Tsilari 1/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 1/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. vuosikerta Hinta 8 € Sadan vuoden bileitä TsilariTaitto0117013.indd 1 27.1.2017 11.21
30 €) Voimassa 15.2.2017 asti, 1 kpl / hlö. -20 % TsilariTaitto0117013.indd 2 27.1.2017 11.21. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! TARJOUKSET 6 kk:n kuntosalikortti 172 € (norm. 215 €) 3 kk:n ryhmäliikuntakortti 131,20 € (norm. Sisältää asiakaskortin. FREESIN KLIFFA. 164 €) 5 krt senioriliikuntaa 24 € (norm
Sisältää asiakaskortin. 215 €) 3 kk:n ryhmäliikuntakortti 131,20 € (norm. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! TARJOUKSET 6 kk:n kuntosalikortti 172 € (norm. 164 €) 5 krt senioriliikuntaa 24 € (norm. SISIS SLANGIJENGI JA SLANGI 7 SADAN VUODEN BILEET – slangi messissä 10 HALLITUKSEN NYYAT – Harri, Pirkko ja Soile 11 SKIMBAT JA SKRINNARIT – Hekan slangilodju KULTTUURII 14 SHUNGAAJA GOISAS VEKS – Risto muistelee Päiviä 20 ALEKSANTERIN ERILAISET – Kolasen syke 28 SKRIVAUSSKABAA – Hämäläisen inttistoori MESTAT 16 ÄSSIEN MESTOILLA – Göran Kannaksella 18 FYRKKAA TSÖGAAMAAN – Kibe lattareissa 22 KANASTA KÄTTÄRILLE – Rantsun eka hima SPORTTII 24 TÖLIKAN PAINIJA – Helena minnailee isoisää 26 KNEKKAAJA SMAILAS – Palminen kiittää faijaa Slangijengin snygeimpiä s. Foto: Mikko Reijola. TSILARI 1/2017 3 FREESIN KLIFFA. 30 €) Voimassa 15.2.2017 asti, 1 kpl / hlö. 12 Skrivaus skaba s. -20 % VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 31 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Espa 2016, foto: Virve Kuutar Kaltsin tsyrkassa oli vilde jengii. 34 TsilariTaitto0117013.indd 3 27.1.2017 11.21
TsilariTaitto0117014.indd 4 30.1.2017 9.43. Seppo Reinikainen sendas foton bissekuskeista nykysen musatalon kohdalta 1970-luvun lopulla. Hannu Seppänen on lähettänyt faijansa Ossi Seppäsen kuvia Tsilarille jo aiemmin. Paitsi et sillon ei ollu tollasii bilikoita. Hannu skrivas, että Ossi Seppänen otti fotot, kun ne budjas Tokalla linjalla, 31:ssä. Niitä voi roudaa tai sendaa byrooseen. Nyyempaa kamaa on Katja Kallion Kuutamolla (2002) Orionissa näytetään arkiston leffoja ja sekin juhlii eli Suomen elokuvaarkisto (SEA) täyttää 60 vuotta. Niinku Minna Canthin kniigasta duunattu Lain mukaan (1956), Maria Jotunin Kultainen vasikka (1961). Käy äänestämässä helmikuun aikana! SNADIT Linnunlaulun sillalta assalle 50-luvulla. Tän kevään yks valinta on ranskalainen ohjaaja Julien Duvivier (1896-1967), joka delas just 50 v sitten. Raati jatkaa viel, ett Mikon kniiga herättää henkiin vuosikymmenen, jota enää harva voi ite minnailla ja samalla näyttää, ett sen ajan tsennatut byggat nyky-Stadissa on vieläki läsnä. Fotos on niin gamlaa fiilistä, ett se vois olla vaik sadan vuoden takaa. . Bissekuskit Manskulla. Foto: Ossi Seppänen. Käy tsiigaamassa vuoden 2016 kannet – Tsilari on messissä! WWW.EDITKILPAILU.FI/KANSI2016 Eiks olis kliffaa, jos Tsilari finnais. Vuoden 2016 kniigoista kunniamaininnan sai Mikko-Olavi Seppälän Suruton kaupunki. Stailin leffateatterin piirs arkkitehti Martti Välikangas. Ku vuonna 2008 siihen liitettiin radioja tv-arkisto, siitä tuli Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA). VK Mikolle kunniaa Lauri Jäntin säätiö palkitsee parhaita suomalaisii tietokirjoi. Faija harrasti valokuvausta ja Hannu funtsi, ett hittaa nyyii kliffoi fotoi, ku se vaan ehtii tsekkaa lodjut. Ja aina välil me sit stikataan niit Tsilariinki, ku vaan on tilaa. Kniigasta saa 1920-luvun glaiduu fiilistä. Lähde: www.kavi.fi VK Gamloja fotoja Fotoskaban lisäks Slangi kerää muutenkin gamloi fotoi Stadista. 4 TSILARI 1/2017 Leffajengin juhlia Orionin leffateatteri täyttää tänä vuonna 90 v. Valitsijaraati funtsaa, ett kniigassa pluggaaja pääsee tsennaamaan, millasta oli 1920-luvun Stadissa. Ja nimee bytskattiin taas, ku siihen vuonna 2014 liitettiin vielä Mediakasvatusja kuvaohjelmakeskus. Mikko kuvaa värikkäästi modernii elämäntapaa: bilikoita, leffoi, rafloi ja sitä, miten vaikutti se, ett samalla oli brenkku kielletty. . Ku se öpnattiin v.1927, levarin nimi oli Bio Athena. Vuonna 2001 mestas oli buli remppa, ja teatteri maalattiin kokonaan uudestaan gamlaan stailiin. Foto: Seppo Reinikainen. Toinen teema on Suomi100v-vuoden kunniaks vahvojen suomalaisten friidujen skrivaamat kniigat, joista on duunattu leffoja. Joka vuosi proggikses on eri teemoi. Vuoden 2016 prenikan säätiö anto Kimmo Rentolan kniigalle Stalin ja Suomen kohtalo. Vuodesta 1984 siellä on näytetty arkiston leffoja. Silloin siitä tuli Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI). . Sen funtsas alun perin Jörn Donner ja Aito Mäkinen frendiensä kans ja perusti yksityisen yhdistyksen. Jos ei oo viel plugannu Mikon kniigaa, ni kandee slumppaa se Slangin byroosta
Teukka päätti tiedustella mitä Italiassa tiedetään terroristeista. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Ennen ku shingras eläkkeelle, ylikomisario Ruohonen ehti olla Malmin piirin dirika ja Karhukoplanki bomtsiga. 050 552 1360 seppo@palminen.com Arno Soisalo puh. TSILARI 1/2017 5 KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. – Ai jaaha, niin näkyy, pitää lähtee dallaa himaan. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Funtsaa, jos meillä olis täällä vaikkapa Roomassa Ety-kokous, olisimme ihan kusessa, koska olemme snadeja ja himmeitä. Starbu täytti viime vuonna 94 ja suhas Stadista tsiigaa kafrujaan Imatralle. Siihen jäpikkä totes, että häntä ei kytät komentele. Se oli Nokian maksettu mainos, jota jeppe näytti. Koukkujen kunnia-asia oli, että ne dallas kiskojen välissä sillonki, ku kaks skuruu sattu skujaa paikalle samaan aikaan. Passipollarin hommat Teukka alko vuonna 1945 ja eka duunimesta oli Valkassa. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh. VALKASSA JA Herulissa pyöri 40-luvulla tinanappien harmina myös naikkonen nimeltä Kaarina. Minkä vinki antasit terroristien varalta. Te ootte buleja ja blondeja. Porttikongeista kylläki. Eli tsekkaa vaan niitä mustafledasii stubuja karjuja! Vuonna 2017 homma taitaa terroristen osalta skulaa näin edelleenki. Sillo jäbä hiilty ja huusi, ett hän tietää oikeutensa, jepari ei saa tinttaa ihmistä! PATUKKAA KÄYTTÄNY koppalakki veti rauhallisesti fikastaan vieläkin ilmestyvän Poliisimiehen kalenterin, spottas sormeensa ja käänsi sivua: Viittiks bluggaa. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Pimatsu oli putkassa lähes joka yö. mies kysy italialaiselta kollegalta. Kun sutturaa vietii, skoudeilla oli korvat punasina, ku ilofogeli shjungas kimeällä äänellä: ”Huorat, varkaat ja poliisit ne pannaan sammaan rekkeen, vankilanjohtaja kannoille ja kuppalanjohtaja etteen.” Kerran jurrinen kulman kundi möykkäs kartsalla ku slurbaanot käski kubbee menee himaan. Ilmeni, että skoudeilla ei ollu tietoa Finlandiatalon autotalliin skujatusta panssarivaunusta. PÄIKKÄRI SNYGI JEPARI P uottarissa budjaa snygi jepari Ruohosen Teukka. Skotaussäteet jäi sillä kertaa viittomatta. Teukka oli haavi auki. Totta kai konnat hogas miss Kissalan jäbät steppas ja niiltä passimesteoilta et rosvoja hitannu. Urjalasta Stadiin flytannu konstu puolestaan kerto funtsineensa, ett mikähä se hima on. Karhukoplan päällikkö Teuvo Ruohonen stondas Etykin aikaan 1975 Finlandiatalon edessä, kun panssarikersantti tuli sen luo ja froogas panssarivaunun ampumasäteitä. TsilariTaitto0117013.indd 5 27.1.2017 11.21. . – Suomessa voitte kyllä ottaa ihan iisisti. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. Kliffaa Uutta Vuotta. Kalenterissa lesas: -Missä sana ei auta, siinä tarvitaan Nokian kumipamppua. Sillo slurkkien oli dallattava Hämeentiellä keskellä sporakiskoja jotta röövarit hiffais ne. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Jos poliisit ei raijannu friidua ineen, nii se tuli sinne ite. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Sitte kävi niin, ett häiskä sai revaan patukasta. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Mikä vaunu ja missä. Sitt se skulas lentistä Sikkeportaassa yhdess Mauno Koiviston kanssa
TsilariTaitto0117013.indd 6 27.1.2017 11.21. Koska siitä on jo aikaa, on ehkä paikallaan snadi esittely. Samoihin aikoihin yhdellä mun frendillä oli skolessa joku Rollareitten älppäri. Sen jälkeen on tullu budjattua mm. Sieltä jatkoin oppariin Lapinlahdenkadulle ”Pälsin Tivoliin” (Hgin yhteislyseo). com Riitta Rannikko riitta.rannikko@kolumbus. fi Soile Tammisto soile.tammisto@saunalahti.fi Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Vaikuttanut jo ganska monga oor! SKOLEN ALOTIN Snellmanin kansakoulussa Rööperissä, siinä Albertinkadun ja Punavuorenkadun kulmassa. Vielä siihen aikaan slangia kuuli yleensä vain gartsalla, ja bamlattuna. Mut vielä muutama skraadi itse aiheesta eli slangista. Oma rituaalini on palata silloin tällöin J.D.Salingerin Sieppari ruispellossa-bökkeriin (Saarikosken Penan suomennos 60-luvun alusta). Krunikasta muutettiin Toukolaan, mut sieltä tultiin aika pian Rööperiin, missä heiluin sitten skidinä. Oli muuten kliffaa aikaa. Topmostin jälkeen tuli Soulset, maan eka soulbändi, sit tuli progebändi Apollo, tuli Kalevala mis oli Remu ja kumppanit, tuli Albert Järvinen Band ja monet muut. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Vaihdoin sit oikikseen ja juristinpaprut tuli hoidettua lukemalla keikka-autossa paksuja tenttibökkereitä, joissa ei slangia vilahdellut. OON AINA ollu lukumiehiä (kirjafriikki?) ja kun stuidulakki keikku otsalla, hiippailin yliopistoon, ekaks musiikkitieteelliseen. Eli monessa mestassa. Tosi bulit kiitokset luottamuksesta! Edellisen kerranhan olin puikoissa vuodet 2002-2004. Kiinnostusta riittää. 6 TSILARI 1/2017 HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Harri Saksala harri.saksala@gmail.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Helge oli näitä legendaarisen Dallapen musikantteja. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Kliffa juitsu. Funtsittiin et tommosta musaa aletaan skulaa ja duunattiin bändi pystyyn eli Topmost. Mut aina stadissa! Ja nykyään vaikutan Käbiksessä. Meitsi on paljasjalkainen, hittasin ekan kerran päivänvalon Taka-Töölössä, Naistenklinikalla, kauan sitten. Maikka oli kuiskutellut mutsille ja faijalle, että kundissa olis ainesta Norssiin, mut mä en halunnut skoleen miss ei ollu friiduja. Nythän ajat ovat toiset. Hagiksessa, Sörkassa, Kampissa jne. Viime aikoina se on taas ollut monen kiinnostavan lehtijutun aiheena. Se oli muuten aikoinaan eka opus, jossa näin slangisanoja skrivattuna. Aktiivista slangivuotta kaikille! Bamlataan ja skulataan! . Skulaa voi muinakin aikoina. Jo ihan pikkuskloddina aloin studeerata musaa Pahlmanin Helgen kurttutunneilla Aleksis Kiven kadulla. Ryhmä oli jossain välissä Härmän suosituin popbändi, rundattiin Svenskeissä ja Tanskassakin. Itse olen viime aikoina funtsinut, että mitä skrivattuun slangiin tulee, niin sellaisen historiahan on aika lyhyt. Suosittelen. HARRI SAKSALA bamis 2017-2018 harri.saksala@gmail.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI JEBU KAIKKI SLANGILAISET!! Y hdistyksen syyskokous valitsi meitsin bamlausdirikaksi kaudelle 20172018. Uskomaton gubbe! Skulas viulua, kurttua, maniskaa ja foneja ja vaikka mitä, ja pluggas vielä nuottii ku Hesarii!! Ja boitsunsa Kaitsu oli stydi futari! EN PÄÄSSY Pahlmanin paljehommissa finaaliin sillä 14-vuotiaana näin Duke Ellingtonin ison bändin Kultsalla! Seuraus: kurttu lensi nurkkaan! Kuvitelkaa nyt! Lava täynnä mustia miehiä ja huh mitä musaa!! Valssit ja polkat jäi heinähatuille ja tilalle tuli jazz ja tenorifoni. Siellä oli vain yks proffa, jonka bamlauksesta innostuin, Tawaststjerna, se Sibelius-ukko. Eka hima oli Krunikassa, Oikokadulla, Anderssonin muorin ahtaassa keittiössä (10m2?). Hyvä niin
Se ettei oo gartsa, vastaa Mikko-Olavin mukaan Stadin nimistön uutta linjaa, bulimmin vaihteluu, ettei vaan pelkkii teitä ja katuja. Fotoskaba Branderin mestoilta Yksi buli juhlavuoden tapahtuma on fotoskaba. Tammikuus käynnistyneen skaban Bulit juhlat Kun Suomi täyttää 100 v, ni slangijengiki on tietty messissä niissä bileissä. Me slangilaiset ei siis olla ainoita, jotka funtsii, ett friidu on gartsansa ansainnu. Patsasta ei ehitä tähän saumaan duunaa, mut ees snadi kyltti. Tää sopii hyvin juhlavuoden teemaks, onhan Stadi, missä slangii bamlataan, ollu kans 100 vuotta itsenäisen Suomen pääkaupunkina. Brander delas Nikkilässä ja sen gravari on saman stenun alla, mihin on haudattu muitaki tsirrass delanneita. Lisää kuullaan syksyllä, ku proggis etenee. Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatien varteen funtsataan, ett tulis jotain 2 500 nyyaa himaa. SUOMI100 VIRVE KUUTAR Sata vuotta slangia Juhlavuoteen Slangijengi tietty funtsas proggiksen, joka liittyy slangiin. Branderin fotot on legendaarisii gamlan Stadin kuvaajii. Ihan heti tää ei kyl tapahdu, ku siltaki suunnitellaan purettavaks vasta vuonna 2020. Kaikki slangilaiset tsennaa takuulla tän friidun, joka sata vuotta sitte fotas Stadissa mestoi ja jengii. Slangiproffamme Heikki Paunonen kerää slangisanoja eri kymmenluvuilta, 10 jokaiselta. Mikko-Olavi Seppälä, jonka Tsilarin pluggaajat tsennaa asiantuntevana skrivaajana ja aiempana toimitussihteerinä, tsittaa nykyään nimistötoimikunnassa. Slangijengi sai pari vuotta sitten lahjotuksena Branderin fotoi. Sata sanaa sadalta vuoden ajalta. >> TsilariTaitto0117013.indd 7 27.1.2017 11.21. Slangijengi ei jää venaa, ku voi iteki duunaa jotain. Stadin nimistötoimikunnalle tehtiinkin ehdotus. Branderin muistoks Tsilaris (1/2016) oli buli juttu Branderista, joka delas nälkään. Niiltä mestoilta Brander on ottanut fotoja Siltavuoreen päin ja Krunasta näille mestoille, joten Mikko-Olaviki funtsaa, ett se on hyvä mesta Branderin omalle gartsalle. Kesällä Slangi järkkää redun Nikkilään ja sillon kiinnitetään muistolaatta siihen stenuun. Ja mieluummin joku mesta, joka saa kokonaan nyyan nimen, eikä vaan joku gamla puiston nurkka. Mahis siihen löytyy Hagiksen rantsusta. Mikko bamlaa, ett Branderille on ehdotettu omaa gartsaa jo yli kymmenen vuotta sitte ja ehdotuksii on tullu monelta taholta. Slangin lisäksi teemaks valkattiin Signe Brander. Ku Hagiksen silta puretaan ja nyya vie vähemmän tilaa, saadaan mestaa byggaa nyyii kortteleita. Ja sinne Hagiksen rantaan skönen äärelle kaavaluonnokses on duunattu Signe Branderin terassi. Monet Slangin jäsenet alkoki ehdottaa, ett Banderille pitäs saada patsas tai oma gartsa. Nimistötoimikunnassakin kaikki piti tärkeenä, että Branderille saatas oma mesta
1907. Tsiigaa Branderin ottamat fotot tältä aukeamalta ja tsekkaa onks sulla fotoi samoilta mestoilta. Korkeavuorenkatu 20, 22, 24. TsilariTaitto0117013.indd 8 27.1.2017 11.21. Satamarata Eteläsatamassa Kauppatorin kohdalla. n. 1908. Meilaa fotot tai roudaa ne Slangin byrooseen. Skaba loppuu 31.3.2017. Dumareina on Raimo Kuitunen ja Pekka Punkari. 1907. – Konstantininkatu (Meritullinkatu) 31, Kruununhaankatu 1. Jos sul on lodjuis vaik fotoi kauppatorilta 40-luvulta tai oot fotannu muita samoi mestoi ku Brander ihan millon vaan, ni osallistu skabaan digitai paperifotoilla. Kauppatori. idiksenä on nyt hittaa nyyempii fotoi näist samoista mestoista. Pursimiehenkatu 27, 29. 1908. Venäläisiä hedelmäkauppiaita Hakaniementorilla. 1906. . 1907. Tsekkaa tarkemmat säännöt Slangin saitilta www.stadinslangi.fi tai byroosta. 1907. Korkeavuorenkatu 39, 41, 43, 45, 47. Kruununhaankatu 3. Torikauppaa Kolera-altaan reunalla. Hakaniemenranta 1. 1907. Nykyinen Hakaniemenkatu 1 – Viherniemenkatu 1. Kadun päässä Maurinkatu 1. Taustalla Läntinen Rantakatu 20 ( Eteläranta 18-20). Taustalla Pohjoisesplanadi 1, 3, 9
– Iso Roobertinkatu 1. Siltavuorensatama. 1907. TSILARI 1/2017 9 1907. Meriuimala. 1907. Pursimiehenkatu 29. Nykyinen John Stenbergin ranta 4. Taustalla Kaivokatu 6, 8. Yrjönkatu 1, 3, 4. 1907. 1907. TsilariTaitto0117013.indd 9 27.1.2017 11.21. Pääpaloasema, Korkeavuorenkatu 26. Torikauppaa Kauppatorilla. Perämiehenkatu 10, 12. Helsingin vanha rautatieasema, asemalaituri. 1907. Siltavuorenranta. Keskellä Hakaniementori. Siltavuorenkatu (Kirjatyöntekijänkatu) 2c, 2b, 2a. Vasemmalla Siltasaarenkatu 1, John Stenbergin konetehdas. Kuvattu Siltavuorelta pohjoiseen. 1907. 1909. Taustalla Korkeasaari. Yrjönkatu 6
Asuimme ensin Myyrmäessä ja sitten Tikkurilasssa parissakin paikassa. Samoihin aikoihin aloitin opiskelut valtsikassa. Knubura ottaa komennon, älä oo noin surkean onneton. Pystyssä on fledu harva, harmaa skegge ja rintakarva. Mitä kaikkea tää slangijengi duunaakaan! Olen ollut innolla mukana myös vapaaehtoishommissa. Melkein siinä spiidasin, siks toisen värsyn skrivasin. Ammatin hain Kotkasta ja lähdin sieltä Lappeenrantaan sairaanhoitajana, insinööriopiskelijan vaimona ja pienen tytön äitinä. Stadin Slangin jäsen oon ollu jo 10 vuotta, mutta vasta viime vuoden alusta oon ollu mukana varsinaisessa toiminnassa. Olympiavuoden syksyllä muutettiin uuteen kisakylän taloon Käpylään, mä viis ja systeri 10 vuotta vanhoina. Jatko-opiskelujen merkeissä muutimme Ouluun. Naimisiin menin koulukaverin kanssa, saimme kaksi lasta. Lihasten kondis nolottaa, niveliäkin snadisti kolottaa. Miehen kuoltua viiden vuoden kuluttua, muutin taas stadiin. Knuburaa puistaa onneton, raihnainen tää starbu on. Sen kautta löytyi loistomesta Stadin Slangi ry, sen kuoro ja muu toiminta. NIMIMERKKI LIMPPU RUNOSKABASTA 2015 Pirkko Haapala Kallion toisella linjalla kasvoin ensimmäiset vuoteni. Bamis Harri skrivaa snadisti itestään omassa bamiksen lööpissänsä. Tvettaa naama ja harjaa hampaat. Nyt budjaan uudessa Alppikylässä. Duunit aloitin OTK:n mainososatolla, jatkoin Elannon mainostoimistossa ja sitä rataa ne duunit jatku erilaissa mainosalan jutuissa. Elämä jatkui taas. SLANGIJENGI NYYA HALLITUS TsilariTaitto0117013.indd 10 27.1.2017 11.21. Rakastin Töölöntorin kämppäämme kuuluvaa vitosen sporan kirskunaa ja kolinaa, tytär fillaroi Runskia Taivikseen kouluun ja oppi puhumaan oikeaa kieltä. 10 TSILARI 1/2017 Hallituksen nyyat jäsenet Syyskokous valkkas taas nyyii jäsenii Slangin hallitukseen. Kun arktinen hysteria loppui, oli paluu Stadiin ihanaa. Käpylän kansakoulut kävin, keskikoulun Krunikassa ja lukion taas Käpylässä. Sitten fledun ja skeggen kampaat. Hieno vuosi takana, vielä hienompi tulossa !!! Soile Tammisto Olen Stadissa syntynyt ja Larussa kouluni käynyt. Olin Sairaanhoitajaliiton Uudenmaan aluesihteeri, välillä pistäydyimme parin vuoden keikalla Bagdadissa rakentamassa Saddamille ammattikouluja ja sen jälkeen pääsin perustamaan ammattiosastoja uudelle Tehylle. Kun työelämä ja kiertäminen jäivät taakse, niin harrastamiselle alkoi olla aikaa. Surffasin samassa työpaikassa eri tehtävissä, mutta järjestön johtoryhmässä ja kansainvälisten asioiden päällikkönä tein lopuksi pisimmän työrupeaman. Tän vuoden aikana oon saanu osallistua mitä nastempiin juttuihin. Kaukaa ja kiven takaa sen on nähnyt paremmin, mistä oikeasti on kotoisin ja nyt tuntuu pahuksen hyvältä olla mukana tässä. Unohtaa koko raihnas runko, vain siten säilyy knuburas kunto. Mies sairastu vakavasti ja vuonna -97 hypättiin oravanpyöristä ja muutettiin landelle. EU ja koulutusprojektit kehittyviin maihin olivat hommien keskiössä. Paksu ihra kaiken peittää, latvastakin snadisti heittää. Oma kuva Kylppärin peilissä vanha starbu, olonsa aamuisin melko valju. . On aika päiväsi aloittaa, kledjuihin surkeus piilottaa. Ja täs kaks friiduu kertoo, missä ne on budjannu, mitä duunannu ennen ku niist nyt tuli aktiivei slangilaisii
Alkuaan Stadin slangissa hyppyristä käytettiin sanaa skvetta, joka oli peräisin suomenruotsin murteista. Alun perin luistinradatkin olivat merenjäällä. Matkaa kertyi 16,5 kilometriä. Skrinnaajat Talvella on myös luisteltu. Myöhemmin kilpailtiin Korkeasaaren edustalla. Vuonna 1905 syntynyt Karl Alanko muisteli: ”Kaikki skimbat oli vaan samanlaisii, ei kellään ollu himassa fyrkkaa niin paljon, ett olis saanu slumpattuu ostoskimbat.” Skimbat, norskit Skimba-sana onkin alkuaan viitannut omatekoisiin suksiin. Skaban voitti norjalainen insinööri Christian Nielsen, joka oli ainoa jolla oli mäkisukset, norskit. . Sen mukaan myös hyppyrimäkeä alettiin kutsua Hyddaksi. Myöhemmin hydda-sanaa alettiin käyttää hyppyristä yleensä. Sen vieressä oli jo 1870 valmistunut sveitsiläistyylinen ravintola Alphyddan, jota kutsuttiin Hyddaksi. Ruotsinruotsissa luistin on skridsko ja luistella åka skridsko. Kolman mukaan siitäkin varoitettiin etukäteen: ”Ota enempi snujua, mutta älä ota borjaria ja bluugaa alamäkeä!” Mäessä kaatumista tarkoittava borjari-sana tulee ruotsin sanasta borgare ’porvari’. Hydda, skvetta Vuonna 1905 rakennettiin iso hyppyrimäki Alppilaan. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Skimbat ja skrinnarit, hyndat ja borjarit Helsingin ensimmäiset yleiset hiihtokilpailut järjestettiin 9. Se lyhentynyt asuun göra en borgare ’liukastua’, ja Stadin slangin borjari-sana juontuu siitä. Hiihtolenkki, 7 ¾ virstaa, kulki merenjäällä ja se kierrettiin kahdesti. Suomenruotsissa vastaava sana on skrinnsko ja luistella yksinkertaisesti skrinna. Stadin ensimmäiset mäkikilpailutkin käytiin Skattalla 9. Suomenruotsissa ilmaus göra borgareden on saanut lisämerkityksen ’liukastua, mennä nurin’. Ne oli koristettu kuusilla ja valaistu kauniisti ja niillä soitettiin musiikkia. maaliskuuta 1886 Katajanokalla. Ryssänkirkon rinteeseen oli rakennettu hyppyri, jonka nokka oli neljä jalkaa eli 118,76 senttiä korkea. Monet stadilaiset muistavat, miten pikkukundina tai -friiduna ruuvattiin nurmareita tai nurmiksia monoihin kiinni ja otettiin ensimmäiset haparoivat potkut Brahiksella tai Väiskillä. Muut hyppäsivät tasamaahiihtoon tarkoitetuilla kajaanilaisilla. Ne ovat nykyisin snoukkareiden vakiosanastoa. Porvarien on aikanaan pitänyt antaa porvarinvala, ruotsiksi borgareden. Niitä oli useita, muun muassa Ruotsalainen luistinrata Pohjoisrannassa, Suomalainen luistinrata Kaisaniemenlahdella sekä Työväen luistinrata Eläintarhanlahden jäällä. Aikaa myöten siitä tuli hynda tai hyndä. Mäenlaskijoiden ohjeet olivat yksinkertaiset. Ruotsinruotsin murteissa on sana kim(b), kimbe, kimme, joka on tarkoittanut kimpitai tynnyrilautaa. Skrinnarit tehtiin itse laudankappaleista ja sahanteristä. TSILARI 1/2017 11 L äheskään kaikilla kundeilla ei ollut varaa ostaa suksia. Tässä kohden suomenruotsi poikkeaa ruotsinruotsista. Paavo Tuomi kertoi ensimmäisistä ostoluistimistaan: ”Ku mä sain esat hokkarit ni tykättii et oks toi nyt herrasväen kloddii ku on saanu hokkarit!” Sana skrinnarit tulee suomenruotsista. Kauko Kolman mukaan Alppilan skvettamäessä huudettiin vain: ”hoppaa, böijaa, staijaa!” Aina siitä ei ollut apua, vaan laskija kaatui eli otti tai sai borjarin. Samalla katseltiin ihaillen isompia kundeja ja friiduja, jotka sirklasivat hokkareillaan tai piirtelivät kuvioita kaunareillaan. Aikoinaan kundeilla ei ollut varaa ostoluistimiinkaan. Stadin slangissa sanan alkuun on lisätty slangille tunnusomainen s: skimba, ehkä osin suksea tarkoittavan skida-sanan vaikutuksesta. maaliskuuta 1899. ”Ota enempi snujua, mutta älä ota borjaria ja bluugaa alamäkeä!” TsilariTaitto0117013.indd 11 27.1.2017 11.21. Väinö Tanner on kertonut, että hän hiihti sinne kotioveltaan Gräsasta pitkin Aleksanterinkatua. Suomenruotsissa siitä on ollut myös muoto kimba
Jengi veti vähän parempaa kledjuu niskaan ja dallaili kartsoilla muuten vaan – kliffaa ku ei tarvinnu olla duunissa tai skoilessa. Vieraita tuli tai kylään mentiin. Snadimmasta kundista kyläilyt oli yleensä mälsiä – tsittaa ny kuuntelemassa aikuisten juttuja. Tai skulaan skrubuu tai seinistä. Oli pakko tvettaa naama ja handut, pukee snygimmät kuteet ja kammata fleda. Mut hei: kaks stemppelii jässäriin! Faijan kanssa oli tapana dallaa Tölikänlahden ympäri sunnuntaisin. Tai dyykkaan roskiksii. Jos suulis skriinas ja oli kevät, ni käärittiin kumppareiden varret ja oltiin ihan ku skoobarit, ellei sit ollu klabbeissa jenkkikoristossut. Ku meggessä olosta sai jässäriin kaks stemppelii ni kantsi tsittailla se timma. Tai kuka sai dunkkuun bokrauksessa. Tai lähettiin skujaan fillarilla nopeutta, hitautta, taitoa tai skramleytä skutsiin. 12 TSILARI 1/2017 TSILARI 20 V SKRIVAUSSKABA JUHANI LAHTINEN P äivän eka juttu oli kuunnella radiosta Tarvan Tervetuloa aamukahville –ohjelma. Sitä kuunnellessa tsiigailtiin ohjelmavalikon kaupunkeja: Riika, Lahti, Motala, Kaunas, Uppsala, Lontoo, Ateena jne. Ja jos oli fikkassa Sunnuntai Ennen viikon ventatuin päivä oli sunnuntai eli pyhä. Joskus faija loonas rannekellonsa ja viisareiden kulkua tsiigaillessa ja kaikenlaista funtsiessa se timma saatto mennä onneks pian. Tai kuka skimbas ja kuka skrinnas. Asemia ei saanu tsögailla eikä kantsinukkaan – kaikkialta tuli vaan sinfoniaa. Ja jos nyt jotakin puuttu, ni lonskattiin naapurilta tai sit oltiin ilman. Ihmiset osas siihen aikaan tsöpaa safkat ja kuteet fyrkan ja tarpeen mukaan niin et ei tarvinnu hengailla kamojen ympärillä viikon ainoona leedipäivänä. Hesarista plugattiin ekaks sarjikset ja sit urheilu. Kakstoistavuotias sai aamulla goisii pitempään ja oli koko päivä aikaa ottaa iisisti. Tai tsuppaan muuten vaan kilpaa. Juteltiin dallatessa niitä näitä, usein faijan nuoruusmuistoja. Mutsi jäi himaan duunaan safkaa. Tai futaan. Tai braisaan pum-sotaa. Kylään tai leffaan Sunnuntai saatto olla joskus kans kyläilypäivä. Stadilla ei ollu hosis, lafkat oli kii ja bilikatki oli vähissä. Tsiigaa yks skaban stoori tässä Tsilarissa s. Lenkin jälkeen parin korttelin päässä himasta faija saatto sanoo, et mee sä tästä himaan mä tuun ihan pian perässä, äläkä kerro Mutsille mitään! Kyllähän mä sen hiffasin, et se meni ottaan pullon pari ööliä, mut ei se mua haitannu. Suulis skriinas Keskikesällä saatto suulis skriinaa hetkisen partsien ja katsien välistä pitskun nurkkaan kosarin joutilaalle lapparille ja luudalle. Joku niistä tykkäs matalaa mut sama toi. Kirkonkellot rupes gungaan kymmeneltä ihan ku vapaapäivän ja koko Stadin kunniaks. Joku gubbe bamlas jotain, mistä kukaan ei kyllä snaijannu skeidaakaan. Safkan jälkeen ulos Päivällä ku oli skruudattu ni faija oikas nokosille ja sillon just dörtsi heilahti, lähettiin tsiigaileen mitä kaikkee viittis duunaa ku kerran oli leedii. Brennari vaan handuun ja filkkaa flekkaan! Kärtsärit duunattiin kuitenki ihan muualla ku omalla pitskulla. Tai mitä urheilutapahtumia olikaan ollu Stadissa. Ja varmaan ne siellä duunas kaikenmaailman asiatkin kondikseen. Enkä mä tietenkään siitä Mutsille kantrannu, koska se oli miesten salaisuus se faijan snadi omahetki. Taikka sitte ei. Pöh! Stemppelit jässäriin Kristikan Raamattupiiri oli monelle jannulle tärkee. Tai sata muuta juttuu, stadi oli buli ja täys mahiksii! Eikä matsittanu, hotsitti kylläki. Lisää skabaan osallistuneita stooreja julkastaan seuraavissa Tsilareissa. Paljoks oli stikattu keihästä ja ketä oli finnannu illan matsin ja kuka duunas byyrit. Pitskun läpi dallatessa oli oltava tosi varuillaan ja nopee, ettei joutunu veivaan friiduille snaraa tai hyppiin niiden kans parpia. TsilariTaitto0117013.indd 12 27.1.2017 11.21. Ei sitä olis ilman limpparia, kakunpalaa ja keksejä mitenkään kestäny! Usein sunnuntain sista juttu oli mennä leffaan. Siihen aikaan suulis skriinas aina sunnuntaisin, vodaa tai snögee ei tullu koskaan. Jos oli kehittäny jostain fyrkkaa vähä enemmän ni mentiin oikeeseen leffaan tsiigaan länkkärii tai mihinkä nyt ikä riitti. Skrivausskaban tuloksia Tää stoori tuli kolmanneks Tsilarin juhlavuoden skrivausskabassa: Tsilari tsögaa tähtireportterii. 28
www.taksihelsinki. Joskus stakakin, pilleri tai lätkä. Oli valot ja musaa: Oo elbajoon, Hei mambo, Muunlait sereneid, jne. 010 766 1047 vaan muutama kymmenen huggee ni nonariin. Me kyll tsörataan. Ja pukisskobessa tsiigattiin ku isommat kundit veti kaminan ympärillä röökii ja jos tsennas tyypin ni saatto saada blossit ellei jopa jämät, ellei ne sniiduillu ja stumpannu. Yleensä kuitenki vaan vaikkapa skabattin siitä kuka spottaa pisimmälle ja tarkimmin tai skriinattiin sprägäreille. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Tsiigattiin rundi ja jos oli kliffat piirretyt ni vaikka toinenki. Ja jos ei skrinnaamassa ni skimbaamassa tai laskemassa tselillä. Kundin kans kaveeraamassa Illan hämyssä staijattiin sit pitskulla kundien kanssa kaveeraamassa kaikenlaista handut fikkassa. Enkä mä tietenkään siitä Mutsille kantrannu, koska se oli miesten salaisuus se faijan snadi omahetki. A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . Kuka nähny komeen fiuden, kuka brankkarin tai tsirran. H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h. Skruudattin smörgari, dokattiin maitolasi ja vedettiin peitto korville. 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Hyvää yötä! . Me kyll tsörataan. Talvella iltaisin jos ei menty leffaan ni sit vaikka skrinnaan. Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Kellä nurmarit kellä hokkarit, joillakin jopa pikikset. Illalla himassa ennen goisiinmenoa lesattiin vielä ties monennenko kerran tuttua, puhkiselattua Tex Willeriä tai vilkastiin snadisti läkejä. + 1, 62 €/ m in + pv m . Kuka oli käyny leffassa, kuka metskillä tai tsimmaamassa. Ja kuka oli ollu missäki ja kuka ei. TsilariTaitto0117013.indd 13 27.1.2017 11.21. Skulaa 0100 0700. Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. Ja jos kosari tai sen muija sattu liikkuun pitskulla ni sanottiin pyhäpäivän kunniaks redisti päivää ihan päätä nyökkäämällä – olihan sunnuntai! Sillon ei jotenki vaan viittiny funtsii mitään juitsuja, vaik ne mielessä oliki
Ohjelmistoon kuului myös muiden folklaulajien tunnetuksi tekemiä kappaleita sekä suomalaisia kansanlauluja, Jukka Lindfors kertoo Ylen Elävässä Arkistossa. Kansanlauluja, teatteria ja iskelmiä Teatteriopiskelijan varhainen laulu, ensilevytys ”Aamulla varhain” (kun aurinko nousee) vuonna 1966 oli hieno ja kuulas läpimurto. Se löytyy yhä Youtubesta TV 1:n ohjelmasta ”Ilta ja aamu”. Kolanen. Vuonna 1966 julkaistiin myös laulajan ensimmäinen folk-henkinen albumi nimeltään Päivi Paunu. Häntä kuvattiin Suomifolkin suloääneksi ja ”Suomen Joan Baeziksi”. Keikkoja hän teki kitaravirtuoosi Herbert Katzin orkesterin kanssa. Vanhan kansanlaulun esitys on kuin varhainen musiikkivideo. Koko ikänsä laulanut papin tytär Päivi Paunu (19462016) keksittiin vuonna 1965 Helsingin folk-klubilta, jonka lavalle Erkki Harma, Hectorin veli, hänet puoliväkisin työnsi. Kuvassa nuori laulaja n. 14 TSILARI 1/2017 T ämä tunnelma tuli mieleen, kun joulukuulla tuli tieto laulajan kuolemasta. Foto A. EKS MINNAA RISTO KOLANEN Illalla myöhään kun aurinko laskee – Nyt yksin seison rannalla virran, / laulu vuoren vaiennut on. Itse asiassa kaikki alkoi sattumasta. Kuulas lauluääni sopi täydellisesti ”folkin papittaren” Baezin traditionaalisiin balladeihin; hän muistutti ihannettaan myös ulkoisesti. Ensilevyn B-puoli ”Mene ikkunani luota” sai täydet pisteet television Levyraadissa. Paunu opiskeli teatterikoulussa 1966-68 ja näytteli v. / Viel´ kuolinhuudon viimeisen kerran / kuulen ja jälleen hiljaista on, Päivi Paunu lauloi ”Muistojen vuori” (Hushabye mountain) käännöslaulussaan vuonna 1969. Hoikka, kauniiseen kesäleninkiin pukeutuva parikymppinen laulaja kävelee pelloilla ja tulee lammen ääreen, johon heittää kukkasia jäähyväisiksi. 1971–72. TsilariTaitto0117013.indd 14 27.1.2017 11.21. 1968 Maunu Kurkvaaran elokuvassa ”Rottasota”
Niin tapahtuikin ja hän jopa julkaisi vielä kokoelmalevynkin. Olin aika ihastunut Päivi Paunuun, jonka uran olisi suonut jatkuvan pidempään. Venäläiseen sävelmään pohjautuva kappale ”Oi niitä aikoja” ampaisi listaykköseksi syksyllä 1968, ja oli aina kysytty laulajalta. Kolmen tumman suosikin lyhyt ura Päivi Paunu on kolmas tumma laulajanainen Laila Kinnusen ja Carolan ohella, jonka ääni oli todella hieno, mutta ura jäi liian lyhyeksi mm. Iskelmämusiikkiin ajautuminen tiivistyi ensin Johnnyn 1968 ja Dannyn 1969 kesäkiertueilla sekä Dannyn D-shown syystalvikiertueilla, jossa hän löysi ensimmäisen aviomiehensä, Seppo Hovin. Euroviisuista Mirumaruun Hilpeänhauska yritys euroviisuihin oli v. Kestosuosikki diskojen viimeiseksi hitaaksi oli ”Jokainen päivä on liikaa”, käännösversio aikakauden suurhitistä, Roberta Flackin ”Killing me softly”. Päivi Paunu edusti Kim Floorin kanssa Suomea vuoden 1972 euroviisussa. Hän julkaisi kaikkiaan neljä albumia 1970-luvulla, yhden 1986 ja 1996 sekä kootut levyt 1966-71 vuonna 2010. Ohjelmisto vaihtui iskelmällisemmäksi vuonna 1969 julkaistun Päivi-albumin myötä. Hänen omasta aloitteestaan tehty käännösversio Mary Hopkinin hitistä ”Those Were the Days” levytettiin Lindforsin mukaan kiireellä, jotta ehätettäisiin kilpailevan levyfirman edelle. Folk ja kansanlaulut olivat silti hänen ominta musiikkiaan. Viimeinen oma albumi oli vuonna 1976 ilmestynyt Jos rakkaus jää. Tämän jälkeen Paunu jatkoi laulamista vielä Mirumaru –tyttötriossa, johon kuuluivat Titta Jokinen ja Paula Karppinen. 1990ja 2000-luvuilla Paunu esiintyi lähinnä pienehköissä tilaisuuksissa toisen miehensä Lasse von Hertzenin ja muiden Cumulus-soittajien kanssa sekä kymmenisen vuotta Sixties Singers -kuorossa, joka esitti mm. Musiikki säilyi silti harrastuksena. TsilariTaitto0117013.indd 15 27.1.2017 11.21. Päivi Paunu ja silloinen puoliso Seppo Hovi olivat heidän vieraanaan 1970-luvun alussa. Hovi tuli perässä. Logopedian opiskelu alkoi vuonna 1980 ja hänestä tuli puheterapeutti. . Illalla myöhään kun aurinko laskee. TSILARI 1/2017 15 Heleä ääni herätti Stadin folkpiireissä haltioitunutta ihastusta, mutta Paunu siirtyi pian popmusiikin valtavirtaan. Omien sanojensa mukaan laulaja lähetettiin Edinburghin finaaliin ”rumissa housuissa”. Pieni paluu oli Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 1996. Sitten tuli takaisku; hänellä todettiin imusolmukesyöpä. Asuimme lapsuudessani Jorvaksessa Koivumäki C-talossa, jonka alakerrassa isän valokuvastudio oli. – Suusyövän lisäksi minulta leikattiin pois myös vartijaimusolmukkeet ja tervehdyin todella hyvin, hän kertoo Ilta-Sanomissa toukokuulla 2016. Kun Päivi Paunulta saatiin leikattua suusyöpä 2010, hän tervehtyi ja ajatteli elämän jatkuvan normaalisti eteenpäin. Markku Johanssonin ja Tuula Valkaman laulu ”Huomiseen mä luotan vieläkin” oli nimisävelmä Päivi Paunun LP:ltä vuodelta 1973. sairauksien takia. Talon päässä asui hieno, taiteellinen laulaja Irina Milan ja Islanders-muusikko, tuottaja Timo Lindström, Finnlevyn velho. Syksyn Sävel -kilpailussa 1969 mukana ollut, toisen folkartistin Jukka Kuoppamäen sävellys ”Oi rakkahin” nousi listoille. Päivi Paunu tiesi Alvarin asunnon, kun oli usein kuvassa meillä. Katselin lapsena naista ihmeissäni. Hän tuli alakertaan soittamaan puhelimella, ehkä taksia. Ensilevyn B-puoli "Mene ikkunani luota" sai täydet pisteet television Levyraadissa. Yleisradion viisuvideolla pisti aina silmään, kuinka vaivautuneen oloinen Floor oli, Paunu antautui hyvin yhteiseen kelkkaan! Edustuskappaleesta Paunu ei pitänyt lainkaan. Paunu jätti lähes valmiit teatteriopinnot, kun kiivas keikkaelämä kutsui. Muistoa kunnioittaen. Jostain syystä kuolema vaikeaan sairauteen toi mieleen yhden anekdootin. Kappaleesta tuli kuitenkin niin suosittu, että duo joutui kiertämään juhannuskeikkoja lentokoneella. 1971 säveltäjä Aarno Ranisen kanssa esitetty ”Mozart 40”, joka kehitti ja parodioi klassikkoa. Vieraiden kesken syntyi perheriita lähdön hetkellä. Saman vuoden Syksyn Sävelessä kuultiin ”Kuitenkin tiedän sen”. Beatleskappaleita a cappella -versioina. Slaavilaissävyinen laulu sijoittui Suomen normaaliin tasoon, 12. ”Maria, lapsi auringon” v. ”Muistathan”kappaleen tekivät Juha Flinckin ja Nacke Johansson. Aktiiviura iskelmän parissa loppui. 1976 oli viimeisiä levytyksiä. Riita vähitellen jäähtyi. Kuoppamäki teki sävelen lisäksi myös sanat lauluun ”Niin aina on”, jonka molemmat levyttivät vuonna 1970
Asemarakennus tuli hyvin tutuksi suomalaisille joulukuun 1941 ja kesäkuun 1944 välisenä aikana. Joikun ”Eevertti” oli rykmentin komentaja, everstiluutnantti Eero Sulo Laaksonen, kova ja kuria korostava mutta myös pidetty herra, myöhempi Mannerheim -ristin Ritari. Paikka, missä ”Niin Gimis On Stadi” kirjoitettiin, on hyvin lähellä rautatieasemaa. TsilariTaitto0117013.indd 16 27.1.2017 11.21. Iskusanoja Joikusta liitettiin myös sarjakuvapiirtäjänä tunnetuksi tulleen Asmo Alhon piirtämään karttaan Ässän tiestä. Se alkoi perustamisella Helsingissä kesäkuun puolenvälin 1941 jälkeen. Tekijänä oli ässäläinen runoniekka Topi Kaiponen. EKS MINNAA GÖRAN LINDGREN Ässä-rykmentin sotatie Helsinkiläisen jatkosodan Jalkaväkirykmentti 26:n, Ässä-rykmentin sotatie oli moneen muuhun joukko-osastoon verrattuna lyhyt, mutta sitäkin rankempi. 16 TSILARI 1/2017 R ykmentti siirtyi 20.-22.6.1941 autokuljetuksilla Miehikkälään. Hesa, stadi paikka armas. Foto: Göran Lindgren. Suomalaisten eteneminen yli vanhan rajan kohti Petroskoita, Karhumäkeä ja Maaselän kannasta vaati lisävoimaa. ”Divisioona” sanoi: Stoi! Petroskoihin asti Ässä ei päässyt, vaikka olikin omalla panoksellaan osallistunut merkittävästi tien avaamiseen. Sieltä se jatkoi heinäkuussa marssien Taavetin asemalle ja junalla Joutsenoon, missä se otti rajan pinnassa rintamavastuun. On hyvä muistaa suhteuttaa tappiot rykmentin kokonaisvahvuuteen, joka oli noin 3900 miestä. Miehistön kovan ytimen muodostivat talvisodan Ässä-rykmentin, JR 11:n kokeneet miehet. Koska saanen taasen nähdä Rannat kauniit Kaivarin. Ja sekös harmitti! Ei kun eteenpäin! Villavaarast’ Viitanalle tunnuksena Petroskoi! Ässältä jäi siellä käynti. Saunat Imatjärven rantaan. Sinne lähetettiin myös levännyt ja huollettu Ässä-rykmentti. Täältä lähdettiin pitkille lomamatkoille koti-Suomeen ja tänne palattiin lomien jälkeen. Seuraamme tässä rykmentin vaiheita hiukan erikoisella tavalla. Tältä asemalta lähtivät rykmentin vanhimmat ikäluokat 15.1.42 kohti Stadia, Äänislinna välietappinaan. Vanhan rajan yli Kun Kannas oli vallattu, Ässää tarvittiin toisaalla. Sörkka, Valkka, Rööperi. Raskas Villavaaran ja Viitanan taistelujen vaihe maksoi Ässälle 26 upseeria, 109 aliupseeria ja 430 miestä kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Kukaan ei tainnut ehtiä kylpeä pitkän junamatkan jälkeen häthätää rakennetuissa saunoissa Imatjärven rannalla. Harmitti! Ässän miesten mukaan Petroskoin valtausjuhliin pääsivät vallan väärät joukot. Rykmentin sotatien päätyttyä joulukuussa 1941 vallattuun Karhumäkeen, syntyi 21.12.1941 nimellä ”Karhumäen Joiku” rykmentin sotatiekronikka ”Stenka Rasinin” sävelillä. Rykmentti osallistui 3.7.–3.9.1941 Karjalan kannaksen takaisin valtaamiseen osoittaen urhoollisuutta ja sotilaallista taitoa. Haavoittuneista osa tietysti palasi toivuttuaan riviin ja täydennyksiäkin saatiin. Kuvassa Karhumäen rautatieasema, joka on lähes autenttisessa kunnossa, moneen kertaan remontoituna varmaan. Lintujärvelt’ Viksjoelle, sieltä hyppy Koikariin, kuumat limput uuneist’ Kumsan, Tsopina ja ”lepohon”. Saatiin heitto rajan taakse, ”Pikku juttu” sano Eevertti. Vuoden 1942 alussa lakkautetun Ässärykmentin miehet ehtivät siihen myös tutustua. Niinpä rykmentti säilyi koko ajan iskussa. Sen kovat tappiot kertovat, että sotatöitä tehtiin säälimättömästi: 40 upseeria, 191 aliupseeria ja 528 miestä kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Haikeata lähtöä Stadista kuvaa Joikun ensimmäinen värssy. Kuka kylpi, muistatko
Stadin kundit nimesivät kadun uudelleen Ässän kaduksi. Suomalaisten lähdettyä kaupungista 1944 kadun alkuperäinen nimi on palautettu, kuten me kaupungissa matkailleet olemme suruksemme todenneet. ”Pojat, kiltit, Ässän kuulkaa” haastoi taasen Eevertti. He kokivat tulleensa kohdelluiksi väärin suhteessa sisarrykmentteihin. ”maalaiskuntaan” siirtyi Ässä, ”Piikki” myös, joka veteli vain untaan, saimme yksin olla ”työss”. Taistelujen katkeruus näkyi myös Ässän tappioluvuissa: Koikarin, Juustjärven, Kumsan ja Plakkovaaran taisteluissa 13 upseeria, 61 aliupseeria ja 292 miestä kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Miksi aina Ässä. Skrivaaja on stadilaisista vanhemmista Stadin kundiksi 1941 syntynyt ja ensimmäiset vuotensa Torkkelinkujalla kasvanut, aikuisena Stadiin ja Pääkaupunkiseudulle palannut sotahistorian harrastajatutkija, Ässä-rykmentin Perinnetoimikunnan jäsen ja yksi ”Talvisodan Ässä-rykmentti” -kirjan kirjoittajista sekä opas 26.-30.5.2017 Petroskoihin, Karhumäkeen, Poventsaan ja Kriville suuntautuvalla Ässä-rykmentin perinneväen nostalgiamatkalla. Ensimmäisenä otti laulun ohjelmistoonsa kuoro Helsingin Laulu. Ässä-rykmenttiä oli vielä tarkoitus käyttää jatkohyökkäykseen kohti Maaselän kannasta. Pojat hööki; kaivoi, koukkas, Karhumäki vallattiin. Tämä katkeruus näkyy vielä tässäkin joikun säkeessä. . Karhumäen. Alun perin kyseessä oli ”Jouluruno”, joka sai sävelensä kymmenen vuotta myöhemmin Jussi Isomeren kynästä. Tule mukaan! Matka on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Ässäläisten mitta tuli täyteen! Rykmentin komppanioista koottu lähetystö ilmoitti, ettei käy! Kun asiaa sitten tutkittiin, päädyttiin onneksi kapinasyytteiden sijaan järkevään ratkaisuun. ”Joulurunon” sanat kirjoitettiin Karhumäessä Krasno Gardeiskaja -kadun, Punakaartinkadun varrella olleessa hirsitalossa. Karhumäkeä lähestyttäessä ässäläisten mitta alkoi olla täysi. Vanhimmat miehet kotiutettiin ja nuorimmat ikäluokat siirrettiin toisiin joukkoihin, lähinnä Jalkaväkirykmentti 5:een. Paha juttu, nuorempien kohdalla selvästikin katteeton lupaus, jolla oli vakavia seuraamuksia. Karhumäkeen Seuraava koukkauksia koukkauksien perään sisältänyt vaihe vei Ässää vähitellen kohti Karhumäkeä, jota vihollinen puolusti henkeen ja vereen. Jalkaväkirykmentti 26 lakkautettiin osana armeijamme uudelleenjärjestelyä. ”Karhumäki tuolla kuultaa, sitten seuraa siviili!” Karhumäkeen oli vielä matkaa. Nyt tuli kai kuitenkin luvattua liikaa! Tästä eteenpäin ässäläiset uskoivat pian pääsevänsä ainakin kunnon lepoon, jopa siviiliin. Piikki eli Jalkaväkirykmentti 25 pääsi koko ajan vähemmällä ja Ässä sai hoitaa työt. Mutta ei se niin käynyt. Kysymys ei aina ole siitä, mitä sanotaan ja luvataan vaan siitä, miten se tulkitaan. ”Niin gimis on stadi” syntyi Karhumäessä 1941 Karhumäessä joulun lähestyessä ja kotiikävän ollessa kova Ässän sotilas Veikko Lehmuksela kirjoitti sanat lauluun, joka myöhemmin sai useitakin nimiä: ”Stadin kundin kaiho”, ”Ässän kaiho” ja lopulta ”Niin gimis on Stadi”. Ässästä nääs ”divisjoonas” hyvää paljon tykätään. ”Trettifima” peräs laukkas, pyysi päästä reserviin. Kuva: T.Kaiponen. Lopen uupunut ja pahasti murjottu rykmentti ei ollut innokas jatkamaan, joten Eevertin suostuttelutaitoja tarvittiin. TsilariTaitto0117013.indd 17 27.1.2017 11.21. Toimituskunta, 1964. Lähde: Ässän tie, Sodasta palanneiden ässäläisten kunnianteko Ässä-rykmentin perustamisen 25-vuotispäivänä niille aseveljille, jotka eivät palanneet pitkältä tieltä. Ässät Viljo Vesterinen ja Vilho Ruuskanen Miehikkälässä kesäkuussa 1941. Huhu käy: vain ensi viikkoon Hesaan lähtö lykätään. Kritiikki olikin oikeutettua, sillä divisioonan komentaja käytti ”terävintä kirvestään”, Ässä-rykmenttiä kovissa paikoissa, koska se sai aikaan tulosta. Mutta Karhumäki oli vallattu, ja niin Ässäkin vihdoin pääsi lepoon ja huollettavaksi. ”Trettifima” oli päässyt ässäläisten mielestä helpolla ja oli livahtamassa siviiliin
Muunki ku elämän koulun suorittaneiden joukko nimittäin hupenee vieraisiin talouksiin koko ajan. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat. Stokis, Köpis, Berliini ja München ovat jo monien frendien himoja – muutamat on painanu aina Australiaan saakka. Monet ovatkin jo pakanneet kimpsut ja kampsunsa ja lähteneet kerään massia tai kokemuksia muualta maailmalta. 18 TSILARI 1/2017 K yssäri ei ole vanhojen aikojen tapaan pelkästään siitä, että ainoostaan duunarit, pahikset tai jollain taval epäsopivat yksilöt ois tääl tyhjän päällä. Suomalaissiirtolaiset lähdössä ”Linnea” -laivalla Misionesin siirtolaan Argentiinaan 12.5.1906. Duuniongelmat on rassannu jengiä jo useamman vuoden, eivätkä useat jangsterit löydä markkinoilta kaipaamiaan mahiksia. TsilariTaitto0117013.indd 18 27.1.2017 11.21. Vihreiden Osmo Soininvaara tiivisti paljon, ku twiittas alkuvuodesta, et ”Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten savustaminen ulkomaille on hallituksen aikaansaannoksista tuhoisin.” KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Suomen poika skutsissa Tääl härmäs eletään enemmän tai vähemmän jänniä aikoja. Siirtolaisuuden uusi aalto alkoi jo eilen
Toiveet masseista karisivat varsin nopsaa ja moni kääntyi saman tien kannoiltaan. Se bygattiin pystyyn jo vuonna 1906 ja kyseessä on vanhin Etelä-Amerikan suomalaissiirtokunnista. TSILARI 1/2017 19 Parempii tsäänssejä kohti Ilmiönä siirtolaisuudessa ei ole mitään bränäriä, vaan se toistaa historiasta tuttua kaavaa. Laiffi oli siellä välillä nastaa, joskus riehakastakin, mutta enimmäkseen kyllä jäätävän nihkeetä. Niin saatii sana kiirimään aina kotiSuomeen saakka. Porukan virallisena bossina toimi alusta alkaen tunnettu punahousuinen rapujenystävä, luonnontutkija sekä mustalaisparoni Arthur Thesleff. TsilariTaitto0117013.indd 19 27.1.2017 11.21. Fiksut shingras takas Avain rikkauksiin piti olla Argujen maaperässä. Odotus paremmasta tulevasta oli kuitenkin turha, sillä Misioneksessa tuli dunkkuun oikein huolel, mikä söi lähes kaikkien suomalaisten sisun vuosien myötä. Luontoukko Thesleff uskoi nimittäin Misioneksen hedelmälliseen landiin, josta tehoviljelyllä olisi mahdollista repiä huomattavaa ylijäämää. Summa summarum, vuonna 1906 Thesleffin kanssa Argentiinaan flytanneet reilu sata akateemista suomenruotsalaist asetti tavotteen, että kaikki oisivat miljonäärejä about 20:ssä vuodessa. Jälkeenpäin sanottuna järkevimmät palas heti takaisin Suomeen, mut sitkeimmät sissit jäi vielä odottamaan parempia aikoja. Kyseessä ei ollu myöskään mikään edellämainituista sekopääjengeistä. Tutkija Enrique Tessierin mukaan 1970-luvulle tultaessa Niskasella oli nimittäin kevyet 92 jälkeläistä. Nykyään jäljellä ovatkin enää pitkälti hyvät stoorit, suomenkieliset hautakivet sekä irralliset muistot härmäläisten joukkoasutuksesta. Myöhempinä vuosina osa jengist ei enää päässy takas Suomeen, vaikka ois halunnukki. Vuonna 1964 Martti Silvennoinen teki kyseisest mestast lisäks oikeen runollisen radiodokumentin. Colonia Finlandesan taru alkaa ainakin suomalaisten osalta olla tänä päivänä loppusuoralla. Enimmillään Colonia Finlandesas eleli lössiä siinä 1930-luvun kieppeillä, reilun 500 hengen edestä. Lisäks aikakauden mukaisesti tää suomalaisten jengi myös vastusti tsaaria ja venäläistämistoimia, mutta keskiössä olivat ja pysyivät unelmat makeesta elämästä sekä sitä varten perustettavasta ihanneyhteiskunnasta. 1970-luvulle tultaessa siirtolaisuus alkoi pikkuhiljaa vaipua taas pois muodista ja vuonna 1973 Kerstin Hanfin tekikin Colonia Finlandesasta dokkarin kuvaavalla nimellä Pettymysten paratiisi. . Colonian mestoilla kävi hengailemassa varsinki skrivaajia ja muita toimittajia. Siinä Mara haastatteli muun muassa Hedvig Niskasta, jolla oli kyseenalainen tai kiitelty maine, tulkintakannasta riippuen, Colonia Finlandesan hedelmällisempänä naisena. Colonia kutistuiki tasasesti biitti biitiltä. Muistetaan toki, ettei historia toista itseään, mutta jos tulevaisuus ei näytä nuorille nastalta, ni kyllä ne lähtee ja vaan gubbet jää mestoille stondaamaan. Uutta elämää ollaan oltu valmiita ettimään myös lähikylän sellutehtaita kauempaa. 1900-luvun alussa härmästä tosiaan lähtikin yrittäjiä myös utopistisiin mestoihin, joissa fiilisteltiin esimerkiks Marxin Karlen tai Raamatun sanomaa oikeen huolella. Joskus kohteena oli viidakko ja toisinaan Volvon tehdas, mut pointti oli vahvasti sama; kunnon tsäänssi tekis mieli saada. F o to : V ir ve K u u ta r. Vaihtoehtosesti tyydytään vain hyviin viboihin. Stoorin skrivaaja viettää tulevan kevään EteläAmerikan viidakoissa ja toivoo löytävänsä kultaa sekä rikkauksia. Suomen kansalaisia mestoilta löytyi tuolloin vielä kymmenkunta, mutta hekin koostuivat varsin kokeneista gubbeista. Thesleffiin messissä Coloniaan Yks mielenkiintonen projekti on Argentiinan Misiones-laaksossa sijaitseva Colonia Finlandesa. Colonia Finlandesen perustamisen takana ei kuiteskaan ollut esimerkiksi uskonnollista ideologiaa, vaan ennen kaikkea kovat toiveet massien keruusta. Mestan historia on ollu yhtä pitkää saattohoitoa ja esimerkiks suomalaisen siirtolaisuuden 100-vuotisjuhlien valmisteluissa vuonna 2004 lopullisen delaamisen kelailtiin olevan lähellä. Näin tapahtu niin 1500-luvun Espanjassa, teollistuvassa Englannissa, perunaruton riivaamassa Irlannissa kuin 1960-luvun Suomessa. Näitten jäbien stooreja julkastiin muun muassa Suomen Kuvalehdessä vuonna 1929, Suomen invalidissa vuonna 1959, Apu –lehdessä vuonna 1960 ja Viikkolehdessä vuonna 1965. Colonia Finlandesan stoorista tekee mielenkiintosen se, ettei sinne lähtenyt jengi ollu mitään ylijäämäporukka, vaan sivistyneitä RKP:n symppaajia täynnä skilssejä sekä luottoa itseensä. Laajoja suomalaissiirtokuntia on bygattu viime vuosisatojen aikana muun muassa Uuteen-Seelantii, jenkkilään ja Kanadaan. Stooreja mediaan Arguihin lähtenyttä porukkaa ei kuitenkaan unohdettu härmässä kokonaan, vaan aina välillä joku jantteri täältäkin lähti kyselemään kuulumisia. Villimmät kaverit kyhäs kasaan myös omia fiilistelymestojaan ympäri maailmaa, jossa noudatettiin hc sosialismia tai odotettiin jesseä. Thesleff ite lähti vetää jo vuonna 1909 ja ihanneyhteisö muuttui varsin nopeasti tavalliseks siirtokunnaksi. Otsikko avas meininkiä oleellisesti, sillä mestan olot eivät olleet paljon kohentuneet yli 50 Arguissa vietetyn vuoden aikana. Perillä odotti kuitenkin vain raivaamatonta skutsia sekä lähes viljelyskelvotonta maata
Talo oli Suomalaisen oopperan, sittemmin Kansallisoopperan käytössä vuosina 1918–1993 siirtyi Kansallisoopperalta Helsingin kulttuurikeskuksen ylläpitämäksi vierailuteatteriksi vuonna 1993 ja v. Alkuvuodet selviävät havainnollisesti Kreivitär Amalien draamakierroksella, jotka ovat monesti loppuunmyytyjä. Ohjelmistoon kuuluvat puheteatterin, tanssin ja musiikin huippuammattilaisten esitykset sekä festivaaliyhteistyö. Eeva Litmanen (oik.) ja Kirsi Ylijoki puhaltavat beigen värin elämästään. Vieläkin uuden vuoden turistit idästä kansoittavat usein katsomoa ja saavat tekstityksen äidinkielellään. Kuva: Matti Rajala Venäläisen varuskuntateatterin tarkoitus oli tarjota viihdykettä Helsingissä olleille venäläisille sotilaille ja virkamiehille. Aleksanterin teatterin perustajan, kreivi Nikolai Adlerbergin saksalaista puolisoa, kreivitär Amalieta esittävä Anastasia Trizna hurmaa vuodesta toiseen. 2005 alusta valtion Senaattikiinteistöjen omistukseen. RISTO KOLANEN STADIN SYKE STADIN PIENTEATTERIT 22 Vanha venäläinen teatteri runsaudensarvena Aleksanterin teatteri Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa on sarjan vanhin eikä ole kovin pieni. Kestomenestykset jatkuvat Kodin Kuvalehden lukijoilta pyydettiin vuodenvaihteessa 2013 tarinoita omista äideistä ja tyttäristä. 20 TSILARI 1/2017 A leksanterin teatteri rakennettiin vuosina 1875–79. Venäläinen varuskuntateatteri on oopperaja balettivuosikymmenten jälkeen muuttunut tanssin ja musiikkiteatterin tärkeäksi areenaksi., jossa on paljon myös nuorisomusikaaleja ja vierailuja. Tarinoiden TsilariTaitto0117013.indd 20 27.1.2017 11.21
Näyttelijät Titta Jokinen, Kiti Kokkonen, Paavo Kerosuo ja Ella Pyhältö ovat mainioita tyypittelevissä, mutta inhimillisissä rooleissaan. Se kertoo lauluista, joita ei saa laulaa, äidistä, joka kaatuu täytekakkuun, mutta kaiken takana on kuitenkin pakko rakastaa vereslihalla. Uusperhekiemuroissa elävien ihmisten ja hassun terapeuttia leikkivän mummon väliset kohtaukset ovat huikeita. Uusioperh(s)e vie rohkeaa puheeseen ihmisen osasta, ydinperhedynamiikan hajoamisesta nykyajassa, ulkopuolisuudesta suhteessa ex-puolison uuteen perheeseen ja lapsiin. Uusperhe-elämässä sattuu kummia Mitä tapahtuu, kun neljä toisilleen tuntematonta ihmistä tapaa uusperheiden tukiryhmässä, kohtaa itsensä ja toisensa. Liisa Bycklingin kirjassa ”Keisarinajan kulisseissa. Jalon tehtävänsä vastapainoksi Päivälehden perustajat juovat viinaa ja kerskailevat naisseikkailuillaan. – Silloin olosuhteet olivat todella karut, mutta siitä huolimatta näillä ihmisillä riitti yhdessä uskoa siihen, että voimme saada aikaan jotain merkityksellistä ja kansakunnankin kannalta tärkeää, ohjaaja Katja Krohn ihmettelee vahvojen yksilöiden voimaa. Beigenvärinen arki muuttuu Voiko nainen muuttaa beigenväristä arkeaan vanhanakin. Se oli poikkeavan iso produktio vierailuteatterille; näyttelijöitä ja avustajia oli paljon. Näyttelijä-laulaja Anastasia Trizna vetää suosittuja Kreivitär Amalien draamakierroksia. TsilariTaitto0117013.indd 21 27.1.2017 11.21. En ole synnyttänyt sinua, mutta minä olen sinun vanhempasi, äitipuoli sanoo uusperheessä. Helsingin venäläisen teatterin historia 1868 – 1918” on runsas kuvitus. Kuva: Matti Rajala. Juhani Aho, Eero Erkko ja Arvid Järnefelt päättivät perustaa lehden, joka kertoisi lukijoille valtakunnan asioista riippumattomasti ja selvällä suomen kielellä – valtakieli ruotsiin verrattuna. Ritva Oksasen Älä jätä sinua yksin on kevään odotettu ensi-ilta. Selvästi esitys löysi yleisönsä, koska sitä esitetään jo neljättä vuotta. Ensimmäinen puoliaika keskittyy sinne, kolmeen neljään kohtaukseen, joissa kahden naisen profiilit luodaan. Miehillä ja naisella, Tekla Hultinilla ei ollut sen enempää rahaa, tilaajia, mainostajia kuin kokemustakaan päivittäisen sanomalehden tekemisestä. Toinen jakso menee naisten karaokeillassa. Outi Mäenpään ohjaama näytelmä tuli liki, kosketti ja nauratti samalla kertaa ja antoi uutta perspektiiviä jokaisen elämään. He onnistuivat konkurssiuhkien ja sensuurin puristuksessa. Kun Erkolla oli ihanne Ihanteiden aika keväällä 2015 oli osa Helsingin Sanomien 125-vuotisjuhlavuotta. Beige tappaa kertoo karhean elämänmakuisesti vanhemman lesken ja pätkätöitä tekevän yksinhuoltajaäidin kohtaamisista kuntosalin pukuhuoneessa. Kun kaikki on sanottu, jää jäljelle vain anteeksianto, hurtti huumori ja elämättömän elämän jano. Kaikki äitini, kaikki tyttäreni on esitys äideistä, tyttäristä ja muista itsestäänselvyyksistä. Ylijoki laulaa hyvin karaokeiskelmiä. Pirjo Heikkilä, Sanna Stellan ja Miitta Sorvali koskettavat tunteita laidasta laitaan. Tarinoita lukiessa tekijät itkivät ja nauroivat sydämen kyllyydestä. Kuva: Nils Krogell. Sarjassa on esitelty Kellariteatteri 2/13, Kultsa 4/13, Jurkka 5/13, Viirus 6/13, YT 1/14, Avomet Ovet 2/14, KokoTeatteri 3/14, Ryhmäteatteri 4/14, Klockrike 5/14, Zodiak 6/14, Q-teatteri 1/15, KOM-teatteri 2/15, Takomo 4/15, Hurjaruuth 5/15, Valtimonteatteri 6/15, Kapsäkki 1/16, Ilves 2/16, Teatteri Toivo 3/16, Universum 4/16, Teatteri Helsinki 5/16 ja Teatteri Tuli 6/16. Näin esityksen 3.12.2015, kun Suomen Uusperheiden liitto palkitsi sen ”Vuoden Uusperhe tekotunnustuksella. Litmanen on verraton miehensä menettäneen, kulttuuria ja kuntosalia harjoittavan jokanaisen osassaan. Beige tappaa on hyvää vastalääkettä syksyn kaamosmasennukseen. Television viihdeohjelmista, esim. Viiltävä ja pirullinen, lämmin ja hauska esitys antaa äänen hyvin erilaisille äideille. Voi, mikäli naisten teatteria uskoo. TSILARI 1/2017 21 pohjalta dramatisoitiin esitys seuraavaan syksyyn. Petteri Summanen ohjaa Suomen Komediateatterin tuotantoa olevan esityksen. Kuva: Matti Rajala Paavo Kerosuo, Kiti Kokkonen ja Titta Jokinen (kauempana) kokevat uusperheyttä. Ajanvietto Minna Lindgrenin ja Peppi Kajanteen elämänläheisen purevan tekstin äärellä kannattaa. Eeva Litmanen, 50-vuotistaiteilijajuhlaroolissaan ja Kirsi Ylijoki ovat molemmat mainioita. Gunilla Hemmingin kirjoittama näytelmä kertoo nuorsuomalaisen Päivälehden piirin ja lehden synnystä 1800-luvun lopulla. Myös: http://www.aleksanterinteatteri.fi/teatteri/#historia . – Minä olen sinun perhettä. Siskonpeti, tutut Miitta Sorvali, Sanna Stellan ja Pirjo Heikkilä puivat äitinä olemisen sietämätöntä keveyttä hervottomassa esityksessä, jossa äitien ja tyttärien välistä suhdetta käsitellään kovin ottein
Kana yhdistettiin mantereeseen, Hana-, Sompaja Nihtisaarten kanssa 50-luvulla. JOS JOKU MUUTA VÄITTÄÄ SE VALEHTELEE. TsilariTaitto0117013.indd 22 27.1.2017 11.21. No parkuhan multa pääsi, kun mä skagasin niin kamalasti. Siell magassa, pää alaspäin, pompitutti niin vietävästi. Museovirasto. Pääsivät just ja just sisään kun födasin, 2,700g. Kanasta Kättärille Kana (Hönan) oli Sörnäisten rannan snadein saari ja sijaitsi Pitkänsillan pohjoispuolen työväen kaupunginosassa Sörkässä. Löysin sattumalta ton foton Museoviraston arkistosta, ja oon satavarma, ett fotossa on mun mude ja faija ja luultavasti mutsin systeri Rauha-täti. Toi kuvan mökki oli bygattu 1879. EKS MINNAA ANJA RANTSU RANTAMÄKI Ensin oli Kana. Faija souti mutsin rantsuun, hyppäs fillarin selkään, mutsi tarakalle ja polki niin pirusti vanhalle Kättärille. Sieltä siis mutsi ja faija lähti Kättärille, onneks ei ollu tällaista liikenneruuhkaa ku nykyään. Mun mude ja faija budjass Sörkän saaressa. Mutsi pyöräytti mut maailmaan toisena helluntaipäivänä v. Länsimaisen horoskoopin mukaan oon kans härkä, kun födasin toukokuussa. Oli Härän vuosi kiinalaisen horoskoopin mukaan. Vanhalle Suvilahden kaasulaitokselle on suunniteltu uutta käyttöö: kuttuurikeskusta jms. Me nimittäin budjattiin vielä 1938 siellä. Joku nuorten järjestö Oranssi siell ainakin järkkää nuorille luukkuja, kielikursseja, teatterii, tivolii ja sellast. Silloin oli tavallista kuumempi kevät ja kesä. 22 TSILARI 1/2017 K yll mä funtsasin, ett mikä meininki nyt on. Toukokuussa mitattiin +28C. Kieltolain aikana saari tsennattiin pirtukätköistä. Kana 1938. Lapsvesi meni kuulemma sillä matkalla ja poltot oli stydit. Viereinen saari oli Hanaholmen, joka suomennettiin myöhemmin Hanasaareksi, vaikka se oli ruotsiksi tarkoittanu kukkosaarta (Hana eli kukko). Niin saatiin maata Hanasaaren uudelle voimalalle. Tais tulla aika hosis. 1937, puolen päivän tietämillä
Olin toivottu skidi, rakkauden skidi niin mutsi kerto. Ja handu, joka hellästi silitti poskeani. TsilariTaitto0117013.indd 23 27.1.2017 11.21. Ei ihme, sillä minnaan kuinka suulis sgriinas, lämmin milkki kutitti kitalakee ja auringon paahtama iho tuoksu. Siit näky Siltatehdas, joksi Strömbergin tehdasta yleisesti sanottiin. Mutsi ja faija rakastuneita kuin pörriäiset. Kanasta Näkinkujalle Kanasta tuli muutto, flytattiin Näkinkujalle: snadiin huone ja tsöge lukaaliin. Huonekorkeus yli kolme metrii, ja kaks fönärii, Näkinkujan puolelle. Se oli onnellista aikaa. Mutsi ja faija oli eronnu. Ja jos itse oikein minnaan, niin ei missään, koskaan, oo ollu niin paljon, ja niin sbulii ja kirkkait tähtii, kuin Kanan taivaalla. Se kerto kanss, ett mä olin tsiigannu öögat levällään tähtitaivasta, kun se toi mua pyyheliinaan käärittynä bastusta. ”Kamarissa” oli komee valkonen kakluuni. Mutsin oma, ihana döfis. Mutsin ihana döfis Mutsi imetti mua kaksi vuotiaaks asti (Huh. Tsögess oli puuhella ja poletilla toimiva kaasuliesi ja kylmä vesi sekä yhteinen vessa rappukäytävässä. Krigun loputtua tultiin himaan, takas Näkinkujalle. Sitt yks päivä systeri tuli skolesta himaan itkien, sanoi: ”Sota on alkanu!” Mut pantiin Sveduihin sotaa pakoon, systeri tuli myöhemmin perässä. Sörkän friidu, kolmannen polven paljasklabbinen alko dallaa. Mutt ne on sitt taas ihan eri stoorei. . Minä ja isosysteri jollain linjalla 1939 tai 40-luvulla, taustalla Juutalaisten narikoita (muden tieto). Näin födas eka lapsenlaps Rintalan sukuun. Muutama vuos onnellista aikaa. Budjasin Näkinkujalla mutsin ja systerin kanssa vielä vuoteen 1959 saakka. Hehheh), eikä meinannu saada vierotetuks millään
24 TSILARI 1/2017 Bulevardin klinikka ja Stadin slangijengi duunaa kimpassa terveempää Stadii OSOITE Bulevardi 22, 00120 Helsinki www.bulevardinklinikka.fi Punkkirokote 45€ (norm. 55€) Laboratoriokokeet -10% Toimistomaksu 5€ (norm. Hän ei ollut paljasjalkainen stadilainen, mutta ehti elämässään vaikuttaa täällä niin moneen asiaan, varsinkin urheilussa, että haluan valottaa hieman hänen toimintaansa ja kertoa hänen elämästään. 1912 mutta karsiutui hävittyään yhden ottelun. Perheen asuessa Töölössä Carelia-apteekin talossa, nykyisessä SPORTTIA HELENA HAAPAVAARA Töölön katoilla ja painimatoilla – TARINAA RISTO MUSTOSESTA Isoisäni, Risto Mustonen, oli aikanaan monessa mukana. Risto Mustonen. Maailma kutsui Kun suuri maailma alkoi kutsua 19-vuotiasta nuorukaista, hän matkasi Kotkaan, missä pestautui nuohoojan oppiin. Hän sai asua työnantajansa kotona ja palkka oli 10 mk/kk, se oli ns. 1906 ja sai omaksi piirikseen Töölön, jossa työskentelikin koko loppuelämänsä. Hän liittyi nuorten ”kalliosakkiin” ja saikin heidät houkutelluksi urheilun pariin. 1906 perusti Woimistelu ja Urheiluseura Töölön Wesan. Kotkassa ei hänen sinne tullessaan ollut vielä kuin puutaloja ja nuohoojan mieli varmaankin halasi Helsinkiin. Paini olikin tuolloin hyvin suosittu laji ja Helsingissä oli vuosisadan vaihteessa ainakin kaksitoista painisalia. Helsingin atleettiklubiin Laaja-alainen urheilukiinnostus vei isoisän pian Helsingin atleettiklubiin, jossa hänen oppi-isänsä oli paininohjaaja Carl Allen sekä edelleen Helsingin Jyryyn, jonka perustajajäsen hän oli. Kotkassa hän näki palokunnan juhlissa ollessaan ensi kerran kenttäurheilua kuten kuulantyöntöä, keihäänheittoa ja painonnostoa. Sittemmin hän paini Tukholman olympialaisissa v. 1908 Risto Mustonen meni välillä ulos vilvoitteleman ja näki Töölön silloisen poliisikomisarius Palenin kävelevän ohi ja kutsui tämänkin puurolle. V. Hän nuohosi ensin nuohoojamestari Olli Honkasen liikkeessä Kasarmikatu 6:ssa ja sitten Gustaf Karlssonilla Tarkk´ampujankatu 16:ssa, kunnes perusti oman nuohousfirman v. Koti oli köyhä, joten pojan oli lähdettävä jo 12-vuotiaana paimeneen ja parin vuoden päästä rengiksi. Kalliosakkien pojat painimatolle Urheiluseuran perustamisella olikin ehkä oma osansa Töölön levottomiin oloihin. R isto Mustonen syntyi 8-päisen lapsikatraan vanhimpana Kolilla v. Wesaan valikoituivat aluksi Risto Mustosenkin lempilajit: paini, hiihto ja voimistelu. 1875. Seudulla oli paljon nuoria miehiä, joilla ei näyttänyt olevan mitään muuta harrastuksia kuin joutilas vetelehtiminen. 1896. 1921 hän paini pronssia Helsingin MM-kisoissa ollessaan jo 46-vuotias, hengästyttävää menoa ”ikämieheltä”! Vaijeria pitkin kattojen tasolla Isoisälläni oli 14 lasta, joista 2 kuoli aivan pienenä. Myöhemmin hän alkoi itse harrastaa näitä jonglööritemppuja. Töölössä asuvana ja ilmeisen sosiaalisena ihmisenä hän tutustui helposti töölöläisiin ja otti missiokseen ohjata nuoret pojat kadulta hyvien harrastusten pariin. TsilariTaitto0117013.indd 24 27.1.2017 11.21. Risto Mustonen näki heissä ainesta voimailijoiksi. Sinne matka jatkuikin v. 18€) Ajanvaraus (09) 6811 390 Edut voimassa kesäkuun 2017 loppuun asti. vaateraha. Niinpä hän v. Kylläpä komisarius ällistyi nähdessään hyvin tuntemiensa ”asiakkaiden” istumassa kaikessa rauhassa joulupuurolla, ja sanoi: ”Kuulkaa Mustonen! Että nuokin tuossa istuvat kuin saman isän lapsina ja syövät puuroa!” Pääharrastuksensa painin lisäksi isoisä harrasti hiihtoa, juoksua, korkeushyppyä, keihäänheittoa ja painonnostoa. Töölön poliisimestari ainakin antoi tunnustuksen Töölön Wesan vilkkaalle toiminnalle: ”Ennen ne kalliosakkien pojat kyttäilivät puukko hihassa katujen kulmissa, mutta nyt ne vääntävät toisiaan harteilleen painimatolla.” Eräässä Töölön Wesan juhlajulkaisussa kerrotaan, että seuran ensimmäisissä puurojuhlissa v. Hän oli aloitteentekijä myös Puistolan urheiluseuraa perustettaessa, koska nuohosi sielläkin jonkin aikaa. Hän sai kipinän taitovoimisteluun enonsa taitovoimistelunäytöksestä, johon kuului erilaisia tasapainoliikkeitä, heiluva rekki, renkaat ja lopuksi rautavaijerilla kävelyä
Isäni kertoi, että he lapset oppivat aavistamaan ennen tuollaista tilaisuutta mitä tuleman piti ja katosivat kotoa hyvissä ajoin kuin tuhka tuuleen. Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmassa hän veti rautavaijerin kotinsa ikkunasta vastapäisen talon, sokeritehtaan katolle ja käveli sitä pitkin työhönsä nuohoamaan sokeritehtaan savupiippuja. Hän oli pienikokoinen, mutta sitäkin pippurisempi ja hyvin omapäinen. 1941 hän oli soittanut kotiin tulevansa hetken päästä syömään. ”Ennen ne kalliosakkien pojat kyttäilivät puukko hihassa katujen kulmissa, mutta nyt ne vääntävät toisiaan harteilleen painimatolla.” TsilariTaitto0117013.indd 25 27.1.2017 11.21. Muun muassa Hakasalmen kansanjuhlissa hän käveli vaijeria pitkin usein joku lapsista selässään. Tämän isäni kertoman uskomattoman asian vahvisti minulle sokeritehtaalla perheensä kanssa asunut töölöläinen, jonka hiljan tapasin. Bulevardin klinikka ja Stadin slangijengi duunaa kimpassa terveempää Stadii OSOITE Bulevardi 22, 00120 Helsinki www.bulevardinklinikka.fi Punkkirokote 45€ (norm. Töölön Wesan iltamissa, mutta myös muiden seurojen ja yhdistysten illanvietoissa. Olisin halunnut kuulla ajasta, jolloin Töölön ensimmäiset kivitalot rakennettiin, miltä tuntui körötellä sporassa pitkin Runeberginkatua Töölöstä Eteläsatamaan. Vaikka isäni on kertonut minulle niin monta monituista juttua omasta isästään, olisin halunnut itse kuulla isoisäni kertovan minulle silloisesta Stadista. Turvaköysi oli jätetty liian pitkäksi. Kadulla Tyttönorssin kohdalla hän kuitenkin huomasi miestensä olevan koulun katolla pudottamassa lunta. 18€) Ajanvaraus (09) 6811 390 Edut voimassa kesäkuun 2017 loppuun asti. Hän oli kuollessaan alle 66-vuotias. Isoisä, miksi sinun piti kiivetä sinne katolle. Lisäefektinä hän hämmästytti yleisöään riisumalla vaijerilla paitansa ja takkinsa ja pukemalla ne sitten uudelleen päälleen. Olisin halunnut hänen kertovan, millaista myöhemmin oli katsella valtakuntaansa korkeiden kerrostalojen mustilta katoilta. Sen katketessa isoisä putosi Ilmarinkadulle ja kuoli välittömästi. Hän liukastui. Koska hän tiesi, että paikka oli hyvin hankala, meni hän oitis auttamaan miehiään. Nykyisin ohittaessani tuon kadunkulmauksen joko jalan, bussilla tai sporalla, kohotan usein katseeni kohti yläilmoja ja mietin, että isoisäni oli todella melkoisen uhkarohkea mies. En ehtinyt koskaan tavata häntä, sillä minä synnyin vasta vuoden 1941 joulukuussa. . Isoisän jutut Eräänä iltapäivänä maaliskuussa v. 55€) Laboratoriokokeet -10% Toimistomaksu 5€ (norm. Risto Mustonen esiintyi mielellään erilaisissa tilaisuuksisa mm
Jarkko Lahti (Olli) osaa bokrata ja Oona Airola (Raija) olla pihkassa. Se knekkausbomtsika Elis Ask oli fiksannu shamppiooni Davey Mooren Jenkeist Stadiin bulilla fyrkalla, siis sillai et se ottaa matsin Härmän parhaan bokraajan Ollin kans ja stikkaa likoon maailmanmestaruuden. No, oli siel melkeen 24 000 muutaki hiipparii. Eli matsi kestää vajaat kaks erää. Se oli ookoo sille jenkille, ku viisseiska oli sen stanttu paino, mut Ollille se oli fitimpi keissi. Ainoo, mikä mua risoo, on et ku se Eero Milonoff on muuten ku ilmetty Elis Ask, SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Knekkaajan skloddi Mä kävin just tsiikaamas leffan, ku kertoo smailaavast kundist, sen gimmafrendist ja promoottorist. Niit kaikkii mä en tsennannu. Sitä ventattiin ku joulugubbee. ”Kokkolan paakari” sai hudaan, mut 17. TsilariTaitto0117013.indd 26 27.1.2017 11.21. Se stoori liippas niin liki. Se oli lätkässä Raijaan ja meni sen kans kihloihin. Olli sai daijuun Se leffan stoori on totta. Hymyilevä mies on fantsu filkka siitä ku Olli Mäki treenaa matsiin, mis siit pitäis tulla koko pallon ykkösbokraaja 57-kilosten sarjas. 26 TSILARI 1/2017 T oi filkka oli mulle stydimpi juttu ku suurin osa mun tsiikaamist leffoist. Se on symppis ajankuva, fiilis just ku kuuskytluvun alussa eikä mitään pimeetä bluden roiskutteluu. Se joutu slimmaan ihan sikana. Ne teist ku ei oo sitä viel tsekannu, menkää! Ja hei, mun mielest leffat kantsii tsiduu levarissa eikä mistään töllöstä. Siinä vaihees se Davey Moore knokkaa Ollin ulos. Se ei oo mikään inhovisuaalinen knekkausraina siihen stailiin ku Rocky ja sen jatko-osat tai Kuin raivo härkä. Knekkaaja Sulo ”Suli” Palminen 1906–1994. Eka kerta ku härmäläinen bokras maailmanmestaruudest. Mä tsennasin ne tyypit ja mä olin Stadikalla sillo 17.8.1962. Mun mielest ne näyttelijät vetää tosi makeesti. Se oli bulein Stadissa järkätty bokraushäppening. elokuuta oli silti sen onnellisin päivä. Tosin se Elis oli sumplinu sellasen diilin, et matsi knekataan höyhensarjas. Sitä puffattiin joka tuutis
Sääli et kundi delas, mut älkää ny mua syyttäkö. Ku se dumas matsii kehässä, joka iikka hiffas, kuka sitä showta liidaa. Mut upeeta, et friidutki on ruvennu bokraan. Mä tiesin bokrauksest paljon ja Stadin Olympialaisist lähtien mä tsiikasin kaikki Stadissa otetut matsit ja kävin mä faijan megessä joskus landellakin. ”Stop!” Sit se otti vasuril kii bokraajast ja nosti oikeen handun etufingerin, tsiikas sitä kundii öögiin eikä yhtään kuiskannu: ”Saat ensimmäisen varoituksen puskemisesta. Se tosistoorihan kertoo Olli Mäest, joka oli lätkäs Raijaan. Yleensä raskaan sarjan bokraajat oli hitaita. TSILARI 1/2017 27 ni miksei se opetellu pitään pönttöösä sillai sairaan vinossa. Se kertoo, kuin se päivä olikin Ollin elämän upein. Who Killed Davey Moore. Mitä siin leffas ei oo. Emmä ainakaan, sano dumari. Mut kaikkien aikojen knekkaaja oli mun mielest nuori Cassius Clay. Tai siis oli ollu ennen ku mä födasin. Puolen vuoden päästä se shamppiooni oli taas kehässä ihan himahuudeillaan. Se kertoo, kuin se matsi oli förbii jo tokas eräs. Hassuu, faija bokras samas sarjas, mihin Olli Mäki joutu laihduttaan ja missä Davey Moore delas. Mun duunipöydäl on snadi knekkaajapysti. Suli oli knekkaaja Ai et oonks mä joku piilopervo ja diggaan skragaamist ja sen takii oon plugannu kaikki bokrauskniigat ja tsiikannu kaikki väkivaltaleffat. Se oli ylivoimanen ja ylimielinen. Kiitti faija! Miten skrivasikaan epäsporttinen idolini Juice Leskinen: Kiitti mutsi, kyllä smurffilla saa ruskeen ruskeeks ja sinimustan sinimustaks, sacramento. Se väisti. Se ei ees suojannu itteesä. Vastaan tuli Sugar Ramos, kuubalaissyntynen höyhensarjan bokraaja. Se härnäs ne flygaan sen nyrkkiin. Ja siin ihan takana partsilla mylvi tumma sakki: ”Tapa se!” Stailei kehäkettui Niist Stadin Olympialaisist mä muistan ku Pentti Hämäläinen finstas kultamitskun. Se on faijan joku palkinto. Se oli niin snygii ku ne veivas hirveel forssil ja sit steppaili sillai iiisisti, ihan ku ne ois jorannu. Miten skrivaankaan mä: kiitti faija, ettet koskaan skuffannu mua salille, niinku kaikki muut knekkaajafaijat tyrkki skloddejaan. Se oli ihan kliffan olonen jangsteri ja eka nekru, joka on stikannu mulle handuu. Ehkä oon, ehkä en. Se oli niin nopee. Mut se leffa ei kerro, millai jatku sen Davey Mooren elämä, siis sen jenkin, ku knokkas Ollin. Silloses Messuhallis mä tsittasin aina siin kutsuvieraskatsomos. Mut kuka tappo Davey Mooren. Miks ja mistä syystä. Nää Eva Wahlström ja Mira Potkonen on tosi niskoja. Se joras kehässä vastustajat sekaboltseiks. Olin mä härmäläistenkin bokraajien fani. Samois skabois sai keskisarjan kultamitskun mun eka knekkausidoli Floyd Patterson. Mut koko jutska lähtee siit, et mun faija ”Suli” oli knekkaaja. Paljon karumpi staili ois, et ne skragais gartsalla. Bob Dylan duunas siit stygen: Kuka tappo Davey Mooren. Ku Sulilla oli toi filosofia kondikses, ni siit tuli sit bokrausdumari. Se symboloi mulle elämää enemmän ku mikään muu sportti. Pakko lisätä viel yks juttu. Me ollaan kaikki höyhensarjaa Jotenki kaikest johtuen ja kaikest huolimatta mä diggaan bokrausta. Paits et ne hivaa nousta kehään, matsin jälkeen niil on kanttii tunnustaa, et nyt sattuu. . Mun lisäks siihen oli koottu sellast itteesä snadisti fiksumpana pitävää jengii. Kävin mä siel sen verran et mä hiffasin milt se snöfaa. Se mätti sitä Mooree dunkkuun niin, et delas muutamii päivii matsin jälkeen. Foto: Sasu Sorkio, Smile. Mut emmä sitä oppinu. Me tultiin vaan tsekkaan gutaa matsii. Eniten mä diggasin stailei kehäkettui, sellasii ku Jorma ”Jomi” Limmonen, Pentti ”Isi” Niinivuori, Risto ”Ripa” Luukkonen, Pertti ”Purtsi” Purhonen, Merosen broidikset, Harri Piitulainen, Arto Nilsson, Osmo ”Osku” Kanerva ja Kalevi Marjamaa. Höyhensarjan kundeja kaikki. Sille bokraus oli rytmilaji. Oisinhan mä voinu panna matsin poikki aikasemmin, mut jengi ois buuannu ja halunnu fyrkat takas. Mä en digannu sitä dunkkista. Me tultiin vaan tsiikaan ku svettis flygaa. Sil oli valkonen paita, kalpeet byysat ja musta krusa. Suli ei kuiskaillu Faijalla oli ittellä tarpeeks ällii, et se duunas hanskat spigluun ennen ku hedari oli pelkkää helvettii. Faija sano, et bokraus on maailman staileinta. Emmä ainakaan, sano finstannu bokraaja. Totta kai mä vedin sitä hudaan, mut siitähän mulle bungataan... Kaikki tvettas handunsa. On helkkarin paljon fiksumpaa, et dorkat saa mätkii toisiaan oikeen luvan kans. Se pysti muistuttaa mua siitä, et duunaat sä mitä tahansa, oot dirika, tsuppari, roskisdyykkari tai slangipakinoitsija, joka päivä sä otat matsii, paat ittes liriin ja saat ehkä hudaan niin et todella tuntuu. Emmä ainakaan, sano jengi. TsilariTaitto0117013.indd 27 27.1.2017 11.21. Box!” Mä olin siis knekkaajan skloddi. No, sit se sinksas uskontoo ja nimee: Muhammad Ali. Ainoo, mitä oisin halunnu oppii, oli bokraajien staili hyppii snaraa. Jos voitais olla saleteis, et ne ees tinttaa vaan toisiaan, mut ku siel on paljon muitakin. Faija fiksas mulle aina fribarit bokrausmatseihin. On helkkarin paljon fiksumpaa, et dorkat saa mätkii toisiaan oikeen luvan kans. Pannaan ne treenaan ja kehään, hanskat handuihin, dumari tsekkaa, et tsempataan sääntöjen mukaan ja sit tsiikataan, saaks ne selvää toisistaan. Mä diggasin sen stailii
Kaksi muuta stondasi vieressä. Safkalle Meidät komennettiin taas jonoon ja hoipertelimme snögessä liukkaissa nahkapohjaisissa bootseissa kuppilaan. Meidät komennettiin buliin dösaan venttaamaan. Toinen käski tekemään jonon ja tulemaan perässä. Lisää skabaan osallistuneita stooreja julkastaan seuraavissa Tsilareissa. Jokainen vuorollaan sai syliinsä kasan intin kuteita, tsengan numero kysyttiin ja kuteet annettiin silmämitalla. Skaban dumareil ei ollu iisi duuni. Puolen tunnin venttailun jälkeen dösa täyttyi ja lähti. Se tsiikasi paprua ja toivotti mut tervetulleeksi, kehotti menemään dösaan venttaamaan. Lopulta tyhjiä penkkejä ei enää ollut ja uudet joutuivat ottamaan mestansa jonkun vierestä. Uudessa osoitteessa meidät ohjattiin jonkun talon keltsuun. Veks Stadista Kuuden timmen lattialla makailun jälkeen pikkudösa vei meidät takaisin stadin rantsuun. Joku tiesi että sillä tsörattaisiin Öpikseen. Näytelmä toistui, ei sielläkään meitä ollut odotettu. Ei ollut patjoja, vilttejä eikä tyynyjä. Snadi dösa seisoi jäätiellä vähän matkan päässä. Suokkiin intin kuteisiin Toinen jäällä staijanneista tuli bilikaan, sittasi kuskin mestalle ja lähti tsöraamaan jäätien kurveja seuraillen Suokkiin. Pari kundia intin vehkeissä oli meitä vastassa. Rakennuksesta tuli ulos joku solttu ja kertoi meidän saattajillemme, ettei sillä ole meille mitään mestaa, sille oli sanottu että meidät viedään suoraan Mäkiluotoon. Pannukakkua en ole koskaan digannut, eikä sitä ollut pakko ottaa. Tunnin matkan jälkeen meidät purettiin ison haussin pitskulle venttaamaan. Kundeja tuli lisää, kukaan ei sitannut kenenkään viereen. Skrivausskaba Tää stoori osallistu Tsilarin juhlavuoden skrivausskabaan: Tsilari tsögaa tähtireportterii. D allasin torilta luiskaa pitkin jäälle pöydän luo. Byysat pysyi ylhäällä henkseleillä, ja henkselit piti pujottaa niin, että ne pitivät ylhäällä kalsaritkin. Se antoi saattajillemme uuden osoitteen. TsilariTaitto0117013.indd 28 27.1.2017 11.21. Dösassa oli pari ikäistäni kundia siviilikuteissa, eivät moikanneet, vilkaisivat vain. Sukkia ei ollut vaan jalkarätit. Tultiin johonkin matalaan holviin. Torilla venttasi intin bulimpi dösa. Laatikon päälle kirjoitettiin nimi ja himaosoite. Niinku hiffaatte, tääkin on hyvin skrivattu stoori. Saatiin taas uusi osoite. Snögevallit oli buleja tien vieressä. Pakkasta oli muutama aste. Dallattiin sinne parijonossa lumessa skrinnaten. Tuttu stadi näytti pimeässä oudolta intin dösasta tsiikattuna. Rantsussa kuski öppnasi dörtsin ja mentiin ulos. Intin kuteiden pukeminen otti aikaa. Tuttu stadi näytti pimeässä oudolta intin dösasta tsiikattuna. Pöydällä oli kansio ja joku minilippu snadissa stongassa, alusta oli valkoista marmoria. Yksi solttupukuinen sittasi pöydän ääressä. Panin ne fikkaan, kun en niistä mitään bonjannu. Omat kuteet riisuttiin ja pantiin pahvilodjuun. Sittasin keskiosaan tyhjälle penkille. Raahattiin kuteet ja saappaat sivummalle pahvilodjussa. Siellä oli tarkoitus bunkata betonilattialla. Mä olin saanut palvelukseenastumismääräyksen syksyllä, tieto ei näköjään ollut vielä ehtinyt tänne asti. Paskahätä vetäytyi jonnekin kaukaisuuteen. Safkan jälkeen meidät vietiin johonkin kakluunilämmitteiseen huoneeseen venttaamaan. Första päivä Suomen Raskaassa oli ohi. Mölö oli peltimukissa, keitto koirankupissa, näkkileipää sai ottaa itse ja yhden voinapin. Kuppila oli buli matala luola ja siellä dunkkasi hernekeitto. Paskavuoret kurkistelivat uhkaavina aukoista. 28 TSILARI 1/2017 TSILARI 20 V SKRIVAUSSKABA KIMMO HÄMÄLÄINEN Alku Jäällä oli pöytä ja tuoli. Dösa lähti saman tien stadiin päin. Paskis löytyi alimmasta kerroksesta, se oli puuceetyyppinen. Kämpässä oli pöytä ja pari tuolia. Muutaman minsan kuluttua torilta tuli uusi kundi jäälle, antoi paprunsa pöytäjätkälle ja ohjattiin bilikaan. Annoin sittaajalle palvelukseenastumismääräykseni. Se oli ehkä joskus tyhjennettykin, muttei ihan äskettäin. Mentiin lattialle makaamaan ja venttaamaan
Ne oli kuitenkin melkein heti alkaneet sliidata bootsien kärkiä kohti. Buleja ja snadeja. Meitä oli ainakin viiskytä. Kolmannella tauolla öppnasin lodjun ja tsiikasin ineen. Olin kuullut, ettei kahjoja kannata katsoa öögiin tai muuten ärsyttää. Se alkoi kiroilla ja raivota. Kymmenmetrinen laivaväylä ylitettiin kapeaa siirrettävää puusiltaa pitkin. Tsajua, näkkileipää ja voinappi. Minä en tiennyt intin touhuista mitään. Ne piti saada yli. Jäällä oli lunta välillä polveen ja joissain paikoissa tuskin yhtään. Äijä selitti, että me kävelisimme Mäkiluotoon jäitä pitkin ja koska meillä oli lomavaatteet päällä kannattaisi tunkea sanomalehteä byysiin, ettei viima palelluta sukukalleuksia. Kun se tuli mun eteeni raivoomaan, niin mä tsiikasin sivuun. Jono piteni ja raot kasvoivat. Blosis puri naamaa Parin timmen kuluttua bulien pakujen bääraajat ja heikompikuntoiset alko kyrpiintyä. Ylikessu marssitti meidät kaupalle, sieltä saatiin mukaan Mäkiluodon kapiaisten tilaamia pakuja. Se oli vaikea saada syliin uudestaan. Edessä näkyi karu saari, jossa oli torni. Rakennuksen pitskulla ventattiin hitaampia. Ne oli liukkaissa pahvilodjuissa, niitä oli pakko kantaa molemmilla handuilla kun niissä ei ollut snaroja tai mitään kantokahvoja. Kundi näytti, siltä että rupee spiidaan milloin tahansa. Karvafresojen korvalliset komennettiin alas. Ylikessu komensi meidät jonoon ja lähti luudaamaan kohti Mäkiluotoa. Seuraavalla tauolla bulien pakujen kantajat vaihdettiin. Mä rutistin pahvilodjua magaa vasten handut kulmissa lootan alla. Olin yöllä keltsussa duunannut jalkarätit klabbeihin jonkun fiksumman neuvojen mukaan. Silta oli kapea kaiteeton ja jäästä liukas. Se kesti, kun ei meistä kukaan ollut sellaisessa ennen ollut. Kun päästiin jäälle, alkoi kalsa viima tuntua. Joku väitti että Mäkiluotoon olisi 15 kilsaa. Mä olin aina ottanut pitkät, kun vanhemmat kundit oli heittäny inttilegendaa. Kukaan ei halunnut sinksata. Kun oli timman verran luisteltu liukkaissa nahkabotnesissa lomasaappaissa, ylikessu komensi tupakkatauon. Kaikki saaret oli yhtä rumia. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Ylikessun johdolla jäälle Aamulla oli vielä hämärää kun meidät marssitettiin jäykkinä ja kalsoina isoon kuppilaan. Ajattelin että se oli joku dorka, jonka kaulaan oli ripustettu lätkä merkiksi, ettei siitä tarvinnut välittää. Ylikessu komensi meidät neliriviin. Sormet meni tunnottomiksi ohuissa nahkasormikkaissa. Myöhemmin hiffasin, että se oli patterin päivystäjä, jota mun piti totella ja puhutella herra korpraaliksi. Parinkymmenen metrin raahaamisen jälkeen se alkoi karjua, kun lumi meni byysiin ja paidan alle. Joku arveli sitä Mäkiluodoksi. Onneksi lodjuissa oli metallihantaakit. Railolta oli enää vajaa kilsa kolmikerroksiselle rakennukselle, siinä oli kolkkoja samanlaisia fönäreitä kolmessa kerroksessa. Ylikessu johti jengiä entistä faartia. Se puhui kyllä suomea, mutta en mä snaijannut mitä se halusi. Ajattelin että se oli joku dorka, jonka kaulaan oli ripustettu lätkä merkiksi, ettei siitä tarvinnut välittää. Melkein kaikki alko blaadata. Vehnäbööniä, mansikkahilloa, eguja ja jotain säilykepurkkeja. Sen kaulassa roikkui metallilätkä nahkahihnassa. Joku tiesi, että siinä oli kaksi kessua ja yksi ylikessu. Raahasin puulootaa siltaa pitkin laihan kundin kanssa, se meinasi koko ajan pudota sillalta jäälohkareiden sekaan. Blosis puri naamaa. Kessu käski sen nousta ylös, kun se ei noussut, kessu käski parin kundin tarttua sen takin helmoihin ja raahata sitä perässään kuin jotain tseliä. Paku putosi jäälle vähän väliä. Kukaan ei ollut kuitenkaan hiffannu ottaa himasta lähtiessään sanomalehtiä messiin, eikä niistä sitten enää bamlattu. . Kiroilu ja manailu oli jatkuvaa. Bulimpien pakujen raahaajat yritti tyrkyttää pakettejaan vaihtoon pienempiin paketteihin. Yksi kessu tuli vikana ja toinen sakin keskellä. Klabbit olivat bootseissa paljaina ja jalkarätit mytyssä saappaiden kärjissä, pari numeroa turhan isoissa stövlareissahan oli tilaa. Hämeentie 65 00550 Helsinki . Inttilegendaa vai ei Sisältä tuli nuori kundi kaameissa kamppeissa, sen kledjut näytti jostain Siperian vankileiriltä pöllityiltä. Kaulaliinoja ei ollut, blosis tuli iholle manttelin bulista kaulaaukosta. Blosis teki jatkuvasti uusia kinoksia. Yksi lyhyt blösö kundi, joka oli alkumatkasta heittänyt kovasti huulta, lysähti hankeen. Aina kun mä käännyin siitä poispäin, se tuli uudestaan eteen karjumaan. TsilariTaitto0117013.indd 29 27.1.2017 11.21. Ulkona meitä odotti muutama solttu. Railon edessä jäällä oli viisi isoa puulootaa
Kirjahan on hyväs mestas Krunassa. Esimerkiks, jos haluu bilettää Innohuonees ja jengii on vaik 50, ni jokaisen pitää skruudaa ja dokaa 25 egellä, ku takuuhinta on 1200 egee. Kaikille slangilaisille hyvää bilevuotta – meidän jengille jo kolmas peräkkäin, ku ekaks juhli Slangi 20 v, sit Tsilari 20 v ja nyt biletetään Suomi100v. Safkat on aasialaisia. www.huone.events.fi. 30 TSILARI 1/2017 F o to : V ir ve K u u ta r. visithelsinki.fi > ammattilainen > Convention Bureau > Kokous-ja juhlatilahaku. Niitten saitilla on Stadista yli 700 mestaa. Sinne on kans öpnattu mesta, mikä on erikoistunu firmojen tilaisuuksien järkkäämiseen eli Huone Tapahtumahotelli. Perinteinen mesta Monet gamlemmat stadilaiset on käyny Kirjalla joroissa. hky001.fi hittaa varauskalenterinkin ja kaikki hinnat. Monis kaupunginosis on mestoi, mitä alueen asukkaat voi vuokraa omiin bileisiinsä, eikä ne yleensä bungaa paljon. Asukastilat Omil huudeil kandee kans tsekkaa mahikset. Nyyaan stailiin Jätkäsaares bygataan koko ajan nyyaa. Niitäki voi vuokraa omiin bileisiinsä. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Bileitä järkkäämässä. Osaan saa viedä omat safkat ja flisat, niis bungataan vaan vuokra. TsilariTaitto0117013.indd 30 27.1.2017 11.21. Mut jos budjaa jossain lähiös, ni vieraille voi olla fitti matka. Tänä vuonna Suomi täyttää 100 v. Samal idiksel voi saada vaik jostain raflasta oman kabinetin. Näit mestoi on esmees Rööperis Betania, Maunulas Saunabaari ja Ogelis Oulunkylän Seurahuone. Vaik alkuperänen idis onki houkutella Stadiin bulei konffii ja muita häppiksii, ni saitilta hittaa kyl hyvii idiksii omienki bileiden järkkäämiseks. Stadillakin on omia asukastiloja, jotka on tarkotettu paikallisiks mestoiks, mihin voi mennä tsittaan ja tutustuun alueen muuhun jengiin. Tai ei viitti ite kokkaa. Joskus ei oo sit vuokraa erikseen ollenkaan, vaan riittää, ku skruudaa ja dokaa tarpeeks. Mut jos haluu pöydät messiin, ni sit tilaa riittää noin 120:lle. Stadista hittaa vilde firmoi, ku kokkaa sun puolesta ja tuo kaikki safkat sun himaan tai muuhun bilemestaan. Juhlasaliin mahtuu tsittaan 200 heeboo, jos stikataan vaan tuolit riviin niinku jossain teatterissa. Moni diggaa bilettää himassa. Tiloja on kahes kerrokses. Stadin matkailutoimistoki on keränny idiksii omalle saitillensa: www. Mut tsennaaks monikaan, ett juhlasalii voi vuokraa omiin bileisiin. Bulit bileet koko maalle. Mestas ei tartte bungaa erikseen vuokraa, jos dokaa tai skruudaa tarpeeks. Bulimmalle jengille voi varaa vaik koko mestan tai yhen kerroksen kokonaan. Kirjan taloo hoitaa Helsingin kirjatyöntekijäin yhdistys ja niitten saitilta https://www. Jos ei nyt koko Härmän bileitä järkkää, ni jengillä on omiiki syitä bilettää niinku vaik synttärit tai ku skidit pääsee skolesta tai mennään jiftikseen. Osassa mestois pitää kaikki tilaa niiltä. J os ei saa jeesii omilt skideiltä tai mutsilta ja faijalta tai frendeiltä, niin kandee tsögaa joku muu mesta ku hima. Sali bungaa 55 egee tunti, klogu 21 jälkeen 70 egee. Niinku www.venuu.fi. Niitä mestojakin alkaa Stadissa olla bulisti. Erilaisii huoneita on yli 10, keskellä on baari, mis voi tsittaa ja dokailla vaik ku venaa muita tai jos muuten vaan haluu breikkii muusta bilejengistä. Se on kätsyy, ku voi sit bileiden jälkeen dallaa himaan. Voi siel järkkää kans bileitä tai mennä vaik jengillä bastuun. Mut aina sinne ei mahdu. Netistä hittaa Jos ei tsennaa valmiiks mitään mestaa, mihin haluis mennä bilettään, ni netistä hittaa palveluita, mitkä on tsögannu mestoi valmiiks. Kirjal on snadimpii kertsihuoneitaki.
No mutsin kyljet muuttu sinisiks, mut sen spiritti mustaks. Sikski ne viihty niitten saman sosiaalisen kafrupiirin, jengissä. Ei myöskään dösakuskit ottanu niitä meggeen, niitten hygienian takii. Vähitellen se lakka, sit tiivisty ihme ruskeeks glöntiks, tän flindan botnelle ja tää spitta jäi sit divattavaks. Pultsarit tsögas rauhaa niitten eloon. Ne oli pikkurofeja ja raukkiksii. PULTSARIKS NIMETTIIN yleensä kundeja, jotka dokas Pulituuria eli mööpelilakkaa. Arkadiankartsalla, ton Eläinmussan kohdalla, kartsan toisella puolella, yhen mörkin porttarin aukosta, hööki nuori kundi ja skuffas mutsin asfalttiin, futas pari kertaa, ku mutsi staijas magallaan kartsalla. Ei ollu veskii gutsissa eikä suihkuu. Ne duunas omat koijat lähigutseihin. Ei jätetty frendii talvigalsalla snögeen kituun. Ei niitä enää tunnistanu spurguiks. Ne pääsi budjaan yömajoihin ja niiden gledjuhuoltoki skulas. Siellä veskassa oli mutsilla extrafyrkkaa, ku se oli funtsinu slumppaa nyyat verhot sen himaan. Mutsi oli jotain snadisti alle seittemänkymppii, ku se taas kerran dallas aikasin aamulla steissille, Myyrmäen dösan päättärille. Mut seki pian sit onneks vaihtu Alkon repertuaariin. Jos kundi olis brenkunklesa, niin ei se brekkais ja fudis vanhaa mummoo. Sit oli tietysti nää extriimi pultsarit, ku dokas raakana bilikan fönarin tvettausnestettä. Sit nää tippaukot suosi apteekkikamaa. Ne oppi kääntään mummoja ja ryövään handelista kamaa. Sit ne vatkas sitä flindaa. TSILARI 1/2017 31 N ää pultsarit delas sukupuuttoon, joskus seiskytluvun finaalissa. Sit toi sossusysteemi loi botnee sille, et duuni ei enää skulannu mitään roolii niitten toimeentuloon. Ne duunas tähän lakkaflindaan suolaa. Varsinki tää Valeriaana oli huippunamii. JASKA KOROMA TÖLIKÄN KUNDI Ei niitä enää tunnistanu spurguiks. Mut, ku nää imppaajat, piikkikundit ja -gimmat, omaa ton satiaisen sielun ja minkin moraalin, niin mikään ei oo niille enää pyhää. . SUKUPUUTTOON DELANNEET TsilariTaitto0117013.indd 31 27.1.2017 11.21. Ku taas, nää elämäntapa puliukot, ei niitten stailiin kuulunu mikään väkivalta. Tää elintason lyftaus födas nyyan sukupolven, jolle toi brenkku ja tabut, toi skitsoo röyhkeyttä niitten eloon. Ei ne uhkaillu vetää dajuun, jollet stikannu niille parii huggee. MUN MUTSI sit eläkkeellä, sai tuta näistä nistikundeista, ku se starttas jelppiin pikkubroidii sen skloddien hoidossa. Se ei enää jänänny dallaa kartsaa, jos se hiffas porttarin. Tähän niitten elon filosofiaan kuulu jelppii kafruja, jos joku tartti safgaa tai tukee, ihan muuten vaan. Sit toinen jippo oli talvella, ku oli kova frysis, ku tätä pulituurii juoksutti hitaasti, rautakankee pitkin astiaan, niin se lakka jääty tähän galsaan kankeen ja spitta liru tähän kippoon. Niitten gledjut döfas spyttikselle ja skeidalle ja stroolille. Ne oli pikkurofeja ja raukkiksii. Saada elää omalla staililla, sivussa parempiosasista. Mun frendipiirissä, viiskytluvun lopussa, toi Astma-yskänsiirappi ja tinnerin imppaus, oli fitti dorga ilmiö. Millanen fitin hörhö voi duunaa tällasta. Niillä ressukoilla tää valkonen tseba tuli sit myöhemmin kafruks, ku niitten ööganbotnet meni ruvelle. Föras muden fyrkkaveskan ja luudas faartilla haneen
Graniittijalustaan on kiinnitetty vuosiluku 1918 sekä pronssilaatta, jossa on seuraava teksti: ”Kansalaissodassa punaisten puolella taistelleiden kaatuneiden ja vankileireillä tuhoutuneiden naisten ja miesten muistolle.” Lisäksi mainittakoon, että se oli aikoinaan painavin maassamme toteutettu pronssivalu, joka painoi 5.500 kg. Kuka ohjasi Helsinkielokuvan Katupeilin takana vuodelta 1949. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. 5. a) Toivo Särkkä b) Valentin Vaala c) Matti Ranin d) Matti Kassila / Vem regisserade Helsingforsfilmen Katupeilin takana, Då mormor var ung, från 1949. a) 16 b) 26 c) 36 d) 46 / Hur många trappsteg leder upp till Riksdagshuset. Minkä spåralinjan pohjoinen päätepysäkki on Korppaanmäentiellä. 2. ihmishahmoista. a) 1712 b) 1748 c) 1777 d) 1810 8. Mikä on Lassilassa sijaitseva Terhokoti. 4. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. a) 16 b) 26 c) 36 d) 46 9. Vastaukset sivulla 37. Sendaa vastauksesi Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki tai sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi. Minä vuonna aloitettiin Suomenlinnan rakennustyöt. Onneksi olkoon! Vastaukset viimeistään 12.3.2017 TsilariTaitto0117013.indd 32 27.1.2017 11.21. Muistomerkki on abstraktinen taideteos, jonka etuosa koostuu mm. / Vid vilken park finns Roddstadion (tips: namngiven efter en tonsättare). Missä rakennuksessa toimi Bio Bristol 1961-2010. a) 1712 b) 1748 c) 1777 d) 1810 / Vilket år påbörjades byggnadsarbetena på Sveaborg. / Vilken Formel 1-kusk föddes 1966 i Helsingfors och samlade totalt 33 VM-poäng på 109 starter. / I vilken stadsdel finns Slottsparken. Tsilarin 6/2016 fotoskaba tais olla aika vaikee, ehkä jengi ei oo paljon niillä kulmilla dallaillu, kun siihen tuli vain yksi oikea vastaus, Wiki Forstenilta. / Vilken spåra har sin norra ändhållplats vid Korpasbackavägen. Taas sen takasivulle, josta foto otettiin, on kaiverrettu otteita Elmer Diktoniuksen, Maiju Lassilan ja Elvi Sinervon runoista sekä ”Kansainvälinen”–laulun sanat. Kuka Formula 1-kuljettaja syntyi Helsingissä vuonna 1966 ja keräsi yhteensä 33 MM-pistettä 109:ssä lähdössä. Paljastus tapahtui sunnuntaina 30.8.1970, tekijä oli kuvanveistäjä Taisto Martiskainen (* 21.1.1943 Suojärvi – † 21.8.1982 Leppävirta). Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n palkinto. 3. a) Toivo Särkkä b) Valentin Vaala c) Matti Ranin d) Matti Kassila 7. Teoksen nimi on Crescendo (voimistuen), vuoden 1918 kansalaissodan punaisten puolella kaatuneiden valtakunnallinen muistomerkki. / I vilken byggnad verkade Bio Bristol 1961-2010. 10. / Från vilken stadsdel kommer fotbollsklubben KäPa. 1. Kuinka monta porrasta on Eduskuntatalon edustan portaikossa. 6. Missä puistossa on Soutustadion (vihje: nimetty säveltäjän mukaan). Mistä kaupunginosasta jalkapalloseura KäPa on kotoisin. Missä kaupunginosassa on Linnanpuisto. Fotoskaba 6 / 2016 vastaus Skaban foto oli Eläintarhasta, lähellä Pohjoisen Stadiontien ja Nordenskiöldinkadun risteystä. 32 TSILARI 1/2017 SLANGIJENGI SKABAT STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. / Vad är Terhohemmet som finns i Lassas. ARNO SOISALO Mistä hittaat nää portaat
TSILARI 1/2017 33 SLANGIJENGI TsilariTaitto0117013.indd 33 27.1.2017 11.21
Bamlauskuppilat Syksyn aikana treffattiin kahdessa eri kapakassa normi Kaisiksen ohella eli ensin Käbiksen Nyyrikissä ja sitten Valkan Sture 21:ssa. Foto: Marjut Klinga. Foto: Marjut Klinga. Buli halaus vielä kertaalleen kaikille teille tänäkin vuonna messissä olleille Stadin todellisille Kundeille ja Friiduille. Sponsorimme Urheiluhallit tarjosi 15 slangilaiselle päivän aikana voimaja tasapainoharjoitteita sekä ohjattua kuntosalitreeniä. Urheiluhallit järkkäsivät meille kuntopäivän, jossa treenattiin kehonhallintaa ohjatusti ja välillä käytiin skruudaamassa urheiluhallin lounaskahvilassa, jonne olimme saaneet Garamin Samilta reilun alen. 34 TSILARI 1/2017 SLANGIJENGI Slangitsyrkat Vuoden lopulla kävimme perinteiset snygeimmät läpi tällä kertaa kolmessa mestassa eli Ruskiksella, Kaltsissa ja Paavalissa. Yhteistyömuodot Syksyn aikana päästiin myös muutaman sponsorimme kanssa tsekkaamaan hieman erilaisia toimintamuotoja, jotka tuntuivat olevan jengin mieleen. Paavalissa messissä oli myös Stadin Kundi 2017 ehdokas Stadin nykyinen dirika Jussi Pajunen. Foto: Tanja Talaskivi-Munthe. Ja kaikissa kaikuivat slangibiisit korkeuksiin lähes tulkoon täysillä saleilla. Tästä päivästä digattiin niin bulisti, että hommaa jatketaan heti helmikuussa. Paavalin tsyrkassa etupenkissä tsittas kirkkoherra Kari Kanala, bamis Sami, Jussi Pajunen, Riitta Rannikko, Pekka Sauri. On myös kokeiltu uudenlaisia toimintamuotoja kuten hyvinvointipäivä. Kartsa oli kans Sturen bamlauskuppilassa. Valkassa päästiin lysnaamaan myös omaa slangibändiämme. Kaltsin pitkäaikainen frendimme Riitta Männistö sai tällä kertaa rinnalleen tsyrkan pääjehun Teemu Laajasalon. TsilariTaitto0117013.indd 34 27.1.2017 11.22. MARJUT KLINGA Kirkosta kapakan kautta kuntosalille Stadilaisen syksy oli hyvin monipuolinen ja tapahtumia oli monissa eri mestoissa. Tietty paineet eivät varmaan olleet kohdallaan kolmanteen kerrokseen kapuamisen jälkeen, mutta kliffa fiilis illasta kuitenkin jäi. Paavaliin taas saimme vieraiksemme Stadin Kundin 2016 Pekka Saurin, joka muuten lesas evankeliumin korkeuksista eli saarnastuolista. Tsyrkkatouhut ovat hyvä esimerkki slangijengin halusta duunata kimpassa kliffoi keikkoi. Mielestäni tämä on täysin älytön heitto. ”Tätä pitää saada lisää, totesivat friidut ja kundit yhteen ääneen. . Nämäkään konsertit eivät onnistuisi ilman runsasta vapaaehtoisjengii jotka pelkällä halauspalkalla rientävät milloin torille tai tsyrkkaan. Snygeimpiä kävi tänäkin vuonna lysnaamassa noin 2000 stadilaista joista varmaan puolet omaa jengii. Saimme myös paineiden mittaukset ja maittavan iltapalan. Bamlauskuppiloiden ideana on bamlata lähinnä sen alueen asioista ja antautua oikeasti muistoihin. Välillä saamme moitteita siitä miksi järkätään keikkoja tsyrkissa. Kaltsin tsyrkassa eturivissä istui Stadin Friidu Tarja Halonen oman Stadin Kundinsa Pentti Arajärven kanssa. Bulevardin klinikka taasen järkkäs terveysillan, jossa 4 eri lekuria bamlas ikäihmisten terveyteen liittyen. Ja kustannukset kaikista yhteensä jäi pariin hunttiin eli missä muualla tavoittaisimme näin suuren joukon stadilaisia tällä hinnalla. Jotain kliffaa Ritva-Kyllikki bamlaa Sturessa, ku Maikki niin skriinaa
MARJUT KLINGA Kuluvan vuoden toimintaa Syyskokous 2016 päätti henkilövalintojen lisäksi myös toiminnan ja talouden suuntaviivat. Laboratoriokokeet -10 prossaa . Siitä lisää sivuilla 8-10. Yhdistys päätti poistaa kokonaan uuden jäsenen liittymismaksun, joka pudottaa tuloja mutta toivon mukaan helpottaa liittymistä. TsilariTaitto0117013.indd 35 27.1.2017 11.22. Stadin Kundi ja Friidu Tänäkin vuonna valitaan taas 12.6 nyyat Kundi ja Friidu. 09-68 11390 . Varsinaisen kukituksen on hoitanut Työläisäitipatsastoimikunta, mutta koska he ovat jo aika ikääntyneitä ja rivit ovat harventuneet, otti yhdistys vastuulleen viime vuonna tämän äitienpäivän kukituksen. Kasvot kummitoiminnalle antaa luontevasti yhdistyksemme dirika Harri Saksala. normihintaisista tuotteista -15 prossaa Natsa-klubi, Kasarminkatu 40, www.natsaklubi.fi . Kaisaniemi säilyy yhtenä treffimestana, mutta jatketaan myös muiden kohteiden tsekkaamista. Täten turvaamme jatkossakin ainakin kaksi kertaa vuodessa tämän koko yhdistyksen perustamisen kannalta tärkeän patsaan kukituksen ja pienen muistohetken puheineen ja lauluineen. Patsashommii Yhtenä uusimmista perinteistä yhdistykselle tuli viime vuonna Gunnar Bärlundin patsaan kukitus Taiteiden yönä. Samoin vinkkejä otetaan vastaan kliffoista redukohteista ja treffivieraista. Muista ottaa jässäri messiin. Helsingin klubitalo juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan ja he pyysivät meidät juhlavuoden kummiksi. . Viime jouluna ekaa kertaa olimme myös päävastuussa joulun kukituksesta. 55 ¤ Urheiluhallit, 0934 88 600, www.urheiluhallit.fi . Ja samoin viime vuonna nyyana jutskana messiin tullut slangipalkinnon saaja niin siitäkin otetaan ehdotuksia vastaan. klubi-illoissa liput 20 ¤, norm. Mitä kaikkea kummius tarkoittaa, selviää varmaan huhtikuun numeroon mennessä, jolloin kerromme siitä lisää. Myös stadilaiset yhdistykset kuten VVA eli vailla vakinaista asuntoa jengi tai nyt nyyana frendinä messiin tuleva Helsingin Klubitalo ovat kimpassa tänäkin vuonna erilaisissa reduissa ja konserteissa. Edellisenä juhlavuonna 10 vuotta sitten kummina toimi silloinen Tasavallan pressa Tarja Halonen eli suostumalla kummin rooliin pääsimme aika mittavaan mestaan. Punkkirokete 45 ¤, norm. TSILARI 1/2017 35 SLANGIJENGI Treffejä, biisikirja, idiksii Toimintaa jatketaan slangin kielen levittäminen päätavoitteena, mutta unohtamatta myöskään arkipäivän pieniä iloja jäsenistölle. 10 kerran uintisarjakortista -10 prossaa Ruohonjuuri, www.ruohonjuuri.fi . Jäsenetuja 2017 Bulevardin klinikka, Bulevardi 22, Puh. Osallistumme Suomi 100v hankkeeseen lähinnä slangisanojen ja fotojen osalta. saunailloissa maksuton pyyhe ja muut peseytymisvälineet Tsekkaa taas seuraavasta Tsilarista nyyat jäsenedut. 25 ¤ Sauna Hermanni, Hämeentie 63 . normihintaisista tuotteista -5 prossaa Hytösen Puoti, Hesari 19 ja Mansku 19 . Jos mielessäsi on joku hyvä mesta, anna ihmeessä vinkki. Mutta ehdotuksia otetaan vastaan 15.4 saakka, joten nyt vaan funtsimaan kenelle tämä kovasti tavoiteltu nimitys halutaan antaa. Slangipalkinnon saajan on pitänyt kuluneena vuonna tehdä selkeästi jotain bulia slangin eteen ja hyväksi. Kummihanke Olemme jo pitempään tehneet kimppaduunia monien uhanalaisten stadilaisten kohteiden kanssa kuten Lapinlahden sairaala, Vartiosaari ja Malmin flygekentsu. Pyrkimyksenä on saada suunnitteilla jo pitempään ollut biisikirja valmiiksi, jotta saataisiin senkin avulla slangibiisejä messiin sjungaushetkiin. Ehdokasasettelu on jo käynnissä ja muutama kundi on jo listalle päässytkin eli Jussi Pajunen, Teemu Laajasalo ja Jaakko Blomberg. Mutta pisimpään jengimme on ollut messissä, kun duunarimutsin eli Työläisäidin patsas on kukitettu äitienpäivänä. Olemme myös messissä kaksi kertaa vuodessa kukittamassa Ässärykmentin patsasta. Toimistomaksut 5 ¤, oikea hinta 18 ¤
Totaalisen superii uutta vuotta toivottaen PIRDE PIRJO TUOHIMAA F o to : V ir ve K u u ta r. Noit kämppii on Stadis tyhjillää, sen mä tiiän. Tää dedis on vasta kolmen vuoden päästä, mut voihan projektin käynnistää jo aiemminkin. Yhteystiedot saat byroosta. Mä ny viel teen duunii ja harrastan, enkä aio kokonaan jättää duunia virallisen eläkeiän jälkeenkään, mut mä niin tahdon Stadiin takas! Se on mun hima! Olis niin siistii vanheta sil Tölika-RööperiKaartinkaupunki-akselil, joka oli mun kotiseutu. TsilariTaitto0117013.indd 36 27.1.2017 11.22. Kun mä dallaan niit gartsoi, nii mä tsennaan jopa yksittäisii katustenui. Mä fyllasin kuuskybät jussina, ja se sai mut funtsiin, mitä mun asumistilanteelle tapahtuu, ku mä jään eläkkeelle. Sit mä sain idiksen. Ja minnaan et tos oli se buidu ja sillee. Jotka sais tietenkin lukkoon. Kerätään hyvä jengi ja vallotetaan joku mieltsi luukku! Ai nii: jos sulla on sellanen kämppä, joka sopis tähän idikseen, sä voisit olla se vuokranantaja! . Sellane, jos ois iso olohuone ja keittiö ja jokaselle (ehkä neljälle) omat makkarit. Mitä jos mä keräisin öbaut samanikäisistä stadileideistä poppoon, ja vuokrattais kimpas joku älden magee buli asunto kantastadist. Se porukka koottais samanhenkisist ihmisist, ja sit ku peruskustikset on snadit, voidaan vaik palkata kotiapuu. Vuokra olis vaa jotai 500 egee kuus, ja me saatais budjaa rakastamassamme Stadis ihan parhail mestoil. Tässä tsögen jengiä Paavalin tsyrkassa. Foto: Tanja Talaskivi-Munther. Tää gamlaks tulo on sellast et siihen kandee varautuu ajois. Ilman aktiiveja vapaaehtosii ei mikään slangihomma skulaa. Tulot romahtaa ja sillee, mä en enää välttist pydeis bungaan mun hyyraa. Eli: Stadileidi, jos sä kiinnostuit, pistä mulle viestii. Tää muistuttaa opiskeluasumista, mut olis gamloille tosi hyvä ratkasu myös! Ei tarttis olla yksin, joku aina snaijaa sun tilantees, jos sä oot vaik klesa, ja sun ei tarttis delaa soolona nii et kukaa ei honaa. 36 TSILARI 1/2017 Budjaamisasiaa Me tullaan kaikki gamloiks
4.Saattohoitokoti / Terminalvårdshem. Kaikkiaan Hesari antoi aiheelle runsaasti tilaa ja julkaisi monia erilaisia selityksiä dösä-sanan synnylle. Toimitus voi lyhentää stoorei tarvittaessa. Ikävä kyllä, mistään näistä tai muistakaan skabaan osallistuneist ei oo vissiin säilyny nuotteja, näist kolmest onneks kuitenkin sanat Sörkan Gibojen Laulukirjassa vuodelta 1943. HS Mielipide 17.1.2017 B 11. . . HS Mielipide 10.1.2017 B 11. Näin pitkä keskustelu on harvinainen Hesarissa. HS Mielipide 10.1.2017 B 11. Miten vaan, joka tapaukses Kärjen biisi oli kolmas. Dösä Hesarissa Dösä-sanasta käytiin Hesarissa keskustelua toista viikkoa. 8. Ne oli Jurvan biisi ja Aimo Mustosen sävellys ja tällä kertaa Villen sanoitus ”Hei Herulista, Valkasta”. 6. Juha Koskelainen: Voisiko dösällä olla juuret idässä. HS Mielipide 10.1.2017 B 11. . Sen on säveltäny Toivo Kärki ja sanat skrivannu nimimerkki Kalle. HS Kaupunki 6.1.2017 A 31–33. . . Käpylästä / Kottby. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarista, Slangin tapahtumista ja reduista ja vaik terveisii sun frendeille. 10.Mika Salo. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. HS Mielipide 16.1.2017 B 11. Aika harvoin yhdestä slangisanasta Hesarissa kirjoitetaan näin paljon. HS Mielipide 9.1.2017 B 11. Me julkastaan stoorei Stadista ja Stadin slangista. Lari Malmberg: Väkivaltaiset velttoilijat tekivät raitiovaunusta sporan. HANNU NYBERG Sörkan Gibojen Laulukirja v.1943. Tuli vaan mieleen et liffasta on olemassa yks kliffa biisikin, nimittän ”Liffa jengi”. Toinen taas tietää, et ekaa palkintoa ei jaettu ollenkaan vaan kaks tokaa. . 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Jutut julkastaan skrivaajan omalla nimellä. Seuraavassa kaikki keskusteluun liittyvät kirjoitukset: . 3. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkillä, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. 5. Yhteensä yhdeksän juttua. HS Mielipide 8.1.2017 C 11. Heikki Paunonen: Mistä dösä tulee. Jussi Suomela: Voisiko dösa juontua häkäpöntöstä. Nro 6/2016 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21. Katajanokalla / Skatudden. 7. Seuraava Tsilari 2/2017 ilmestyy 13.4. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Kuten otsikosta hiffaa, niin mä oon ite kliffa-kundi, faija sen sijaan oli liffa-mies, ihan oikeestikin. Sen jälkeen vastasin Jennille Hesarin Mielipidesivulla ja siitä ryöpsähti liikkeelle yllättävän monipolvinen keskustelu, joka jatkui toista viikkoa. . Lari Malmbergin haastatellessa joukkoliikennevälineiden slanginimistä gradun kirjoittanutta Jenni Neuvosta tuli puheeksi dösä-sanan alkuperä, ja Jenni viittasi siinä minuunkin. 10:n / 10:an. TsilariTaitto0117013.indd 37 27.1.2017 11.22. . a) Toivo Särkkä. Näin pitkä keskustelu on harvinainen Hesarissa. TSILARI 1/2017 37 Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. 2. b) 1748. Heikki Paunonen: Dösä ei kuulu venäläisperäisiin sanoihin. Sendaa sun stoori Tsilarin toimitukseen meilillä: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa se koneella ja sendaa toimituksen postiosoitteeseen Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. vuosikerta Hinta 6 € TsilariTaitto06 16014.indd 1 22.11.2016 12.14 Kliffa biisi Edellises Tsilarissa bamlattiin aiheesta milloin liffasta tuli kliffa. Heikki Lindroos: Dösa on döftaava busa. . Aikatalossa / Aikatalo. Jos sä haluut ehdottaa juttuu siihen, sendaa se toimitukseen 12.3.2017 mennessä. Sen stoori on semmonen et vuonna 1940 perustetty yhdistys Sörkan Gibat, josta 1969 tuli Kallio-Seura, järkkäs 1942 kisan, jossa piti duunaa yhdistykselle nimikkomarssi. 9.Toivo Kuulan puistossa / Toivo Kuulas park. Tai voit froogaa juttui Stadista ja slangista. Nyt on kahta tietoo, toisen mukaan skaban ois finstannu Matti Jurva kokonaan omalla biisillään ”Sörkan Gibojen marssi”. HEIKKI PAUNONEN SKRIVAA TSILARIIN! . Hannu Nyberg: Dösä on oikeasti dösa. . HS Mielipide 13.1.2017 B 13. Rauno Viita: Vääntyikö Dodgen nimi slangiksi. d) 46. Veikko Hakkarainen: Tulisiko dösa dieselöljyn lyhenteestä
38 TSILARI 1/2017 M oni on kelannu, et seilorit tulee iha jälkijunass, ku ne vaan tsittaa botskiss ja venttaa, et joku blosis förais ne johonki. Sai vaan dallata ympäri mestoja ja jakaa hyvii ohjeit telakan muille venepakolaisille, halus ne niitä tai ei. – Älkää viel nostako, mun pitää saada kuva noist naruist, et mä saan ne kevääll takas oikeisii paikkoihi, jätkä hoilas hätääntyneenä. Taas tuntuu oma lotja ihan kurantilta – ainaki ens vuoteen asti. Tuli joskus skrivattuu näit seilorijuttui yhteen botskilehtee ja yhes tarinas muistelin tilannetta, jos uuden skiglarin slumpannu noviisi kiirehti kameran kans paikalle, ku telakan jätkät oli nostamass mastoo veks. No, eihä siell messuil hirveesti slumpata botskei, mut kovasti trokataan ja aina niit on nasta tsiikaa ja päivittää tarjontaa. Mut ei enää. Tos skönel näkee välil hillittömii säätöi, jos jätkät on virittäny vavoil botskin iha siilin näköseks. . Ne nappaa fotot ja punnaa, mut sit ne tekee Jasperit ja stikkaa fisut takas skönee. Yhel tavall seilorit on aikaa edellä. Meil rupee hormonit hyrrää jo keskel talvee, vaik vehkeet on viäl kuivill. TsilariTaitto0117013.indd 38 27.1.2017 11.22. Jos siit pitäis jotai skruudist väsätä, nii sais kyl jallittaa iha urakall. Tarkotti siis skuutteja, falleja ja muita snaroja, joit oli viäl kannell. Mut jotenki tää fisustamine menee monel iha överiks. Sit viel valotettuna pitäis jallittaa skitareit. Sen ku tsittaa vaa ja chillaa, niiku nää nykyheebot sanois. RAFU NYBERG B.WISSER KUIVAHARJOTUKSII Siin oli hyvä syy ottaa leedii kaikist skidija himaduuneist. VANHA STADILAINEN biisi tyrkyttää jengille, et niinku kandeis mennä kalaan. Niil ei oo kiire mihkään, vaan ne tsittaa ku tatit tuntitolkull samois mestois. Siin oli hyvä syy ottaa leedii kaikist skidija himaduuneist. Mut toi metskaamine on muuten ihan siisti tapa relaa jopa ilman botskii. Botskii rassatess tää käy vähä rasittavaks, ku pitää koko aja heiluu joku selfieskeba toisess handuss. Skitari ku on semmone tosi snadi fisu, jos on kolme piikkii seläs. Jos ei oo fotoo postata Faceen, nii koko juttuu ei oo tapahtunu. Mut ei se ihan nii mee. Se on kyl aika dorkaa settii. Ei siin tartte edes matoo koukkuu. Nykyäänhän pitää kaikill olla aina kamera mukana. Viiskytluvult lähtien helmikuus on roudattu botskit pariks viikoks messuille, et jengi on päässy kuolaamaa uusii mallei. Tää oli siihen aikaa mun mielest helvetin hauska juttu. Ku hiffaa, et eihä tost tarvis ku stikata parisataa donaa pöytään, niin sais kymmene senttii seisomakorkeutt lisää. Mut oikeesti se on vaa brassaamist varte. MÄ SAIN oikeestaan näist omistajan elkeist enite irti aina kevääll ku pääs telakalle skrapaamaa, rassaamaa ja hinkkaamaa omaa botskii. Et eiks ne oo niinku hiffannu, et ekat höyrymotitki byggattii jo parisaataa vuotta sitte ja niil pääs paljo nopeemmi mestoille. Mulla meni kolkyt vuotta ihan lugnisti täll kaavall. No omal tavall se on kuivaharjotteluu seki. Mut kyl niit on sellasiiki heeboi ku ihan oikeesti odottaa kesistä. Kesäangliast haaveilevat renkaanpotkijat herää bilikakuumeeseen vast pari kuukautt myöhemmi. Et kandeeks tää niinku tosiaan. Siin ne sit rekaa tuntitolkul redill ja koittaa vissii hakata Pietarinki fisujen määräs. Ku siin tsittaa vaikk bärtsill ja ottaa messii keppanaflindan ja stikkaa snagan huulee, nii ei paljo leedimmin vois olla
9.2. Tanssit Ludwig group. ti klo 18.00 Tule tutuksi –iltamat Kaisiksessa, tanssit, oma bändi, liput 10, arpajaiset,ym. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. to klo 13 Kinapori juhlii, slangikuoro megessä. . 6.4. Tervetuloa toivottaa hallitus. 7.5. Ravintola Kaisaniemi. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . 9.5. Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Käsitellään sääntömääräiset asiat mm. 16.3.to klo 18 Kevätkokous Kaisiksessa. Kevätkokous Kaisiksessa 16.3.2017 klo 18. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus . Alle 18-vuotiaat 5 €. to klo 18 Mitä juhlimme, kun juhlimme 100 vuotiasta Suomea / Jarmo Nieminen ja Ville Jalovaara. Ravintola Kaisaniemi. toimintakertomus ja tilinpäätös 2016. Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. Maaliskuu 9.3. 23.3. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. . 8.4. Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 300 €. Huhtikuu 2.4. su klo 10–14 Hakiksen markkinat. la klo 10–16 Kapinaristeily, Jarmo Nieminen oppaana. . . . Tsilari kiittää kaikista kliffoista stooreista vuosien varrella! Tsekkaa Tsilarin nyya pakinoitsija Rafu! TsilariTaitto0117013.indd 39 27.1.2017 11.22. to klo 18 Kirjatreffit Kaisiksessa Timo Saarto. Toukokuu 6.5. to klo 18 Kirjatreffit Kaisiksessa Viaporin kapina Jarmo Nieminen. Stokiksen redu, ilmoittaudu byrooseen tai netissä www.stadinslangi. TSILARI 1/2017 39 SLANGIJENGI Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. 28.2. Lipunmyynti alkaa helmikuussa, Mattlarin kirjan Stadin discot 60-luvulta alkaen esittely. Ilmoittaudu byrooseen. to klo 18 Mutsi on bestis Tuomiokirkossa. Helmikuu 9.2. Tsekkaa byroosta 045-186 7238. Sautski päätti, ett on skrivannu jo tarpeeks. to klo 18 Sörnäisten alueen kehitys/ Vepsä Kaisiksessa. su Hakiksen markkinat. Stadin Slangi ry järkkää . 24.–26.4. ti klo 11–13 Ystävätreffit Arabian Olkkarissa. muutos (muista jäsennumero) Jäsenmaksu 33 € vuonna 2017. 14.2. ti klo 18 Lapinlahden sairaalassa Mutsi on bestis -etkot. fi. 11.5. la klo 18 Levydisco Natsalla Mikko Mattlar
Mutta mitä stadin ruokapöydissä oikeesti skruudataan. Ruoka-Kalevalassa kirjoitamme yhdessä suomalaisten kanssa suomalaisen ruokakulttuurin tarinan ja kuvaamme menestyspolun tulevaan, jossa Suomi ottaa paikkansa Maailman kekseliäimpänä ruokamaana. Safka ja yhes skruudaaminen tuo elävii muistoi, joiss kaikki aistit on läsnä. Tuu messiin! Kerro stooris omin sanoin, vaikka slangiks. Samalla polulla dallataan edelleen. Yhes. Elanto perustettiin 1905, HOK vuonna 1919 ja vuoden 2004 yhdistymisen jälkeen nimi on ollut HOK-Elanto. Mistä bamlataan. Sähän sen tiedät. *1239952312017* TsilariTaitto0117013.indd 40 27.1.2017 11.22. Stadin oma lafka on yli vuosisadan ajan vaikuttanut monin tavoin pääkaupunkiseudun kehittämiseen ja on yhä vahvasti läsnä satojen tuhansien ihmisten arjessa. Osuustoiminnalla oli tärkeä rooli maamme kansallisessa heräämisessä kun rakennettiin itsenäisen valtion toimintaedellytyksiä ja tunnusmerkkejä. Dilkkaa sun oma stoori – säväri tai dissaus, snadi tai buli, mutt just sun näköses. Tää oma lafka on vaikuttanu bulisti stadin safkakulttuurin kehitykseen niin budjuissa ku rafloissa. Yhdessä on kuljettu pitkä matka, tuotu leipä pöytään ja katettu parempi tulevaisuus. #ruokakalevala #suomiruoka HOK-Elanto onnittelee 100-vuotiasta Suomea näin juhlavuoden alussa