# sre @E ,n peri n n eku lttu u ri leht! Stadin Slangi ry:n 13. VUOSIKERTA Hinta;-5€ wåffi${ä=ffiä* ffi
Stadilaiset muuttakoot landelle evakkoon, savolaiset ottakoot vallan! Alkuperäinen helsinkiläinen on hyuä ihminen. Stadi-: laiset alkavat olla kaikessa hyljeksittynä vähemmistönäii jota voi potkia kuin lantaPal, loa navetassa. Se on ollut Pönttövuoren tunnelin läPi muuttaneiden erillisoikeus. 2 TSILARI a T5 ILARI Stadissa 31.01 .2008 fakas Helsinkimme iilffi* aikanaan vuokrattujen iiiråsuintalotonttien vuokria o1lt'',Iäan nostamassa. Kauanko tätä Stadin 41fuperäiset friidut ja kundit kestävät. Kaikki haluavat tänne! Stadin alkuperäiskansa alkaa olla hätää kärsimässä. iffi:'F{ämmentåvän moni aloite ötefiua fiamiletropo[rydffi firmojen tarpeita, hYväkry maalaisserkkujen asioinnin fiudella keskustassa ja Yrittää muutenkin elää ihmisiksiAlkuperäinen stadilainen ei ole tottunut Puolustamaan oikeuksiaan äänekkäästi edes keskikatjakapakassa Kiuruvedellä. '':'''''"''r" aaaaaaataaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa". Lasse Helsinki on maailman paras paikka. Kuopios ta ia Mikkelistä muuttane et haluavat täälläkin heti päällysmiehiksi. Emigrantiksiko tässä 0400 -415 156 Liemola 050-585 8985 Päätoimittaja Stadin Slangi Heikki Laurell rf:fi pj. Tuntuu siltä, että kukaan ei pidä enää alkuPeräistä stadilaista kolikonkaan arvoisena. Muualta muuttaneiden vyörytys alkaa olla niin vahvaa että kohta on Pakko nousta barrikadeille. Keskusta halutaan eristää '.,. muun muassa liikennejärjesi" telyin vain harvojen omairi:'suudeksi. Hän sallii asuintaloille edullisen kaupungin r,'uokratontin, Ymmärtää duunimestoja tarjoavien on ruvettava. Hän on suvaitsevainen ia YmPäristöään arvostava. Erilaisia tiet" tulleja ollaan suunnittelemas-' sa. Uimahalleissa on |.'sarattu parhaita uimapäiviä iirt,nnuualta tulleille, alkuperäisltiiikansalla ei silloin ole halliin t iiirl,:.rl::,,' I iiiiiiasiaa. Siksi se on vetänyt pienessä Suomessamme alueensa asukkaiksi, Stadiin ja kehyskuntiin, jo 1,3 miljoonaa ihmistä
TSILARI O METTSSONIN EKIN ALKUPALA såreäå smRA -n\rgi+ stiAfrr t(utN arv arcrråvå mn TfrwrE xaru,q. *!?o, Kltt'Mu{9rfrft AtNå &.tÅfr UU&MvfäWu N! H rftRrf* KOSJ.?{AN t<åTu+
044-259 5005 kata.koivisto @ gmail.com HakangfiH liishn ,+.rn, *r*åxrvin*# # 1 Katriina KoivistoE ''a.. lasen Ilmari Iokinen Toim i st o nh oit a.i a j a ho it a a my ö s yhdi rtyk sen j äsensihteerin j a siltt eerin tehtav iä. 040-50s 4507 pekkjok@hotmail.com Kimmo Karvinen puh. fi tsilari@stadinslangi. fi www.stadinslangi.h TOIMISTO AVOINNA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 TSITARIH TOIMITUS Pöötoimittaja Heikki Laurell puh. (09)-774 1041 toimisto@stadinslangi. 0400400 736 oili@ol1ibull.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS Tuomas Aho PAINOPAIKKA Auranen Oy Forssa .,+ Md,yr,y pnRå-lgTrTTU 1 4.9"1 995 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminer-r ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. tervom a a@koiumb u s. fi TATOUDENHOITAJA Kimmo Karvinen puh. 050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet.fi TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00550 HKI puh. 0400-605 653 Pekka |okinen puh. 050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet.fi Katriina Koivisto puh. .. ..' ": ,l:it l:% U .$ii ,).t .;.. Raija Tervamaa !,äsen l Leo Hakanpää puh. ilmari.j okinen@stadinsiangi.li ++3 Raija Tervomaa puh. 0400400 736 olli@ollibull.fl Lasse tienbla iuheercjohtaja I v #äti ll0ltig*l}"'': ri. F4ÅttETLJS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. 040-506 0954 ra ij a. a 4 TSILAilI . 050-585 8985 lasse.liemola@liemola.com Varapuheenjohtaja Virve Obolgogiani puh.040-767 4212 vo@mimino.fi iÅgEhiET Pertti "OlliBull" Anikari puh. 0400 -415 156 heikki.laurell@boy.fi TSILARIN TOIMITUSKUNTA Virve Obolgogiani 040-767 4212 Arno Soisalo (0e)-664 e8l Raija Tervomaa 040-506 095+ Fjalar Åsten 0400-406 780 ISSN 1239-9s23 ILMOITUSMYYNTI Pertti "OlliBull" Anikari puh
Vuosikokouksen jälkeen jos aikaa jää bamlausdirika Lasse Liemola. Hyvä mahis taas treffaa frendei tai saada n1yii. Jos tulee ihan n11'ana, 'ikä oikeen tsennaa ketään, 'niin r-oi rul'eta vaan bamlaan sille ku tsittaa vieres. Ku Lassel välil tuli duunikeikkaa ja se joutu shiftaa vei, ni mä bamlasin, mitä proggist slangijengil on tulos ja Tervosen Raijaki kerto stoorejaan. Sit bamlas muutki, kuultiin kliffoi stoorei. Treffeille saa tulla muutki ku Slangin jäsenet, niit järkätään kerran kuussa. Sprigitai krakapakkoo ei o, jokaine saa tulla sellasis kuteis mis ite viihtyy ja mis kehtaa esiintyy julkisel paikal. Vuodest 2007 treffit on pidetty |uttutuvas. Lasse ite kerto vitsei. Ja jos joku on jaksanu roudaa kniigoi, ler,f i tai muuta kamaa iuttutupaan, ni voi slangitreffeil slumppaaki jotain. Raija Tervomaa.' Bamlataan, millast o1i Stadis kriguaikana. Niit yleensä järkkää huvis. 5 a TSITARI o Slangitreffien idiksenä on, ett jengil ois mahis treffaa muit slangilaisii gamloi frendei ja oppii tsennaa nlf ii ja kuulla vähän, mitä uutta slangijengi on duunaamas. Sai jengin skriinaan, vaikk jotkut friidut kyll ei kaikkii juttui digannukaan. Bamlates ku voi suuta kuivaa, ni baarist saa slumppaa bissee, lonkkuu tai vaikk tsufet. slangilainen. I Teksti: Virve Obolgogiani Lassen kans bamlaamas ihan nyya Sla n gitre ffien kl u bi ku nd it ja -friidut keväällä 2008 26.2. 20.5, Katriina Koivisto.' Karaokeilta, helmenä slangibiisit. Lasse oli kutsunu kans vieraaks Lissun, leskikuningattaren, joka muisteli gamloi aikoi niit, ku Lasse oli Suomen nuorisoidoli. Seuraavat slangitreffit on helmikuus. Mutt jos on vaan snadisti fyrkkaa messis, ni ei kukaan tsiigaa ulos, vaikk joskus tsittais ihan vaan kaveeraamas. Illan proggiksest vastaa klubikundi tai -friidu, joka on funtsannut jonku teeman. Tän vuoden ekat slangitrelit veti bamlausdirika Lasse. Slangitreffei pidettiin enne Hagiksen Areena-teatterin raflas, mut ku se alko olla vähä snadi, flytattiin Laulumiehet-raflaan. Tietty voi r.aikk skruudaakin, Juttutuvas on ihan gutaa safkaa. Bamlaan pääsee treffeil mikin ääreen kuka vaan, jol on jotarn kliftäa kertomist jäsenistöIle. Ni sit fll.tattiin takas Hagikseen. OlliBulh Funtsitaan kieltä slangii ja härmän murteit. Mut ehkä jengi ei viittiny tsöraa Pitkänsillan toiselle puolelle, kun Laulumiehis ei ni vilde jengii käyny. la jos haluu tsittaa hlvil mestoil, kandee tulla ajoissa. Yllärivieraana oli Saksalan Harri, joka shungas kliffoi biisei ja bamlaili snadisti biiseistään. Huvislaiset tarttee kyl aina jeesii eli jos joku haluu olla mukana blisaamas libareit tai arpoi tai jotain muut slangin illois, ni voi treffeil kertoo huviksen jengille. Treffeil ain bamlataan kans, mitä proggist on tulos joroi, redui tai muut. Harri Saksala ja Kulkuriveljeni lan.. 25.3. Huvikseen kuuluu tänä vuonna Ritva-Kyllikki, OlliBull ja Kata. Varvikon Kari pluggas muisteluit Valkan kuntseilt. Sitt bamlataan, shungataan tai duunataan muut kliffaa. Lissu pluggaa gamlaa breivii. 22,4. Eiks me slangilaiset olla just rentoo jengii, ettei meidän kans pitäis kenenkään turhaan spennaa. lorolibareill oli kysyntdä ja pari uutta jäsentäki saatiin
Fiudehandeli tyssäs syksyll, ku verokarhu alens niiden hintoi vuoden vaihteess. Rättilafkat aloitti alehandelit jo ennen jouluu. Siin on 82 skönemannii kokopäiväduuniss puleemaaraamass ja hinkkaamass tiikkikansii ja messinkikaiteit. Ruvettii bamlaa botskeist ja skiglaamisest. 6 TSITARI } BAMLAUSDIRIKAN LÖÖPPI Ilmasto muuttuu r muuttuuks stadilainen. Skimbaja skrinnarihandIaajat kiemurtelee tuskissa, ku jengi ei slumppaa gamoja. Mä alan tajuu, ett se on faktahomma. 1 1. Meidän entinen bamis Harri Saksala täytti viime viikolla 60 vuotta. Kliffaa! Mä en heti muista näin iisii talvee mun laiffist. Bensa on sikakallis ja jengi funtsaa, ett rupeisko fillaroimaa ja dallaamaa duuniin, jos dösä tai skuru ei sattuis foraa. Siis 22000 litraa per tunti ku se skiglaa skönellä! Se siit globaalist säästämisest... Yr >t Yr Mun systerin mies Urkki Karlsson slangin jäsen täyttää tänään 80 v. Lefa kerto arabisheikist jonka privaatti huvibotski on yhtä buli ku VIKING ISABELLA. I Gratulis vielö kerran! LL lööpeis skrivataa joka päivä boltsin lämpenemisest. Vasemmalta: Elis Ask, Tapio Kantokorpi, Timo Stenius, Tauno Kohvakka, Erkki Sundberg ja Rolf Riipinen.. Kliffaa vuoden alkuu koko jengille... Stadin Slangi onnitteli päivän sankaria sähkösanomalla. Telkkariss bamlataa ja lasse,liemola@li€mola.com I gsm 050 585 8985 Sen kundi Lefa Karlsson slangin jäsen blisaa botskeja. Me treffattii mun toisen systerin ( mull on kolme systerii) miehen Veijon 70-vuotispäivillä viime viikoll. Tän paatin matkanopeus on 20 solmuu ja se kuluttaa 22 donaa löpöö tunniss. Saa nähdä nääk1yks se seuraavass sähkölaskuss... Gratulis! ffiRffifu&W %KEffiffiN WffiNffiffiK Kisiksen kuppilassa borkalla 23. Yr*Yr Mä slumppasin meille himppeen energiasäästötuikkuja. I Lasse Liemola Bamlausdirika PS. Varmaan jeesaa, ja maailma pelastuu. Oli miten oli, tääll Stadiss ruvetaa tosihommii ilmaston muutoksen torjumiseks. Ne bungas kyl monta euroo enemmän ku tavalliset hehkulamput. Jotkut proffat kyl meinaa, ett ei se kuiteskaan sitä tee, meill on vaan menossa kuumempi sykli joka taas viilenee. r-l-rammikuun vika päivä I zoog' Suulis skriinaa, nurtsit on vihreet, gartsat paljaat. Onhan meit suomalaisii sentää yks promille (1/1000) koko boltsin jengistä. Muuttuuks stadilainen. 1 994. Nautikarlsson on lafkan nimi. Eikä se nä1tä lähtenee liikeelle vieläkää
Kokouksen avaus 2. Kokouks en j älke en kahv it arj o ilu. 774 l&41Ai nnlwstadmslangf'fr ffi',, Varau*sef ia linw: *': Sftdrri SJangi'il foimlbi p.774 lWl fti wwwsfadrnr .:a 6 -WSladn$tdryt/*tuuis ffiffi*ffiffiffitrffisFffiffiffiffiK. Kokouksen esityslista 7. Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 5. Yalitaan kokoukselle puheenj ohtaj a 3. Valitaan kokoukselle sihteeri 4. M IERVETULOA ffi i' & ffi ;* ffi : ', :'r;" ffi t " -''*:"'" ffi 4*' : ': ffi#,: ";d, ' tt^-^-.r-^-t,t:*--4;1 . ffi ffiääNffiw -\+ ffi.': TJ 5{-as ffi '4 r, W -Oi, 'ta rgosr'yssto ffi $Tnnä fi suunnisåun # lauanåfr{rum ?r&,5.## $ kla 13,**-1'f,## & Dallataan ympäri $tadia, # tsögaillaan garnloi mestoi & ia skabataan siiLä, ffi kuka hittaa perille ekanä. \ruosija sll.skokouksen koollekutsumistapa 12. Tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto r,'uodelta 2007 9. 7 t TSILARI fis Säöntömööriiinen VUOSIKOKOUS 25.03.2008 kello 18.00 Kin op o r in p alv elukesku s Hämeentie 58-60 tai Kinaporinkatu 9 Esityslista 1. Todetaan kokouksen laillisuus 6. iit::i i ;:il ' -.t1&fiu*sefja liput;" *:a' $#iffm:$Iangrh foimlsto; "''ffi b: & 'f"* sa{Itfi Stafiotn tottntsto.' u ä p. Käsitellään toimintakertomus vuodelta 2007 8. \'astuuvapauden myöntäminen tilivelvollisilie r,.uodeltaz00l 1 l. Muut mahdolliset asiat 13. Tilinpäätöksen vahvistaminen vuod elta 20A7 10. Jos kokouksessa aiotaan päättää asioista, j osta yhdistyslain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouskutsussa mainittava, on niistä tehtävä esitys hallitukselle ennen kokouskutsun j ulkaisemista. Kokouksen päättäminen Varsinaisessa yhdistl'ksen kokouksessa käsiteltäväksi aiottu asia on ilmoitettava hallitukselle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta
Kaupunginmuseo 22.04. fi Lisäinfoa kokouspaikasta: www.juttutupa.com. Sana kartsalta Kallion tsyrkassa 00.10. Slangitreffit 24.05. Teatteri Piha: näytelmä Ässärykmentistä 00.08. 12. L. Slangitreffit 00. Slysjorot 00.11. Slangitreffit Tsilari ilmestllr TOUKOKUU 18.-21.05. S,tadin Slangi ryt:n omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: Mrumv"stadflnslangf.ffi K@\rään g@@E sk\D{@[TRErrilT pidetään Ravintola luttutuvan Tupasnlissa Säästöpankinranta 6, 00530 HKI. Alkamisaika on klo 18.00. Teejorot 10.04. Runebergillä Porvooseen ja lattahatulla Stadiin 00.08. Vihreä Oksa 00.11. Kylpylämatka louruKUU 00.12. Retki 00.09. J. Vuosikokous ja slangitreffit Kinaporin palvelukeskus kello 18.00, Hämeentie 58-60 tai Kinaporinkatu 9 A HUHTIKUU 05.04. Stadisuunnistus KESÄKUU 12.06. Stadin friidun ja kundin julkistaminen Espan lavalla 12.6.2008 kio 12.00 Tsilari ilmestry HEINÄKUU 2A.07. stadinslan gi. 8 TSILARI a a #IASE]{POSTI Toimintasuunnitelma 2008 MAATISKUU 08.03. Syyskokous ja slangitreffit 00.11. Matka 20.05. Frelssiksen patavahdit Tsilari ilmestyy Mahdollisesti jäsenhankintaskaba keväällä 2008 Hallituksella on oikeus tehdä muutoksia t o imint a s uunnit elm s an. ,,,,ållfi iY,\O, Lisäinfoa treffeistä: wr,rrw. Slangitreffit LOKAKUU 00.10. Pokrovan Luostari Jorvaksessa 25.03. Slangitreffit Tsilari ilmestly SYYSKUU 00.09. Slangitreffit Tsilari ilmestyy MARRASKUU 00.11. Saajaniemen kesäteatteri musikaali Satumaa ja ruokailu Timjamissa ELOKUU 00.08. Retki Kaunissaareen 02.08
Stadi-biiseis Harrin suosikkei onki just Malmstenin klassikot. Jos vanhaan slangiin tuli sanoi ruotsist ja venäjäst ja nyt tulee englannist, ni Harri funtsaa, ett maahanmuuttajien mukana ku alkaa tulla uusii sanoi, niil voi oila vaikk afrikkalaist taustaa. Nuorten slangii Harri pitää kans perinteen jatkona. Slangi ry onnitteli Harrii jo sähkeel ja shungattiin onnittelubiisi slangitreffeilki. Yks suo* sikki on kanss Kolmatta linjaa takaisin tosin siin sanat menee kotkalaisen Junnu Vainion piikkiin. Se oli gamlaa slangii, mis sanoi tuli vilde ruotsist ja venäjäst. I Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani F*#s'me*måäs * 4 ffi#S$ffi ffie$s$m k* Fu h. Ku se ite oli snadi, ni frendeis oli venäläisii, juutalaisii, turkkilaisii, ruotsalaisii. Tuns ett budjaa Stadis. Stadi-biisei ei paljo ollu, mutt ku sku.laamas oli vanhoi frendei eri puolilt Stadii, ni kyl1 tunnelmaa oli. Nykyään Harri ei paljo bamlaa slangii, paitsi sillo ku bamlaa jonku oikeen perusstadilaisen kanss. Muutenki Harri funtsaa, ett Stadin voima on ollu siinä, ett tänne on flltannut koko ajan uusii ihmisii. Ja niin kauan ku on vanhoi starbui ku bamlaa slangii, pitäs saada niit nauhalle ja vaikk videolle. &S ?$ffi ?S#. ]a tietty sanoi keksitään n1't paljon englannist, mikä on esil medias ja platois, mitä nuoret lysnaa. la diggaa se kans Hectorin biisei, niinku Ake, Make, Pera ja mä. Niin ja tietty me jäädään venaan niit uusii biisei Stadist. Harri on budjannu kans landella eli Puistolas se oli kuulemma liian kaukana. Se on kans jengi, mis porukka voi tsiigailla taaksepäin, funtsii, miten Stadi on muuttunu. Harrin skloddiaikojen frendi Remu Aaltonen on Harrin mielest h1wä esimerkki siit, miten Remu keksi koko ajan uusii ilmasuit sillee kieli just kehittly. Sitt kuulemma iteki käyttää enemmän slangii. Harriki tsennaa Kaltsin maisemii ku on budjannu Pergerkadul. Harrin mielest se on ok, koska kieli tietty elää. Varmaan siis koht tuiee viel uusii idiksii. Slangitreffeil Harrist oli kliffaa shungaa hienoi biisei niinku Niin gimis on Stadi. Vaikkei Ilpo ookaan ihan paljasjalkane stadilaine, ni Harri funtsaa, ett voi sitä silti pitää stadilaisena. Nykyäänhän se on iisii, ku joka jätkäl alkaa olla välineit. Viiskltluvul Harrin skidiaikoina slangii kuuli Rööperis paljo. Siel bamlaski, ettei oikee huomannu tär1täneensä kuuttakymppii, mutt ku frendit muistutti. Yks nuorempi kundi oli skrivannu Stadin kundi -biisiin uusii sanoi, mutt sär.el oli Malmstenin Jorin vanha tuttu. Vähän Harri on kyi venannu, ett nuoremmat kundit rupeis kans skrivaa slangibiisei ja skulaan näit vanhoi. Mut ei kai se haittaa, jos viel kerran toivottaa tsemppii uusille vuosille. Ois ihan kliffa, jos Harri ehtis toisteki jengiin messiin, shungaan taas tai vaikk bamlaan. Ett ei tää mikään nyya juttu oo, ett Stadis budjaa muitki ku härmäläisii. Ku pääs flyttaan Käpikseen, ni vaikk seki oli meikein landee, ni pääs himaan ees sporal. Slangihan muuttuu ihan niinku Stadiki. Varsinki Paunosen Hekan duuni skrivaa slangin sanakirja on Harrin mielest tosi buli kulttuuriteko. Bamlausdirikaaikoj enki jälkeen Harri on seurannu Slangin toimintaa. Ja funtsii, ett tällanen yhdistys on tosi tärkee, ku se säily.ttää vanhoi perinteit niinku kielta. Harri muistuttaaki, ett Stadi on aina ollut monikulttuurinen mesta. Harril on omiiki Stadiin liittp'ii biisei ja kuulemma, ku tulee ikää, ni alkaa enemmän tsiigailla taaksepäin. Mutt ihan omii mestoi Stadis on ne, mis se on budjannu skidinä ja nuorena kundina eli eteläinen Helsinki: Sepänpuisto, Kaivari, Kaivarin ranta, Länsisatama ja telakka, ja tietty sköne. Se oli maikkojen mielest ei-kulttuurii. Siit tulee aina hyvä fiilis. Monet perinteet alkaa olla häviimäs. 9 t:.j...i-;;ii TSILARI F*ARRISAW&w g**ofi *ffiffiffiffi o Stadin Slangin entiselle bamlausdirikalle Harri Saksalalle tuli kuus l<r'bää tär.teen. Muusikon sr-nttäreihi tietty sopi, että ku niit juhlittiin ni skulattirn r-iis ja puol tuntii live-musaa tauotta. Skoles ei slangii saanu bamlaa. Ei paljo tsennaa muit, mut muistaa sitt Ilpo Tiihosen runot Stadist. Sitä on lähinnä huvittanut flaidikset siitä, mikä on oikeet slangii. Synttäreihi liittyneest hulinast huolimat Harri ehti shungailee slangilaisten iloks slangitreffeille. Mut Harri funtsaa, ett |unnu on siin h1'r,'in tsennannu Kaltsin fiilist. Pysry mielenkiintosena. Suosikkeihin mahtuu kans Tiromari Nurmion slangibiisit, gamla Oi mutsi mutsi ja kans Nurmion ite skrivaamat
Edessii vssemmaltq: Juhaxi Tanner, Jaakko Lamminen, Reino Heinonen, Voitto Vilermo, Ossi Eldsbacka, Aimo Timberg, Pentti Rautiainen. Uusi peli, jalkapalloilu, oli valloittanut pääkaupungin jo vuosisadan alussa. Venäjän armeijan kasakoilla riitti töitä mellakoivien kansanjoukkojen hillitsemisessä. 10 TSITARI t iri:Ji'ri tj @ffi ffi& Wffiffiffi Helsingin Palloseuran Suomen mestarijoukkue 1957. HPS 9 Suomenmestari. Seisomassa vasemmolta: valmentaja Sven Sinikqri, Roimo Nieminen, Leo Mikandex AIpo Lintamo, Mqrtti Järyinen, Kai Pahlman, Kaleyi Malmström, puheenjohtqja Max Viinioksa ja joukkueenjohtaja Joonas Hiltunen. Helsingin Sanomat hehkutti, "kuinka Kaisaniemessä pallo lensi illasta iltaan ilmassa useiden säärien innokkaasti potkaisemana'i Suomen julkapallomestaruudestakin oli pelattu vuodesta 1908. ffi1ffi MffiMI MI ffiffi I Kun lehmusten rivi alkoi pudotella keltaisia lehtiäan Espalle vuoden 1917 syksyllä, Venäj än suuriruhtinaskunnassa elettiin levotonta aikaa. Vuoden 1905 suurlakko oli herättän1t duunarit vaatimaan oikeuksiaan, ja kiivaimmissa piireissä varustauduttiin väkivaltaisiin toimiin porvareita vastaan. Helsingin )alkapalloklubi, IFK Helsingfors ja Kronohagens Idrottsförening hallitsivat ja voittivat vuosisadan toisella. Suomen itsenäisyy.ttä tavoittelevat saivat voimaa Tukholman olympialaisten urheilumenestyksistä, Hannes Kolehmaisen juoksuista ja myös jalkapallomaajoukkueen neljännestä sijasta. Olivathan jalkapalloilijamme lyöneet Tukholmassa sekä ltaIian että Venäjän
Suomen mestaruutensa 1957 ansiosta Helsingin Palloseura teki suomalaista jalkapallohistoriaa olemalla ensimmäinen suomalaisjoukkue, joka osallistui Euroopan mestarijoukkueiden cupiin kaudella 1958-59. Kerromme siitä ohessa erikseen joukkueen huoltajana ja jokapaikan höylänä toimineen Fjalar Åstenin sanoin. Kaksi vuosikymmentä huipulla Käenpojaksi uutta seuraa voi hlvin kutsua sillä perusteella, -että r'ain neljä vuotta perustamisensa jälkeen HPS voitti ensimmäisen mestaruutensa l1.ömällä kymmenen vuotta vanhemman HIK:n maalein 2-\. Ressu närttelee mr-ös ratkaisevaa osaa viinre vuonna 90 vuottaan juhlineen Helsingin Palioseuran historiassa. Tämän aikoinaan maamme maineikkaimman jalkaja jääpalloseuran edustusjoukkue koostui vielä pitkän aikaa eteenkinpäin koulujoukkueen j äsenistdli Tornivuori kertoo. Mestareiden suuria sankareita olivat mm. Alarivissä vasemmalta: Pentti Rautiainen, Henry Kiviniemi, Matti Korhonen, Raimo Lukander, Nils-Erik Wilen. Berliinin olympiakisajoukkueessa 1936 hopsilaisia pelasi kaksi, William Kanerva ja Pentti Larvo. Varmaan tietooni ei ole tullut, kuka keksi HPS:n r..ihreäpaitaiselle joukkueelle lempinimen "Vihreät Jääkärit'l HPS:n nykyinen puheenjohtaja Hannu Ilvesniemi suo kunnian Martti fukolalle, legendaarisen urheiluselostajan ja -tietäjän sotia edeltdvältä ajalta. Eino Soinio, joka edusti Suomea 16-vuotiaana jo Tukholman olympialaisissa, silloin tosin HIK:n pelaajana. Sotia edeltdvän ajan kahdeksan mestaruutta ja titteli vuodelta 1957 oikeuttavat Helsingin Palloseuran toiseen sijaan HJK:n jälkeen kaikkien aikojen jalkapallomestaruuksien tilastossa. Suomalaisen Realih-seon eli Ressun pojat olivat pääkaupungin koulujen j oukossa ail'an ylivoimaisia. Suomalainen jalkapalloilu oli kuitenkin laajentunut jo koko maahan, ja pääkaupungin seurat alkoivat saada vakavia kilpailijoita muualtakin Suomesta. Niinpä Helsingin Palloseuran onnistui voittaa mestaruus sodan jälkeen vain kerran, 1957. Yli viikon kestän1.t Ranskan matka oli ikimuistoinen kaikille pelaajille. C TSIIARI 11 vuosikymmenellä kaikki mestaruudet. Vaasalaiset VPS, VIFK, Turun Palloseura, Kotkan Työväen Palloilijat, Kuopion Palloseura ja Valkeakosken Haka ilmoittautuivat yhä kovempaan taistoon Suomen j alkapallomestaruudesta. Takana oli loistava menneisyys, jonka katsottiin jatkuvasti velvoittavan. Vuonna 1966 ilmestyneessä Stadin kundit koulutiellä-kirjassa Ressun entinen oppilas Yrjö Tornivuori kertoo, kuir-rka entisten ressulaisten ja sen ajan lukiolaisten -' keskr.rudessa svntyi ajatus oman talkapalloseuran perustamisesta. Pariisissa isännät voittivat 4-0, Rouenissa viikkoa myöhemmin 3-0. Vuonna 1955 aloitetun Suomen Cupin ensimmäisessä loppuottelussa 1955 HPS romahti Valkeakosken Hakalle 1-5, mutta valloitti Cup-kannun itselleen viisi vuotta myöhemmin pöllyttämällä Rovaniemen Palloseuraa 5-0. Kerrotaan, että muissa kouluissa ialkapalion harrastus miltei lopahti, koska Ressua vastaan oli aivan toivotonta pelata. Alpo Lintamo, Martti lärvinen, Nils-Erik Vilen ovat Helsinkiin opiskelemaan saapuneita vaasalaispoikia, Raimo Nieminen on Malmin Palloseurasta, Voitto Vilermo Helsingin Kullervosta, fuhani Tanner Helsingin Tovereista ja Lauri Häyhä RU-38:sta Porista, Olavi Hirvosella on kokemusta useammastakin seu) HPS voitti 1962 Suomen Cupin loppuottelussa Olympiastadionilla RoPS:in maalein 5-0. Ressun poikien seura |alkapallo oli erityisesti koululaisten ja opiskelijoiden suosiossa. Katselen joukkueen kuvaa Ranskan matkalta 1958. Perustamissanat lausuttiin koulumme alakerrassa. Maestro, Sörkan Sibelius tai lyhyesti vain Kaitsu, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Sodanjälkeisen ajan hopsilaiset eivät enää olleet koululaisia, usein kylläkin opiskelijoita. Vuosikymmenen aikana HPS kruunattiin mestariksi viisi kertaa, ja 1930-luvulla kirkkaimmat mitalit ripustettiin "vihreiden jääkärien' kaulaan vielä kolmasti. "Syksyllä l9I7 perustivat entiset ressulaiset ia silloiset lukioluokkalaiset oman seuran) HPS:n, Helsingin Palloseuran. Kauas i980-luvulle asti, yli kymmenen vuotta uransa päättämisen jälkeen hän piti hallussaan SM-sarjan kaikkien aikojen maalintekijän sijaa 191 maalillaan. Pahlman oli ilmiö HPS:n perustajiin kuulunut Yrjö Tornivuori ja Max Viinioksa kuljettivat HPS:n sodanjälkeiseen aikaan adjutantteinaan Toivo Ylimaa, foonas Hiltunen ja jo sodan keskellä 1942 seuraan liittyn1't Fjalar Åsten. Kaikkien aikojen A-maaottelutilastoista loytyvät korkealta heidän lisäkseen hopsilaiset Max Viinioksa (51 A-maaottelua), Kaarlo Oksanen (40), Aulis Koponen (39), Viljo Halme (30), Niilo Koskinen (29) ja Thure Sarnola (25). Ranskan mestari Reimsiä vastaan HPS pelasi molemmat ottelunsa Ranskassa. loukkueessa pelasivat ylörivissä vasemmalta: Urho Laakso, Teuvo Strömberg, Kaj Österberg, Alpo Untamo, Kai Pahlman, Heikki Mustakari. s.$r{å:r. HPS:n taru sodan jälkeisessä jalkapalloilussa kiteyyy Kai Pahlmanin legendaariseksi jo käyneeseen hahmoon. Pelaamissaan 56 A-maaottelussa Pahlman teki kolmetoista täysosumaa
Niil1ä oli hienot strikit, kragat ja kaikki. Mutta onko HPS edelleen loistavan menneisrytensä vanki.. HPS:n joukkueelle Ranskan matka oli suuri seikkailu. Parc des Princesillä Reims iski heti kärkeen kolme maa. Kun sillä ei ollut fyrkkaa, jouduin käymään bungaamassa sen laskun. Malmössä tapasimme Malmö äfäffän hengin, joka oli matkalla omaan matsiinsa. Voisiko sanoa, että jo tuolloin Helsingin Palloseura oli oman loistavan menneisllztensä vanki. Niin paljon oltiin jäljessä silloin 1958, Fjalle muistelee. Se ihmetteli, että kuka nää kaikki asiat täällä oikein hoitaa. Helsingin Palloseuran vitriini Valkeakosken jalkapallomuseossa. Eka matsi skulattiin Parc des Princes-stadikalla. Paljon rahaa kului entisten huippupelaajien, Kari Lehtolaisen, Pekka Talaslahden, faakko Murtovaaran, Markku Peltoniemen, Dan Högströmin ja monien muiden ostoon muilta seuroilta. Puheenjohtaja Hannu Ilvesniemen mukaan seuran ei ole lähdössä toistamaan vanhoja virheitään, vaan yrittaa menestymistä etupäässä omien kasvattiensa kautta. Malmöstä lennettiin Pariisiin, jossa vastassa oii Reimsin pomoja ja lehtimiehiä, limusiini Max Viinioksaa ja meikää varten. Lahtinen HPS vitriini. Kuinkahan monelle kundille se oli eka kerta flygarilla, hän funtsii. Urvikon Tapsa katosi toviksi, mutta löytyi lopulta hotellin naapurista, parturin tuolista, jossa hän oli kasvohoidossa. Kun Euroopan |alkapalloliitto tiedusteli Suomen Palloliiton kiinnostusta kisaan, suomalaiset vastasivat, että talven takia Suomesta ei voida osallistua kilpailuun. No, matsi oli keskiviikkona, ja seuraavan kerran kundit nähtiin hotellilla lauantaina, Fjalle nauraa. Kaikki turhaan paikka auringossa jäi pelkäksi haaveeksi. Se kundi sano, että sä oot tuhattaituri, että hän haluaa verivejeks sun kanssa. Kuinka saitte jätkät pysymään kurissa. Ajan henki oli se, että seuran omilla kasvateilla harvoin enää ylsi menestyksiin. Oli marraskuun loppua, ja toka matsi oii Rouenissa joulukuun alussa. Meilläkin oli pikkurotsit ja useimmilla kraga kaulassa, mutta eroa oli kuin yöllä ja päivällä. Se kysy, että eikö teillä ole mitään huoltoporukkaa. Maxi oli matkanjohtajana, minä apulaisena, hoidin huoltaj an duunit, j oukkueenj ohtajan hommat, mä hoidin kaikki. Turisteina messissä olivat Toikka Ylimaa, Saarion Suli ja Kahilan Jaska, joka oli tapaamassa Rytkösen Aulista, joka skulasi Ranskassa. Suurin junnuseura Sotien jälkeen HPS:n toiminta pyöri pääasiassa Vallilan kentän, Kuntsin, kulmilla. Hannu Ilvesniemen puheenjohtajakaudella Helsingin Palloseura on kavunnut todellisesta taloudellisesta suosta merkittdväksi j alkapalloseuraksi. Se otti Hopsin merkin mun rotsista, otti mua handusta ja pisti neulalla niin että blode virtasi. IItaisin kenttä tenavia, jotka enimmäkseen pelasivat Helsingin Palloseuran joukkueissa. Hän uskoo, että laajasta nuorten kaartista löytyy tarpeeksi "vihreitä jääkäreitf' nostamaan seura kilpailullisesti tasolle, johon sen rahkeet riittävät. Mä panin siinä stidejä pläägien pohjassa oleviin holeihin ja hakkasin spikuilla dobbeja kiinni. Yhtä kaikki, vuoden 1957 Suomen mestarijoukkueella oli oikeus lähteä mukaan, ja HPS:aa on kiittäminen, että rohkeutta löyyi. Neljäntoista poikaja seitsemän ty.ttöjoukkueen lisäksi seuran edustusjoukkue pelaa neljännessä divisioonassa tavoitteenaan tietysti paikka aina korkeammissa sarjoissa. Myöhemmin, HPS:n pelatessa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, aurinkoon kurotettiin samoilla eväillä. Laihana lohtuna todettiin pelaajien perheiden saaneen edes hieman enemmän voita leivän päälie. I Teksti: Esko 5. Mutta me tsörattiin kumminkin jengin kanssa busalla hotlaan. Kun mä katoin Reimsin koppiin, siellä oli hierojat, huoltajat ja kaikki paidat jablrygat roikku nätisti nauloissa. 12 TSITARI ) rasta. Se teki saman omaan handuunsa ja hierottiin kännyjä vastakkain, ja oltiin veribroideja. Tänä päivänä vihreys on siirtynl't Itä-Pakilan kaupunginosaan, jossa Helsingin Palloseura pyörittää jalkapallotoimintaa lähes tuhannelle pojalle ja t1.tölle. Ikihopsilaiselle Kaj Österbergille tutusta Riihimäen Palloseurasta haalittiin peräti viisi pelimiestä, topparit Hannu Seppänen ja Alpo Vanninen, sitkeä sentteri Timo Tervonen, puolustajat Markku Kauppinen ja Auvo Partanen. Omia kasvatteja ovat vain Pentti Rautiainen, Kai Pahlman, Leo Mikander, Kalevi Malmström ja Osvald Eldsbacka. Toiminta on kyllä laajentunut sitä tahtia vuosittain jäseniksi liittyy satamäärin nuoria että pelkällä talkootyöllä ei enää pysty.tä vastaamaan jäsenistön haasteisiin. HPS kuuluu pääkaupunkiseudun suurimpien junioriseurojen joukkoon ja hatyyttelee jo ykkössijaa. HPS osallistui ensimmciisenci suomalaisena joukkueena l95B mestareiden Europa Cupiin, jossa vastassa oli ranskalainen Stade de Reims. Stadin kundit Ranskassa o Helsingin Palloseura on ensimmäinen suomalainen j alkapalloseura, j oka osallistui vuonna 1958 aloitettuun Euroopan mestarijoukkueiden cup-kilpailuun, nykyisen Mestarien Liigan edeltajaan. Sininen viiri on Cupvoittajien cupin ottelusta Slovan Bratislavaa vastaan vuodelta I 963. Io 1942 seuraan liittynlt Fjalle Åsten muistelee marraskuulla tehtyä reissua: Me mentiin flygarilla ensin Malmöön. Yhden tapauksen Fjalle muistaa hlwin Parc des Princes-stadionilta: Matsin kuuluttaja tuli tsiikaan meidän koppiin. Punainen viiri on tästä pelistd. Aleksis Kivenkadulla asuva Kai Pahlmankin vieraili usein tutussa poikaj oukossa. Mä sanoin, että mä yksin hoidan kaikki, jengin kokoonpanot, rätit ja kaikki. Odotettavissa onkin hallitun kasvun kausi, mitä se sitten merkitseekään virkeänä pysyä haluavan seuran toiminnassa. Seuran oma kuplahalli tarjoaa toiminnalle mainiot puitteet
a TSILARI 13 =\ =..+-! !.: ,:ir s Pariisi marraskuussa 1958. Rouenin matsissa Fontaine teki "vain" kaksi b11'riä Reimsin voittaessa 3-0 maalien svntyessä kahdeksan ensimmäisen minuutin aikana. Seuraa\ran Yuoden kesäIlä Fontaine kruunattiin I Ill -kiso1 en maalikunkuksi Ruotsissa pelatuissa MM-skaborssa. Nekin olivat uusi asia useimmille härmäläisille. Useimmilta jäi safkat syömättä, punaviini ja limsa maistui kyllä. Yliirivi vqsemmalta: Olari Hirvonen, Alpo Ilntamo, Pentti Rauti1iften, Martti lärvinen, Raimo Nieminen, Nils-Erik Wilen, Tapani Urvikko, Kai Pahlman, Leo Mikander Alarivi vasemmalta: Juhani Tanner Martti Häyhd, Kalevi Malmström,Voitto Vilermo, Reino Heinonen, Osvald Eldsbacka. Just Fontaine oli vapautettu Ranskan landslaasin matsista ia hän teki kolme bn-riä. lia ja voitti lopulta 4-0. Ranskalaislehdet sen sijaan haukkuivat hopsilaiset "gangstereiksi'] sen verran kovia otteita jääkärit joutuivat taitavampia vastustajia vastaan käyttämään. Hotlassa jätkät varasti niin paljon laseja, että ne kyry, voisko ne duunata jokaiselle paketin laseja valmiiks, ettei tarvitsis niitä snutata'l aaa Hyvä reissu se oli joka tapauksessa, Fjalle muistelee. I Teksti: Esko S. Lahtinen. Siellähän ei mölöä bjuudattu, eikä monikaan jätkistä ollut vielä saggannut punaista lihaa, Fjalle kertoo. Banketti oli puoli yksi yöllä ja sen jälkeen ei jätkiä kyllä näkyny missään. Kuvasta puuttuvat matkanjohtaja Max Viinioksa ja joukkueenjohtaia Fialar Åster. "HPS taisteli toisen jakson Reimsiä vastaan maalittomaksi" otsikoi TUl-lehti flailen lähettämässä jutussa. Siihen aikaan oli tapana, että otteluiden jälkeen pelaajat ja seurojen pomot nauttivat päivällisen, juhlittiin banketissa
Päiväfyrkil saa siis melkein 8 ,r; -r + munkkii, montakohan pysty slumppaa sillo faijan aikoihi. Muut suurin osa tsemppaa sen puol vuotta, osa jatkaa aukkiin ja osa pääsee viel rukkiinki treeMokkereil on viikko takana intissä. Lehdis on skrivattu, miten nykysoltuil ei kondis kestå, ja moni on liian fläsäki. Illal ei skrivata friiduille breivei vaan tekstareit tai skulataan niille kännyköil. Ainaki sillo sai päiväfyrkil yhen röökiaskin, ihan niinku nykyäänki. Enne käytiin sotkus munkil ja sumpil, nyt mennää sodeen ostaan mäss1y. fa toinenki jengi kuuluu perinnejoukkoihin eli jatkosodan falkaväkirykmentti 47, joka tsennataan Vallilan Rykmentin nimel. Eikä bungaa paljo, 50 senttii kipale. Ia stadilaisten kruunuki liittly mestaan Kaartin jääkärirykmentin joukkoyksiköihin Kaartin Pataljoonan ja Uudenmaan lääkäripataljoonan perinnejoukkoihin kuuluu talvisodan Jalkaväkirykmentti 11 eli kaikkien stadilaisten tuntema Ässärykmentti, joka flaidas jatkosodas |alkaväkirykmentti 26:n nimel. Sama mesta se on silti: se, mis skloddeist duunataan äijii. lntti on muuttunu Monen nuoren kundin oma faijaki tai vaari on voinu olla Sandikses. Mutt intti on takuulla muuttunu faijan ja vaarin ajoist. Se on mesta, mis slangilaisistki monet on käyny ruodiksen. Uudet soltut Tän juhlavuoden puolustusvoimathan tä)ttää 90 vuotta nlyat mokkerit alotti tammikuun seittemäntenä, Sandikseski on monta sataa himamaan uutta turvaajaa. Mut samal taval aamut börjaa herätys-karjasul, kundit pääsee fluudaan skutsiin ja skruudaan pakist hernerokkaa. Kundit ja friidut on kotosin Stadist ja lähikaupungeist. 14 TSILARI a o Starbut bamlaa ruodiksest, mut nykyään kundit menee inttiin. Osa jengist lempataan vek tai ne shiftaa takas siviiliin jostain syyst enne ku pakolliset 180 päivää on ohi. Perinteit Sandikses palveleval Kaartin Jääkärirykmentil on perinteit. Vaikk kaikkihan tietysti toivoo, ettei ikinä tuis mitään kriguu, mis joutuis skagaan, ett joku pistää Stadin matalaks. fa ne ku tulee ulkomailt Härmään inttiin, menee usein kans Sandikseen. Siin on stadilaisii perinteit jo mones polves. Enää ei tartte patjoihi tunkee olkii, eikä kundei saa simputtaa, friidutki voi käydä intin ja armeijan kuteis näkyy muitki ku siniöögasii ja vaaleefledasii kundei. Friidujen ei tartte leikkaa Jledaa ihan lyhyeks.. Siel ku treenataan just, miten omaa himastadii puolustetaan. |a ku stadilainen shiftaa siviilist inttiin, ni ei varmaa o parempaa mestaa ku Sandika. Alkuvaihees fluudataan Cooperit, tsimmataan ja duunataan muit testei, ett nähdää, mis kondikses joka solttu on. Vaikk on ne munkitki kai yhta suosittui. Kaikki ei tsennaa kunnol härmääkään, vaan joutuu tsiigaan, mitä muut duunaa ja tekeen sit saman peräs, jos ne ei oo bonjannu käskyi
l-k;rrt r-rrkrin jrilkeen, kr-r tttut:it i.t l.rii.rt 1'.,:i' tsiigiriin trLorcit solttLri, oli icngrs r'tel kiiikenlaist saaprprr;1nkuluttajaa. Sitt saia r.iel nauttii uikoilust free sis ulkoihnas luonnonkaur-uil saarel. @ wffir,tuffiffiffi 15 i 1r;1ru.t dirikan taitoi. * I Y ; Kurtdit ort utrsii, rtrutt knsnrnit sntttoi t,tulroi, å.:.''{åffi#.i '= Yiestijengii korprooli Pohjolnn (vas.) komennossn vuodeltn 1949. rtL: * 358-iOr9-77 '1C 5r: FA,X.' "-358-r'0tgi7 -ttj i5: {ytÄsAÄ,qgruKÄru 25 c CI* 58A H E LS I N Kt. Ja sit ne onkr oppinr-r, ntrten skotat.irtrt. intis taitaa siis olla jopa }-ruurlorii. nriterr llititi.rtaan, miten skruutlataan llopeesti, miten totellaau kiiskr i ia n-riten kimpras selvititiin. A'aj arispui-rees lohdutettiin mutsei ja tirijoi, ett l<yl niitten sklodcleist prdetään intis huolta:joka ai.lntll herrltellään, aamiaist, lounirst ra päir'äilist pääsee skr ur-rdaan valmiiseen pö1,tään. Eikri kaikil n:ikr nr oler-irr.r oikeen ri trrrit.r.iLr r crir. Treertirt ptrtrtct ei r t'i .ri nakaa sp,.ttää. Ft AgS ?S935 t'-ii,'nnirs ö95I $93-5 Kffiffiruffiffi#ffiK #W. G Teksti ja kuvat: Yirve Obolgogiani &. fllt'tÅi,l$ vÄf f"r0. NIut k1.l ne r-ie1 oppii, ku lr.rluu. .rirr.t kaa ktr tsiigrs niitten nrirr'::itahtii
Persoonallisuuksia riitti, kuten |udönin Kaiko. Siel tsittas Pirkot, Penat, Maikit ja Matit, dumarit ja duunarit, ilman titteleitä. Löyry: Virran Olaa, Tapsa Rautavaaraa, Edith Piaffii, Wilson Pickettii, Louis "Satchmo" Armstrongii, Beatlesii, Rollareit, Sarah Leanderii ja monii muita gamloi artistei, vaan ei HIMii tai Darudei! Sirdie pub on ollut myös kotimaisissa elokuvissa, yhtenä joukossa, niinkuin, jonkun matkan päässä oleva Toveri, silloinen Alppimaa, ja nyt taas Toveri. M. Nyttemmin Sirdie Pub on muuttunu, vanha kantisjengi hajonnu, osa delannu ja loput ties missä. 16 TSILARI t .l.tl:LF,i= Töst alkaa Tsilarin uus sarja Stadin legendaarisist rafloist. Bärtsi oli blisattu! Se gamla Rockola olikin sitten se syy, miks Bärtsist tuli Sirdien kantis. Ikäjakauma oli reilusta 30 vuotiaasta pääl--. Siel bamlattii savot ja slangit sekasi. Numminen teki aikoinaan ohjelman suomalaisista kaljakuppiloista, Sirdie oli siella yhtenä mukana. Tsaukki vaan Kiko, pluggaat sä kumminkin tän stoorin. Ios sul on mieles joku mesta, ni skrivaa ia sendaa Tsilariin. Stoorattavaa täst jengistä riittäis enemmänkin, mut siihen ei riittäis edes Tsilarin vuosikerta. Vanha skraittakin vaihdettu uudempaan ja omistajakin vaihtunu. Kantisjengiin kuulu porukkaa ympäri stadii, osa ihan syntyperäsii ja loput muualta lyftannu. ]a olipa silloin myös, kun oli polemiikkii, siitä, et onko suomalainen mies EU kelpoinen, niin, sekin oli kuvattu Sirdiestä ja ruudussa Severi, joka oli, kuin Gerard Depardieu, "Obelix!" Eli on, jos mittapuuna on fransmannit! Sitten, kerran eräänä perjantai-iltana Bärtsin tullessa Sirdieen, siel tsittas, siin levarin vieres, söden näkönen friidu, Bärtsi funtsi skotaa, tän friidun, mut toisin kävi, loppujen lopuks, tää friidu skotaski Bärtsin, vaik Bärtsi stooras sille Karhupuistossa tähtikuvioista, joita tsennas, niinku Otava ja Orion. Vessan dörtsi ja skraitta.. Fotot on aina kans kliflioi. le 70 vuotiaisiin. Lemppareit oli kans annettu, kuten Natsibaari, Diitteri tai ihan vaan Sirdii. o Moni Tsilarin pluggaajist, ei varmaan oo koskaan tsennannu stadissa tällasta mestaa olevan. Mä luulin ekaks, et kundi on jurris, mut sitte, mä hiffasin, et sehän onkin sakemanni ja nehän bamlaa aina sillee, et joka toisen sanan peräs on vilt pitkä rivi huutomerkkei. Glaiduu tämmöstkin talvee, I toivoo Bärtsin kundi (Kai Ekonen) Sirdie Pub, Kolmas linja. Parikymment vuotta ollaan oltu sen jälkeen yhteisis tähtikuviois Sörkan friidun kans. Stobe handus, mä sit tsiigasin, et mihin vois tsittaa, kun yks mua (Bärtsin kundin ja Sörkan friidun kantispubi) SIRDIE PUB gamlampi starbu, vinkkas mulle, et voin tsittaa siihen vastapäätä. Aito kunnon kurabaari, Linjoilt, joka on kurahtanu sinne -60 ja -70 lukujen, keskarin vapautuksen kulta aikaan ja sen -80 ja -90 lukujen nostalgiaan. (ia ios tulee enemmön kuin ylcsi / lehti, niin ehkö voisi ioskus pistöö kalcsikin tai jöttöö odottamnan seuraaviin aviiseihin). Nurkas staijas kolikkoskraitta, gamla Rockola! Tsiigasin tiskille ja hiffasin gamlan kassakoneen, gamlan pakeliittipuhelimen. Sirdien nimi tulee perustaja pariskunnan etunimistä, Sirpa ja Dieter, sukunimi on Gehring. A. Mesta oli snadi, jotain alta kolkyt neliöö, yks yhteinen veski, kundeil ja friiduil. Fiksu kundi! Salli mun tsiigaa mestaa, joka yllätti mut täysin! Tlrnnelma oli aivan uskomaton, kaikenlaista krääsää ympäri seinii! Hiffasin sielt länget, tsetolkan jafoton, joka oli kuulemma Sharme Asserdahl. Kun, Bärtsi ja Sörkan friidu dallas sinne, nii stepattiin vaan'blkkariinl' Kun Bärtsi eka kerran tunki sinne dörtsis sisää ja dallas tiskille, niin siel staijas buli kundi, joka bamlas vilt koval äänel, jonkun kantiksen kans
Siel tsittas Pirkot, Penat, Maikit ja Matit, dumarit ja duunarit, ilman titteleitä. fos sul on mieles joku mesta, ni skrivaa ja sendaa Tsilariin. Numminen teki aikoinaan ohjelman suomalaisista kaljakuppiloista, Sirdie oli siellä yhtenä mukana. Fiksu kundi! Salli mun tsiigaa mestaa, joka yllätti mut täysin! Tunnelma oli aivan uskomaton, kaikenlaista krääsää ympäri seinii! Hiffasin sielt länget, tsetolkan jafoton, joka oli kuulemma Sharme Asserdahl. Kantisjengiin kuulu porukkaa ympäri stadii, osa ihan syntyperäsii ja loput muualta lyftannu. Sirdien nimi tulee perustaja pariskunnan etunimistä, Sirpa ja Dieter, sukunimi on Gehring. Parikymment vuotta ollaan oltu sen jälkeen yhteisis tähtikuviois Sörkan friidun kans. Stoorattavaa täst jengistä riittäis enemmänkin, mut siihen ei riittäis edes Tsilarin vuosikerta. Mä luulin ekaks, et kundi on jurris, mut sitte, mä hiffasin, et sehän onkin sakemanni ja nehän bamlaa aina sillee, et joka toisen sanan peräs on vilt pitkä rivi huutomerkkei. Nyttemmin Sirdie Pub on muuttunu, vanha kantisjengi hajonnu, osa delannu ja loput ties missä. Vessan dörtsi ja skraitta.. Löyry: Virran Olaa, Tapsa Rautavaaraa, Edith Piaffri, Wilson Pickettii, Louis "Satchmo" Armstrongii, Beatlesii, Rollareit, Sarah Leanderii ja monii muita gamloi artistei, vaan ei HIMii tai Darudei! Sirdie pub on ollut myös kotimaisissa elokuvissa, yhtenä joukossa, niinkuin, jonkun matkan päässä oleva Toveri, silloinen Alppimaa, ja nyt taas Toveri. Tsaukki vaan Kiko, pluggaat sä kumminkin tän stoorin. Kun, Bärtsi ja Sörkan friidu dallas sinne, nii stepattiin vaan'blkkariin." Kun Bärtsi eka kerran tunki sinne dörtsis sisää ja dallas tiskille, niin siel staijas buli kundi, joka bamlas vilt koval äänel, jonkun kantiksen kans. Fotot on aina kans kliflioi. Lemppareit oli kans annettu, kuten Natsibaari, Diitteri tai ihan vaan Sirdii. A. |a olipa silloin myös, kun oli polemiikkii, siitä, et onko suomalainen mies EU kelpoinen, niin, sekin oli kuvattu Sirdiestä ja ruudussa Severi, joka oli, kuin Gerard Depardieu, "Obelix!" Eli on, jos mittapuuna on fransmannit! Sitten, kerran eräänä perjantai-iltana Bärtsin tullessa Sirdieen, siel tsittas, siin levarin vieres, söden näkönen friidu, Bärtsi funtsi skotaa, tän friidun, mut toisin kävi, loppujen lopuks, tää friidu skotaski Bärtsin, vaik Bärtsi stooras sille Karhupuistossa tähtikuvioista, joita tsennas, niinku Otava ja Orion. Vanha skraittakin vaihdettu uudempaan ja omistajakin vaihtunu. Ikäjakauma oli reilusta 30 vuotiaasta päälle 70 l.uotiaisiin. Persoonallisuuksia riitti, kuten Judönin Kaiko. Glaiduu tämmöstkin talvee, I toivoo Bärtsin kundi (Kai Ekonen) (Bärtsin kundin ja Sörkan friidun kantispubi) r Moni Tsilarin pluggaajist, ei varmaan oo koskaan tsennannu stadissa tällasta mestaa olevan. Stobe handus, mä sit tsiigasin, et mihin vois tsittaa, kun yks mua Sirdie Pub, Kolmas linja. Siel bamlattii savot ja slangit sekasi. Nurkas staijas kolikkoskraitta, gamla Rockola! Tsiigasin tiskille ja hiffasin gamlan kassakoneen, gamlan pakeliittipuhelimen. Bärtsi oli blisattu! Se gamla Rockola olikin sitten se SII, miks Bärtsist tuli Sirdien kantis. l:=1,.....' Töst alkaa Tsilarin uus sarja Stadin legendaarisist ratloist. (ia jos tulee enemmön kuin ylcsi / lehti, niin ehkä voisi ioskus ptistiiö kalsikin tai jöttöö odottamaan seuraaviin aviiseihin). SIRDIE PUB gamlampi starbu, vinkkas mulle, et voin tsittaa siihen vastapäåtä. 16 TSILARI . M. Aito kunnon kurabaari, Linjoilt, joka on kurahtanu sinne -60 ja -70 lukujen, keskarin vapautuksen kulta aikaan ja sen -80 ja -90 lukujen nostalgiaan. Mesta oli snadi, jotain alta kolkyt neliöö, yks yhteinen veski, kundeil ja friiduil
Rattoisa lounaamme kesti pitkälle iltapäivään. Warner otti meidät vastaan. Nousimme sitten seuraavan päivänä Time & Life lehtitalon 36:n kerrokseen jossa itse Timen varapäätoimittaja Mr. Loppu meninkin sitten juoheasti kahvitellessa ja jutustellessa Suomesta ja ulkopolitiikasta. Kysymykseen, tunsinko Dalin jostain ennestään, vastasin mielij ohteestani hänen olevan vanhoja tuttujani, mutta en missään nimessä voinut esitellä heitä, koska olin myös Time Magazinen vieraana. Mutta pian soitti Mattila olevansa nyt valmis antamaan haastattelun nyt myös USA:n johtavalle viikkolehdelle Time Magzinelle. man honottavalla äänellään kansamme. Mutta Olavi I. Olin aivan ä11ikä11ä lyöty, mutta sitten pääsin jutun alkuun ja tarjouduin hakemaan Dalin daamille purtavaa seisovasta pöydästä hänen ylhäisellä suostumuksellaan. Olin myös Mattilalle arvellut tämän kysymyksen tulevan esille. totesi: "Sinähän kerroit tuntevasi myös mm. Ranskan kuninkaan Ludvig neljännetoista asuun pukeutunut herrasmies ja Madame Pompadourin asuinen upea daami. Valitessani Senora Dalille herkkuja ryntäsi Olavi J. Minulla oli kunnia istua ja seurustelia Dalin viehättävän ja eloisan daamin vieressä. Hän jopa kehui minulle Suomen urhoollista kansaa muistellen talvisotaa, joka on varmasti ollut tähän asti tunnetuimpia asia ulkomailla maastamme. Mattilan käskynomaisesta toivomuksesta hänen salkunkantajakseen New Yorkiin. Warnerin johdolla pö1.täämrrre, esitellen heidät kuuluisaksi espanjalaiseksi surrealistitaitelij aksi Salvador Daliksi ja hänen daamikseen. Timen ja Newsweekin väkeä, joten panehan toimeksi!" Soitin ystävälleni David Tinninille Timeen ja kerroin tästä megalomanisesta vaatimuksesta. Salvador Dali poistui arvokkaasti häikäisevän seuralaisensa kanssa koko täyden ravintolan yleisön taas hiljentyessä, ja yht'äkkiä spontaanisti noustessa aplodeeraten seisomaan pariskunnan lähtöä kunnioittamaan. Olisiko se kuin elokuva Andalusiaiainen koira, vai jokin hänen sadistisista maalauksistaan. Sijoitti omaan upeaan työhuoneeseensa ja lähetti kaksi toimittajaansa jututtamaan Mattilaa. 11.5.04, sata vuotta Salvador Dalin syntymästä sai minut myös kuvittelemaan minkälaisen maalauksen tai elokuvan Dali tekisikään tämän päivän Euroopan Unionista. Se oli järjestetty kaikille talon kansainvälisille stringereille, joihin minäkin kuuluin. ifu{SAN PALSTA Salkunkanl'n{an suffealististaelämää o Keväällä 1976 jouduin ETYK:n eli Helsingissä kesäl1ä 1975 pideryn erittäin onnistuneen Euroopan Turvallisuus ja Yhteisryökokouksen aikana ulkoministerinsalkkua hoidelleen Olavi ]. Mutta aikahan sen näyttää, onko vuosituhantinen länsimainen kulttuuri n1't kylmän sodan ajan pååttymisen jälkeen vielä voimissaan. Toimittajat ryntäsivät ottamaan kahvia ja donitseja, jolloin minä kiukkuisesti komensin Mattilaa pistämään paperit taskuunsa ja vastailemaan kysymyksiin vapaasti. Alkudrinkkien aikana ravintolan pariovet yht' äkkiä aukenivat, ja sisään astui hämmäs[ttävä pariskunta. Kauhukseni Olavi kaivoi taskustaan Kekkosen pitämän ETYK:n päätöspuheen ja alkoi tankata sitä hämmästyneille, sujuvaan vastailuun tottuneille huipputoimittajille. luokseni ja pyysi minua esittelemään taitelijan daameineen hänelle ja vaimolleen. Sain Mattilalle haastattelut moniin metsäteollisuuden ja talouselämän ammattilehtiin Mm. Yht'äkkiä ovet rämähtivät auki ja sisään työntyi pullea musta emäntä kahvikärryineen. Lounaasta kehkel'tyi ehkä eräs vauhdikkaan elämäni ikimuistettavin tilaisuus. Salvador Dali ehkä tekisi n1t surrealistisen elokuvan nimeltä "Brysselin Torni salkunkantajineenl' I Matti Kohva. Yritin estellä selittäen Timen olevan hieman eri asia, kuin nuo ns. Luulin suht' t1yt1väisenä homman jo päättyneen ja ryhdyin hoitamaan omia työasioitani. vaimoineen. "Sinä kun olet hoidellut näitä länsimaisia lehdistösuhteita, niin tule järjestämään minulle haastatteluja USA:n johtaviin talouslehtiin esitelmämatkallani New Yorkiinl' No mikäpäs siinä, kyllä New York on aina reissun väärti. ammattilehdet. : t,tt.i*+'.:i TSITARI 17 + .KOHYAN. Kiusallisen tilanteen pelasti onneksi Warner, joka oli seurannut tilannetta heilurioviensa ikkunasta. Warner oli pyynnöstäni kertonut homman nimen toimittajille, jotka kysyivät miten ETYK on vaikuttanut maailmanpoliittisen tilanteeseen yms. fournal of Commerce, Finance, Walt Street ]ournal, Paper Trade Journal ja jopa Associated Press tekivät jutun silloin jo takaisin Enson ja Valmetir, pääjohtajan kaksoisroolissa taiteilevasta Mattilasta. )a kukapas siellä myös istui, ellei Olavi J. Täysin hiljentyneen salin seuratessa Ludvig XIV saattoi hovisauvaansa nojaten seuralaisensa paikalle rynnänneen Mr. Ia tunsinhan minä monia huippujournalisteja New Yorkista jo ennen ETYK:ä ja varsinkin sen jälkeen, sillä olin ollut yksi lehdistövastaavista tuossa Finlandia talon 36 maan johtajan huippukokouksessa. Perustuuhan EU:n syntyminen ja kehitys pitkälti toisen, julman ja sadistisenkin, maailmansodan traumoihin vieläkin. Pitkiä käyriä viiksiään sivellen Salvador Dali keskusteli hieSUOMATAINEN VOITTAA AI NA. Ulko-ovella h1wästelin sitten huojentuneena Mattilan ja painelin Mc Graw Hill lehtitalon lounaalle. Seuraavana sunnuntaina Timen "pojat" Tinnin ja Warner olivat kutsuneet minut lounaalle kuuluisan St, Regis hotellin seisovaan pöytään. David naureskeli, mutta lupasi järjestää shown
Tämä on todella mielenkiintoista hommaa ikääntyneille helsinkiläismiehille. Kartoituksessa on jään1t "harmaita" alueita jäljelle, joita ei ole tunnistettu. Vanhojen filmien kuvia on odotettavissa. Kokosimme yhdistyksestä porukan johon kuuluu: Matti Kohva, Erkki Mattsson, Arno Soisalo, Fjalar Åsten ja ulkopuolisena Masan kaveri Pekka Tuliara, joka on elokuvafriikki ja lapsena ollut mukana joissakin elokuvissa. Meikäläisen saatua kuvia sähköpostiinsa, olen lähtenyt päiväkävelylle niille paikoille, joissa olen arvellut kuvauksia tehdyn. Jos näyttää tutulta kirjoitetaan lehtiöön paikan nimi ja videon kelloaika, josta myöhemmin arkiston väki löytää helposti kohtauksen. Kuvauspaikat ovat olleet usein asuntoni läheltä: Eirassa, Kaivopuistossa, Kampissa, Katajanokalla, Kruununhaassa, Punavuoressa, Ullanlinnassa jne. 2008 alusta Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) on useamman vuoden ajan kartoitettu vanhojen kotimaisten elokuvien kuvauspaikkoj a Helsingissä ja muualla. Filmit olivat 1920 -luvulta 1960 -luvun alkupuolelle, joten tunnistajien tärkeimmät kriteerit olivat mm. Aika hyvin olemme onnistuneet paikal listamaan kohteita. Syksyllä 2007 lähetti tutkija Juha Seitajarvi Elokuva-arkistosta tiedustelun yhdistyksellemme, 1öytyisikö meiltä vanhojen Helsingissä kuvattujen elokuvien kuvauspaikkojen tunnistamisesta kiinnostuneita henkilöitä. Ensimmäisen kerran kokoonnuimme Elokuva-arkiston tiloissa 30.10.2007. Toivomme saavamme tätä kautta lisävalaistusta elokuvien kuvauspaikkojen selvittämiseksi. Sen jälkeen olemme kokoontuneet vaihtelevalla porukalla muutaman kerran. Kilroy sen teki. I Arska Soisalo Kolmastoista koputus.. Näin jatketaan filmin loppuun. Tulemme v armaafi kääntymään Tsilareissa lukijoittemme puoleen hankalissa tapauksissa. Kotiin tultuani vertailen kameran kuvia sähköpostin kuviin ja jokunen kohde on selvinny't tällä tav alIa. Jos paikka ei selviä sillä istumalla, tutkija Seitajärvi on lähettäny.t katselij oiden sähköposteihin kuvat "kotiläksyksi". Tässä palautuu mieleen nuoruus ja entisaikojen kliffa Stadi. Olen ottanut myös digikameran mukaan ja kuvannut sillä kohteet. tarpeeksi iäkäs, muisti pelaa, Helsingin tuntemus ja kiinnostunut kotimaisista elokuvista. Onnistumisesta tulee myös hyvä fiilis. 18 TSITARI \funhet 3ee.ffm&*mt @Gek t o Suomen Elokuva-arkistossa (v. Idea on, että pannaan filmikela pyörimään videonauhuriin, kun tulee kohtaus Helsingistä, tehdään "ruutukaappaus" ja katsellaan näyttääkö paikka tutulta
Muistakin elokuvista siis tietoa kaivataan. Kyseinen rajansiirto sai aikaan kiivasta väittelyä koko sen käsittelyn ajan, ja sipoolaiset tuntuivat olevan lähes yksimielisesti sitä vastaan. Kuitenkin vielä Helsinki joutuu tyl'tymään 3 000 hehtaariin, minkä se Sipoosta sai. Lisäksi stadilaistuvat entiset sipoolaiset, lähinnä Landbosta ja Itäsalmesta. Viime aikoina kovasti kasvukipuja kärsineen Helsingin laajentuminen voidaankin nähdä osana pidempää kehitystä. Siispä pyydämme Stadin Slangi ry:n lukijoilta vinkkejä ja tietoja eri elokuvien kuvauspaikoista. Kaksikymmentä vuotta aiemmin Helsinkiin liitettiin silloisesta Helsingin Maalaiskunnasta mm. Juha Seitajärvi ffiffiffiffi*$re ffffieffi$ffi Pojat ja kelkka. Vastauksia kuvista tai muuta elokuviin liittyvaa tietoa voi lähettää myös Tsilarin toimituksen s-postiin tsilari @.stadinslan gi.fi . Etsimme Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa täydennystä Suomen kansallisfilmografian tietoihin, mm. 09-6154 0217 ai A40-725 3564. Ajatus tuntuu äkkiseltään utopistiselta, mutta tulevaisuudessa se voi olla hyvinkin mahdollinen. Lähihistoria tuntee kuitenkin vastaavanlaisia esimerkkejä useita, ja kuntaliitokset ovat palvelleet alati kasvavan Helsingin tarpeita. Kuvassa olevien liikkeiden nimet ovat fiktiivisiä. Sipoo keskustelun yhteydessä jotkut uskalikot tohtivat heittää ajatuksen pääkaupunkiseutujen kuntien yhdistymisestä, jonka seurauksena syntyisi todellinen miljoonakaupunki Suomeen. Samalla Korkein hallinto-oikeus hylkäsi LounaisSipoon rajansiirrosta tehdlt valitukset, ja alueesta tulee osa Helsinkiä 1.1.2009. Hel sinki kasvaa ja slangi sen mukana o Helsingistä puhutaan nykyaan metropolina. I Teksti: Samuel Salovuori. On mielenkiintoista nähdä, minkälaista Helsinkiä nykyiselle omakotitaloalueelle muodostuu, saako metro mahdollisesti j atkoa nykyiseltä päätepysäkiltään Mellunmäestä. Kaavoitustoiminta käynnistynee ripeästi, ja uusia stadilaisia saadaan rutkasti lisää. Tämä suurena alueliitoksena tunnettu ratkaisu viisinkertaisti Helsingin pinta-alan 1946. kuvauspaikkoihin erityisesti vanhemman näytelmäelokuvan osalta. ]o nyt yhteistyötä tehdään joukkoliikenteen ja jätehuollon osalta, kuntarajojen ollessa muutenkin häilywiä ihmisten sukkuloidessa ympäri pääkaupunkiseutua töiden ja asuinpaikan mukaan. Joel Rinteen takana oleva rakennus saattaa olla Munkkisaaresta tai Katajanokalta, joissa Suomi-Filmin studiotkin tuolloin sijaitsivat. s e a. |oka tapauksessa Stadin slangi levittäyt1y itään, mikäli ei ole vielä sitä tehnyt. Lisää esimerkkitapauks ia löydätte koti sivultamme (linkki www. TSILARI 19 Ensimmäinen tunnistustehtävä Ensimmäinen eloku\ra on "Kolmastoista koputus", valmistunut I9a5 ja josta on yksi kuva. fi/e s itte l)'/p erinne/ti etokeruu/index. html). Vuosaari, joka nykyään on varsin kiinteä osa Helsinkiä, tuli virallisesti osaksi pääkaupunkia vasta 1966. Tästä on Kolmastoista koputus ja Kilroy sen teki esimerkkeinä. Malmi, Viikki, Pakila ja Herttoniemi, varsin stadilaisia nykyään kaikki. Toinen elokuva on "Kilroy sen teki", vuodeita 1948 ja siitä on myös yksi kuva huvilasta, todennäköisesti Kulosaaresta tai Herttoniemestä. Sipoon kunnanhallitus pyrki tekemään kaikkensa, ja vetosi lopulta kunnalliseen itsemääräämisoikeuteen. Yhteyttä voi ottaa myös suomalaisen elokuvan tutkijaan Juha Seitajärveen p. Tiiviisti tammikuussa kokoontunut kaupunginhallitus pyrki suun nittelemaan kasvukeskuksen liikenne-, asuntoja ympäristöpolitiikkaa tavoitteenaan luoda yhä dynaamisempi ja ekspansiivisempi pääkaupun kiseutu
:. 01 397 3409 Email. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. gl^Jworog_..*QZ*gg Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. 01 397 3400 Fax. 20 TSILARI i ;,'i., $ ä $ å 7 I $ $ t Eu r oopo n ko u p u n ki I om at Boltion matkat r ö ötöl ö i dyt ko u ko m atkat ryhmömatkat lennot + hotellit Matkatoimisto SkyBoat Oy / Lomapallo Hämeentie 46c 00500 Helsinki Tel. travel@skyboatfi n land.fi www.skyboatfi nland.fi www.lomapallo.com "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. I STADI FROOGIKSET l) Helsingin Olympiaviikkojen aikana toimi ylellinen yökerho "Le club du Sauna'i Sijaitsiko yökerho A) Kalastajatorpalla B) Handelsgilletissä C) Hotelli Tornissa 2) Yökerhon johtajana oli A) jutta Zilliacus B) Vivica Bandler C) Anita Hallama 3) Helsingin suurin kirkko on A) Johanneksen kirkko B) Agricolan kirkko C) Tuomiokirkko 4) Mannerheimintien ajaa päästä päähän raitiovaunulinja A)4 B) 3 c) 10 5) Kuuskulma -niminen paikka on A) Alppilassa B) Punavuoressa C) Etu-Toölössä 6) Aleksanteri II:n muistomerkin graniittijalustaan on hakattu vuosiluku A) 1BB3 B) tB73 c) 1863 7) Hietaniemen hautausmaan vanha siunauskuppeli otettiin kayttöön A) 1863 B) rB73 c) 1BB3 Hietaniemen hautausmaan uusi siunauskappeli (uimarannan puoleisessa päässä) otettiin kayttoon A) 1e30 B) re33 c) re36 Hietaniemen sankarihautausmaahan on haudattu viime sodissa kaatuneita suomalaisia sotilaita 8) e) A) B) c) 10) Onko A) B) c) 3t61 2753 40t4 Hannes Kolehmaisen lenkki E1äintarhassa Oulunkylän Urheilupuistossa i Pirkkolan Urheilupuistossa i : Vastaukset sivulla 47
Esityspäivä on 19.3. Huhtikuussa 2.4. Helsingin Työväenopisto järjestää 26.2.-15.4. yleisöluentosarjan Mika Waltarista. 1979 ohjaama elokuva "Gabriel tule takaisin' (1984). : r iili.:*i:i TSITARI 21 M|KA%LTARI ,$ffiO vrxffiä€m o Tänä vuonna vietetään kirjailija Mika \\'altarin s)'nt)'män 100-r,uotisjuhlaa. Tilaisuuteen on kutsuttu nimiroolia esittänyt Antti Litja ja naispääosan Seela Sella. Waltarin kirjaan "Suuri illusioni" perustuva Tuija-Maija Niskasen v. sea.fi Vuoden pääjuhla |uhlavuoden suuri tapaus on syntymäpäiväjuhla Vanhalla ylioppilastalolla 19.9.2008. Matti Kassila, 1960). Tarkat esitysajat elokuva-arkiston esitteestä tai nettisivulta: www. välisenä aikana. Niihin on vapaa pääsy ja ne pitää FM Lea Toivola. hel. Tunnettujen historiallisten teostensa iisäksi i\Iika \\ altari on monissa kirjoissaan, närtelmissään ja elokuvakäsikirjoituksissaan kur-annut kotikaupunkiaan Helsinkiä. arheena on Waltari Helsingin kuvaajana. Luentoja ja keskusteluja Mika Waltari -seura kokoontuu Toölön kirjaston Mika Waltari -salissa kerran kuukaudessa: 28.2., 26.3., 25.4. Valentin Yaala, 1951) tapahtumat sijoittuvat enimmäkseen pikkukaupunkiin, mutta auervaaramaista hurmuria Gabrielia (Tarmo Manni) on kuvattu myös Stockmannilla. Helsingissä liikkuu myös kaikkien tuntema komisario Palmu (Joel Rinne) mainione assistentteineen (Leo Jokela ja Matti Ranin). t ) a HELS Ib{GIN SEURAKTJNTAYHTYMÄ. Ohjelmassa on 5.3. Elokuvan "Gabriel tule takaisin" (ohj. I Virve Obolgogiani Nuori Mika. Monissa elokuvissa tapahtumien näyttämönä on Helsinki. fuhlavuoden kunniaksi järiestetään useita tapahtumia. Muiden tapaamisten aiheista voi saada tietoa seuran nettisivuilta: www.mikawaitariseura.fi. Sen järjestävät Mika Waltari -seura ja Helsingin kaupunki. nähdään elokuva "Komisario Palmun erehdys" (ohj. 1984 ohjaama elokuva sodanjälkeisen nuorison ja kaupunkimiljöön kuvaus. Tilaisuuksissa käsitellään Waltarin teoksia monipuolisesti. ja 2 1.5. fi /tyovaenopi sto Elokuvia Elokuva-arkistossa j uhlavuoden kunniaksi esitetään sarja Mika Waltarin kirjoihin tai käsikirjoituksiin perustuvia elokuvia 6.3.-24.4. Helmikuun tapaamisessa esitetään Mirjam Himbergin v. Lisätietoja työväenopiston esitteestä tai nettisivuilta: www. Luennot pidetään tiistaisin klo 18.00-19.30 Mika Waltart -salissa Töölön kirjastossa. joissa esitellään Nlika \valtarin tuotantoa. Maaliskuussa 4.3. Yksi sen tunnetuimmista kohtauksista tapahtuu hotelli Kämpissä
Vuosina 1998-2006 tein yhdeksän vuoden ajan toimisto-, tulkkausja käännöstöitä parissakin eri firmassa, jotka hoitivat suomalaisten liikennöitsijöiden käytettyjen bussien peruskorjausta Unkarissa. 22 TSITARI HIISINGIN vr$l ILMARI tuli duuniin lAlen uusi Stadin Slangi Lrl ry,n toimistonhoitala 3.72.2007 lähtien. Harrastan musiikin kuuntelua ja penkkiurheilua sekä Unkariin liittyviä asioita; olen myös Suomi-Unkari Seuran Vantaan osaston hallituksen jäsen. Asun Vantaan Jokiniemessä ja aiemmin olen asunut Vantaalla neljässä paikassa Korsossa ja yhdessä paikassa Itä-Hakkilassa, joten en ole stadilainen, mutta toivottavasti tulette silti olemaan tyytlwäisiä minuun. Niin että tämä uusi työ on aika erilaista, mutta tulkkinahan on joutunut tottumaan monenlaisiin aiheisiin toimeksiantajien alan mukaan. yleiset toimistotyöt, tavaroiden myynti ja lähettäminen, päir,rystys tiistaisin ja torstaisin Ho 14-17, tapahtumien järjestelyihin osallistuminen, sihteerinä toimiminen sekä jäsenrekisterin hoitaminen. 8720106 Stadin VÅKlt}PUTKITU$oY. r"Pbsr,i ;,loimitettuun kirjaan \isätaön -,',','-','',,,'' pfisffk#luf5€. Olen 54 r,.uotta vanha, naimisissa sekä 11ja 16vuotiaiden poikien isä. Lopuksi voin vakuuttaa, että olen viihtynrl oikein hyvin reilujen ta mutkattomien stadilaisten parissal I llmari Jokinen Jä eni 15 € ja muHt 25 €. aaa Eiran lsän nöitsijätoi m isto Oy Puh. Aloin jo 7O-luvulla Helsingin yliopistossa opiskella unkarin kieltä ja toimin aiemmin enemmänkin mutta myös nykyään silloin tällöin freelancetulkkina ja virallisena kääntäjänä. Tehtaviini kuuluvat mm
TSILARI
Kiinnostavimmat julkastaan Tsilarissa. Yr*Yr Sit jos suulis skriinaa tai muuten vaan tekee mieli dallailla, ni Stadis on siihen mahiksii vaikk kuin. Reitzin Söätiön kokoelmat, Lauri ja Lasse Reitzin säätiö Apollonkatu 23 B 64,00100 Helsinki, puh.442 501 a ) f t.(} TSÖKAA NYT LODJUT JA ALBUMIT a ja sendaa kliffoi fotoi Tsilariin! Stadin Slangi ry kerää Stadiin ja stadilaisten elämään liittyvii fotoi eri vuosilta. Kaikki tsennaa Hesperiankadul funkistalon, mis on julkkisrafla Elite. Museos on kans hopeeseppien duunei, gamloi klogui ja kniigoi. |os ei jaksa fluudaa, ni dallaamal voi pitää kondist yllä. Jos kaipaa landemaist idyllii, voi steppailla Käpiksen tai Valkan puutalokortteleis. Sellane on esimerkiks Taidekoti Kirpilä Pohjosel Hesperiankadul ja Villa Gyllenberg Kuusisaares (niist oli juttuu Tsilaris I I 2007).Yks vähemmän tsennattu mesta on Reitzin säätiön kokoelmat. Lasse Reitz Q,924-1966) oli Laurin skloddi. o Stadis on snadei museoit, mitkä on perustettu jonku entiseen himaan. 24 TSILARI ifl "-l Tätte sivulle vait sökin sendaa iililcsii amist lempparimes' toistas Stadis, mis muittenki slangilaisten vois olla klif" köydö, mut mitö ne ei oo ehkii ite uiel hffinnu. Ia jos skrivaat viel mahd.ollisim' man tarkat tiedot, niinku osotteen, millan an auki, jos netis on lisöinfoo tai jos sul on vaikkfotoi, ni kaikkee ois klfu saoda. Se budjas oman talonsa ylimmäs kerrokses, ja sen entiseen himaan öpnattiin museo vuonna 1971. |os viet kuvat toimistoon, saat kirjan heti mukaasi. Tsekkaa aina seur oav an Tsilarin ainei stopt äiv öt. Kerro myos, haluatko, että kuva(t) palautetaan. Toimita idilcset toimistoon tai sähköpostil Virvelle: vo@mimino.fi tai kerro, ku treffataan. Kliffoint se on tietysti kesiksel, mut liikunta tekee gutaa kyl kaikkin vuodenaikoin. Tilapöisist jutuist niinku nöyttelyist ei palio kande skrivaa, paitsi jos tiedot an hyvis ajois. Ja välil voi tsittaa jossain penkil tai poiketa borgalle johonki kuppilaan. Eikä museoon ees bungaa mitään. Lähetä kuvat sähköpostitse osoitteeseen: toimisto(a-stadinslangi.fi tai toimita ne Slangin toimistoon Hämeentie 67 joko CD:llä tai paperikuvina. Stadin Slangi ry tallentaa kuvat ja saattaa käyttää niitä myös muuten kuin Tsilarissa, esimerkiksi mahdollisissa näyttelyissä tai muissa Slangin julkaisuissa.. Kaikille kuvia lähettäneille annetaan kiitokseksi kirja Herkkuhetkiä ja hyvää mieltä, josta löytää stadilaistenkin perinneruokien ohjeita. Museo on auki keskiI Koonnut: Virve Obolgogiani fuftNr KEftt*tHf M viikkosin ja sunnuntaisin klo l5-l7,heinäkuus se on boses. Faarttii voi olla vähemmän sit ku ei jaksa. Ios omat himakulmat alkaa kyllästyttää, voi tsöraa dösäl tai sporal tai vaikka metrol vähän kauemmas. Muuten muista laittaa mukaan oma osoitteesi. Samaa idyllii hittaa kanss Kumpulast, vaikka Limingantielt, mist ohes oleva fotoki on. Lauri Reitz diggas varsinki härmäläisii taidemaalareit niinku Edelfeltii ja Gallen-Kallelaa. Se oli jo snadina kundina samlannu fritsui ja sit ku sill oli fl'rkkaa, se rupes slumppaan taidetta ja antiikkii. Lauri Reitz (1893-1959) oli raksamesu, joka tseenas bulit fyrkat gryndaamal. Stadis voi tsiigailla upeit byggii, vaik Krunikas, mis ei o gamloi byggii purettu samal taval ku mones muus mestas. Niiss voi tsiigaa taidetta ja tutustuu samal, miten joku on budjannu. Mutt kuinka moni tsennaa, ett samas byggas Apollonkadun puolel on himamuseo
20,00 € (ovh. Soogausja föraussöövista. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15. Klasari on kans föneri ja joskus nuorempana mä kävin dokaan parii klasarii jossain kuppilas. Ei tullut aaioeroa, bygattiin uus hima. Tervetuloa! qP sr aaa fi.ryio 1Zrvsrvr,a.a" Oho kallista kotia Raija Tervomaa; Oho, kallista kotia Bysattiin uus hima Oho, kallista kotia Bygattiin uus hima on tarina siitä, miten eläkeläispariskunta päättää myydä rintamamiestalonsa poikansa perheelle ja rakentaa itselleen uudery nykyaikaisen kodin. Mieluummin kuuntelen Sibeliusta ja Vivaldii ku jotain rynkkymusaa. Mutt emmä silti liittys jäseneks jengiin, mist en tsennaa, kä1.tetääks siel pokii vai dokataaks vai tsiigaillaan fönerist. I Arvo Pohjola SOöVI KSI I STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa. Saa käyttöä nimimerkkiiki, jos ei hivaa skrivaa omal nimel. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 416 51 40. ITEET Ottaales pannuun. Onles jotain klifaa. Tölle palstalle leesaajat voi sendaa snadei kannanottoi erilaisist jutuist Stadis tai skrivaa vastaulcsii julkaistuihin juttuihin. Mitii funtsaat Stadista, slangista. (09)77433477 Ma-pe klo 7-15, la 9-15. com www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMÄLÄ Lihatukku Veijo Votkin Oy Vanha Talvitie 8 Puh. Sitt mä hiffasin, ett se yhdistys onki klassisen musiikin yhdistys. MYYNTIPISTE Sokos Helsinki Postikatu 2 Puh.010766 1047 te htaa n myym a la @ch ef-wotki ns. Mä rupesin funtsaan, et onks pokien käyttäjil sellasii estoi, ett nill pitää olla oma jengi. Mä oon aina fykänny klassisesta musast, mutt tällane slangisana tekee sen kyseenalaseks. Tasan Stadin parhait. Kaikki stadilaisetha tsennaa, ett klasarit on samaa ku pokat tai krillit, eikä niis o mitään dillee. Klasarit o Tän ikäne starbu, joka on bamlannu slangii niin kauan, ett sen pitäis olla jo delannu, leesas Hesarist, ett on perustettu Klasarit-yhdistys. t <l1,li{"'!il,-\$il TSILARI 25 I. 26,50 €) &, EP.'; 'q 'å Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynafll..
ILMOITUKSET: PDF-muodossa osoitteeseen: ta.lehti@kolumbus.fi Yalmistamme my ö s tarv ittaess a ilmoitulcset. 26 TSILARI a S aj ani em en Ke s öte qtter i s s a Lopellq 20.07.2008 kello 16.00 ffiTUK,..frAA tangomusikaali Käsikirjoitus: Heikki Salo ja Heikki Paavilainen .^ $ Ohjaus: ^o) "lrtb Taru Kivinen ir$ :eb' UNTO MOI.{OSEN tsf' \o''.lä-ärtä kertova nä1'telmä Satumaa on teatterimme kesän 2008 produktio. Kösinkirj oitettuj a tekstej ö emme i ulkaise! KUVAT: IPEG, TIFF, EPS. inet. N äy telm än t ekij än o ikeuksi a v alv o o S u o m e n I'{ äy t elm äkir j ailij aliit t o. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen: tsi I ari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. Printit myös mieleliään disketille tallennettuina. Satumaa, joka lienee yhä yksi radion soitetuimmista kappaleista oli yksi Unto Monosen kuuluisimmista sävellyksistä. Ravintolarakennus sijaitsee Lopen kirkonkylän kupeessa, |okiniemessä -solmupaikassa, jossa Nummisuutareissa kuvattu Puolmatkan Krouvi sijaitsi. Sateen sottuessa katettu katsomo. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. VIELÄ EHTII MI]KAATIII $GILARli TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohj elmat sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi.fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Toimitus. Nä1.telmässä käydään läpi Unto Monosen elämänvaiheita musiikin ja laulun säestyksellä. Lähde retkelle PORVOOSEEITI I.L, Runegergillä ja takaisin Stadiin lättähatulla .o lauantaina 02.08.2008 *,,fh 10.00 lähtö Stadista tS;€ 18.00 paluu Stadiin t** Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Fjalle Åsten 0400-406 780 tai sähköposti f alle@asten@pp. Huomaavaisuus, yks ilöllis1ys ja vieraanvaraisuus näkyvät silmänruokana ja runsaissa kattauksissa. Tarjolla on maittava valikoima kotitekoisia maaseudun herkkuj a noutopöydästä. fi VIELÄ EHTII MUKAAAIT Maalaisravintola Puotinkulman Timjomi Perheyritys Puotinkulman Timjami viehättää vieraanvaraisuudellaan. Ruokatarjoilussa maaseudun maut pääsevät oikeuksiinsa. Timjamin etuina ovat savuttomat puitteet, ilmastoidut ja toimivat tilat, maalaishenkinen sisustus. Hinta: 45 €/ henkilö Ilmoittautumiset j a tiedustelut: Fjalle Asten 0400-406 780 tai sähköposti: f alle.asten@pp.inet.fi Ennen nöytö stö ruokailu P u otinkulm an Timi ami s s a
Majoittun#ten hotelli Cesis-iin, lllallinen hotellissa. Paluumatka Tallinnaan. Majoitumme Jurmala Spa hotelliin. Aamiainen hotellissä, Tutustuniin-ön Cd'öikseen. kuuluu hintaan klo 12.00 asti, Lähtö kohti Cesistä (112 km). Aamiainen hotlassa. (Mahdollisuus hoitojen ottoon lisämaksusta). Entisöidyn linnan tornista voi ihailla kauniita Gauja-laakson maisemia. 3. A4A-72V 49 98. TSILARI 27 å#åffiffiffi ffiä$ Kååru ffiBtrffiTffiffi#Yffi&LNK Matkaohjelma: 1. Siellä skruudataan Postipoiss-raflassa. Yhteinen illallinen Joma Villa ravintolassa. 80 €. 'l,l. Saunaja allasosaston käyftö '. Skruudin jäll keen jatketaan Riikaan ja majoitutaan hotelli Hanzaan. ftafl!4t tai neffss* wnrlf,s*rdft$& få4,t"eni*isfo@stadinslangi.fr tai Kupiäiselle p. Paluumatka Helsinkiin Xpress-laivalla. Vierai I u Tu raidan li nlassa, jon ka ensi mmäiset raken n ustyot aloitettiin jo v.1214. päivä. 4. Tarkem m at matkatiedot ilmoitta utu neille myöhemm i n. päivä. : I Tutustuminenoppaanjohdol|aSiguldaan(76km}jaGaujan kansallispuistoon. Siguldan kaupunki sijaitsee luonnonkauniin -si€i Gaujan kansallispuiston alueella. päivä. Matkan varrella nautimme kevyen lounaan. 2. Gauja-joen laakso on paitsi : luonnonkaunis myös värikäs historialtaan. 1750 rakennettu puukirkko. Lähtö Vikinglinen nyyalla Xpressbotskilla Tallinnaan, missä meitä on vastassa busa, jolla matkataan Pär,, nuun. Nähtävyyksistä mainittakoon monet linnat ja kartanot sekä luonnon muokkaamat luolat ja E L&äWHffiffiffi E ffi & ff$.mffi.äffiffiffi i å rE å € ',* .s t :i ,rt ::-i iå rii ,rj .t li ,.ii ii: jyrkänteet. Aamiainen hotellissa, kiertoajelu Riikassa suomenkielisen oppaan kanssa ja iltapäivällä tsompaillaan Jurmalaan. Turaidå on itse asiassa 41 ha:n museoalue, josta löytyy mm. MATKAN HINTA: n. 395 € t henkilö, H1-lisämaksu n. kansanlaululle,'oltiistettu puisto ja kuuluisa v. päivä. p
Puolimatkassa pysähdl.ttiin snadiin kuppilaan ja juotiin borkat. :i :r',' ''::;'j, .{ :w:; t{ylp y I ärakennu s mui stutti H aiko n kar t an o a. Perille päästiin hyvissä ajoin iitapäivällä, maj oituttiin kylpylän uuden osan huoneisiin ja kukin sai etukäteen laaditun hotellipakettiin kuuluvan hoitoohjelnan. Maihinnousulippujen jaon jälkeen astuttiin Eckerö Linen Nordlandiaan. 28 ?SILART å F '_.: & P. Tallinnan satamassa odotti busaklyti 230 kilometrin päässä sijaitsevaan Pyhäjärven kylpylään. *Maanantaina aamuseitsemältä viisikymmentä Stadin slangilaista kokoontui Länsiterminaaliin. Matkatavarat vietiin hvtteihin ja niin kolmen ja puolen tunnin skönematka saattoi alkaa. Sitten olikin päivällisen vuoro. Jännittyneenä mentiin kylpylähotellin ruoka. Sää oli suotuisa ja aika kului nopeasti aamiaispöydässä ja vanhoja sekä uusia slangilaisia trefaten
Ympäristö oli mitä kauneinta luontoa, järvi hotlan molemmilla puolilla. Tdysmittainen uima-allas bastuineen oli aamuisin vapaassa käytössä, mutta sinne ei monikaan ehtinyt hoitojen ja syömisten välissä. Kyllä näitä eväitä voi muutaman päivän skruudaal Ruokailun jälkeen tutustuttiin taloon, etsittiin hoitopaikat, bamlattiin niitä näitä hotellin aulassa ja nautittiin oluet alakerran pubissa. a TSITARI 29 saliin ja todettiin safkan olevan h1vää. Pubiss a ollaan edelleen.. Lähimpään kaupunkiin, Otepäähän, oli runsaan puolen tunnin kävelymatka. Keilaratakin oli käl,tettdvissä, samoin pubin kolme bilispöytää. sij aitsee tunnettu hiihtourheilukeskus. Oli hierontaa, )'rttikylpyä, parafiinihaudetta, savihaudetta, hierontatuolia, hierontasänkyä ja infrapunasaunaa. Lasiseinäinen vesija keilailukeskus oli bygattu 2000-luvun alussa hotellin vieressä olleen kartanotallin raunioille. Lähtöaamuna ehdittiin vielä kriydä viimeisissä hoidoissa. Kiirettä piti, h1vä että ehti käydä skruudaamassa aamiaiset, lounaat ja päir'älliset. Monet kävivät tutustumassa tähän pieneen taajamaan, jossa w J 1q ,f' f,' tr n Miesten ja naisen piiri hotlan aulassa. Tiistaiaamuna alkoi hoitorumba, jota jatkui kolme päivää. Sköne oli jälleen rauhallinen ja botski toi iloisen jengin Stadin slangilaisia yhtä kokemusta rikkaampana kotisatamaan. Golfkentältä hitattiin monisatavuotinen tammi. Viron kaakkoisosa on mäkistä seutua. Snögee oli maassa enemmän kuin Stadissa. Kiitos Fjalle Åsten h1wästä matkajärjestelystä ja tietty muutkin redulla olleet kliffasta matkaseurasta. I Kimmo Karvinen l{aisten ja miehen piiri hotlan aulassa. Sitten busaan ja Tallinnaan, jossa oli muutama tunti aikaa tehdä ostoksia ennen paluumatkan alkamista. Iuttu jatkui illalla pubissa. )otkut nousivat jyrkät kierreportaat korkealle tornibaariin, josta oli komeet maisemat ympäri näköpiirin illallakin. Kylpylän gamla osa sijaitsi entisessä aateliskartanossa, joka ulkomuodoltaan muistutti Haikon kartanoa
Tsuppaa meille, zekataan sun kondis ja laiffi on taas kliffaa. 30 TSILARI : O ..,. com Vörkkiiks bodi vai klenkkaats sä. .,: :.,,1 åååffiffiffiå#trffi##''*. Oot sä sprottis. Katselemme vanhoja filmejä Helsingin elämästä 2O-luvulta 70-luvulle ja nautimme opastetusta m useokierroksesta koti kau pu n kimme h istoriaan. Hagis, Siltasaarenkatu 1 1, 020 7 43 1800 & Ruskis, Kiskontie 1 ,020 743 1810. 774 1041 tai www.stadinslangi.fi Järjestää: Sfadrn Slangi / Huvis Yleinen Huutokauppakamari Oy *""å;il:il3?fu' 'n' www.yle i nen h u uto ka u ppa kama ri. Skulaat sä lätkää tai inegeimei. Ei torttis klenkkaa! Soleus Oy, slouganiltaan SoleusProteor, on erilaisten stötsien spesiaali budju keskel stadii Hagikses tai Ruskiksel. ffiffiåmåsercårye kffiåGffiffi#ffiåre å*rmåmåsäm å*.&.## € € * % %f,re*Gä,** *gäflä ä Fg ä%gffi E &# Aä-åW å åp'#U å S* *rxsåeeraaäååsmffi# ååc?å*åååm*åwre*eååm *å*åmffiså srye*kffi#åG åårcmås*åå* åaxåessåeeceåsrmd*aåå* Kåre* ffirxg*åååer jm Fffiffis***så. TERVETULOA Varaukset ja liput: Stadin Slangin toimi sto: p. Futaat sä. Jos klabbit on huonos jamas ja dallaus tökkii meilt saa stylet käppäilytsebat, spesiaalistijust sulle duunatut tsengat tai pläägiin tarkotetut stötsit
Kolmosen sporat tsöraa Hämiksen ja Hesarin kautta, eli Porthaningartsa ja Kaarlengartsa jää väliin. I Virve Obolgogiani NäshÖiden MUNKKINIEMI n/luNxst'tÄs å o E D 6 /"{r' A it"r-;:l ior ,rl Hr i.., 7 ',t,; Fqc,, 1%^ ,r+ Vånha lviufrkkinienii Garnla Munksnäs S€urasaari Fölisön Rajasaari Råholmen ,tå4etiedei $ .9,-,4 tk adQtl katr 44. ja dösät 51 ja 02N viimeistään syyskuussa. Dösä 17 lopetetaan, ku tulee nyya sporalinja 9. Sporien pysäkeis tulee kans muutoksii. I rlilr.:tt +sl'i TSILARI 31 o Porthaningartsaa rempataan ja sen takii 21.1. Dösät 17, 5l ja 02N tsöraa reittii Hämis Viides linja, mist dösät kääntyy Flemarille ja jatkaa sit normaalei reittei. Sporat pääsee takas omalle reitilleen viimeistään 10.8. Se kulkee Porthaningartsaa pitkin. Ykkösen sporat tsöraa Hämiksen ja Mäkelänkadun kautta, eli Porthaningartsal, Brahiksel ja Sturaril ei tsörata. Kolmosen sporille bygataan lisäks nyya pysäkki Hesarin alkuun. Viisykköselle tulee dösäri Flemari 11:n kohdalle. >. '\\t 'å$ ,,""*' -o\t' ^rlc" vo| t)$" PUNAVUOFII FÖDBERGEN EIHA Munkkisaari Munkhoknen KOSKELA EN O CQV ,l 9" Hånaholmen 4 .A Sonrpas€ I f{ sumpärn Sih'ndiste tt sataltt(t 5i;rniis j{nnt No!'iAbbN KORKEASAARI HQGHOLMEN Ibhjoissauuta Norru hqtnncn KATAJANOKKA SKA-I'UDDEN 4e,, ""%" HAAGA HAGA ,$ *$ 6^V ;;og g ..,enirc 4itå^,..-s' -, LaPf Elelå-Haaoa Södra Hada andnbe Munkkivuori Munkshöiden Niemenmäki lvlElLAHTl MEJTANS q ,q_", iO ,0' c 'faivallahti Edesvikcn raxa-toöt-ö BORTRE TOLÖ =s 6* 7E' 'G LänsNä'j\" Lautasaartn[e Dn]rnsövoå9en j"' LAUTTASAARI uS DFUMSO * Vattuniemi Hallonnäs LÄNStSATA[44 vÄ$TRÄ HAMNFN Jätkäsaari Busholmen KAIVOPUISTO BFUNNSPABKEN Sårkkä Långören Kartta: HKL. alkaen sporat 1, 1A, 3B ja3T ja dösät 17,5I ja 02N tsöraa eri reittii ku tavallisesti. Hagiksen toril sporat käyttää samaa pysäkkii ku 6 ja 7 sporat ja muutenki poikkeuslinj alla käytetään samoi pysäkkei ku muut sporat
Urheilusankarit fäsenistöön kuuiuvat Rooman olympialaisten pronssimitalisti forma Limmonen, Tokion kisoihin osallistunut koripallolegenda Raimo Vartia ja ulkojäseninä korismestari Spike Lindholm, ex-mestaripainija Pekka Ojala ja pistetuomari Pottu-Helenius. Se voisi olla "Apteekin hylly'i koska Erokalta putoaa oikea vastaus melkein mihin tahansa historiaa tai urheilua käsittelevään $symykseen. fa mikä tärkeintä: jalkapalloilija nuoruudessaan. Limmosen meriittilista on musertava: 10 Suomen mestaruutta, 4 TUL:n mestaruutta, 4 pohjoismaista mestaruutta, 39 maaottelua ja 3 Euroopanmestaruusedustusta, 2 olympiaedustusta joista Roomassa pronssia. Tokiossa hän eteni kolmannelle kierrokselle. Olympiasankari |oni Nyman käy silloin tällöin, samoin Kotkan mestari Anssi Peräjoki. Ulkovaltojen lähettiläät vastaan ottoautomaatin luona. Eikä ihme futareita molemmat." Uudet jäsenet ovat tervetulleita, kunhan suostuvat noudattamaan seuraavia sääntöjä: Itäkeskuksen koirasmarttasäätiön korkeimman neuvoston kokoussäännöt l. Neuvoston hiljaisimpiin kuuluu Eero Salo, joka oli nuoruutensa päivinä sekä pailengi koolla. fotkut heistä uskaltautuvat kysymään, mikä tämä herraseurue mahtaa olla. Kaitsu huokaisi. Vain viisi (5) miestä saa puhua samaan aikaan.. 32 TSILARI + Siel lä, missä pa rhaim misto kokoontu u o Tasokkaassa kahvilassa kokoontuu Itäkeskuksen Koirasmarttasäätiön Korkein Neuvosto. Raikka Vartia oli aktiiviaikoinaan palomies ja ambulanssikuski. Limmonen totesi, että siellä näyttää alkupysty olevan menossa. Vastasin pitäväni Puccinista ja Verdistä. Edustajamme Jakob Söderman Ehdottomasti on mainittava Leo Nyberg, joka käy dialyysissä joka toinen päivä, mutta tulee silti kokoukseen. Juoksijaihme fuha V?iätäinen kävi viisi kertaa, Päivi Lipponen tuli kahville, samoin kuin Ilta-Sanomien entinen päätoimittaja Martti Huhtamäki. Hakaniemen torin laidalla kirkaisi synnyttämään kyorättävä nainen: "Se tulee nyt." Raikka joutui avustamaan. Musso, hihkaisi Tuominen ja kertoi ympäröivälle seurueelle: Tuomarit hävittivät ]omin törkeästi Mussolle Rooman kisoissa. Sallitut nautintoaineet: kahvi ja kaiken mahdollisen kauhisteleminen. Korkein Neuvosto harkitsee lisänimen myöntämistä Erokalie. Yleisurheiluintoilij oita hän saattaa nokittaa Levälahden lauseella: "Paini on ainoa urheilulaji, muu on liikuntakasvatusta." Sattuivat istumaan vierekkäin ex-painimestarit Pekka Hjelt, Leo Petrell ja Eero Salo. Aktiivi on myös Kalevi Tamminen, joka tunnetaan nimellä Kunnon sotamies Svejk. nija, että raskaitten painojen nostelija. Eniten ääniä sai Iakob Söderman, koska hän on sanansa mittainen mies. Uteliaita on pilvin pimein. Jomi Limmonen kävi Suomen Olympiakomitean 100vuotisjuhlissa Finlandiatalolla. Astrid Thors oli varsinainen yllätysvieras. "Nehän olivat suuria mestareita. Muitakin huomattavia herrasmiehiä toki kokouksissa käy, esimerkiksi laulaj amestari Vilho Vartiainen sekä SMkilpailuj en pronssinyrkkeilij ä Kalervo Vartiainen. Viimeksi kunnioittivat säätiötä läsnäolollaan nälttelijä Aarno Sulkanen sekä entinen teeveepersoona Arvi Lind. Ehdokkaat ku n nioittivat läsnäolollaan Maalisvaalien alla kävi kahdeksan kansanedustajaehdokasta häiritsemässä koirasmarttojen kokouksia. Kysyttäessä Limmonen vastasi vaivautuneen tuntuisesti: Franco Musso, joka sai kultamitalin, oli helpoin vastustajani Roomassa. 2. Kaikki sujui hienosti, hän sanoo. Siellä hänet bongasi koripallomies Kalevi Tuominen. Siitä vapaa assosiaatio: Kaitsu Pahlman kyryi onko tämän kirjoittajalla lempisäveltäjiä. Se tuottaa ratkaisut maailmanpolitiikan suuriin kriiseihin, ja hankkii vastaukset kysymyksiin joita viestimissä ei esitetä, esimerkiksi; paljonko somaliperhe tulee maksamaan Suomelle vuodessa. Tein vain niin kuin synny.ttäj ä neuvoi
Tilapäisiin rouva Kalervo Vartiainen sekä rouva Erkki Askolin. joiden edesså pikkukenraalien 4.5,5S. 8. 7. Näiden kahdeksan säännön noudattaminen on kasvattanut koirasmarttasäätiön korkeimman neuvoston jäsenistä ihmiskunnan ehdotonta parhaimmistoa. T Jorma Ojaharju Ns =S Svs*s-F=s SsSs-ss= S€s*S S= SSs s-SS yH:S Ss MYRSKYPILVET eli kaksi tsdella suurtå herraa, polvet *rtkahtavat. t f ,li..,llj:;d TSILARI 33 3. 5. Säätiöön kuuluu vakituisia naispuolisia jäseniä ainoastaan kolme, nimittäin Leila Voudinmäki, AnjaHelena Ojaharju ja AnjaRiitta Bergius. 4. Valehteleminen ehdottomasti kielletty. Oikeassa on se, joka huutaa kovimmalla äänellä (puhujan keskeyttöminen suositeltavaa). Läsnäolomme on saanut kahvihuoneen kukoistamaan tavalla, joka hakee vertaistaan kärsämäkeläisten kansankeittiöitten historiassa. Kiroileminen kielletty, perkele! 6. Torkahteleminen kielletty (Kevyt kenttäfi åssailu pitäö valveilla). (Totuuden olosuhteisiin suhteuttaminen sen sijaan sallittua). loka nenä1.tyy on väärässä paikassa
34 TSILARI a Stadin luksusbyggat ja ihmemonumentit o Mä funtsin tässä yks päivä et kyl tää Stadi on tullut yhä bulimmaksi ja bulimmaksi niinä seittemänkymmentäviitenä vuotena kun mä oon dallannut näitä kartsoja. Siitä vaan ollaan eri mieltä miten ja mitä Stadiin byggutaan. Sitä tsiikaessa jokainen torvi bonjaa mitä ja ketä se esittää. Esimerkkejä kummallisista pressamonumenteistä löytyy lisää esimerkiksi Finlandiabyggan vierestä. Mä luulin Onhan Stadissa myös gamla-aikoj en näköisyyspatsaita... tijengit järkkää omat fi'rkankerubileet. Aivan lähellä Hesperianpuistossa on ihmeellinen rautakiskoraken nelma, myös yhden entisen pressan kunniaksi. Ne duunaa esimerkiksi smoklcija minkkibileitä, joihin soppakuponki bungaa muutamia bulia eurosetelirahoja. Ne plisaa erilaisia dorkia kamoja firmoille ja hilloa valuu monumenttikassaan. |engin mielestä pitäisi ensteks byggata tarpeeks vuokrahausseja, lasaretteja, skoleja sekä gamlojen stadilaisten hoitohimoja ja niin edelleen. Totuuden nimessä on kuiteskin muistettava että ei ne Stadin dirikat anna ihan kaikenlaisiin monumentteihin fyrkkaa. |engiä ottaa päähän kun Stadin dirikat stikkaa verofyrkkaa kaikenlaisiin luksusbyggoihin. Taide kun on isosti vaikea laji. Ne, siis bilikat, ovat kuin pyhät lehmät Intiassa. Skruudatessa nälkä kasvaa sprookataan. Tottakai Stadin on tultava yhä bulimmaksi, koska kaikki muuhan olisi taantumaa. stadin dirikoiden erityisessä suojeiuksessa ovat myös yksityiset bilikat, jotka sitäpaitsi usein ovat landelta kuten Vantaalta tai Espoosta. Sitt pannaa fyrkkaa kaikenlaisiin monumentteihin joita tavallinen dallaaja ei bonjaa. Siinä on Stadin ikioma "Fontana di Trevi" ala UKK, johon voi stikkaa toivelantteja. Onneks lähellä on oikea kunnon monumentti meidän suuresta sotapäälliköstä oikein kaakin selässä. Esimerkkejä on vaik huru mykke. Viimeks Stadin dirikat päätti skruudata palan Sipoosta. Esimerkiksi noi enti-sen pressan kiillotetut stenut Lasipalatsin vieressä. Sitt vielä snadit kundit ja friidut rundaa sitä ensteks kaikkien spårakiskoduunareitten kunniaks hitsatuksi muistomonumentiksi. Vaan monument. Ajoväyliä levennetään ja jengin kayttamia dallauskäytaviä laihdutetaan yhä kapeimmiksi. Bulimpi stenu on varmaan fuho Kusti ja snadimpi stenu Alli arvaisin. Kuten esimerkiksi Ooperahaussiin, Finlandiahaussiin, Stadin rumimpaan byggaan Kiesmaan sekä Musabyggan buliin monttuun ja niin edelleen
I Leif Rehn Fotoskaba Tsilarissa st2007 OIKEA VASTAUS: Foto on Töölön pallokentältä (Boliis). Tosidorkaa. Samall mä funtsailin ittekseni rnikä sen mimmin on stikannu nii väärää jengii. Aika vellihousujengii. Aika sairaat huvit! Mä innostuin sit ittekin tsiigaamaa sitä touhuu eikä Helsingin Pelastusliitto ry stadilaisten turvaksi www.helpe.fi blosaamaa promillet. Vaahteramäen Eemeli värkkää kai jotain puu-ukkoi. Mä en voinu olla tsiigaamatta siin akvaarios yhtä böönaa joka oli saamarin snygi! Sill oli stailit kledjut ja sen stoorit mitä se sprookas oli ihan fiksui. Siinähän oli enemmän proggista ku telkkarin Köyhis ja Röyhkeis olis ollu koko vuoden aikana! Välill oli viis tsirraa pitskull ja aina välill slurkit kurvas tsiigaa mitä siel tapahtuu. I Kaj Grönholm siit himaa menemisest tullukkaa mitaa. Ku mä tulin vek nii sama touhu jatku vieläki siin pitskul ja siin lämpöses kesäillas olis voinu tsittaa viel vaik kuinka kauan. Vaik deekui jeesataa ihan niinku kaikkii muitaki nii ne on kuitenki fittei hoitsuille. Siell oli aika paljo populaa mut mä onnistuin kuitenki kampee sinne jengii messii. Se oli muhinu koko viikon mut yhtenä perjantaina se teki nii gisan fiiliksen et oli pakko tsöraa Malmin sairiksee. Kaikki oli aika surkees vedos paitsi yks vanhempi starbu joka näytti olevan ihan jees. Vai skagaaks ne nii stydisti dallaa Stadin gartsoill. Se heitti lonkalt et joku pari-kolme tuntii. Mut ainaskin se on kliffaa et saa panna hanttiin ja olla eri mieltä sekä huutaa dirikat suohon. Vähä sen jälkee ku oltii jutskattu nii slurkit kurvas pitskulle ottaa ilmotusta silt böönalt. Se piti bulii rättii tos leuan tienoil ja se blödas ihan ku joku olis yrittäny teurastaa sen. Taustalla vasemmalla näk1wä teline oli kelkkamäki. Mut en mä nii pitkälle päässykkää. Olihan se friidu ottanu muutaman vinkkuhuikan flindast siin ulkona mut ei se ollu kovinkaa stidis kuitenkaa. Se on sitä ainutlaatuista pohj oismaista demo kratiaa. Vähän aikaa ku siin oli bamlattu nii mulle valkeni et se vanha starbu oli tullu sinne kuluttaa aikaaja tsiigaa maallman menoo. Mä blaadasiin viel yhen röökin ja tsiigasin sitä snygii böönaa joka vieläki tsittas siin. Varmaa aika korkeet, ainaki just sill hetkell... Totta on sekin, että Stadin dirikoiden on mahdotonta olla mieliksi kaikille stadilaisille ja muille Stadiin muuttaneille. i 11;r11.rl.tiil TSITARI 35 rapuissa ja skulaa ovikelloja ja pyytää fyrkkaa kun tarttis sille ja sinne jonku t1'1pin monumenttistenut tai rautakasan. Deekuil tartaa olla samanlaiset piuhat boltsis ku dogill joka puree ruokkivaa handuu. Se jäi mysteeriks viel ku mä jo lähin himaa Potemaan. ,.1J j.r.:..=, ilti:i.:.]iili,. Okei, mä sanoin sille friidulle ja kelasin et mä kerkiin himaa välill ja mä lähin dallaa siit fludelle päin. Ehkä sairiksen vage oli skulannu slurkit sinne. Koska aina osa jengistä on takuvarmasti eri mieltä. Mut onneks sairis on lähell ja mä hyppäsin fiudee ja skujasin päivystyksee. Fotoskaba! Totta kai ton mestan tsennaan, koska se näkyi meidän fonsteristä. Se oli tsitannu dösäpyskill ku joku tutun tuttu oli hipsiny takaapärn ja yrrttäny vetästä silt lutkun poikki skeglulla! Onneks se oli saanu vähä handul siirrettyy sitä skegluu ylös, muuten se olis delannu siihen. Se vanha starbu lähti himaa siit ja mun hugi oli päästä legurille siin yheksän aikaa. Oli sitten kysymys Musabyggasta, monumenteis tä, liikenteestä, koirapuistoista ja monenmoisesta muusta asiasta. Pakko myöntää et se ilta kulu aika kliffasti siin. Esimerkiksi yks inspehtori Stadin suunnittelubyroosta sprookasi yhdessä avisissa että kaikkea vastustetaan tai kritisoidaan jonkun porukan toimesta. Paikka näk1y edelleen, mutta n1't siinä on Olympiastadion ja Urheilumuseo. Mä aloin sit funaa et ketkä oikeestaa tarvn skegluu. Terkkarimengeleile oli ihan turha ees yrittää. Bolliksella olen nähn1't Sonja Henien skrinnaavan. O nnitt elemm e v o itt aj ia! Tässä erään vastaajan hyvä vastaus. Siin on sairiksen pitskull sellanen akvaarion näkönen pömpeli mis jengi saa käydä blaadaamas. Gunhild Sarvanne -... o Viime kesiksell stydimpien helteiden aikaa iski fitti tauti. Mä froogasin silt jos se oli vetänny turvallee jossain, mut ei. Ku mä otin sen numerolabarin ja treffasin siin luukul tippaiitan nii mä froogasin kuin kauan siin menis ennenku pääsis legurille. Suoritetussa arvonnassa voittaj at olivat: Pentti Kokko, Olle Lindqvist ja Puppe Ruusuvaara. Vastauksia tuli 18, joista oikeita oli 11. Niille saa yleensä venata nii kauan et joko kandee varaa aika jo varuiks ennenku tulee klesaks tai sit skulaa Monoselle jo valmiiks et kohta shingrataa veke täält. Ja varmaa yks merjän entisist pressoist väsää niit. Mut onks nää muutjotka luudaa skeglun kans jotain parlsikalaisii leirille menos. Slurkit stikkasi sille heti kukkopillin munnarii ja pisti Sairaan kl iffaa
Faija oli ollut Inkerin vapaussodassa ja siellä joutunut ampumaan toisella puolella olevia oman kylän poikia. No se vaikeutti tietysti meidän koko perheen elämää. Päivisin ne olivat hanslankareina raksalla, faija kantoi tiiliä selässä ja mutsi laastia kontilla olkapäällä, ja passas muurareita ja rappareita. Mutsi kävi jepareille sanomassa, että ne ottaisivat faijalta pistoolin veks, mutta koska sillä oli aseenkantolupa ja koska mitään ei ollut tapahtunut ainakaan vielä, niin ne eivät tehneet mitään. Nyt mutsin eteläpohjalainen veri kiehahti ja sanoi, astu perkele askeleenkin niin isken valurautaisen paistinpannun päähäsi. Siihen aikaan raksalla ei ollut tavarahissejä, vaan tiilet ja laasti kannettiin lankongia pitkin ylös kerroksiin. Isommassa puisessa päärakennuksessa venasivat synnyttävät mutsit verhoilla eristetyissä sängyissä vuoroaan isossa huoneessa, kun aika tuli, kannettiin heidät paareilla pitskun poikki toiseen snadimpaan puurakennukseen synnyttämään. Ellu oli ollut oikeassa poistaessaan panokset. Olin juuri kuukausi sitten täy.ttän1't -1 ja falja 36 vuotta. Ellu sanoi hiljaa Annalle, ota stidilodju handuusi ja helistele sitä varovasti faijan korvan juuressa, sitten Ellu aukaisi yopöydän lodjun, jossa tiesi faijan pistoolin olevan ja poisti lippaasta panokset ja pani lippaan takaisin pistooliin ja sen takaisin lodjuun. Kerran taas faijalla oli ryyppyputki päällä ja tarvitsi lisää fi'rkkaa brengguun. Kuului onneksi vain napsaus. Kurkimme oven raosta, kun se hiippas horjuen Lii* sankartsalle. Mutsi ja isosysteri Anna kävivät vain välillä himassa tsiikaamassa miten äijä pärjää. Hänet haudattiin Nlalmin hautausmaalle. Kun ajattelee mutsin hommia, ensin aamulla hoitaa penskat, sitten raskaaseen duuniin raksalle ja illalla syöttää penskat ja lopuksi lähteä siivoamaan raput. Yks systeri delas jo snadia muutaman kuukauden ikäisena yhtaaikaiseen keuhkokuumeeseen j a hinkuyskään. Se tuli himaan ja kinus mutsilta sitä, mutta mutsi ei antanut, silloin faija uhkasi ottaa väkisin kaapissa olevasta purkista. |os kerroksia oli kuusi tai, kuten Sokoksen talossa jopa kahdeksan, oli työ todella raskasta mutsille. Mutsi puki meidät ja me häir,yimme pitskulle. Kun minut oli vedetty tähän maailmaan, vietiin meidät takaisiin isompaan rakennukseen, siellä saimme mutsi ja mä toipua tapahtuman järkytyksestä. Kun faija vähän ajan kuluttua heräsi öristen, kopeloi se heti lodjusta pistoolia ja uhosi mutsille, nyt mä ammun teidät kaikki, ensin pennut ja niin se osoitti Annaa ja veti liipasimesta... Faijan ryyppyputki jatkui vaan Me jouduimme usein liukenee iltaisin tai jopa keskellä 1'ötäkin yhden mummon luokse piiloon. Lopulta siitä tuli holisti ja se vaikutti myös sen duuniin. Oli 1.htenä päivänä f,.llassa skotannut itsensä. Kerrankin oli yö, kun faija fyllassa rupes uhoamaan. 36 TSILARI a Muist{a Krunikasta 1930-luvulta o Synnyin marraskuussa 1932 Vanhan Kätilöopiston telakalla Tehtaankartsalla nykyisen slobojen lähetystön vieressä. Niin säilyimme hengissä sillä kertaa. Eikä siinä kaikki. Faija lähti kiroillen pitskulle, j ossa todennäköisesti sen kundit venas sitä... Muurarille laasti piti olla sopivan jäykkää, että se jäisi kiinteästi tiilien väliin ja rapparille taas sopivan löysää, jotta sitä voi roiskia seinälle. Silioin meidän apufriidu Ellu, joka päivisin katsoi meidän perään, aavisti, että nyt on tosi kyseessä. Kerran se tuli tosi fiillassa himaan ja meni kiroillen hetekalle maata, ruveten heti kuorsaamaan. Se tapahtui uuden vuoden yönä 1937. Siitä slystä häneltä oli mennlt tapaus hermoon ja hän alkoi juoda suruunsa. Faija toimi latarina, vastaten pitskun ja kartsaosuuden hoidosta ja mutsi siivosi kolme viisikerroksista rappua. Kun faija oli valunut pitskun poikki, lähdimme me taas kerran mummon iuokse piiloon Meritullinkadulle, silloin olimme sieliä monta päivää. Se oli muuten helppo särkeä, kun ikkuna oli niin matalalla. Faija oli hiljattain uhonnut ampua ensin meidät pennut ja sitten vasta mutsin, jotta se kärsisi enemmän ja lopuksi itsensä. Yksityisyy'ttä ei paljon ollut, kun jotain toimenpiteitä piti tehdä, vedettiin vain verhot sängyn ympärille. Muutamat oiivat suustaan roisia ja jos ei ollut heidän mieleistään laastia, tuli huuto "saatanan huora, etkö sä osaa edes laastia sekoittaal Kuulin näitä huutoja, koska olin välillä mutsin mukana "päivähoidossa" raksalla. Ei oikein h1vin. Meidän perhe asui Krunikassa Liisankatu 11. Erilaisia tapauksia tulee mieleen Rllppykaverit kävivät kerrankin särkemässä meidän asunnon ikkunan mielenosoituksena mutsille, kun hän ei antanut faijalle rp,ppy$'rkkaa. Menimme pitskulla olevaan viereiseen rappuun piiloon fatjaa. Perheeseemme kuului faija, mutsi, kolme systeriä ja mä. Oli siinä jobia yhdelle gimmalle. Me menimme koko perhe stokella air-an Olemme Liisan puistossa mutsi vasemmalla, oikealla mutsin systeri ja mö keinussA 5 v, taustalla Sotakorkeakoulu.. N1't faijakin huomasi, että nyt toi ämmä oli tosissaan ja lähti kiroillen kavereiden kanssa kartsalle ja omille teilleen
Se vasta oli jänskää, mutta tosi vaarallis-ta ja ajattelematonta, mutta eivät ne pennut paljon ajattele semmoista. Jotenkin on jäänyt muistiin, että olisimme saaneet jotain tapporahaa niistä. ; :'r' ' TSILARI 37 perille hautausmaalle. Joskus ne antoivat vähän perään ja skungasivat kliffasti. Onneksi Hinurista huomattiin kun, dien hätä ja se pysähtyi aivan heidän lähelle. Hänellä oii jo kyllä voikukkaseppele päässä. Kerran kaksi snadia kundia tuli Korkiksesta ja ylitti jäälauttoja pitkin railon yli. Kauempana oli kyllä ylikulkusilta, mutta ei me aina viitsitty kulkea sen kautta, oli muka meille liian pitkä matka, vaan kuljimme yön jäädlttämiä jäälauttoja pitkin, hyppimällä toiselta toiselle. Toinen kaveri putosi jäihin, kun lautta keinahti. Laitoimme laudan pätkän ovessa oievaan aukkoon tukoksi ja kun ne ohjattiin sinne ovelle, oli siellä leipurin Antti halon kanssa ja lahtasi rotat oven eteen. Toinen kaveri piti sitä kädestä kiinni ja yritti auttaa takaisin lautalle, mutta ei se onnistunut. Vihkimispaikkana oli pyykinkuivausmesta autotallien yläpuolella ja papin vihkipallina oli puulodju. Vähän oli outo maku, mutta meni se paremman puutteessa. Tuskin me muuten niin hanakasti olisimme tehneet, noin julmaa jobia. simme niitä sopivasti seuraavasti, pitskulla oli kaksi isoa metallista roskapönttöä, joita friidut kepein kolistelivat ja minä ohjailin rottia yhtä rappua kohti, jossa niillä oli ovessa koluttu aukko rappuun ja sieltä kellariin. Kävelimme Liisankartsaa pitkin ratsuun, siellä metskasimme skitareita skönestä aivan Tervasaaren kohdalta, se oli silloin vielä saari, simmasimme ja muutamat löysivät kummallisia kumisia esineitä, joita ne sitten puhalsivat palloksi ja pistivät sköneen skiglaamaan. Niin päättyi mutsin ja faijan yhdessäelo. Puisto oli siisti ja rauhallinen, koska paikalla oli aina puistovahti, joka piti järjestystä yllä. Haudalla multa pääsi vahinko, kun virtsat tuli housuihin. ]oskus saimme vähän fyrkkaa, ostimme karkkia aivan kaupungin viemäriputken kohdaita olevasta puisesta kiskasta, joka on muuten vieläkin pystyssä Liisan puiston ratsun puoleisella reunal-.-la. Kun Anna sisko oli vihkinl.t meidät, lähdimme "häämatkalle" Liisankartsaa rantsuun päin. Silloin vielä stoke kulki perilie asti. Kun olimme jo oppineet ja saaneet hokkarit divarista, niin menimme skönen jäälle skrinnaam aan ja luistelimme jopa Korkikseen asti, jos keli sen salli. Skitareista teimme sukellusveneitä, pistämä11ä niiden selkäpiikkeihin kaislan pätkän. lhmiset skriinasivat meille Olimme noin viisivuotiaita kumpikin eli se tapahtui n. Talvella käytiin opettelemassa skrinnaanista nurmiksilla Siltavuorenrannassa, nykyisen sillan alla. Niin sitä on menty avioliiton satamaan jo aika nuorena ehkä 5 v. Mutsi kävi edelleen raksalla laastia kantamassa ja me pennut kulutimme aikaamme pitskulla ja kartsalla muiden aikuisten mieliharmiksi. Morsiamella oli ikkunaverhosta tehty huntu. Kavereilla oli tosi h1vä säkä onnettomuudessa. Takasin Liisankatu 1l:sta. Kesähelteellä maleksimme sotakorkeakoulun edessä, siinä auringon paisteessa asfaltti ihan skungasi, eikä siinä voinut kauaa stondata paikallaan paljasjaloin. Siellä suoritimme myös rottien tarkastelua, eli harvenolemme meillä sisöllä vasemmalla Anna-sisko ja oikealla Liisasisko ja mä 4 v. Meistä se oli kliffaa. Tässä olisi kuva Liisan puistosta, md 4 v. Meidän perheen elämä rauhoittui. Isosysteri Anna oli pappina, minä sulhasena ja naapuritalon n:o 9 friidu oli morsiamena, friidun nimeä en enää muista, mutta olisi kliffaa, jos eläisi vielä ja muistaisi tapauksen. Pihan perällä oli leipomo, jossa hän kävi puhdistamassa pulla). Himaan piti lähteä liukkaasti, kun pakkastakin oli aika paljot. ioskus isot laivat olivat tehneet jäähän leveän railon. Meidän fonäri oli melkein pihan tasalla, ja siihen mä toin friiduja 5-vuoden ikäisenä mutsille näytille ja sanoin "tälläinen friidu mulla on tänään, mitäs tykkäät'1 Liisa syster oli kova puhumaan ja touhuamaan. Ne sukelsi veteen, mutta kohta ne taas nousi pintaan ja yrittivät taas sukeltaa. Rantsun kivikossa vilisi rottia, jotka meistä nä1'ttivät enemmänkin kissoitta kuin rotilta, niin isoja ne meistä olivat. Kartsalla hiippasi myös passipollari, joten kTllä pennut voivat rauhassa peuhata sekä rantsussa että puistossa. Liisan puistossa leikimme Siellä oli keinuja, hiekkalaatikko ja tilaa pelata pallon kanssa. mutsin ja sen systerin kanssa. Isännöitsijän rouva heitti viidennen kerroksen ikkunas ta kukkakimpun morsiamelle. loskus saimme suurenkin saaliin yhdessä päivässä jopa 10 pulskaa otusta. Tuuli vei niitä kliffasti eteenpäin. Eikä siinä kaikki, sköneltä oli juuri tulossa iso rahtilaiva hinurin vetämänä väylää pitkin suoraan kundeja kohti. Kerran siihen tuli kaupungin pikikärry kadun paikkausta varten kun äijien silmä vältti, pihistimme pikipaloja purukumiksi. Kaksi miestä laskeutui siitä tikkaiden kanssa ja saivat kundit veks lautalta ja veivät lämpöiseen botskiin. vuonna 1938. Nyt me käytimme sitä hywäksemme. Me emme olisi ehtineet, eikä meillä ollut mitään apuvälineitä, joilla olisimme voineet auttaa kavereita. Kerran järjestimme oikein häät pihalla. Krunikan ajoista Voin vielä kertoa, kuinka kulutimme aikamme päivisin. Sen reitin ne itse olivat tehneet ja kaytivat sitä ahkerasti. mutsin sylissä, muista mä en tiedä. Muuten menimme hiihtäen tai kävellen. Siitäkin selvittiin kohtuullisesti. Se viemäriputki laski muuten aivan meidän simmausmestan lähelle, ja sieltähän ne kundit niitä kumiesineitä sökasivat
Kerran, kun snadina kundina 5 v. Se oli dokannu jotaa Tenun tapasta myrkkyy ja näkö veks. Mutt ei sitä kukaan hiffannu ku se sill oli aina liina päässä. Liisankartsan varrella kävimme bastussa, karvarissa ja leffassa Aulassa, jos joskus saimme leffarahaa. Olin silloin 5 v. Porttikongin edessä oli öisin rautaportti, joka päiväksi aukaistiin. Seku tuli takaa urku auki ja kellossa oli varmaa kakssataa ni täti luuli et mopo oli pysähryny ja hyppäs veks tsiigaa et mikä on ku rauta ei iiiku ja delas siihen. Otti kaapista äkkiä kermaa ja siveli palaneisiin kohtiin sitä ja sitten soitti tsirran, jolla mut vietiin Laakson lasarettiin. Mun tätihän budjas Larussa omakotitalossa ihan yksin.Ai oliks se se kaamea kummitus kysy kundit. Fyrkkaa sil kyl oli eikä se ollu sniidu. Mut joteski se pääsi ulos ja snutas yli-.iekurin mopon ja lähti skujaa hanee. Mut just ku se pääsi ylimmälle pienalle nii se piena brakas ja täti tuli alas ja nuppi edellä suoraa stenuu. Mutsi veti pyjaman multa veks ja pani hysteerisesti tuskissaan huutavan pennun lattialie makaamaan. Kun kurotin mukia hellan takaa, meni kattilan varsi pyjaman hihan sisään. Kun sitten vedin mukin sieltä, tuli myös kattila mukana ja kuuma vesi mun päälleni. Aika kliffaa aikaa vai mitä. Liisan puiston vastapäätä oleva Svenska Klubben oli meille hienoston huippu, oli kliffaa tsiikaa juhlapukuisia hattupäisiä herrasmiehiä ja upeita hienostorouvia. Kun aikuiset antoivat kolikon, sanoi Liisa taas, mulla on systäri ja broidi myös ja niin hän sai usein kolme kolikkoa. Mut sit se kundi kerran kuuli radiosta et Neukkulassa ne parantaa tollasia öögoja näkeväks ja rupes ruinaa fyrkkaa matkaa varten. Mut ei siitä mitään pelkoo ollu ku se oli sen näkönen. Sen suku studas et se menee jiftiin ja kundi foraa sen fyrkat. Siellä mut hoidettiin kondikseen. 38 TSILARI t a:s=l-.=i=s=\ ) peltejä. Sit se rupes hymyilee ja griinaa kaikille vaik siit oli kyll vaikee hiffata et millo se griinas ja millo irvisti ku silloli vaa kaks tendaa, yks ruskee ylhäällä ja yks tummanruskee alhaalla eikä nekää ollu kohallaa. Ei se kyll mitenkää klesaa ottanu ku tädin tapuli oli umpiluuta, mut siit tuli muute ihan toisenlainen. Mut ei se kattikaa voinu sitä kestää ja se karkas puuhun ja jäi sinne. Seilaista oli elämä silloin kolkyt-luvulla Krunikassa. Se rupes kaikille sanoo h1vää päivää ja kyselee vointia, ku ennen se oli vaa villuillu. Ne sano sille vaan et ä1ä sit dallaa pimeellä ulkona ku skidit ei hivaa tulla ulos ptaijaa. Mut sit yhtenä iltana ku se tuli himaan nii se hiffas ku yks kundi makas ojassa ihan fuilassa eikä nähny mitää. ]oskus taas teimme apustusostoksia Liisankartsan kaupoissa eli ikkunaostoksia kartsan puolelta. Myöhemmin treffasin Kaltsista tulevan puolisoni, joka on lähtöisin myöskin Krunikasta, läheltä Liisankatua, joten meille sopii musikaalin Ruma Elsan laulun sanat "Liisankatu tuo lapsuutemme satu'1 I Antti Herttua Vauhtisokeuteenki n voi delatall o Kerran kun oli kulman kundien kanssa juttua prätkistä ja niiden nopeuksista ni mä sanoin kundeille et kyll sitä voi delata hiljasessakin spiidissä. Pahansisuinen kyllä ja näkönenkin varsinkin kun sillä ei ollu lettiäkään. No eihä suku voinu sellasta sietää ja ne sano et nyt se vasta dorkaks on tullu ja pani sen holhouksen aile. Arvaatte mikä huuto siitä tuli. Se oli kyllä vähän dorkan näköinen, mutt ei se mikään dooli ollu. ]a sit täti sano sille et mä oon pelastanu sun henkes ja n1.t sun pitää mennä mun kans jiftii. En oo sitte koskaan ollu nii hilpeissä hautajaisissa. Siel Neukkulassa ne klaaras sen öögtat kondikseen ja ku se tuli himaan ja näki tädin ni se lähti hanee eikä sitä koskaan nähty. Meidän pihan perällä olevassa huoneessa asui silloin tuleva vuoden 1952 olympiavoittaja. Skoudet sen kyll kuskas pari kertaa kytikselle ihan pelkän ulkonäön perusteella. Hellalla oli mutsi jo laittanut puuroveden kiehumaan pitkävartiseen kattilaan. ET KYLLÄ VALIHTISOKEUTEENKIN VOI DELATA. Sieltä kuului joskus kovaakin metelra. mä sanoin et mun tädille kävi just nii. No täti venttas sitä vähän aikaa, mut ku kundist ei kuulunu mitää ni se meni ja slumppas kissan ja funtsas et jotaa seuraa pitää olla. Hän sai palkaksi pullan, mutta muisti aina sanoa, että mulla on systäri ja broidi myös ja niin leipuri antoi kolme pullaa. No kundille ei jääny paljo vaihtoehtoja ja nii ne sitte meni. Seurasimme naapurissa Liisankartsan 13 olevia Reaalilyseon (Revan) oppilaita. Liisa keksi, että kun väki tuli duunista himaan, laittoi hän portin kiinni ja aukaisi portin pikku ovea kulkijoille. Mulle jäi arpi vain oikeaan käsivarteen. Täti sitä maanitteli alas ja ku se ei tullu ni täti nosti tikkaat puuta vasten ja lähti hakee sitä veks. Lopulta täti anto ne $'rkat ja saatto sen assalle stogee. I Pena Ruohiksesta!! Pentti Tuominen. nousimme ylös jatkamaan leffan tsiikaamista. Myöhemmin huomasimme, ettemme olleet ainoat, jotka teimme sitä, vaan aika usein teatterin etuosassa döfasi virtsa. Kerran aamulla Herättyäni, menin pyjamassa uunislvennykseen ottamaan hammasmukiani. Suku sanokin et ä1äkä sit mee Pääsiäisenä lakasemaa luudalla pihaa, tiedä vielä miten sun käy. Muistotilaissuudessa pastoriki sano et tää oli varmaa fumalan tahto ja suku huus yhtee äänee et nii ja meidän. Ni mä sanoin et just se. Ennen valojen syttymistä singrasimme veks salista, ettei kukaan hiffannut, että me oltiin tehty ne kosteat jutut. Sitten vain. Hänellä oli vielä toinen kin ansaitsemiskeino. Kun he menivät sisään ojensi Liisa handunsa rahastusta varten. No täti raijas sen himaa ja hoiti sen putsiin kondikseen. Kun mä olin jo tervehrynyt palovammoista ja olin pääsemässä himaan, sain vesirokon, joten mä jäin vielä sitäkin parantelemaan sinne lasarettiin. Niin pääsimme karkkiostoksille Liisankartsan ja Meritullinkartsan kulmassa olevaan sekatavarakauppaan. Siellä meni vielä noin viikko, jonka jälkeen mä vihdoin pääsin himaan. Sit se kuskattii tonne Leteensuon Piirimielisairaalaan ja pantiin sellasee pehmeesee koppii. Ehkä mutsin nopea kerman sively palopaikkoihin auttoi, luulisin. Ku stoge lähti ni kundi vilkutti rappusilta oikeelle vaik täti oli vensterillä, seku ei nähny. No miten nii kysy kundit. Annas ku mä kerron. No siin yhellä suoralla tuli takaa ohi nuori kundi ku oli just slumpannu 500 Hondan ja koklas kuika se kulkee. kävimme leffassa Unikassa Siltasaaren rantsussa, siellä meni silloin varmaan joku jännä piirretty, koska emme malttaneet kundien kanssa lähteä pitskulle virtsalle, vaan menimme lattialle penkkien väliin polvillemme ja laskimme virtsat hiljalleen lattiaa pitkin valkokankaan alapuolelle, lattiahan vietti sopivasti sinne
Ruskeisiin snadeihin paprupusseihin punnittuina. + a.i{ifli":ili TSILARI 39 Tulikukkaa ja kurkkusuolaa r Tsittasin bastussa ja tsiikasin klommosia klabbejani. Olis jäänyt elämän varrelta moni kliffa asia näkemättä. Krigun jälkeen brassattiin Alppiksessa kundien kanssa näillä aineilla. Rikkiä saimme helposti, kun kriguaikana bygattiin Viipis 20:een desinfioimislaitos, kansan suussa täisauna (taisis). Lattiakin hyvin luisti kuten siellä jos nyt vielii skulaa muisti, Snadit friidut breikkas meille k alkkik s ill e, r u d ar e ill e. Silloin tuli spiidu. Kurkkusuola on kaliumkloraattia (KCLO3). Kun aikamme oli duunattu snadei paukkuja funtsattiin, et kyl sitä vois duunaa jotain bulimpaakin. |a sit domas! Eikä ollut mikää tuhnu vaan todellinen jytky ja domiksien domis. Oikein jytkyjen jytky ja domiksien domis! Mut miten se duunattais. I Seppo Korpinen Slangijoroissa Stadin Slangin syy sj oroissa snygeissä kledjuissa, korkeissa koroissa. Mun duuniks tuli pitää flindaria, lyödä korkki kii ja stikata homma sköneen. Tätä käytettiin myös ilotulitusja räjähdysaineissa sekä saaneet jostain kuulla, et käytettiin niitä väärin. Mut sitä ei tullutkaan. Muistiin hiipi tapaus missä sekin ventti oli tullut. Oli jo sammunut himaan skujatessa. Tulikukkaa, keltaista pulveria, slumpattiin kemikalikaupasta ja kurkkusuolaa, valkoista pulveria, apteekista. Korkki kii. Piti vaan dallaa snadisti pitemmälle. Polven korkuudelle. Oikein blandattuna saatiin aikaseks domaava blandis. Outoo jengii vaan mö näin joraamassa lähekkäin. Tsiikas vähän aikaa ja kysyi sit, et mitäs sitä täIlä kertaa tuli duunattua. Ja faijalle ei bamlata mitään. Siin kävi kyl sit niin, et kun aikamme oltiin slumpattu aineita, lopettivat putiikit plisaamasta niit meille. Wärtsilän tokan vieressä. Oli ar p aj ai s et slangis akin min ä v o itin, uim al akin. No, sehän ei haitannut. Aineiden Ei kun fillareilla rantsuun. Feelu tapahtui siin, et flindari ei ehtinyt sköneen vaan just ja just veks handusta. |ollain stendas, et voitais duunaa niin, et mentäs rantsuun Myllyn kaijalle. Vodaan blandattuna siitä sai suuvettä, jolla voi mm. Varmaan snadisti siks ku mutsi ei ollut enempää mörkki ja bulisti siks, et kliffaa ku öögat ja näkö olivat kondiksessa. Sanoi vielä, et h1wä kun ei mennyt öögat ja näkö. Kledjuissa ja pärstöissä. No kokeilemaan vaan. Sit joku bulimpi kundi kertoi, et se oli kuullut viel bulimmilta kundeilta, et jos blandaa tulikukkaa ja kurkkusuolaa oikeessa suhteessa keskenään, niin johan syntly varsinainen jytkyaine. Onneks apteekkejahan riitti! Olis kliffa saada Tsilariin lisää juttuja tästä unohdetusta aiheesta. Verta vuotavaan klabbiin kiedottiin sidettä ja todettiin, et se siitä sitten. Mui stui mi el e en v ii skv tluku o ma nu o r uu s, t aftipiku. Sammuttaa blandaussuhteet olen unohtanu jo aika päiviä sitten. Sulanutta paukkublandista oli joka puolella. Tähön loppuu tämii riimi, Anja Rantamäki. laa tulitikuissa. Fisut jäi saamatta. f Arska Soisalo sitä ei enää tarvinnut. Bygga oli täynnä yaan ei tuttuu friiduu, jannuu sehän, tiätsä otti pannuun. lisäaineena desinfioimiseen ja niitä pakuja lojui täisiksen pitskulla, josta oli helppo snutaa snadeja satseja. kurlata. Flindari sirpaleet teki snadei venttejä. Kaveri staijas takana ja tökkäs palavan stidin avonaisen flindariin. Kolffariblysien lahj e kärtsäs. Voitais saada viel fisujakin kun se domaa skönessä. Kerroin ja jäin venttaa todellista ripitystä. Ei muuta kuin fillareiden selkiin ja himaan. Orkka soitti niinku silloin Sörkän byggalla kun oltiin illoin. Lisään tähän jonkinlaisen selvityksen näistä aineista ja omista kokemuksista. Nyt on farkut, staili toinen muutos se on aikamoinen. Mutsi meinas flygaa revaileen. Nykyään kurkkusuolaa ei saa slumpattua mistään. Pärstä tvetattiin roiskeista. )oku propellipää ja pelle peloton hiffas, et duunataan hyuä blandis sen aikaiseen patenttikorkkiseen limsaflindariin, stikataan palava stidi joukkoon, lyödään korkki kii niin eiköhän domaa. Hiffattiin, et tulikukka brennas yksinään vain sulamalla ja siit tuli niinku keltaista kovaa stenua ja kurkkusuola ei kai sit yksinään kelvannut kuin kurkulle. Bulit kundit hoiti aineiden blandauksen ja saatiin sopivia satseja snadeihin smettiksiin sekä tussareihin. Tulikukka on rikkiä (S) jauhemaisessa muodossa. Oltiin t s ö gaam ass a tuttuj a kelqttai s v anhoj a juttuj a. Niin, ja vähemmän kliffa kans. Etsiskelin lussii, S epp o o s ekä skriinaav aista Tepp o o. Stikattais eldaava flindari sköneen. Olivat o Tattis Seppo kliffasta ja samalla opettavaisesta jutustasi. Eip ö silti, serkku-Raij a se on niinku meidän faija huuli lentöä, nauruun siinä delaa, dorkempi saa juttuj ansa snadisti kelaa. Meille ei tainnu sattua mitään bulimpia vahinkoja, jotka olis jääny mieleen. Sama kohtalo oli meilläkin, jos kävi liian usein samasta apteekista slumppaamassa kurkkusuolaa, niin ne slyytas blisaamasta sitä. Rikkiä käytettiin mm. Hiffasin taas kerran peukalonpään kokoisen arven vasemman polven yläpuolella. Elettiin nelkyt-viiskltlukuj en vaihetta Munkassa, Hernesaaren ja Munkkisaaren muodostamalla niemellä. Miss ä smyygaa kulman tiimi. No eihän niistä mitää domiksia tullut. Olis jäänyt toi arpikin hiffaamatta ja tåä stoori skrivaamatta. Verta tuli niin pirusti. Pelästy.ttin niin, et skeidat ja skritit oli tulla blyseihin. Bulein ventti mulle tuli vasempaan klabbiin. Kamut tsittas tyhjin arvoin Pena s an oi y inn aav ans a h arv oin, Safta oli kutaa: b roi skuu, s alaatti a, s als aa b orkka sty dii, bi x e knk aa. Sitä blisattiin kiteinä vuosikymmeniä sitten apteekeissa snadeissa pusseissa. Vaimeita tuhnuja vaan. Olihan niit handeleit muuallakin. Treenattiin kuin kemistit ja hitattiin viimein oikea blandaussuhde. Kolffariblysien lahje paikattiin myöhemmin. Brennattiin filkkaa ja koitettiin duunata erilaisia domiksia kiertämä11ä filkat tiukasti paprun sisään. Mutsi totes lungisti, et olishan siinä voinut käydä dorgemminkin. vaik ei me tiedetty ollenkaan mikä niitten oikea käyttö olis edes ollut. Aluks vaan muutama sata grammaa
Voda piti draisata pihagranusta himaan embareilla ja stritit stikattiin laskikseen. Keväisin bongattiin ploteissa, joihin joskus plutattiinkin ja tultiin himaan märissä dongareissa tai bögissä, stövelit täynnä r'odaa. ' kan aptiksesta slumppaamassa punasta mixtuuraa ja valeriaanaa ja muita droppeja kun ne oli gisojaJ' Kaikki Herulin talot oli puubyggejä. Muita tärkeitä mestoja olivat Kyliksen simmis, Svenssonin ja Bastmanin portterija rapakaljafabriikit, Gumtähti (Kuppis), Herulin brankis, Kuntsi, biblu, Kotikallio, Kuris, Frelsika, Bio Heruli ja samassa byggassa landelaisten yömaja, Lintsikan mäki, Valgan skole, raitsikatalli, Ylöstalon sekatavara ja Kaivolan flesubuidu. Arskan fätsi veti hiiarit. 40 TgTTARX ffiil8ffi$[ öfi l{,eiullh EsFls Kaivolan Arska ja lso Toppo muistelevat allekirjoitta neen kanssa elämää Herulissa Valkassa ajalta ennen kriguja. Niissä sitattiin pituussuuntapenkeillä r'astakI,{ökymä Vellamonkatu 7-9:n pihalta Sörkan vankilaan päin 195}-luvulln.. Siellä oli Hesari, Waasis, Braahis, Bärika, |osafatti, sumppu ja Suruttomien bärtsit Narikan yiäpuolella. Kiva ettei hiffannut qibbaa pläsiin, muuten olis tullu mustat öögat. Ostra Chausser-r kail1-ari Herulista bamlas, et sporatkin oli toisenlaisia. ... Loput blägät plugattiin Kallion Kimppaskolessa sillan vieressä Kuriksen naapurina sillan toisella puolella budjas jo snobbimpaa folkista. . "Valkan skolessa tuli käydyksi småbikat. Legendaa iskiessään Arska kertoi, että paljon ennen sotia, joskus 1920-1930-luvulla Herulin Espis oli Viertsika (Östra Chaussön). Arska totesi, että nykyisessä nitrodisko-iässä ei tartte tsiigata klogua eikä tsubata duuniin konttikseen. Se oli kalsa bleisi sitata nimittäin se skitu. niin sinne oli luudattava. Hudaan tuli usein, joskus remaliakin, muttei auttanu sliipata eika floittaaminenkaan jelpinn\' nenug.n vaan. Skitu oli pihabyggassa hegatallin yhteydessä. Kafrut on kaikonnu ja harvat enää bonjaa oikeata Stadin kundien kieltä, jota hänen nlroruudessaan blääsättiin tai oikeastaan snakattiin. o Kaivolan Arska tarinoi aikoinaan allekirjoittaneelle, joskus 30-40 vuotta sitten, et nyt kun hän on vanha gäbä, entinen rantsuspurgu ja tullut gammeliks tai oikeastaan dilleks, niin nyt hän denkkaa ja funtsaa niitä aikoja kun budjas Herulissa ja Stadikin oli vielä snadi. Demari tai Työmies tikassa (ei pluggaamista varten). Tuli snökeä tai vodaa ---S'*. "Gartsat oli rundeista stenuista bygattuja, Oli siellä snadeja skutsejakin, joissa brassattiin röör.aria ja fastaagaria. Folkkis Herulistakin kävi Sörpaaosrn Ja Osa I =s := -= s =''==.-: * t::s *-,,
Ne oli kans sipoolaisia, mut gubbeja. Perävaunut oli avonaisia. 1 '.ir,ri.ir1i TSILAN! 41 kain. "Kun siipottaret hiffas, niin ne jaagas meitä ja koikkas harjan varrella. I Kari Varvikko Herulin kundi Kari Varvikko vas. Talvisin tartuttiin kiinni takabuffeliin ja skrinnattiin perässä. sss. Kun ne ei saannu meitä wege, niin ne draisas datsin kelloremalista ja p)rysi raitsikants ör aajaa j aagaa meitä. "Se oli suurta skujata niillä. Se oli todellista'rinsoamista'l' Herulin stoori jatkuu seuraavassa numerossa. Paremmin luisti kun oli plattarit klabbeissa. dallailemassa Herulin kartsoilla 1950-luvun lopulla yhdessä Hurskaisen Kekan kanssa. Silloin kun oikein slumpas biljarin, niin kondari kneppas siihen holen saksillal' Arska tarinoi muistavansa, kun esat busat tuli Stadiin, niin ne tsöras aina Arabiaan asti ja niissä oli buleilla bukstaaveilla Wimin ja Rinson reklaameja. Niihin pääsi myös kartsalta sisään lullaamalla vieressä ja hoppaamalla ylös
\'uokra, tai niin kuin nrt sanottaisiin vhtiör'astike, oli aluksi 2-l markkaa, mutta jo huhtikuussa 34 rnarkkaa. Näin määritelty asunto oli n. Tuskinpa, eiköhän ollut joku lähtö tai pohjahinta. Rahanan'okertoimella se oiisr 132 euroa. /okaista osaketta seurasi oikeus hallita yhtä kamaria, keittiötä ja eteistä. Osakas sai siis rahalla haluamansa kamarilr ja keittiön. Koska yhtiojarjestyksessä ei ollut määrätty minkä asunnon hallintaan osake oikeuttaa, järjestettiin jako huutokaupalla. Yhtion rakennukset, kahdeksan asuintaloa ja erillinen kaksikerroksinen saunarakennus, valmistuivat vuoden 1903 joulukuussa. N,{. Hankkeen alulle panijoina olivat VR:n Pasilan konepajan puusepät tai itse asiassa ne jotka tiesivät sen tulevan olemaan työpaikkansa. Yhtiön osakepääoma oli 70 000 Suomen markkaa jaettuna seitsemäänkymmeneen tuhannen markan suuruiseen osakkeeseen. Pasilan konepaja aloitti toimintansa i903. Aho-yhtio käsitti lähes koko korttelin: Porvoonkatu 17-19, Viipurinkatu 1-5 ja Aleksis Kivenkatu 42-48.Yhtiö oli perustettu 1901. Seitsemänkymmenen omistusasunnon lisäksi talossa oli viisi mlymälää, leipomo, neljä pesutupaa, kaksi talonmiehenasuntoa ja jo mainittu sauna, jotka kaikki jäivät yhtion omistukseen. Puutalot Porvoonkatu 19. viidenminuutin pysäkki ja Asunto osakeyhtio Ahon Porvoonkadun puoli. Valokuvaaja tuntematon n. 1925 o Viipurinja Porvoonkatujen risteyksessä, Porvoonkadun puistossa, oli ns. viiden minuutin pysäkillä Porvoonkadulla. 42 TSILARI ) ::ii!:s:<\::s Raitiovaunuja ns. 50 neliömetrin suuruinen ja yleensä siinä oli saman suuruinen kellari ja vintti. Sirenius sai 25.10.1903 järjestetr-ssir hur-rtokaupassa 600 n-rarkalla asunnon n:o 44, mutta m)l-tiinkö r.iimeisenä mn-ntiin tullut asunto markalla. Keisarillinen Senaatti vahvisti yhtiösäännöt toukokuun 24 påwånä 1901. Ehkä
,r'rrtiö* tarrioiiui c,iiii sopivia hnoneu$toj* ralier:ta,rralla. I Auvo Räsänen Aho -yhtiön klo ddej a pitskuila Etur iv i s s ä v as emm alt a : Ker t tu Li nt in en, n elj ä s o lli Lint un, n. Vuoden 1944 helmikuun toisessa pommituksessa Ahoon osui useita palopommeja ja valitettavasti kaksi ihmistä kuoli. Seuraavien viiden vuoden aikana vuokraa ei peritty, parina vuonna yhtiö jopa maksoi osakkailleen osinkoa. Aune Turunen, Dagny Theel, Rolf Riipinen,. jossa,,astriuouin;.nn, 5'htiön. Iieis ur',i ll i sen Haj es t e ctin lior lt:ffts.s a Ärzlnrssc . -..,-".--,.''t't ,..-*s:--+=!+' .,,..,,irii.S 1937 tai 1938. Yhtiöu tarhoitulisena on sopiria huoneustoja ralien_ tamalla Helsingin kaupungin arueeila lianklria'etnpaassa $"'---t--qssss-s:$s+:f'+S l . neljäsosa. Yhtiötä perustettaessa korostettiin yhtio nimessä ja säännöissä työläistaustaa, tuliko toisen ja kolmannen polven Aholaisista "herroja'l No, juristeja, insinöörejä, apteekkari, ekonomisteja, lääkäreitä, toimitusjohtajia, opettajia, taiteilijoita. Tunnetuin Aholainen lienee ollut Henrv Theel. nirni o' >T,r'öväen Åsnnto-osaiier.litiö Å]ro, ja -sen kotopaiklia on Helsingin liaupnulii. Heisingin käupurg.in alueella hanl*ia e.$päfuså os-akkeiden omistajille ja asianhaalain rirukaan nrr-öskin toisille t5'öläisillc .sopilia ja rui'veeliisiä asunioja alhaista *,jtr,,"or.astaani .;l oli lrakernuskiljaan lijtetty seliå vhtiijsc,pimuskirja ettzi ruai_ ruittu f iriiöjiiljestysebciotus. Stadin slangi pakinoitsija Tapio Kantokorpi oli asunnossa johon yksi pommi osui. I a irii"'{"iili TSITARI 43 paremman vertailun saa kun kirvesmiehen palkka Helsingin kaupungin palveluksessa oli 0,49 markkaa tunnilta, Päivälehden tilaushinta vuodeksi (305 numeroa) oli 14,90, Työmiehen (303) 9,90 ja Uusi Suometar (304) 17,90. Tämä mahdollisuus oli otettu huomioon jo vuoden 1901 yhtiojarjestyksessä, jossa sanotaan: "yhtiö voi jakaa korkeintaan 6% voittoosuuden osakkeiden omistajille'1! Asunto-osakeyhtiön yhtiojarjestys vuodeita i90i I Vuonna 194i sodan sytyttyä alettiin taas maksaa vuokraa, mutta edelleen 34 markkaa kuukaudessa. Vuonna t959 KOp teki osakkaille tarjouksen, josta ei voinut kieltaytyä. ?s. jc,ssa .P*useppä Eclva'ri FhLkl'ine' ;.rruä nroniaut t,"i,,il-iiul,t'iior ,i.-i nlarnaisesti anoneet vahvisinsta "työväen åsunto-osaiievhtrölle Åho, laadittuun yirtiöjär'je,stl"sehdofuliseen, jo'iia. Hci.tzct t. .\ttonzctt, Senrrctttirtsa 1;äätös* erään Keisarilliseen Senaattiin tr,roclurr kir.joiiLrLsen iobciosta. Tapio pääsi pois ja pelastui, mutta hänen isänsä ja vanhempi veljensä Aatos jäivät palavaan taloon. Takarivissä vasemmalta: Irja Rosenström, Mirja Turunen, Aatos Kantokorpi ja Matti Rosenström. Vuokra säilyikin sitten samana 34 markkana aina vuoteen 1934 asti, jolloin kirvesmiehen palkka oli kohonnut 15 kertaiseksi eli 7,34 markkaan tunnilta. Edessä Tessu. Talot purettiin ja vuonna 1961 valmistuivat tontilla nyt olevat kivitalot. r'eloista on siten lajoitettu kuin "ToukiriiurLn 2 ir,na isgi onuettu lalii osakeyhtiöistii m}dntää, tarliaituksessa rakentåmalta Råtsio* Si11 kaupung'in aiueelia !.opl"ia huolreistoja, tranhkia itsåttemire ;a ir"sianhaarain muliaan tnyöskin toiuille t"r,öiäisille ter.r.eetUsla-astrntoja riiu alhaista rrokraa iastaan riuin malrdoilista. Ahon rakennuksista tuhoutui n. 1 s*. jotka'tähän otetnt 'rsiakir jat or-at uain lir,rulur,at: ,'Me alieltirjoittaueet r.autatien reittaan t;.ömiehet oletuue lieskenäntme snostunect.pcl'ustamaan osake3-btiö1. suta rririi[*i-n**t noutlatettavaksernuc 5.htiölle , jonha uimenii on ole, a' ,iiövlien i\surto Osal;e.vhiiö aiio' Iaacrituir obec,nliitetS.n t htiojär.1e-st1i;sJ,i, Säännöt Rautatien tebtaan Cyöuäen -flsunio,osakeVhtiölle flbo. Yhtiö
"loo, nää onkin varmaa \riikreenilt tänne vaa unohtunu'] totes Hema. "Tää ei oo Viikreeni, tää on iha joku muu, oiskos tää sen skloddi, joka delas krigus, ko nää mitskutki on kolkltluvult ja Viikreeni oli sillo jo gamla äijä, ainaski joku neliklpäne'l funtsi Hema. "se gamla vake, Viikreeni'l kuittas Hema. "Se lumppas oman himan jostai landeltlljatko Ami. Roudattii kiireesti se pläkkilodju Viikreenil ja ku se tsiigas sinne sisää, nii se alko spiidaa. Hema veti vilt pitkää buglista ja Amia sen jälkee daijuu. Veti liitte haikeen fiiliksen, meil skloddeil ja päätettiinki pitää omat gravauskemut siel Viikreenin gamlas klitsukomeros. Aukastii se lodju. Gamloja leffa-aviiseit, mööpeleit ja muuta krääsää. Nyt se oli tullu pitskuu ja vinkkas meidät paikalle. Fyrkkaahan [/ /MItr\ I slr ll(( I I J7t lll'l #)fi t #t H i1 T lll.'lttI. Siel oliki gamloi fotoi ja mitskui. Sukulaisii sillä ei enää oilu elos, mut ei se tönö silti riksille jääny, oli testamentannu sen frälläkälle. Hema tempas salamana sen lodjun mun handuist. Broidi sano, et vernissa on vähä niinku lakkaa tai jotai ja et se viini on vermuuttii. Viikreeni kiitti meit ja sano, et siin oli fotoi sen poitsust ja mitskut oli sen, \'iikreeni rupes heittää legendaa siit skloddist. Ämi sai varmaa idikse siit \-iikreeni stoorist, ku se rupes kesikse j älkee treenaa bokraust. Tä11ä välin, äijät oli saanu kuorkikse tungettuu tä1'tee kamaa ja Viikreeni lähös sen mukaa. Heman öögat meni iha viiruiks ja se tsiigas meitä filunki virne lärvil. "Mä kuulin, ku mutsi pamlas Niemiskä kans ja Niemiskä sano, et ei se mikää jorlaaja ollu, vaa vosu", mölä)tti Ami. G\ o4oo zos 63s Puh ,lfax (09) 827 3066 teijo. Viikreeni oli ollu vakena Gräsän lankkutarhas ja oli jääny leediksel kevääl. Hema hiffas fiinin botlen nurkas ja pluggas sen \'ljest "Vernis." "Sehä on fiinii viiniil!'l mölä)tti Ami ja ennenku broidi ehti sanoo mitää, nii Hema divas vilt pitkä snuubin siit flindast. Krigu tuli kuitenski välii ja poitsu delannu siel. Siel klitsukomeros oli vilt kamaa. "loo voit olla oikees, mut se tokakerrokse gamla suttura, se joka oli krigu aikaan Stokikses ja joras jossai fiinis raflas,vois ehkä olla kiinnostunu'] funtsi Hema. Se kerto, et, sillä oli klitsus jotai roinaa, jota se ei viitsiny ottaa folii ja me saatais duunaa sillä kamalla mitä halutaa, kunha vaa me roudattas ne sieltä klitsusta veks. Sil oli kliffoi stoorei, ajalt enne kriguu. pyn nonen @kol u m bus.fi. Broidi kans honattii, et Åmi öörat oli entistäki hörömmät ja skriinattii vilt kippuras. n H imat kondiksee Plotskikatsit o Rabat o Kämpät Kylppärit o Bisnesmestat ym. "Nää leffa-aviisit, me blisataan skolen gimmoil syksyl'l päätti Hema. "Ties vaik oliskin hopeespedeleit, tai muit jerlkkui, et voit duunaa lisää steppiskloboi'lSkriinas Ami ja otti silt staijikselt kuonoonsa. 44 TSIIARI a HEMA & AMI Broidiks et stadin ga rtsoilt ja pitskuilt 4, Stoori o Hogattii broidin kans, et Heman ja Amin pitskussa oli buli kuorkis ja porukka roudas siihe mööpeleit ja muuta kamaa. Ne fotot oli jostai boksarist ja mitskut varmaa sen. "Hei kundit, mitähä täält hiffaa'] mä progasin. Oli saanu kuulema perintöi ja se verta ffrkkaa, et pysty slumppaa oman himan Sipoost. "Pidä turpas soukemmal, ei tollasii stoorei saa levitel, siit voi joutuu svaaraa dumaril rosikses'] kuittas Hema. "Näähä on jostai enne kriguu, ei ne näit slumppaa'l hiffas Ami. Vilt mukava äijä. Ami kuunteli \riikreenir öörat höröllä ja öögat flr sate. Hema yski ja kako. Plärättii sitä lodjuu lisää ja hiffattii muitaki fotoi ja muuta gamlaa kamaa. Mä löysi pläkkilodjun, joka tuntu tuhdilt. Meitähä ei tarttenu kahta kertaa käskee. "Kuka 1yftaa veks?" Froogas broidi. Kauaa Viikreeni ei ehtin,v siel Sipoos budjaa, ku se otti ja stikkas spedeli nurkliaa. Hemal oli viel peffas muistona ne Maikun perintöspedelit. "Gamloi killinkei, vaik kultaall supatti Hema. "Pitää roudaa nää sille, enneku se lähtee'i Hemalla oli snaju fiiliksist, aina sillo tällö, ia varsiki sillo, jos Ami mölärtti jotai, niin, daijuu tuli, Amille taas kerran. Se oli snekliaillu keskarisarjas ja oli ollu piirinmesu ja sille oli povattu ammattilaise uraa
(09) 3103 6529. "Skloddi on jurris!" Päätettii lopettaa bileet ja roudata Lissu himaa ja panna se päivätirsoille. Avoinna: ke-su 11-17. Mitä ne niil tekis?'l skriinas Hema ja me muut folis, Lissuki. Samana iltana, Hema oli hakenu sen tyhjän flindan sielt klitsust ja kipannu siihe sitä Maikun mehuu. Päästiin sitte aloittaa ne kemut ja Hema oli roudannu Maikun duunaamaa viinimarjamehuu, melkein koko flindan. Koulumuseo, Kalevankata 39 -4l,Puh. Sporamuseos on remppa ja se on boses kesään asti. Lissu oli otettava fölii niihin kemuihin, kun se uhkas kertoo niide mutsille, et Hema oli nyysiny ne fyrkat niide possust. Hema oli kyl sitä mieltä, et se oli vaa vippi ja et se bungais joskus ne takas. Ami kuiteski möläytti sen muijan kohalla, "Väinö Virtanen, päivää!" Muija tsiigas meit iha äimänä ja Hema tempas Amin kauluksesta folii ja froogas: "Mitä hemmettii toi ny oli?" "Sähä sanoit, et iha muina miehinåi'i hirnu Ami ja sen jälkee sillä flygas lippis ainaski jotai parikyt metrii, ku Hema skotas sitä takaraivelii. Avoinna: ke-su 1 1-17. Proggiksen hittaa vaik Stadin nettisivuil, mis kerrotaan kulttuuritapahtumist muutenki. Amii jurppi snadisti, mut se oli jo tottunu siihe, et sen idiksille skriinattii, melkei aina. Tuomarinkylän museo, Tuomarinlcylän kartano, Puh. (09) 3108 7 066, 3103 6493. (09) 3107 8519. Skolemuseos voi käydä viikonloppusin toukokuuhun asti. Ryhmille tilauksesta arkisin.. (09) 3107 1568. Ne funtsas, ett museot on niinku biblut niiden pitää olla kaikkien oman himastadinsa kulttuurist ja perinteist kiinnostuneiden stadilaisten käytös ilmaseks. Kaupunginmuseon pääbyggu on Sofiankadul ja siel on Horisontis Helsinki -näyttely. Ruiskumestarin talo on boses kesikseen asti. Voimalamuseo Hämeentie 163, Puh. Samal taval ilmaseks pääsee vaikk heti tammikuus Stadin vanhimpaan byggaan Sederholmin taloon, mis on tänä vuonna nältteiy juhlist, Hakasalmen huvilaan, Tuomarinkylän museoon ja Skidien museoon. Avoinna: ke-su 1 1-17, 4.6.-31.8.2008. Se mehu ei ollukkaa Maikun mehuu, vaa Veksin vinkkuu. (09) 31087064,3103 6630. "Se on testamentti, sen* kin dille, ja eihä sull oo muuta, ku paskasii kledjui ja räkäsii sneppifiudei. (09) 3103 6630. Ei o siis fyrkast kii, jos haluu sivistää itteensä. Ei menny pitkää, ku Lissu, parin glasarin jälkee, drykkas pallilta ja sopers jotai pahas olost ja buglas klitsun lattialle. Avoinna vain kesäisin 4.6.-31.8.2008, ke-su lI-17. Avoinna: ke ja pe-su lI-I7,to 1 1-19. Raitioliikennemuseo Töölönkatu 51 A, Puh. Avoinna: 5.1.-25.5.2008 ja 1.9.-21 .12.20081a*su klo ll-17. Sofiankadun gartsamuseo ja Verkkomuseo netis on tietty aina auki. Lastenmuseo, Tuomarinkylän kartano, Puh. ri t lill,;,{.:å:t TSILARI 45 meil skloddeil ei ollu, mut Hema kehu piffaavansa ne, ja lupas hoitaa fyrkat niihin. Daijuun tuli taas! Sillo broidi snaijas, mist oli kyse. "]oo, viedää frliidu koisaa känni veks'l skriinas Ami. Ami hiffas kans, et jotai kummaa oli meneillä, kun nupis tuntu kummalta, mut silti iha kliffalta ja et, oiskoha Hema hiffannu taas jonku verlnissa flindan. Että, tällainen stoori tällä kertaa, alleskrivaajan ekasta kokemuksest brenkun kans. Duunareitten himamuseoo rempataan koko tää vuosi, sinne pääsee vast keväällä 2009. (09)3107 8829. I GLAIDUI SKIMBAILMOI toivoo Bärtsin kundi (Kai Ekonen) aat Stadin museoi hin ilmaseks sisään o Stadin kaupunginvaltuusto päätti, ettei enää tartte bungaa ku menee Stadin museoihin. Pluggattii flindan kylest, et "Vinettol' Mä froogasin, et "Miksh she on shkrivattu shiihe kahtee kertaa?" Broidi tsiigas mua virne lärvil ja totes. Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 d, Puh. Skruudattii blosaplärii ja divattii sitä mehuu vodalla blandattuna, vakavana, niinku gravausbileis ainaski. I Virve Obolgogiani Museoiden yhteystiedot ja aukioloalat (poikkeuksii voi olla vaikk juhlapyhinä, kandee tsekkaa) Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, Puh. Mä hogasin, et siin mehus oli kumma sivumaku, makeeta kyl, mut jotenki oudosti imeiää. Museon buidust voi slumppaa vaik Stadist skrivattui kniigoi. Museon kans samas talos olevas Kino Engelis pääsee tsiigaan Stadist kertovii filmei. Froogattii broidin kans siltä, et eiks Veksi ollu hogannu maust, et se ei ollu ehtaa kamaa. Avoinna: ke*su l1*17. "|a yks tietty dille skloddi samate" ,totes Hema. Ruiskumestarin talo, Kristianinkatu 12, Puh, (09) 3107 1549,3103 6630. Hema stooras, vilt buli virne lärvil1ä, strittanneensa siihe, vähä lisämausteit ja ku sattu viel olee perjantai, nii Veksi oli jo valmiiks fyllassa eikä hiffannu mitää, vaa oli divannu sen koko flindan. Avoinna: ma-pe 9-17,la-su Il-t7. Näin Hema sai vähän kuitattuu niit monii remelirumbajortsui, joita tosin ei pidetty aiheetta. (09) 3107 1568. Tän vuoden alust asti kymmeneen museoon pääsee ilmaseks. Me Broidin kans päätettii myöski lähtee himaa, oli viel ainaski neljä timmaa siihen, ku porukat pääsis duunista ja ehittäis selvii. Rlysittii Elannon mölöpuotii, ja Hema slumppas sielt pari päivää gamloi blosaplärii, eli tuulihattui. Byggas on alunperin toiminu Stockan buidu. Voimalamuseo on boses kanss kesikseen asti. Funtsittii sitäki, et miks Viikreeni oli testamentannu byggansa frälläkälle, eihä se ollu mikää uskovaine. Sederholmin talo Aleksanterinkatu 16-18, Puh. Ami funtsi, et se kans duunaa sellase testimenttaalin ja jdttää kaike stadin boksarleille. Pitskussa tuli vastaa yks byggan muijist ja Hema totes, et nlt mennää iha muina miehinä himaa. Hema totes, et mutsi oli duunannu varmaa liikaa atamoonii, et kippaa vaa kitusiis ja pidä turpas kii. Niit nä1'tetään joka päivä ysist tai kybäst kahteen tai kolmeen. Lissu stooras, et Viikreeni oli käyny siel niide kokouksis, ku se tykkäs niide sjungaamist kipaleist
Nykyöön stoorit rundaa suoraan netis, eikö tartte ite ku tsittaa ja pluggaa. Mut mä oonki vaa 155 pitkä ja painan 50 kiloo ku Sergei o 190 ja I20 ki1oo. Sano et pitää kiirettä enne ku muut keksii. Voiksä uskoo. Siis siihen aikaahan mennään vasta goisiin! Kai siihen tottuu. |ussi sano tietävänsä Pengiksellä mestan mistä voidaan slumpata. ABC sijaitsi muistaakseni Uudenmaankatu 7:n sisäpihalla. Tosi paljo iisimpää ku Itiksen lcttien kaa. Seuraavana lauantaina pantiin graka suoraan, borsa knubbiin ja tiukka ilme feisiin kun lähettiin dallaamaan kohti Uudenmaankatua. Sit se kysyi: "Ostaaks pojat poliisiarpoja?" Handut studaten me grevattiin Srrkat esiin ja slumpattiin jokainen kaks arpaa. Kerro broideille et kyl tää inttielämä aina sen Mäkkärin duunin voittaa. Ranskalaisetkin on jotenki oudos ruskees kuores joka pita ottaa vex. Kapteeni on vähän niinku opo, yht aallo. Sano niille et kandee liittly nopeesti enneku kaikki h1wät mestat on viety. Me budjattiin Lemen kans Penkereellä ja Birre Aleksis Kiven kulmilla. Meiltä meinas mennä stroolit bökiin ja 1-ritettiin jotain änlq/ttää. Kyliä otti boltsiin kun siihen meni sen kolmannen knubbin fyrkat ja ykskään arpa ei tietenkään riivannu. Täö urbaani legenda kiertelee kans sähköpostis, skrivaajast ei o sen tarkempaa tietoo. Me oltiin jo vähän gamlempii ja ruodikset käyty ku tuli se toinen kerta. Sit me käydään jossain marsseilla joiden pitäis olla muka tosi kovii. Kerro tää broideille, ne delaa: Mä saan mitaleita ampumisesta. Makaat vaan relana ja ammut vaan. Skoude kiitti ja meni seuraavaan pöytään. Sit meillä on jotain lähitaisteluharjotteluu. Emmä tiiä mix. Mä oon komppanian toiseks paras. Saatiin jostain idis, että ois gliffaa mennä raflaan ottaa parit Vinetot ennen joroja. Meil oli toiset giasarit puolillaan ja alko olla kliffaa kun yht'äkkiä meidän vieressä stondas skoude. Mä oon ihan jees tää11ä. Eikä ammu takasi niinku ne vuosaaren somalit. Silloin oli tapana että bungattiin knubbit heti kun ne oli tuotu. Ei niitäkään paljoo näy. Saatiin yhtenä iltana idis ett hommataan pimee pullo. Kerro broideille et jos ne haluu ottaa vähä aikaa iisist, ni tää on se mesta. Ei ne uskalla näk1y. Maistuu ihan skeidalle jos ei avaa sitä. Kundi sanoi: "Mitä siinä änk1tätte, mä tulin justiin duunista enkä ehtiny bytskaa kledjuja. Oltiin treenattu sen verran snadisti brenkun kanssa, että oli dilkattu Vinetto -flindari kolmeen kundiin. Sekin liitty brenkkuun. Maalitaulut on ihan äijän kokosii eikä ne ees liiku. Oothan säkin. Se oli kai stydeintä mitä sielt sai. Muuten aamut on tosi iisei: ei horhola sohvilla, ruokaa saa tarpeex, ei hirveet hangarii ja suihkus on lämmintä vodaa. Huhu piti paikkansa, poke sleppas meidät sisään ja saatiin Vinetot klllvarin eteen. Steppailtiin sinne ja soitettiin ovikelloo, ja jumalaut, sen at'as skoude. Sit o jotai majurei ja everstei jotka on kai niinku reksejä. Mä olin aluks vähän uunona ku aamulla piti herää niiku kuudelta. Se griinas vähän vinosti, kun se tietenki hiffas kuinka kundit oli skeida jäykkänä ja skagas. Ktrje kotiin helsin kiläiseltä lä hiön uo relta, joka m eni rannikkqääkärei hin o Moi mutsi (ja -terkkuja faijakin, sinne boseen). ]lun pitää kyllä olla tosi varor-ainen ku ne juntit menee riklii jos mä vähäki innostun. I Terveisin tyttäresi Kaarina iat Ne kaks l<ertäa kun me skoudea skagattiin r Elettiin 1940-luvun loppua ja oltiin jotain 17-kesäsii Leme, Birre ja minä. N'Iitä te otatte?" Fyrkka ja skagu vaihto omistajaa, mut \ I oltiin vielä gartsallakin vähä snärkkärinä enneku otettiin knubbit ja alettiin griinaa. Kessu on vähä niinku ope: vittuilee ja nalkuttaa koko ajan. 46 TSILARI a Enne kansanperinteen kerööjät dallas kyläst toiseen lysnaamas starbujen stoorei. Paras on se Sergei Mellunkylästä. Ruoka on muute vähä outoo: ei tosiaankaan mitään hammei ja kunno ranei. foku oli jostain kuullu, että semmoseen raflaan kun ABC voi päästä sisään vaik on liian snadisti ikää. Snadisti piti kyl tekstii siistii ja leppaa veks v-sanat, ett saatiin breivi painokondikseen. Siin pysty heti tsekkaan fiirkat ja miten paljo voi dokaa. Nää ei oo ikinä juossu kytat perseessä kii steissiltä itikseen aamuyöllä hirveessä liimassa ku bussikuski vittuili ja piti vetää päin naKoo. Ei ees tartte pöllii rautaa ja ammuksii, ne ihan oikeesti antaa ne sulle. t Kale Juvonen. Mä ilmoitin kundeille että mä pystyn ottaan kolme knubbia. Saa vähä painii landepaukkujen kaa
Minä kellolle kostan, hitaasti, hitaasti päätäni nostan. Se oli niin upee mesta, ettei me oltu koskaan niin fiksua asuinmestaa nähneet. Niin me otettiin se kiljukattila messiin ja Suomeen tultaessa koitettiin saada se käymään, mut ilmat oli teltassa niin kalsat, ettei se ruvennu käymään, vaikka me peitettiin se manttelien alle. Taisin mä skagata muutenkin ja mä käännyin takasin. Kun mä nousin ylös niin mä olin ihan ravassa ja rupesin putsaan kledjujani. Kun Roope vuosia myöhemmin tsöras motskarillaan siellä päin niin se funtsas, että käy tsiikaamassa sitä taloa, mihin se kattila vietiin. Kun kattila tuli tyhjäks niin funtsattiin, et senhän vois stikkaa jollekin landelaiselSTADI FROOGIKSEN VASTAUKSET: l)B 6)C 2)B 7)B 3)A 8)B , 4)c e)A s)A 10)A le, nehän tarttee tällasii kattiloit. Tuli mieleen Jack Londonin sana, että itä on itä ja länsi on länsi, ei ne koskaan kohtaa toisiaan. Mä skujasin sillä fillarilla vielä jonkin matkaa, mutta sitten mä rupesin skagaamaan, Kapina kellolle Yönmakean unen herättää kello, kuin epövireisen sellistin sello. Ei päivä voi vielä alkaa. Pengerkoti sano, et älkää helvetis jättäkö sitä, evakoikaa se Suomeen. Sää oli kurja, oli syksy ja vodaa tippu hiljakseen. Siellä olikin yks gimma, joka muisti kattilan ja sanoi, että "kessu toi heille kattilan, mutta vei talon tyttäreni Kundi oli palannu takasin ja nainu sen friidun, johon kattilareissulla oli tutustunu. I Roope Sarhio ja Arvo Niemi Ekajuttu Tää juttu on sota-ajalta. Kun safka oli aika heikkoo niin aina ventattiin, että saatais himasta pakuja, joissa olis vähän lisää safkaa. Mä lainasin rättimikolta jatsarit ja pussihousut ja lähdin fillarilla ajamaan. Päästiin kuitenkin yksikköön ju kyl se huhu piti paikkansa et sota loppu. Porukka oli niin jurrissa, et ne ei enää tajunnu mitään, ne vaan karju ku elukat. Kun landelaiset sai siviilipakuja, niin niissä oli '-...-åina safkaa ja muuta kutaa. Tiet oli ihan kuraset ja niin kävi, että eräässä mäessä mä lensin fillarin kanssa turvalleni ojaan. Ei tahdo silmö aukee on olo letkeän raukee. Hetkeks unohdan ylösnousun vaivAn, pöätö syvemmälle tyynyyn kaivan. Yks kuski ottikin meidät messiin ja matkalla se kertoi, et rauha on tulossa ja pitää lopettaa sotiminen, eikä saa enää skotata. Odottelen että herään, voimia vetkutellen keröön. Uskaltaako se huomenna soida, kun näin aloin kapinoida. Matkal -la kuljettiin bärtsin rinnettä ja hiffattiin alhaalla Korpiselän kylä. Mä olin armeijassa porukassa, jossa oli buli porukka stadin kundeja. Yks kessu lähti viemään kattilaa ja hittaskin yhden talon, joka sen otti ja kiitteli kovasti. Me päätettiin, että maistetaan sitä vaikkei se ihan kondikses vielä ookkaan. Eihän stadista ollut paljon saatavissa kun niillä oli pula itelläkin. Arvo Niemi Toka juttu sodan lopusta Kun mä oiin tulossa toipikselta takasin rindikselle niin Kontiolahdessa mä treffasin kaverini Sarhion Roopen, joka oli kans matkalla takasin porukkaan, joka oli sillon Hylkysyrjässä. Marssin aikana Marttilan porukan kundit hittas 40 litran kattilan, joss oli puoliks käynyttä kiljuu ja Marttilan Ola kävi Pengerkodilta kysymäs et mitä me tehdään täl kiljukattilal. Kun me lämmitettiin sitä niin siitä tuli niin karmee doftis, et se haisi koko alueelle. Mä funtsasin, et stadi on aina stadi ja lande on aina lande, ei nekään kohtaa toisiaan. Pengerkotikin tuli ja oli saanut messiin pataljoonan komentajankin ry'1ppäämään sitä kiljuu. Bigi. Mä kävin lomillakin, mut kun lomat oli vaan viikon mittasii, niin eihän sitä pystyny sillon landella käymään. Oli vähän dorkaa funtsata, et tääkin jää sit naapurin puole11e. Kun kaverit dokas sitä ja söi sitä mäskii niin ne tuli niin pirun känniin, et ne rupes karjuun ihan älyttömästi ja ne meni ihan sekasin. Tää friidu selitti mulle kirjeessä, miten mä helposti pääsen sinne heidän himaansa ja piirsi kartankin. Mäkin sain erään vaihtarin, jonka kans käytiin kirjeenvaihtoo ja friidu lähetti mulle kirjeitä ja siviilipakuja ihan kliffasti. Piti päästä Hesaan ja saada heti pää tdyteen. Tolvajärvellä kans tsiikattiin sitä mestaa, mis oli käyty kovii krakingii ja sekin tais jäädä naapurille. En koskaan käyny tätä kirjekaveria moikkaamassa. Stadilaiset rupes hakeen myöskin kirjeenvaihtareita landelta, että sais hyviä pakuja. Tunteeko kello kapinan voiman, venytyksen, vetkutuksen, haukotuksen roiman. Ei se suostunu käymään, vaikka me lämmitettiin sitä notskillakin. Tää hirmunen mekkala keräs paikalle muitakin, jotka tuli kittaan sitä kiljuu jane tuli yhtä jurriin kun -'.t.tfkitr. * rffi{tå:å TSILARI 47 Vanhan staran muistelmia että voinks mä tällasena mennä sinne sen friidun ties kuinka hienoon himaan. Kirjotin kyllä ja kerroin, miten mun oli käyny, mut meidän kirjeenvaihto loppu kyllä siihen. Ei peiton alta poistaa jalkaa. Koko päivä me ventattiin ja kun ei meille puhuttu mitään niin päätettiin, et lähdetään lätkimään omin päin kun kerran tiedettiin mis porukka oli. Meillä oli kasarmilla menny kuitenkin aika pitkään ja vasta illalla mä pääsin lähtemään. Kun sota loppu niin meidät kotiutettiin siinä pitäjässä, missä mun kirjekaveri budjas ja sillon sovittiin, että mä tu\ len sitten treffaamaan sitä. Lähdettiin vetään uuden rajan taatakasin koti-Suomeen. Niin mä palasin, enkä tavannu tätä friidua enkä sen perhettä. Me vähän funtsattiin et pitääks tää paikkansa kun koko ajan kuulu kun tykillä ammuttiin
a . c'llc'r. Pena va nämlieen 1.\5 liinq a Viki r.a l60. Di hadd nappa så många Gingrape såm di hck. .:l: Vastaukset 15.3.2008 mennessä Stadin Slangi ry, Hämeentie Sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi oIKEI^t yASTäArArElDEAr KESKEAT ARVOTAAT{ 3 S7äD1t/ SIAt\icI r IUHLAIULKAISUA. De va r.intertid å kunderna hadd svartta palsår på, som pårtsam jälpte på. .rnr de r.a i misstag ble alclri ^,.1=:, Eddu Janzon Tsennaaks mestan. När di int fick mera beslöt di rrvdunsta. 67.00550 Helsinki.. n":',i'#",4 WWWWW ffiffiWq5.ffi ruffitr Wåtråsarm W€rckffi pelsåsxa Pena å Viki hadd suti på restaurang Kannu på Albertsgatan. Åm portsarn l-radcl icrt Jrrrrr fel palsår på fanstvg. '.s-1" 4t?.;::'! ,:''a."j' ,..;,. När di kåm ti Bulevardn håka di att di hadd fått varandras palsår. När di sen börja dalla mot Bulevardn, så grina alla såm kåm imot åt dåm. De va int att Lrnr'1ri.1 på att di som cli nrritte grinir. 'n . *-= .+'--# . 48 WffiWWMWW #m*ÅL 1"
Sitte tuli everglaze. Mullakin oli siitä tehty leninki. Hame haalistu jo ekana kesänä. Sillon piti olla korkeekauluksinen pumpulipusero, jonka kaulus veny melkeen heti liian leveeks. Patellavyö r,yötärölle ja menoks. Sillon oli korokepohjat muotii, ihan ku viime aikoinaki. /os taas veti ne mahdollisimman ylös, sai olla varma, et bl,ysien ja sukkien väliin jäi paljas paikka ja sit oli kalsa, ku muutenki tuppas talvella frysaan. Aikanaan tultiin sitte liian nopeesti aikuisiks ja ruvettiin pukeutuun ku vanhat muijat, mut se on kokonaan toinen stoori. Sit se edellisvuotinen siirty pyhäkledjusta skoilekledjuks ja sitä edeilinen endrattiin sopivaks arkivaatteeks, jos vaan jotenki sattu enää päälle mahtuun. ]otenki se oli saanu säästyyn pisteitä, et se oli voinu tsöpaa sen kankaan. Ku mä olin snadi, ei ollu mitään ongelmaa, mitä valkkais päälleen pantavaks. Se duunas omista ja systerinsä vanhoista kledjuista mulle uusia. Mä muistan vieläki, et mä jotenkuten klaarasin sen skoilepäivän, mut sen jälkeen mä en sitä kolttuu suostunu ylleni pukeen. Ku opparissa meist alko tuleen isoja, alko toivomuksetki oleen jo toista luokkaa. Toi nuori popula ku kuitenki tulee olemaan paljo enemmän muunmaalaisten kans tekemisissä, ku me aikanaan. Sitte vedettiin tsengojen päälle sellaset tasapohjaset, harmaat päällyskengät, elefanttitossut ja oltiin hyvän näkösii, kuhan vaan nailonien saumat pysy suorassa. Muuten mutsin tekemät kuteet kyl kelpas ja ne oli musta aina viimesen päälle hienojaki. Nykyään pamlataan koulukiusaamisesta, ja mäkin muistan yhen tapauksen, ku mä otin sillon snadina aika raskaasti. Friidut taas ei jänää riisuu rotsii, ku nykyisin on semmonen muoti, et kledjut ei peitä kroppaa tarpeeks ja sit vois näk1y vaik napa, jos rotsin riisuis. Ne oli vihreet ja niis oli iappu edessä. Mut jo ekalla välkällä gimmat rupes griinaan mulle ja huuteleen, et Raijalla on esiliina, Raijalla on esiliina. Mä menin glaiduna skoileen uus mekko pääl1ä. Sitte huovast tehtiin kellohame, ihan pyöree. Duunii oli sillon tarjolla, ku vaan viitti tehä. I Raija Tervomaa o uista aat TSILARI Stadin Slangi ry:n perinnekulttuurilehti. Me ollaan kovalla faartilla menossa Eurooppaan ja jo sen vuoks pitäs funtsii, mitkä on hivii ja mitkä huonoja tapoja. Ekalla kesäduunin liksalla mä tsöpasin hottipuseron, semmosen valkosen kangaspuseron, mis oli edessä napit ja sit semmosta hamekangasta, mis oli reunassa kukallinen boordi. Se oli tummanpunasta kangasta ja mutsi oli laittanu siihen nätin valkosen kauluksen ja valkoset napit, joiss oli kukkia. Hiihtohousut oli aika leveet ja nilkasta vähän niinku pussihousut. Mä olin pitkästi yli kymmenen, ku mä sain sammarit. Kundeilla pipo kuulemma kuuluu imagoon eikä sitä voi ottaa veks ees skruudatessa. Talvella mutsi ompeli samasesta everglazesta, mustasta sillä kertaa mulle puseron ja sen kanssa viininpunasesta gabardiinista kapeen hameen. Vanhoist lakanoista rypl.tettiin kolmikerroksisii alushameita, tärkättiin koviks perunajauholla ja pantiin leveen hameen alie. Se oli tummansinista kangasta, joss oli valkoset raidat. Mun mutsi ainaki oli stäränä, et kiedjut piti bl.tsgaa heti skoilesta tullessa. Pitkistä blysista ei ollu tietookaan eikä sukkahousuista kukaan ollu kuullukkaan. Oli paita ja kalsarit ja sirte talvella iiivit ja sukat. Se oli pannu hameen etuosaan sen raidallisen kankaan poikittain, ku se muuten oli raidat pystryn päin. Ekan ihan uudesta kankaasta ommeilun mekon mä sain kolmannen luokan joulujuhlaan. Se oli valkosta kangasta, joss oli punasii ja vihreitä kuvioita. Mä muistan, et mun kesäduunissa Postipankissa yhel kimmalla oli niin monta alushametta, et ku se kumartu tsökaan jotain alalodjusta, sen koko hamesatsi nous ilmaan ja nimettömät näky. Joliain harpilla se saatiin piirrett1y. Se oli kova sana. Tää tapahtu kansiksen neljänneliä luokalla. Se pani vähät fyrkkansa ja kaiken taitonsa peliin, et mä sain esimerkiks semmosii kuteita, ku kullonki oli muotii. TSITARI 49 r SÖRKAN FRIIDUN STOOREJA Kledj o Pennut kuulemma tsittäa nykyisin skolessa rotsit päällä ja pipot päässä. Mutsi oli ommellu musterin vanhasta mulle uuden koltun. Kylhän sitä varmaan saa aika kalkkiksen maineen, ku tämmöstä rupee ihmetteleen, mut en mä silti kässää, et si' sällä pidetään päällysvaatteita ja jotain kotsaa knubbissa. Mullaki oli yks semmonen kesämekko, ku oii vaaleenpunanen ja vuosien varrella siihen oli ilmestyny helmaan tummanpunasii kangaskaistaleita, ensin yks ja myöhemmin pari, kolme. Mutsilla oli semmonen periaate, niinku kai vanhemmilla yieensäkin, et sen kakaran ei tarttenu tuntee itteensä huonommaks ku muut. Jos aluskalsarit ja villablysat veti sukkiin asti, ne näky varmasti. Mulla oli kledjujen suhteen hywä tsägä, ku mutsi oli hyvä ompeleen ja muutenki taitava handuistaan. Mull oli ekat korkotsengat eikä mun tahtii haitannu, vaik yks spurgu Vaasiksen kulmalla myötätuntosesti tokaski, et "Voi t1'ttöparka, ku on tikku tikun pää11ä. Kaikkein vaikeinta oli talvella kuitenki järkkää niin, ettei pöks1't näkyny hameen alta. Pikemminki sitä funtsi, et oliks ylipäänsä kunnon kledjuja ollenkaan. Alaluokilla meil friiduilla oli viel mekon suojana essu melkeen kaikilla. Kankaat mä tsöpasin ite, ku siihen aikaan alettiin oleen kesäduunissa jo nelitoistavuotiaasta asti. Mut paljon jäis kertomatta, jos missais patellar,yön ja leveet alushameet. Nirunarusandaalit klabbeihin ja Yanhalle joraan. Mitenkähän säkin pys1.t pystyssä?" Mä olin mielestäni tosi staili. Talviset tsengat oli monot ja monosukka taitettiin monon päälie. Se kangas ei kai jotenki ollu riittäny tai sitte mutsi oli ajatellu, et se ois stailimpi, ku vähän muuttelis alkuperästä mallii. Siks ;liki yleensä perheissä semmonen tapa, et ainaki friidut sai skoilen joulujuhlaan ja kevätjuhlaan uuden mekon. Vasta myöhemmin tuii friiduille pitkät housut. Se piti sitte taittaa takaa kaksinkerroin ja panna hakaneulalla kii, et se pysy kaulaa pitkin. "Voisiksä ommella, ku kaikilla on." Joskus joutu tarkentaan, ketä ne kaikki oikeen oli. Se oli snygin näkönen vähän aikaa, kunnes helma alko vetään niin et ei se enää ollukkaan tasanen eikä sitä tasaseks enää saanukkaan. Siinä sai mutsit käyttää mielikuvitusta toisenki kerran, ku ne duunas ite, teetti tai hankki ees jollain tavalla kuteita jälkikaivulleen. Aluskledjut oli luku sinänsä
^. #ffi CDJevyt I Mieskuoro MestariIaulajat CD-Ievy Lehtiö fi Oho kallista kotia t r-*j if I: ::t ;f,".i# T-paita Kauluspaita Onnittelukortit. -':t"tä .w* ''''@t'-i ,lå ^'^-n,ott!4w i i!9'>"-.SnadiPumpun CD-levy Pohjola, Arvo: Himaföneri Terr.omaa, Raija: Mutsi jamä Rehn, Leif: Gammelin jannu Rehn, Leif: lassen från Gammeli Tervomaa, Mattsson: Skloddit braijaa i Sannamo, Torsti: Kundina Hesassa flygaajana krigussa Lasse Liemolan iuhla-CD Stadin Slangin Fritsu Niin gimb 0n $tadi... ' 1 &.,1ä " ffi %.! P \ '";: . 7 a' !6q4äA eadl{4 Herkkuhetkiä ja hyvää mieltä Somermäki, |armo: Kuudes huone: Sariakuvakirja ffi fanzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja Stadin Slangin juhlajulkaisu: I,liin gimis on Stadi t fanzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila HIMÄFÖN€RT Kulmala, Teppo: Annapois mun kitsrain G It?4ipqesqqee q*+.F# Mattson, Eki: Mäkelä, fuhani: Griinataa kimpassa Stsdin snadi slangiscnakir.ia -i,,ut%. *..at -t&ao *;l 'focE*ryP.w .*-'1 .,.{J . 50 TSILARI a Jalo, Heikki: Hatkat 5i/e: {.6a detL,:ni
Jos on epäselvyyksiä, ota yhteys toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 15.00-17.00, puhelin 7741041. jäsenet) 15€ Dkpl ,, (muut) 25€ Ekpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 30€ [kpl Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia Bygattiin uus hima 20€ []kpl Tervomaa, Raija ja Mattsson, Erkki: Skloddit braiiaa 15€ []kpl MUUT Lasse Liemolan juhla-GD 20€ Ekpl GD Jörde-Juge 15€ []kpl CD Stadin styget 20€ Ekpl CD Duo SnadiPumppu: Slanqi on swengiä 10€ []kpl GD Mieskuoro Mestari-laulajat: Mestarit Stadissa 15€ Ekol Mimino Art slansikortit Skidi fl -, Häät n -, Onnittelu E -, Rafla n 2€ Ekol Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin. i a',"i.ti,ri;: TSITARI 51 TUOTTEET VOIT TILATA MYöS POSTITSE. mustat Koko/kpl: XS ff -, S fl-, M n-, L fl-, XL fl-, XXL tr8€ fl kpl Miesten lvhythihainen kauluspaita Koko: kaulus 4142 25€ Ekpl lsännänviiri 65€ Ekpl Pöytäviiri 35€ Ekpl Fritsu Stadin Slangin oma fritsu 2€ [kpl Pinssit Stadin Slangin pinssi 10€ Ekpl Gimis on stadi-kortit, 5 kpl 1€ Ekpl Slangin joulukortti 1€ []kpl Autotarra 3€ []kpl Lehtiö: Niin gimis on Stadi 1€ Ekpl KIRJAT Jalo, Heikki: Hatkat 12€ fl kp Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ u kp Janzonn Edvard "Eddu": Villi Vallila 15€ tr kp Lasse Liemolan juhlakirja 30€ tr kp Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa B€ D kp Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slanqisanakiria 10€ tr kp Nyberg, Ralf: Herkkuhetkiä ia hyvää mieltä 5€ u kp Paunonen, Heikki: Suuri slanqisanakiria 70€ tr kp Pohjola, Arvo: Himafoneri 15€ Ekpl Rehnn Leif: Gammelin iannu 12€ Ekpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 12€ Ekol Sannamo, Torsten A.: Kundina Hesassa flvqaaiana kriqussa 17€ Ekol Somermäki, Jarmo: Kuudes huone -sarjakuvakiria 12€ []kpl Stadin Slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi... Tilau ksista peritään painon mukaiset postitusku Iut.. STADIN SLANGIN OMAT KAMAT Hinta Tilaus/kol Lippikset 12€ Ekpl T-paidat
52 TSILARI (} Ihnhoja taluihuuia Helsingiri å* ** $ $-:----=t' == ''," Helsingin kaup-inginmuseon kuva-arkisto S;:\;\, i"girkaup"ngin-ur"on li Lumenajoa. Lum en s ul at u st a P ohj o i s ell a E spl an a a d ik a dull a.. Luistinrata on Vuorimiehert ptristikosta 1950
Aika nolon näkösenä se sitte lähti hipsii himaansa. Ei ei ku mä haluun tulta tupakkii se bööna sano sit. Sit kamu froogas viel jos se tosiaa halus bylsii, eli kantsiiks vetää vetska auki ja tiputtaa blysat polvii. Stadilainen kokee kuitenki et jo Stadis on neljä eri kieltä: suomi, ruotsi, stadinslangi ja hurrislangi. Rolleks kutsuttuu iaatukloguu jonka yks jannu Tirrust huus ittelleen. Meidän haussis ku kuitenki asu Ari, mut sitä ei kutsuttu Arskaks vaan Aasiks. Böndeill ja kielipuolijengill on kliffa tapa joskus sotkee noi kielet. Se lämäs dörtsin bosee enkä mä snaijannu oikee mikä hepuli Terskan mutsille tuli. Yleensä Stadin jengi tsennaa arnaki kaks noista mainituist. r r{i{t"li{"$+l.$ TSILARI 53 lGottuja mokia o Suomee pidetää virallisesti kakskielisenä maana. Mun vanha kamu oli siel duunis ja illat oli aika hiljasii. Ku mä olin ihan snadi, ehkä joku 5-6-vuotias, naapurihaussis budjas mun ikänen stara jota pitskull kutsuttii Terskaks. Myöhemmin bulimmat pitskun kundit selitti mikä oli menny pieleen. Mä trokasin kevääIlä kloguu huutonetis. Niist kai tulee kielipuoli potilaita. Jannu perhana tuii stogell steissille! Iimankos mä olin vähä funtsinu miks sen piti tulla hakee kloguu pakulla. Tirlisitko hakemaa täältä. Ainaki joskus jos.--,sain vaihees. Ku kamu sai selvitettyy et bylsiminen ja stidiaski on ihan eri jutska alko vuorostaa mimmin lärvin punottaa. Seuraavana päivänä mä venttasin koska skobe, eli pakufiude, kurvais pitskulle ku sama jannu skulas steissilt ja sano et ny mää oon Stadiis. Se skulas mun kapulaa ja sprookas et se tulee huomenna skobel tsiigamaa sitä. Jumaliste sen mamman ilmettä! Mä aloin melkee skagaa ku se huus mulle ettei meil oo Terskaa, meil on Tero! Oli pakko tsiigaa breivilodjust jos mä olin vääräl dörtsil mut ei, kyll se oikee mesta oli. Sit on niit jotka haluis tsennaa useemman ku vaan yhen noist, böndeltä Stadiin tulleet. Hurrina ja sen ikäsenä mä en nähny mitää feeluu sen nimes. Mun piti stikkaa se vakuutettuna postii mut kundi intti et se haluu tsekkaa sen ennenku se slumppaa sen. Se sano viel et se oli fodjannu Stadis ja varmaa hittais tänne. Sit selvis et se oii ihan snadina flytannu täält veke. Sit mä ajattelin et vois mennä hakee Terskan ulos braijamaa ja mä luudasin niiden dörtsille ja skulasin kloguu. Täytä tekstaamalla ja itmoita täydetlinen posfios oitteesi! AS 12t2005. Mimmi oli ihan ulalla eikä bonjannu mitää. (koululainen tai opiskelija 5 €/v.). muutos (muista jäsennumeror) Palautusosoite: Hämeentie 67, 00ss0 Helsinki. Se sai röökiaskinsa ja oli just dallaamas dörtsist pitskulle ku se ykskaks vendas ja tuli takasi. r STADI N 5 IANG I ry;n JÄ5EN HAKEMUS E osoitteen tms. fotkut taas kasvaa himas mis käytetään noit kaikkii. Siin kävi kans melkee joka ilta yks poskettoman snygi bööna slumppaamas sippiaskin röökii. Ihan OK koska se oli arvoklogu. 09-7741041 Etunimet: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka: Sähköposti: I I I I I I I I I I v cfu Synt.aika: Synt.paikka: Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu E t vies fJzMies E Koululainen E Opist et,la Paikka Hak.nro: Allekirjoitus Maksupv: Jäsennumero: Liittymismaksu 15 €. Jäsenmaksu 20 €iv. Snygi blondi joka oli flytannu Stadii jostain j1väjemmarien tuppukyläst. Sit se froogas mun kamult jos se sais viel bylsii! Kamull heitti heti löylyy ja iärvi meni tulipunaseks. Kielet on suomi ja ruotsi, koska saamenkieltä ei kukaa ees noteeraa. puh. Tuskin Terska ittekään sen ikäsenä oli hiffannu mitä se kutsumanimi oikeen tarkotti. Kerran mä braijasin pitskull yksin ja funtsasin et olis ihan kliffaa jos olis joku frendi hiekkalodjulla. Pari vuotta sitte mä hengailin yhtenä iltana bensiksen kassal. Terskan mutsi avas ja mä froogasin jos Terska sais tulla ulos
No nenä tietysti! Niin faija oli joskus sanonu. Ei ole mikään häpeä skrivaa Tsilariin selväilä suomenkielellä, päinvastoin monen teksti tulee tällä tavalla vmmärretyksi ja palvelee paremmin "perinnekulttuurilehden" tavoitteita. |utussa itsessään käytettv slangi oli niin väkisin väänneth'ä ja itse keksittyä. Käsitykseni vahvistui leesatessani numeroa 512007. Viime vuoden vikassa Tsilarissa oli reissujen jatapahtumien selostuksia skriI kämpän alapuolell budjas Toten perhe. Tärkeää on, että he bonjaavat bluggaamansa tekstin, eivätkä saa kielen sanastosta vdåräd infoa. En osaa ottaa iuttua edes huumorin kannalta. Esimerkeiksi ottaminen ei ole henkilökohtaista, vaan aito huoli stadinslangin tulevaisuudesta. Toinen juttu ja sen otsikko oli: "Vaglattiin Mansessa punasta'i Mitä ihmeen punasta vahdittiin Tampereella. Toten mutsi kysy heti et mikä se semmonen heppi on. Onneksi eräs nuoren polven jäsen oli kirjoittanut jutun "Vihree oksa kulissien takana" selkeällä suomella ja otsikkokin oli puhekielen mukainen. Mitä slangia oli kahden peräkkäisen selostuksen otsikko "Vihreel Oksal". Sen takia olisi h1wä, ettei skrivata tekstiä suomi-ruotsi tai suomi-englanti sanakirja vasemmassa handussa ja oikeassa "sulkakynd' tai kotimikron näppäimistö ja sopivasta sanasta väännetään slangisana. Sen mutsi ja falja oli molemmat maistereit ja faija duunas bulina tappina Mosassa Sandudilla. Lähinnä se on Turun seudun murretta. Ensin Toten mutsin nassu meni kliffasti kurttuu, tipat alko valuu öögista, sit se aiko tirskuu kunnes se spurttas tsögee ja alko griinaa äänee ja meinas tikahtuu siihen nauruu. Ainakaa viel sillon. Kaikkien skrivaajien kantsis bluggaa Tervomaan Raijan, Mattssonin Ekin ja Jan-'.-' zonin Eddun pakinoita, niistä oppii vilt. Otan esimerkkinä kolme selostusta, muitakin löytyisi. Mulla tuli heti mielee faijan vakiofraasi: Iuo Steppii, se kasvattaa heppii, jonka mä tietysti kailotin heti ku mä sain sen flindan handuu. Perusteluni on: skrivattu ja painettu sana jää historiaan ja sitä voivat bluggaa myös tutkijat ja tulevien sukupolvien edustaj at. Kerran mä olin niill brassaamas jotai pelei ku Toten mutsi kiikutti meille pari flindaa Steppii. Jos busassa hauskuttaa kanssa matkustajia, ei r'älttämättä sama huumori pure tekstissä. Eii sitä hiilihapotonta limulitkuu. Vaslaa on vahtia ja vaklaa on vakoilla. Mutsi oli äidinkielen maisteri joka piti huolta et himas sprookataa vaan kirjakieltä. Ei me Toten kans snaijattu mikä kohtaus sille tuli. Lisäksi kantsii myös hörtsaa Raijan, Ekin ja Metsistön Vovon slangipakinoita, ne peiastavat usein lauantaiaamun. Moni innostuu liikaa skrivatessaan slangiksi ja samalla myös on hirveä pätemisen tarve näyttää slangitaitojaan. Parhaiten aito stadinslangi tietysti sopii bamlaamiseen, jossa se on syntyny't ja kehittynyt,sekä tarinoihin ja muisteluihin. Puolir,.uosisataa sitten puhekielen ilmaisu Stadissa oli "Vihreellä oksallai Näistä kahdesta olisi saanut suomeksi skrivattuina hyvät jutut. T Leif Rehn vaajian keksimillä slangisanoilla. I Arska Soisalo I I I I I I I I I I v cfu Jäsenhakemus Stadin Slangi ry Stadin Slangi ry maksaa postimaksun STADIN SLANGI RY TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys. |okaisen pitäisi tietää, että Manse on tamperelaisten "slangia" niin kuin moro. 54 TSITARI a Snadisti stadinsla ngista I Tsilaria blugatessani on usein tullut mieleeni, että pitäisi järjestää ainakin lehteen skrivaajille stadinslangin ja sen sanaston kurssi
Masa ei kuiten_ kaan sijoittunut. Sen pihalla on kuuluisan romukauppiaan, /anne H)-ä_ risen talo. Ensi kesänä olisi hienoa päästä uudelleen Kuopion murretorille. Asuimme Jahtihovi_hotel_ lissa. Siinä meille mahta_ va jutusteluympäristö. Masa uhrautui esiintymään murrekisassa. Ios vielä saisimme juomaspon_ sorin, niin useampikin iiangijäsen voisi osallistua haus_ kaan reissuun 7.-12.7.200g. /os Stadin Slan_ gi ry maksaisi junamatkat ja hotellin, niin Arkki mak_ saa porukan sapuskat. Stadin Slangin edus_ tajat, Matti Kohva, Iiro Tainio ja Arkki Hyvönen olivat pai_ kalla. a TSILARI resffiffiffiSffi W#€#6ffi Lönnrotinkatu 20. Oli upeaa kuul_ la slangitarinointia, ionka run_ sas yleisö palkitsi voimakkain taputuksin. Masa ja Iiro valloittivat monisatapäisen yleisön tari_ noinnillaan. I Arkki, kyselyt 010-8345 606 55 :i ".+ s. Siis parina päivänä murreviikolla. Taas se huomattiin. Päätimme, että osallis_ tumme seuraavan kerran ki_ soihin, kun tuomaristo on ajan tasalla. stadin slangilaiset Kuopiossa Z00T o Heinäkuussa oli murteilla puhumisen SM-kisat Kuo_ piossa. Tuomariston edustajat kertoivat myöhemmin, etteivät he ymmärtäneet juuri mitään Masan esityk_ sestä. Seuraavina päivinä Kuo_ pion murrevikko otti vastaan stadinkieliset oivalli_ sesti. Stadi on kieli, ei siis murre. Myös Savon Kie_ len seuran edustajat toivotti -rru_t jatkossakin slangilaiset paikaile porukkaa viihdytta_ mään