Tsilari 1/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Tsilari_taitto_1-15_13.indd 1 29.1.2015 10.48. Juhlavuoden skabat Hallituksen nyyat jäsenet TSILARI 1/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20
Kotikorttelit Tsilari_taitto_1-15_13.indd 2 29.1.2015 10.48. Kultainen sali. Yläkahvila eli ns. Kluuvikadun Fasun avajaiset v. 1930
VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 30 Slangikamaa 32 Skabat 37 Lesaajat 39 Häppikset Kansi: Olli Anikari TSILARI 1/2015 3 SLANGIJENGI 8 SAMI JA EMMA – Pirjo haastatteli 12 EKA BAMIS, STADIN FRIIDU JA KUNDI – Raija Tervomaa 31 INSPIS RÄPPIKISAAN – Pirjo Tuohimaa fundeeraa STADIN MESTAT 11 KNIIGASTA OMIIN MUISTOIHIN TÖLIKASSA – Martti Vuorivirta 14 CITY-KÄYTÄVÄ – Arska Soisalo 19 ÄSSIEN KADONNUT NUOLI – Kalevi Salminen 24 BUDJATAAN PUUBYGGASSA – Joni Rousku STADILAISIA 16 STADILAINEN MESTARI JA SEN PUUKOT – Olli Anikari treffas JT:n 19 TSIRRAREISSU – Tura Holopaisen bändikeikka 22 YÖ STADIN POMMARISSA – Uffe Virta minnaa vielä 26 FLINDA KII VAI AUKI – Palmisen tenukeppitesti 38 JENGI EI BONJAA TALVEN KLEDJUI Sautski KULTTUURII JA SPORTTII 10 SÖRKÄN SÄLLIT – Mikko-Olavi skrivaa gamlasta slangista 18 PIPOLÄTKÄÄ STADIN ULKOJÄILLÄ – Kibe skrivaa 20 Y-SUKUPOLVEN TEATTERI – Risto Kolanen ja Q Kluuvikadun Fasun avajaiset v. 1930. Kultainen sali. Yläkahvila eli ns. Juhlavuoden skabat Foto: Helsingin kaupunginmuseo Tsufet Stadin kuppiloissa 7 SISIS 28 Tsilari_taitto_1-15_13.indd 3 29.1.2015 10.49
Syyskokouksessa dilkattiin siis numbat 3-6. 4 TSILARI 1/2015 SNADIT Elävä joulukalenteri V artsika-Mellunkylän omakotiyhdistyksel on vänkä tapa. Eka annettiin Pia Landenille 80-vuotissynttäreillä maaliskuus 2014 ja tokan sai Seppo Töyräs. Ei siis kumma, et jengii oli kourallinen lysnaamas, ku mä handut kohmeessa plarasin kirjan sivuja ja paasasin tuulen yli. Voi olla, et sana oli tänä vuonna kulkenu. Jengi liikkuu mestast toiseen ja hittaa joulumielen. Tunnelma oli tiivis ja kivaa oli. Se merkkaa, et joka päivä joulukuus ennen jouluaattoo tapahtuu jotaki. Se on jo monta vuotta järkänny elävän joulukalenterin. Foto: Mikko Reijonen. Tarkotus oli, et mä pluggaan joulustoorei Mustikkamäen kaltsilla. Mulla ainaski oli. (09) 774 33 44 lihatukku@chef-wotkins.com | www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMÄLÄ puh. Seppo Töyräs sai tokan kultasen merkin Sandiksen redulla bamis Pekka Kurviselta. Kai meil kliffaa oli, ku jengi halus laulaa ylimääräsiiki biisei. Bamis Pekka Kurvinen ja Pia Linden – eka kultaisen merkin saaja ja varabamis Marjatta Salminen. Foto: Mikko Reijonen. Seuraavat pari, kolme kertaa oltiinki sit Vartsikan tsyrkas. Svenkka on aika snadi mesta. Snygeimmät joulubiisit kaiku kauniisti ja kiltisti juttujaki lysnattiin. Ei siis ollu kumma, et jengii jäi ulkopuolelle. Foto: Mikko Reijonen. . Syyskokouksessa dilkattiin kultaiset ansiomerkit Slangin ansioituneille starbuille Hessu Orasmaa, Pertti Friman, Martti Inkinen ja Arno Soisalo. Raili Rauhala säesti entisen mussamaikan taidolla ja mä luin pätkii omista ja toisten tarinoista. CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET Hessu Orasmaa, Pertti Friman, Martti Inkinen ja Arno Soisalo – kultaisen merkin arvoiset slangi jengiläiset. Viime vuonna oltiin ekaa kertaa Cafe Svenkas Puotilan kartanon pitskulla. Sinä iltana oli pakkast parikymment astetta ja blosas vimmatusti. Ku me mentiin musikantin ja sen soittokoneen kans puolelt, tupa oli jo melkeen täys. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 4 29.1.2015 10.49. Uskon, et kaikki mahtu silti geimeihin messiin, ku tuolei pantiin riviin pitkin ja poikin. Duunataan sukan kantapäit, leivotaan pullaa, tsiigataan kynttilöit jonkun pitskulla, jumpataan, lauletaan. Sjungattii snygeimpii joulubiisei ja mä olin biisien väleis äänessä. Yhel kerralla Lasseki vieraili skittansa kans. TERVOMAAN RAIJA KULTAISET ANSIOMERKIT S tadin Slangi ry päätti vuonna 2014 dilkkaa kultasii ansiomerkkei kiitokseks niille, ku on tehny erityisen bulisti duunii yhdistyksen hyväks. . VIRVE KUUTAR LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. (09) 774 33 477 ma-pe 7–18, la 7-15 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii... Järkkäämäs oli messis kartanon ystävät. Tasan Stadin parhait. Jokunen vuos sitte mua pyydettiin messiin
Indoarjalaista kielikulttuuria edustava kaalee ei pane pahakseen alunperin savolaisia syntyjuuria olevan stadilaisen pätemisen tarvetta. Se näkyy etenkin sveduissa. Niinpä listalla onkin nyt pelkästään EU-direktiivien hyväksymää monikansallista kirjavaa makkaraa. Ensin oli böndejä, jotka pyrki reviirille, sitten smuguista ruvettiin bungaa tapporahaa, myöhemmin Mogadishun äveriäät yönpimeät pyrki Stadin kundin eväille. Jos Suomessa tehdään elinsiirto, suuri probleema on se, että ruumis hylkii vierasta kudosta. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 5 29.1.2015 10.49. . Jos mittarina pidetään sanoja mustalainen, ryssä tai neekeri, aika moni ikäluokkani stadilainen lienee rasisti. Reilu ja aito Stadin kundi tai friidu on aina pienemmän puolella, oli väri mikä hyvänsä. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. On myös niin, että kunnon stadilaisen kanssa joensuulaisen skinin kandee olla varuillaan. Sellaiseksi se muodostui Suomessa vasta 60-luvulla – jos sittenkään – jenkkien nigger-ilmaisun kautta. Jopa verensiirrossa täytyy tsökaa samaa ryhmää. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 040-773 7834 pirjo.tuohimaa@gmail.com Arno Soisalo puh. Muuten – Stadista poiketen Tampereella ei enää tiettävästi saa myydä Tapolan mustaa makkaraa, koska se loukkaa mustia. LEDARI KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA TSILARI 1/2015 5 KATO – NEKRU! Onko Stadin kundi rasisti. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. Meille 50-luvun jangstereille neekeri ei ollut kirosana. Hurrit menettivät viimeisenkin identiteettinsä kun vuoden ruotsalaiseksi dilkattiin egyptiläinen huijari. Ne väärentää. Se on tyylivirhe. Mitä taas romaneihin tulee, hekin osaavat skriinaa. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. Silloin kun messissä on pilkettä silmäkulmassa, eivät sanat haavaa tee. Sehän ei käy. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Pirjo Tuohimaa puh. Dekkarin esimieskin on aina neekeri ja dumarikin on gimmanekru. Sittemmin näin myös jälkipyykkiä, kun Stadin kundin ja nekrufriidun kuvankaunis yhteissiitos dallaili Sturarilla. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. H iffasin ekan nekrun olympialaisten aikaan 1952. Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Koko Suomen kansan tsennaama Suomalainen bamlasi, että sellainen mesta, missä ei ole lainkaan rasismia, on merkki kansallisesta immuunikadosta. Skoude olis äkkiä entinen neekeri. Se ei Karin mielestä pitänyt oikein kutiaan. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Karia otti päähän, että Jenkeissä joka leffasarjassa on vähintään yksi nekru. Kari – Ratakadun kasvatti, oli sitä mieltä, että jos sitä vastaan tulisi nekruslurggi, niin hän pyyhkisi perseensä sen käskytykselle. Stadin kundi ei hyväksy, jos Pielisen nutipäät tulevat lössillä vetään daijuun vaikkapa valkkalaista somaliperhettä. 040-725 3788 kimmo.isotalo@helsinki.fi Risto Kolanen puh. Kari sano, että neekeri ei yksinkertaisesti sovi suomalaiseen maisemaan. Tsittasin kerran Visavuoressa Kari Suomalaisen kanssa. Rasismia on kuitenkin vasta se, kun ihmisiä loukataan, kun heitä kohtaan ollaan ilkeitä
Paitsi sähköspode, ni myös some eli facebook pitäs saada aktiiviseks. Yhdistyksen vanhat parrat pitää kyl hommaa pydes hyväl tatsil, mut ilman jangstereit on tulevaisuus vähän niinku kiikun kaakun. Oisko sillee et kaks kolmasosaa äänist mulle kertoo siit et Stadin Slangis halutaan uutta, tsögataan vaihteluu ja diggaillaan myös snadisti nuorempaa osastoo. Vaik suunnitelmat onki valmiina, on varmaa selkeet, et matkan varrel kekkaillaan uuttaki. . Eli käykää nyt ihmees diggaileen siel Slangi ry:n sivui, kommentoikaa ja olkaa messis. Jos siihen päästään, ni siistii. Meil menee toivottavasti tänä vuonna puhki 4000 aktiivijäsenen raja. Nyt ku viime vuos on lusittu, on aika tsiigaa eteenpäin ja uuteen vuoteen. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Ja jos on sillee, ettette oo ite somes tai edes tietsikan käyttäjii, ni komentakaa skidit jeesaan, ne klaaraa sen osaston. Siks myös uuden hallituksen koostumus vörkkii, onhan meist nuorin reilusti alle kolkyt ja muut sit snadisti vanhempii. Meille on varattu tietty määrä mestoi botskilt, joten kandee varaa omat tsetit ajois, ettei tartte jäädä rantsuun ruikuttaan. 6 TSILARI 1/2015 S iistii alkanutta vuotta koko slangijengille ja viel kerran törkeen paljon kiitti siit kansansuosiost, minkä meigä sai bamisvaalissa viime vuoden lopul. Slangihallitus on duunannu toimintasuunnitelman ja blänit, joiden mukaan edetään. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. www.stadinslangi.fi HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Tänä vuonnahan Stadin Slangi födaa kakskyt vee ja sitä bailataan tietty koko vuos. Must nää bileet pitää tehä kimpas, sillee et kaikil on nastaa. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. Eli skloddit megee ja klyyvari kohti entiski uljaampaa Stadin Slangi Ry:tä. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Ois kuitenki sikamageet jos saatais oikee jäsenvyöry aikaseks ja ennen kaikkee nuorii tyyppei fölii. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Kert en oo enää ihan kakara kuitenkaa, ni hogaan sen et vanhaa ja hyvää ei sovi stiggaa rogeen vaa annan perinteille rispektii. BAMIKSEN LÖÖPPI SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com Tsilari_taitto_1-15_13.indd 6 29.1.2015 10.49. Kaikkeen ei varmaan pysty, mut toivottavasti saadaan uusii, hyvii idiksii kehiin. Possee löytyy kaikist ikäryhmist. Meigä ainaki toivois et jäsenet ois aktiivisii ja stiggais mailii byroolle, jost hallitus vois sit tsiigailla mitä slangijengi haluu. Viel kerran: sikahyvää synttärivuotta, moikkaillaan ku treffaillaan. Siel on luvas kaikkee kliffaa, mut ennen kaikkee juhlaristeily syyskuun puolivälin huudeil on kova juttu
Sen vuoksi julistammekin Suuren uusien slangirunojen kirjoitusja keruukilpailun. Jos pöytälaatikostasi löytyy lyhyempää tai pitempää runonpätkää slangilla, älä epäröi vaan toimita se slangibyrooseen huhtikuun loppuun mennessä. MARJUT KLINGA Juhlavuoden kunniaks skabataan u lähde messiin runoilemaan, räppäämään, bamlaamaan! SLANGIJENGI ILMOITTAUTUMISET / FROOGAT Kaikkiin oheisiin skaboihin ilmoittautumiset tai ohjeen mukaisten tuotosten toimitukset: Stadin Slangin toimisto Hämeentie 67 00550 Helsinki Puh. Kolme parasta valitaan rapesiintyjistä valittujen tuomareiden avulla ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Tarkemmat ohjeet huhtikuun Tsilarissa, mutta skabaan voi jo nyt ilmoittautua. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi JUHLAVUOSI Tsilari_taitto_1-15_14.indd 7 30.1.2015 9.44. Ilmoittaudu joko byrooseen maililla maililla toimisto@stadinslangi.fi tai poikkea byroossa Hämeentie 67 tai kotisivuilla www.stadinslangi.fi Ilmoittautumisen jälkeen saat maksuohjeet. maksuohjeet. Toivomme kolmen parhaan runoilijan saapuvan juhlaristeilyllemme, jolloin voittaja valitaan yleisön ja tuomareiden yhteisäänin osana 14.9 juhlaohjelmaa Räppiskaba Runoskaban lisäksi haemme myös uutta RAP-kappaletta. Varsinainen finaali käydään mahdollisuuksien mukaan juhlaristeilyllä. Sisäänpääsy 20e sisältää bändin lisäksi hernekeiton ja pullakahvit. Musiikista vastaa Ludwig group. Lähetä kappale mieluiten sähköisesti tai toimita se muistitikulla suoraan toimistolle viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Tietty toimiston aukioloaikana…. Bamlauskisassa tullaan käymään kevään ja alkukesän aikana esikarsinnat ja loppuskaba käydään juhlaristeilyllämme. Kappaleen pitää olla uusi ja sanoitettu slangiksi. Voit toimittaa sen joko maililla tai kirjeellä tai mikä ettei lausuenkin käy. Bamlausskaba Ja helmenä pohjalla Stadin slangi ry käynnistää myös suuren bamlauskisan. Määräaikaan mennessä saapuneiden joukosta valitaan 10 parasta joiden keskuudesta 3 tuomarin ryhmä valitsee voittajan. Runoskaba Sykkiikö runosuonesi myös Stadin slangilla. LUDWIG GROUP Ravintola Kaisaniemessä Arpajaiset ! LASKIA ISJORTS UT Torstaina 19.2.2015 kello 18.00 TSILARI 1/2015 7 STADIN SLANGI RY VIETTÄÄ 20V JUHLAVUOTTAAN Haluamme juhlia sitä kaikkien teidän kanssanne ja mahdollisimman ”slangaavin” menoin
Samin slangihistoria käynnisty Aku Ankka –kilpailusta, jos piti kääntää slangiks neljä sivuu Akkarii. Samil on Stadis neljä raflaa: Café Agricola, Pasilan urheiluhalli, Kauppakamari ja Työttömyysvakuutusrahaston työpaikkaravintola. Hallitustyökin on yhteistyötä: ”Se on yleensäki mun tapa johtaa. Meil on kolme skidii, joista kuopus on intissä, ja mä olen peräti ukki: tyttärenpoika Pontus on jo siin iäs et voi viettää vaik mökkiviikonloppui kahestaan mun kans”, turisee silminnähden ukkiudestaan onnellinen Sami. Mun eka duuniki oli läheises talos: ravintola Kynsilaukas”, Sami kertoo. Se käy jokases öbaut kerran viikos tsekkaamas et kaikki skulaa ok ja duunaa myös catering-keikkoja. Muutettii sit Espoon Kivenlahteen, ja mä sain sen duunin Kynsilaukasta. ”Mun hima oli Freda 18:ssa, Roban ja Fredan höörnas. En mä sitä oikeestaa oppinu tsennaan ku se asuki pitkään Sveduis. 8 TSILARI 1/2015 ”M ä oon sielultani rööperiläinen”, se alottaa. Sirkka ja Karóly oli styylannu jo 15-vuotiaista, ne treffas Joharin seurakunnas. Mut kliffaa oli se et mä tapasin tulevan vaimoni Päivin siellä. Sami Garam haluu Stadin Slangi ry:n bamiksena tehdä mahdollisimman hyvää yhteistyötä kaikil rintamil. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 8 29.1.2015 10.50. Niitten pitää kuulostaa oikeelta, niinku joku bamlais.” Raflabisnekseen Sami kouluttautu Vaasas. Mulle on slangissa tärkeetä muistaa se, et se on puhekieltä: skrivatunkin slangin pitää olla kieliasultaan kauttaaltaan sitä, vaik varsinaisii slangisanoi oliski vaan siellä täällä. Mä hoidan homman kondikseen lukemal tekstejä ääneen. Sami synty Sirkka ja Karóly Garamin kolmanneks skidiks vuonna -67. Nyt meidän hima on Taka-Tölikas, Linnankoskenkadul. Voitto! ”Siit mä sit innostuin. Se ei ennen ollu oikeestaa skrivannu mitää, ja sit 35-vuotiaana napsahti tällanen nalli. Mut 15-vuotiaana mä minnaan ku oltiin sen hautajaisis Valamos; arkku oli auki ja me saatiin hyvästellä se.” Kielellinen lahjakkuus saattaa siis hyvinki olla geeniperintöö. Samin eno on itse Pentti Saarikoski: ”Snadina mä vähä skagasin sitä ku se veti nii hevisti brenkkuu. Siel budjattii, ja mun ukki oli jopa sen talon isännöitsijä. Vaimonsa kanssa sil on artesaanifirma, joka tuottaa laadukkaita lahjatavaroita. Samil on pikkubroidi ja kaks systerii; faija on sellisti ja mutsi kirjailija. Iisisti se kuitenki asettuu bamlaan stadilaisuudestaan. Se oli kaukana Stadist nii maantieteellisesti ku kielellisestiki, ja alkuhankaluuksii piisas: ”Joo, siel ei ensteks bonjannu mitä jengi puhu, ja päinvaston. Sil näkyy viel vauhtiraidat ku se kiis just jostai toisest häppeningist mua treffaan. Espoost oli vähä nuivaa kulkee Stadiin duuniin, joten flytattii sit PikkuHuopalahteen, jossa budjattii 15 v. Yhdes funtsitaan ja pannaan tuuleen.” . PIRJO TUOHIMAA NYYA HALLITUS SAMI-BAMIS JOHTAA YHTEISTYÖLLÄ Stadin Slangi ry:n uus bamis, keittiömestari Sami Garam, tsittaa mua vastapäätä ja siemailee tsajuu. ”Mä en enää varmaan pystyis oleen ulkopuolisel duunis ku oon niin kauan ollu yrittäjä”, Sami klousaa
”Mä saan breguni esiintymisduuneista eikä mun oo tarvinnu mennä muihin töihin. ”Olen ollu duunis Kelan asiakasneuvojana, joten voin hyödyntää sitä kokemusta roolityössä. Jos mä ite oon pitempään vaik Pohjanmaal, takas tullessa oon tuonu sen puheenparrenkin mukana”, Emma nauraa. Heinolan koulutus kesti 5 v, ja sit Emma siirty Mikkeliin opiskeleen kulttuurituottajaks. Stadin Slangi ry:lle Emma voi myös tehdä työharjoittelunsa, joten tää posti sopii sille ku nakutettu. ”Heinolas oli kyl alkuun vaikeeta, ku ei kerta kaikkiaan bonjattu toisiamme. Pikkukaupunki myös ahdisti, ja sen jälkeen Mikkeli tuntu ihan cityltä!” Täähän on selvästi urbaani friidu tää Emma. Oon siitä ilonen ja yritän edelleen kehittää itteeni niissä.” Puheen nuotti ja murteet kiinnostaa Emmaa: ”Mä hiffaan eri suomalaisten tavat bamlaa ja pystyn paikallistaan tyypin aika tarkkaan. Siinä mis koira tekee koko ajan tykö, kissa tsiigaa ja funtsaa ja vasta sit tulee luo jos tulee.” Hallitustyössä Emma palaa halusta ideoida juhlavuoden tapahtumia ja olla niissä mukana. Sil on kyl yks heikko kohta: eläimet. Suurin unelma on kuiteski viel saavuttamatta: ”Mä pyrin Teatterikorkeakouluun. Näyttelemisen lisäks Emma vetää visailuja, juontaa tapahtumia ja toimii PR-henkilönä. EMMA – HALLITUKSEN UUS KASVO Emma Jäntti, 25, on Stadin Slangin hallituksen uus tulokas. Näytelly se on harrastuksekseen öbaut aina, mut nyttemmin sille on tullu ihan oikeita roolejaki, esmes Salkkareissa. Emma on koulutettu juontaja ja media-assistentti. Kelassa sain olla kuuntelevana korvana ja olkapäänä ihmisille, joille piti kääntää lomakkeiden kamalaa virastokieltä. ”Mulle sopii kissan mentaliteetti, se itsenäisyys. Kokemus sekin”, Emma muistelee. Itä-Helsingis bamlataa paljo slangii, ja siit tuli mun kieli jo ihan skidinä”, Emma kaveeraa. Se on födannu itähelsinkiläiseks: ”Mun sydän on Vesalas, vaik mä nykyään budjaanki Vuosaares. Niiden luottamus pitää voittaa. TSILARI 1/2015 9 T umma, snadi ja skriinaavainen olemus, toimiva läppägeneraattori… Nää on ensivaikutelmani Emmasta. Sit oon ainaki yrittäny, vaikken pääsiskää! Pää pilvissä mut jalat maassa, se on mun motto.” Teatteri on ilmeisesti ollu Emman juttu ihan snadista asti, sillä se skrivas näytelmiä jo 8-vuotiaana. Nuorii onki kaivattu megeen, ja täs on todella ruutii täs mimmis. Eiku tervetuloo megeen ja antoisaa hallituskautta, Emma! . Tänä vuonna käynnistyvässä ohjelmassa ”1001 Rikua” Emma näyttelee työkkärin tätiä. Sil on ollu kanei ja hamsterei ja vaik mitä, mut varsinaisesti se on kissaihminen. Se skole on viel meneillää, valmistuminen koittaa 2016. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 9 29.1.2015 10.50
Luffarit vetelehtivät Sörnäisten rannassa, jossa he ovat järjestäneet tehtaan pihalta itselleen tyhjän betonikellarin majapaikakseen ja loputtomien ryyppäjäisten tyyssijaksi. ”Hej lilla Sörkkä tös och tyska spitting”, kuuluu katupojan rallatus. Vihatut pollarit (”bylingar”) vaanivat ja ovat joka käänteessä valmiita syöksemään hampparit mustanmaijan (”stora svarta”) uumeniin. Poliisit ratsaavat salakapakoita, mutta aina heitä narrataan. Kavereineen hän tappaa aikaa ja viettää iltansa jenttojen kanssa Vaasankadun ja Hermannin salakapakoissa ja ilotaloissa. Dickensmäisen moralistinen ja sentimentaalinen tarina on slangin värittämällä kielellä kirjoitettu. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 10 29.1.2015 10.50. Kun juomingeissa puukotetaan mies kuoliaaksi, se on vain pikantti ohjelmanumero. Jos edellisestä teoksesta puuttui rakkautta, tässä sitä on tarjolla erotiikkaan asti. Loppukäänteessä Topi vakiintuu, tulee uskoon ja menee istumaan tuomionsa. Saksmannista sumlinkia Tallqvistin toinen teos Jaska och hans tös liikkuu samassa miljöössä, mutta ei tuhraa sivuja taustojen selvittelyyn. Sentimentaaliseksi lopuksi Maja menehtyy keuhkotautiin. Pirtu tunnetaan ”saksmannina” ja humalatila on ”saaristolaishuumoria”. Rakkautta tai jumalaa ei tunneta. Varttunut katupoika Jaska on veijari ja vetelehtijä, joka kiinaa muiden nurkissa, koska hänellä ei ole kotia. 10 TSILARI 1/2015 SYNTISEN SÖRKÄN KATUPOJAT JASKA JA TOPI Kieltolain aikainen Sörkkä sai romanttista hehkua Allan Tallqvistin romaaneissa Topi från Sörnäs (1930) sekä Jaska och hans tös (1931), joissa kuvataan katupoikien, pirtutrokarien ja ilotyttöjen viinanhuuruista ja irtosuhteiden sävyttämää elämää. Prostituoidut nähdään ikään kuin he olisivat kutsumustöissä, hyväsydämisinä rakkauden ammattilaisina. Trokaripojan kehitystarina Katupoika Topi eli Toivo Landén on ympäristönsä tuote, joka ryhtyy pirtutrokariksi, perii yllättäen rikollispäällikön omaisuuden ja heilastelee jazztyttöjen ja prostituoitujen kanssa yhden yön suhteissa. Kvartan pullo on varpunen (”sparven”). Pirtu tunnetaan ”saksmannina” ja humalatila on ”saaristolaishuumoria”. Jaskan syliin tupsahtaa kuvankaunis prostituoitu Maja, jonka hän saattelee Punavuorenkadulle lemmenkohtaukseen. P arikymppisen Tallqvistin esikoisteoksessa Topi från Sörnäs laitakaupunki maalataan vahvoin värein synkäksi, köyhäksi ja likaiseksi slummiksi, jossa vanhemmat, sikäli kuin sellaisia on, juopottelevat ja hakkaavat toisiaan ja lapsiaan. . MIKKO SEPPÄLÄ GAMLA SLANGI MAHDOLLINEN NOSTO: Viidellä markalla saa ”huikan”, kympillä ”tisikan sumlingin”. Viidellä markalla saa ”huikan”, kympillä ”tisikan sumlingin”. Alaska-Heikki paasaa, miten Sörkässä juodaan viinaa riippumatta kieltolaista tai sen kaatumisesta: ”Sprit kommer det alltid att finnas, förbudslagen eller inte, statsmonopol eller saxmansmonopol.” Rakkauden ammattilaiset Slangisanoja kirjassa pudotellaan harvakseltaan: tehdään ”keikkoja”, ravintola on ”matlafka” ja ilotyttö ”lafkatös”, ”kärlekskvarn” (rakkausmylly) tai ”kansainvälinen” tyttö. Kapteeninkadun salakapakassa asiakkaat läiskivät korttia ja saavat seurata pornografisten valokuvien ottamista
Eräänä yönä (ilmeisesti Stadin helmikuun pommituksissa 1944) koko huone valaistui ja kuului mahtava jyrähdys. Siitä ikkunasta ei koskaan paistanut aurinko. Tästäköhän äitini pelästyi ja pisti anomuksen viranomaisille, että kaksi poikaa pitäisi päästä Ruotsiin. Filmin prännäys, autostidien käyttö pommien tekemiseen sekä tulikukan ja kurkkusuolan käyttö dysyihin. Ilmarinkadun asumisesta en muista mitään. Junan tultua kiskot räiskyivät. Syysiltahämärässä Hietaniemenkadun poliisitalon seinä valaistui kuin kirkkaalla päivällä. Minä aloitin koulunkäyntini 1945 pienessä kansakoulussa, joka sijaitsi Kansallismuseon lähellä. TSILARI 1/2015 11 MARTTI VUORIVIRTA KNIIGAT Pynn nen ilmo 18. Muistan kerran kun Jaska joukostamme oli laittanut kiskolle kokonaisen autostidin. Asuntomme oli talon alimmassa kerroksessa läpi talon porttikongin vieressä. Me käytimme muun muassa Leppäsuon viertä kulkeneen junaradan kiskoja dysyihin. Sisäänkäynti (meillä oli oma rappu C-rappu, vain yksi asunto) ja yksi ikkuna oli porttikongissa. Seuraava muistikuva on piirtynyt kallooni. Välillä saimme oikein ahaa löydön kun löysimme kiväärin hylsyn. Helmikuun puolivälissä minut isoveljeni kanssa laitettiin junaan kohti Haaparantaa. joulukuuta 2011 20:48:05 TÖÖLÖN KUNDIEN STADI L ukiessani tarinaa Töölön kundien Stadi –kirjasta tuli oma lapsuus elävästi mieleen. Elämäni Tölikassa rajoittuu vuosiin 1938-1948. Saimme nopeasti jalkoja allemme. Lapinlahden koulu oli osittain pommitettu ja korjaustyöt oli saatu tehtyä. . Tsilari_taitto_1-15_13.indd 11 29.1.2015 10.50. Leppäsuolle oli pudonnut pommi. Kolmannelle siirryin Lapinlahden kouluun. Kirjassa kerrottiin talonmiehen putoaminen katolta lumia luodessaan. Kiväärinhylsystä tuli oikein komea dysy. Sota-ajan muistoni ovat vähäiset. Talonmies oli meidän talonmiehemme. Muistan meidän käyneen Haagan ampumaradalla hylsyjä keräämässä. Kävin siellä ensimmäisen ja toisen luokan. Puurakenteisessa koulussa oli vain kaksi luokkaa. Kiitokset vielä Ervon kirjan tuomista elävistä muistoista. Museokadulla asuin 1947-1948 Mikki leffateatteria ja saunaa vastapäätä, joten Mikki ja saunakin kävivät tutuiksi. Ilmarinkadun kundeilla oli samat metkut kuin meilläkin. Ensimmäiset maitoni (Naistenklinikan jälkeen) join Ilmarinkatu 10:ssä. Laitoimme tulikukalla ja kurkkusuolalla täytettyjä hylsyjä tai autostidin palasia kiskoille. Kirja kuvasi tutut kartsat ja pitskut, Väiskin ja Runeberginkadun luistinradat, joissa tuli luisteltua nurmiksilla sekä kelkkamäen
Herrasmiehen tapaan Eki ei ikinä pitäny numeroo itestään, vaik kaikki tietää kuin paljon se yhdistyksen eteen teki duunia. Leka, Papu, Atte ja Eki bamlaa jo slangii kimpassa tuol pilven reunalla ja tsiigaillee hymyssä suin, kuin jengi tääl alhaalla on saanu hommat rullaileen. Idikset lens, kaikkee tartti koklaa ja tuntu siltä, et vaan taivas oli kattona. 12 TSILARI 1/2015 T än jutun otsikko ja edellä oleva lainaus on Mattssonin Ekiltä ihan ekast Tsilarista vuodelta 1996. Tsilarii toimittamas kylläkin. Ku jäsenmäärä kasvo, ne hommat siirty kahelle kundille. Heka on jaksanu näihin päiviin asti seuraa slangin muuttumist ja samlaa ja panna jemmaan uusii sanoja ja ilmasuja. Laulumies Leka (Leo Nummela) hoiteli Tsilarin päätoimittajan hommia Voden jälkeen ja oli aina valmiina, ku apua tarttettiin. Resurssit oli niukat, fyrkkaa oli snadisti, paprut kulki puhenjohtajan messis ja toimisto oli sen ja sihteerin himassa. Idis joka otti eldistä ”Noi slangiskabat, joita on järkätty duunarimutsin pystishankkeen hyväks, otti eldistä niin, että Stadiin synty varsinainen slangibuumi. Yhdistyksen hommat oli lähteny vauhdilla käyntiin ja kaikkee leimas palava into. Fjalle (Åsten) huolehti muitten askareitten lisäks monet vuodet taloudest ja Arska (Soisalo) tunnetulla tarkkuudella jäsenasioista. Duunattiin videoo slanginäyttelyy varten. Tartti valkkaa uus kapu johtaan nyyaa slangibotskii. Nyt nää gamlat starat on sitte saanu pystyyn semmosen systeemin, jolle mäkin nostan bresaa. Ekistä meil on muistona mm. Mä muistan kuin Aten buli haave oli saada aikaan slangimusikaali. Tsiigailin Arskan duunaamia taulukoita ja hiffasin, et Eki ei kumma kyllä ollu ikinä hallituksen hommissa. On perustettu Stadin Slangi ry. Duunii piisas niin paljon, et tuore puheenjohtaja Vode (Voitto Sulander) tuli ekan vuoden jälkeen klesaks. Papu (Paavo Nenonen) jeesas, ku pilkkuja viilattiin ja pykäliä tulkittiin. Jengi puhals yhteen hiileen eikä jeesii tarttenu ruinaa. Nää kundit oli ollu messissä jo, ku bamlausskaboja suunniteltiin ja pantiin pystyyn. Toimitukses päätettiin pyytää tätä stoorii skrivaamaan Raija, joka iteki on ollu messissä pitkään ja skrivannu Tsilarinki pluggaajien iloks monta vuotta. Kerranki Myllikän skoilen pitskulla oli venttaamas kolme bilikaa, ku mun piti lähtee muutamien pentujen kans braijaan Kirstarin museon pitskulle. Slangiproffa ja Johannes Ku slangist ja Stadista bamlataan, ei voi ohittaa Hekaa (Paunonen), alust asti messissä ollutta koko jengin slangiproffaa, kundii ku tietää slangist varmaan enempi ku kaiken. Johanneksen luoma Slangi.net on yhden ihmisen suurtyö, mist on ollu ja tulee oleen iloo ja hyötyy viel kauan ja monille. Ku omii tiloja ei ollu, möötit oli eri mestois, useesti eduskunnas – kiitti Klauden (Klaus Bremer). Atte (Lintuniemi) oli ollu yks porukasta. Se oli ton Klauden idis. Slangi, jengin yhteinen kieli, vanhat stadilaiset tavat, skabat ja brassaukset – kaikki tartti herättää henkiin ja saada talteen. Vuonna 2000 valmiiks tuli kiitetty ja palkittu slangisanakirja, Hekan ja Marjatan vuosien duuni. Heka on ollu messis, ku on järkätty slanginkeruuskaboi ja ollu aina valmis jeesaan, ku porukka on ollu tietoo vailla. Niinpä meit sitte föras perille kolme kuskii, Supa (Sulo Santanen), Eki ja Leka. Tsilari oli aluks vaatimaton tabloidijulkasu, mut on matkan varrella muuttunu aina vaan komeemmaks – niinku koko yhdistys. Supa hoiti taloutta ja jäsenasioita. Perustava miitinki oli Byggalla 14.9.95.” RAIJA TERVOMAA (JÄSEN NRO 187) Tsilari_taitto_1-15_13.indd 12 29.1.2015 10.50. Tässä on stoori niistä ekoista. Aika snadisti muuten on yhdistyksen historias tapahtunu semmosta, mitä Arska ei muistais. En ihan tarkkaan minnaa kuin mä tulin hommiin messiin, mut vuonna 1997 tsittasin hallitukses, ku oli siirtyny Vodelta Herlevin Masan handuihin. Bulit tänksit ansaitsee kans Johannes, Kauhasen Eki, ku flyttas joku aika sitte iltanotskille herrasmiesten messiin. Se stikkas boltsin Vodelle joka futas sen flygaamaan. yhdistyksen logo. Paljon duunii paino kyl moni muuki. Vauhdilla käyntiin Hiffattiin nopeesti, et Stadin Slangi ry oli valkannu tehokkaan ja paljon aikaansaavan hallituksen. Juhlavuoden Tsilareissa skrivataan aiemmista bamiksista ja Stadin friiduista ja kundeista. Jutussa messissä muitaki starbui, joiden ansiosta yhdistys on pydessä. Kässärin runkoki oli jo valmiiks skrivattuna ja kimpassa sitä tsiigailtiin, mut toisin oli päätetty. Leka oli tullu varmuuden vuoks. Muutama muu kundi messiin ja siitä se lähti rundaamaan. Noina ekoina vuosina mulla oli kunnia tutustuu vanhan ajan herrasmiehiin
Tsilari_taitto_1-15_13.indd 13 29.1.2015 10.50. Klauden kuningasidea oli Perinnepäivät, kansanjuhla Tölikan rantsussa. stadisuunnistettiin ja tsörattiin iisisti. Tarvittiin koulukäyntejä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää stadin slangin sanojen ja sanontojen keruuta, slangin syntyhistorian ja slangisanojen merkitysten erojen tutkimista. 1996, bamis Vode pitämässä puhetta. Lehti sai nimen Tsilari ja ekaks päätoimitttajaks tuli Vode, apunaan herrat Supa ja Papu. Lisää näkyvyyttä saatiin, ku eka näyttely Jugend-salissa vuodenvaihtees 1997 – 98 saavutti Jugend-salin yleisöennätyksen. Yhdistys pyrkii myös slangitietouden levittämiseen peruskouluissa ja muissa oppilaitoksissa.”(Yhdistyksen säännöt) Tarvittiin oma lehti. Oma toimisto Vuonna 1998 jäsenmäärä alko hipoo tuhatta. TSILARI 1/2015 13 Monenlaista toimintaa ”Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen. Ekoiks Stadin Friiduks ja Stadin Kundiks valkattiin kesiksel 1996 uus ja väistyvä kaupunginjohtaja Eeva-Riitta Siitonen ja Kari Rahkamo. Näyttelyvierait kävi lähes 27 000. Yhdistyksen tavoitteena on ollu alust asti hittaa jengiin messiin nuorempaa porukkaa. Yhdistyksen vahvuus on ollut alusta asti yhteen hiileen puhaltaminen ja vanhan ajan talkoohenki. Olli Ihamäki Ylestä oli alust asti seurannu ahkerasti yhdistyksen toimintaa ja tehny juttuja siitä. Kokousten järkkääminen eri mestois oli hankalaa. Nyyas byroossa alotettiin jäseniä palveleva päivystys parina päivänä viikossa. Tarvittiin näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Eka friidu ja kundi Tsilari etusivulla v. Kaikkia talkoolaisia ei tässä mainita nimeltä, mutta ottakoon jokainen niin kundi kuin friidu syvät kiitokset vastaan. Tarvittiin tapahtumia. Matkasaarnaajiks rupes ainaki Vode, Heka, Atte, Leka, Ossi, Eki ja Raija. Asiapaprut ei enää kunnolla mahtunu taloudenhoitajan salkkuun. Niillä eväillä yhdistys on vahva toiset kaksikymmentä vuotta ja enemmänkin. Käytiin monis skoileis bamlaamas slangii ja slangist. . Sami Garam valittiin vuonna 2001 jangsteriveturiks. Istumassa Eeva-Riitta Siitonen ja Kari Rahkamo. Viihde on kliffaa, mut redujen ja jorojen lisäks mm. Ekoiks Stadin Friiduks ja Stadin Kundiks valkattiin kesiksel 1996 uus ja väistyvä kaupunginjohtaja Eeva-Riitta Siitonen ja Kari Rahkamo. Oltiin yhteydessä kouluviranomaisiin ja kaupungin päättäjiin. Mä gamla toivotan onnee matkaan. Pian radiost alko lauantaisin kuuluu slangipakinoita. Se löytyki Hämeentieltä ja niin puuhakkaat kundit rupes talkoisiin. Nyt Sami johtaa yhdistyksen uuden kakskytvuotiskauden alkuun. Monet pakinoitsijat vaihtu, mut Ekin lämpimät tarinat oli messis alusta asti, yli kymmenen vuotta. Nyt on byroo vaihtunu uuteen ja ehompaan. Tarkoitus oli ”palauttaa mieliin stadilaisten vanhat leikit ajoilta ennen kuin poliitikot päättivät ottaa vastuulleen lasten viihtymisen...” Sponsoreita piisas, ohjelmaa oli monenmoista ja yleisömenestys ylitti kaikki odotukset. Oli aika saada yhdistykselle oma tila. Tarvittiin näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Vuoden 2001 ekassa Tsilarissa Sami funtsaili otsikolla Frelssii bludee Slangi ry:n meininkeihin , et mitä pitäis duunaa, et sen oma sukupolvi innostuis aktiivisesti slangista. Fotossa toisena vasemmalta Leo Nummela, takana Heikki Paunonen, Vode Sulander, takana Papu Nenonen, Sulo Santanen, takana Eki Mattsson, Atte Lintuniemi, reunassa Arska Soisalo
Tallberg hankki silloin omistukseensa tontit rautatieasemaa vastapäätä Kaivokatu 8 ja Aleksanterinkatu 21 ja päätti yhdistää rakennukset toisiinsa kauppakujalla, Citypasaasilla. Näin hän tutustui muun muassa rakennustarvikekauppaan. Tällöin oli saanut alkunsa Helsingin ensimmäinen kauppakuja, nykyisin Wreden pasaasina tai Vanhana kauppakujana tunnettu. Wrede, joka oli paria vuotta aikaisemmin rakennuttanut ja suunnitellut naapuritontin kuusikerroksisen asuinja liiketalon Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun kulmaan. Tässä rakennuksessa Tallbergin liike toimi sitten lähes 80 vuotta. Myös samassa toimistossa työskennellyt Herman Gesellius osallistui suunnitteluun. Toimistossa jatkettiin suunnittelua vuoden 1909 aikana ja Eliel Saarinen päiväsi lopulliset piirustukset joulukuussa. Koska nuori Julius Tallberg kykeni ehdottamaan liiketoiminnan kannattavuuden kannalta järkeviä uudistuksia, poika kohosi pian liikkeessä esimiesasemaan. Julkisivuarkkitehtuuri perustuu katutason suuriin näyteikkunoihin. Kauppakuja-ajatus oli siis Tallbergille hyvinkin tuttu. Markkinoita oli siis rakennustarvikekaupassa, etenkin jos kykeni löytämään kumppaneita rakentajien joukosta. Tallbergin uutta viisikerroksista rakennusta aikalaiset kutsuivat liikepalatsiksi. Arkkitehtina oli K. Kolmen rautakaupan palveluksessa Tallberg hahmotti tulevan liikkeensä toimintaidean. Nämä olivat perustaneet jo 1879 yhteisen arkkitehtitoimiston, Kiseleff & Heikel´s byggnadskontor, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä rakennusliikkeenä. Vuoden verran hän oli myös M. Tämä oli vuosisadan vaihteen suomalaisessa arkkitehtuurissa aivan uutta. Hän ei kuitenkaan viihtynyt kovin pitkään Stockmannilla. Julkisivupiirustuksen laati turkulainen arkkitehti Stefan Michailow. Svenssonin rautakaupan palveluksessa, mutta oman yrityksen perustaminen kiinnosti jo silloin. Tallbergin oma liike avattiin 1899 Aleksanterinkadun puolelle, ja siihen tuli uudenaikaiset näyttelyhuoneistot ja myymälät sekä avarat varastotilat. Kauppakuja-ajatukselle oli avautunut tonttien oston myötä toteutumismahdollisuudet. Nyt hän otti yhteyttä Saariseen, joka laati 1908 kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa Aleksanterinkadun, Kaivokadun ja Hakasalmenkadut yhdistäväksi kauppakujaksi. Helsinkiin Julius Tallberg muutti 1878 Helsinkiin ja sai paikan G. Rakennusmestari Elia Heikelillä (1852 1919) ja arkkitehti Constantin Kiseleffillä (1834-1888) oli menestyvä rakennusliike, jonka yhteyteen perustettiin 13.3.1880 Tallbergin aloitteesta rakennustarvikkeiden kauppa. Stockmannin kauppaliikkeen rautaosastolta. A. Helsinkiä rakennettiin hyvin vilkkaasti. Hän kävi muutaman vuoden yläalkeiskoulua Turussa, mutta joutui keskeyttämään koulunkäynnin 13-vuotiaana isän kuoltua. Liike tunnettiin myöhemmin nimellä Oy Julius Tallberg Ab. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 14 29.1.2015 10.50. 14 TSILARI 1/2015 ARSKA SOISALO STADIN MESTAT Julius Tallberg ja City-käytävä Julius Tallberg syntyi Turussa 1857 vankilakirjanpitäjä ja varanimismies Carl Wilhelm Tallbergin ja Sofia Wilhelmina Enlundin neljänneksi vanhimpana poikana. Torckell oli hyvä seuramies, mutta huono kauppias. Työt alkoivat kesällä 1909 ja valmistuivat 1910, City-pasaasi avattiin 1911. Sopivat liikekumppanit löytyivät 1880 arkkitehti Constantin Kiseleffin ja rakennusmestari Elia Heikelin kanssa. 1890-luvun lopulla kävi ilmeiseksi, että liike tarvitsi uuden toimitalon. Luotsikadun talonsa arkkitehtuurikilpailun yhteydessä Julius Tallberg oli tutustunut voittaneen arkkitehtikolmikon Eliel Saariseen. Hän oli jo aiemmin siirtänyt rakennustarvikeliikkeensä vuokratiloihin Aleksanterinkatu 19:n puutalossa, ja kun nämä tilat kävivät ahtaiksi, siirtyi hän nykyisen Stockmannin tavaratalon paikalle Aleksanterinkatu 54:ään. Alkuperäisen suunnitelman mukaan se piti kattaa, mutta hanketta ei koskaan toteutettu. Menestys perustui pitkälti Tallbergin innovatiivisuuteen ja ahkeruuteen. Liike avasi ovensa asiakkaille aamulla kello 6.30 ja sulki ovensa kello 20.00, kauppias oli palvelemassa asiakkaitaan koko päivän. Tallberg oli aluksi liikkeessä osakkaana ja rakennustarvikeosaston hoitajana, mutta jo 1887 hän lunasti kumppaniensa osuudet, joten 30-vuotiaana hänestä tuli itsenäinen helsinkiläinen kauppias. Kauppakuja-ajatus, tausta ja toteutuminen Julius Tallberg oli yhtenä pääosakkaana ja aloitteentekijänä Byggnads Aktiebolaget Centralissa, joka rakensi Aleksanterinkatu 46:teen kuusi kerroksisen kivitalon vuosina 1890 1891. Yritys menestyi hyvin ja kohosi pian kaupungin johtavaksi rakennustarvikeliikkeeksi. Tontit olivat erittäin kalliit, mutta ne osoittautuivat pian hintansa arvoisiksi. F. Syntyy vaikutelma kuin rakennuksen neljä ylempää kerrosta kelluisi keveiden lasiruutujen varassa. Ainoastaan Aleksanterinkadun ja Kaivokadun kauppakuja toteutettiin. Ä iti hankki silloin pojalleen työpaikan turkulaisesta Julius Torckellin kauppaliikkeestä. Saatuaan haltuunsa Aleksanterinkatu 21:n tontin, hän teetätti rakennussuunnitelmat entisellä yhtiökumppanillaan ja ystävällään, rakennusmestari Elia Heikelillä
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Foto Roos Neljännen kerroksen ikkunoiden välissä on kuusi kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemää reliefiä. Teollisuuden symbolina Stigell on käyttänyt mm. Vuonna 1915 arkkitehti Selim A. Lindqvist, jolla oli vuosisadan vaihteessa paljon yhteistyötä Elia Heikelin kanssa, laati suunnitelman pihasiipien eli City-käytävää reunustavien talojen korottamiseksi nelikerroksisiksi. Siihen liittyivät muun muassa ”Makkaratalon” valmistuminen sekä metroradan ja Kaivokadun aseman valmistuminen. Lopullisesti kaikki ”palikat” saatiin paikoilleen 1980 luvulla. Ikkunakaaren yllä olevassa lakikivikonsolissa on kaupan jumalan Merkuriuksen atribuutti caduceus – kaksi sauvan ympäri kietoutunutta käärmettä. LÄHTEET: Tmi Lauri Putkonen: Aleksanterinkatu 21 Tallbergin liikepalatsin rakennushistoriallinen selvitys 15.1.2007 Kansallisbiografia 19.1.2009 Kai Hoffmann: Tallberg Julius rautakauppias, kunnallispoliitikko, kauppaneuvos. Åberg Merkittävin muutos oli, kun City-käytävään liittyvien viiden kiinteistön omistajat antoivat 1958 toimeksiannon arkkitehti Viljo Revellille koko Soopeli-korttelin muuttaminen City-kortteliksi. Tallbergin liikepalatsi ja Kolmen sepän patsas v. Merkittävin muutos oli, kun Citykäytävään liittyvien viiden kiinteistön omistajat antoivat 1958 toimeksiannon arkkitehti Viljo Revellille koko Soopeli-korttelin muuttaminen City-kortteliksi. Julius Tallberg, tuo ehtymätön visionääri, oli kuollut vuonna 1921, minkä jälkeen hänen kolme poikaansa astuivat yhtiön johtoon. hammaspyörää ja länkiharppia, toisessa kädessä hahmo pitää laakeriseppelettä. City-käytävä heinäkuussa 1962, Aleksin puoleisesta päästä. Kaupan symbolina on puolestaan runsaudensarvi ja toisesta kädestä valuvat kolikot. 1955. Pääjulkisivun reliefiaiheina toistuvat Taonta ja Rakennustaide sekä Merenkulku ja Maanviljely. . TSILARI 1/2015 15 Muutokset valmistumisen jälkeen Tallbergin talon lukuisten vuokralaisten muuttuvat tarpeet vaativat aika ajoin muutoksia, joista suurin osa liittyi toimitilojen järjestelyyn. Edellä kuvattujen kaksoisaiheiden lisäksi julkisivua koristaa kaksi siivekästä hahmoa, jotka edustavat Teollisuutta ja Kauppaa. Kuva: L-R. Kuvat: Tallbergin kuva-arkisto ja Virve Kuutar Krunikan kundin L-R. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 15 29.1.2015 10.50. Koko 1920-luku selvittiin ilman muutoksia. Åbergin marraskuussa sendaama foto City-käytävästä inspiroi Soisalon Arskan tsökaamaan bulimminki infoo upeesta talosta
Fektan käyttö suomalaisen ammattisoltun varusteena sluuttas v. Mestarifektan smedun nimmari takas fektan laadun ja lyftas hintaa. Toisaalt fektalla on aina ollu oikeutta, kunniaa ja miehisyyttä stödaava merkitys. 1985. Yks kuuluisimmist oli ULFBERTH, mikä oli smedun tai pajan nimi. JT duunaa kaikki valmistamansa keglut, kniivut ja fektat käyttöesineiks korkeeluokkasist raaka-aineist. En oikeastaan tiedä. Nykyäänhän kaikki on toisin, pojille halutaan päiväkotiin mekot päälle ja pyssyjen tilalle barbit käteen... Stebuveitsen kehitys tikruks ja spredaaminen vuosien kuluessa fektaks, on ollu pitkän tuotekehittelyn tulos, jossa käyttötarkotus on liidannu fektan modee ja pituutta. Fektan skäfä hissa Fekta on kautta aikojen ollu lähiflaidisase, mut samalla se on ollu vallan ja vaurauden symboli. Tuohon maailmanaikaan oli aivan normaalia, että pojat pitivät tuommoisista sota-aseista ja muusta kamalasta militantista tavarasta. OLLI ANIKARI STADILAINEN 16 TSILARI 1/2015 JT PÄLIKKÖ, STADILAINEN FEKTAN MESTARI. Puukkoja / veitsiä tilaavat pitkälti metsämiehet ja eränkävijähenkiset tyypit. Asiakkaat tulevat näemmä hyvin eripuolilta maailmaa. – Kiinnostukseni puukkoihin ym. Tohtorin arvon symboliks se hamnattii Stadin Yliopistossa v. Fektat ja muut pitkät teräaseet on oikeita aseita eikä mitään seinäkoristeita. Se on ollu ja on vieläki, ammattisolttujen henkilökohtanen, paraatikuteisiin kuuluva koriste. Australiaankin on mennyt kaksi miekkaa ja nytkin on yhdeltä aussilta tilaus sisällä. Kuten kaikille pojille, minullekin miekat olivat maailman cooleimpia kapistuksia. Kahva taas koostuu ruoteesta, ponnesta, kädensijasta ja väistimestä. JT Pälikkö on Stadis tsennatun konstun, Kimmo Pälikön kupeitten hedelmä. Yhdessä Mansen Vilusenharjult hitatus viikinkiaikasen fektan terässä on skrivaus: BENO ME FECIT, joka tarkottaa: ”Beno teki minut”. Miekkojen kohdalla Semi-integraali metsästysveitsi: Moderni ruostumattomasta teräksestä taottu metsästysveitsi, jossa ei ole kuin kaksi osaa! Fektat ja muut pitkät teräaseet on oikeita aseita – eikä mitään seinäkoristeita. ”JT ME FECIT”. ”JT ME FECIT” M onissa arkeologisten gravisten kimpassa hitatuis fektoissa on uskonnollisii skrivauksii tai smedun omistuskirjotus. Useimmil fektoilla on omat hissalliset esikuvat joiden luonnetta – mittoi, muotoi ja ominaisuuksii – JT pyrkii toistamaa stydin stärästi. Mistä moinen johtuu. JT duunaa kaikki tuotteidensa osat ja duunivaiheet itse. Faijan taiteellinen osaaminen näkyy kundinki duuneis. – Titteli on puukkoseppämestari (puukkomestareita valmistuu kuulemma työväenopistojen viikonloppukursseilta.) Asiakkaita on aika vaikea kategorisoida suoraan. Keitä sun asiakkaat on ja minkälaisii kamoi ne haluu. Stikkasin muutaman froogiksen fektamestarille Mistä sun kiinnostus kegluihi alko. 1840 ja siinä virassa se vieläki vörkkii hengen aseena oikean ja hyvän stödaamisessa. teräkaluihin alkoi jo tenavaiässä. Fekta koostuu kahdest biitistä: kahvasta ja terästä. Keglut ja kniivut on funktionaalisii ja ergonomisii työkaluja, joiden rakenteen ja käytettyjen matskujen on kestettävä stydii käyttöö. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 16 29.1.2015 10.50. Viikinkiaikana tunnetut fektasmedut bankkas fektan terään ”tuotemerkkinsä”. Jo niinä aikoina förbattii tekijänoikeutta kopsaamalla nimmari, bulimman hinnan toivossa. Miekkoja tilaavat sekä keräilijät että käyttäjät. Yleensä asiakkaat haluavat oikean, toimivan astalon, oli se sitten puukko tai miekka. Olet keglumesu. Suurta osaa heistä en koskaan edes näe, kaikki tapahtuu eemailien välityksellä
Vuonna 2009 järjestettiin ensimmäinen puukkoseppämestarin ammattitutkintoon valmistava kurssi samassa paikassa. – Kahteen miekansäilään olen takonut textin ”+JT ME FECIT+” aivan muinaisten esikuvien mukaisesti. Osallistuneista puolet (7) pääsi tutkinnosta läpi ja sai puukkoseppämestarin tittelin. Kiva juttu on se, että miekkatilauksista noin puolet tulee suomalaisilta. Miekansäilät eivät ole rautakankia, pitkämiekan säilä kaartuu 90:n asteen kaarelle ja palautuu jälleen suoraksi. Mimmosen alan skolen sä oot käyny. TSILARI 1/2015 17 Intialaistyylinen sosun pattah-miekka, jossa on pronssista valettu kahva ja T-harjainen eteenpäin kaartuva säilä. Kaikissa valmistamissani miekansäilissä lukee kyllä ruodossa kuka aseen on tehnyt ja milloin, ettei sitten tulevaisuudessa kukaan joudu asiaa ihmettelemään... Taotko sä fektas terään ”JT ME FECIT”. – Miekan tekemisessä vaikeinta ehkäpä ovat asiat, jotka eivät näy päälle, kuten tasapaino, elastisuus, värähtelypisteet ja kokonaispaino. Fotot: Olli Anikari / JT Pälikkö Miekan väistin tehtävä on suojata käyttäjänsä kättä ja sormia – tietyissä tilanteissa väistiä voi käyttää myös aseena. Sen jälkeen pääasiassa itseopiskelua ja satunnaisia kursseja mm. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 17 29.1.2015 10.50. – Koulutus... Kuhmon Ammatillisessa kurssikeskuksessa järjestettiin 80-luvulla jatkuvaa seppäkurssia työllisyyskoulutuksena. lisäksi. Näyttö järjestettiin seuraavana keväänä. Mikä on fitein jobi fektan duunaamises. LOSKÄT / Mynämäellä. Nämä siis muodon ja mitan hallinnan, lämpökäsittelyjen ym. Miekalla tulee olla oikea tasapaino säilän ja kahvan välillä aseen käyttötarkoituksen mukaan. tilanne on usein sellainen, että asiakas hakee tekijää joka kykenee / suostuu tekemään jonkin hieman poikkeuksellisen tai muutoin hankalan oloisen aseen toisinnon tai version siitä. Päivittäinen työmatka kulkee meren yli Suomenlinnaan. Menin sinne itse -89 ja olin siellä toista vuotta.
Jään odottaminen, hyvien pakkaspäivien vähyys ja pelien sopimisen vaikeus ovat varmasti myös niitä syitä, joiden takia juuri kendo on se ykköstalvilaji, eikä esimerkiksi mäkihyppy. I ntrolla viitataan tietenkin stadin talven kohokohtaan, joka on juuri nyt käsillä: ulkojääkausi on alkanut! Tekojäät, kuten Bragu, Puksu, Ogeli ja Käpylä ovat jo pitkään olleet auki, mutta todelliset uj:t alkaa vasta kun Liikuntaviraston duunari rupee heilumaan vesiletkunsa kanssa urheilukentän päällä. Hokkareista en edes viitti mainita. Ennen pelien alkua jokainen pyörii vapaasti jäällä ja esittelee taitojaan. Jääpallot ja kaunarit pyörii sitten muualla. Ja tätä päivää saa aina odottaa, sillä jonkun poppamiehen käskystä jäädytys alkaa vasta joulun jälkeen, mutta loppuu samalla kuin helmikuu -riippumatta keleistä. Kuitenkin, nyt on aika ottaa se riski ja lähteä suutarille teroittamaan skrinnareita. Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että sulta löytyy sekä lätkähanskat että –maila. Toinen tärkeä tekijä on tietysti kledjut. mailajaolla. Siis varma. Yhtälailla lausahdusta voisi tarjota stadin Liikuntavirastolle – sen verran mystistä kavereiden talvinen toimintansa toisinaan on. Sitten ei muuta kuin lapa jäähän ja nimi lehteen! . Nokittelua tapahtuu niin lämäreillä kuin sirklaustaidoilla. Tärkein uj-kulttuuria määrittelevä tekijä on se, että skulaat sä kaukalos vai isolla jäällä, säännöt on molemmissa samat: jäällä viilettää kiekko, eikä tosiaankaan mikään pallo, kohottaa ei saa, eikä taklata. Oikeat hokijätkät tunnistaa Jokereiden, HIFK:n tai pienempien stadilaisjengien verkkareista ja pipoista. Tarvittaessa voi tietty skulata pelkissä tuulareissakin, mutta ei sitä kauhean hyvällä katota. Kaikkiaan ujja pipolätkä-kulttuuri uppoaa stadilaisen identiteettiin kuin suo Jussin kuokkaan. Ei nimittäin olisi eka kerta, kun kirpeänä talvipäivänä törmäisit kentällä keltaiseen ”kenttä suljettu” –kylttiin ilman sen suurempia selittelyjä. Uj-pelit koostuvat lähes poikkeuksetta toisilleen tuntemattomista kavereista. KIBE SKRIVAA Stadilainen liukkailla jäillä ”Talvi yllätti autoilijat” on jokavuotinen iltapäivälehdistä löytyvä lööppi yhtä varmasti kuin Paavo Väyrynen pysyy politiikassa. 18 TSILARI 1/2015 Tsilari_taitto_1-15_13.indd 18 29.1.2015 10.50. Ei-määritellyn riikinkukkoilun jälkeen on vuorossa joukkueiden muodostaminen, joka perinteisesti suoritetaan ns. Tutuissa piireissä myös kunujaot ovat mahdollisia. Enivei, näillä mennään. Ensinnäkin, ulkojäillä viitataan vain ja ainoastaan pipolätkään. Pelien kestoa ei ole rajattu ja tyypillisesti myös pelaajia tulee ja menee kesken kaiken. KIMMO ISOTALO Oikeat hokijätkät tunnistaa Jokereiden, HIFK:n tai pienempien stadilaisjengien verkkareista ja pipoista. Stadilta odottaisi vain parempaa panostusta jäätilanteen hoitamiseen ja tiedottamiseen. Kaupungin vahvat lätkäperinteet, kilpailevat kendojengit ja kisailet kaupunginosat antavat paljon mahiksia erilaisille pelivariaatioille. Kokeneille uj-sankareilta taas usein löytyy jonkun vanhan pleijerin nimellä varustettu pelipaita vuodelta nakki. Veskoja ei näissä peleissä nähdä. Suurin saavutettava kohteliaisuus on muiden hiljainen hyväksyntä ja pyrkimys pysyä poissa sun tieltä. Leijona-, Teemuja Änäri-paidat ovat kovassa huudossa
Sit mä tsörasin Hyvinkään slurkkikselle tekemään juttua. TSILARI 1/2015 19 STOORI HUONOMMASTA LASAREETTIVISIITISTÄ M ul oli pari soittokeikkaa sinä perjantaina, 12.12. Mut sit ku mä rupesin bungaa taksimatkaa, mä hiffasin et jokuhan oli snutanut mun fikkasta 50 egee?! Mä olin saanut ekasta keikasta huimat 75 egee. Miksi. Asian syvyyden ymmärtää miesten ajattelusta. Okei, päivystävä leguri skrivas mut ulos terveenä miehenä ja sisar-hentovalkoinen skulas mulle vosikan ja ohjas mut alakertaan. Tämä nuoli poistettiin taltan napauksella. Leijonan eteen kaivautunut kivinuoli naputettiin taltalla ja vasaralla pois. Patsasta ja puistoa hoitaneet miehet olisivat nyrkillä ojentaneet henkilöä, joka olisi istutuksia tai muistomerkkiä vahingoittanut. Illan missään vaiheessa en käsitellyt fyrkkaa sen jälkeen ja rotsi oli hyvässä jemmassa drumsien takana. Yksi patsaan nuolista oli leijonan edessä maahan iskeytyneenä. Olihan varkaalla snadisti vielä omaatuntoo kun jätti mulle sen kakskytviis egee. Tän toisen bändin laulajan tuttuja oli koko kapakka täynnä ja sit ku keikka oli loppu, alkoi tarjoilu bändillekin skulaan. Ekaks mä olin skulaamassa Lepolammen motellilla klo 12-17. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 19 29.1.2015 10.50. No heti tietysti menin maanantaina Malmille kyselemään asiasta, jota gimmat ei ollu uskoo, mut kyl ne myönsi et kaikki on mahdollista. Mä heräsin Malmin päivystysosastolla sairaalakledjut päällä ja ihmettelin. Mä olin pannut huolella ne fyrkat lämiskään tarrasuljettuun-fikkaan, jossa oli myös läsy ja pankkikortti. Sieltä oli kauhea hosis tsöraa Kivistöön kun piti singraa bändiä ja stikkaa kamat toiseen bilikaan. Niinhän sitä konkkaa tuli kaadettua. Tähän asti kaikki hyvin. Nyt ässäpatsasta varjelleet, huoltaneet ja vartioineet vapaaehtoiset rivimiehet saivat erikoisen päähänpiston. Kysymys kuuluu, kumpi snutas sen fimtsikan: keskiuusimaalainen tsirrahoitsu vai Malmin hoitsu, joka on singrannut mun kledjut. Seuraavaksi meikäläinen oli otsa pöytälevyssä ja siitä hiljaa valunut pöydän alle. No pomo ei ollut tietenkään paikalla, mut brankkarit sai kaverin kännyllä kiinni ja se pyysi mua jättämään nimen ja yhteystietoni; että asia pitää ehdottomasti selvittää. Mutta suoraan kysymykseen nuolen pois kalkuttajat vastasivat: ”Väinö Leskisen muistoksi”, he kutsuivat toisiaan ja itseään leikkisästi ohiammutuiksi. Helsingin ässärykmentti oli ollut valtiomiestemme hämmästyksen aihe. TUURE HOLOPAINEN, 71V SLANGIJENGI SKRIVAA KADONNUT NUOLI T alvisodan torjuntavoitto vaati tekemään kirkkojen hautausmaiden ja puistojen osalta nopeita päätöksiä. No meikäläisen kun ei tarvinnu enää tsöraa takasin Stadiin niin kaikki oli sitä mieltä ett nyt on Turan vuoro snadisti ottaa, kun se joutuu yleensä aina tsöraa bändibilikaa. Ennustajat olivat epäilleet työläiskaupunginosan sotapoikien taistelutahtoa ja armeijan sekä kansanedustajien parissa esiintyi epäuskoa. Talvisodan päättyessä marsalkka Mannerheim vaati muistomerkin nopeaa rakentamista. Stoorin opetus: Älä dokaa liikaa brenkkuu, ettet joudu hyvinkääläiseen tsirraan! . Bändi ja pöytäseurue pelästy snadisti ja yritti saada mua hereille. Tämä uusi tukimies oli vanha Sörkan ässän mies Väinö Leskinen. . Presidentti Urho Kekkonen oli saanut uuden tukihenkilön. Mä tsiigasin ykköspunkka, siis vieressä ykköskaappi, josta löytyi bändikuteet, tsengat ja topparotsi. Kuvanveistäjälle tuli kiire ja nuolten haavoittama leijona sai muotonsa eräästä vanhan historian kirjan kuvaamasta haavoihinsa kuolevasta leijonasta. KALEVI SALMINEN Kumpi snutas sen fimtsikan: keskiuusimaalainen tsirrahoitsu vai Malmin hoitsu, joka on singrannut mun kledjut. Tultiin Hyvinkäällä pubiin missä oli tää toinen keikka ns. No ne skulas tietysti tsirran paikalle ja matka Malmin päivystykseen alkoi joskus kahden maissa yöllä. Ei muuta kun drumsit pystyyn ja taas soi. Ne ohjas mut avuliaasti tsirrojen tukikohtaan ja kaivamaan niitten esimiehen esiin, ett saatais tietää ketä oli ajovuorossa sinä yönä. asiakaspikkujoulu. Ei onnistunut. Ei ole vielä ottanut yhteyttä loppiaiseen mennessä, joten joudun ilmeisesti menemään Fredikan slurkkikselle tekemään raporttia
Maailman todellinen kärsimys, mitä sisällissota tekee ihmiselle, on mukana. Vankilasta vapautuva mies aloittaa kunniallisen elämän metrilakun myyjänä ja yrittää saada perhettään yhteen. Vaimo ja lapset eivät halua häntä takaisin. Uuden stadilaisen teatterin herkkäkasvoisin ilmestys Elena Leeve teki riipaisevan hienon pääosasuosituksen Balkanin 1990-luvun alun sodan uhrina. Sillä on nuorekkain yleisö Viirus-teatterin ohella Helsingissä vaikuttavista vakiintuneista ammattiteattereista. Romanttinen sarjakuvasankari Corto Maltesen seikkailut taipui keväällä 2011 Hugo Prattin sarjakuvamaailmasta viehkosti Qteatterin lavalle Seppo Parkkisen käsikirjoittamana ja Fiikka Forsmanin ohjaamana. Skavabölen pojat on perustajapolven kulttinäytelmä vuodelta 1991. Corto Maltese on koko ajan lähdössä uuteen seikkailuun, jonka tarkoitus jää unenomaiseksi, mutta hahmon myyttisyys säilyy. Hän etsii rakkautta ja hyväksyntää, mutta jokin ajaa päähenkilöä kohti tragediaa. Jani Volanen ja Pirjo Lonka tukevat hienosti tarinankehitystä, edellinen ikään kuin väärään tarinaan eksyneenä Rasputinina ja jälkimmäinen komedian taitojaan käyttäen. Se poikkeaa Q-teatterin ihmisen henkistä sisintä tutkivasta pääjuonteesta. Särmikkäiden tyyppien luonne tulee vahvasti esiin, vaikka näytelmä sanoma on hyvin surullinen. Korpelassa on karisma, uskottavuus, vaikka ilmeitä ei ole muille jakaa. Ensi-iltoja oli freepohjalta usein neljä viisikin vuodessa. Jani Volasen esittämä Kosti perustaa maallisen rakkauden yhteisön. Maailmansotienvälinen sekava maailma jossain Venetsian ja Samarkandin välisellä suurpiirteisellä alueella tarjoaa jatkuvalla syötöllä vaihtuvia henkilöitä, kaksoisolentoja ja koheltavia tapahtumia, joista Tommi Korpelan esittämä vähäeleisen karismaattinen päähahmo selviää, vaikka on välillä pulassa. Toimittajanaisen glamour haalistuu Hämeenlinna on kirjailija Jukka Itkosen kantaesitys pikkukaupungin ahdistuksesta. Teatteri syntyi ”X-sukupolven” omaksi teatteriksi 70-lukulaisen KOMin ja seuraavan polven Ryhmäteatterin jälkeen. Se kertoo perhesiteistä. Näyttelijät pelaavat hyvin yhteen, mutta kohtaukset jäävät usein irrallisiksi harmaassa köyhässä maisemassa. Jäsenistö koostui vuoteen 2012 asti pääasiassa freelance-henkilöistä. Maltalainen onnensoturi, merikapteeni ilman laivaa tuli fyysiseksi lavalla. Teatterisuvun nuorin vesa Kreeta Salminen hurmaa yleisön taistelukohtauksissa. Hänen ja kiduttajahallintoa edustavan Hannu-Pekka Bjökmanin yhteiskohtaukset olivat katsomoon asti puhuttelevia. 20 TSILARI 1/2015 STADIN PIENTEATTERIT 11 Kahden sukupolven Q-teatteri Q-teatteri täyttää 25 vuotta. Q -teatteri oli freelance-näyttelijöiden Antti ja Leo Raivion sekä Heikki Kujanpään vuonna 1990 perustama ammattiteatteri. Siis kristinuskon teemoja. Antti Hietalan ohjaama ja käsikirjoittama uutuusnäytelmä perustui kroatialaisen kirjailijan ja toimittajan Slavenka Drakulicin samannimiseen romaaniin, joka kertoo nuoren naisen selviytymisestä sodassa kuilun partaalta. Corto Maltese on itseironinen, yksinäinen, mutta ilman ihmisen luonteenpiirteitä, siis karikatyyri. Lahkolainen usko Tulipunainen hevonen oli syksyllä 2012 uuden pysyvän kokoonpanon sisäänajonäytelmä. Viime kevään katsojaja kriitikkomenestys Kasper Hauser pyhitettiin ”Y-sukupolven” kulttinäytelmäksi. Hannu Kivioja esittää häntä tutkimattomalla, kauhunsekaisella katseella ja liikkeiden laahustamisella. Näyttämön juoni jäi sekavaksi. Se kuvasi lahkoa, rakkautta, kadonnutta uskoa, murhaa ja armoa. Balkanin sodan kärsimys Aivan kuin minua ei olisi oli kevään 2010 menestys teatterin 20-vuotisjuhlavuonna. STADIN SYKE RISTO KOLANEN Tsilari_taitto_1-15_13.indd 20 29.1.2015 10.50. Näytelmä on kertomus miehestä, jonka on vaikea hyväksyä lahkolaista menneisyyttään ja siihen liittyviä tapahtumia. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi taas Antti Hietala. Uuden Q-Ensemblen näyttelijänä toimiva Jussi Nikkilä ohjasi esityksen. Hämeenlinnasta tulee tekemään lehtireportaasia Sanna-Kaisa Palon esittämä toimittaja, joka ei sitoudu mihinkään
Jussi Nikkilä vangitsee läsnäolollaan ihanat ihmiset, taustalla Minna Haapkylä ja Jani Volanen. Kohtauksia uusitaan tyylitellysti. TSILARI 1/2015 21 Kasper Hauser mullistaa kaiken ”Y-sukupolven tarina Q-teatterin näyttelijöiden kertomana”, kuului esitteen motto vuosi sitten. Y-sukupolvi tarkoittaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntynyttä sukupolvea. Ihmiset ryntäsivät katsomaan Akse Petterssonin ohjaamaa huumaavan nopeasti etenevää tarinaa, jossa joukkueen nuorimmat näyttelijät Lotta Kaihua, Jussi Nikkilä ja Eero Ritala esiintyvät suurenmoisesti ja viihdyttävästi elävän ja videokuvan välityksellä. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13), YT:n (1/14), Avomet Ovet (2/14, KokoTeatterin (3/14), Ryhmäteatterin (4/14), Klockriken (5/14) ja Zodiakin (6/14). Ja julkistetusta tavoitteesta tuli totta. Mutta varsinainen illan pelastaja oli Jussi Nikkilän persoonallisen honottavalla puherytmillä ja äänellä esittämä siskonveli, joka etsii kadonnutta lammasta ja sekoittaa pariskunnan elämän vielä perusteellisemmin kuin sisko ensimmäisellä puoliajalla. Ihanien ihmisten tragedia ”Pimeys on se mikä tulee kun ei valitse mitään”, teatterijohtaja Antti Hietala kirjoittaa Ihanat ihmiset –esitykseen, joka oli syksyn 2014 näytelmä. nimityksiä nettisukupolvi ja milleniaalit. Tekijät julistivat esityksen hipsterimanifestiksi Ysukupolven eli 1980–95 syntyneiden tarinana. – Juoksuhiekasta ei pääse rimpuilemalla, tekijät sanovat ja loivat kultin kokea jotain yhdessä. Siihen määritellään 1964-1979 syntyneet ikäluokat, joiden nuoruuteen tai työelämän aloittamiseen kuului 1990-luvun lama ja massatyöttömyys. Lopulta ei ole mitään sanomaa, joka sekin on itsessään sanoma. Kuva: Pate Pesonius. Kuva: Pate Pesonius. Eero Ritala, Lotta Kaihua ja Jussi Nikkilä loistavat Kasper Hauserissa. Ilo oli nähdä vierailija Minna Haapkylä ja Q:n vakiohahmo Jani Volanen kotinäyttämöllään. Samasta ikäpolvesta käytetään myös mm. Näytelmän motto kuuluu: ”Kun puhuu totta, ei tarvitse muistaa mitään.” Ja itse svengaava esitys kuvaa yhtä elämäntapaa ja eksymistä sen sisälle. Pelkistetyn steriili vaalea lavastus kumpuaa elämän tyhjyyttä. Kuva: Pate Pesonius. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 21 29.1.2015 10.51. SUKUPOLVET X-sukupolvi kuvaa 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä ja 1980ja 1990-luvuilla aikuistunutta sukupolvea. (Lähde: Wikipedia) Tommi Korpela on yksinäinen, romanttinen Corto Maltese Kuva: Pate Pesonius Elena Leeve on vereslihalla Hannu-Pekka Björkmanin kanssa sotanäytelmässä. Keskiluokkainen porvarisperhe nuuskaa kokaiinia kotonaan jatkoilla Elina Hietalan mainiosti esittämän vauhtimimmin kanssa. . Kaspar Hauser on silmälasit katsoa maailmaa yhteiskunnan ulkopuolelta ikuiseen puberteettiin jämähtäneillä kolmekymppisillä, kun ei oikein ymmärrä siitä mitään. ”Tämän jälkeen puhutaan ajasta ennen ja jälkeen Q-teatterin Kaspar Hauserin”, Helsingin Sanomien (15.2.2014) kriitikko Maria Säkö kirjoitti tuoreeltaan. Näyttelijät ovat loistavia ja yhteen hiileen puhaltavia, mutta ensimmäinen puoliaika vähän puudutti loppua kohden. Teatteri on hyvässä vauhdissa, kevään legendaarisen Kasper Hauserin jälkeen
Tai sitten olen unohtanut kaikki ihan roisit asiat. Minnaan hämärästi, että kun juostin alas kolmannesta, vai oliko se neljännestä, kerroksesta, halusin tsiigata pitskun puoleisesta fönarista figuureja, jonkinlaisia valokuvioita mustaa yöhimmeliä vasten. Vaikka meidät kuskattiin avolavaisella kuorma-autolla en minnaa että olisi ollut frysis; mut oli kai kääritty monen vällyn ja viltin sisälle koska olin snadein matkustaja. No, tätä ei voi kysyä keltään enää… Mutta tuona yönä, se oli 6.2, kaikki bonjasi että nyt oli tosi. Meidät evakuoitiin landelle. Ja Henkkahan oli ihan snadi eikä kässänyt mistään mitään ja minä olin jo melkein nelivuotias. Kummallista on vain että lähdimme niin myöhään suojaan että ehdimme nähdä vihollisten pudottamia merkkivaloja. Sitten ujellus ja iso paukku – ja rupesin sittenkin itkemään. Kaikki; aikuiset, starbut ja snadimmat skagas yhtä paljon. Ilmassa oli pistävää savunhajua, siellä täällä näkyi tulipesäkkeitä ja Pietarinkadulla flekkas talo ilmiliekeissä. Yöllä pommariin Budjasimme mutsin kanssa mummon luona Neitsytpolun rantsun päässä olevassa kerrostalossa, jonka klitsussa oli pommisuoja. Kuvittelin että vanhemmat lapset katselivat minua halveksivasti, mutta se oli vain kuvittelua. Lähdettiin talsimaan lasisirpaleiden peittämää katua pitkin, kohti keskustaa. Vastapäinen talo oli saanut osuman, meidän kaikki ikkunat oli sirpaleina ja lukaalin ulko-ovi oli lentänyt rappukäytävään. Valot välkkyi ja katosta putosi laastimuruja ja betonipölyä. Aamulla ajettiin ratikalla joka oli ilman fönareita. Ratikassa oli kalsaa ja vetoista, öögaan tuli nokea ja joka paikassa oli savua ja sumua. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 22 29.1.2015 10.51. Sen verran hoksasin, vaikka olin snadi. Kaveri jonka tsennaan, yks Henkka, oli syntynyt pari päivää aikaisemmin ja tiedän että hänet äitinsä kanssa tuona yönä kuljetettiin suojaan jonnekin naapuritaloon. Kaikki ehkä eivät ole hyviä muistoja, mutta kuiteskin minnaamisen arvoisia. H elmikuussa nelkytneljä olin kolme vee. Helmikuussa nelkytneljä neukut lähetti kolme kertaa yöllä satoja pommareita Stadin ylle tarkoituksenaan pakottaa Suomi antautumaan. Sinne ei voitu jäädä enää. Me vietimme sitten loppuyön Erottajan pommisuojassa. Pommisuojassa oli myös muita skidejä, vanhempia ja myös ihan snadeja. Olen jälkeenpäin päätellyt, että ne saattoivat olla laskuvarjolla pudotettuja valopommeja tai oman tykistön valojuovakranuja. Minnaan, että aikaisemmin kun kuului pommien pauketta, olin alkanut pillittämään, mutta nyt päätin etten itke. Ulkoa kuului kumeata pauketta, lentsikoiden moottorien murinaa ja räjähdyksiä kauempaa – ja lähempää. Mutta vikahälytyksiä taisi tulla niin usein että me ei aina otettu niitä todesta. Tuona vuonna päättyi krigu. Kätilöopiston ja lastensairaalan rakennuksiin oli osuttu ja potilaat oli evakuoitu lähitalojen asuntoihin. Kaikki – aikuiset, starbut ja snadimmat skagas yhtä paljon. Nuori lotta ja sotamies jeesas nyyttien ja kapsäkkien ja minun kantamisessa. Muistan yhden yön, se oli todennäköisesti eka. 22 TSILARI 1/2015 EKS MINNAA UFFE VIRTA Stadissa helmikuussa nelkytneljä Vuonna 2014 vietettiin useita seitkytvuotismuistoja. Ehkä me treffattiin siellä kartsalla, muttei morjestettu kun ei silloin vielä tunnettu toisiamme. Muistelen että keskellä yötä siivottiin mummon luona minkä voitiin ja pakattiin laukkuja. Ajettiin äidin systerin luo, joka hänkin poimi lasipaloja ja pakkas kapsäkkejä. En ole aikaisemmin funtsinut tätä, mutta hoksaan yht´äkkiä, että meitä muistajia ei ole kovin monta jäljella, eikä me enää olla kovin skarppeja knubeistamme… Parasta skrivata paprulle mitä vielä minnaa. Ilmahälytyksiä oli ollut monta; usein oli vääriä hälytyksiä ja joskus viholliskoneet olivat menneet ohi, mutta tänä yönä tulisi roisimpaa jälkeä
Mutta eivät enää voineet liittyä omiin joukkoihin. Yks buli kundi sano että ku sota loppuu, neukut tulee tänne ja hirttää meidät tuohon puuhun. Lähtivät minne. Minnaan nyt että joku on kertonut että he repivät kaikki natsat ja tunnukset univormuistaan ennen kuin lähtivät. Bamlattiin krigun loppumisesta ja rauhasta. Mutta sbulit ihmiset olivat aika totisia. Joku ehkä jeesas. En usko että metsästysajasta ja –määräyksistä syksyllä nelkytneljä oltiin kovin tarkkoja, mutta hoksaan vasta nyt, että saksalaisista aseveljistämme silloin syyskuussa tuli meidän vihollisia! Oliko Hans ja Sepp luonamme silloin kun viimeinen botski Saksaan lähti Stadin satamasta ja kun sota Lapissa alko. Muuten en krigusta huomannut mitään, praijattiin muiden skloddien kanssa ja tsiikasin fönarista kun sakemannilomalaiset skotas sorsia kaislikossa. Joskus nähtiin lentsikoita – tai kuultiin, mut ne flygas korkealla ja oli omia. Niinku noi sakemannit, Hans ja Sepp, ku landella skotas sorsia. Mut kerran yks neukkulentsikka dyykkas esiin ihan puiden latvojen yltä ja hävis taas skutsin takaa. Vai onnistuivatko pakenemaan Ruotsiin – tai jonnekin. Heidän krigu loppu siinä. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 23 29.1.2015 10.51. Friidut snärkkäs kauheesti, mut itse olin niin snadi et en ymmärtänyt skagaa. Heidät olisi pidetty karkureina. Monet byggat oli ison rempan tarpeessa ja niin oli moni ihminenkin. Minnaan että niiden nimet oli Hans ja SeppMulle on jälkeenpäin kerrottu että olivat vuoristojääkäreitä. Ihan kivoja kundeja vaikka bamlasivat erilailla. En minnaa kovin paljon tuosta ajasta enää, mut joskus joku asia palaa mieleen. Tai jos he joutuisivat venäläisten käsiin – silloin tunnusmerkkien poistaminen oli oikea teko, mutta olisi tuskin muuttanut heidän kohtaloaan yhtään paremmaksi. Siellä oli paljon folkkaa Stadista ja joitakin saksalaisia sotilaita lomalla jeesaamassa maatöiden teossa. TSILARI 1/2015 23 Pois Stadista Pääsimme landelle sukulaisten luo, Pernajan saaristoon. Perillä maatalossa minnaan vain että oli kevät ja sitten kesä ja kaikki oli kivaa. Niitä ei tarvinnu skagata. Kerrottiin että sotavankeja oli joissakin taloissa duunissa ja isot kundit kerto että skutsissa oli desantteja. Tsiigasin mummon naapuritalon kaupan ruudullista laattalattiaa taivasalla keskellä raunioita. Ja takaisin Syksyllä palattiin Stadiin. Mut oli rauha – tai aselevoksi sitä kutsuttiin – eikä vihollisten flykkee tarvinut skagata enää. Nyt vasta hoksaan mitä se merkkas. . Se oli kai eksyny ja flyygas matalalla ettei meijän ilmavalvonta huomais ja lähettäis hävittäjiä perään. Faija palasi ehjänä himaan ja me budjattiin kolme perhettä samassa lukaalissa
Koska siis lähteit oli nihkeesti, me päätettiin mun proffan kans et mä plärään jokaisen julkastun Avotakan läpi. Frendi ilmottikin urakan päätteeks STADIN MESTAT JOUNI ROUSKU Tsilari_taitto_1-15_13.indd 24 29.1.2015 10.51. Sitä ennen kaikki kässäs et rupukuntoset puutönöt vaan venttaa katepillarin lämmintä syliä, ennenku tilalle bygataan uusii betonikolosseja. Byrokraatit on ruvennu suojelemaan vanhoi taloi laajemmin vast kasarina. Omasta himasta idis Syy et rupesin funtsimaan täntyyppisii juttuja löytyy omasta himasta. Perustamisvuodest 1967 niit oli kertynyki pitkälti yli 500 aviisia, joissa oli yhteensä abyt 1700 himaesittelyä, eli parin biblurullakon verran lesattavaa. Miten vanhanaikanen rupubudjaus muuttuu paris vuosikymmenes massipäälliköiden yksinoikeudeks. T ämmösii juttuja mä funtsin, kun alotin toissa vuonna hahmottelemaan mun gradua puuhimoista. 24 TSILARI 1/2015 Pelkkä puuhima, myyttinen lifestaili vai stoori itestä. Milleniumin jälkeen nimittäin kaikki sisustusaviisit, tösöohjelmat ja blogit on kilpaa vaahdonnu perinnerakentamisest, vanhoist kansaskoleist ja maalaisromantiikast. Meikäläisen mirkku on valmistunu rakennusrestauroijaks ja me rempataan eilisillä silmillä täs vaihees kolmatta yhteistä proggista tietenki 20-luvun lopun puutaloo Tapulis eli Kabulis. Miks täyspäinen jengi slumppaa sikahintasia pitsihuviloita heräteostoksina. Onks Puu-Valkas, Puu-Käpyläs ja Kumpulas budjaavien janttereiden elämä oikeesti erilaista ku niiden, jotka lusii kerrostalossa. Kailan Panu on nostettu Härmän viralliseks talolekuriks ja kämppien hinnat on noussu verenpaineen tavoin juppialueiks muuttuvis Käpyläs ja Kumpulas. Miten jotkut tsennaa hirsiseinien säilyttämisen niiden elämäntehtäväks. Hiffasin toki jo sillon, etten salettiin oo yksin mun kelojen kanssa. Budjaamista puisessa himassa on muutenki tutkittu aika hintsusti, varsinki ku kelaa et se on osa aidointa härmäläisyyttä. Kaiken hässäkän keskellä unohtaa iisisti et tää on aika uus läppä. Vaik vanhat starbut snaijaakin, et Härmässä 60ja 70-luvuilla puutaloalueet eka rapistu rupusiks vuokra-alueiks ja sit kasarina juppiutu Puu-Käpylä, Wanha Porvoo ja Mansesterin Pispala etunenäs, ni siit muutoksest on skrivattu yllättävän vähän. Ne jotka ite asu puuhimoissa saatto hyvinki digata siitä, mut suurin osa härmäläisistä toivo viel separina sisävessoja ja kylppäreitä, iisisti mopattavia muovimattoja ja moderneja köökejä
Livohkaan lähettiin sit ku duunis oli saavutettu riittävästi tai sillon ku duunikuormaa oli simppelisti vaan liikaa. Toi kela vaikuttais pätevän myös härmäläisten puutöllien kohalla. ”Kaikki kaupunkilaiselämän tuoma jonninjoutavuus on poissa.” Kustannusdirika möksällään 1972 Toinen aalto ajottu ysärilaman jälkeen. Käytännös tää näky siten, et haastateltavat kerto epäsuorasti himojensa kautta muille oikeesti itestään ja keloistaan. Ekas aallos 70-luvul haki suuren muuton junantuomat niiden lapsudest tuttuu meininkii perinteisist kesämöksämiljöistä. Seiskytluvulla etenki krigunjälkesii rintamiestaloja vedettiin surutta uusiks. . Kuuskytluvul ja separina vanha puuhima hommattiin ensisijasesti talokehikkona, johon sit bygattiin ineen moderni hima. Puisen himan omistaminen ja remppaaminen skulasivat siis tapana tyylitellä itteensä. Puuhimoihin flytattiinki stoorien perusteel ennen kaikkee kahes vaihees. Avotakan haastikset kerto puuhimaelämäst oikeestaan aika samal taval 1960-luvult nykypäivään. Haastiksis näky selvästi kans, et puuhimat vaikutti niis asuvien minäkuvaan. Julmaa mut totta. Esimerkiks dirikat ja massimiehet osotti kuvaamal seesteisii himaolojaan olevansa kans perheihmisii ja tsennaavansa kulttuuriperintöö. Oikeestaan ite taloista ei digattu, vaan enemmänki niiden buleista ja rauhallisista tonteista ja snadista hinnasta. Fyrkat lämästiinkin myyjän handuun monissa keisseissä suoraan ku oltiin lampsittu dörtsist inee. ”En vekslais tätä mihinkään” – minäkuva ja puuhima. Foto: Joni Rousku Tsilari_taitto_1-15_13.indd 25 29.1.2015 10.51. Niis pysty ottamaan iisisti ja unohtaa kaikenmaailman kuumotukset. Miten puuhimojen arvostus muuttu. Jos aikasemmin jengi räknäs nuukasti kantsiiks vanhaa tölliä ostaa, ni nyt kaikenmaailman pirkot rupes höyryymään miten ne ekalla mulkasulla retkahti niiden unelmakämppään. Siit eteenpäin useet otti hatkat yhä nihkeemmäks muuttuvast duunielämäst. Ne tankkas torpis ja möksis perusturvallisuut, yritti kursii kasaan niiden parisuhteit ja latas akkuja stadiinpaluun varalle. Toimistoduunareista kasvo pätevii byggamiehii ja -mirkuloita. ”En tee mitään painekyllästetystä puusta enkä peitä vanhan puun harmaantunutta tai ajan patinoimaa pintaa maalilla. Joilleki himan oikeenlainen remppaaminen muodostu jopa elämäntehtäväks. Jengi selitti et niiden oli pakko ostaa se talo, kun se kerran kohalle osu. Kuviot muuttu kasarina. Puuhima anto mahkuja myös uusiin rooleihin. TSILARI 1/2015 25 et mä oon läpikäyny harvinaisen kypsymisriitin keski-ikäiseks muijaks. En myöskään käytä muovisia käyttöesineitä.” Talonpoikaispuristien kesämöksäkuvaus 2001. Britti David Lowenthal onki funtsinu, et vanhojen jutskien pitää eka lusia läpi huonon maun aikakausi, ennenku niist voidaan taas diggaa kybällä. Abstraktii tietotyötä duunaavat diggasivat erityisesti mahiksesta sählätä asioita omin handuin. Tsekkaa koko gradu netistä googlettamalla sen nimi: ”Olen aina halunnut asua täällä. Ne tsennas et se oli niiden kohtalo. Käytännös flytattiin kyläskoleihin landelle tai sit hoidettin tölli Stadin puutaloalueilt. Uudes perinneympäristös sit nuoltiin haavoja ja eheydyttiin. Mikä niis puuhimois on sit niin kliffaa. Useet kerto, et ne oli holtittomis skagiksissa, ku ne kelas et joku muu ehtii slumppaamaan niitä venttaavan unelmahiman eka. 1856 taloon muuttanu maikkaperhe 2005 Avotakan stooreissa kerrottiin eka yleisemmin retkahtamisesta vanhempiin hirsitaloihin, mut milleniumin ja Hotakaisen Juoksuhaudantien jälkeen kans krigunjälkeisiin rintamamiestaloihin. ”Monen kerrosja rivitaloasumisvuoden jälkeen tuntuu kuin olisi kotiin tullut.” Rintamamiestalon rempannu tutkijaperhe 1978. Puuhima tuki minuutta ja näytti isäntänsä ja emäntänsä muille oikeenlaises valos. Selkeimmin puutalojen arvostuksen muuttuminen näkyki näis stooreis. Ne tsennattiin usein jonkinlaisina turvapaikkoina jois oli simppelisti kliffa olla, nostalgisina mestoina jois oli eri säännöt ku muus yhteiskunnassa. Jotku remonttireiskat hiffas, et vanhan tönön fiksaaminen tuli halvemmaks ku ryskätä se nurin ja bygata uus. Molemmis aallois nostalginen elämänmuutos oliki siis reaktio bulimpaan yhteiskunnan muutokseen. Skrivaaja on talonhalaaja ja entinen Herulin kundi kolmannes polves. Suomalainen vanha puutalo asumisunelmien kohteena, lohduttajana ja minuuden peilinä 1967-2013” Puu-Käpistä kesällä 2014. Avotakan himaesittelyis kerrotaan lähes aina miten kyseises lukaalis budjaavat markku ja pirkko on slumpannu himansa. Jengi painottikin, et niiden lifestaili oli muuttunu täysin aikasemmast ja tavismaisest kerrostalos budjaamisesta. ”Suorastaan kiljuin haluavani sen, vaikka kylpyhuoneessa oli silminnähtävä homevaurio” Stadist Loviisaan v. Foto: Joni Rousku Puu-Valkkaa kesällä 2014. Niiden remppaproggiksii esiteltiinki Avotakas mones numeros
Okei, joku teist rupee ny tietty nariseen, et enhän mä mikään kova jätkä ookkaan. Jengihän uhoo et ne duunaa kaikenlaist etenki aina ku vuos on just sinksattu uuteen. Labrakokeet yrittää kyl väittää, et mun maksa ja munuaiset ja mitä näit on, et ne ois muka yhtä kondikses ku skloddeilla. Siit se niinku jämähti tavaks et tammikuus ei enää lipitetä, ei brenkuu, ei vinkkuu eikä bissee. Mä luulen et se blisaa mulle terveen paprut varmuuden vuoks, ettei sen tarttis puuttuu omaan pläträämiseensä. Et tumma sprigi päälle, kraga kaulaan ja mestoille! Voiks olla totta. Mut jos kyse on dokausbreikin pidosta, ni siinä mä todella oon aika niska. Se on tuttu kundi ja se dokaa enemmän kun mä. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 26 29.1.2015 10.51. Siis et mä lähtisin Nykkiin niuhottaan. Mut ku mä oon tällanen gamla käpy, fabriikin takuu ei oo enää voimas ja monen mielest mä oon jo monta kertaa ylittäny ton Parast ennen -päiväyksen, ni mun tarttee ruveta funtsaan, mitä kaikkee mä tungen mun kroppaan, et se pysyis viel hetken kyydis. Leguri voi strittaa öögaan No, mitä hohtoo tos häppäbreikis sit muka on. Funtsatkaa. Enkä flöittaa. Et heti, ku pukkaa jotain snadii reissuu, ni mä duunaan oharin ja bytskaan tammikuun helmikuuks ja muuta härdellii. Tän vuoden eka kuukaus oli mun 43. Se tsiikas allakast ja sano et se on just Pertti Mustosen 60-vuotissynttäreillä Nykissä. Mä skulasin sille mun pokalle sinne lentsikkapuljuun, et missä sä oot kaheksastoist tammikuuta. Mä olin yrminy Pemulle, mun entiselle pomolle, et sinnehän meet bailaamaan, mul ei oo fyffee lähtee pitään sulle puheit johki huit helkkariin. 26 TSILARI 1/2015 Ni kantsii ehkä funtsaa, et millanen valopää sä itte oot fyllassa. K u mä olin rantsussa duunissa, ni Niemen Masan kans me se kekattiin. Siks mä oon ite määränny itteni kerran vuodes tohon iisisti tulkittavaan tsekkaukseen. Mä en vaan enää usko sitä legurii. Botskilla SEPPO PALMINEN PALMISEN PAMINA Tenukeppitesti Jos mä joskus rupeen brassaileen, et mä oon tosi shampiooni jossain kinkkises hommas, ni mä bonjaan, et teille automaattisesti tulee fiilis, et taas on jätkäl kiivenny stritti kaaliin. Me luvattiin pitää korkki kii. Mut yhtäkkii me tsitattiin sinivalkosen flygarin bisneksessä, emo kippas valkkarii flindasta, skoolattiin stailisti se awardi himaan ja muutama timma myöhemmin bamlattiin stadia, dokattiin ja skriinattiin yhes raflas, siis siel Pemun synttäreil. Mut sen verran karski jäbä kuiteski, et toistaseks oon ollu dokaamatta kolme ja puol vuotta tollasina kuukauden stumppeina. Ja eiks se frankie boy jo sjungannu, et jos se pystyy pärjään Bulissa Fiblussa, ni sil on kanttii klaaraa missä vaan. Sattu niin, et Jenkkiläst tuli mesitsi, et Nykin festivaalin dumarit oli digannu yhtä mun tuottamaa multsarii (proggis mis kehuttiin tota Härmän kansallist flygarilafkaa) ja et ne halus antaa meille sellasen komeen pystin. Ei oikeen mitään. If I can make it there... tipaton tammikuu. Joo, tarttee myöntää, en mä niin kova jätkä oo. Et tosi starat spottaa glasariin, oli ne missä hevon kuuses tahansa. Paits kerran, ku mä tiesin, et pukkas hilpeet pippaloo, ni sinä vuonna mä pidin brenkkuvapaan helmikuun
Ku jengi lähti raflaan, mä lähdin meggeen. Joo, mut niinku hiffaat, ni yhtä tärkeet ku on tsekkaa, et ooks sä jo ihan doku ton sun pämppäämises kanssa, ni on tsiikaa, et vieläks sul on päreitä sietää perseet olalla hilluvaa jengiä. Ja jos joku diggaa bissee, ni sitäki on pidetty bastuvaraks. Vaik mun entinen gimmafrendi on labrahoitaja, ni mä joskus epäilen, et näyttääks noi kokeet kaikki mahdolliset strobelit. Fisun ja rapujen kans dokataan valkkua. TSILARI 1/2015 27 Sheikkaaks handut. Millanen sä oot flänässä. Ja ku kuiteski kävi sillai, et ne osu kaverii hudaan, ni mä sain ne sen verran irti toisistaan, et skoudeja ei tarttenu skulaa paikalle. Ku jengi dokas himassa, mä esitin kyypparii. Ja sit ku koko lössi fudattiin sielt kapakast pitskulle ja sai puolen viikon porttarin, ni mä skujasin ne mun bilikal himaan. Moni luulee, et kuukauden tenukeppitestist kantsii pitää kii vaan siks, et se tekee gutaa sun kropalles. Ku porukka kippisteli, mäkin lyftasin vissyflindaa. Foto: Volker von Bonin Tsilari_taitto_1-15_13.indd 27 29.1.2015 10.51. Eli et mul on taas aika kunkkufiilis. Mä haluun tietää, et ooks mä jo viittä vailla dena, toivoton tenukeppi. Jossain vaihees aina ne kaks sekoboltsii rupes flaidaan ja mä yritin rauhottaa niit, ettei se menis ihan bokrailuks. Siis koisaanks mä öisin, onks mun närvit finaalis, sheikkaaks mun handut, onks mun pärstä ihan olmin värinen, rupeeks mä svettaan sikana. Ku tyypit tuli jurriin, mä stikkasin samanlaist dillee läppää. Vois väittää, et mä olin ittelleni aika armoton. Sitku tipaton loppuu, ni tänne: Alkoholiliike, Museokatu 10 v.1952. Mut jos sun kroppas ja bollas viel sietää dokaamista ja dokaajii, ni eiku stailisti vaan ohutta siivuu, skool!, kippis!, terveydeks! Ja ens tammikuus taas tsekataan: vieläks kone vörkkii ja säteileeks lanttu – ilman stimulanttei. Emmä oo, ainakaan vielä Mä sain happobreikist taas täydet pointsit. . Meidän perheen kögeen ku on aina kuulunu punkku. Jos sul on koko ajan sellanen fiilis, et jumalaut noi on dillei, et kuin tyypit voi olla jurrissa noin stupidoi, ni kantsii ehkä funtsaa, et millanen valopää sä itte oot fyllassa. Ku himast meinas vinkku hyytyy, mä kävin handelis. Helsingin kaupunginmuseo. Ainakaan ne ei kerro sitä, et tuleeks mulle jotain fittejä vieroitusoireit, et pystynks mä viel oleen ilman brenkkua
Lisää baislarimestoi Mut ei Stadi pelkil gamloil kuppiloilla futaa. Kunnon baislarit, monenlaiset tsufet on mestan vakkareita. Kallen nimikkokaakao on buli annos, mihin kupillisen lisäks saa konvehtei ja muita snadei herkkui föliin. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 28 29.1.2015 10.51. Ite kahvila on vaan parikytvuotias. Niin vanhaa starbuu ei ookaan, ettei se ois voinu mutsinsa kans siel käydä. Ja baislareita hittaa toinen toistaan upeempii. Gamloi stailei mestoi on kans Cafe Ekberg, joka on ollut Bulevardilla 1930-luvulta ja nykynen sisustuski on suurimmaks osaks 50-luvulta ja Ursula, joka perustettiin vuonna 1952 Kaivarin rantsuun. Café voi lukee sellasenki mestan fönsteris, mist saa kunnon safkaa ja brenkkuuki. Katri ja Tanja, ku diggaa duunaa baislareita, öpnas oman mestan Kalevangartsalle (Kalevankatu 17, avoinna ma-pe 7.30-18, la 10 -16.),.Cafe kuppi ja muffini on niiden mestan nimi ja siel duunataan monenlaisii suolasii Christina leipoo bulkit Wanzetas Liisankadulla. Foto: Virve Kuutar 28 TSILARI 1/2015 Borgalle, tsufelle, tsajulle Ku dallaa gartsalla ja alkaa olla galsa, ni on kliffa mennä johonki tsittaan ja divaa kuppi kuumaa. Pääasia on se, mitä sisältä hittaa ja varsinki kupistansa. J os haluu mennä nostalgiamestaan, mis ois snadina käyny mutsin ja faijan kans, ni voi mennä vaik Kluuvikadun Fasulle. Mut ei kai sil nimel oo välii. Ja ku Fasu tsennataan suklaasta, niin sieltä saa tietty gutaa kaakaotakin. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Kantsun kultsa. Nyyii syntyy siihen tahtiin, ettei kaikkii ehi ees hiffaa. Villipuutarhan sokrut tarjottimella. Gamlaa stailii on kans Cafe Engelis Senaatintorin laidalla, se kun on vuonna 1865 bygatus Sunnin byggassa. Ei kukaan haluu divaa kuraa, jos luulee saavansa tsufee. Kliffaa on sekin, ett mestat öpnaa jo aamulla, ett jos ei oo viittiny himas keittää tsufee, ni voi vaik ennen duunii käydä aamiaisella. Cafe Cardemumman laskiaispullat. Cafe Engel gamlassa Sunnin byggassa. Fasu ku on ollu Kluuvikadulla jo vuodesta 1891, tosin bygga on välillä vaihtunu. Stadis hittaa vilde erilaisii kuppiloita. Eikä enää divata tsufee pelkästään sellasenaan, sitä on lattee, espressoo, capuccinoo ja vaik mitä, ett koht tarttee ottaa kai sanakirja messiin, ku menee kuppilaan borgalle. Tosin aina ei hiffaa, mikä on kahvila ja mikä on rafla
Siellä alan ammattilaiset Kyllikki ja Katariina leipoo aamuvarhaisest asti gutaa tarjottavaa. Tää on kliffan erilainen lisäys Stadin kuppilavalikoimaan. Cafe Engel gamlassa Sunnin byggassa. Stadin kuppiloist on skrivattu kniigoiki. Samoille kulmille on öpnattu Villipuutarha (Kaarlenkatu 13, avoinna la klo 10-18, su klo 12-16) Se on öpnattu vuonna 2008 ja sisustettu gamlaan stailiin. Jos ei budjaa tai oo duunissa Krunassa, ni ei oo varmaan hiffannu Wanzettaa (Liisankatu 9, ma–to 7–15, pe 7–14), vaik se on ollu siin jo yli 15 vuotta. Tsufen, tsajun ja kaakaon lisäks voi slumppaa vaik mestas duunattuu tuoremehuu. Piirakat ja bulkit leivotaan aamulla ja tsufe on peruskamaa, ei mitään latte-hienouksii. Maailman kulmilta Stadi on kansainvälinen siti. Tai mis treffaa aina frendei tai muuten tuttui lärvei. Baislarista ja tsufesta saa bungaa kybän tai yliki. . Tääl on vilde erilaisiin ketjukuppiloita, mitä löytyy sit samannimisii ympärii maailmaa. Ni, ett tällaseen snadiin stooriin ei saa messiin ku muutaman. Mestan erikoisuus on kakkubuffa. Kaarlengartsalle melkein Hesarin kulmalle on nelisen vuotta sitte öpnattu Cafe Cardemumma (Kaarlenkatu 15, ma-pe 07-17.00 ja la 10-15). Alunperin siel duunattiin niinku muissaki kuppiloissa: tsufee, tsajuu ja baislareita ja nimikin on Cafe Raffaella (Fredrikinkatu 19, avoinna ma-pe klo 7.30.-19, la-su 10-16). Moneen muuhun keskustan mestaan verrattuna hinnat on kohtuulliset. Villipuutarhan sokrut tarjottimella. Siel voi skruudaa komeen baislarin, ja kaakaokin duunataan oikeesti maidosta ja kaakaosta, eikä kaadeta pussista vodan joukkoon. Ku tsennaa mestoi, ni hittaa snadimpii hintoiki. Melkein kaiken ne duunaa ite. Parin byggan päässä Karhupuiston reunalla on Kulmakahvio tai Bear Park niinku sen logos pluggaa. Mestas tärkeintä ku ei ookaan kahvilan pyörittäminen vaan sarjisten blisaaminen ja duunaaminen. Ja tsufen kans voi ottaa vaik snadin biitin sikäläistä juustoleipää hatshapuria. ja makeita herkkuja. Duunarihengen rinnalle on tullu nyyat trendit. Lounasaikaan sielt saa kans salaattii ja soppaa, mesta on silti ennen kaikkee kahvila. Jos skagaa homppeleita, ni ei kande mennä. Se ku mainostaa olevansa mesta just niille. Sen hiffaa kuppiloissaki. Eikä oo vaikee hiffaa miks. Bungaat 11,90, sillä saat borgat tai tsajun ja skruudaat niin paljo kakkui, ku jaksat. TSILARI 1/2015 29 Christina leipoo bulkit Wanzetas Liisankadulla. Tsufet ja teet on laatukamaa, pari egee kuppi. Se on snadi ja suosittu, et sinne ei välttämättä aina mahu sisään. Kandeis sinne dallaa snadisti kauempaaki, mieluummin aamupäivällä, ku päivän bulkkei on viel bulimpi valikoima. Ilmastointirempan takii Villipuutarha on arkisin bosessa. Kallion nyyat trendit Bergan alkuaikojen duunarit ei enää tsennais mestaa. Ku tekee mieli kakkuu, kandee mennä Kakkugalleriaan. Oma kantis se tuntuu olevan lähiseuduilla duunis oleville huoltoja remppakundeille. Bulkit bungaa kans pari egee ja baislarit neljä tai viis. Melkein toisest ääripääst on Hämiksen Arabian puoleises pääs oleva Sarjiskuppila (Sarjakuvakeskuksen kahvila, Hämeentie 150, ma-pe 10–18, la 12–16.). Snadimmat hinnat Suurin osa Stadin kuppiloista on valitettavasti sellasii, ett täytyy olla fikkat täynnä fyrkkaa. Siel järkätään kans kurssei, mis voi oppii ite piirtään sarjiksii. (Agricolankatu 13, avoinna ma-to 7.30-20, pe klo 7.30-18., la klo 8.30-18.) Mestasta saa baislareita ja sit ne leipoo aamusin ite breguu. Cafe Cardemumman laskiaispullat. Mielenkiintosta on tsiigailla kamaa, mitä perustaja on himastaan ja ilmeisesti mutsin ja mummojen himoista snadiin kuppilaansa roudannu. Jos sul on joku, mitä sä haluut suositella Tsilarin pluggaajille, ni skrivaa toimitukseen. Bulkkii on ehkä yks vaihtoehto, mut ei sekään bungaa paljo egee bulimmin. Kaikil on varmaan omii suosikkimestoi, mis on kliffa käydä ja mist saa ne Stadin parhaat bulkit tai baislarit. Mut ku omistajat kerran koklas blisaa omien himakulmiensa safkoi ja hiffas, ett jengi diggas niitä, ne stikkas föneriin toisenki nimen ja maansa lipun. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 29 29.1.2015 10.51. Nyt tästä snadist Georgiasta saa baislareitten lisäks georgialaisii lounaita. Leipomo on Hertsikassa ja kuppilat Bulevardilla (Bulevardi 34, ma-pe 9-18, la 10-15) ja Fredalla (Fredrikinkatu 41, ma-pe 10-19, la 10-18, su 12-18). Snadisti erilaisen mestan hittaa Viiskulman läheltä Fredalla. Siellä tsufe bungaa stuiduilta ja eläkeläisiltä alle egen ja muilta snadisti yli
L . Stadin Slangi ry. M . XXL . S . XL . M . L . Tsilari_kraasa_1-15_4.indd 2 29.1.2015 9.57 Tsilari_taitto_1-15_13.indd 30 29.1.2015 10.51. lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl Varvikko, Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 25 € kpl Kahila, Heikki: Ääneen elettyä 25 € kp Raittinen, Jussi: Vanha rokkistara 25 € kp PLATAT JA STADIN KARTSAT JA MESTAT – HELSINGIN SLANGIKARTTA Kauhanen, E. XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen lyhythihainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . M . J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Jörde-Juge -cd 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tilata tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. Friidu 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita pitkähihainen Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Toimisto avoinna ti klo 14–18 ja to klo 12–16, puh.045 186 7238. XXXL 27€ kpl MUU SÄLÄ Isännänviiri 50 € kpl Olkakassi brodeerauksella sin, musta, pun. KLEDJUT Kaulaliina sini-valkoraidallinen Stadin Slangi-brodeerauksella 15 € kpl T-paidat koko . maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl STADIN SLANGI BLISAA TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. 10 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . L . XL . S . S . XL . Kundi
M . S . XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita pitkähihainen Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Toimisto avoinna ti klo 14–18 ja to klo 12–16, puh.045 186 7238. M . TSILARI 1/2015 31 KLEDJUT Kaulaliina sini-valkoraidallinen Stadin Slangi-brodeerauksella 15 € kpl T-paidat koko . Vinkin. Mä sain faijalta. Vinkit Kun skrivaa runoja. Tää ei siis ota kisaan osaa mut toivottavasti toimii inspiksenä! Eiku räppään! . Himassa budjatessa. Se kaikille ois parhaimmaks, et Stadissa rengnais aina. L . Faijalta. lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl Varvikko, Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 25 € kpl Kahila, Heikki: Ääneen elettyä 25 € kp Raittinen, Jussi: Vanha rokkistara 25 € kp PLATAT JA STADIN KARTSAT JA MESTAT – HELSINGIN SLANGIKARTTA Kauhanen, E. XXXL 27€ kpl MUU SÄLÄ Isännänviiri 50 € kpl Olkakassi brodeerauksella sin, musta, pun. XL . S . Masiinaa, jolla voi skrivata. XL . J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Jörde-Juge -cd 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tilata tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. Voi saada tylyn vinkin. Mäkin fenasin. XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen lyhythihainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . ARVO POHJOLA Tällasii vinkkei ei kande tänä vuonna lysnaa, vaan osallistuu juhlavuoden runoskabaan! FUNDEERAUKSIA PIRJO TUOHIMAA Tsilari_taitto_1-15_13.indd 31 29.1.2015 10.51. maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl STADIN SLANGI BLISAA TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. Kundi . Ku kuulin et Stadin Slangi ry järkkää räppikisan, funtsin et ny tää pitää julkasta Tsilaris. Pabrukorin. Tsilari_kraasa_1-15_4.indd 2 29.1.2015 9.57 STADIRÄPPI Moi, mä oon Stadista, mun nimi on Petteri mä en oo rasisti mut oon trendisetteri: kaikki mikä musta on siidee ja gutaa vuoden parin päästä jo böndelläkin futaa JOU Moi, mä oon Stadista, mun nimi on Saija mullon snadi systeri ja mutsi ja faija Landella ei aina diggailla mun ässää mut slangii kato pitääki snaijaa ja kässää JOU Älä studaa tulla Stadiin, täällä on nastaa hipsterit ja rastat täällä tulee sua vastaa tänne mahtuu punkkia ja rokkia ja jazzii mut älä sit tuu jos sä skagaat sun fatsii tääl pitää kato olla vähä pokkaa ja sillee muttei me dissata Minttuu eikä Villee täällä voi jubailla ja olla ihan chilli vaikka ois heebo vähä nysvempi tai villi JOU! Mä duunasin tän räpin puoltoista vuotta sitten Taiteiden yöhön; se sai kantaesityksensä Valgan biblus. XXL . Friidu 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. Täll ei voi skrivata, kun rengnaa. Synttäreillä. L . S . XL . 10 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . Se dilleen kalloos paina. Nuorena Ei sitä hogaa, kuin dillee touhuu se on. Stadin Slangi ry. M . L . Systeri tokkas kosmoskynän ja runon
Taloa rakennettaessa syntyi epäilys, että erkkeri ja osa rakennusta saattaa sortua rakennusvaiheessa. Toinen kuva on rakennuksen julkisivun puolelta Itäiseltä Puistotieltä. Jos et halua leikata ristikkoa lehdestäsi eikä sinulla ole kopiokonetta käytössäsi, voit myös jäljentää oikean vastauksen vaikka ruutupaperille. Sen alapuolella on kaksi ratakiskoa vinottain tukemassa erkkeriä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gustaf Estlander ja valmistusvuosi oli 1907. 32 TSILARI 1/2015 SLANGIJENGI FOTOSKABA RISTIKKO Tsennaaks mestan. Pihanpuoli on Isolle Puistotielle, Oikotieltä heti Kaivohuoneelle päin. Hiffaaks sanat. Rakennusta ei kannattanut purkaa enää silloin ja aloittaa alusta, vaan laitettiin varmuuden vuoksi em. Kannattaa kiinnittää huomiota kuvan vasemmassa laidassa olevaan puolipyöreään erkkeriosaan. Onni suosi oikein vastanneista Paula Jokista. Ristikon ratkaisu julkaistaan seuraavassa Tsilarissa. ratakiskot tukemaan sitä. Kiskot ovat tukeneet taloa jo yli 107 vuotta ja varmaan tukevat hamaan tulevaisuuteen. Rakennuksen arkkitehtuuri on jugend-tyyliä, paitsi ikkunoista löytyy myös uusgotiikan piirteitä. Kaikki määräpäivään mennessä tulleet ristikon oikeat ratkaisut ja fotoskaban oikeat vastaukset osallistuvat Stadin Slangi ry:n kirjapalkinnon arvontaan. Hänelle lähetettiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto. Onneksi olkoon! Vastaukset Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Vastaukset viimeistään 15.3.2015 ARNO SOISALO SLANGIRISTIKON DUUNAS SEPPO PALANDER Kenen handusta foto on. SKABAT Tsilari_taitto_1-15_13.indd 32 29.1.2015 10.51. Fotoskaba Tsilarissa 6/2014 Rakennus on Päivänkakkara-korttelin Itäinen Puistotie 11 – Oikotie 1 sijaitsevan kiinteistön pihanpuoleinen julkisivu
År 2007 försvann den sista representanten för sitt slag från Helsingfors gatubild. Vastaukset sivulla 36 1. Vilken mediakändis var med och tjärade fredsstatyn i Hagnäs i oktober 1991. Mikä on kyseessä. Var i Helsingfors finns Öresund, Suez, Rio och Kap Horn. a) Henriksdal b) Kånala c) Stapelstaden d) Åggelby 7. Vuonna 2007 Helsingin katukuvasta katosi eräs lajinsa viimeinen edustaja. För vilken maträtt var den anrika restaurangen Motti nära Tölö torg känd för. 9. Öresund, Suez, Rio ja Kap Horn. 8. a) Heikinlaaksoon b) Konalaan c) Tapulikaupunkiin d) Oulunkylään Var byggdes en curlinghall år 2004. 4. Var finns Helsingfors största bowlinghall. 2. Vad kallas de små egnahemshusen som byggdes i stor skala efter krigen. STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Var finns den 4,2 meter höga Eino Leino-statyn. 5. 10. Hur många filer finns det som mest i bredd (åt ena hållet) på Sörnäs strandväg. Froogut duunas Jesper von Hertzen SKABAT Tsilari_taitto_1-15_13.indd 33 29.1.2015 10.51. Missä on Helsingin suurin keilahalli. Kuka mediajulkisuuden henkilö oli mukana tervaamassa Maailman rauha -patsasta Hakaniemessä lokakuussa 1991. Var finns skulpturen Björn vid myrstack av Jussi Mäntynen som avtäcktes 1931. Mitä ovat nimeltään pienet omakotitalot, joita rakennettiin sodan jälkeen runsaasti. Vad är det som efterfrågas. Minne rakennettiin curlinghalli vuonna 2004. Missä Helsingissä löytyy mm. 6. Mistä ruokalajista Töölöntorin vieressä sijainnut perinteikäs ravintola Motti oli tunnettu. Kuinka monta kaistaa Sörnäisten rantatiellä on leveimmillään (yhteen suuntaan). TSILARI 1/2015 33 Fotoskaban 6/2014 rakennus Itäisen Puistotien puolelta. 3. Missä sijaitsee Jussi Mäntysen muotoilema veistos Mesikämmen muurahaispesällä, joka valmistui vuonna 1931. Missä 4,2 metriä korkea Eino Leinon patsas sijaitsee
Kuulut tsyrkkaan itse tai et on aika harva stadilainen joka välttyy silti käymästä tsyrkassa. Vuonna 2015 yhdistys täyttää 20v ja kaikessa toiminnassa otetaan juhlavuosi huomioon. Olemmekin päätyneet viemään slangisanomaa neljään eri seurakuntaan vuosittain. Myös snygeimmät biisit tullaan kuulemaan ja jos uskallan luvata niin entistäkin kivemmin ja kovemmin kuten eräs kappalainen totesi. Foto: Marjatta Salminen Hela jengi Paavalintsyrkassa Vuonna 2015 yhdistys täyttää 20v ja kaikessa toiminnassa otetaan juhlavuosi huomioon. Seurakuntien suosituimpia tapahtumia ovat tunnetusti Kauneimmat joululaulut mutta siitä huolimatta vaikuttaa olevan erityisen mieluista, että niitä pääsee laulamaan slangin kielellä. Etenkin Vesa Nuotion esittämät biisit ja slangin kielellä luettu jouluevankeliumi sai kansan nauraa höröttämään useammassakin kohtaa. Keväällä aloitellaan Mutsi on bestiskonsertilla helatorstain aikoihin Tuomiokirkolla, syksy käynnistyy Kallion kirkon slangitsyrkassa ja vuosi päättyy snygeimpiin joulubiiseihin Paavalintsyrkassa ja jollain vuosittain vaihtuvalla toisella alueella. Joka sanaa ei välttämättä ymmärrä mutta yhteyden tajuaa ja se kantaa yli sukupolvien. Lähipiiristä löytyy usein henkilöitä, joiden suhde saa siunauksen tai uusi perheenjäsen kasteen. Stadin slangi ry on useiden vuosien ajan lähestynyt stadilaisia monellekin tuttua tutummassa mestassa eli tsyr kassa. MARJUT KLINGA Slangilaisia oli lysnaamassa, ku Mari Palo shungas oopperan tanssiaisissa. Tänä vuonna ensimmäinen konsertti oli Vanhassa tsyrkassa ja toinen tuttuun tapaan neljäntenä adventtina Paavalintsyrkassa. 34 TSILARI 1/2015 SLANGIJENGI Stadin Slangi ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.15 klo 18.00 Kaisiksessa käsitellään toimintakertomus ja tilinpäätös sekä mahdolliset muut asiat Kahvitarjoilu RUTTOPUISTOSTA VALKKAAN…. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 34 29.1.2015 10.51. Snygeimpiä joulubiisejä oli kanssamme sjungaamassa noin 1400 stadilaista ja tunnelma oli harras mutta samalla iloinen. Tai vähintäänkin henkilö siunataan viimeiseen lepopaikkaansa
Jos sivuja etsii googlen kautta, saattaa päätyä vanhoille sivulle, joten kannattaa kirjoittaa suoraan internetin hakukenttään edellä mainittu osoite juuri tuossa muodossa. Kokoomistani infoista duunasin listaa. Tokat skabat 1995 Byggalla finnas Eki Mattsson ja Raija Tervomaa tuli tokaks. . Eli kaikki ne, ku muistaa paremmin, ni vois sendaa infot tänne Tsilarin toimitukseen: tsilari@stadinslangi.fi. Hallitus valkkaa friidun ja kundin jäsenten ehdotusten pohjalta. Kuka finnas. Kannattaa siis antaa sähköposti yhdistykselle, jos sellainen on, etenkin jos kiinnostaisi osallistua enemmän. . Jos sinulla ei ole internet yhteyttä käytössä etkä käy slangitreffeillä saattaa moni tärkeä tai muuten vaan kiva juttu mennä ohi suun. Tsilarin lisäksi yhdistyksen tiedotuskanavia on kolme: sähköinen ryhmäviesti, kotisivut tai Kaisiksen slangitreffit. Ekat skabat 14.10.1994 Käpylän työväentalo finnas Komulaisen Eikka. MARJUT KLINGA GAMLAT BAMLAUSSKABAT Ku Marjatta sendas foton Ulla Toivaisesta, joka tuli tokaks bamlausskaboissa vuonna 1995, ni aloin funtsaa, ett ois kliffa Tsilariin skrivaa gamloista skaboista vähän bulimminki. Foto: Marjatta Salminen Ullan palkinto vuodelta 1995. . Tekstiviestit tai kirje on liian kallis muoto tiedottaa. Perinteiseen tapaan Stadin friidu ja kundi julkastaan Stadin omana päivänä Espalla 12.6. . Siin on viel snadisti puutteita ja voi olla feeluiki, ku kaikis mestois ei ollu ihan sama info. Mistään en hitannu infoo skrivattuna kaikista skaboista, juhlakirjas oli Supan stooris snadisti. Viidennet skabat pidettiin keväällä 1997. Voitais sit johonki näist juhlavuoden Tsilareista stikkaa täydellinen lista, mis ois päivät, mestat ja finnaajat. Foto: Marjatta Salminen Kuka minnaa gamlat bamlausskabat. . Tsilari_taitto_1-15_14.indd 35 30.1.2015 9.47. Yhdistyksen kotisivuille www.stadinslangi.fi tuntuu joidenkin olevan vaikea päästä sisälle. Jos sinulla on edelleen ongelmia löytää keinoa, millä sinne pääsisi, soita toimistoon tai tule kertaalleen käymään niin opetellaan yhdessä. Ilman internetyhteyttä tapahtumatietoja voi varmistaa joko käymällä torstaitreffeillä, soittamalla 045-186 7238 tai tulemalla käymään Hämeentie 67. Kolmannet skabat oli 20.10.1995 finnas Ossi Jussila ja tokaks tuli Ulla Toivainen. Sendatkaa idiksiä byrooseen. Kuudennet skabat pidettiin syksyllä 1997, ne finnas Tappari Kantokorpi, tokaks tuli Heli Laakso. Ulla Toivainen tuli tokaks. TSILARI 1/2015 35 SLANGIJENGI www.stadinslangi.fi Infoa tapahtumista Sääntöjen mukaan Tsilari on meidän ensisijainen tiedotuskanavamme, mutta tapahtumia on niin paljon, etteivät lehden ilmestymiskerrat riitä kertomaan niistä kaikista ajallaan. Ja vaik fotoiki, jos jollain on jemmassa. Halutessasi saat toimistolta myös paperiversiona tiedossa olevat tapahtumat. stadinslangi.fi voi käydä myös vaikka kirjastossa tai oman lapsen luona kyläillessä. Neljännet skabat syksyllä 1996 finnas Heli Laakso ja tokaks tuli Raija Tervomaa. VIRVE KUUTAR STADIN FRIIDU JA KUNDI On taas aika alkaa funtsaa, keistä voisi tulla seuraavat Stadin friidu ja kundi. . Seitsemännet ja toistaseks vikat pidettiin keväällä 1998, ne finnas RitvaKyllikki Kupiainen, tokaks tuli Tappari Kantokorpi. . Kotisivuilla www. Sit froogasin Arskalta ja Raijalta, mitä ne minaa
Me kuorolaiset ollaan ihan niit tavallisii Stadin Slangin jäsenii, joita vaan yhteinen harrastus nykäs kimppaan. Annankadun puolella taas päästettiin sisään vain lipun etukäteen varanneita henkilöitä. Olimme ensimmäistä kertaa Vanhassa kirkossa jotenka kaikesta oppii.... Mustikkamaan uimala purettiin, muistini mukaan, 1960-luvun loppupuolella. Vuonna 2009 Helsingin Liikuntavirasto täytti 90 vuotta. Mä rupesin skrivaa tätä stoorii meidän slangikuorost, ku meist tuntu siltä ettei kaikki oikee tsennaa ketä me ollaan ja mitä me duunataan. Maikka, joka osasi vislata fågelin äänellä oli kuuluisa ope nimeltä Pentti Myllynen ja ope 'Junttapuli' oli Juntunen, joka ei vislaillut. Jatkossa ei tehdä vastaavia muutoksia Tsilarin ilmestymisen jälkeen, jos vain suinkin mahdollista. Ilmeni tarve varmistaa slangilaisille sisäänpääsy koska ilman lippuja sisään olisi päässyt 250 jäsentä vähemmän, pahimmassa tapauksessa. Olen käynyt Uimastadionilla ensimmäisestä kesästä alkaen tähän päivään asti. Evankeliumi meni ihan yli hilseen. Järjestäjät eivät nähneet tarpeelliseksi laputtaa ovia, kun ei kirkon tilaisuuksissakaan sellaista tarvetta ole ilmennyt. 36 TSILARI 1/2015 SLANGIJENGI Fotoskaba ja Stadin uimamestat Leesaajien palstalla Tsilari 6 / 2014 oli Alarik Vihersolan kirjoitus: ”Vastauksessa Fotoskabaan tuli lisäinfoo Stadin uintihistoriasta”. No niitähän piti tietty mennä tsiigaamaan niille Siltis neloseen. Aloite oli tehty vuonna 1974 Uimastadionin käytöstä ympärivuotisesti. Kuoroesityksen aikana ääni pääsi rymmaamaan. Kliffa oli huomata, että Fotoskaba innosti kirjoittamaan muutakin kuin pelkän vastauksen. Humallahden uimalasta kerrotaan kuvien kanssa Tsilarissa 6 / 2013 artikkelissa ”Humiksen simmis”, joka purettiin 1959. Tämä palaute otetaan ilman muuta huomioon jatkossa. Kirjoita googleen: ”uimarantamuisteloita”, niin saat tarinat luettavaksesi. Ovi ei auennut kolkuttajalle. Konsertti starttas ajallaan. Takana tsittaavaat jäivät paljosta paitsi. Vastauksista on taltioitu 27 kpl. Toivotaan silti myös aktiivista treffeillä käymistä, jossa aina saa tuoreen tiedon. Muuten vihje Eltsun skole täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Mainitset myös: ”Kun Uimastadionin ja Kumpulan maauimalat valmistuivat niin, silloin hävisivät Humallahden ja Mustikkamaan hyppytornit”. Annankadun puoleisesen dörtsin edessä oli vildesti jengiä, mutt vaan ne joil oli tiketti pääsi aluksi sisään. Jorma otti niiden kyökissä tikapuut avuks ja klettras yläkomeroon. Se sitte sieltä varovasti alas ja kyökin pöydälle ja auki ja mitä hittoa! Nehän kato oliki Jorman vanhempien ryyppylasit…… EERO J. Tsilarissa 2 / 2009 oli kirjoitukseni: ”Aloite Uimastadionista 35 vuotta sitten”. Tämä palaute on todellinen ja siitä järjestäjätaho kantaa vastuun ja lupaa, että jatkossa muistetaan varmistaa äänen kuuluminen myös kirkon takaosaan niiltä osin kuin se on mahdollista. Vanha kirkko osoittautui huolestuttavan pieneksi, kun siellä käytiin harjoittelemassa. Etäisyys seuraavalle ovelle oli kuitenkin vain 20 metriä. Me oltiin Jorman kans kovia jätkiä skrinnaamaan, ja Jorma kehu, ett niill on himassa ”pikarit”. Hyvien tapojen mukaan gibat on klani paljaana, tsyrkassa, esitettäessä Maamme-laulua sekä hississä, jos siin on gimmoja ja tietysti parturissa. Monet jengistä tykkäs kyttyrää. Kokonaisuudessaan se oli ihan vänkä, mutt äänentoisto oli surkee, varsinki puheen osalta. Ovessa ei mitään ilmoitusta. Breschan klanissa olemiseen en osaa ottaa kantaa, mutta kieltämättä itsekin tuota ilmiötä ihmettelin. Kirjoituksessa mainittu pronssilaatassa oleva kuva hyppytornista sekä vuosiluvut pitivät paikkansa. Helsingin Ympäristökeskus keräsi vuonna 2007 tietoja Helsingin uimarannoilla kävijöiltä. Kummankaan uimalan valmistuminen ei hetkauttanut Blopikan tai Humiksen toimintaa, saati aiheuttanut hyppytornien häviämistä. Lopuksi viel yks asia. Tsilarissa ei missään sanottu mitään libareista. Paremmaks on paha panna, mutt yks Jormaan liittyvä pikku juttu on mua aina huvittanu. MARJUT KLINGA Tsennaaks kaikki slangikuoron. Peronius ottaa kantaa myös äänentoistoon etenkin puhemikrofonin osalta. Toissavuonna LESAAJAT Tsilari_taitto_1-15_13.indd 36 29.1.2015 10.51. Ventattuamme hetken pääsivät kaikki inneen. Sieltä löytyy myös allekirjoittaneen kirjoitus. SNADI NIEPA Näkökohtia joulubiisikonsertista 7.12.2014 Me treenattiin sisään Bulevardin puoleisesta dörtsistä, mutt se oli lukossa. Ordnaajat olis voinu treenata kuuluvutta ennen alkua. Sisään tullen ja ulos mennen monella starbulla oli brescha klanissa. Ja onneksi odotusaika oli vain puolisen tuntia ja sää oli suotuisa. Tämä hämäsi varmaan aika monia, mutta on seurakunnan normikäytäntö, koska se ovi ei ole käytössä. AARNIO SILTASAAREN SISU -55 Snadit stoorit Hokasin yhden snadin feelun 'Snadit'-palstalla eli sivulla 4 'Tsilari 6/2014' kirjoituksessa 'Aamunavaus Eltsun skolessa', jota kävin vuodesta 1950 alkaen. FRITZ PERONIUS Byroo vastaa: Peroniuksen porukka oli pyrkinyt sisälle Bulevardin puoleisesta ovesta, joka kieltämättä näyttääkin pääovelta. ARSKA SOISALO Pikarit klabbiin ja baanalle! Skolekafru Jorma Moll skrivaa kliffoja stooreja Tsilariin. Uimastadion avattiin yleisölle 27.6.1947 ja Kumpula avattiin kesällä 1952 ensin Olympialaisten harjoitusaltaaksi. Tsilarissa 3 / 1997 oli kirjoitukseni kuvan kanssa, koska oli kulunut 50 vuotta Uimastadionin avajaisista. Juhlan ”kunniaksi” kaivoin vanhan aloitteeni esiin ja sain luvan julkaista sen. Ja katso: heti kohta löyty paffilodju, jonka päätyyn oli skrivattu ”PIKARIT”
TSILARI 1/2015 37 SLANGIJENGI kuulutettiin oisko halukkait osallistuu kuoroon ja meit ilmottautu sinne aika moni. Täs sitä oliki tällä kertaa slangikuorost. Kyl me sit sjungataanki stadiks. Ainaski se bamlaa joka treenis jostain tahdist ja sävellajist. Kuoron jengi on snadisti vaihtunu ja muutama on tullu lisääkin. Meit on nyt n. Kuorojengi on ruvennu hitsautuu yhtee ihan niinku joku luokkahitsarin sauma Wärtsilän telakalla aikoinaan. Me saatiin Kaisiksen tilalle harkkamesta Hertsikast. MIKKO REIJOLA Slangikuoro valmiudessa. Keikkoi on ollu kyläjuhlist, Espan lavan kautta Kantsun itsenäisyyspäiväjuhliin. Me ei kyl ihan viel olla kaikkii näit lyhennyksii ja muita musan hienouksii opittu, mitä toi Matti meidän päähän koittaa takoa. On glaidu fiilis tulla harkkoihin, kun saa kaffet ja snadit suupalat. Nyt on kyl käyny selväks et mitä noi stemmat on. Sen verran komeesti tsyrkkajengi vetää jo itekki. Meille on dilkattu semmosii paprui mis on näiden stykien sanat mitä meidän pitäis sjungata. Asukkaatki on ruvennu moikkaa, kun näkee kuorolaisii. Käy sivuil tsiigaamas ja valkkaa ittelles sopiva keikka. Sit niis on kaikenlaisii merkintöi mitä Matti meille tulkitsee. Tai sit sil vaa oli joteski herkkä hetki. Matti päättää mitä me sjungataa ku se tsennaa meidän kyvyt ja niitähä meil riittää. Kuoron friidut rupes järkkää harkkoihin tsufet ja jotain piparii tai kakkuu jos jollain on nimpparit tai synttärit tai muuten vaan. Sen järkkäs yks meidän kuorolaisist (tänks vaa) oman taloyhtiönsä kertsihuoneesta, joka on pesutuvan yhteydes. Niit tuli viime vuonna siihen tahtiin, et on joutunu jo vähä himassaki treenaa. Lisäks meil on kliffoi jorinoit ku tavataa, saa bamlaa stadin slangii. Foto: Mikko Reijola Tsilari_taitto_1-15_13.indd 37 29.1.2015 10.51. Mut kai me ollaan selvitty kunnialla viime vuodest ku meidän kalenteri on alkanu täyttyy keikoist täks vuodeksi. Niit biisejä mitkä me siis handlataa voi tulla lysnaa ku toi Marjut duunaa tonne Stadin slangi ry:n sivuille noi meidän tulevat esiintymiset. No syksyl me kokoonnuttii uudestaan ja sit me ruvettiin käymään harkoissa säännöllisesti aina keskiviikkoisin. Molemmis jugelitsyrkois oltiin taas messis ja sjungattii esisjungaajina vaik ei slangijengi mitää esisjungaajia tsyrkas kyl oikeesti kaipaa. Yks kliffa starbu meidän kuorost on slangintanu muutaman biisin meille ja toi meidän dirika kantaa biisejä koko ajan lisää. Porukka on aika sitoutunutta kuoroon, kun tsiigaa Matin harkkoihin osallistujien listaa (Dirika pitää nimenhuudon joka harkkakerta). 30 friiduu ja kundii. Snadisti sjungattii meidän kuorojohtajan DM (se tarkottaa Dictator Musicus vai oliks se Diplomi Musicalius tai jotain) Matti Reittamon säestyksel. YKS SLANGIKUOROLAINEN Apina ja gorilla, dallasivat tortsalla Mitä siellä duunasi, bantskukojulle suuntasi Slumppasivat banaanii, jatkoivat sitten handeliin Teille me ei diilata, frendit alkoivat spiidata. Sovittiin et syksyl jatketaan treenei ku me vedettiin niin hienosti. Viime vuonna oli harkkoi ja keikkoi tasasesti ja esiintymiskokemusta on tullu eri puolilt Stadia erilaisist tilaisuuksist. Pari on jopa kehunu, et on kliffaa kuulla meidän sjungausta samal ku tvettaa kledjui. Me kuultii kerran ihan ku se ois sanonu: ”hyvin meni”. Ja toi meidän DM Matti Reittamoki kehu meitä. Ekana vuonna me esiinnyttiin eka kerta jugelitsyrkassa parin jugelibiisin verran sekä esisjungaajina kimppabiiseille. Ennen kesää treffattii muutama kerta Kaisikses ja sit jäätii kesikselle
38 TSILARI 1/2015 Ei kunnon talvipläägien tarvitse stadikäytössä olla mitään eräbuutseja. Ainakin mulla on siks paljon kanttia etten mä moisesta maindaa. apulaisjaostopäällikkö flygaa talviaamuna turvalleen ja brekkaa luitaan ku se nahkapohjapläägissä skrinnailee työsuhdebilikalleen. Kesiksenäkin. Ei kunnon talvipläägien tarvitse stadikäytössä olla mitään eräbuutseja. On se kuulemma niin junttia, niin junttia! Ei siis mikään ihme jos vs. Vuosikymmeniä sitten skidejä ei saanut tulipalopakkasillakaan vetämään knubbiinsa pipoa tai mitään muutakaan lätsää. Sitten staijattiin nuorisohaussin hörnellä naama sinisenä kiskomassa spaddua ja symffailemassa lätsäpäisiä ohidallaajia. Selittelyks se silti vaan jää, ku ope ei saa ottaa sitä skloddilta pois knubbista. Yks hippalilla sanoi et ne on niin helppo kiskoo klabbiin ja ne skulaa kimpassa monenlaisten kledjujen kanssa. Mut monien mielestä on ihan dorkaa steppailla talvisin yhtään missään lämpimissä kledjuissa ja hyvissä talvipläägissä. THL:n mukaan tollasten flygaamisten takia loukkaantuu joka kuukausi noin 20 000 ja vuosittain niihin delaa 10-20 ihmistä. Vaan nyt on toisin. Se niinku kuuluu gartsauskottavaan imagoon. Meistä on tullu niin helkutin eurooppalaisia et me ei enää käytetä kunnon talvikledjuja vaik me budjataan napapiirin hörneillä, missä snögee ja jäätä on Stadissakin. Hyvä juttu siinä silti on se et jangsterit käyttää nykyisin pipoa myös siellä missä kuuluukin, eli pakkasella ulkona. Siinä bamlattiin miten nykyajan hippalillat, tollaset varhaisteini-ikäiset pikkufriidut dallailee talvellakin ohuissa kangastennareissa ilman sukkia. Dosentit on reknannu et joka kolmas härmäläinen slinttaa talvisaikaan. Jangsterit pitävät pipoa tai vinossa olevaa lippistä knubbissaan sisätiloissakin. Tsirroilla on täys duuni roudata folkkaa lasarettiin. . Se näet loukkaa skloddin intimiteettiä. Yks jangstereiden vanha muotijuitsu on silti onneks kadonnu. Toiseks, onks sillä yhtään mitään väliä jos joku darju griinaa sun kunnon pläägilles. Niil voi ihan häpeämättä steppailla Itiksen shoppailurundilla. Fyrkkaakin palaa 420 miljoonaa euroa mm. Työmatka pitenee kummasti ku silloin täytyy skujata lasaretin kautta saikkua hakemaan. Onks paljon järkee. Toinen sanoi et mikään ei olis dorkemman näköistä kuin yhdistää tennareihin sukat. Niin sitä sitten muodin takia frysaillaan paljain nilkoin pillifarkuissa. Mä pluggasin äskettäin ihan poskettoman jutun. vakuutusten, sairaanhoidon kulujen ja sairauspoissaolojen myötä. Pomokaan ei sitä siitä symppaa. Silloin ei aivot helpolla jäädy diggaamaan nykyistä ihan dorkaa pläägämuotia. Reflatut läskipohjat riittävät hyvin ainakin stadeissa. Maikoillakin on vilt duunia selittää skloddeille,et kyl skoleluokassa pärjäis ilman lätsääkin. BULIT PLÄÄGÄT T aas on se aika vuodesta ku jengi flygailee revalleen gartsoilla ku maassa on jäätä ja snögee. Nyt kinutaankin teiden ja gartsojen entistä parempaa talvihoitoa, enemmän flyysiä maisemiin ja lisää lämmitettyjä dallausgartsoja. SAUTSKI Tsilari_taitto_1-15_13.indd 38 29.1.2015 10.51. Tai kyllä ne sen himassa teki, mut oitis ku ööga vältti, ni pipo jemmattiin fikkaan. Ihan turhaan ku tyrkyllä on paljon halvempi kikka: Riitävän bulit pläägät. Buleja lukuja. Ei kaikki laiffi suinkaan rajoitu Itiksen tai muiden ostareiden sisätiloihin. Muodikkuuttakin niissä on nykyisin niin paljon, et dorkimmat ei edes erota niitä kesäpläägistä
Kysy peruutuspaikkoja. To 26.2. klo 18.00 Ravintola Kaisiksessa kohtaavat bograajat Piitulaisen Harri ja Järvisen Jukka. muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. Kahvitarjoilu. Hernesoppaa ja pullakahvit. To 26.3. . Ilmoittaudu toimistolle. Helmikuu To 12.2. Jäsenmaksu 30 € vuonna 2015. liput 20 €. Liput 45 €. klo 18.00 Laskiaisjortsut Kaisiksessa Bändi Ludwig group. Tarkista toimistolta. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi . klo 19.00 Teatteriredu ”Palava kaupunki”. Ilmoittautumiset toimistolle. Ti 10.3. 045-186 7238. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . Kniigan voi kans slumppaa paikan päältä. To 19.2. Tvohjelman Peter Hispaniassa käsikirjoittanut Rauno Siltanen bamlaa vuoden 2013 Stadin kundin Peter Nymanin kanssa kniigasta, ohjelmasta sekä ohjelman kuvauspaikoista. klo 18.00 Kniigatreffit kirjasta Löytöretki Espanjaan. klo 17.00 Redu Musiikkitalolle ”Virran viemää” konserttiin. Redu Malmitalolle Liemolan Lassen konserttiin. Ilmoittautumiset toimistoon. Paikkoja rajallinen määrä. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. Ti 24.3. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadin Slangi ry:n häppikset ILMOITTAUTUMISET / FROOGAT Stadin Slangin toimisto Marjut Klinga, Puh. Muutokset mahdollisia. Arpajaiset. klo 18.00 Slangitreffit aiheena: Vantaan suusta Vuosaareen (Stadin satamista fotoin ja bamlaten) Torstain slangitreffit Kaisiksessa eli ravintola Kaisaniemessä. 20 € hintaan. Vapaa pääsy . TSILARI 1/2015 39 SLANGIJENGI Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. klo 15.00 Talviset tanssit Oopperan pihalla. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. klo 18.00 Kevätkokous ravintola Kaisaniemessä. To 5.3. klo 18.00.Slangitreffit Kadonnut kaupunki/Esko Vepsä (muuttunut Stadi fotoin ja bamlaten) La 28.2. klo 18.00. Retki on jo täynnä. Paikkoja rajoitetusti. Maaliskuu Su 1.3. Huhtikuu To 16.4. To 19.3. Mukaan mahtuu 100 henkeä. klo 13.00 Redu Fazerin tehtaalle. To 12.3. To 5.3 klo 18.00 Slangitreffit. Tsilari_taitto_1-15_13.indd 39 29.1.2015 10.52. . klo 18.00 Slangitreffit
Tsilari_taitto_1-15_13.indd 40 29.1.2015 10.52. Lähtö maanantaina 14.9.2015 kello 18.30 ja paluu tiistaina 15.9.2015 kello 16. Lähde mukaan Stadin Slangi ry:n 20-vuotis juhlaristeilylle