fs t avajaåseä* Juttu siv. q /, .ffi @&@ l-' :! I 7 \
Lehden nimi Tsilari tuleie sanoista "till säliaren", joka tarkoitti lehteä, sähkösanomaa, jonka yhden 'kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Siis, et tän vuoden 2011 ekan Tsilarin yks tärkee sanoma on se, et kantsiiottaa iisistinoiomat hyvät ja huonot puolet ja r samoin frendien ja muun jengin sielunelämä. Mitskulo kans toinen puoli. Kantsii skiglaa tässä laiffissa niinku botskr, välistä snadisti kryssaillen ja sit välistä suoraan kohti tota parempaa levaamista Pemu Kantsii kryssai lla Vuoden vaihtees jenoi taas vanhan tavan mukaan teki kaikenlaisii lupauksii, et"ne rupee redeiks ja kliffoiks, et niist tulee kunnon friiduija kundei, siis niinku parempaa jengii. (Hei Pemu, honaaksä muute, et sä alat nyt just ite olee snä-disti toi besservisser) Toi oli latoian huomautus. Jengio just sellasta ku se on, Se skruudaa just samaa tsieguraa ku son aina skruudannut flesuu ja vilsonii, dokaa birraå, kossuu, konkkuu ja bamlaa kaikkee skeidaa eikä anna muille suun vuoroo. 2 'r'$ttARl {l{'! Kannen foto: 0lliBull Päätoimittaia Pertti "Pem.)" Mustonen 050 550 5706 Stadin Slangi ry:n pj. Mut anna et mä skrivaan tän stoorin loppuun Pari rivii enää. Treenaa diggaa kaikkii. Taikemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Mut tiedäks mitä! Semmosella pyhimyksel ja besservisseiil on kans tosi snadisti noit frendei, Siit ei kyl kovin moni diqqaa. Kantsii olla niinku suvaitsevainen. KLIFFAA KEVÄTTALVEE Tsilarin lukijoille.. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Sähköposti : tsi lari@stad i nslangi.fi Ursulassa riittää jengiä. Pemu voi kokemuksest sanoo, et siit ei tuu yhtään mitään. Onneks Pemulon sen pumpus töisnadilatcija, ku aina välistä bamlaa sille, et sen kairtsis niinku snadisti biomssata eikä skrivaa iha mitä sattuu. Uuden vuoden lupauksen pitäminen on yks maailman vaikeimpiijuttui. Lasse Liemola 050 585 B9B5 Femun pääkirjoitus sit sul o kaamee krabbis ia morkkis, mut ei se mitään, sä olit kaks viikkoo ku snadi enkeli ja sul oli kliffaa ja kaikki diggas sust. Sähän todella voit olla niin helvatin redi, kunnollinen, fiinija jämpti nuhteeton snadi pyhimys, et hohoijaa. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Sit ei kantsi niin kaameesti luvata kaikkee gutaa ja fiinejä elämän tapoja. Se mitä jengi o duunannu viimeiset 30 tai 40 vuotta, niin sitä se duuriaakyl gravariin saakka. Mut unelmointija lupaaminen on ihan vänkää, Jos sä lupaat, ettet enää kosk'aa dokaa, tai bankkaa sun muijaas tai skloddejas tai röökaa tai goisaa teidän seslongil aborkat klabbeis ja oot -sit kaks viikkoo tosi kunnon stadilainen, niin se on ihan jees, ihan kliffaa. Sit sä tietyst glömmaat nää hyvät lupaukset ja oot taas oma snadi ittes, dokaät, rähjäät, skruudaat kaikkee skeidaa, blaadaat ku skorsteeni, raivoot sun skideilles, tuut himaa fyllassa ja Skrivaa Tsilariin 'l-l f,ffiE*faffir Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Se oli niinku kliffa unelma. Tietyst toi lupaaminen o kliffaa, o kliffaa haaveilla, et mList tulee nyt redi kunnon kundi, jolla o snadi pyhimyksen kehä knubbin päällä ja jost kaikki sanoo, et vaude, kyl o tosi redi kundi, mist tommosii hittaakaan! Ei niit hittaa mistään. Foto: OlliBull Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2011 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 1.3.2011 mennessä. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ia osoitteesi, vai kka käyttäi sitki n n i m i merkkiä. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Mikään ei o yhtä fittii ja kimuranttii ku enijräa itteänsä ku on jo vanha mutsi tai starbu
({ 1 12011 srsÄlrö Pääkirjoitus---**-----------2 Mattssonin Ekin alkupala----------3 Stadin Slangin hallitus--------4 Jäsenpostia-------------------5 Bamlausdirikan lööppi---------6 Afi hurin lounas:-----------------6 Slangilaiset Siljalla-------------7 Stadin mestal------------------8 Castreni n katu 20-----------------9-1 1 lsäni oli Ässä------------------12 Snadi stoori kriguajalta-----,-l 3 Bamlaa slangia oikein-------------1 3 Stadilaiset Karibialla------1 4-16 Gamlat anonssit---------------17 Stooreja Humulasta:--------1 8-1 I Stadin mestat avattiin-----20-2 1 Kolman nella yli---------22-23 Sautskin pakina----------------24 Nordenskiöldi n katu----.------25 Andalucian slangia:------26-27 Skidinä Limiksellä------------27 Ku mä olin snadi---*----------29 Stadi froogikset---------------------30 Fotoskaba 1 I 1 1 -----------------30 Fotoskaba 6/1 vastaus---------3 1 Stadin kliffat mestal---------32 Sörkän friidun stooreja--------33 Stadin Slangin kamoja------34 Myynti h i nnasto---------------------35 Snöge on snygi---------------36 Perästä kuuluu-------------37-38 Jäsen hakemus------:---37-38 Stadi froogiksen vastauksel---38 Karin pii nos-------------------------39 Stadilla kuultua----------------39 15.2.2011 klo 17.00 Treffit Stadin mestat -näyttelyn yhteydessä Helsingin kaupungintalon näyttelytila Virka Calleriassa osoitteessa: Pohjois-Esplanadi 1 1 -1 3. *W -''r .@Fjer=:|f+ ;' _-&>: *,l/ ) r',t/ftalr.'.' ..'aillz./r, PERINNEJA KULIUURI\HOISWS tLOteSt. Käsitel lään sääntöinääräiset asiat: s Ä s Ä AK Ä T TERVETULOA!. a z : ,a 'a #' F E F g:.. t:. '; i: 'aa VLJ*SgKTKOUS -riD )raoil] .)tAl-lstn Stadin Slangin vuos i kokous pidetään-maanantai na 21 .3. llS 11' Hämeentie 73 ; Helsinki. TSILARI ,I/,I { ffssonin Ekin alkupalat lf*:r lJ,i;{e 5e ku ei soo bloosikses eldistö-ei hittoa pimees fjoosoo. 201 1 klo 1 7:30 Herman n i n Diakon iatalossa, ti I i npäätös, toi m intakertom us ja tilintarkastajien lausunto. KAIKKI MESSIIN TSIGAA GAMLOI FOTOT! {lv ^./ ÄtÄ MISSAA TÄrÄ: ?
050 512 5077 ki m mo. 040 506 0954 raija.tervomaa@kol u mbus.fi Erkki Nordberg puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh. helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari PAINOPAIKKA Fram Oy Vaasa $%'s&J$srÄf MAALISKUUN . 050 585 B9B5 lasse@lremola.com Varapu heenjohtaja Hannu Heiskanen puh. tal.hoit Erkki Nordberg. mansikka-aho@ eduskunta.fi TSTLART t/{ * PÅÄTOIMITTAJA Pertti "Pemu" Mustonen puh. jäsen Pia Snellman, jäsen. 050 431 7123 enordber@welho.com Cata Mansikka-aho puh 046 810 1433 katri. (09) 774 1041 lmari Jokjnen toimisto@stadinslangi.fi Toimistonhoita;a tsilari@stadinslangi.fi hoitaa myös yhdistyksen www.stadinslangi.fi jäsensihteerin ja TOll\llNSTCI AVOINNA sihteerin tehtäviä. 040 567 1404 moseppal@cc. 0400 428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Pekka Kurvinen, jäsen puh. karvinen@el isa n et.fi JÄSENET Erkki Nordberg puh. tiistaisin ja torstaisin ilmari.jokinen@stadinslangi.fi klo14-'18 Kimmo Karvinen. Cata Mansikka-aho, jasen. 050-550 5706, mustopertti@hotmail.com TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. SI.ANG'TREFFIT * Mffiä,äffi; ' t=* W I Pia-snerman 1/ 1pil @ Ji:gffFåxfur'u'o,"ti Mikko Seppälä, jäsen, Pia Snellman, jäsen TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00550 Helsinki puh
ke. su. TIEDOT TAPAHTUMISTA SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET . 13.4. saakka Stad n mestai näyttely Ka u pu ng intalo ti.'15.2. klo 17:00 Slangltreffit Stadin mestat -näyttelyn yhteydessä Kaupungintalon Virka Galleriassa ke. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. 15.3, klo 18:00 Slangitreffit Ravintola Bruuverissa Kampin Kauppakeskuksessa. HUHTIKUU Tsilari 2110 ilmestyy ke. kesiksellä. klo 13:30 Hotelli Arthurin lounas. 17.5. klo 18:00 Slangitreffit Ravintola Bruuverissa TOUKOKUU pe.6.5 klo 18:00 Mutsi on bestis. 19.4. TILAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN JÄSENEKSI LIITTYMINEN A[NTruTreIF ffiUffiRrereN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh köpostiosoitteeseen. aa Hermannin Diakoniatalossa Hämeentie 73, Helsinki. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. klo 10-14 Stadin Friidun, Kundin ja Junnun julkistaminen. 12.6. 8.5 klo 15:00 Mutsi on bestis. klo 13:30 Hotelli Arlhurin lounas. ti. tsilari@stadinslangi.fi sekä printit ja konekirloitusliuskat toimiston osoitteeseen. ke. Häppis pidättää HE|NÄKUU oikeuden Slangijengi muutoksiin. klo 13:30 Hotelli Arthurin lounas. 16.2. MAALISKUU ti. llmoitukset: PDF-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Paavaltnkirkossa ti. Stadilainen museo tms. klo 18:00 Slangitreffit Ravintola Bruuverissa. Toimitus. Käsinkiryoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. Tuomiokirkossa. Johnny Cash Walking The Line. TStLAR! t/,!,t ,. Slangiristeily. ) HELMIKUU J Tsrla'r '1 '1 O rlmestyy 20.2. 23.3. Pohjalaiset ja Stadilaiset Le Bonk ma.21.3. 16.3. klo 17:30 lA s E N P O S T rA Stadin Slans i rv:n omilla kotifrviilla . Joftsuredu landelle. KESÄKUU Tsilari 3/10 ilmestyy la
STADIN MESTAT HIMASTA GARTSALLE on fyllannu siihen duunatut odotukset. Häppis on funtsinu tapahtumii ja niistä infotaan paitSi Tsilarissa myös slangitreffeillä ja meidän nettisivuilla Byroosta saa aiankohtaista infoo ku käy siellä tai skulaa sinne. gsm 050 58 58 985 SLANGITSYRKIG KUULUU KAIKI LLE SEURJMVAT ARTHURIN TAPAAMISEI: ke 1 6.2.11. Mä oon tosi son et YSgLÅR€ {I€ { llarn lar-rseliril<au [ööp p i 03.2 .2011 Stadin mestat näyttely päättyy 20.2.2011 ja meidän tarttee funtsata mitä tehdään upeille näyttelyrakenteille ja kuville. 6 .**e '!'"'/ ./,:'t . Oli kliffa lysnaa ku Stadin bulein pomo stikkas sopivii kohtii slangii : Kaupungintalosta tuli STADARI ja Virka-infosta VIRKKIS. Tsyrkkajuttu ei ollut enää meidän järkkäämä eikä me tietenkään voida omia yksinoikeutta slangiin. Kiitti sponsoreille, jotka on mahdollistanu näyttelyn toteutumisen Tää näyttäis menevän "nahkoineen" ja jengille jää makeet fiilikset. Fyffee on palanu nii et alkuu byysat studas ja meitsi oli kalpee ku kalkkibotskin kapu ku pluggas budjetin. Bamiksen vuoro oli 1ärkkäävän yhdistyksen puolesta sanoo tänksit Stadille ja kaikille näyttelyyn osallistuneille. I STADIN MESTAI_ HIMASTA CARTSALLE J USSI, STADARI JAVIRKKIS Stadin mestat näyttely öppnattii 25.1.2011ja kutsuvieraslengiä oli tullu paikalle noin 600 slangifriikkiä. lnto ei riittänyt. Jussi bamlas kuitenkin ihan luontevasti ja näytti jengille et kyllä slangi sujuu bossilta. Ekaks Stadin omiin mestoihin: Stoa, Vuotalo Malmitalo Kanneltalojne. Viittasin Esaan ja todellakin pyysin kysymään häneltä. Toivon näkeväni sut meidän geimeissä messissä. Stadista ja Stadin mestoista kertovia juttuja vois myös näyttelyn muodossa roudata muualle Suomeen esim. Tää on myös meidän taloudellisesti bulein juttu. Edeliisessä Tsilarissa 612010 eläkepappi Esa Siljamäki purki tuntojaan ja kerto miks ei ollu messissä Kaltsin tsyrkassa 10.10. kertomaan meidän stadilaisten laiffista, joka ei aina oo ollu iisii.,. Slangii edustaa Pertti Salolainen, pohjalaisvastustaja on vielä hakusessa. Meidän speedyjengi nopean toiminnan joukot oli innolla messissä. Lahti. Geimei voi duunaa kaikki kenellä intoo riittää. Poistimme tapahtuman meidän toimintasuunnitelmasta. Me otettii tapahtuma takas slangin omaan liidaukseen ja SLANGITSYRKKA toteutettii viikon varoajalla. Viime keväisessä "Mutsi on bestis" illassa jotkut otti asian esille. Viime vuosina toteutetut bulit tsyrkkajutut paitsi Kaltsinmyös Paavalinja Tuomiotsyrkan kanssa on ollu osoitus hyvästä ja saumattomasta kimpasta eri tahojen kanssa. En lähde sitä stooria tässä purkamaan. Tampere, Turku Jyväskylä, Oulu Rovaniemi jne. sä Esa ootjoutunu kokee hankaliitapauksii Yhteistyör' puuttuminen, kimppa, ei ollut todellakaan meistä kiinni. Kun tää souvi saadaan finaaliin, siirrytään päiväjärjestykseen. Kaikki stadilaiset ei pääse tulemaan nyt menossa olevaan näyttelyyn. Ylibossi Jussi Pajunen bamlas suomeksi, sveduksi ja slangiksi. Jengi ku sitä on käyny tsiigaamassa on kehunu ja me on saatu positiivist feedbackii. Yhteinen rukous siis yhteinen, on sittenkin "hirvittävän paljon isompi asia' kuin tää episodi. Toivotan sulle Esa armorikkaita eläkevuosia. Kliffaa kevään odotusta koko jengille. klo 1 3:30 ke 16.3.11. Toteen vaan, että toissa vuonna Helsingin Uutiset skulas mulle ja kerto kuulleensa Kaltsin seurakunnasta. klo 13:30 TERVETULOA MUKAAN!. Se on meidän tähänastisit näyttelyist upein. Kiitti myös kaikille vapaaehtoisille jotka on jeesannu slangikaman blisauksessa ja ollu näyttelyssä kävijöiden oppaana kertomassa paitsi meidän yhdistyksestä myös näyttelyn fotoista ja filmeistä. Pysykää "kanavalla ja tulkaa messiin geimeihin jotka on teitä varten järkätty. Syksyllä'puskaradio" kerto, et Kaltsin tsyrkkajuttuu ei enää järkättäis. klo 16-20 Le Bonk ssa 'Slang meets kranni" eli stadin slangi ja EteläPohjanmaan murre kielikamppailussa. Mielestäni meidän tulis selvittää, voisko tän näyttelyn duunaa kiertoon. Sit skoolattii. klo 1 3:30 ke 1 3.4.11. Maaliskuussa on jo Bulit Slangitreflit 23.3. Se koski enemmän kuin kohtuullisesti, Olihan se Stadin Slangin aloitteesta syntynyt suosittu häppening. Mä uskon, et Jussi on hiffannu meidän mesen: Slangion Stadin brändi. "Stadin Slangilla ei ole mitään tekemistä sana kartsalta tapahtuman kanssa". Stadin Junnu Juho Valtosen jousikvartetti skulas aluks figelimusaa ja näyttelypäällikkö Kirsi Hasu stikkas tervetulotoivotukset. Myös Kaltsin tsyrkassa. Lasse Liemola, LOUNAStr:ffituff%ffir lasse.liemola@liemola.com. N/ä tsennaan kyllä mistä pläägä puristaa. Sut on ansaitusti valittu Stadin Kundiksi. Lasse Liemola Bamis. Mä tsennaan Jussin familin ja taustat nii, et se slangi taipuu kundin jutskatessa niinki makeesti on meille stadilaisille nastaa, Heidän himassa ku ei saanu bamlaa slangii vaik syntyperäisii stadilaisiiolivatki
Eli se trippi voitas duunaa keväällä. Palmu staijaa alkuperäisen Aallottaren pienoismallin vieressä. Tää blisausdiriga Palmu kerto, et muuten Siljalla skulaa kliffasti. TSTLAR! t/{ { Fiksuinta jengiä koskaan botskissa. Siel on bulit luukut, bastu ja kartsan toisella puolella buli kylpylä. Yks dösa vetää vaan alle 50 slangilaista. Siel on kliffoi hotlii ja rantsui, rafloi ja kylpylämestoi, jois slangilaiset voi hautuu niitten klesoi klabbei tai saada snadisti hierontaa ja muuta gutaa. : rpuks se blisattiin japskeille. Se oli neljä prossaa enemmän ku aikaisemmin. : Ja sit seuraavana aamuna kellään ei ollut krabbista, vaan koko jengi lähti glaiduna dallaa Stokikseen, tsiigaa museoit ja buidui ja tsöpaa jotain snadii krääsää himatuliaisiks tai joululahjoiks. Ansku palaveeras Siljan blisausdirigan Marco Palmun kanssa ja se sano, et Tallink Silja pystyy järkkää kliffaa proggist, jotain viinija skumppamaistiaisia ja tietysti kunnon rabatsuunit itse reissusta. Se oli snyqqi botski. Se tulitodistettua viime marraskuussa, kun slangilaiset skiglas Silja Sinfonialla Stokikseen ja takas himaan, stadiin. Aallotar bygattiin Tanskassa 1 937. Se oli snyggi botski. z: s:e : sprigit ja koltut :a: z s,'aJa'. Stokiksessa oli kuiteski yli sata slangilaista. Stokiksen bisnes o pysynyt ennallaan, ei slis petrannu muttei tullut persnettookaan. Bisnes on sujunut ihan siististi. Seuraavassa Tsilarissa Pärnun reissust o snadisti enemmän infoo. lllalla rengi sitten meni tsiigaa bots<in proggist. Niillä oli stailit kledjutja klensat, kulta ja hopea vaan glenssas niitte revan ja daisareitte päällä ja kun proggis slyytas, niin stadilaiset meni ite joraa niitte gimmafrendien ja kundifrendien kanssa Tallink Siljan blisausdiriga Marco Palmu olis tosi glaidu, jos slangilaiset skiglais jatkuvasti Stadista Tallinnaan. Snyggit gimmat sjungas ja joras. Botskin raflassa buffana eli tarjoilijana ollut Susanna Vehmas oli ihan haltioissaan Se sano, ettei se ollut rki.a :s gannu yhtä hyvin kär::.:.,aa ja hokkii jengii ku .aa s:ao laisten ryhmä, Ka <.< .a.,-a.,T., tosi snyggisti-a <e <. Se oli sen verran kliffa reissu, et Ansku Nuutinen rupes heti funtsii uutta slangilaisten ryhmätrippii Siljan botskeil Viroon, Pärnuun. No Anskuhan on kova kundi järkkää. Stadin slangilaiset on tosi fiksuu jengii. Se skiglas monta vuotta .: Leningradista Stadin kautta Lontooseen. ja snadit helme: (aassa Ansku Nuui ^e^ .,2 sas : sbukea ja ka r< : ^z' eepälläär s ^e^ -i S å',r') hinnask \'<s 'ct: .cssa Anskun eli joier-<er pc , ella tsittas sekä Lasse eha Jon Liemola. jotka duunas sen lihoiks 1975. Tallinnaan shingras viime tilikaudella 8,4 miljoonaa härmäläistä. Sit slobot flyttas sen Mustalle merelle. Eikä se ollut mikään snadi ryhmä. Aallotar bygattiin Tanskassa 1937. Härmä ioutui tr vreressa. Siinä oli yli sata stadin friiduu ja kundii messissä. Kantsii muuten honata, et Pärnuun skujaa vaan yks busa, joten saattaa tulla snadisti hosis, et mahtuu messiin. Härmä joutui r antamaan sen sotakorvaukseks Neukkulaan 1945. Ensin botskilla salmen ylija sitte dösalla Pärnuun, jossa budjattais hotelli Vihreessä Talossa. Se sano kans, et jos jengil o stärä järkkääjä, niin se jeesaa vildesti. Pemu
ii. TSILARå 1/11 B -f F v . ,"' " '3 z' E {E FI rt! 1 -*a# E ':' å _ ;' ; {*:3 ''-# * -ftfålr\ EåIIE åFlf E F I **-"-'--J EFIå *::j z j .. Er z€ t -&'@ 4a"E €z L g _____E 2*.1 . '.r,iri. eG . E c t E I I T t E F E E. lr l_: *t3 lIr!r-. 2*.2 "2*j j n1-r-rc, n a'irc, nr.1 r-1r ,j-l t, il-ri, lc-sr,, 5Ji-\,r4, t{rjh rry,,vlv.yiik;i. t 1E J +1,:'j t JZ I .4Få:':rf' 'l E . l]'l ,#,!1!:*.,
C18854. telmia Castreninkatu 20 (=CZO) ympä riltä sen jälkeiseltä ajalta, kun mutsi uskalsi jättää mut ekan kerran tsittaan yksin kotitalon kiviportaan reunalle siks aikaa kun se itse kävi Hakiksen torilla itse budjasin samassa korttelissa os. Kadunpuoleisten rivien lisäksi näiden rivien itäpäässä ja välissä oli etelä-pohjoissuunnassa oleva rakennus. Myöherlrnin Urheilutalon valmistuttua sen uimahalli vähensi saunassa kä1,ntejä. Läheskään aina asunnon molemmat huoneet eivät o1leet yhden perheen käytössä. nyt kertomasta oman asuintaloni Castreninkatu 18:n (C18) elämästä ja kavereista. Ainakin kahta kellaria käytettiin pidernpiaikaisesti muuhun kuin . Tarvittava vesi lämmitettiin. Hän toivoi myös, että kuvaisin lapsuuteni kokemuksia lähialueilla, Olen tarkoituksella välttä. TSILARI 1/11 Eräänä iltana syyskuun toisella viikolla vuolrna 1994 Satu Hukkinen soitteli minulle kotiin ja kysyi, kuinka paljon muistan Castreninkatu 20:n vanhasta asuintalosta ja miten siellä ölettiin ja oltiin. Aika tavallista oli käydä yleisissä saunoissa. säilytykseen. Tontin länsipäässä oli lisäksi ulkorakennus, jossa oli eteläpäässä pesutupa isoine ikkunoineen ja pohjoispäässä vessat. Kaikki seuraavat tapah. Kcllarit olivat mvös tilavia mm. totka olir lt roisiinsa nähden vastakkain. Yhdessä kellarissa Alppikadunpuolella jopa asuttiin. Pihanpuoleisella sir..Lrlla oli lisäksi käynti pienehköön työkal uvarastoon ja pisuaariin, jota me sanottiin nollikseksi, koska ovessa oli silmien tasalla pari pyöreätä' reikää. Toinen silulle päin johti pienempään, pihanpuoleiseen huoneeseen ja toinen ovi isompaan kadunr puoleiseen huoneeseen. Vintillä kuivattiin pyrykkejä ja säilytettnn r aarreira. Ulko0\'esta sisään mentäessä oli ensin eteinen, josta oli kaksi or ea. Alppikadunpuoleisessa rir issä'oli puutyöverstas (Moritzin isä) ja Castreninkadun puoleisessa rivissä rnetallilyöverstas (Riipinen teki rnrn. Seitolat cli Rikhardin'ja Haran perhe ja Franzenit). Asumistiheys oli aika iuuri. Pienemmässä huoneessa saattoi asua yksi tai kaksi henkilöä., Eräskin pienemmässä huoneessa asunut emigrantti piti kovasti hapankaalista, jonka tuoksusta sai sitten naapurihuoneessa asunut viiden hen-een perhekin nauttia. katos ja r älikaide naapurinpuolelle. Jokaisel la asunnolla oli omä veski. Eteisestä oli rnyös portaat vintille. .\lppikadun puo1ella oli puuaita, jossa oli kulkuovi. Eräitä lapsuusajan muis. Sisäänkäynnit oliVat pareittain kuitenkin niin. Castreninkadun puoleinen metalliporrti taisi olla aina päivisin auki. jossa oli ainakin kaksi rai koln-re asuntoa (mm. päröivät puitteet olivat heillekin samat niin kuin muillekin, jotka niillä kulmilla asuivat. Niiiä oli k ilsan säreellä usearnpia. Varsinaiset asuinti lat olivat graniittisen kivijalan yläpuolisessa osassa. tumat ja asiat ajoittuvat 1950-luvulle ellei erikseen ole muuta mainittu, Asunnoissa oli kvlmävesijohto ja kaatoiavuaari. Hänellä oli sisäänkär'nti mvös Alppikadun puolel1e. 'Rajaus osoittautui välttämättömäksi, Kuitenkin ym. Tosin alapuolellakin kellaritiloissa asurriin ainakrn tilapäisesti. Rakennukset olivat harjakattoisia ja siten vinrit olivat aika tilavia. Naapuritalon Cl0:n sisäänkär nnit olivat pihanpuolella. Rappusten r läpäässä oli tasirnne. aikuinen saattoi seistä siellä r aivattomasti. Asuinrakennuksia oli kaikkiaan kolme. Meidän perhe suosi Kolmannen linjan saunaa. Näiden porrarden alla oli komeroita.. Tosin uimahallin sauna olr surkea höyrysauna. ;,+ tof; 4 ic € Castreninkatu 20. että kurnmallakin parilla oli onat rappu:ct. reatrerille ja televisiolle kaikenlaisia kaiteita, kulisseja ym.). Pihalle pääsi kahdesta ponista .jos unohdetaan ntuut reitit
Jotenkin Hara oli rtruita parempi futaaja. Filmiä tunseniin putk iloon. Lintsin, Eltsun ja Alppilan kalliot olivat kiipeilyä varten. niillä oli oma bambuseir'äs. parfuriin. sain armon Päästä em. Pikkupuistossa eli brankkaripuistossa o1i tapana käydä kesäisin keinumassa pitkässä keinussa, silloin kun lastentarhan porukka oli sisäIlä. Märän villan maku painui lähtemättömästi mieliin. johon toiseett baanan jätettiin pieni reikäsuutin. Ekat telkkarit ilmestyivät vasta 1960luvun alussa. Meidän perheessä isä leikkasi rukat. koska ne sa\us pitkään. Ketjut oli kovilla kun lauta oli täynnä. Ei se elämä yhtä hillumista ollu. Samoissa tiloissa toimi myöhemmin joku vaahtomuovia valmistava yritys. Vanhat penkit oli raijattu ulos kasoihin. missä olr r re lä 1990-luvulla SYP:in k,rnrtori. Silloin siinä olr parikolmikerroksinen tal o. Ainakin kolrne viimeistä olivat Elannon kauppoja. Lcfibi:ta iuli nrielcerr. Sen jälkeen kun hän oli kauppaan rultuaan ilmoitlanut. Sitä varlen ulkorakennuksen ja pihalla olevan asuinrakennuksen väliin oli vedetty naruja. jonka nimi muistaakseni oli Lause. jopa vähän sen alapuolella, pikkuinen sekatavarakauppa, iossa Hilkka, Joken ja Rai-kun pikkusysteri tuhlasi, vaahtosammuttimen kokoisena, rahansa karkkiin. kemikalioliike, maitoja 1eipäkauppa, sitten kulmassa sekatavarakauppa ja Kirstinkadun puolella vielä lihakauppa. Märillä lapasilla sai kovempia lumipalloja. Se joka heitti lähimmäksi r ei koko potin. tikkuja ym. Itse tapahtuma Luntui jonkinasteiselta kidutukselta. Sisäpihalta ei lunta vietykkään talven aikana pois. Muistan vieläkin kuivan hiekoitussoran, joka pölysi koko piilossaoloajan. Tälläkin pi, halla tavallisen piiloleikin lisäksi leikittiin kirkkistä eli kirkonrottaa, l0 tikkua laudalla tai purkkista. Mä pärjäsin j uoksuissa. Hyppynarut kuluivat kundienkin handuissa. \onarissa yritettiin kär dä niin usein kuin niahdoilista. Paperikzrupan kohdalla heitåttiin seinän viereen koirkoita. Uskomattoman pitkiä hyppyjä näin syntyi. Jollakin oli kello ja ajat oli huippuluokkaa kovempaa kun ei päästy. Tilanne oikeastaan paheni. Siellä kun voi londata erilaisia urheiluvälineitä esim. Hernäpäen kauppa oli kuu-" luisa leivoksistaan, vaikkakin ne olivat silloin harvinaista herkkua. vieressä heti i asemmalla 'puolella oli C22:n katutasossa. Kirkkopuistpssa leikittiin hiekkaalueilla muutakin mm. Myös nade ja likkojen parpi eli ruutuhyppely menettelivät. Aika tavallista oli pituushyppy keinusta. Se oli silloin kun vesirokko oli mennyl ohi. josta tehtiin patoja. Sisäänkäyntirappusten alla (kellarin ulkopuolella) oli varasto. \äitä sanottiin kärtsäreiksr. rnutta ruvet olivat vielä päänahassa. Joskus 50-luvun lopulla kesäaikaan kirkon penkit uusittiin. Filkat rrstettiin yhdestä sekalai:t.t kamaa myyvästä pikkuliikkeestä Hakiksesta suttrittpiirrein siinä. talven arkea. Takamiehen tuli heittää keinulauta poikittain tolppien väliin, mikä sekään ei ollut herkkua. Jopa hiekoittamatonta, jäistä Alppikatua laskettiin. Kummassakin päässä oli vauhdinantajat. Eihän se ihan vaaratonta ollut etenkin jos hyppy vähänkin myöhästyi. joka muutti rakennuksen'purkamisen alta Kallion kansakoulun Viidennen Linjan puoleisen portin itäpuolella olevaar talbon. C 1 8:ssa oli 1950-lur,ulla lireteltuna C20:n suunnasta seuraavat: paperikauppa j a sen seinällä postilaatikko, pafturi. E ipäliän lttuLltillttan metrin pätkästä |'sr in palion selr ää :3rnut. Porrin. VälilIä pelattiin futista, kumma kyllä monilla o1i kumisaappaat jalassa. Keväisin jalkakäytävillä j a ajotiellä oli runsaasti hiekkaa. Aina silloin tällöin, se oli kai se kuukauden sjuttonde dag (mutsin ja faijan hääpäivä, nimipäivä jne.),. Toinen taPa trli kääriå tiukkaan rul1atun tllkan ympärille .paperir. Ne teetettiin luonnollisesti Puustisella. Ennen brennaaltti:ta t::kattiin filkat läpi. \ämä raketit olivat aika 'irlppeleitä. Yks talvi oli kadun vierillä tosi paljon hinta kun kukaån ei ollut vienyt kasoja pitkiin aikoihin pois. Sisäpihan toisia puoliskoa käytettiin p11'kkien kuivatuksben. Ajanviete oli iokrker äinen ja sitä harrasiettiitt r leensä sunnuntaisin. Jossakin vaiheessa nteille hankittiin oikein kone. SaaPPaiden vanet oli taitettu vastoin vanhempien määräyksiä. jossa säilytettiin kaikenlaista roiqaa. Jo:ku. Me kaivettiin niihin käy,täviä ja oli nastaa ja oltiin märkiä. -Korttelissa tai sen läheisyydessä oli aika runsaasti erilaisia kauppoja. Jälkimmäiset j ärkättiin Eltsussa asti. Lumilinnat ja -sodat olivat. TSILARI { /{ { Kenan. se1lainen käsikäyttöinen. mikä näkyi siinäkin, että hiukset leikattiin kotona. Hyppyrimäen alamåessä sai ihan siedettävät-vauhdit pahvillakin. Skolenlisäksi me järkättiin kavereitten kanssa kaikenlaisia kisoja tietoja urheilukilpailuja. kuulan tai kiekon. Nenän päällä oli koko ajan kutiseviakarvoja. Silloin kun ei o1, ht istujia voitiin ottaa vielä hurjemmat vauhdit. Yleensä putkilot olivat ainakin osittain läPinäkwiä. Nuasille ei tietenkään menty: Kumma kyllä puutkin sai olla rauhassa. Edel leen Kirslinkatua älaspäin Ev.lut.yhdistyksen vanhan rakennuksen alakerrassa osittain katutason alapuolella oli kirjapaino. ;nä lähin nonari oli Pengerkadulla ollut Arina. C22:n Alppikadun puoleisella laidalla oli Puustisen suutarinliike. ainakin jos rnatka oli y htä kierrosta pidempi. Tietysti kelkkailtiini a hiihdettiin. maata ja tietysti neppisautoilla. .i.:r raaputtaa paperiin mahdollisimman pieni reikä. tehtiin kgukoPar-tiorctkiä rnl ös Hedperiaan tai K i tKari in. Futista pelaniin aika irsein mr ös braahiksella. Raikku ja Jokke (Dahlbackan veljekset) olivat eliittiä seiväshypyssä. Tuntui ikuisuudelta istui lähes liikkurnattomana puutuolilla ilrnan paitaa pyyheliina olkapäillä. Keväisin ja alktrke.ä:tj brennalliin myös tilkk,'ir ir tehtiin niistä raketteia. Kasojen välissä mahtui ryömimään piilosilla. Kovien sateiden jälkeen tai lumen sulamisen aikoihin oli tapana uittaa Alppikadun ja" Kirstinkadun katuojissa puunpalasia. Erityisen hyvin se näkyi viimissa, jotka syntyivät päivänpaisteen tunke-utuessa laudanraoista. Pullatkin leivottiin enimryräkseen kotona. Filkat olivat aika härkkiä syttymään sitä ennen ne kuitenkin sa\11: ir kun painc kasvoi riirtär ån suureksi putkilo s1öksr i eteenpäin. Toinen vauhdinantajista kääntyi ympäri, vauhtia kiihdytettiin ja sopivalla hetkellä hän sitten hyppäsi. C2p:n asukkaat kär ivät erupäässä Heinämäellä, koska se oli Iähin maitokauppa ja joka sijaitsi porttarin vastapäätä. Ilmalennosta tuli silloin liian korkea ja -vaarallisen lyhyt. Juostiin sitä muutenkin korttelin ympäri eikä silloin oikaisru. Puustisella kävtiin tasaiseen tahtiin miiloin tarvittiin uudet pohjat milloin korot. roinaa. Tavoitteena oli saada lauta osumaan yläputkeen onnistuihan sekin. Rahaa ei ollut koskaan'liikaa pikemminkin päinvastoin. \-leensl ne oli jotain :rrt,malrisia leffoj a. joka siiait'i nr kr i>en Valintatalon r ieressä Castreninkadun kulntassa. Oikåan kokoisia kolikoita käi tiin r aihtanrassa Tuulok:en ktrPPi lassa. joita tuettiin pyykkiseipäi1lä. Tosin niihin jäi pieniä pallukoita kiinni. Nutmarit eli monoihin kiinnitettävät luistirlet edellvttir'ät korkoihin rnetallii ahr isleista arainrenreiän rnuotoista kiinniq sreikää. .10 Rakennuksen keskellä oli käytävä, josta veskien sangot tyhjennettiin. että on mulla rahaakin taskussa. Pihalla oli ' myös aika runsaasti puita. vaan ne sulivat aikanaan
josta uunituoreen leir'än tuoksu levisi ympäristöön. Pikkukundit, me mukaan lLrkien rar asirnme ympäri lähialueita keräämässä r anhoja sanomalehtiä. \luista kaupoista. Näitä herkkuja muistan usein syöneeni kesäkeliilä Hesarin hyppyrimäen huipul1a, lähtölar.alla. 1950-lur..Lrn loppuja 1960lur,.Lrn alku olivat vilkkaan rakentamis-en aikaa. Joku kahjo oli pyytänyt ne paikalle, vaikkei niitä kukaan kaivannu. että kuir umassa oler ien pyykkien alta juokseminen tai viimeistään pyykkiseipään vahingossa tapahtunut kaataminen selitti hänen käyttäytymistään. No joka tapauksessa siitäkin otettiin ilo irti. Luvattiin maksaa korjaus ja niin'tehtiin. Heti sen jälkeen käytiin ilmoittautumassa olihan, se pallokin hyvä saada takaisin. Löytyy niiden betonivaluista meidänkin käden ja joskus jalankinjälki. joissa usein kärtiin, mainittakoon Kirstinkadun j a Alppikadun lounaiskulmassa ollut siirton-raatavarakauppa. fähiseutu muuttui aivan loisenlaiseksi. Paikallaan rakentaminen edellytti runsaasti telineitä ja rukirakenteita. jossa kaupan oikeanpuoleisessa osassa oli kaikenlaista laloustarriketta vispilästä kattiloihur harjoja unohtamatta. Samalla puolella C l8 vastapaatä oli taloustavarakauppa. Heinämäen talossa oli viinan lisäksi tarjolla muutakin, rnutta se selvisi tai ymmärrettiin vähän myöhernmin. Perinteisin menetelmin kun rakennettiin olivat rakennustyömaat aika jänniä paikkoja. keitä oltrin. 11 Varsinainen trokaripalvelupiste oli kuitenkin C l4l6 pihalla. alussa siinä filmattiin Jack Vitikan ohjaamana joku synkkä Tauno Palo-filmi. saatiin si11ä ostoksista alennukset. Ei ne trokarit mitään manneja ollu vaan kunnon "konnia"l Välillä flindat taisi o1la vesilestejä, kun välien selvittelyyn tarvittiin skoudejakin. Ja aggressiivisia. . Kirstinkadun varrella oli myös rauniotontti, joka oli kuitenkin siistitty paremmin. Pyykit olivat rneidän leikkien kannalta kerta kaikkiaan väärässä paikassa kuir.umassa. Työmiehet tekivät töitä päi-" visin iltaisin oli meidän vuoro. Arto f;4ynttinen Signe Bränderin ottama kuva v. Meidän önäristä näki kaupanteon h1win. Tulihan siinä muistutettua. Voihan se olla. Oltiin sitä polleeta. Dokaaminen tunfui kuuluvan asiaan eikä sitä sen kummemrnin ihpeteltyJoskus kavereitten kansga jännättiin, pääseekö joku ornin voimin h i nraansa. Jastineen sai joko rahassa tai kuponkeina. Elannon maitokaupasta sai talvisin jotain r lirnääräistä. josta haettiin ainakin meidän perheen perunat ja porlkanat. Näitä palr'eluja ei kuitenkaan kannattanut tarjota joka päirä. Muutama lautaaita ja sillee. Ilmeisesti se rajoittui viikonlopun alkuun, vaikken mä sitä ihan tarkasti muista. kun harjasi tullessaan rappusilta lumet j a ke\,ätke1i11ä hiekat. Sieltä ostettiin purkkikarkkien ja siirappinekkujen lisäksi 'k-uorellisia maapähkinöitä. Liikemiesvaistot lieräsir ät ja ihmisten kanssa toimiminen kelritn i lähikaupoissa asioidcssa. Esirn. vaikkei ollu edes mitään syytä, ainakaan meidän mielestä. Myös piilopaikkr-len'rnäärä oli sanoisko n\ t kohtalainen. ettei niitä olisi pi, detty itsestään selvllzksinä, vaan harkituin välein, ikään kuin odottamatta. Raikku (Rainer Dahlbacka) muisteli, että kun Heikkilän mummo, joka silloin " oli varmaanyli 80 v., ilmestyi kuistille maitokannun kanssa, jokainen tiesi mitä se merkitsii Ensimmäinen joka satfui kohdalle kävi hakemassa hänelle kaupasta maitoa vrn. mutta kai eripiirissä arvoste[uimpia. Tämän lisäksi piti inenna myös sisään laittamaan lanka neulan siimään mummo kun oli ahkera käsityöihmineu näkö vain ol i huonontunut. Mvös nvkvisen ympyräta1on kornetin tatof koiuttiin. Pun_ nitus oli aina jänriätapahtuma. Puutalokorttelit olivat tässä suhteessa helpormpia. Musta valkoiset bebet olivat parhaita. Lähes kaikkia uudisrakennuksia oltiin siis "rakentamassa". Eihän se kovin laaja ollut rnutta hyvä piilopaikka. Vecanoiksi lmetal[inerr ' rakennussarja, jonkilainen nykyisten Legojen edeltäjä). Aikuisten, lähinnä miesten viinan käyttö oli näillä kulmilla aika yleistä. Pisirnrnät reissut muistan tehneeni Säästöpankinrannan taloihin. M1'ös Pekka ja Pätkä leffoja f-rhnani in lähikulmilla. Mä tai mun keskimmäinen isobroidi rikkoi vahingossa pallolla Meriön ikklnan. Muista tapahtumista Alppikadun puoleisessa rivissä C20:ssä asui joku ärhäkkä nainen, joka rähisi toisrur.asti kaikesta mahdollisesta. TS|LARI ,t/1,t faija osti kotiin Aleksanterit tai Bebet. Koimannen ja Neljännen linlan rä1i11ä Castreninkadulta itään korttelissa oli 50-lr.n-un puolessavälissä raunioita. Ne olivat tosi h1'r iä ihan sellaisenaan tien.sti leir'än paalla sula\ a \ ol paransr nrakua. pumbemikkelin syömisen \ erran pidempään. Kerrankin mä muistan' kun Alppikadun yläpäässä poliisi nosti mut hevosen selkään ja mä sain ratsastaa melkein Kirstinkadulle saakka. Tuuloksen kuppilan talossa oli pihan puoleila lähialueen toinen leipomo, Lindroosin leiporno. Katto-, ullakLoja kellarireitit olivatpal-, viil r aativampia. 1912. Kävimme'usein ostamassa aamupäir isin vasta uunista otettua ruisleipää (i1meisesti jälkiuunileipää). Aivan 60-luvun . Kun kuponkeja oli tarpeeksi, r-oi ne vaihtaa tavaraksi esim. Tieto reiteistä kulki kar erilta toiselle. Paperinkeräysreissutl la tietysti lähialueen tuntemus laajeni, mutta nii1lä ei opitru varsinaisesti korttelin oikaisureittejä, koska korrteleiden läpikulku edellynti vaihtelevassa määrin kiipeämistä. Ne oli useimmiten ihan eri maailrnoista. Musta ratsupoliisit olivat kaikkein reiluimpia. Vanhoja taloja purettiin ja uusia rakennettiin. jos niitä eisitten rarjarru Hakaniemen tori lta saakka. \laidon (inomaitoa maitokannr"rlla) ja ranskiksen haLrrrrratka kesti tällöin esinr. R ikotun ja maksetun ikkunan hinta tuli varmasti näinä alennuksina moni kefl aisena takaisin. Siinä se kunto koheni ja kädet venyi. Useimnrissa taloissa ei ollut hissciä. Kaupan vasemmalla pLrolella o1i jätepaperin kerä1 spiste vaakoineen. Vuosia jälkeenpäin poikkesimme N{eriöiden sähköliikkeessä useaan otteeseen. Yhdessä nurkkauksessa o1i kuitenkin prkkupojan rrrentävä rako, josta pääsi aitan litteänä ryömimään somrneiden kivija betonilattioiden alle kivijalkojen laby' rinttiin. j otka periaatteessa oli tasoitetnr. Perunoita sai tretlsti Elannostakin, mutta Wallininkujalla oli Saarisen perunakauppa laareineen. Kai ne pelkäsi
1941, (JR 26), faijakin oli tullut jonkinlaiseen kuntoon. jurrka kirjoititksen jokaiscn sanan nre pojal tlsasitntttc ulkoa pitkään. Alkoivat riisua. Kaveri tulija r etr haavoittuneen JSP:i1c. Kone ienst h1'r in hillaa ja rratalaila. LopputLrlos yrityksestä oli. Sodan loppu mcnikin sitten ihrasuojelujoukoissa kotikulrrillaan Kailiossa. kuten varrnaan >i I loin cttrtcnk irt. ntiks toinen ehti. 13. Vihollincn anrpui metsästä kk: I I a taukoamatta poteron suuntaan. Siksipä ajattelin, että kun vars i nai set ässäläi set al kavat harveta, täytyi si j äl ki po ivi e n j atkaa perinnemuisteloita, niin kuin laulussakin sanotaanl "himmetä ei muistot saa . Esko Hvtönen Assän poika >V .1.-7' ': f-<*$ () ). pcukalo on poikittairr ja kroppakin täynnä reikiä". Kaverit päättir,ät, että heti kun amNiin tapahruikin mutta vatn larla ponrppas ja ehti 5r.rojaan, kaverijäi vangiksi I Myöhemmin faii aakin I<utrltiin polii:is:a. Helmikuun 5. Maaliskuussa l9-12 vanhempia ikiluokl'n siin'ettiin rintam ilta lc:er'\ iin. cir'ätkä sninkaan sr-tonnta ja lielpointa reittiä. toinen j äi . Se oli ser-nurosta silloin. jumiin. laija sai osumia. Rir it olivat viivasuoria ja tahti yht'aikainen. Yhden tarinan se kuitenkin kertoiitse: Vihollisen tiedustelukonc oli tullut pön'äärnäätr asemien ylle. Stad i nSlangi n jäsen i stön kes ku udessakin on ol I ut kunnioitusta tuota rykmenttiä kohtaan. 10. Kotimme seirrällä. Kerloili ketä tuttuja. Faijakin. Siltä reissulta on yks kerrottu juttur Faija ja sen kaveri olivat jääneet pienen aukean keskellc, potcronpohjalle. Räiähli kranu. älkää jättäkö1" Sivusta kuului puhetta: "ei jätetä, mä haen ahkion". Saappaat, rukkaset täynnä ver1a. Mutsi sitten puhui niitä mei11e. Kiitolli suus hänelle tulee kuitenkin säi lymään ! .Tatkosotaan lähdettäessä 18.6. Kk-r1'hrnä päätti yrittää arnina koneen alas. Se olik. Faija oli vastassa kk:n takana. I 939 minr-rnkin faijani lähti "ruumishuoneelta Kuolemanj ärvelle". ainut kerta vuodessa kLi mutsi ei odottanr,r kaulinen kanssa niyöhäistä kotrirr rulijaa. y1äja alamäkiä nrarssien. ketri kr-ruluisuuksia oli tällrj kr-l-taa tavanntlt. Korpin jiimät tuli irr rrrit.kLrjn litttaln. cttä koko pontkkir lör.i itsensä nurin narin poteron pohjalta sylissään kk .jalLrstoineen. Katsojiaktn o1r kok0ontunut reitin r atrelle. "Patempi kai klrsyä mihin ei ole osunut, olette reikiätäynnä". Lääkäri o1i r'ähän epäileväinen: "Eihän teiliä ole nyt enää toista silmääkään. Kone tuetti llel1ojaan. t''EI5=åååf i.'i"! Tsilari-lehdessä on ollut eversti Nordbergi n ki rjoituksia sota-ajan "Ässä"-rykmentistä. Joten tässä olisi tarjolla pieni alkLr-ehkä . JR11/2 kkk oli yksikkö ja lai-ia korrck ir ääriampuja. kysyttiin. Alkoi lumihangessa huutaa: "älkääiättäkö. "Mihin osui". Konc oli ns. Nirnestä ei ole cnää muistitietoa. Alkuark.ri Irr rrr.tttultlli iLl oli paljon. Faija oli vanna et kenan heidåin katseensa olivat kolrdanncet siLen. kunniapaikalia oli "Länsi-Kannaksen ristin" diplomi. Kotiin jäi vairno ja kolmen viikon kuluttua syntyvä ensimmäinen 1apsi. Ei vastausta. Hänreentietä pitkin vaarr Kallion linjojen läpi. mc-1keit-t kun silloisissa vappurnarssei ssa. Varman tiedon mnkaan ahkion vetäjä oli joku kur.rluisa, isokokoinen urheilij a. Faiia tuli tlänässä hinir.rrr. että lentäjä ja lrän kat'oir rt toisiaan suoraan si I mi i n. a\-omallia. päivä vihollirren hyökkäsi Hatj alahden jäätä pitkin kohti "Jääkärikodin" niernckettä. Siitä olisi o11ut tiedossa kotiloma kaikille. Faija siihen, et silmä ei haittaa ja vinolla peukalolla on hyvä painaa "levyä". niin kr-rin monille nruillekin ässäläisi11e. Ässät kokoontu i , Rykmentin vr-tosittaiset rnuistopäivän vietot olivat rinakin 1950-lur ulir .LrLrri tapahtuma: Entisct i..:isotulit marssivat nelirivirlr.rodossa "patsaalta taiol1e". Joten ei kun kohden Karhumäkeävain. Faija ei itse jur"rrikaan mei1lc lapsille kertonut sodastaan, rnutsille kyllä ja f-v1lassa sillekin. Sodan loputtua meitä lapsia olijo kolttte poikaa. -r\ntoivat aploocleja \1e lapset katselitrtre nrarsseja Kallitrtt ll.llrrir\L'lllilll pO|tin piele ,ssri. nrelkcin k rt tr:ctt iltr o.1 a hipoen. Lentäjä (tai tähystäjä) kurkki suojalasit silmillään laidan yli tutkien maastoa
Hukki nimeltään. Siinä Saukon talossa tuli budjattua aina vuoteen 1956 saakka. 6:ssa (vanha Iuflle lo ) \-:..kontalossa, joka olr Her,-. :-. e4 :i,. a: ti "j -.'-.1-l 8ffifu,fläffiT L. H-tmeentie r.-:tt r l:.;:>.; ;..-. m u rreynolsrys Ktet I Kamppat I ussa. Rerlu maikka. Taas mun piti spöijata uude murteen studeeramise kans, tällä kertaa Stadin slangin. Sitten alkoi Klaus Kroth rakentamaan Herulra uLlteen uskoon. Tämä oli ainoa kir rtalo niillä kulmilla siihen aikaan, lukuunottamatta Hämeentien toisella put lc1la olevia Hauhonrie n taloja. Tallisin illalla vielä duunin jälkcen Vuoren Akun kans\lt tclrtiin skirrrbrrei:s.r-:r Kr lrksen lahdeu r li Kii rnokkaan la sieltä Hentikln irr ddalleia takaisin, Skrincllä pari i Lrotta r ie 1ä ennen ruodrsta. kun rnutsi tuutnasi. Snadi stoori kriguajalta Ajalta, kun sluudattiin slobojen pommeilta suojaan Hämeentie 67:n kellalissa olevaan pomtnisrrojaan. Enkä flöittaa yhtään. Loppujen lopuks se pääty flygarijengin komentajaksi Keski-Suomeen. joisra k.rl.i.'::ii:' \ .: -.-' oli meidän taltrnrl... tätä pomntariin nt-:1 .,,.. Etelä-Pohjanmaan m u rreyhdistys-kiel i kam ppäi I u ssa. suurin talo siihen aik:"n Talot ja pihat oli .r.*-, . :::.rl:t.,iko o1la vuosi 1944. -jottr ci :.,:vinnut Ve-eankadun kaur:l kierlää. Korvat hörölja öögat killis mä suugasi itteeni tätä uutta sanastoo. Minulle ei enää voinut sattua sellaista mokaa ku eräälle toukohousulle, joka oli juuri flytannu jostain böndeltä Stadiin. # , \IattiKoskinen On terveellistä bamlata Me oltiiflytattu pitkin koti-Suomee, kun faija oli duunissa llmavoimis. Mä snaijasin heti, ett'on terveellistä bamlata stadin slangia oikein, ku muuten voi törmätä luuvitoseen etuhampaineen. kaikki vanhat bykkat purettiin ja uuta rakennettiin tilalle. Pan vuotta vekc ja taas takaisin Orioninkatu 1 1:een (r'anha numero). Jos annettiin häh'tys, niin nopeasti aidan portista Hämeentie 6J:n pommariin, missä sitten seurattiin tapahtumia. krLrr Valkan sko..':i; iehtiin sotasairaala. Sk.rlekavereiden nimiä i,:: tliinvt mieleen pari: Väi..is.-n Ilpo ja Valtosen \isse. klo 16.00.20.00, Le Bonk Yrjönkatu 24 Stadin Slangi ry j. L-r.r.e ti\.an valTna. Riekale siitä jäi hänen handuunsa. Ku jengi oli alkanut kerääntyä vähän aggressiivisessa fiiliksessä melkein ihotuntumalle, Saku oli menettäny närvinsä ja huutanu hirveessä skagiksessa: "Totkai myö ollaan Tsadista kysy vaikk' miu iso-kroidilta"! Tämä saijengin lyftaamaan öögankulmat ensin fledarajan tasolle ja sen jälkeen jonkun tarrautumaan Sakun skjuurtankraiveliin. '-. Olisihan sitä tarinaa vieläkin mutta tämä tällä kcrtaa. Vapaa pääsy. I ...tttcittticrt loiselia pur.1:..-, .'lr Flemlin pirolellc tr..L ..'rir'. Hän ehti hypätä dösaan ja selvisi tsägällä täpärästijoutumasta kuseen sillä kertaa. jos väitän bamlanneeni sitä aika gutastijo vuotta myöhemmin. p,-.::.. Asuimme Orionink:,:-. nopeuttalnaan. Jocke Huhtala 6 Stadin slangia oikein 5u *€e#e #Fffi@"ffi# 6q@j#i*ig1F"d ,\ : I r : I, lt,it ll l-,---23.3. Tällarsra olielo siilrcn arkaan. t.!l-.__N \li-.s:,.-,..r-::t \ alkan skolea r,:r.ui.i;.;. TSILARI 1/17 13 Skolerik.nrkin slobot välilla l:jtrriti ja kellariin sie1Li.rI tlentiit.r. Liflat olt muistor. Stadiin meidän jengi hinas kamansa 1959, ku meikäläisel tuli tiiu täytee vuosis. Joku hänen falski slangiilmaisunsa oli saanut Sakun ympärillä rundis stondanneet kundit funtsaamaa, ett' se taiski olla jyväjemmari, eikä mikää Stadin kundi. Saku pääsi ponnahtamaan haneen ku nuoli rasvasormisen ampujan jousesta. Sen nimi oli Saku. Pari vuotta vielä K.rtt:akoulukadulla arnmis:r tr-rli käytyä ja sitten alr.rrkin nruunlaiset tohinat. Mukanå kansänmu.siikkiyhtye Haka sekä useita muita esiintviiä ja slangin ja eteläpohjalaiöen murteen taitajia. Valkan skolea tuli käytyä 6 vuotta, Kaksi ekaa r-uotta oli opettajana oli naismaikka, Terhenvuo nimeltään. \ ^s trlr i touduttiin lähtr'::t,i.:r :r akkoon Kallion :ra.i-r'r. Kaikilla oli r'nr.rr :...., porrit. Ja sen jälkeenhän se bamlaamine vast varkeeta onki. laivastossa 11kk. ett.1 mahtaako hima olla l-rl'ill.,. mutta siihcn oli r.-h:.. Se o1i pahinta jytinää, rnikä on 1ääuvt mieleen, kun Inarint ien korrtcleiia ruhoutui. :o< räältä selvitään. Kun annettiin ns. Duunit Merivaaralla al:aalla teurastamon takana r.r Taidetakorno Taidossa Vi thovuorenkadul la ym. n\-t emäntä r.t.tukatra. Tulihan tähän vähän mursteluja kriguajan jälkee nkin. hiltlnen hälytys, puetti in kled.t ul päälle ja ventattiin rritä rapahtuu. Siitä hetkestä alkoivat hänelläkin epäilemättä Stadin slangin intensiiviku rssit. ij E 9.. l.rcrri palopotlnti '-l nt\ ii:kin HaLrhontierr .jl Hr::::;::.il:r kLrlrrraan skolerr lJitc, ;. 3-6 1r-rokan opettaja oli miesmaikka. Terueisiä vaan jrrs jokr: blukatessaan tuniristal. Se.r r:.iin hvvin koko kri:'1.;tr; '., niin sclvisi koko Ll-,'.r .-. i: i € , t;. _'l LLi:trrr
Ne oli jo vetänyt parin viikon skiglauksen ennen meitä. Kippari (Mara) ja försti (Nea) venttaskin meitä Le Marinin Mango baarissa. Meidän botski oli 5'1 jalkainen (15,60 metriä) viidellä kabiinilla varustettu slooppi (yksimastoinen purjevene). Kentäl lä venttas paikallinen tumma vosikkakuski Maxi, Stadin Slangi lapun kanssa ja vei meidät rantsuun. Saalingissa liehui Suomen lippu ja sen alla Maran väsäämä sininen flagu, sa staijas Stadin Tölikän Kustoo, meidän kippari veivät vuosi sltten helmikuussa skigl aamaan I äm pi mille vesi I I e, ja paljo snökee. Saa/rngissa slangiflagu. Mara, N6a,Ulla, Leo, Anneli, Kaija, Arska, Henkka ja Martti Marigot Bay, St Lucia .:3';!.i#. Kerrottakoon ett tää jengi ei ollu mitään pojankoltiaisia eikä teinigimmoja, neljä yli 70v, viisi 60 70vja yks 59v. STADIN GIMMATJA KUNDIT 02.02.10 aamulla flygattiin ensteks Pariisiin ja siellä siftattiin toiseen flygariin ja oltiin samana iltana fransmanneille kuuluvalla Martiniquen saarella Karibialla. YSELAffi$ ,gIT { Mara Anttila ja f\ea.. Meitä oli kipparipariskunnan lisäksi Leo ja Anneli, Jaska ja Ulla, Henri 1a Marita, Kaija ja allekirjoittanut eli Virtasen Arska. Stadin Slangin jengiä kun täällä oli galsa Lähtövalmiina
Parin kilsan päässä oliWallila Bou eli meidän kielellä Vallilan puu, jossa osittain filmattiin Pirates of Caribian. Suuliksen pudotessa. Rähjääntyneet lavasteet olivat vielä jäljellä ja kylä yrittää sinnitellä niiden varjolla houkuttelemalla skiglareita yöpymään lahdella. Safka oli hyvää ja edullista ja kun oli sunnuntai-ilta niin siell oli proggista kun paikalliset vanhat patut skulas kuubalaistyylistä musaa ja yht'äkkiä yks tumma gimma haki mua joraamaan ja kohta koko meidän jengi (ainoat turistit) ja paikalliset joras keskenään ja meillä oli tosi kliffaa. Seuraavana päivänä osa jengistä otti paikallisen busan (Hiacen) Kingstowniin, joka on saaren pääkaupunki. Sit mentiin koko jengi skruudaan kanaa yhteen paikalliseen mestaan. Neljän tunnin skiglauksen jälkeen tultiin Rodney Bayn satamaan St Lucia nimiseen valtioon. Värikkäällä torilla oti myynnissä kaikkea, kledjuja, fisuja, musaa, mausteita ja matkamuistoja. Jaska, joka on eläkkeelle oleva brankkari, sano et antaa kundit brennaa 15 vaan se sluuttaa kun se pääsee toppiin. Meille ne blisas niitten hampaita ja selkänikamia. Täällä sijaitsevat kaksi vuorenhuippua (Pitonit) jotka ovat myös saaren lipussa. Parin yön jälkeen Rodney Bay'ssä jatkettiin Soufrieriin, joka oli saaren aikaisempi pääkaupunki. Satamaan skujattiin jännän kanavan läpi niin kuin sisäjärvelle, missä oliupee jahtisatama. Seuraavana päivänä lähdettiin paikallisella busalla tsiigaan Castrieria eli saaren nykyistä pääkaupunki. TS|LAR| {/1,1 Allekirjoittanut lähti reissuun ilman muijaa ja Mara uhkasi laittaa mut samaan koijaan yksin reissuun lähteneen Kaijan kanssa. Aluks oli snadi kulttuurishokki kun tsiigas sitä paikallist jengii, mut kun hiffattiin et Mara ja Nea kaveeras niitten kans niinkun frendit konsanaan, niin ei se musta ihonväri enää pelottanutkaan meitä. Kuulemma jos hyvä tuuri käy nähdään "green flash'' eli vihreä välähdys juuri kun suulis häviää meren taakse. Pikkudösällä matka oli todellinen elämys, serpentiiniteitä läpi sademetsän ylös ja alas, vauhti kuin Räikkösellä ja jengiä busassa 20 henkeä, ihankuin Jope Ruo. Seuraavan päivän legi reippaassa sivumyötäisessä olikin kohti St Vincentiä. Nää kundit harppunoi snadeja viis-kuus-metrisiä pilottivalaita ja skruudaa ne. Vähän mä studasin aluks, ett kuin mä klaaraan purkkarissa olon, mut kun sielloli muutama muukin enskertalainen, niin se vähä jeesas. Poikkeuksellisen kuivuuden johdosta saarella oli siellä täällä snadeja flekkiksiä kun skutsi brennas. Kippari ja Nea hoiteli viranomaisten kanssa paprut kuntoon ja sitt lähettiinkin dallaan kana, .':rorotellen oltiin ruorissa, -iuvassa allekirjoittanut. Vähän piti funtsia kadunylityksissä kun täällä on vasemmanpuoleinen liikenne engelsmannien jäljiltä. van toiselle puolelle hökkelikylän läpi rantsuun tsiigaamaan kun suulis putoo taivaanrantaan. Kyllä Hiaceen mahtuu. Jatkettiin matkaa rommitehtaalle, joka poikkeuksellisen kuivuuden takia oli nyt suljettu vierailijoilta. lllalla tummaa himmelii vasten näkyi Pitonin huipulla lieskat. Rommitsluut. Sammutetaan me vaan oma jano ja niin se jengitekikin. No, seuraavassa pysähdyspaikassa Marigot Bay'ssä löytyi sitmänruokaa ja juotavaa. Laskettiin ankkuri Barrouallieen, joka on köyhä kalastajakylä. Mut muu jengi oli kait niin svarttiksia, ett mä jouduin loppujen lopuksi jakamaan koijan Leon kanssa ja sen muija Anneli koisas kaksistaan Kaijan kanssa. Allekirjoittanut joka ei enää dokaa, eiollut kovin pahoillaan, mut muu jengi jolle rommikola maistui olisi mielellään nähnyt hyvien fiilareitten alkujuuret. Eka yö goisattiin Le Marinin venesatamassa -Ja seuraavana päivänä bunkrattiin vähä safkaa ja juotavaa ja sitten purjeet ylös ja kokka kohti sööderii. Sammutusfoissä
Oltiin vielä toinenkin päivä tässä kohteessa ja osa jengistä kävi kilpikonnafarmilla ja muut otti lungisti ja piti nestetasapainosta huolta. Kyll ne kaikki römpöttigimmat sit halaski sitä niin, et mun teki oikeen häijyy. 16 nansuun biisissä: "Kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen". Mentiin vielä paikalliseen skruudaamaan ja sit Maxin kyydillä kentälle ja Pariisin kautta himaan. Se varmaan funtsas, ett kyll noi härmäläiset on kreisii jengii. Kuppilanpitäjä sano ettei se käy, jos ootte samassa pöydässä. Niit oli kolme systeriä, jotka piti snadii katukuppilaa torin kupeessa. Täällä me zöpattiin rantsukuljetukst Ben -nimiseltä kl iffalta gu bbelta. No ehkä rommikolallakin oli asiaan snadistiosaa. Toiseks viimeseksi illaksi tultiin Martiniquelle StAnnen kylään ja oltiin yhdes karaokekuppilassa kun allekirjoittanu kompastu ja mä kaaduin rähmälleni. Seuraavana päivänä lähdettiin Bongomanin ja sen frendin kanssa Hiacella tsiikaan putouksia. Mara opetti. Mara oli kateellinen ja sano ett mä tein sen tahallaan, mut kyll mä oikeesti kompastuin. 6r Arska Virtanen Tsimmauksen jälkeen Bongomanin frendi skulas steelrumpuja bambuskutsissa. Ylöspäin tullessa oltiin vielä pari päivää St Lucialla, missä käytiin saaren toisella puolella kalastajakylässä ja mä jouduin kukkatsuppariks kun vietiin liljoja yhdelle paikalliselle gimmalle jolla oli synttärit. Kipparipariskunta siftas botskin pääkaupungin lähelle Yong lslandin viereen poijuun ja tuli torin laitaan sovittuun mestaan. Seuraava kohteemme olikin Bequia, Port Elisabeth, joka oli snadi snygi mesta. t_ t m:ffiä*fäffiff. Muuten useimmiten meidän botski oli näissä mestoissa ankkurissa ja me kuljettiin botskilta rantsuun omalla kumpparilla 5 heppasen Tohatsun voimin tai zöpattin kuljetus paikallisilta römpöteiltä. Mara kertoi käyneensä saarella ekan kerran 1987 1a silloin yhtä raflaa piti suomalainen Makkonen Savosta ja lieneekö paikallisen rautakaupan omistajan juuret myös Suomesta kun nimi on Edwin Laine. Römpötit. Kyllä meitä härmäläisiä riittää joka mestaan. Mara kerto, ett joka kerta kun se käy Castrierissä se skruudaa siellä. €ir Vikan päivän siftaus vielä Le Mariniin ja botskissa jaettiin kaikille Maran ja N6an signeraamat upeet diplomit, mistä ilmeni paikat, missä oltiin vierailtu. lllalla mentiin skruudaan yhteen kuppilaan ja kysyttiin saako laskut erikseen pareittain, meitähän oli neljä parii ja kaksi sinkkua. Siellä me tsimmattiin makeessa vodassa ja siell oli niin pitkii bambuja, ett jos niist olis väsänny metskit, niin niill olis ylettäny jallittaa skitarit ja abborrat puolestaväliä Töölön lahtee. et elämässä täytyy olla rispektii joten ei sanota tummia negruiks ettei ne loukkaannu vaan käytetään n i istä röm pötti nimitystä. Tämän saaren jengi oli köyhimpiä tällä skiglauksella, mutta saaren sademetsät ja muu luonto oli kyllä rikkainta. Kyll oli mustan gimman öögat kun teevadit. Okei sanottiin ja muutettiin viiteen eri pöytään. Kyllä oli kliffa reissu ja kaksi viikkoa meni kuin siivillä ja meinaankin lähteä 2012 talvella taas skiglaamaan sinne, sillä Mara ja N6a lupas tehdä silloin uuden reissun. Valtion virallinen nimi on St Vincent ja Grenadiinit eli se koostuu pääsaaresta ja monesta pikkusaaresta kuten: Mustique, Canuan, Union lsland, Palm lsland, Bequia ym. Heti kaks nuorta gimma tuli jeesaan ja nosti mut pystyyn ja pyyhki blodee mun nokankupeesta. Pikkuhiljaa lähdettiin skiglaan takaisin pohjoiseen ja seuraava pysähdyspaikka oli St Vincentillä Cumberland, jossa oli pari rantsukuppilaa ja toisessa Mr Bongoman ja sen frendit skulas reggeetä eikä kapuloissa olevaa kundia haitannu ettei sen rumpusetissä ollut haihatteja vaan asian ajoi vanha ruosteinen auton jarrurumpu, mistä lähtikliffa kilkutus
APU 1960 Sillon ennen, ku mutsi kaivoi kassista Cassista. 17 VUOSIKOKOUS Stadin Slangin vuosikokous pidetään maanantaina 21,3,2011 klo 1 7.30 Herman n in Diakon iatalossa, Hämeen lie 73, Helsinki. * &"7%&L e-{ -q H#zu ffiffiTre lausunto. Oltiin staileis vuoden 19-18 kledjuis, niinku fotosta näkyy. TERVETULOA! Jos ennen oli snöge valkosempaa, niin oli egutki putsimpii -vaimitä. TSILARE €I,!,! "Missä kuljimme kerran Me oltiin Stadin slangin kautta messissä kun tehtiin Kjell Westön bökestä "r\'lissä kuljimme kerran" leffaa. Me sitattiin ja pamlattiin hela dagen ja ventattiin filmauksii, mut oli tosi kliffaa tsiigata miten noin iso homma pyörii. Aika erikoista että tohon aikaan värikkäät tuotteet duunattii mustavalkosina ilmokkeina, APU196O *&.41#Eg +& -wl.:-t'' ,, " +€ ' 42:. Ossi Talvitie. '& *LÅ?z .$'g#:{tÅeg&* F:grvå;ä Anonssit poimi: OlliBull ry= ZZ L'= z::: := ::'" W*. Tultiin paikalle jo 7.15 aamulla, jengii oli päivän mittaan paljo, kundei ja friidui, gamlaa että nuorta. Käsitel lään sääntömääräiset asiat: ti I i n päätös, toi m i ntakertom us F * e7:å€" *"T eW*ruffiffiTT * AWäL *'E åzu*ru S&EE . e &. Sitä duunattiin Aleksanterin teatteris 22.12
Tuli kassasta ilmoitus, että.ioku kundi, hintti tsiikaa friidujen puoleltu, l0 metrin kerrohsesta. Jokeli oli silloin simmismuikksnu. Kyt mö uinu snadisti .funtsasin, miks ne HU:n gamlat gubbet tuli sunnuntuisin sprigeissä Humulaan.ja sen ula-uktiivitilaan, j onn e meille junioreille ei ollut juidee, mut sit se selvis, ne skrabus just smoglattuju dörtsien fiinstereitä ja tsiigas h o le ist a n akuj a frii duj u, niiden draisaretta.ja revuu (ne ei ollut H(I:n friiduju). Silloin oli mullakin skaban jiilkeen bloout skrebbånat. Kundi rukoili, et älkää stikatko mus nudena kympktä, se ottaa niin skrebboihin. Liihettiin Jokelin kunsss smyygaa leidareita pitkin ylös ju sanottiin sille hintille, ettii nyt stikataan sut alas sköneen. ,;dsut?i; .€ ::..r-: ::=dF@F-*'a!* * : å ;-! -'-=K.* \-. ffi ffiffi u"*: t\-q P{trw*,fr rryfft.{3 trz h= \€ F{ f f w ; F }g ff{ Håf t'H f rt -Zåd å g ); rM *{ å_LU/kHouf""å kt' I ffiå E6 #Å te€ wffi". Kundi lensi alus kympistii ja sai kledjut portillu mekkiin. Kesiksenii 1953. Joku oli tsiikannut ja todennut, että olipu kundilla bloout skrebbanat Uimunäytöksiä pidettiin Humulassa mm. Toinen stoori. .iäiden uikana ja sksbattiin avuntosimmaujia vastaan. TSgLAmå "E lS { :"",, H U : laisten ke s öhim a :,,ja samalla minunkin, ,', snaelista skidistä lähtien
TSILAR! ,g/{ { ffiwrewN Humall ahden uimal aito s T ölikns s ä, oli Stadilta auokrattunq Helsingin Uimareilla auosina 1919-19 58, Uimalqitos purettiin auonna 1959, 19 Teksti: Kai "Hageli" Hagelberg Helsingin Uimarit [l il
Avajaisten musapuolen hoiteli tyylikkäästi Stadin Junnu Juho Valtonen kvartetteineen, johon kuuluivat myös Aleksi Ketola, Miikka Hakomäki ja Beata Antikainen. TSTLAR| t/1t Siadin Slangi ri,':n 1 5-i uoiisjuhlanäi,iielt' Stadin ifi FSlal ävåttiin tarnmi kLrussa Helsingin kaupunginlaiaila viiporrnestari Faiusen iolrdolla. Liemola huomautti, että Tsilari-lehti on levittänyt slangin maailman kaikille mantereille ja että slangi on nykyisin löytänyt tiensä myös moniin julkisiin yhteyksiin, kuten bussiarkatauluihin ja radiouutisiin. kaupunginisä kiteytti ja kehaisi erikseen Paunosen teosta Stadin mestat siteeraten: "Mestat meillä on muistissa, ne eivät ole paikkoja kartalla, vaan elämyksiä mielessä. mitä tämmönen Kuliksen kundi niin kuin minä, kuus-seitsemänkymmentäluvulla nuoruuteni viettänyt, puhuin. Mut lähtökohta on se, että me olemme kaikki ylpeitä tästä kotiseudustamme, Stadistamme." Seuraavaksi pääsi snakkaamaan Stadin Slangi ry:n bamis Lasse Liemola, joka kertoi slangin vaiheita ja selosti slangiyhdistyksen tulevia tapahtumia. "Tää on näyttely minun mieleen'. Paikasta tulee mesta, kun se on sydämessä." Pajunen väläytteli myös omakohtaisia elämyksiään: "Stadin slangia puhumme jokainen omalla tavallamme, eri ikäpolvet vähän en tavalla. ,Ue=toille oli pakkautLrnl.r I r,i i si-ku u-cisalaå kutslrvierasta,. lsäni oli Sörkästä ja hänen slanginsa oli erilainen kuin se. 20 Tervetuliaissanoissaan Virka Gallerian johtaja Kirsi Hasu kiitti koko näyttelytyöryhmää. Lopuksi Lasse markkinoi uutta, samana päivänä ilmestynyttä CD-levyä Stadin mestat, jota myydään näyttelyn yhteydessä. Nuoret muusikot esittivät Smetanan jousikvarteton e-molli, "Gimmat ja kundit! Tervetuloa tänne Stadarille!" hehkutti avajaispuheessaan ylipormestari Jussi Pajunen ja nimesi samassa Virka Gallerian Virkkikseksi
"Muun muassa'Diivaillen' on tehty uudestaan slangiksi. Pääpalkinnot 1. Nuorten omakohtaisesta Helsinki-suhteesta kertovat myös Helsingin slangiasuiset paikannimet. palkinto {300 euroa) Aleksi Talsi, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 2. Niin kuir jo o i puhetta sinne on tulossa uusia sanoja nyt jo somalistakin Vuosaaressa asuvat pojanpoikani ovat niistä minulle kertoneet, mutta ne eivät valitettavasti sovi tässä tilaisuudessa mainituiksi. TSXLART $/d,8 Viidentoista biisin joukossa on vanhoja ja uusia vetoja. Coca cola-kori: Olivia Blumenthal, Helsingin normaalilyseo, Ella lhlberg, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Roope Keloharju, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu. Lopulta nuorten reviiri on laajentunut koko Stadiin." 21 Samaan aikaan avattiin Sandis-aiheinen valokuvanäyttely äänimaisemineen, fotari Jarmo Niemisen, Jussi Leppäsen ja Sakari Mannisen näkemys intin saaresta, Nieminen hersytteli: "Sandis on sekoboltsi paikka, skapparit huutaa skugessa, fogelit shungaa samassa paikkaa ja kaltsit on kliffoja." MikkoSeppälä I Fotot: Reca Tuomola ..* : l-rr*t x=ffi.fuYAffi,X. Pari viikkoa sitten muuan'Diivaillen-kundi kävi sen levyttämässä uusilla sanoilla slangisanoilla." Sykki päihitti Norssit kirjoitusskabassa Slangitutkija Herkki Paunonen ja Terhi Ainiaian johdolla viidessä Helsingin koulussa syksyllä 2010 järyestetty Stadin mestat -kirjoitusskaba huipentu i pal ki ntojenjakoon. Helsinki.aiheinen kirja: Axel Aavarinne, Helsingin normaalilyseo, Eveliina Junikka, Viikin normaalikoulu, Fredrik Palm6n, Svenska normallyceum, Andr6 Palmroos, Svenska normallyceum, Teea Tutiavainen, Helsingin yhteislyseo. palkinto (100 euroa) .' Kasperi Holopainen, _4. Niiden avulla voidaan seurata sitä, miten eri sukupolvet ovat ottaneet kaupungin haltuunsa. palkinto (100 euroa) Vivian Wiljanen, Svenska normallyceum 3. Ensin oman pitskun, sitten lähigartsatja kaltsit ja kulmat ja sitten muut mestat. Slangi vahvisti kaupungissa syntyneiden nuorten yhteenkuuluvuutta samalla kun se erotti heidät murteita puhuneista vanhemmista ja kirjakieltä käyttäneistä opettajista ja virkamiehistä Stadin slangi on elänyt ja voinut hyvin runsaat sata vuotta. Palkintokirloitukset julkaistiin Virka Gallerian kotisivuilla ja \-r' ta$ele\t\\n Kol\maislen kie\ten tutkimuskeskukseen joka yhdessä Stadin Slangin kanssa järjesti kilpailun Palkintoina oli neljä rahastipendiä sekä toistakymmentä kirjapalkintoa kunniamaininnan saaneille. palkinto (200 euroa) Kusti Aholainen, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 3. Professori Paunonen puhui: 'Runsaat sata vuotta sitten nuoret kundii ja friidut loivat vanhan Stadin slangin, Helsingin ainoan oman kielen. rlelsingin yhteislyseo Tunnustuspalkinnot Stadin mestat -kirja: Ella Kaira, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Paula Laksela, Viikin normaalikoulu, Eira Linko, Viikin normaalikoulu. Sykkijylläsija vei kaksi kärkisijaa, kaikki kolme Norssia laivät nuolemaan näppejään Parhaana seppelöitiin Aleksi Talsi
Daameissa vastaavasti Eiran Riento, Ponnistus, KäLe, Koiton Riento, JoPo, LaPo, Elite, Poliisien Palloseura sekä myö-hemmin Warttija Kiri-60. Suomeen se tuli seurakuntien kautta. Stadikin pystytti oikein kunnon metallipylväät mm. La-Po tais voittaa ja Antti Tommila palkittiin kentsun parhaana Pyttykerhon ekalla lentispytyllä. Pioneerijengejä ja stydejä naamoja Miehissä ekoja virallisia SM-sarjaseuroja oli "aloitusjärjestyksessä" Tarmo, Eteläiset, Eiran Riento, Visa, Johanneksen Pojat, KäLe, lsku, L-55, Lautta-Pojat ja Koiton Riento. Stadissa oli kova innostus lajiin ja SM-sarjoissa niin miehissä kuin naisissakin oli melkein puolet stadilaisia seuroja. Lisäksi kovat korispyssyt Hilkka Hakola ja Airi Sanden saavuttivat SM-kultaa myös lentiksessä. Heitä ovat Tarmon Manne Ripatti, Arto Suontakanen ja Matti Löfman; Johanneksen Poikien Kainu Mikkola, Harri Sundellja Jore Knuutinen; Lautta-Poikien Unski Laurila, Olli Koivu ja Jaska Tiusanen; Käpylän Lentopalloilijain Stade Heinonen, Esko Häkkinen ja Väinö Enlund. :!:ii::ali Yhtenä lokakuun iltapäivänä 1960-luvun oli pari Vaasiksen kundia dallannu Hesaria pitkin ja Urjiksen (Helsingin Urheilutalo) kohdalla oli bulisti folkkaa jonossa kartsalla. Friiduista on mainittava llmi Haimi, Mirja Harthin, Ritva Tommila ja Hannele Prosi sekä maineikas daamien valkku Eki Lötjönen. Taloyhtiöt duunas jo 1950-luvulla pari pylvästä tasasille kentsuille, viivat vedettiin ja glaidu skulaaminen alko. Salitulipelit meni Stadin lentiksen kulta-aikoina oli pelipaikoista aina ko-va pula. Silloin TV-urheilu näytti ekan kerran Lentiksen SM-sarjamatsin suorana Urheilutalolta ja Juha Jokinen kuiskas sen eetteriin. "Nyt me jonotetaan slibareita korismatsiin HKT-ToPo, niihin täytyy olla taas uus tiketti." Vaasiksen kundit pitivät koko hommaa ihan pimeenä, pummasivat pari huggea ja jatkoivat matkaansa Tenkan suuntaan. Vastakkain olivat vuonna 1967 LaPo ja Krmmo Lahdesta. Kuuskytluvulla alko uus aika kun lentistä saatto seurata kotisohvaltakin. "Onks täällä joku uus sossu tai fatta", starbut kyseli. Sarjat oli tosikovia ja monet lafkat värväs nuoria sarjapelureita duuniin lisävahvistukseks remmiinsä. "Ei oo fatta vaan skulataan mestissaryan lentistä LaPo-JoPo", opastivat slibarijonossa seisojat. Vikat vi ralliset sarjamatsit ulkona tais olla LaPo:n nousumaisit Suomisarjasta SMsarjaan 1963. Stadin lentis lakkas melkeen kokonaan. Sitten saatiin vuonna 1995 Pasilan urheiluhalli, mutta kuis kävikään. Syytä on myös luetella joitakin aikakautensa lentiksen stydiä naamaa, jotka loivat seurojensa pohjan. Matseissa oli jopa lanslaakiäijiä, mikä tietysti herätti snadisti närää muissa jengeissä. Yli 30 vuotta sitten menikin ennen kuin Stadiin saatiin seuraava mittava boltsihalli, Pasilan Urheilutalo 1 990luvun puolivälissä. Tietty piti kyl Elannosta tai Skohasta hakee Karhun verkko ja pari Artex-boltsia kans. Vuonna 1 998 käväs naisten SM-sarjassa Pu-Ma ja miehissä 2001 Rocks siinä kaikki.. Sit oli myös friiduille oma sarja. UP|-sarjat olivat kovia Lentis oli aikanaan myös työpaikkaliikunnan oiva muoto ja UP|-sarjat veti keväästä syksyyn asti vilt bulisti jengejä messiin. Urjiksen lisäksi SM-tasolla skulattiinkin siksi myös Mäkelänrinteen koulussa, Käpylän Ammattikoulussa, Vartiokylän koulussa ja Lauttasaaren koulussa. Meni muutama tuntija samat kundit tuli takas ja taas oli ihan dorkan pitkä jono Hesarilla. Sit vaan tossut klabbeihin ja skulaamaan. Sen jälkeen siirryttiin sarjamatseissa sisätiloihin ja eka urheiluhalli oli Urjis, sisäpalloilun "pyhättö", jonne majoittuivat lentiksen lisäksi myös koris ja handis. Lentis on sporttilajina helppo ja sosiaalinen skulata eikä bungaa oikeastaan mitään. Sit vielä yksittäisistä kundeista legendaariset Uljaksen veljekset ja Olavi 'Letku" Leinonen. Kundit ihmettelivät miks jengi vieläkin staijas siinä. Eri duunimestat oli jaettu koon mukaan ylija alle 50 henkee firmassa. Velolle, Käpylään ja "ykköskentsulle" Eltsun vauhtisuoran varteen. Viimeiset mohikaanit olivat Poliisien Palloseura ja Hesa-Lentis. 22 TSILARI {/{,I STADI LAIN EN LENTIS 1 960.2OOO & ffiW 11,Kgl"m3.n"n e I I a y I i b,, tt William G. Stydeimmät firmat oli yleensä vuodesta toiseen Alko, Aero, Strömberg, Skoudet, Brankkarit ja Elanto sekä snadeissa firmoissa lns.tsto Auramo. Morgan ja sieltä se tuli Eurooppaan 1910-luvun alussa. Eteläiset, Käpylän [entopalloilijat, Tarmo ja Johanneksen Pojat olivatkin lajin pioneeriseuroja. Friidujen matseissa oli Eräpalloilijat omaa luokkaansa
Lentisliiton toimari ja lanslaakin valkku, skulasi Jo-Po:ssa useita satoja SM-sarjamatseja 23 Lentis on muuttunut Lentis on viime vuosina bytskannut vilt kasvojaan. Hänen sinne keräämiä kundiporukoita oli joskus 3-4 kpl jonottamassa vu0roaan. tuleva pääministeri ja sittemmin tasavaltamme "ykkösiskijä" Mauno Koivisto, Seppo Hieta, Raimo Peltonen, Torsti Seppälä, kaikki tunnettuja lentismiehiä. YSä$*AKX t/* { Kesäistä suosikkilajia biitsilentistä pelattiin aamusta iltaan Stadissa jo '1960-luvun alussa, tosin kuusmiehisin jengein Uimastadikan yläkentällä. *??€LIJE ffäF.,-,:"ffi *XÅT|-1ffil Soft Tnuch L mQlte *3v Ft€la1 ffi ere ffi€ ä€ -rerur*Får=L*v -gru?*PÅLL'}LIiTOSJ #YV.dKSYMÅ YiR åÅ E F{ tJ -*Y?ffi LåJ PÅ å-å-* a.kae kaun:it sy{it*i !a lujat, teikåt lYön* ÄA NTO,TEf i MUKAINEt{ åftå€U-KåLFååLUVSRKK# keslävä ia kin":moise, -=-' --e ^r är \B å i%På: Eg€ a*.: & *@& *s* *r-*ä*gg**ffi-ftffi. Myös Hretsun rantsukentällä skulattiin snadistl pienimuotoisemmin ja tsiigattiin välis Kolman Kaken ja Spede Pasasen vesikimbausta. skrivasi Uusikseen ja oli dumarina MM-kisojssa jo 1950luvun alussa -Kari-Pekka Tiitinen ; dumarina ja Lentisliiton pomonakin, nykyisin arvostettu työoikeuden proffa -Torsti Seppälä; Lentisliiton eka "orkee" toiminnanjohtaja ja valtakunnan tasolla lajin "kaikki kaikessa" -Jarmo Salonen; Suomen ja maailmankin tasolla ylivoimainen lentisdumari, tuominnut jopa olympiafinaalissa ja lukuisissa kv. -Presidentti Mauno Koivis-to on muuten maailman ainoa virkakaudellaan maansa mestaruuden voittanut pelaaja; Sikarithan voitti Koiviston pelatessa lukuisia SM-titteleitä. Nyt skulataan futista, salibandya, korista ja lätkää. Jatkossa Sikareihin kutsuttiin mm. ldean faija oli Uolevi "Mono" Mononen. matseissa huipputasolla dilkkaa nyt lajitietoa tulevrlle dumareille erotuomarrvaliokunnan bomtsikana -Harri Sundell; ent. Se on nirn halpaa, että hävettää." ihan Lasse Sternberg ent, LaPo-pelurija ent. Matsin hävinny jengi joutui ulos ja uus lergi tuli sisään. Perustajajäseninä puuhastelivat mm. Pelissä oli useita SM-pelureita ja lanslaakistarojakin kävi esittelemässä taitojaan. Matsit kesti ainaski 2 tuntia ja ylikin. Silloin Salmen Pena venttas sunnuntaisin H KT-koriskundien kanssa ovensuussa et pääsis skulaan omaa mestismatsiaan ja iltasella piti Urjiksen samaisella parketilla skulata vielä handista Hifkin ja Arsun välillä, Lentis on klifla laji vaikkei se enää ole skoleissa ja oppilaitoksissa kovin muodissa. Myös pollaridirika. Paras passari oli JoPo:n 1 73-senttinen Knuutisen Jore; nykyisinhän passarit on jotain parimetrisiä korstoja kaikki, Sikariporras on kova jengi Neljäkyt vuottta sitten kokoontui Ludviginkadulla Janssonin saunassa porukka isokenkäisiä ja päätettiin perustaa lentisseura Sikariporras. Unto Laurija nykyinen nokkamies Jaakko Estola. Mut kandeis muistaa mitä SLU:n eräs edustaja sanoi äskettäin: "Lentopallo on törkeen halpaa. Ehkä suurin muutos on se, että joka boltsista tulee pointsi puoleen taikka toiseen. siten, että verkkotorjunta saa tehdä "räystäitä". Ennen veivattiin eestaas kun pointsin sai vasta omasta aloituksesta. Stydejä lentisikoneita on Stadissa muitakin: -Osmo Palomäki; eka lentiksen lehtimies joka pelasi. Lentiksen arvoskabat ovat jostakin syystä kiertäneet Stadia Tosin täällä skulattiin vuonna 1 969 Länsi-Euroopan mestisskabat ja Suomi oli hienosti kolmas. Antti Cederberg. SM-dumari 6Yt L'YY *F{ F€gS?äJF.f Fä. Säännöt ovat muuttuneet mm. ylikomisarro Pauli Ertolahti oli sikaari' ja hän tuli 1990-luvun alussa tunnetuksi Pasilan urheiluhallin 'luolana"
Se on tasan väärä käsitys ku tsiigaa Helsinkiä kokonaisuutena yläilmoista. Stadissa on viclä toi:taiseksi enemrnän stadilai.i:r ku citykaneja skutseis:a tai skruudattavia fisuja Kruunuvuorenselä11ä. Ohjeeni heille olisi: "Kuuppa täyteen snögeä ja heivaat sen joko jonkkaan tai skutsiin. citykanien ja skitareiden ehdoilla. Koko hornrrrassa ei ole mitään järkeä. Eli, jos öisen harvan liikenteen aikana vastatuprunut snöge stikataan jonkkaan. Vai suojellaanko Hesperian puistosta jo skutsiin ler inneitä citykaneja tainiitä paria ilvestä, jotka on nähry srny-vgailevan keran 10 vuodessa Helsingin alueella. oikea Stadihan rajoittuu sinne missä skurut vendaavat takaisin keskustaan. Valtra keskittyköön snögeä puskeviin traktoreihin ja mamut pantakoon snögenluontikursseille, joissa ei kielitaitoa tarvita. Ihan jeeslounaan siivellä oli mahtava näköala yli hela Helsingin. Silti, kuinka moni heistä viitsii dallata edes Keskuspuistoon sienija marjaredulle. Eikä ne kanit tai fisut delaa -eartsojemme puhtaasta snögestä milloinkaan. Tekis mieleni kirota bulisti. Tietysti myös jäätreenit bilikoilla kiellettiin salnaan syss)ryn ku skitarit r oivat siitä niin dorkasti. Vihreys on hyr ä asia. Ketä siinä suojellaan. Niitäkö landelta tulleita. Olin skruudaamassa Pasilan Ilmalassa, luullakseni korkeimmalla Stadissa sij aitsevassa duunimestakuppilassa. TStLAR| {l'l { -rll.LLr, i,L 't_ -/, Liksapäivä on perjantarsin." Stadin ekologia ei siitä todellakaan kärsisi. niin rnikä saastuu. Bornholmissa oltiin todellisessa striibossa parimetristen kinosten keskellä, mutta meillä tökkii niin stogekuin fiudeliikennekin jo muutamassa kyrnmenessä sentissä. Nykyisin skujaamme lyijyttömällä bensalla uusia bilikoitarnrne eikä ne strittaa öljyä gartsoille ja teille niinku entiset Mosset ja Ifat. Silti laki on edelleen voimassa, joskin joku fiksu päättäjä on nyt antanut luvan stikata Stadin snöget sköneen. Ehkäpä se silloin oli snadi ongelma, muttei sc ole sitä enää. Niihin, about kakskolmannesta hela manttaalista. Sama näköala avautuu ruristei I le Stadikan tomista. Nyt meidän on äkkiä tempastava käyntiin buli snögelapio'/" teol I isu us ja pantava kemistit du un i i n val m istamaan ton ni kaupal la jääpoi stokamaa. Tänks teille viherpiperläj ät ! Jos olisin Stadin bomtsika, niin kutsuisin kaikki maamme kauhakuormurivarustetut zetorikuskit tänne duuniin. Näkymä on ihan muuta ku rnitä luulis. Ei tasan mikään. Me pamlataan syvällä rintaäänellä et Helsinki on metropoli. Eiks kukaan taas funtsaa mitään. jotkajoka asiassa aina huutelee viheralueiden merkityksestä vapaa-ajan vietossa. Fakta on se, että lukuunottamatta tiheästi byggattua kantastadia kerostaloineen ja muutamaa lähiötä niin bulein osa Helsinkiä on hoitamatonta skutsia ja pitkää rantsua. hoitamattomille, buleille ja kenenkään käytlämiin skutseihin ja pelloille ei lain mukaisesti saa heivata snögeä. Ja sit mangutaan et mihin me se snöge stikattais. Helkutin harva. mutta joku tolkku siinäkin on oltava. Ja voihan vee, bulein ongelma näyttää olevan ainakin Stadissa rnihin auralun snögen voi raijata. Eiks sc oo niin, et demokratiassa hommat hoidetaan enernmistön eikä vähemmistössä olevien äänekkäiden vihreiden. Siitä vaan lappari handuun, pipo knubbiin ja snögehommiin.. EikLr snadisti älliä bomtsikoidemme kaaliin. Viherpiper-täjät saivat aikoinaan hyväksytyksi lain, jonka mukaan vesija maaalueita ei saa saastuttaa lyijypitoisella snögel1ä. Mulla on pokkaa kysymykselleni, joten kerronmiksi. Sautski ) .1-_ tonttu Stubb bamlas Helsinki-Vantaan flyggekentsulla medialle miten hyvin Finski hoitaa 2 '( lentonsa vaikka snögee stikkaa. Sama koskee Helsingin maa-alueita. 24 Staci in snöget Kyllä nyt hela maailma kelaa huuli pyöreenä snow how'tamme ku itse Joulupukki ja Sen sijaan pidetään munnari tukossa stogeja fiudeI i i kenteemrne vörkkirnisestä talvisaikaan. Ainakr mulle skolessa opetctiirr niin. Se on sen bulin punatiilestä byggatun vodasäiliön katolla
Nordenskiöld purjehti ensimmäisenä maailrxassa Koillisväylän kautta Euroopasta Aasiaan. Hänet valittiin Naturhistoriska Riksmuseetin mineralogisen osaston intendentiksi 26-vuotiaana. Tiedemiehenä Nordenskiöld xösitti mielellään yleisistä teorioista poikkeavia hypoteeseja, joista monet olrvat oikeaan osuvia, Hän esitti myös ensimmäisten joukossa kansallispuistojen perustamista kiinnostavien luontokohteiden säilyttämiseksiluonnontilaisina. Foto: Rahapaja Moneta T* ?, ! .i, i åi: i#F hän sai huomionOlliBull ,'u d.. Nordenskiöld ja Koil I isväylä -hopearaha. Katu on nimetty tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin mukaan. Hän kuoli 12.8.1901 Ruotsin Dalbyssä. Merelle katsovan E. E.Nordenskiöldin muistomerkki paljastettiin 13.5.1985 Kaivopuiston eteläkärjen näköalapai kal Ia. Hän oli syntynyt 18.11 .1832 Helsingissä, mutta muutti myöhemmin Ruotsiin. T"SnLARX {1,8 { f{ i=f i{;T,l; j::fÅ T* l.'.ti i ii: ': _.: I .! ,I --i i Adolf Erik Nordenskiöld on m aail m all a tu n netuim pi a suoma/aissyntyisiä tiedemiehiä. Vuonna 2008 Suomen ja Crönlannin postit julkaisivat Nördenskiöld aiheisen postimerkin. Kansal isbiografia. [/yös Suomessa useita merkittäviä osoituksia. Nordenskiöld johtiuseita tutkimusmatkoja Hulppuvuorille ja Grönla ntiin Hän keräsi mittavan karttojen ja maantieteellisten teos-, ten kokoelman lota pidetään yhtenä UNESCOn merkittävimmistä ihmiskunnan tiedonlähteistä Nordenskiöldin Koillisväylän pulehdus on verrattu merkitykseltään James Cookin Antarktiksen ympäripurjehdukseen. Nordenskiöld loi skandinaavisten sekä pohjoisten alueiden mineraalien huomattavimman kokoelman maailMASSA, Eräs hänen tärkeimmistä aikaansannoksista on mittava 24000 karttaa käsittävä kokoelma Cec lia af Forsel es-Riska kääntänyt Aulikki L tzen. Hänen tieteellinen tuotantonsa on vaikuttava, ja hän oli useiden eri maiden tieteellisten seurojen kunniajäsen. Hän toimi Ruotsin valtiopäivien edustajana ja korotettiin vapaaherralliseen säätyyn. A. A. t,N'$-\ ,,"'t J tlSsN;) n) n\ I(l'LJ. Nordenskiöld teki suurimman osan tutkimustyöstään Ruotsissa. A. E. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan muotoilemat kolme graniittipaasia kuvaavat ahtojaata ja jäävuoria. mutta olisyntynyt ja saanut tieteellisen koulutuksen Suomessa. Kokeneena luonnontieteilijänä, naparetkeilijänä ja historiantutkijana ansioitunut Nordenskiöld nimitettiin Ruotsin akatemian jäseneksi vuonna 1 893 Nordenskiöldinkatu Töölössä, al kaa Topel i u ksen kadusta, yl ittää Man nerhei m i ntien, halkaisee Laakson ja Eläintarhan puistoalueet ja päättyy Viipurinja Savonkadun risteykseen. Nordenskiöldin rintakuvan on veistänyt Johanna Häiväoja. Samoin Nordenskiöldin keräämä esihistoriallisten kasvien kokoelma herätti ensimmäisen keskustelun maapallon ilmastonmuutoksista. SKS Ruotsissa ja Suomessa Nordenskiöldiä pidettiin kansallissankarina. Vuonna 2007 julkaistiin Rahapaja Monetan toi mesta Nordenskiöldin kunniaksi kymmenen euron A.E
.-ttä korviini soljuva rirta oli suomea, mutta sisä1tö tai rehellisesti sanocn rrin ur.r siitä tuli tajuntaani r asta minuuttien viir ee11ä. Kuitenkin, kun käppäilen kotikyläni kujilla ja ohitan kaksi keskenään kuulumisia vaihtavaa kvläläistä, en kuule suurin piirtein muutakuin: " i S shhaarrl lj uunlshnaassh olneenjj aallkshhcerj s s ah h " Tuo pikajunan nopeudelIa. eldistä" (naureskelua) eivät tllottaneet tulosta. En epäile. Etelä-Espanjaan muutettuani en siis ollLrt täysrn shokissa, kun tLrnternani kieli ei ollutkaan katu-uskottavaa. Itse ymmärrän sekä tuotan ymmärrettävää espanjaa hyvin. vaannoksra seka sanoJa. Puhuttu andalusia on todellakin kuin ornakielensä. nrikä oli i'ähällä lop.pua alkuunsa. mutta hintakyselyl ni sain niin pitkän ja vaikcasclkoisen r astauksen. en alussa yrnmärtäny t pl-rheesta kuin ehkä puolet. vilisee l.y.henny.ksra. (Tässä tapauksessa ikävä kyllä) olcn nopea oppirnaan. Aier-nnrat reissut Suomen sisällii olrr at r ajoittuneet kesämökkcih r n. Paitsi, cttä savolaisct sanoivat hyvää päir ääkin kienellen ja kaanellen. I!-.1, t lg$jg gål q'.. 26 TSILARI 1/11 Ikiinr Stadissa asuttuani lähdin parikymppisenä opi:kelcntrr:rtt Kuopioon. Kun itse sanon. "tota siis niinku... 1S 'tt :' \-lr F" ,.-. Kotikatu, Calle Coin, on kylän Mansku. loppumatlomana vi rtana j a kähisevästi puol ihuutaen keskustelukumppanin juttujen päälle. ti Cmstan Fråie*uN bamlaa etelä-*spanjaa Kirjoittaja Laura Virnes asuu Mijas Pueblossa, pienessä valkoisessa kylässä Etelä-Espanjassa, työskentelee yrittäjänä ja kuuluu "Aurinkorannikon stadilaiset"-ryhmittymään. ertä nämä väitteet olisivat vain draarnahakuisuulta tai andalusialaisen kansan vähättelyä (rnitä sitäkin maan sisältä löytyy). Ymmärsin kyl1ä. ettei edes ymmärrä mitä etelässä rriongerretaan. joita ei muualla Espanjassa tapaa. Suomeksi tämä tarkoittaa: "Odota Miguel, odota! ", ja espanjaksi se sanotaan: "iEspera Miguel, espera! " Andalusian mure tai slangi, joksi sitä myös kutsutaan.. ja sauhuttelu jatkui r.ielä muutamanvuoden. Olen asunut Etelä-Espanj assa viisi vuotta, ja väitän, että tänä aikana olen saanut ainakin toiscn jalan varpaat Andalusian ja andalusian mhmuisen clven väliin. Moni pohjoisespanjalainen väittää. Silloisesta kotinraan tuntemuksestarti kcrlr',' jutaitt se. -ir sairr "kaakessa raahassa" nlltustella rnr r jän rrtlnria ticdonjvr äsrä. että lande eli periteria oli Espoon Nuuksiossa. ffiisrss Kun oikku-Misuel karkåa äidin kädestä ja singahtaa andalusialaisen marketin käytävää Ronaldon nopeddella, äiti (ja muu mukana oleva suku) huutaa hänen peräänsä: "iPera Miguel, pera!". Ensimrnäisel1ä viikolla haiusin ostaa torikauppiaalta karjalanpiirakoita. Kuopion oprskeluaikoina olrrr r icl.i nikotiinrn orja Pahe. Onneksi Savossa .-i ole rnihinkäärr kiirc. "tai r aik stidejä" (to1jotusta). Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun saan käytännön oppia kielen rikkaudesta. ctti pirrakat rneinasivat jäädä tiskiin. kun tupakkapaikalla kysclyni "onks jollain stendarii" (hiljaisuus ). Kylässä on tapana, cttä kaikki terr ehtivät toisiaan, niin tuttuja kuin tuntemattomiakin. \h br !!' = '. O[n Costa del Solilla "oikeaoppisen" espanjani kanssa 1,htä kotonani kuin aikoinaan slangini kanssa s1'r'ässä SaVOSSA. "lBuenos dias!", vastaukseksi tulee: ";Hhbuno iiahh!" tai jokin muu korahdus
Usein se korjas meiiä, että pitää sanoa "futis" eikä "fudis". _r*-'yrkat mä kiikutin mummolle. Mun mutsi oli Sörkasta, födannu Kurvin kulmilla just kansalaissodan alla. että s:t jätetään sanojen lopuista pois, ja kaikki jäljelle jäävä lausutaan kuin suu olisi täynnä tahmaista puuroa. Meillä oli snadi haussi, jonka faijan faija oli tsöbannu heti talvisodan jälkeen, kun kaikki jengi muutti Viipurista vege, Mä kävin skolee Käpylän kansiksessa. ;f Laura Virnes Meidän perhe bunkkas yläkerrassa ja mummo ja vuokralaisperheet alakerrassa. Kolikoita roplatessa jotain sanoakseni sanoin: "lDos euros?", mihin myyjätär vastasi nytkäyttämäl1ä ylävartalonsa liikkuvia osasia kohti kattoa ja pyörittärnä11ä silmiään kuin picniä ruletteja. Ollaan glaidui, f .Z se el bungaa '*. Meidän toinen mummo ja vaari bunkkas aika lähellä Valkassa Mäkelänkadulla. Kuuset gungaa ja fogelit sjuågaa. Limiksen toisessa päässä oli kahvila, mutta sinne ei pikkuskideillä ollut asiaa. Mitä Savo ja Andalusia sitlen ovat opeltaneet rninulle pitkämielisyyden ja avarakorvai suuden li säksi. Sinne piti dallaa vähän ylikilsan matka leikkikentän ohi. Ja vielä senkin. Siellä se köpötteli keppinsä kanssa pensaiden keskellä. Pihalla kasvo fibluja ja syreeneitä. Skrinnaamassa käytiin Käpylän urhiksella ja fudista skulattiin Raviksella. Kustaa Vaasantien toisella puolella oli vielä "Ylä-Elanto", josta tsöbattiin Elkun omaa tiskiainetta, Pesolia. Kolmannella meidän luokan maikaks tuli Väinö Tanko ja samalla luokka muuttu poikaluokaks. mään niitä. Mä ajoin fillarilla Kättärin eteen, kun mutsi oli siellä.. Skid inåmä budj asin Limiksellä. Se juoksutti meitä pitkin Käpylän gartsoja eikä hommasta pystyny minkään tekosyyn varjolla luistamaan. Ku kundit halus sen puhuvan sitä oikeeta slangia, niin se kirjoitti tauluun pitkän lauseen, joka meni näin: "Muut tsiigas öögät tapilla, kun snadit broidikset skragas gartsalla, ihan jeppiksen kulmilla". Olin asunut seudulla vasta muutaman päivän, kun Siperia aloitti koulutuksensa. Siihen aikaan Kumpulassa budjas duunareita ja köyhää väkeä. Mummo omisti talon. Mä muistan, kuinka mä ladoin sen valtavaan handuun ne vaihtofyffet. Tanko oli intohimoinen urheilumies. Mummo delas 70-luvun alussa ja meidän faija tsöbas haussin kuolinpesältä. Niihin aikoihin ei skidejä kailaskettu sisään. Suku tsiftaa himan rappusilla. Mä bunkkasin siellä vielä kauan, turhan kauan, Kun gimmafrendi muutti le, mä viimeistään tajusin, ollu enää skloddi Juhani Räisänen. 27 Ensimmäiset Kuopion r iikot vilahtivat silmieni ohitse, ja virittäydyin nopeasti taajuudelle, millä turistin on mahdollista kohdata paikallinen. Se opetti meille skideille vanhan lorun: "On kivis kun on kesis, ei oo kalis eikä frysis. että kavereita ei saa se, j oka väittää että on olemassa jokin yksi oikea tapa puhua, vaan se, joka vmmärtää tulla ymrnärretyksi. Mutsilla oli kaks broidii, joista nuorempi oli pitkään maikkana Vallilan amiksessa ja vähän politiikassakin mukana. lntiankadun ja Limiksen risteyksessä olivaikka kuinka monta budjuu. On kivis koisaa skutsis, kun ei tartte välittää mutsist." i .-. Sitä valutettiin isosta säiliöstä lasipulloihi. Myös sen, että muurit muftuvat saman tien kun ne haluaa ylittaa. Tangon mielestä parasta oli hölkätä lantsarit jalassa, kun ne toi sopivasti lisäpainoa. Syksyisin siel dunkkas nastalta. Faija olt siis viipurilainen, muttei mikään lande sekään. Tulkitsin tämän siten, että solkkaukseni o1i hänelle käsittämätöntä. Mutsi käski aina käymään kaupassa ennen neljää, koska sillorn Arabian duunarit pääsi töistä ja kaupattyhjeni. Systerillä on nykyään kolme skidiä ja se bunkkaa siinä samassa Limiksen ta lossa. ^ L uuujjrr rollur.-ee St -1 meiletten 6 Se näki mut partsilta, eikä oikein tykänny että mä olin tullu sinne asti yksin. Tanko väitti osaavansa "oikeeta" stadin slangia. YSsX-&Rä Pikaoppitunti andalusiaan on. Kesän alussa mummo taitto syreeneistä kimppuja ja käski mun mennä dösäpysäkille myy. Mun piti sanoo tädeille jotka nous dösästä: "Ostaaks täti sireeneitä". Elkku oli toisella puolella ja Tanu toisella puolella lntiankatuu. Costan Friidu ja naapuri Andr6s Ruiz, kavereiden kesken Andre Ruihh. Juuri koskaan ei ole väärin lisätä sanojen ja lauseiden loppuun muutamaa kurkkuhoota. Usein ruokiksen aikaan Tanko sano mulle, että voisitsä Juhani käydä hakee sille Elkusta lihiksen ja puolikkaan piimää. Ostin kaupasta jotain kahden euron edestä, ja kassanciti sanoi minulle ystär'ällisesti: "Do(hh) euro(hh)". Kun må oli yheksän, meille syntyi siellä snadi systeri. Se anto mulle fyrkkaa messiin ja mä dallasin sen sata metrii budjuun hakeen sille ne skruudit. Ainakin sen, että kielimuureja on muuallakin kuin maiden rajoilla. Must toi oli vähän outoo. Nuorena se budjas Valkassa, aina siihen asti kunnes se muutti mun faijan kanssa yhteen. Limis päättyi Kätiåriin. Vaarilla oli siirtolapuutarhamökki
dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. Tasan Stadin parhait. 9,e%1 oo qToQ \)/ H EL:?' Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. hinta 335 EUR MATKA JURMALAAN H ELATORSTAINA 2-5.6.2011(4pv) Näe Jurmala, Riika ja Rundalen palatsi hinta 265 EUR HAAPSALU JA HIIDENMAA 29.6-3.7.2011 (spv) Hotelli Laine hinta 299 EUR Katso myös muut matkat Soita ja kysy lisää Ulla Gustafsson PAMAG matkatoimisto Gsm 040 5221910 Puh 09 22$0A50 wwwpamag.fi tekumekuslarbaa, ryynanl... 28 TSTLARX {/t"l "Stadin kundi ei duunaa. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. PAMAG pÄÄsÄIsENÄ KYLPYLAAN NARVA.JOESUU SPA 21-25.4.2011 (5pv) Täysihoito kylpylässä, retket Narvaan Kuremäen luostariin 2-3 hoitoa päivittäin. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8 00580 Helsinki Puh (09) 774 33 44 lihatukku@chef-wotkrns.com www.chef-wotkins.com CHEF WOTKIN'S PALVELUTISKIT JA TEHTAANMYYMALA puh (09) 774 33 477 ma-pe 7 18,la 7-15
Stenusaaressa oli telakka ja siellä me Kekan kanssa skrabatiiin, sliipattiin ja smoglatiiin sitä bodua ja saatiinki se fiksuun kondikseen. bulkkii. Keka oli spaarannu fyrkkaa ja slumppas skiglarin yheltä kriguleskeltä. Niit oli ollu viis hanuu siinä snadissa bodussa, joista neljä oli simmannu viiskyt metrii Snadin Pihliksen rantsuun, muta Keka ja bodu oli kaheksan metrin syvyydes ja bodusta näky vaa pual metrii mastoa. Yks sen hyvist puolist oli keveys. Snadi Pihlis on metka mesta, sil aina ku sen ohi skiglas länsiblosiksella ni blosis tuliylhäältä alaspäin. Sikstoiseks alko olee hämärää nii, et mä sleppasin rätit alas ja menin sitloodan botnelle goisiin. No, sillon ku mä olin snadi oli Stadi viel huisin vänkä mesta, fiudej-a oli litskisti, mut kloddeja vilt. Kesät luudattii pelkis simmareissa ja kummareis nii, et syksyl oltii bruunii ku pavut. Mä sain siltä vedurimoist ja rätistä väsätyn huisrn kiikkerän kajakin. Keka oli kamu, joka budjas Munkan hörnillä ja oli viilarinopissa tela\(alla. Krigun jälkeen ei enää luudattukaa leedinä ranisuissa ja gartsoilla pelkis simmareis vaa tsögattiin duunimesta, yleensä tsuppariks. Ei sillon ollu mikää kova hiivari, mut redi puuskanen blosis. Mä lahjotin sen snadimmille kundeille kimppaboiskiks ja kyl oli kundit klaiduja. Soli kevät, ku bodu olijust slepattu vodaan ja me funtsattiin siel Stenusaaressa miten botski saadaan Munkan rantsuun ku Kekalla oli tällit friidunsa kanssa. Kansiksen jälkeen piti viel studeerata iltaskolessa keskiskolen spettari, muuten mut olis Otavassa skuffattu painajan oppiin. Artan ja Munkan rantsut tsennattiin ku omat fikkat ja sielhä sitä enimmäksee braijattiinki. Mä minnaan yhen Perämiehengarisalla olleen fl esuhandelin fönerin, jonka sisäpuolelvalu kaiken aikaa voda sillon ku siihen föneriin griinas mollikka. Ei must ois enää gartsakundiks vaik mä vielä bamlaanki muutaman tänne landelle flytanneen stadilaisen kanssa. Kevääl ku skolet slyytas ja kloddit pääs kesikselle singras jotku kunditki siirtikaan, mut enimmäksee ne olifriidui. Sitä boduu ei voinnu rutsata ja messissä oli vain snadi mela. Sillä sit skiglattii pari kesää, mut sit käviki dorgasti ku Keka ja bodu upposivat. Maitsikoissa eli mötöbudjuissa blisattiin breguu, smönee. Nyt vaan skungaan keinutuolissa ja minnailen staroja. Flesun lisäks nirssä budjuissa blisattii tsieguraa, fisuja, leikkeleit ja botlareiia. Mä olin Pauligilla sisätsupparina ja Wäzilässä ktogusettien bloggaajana, Sit mä olin viel skola-aikana puolpäiväduunissa niittipoikana sekä kraanakuskina ennenku pääsin Otavalle settarinoppiin. Klogu olijotain kuuden mais ku heräsin. Silton voitiin gartsoilki skulaa vaik futista. Mä jaksoin lyftaa sen olkapäälle ja kantaa ranisuun. TS|LARI t /{ ,! Rubbari on loonattu Sakari Pålsin kniigasta. "Kött'illä on vilt flesubudjuja Stadissa', skiiattii. Mul oli nelisenkymmentä vuotta skiglari ja minnasin aina, et kovalla blosiksella pidin isoa skuuttia handussa, ettei kävis ku Kekalle ku oli duunannu ison skuutin knaapiin boseen ja ku puuska yllätti ni Keka eiehtiny sleppaa skuuttia leediks ja sillaise bodu kaatu. Jos ei simmattu tai metskattu ni ainaski stikattiin stenui sköneen. Mä singrasin duuniin ja ku mä tulin duunin jälkeen himaan tuli gartsalla yks kamu vastaan ja skiias, et skiglari oli kaatunu ja Keka hukkunu. Lopulta päätettiin et mä skiglaan sen sinne ja niin mä lähdin hyvällä blosiksella kohti Munkkaa. Sandiksen ja lson jälkeen slyytas blosis ja tuli pläkä. fotttu O;PÄÅt 1EtålllNA AP6{+AuffA*Kr,!, IN ä"rÅ HVVÅÄ.. Mulla kävi guta säkä ku naapurin kundijoutu lähtee kriguun. Rantsut draisas aina puoleensa. Mä tramppasin fillarilla krääsää ympäri Stadii Stockan ja Rautatiekirjakaupan liksalistoilla. joka skiiaa klenurien jygeist liffaan stailiin. Kaikil ei oo senssei flyttaa Stadista veks nii et terkkui vaa, yrittäkää gynt tää!Eiks je. Siellä mä treffasin lnkkarin, jonka kaikki tsilarilaisetki tsennaa. baislareita ja tietenki mölöö, piimää ja kretaa. Budjussa blisattiin erilaisii jauhoi, juureksii, egui, säilykkeit ja karkkii. Sienusaari on Helsingin itäpuolella sijaitseva Kivisaari, (toim. Ekaks oppiskolassa meni pari vuotta, mut sit mä jäin luokalle ja singrasin takas Tehtiksen kansikseen kuudennelle. "Siirtomaatavaraliike" bluggas fönerin yläpuolel, sisäpuolel hengas bantso-, kuterttuija oli bulit pinot fibeleitä. ?ÄuÅ-_woltul MINÅ LUPAÅI0,.,. Korkee bärtsi styyras blosista ja siihen retkuun Kekaki meni. IAMATTA tOMAPÄtvrÅ KRKTOÅu*+t: 1öoA,JotruA ä+I'a.ral.l +.l l uKA^.l ,,. Kannari, niinku sillon bamlattii, slyytas siihe asti kifrulodjun kanssa skiklaamisen. Blosas jo redistijoten lyftasin rätit mastoon ja keula kohti Munkkaa. ablareita ym. Mä opin kyl aika nopeesti pysyy pystys ja oikeen melomisstailin, mut kundit jokka halus treenata sitä simmas takuulla. Säälittää vaan se Stadin nykykondis, fiudee skujaa yhtenä snarana, folkkaa luudaa ja dallaa ees taas ja kaikil on hirvee hosis. Ei iha kaikki muistoi oo liffoja, mut niitäki on vilt. Jeparit lyftas bodun, mut Keka hitattiin vasta parin viikon kuluttuu. Ku mua ei alkanu kuuluu eikä näkyy Munkassa hälyytti Keka merivartioston ja ne skujas pitkin yötä mua tsögaamassa, mut ei ne hitannu ku ei se pelkkä masto käyny öögiin. Bodun jämät lahjotettiin Stenusaaren hanuille, mut ne lastas sen stenuilla ja upotti sköneen. am Nuoremmille lukijoille tiedoksi: Tässä tekstissä Munkka ei ole Munkkiniemi vaan Munkkisaari. huom.) 29 Ku mä olin snadi vielä aE*e.ru!ryI ,grÄ ornr,r LrÄrÄRÄ\åHIÄ VAII.\ I A\-PÄK1EI ...}A K€RRALI VII. Mun systeriki hamnas lnkeroisiin, mut mua ei niihijengeihi olis saatu millään. Ennen kriguu budjujen fönereis oli vilt kaikkee kamaa näytil. Rantsussa olijo Keka vastassa ja skiias lähtevänsä samantien skiglaamaan ja ottavansa duunikamuja messiin skönelle
Kevään ohjelma: 27.2. Helsingin Jalkapalloklubin eli HJK:n tunnuslaulu on "Taas kansa täyttää". A) Lars Sonck B) Sigurd Frosterus C) Eliel Saarinen 5. 38. Mikko Rimminen finnas Finlandian. A) Kaisiksen pudeen B) Espan pudeen C) Tölikan Peikkopuistoon 3. Mikä mesta on Ärtta. Sen romssuista "Pussikaljaromaani" sijottuu Kallioon, entä mihin "Pölkky". Koli ja kotimaa 27.3. A)Veljekset B) lsä ja poika C) Poika ja isä 7. Stadin vanhin skiglausjengi on NJK, Nyländska Jaktklubben. A) Brofeldtintie B) Galitzintie C) Speranskintie 4. Kirjailija JuhaniAho fyllaa 150 vuotta. Rillumarei KILPAILUKUTSU HELY ry Julistaa 6. Minkä brittijengin lauluun se perustuu. Mitä sukua ne oli. A) Chelsean B) Liverpoolin C)Arsenalin 10. A) Tukholmankadun R-kioski B) Hernesaari C) Jäähallin luona ollut kasvitarha 6. Kyssärit laati: Mikko Seppälä Sunnuntaisin klo 1 7:30-2't :00 v. A) 100 vuotta B) 150 vuotta C)200 vuotta 9. Mikä on Stadin nimikkoruoka. Stadissa ja Hertsikan seudulla heilu aikoinaan Petter ja Abraham Wetter, Abraham oli pormestarinakin. valtakunnallisen suomenkielisen snapsilaulukilpailun Ehdotusten jättöaika päättyy 21 3. A) Maksalaatikko B) Lihapiirakka C) Silakkalaatikko 2. Kuka seuraavist ei oo Stadin Friidu. A) Forssan majuri B) Porvoon lankku C)Kamu-Pertti 8. Kulkurilaulut 17,4. A) Lenita Airisto B)Teija Sopanen C) Eva Polttila OIKEAT VASTAUKSET S. 30 SADI FROOGIKSET Tsilari 1l 2011 '1. Kilpailuohjeet, katso: www.hely.info r ttltt r -LL rril LL -:-::# -=:ffi # ffi ffi ffi ffi gffi ffi ffi ffi TSI!*ARfi åI* { snow @ Pue in Lau{e{naan Ysfäväf HELY ry. Mikä seuraavista ranskalaisperäisistä asioista ei kuulu piknikille. Kevään kohinaa 22.5. Mikä oli Eirassa sijaitsevan JuhaniAhon kadun entinen nimi. Kuinka vanha. Kuka on disainannu Steissin
skrubuinen ja kotoinen z0-ruvun Hersinki kuvissa. ^sratrta 1a auringon_kukkia _näyttelyssä, joka on esillä Hakasalmen hrivilassa', 1 4.1 0.201 0_27.2.201 1 . Voidaan snadisti skulaa välillä. ?stLARl ,!/{,t 31 vrrui rrRruiÄ: . Pelimannien skitat, kurtut,.figelit, munnarit ja muut musavehkeet voi ottaa messiin fiilinkiä pukkaamaan. sb LN c@ treffataan joka Mänantai ! Funtsi valmiiks aiheita, mistä bamlattais. Muuttuvan kotikaupunkinså kaiuien arkea u utterasti tal lentaneiden'valokuviaji; hil tuotanto n ^r^,.,,lu.rjoua.nostalgisen matkan i'g7o_f r"if f. Hets i1.qj1 kaupungi n m useo jatkaa uu[uruir.n h uvilan h.urppus uosit tu jen va lokuvanäyttelyjån sarlaa esittelemällä Sinio 1a Eeva Ristan Helsinkl+,uria vuosilta 1969_1979. ;l;å 5,?f : tt3 g fij.:[1T å1 ^ ä.0-aoo 7os 63s ,"iö:Jy',"iäLo"%?åil*%1u,,,. Maanantaisin klogu 17.0O Tervetuloal tdiksen slangijengille stikkas pena Riuttu ja kamut Hj,[n,il,kofrdikseen .
Seuriksen rantsussa. Eikä Stadin museoihin bungaa ineen. Käy varkk dallaamas Kaivarissa tai Tokoinrantsussa. Ja sen, mis kondikses ladut on, voi nykyään tsiigaa vaik netistä. Ne ku yrittää tsör'aa Stadin gartsoilla, on sliibannu, ku snögee on joka mestas. Kivinokasta roit skimbaa Mikkiin. Snögee ihailemaan Jos ei oo oma bilika unohtunu garlsan vafteen. rrris r oi t:iigar. Aika gamloifotoi. rnihin rnenee. $äadin käåffat mestaå SMYYGAA STADISSA 'o....---lrtl: *?ffi'tug%ffi lft il I 1 I. Skimbaamaan. JIF l:, :i,å""11'xl::i:3åffi: TS'LÅRX {IT,! Teksti ja kuvat: Virve Kuutar (Obolgogiani) Fisustaan, Stadinki rantsuis skönc jäätyy. Jos ois oma spada messis. \-ks iiseimmistä mcstoista on Merihaan vicres, sir)ttc r,'1 dallaa Hagiksesta. Skidit diggaa ku pääsee laskee pulkalla. Museo on auki kesu klo I l-17 jato 1 1-9. Scilteittti r'tt tietry siel. Ja kyljokujoskus kai saaki kuhaaja ahvenii r aik. Stadi pitää latui kondikses. Fotois hittaa scrtkytlukuu sen ajan klcdjui ja vaik puhelinkiskoi, byggii ja lafkoi, mitä ei enää oo. Hakasalmen huvilas on 27.2.201 I asti näytlely. Ja skimbaajat. Paitsi jos ionkr"r dallaamat jäljet sluLrttaa a\ annon reunalle. Snögest on tietty Stadis kaikenlaist haittaa, mut tekee se maisemat kyl upeen näkösiks. Joskus voi tsiigaa, ku jollain spada heiluu ja snöge flygaa. Pilkkimäs jengi käy kans \ianhankaupunginkoskella. vois mennä vaikjeesaan. joita iteki muistaaja jois Stadi or., kuitenki crilairte ku nykl -. Hertsikasta hittaat 1-3 gilsan reitit. 32 Stadis on nyt bulimmin snögee ku mones muus mestas ympäri Härmää. Lisää latui hittaat Kivikosta, Malmin flygarikentsulta, Maunulasta, Pirkkolasta *ia jt 'l ' I I t Talista. ni on kliffa dallaa ar-vailemassa, miten jengr aikoo kaivaa bilikansa hangesta. Jäälle ku lähtee dallaa. Mut jotain iloo snögestä. sris stadilaisii. ett muutki on dallannu. .ios voi tsiigaa fotoi 1970-lur.Lrn Stadista. NIunkan rantsus. Se saa innokkaat fi sustajat tsittrrrn.i.rtt t trrtt ikausii tsiigaamassa snadiin holeen, ruiskoharr sielt ll:Lr i. On kliffa tsiigaa gamloist loroisr, rnillane Stadi on ollu vaik joskus sata vuotta sitten. Kandee tsökaa skimbat klitsusta nyt, ku snögee on. ään. .\slalttra ja auringonkukkia -näyttel-vs on Simo .ja Eera Ristan fotoja. Ei sitä bilikalla oo iisisti mihinkään päässykään. kandee kvl t.iigltu. Mut ihan eri fiilis on tsiigaa lotoi ajoilta
Ku kerran se parasta ennen päivä n.reni jo aika päivii ja koht on varrnaan käsillä viimenen käyttöpäivä, kandee jatkaa tän boltsin dallaamist nirn hyvin ku vaan ikinä kynttää. Joka aamu ku öpr-raan öögat, mä funtsin, et tatlista \ aan, et tämmösen himan sain viel gamloil päivillä. Jos ottaski motoks pätkän Eeva Kilven runoo: aidän .. Mä oon aatellu. Se on kans kurnma, et noi omat pennut ei kasva buleiks ikinä. .J . Eiks niit ookki kolme. Sitä päir ää r aan ei tullu. vaik mitä tapahtuu nrin. l /rseanr nwana/ auhutielen I ,.. Ei vaan aina ihan onnaa. Krr olirr snadi, mutsi kyseli joka ilta. Eikä kantsi funtsaa sitä ku meni jo. Se on se vanha juttu niist juurist ja siivistä. 1os meinaa rupee kinaan. ei oo sitku elämää. ?"SlL,ARl '! /'l { 33 a.o t .e borKan fråidu n stooreja Joskus ku öpnaa suunsa Ja meinaa ianoo jotain. Mut on siin tilas se hyvä puoli, et ei pääse tuleen kränää. mut myöhemmin osasin kr'l goisaa, vaik jotain olin pitäny ornanaki tietorra. \raik ci meille rnitää tlaidisl oiLeestaan enää tutr. ettei oo mitään, ku painais mun mieltä. Sit se uhka: r icl. Sillon mä pystyn jeesaan rnuitaki. Ei oo nitään sntä miks en t ois o'lla glaidu joka päiv'a. Ja jos väleis rneinaa pysyy, ni on paras olla vaan hissukseen. )ataas vai htu vuos" I',T,',''*rvomaa Mun himassa. ku ei bungaajust rritään. mul ei se oo kuurupiiloo. et kaikki se, ku tunfuu kliffalt kandee duunaa just heti. Kantsii olla armollinen itelleen. Siin on mulle uuden vuoden lupaust kenakseen. Se johtuu vaan siit. kr-r tartti ensteks duunaa enneku kerkes tehä sitä, ku oli aina haaveillu. Mrks sris niit turhaan funtsaa. ysrava///sesu ' ja ihaillen, ketiun: Sinä pieni urhea natnen/ minä luatan sinuun. on seinällä snadi lappu. Onneks satru. et rupeen onnelliseks. etten sais unta, jos ois jotarn. se ku oot duunannu ja s.aika ku ot.t menny. Jos e1äis niinku viimest päir ää. Mun tafttee siis jaksaa stondaa omil klabbeil. Sernr.nonen "ois pitäny sanoo ia ors pitäny duunaa ja nrik> rrrä en sillon" rie \aalr roirttii. \:. jos maailma mr.rrjoo. ku se peitteli mut punkkaan ja pluggasin iltarukouksen. Mut riiteleen en oikeen ikinä oo pyslyn) ja oorr koittanu, ettei suulis pääsis laskeen ennen ku orr sor innot tehty. mut buli liuta on semmostki r änkää. Se oHsi r aiitetta"a loppu tälle hvr ä1le elämäl1e." Se satru taas mun silmään, ku ruos laihnr. ku et saa takas: se ku oot kenan kaveerannu. ku oisin silt pimittäny tar si1le flöitannu. et uudel sukupolr el on niitten omat jutut, ne ei kuulu mulle. ku må ain r älillä plu.vga:rrr. .la sit tää hinra. toinen on just aikonu rupee kaveeraan samast junlsta. ku höösää ja sekaantuu omien kersojen elämään. et onks kaikki hr r in. Mut rirra tantee itelleen rnuistuttaa. et tilaa on kahteen pekkaan ihan tarpeeks ehkä liikaaki. kLr nrä olin just meinan=nu mpee ruikkaan, et mihin nää r'uodet oikeen hävii, ku ne tulee aina vaan lyhkäsenrrrrik>. \{ä meinaan, et joka ilta. jokLr toirrcrr treeneihin krrskaarrri:t .ia aina.ioskus pääsee .lonkun kans snadisti shoppaileenki. ku paarr öögat boseen. ihmisii ku o1laan. ku on tietsika. Ain on joku rnesta tyhjänä, ku voi häippästä. Vä siis tafluin itteeni kii kraivelist, ja päätin. \'aik niil on kaikilla pian mittaris puol wossataa. Mut ku ne ei oo viel rleille flytannu, se ei kai oo r iel pahernmin murjonu. buli perhe. et miks sä nyt noin teit, mikset tehny näin, mut sit sitä muistaa. Tuol Bulis Kniigas sanotaan, et tarttee rakastaa 1ähimmäistä niinku itteensä. Joka päivä saa lysnaa murheellisii juttui niist, ku ei ikinä kerenny elää niitten unelmii. Elämähän on ihmisen parast aikaa, niinku fi1osofi Nykänen on joskus fiksusti kaveerannu. Kai ne on vuoskymmenten aikana hoidettu. Ja rniks en sais o1la levee mun yheksäst snadista, ku ei vanhimmast päästä enää oo oikeesti kauheen snadei, vaik mulle kuiteski aina. Aina oli oler inaan jotain tärkeempää. On tietty paljon unelurii, ku fyrkat ei riitä. siin r.ne stas. Onneks joku tafitee viel joskus lapseni ahtii. Sen viisaus on kai se, etjos ei tykJ<ää itestään. Mul on kliff-a. Ku elää niinku viimest päivää. Oon sen aikanaan iostain ar iisist leikannu jå siin rrn serrrronen kohta ku: "\lutta katkeruudelta r arjc-h-r.ninr-rt Jumala, n.vrpeältå ilneeltä ja kaikke"'n kr lläsn'miseltä. Jos ne siivet on kunnolliset, ni kyl ne kanlaa. N,vk"vsin tuntuuet sitä filntsataanki samoi asioita. Joskus tekis mieli sanoo. ei voi rakastaa muitakaa. \ t. et on eri juttu jelppii, sillon ku tafitetaan. ,,rt. ettei muitten puheet ja teot saa mun mielenrauhaa sekasin. ilis tilit sclr ät ioka suun*tlaan. jos ei kukaan mielipidettä froogaa. ne on mulle aina mun snadei ja toivon, et ne muistaa sen vanhan jutun, et himaan saa aina tulla. Joskus me tsökataan äijän kans toisiimrne. Se onnistu niin kanan, ku olin tarpeeks snadi. Piiros:OfiEqiio
Raiia Tervomaa Raiia Mut sulte sattiu aina Mesikämmen' muurahaispesällä ',ås *:, Lasse Liemolan juhla-CD G^ C Sakilaiset Slangi on Swengiä Jätkä CD Snadi Pumppu. r/:" -1.,j TSILAR! t /'t { Peunonen re t,, Suuri slanq szez, '.: Sfadln S/angin juhlajulkaisu: IViin glmls on Sfadl ffiå n'n;'tacli r'l s[qgsi *f,; g HIMAFONER] Pohjola, Arvo: Himaföneri Tervomaa, Raija: Mutsija nä Rehn, Leif: Jassen från Gamneli Sami Garam Seittenän broidii Tervomaa. CD Havis Amanda Pienolsoatsas tyylikkäässä lahjakotelossa. ./ Sfedin 5/a ngi n kamoja Kulmala,Teppo: Matfsson. t?.-. /l I ,1./ . Ekl; Anna pois mun kitarain Griinataa kinpassa Rehn, Leif: Gannelin jannu Tervomaa, Maftsson: Skloddit braijaa ViLti vALLiLÅ." Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis Siod'ln rnestoi. Patsaan korkeus 36 cm, paino 1,4 kg Jäsenhintaan: 160 € &9,&, 77 .. 34 Mäkelä, Juhani: Sfadln snadl slangisanakirja Pentti Malaste Uusi testamentti Stadin slangilla Kauhanen Johannes Stadi Musicard Stadin styget CD Postikoriti + CD 15 slangibiisiä
musta I Armylippis, hiekka g € J rpt T-PATDAT I-_-r,pr E--tpt 8€ 50€ 2s€ [l-tpt --kpl [l rpi I xln;Rr 3€ E---rpl Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ [| _kpf Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila 15 € .J--t pl I .I LjtT Liemolan iuhlakirja, Anna pois mun kitarain 30 € tr kpl I I Mattsson, Eki: Griinataa kimcassa g e I fpf ; Mattsson, Eki: Kun Ek :i srrac 10€ ]--tpf I Mäkelä, Juhani: Stadin snadi s angisanakir1a 10 € E--1pt I Garam, Sami: Seitternän broidji. eaunonen Heikki: Suun slangisanakirja 55 € E -kpf I , i talnolenjleikki: stadin mestat, suurteos osat 1-2 gs i i_-r,pl I eon;ola, Arvo: Himaföneri 10 € l=--kpl -no, 12€, I_ I ' Rehn, Leif: Jassen fran Gammeli 10€ [l kpt -l_I ' Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi 10 € [|_______Lpf f I Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä ja muita patsastarinoita 1g € -----;;; I Teruomaa, Raija: Mutsija mä 10 € i--*0, ! f.rorrr, Raija: lvlur sulle sartuu aina g € i---np, I T.romaa, Raija & Mattsson Erkki: Skloddit braijaa g € I nO, I MUUT TUOTTEET I Lasse Liemolan juhla-CD 20 € 2€ 5€ I CD, Stadin rtyg.t 20€ I CD, Duo Snadi Pumppu: Slangi on swengiä 10 € I CD, Sakilaiset. (lyh, käänn.) 15€ l--kpf I lllaste, Pentti: Uusitestamentti Stadin stangiila 20€ tr kpl . lÄfXn, J.Alfred Tannerin kupletteja 15 € I Onnitteluadressit, 50v, 60v, 70v, 75v, B0v, B5v. I funOi f f,iiO, 5 € 1 Stadin Slangin vuosikalent eri 2011 10 € f---rpl [l-----=Lpr f:r,pl I kptl lI i Tilaaian nimi: . I YSrå-AR$ ,g/* * 35 Mwnti hinnasto STADIN SLANGIN OMAT KAMAT HTNTA Titaus / kpt Lippiksett musta I Armylippis. I I-kpt l I kpr I I wbutru._ Y= ] Postinrr.ro |U!|.11.]1vI,i:,ä,otayhteysStadinSlangin,"ilili",'* i TUOTTEET VOI TILATA Myös posrtrsF Til alKsrsra ppprrÄÄu D^rru^i.r f,n rr^rcET D^c,r',ö,,,,, ,,r. TtLAUKSTsTA peRrtÄÄr,t pAtNoN MUKAtsET poslrusKULUT. r Osoite: TUOTTEET vol TILATA tvtvÖs posrtrsE
Soogausja foraussöövista. TSILARI 1il{ SOOVI KSII STADI LAISI LLE JO VUODEST '1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa. KANTSU U FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 55 65140. I _ KAIKKEA RAKENTA MISEEN _ Tervetuloa Tule messiin kliffaan jengiin, liity Stadin Slangiin! www"stadinslangi.fi tM*'rit€Ijinrii on ku plääää ilman klabb"ii!" ,{ ',%, a " . * U* tr-*-* --'e€4 .earc iå. ' 15,2,2011 klo 1 7.00 j " Treffit Stadin mestat : -nävttelvn vhtevdessä i * Helsingin kåupringlntahn näyttelytila : t virtra Gdlbriaisa, osoitteössa:' Pohjoisesplanadi 1 1 -1 3 : , Kaikki messiin tsiigaamaa tz & gamloi fotojä. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15
Harmony Sisters Olin Kaltsin tsyrkassa lysnaalev141i sen vasta v, 1942. Me duunattiin näyttelysuunnitelma, laskettiin alustavaa budjettii, funtsattiin sopivii hemmoi eri alueiden vastuuhenkilöiks Joulukuus 2009 bamlausdirika Lasse skrivas työryhmälle, ettei sen tartte enää kokoontuu, koska on tulossa muutoksii, ja ett uus näyttelypäällikkö on jo tsökattu, kunhan uus hallitus vaan hyväksyy hemmon. Saman vuoden elokuus sit Slangi ry:n hallitus päättiki asettaa työryhmän asiaa funtsimaan. Mööl tien välilläki hommaa vietiin eteenpäin. Raija lTervomaa siis. Ajankohtaa päätettiin bytskaa sitte, ku Lasse elokuus 2009 ilmotti, ett aulaan ei päästäs ennen ku vuoden 2011 lammikuus. Se ois kans voinu olla osa 37 Suomen kotiseutuIiton Kulttuuriympäristökampanjaa, ni oltas saatu sanalla enemmän nakyvyyttä. Palautetta Tsilari 6 /10 Iehdestä Mikko Seppälä skrivas joulukuun Tsilarissa Stadin mestat näyttelystä. ta. Jäsenmaksu 25 € / v. Onneks tulj mie-o leen, ettei o e soprvaa huudella Herran huoneessa Täy1yy ähestyä sua brevulla ja pa auttaa sjungaajat mielees . TSrtARt {1{ t Toimit tilaisuudessa sekä j,lontajana että esiintyjäna Yiteen take leluusi kiinnitin erity ses: htom otani: "Kodin kynttilät" -strx r E<aksi yritit kertoa stykin säve ia.aä se ei tullut mieleen, Sitten kvsr r es tntymässä kanssasi olleelta t,nretu ta muusikolta "OlliBull" A.iKa. Tunnen. Parempaa alkanutta vuotta "tivottaen" (kuten lehdessä osuvasti luki) Jussi Lahtinen Jk. Vaan eipähan "n nun na,kästykset an taida olla lel.den kar.nalta merkirvstä löytyyhän näitä anttisaaria ja muita lehdentekijöitä jotka kylla skrivaa. Palautusosoite: Hämeentie 62, 005s0 Helsinki. Mut ettei jäis feelui aikakirjoihin, ni päätin skrivaa snadin lisäyksen. Näyttelyy nimittain funtsattiin reilusti yli kaks vuotta. Ja vhteenvetojuttuni repinyt Stadin mestat -näyttelystä. Stykeissäkään e oil'l ,rar natuntuu epästadilåiselta. Paikaks työryhmä funtsas alusta asti Stadintalon aulaa, mis oli ollu edellinenki näyttely. Keräsin palautteita ja kirjoitin niistä Tsilariin kuten sovittu, N/utta lehden ilmestyttyä tyrmistyin: Keräamääni ja lupaamaani palautetta ei julkaistukaan vaan joku Antti Saari-niminen häiskä oli ilmestynyt yllät1äen sivulie 29 kommentormaan rnarno(sial O..iets n hämmentynyt la s tten närkästynyt jouduttuani "taklatuksi . Paunosen Heka ehdotti jo toukokuus 2008 idistä näyttelystä. Sovin myös vapareista osallistuneille. ja Stadin Slangi ry:n 15 v-juhlavuosi. Snadisti pisti öögaan jutussa se, ett "näyttelytyöryhmäl on ollu mööttei suunnrlleen vuoden". Palkinroiks, luvatut vaparit olen kuitenkin lupauksen mukaan hankkinut ja luovuttanut. Paunosen Heka ja SoisalonArska kävi bamlaamassa Kaupunginmuseon ja Kaupunginarkiston edustajien kanssa. myönerrmit. Puheenjohtaja Liemolalle Vio a Turpeinen Jenkeissä ja Reino tiedoksi ! Arm o Suomessa. mista. puh. Tilaisuus oli ilan stadin slangin eliitti, olette keksineet kliffa ja jengiäkin näyttj o leen tsy,kan Joutun nimöksi Jyygeli ' käyttäkää täydeltä, itsekin mahduin just ra usi mieluummin "Jygeli"-ianaa, joi Joulu messiin. (koululainen opiskelija 5€/v.) rÄVTÅ TFKSY'AA MALLA JA ILMOITA TAYDEI.{.'JvFru POSr'CISO'rrEES'J. Kirloituksessa pyydettiin mielipiteitä slangimainoksista ja luvattiin julkaista seuraavassa numerossa (6/2010) saapunutta pa/auletta. Laulun on sanolttanut 1a säveltänyt mm. että tekemäni snadi duuni rutistett in. muutos (muista jäsennumero). Siin ol messis mun ja Hekan lisäks Arska Soisalo sekä Kotuksesta Terhi Ainiala ja Jani Vuolteenaho, joilla olijust duunin alla tutkinushanke Kallion ja Vuosaaren paikannrmistä Alunperin oli idis järkkää näyttely vuonna 2010, mikä ois ollu Stadin 460 v. Tässä vaiheessa mä mernasrn jo killaista sulle, keistä on kysymvs. massa 15 '12.2010 "Snygeimmät jouSnadiks lopuks: mistä hitosta, te lubiisit -esitystä. että ekaks sen ovat levr:läleet suomeksi Harmony Sisiers -rrrye. jonka hallitus oli lisänny ryhmään vuonna 2009), Heka ja Terhi tsekkas kaikkii mahollisiitahoja, mist ois voinu tsökaa fyrkkaa näyttelyn järkkäämiseen, Ja taloudenhoitaja Kimmo Karvinenki joutu messiin, ku skrivattiin ekoi anomuksii. Reino ,,Reiska" ylitalo I t I I a I ! I I i I Stadin Slar:gi ry:n jäsenhakennus lU [l Osoitteen tms. Harold Goodman ja alkuperäinen nimi on "When it's lamp lightning in the valley".Suomeksi sanoitti Usko Kemppi. Eka möötti pidettiin syyskuussa 2008. Ensimmaisen kerran laulun levytti suomeksi v. og-774 1041 Sukunimi: Etunimet: a I I t I t I ! I I ! I I I I I Jakeluosoite: Postinumero: Syntymäaika: Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu: Postitoimipaikka: Syntymäpaikka: L-l 1 Mies I ! Koululainen I 2 Nainen Opiskelija Paikka Hak.nro: Maksupäivä: Allekirjoitus Jäsennnumero: 1..', "bt ! ! Liittymismaksu 15 €. no se e, voi tsennaa näytte yn koko historiaa. hänkään ei tiennyt asiaa S ten;ai<oit. Mikko on tullu messi'. Työryhmä kokoontu vuosien 2008 ja 2009 aikana monta kertaa. Pyydettiin bamlausdirika Lassee, ku tsennaa noit Stadin dirikoit, selvittään mahiksii. 1g36 Toimituksen taklaus Tsilarissa 5/201 kirjoitin HIFK:n slangista kiekkomainoksissa
Sellases porukas on aina kliffa olla messissä. 0lliBull pahoittelee virhettä ja kiittää tarkkanäköisiä asiallisesta huomautuksesta, 6t Jäsenhakemus ilman slanqii ON KU PIääöä ilman ktabtii!" Stadin Slangi ry maksaa postjmaksun I I I I N I I I I I ! i I f I I I I {/, // ,.'// ;ftrr;/rt,2'hury/i j PERTNNE-JAKULTTUURT{HD/SIySyuoDESrÄ tr:w d .#ifl l tr Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys '.7ffi/ :'1::'' I I I t I I. Muutamat tarkkasilmäiset olivai hiffanneet erään potretin yhteydessä feelun kuvatekstissä. Virve 0bolgogiani Piinos: Kimmo Pälikkö. Jengi stäränä. Oikeasti kyseessä on Läntisen Brahenkadun ja Kalliolanrinteefl pLrrn€r kulmatalo, joka purettiin -80-luvun ^t.,^^^ dtu)5d. mist se vois näyttää, että nää sanat skrivas sen ruodiskamu Arvo Pohlola. Bu ein osa ruodiskamuista taitaa olla jo hlmmelin jengeissä, ihan niinku faija iteki. Mut äänitearkisto ei kyl Hei smaan kohdalla anna tätä biisi Ehkä jossain jol/ain ors niinku Veikko Lehmukselan ässäxaveri la Valtteri Sorsalla, joku ruutuvlhko. eikä kukaan oikeen sraijaa, kuka ne orskriva^'Biisi tsennataan kans ntmellä Stadin Manlaana. Tammikuus 2010 mulle skulaski sitte ite joulupukki (niin se ittensä esitteli, kun en tsennannu ennestään Timo Pakkasta), Se oli nimetty nyyaks näyttelypäälliköks, joren mua ei enää ryhmän vetäjänä kuulemma tarvittu. Lehdessa uk oheisen kuvan alla teksti: Läntiser Brahiksen ja Josafatingartsan höörni < 1980-luvulla. .;*' '1ö 3B ffi&åss€-i ff*råtsfaåi ;'r.=, = .\sq 6: p 1'1,: I I K K I p A L s r aL TSILARI {/11 Skrivaa tälle mielipidepalstalle, jos on hampaankolossa jotain slangiintai Tsilarin juttuihin liittlrvää kritiikkiä, Jutun tulisi olla lyhyt ja selkeästi asiaa valottava kirjoitus. ltelle jäi ryhmän duunista kliffat muistot, ku oli oikeenlainen yhdessä tekemisen meininki. Siihen on sanojen kohdalle merkattu trad. Mut se ois sääli, jos monen ihmisen duuni ois menny hukkaan. Niin mä en kyl usko, vaan eri knubbeis syntyneet idikset jalostu siks lopputulokseks, mikä näyttelys sit nähdään. Kun mä slumppasin tän platan joskus 1980-luvul, faija hiffas siin tän biisin ja bamlas, ett se ois skrivannu nää slangisanat ruodiksessa. Netistä oon muutama saitil hltannu kuitenki tän biisln yhteydessä Rerno Repe Heiisraa^ rrmen. Vaik nyya ryhmä ehkä funtsaski alottavansa vähän niinku puhtaalta pöydältä, ni vaikee uskoo, ett ihan kaikki meidän duuni stikattiin roskikseen, STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET 't G) Silakkalaatikko 2 A) Kaisiksen pudeen 3 B) Galitzintie 4 G) Eliel Saarinen 5 B) Hernesaari 6 B) lsä (Petter) ja poika (Abraham) 7 A) Forssan majuri ("force majeure") I B) 150 vuotta 9 A) Chelsean ("BIue is the colour") 104) Lenita Airisto Siihen, ettei Slangi ry:ssä duunistaan aina kiitosta saa, mä alan tottuu. Mut biisielää. Tätä biisii originaalina shungattiin just faijan ruodisaikaan 1940-luvun lopus, En sit myöhemm n muistanu koskaan tätä faijalta tarkemmin froogaa. Virve Obolgogiani Stadin Manjaana Palaute Tsilari 6/201 Buli tänks Mlkolle mielenkiintosesta biisin tarinasta (oll kliffaa sekin, ett sai pluggaa Tsiiarlsta välil jotain muutaki ku kriguja sporttijuttui), Piti ihan tsekkaa, ku sopivasti omien plattojen joukost sattu löytymään sekä Alan Miesten sinkku ett Jussi Raittisen platta, ja totta, feelut niistä hittasin. P atan kannes Jussi skrivaa, ett se on kuullu Mananan lonku stadilaisen kapakan lauluil assa. Tähän liittyy sit stoori toisestaki biisistä. Faija stikkas välil sellasta legendaa, eltei me ihan kaikkee uskottl Mut kyl se on aina skrivannu kalkenla sta ja ajankohtaki natsaa. Jussi Raittisen Hirvi, älä mene tielle -platal on kans slanglbiisi Manana. Tsilarissa 6/10 oli OlliBullin skrvaama juttu "Kimmo Pälikkö, gamlan Stadin tallentaja". Ja muutenki oli luuta lakassu
Kari Suomalainen Stadin Slangi ry.lle HS 15.1.1956 i * Br,j,.åx ,*1 nd*,-åii ,fSåt'.EF:gt.*,b' ffi$fi,fffå';ffiffi] F-* 30.1.11 oli menestys, Näyttelyn avajaispäivänä E<: (Karin nimipäivä, esikuva I t Koonnut: OlliBull fi Kari Suomalalsen mukaan) iulkistettiin "Vuoden Karikatyyppi", joksi valittiin tänä vuonna kirjailija Sofi Oksanen. Konsolla on tiloisuus volito ndistd kuudesto kenet voin holuoo. SEURAAVASSA TSILARISSA: Lähetä osoitteella: Stadin Slangi ry Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Hki Laita mukaan nimesi ja palautusosoite. Voit itsekin kirjoittaa tarinoita menneestä tai tästä ajasta. Sähköposti : tsilari@stadinslangi.fi Kerro mistä aiheista, paikoista, tapahtumista tai keistä ihmisistä haluaisit lukeå Tsilarista. Näytteillä oli lähes sata karikatyyrija pilapiirrosta alan ammattilaisilta. YSSL&Rä {t€ S 39 Mikoon ei veda vertojo vopoolle demokrotiolle. Samassa yhteydessä oli myös Kimmo Pälikön näyttely "Katoavaa kaupunkia , eli maalauksia ouretursta stadilaisista talöista
.,-: : ' " : :: Stadin mestat näytte y es :e 33 <aJpr'rgi:Ia o a 26.1.-20.2. '-: : ::: kamat kintppaan. a: Sar-::: .i Jilias laikci eri pual!! Stadir' eflei Fc..a'/..a :aT,,iTrnu dallaa kauas hinast. '::.$.u å ,.gJ*''...::.+:iR.-4.::: : S Hor-EuANro 1 ;*d S*'1 r" .--J 'j D,,:. : '?": eri lafkaa fiesroll. *1G. -'. # rl ".,f r ffiffiffi Ku staditaiset funtsas mlst sais kunnon safkaa rlman ett taNts bungaa itteensä k/esaks, ne rupes väsää omaa lafkaa Safavlis vuotta sit ekana mestoille kerkes baakarit. Fyrkat ne skramlas nii, ett kaikki jotka hatus, stikkas yhtä patio pesämunaa' ia sit ne painu bresa handus pankkidirikalle ia otti fäädää loput. ku haltts safkaa i,,1tt,,;aL,t r'ra<. ia silt tt:li viel brti'"'t .:lv4tttvielåki se skllaa "iilkt; sät',ci .!t: ---:-: lafkasl saa sillee kunnoi; kap',aa = . ]e rte li ,åS . r n€ t)U^915 Sårla.:... kotikuLm'e,T'r."e -a S:aC r 5 3:g n '"a heet vuosisadan aikana. jotka halus byggaa oman teipomon. eti tää hamfia skillas sl;glsil. ftlut seittenän !'ila::. ' '-' --a liikaa fyrkkaa ja slt ct'j vter -. . :j . J ;' Näl-sl s'adelsi fyrxist barias aike buii t:;r::': Välii tää hanma rrteni vähä poC;ikkls.ta !2