arnäki. v Ellei niin tehdä menee koko homnra' ifran,p"tffii,Såffi Heka L. '' aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa ::.iJ:lli:Lif!;i; .,-r:::lljii.ir:# !jjrht'i;+ ,,ilitrlli+ -: L::i I r:;l l:i:l:ii:ii:i:iir iilE-irirli::ii Iii..tii;iiiiiiti iiffi :ii::ii::i:i4:::i9 ;,lifii iiiiiji' ,' ', $s#"',oli tänä talvena ästä aikaa kunnolla I.{e, jotka diggaa ista, pääsi harrasliialkoi katujen kunnostuksen iil. Sit kun tää kaveri sano, et parkkip aikan valvontakarneras on filkkaa tästä rosvosta, sama skoudefriidu sano, et voithan sä tuoda sen tänne jor joku vaikka viitsis katPäätoimittaja Stadin Slangi Heikki Laurell l'l:h pj. sy)'tä napata poseen. Hyvä esimerkki tästä tapahtu alkutalvesta. Kun ,ifffiilurit stikattiin museoon, tarpoo sohjossa, liukasja halkaisee lonkkiaan. Se alamäki ei tun. Nykyisin skoudet duunaa jotain ihan muuta. Kun asiasta skulattiin kyttikselle, siel joku friidu sano, et kantsii tehdä rikosilmoitus netissä, ei he tuu paikalle tsiikaan. Paremmaks duuniks katsotaan ilmeisesti autoilijoiden jahtaaminen. On toki selvää, et fiudejuffi kin pitää valvoa, muuten ni$ffi skujataan ihan dorkasti. Kartsojen kondista ei valvota. Vahinko oli tuhansien eurojer suuruinen. Lasse 0400-415 156 Liemola 050-585 8985 soo Slurkeilla on selvästi jotain rosvoj en jaagaamista parempaa duunia. Tutkan kahvaan ja muuhun välittömään sakotukseen liittyvään duuniin tuntuu löytyvän innokkaita konstaapeleita. Rosvojakaan ei kuulemma enää ehditä jaagata. Mu,ffi talonpoikaisjärki sanoo, €t ihan oikeita varkaitaHt *lit ,,,,. 2 TSITARI TSILARI Stadissa 9,2.2009 ensa makuun helpolla, iuli'a1tu1 olleet melkein kaikkialla #ifu*alassa kondiksessa. Kaverin matkailuautoon tehtiin brekkis, Sieltä snutattiin paljo kamaa, telkkarii, kattiloita, navigaattoria ja ties mitä. hnen skoudet pitivät Stadin kartsojen konvalvomalla talkkaellei sitä ollu tehty, tuli sakkoa
l Ff,,EK|N ATKUPALA Wruffi ^ Tttfr T-gd sf,qffi.'uifr'ffi'W r s EN FCRKI(åNAU Nl S,qfrPfrå g{LIE I<JVE#A! & Norssi Ratakadulla vuodesta 1878.. TSITARI I ÅAATTSSö,
c o m Kimmo Karvinen Iäsen Ihnari Jokinen -l'o im i stonlt oit nj a j o h o it t tr ir i,r ijs ,r'h r/istt'kscr r .f r)se l s i/tf .'i r.ir t .1n silrtce rtrt tclrttst'itt. kar'\'i rt en 14r gli5ar-ret. fi T#Esqå5TG je Y.$ E'r**äffi H hå T# EMHT# S Hämeentie 67 005-50 HKI puh. 0,50-58-5 8985 las se.1 ierrrola@l ierlol ir. 040-506 0951 raij a "ten omaa@liolumbus.fi ,i...'::,,i r.l.ii'li Pertti "OlliBull" Anikari ptih. fi Ttr\T"&rePW T#&NaE"{W%WWYTT& Erkki Nordberg puh.050 131 7123 enordber@,n'elho.com Outi Pakkanen pLrh. c tttr.t Tåt*Lå#EN F{"*åTÅJA Kimmo Kan'inen pn1r. 0:0-3418108 01li@ollibull.fi Hannu Heiskanen puh. fi Raija Tervomaa puh. fi tsilari@stadinslangi. 1r T#åMEqT# Ftr#EF€NÅ tiistarsin ja tor staistn kio 14-17 Cata Mansikka-aho Jösen WffiW%-ffiWffiW TffiäN,TTAS% Päätoimittaja Heikki Laurell puh.0400-415 156 hei kk i. 0100-428 325 hannu.hetskanen@htppalr'elLrt.corn Kimmo Karvinen pLrli. com Varnpuheenjohtaja Raija Tervomaa puh. fi Cata Mansikka-aho pLrh. 0-10-765 5326 outi.pakka nen@u'elho. ilmari.j okinen@ stacl i uslang i. COlTI Arno Soisalo puh. 0-16-810 1"133 niaril@cata.li Erkki Nordberg puh.050-431 7123 er-r o rdb er@r,r,el ho. 1 au rel I @b o-r'. 040-506 0951 raij a.ten'otnaa@kolumbus.li ISSN 1239-9s23 ILE**TäJSMYYNTå Veikko Knuuttila puh.050-3649690 veikko.knuuttila@ kolumbus.fi YAITT& Sw 5:vqihåvÅtfr{å$TWå Tuomas Aho P,EEffiffiP&trKKA Auranen Oy, Forssa. i" ;1..," l. 050-512 5077 k im mo. i;.i"f t)-i 'i t4_i;.'X<4r!|=;: Yhdistyksen tarkoituksetra ort Helsingin pr'rhekrelen e1i Staciir-r slangin taltioimineu, tutki m i r"ren j a vaal i ul i tlen sekä lei kkij a kulttr-ruriperi nteeu viraliminen. 05{)--511 50-kirnmo,ka n'inen @eii s autet. stadi nsla n gi. fi &#& Outi Pakkanen puh, 010-765 5-126 oLrt r.p akka netr @' tlelho. fi rvwr'l'. (09)-664 981 arno. ! iii.i ii Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. 4 w%w%ffiww" ffia W@ %wffiffiwffi ffiw WWWWMffi Ww#wffi ruwffiwwwww ffi wwwww -ffiwwwwMWW ffi WeWW wffiwww w *ruw ffi w www .ffi& WW tuw%WwWwm WffiffiW Pertti "OlliBull" Anikari läsen Erkki Nordberg Iäsen Lasse Liemola Puheenjahtaja Raij* Tervomaa Varapuheenjohta1a Hannu Heiskanen Iäsen Outi Pakkanen läsen #Mn,yr,y iit '.-.:t.r:i:,.:r':. (09)-774 1011 toi m r sto @--'st adinsl angi. soisalo@pp.inet
Tilinpäätöksen vahvistaminen vuodelta 2008 10. Käsitellään toimintakertomus vuodelta 2008 8. Viimeinen matka tehtiin A) r.7.r97s B) 31.s.1982 c) 1.6.198s I ) Raitiovaunumatkustaj ien ennälysvuonna matkus tajamäärä ylitti A) 140 miljoonaan rajan B) 150 miljoonan rajan C) 160 miljoonan rajan Sööntömööräinen VUOSIKOKOUS 24.03.2009 kello 18.00 Ravintola Laulumiehet firua.,y,y Hietaniemenkatu 2 * +:., + +.:: +;i Esityslista i. Valitaan kokoukselle sihteeri 4. 5 a TSITARI t STADI FROO€IKSET Ensimmäiset nivelraitiovaunut asetettiin liikenteeseen joulukuussa, oliko vuosi A) 1e6e B) te73 c) re7s Raitiotieyhtion henkilökunnan asuintalo "Sipoon kirkko" valmistui Läntiselle viertotielle A) 1e0s B) 1e00 c) 1e10 Vuonna 1967 avattiin ensimmäinen raitioliikennemuseo. Ehdotus yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi 13. Vuosija slyskokouksen koollekutsumistapa i2. Kokouksen päättäminen Varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi aiottu asia on ilmoitettava hallitukselle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Todetaan kokouksen laillisuus 6. Jos kokouksessa aiotaan päättää asioista, josta yhdistyslain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouskutsussa mainittava, on niistä tehtävä esitys hallitukselle ennen kokouskutsun julkaisemista. Sijaitsiko museo A) Vallilan raitiotievaunuhalleilla B) Koskelan vaunuhalleilla C) Töolon vaunuhalleilla Suurin vuotuinen raitiotieliikenteen käyttäjämäärä oli vuonna A) 1e3e B) 1e68 c) r94s Kuinka monta kertaa teoriassa jokainen helsinkiläinen ajoi huippu\ruonna raitiovaunuila A) 149 kertaa B) 543 kertaa C) 266 kertaa Helsingin liikenteen hoitamiseksi perustettiin Helsingin Omnibus Osakeyhtiö vuonna A) 1881 B) 1884 c) 1887 Helsingin Omnibus Osakeyhtiön yhtiöjärjestystä muutettiin ja uudeksi nimeksi tuli Helsingin Raitiotieja Omnibus Osakeyhtiö. t) 2) 3) 4) s) 6) 7) 8) e) Vastaukset sivulla 33.. Oiiko vuosi A) 18eo B) 1898 c) 1eo3 Nivelraitiotievaunujen väritys oli aluksi oranssiharmaa, niiden väritys muutettiin kelta-vihreäksi \nlonna A) 1985 B) 19es c) 2oo1 Linja 5 kulki 1920 luvulta alkaen Katajanokalta Töölöntorille. Yalitaan kokoukselle puheenjohtaja 3. Kokouksen avaus 2. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuodelta zoog 1 l. Valitaan kokoukselle kaksi pöfäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 5. Muut mahdolliset asiat 14. Kokouksen esityslista 7. Tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto vuodelta 2008 9. Kokouks en j ölkeen kahv it arj o ilu
Stadin Slangin toiminnassa se nippanappa speeglaa vaik Tsilarin budjetissa onkin snadia nousupainetta. Entisen neljän numeron sijaan me duunataan kuus lehtee per vuosi ja joka toinen kuukausi se roudataan slangij engille himaan. Snygeimpien joulubiisien saamista nettiin selvitetään, samoin slangiksi käännetyn jouluevankeliumin hankkiI Kimmo Karvinen sen Työviksellä on tiedossa ylläriproggista. Huvitoimikunta) nimettiin Hannu Heiskanen, puheenjohtaja, Ritva-I{yllikki Kupiainen, Iuha Saarnio, Kaj Saarnio ja Cata MansikkaAho. KåplkI HALLITUKSEN KOKOUS 15.1 .2009 mista myyntikamoihin.. Onnittelukortteja tasavuosia tä1'ttäneille on vuonna 2008 lähetetty 115 jäsenelle. Arena-teatterin esitykseen 4.2. ld,o 18.00 Juttutuvassa vetää Hannu ja messis on kliffa bändi "swinging shoemakers" jotka melkein kaikki on skutsareita. ö 6 TSITARI } BAMLAUSDIRIKAN IÖOPPI Kitti luottamuksesta faas on yks vuos vek täst I maailmast. Helmikuun slangitreffrt 17.2. Yhdistyksen aikaisemmis mööteis on toivottu jangstereiden messiin saamista. Se on paras kiitos nyt jo kuuden vuoden bossikaudesta. Tässä lehdessä koko hallitus esittä1tyy ja skrivaa omista taustoistaan snadit stoorit. Tulevaisuusfroogis Hallitus halus lyssnaa jengiä ja duunas Tsilariin kyselyn meidän toiminnasta. Marraskuun slrysmöötissä sain yksimielisen luottamuksen seuraavalle kaksvuotiskaudelle. Kakst)rysaajaysi skrivataan n1.t päir,yriin. Perinteisissä laskiaisjoroissa tiistaina 24.2. Tsilarin painopaikka kilpailutetaan. Lyysistä kohti Tammikuu on jo taaksejäänyttä laiffia ja helmikuu pitkällä ku tää Tsilari stikataa jengille. I Lasse Liemola Bamis Cata Mansikka-aho on ottanut tän haasteen vastaan. Päätettiin ilmoitushintojen toistoja vuosialennuksista. Tapahtumatoimikuntaan (ent. f Juden hallituksen ensimmäisessä kokouksessa pää\-/ tettiin, että yhdistyksen sihteerinä jatkaa toimistonhoitaja Ilmari lokinen ja taloudenhoitajana Kimmo Karvinen. Toki tuli myös asiallista ja kriittistä palautetta sekä hyvii idiksii tulevaa toimintaa varten. Talven selkä taittuu ja suulis llysaa joka päivä pitempään. Uusia jäseniä liittyi joulukuussa 33, kolme erosi. Niistä 98 prossaa oli kliffaa pluggattava nii et hallituksen poskia iha punotti ku meit kehuttii. Tsilarin toimituskuntaan nimettiin päätoimittaja Heikki Laurell, Arno Soisalo, Raija Tervomaa, Erkki Nordberg (uusi) ja Outi Pakkanen (uusi). Toimistonhoitaja kokoaa toimintakertomuksen ja taloudenhoitaja tilinpäätöksen vuosikokoukseen 24.3. ohjelma lyötiin lukkoon. Kulttuurikävelyn toteuttamista Arabianrannassa ja kirppiksen järjestämistä Hagiksen torilla toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina selvitetään. Se pistää kundin nöyräks ja antaa uutta poveria tulevalle toiminnalle. Lopputoteamus on niinku entises Ahti-sillin reklaamis: "Oikea tuntuu olevan suunta". Tsilaria terävöitetään, dekkariskrlaaja Outi Pakkanen lupautu duunaa meille kivoja stooreja ja Norbergin Ekikin tsennataan terävästä kynästään. "Spede ja kumppanit" on mylty 30lippua. Valokuva-arkiston toteuttamista kiirehditään. Se saa meitsin vuodesta toisee vanhasta allakasta tsiigaa aamuisin millon suulis nousee idästä ja painuu illalla länteen horisontin taa. Muovisen jäsenkortin aikaansaamista seivitetään, kustannukset katetaan sponsorituella. Slangitreffien 20.I. hoitaa Ritva-I{yllikki Kupiainen I Häppis (ent. Kliffaa kevättä koko slangijengille, ollaan glaiduja se ei bungaa mitään. Sääntömuutosta valmistellaan esitettäväksi vuosikokoukselle 24.3. Entisen huvitoimikunnan "Huviksen" revirii laajennetaan jase on nyt Tapahtumatoimikunta eli "Häppis" jonka vetäjäks lupautu skutsari Hannu Heiskanen. Laskiaisjorot 24.2. Se on miljardeja vuosia sitte kehittyny atomivoimala jonka energiaa mä toivon et me täällä Telluksessa opittais hyödyntää entist enemmän. Entisen apparistadidirikan Pekka Korpisen sikasykliteoria on taas osoittamassa pitävp.tensä, lama takoo dörtsiä. Ilmoitushankinnan hoitajaksi valittrin Veikko Knuuttila (uusi). Uudet äänet Hallitukseen saatiin nyyat feissit ku jengi valkkas sinne neljä uutta jäsentä. Jäsenrekisterin hoito päätettiin organisoida uudelleen. lasse.liemola@liemola.com i gsm 050 585 8985 rissa ja internetissä. Päivitettiin toimintakalenteri julkaistavaksi seuraayassa TsilaVastauksii tuli toistasataa eli noin 5o/o jengistä skrivas kommentteja. ja I7.2. Thlevaisuustoimikunnan työ on päättyn1't. Huvis). Tammikuun slangitreffeillä me saatiin jo esimakuu ku nuoret räppärit nous stagelle ja sai koko jengin raikuvat aploodit kliffoista j utuistaan. Raimo Pikkaraista kiitetään Stadin vanhojen valokuvien lahjoittamisesta. Uskon, et jengin on kliffempi ottaa yhteytä meihin
Tilaisuuksia pyritään hallituksesta kantautuneen tiedon mukaan järjestämään ainakin kaksi. Ulkona venttas varmaan 200 ihmistä pääsyä Herran huoneeseen. Surkeinta oli niiden kohdalla, jotka eivät mahtuneet sisään ollenkaan. Silloin Sinäkin mahdut jengiin mutta tule tsyrkkaan ajoissa, saat istumapaikan! Teksti, fotot: Heka L. Sitä ei arvannu etukäteen ku kaa n. ::.4:1::l *'':.,,. Tilaisuuden järjestäjät ppaävätkin anteeksi niiltä, jotka eivät mahtuneet jengiin. .. 7 t TSILARI Paavalin Ts rkkatu aten tö Stadin Slangin järkkåämä joulutsyrkka oli huima juttu. Kirkon suntion oli pakko laittaa dörtsit reikeliin. : :.;:: ::.:: iffii'ilt:.ir.:iir :;;;4,, i:::..:i, ;:: | : :,.1t r :. Stadin Slangi ja Paavalin kirkko duunasivat yhdessä iilaisuuden, jossa muun -t,urrå veisattiin slangiksi käännettyjä virsiä. Kukaan ei osannut odottaa, että kirkko tulisi täpötäyteen jengiä. Pressa juhlisti Tsyrkassa oli mukana maamme äiti! Presidentti Tarja Halonen yhdessä puolisonsa tohtori Pentti Arajärven kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Se oli kerrassaan upea asia kiitos siitä. Slangi sopii muuten todella hlvin kirkkoonkin! Ensi jouluna tämän vuoden mokat korjataan. Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolisoineen kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Mokattua tuli mut puolustukseksi pitää sanoa, ettei yksikään sielu osannut odottaa tilaisuudelle tällaista jättisuosiota. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet Paavalin tsyrkkaan. k:* q -: .nt @ Paavalin tsyrkassa oli todella paljon jengiä Jiilis oli mahtava! :-r:t.:.:!.:.. Muita tärkeitä ihmisiä oli paikalla koko kirkollinen. Hlvissä ajoin paikalle saapuneet toki löysivät istumapaikan, mutta melkoinen osa jengiä joutu stondaamaan kä1tävillä. !.-:i::.:i:r:t:::t::ri.: {;::;;.;;.':;ffi ':n.l :': : r: :: ji{:r:;.f a-ii: .:a:.:. Ensimmäisen kerran tässä muodossa järjestetty tilaisuus oli huikea menestys. Tulethan sinäkin tänne ensi iouluna?. Joulua edeltävänä viikonloppuna jyJ sähti oikein kunnolla. Fiilis oli kerrassaan mahtava
Aikomus toteuttaa edelleen Stadin Slangin julkiskuvan visuaalista kehittämistä, sekä viihdeja musiikkitaryontaa. Siksi yritämme hakea sponsoreita tapahtumiin. 1948. Osallistunut lukuisiin yhdistyksen tapahtumiin juontoja musiikki esityksin. Lasse Liemola Hannu Heiskanen Moi, olen Hannu "Hanski" Heiskanen syntynyt 1 950 Stadissa. Pseudonyymi: 0lliBull. Ensimmäisen kerran hal lituksessa 1996-1998ja nyt vuodesta 2006. Toivotaan, että jäis vähän ylikin. 2005. Aloin skolebaanan Alli Nissisen valmistavassa koulussa Uudenmaankadulla. Stadin Slangi ry:n puheenjohtajana eli bamiksena oon ollu vv. Tällä baanalla mä oon vieläkin. 0len liittynyt yhdistykseen sen alkuvuosina jo silloin, kun olin vielä duunissa maikkana Myllikässä. Näm ö tied\t saT iulkaisto vai n tössiyruffi, Pertti "OllBull" Anikari Lasse Liemola synt. Mä budjaan Arabianrannassa. liike Kampin keskuksessa. Syntynyt: Naistenklinikalla v. Avoliitossa. Skutsarina 40 v. Muut jäsenyydet: Kuvittajat ry, Helsingin urheilutoimittajien Liitto, Helsingin laulelman Ystätlät HELY ry. Vaiffi Sirje ja kolme aikuista skidiä Kim, Tom ja Erika ynnä neljä skidinskidiä. Nuoruudessa olin skönellä. Raija Tervomaa Nimi: Pertti 0lavi Anikari (2007-2009). Toimittanut 5langiuutiset Metro FM radiokanavalle vsta 2006. Toimin Stadin Slangin häppiksen vetäjä nä. Ioiminut mm, Huvitoimikunnassa, Helsinki-päivän Stadin Kundi ja Friidu toimikunnasa, Vihreä 0ksa toimikunnassa ja Snygeimmät Joulubiisit toimikunnassa. Käpiksen Yhteiskoul usta skrivasin ylioppilaaks, ruodiksen jälkeen aloitin opinnot Kauppiksessa. Autoliiton Stadin piirin liikennetoimikunnan jäsen. Terv. TSILARI il r 0len syntynyt 1937 Stadissa ja budjannut lapsuuteni ja nuoruuteni Sörkassa. Naimisissa vsta 1967, Ammatti: kuvittaja, graafikko, Kuvittanut lukuisan määrän oppikirjoja ja kirjan kansilehtiä mm. Teoston ja Gramexin asiakasjäsen. Stadin slangi ry:lle toivon menestystä, ystävyyttä ja yhteisymmärrystä, uusia nuoria jäseniä ja mielenkiintoisia projekteja. Nykyisin varavaltuutettu ja kulttuurilautakunnan varsinainen jäsen. Sen jälkeen Vesalassa, 0gelissa, Tammisalossa ja nykyisin Vuo5aa re55a, Harrastukset: Musiikki, laulujen tekeminen, kuvaamataiteet, voimailuja kamppailu-urheilu, Liittynyt jäseneksi: v. Gammelstadens Ungdomsförening nimisen nuorisoseuran hallituksessa vaalin kaksikielistä stadilaista kulttuu riperi nnettä. Messissä vapaaehtoistyössä mm. Yritetään pitää jo vakiintuneet häppiksen bileet sekä duunataan joku uusitapahtuma. Nyt skutsariym. Skutsail Hanski. Suomen Afasiasäätiön hallituksessa joka jeesaa vaikeesti aivohalvaukseen sairastuneita. 2001-2002, 2005-2006, 2007 2008,2009-. Hagiksen hallissa. Liittynyt Stadin Slangiin 2008. 5uunnitellut ja toteuttanut erilaisia tehtäviä liittyen yhdistyksen visuaaliseen julkiskuvaan, ilmoitteluun, toimiston näyteikkunan visuaalisen ilmeen suunnittelu ja somistuksen toteutus ym. Harrastan kirjoittamista, käsitöiden tekemistä ja perhettäni. Naimisissa ja yhdeksän lapsenlapsen onnellinen isoäiti. Toiminut freelance urheilutoimittajana (voimailuja kamppailulajit)ja slepannut osa-aikaisesti 6 vuotta taksia Stadissa ja Espoossa. Duunin, yrittämisen ja sjungaamisen lisäks mä oon: 0llu stadilaisten asialla vuodesta 1992, valtuustos kaks kautta yhteensä kahdeksan vuotta. 0tavalle, WS0Y:lle, sekä kiqankuvituksia muille kiryankustantajille. Rundasin Suomee kymmenen vuotta oman bändin kanssa, kunnes 1970 starttasin oman bisneksen. ja oma skutsariliike 30 v. Valkan kundi, jossa asunut 20 ensimmäistä vuotta. 5.9.1937 Stadissa. Häppiksen vetäjänä on tavoitteeni myös, että bileet tuottaa vähintään sen minkä kuluttaa. En kuulu mihinkään puolueeseen vaan oon sitoutumaton svedujen ryhmässä. Vanhakaupunki, Annalassa oli faijalla kauppapuutarha. Helsingin Suomi-Kreikka-yhdistyksen hallituksen jäsen
Aikomukset: Antaa työpanosta Tsilariin. TSILARI 9 W ffi W'W ru rcI lglWI w-ffi Kimmo Karyinen (2008-2009), syntynyt 1941 5t sa, avoliitossa, toiminut mm. Julkaissut 18 dekkaria, kaksi elämäkertaa ja yhden keittokirjan. Slangiterveisin (ata Erkki Nordberg (2009-2010). Palkittu kaupunginhallituksen myöntämällä kultaisella Helsinki-mitalilla. Asunut: Vallilassa, Skattalla, lsoRoballa ja nykyisin Krunikassa. Yh distyksen toimi nnassa erityiset kiinnostuksen kohteet kirjoittaminen, kieli ja Tsilarin kehittäminen. K; ei enää pystytä hoitamaan t; työnä. Ekonomi, kirjailija. Häppärin jäsenkunnassa, Stadin Slangin Hallituksen jäsen, Aikomukset: Tuoda nuoria stadilaisia mukaan toimintaan ja järjestää heille toimintaa. Yksinyrittäjä / Eversti evp. Tölikän kundeja. Syntynyt Stadissa 1946 Naistenklinikalla. 35 vuoden työrupeama mainosja kirjankustannusalalla, nyt viidettä vuotta vapaa kirjailija. Tet Kimmo Karr. Liittynyt vuoden vaihteessa 2008-2009. Syntynyt Stadissa 1974 Naistenklinikalla. Tyylilaji niin sanottu urbaani dekkari, yhtenä päähenkilönä Helsinki. Taloudenhoitajan tehtävär myös valvoa, että budjetissa tään. Yrittää saada sinne kirjoituksia nuorisorrun n ffi;,rr,r,n Eki Outi Pakkanen Syntynyt 1946. Sinkku. Liittynyt Stadin 5langiin toiminut jäsenasioiden hoit 2007, taloudenhoitaja 2008-2( Stadin Slangin talous on ku sa, mutta jäsenmäärän ja toim kasvaessa on etsittävä keinoja rahoituksen turvaamiseksi. Eduskunta-avustaja, laulaja, yrittäjä, Luottamushenkilönä Helsingin Iyövä e nopistoje n j o htoku n nassa. Siviilisääty villi ja vapaa, aikuisen pojan äiti. Harrastukset: teatteri, oopPera, leffat, matkailu, keittiö ja sauvakävely. meksi Merenkävijät ry:ssä. Harrastukset: Sanoittaminen, säveltäminen, lenkkeily, pilates, poliittinen kirjoittaminen, Suomi-lsrael Kulttuuriyhdistyksen vetäminen. nn05innan tulorikkea rlkoorä on pysyveisin rinen Cata Mansikka-aho (2009-2010). Harrastukset Strategia, poliittinen ja Stadin historia, artikkelien ja kirjojen kirjoittaminen. Katsokaa, please liittymisvuosi jäsenluettelosta, en muista. Asunut Meklulla Taka-Töölössä, Pohjois-Haagassa, Maunulassa, Santahaminassa ja Hakaniemessa Chicagon korttelissa vuodesta 1979, lähtee sieltä vain jalat edellä perikunnan toimenpitein. Tsilarin toimituskunta. Naimisissa vuodesta 1 970. Siinä välissä 20 vuoden rundi stadin sydämessä Tölikassa, Rööperissä ja Kampissa. Harrastukset: purjehdus ja pallo. Stadin slangi ry:n jäsen vuodesta 2008, hallituksessa vuodesta 2009, kuuluu Tsilarin toimituskuntaan. jana ja toiminnanjohtajana Sur Tukkukauppiaiden liitossa ja se mialajärjestöissä, Akto 0y:ssä j :adisrutki)men n toia viikori2006, ajana r09. Lapsuus ja nuoruus Larussa, missä asuu jälleen
Kaikilla ei ollut tiedossa, että hallitus tekee valinnan jäseniltä saatujen ehdotusten pohj alta. Määrä ei ollut suuri yhdistyksen 2600 kokonaisjäsenmäärästä, mutta vastaukset kuvaavat aktiivisimpien jäsenten ajatuksia Stadin Slangin toiminnan suuntaamisesta ja painopisteistä. Myös lehden ulkoasu tlydytti jäsenkuntaa. Tä11ä hetkellä Stadin Slangi saa opetusministeriöltä tukea kulttuuritoimintaansa varten. Omia vieraita pyydettävä joroihin. Oli niitäkin, jotka eivät pitäneet aktiivista jäsenhankintaa h1vänä asiana. Stadin Friidun ja Kundin valitsemisperinnettä on jatkettava ja siitä saatua julkisuutta pidettiin tärkeänä. 3. Tavoitteena oli laatia mahdollisimman yksinkertainen kyselylomake kyllä ei vastauksineen, mutta työn edetessä siitä ei voinut pitää täysin kiinni. 10 TSILARI . Stadin Slangin hallitus asetti keväällä 2008 keskuudestaan tulevaisuustoimikunnan kartoittamaan minkälaista toimintaa jäsenet odottavat yhdistykseltä seuraavien viiden vuoden (2009-2014) aikana. Kyselylomakkeen laativat ja vastaukset purkivat Kimmo Karvinen ja Pekka Jokinen. Jäsenkysely julkaistiin marraskuun Tsilarissa ja siihen saatrin 126 jäsenen vastaukset. Jäsenetuja lisättävä. Stadin Slangin toiminnan luonne piti kysymyksissä tietenkin ottaa huomioon. Yksityiskohtaiset tiedot vastauksista on esitetty alla. Käy.tettävissä oli hiljattain tehdy golf ja pursiseuran vastaavanlaiset kysellt, joista valikoitiin sopivimmat kohdat kyselylomakkeen rakenteeksi. Stadin Slangin tapahtumiin (slangitreffit, teatterija museokäynnit, jorot, redut jne.) osallistuu vähimmillään muutama kymmen ja enimmillään runsas sata jäsentä. Slangitreffien sisältöön saatiin hyviä vihjeitä. Stadin kulttuurin ja kielen vaaliminen on jokaiselle jäsenelle tärkeää ja Tsilari on yhdistyksen tärkein tuote. f äsenhankinnassa kaytettaviksi keinoiksi ehdotettiin: Enemmän mediaa, mukaan tapahtumiin (Kallio kukkii, Tuska, Kaivopuisto, vappu), Tsilari kirjastoihin, tiedottaminen kouluihin ja muihin oppilaitoksiin, nuorisotiloihin infoa, perustettava nuorisotoimikunta, Vihreästä Oksasta tiedotettava nuorisolle, suuret stadijortsut Byggalle joka 5. 2. On järjestettävä jäsenhankintakampanja 37 Vastanneista 30 prosenttia ei osannut sanoa pitääkö jäsenmäärää kasvattaa 100-200 /vuosi jatyhjää vastasi 25 prosenttia. Joskus pitäisi valita myös taviksia. Alle 12 vuotiailta ei jäsenmaksua. Tulokset eivät juuri yllättäneet, mutta hallitus sai monilta osin hywiä vihjeitä toiminnan edelleen kehittämiselle. Tsilarin sisältöä pidettiin hyvänä, jopa loistavana. o Stadin kulttuurin ja kielen vaaliminen r Tsilari o Yhdistyksen vireä toiminta o Slangitreffit o Sana kartsalta, toritapahtuma o Virkistys-j a tutustumismatkat o Teatterija museokäynnit o Jorot o Stadisuunnistus, tsöraa lungisti o/o 100 B4 64 52 48 43 36 30 27 Uusia toimintoja ehdotettiin: Perinnepäivät takaisin entiseen mestaan, suurtapahtuma vuosittain (rusettiluistelut, lavatanssit, toritapahtuma), jäsenesittelyj ä, haastatteluj a, nähtävlyksiä. Nuoria pitää saada myös mukaan, samoin tuttavia ja omia lapsia tulee houkutella jäseniksi. Uusille jäsenille tutustuttamistilaisuus. Muutaman kerran käyneenä ihmettelen! Yajaa puolet vastanneista halusi jäsenmäärään kasvavan ja runsas puolet ei ottanut asiaan kantaa. Ikärakenne ei oleellinen kysymys. SLANGITREFFEITLÄ TOIVOTAAN: I Tietoja tulevista tapahtumista o Esityksiä ajankohtaisista aiheista r Tarinoita Stadin menneiltä ajoilta o Musiikiesityksiä o Tarvikemlyntiä 75 73 65 60 35. Viidessä vastauksessa suhtauduttiin kielteisesti nuorien mukaantuloon, eivät osaa slangia. 1. Aitoja jäseniä. Toimikunta kokoontui muutaman kerran laatimaan jäsenkyselyä. Vaikka toimintaa on paljon, valtaosalle jäsenistä riittää Tsilarin lukeminen. Tsilarin toimituskunta sai hlwiä vihj eitä kirjoitusaiheista. Jäsenmäärän, toiminnan ja kulujen kasvaessa puolet vastanneista on valmis nostamaan jäsenmaksua, 20 prosenttia ei pidä jäsenmaksun nostamista tarpeellisena, 30 prosenttia ei osannut sanoa tai ei vastannut kysymykseen. Vihreän Oksan perinnettä on myös jatkettava, kunhan ei vie hirveesti fyrkkaa. Ne ovat tärkeitä yhdistyksen toimintamuotoja, jossa jäsenet tapaavat toisiaan, slangiakin bamlataan. Kaikilla vastaajilla ei ollut tiedossa, että koululaisilla ja opiskelijoilla on alennettu jäsenmaksu, viisi euroa, eikä liittymismaksua peritä lainkaan. Ammattitaitona oli 40 vuotta aikaisemmin suoritettu tilastotieteen kurssi ja 30 vuotta aikaisemmin tehty vastaavanlainen kys elytutkimus. lÄsENuÄÄnÄ IA -RAKENNE o Jäsenmäärää on kasvatettava 100-200/vuosi 44 r Nuoria tulee saada mukaan entistä enemmän 85 o Tiedotustoimintaa lisättävä jäsenhankinnassa 64 o Tirttavia ja omia lapsia tulee houkutella jäseneksi 66 o Aktiivista jäsenhankintaa ei tarvita 14 o Aktiivista jäsenhankintaa tarvitaan 35 . Uusiksi rahoituslähteiksi ehdotettiin: uutta slangikamaa, nettisivuille mainoksia, vapaaehtoiset avustukset jäseniltä, arpajaiset joka kokouksessa, lisää mainosmyyntiä, sponsoreita, yleisölle maksullisia tapahtumia ja esitelmiä, kaupungin kulttuuriapurahaa, säätiöiden tukea, EU-rahaa, Tsilari maksulliseksi. OIEN STADIN SLANGIN JASEN, KOSKA MINUSTA ON TÄNXEÄÄ. lorojen vähäinen suosio yllätti ainakin kyselyn tekijän. Lähes 90 prosenttia vastanneista ilmoitti saavansa jäsenmaksulle vastinetta. vuosi, tungettava stadihenkisiin kissanristiäisiin. Yli 90 prosenttia jäsenistä lukee lehden säännöllisesti ja peräti 86 prosenttia kannesta kanteen
Nuorille alempi jäsenmaksu. Etsittävä uusia rahoituslähteitä 27 Jäsenmaksua kommentoitiin: Onko tavoitteen a laajajäsenmäärä vai toimiva yhdistys. Yhteistyötä ehdotettiin leikkiyhdistyksen kanssa. Hölynpöliiykset pois. Nykyinen jäsenmaksu on naurettavan pieni. Espan lavalla samalaiset paidat hallituksen j äsenille. Espalla jaettava yhdistyksen tiedotetta. OlliBull ja Ritva Kyllikki leesasivat Marian skidin saamisesta snadin stoorin eri murteilla. Nettisivut täydennykseks, jos vois myydä mainoksii. 7. Piugatut lehdet voi dilkkaa vaikka hospitaaliin tai karvariin. Kesselin friidu oli skrivanut pari joulubiisiä kliffasti soveltaen slangiksi. Uusien jäsenten on vaikea tutustua vanhoihin. Tällä kerralla prokkis oli poikkeuksellisen kliffa ja vaihteleva. Hän toimi esisyngaajana ja Liemolan Lasse säesti skittalla. I Kimmo Karvinen Www,&wffi ffiffiWffi wäWw@ %Kwffi@W@ww@WW@ e Vuoden vikoihin Slangitreffeille oli futtutuvalle kerinn1t poikkeuksellisen vähän, mutta sitä laadukkaampaa jengiä. Uusiksi rahoituslähteiksi ehdotettiin: uutta slangikamaa (kortteja Kalliosta, oma adressi, naisille valkoinen kalastajamallinen hattu), nettisivuille mainoksia, vapaaehtoiset avustukset jäseniltä, arpajaiset joka kokouksessa, lisää mainosmryntiä (mainostoimisto mlymään), sponsoreita (liikeyritykset, VR, stadin liikenne), yleisölle maksullisia tapahtumia ja esitelmiä, kaupungin kulttuuriapurahaa, säätiöiden tukea, EUrahaa, Tsilari maksulliseksi (pieni maksu). Mestat oli singrattu lähemmäksi baaritiskiä, joten turhaa dallaamista oli hintsummin. Tsilarin lukee säännöllisesti 92 prosenttia vastaajista ja 86 prosenttia lukee lehden kannesta kanteen. Yhdessä kommentissa lehden nimeä ei pidetty kliffana. Valitkaa vanhemmasta päästä ei Iiian nuoria. Kanneksi ehdotettiin vanhaa kuvaa slangiporukan asuinalueelta. TALOUS o Saan jäsenmaksulle vastinetta 89 o Palkkatuen loppuessa jäsenmaksuja nostettava 51 o Palkkatuen loppuessa jäsenmaksuja ei pidä nostaa 19 o En osaa sanoa miten tehtävä tuen loppuessa 14 o Vastaamatta jätti 16 o Toiminta sopeutettava tuloihin 31 o Ei sopeuttamista tuloihin, jäsenmaksua nostettava 23 o En osaa sanoa miten tehtävä 10 o Vastaamatta jätti 36 . Stadilaisuus keskeinen r.alintakriteeri. joskus nuoria slangilaisia tai stadilaisia. a: TSILARI 11 Ohjelmaehdotuksia, kommentteja: stadilainen julkkis voisi esiintl'ä joskus, kirjailijoita voisi esiintyä (Kjäll Westö), "murrevierailu" r'ertailun vuoksi, slangivitsikilpailu, slangikaraoke, tietoskabo ja, arpajarsia (palkinnot jäseniltä), keskustelua Tsilariin sisällöstä ja ulkoasusta. Neljässä vastauksessa suhtauduttiin kielteisesti Vihreän Oksan jatkamiseen: liian työläs, aikansa lapsi, ei kuulu yhdistykselle. Valittujen tarttis bonjata mitä bamlataan. Muutakin prokkista oli ja "meillä kaikilla oli niin klifaa, oi jospa olisit saanut olla messissfl I Khfua Nyyaa vuotta 2009 Raimo Miettinen jäsen 646 OlliBull vauhdissa.. TSILARIN TOIVOTTIIN SISÄTTÄVÄX: o luttuja vanhasta stadista 98 o Jäsenten kertomia tarinoita 96 o Tietoja Stadin Slangin tulevista tapahtumista 94 o Pakinoita 79 o Tietoja stadin tekemisistä 73 o Nuorten kirjoituksia 62 o Kulttuuriaiheita 60 o Matkakertomuksia 56 o Kilpailuja 56 Lehden nykyistä sisältöä pidettiin h1wänä, jopa loistavana. Yksi vastaajaa piti retkiä kalliimpana kuin muiden järjestäjien, kaksi ehdotti retkiä tuloa tuottavaksi. Paremmat ämyrit Espalle, että taaksekin höraa. Joka sanan ei tarvitse olla slangia. Se oli kliffa alustus Joulun venttaamiseen. Välillä taviksia (sporakuski, roskisdyykkari, skoude). Hyvä tilaisuus, jos ei niele kovasti fl'rkkaa. 6. Jäsenmaksua nostettava tarvittaessa, ettei kaadu koko hieno aate. StadiIainen nuori bändi messiin. Haitarinsoittoa ei kuitenkaan haluttu. los ei muu auta, voi jäsenmaksua vähän nostaa. Vähemmän vanhaa slangia, enemmän 50-60-lukujen ja nykyslangia. Valikoivasti lehden lukee 5 prosenttia vastaajista (seitsemän vastaajaa). Urheilijoita vois valita enemmän. Järjestettävä joka toinen tai kolmas vuosi. Hallituksen jäsenten toivottiin esittäytyvän kerran vuodessa. 5. Ekaksi kerraksi se meni joten kuten, mut sit ensi |ouluna me sjungataan paremmin. 4. Toivomuksia sisältöön: enemmän vanhoja fotoja, stadilaista arkielämää, sakilaisten pamlaamista, haastatteluja, nuorten mielipiteitä, slangiristisanatehtdviä, ruotsia. STADIN FRIIDU JA KUNDI o On hyvä asia, jatkettava perinnettä 68 Kommentteja: Julkisuus hyödynnettdvä. Illalla bileet Friiduille, Kundeiile ja jäsenille. VIHREA OKSA o Perinnettä jatkettava o Perinnettä ei tule jatkaa o En osaa sanoa o Vastaamatta jätti 79 J 13 5 Kommentit: Tilaisuus nuorille päästä esille ilman lyttyyn haukkumista, TV ja lehdistö mukaan, yksi tiiviimpi esitys. Kulttuurilehteen ei kuulu aika ajoin esiintyvä "ryssittely" ja "slobottelu'l Lehden ulkoasua pidettiin myös h1wänä. Yksikään vastaajista ei ilmoittanut, ettei lue juuri koskaan Tsilaria. Tavalliset jengiläiset enemmän esille varmaan löytry stooreja. fäsenistö mukaan ehdokkaan nimeämiseen
Syyskokous, ravintola Laulumiehet klo 18.00 26.11. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen: tsilari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. Aineisto Tsilariin nro 6/2009 JOULUKUU Tsilari ilmestyy viikolla 50 08.12. 12 TSILARI #tÅsENPosTl Toimintasuunnitelma 2009 HELMIKUU 17.02. Karaokeilta, ravintola Laulumiehet 17.O9. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. ym. Toimitus. Ke s öt e att er i L ammilla " Maah anm uuttaj at" 31.07. Slangitrefif, ravintola futtutupa klo 18.00 MARRASKUU 07.ll. S ana kart s alta, Kallton kirkko 17.10. HALTITUKSELLA ON OIKEUS TEHDÄ MUUTOKSIA TOIMINTASUUNNITETMAAN. Uusien jösenten ilta, ravintola Laulumiehet 22.09. Sny geimmät j o ulubii sif, Paavalin Tsyrkka *) Päivämäärä varmistuu myöhemmin. klo 9.00-16.00 12.05. Aineisto Tsilariin nro 2/2009 HUHTIKUU Tsilari ilmestyy viikolla 16 21.04. Slangin snadit joulutrefit, ravintola |uttutupa klo 18.00 * ) F rel s siks en p atav ahdit 20.12. Uusien jäsenten ilta, ravintola Laulumiehet 24.03. Aineisto Tsilariin nro 4/2009 ETOKUU Tsilari ilmestyy viikolla 34 f 8.08. ILMOITUKSET: PDFmuodossa osoitteeseen : ta.lehti@kolumbus.fi Valmistamme my ö s tarv ittaessa ilmaitulcset. Hagiksen toribailut: jäsenten oma kirppis, ohjelmaa, makkaraa ym. Slangitrffif, ravintola ]uttutupa klo 18.00 21.O9. Aineisto Tsilariin nro 5/2009 LOKAKUU Tsilari ilmestyy viikolla 41 1 0. Stadin Slangi ry:n omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: Tffiryrv" s tadfl n s[ an gfl ' ff TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sähköpostiosoitteeseen: tsilari@stadinslangi.fi sekä printit j a konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Stadin Friidun ja Kundin iulkistaminen Espan lavalla klo 12.00 Tsilari ilmestyy viikolla 26 HErNÄxuu 4.07 . Mahdollisesti jäsenhankintaskaba. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Vuo sikokou.s, ravintola Laulumiehet 28.03. Slangitrefif, ravintola iuttutupa klo 18.00 *) Kotimaan redu (länsirannikko) SYYSKUU 08.09. Karaokeilta, ravintola Laulumiehet *) Slangitrefif, ravintolalaiva Wäiskissä (paikka alustavasti varattu keskikerroksesta 72 hengelle) rssÄxuu 08.06. f 0. Aineisto Tsilariin nro 3/2009 12.06. Sporarundi yhdessä HKL:n kansss, lähtöpaikka ja reitti selviävät myöhemmin 31.03. Slangitrefif, ravintola Juttutupa klo 18.00 24.04. Kev ätj orot, Karj alatalo TOUKOKUU 03.05. Slangitrefif, Juttutupa klo 18.00 (Hannu Heiskanen) 24.02. Murr et ap ahtum a Ku op io s s a I I .07 . Laskiaisjorof, Käpylän työväentalo klo 18.00 MAALISKUU 12.03. Kösinkirj oitettuj a tekstej ö emme iulkais e! KUVAT: JPEG, TIFF, EPS. Syysjorot 24.11. Vihreö Oksa 20.10
Helsingin Kaupungin Tilastotoimisto on julkaissut kaikkina 1930-luvun vuosina tilastokirjan. Sillä oli puolestaan merkittävä vaikutuksensa siihen, että sekä Talvisodan että latkosodan lopun rintamat kestivät ja Suomi säilyi itsenäisenä. I Erkki Nordberg Hakaniemenkatu 5 A 9 00530 Helsinki 050 4317723 enordber@welho.com Erkki 'Eki' Nordbergin suku on tuilu Stadiin vuonna 1856. o TSITARI 13 o Tänä vuonna tulee 30.11. Eikä lähde sielt elävänä veke kirveelläkään. Siinä pyritään osoittamaan, että JR 11 henki oli ratkaiseva suomalaisen asevelihengen syntymisessä. Hänen slangi on peräisin 1950ja 1960 -luvun Tolikasta ja viel snadisti ruosteessa. 2009 kuluneeksi 70 vuotta Talvisodan syttymisestä. Hän budjas ja praijas 14 ekaa elinvuottaan Tblikassa Meklulla 1ähellä Sibben pudekaa ja Tölikan kuuskulmaa. aaa. Kameroita ja filmejähän ei tuolloin nuorilla miehillä juuri ollut. Samoin on olemassa muutamia arvokkaita kirj allisia lähteitäkin. Kauppatieteiden maisteri Göran Lindgren, filosdfian lisensiaatti Olli Harinen ja eversti evp, filosofian maisteri Erkki Nordberg ovat päättäneet tehdä Talvisodan JR 11, Ässä-rykmentistä kirjan, joka ilmestly ensi syksynä kunnianosoituksena Ässä-rykmentille ja sen taistelijoille. Kirjan näkökulma on sosiologinen ja erityisesti sotilassosiologinen. Kirjoitan kirjaan kaksi lukua työnimiltään: 'Kallion elinja sosiaaliset olosuhteen ennen Talvisotaa' sekä 'Rykmentin sotatie'. Sen pääosa oli käsketty Kallion, Sörkan ja Vallilan alueen reserviläisistä puolustamaan Suomea aluksi Karjalan Kannaksen Kuolemajärvelle ja sitten Viipurinlahdelle sekä sen saarille. Siihen osallistui myös |alkaväkirykmentti 11, JR 11,Ässä-rykmentti. Stadissa hän on bunkannu sittemmin Pohjois-Haagassa, Maunuiassa ja Sandikas. Kaksi muuta kirjoittajaa, jotka ovat sosio, logeja, kirjoittavat sitten luvut Ässä-rykmentin aivan merkittävästä vaikutuksesta asevelihenkeen, kaverien ja heidän perheidensä auttamiseen sekä kaiken sen merkityksestä sodankäyntiin ja myöhempään suomalaiseen yhteiskuntaan. Eki on joutunu budjaan vuoden kotimaankarkotukses Oulussa, mikä oli kamalaa, ja saanu budjaa pari vuotta uikomailla Lähi-idäs ja Skotlannis, mikä oli aika glaiduu. Rykmentin sotatie tietysti tunnetaan. Esimerkiksi Kallion ja Sörnäisten todellisia elinolosuhteita vuonna 1939 tai 1940 ei ole tilastoitu. Ppaäisinkin Stadin Slangin jäseniä ja Tsilarin muitakin lukijoita kaivelemaan omia muisteluksiaan, perheidensä valokuva-albumeja ja vanhempiensa päiväkirjoja tällaisen'pehmeän' aineiston löytämiseksi. Talvisodan aikaisia ja sitä edeltäviä valokuvia on olemassa ehkä vain joitakin kymmeniä. Mutta varsinaisia väestönlaskentoja, joista paljastuisivat tiettyj en asiakokonaisuuksien pitemmät aikasarjat, ei tehtv kuin I'uosina 1920,1930 ja sitten taas vasta 1950. Edes Kallion, Sörnäisten ja Vallilan I 930-luvun asuinolosuhteista ja asumuksista ei ole juurikaan julkaistu valokuvia. Nyt hän on bunkannu 29 vuotta Hagiksessa. Kirjallisuudessa on sitten vasta taas kuvia 1960-luvulta, jolloin Kallion ja Sörnäisten viimeisetkin vanhat puutalot purettiin, mutta vasta tuolta ajalta. Signe Branderin kuvat ovat 1900-, 1910ja 1920 -luvulta. Meistä kirjoittajista on erityisen tärkeä osoittaa, miten helsinkiläinen väestö tää11ä asui ja eli 1930-luvulla, miten sen nuoret miehet taistelivat Isänmaansa puolesta kaukana kotiseudultaan ja miten sen lopputulos vaikutti pitkälle tulevaisuuteen. Mut sehän vertyy. Tämän alkuperäisen Ässä-n'kmentin oma arkisto on niukkaakin niukempi
Jos tuli vodaa niin skabattiin vaikka tsuppaamalla rabassa ylimpään kerrokseen ja takaisin muutamaan kertaan. Afrikan Tähti jossa pelin omistaja yritti bluffata duunaamalla snadin merkin pelimerkkeihin. la se tehos. Keksittiin myös vaikka minkälaisia reittejä josta saatiin skaba käyntiin. o Silloin täIlöin näkee väitteen, että kaupunkiympäristö ei ole lapsille hyväksi ettei siellä ole tarpeeksi virikkeitä. Vdlilla kaytiin Eltsussa kokeilemassa satasta ja kierrosta. Skujattiin Fillari oli tärkeä sen jälkeen kun potkulaudat kävi snaKundeja Kaisiksen kansiksessa kolkkiluokalla noin vuonna 1952. Keväisin friidut hyppäs snaraa ja kyllähän me kunditkin oltiin siinä hlviä. Tsiigataanpa ihan vapaassa järjestyksessä mitä esimerkiksi keskikaupungin kundit duunas siellä 50-luvun alkupuoliskolla. Hypättiin yhdella tai kahdella snaralla, väärältäkin puolelta. louten ollessa hypittiin pitskulla vauhditonta pituutta tai spottailtiin tarkkuutta. Futailtiin Skoilematkalla futailtiin snögepaakkuja tai stidiaskia meggessä kunnes se oli mäsänä. Mutta kundien vahva laji oli pum-sota, sitä braisattiin pitskuilla etenkin iltahämärissä. Parasta aikaa siihen oli sunnuntaiaamu jolloin kartsalla oli vähemmän ihmisiä. Samalla hypittiin korkeutta ja pituutta. Eihän se bolu sitä tienny.t joten puistovaget oli tavantakaa kimpussa, uhkasivat jopa pelikiellolla! Skolessa keväisin skulattiin pesistä ja syksyisin futista taikka nyrkkistä. Huomaa kelläön gotsaa päässä! Takana yksikätinen maikka Henry Vuoristo jonka perustama Pojista talvija kesäleirejä. Matkalla litisteltiin kolikoita stogeraiteilla. Sisäpeleinä oli mm. järjesti Kiikalan Säräjärvellä. Oppilaita 37. 14 TSILARI I Mihin se aika oikein kului. Mutta kentsullakin oli huonot puolensa kun siihen aikaan nurtsille ei saanut mennä. Muutaman kolikon häviäminen teki huisin klesaa, finnaaminen vastaavasti gutaa. Ne oli siitä hlviä ettei niissä voinut bluffaa. Sama juttu parpissa, jotenkin se vaan oli niin gimmojen laji, niin gimmojen laji. Shakki, tammi ja myllykin tulivat tutuiksi. Tsupattiin Kun kundeilla oli nuoruuden energiaa niin sitä kulutettiin kans. Ja kun ei hotsittanu aina lähteä kentsulle niin futailtiin pitskulla. miten kiltisti handut on pulsalla eikä Miehiä ry. Mentiin mihin tahansa niin usein skabattiin: kuka ekaks! Suosittua oli tsupata korttelin ympäri. Ja jos oli joku kiinnostava friidu messissä niin alennuttiin jopa veivaamaan. Skulattiin ja braisattiin Skrubua ja seinistä stikattiin vanhoilla, isoilla huggen kolikoilla. la pokkaa stidip anoksilla. Pari fönäriä siinä meni ja kosari oli aina kimpussa kunnes se keksi antaa kundeille ihka uuden futarin ehdolla että sitä fudataan vain kentsulla. Ja tietenkin skulattiin läsyy: Mustaa Pekkaa, aasia, marjapussia, seiskaa ym
Sillähän sitten kurvailtiin kunnes siihen ilmestyneet lommot kertoivat omistajalle vlimääräisestä kä)töstä ja se lukittiin. Skimbat oli Järviset tai Lampiset. Snadi jekku oli myös kun pamautettiin nyrkillä hissin dörtsin kahvaan jolloin hissi matkustajineen pysähtyi ylakerroksissa. Sitä ventattiin ja sitä vekslattiin kundien kanssa. Se väänsi skeidat leivoslodjuun (Fazer), pani kannen kiinni ja sitoi nätin nauhan ympäri. Ei kantsinu alakerran asukkaiden ärsyttää kundit kosti pirunviulullal Keväisin kaivettiin brennarit esiin ja duunattiin kärtsäreitä käärimällä filkkaa tiiviiksi rullaksi, käärittiin paprua ympärille ja skrabattiin snadi aukko niin että frlkka näkyi. Yleisessä saunassa käytiin kerran viikossa, tsiigattiin pugiksessa kun starat otti salaa knubbeja ja kuunneltiin ihmejuttuja. Ja kun skabasta oli kyse niin jarruja käytettiin vain jos oli ihan pakko. Urheilusta otettiin kaikki irti mihin aika ja fyrkat riitti: Stadikan maaottelut ja mestismatsit, Bolliksen futis, Hespiksen lätkämatsit, Hertsikan hynda, Brakun pillerimatsit, jre. Plugattiin ja spaarattiin Tuon ajan suosituimpia sarjiksia oli erikoisen muotoinen Tex Willer. Kaivettiin skimbat, skrinnarit ja tselit esiin. Skobessa kä)rtiin välilla lammittelemässä kaminan ympärillä ja röökillä jos sattui olemaan taijos satuttiin saamaan tutulta jämär tai blossit. Niistä teki hyvällä mäsiksellä hlviä löytöjä. Lahjan saaja mulkoili viikkokausia meitä pihan kundeja niin hurjan näköisenä että kaikki tapahtumat siirrettiin väliaikaisesti pihalta kartsalle ! Kuri Touhuilu ei kuitenkaan ollut täysin tolkutonta. Kosarin ja asukkaiden harmiksi skujattiin pitskulla. Yhtäkkiä luukku rämähti kiinni kun kaveri lähti haneen tsilarin yllättäessä. Ensin nurmareilla ja sittemmin oikein hokkareilla. Joutoaikoina stikattiin lumppareilla tarkkuutta jopa niin, että kuka hivas stikata lähimmäs kosarin fönäriä! Leffat, kertsit ja matsit Scalan ja Kit-Catin nonareissa käytiin aina kun sattu sen verran fyrkkaa olemaan. Kristikassa kaytiin torstaisin (?) kuuntelemassa Altsin jatkaria ja sunnuntaisin raamattupiirissä kun siitä sai peräti kolme leimaa jässäriin. Kisojen jälkeen skujattiin fillareilla ihan kuin Raine Lampinen, Olle Nygren, Walter Bergström, Keith Campbell ja ketä niitä nyt olikaan. Pihalla oli jonkun firman kolmipyöräinen tavarafillari jota ei yöksi pantu boseen. Paprunkeräyksestä saatiin kovalla tsempillä leffaja jätskifyrkkaa. Ohuen langan päähän sidottiin hakaneula joka sitten pantiin fönärin ja kitin väliin ja toisesta päästä vedettiin sormilla jolloin ääni fonärissä oli kamala. |a sekin oli snadi jekku kun muuteltiin rabojen nimitaulujen nimiä, esimerkiksi valtosesta tolvanen tai pullista pillu tai kääriäisestä räkänenä jne. Sitten kun radiosta tuli H1vää iltaa, nimeni on Cox, taikka Pekka Lipposen ja Kalle Kustaa Korkin seikkailut, niin kaikki äidin kullat kipitti himaan, tvettas handut, kampas fledan, plyhki rään kneesasta ja tsittas kuunteleen viaton ilme naamalla! Jekkuja ja jåyniä Pirunviululla oli maaginen maine. Treenattiin myös stongalla tsittaamista. filkka jota hittas leffojen roskiksista silloin kun se oli katkennu. Talvella dallailtiin Yrjönkadun halliin (muita ei ollut) jossa löylyhuoneen kuumuuden ja styrkan kloorin döfiksen lisäksi kelloseppä/sukeltaja Ismo Rinkinen rummutti kädellä löylyhuoneen kattoa ja uhosi: kuunnelkaa kuinka kuolemansukeltajan sydän lyö! Tsimmis oli usein niin täysi että kassalla piti ventata nykkeliä skobeen. Suosituimpia reittejä oli skujaa Kaivarin rantsuja ja palata takaisin Korkeavuorenkatua. Aivan erityinen tapahtuma oli Eltsun ajot joiden treeniajoja käytiin tsiigaamassa lauantai-aamuna vaikka silloin olis pitän1.t olla Skoilessa. Katsit ja klitsut tulivat tutuiksi muutamien kortteleiden säteellä. Vitun hokemisesta olis faija antanu dunkkuun ja skoilessa olis saanu. Toiset keräsivät fritsuja ja toiset kahvipaketeista keräilykortteja joissa oli bilikoita taikka Joonas maailmalP o iki en kev ätmuo ti a 5 -luv ult a. Kelpo kamaa oli mm. Sitten kun brennattiin niin savua tuli mahtavasti. Tsimmattiin \/oda on aina ollut kliffa elementti kaikenikäisille. Ne oli ihan dorkia ja sillon taitettin leffalibari, repäistiin snadisti ja vinkautettiin protestiksi. Niissäkin liikuttiin urheilumieleilä, salaa ja uusia reittejä tsögaten. Mutsit rupes jopa tsöpaan vierasta tsufeeta jos joku kortti puuttu kokoelmasta. la. Viikonloppuisin niissä oli pitkät jonot. Friidut ei sitä niinkään pluganneet. Muu ajanviete Kun himassa ei ollut antaa enempää fyrkkaa niin dyykattiin roskiksia. Kerran kaveri piti roskiksen luukkua auki ja vaklas ettei kosari pääse yllättämään roskiksessa tonkivaa löytöretkeilij ää. Pohjaan duunattiin kynttilää jos ei muuta ollut ja varpaat oli usein jäässä kun monot olivat taas edellisen talven jäljiltä snadisti snadimmat eikä villasukka enää mahtunut. Kirjastossa käytiin leesaamassa kaikenlaista ja lonskaamassa. Niin tehtiin myös kun kaytiin tsiigaamassa Tolikässä Hesperiassa inkkarija skooparileffoja, siellähän oli tauko aina kelanvaihdon aikana. Legendaksi jo eläessään nousi se kundi jota kosari erehtyi tukistamaan jostakin kolttosesta. Skrinnaamassa käytiin Kaisussa, fohiksella, Brakulla, Väiskillä jne. a TSILARI 15 diks. Kumpaan nonariin mentiin ratkaisi se kummassa oli enemmän piirrettyjä ja vähiten orkesterisoittoa tai filkkakatsauksia. Paras bilika oli Maserati, jos sen sai sitä ei koskaan pantu vaihtoon. Talvella Snögen tulo merkitsi uutta aikaa. Kosari avasi luukun muttei hiffannut paperiroskien alla lymyilevää joka pelkäsi samaan aikaan täsmälleen yhtä paljon sekä kosaria että samassa bosessa lymyileviä buleja rottia. Tselillä laskettiin mäet ja jos mäki oli jääd1.tetty niin kovat kundit laski sen seisten. Siellä oli vieraskirja johon piti skrivaa oma nimi. Taitoajossa noustiin seisoon putkelle tai stongalle tai pakkarille. Kesäisin käytiin Hietsussa tai Uimastadikalla jos oli fyrkkaa. Kun stadissa ei ollut siihen aikaan niin paljoa bilikoita niin skujailtiin kilpaa. Sitä voitiin tehdä vaan kun suulis skriinas. Sitten se pani sen kosarin himadörtsin eteen, rimpautti klokua ja sataaviittäkymppiä haneen. Me kirjoitettiin Konstantin Vinetto Stradivarious. Se pantiin jemmaan tyynyn alle ja sen se oli näköinenkin. Kun snögeä kertyi buliksi kinokseksi niin skabattiin kuka hivaa hypätä paloportailta kaikkein korkeimmalta
Must tuntu, et ne tsiikaili mua, snadia ja nuorta busaförarin alkua, ku halpaa tsieguraa. Trollikat skujas ajolankojen ja sähkön avulla. Tuli, mut legurin kautta. Mä jouduin samana päivänä skujaamaan 65:n linjaa, jonka reitti sillon jo ajo "Kättärin" kautta. Puksuttava ääni läheni. Elettiin turvallisen kliffaa aikaa kun mutsi piti huolta ja falja tsittas ja tsiigas että kaikki sujuu. |a jos tuli flaidis niin hävinn1'ttä ei monotettu, se olis ollu helvetin raukkamaista. Lojuminen stadilla yömyöhään ei tullut kysymykseenkään, himassa piti olla sovittuun aikaan. Tsiigasin talon pimeitä fönstereitä ja odotin, koska valot s)tqT... Onneks sillo oli rahastajat messis, ei tarvinnu heti osata kaikkii linjareittei ulkoo. Skujata mä kyll osasin. Se mitä jouduin skujaamaan, selvisi aina päivää aikaisemmin. Duunipäivä ehti paattyä, ennen kuin oli se jo! Kaikki nuoret öörarit joutu ennemmin tai myöhemmin vakituisiks trollikkabusien föörareiks, niin kauaks aikaa ku taas tuli uusia forareita, joiden tehtäväks ne sitten siirty. ylimääräinen foörari. Voisin kertoa, kuinka hiffasin, et Frenkkelin pikkubussiakin skujaamalla sai saman liksan kuin muutkin. Meit oli viis kundia siell silloin kokeilemassa. Niitä mä snadisti skakasin. Niil otettiin aikaa ja refleksei ja vaikka mitä. Ne oli oikein Stadin dösiä. Busas oli messis kaks ajomestaria arvioimassa miten skujataan. Skruudaamaan tultiin tasan silloin kun oli safka-aika. Vanhemmat föörarit ei pitäny trollikoita busseina lainkaan. Koko päivä siell tosiaan duunattiin. Naapureita tervehdittiin, saatettiin jopa nostaa gotsaakin. Skujasin vuoden ajan sellaista Ilmalan linjalla. Pikkubusassa oli samettipenkit, musaa radiosta ja lämmintä, eikä ruuhkastressistä hajuakaan. Heh, he! Kerran piti rahastajan antaa lähtömerkki pariin kertaan, enne ku heräsin. j oulukuuta. Päätin, et must tulee kans bulina Frenkkelin busafoörari. Muun muassa olin kouluttamassa 200 raitiovaununkuljettajaa! Mutta se onkin jo uusi tarina, josta voisin kertoa joskus myöhemmin. *Lisäksi* Eihän se elämä ollut pelkkää jekkuilua. Gotsa otettiin skruudatessa pois päästä, safkaa kunnioitettiin. Käytiin skoilea, blukattiin läkej ä, goisittiin, nojattiin kundien kanssa seinään ja spottailtiin asfalttiin, bamlatala haussikaupunginosan linjalla olisin pystynyt arvaamaan matkustajien gledjuissaan tuoman döfiksen perusteella, miss tehtaas kukin duuniaan teki. Kliffaa aikaa silloin. Mutsia autettiin pyykkipäivinä ja roskikset käytiin tyhjentämässä. Aika oli 11 min. Aallot kohisi rantsuun. Aluks oli litski outoo kyl; Krunikassa lähdin dalsii duuniin puol neljän aikaa aamuyöllä kahdenkymmenen asteen pakkasessa ja snögemyrskyt. Sporassa ei sitattu jos vanhempia oli. Kalastajasumpun puna-vihreät valot lähestyivät. Itte pääsin aika lähelle. Testeis oli ku jossain tivolis kaikenlaisii vempaimii ja laitteit. N1t sain vihdoin itte skujaa sitä, linjaa 17. Ehkä must vain tuntu, ku ne gimmat oli nii komeita, mun mielest. Kyll oli kliffaa! Mun toka skloddi synty 22. Kaikki kundit päästii läpi. Ensin mä olin ns. fa tuli kans, mut melko pitkä kaava siihen piti kulkea, ennen ku onnistu. Sit taas erään hienostolähiön aamun lähdöillä hienot daamit toi busaan niin paksut parfyymiaromit, ettei etuklasarist meinannu ulos nähdä. Tää ajomestari tsiikaili ja tuumaili longaan. Vanhempia ihmisiä pääsääntöisesti toteltiin, ainakin teititeltiin. Kirjallisii papruduunei oli kans vilt. Se tarkoitti, et mull ei ollu vakituista linjaa vaan skujasin joka päivä eri linjalla. Unioninkadulla nousin henkilökuntabusaan. Mut Dä, yllätys tykkäsin skujaa niill. Kosaria jeesattiin tosin vain silloin kun oli "rauha maassa". Mut Rane, vanhempana föörarina saikin aina skujaa uusimmill malleill kalustoa. Toivoin sen kestävän kauan. Sit vaan ventattiin, tuleeks kutsua duuniin. Ne oli sporia bussiföörareitten mielest. Tohtorit kyseli ja katseli. Sen voin kuiteski kertoo, et pohja-ajan Tukholmankadulta Laivurinkadulle ajoi pitkän kokemuksen jälkeen Roiskon Rane. Minunkin hugi tuli aikanaan trollikoihin. Lopuks antoi luvan mennä Koskelan hallille koeajoon. Sit piti mennä lippis handussa Ruskeasuolle Frenkkelin körmästarin eteen pyy1.ää nöyrästi duunia. Siit ajast vois skrivaa ihan oman stoorin. Sit piti mennä Työterveyslaitokselle koko päivän kestäviin soveltuvuustesteihin. Käänsin busan erään omakotitalon portista puolittain pihaan tarkoituksella peruuttaa mutta ei sitt inahtanutkaan taaksepäin, pyörät sutivat tyhjää. I Esko Hytönen Kallion kasvatti Busaöörarlna "Frenkkelillä" o 1950-luvulla, kun jotakuinkin kymmenvuotiaana ookasin linjan 17 busseilla päästä päähän ja annoin foörareille pisteitä siitä, kuinka hyvin ne skujas busaa. Olisin päässy ohi, jos seipäät ei olis irronnu. Rautatientorin päättärill mä tsuppasin joka kierros soittaa puhelinkopist Kättärille, et joko. Joka kerta ku busa staijas siin Kättärin pysäkill, mä tsiikailin bulin byggan fönareihin, josko näkisin vilauksen vaimostani... Mutt voin kertoa, että föörarihommat lopetin ja tein sen jälkeen Frenkkelillä muita duuneja yli 30 vuotta. Voisin ja voisin... tasan. Ne oli kaikki mun mielest oudon pirteitä ja freesejä ottaen huomioon kellonajan ja oman tuntemukseni. 1960-luvulla sitten ensteks piti skujaa pari vuotta raskasta kuorkkia, et sai busatsetin. Tai voisin kertoa, kun eräänä varhaisena aamuna yritin Jollaksen päättärillä oikaista, kun oli liukasta. Myöhemmin siirryin kulj ettaj ar ahastuslinj oille skuj aa maan ja sielt sit olis tarinaa vaikka kniiga skrivaa. Olisin halunnut nukkua siihen ratin päälle, niin aamuväsyn1.t silloin olin. Skujasin niitä vapaaehtoisesti pari vuotta. Voisin kaveeraa kuinka aamuyöllä Sandiksen kääntösillan ollessa auki odotin lämpimässä busassa. Vaimo meni "Kättärille" synnyttää. Mulle se oli helpoin testi. Voisin kertoa, kuinka skujatessani syksyn sateisena aamuna erään gamlan nykyisin jo täysin kadonneen fedutiin skeidaa, tsitattiin kaijalla tsiigaamassa botskeja, otettiin suulista jne. 16 TSILARI ) spettariin käytöksen alennuksen. Maitsikasta haettiin omalla kannulla maitoa. Busa oli täynnä muita kuskeja ja tupeerattuja toinen toistaan komeempia rahastajafriiduja. Ei edes tsennattu mitä se semmonen sana kun virike tarkoittaa! I Juhani Lahtinen. Välskäri väänsi ja käänsi ja löi stämpelin papruun
Harmikseen hän joutuu jättämään huoneen, kun hänen tlttärensä Vappu saapuu ja ilmoittaa menevänsä naimisiin automonttöörin kanssa. Muissa osissa: Valentin Vaala (automonttööri Manne Hietikko), Kyösti Erämaa (Lampaanpään sihteeri), Otto Noro (yksi kauppiaista), Vappu Elo (kauneussalongin omistaja), Nöpö-koira. IgLikki Mattlerin auto korjaamon edessä. " ) Kan s allin en flm o graf a I Arska Soisalo Kuvassa Hulda Keskinen ja Eino Iurkka. Vastaukset voi ilmoittaa /uha Seitajärvelle p. Sitä ennen kuitenkin |uha Seitajän'i KAVA:sta kiittää aikaisemmin Tsilari 412008 kr.svmr-ksiin tulleista vastauksista. Kyllikki flirttailee nuorukaisen kanssa, jolle hän on juuri vieny't autonsa korjattavaksi, ja lähtee tämän kyr,tiin jättäen Augustin koruineen yksin kadulle."*) Tarina jatkuu kommelluksineen onnelliseen loppuun. Kvsl'mys elokuvassa "Sn-Ilisiäkö" ollut koulukuva tunr-iistettiin jo aikaisemmin ja nr.t tunnistettiin myös kuva, jossa ovat Kaisu Leppänen ja Eino Kaipainen. Siellä voi myös ilmoittaa tunnistamansa kohteet eteenpäin. Kuvassa Emmi lurkka ja Valentin Vaala.. Muiden vanhojen kotimaisten elokuvien tunnistamiskohteita voi käydä katsomassa internetissä www.kava. August on saanut hyvän tuulensa takaisin nähtyään tukkukauppiaiden tilaukset ja yrittää ilahduttaa ystävätärtään Kyllikki Mattleria ostamalle tälle korun. Se on kuvattu Vänrikki Stoolin katu 9 edessä. a TSILARI 17 tilanhat kotimaiset leffat o Tsilari käänt1y taas lukijoidensa puoleen vanhan kotimarsen elokuvan helsinkiläisten kuvauspaikkojen tunnistamisessa. 0961540217 tai 040-7253564, s-oosti on iuha.seitaiarvi@ kava.fi. Isä kieltää jyrkästi aikomuksen, eikä Vappu saa paljon tukea äidiltäkään, joka kuitenkin suostuu kutsumaan sulhasehdokkaan teelle. Se on Tavaststjernankatu 15. N)'t kysltty elokuva on Valentin Vaalan ohjaama BioKuva Oy:n "KUN tSÄ feUTOO...'1 Se on lilmattu vuonna 1935. fi/esittely/perinne/. Kaksi muuta kuvaa ovat helpottamassa paikan tunnistusta, joka saattoi olla "Sudenkuoppakortteli" Hämeentien ja Päijänteentien kulmauksesta. Pääosia esittävät: Emmi |urkka (Kyllikki Mattler, "Kylli"), Regina Linnanheimo (Vappu Lampaanpää, August Lampaanpään tytär), Hulda Keskinen (rouva Lampaanpää), Eino Jurkka (johtaja August Lampaanpää). Vastauksia kuvista tai muuta elokuviin liittlwää tietoa voi lähettää myös Tsilarin toimituksen s-postiin tsilari@ stadinslansi.fi. "Elokuva kertoo, kun sukkatehtailija August Lampaanpää esittelee tukkukauppiaille uusia tuotteitaan kokouspöydällä marssivien mannekiinien avulla. Jalokivikauppaan osuu samaan aikaan Vapun mielitietty Manne Hietikko hankkimaan kihlasormusta. Nyt on tunnistettavana kolme kuvaa filmistä: Yhdessä kuvassa on autokorjaamo, joka ei välttämättä ole korjaamo, vaan lavastus. Tsilaris sa 6 I 2008 kysyttiin elokuvan "Ratkaisun päivät" rouva Vaaramon talon osoitetta
Ia kaikil on tietty joku komee, ulkomainen nimi. Kausi jatkuu 15.3. 18 TSILARI a Stadin kliffat mestat Tsufelle ioskus on kliffaa tsittaa hetki ja dokaa kuppi h1vää borgaa tai tsajuu. takia) Kallion tekojåärata Helsinginkatu 23 ma 08.00-15.00 ja 16.00-18.30 ti 08.00-1s.30 ja 19.30-22.00 ke 08.00-1s.00 ja 16.00-18.30 to 08.00-15.00 ja 16.00-18.00 pe 08.00-15.30 ja 19.30-22.00 la 08.00-13.30 ja20.00-22.00 su 08.00-09.30 retkiluistelu, 09.30-1 1,30 ja t6.00-22.04 yleisöluistelu Käpylän tekojäärata Makelankatu 70 ma-su 08.00-15.00 ja 16.00-22.00 Oulunlqylän liikuntapuiston luistelurata Käskynhaltijantie 11 ma 08.00-15.00 ja 17.30-19.00 ti 08.0015.00 ke 08.00-15.00 to 09.00-15.00 ja 16.00*t7.30 pe 08.00-15.00 la 10.00-13.30 ja 17.30-19.30 su 10.00-11.30 a 18.30-22.00 ,TÅÅ ON nYDICTI CTA4A/ILPl KElCCl, ET KANTCIC KYL DALLAA IIÖCCELICTI KAlt(PtN ]CTAplN CKUTCAPILLE!, Kampin Kauppakeskuksen Suutari / Avainpalvelu Narinkka 3 puh. 09 739 010 suutari@htp-palvelut.com www.htp-palvelut.com Tölle sivulle voit säkin sendaa idiksii omist lempparimestoistas Stadis, mis muittenki slangilaisten vois olla kliff" käydä, mut mitä ne ei oo ehkä ite viel hiffannu. Stadis on nykyään vilde ketjukuppiloita, mist saa eri mestois samat tsufet, tsajut ja baislarit, sellasii niinku Wayne's Coffee, Robert's Coffee ja Coffee Houset. asti. Tammi-lokakuus 2008 täl saitil kävi 26 000 hemmoo. ',r ; Lt !r *: # I fr f, J: :i.: Jr ; l :.l f rr! r å j j?E *Fj: **j,*ts nlf u, ,,., ' i -,*a-;rs) i' i tÅ z s 't1't 1 tJ Å åf GlUi $i*s,**å; f*illi j'r{s! f;.' '"t Jk df , f .fv 'jt6t l:l I **'i {' r"'u'{ f g'* g'-r lr d i] n Å '**;:t, *'t'r'g r*rrl I'J flv J s*år$. Ku vaan aina tsennais, mihin kandee mennä muualleki ku himaan tai jonku frendin luo. Kouluttaja, erityisopettaja j rj$katuJ' Jsj**L** matti.nokela@kol u mbus.fi, www. Netis (www.bestofhelsinki.fi) voi ni.t käydä tsiigaamas, mitä mestoi on ehdotettu tän vuoden parhaiks nois kaikis eri kategoriois. Paras kaupunkikohde on Hagiksen tori ja halli. l,.l' w: ffi tr h .*. Ku ei oo tarpeeks galsa, ni jäät sulaa eikä pääse skrinnaankaan. Skrinnaamaan Moni valittaa, ett Stadis ei nykyään voi enää harrastaa talyl eisöluisteluaiat (aikatauluissa voi olla poikkeuksia kilpailujen ym. Se on niinku nuorisolle, joka voi siel surffaa netis ja skulaa jotain pelei. Skrinnaamaan pääsee kahel egel ja skidit egellä. Mut tsajui on montaa sorttii. Tulokset on n1t julkastu. Tsufee on sita yhtä tavallista. Toimita idikset toimistoon tai sähköpostil Virvelle: vo@mimino.fi tai kerro, ku trffitaan. Paras talvikohde on Talvipuutarha ja paras kokouspaikka on Wanha Satama. Snögee ei o, ni ei pääse skimbaan. Mestaa pyörittää osuuskunta ja osa duunareista on vapaaehtosii. viurheiluu. net, www. Kuppila on boses viikonloppusin, joten siel voi poiketa ma-pe klo 1l 21. Ja jos skrivaat viel mahdollisimman tarkat tiedot, niinku osotteen, millon on auki, jos netis on lisäinfoo tai jos sul on vaikk fotoi, ni kaikkee ois klffi saada. myl lyhoito.fi. O+a, kr+u.la/ kÅft,uN tkilAd o4oo 5o3L fu y{vld<^w ?-t^r14;L ip 2z s;, Johdon ja henkilöstön työnohjaaja ST0RY. Tilapäisist jutuist niinku nayttelyist ei paljo kande skrivaa, paitsi jos tiedot on hyvis ajois. kahvila Soihtu Aurorankatu 13. Sit Stadis on tietty sellaset legendat ku Kluuvikadun Fasu, Caf6 Ekberg Bulevardilla, Strindberg Espalla ja Seuriksen lähellä gamlas huvi las Tamminiementien kahvila. x:ir,. I Teksti: Virve Obolgogiani Tekojääratoien i l' i; i* $k *L :k I 'rJi .::q : r l'j t+ ttrf*F lli 'a |^r Å f rt JgÅ F.t I i*1 o fj,, i '-/. Ne on Kaltsis, Käpikses, Lassilas, Puksus, Ogelis ja Steissil1ä. matti nokela. Baislarivalikoima ei o buli, mut ei joudu bungaankaan itteensä kipeeks. Yks ihan snadi kuppila on Eläinmuseon takana. Nää on kaikki ihan kliffoi mestoi, mutt saa niis fytkkaaki palaan, jos ottaa baislaritki tsufen kans. (www.kahvilasointu.org) Stadin parhaat Netis on pyöriny Best of Helsinki skaba, mis on voinu käydä äänestämäs omii suosikkimestoj aan Stadissa. Paras perhekohde on Tropicario, paras Nordic Oddity (eli kumma mesta) on Yrjönkadun simmis. Tsufee niis on niin monta eri sorttii, ettei aina tsennaa, mitä pitäis tilaa, jos haluis ihan vaan tsufee. Voi ite dilkkaa ja lehdistä haudutetaan. Tsekkaa aina seuraavan Tsilarin aineistopäivät. Stadis on tänä talvena kuus tekojäätä, mihin voi mennä skrinnaan kuka vaan. Mut ei homma ihan niin surkees jamas o. Mutt ei sielt ulos tsiigata rnuitakaan
t t ::,. IIIuulqf llclll " k :, kuukauden -*43' ikäinen ja €fi''$yläosaän ' o{ kolme vuotta r**# myöhemmin. T5ll,ffi. r*ffi-i,tå Järjestää: Stadin Slangin "Häppis". ii;\i*\å E oii*Lrl*'\**"Lg ;i+å \::=iii= *_'LttL:il lE åE å ! : €!'.At l* +i iio\ L *-L\i rlr} I Piirsintärnän Kaddy -nimisen boks-erin ensin kuvan ala0$aan kun se oli muutaman F--.4 l'". Alkuperäisen **" ." piirroksen koko ' on 40x50 cm. UISL'LI-ISJt Ka*S$ryyd.#$tr €y-wryeesetredw Wparsenfie 3$, ##63# $deisfr*tus Fr*grgrs; tuJs 3S.##.-ä3".## kliffaa jortsumusaa, / ylläriproggista l\ årpc*f å # #u Hinta sisältää narikan, proggiksen ja hernesopan, # fo4t$h,Arlf Lipputiraukset ja riput: www stadinsransiri/ lt tlflitJ: ::'.":;11.i,?l'i,?ili ?3 o' n "å I ?: Lil. 19 I TSITARI : .i s: : e i i i : : *rq.et"! i i i I i !i l.!
Saimme mailoja, hanskoja ja polvisuojuksia lainaksi tukholmalaiselta IFK-j ärjestöltä, muistelee Tor Mechlin HIFK:n sarjamuotoisen j ääkiekkoilun ensipotkuj a. Meidän alkutaival oli varsin vaatimaton. a.'iti'. tammikuuta vuonna 1929, kun HPS kukisti HIFK:n maalein 4-1. Viiden mailan omituinen peli Kun ottelut pelattiin luonnonjääIIä, muotoutui otteluohj elma myös sen mukaan. Meidän lohkossamme oli myös yksi lahtelaisjoukkue. Tor Mechlin alarivissä oikealla.. Mutta aina tahtirintaisella jääkiekkojoukkueella asiat eivät ole olleet yhtä hywä reilassa. Mutta kaikki oli kiinni ennen kaikkea luontoäidistä ja toiseksi myös kenttämestarin viitseliäislydestä... Kyllä me yleensä pääsimme aloittamaan kautemme lokakuussa suunnitelman mukaisesti. Historiansa ensimmäisen jääkiekko-ottelun HIFK pelasi jo 17. Vuonna 1947 pääasiassa HIFK:n j ääpalloilij oista koostunut joukkue osallistui maakuntasarjaan. HIFK pelasi ensimmäisen ottelunsa vuonna 1947 maakuntasarjassa Yolduzia vastri.irii.+i'.'.il .,s', å:, HIFK:n jäökiekkomiehistö vuosimallia 1947. Tor Mechlin oli mukana vuonna 1947,kun HIFK aloitti varsinaiset j ääkiekkotaistonsa sarjatasolla. TSITARI 20 tLruffLru wwlf,lY 6äw il,ryf,rcWfrWffiflruryfffiWry Tähtirintoj en kiekkoilun alkutaival oli kivikkoinen . Sarjan joukkueet koostuivat pääasiassa helsinkiläisistä joukkueista. Pitää muistaa, että tuolloin Helsingin ykkösseura lätkässä oli KarhuKissat, toteaa Mechlin. Kaikista varusteista oli pulaa. HIFK pelasi ottelunsa tuolloin Hesperian kentällä. HIFK kuuluu tänään tasavallan terävimpään j ääkiekkoaateliin
"Kahvakiekko tappaa nykykiekkoilun" Tor Mechlin seuraa yhä suurella mielenkiinnolla HIFK:n pelejä. Meillä oli kenttäpelaajilla vain kolme mailaa ja turkkilaisilla kaksi mailaa. Toinen pelimme turkkilaisia vastaan oli myös ikimuistoinen. Päällimmäiseksi mieleen on jääny't se kausi, kun Carl Brewer tuli HIFK:n j oukkueeseen. Calle otti |uhan istumaan vilttiketjuun ja pisti Väisäsen Matin tilalle. Tor Mechlin harrasti HIFK:ssa aktiiviaikanaan myös jalkapalloa, keilailua, käsipalloa j a j ääpalloa. Otteluohjelmaan kuului pelejä Sveitsissä, Ranskassa ja Saksassa. Ei kenelläkään muulla kuin Callella. Ensiksi pelasin aamulla jääpalloa Helsingissä, iltapäiväIlä kävimme voittamassa Akilleksen Porvoossa ja illalla vielä pelasimme HIFK:lle käsipallossa piirinmestaruuden. Ei siinä auttanut kuin veivata peli niil1ä mailoilla läpi. Kenellä muulla olisi ollut auktoriteettia pistää Rantasilan tasoinen pelaaja istumaan vilttiin. Tuolloin asiat olivat jo paljon paremmin. Calle sai HIFK:n pelaajat pelaamaan kanadalaista jääkiekkoa, ja se oli HIFK:n nousu alku. Paljon touhut ovat muuttuneet 57 vuodessa. Tor Mechlin. Tor Mechlin muistaa seuranneensa joskus jopa huvittuneena Carl Brewerin otteita kentällä. Mechlin muistaa hymyillen myös Lahden silloisia kiekkooloja. Kun he tuijottivat Callea, niin samalla tämä mailataituri otti heiltä kiekon pois. Silloin eivät valmentajat asettaneet esteitä pelaamiselle, toteaa minitaituri Tor Mechlin. Kiva näitä tämän päivän matseja on katsella, mutta yksi asia särähtää pahasti silmään. HIFK:lla oli myös hyvä maine Euroopassa, siilä kävimme kerran muun muassa pelaamassa kutsuturnauksen. Samana påivånä kolme PM-kultaa... Hurja kahvakiekko tappaa nykykiekon ennen pitkään. On hyuä, että joukkueessa on taas paljon oman juniorikoulun kasvatteja. Muistan hlwin erään sunnuntain, kun voitin HIFK:ssa yhden päivän aikana kolme piirinmestaruutta. Hän sanoi Juhalle, että mieti siinä n1't loppupeli, mitä menit kentällä tekemään. Meil1ä olikin monta vuotta, että päästimme hyvät ja lupaavat pois muihin seuroihin, sanoo Tor Mechlin. Otteluista katoaa vauhti ja kiinnostavuus. Callella oli niin tuima ja tappava katse, että sen muistavat kaikki. Muistan, että siinä ottelussa juostiin kentällä enemmän kuin luisteltiin. En vieläkään oikein ymmärrä, että miten ottelu pystl.ttiin viemään läpi, mutta niin se vain pelattiin. Yritimme lainata harjoitusvuoronsa päättäneiltä Karhu-Kissan pelaajilta mailoja, mutta he eivät suostuneet siihen. I Teksti: Ahti Pohjalainen Kuvat: Mervi Neste ja Tor Mechlinin arkisto Pitkän pöivätyön HIFK:n eteen tehneellö Tor Mechlinillä on jääh allin kunni akau s iko r t t i v aiht o aiti o i de n t akan a. Tor Mechlin oli mukana HIFK:n jääkiekkotouhuissa aina 1960-luvulle saakka, jolloin hän oli muutaman vuoden HIFK:n SM-sarjajoukkueen j oukkueenj ohtaj a. Hänellä oli ihmeellinen taito ja auktoriteetti. "Brewerin katseen muistavat kaikki" Tor Mechlin on tehnl't HIFK:ssa niin pitkän päivätyön, että häneilä on itseoikeutettuna Jäähalliin kunniakausikortti. Ottelut turkkilaisia olivat kauden aikana ikimuistoisia. Kevät oli jo pitkällä ja Hesperian kenttä oli sulanut pahoin. Aika oli toinen silloin, kun jääkiekon ohella pystyi pelaamaan muitakin pelejä. Vaihtoaitioiden takana Ckatsomossa olen vuosien varrella seurannut lähes jokaisen HIFK:n kotimatsin. .. Niin paljon hiekkaa Hesperian kentällä oli. Hän oli joka suhteessa loistava pelaaja HIFK:11e, Tor Mechlin sanoo. Siellä ei ollut silloin varsinaista kaukaloa vaan kenttä oli ympäröity noin 30 sentin korkuisella rauta-aidalla. TSILARI 21 taan. Sen arvaa, että siinä ukkoja lensi kaaressa kentän ulkopuolelle laitakahinoissa. Tuomarit eivät tee mitään kitkeäkseen sen hirveän mailaroikunnan. Turkkilaisista koostuva joukkue peittosi HIFK:n maaleln I5-5. Muistan myös hlwin erään tapauksen ja kuulin keskustelun Callen ja )uha Rantasilan välillä. Hän sai katseellaan vastustajan pois balanssista. Muistan yhden ottelun, kun kummallakin joukkueella oli pula mailoista. Tuosta kaudesta alkoi HIFK:n nousu kohti maan pääsarjoja. Yhteen asiaan Tor Mechlin on HIFK:ssa tyltyväinen. Se oli upeaa aikaa, Mechlin muistelee. Eli puolella kenttäpelaajista oli maila ja loput pelasivat kiekkoa jaloillaan, muistelee Tor Mechlin erikoista peliä. Olenkin varmaan niitä harvoja HIFK:ssa, joilla on viidessä eri lajissa samassa seurassa, eli HIFK:ssa piirinmestaruus
Reissu jatkui sitten Koroistentien 1änsipuolta Tenholantien risteyksen yli takaTähtitalojen takana näkyy Mannerheimintie Tilkanmäen kohdalla. Palsta oli silloisessa Haagan kauppalassa heti Rantaradan pohjoispuolella. H-spora Skrivasit, että Kuusitieltä Haagan menny.t sporalinja oli yksiraiteinen. Itse olen käsittänyt, että Tilkanmäki on sotilassairaala Tilkasta Haagaan päin menevän Mannerheimintien alamäki. Budjasimme Viipiksellä. Kerroit myös, että Haagaan menevä spora odotti Tilkanmäessä sieltä vastaan tulevaa. H-spora skujas Mantskua pitkin Kuusitielle asti, jonka jälkeen se kurvas Ruskiksen Koroistentielle, silloin kapea hiekkatie, jolla ei ollut edes nimeä. H-spora Haagassa l{uijamiestentiella. Ruskiksen kartsat saivat nimet vasta 1948. Siinä oli myös suojakatos, jonka penkillä voi sittaa sporaa ventatessa. Minäkin kävin palstalla joskus vanhempieni kansSä, vaikken duunannutkaan mitään. Taustalla näkyy Rantaradan ratapenkka.. Asia oli niin. Oli kohtuullista, että yksiraiteiselle osuudelle oli bygattu skurujen kohtaamispaikka, jossa Stadista tullut ja Haagasta tuleva sivuuttivat toisensa. H-spora ei skujannu koskaan Tilkanmäkeä eli Mantskua pitkin. 22 TSILARI a o Bluggasin Tsilasta 612008 kaksi mielenkiintoista ja ansiokasta juttua Stadin sporaIinjoista: Eero Akerblomin ja Ensio "Enska" Virran. Koroistentien risteykseen saakka. Tilkanmäki on snadisti epämääräinen paikka, eikä sitä ole mitenkään virallistettu paikannimeksi. Ookasimme sinne ekaks Kolmosen (3) sporalla, josta vekslasimme H-sporaan Mantskun ja Nordenskiöldin risteyksessä. Vaaleakattoisen talon takaa niikyy Koroistentie ja sporakiskot, jotka vievöt Haagaan. Mesta oli, muistini mukaan, Koroistentien j a Tenholantien risteyksen paikkeilla 1). Pitkän harkinnan jälkeen ajattelin baåraa oman mitättömän korteni tähän aiheeseen. Kommenttini ja lisäykseni koskevat lähinnä Eero Äkerblomin kirjoitusta. Mutsi ja farja oli hp'rannu snadin puutarhapalstan heti jatkokrigun jälkeen 1945 pariksi kolmeksi vuodeksi. Koska yksiraiteinen osuus oli aika longa ja sporavuoroja tiuhassa
Keinäsen fiudehandeli. ]. Kääntöpaikalla ollut buli, punainen vedubygga on edelleen pystyssä. venttaa sporaa sateelta ja bloHän luuli, että roomalaisten sikselta suojassa. Ruskiksen ratsastushallin eteläpäädyssä oli vuodesta 1947 tllapäinen sporatalli vuoden 1952 Olympialaisiin asti. Skuru 15 i. Stadissa ei ole Diana-puistoa, vaan jutussa mainittu puisto on Kolmikulma, jo vuodesta 1909. t)Snin muistin vahvistukseksi HKL:n arkistosta 60 vuotta sitten tehdyn linjakartan jciljennöksen, jossa nökyy Munkkiniemen ja Haagan sporalinjat. ', l,tre;hi; f Ruskeasuo -tekstin vieressä olevan ympyrän kohdalla oli H-ratikoiden sivuuttamisp aikka. H-spora lopetti liikennöimisen Haagaan 30.8. Spora '10 Kohdassa, jossa kerroit linjasta 10, ei mainittu mitään Ruske asuo n Rat s astush alli t o imi sen ensimmäisestä linjasta. 2008 Diana-puiston ja Itä-Pasilan välidl Yhdeksikkö rupesi liikennöimään Kolmikulman ja Itä-Pasilan väliä. S en päättäri oli Tullinpuomin luona, jossa oli kääntösilmukka. Shellin huoltoasemahan on toiminut Mantskun-, Topeliuksenja Tukholmankartsojen risteyksessä ainakin vuodesta 1950 alkaen. tätä linjaa. Patsaskaan ei ole Diana vaan Tellervo Täpion tytär. Se liikennöi vuosina 1928 1952 Nordenskiöldinkartsan ja Fredikan torin väliä. Tästä matka jatkui Hämeenlinnantien itäpuolta stokeradan alikäytäväile, jossa oli kääntösiimukka. Stadissa liikennöi IlI.I954 alkaen sporalinja 15 Diakonissalaitos-Töölön tulli. Diana-puistosta Tsilarissa 2 / Tänä päivänä ei sellaista itseIgg7. Spora 9 ja Kolmikulma Mainitsit skrivauksessasi myös, että "uusi yhdeksikkö rupesi liikennöimään 10.8. P. Itselleni ei ole jaänyt mitään muistikuvia kääntöpaikasta Tullinpuomin luona, vaikka ookasin päivittäin 1956-1957 Suomen Turistiautolla siitä ohi. kohdalla ja Fredikassa lista, ettei meidän oma mytoKyllikinja Pasilankartsojen logiamme ole tarpeeksi irleristeyksessä. 20.7.1957 alkaen se skujasi Tuilinpuomin ohi Kuusitien kääntösilmukkaan. Yksi ainoa spora kiersi v öli aik ai s e n a r ait i oy aunuh allin a. Nvt kysynkin viisaammilta missä kohtaa kääntösilmukka oli tarkalleen. noa, vaan tämänkin patsaan Kuriositeettina voi maininimi on muuttunut Dianaksi, tä, että Nordenskiöldinkartkun tunnettu elokuvamies ansan kohdalla oli snadi paviltoi ostamalleen elokuvateattejonki, jossa matkustajat sai ri Edisonille nimeksi Diana. Ensimmäinen maininta asemakaavassa on vuodelh rB20 ja nimenä oli Trekantiga Torget. Kävin joku aika sitten dallaamassa Itä-Pasilassa ja hiffasin, että gamlasta Fredikasta ei ole käytännössä säilyny't mitään uudisrakentamisen jäljiltä. (} TSILARI 23 sin Mantskulle. ,:.1/ :!:.:t: / I 7"'?tt<n' ll..o1crar.t ]il.noril{i \rk.r Laaiui"olrLl I l?Brt<1-rrkcn *tutN.1)ror. 1953. Linja lopetettiin 1.9.1957. Talvellakaan mytologian Dianaa on kunei tarvinnu frysaa pakkaselnioitettu stadissa oikein patla, koska sisä1lä oli kamiina saalla. sillä oli silmukka Asian voi tarkistaa kuvanveisNordenskiöldinkartsalla nytäjäyrjöLiipolanmuistelmiskyisen Nesteen huoltoaseta "vaellusvuosiltani'r surulTil. Sinne mahtui 60 sporaa. Viiskytluvun puolenvälin tienoilla hallissa oli myös gamlojen stadilaisten muistama autokauppias ja kilpaautoilija S. ja talvella klapeja, joita ventEkan kerran ,'ärähdin, taajat voi stikkaa kamiinaan. I Arska Soisalo. palvelua voisi bjuudaa reissaajille
Brahiksen ja Hesarin kulmassa oli rakentamaton tontti, jota ympäröi matala puuaita. OIKEA VASTAUS KYSYMYKSEEN KAKSI: Foto oli Koulupuistikosta, joka on Korkeavuorenja Yrjönkatujen välissä, Designmuseota (entinen Broban) vastapäätä. Vastauksia 1 kpl, sekin oli virheellinen. Th. Ei tarttis klenkkaa! Soleus Oy, slouganiltaan SoleusProteor, on erilaisten stötsien spesioali budju keskel stadii Hagikses tai Ruskiksel. Puistossa oli koko viime kesän 2008 kuvataiteilija Mikko Ijäksen tekemä installaatio taidemaalari Vincent van Gogh'sta. Eihän Hesaria pitkin Toölööseen koskaan ollut ratikka kulkenut. Rakennus on arkkitehtien K. Tsuppaa meille, zekataan sun kondis ja laiffi on taas kliffaa. Se oli siinä kunnes Urheilutaloa ryhdyttiin rakentamaan. 1930 tai -31 alkoi kahdeksan ratikka kulkea Vallilasta Ruoholahteen, mikä reitti sillä on kai vieläkin. 24 TSILARI o Eräs sporamuisto o ioskus v. Se kulki Brahista pitkin ja kääntyi Työväenopiston edes tä Helsinginkadulle oikealle ja jatkoi siitä sitten matkaa Diakonissalaitoksen mäkeä alas Runeberginkadulle. Nybergin ja Bruno Ferdinand Granholmin suunnittelema ja valmistunut I 904. Hagis, Siltasaarenkatu 1 1, 020 7 43 1800 & Ruskis, Kiskontie 1,020 743 1810. Saatoin istua siinä aidalla tuntikausia ja katsella sitä ihmettä, kun ratikat tulivat ja menivät. Skulaat sä lätkää tai inegeimei. Onnetar suosi: Kirsti Katz, Terttu Nurvo ja Pertti Salimäki. Oot sä sprottis. Samaan aikaan avattiin myös Hiekkaranta ja Malmsten teki laulun "päin hiekkarantaa nyt aatos (askel) kantaa'i Asuin Flemarilla ja kuljin näillä kulmilla paljon, niin tietysti tä1.tyi tätä uutta ihmettä katsoa. Futaat sä. Vastauksia tuli 6 kpl, joista oikeita oli 5 kpl. T Vesta Pulkkanen Fotoskaba Tsilarissa 612008 OIKEA VASTAUS KYSYMYKSEEN YKSI: Foto on Katajanokalta, kortteli Männystä, Luotsikatu 13 ja Vyökatu 10 kulmatalosta. Tarkoitus oli, että molempiin tai jompaan kumpaan voi vastata. O nnitt el emm e v o itt aj i a! Vörkki iks bodi vai klenkkaats sä. Jos klabbit on huonos jamas ja dallaus tökkii meilt saa stylet käppäilytsebat, spesiaalistijust sulle duunatut tsengat tai pläägiin tarkotetut stötsit
Venekuljetus tapahtu Pohjoisrantsusta ns. Oli siellä toki urheilukledjujakin, mutta varsinainen vaatetusliike se ei ollut. Tosin kerran löysin bulin klasarinpalan fisuannoksesta, enkä vieläkään snaijaa, miten se oli siihen joutunut. Tosin jengistä harva otti naamiaiset ihan tosissaan. Esimerkiks Vappunaamiaiset. Arska Soisalo Kommentti Stadifroogiksiin 612008 loulukuun Tsilarin Stadi-froogiksissa n:o 2 kysyttiin H anne s Kolehm ais en miestenv aatetu sliikke en sij ainti a, Hannes Kolehmaisella ei ollut miestenvaatetusliikettä vaan urheiluvälinebuidu. Idea raflan ja majatalon (Alphyddan) perustamisesta syntyi kauppaneuvos Henrik Borgströmin aivoissa 1865. Muistan kolmannen eldiksen, koska budjasin kahden sadan metrin päässä Viipiksen ja Kotkiksen hörnissä. Se on kuitenkin lä kävi nykysinkin toimivan toinen stoori, kertokoon siitä ison röörifirman inssi. Se staijas Korkista vastapäätä Hakikseen päin, ja muodostaa nyt Sompasaaren hamiksen uloimman kärjen. O nnittel emme ti et öj öä! Koriaus eri uskontokuntien hautausmaajuttuun. Siellä oli myy.tävänä skimboja, skrinnareita, boltseja, mailoja, kiekkoja, keihäitä ym. Mullakin oli vain ns. Vastauksia tuli 1 kpl, joista oikeita oli 1 kpl. Seura toimii nykyisin Sirpalesaaressa Kaivarin kupeessa. Tokan kerran se eldas 1895 ja ekan kerran slyskuussa 1875. Saaren Hakiksen puolella oli korkee kaltsi, josta se laskeutui Korkikseen päin. KaiLintsiä. Sielt oli tosi upeet maisemat joka suuntaan. Itse en ehtinyt milken laista "frendif' siellä jööstä nauttimaan, muistan sitten kävi kesän mittaan, ja kuinka snyggi se oli, ja upeelkliffaa ilmeisesti oli. EeroÅkerblom i:iirl'n Pubrekvisiitta. Nihdissä toimi SPS, eli Suomalainen Pursiseura. ) '' ti-:;..t' TSILARI 25 Muistel uksia kadonneesta Stadista o Tsilarissa on vilt skrivattu kadonneesta Stadista, meidän bamlausdirikakin tais bamlaa Sompasaaresta. uffarihaussin edestä. Seuran snygi rafla staijas kaltsin korkeimmalla kohdalla. Raflasta sai tosi gutaa shaggaa. Kesällä iso osa jengistä skiklas tai skujas skönellä. Puutaulut. Raflan avajaiset pidettiin torstaina kesäkuun 16. Mut tuntuu ku kaikki olis glömmannu yhden snygimmistä snadeista saarista. Arska Soisalo Vastaus Pyttykerho 60-vuotta -jutun kysymykseen 612008 JUTUSSA KYSYTTIIN: kuka suomalainen palloilulajia harrastanut urheilija on edustanut maatamme kaksissa kesäolympialaisissa. Luultavasti kukaan ei dokannut "liikaa'l Jos yksin tsittaava kundi halus vaik konjakki lestin pöytään, kyllä se flindari siihen tuotiin. Raflassa oli myös vapaampaa, kuin siihen aikaan rafloissa yleensä. Mm. Kuolleen puolesta rukoilevat seisovat Mekkaan päin kääntyneinä. Tällainen oli NIHTI. Mut oli niitäkin, jotka laitto kyllä botskin kondikseen, mutta botski oli kaijalla misen arvoinen, nimittäin 40koko kesän. Ilmeijoku joka tsennas mestan. Yksi kesärafla on mainitseYr*/r Slangi terkut Rauno Aitokari Rafla Alppila eldas kolmannen ja vikan kerran maanantaina aamuyöllä B.10.1951, tämän jälkeen sitä ei enää bygattu uudelleen. Siellä oli myös kliffoja bailuja. Islamin hautausmaan foton teksti piti olla: I sl am in h a ut au s m a an kat afalkki, j oll a arkku o n s iun auk s e n ajan. pnä 1870. Zorronaamari otsalla, ku ne ögan holet oli nii snadeja. Oikean vastauksen lähetti Reino Luoto. Oikea vastaus: Raimo " Spike" Lindholm. Keväällä siellä duunattiin ankarasti botskeja kondikseen. Patsaat. f sesti yhteistyö futas. Yks näitä oli 50 lukujen taitteessa brennaneräs ison silloisen byggausnut Alppiravintola, lähellä firma dirika (omistaja). silla mestalla. Pinnoitteet, www.sawaxe.fi I gsrn: 04*# 43S 280. Peilit, Kalusteet, 'esin$f: Taulut
pyn nonen @kol u m bus.fi. Sellain pieni kapea kaksi kerroksinen kiulu, verrattuna näihin nykyisiin kerrostalon kokoisiin. Laivan kannelta näin jo, että siellä se Biku venas mua vilkuttaen handuaan merkiksi. Merellä oli pientä merenkdyntiä, mutta onneksi ei mitään myrskyä, joten pääsin onnellisesti Tukholman satamaan. Teki mieli maistaa, mutta kun mulla ei ollut millä ottaa, kouraisin kämmenellä ison satsin ja panin suuhun, maistui tosi hyvältä. Portsari tsiikas mua ja funssas, taas yks finne igen. Sille se oli ihan luonnollista mennä sinne, koska hän oli suomenruotsalainen ja bamlasi svenskiä. Skrivasin Bikulle milloin botski olisi Skekborgin satamassa, silloin vielä botskit pääsivät ihan vanhan kaupungin keskustaan. No Biku vei mut yhteen snadiin "hotelliin' vanhassa kaupungissa lähellä satamaa. Sillä olihan tämä mun eka reissu ulkomaille vaikkakin vain Svea-mamman luo. Enhän oikein muutakaan r.oinut tehdä, melkein kielitaidottomana. Sain avaimen ja lähdin. Mä kuuntelin korvat hörössä tarinaa. Oli Slussenin sissit ja muu alamaailman porukka, jotka olivat enimmäkseen suomalaisia. Ei mitään vierailua vaan ryöstöä. 26 TSILARI a Stadln kundi ulkomailla r Olin vuonna 1947 15 v,kun hyvä kaverini Biku oli menn1t Tukholmaan kesäduuniin. No se gubbe otti mut koeajaksi duuniin. Niin ne kundit saivat varmaan ryöstää kaikessa rauhassa sen mestan. "Kuule Antti ei mulla oo sulle duunimestaa eikä kortteeria, mun piti narrata sulle, jotta mä saisin sut tulemaan tänne, oot sä kauhean vihainen mulle". Tulin laivasta rantsuun ja morjenstin Bikua. Mulla oli vain pieni jenkkikassi messissä, jossa mun vähäiset kampeeni olivat. Mä olin vähän aikaa aivan sanaton järkytyksestä. Siellä oli kaks kaipparia, jotka suunnittelivat pientä keikkaa yhteen liikkeeseen. Plokkarifriidut, tietysti suomalaisia, keräsivät astiat pöydistä ja toivat ne mulle, mp'ntitiskin takaosassa olevaan tilaan, josta mä lähetin ne ylös toiseen kerrokseen astiahissillä tiskiin, jossa taas suomalaiset hoitivat sen duunin. Mitähän noissa toisissa olis. Ehkä sen myötävaikutuksesta Biku oli saanut duunin yhdestä ravintolan keittiösta ja nyt mulle hommattiin duunia suhteilla. Bimu vei mut tavaratalo EPA:n ruokalan puolen esimiehen puhutteluun. Kerran, kun oli hiljaista, ne p11'sivät mua hakemaan jotain yläkerran kylmävarastosta. Pääsin ruokalan ruotsalaisten friidujen apulaiseksi. Bikun lähdettyä laitoin makuulle, koska ramasi niin vietävästi matkan jälkeen, koska nukkuminen oli jäänyt vähiin. Kämpät Kylppärit . Mulle se skrivas kortin, jossa se kertoi, "tule sinäkin tänne duuniin, olen jo hommannut sulle duunin ja mestan, missä voit budjata, joten kaikki on rediä, sen kun ilmoitat millä botskilla tuut, niin tiedän tulla sua ratsuun vastaan'. Veri veti kumminkin maailmalle, joten rupesin hommaan papruja ja muita juttuja eli pprsin mutsilta fyrkkaa. Kyllä se pani vähän funtsiin miten kundi pärjää täällä. Siellä oli hyll1t täynnä ruokatavaraa, mut sitten mä hiffasin useita tynnyreitä, kurkistin yhden kannen alle, vau siellä oli mansikkahilloa kokonainen tynnyri. Siinä kävellessämme keskustaa kohden, tunnusti Biku mulle. Annoin heille ruokailuvälineet, juomat ja muut tarvikkeet mlyntitiskille. Eihän mulla paljon rahaa ollut messissä, h1vä kun sain liput ja vähän jäi taskurahaa, sillä olihan mulla tiedossa duunimesta ja korteeri kaverin mukaan. Muistaakseni se botski oli nimeltään Wellamo. duunimestaa varten. Aamulla Biku toi mulle oppaaksi Bikun sedän pikkufridin 11 v. Siellä se oli päässyt yhden ravintolan kokin apuriksi. Olivat todennäköisesti myös tsittaamassa sängyssään. E\ o4oo zos 635 Puh,lfax (09) 827 3066 teijo. Ilma oli ihan kesäinen. Stadin kundi ekaa kertaa ulkomailla 15 v, vieraassa stadissa, melkein kielitaidottomana ja ny.t vielä ilman asuntoa ja duunimestaa ja rahattomana. Mun ensimmäiset ruotsinkieliset sanat, mitä opin olir.at tallrikar, gafilar och knivar jne, joita ruotsalaiset friidut huusit mulle, kun tarvitsivat lisää tavaroita mlyntitiskille. Siinä lojuessani seinän vieressä, kuulin ohuen seinän takaa suomenkielistä keskustelua. Bisnesmestat ym. EPA sijaitsi muuten Drottningsgatanilla. Se oli oikein iso huone, jotain 15 neliötä. Hän otti meidät kohteliaasti, mutta vähän epäilevästi vastaan. Mä jäin vähän funtsaamaan, miten mä pärjäisin siellä heikolla skoleruotsilla, mähän en ollut mikään välkky kielissä. He asuivat kaupungissa ja tytön isä oli duunissa Hotelli Centralin keittiön puolella. Kurkistin toiseen, vadelmahilloa, taas kahmaisin \t /MTI 4l!E I I I ({= rei II:ITN NtrlNl I"l n H imat kondiksee Plotskikatsit o Rabat . Kuten varmaan tiedätte ei suomalaisilla ollut kovin h1vä maine Tukholmassa ainakaan siihen aikaan
Se asui samassa kerroksessa kuin mekin, joten meiltä oli hyvä sihti sen fonäriin. Minä raavin ensin jätskin nurkista ja vasta sitten lähetin ne tiskiin. Tässä muutama pätkä. a TSITARI 27 Nuorlson slangista o Funtsattiin snadil porukalla, et Tsilariin ois vänkä saada myös nuoren väen slangii. Huuhdoin sitten handuni vasta työpaikallani. Ens alkuun mä en hiffannut, mitä ne oikein halus, mutta kämpillä Biku selitti mistä kenkä puristi, joten mä rupesin vältteleen niitä ja sen jälkeen mä sain olla rauhassa. Tulee nimittäin sekin aika, et me vanhat starbut ja skremmat flltataan jengist vekka ja kuka sitte skrivaa Tsilariin tai pitää slangijengist huolta. Siellä meillä oli hyvät mestat, sillä vastapäisellä puolella pihaa, piti yks nuori hyvännäköinen kimuli pientä systeemiä. Pudotin pari leivaria pöydälle, otin jätskiä ja vielä sen päälle kaikkia hilloja ja muuta tilpehööriä. Onneksi ne ei oo nyt lukemassa näitä mun juttuja. Istu kivelle, stemu kaatu akka meni siinö messiin. I Terveisin Antti Herttua €SffiNNERWffi Mffi%W&NW Tehtävän helppoudesta johtuen vaikeusastetta on lisätty seuraavalla kysymyksellä: Mikä oli aikoinaan ko. Kävimme joskus kuljeksimassa kartsalla. I Raija Tervomaa kouralla ison satsin ja h1vältä maistui, vielä kolmannesta kouraisin samanlaisen satsin lakkahilloa. Kun h1wästelin EPA:n pomoa, niin se tuli lahjakortin sekä työkaverit matkalaukun kanssa, olivat keränneet ne mulle läksiäislahjaksi. Aino simmas turhan pitköön, vippas sukat, paidan skuttaan hiki s uk at hi ekk ar ant s uun. Siellä tavaratalon puolella mlytiin myös jätskiä, pyöreät annokset otettiin nelikulmaisesta ruostumattomasta astiasta, joten astian nurkkiin jäi aina jätskiä ja astiat tuotiin tietysti mulle mennäkseen tiskiin. Aino meni neljänneksi. Ennen lähtöä Suomeen kävimme Bikun kanssa divarissa söpömassa mulle vähän kuteita. fi OIKEIN YASTäNNE/DEN KESKEN A RVOTAAN 3 S7äD1N STANG/N IUHLAKTRIAA.. Vetäs l{yllikin messii otti muijan mukaa. Suhinat alkoi vähän ennen kahdeksaa ja jatkuivat muutaman tunnin. Kun svenskit alko kaydä käsiksi, vislasin meikäläiset apuun. Kiersin kadunkulman taakse ja siellähän ne svenskit olivat, noin viitisen kappaletta. Löysimme vähän kältetyn ruskean kabardiinipuvun ja tumman balsan. Se lähti siitä nosteleen pellon poikki toisen halki. Sain muuttaa Bikun kämppään neljänteen kerrokseen pihan puolelle. Sen jälkeen saimme Bikun kanssa olla rauhassa kartsalla. Kliffaa Kalevalan päivää vaan kaikille, toivoo Raija. Aino tsimmas sen lähelle. Näitä tuumates, hiffasin, et mullahan on jemmassa vanhoi juttuja, ku teetin pennuilla skolessa. Vastaukset 29.3.2009 mennessä Stadin Slangi ry Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Kerroimme meidän kundeille, että tuolla Kungsgatanin sivukadulla ne svenskit tuppaa ihan suuhun. Stemu vierähti veteen kimuli stemun mukana. Vau. Niin kesä meni ja piti lähteä himaan opiskelemaan, väI.FOTOSKABA hän muutakin kuin mitä täällä oli oppinut. Minkäköhän takia, odotin aina kiihkeästi kutsua kTlmävarastoon. Meidän kundit venasivat kulman takana. Svenskit hämääntyivät väijltyksestä ja panivat ensin hanttiin, mutta onneksi suksivat veks, sillä muuten me olisimme hakanneet ne varmasti sairaalakuntoon. Sinne se kana katosi sinne delas impirukka. Stemu oli värikäs järvellö. Se oli kuin olisi tsiikannut seksileffaa ilmaiseksi. Siihen se kana katos siihen delas pikku muija. Tietysti arpa sattui muhun. Meitä oli muitakin kundeja duunissa EPA:ssa, muistaakseni yhteensä kuusi. No mä lähdin kulkemaan niille kulmille, missä svenskit yleensä liikkuivat. N1't oli kundi saanut vähäksi aikaa makeeta vatsan täydeltä. Kolme oli kimmaa niemen päässä pesemässä itteansä. Kundit sanoivat ei kauan. Sit se tsiikas niemen pööhä. Siellä Epan keittiön puolella oli kummallisia vanhahkoja gubbeja, jotka yrittivät kovin ystävällisesti "iskef' meikäläistä. Kaikki kyllä tiesivät sen ja vain hymyilivät mun tempuilie. Kyllä muutamassa minuutissa ehtii paljon syödä, jos on halu ja kova himo makeaan. Vau mikä duunimesta, hilloa ja jätskiä mahan täydeltä heti sodan jälkeen, ei olis uskonut. "kivijalart''päällä. Sähköp osti: tsilari@stadin slangi. Nyt musta tuli snyke kundi. foskus svenskit tulivat soittelemaan suutaan, yleensä silloin kun olimme Bikun kanssa kahden. Me sitattiin'tilloin tällöin' fönärin ääressä pimeessä ja kimuli touhus täysissä valoissa kundinsa kanssa. Nuolin kourani puhtaaksi ja vein noutamani tavaran friiduille. Melkein joka ilta sillä oli eri kundi hoidettavana. Käännätin Kalevalan j uhlavuonna värssyj ä slangiks. Vedettiin pitkää tikkua, kenestä tulisi "houkutuslintu". Pomo kehui h1väksi työntekijäksi ja kaverit h1wäksi duunikaveriksi. Sanoivat, että kyllä siellä Suomessa on kunnollisiakin nuoria. Eikä tässä vielä kaikki, kahvilan puolelta sain kaikki leivarit, jotka putosivat tai kaatuivat vahingossa tiskille. Joskus oli tosi tuuri, kun sain tuurata kahvilan myyjåähetken aikaa, sen mennessä veskiin. Sitte tuli meri vastaan s ekö kai slikko rannalla. Se heitti keldjut puihin sekä kengät stemun päälle. Löhtiessöän rääkäs huusi lieto Lemminköinen, älkää mua mokatko turhan t akii v alehdelko..
Det var Barnabo eller -ro, lekskålan på Fabriksgatan i Eira. "Revan" var nämligen en redi skåla med många kivåga korrl.r::.n några verkligt bra 1äDär var min skålabästis Sven "Långis" Långstedt, som gjorde sitt namn rättt.isa med sina cirka 185 centimeter. Samma höst den 30 november anföll buliga Sovjet sin lilla granne Finland med bl.a. "Pålle" förbarmade sig ändå över oss och gav oss en oförtjänt femrna. Paljonko kello on Grönholm. Inträdesforhöret gick dock rent ut sagt åt fanders och poängen räckte inte till för en plats i "Norsen". De va huisigt kliffa tider, för vi hade inga läxor. Som brukligt var, sä satt de längsta konderna längst bak i klassen. Vi hamnade på kvarsittning och som bonus att tentera våra obefintliga botanikkunskaper. Där fick jaglåra mig rita, teckna, måla, klippa figurer, modellera och limma med mera kiva under tantterna Bengelsdorffs och Märtas kunniga och uppmuntrande ledning. Jag slog med en pinne på en triangel och bulrade allt emellan utav tusan på en trumma. Nils Blomberg "Mr.Moto" von Bonsdorf, Henrik Christiernin, "Mikko" Mikander, 'Svenskis" Akerblom, "PåIle" Grenqvist, "Proppen" Yrjqs, Mikael Gyllenberg och "Petrus" Lindfors. Från bililen Jattas bl.a. 28 TSITARI o Skolaminnen från "leki s", "banan" och "rwan" t Iag var väl omkring 4-5 år när jag började i min första skåla. Han kom också gar-rska regelbundet till mig bak i klassen. Valborg Tennberg. Så hade vi en egen orkester. En händelse som jag kom att vara mycket glaidu över senare. Pekka "Pålle" Grenqvista botaniklektioner entusiasmerade oss inte ett skr.att. Opettaja, se on viisi minuttia yli kymmenen. Det fega mesaktiga anfallet mot Finland hade börjat. Min andra och "riktiga" skåla var Bangatans folkskåla "Banan", var jag började hösten 1939. Han brukade nan gang kasta av sig rocken och gå på händerna framför klassen. .-..,,;,:ttf, tL+tl:i|i. i:1 " ::,:l:' i:::r:r: :r.r'::i:. Dora Bit tait. En populär rnaikka var Iarl "Finskis" Louhija. r*-'.,' ::r:iiir:l= , rj:tt:ltij ..r. "Schanuli" Sundgvist, Stöende fr.v. Det var visst bara Pettersson som kom upp till samma höjder och jag själv med mina 187 centi. T.ex. luftangrepp mot Hesa. Det gav ju Långis och mig en fin möjlighet att snacka sinsemellan då lärarens resonemang inte intresserade oss. Erik Bergman, Jarl Louhija, Stig Lambertzen. Detta kom att dtå oss dyrt, då "Pålle" överraskade oss for tredje gången mitt i r'årt bondschackspel. Efter en mer eller mindre splitrad skolgång i "Banan" på grund av krigu sökte jag sedan till "Norsen" (Svenska normallyceum). |ag blev förpassad till "Revan" (Svenska lyceum) i Krunikan på Elisabetsgatan 13. " REUANS" LÅRARE 1 94849 Sittande fr.v." Kippen" Helenius,"Vasse" Wasströffi,"Loppan" .Alopeus-Lindholm . Jag kommer ihåg att skålans reksi kom blek in i klassrummet och sa "nu slutar vi skolgången och gär alla direkt heml Med hjärtat i halsgropen sprang jag hem medan sirenerna ylade och bombkrevaderna samt luftvärnsartellerismällarna hördes i bakgrunden
Våta sågspån ströddes pä golvena i kemisalen och vindutrymmena, varefter man sopade upp Fläsääo tsieguraa, bradariio metukkaao broiskuiubinoit, tekumekusla rbaa, ryynant... Det gav mig forstås pluspoäng isynnerhet hos bönorna. Bland elever som hade gått i "Revan" fore min tid fanns många kända personer. Av de skålakonder som gick i högre klasser kommer jag ihåg den nästan tvåmeter långa handoch korgbollsstjärnan Rainer "Stakan" Lönnfors. Under kontroll, sa jag. Detta replikskifte berodde på att vi hade exakt likadanna armbandsklockor. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. Han var både omtyckt och dven litet hatad. Leif nickade vänligt, som den gentleman han var, mot oss och gick vidare till sitt bord. Tasan Stadin parhait. En sådan kändis var Leif "Munkkiniemen kreivi" Wager. Förutom det normala skolarbetet arrangerade "Schanuli" bl.a. Där var "Henkka" Nyberg, Ove Saikin, Leif Katter (vars bror Berndt blev olympisk bronsmedaljör i femkamp), tystlåtne judekillen Semy Kahan, Kuj Wikgren, tvillingbröderna Halme, "Nalle" Hallbäck, Göran Fredin och många andra inte här nämnda kivåga konder. Skålans bandlvirtuos i landslagsklass var IFK-stjärnan Christian Rapp. Moto" von Bondsdorff, "Proppen' Yrjas, "svenskis" Åkerblom och "Spiken' Eklund. "Revan" var om inte annat så åtminstone en rätt så framgångsrik skåla i olika sportgrenar. g,,rlworog-...p7.g"g Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. Sportkillen Tor Grannenfeldt och mång, många andra. TSILARI 29 Niin on, sa Louhija efter att ha tittat på sin klocka. Kontrolera era klockor, för Grönholms och min klocka går rätt, sa Louhija till klassen och småiog förnöjt. btm;el. Vi är ju skålakaveri. Men det var ju min hemlighet. I verkligheten hade jag förstås aldrig träffat eller utbyt ett ända ord med den kända skådisen. Den färggrannaste läraren var nog i mångas tycke Viking "Chanuli" Sundgvist, som undervisade i geometri, algebra och kemi samt effektiv städning. c o m allt effektir,'t eftersom de fuktiga sågspånen band bra damm och smuts. I Kaj Grönholm "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. (0e) 774 33 477 www.chef_wotkins.com ma-pe 7-18, la 9-15 te htaan myy m al a@ c h ef w ot ki n s. Hans yngre broidi gick också i "Revan" och blev senare i livet redaktör och buli dirika i "Husis". Känner du Leif Wager. Stig-Olof Fagerström var en riktig businesman redan i skålan och tråka allt möjligt från tuggummi till yankeetobak osv. Sedan var jug framledes under en lång tid känd som "konden som var kaveri med Leif Wager". Bland de mest minnesvärda lärarna, förutom de här tidigare nämnda, kommer man ihåg "Kippen' Helenius, Stig "Tyskis" Lamber tzen," Mr. Ran påminner mig om en episod som inträffade ett antal år efter avslutad skolgång. För att fördriva väntetiden satte sig en av bröderna Halme vid pianot och spelade rätt så hyggligt någon svängig ragtimeeller boogie-woogiebit under stort jubel. c o m CHEF WOTKIN'S TEHTAANMYYMÄLÄ -MYYNTIPISTEET puh. Tjänare. städuppgifter speciellt åt dem som inte hade framgång i hans ämnen. En gång satt vi i det så kallade musikklassrummet och väntade på läraren Erik Bergman. Ett-tu-tre smög sig Bergman in och satte sig bredvid ragtimepianisten och så fortsatte de fyrhändigt under ett nästan öronbedövande jubel tills Erik Bergman skrattande övergick till mera klassiska tongångar enligt skolstyrelsens läroplan. Klassens primus var visst Berndtsson, en blek småväxt glasögonkonde. Bönorna i mitt sällskap var stumma av beundran. Så var där den blivande kända diplomaten Klaus Törnudd. Senare blev ju som bekant proffessor Bergman en berömd och erkänd tonsäLtare, fast inte inom boogie-woogie-musiken. (09) 774 33 44 I i h atu kku@ c hef w ot ki n s. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. Jag satt med några bönor och konder i Adlons bar då Leif W stegade in. Då fick jag ett infall och sa "Morjens Leif'l då han gick forbi vårt bord. Hur är läget, sa Leif. Charles Silfver var en bra bandymålvakt som jag skola med i IFK-juniorerna. Klart de, sa jag nonchalant
'W.$öe_u*€ Aleksis Kiuenkadun puistossa I 945.. 30 TSILARI a Gamlojafttoja Raija Tervomaan albumista Ylioppilaat
HKYL 5A, kundit 1952.. TSITARI Hämeentie Granathin kellon a//a I950. Hämeentie 37 kangaskaupltn edessä Rary ja Tuoui 1952. Kesäduuni, Valkoinen risti 1952
Elannon Näyttämö on iso osa Helsingin, Kallion ja Elannon historiaa. Siäl skuruun menijät stikkas gartsalle pitkii jämii, joita me sit sauhuteltii innolla. Myöhemmi mä funtsasin, et mitä ne olis tehny, jos ne ois päässy sisää. Sillä oli rautalanka, jonka päässä oli nartsa. Röökist viäl sen verra, et kyllähä me oikeetaki röökii vedettii, mut ei meil ollu vao |anne Näsman skrivas Kai Ekoselle aivan oikein, että yhteiskoulu Broban toimi nykyisissä Designmuseon tiloissa. Ihme ettei mitää tautia saatu. Nya Svenska Läroverket eli Lärkan, perustettu 1882, toimi vuodesta 1888 vuoteen 1962 Kaisaniemessä osoitteessa Mikonkatu 25. Kyl kai ne yritti skolessa tehdä meist laulajiiki, ku piti hoilaa kaikenlaisia isänmaallisia stygejä. 1: Kumman fyrkalla. Figgast piti panna kaikki kama pulsan päälle. Kerra tasattii vähä tilejä sen eukon kanssa panemalla dogin skeidat sen postarista sisää, mut ei se eukko siit yhtaa relannu: aina se kiusas meitä. Elannon Näyttämö on edelleen todella aktiivinen ja vireä. Vinkit uusista tiloista: Erja Kankare, puh. Eukko kyl heti hiffas mist se voda tuii, ja tuli ringaamaa dörtsin kloguu. 040 5609633, eija.kankare@adsek.fi I Ystävällisin terveisin Eija Kankare Tiedottaia diast saa sen kässän, et tän päivän skolessa roolit on vekslattu keskenää. Sit vaa äkkii kannu tä1.tee vodaa ja koko lasti eukon niskaa. Sen virvelin se tyrkkäs postarist sisää ja yritti kiertää nartsan ovenavausnupin ympärille. )os ei joku skidi mielllttäny maikkaa, se pani sen roskiksee stondaa. Hurtta lähti litoo eukko perässä. Välillä tarkastettii kaikkien taskut. Yks eukko ei oikein koskaa tykänny meiän touhuist. Myöhemmin kyl slumppasin sätkäkoneen, jolla rullasin omat röökit. S r)tkäkon e 5 luv ult a j a r ullap ap er ii. Nykyää mevostetun harrastajateatterin. Lopuks oli sen ajan idols-skabat spettarii varte: piti sjungaa yksin luokan edessä. Ei siit tul1u mitää, ku aina tönästii metski sivuu. No, eihä siinä muuta ku kipsi klabbiin ja tsebat handuun, ja klenkaten kohti uusia seikkailuja. krs:n vanhimman "asukkaan i Elannon näyttämö joutuu poistumaan toukokuussa 2009 vanhasta rakkaasta Elannon pääkonttorista. Mulle selvis vast myöhemmi, et maikkojen väkivalta oli rikollista, mut ei me sitä sillo tiedetty. Mun skole oli Bullan mutta se onkin ihan eri juttu. 2: Slumpataa vaa. Miten käy vanhan ja arI Moi, tässä pigni kommentti Eero Akerblomin juttuun Tsilarissa 612008 Uusi koulutalo valmistui Etelä-Haagaan 1962 ja koulu muuttui yhteiskouluksi 1971. Kun siirrl'ttiin peruskoulusys teemiin niin nimeksi muuttui Gymnasiet Lärkan. raa slumpata sitä. Eräski kundi kiipes himansa katsille ja dlyggas sontsan kanssa alas. Eikä kellekää tullu edes mielee valittaa mihkää. Jotain hlvin arvokasta ja historiallista on n1t rikkoutumassa. 32 TSILARI 1", i Oltii kilttel lapsii o Iloisella 50-luvulla talvisin sato aina hirveesti snögee. Siihe se kosari kyllästy ja lähti eukon kanssa lätkii. Kerran maikka tunki yhe kundin pö1.tänsä alle ja jatkoi opetusta aina välil futaamalla kundia. H1vät jämät blogattii viitikseltä eli kolmosen päättäriltä. Taidettii paremminki saada rokotus. VäIillä joku sai tsebasta sivalluksen taskulle: "mitäs täältä loytyy?'i Mut koskaa ei lö1.tyny mitää. Hesarista repäistii pala, joka käärittii rullalle ja päähän eldis, ja sit vaa röökaamaan. Ei me kyl skolessa mitää viisautta saatu. Sit se lähti hakee tsilaria avuks. Lopult kyllästyttii sen virvelöintii ja väännettii sen metski mutkalle. Sillo pitskulle bygattii aina lumikoija, jossa braijattii kaikkee kliffaa. Koulu oli yksityinen 9-luokkainen poikakoulu. Tsilari oli entinen vanginvartija, jota ilmeisesti vangit oli goutsannu mite dörtsi avataa siististi. Murteellisii laulujaki piti sjungaa, mut Stadin slangii ei h1väksltty murteeks. Etsimme uusia tiloja kantakaupungin, ja mieluusti Kallion alueelta. Kansiksessaki oli kova kuri, vaikka oltii iha kilttei lapsii. I Maj-Britt "Maippi" Järvinen. Lopuksi vielä yhden kamun opettama kaksinräppi 50-luvulta: 1: Hei, slumpataaks röökii. 2: Ei oo mulla. 1: Ollaaks ilman. Röökaamistakin koklattii. 2: Ollaan vaa. Mut ei me avattu. 2: Kumman vaa. Yks kerta oltii kamun himas braijaamassa, ku se hiffas fönarist et kyrde-eukko dallaa gartsalla. Kerraki se yritti usuttaa dogginsa koijaan sisää: "aja pojat pois sieltziil Kamu pani Hesarin flekkaa ja stikkas sen dogin kuonon etee. Siihe aikaa jotkut maikat oli iha greisejä ja väkivaltasia, ja lapset kilttejä. Olemme etsimässä uusia tiloja, mutta kuten varrnaan aw aatte, sellaisen löytäminen ei ole kovin helppoa. 1: Ei oo mulla. Seppo Palander Surullinen uutinen kohtasi Elannon Näyttämöä o Helsingin kaupungin Opetusvirasto on päättänyt irtisanoa Kaikukatu 2 C 6. Näftämö on toiminut samassa tilassa talon rakentamisesta, vuodesta 1928 lähtien
Kai mä nyt yhen voin ottaa,ku oon ollu jo nöin kauan ilman, mä aina funtsasin ja taas kävi just niinku mä oisin etukäteen voinu arvaa.Mä sanoinki aina, et mä oon sen blaadaamisen kans niinku vanha holisti, ku ottaa ekan, se on menoo. Fittimäist täs jutus oli se, et tartti röökaa salaa, ihan niinku joskus kakarana. Moni lupas mitä vaan, mä en luvannu mitään. Oon mä joskus tehny jonkun uuden vuoden lupauksen, mut ku sit hiffaa et niit ei pysty pitään, rupee vaan turhan päite ottaan pannuun. Samoihin aikoihin meinas henki sluutaa, ku nous ylämäkee. Tartti siis koklaa, et voisko polttaa piippuu.Äija tsopas mulle oikeen snygin piipun ja yks duunikaveri, ku itekki poltti piippuu, anto kaikki tykötarpeet. Mut pian röökinvetäjät sai siirtly klitsuun, monen mutkan taa. Ja niinpä himaan tulles eka duuni oli kaivaa röökit esiin ja vetää ekat savut. Ja on kai se niinki, et sitä täs iäs jo toivoo sitäki, et sais päivii lisätt1y tonne loppupäähän, ees muutaman. Mä lopetin röökin polton. En viel sillon snaijannu, et rööki tulis joskus maistuun parhaalt just safkan jälkeen. Paras ku ei lupaa mitään. Mä olin vetäny röökii melkeen neljä$tä vuotta, välil enempi, välil vähempi, tommost puolen askin vauhtii päiväs. Vähitelien mäki opin suunnistaan sinne, mut en pitkään aikaan skruudiksen jälkeen. Lukioaikaan tartti koklaa kaikkee, tartti olla cool, niinku nykysin sanotaan. Mut röökiin en koskenu, enkä koske, en yhteenkää. Lekuri ei iöytäny astmaa eikä sydänvikaa, mut keuhkojen toiminnast oli osa finis. En tiä, onks näist mun jutuist mitää jeesii niille, ku just n1't funtsaa sluutaa röökaamisen, mut kyl mun ainaki kannatti. Siel jengi tsittas roskiksen pääl tai stondas ja nojas seinään ja veti posket lommol bostonii, kenttii tai joku jopa norttii. Ja vaik mä kuin snaijasin, et se on dorkaa ja epäterveellist ja et fyrkkaa palaa ihan turhaan, siit ei vaan päässy. Onneks tuli nuorena duunattuu noit tenavii, ni röökaamiseen tuli pitkät paussit. Joskus sai snadisti dallaa, ku pääs penkoon kortistoo. Kukaan ei tullu kaveeraan, et älä rupee treenaan, jaat koukkuun, menee henki. Vähitellen ruvettiin kaveeraan, kuin epäterveellist rööki on. lotenki mä aina pystyin kehittään jonkun jutun, ku muka otti päähän niin paljo, ettei siit iiman röökii selvinny. Se oli snadi huone siin maikkojen virallisen huoneen vieres. Oli kuiteski yks lössi, ku voi välil lemnaa duunit ja häippästä vekka ja ne oli ne ku blaadas. Meit oli siel joskus välkällä toistakymment, ja ku sielläki oli taas parhaat trypit ja parhaat jutut, siel oli usein messis semmostaki jengii, ku tuli vaan porukan takii. Duunimesta oli iso sali, mis tsittas parikymment muijaa ja mä leimasin uusittavii säästökirjoi aamust iltaan. Mut eihän mun kärsivällisyydel askarreltu piipun kans. Pankkisalin etuosas tsittas lasiseinän takan tarkastaja, ku veti ketjus Klubii. I Raija Tervomaa STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET: l)B 6)C 2)A 7)A 3)A 8)B 4)C e)C s)B l0)B a ) a. Lopulta aina tartti rupee julkiröökaajaks, ku ei koko aika voinu uloskaan singraa. Joskus äijä frogas, et mitä sä yhtä mittaa käyt sitä koiraa kusettamas. a TSIIARI 33 . Yleensä mä retkahdin jotenki näin. Karseelthan se boston maistu, mut mitäs siitä. Mut kuin mä sit yleensä rupesin röökii vetään. Siit oli se hyöty, et sinne ei joka välkkä kerenny, joskus ei koko päivänä. Sen verran luupää siis olin, et kunnolla tartti skagaa, ennenku järki tuli knubbiin. Tai sit mä en muka pystyny keskittyyn vaik skrivaamiseen ilman röökii. Tartti treenaa röökiiki. Miks sä mummu poltat, ne tivas. Safka maistuu paremmalt, fyrkat sääst11'r, eikä jengi pääse kuittaan, et eksä ny dorka ällyvieläkää stikkaa tota röökii vekka. Sit rupes perheeseen tuleen snadii väkee. Mä olin just semmonen, ku Mark Twain kuulemma on skrivannu: Tiedän tupakan polton lopettamisesta kaiken, olen tehnyt sen satoja kertoja. |oskus mä lakon aikana panin jemmaan vaik joka toinen päivä askin hinnan ja fyrkkaa kerty ihan kivasti, mut ei sekää jelppiny. Ne on eri t1ypit, ku pystfy joskus vetään siggen tai kaks. Ja jos vastasit, ettet röökaa, sait päästöspettariin terveysopist kympin. Gifuaskii en oo moneen vuoteen slumpannu. Siel oli parhaat tyypit ja parhaat jutut. Mä pluggasin Hesarist, et "keuhkoahtauma jatkaa etenemistään, kunnes keuhkojen toiminta loppuu'l Mä olin ihan snärkkäri, ku mä täst bamlasin lekurin kans, mut se griinas, et jos mä oon kert röökaamisen lopettanu, se tauti pysähty siihen. Strittasinks mä öögaan enempi itteeni ku muita, sitä mä en oikeen itelleni selvittäny ja enää sen ei oo niin väliikää. Alkuvuosina Myllikän kan sikses maikoil oli oikeen röökimesta. Sit joku rupes blaadaan ja tarjos mulleki. Ei siit röökaamisest sillon päässy viel tapaa tuleen, mut sitte menin Postipankkiin duuniin. Mä olin ollu ilman kuukauden, kaks, joskus pitempäänki. Tai oikeestaan joku kyl varotti ja se oli meiän skoilen friidujen jumppamaikka, legendaarinen Elli, ku piti muutenki meiän terveydest h1wää huolta. Välkän jälkeen pantiin gifuu poskeen ja tunnille. SöRffiN FRIIDUN STOOREJA Uuden vuoden lupauksia o Vuos vaihtu uus vuos ja uudet aatteet. Sen kämppä oli yleensä savust harmaa, mut se pysty silti tsiigaan sen fonarist, et jengi tsittas omal mestalla ja teki duuninsa. Muijien vessa oli mesta, mis voi röökaa. Oltiin syksyllä lähössä kahen snadin friidun kans etelään reissuun ja lupasin neideille, et ennen sitä mä takusti lopetan. Kai se bonjas miks, vaik se oli niin fiksu, ettei käräy.ttäny. Ei ku kiskalle slumppaan lisää. Yhen lupauksen tein kaheksan vuotta sitte, ku toteutuki heti puolen vuoden pääst, mut kuiteski saman vuoden puolella. Tuli uus vuos 2000 ja rupes kypsyyn h1vä päätös. Ylppärikeväänä se frogas terveysopin tentis vaan yhtä asiaa: Poltatko tupakkaa. Seuraava vuos meni nikotiinipurkkaa jlystäes ja sitä seuraava jenkkii. Se on yks mun mun elämän parhait päätöksii. Mä rupesin harrastaan röökilakkoi ja tein niit yhen toisensa perään ja ain oli huono omatunto
34 TSILARI a fanzon, Edvard "Eddu": Palss kanis, Iitski kalis !{lli4ÄS{lNEftI t ]anzon, Edr.ard "Eddu": VilliVallila ro Kulmala, Teppo: Anna pois nrwr kitarain Rehn, Leif: lassenfrån Gammeli Tervomaa, Mattsson: Skloddit braijaa Lehtiö Nlattsson, Eki: Griinatae kinrpassa Sannamo, Torsti: Kundina Hesassa -.flygaajana krigussa Lasse Liemolqn juhla-CD c#+r.-€.ll# ]läkelä, fuhani: Stodin vndi slangisanakiria Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja G -tffikffi@ ffi Pohjola, Arvo: Himffineri Rehn, Leif: Gammelin jnnnu Somermäki, farmo: Stadin Slangin Kuudeshuone: juhlajulkaisu: Sar.jakrokir.ltr Niin gimis on Stsdi SnadiPumpun CD-levy CD-Ievyt Kauluspaita Tervomaa, Raija: Mutsi jamö Tervomaa, Raija: Oho kallistr kotia rt "il'. il #l'" ..,.. I :1 t! : e"* I 'iiä,.Y::|t-' -',-;ffi :dit:'\ ..r -,rlä# Pöytäviiri iuiin' ' ' gimis 0n st4di". I l Mieskuoro Mestarilaulajat CD-levy Lippis ArmyJippis Onnittelukortit. r*$ r:'' ;,
STADIN SLANGIN OMAT KAMAT Hinta Tilaus/kpl Lippikset: E Musta E Army-lippis, musta fl Army-lippis, hiekka B€ []kpl T-paidat Koko/kpl: XS fl-, S E-, M E-, L [J-, XL tl-, XXL tr8€ Ekpl Raitapaita: musta/valko, harmaa/musta Koko/kpl: Sn-, Mtr12€ fl kpl Miesten lyhythihainen kauluspaita Koko: kaulus 4142 25€ tr kp lsännänviiri 50€ n kp Pöytäviiri 25€ ft kp Pinssit Stadin Slangin pinssi 2€ tr kp Gimis on stadi-kortit, 5 kpl 1€ tr kp Autotarra 3€ n kp Lehtiö: Niin gimis on Stadi 1€ tr kp KIRJAT Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ Dkpl Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila 15€ []kpl Lasse Liemolan juhlakirja 30€ Ekpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa B€ Ekpl Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10€ Ekpl Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja 55€ [kpl Pohjola, Arvo: H imaföneri 10€ Ekpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12€ []kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10€ Dkpl Sannamo, Torsten A.: Kundina Hesassa flygaajana krigussa 17€ fl kol Somermäki, Jarmo: Kuudes huone -sarjakuvakirja 12€ Ekpl Stadin Slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi.. Tilauksista peritään painon mu kaiset postitusku Iut.. Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin: Jos on epäselvyyksiä, ota yhteys toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00-17.00, puhelin 7741041. 10€ Ekpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 20€ Ukpl Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia Bygattiin uus hima 1B€ Ekpl Tervomaa, Raija ja Mattsson, Erkki: Skloddit braijaa 13€ Dkpl MUUT Lasse Liemolan juhla-CD 2A€ tr kp GD Jörde-Juge 15€ D kp CD Stadin styget 20€ n kp GD Duo SnadiPumppu: Slangi on swengiä 10€ tr kp GD Mieskuoro Mestari-laulajat: Mestarit Stadissa 15€ []kpl M imino Art slangikortit Skidi n-, Häät D-, Onnittelu E-, Rafla fl2€ Dkpl Tilaajan nimi. TSITARI 35 v^ ö I I I I I I I I I I I tI I I I I I I I I I I I I I I I I I I I \, crb TUOTTEET VOIT TILATA MYOS POSTITSE
En da hade han fittats tiräcklit tyckte ja. Vi hade fyra klasser i folkisen o allti va de nån gammal maikka som dalla på gåisan bara for att de int sku bli aa STADIN SLANGI ry:n JASENHAKEMUS E Osoitteen tms. De ble fort slut på en gång. Fylla i alla möjliga löjliga papir, skriva alla möjliga juttun o ännu fylla i matematiska tabeller som 1 plus I e 2. Steffi kalla vi honom, Stefan från Ågeh. Han kunde int stänga munnarin alls! Nu va de ja o som börja studa, hade ja slagi sönder hela kunden. Sen kom de där me att man sku börja dona läxor o hiva veck sin fritid. Som vanlit så va ingen maikka där. 09-7741041 Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka: Sähköposti: Synt.aika: Synt.paikka: Sukupuoli: Etrrlies JzNainen Poikkeava jäsenmaksu: E Koululainen E Opisketi.;a Paikka Hak.nro: Aika Allekirjoitus Maksupv: Jäsennumero: Liittymismaksu 15 €. Nu va de på tiden o klara opp några saker. Käkan som hade hoppa ur led på någo sätt blödde så perkele. Ful va han allti men nu va han ännu fulare. (koululainen tai opiskelija 5 €/v.). Di tsiiga väl att allt va redit o ingendera futa varandra. En rast staija vi på grusgåisan breve brankkarsteissin. De va int många som bruka göra de, men han va en av dom ta. Puh. Men att nån Steffi sku påminna om del Skula int rikit ihop... Nu va ja i pisse funtsa ja tills ena brankkaren kom o jeesa. Jäsenmaksu 20 €/v. Nu börja han o studa. Sen först kom maikkan som ingeting sku ha hänt. Man ble nästan örbannad att de fanns kloddar som int ens kunde plugga o skriva, o ändå börja skolen! Tack vare dom fick alla andra sen dona läxor hima. Nångång hade man hört orden hurri o hörökorva på egna gåisan så de va int någo nytt. De va allvar nu. Flesta to de ganska iisit utom en kunde som kändes värre än en böld i reven. Ingen maikka syntes till men ett par brankkare kom o tsiiga pä vår matsi. Efter 2-3 minuter börja vi bli ganska kuitti när ja ladda en knytnäva rakt i Steffis nylle. De plåga mej flera år som lort. Sen börja han vrida Steffis nylle o me en liten knyck fick han käften i skick. Vi hade ganska kiva jäng på klassen. Rastena va int alls så liffa som i lekisen när man braija ute o mest kom in för att shagga o sen goisa en timme. Perkele så svårt! Shaggisen va kivogast. De ble en blodi kragis. |a valkka de senaste. Sen börja de hända! Några gånger hade båda hunni kibba varann på käften fore bådas klyFvare blödde, fast de brydd vi oss int om. Nästan som Disneys Dumbo-elefant som kunde flyga me öronen. muutos (muista jäsennumero!) Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Vi hade en buli ring me kunder omkring oss, Steffi o ja. Tsiiga man på mej bakifrån som snadi så va boltsin som en vingmutter. Jävlar va hon va forbannad! Vi hamna dalla ti jumppasalens dusch o tvätta blod o ) r I I I I I I I I I I I I I I I v d\ Nya kaippare r nya problem r Första dagana va intressanta, allt va nytt. Han bruka allti fittas åt mej om mina öron. Om de ändå ble de så skaga di så att di tsiiga nån annanstans. Skolekledjuna for ti skit när rotsiknappana flyga i luften. Liffat att när nån käftades så visste man int om man sku börja sliiba eller tokka på gurkan. Han skuja tsirra så han visst va som hade hänt. Dom kunde stailin att ta bättre spettare redan då. Då blev han o tsiiga me käften på vid gavel. Di dalla mest me småfriiduna som va revaslickare. 'i a::r:=+':l TSITARI 37 kragis. Täytä tekstaamalla ja ilmoita täydell i nen posfios oitteesi !
Man kan funtsa hu många råttor mer vi sku ha i Stadin nu om vi int sku ha knäppt live av elva stycken då. Han fick nån idis sen att han sku skula hima ti maikkan. Råttona donar ju råttor som kaninerna donar kaniner. Trolitvis sket dom på sej o loda me svansen mellan klabbina ända ti Valkka för att int få på käften. Syntes på smaile hela resten av dan. Int före vi hörde ett helvetes ylande som lät som själva fan sku ha vari loss. När man senare ha plugga svenska aviser påstår sveduna att Stokis har mer råttor än mänskor. Ia sku ha skämts ögona från boltsin! Sitta där som nån värre revaslickare. Sen va de bara att paina hima me ett papir som sku underskrivas. Han hade slumppa ett par baislare o nu sku ja sitta me maikkan, hos henne, på borkka eller tsaju. Eller kanske ändå int så rakt for Pepe som hade skota träffa ett söndrit poslinsfat varifrån skote studsa i reven på Henkka! I alla fall sliiba han o yla när han börja loda hima. Kändes säkert guta... Nu va farsan fitti! Ja fick tokka dörtsin ti min kämppä i bose tills han hade lugna sej. Vi tsiiga ren när vi kom ti strantsun att man hamna vara både snabb o stärä för att skota ihjäl någo råttor. Fyra av oss hade låna sin farsas luftare o två hade ena jävla stritsor, som säkert sku ha funka redan i vinterkrigu. Man skaga till o me snadit att di kommer på oss o biter, men allt funka bra. Vi hade så jävla liffa att ingen ens kom på att tsiiga va klogun va. Fast forst räkna vi råttona som hade kola, di va elva sfycken! "Int så illa pissat me så liten kucku" sku farsan ha sagt om han sku ha veta. Vete fan va di bamla men han lugna sej lite. Då va de nån som kom att tsiiga att klogun va lite före ett. Farsans da va räddad. Artsustrantsun vimla av råttor o vi kloddar beslöt sen en gång att paina på jakt. På sönda skuja farsan mej hima ti henne me sin bilika. Vi hiffa att nu börja de bli kiiru att paina me luftarna hima. Arabia-fabriken skuja en massa gammalt skit o poslin dit, o de gjorde hela grannskapet o, fast mera i smyg. Dom budjar visst i kloakena o e nästan blinda o klaniga. De staija någo om att vi fick två timmar jälkkäre o de sku bli på lörda efter tolv. Nu hade vi tid o dona mycky som vi kanske int hade hunni me tidigare. |ävla mäsis att man int ble i bose, för fem minuter senare kom staran själv hima. Ja ha aldri förr eller senare sitt så buliJäsenhakemus Stadin Slangi ry STADIN SLANGI RY TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Stadin Slangi ry maksaa postimaksun ga råttor som där fanns! Någo kattor så man jost aldri där. De va Henkka, den snadigaste av oss, som hade fått ett skote rakt i reven. Vi fosökte nog foklara att hon int behövde göra de for vår skull, men int jeesa de. Råttor vimla de sen desto mer av. Vi va sex kunder som träffades vi nietiden när solisen redan staija högt. Måsarna flyga gärna omkring där o trivdes me guta shagga, men mest ändå råttorna. De blev en lördasmoron när farsona o morsona hade shingra ti done. 38 TSITARI ': r+*{}t sand veck från nyllena. Åtminstone om di e normala. Råttona alltså. På lörda satt vi o lyssna hu fan maikkan hamna sitta där två timmar bara for vår skull. Nu hann ja just o just hima fore honom o tokka tibaks hans luftare. I Leif Rehn Råttfägarna o Äntligen börja första kesisen o vi fick våra spettare. Fan om nån i klassen sku ha veta. I Leif Rehn I -r, I I I I I I I I I I I I v db
ar.:n:i,:i TSITARI Nsv-SS*ssss=s=Sss=ss=*sRsSSs==*<Ss=SSs-E-"sSSs KAUHUKAKARAT PORTAIS SA Ei siitä tartte välittää. se on vain Karjusen setä, ja se ei tykkää tapsista.., (Originaali Risto Mantovani, Hetsinki) 39 K\LL'r XU"ile WB 6.1 .57
Tsökais uirden fiuden jos tarvis tai uusii kledjuja tai kävis vaikka skönellä vähä tsiikaamassa. Jos taas vastaukses kaikkiin oli ei, Hyposta saat fyrkilles parhaat talletuskorot, riskittömästi. ffyffm kmfuwsf w*me# sås# "trssff#pesrs*#ff?u* $mr#sss#, ffi s$dswsndsra ja Yrycårefum#rusx fuss$åF?mss#. jm fsse* &.**$ynxssxst. (09) 228 361 hypo@hypo.fi www.hypo.fi. Sfues$mm* prsf;å$ eeses$s f*s åaypps;åaåx spmn##tr. ffi#s s ffF#% Jgffi,-&ffi##wA ?l !1 i1 ii S*m#sm Krum#$ & ffirs$#ss g Ksmff&mm f*$sfa#, fuasm$as# sa# $#ru&&sor: F #*f s**$ s$a#fftuem$$*$ P ffi*sdjemf s*# #ffi#s fua#ses#å#s . #mfus fyrkmre ffms?s msmm wa#$s$ feruFrkaaF Kannattaaks se sniidailla vai oisko kliffempaa, jos ois hiukan enemmän fyrkkaa handussa. n/t ,vl t !J lf I ", I i ,g[g TFL. Matti lnha, Toimitusjohtaja, Vasiksen kundeja Suomen Hypoteekkiyhd istys Yrjonkatu 9 A I PL 509, 00101 Helsinki puh. Kyl sä tiedät