Tsilari 1/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 1/2016 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21. vuosikerta Hinta 6 € Tsilari_taitto_1-16_009.indd 1 26.1.2016 12.08
Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . Me kyl tsörataan. Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Tsilari_taitto_1-16_009.indd 2 26.1.2016 12.08. Skulaa 0100 0700. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . + 0, 25 €/ 10 s + pv m . at. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. 010 766 1047 Hämeentie 65 00550 Helsinki . at” H in na t 1, 17 €/ pu h. kasta. 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki
TSILARI 1/2016 3 Tsilarin erikoisjatkis: Arska Elon krigumuistelmat s. – Emma bamlaa vedee EKS MINNAA 15 ELEFANTIN KÄRSÄSSÄ – Holmstenin Ripa 23 KLIFFA DUUNIMESTA – Veikko Koffilla 28 BRENKKUU JA FIUDEI – Koroma minnailee KULTTUURII 16 EVA JA PUNIS – Sami pluggas kniigoi 17 BIO HESPERIA – Arska minnaili leffoi 20 SUURTA JA MAHTAVAA – Riston teatteristoori 27 TAIDETTA HIMOIHIN – Virve tsekkas FIILIKSII 18 JUNNULEIJONAT FINNAS – Kibe hehkuttaa 26 KOVIEN KUNDIN TESTI – Palminen 38 TURHAA REKLAAMII – Sautskia risoo F o to : M u se o vi ra st o s. Tsilari_taitto_1-16_010.indd 3 27.1.2016 11.32. 24 Delas nälkään. SISIS STADILAISIA 7 PÄÄTOIMITTAJA VODE – Marjut kävi treffaamassa 8 HALLITUKSEN JÄSENET – Gamlat ja nyyat 10 SLANGIKUORO – Matti skrivaa 29 SALAKIELI. 12 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Lesaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Jallu K.Koski Viihteen bulit kundit: VEK Lumilinnassa
Koski. Skidit pääs laskemaan mäkee, vaik oli galsaki. . Aluksella oli duunissa myös friiduja eikä pelkkiä kundeja kuten tekstissä väitin. 4 TSILARI 1/2016 SNADIT Tsilarin nyya logo. RISTO TÄHTINEN Tsilari_taitto_1-16_009.indd 4 26.1.2016 12.08. Tsiigaa lisää infoo netistä: https://kavi.fi/fi/elokuvasarja/suomi-kankaalla. Stadi-pätkässä on messissä Stadin eri mestoi vuosilta 1936–1971. Bilikat hautautu kinoksiin ja Staran duunarit sai painaa pitkää päivää, ku ne steedas gartsoilta snögee veks. KORJAUS: V iime Tsilarissa (6/2015) Curliin liittyvässä jutussa oli kirjoitusvirhe kauttaaltaan eli aluksen nimi kirjoitetaan Gurli. Maanantaina 18.4.2016 klogu 14 voi mennä tsiigaamaan: Lyhytelokuvia Helsingistä (48 min), joihin sisältyy: Suurhokki – alkupala (1951), Helsingin hetkiä (1971), Heikinkadun historiaa (1936), Uudistuva Kallio (1962), Ympyrätalo (1969). . VK F o to : V ir ve K u u ta r F o to : V ir ve K u u ta r Ympyrätalon byggauksesta dokkari huhtikuussa Kino Tuliossa. . Näytökset järkätään KAVIn Kino Tuliossa (Sörnäisten rantatie 25 A, 5. Bulisti snögee Stadissa T ammikuussa stikkas Stadissa bulisti snögee muutamas päiväs. Espalla buli lumikinos ja snyggit lyysikset. K annessa hiffasit varmaan Tsilarin nyyan logon. Dokkareita Stadista K AVI (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) näyttää ilmatteeks dokkareita Suomesta. Sama kundi, ku on piirtäny kanteen kuvanki ja duunas kans joulu-Tsilarin kuvan. . Ja ulkomaalaisil turisteil riitti fotattavaa, ku ne tsiigas bulei snögekinoksii Espalla. Sen on duunannu Stadin Slangin jäsen Jallu K. Sarjassa Suomi kankaalla näytetään nelostien byggaamista, Hämettä ja Lappii. krs). Huhtikuus on vuorossa Stadi. PS
040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. myös skribentit Martta Salmela-Järvinen ja Sylvi-Kyllikki Kilpi. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21. Sitt niist tuli kotiapulaisii, jollasii oli vain isompien pomtsikoiden himassa. Onko Stadin friidu pikkupiika. Torpantyttö Miina näytti bulille dirikoille skopen mestan ja Stadissakin ruvettiin byggaa lähes horatsuina pidetyille piioille ja palvelijattarille sellaista baanaa, että gimulit saivat luvan jopa käyttää kotsaa. Äänioikeus ei pelkästää riittäny, vaan friidut halus lisää fyffee ja samalle aikajanalle kundien kans. Myöhemmin duunarigimmojen asiaa ajoivat mm. Paitsi että herrahuussolleissa kaupungeissa oli neitsyitä eli porvarissyntyisiä taloudenhoitajia, piiat muodosti merkittävän osan palvelusväkeä. Parhaat palkitaan juhlanumerossa. Ja kun pakka sekotettiin – niin hups! Pitskuilla yhdessä hurrien messissä braijaavista kakruista kuoriutu äkisti stadilaisii. Jotkut edistyksellisistä feministeistä oli sellasii, et niitä ei ollu sopivaa edes kehuu kliffan näköseks. Sitten kävi niin, että böndelle jääneet piikaset lisäänty sisäsiittoisesti renkien ja talollisten kundien megessä ja Helsinkiin shingranneet nuoret neidot luudas giftikseen landelta tehtaisiin tulleiden nurmivasaroiden kanssa. Tsilari 20 vuotta Tsilari tulee ilmestyneeksi 20 vuotta. Kaikki Suomen piikojen ja palvelijattarien friidujen friidut ja myös kundien kundit voivat syystä olla ylpeitä naisten äänioikeudesta so Miinojen ja Minnojen uraauurtavasta duunista. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Se on hienoa. PÄIKKÄRI TORPANMIMMISTÄ STADIN FRIIDUKSI S uomen mimmit saivat ekoina Euroopassa äänioikeuden 110 vuotta sitte ja samaan syssyyn ensimmäisenä maailmassa gimmat tseenas itelleen myös vaalikelpoisuuden. Pari kolme sataa vuotta sitte rahvaan lettipäät lähti torpista ja mäkituvista piikomaan snygimpiin kartanoihin. . Tsilari_taitto_1-16_009.indd 5 26.1.2016 12.08. Kun viime vuonna jubileerattii Stadin Slangin 20-vuotisuutta, tänä vuonna kaikki Tsilarit ovat juhlimisen arvoisia. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Piikoja oli vielä 50-ja 60-luvuilla, jolloin friiduja skiglas yli lahden myös Sveduihin. Tänä vuonna on kulunu myös 150 ajastaikaa siitä, kun Miina Sillanpää, tuo landefriiduista stärin, födjas Jokioisissa. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Kyllähän kunditki voi steedaa ja duunaa safkaa, mut tarviiks ne hilaa seinälle. Yhdistys 9 oli vielä fiksuu populaa, mut sit rupes öögille pomppii näitä ’Telaketju-Kaisoja”, jotka sai monet kundit iha kananlihalle. Olen bluggannu tätä aviisia kaikki nämä vuodet ja lyftaan tsupua koko sille jengille, joka on ollu skrivaamassa Stadin so Suomen snygeintä slangilehteä. Sivulla 33 kerrotaan myös skrivausskabasta, johon kantsii tulla meggeen. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Heitä flyttas duunin peräs vildisti myös Stadiin. Pimatsuja ei saannu enää herjaa piioiksi. Mikä oli ihan oikein. Itse asiassa on – monet alkuperältään. Ilman mimmien äänioikeutta meillä ei johtavilla palleilla olisi ollut sellaisia päteviä friiduja ku Tarja Halonen, Helvi Sipilä, Elisabeth Reen, Terttu Arajärvi, Vappu Taipale, Riitta Uosukainen jne. Vuonna 1929 tuli lisäks laki uus ja muija ei enää ollukkaa äijänsä holhouksessa vaan rupes ite määräilee fyrkistaan. Myös Minna Canthin ja Naisasialiitto Unionin orastava feminismi puri pikkupiian parhaaksi. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. Tsilarin buli juhlanumero ilmestyy syksyllä. TSILARI 1/2016 5 KARI VARVIKKO Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Yli sadan vuoden takaa juontuu sekin, että Stadin valtuustossa on yli kolmekymmentä skremmaa. Kuuskytluvun puolivälis feministit alko nostaa knupuraansa ja uhoon tasaarvost. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Kauneus ja älykkyys eivät aina korreloineet
com Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Toni Vihermäki tonivihermaki@gmail.com Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Viime vuos oli Stadin Slangin juhlavuos ja nää bileet jatkuu vaa, koska tänä vuonna onki sit Tsilarin oma juhlavuos. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Meil on myös kehitettävää, niinku varmaa kaikil vastaavil jengeil. Ei voi mitää, mut ku diggaa Stadii, on tää just nasta keino tutustuu siihen entistki paremmin. Jengi ottaa kyl mieluusti vastaan mitä tarjotaan, mut ku pitäs panna snadisti hilloo tiskiin, ni ei. Eiks luulis et Stadin kokoseen mestaan mahtuu jokunen firma lisää, jotka haluu tukee slangin säilymist. Pakoon duunei ja ottaan snadii perspektiivii Stadiin. Viime kädes aika snadillaki sponssauksel saadaan paljon aikaan. Talous on yks homma mitä pitää funtsii. Ja sillon pystyttäs hillitseen jässärin kasvuu, parhaas keissis jopa pudottaan vuosimaksuu. HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Riitta Rannikko riitta.rannikko @kolumbus.fi Emma Jäntti emma.jantti@gmail.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Vaik matka oli pitkä, ni kannatti. Mut mitä tapahtu. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_1-16_010.indd 6 27.1.2016 11.33. Viikon redun jälkeen alettiin tottuu siihen et jengii ei oo missää Stadin malliin, palvelut menee boseen liian ajois jos niit sattuu edes oleen, suulis ei skriinaa päivälläkää ja koko ajan on oikeesti talvi. Stadiin tuli snöge maahan ja eteläski oli paukkupakkaset. Tänä vuonna jatkuu ne hommat mitä viime vuonna on pantu liikkeelle, uus hallitus tsittaa ja painaa hommii, työryhmäduuni jatkuu, kuoro sjungaa ja slangijengi painaa muutenki meneen. Talven galsin viikko oli luvas, myös himahuudeil. Oisko siistii. Ja jeesiiki saa pyytää ku sitä tarttee. Jyväskylän kohal todettiin et mageen näkönen mesta sielt nelostielt tsiigattuna, mut jopas se loppu äkkii. Skulaa voi muinakin aikoina. Lopult ku päästiin perille, oli yli kakskybää pakkast, snögee sikana ja sillee. 6 TSILARI 1/2016 JUHLAVUOS VAIHTU K elatkaas, nyt on jo 2016, Slangi Ry:n 21. vuos, meitsin toka alkava vuos bamiksena ja Tsilarin 20. Ja vaik talvi onki nyt samaa osastoo ku pohjoises, on Stadi sentää aina Stadi. Jengil on kuitenki kontaktei vähä sinne sun tänne, joten ei haittaa jos jäsenet antaa vinkkii hallitukselle tai kyselee ite mahollisilt sponsseilt. Eli Stadin aurinkoinen seittemän plussaa oli vaihtunu talveks. Hyvää alkavaa vuotta siis, Sami Garam, bamis . Tuli ikävä himaan ja aika palata. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Sitäpaitsi Lapin talvi jatkuu ainaki vappuun, ku tääl jo dallataan meneen shortseis. Viime vuoden loppu suju sillee et skruudattiin kinkut ja lodjut ja heti Tapsan jälkee lähettiin kruisaan kohti Lappii. Täl meinaan sitä, et kaikki jutut tehtäs kimpas, vastuuta jaettas ja jos jotku jutut ottaa kuuppaan, ni niist juteltas suoraan ja reilusti. Tää ei vaa skulaa joten pliis, hoitakaa omalt osaltanne homma kondikseen ja bungatkaa rästit veke. vuos yhdistyksen virallisena äänitorvena. Oulun sinänsä nasta kylä jätti mieleen dölliksensä ja Rollon kohal ei enää ollu muuta ku pimeet ja ajamiseen piti keskittyy kybäl ettei törmäis poroihin. Ite toivon et hommat etenee mutkattomasti, ilman turhaa kiukutteluu ja liiallist sekoiluu. Ja sitähän tuol böndeosastol tasan kertyyki. Meigä vietti taas kerran yhen vuodenvaihteen iha huitsin nevadas, PohjoisSuomes. Eikä siin kaikki, himan huudeilt löytyy kauppoi 24/7 ja baarii piisaa joka makuun. Jess! Nyt vois mennä pelaan lätkää, skimbaan murtsikkaa ja fillarinkaa nastakumit ei ois enää tarpeettomat. Onnee aviisille jo valmiiks. Ehkä kummallisin juttu on se, et jäsenmaksui on nii paljon bungaamatta. Toki suurin osa on klaarannu homman kunnol, mut tuhansii egei jää saamatta niilt ketkä vetää pydeen. Toinen juttu, mil voitas tätä fyffepolitiikkaa kehittää, on sponssaus. Meil on vaimon kaa ollu vähän niinku tapana karata jonnekki heti joulun jälkee
Erinäisten epävirallisten sananvaihtojen jälkeen mentiin Työvikselle ja päätettiin ihan virallisesti panna pystyyn yhdistys vaalimaan slangia ja Stadin kulttuuria. Myös bamlauskuppiloiden vienti eri osiin Stadia on oiva keino tuoda esille, kuinka tämä Stadin kolmas äidinkieli voisi olla myös erillinen kaupunginosienkin ominaispiirre. Emmi lupasi toimittaa tiivistelmän kandityöstään Tsilariin ja sen jälkeen voimmekin jatkaa stooria. Slangi jatkuu suvussa Tämä huomioon ottaen Vodelle onkin suuri ylpeyden aihe, kun pojantytär on skrivannut slangista kanditutkintonsa. Foto: Marjut Klinga. Vode kertoi, että vuonna -95 he olivat pääosin 20-luvulla syntyneitä eli 70 ikävuotta oli monilla jo plakkarissa. P öydän ympärillä sittasivat meikäläisen juttukavereina Sulanderin Voitto ja Emmi. Samoin visiitit skoleissa ja etenkin erilaiset slangiskabat siellä tuovat kielen merkityksen nuoremmallekin väelle tärkeäksi. Sulanderin Vode, jäsen numero 1, kuuluu siihen tärkeään jengiin, jota ilman nyky-yhdistystä tuskin olisi olemassa. Ja nuorimmatkin olivat 40-luvulta eli silloin yli 50 vuoden paremmalla puolella. kuuli himassa faijansa ja tämän faijan eli Voden språåkaavan erilailla kuin naapureiden isukit. Olimme poikenneet hänen luokseen Käpylään muistellaksemme vanhoja hyviä aikoja. Tsilari slangiksi Voden ja Emminkin mielestä tärkeimpiä keinojamme vaalia ja jopa lisätä slangin käyttöä on pitää Tsilarissa valtaosa stooreista slanginkielisinä. Bremerin Klaude ja Lintuniemen Atte Voden ja muutaman muun kundin lisäksi olivat huolissaan slangin kielen säilymisestä. Syksyllä 2014 Emmistä tuli slangijengin jäsen numero 6053, mikä osoittaa kiinnostuksen asteen vakavuutta. Emmi edustaa vähemmistöä jengissämme, mutta niin oli toiminnan alkaessakin. ”Kuka tahansa osaa heittää hetulaa, mutta harva puhua asiaa” eli slangilla språåkaaminen vaatii jo parempaa ymmärrystä. Sulanderien perheessä saivat friidutkin käyttää slangia, josta sitten tulikin Emmille kiinnostuksen kohde ihan jatko-opiskeluihin saakka. Sarja jatkuu seuraavissa Tsilareissa. Tsilarin 20 v-juhlavuoden numerossa skrivataan päätoimittajista. Vode Sulander oli paitsi eka bamis myös Tsilarin eka päätoimittaja ja siinä duunissa vuoden 1996. . MARJUT KLINGA TSILARI 20 V Vode ja Emmi. ”Kyllä ne sieltä messiin tulevat, kunhan hieman ikää karttuu”, toteaa tämä stadilainen peruskundi. TSILARI 1/2016 7 SLANGIJENGI Kaikki osaa bamlata mutta harvempi språåkata Otsikko on suora lainaus yhdistyksen ekan jäsenen ja bamiksen Voitto ”Vode” Sulanderin suusta. Aiheesta riittäisi språåkaamista vaikka aamuun saakka, mutta tältä erää pitää lopettaa. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 7 26.1.2016 12.08. Täten ei meillä nytkään ole suurta murhetta nuoremmista. Emmi Sulander 23v
Emma onkin päässyt lavoille niin tuhatpäisen laivayleisön kuin Helsinki-päivän Espan lavan konsertissa. B amiksemme on telkkaristakin tuttu kirjailija ja mahtava kokkaaja. Esko ei ollu messissä. Vuonna -67 syntynyt kundi budjaa tietty Stadissa, vaikka kokkaushommat sujuu fiiliksellä landellakin. Samilta on saatu safkakniigoja jo useampia, vaikka harmiksemme slangilainen safkaopas on päässytkin loppumaan. Kari toimii myös Tsilari-lehden päätoimittajana ja kirjailijana. Ja joukon vikana mutta ei missään nimessä vähäisimpänä voidaan srivata pari sanaa Kari Varvikosta, joka on muuttamassa Vantaan harharetkiensä jälkeen takaisin slangin perustoille eli Heruliin. Emman energisyys on lumonnut hallituksen lisäksi myös kaiken kokeneet jäsenemmekin. Riitta Rannikolla alkoi nyt toinen kaksivuotiskausi ja Riittaa voi kuulla myös Slangikuoron esiintymisissä. 8 TSILARI 1/2016 Vanhat tutut Viereisellä sivulla uudet hallituksen jäsenet kertovat itsestään mutta heidän lisäkseen asioistamme päättämässä on myös 5 pitempään mukana ollutta. MARJUT KLINGA NYYA HALLITUS Nyya hallitus poseeraa syyskokouksessa. . Sami edustaa ns. Bamiksen nuijaa heiluttaa nyt toista vuotta Sami Garam. Kokeneita konkareita Loput kolme hallituksessa jatkavaa henkilöä ovatkin tätä meidän suurta enemmistöä eli 40-luvulla syntyneitä. Emma on kolmannen polven slangilainen ja on vahvasti huolissaan nuoren polven messiin saamisesta. Vasemmalta: Jaakko, Kimmo, Kari, Riitta, Sami, Emma ja Toni. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 8 26.1.2016 12.08. nuorempaa polvea sekä hallituksessa että slangin käyttäjänä. Pisimpään messissä on ollut Kimmo Karvinen, joka hoitaa myös yhdistyksen taloudenpitoa hyvinkin tiukalla handulla. Tuoreempaa vuosikertaa Vielä Samiakin tuoreempaa vuosikymmentä edustaa 80-luvun lopulla syntynyt Emma Jäntti, joka on nyt toista kauttaan hallituksessa. Ja biisit ovat selvästi muutenkin tämän stadilaisfriidun sydäntä lähellä, koska on lähtenyt messiin luomaan nyyaa slangibiisikirjaa. Foto: Mikko Reijola. Kuten yllä olevasta voidaan huomata, meillä on hieno jengi päättämässä ja toteuttamassa slangilaisille kliffaa toimintaa
Mä budjaan Malmilla siin flygareiden nousukiidon alla. Siirryin eläkkeelle vuosi sitten, mut teen silti duunii Liikuntaviraston hommissa Jääpuistikassa. Vaikee saada nuorisoo tästä meidän jutusta kiinnostumaan. Muijani kautta viimein tulin messiin. Niillä kahdella on kummallakin kaks skidii, joista friidui kolme ja yks kundi. Mun mielest on tosi huippuu, et on olemas yhdistys, joka pyrkii säilyttämään slangia ja vanhoja kulttuuriperintöjä. Musta Stadi on ihan gliffa mesta. Skidejä on kaks, jannu ja friidu. Funtsin, miten messiin sais nuorempaa porukkaa. Aikuisiän aikana oon käyny muutaman vuoden reissulla Turussa, mutta nyt oon taas palannut takas himaan eli Stadiin. Hittasin gliffan friidun dösapysäkillä Hämärillä 1958, ku venttasin toista ja meist tuli pari. On myös lyhyt matka hautikselle, kun aika tulee. Födasin Stadissa v. Nyt on dallattu 57 vuotta handu handussa. Sit mä muutin takas Stadiin. Nastaa olla porukassa messissä! . Muutos oli melkoinen. Yhdistykselle mulla on antaa osaamista tapahtumatekniikkaan ja vaikkapa nettisivujen duunailuun. TSILARI 1/2016 9 Jaakko Perkiökangas Olen Jaakko Perkiökangas. Toni Vihermäki Oon Toni Vihermäki, födannu vuonna 1988 Savoon, mutta jo melko skidinä muutettiin perheen kanssa Stadiin, jossa oon kasvanu. Kun on tsiigannu noita buleja ulkomailla, niin tää on sillail sopivan kokone ja kaikki on mitä tarttee. Esko Vepsä Moi! Mä olen Vepsän Eco Kurvista. Ensin Kirstinkadulle, sit Viiskulmaan ja sieltä Pursarille Ison Ankkurin viereen. Duunailin himasivuja ja mainoksia, kävin tilaisuuksissa. 1956. Kandee satsaa siihe et sais lisää 50luvulla födanneitä megeen. Yks on siit välist delannu. Huomasin, että jengi on kliffaa ja avointa. Ite handlaan parhaiten tekniikkapuolen ja mut voi löytää usein kameran kanssa pyörimästä taikka sitten tietokoneelta koodaamasta. Budjasin siin Vilhiksenkujan ja Hämärin välissä 22-vuotiaaks, mitä nyt siin välillä olin Sveduissa 44-45 paossa. Olin blukannut Tsilarii aina kun sen handuuni sain ja kiinnostuin yhdistyksen toiminnasta. Logomoon. Sit tuli skidi ja muutimme Kumpulaan vähän rauhallisempaan mestaan. Oon käyny Aleksis Kiven ilmasupainotteisen skolen ja siel ollu messissä eri prokkisten tuotannoissa. Duunia olen tehnyt 9 eri maassa ja koko ajan (lähes) Missuunan hommissa (Merimieskirkkko). 1951. Uudet jäsenet NYYA HALLITUS Tsilari_taitto_1-16_009.indd 9 26.1.2016 12.08. Mä kierrän bamlaamas Stadin historiast ja skrivailen. Kaks kniguu on ulkona ja kaks syntymäs. Ensin ihmettelin et aika vanhaa jengii. Kuulin, että Stadin Slangiin kaivataan nuoria messiin ja niinpä päädyin ehdolle hallitukseen. Budjattii Hämeentiellä, muutimme Siilitielle v. ja viimein muutimme Mellariin. Ammattini puolesta olen kokki ja baarimikko. Saimme kylpyammeen ja kaasulieden ja monta huonetta. Turussa pääsin duunaamaan tapahtumia mm
Nykyinen 30 laulajan porukkamme on pysynyt hyvin koossa alusta alkaen, vain yksi on joutunut lähtemään pois, kun tuli muutto Hämeeseen. Uudet tilat suovat myös mahdollisuuden kasvattaa hieman joukkoamme. Jonkin soittimen hallinta tai nuottien osaaminen on aina plussaa. Tilaa on peräti 400 neliötä, osa tästä kahvion puolella! Nyt voimme harjoitella myös koreografioita ihan Tsilari_taitto_1-16_009.indd 10 26.1.2016 12.09. No sellaistakin voi joskus sattua. Siis kuorolaulajan elämä ei koskaan ole tylsää, aina on jotain mukavaa tiedossa! Kokemusta karttui keikkailun lisäksi myös koulun penkissä. . Myös eri äänien kuuluvuus ja erottuvuus paranee, mikä varmasti luo kuorolle entistä paremman soinnin. Kuorolaulajat ovat keskimääräistä onnellisempia ja elävät pitempään! Näin se on. Foto: Mikko Reijola Taiteiden yössä. perinne-ja kaupunginosatapahtumissa, Teurastamossa, Sörkan Kurvissa, Lapinlahden sairaalassa, isoilla lavoilla, tsyrkissa ja ties vaikka missä. Viime aikoina on eri yhteyksissä tuotu esiin, kuinka nimenomaan kuorossa, sosiaalisessa yhteisössä, laulaminen ja toimiminen tuo elämään iloa ja sisältöä. Kuoroon pyrkiville on äänitesti, jonka läpäisy avaa ovet kuoroon. 10 TSILARI 1/2016 Kuoro ja Sami Paavalin tsyrkassa. L aulettiin yhdistyksen tilaisuuksissa mm. Foto: Marjut Klinga Vasiksella shungaamassa. Suurin osa kuorolaisista osallistui syksyn aikana Paavalin srk:n kanttorin Seppo Välimäen pitämään kuorokouluun, joka antoi arvokasta apua kuorossa laulamisen perusteisiin ja hienouksiin perehtymisessä. Kuorokoulu jatkui tammikuussa. Vuosi 2015 oli aivan uskomaton millä tahansa mittarilla mitattuna: kuoro oli koolla 50 kertaa, joista keikkoja oli parikymmentä. Kaksi ja puoli vuotta saimme harjoitella Hertsikassa Siilitiellä, mutta nyt avautui mahdollisuus päästä uusiin ja isompiin tiloihin Ruskeasuolla Meilahden srk:n toimitiloissa. Uudet harjoitustilat Uusi luku alkoi myös Slangikuoron harjoitusmahdollisuuksista puhuttaessa. Laulajia etsitään Mutta siis: jos tunnet vetoa kuorolaulun maailmaan ja haluat mukaan virkistävään ja iloiseen toimintaamme niin otapa yhteyttä minuun! Nyt etsimme laulajia, joilla jo on mielellään kokemusta kuorossa ja eri äänillä, stemmoissa laulamisessa. Foto: Marjut Klinga SLANGIKUORO toisella tapaa kuin ennen. MATTI REITTAMO Slangikuoro vauhdissa – Vasikselta Valkkaan Kuoron kolmas toimintavuosi on alkanut ja laulajat ovat palanneet hyvin ansaitulta joululomalta. Laulamme neliäänisesti, siis sopraanot, altot, tenorit ja bassot, ja sekakuorosovituksia, ja usein myös slangitekstein! Mutta ennen kaikkea ratkaisee asenne, halu sitoutua säännölliseen viikoittaiseen harrastukseen ja itsensä kehittämiseen
Kaikkee on brankkaris tullu duunattuu vuosien varrel. On niin ku kaikille jotain. 7. Nyt on taas tullu ajeltua n. Vesa on duunissa brankkarina ja palkittiin viime vuonna Vuoden palomiehenä. Tykätään tehdä vaimon kans vähintään yks pidempi reissu. Prätkä on ollut junnust saakka. Mut sitte tein kahdeksan vuoden syrjähypyn landelle. Mitä muuta Vesa duunaa, froogaili Marjut. Kilsoja tulee n. Sitä ei koskaan tiedä. Kaikkee eri harrastuksii vois tietysti kehittää yhdistyksen sisälle, mut se tarttee aina innostuneet vetäjät ja niist taitaa olla pulaa. Tulee samalla vaalittuu ”perinteitä”, kun on messis kliffas harrastukses. Ittel ei oo nyt just mitään eläintä (on kyl ollu), johtuen työtilanteesta. Tsilari, treffit ja nyt kuoro. Ei ollu mun juttu, ja siks tulin takas Stadii. 4. Jo edesmenny frendi, jonka kans bamlattii aina slangia ku treffattii, houkutteli. Mikä sai sinut silloin liittymään. 6500 edestakas. TSILARI 1/2016 11 1. Kuoro ja stemmalaulu on uus kokemus mulle ja diggaan siit stydisti. Neppis-skaboja pidetään prätkäkertsin kotimaisis kokoontumisis ja kisat on kovia. Duunataan näit slangijuttui kimpas ja skragaamatta. Pakollinen tauko tuli elämäntilanteesta johtuen. Onko sinulla itselläsi eläimiä. Stadissa syntyny ja Tölikassa junnuvuodet viettäny. 2015 tuli uus enkka 941 keikkaa. Muutama vuosi sitten lähdit mukaan slangikuoron toimintaan. 3. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 11 26.1.2016 12.09. Palkittu brankkari duunissaan. Harrastat myös monia muita asioita. Olet liittynyt slangijengiin vuonna 2005. Tosi hienolta, kun kollegat laajal rintamal arvostaa mun pitkään jatkunutta kehitysduunii eläinpelastukses. Aika pitkään soittelin skittaa ja laulatin jengii notskilla saaressa. Tää on upeet jengii ja osaamist on laidast laitaa, mitä yhdistys vois eri jutskis hyödyntää. Oletko aina asunut Stadissa. . Sinut palkittiin työstäsi juuri Vuoden palomiehenä. Teet työksesi hommia eläinten pelastustehtävissä Pelastuslaitoksella. MARJUT KLINGA SLANGIN JÄSEN Jäsen 2267 – Vesa Nurminen Marjut haastatteli Vesaa, joka shungaa Slangikuorossa. Eläimen pelastustehtävii Stadis on keskimäärin 700 kertaa vuodes. Sit alko rundaaminen eri puolil Stadii, kuten Kallio, Sandis, Munkkivuori, Tapanila, Länsi-Pasila.. Olitko jo ennen sitä harrastanut laulamista. Siitä on jo yli 10 vuotta. 10 000-16 000km / v. Tänä vuonna yritetään päästä Italiaan messiin. Kuulun Kawasaki-merkkikertsiin ja kokoontumisajoja on jossain Euroopan maassa vuosittain. Onko sinulla mielessäsi jotain terveisiä yhdistykselle ja sen jäsenille. Foto: Pelastuslaitos. Eläintehtävät tuli meikäläisen kontolle vuodest 1995 lähtien, mut brankkaris mä oon ollu jo 1977 alkaen. 2. Must on tärkeet, ett yhdistys voi tarjota erilaisii häppeningei ja harrastuksii. Miten tärkeänä pidät sitä että yhdistyksen jäsenille on tarjota tälläinen harrastusmuoto. Onko niitä tehtäviä kuinka paljon pääkaupungissa. Olisiko joku muu harrastus, jota voisi olla hyvä olla tarjolla jäsenille. Koko ikä on tullu musisoitua. 6. Miltä tuo arvonimi tuntui. Oletko ollut siellä jo kuinka kauan hommissa. 5. Toki näit juttui voi harrastaa muuallaki, mut slangi on se yhdistävä jutska. Mikä on saanut pysymään messissä. 8. Mut annas olla ku jään eläkkeelle
Faija oli tieteskin rindiksellä, se oli ilmatorjunnassa Viipurissa, eikä sitä sen talvisodan aikana näkynyt meidän piilopirtillä kertaakaan. Nämä kirjoitukset ja ohjelmat ovat yleensä käsitelleet lapsia, jotka sodan aikana, tahtoen tai tahtomattaan, kuljetettiin ulkomaille sotaa pakoon. Me silputtiin saunavihdan lehtiä ja kierrettiin sätkiä sanomalehtipaprusta. Bulimmat kundit lähti litoon ja mä jäin yksikseni stondaamaan ja skagaamaan keskelle peltoo. Semmoset punaset tähdet vaan taivaalla vilkku. 12 TSILARI 1/2016 Stadin kundi sotaa paossa landella Mä olin aika snadi kundi, kun talvisota alkoi. Niinku mekin. Eihän me oikeestaan bonjattu mitä ne semmoset desantit olikaan, mutta se me snaijattiin, että niitä piti skagata. Sen mä kumminkin muistan, että kuorma-auton lavalla paineltiin jonnekin Nurmijärvelle, piilopirttiin evakkoon. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ne lapset, jotka jäivät sodan melskeisiin tänne kotimaahan. Näistä lapsista on tehty lukuisia tv-ohjelmia ja jokunen elokuvakin, mainittakoon vaikka Äideistä parhain. Näiden sotapakolaisten kovaa kohtaloa on päivitelty ja surkuteltu. SOTALAPSENA SUOMESSA Osa 1 Tsilari_taitto_1-16_010.indd 12 27.1.2016 11.33. Kaks niitä oli ja ne flygas aika matalalla. Niinku jemmaan niiltä flygareilta. Silloinhan ei vielä snaijattu, että yks suomalainen vastaa kymmentä ryssää. En tiedä sainks mä sen tykin sentakia, kun faijakin oli tykkimies. Flygareita skimbareissulla Kerran me oltiin skimbaamassa kun rupes kuuluun flygareitten surinaa. Siellä oli snadi bastu kans. Meillä pikkukundeilla oli oikeestaan aika kliffaa. Se mesta mihin me mentiin oli semmonen torppa skutsin laidalla. Mulla on sellanen muistikuva, että mä sain puisen tykin, jolla skotattiin pyöreitä puisia skoteja. Mä huusin, että venatkaa, mutta kundit vaan paineli, että hippulat vinku. Enhän mä sitä snaijannu, että olis pitänyt vetää maihin, mutta kyllä mä siinä luudatessa muutaman kerran varmaan maassakin makasin, ihan vaan vahingossa. Tässä, eräänlaisessa muistelussa, yritän tuoda niitä tuntoja esiin, jotka olivat päällimmäisenä kaupunkilaispojan karkotuksessa sodan jaloista maaseudun vähemmän sotaiseen ympäristöön. Talvisodan aikana oli aika vilde Sotalapsista on puhuttu ja kirjoitettu paljon. ARSKA ELO S lobothan pommitti Stadia heti sodan alettua ja jengi lähti livoon. Enhän mä osannu vielä oikeen skimbatakaan ja oli varmaan jonkun piirretyn leffan näköistä kun mä lähdin luudaamaan snadit hikilaudat klabbeissa niitten kundien perässä semmoseen snadiin skutsiin. Mutta ei ne meitä skotannu, eikä niistä mitään desanttejakaan putoill Meitä oli siellä piilopirtissä aikamoinen jengi. Yleensä kohdemaana oli Ruotsi, mutta muuallekin näitä lapsia vietiin. Tai eihän meillä mitään oikeeta röökiä ollu. Me brassattiin ja tehtiin jygee aikuisille. Se oli vähän niinku notkossa ja sinne bastuun me snadit kundit mentiin jemmaan röökille. Kirjoitan tätä tarinaa pääosin stadin slangilla, koska se oli se kieli mihin me Helsingin Sörkan pikkupojat siihen aikaan kasvettiin. Siellä me sit tsitattiin, röökattiin ja skagattiin desantteja, kun semmonen huhu oli, että desatteja pudotettiin flygareista. Joulukin me vietettiin siellä piilopirtissä, mutta joulupukki taisi kolistella vaan ovella, eikä me saatu edes kovin paljon lahjoja. Vaarallinen glasari Kerran me oltiin sitten taas skimbaamassa. Pääsinhän mä sinne skutsiin ja siellä me sitten tsitattiin ja tsiikattiin niitä flygareita ja kyllä ne slobon koneita oli. Oli mun mummu ja pappa, se kun oli niin gamla jo, ettei ne ottanu sitä rindikselle. Mutta ei me kyllä oikein sillon bonjattu, että mikä skrakis oli menossa, mutta aikuisten puheet ja vakavat ilmeet kyllä kertoivat, että tosi oli kyseessä ja että sloboja on paljon enemmän kuin meidän sotilaita. Emmä siitä paljon muista, olinhan mä vasta viisvuotias skidi. Sit oli mun systeri ja meidän mutsi, sen systeri ja sen systerin kloddit eli mun serkut
Se on stydiä myrkkyä, jossa liotetaan skeidasia kledjuja ja muuta mönjää. Siitähän sitten mekkala nousi. Etenkin mulla, joka en osannu kunnolla skimbatakaan, kunhan roikuin serkkujen peesissä. Ja oltiin me klodditkin vähän snärkkäreina, vaikkei me ihan oikeesti snaijattu mistä oli kyse. Mutta en mä ehtinyt onneks nielasta, sillä ei siinä lasissa mitään maitoa ollu, vaan lipeäkiveä. Ei pikkukundeilla oikeastaan muutakaan tekemistä ollut, eikä aina viittinyt käydä saunavihtaröökilläkään bastussa. Tsilarin pluggaajille jatkiksena juhlavuoden numeroissa Arska Elon stoori siitä, miten snadi kundi koki kriguajat Stadissa ja landella. Tai ehkä se pikkukundista tuntu paljolta, kun snadimpikin kinos oli bulimpi kun sä ite. Oikeesti hei, kuvitelkaa, että snadi stadilainen kundi viedään navettaan ja sille kerrotaan, että tsiikaa, tossa on lahmänkantturoita. Mä en tiedä saiks ne sillä kertaa kifrutkin ja kuteet, mutta sille tielle se jäi. Mutta kai ne hyvää tarkotti. Mutta kai niillä oli huono omis, kun olivat jättäneet glasarin silleen, että pikkujäbä ulottui sen ottamaan. 1937. Blobikan motskariveneet lähti siitä rantsusta. Kaikki huusivat suoraa huutoa. Hima Martsussa ja uus kragis Sit tuli välirauha ja faijakin tuli himaan ja me muutettiin Martsuun. Mä muistan, että faijan piti lähtee Harjun ruumishuoneelle jossain vaiheessa kun siellä oli jengin kasaus eli kokoontuminen. Ja yleensä hiihtoreissun jälkeen juotiin joko maitoa tai vodaa. Mä muistan sen kun skoudet kävi jakamassa liikekannallepanokutsuja. Ja snögee, sitä oli paljon. Ja mutsi rupes sliipaamaan. Tiedossa olikin sellaset bileet, ettei niistä voinu laistaa. Mähän repesin riemusta. Kun me tultiin himaan hiihtoreissulta oli yleensä kauhea jano. Jatkosota oli just alkamassa ja faija oli taas kutsuttu väkeen. snögee ja sillon skimbattiin paljon. Emmä sitten talvisodasta paljon muuta muistakaan, paitsi sen, että koko ajan oli pirun kalsa. Eihän se delannu, eikä haavottunutkaan, mutta kyllä se koko skragiksen ajan oli skotaamassa slobon flygareita kun se oli it-mies. Kerran mä luulin, että piti lähteä skoleen ja mä duunasin bökat Snadi Arska (vasemmalla fotossa) frendien kans ennen kriguu Pääskylängartsan viereises puistossa, n. Kun mä sitä hörppäsin niin se tuntu vähän samalta, niin kuin olis pannu täysinäisen stidilodjun suuhunsa ja sytyttänyt sen. Me tsiikattiin föneristä, että tuleeks ne slurkit meidän rabaan ja tulihan ne. TSILARI 1/2016 13 Tai ehkä se pikkukundista tuntu paljolta, kun snadimpikin kinos oli bulimpi kun sä ite. Niin mäkin Sit silloin, kun oli tultu piilopirtille hiffasin, että joku oli laittanut glasariin valmiiksi maitoa. Mä nappasin sen glasarin ja rupesin dokaamaan. Se oli se sköne ihan lähellä sitä Martsua missä me budjattiin. Mä muistan ne yölliset hälytykset kun se sireeni alko ujeltaan ja silloin piti kiireesti luudata pommisuojaan. Ehkä vähän liiankin lähellä. Me budjattiin vikassa kerroksessa ja meidän katolla suoraan meidän skinderin kohdalla oli hälytyssireeni ja se kun rupes vonkumaan, niin me saatiin joka kerta melkein sydäri. No sitten kun se dokaushässäkkä oli ohi, niin ne rupes lohdutteleen mua ja kun ne ei muuta keksiny, niin ne vei mut sinne maatalon navettaan tsiikaan lehmiä. Mun hyvä kaverini Veka oli yhden semmosen rutsun rahastajanakin. Martsu, tai oikeesti Marjatta oli buli talo aika lähellä Sörkan rantsua. No, se meidän piilopirtti oli saatu tai vuokrattu semmoselta maalaistalolta, josta käytiin joka päivä tsökaamassa maitoa. >> Tsilari_taitto_1-16_009.indd 13 27.1.2016 10.34. Mummu, mutsi ja sen systeri kiljuivat kurkku suorana ”Herran Jumalaa ” ja apua, vaikkei niillä mitään hätää ollut. Ja siihen aikaan” it” tarkotti ilmatorjuntaa. Mä ite ehkä kaikkein eniten
Joskus se ihmisen elämä voi näköjään olla pelkästä paskastakin kiinni. Mutta skoleenkaan ei tarvinnu kauan mennä, kun slobot pommitti senkin hajalle. Kerran me oltiin sen saman Aman kanssa menossa leffaan. Helsingin kaupunginmuseo. Luultavasti neukut ei siitä paljoakaan piitanneet. Vuonna 1962 tämä viihteen tuleva monitoimijäbä perusti yhdessä Jukka Virtasen ja Matti ”Pikkis” Kuuslan kanssa VEK-ryhmän, jonka tunnetuin ohjelma oli Lumilinna-komedia. Ja sit ei muuta kuin lappu kaulassa stokeen. Skidejä vietiin kriguaikana turvaan Stadista. Joka tapauksessa se oli sunnuntaipäivä, marraskuussa 1942. Foto: Hillevi Lilja. Pommitusten jälkiä Lönnrotingartsan ja Abrahamingartsan kulmassa, ehkä 1939. Ama kerto, että se oli ”Kolme väärää muskettisoturia”, mutta voi olla, että ainoo väärä oli muistikuva. Nimittäin mutsin närvi ei enää kestäny ja se järkkäs jotenkin Marskin lastensuojeluliiton kautta mulle mestan landelta. Aarre Elon friidu Maria Jungner heittää uutisläppää TV 1:ssä. Tsilari_taitto_1-16_010.indd 14 27.1.2016 12.45. Kniiga ilmesty 1966. Siinä oli hänen lisäkseen megessä Jukka Virtanen, Heikki Kahila, Jani Uhlenius ja Apeli Halinen. Aarre ”Arska” Elo on skrivannu myös muistelmansa Elon aikaa. Me oltiin nimittäin menossa leffaan Tivolinimiseen teatteriin Roban ja Yrjönkadun kulmassa, mutta kun tuli hälytys niin se spora pysähty Hagiksessa ja me jäätiin veks ja mentiinkin sitten Plazaan siinä Hagiksen torin kulmalla. olympialaisten ja eri sporttilajien maailmanmestaruusskaboja. Foto: Helmi Niemi Redulla Mustikkamaalla. KARI VARVIKKO Mutta skoleenkaan ei tarvinnu kauan mennä, kun slobot pommitti senkin hajalle. Kai me jossain pommisuojassakin käytiin, mutta sit me mentiin tsiigaamaan jotain ihan pimeetä ja dorkaa leffaa. Elo perusti myös musiikkiviihdytysryhmä Songilon. Mä kuitenkin ehdin käydä ekan luokan ja pitkälle tokaakin ja hälytysten aikana me, Niemen Ama ja minä, otettiin usein ritolat kallion sisään bygatusta pommisuojasta ja kiivettiin Martsun kaltsille stikkaamaan stepareilla slobon pommareita. Foto: Roos. Vuonna 1963 Elo oli grundaamassa vieläkin skulaavaa Raittiusja urheiluseura Zoomia. 1940. Näissä hommissa kundi kehitti ohjelman Jatkoaika, jossa hän mm. Arska oli vuodesta 1981 lähtien mukana myös Uuden iloisen teatterin estradilla. Lajeina sillä ovat jääkiekko, futis ja golf Arskasta leivottiin 1966 TV 1:n viihdetoimituksen dirika. 14 TSILARI 1/2016 henskeleistä selkääni, niin kuin koulurepun. Jo himamatkalla me kuultiin, että sinne Roban ja Yrjönkadun kulmaan oli tullut pommi, joka tappoi parikymmentä leffaan menossa ollutta skidiä. Sehän oli tieteskin vaan sellasta pikkukundien uhoa, mutta me haluttiin kanssa skrakata niin kuin faijatkin. No, joka tapauksessa se oli sit menoa. yhdessä Lenita Airiston ja Hannu Taanilan kanssa jututti varsinaisen ohjelma-ajan jälkeen ”jatkoajalla” eri julkkiksia. Vilhovuorenkadun kuuluisassa Marjatan bulissa kivitalossa skloddina budjannu Arska Elo (81) on kolmannen polven stadilainen, pitkän linjan kundi, joka aloitti hommansa valomiehenä ja äänittäjänä Fennada-filmissä ja shingrasi sitte Yleisradion tv-ohjelmiin vuonna 1962. . Telkkari tulikin Arskalle sellaseks mestaks, ett siell se viihty koko aktiivin duuni-ikänsä. Meidän piti mennä skurulla stadille ja mentiinki, mutta lähtö viivästy, koska Ama väittää, että mä olin skeidalla just sillon kun olis pitäny lähtee. Se oli se sama leffa, jota mekin oltiin alun perin menossa tsiigamaan. 1970-luvulla Arska välitti viihteen lisäksi jengille mm. Stadin pommituksii Mä olin just silloin alottanut skolen, kun jatkosota alkoi. Se palkittiin parhaana viihdeohjelmana Montreux’n telkkarifestareilla vuonna 1965. Siinä ei juurikaan muistella kriguaikoja landella. Mikä kundi on Aarre ”Arska” Elo. Jatkuu seuraavassa Tsilarissa. Eläkkeelle hän jäi TV1:n ohjelmabamiksen virasta 1995. Arska snadina Liljan sisarusten takana, v. Arska edessä, takana frendi Ama Niemi v.1940
Siellä mun faija Nipa ja muut Töölön Wesan kundit sai hövelin ratsumestarin luvalla käydä talvisin futaamassa 1930-luvulla. Se bamlas kai danskii, mist mä en snaijannu mitään. Toivanen. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 15 26.1.2016 12.09. Kun mä rupesin jotain bonjaan, hiffasin et snygi nahkakassini oli elefantin tassun alla ja kärsä repi kassii palasiks. Elefantti lyftas korkeuksiin Sillä yhtäkkiä mä hiffasin, et harmaa kärsä kietoutui hellästi vyötäröni ympäri. Mesta purettii ennen Olympialaisii 1952. Leijonat, karhut ja muut pedot oli kaltereiden takana häkeissään. TSILARI 1/2016 15 EKS MINNAA TÖLIKÄN KUNDI RIPA HOLMSTEN, 78 V Elefantti Eka krigun jälkeinen sirkus Zoo-sirkus esiintyi Hippodromin ratsastusmaneesis. Simpanssit oli ykkössuosittuja tsiikattavia. . M aneesi oli tuttu monille kulman kundeille. Mä olin lopulta tsubu pressukatos kii ja plääkät varmaa kolme metrii lattiast. Niiden häkit oli ihan elefanttien vieres ja jengiä oli vilt, niin et mäkin jouduin siin hulinas nojaan selälläni elefantin kärsään. Himaan vaparit fikassa Paikalle tuli sirkuksen ensiapumies, joka paikkas mut. Pudotessa käsivarsi osui lavan reunaan ja handuun tuli verta vuotava ventti. Niil oli snadi simmausallas. Kun tupa oli melkein tyhjä, kärsälenkki aukes ja mä putosin sielt korkeuksist maahan. Ei ottanut klesaa ja sit alko lyftaus. Maneesin ja Toivonkadun väliin joutomaalle oli bygattu suojattu kudju, johon oli majoitettu merileijonii. Mä kävin usein viemässä elefanteille snadisti skruudattavaa, kuten kuivuneita bredunkannikoita. Hippodromi 1949. Lopuks se tokkas mulle kaks vaparii ekalle riville. Sit luudas paikalle eläintenhoitaja puolen metrin jerkkutanko handus ja rupes hakkaa kärsää oikein styrkalla.Viimeks tuli punasis byysis ja sinises rotsis sirkustirehtööri. Bulisti elukoita Sirkukseen kuului paljon elukoita. Ne budjas ympäri maneesii. Dallasin sitte himaan handu paketissa, revitty mutsin kassi terveessä handussa ja kaks vaparii fikassa. Helsingin kaupunginmuseo. Nykyisi tontil staijaa Pikku-Kisahalli. Se oli kai sille liikaa. Alhaalla oleva jengi rupes huutaa kurkku suorana ja ryysas paniikis dörtsistä pitskulle. Foto: T. Sit oli simpansseja häkeissään ja kolme bulii elefanttii, jotka staijas vedulavoilla toinen takaklabbi töijattuna stydillä kettingillä lavaan. Mä olin lopulta tsubu pressukatos kii ja plääkät varmaa kolme metrii lattiast. Hippodromi oli Toivonkadun ja vanhan Messuhallin välissä olevalla tontil. Siel korkeuksis sit hengasin enkä voinut tilanteelle mitään. Siel oli vielä Elannon paperiposassa snadeja bredunjämiä, jotka se pisti poskeensa pusseineen päivineen. Itte mä kävin talvisin tsiikaamassa ridaajii ja sit jousiampujien treenejä
Kirjan slangi tuntuu välil snadisti väkisin väännetylt, välil taas sairaan oivaltavalt ja jouhevalt. Alotetaan vaik yhtäläisyyksist. Andrei Huhtala: Punis – snadisti kuumottava stoori kuvittanu Sanna Mander Schildts & Söderströms 2015. Yhdistän nää jubinat tähän samaan juttuun, koska niil on tavallaan aika paljon samaa, vaik ne sisällöltään onki iha eri settii. Läppää molemmis kuitenki on ja se on slangii. Meitsil otti tovin ennen ku hogasin et täähän on sarjiskirja, jos pohditaan elämän syntyi syvii. Eevan fiba on enemmän aikuiseen kohderyhmään, Punis taas skidien segmenttiin tarkotettu. Vieläpä viime kädes ilmeisen saman olost. Yleensä stripeis on kolme ruutuu vierekkäin, mut täs ne on aina allekkain ja se tais snadisti sekottaa mua. Ku alkustoori on käyty tekstinä ja muutamina kuvina läpi, hypätään aika hätäseen nykyaikaan. Ekalt vilkasult tsiigattuna vois kelaa et molemmat on kersoille suunnattuu matskuu. Mikä näist bökkereist tekee sit samanlaisen, mikä erilaisen. Miljööt ja muu staili vaihteleeki sit melkee läkähdykseen asti. Ääneen lesattuna puhekieli kuulostaa bamlatult ja siit tulee elävää. Siin seikkailee moderni Eeva ja Ego-käärme, joka kuvataan petoksen juoksupojaks, Luciferin kuvaks. Eevan Fiba ja Punis – kaks uutta kniigaa stadiks Viime syksynä pukkas pihalle pari uutta kniigaa stadiks. On Jumala, Lucifer, Uriel, Gabriel ja kaikki. Näiden kahen kirjan sisäistäminen ja luonteva lukeminen, niinku melkee minkä vaa slangitekstin, on parhaimmillaan ku sen tekee ääneen. Andrei Huhtalan läpät ja Sanna Manderin nastat kuvat seukkaa keskenään ja kuljettaa stoorii modernil otteel, mut silti orkkisstoorii kunnioittaen. Kuvitukses punatukkanen Eeva ja vihree Ego on messis koko ajan. . Mut ennen kaikkee on Aatami ja Eeva. Eevas on syvällist ajatteluu, ku taas Puniksen stoori etenee klassikkosatu Punahilkan mukaan. Slangin skrivaaminen ei oo iha iisii ja jos sen lukee mielessään, saattaa ääntäminen tuntuu jähmeelt. Tää on totta. Punis – klassikkostoori Puniksen kannes staijaa: ”snadisti kuumottava stoori”. Eeva on se ketä kelailee ja Ego on opponenttina ja kommentoimas kaikkee mahollist. Tän kniigan kokonaisuus avautuu vaik vanha Punahilkka ei oiskaa hallus ja jos tätä lukee skideille ääneen, skloddi sylkyssä, homma rulaa niinku pitääki. Toinen puoli tarinaa on opetus, jos paha saa sligensä, skruudatut pelastuu ja sussari delaa. Punis, eli tutummin Punahilkka, on klassinen stoori pahast sudest, joka skruudaa mummon ja Puniksen. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 16 26.1.2016 12.09. Myös hyppy suorast kerronnast sarjikseen tuli vähä puun takaa, mut nou hätä. 16 TSILARI 1/2016 TSILARI SUOSITTELEE SAMI GARAM N ää kirjat on Markku Pitkäsen stadintama Maia Raitasen Eevan fiba ja Andrei Huhtalan ja Sanna Manderin duunaama Punis snadisti kuumottava stoori. Ku sisäosii alkaa selaa, on fiilis tavallaan vieläki sama: sikana kuvii, ei nii sikana tekstii. Kokonaisuudes Eevan fiba on mielenkiintonen kombo, jonka lesaaminen vaatii snadii keskittymist, nii kuvituksen ku tekstienki seuraamiseen. Maia Raitanen: Eevan fiba slangintanu Markku Pitkänen Griffo Media 2015. Tätäki stoorii vois kelaa syvällisesti, mut ennen kaikkee se on kuitenki kersojen satu opetuksineen: ei kande olla ahne tai noutaja tulee, toisaalt kandee varoo pahaa sutta, ettei käy ohrasesti. Huhtalan slangi on sujuvaa, öbaut 70-luvult opittuu ja nykypäivästki lainattuu. Mut ääneen lesattuna puhekieli kuulostaa bamlatult ja siit tulee elävää. Eva ja Ego bamlaa Fibas stoori alkaa luomiskertomushenkisel jubinal, jos käydään läpi kaiken alku. Sisältöpuolelt nää bökkerit onki sit iha erilaisii. Kansikuvat on piirrettyy, simppelii osastoo ja kirjat on aika samaa kokooki, snadei ja kevyit. Osa kielest on vanhempaa, osa pöllittyy nykypäiväst
Kun filmi loppui, pidettiin snadi väliaika, koska elokuvakoneenhoitaja vekslas filmin jatkopätkän masiinaan. Ensimmäiseen kerrokseen, katutasoon rakennettiin, elokuvateatteri Bio Hesperia, joka aloitti toimintansa valmistumisvuonna. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 17 26.1.2016 12.09. Tuli sinne joskus förattua friidujakin, kun meni joku romanttinen Nuori kapinallinen tai vastaava. Valkokankaan alapuolella oli leveät dörtsit, josta pääsi väliajalla staijaamaan byggan pitskulle. Ilmoitukset ovat 1960-luvun puolenvälin paikkeilla, koska ilmoitusten joukossa on maininta Rukouspäivän poikkeavista näytäntöajoista. TSILARI 1/2016 17 K orttelikinojen buukissa keskitytään teattereiden tekniikkaan, saleihin ja konehuoneiden salaperäiseen maailmaan. Snadi leffateatteri vuodesta 1912 Kniiga kertoo yhden merkittävän stadilaisen leffateatterin Bio Hesperian historian. 1953. . Hyvän piristysruiskeen antaa kantakundien ja lähellä budjanneiden snadit haastattelut. Tähän kniigaan palataan myöhemmin. Väliajalla pitskulle Hesperia oli Kantastadin ainoa levari, jossa oli yksi projektori konehuoneessa. Pienuudestaan ja vaatimattomuudestaan huolimatta skrivaaja on tehnyt merkittävän dokumentin yhden teatterin historiasta. Bio Hesperia -buukissa on vilt kuvia ja mainoksia muistakin snadeista ja buleimmistakin teattereista sekä niiden ohjelmistoja. Hesperian slyytaamisen jälkeinen aika entisessä elokuvateatterissa on kuvattu hyvin kniigassa. Skoobareita ja kommelluksia Filmit, joita siellä esitettiin, olivat skoobari-, inkkari-, Tarzansekä Zorro-filmejä ja muita seikkailufilmejä kundeille. Helsingin pojat leffassa. Buuki alkaa kliffasti, koska etukannen kääntöpuolelle on Hesarista tai Usarista lonskattu perjantaipäivän (4.7.) leffateattereiden ohjelmistot. Siihen meni aikaa kymmenkunta minuuttia. Buukista hittaa myös vikan omistajan Allan Honkasen tsalin Hannu Honkasen vuonna 2013 piirtämän muistinvaraisen pohjapiirroksen teatterin toiminta-ajalta. Helsingin kaupunginmuseo. Silloin tuli uusia filmejä esitettäviksi ja monet ”vanhat” jatkoivat esityksiään toisissa teattereissa. TSILARI SUOSITTELEE Bio Hesperia v. Toinen oli Ossi Aaltosen, Jussi Nenosen ja Juhani Styrmanin teos Elokuvateatterit korttelikinojen aikaan. Teatteri sijaitsi Mannerheimintie 38:ssa, vastapäätä Töölönlahden rantsua. ARSKA SOISALO Kniigat leffateattereista Viime vuonna (2015) ilmestyi kaks mielenkiintoista kniigaa leffateattereista. Se toimi vuosina 1912 – 1965. Leffa ei ollut koolla pilattu, katsomossa paikkoja oli parhaimmillaan vain 169, lopetusvuonna enää 155. Buukia blukatessa palautuu mieleen kliffasti aika ja leffat yli puolivuosisataa sitten. Meidän keili, joka budjas Alppiksessa lähellä Lintsiä ja Alppilavaa, dallas sinne Kaupungin puutarhan ja Tölikan sokrutehtaan ohi Mantskulle ja sitten oltiin jo Hespiksen edessä. Ilmari Vesterisen mielenkiintoinen kniiga on nimeltään: Viidakosta villiin länteen. Vakiogamaa oli Bud Abbottin ja Lou Costellon esittämät kommellusfilmit, joissa sai skriinaa magan klesaks. Tuli sinne joskus förattua friidujakin, kun meni joku romanttinen Nuori kapinallinen tai vastaava. Yhtenä 1950ja 1960-luvun suosikkina olivat ranskalaisen Eddie Constantinen filmit. Se valmistui vuonna 1912. Foto: Börje Dilén. Ilmari Vesterisen merkittävä historiikki kertoo yhdestä snadista teatterista Bio Hesperiasta. Bygga on viisikerroksinen liikeja asuintalo, jonka suunnitteli arkkitehti Albert Nyberg. Kun homma oli fäärdi, koneenhoitaja hihkas ”Jatketaan!”
Monenlaisia selityksiä näille tapahtumille on aina löydetty. Sama ajatusmaailma on hallinnut myös maamme sporttijannuja. Uuden KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Bränäri staili: skidit leijonat kääntävät kelkan Vaatimattomuus, oman roolin vähättely ja ylimitoitettu nöyryys. Samaiset attribuutit ovat vuosisatojen ajan kuvanneet perushärmäläistä mentaliteettia. Viimeistään finaalivaiheessa on useita kertaa tullut otettua kuokkaan parin kerran onnistuneita suonenvetoja lukuun ottamatta. Kendojanarien, futisniilojen ja keppiviskojen suosikkifraaseja ovat sukupolvesta toiseen olleet ennen skabaa lausuttu ”tehdään parhaamme ja katsotaan, mihin se riittää” tai turpaan oton jälkeen hymyssä suin kerrotut ”hopee ei oo häpee” tai ”mitalisija on aina mitalisija”. 18 TSILARI 1/2016 T erve itsevarmuus ja kevyt, stadilainen ylimielisyys on loistanut poissaolollaan sporttikentiltä. Dumarit hanurista ja muut selitykset Lätkän noustua Suomen ykkösportiksi kyseiset lausahdukset ovat tulleet jopa kiusallisen tutuiksi kotimaisessa kendoilussa. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 18 26.1.2016 12.09. Urheilujargonian junttilause ”ei ole uskallettu voittaa” on pitänyt viiltävän tarkasti kutinsa Leijonien kohdalla. Pari kertaa kotikisoista on odotettu varmaa mestaruutta, mutta sitten olikin liikaa paineita, vaikka johdettiin jo 5-1… Sohvia ja telkkareita on lennellyt fönäreistä kerran, jos toisenkin. Stagat ovat katkeilleet ja tietty dumarit ovat aina olleet hanurista. L ei jo n at .f i Junnujellonat finnas skaban. On ollut helpompi ja turvallisempaa muuttua harmaaksi ja hengata vain joukon jatkeena. Junnut timantinkovia skabailijoita Tällaiset ajat alkavat kuitenkin nyt olla taakse jäänyttä elämää. F o to t: Jä äk ie kk o lii tt o
Keskenkasvuiset sporttaajat ovat jo pienestä pitäen timantinkovia skabailijoita, jotka eivät näytä osaavan ottaa paineita. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 19 26.1.2016 12.09. Tuo jengi ei säikähtänyt, vaikka kotimaasta kuului vähättelyä ja ruotsalaisia nostettiin jo valmiiksi kaapin päälle. Tämä sukupolvi on lähempänä sitä suurinta palkintoa, jota Suomi ei ole vielä lätkässä onnistunut klaaraamaan. Tunnelma oli hyvä, vaikka pakkasta oli varmaan 30 astetta. Skidit jellonat kaapin päälle Hokin puolella meno näyttää niin ikään erinomaiselta. Sitä palkintoa lähimpänä kävivät legendat Saku Koivun johdolla talvisessa Torinossa vuonna 2006. Vaikka vastaan tulisi mitä, selkäranka ei isien tavoin napsu lopussa. Kuka olisi edes vuosi sitten uskonut, että Suomi-Ruotsi -välierän alla jellonien leiristä joku voisi heittää ruotsalaisille, että ”valmistautukaa häviämään”. Aiheestakin Sale –pressa vertasi tämän vuotista finaalivoittoa Lasse Virénin legendaariseen kaadu, nouse ja voita maailmanennätystuloksella –spurttiin Münchenissä vuonna 1972. Kanada-matsin maaliriemua. Maamme aiemmat sporttikaverit olivat lähes poikkeuksetta kyykänneet vastaavanlaisissa tilanteissa. Uudet mestarijengit kuvastavat tuoretta porukkaa, jota eivät vuoden 2003 puolivälierän haamut enää vainoa. Vuosia suurin osa heistä on dumattu lökäpöyksyt jalassa hengaaviksi snoukkareiksi vailla todellista kilpailuvaistoja. Bulit bileet mestareille Kisojen jälkeen hokiliitto järkkäs jengille bulit bileet mestaruuden kunniaksi. Tänä vuonna uudet junnut toistivat Teukan ja kumppaneiden tempun voittamalla kultaa Stadissa pelatuissa kotikisoissa. Erityistä tempussa oli kuitenkin se, että tämänkertaiset skidit leijonat olivat kisojen alkaessa jopa jonkinlaisia ennakkosuosikkeja. Skandaaleista toiseen ryvettyneelle kendolle nämä skabat oli mahtava imagovoitto. Lavalla nähtiin Insta-sukupolven staroja ja laulajia, mutta juntisti Sakke Kuosmanen oli jätetty kutsumatta paikalle. Onneks Hakki Hagman loisti poissaolollaan, eikä kuuluisa jönssipoliisi saanut saksilleen käyttöä. Uusi sukupolvi on ottanut sporttikentät nyt vahvasti haltuunsa ja myös tulevaisuuden Leijonissa puhaltavat uudet tuulet. Seurauksena voidaan odottaa jälleen uusia sponsseja, hokiareenoita ja teinistaroja. Tää sukupolvi nauraa himaskabojen paineille ja kerää niistä sen sijaan itselleen tärkeää lisäpoveria. Kale piti jäähyväisten kunniaksi pilettihinnat sen verran alhaalla, ettei parin vuoden takainen katkarapukatsomo -farssi toistunut, vaan päinvastoin: kaikki Suomen matsit oli loppuunmyytyjä jo ennen kuin kiekko ensimmäistä kertaa tippui Jaffa –Arenan jäähän. TSILARI 1/2016 19 sukupolven junnut tuntuvat olevan varustettu uudenlaisella mentaliteetilla. Kuitenkin esimerkiksi viime syksynä koko Stadi ja lande kohisivat, kun 18-kesänen Alisa Vainio jyräsi kokeneemmat mammat kaikilla mahdollisilla juoksumatkoilla. Vuonna 2014 alle 20-vuotiaat pikkujellonat vei maailmanmestaruuden stadilaisen Teukka Teräväisen johdolla. Puhumattakaan siitä, että ”ikuinen kakkonen” nousee kahteen otteeseen tappioasemasta tai ei hätkähdäkään viime hetken tasoituksesta. Galsaa ei kuitenkaan päässyt pakoon mamiksista huolimatta. Tää sukupolvi nauraa himaskabojen paineille ja kerää niistä sen sijaan itselleen tärkeää lisäpoveria. Bileissä stagella Jesse Puljujärvi, Patrik Laine ja Sebastian Aho. Upeet kisat Stadissa Mestaruuden lisäksi myös itse kisat olivat huikea menestystarina. . Lajissa siis, jossa on vuosikymmeniä uskottu teoriaan, että vain riittävän monivuotisen perusjuoksun jälkeen voi tavoitella kärkisijoja ja mitaleita
Tsilari_taitto_1-16_011.indd 20 28.1.2016 9.41. Suomalainen musikaalilaulajatar ja norjalainen plastiikkakirurgi jäävät lentoperuutusten uhreiksi huhtikuulla 2010, kun Islannissa tulivuori purkautuu. Antti Korhosen Putin kääntää selkänsä, kun Paavo Kerosuon Gorbatshov, Lotta Kuusiston Jeltshin ja Kaija Kärkisen Brezhnev puristavat nyrkkiä. Eroottinen kamariooppera tuhkapilven alla Välilasku –kamariooppera oli talvella 2012 hauska ja intensiivinen tarina Amsterdamin lentokentältä. kuva: Tuomas Uusheimo. 20 TSILARI 1/2016 M usiikkiteatteri Kapsäkin juuret ovat työryhmässä, joka vuonna 1997 teki satuooppera Noidan taikapeili tilaustyönä Suomen Kansallisoopperalle. Se kuroo kiinni musiikin ja teatterin rajapintoja, esittää paljon lastenteatteria, lauluiltoja ja kabaree-ohjelmaa. Hän tekee aloitteen Reetta Ristimäen esittämälle aluksi viileälle, mutta pian tunteensa RISTO KOLANEN STADIN SYKE STADIN PIENTEATTERIT 16 Vallilan Kapsäkki on runsaudensarvi Kapsäkki aloitti oopperaja teatteriseurueena, mutta löysi kotinsa Hämeentieltä. Hämeen suuntaan vie se, jonka nimi ei viittaa Hämeeseen; Hämeentie vie ihan muualle, Markus Leikola pohdiskeli alkusyksyn 2013 kausipuheessaan. Vapaan kentän ammattiteatterilla on monipuolisia teoksia kaikille ikäryhmille. Juha Kotilainen oli sopiva elähtäneen casanovan roolissa. Oopperalaulajat Reetta Ristimäki ja Marko Salo virittivät alun, ja 1.7.2000 organisoiduttiin virallisesti perustamalla osuuskunta Kapsäkki, joka vakiinnutti kiertueilla asemansa. Turhauttavan epätietoisuuden vallassa he ajautuvat lyhyeen suhteeseen, jonka eroottinen huipentuma näytellään katsojille varastopahvien repimisenä. Kapsäkki on sijainnut syksystä 2009 Mäkelänkadun ja Hämeentien kulmassa, osoitteessa Hämeentie 68, jossa ennen oli Allotria-filmiteatteri, nyt ravintola. Paikassa kadut haarautuvat erikoisesti
Eero Milonoff pääosassa oli aluksi paljon piilossa, maahan tai hauta-arkkuihin kaivautuneena. Eero Milonoff on Houdinina paljon arkuissa tai piilossa. Kimmo Kahran ohjaus oli kekseliäs tylsähköltä varastolta näyttävällä leikkilentokentällä. TSILARI 1/2016 21 purkavalle aikuiselle naiselle. Mukana ovat Kaija Kärkinen, Paavo Kerosuo, Antti Korhonen, Lotta Kuusisto ja Tommi Lindell, vahvaa musiikillista ja teatteriosaamista. Oksasen osaaminen, ylipäänsä lauluissa, oli minulle uutta. ”Se oli itsemurhateko”, kirjailija Boris Pastenak sanoi kollegastaan. Jumalaisen äänen omaava Hovatta on aiemminkin esiintynyt venäläisten tekstien laulajana. Houdini tutki huumorin, teatterin ja musiikin keinoin sankarimyyttiä. Kristiina Janhunen oli notkea köysiakrobaatti. Vaiko mikään?”, Suuri ja mahtava kysyy. Hän sai enemmän vuorosanoja toisella, paremmalla puoliajalla. Esitys oli huikea yhdistelmä vauhdikasta musiikkia, vaudevilleä, visuaalisuutta, sirkusakrobatiaa, huumoria sekä puhuttelevaa draamaa. Kappaleet Leikola on sanoittanut taitavasti uudelleen. Juha Kotilainen ja Reetta Ristimäki laulavat ja näyttelevät hyvin yhteen oopperakomediassa. Pietari koskettaa Vuosi sitten Vuokko Hovatta, Taisto Oksanen ja Ville Riippa pianossa esittivät Pietari 19142014 ohjelmansa. Koimme lauluja kuuluisien runoilijoiden teksteihin, lausuntaa, kuvia, Pietarin kadulla tehtyjä spontaaneja videoesityksiä. Katutason ravintola Allotriassa on paljon klubiohjelmistoa, musiikki-iltoja ja vierailuesityksiä. En ole niitä jotka hylkäsivät maan illan keskushenkilön Anna Ahmatovan runoon soljui kauniisti korviimme Vuokon tulkitsemana. Tunnelmiin palattiin niin musiikin, lehtileikkeiden kuin kirjeiden välityksellä. Henkilökuvat jäivät oopperamaisen ohuiksi. Leikola tuntee historian, mutta etenkin alkua vaivaa kaiken kertomisen taakka. Pieni näyttelijäjoukko soittaa, laulaa ja näyttelee esityksen kymmenet eri roolit nopealla tempovauhdilla. ”Tähän pilvissä kulkijaan ei saa koskea”, Stalin esityksen mukaan sanoi Pasternakista, joka painostettiin palauttamaan Nobelin kirjallisuuspalkinto, mutta johon ”ei koskettu” (kuin henkisesti). Mikä on muuttunut siinä välissä – ihminenkö. Unkarilaissyntyinen Harry Houdini oli jo eläessään sata vuotta sitten supersankari, jota ihailivat erityisesti köyhät Euroopasta Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13), YT:n (1/14), Avoimet Ovet (2/14, KokoTeatterin (3/14), Ryhmäteatterin (4/14), Klockriken (5/14), Zodiakin (6/14), Q-teatterin (1/15), KOM-teatterin (2/15), Takomon (4/15), Hurjaruuthin (5/15) ja Valtimonteatterin (6/15). Hän sai lukea enemmän runoja. Musikaalin käsikirjoitti näytelmäkirjailija Juha Siltanen, sävelsi Jukka Nykänen ja ohjasi Minna Vainikainen. Koska perulaisen Maritza Nunezin libretto on espanjaksi, arkiset sanat tulivat lauluina ulos jotenkin elämää suurempina. Naisten vahvoja lauluja Todella ratkiriemukas, lämminhenkinen ja monipuolinen kolmen naisen ja yhden pianistin ensi-ilta oli Oot sä onnellinen. Musikaali loppui oudosti, yleisö ei tajunnut heti draaman päätöstä. Paitsi sotilaiden, se oli myös kotirintamalla eläneiden naisten, äitien, vaimojen ja tyttöystävien sota. Laulajat Ira Kaspi ja Reetta Ristimäki sekä pianisti Eliina Mäkiranta kokosivat kevääksi 2014 dramatisoidun lauluillan vuoden 1944 radiohiteistä, joka yhä on tilattavissa pidempänä ja lyhyempänä, suomalaislaulujen versiona. . Käsikirjoituksesta vastaa kokenut politiikan toimittaja ja kirjailija Markus Leikola. Kapsäkki syntyi ja kehittyy tarpeesta luoda omintakeista, laadukasta suomalaista musiikkiteatteria yhdistämällä teatterin ja musiikin freelance-ammattilaisten voimat. Nyt hän ottaa takaisin ja laittaa Putinin ampumaan lopussa muita lavalla! Loppulauluna Putin ja Stalin esittävät kansallishymnin, joka on esityksen nimessä. Talven menestys jatkuu maaliskuulle. Houdini soi hyvin 15-vuotisen taipaleen kunniaksi Kapsäkki tuotti vuosi sitten Aleksanterin teatterin isommalle näyttämölle tämän uuden näyttämöteoksen. Reetta Ristimäki, Ira Kaspi ja Eliina Mäkiranta esittävät sota-ajan hittejä. Ne toimivat uudella tasolla. Ohjaus vaihteli eri aikatasoissa ja oli aika sekava. Leikola on kokenut suomettumisen ajan. Yli kaiken oli Litmasen lukema Vittu-tarina Erno Paasilinna Alamaisen kyyneleistä. Eeva Litmanen oli itseironinen tragikomedienne, Reetta Ristimäki hurmaava laulaja ja Minna Kivelä roisinhuumorin kadunnainen. Kuva: Matti Rajala. Kivelän Eläkeläisen räppi on hauska. Osip Mandelstam teloitettiin Stalinista kirjoittamansa pilkkarunon jälkeen. Musiikki koostuu ikivihreistä venäläis-ja neuvostosävelmistä, jotka ovat suomalaisille tunnistettavia. Houdini soi hyvin, laulut toimivat. Pidin erityisesti Ristimäen tulkinnoista Syreenipensaitten alla ja Liian vähän aikaa sekä Rosa Liksomin Silikonihmisistä. Politiikan kommentoija saisi dramatisoida ja valita tiukemmin. Kun kirjailija irrotti vitun matkaja luentoseuraksi. Venäjän hillitön tarina ”Alussa Venäjällä oli toivo paremmasta tulevaisuudesta, jota toivotaan myös lopussa. Kuva: Patrik Pesonius. Hän hämmästytti ihmisiä henkeäsalpaavilla vapautumistempuilla, mutta keskittyi myöhemmällä iällä spiritismiin, kaivaten kiihkeästi yhteyttä kuolleeseen äitiinsä. Kuva: Rimma Lillemägi. Saimme kokea sekä vanhoja lauluja että uusia naiskirjailijatekstejä, joita Kaj Chydenius, säestäjä Jussi Tuurna ja Anna-Mari Kähärä olivat säveltäneet. keväällä 2013. Tsilari_taitto_1-16_011.indd 21 28.1.2016 9.41
Jos sä morkkaat toisii landelaisiks, ne pitää sua maffina, ja mollailust tulee kragis. Nämä 61 neuvoa Stadin Slangin jäsen lähetti Tsilariin slanginnoksena ja tässä niistä valittuna nykypäiväänkin sopivia ohjeita. Vahtaa ronttareit ja muit jelppareit, et nei laista hommist. Aamul on ain buli häikkä ja pitkäkyntisil tilaisuus. Ekal tripil ja ku on bisnekset mieles, älä poikkee reitilt tšiigaa pystei tai nähtävyyksii. Vaik sul ois kuin nälkä, älä ahmi. Älä jää tapittaa, ku folkka flaidaa, skulaa, joraa, brotaa tai venttaa lynkkaust. Mutta nyt olen vanha, ja se on käynyt työlääksi, siksi olen kirjoittanut muistiin ohjeet toisille annettaviksi sekä muuta tarpeellista tietoa ja koonnut niistä kirjasen. 3. Samlaa kamas, tšiigaa, mist päin bloosaa, ja ronttaa roinas yyt. 4. Toisis maisemis sprookki, juitsut sun muut rutiinit on hepreaa. Tällasiski mestois Yasumi Roan ehkä reissas. Vuoril ja pelloil voi treffaa friidui ja skidei, ku dalsii tšyrkkaan tai samlaa rehui sun muuta. Jos hotšgus pämpätää, sovi kavereittes kans vahtihugit, ettei ketään käännetä. Tää on yks reissaamisen salaisuus. Pakkaa kapsäkkis ja pue sukat jo illal. 18. 15. F o to : V ir ve K u u ta r. Pippureist on jelppii myrkkyi vastaan. Ekana päivänä tien pääl on tšekattava tšengojen kondis iha vaa kepeel stailil. Y . 10. 7. Räknää kollis ja lompsas. Ku hotlas on eldis, šingraa sassii. Juo vaa puhdast vasserii, älä sameest brunnist. ksi”. Ettei klabbit tulis gisoiks, kandšii huilaa useemmanki kerran. Ku jengii on alle kuus kamuu, häikkää on snadimmin. 24. 11. 1. 21. Älä duunaa graffittei tai tägei tšyrkkan seiniin, treduihi tai buleihin stebuihi. Täst on jelppii eldiksen, röövarien ja flaidiksen varalt. 2. 22 TSILARI 1/2016 TSILARI SUOSITTELEE Fundsaa, ennen ku reissaat Yasumi Roan: ”Kun ystäväni kuulivat minun taivaltaneen kaikkialla valtakunnassamme, heillä on ollut tapana tulla kyselemään minulta neuvoja ennen matkalle lähtöään. 6. 5. Froogaa hotlas heti kättelys, minne päin fönarit antaa, ja fundšaa kummone lukaali on, mis on skitu ja mis dörtšit. Jos sä otat paljo roinaa mekkee, jotaki tärkeet tuppaa unohtuu. Mut ton pystyy estää, ku sivelee kunnon kolinal magapuolen. 23. 20. Opetusvelvollisuuteni matkustamisesta toisille täyttääkseni olen heidän pyynnöstään kaiverruttanut painolaatat ja nimennyt teoksen Ryok . Älä dokaa tyhjään magaan. Olen aina kirjoittanut heille evääksi ohjeita. Jollei sul o tuli peffan al, älä koskaa reissaa pimeel. Älä skruutaa outoo fogelii, fišuu tai rääkkää, svampit, idut, arbuusi ja skaalattu riisi voi pistää yrjöön ja ruigikselle. 9. Reissul tulee galis ja vari, näist helle käy sisuskalujen päälle. Niis luuraa ties mitä ötökkää. Älä reissaa aivariins dokaavien, räyhäreitten, hepuleit saavien, köhivien tai klesojen messis, ku ne voi saada šlaagin millo vaa. 19. Betšgaa litšgi ekstraa ja valkkaa kunnon kämppä ja mesta, mis on paljo porukkaa. . Kioton kultainen temppeli. Jos sä jäät suustas kii, älä irvaa, vaik ne huastelloo eikä bamlaa, tai voit saada motoon. Kato, klesat klabarit tekee häikkää hela reissun ajan. Yks Yasumi Roan -nimine japsi skrivas vuonna 1810 snadin kniigan vinkiks niille, ku dallaa mutkast tiet näkymättömii. Älä goisaa puskis. 14. 16. 25. jinsh . Tšekkaa, et kaikki on messis. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 22 26.1.2016 12.09. 13. Äkkiskruutaamine debbaa ja vie styrkat. 8. Älä änkee ryysikseen. Et tu katuu, jos jätät välii hotlahempukat, niil ku on bobbaa jos jonki sorttist. Vaik hotla oiski mörskä, älä narise, vaa kasaa hynttyys ja nosta kytkintä. Tollon respast ei saa jelppii. Kesäl ne tarttuu iisimmin esmes hurstist ja matrassist. Tšiigaa, kummoses motlas meinaat goisaa. 22. Kiirees apuheijarit paiskii pakaasei ja lastaa, mite sattuu. Kylpyjonos pinna tuppaa kiristyy, räknää kymmeneen vaik useemman kerran. Älä ronttaa ekstra krääsää, siit ei o ku riesaa. 12. 17
Motti ja sen mesta Tää tällanen saavi-ämpärisysteemi kulki siel nimellä Motti, ja sen kullosenki päivän paikka oli know-how’ta, josta tieto kulki vaivihkaa äijältä äijälle. No, siit se lähti lutviutuun, ja meidät koulittiin talon tavoille. Olihan siin starboille niinku snadii bonusta, ku lafka piti ne tälleen ilmasis kaljois. Niis pidettiin kalja tosi kalsana. Vaksien tsekkaus Se vanha Koffin tehdas oli aika makee kokonaisuus, sellast vanhaa punatiilibyggaa. Yks niist koneverstaan staroist otti mut kerran messiin sinne klitsulabyrinttiin ja näytti sen briljantin systeemin. Täs piiliki se juju, minkä siel kokeneemmat monttöörit oli aikojen saatos hiffannu. Kuumavesisaavi oli siks et suoraan tankeist tullu kalja oli liian kalsaa helttaan stikattavaks, sitä täyty ens lämmittää. Ekan kerran mä muistan käyneeni siel jo ihan polvenkorkusena, äidin messissä joskus 40-50-lukujen taitteessa, ku käytiin sielt slumppaamas hiivaa. Jos narahdit pöllimisest, ni se oli fudut kertalaakista. Kerrottiin, et joku niist niist vanhemmist starboist ei ois nähny ihan selvää iltapäivää kolmeenkymmeneen vuoteen. Tiedä häntä. Silleen tuli kuulemma besta seos. Ku kierreltiin niit käytävii, ni yhes hämäräs nurkas oli iso kuumavesisaavi, ja sen keskel lillu ämpäri täys kaljaa. Kalja ku ei siel klitsutonkis ollu niin jalostettuu ku flindoihin tökätty ölkkä, ni hehtolitra sinne tänne oli vähä yks hailee. Mä olin siel yleensä jonkun kokeneemman asentajastaran hanslankarina, remppaamas millon mitäki vipstaakkii pitkin tehdasta. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 23 26.1.2016 12.09. Kyl se niitten seos gutaa oliki, täytyy myöntää. Kesäkuun eka päivä meit sit ihmetteli siel Koffin konekorjaamon nurkas pariki opiskelijasällii, et mitähän täs nyt sit oikee duunaillaan. Se stara selitti et täs ämpäris on tankeist pumpattaes sivuun lirutettuu kamaa, puolet portterii ja puolet A-ölkkää. Siel tehtaan pääportin sisäänkäyntikopis oli sellane satunnaisotantanappi, mitä ulosmenijöitten piti painaa. Sellast se oli, maailman meno. Pullotettu kama ku oli jalostusketjun lopputuote, eli sille oli kertyny hintaa. Ne oli sellasii vaakasuorii lieriötankkei, useemman metrin halkasijaltaan. Sillon se oli Koffilla hela hoito Punavuorenkadult Bulevardille asti. Ei mikää fiddimpi mesta kesäduuniks: Koffin vanhal kaljatehtaalla siin Hietsun torin vieres. Jos sytty vihree valo ni homma oli OK, mut jos tuli punanen, ni jouduit vaksien tsekkaukseen. Mut oli se vaan nuorelle jässille aika huikee kesäduunimesta! . Kyl se niitten seos gutaa oliki, täytyy myöntää. TSILARI 1/2016 23 DUUNIMESTA VEIKKO TIAINEN Kaljaduunis S e oli mulle semmonen kesäharjottelujuttu, niit tartti olla tällasii tehdasduunei, ku opiskeli tekniikkaa. Pomot tietty välil jahtas sitä Motin mestaa, mut harvoin siit käry kävi. Ei mitään tajuu kuin paljon niis tankeis oli kaljaa, mut ne kuulemma pumpates mittaski niit määrii tolleen vaan hehtolitran, siis 100 litran, tarkkuudella. Ne lähinnä tsekkas ettet sä oo nyysiny pullotuslinjalta ölkkäflindoi. Niit oli sinne hissun kissun bygattu varmaan 1800-luvulta asti. Aatteles sitä! Tälleen se vaan sattu käymään. Kalsaa kaljaa Sit tää jännin juitsu siit tehtaasta, se mitä ei näkyny ulospäin: Siel oli maan alla valtavat, mutkikkaat käytävälabyrintit, täynnä oluen käymistankkeja. Kyl meist kesäduunareistki joku tais saada kalossin kuvan takapuoleen
Signen taiteellinen silmä, avoin luonne ja sinnikkyys alkoivat kantaa hedelmää, josta me tänä päivänä saamme nauttia. Asiaa koskevan pöytäkirjan marginaalissa on yhä luettavissa jonkun museon johtajan myöhemmin käsin kirjoittama teksti: ”Tyhmä päätös”. Helsinkiin palattuaan, hän vuosina 1904-06 toimi omassa, Helikon nimisessä valokuvaus ateljeessaan. Ensimmäiset Helsinki-aiheiset kuvat hän otti vuonna 1905, Korkeavuorenkadun pääpaloaseman tornista. Hän lopetti studiotyöskentelyn ja siirtyi kuvaamaan elävää kaupunkia. Taiteilijasta valokuvaajaksi Kun vuonna 1891 Signen isä, Kokkolan tullivirkailija kuoli, muutti perheen äiti tyttärensä kanssa Helsinkiin. Tämä työ oli paitsi fyysisesti raskasta, myös taitelijan silmää vaativa, suuri kulttuurihistoriallinen palvelus tuleville jälkipolville. 24 TSILARI 1/2016 O n käsittämätöntä, että tämän mestarivalokuvaajan elämä saattoi päättyä traagisesti nälkäkuolemaan Nikkilän mielisairaalassa. Yhteistyö päättyi erimielisyyksiin Muinaismuistolautakunta päätti järjestää vuonna 1909 ensimmäisen valokuvanäyttelyn katoavasta Helsingistä Valtion historiallisessa museossa, joka toimi tuolloin Hakasalmen huvilassa. Jopa joskus niin taitavasti, että kuvasta ei huomaa paikoilleen jähmetettyjä henkilöitä, vaan kuva näyttää usein siltä, kuin se olisi ”näpsäisty” tuokiokuvana. Olihan hän koulutuksen saanut kuvaamataiteilija. EKS MINNAA OLLI ANIKARI. Helsingin muinaismuistolautakunnassa oli vuonna 1906 tehty päätös katoavan Helsingin taltioimisesta valokuvaamalla. Signe Viola Brander (15.4.1869 Parkano – 17.5.1942 Sipoo) tallensi Helsingin muinaismuistolautakunnan toimeksiannosta katoavaa Helsinkiä vuosina 1907–13. Näyttelyssä oli 400 Signe Branderin ottamaa valokuvaa, sekä joitain vanhempien valokuvaajien otoksia. Tämän viisivuotisen toimeksiannon aikana hän otti 907 valokuvaa Helsingistä. Signe ei ollut mielisairas, vaan vuonna 1941 kaikki vanhukset ja pitkäaikaissairaat siirrettiin Kivelän sairaalasta Nikkilään, pois pommitusten alta. Joissain kuvissa voi havaita pitkän valotusajan siitä, kun lehdet puiden oksissa ovat liikkuneet tuulessa. Valokuvaajaa etsittäessä, lautakunta päätyi ennakkoluulottomasti nuoreen naisvalokuvaaja Signe Branderiin, jonka kanssa aloitettiin sunnuntaikävelyjen merkeissä kartoittaa sopivia kohteita. Valtava ja vaativa työ Kauan ei studiokuvaus jaksanut Signeä kiinnostaa. Hento nainen, raskas kalusto Viime vuosisadan alussa ei valokuvaaminen ollut kevyttä näppäilyä. Hän ei koskaan mennyt naimisiin. Ilman noita dokumentteja, emme nyt tietäisi, miltä Helsinki näytti yli sata vuotta sitten. Signe valmistui myöhemmin piirustuksen opettajaksi Helsingin Taideteollisesta keskuskoulusta, mutta ei koskaan hakeutunut piirustuksen opettajaksi. Niinpä Signe tuli tutuksi hevostaksien, vossikoiden kanssa. Hän pyrki ottamaan, aina kuin vain mahdollista, ihmisiä mukaan kuvaan. Yhteistyö Muinaismuistolautakunnan kanssa päättyi keväällä 1913 erimielisyyksiin joidenkin lautakunnan jäsenien kanssa. Siinä työssä Signe Branderin lahjat pääsivät oikeuksiinsa. Talo talolta, katu kadulta tutkittiin kuvattavaksi sovitut kohteet. Rakennusten lisäksi haluttiin taltioida myös helsinkiläisten arkielämää. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 24 26.1.2016 12.09. Valokuvaus oli tuon ajan suuri taidealan uusi suuntaus, joka vei nuoren naisen sydämen. Stadin ”hovikuvaaja” Signe Brander kuoli nälkään. Siellä alkoi maisemakuvaus kiinnostaa yhä enemmän ja Punkaharjun kauniit, lampien täplittämät ulkoilumaastot tulivat Signelle tutuiksi. Hän todella omistautui valokuvaukselle, kuin se olisi ollut hänen avioliittonsa kameran kanssa. Isokokoinen kamera puisine jalkoineen olisi ollut ylitsepääsemätön taakka kanniskella ympäri kaupunkia. Signe pääsi alan johtavan studion, Daniel Nyblinin palvelukseen, jossa valokuvauksen tekniikka tuli tutuksi. Myöhemmin vuosina 1896-98 hän toimi Savonlinnassa valokuvaajana
Vuodesta 1910 hän sai toimeksiannon kuvata Suomen kartanot ulkoja sisäkuvina. Hän nosti asian esille julkisuudessa ja sen seurauksena paikka siivottiin yli metrin korkuisesta ruohikosta. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 25 26.1.2016 12.09. Useita lehtileikkeitä. Yhteiskunta aktiivina kunnostautunut Ilkka Taipale toimi Nikkilän sairaalassa lääkärinä 70-luvulla. Hautausmaan portti. Muuten alue on kuin kesantopelto, jossa kolme pientä hautakiveä makaa ruohonkorsien keskellä. Lähteet: Signe Brander 1869-1942. Suomen sodan taistelukenttiä ja muistomerkkejä. Olisko idistä, että Stadin Slangi keräis fyrkkaa, ett saatais edes muistolaatta Stadin fotaajalle Signelle Nikkilän gravarille. Nyt on sentään portti uusittu ja kiviaita kiertää aluetta. ”Hulluista nyt ei ole niin suurta lukua”, totesi sarkastisesti eräs entinen kesäsipoolainen. Ihmisarvo ei näytä mielisairaiden kohdalla toteutuvan edes kuoleman kautta. Kummastusta herättää se seikka, että Nikkilän omalle hautausmaalle vuonna 1942 haudattiin jopa 130 ihmistä. Foto: Olli Anikari. Eikö Helsingin kaupungilla ole varaa edes muistokilpeen, jonka luulisi olevan vähintä, mitä eräälle merkittävimmistä kansalaisista tulisi suoda?! Nikkilän sairaalan joukkohauta On varsin häpeällistä että Helsingin kaupunki, jonka hallinnassa tuo Nikkilän sairaalan hautausmaa on, ”unohti” hautausmaan hoitamisen vuosikymmeniksi. Foto: Olli Anikari. Nalle Abrahamsson muistokivellä. ”Hovikuvaaja” kuoli nälkään Kolmekymmenluvulla alkoi Signe Branderin terveys heiketä. Heidän joukossaan Helsingin kaupungille ja oikeastaan koko Suomelle valtavan kulttuurihistoriallisen työn tehnyt valokuvaaja Signe Brander. Keskusteluja Björn ”Nalle” Abrahamssonin kanssa. Hän kuljeskeli ympäri Porin seutuja painavien valokuvauslaitteidensa kanssa. Miksi aiemmin hautausmaalle pääsy oli kielletty. Häpeä Helsinki! . Miksi ylipäätään oli päädytty joukkohautaan noiden ihmisten kohdalla. Vuosina 1922-51 haudattiin tuohon puolen hehtaarin kokoiseen joukkohautaan 715 vainajaa. Helsingin valokuvaaja / Jan Alanco, Riitta Pakarinen, Helsingin Kaupunginmuseo. Signe Brander ei ollut mielisairas, kuten eivät muutkaan Kivelästä siirretyt. Kävimme Nallen kanssa eräänä marraskuun lauantaina kävelemässä tällä joukkohautausmaalla. TSILARI 1/2016 25 Kiertävä maisemakuvaaja Sopimuksen raukeamisen jälkeen vuonna 1907, Signe ryhtyi taltioimaan mm. Asiaton oleskelu kielletty”. Miksi hautausmaata ei ollut pidetty kunnossa. Sain vinkin Signe Branderin kovasta kohtalosta ”stadilaiselta frendiltäni” Nalle Abrahamssonilta, jolla oli aikaisemmin Sipoon Savijärvellä kesämökki. Hautausmaan retkottavassa portissa oli vielä tuolloin kilpi: ”Nikkilän sairaalan hautausmaa. Miksi, miksi, miksi. Sen jälkeen oli vuorossa suuri urakka. Työtehtävään oli hänet kutsunut kenraalimajuri Hugo Schulman joka julkaisi Suomen sodan 18081809 satavuotisjuhlakirjan. Yli kaksi vuosikymmentä hän matkusteli ympäri Suomea ja otti lähes 2000 kuvaa kartanoista, niiden puistoista ja rakennuksista. Eivätkö mielisairaat olekaan yhteiskunnan mielestä ihmisiä, joiden kuuluisi päästä samaan kirkkomaahan muiden kansalaisten kanssa. Nalle oli käynyt hautausmaalla useita kertoja jo 70-luvulla ja ihmetellyt paikan laiminlyötyä tilaa. Vaikka viherkaihi vei hiljalleen näkökyvyn, osallistui huumorintajuinen ja luonteeltaan avoin Signe seuraelämään. Vuonna 1941 evakuoitiin Kivelän sairaalan potilaat sodan jaloista Nikkilän mielisairaalaan
Ei studannu. Plattoi piti tilaa jenkeist, ku menekki oli viel aika nihkeet eikä musabudjut pitäny bulii valkoimaa. Upi oli gimmojen suosikki. Ku oikeen funtsaa, ni rock’n’roll tuli Härmään sillai, et neki ku ei digannu sitä yhtään, rupes vähitellen sietään. Kaitsu Pahlmanin faija oli mun skittaope. Skönärit kuskas niit Köpiksest ja ne piti smuglaa Ariadne-nimisest botskist. Do anything that you want to do, but uh-uh, honey, lay off of my shoes. Sä voit duunaa ihan mitä tahansa, mut beibi pysy kaukana mun stifloilt. Mut mä plokkasin koko mun pokkani ja hitosti gimmojen ihailevii katseit. Se oli sitä aikaa ku rokki oli jo keksitty, mut sitä kuuli aika skniidusti. Stydi kokemus No, mä olin finninaamanen skloddi ja olin saanu mun ekan skittan, Landolamerkkisen. 26 TSILARI 1/2016 SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA A ika metkaa, et vaik meidän skolee kävi Elvis Fan Clubin prexy Marja Tenhunen, ni sekään ei saanu heti Elvarin faniköörii buliks ees lähipiiris. Upilla oli ekat Wranglerit Se mun luokkakamu Upi oli kans kova jäbä. Upin broidin kaiffari toi sen jenkeist. Mun luokkakamuu Upii tsiikattiin snadisti kieroon, ku se diggas Elvistä. Jengi ku oli diggaillu Olavi Virtaa jo ennen talvikragista, ni ei se tost vaan idoliinsa sinksannu. Siniset mokkapläägät! Totta kai mun tartti saada sellaset. Se hommas stylet stiflat Milanost. Älä dallaa mun sinisille ”Well, you can knock me down, step in my face, slander my name all over the place. Sellasii ei ollu kellään mun frendeist. Se oli kliffa kundi ja sil oli kanttii olla snygi ja staili, kuteit myöten. Tuskin ne ois kehdannu niil dallaakaan. Ei oo mikään tusinaluuseri!” Jätkät kyl mulkoili synkkinä ja uhos, et ai sitä ollaan noin neitii, noin neitii. Onneks faijan frendi oli giftikses italialaisen daamin kans. Kovien kundien testi Uh-uh, Kunkun biisi vörkki ihan erilailla ku muiden sjungaus. Toi se viel kirjavii paitoiki, sellasii ku Elviksel oli fanifotois. Siis ku kaikki muut frendit fanitti Paul Ankaa ja Lasse Liemolaa. Siniset mokkapläägät Se oli tos viiskytluvun lopul, ku mä kuulin ekaa kertaa, et yks jätkä sjungas sinisist mokkapläägist. Sil oli ekat Wranglermerkkiset farkut, jenkkikamaa. Blue Suede Shoes oli mulle stydi kokemus. Upil oli kans punanen rotsi, samanlainen ku James Deanil Nuores kapinallises. Se skulas Dallapéssa. Don’t you step on my blue suede shoes...” Ton vois stadintaa esimerkiks sillai, et sä voit knekkaa mua daijuun ja futii mua lättyyn, sä voit synffaa mua Sörkäs, Rööperis ja Skattal. Kundien spittareit oli vaan kahta värii: mustii ja bruunei. Ai et mä olin pollee. Mut niit ei Stadissa blisattu. Siis älä helkkaris dallaa mun sinisille mokkapläägille... Nykyään sanottais et se oli trendsetteri. ”Sidu mitkä pläägät tol kundil. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 26 26.1.2016 12.09. Upin kans meist tuli kuitenki rokkidiggareit. Ja noi riimit draisas mut ekaan kovien kundien testiin
Aika monille käy mikä vaan, kunhan ei dallaa niiden sinisille mokkapläägille. Studataaks me. Mä ku oon treenannu sietämään herjoja snadista saakka. Kohta mä tartten jeesiä Okei, mä oon nyt seittemän kybää. Ku meist tuli aikuisii, me hiffattiin, et koko tää trippi on erilaist kovien kundien testii ja et meil kaikil on ”mokkapläägämme”. Sä voisit rupee skrivaan vaik runoja tai pomppiin sukkiksissa balettii, kunhan vaan sun ei tarttis spöijaa tähän. Viime viikol mä sen hiffasin ku mä funtsasin snadisti mua vanhempii tyyppei. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 27 26.1.2016 12.09. Siis et onks meil kanttii duunaa jotain. Jos sä satut oleen poikkeus, pistä kiittimes ristiin. Karisee paljon koppavuutta, ku tajuu, et pikapikaa toi gimma ei enää oo mun hoito, se on mun hoitsu. Siis sietään sitä faktaa, et kohta mä alan oleen assisteerattava. Piirros: Arvo Pohjola, sarja: Kundit. Sua saa fudia, mättää nekkuun, skuffaa, synffaa ja haukkuu. Sit on tietty niit, joiden mokkasiinit on punaset. Mut elämään on jemmattu toisenlaisiiki mokkapläägii ja kovien kundien testei. Se skriinaa enemmän, dallaa kovempaa, pelaa parempaa golfii ja sil on tää koko tsembalo paremmin hanskas ku meikäläisel. Ellit elää yleensä paljon pitempään ja niil on fossiilinaki parempi kondis ku häiskil. . Tällai käy kaikille kovillekki kundeille ku pysyy hengis tarpeeks kauan. Sun tarttee treffaa ne kaikki. Käpy, tää meinaa sua Gubbe. Mä ainaski rupeen pikku hiljaa treenaan. Mut nää kovien kundien rekvisiittatestit ei mua enää hirveesti stressaa. TSILARI 1/2016 27 Mitä me siedetään. Tol Tanella on hento kantti. Siis jos suostuu sietään viel tätä papparaist. Just sust on kyse. Esimerkiks mulla on punaset stiflat, byysat ja rillit. Pian mä rupeen tartteen jeesiä jopa siihen et mä viel saan klabbeihin mun siniset mokkapläägät. Eiku punaset. Äijähän kärsii mitä vaan eikä snärkkää. Yks karju sano sille busassa, et ”neiti saa mun istumapaikkani”, niin se syöksy karvariin ja luopu letistään. Et lähe livoon. Alkaa lähestyy limitti, mis mun tarttee alkaa sietää sitä, et mun eukos on enemmän styrkkaa, ällii, närvei ja tsoukkii ku meikäläises. Et spiidaa, vaik saisit porttarin sun kantaraflaan, vaik sut lempattais tsettiringist, vaik leguri määräis sulle breikin brenkust, spaddust ja tsiegurast, vaik rakki hengais sun palleissas. Mitkä on ne meidän kaikist fiteimmät stepit. Et bragaa, vaik tehdään jäynää, keljuillaan ja rääkätään. Siedetääks me muiden mulkoiluu ja skeidan jauhamist
Vaik nimi on lainaamo, ni oikeesti mesta on siis vuokraamo. Taidelainaamon vastaava Eeva Muona bamlaa, ett messissä on nyt noin 500 taiteilijaa. Ja niitten duunei blisataan noin 1000 joka vuosi. Netist voi tsekkaa, mitä taului haluu ja vaik varaa etukäteen. Ei ihan ilmatteeks, mut pikku fyrkalla kuitenki. Sit 70-luvul oli tosi mageeta, ku Tölikan biblus pysty lysnaan musaa Stadin biblujen ekalla musaosastolla. Eeva Muona bamlaa, ett suurin osa jengistä, ku on tsögannu taulun himaansa, lunastaa sen sit kokonaan omaks. . Maanantaisin se on bosessa. Samalla sitoutuu bungaamaan vuokran etukäteen joka kuukaus. Nytki saitilla on yli 7000 duunii, jokaisest on foto ja kuvaus. Ja nyt ne voi saada kliffasti lisää liksaa tilityksistä. Tsiigaa lisää: www.taidelainaamo.fi VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Londaa taidetta Siit on jo kauan, ku biblu oli mesta, mis sai vaan londaa kniigoi tai käydä pluggaamas lehtii. Bulit duunit, joiden arvo on yli viis tonnii, bungaa kaks hunttii. Kniigojakaa ei tartte roudaa, jos ei haluu, vaan biblusta saa e-kirjoi ja laitteen, mil niit voi pluggaa. Vaan jotain 10 prossaa jengistä ottaa taulun lyhyeks aikaa, vaik nyyaan himan ennen ku on ehtiny funtsaa, mitä taului haluu tsiigaa pidempään. Entisen pääbiblun vieres Rikungartsalla on pantu viel paremmaks: sielt voi käydä tsögaamassa himaansa taidetta. Kävijöit mestas on laidasta laitaan. Taidelainaamoon voi mennä tsiigaamaan tauluja ti-pe klogu 12-18 ja la-su klogu 12-16. Mut duunin voi viedä sit takas mis vaihees vaan, jos ei haluu slumppaa sitä itelleen. Eli tauluista pitää bungaa vuokraa, useimmiten 20-80 egee kuukaudessa. Topi Ruotsalaisen (födannu Stadissa v. N ykyään bibluista saa londaa kniigojen lisäks vaik mitä – leffoi, musaa, lautapelejä ja sporttivälineitä. Mesta öpnattiin vuonna 1995, viime vuonna siis oli 20-vuotisbileet ihan niinku Slangilla. 1979) öljymaalaus Homecoming 2011. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 28 26.1.2016 12.09. Vaik mesta on ollu jo 20 vuotta, ei sitä läheskään kaikki stadilaiset viel tsennaa. Taiteilijat diggaa mestaa, yleensä taiteen blisaaminen ku ei oo iisii. 28 TSILARI 1/2016 F o to : V ir ve K u u ta r. Duuneista tehdään vuokrasopimus, joka on voimas toistaseks. Taiteilijoiden kanssa kimpassa Idis byggaa Taidelainaamo synty Stadin taitelijaseuras, joka pyörittää mestaa kimpassa biblun kans. Osa tsennaa mestan hyvin, mut gartsalta voi dallaa joku hemmo froogaamaa, mikä homma oikeen on. Buli valikoima Taidelainaamo on sen verran snadi mesta, ett sen seinille mahtuu vaan osa kaikista duuneista
Ekaks yhen MZ:n, 175 kuutioisen prätkän ja snadisti myöhemmin, skeidan Simca tonnin Berneriltä. Sit tais tulla joillekki siihen meggeen vielä noi tabutki, yskänmedisiinit ja muuta skeidaa. No, sain sen kyl sinksattuu sit Hillman Imppiin. Silloin oli iisi hiffaa, et bilikakundit alko styylaan Bilikahaussin Primulassa ja osa jengistä juuttu tonne Eliten raflaan bailaan. No nää fiudeen kutsut siinä gartsalla sit varmalla joteski starttas byggaan takas niitten egoo ja itsetuntoo. Yks Tsiibbo meidän jengistä tais olla ainoo, ku skotas gimman Kaarelan jengistä. Kilsan verran dallaamista. Ihan klesaa flöittii. Ton Hämiksen jortsumestan gartsan viekkuun ku parkkeeras venaan, niin oli fitin iisii plokkaa bööna kyytiin. Ei konsa mitään trabelii jengien kesken. No, tää oli sit kait se moumentti, ku starttas tää meidän jengi brakaan. Meitähän yleensä Tölikästä, siellä staijas jotain parikyt kundii ja kait kymmenkunta giltsii. Kletrattiin pari bulii bärtsii, sit vielä yks aapa ja staijattiinki jo Valkiksella. Ja moni tällanen ujo kundi, ku meitsiki, sai sillai tsargon piteleen handusta herttaan glesaa duunaavaa, hiljaa spiidaavaa, jonkun mutsin ja faijan rakasta, snadii enkelii. Ja ihan ypö. Jotain puolet Tölikän jengistä slumppas prätkän tai fiuden. Himabailuissa tai Takkulan reduilla treenattiin kyl jotain snadii viritystä. Usein kundien kans Primulassa kaveerattiin, et miten gimmat jänäski pomppaan ihan outojenki kundien bilikoihin. Kundit starttas pian hokeen, et ku skujaa Hillman Imppiä, ei jää ilman….seuraa. Ku nyt oiken funtsin, niin tää breni alko kyl oleen monen kundin Kunkku. Joskus sitäki tuli funtsittuu, et oisko sillai, et ku nastaki gimma oli stondannu lehmiksessä vaik ton timmanki, eikä yhtään pokkausta joraan, niin tää friidu varmalla starttaski oleen kypsä koko mestaan ja sit puolspiidaten tempas rotsin narikasta, ja häippäs veks. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 29 26.1.2016 12.09. . Takkulan baarista pari kilsaa ja ponkastiin veke busasta. JASKA KOROMA TÖLIKÄN KUNDI Mut sit ruodiksen jälkeen starttas kundeilla tää bilikahinku. Kliffan döfisraon päässä pysty hiffaan ainaski Hakiksen ja ton Kaarelan jengit. TSILARI 1/2016 29 BRENKKU T oi brenkku ei aluks skulannu mitään bulii roolii meitsin Tölikän jengissä. Ihan kliffa juitsu, ku alko tää meidänki jengi oleen jo snadisti sillai sisäsiittosta. Niin meitsiki. Ku sillai neljäki kundii oli skramlannu vaik Kossun ja viiski gimmaa jonku vinkun, niinku hiffaatte, et vetin iisii touhuu. Sit tän Vihdintien yli gutsiin. Mut sit ruodiksen jälkeen starttas kundeilla tää bilikahinku. Takkulan Valklampi oli meidän jengin vakkari redumesta
30 TSILARI 1/2016 SLANGIJENGI SLANGI BLISAA Tsilari_taitto_1-16_009.indd 30 26.1.2016 12.09
Tää on nyt vaan meitsin heitto, mutta uskon, että syy siihen on se, että kun stadilaiset Valkasta ja sen huudeilta pisti romppeet kasaa ja hinas familinsa itä-Stadii pois hälinän keskeltä, myös vedenkielentaito muutti messissä. Paunosen Hekan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -kniiga kertoo, et 1950-60 luvulla vedee on bamlattu erityisesti Sakarin-, Hämeenja Pergerinstriitillä. Mummi kerto, et vedenkieli oli sitä varten, et vanhemmat voi bamlaa skideiltä jemmas. TSILARI 1/2016 31 BAMLAAKS VEDEE. Muun muuassa suomiräppäri Steen1 veti 2000 luvun alkupuolella ulos tulleen albumin intron vedenkielellä, jota kautta vedenkieli tuli jonki verran tutuks myös kehä kolmosen ulkopuolelle. Meil oli frendien kaa teiniaikaan tapana bamlaa päivät pitkät pelkkää vedee, mutta kun alotin yläasteen Kallion Aleksis Kivess, ei kukaa hiffannukkaa vedee ollenkaa. Joskus istuin yödösäs Lahest Heinolaa ja matkan ajan bamlasin frendinkaa vedee luurii – ei ollu salakuuntelijoita tai olihan niit, mut ei ne mitää hiffannu. Kun Googletin vedenkielen, löysin palstoja, joissa jengi skrivaa, et vedenkieltä bamlaa ainoostaan skidit ja teinit. Paitsi kaks frendii, joista toinen oli oppinu sen serkuiltaan ja toinen ties sen mutsinsa kautta. Samanlailla kun slangi, myös vedenkieli on kuoleva kieli. Moni heittää. Näin on myös meitsin familis; vanhempi polvi on födännu Valkkaa ja meitsi, joka edustaa jo kolmatta polvee, on födännu suoraan itään ja itä-stadin gartsoilla myöskin kasvanu. Jengi alko bamlaa vedee ja oli ihmeissää ku meitsi heitti lyriikkaa takas, paremmin kun niistä kukaan. Kun budjasin landella skolen johdosta, kukaan ei tsennannu sitä. EMMA JÄNTTI AGENTTI STADIN GARTSALLA Mummi kerto, et vedenkieli oli sitä varten, et vanhemmat voi bamlaa skideiltä jemmas. Slangi.net puolestaan tietää, että vedenkieli kuuluu leikkikielii, jotka on periytyny salakielistä, joita puolestaa kulkurit ja rikolliset on bamlannu keskenään jo ainaki keskiajalt lähtie. Vedenkielistäkin varioita on useita, mutta meitsin ikäluokan keskuudessa yleisintä versioo itelt lähtee sujuvasti. Nykyää heitetää systerinkaa sen skidien kuullen vedee niin, ettei skidit hiffaa, mitä me aikuiset bamlataa. Bamlaaksä vedee. Tää voidaan nähä jo siin, et Stadin Slangi ry:n jäsenistöstä suurin osa budjaa itä-Stadissa; Vuokissa ja Kondekas. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 31 26.1.2016 12.09. Keskustelupalstoil skrivataan, ettei kukaa täysikänen bamlaa enää vedee. Amisaikaan vedenkielen taidost oli paljon hyötyy, kun kukaan muu mestoil ei bamlannu vedee. Molemmilla sukulaiset toi vedenkielen opin mistäs muualtakaa kun Stadista. V edenkieli –niin sori siis mikä. Myös meiä aikana vedenkieli on ollu jonkilainen katujen kundien symboli. . Siit ei ookku muutama kuukaus, kun meitsi oli eksyny johki just 20 wee olevien tyyppien porukkaa. Niinku slangi, myös vedenkieli muuttuu; se vedenkieli mitä mummi mulle opetti, on eri versio, mitä me ollaa frendien kans bamlattu. Mulle vedenkielen aikanaan opetti mummi
a) 40 b) 140 c) 210 d) 300 Hur många öar räknar man med att hör till Helsingfors. Rakennushistoriallisen selvityksen on tehnyt arkkitehti Marjaana Harjapää. Vilket filmbolag har producerat filmerna Hymypoika, Ganes och Där vi en gång gått. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Tähtitorninkatu 16–18 ovat Suomen Lähetysseuran omistamia kiinteistöjä Helsingin Ullanlinnan Vimpan*) korttelissa. Kuinka monta saarta lasketaan kuuluvan Helsinkiin. 5. Suomen Lähetysseura ry on tilannut suppean rakennushistoriallisen selvityksen, koska tontin (17) asemakaavamuutosta valmistellaan. Ketä urheilijaa, joka voitti kolme olympiakultaa Helsingissä 1952, kutsuttiin kansan suussa Satupekaksi. 2. Osoitteessa Tähtitorninkatu 18 toimii edelleen Lähetyskirkko, mutta muutoin tilojen pääasiallinen käyttötarkoitus on muuttunut vuosien saatossa asunnoista ja asuntoloista toimistotiloiksi. På vilken gata ligger Sveriges ambassad. Mitä juttuu diggasit eniten, mikä juttu kolahti tässä Tsilarissa. Vastaukset sivulla 35 1. 9. Rakennuksien katujulkisivut on suojeltu asemakaavassa (1982) merkinnällä So. Espanjalaisella Martin Fizillä on kilpailuennätys 2.12,47 vuodelta 1993. Vilken tävling är det frågan om. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden sekä Paras stoori -skabaan osallistuneiden kesken arvotaan palkinto. *) Vimpa on särkikaloihin kuuluva vaelluskala, joka Suomessa elää murtovedessä (rannikkovesissä) ja nousee jokiin kutemaan toukokuun alkupuolella. Millä kadulla sijaitsee Ruotsin suurlähetystö. Spanjoren Martin Fiz innehar tävlingsrekordet 2.12,47 från 1993. 4. Hänelle lähetettiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto. Fotoskaba Tsilarissa 6/2015 Fotoskabassa ollut rakennus on osa Suomen Lähetysseuran omistamaa Lähetyskirkkoa. Onneksi olkoon! Tsilari_taitto_1-16_009.indd 32 26.1.2016 12.09. Vilken idrottare som vann tre guld i OS i Helsingfors 1952, kallades i finländsk folkmun för Satupekka. Vilken framgångsfilm från 1984 spelades in på Sandhamns militärområde. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Karl August Wrede (18.9.1859 25.5.1943). a) 40 b) 140 c) 210 d) 300 8. 32 TSILARI 1/2016 SLANGIJENGI SKABAT STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Mikä menestyselokuva vuodelta 1984 kuvattiin Santahaminan sotilasalueella. Mistä kaupunginosasta on paljon menestystä niittänyt koripallojoukkue Torpan Pojat tai ToPo kotoisin. 6. Var finns Helsingforspolisens häststall. Mikä Lauttasaaren tunnettu rakennus purettiin vuonna 2015. Mikä elokuvayhtiö on tuottanut seuraavat elokuvat: Hymypoika, Ganes ja Missä kuljimme kerran. Mistä kilpailusta on kyse. Paras stoori Tsilarin juhlavuoden kunniaks järkätään nyya skaba ja froogataan joka lehden parasta stoorii. Olen saanut Rakennushistoriallisen selvityksen käyttööni Suomen Lähetysseuran isännöitsijä Arto Huhtalalta. Sendaa vastauksesi: Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki tai sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi. Vem har ritat Gamla kyrkan. 7. 10. Vilken känd byggnad på Drumsö revs 2015. Tähtitorninkatu 18 on valmistunut vuonna 1900 ja Tähtitorninkatu 16 vuonna 1906. Vastaukset viimeistään 15.3.2016 Tsilarin 6/2015 skaboihin oikein vastanneista onni suosi Markus Karhunsaarta. Kuka on piirtänyt Vanhan Kirkon. ARNO SOISALO Minkä byggan seinässä sijaitsee näin onnistunut reliefi. Missä sijaitsee Helsingin poliisin hevostalli. 3. Från vilken stadsdel kommer Torpan Pojat eller ToPo som rönt stora framgångar i basketboll
Se testas, millast on dyykkaa safkaa roskiksesta ja bamlas spurgujen kans. Ku skrivaa hakuun Matti Jämsä, ni hittaa bulin listan sen stoorei. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 33 26.1.2016 12.09. Skaban finnaaja julkastaan syksyllä Tsilarin juhlanumerossa 5 / 2016. Jos hyviä stooreja tulee tarpeeks, niistä duunataan kniiga. Komisario Palmu -leffassa Tähdet kertovat, Pentti Siimes esittää rikospaikalle sattumalta tulevaa Iltalehden reportterii. Eikä gamlan stailin bulei reportaaseikaan taida skrivaa kukaan. Nykyaikana on vaan toimittajii ja medianomeja. Se paini Suomen Tivolin karhun kans, oli Lintsillä vedenneitona, dyykkaas flekkaavaan taloon, meni raflaan duuniin kyyppariks. Skaban tuomaristoa johtaa Tsilarin päätoimittaja Kari Varvikko. Reportterit krigussa Muutama vuos sit tuli leffa, mis kaks tsennattuu sotareportterii oli aiheena. . Skaban säännöt: Jutut pitää skrivaa slangiks. TSILARI 1/2016 33 SLANGIJENGI O sallistu Tsilarin skrivausskabaan ja skrivaa oma juttusi. VIRVE KUUTAR Reporttereita Reportterihan on jo ihan gamla sana. Jämsän stoorei voi pluggaa nykyään paitsi gamloista Apu-lehdistä, jos niit jostain mökin vintiltä sattuu hittaamaan, ni niitten saitiltakin: www.apu.fi. Tintin messis on sen snadi koira Milou ja hyvä frendi kapu Haddock, joka dokaa viskiä ja toikkaroi usein jubassa. . Kun turvavyöt bilikoissa oli nyya juttu, Jämsä tsöras bilikalla hiekkakuoppaan ja testas, jeesaaks turvavyö. Monet stoorinsa Jämsä skrivas Veikko Ennalan kans kimpassa. Se skrivas spurguista, joita voi hittaa Stadin gartsoilta, kuppiloista ja niiden edustalta, kesällä rantsuista tai bärtseiltä. Eka Tintti julkastiin jo vuonna 1929 belgialaises sanomalehdes. Se jatko, ett yönsä ne viettää liekkihotellis, raboissa, pommareissa, roskiksissa ja millon missäkin. Skrivaa nimimerkillä ja laita kuoreen snadimpi kirjekuori, missä on päällä sun nimimerkki ja sisällä sun oma nimi ja yhteystiedot. Sarjistähti Skidit tsennaa Tintti-reportterin, ku seikkailee Hergén sarjiksissa. Jämsä tsöras bilikalla sköneen, ku se halus bonjaa, mitä pitää duunaa, jos jää brakaa alta. Toinen tosin tsennataan viel paremmin kuuluisista kniigoistaan. Stooreissa usein paremmin ku skoudet. Niistä se tietty sankarina aina selvii. Ne julkastiin usein kahes lehes niin, ett jengi sai snärkkinä venaa, miten Jämsä pärjää ja selviiks se jutuista. Messissä on usein kans dorkat skoudet Dupond ja Dupont. Jutut ku pitää saada nopeesti nettiin, eikä jengi kai jaksais enää pluggaakaan pitkii stoorei. Messissä niil on fotaaja tai kamera, mis on buli salama. Ei sitä yleensä kyl nähdä sen varsinaisessa duunissa skrivaamassa lehtijuttui, vaan sarjikset kertoo sen hurjista seikkailuista. Ootko seikkaileva Tintti, hittaatko reportaasin aiheen Stadista vai mikä on sun idis. SKABAT JUHLAVUODEN SKRIVAUSSKABA: Tsilari tsökaa tähtireportteria. Leffa kerto Ernest Hemingwaysta ja Martha Gellhornista, siitä miten ne tutustu, oli skrivaamassa Espanjan sisällissodasta, meni jiftikseen ja sit eros. Sit ne fluudaa toimistoon skrivaan juttuja gamloilla kirjotuskoneilla tai skulaa toimitukseen. Leffasta kohistiin Härmässäki bulisti, koska Gellhorn oli Talvisodan aikaan täällä ja kerto maailmalle Stadin pommituksista omissa reportaaseissaan. osallistu missikisoihin. Hurjapää 50-luvulla Ainaki niille, ku minnaa 50-lukuu, tulee reportterista mieleen Matti Jämsä, Apu-lehden toimittaja, joka duunas kaikkee kreisii ja skrivas niistä. 2 liuskaa). Yleensä skoudet ei diggaa reporttereita, ku utelee kaikkee ja ottaa viel iteki selvää. Mut leffas ei Stadilla ollu buli rooli. Maksimipituus on 7000 merkkiä (n. Jutut Slangin byrooseen viimeistään 31.7.2016 suljetussa kuoressa, kuoreen: ”Tsilarin tähtireportteri”. G amlois jenkkileffois reportterit fluudaa rikosmestoille kynä ja lehtiö fikkassa. Vuonna 1953 Jämsä testas, millane joulu on niillä, kenel ei oo omaa himaa
Foto: Raimo Miettinen Antsu oli stailina prigi päällä. En tiedä hirvasko kukaan käydä semmoses, ties vaikk ois skruudannu koko klabbit. Muista sitten bungatiinki ihan riittämiin. Botskilla ei tsennattu Slangii, snadi fiba Foto: Raimo Miettinen. Siell oli barracuda-hoitoi kans! Snadit fisut skruudaa klabbeist kaiken ylimääräsen veks. Yleensä mä uskon vaan sen, minkä handust löydän. Terveisiä vaan rva Number, teit syvän vaikutuksen. Mä otin hierontaa aromaattisilla öljyillä ja mun pläsi kävi tuplakuorinnassa. Meikäläinen ku sprookaa vaan slangii ja suomee. Nyt oli pakko uskoo, kun muija lato, meikäläisest, pelkkää faktaa pöytään. Hotlan bjyytisalongissa sai vaikka mitä hoitoi. Foto: Arja Rantamäki. Mutt Antsu hoiteli snadit jutskat hotlan Dooriksen avustuksella. Kiinnostavan ladyn siipan, olin treffannu nuoruudessani MV:llä. Saatiin ihan ilmaiseks nauruterapiaa. Mä tutustuin salaperäiseen tietäjägimmaan, joka osas kertoo synttärinumeroistani, millanen mä oon. Bastui ja hierontaa Hotelliss oli 3 erilaista bastuu: suomalainen, suolaja aromaattinen höyrybastu. 34 TSILARI 1/2016 SLANGIJENGI Tammikuussa 2016 Tallinnassa Käytiin rapakon takana, Tallinnassa , ottamassa snadisti hoitoja kroppaan. Kaikki hotlan irtotuolit siirty pian katsomoon, kun stadilaiset, toinen toisensa perään keräänty tsiigaa Suomi-Slobo otteluu. Sbulit kiitokset, niille jotka oli nähny rutkasti vaivaa meidän eteen. Marjut, tääll Stadin päässä, hoiti osuutensa niiku aina ja vielä vähän enemmänkin. Kuulin kaveerattavan, ett karbaasi puolestaan osas ältsysti kieliä. Ne oli ilmasii. Antsu, vanha konkari, mahtava reissudirika, piti huolta, ett kaikki skulas ja oli messissä ja että naurua riitti. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 34 26.1.2016 12.09. Aamiaispöydäss heitettiin huulta ja hitattiin ihan uusii puolii reissukamuista. Vähän vaisu hymy sillä sit Toopuiestee. Naurettiin niin kuin Jälkiviisaissa konsanaan. Jalkahoitoja, pedija manikyyrejä, otti aika monet. Svedunkielikin on unohtunu, vaikk olin sotalapsi, joka puhu vaan sveduu palatessaan himaan. Kyllä virolaisilla ja venäläisillä on vielä oppimista ystävällisyydessä, ja asiakaspalvelussa, sen hiffas monissa pikku jutuissa. Salaperänen tietäjägimma Taas tultiin snadisti tutummiks, kliffoi tyyppei riitti, moneen stogeen. Maijulikin ehti dösään viime tingassa. Kuntosali, uimahalli ja vesijumppaa. Meidän messis oli yks vanja, joka pelin viime sekunnilla uskals huutaa uraaa! Se näytti meille peukkuu, kun usko omien vinnaavan. Lätkää ja Maammelauluu Jääkiekkoskabat tsiigattiin Meritonin aulassa. Olis pitäny byyttaa koko feissi, mutt ei ollu tarjolla muuta ku Anu Sagimin feissi, enkä mä sitä halunnu. Jotkut oli muuten vaan messiss kliffassa porukassa. Ei mitään eroo, samat rypyt ja juonteet
Taidan mennä seuraavan kerran terveyskylpylään vaikkapa suolihuuhteluun. Carl Ludvig Engel. Antsu piti kevennyspuheen, kundista joll oli hyvin tsittaava sprigi. Pera sjungas slangiversion Rosvo Roopesta, herrasmiehenä pyyteli anteeks alatyylin sanoja! Ihmettelin oliko niitä. Maaliskuussa pitkin Stadia Vuokista Rööperiin Maaliskuussa on aika valloittaa Stadi idästä etelään kun ensin 5.3. 10. TSILARI 1/2016 35 SLANGIJENGI lopulta oli, kun Suomi vinnas kisan. 8. Tulijoita olisi ollut vaikka kuinka kovasti, mutta byrokratia sulki dörtsit jo 25 slangilaisen jälkeen. Olis tota nuorta porukkaakin saanu olla messissä, niille olis noi kaikki kuntosalija kauneuspalvelut sopinu paremmin kun tällaiselle vanhalle romulle. Helsinki City Marathon. . d) 300. Vuosi 2016 mennään toiminnan kautta arjen pyörityksessä, mutta kaikesta päätellen arkikin voi olla juhlaa. Maukasta. Tämän mahtavampaa aloitusta ei olisi voinut edes toivoa. Helmikuun ekat treffit ovatkin vasta lehden ilmestyessä tulossa ja toivottavasti olette tulossa sinne megeen. Kantsii seurata ilmoittelua. ollaan Vuokissa kahdessakin eri mestassa ja 15.3 mennään pitämään bamlauskuppilaa Rööperin Punavuoren ahveneen. Mutta joukosta löytyi oikea helmi. Munkkiniemestä / Munksnäs. Ainakin kun on slangijengi kyseessä. Joo pluggasit oikein. 7. Poistu sit takavasemmalle. Lauloi Päivänsäde ja Menninkäinen -biisin muun muassa. Slangikuoro on saanut upean tilauksen tulla esiintymään Malmitalolle Hurmaavaan naistenpäivän konserttiin 8.3. Helmi sjungaamassa Ilta kulu karaokebaarissa. Mun siippa Pena innostu, edellisel kerrall saamistaan aplodeista niin, ett tais mennä kolme stygee peräkanaa. Se raiku jo toista kertaa, sillä se oli sjungattu jo tulopäivänä Suomi-Svedu matsin lopuks. Slangitreffeillä oli bamlaamassa Heikki Harma, Anna Kortelainen, Heikki Paunonen ja Liisa Raevaara. Menu: venäläinen fisusoppa, stroganoff, jädet jälkkäriks. 9. Pohjoisesplanadilla / Norra Esplanaden. 2. 4. Tällä redulla oli noin viiskytä slangilaista. Slangitreffit starttas komeesti Tammikuiset treffit alkoivat upeasti, kun Kaisikseen dallasi 122 aktiivia kuuntelemaan Stadin kundien Heikki Paunosen ja Heikki Harman bamlausta Anna Kortelaisen Stadin friidun kera. 5. Tammikuun vikoilla treffeillä bamlattiin Kari Varvikon johdolla erilaisista kniigan duunaustavoista. Ja me sjungattiin Maamme-lauluu niin, ett se varmaan kuulu ulos asti. 6. Tampereen satakieli, nykyään stadilaisfogeli: Mezzosopraano Pirjo Turunen. Jos on päässyt menemään ohi tieto 11.2 Iltamista pirauta pikaisesti byrooseen niin eiköhän libarit vielä onnistu. 3. Vesitorni / Vattentornet. Nosti kyllä peukkuu meillekin. Uuno Turhapuro armeijan leivissä. Viimeisenä iltana skruudattiin Russian raflassa juhlaillallinen . Helsinki-filmi. Ja vielä kaiken huippuna kevään ohjelmaa kruunaa apulaiskkaupunginjohtaja Anni Sinnemäen vierailu 10.3 Kaisiksen treffeillä. Antsu itse oli sonnustautunut asiaan kuuluvaan juhla-asuun, joka tsittas kuin valettu. Muutama rohkee hivas mennä sjungaan. Neljäs styge oli duetto Mularin Ninan kanssa. Mirrin Antsu oli saanu miniält lahjaks, varmaan tsöbattu Versacelt. ANJA RANTSU RANTAMÄKI Stadifroogis vastaukset / svaren: 1.Emil Zatopek. Ruskeasuolla / Brunakärr. Stadin satakieli Pirjo Turunen shungas Tapsan biisin. Olihan meillä kuorolaisiiki mukana. Aamulla runsaan aamiaisen jälkee lähti sakki pikkuhiljaa pakkaamaan. Arkikin on kliffaa Viime vuonna vietettiin Stadin Slangin juhlavuotta, kun täytimme peräti 20v. Siitä jatkettiin hienosti Kaupungintaloon tutustumaan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin vieraina. >> Tsilari_taitto_1-16_009.indd 35 27.1.2016 10.35. Foto: Arja Rantamäki. Kysy libareita byroosta. Foto: Mikko Reijola
MARJUT KLINGA SLANGIJENGI Juhlavuoden runoskaban satoa. Onhan Repellä Tölikässä iso kämppä, upee fiude ja mökki landella. Hän hiffasi oman tiensä. Repelle oli riittänyt duunia aina usein myös ulkomailla. Duunikaverit diggas. Repe halusi kundistaan kaltaisensa¨ kivikovan koneinssin. Asennuskeikoilla oli kliffaa. KURVIN STEN Tsilari_taitto_1-16_009.indd 36 26.1.2016 12.09. Kun ei tsennaa, jää vieraaksi. Köriläät eivät tuo rehuja muijilleen eivät osaa helliä skidejään. Bastun lauteilla on nuija tsitata yksin. Kantsii tulla mestoille kuulemaan, mistä tässä onkaan kyse. Ne jättivät mut yksin. Lisää runoja seuraavassa Tsilarissa. Ammattimiestä arvostettiin. Omaa slangiradiota kohti Maaliskuun 22 päivä yhdistys järkkää vuosikokouksen jossa sääntömääräisten asioiden ohella päätetään myönnetäänkö lisärahoitusta parille uudelle hankkeelle. Jos innostuit, skulaa tai meilaa byrooseen tai käy bamlaamassa Marjutille. . Hallituksen jäsen Emma Jäntti veti viime vuonna radioryhmää, jonka tavoitteena on saada pyörimään ihka oma slangiradio. Saatana siitä tuli nynny. Repei ei spiidannut eikä pummannut jeesistä. Stadin puulaakitason futisjengit vois ottaa matsii nurtsilla ja tsekkaa, missä on Stadin kingit. Slangijengi turnauksen finaaliin! Repe Repe dokasi baarissa viskiäMuutama paukku ei hetkauttanut gubbea riskiä. Jos sun sydän sykkii futikselle, vaik et enää treenaakaan kybällä, ni lähe messiin Slangin omaan jengiin. Jonkun oli bungattava kämppä. Tämän johdosta olisi ehkä tarpeen myöntää taloudellista tukea hankkeen käynnistämiseen, jos uskotte slangiradion kiinnostavan jengiä tarpeeksi??. Slangijengi futaamaan – järkätäänkö oma Tsilari-turnaus. Elo-syyskuuks funtsataan Tsilari-turnausta. Tsiigataan, hitataanks me tarpeeks innokkaita futaajii messiin tähän hommaan. Tarkotus on saada kasaan slangilaisista oma jengi. Oli iso erhe perustaa oma perhe. Talousarviota vuodelle 2016 duunattaessa uskottiin hankkeelle löytyvän helpostikin sponsoreita, mutta se onkin ollut yllättävän kivinen tie
Seuraava Tsilari 2/2016 ilmestyy 15.4. Mutsi oli siellä duunissa, kun mä oli skidi. Kandee skrivaa napakasti, sellaset stoorit sopii lehteen parhaiten. 1946 Vikingpurjelaivalla. Jutut julkastaan mielellään skrivaajan omalla nimellä, mut jos on sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita sit oma nimes ja yhteystietos kans messiin. Olipa taas kliffa reissu todella HYVÄSSÄ seurassa, tattis siitä. Seuraava Tsilari julkastaan 15.4. ja siihen stoorit pitää sendaa 15.3. Jos sä haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 15.3.2016 mennessä. Paluu Stadiin sujun hyvin. Sendaa sun stoori Tsilarin toimitukseen meilillä: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa se koneella ja sendaa toimituksen postiosotteeseen: Stadin Slangi ry / Tsilari. Botskilla Tallinnaan 4–7.1.2016 Jengi treffasi Länsisataman terminaalissa maanantaiaamuna ja lähdettiin Tallinnaan. Täällä Tallinkin Baltic Queen venttasi porukkaa. Baltic Queenin strategiset mitat: pituus 212 m, siihen voidaan ottaa 2800 matkustajaa ja hyttejä on 927. RAFU P. MAIJA SE OLI mun eka duunimesta, kun 60 luvun puolivälissä olin tsupparina kyseisessä firmassa kesälomien aikana. Lesaajat palstalle saa skrivaa nimimerkillä, mut toimituksen pitää tsennaa kans skrivaajan oikee nimi. Stadin Slangin 20-vuotisristely tehtiin samalla botskilla, joten se oli useimmille tuttu. Tai voit froogaa juttui Stadista, slangista – joku Tsilarin pluggaajista osaa ehkä niihin sit vastaa. Botski tuli liikenteeseen toukokuussa 2009, mutta on edelleen erittäin snykissä kondiksessa. Kliffat päivät Tallinnassa ja torstaiaamuna oli busa venttaamassa jengiä hotlan luona. mennessä, sendaa suoraan Tsilarin meiliin: tsilari@stadinslan gi.fi. Hämeentie 67, 00550 Helsinki. MARKUS VANHEMPANI KÄVIVÄT siellä lähetyskurssin ennen lähtöään pariksikymmeneksi vuodeksi lähetystyöhön Ambomaalle v. Me julkastaan skrivauksii Stadista ja Stadin slangista. Baltic Queen Tallinnassa. Lesaajat-palstalle voit sendaa sun kommenttei Tsilarista, Slangin tapahtumista ja reduista ja vaik terveisii sun frendeille, tsögaa gamloi skoletai muita kamui. Mutsi hoiti siinä lehtitoimistoa, ja itse autoin häntä ottamaan tilauksia vastaan, ja aakkostamaan tilaajakortit. RAIMO MIETTINEN LESAAJAT SKRIVAA TSILARIIN! . Voit kans sendaa gamloi fotoi mielellään meilissä tai jos ne on viel paperilla, ni voit roudaa ne byrooseen. Isäni toimi talossa lähetysjohtajana 60ja 70-luvuilla ja äitini lähetyskirkon lehtorina ja itse olin suntiona opiskeluaikana. Se vei meidät Tallinnan satamaan D-terminaaliin. Foto: Raimo Miettinen. Oli kliffa pluggaa, ku ne skrivas vastauksen lisäks snadisti omaa stooria lisäks: MESTA ON osa Suomen Lähetysseuran toimitaloa Tähtitorninkatu 18 vastapäätä Kirran pudee. TSILARI 1/2016 37 SLANGIJENGI Fotoskaba Tsilarissa 6/2015 MESTA OLI tuttu fotoskabassa Tsilari 6 / 2015 muutamille vastaajille muutenki ku, ett ne vaan tsennas, mikä bygga se oli. Paluumatkalla oli varsin vähän porukkaa, joten kukin hiffasi botskista mieleisen mestan. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 37 26.1.2016 12.09
Mut en mä silti dallaa siloposkena tummassa sprigissä ja krusa kaulassa pankkiin tai mihinkään muuallekaan. Onks ne mainostajat ihan darjuja. Sille tarjoukselle mä stikkaan skeidat. . Olen mä sitä samaa juitsua treenannu jo helkutin kauan. Eikä ne tsennaa pätkääkään kieliopista. Tärkeämpää mulle on, et mä en ainoastaan näytä vaan oikeesti olen ”luottokelpoinen” kaikissa muissa mun juitsuissa. Mä luulen, että sähköisen viestinnän halpuus on födannu ton mielettömän bulin hukkalevikin. Sille tarjoukselle mä stikkaan skeidat. Enhän mä mitenkään kuulu kohdejengiin, ku mulla ei ole edes skobessa jemmassa mitään puppelijuttuja. Sitä kohden mä tsemppaan alvariinsa. No en tarvii, ja mä tiedän itse saavani, mistä tahansa vippiä hengaamatta siitä miltä mä näytän. Jos siinä reklaamissa rubarina olis ollu edes ”Sinä luottokelpoinen”, niin mä olisin stikannu vähemmällä veetutuksella sen reklaamin roskikseen. Ainakin mun skoleaikana ne juitsut oli ihan alkeiskamaa jonka tsennaamisella vältty suomen, siis kielen eikä mantsan Suomen, ehdoista kesälomiksella. Ei ne siellä tsiigaile mun pärstää ja kledjuja. Niinku et erisnimi aloitetaan ainan bulilla kirjaimella tai skrivataanks joku sana yhteen vai erikseen. Silloin myös meille irtos reklaamibudjetista ihan kliffa siivu. Sitä duunia tekivät byroiden omat mediaosastot tai sitten mediapalveluja trokaavat lafkat. Mun kohdalla ne siks brennaa mainosfyrkkaa ihan turhaan. Siis jonkun mielestä mä NÄYTÄN OLEVAN niille passeli jäbä. Sillon mä oon niille ehdasti ”luottokelpoinen”. Vaan kyllä mua veetutti pahasti ku yks darju houkutteli mua rubarilla ”Näytät olevan luottokelpoinen”. Mulle trokataan myös fyrkkaa iisisti ja tvärt. Mut elämähän on yhtä skolea joka päivä, joten enköhän mä tonkin homman vanhana gibana jotenki klaaraa. Mä oon 74-vuotias heteroäijä, mut ne luulee silti mun tarttevan säärikarvojen poistosmörjaa, 12 piisin meikkisettiä tai öögaripsien longaamista. Nykyajan reklaamimaakarit ei kans tunne sanaa ”oikoluku”; niin paljon ”kirotusvihreitä” on reklaameissa. Riittääks niille, et edes yks miljoonasta on niin dorka, et se brakaa slumppaamaan jonku itselleen sopimattoman ääliökaman. Just nyt mua risoo bulisti ku mulle yritetään e-mailissa trokata ihan älyttömiä kamoja. Mä tseenasin kolkytä vuotta brödeni reklaamibyroissa ja silloin tsekattiin tosi stäränä reklaamien kohdejengit. Tsilari_taitto_1-16_009.indd 38 26.1.2016 12.09. 38 TSILARI 1/2016 SAUTSKI FYRKAT FLYGAA FOGELEILLE J ust ku mä opin skrivaamaan 2015 ni eiks taas ole tsennattava nyya numerosarja, 2016. Ei skodattu asiakkaiden fyrkkaa fogeleille vaan spaarattiin tuotantoja muissa kuluissa asiakkaan netoksi. Siispä multakin gutaa nyyan vuoden 2016 jatkoa kaikille Tsilarin pluggaajille. Stadissa mä voin vaikka ööga mustana, salibyysissä, kitinharmaissa Andiamo-läskipohjapläägissä ja liian snadissa t-skjordassa mennä Vehoon slumppaamaan Mersun. Niille riittää, kun mä stikkaan tarvittavat fyrkat tiskiin. Mistä ne muka ekaks tiesi, miltä mä näytän ja tokaks et tarviiks mun ottaa skriittaa. No nyt mä kumminkin näytän olevan jonku mielestä luottokelpoinen kinuakseni niiltä skriittaa
muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. . Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . Helmikuu 11.2. . to klo 18 Vieraana Jarmo Nieminen. pullakahvit. Liite jaetaan kokouksessa. Bungaa 2 €. 10.5. TSILARI 1/2016 39 SLANGIJENGI . pe klo 11.00 Uutisvuodon kuvaukset. . alkaen. 28.4. pe klo 11.00 Uutisvuodon kuvaukset. to klo 18.00 Iltamat ravintola Kaisaniemessä. 29.4. Ilmoittaudu byrooseen. Ilmoittaudu byrooseen. ti klo 19.00 Naistenpäivän konsertti Malmitalolla. 21.4. Jäsenmaksu 32 € vuonna 2016. 25.2. 22.3.16 klo 18.00 . Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. Jortsut alkaa 19.30, bändinä Omat Pojat, ennen sitä: ”Tule tutuksi” -leikkejä ja tietovisaa. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. Tervetuloa kaikki jäsenet! Tsilari_taitto_1-16_009.indd 39 26.1.2016 12.09. Bamlauskuppila. 6.5. Toukokuu 5.5. to klo 18.00 Ravintola Kaisaniemessä, vieraana apul.kaup.johtaja Anni Sinnemäki. to klo 18.00 Slangitreffit vieraanamme Heikki Paunonen. 10.3. Ennen kokousta kahvitarjoilu klo 17.30. 22.3. Muutokset mahdollisia. pe klo 18.00 Mutsi on bestis konsertti Tuomiokirkossa. Maaliskuu 8.3. Kysy lippuja byroosta. Alle 18-vuotiaat 5 €, ei liittymismaksua. to klo 18.00 Ravintola Kaisaniemessä bamlataan raveista, asiantuntijana Antti Serkamo sekä Ässärykmentin historiaa / Kari Salminen. Tsekkaa byroosta, skulaa 045-186 7238 tai sendaa meilii toimisto@stadinslangi.fi. 26.2. su klo 12.00 Työläisäitipatsaan kukitus. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadin Slangi ry järkkää . to klo 18.00 Kniigatreffit Timo Saarto. to klo 16.30 Redu Palomuseoon. Varaa paikkasi 8.2 mennessä. Hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös sekä muut sääntöjen määräämät vuosikokousasiat sekä päätetään hallituksen tekemästä lisätalousarvioehdotuksesta. ti klo 18.00 Ravintola Punavuoren ahven. to klo 10.00 Hakaniemen markkinat. 8.5. ti klo 18.00 Kevätkokous ravintola Kaisaniemessä. ravintola Kaisaniemessä. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. . Sääntömääräinen vuosikokous . Ilmoittaudu byrooseen. Huhtikuu 7.4. Libarit 15 € sis. . 15.3
*1239952312016* Tsilari_taitto_1-16_009.indd 40 26.1.2016 12.09