vuosikerta Hinta 5 € TSILARI Stadin juhlavuosi Pressa flyttaa Hagikseen Itä-Helsingin uusi slangi Slangi uutiset radiossa Tsilari_taitto_1-12_5.indd 1 7.2.2012 13.15. TSILARI 1/2012 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 17
Kirjoitukset on lähetettävä sähköisessä muodossa osoitteeseen tsilari@stadinslangi.fi. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Tsilarin seuraava numero 2/2012 ilmestyy huhtikuun lopulla. SKRIVAA TSILARIIN! 2 TSILARI 1/2012 Taksidata ilmo 18. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. joulukuuta 2011 20:28:23 LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. (09) 774 33 44 lihatukku@chef-wotkins.com | www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMÄLÄ puh. Tasan Stadin parhait. CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET Karhupuiston Optiikka ilmo 18. joulukuuta 2011 21:05:31 . Siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 10.3.2012 mennessä. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 2 7.2.2012 13.15. (09) 774 33 477 ma-pe 7–18, la 7-15 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii..
TSILARI 1/2012 3 STADI FIIRAA 4 STADIN JUHLAVUOSI Älä missaa näitä tsembaloita! 22 BILBAO – STADI. Jukka Kosonen ja iso G 24 PITKÄSILTA 100 VEE Eki Nordgren selvittää Longiksen vaiheet 35 HÄPPIS ESITTÄYTYY SNAKKAILUA 20 R. AITOKARI Snadi kerjäläisoperetti 30 RAIJA TERVOMAA Sörkän friidun stooreja 25 PIRJO TUOHIMAA Skribaamisen sietämätön keveys 38 SAUTSKI Fyllassa suhaaja on täysdorka EKS MINNAA 16 KUNTSIN KOVAT KUNDIT Jalde Salmisen stoori Valkasta 18 PANKIN DÖRTSI elämää Vartiaisen puusepänliikkeessä Albertinkadulla 19 PUMMILLA VAI POMMILLA. Karl-Ivar Seire muistelee Munkan sporaa 31 GAMLA SLANGI STADI JA SLANGI 8 SLANGIUUTISII Radio Citystä eetteriin 21 ITÄ-HELSINGIN UUTTA SLANGIA esittelee slangiproffa Heikki Paunonen 26 HELSINKIITTI Stadin nimikkostenu 28 MÄLLISTÄ ASIAA Nuuskaaminen professori Paunosen läpivalaisussa Pertti Salolainen – Stadin kundi 14 VAKKARIT 4 Snadit 5 Bamiksen lööppi 6 Ledari 32 Stadin Slangi blisaa 33–34 Skabat 36–37 Lesaajilta 39 Häppikset SISIS Kannen kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Timo Niukkanen UNIONINKARTSAN TSEMBALOT Pemu kertoo miten Stadista tuli Härmän pääkaupunki 10 Tsilari_taitto_1-12_5.indd 3 7.2.2012 13.15
4 TSILARI 1/2012 KUN KAAKATUS LOPPUI Olen syntynyt v. Mistä tää styge on oikee lähtösi. OI MUTSI MUTSI ”Oi mutsi mutsi” kuuluu niihi biiseihi, joide alkuperää on paljo funtsattu. Te voitte mennä kyl prassaamaan tai praijaamaan Nooran ja Pekan kans nadee tai natskuu. Miten paljo siin on ollu säkkäreit. Lisäks Unioninkartsa on nostettu esiin ja sen ”Unioninakselin” ympärille duunattu kaikenlaist häpeningii. Käyntiin on pärähtäny Stadin buli juhlavuosi 2012. SNADIT MIKKO SEPPÄLÄ Tsilari_taitto_1-12_5.indd 4 7.2.2012 13.15. Se väsäs 2000-luvulla vissiin Hesarin pyynnöstä siihen lisäsäkkärin, mut mä en nyt skrivaa sitä tähän. Kerran kun himassa oli just skruudattu, niin kundit lähti ulos ja sano mennessään, et ne menee leikkiin naapurin Nooran ja Pekan kaa hippaa. Kundit lähti ulos ja kerto nää ehdot naapurin landepaukkuskideille, ja natsku pääs alkuun. Se kertoo muistelmissaan (Saparo-Tuure, 1973) miten se tramppas jossai Pohjanmaal osastonsa kans – ne kuulu valkosiin – ja ne shungas siin aikansa kuluks, ja sit yhtäkkii yks Sörkän sahalla duunissa ollu sälli tempas tän biisin. Ture Ara. Se on kuitenki ihan toinen biisi. Ja biisi tsennattiin jo sillon eri puolel maata. Mä sanoin kundeille, et tää kaakatus loppuu tässä talossa just tähän. Tähän liittyen huhtikuussa öpnataan Stadarilla juhlanäyttely ”Pää ja sydän”. . Skidit oli silloin aika snadeja ja praijas tietenkin naapurin samanikästen kanssa. Oi mutsi mutsi stikkaa lamppuun eldi sillä kohta nyt skolaan ma Kai uuden prikin sä mulle slumppaat kun kalsaan kraiveriin mun slepataan Kun pukipritsillä sitt mä snarkkaan ja skolausta vain odotan, niin muijat siinä ne hiljaa snakkaa että: Nuorena skolas hän. Täs on useitaki jutskii joita fiirataan, mut päällimmäisenä tietysti se, et Stadista leivottiin Suomen pääkaupunki 200 vuotta sitte. Nykyään on aika kliffaa, kun varsinkin vanhempi kundeista, nyt jo 30-vuotias korkeasti oppinut DI skulaa meille vanhaan himaan ja sanoo luontevasti tällai: ”moi, mä voisin tulla sinne skruudaan, onks teil mitään kunnon safkaa”. Kaikkien kandee mennä tsiigaa vuoden antii jo etukäteen saitille www. Vaimoni budjas Alppilassa Porviksen Eltsun päässä lapsuutensa ajan. Biisi tuli yleisemmin tsennatuks ku Tuomari Nurmio levytti sen 1970-luvun lopulla ”omana biisinään”. Monet vanhat stadilaiset tsennaa sen, tätä biisii on hoilattu eri puolil ja snadisti eri sanoil. Sit Rikhardinkadun biblussa on huhtikuussa pantu framille niitte mageimmat Stadiaiheiset kniigat. Kuva Museovirasto. Lisäks Stadissa on tänä vuonna erilaisii kv sporttiskaboi, niinku noi yleisurheilun EM-skabat ja kv balettiskabat. Hertsikaan bygattiin omakotitalo 1980-luvun lopussa. Tosi monet puljut ja jengit on lähteny messiin duunaamaan täst vuodest bulii ja kliffaa. Silloin mä bonjasin, et jos mä nyt en puutu tähän juttuun, niin sit mä oon menettäny nää lapset noin niin kuin murreosastolla ikuisesti. Ja ettei tulis sanomista. Skidejä meil on kolme, kaks kundii ja yks friidu. TA P IO ”J A LD E ” S A LM IN E N STADIN JUHLAVUOSI 2012 Hyvä Tsilarin lesaaja. Lisäks mä sanoin, et mitään hippaa ei ole olemassakaan. Molemmat ollaan siis stadilaisia, vaikka mutsit ja faijat ovatkin muualta. Sitte Stadi on kans nimetty koko maailman Designpääkaupungiks just tänä samana vuonna. Kundit tuli takas ja ihmetteli, et mitä se faija nyt tollai mylvii. . Tää tarkottaa näyttelyit ja monenmoist muuta proggista tääkin. Näin se sillon vuonna 1918 meni, ja kuulemma joka toine rivi kerrattii. Tän tapahtuman jälkeen mä rupesin bamlaan himassa ihan tarkotuksella slangia. Mä tsiikasin silloin 8 ja 6 ikäisten kundieni selkiä, kun ne oli just menossa ulos. Stadin Slangi on mukana virallises juhlaprogrammis Slangitsyrkalla. Esmes nyt heti helmi-maaliskuussa tuolla Itiksen Stoassa voi tsiduu niin Stefan Bremerin kuin Stadin somalienki Stadifotoi ja on siel leffojaki. 1946 ja budjannu Valkassa Sturari 47:ssä yheksäntoista ekaa vuottani. ”Oi mutsi mutsi” on niitä vanhimpii slangistygei ja on skrivattu 1910-luvul ku jengi alko harrastaa tätä ”sakilaiskielt”. Mä huusin kundeille, et pojat hei, tänne takas ja heti. helsinki200.fi. Ettei tarvi vaa jälkeenpäin pluggaa ja kelaa et aijaa kaikkee kivaa ne kekkas duunaa, et olis ollu nastaa päästä tsiigaan tota ja totaki juttuu. . Nimittäin Käkisalmel födannu iskelmälaulaja Ture Ara (1903–1979) oppi ”Oi mutsi mutsin” jo huhtikuun lopul 1918, suuren broidiskragiksen aikaan
040-506 0954 raija.tervomaa@kolumbus.fi Pirjo Tuohimaa puh. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 17. Meill on Stadin Slangin jäsenistössä 95-vuotiaita. Tän eliniän odotus on kasvanut, jengi elää pidempään. Hallitukseen ja häppikseen saatiin uutta bludee. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista ”till säljaren”, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Tuu messiin treffaa kivoja kavereita. Yhdistyksen ikärakenteessa enemmistö on 60+ -vuotiaita. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Mun omat kamat on pitkin huushollii: skitta, hanuri, nuotit, cd-levyt, vinyylit ja savikiekot plaseerattuna siististi (?) eri puolille kämppää. Tänä vuonna ylitetää 4000 maksavan jäsenen haamuraja. . Kotihoitoon satsataan ja se bungaa ”hunajaa”. Meidän familyssä vaiffi siivoo ja mä jeesaan lyftaamalla omii klabbei ku se imuroi. Me ollaan ylivoimaisesti bulein kotiseutuja perinneyhdistys. Irtomyynnissä bungaat palvelulisää jos haluut 100 grammaa lauantaitsieguraa. Slangin tulevaisuutta yhdistyksenä on toistuvasti epäilty. Me hehkutetaa kavereille, tutuille ja tuntemattomille: ”kliffaa nyyaa 2012” tajuumatta mitä me oikeesti bamlataa, ku kukaan ei tsennaa tulevaa. LASSE LIEMOLA BAMIS LASSE.LIEMOLA@LIEMOLA.COM 050 58 58 985 TSILARI 1/2012 5 PÖÖÖ – ei ole mitään pelättävää! T aas on vuos vek täst laiffist. Mä tsennaan missä mikin on ja siks niihin ei saa kajota edes vaiffi. 050-550 5706 mustopertti@hotmail.com Toimitussihteeri Mikko Seppälä puh. Himaduunit ja skruudi on ulkoistettu, nuoret aikuiset on kehitelly omii palvelurenkaita skidien hoidossa. Se näkyy ja kuuluu. Yhteisöllisyys toimii. Pluggaa Tsilarista, slangin nettisivuilta, facebookista ja omasta tietsikasta meidän tapahtumii. 040-773 7834 pirjo.tuohimaa@welho.com Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 09-774 1041 Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Kehdosta hautaan, siinä koko stoori. Puolet stadissa budjaavista elää sinkkutaloudessa, mutta marketeissa safkaa myydään perhepakkauksissa. Mä saan näppylöitä jo pelkäst idiksest ett on vieraita tulossa kylään. Kahden vaippaiän välist aikaa sanotaa elämäks. Nuoremmat – jangsterit – on jo hiffannu tän kliffan jengin. Redut, jorot ja slangitreffit on duunattu sua varten! PÖÖÖ – ei oo mitään pelättävää! Kliffaa kevättalvee hela jengille! . Palvelutalot ja vanhustenhoitolaitokset on täynnä. BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_1-12_5.indd 5 7.2.2012 13.15. Stadilaisten ikäihmisten kasvava osuus vaatii lisäresursseja. Stadin neljän miljardin budjetista sossu vie jo leijonaosan (yli 50%). Tämän tästä kuulee bamlauksii kuinka yhdistyksen käy ku gamlat ei jaksa touhuta ja delaa vek. Kukaan ei tsennaa sitä viimeist hetkee ku meille sanotaa ett nyt riittää, sun mittaris on täys. Päätoimittaja Pertti Mustonen puh. 040-567 1404 tsilari@stadinslangi.fi Toimituskunta Erkki Nordberg puh. Kuka bytskaa meidän gamlojen vaipat ku se aika tulee. PÖÖÖ! Ei oo mitään pelättävää! Yhdistyksen jäsenmäärä kasvaa tasaisee tahtii. Ulkona skruudaaminen on nuorten aikuisten trendi, samalla voi treffaa kavereita ku himaan ei viitsi kutsuu, joutuis siivoomaan kämpän. 050-431 7123 enordber@welho.com Raija Tervomaa puh. Nakuklabbeja budjaa stadissa noin 42 prossaa, kasvuvaraa on siis bulisti
Stadi on just dilkkaamassa samaa kohtaloa kuin monet bulit mestat. Stadi, Härmän ylivoimaisesti bulein mesta alkaa olla lirissä. Kaikki fiksut bonjaavat, että kunnan rajat tulisi vetää työssäkäyntialueen mukaan. Ympäristön kunnat vaurastuvat stadin imussa. Koko rytinä lähti liikkeelle, kun hallitus päätti käynnistää bulin kuntaremontin. 050-585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh. No, siksi, kun naapurina on Stadi. Jos Espoo olis perustettu minne tahansa Itämeren tyhjään rantsuun joskus 100 vuotta sitten, niin siellä ei vieläkään budjais ristin sielua. Stadi, Espoo, Kauniainen ja Vantaa duunattaisiin yhteen. Siitä syttyy skragis, se on saletti. 050-431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh. 6 TSILARI 1/2012 HALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. Tampereen ja Turun kehyskunnat leivottaisiin suurkunniksi. Miten siinä niin on käynyt. Maankäyttö, yhdyskuntafuntsaaminen, budjaaminen ja liikenne funkkaa huonosti. www.stadinslangi.fi LEDARI Tsilari_taitto_1-12_5.indd 6 7.2.2012 13.15. Härmän hallituksen pääidiksenä on, että koko Härmässä kuntaliitoksia duunataan niin paljon kuin mahdollista. SAAKO STADIN SEUTU TOISENSA! Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 046-810 1433 cata.mansikka-aho@ eduskunta.fi Erkki Nordberg puh. Stadin seudun kunnilla ei ole varaa skragata keskenään, vaan niiden tulis duunaa hynttyyt yhteen ja ruveta tosissaan tsemppaamaan naapurimaiden bulien metropolien kanssa. 040-567 1404 tsilari@stadinslangi.fi Pirjo Tuohimaa puh. Kaikki kituvat kunnat yhdistettäisiin vahvempiin. Miks sitten näin buli ja kova endraus kuntakentässä. 09-774 1041 Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Se alue, jossa keskuskunnan ja kehyskuntien jengit käy duunissa, pitäisi olla yksi ja yhtenäinen. Vantaa kolisis edelleenkin tyhjää. Stadin seutu on just tällainen toiminnallinen kokonaisuus, jossa asiat pitäisi sopia keskenään ilman jatkuvaa rähinää. Siitähän se meteli tietysti syntyy. Stadi imee jengiä puoleensa, mut nyt naapurit, nämä kehyskunnat imee stadin bludee. Vantaa ja Espoo saa olla kiitollisia Stadille siitä, että siellä budjaa ältsisti tai ylipäätänsä yhtään folkkaa. 040-773 7834 pirjo.tuohimaa@welho.com Toimistonhoitaja ja jäsensihteeri Ilmari Jokinen puh. Uusi kuntakartta julkistetaan ehkä helmikuussa ja huhtikuussa kuntien pitäisi kertoa, mitä ne funtsii idiksestä. Funtsikaa vaikkapa Espoota, Vantaata ja Kauniaista ja muitakin! Espoossa oli 60 vuotta sitten 27.000 asukasta. Yks tosi fiksu espoolainen friidu, Espoon kaupunginmuseon intendentti Liisa Ropponen on sanonut, ettei ”meistä ilman Helsinkiä mitään olisi tullut!” Miksi jengii on sitten flytannut Espooseen ja Vantaalle. 0400-428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet.fi Pekka Kurvinen pekka.kurvinen@elmio.fi Cata Mansikka-aho puh. Nyt eivät sodi duunarit eivätkä porvarit, svenskit tai finskit, landelaiset tai stadilaiset, vaan kunnat ja niiden dirigat ja koko Härmä kuntaministeriä, valtionvarainministeriä ja pääministeriä myöten. Espoo on Härmän toiseksi suurin kaupunki ja Vantaa neljänneksi suurin ja Stadi on suurin. Ilman stadia ne olis mutasii peltsuja tai tiettömii skutseja. Stadin seutu on hyvä esimerkki siitä, että kokonaisuus on ihan hanurista. Ja mistä se johtuis. Loiseläjinä roikkuvat kehyskunnat liitettäisiin emokuntaan. Se johtuis siitä, että niillä ei olis ollut Stadia naapurina. Sama koskee Vantaata! Jos se olis pantu mihin tahansa joen mutkaan, jossei budjaa ketään, niin sadassa vuodessa tilanne ei oli parantunut. Siks, että nykymalli ei oikein skulaa. 09-774 1041 toimisto@stadinslangi.fi H ärmässä on alkanut uusi sisällissota. Sillä spaarataan fyrkkaa, tehostetaan toimintaa ja saadaan jengille paremmat oltavat. Nyt niitä on yli 250.000, siis espoolaisjengi on melkein kymmenkertaistunut 60 vuodessa. Vantaallakin budjaa yli 200.000 asukasta, sekin on 10 kertaa enemmän kuin 60 vuotta sitten
Muutenkin legurit ja hoitsut neuvoo, jeesaa ja järkkää hoitoa kuntapassia frogaamatta. PEMU ”Vantaa ja Espoo saa olla kiitollisia Stadille siitä, että siellä budjaa ältsisti tai ylipäätänsä yhtään folkkaa.” Tsilari_taitto_1-12_5.indd 7 7.2.2012 13.15. Kukaan klesa ei jää kuseen Stadin seudulla. Ja koko ajan meno yltyy myös naapurikunnissa, Espoossa ja Vantaalla ja muuallakin. Vuosaaren hamina palvelee kaikkia, samoin Vantaan lentoasema. Stadin seudun asukkaat, siis Stadin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen, dokaa kaikki samaa Päijänteen vodaa. Ei tartte lähtee tsöraa himakuntaan. Ei mikään ihme, että parkkimestat on vähissä ja busat, stoget, metro ja kartsat täynnä jengiä. Jos ei Stadin seutu toimi, niin kyllä Tallinnan, Pietarin ja Tukholman seudut toimii. Siis voidaan todella puhua bulista yhtenäisestä työssäkäyntialueesta ja kaiken järjen mukaan sen tulisi olla buli yhtenäinen Stadi. Se on yhteistä vodaa. Koko jengin kaikki skeidat, sotkut ja roskikset hoidetaan yhdessä. Liikennevalotkin hoidetaan yhdessä. Todennäköisesti kukaan ei menettäisi mitään, paitsi ehkä sen fiiliksen, ettei ole enää niin buli jodeka kuin ennen. Muutenkin yhä enemmän suunnitellaan kaavoja kuin olis kyseessä yksi ainut buli Stadi. Stadin seudun kunnat hoitaa yhdessä myös, että jengi pysyy kondiksessa. Samoin jos jengillä on kaamee hammassärky illalla, viikonloppuna tai arkipyhinä, niin Haartmanin hospitaaliin on järkätty yhteispäivystys ja leguri löytyy. Jengi voi reissaa samalla matkakortilla Stadin seudulla busseissa, stogeissa, metrossa ja skurussa. Jos yrittää funtsata Stadin seudun kuntien repaleista karttaa, ei voi muuta kuin ihmetellä, mitä järkeä on siinä, että suhteellisen snadilla alueella, jossa budjaa eniten härmäläisiä, on neljä kunnallishallintoa shinklaamassa asioita. Oikeestaan lähes kaikki käytännön duunit stadin seudulla duunataan kimpassa. Ihan sama missä Stadin seudun kunnassa budjaa. Stadin seudun kunnat järkkää kans yhdessä jengille kunnallisia vuokraasuntoja. Tsiigataan vaikka snadisti tätä Stadin seudulla tapahtuvaa jengin sukkulointia eli pendelöintiä. Stadin seudulla on yhteinen julkisen trafiikin matkakorttisysteemi. Tulee ihan sellainen fiilis, että on vaan yksi buli ja yhteinen Stadi. . Vantaan Energiasta ja lämmityksestä Stadi omistaa lähes puolet, mikä meinaa, että paljon fyrkkaa on siirtynyt vantaalaisten veronmaksajien eduksi. Nyt Stadi on vielä stydi ja aika bulikin, mut jos ei Härmän hallitus ja muut jodekat saa kuntauudistustaan runtattua läpi, niin Stadi ja sen mukana koko Härmä Espoota ja Vantaata myöten on ihan stritissä. Lisäksi bulein ja snyggein, HUS eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järkkää erikoissairaanhoitoa jäsenkuntiensa koko jengille ihan kuin kuntarajoja ei oliskaan ja tarvittaessa vaikka kaikille härmäläisille. TSILARI 1/2012 7 Ellei se olis tsempannut niin helvatin kovaa, se olis samalla lailla slummiutunut ja deekiksellä kuin moni kansainvälinen buli pääkaupunki. Logistiikka on aika hyvässä kondiksessa. Yhdessä myös puhdistetaan jätevoda ja kunnostetaan vesijohtoja viemäriverkostot. Miltä tilanne Stadin seudun asukkaan kannalta sitten näyttää. Sama kuntayhtymä tarjoo Stadin seudun jengille myös yhteisen jätehuoltopalvelun. Kuka sitä voisi vastustaa ja kenellä tässä yhdistämisessä on jotain menetettävää! Vaikka minkälaisella suurennuslasilla, brennarilla asiaa tsiigais, niin ei löydy muita kuin kaupunginjohtajat, nippu virkamiehiä ja valtuutettuja, jotka skagaa menettävänsä hyvät duunimestansa. Yhdessä funtsitaan myös suuria maankäytön kehittämisvyöhykkeitä Kehä kakkosen kulmilla, Vuosaaren haminan ja Vantaan lentokentän ja Itämetron alueilla, kuten myös Länsiraiteen ja Rantaradan maisemissa. Jos funtsitaan Härmän hallituksen esittämää ajatusta, että ehkä tärkein syy kuntien yhdistämiselle on yhtenäinen työssäkäyntialue, niin silloin Stadin seudun kuntien yhdistäminen on maailman luonnollisin asia. Kohta päästään skujaa länsimetrolla ja Jokerirata Westendistä Itäkeskukseen on koko ajan täynnä espoolaisia ja stadilaisia. Siis funtsikaa, mikä suhina! Stadissa on lähes 400 000 duunimestaa, joihin tulee naapureista joka aamu duuniin lähes 200 000. Niillä on yhteiset asukasvalintaperusteet ihan kuin ois kyseessä yksi buli yhteinen kunta. Parin vuoden kuluttua kehärata rupee funkkaamaan lentoaseman kautta pääradan ja Vantaankosken radan välillä. Jos esimerkiksi stadilainen tulee klesaks jossain Espoon tai Vantaan takahikiällä, niin se voi mennä sikäläiseen terveyskeskukseen illalla kello 16:n jälkeen, tai yöllä, aina aamuun kello kahdeksaan saakka
Mutsi ja faija ei aina hiffannu mitä me bamlattii, ja se oli tarkotuski. Miten tää ohjelmajohtaminen sit skulaa. Musiikissa Jussi on kaikkiruokane eikä tunnusta genrerajoja: – Kaikki PIRJO TUOHIMAA Slangiuutiset starttas Radio Cityssä, 99.4 MHz STADIN JA STADILAISTEN TARINAT EETTERIIN ”Slangiuutiset tuo Stadin kulttuuriperintöö esiin.” René Mäkinen on Cityn ohjelmajohtaja. – Tää on stadilainen rock-kanava, kertoo SBS-CityRadioiden ohjelmajohtaja René Mäkinen. Nyt ajat on muuttunu, mut radion ainutlaatunen luonne mediana ei oo kadonnu mihkää. –Juuremme ovat vanhassa Radio Cityssä, joka toimi ensin Lepakossa vuodesta –86 ja sittemmin Kaapelitehtaalla, feidas välil mut palas toivon mukaan entistä ehompana. En oo mikään nikkaroija, mut savimuotoilu kiinnostaa, ja materiaalina se on tosi terapeuttine! Sit mä näyttelin nuorena Ylioppilasteatterissa öbaut kolme vuotta. Opiskelinki artesaaniks, mut sit tuntu et toi musiikki vaan vie. Myös kaks mäyristä, Roope ja Siiri, pitää virkeenä ja muistuttaa, et perheellisen on yritettävä. Perhettäki on kertyny: vaimon kanssa puol-, kolmeja viisvuotiaat skidit. SLANGIUUTISII 8 TSILARI 1/2012 M eil on ny vihdoin taas oma kotiseuturadio, ku Radio City päätti ottaa ohjelmistoonsa Slangiuutiset ja terävöittää muutenkin 1,4 miljoonan Stadin alueella asuvan lysnaajansa palvelemista. Aiemmast liitost on kaks isoo skidii (Ronja, 19 ja Otso, 18) ja täst uudemmast snadi 7-vuotias. Mut mikä Jussii kiinnostaa duunin ja musan lisäks. René on kotosin Valkeakoskelta ja oli hetken duunis tehtaal, sit päätti lyödä hanskat tiskii ja lähtee opiskelee Mansee. Kohkauksesta ja näköärsykkeistä karsittu ääni ja bamlattu viesti on edelleen intiimimpi ja keskitetympi tapa tavottaa jengi ku vaik telkkari. Slangi oli väline erottautumisee ja omien jutskien pyörityksee. – Mä kävin skolee Espoossa. Se födas Stadissa 44 vuotta sitten, mut pitää stadilaisuusastettaan asteikolla 1–10 vaan ysinä. Siel oli kyl stadilainen kulttuuri voimissaan, slangii käytettii ja se opittii vähä isommilt kavereilt, ei vanhuksilt. Jussi tsittaa mua vastapäätä Kaapelin kahvilassa ja kaveeraa elämästään. Tarkotus on tuoda esiin tän hienon cityn stooreja, väläyksiä stadilaisten elämästä kautta historian. Syy. – Mä oon aina ollu haka duunaa handuillani. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 8 7.2.2012 13.15. Loppu on historiaa: skribaavasta toimittajasta Valkeakosken Radio Poppii, sit Tampereen 95.7:ää, Sanomaradioihi ja ny SBS:ää. Herkeen nostalgiseks ja kerron Renélle omasta historiastani vanhassa Lepakossa. – Tiukkapiposuudel ei oo kulttuurin kans mitää tekemistä, meinaa Radio Cityn Slangiuutisten toimittaja Jussi Parkkonen, alias Jussi Jones. Olis kyl kiva vielki esmes tehdä saviveistoksia. – Meil on johtoryhmä, jonka kans me funtsitaa ja ideoidaa radioiden formaatteja ja kehitystä. Se herättänee muistoja monen keski-ikäisen stadilaisen mielessä, ja toi Jones-nimikin on bändistä peräisin: – Me oltiin kaikki Joneseja! Privaatissa Jussi on kyl nykyää visusti Parkkonen, uusioperheen isukki ja mediamyynnin yksityisyrittäjä. Ollaan haluttu panostaa henkilökuntaan, sen riittävyytee ja hyvinvointii, sillä kukas sen tuloksen tekee jollei ihmiset! Aitoo suoraa lähetystäki on paljo, monista radioasemista poiketen, koska sen reaaliaikanen sähkö on tärkee elementti ohjelmavirrassa. Siinä oppi tosi paljon itsestään ja maailmasta. Myös kieli itsessää toi nautintoo: mageeta saada sanotuks näin! Jussi ei digannu skolee vaan purki energiaansa musaan. Rumpuja se skulas jo 12–13-vuotiaana, ja Shadowplayn sekä Lepakon bändien kautta löys ittensä 18 ikäsenä poppoosta nimeltä Juliet Jonesin sydän. – Ei oo vapaa-ajan ongelmia; tähän mennes oon kyl mielestäni oppinu rauhottaa aikaa perheelle, vaik duunin luonne onki aika kaikkinielevä. Toimitin sillon 80-luvun lopulla kolmisen vuotta Yölinjaa Pekka Saurin kanssa vuoroviikoin ja muistan miten hienoo paikallisradion pioneeriaikaa se oli. Sisältödirika, netti-ja uutisjohtaja sekä Radio Voicen ja Iskelmän pomot kokoonnumme aika ajoin. Toimilupa Radio Citylle on ny 8-vuotinen
Tsilari_taitto_1-12_5.indd 9 7.2.2012 13.15. Kallion giltsi födas krigujouluna 1943, faija oli Ässärykmentissä, niitten hima Hämeentie 34 Elkkaa vastapäätä. Sit se pluggas ittensä lojariks ja meni politiikkaan, ja loppu onkin historiaa. Niistä on kyl tullu paljo vaikutetta slangiin, esmes lyhenteet LOL, OMG ja paljon muita, ihan puhekieleenki. Jussi Jones ja kasaristaili. Slangin olemuksest ja merkityksest Jussilla on vankka pointti. Lysnaa Slangiuutiset joka arkipäivä 9.30 (uusinta 15.30) Radio Citystä! Tsekkaa myös www.radiocity.fi. STADILAINEN TSILARI 1/2012 9 Pressa flyttaa Hagikseen S tadin Friidu, Tasavallan Presidentti Tarja Halonen flyttaa takas mestoille ku 12 vuoden pesti nyt keväällä slyyttaa. Aito treffaaminen face to face on edelleen se juttu, sähköiset viestintätavat ei sais viedä siltä tilaa vaik onkin kivoja. Suomen puheja kirjakieli eroo toisistaan jo lähtökohtasesti, ja kun viel slangin viritykset tuodaan uutisointiin, siinä on stydi kulttuurinen viesti. Ennen kaikkee se on tietenki meidän stadilaisten identiteetin tärkee osa. Ei pelkästään Kallion vaan koko Suomen. Sen mielestä netin kautta viesti rajottuu ja vääristyy, ku katsekontakti menetetään. Rokkijätkähän mä oon, mut lysnaan muutakin, myös klasarii. . Nyt ne hittas sen Arajärven kaa uuden himan, sikäli ku Tsilari tietää, Hagiksen torin läheltä Sörkasta. hyvä musa käy. Siinä on myös vanha slangi mukana, joten kielen muuttuminen aikajanoineen on siinä läsnä. – Slangiuutiset tuo Stadin kulttuuriperintöö esiin. Asioist voi bamlata relasti ja pilke silmäkulmas, silti tuoda mesitsin perille. Halonen oli eka naispressa ja eka paljasjalkanen stadilainen pressa. Pönötys vek! Jengin välisen suoran kommunikaation väheneminen surettaa Jussia. Tervetuloa takas, Tarja! . Halonen on melkeen aina budjannu Kalliossa, ennen pressakautta Wallininkadulla. Kansikses se kävi Neljännen linjan ja Porthaninkadun kulman skoles ja sitte Kallion yhteiskouluu ja tuli stuiduks 1962 – sukunsa ekana. Slangi on kulttuurikehityksen imuri ja siinä kuuluu heti myös uusimmat trendit. Halonen oli eka naispressa ja eka paljasjalkanen stadilainen pressa. Stadin Friiduks Halonen nimitettiin vuonna 1999
Helsingin Kaupunginmuseo. Siitä tulikin tosi staili. Ryssien keisari Aleksanteri Eka oli 1812 päättänyt lyftaa stadin Härmän huggeks eli pääkaupungiks. Se ei ollut kovin buli eikä longa. Aleksanteri valkkas vanhan stadilaisen Johan Albrekt Ehrenströmin stadin jälleenrakentamiskomitean dirigaks. Lisäks Ehrenströmin duuniks tuli disainata stadille uus asemakaava. PEMU MUSTONEN 10 TSILARI 1/2012 Unioninkartsa ELI KU STADISTA TULI HÄRMÄN PÄÄKAUPUNKI Unioninkartsa on stadin vanhimpii ja tärkeimpii kartsoja. Varsinainen Unioninkartsa valmistui 1819. Senaatintortsi näytti tältä ennenku Ehrenströmi ja Engeli rupes häärään. GAMLA STADI U nioningartsan vanhin pätkä eli keskiosa oli olemassa jo 1600-luvulla niiltä ajoilta ku stadi flyttas 1640 Vanhankaupungin maisemista Vironniemelle. Gravari flyttas ja delanneet grevattiin veks Aleksanteri kuskattiin stadiin upealla keisarillisella goslalla. Se tsöras stadiin Tsilari_taitto_1-12_5.indd 10 7.2.2012 13.15. Kaikki stadin keskustan kartsat ovat edelleenkin Ehrenströmin funtsaamia ja disainaamia. Tää on muuten Engelin sutima kuva. Kun stadi tänä vuonna fiiraa sen pääkaupungiksi julistamisen 200-vuotisbailuja, niin Unioninkartsalla on aika buli osa näissä tsembaloissa. Se ulottui nykyisen Kauppatortsin alueelta Senaatintortsille
päivänä 1819. Läntinen Kirkkokartsa oli saatu puhkaistuksi Ullanlinnan mäeltä Pitkällesillalle asti. Keisari tsörais bryggan yli pitkin uutta kartsaa. Silloin kun keisari visiteerasi stadissa, Hakaniemen tortsin kohdalla oli vielä vodaa, snadi salmi, jonka yli tsörattiin Pikkusiltaa pitkin. Pari viikkoa duunarit oli tehny duunia yötä päivää, niin ettei jengi ollu saannu slaafattua paljon ollenkaan. Joskus jengi on bygannut snögestä Ulrika Eleonoran tsyrkan aika bulin pienoismallin sen vanhaan mestaan, josta nykyään on muistona vaan snadi metallilaatta tortsin pinnassa. Aamulla duunarit oli vielä lapparoineet snadisti santaa kartsalle. Kantsii mennä tsiigaa. Ku muut dirigat siihen aikaan budjas vielä Turussa, niin Ehrenström oli oikeastaan stadin bulein diriga, ja sil oli kaamee hosis saada uus kartsa Pitkältäsillalta Senaatintortsille rediksi ennen keisarin tuloa. Ehrenström oli ihan närvinä, ku se ei ollu hitannut keisarille kunnon ridaushestigoit, jos keisari olis diggannu mennä ridaa eikä keisarin Tsilari_taitto_1-12_5.indd 11 7.2.2012 13.16. Mut syyskuun 11. Senaatintortsilla oli kans stadin vanha gravari, mut kun stadist tuli Härmän pääkaupunki niin kaikki delanneet piti grevata veks ja flyttaa ne Vanhalle hautuumaalle Bulevardin reunaan. Nyt son veks. Ullanlinnan bärtsille oli bygattu buli pylväs, jonka päällä oli tervapatoja. Aleksanterin piti saapua Stadiin syyskuun 11. Siltasaaresta pääsi Pitkänsillan kautta Krunikaan ja toisesta päästä Pikkusiltaa myöten nykyiselle Hämeenkartsalle. Pitkänsillan kohdalla staijas kaks värillist lyhtyy pylväiden päässä. päivänä kartsa oli redi. Kartsan yli oli bygattu kunniaportteja ja tervapatoja flekkas kans kartsan molemmilla puolilla pitkin matkaa. Se on suunnilleen Senaatintortsin koillisessa kulmassa. Aleksanteri oli rundannu ympäri Härmää. Keisari skujas pitkin Unioninkartsaa Ehrenströmin jengillä oli kaamee duuni saada kartsa kondikseen ajoissa. Unioninkartsaa kutsuttiin silloin Läntiseksi Kirkkokartsaksi, koska Ulrika Eleonoran tsyrkka oli siinä kartsan reunassa., siis Senaatintortsilla. Se oli käynyt tsiigaamassa Oulua, Torniota ja Turkuakin ja sieltä se sitten shingras kohti uuttaa Härmän pääkaupunkia, Stadia. >> TSILARI 1/2012 11 pohjoisesta Hiirisaaren eli Siltasaaren kautta
Sit skruudattiin juhlasafkat. Jengi ehdotti keisarille kans, et Unioninkartsan vika poikkikartsa ennen Pitkääsiltaa ristittäisiin Elisabetin eli Liisankartsaksi sen kunniaks, et keisarin muijan, siis gimmafrendin eli keisarinnan nimi oli Elisabet. Ihan etelässä Tähtitorninmäen varjossa se on parisataa metriä Kopernikuksenkartsa. Jos sitä mittaa Tähtitorninmäeltä Kallion tsyrkalle, niin sil on mittaa kaks ja puoli kilsaa ja Tähtitorninmäeltä Pitkällesillalle on puoltoista kilsaa. Hyvällä säällä tsyrkan tornist voi tsiigaa Viroon saakka. Hiirisaari ja Rottasaari Pitkäsilta on yksi stadin tärkeimpii mestoja. Niin sit tietysti tehtiin. Höyryradio kilautti vuosikymmeniä samaa stykeä ku se skulas ehtookelloja. Seuraavana aamuna keisari kävi tsiigaamassa Viaporia eli Suokkia, mosurien hospitaalia. Ullanlinnan bärtsiltä tsiigattiin maisemia. Safkan jälkeen Aleksanteri ja Ehrenström meni tsittaa snadiin kabinettiin tsiigaa tärkeit paprui. Se oli tietysti keisarist tosi fiksu idis. Ku Pemu oli snadi kundi ja toimi Manskulla yhden blumsterihandelin tsupparina, niin sen piti föraa yks blumsteripuketti Elisabetinkartsalle eikä se hitannu millään koko stadista mitään Elisabetinkartsaa ku se tsennas vaan Liisankartsan. Tsyrkka on 65 metriä korkea ja sen ristin kärkeen on 94 metriä. Tsyrkan on disainannut Lars Sonck ja se valmistui 1912 eli sata vuotta sen jälkeen kun Stadista tuli Härmän pääkaupunki. Se on stadin kuuluisin brygga. Keisari raapi snadisti sen knubbii ja bamlas sit, ettei se diggaa idiksest, vaan se ehdotti, et kartsa ristittäisiin Venäjän ja Härmän liiton kunniaks Unioninkartsaks. Tornissa on seitsemän sakemannien duunaamaa tsyrkanklogua, jotka skulaa joka päivä kaks kertaa Sibban säveltämää biisiä. Nimi tuli tietysti Tähtitornin bärtsistä ja sen observatoriosta ja puolalaisesta Nikolaus Kopernikuksesta, joka oli kova kundi tsiigaa tähtii ja joka hiffas sen, että suulberi ei suinkaan rundaa maapallon ympäri, vaan maapallo suulberin. 12 TSILARI 1/2012 nelipyörägoslan eteen oltu saatu muuta kuin koko stadin tsennaamat postin vanhat flesut ontuvat konit. Koko baanalla on kolme nimeä. Unioninkartsa on Kanta-Stadin pisin suora baana. Keisari oli treffannu Ehrenströmin ennenkin ja Aleksanteri helssas Ehrenströmiä kuin se olis ollut sen gamla kaiffari. Ehrenström venttas sit illalla keisaria silloin vielä Turussa budjaavan kenraalikuvernöörin uuden himan edessä, eli Bockin haussin dörtsillä Aleksi 20:ssä. Kaupunginlahden yli rudskattiin botskilla Skattalle kasarmii tsiigaa. Pitkänsillan pohjoispuolella Unioninkartsan nimi muuttuu Siltasaarenkartsaksi ja se nousee korkeelle bärtsille ja päättyy graniitista bygattuun kansallisromanttiseen Kallion tsyrkkaan. Jengi kertoo, että Sibba duunas sen biisin jossain Kaltsin raflassa. Leksalle ei kartsa kelvannu Ehrenström hövelinä starbuna ehdotti aluks keisarille, et Kirkkokartsan uudeks nimeks tulis Aleksanterinkartsa. Siel ne rupes bamlaa Stadin kartsojen, erityisesti Läntisen Kirkkokartsan uudesta nimestä. ”Keisari raapi snadisti sen knubbii ja bamlas sit, ettei se diggaa idiksest.” Tsilari_taitto_1-12_5.indd 12 7.2.2012 13.16
Se oli ehkä sen onni, sillä 1944 ryssän bombarit bombas verstaan juhlasalin ihan skeidaks. Ja näyttää muuten vieläki, mitä ny yks patsas tullu lisää ja kledjuis on snadisti eri staili. Se yhdisti Krunikan Hagikseen, tai siis Siltasaareen. Liewendahlin lito. . Onneks stadilaisten ja Härmänkin enemmistö osas ottaa hiisisti ja dallaa tota keskitietä. Helsingin Kaupunginmuseo. Siltasaari kuitenkin säilytti nimensä, vaikka se ei enää ollut saari, vaan niemi, eikä sillä enää ollut kuin yksi brygga, siis Pitkäsilta. Jurbaanot ja muiden maiden jengi ja jodekat ihaileekin härmäläisii siitä, et ne osaa kunnioittaa oman maan historiaa eikä ne oo heti kaatamassa patsaita, tekemässä vallankumouksia tai hyppimässä kalsareistaan jos jotain snadia kränää jossain sattuu. Kun Turun bulin flekkiksen jälkeen yliopisto, eli stuidujen verstas flyttas 1828 Stadiin, niin sen mekkessä Stadi sai myös Aleksanteri Ekan rintakuvan. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 13 7.2.2012 13.16. Tält se tortsi näytti sitten ku nää kaks gaif farii oli saanu duuninsa valmiiks. Siltasaaria oli itse asiassa kaksi, buli Siltasaari ja snadi Siltasaari. 1890-luvulla stadi täyttikin Ison Siltasaaren ja mantereen erottavan salmen, jolloin Rottasaarikin katosi maailmankartalta. . Parempi olisi Itsenäisyydenkartsa tai Yliopistonkartsa. Venäjän keisarin Aleksanteri Tokankin patsas stondaa aina vaan Senaatintortsilla eikä kukaan oo siitä moksiskaan. Nyt ei mennyt ja 1957 se lyftattiin kansallisbiblun putskiin. . Saattaa ollakin. Se staijaa nyt Kansallisbiblun putskissa rautaplankin takana. Salmen voda oli niin matalaa, että se ylettyi vain tavallisen starbun magaan asti. Aluksi Pitkäsilta oli bygattu vedusta ja nykyinen stebareista, härmäläisestä graniitista. Snadi Siltasaari oli ihan snadi. Ennen vuotta 1832 Unioninkartsa jatkui Pitkänsillan yli Siltasaareen ja kaarsi siellä mutkittelevaa tietä pitkin vasempaan saaren ja mantereen kapeimpaan kohtaan, jossa matka jatkui snadin puubryggan yli mantereelle ja edelleen kohti Pietaria jossain Itäisen Viertotien eli Hämeentien paikkeilla. Helsingin Kaupungin museo. Siinä rytäkässä Aleksanterinkin rintakuva olis mennyt haisuks. Nyt niillä kulmilla staijaa kauppahalli ja Hämeentien alkukurvit ja Hakaniemen tortsi. Duunarit budjas Pitkänsillan pohjoispuolella ja porvarit eteläpuolella, mut Pitkääsiltaa pysty dallaa molempiin suuntiin. 1932 patsas rontattiin veks juhlasalista kansallismussan pitskulle. Vuonna 1832 tie ja bryggat uusittiin. Sen veegen nimi on Unioninkatu. TSILARI 1/2012 13 Se yhdistää stadin duunarit ja porvarit. Unioninkartsa – maailman snyggein kartsa Stadi saa kiittää Aleksanteri Ekaa ja Ehrenströmiä siitä, että sillä on toi Unioninkartsa, jota jengi jurbaanoja myöten diggaa ältsisti. Tähtäriltä draisaa suora veege Saku tsyrkan ja Slobotsyrkan ohi Bärtsin tsyrkalle. Uusi veege duunattiin suoraan Hiirisaaren ja Rottasaaren yli mantereelle. Sitten kun Härmästä tuli 1917 itsenäinen, niin hiki-isänmaallisia stuiduja alkoi fidettää ryssien tsaarin rintakuva verstaan juhlasalissa. Härmässä budjaa hiisiä jengiä Härmän itsenäisyyden alkusäpinöissä kun stritti muuteski kihatti jengin lettiin, alettiin vaatii, että Unioninkartsan nimi pitäs endraa. Ne yritti söndraa sitä ja moglas sen jalustan tervalla. Sen jälkeen Hiirisaari muuttui buliksi Siltasaareksi ja Rottasaari snadiksi Siltasaareksi, josta snadia puubryggaa pitkin pääsi skujaamaan pohjoiseen mantereelle. Aluksi rintakuva stondas verstaan juhlasalissa kunniapaikalla. 1600-luvulla molempia saaria kutsuttiin Hiirisaareksi ja 1800-luvun alussa Isoksi Hiirisaareksi ja pienempää Hiirisaarta Rottasaareksi. Stadin dirigat vahvistivat Siltasaaren sen viralliseksi nimeksi 1909. Se valmistui 1912. Aleksanteri sai sitten 1833 Unioninkartsan poikkikartsasta oman kartsansa, joka on vähintään yhtä suuri julkkis kuin Unioninkartsakin. Eka Pitkäsilta bygattiin 1651. Moni väittää, että se on maailman snyggein kartsa
Olin omaksunut iskulauseen ”Lukeminen on lahjattomia varten.” Asuit sä koko skoleajan Valkassa. Faija oli skoude ja mutsilla oli snadi sekatavarabudju. Mä luulen, että noi Lontoon vuodet oli ratkaiseva vedenjakaja mun urallani. Joo, viiden vuoden päästä mä vekslasin lafkaa. Pesistä Haapiksella ja talvella tietysti pilleriä ja lätkää Brahiksella. Siellä oltiin ajan hermolla koko ajan. Skole kyllä kärsi snadisti. Perhe flyttas tietysti sinne Toukolaan. Kalusto oli tietysti alkeellista, mutta duuni oli kliffaa ja jengi puhalsi yhteen hiileen. Suomen EU-jäsenyydestä ei nähty edes IIRO TAINIO ”Blobikan vesillä oli aika korkeet hiivarit silloin kun siellä finstasin.” Tsilari_taitto_1-12_5.indd 14 7.2.2012 13.16. Pestauduin ensin BBC:lle Lontooseen, mutta siftasin sitten takaisin YLE:lle Lontoon kirjeenvaihtajaksi. STADILAINEN 14 TSILARI 1/2012 Pertti Salolainen PRESSA-AINESTA Iiro Tainio treffas eduskunnan kuppilan kabinetissa erään maan politiikan merkkihenkilöistä, ministeri Pertti Salolaisen. Mä luulen, että Toukiksen entiset skragaajat jättivät mut suosiolla rauhaan kun meidän uudeksi himaksi oli tullut slurkkiksen yläkerta. Myöhemmin mä otin snadisti lungimmin ja siirryin Kumpulan valvojaksi ja tsimmausmaikaksi. Kaikkia lajejahan treenattiin. Mä tuplasinkin yhden luokan Tossussa, Helsingin tokassa lyseossa. Vuosi oli 1962. Aika kesyä se kuitenkin oli, mitä nyt vähän stikattiin stebareita ja sellaista. Sääli, että niitä skaboja ei enää harrasteta. Faija, joka oli noussut ylikonstaapeliksi, sai nimityksen Toukolan vartioaseman bomtsikaksi. Jengi HTU:ssa oli hienosti hitsautunut yhteen ja upeat uimanäytökset oli piste iin päälle. Millaista oli snadina budjaa Valkassa. Ei ehtinyt dokata kun tsimmaus vei melkein kaiken mun aikani. Hosista riitti kun samoihin aikoihin pluggasin itseni myös kauppatieteiden maisteriksi. Politiikka ei koskaan skulannut mitään roolia seuran valinnassa. No, mä senttasin ensin HTU:n omaan snadiin lehdykkään. Elämänmeno oli vaatimatonta, mutta rikasta. En. Se oli just sopivasti Sörkän ja Toukolan välissä, joten me flaidattiin usein reviireistä. Yleensähän mä en skönessä paljon treenannut, mitä nyt joskus Annalan rantsussa. Otsikko oli akateemisen koukeroinen ja silloin kaukana suomalaisten arkielämästä. Olihan Paavo Lipponenkin tsimmannut Kuopion Uimaseurassa, joka oli puolestaan SVUL:n seura. Mulla oli duunikavereina kaikkien telkkarinkatsojien senaikaiset suosikkijulkkikset kuten nyt Heikki Kahila, Kauko Saarentaus ja Jussi Lehtola. Heti alkajaisiks Salolainen, median ammattilainen, pamautti: ”Bamlataaks me suomee vai stadii?” Politiikasta ei pahemmin bamlattu, fasetteja Salolaiselta löytyy runsaasti myös muilta sektoreilta. Eka hima oli yksiö Hämeentien ysineljässä, Sturarin kulmalla. Sitten mun vanha uintikaverini, Kauko-Aatos Levä-aho houkutteli mua hakemaan TV-toimittajaksi ja YLEenhän mä sitten päädyinkin uutistenlukijaksi. Sun Mustikkamaan ympäriuintimestaruutesi on mun mielestäni arvokkaampi. Urheilu oli pääasia. Jälkeenpäin mä oon funtsannut, että jos mä en olis alkanut tsimmaamaan, mä olisin voinut huonolla tsägällä joutua deekikselle niin kuin monet lähiseudun kundit. Mutta Kumpulan tsimmis oli sopivasti lähellä ja mä liityin siellä 14-vuotiaana Helsingin Työväen Uimareihin. Kliffaa se oli, vaikka joka perheessähän sodan jälkeen kniidattiin. Oli snygiä päästä edustamaan HTU:ta ulkomaille, kuten Saksaan. Graduaiheeksi valkkasin ”EEC:n ja EFTAN sisäinen ja keskinäinen integraatio tuotantopotentiaalien kannalta tarkasteltuna”. Ne ei ilmeisesti hivannu ryhtyy isottelemaan. Silloin suulis skriinas aina. No joo, Blobikan vesillä oli aika korkeet hiivarit silloin kun siellä finstasin. Tota taustaa vasten olis luullut, että susta olis tullu hyvä knekkaaja, mutta sä kunnostauduit tsimmarina. Mut sit sä tsingrasit Englantiin. Mun urani huippu oli kuitenkin SM-pronssi Tampereen tsimmiksen sisähalliskaboissa. Snadit jutut kertoivat usein urheilijan ajatuksista ja sen sellaisista. Mistä kummasta sä sait idean ryhtyä toimittajaksi. Sörkän kundit oli pahimmat vastustajat
Miten fotailua pystyi harrastamaan keskellä Lontoota. Meillähän oli suurlähettilään virka-asunnolla ketut vakiovieraina. Kokoomuksen puheenjohtaja . Vaikka bongaus ei hotsittaiskaan, skutsissa dallaaminen kantsii aina. Luontokuvaajan yks tärkeä rooli on saada muutkin hiffaamaan että eläimilläkin on oikeus budjata tällä boltsilla. Ulkomaankauppaministeri . Uutistenlukija . Ei taida irrota tähän hätään. Merimetsot on lainsuojattomia. Kauppatieteiden maisteri . Helsingin kaupunginvaltuusto . Mä taisin olla eka ulkomaankauppaministeri, jolla oli akateeminen pätevyys omaan duuniinsa. Töölönlahden ympärillä on siis muitakin eläimiä kun puluja. Nimityksen alkuperä yltää vuosisatojen taakse. Oliks kliffaa. Majuri . Että joku viisaus. Lontoon Cityn vapaakansalainen . Mä olin viime vuonna kuvaamassa harmaavalaita Tyynellä valtamerellä. Kettuja on Lontoossa kuutisen tuhatta. Ulkoasiainvaliokunnan pj . Kyllä ne on kans paljasjalkaisia. Kansanedustaja . Vanha konsti on tökätä neulalla snadeja holeja niiden eguihin. Kanoottiskiglailut Gammelissa oli kesiksen huippuhetkiä. Liveryman tarkoitti alkujaan henkilöä, jolla oli oikeus mm. Tosin se on stadilaiselle harvinaista herkkua. VT Presidentti . Lisäksi sammuneena tavattaessa minua ei saa pidättää vaan on kipattava suoraan himaan. Olin ja olen edelleenkin intohimoinen luonnon ystävä. Ne on luontaisesti levinneet eikä kuten esim. Revi siitä otsikko juttuusi, sanoo Salolainen virne suupielessä. Olinhan mä viikon Suomen presidenttinäkin, kun Koivisto ja Aho olivat estyneenä. . Mikä on muuten liveryman. Onhan nekin fantskun näköisiä otuksia, mut fisustajat niitä ei oikeen diggaa. Vaikka Markus asustaa tällä hetkellä Lontoossa ja Maarit New Delhissä. Se sattui olemaan juuri se viimeinen bensakäyttöinen bilika. On snadi ihme, että niiden poikasia räknättiin viime vuonna jo kolme ja puoli sataa. Muutenkaan mielestäni stadin slangia ei saa työntää tekstiä täyteen. Niistä sai hyviä fotoja. Ja kuten on yleisesti tiedossa nekin oli delaamassa sukupuuttoon kunnes kansainvälinen yhteisö on pikkuhiljaa tullut jeesaamaan tilannetta. Jonkunhan täytyy olla varalla jos jotain yllättävää sattuu. Sä olit kiinnostunut eläimistä varmaan jo skloddina. Se on hengästyttävää eikä ollenkaan luonnollista. TSILARI 1/2012 15 unta. Suomalaiset on kuitenkin yleensä ottaen fiksua jengiä tässä suhteessa verrattuna moniin muihin kansoihin. No entäs sitten merimetsot. Sopivasti annosteltuna se pippuroi juttua kivasti. Me oltiin hyviä kafruja keskenään. Mustikkamaan ympäriuintimestari . Lisäksi olen Lontoon Cityn vapaakansalainen, jolla on oikeus asettua ehdokkaaksi valittaessa Lontoon pormestaria, Lord Mayoria. Niissä oli hegistä. minkit, supi ja valkohäntäkauriit, jotka on istutettu tai karkulaisia. Onhan stadilaisuus huikeen hieno juttu. Majuri Salolainen, säästän lukijoiden aikaa enkä ryhdy esittelemään sun koko massiivista ansioluetteloasi. Eiks käy kateeks. Suurlähettiläs . Treffataan taas vaalien välillä. Mä kerron snadisti taustoja, jos sallit. Jaa stadiksi. Mä voisin skrivaa niistä vaikka väikkärin. Muuten, kyllä niitä näkyy Stadissakin. Varapääministeri . kuljettaa eläimiä London Bridgen kautta. Mä tsiigailin netissä sun taustojasi ja hogasin, että olet ollut monessa mukana. Uinnin SMpronssimitalisti . No, nythän siellä on taas yks toinen salolainen pukkaamassa itseään presidentiksi. Kantaa pitää kuitenkin vähentää valikoidusti eikä gifruilla räiskimällä. Seitkytluvun alussa niiden kanta huiteli vähän päälle kolmenkympin. Ja landeille ei saa myöskään brassailla liikaa stadilaisuudellaan, snadisti kylläkin. Juma, kyllä sun kelpaa! Eikä siinä vielä kaikki. Tieto mun tsöbauksestani kulkeutui Lontoon mediaan ja taksifirmojen yhdistys otti mut ikään kuin maskotiksi ja nimitti mut viralliseksi liverymaniksi. Jotenkin mä retkahdin aikoinaan fogeleihin. No onneksi ei sattunut, vaikka kyllä mä tuurasin pääministeriä sen matkojen vuoksi. Mä oon erityisen ylpeä siitä tittelistä. Lontoon kirjeenvaihtaja . Se jeesas myös paljon jäsenneuvotteluissa, joita johdin. Kerrotko vielä tähän loppuun jonkun viisauden stadiksi. Vanhankaupunginlahti oli skolekundille oikee eldorado. Näin kun Paavo Lipposen fönsterin alla kettu jaagas kania klabbit vinos. . Minuakaan ei saa pysäyttää, jos haluan joskus viedä kopukkalaumani London Bridgen ylitse vihreämmille laitumille. Ahon hallituksessa oli sellainen nokkimisjärjestys. Mennään takaisin urbaaniin maailmaan. Hienosti. Ynnä muuta, ynnä muuta … Pertti Salolainen Tsilari_taitto_1-12_5.indd 15 7.2.2012 13.16. Liveryman . Olin aina unelmoinut slumpata yhden Lontoon kuuluisista mustista takseista. Joo, niiden populaatio on kasvanut räjähdysmäisesti. Ilman muuta. Merikotkaa uljaampaa lintua saa hakea. WWF Finlandin perustaja . Partsikan aikaiset redut auttoi Stadin kundia kunnioittamaan luontoa. Kuten Englannissa on tapana, on tällaisilla henkilöillä etuoikeuksia. Elä rehellisesti ja vältä roolien ottamista. Ja mikä parasta, jos ja kun mut joskus hirtetään, olen oikeutettu käyttämään silkkistä hirttoköyttä. Lähettiläsaikanani mulle tarjoutui yllättäen siihen tilaisuus ja mä iskin heti kiinni. Sut tunnetaan myös upeista luontokuvista. EUjäsenyyden pääneuvottelija . Juu, oli. Onks sun skidit muuten syntyneet Stadissa. Halusin saada muutkin mekkeen ja perustin Tossussa Luonnontarkkailijat-nimisen kerhon, sitten Eduskunnan luontoryhmän ja myöhemmin myös WWF Suomen. Olit esimerkiksi neljä vuotta pääministerin sijainen. Muista oma taustasi ja kunnioita sitä – Stadi on upee mesta! Kiitti Pertsa ja moi. Mut taas niiden skidit on sitten jo syntyneet ulkomailla ja budjaavatkin Lontoossa tai ilahduttavat balettitanssijana ja sellistinä Berliinin kulttuuripiirejä. Tehtäviä, titteleitä ja kunnianosoituksia on siellä karsee määrä. Huuhkajat ja kärpät ovat viimeisiä tulokkaita. Ministeri
Kuntsin kovat kundit TA P IO ”J A LD E ” S A LM IN E N – VA LK A N K U N D I ”Se friidu sano, et pysy Jalde himassa ainaki pual vuatta.” Tsilari_taitto_1-12_5.indd 16 7.2.2012 13.16. Kuntsin lössin seassa dallas joku snadi gamla gubbe, varmaan saman ikänen ku me ollaan nyt. Meni joku päivä ja jepari tuli soittaan meidän himan ovikelloo ja sano et ne on ottanu boseen yhen kundin, jonka ne epäilee vetäneen sitä gubbee hudaan ja pyys mut tsiikaan sitä kundii ja kertoon et oliks se se. No, Reiskahan se siinä tuijotti mua takas. Selvyyden vuaks kerrottakoon, että vast vähä myöhemmin meidän jengi ja Sturari 49:n jengi ruvettiin pyöriin kimpassa ja ruvettiin notkuun Sturari 49:n edess ja sit viäl vähä myähemmin Euriksen jengin kans lyötiin hynttyyt yhteen ja sit staijattiinki Eurantien puolella niiden talon Eurantien sisäkulmassa olevan rapun edessä. Mut vietiin tuijottaan boseen otettua kundia silmäst silmään ja kysyttiin, et oliks se toi. Yhtenä iltana ku taas stondattiin siin oman porttarin edessä, valu Kuntsin lössi jengin kingin Reiskan (nimi muutettu) johdolla Sturaria alaspäin. Mä studasin Reiskaa sillon oikein helvetisti ja vastasin jotain et sillon ku se tapahtu oli ilta ja pimee ja mä en oo ihan varma ja sillai. Mut tää stoori on siis Sturari 47:n porttarin ajalta. Sillon mä torvi sanoin, et just tässähän se tapahtu. Just niin. Meni taas vähän aikaa ja juttu oli rosiksessa ja mä tiätysti todistajana. Ne oli siin mööpelikauppa Joka Kodin Aitan kohdalla (Sturari 43–45), ku Reiska veti sitä gamlaa gubbee nyrkillä tauluun oikeen virallisesti. Reiskal oli päällä joitain muita ehdonalaisia tuomioita ja siks se joutu lusiin täst jutust. Mä en hivannu sanoo et toihan se oli. Me skimbattiin ja skrinnattiin ja skulattiin pillerii ja lätkää talvella, fudattiin ja hypättiin seivästä kesällä ja luudattiin lenkkejä Vantaan putoukselle ja takas. Gubbe jäi makaan kartsalle ja Kuntsin lössi lähti haneen. Ku mut haettiin todistaan, niin dumari sano heti ekaks et toi syytetty kundi eli Reiska on kyl jo tunnustanu, mut sano nyt säkin, et oliks se toi ku veti sitä gubbee hudaan. Vaik mä studasin ihan helvetisti, niin en kai mä nyt himaan voinu jäädä pualeks vuadeks. Meni varmaan vajaa vuas ja Reiska oli päässy taas leediks ja yks niist friiduist jotka edelleen pyöri Kuntsin lössissä tuli kertoon, et Reiska on luvannu tappaa mut ku näkee seuraavan kerran. No ku valat oli vannottu ja Reiska tunnustanu (?), nii mä sit sanoin rosikses, et kyl se oli se. Fillareilla mentiin viikonloppusin aika kauaski metskaamaan. 16 TSILARI 1/2012 EKS MINNAA S illoin joskus kun noin viistoistakesäsinä staijattiin viel illat Sturari 47:n porttarissa oman talon jätkien kanssa, tapahtu mulle omast miälest karmee juttu. Ketään sivullisia ei vedetty hudaan eikä jengin sisälläkään flaidattu keskenään. Skoude käänty heti muhun päin ja otti silminnäkijänä mun nimen ja osoitteen ylös. Siks varmaan ku me oltiin vähä liianki kilttei kundei nii pari meidän porukoissa pyörivist friiduist rupes styylaan Kuntsin lössin kundien kans, kun ne oli kai niiden friidujen mielest kovempii ja jännempii kundei ku me. Se gamla gubbe oli selvästi fyllassa ja niin oli osa Kuntsin lössiäkin. Sit lähettiin sen skouden kans dallaan kyttikselle Sturari 27:aan. Reiska oli meit viitisen vuatta vanhempi (näin luulen ) ja tosi skrama kundi. Me oltiin aika kilttei kundei, vaik melkein kaikki meistä rupeski röökaan jo joskus kakstoistakesäsinä. Mut en ainakaan muista, et me ois snutattu mistään kamaa eikä brenkkuukaan ruvettu dokaan ennenku joskus aika monta vuatta myöhemmin. Vaik kyl meki niiden friidujen daisareita joskus hiplattiin, mut se ei sit varmaan riittäny niille. Se friidu sano, et pysy Jalde himassa ainaki pual vuatta. Aika pian tuli skoude paikalle ja kyseli siltä gubbelta, et missä sitä vedettiin dunkkuun. Guppe oli jurrissa ja vähä pökrässäki ja näytti Sturarii ylöspäin ja sano et tual jossain
Se vaikutti silloin vanhalt kumaraiselt gubelt. Raju meno oli kai jättäny jälkensä. ”Reiska veti sitä gamlaa gubbee nyrkillä tauluun oikeen virallisesti.” Vähä sen jälkeen staijattiin taas porttarissa ja tsiikattiin ku jotain tapahtu Hämeentiellä päin eikä hiffattu, et Reiska jengeineen dallas Sturaria alas meille päin ja ne oli jo parinkymmenen metrin päässä ennenku me hiffattiin ne. Mä olin 1960-luvun lopussa duunissa stadilla katuosastolla mittamiehenä ja näin Reiskan Myllypuron skutsissa duunihommissa joskus monia vuasia myöhemmin. TSILARI 1/2012 17 Euriksen jengi fiiraa sundisleediä Hauhiksessa. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 17 7.2.2012 13.16. Silloin Mylliksen skutsissa, kun mä olin ehkä 22 ja Reiska jotain 27, oli käänne henkilökohtaisissa voimasuhteissa menny toisinpäin. Reiska jengeineen hidasti meidän kohdalla dallaustaan ja sit ne melkein pysähty. Sit se nyäkkäs ja sano moi. . Rauha kuitenkin Reiskan muistolle. Reiska oli jo niin lähellä, et mun oli turha enää lähtee haneen. Reiska delaski sit aika pian aika nuorena. Mun ei tarvinnu enää studata Reiskaa. Reiska tuijotti mua. Mäki sanoin moi. Se oli siinä, mut paineet oli kyl sillon aika kovat. Reiska oli lapiohommissa samassa stadin lafkassa
Verstaalla treffasivat usein knekkaajat ja kuvataiteilijat, joita broidikset jeesas. Starbujen födlareissa verstaalla dokattiin baislariborgat. . Panssarin päälle bygattiin snygi jalopuukuori. Dörtsit ovat sisäkaluiltaan panssaria ja painavat nelisensataa kiloa kappale. Vartiaisen Puusepänliike. Lafkassa duunattiin pääsääntöisesti uusia tyylihuonekaluja ja pantiin kondikseen niiden antiikkisia versioita. TI M O ”R U ID E ” VA R TI A IN E N – O LK IN K U N D I, U K O N TU R A S A VO S S A Tsilari_taitto_1-12_5.indd 18 7.2.2012 13.16. Verstaalla vieraili, borgalla, myös broidiksien nuoruudenja rindiskafruja. Molemmat kai saivat jotain. Hyvin slangin kehitystä kuvaa, sana liva. Painavien dörtsien saranoiden lagrut skulaa ja dörtsit liikkuu pikkurillilläkin skuffaten. Dokattiin bograustai taideborgaa, sulassa yhteisymmärryksessä. Dörtsin duunas puuseppämestari Vartiaisen Olavi, Olkki, jonka broidi Leo, Leka, pintakäsitteli dörtsin. Kirja kertoi kloddejen elämästä kymmenluvulla linjoilla. Olkkia nimitettiin antiikkipuusepäksi, mikä ei tarkoittanut sen olleen antiikkia. Hyvällä syyllä voi bamlata Suomen eniten esillä olevasta dörtsistä. Verstaan bygga oli muutenkin erikoinen puutönö, kivitalojen välissä. Siellä toimi Stadin eka Jazz-klubi. Blugasin taannoin gamlaa stadin bamlauksella skrivatun kirjan Ilman fritsarii. Sana tarkoitti silloin samaa, kuin tutummat liffa tai kliffa. Shungaaja oli sotainvaliidi, yks’klabbinen. Olkki ja Leka olivat gamloja knekkaajia, jotka toimivat Askin-tallin treenareina. Kuuskytluvulla lafkan nimi bytskattiin Veljekset Vartiaiseksi. Kuuskyt’luvulla dörtsin byggas kasaan T. Leka oli viimeistelijä, pintakäsittelijä, jonka pulituurin döfis leijui gamlassa puutalossa joka mestassa. Tiettävästi oli ainut katushungaaja kuuskytluvulla, jolle skoudet oli myöntänyt kartsashungaajan luvan. Molemmat syntyperäisiä stadilaisia, Rööperin kundeja. Kun ei bonjaa, niin ei. Verstaan skitu oli kimppaskitu katushungaaja Suomen kanssa. Kirjoittajaa en muista. ”Starbujen födlareissa verstaalla dokattiin baislariborgat.” 18 TSILARI 1/2012 S tadista löytyy dörtsi joka on, jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikoittain eri uutisvälineiden sivustoilla. Dörtsi on Suomen Pankin dörtsi. Kuva: Tuomo ”Laani” Vartiaisen arkisto 65. Broidikset olivat arvostettuja käsityömestareita. EKS MINNAA Pankin dörtsi Dörtsin duunannut Vartiaisen Olavi ja uksi. Puusepänverstas singrattiin samaan kortteliin, kulman taa, Uudenmaankatu 44:ään vuonna -69, ja se on taas oma stoorinsa. Omat kloddit aikanaan, bamlas fledeistä ja dösistä, kun ne bamlas mulle tutummista leteistä ja busista. Stadin bamlaaminen kehittyy. Yhden hiffasin, joka sanaa ei yritetty muuntaa väkisin, ei ainakaan hurrivoittoiseksi. Bamlaamisen muuttumisesta vielä jonkin verran. Pidellä leipomo. Stadia bamlattiin. Verstas oli Albertinkatu kahdessakympissä, gamlassa puutalossa. Broidisten faija Toivo oli aikanaan perustanut lafkan, jonka hallinta oli singrattu broidiksille sukupolvenvaihdos. Shungas ja skulas munnarii
Jos oli avovaunu, kande kumartuu iha ulkopuolell, ettei niinku kuullu mitää. Yleensä iltapäivän jengi tsöras Stadiin asti, ja silloha ei kondari avannu ollenkaa etudörtsii esimerkiks Puistotien pyskällä. Skuruss oli siihe aikaa kondarit, jote duuni oli aika mahdoton muullo ku ruuhka-aikaan. Ei pummeill ollu fillarii. Sitt ku ei kukaa enää voinu nähdä, joku meni äkkii tsittaa sille klunssille selkä menosuuntaan. Mun tarttee täss viel tunnustaa, ett mä en oo täss puhunu kokemuksen antamall varmuudell vaa mull o vaa jääny muistikuvii siit mitä toiset – selkeesti rohkeemmat kundit – sillo tällö teki ja kerto. Mutt sitt oli tää jätkien suosima urheilulaji, tsöraamine skurussa pommilla. Ne stikkas handun toisen röökipakuun ihan pokkana tai lievemmäss tapauksess ne pyys: ”Stikkaa stubut!” Pummilla ei voinu skujaa. Iha eri kikka skujaa pommill oli tietysti se ku meni tsittaa takavaknen ulkopuolella olevalle vaknejen kytkentäklunssille. Munkass bygattii aika rajusti viiskytluvulla, ja duunarit lähti neljä jälkee skurulla himaa. Ku kuulu ”Har alla betalat?”, piti stondaa mahdollisimman snadina takasillan perimmäisess osass. Tykkäättekste kanss ett tää pommi/ pummi-asia oli näi. (Sillo piti aina nousta vakneen takadörtsist ja mennä vex etudörtsist.) Jos siis joku matkustaja lähti vex sill pyskäll kande yrittää pujahtaa etuovest sisää sill aikaa ku kondari keskitty tsiikaa takaovest tulevii. Ja feissi peruslukemill. Tai ei ollu ainakaa Munkass enne. Jos halus vaa urheilla, eikä ollu välii minne menee, oli tietyst iisimpää treenaa sen skurun etuovest joka toi jengii Stadista Munkkaan. Ja tää kaikki koski ny tietysti takavaknee, etuvaknen etuovest ei kandennu tieteskää treenaa sisää, ku kuskiha ois heti polttanu sut. Muute skrivaukset o ollu iha ookoo, mutt mua o haitannu se sana pummi. Niinno, ainaki kerto. Pummit oli niit ku ei koskaan ollu itellää esimerkiks röökii. Ei pummi o mikää aineeton tapa skuttaa jollai vehkeell mestasta toisee. Se oli sii ett jos joku sattu haluu veks sill pyskäll. Ei edes pummin fillarilla. Mutt ne osas kyll pummaa – jopa joskus bummaa – kyytii muilta. Iha vaa bamlata. . Siin ei kysytty, onks tyyppi pummi vai ei. ”Etuvaknen etuovest ei kandennu tieteskää treenaa sisää, ku kuskiha ois heti polttanu sut.” TSILARI 1/2012 19 EKS MINNAA K A R L-I VA R S EIR E PUMMILLA VAI POMMILLA. M ä oon tsiidannu Hesarista ku jengi puhuu pummilla tsöraamisesta. Sen jätkät teki joskus. Siin oli vaa tieteski se riski, ett joku edessä tsittaava rupee soittaa poskee. Sillo oli hyvä aika koklaa tsöraa pommilla. Mutt mä luulen ettei siin ollu kliffa tsittaa, ku ei siit urheilust muistaakseni kovin suosittuu tullu. PS: Muuten olen sitä mieltä että slangia ei pitäisi kirjoittaa. Sii Munkan ekalla pyskällä oli aina hitosti hässäkkää, ja sillo kondari ei nii herkästi nähny etuovest sisää pujahtavii. Yks snadi mahis oli kyll tsöraa pommill vaikkei ollu ruuhkaa. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 19 7.2.2012 13.16. Ne venttas ett Fyyra – tai aiemmi Ämmä – tuli pyskälle ja ett jengi klettras sisää. Mutt sillo ei tieteskää päässy skuttaa ku Munkan sisäll
Esimerkiksi vietnamilaiset ns. Edellä olevasta huolimatta, ölen täysin erimieltä persujen maahanmuuttokriitikkojen kanssa. ”Hyvä herra” sai vielä hyvän yön toivotukset, kundi käänty kannoillaan ja marssi lähimpään raflaan. Nyt ollaan siinä tilanteessa, ettei jutulle voida mitään, vaan ilmiö on tullut jäädäkseen. Se oli osittain ainakin helpotuksesta, ettei tullutkaan hudaan. Tää tapahtu joskus 80-luvun loppupuolella. Sille taustaköörille ei riitä kerjääminen, vaan ne tekee ympäri maata brekkiksii, föraa kamaa, vekslaa feelusti fyrkkaa ja vie muijilta käsiveskat. Esimerkillä halusin vain sanoa, ettei kaikki kerjääminen ole hanurista. Vai kui. Snadisti skakaten venttaan schengenin laajentumista, minkälainen mahtaa olla vaellus tänne sitten. Olihan siinä snadisti komiikkaakin. En toki skremmoihin, vaan heidän taustavoimiinsa. AITOKARI SNAKKAILUA 20 TSILARI 1/2012 Tsilari_taitto_1-12_5.indd 20 7.2.2012 13.16. Meillä on paljon hyviä esimerkkejä, tänne joukolla muuttaneista, jotka ovat työllistäneet itsensä ja ennen kaikkea sopeutuneet yhteiskuntaan. Knuppis liikkuu varmasti kaikenlaisii tuntemuksii fiiliksestä ja knuppista riippuen, eli syyllisyyttä, harmistumista, sääliä ja jopa kiukkua. Knuppis kävi heti, ett nyt joutu vanha viel flaidaa, ja ottaa dunkkuun. Sit hyppäsin fiudeen, skriinasin aivan hervottomasti himaan asti. He esimerkiksi syyttivät kovasti poliiseja, jotka minusta esiintyivät tosi iisisti ja redisti. Liikenisikö Teiltä muutama markka, alkkoholikultuurin ylläpitämiseksi?” ”Miten on, meneekö se varmasti viinaan?” ”Kyllä hyvä herra, kyllä se aivan varmasti menee!” Koska olin varautunut vähän suurempaan parkkimaksuun, minulla oli 10–20 huggee fickassa, jotka kaikki löin kundin handuun. Hehän olivat sitä paitsi saaneet vain toimeksiannon. Miten kullakin. ”Knuppis kävi heti, ett nyt joutu vanha viel flaidaa, ja ottaa dunkkuun.” K aikki stadissa käyneet ovat taatusti hiffanneet ne tummakledjuset skremmat, ku tsittaa skeidasel gartsalla ja tuijottaa snadiin pahvitötsään. Lisäksi se uho Kalasataman tyhjennyksen yhteydessä, sai ainakin minun vähät karvani stondaamaan. Onhan meillä omiakin elätettäviä. . Niihin lähinnä nuoriin kundeihin, jotka heitä pomottaa. On meillä itelläkin noita kerjureita, josta tässä lopuksi yks esimerkki. Hieromalaitoksista tosin kovasti puhuttiin saatavan muutakin hoitoa, mutta mitä sitten, jos joku toisenlaista hoitoa kaipaa, se hänelle suotakoon. Ihmettelen hiukan meidän päättäjien löysämagasuutta, ku todettiin ettei jengillä ole fyrkkaa elämiseen, niin miksei niitä kärrätty heti takas himaan. Sillonkin oli stadissa hintsusti parkkimestoja, ja aikani tsökattuani, skujasin bilikan erään hotlan ilmaselle mestalle. Ei kai kukaan tosissaan usko, ett ne muijat lähtis köyhästäkään himastaan, tänne galsaan ja välinpitämättömän jengin keskelle. Olin menossa stadiin skulaamaan tsettiä (bridge). Ku sitten palasin fiudelle, ja just öpnaamassa dörtsiä, hiffasin ett gartsan yli mua kohti sluudas semmonen parimetrinen kundi. ”Anteeksi hyvä herra. SNADI KERJÄLÄISOPERETTI R. Oli kliffa leesata Hollannin ja Finskin poliitikkojen jobista, ku ne torppas niiden parin geimeihin pyrkivän maan aikeet. Eikö mitä, kundi stannas parin metrin päähän ja välillämme käytiin seuraavanlainen dialogi. Mä tsennaan lähinnä kiukkua. ”venepakolaiset”, heillä on paljon ravintoloita ja hieromalaitoksia
Esimerkiksi Rautatieasema on Rautik, Kaisaniemi Kaisik, Esplanadi Espik ja Myllypuro Myllik. Selviä merkkejä on niin suomalaisten nuorten kuin maahanmuuttajataustaisten nuortenkin kielessä. Monta vuotta on jo ehditty odottaa, että maahanmuuttajataustaisten nuorten suuri määrä alkaisi heijastua myös itähelsinkiläisten lähiöiden kieleen. Sen vuoksi sitä ei paremmissa piireissä suvaittu. Somaleilta on peräisin myös vannominen. Pojanpoikani Benjamin Paunosen mukaan suomalaisetkin nuoret vannovat – somaleiden nuottia ja äänensävyä käyttäen – epätavallisen usein: ”Vannon että se on niin.” Somalit puolestaan käyttävät vannoessaan yleensä omankielistä ilmausta: wallah wallah = vannon, jota usein vahvistetaan suomen kielen sanalla vannon. Stadissa ovat syntymässä ensimmäiset etniset slangit. Hänen mukaansa suomalaiset nuoret kutsuvat maahanmuuttajataustaisten nuorten ryhmiä ”pakolaisiksi”. Ei se ole mitenkää rasistista, se on sillee hauskaa.” ”Pakolaisten” porukoihin kuuluu nuoria eri maahanmuuttajaryhmistä. Itäkeskuksesta käytetään nimitystä Itik ja siellä sijaitseva nuorisotalo on Nutik. Et ne pakolaiset tuo niille somaleille huonoo mainetta.” Aivan samoin kuin nykyiset uudet slangit vanha Stadin slangi syntyi runsaat sata vuotta sitten kaksitai kolmikielisissä poikaporukoissa. ”Pakolaisten” porukat ovat poikavaltaisia. Venäläiset nuoret pysyttelevätkin enemmän omissa ympyröissään. Niit on monii eri joukkueita Itä-Helsingissä. Näkyvimpiä Stadin slangin puhujia olivat pelätyt sakilaiset. Näissä kielissä yhdistyvät Helsingin maahanmuuttajien kielet. Pohjana on kuitenkin suomalainen itähelsinkiläinen nuorisokieli. Niihin ei niinkään kuulu tyttöjä. Uudet nuorisokielet ovat osoitus nyky-Helsingin monikulttuurisesta luonteesta. Siin on yli puolet mitä tajuu ja sit on neljäsosa sellast mist ei oo mitään hönkäsen pöläyst.” ”Pakolaisten” kielestä on alkanut tarttua sanoja suomalaisnuortenkin slangiin. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 21 7.2.2012 13.16. Niinpä heidän kielessään sekoittuvat muun muassa somalinja arabiansekä englanninkieliset sanat. Jos sä menisit niitten kans, niin sä et ymmärtäis puoliakaan. Sellainen sana on esimerkiksi sana tsogaa = näyttää taitoja, esitellä itseään. Niihin saattaa liittyä myös pikkurikollisuutta: ”Sit just niihin pakolaisjoukkoihin liittyy kaikkee rullaust ja tollast. Maahanmuuttajataustaisten nuorten slangista on minulle kertonut Vuosaaressa asuva pojanpoikani Christian Paunonen. Mennääks vähä tsogailee Myllypuroo!” Suomalaisten nuorten slangiin on omaksuttu uusia sanoja myös somalista, esimerkiksi shuluk = läski, khanis = homo ja sharmuto = huora. Ja ne on sellasii jotka menee bileisii ja sit sielt lähtee pleikkari. He saattavat sanoa: ”Wallah wallah, mä vannon että se on niin.” Suomalaiset nuoret käyttävätkin somaleista nimitystä wahi, esimerkiksi: ”Se on hyvä ku wahi puhuu, se on ku se huutais kanaa ja kalaa peräkkäin.” Myös tervehdyksenä suomalaisetkin voivat käyttää somaleilta opittua ilmausta shalam aleikun! Somalit puhuvat keskenään myös omaa slangiaan, jossa on sekaisin myös suomea ja englantia. – – Jos sä oot kolmetoistavuotias ja siihe tulee pakolaislauma, ni sulta voi lähtee rahat. Venäläisiä nuoria ei ”pakolaisten” porukoissa kuitenkaan yleensä ole. Kaikki slanginpuhujat eivät suinkaan kuuluneet sakilaisiin, mutta silti slangin pidettiin pitkään sakinkielenä. Silloin niissä puhuttiin sekaisin suomea, ruotsia ja venäjää. Esimerkiksi metro on miitro ja bussi on bas. Christian kertoi myös, että ”pakolaiset” puhuvat sellaista slangia, jota suomalaiset nuoret eivät edes ymmärrä: ”Se on vähän sellaista että vois verrata ammattisanastoihin. Nyt tästä on ensimmäiset merkit nähtävissä. Christianin luokkatovereita on Simon, josta voi sanoa ”näytä Simon vähä tsogaa meille. Sellaista somalin ja englannin ja muiden kielten sekoitusta kuin ”pakolaisilla” ei olisi voinut syntyä missään muualla kuin täällä, aivan samoin kuin Stadin slangi saattoi runsaat sata vuotta sitten syntyä vain Helsingissä. SLANGIPROFFA HEIKKI PAUNONEN UUTTA SLANGIA SYNTYY PARHAILLAAN ITÄ-HELSINGISSÄ ”Näkyvimpiä Stadin slangin puhujia olivat pelätyt sakilaiset.” TSILARI 1/2012 21 N ykypäivän Helsinki on monikielinen ja –kulttuurinen kaupunki, aivan kuin sata vuotta sitten. Ne osoittavat myös, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kotiutuneet Helsinkiin ja alkaneet luoda siellä omia kielimuotojaan. Ne puhuu sitä omaa slangiaan, ja tietämättään suomalaisetki alkaa puhuu silleen, niiku pakolaisten tapaan. Muita englannista somalien slangiin omaksuttuja sanoja ovat Benjaminin mukaan esimerkiksi ceerleis = careless, kollech = collage, tiishoy = tissue, tigid = ticket, atoore = actor ja baasto = paste. Christianin mukaan ”pakolaisten kieli on semmosta suomen sekotusta, et siin on suomee ja englantii ja afrikkaa ja arabiaa. Erityisen selvästi erilaisten kansallisuuksien kirjo näkyy Itä-Helsingissä, muun muassa Myllypurossa, Kontulassa ja Vuosaaressa. Heidän kieltään tutkinut Anu Reponen on puolestaan kiinnittänyt huomiota siihen, että venäläisillä on omaperäisiä slangipaikannimiä. . Monissa kouluissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on huomattava. Sit vaa heitetään läppää, et puhutaa niiku pakolaiset puhuu tavallisesti. Sana tulee portugalista, missä sana jogar tarkoittaa pelaamista ja leikkimistä
Ekan kerroksen sairaan buli sali on annettu kaarevist metallilevyist duunatuille teoksille. Ja mitä kaikkee se hyvä tai dorka disain oikeestaan voi olla. Vaaleeta ja viileetä inessä, mut biblun lukusaleist oli suora näkymä tohon Guggenheimin kubistista härkää muistuttavaan byggaan. Mikä Stadin disainis mättää ja mikä on kaikkein parasta. Calatravan suunnittelema silta Zubizuri. Skrivaa säkin Tsilariin! 22 TSILARI 1/2012 DISAIN JUKKA KOSONEN H eti ekaks: joo, mä reissasin Bilbaoon, ku halusin tsiigaa Gehryn suunnittelemaa byggaa. Bygga näytti mageelta ku sitä tsiigas kauempaa ja dallas hissukseen lähemmäs. Magee näkymä. Tän biblun nasta henkilökunta tsökas jostai yhen enkkuu bamlaavan lyylin, joka ryhty gaidaamaan ja esitteli lunkisti sitä bibluu. Stadin disain-vuoden kunniaks Tsilari tarjoaa palstojaan kaikille niille Tsilarin lesaajille ku haluu aukoo päätään täst perin tärkeest aiheesta. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 22 7.2.2012 13.16. Tehtaat oli flytannu vek joenrantsusta ja sinne oli bygattu paljo uutta: yks buli torni, kämppii, kansainvälisii merkkibuidui sisältävä post-moderni (?) sentru ja Rafael Moneon disainaama ja 2009 valmistunu biblu (Biblioteca de la Universidad de Deusto oli skivattu sen mestan dörtsin päälle). Mä kelasin, mitähän tän byggan kaarevan kuoren ja suorien sisätilojen välis oikeen on. Palstan korkkaa arkkitehti Jukka Kosonen ku on reissannu Bilbaossa. Bilbao = Stadi. Kahden timmen kuluttuu museo oli rundattu, museobuidun muualta tutut krääsät tsiigattu ja kahvilas Kandeeks antaa kaikkien Guggien kukkia. En kyl niinkään siel sisällä esiteltävii Guggenheinsäätiön omistamii duunei. Guggenheim-museon stevarit, turvatoimet ja muu käytännön meininki oli niinku flygariin pyrkis – kansainvälisii. Museon sisähalli oli korkee, salit valkosii ja yllättävän suorakulmasii. Seinil oli joitai kymmenii semikuulusii modernei teoksii
Joen yli kulki Santiago Calatravan disainaama kummallinen kävelybrygga. TSILARI 1/2012 23 Portugaleten gondolisilta. Ja nää jokivarren mestat on ihan oikeita snadeja stadeja, esim. Siinä sumppia tissutellessa mä tsiigasin jotain paikallista starbua, jolla oli sumee klyyvari. Vieres skujas spora gresakivetyllä botnella. Vois siinä sit huhuilla avoimii baarei et sais snadin plörön tai sumpin. Jee. Eikä taida tommonen Bilbaon ihme toteutuu Stadissa. Näköjään kaikki mitä skönest irtos, oli tarjolla. Mut jos räknää messiin rantsulle johtavan joen varren mestat, jengii onkin jo miljoona – vähän niinku stadis, jos ottaa noi pitäjät messiin. . Paljo jengii, paahdettui kastanjoit snadeist kioskeist ja bilikoita, joist blisattii kaakaoo, vohvelii, tsufee. Paikallist kulttuurii. Hiljasuutta ja pohjoist valoo. Jos nyt joku tulis tsiigaan tän säätiön omaisuutta Stadissa, mitä sit sen jälkeen – ja jos viel olis sunnuntai. Safkat bungas 1–1,5 egee ja snadi bisse (1,5 desii) tai vinkkuu saman verran. Oli ku koko mestan väki olis tullu ihan vaan rauhassa moikkaan toisiaan ja ottaa kimpassa snadin plörön elämälle. Hitti pitäis saada ja kelataan, että ku duunataan sitä mikä funkkas eilen ni funkkais myös tänään. Tolta Gehryltä vois kyl frogaa tänne byggaa – mut ilman mitään säätiötä. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 23 7.2.2012 13.16. (Tsiigaa netistä ”bilbao pintxos” ni bonjaat tän kattauksen). Kaikki niinku tosissaan mut ei sit yhtään vakavissaan. Tai sitte luotetaan kotimaisiin: ehkä diggaisin enemmän jos Miina Äkkijyrkkä kyhäis museoks tai vaihtuvien taiteiden näyttelytilaks pellist jonkinlaisen lepäävän lehmän mallisen byggan somistamaan stadii. Paikallist safkaa. Täs Bilbao stadis budjaa hintsusti vähemmän folkkaa ku Stadissa. Mä menin siis Bilbaoon tsiigaan Gehryn disainaamaa byggaa, mutta aloinki diggaa baskei, Bilbaota ja sen lähimestoi, paikallist elämää, siisteyttä, ystävällisyyttä ja mestan omii safkoja – etenki sitä ku ne duunas kaiken nii iisisti, yksinkertasest ja kliffalla fiiliksellä. Ei näytä funkkaavan levybisnekses. Nii et kai me voitais sillä fyrkalla duunaa jotain muutakin ku lähettää meren taa. Matkal oli roskiksii, ja ne ei pursuneet roskii. Rantsu on kivetty, dallaajille ja fillareille oli omat leveet ja selkeet kaistat. Ja baskeri! Mut siel museos mä tsittasin jotaki Pollockia ja Rothkoa. Mut mut, Bilbaos onki jengii melkeen 9000 as/km 2 kun meillä Stadis budjaa jotain 2750 jannuu neliökilsalla. Guggenheimin säätiön lojarit varmaan sorvaa ittelleen sellasen diilin, et niiden kohdalla se kyl toteutuu. Ja tietty upee Bilbao Fine Arts Museum, jossa oli inessä enempi tsiigattavaa ku ulkopuolel – niinku taidemestois yleensä on. Kahdel toril näin miten fabut skulas pelimannimusaa ja siinä sit joras kymmenii parei – trad-tanssei! Omaks ilokseen ja lämpimikseen. Vaik kaivarin rantsuun, siihen kompassitorin viereen nurtsille. Yks paikallinen herkku oli lipeekala! Meitsi skruudasi fisuu ja sjungas hissuksee mieles joulustygei. (Nyt ei ees kärsi bamlaa mun mökkipitäjäst, Espoosta, jossa jengii on vajaa 800/km 2 !). Tänkin snadin kaupungin rantsun strada oli täynnä baarii ja tsufemestoi ja ihan perussunnuntaina ne oli täynnä tavallist jengii, kloddei ja käpyi kans. Baarien tiskeil (siis siinä päällä) oli kaikkee safkaa; breduu, tortillaa yms. Haloo! Mä luulen et täs tota taidetta koitetaan dilkkaa samal periaatteel ku ylikansallista popmusaa, malli tuntuu olevan sama. Sitä jokivartta skujaa metro. Portugalete (jengii on yli 15.000/km 2 ), mist voi hittaa Unescon maailmanperintökohteen Puente Colgante’n (”roikkuvan sillan”) vuodelt 1893. Ja sit ne skruudattiin pääsääntösest gartsalla, siinä raflan edessä. Bilbaon gamlastadi oli täynnä paikallisii buidui, tsufemestaa ja raflaa, jois bamlattii paikallist kielt ja tarjoiltiin paikallisii herkkui. Jaaha. Jos ei ny ihme, niin hyvät pätäkät kuitenkin. snadii haukkapalaa (pintxos). Kaikki gartsat oli ehjii ja stenut paikoillaan, gresaplaanit tarkkaan rajattui ja hoidettui. Mut paras osa oliki vast tulossa: dallaamine jokivartta kohti gamlaa stadii. ”Ehkä diggaisin enemmän jos Miina Äkkijyrkkä kyhäis museoks tai vaihtuvien taiteiden näyttelytilaks pellist jonkinlaisen lepäävän lehmän mallisen byggan somistamaan stadii.” tsitattu. Olis ees tyhjii roskiksii ja korjattui eikä asfaltil paikattuu stenugartsaa nii olis mukavampi luudaa ja tsiigaa gamloi snygii byggii, ennen hotlan normi dinnerii! Mitä siinä sit duunais ku kerran on jo riittävästi tsiigannu tota kansainvälist franchise-taidetta
Stadista tuli Suomen Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki 200 vuotta sitten, kun Åbo oli brennannu. Korkean Siltavuoren Stadin puolella oli Longiksella Hämeen tulli. Siltasaari], joka oli ihan oikea saari. Se matka kesti silloin neljä tuntia entisten kahden päivämatkan asemesta. Vironniemelle ja sieltä pois pääsee vieläkin oikeestaan vaan kahta tietä, jos ei skönematkaa lasketa. Turun suunnasta tullaan Tölikanlahden länsipuolta sekä Hämeestä ja idästä sekä itäiseltä Uusimaalta lahden itäpuolelta. Snadi tai Sipoon brygga duunattiin sieltä mantereelle Snadin Hiirisaaren tai Rottaholman kautta suunnilleen nykyisten Ympyrätalon ja Arenan talon seutuville. Siltojen rakentamiseen osallistuivatkin Ruotsin kunkun määräyksestä lähimpien naapuripitäjien Helsingin Pitäjän [nyk. Helsingin Kaupungin museo. ”Vironniemelle ja sieltä pois pääsee vieläkin oikeestaan vaan kahta tietä, jos ei skönematkaa lasketa.” Tsilari_taitto_1-12_5.indd 24 7.2.2012 13.16. Pitkät juuret Aivan aluksi snadisti Stadin historiaa. Länsipuolta on aina taivallettu suunnilleen pitkin nykyisen Manskun pohjia. Mut on siinä kohtaa Stadii ollu brygga ennenki. Mutta idässä oli kiusallisia vesiesteitä: muun muassa Kruunuvuorenlahti, silloinen Töölönlahden salmi, Sörkan silloinen järvi ja Vantaanjoki. ERKKI NORDBERG Longis 362 v ja Stebu-Longis 100 v Yks Stadin legendaarisimpii maamerkkejä, Pitkäsilta eli Longis, fyllaa tänä vuonna sata vee. Stadi perustettiin vuonna 1550, josta tulee kesäkuussa kuluneeksi 462 vuotta. Siltojen rakentaminen ja kunnossapito vaativat Stadilta suuria kustannuksia. Vantaa], Sipoon, Tuusulan ja Nurmijärven asukkaat. Stadi muutettiin Vanhasta kaupungista Vironniemelle vuonna 1640, toisin sanoen 372 vuotta sitten. Heidät määrättiin myös ottamaan osaa bryggien kunnossapitoonkin, sipoolaisten jopa GAMLA STADI 24 TSILARI 1/2012 Hagiksen tortsi – fotaaja on vissiin stondannu Ympyrätalon katsilla, vai mitä sä luulet. Eka puu-Longis bygattiin vuonna 1651 Vironniemeltä Suurelle Hiirisaarelle [nyk. Ja sitten tsuge puski jo 150 vuotta sitten Stadista Hämeenlinnaan
Ja presidentti Kekkonen kävi 1960-luvun puolivälissä pitämässä poliittisen sovintopuheen Byggalla. Sitten alkoi vielä tuhansien tiilikuormien kuljetus Vironniemelle Stadin jälleenrakentamiseen tarpeisiin. Linjoja oli jo vuodesta 1908 linjoja alettu muuttaa kaksiraiteisiksi. TSILARI 1/2012 25 ”Metwurstivetoinen skuruliikenne loppui ja sähkövetoiset ratikat, joita alettiin kutsua myös sporiksi, aloittivat liikenteen.” Ajoneuvoliikenne vuosina 1931-1980-2008 Hakaniemen torilla yhtenä syyskuun päivänä kello 06.00-20.00 Vuosi Raitio vaunuja Linja autoja Henkilö autoja Kuorma autoja Muita 1) ajoneuvoja Ajoneuvoja yhteensä 1931 2 790 409 3 666 3 469 2 616 12 950 1939 3 082 738 1 845 4 740 5 716 16 121 1951 3 452 2 256 7 584 4 995 3 382 21 669 1960 2 089 5 015 21 486 5 346 3 621 21 486 1970 2) 1 733 7 767 23 871 1 793 6 189 41 353 1980 2) 1 867 8 329 14 613 1 018 3 298 29 188 2008 2) 972 3) 4 255 26 063 729 6 712 38 642 1) Pakettiautoja, moottoripyöriä, hevosajoneuvoja, polkupyöriä, käsirattaita ym. Esimerkiksi 30.5.1888 kulki Itäistä Viertotietä [nyk. Tällä yritettiin nopeuttaa julkista liikennettä, jolloin henkilöautot joutuivat kiertämään Hagiksen bryggan kautta. Tullissa oli jo aikoja kannettu maalaisten kuormilta sulan maan aikana yhden hopeakopeekan tai neljän pennin tienkäyttömaksu. Siltiksen puolustajat otaksuivat valorakettia rynnäkkömerkiksi ja avasivat heti kiivaan eldiksen. Uusi Longis vei edelleen vastarakennetun Unioninkadun jatkeena Hiirisaarelle, jota alettiin kutsua Siltasaareksi. Vastaavasti keskustasta Hagikseen päin oli kielletty skujaa arkisin klo 15:00-18:00. 2) Pitkäsilta 3) HKL aikataulukirja 2009 Tsilari_taitto_1-12_5.indd 25 7.2.2012 13.16. Kun saksalainen divisioona tuli vapauttamaan Stadia 12.4.1918, se ryhmitti pani tykkinsä nykyisen Oopperatalon tontille. Näin syntyi se puinen Pitkäsilta, jonka yli pääkaupungin vuodesta vuoteen nopeasti lisääntynyt liikenne sai sitten kulkea liki 80 vuotta. Punaisilla oli Longiksen pohjoispuolella Siltiksellä puolustuksessa kaksi kuularuiskua ja 150 vintofkakundia. Hämeen tulli siirrettiin Longiksen Kruunuvuoren puoleisesta päästä venäläisten vanhalta vartiokopilta Hämeentien, Siltasaarenkadun ja Säästöpankinrannan kulmaukseen. Viertotiehen laskettiin myöhemmin rautakiskot, joita myöten vaunut, skurut, förasivat vuodesta 1891, Kauppikselta Kinaporin portille asti. Mutta poliittista liikennettä kulki myös toiseen suuntaan. Näin tapahtui myös Longiksella, jota funtsittiin vielä pari vuotta byggaan Stebu-Longikseksi. Kahdeksan jälkeen sakut skotasivat valoraketin ilmaan, jolla ne ilmoittivat olinpaikkansa. Fedubryggaa dallas hestikat Kumpaakaan siltaa ei sitten peruskorjattu yli sataan vuoteen, ja ne olivat lopulta pitkään dorkassa kunnossa. Vuonna 1982 Siltavuorensalmen alla olevassa peruskalliossa alkoi kulkea metro, joka sekin vähensi dösien ja sporien liikennettä Longiksella. Sieltä marssittiin bryggan yli Senaatintorille vappuna ja joskus muulloinkin. Siltis ja Hagiksen tortsi täytettiin 1890-luvulla, eikä Snadia bryggaa enää tarvittu. Stadin faijojen ei auttanutkaan muu kuin byggaa molemmat bryggat uudelleen vuonna 1832. Se helpotti merkittävästi Longiksen liikenneruuhkia. Kuriositeettina voi vielä mainita, että Pitkänsillan yli ajo Hagiksesta keskustaan oli kielletty 1970-luvulla henkilöautoilla arkisin kello 7:00-9:00. Longikselle oli jo 1870-luvun puolivälissä tullut diligenssi. Ne saivat vielä skuffata muun muassa Valkassa laiduntavien lehmien ja roskakuormien seassa. ja sähkövetoiset ratikat, joita alettiin kutsua myös sporiksi, aloittivat liikenteen 4.9.1900. Sitten muutamia tilastoja Longiksen liikenteen kasvusta. Tullia ruvettiin kutsumaan Sörkan tulliksi, ’Tultsiksi’. Valkokaartilaiset olivat taas asemissa bryggan Krunikan puolella. Niitä tsiigatessa on otettava huomioon, että Hagiksen brygga avattiin liikenteelle vuonna 1961. Uusi uljas Longis valmistui sitten vuonna 1912 ja palvelee yhä Stadin liikennettä. Stebubryggaa skujas sporat ja skotas sakut Metwurstivetoinen skuruliikenne loppui 21.10. Sieltä sitten ammuttiin myös Longista, mistä on bryggassa nähtävissä vieläkin jäljet. Ylimarsseja ja muuta trafiikkia Siltiksesta ja Hagiksesta kehittyi sittemmin Longiksen pohjoispuolelle työväenliikkeen linnake. . Longikselle oli myös bygattu barrikaadit niin, että Siltikselle ei niin vaan hyökättäisikään Krunikan suunnasta. Se oli hevosvetoinen raitiovaunu, joka skuffasi viidesti päivässä Kaisaniemen portilta Longiksen yli ja Viertotietä pitkin Gamlaan Stadiin saakka. Snadin bryggan kunnossapitoon vielä 1800-luvulle asti, mutta ne eivät olleet siitä kovin innostuneita. Kuularuiskujen iskemiä on vieläkin nähtävissä Longiksen luoteiskulman pilareissa. Hämeentietä] pitkin Stadiin ja Stadista 2060 hevosta ja kolme päivää myöhemmin 1918 pollea mölö-, feduja botlarikärryineen. Marsalkka Mannerheim kävi vuonna 1940 paljastamassa Ässä-rykmentin patsaan Alli Tryggin puistossa. Ekaks lähetettiin sillan yli neuvottelijoita vaatimaan tulituksen lopettamista ja vaatimaan Siltiksen puolustajia antautumaan. Toinen peruskorjaus tehtiin 1860-luvulla. Siinä kaatui ja haavoittui useita molempien osapuolten ihmisiä. Lokakuussa päästiin jo Sörkasta jo Kauppikselle. Ison vihan aikana 1713–1721 sillat brennattiin, mutta bygattiin pian uudelleen. Tämän uuden komean sillan puomia vartioivat vielä vuosina 1832–1843 venäläiset sotilaat. Vaikka saksalaiset tähtäsivätkin pääasiassa Byggaa, kranuja osui myös Longikseen ja Krunikan puolella olleeseen brenkkutislaamoon, joka rupes brennaan. Punaiset olivat puolustuksessa bryggan pohjoislaidalla ja valkoiset eteläreunalla. Niiden asemat oli Longiksen pohjoispäätä hallitsevissa taloissa, joista ne kykenivät skotaa pitkin bryggaa ja sen yli etelään
Sillä nimellä se tsennataan kaikkialla maapallolla, missä sitä esiintyy. K antastadi on suurelta osin bygattu bärtseille, jotka ovat pääosin gneissiä ja graniittia. Stadissa sitä esiintyy muuallakin mm. Hän hittasi sieltä ennen tuntemattoman graniittimuunnoksen, jonka nimesi ” Helsinkiitiksi” löytöpaikan mukaan. Maailmankuulu geologi, professori Aarne Laitakari (1890–1975) oli tutkinut vuonna 1916 Alppikartsan ja Ekan Linjan kulmilla olevia bärtsejä ja stenuja. metvurstimakkaraa, tsiikaa fotoja. Niihin on joskus vuosimiljoonien aikana laavapurkauksien, maanjäristysten yms. Se muistuttaa vilt ns. Stadikin on kunnioittanut hittaajaa nimeämällä, hänen pitkäaikaisen asuinpaikkansa lähellä Pukinmäessä Unikkotien varrella olevan puiston, Aarne Laitakarin puistoksi. Foto Arska Soisalo. Sitä käytetään myös korukivenä. Foto Arska Soisalo. Kluuvin ruhjeenalueella Kaisaniemenkadun, Mikonkadun ja Rautatientorin ympärillä. STADITRIVIA ARSKA SOISALO Kuvassa näkyy Kaisaniemenkatu 1:n talon Mikonkadun puoleista kivijalkaa. Heitä oli enimmillään valvomassa tavaratoimituksia n. yhteydessä sekaantunut myös muita kivilajeja. Pylväs ja portaat ovat Helsinkiittiä. Eltsun urheilukentsulle vievän tien varrella ja ns. Tiloihin flyttas vakuutusyhtiö Auran pääkonttori. Kun valvontayksikkö lähti, hotellikin sluutas toimintansa. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 26 7.2.2012 13.16. Tässä on kunnon näyte Helsinkiitistä. . Näin Stadi sai oman nimikkostenunsa. Kaisaniemenkatu 1:n ensimmäisen kerroksen (myymälätaso) pilarit ja kivijalka ovat Helsinkiittiä. 80 henkilöä. Hotellissa budjasivat vuoden 1945 alusta Liittoutuneiden valvontakomission sotakorvausten toimitusta valvova yksikkö, joka poistui sieltä vuo den 1952 syksyllä. Hotellin edessä kartsalla staijas aina vähintään yks skoude ympäri vuorokauden. Foto Teppo Jokinen. Lähde: Topi Törmä: HELSINKIITTI erään kivitalon tarina. Stenun pääainekset ovat ruskea epidootti ja vaalea albiittimaasälpä. 26 TSILARI 1/2012 Stadin nimikkostenu Kuvassa näkyy Hotelli Karelian (1928 – 1953), Kaisaniemenkatu 1 sisäänkäynti
No mutsi ja mä utsimaan, mikä niin naurattaa. Kerran se tuli skriinaillen himaan. Duuneihin kundi kuitenkin tarttu hanakasti. Näin vaalien alla kuulee taas näit kommenttei et ”en äänestä ku ei se mitää kuitenkaa vaikuta”.Urpoominen netissä ei ainakaa muuta mitää mut saa monelle pahan mielen. Onks meil oikeesti niin paljo vihaa ja katkeruutta sisällä, et se pitää noin purkaa. ”Funtsaa ennenku skribaat!” TSILARI 1/2012 27 Tsilari_taitto_1-12_5.indd 27 7.2.2012 13.16. Ollaanks me vielä nii apinoita. Sielläkin yks keskustelu päätty henkilökohtasiin solvauksiin! Siis KAKKURESEPTEISTÄ! Ei oo näköjään sukupuolisidonnaista tai toimialariippuvaista tää et mennään turvallisesti nimimerkin suojassa v-uileen kanssaeläjille. Esmes se, ettei kahvilasta saa frappuccinoo, on tällane ekan luokan ongelma. Päädyin yhdelle keskustelusivulle, jossa vertailtiin tiramisureseptejä. Vaik olis juitsut kui hyvin, ruokaa ja katto pään päällä, silti ahistaa ja aggre pyrkii pintaan. Se kerto et sinne tehtaalle oli tullu apupojaks kundi, joka puhu tosi paksuu merimiesslangii, ku oli ollu vuosia skönellä. Onks suuri osa nykyaikuisist jääny jotenki murkkuikäsiks henkisesti, ku asioiden hahmottaminen on niin vaikeeta. Kun ny lukee lehtii ja varsinki ku surffailee netis, niin tuntuu et muutamien muidenkin pitäis sisällyttää toi elämänohjeeks: funtsaa ennenku skribaat. Faija kehu ja kysy vielä et miten kundi olikin niin hienosti vielä merkinnykin ne lodjut. Verkkoon voi perustaa asiallisia ryhmiä, adresseja sun muuta myönteistä ja hyödyllistä – se on hyvin käytettynä loistava väline. Mut funtsaa ennenku skribaat! . Haluun kuitenkin kertoo mistä tää koko juttu lähti: olin joulun alla etsimäs kakkureseptei netistä. Tai et vessapaperihylsyistä pitää kehittää huuhdeltavia ku elintasoihminen ei jaksa polkasta vessaroskiksen kantta auki. Mut täst on paasattu tarpeeks, mun tarvi siitä enää. Jossain muualla sit funtsitaan, mistä saatais puhdasta vodaa tai viemäröinti bygattuu. Mikä jengiin on menny. Pitihän sitä tietty nuorena kapinoida, mut se sit jäi ku aikuistuttii. No faija meni ja näki henkarit hienosti lajiteltuina sekä lodjuihin vielä tussilla merkittynä: ”SNADEJA” ja ”BULEJA”. Faija määräs sen lajitteleen henkareita kahteen pahvilodjuun koon mukaan. Se vastas: ” No. Pian urakka olikin valmis, ja heebo tuli pyytään faijaa tarkistaan työn jäljen. Mä kävin kansakoulua 1963–67 ja muistan, kuinka meihin jo sillon istutettii jonkinlainen taju siitä, mitä voi sanoo ja kirjottaa ja mitä ei. Sen mä jotenki viel bonjaan (en kyl hyväksy) et politiikasta saattaa yksityishenkilöil tulla tsättii ylilyöntejä jos ne kännis skribailee, mut jos kansanedustajat ja muut julkisen vallan edustajat ei osaa käyttää sivistyneesti mediaa, ne pitää vaan kouluttaa. Niin paljo tulee silkkaa skeidaa silmille, ettei meinaa uskoo. Eläimet alkaa flaidaa keskenään, jos niit on liikaa samal reviiril. Se nimittäin antaa pikkasen perspektiivii siihen, mitkä on oikeit ongelmii ja mitkä ei. Kansainvälises lehdistös on ny lanseerattu mainio käsite: first world problem. Tilalle tuli aikuset vaikutuskeinot kuten äänestäminen, osallistuminen ja asiallinen kirjottaminen viranomasille ja lehtiin. Sit vaa yritettii toimii sivistyneesti et päästäs mukaa yhteiskuntaa, ja muu jengi arvostas. Faija oli 60-luvulla siellä vaatetustehtaan dirikana. Oon paljon fundeerannu ihmisen kyltymättömyyttä ja siitä johtuvaa alituista pahaa oloa. Joku oli ny löytäny sisäisen Justiinansa, ja niin sanan säilä ja henkinen kaulin sai huiskii tän meidän rakkaan sananvapauden suojissa. Yks juttu mikä tähän auttaa (ainakin mua on auttanu), on reissaaminen kehitysmaissa. FUNDEERAUKSIA PIRJO TUOHIMAA SKRIBAAMISEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS B udjasin skidinä muutaman vuoden Lohjalla faijan duunin takia. Ensteks mä funtsasin ja sit mä aloin skribata.” Meidän perheeseen siitä tuli lentävä lause. Skole oli jääny vaiheeseen, ja lukuja kirjotustaitokin oli vähän niin ja näin
Hyvää nuuskaa voidaan kutsua myös mustaksikullaksi. ”Niit on valkosii ja mustii kiekkoja.” Göteborgs Rapéta kutsutaan puolestaan nimillä Jöötti tai Jööttis. Sipoossa puhutaan myös biisonista, ja ruotsinkieliset nuoret käyttävät myös snuussi-sanaa. Muita merkkejä ovat Kameli, Lucky Strike ja Grov. Muita nuuskarasiasta käytettyjä sanoja ovat aski, kige, kike, loota, purkki tai pelkkä kig: ”Vois ostaa vaikka viis kig.” Kymmenen kiekon pakkaus on puolestaan torni tai halko, pötkö, sinko, tolppa tai tötterö. Harvinaisempi ilmaus on ripuli. Yleisesti on myös tiedossa, että nuuskanmyynti on Suomessa laitonta. ”Grov on tosi karkeeta, siitä tulee huuli kuivaks.” Grovia ja Göteborgs Rapéta kutsutaan myös ”teenuuskiksi”: ”Se on niiku teetä tunkis huulee.” Jotkut pitävät parhaana merkkinä Röda Lacket –merkkistä nuuskaa: ”Se on parasta nuuskaa mitä voi leipoo, sitä ei kannata ollenkaa tykittää.” Ruotsalaista nuuskaa pidetään yleensä turvallisimpana käyttää, mutta alan konkarit ovat kokeilleet afrikkalaista ja intialaistakin nuuskaa. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 28 7.2.2012 13.16. Jotkut suosivat Skruf-merkkistä nuuskaa eli Skruffia tai Ruffia. HEIKKI PAUNONEN NUUSKA NUORTEN KIELESSÄ JA MIELESSÄ Jölli, mörkö ja pasanen N uuskasta puhutaan paljon, ja siihen ja sen käyttöön liittyviä ilmauksia on muutamassa vuodessa syntynyt kuin sieniä sateella. Perusmerkki on ruotsalainen Ettan eli Eetu tai Edu tai ytimekkäästi Perus. Tanskalainen Thunder eli Tuisku tai Thunu on vahvaa nuuskaa. Astetta vaatimattomampi on muovisesta lääkeruiskusta tehty amistykki. Tykillä huuleen Nuuska myydään kiekoissa joko irtonuuskana eli löysänä tai pusseina. ”Se on niiku kaikista yleisin.” Suosittu merkki on myös General eli Genu, Gene tai Kenraali. Suomalaisten keskuudessa suosituin tykki on metallinen Icetool eli IT tai Tuuli. Taitavan nuuskankäyttäjän tuntee siitä, että hän osaa leipoa nuuskabiitin huomaamattomasti huuleen. Tilalle on tullut nuuska, jonka kasvava suosio näkyy myös nykynuorten kielessä. Amistykkiä ei erityisemmin arvosteta: ”Se on yleisesti vähän halventava nimitys, et iitee on se mitä kaikki ihailee mut sit voi kysyy, et onks sul vaa amistykki?” Virolaiset nuoret käyttävät puolestaan Icetoolin vaatimattomampaa ”Kun nuuskaa laitetaan huuleen, laitetaan mörkö ullakolle, heitetään biitti huuleen, heitetään alatai yläpelti täyteen, tuupataan biitti huuleen tai laitetaan pasaset peltii.” SLANGIPROFFA 28 TSILARI 1/2012 Stadin slangin suosikkiaihepiireihin ovat vuosikymmenien ajan kuuluneet keskeiset nautintoaineet viina ja tupakka. Sveduista sitä saa Nuuskaa myydään Ruotsissa ja Ruotsinlaivoilla. Siihen tarvitaan nuuskaruisku eli tykki tai ase, ruikka, ruisku tai ruitta. Nenänuuska on puolestaan snuffia. ”Jos on vaik löysää, nii sä voit kysyy onks sul iiteetä.” IT:ssä on myös asteikko, joka näyttää, kuinka monta milliä nuuskaa tykkiin heitetään. Nuuskan käytön lisääntymiseen on vaikuttanut sen suosio urheilijoiden, varsinkin jääkiekkoilijoiden, keskuudessa. Sitä ostetaan pyöreissä rasioissa, joita kutsutaan kiekoiksi. ”Ruotsalaiset on tosi käyttäjiä, ne käyttää pusseja tai leipoo, ne ottaa kiekosta suoraa ja tunkee vaa huulee ja vähän sovittelee kieleen, ei aina tarvi edes sovitellakaa.” Monet kuitenkin tykittävät tai pommittavat nuuskaa huuleen. Pelkästään nuuskaa yleensä tarkoittavia sanoja on helsinkiläisnuorten käytössä kolmisenkymmentä: biitti, biusa, gäisi, hörö, jölli, käisi, kökkö, kölli, kömö, lössi, mälli, mörkö, nuba, nude, nutu, nöffe, nössi, nössikkä, nötkötti, paatse, paatsi, pallo, papana, pasanen, pasi, paska, piusa, purut, pökäle ja pötkö. Viime aikoina tupakointi on kuitenkin nuorten miesten keskuudessa vähentynyt. Sen hankkimiseen, käyttöön ja hallussapitoon liittyy samanlaista jännitystä kuin pirtuun kieltolain aikaan. Tarjolla on monenmerkkistä nuuskaa. Se saadaan, kun lääkeruiskusta leikataan pää pois ja varteen laitetaan sähköteippiä. Irtonuuskaa, löysää, joko leivotaan tai tykitetään. Sen tuntomerkkinä on viisisakarainen tähti
”Pusseista aika moni sanoo et se on neitinuuskaa.” Pusseja voidaan myös maustaa: ”Niit pusseja löytyy mokkaja mansikkamakuja, niit on tosi paljon erimakusii, ja voi itekkin maustaa maun mukaan.” Pussikiekon päällä on käytettyä pussia varten lokero: ”Jos sä oot imeny pussii jotain viistoist minuuttii, ni sä voit sit laittaa sen sinne lokeroon, tai jos tunnilla opettaja sanoo, et nyt biitti pois, ni voi laittaa sinne.” Myös nuuskankäyttöön liittyy runsaasti erilaisia ilmauksia. Vahvuuden voi jokainen nuuskankäyttäjä itse arvioida. Vene tai laiva syntyy silloin kun nuuskapussi taitetaan keskeltä pituussuuntaan kahtia. ”Ku se kusee, ni nesteet alkaa kertyy pussin sisään ja siitä se valuu suuhu.” Nuuskamehu tai nuuskaliemi ei tosin haittaa tottunutta käyttäjää: ”Nobot sylkäsee heti, mut tottuneet voi vaik nukahtaa pussi huulessa.” Nuuskat ovat tässäkin suhteessa erilaisia: ”Tosi moni tietää et nuuskil on tietty maine, se on Ettanin pussi ja Thunderin pussi, jotka kusee tosi nopeesti.” Nuuskankäyttäjistäkin on useita ilmauksia: biittihuuli, höröturpa, mällihuuli, mälliturpa, nutuhuuli. Se on ohuempi kuin Icetool eikä siinä ole tähtimerkkiä. Voidaan myös ”heittää Jutilat”. Voidaan yksinkertaisesti ”mennä imee nuuskaa”. ”Leviiminen on niiku sitä et se nuuska rupee laskeutumaan ienrajaan.” Pussi voi puolestaan vuotaa, kusta tai valua. Neitinuuskaa Nuuskaa voi käyttää myös pusseina. Sen mukaan, miten pussi taitetaan ennen huuleen heittämistä, puhutaan veneestä tai laivasta ja kirjasta. Kun nuuskaa laitetaan huuleen, laitetaan mörkö ullakolle, heitetään biitti huuleen, heitetään alatai yläpelti täyteen, tuupataan biitti huuleen tai laitetaan pasaset peltii. Toisin kuin kanuuna Prisse on hyvin arvostettu. Nopeasti yleistynyt nuuskasanasto osoittaa, miten kieli muuttuu aina käyttötarpeiden mukaan. ”biitti, biusa, gäisi, hörö, jölli, käisi, kökkö, kölli, kömö, lössi, mälli, mörkö, nuba, nude, nutu, nöffe, nössi, nössikkä, nötkötti, paatse, paatsi, pallo, papana, pasanen, pasi, paska, piusa, purut, pökäle ja pötkö” TSILARI 1/2012 29 Tsilari_taitto_1-12_5.indd 29 7.2.2012 13.16. Nuorten kielessä nuuskaaminen näkyy. Silloin ei tarvita tykkiä vaan ”heitetään nuuskaa huuleen”. Viimeksi mainittu ilmaus sisältää viittauksen jääkiekkoilija Timo Jutilaan, joka laittoi ”pasaset peltiin” presidentti Tarja Halosen käydessä Suomen MMjääkiekkojoukkueen tiloissa. Pitää kutsuu frendejä kasaan ja pitää hörönimemisilta.” Valtaosa nuuskankäyttäjistä on nuoria miehiä, peruskoulun seiska–kasiluokilta ylöspäin, mutta nuuskaajissa on nuoria naisiakin, ei tosin yhtä paljon. Jonnen mälli levii Nuuskan vahvuutta mitataan puolestaan puhumalla siitä, miten nuuska puree, pärähtelee, pärtsii tai pärisee. Kirja taas saadaan taittamalla pussi leveyssuuntaan keskeltä kirjanmuotoiseksi. Aloittelevaa nuuskankäyttäjää kutsutaan usein jonneksi: ”Se jonne on semmonen joka esittää, et mul on nuuskaa, mä sain biittii, se kuuluu siihe alkujuttuun, et pitää heittää hirvee isoja mällejä.” Aloittelijat tunnustelevat myös usein suutaan: ”Ne nuuskaräkikset on semmosii, et ne tunkee sormee tonne huulee ja koittaa miten mukamas huuli on syöpyny.” Nuuskankäyttö liittyy usein kaveriporukoihin: ”Jos on kaveriporukkaa ni siin tykitetää ja imetää mällit sitte. Nuuskapussia voidaan kutsua myös tyynyksi. Kaikki eivät arvosta pussinuuskaa yhtä paljon kuin löysän tykittämistä. Ruotsalaisillakin on oma tykkimerkki Prismaster eli Prisse. ”Mä heitin ykkösristeilyl kymmenen millii tonne tykkii, kyl se pärähti päähän.” Kun nuuskan vaikutus alkaa lähestyä loppuaan, niin se ”rupee valumaan tai leviimään”. Valuminen tarkoittaa sitä, että nuuskasta alkaa erittyä nesteitä. . jäljitelmää, jota kutsutaan kanuunaksi
Tsennaan muutamii tyyppei, ku aina kaveeraa jotain fittijuttuu niist ku ei oo paikalla. Joku sano, et se elää sen parast aikaa. Joka aamu se nous punkasta, mis pappa goisi sen selän takana, pani päiväkledjut päälle, huivin knubbiin ja siirs handujen avulla ittensä punkan viereen tuoliin tsittaan, semmoseen mestaan, mist se näki fönarist ulos tielle. Kylkee kolottaa ja nivelet natisee. Mut voi sitä olla kaveri itelleenki. Niinku mutsi muinoin sano: Kyllä Herra uhrin tuhrii. SÖRKÄN FRIIDUN STOOREJA RAIJA TERVOMAA N ää vuodet tuppaa tuleen aina vaan lyhkäsemmiks. Snadi pentuki bonjas, et sen tartti olla aika klesa, mut ikinä se ei ruikannu mistään. Aina on joku, jolle voi skulaa. Letti on sekasin, öögat pussilla ja nahka roikkuu. Niinku vaik tää: Lapseni pöydän ympärillä: nämä ovat niitä ihmisiä, joille minut on tarkoitettu olemaan hyvä. Fyrkkaa on sopivasti, ei tartte mennä duuniin, voi melkeen aina ite päättää mitä busaa vai busaaks mitään. Se on kellastunu ja aika räjähtänykki, ahkeraan plugattu, mut aina vaan mä hittaan sielt värssyn melkeen joka tarpeeseen. Mut se kai on nykysin ajan henki. Jos mä ny viel oisin hiukka farisealainen, ni voisin ihmetellä niit ku iskee keglul toista selkään. Ku ulkona mättää vodaa ja räntää, blosaa ja on kalsa, kantsii panna kynttilä flekkaan, kaataa glasariin jotain gutaa, öpnaa hyvä kniiga ja olla itelleen lempee ja sanoo pari ystävällist sanaa. Yleensä se tulee takas joltain kolmannelt tai neljännelt tyypiltä. Niinku vaik, et miks merenrantsu on joka aamu eri näkönen, miks tintti tsökaa jotain ikkunanpokien ulkopuolel, miks leskenlehtien keltaset blumsterit nousee heti ku snöge vähänki sulaa, miks snadin halauksest tulee aina yhtä nasta fiilis, miks vieläki kymmenien vuosien jälkeen tulee turvallinen fiilis, ku punkas kuuluu, kuin kaveri snarkkaa . Siihen sit joku totes, et onks sun mielest vänkä tulla vanhaks skremmaks. Mammal oli reuma eikä se pystyny stondaan eikä dallaan, handut skulas jotenki. Niitten toilailuit ihmetellään, vaik muutaki ihmettelemist riittäs. Ja kiitollisuudenvelka on yks turhimmist veloista, jos luulee, et se tarttee bungaa takas sille, kelt sen jeesin on saanu. Eessäpäin ollaan niinku ei ois ikinä mitään sanottukaan. Eiks se oo niin, et jollain se glasari on aina puoliks tyhjä, ku jollain se on viel puoliks täys. Siit oltiin kyl yhtä mielt, et on meil muijil asiat viel aika kliffas kondikses, ku jaksetaan kalsas vodas simmaa. Miks ja miks! Yli kakskytviis vuotta sitte mä sain mun pennuilt synttärilahjaks Eeva Kilven knigun Laulu rakkaudesta. Siihen taas joku toinen tokas, et sehän on jo gamla totuus, et jos mistään et oo aamulla klesa, oot delannu. Se oli ihmeellinen tyyppi. Siihen mun kesisperheeseen kuulu Lempi-täti, pikkuserkku Paula ja pappa ja mamma. Ei siis kande turhast valittaa. Aina se jakso lysnaa meiän kakaroitten huolii ja aina se oli glaidu, ku jollain oli aikaa bamlaa sen kans jotain. Aamul ku tsiigaa peiliin, ei välil tsennaa, kuka ryppynen suttura sielt sua kyttää. Toisen jeesaamisest ei must laisteta, paitsi jos on ihan pätevä syy. Sit voiki jo tsiigaa peilist ja hiffaa kuin on äkkii muuttunu södemmän näköseks, hämäräs ku ei joka kurttu näy. Marjikses, mis mä käyn simmaamas, pamistiin yks aamu muijien kans maailman menost. . Isokenkästenki yksityiasiat kiinnostaa populaa enempi ku se, kuin ne meiän yhteisii asioit hoitaa. Mä oonki viime aikoina entist enempi funtsannu, et kantsii olla vaan glaidu, et on näinki hyvin asiat. Enempi ku kaikki maailman fyrkat, on mulle meiän buli jengi, pennut ja niitten perheet. Ku mä olin snadi, mä olin kaikki kesikset Karjalohjalla. Ei sielt kylätielt kyl just ikinä ketään tullu, meiän mökki oli kylän tokaks viimenen, mut jos joku nyt sattu tuleen, mamma hiffas sen heti. Mä luulen, et Karjalohjan mamma oli se tyyppi, ketä mä saan kiittää vissiin eniten siit, et musta on tullu snadisti semmonen parhain päin selittäjä. UUS VUOS – TAAS ”Aamul ku tsiigaa peiliin, ei välil tsennaa, kuka ryppynen suttura sielt sua kyttää.” 30 TSILARI 1/2012 Tsilari_taitto_1-12_5.indd 30 7.2.2012 13.16
Kyl ne vois jotaan osaa, mut ne on niin eri laiskoi. – Pelkki menee, mut mä en pääs. – Faden fade. Niil sit saa ja griinaa. Pelkki dalsii hitaasti ja huisin lungin näkösenä maikan pulsan eteen. – Onks sun mälvää kun et pääs. Kui fade meni tsöpskaan seppelettä. – Juu, sanosivat molemmat sällit yht’aikaa. – Mutsi duunas nää Papan hautajaisiin. Ja kaikki sittaskin hiljaa koko päivän paitsi Olle ja Pelle, jotka ajeeras joka tunti. Ja ei se tokkanu enää Ollelle uutta kertaa rökkiin. – Jassoo. Mut tänään oli se eri skode skolessa Ollen ja Pellen kanssa. Ja sit ne on niin eri plötsii, et kerranki Pelkin pökat meni halki. (Otava 1929). – Meneks te faden messes hautajaisiin. – No miks et viitti. Ja ei muut niin sano. Ei opekaan just koskaan kennaa niit. Muistak se Pelle tai Pelkki, jost mä skribasin sulle kerta. Toiset sanoo fadea papaks mut useammat sanoo vain fadeks tai faijaks tai farsaks. Ne vaan sittas tollona ja silmät pyöreenä kuin tisikan koli. – No, mut mitä te eilen hoopoilitte, et se on kolannu! – Se on pappa ku on kolannu. Sanotteks te faden fadea papaks. Ja sit se kielsi lapsii kriinaamast. Olle ja Pelle vaan sanoo papaks, mut ne duunaa muutki asiat liite toisel sortil kuin muut. Maikka frookas niilt, et mist ne niin koreet tumput ja sukat oli saanu. Ne on kaksosii. Mut faden fade tai faijan faija tai farsan farsa on isofade tai isofaija tai isofarsa tai sit vaan vaari. Ensin maikka tuli pimeeks, mut sit ku hela luokka päästi oikeen hörönaurun, rupes maikkakin griinaan. Kirjoitus on julkaistu Eero Salolan teoksessa ”Ilman fritsaria”. – Se meni faden kanssa messes stadiin tsöpskaan seppelettä, sano Olle griinaillen glaiduna kuin jos proidia olis bulsakin lykky treffannu. – Jassoo, sano ope vilt hiljaa. – Ei se ole kolannu, sano Olle glaidusti. Kerranki oli Olle ajeerannu, se oli kai stikkanu höskiin jollekim, ja maijari tsiikaa stärästi Pelkkiin ja sano: – Olle tänne. Toiset, bulsemmat griinaili huisisti, muta snadit ei snaijannu mitään griinattavaa. Eikä niitten tartte kun toisen vaan muistaa frookaa mudelt himas et koska ne on syntyny, kun freka käskee kysymään ja jos toine ei muista, voi toine muistaa ja nii ne ei saa muikkarii. – Em mä. – Faden messes, sano ope hoopona. Ja sit se puhu siit, ettei sillon saa griinaa kun joku on kolannu ja et silloin pitääkin vasta olla kivasti. Sit se – maikka nimittäin – räkättää sille puoli tuntia ja skagattaa sit arkalla ja jeppiksellä ja vaikka kasviksellakin, jos se ei lakkaa prassaamast. Ne braijaa aina. Mude sano, et mä pääsen sit kun mummu kolaa. GAMLA SLANGI EERO SALOLA TSILARI 1/2012 31 T änään me sit ja on griinattu. Eiks fade olekaan kolannu. . – Ei. Enkä mä nyt viittiskään mennä. – No mikä ero papalla ja fadella on, kysy ope. Ne on niin saman näköset, ettei ne ittekkään aina tierä kumpi on kumpi. Kyl maikka koitti olla koko aika totinen, mut kyl mä näin, et sitä griinatti. – Mis se pappa asu, frookas ope. Maikka tuli nimittäin luokkaan ja haijas Pelkin sitanneen permannol ja se käski Pelkin rangaistukseks mennä sittaan nurkkaan kun se oli keskel permantoo tiellä. Maijari kyl tykkää Ollest ja Pellest ja kaikki muut kans, kun ne on niin eri skoijia kundia, mut kyl ne ja aina prassaa tunnilla. Ja sit ne on vilt stärii praakaamaan ja ne duinaa väliin jyhnää opelle, kun se ei kennaa niit. No. Seuraavana päivänä tuli vaan Olle skoleen. Papan hautajaiset Tsilari_taitto_1-12_5.indd 31 7.2.2012 13.16. Ja sillon ne halkes kun se uurestaan sittas permantoon. Sil on ja proidi, kun nimi on Olle. Ja niitten naamataulu on vilt pyöree kun fibeli tai kaks fibelii ja niin punaset kun kuu kun se staijaa plödenä taivaal. Mut sitte ku mummu kolaa, niin ei kai tule niin paljon väkee ja sillon saa sitäpaitsi Pelkki pysyy himas. Kuka pappa on. Sinne tulee niin bulsa kasa ihmisii, ettei siel oo tuolii tarpeeks ja kaikki snadit saa staijaa ja kun ne kestää kolme päivää, saa siellä staijaa kolme päivää ja ei taira olla oikeen tarpeeks sänkyjäkään ja saa snadit staijaa kolme yötäkin. Proidikset dalsi molemmat eilen skoleen myrkynvihreet sormikkaat käsissä ja yhtä vihreet sukat koivissa. Sanooks muut niin. Pelkki staijaa ja kuuntelee eri lungina vaan ja kun maikka on sluutannu räkättämisen, Pelkki räpäyttää vähän silmiään ja tokkaa maikalle viattomasti ja iloisesti päin tauluu: – Em mä ole Olle, mä olen Pelle. Enkä mä luule et Pelkkikään jaksaa, mut eiköhän faija tokkaa sille platsia omassa sängyssä ja se voi päivällä sittaa porstuan trapulla. Ja eri taval ja. – Riihimäel. On siis kiva olla kaksonen.) Mä skribaanki sulle ensin liite näist proidiksist. – Mis Pelle on, kysyi maikka. Ja kaikki alko griinaamaan, mut ope frookas vilt vakavana: – Onks pappa kolannu. Eikä ne haijaa mitään siitä, kun tarttis himas pluggaa. (Kaksosii on simmosii kun jolla on sama syntymäpäivä kun maijari skribaa ne päiväkirjaan
L . XL . S . STADIN SLANGI BLISAA TILAA TÄSTÄ! Stadin Slangi ry. M . J: Stadin styget 20 € kpl Liemola, Lasse: juhla-CD 20 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Snadi Pumppu: Slangi on swengiä 10 € kpl Jörde-Juge -cd, 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Stadi Musicard, CD-postikortti 15 slangibiisiä 5 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tilaa netissä! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. KLEDJUT Lippikset . Friidu 5 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Lasse Liemolan juhlakirja Anna pois mun kitarain 30 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin slangin suursanakirja 55 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stadin Slangi ry:n juhlajulkaisu Niin gimis on Stadi 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia 10 € kpl Tervomaa, Raija & Mattsson, Eki: Skloddit braijaa 8 € kpl PLATAT Kauhanen, E. Toimisto avoinna ti ja to klo 14–18, puh. 09774 1041. maksaa postimak sun Hinta Tilaus/kpl Tsilari_taitto_1-12_5.indd 32 7.2.2012 13.17. musta . Kundi . Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. army-malli musta 10 € kpl T-paidat koko . XXL 8 € kpl KRÄÄSÄ Havis Amanda pienoisveistos 160 € kpl Isännänviiri 50 € kpl Pöytäviiri 25 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä)
A) Tsirra B) Biblu C) Rafla 5. A. Stadi korotettiin Suomen pääkaupungiks 1812 mut virkamiehet flyttas tänne vasta 1819. L. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys SKABAT STADIFROOGIS Vastaukset sivulla 34 1. A) 1966 B) 1976 C) 1986 10. Ketkä on saanu tän tittelin ennen Stadii. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. A) R. Stadi on vuoden 2012 World Design Capital eli maailman muotoilupääkaupunki kolmantena maailmassa. Entä milloin se alitti 500.000 rajan eli putos sen alle. Ehrenström oli paljasjalkanen stadilainen. Tänä vuonna fyllas sata vee kuulu vensteriproffa Raoul Palmgren ku tutki duunarikulttuurii ja skrivas muistelmabuugin 30-luvun kuvat. Mitä Engelii pyydettiin disainaamaan tääl Stadis iha ensteks. Mistä se Engel oli kotosin. Engel. Mistä jengin nimi tulee. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. maksaa posti maksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Tsilari_taitto_1-12_5.indd 33 7.2.2012 13.17. Mut se käytti siinä salanimee – mitä. Pressa käy duunissa Espalla mut budjaa Meikussa. SAPA-niminen futisjengi tekee junnuduunii eteläisis kaupunginosis ja on toiminu jo vuodest 1970. A) 1966 B) 1976 C) 1986 SKRIVATKAA MUT JENGIIN! Stadin Slangi ry. Stadin disainas pääkaupungiks J. Missä Suomen keskushallinto funkkas sitä ennen. Pressanlinna oli ennen keisarillinen palatsi. A) Turkkuses B) Pietaris C) Stokikses 2. Ehrenström ja C. A) Kekkonen B) Ahtisaari C) Ryti 6. Mut ekan maailmansodan aikaan 1915 byggalle kekattiin muuta käyttöä. Kuka pressoista flyttas sinne Meikkuun ekana. A) Pietarista B) Berliinistä C) Tallinnasta 3. A) Savannan Pallo B) Sataman Pallo C) Sota Apatiaa Vastaan 7. Mitä siihen tuli. Jäsenmaksu 25 € / vuosi. muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. A) New York ja Shanghai B) Pariisi ja Johannesburg C) Torino ja Soul 8. Millon Stadin väkiluku ylitti 500.000 rajan. A) Senaatinlinna B) Pörssitalo C) Ortodoksinen tsyrkka 4. Palomeri B) Raul Palomar C) Rauli Palmunoksa 9
Oluthuone Milenka Vuosikokous ma 26.3. Palomeri 9A) 1966 10B) 1976 Haapaniemenkatu 3-5 Haapaniemenkadulla Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välissä. Haapaniemenkatu 3-5 Haapaniemenkadulla Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välissä. Skulataan hanuria ja skittaa. tilinpäätös. Onnetar suosi seuraavia oikein vastanneita: Maaret Soutamo-Leppänen, Mikko Hellman ja Tuula Penttilä Voittajat saivat Stadin Slangi ry:n juhlakirjan. FOTOSKABA Vastaukset Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Fotoskaba Tsilarissa 5-6/2011 Foto oli napattu Pitkänsillan kaiteesta Krunan puoleisesta päästä. klo 18.00 TERVETULOA KAIKKI UUDET JA VANHAT JÄSENET! Stage on vapaa. SKABAT 34 TSILARI 1/2012 STADIFROOGIS Vastaukset 1A) Turkkuses (1809–1819) 2B) Berliinistä 3B) Pörssitalo (ei toteutunu) 4A) Tsirra 5C) Ryti (1940 Tamminiemeen) 6A) Savannan Pallo 7C) Torino (2008) ja Soul (2010) 8A) R. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 34 7.2.2012 13.17. Oluthuone Milenka Slangitreffit ti 20.3. Onneksi olkoon! Tsennaaks mestan. Muu ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. klo 18.00 TERVETULOA KAIKKI UUDET JA VANHAT JÄSENET! Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm
Eks sä oo muuten kartalla. Kokous hyväksyi vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja talousarvion. . Nyt jos te haluutte messiin häärään tai jos teil on joku kiva idis mitä jengi vois duunaa tai jos te haluutte vaan frogaa jotai häppikseen liittyvää juitsuu – ni skrivatkaa tai skulatkaa Marjatalle. Kundi hei! Friidu hei! Eks sä saa meilii Ilmarilta. Foto Jorma Parviainen. Tää jengi järkkää tapahtumat – HÄPPIS ESITTÄYTYY Syyskokouksen päätöksiä Stadin Slangi ry:n syyskokous pidettiin 28. joulukuuta. Stikkaa sun iimeiliosoittees Stadin Slangin toimistoon ni homma petraantuu! toimisto@stadinslangi.fi Snygeimmät joulubiisit Tsilari_taitto_1-12_5.indd 35 7.2.2012 13.17. Häppistä leedaa Marjatta Salminen ja siihen kuuluu Pia Landén, Antero ”Antsu” Nuutinen, Erik Osenius, Tapio ”Jalde” Salminen ja Lars ”Pikku-Lasse” Solman. PikkuLasse järkkää Milenkan Slangitreffit. Paavalintsyrkka natisi liitoksistaan ku slangijengi shungas joulubiisei 18. Marjatta leedaa Häppistä. Jengii oli paikalla 49 henkee, ja puhetta johti Matti Herlevi. Antsu fiksaa ulkomaan redut. Hallituksen kolme jäsentä oli erovuorossa, vaalissa hallitukseen valittiin kaksivuotiskaudelle uutena jäsenenä Pirjo Tuohimaa (Pia Snellmanin tilalle) ja kaks entistä, Pekka Kurvinen ja Mikko Seppälä. Sen sähköposti on merjette.salminen@gmail.com ja luuri 0400-359449. SLANGIJENGI TSILARI 1/2012 35 Stadin Slangin tapahtumat järkkää ohjelmatoimikunta eli Häppis. marraskuuta Oluthuone Milenkassa
Tsilari_taitto_1-12_5.indd 36 7.2.2012 13.17. The Esquires Hakakerhossa 1963, vas. Mölkkyskaba eri murrealueiden välillä oli niin suosittu, että ens vuonna se on vähintään kahden päivän turné. TOINI LEHTINEN Haka-kerhosta Edellisessä lehdessä sivulla 40 Soisalon Arska snadisti oikoo Stadifroogiksen 3/11 vastauksia ja mokaa itse samalla pahemman kerran koskien Haka-kerhoa. Tokaks, se ei lopettanut 1961 vaan vasta 1969. Tullaan jatkossa varmasasti muihinkin treffaamisiin!!!!!!! RITI PALVALIN Costan Kundi ja Friidu Hei siellä Stadissa! Täällä Espanjan Fuengirolassa on taas vietetty stadin viikkoa. Stadin viikko hogattiin hyvin sekä lehdessä että radiossa. On katsottu kuvataidetta, kuunneltu kirjailijoita, tsiigattu leffaa Kurt Jägeristä, skabattu mölkyssä ja jorattu. 36 TSILARI 1/2012 LESAAJILTA Tsilarin ulkoasu Onnea uudistuneelle Tsilarille, heti ensisivuilla tuli tunne, että lehden ilme on selkeytynyt ja että sitä on entistä mukavampi lukea. Costan kundiksi valkattiin Jussi ”Skutsi” Metsä ja friiduksi Oili Salasto. Jussi on liidannu viime vuoden stadilaistoimintaa ja Oili on mölkkypäivän vetäjä. HANNU NYBERG Costan Friidu Oili Salasto ja Kundi Jussi Metsä. Elkkukin kyllä liitty asiaan 60-luvulla silleen, että sen pyörittämä E-klubi toimi naapurissa. Vaikka ei Riitan kanssa tsennattu ketään ennestään tunnettiin heti kuuluvamme jengiin. Kesiksel me ollaan taas messissä Helsinki-päivän vietossa Stadissa. Uudet tuulet paransivat hyvää lehteä entisestään! Uudelle miehistölle hyvää jatkoa, LEENA SVENSSON PS: Pertti M, mitäs kestämistä ja iisisti ottamista uudessa lehdessä on, muutokset ja uudistukset ovat osa elämää….?! Nasta risteily Kiitti vielä kerran tosi nastasta pikkujouluristeilystä. Ehkä hämäläisetkin ehtii sillon mukaan – nääs. Reijo Bergström, Jorma Kalenius ja Jussi Rait tinen. Ekaks, se ei todellakaan ollu mikään Elannon pyörittämä kertsi vaan ihan Helsingin kaupungin juttu. Fiilis oli lämmin ja kodikas ja safkat tosi herkulliset. Rumpali Eero Raittinen ei mahtunut kuvaan
Tosin täytyi tsiikata mihin klabbinsa striitillä pisti, sillä skrubut oli vodaa täynnä, joten blääkät sai helposti märiksi. Puolilta öin valtasi Starlight Palacen näyttämön upea keskiyön Show – Winter Swing Show. Safkajuomat kuului Bufeeseen, joten niistä ei tarvinnut erikseen bungata. TSILARI 1/2012 37 LESAAJILTA Slangin snadin jyygelin skiglailu 21.–22.11.2011 Marraskuun maanantai alkoi pimetä kun melkein huntti Slangilaisia traisas itsensä kamoinensa Jätkään eli fiinimmin Länsisatamaan. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 37 7.2.2012 13.17. Useimmat varmaan tietävät että Tallinna oli yksi hansakaupungeista, mikä keskiajalla merkitsi kaupungin menestystä ja merkitystä, varsinkin kaupankäynnissä, mutta myös muissa eduissa. Kaikkien klabbit liikkuivat sujuvasti ja snygesti ja niiden kledjut oli fiinejä. Rantsuun pääsy botskista alkoi 8.30 ja Tallinnan sää oli kirkastunut. Reissu oli järkätty varsin hyvin josta tattis lähinnä Anskulle. Kouraan saatiin glögi ja joulubiisi papru. Kamat vietiin hytteihin ja alettiin etsimään reittiä Iskelmäbaariin. Sitten senkun venttaamaan että portit avattiin ja pääsy M/S Baltic Prinsess botskiin alkoi. . No listasta oli vissiin jokunen sivu jäänyt byrooseen, kun kaikkien nimiä ei siitä hiffattu, mut ei se mitään, kukin tsennasi ainakin itsensä. Safkaa oli varmaan joka makuun ja taatusti riittävästi, dokattavat vinkut ja ölperi olivat kunkin saatavilla hanasta vaan glasariin, kuin myös vodaa ja limsaa oli saaatavilla, ”mut ei me välitetty niist”. Sköne oli mennen tullen tyyni, joten fogelit ei haitannut menoa, joten glaidua Uutta Vuotta 2012 ja treffataan taas kliffoilla reissuilla ja häppeningeissä. ”Kaupunki-ilma tekee vapaaksi”. Se kirkastui meriaamiaisen jälkeen. Joten näin kliffasti, oli mahdollisuus päästä hallitsemaan omaa elämäänsä, ei se varmaan kovin iisiä ollut, mutta mahdollista kyllä. Ransussa Karvisen Kimmo dilkkasi jokaiselle kirjekuoren jossa oli tarvittavat sliparit ym. Aamun valjetessa Tallinna oli sumuinen, myös fönsterin ulkopuolelta eikä vain knupissa. Ne eivät maksaneet veroja ruhtinaille ja jakoivat itse oikeutta omien lakiensa mukaan. RAIKKA HESARI 13 Slangijengin buli kippo. Skruudattuaan kukin sai duunata mitä halusi, mutta varsin monen hiffasin tulleen Starlight Palaceen, jossa skulas Korsuorkesteri sotisopiin pukeutuneina. Kun botski irtos kaijasta avattiin dörtsit baariin ja Ansku juleguppena, sekä Lasse (ei Liemola) olivat meitä vastassa. Sitten Ansku ja Lasse alustivat kaksiäänisesti ekaan joulubiisiin ”Joulupukki, Joulupukki”. Jotta jengi alkaisi paremmin tsennata toisensa Karvisen Kimmo blukkasi listasta messissä olevien nimiä ja näin saimme yhdistettyä pärstän ja nimen. Jos maaorja karkasi, pääsi kaupunkiin ja elätti siellä itsensä vuoden ja yhden päivän, niin hän sai kaupungin ”kansalaisuuden” ja hänestä tuli vapaa ihminen, jota hänen entinen isäntänsä ei enää voinut käskeä tai ahdistella. Jouduimme venttaamaan safkaa toiseen kattaukseen saakka, joten kun Buffet Tallinkin dörtsit avattiin oli jengi redi käymään buffetpöydässä olevien herkkujen kimppuun. Joulupukki oli messissä. Ainakin Iskelmäbaarissa oli karaokea ja sungaajia riitti, taso oli vaihtelevaa ja joraamaankin pääsi. Messissä oli uusia ja vanhoja Slangin jäseniä, mut meitä nuoria olisi saanut olla enemmän. Kundit olivat komeita ja friidut makeita. Jortsut jatkuivat Shown jälkeen pikkutunneille. Joroparketti oli aina fulsat ja meno oli sen mukaista, näkyipä siellä myös Slangilaisia siirtelemässä klabbejaan snygisti musan tahdissa, tai sitten ei. Valtaosalle oli Buffet Tallinkin aamiainen riittävä, mutta fiinimmät Slangilaiset skruudasivat erikoisaamiaisen Grill Housessa, mut siitä piti bungata exstraa. Kaupunkilaisuus oli tavallaan kansalaisuus. Tallinnassa ei ollut yhteistä progista, joten kukin teki mikä tuntui klifalle. Hansaliiton jäsenkaupungit olivat vapaita kaupunkeja. Staili slangijengi skruudiksella. Botski lähti takaisin Stadiin klo 13.00 ja laivan prokkikseen kukin saattoi osallistua oman fiilinkinsä ja kuntonsa mukaisesti. Juttua Ansku bamlas kuten ennenkin ja kaikki oli tosistooreja, kuten jokainen varmaan hiffas
Jos mulla olis valta, niin määräisin helkutisti pamppua ja piikkilankaa kaikille roistoille. Vastauksen on aina oltava: Ei ekaakaan! Vaikka raiskauksissa onkin rosiksissa käytetty eri asteita, kuten lievä raiskaus, niin rattifyllan tulis aina olla törkeä rikos. . Bulein osa muusta jengistä on mun kanssa samaa mieltä. Viikin tapauksessa vasta 25-vuotias kuski on jo kuudesti aikaisemmin narahtanut rattijuoppoudesta. Sellaselle pitäis stikkaa elinikäinen ajokielto. Kaunis ele, mut ei se saa rattijuoppoja veke liikenteestä. Sama koskee tietysti yksiselitteisesti myös raiskauksia. Onks kyse taas vain jostain kustannustehokkuudesta. otettais bilika valtiolle, jos se on työsuhdefiude niin vouti periköön sen hinnan, pitkä tsittaaminen kiven sisässä ilman ehdollisuuksia ja setti peruutetaan ekakertalaiseltakin muutaman kuukauden sijasta moneksi vuodeksi. Tsilarin seuraava numero 2/2012 ilmestyy huhtikuun lopulla. Ketä silloin rangaistaan. Ei tappaakaan voi sillai vain snadisti. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Rattijuoppous vähenis radikaalisti jos rangaistukset olis kovat ja buleja onnettomuuksia aiheuttaneilta esim. Mua todella spytattaa moinen sinisilmäisyys ja ylisuvaitsevaisuus rikollisia kohtaan. siksi että alkomittarit voivat voivat näyttää feeluun. Svedussa rattijuoppousraja on nykyisin 0,2 promillea, mutta meillä sitä rajaa vastustetaan mm. Taas alettiin kans bamlaa pakollisista alkolukoista. Kirjoitukset on lähetettävä sähköisessä muodossa osoitteeseen tsilari@stadinslangi.fi. Siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 10.3.2012 mennessä. Toimituksen postiosoite on: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Tietysti korotetuilla hinnoilla nyyan bilikan slumppaajia eikä gamloissa bilikoissa edelleenkään olisi fyllassa suhaamista estävää värkkiä. Siihenkin olis iisi ratkaisu, 0-raja. Suljetaan vihdoinkin jo korvamme suvaitsevien hölmöjen uubaduubalta, että lievät tuomiot, päihdehoito ja valistus tukevat rikollisen paluuta takaisin yhteiskuntaamme. Minnaakste ku turvavyöt tuli pakollisiksi. Miks sitä olis tuettava. Siis miks tässä hommassa ei kuunnella folkan ääntä. Silloinkin se koski vain uusia autoja ja suurin osa jengistä suhas vanhoilla bilikoillaan ilosesti ainakin 10 vuotta ilman vöitä. Siis aina uudelleen suhaamaan fyllassa ja ottaan beibeiltä väkisin. Sama homma tapahtuisi alkolukoissakin; rattijuopot kun ei yleensä suhaile uudenkarheilla bilikoilla eikä rattijuoppous silloin merkittävästi mihinkään katois. Jos mittari heilahtaa snadistikaan niin oitis verikokeeseen ja jos tulos on positiivinen niin, fylla-asteesta riippumatta, vimpan päälle kovat sanktiot. Kinutaan, et bilikateollisuuden olis pakko vakiovarustaa uudet bilikat niillä. Ihan turhaa strubaa. Rikosten uhrit ja niiden mutsit, faijat, systerit ja broidit tarvitsevat paljon enemmän myötäelämistä ja ymmärtämistä ku rikosten tekijät. ”Jos mulla olis valta, niin määräisin helkutisti pamppua ja piikkilankaa kaikille roistoille.” SKRIVAA TSILARIIN . Kysykää keneltä tahansa, paitsi sossutanteilta. Siel oli paljon blomstereita ja flyysejä. Se poistais myös funtsailut siitä, miten monta paukkua voi stikata lärviin ennen suhaamaan lähtöä. SAUTSKI FYLLASSA SUHAAJA ON TÄYSDORKA Tsilari_taitto_1-12_5.indd 38 7.2.2012 13.17. 38 TSILARI 1/2012 M ä suhasin Viikissä sen mestan ohi missä fyllassa ollut kuski tappo 11-vuotiaan pikkufriidun. Valistukseen ja hyssyttelyyn en enää usko
Nokiantie 2–4 C Treffataan Aarikan alaaulassa. Risteily Pietariin Ilmoittaudu 6.3. 09-774 1041 toimisto@stadinslangi.fi Häppiksen pj, Marjatta Salminen, Puh. Mukaan mahtuu 30 henkeä! Ilmoittaudu Stadin Slangin toimistoon . yhteisen illallisen ja aamiaisen, tervetulodrinkin ja shuttle-kyydin. klo 13.00 Arthurin lounas Vuorikatu 19 ma 26.3. klo 18.00 Slangitreffit Oluthuone Milenka Haapaniemenkatu 3–5 ke 21.3. 0400-359 449 merjette.salminen@gmail.com Puukeskus Ilmo 18. mennessä Stadin Slangin toimistoon ks. ilmoitus tässä lehdessä pe 27.4. Ilmoittautumiset 5.3. Toimi nopeasti – hyttejä on rajallinen määrä! Tsilari_taitto_1-12_5.indd 39 7.2.2012 13.17. Tarkemmat tiedot ja ohjelma Ilmarilta Stadin Slangin toimistosta. joulukuuta 2011 20:48:05 Stadin Slangin Risteily Pietariin 22.–24.4. Maaliskuu ma 19.3. Kiertoajelu (40 €) ei sisälly hintaan. klo 18.00 Stadin Slangi ry:n vuosikokous, Oluthuone Milenka Haapaniemenkatu 3–5 to 29.3. klo 11.00–13.00 Studioyleisöksi Uutisvuotoon, Yleisradio, Pasila Mukaan mahtuu 30 henkeä! Tuotto slangijorojen hyväksi Ilmoittaudu Stadin Slangin toimistoon ti 17.4. klo 18.00 Slangitreffit Oluthuone Milenka Haapaniemenkatu 3–5 ke 18.4. Peter Linen Princess Maria -aluksella Upea lavashow ja tanssiorkesteri! Aikataulu Lähtö su 22.4. klo 13.00 Arthurin lounas Vuorikatu 19 22.4.–24.4. klo 9.30 Kiertoajelu ja tavaratalokäynti Lähtö Pietarista ma 23.4. TSILARI 1/2012 39 Stadin Slangi ry:n häppikset . mennessä Ilmarille Stadin Slangin toimistoon. joulukuuta 2011 20:50:35 Pynn nen ilmo 18. klo 11.00–13.00 Studioyleisöksi Uutisvuotoon, Yleisradio, Pasila Mukaan mahtuu 30 henkeä! Tuotto slangijorojen hyväksi Ilmoittaudu Stadin Slangin toimistoon TAPAHTUMAT ILMOITTAUTUMISET / FROOGAT Stadin Slangin toimisto Ilmari Jokinen, Puh. klo 10.30 Redu Fazerin tehtaille Vaaralaan, Fazerintie 6, Vantaa Treffataan Fasun ala-aulassa Mukaan mahtuu 30 henkeä! ilmoittaudu Stadin Slangin toimistoon ti 20.3. klo 19 Saapuminen Stadiin ti 24.4. St. Huhtikuu pe 13.4. klo 19 Länsisatama Saapuminen Pietariin ma 23.4. Matkanjohtajana toimii Antsu Nuutinen. klo 8 Risteilyn hinta B2-hytti 155 € / hlö A4-hytti 125 € / hlö A3-hytti 145 € / hlö A2-hytti 175 € / hlö Sis. klo 15.30 Redu Aarikan tehtaille Vallilaan
Oluthuone Milenka Vuosikokous ma 26.3. Muu ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Haapaniemenkatu 3-5 Haapaniemenkadulla Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välissä. Muu ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Skulataan hanuria ja skittaa. Oluthuone Milenka Slangitreffit ti 20.3. Haapaniemenkatu 3-5 Haapaniemenkadulla Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välissä. Skulataan hanuria ja skittaa. tilinpäätös. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 40 7.2.2012 13.17. klo 18.00 TERVETULOA KAIKKI UUDET JA VANHAT JÄSENET! Stage on vapaa. klo 18.00 TERVETULOA KAIKKI UUDET JA VANHAT JÄSENET! Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. Oluthuone Milenka Slangitreffit ti 17.4. Haapaniemenkatu 3-5 Haapaniemenkadulla Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välissä. klo 18.00 TERVETULOA KAIKKI UUDET JA VANHAT JÄSENET! Stage on vapaa