i@*l ,E = H .ff I ,.ä "l= .=å, H.å i '#; -gC =äg å; ry**.**ae+qs'* fu,å "."" Kl iffaa vffislååa äffiX ffig. ',€ ''i : "l;! ,i ,t!l ' F .;:i ; :ll: i lt l a: :_j:==* tl!!l j## '€€ *9.
Taikemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Nei niinku oikein bonjaa sitä, et ku stadilaisil ois kliffaa stadis, niin sillo muutkin härmäläiset ja jurbaanot rupeis funtsii, et kantsis flyttaa stadii, ku niil tuntuu olevan siel niin kliffaa. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Säm#ä ämrää** kmä$ää Heikki Laurell joulukuun Tsilaris skrivas tai ennusti, et tulee kova talvi ja niin tulikin. Voi olla, et niin käy. Enne vanhaan noi Stadin dirigat, suunnittelijat ja muut arkkitehdit on ollut aika boskoo jengii, ku nei ole bonjannu kui tärkeet olis, et stadis olis noit katettui mestoienemmän. Mut jos Stadin keskusta muuttuis katetuiks handelimestoiksi, lämpöseks, valoisaks Stadin buliks olkkariks, jos ei ois frysis, nii sillo Stadi varmasti finnais kaikki markkinointiskabat kaikkien kans, koska Stadio kuiteskiStadi. Ja tuli sen verran kova, et kantsii viel täs helmikuun gasefas jatkaa samasf aiheest ia f u ntsi i stadille om aa talv i strategi a a. Skrivaa Tsilariin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Säh köposti : tsi lari@stad inslangi.fi Dirigat tietyst voi frogaa, et miks stadilaisil tarttis olla nii kliffaa, ku niil kuiteski on jo toi stadi. Täs on kyse niinku tost viihtymisest, et ois kliffaa. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Onneks toi assaki on katettu, ettei tartte enää venttaa stogee satees, Sit non kans ruvennu snadisti eldaa, siis lämmittää noit kartsoi, jossain Aleksil ja Pohjoisespal, mut aika snadisti toistaiseks. 2 Pertti "Pemu" ry:n pj. Et miks. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Funtsikaa nyt: esimerkiks tuol eteläs, jossai Turkis ja muis mestois, niin kaikki bulit handelimestat, basaarit ja muut ovat katettuja, niil kaikil on katsit. Mut mites on Stadis. f ääl dirigat on funtsinu, et ei Stadin kartsat tai tortsit tai muut handelimestat mitään suojii tai katsei tartte. Onneks nyt on ruvettu Stadiiki duunaa niinku talvikondikseen, On bygattu noit maanalaisii konkei, jos on snyggei handeleit. Keskustassa sä voit dallaa Stokkalt Forumiin, Kamppiin tai steissille ja sit on noit citypasaasei ja muit snadii kartsan pätkii ku on jo katettu. HWÄÄ VUOTTA 2010 Tsilarin lukijoille. Ja sit stadiin flyttaa uutta jengii, tulee lisää duunimestoi, handelii, kaikkee duunaamist ja stadi tulee entist bulimmaks ja stydimmäks ja kaikilo entist kliffempaa, Siks Stadiin tarttee duunaa lisää lämmitettyi kartsoi, arkadei ja basaarei, I isää gal lerioit, katettu i kävelykartsoi, kauppakesku ksi i jois on katsit glasarist. Tosi stadilainen diggaa Stadii tietyst joka vederil, mut vois ton diggaamisen duunaa kuiteski snadisti helpommaks. Non ruvennu kuiteski bonjaa kui paljo kliffempaa stadilaisen on dallaa kuivil kartsoil ku dallaa moskas ja snöges. Kyl stadilainen osaa tsöbaa vaik se snadisti frysaiski, et stadilainen tarttee ton suoran kontaktin tonne himluun, et ku oikeest blosaa, o galsaa, niin sit jengi bonjaa et kui stailii o olla osa tota luontoo, Dirigat itte tietyst tsittaa kaupungintalol ja hieroo niitte magaa ja tsiigaa glaiduna fönarist kui ulkona on galsaa ja blosaa ja jengi dallaa kaulus pystys ronttaamas niitte ostoskassei. No, siks, et ku siel suulperi skriinaa niin hotlast, etnei voi blisaa eikä tsöbaa mitää ku on niin hotlaa, niin siks niitte suojaks on bygattu katsit, Ja ku sä dallaat jossai Roomas tai muussa bulis eurooppalaises mestas, niin siel sama juttu ja lisäks niitte kartsoil on arkadit, siis etteijengi kastu ku himlust tulee vodaa. Nythä Stadin dirigat skagaa, et noi lähiöiden handelikeskukset, ideaparkit ja muut mestat finnaa stadin, et jengi skujais biligoilla noihi ideaparkkeihin tsöbaa niitte kamat, et Stadin keskusta muuttuis niinku autioks. Lasse wffi&tu&ffiffi s l$ ffi Mustonen Liemola 050 585 B9B5 Päätoimittaja Stadin Slan$i P*rnur: Bääkårj*iåuxs Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2010 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 1 5.03.20'l mennessä. P-u. Lehden nimi Tsilari tulee sanoista "till säljaren", joka tarkoitti lehteä, sähkcisa nomaa, jonka yhden kappaleen mwntitulon sai myyjä pitää itsellään. Koko Aleksi vois kattaa glasaril, melkein koko citi
Ekin seurassa Koko Yuosl ffi' "1 --\a-..\ \ \ .',i !A ' "o"'o'o*"i*''''*t' 4r' # -3*: ' t" { trfffi:tuFtfuffir. ------------26 Kaitsu n muistoki rjoitus--:------26 Larun linkki----------27 Minne mennä Stadissa?---------28 Everstin talvikriku-----------------29 Stadi froogikset-*-*-:------------30 Fotoskaba 1 I 1 0---------------------30 Fotoskaba 6/09 vastaus----:--31 Pyhän Henrikin tsyrkka*---------31 Stadin kliffat mestat------------32 Sörkän friidun stooreja-----------33 Stadin Slangin kamoja----------34 Myynti h i n nasto--------------------35 Snadi skagis-------36 Jääkarhujen metsästys---------36 Jäsen hakem us--------------------37 Stadin mestat---------------------38 Stadi froogiksen vastaukset----38 Karin piirros-------------:------39 ' T,4å:3 å h* 5 L"Åru il å ru il}fu'4Å $ il å ru,&Kv\1il: ruTffi ffig ä Eki Mattssonin piirrokset ja ajatukset ovat kanssasi koko ensi vuoden, joka päivä. Tiedustele Slangin toimistosta. Alö missoo Loskiaisjortsujo! Pääkirjoitus -------------2 Mattssonin Ekin alkupala*------3 Stadin Slangin hallitus------------4 J äsen postia-------------------------5 Bamlausdirikan lööppi--------------6 Hallituksen uudet kasvol------6 An kaa lysnaamassa---------------7 H elgen stoori-------------------------8 Stoori Kuntseilta----10 Korkkija Nappi------12 Stadilainen maailmalla ------------1 4 Snögee regnaa--------------------1 6 Elämää Sadikan villoissa:------1 6 Tzubu päästä----*------------------1 I Gamlat anonssit-------------------1 9 Kippis on Stadissa Hep!---------20 Stadin skvettamäel----------------21 Tietokirjai I rlat pal kitsiv al-----21 Tony Viikinki Halme--------------22 Pe I ottava Stad i-------------------24 Kaltsin skuru-*-------------------25 Mikä helkutin Sautski. wffistu&ffitr s l€ ffi affssonin Ekin alkupalat kMJ d#.*k 112010 SISÄLTÖ Rundoovo stebori ei kosvo nurts i i. Kalenteri perustuu Ekin tunnettuihin piirroskuviin ja h u u liin
karvi nen @el isa net.fi J.ASHhIffiT Erkki Nordberg puh.050 431 7123 enordber@welho.com Gata Mansikka-aho puh.046 810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Pekka Kurvinen pekka. håÅ.Lt*tTU$ Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. 050 585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh.0400 428325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. pemu@ TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. 040 506 0954 ra ija.tervo maa@ kol u m b u s.fi Erkki Nordberg puh.050 431 7123 enordber@welho.com Timo Pakkanen puh. 4 STADIN SLANCI ry c:n PTRUSTITTU I Å G 'l 00H t*t.--t" a --tJJ Yhdistyksen tarkoitu ksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. (09) 774 1041 toi m isto@stad i nsla n g i.fi tsi la ri @stad i nslan g i.fi www.stadinslangi.fi TSIISiSTO AV*$NruA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 äsuL&ffix * ls ffi PAATöäMITTA-'A Pertti "Pemu" Mustonen puh. ilmari.jokinen@stadinslangi.fi M##SK4f Perjantaina "g 4.ffip.qpx ffi YSTAVANPAIVA! Tiistaina x ffi.#z"xffi"H ffi klo 18-21 LASKIAIS. ku rvi nen @e I mio.fi Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@helsinki.fi Pia Snellman pi a. Kämvåän göwE#seäfiä". 050-59 259 64 santaclaus@kol u m bus.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari puh.050 344 81808 PAINOPAIKKA DMP Oy hä Å1fi-åTtJS äffiT ffi Lasse Liemola Puheenjohtaja Kimrno Karvinen Taloudenhoitaja Hannu Heiskanen Varapuheenjohtaja Cata Mansikka-aho Jäsen Erkki Nordberg Jäsen Pekka Kurvinen Jäsen Pia-Snellman Jäsen llmari Jokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. 050 512 5077 ki m mo. snel I ma n @kol u m bus.fi TOllVläSTS ja TSILÅRIN T'EE!V!ITLJS Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. foRTSUT! Hernarisoppaa, näkkärii, laskiaispullaa ja tsufee
klo 18.00 -21.00 Laski a isjorot / Slang itreffit Käpylän työväentalol la Slibarin hinta 10 € sis. I I moittautum iset toim istoon Lauantaina 20.2.10 Teatteri red u Hämeenlin nan kaupunginteatteriin katsomaan bulin suosion saanutta "Villit vuodet" näytelmää, joka kertoo Vexi Salmen ja lrwin Goodmanin värikkäistä vuosista. TIETOA YHDITYKSESTÄ KOTISIVU.'EN O$OITE: w,shdflmsfemgfi,ffi AftNEfrSffi TSfrEARre*N Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h köpostiosoitteeseen : ts i lari@stad i ns lan g i.fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. wffiffitu&ffi$ € ls ffi ' Tiistaina16.2,10. Torstaina 11 .3.10 Uusien jäsenten ilta klo 18 Ravintola Laulumiehet, Tiistaina 16.3.10 klo 17.30. Matkan hinta 62 euroa maksetaan toimistoon tai laskutetaan. kahvin ja pullan lA s E AV P O S T rA Sfadin omilla TIEDOT TAPAHTUMISTA SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET . 040-727 4938; rkk.stadi@gmail.com ensi tilassa. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Toimitus. hernerokkaa, näkkärii, laskiaispullan ja borkat. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Teatterin jälkeen ruokailu Hattulassa ravintola Parolan Rosollissa. Vaestösuojelumuseo. Siltavuorenranta 16 B, 00170 Krunika Opastettu kierros kestää n. Resoluutio: 300 dpi:tä säh köpostiosoitteeseen : tsi lari@stad i nslan g i.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. '1 ,5 tuntia Hinta 6 € sis. 5 5tu, .a =å ^..'*'ä# Sla nsi rv:n kofiflviitta llmoittautum iset llmaril le. 19.00. TILAISU U KSIIN ILMOITTAUTUMIN EN JÄSENEKSI LIITTYMINEN . Matka alkaa Elielinaukion takaa, tilausbussien parkkipaikalta klo 12.30 ja paluu on klo n. Käsin kirloitettuja tekstejä emme j ulkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. llmoittautumiset: Ritva-Kyl I i kki Ku piai nen, puh. llmoitukset: PD F-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset
Mulla on stydi fiilis, et tästä tulee meille keväinen megajuttu. Myös Stadin ääntä kuullaan: Liisa-Maija Hertto, Kaupungintalon näyttelykoordinaattori lupautu messiin. Tosin snadisti myöhäss, yhdistys perustettii 14.9.1995. TSILARIN toimituskuntaa täydennettii, Arska Soisalo ja Outi Pakkanen jättäyty vek, Eki Nordberg, Raija Tervomaa, Olli Anikari, Mikko Seppälä ja Kari "Sautski" Sautero duunaa paprun Pemu Mustosen liidaamana, Buli tänks Arskalle ja Outille teidän tähänastisesta arvokkaasta duunista, toivottavasti olette jatkossa messissä skrivaamassa kliffoja stooreja. Pekka Kurvinen Syntynyt 1958 Boijen Sairaalassa Bulevardi 22:ssa. Mutsi on meille kaikille bestis ja on päiffi= vänsä ansainnut. Murisijoita on toki ollu eli lähinnä ne, jotka jäi ulos eikä päässy ineen. Meillä oli neljä jakopistettä: slangibyroo, Paavalinseurakunta, Kampin infopiste ja Kaupungintalon Virkainfo, Lisäks niit dilkattii slangitreffeillä ja Hagiksen hallin joulutreffeillä. Kiitti Virvelle ja koko toimkunnalle, joka viime vuonna luotsas ja funtsi näyttelyn raameja Nyt on operatiivisen toiminnan vuoro, len!ii tarvitaa erilaisiin jobeiirin, niist kerrotaa slangitreffeilja Tsilarissa tarkemmin, MUTSION BESTIS. Mä oon skrivannu sitte mm. Affu Tannerist ja kupleteist ja shungaan mä itekki Sakilaisissa. Suku on Käbiksest, skolet kävin Agelis ja Haagas (Tyttönorssi!)ja nyt mä budjaan Brentsikas. 6 dBffi ":" ".' ...?,..{ , /r/,r, , /" ,, /lr" / ,.,.'l .i r .t/.({/.{tt r /(':/.,1.r/,t, .o .. Se vietetää äitienpäivän mer-keissä teemalla "MUTSI ON BESTIS". UUDETAANET Slangin uus hallitus on pitäny ekan möötin ja tehny tän vuoden toimintaa varten tarvittavii päätöksii. Budjaan lnkoossa. Ressun käyneenä kauppatieteiden maisterina ja majuri evp:nä työskentelen itsenäisenä liikkeenjohdon konsulttina. 7,-:;:-: Kliffaa kevätvintterii koko jengille, helmiku ussa treffataa laskiaisjoroissa Käpiksen byggalla ja slangitreffeillä Juttarissa. Ne, jotka oli pluggannu bamiksen lööpin lokakuussa, osas froogata libareita slangibyroosta. Kliffa fiilis näkyi ja tuntui sekä lysnaajilla, että staroilla, About kakstyysaa stadilaista oli messissä ja feedback on ollu enimmäkseen ylitsevuotavan positiivista. Slangijengin nyya häppening on perjantaina, toukokuun 7 päivä-nä "Sanä Kartsalta" tapahtuma. Meitä syntyperäisiä stadilaisia on siirtynyt paljon kaupungin ulkopuolelle. Pidetään yhteyttä!. Ne on todennäköisesti samat mestat ku joulubiisien ltbarien jakopisteet, Sinä, joka pluggasit tän bamiksen stoorin finitoon: Kun tapahturnan libarit tulee jakoon, ryysaa heti hankkimaan omas ja varmista mestas. Timppa esittäyty tammikuun slangitreffeillä ja valloitti slangijengin bamlaamalla perustamastaan KHPV:sta eli KOHTUULLISEN HUTIKAN PYHA VELJESKUNTA, On rentoo porukkaa niinku slangijengi. Olen myös ikuinen opiskelija: tällä hetkellä väännän johtamisesta väitöskirjaa Vaasan yliopistossa ja opiskelen suomea pääaineenani Helsingin yliopistossa.Yhdistyksemme hallituksessa toimin tapahtumatoimikunnan Häppiksen kaupunkijå museodirikana. ,1. Stadin Slangin jäsenenä olen vuodesta 2000. Harrastan kalastusta ja lenkkeilyä. Tahdönkin edustaa tätä vahvan stadilaisidentiteetin emigranttijengiä ja saattaa porukan toimintamme piiriin. Ja just nii siin kävi, hissaa mä pluggasin. Meidän palautesivuille on tullut sekä kiittiettä kritiikkimeilejä. Ne on todennäköisesti samat mestat ku joulubiisien libarien jakopisteet, Sinä, joka pluggasit tän bamiksen stoorin finitoon: Kun tapahtuman libarit tulee jakoon, ryysaa heti hankkimaan omas ja varmista mestas. Jotku ih-metteli että eitienny libareista ja kysy mistä niitä sai... Joskus snadinä mä brassäsin elmä meen yliopistolle ja pluggaan itteni dokuks. Stadin mestat näyttelytoimikunta uusiutu. llmari kerto myös missä muualla niit oli dilkkiksessä. Mä olin ite skrivannu bamlausdirikan lööppii: Libareita dilkataa etukätee kumpaankin 800 kpl, ni kaikki mahtuu tsittaa, Kandee siis.pluggaa mitä bamis skrivaa, siitvoijoskus olla jopa jeesii... Proggis bygataa mutsiaiheisista snygeistä biiseistä ja kliffoista stooreista mutsista. Kaikki kakstuhat (2000) libarii menijakoon. Tapahtuma järkätää yhteistyössä Stadin Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa ja tapahtumapaikkana on Tuomiotsyrkka. gsm 050 58 58 985 HALLITUKSEN UUDET IGSVOT V Mikko Seppälä Stadin Slangin jäsen mä oon ollu jotai kymmenen vuotta. Slangijengin ohella kannan hallitusvastuuta Liikkeenjohdo_1 konsultit LJK ry:ssä. Mutsi on meille kaikille bestis ja on päivänsä ansainnut. Proggis bygataa mutsiaiheisista snygeistä biiseistä ja kliffoista stooreista mutsista, Tsyrkkaan mahtuu 1300 henkee joten ilmaiset libarit dilkataa taas etukäteen. Näyttelybossi shamlaa itelleen oman jengin tähän projektiin. Hallitukseen lähdin messiin t<u [ierirota frogas, vaik lifterat on vähissä ku noi skidit on nii snadei ku koittaa jiftis, ni slyyttaa vi{is mut kyl mä oon ainaki Tsilarin kyhäämises kybäl messis. Näyttelypäälliköks nimitettii Timo Pakkanen, Outin broidija "Suomen virallinen joulupukki". Stadi on aktiivisesti jeesaamassa . Tsyrkkaan mahtuu 1300 henkee joten ilmaiset libarit dilkataa taas etukäteen. Avoliitossa, lapset 14-vuotias tytär sekä 4ja2-vuotiaat pojat. Mulla on stydi fiilis, et tästä tulee meille keväinen megajuttu. Lasse Liemola Bamis lasse.liemola@liemola.com. L wsffitu&ffiK €f-ffi ffi lSaurlausdi t'[ [..an löö tr l] t meidän kolmatta slanginäyttelyy joka järkätään yhdistyksen 15vuotisfestariden merkeiss. {l U U DET AAN ET KANDEE PLUGGAA MITA BAMIS SKRIVAA Viime vuoden lopussa meil oli tokan kerran megahäppis: SNYGEIMMAT JOULUB|lSlT, joka oli taas jymymenestys, kaikki ei mahtunu tsyrkkaan, vaik meillä oli kaks tilaisuutta
6'z "+ å,: -te *. ia KuLf TUUR tyHosrts vuooestn res:.'J:. Kuului muuten tää Stadin tunnetuin punapää Tarjakin olleen Lintsillä. Wwryeegads ffpc,rs*mfr* å9, ##Si# Ff*fs,'ffidi Fr*ggis; Lipputilaukset ja liput: Slanqin bvro'o'sta, Hämeeintid 67 tiisiaisiri ia torstaisin klo 14-18 puh.7741041 tar meili: iorot@stadinslanoi.fi tai Kampin kefi uR$n-lfiunffi nistä Jär1estää: Stadin Slangin Häppis' Teksti: Atte Luoma l )) /t "u'/Å ,.a'*. Eläinten ystävä. ffepsf#Å. Ei muuten onnannu muillakaan. ;:'t nvt sil on snadi klvwari ':t'" # nurt Klywafl ia snadisti fyrkk yf sil on.snadi kl' { sil on snaot Ktvw; mut bulisti fyrkftåa! ikffiari ;'l -#i .:.: {1 t \ t' i* l-tt sL/-Ltu 1'1, [] L Å -t-titi . Ja ei kun dallaamaan Steissille. Yffiäfu&ffiK SIS # &ruK&& tuWffiru&&tu% Meiänkin jengi oli Lintsillä -59 lysnaamassa Paulia sen aikasen maailman suurinta popstaraa. Sen jälkeen yritettiin skodata friiduja. Mä päätin koklaa, muttei siit mitään tullu. www.stadinslangi.fi o{'r lz € . Konsertti oli tosi kliffa. +:å *1 äå-{H KLIFFAA VUOTTA 201 O!. Oli Känsä, Jopi, Jaska ja mä. Kuunneltiin DIANAa ja LONELY BOYta. tJllll nt Y Y Y(lI t s2 ,fu;' ia snadisti fyrkkaa, +iåå*.. IIUNAPAAT POTTUILEE' ffiTffi.K*r:fuffi TOIVOTTAA Pia Snellman Paljasjalkainen helsinkiläinen kuudennessa polvessa, aito stadin friidu, joka rakastaa Helsinkiä. kla 38,00,-21,#fr r7 k t iff a a j o rts u m u saa,\' ylläriproggista årpa*f å # #, Hinta sisälfää narikan, proggiksen, näkkärin, hernesopan, laskiaispullan ja tsufet, :*', / qER1NNE. Pienyrittäjä, jonka sydämen asia on viedä yrittäjyyyden edistämistä eteenpäin. Niin me sitten nelistään alettiin konttaa ulkolavan edusg\ E €r" buli.klyyn4qi å talla ja löytyhän se sieltä. Sitten joku astu Känsän tsengan kantapäälle ja Känsä alko huutaan:" Kenkä hävis!" Heti oli kolme tsengaa ilmassa mut kaikki oli naisten tsengoja. Jengihän on tietty Töölön Sinisten HUKKA-vartio, josta oon muutama vuos sitten Tsilariinkin skrivan n ut. .4,". Sinne oli tullu myös friiduja Lintsiltä ja monella oli Paulin nimmari skrivattuna käsivarteen. Steissiltä häippästiin Espresso-kahvilaan, mikä oli Kaivotalon must mesta meille snadeille lättiksille. Jengiä oli Lintsillä enemmän ku IKEAn avajaisissa ja luut rutis. Mulle oli kundit kertonu, kuin friiduja skodataan. ,t* *
Vietin skidinä kaiken ajan tsittaamassa kuorkkikuskien mukana kuskaamassa halkoja ympäri Stadia taloyhtiöihin, sairaaloihin Ja liikkeisiin, esim. Ekbergin leipomoon. 8 $åad å å aå r**s: t*xäyrååå;åJä, å-**åg* å-€åkar: h4*nriåqss*n syr:åvi juxhar:s"*issa$åå*å:å 2ä.*."3 *5'3 F{*å*ingin Eka kotini oli Ruoholahdenkatu 14. Otaniemeen, 3. Tapiolaa alettiin byggaa 50luvun alussa, niinpä farja päätti latkaa Porvoosta tulleilla busseilla tsöraamista Tapiolaan ja Otaniemeen. Munkan kautta Taprolaan, 2. Kffi$tu&ffiffi S lS ffi Fotot:OlliBull ffiKqffi Kuskeista yks oli tosi stydi "naistenmies" joka aina välillä viipyi vähän kauemmin kuittaamassa halkokuormaa. K*qua $äåkä kuss: *åå, r:iin pääå *ååå, "ffi ffi * **ffi kyå åä s,vr":åv;:,v a's: i *gå*r: k å i * i kaå å *t". Hän kiersi ympäri Suomea hankkimassa koivupuuta j a puut 1ähetettiin Stadiin. Liksaa bungattiin, kun vaunu oli purettu. K*ffi hås": *$3$3t puhL{rnååffi j* kr*uåå # * h ilå"f,avan, *åäa * r: xyr:ä_.våryå r: ai så* * k E å g: i kaå å e" äår"::ä *tåå p*jan $Lå*sl**ää*. Faijani liiketoiminta alkoi Itämerenkadulle perustamastaan Halkotoimi-nimi se stä firmasta. Hän myi Halkotoimen ja Espoon Auto Oy:n vuonna 1968ja keskittyi skutsinhoitoon, joka oli faijan rakkain harrasfus. ,g ":f**1'''1"' ',.*"ffi:* F q4t, d1r 4ffit" ' * *.*ro *;.**"re*%å@gg'Ä 5x ffi ffi tffi ;ffi 3.fruI*: * F.*s. :.' -filf;* ';x1". meni Otsolahden kautta ju 5. Tapiola kasvoi nopeesti ja farja perusti Espooseen oman yhtiön nimeltä EspoonAuto Oy. Faija oli tullu osakkeenomistajaks 40-luvulla firmaan nimeltä Linjavaunu Oy Norrgård, joka sleppas Stadin ja Porvoon välistä henkilöliikennettä. oli varanumero, 4. Muistan vielä bussien numeroinninki: l. Mutsi yritti pistää mut Ruoholahdenkadun leikkipuistoon puistotädin hoitoon, mutta hatkasin sieltä heti ekana päivänä takasin halkotoimeen, koska autossa repsikkana oleminen oli paljon kliffempaa, kun leikkiä puistotädin kanssa. Faija oli syntynyt vuonna 1910ja tehnyt ikänsä paljon duunia. Siellä koivukuormat purettiin käsin halkotoimen varastoon ja jeesaamassa oli kaikki Länsisataman "puliukot", jotka teki faijalle päiväduunia. Perheemme smiittas Tapiolan Otsolahdentielle 1957. Oravannahkatorille. Tää kuski, Ragnar Rosenber g eli 92 -vuotiaaks ja ehti olla 12kertaa kuulutettuna avikseen, mutta koskaan hän ei kuitenkaan ilmestyny kirkkoon, vaan perui haat arna viime hetkellä. ruffiL s:aåså*s^*ktånåknåå4. Mun ei auttanu vahttaa, koska silloin olisin taas joutunu puistotädin hoitoon
Piti saada taksifirma. ekonomiksi, systeri 1ähti matkatoimistoihin duuniin. Kaup antekotilaisuudes sa hiffattiin, että firman kassasta puuttu 200.000 markkaa. Tää on ollut opettavaista aikaa ja olen hiffannu, etta tdndr pdivdnå invataksikuskin työ on tosi vaativaa duunia. ä \-htiössä oli 2. Tähän asiakas vastasi, että tietaå ja että se on maa. Opiskelun tapahtui useimmiten öiseen alkaan, koska työskentelin silloin Porvoossa päätoimisesti ja kesäduunina hoidin maanviljelyksiä ja metsänhoitoa. Nimi oli kuulemma tullu siitä ku Espoossa on suo, jonka nimi on Arkniitty. Rakennutin yhden täyspitkän invavarusteisen bussin, joka toimi sekä linjaliikenteessä että tilausajossa. Masa ilmotti, että Telluksella on ainoastaan yks ihminen, joka ttetåd mikä auto on romu ja tama ihminen on HÄN itse. ''HÄNDÄRIT,, Nimi Arkniityn kuljetus muutettiin Oy Handicab Ab:ksi joka nimi tulee ruotsinkielen sanasta handikapp : rajoite, liikuntarajoite ja englannin sanasta Cab: taksi. Ei auttanu, taksifirma oli slump attava, etta sais taksiseteleiden tilitysoikeuden. Linjavaunu Norrgårdin liikennealueeseen kuului myös Sköldvik, joka paisui niin, että myydessämme vuonna 1984 Norr_eårdin ja Bussexpressin, oli yhtiössä 67 bussia. Pedersin tila (jossa nyt korjataan bilikoita), jonka isäni oli slumpannu Porkkalan luovutuksen jälkeen. Myynnissä oleva yritys löyty Espoosta. Kun kysyin, että eikö tässä operaatiossa pyörätuoli ole kovilla,, niin broidikset vastas, että jos tuoli hajoo, saa asiakkaan tuolin viennistä Ortonin korjaamolle, taas uuden matkan. TSEH-AffiE,EI,*$ Faija kuoli liikenneonnettomuudessa Il.l2.l9l0, mennessään leimaamaan metsäänsä Pernajassa. INVATAXIT Kiinno stuin inva-alasta j o \uonna 1979. Tyhmä kun olin niin kysyin viela, etta mitä näillä Warreilla tehdään. Nyt kun tätä juttua skrivaan, olen ollut itse pitkästä atkaa taas "tatin takana". Siinä oli uudelle invataksiyrittäjä1le eka koulutus ihmeelliseen invataksimaailmaa. Myöhemmin valmistuttuaan dipl. Bussexpress oli 1984 Helsingin seudun bulein tilausaj oyritys. Toisella kuskataan firman omaa pyörätuolia ja siitä laskutetaan erikseen, jot asiakas tarvii paikan päällä tuolia. KOULUTAXIT Autokalusto oli alussa tosi vanhaa Ja kun sillonen ajojärj estelijä, Tynkkysen Masa perehdytti yhtä uutta kuskikan drdaattra invataksikuskiks ja kun heppu uskalsi arvostella MB Sprintteriä siinä slepatessa, että "herrajumala vaihdekepin sivustahan näkyy maantie"! Masa tokaisi vaan, että älä sinne katso, katso etees. Pyöräfuoliasiakkaan viemisessä Transporteriin mua neuvottiin. Masalla oli tapana sanoa kuskeille ja etta "älä sie mieti, mie mietin" silloin, kun joku yritti ehdottaa j oitain muutoksia aj oj ärjestelyyn. Kerran kun joku asiakas tilatessaan kyytiä puhelimella valitti,, että teidän autot on romuja, niin Masa kysyi, ettd Itetaäkö asiakas mikä planeetta on Tellus. Yllärinä tajusin, että tietämättäni olin slumpannu myös nakkikiskan, jonka broidikset kuitenki sitten itse otti hahuunsa. Olin joka tapauksessa ostanut Arkniityn kulj etuksen, jossa oli 2 tosi epäkäytännöllistä VW Transporteria, joissa pannu oli takana, yhden automaattilaatikolla varustellun MB 307 jakaks Wartburgia. Samalla perustin Nongårdin bussiyrityksen rinnalle vielä firman nimeltä Bussexpress Oy. Broidikset jotka myi yrityksensä oli kuin eri maailmasta. 9 Yhtiöt olivat 1990 -luvun alussa tosi suurissa vaikeuksissa kun menetimme j oitain koulukulj etusaj oj a. Veikko Kauppiselta -rä-r iiliili:;,lTl ffi& ko Kauppinen Ky. Meille jäi faryan kuoleman jälkeen hoidettavaks Porvoossa oleva bussiyhtiö, jossa sillä hetkellä oli ll busaa. Yrityksen nimi oli Arkniityn kuljetus Oy. Kävin intin l97I-1972 ja pääsin myös Hankenille, josta valmistuin vuonna 1981 kauppat. Toinen oli niin skeidanen että kärpäset pörräs äijän ympärillä ja toinen taas kävi joka ilta ruusukylvyssä. Aluks hoidettiin systerin kanssa kimpassa bussifirmaa. Kelpaiskohan nykymaailmas sa yrittäj äkurs s iksi . No, kauppahinnasta vähennettiin 200.000 markkaa, mutta siitä aiheutuneet veroseuraamukset olikin sitten taas oma tarinansa. Taksiyhtiön ostossa tuli snadeja ylläreitä vastaan. Samalla Warrella käydään myös tsekkaamassa Pitäjämäentien ja Turkismäentien risteyksessä olevan nakkikiskan keitinvedessä olevien nakkien lukumäärä. maisteriksi. Broidikset tsiigas toisiaan, että eikö toi todella tajuu. Gubbe, joka oli palkattu nakkien myyjäks oli doku, joka saattoi skruudaa nakkeja salaa, niinpä nakkien lukumaarä oli pistokokein ajoittain tsekattava. Olen slepannu koko syksyn skolekuljetuksia. Ongelmana yaan oli, ettå asiakkaat halus bungaa matkansa taksisetelillä ja mulla ei ollu mahkuja vastaanottaa seteleitä, kun ei ollu yhtään taksia. Toisen kaupan, johon ei kuulunut niin suurta dramatiikkaa tein vuonna 1987 jolloin ostin invataksia ja yksi 16-paikkanen bussi. Tivatessani broidiksilta rahojen kohtaloa, niin "ruusukylpymies" vastas, että r'elipoika avas kassan vieressä fonarin ja tuuli vei fyrkat. Puhelin mpes tuuttaamaan. Mutta sitten vielä oli yksi "Warre" jolla kytättiin Marian tsirran kohdalla, ku Mikko Mäkisen bilika sleppas Espooseen päin, että se ei vaan ota paluukyytiä Stadiin. että asiakas viedään selkä edellä bilikan sir,uoven viereen ja kuski menee itse matalaan autoon sisään ja tempasee pyörätuolin asiakkaineen sisään. 'dd. Sitä lähdettiin smyygailemaan niin, että Mikko kyllä tiesi, että häntä seurataan
Budjattiin ensin mummolla hyyryläisenä ennel kuin saatiin oma laåva Kuntseilta. Vallilan leikkikoulu, Sammatintie v. Se kesä oli elämäni parhaita aikoja, kutittelivat päivittäin ja pukivat kledjut päälle, mutta siitä en digannut koskaan, kun päristelivät huulia edessäni, pläsi oli ainaihanmärkä. GeeBee oli budjanut meitä vastapäätä Anjalantien toisella puolella ja niiden pitskulla oli lekari, mitä käytiin. Hiffasin heti seuraavana aamuna kovasta döfiksest, et jossain flekkaa ja sen meinasin heti tsekkaa. Siellä ne tsittas kuin kanat orrella niillä penkeillä Ja joka kundilla oli smirkarinyytit handussa. { 7 € arvoisen Stadin Slangin ry:n etus*telin, Lahjakortti on voimassa 2010 loppuun. Pelkäsimme seinän taka-na, että I audasta bygattu väliseinä brakaa, se oli kuin kamelin selkä notkollaan, kun vellokset paini. 1955 H_-&hfiffiffi MffiruSXNru. Stadin omat "makkikuskit" kävivät skeidat tytrj entämässä. Silloin jo tajusin, voi jumatsukka hei, olen Stadissa. Silloin siellä oli duunissa maalari "Herra Sutinen". Anj alantiellä mummolla. Olin nyytissä, en päässyt fönariin tsiigaa Steissin eldiksen savuja kesäkuussa 1950. Me broidin kanssa goisattiin samassa bunkassa ja mummo löhösi omassaan. Ensin ne aloittivat hoilaamalla Rillumarei -laulujaja illan mittaan arna ke skenään kovasti flatdaa. Aukaisin simmut ensi kerran ja heti piti ruveta dokaa bulista tuutista. : *i *q q I rt t A r q / q ! !Å / 1 A '\i*; '*-*L*--*å*L**å--*r\ptre'/\* o * krt"* a oL * \Fbtr6 q41tort17t./,, u * / *U \"/ *./ *\"/ \t Pal kåtsssffi åT?e nvkvi seäx å;åsenen rekrytolriti{afuåaåila 1"7.ä#{}g 3{}"6.äSX ffi väåisemä aåk-*p+ uuder"s jäsenen fuam$ckåmisesåa. Viikonloppuna, lauantaisin kun duunareilla oli viikko täysi, meidän naapurin veljekset alkoivat aina dokaa kippurahäntää tai yhdentähden Jallua. Lisäksi arvomme 2 hengen ulkomaan lomamatkan henkilöiden kesken, iotka hankkivat våhintäan viisi uutta jäsentä, Jokalsesta 5 hengen rekrytoinnista saa lisäarvan arvontakoriin, ..1 JASennanKKila saa t0Katsesta uu0esta rasen maksunsa maftsaneesta jäsenestä palkinhoksi fi ffi ffiarv*s$& f$ygam3 #äx kBåffa. Mut roudattiin sporalla Valkan Kuntseille budjaa. Siksi siinä seinäIlä ei pidetty mitään, eikä siinä olisi mikään pysynytkään. Aamulla kuka lähti duuniin ekaks, goisasi dörtsin edessä järjestys oli joka yö tåmå, lähtöaika määräsi mestan. Asuttiin ekassa kerrokses sa ja farjan duunikaverit kolkutti ikkunalautaan tsepalla tar stikkas stebareita fönäriin, jos lähtö tuli yöIlä bluuka -tar sandausduuniin. Kompostikatos ja skitu oli pitskulla, mistä myös voda roudattiin ämpärillä luukkuun, mikäli ei ollut putket jäässä. Fatja, mutsi ja faljan broidi latttalla. Herra Sutinen ja Eden-hattu Kerran mentiin Anjalantien yläpäästäja sieltä Sammatintietä kirj astolle päin j a ensimmäisestä porttarista ineen, siis GeeBeen pitskulle lekariin. 10 S€mmrå Keeså€s#ååcm 5 #*åtuåvxxåäm Oli nasta vuosi 1950 ja iltamyöhä11ä tupsahdin maailmaan Naistenklinikalla. Faija oli Stadin duunissa silloin, Lipastin Arskan piirissä Tölikassa. Saatiin oma luukku Päästiin muuttaa Kuntseilla omaan luukkuun (Kangasalantie l3-19 as: 208), aivan mummon viereen, väliin 1at vaan skitukatos. Ruvettiin broidin kanssa fudaa sillä Iidenillä Kuntsin pitsku 1952, Jäsenhankkii iokaisesta uudesta jäseq' bqr i i rr . Kundit tuli hakemaan sitä duuniin kuorma-autolla, missä oli lavakoppi. Se lähti päivällä hakemaan tsieguraa hallis ta Kangasalantien ja Sturarin kulmasta tai "kippurahäntää" ripasesta, mutta jätti "Iidenin" jotenkin siihen hollille, kun duunatessaan käytti paperista tsuikkaa. Oli puulämmitys, kaikki oli snadia, yksi hellahuone ja meitä oli huushollis sa kuusi henkeä
Pekka ja PätkäValkassa Mäklärin skole ja Kuntsin kentsu olivat aivan vieressä. SF kuvasi niiden filmiä siinä pihalla, taisi olla jotain kohtauksia elokuvasta "Ketjukolarissa". Heimop äätlikölle j ykeä Oltiin "kukkulan kunkkuja" siihen alkaan, kun budjattiin siinä Kuntsin yläkulmassa. Toukolaan päin oli buli rotko, alhaalla oli siirtolapuutarha-alue. Sen veffan varmaankin oli joskus ollut /rolotna sisä1läkin. Sotainvalideja oli paljon 50-1uvul1a, ne muistelivat menneitä ja nuoremmat stikkasi siinä vieressä sgrubuu. Autettiin siinä vielä sitä tikulla pohjaan ja yritettiin peittää mokaamffie , kun pelättiin, etta "Sutinen" löytää komean valkoisen Edenin. Kuntseilla pidettiin naapureista jopa niin hyvää huoltz, että kerran joku soitti Stadin sosiaalitantat meille. ,.4" ffi arr, .WLK --q ål *** ',i!. 11 Onneksi Joulupukki oli tuonut pilleristagan ja nurmarit yhta alkaa ja stagasta pääsi snadisti ottaa tukea, ettei heti lipannut. Paholaisessa oli polkimet etufillarin molemmin puolin, vauhti kiihtyi ja klabbit lähti polkimilta veks, en kerinnyt sotkee niin lujaa kuin olisi pitänyt ja skabari karkasi käsistä. Sopu syntyi myöhemmin, kun sen "Prinsessa" rupesi tarjoilee meille kloddeille fibeleitä, siihen lopetettiin. Me lähdettiin kuuntelemaan radiosta Markussetää. Lämpimät muistot j äivät silti Kuntseilta. Skotsa flykas suotaan buliin maalipönttöön ja upposi sinne hiljakseen kuin Titanic. "Pikku Pietari" jutut ovat kaukana Kuntsien karusta todellisuudesta, ei tarvinnut luulla mitään. Pätkä oli yleensä jonon perässä, Pekkaa en niinkään muista 1956 (nämä kertomani toilailut on lopullisesta versiosta leikattu pois). Rotkon alareunassa, niin sanotusti "hollilla" budjas joku "Heimo", sillä nimellä niitä kutsuttiin. Oli sanonut, että pojat jäätyvat siellä kämpässä laetta mutsimme ei ole pukenut tarpeeksi lämpimästi kloddejaan. Paloihan siltä pelihousut ja farla joutui sille slumppaa nyyan tilalle. Erikoinen tapa tuli vielä mieleen, kun kyläiltiin vanhalla Holmbergin mammalla mammalla oli Lapana panna suolaa kahvin sekaan. Tietysti sitä harmitti vielä enemmän, kun Kuntsin kundit pitivät hevostakin niin halpana. Posket oli glesana pitkään griinamisesta sen maalarin ilmeen vuoksi. Päällikkö dyykkasi sieltä läävästä kuin Hamblee Boogart, dörtsit paukkuen. Ltpatttin kerran oikein kunnolla, kun etufillari meni skurukiskojen spooriin. Oltiin taas Paavalinkirkon vieressä olevalla kujalla laskemassa mäkeä alas Ja alhaalla sladattiin muka makeesti. Lippasin oikein kunnolla. Kentsulla käytiin kesäisin altaassa pulikoimassa ja talvella skrinnailtiin. Tsimmaamassa käytiin Arabian rantsussa useasti. TSSL&RH 'filS & heti, toinen oli byyrissä ku Mauno Rintanen ja toinen latasi menee ku Rytkösen Aulis. Kerran kerättiin stebuja ja bulimmilla kundeilla oli oikein muutama skaijari megessä, stikkailtiin niitä niiden katolle, ropina kuulu ja ventattiin taas sitä Päällikköä, milloin siltä palaa pussihousut. Ei faqa siitä suuttunut ) vaan vei meidät myöhemmin fudaa Ravikselle, KäPa-Boltonjoukkueeseen. ,.*"b# rS* d. Siellä kyllä elämän arvot loksahtivat kohdalleen. Oltiin siinä Hattulantien puolella, aivan aidan vieressä, jopu vilahdetaan elokuvassakin muutaman sekunnin. Tsiigattiin ja griinailtiin ja huudeltiin sieltä yIhäältä vielä kannustushuutoja: "hah hah haa, kun naurattaa javiiden pennin hevosella ratsastaa". Tehtiin joskus sille "HeimopäälliköIle" snadia jykee, sillä oli hienot ratsupoliisi Kinghaitarijatsarit ja stailiin kuuluvat pussarit. Sie1lä kentsulla oli sellainen pitkävartinen T-muotoinen bluuka, jota vindissä työnneltiin, jos oli tullut yöllä snögeä. Mentiin sinne aina faijan fillarilla, toinen kloddi stongalla ja toinen pakkarill a. Pitskulla starat skruudas savusilakoita penkillä Ja kehuskeli keskenään aina siitä, kuinka paljon kelläkin oli sirpale rta jaanyt s o dasta. Kyläilymme jäi vähiin ainakin mutsin osalta, mutta faijan kanssa kyllä jatkettiin, saatiin "KisKis" karkkia j a suolakahvia vuonna 1955 Kuntsilla. Polvissa oli useasti laastarit, kun tsombailtiin Valkassa. Louhi-leffassa tsiigasin ekan pätkän, Prinsessa Ruususen. Käynnistin ja olin niin kuin Curt "Curre" Lincoln Eltsussa. Tuli ilta, aurinko laski Käpylän raviksen taakse ja "Prinsessa" oli povannut Päällikön kopukalle menestystä huomisissa raveissa. Taisi olla Liljan Kari, sillä oli kolmipyöräinen paholainen ja vaihdettiin sen kanssa menopelejä. Filkalle otettiin jotain armeijan kenttäharjoitusta ja Pätkä steppaili viimeisenä jonon perässä, ämpäri sillä oli välillä päässä, välillä sen toinen klabbi oli ämpärissä. Jollain oli tsepa ja joltakin puuttui koko klabbi, hurjia juttuja kuunneltiin. Muistu sellainen tapaus siitä skolen pitskulta, kun tsiigattiin Pekka ja Pätkä elokuvan tekoa. Päällikkö sai rauhan leiriinsd ja rtnnakkaiselo Kuntseilla jatkui. Tulin huulet töröllään ja kundeilla oli hauskaa. otCurrett Lincoln Kuntseilla Sain ekan "Asfalttirokko"vehkeen, potkulaudan. Taas Tölikaan paikattavaksi tikkejä leuka täyteen. Huulet olivat märkinä, kun päristelin menemään mäkeä alas viltsisti. Lähti aina kipuamaan sitä hemmetin jyrkkää rinnettä ylös, älyttömän koYaa, oikein "ryyd loikkaa". Kuntsin kundi Markku Poutanen 4* 1 ,a w &
Aamulla pojat heräsivät, kun muutama mamma lampsi tienvierellä maitotonkkineen, olivat ilmeisellä maidonhakumatkalla. Siihen atkaan kuppilatoiminta vaati aina portsarin ovelle ja Napin kurottaessa j asson syöttöaukolle ryntäsi portsari paikalle. "Mihinkähän toikin ukko on taas menossa", tuumi Korkki ja jatkoi skruudaamista. Nappi oli juuri päässyt armeijasta eikä ollut vielä aloittanut töitä, joita oli kyllä siihen aikaan enemmän tarjolla kuin tekijöitä, joten Napin ei tarvinnut olla työpaikasta huolissaan, aatteli sitten hakea kun säästöt loppuvat. Niinpä he menivät Kappakeskukseen Ja kun myyjä tuli kysymään mitä herroille saisi olla, niin Korkki vastasi ennen kuin Nappi ehti älähtää, "tämä poika tarvitsee uudet polvihousut" . Nappi sai lievää suuremmalla käärimisellä sekä muutamalla narunpätkällä housut pysymään aika hyvin kulj ettaj an j alassa, etenkin silloin kun hän istui pyörän pää11ä. "Mennään vaan", Korkki vastasi," mut an mä skruudaantän sopan ekaks". Suunnattiin tielle numero 13, joka oli Korkin mielestä huono enne ja läheltä se pitiki. Jonkun aikaan matkattuaan tie kulki pitkin. "No koeta kattoo, ettei ne sit pääse tekee niin", vastasi Nappi ja sihtasi kolikkoa. "No, onks niil tämmönenki," vastasi Nappi ja esitti sotilaspassinsa. Ensimmäinen yö vietettiin Porvoon seudulla. Lähtöhetkellä Nappi keräsi vielä tarvittavia työkaluj a j a nappasi mukaan pitkän ja paksun köyden. "Mihin hemmettiin sä tota tarttet", kysyi Korkki, "ihan furhaan, vie karmeesti t7laa." "Sitä tar1"tetaan, ku Mokba hyytyy feeluun mestaan", vastasiNappi. Napilla oli itse säveltämät ajovaatteet, vähän turhan reilu öljykangastakki ja HKR:ltä sosialisoidut sadehousut koko "2". Armeijan jälkeen hän oli ollut pakollisessa harjottelutyössä ja piti nyt lomaa ennenkuin aloittaisi varsinaisen työnsä SuomenYleisradiossa. Haminaan tultiin niin myöhään illalla, ettå majapaikaksi kelpasi tienvierellä oleva lato, johon oli pinottu lumiaitoina käytettyjå keppejä. "Ei se siit oo nii kii, mut se bensamakin åIjä haittaa". "No skruudaa äkkii ni lähetään", sanoi Nappi. REISS{IALKAA S eura av arla aamuna kuppila episodin jälkeen molemmat olivat lähtövalmiina suurelle Suomenkierrokselle. Lappeenrannan jälkeen Nappi sanoi Korkille: "Eiks tää itäreuna oo jo nähty, lähetään toiselle puolelle Suomee." "Nyt jo", vastasi Korkki ihmetellen", eiks meidän pitäny kiertää koko maa". Korkki oli syömässä soppaa Hietalahdenkadun kuppilassa, kun Nappi käveli ohitse. "Jaaha, vastasi mWJå, sellaisia meillä ei valitettavasti myydd, tåmd on herrain pukumyymälä." Tarina ei kerro, oliko myyjä vakavissa an v ai noudattiko vain myyjäkoulutuksen käsikirjaa jossa asiakas on aina oikeassa. "Nii joo, mut kyl mul tankkaaminen käy vaikeeks mis hyvänsä", sanoi Nappi. "Ä1ä kuule kakara mun kans ala temppuilee" kiljui portsari. Kun kepit kasasi näpsäkästi pinoon niin niiden alla oli ihan mukavanoloinen ja rauhallinen paikka, jossa lämpöä tuotti ajovarustus ajolaseineen ja nahkakypärineen. Korkin syönti kesti niin pitkään, että Nappi päätti ottaa tsufeet odotellessa ja kun siitä jäi fikkaan mukavasti pikkurahoj a, niin Nappi päätti käyttääne j as so on. Tarina ei kyllä kerro, miten paljon onnettomia säästoj a artnerjan jälkeen yleensä oli ja kuinka onnettomat ne olivat alun perinkään, mutta ainakin riittivät vielä lämpimän kelin ajaksi. "Niin, oks kakaroil tämmöstä," kysyi Nappi ja näytti ajokorttiaan. 12 ffi#trfud{s gffi ru#fftrs Korkki oli käynyt teknisen opiston Hietalahdessa ja mennyt sen jälkeen armeijaan. "Ai miten nii, et sä saa korkkii auki", kysyi Korkki. Lopulta lämpimät kelit kyllä kestivät puolet pitempään kuin säästöt, mutta tdtmdtarina ei yritäkään o11a mikään kauppaopiston talousopas joten keskitytään itse tarinaan. Seuraavana päivänä suunta oli Kotka, mutta Haminassa jouduttiin viettämään vähän enemmän arkaan, ku sielt hitattiin kliffa friidu. Varmaan Haminassa vielä nykyäänkin kerrotaan ensimmäisistä humanoidikokemuksista tai lapsia pelotellaan lumitolppien kätköissä piileskelevistä maahisista, jos ei lautasta syö tyhjäksi. Nappi oli senkokoinen koripalloilij a, ettävielä paljon myöhemmin kun he taas dallasivat Stadissa, ni Nappi sanoi ettarttis nytskit byysat. Heidän ensimmäinen suuntansa oli itä, tarkoitus oli kiertää itäreunaa pitkin ylö s Suom ea ja p alata läns ireunaamyöden alas. Kun pojat heittelivät lumiaidan tolpat päältään ja Y$$tu&ffiä SIS ffi /# ajolasit päässä ilmestyivät mammoj en eteen kuin maan alta, saivat mammat hätäisesti jalat alleen ja sinä aamuna taisi aamukahvi olla ilman maitoa. Hetkeä myöhemmin Nappi staijas pöydän vieressä, kun Korkki nosti p aataanNapp i kysyi, " Mennääks kiertää Suomi". Portsarin naama kalpeni ja hetken nieleskelyn jälkeen hän änkytti, "A-anteeksi herra, meidän o-on oltava täällrä ni-niin tarkkoja tar me-meiltä menee luvat". Napin pyörä oli 1948 mallinen CZ, ostettu Hytösen Maralta ennen armeijaan menoa. "Kuka bensamakin ärjä", ihmetteli Korkki, "tsennaat sä jo kaikki eteen tulevatki makin rasva-aptnat?" "Joo, kyl mä tsennaanetne kaikki haluu gasost Szrkkaa ja mult alkaa olee fini." No, yhteistuumin sitten päätettiin suunnata länteen, liki Suomen paksuimmast kohdasta, mut Suomeehan täs oltiin katsomassa, ni näin se fuli tehtyyperusteellisesti, pitkälle meen vaan en korkeelle, niinku entinen maalantuumi. "Tommosiihan on nykyää kaikil tenavil, ku motskarikortin saa jo kuustoistvuotiaana", jatkoi portsari kiljumista. "No ei se ny niin vaikeet oo", vastasi Korkki", eikä nåa nyt mitään skruudaa ja ku tullaan alaspäin ni vapaallahan ne rullaa". "Tää11ä ei kakrut pelaa!" Huusi hän naamapunaisena. "Joo eiks me olla jo kierrettyki, mut ku must tuntuu et fuol pohjoses on vaikeempi saada gasoo. Korkilla oli hyvät varusteet ja luotettava pyörä, 1950 mallinen Mocba, Tähtinimellä Suomessa paremmin tunnettu
Keskustasta sellainen löytyikin helposti, lupaavasti nimeltään "matkustajakoti Rauha". Nappi näki takaa mitä oli tapahtumassa ja huusi kurkku suorana että "varo", mutta eihän Korkki mitään kuullut. "Kas tässä". Savolinnasta otettiin suunta Jyväskyläan ja sieltä oli tarkotus tähdätä Poriin, kun Yyteris on kuulemma vilt mimmei. Matka jatkui kohti etelää ja Turkua ja ilta alkoi pimetä, eikä sopivaa telttapaikka ollut vielä löytynyt. Ilman tulosta Nappi keräsi kalavehkeet reppuunsa ja kiipesi pyörän päälle polkaisten sen käyntiin. "Juu, huone on juuri kohta valmis, odottakaa vielä hetki rauhassa". "Täh". "Eihän meil mihinkään, kuhan täs ollaa kiertämäs Suomi". Ilta pimeni pimenemistään kunnes oli pilkkosen pimeää ja pojat päättivät pistää teltan pystyyn tien lähellä häämöttävän heinäseipään viereen. Keskustan risteyksessä poliisikomisario kiinnitti huomionsa kahteen motoristiin, jotka kaahasivat taytta vauhtia kohti etelää. Aamulla he heräsivät aivan kuin heidän vieressään olisi isäntä höpöttänyt eukolleen, kun he avasivat teltan oven, ensimmäinen näky oli kahden metrin päässä oleva talon seinä ja avoinna oleva ikkuna, josta kuului puhetta. Korkin ajaessa takana hän näki kilometritolppien kertovan Keuruun lähestyvän, viimein tuli kyltti "Keuruu" ja muutaman talon jälkeen tien vierustan täyttivät taas metsät ja pellot. No se oli niin jännä juttu että Korkki jäi tuuottarnaan sitä ja kun Mocba oli kulkenut pitkälti ohi niin Korkin pää oli käänfyneenä edelleen taaksepäin pyörän selässä tulo suuntaan. Puoli kymmenen aikaan emäntä tuli viimein hakemaankulkurit ja he alkoivat kavuta ylempiin kenoksiin. Vastaanotossa o1i huoneen hinta esillä jota matkalaiset pitivät aika dyrtsärinä, mutta eivät enää tässä vaiheessa kehdanneet perääntyä, joten sanottu ja tehty, he paåttivat jäädä odottamaan huoneen tyhjentymistä. SAVONLINI{ASSA Savonlinnassa Korkki ehdotti, että nyt ollaan tarpeeks pitkällä 1a takana on tarpeeks monta yötä teltassaja täs viel säästetään fyrkkaa, ku ei kierretä pohjosen kautta ni törsätään ja mennään oikeen sisämajoitukseen. HIMAMATKALLA Turun ja Salon jälkeen matkalaiset alkoivat valmistautua kotiinpaluuseen mutta vielä piti yöpyä ainakin yksi yö teltassa. Voitte ystävällisesti käyttää omia makuupussejanne, niin ei tule kylmä". Jyväskylän jälkeen Nappi näki, että he kulkisivat Keuruun lävitse Ja sitä päätettiin juhlistaa tsufella kuppilassa. joenvartta ja Korkki hittas ekan kerran elämässään tuuhen joel1a kulkernassa samaan suuntaan. vastasi Nappi. uudestaan, ei mitään. Tästä jäi Korkille ikuinen muisto t ien urnelo kolurestatoi sta. kysyi majatalon emännältä huonetta, oli hänen käsityksensä rupusakista selvillä ja se osottautui seuraavasti. EIHÄN ME OHITETTU KU YKS TÖNO''. "Juuh, kyllä meillä on yksi huone vapaufumassa, mutta neiti, joka sitä asuttaa, 1ähtee vasta kahdeksan junalla jonka jälkeen te voitte ottaa sen kdyttöönne". "Kato oks sul gasoo", sanoi Korkki. Yhdeksän aikaan he alkoivat hermostua ja soittivat kellosta emännän paikalle. "No, onneks sul on se köysi", vastasi Korkki, "kaiva se esiin ni mä hinaan sut vaik himaan täält". Olikohan neitiä ja kahdeksan junaa ollut olemassakaan ja tuskin neiti oli asuttanut tåta kanahäkkiä, viereisestä häkistä kun kuu* lui sen veffan möreää ja kovaääni stä kuorsausta. Tai sen siis piti lähteä käyntiin polkaisemalla mutta mitään ei tapahtunut. Aamulla pakattiin taas tavarat. Nappi polki uudestaan, ei mitään. vastasi komisario, "yhdessä päivässäkö". Sanoi emäntä, "tämä huone on teidän käytettävissänne. Leivänpala syöttinä ei tuottanut toivottua tulosta tai sitten pieni lampi oli ryöstökalastettu tyhjäksi. Heillä oli vahva epäilys, että isäntä ei ole kovin mielistynyt heidän telttapaikan valintaansa ja he keräsivät tosi nopeasti kimpsunsa ja poistuivat paikalta. "Ihan varmaan or, justhan mä eilen tankkasin", vastasi Nappi. "Ai jaa", vastasi Nappi, kuuluuks hintaan myös keija". Noin kolmikerroksisessa talossa ensin toiseen, sitten kolmaneen ja sitten ul1akolle, jossa oli kanahäkein eroteltuj a vinttikomero ita. JATKUU s.37ts. Kun kaksi kuraista kulkuria, joista toisella oli vielä hehtaarih aalarrt niskassa. Sarnalla kun Korkin påä oli taaksepäin, Mocba kampesi ulospäin kaistalta eli vastaantulevien puolelle ja sieltä lähestyi auto. Hän påattr pysäyttää heidät ja antaa pienen muistutuksen taajamien nopeusrajoituksista. Nappi jatkoi edellä samaan tahtiin kuin aiemmin ja kun Korkki huomasi, ettei Nappi edes yrittänyt hakea tsufemestaa, kurvasi hän rinnalle ja huusi Napille että "KEURUU MENI JO!" Nappi kurkki olkapäänsä ylitse taaksepäin ja huusi takaisin, ''TÄH. Kun hän viimetingassa käänsi päänsä eteenpäin ja hiffasi mitä oli tapahtumassa, pystyi hän ohjaamaan pyörän auton kylkeä hipoen sivuun. Kello tuli kahdeksan mutta mitään ei tapahtunut. Joka tapauksessa Korkki alkoi hermostua ja halusi latkaamatkaa. Yyterin jälkeen pojat kääntyivät kohti etelää ja Napin johdolla kuljettiin Porin lävitse varsin kiivaaseen tahtiin sillä päivä oli jo pitkällä, eikä telttaa ajateltu pystyttää Porin torille. Vielä kolme keftaa, ei mitään. Pysäytettyään heidät hän sanoi, "top top, mihin pojilla niin kiire on". Napin yrittäessä metskata viel muutamaa fisua aamiaiseksi. Minkähänlainen näky isännän ilme oli, kun ikkunan alta alkoi kuulua 13 kaksitahtisten säksätys paikasta, jossa ei illalla varmasti ollut kuin täysi heinäseiväs. Napin naama venähti metrin pituiseksi ja teki kaikki temput mitkä hän keksi siihen håtaan saadakseen pyörän käyntiin, mikään ei auttanut ja Napin luotettava CZ joutui viimein Korkin Mocban perään, koska hän ei kehdannut pyytää Korkilta teknistä apua
Yleensä hy-y Ja kättely rtittaå et saa asiat kulkee mut joskus pitää sddfiaå skidisti lisää. Jengi Kanarialla ottaa Stadilaisen vastaan chillisti. Jengin reaktio on aina sama ku ilmotin et lähen vaihtoon Teneriffalle. Kollektiivinen yhteisö aukee ulkopuoliselle pikkuhiljaa bileiden ja karnevaalien kautta. Iltasin pieni yliopistokylä muuttuu snadiks karnevaaliks. Kalkkiksilla on omat mestat januorilla omat. 14 Stadin slangi on nopeesti muuttuva, dynaaminen ilmiö, mitä jokainen sukupolvi tahollaan edustaa. Eka motiivi reissuun oli et on pakko irtautuu omast systeemist jotta osaa nähdä asiat toisin, laajentaa perspektiiviä. F Yffiffitu&ffitr Sl'ä # *fll*-*****-. Skolea on muutama timma päivässä ja välitunneil pihanurtsil saa hyvän brunan. Mun maailmankuva on saletisti muotoutunut myös kielen kautta, jossa aikani slangi on ollut sen väline. Pieni, skidisti sisäänpäin lämpenevä saari oli tasan nii rento ku sen kuubalaisjuuret antaa ymmärtää. Jengi tääIlä blastailee kuubalaisvaikutteista castellanoa, j ohon on totutteleminen. -Ja sehä natsas. Täs muutamii ajatuksii 80-luvun loppupuolella syntyneeltä paljasjalkaiselta stadilaiselta, joka lähti erasmus-vaihtoon niin etelään kupääsee. Alotan nyt toista lukuvuotta Teneriffalla, La Lagunan yliopistossa. Vaihto-oppilaaks 1ähtemisen paras osa on kuitenkin muut vaihtarit. Skolefrendien kans käydää luentoj en j älkee paikallises saluunassa skruudailemassa manner-Espanjan kinkkuj a j a juustoj a, sekä j oskus otetaa tyypit paikallisten panimoiden erikoisuuksista. Skidisti varovainen jengi ottaa ymmärrettävästi vähän hitaasti messii juttuihinsa, mut duuni palkitaa. Reissuha osottautu tarpeelliseks. Kieli '"uväline, ni niit tella monta jos meinaa pärjätäkienelles palloo. Teneriffan suomalaisyhteisö on rauhallinen ja hyvämaineinen. Hyödyllinen kieli, palmuranta ja stressiä väheksyvä mentaliteetti. Bilehileille on lotamloka rlta. Luonto on saarilla kohtuu mässy. Valmiiseen sosiaaliseen aihioon on helppo sopeutua,, ja imaista muiden kulttuureista sokerit kerman pää11ä. Posse ottaa lunkisti, duunit tehdään mut niitä ei spennata ja ku pääsee kunnol inee paikallisten juttuihi ni alkaa ku lttuuriki auke e . Toka oli saada rnultilingvististen bamlailuses sareiden työvälineet kunnolla kondikseen. Teneriffa synty maisemis on hyvä ottaa nuttu kouraa ja kuunnella luontoäitiä. -Nää oli mun kriteerit ku lähettelin byroI<r atian lomakkeita yli op i s %äm#äffimä mffiffire ilryreffiffiä ffireffiffi ffim ffi*åss*es ffi {-r#rå aäffia h*r;åä åuåkäsk*å*rt:ååE'r åts*ään in *ra: !i !u ä-i r;aåå""?. Korpiyliopiston listoilt on helppo lähtee kylmää hikee ja hakemaan sitä perspektiiviä. K* sl s"å#åT ås:t*rk* åt[una*Eiscssa ffi:lilåv'rvkssssä kå*åf,sn k-ak*i*nåass* pää tuntttu sks-:å*eatr*s: =it*n, rtt;å #rt:sffi kr*å*n kåyå*n *nååyispi ärä**å kärjå*å,4;" tolle. Ne nauro, mut niin nauraisin minäki jos en tietäis
Ecuadorissa sama homma lässähtää turvalli suuteen. Tapahtumia ja tekernistä bilekinginä tunnetusta pääkaupungista löytyy ympäri vuoden. Ite oon tsiigaillu muotiväen duunailemisia ja työskennelly snadissa trendibaarissa, j a hyvältä n ayttää. Euroopan ulkopuolella suurkaupungeista usein puuttuu syvyys ja spiritti. Yhtä toleranttia, avarakatseista ja kultturisesti vahvaa kaupr"rnkiyhteisöä ei usein rnaaimalla tule vastaan. Pakkoha sun on snaijaa slangii jos meinaat pyörii mestoil. Nyt kun Stadista leipastiin kulttuuripääkaupunki vuodelle 2012 ni kulttuuriposse hääsää varmasti kokoon sellaset kestit. &; tliltddlil .ä -MUNApAArporrurLEE' F å \I. Kielitalkoot ovat paikallaan. Talkoohenges Tavastia, Redrum. Stadin symbolia, joista nuoret tekijänsä ovat ylpeitä. s i I tanen.orsi -# #*W se ei btn el nUngaa "*v mitäänT f $e €i;:1 w-.#WF. Stadilainen nuori on vapaampi kuin kukaan muu, ja siitä pitåå muistaa nauttia. Taikin näytökset on kans omiaan näyttämään nuoft en kulttuuriosaamista. Slangista uhkaa hävitä historia ja perinne. Lingvistiikan ja kirjallisuustieteiderr pohatat kuumoile'r'at suomen kielen pyyhkiytymistä jenkkimedian myllytyksessä. Budjasin Kaliforniassa 2006 ja siel napsahti lapio heti kivee. Y$ffitu&ffiK SdS ffi Sämdä v*nnmäåffiärffi äTt Lå ux h Lx sr sryTffi&ååffiTffiffirB 15 ffimrå ffiffmsx K$ ffiax s $ffi $ffi ffiffiffi 2ffiy€åsårereffiffiffiffi Stadin kulttuurivivahteisuus muuhun palloon veruattuna on poikkeuksillinen. Stadin ilmapiiri on aina kotoisa ja helppo ulkopuolisellekin. että Brysselissä hippulat vinkuu. Maailman kielten hon-rogenisoitumisen ensimmäinen oire on mufteiden häviäminen. Ampastaan Stadi maai lmankar1alle kertaheitolla. Skidit omaksuvat tietokoneista, videopeleistä ja varsinkin netistä väännettyä lyhenneslangia. Tietenkään ei ole syytä unohtaa että slangi on dynaaminen kieli-ilmiö joka muuttuu sen puhujien kanssa. snadit porukat väsäilee http://urbaanisanakiruusia juttuja, joista on ja.coml helppo innostua. Gilles Et http://www.hel-looks.com/ Dadan yybermakee kledjuhttp: I I glllesetdada.com/ kauppa ja chill-out lounge baarr-ravintola Siltanen Hämeenkadulla on pari http ://www. Koululaitos, vanhemmat, järjestöt sekä myös paikallismedia ovat vastuussa kielemme perinteen jatkumisesta. Heterogeninen Stadi elää kulttuurissaan pitkän sillan molemmin puolin, idästä länteen. tofuusioiden ja saneerausSushibar, Kutonen, Ahjo, ten myötä kulttuuriin onki Loop, Beatroot, Korvähemmä pätäkkää, ni spijaamo,Ysi, Tori Iso roba, rittiä löytyy. S aksassa aikatauluihin. BLASTAILUT Suomen kieli arnerikkalaistuu, kuten kaikki rnuukin tässä maailmassa. Tiettyjen trendien omaksuminen ja anglikanismien käyttö on luonnollista ja peräti välttämätöntä
Kaikki tsennas kaikki ja joka kunY$&tu&ffiä Sdru# din ja friidun mutsit ja faijat piti silmällä et kakarat käyttäyty edes jonkin verran kunnolla. Nyt ku tää Köpiksen luftismöötti slyyttas, niin ne saijotain tosi stydii aikaanki, nimittäin samalla slyyttas se snärkkistä draisannu luftin lämpeneminenki ku seinään. Jos ei hotsittanu braijaa, ni me jelpattii talkkarii snögen skuttaamisessa. Slepattii fillarilla mäkiskaboja. c* sr tf ?" s," Niil oli kyl huumoria viime vuosisadan alussa ku ne keksi nimen Sadan markan "villat". Ku joku kavereista saijyygelinä nyyat skimbat, niin ne sahattii poikkija duunattii niistä lättärit, semmoset 30-40 senttiset pätkäskimbat, Brassattii lättärinadee. Mä kuulun siihen buliin kloddijengiin ku födas krigun jälkeen, 40-50 luvun vendissä. Meidän jengissä oli tosi taitavii pillerin skulaajii, niin ku Haaviston Jallu, joka skulas vielä ikämiehenäki mestiksessä. vaik mä olin siihen aikaan vaa pilke mun faijan silmäkulmassa. Niit oli alunperin 2l vllIaa, mut sodan aikana Ryssän pornmarit pommitti niitä ja ku lopulta ne osui kolmeen ni se uudisti Flemarin ja Sturarin kulman lopullisesti. Käsitys oikeasta ja väärästä meni vähä sekasija kaikki normaalit säännöt meni vähä hatmaaksi. Niitte omasta mielestä ne oli kaikki James Deanejä ja kaikki oli niitten faijan tai mutsin syy, ku niil kävi huonosti, laadi daa jne. No, se opetti meidät edes hiukan käyttäytymään vaikka vaikeata se välil oli. 16 Kallion Sadikat -50luvulla ku mä olin snadi. Silloin lähti lumpparit lujaa, ku viis-kuus jätkää stikkas kimppaskotena skoudelta bresan kotelosta. Mutsit ja faijat oli päivät duunissa ja se anto meille kakaroille aikaa hiffaa mitä me voitii tehdä ilman et kukaa tiesi. Meil oli kliffaa, ku jengi väisteli snögeboltsei dösässä, eikä tajunnu et nehän tsittas fönarin takana turvassa. Heti tuli stydi frysis ja bulisti snögee ympäri boltsii. Mä minnaan, et silloin ku talvisin stikkas svettii tai räntää, ni me dallattii Val kan kertsi i n (Vallilan kerhokeskus) sku laamaa kloddibi I istä (koronapeli), lyftattii punttii, kniibattii buleilla hanskoilla toisiamme klyyvariin tai tsiigattii Tsabee, Kiistonkopsei, taijotain muuta mykkärainaa. Minnaili 0lliBull, nakuklabbi Valkan kundi. Niin me ainaki luultiin. Käytiin lumisotaa kavereitten kanssa Hinkattii kynttilää monojen botneen ja oogattii fiudejen takapuskurissa. Mä lopetin ne kaveruudet siihe ja aloin pelaa futista tosissani. Se pommitus ei ollu muuten ilman mulle henkilökohtaista vaikutusta. Ainaski viel seiskytluvulla kosarit joutu skuttaa snöget oman byggan jalkikselta ja stikkaa sepelii dallausbaanalle, ettei mummot dyykannu ukemii. Ku Dösä sleppas pysä-kille, ni me ventattii et jengi pääsee ineen ja ku dösä lähti liikkeelle, ni silloin taas jätkäjengi stikkas kimppaskoten fönareihin. Snadisti gamlampana annettiin stydit snögepesut gimmoille ja joskus kai snadit pusutki. Kuorkit draisas snöget sköneen ja niin gartsat ku dallausbaanatki oli yleensä kondiksessa. Kyliksen rantsussa käytiin gungailemassa jäälautoilla. Sakkia kyl muutti sisää ja ulos sadikoista mut kantajoukko perheitä piti kurista kii yleensä. Jos Sompan kaijan kohdalla oli liian buli railo, niin siitä ei päässy skimboilla yli. Me ei oltu hitaita oppimaan uusia "kartsan sääntojä" ja jotkut meistä oppi ne liianki hyvin. Mä skulasin Hopsissa (HPS= Helsingin Palloseura) pillerii. Mun mutsi sai raivarin ku se kuuli et skoudet oli haastatellu muaki 1a ma jouduin istuu himassa monta viikkoa se jälkeen. Jos ei sekään saanu gubbee liikkeelle, ni slurkki stikkas blitikan ja se kyllä panijo latariin vauhtii. No, kolme villaa katosi siinä pommituksessa, mut 24 villaa jäi itsepäises tr v aa seisomaan. Espanjan kielen "villa" oli yhtä kaukana sadikan "villoista" ku Suomi kuusta! Niin no, olihan Brakulla uima-allas joten ainakin se puoli oli OK, mut vesi oli jostain syystä ruskeaa... Sit piti skimbaa rundi Kuliksen kautta. No ei se klitsu mikää huippu pommisuoja ollu, mut mutsi selvisi sieltä onneks ja systerikin oli ihan Ok. *t &ese gSä åt}"tåå $-T-tätiluåltr #%F _ffipa. Mun vanhempi systeri veti sikeitä kehdossa viereisessä talossa ku se pommitus alkoi ja mutsi oli painunut klitsuun piiloo, ku sil ei ollu aikaa hakea mun systeriä mukaan. Slurkitki sai oman osansa snögestä, ku me väijyttii bärtsillä jemmassa ja ventattii et slurkki dallaa kahden talon välisellä biitillä. Spora vaan sleppas sen snögeboltsin tuhannen päreiks ja me kloddit funtsattii, et miks ei duunattu sinne stebuu ineen. Me singsattii se fyrkan ja kaman puute mielikuvituksella, Aina olijotain proggiksii meneillä. Joskus skimbattii Blobikaan tai Korkikseen. Vaik me myöhemmin skragattiin sen kans, ku kissa ja koira, ni mä kyl aina vähä funtsasin,, et kyl sille täyty jotain sillo tapahtua, sil nii nuija se välil oli. Käpiksen ullakkovarkaille (KPV= Käpylän Urheiluveikot) me pantiin yleensä daijuun, mut Porvoossa me käytiin ottamassa turpaan Akillekselta. Dösän pommittaminen oli kans yks vänkä homma. Katoilla heilu äijii skuttaamassa snöget alas. Kavereista ei ollu pulaa, kaikesta muusta kylläkin. Ennen snöge oli valkosempaa ja kinokset bulimpii. Eihän siinä sit käyny kuinkaa. es Sru##ffiffi ffiffiffiNeÅ $m ruYYffiäSäH FffiY%Å&g Mä minnailen, et silloin ku mä olin kloddi, oli snögee joka talvi. Lättäreillä kynttäs dyykkaa vaikka bärtsiltä alas pitskun snögekasaan. Duunattiin aina lumikoijat ja linnat. Slurkki lähti luudaa meitä boseen, mut meil oli omat kongit mistä me päästiin haneen. Kerran skutattii tosi buli snögeboltsi sporan kiskoille ja vahän aikaa skagattii, et se spora flygaa nurin tai hajoo. Aina joku plutas, mut ei kukaan onneks hukkunu. Jos ei tsilari hoitanu hommii, ni kortteliskoude ringas ovikelloo ja anto muikkarin. Elämä sadikoissa påatty kuitenki ku sadikatki katos Stadin kartalta. Mutsit oli kaikist kovimpia ja jos ne sai jonku kiinni jostain rikkomuksesta, ni se oli varma et koko kylä ties. Muutamia kundeja lähti valtion täyshoitolaan ku ne luuli et friidut oli jotenki vaikuttuneita. Hommat sit ku tasaantu sodan jälkee niin Sadikoissaki kehitty hitaasti mut varmasti, oma yhteiskunta ja omat moraalit. Ryssän pommarit varmaa luuli sadikan villoja armeijan lukaaleiks ku niit oli nii huonossa kunnossa ja niit oli nii monta
Kello tuli neljä ja sielt ne SOK:lta friidut tuli sit taas! Sattu vaa nii et just sillo yks meidän yläpihan äijä dallas kulman taa niitte eteen ja ku se näki sen pallon ni se tietysti muisti entiset huippupäivät futaajana, jonkun sakin kuutosessa, ni se päätti nayttaa friiduille et kyl täs viel kynnelle kyetään! Pienellä vauhdilla se veti rämäkästi siihen palloon ja se oli komee rintajalan veto! Kai Pahlmanki olis ollu ylpee siitä ku siin oli varrnaan vielä vähä kienettäki, paatellen siit ku se sillai irvisti ku se osu siihe. Roskakuskit ku tuli tyhjentää sitä roskista ni silloin meni villojen fonsterit ympäritössä kii ja pyykit lähti pihalta. Systeri ku meni sinne yö11ä, ni mun tai pikku broidin piti vahtia yöpuvussa puoliunessa ulko-ovella, ettei rotat tuu samaan paikkaan. Skeidat flygas kuorma auton lavalle ja ei kestänyt kauaa ku roskis oli puhdas taas ja valmis meille hakee rottia.... Ainaki niin meist tuntu! Ku niitten duunit loppu kello neljältä ni niit friiduja tuli ll bussipysäkille vaik kuinka paljo ! Se pysäkki oli just meidän pihan välikön kohdalla ja tietysti siin oli sit koko alapihan kundit ja 17 faryatki väli11ä tsiigaamas niit friiduj a vaha vähemmän alas ku ylös?. Kesäsin ne klitsun vessat kyl döfas jopu niinki paljon, että paskakärpäsetkin veti joukolla "hiioppia" ku ne yritti saada klitsun fönsteriä auki! Onneks niitä klitsun vessoja kuitenkin käytettiin vaa todellisessa hätätilanteessa ja snadimmat hädät hoidettiin liirnassa, mis me kaikki budjattiin. Paras systeemi oli kuitenki ku me pantii fikkarilla vähän valoa sinne ku ne ravas siel ja sit muutama sata stenua sinne, ni aina Osa I . joten siel ei kuppailtu talviöisin! Varsinkin ku peffa oli vaarassa jäädä kiinni penkkiin. Verhon taakse vaa 1a sit ämpäriin, eikä kukaan valittanut. Kondikset niis kämpissä oli jokseenkin alkukantaiset ja hienoudet, niin ku kuuma vesi, tuli vaa kattilasta lämmittämäl1ä. "Pommissa" mikä o1i Pahlmanin Kaitsun talossa oleva ravintola, se esiintyi sotaleskenä. Mutsi pani pumpulitukkoja ja avonaisia stidiaskeja lasien väliin, mitkä piti rnuka pitåa kosteuden pois, mut aina ne vaa jääty viel tuvankin puolelta. Gledjuj en pääl le veto talviaamuna tapahtur aina ennätysajassa ja joskus me kakarat ei edes viititty illalla ottaakaikkia gledj uj a veks,, jos mutsi ei hiffannut, ku se säästi alkaaaamulla. Vuosikymmenet oli rappeuttaneet ne jo osittain niin huonoon kuntoon et niihin ei ollu suuria tappeluja hakijoitten keskellä päästä asumaan. , et ne SOK:n friidut ei ollu ...,i:i_1$iffi-, rilL*fisså iluål t[usså. l maalia, mut me kyl arvat.fii l".,$ .. Onneks faija oli reissuhornmissa ku mutsi atna lauhtu iltaan mennessä. Ne oli kovii jätkii ne roskakuskit. Paidat vaa veks ja sit ne meni hommiin. No me ei jääty kattoo i.,, miten paljon se juhli sitä, ..-,... Ihmeellinen rykelmä puutaloJa Sturenkadun,, Aleksis Kiven kadun sekä Flemarin keskellä missä elämä sykki omaa rataansa. No se Iatart eli vähä muis maailmoissa sil se esiinty hesarin "henkilökohtaisella" palstalla nimimerkillä "satuprinssi"! Sil oli vaimo ja lapsi himassa. Keskuslämmitys oli vaan sana mikä löyty sanakirjasta -ja uunilämmitys klapeilla oli normaali käytäntö j oka kämpässa. No ottettiihan me vähä osaa niihi hommiin ku me annettii futarilla pyykeille ihan nyyat värit. SOK oli iso tehdas Flemarin päässä ja siel oli varmaa duunissä miljoona friidua. Täytyhän niidenki päästä skeidalle. r'aik ne olis tulleet, ni ei me oltas tehty yhtää rnitään. Setä ei ollu iloissaan ja taas alko pieni perättäinen kilpajouksu, ku Eki ja setä lenkkeili ympäri sadikoita. Mutsi huusi ku sumusireeni ja naapurin muijat vieläki kovempaa. Elämää duunareitten eturintamassa Kallion sadikat, mitä ne oli enaa -50 luvulla. Y$ffitu&ffi* S l€ ffi &f å !b, Palkin rakennusfirma hajotti ne 50 -60 luvun vaihteessa ja niitten ei edes tarvinnu pommittaa niitä! Talous-sosiaalinen päätös ja 440 miljoonan maksupommi hajotti sadikat hyvin helposti ja osa Kalliosta muuttui arkkitehtuurilliseks painajaiseksi myöhemmille sukupolville. Sadikoissa oli kuitenki kliffa budjaa! Pitskuja ja villoja riitti. Se oli keskellä sadikoita! Eki, yks mun kavereista, kysy tehtaan ikkunasta et "Näyttääks setä mitä setä tekee?" Joo, no setähä näytti sit pienen bakeliitti osan ylpeänä Ekille, mut jostain syystä siihen bakeliittipalaan just sillo osu koiranpommi, johon setä ei ollu jostain syystä varautunut. Sen muija ja poika olis varmasti olleet aika yllättyneitä jos ne ois tienneet niiten faljan uudesta siviiliasemasta ! Kerran me stickattiin täys puhallettu paperipussi siihen pysäkille, ku "eihän ne friidut osaa futaa muuta ku, vähän vaa tönästä sitä futaria". Niin ku sanottu, me asuttiin hienois "villoissa" ! Kolme kakaraa, muts i ju faija, yhden huoneen kämpässä. Niin no. Siel oli "yläpiha". Ihan varma maali olis ollu jos se olis ollu jossai tosi matsissa, mut se ei ollu! Naapuriku ei tienny ja me oltii unohdettu kertoa sille, et siel oli helkkarin iso pyöree kivi sisä11ä. Vessat oli klitsussa minne päästiin talon ulkopuolelta. Ne jotka siel asui, ei koskaan kuitenkaa sitä unohda ja tarinoita sielt vois kerloa vaik ens vuoteen mut täs tulee on muutarnia. Me ei oltu kermaa miesten joukossa ittekää ja ei ollu nekää, mut aina sielt muutamia oli jotka sai jalat lyömäan zetzuuna! Meidän latari, ku se oli vähä ottanut, ilmotti niille, et se mielelläs auttais niitten kotiolois jos niitte siipat oli kaukana himasta. Talvisin fönstereissä oli yhtä paljon jäätä sisäpuolella ku ulkopuolellaki, vaikka me pantiin tuplalasit aina syksylläniihin. Pesutupa ja rnankeli oli siinä roskiksen vieres kans, mut mul ei ollu aikaa niis käydä, ku mutsi aina siel pulas naapuri muijien kans. Joo oli siel oikee tehdas kans mis tehtiin bakeliitista jotain. Teksti: Reiska Ruusunen Skotlanti (U.K.) sieltjoku raato löyty. 17 busan pysakki. Kämppiä niistä oli saanut lunastaa 100 rnarkalla vuosisadan alussa, mut ne komeat ajat oli menneet ohi jo kauan aikaa siit ku me siel budjattiin. "alapiha", "takapiha" ja "Pon'iksen puoli" ! \'läpihan 1a alapihan r'älis oli buli roskaruuma mihi lre pantiin kaikki roskiksetl Paikka döfas ku faan aina ja rottia riitti sen yrnpärillä r'aikka muille jakaa! Illat sit ku tuli pimeä ni me jahdattiin niit ja ku joku fuli esiin ni stenareita lähti sen perään
Mä olisin kuitenki lentänyt kaaressa himasta jos mutsi olis edes saanu hiuka tdeaa mun samanlai s esta j äynästä. Tietysti meidän talon morissa ja onneks ne aina ymmärs ja ei monikaa lähteny sielt surumielin. nimeltä mainitsematonta tavaraapussin ja sit hienosti ruskeella liimapaperilla pussi kii ja kaikki oli OK. Sumppiki olis varmaa ollu parempaa sen pussin rinnalla. Ne kai vieläki hakee niitä. "Mites paljo pannaan" kuulu kysymys apulaiselta! "No se tutfu mitta vaa" kuulu vastaus. Joo, no me käytiin asiaan. Välil ku aika kävi pitkäks me tehtiin jäynää niin kuin kaikki kakarat arnat "Pirunviulu" oli meille suosittu systeemi, mis karhulankaan kiinnitetty hakaneulan piikki oli pantu ikkunan ulkopuolen lasin ja kitin väliin. Ne myymäläapulaiset oli kyl innokkaita auttamaan j a j oskus ne kysy "mitäs sais olla" ennen ku me edes kerittii ovesta sisään. Poikakoti ja ties mitä olis odottanu. "Niin mitä ne olikaan?" Vimpoja. Lenkkimakkara oli aina yhdelle meidän naapurille mieliostos, ku sitä siihe aikaa myytiin aina paloittain. Sielt ne friidut sit tuli neljäItä taas ja aina joku niist hiffas sen kahvipussin mut ei sanonu mitään muille. Voita ku ostettiin, niin sehän atna tuli isosta möntystä ja ku myymälänho itaja aina meni "vähä yli"! No, ku se sano yhelle meidän naapurin äijälle et "oho, meni vähä yli, joten saisko olla vähän yli" ni se naapurin ätjä sano et "ei perkele saa olla, sil sota aikanaki se osu aina ekalla oikeaan" joten siihen loppu se keskustelu. Ihme juttu mut se tapahtu joka kerta. Taustalla näkyvässä stenubyggassa oli yleinen bastu nimeltään "Rähäkkälä". Siihe arkaa kahvit tävt.;u aina jauhaa ekaks ja sit ne jauhetut kahvit pantiin pakettiin mikä sit suljettiin ruskeella liimapaperilla kii. Ekaks haettiin käytetty kahvipussi kaupasta, paljo skeidaa tms. No ku sitä karhulankaa sit hangattiin hartsilla kulman takana ni kukaan ei kyllä nukkunut siinä kämpässä! Seurauksena oli et ku pirunviulu oli soinut vähän aikaani seurauksena oli sit YSNLÅffifi S IS S kliffa "perdttåin juoksu "talojen ympäri! Me oltiin yleensä edellä ja takana tuli pirunviulun musiikkia ymmärtämättön sakki! No, me oltiin tehty klitsuista pakoteitdjatsennattii ne ku omat fickat, joten yhdestä klitsun ikkunasta sisään ja toisesta ulos, ni ei kukaan meit saanu kii. TV oli vielä tuntematon siihe aikaan joten urheilu oli ympäri vuotista niissä sadikoissa! Meillejoillekin se oli pelastus myöhemmin! Futista, pingistäja lentopalloa kesällä pihoilla ja jääkiekkoa ja jääpäälIoa kar1salla talvella ja aika meni ku ei olis huomannutkaa ! Muut ama fonsterimeni kyl hajalle ku me skulattiin ja jos mä olin syy-pää, ni mutsi ei ilosta huu-tanut. Meidän alaikäisten kakaroitten jäynät oli kyl aika mietoja verrattuna vanhempien kundien leikkeihin, koska niil oli paljon sivistyneemmät leikit ! Keman ne sito rautaketjulla tolpan varres olevan roskiksen ratikan perään kiinni ja ku ratikka lähti ni tolppa ja roskis lenti komeassa kaaressa ratikan perässä. Lompsa temppu oli jo kuitenki nii vanha temppu et meidän olisi pitänyt snaijaa et ne tiesi sen. 5f Sadikan villat, Porvis 1-9, krigun jälkeen 1940-luvulla, Etualalla näkyy pommituksen jälkiä. Tai ainakin niin ne luuli. No kerran me sit kysyttii niiltä Vimpoja ja ne lähti heti tärkeän näköisenä niitä hakee mut ilman tulosta. Pysäkin vastapäätä oli suomen kuuluisin elinkeinoalan liike Elanto, mihi landelta tuli kauppa apulaisia harjottelemaan. i. iFåtY,' kuttuneita sen tai,.' Yhen mun kaverin perheellä oli kolme putiikkia siin Aleksis Kivenkadun ja Flemarin kulmass ja yks niist oli "Siirtomaatavarakauppa". No Vimpoja haettiin sit nii kauan et jono oli kaupastaulos jollon me lähettiin. Me vähä funtsattii asiaa! 17 bussin pysäkki, SOK:n friidut ja kahvipussi. Ne sit vaan jalalla hiljaa töni sen kahvipussin seinää vaste ja ku busa tuli, ni kahvipussi katos käsilaukkuun ja ne funtsas et elämä oli taas mukavaa. Kävi meilleki sit vähä köpelösti ku me yritettii vetåå klitsun fonsteristä nylon lankaan sidottua lompsaa niitten edessä! Ne ties juonen ja astu sen langan päälle ennen ku me kerittii vetaa se vekja ne vei meidän hyvän lompsan. Kahvipussi pantiin pysäkille ennen kello neljää ja kaikki kundit sit klitsun fönsteristä tsiigaa mitä tapahtuu. Siinä vähän aikaa myymälä apulaisella veitsi meni vähä edes takas ku se naamapunasena funtsas, et mikäs se tuttu mitta taas olikaan. Me oltiin kateellisia ku ne osas nii hienoja temppuja. Meidän pirunviulut oli ihan tarpeeksi mulle ja roskikset sekä ratikat oli ihan liikaa mun sielulle
WKååfoåå ffiååååffiää Olen budjannut landella viimeiset viistoista vuotta. { ehE Ååpo Pellinen skulaa, W* F{yt pellit auki !e Te*hoon. Vaiopittiinko. llää Tenhcn päivåtangot pitää mestat spöijinä. Täällä landella paikallinen huoltamon kuppila täyttyy päivittäin ikätovereistani, eläkeläisistä Valtaosalla bissen ja borkan hörppijöistä on pipo silmillä tai reuhka päässä. Oma kundi tuntui pitävän aikoinaan pipoa silmillä, joka tilanteessa. Lakki päästä, lakki päähän, vaikka pakkasta oli kolmekymmentäkin, Opittiin ainakin. 0man ikäluokkani kaverit varmaan muistavat ruodiksesta kovilla pakkasilla kentällä pidetyt aamuhartau kset. Kuulemma sai pitää pipoa skolessa luokassakin. lf t lrftri LJJJ :/"{} iiiir' *iii e ! , f^ I I I 'I ! / t{{ Jta4a i ,t. Skolessa, luokassa, ei tullut kuuloonkaan olla tzubu päässä. Funtsasin, mistä moiset tavat. Meillä mutsi ja fatsi koulutti meitä kloddeja; tsubu vek tsyrkassa, raflassa ja ruokapöydässä. En hyväksynyt, Tel kkarista opetusohjel m issa näkee yleisesti nykyjään skolelaisilla luokassa lippaa vinossa tai pipoa silmillä. Timo Vartiainen YSätu&Kä S t* ffi r*" 1." .. Anonssit lähetti Tsilariin: Armi Ojanen. fi näy olL* t):B*c! s: -qj' ios silmillä r. Bresamuodin aikaan, oli myös soveliasta nostaa bresaa tervehdittäessä, Huonosti ollaan kloddimme koulutettu. Tzubut pysyy päässä, Tätä menoa seuratessa, on vaikea mennä enää ketään neuv0maan. Heiluta kättä, nosta jalkaa, siitä se hyvä kunto alkaa". Ei jeesaa, vaikka joku gamlampi suttu ra sittaa pöydässä. Päivätangot joka päivä klo 16-19. Skulaa Clan trio. G.{MLÅT ÅNONSSIT, GÅMLÅT ÅNONSSIT Tsiikaa Unski, ton plöden jentan kans mä traisaan se!,rråaYan kipaleen. r"/e ,/tt lttlÅ"tt tl{}å/,\'t_,t, Matin motto: "Venytä, venytä, jousta, jousta, kyykkyyn mene ja yritä nousta. ' "*o.å:, ,..'.t \ ;ir**. r = on kotsa! I : L _,_ ,_rj,gl,r_ålå_u:-o-IJUL!_E! u _: Aika: Lauantai, 27.2.2010, kello 16.00-20.00 Paikka: Ravintola Sturenkatu 21, Sturenkatu 21, 00510 Helsinki Matti ja Tarja Sipari v p 050 sll 7102,H'll;ff!r::t 5170 / Taria GÅMIÅT ÅNONSSIT. Nuorten kundien määrätyt, peruskäytöstavat, alkoivat jo huolestuttaa, vielä stadissa budjatessa
neitiää ,'Bene tibi,,! Sitä heitti io Snabaribiisikisaan tuli ehdotuksia ihan kliffasti. R11/ppy Kossu venttaa Stadin Slan.' : ,' .. Juhlallinen "Maljanne" on 1800-luvun nuorsuomalaisten oryallinen käännös ruotsinkielisen sivistyneistön Skål'ista. " OlliBull /?{#å?trd s/åäru${#d# sdfsf-åi VAUHDINOTTO_ HEP tuti Henry Nymanitta. Atte Luoman "HOJO-HOJO! ei oo ihan dorka. öurirarit on valkannu ja sjungannl, ja dumannu. Sen hän oppi jo snadina Hawaijilla. Vss smsfl$F?ä raf$sfsss, ya seraf*-ase fselsfaa as$'sa fuarpf*jsers?eå. Perinteinen juomalaulu on sen hirraa r,ui*N-iul'lq[ å,ffi:i'J,?,ä-g3T?,]:iii?,.:tläi)iioi,i:\:-fff.'$,lTi:'[i,??ftI' Laura Kolbe toden,näköisesti, påiir,in tutiua laulua Seppo voi kåyåå hakemassa palkintoflihdan ehkä myös Masa "Klingeling", btangin byroosta. Litteraa tuli Tsilariin postilodlun täydelH. \ , T;ffi :::::"Xl#,,'!i'of'.*:il ru;ffi YSäL&ffiä * f"fr S F#s $trtrJ% #ms "$rVtrtrf % fac v*sfmmvm Pohjoismainen "SkåI" on lyhyt ja napakka, Pitempi "Skålskaja" juhlistaa YYA-sopimuksen vanjaperimää. Valitkoon jokainen omansa ! ,å,TX ;li::,:-il'.'#ii:: Smafuffi#"$&rssrkrsffi #s $ffi f#ffi . Sopii kivasti ku jengissä on olkikuu kkeleita. Taas. Niissä oli hyviä Nero Ja Cicero vanhassa idiksiä, mutta monissa sinänsä hyvissä ehdotuksissa ei ollut Roomassa, Se on läiinuä iå tsennattu juomalaulun perusideaa. Ehdotetuista besta on dumarien mielestä rynyt, ayiry "Hbp" ! Tai sitäjohdettu 'lep! Tåi mikftahansa alla ehdotetuista. 20 ffiWWws ffiffi -$#m#sssm ffitrtr$ Froogattiin Stadin Slangin jäseniltä, mikä vois olla hölökyn kölökyn vastine.stadinslangiksi. Eki Johannes K, Bärtsikasta ei pettänyt nytkään. " ginbyroossa! )tautt' \"aL' Koska meitä käsketään :' ' N4i,or Seppo paranderin ahkerasti ryyppääTii": , A HöMpSl on ihan stärä. Mitä tekemistä jääkärien tulolla Pohjanmaan kautta on mun brenkkupaukun kanssa?! Ja jos sillä halutaan englantilaisittain (Bottoms up) pohjat ylös, miksi pitäis mennä Pohjanmaan kautta. Lajissaan käsittämätön on "Pohjanmaan kautta". Ehkä lisäksi heinäkenkien kieltä. Aina kun Barack Obama sattuu kohdalle, kailota "Hipahpa"! Barack sgriinaa ku Hangon keksi ja heittää helttaan. Kipata-verbistä johdettu kaksitavuinen "Kippis" tukehduttaa pp-kirlaimiin. Heitetään sitt vielä Tervomaan Raijan KNUBBIT!, Kari Kaupin NO.\llN!, Anja Rantamäen "SlSAAN!, HUHHEIJAAI Ja KLUNK-KLUNK!, Raija Laaksosen VEK! Ja HAIMAAN!, ja Terttu Miikkulaisen TSENARE! Klaude Scrm# r:ssfa" #fa seetasi ,qgA gra;g*gs;a, arsrafraan "så$??#r;å $ff*m*. " 't-$ ffi'mffi.*,ffhmr ;f. Siitä ettei hampaat ravistuisi 4,vääntyy iisisti kanssa kyytipoika hermostuisi. HEP (Stadi) on yhtä puhuva kuin Prost (saksaa puhuva maailma, Hollanti), Cheers (englantia puhuva maailma), Skål (Skandinavia, lslanti, Färsaaret), Salud, Salut, Saude (espanjaa puhuvat, Portugali, kreoli), Santö (Ranska), Tshoch (Friisin Hollanti), Topa (Baskimaa), L'chaim (lsrael), Tim (Brasilia), Jamas (Kreikka), Pro (lndonesia), Chia (Vietnam), Djam (Pakistan), Joy ((Bengali), Nqa (Sesoto), Jambo (Kenia)... paremminkin, että "nyt heltryyppää p;i;: ' taan"! Heka Jr:n BOTNEEN! istuu paremmin ku vanha "kippis". ''-!i...,, ,HöMPSTS/ Niin me pienen ikämme Loukimon Eeron EIKS JE on ahkerasti ryyppäämme. Heitti mukaan 47 ehdotusta! Ne liippas vaan snad isti vierestä. Sattuu vaan oleen enempi kivenpyörittäjää ku stadia. Stadin friidu Ja kundi snaijaa, kun tulee HEP! Tai JEP! Ja sitt otetaan. ZGÄDÄM )a EIKU INEE oli dumarien mielestä bestat, ja niistä pelkkä INEE! ois ihan jees
Viimeksi mainitut ovat kaikki Educo Oy:n kustantamia. Tuomo "Laani" Vartiainen hyppää Haagan hyddasta v, 1958. Hrin on julkaissut tietokirjoja, suomen kielen oppikirjoja ja opettajien aineistoja sekri lasten kirjoja. Raijan kirjat, joita vuodesta 1915 vuoteen 2000 hän oli tekemässä työryhmässä ja sen jälkeen yksinään, käsittelevät äidinkieltä, erityisopetusta, ympäristökasvatusta ja myös slangia ja stadilaisuutta. "Lysnasin ku bulit kundit bamlas. Hynda oli kuitenkin niin korkea, että monikaan ei selvinnyt siitä kaatumatta. Stadilaiseen e1ämänmenoon liittyviä bukeja Raija on 2000-luvu11a kirjoittanut varsin vauhdikkaasti. Stadin skloddit braijaa ilmestyi vuonna 2000 Editan ja Mutsi ja mri \uonna 2005 WSOY:n kustantamana Vuonna 2005 ilmestyi myös B oltsin södeimmöt rakkausrunot yhdessä Sami Garamin kanssa ja 2007 uusi Skloddit braijaa yhdessä Eki Mattssonin kanssa, samana vuonna vielä Oho kallista kotia Bygattiin uus hima ja 2009 Mut sulle sattuu aina. pikirJailija palkinnon. Raija on skrivannu valtavan määrän oppikiqoja peruskoulun alusta 1970-1ur,.ulta lähtien. Oman slanginsa Raija on Palkinnon sai viis oppikiroppinut pikkuskidinä Pääsjallljaaja ne dilkattiin tamkylänkartsan ja Hämeenmikuun lopussa Educatien kulmilla budjatessaan Hyppyri oli neljä jalkaa [118,76 senttiä] korkea, ja pisin hyppy kantoi5,B metriä. .Sfa din skvettarTiaef Tämä osa oli jääny.t pois Tsilarissa 6/09 ilmestyneestä jutusta. Slangin ja stadilaisuuden kulttuuril ahettrlåana Raij a Tervomaa on toiminut pitkään. Siihen aikaan parhaimmat tulokset sai kun pysyi pystyssä ja horyahteli vähiten, Niissä skaboissa ei jaettu pointseja, vaan markkoja. Niiden yleisin väri oli viininpunainen tai sininen, ja skimbojen pohjissa oli kolmet spoorit, Yleisin skimbamerkki taisi olla Karhu Hyndistä hypättiin paljon myös lättäreillä Iattareilla], jotka duunattiin brakan neista skimboista. Raija on kiertänyt Stadin skoileissa bamlaaPaganuksen talossa. Kundit duunas joskus myös ylämäkeen kaksi latua vierekkäin ja hyppäs käsi kädessä sekä yhdellä skimballa Silloin koklattiin, jos se onnais kaatumatta, Mäkiasuna oli sininen villapusero, jossa oli valkoinen Vkaulus, ja boltsia peitti pipo, Joskus piti myos "kankkostella". Markku Poutanen messujen yhteydessä. Skimbat ja pipo Mäkiskimbat olivat siihen aikaan puuta, ja niiden reunat oli hikkoria. Eka sai 30, toka 20 ja kolmas 10 markkaa Inykyrahassa noin 115,77 ja 39 euroal, Poikien sarjassa palkinnot olivat 20,17 Ja 5 markkaa [nykyrahassa noin 77 ,66 ja 20 euroal. Ekatskabat Skattan skvettamäki sijaitsi Skattan pohjoisrannan kaltsilla. Suomen tietokirj ailij at ry : n palkinnot rahoitetaan Kopi o s t on p erimil ki t e kij rino ikeuskorvauksilla.. slangijengille. Sillo pipo duunattiin hypyn jälkeen edestä melkein silmille kun tsiikattiin hypyn pisteitä. Siitä se lähti." Opettaja, tietokirjailija Raija Teryomaa (s 1937, asuu Helsingissci) on monipuolinen tietoja oppikirjailija. maaliskuuta 1899. Alppilan hydda ja faardinottomäki oli bygattu treduista Vuonna 1906 Alppilassa järjestettyjä kansainvälisiä skaboja hallitsivat silloinkin norjalaiset. Kun otetaan huomioon silloinen elintaso, kyseessä oli todella fyrkka, Alppis Alppilan skvettamäki oli Suomen eka hyppyrimäki, joka rakennettiin vuonna 1905 oikein piirustusten mukaan, toka bygattiin samana vuonna Kajaaniin. Hrin on jo varhain ottanut huomioon maahanmuuttajataustaiset lapset ja h e id cin ki e I enop e tuks ens a. Raijan palkintoa perusteltiin ansiokkaalla elämäntyö11ä oppikirj ailijana, opettajana Ja stadilaisen kulttuurihistorian ja perinteen kertoj ana javaalljana. Skabat järyesti Helsingin Sporttiklubi ja ne voitti Stadissa budjannut norjalainen insinööri Christian Nielsen. Mellunmäki Mellunmäen skvettamäki, jota kutsuttiin myös Kontiomäeksi, koska se sijaitsi Mellunmäen Kontion majan lähellä. Se Näin on kylvetty kotiseutumerkkaa Raijalle paljon henkeä ja tietoa stadin kunniaa ja mainetta, mutta kulttuurista pikkuskidien myös stadin slangille ja sielunmaisemaan. Hrin käyttrici julkaisuissaan molempia riidinkieliririn, suomea ja stadin slangia. Tervomaa on edistcinyt oppimista ja opettamista toimimalla vuosien ajan lcirininkouluttajana. Tuomo jatkoi kummisetänsä Elis Askin uraa mäkihyppääjänä ja bokraajana, ?$tLARt il10 21 Irefcfoirlar/rya f pälftr fsrva f ffa rlaro I Elämän duunia ja stadilaista kulttuurityötä arvostettiin Stadin friidu, Raija Tervomassa skideille slangiksi ja maa on saanut bulin Suoslangista ja slangin synmen Tietokirjaihjoiden opnystä 150r,.uottasitten. Siellä pidettiin Suomen ekat skvettaskabat 9
"Härski-Halme", jonka niSain haastatella sellaisia men syntyyn taisin itse olla mediapersoonia kuten: syyllinen. juttuja laulajista, näytteliEi ihme että Tonyn haukjöistä, politiikoista ym. Tein ka eivät olleet käyneet pekymmenen vuoden aikana sukoneessamiesmuistiin. H|;|ifr*:'l*',torriBurrAnikari Yffi#tu&ffi$ €l€ # JENKKILAAN BROTAAMAAN Kun Tony oli saanut tarpeeksi paskanjauhajista ja paalua kasaan, hän flyttas " bulin lätäkön taakse "katte. 80ja 90 -luvulla taitoin honteloon varteensa syöBODAUS-nimistä lehteä, mällämm.40kananmunan piirsin BodiKlubi sarjakuvalkuaista päivässä. monet jaksoivat kestää. Näyttelijöistä mm. HERNEKEPIN BULIT JUTUT Nuorena ja hurjana Tony ei ollut kaikkein suosituin kaveri salilla. Naureskelijoita ja Toimin tuolloin ihan oikeasti skeidanpuhujia BBC ry:n sihteerinä ja taririitti Tonyn selän nassa toivotin Tonyn tervetakana. lemmaan mualimaa", niin kuin se yks heinäkotsa bamlas Lottomainoksessa. Tony flygas jenkkilän iisterirannikolle F Kun Tony nuorena hernekeppinä dallas ekan kerran BBC:n (Body Builiding Club ry, Valkassa), dörtsistä sisään, oli hän 192 senttinen ja 75 kiloinen hujoppi. vat linjassa döfisten kansJostain syystä julkimojen sa. Kun lso-Arska juippiUusivirta ym. gla drea ffo fl$u f g/a draa f fe: rrs fa strffi #a f fe> rlfus i så:neeff*rusfä pugf/rsflfosl pugffrsftrsfa... Gratz'ssa kehuskeli kaveTony "Viikinki" Halmesta reilleen aikovansa Jenkkitein pari-kolme juttua, joista län Hollywoodiin filmistaohessa eräs hauskimmista. tulleeksi taas "himaan", kunhan ukko käyttäytyy ihmisiksi. kumanimeksi muodostui silmäätekevistä. Tätä ihmiskuvaa täyhaastatteluduuni sälytettiin densi vielä treenikuteet, jotminun duunikseni. Jos hän oli tulossa kulman takaa ja sattumoisin ei ollut äänessä, kuten yleensä oli, saattoi äijän haistaa jo metrien päästä. Tony keräsi massaa l;a nexrx.a.r*ait {.tÅt$f}Å&t KÅf;drrr.j rcx*r+*rg "., w *"15651ffiåi ilo-tkå??"tffi",txrrniegt*: ffi RrKfrAÄr f?pipaplr31La r',t t :t :l * r* i ; -t +i-*l. laisuuden tavata ja haastaHiffasin hänessä erään tellamoniaurheiluelämästä samankaltaisuuden bodituttuja henkilöitä, kuten maailman varmasti tunneAnssi Rauramo, jujutsu tuimpaan heppuun, "lsosensei Ave Niiniketo, bodiArska" Schwartzenegproffa Eikka Akkila, Tare geriin. Samoin sain tijemmatun koiranleuan. Ressu Redford, Kata KärkNoihin aikoihin Tony tunkäinen, Vicky Rosti, Frank nettiin melkoisena moottoriPappa, sää-Tony Konturpana, jonka jutuissa oli tiomaa, meteorologi Juha "stadinlisää" enemmän kuin Föhr. 22 W#WwMU'Hafime '-v*-I' Krlyft 3ry#ds rå . Hommassa na kotikaupungissaan olioma mielenkiintonsa. vaaJatoimin samalla henkiPäästöt olivat sen mukailöhaastatteluja kirjoittavana set, samoin kaverin jutut olitoimittajana. raksi, niin sai hän aikaa Se oli oikeastaan kuvaremelkoista naurunpyrs portaasi Viikingin paluusta Samoin oli Tonyn la vanhalle kotisalille. usein rosvon osia näytellyt Tosin kuulija, jolla ei huuTomi Salmela ja monia muimorintaju ollut kankaalla, ta julkkiksia, jotka kävivät tsennas aika pian tarinoihin kuntosalilla
Tony pääsi messiin uudelle rundille melkeen täyskädellä. Aluksi Tony rahotti elämisen autojen siirtelijänä meksikaanien kanssa. Enempää puuttumatta Tonyn kemiallisiin aterioihin ja muuhun sekoiluun Jenkkilässä, totean vain että rooli alkoi syödä miestä. Luulen että hän oikeasti uskoi niihin snygeihin idiksiin joista piti mekkalaa. Hän kertoi bulista haaveestaan. Ei tarvinnut slumppaa tähteä rinnuksiin. saat.. itwrta; Jenkkilässä laittomasti hankitut hormonit luokitellaan samaan kastiin kuin huumeet. ldiksenä oli hakeutua bodaajien Mekkaan, Golds Gymille treenaamaan starojen kanssa. Brotaaminen kuitenkin oli tosi kovaa duunia, loukkaantumisineen, leikkauksineen ja kipuineen. Tony: Kiihrt Kyl mä oon ihan öotiöo--Tony. TSILARI 23 Srhteeri: Tervetuloa vanhalle kotrsalille Tony! Voit treenata vapaastj, kunhan käyttäydyt ihmisiks. Vaikka Tony oli buli ja skrama kundi, eivät hänellä paukut riittäneet ku itenkaan skulata niillä tseteillä jotka vikassa jaossa oli dil kattu. BULEJATRABELEITA Seurasi kolmas dilkkaus, jossa tsetit ei natsannu edes jätkäpariin. Oli aika ryhtyä keräämään hiellä ja kivulla ansaittua liksaa. Perr.. Slaafaa iisistiT< rny! 6 rÅJo J00/ \ 6tnÄrwwu FrlE rffiw Wil,Wå# W,r^aWtrlWs iM,J,tili;fr W{',l\Y,ltl; föi{WPPI.oNZ JA},\\6TAdTTÄNII6/. Tonyn molemmat kyynärpäät oli leikattu ja operaatiot bungas varmaan maltaita. Tais tulla sihteerin :--nikl just leediksl T Siellä hän tsittas buliin amerikanlahnaan ja sleppas mantereen halki enkelien kaupunkiin, Los Angelesiin. jumal...!ll Sihteeri. Niinpä Tony passitettiin "maitoflygarilla" Stadiin, jäätyään boseen kielletyistä kamoista. lhan kohtuullinen haave, kun vain olisi toteutunut. KOVAA DUUNIA "Starasarjan" ammattipainijoiden ottelupalkkiot on tosi bulit ja niinpä Tony saattoi spräädää jenkkikaarallaan, skruudaa kunnolla ja budjaa kunnon kämpässä. Riivatun barbaanl LoDeta hetr t0 helvinmoinen kiroilu, tai lennär ulos sailltal Sihteeri: Mikä 1äällä dunkkaa kuin kärpän raato. Senkjn haiseva , rkrnki, Nyt tuli lentävä lähtöl --ory: Niin tuli. Kun pari puoltoistasataa kiloista lihaspaakkua törmää täysillä toisiinsa, ei niistä stöttiksistä selvitä pelkästään näyttelemällä Jenkeissä eivät ammattipainijat saa vakuutettua itseään, koska laji katsotaan niin loukkaantumisalttiiksi ja toisaalta lääkärihoito siellä on sikakallista. Kaveri jolle kloddina elämän pokeripeliin oli dilkattu tosi surkeet läsyt, olihan faija lähtenyt kiskalle slumppaamaan Norttia ja on sillä reissulla vieläkin. mutta eri hepulle. Pian kuitenkin lykka potki Tonya persauksiin ja hän sai sponsorisopimuksen, jonka turvin saattoi aloittaa puolvuotisen ammattibrotarin opinnot. Tony oli juuri ollut Japanissa painirundilla. Viettelisi sitten leedejä eläkepäiviä. Siksi ovat painijat perustaneet omia sairauskassoja, joista voi saada apuja leikkauksiin. IXÄVÄ STADIIN "Kun iskee ikävä Stadiin, työnnän kuulan jääkaappiin ja muistan millaista oli Stadissa", bamlas Tony keväällä -92, kun tsittasimme BBC:n lepohuoneessa funtsailemassa maailman menoa. Saat opetella itse flvoaamaanl Sihteeri: E-eiil Alä nyt leikidtä suutu... Kliffoja m uistojani Tonysta ei himmennä hänen myöhemmät sekoilunsa, tai jonkun perhoseksi liian paksun näyttelijän hasardikolumni, joka oli kuin olisi hakannut puukolla vainajaa. Hän aikoi tehdä ensin näyttävän painiuran ja kun ei enää pysty törmäilemään kehässä, hän tsögais sopivan snadin Cityn jossa pyrkisi sheriffiksi. Tonyssa oli oikeasti paljon sellaista rehtiä stadilaista kundia, jonka vuoksi häntä äänestivät ne 16000 politiikkaan kyllästyneet ihmiset. Aika pian kuitenkin kundin bulit jutut ja buli koko herättivät huomiota ja hän sai duunia businesukkojen gorillana. nia vaan itrån l"uumorUät o'ry:.No^nirn alahan räoyttelemään, että saadaan ts qaa oant rmme _ -arnrtl Sihteeri: lVut ku inulla or o1 tyyr s l<,ogu p nd,i nffåi',a,k.irx,l -:'y: Ei se oilu mikään nopee iätkä oppimaan. Tony "The Viking" alkoi saada nimeä jenkeissä ja samalla vierailurundit Japaniin tekivät hänestä siellä bulin staran
Muistan sentään, kuinka kerran Fleminginkadulla liikenne pysähtyi, kun koko kadun leveydeltä rynni Vaasiksen ja Hesarin kundeja panemaan dunkkuun torkkislaisia. Tää11ä ei puututa toisten asioihin, mutta apua annetaan, jos sitä pyydetään ja monasti pyytåmattäkin. Kerran lensi naapuritalon yli heitetty nyrkinkokoinen kivi ikkunan läpi muorin påata hipoen suoraan kahvipöytään. Ei tarvittu kriisiapua, muitakin huolia oli ihan tarpeeksi. Tappeluj a syntyi myös herkästi hatunjaon aikaan Sörkanja Annan Vennujen (Helsingfors Arbetsvännerin tanssipaikkoja) sekä Cottonklubin ulkopuolella Isoroballa. "Leuhkan helsinkiläisen" leiman sai noihin aikoihin maakunnissa automaattisesti. Paljon on tänne muuttanut väkeä viime vuosikymmeninä, ja monelle tulokkaalle on tuottanut vaikeuksia oppia Stadin tavoille. Kotitaloni katutasossa oli räkälä, jota kansoittivat juopot ja heroiinihörhöt. Kuinka ollakaan ensimmäisenä puukkokäteen tarttunut oli stadilainen. Sikäli silloiset tappelut erosivat nykyisistä, että maassa olevaa vastustaj aa ei potkittu. Siellä alkanut tappelu saattoi joskus pddttya vasta Viidenminuutin Pysäkillä Porvoonkadulla. Stadilainen ei kyräile eikä ole ennakkoiuuloinen. llmeisesti nämä haastatellut tuntevat huonosti Helsinkiä, ja mitä ei tunneta sitä pelätään.. Sen veffan täällä on vieraisiin ihmisiin ja tapoihin aikojen saatossa totuttu, että leuhkiminen ja turha isottelu ei perusstadilaisen luonteeseen kuulu. Mistä on peräisin tämmöinen käsitys . Sen edustalla saimme usein seurata todella julmia tappeluita. Enää nahisteltiin naapurikorttelien tat vain naapuritaloj en väIillä. Verjo Saaritsa # ole, tarvinnut pelåtd, paitsi joskus lapsuudessa poliisia japuistovahteja. Tämä teko ei kuitenkaan ollut vihamielinen vaan pelkästään ajattelematon, ja kaverit tulivat kiinni jäätyään anteeksi yydellen korjaamaan jäljet. Puukotuksia ja julkisia itsemurhia muistan useita. Näitä tyyppejä näki Vanhan kellarissa, minne he tulivat usein ryyppäämään saalistaan. Silloin, sodan j älkeen 40-1ur,.u11a, olisi ehkä ollut aihettakin vähän pelåta. Oikaisin arna yöIlä keskustasta tulleessani puiston läpi ja jotakin satunnaista röökinpummaaJa lukuun ottamatta ei kukaan tullut koskaan edes puhuttelemaan, Harmillisin tapaus Kaisiksessa sattuikin päiväs arkaan, kun poliisi kaatoi urheilukentän pukusuojan porlailla huikkaa ottaneen kaverini pullon maahan. Ainoan kerran sain turpiini yöllä Perunatorilla, ja siihen aiheen antanut väärinkäsitys selvitettiin heti tapahtumapaikalla. Kerran Hesarilla lensi kaverini ikkunalaudalle neljänteen kerrokseen kappale ihmisen ka11oa. Kaisaniemen puistoa pidettiin 60-luvulla yöaikaan vaarallisena paikkana, ja oli asiassa kieltämättä peraakin, mutta nämä jurrisia työkseen rullaavat jengit hävisivät 70-1uvu11a. 11ä,Oled errellyt Stadin katuja yli 70 vuotta eikä vielä Asunnottomia, rintamalta palanneita miehiä armeijan kamppeissa parveili kaduilla. E,i ole mitään syytä lähteä aukomaan pååtadn yön kulkijoille, mutta ei liialliseen säikkymiseen j a väistelyynkään ole mitään tarvetta. Mutta olot rauhoittuivat. Sen jälkeen kohtelu olikin ruhtinaallista. Monilla olivat hermot riekaleina. Sota oli lopettanut entisaikojen suuret kaupunginosatappelut. LUMPP(ILA Suosituin tappelupaikka 50-luvul1a oli Lumppula (Alppilava), missä varsinkin j äq estysmiesten brutaalit otteet provosoivat väkivaltaan. Tää11ä on helpot säännöt, j a kun niitä noudattaa pärjää varmasti. Jos joku yritti, puuttuivat sir,'ul1iset herkästi asiaan. Pohjanmaalla tuli kerran halosta päahän tanssipaiTSU L#&ffiH ,,E /'E & kalla niin että taju meni hetkeksi (a tyttö iäksi), ja pohjoisessa, Ruotsin rajan tuntumassa, sivullisten väliintulo pelasti puukotukselta. Tämmöisiä j okseenkin vaarattomia kostoretkiä sattui ainajoskus. Stadissa on vieläkin jäljellä entistä kaikille satamakaupungeil1e tunnusomaista rentoa meininkiä. Huumeet ja alkoholi näkyivät katukuvassa ihan eri lalllakuin nykyään. Vastaanotto oli tavallisesti enemmän tar vähemmän varauksellista, kunnes fultiin tuttaviksi. Kiihtyneessä mielentilassa kun oltiin, piti pettymys purkaa keskinäiseen nahisteluun. Pommisuojissa asui kokonaisia perheitä. Herkimpiin joulumuistoihini kuuluu sekin, kun viisi liian runsaasti tervetuliaisryyppyjä nauttinutta, verissä päin tappelevaa, joulupukkia pöllytti lunta Kurvissa. Eihän Stadi ole edes väkivaltatilastojen kärkipäässä. Stadi on snadi mutta buli eikä täällä dallatessa sfudaa taftte. Tä11ä haluan sanoa, että väkivaltaa löytaä joka paikasta, etenkin jos sitä ehdoin tahdoin etsii. LA]VDELLA Ammattini vuoksi olen joutunut risteilemään ympäri Suomen ja usein asumaankin kuukausia vierailIa paikkakunnilla. Kummastuttaa mistä kaupunkitoimittajat kaivavat aina haastate ltavi kseen no ita syntymässään säi kähtäneitä maammon marjoja, joille Helsinki on kuin viidakko, tuntemattomia kauhuja täynnä. PohjoisKarjalan pontikkapitäjissä 60-luvulla yksinäiseen metsässä hiippailijaan suhtauduttiin milteipä vihamielisesti, kunnes hänet todettiin "aIan mieheksi". Sana oli kuitenkin kiirinyt ja potentiaaliset uhrit olivat painuneet piiloon. F,raanå sunnuntaiaamuna ammuttiin kotini seinän takana kolme tuttua ihmistä
Taidenäyttelyiden yhteydessä kulttuuripersoonat sekoittautuivat hyvin välittömään sporttiseen ilmapiiriin. Auttakaa, minä en kestä enää, minä tulen hulluksi! Ei mitää hätää Ota ihan slungisti, mä haluun auttaa sua, ku hätä on suuri on apukin lähellä. Just, just sinnepäin, hei, hei älä luudaa. Porukka venttas kolmosen skufgu ja oli frysis. Kyl se on kummallist tää ihmisen elämä! Hei,hei kuski, älä,älä paa ovee kii, mä lähden täst kaljalle. Rouvan ylimielinen äänensävy sai laitapuolen kulkijan hieman viisastelemaan ja hän vastasi käheällä viinabassollaan: "Ei, ei tää mee jos tää kiskoilla pysyy." Minä tarkoitan, meneekö tämä vaunu Kallio kaupunginosaan, rouva sanoi edelleen teennäisellä äänellä. Kuulkaas ny ku mä selostan. Muisteli, Olan kundi "Ruide" Timo Vartiainen Koskelonniementie 2\0 58450 Punkaharju t. Sali pantiin siis kasaan -68 ja slyyttaus -87, yhdeksäntoista vuotta värikästä touhua, Uudenmaankadulla, Sinkan tunnelin suulla. Sali toimi puusepänverstaan yhteydessä. Hienonpuoleinen rouva Kauheata mitä kieltä, minä ja laitapuolen kulkija stondahaluan ulos heti, oviauki! sivatihan lähekkäin. Y$trtu&ffiffi s t€ ffi Tuli snökee, bloosas. No tietysti borkkaa, jota dokattiin Vartiaisen broidiksien Olan ja Lekan taidehuoneella. Mitä ihmeen borkkaa. Olan handujen jälkeä voi tsiikata, kun seuraavan kerran valtakunnassa on talousasioista uutisia tv:ssä, koska kuvassa on aina Suomen pankin ovet, jotka on Olan duunaamat. Mä tiedan sen siit. minä tiennyt, teidän varteille mikään vielpysäkillä Oviauki! Ei se aukee. Miksi sitten kysyitte, laitapuolenkulkija kähisi viattomasti, En minä teiltä kysynytja siksi toiseksi te olette viela juovuksissa! Tietysti, justhan mä ryyppäsin eikä sitä hetiselvii Pyh, Tuollaiset hampparit pitäisipanna linnaan! Justhan mä oon sielt tulossa, mut ku laki käskee päästää pois välillä Pitäisivat siellä Sitä mäkin olen mieltä, varsinkin näin talvella. Ei, ei tää mee, tää seisoo, laitapuolenkulkija viisasteli. kiinni. Monet liikemiehet, Iääkärit, juristit ja lehtimiehet vierailivat salilla. Afaa seisoko minun varpaillani! Hyvä rouva, en että ne ovat paanne. Fyrkalla slumpattiin borkkaj auhoj a, jonka kulutus oli runsaanpuoleista. Leka hoiti katutason taidehuonetta. Mestassa ei peritty bograuksen harrastajilta mitään maksuja. Vihdoin se tuli hitaasti ja arvokkaasti. Harry (Putte) Yletyinen Studari g[{}gaa, -'''':' ' ku se et hlvaa ,* skragaa! ;:--å-'* ,'MUilApÄÄT porrurL€8" ,$* u. Edustusbograreista, varmaan kaikki stadilaiset bograrit, treenasivat salilla. Bograrit' kuvataitellljat ja muut taiteilij api irit pyörivät salilla ja taidehuoneella sulassa sovussa, bograusborkalla. Sitten oli buli jengi, joka oli kiinnostunut bograuksesta ja joka kävi salilla treenailemassa. Tattis, terve. Kun vaunun ovet aukes kansa ryysas sisään io ennestään täyteen ratikkaan periaatteella "aina sinne vielä yks mahtuu." Populaa ahtautui käytävälle No, saatanan gimma, miks sä vieri viereen toisiaan tönien ja skuttasit klabbis mun tsengan lopulta vaunun ovet saatiin alle. Täs parinsadan metrin pääs on hullujenhuone ja siin on sellane iso rautaporttija siin portis on snadi luukku ja kun sä hakkaat nyrkil siihe porttii, nii joku stara aukasee sen luukun ja kysyy "mikä hätänä?" Sanot vaan, et terveisii Kaltsin Kunkult, nii ne ottaa sut heti sisään ja kolme kuukautta vaan, niin sä oot yhtä terve ku minäki. Kuka treenaten, kuka skeidaa bamlaamassa, bograusborkka maistui kaikille Värikkyydessään mesta oli ainutlaatuinen. Mikko Niskanen, Jyrki Hämäläinen, Jomppa Ojaharju, Sjöbergin Sjöba, olivat vakio kävrjöitä salilla. Bilika voistöraa paälle! 0n se kummallist tää ihmise elämä, kun se tuli vaunuun, nii ei siit huomannu yhtään mitää, Nii se oli ku me kaikki muutki, mut sit se alko äkkii sekoilee. Sen jälkeen kun oli käyty bograustreeneissä lafkan klitsussa, puusepänverstaan yhteydessä olleessa bograussalissa, treenaamassa. Olavi, broidiksista gamlampi, oli erikoistunut antiikkihuonekaluihin. En minä ole hyvä rouva. Ammattibograreita, jotka salilla treenas, olivat Olli Mäki, Osmo Kanerva, Erik Nikkinen j a Timo Varliainen. Jos toi ovi nyt yks kaks aukeis ja vaunu lähtis yllättäen liikkeelle ja te putoisitte tonne kartsalle Ja teilt menis niskat poikki, se olis hiton paha juttu kuljettajalle Kuski sais duunista fudit ja perhe alkais näkee nälkää. Nykyjään tätä treenailua, nimitetään kuntonyrkkeilyksi. Taidehuoneen borkkamestassa oli snadi lodju, johon sai, jokainen kykyjensä mukaan, duunata snadin borkkafyrkan, bograrit ja skeidanjauhajat. Ei se aukee, ku vaunu ei oo Stadissa oli mesta, jossa dokattiin bograusborkkaa. ku mä oon ollu siellä! Apua! Hei ! Nyt ovet on auki. Tuntumaa bograukseen kävivät treenaamassa monet artistit Tapani Kansa, Vesku Loiri ja monet muut. Broidikset Olavi ja Leo Varliainen byggasivat yrttyksensä klitsuun Uudenmaankatu 44, bograussalin vuona -68. Kyllä minäkin näen, että tämä seisoo, rouva vastasi äkäisesti. varti ainen@klzyh kynetti.fi 0505842241 jäsen: 3097 # å "Er &"i :$e -, , ti"" €,J *ry €.J Anteeksi, meneekö tämä vaunu Kallioon, rouva kysyi äänensävyllä, joka antoi ymmärtää, että paremmillakin kulkuneuvoilla on matkustettu
Mutta jenkit ovat jenkkejä; jättä ja kokista jopa V.S.O.P. Olen nykyisin vapaa kirjotttala, jota ei enää julkaisun vt. Hän määrittelee itseään hyväksi arkikokiksi, mutta vielä paremmaksi perinteisen ruokaja juomakulttuurin diletantiksi. Slangi on minulle Tölikan kundina luontainen ilmaisumuoto, onhan se nykysin jopu hyväksytty valtakunnalliseen murreskabaan. Snapsit kalaruoan kanssa ovat minulle must. Tomaatti sopii oivasti eri muodoissaan ruoan valmistukseen ja sen kanssa syötäväksi, mutta vain harvoin ketsuppina. Sitä on myös aiheuttanut hänen usein kd+yttdmåns ä S tadin slangi. Toisinajattelijaksi olen kasvanut pitkän toimittajaurani myötä. Rakastan hyviä ruokia ja juomia. Se ei ole lukijoiden syy vaan minun, kun en ole ollut riittävän tattava kirjoittaja. Minulla on jopa diplomi oikeaoppisen vaahdon kasvattamisesta Guinnesin tuoppiin. Sautski aiheuttaa kirjoituksillaan usein paheksuntaa, mutta se ei häntä heilauta. Yritän kuitenkin parhaani. Siellä hän ilmoitti tutuilleen, että Hagiksen hallissa tavataan 8.12. Omien sanojensa mukaan hän yrtttåd olla satiirinen ja jopa ironinen. TSILAR! 4110. hyväkuntoisena Slangin vuosikokoukseen. Mikä helkuti n Sa utski . Sautskin lempiaiheita ovat erityisesti byrokratia, telaketju-naisasia, ylisuvaitsevaisuus, maahanmuuttajat, liikenteen töppäilijät, huono rasvaton ruoka ja slobot. Hyväksytään vain sellaisenaan kaikki paattåjren taholta syötetty ja valmiiksi pureksittu ajatusmössö. ' ; l_ I x';*ee'fu5-Affiä. savon-, pohjanmaan-, hämeentai karjalanmurteet. Se ei ole yhtään huonompi kuin esim. Tästä lähin kirjoitat siistimmin." En jumankeka tee sitä vaan lopetan silloin tykkänään kirjoittamisen! On minua jonkun tekstini johdosta väitetty myös rasistifasistiseksi sovinistisiaksi, mutta se on pelkkä oire siitä, että jengi ei ajattele omilla aivoillaan. E,i siis ihme, että ihan liikaa amerikkalaistunees sa Härmäs sä vedellään "ketsuppia pådlle" lähes kaikkiin ruokiin. Toivotan siis lukij oilleni antoisia lukuhetkiä -tai sitten ei, Sautski sanoo. Byrokratia suojelee vain itseään, naiset jyräävät, sossumuijat ovat ylisuvaitsevaisia, Suvivirsi on kouluissa kohta kielletty, katuun maalatut metrin kokoiset nopeusrajoitusnumerot eivät tehoa uraputkessa oleviin audikuskeihin, terveysfasistit ovat vallassa ja olen istunut pommisuojissa kun slobot yrittivät Helsingin suurpommituksissa tappaa minut. Hän osallistui vielä 24.11. Juomapuolella hyväksyn maantieteellisesti laajemmankin tarjonnan. Tunnetuksi hän tuli pitkäaikaisena Helsingin Postikeskuksen tiedottajana, Hän toimi aikanaan myös Postivirkam iesl i iton tiedottajana. No, yhteen segmenttiin se käy mainiosti, teollisiin eineksiin ja hampurilaisiin jotka maistuvat sellaisenaan aivan siltä ihtiältään. Ne kaikki ovat asioita jotka veetuttavat minua ja siksi kirjoitanniistä Sautski on myös herkuttelija, mikä näkyy ulkoisesti hänen hyvin kehittyneestä olemuksestaan. Ei se ole huono taito sekään. Silloin ei tarvitse funtsata itse vaan 1då atkaa katsella telkkarista Big Brotheria. Pelkkä Seiskan lukeminen ja Salkkareiden katselu ei laajenna tietoisuutta tärkeistä asioista. apulaismarkkinointipäällikkö määräile sanomalla: "Sautski, iso ilmoittajamme närkästyi tekstistäsi ja uhkaa vetää ilmoitusfyrkat lehdestämme. Aina kannattaa katsoa asioita toisestakin näkökulmasta ennen kuin lausuu niistä "oman vankan" mielipiteensä. PffiXS5A w osKAR GRöNHOLM 1 5.02.1932 01 .12.2009 Tsil ari n pitkäai kai nen paki noitsija Kaitsu nukkui pois ylättäen 1 .1 2.2009. Stadin Slangin Ja hallin yhteisessä joulun alun tempauksessa, Viimeinen Kaitsun pakina ilmestyi Tsilarin joulunumer0ssa, Kaitsu oli syntyperäinen stadin kundi, joka vietti lapsuutensa ja nuoruutensa eteläisessä Helsingissä, Munkkisaaressa, Barnabron leikkikoulu Tehtaankadulla, ruotsalainen kansakoulu "Banan" Ratakadulla ja Svenska Lyceum "Revan" Liisankadulla olivat hänen opinahjojaan. Hänet tunnetaan myös ketsupin vthaajana. Se peittää tehokkaasti taidolla ja sydämellä valmistetun herkullis en aterian alkuperäisen maun. Erityisesti olen perehtynyt viskija olutkulttuuriin niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. -konjakkiin. Satiiri ja ironia ovat vaikeita lajeja eikä viestini aina mene perille kaikille lukijoilleni. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki eri tehtävissä postilaitoksessa. Hän kirjoittaa niistä valtavirran ajattelutavasta poiketen, kehuen tai moittien. Hän ilmaisee teksteisssään mielipiteitä, joita valtavtta ei kehtaa tuoda julki vaikka sisimmässään ehkä ajatteleekin samoin. En ole gurmeejätkä vaan arvostan eniten hyvistå r aaka-ainei sta valmistettua kotimaista perinneruokaa. Nuoruuden muistojen lisäksi hän tarttui silloin tällöin myös ajankohtaisiin asioihin. Stadin Slangi ja Tsilari kunnioittaa Kaitsun muistoa. Kaikki ei ole sitä, miltä se ensi näkemältä nåyttaå. KAäTSU *N 26 Sautski on perusstadilainen toimittaja, jolla on eläköidyttyåån atkaa tarkkailla tåtå maarlmaa 1a sen ilmiöitä. Ketsup on hyvän ruoan syöpä. Kaitsu kirjoitti pakinoitansa molemmilla kotimaisilla kielillä, välillä ruotsiksi, mutta useimmiten suomeksi. Kaitsu osallistui vuosina 1956-57 Suomen ensimmäiseen rauhanturvajoukkoosastoon UNEF-YKSK 1 Suezilla Ja Siinailla (juttu Tsilarissa nr, 1 /2006). Ja aina se on ymmärrettävämpää kuin raumalaisten kieli
@=* .: t: :.t.: :-:,t : : : a .: I "i .#4 :.8 'S--_, .'",**'''"""' ':*Ftr F #' # dF tr itF "' s ,* s F H*%. ,.-:: 4 :*= *F g, .i: i$!j,'::.. "1 . i&*å-ffi€.9it ät'= *' -=tu= -!F lå* i ,*€ , * € :; ,;, : -t .*, ., !:+,: ,., ,F:: :m iffi reffi F-E::# &sffi ffi {# *# ffiffi w + *.. @ .:€*s . ti:::::::i;e::: l Et: : l i ; '!# 1 <*?t
c o m CHEF WOTKIN'S TEHTAANMwtvtÄlÄ PALVELUTTSKTT JA puh (0e) 774 33 477 MyyNrp,rr=-i' tehtaa,ni;;"ii.u,:rl!,1,,1"fn,,, "",. 28 MAALISKUU ke 3.3. su 7.3. Kevätyö Kallion lukion esityksiä Yö-näyttelyssä Sederholmin talossa, la 17.4. c h ef -wot k i n s. to 22.4. Entisajan petikavereita tapahtuma klo 1 B-20 Yö-näyttelyssä Sederholmin talossa. ttt'W1 oo o79Q \,/ H EL?' Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. Vanhanajan satutunti klo 9.30 Lastenmuseossa. to 11.3. TSTLARI 1l1A "stadin kundi ei duunaa, dakaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. su 28.3. su 25.4. HUHTIKUU to 8.4. co m I www. (09) 774 33 44 I i h atu kku @c h ef-w otki n s. Fläsää, tsieguraa, bradari i, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii... Yleisöopastus ruotsiksi klo 15 Helsinki -näyttelyssä Horisontissa, Sofiankatu 4:ssä. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie B, 00580 Helsinki Puh. Erikoisopastus klo 15 Foto Signe Brander -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Agricolan aatto Kym menvuotistapahtu ma klo 11-20: vanhanajan oppitunnit klo 12 ja 14, kevään koululauluja ja maakuntalauluja klo 1 8-20 Koulumuseossa su 11.4. to 11.3. la 27 .3, Pääsiäisaskartelua koko perheelle klo 12-15 Lastenmuseossa. Sibelius-Akatemian oppilaskonsertti klo 14 Tuomari nkylän kartanomuseossa. to 15.4. su 1 8.4. Yleisöopastus ruotsiksi klo 15 Helsinki -näyttelyssä Horisontissa, Sofiankatu 4:ssä. Sibelius-Akatemian oppilaskonsertti klo 14 Tuomari nkylän kartanomuseossa. Yleisöopastus klo 17.30 Yö-näyttelyssä Sederholmin talossa. Erikoisopastus klo 15 Foto Signe Brander -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Erikoisopastus klo 15 Foto Signe Brander -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Kevätyö Kallion lukion esityksiä Yö-näyttelyssä Sederholmin talossa. su 18.4. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. Kevätyö Kallion lukion esityksi Yö-näyttelyssä Sederholmin talossa. Tasan Stadin parhait. to 4.3
Ensinnäkin mikään tekstissä ei viitannut Suomea ja Stadia kohdanneeseen hirvittävään onnettomuuteen, jossa tuhansien nuorten miesten ja heidän omaistensa alkanut elämä tuhoutui vasta alkuun päästyään, Iekstin mukaan he olivat yllättävän hyviä tappelemaan ja sitten vain kauniisti kaatuivat. lhmiskohtalot olivat kiryoituksessa siistiä, objektiivista statistiikkaa, ne olivat vain tappiolukuja nekin kuin ohimennen sivuuttaen, Rintamalinjojen strateginen analysointi oli kylmää ja epähumaania kuuluen aivan toiseen yhteyteen, Lopussa saimme vielä markkinointia edistävää tekstimainontaa tulevan teoksen ilmestymisestä maaliskuussa 2010. Yffi&tu&ffiffi €ls ffi 0lisikohan eversti Nordberg vahingossa erehtynyt lehdestä vai olisiko vika postissa, kun Tsilariin oli joutunut kuin vahingossa tekstiä, joka ei sinne mielestäni sovellu vaan pikemminkin ammattikunnan sisäiseen julkaisuun. Kalervo "Jallu" Koski 0400679681 å-. Le h d e ssä oli stoori stadin hyndistä. Pentti Riuttu Res.vänr. SKrf yä {tu {7a" Heikki Hautamäki, Jallu Kosken Oululainen frendi vei kundilleen, kai kkie n tse n n aam ai lle mestari mäkihyppääjälle, mon i n kertai sell e olym pi aja maailmanmestaruus mitskujen saajalle Matti Hautamäelle Tsilarin joul u n u me ro n. SNYGI NÄYTTELY Srgne Branderin fotoja Sfadrbfa, sadan vuoden takaa, Hakasalmen huvilalla, Näyttely on auki 28, maaliskuuta saakka ke-su klogu 11 17, 29 IF ]I (\,tor,t, Z0.D\. Bisnesmestät Vhr.Cto4oo zo5 635 Puh I fax (09) gZT 3066 teijo. lr..,! !; I ! = -!-ffi}ffifu"rTaffiff ffe* ^å: å$ s $ä p e "3 f,##sf. Matti skriinasi. #ftr#ff ##d#dd#ff$ffi . pyn nonbn @ t olu mbus.fi EVERSTI N TALVI KRI KIJ Skarppauksen takii virallisella , ." *aEE"" narmalla t. "Ymmärsin suurimman osan fekstistä". &ef*resre å s##ss# fu*swm* Hjmat kondikseen Plotskikatsit o Rabat. M i ele nkii ntoi ne n j uttu fofesi Matti. KämoåtKylppärit
B) 1.2. A) Robert Mannerheimin B) Robert Armfeltin C) Robert Rehbinderin 8. A) Pyhän kolminaisuuden kirkko B) Puotilan kappeli C) Ostersundomin kappeli 7. Minä päivänä. 't-t ff'ffituF]fuffir. Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550. Järviä ei Stadissa ole. A) Addie B) Arska C) Turska 5. A) 12.6. A) 25 B) 52 c) 64 3. Mikä on Stadin vanhin tsyrkka. c) 24.12. Monta porrasta saat stepata Helsingin tuomiokirkosta Senaatintorille. A) Opettaja B) Merimies C) Postivirkailija 10. Mikä oli kirjailija Arvo Turtiaisen lempinimi skloddina. A) 3e B) 4e c) 5e 6. Kuinka monta kaupunginosaa Stadissa nykyään on. Kenen mukaan on nimetty lsoja Pikku-Roba. 30 STADI FROOGIKSET Tsilari 1 12010 1. Mikä on Stadin nimikkoeläin. Frogari tarkoittaa A) Sammakkoa B) Kysymystä C) Kamppia Vastaukset sivulla 38 Kevään YSäL&ffiE € /d G licl):{'rffi ItiLtL'/ nraLtfffl'&'."%" Kevään Lau I e I m atreffi! f qffi.I,..,;f Ravintola Bruuverissa, kaiiipin -* kauppakeskuksen Fredan puolöisessa paassa vastapäätä Säh f.ötaloa, ' käynti'Fredalta ja kau ppakeskuksen sisältä. Mikä mies oli 1920-luvulla slangikirjan "llman fritsaria" skrivannut Eero Salola. A) Orava B) Pulu C) Kani 4. Mikä on Stadin suurin lampi. A) Haaganjärvi B) Santahaminan Kissalampi C) Gumbölen Storträsk 9. 2
Leopoldine Cicogna syntyisin Milanosta, joka kuului tunnettuun katoliseen ylhäisösukuun, oli merkittävä osuus kirkon aikaansaamisessa. Aloitteen seurakunnan perustamiseksi tekivät Helsingin varuskuntaan kuuluneet sotilashenkilöt v. Vasemmalla oleva matala flyygeli on Pyhän Marian lastentarha. Lopuksi se kuitenkin omistettiin suomen pyhimykselle, marttyyripiispa pyhälle Henrikille. Pappila oli silloin samanlainen punatiilinen rakennus kuin kirkkokin. Pappilarakennus oli alun perin punatiilinen mutta sita on uusittu ja muutettu useiden arkkitehtien toimesta kuluneen 150-vuoden aikana. 1 955. Pyhän Henrikin kirkko ja alkuperäinen pappila siunattiin käyttöön 16.9.1860. 1855. oNN ITTETEMME VOITTA' IAI Tähän fotoskaba 6/2009 vastaukseen päättyy vuosia jatkunut fotoskaban järyestäminen osaltani, Kiitän kaikkia lukijoita ja osallistujia mielenkiinnosta. Reliefin muistoteksti on latinaksi, paitsi pieni pätkä on rainattu piispa Henrikin surmavirrestä suomeksi: si i hen ki rkko tehtäköhön, kappel i raken n ettakoh o n, papin saarnoja sanella, kansan kaiken ku ultavaksi, Maassamme vietettiin vuonna 1955 ensimmäisen tänne tehdyn ristiretken ja piispa Henrikin 80O-vuotismuistojuhlaa, paavi pius Xll korotti katolisen seurakunnan hiippakunnaksi 25.2. Helsingin katolinen seurakunta sai alkunsa Krimin sodan vuosina, jolloin täällä oli runsaasti venäläistä sotaväkeä. Tässä yhteydessä kirkko muuttui katedraaliksi eli piispan kirkoksi. Sen oli suunnitellut arkkitehti WaldemarAspelin, valmistumisvuosi on 1900. Kirkko sijoittui Ullanlinnan "Läkkikalan" (Bläckfisk) kortteliin, joka oti vielä ympäristöineen rakentamaton. Alkuaan kirkko aiottiin omistaa Neitsyt Marialle ja kaikille pyhille. €l€ffi Fotoskabassa 6/2009 kysyttiin valokuvan YSffL&RN osoittamaa paikkaa. Kirkkoon lahjoittivat professori Roberto wisin aloitteesta seurakuntaan kuuluneet italialaiset v. Arska Soisalo h{äernån fyhän F-åenr[k$r: kated naafr in ia s*u nakuå äl når-l h t s?*nåea. Onnetar suosi seuraavia skabaan osallistuneita; Esko Helin, Georg Spiridovits ja Katarina Uhlenius saivat Stadin Slangi ry:n juhlakirjan. Sitten harkittiin omistamista Ruotsin Pyhälle Eerikille. Alue oli kuitenkin luovutettu Ulriikkaporin kylpyja kaivolaitosyhtiön käyttöön, joten sen vuokraoikeudesta oli neuvoteltava yhtiön kanssa. Varsinainen kirkon vihkiminen, ristin ylentämisen juhla, pidettiin yli40 -vuotta myöhemmin 14.9.1904. Kirkon ja pappilan rakennustyöt alkoivat v. Kolmas paikka oliAlbertinja Uudenmaankadun kulma, mutta vielä su unn ittel uvaiheessa siinä vastapäätä ol Iut bordelli (Gröna Helvetet) teki paikan sopimattomaksi kirkolle. Lopuksi osoittautui parhaaksi paikaksi Badhusgatanin (saunakatu) länsipuolija ulriikkapori Kaivopuiston edustalla. Katolinen seurakunta anoi tontin luovuttamista itselleen, jotta voisi rakennuttaa siihen kappelin ja kivisen asuinrakennuksen sekä puisen ulkorakennuksen. Paikka on Puistokatu 1a Ullanlinnassa. 4.000 m2) suuruiseksi. Patsaiden tekijästä ei ole tähän mennessä löytynyt mitään tietoa. '1953 Natale Leccin pronssisen reliefin kreivi von Bergin puolison, kreivitär Leopoldine von Bergin muistoksi. Välittömästi seurakunnan perustamisen jälkeen alettiin etsiä sopivaa paikkaa kirkolle ja pappilalle, Kirkon suunnittelun aloitti arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann v, 1856, Siinä vaiheessa kirkon paikaksi oli ehdolla mm.: Kolmikulmantori Yryönja Erottajankatujen välissä, Unioninja Bernhardinkatujen kulmaus, Tälle paikalle valmistui saksalainen kirkko v, 1864. 31 Kuvassa näkyvät pyh imysten patsaat, joista ylimmäinen on Pyhä Henrik, alempi vasemmalla on Pyhä Paavalija siitä oikealla on Pyhä Pietari. Etualalla Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan pappila ja seurakuntasali. Vastauksia tuli 15 kpl, jotka kaikki olivat oikeita. Arska Soisalo Kuva kirkosta ja vasemmalla olevasta pappilasta on otettu 1860-luvulla. silloisen kenraalikuvernööri, kreivi Friedrich wilhelm Rembert von Bergin puolisolla, os. se esittää piispa Henrikkiä reessä ajomiehensä kanssa Köyliönjärven jäällä. Lähteet: Kalevi Pöykkö Pyhän Henrikin katedraali, Kalevi Vuorela Finlandia Catholica s.iffi:ffi:+{::,*;-:: w#"1 :€*.F' .€"..r" W. Taustalla näkyy Kiinteistö Oy Trion päätykolmio Puistokatu 1 b:ssä. Alue mitattiin ja todettiin 11.250 neliökyynärän (n. 1858 ja päättyivät syksyllä 1860
Santahamina-seuran saitilla (www.santahamina.fi) voi pluggaa museoviraston stoorin alueesta LENIN STADISSA Stadi on kliffa mesta muidenki ku stadilaisten mielestä. Se ku oli tääl j emmas oman maansa skoudeilta. Niinku slangryengi kävi muutama \uos sitte. Ekan kerran Suomeen Lenin tuli 32 Stokiksesta Turkuun marraskuus 1905 nuoren stuidufriidun Ul1a Caströnin kans. Melkein sata vuot sitt Stadin gartsoil dallas yks slobo, joka ei kyl ainakaan julkisesti kauheen kovaa bamlannu. Esimerkiks venäläisii turistei oli taas vuodenvaihtees Stadis vaikk kuin vilde, niit hittas eri buiduist, rafloista ja kaikist mestoist, mis turistit ny yleensä dallaa. Se starbu oli tietysti Vladimir Iljitsh. Kandee tsiigaa netistä www.koskenrannantanssit.com, millon jorataan jamikä bändi siel on. Punatiiliset kasarmit on bygattu tsaarin atkana, Ilmailuvoimien rakennukset on 1920-luvulta, niinku esimerkiksi pää1lystökerho. Nyyas Koskenrannas joroi on yleensä lauantaisin klo 19-23, mutt ei ihan joka viikko. Siel voi sitt vaikk skruudaa munkin, eikä bungaa ku egen sodessa (tai sotkussa, niinku gamlemmat starbut sen mestan tsennaa). Dösäski käy spolle tsiigaamas, ett kaikil on paprut kondikses ett ne budjaa Sandikses tai ett joku on kutsunune sinne. Lisäks Lenin on budjannu Freda 64:s, Töölönkatu 46:s, Ogelis ja Malmilla. Sandiksen historia näkyy alueen byggissa. '' ". Ja sekin on kliffaa, ett niiden annetaan näkyy. Muita Lenin-mestoi on Liisankafu 19:s, mis Lenin treffas Maksim Gorkin ja Lastenkodinkatu 5, mis Lenin osallistu Venäjän demareitten puoluemööttiin. Eikä sinne sit ihan noin Yaan dallatakaan mestoi tsiigaileen. Piti itekin guuglaa sehän oli Kustaa Vaasan eka r-aimo. llmailuvoimien rakennukset on 1 920-luvu lta, !lffi. Kuka tsennaa Katariina Saksilaisen. Paitsi ehkä sit, ku niiden ruodisajoista on tarpeeks kauan. Tää mesta et oo viei histonaa, mut kadun nimi k1'l on. Mut jos tekee mieli joraa joskus muullonki, voi testaa vaikk nyyaajorausmestaa. Pääsee Sandikseen sillonki, jos joku järkkää sinne redun. Stadis on melkein kymmenen mestaa, mis Lenin on budjannu tai treffannu tärkeitä hemmoi. Pariin byggaan on skrivaffuki, ett Lenin on niis budj annu: Sörnäisten rantatie 1., mis Lenin budjas vt. poliisimestarin Kustaa Rovion himassa \uonna \9 17, ja Vuorimiehenkafu 3 5, mis Lenin budjas vuonna 1906 kahen stuidun Väinö Hakkilan ja Severi Alanteen himas. Ne jatko heti Stadiin ja eka Lenin-mesta oli Ullan broidin Gunnarin hima Vironkatu seiskas. NYYAAN MESTAAN JORAAMAAN Hehnikuus slangijengi joraa tietty laskiaisena Käpylän Torpalla. TSttARl ',U10 Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Nuorist stuiduist Lenin bamlas myöhemmin Yrjö Sirolalle, ett kundit oli ihan kliffoi, mut ei ne oikeen tsennannu poliittista tilannetta. Punatiiliset kasarmit on bygattu tsaarin aikana. Sellane on öpnatlu Stadin historiallisen perustamismestan tuntumassa Vanhaskaupungis, osote on Katariina Saksilaisen kalu 9. Såmd $ ru ä{ä äffmå rr}*säet SANDIKA Sandikseen inttiin joutuneet ei ehkä funtsaa, ett se on kliffa mesta. Mutjos Sandikses on intis oma kundi tar friidu tar vaikk joku frendi, ni se on kyl kliffaa mennä niitä treffaan. rs* **' Sr*'""W rq Sandiksen historia näkyy alueen byggissa. Eikä joka väl.is olla endra?Tf gartsojen nimii, jemmaamas historiaa. SMYYGAASTADISSA Stadin historias on kyl vilde mielenkiintosii mestoi ia stoorei erilaisilta aikakausilta. Patsasta Lenin ei ky1 oo Stadiin saanu niinku toinen itäinen hallitsrja eli Aleksanteri II, vaikk kai sellast yrittikinjoku duunaa
Se oli krigun kokenu äijä, se oli aito stadin kundi. i,qhdl'. Ei mikään pihi tyyppi. Senkerlasis skabois oli aiheena Mutsi ja mä skoleaikana ja Eki kaveeras kuin se oli ekana skoilepäi v änadallannu sen mutsin kans Eltsun kansikseen: "Mä painelin v edelläja mutsi perässä, ettei kukaan vaan ois luullu mua mamikses." Siit alko mun monen vuoden kaveruus Ekin kans. Se sano sillon, et ne oli viimeset, ku se duunas. Niitten kans on iisi olla. 33 .q Teksti: Raija Tervomaa Joulukuun alussa sain olla messis Kaltsin tsyrkas saattamas Ekii sen sistalle matkalle. yhet skabat oli ollu ja siel oli ollu pelkkii äijiä. Griinataa kimpassa on tciynnä s I angisutkauks ii j a niihin kuuluvii fotoi. Niis herrasmiehis on semmost karisma4 et niitten ei tartte mitää brassaa, rlittää ku ne vaan on. Mä uskon, et Ekil on tuol toisel puolella yhtä monta kliffaa kaiffarii ku täälläki. niinku vaik tätä: "Ilman slangii mä oisin ihan orpo jamelkonenurpo." TS$LAR! {tt S#nkän fri id u n st*creja ffiKl I-AFI r!, !KÅVÄ,FAg... Oikees seurassa se siin oli. Välillä ei Ekin kans niin paljo kuultu toisistamme, mut sitte ruvettiin taas pitään yhteyttä. Sattu viel niin vänkästi, et mun äUä11ä on sama nimi ja Eki sano atna' ku se skulas mulle: "Kaimalle terveisiä." Ja pikkuhilj aa katmaksetki tutustu toisiinsa. Mä oon jutellu muutaman semmosen tyypin kans, ku tsennas Ekin eri yhteyksist. Leka, Papu, Atte ja moni muu meni jo eeltäja nyt Eki niitten perässä. Ja ki4oi tuli lisää, synty palkittui viisuja ja tuli Stadin slangin logoo, pressan ex librist ja monta, monta kliffaa kuvaa, snygei akvarellei ja vänkii tussipiirroksii ja aina niis oli joku sanoma. Se rupes oleen jo aika klesa. Joskus ku kännykkä soi, toivon, et sielt kuuluis tutfu ääni:" Eki täänä hei." Mut ei kuulu endd. Miks mä ny naita muistelen. Tarttettiin vissiin taas äryien jengiin muija. Oon monta kertaa kaveerannu, et toi vanhan ajan herrasmies on katoava luonnonvara. Tulin hopeelle enkä turhemmalle tyypille hävinnykkää. Mut aina voi pluggaa Ekin juttui, muistella sen viisait ajatuksii. Pitkään se oliki kragannu vaikeet tautii vastaan eikä ollu periks antanu. Ei sitä turhaan Stadin kundiks valkattu samaan alkaan ku meiän pressa. Siks, et Eki on vekka. Mut tarttettiinhan juttuihin fotojaki. \' Käytiin skoileis bamlaamas kakaroille slangii, messis oli joskus pari muutaki gamlaakundii. No mä taas kerran funtsasin vaan hetken, et ei se skagaa ku skufaa ja sit menoks. Mä rupesin samlaan vanhoi braij auksii. Yks todiste siit on esimerkiks, et ku Eki rupes aikanaan skrivaan slangipakinoita ja julkas sen ekan kniigan, se lahjotti kaikki tuotot Duunarimutsipatsaan rahastoon. Mr1 slangijutut alko vuonna yhekåantoist ysiviis, ku toi Vovo ikrlu, mulle ja kaveeras, et slangiskaboihin tarttettais messiin muijiä. Niis on lämpöö ja ystävyyttä. Se hiffas heti, mist oli kysymys, ja ne kuvat natsas niinku sanotaan nappi öögaan. Mä menin Stadin slangin hommiin messiin. Tehtiin videoo vanhoist braijauksist ja mun skolepennut sai olla niit vanhoi leikkei brassaamas. Eki oli Ylen ekoi slangipakinoitsijoit ja mä tulin jengiin messiin muutaman vuoden päästä. Videoo tsiigailtiin Jugendsalin näyttelys 1997-98 vuodenvaihtees. Siel on esimerkiks tcimmönen "A'lö ota pulttii ei Emakaa ottanu vaik on yhekscin kloddin faija ja kaikil on eri mutsi." ,**?"" \,. Se flyttas iltanotskille, se ei enää jaksanu. Kaikki on samaa mielt, et parempaa kaverii, snygimpää herrasmiest, uskollisempaa ystävää ei voi olla. Nyt on ikävä. Kuvattiin duunarimuseon pitskulla ja Eki ja muut gamlat kirstarilaiset starbut kuskas meit eestaas Myllikän j a Kirstarin välii. Mut viel alkusyksystä divattiin kimpassaparitki borkat. Mä oon funtsannu, et kaikki gamlat herrat singraa vähitellen jengist veks. Eki oli just semmone. Viime joulun aikaan Eki piirsi "Mut sulle sattuu aina"kniigaan kuvat. Eki jeesas. Haastattelin jengii ja pluggasin aiheeseen liittyvää matskuu. Jotkut duunist, mainosmaailmast tai Laajasalon opistost, jotkut Kirstarin jengist tai slangiympyröist. Yhteiset duunit Ekin kans jatku. Rupes oleen koossa kniigan veffan kamaa. Mattssonin Eki vinnas sen skaban. Joillaki reduilla treffattii, joskus soiteltiin ja käytiin visiitiski toistemme luona
34 ffi; "äg l:eJåst s!agöi ffi G Mäkelä, Juhani: Sfadln snadi slangisanakirja €"S*L#&ffi* Tilo Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja Strm#ss'x Sdmrugrre fumffi#fffi Janzon, Edvard " Eddat" : Palsa kanis, Iitski kalis Kulmala, Teppo: Anna pois mun kitarain G Rehn, Leif: Jassen från Gammeli Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa Lasse Liemolan juhla-CD I,{t${åFÖNeRI ro Pohjola, Arvo: Himaföneri Tervomaa, Raija: Mutsija mä Rehn, Leif: Gammelin jannu Tervomaa, Raija: 0ho kallista kotia Tervomaa, Raija Somermäki, Jarmo: Mut sulle sattuu aina Kuudes huone: Sarjakuvakirja Sfadln S/angin juhlajulkaisu: Niin gimis on Sfadi M tffiw F;;r+ Utffuus Saki/alset JätKä CD m Vihreä Oksa, T-paita ffi T-paita ffi lffi CDJevyt I Sfadin Slanoin seinäkalenteri "' -' Eki Mattsionin piirroksi.a ja ajatuksia ffiffi, 'Y'7' t] : .// j . '' 'l' .t / // ," /,1 r J { ft{/t'r,' t /4 +i,(/,,1 *F Pöytäviiri 0nnitteluadressit L#
YS$[-ARI ,!lf S 35 Wf#fuss.xs?ffisfep Lippikset[] mustal Armylippis, musta f Armylippis, hiekka T.PAIDAT Koko/kpl:XS E s[l ur[] lI xl[] xxlE lsännänviiri 50€ I-tpl 8€ I-t<pt []-tpt Pöytäviiri Pinssit, Stadin Slangin pinssi Lehtiö, Niin gimis on Stadi Mimino Art-kortit, skidi, häät, onnittelut, rafla KIRJAT 25€ [l-tpt 2€ E-tpt [l t<pl 2€, [-l rpl 1€ I I I I I I I I I I I I I I ) lI I I I I I I I I I F. I I I I I I I I I I I \l tdo I I STADIN SLANGIN OMAT KAMAT Tilaus / kpl SttO,n St1gllteinäkalenteri, Eki Mattssonin piirroksia ja ajatuksia.....10 € f_l fpl Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15 € fa Anna poir rrn kitarJn 30 € Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa TUOTE MyyTy LOppLAtN! f-rpl I J-rpt H m -LJ-t pl [l r,pl kpl kpl E--rpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi Mäkelä, Juhani, StrOr rnrOS;rgbrrrkrlt Paunonen, heikki: Suuri slangisanakirja Pohjola, Arvo: Himafoneri Rehn, Leif: Cur*tin lrr Rehn, Leif: Jassen från Gammeli S.t.*ä ki.Jr*o : Ku uder f' ron. Surlat<uvatt r1a Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia -Bygattiin uus hima Tervomaa, Raija: tvtut surie sattuu *" Tervomaa, Raija & Mattsson, Eki: Skloddit braijaa Lasse Liemolan juhla-CD CD, Jörde-Juge CD, Stadin styget CD, Duo Snadi P CD, Sakilaiset, .lÄtXR, J.Alfred Tannerin kupletteja Onnitteluadressit, 50v, 60v, 70v, 75v,80v, 85v, Stadin Slangin oma postimerkki 10 € 10€ 55€ 10€ 12€ 10€ 12€ 10€ 10€ 18€ 10€ 12€ [l-rpt [] kpl kpl kpl kpl kpl kpl []-kpl ll_rpt 20€ 15€ 20€ 10€ ru kpl 15€ m 5€ 2€, I-rpl Tilaajan nimi: 0soite: Portin, Epäselvyyksissä,otayhteysStadinsl,nff:;'' TUOTTEET volrlLATA lvtYÖs PosrlrsE, TtLAUKSTsTR penrrÄÄN pAtNoN MUKAIsET poslrusKULUT, t]
Mä vastasin holkkina et miten niin. Sit mä venttasin vähä arkaa enneku se giltsi rupes bamlaa jotain skeidaa. Snadi tk?gis, mut borga jeesaa YS#LARi 1 10 1r.rrr f I J t._.rJ ^.t )7r71:?Jf Ji lij 3Jt JJi 3 Lr7L, I /. No siin hengaili yks mun vanha gatffa, Lörsson nimeltään. Olin parikyrnppinen innokas nuorin'ies häkemään ja kokemaan uutta ja jännittävää. . Se uteli multa oonko mä nähny Ganesia viime aikoina. No siinä oli semmoinen jengi savolaisia BUBIASPLTII{D UU SLLA RILLEILLA I,{ AET HYVIII Karhukin näkee jopa muurahatsen munat SILMALASIT PIILOLASIT ruÄöruranrnsTUKSET TARVIKKEET Stadin Slungin iiisgrykortilltt -2A % ilennustu! Agricolankatu 11, 00530 Hki Puh. Soogausja föraussöövista. Siinä hissukseen kävellessäni ja tullessanr sct^ lumikasauman taakse, jähmetyin kauhusta, sillä vain kymmenen metr I päässä seisoi iso emokarhu ja kaksi isohkoa pentua. 09-753 9299 SÖÖVI KSI I STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsäa ja rautiskamaa. Peki kerto et matsi on KalPaa vastaan,siis savolaisia! No mähän sitten sanoin et mennåan vaan kattoo ku savolaiset saa stadilaisilta dunkkuun. Sit mult tuli paha sprägäri, tuli galsat bysaan, noh vähä ottipataan ja fuli koht snadisti mammaa ikävä. Noh, sit seuraavana daagenina mä hoippelehdin himaan päin. Loin katseeni alas ja aloin hissukseen varovasti peräytyä, kolmen karhun katsellessa tarkkaaväisesti minun liikkeitäni, kun olin päässyt v jidenkymmenen metrin päähän karhuista, kääntyi emokarhu pentui neen min usta poispäin ja lähti kävelemään hiljakseen Silloin minäkin käännyin ja lähdin iivakasti kävelemään kohti leiriä, kun saavuin sinne, kysyivät metsästäjät olinko nähnyt karhuja tai edes niiden jälkiä, Yhtään miettimättä vastasin sujuvasti, etten ollut nähnyt mitään. Oli aikagalsa. No, mä siihen, et hiffaatsä ollenkaa, vai ootsä ihan daiju. Joutu stondaa dösäpysäkillä vähä aikaa... Siinä kävi näet niin, että Lörsson lupas bungaa kumijalan ja sitten me veikot päätettiin että mennään Sandiksen kautta ja sitä ennen Koskelaan jossa ne brygat budjas. Dörtsit levällää arkisin 7-1\ja lauantaisin 9-15 I _ K AIKKE A RAKEIJT AMISEEN _ Tervetuloa. Hetken kulutfua mä sit siihen selvittää asioita ja kohta mä tsittasin yykaaja ei naurattanu, ei sitten centin vertaa. Seuraavana morgenina mä dallasin Flemaria Karhupuistoon päin. Mä en tiedä mikä vika mun bollas siihen aikaan oli, mut jossain Hertsikan kulmilla mä päätin nousta siitä kumijalasta vek. Ja niinhän me mentiin. Jokerit sai turpaan ja onneksi keitti borgat. Tuli niin mekin saatiin Pekin siitä semmoinen fiilis, että kanssa Töölön Akatemian elämäjatkuu. Sen jätkäkaveri läppäs mua daijuun ja sit ventattiin vähaarkaa. Mä sanoin, etjoo, muuten hyvä idis mut mä oon pa. Minun oli tarkoitus mennä vain muutamia satoja metriä, ja jos mitäär e näkyisi tai jos näkyisi karhuja taijälkiä niistä, palata pikaisesti takaisin le ' e ilmoittamaan havaintoni. dösää venaamassa. Lörsson lupas laittaa kaiken, joten eiku menoksi. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 55 65140. Pennut liikahtivat hyökätäksee' kimppuuni, mutta emo murahtija ne pysähtyivät paikoilleen. Se pyys mua Jokereiden kiekkopeliin. 36 Mä en oo ikinä bogrannu, mut mä oon joskus skagannu. Ja sinä aamuna mä olin heränny Jakiksesta. 'aan siellä oli lumikertymiä, joten näkyvyys ei ollut pitkälle kovinkaan hyvä. . Mun frendi Peki stondas siinä Flemarin ja Agrikolankadun hörnetissä ja bamlas ihan sekavia. Sen Tavan reissun jälkeen mua ei oo huvittanu Stadin yöelämässä pyöriä. Lörsson sano et mennäänkö Tavalle tsiigaamaan Ganesia. Ja sit mä dallasin sieltä himaan, Kallioon. Sieltä me napattiin sit pari brygaa matkaan ja sit mentiin Tavalle. Terveisin Antti H erltua Huonommin siinä sitte Aamulla sitten mamma kävi. Menin kuitenkin duu niin ja duunipäivän jälkeen dallasin Steisille päin. Sen verran minua olr .o iapsena neuvottu, että jos joutuu kasvotusten karhun kanss.g, ei pidä kalsca sitä silmiin, vaan luoda kat6eensa hieman alaspäin ja eikä kääntyä ja rynnä:a juoksuun, vaan peräyiyä hiljalleen poispäin. Lörsson budjas siihen aikaan Sandiksessa. Retkikunnassa oli kymmeren henkilöä ja-suuntasimme kohti loputonta, mutta lumoavaa lohdutonta iäätikköä. Emmä oikein tsennaa elmiten se osas stondaa just siinä ku mun piti dallaa. Kaikista paikoist niin Jakiksessa. ulko-puolella. Sillä oli uus nahkalena pdallå, kehui voittaneensa Lotossa. No ei se tsennannu vaa se rupes lässyttää jotain skeidaa ja siihen mä sitte et, paa holkki boseen tai tulee dunkkuu. Ensin mentiin kuitenkin Holvariin, joka nyt oli matkan vamella, tar ainakin melkein. Tehtiin tilapäinen leiri ja minut lähetettiin lähimaastoon tiedrsielemaan, näkyisikö karhuja. Maasto ei ollut pelkkää tasaista jääkenttää. No mä vanhana HIFKiIäisena siihen et, ei käy, mut ketä vastaanne skulaa. Muistan tässä kerran, kun olin päässyt mukaan erään retkikunnan napajäätikölle suuntautuvalle retkelle. Ja me Pekin kanssa tottakai päätä aukomaan Aamulla karsee darra totta kai. Eräillä retkikunnan jäsenillä oli toinenkin tarkoitus, ei vain tutkia raca aluetta, vaan ampua kohdalle sattuvia jääkarhuja, ja siksi heillä oli mukana kiväärit. Mut eihän siitä mitään tullu. Tämä olisi ollut jännittävä kokemus, jos se olisi ollut totta mutta se ol crrekst vain erään yön uni, mutta niin todellinen. Paitsi et kerran mä studasin ku yks giltsi otti kraivelista kii. Näin maksoin emokarhulle henkeni pelastamisesta vasttneeksi heidän henkensä
"Mitä jor kuiteski kurkkaisit sinne tankkiin", ehdotti Korkki. Stadiin palattuaan Nappi totesi säästösaldonsa nollaksi, joten hän meni Itsun valaisinfi rrnaan duuniin ja Korkki siirtyi Yleisradion palvelukseen, jossa hän viihtyi eläkkeelle saakka. No, yhteisellä päätöksellä he kuitenkin poistivat tulpan ja totesivat sen aivan märäksi eikä kipinästä ollut hajuakaan. no Paikka Hak. YS$LA,RX '!lS * JATKOAs. puh . Jäsenmaksu 23€ / v. (koululainen tai opiskelija 5€/v.) fA' yf,e f#K$ fÅ"4 ffiA {" d",4 JA få gårf#f fA fX ypm* å f#tråV P#$ ffi #$ #d f ftrffiSfJ. muutos (muista jäsennumero). nro: Maksu päivä. Allekirjoitus Jäsennnumero: Aika "kå $ $ Liittymismaksu 15 €. Nappi yritti polkea sitä käyntiin mutta yhtä laihoin tuloksin kuin viimeksikin. l3> Kun he viimein pääsivät takaisin ykköstielle, Nappi heitti vaihteen päälle ja pädtti kokeilla käynnistyvyyttå kun nopeutta oli riittävästi. Nappi avasi bensakorkin ja sanoi, "puolillaanhan tää on, enks mä sanonu". 09-774 1041 Suku nimi: Etunimet: $ s å x å ä E : F å E å I I ! I E g ; fi E ä $ ä $ ä Jakeluosoite: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka: Säh köposti: Syntymäaika: Su kupuoli: Poikkeava jäsen maksu: Jäsen han kinta kilpailu Svntvmäpaikka: | l_J l Mies tr [| Koululainen I Opiskelija 1"7 .2fi&9-3*.&.ä&$ S 2 Nainen Han kkija n Jäs. Veli Kähkönen 6 ffi r??e$s iin ktiffatrff Jsffgrrnl, { F ity Sfadfir Sfangrfrnfwww.sfådmsfan gi.fi uu$fm#g 37 FuIe j ; g € s s is s itr ::{*C i':::ql *.4* sämdån SåamgF ry:$r jäs*århakmr$"rLis å,J I osoitteen tms. Niinpä Nappi puhdisti tulpan ja Korkki totesi katkojan kärkivälin muuttuneen matkan aikana nollaksi, joten ei ihme ettei käynti oikein maittanut, bensankulutuksen kohoamisesta puhumattakaan, mistä Napin ryttyyn kutistunut lompakko muistutti loppum atkan ja pitkään sen j älkeenkin. Palautusosoite: Hämeentie 67, 005s0 Helsinki. CZ pörähtt liki välittömästi käyntiin ja kun Korkki pysähtyi irrottamaan köyttä, CZ sammui uudestaan
Kaikkiaan teoksessa on n.7 400 eri paikkaa. Lounais-Sipoon uusi liitosalue ei sitä vastoin sisälly teokseen. Helsinki on mukana lähes kokonaisuudessaan. Kiryan kustantaa Edico Oy Teos julkaistaan kaksiosaisena, Kummankin osan laajuus on noin 450 sivua. Joistakin paikoista on käytetty useita epavirallisia nimityksiä, joistakin vähemmän. Niissä on pyritty valaisemaan paikkojen historiaa ja niiden merkitystä entisille ja nykyisille kaupunkilaisille. Osa artikkeleista on melko lyhyitä. Ajallisesti mukaan otetut paikat kattavat jakson, joka ulottuu 1850-luvulta aivan nykypäiviin asti (uusimmat tiedot ovat vuodelta 2009). Kirja on tarkoitettu kaikille Helsingin historiasta ja nykyisyydestä kiinnostuneille, niin syntyperäisille stadilaisille kuin Helsinkiin nnuualta muuttaneillekin, Tavoitteena on, että kirja olisi Helsingin paikallishistorian ja nimistön pikku jattiläinen, josta löytyy perustiedot helsinkiläisiä kiinnostavista paikoista. (Muuten ruotsinkieli näkyy vahvasti varsinkin vanhemmissa epävirallisissa nimissä.) Artikkeleissa on mainittu kaikki aineistoon sisältyvät epäviralliset nimet. Teoksen formaatti on B5 ja siihen tulee kovat kannet )a lukunauha Kirjan ulkoasu suunnrtellaan juhlakiryaksr, joka kay hyvin vaativanakin lahjakirlana. d<u pf##f,ä# rfm effi Nlefoffif/" i rå il :-l : 'd=. 1]ffi*Iaunonen: Såmdäre sryxffisåmä ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen Teoksen tavoitteena on antaa mahdollisimman kattava kuva helsin ki läisi I le tärkeistä pai koista. Sellaisena se sopii hyvin Helsinki-aiheiseksi lahjateokseksi. YSätu&RF t l{ G Kaikkiaan aineistoon sisältyy noin 14 350 epävirallista nimeä. 2Bl52 3 A) Orava 4 A)Addie 5 C) 5.e 6 C) Ostersundomin kappeli 7 G) Robert Rehbinderin 8 B) Santahaminan Kissalampi 9 A)Opettaja 10G) Kamppia epävirallisia nimiä. Valtaosa puheeksi tulevista paikoista on kantakaupungin alueelta, mutta mukana ovat myös vuoden 1946 liitosalueet sekä kaupunkiin vuonna 1966 liitetty Vuosaari. Teoksen aineisto perustuu monipuolisiin lähteisiin (muun muassa arkistoaineistoihin, kirjallisuus-, sanomalehtiJa internetaineistoihin, helsinkiläisten muistelmiin ja erilaisten keruukilpailuiden aineistoihin sekä helsinkiläisten haastatteluihin), Artikkeleissa on pyritty siihen, että yksittäiset helsinkiläiset esiintyisivät niissä omalla äänellään. Kirja ilmestyy kesäkuussa 201 Helsinki-päivänä. Osa sitaateista on kirlakielisiä, osa puhekielisiä tai slangiasuisia. Mukana on myös muutama ruotsinkielinen artikkeli. että sitä voitaisiin hyödyntää koulujen kotiseutuopetuksessa. Kirjaan sisältyy myös laaja katsaus Helsingin virallisen ja epävirallisen nimistön historiaan. Tavoitteena on myös ollut. Paikoista on kerrottu tietosanakirjamaisissa artikkeleissa. Kirjojen ovh on 52 €, yhteensä 104€. Joistakin keskeisistä paikoista on pitkiä artikkeleita, koska ne ovat olleet vuosikymmenien ajan helsinkiläisille tärkeitä. Tämä jakso vastaa sitä aikaa, jolloin Helsingissä on käytetty epävirallisia suomenkielisiä tai slangiasuisia paikannimiä. ff j;ås*n haåq*rn u* s "Sfm#r SämCäm Såar:gä {y TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Stadin Slangi ry maksaa postimaksun sfmtrr. Lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan kaupunkilaisille tärkeistä paikoista puhutaan epävirallisia nimiä käyttäen. Sen vuoksi niissä on runsaasti sitaatteja eri lähteistä. sfq.ryg{{ #f. Teokseen on otettu kaikki sellaiset lähdeaineistossa vastaan tulleet paikat, joista helsinkiläisten keskuudessa on tai on ollut käytössä STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET 1Bl1.2
Kävitkö leffateatteri Arenassa nonarissa. Sähköposti: tsilari@sladinstangi.fi r nen ff*t * 'f \ .. SEURAAVASSA TSILARISSA: !_E-åål:€ ++: Lähetä osoitteella: Stadin Slanoi rv Tsilarin toimitus, Hämeentie OZiOdSSO Hfi Laita mukaan nimesi ia palautu'sosoite. rrr.,: . Muistuuko ioku erit<oi tapahtuma mieleen. 1 9.12.62 39 ^-'-* " l i. '-' S '",a' *-*S " " "-dFg. syntisten... '--.--. . I .r: I .. Kerro kokemuksesi Tsilaridru. i1.,: Kari Suomalainen Stadin Slangi ry:lle HS. : ---trasE.tå': :ii !_a-B, 'E t e t. .å"'ru**k;,.,,; ., ! I ! i I i I t t I (_ :Eå= e# F-: --e. i.i + !3'_ ..ei LJskotko että syntiset joutuvat Juu kyllä niitten aina kelpaa... Kerro kokemuksesi Tsilari{., tapahtuma mieleen. :' *kd riHFc\F Budjasitko 1940-60 -luvuilla Kaltsissa linioilla