Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki TAIKAVIIHDETTÄ TILAISUUKSIINNE! Riku Issakainen www.rikuissakainen.com Keikat p. So ve llu ks el la til aa t IL M A IS EK SI ! Me kyll tsörataan. Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. 010 766 1047. 040 560 4019 Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . Hämeentie 65 00550 Helsinki . Skulaa 0100 0700 tai lataa Taksi Helsinki -sovellus! Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. www.taksihelsinki. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . H in na t: Pu he lu 2, 76 €/ pu h. + 0, 35 €/ m in + pv m
VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 13 Slangilodju 32 Slangi blisaa 33 Skabat 34 Slangijengi 36 Pluggaajat 39 Stadis tapahtuu Kansi: Jallu K.Koski STADILAISIA 7 HALLITUKSEN NYYAT – Seppo, Rampe ja Olli 8 STADIN FRIIDU JA KUNDI – stikkaa sun idikset 9 PEMUN PYÖREET – Seppo skrivaa ex-pomostaan 10 SLANGIJENGIN JUNNUJA – Marjut haastatteli EKS MINNAA 12 YSÄRIFIILIKSIS – Kibe Ultra Bran keikalla 14 STADI JA HUNTIN SUOMI – Ilmari Ahto 15 LEFFAJULLET – Osmo K.Oksanen 16 KANTSUN KULMILLA – Simonen 24 PEIKKOSOTURI – Ässien Taigis STADIN MESTAT 18 GAMLAT JORTSUMESTAT – Kari pluggas kniigan 22 STADIN ELDIKSET – Westman pluggas hissaa 29 STADI 100 V SITTE – Kuutar tsiigaa näyttelyitä 30 TÖLIKÄN FRENDIEN HIMAT – Koroma himabailuis SNAKKAILUU 25 STADILAINEN AFRIKASSA – Mäkisen käärmestoori 28 ANNA JA MUUT SKOLESSA – Raija minnailee 31 STADILAINEN REHUPUNTTI – Jormanainen Tervosta 38 HITTAAJA SAA PITÄÄ – Tuuliaisen funtsailut SISIS s. 20 Stadissa lyysas TSILARI 1/2018 3 Skulaaks kiellot. s. 26 Foto: Raimo Granberg.
. Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. Missä kuva on otettu. 2. 045 1867238 toimisto@stadinslangi.fi Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Byroossa voi käydä päivystys aikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12-16. Pertti Juurinen sendas foton ja ehdotti, ett Tsilaris voitas testaa, tsennaaks slangijengi, mist on kyse. Samal äpil voi bungaa, ett pääsee tsöraan dösil ja muil julkisil pitkin Stadii. Keskimäärin taksii tartte venaa kolme minaa. F o to : V ir ve K u u ta r Mullistusta Stadin liikenteeseen S tadilainen lafka MaaS Global on funtsannu ihan nyyan idiksen Stadis liikkumiseen. Mikä jengi staijaa snadilla kummulla (melkein ku slangipaidat päällä). 3. Autonki voi vuokraa halvemmal ja taksikyydit saa kybäl, jos ne on alle viis kilsaa. Taksi Helsinki on ollu messis kevääst 2017, ku niitten omaan systeemiin lisättiin whim. Jos et ite hiffaa, voit tsekkaat vastaukset Pluggaajat-aukeemalta. Taksin kehitysdirika Lauri Suokannas bamlaa, ett MaaS on blisannut äppii niin vilde, ett nykyään systeemin kaut tulee jo tuhansii taksitilauksii viikos. Tsilar i onnitt elee!. Niitten whim-äpil saa monta eri mahista matkustaa. VIRVE KUUTAR Mitä kundei raitapaidois. Skulaa voi muinakin aikoina. Pertin froogut fotosta: 1. Byroo Bamiksen synttärit Meidän bamikselle Harrille tuli täyteen 70 v tammikuus! Slangijengi on tavannut bamista jo monis bileis, usein skitan kans ja shungaamas. Suokannas jatkaa viel, ett Taksi Helsinki funtsaa muutenki nyyii palveluit nii, ett jengi pääsee Stadis skujaa tasokkaasti kumijalal. Täs bamis bamlaa Nyyrikis. Minä vuonna. SNADIT Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh.
Ku pula-aika alko 1930-luvun alussa, Mimmillä ei ollu duunii, mutt Onni oli hätäaputöissä Jorvaksessa. Molemmilla pimatsuilla oli köyhät himat; Mimmi oli lähtöisin yli kymmenhenkisestä sisarusparvesta Lannevedeltä ja mutsini samankokosesta lössistä Korpilahdelta. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 23. . Siinä missä Mimmi hiias tiilareita ja ruukkia, mutsini teki myöhemmin vuosikausii kahden ihmisen duunit. Isoäidillä oli runollisii taipumuksii ja Essulla laulun lahjat. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Sitt pappa sai byggalta timpurin hommii ja liksapäivänä sill oli aina messissä pirtutai karhuviinalesti. Eri ikäpolvii edustavat mutsit oli yritteliäitä ihmisii. Stadi ja Suomi ei vieläkään ole aina laupias vähäosaisille. Kun Onni jäi työttömäksi, isomutsini rupes steedaajaks. Onni oli joutunu kapinassa 1918 boseen Suomenlinnaan, ja sairastu siellä keuhkiksee. ONNI JA Mimmi oli kimpassa byggaamassa vanhaa Vesilinnaa. Ei ollu edes joulun alla. Vielä 80 vuotiaana Mimmi keräs kamaa ja fyrkkaa vanhojen päivien varalle. Lupaus pitiki jetsulleen, sillä myöhemmin, shingrattuaan Elannosta 1950-luvun puolivälissä, mutsi perusti Kustikselle Rokka-baarin, joten evästä riitti. Vuokrafyrkat ja pennuille kuteita tsökattii fattasta. ISOMUTSINI ELI 91 vuotiaaksi ja mutsini lähes 95-vuotiaaksi. Siinä bluggas: Rauhaisa koti on elämän Onni. SISÄLLISKRIGUN JÄLKEEN, ku Onni tsittas linnassa, mummoni oli yksinhuoltaja, Talvisotaan isoisää ei enää huolittu sekä iän että tubin vuoksi, ja flaidaan lähtivätki faijani Klasu ja hänen broidinsa Taisto. Molempien krigujen ajan Varvikon friidut teki duunii tahollaan; mutsi lihakaupassa ja isomutsi fiksaamassa pommituste jälkii Stadin byggilla. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. TSILARI 1/2018 5. 050-552 1360 seppo@palminen.com Arno Soisalo puh. Mutsini linkutti 90-vuotiaana tsökaamassa ilmoituksii Hermanni-Vallila aviisiin. Sit se oli palvelijana ja pyykkärinä. MUMMONI DUUNAS valkosen, puolimetrii siivuunsa kokosen ristipistotyön. Mutsi oli duunissa Elannon Runeberginkadun flesubuidussa. Tubi vaivas sitä kaikki elämän loppuvuodet ja isoisä delas siihe 1947. PÄIKKÄRI TYÖLÄISÄIDIN PATSAALLA 23.12.17 M ummoni Maria (Mimmi) ja pappani Onni budjas kahden skidin Klasun ja Taiston kanssa ens alkuun vuodesta 1927 Kirstinkadulla, sitt ne flyttas Porvikselle. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Hela jengi stondas soppajonossa vuosina 1931-33. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Faija hittas mutsini Esterin poikkeuslupajortsuissa Blobikassa 1940, ja sitt ku ne suunnitteli giftiksii, ni mutsi oli sanonu faijalle, ett kun sä mut nait, sulta ei tuu koskaan flesu loppuu. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Pappa oli kirvesmiehenä ja mummo kanto ruukkii ja tiilareita. Jonkinlaisii tarmonpesii, teräsfriidui ja työläismutseja kumpiki. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Safkaksi sille annettiin puoli pakillista ryynivellii tai hernesoppaa, sillii, silakkaa ja neljäsosasiivu breduu, joskus kipolline mjölkkii. Mimmi, joka delas yli ysikymppisenä 1980-luvulla, teki vuosikymmenii sitte raskaan päiväduunin. Näin rindiksellä oli mummoltani pari skloddea ja mutsilta tuore sulho. Työpäivä alko neljä viiden aikaan ja sluutas illalla kymmeneltä. Kuvaavaa on, että mummon torpassa koko systerijengi dallas kakruaikasa yksillä tsengoilla. Voin vain kuvitella mitä Mimmi funtsas; brenkkuun menevä pappahan oli Onni nimeltään. Puolen kilsan päässä Hesarin ja Flemarin kulmassa monet yksinhuoltajat ja duunarimutsit jonottaa saggaa Hurstin leipäjonossa. Pesuaineita ei ollu, vaan herrasväen kledjut oli tvetattava paljain handuin lipeellä
Muistan kun tsittailin Eetun kanssa treenikämpällä (jazzmuusikko Edward Wesala R.I.P), oltiin jotain parikymppisiä. Ihan kaikki. Eikä funtsittu yhtään, et ikää voi olla joskus snadisti enemmän. J ebu slangilaiset! Ja kliffaa loppuvuotta! Vanha jäi taakse (äkkiä se muuten meni, eiks vaan?) ja nyya rullaa jo kovaa kyytiä menemään. Tässä ekassa bamislööpissä funtsin skrivata snadisti säästä, ainaski se on aihe, josta bamlaamista riittää, eli muutama rivi siitä mimmonen sää Stadissa oikein on. Joten pidä bresasta kii, slangin suunnalta blosaa!! Skulataan ja bamlataan!! . com Soile Tammisto soile.tammisto@saunalahti.fi Raimo Kuitunen, varajäsen raimo.kuitunen@outlook.com Olli Anikari, varajäsen olli@ollibull.fi HARRI SAKSALA bamis harri.saksala@gmail.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI MÖRKKI MESTA VAI. Mut voi se olla muutakin. 6 TSILARI 1/2018. Suulista riitti! Ja talvella oli niin paljon snögee, et saatoit melkein skimbata himaovelta skoleen. Ja et talvet on niin mörkkejä, ettei omaa handuunsa hittaa. Mökättiin ahtaissa klitsuissa, ja kaikki vapaa-aika vielä. . Ja aika paljon. Jos skroolasit vaikka koko päivän, ei tullu frysis. Vaan nyt mennään onneks jo kohti kevättä, päivä pitenee, lyysit loistaa (stadissakin)! Tosi bueno!! JA SIT vielä. HALLITUS Puheenjohtaja Harri Saksala harri.saksala@gmail.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Seppo Palminen seppo@palminen.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Tiputteli melkein kaiken aikaa. Mut kun se 35 sit aikanaan tuli, sitä hiffas, et ei se ehkä niin paljon vielä ollutkaan! VAAN ETEENPÄIN! Mitä näihin slangijuitsuihin tulee, niin kaikenlaista vänkää luvassa tällekin vuodelle yhteisen yhdistyksemme puitteissa! Ihan varmana. Handuja nousee . Ja jos menit skrinnaamaan, aina oli hyvä jää ja se oli sitä semmosta oikeeta jäätä, semmosta tosi kovaa, eikä mitään semmosta, mitä ne nykyään joillain radoilla duunaa eli tekojäätä. . Vuosista. Tai jos ei blosaa niin ainaski stikkaa vodaa. Moni meitsin soittofrendi on saanu alkuvuodesta mittariinsa pyöreitä lukemia. Skoleen tuskin ehdittiin. NO, TOMMOSTAKIN se voi olla. Ei missään. . Ku ei oo snögee. Ei koskaan. . Ja niin mörkkiä oli, et luuli budjaavansa jonkun paksun filtin alla. Ei yhtään. Jotkut (heinähatut?) väittää et Stadin sää on semmonen et täällä blosaa aina. Vuodet kultaa muistot. Kuunneltiin Elvistä (ja apinoitiin), kuunneltiin bluesia (ja apinoitiin), kuunneltiin Rollareita (ja apinoitiin) ja semmosia. Mitäs mieltä ollaan. TÄYTYY MYÖNTÄÄ et viime syksy ja etenkin viikot ennen joulua oli Stadissa snadisti vetisiä. . Kelattiin et miltäköhän tuntuu olla joskus 35v(!!), eli siis ihan ikäloppu, et varmaan kamalalta . Tuntu siltä, et suulis oli häipyny goisaamaan, sitä ei näkyny olleskaan, oli täys kaamos (mitä kaamos ois slangiksi, kekkaa joku hyvä sana). Meitsille tulee heti mieleen kesät skidinä Uunisaaressa, Hietsussa tai Uimastadikalla. Meitsi itsekin, huh! Eli kauan on siitä ku duunailtiin ekoja bändijuitsuja Tehtaankadulla, Kampissa ja niillä main. Onks se tommosta. No joo
HALLITUS RAIMO KUITUNEN Synnyin toisen polven stadilaiseksi suuressa ikäluokassa. Oppii uusia asioita ja taitoja, pääsee paikkoihin ja tapaa upeita ihmisiä. Must tuli avoklabbinen stadilainen ja monipuolisesti dorka. Tais olla vuos 2013, ku mun frendi ja entinen pomo, Mustosen Pemu, pyys mua skrivaan Tsilariin. Mutta huumoria ei kasvatuksesta puuttunut. Meidän byggassa oli 17 kämppää, joista 15:ssä budjas siirtokarjalainen perhe. Onnittelen itseäni, että olen selvinnyt näinkin pitkälle. Dorka. Opintojen jälkeen olin Lapparin lataamossa kallonkutistushommissa kunnes siirryin Yliopiston kuvalaitokselle. Olen skrivannut viimeiset seitsemisen vuotta omaa "Slangiläppä" -palstaa ja henkilökuvajuttuja Puolikaupunkiatsaittariin. Kuutisen vuotta skrivasin slangiuutisia radioon, ensin Metro FM:lle ja sitten RadioCitylle. Diggaan mä muutaki, mut noit ihan sikana. Mä diggaan pluggaamist, funtsaamist, skrivaamist, bamlaamist ja golfii. . Must tuli av-tuottaja ja yrittäjä. Vietin ensimmäiset vuoteni Haagassa, isoisäni kauppapuutarhuri Richardin rakennuttamassa omakotitalossa. Ai niin, olenhan mä alikersantti. Joo, mä en suostu ottaan ryppyotsasen vakavasti just mitään, ees itteeni. Olen jo ylittänyt "ravunsyöttisarjan" ikävaatimuksen. Kliffaa tsiigaa, saanks mä siel aikaan muutaki ku hämminkii. Koska emme tiedä päiviemme määrää, toivotan: "ollaa glaiduja se ei bungaa mitää"! Ollaan siis iloisia, niin kauan kuin saamme elämän raitilla horjua. Kliffa ja fiksu porukka, parempaa hobbia en osais funtsia. Helkkarin kauan sitten mä rustasin mun ekan käsiksen multsariin ”Härmän Bulein Satama”. Duunasin mä siit kniiganki: Snygii slangii. Jos vielä baanaa riittää, tulee elokuussa seiskakybä täyteen. F o to : In ka Ta m m is to Syyskokouksen valkkaamat hallituksen nyyat Seppo, Rampe ja Olli esittäytyy tällä sivulla. Ja hyvä niin. Skidinä sjungasin kuorossa ja pienemmissä porukoissa skolen bileissä ja soittelin bändissä rumpuja. En osaa itsestäni sanoa pahaa sanaa, joten tyydyn vaan toteamaan, että olen kiitollinen, kun keräilyerien kautta tulin valituksi hallituksen varajäseneksi. Stadin Slangin kuorossa olen sjungannu nelisen vuotta. Ei mulla muuta... Taitoin Tsilaria samaan aikaan. Olin vuosia sitten yhdistyksen hallituksen jäsen parin kauden verran. Kolmannen polven stadilaisia olen värkännyt kolme. Olen nakuklabbi Valkan kundi. (Lisää stoorii: www.palminen.com) . Siit se lähti, slangin poikimast idiksest. No, mähän rupesin julistaan skloddina opitun slangin ilosanomaa. Välillä kyllä ihmettelen sitä, kuinka olen voinut liittyä yhdistykseen, johon otetaan jäseneksi kaltaisiani tyyppejä. Yks staili jenkkifriidu sen murjas: ”Seppo, vedä aina kybällä! Vanhat dorkat ei mee koskaan vek muodist.” Ny slangijengi on valkannu mut puljun hallitukseen. Kun kaupunki ilmoitti, että tontille rakennetaan kerrostalo, muutimme Roihikseen ja isoisä Malmin gravikselle. No, olihan mun faijakin aika hätänen karjalaismallinen äijä, jolta puuttui sytytyslanka kokonaan. . Fotasin viime vuoden stadin friidun ja -kundin Tsilarin kanteen. Mä opin skrivaan bamlattavaa tekstii. Pitkän "duunipäivän" olen tehnyt mainosgraafikon ja kuvittajan ammatissa. TSILARI 1/2018 7 F o to : M at ti S n el lm an. Jelppasin Marjuttia Brander -fotokisan järkkäämisessä ja toimin siinä dumarina. Olen horjunut kaksi ensimmäistä vuosikymmentäni Valkassa, mutta samalla sain "rokotuksen" karjalaiseen kulttuuriin. Studeerasin myöhemmin kasvatustieteitä ja hommailin viimeksi aikuiskasvatuksen parissa koulutuspäällikkönä. OLLI ANIKARI Nimeni on Olli Anikari. Jotku teistä tsennaa mut skittaa skulaavana OlliBullina. SEPPO PALMINEN Ku faija on Stadist ja mutsi Savost, skidist voi tulla mitä vaan. Matkan dallaamisen on mahdollistanut aimo annos moukan tuuria, mieluummin kuin taitoa. Siis sellast ku stadin slangi. Olen budjannu Haagassa, Tölikässä ja Roihiksessa, pienenä syrjähyppynä myös Sipoossa ja Espoossa. Nyt on tosi upeeta ja mielenkiintoista olla mukana myös Stadin Slangin vapaaehtoisja hallitushommeleissa
Tuo palkinto on sinänsä vaatimaton laatta, mutta ajatukseltaan ainutkertainen, itse asiassa arvokkain tunnustus, mikä stadilaisesta asenteesta ja aktiivisuudesta voidaan kellekään myöntää. Nyt: ilmianna ehdokkaasi! Perustele oma valintasi niin että muutkin vakuuttuvat. Stadin Friidun ja Stadin Kundin valitsee Stadin Slangi ry:n hallitus stadilaisten ehdotusten pohjalta. STADILAISIA 8 TSILARI 1/2018 SEPPO PALMINEN Ilmianna tosi stadilainen! PALJASTA! KERRO MEILLE! Kuka on Stadin Friidu ja kuka Stadin Kundi vuonna 2018. Vasemmas reunas kans vuoden 2016 Friidu Leena Uotila. Valinnassa on usein painotettu stadin slangin osaamista, uudistamista sekä slangin istuttamista kieliympäristöön, jossa yleensä oletetaan käytettävän huoliteltua kirjakieltä. Tämä on 23. Osa on aitoja omien gartsojensa kulkijoita, stydien tunteiden nostattajia, jotka eivät yritä miellyttää kaikkia. Rento, reilu, jeesaava, perinteen vaalija Suurinta osaa heistä voi luonnehtia rennoiksi, reiluiksi, jeesaaviksi ja intohimoisiksi tosi stadilaisiksi. Miksi juuri hän on esimerkillinen tosi stadilainen. kerta, kun Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valitsee Stadin Friidun ja Stadin Kundin. Espan lavalla. Valinnat Stadin Kundi vuodelta 2014 Jussi Raittinen moikkaamassa just valkattui Friiduu Pirkko Saisiota ja Kundii Reiska Lainetta. Osa heistä on osoittanut aikaansaamisen paloa ihan tiukkapipoisiksi kuvitelluissa vastuunkantajan rooleissa. ?. Foto: Raimo Kuitunen julkistetaan aina Helsinki-päivänä 12.6. Tosi stadilaisuus on asenne, joka ei edellytä syntyperäistä helsinkiläisyyttä eikä katkeamatonta asumista Stadissa. Huolehdi siitä, että ehdotuksesi on Stadin Slangin byroossa 15.4.2018 mennessä: toimisto@stadinslangi.fi tai postitse osoitteessa Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. S tadin Friiduksi ja Stadin Kundiksi on valittu taustoiltaan, ammateiltaan ja unelmiltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Ja mikä slangijengille tärkeää: moni Friidu ja Kundi on ollut stadilaisen perinteen vaalija ja slangin ilosanoman levittäjä. Tosi stadilainen antaa aurinkonsa loistaa, on suorasukainen, suurpiirteinen ja hyvällä tavalla dorka. Kerro, miksi meidän kaikkien pitäisi olla ylpeitä juuri hänen tekemisistään, kielestään tai asenteistaan
Tsilariin Oisko ollu 2010 ku Pemu pyydettiin Tsilarin päätoimittajaks. . Siel spaissattiin slangilla Stadin dirikoiden bamlauksii, haastattelui, näyttelytekstei, filkkojen ja multsareiden spiikkei. Ne pani ton Mikko Seppälän ja Mika Huovisen kans uusiks monta tän aviisin rutiinii, homma futas ja fiilis oli kliffa ja rento. Mut sit se yks slangijengin puhis rupes hilluun ja miten sen ny snygisti kertois: sille ja Pemulle tuli ihan skäfä näkökulmaero: 180°. Slangilla spaissaaja Stadin slangi oli työkalu Pemulle ja sen byroolle. SAJ:n aviisi, Urheilulehti, Uimaliiton dirika, Iltis, Wihurin aviisi – mut sit se hittas elämäsä duunimestan, ku siit tuli Stadin tiedotuspäällikkö vuonna 1973. Ja tärkkipeffoi ällötti. Siit piti tulla tohtori, mut se ryysäski duuniin. Stärä skrivaaja Missä tahansa duunis Pemu vaikutti, toimittaja se oli, stärä ja stydi skrivaaja. Pemu jäi Stadilt eläkkeelle vuonna 2001. F o to : C le o M u st o n en. Mä oon tsennannu kaverin pitempään kuin puol elämää, Pemun elämää ja mun omaa. Siit Stadin tiedotusbyroost tuli varsinainen julkishallinnon viestinnän energiakeskus ja aika moni vaikuttamisen keltaklyyvari sai styrkan buustin uralleen. Valtsikas Pemust tuli maisteri. Kiitos Pemu ja hyvää vointia! Satavuotiaakshan sä meinaat elää. Toistaseks se on plugannu niist ekan opuksen. Mutsi oli söde Svea ja ottofaija Henry Theel Suomen paras sjungaaja. STADILAISIA TSILARI 1/2018 9 SEPPO PALMINEN Tsilarin entinen päätoimittaja Pertti ”Pemu” Mustonen 80 v. Se oli freesi spigu Stadin hallinnon jähmees peffas, avas dörtsei ja fönareit, skuffas kyräilyyn ja salailuun keskittyneet byrokraatit bamlaamaan stadilaisten kans. No, kestihän sitä kuitenkin yli neljä vuotta ja me loput ollaan ylpeit et Pemukin, stadin slangin tosi kummisetä, on ollu Tsilarin päätoimittajana. Pemun skolet oli Eläintarhan kansis ja Tölikän yhteiskoulu. Meist moni on sanonu, et Pemu on ollu paras pomo, jonka kans me on saatu duunii busaa: vaativa, kannustava, jeesaava ja fititki saumat klaaraava. Slangin Pemu oppi Alppilan gartsoil, mut kans himassa, ku Stadin kundi Henry bamlas sitä mielellään. Sportti oli simmaus, kasvattajaseura Laaksolahden Viri. Karhuvaaran Pekka ja mä annettiin Pemulle eläkelesaamisiks Kalle Päätalon koko tuotanto. Se rupes skrivaamaan kniigoi ja niit on ny julkastu jotain parikyt tsibaletta. P emu födas Viipuris 18.1.1938 ja roudattiin Stadiin ihan skidinä. Sit radio pyys Pemuu slangipakinoitsijaks ja sielläki se käytti kaikkii slangin vapauksii. Tota sun mittarilukemaa me ei kadehdita, mut sitä kyllä, et sä oot jengin ainoo, ku ollu dumarina Miss Suomi -skaboissa. Täs tulee vähän tällanen oodi Pemulle, mut tulkoon. Mä olin yks jol oli tsägä käydä Pemun skolee
Jooselta on tulossa keväällä platta ja hän bamlaa slangijutskistaan bulimmin siinä yhteydessä. Käytän kuitenkin paljon yksittäisiä slangisanoja, ja tuntuisikin oudolta puhua esimerkiksi fikkarin tai sporan sijaan taskulampusta tai raitiovaunusta. Emmi Sulander ”Olen neljännen polven stadilainen ja ylpeä siitä. Minun on vaikea kuvitella muuttavani Stadista pois. Foto: Samuli Kiviranta Olen puhunut slangia pääasiassa mummolassa.. Mutta on jengissä silti nuorempiakin kundei ja friidui, snadein puolvuotias. 10 TSILARI 1/2018 STADILAISIA MARJUT KLINGA Slangijengin nuorempaa väkee O n siistii, ett vanhemmat haluu liittää vauvelin jengiin jo ristiäisissä ja ehkä heistä sitten saadaan sitä nyyaa verta, kuten tässä stoorissa skrivaavista Valtterista ja Emmistä. Ja tottahan on, että bulein osa jengistä on födannu krigujen aikaan. Mutta mitä Stadi ja slangi merkkaa Emmille. Nuoren slangilaisen esittely omin sanoin: Mitä stadilaisuus merkkaa. Viime vuonna hallitus päätti ottaa erityisesti huomioon alle 35vuotiaiden funtsauksia ja siitä kaikesta enemmän messiin ihan toimintaan saimme kolme nuorta, jotka kaikki olivat duunaamassa omalta osaltaan kliffaa snygeimpien biisien konserttia 1.12 Vanhaan tsyrkkaan. Lisäksi olen tavannut kliffoja tyyppejä kliffoissa tapahtumissa.” Valtteri Hellgren Valtteri Hellgren (synt.-83) on ollut messissä jo pitempään mutta on nyt aktivoitunut etenkin talkoohommissa ja tapahtumamarkkinoinnissa. Kevätredu Pärnuun 12–15.4.2018 Joose. Emmi Sulander (synt.-93) lesas jouluevankeliumin slangilla tsyrkassa niin ett sanat kuului varmaan Vodenkin ämyristä siel jossain. Olen saanut yhdistyksestä jeesiä niin Slangipalkinnolla palkittuun kandityöhön kuin tekeillä olevaan graduuni. Tämä on ihmisen kokoinen stadi. Vaarini oli kiinteästi mukana yhdistyksessä jo sen alkuaikoina, joten tuntui luontevalta liittyä vihdoin jäseneksi. Liityin slangijengiin 2014 valittuani stadin slangin kandityöni aiheeksi. Slangin kieli on lisäksi yksi parhaista Stadin erityispiirteistä. Joose Kyyrö (synt.-87) skulas fonilla tsyrkan parvelta Jouluyö niin mahtavasti, että pakanallekin tuli kyynel silmään. Välillä kuulee sanottavan, että yhdistyksemme on yks snadi ukkokerho. Ymmärrän melko hyvin vanhaakin slangia, mutta sen puhuminen ei tunnu kovin luontevalta
Olen lukioiästä asti tykännyt järjestää tapahtumia.” . Hän oli Kurt Hellgren. Hinta sisältää! » Laivamatkan Tallink Megastarilla » Puolihoidon Viiking hotellissa » Bussikuljetukset Tallinna-Pärnu-Tallinna » Laivalla menomatkalla buffetaamiainen ja paluumatkalla buffetlounas juomineen » Matkan aikana matkatavaroille hyttitilaa Ilmoittaudu 20.2. Hänellä ei ole myöskään Pohjois-Karjalan murteet hallussa. Kaipasin tekemistä. TSILARI 1/2018 11 ”Omassa lapsuudenkodissa se on näkynyt enemmän safkapuolella kuin slangin puhumisena. Valtteri: Foto: Baltian Parkash.. En ole juuri koskaan skrivannut slangilla.” Mikä sai liittymään slangijengiin. Olen puhunut slangia pääasiassa mummolassa. Foto: Pia Nyberg. 2009, byroon tieto). Stadin kieli. Omassa perheessä ei puhuta slangia, koska lapsuuden perheessä yhdistyy Stadi ja Nurmes. Syömme silakkaa ja silliä sunnuntailounaalla. Hän kuoli 2007 keväällä. Isoisäni oli mukana Stadin Slangin perustamisvaiheissa. Isovanhemmilla opin Stadin slangia. Hän opetti slangia meille pojanpojille. Mutsi on kotoisin Nurmeksesta. ”En muista, milloin liityin (v. mennessä toimisto@stadinslangi.fi Redun järkkää Stadin Slangi ry yhteistyössä TallinkSiljan ja Matkavekan kanssa Kevätredu Pärnuun 12–15.4.2018 Hinta 240€ jäsen / 245€ ei jäsen Ryhmänvetäjänä Antero Nuutinen Emmi
Puoliaggressiivisella taktiikalla ja varausjärjestelmän jujut tehokkaasti kiertämällä tavote oli saavutettu kello 9.02: neljä lippua ensimmäiselle eli perjantain keikalle. Toinen asia on sitten, kauanks tää meno voi jatkua, ja mitkä jutut näistä on oikeasti fiilistelyn arvoisia. Itse häppeninkiä saikin sitten venailla huolella ja seurata huvittuneena järjestelyitä. Hallilla aikaa ei ollut tuhlattavaks, sillä eka biisi Tule pelaamaan meidän kanssa krokettia räjähti soimaan konfettisateen saattelemana just sovitulla hetkellä, eikä räppäreille tyypillisestä egoilumyöhästelystä ollut tietoakaan. No, kaikki ne kuiteski kelpasivat vaikka osa paikoista oli lähes kokonaan lavan takana. Krokettia, jäätelöautoa Kisapäivä koitti tosiaan lopulta eräänä synkkänä joulukuun perjantaina. Tunnelma oli odottava ja moni treenaili vielä Ultra Bran hittibiisien sanoja omien kajareiden tai ihan vain ulkomuistinsa avulla. 12 TSILARI 1/2018 KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Stadin nostalginen ääni – Ultra Bran comebäk S e jätti ilmoille suhteellisen varman fiilikseen siitä, että loppuvuodesta jotain megalomaanista olisi tapahtumassa. Slovareiden ja bailubiisien vaihtelu tosin esti myös keikkatunnelmaa kohoamasta mestaritareenallamaiseksi sukupolvihurmokseksi ennen encoren hittikimaraa. Oli helppo kuvitella, että onnekkaiden tiketteihinsä saama ”mahdollinen näköeste” –lause tuntui lähinnä haistattelulta, kun sun edessä oli pari tolppaa ja 30 metrii kaapelia. Libaritaktiikkaa Ite olin kärkkymässä keikkaflibareita heti nettimyynnin auetessa jonain torstaiaamuna klo 9. Vasta kolmanneksi viimeisenä soineen Minä suojelen sinua kaikelta –biisin aikana viimeinenkin hanuri nousi ylös penkistä ja takarivin ankeuttaja vilautti hymyn. Muuten biisilista oli rakennettu tasapainoiseksi kokonaisuudeksi vähemmän tunnettuja kipaleita sekä tunnetuimpia hittejä, jotka vuorottelivat tasaisesti. F o to : A le ks i K o sk in en. Steissin kulmat ja Pasilan asema täyttyivät illan myötä keltasista saderotseista, kun ihmismassa velloi kohti JaffaAreenaa. . Ilmiössä on luonnollisesti kyse 1990-luvulla nuoruutensa eläneen jengin keski-ikäistymisestä sekä sen tuomasta tulotason kasvusta – monilla on jo tarpeeksi fyrkkaa rahoittaakseen Captain Jackin kolmatta comebäkkiä. Lisäks keikkajärjestäjien älyvapaa yritys pakottaa jengi tsittaamaan myös permannolla länttäämällä se täyteen penkkejä sai kansalta pyyhkeitä – reilusti yli puolet viettiki keikan kuitenkin seisten ankeuttajien ”istukaa!” –huudoista huolimatta. Kerkko Koskisen johtamaa ja muun muassa Joel Melasniemen, Vuokko Hovatan sekä Terhi Kokkosen tähdittämää 12-henkistä stadilaista bändiä ei viime suvena kuitenkaan kotikulmillaan nähty. Jengi oli hiilenä, kun liput oli aina välillä loppu ja sitten yhtäkkiä niitä löytyikin myyntiin vielä 100 kappaletta jostain katkarapuväen jäämistöstä. Syksyllä se ilmoitus sitten tulikin, kun Ultra Bra kertoi bulista pikkujoulukeikasta Pasilan Hartwall Arenalla. Odottava tunnelma jatkui kolmantena biisinä soineeseen Jäätelöautoon saakka, jonka lastenlaulumainen meno vapautti jengin ujosti jorailemaan. Mökki myytiin myös pikasesti täyteen, joten bändi kaivo takataskusta vielä kaks extra keikkaa eli pikkujoulubileet venähti koko viikonlopun mittaseksi. Ysärinostalgiaa Ultra Bran paluussa oli kyse jälleen yhdestä episodista viime vuosina yltyneestä 1990 –luvun nostalgisoinnista, johon kuuluvat jo muun muassa ysärileffojen jokavuotiset jatko-osat sekä ysärimusiikkiin keskittyvät festarit Suvilahdessa. Suomen suosituinta musaskeneä 1990-luvulla edustanut Ultra Bra teki comebäkin kesän 2017 rokkifestareilla
TSILARI 1/2018 13 HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Chicago Suurin osa Stadin vanhoista slangipaikannimistä on peräisin mestojen ruotsinkielisistä virallisista nimistä, kuten Blobika ’Mustikkamaa’ < Blåbärslandet, Högga, Högis ’Korkeasaari’ < Högholmen, Rööperi, Röba < Rödbergen ja Edisa ’Taivallahti’ < Edesviken. Tai oikeastaan: Tsikagoksi.” Viherniemenkatu 5, 7. Sitä ennen alueella oli Siltasaaren tehtaita. 1940-luvun Chicago vie kuitenkin ajatukset amerikkalaisten gangsterien tunnetuimpaan kaupunkiin, missä viina virtasi eikä ihmishenki ollut minkään arvoinen. Mutta nimellä saattaa olla toinenkin yhteys brenkkuun ja taloissa vietettyyn hurjaan elämään. Se oli vain lyhyt muhkea graniittisilta, joka meni likaisen kaupunginlahden yli. Ehkä, mutta Kaija Nenosen mukaan kerrottiin, että rakentajien joukossa olisi ollut myös muuan viinatrokari, joka sijoitti kieltolain aikana pirtun salakuljetuksesta saamansa rahat kyseisiin taloihin. Pitskunäkymä Hakaniemenkatu 3:n partsilta, 1970. Nimitystä oli käytetty ainakin 1940-luvulla korttelista, jonka rajoina olivat Viherniemenkatu, Hakaniemenkatu, Sörnäisten rantatie ja Näkinkuja. Slangi.net-sivuston tekijä Erkki Kauhanen kertoi, että hänen faijansa, joka oli asunut Hagiksessa, puhui usein Chicagosta. Kivimuuri täyteen pieniä asuntoja Chicagon korttelin talot on rakennettu vuosina 1937–41. Esimerkiksi Hakaniemenkatu 3:n tontti on vain 450 neliömetriä, mutta sille nousi seitsenkerroksinen talo, jossa on 80 huoneistoa. Hänen aikanaan nimeä vielä käytettiin, mutta nuoremmille sukupolville se on vieras. S iitä kertoi suomenruotsalainen Stadin kuvaaja Anders Cleve (1937–1985) vuonna 1959 ilmestyneessä teoksessaan Gatstenar (Katukiviä, 1960). Siinä on säkeet: ”Puukolla katkomme kylkiluita ja nyrkillä turpia tasailen, äitini viinaan kuoli, isä haaskalta ammuttiin, sisareni ryyppäsi myrkkyä, veli Chicagossa lynkattiin.” Jos nämä säkeet viittaavat samannimiseen kortteliin Hagiksessa, sen nimessä ei ole mitään ihmettelemistä. He tiesivät vaistonvaraisesti ettei heidän maailmansa muistuttanut muuta Helsinkiä. Se on Chicago. Tai oikeastaan: Tsikagoksi.” Chicagon kortteli Brooklynista ei ole muita tietoja mutta Chicagosta on kertonut useampikin stadilainen. Näin syntyi suurkaupunkikortteli vanhojen puutalojen keskelle. He sanoivat seutujaan joskus Brooklyniksi, joskus Chicagoksi. ”He sanoivat seutujaan joskus Brooklyniksi, joskus Chicagoksi. Hän lähtee liikkeelle Pitkästäsillasta: ”Pitkäsilta ei enää tehnyt täyttä oikeutta nimelleen. Mutta on ainakin yksi paikannimi, joka on lainattu Amerikasta asti. Ehkäpä nimi Chicago johtui siitä. Helsingin asuinkortteleiden vaiheita tutkinut Kaija Nenonen kertoo kirjassaan Helsingin vanhoja kortteleita 2, että melkein kaikissa Chicagon taloissa toistui sama kaava: pari kolme miestä, usein rakennusmestareita, lyöttäytyi yhteen, perusti asunto-osakeyhtiön ja rakensi tontille mahdollisimman korkean kivimuurin täynnä pieniä asuntoja, jotka pantiin vuokralle. Foto: Helsingin kaupunginmuseo / Eeva Rista.. . Mutta nimi. Erkki Kauhanen ei muistanut, että hänen isänsä olisi koskaan kertonut mitään nimen alkuperästä, eikä liioin ”Inkkari” muista siitä kuulleensa. Grynderit halusivat käyttää maapohjan mahdollisimman tehokkaasti. Mikko-Olavi Seppälä on kiinnittänyt huomiotani Erik Hautamäen muistelmateokseen Kotisaareni Helsingin sylissä, joka kertoo Santahaminasta. Riittikö yli kymmenen jättimäisen kivitalon kortteli luomaan kuvan amerikkalaisesta suurkaupungista, Chicagosta. Mutta se oli portti kolmeen kaupunginosaan, Hakaniemeen, Kallioon, Sörnäisiin.” ”Ihmiset, jotka asuivat täällä Pitkänsillan toisella puolella, elivät omalla tyylillään ja puhuivat omaa murretta. Vanha Munkan eli Munkkisaaren kundi Martti ”Inkkari” Inkinen on itse asunut nuorena kundina Chicagossa 1940–50-luvuilla
Jo edesmenneen faijani satkuvuonna födas stadiin poitsunpoitsuni, faijani mukaan, Eevertti hänkin. 14 TSILARI 1/2018 F untsatkaa, et Suomeen valkattiin Heimolan byggassa kunkku Friedrich Karl 1918. Kelaan hänen stoorejaan ja pällistelen, kuinka spädä landemme hissa on. Posketon kieliblandis on tämäkin; Suomenlinna – Sveaborg. Suomen ja Universumin kaunein friidu Armi Kuusela ja hänen love storynsa Gilin kanssa vallotti paatuneetkin hertat. Tää Suokki on kuin elävä hissan buukki, jota voi dallaten ja tsiikaten lesata. Siitä tulikin longa rupeema, kun Mainilan skotet alotti talviskrigun. Sen jatkiksena lutin jämät tseenannut ja kranun sirpaleen selkäänsä saanut faijani tsemppas vielä Jatkoja Lapin sodassa. Oliskohan Jägaregatanin suomennoksessa sekoiltu jaakarin ja jääkärin kanssa. On tsyrkka, fikkarilla lyysattavia luolia ja vodanalainen botski, Vesikko. STADILAISIA ILMARI AHTO Faija vastas, ettei ollu nähnyt sitä gimmaa edes leffoissa.. Tuolloin purettiin Heimolan bygga, jonka Aloha-levarissa kerkesin tsiigaamaan kaikkien tsennaaman, rautasen finskileffan Tuntematon solttu. Bygattiin Finlandia-haussi, jonka Ety-kokouksessa oli hulppea Gerald Ford ja toki myös Brezhnev ja Titokin. Tölikassa oli myös borsa-, karkkija sokrutehtaat. Faijani budjas aluks Metsästäjänkartsalla, nykyisellä Jääkärinkartsalla. Pressa Ryti dumattiin sotasyyllisenä häkkiin ja faijani stemplattiin sakuvaklariksi. Kimpassa meikkikset oomme pärjänny ilot ja surut klaaraten. Faija vastas, ettei ollu nähnyt sitä gimmaa edes leffoissa. Kartsoilla slobot blisas gutaa jädeä huudellen ”harosi marosi”. Myöhemmin steissillä Marskin handuille delanneen Kallion tultua pressaksi faijani sai skolensa käytyä ja hän astui Hyrylässä ruodikseen -39. Tsekin Satu-Pekka finnas kolme kultaa ja haninsa yhden. No, se ei ehtiny edes startata duunejaan, ku finskit haluski pressan ja esaks homman sai Ståhlberg. Talvella faijani skimbas usein Tölikankartsalta nykyiselle Kansaneläkelaitokselle. Siin oli kans infoo, ett sikäläisten skrivausskaban finnas tää stoori. Skrivatkoon hänen junnunsa yhtä polleena seuraavan huntin stoorin. Tokaks tuli Esko Vepsä ja kolmanneks Kari Varvikko. Lungeinakin aikoina on folkkaamme telottu slaageissa; ståget törmäs Kuurilassa, flygari putos Koivulahdessa, Estonia vajos Itäskönellä, rekka ja dösä kolaroivat Konginkankaalla ja Thaimaassa iski tsunami. Pressaks pääsi just ja just Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen ja jatkais vieläkin, jos olis saatu säädettyä laki, ettei sittaavan pressan tartte olla hengissä. Poitsuni vannoi silakkana solttuvalan siellä intin kassulla. Noina aikoina juoksijamme tsennattiin maailmalla ja pressoina hääräsivät Reissu-Lasse ja Ukko-Pekka. Yks donna narutti: ”Jawohl Hans Mayer”. Viime Tsilaris Kari skrivas slangijengin reissusta moikkaamaan costadilaisii. 20-luvulla faijani flyttas Tölikaan ja sinne tuli pihalle posetiivareita skulaamaan fyrkan toivossa ja landelaisia trokaamaan rehuja. Siit ei ollu longisti Tölikan tullille, jossa böndet pulitti viis penniä, jotta puomi stadiin aukes. SPULI JUTTU 50-luvul oli olympiaskabat Stadissa. Nykyinen rullaskrinnaaja hinkuu ja on ronski ehdokas toiselle kaudelle. Murjastiin, et Alli siin vieres oli liian plösö. STADILAISUUTTA HUNTIN SUOMESSA Faijani syntyi v.1916 stadilaiseksi Ryssän vallan alle. Niitä hissattiin koreissa nartsojen varsassa ylös fönäreille ja partseille. MONET BUUKIT sekä skrivaukset vaikuttivat huisisti, jotta Nobelin sai Taata. HÄRMÄN PRESSAT saivat jatkoa fundeeraajasta, vaappuvasta nobelistista ja punafledasesta muumimammasta. Kesällä oli liffaa tsupata Heikinkartsaa, nykyistä Manskua, pitkin Hippodromille kaakkeja tsiikaamaan. On tykkejä, tussareita ja ahdas Kustaanfekta. Sotajermuudella oli hintansa, kun syyllisiä jaagattiin boseen. Fatsini imi mutsinsa milkissä sekä stadilaisuuden että itsenäisyyden flekkiksen. Mä olin termarinkokosena väijymässä Marskin hautajaiskulkuetta siin Hankkijan plaanilla, samas mestassa, mihin seuraavalle pressalle, Paasikivelle, skuffattiin kivipaadet. . Marski lyftattiin klesanakin, pariks vuodeks pressaks. Paavo Nurmi sytkäs olympiabraasun ja Sylvi Saimo vinstas melonnan
Osku födas ja budjas skidiajat Bergas Agricolankujal. . Oksanen oli stadilainen taiteilija, jonka syntymäst tuli vuoden 2016 joulukuus 100 vuotta. Jullen taustalt voi tsennaa Stadin steissin. Flyttas sieltä Marjaniemeen. Duunas kans muotokuvii. Se teki kimpas duunii Raimo Raimelan kans ja ne maalas 1940–1950-luvuilla melkein joka viikko nyyii mainostaului Lasi palatsin Bio Rexin katolle. Foto: Ulla Forstadius. Viisi vekkulia on Toivo Särkän v. Otettiin leffa-aiheita, ku leffat on Tsilarin pluggaajien sydänt lähellä. Senkin ohjas Toivo Särkkä, se julkastiin 1957. STADILAISIA VIRVE KUUTAR. Se kundi sattu oleen Veikko Sinisalo. Osku sai leffajulleista Suomen Filmikamarin palkinnon neljästi peräkkäin 1956–1959. Nyt ku Tuntematon on filmattu uudestaan, ni Oksasen friidu Ulla Forstadius kerto, ett niiden faija duunas jullen Laineen leffaan. Leffan 1918 pääroolis niinku julleski on Stadin Kundi vuodelt 1998 Åke Lindman. Mainosgraafikkona Osku duunas bulisti leffajullei, veeärrälle matkajulisteit ja funtsas monelle lafkalle niiden yritysilmettä. Osku on kans niit taiteilijoita, joiden duunei on moni nähny, mut kundii itteensä ei tsennata. 1956 ohjaama leffa, mis gubbet budjaa yhteises kämpäs eläkepäiviään. Oskun duunei on bulisti – paitsi perheen seinillä, ni kans Lahden julistemuseos, mist pyydettiin sit muutama julle malliks. Siihen se froogas malliks yht kundii SF:n käytävältä, et ois iisimpi piirtää handu ku pitelee konekiväärii. TSILARI 1/2018 15 Jullemestari Oksanen T silarin pluggaaja, Hannu Jokipaltio stikkas toissa vuonna idiksen, ett kandeis skrivaa sen appiukosta Osmo K Oksasesta (1916–1978). Foto: Lahden julistemuseo. Veikon handu Tuntemattomassa. Leffas ei paljon gartsoil fluudata, mut ne harvat kohdat, mis ollaan, on fotattu Stadis: Aleksil, Töölöntoril, Etelärannas ja raflapätkä Kaivohuoneel. Foto: Lahden julistemuseo. Hannu skrivas, ett Osku oli monipuolinen, tuottelias ja erinomaisen taitava piirtäjä. On niis matkailujulleiski monii kliffoi ja jopa tuttui aiheita, niinku vaik pipopäinen kundi, ku roudaa skimboi olalla tai toinen pikku kundi, jol on sontsa olal, handus matkalaukkuu ja kainalos roikkuu stogelelu
Mä asuin siellä. Lätkästä mä olin kuiteski innostunu. Mä kans muistan vielä jotenki tän tädin. Silloin 60-luvulla pääkaupungissa oli työpaikkoja. Ekat pelit jo Pirkkolassa ulkona avojäällä, ennen Nordista. Ei kait olis ehkä muutenkaa valittu, koska mä olin snadi, ikäryhmän pienin ja viel tulitikun laiha, koska safka ei ollut mun juttu. Esikaupunkii Mä oon syntyny Naistenklinikalla ja sieltä mä siirryin Pakilaan, Niittyluhdankujalle, pieneen saunamökkiin. Myöhemmin, joskus 60-luvun loppupuolella, sinne puistoo rakennettii tsyrkka. 16 TSILARI 1/2018 SKRIVAUSSKABA OSSI SIMONEN J oku saattaa vielä muistaa Elontieltä Pakilasta punasen Elannon tiilitalon. Musta on hyvä, et paikat on järjestyksessä, mistä seikasta mun vaimo ei oo ollu koskaa pahoillaan. Tie päättyi nykyisen nelosen kohdalle. Ostarii vastapäätä sijaitsee tornarit. Össikan renki, siis sen broidi, korjas pellon satoja hevosella, jonka kyydissä me naskalit oltiin. Mutsi taas tuli puolestaan skolee, Töölön yhteiskouluun Arkadiankadulle. Nyt mä ymmärrän kait sentää jotai hyvänmakuisesta ruoasta. Stadi kasvo. Se oli vissii vuonna 59, tai jotai niillä nurkilla ku me muutetti Kannelmäkee, Kantelettarentielle. Siisti täti. Me käytii jätkien kans kattoo kaikki IFK:n pelit. Landelta tänne työn perää muuttaneille nuorille piti rakentaa asuntoja. Ne on vähän niin ku Kannelmäen maamerkkejä. Silloin nuoret muutti pääkaupunkii duunin perässä, niin ku ne tekee nykyäänki. Melkee kyyneleet tulee silmiin, ku mä rupeen muistelee kaikkii niitä poika-aikaisia luettuja kirjoja. Össikan lehmät kulki tien varren reunustalla pitkin lehmipolkua. Musta on mukava yhteensattuma, et siellä mun vaimoki sai nimensä. Fudista ja lätkää Silloin pikkuskidinä Kannelmäes vaikutti HJK:n Toulouse-niminen junnujoukkue. Siel puiston ympärillä oli kans kauppoja: Varuboden, Maitokeskus ja Elanto. Mun mieleen on jääny lähtemättömästi seuran ekat, tai siis ainaki mun ekat fudistreenit, jossa valittii tähän jengii pelaajia. Se oli sliipattu kundi, vaikka se oli sekatyömies. Joku fiksu vois kait kutsuu sitä kaupunkilaistumisen ajaks. Ne on mun varhaisimpia muistoja Kantelettarentieltä. uudisrakentaminen aloitettii kylläki jo vähän aikaisemmin 50-luvulla. Keskellä on edelleeki puisto, jota asuintalot ympäröi. Sillä ei ollu koskaa likapyykkiä, koska se pesi ne sitä mukaan ku sitä synty. Mutsi ei nimittäin hirveesti arvostanu urheiluu, tai sit sil ei ollu fyrkkaa ostaa mulle fudiskenkii. Loistavasti suunniteltu Näin jälkeenpäin ajatellen, vanha Kannelmäki on loistavasti suunniteltu kaupunginosa. Kyl te muistatte tän stailin: musta kapee sprigi ja puvun mustat byysat, valkone nailonpaita, musta solmio ja tietenki mustat spittarit. Faifa osti mulle vitosella käytetyt hokkarit, joilla mä rundasin talvella ympäri puiston kenttää. Puisto on kuitenki kaiken keskus. Kirjasto – toinen hima Kaikken tärkein mulle oli kuiteski kansiksen ja puiston kupeessa silloin ollut kirjasto. Siel mä pääsin ripille. Sitten alkoi metsä ja tykkitiet Kannelmäen ja Pohjois-Haagan välillä. Talot on pääsääntöisesti kolmetai neljäkerroksisia. Tässä muutama: Robin Hood, Aarresaari, Haukansilmä, Ruohoaavikko, Viimeinen Mohikaani, Ivanhoe, Quo vadis, Tulella ja miekalla, Robinson Cruse, Sherlock. Joka tapauksessa, siihen aikaan nuoret kävi tanssimassa ja tapaamassa toisiaan Alppilavalla. Siel puiston urheilukentällä mä opin skrinnaa ja ehkä kans futaa. Maanviljelijä Österbergillä oli maatila nykyisen Kantelettarentie ysin kohdalla. Siellä mun vanhemmat kohtas toisensa ja sieltä mun oma stoori alko. Mun mutsin siisteys on varmaa näitä peruja ja ehkä munki. Faija tuli sinne lihatiskille myyjäks. Sängyn päiväpeiton päällä oli kanssa peitto, ihan vaa siks ettei päiväpeitto pölyyntyis. Vuosaari, Myllika, Kontula, Jakis, Pitsku ja Pajamäki edustaa mun käsittääkseni hyvin tätä silloista rakentamisen politiikkaa: Vähän reunalla, oma ostari, leikkikoulu, kansakoulu, kirjasto ja busalla pääsee keskustaa, jos on tarvis. Silloin ei ollu Eka-markettia eikä asuintaloja, oli vaan peltoo. Me puhuttii kakskasin lenkistä, koska silloinen busa numero 28 kiersi tän puiston. Mulla oli jaloissa lantsarit. Se asu Lyyli-tädin luona, Hämeentiellä. Tässä suhteessa Kannelmäki on varmaaki aika tyypillinen esikaupunkialue, joita siihen aikaa rakennettii. Nimeni mä sain tietysti Hyvän Paimenen kirkossa. Saattaa tosin olla, et tolla perimälläki oli jotai tekoo tän laihuusasianasian kanssa. Se oli mun toinen koti. Mut niin ei vaa käynyt. Se kuuluu samaan sarjaan kuin Munkkivuori ja Pohjois-Haaga, joiden Muisteloita Kannelmäestä Mun faija oli tullu Stadii sodan jälkeen. Mä en tajunnu syömisestä sillo mitää, mulla ei ollu nälkä, tai sit mä en vaa skidin kiireiltäni kerinny ajattelee koko asiaa. Ostari on siinä reunalla, mäen päällä. Mut palataanpa asiaan. On Valion-talot, joissa Valion duunarit asusti, ruotsalaisten talot, aravatalot, stadin kämpät, sotainvalidien talo, veteraanitalot ja tietysti kovaa rahaa. Meil oli pikkupoika-aikaisia juoksukilpailuja siitä, kuka jaksaa juosta ja kuinka monta kertaa tän lenkin. Must olis varmaan tullu lätkän pelaaja, jos mä olisin ollut isompi. Niis on vissii jotai kahdeksan kerrosta. No, selväähä se oli, et mua ei valittu jengiin
TSILARI 1/2018 17 Holmesin stoorit, Tarzanit, Kurjat, Monte Criston kreivi, Kolme muskettisoturii ja sit myöhemmin kreikkalaiset jumaltarut, antiikin tarinat, puhumattakaan Välskärin kertomuksista, Tuntemattomasta tai Pohjantähdestä. Stoori jatkuu seuraavas Tsilaris.. Mä en myöskää tajunnu kuin köyhii me oltii. . Siinä kohtaa mä ehkä kuitenkin aavistin jonkinlaisen eron. Niin ku esimerkiks Aurinkokallio eli Auris, missä me käytii skimbaamassa ja laskemassa mäkee, tai skramlis, missä ajattii fillareilla krossii. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Tääkin kliffa stoori osallistu skabaan. Yhdestä tuli elokuvaohjaaja, toisesta lekuri, kolmannesta näyttelijä ja neljännestä aivan pistämätön englanninkielen osaaja, kääntäjä telkkariin ja ties minne. Muitaki on, vaikka en viitsi täs kohtaa ruveta rehentelee niillä, koska mulla on niin paljon enemmän hyvää muisteltavaa. Skidejä Kannelmäen kansiksen pitskulla, 1965. Mä en edes tiedä kuinka monta kertaa se on luettu. Meil kaikil on ristimme, ehkä tää muistikuva on yks mun sellane. Kirjat on vaa mun juttu. Mä en ehkä ymmärtäny, et sellane ihmine kuin mä, vois olla edes olemassa. Toinen on ne Lampisen limalaudat, retkisukset ja Voitto-nimiset siteet. Silloin kansikses, useissa juhlissa, esiinty Eveliina Pokela ja Rauno Lehtisen poika, jonka etunimee en enää muista. Jollai kahden viikon lomareissulla, yleensä Kreikassa, viis luettuu kirjaa ei oo mitenkää mahdoton suoritus. Mulla ei tainnu olla vertailukohtii, tai sit mä en vaa huomannu välittää niistä. Musta itsestä ei tullu oikee mitää, paitsi tavallinen duunari: myyntimies ja isännöitsijä. Sen verran pitkä stoori, ettei mahtunu kerralla. Muistan kuitenki kansakoulu aikaset kevätjuhlat, jossa muilla koululaisilla oli hienot pyhävaatteet päällä, ja mulla oli reilusti polvista paikatut teryleenibyysat jalassa. Mä jaksan niitä edelleeki. Pikku jätkän elämää On joteski outoo, miten pikkujätkä ajattelee asioista. Tsilari järkkäs juhlavuonna 2016 Tähtireportteri-skrivausskaban. Volker von Bonin. Ehkä mä en ollu vielä heränny henkii. Mä istuin juhlissa, kumarassa, molemmat händyt tiukasti polvien yli, niin et kukaan ei ois huomannu mun housuja. Vaikka voi myös olla, et mä en ajatellu sillon asioita ollenkaa. Sinuhesta tuli tietenkin mun raamattu. Kiva on kans muistella mun omia luokkakavereita. Se oli paha rasti, ku monilla kavereilla oli skimboina Karhut ja siteinä Rotanloukut
Yleisten jortsujen lisäksi skrivaaja tarinoi myös rajatumma jengi eli skolenuoriso menosta teinija osakuntatansseineen. Siellä kuitenki smugut hillu turha usein skeglujen kanssa, jote mesta ei innostanu. Gamloi lavoi ja teinimestoi Joskus piipahdi myös Tanhumällä, joka sijaitsi Tuusulan maantien itäpuolella, nykyisessä Patolassa. Duunarien suosimat Jortsukirjassa tekijä kertoo kymmenistä stadilaisista jortsulavoista ja mestoista, joista joillaki iteki olen vuosikausii ikäänku duunannu klabbilla koreesti. Myös kriguaika on megessä ja varsinki krigu jälkeine niin sanottu jortsuvillitykse periodi on jännää. Timppa toteaa esipuheessaaan kirjan sisältävän historian kertomaa ja kundin omia jortsumuistoja vuosilta 1950-70. 18 TSILARI 1/2018 TSILARI SUOSITTELEE KARI VARVIKKO V aikka buukissa käydäänkin läpi parijortsuhissaa yli sada vuode ajalta, siinä keskitytää kuitenkin lähinnä Stadin gamloje jortsulavoje, työväenja seuraintalojen sekä VPK:n tanssihistoriaan Helsingin eri osissa. Lammassaaressa, Mustikkamaalla, Tapanilassa (Mosabacka), Puistolassa, Pitäjänmäellä, Munkkiniemessä, Pakilassa, Oulunkylässä, Marjaniemessä, Toukolassa (Annalan lava), Käpylässä, Vartiokylässä, muutamia mainitakseni. Silloinha jopa Stadikalla junailtiin kunnallisii jortsuja. Tosin Alppilavallaki oli jatkuvii flaidiksii, mutt Jyryn bokraajat ja brotaajat piti lädärit jokseenki hyvi ojennuksessa. Jos Kulttis oli enemmänki duunarien suosiossa, nii itteni lisäksi monet teinit joras Kestikievarissa, Hämiksellä, Polilla, Natsalla, Expossa, Lintsin Rondo-hallissa ym. Ku ite olin baanalla, ni mun mielestä useimmat kaiffarit haki böönaa, jotta ne olis hitannu snygi pimatsu bylsimisfrendiksi kesäyössä; oli se sitte rapassa, porttikongissa tai skutsissa. Kuvaavaa on, että ku luokkakaverini Meikun opparissa oli oppinu joraa, mutt ei tsennannu mestaa mis vois tanssii, niin ehdoti sille Kulttista. Gamloja tanssilavoja oli mm. Meilahdessa lapsuudessaa budjannu, mutt Alppilan yhteislyseosta muutaman luokan jopa en gång till stuiduksi skrivannu tuleva Stadin dirika kertoo jengin yleensä mennee joraa sen vuoks ku ne etti itelleen tulevaa vaimoo. Ennen omaa jortsukauttani kundit ja friidut vetivät tangoo mm. Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja, stadineuvos Timo Honkala on skrivannu yli 300 sivuse informatiivisen kniigan 100v Stadin jortsuja ja tanssimestoja (BoD-Books on demand 2017). Blobikassa eli Mustikkamaalla. Lohduti frendii ja virnisti sosialistie oleva sosiaalisia, ett siel on skremmoje kans porvarimestoja paremmat saumat. Vaimoo tsögaamas vai muuten baanal. Serkkuni kerto, ett 1940-luvulla ne duunas byysie lahkeet rullalle ja skujas motskaribotski peräs vodaskimboilla joraa Blobikaa. Miksi Stadista tuli itse tekstissä Hesa. Jäbä otti riski – eikä katunu. Timppa ei skrivaa slangiksi ja se ei sinänsä häiritse, mutt se kylläki, ett kundi kirjan nimee lukuunottamatta koko ajan bamlaa Hesasta. Ekaks se innostu, mut sit rupes hannaa, ku se faija sano ett sinne ei sovi mennä, ku se on kommarien mesta. Jortsulavat duunattii ite ja purettii hiluje päätteeks. Noi mestat oli sosialistien tai kommunistien ylläpitämii, jote monet herrakansa jäbät vältteli niitä. Kyll sitä olis pidetty jotenki dorkana, joka olis. Stadin jortsumestat sillo joskus... Olikoha se iha noin. Timpan henkilökohtaiset jortsumuistot vaikuttaa hivene ”akateemisilta” ettenkö sanois turhanki säädyllisiltä so viattomilta. Minnaan hyvin etenki Alppilavan eli Lihalaakson so Lumppulan sekä Kulttikse eli Sirppiliiterin, joilla varsinki Pitkänsillan pohjoispuolella budjanneet gimmat ja kundit diggas rundaa. Olin iteki jelppaamassa ammattitimpureita ja siinä ei nesa kauaa tuhissu, ku Olavi Virta jo veti täysillä Täysikuuta. Vielä 1950-luvun lopulla ja 60-luvun alkupuolella faijani junaili juhannusjortsuja sekä Lauttikseen että Degeröön
Vaan silloin oonkin jossain, ihan muilla mailla, nääs unessa voi käydä sillä lailla. Mä jatkoin matkaa, korkeutta nostin hiukan. Ne kertovat että kirjoittaja on paneutunu hyvin duuniinsa ja siinä myös onnistunu. Lyhyet katsaukset ja kuvaukset eri paikkojen taustoista ovat paikallaan. Yks ja toine voi vaikka skabata kuinka monessa mestassa on sliipattu parkettien partaveitsenä. 5 25 75 95 100 Signe Brander 102x147 Origin 2 sunnuntai 7. Friidut rupes joraa keskenää joskus 1960-luvulla. Uni jatku. Vaan äkkiä mä hogasin – mä liian matalalla flygasin! Sbuliin hirveen melkein törmäsin. Monille nyt jo eläkeiässä joraaville staroille ja isomutseille se tuo muistoja, jotka saa hyvälle mielelle. Mustat fogelit vaan raaku pilkaten: Braa braa braa! Se svedun kieli mua vielkin naurattaa. . Suosittelen. Nyt flygaan jotain mutkikasta, kumpuilevaa baanaa, Inkoossa. Painajaisuni Stondaan kerrostalon katolla. Mutt sitt se kylläki shingraa ittesä parketille, ku toine friidu tulee sitä hakee. Itseni mä siinä näin, makaamassa kyljelläin, rohkeuteni keräsin, kalmoani tönäsin, foglut rääkäs: Braa braa braa! Siihen säpsähtäen heräsin. Suulis sgriinaa, korkeutta lasken hiukan, teen vasemmalle kaarteen tiukan. Handut levitän ja lähden lentoon. Vaahterat ja syreenit, döfaa alhaalla, talon pikku pitskulla. Jotku oli jopa nii tohkeis ett ne duunas hole byysie fikkaa ja bamlas mimmille, ett ota sielt karkkii. Kyll kundit tsiigas niitä snadisti lonkaa. Yleensä aito Stadin friidu ei tähä syyllistyny, kyll se oli enemmänki joku karjakko. Hagiksessa hogaan tutun kundin. Dallaamalla jatkoin matkaa. Lennän yllä hiekkatien, kohti rantsuu. kyll flygaaminen on sitt fantsuu. tammikuuta 2018 21.38.47 TSILARI 1/2018 19 lähteny tsökaa muijaa mutt ei blaijaa. Kirjassa valotetaan Stadin tanssilavojen ja jortsumestojen aikaa, joka ei koskaan palaa. Tien yli luudas sbuli musta kissa aavistin sen ennustavan jotain ikävää, Mua alkoi lentokin jo väsyttää ja oli aika pimeää. Hyvä tietokirja Snadeista elävä elämän kuvauksien puutteista huolimatta Timo Honkala kniiga funksuneeraa hyvin tietokirjana. Ja hups! Se stondas. Stadin äänet kuulen: Hämeentietä lähestyvän sporan ja kujerruksen kyyhkysen, mä luulen. Tie päättyi skutsiaukiolle, kuu tuli pilven takaa. Hogasin sen arkun, tsiigasin kuka siinä makaa. Pahinta mitä saatto nuoruudessa, ennen gimmoje julkista ”lesbokautta” tapahtuu, oli kun selvinpäin oleva kundi pokkaa friidulle, nii tää ei suostu lähtee joraa. flygaan pihan yllä snadin rundin. ANJA ”RANTSU” RANTAMÄKI. Se maata polki, kruunupäätään viskoi, katajasta oksat kiskoi, stikkas minuun katseen tiukan
Kivalta kuulosti. Kallion joulurauhan julistus kerää aina runsaasti yleisöä Karhupuistoon. Toisena kuulimme Siitä tuntee joulun, jonka laulaja sanoi muistavansa Brita Koivusen esityksinä. Toinen säe meni: ”Tuolla gubbe tsöraa / punarotsissaan / Pihan skidit venaa / überinnoissaan / pian valkoskeggeäijä / dörtsiin koputtaa (…)”. Maria kertoi kirkossa, että hän sai inspiraation nimenomaan näistä snygeistä joulubiiseistä. 20 TSILARI 1/2018 Vuodenvaihteen kierros Stadin Syke -sarja tuo Tsilariin kulttuurija katutapahtumia sanoin ja kuvin. Juontaja Matti Reittamo sanoi, että olisi nostanut hatun päästään, jos sellainen olisi. Kuva: Marjut Klinga. Kallioon joulurauha J oulurauha julistettiin perinteisesti Kallioon Karhupuistossa aatonaattona. Tule paikalle julistamaan yhteinen joulurauha koko Suur-Kallioon. RISTO KOLANEN STADIN SYKE. Esimerkiksi Erkki Johannes Kauhasen slangintamana: ”En tsögaa valtaa, glamourii, / en diggaa fyrkkaakaan; / mä tsöögaan taivaan valoo, pliis ja / rauhan sanomaa. Pentti Forssell lauloi Varpunen jouluaamuna ja Oi jouluyö, kaksi klassikkoa. Paikalla taisi nyt olla vähemmän väkeä kuin muutaman edellisenä vuonna. Kuva: Juhani Styrman. Edellisen tulkinta oli kriittiselle korvalleni liian oopperakoulutettu. Eva Polttila luki jouluevankeliumia slangiksi ääriään myöten täydelle salille. Slangikuoro veti taas hyvin. Vetäjä vaihtuu, koska puuhakas Sauramäki muutti Käpylään. Se kertoo kulttuurista ja tapahtumista, jotka on tarkoitettu kaikille stadilaisille. Maria Hänninen laulaa Joulubluesin Snygeimmissä joulubiiseissä Paavalin kirkossa. Se käy hyvin Stadin Arskan henkiseltä tyttäreltä. Joulublues Paavalin tsyrkassa P aavalin kirkossa oli hyvä kuunnella ”Snygeimpiä joulubiisejä”. Nykyinen julistus oli kolmas kerta. 1990-luvulla ”Kallion linjat-kuoro” julisti parina vuonna joulun alkaneeksi Kalliossa katulaulukonsertilla, Juhani Styrman Kulttuuriverkoston puuhamies tietää kertoa. Juhlavuutta lisätäksemme täyttäkäämme maljamme jouluisella glögillä, jonka voimme yhdessä kohottaa Kalliolle, ah, niin ihanalle elinympäristöllemme.” Torsti Lehtinen, ”Kurvin Kierkegaard” , luki joulurauhan stadin slangiksi. Sen sijaan Jouluyö soi komeasti ja ansaitsi valtavat aplodit. Johanna Sauramäki julisti joulurauhan Kallioon. Ihana Maria Hänninen oli tehnyt tämän tapahtuman inspiroimana Joulubluesin, jota hän esitti myös blueskiertueella Erja Lyytisen ja Sami Saaren kanssa. Päätekijä Johanna Sauramäki Kallion kulttuuriverkostosta kirjoitti facebook-kutsussa ja luki kirjasuomeksi: ”Olkoon tilaisuus yhteisöllinen, uskontokuntaan, ikään, rotuun, sukupolveen tai yhteiskunnan kerrostumiin katsomaton ja kaiken hyväksyvä, jotta se sopii meistä jokaiselle
Illan aloittanut tunnin lämmittely uuvutti diskojumputuksella ennen kuin nuoremman polven laulajat, rockmuusikko Anssi Kela , soittolistojen hallitsija Reino Nordin ja ”Tähdet tähdet” -TV-ohjelmassa koko kansan tutuksi tullut Erja Lyytinen pääsivät hyvin vauhtiin. Komeita olivat jo Senaatintorin, Sofiankadun ja Svenskanin taustan valokohteet. Unkarilainen László Bordos on videomäppäystekniikan pioneeri, jonka käsittelyssä Tuomiokirkko muuntautui valoprojisointipinnaksi. Konstellaatio -videomäppäys teki rakkaasta Tuomiokirkostamme elävän valotaideteoksen. Kuva: Raimo Granberg. Juontajien huumori lässähti aika tavalla. Hienointa oli se, että kotimaisten ja kansainvälisten huippuvalotaiteilijoiden lisäksi koko kansa pääsi tekemään ”Lyhtypuistikkoa” Koulupuistikkoon Designmuseon viereen. Itse viehätyin silti eniten Kaartinkaupungin alueesta. Kuva: Raimo Granberg. Aivan huippu oli Janne Aholan ”Ajan rooli” Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhteisellä pihalla. TSILARI 1/2018 21 Maria Baric Companyn tulishow oli hienointa Kansalaistorilla uudenvuoden aattona. ”Lux Arkkitehtuurin” kohteena oli historiallinen näyttävä Erottajan paloasema, joka on Stadin vanhin paloasema. Nuorison juhlaa Kansalaistorilla K ansalaistorilla oli uudenvuodenaattona jälleen koko kaupungin yhteinen uudenvuoden juhla, joka viimevuotista enemmän suuntautui nuorisolle. Lux toi valoa pimeyteen. Kuva: Raimo Granberg. Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon välisen pihan tiiliseinä oli Luxin komeimpia töitä. Maria Baric Companyn ”Toiveiden taivas – kohtaamisia unelmien äärellä” oli todella komea. Työ sai Arkkitehtuurimuseon tiiliseinän ”liikkumaan” musiikin tahtiin. E splanadin puistosta Kaartinkaupungin kautta Senaatintorille kulkevan Lux Helsingin reitin teokset esittelevät valotaiteen laajaa kirjoa kauneimmissa kortteleissa
Ruton ohella skagattiin eniten tiheästi bygatussa puustadissa toistuvasti riehuvia flekkiksiä. Veivinsä stikanneet haudattiin Vanhan tsyrkan nk. Erityisesti tarkkailtiin turveja olkikattoja, joilla piti kaiken varalta olla vodatynnyri. Uuden Helsingin kehitystä jarrutti monet riesat; nälkävuodet, rutto ja eldikset. ”ruttopuistoon”. Syyskuussa 1701 eldis tuhos Eldikset muokkas Stadia Vuonna 1640 Vantaanjoelta Vironniemelle flytatun nk. Yhteensä kärtsäs neljäsosa Stadista. 770. Jos vartijat hiffas eldiksen, heidän oli annettava sana klokunsoittajille, jotka ilmoitti vaarasta kaksoislyönnillä. Kun taas oli lunkia, vartija huus helpottuneena: ”Jumalalle kunnia, palo on sammutettu!” Kuri oli ankara. Nyt delas päivittäin 15-20 henkeä ja kolmen kuukauden aikana 1 800 populasta menehty 2/3 eli 1 185. Tästä viisastuneena kärtsänneille tonteille ei enää saanut bygata puutaloa ja näin ollen torin etelälaidalle synty edelleen säilyny rivi komeita kivitaloja. Neljä kundia rundas öisin klo 21 aamuneljään kyylaten flekkiksiä. Jengiä arvioitiin 1600-luvun lopulla olleen vain n. Buli hävitys oli 1654, jolloin 3/4 Helsingistä tuhoutu. Päävartion rumpu alko päristä taukoamatta ja kahdeksan kundin styrkalla ruvettiin roudaan pruuttaa flekkismestalle. Voimakkaassa blosiksessa tuhoutu 61 taloa ja lisäksi 27 rantsuaittaa, buleja veduvarastoja ja Pohjoissataman botskibrygga. Flekkisvartijat duuniin Flekkiksiä pyrittiin tietyst torjuun kaikin keinoin. Vartioinnista huolimatta eldis riehu jälleen 1761, jolloin kahdeksan stadin bulimmista taloista Suurtorin (Senaatintorin) varrella brennas poroks, vain Sederholm säästy. Foto: Helsingin kaupunginmuseo.. Katovuosina 1680ja 1690-luvulla stadilaisia ja landelta tulleita delas niin paljo, että nya hautausmaa jouduttiin busaan Kamppiin. Yhdellä kaiffarilla oli vyössä räikkä ja sakset ja toisella nahkaämpäri ja kirves sekä pimeällä flykta. EKS MINNAA KAI WESTMAN 22 TSILARI 1/2018 S euraava vitsaus eli rutto ilmesty jo 1710, ilmeisesti Liivinmaalta tulleiden friidujen messissä. Eldis sai alkunsa erään rengin ja ryssänsoltun huolimattomuudesta öisen dokailun jälkeen. Kun avobraasua käytettiin safkan duunaamiseen, lämmitykseen ja lyysaamiseen, snadikin huolimattomuus sai eldiksen riistäytymään irti. jälleen 6 taloa ja Isonvihan aikana 1713 lähes koko stadi brennattiin. Tuho oli niin buli, et keisaria pyydettiin hjelppaamaan stadin uudelleen byggaamiseks, koska omin neuvoin sen ei uskottu ”pystyvän nousemaan Stadin brankkarin palosotilaita 1891. Buli flekkis Krunikassa Viimenen buli flekkis sattu Krunikassa kriguvuonna 1808. Vartioinnin alkaessa ja loppuessa skulattiin snadia tsyrkkaklokua. 42 taloa flekkas poroks kuten komea Kristiinan stebutsyrkkakin. Jos vartija hiffattiin dokailemasta jossain stadin monista kapakoista tai klitsuista, hänet pantiin rangaistukseksi ridaamaan veduhorsella pitkin gartsoja. Braasu sytty leskirouva Dobbinin talossa Aleksanteringartsalla vinosti Ritaritalon puistikkoa vastapäätä. 1720-luvulla raatimiehistä valittiin eldisdirika, jota hjelppas neljä mestaria
Enemmän kivitaloi Kivitalojen yleistyessä saatiin eldiksetkin lopulta vähenemään. Jengissä oli suutareita, räätäleitä ja muita käsityöläisiä, jotka vapaahetkinään duunas kledjuja ja tsengoja stadilaisille. Kallion flekkis Kalliossa Näkin huvila-alueella sytty illalla 1875 raivoisa flekkis, joka levis nopeesti yli Osberg & Badenin konepajaalueen. Meritullinkatu) paloasema. Lähteinä käytetty mm. Niinpä 1861 eldis pääsi valloilleen leskirouva Hagmanin talossa Virongartsa 3:ssa. Fyrkkaa ja vaivoja ei säästetty. TSILARI 1/2018 23 tuhkastaan.” Aleksanteri I loi ”lempeän katseensa” Helsinkiin ja byggaaminen, jota johtivat tsendikset J.A. Joka ilta klo 22 piti kahden palovartijan mustassa sarkakaavussa kypärä päässä lähteä rundaamaan stadia ja julistamaan: ”Kello on kymmenen lyönyt. Foto: A.E.Rosenböijer, Helsingin kaupunginmuseo. Kun hälytys tuli lähdettiin kaahaan kovalla mekkalalla. VPK tuli ilmeisesti suoraan jostain fiestoista päätellen siitä suruttomuudesta, jolla brankkarit dyykkas läheisen huvilan kimppuun. Kurveissa ripoteltiin pussista punamultaa merkiksi, mihin jälkijoukkojen tuli kääntyä. Oli eldiksistä se hyöty, että Stadin keskustaan nous Engelin piirustusten mukaan komeita uusklassisia rakennuksia kuten Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto, Nikolain (Tuomio) tsyrkka, Senaatintalo (Valtioneuvosto), Säätytalo, Yliopiston kirjasto, Valtion arkisto ja monia muita rakennuksia, joita turistit ja böndet tulee tsiigaan monttu auki. Vakituinen brankkari perustettiin 1861. Kaija Ollila ja Kirsti Toppari (1975): Puhvelista punatulkkuun. Palotornien huipulla vartiomies tsiigaili kikruilla merkkejä eldiksistä. Kaikki esineet stikattiin fönstereistä kristallikruunuja myöten, flyygeli skuffattiin portaita alas ja buli astiaskope lennätettiin sisältöineen keskelle spideä. Tulenlieskat oli niin bulit, et Viaporissa (Suomenlinna) nähtiin vaivatta lesata loimotuksen lyysiksessä. Ehrensvärd ja Carl Ludwig Engel, käynnisty. Vaikka brankkariasema vartiotorneineen oli vinosti vastapäätä, mesta sai flekata kaikessa rauhassa, koska palovartija oli koisaamassa. Praasua oli kyllä osattu ventata, koska eräs palvelijatar oli useana yönä perätysten kuullu punaisenruskean dogin ulvovan ja sehän merkitsi flekkistä… Vakituinen brankkari Nopeasti kasvavassa ja teollistuvassa stadissa palontorjunta oli yhä tärkeämpää. . Vähän myöhemmin eldasivat konsuli Wallenin elintarvikepuoti sekä Krunikassa oleva Vyötiäisen kortteli. Matala ja kodikas puukaupunki sai väistyä korkeiden kivitalojen tieltä, jotka alko nousta keskustan tonteille. Vaaran uhatessa hälytettiin naapurit, skulattiin tsyrkan kloguja ja sotilaspäävahti löi hätärumpua sekä ammuttiin kaksi tykinlaukausta. Palovartijat sai fudut ja tarpeettomaksi käyneen Vironkadun snygin brankkariseman tilalle bygattiin 1950-luvun lopulla karsee virastotalo. Eldikset eivät kuitenkaan loppuneet. Konstantininkadun (nyk. Asemalla olivat aina lähtövalmiina horset ja tietysti myös muu rekvisiitta: pruutat, letkut, vesitynnörit, palopurjeet ja tikkaat. Kun Helsingistä oli 1812 tullu suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, sen tuli myös heijastaa keisarillista loistoa ja olla maan hallinnollinen ja sivistyksellinen keskus. Torvet soi, klogut kilkatti, rattaiden pyörät kirsku. jos blosis olis ollu kovempi. Omistajat tsiigas kauhistuneena pelastustoimia, jotka oli kaiken lisäksi turhia, koska praasu ei levinnyt huvilaan asti. Kaklunimestari Sandbergin nykyisen Jurkan teatterin mestalla olleen haussin rehu-ullakolta alko 1852 flekkis, joka levis forssilla puurakenteisiin lähikortteleihin ja olis kenties tuhonnu koko Krunikan. Torneista ei ollut paljoa hjelppiä, jos vartijat eivät olleet valppaina. Korkeavuorenkadun puutornin paikalle kohos sentään Theodor Höijerin piirtämä style tiilinen pääpaloasema 1891. Helsingin vanhoja kortteleita ja Bo Lönnqvist ja Marja-Liisa Rönkkö (1988): Helsinki. Kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi.. Käsi mahtava Jumalan laupiaan, tulenvaaralta varjele meitä.” Tärkeää roolia näytteli Meritullinmäelle ja Juhannusvuorelle eli Korkeavuorenmäelle bygatut brankkariasemat
Stoorin skrivaaja Taigis on Toivo Kaiponen, joka oli talvija jatkokriguis Ässä-rykmentin lääkintäaliupseeri ja toimittaja. EKS MINNAA VIRVE KUUTAR Kari Salminen Ässä-rykmentin perinnetoimikunnasta sendas meille gamlan Peikkosoturin ja siinä julkastun slangistoorin. Kannes on ylhääl JR5:n ja alhaal Ässä-rykmentin asevelimerkit. Lehti on vuodelta 1943. Kari Salminen kerto kans, ett lehden toimituksen osote oli 1/1889, mikä tarkoittaa Jalkaväkirykmentti 5:n kolmatta pataljoonaa III/JR5 eli se on just se joukko, mis oli Ässä-rykmentist palvelukseen jääneet kundit. 24 TSILARI 1/2018
Kerran se kysyi, että mitä toi käärmejuttu oikein on. Jos se ei ole elävä, niin pistä käsi sinne, kun mä nostan kantta. Se oli vähän aikaa hiljaa, sanoi sitten, ettei siellä mitään käärmettä ole. Se oli leijonaproggis ja mä spöijailin savannilla aamusta iltaan. Mä stellasin korin fiudeen, bungasin ja skujasin veks. Paikallisen käärmetarhan autojen kyljissä oli varoitustarroja ja niin mäkin heftasin Fordin sivuikkunaan teipin ‘Danger snake Hatari nyoka’. Mä flöittasin, että silloin tällöin mä traisaan puskasta jonkun lieron Snake Parkiin. Sielläpäin on aika rankkoja lajeja, tulee klesaks jos me rappaa. Siellä snutattiin fiudeja paljon, niin että mun piti kekkaa jotain. KÄÄRME JEMMASSA Mä flöittasin, että silloin tällöin mä traisaan puskasta jonkun lieron Snake Parkiin.. Mä sanoin pokkana, että Narogorom-padolta nappasin nuoren kobran. Meni siinä muutama yökin, silloin kun oli täysikuu, että näki, mitä ne kissat duunaili. Bilikana mulla oli ralleissa söndrattu Ford Escort, jonka dörtsit oli sellaset akaasian piikillä öpnattavat. PITI TIETENKI nokittaa. Pannaan Ford vaan ensin käyntiin, että päästään nopeasti tsirraan. Sitä hollas kundi, ketä oli ihan sillosen raskaan keskisarjan mestarin Bob Fosterin kopio -yks yhteen. Haluutsä koklaa handulla, mä öpnaan kannen. Hyvä on. Mä jätin sen taka penkille näkyviin. Sen jälkeen kun me bamlattiin kuulumiset, se saattoi kysyä, oliko mulla käärme päällä. Sitten se sano varovasti, ettei se ole elävä. Yks päivä kun mä taas tankkasin, se kysyi juonen näkösenä, että onks mulla kyytiläinen päällä. TSILARI 1/2018 25 STADILAISIA HEIKKI MÄKINEN STADILAISIA S eiskytluvulla tein duunia Nairobin kansallispuistossa Keniassa. Joskus mä sanoin, että oli. Se tsiigas niistä pikku rakosista sinne vasuun -kumilelu häämötti siellä. MÄ TOKKASIN korin sitä kohti ja panin handun kannelle. Tortsalta mä skaffasin snadin korin, mihin mä stellasin kumikäärmeen. KANSALLISPUISTON PORTIN pielessä oli yhden pumpun Caltex-asema, mistä mä tsöbasin gasoa. Funtsasin, että kun rosmo hiffaa sen, niin se skagaa: millanenkohan myrkky tuolla goisaa. Kundi oli jo kymmenen metrin päässä. Se vastas aina: -Hapana leo, Bwana Nyoka (ei tänään, Herra Käärme). Mä koppasin korin ja lyftasin sen Bob Fosterin naaman eteen.
Mähän käyn kaikennäkösis pippalois stikkaamas luentoi siit, kuin stailii stadin slangi on. Ehkä voin, ehkä en. Futaisko täyskielto. Mut sit se yläkerran jäbä rupes niuhoo, et kaikkee muuta voitte duunaa, mut noit yksii fiblui ette sit skruudaa. Ihan simppeli juitsu, yks parlamentin päätös. Mut tätä mä oon ny ruvennu funtsaan, et onks tää meiän positiivinen staili sittenki ihan peffast. Tehän tsennaatte sen stoorin, mist toi Paul Anka sjungas jo 50-luvun lopus: Adam and Eve. SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA M ä siis tarkotan, et rupeeks jengii jo tympii tää meiän vouhkaus. Meikäläinenki mylvii joka mestas, et skloddit ja kävyt, ei päästetä tätä slangii delaan! Muistetaan spaissaa, snadisti stadii meggeen, slangi on glaiduu ja kliffaa! Joopa joo. Se ku saadaan kielletyks, ni meiän skloddien skloddit ja viel niittenki kersat sjungaa kuoros, et kiitti kiitti, et todella stärästi torppasitte ton karseen stadilaistumisen vaaran. Väärin kuultui ja väärin bonjattui sanoi, ku on nyysitty sveduilt, sloboit ja engelsmanneilt. Ne klaaras, et ku engelsmannien ja muiden naapureiden kans oli koko aika snadii skragista, ni jangstereiden kantsis keskittyy tohon piilaril skotaamiseen. En kai mä ny voi noin vaan vendaa rotsii ja rupee bamlaan läpii mun kaaliin. Mehän tääl slangijengis ain hirveesti möykätään, kuin ihanaa on bamlaa ja skrivaa stadin slangii. Joo, ne lopetti luudailun, sekstailun ja bylsimisen ja rupes skruudaan niit fibeleit. Ne kiels golfin skulaamisen. Piilaril skotaaminen ku oli siihen aikaan ruodiksen diggaama laji, ihan ku pesis Härmässä – siis paljo myöhemmin – ku toi Tahko Pihkala oli roudannu sen Jenkeist ja entrannu omanlaiseks. Ne luudaili siel nakuna ja varmaan pääasias sekstaili ja bylsi ja muuta kliffaa. No arvaa, rupesko niit kiinnostaa ne fibelit. Näätettäs et myö statilaisetkii viennetään savvoo Slangi pitäs kieltää Joo, totta kai tarttis ja kantsis. Se yläkerran propagandisti tsennas stydeimmän stailin: Kielto futaa aina – dorka! Skotit kiels golfin Funtsatkaa ny, mitä tapahtu esimerkiks Skotlannis 1450-luvulla. Mähän yllytän jengii käyttään melkeen sitä samaa slangii, mitä mä oon skloddina oppinu Kurvin huudeil. 26 TSILARI 1/2018. ja isotellahan pohojalaasittain. Et ei mitään kliffaa golfkentsuil skabaamist ja kalpeen boltsin kans braijaamist. Sitähän on testattu monessaki yhteydes. Ku taas toi stadin slangi, sehän on vaan sellanen duunareitten, seilorien, hampuusien ja spurgujen läppä. Ai, et mitä mä ny sekoilen. Nää ku on ehtoi murteit ja murteet on arvokast kansallist kulttuurii. Sehän meni sillai et se kundi ja friidu oli ihan fantsus mestas, fogelit sjungas ja suulperi skriinas. Ja ottakaa ny huomioon, et kukaan mainoshörhö ei ollu viel jankuttanu, et fiblu päiväs pitää legurin huitsis. Otetaan ny vaik toi Biblus lanseerattu kielletty fiblu. Mut vaarallist sen bamlaaminen on, helkkarin riskaabelii. Ruvetaaks me oleen jotenki yllätyksettömii. Mähän ite skrivaan slangii ja bamlaanki. Funtsatkaa! Mitä, jos me duunattaiski uukkari ja alettais vaahtoo, et ku Stadis on niin hitosti böndei ja lisää hinkuu niin paljo ku pystytään kämppii byggaan, ni olisha se kauheen sympaattist, et tääl bamlattais nyssee, turkkuu, porrii ja vetyy & atomii
Siis ei brenkkuu, ei vinkkuu, ei bissee, kaikki rapakaljaa stydimpi oli kielletty. Slangi pitäs kieltää Mä tsennaan yhen Rööperin friidun, jonka himas inhottiin slangii. TSILARI 1/2018 27. Sehän on outo olosuhdevammanen läntti maata, mis budjaa kaks kertaa tislattuun brenkkuun kajahtanu kansa. Siis ihan jyrkästi ja kokonaan. Vieläki The Royal and Ancient Golf Club of St Andrews yrittää määräillä, millai sitä boltsii tarttis sinne skrubuun jaagaa. Eka maailmansota blandas Eurooppaa ja sit härmäläiset rupes viel ottaa matsii toisistaan. Joka ikiseen kylään bygattiin yks tai monta golfkentsuu ja golfist tuli skottien kansallispeli. Ne ei oo koskaan hirveesti digannu noit virallisii ordereit. Eli jos sä haluut, et sun skloddistas tulee jonku asian niska ja friikki ja mesu, kiellä silt se. Ei tietenkään. No lopettiks jengi dokaamisen. Ja sitä piisas. Et meet vaan johki vaatimattomaan duunin, niinku puhelinblisaajaks tai roskisdyykkariks.” ”Ja jos sattus niin et sä tseenaat poskettomasti fyffee, ni et saamari sit häpäse sun mutsiis ja faijaas sillai et meet tsöpaan jonkun ökyporschen, maseratin tai teslan! Tuliks tää nyt klaariks?” ”Ja jumaliste, jos meiän himaan ilmestyy sen Palmisen skrivaama kniiga Snygii slangii, ni saat lähtee lätkiin!” . Kieltoo ruvettiin mankuu jo ennen rähinöit, mut ku me oltiin siihen aikaan osa Sloboi, ni siel ei bonjattu, miks ihmees brenkku pitäis kieltää tääl, Euroopan vähiten pämppääväs maassa. Vieläki sinne handeliin mennään snadisti anteeks pyydellen ja vaik kovin mones raflas ei enää portsarii oo, ni joku helkkarin valvova ööga siel luuraa. Mut pari asiaa se kieltolaki jätti härmäläisten iloks: jatkuvalt tuntuvan janon ja kielletyn kaman houkutuksen. Enää ei kyl dokattu niinkään konaa, punkkuu, valkkuu tai birraa. Skotlanti on aina ollu snadisti niinku Härmä. Ku laimeet dokattavaa ei kantsinu just smuglaa, brenkku oli styrkkaa, ja ku se oli smuglattuu, valtiolle ei jengin rajustkaan dokaamisest jääny muuta ku trabelit. Eli: mikään ei ois voinu jeesaa golfii breikkaan tanakammin ku sen kieltäminen. Vaik se kieltolaki loppu jo 543210, siis viides huhtikuuta 1932 kello 10, osalle jengii siit jäi periytyvä skraidu sieluun. Et skäfästi tarttee ryhtii petraa ku mennää ineen, eikä siel vieläkään hivata ainakaan mitään slangii bamlaa. Ihan snadina se mun frendi joutu tvettaan leegot saippual, jos silt sattu lipsahtaan vaik kuin snygi slangisana. Sen faija oli uffari ja mutsi varmaan jossain landekartanos födannu puuteripylly. Siin tosi fitis saumas etenki friidujen mielest tarttettiin kieltolaki. Sielt se sit levis joka mestaan, meillekki. Mä varmaan delaisin häpeest. Dokattiin tsajuu, kovaa tsaikkaa, siihen oli blandattu smuglattuu spittaa. No, ne niiden jangsterit haistatti pitkät sille kiellolle, piilareil skotaaminen meni vek muodist ja kaikki skottien timpurit rupes duunaan golfstagoi hikkorifedust. Varmaan arvaatte, kel mun frendeist on kaikist bulein varasto slangisanoi. Pari snubii brekkaril ja fittiki päivä tuntuu ihan siedettävält. ”Et sit jumaliste rupee skulaan figelii tai lätkää!” ”Turha uneksii, et mä tsöpaisin sulle sähköskittan tai flyygelin.” ”Ja meiän suvushan ei oo koskaan ollu legureit, inssei tai dumareit – etkä rupee pluggaan säkään. No, mitä ne skotit tuumas. Osa fiskareist ei viittiny enää ees fisustaa, ku fyrkkaa tuli ihan sikana spittan kuskaamisest prutkulla. No, lopult se laki tuli ja oli voimas toistkyt vuotta. Härmäänki saatiin kieltolaki Tää siis tapahtu siin sata vuotta sitten
Alust asti päätettiin, et sutta ja sekundaa ei yleisölle kande bjuudaa, Frank Churchillin aluperänen musa ja Lumikki-leffan juoni. Pisti oikeen funtsaan, et millon me kerettiin mättää sitä mantsaa ja matikkaa knubbiin, ku aina oli joku proggis menossa. Alueuutiset skrivas pitkän stoorin ja kehas erityisesti söden Lumikin, Annan, sjungaamista. Tsengat ja byysan lahkeet märkinä tultiin perille, mut mitä välii. Neljä kundii duunas upeet kulissit ja hoiti valot ja lavasteet. Keväällä lauma hajaantu enkä kuullu monestakaa mitään ”vuoskymmeniin”. Lappiin – ei mikään halpis-reissu! Bulein proggis oli Lumikkimusikaali, ku ruvettiin duunaan viidennen luokan syksyllä. Ylläksellä vietetiin viikko. Ja sit 2011 tuli Lumikki-Annalt postia. RAIJA TERVOMAA SÖRKAN FRIIDUN STOOREJA J oulukuussa mätti vodaa melkeen joka päivä. Alust asti oli päätetty, et vikana syksynä sinne mennään. Mä sain pitää samat oppilaat koko alaskoilen ajan, kuus vuotta. . Oppi tsennaan skidit snadist asti ja pysty funtsaan niitten kans kaikkee vänkää, muutaki ku sitä mantsaa ja matikkaa. Ennen esitystä voi skruudaa lihasoppaa ja väliajalla divaa borkat. MISTÄ FYRKAT. Mä alust asti hiffasin, et noitten kans voi duunaa vaik mitä. Ruska oli komee ja fiilikset korkeella. Kerättiin flindoi, dilkattiin mainoksii, mutsit leipo maikkojen päiväborkille kakkuja, pidettiin myyjäisii ja kirpputortsii, kundit kävi sjungaamas Tiernapoitsuja. Yhtenä iltana mä plarasin Annan luokan kansioo. Musamaikka treenas lauluja, mä ku en osaa skulaa pianoo. Kakskytneljäs maaliskuuta Hesarin Minne mennä tänään sivuilt saatiin pluggaa, et Myllikän 5C:n oppilaat esittää Lumikki-musikaalin Herttikan tsyrkassa. Niin sinäki iltana, ku lähettiin Työväenliikkeen bibluun. Me järkättiin bulit matkailumessut, ja Matin ja mun 65-vuotissynttäreit fiirattiin kunnon vastaanotolla. Heka ja Samu bamlas kiinnostavii juttui Stadin hissast ja Annan biisit lämmitti mielen. 28 TSILARI 1/2018. Työväenliikkeen biblussa Oi mutsi, mutsi kaiku yhtä heleesti ku Ain toivon, ain toivon nähdä lemmityn… vuonna 1992. Porukas oli snadi friidu, reipas, nätisti sjungaava Anna. Mulla oli kans tapana, et mä duunasin joka sakista kansion, ku mä talletin fotot ja muut tärkeet muistot. Se oli kans saletti, et joka iikka ottaa osaa. Ku uljas prinssi skagas, et se joutuu sekstaan goisaavaa Lumikkii, sovittiin et duunataan se juttu selin yleisöön. Niinku kaikki tietää, mä olin maikkana Myllikäs yli kolkytä vuotta. STADIN KADONNEET JA LUMIKKI Ku uljas prinssi skagas, et se joutuu sekstaan goisaavaa Lumikkii, sovittiin et duunataan se juttu selin yleisöön. Kantsi kastella klabbit. Haadesti siin meni hela syksy ja talvi käänty kevääks. Kaikille löyty rooli, Anna Lumikiks, tottakai. Ku mun skidinskidit sai mut retkutettuu naamakirjaan, rupes entisii oppilaita ilmestyyn kavereiks. Yllä oli ykköskledjut, nostettiin maljat, pidettiin puheet ja kutsuvieraat viihty. Sontsa oli unohtunu himaan ja Sörkan rantsus vettä nilkkoihin asti. Myöhemmin sain snadisti jeesaa, ku se tutki Stadin kadonneita. MONTA VUOTTA ventattu leirikoulu toteutu syksyllä. Sali oli täynnä innokast porukkaa ja mun oma friidu hoiti laulujen säestyksen. Se kutsu mut lysnaan Välitiloja-konserttii, ku oli sen Sibiksen opinnäyte. Se oli mun mielest tosi kliffasti järkätty. Vuosien varrel Anna oli yks jengin kantavist voimista, jeesas muita ja hiffas asioist aina niitten parhaat puolet. SYKSYLLÄ 1987 ekalle luokalle tuli vinkee katras. Kaikkein tärkein juttu oli kuiteski leiriskoile. Pentujen mutsit oli ollu ahkerina ja ku ohjelmat bungas femman, saatiin leirikoulukassaan kivat fyrkat. Lahden runomaratoonis meil oli Otson faijan suunnittelemat T-paidat, mis oli teksti ”Raijan ryhmä ei ole tyhmä”
Hakasalmessa 100 v vanhaa vihaa Jos ei oo vielä ehtinyt käydä tsiigaa Stadis budjaavia 100-vuotiaita Stadin museos Hakasalmen huvilas, kandee käydä tsekkaamas. Näyttely on Paasitornis kesäkuuhun asti 0-kerroksen aulassa kokoustilan (Sirkus-Sali) vieres. asti. Ku punaset hävis, Työväentaloon flyttas sakemannit. Stadin nykyaikaa Ettei menis ihan vaan gamlaks kriguks, ni pari vinkkii kans tuoreemmast Stadista. Itiksen Stoassa voi käydä tsiigaamas näyttelyy Mennään jo naapuriin. Ku skragis alko tammikuus 1918, Upseerikasino oli muutaman kuukauden punakaartin handuis. Fotoja vuodelta 1918 T yöväentalo – duunareitten ite byggaama mesta – on nykyään staili kokouskeskus Helsinki Congress Paasitorni. Tänä vuonna voi sit funtsailla, mitä tapahtu 100 vuotta sitte Stadis, ku tääl oli bulit skragigset. Näyttelyyn ei bungaa mitään, se on auki sillo, ku Paasitorni ja kasinoki on ja jos niis ei oo mitään bulimpii tapahtumii, ettei näyttelyyn voi mennä. Malmitalos (Ala-Malmin tori 1) on koko helmikuun näyttely, mis on fotoi Malmilt. Stadi vuonna 1917 Gamloi fotoi voi kans käydä tsiigaamas Helsinki vuonna 1917 -näyttelys Helsingin kaupunginarkistos. Näyttelyn tuottaa Helsinki Walks Oy. Siinä pääsee tsiigaan, millast tavallisen jengi elämä on, ku stadin gartsoil flaidataan. Molemmat byggat oli takas omistajiensa handuis vast joulukuus 1918. Elokuus, ku kasinon remppa tulee valmiiks, näyttely börjaa siellä. Näyttely on virastotalon alakerras, osottees Eläintarhantie 3 F. Se jatkuu museon alakerras 25.3. Mut kliffaa on tietty se, ett nyt ei tartte gartsoilla tsiigaa kriguu eikä pahoi skragiksii. Työväentalo eldiksen jälkeen. Niitten lisäks snadimpii näyttelyit järkätään mones mestas niinku bibluis tai virastojen aulois. Näyttelyyn ei bungaa mitään ja sinne pääsee sillon, ku arkistoki on auki. Viime vuos oli buli itsenäisyyden juhlavuos. Flaidiksis Työväentalo flekkas ja juhlasalin katto romahti. Punasten antautumisen jälkeen joutu kasinoki sakemanneille. TSILARI 1/2018 29 VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT. Krigunäyttelyit ei ehkä voi pitää kauheen kliffoina mestoina niinku tän palstan nimi on. Vihan kevät – Helsinki 1918 on näytelmä ja installaatio, jonka on skrivannu Sirpa Kähkönen. Näyttely on pydes 22.2.2018 la 24.3.2018, avoinna ma-to klo 8–20, pe klo 8–18, la-su klo 10–16. Aukioloajat Paasitornis kandee tsekkaa Paasitornin kokouspalvelusta, info@ paasitorni.fi, 09 7089 613. Stadin näyttelyitä Stadis on bulisti museoita. Skattan Upseerikasinon valtas slobojen matruusit ja nosti mustan anarkistilipun rakennuksen salkoon. Ne järkkää näyttelyn Talot vieraissa käsissä kimpassa Katajanokan Kasinon kans. Paitsi tietty, aina on kliffaa snaijaa bulimmin omist himakulmist. Idis siihen tuli kirjailija Riina Katajavuoren ja kuvittaja Salla Savolaisen kniigast, mil on sama nimi. Stadis punaset skragas sakemannei ja Stadin valkokaartii vastaan. Se on bygattu vuoden 1918 krigun dokumenteist, nyyista ja gamloist fotoist ja leffoist. Punakaartihan bunkkas Työväentalos, vaikkei byggan omistaja Työväenyhdistys sitä digannukaan, ja lyftas 26.1.1918 punasen lyhdyn torniin sen merkiks, ett vallankumous oli börjannu. Näyttelyn nimi on Elämää Malmilla. . Näyttelys on fotoi Stadin skragisvuodesta. Helsingin kaupungimuseo. Snadi friidu Vellamo treffaa perheitä, ku on muuttanu Stadiin eri maista. Näyttely on esillä 31.5 2018 saakka. Riittää ku käy näyttelys. Saman byggan yläkerras aukee helmikuus nyya näyttely Stadin tapahtumist keväällä 1918. Foto: Gunnar Lönnqvist. Arkistoshan on vilde matskuu Stadin eri vuosikymmeniltä ja niiten näyttelytilas on vaihtelevii teemoi
Hahleen Hannu, joka oli brankkari ja tsirrakuski, sit kaapi tän meidän jengin frendin gartsalta. Sit gimmat aina kiljas, ku ne hiffas fisun. Jorkka kyl valisti, et ne sais safkaa vaan pari kertaa päivässä, et olis symffii duunaa niitten eloon tollasta feikkikutsuu. Sit oli nasta rivi eriväristä tsufekuppii ja mukii, Jorkan olkkarin pöydillä. SIT GIMMAT alko tsögaan fisuja soffan ja pöytien alta. No, nyt voi kyl jo snadisti skriinaakki tätä katastrooffii. Ainaskaan meitsi ei enää myöhemmin treffannu kundii. Ei tää sateenkaarirautu tainnukkaan olla akvaariofisu, mut samaa stailii kummiski. Tää kaikki aamuneljältä. No, sit tietty kummiski, tää Murphyn laki. Ja niin me muutki. Ja sit, et vedetään toi Sixtiin tauns, mut vislaus versiona. Joku jengistä kompastu tai jotain. Sit yks yö Hakke kletras tikkaita Bottan katsille ja joteski sit vaan syöksy gartsalle. Jorkan himassa staijas fisuakvaario. Hakke sit kans ponkas oppiin sen faijan duunimestaan. Mut miks oiskaan tarttenu. En minnaa mitä. Sanat labergutseni, peippöri, neibörit, höörnat, oli kaikki Haken födaamii. Gimmat ja kundit aina venas näissä bailuissa, et koska Hakke starttaa hokeen, et frendit hei, joka kundi paita veks. Mut skuffas kummiski tän bulin akvaarion kirjaskopen hyllystä alas. Sit vielä yks Haken hokema, joka oli kait vaan joku sen dorga stikkaus, oli tää fifihugi mai klabi. Borintsi ja Jorkka joskus jänäs pitää. HAKKE OLI kans kundi, joka buleimmin vaikutti meidän jengin slangiin. Sit vaan yks dorka juitsu sluuttas nää bailut. Snadisti stikattiin brenii huiviin. Sen hima staijas ekassa kerroksessa. . Jorkka tsiigas tätä härdellii monttu auki ja sokissa. Tais olla eka kerta jollekki Tölikän giltsille, ku oli fisustamassa. Haken elo alko sit skujaa alamäkee. Puol kuutioo vodaa ja kymmenii fisuja, loiski sit niitten olkkarin lattialla. Tuli vaan meitsille mieleen tää friidujen idis, ku ne starttas ihan iisinä, plokkaan fisuja teekuppeihin, ku ne ei muita kippoja heti hokannu. Ja muuteski, et hei, snadi rauha ton klasarilodjun ympärillä. Faija, joka yleensä veti zetaa jo kaheksan pintaan illalla, oli kondiittori. Oli miljoonafisuu ja jotain helvetin monnii. Tais olla eka kerta jollekki Tölikän giltsille, ku oli fisustamassa. JORKKA BUDJAS uffareiden hösessä Merikannontiellä, Soutustadikan vieressä. Oli kliffa tsiigaa, ku napautti tän akvaarion yläkulmaa, niin fisut hinkuna ryysi hakeen safkaa. Tää Runskihan oli vilkas gartsa ja ei ollu varmalla iisii pitää niiten fönarit kirkkaina, ku busat ja kuorskit nosti tota gartsapölyy. Se ku joutu sen faijan kera ponkaseen ekaan skuruun, joka roudas sporakuskit ja rahastajat niitten aamuhugiin ja tää paakarijengi pääsi sit kans tän sporan meggeen. 30 TSILARI 1/2018 JASKA KOROMA TÖLIKÄN KUNDI JORKAN HIMABAILUT H akke budjas Runskilla vastapäätä Eliten pudee. Tsöras ittensä feeluun jengiin ja toi brenkku ei sit enää yksin riittänykkään sille tsöraan lohtuu sen eloon. Kuiteski Hakke staijas illalla kymmeneenki muun jengin meggessä. Haken mutsi oli snadi, hauras taidetäti. Se ei kyl konsa jengille öpnannu. Aika skäfästi pysty tää Paskalössin jengi duunaan himabailuja. Oon usein funtsinu tän Haken koisaamista. Ei sit tainnu kukaan jengistä kaveeraa enää Jorkalle, et mites jos vaik noi himabailut. Ekan ja vikan kerran aika buli jengi Paskalössii staijjas iltaa Jorkan himassa. Tää paita veks juitsu sopi kliffasti Hakelle, ku se oli treenannu telinejumppaa ja oliki sillai bykannu sen kropan timmiin kondikseen
Mut ei se hupi siihen lopu. Yleensä jengi vaan bamlaa skeidaa ja funtsii jaagaamist, mut ny on joka jampal oma tarkkaan funtsittu duuni. Bulina jaagausviiikonloppuna sunnuntai-iltana riihel on raatoi ku Raatteen tiellä. Ja funtsatkaa hetki sen moosen steikkipaketin kans, et joku bönde on hoitanu homman teidän puolest. Toi Palmisen buddha pyys mua kirjamessuil skrivaa breivin, ku mä oon puoliks stadilainen ja puoliks bönde. Älkää olko flegui, funtsatkaa koko safkajuttu uudelleen. No siin mä sit tsittasin yhen kuusen juurel. No, tykkihän mul oli handus, mä sihtasin ja skodasin kuulan sen konehuoneeseen. Siin se sit oli, buli häkkibolla, dead and down. Kaikkii niit mä oon duunannu safkaks, ku mä en oo nois köksäduuneis ihan mölö. Turkki vege, ja raato kinneriin roikkumaan. No mähän siihen et: ”Suattaapahan tuota kirjottookkii mutta kun tuo hirvenmehtuukin on mänössä, niin mistä sitä tietee. Handut on bludes ja ku sen magan saa auki, döfis on tosi stydi. Luomujutskaa tääl böndellä. Mist se moose on tapettu, miten se on förattu, millai se on stykattu. Jos lihamestari ei osaa kertoo koko fabulaa, unohtakaa koko keissi. Ja siel Stadissa, funtsikaa teki mitä steikkii tsöbaatte sielt marketin lihatiskilt. Tsöbatkaa aitoi juttui ja duunatkaa niist snygii safkaa. Vaik landepaukun skodaamast moosest. Hyvinnii suatan kirjottoo, mutta tiiä häntä sitten.” Stadiks se tarkotti, et ei minkäänlaist trabelii, totta kai mä skrivaan. Ja ne hoitaa sen tosi snygisti. Se on snadisti ku teatteriseurue. Ku mä tulin Tervoon, ni ei Ääs-marketin eikä muunkaan budjun tiskilt hitannu moosen steikkii. Meitsi on aina digannu riistaa, hirvee, peuraa ja kaurist. Aboriginaalit jeesas, et ei me tääl landel moosei marketist tsöbata, me jaagataan ne ite. Jos sä osaat lesaa, sä osaat duunaa safkaa. Ny on kyse honorist. On muuten sellanen duuni et vaatii luontoo. Mul oli skobes kunnon tykki, ja mä olin saleteis, et skodaahan mä osaan tosi skarpisti, ni et ei ku skutsiin. TSILARI 1/2018 31 BREIVI BÖNDELTÄ Moi kaikki Tsilarin lukijat! Se on tietokirjailija Jormanainen ku täs skrivaa. Siin kohtaa moni stikkaa yrjöt. Ja sit loppujen lopuks jengi skriinaa ja skujaa himaan lihalalodjujen kans. Skuuge oli muuten hiljane, mut jaagausdogit barkkas tosi lähel. No mä pääsin meggeen yhteen moosenjaagausjengiin. Se on sit sellanen duuni, et rähmäkäpälöit ei haluta nähä ees liki skeidaa bamlaamas. Mä oon ollu koko ikäni teollisuussafkojen vastustaja. Emmä ehtiny ees studaa. Vaik jengi kuin stikkais handuu kapulan entteriin, ei ne raadot dyykkaa vakuumipusseihin. Sit ku suolet ja muut skräbäleet on vek, ruumispirssi skujaa mestoille ja raato förataan ladolle. Täs kohtaa otetaan snadit knubit vähän stydimpää keittoo – traditsioonien mukaan. Ne pitää stykkaa fiinisti ja duunaa kondikseen. Siel ladoll on sit oma jengi, ku skalppeeraa turkin sen elikon harteilt. Tehkää safkaa ihan ite. Niin mä oon vieläki. Sit kuulu rytinää ja groussi moose luudas mua kohti täyttä faarttii. Jos jengi on saanu ison moosen, sen lihat pitää saada eteenpäin niin snygis kondikses ku mahollist. Ei muuta ku skarppii skekluu ja moosen magaa ratkomaan. JUHA JORMANAINEN EX STADILAINEN, NYKYNE REHUPUNTTI TERVOSTA. Siithä se homma vast alko. Ku on budjannu Stadis tai niil huudeil melkeen koko ikäsä, ni böndelle flyttaus oli raju juttu. Ei se mitään vaikeet oo
tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.. musta. 20/22 € Auvinen Jari: Puu-Pasila 25 € Auvinen Jari: Puutalojen Kallio 25 € Honkala Timo: 100v Stadin jortsuja ja tanssimestoja 22 € Garam Sami: 7 broidii 15 € Lindblad Rudolf: Runoja Kontulasta 10 € LLindström Ida: Kohtalona Suomenlinna 20 € Mattsson Eki: Griinataan kimpassa 8 € Mattsson Eki: Kun Eki oli snadi 10 € Mika Mattila: Pitkänsillan pohjoispuolella 20/22 € Nieminen Jarmo: Viaporin kapina 30 € Pakkanen Jukka: Helsingin tuulia, SStadin valoja 20 € Pohjola Arvo: Himaföneri 10/12 € Paunonen Heikki: Sloboa Stadissa 30/32 € Paunonen Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii 40/45€ Pälikkö Kimmo: Art Helsinki 40 € Raitanen Maia: Evan ?ba 12 € R Rauhala Jorma: Pieni raitiovaunukirja 15 € Rehn Leif: Gammelin jannu 12 € Rehn Leif: Jassen från Gammel 10 € Seppälä Mikko-Olavi: Suruton kaupunki 30 € Stenvall Kaarlo: Stenvallit Stadissa 40 € Varvikko Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 20 € Varvikko Kari: Älykääpiöitä ja hhengenjättiläisiä 25 € Varvikko Kari: Julistekirja 30 € 32 TSILARI 1/2018 SLANGIJENGI. KNIIGAT KLEDJUT Seppo Palminen: Snygii slangii 20/25€ Raija Tervomaa: Mun Stadi 10/12 € Isännän viiri 80 € CD postikortti Kauhanen Eki: Stadi skulaa 2 Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja Jörde –Juge Heikkinen Eetu: Niin gimis on Stadi Liemola Lasse: Jäbä kelaa PPostikortit Kartta Autotarra Nähdään kellon alla-peli 5 € 10 € 10 € 10 € 10 € 10 € 1-2 € 1-2 € 10 € 12 € 35 € MYYNNISSÄ MYÖS: Kari Varvikko: Puutalojen Hermanni 25/28 € Matti Kainulainen: Skloddi 25/28 € Marimekon raitapaita, pitkähihainen, brod. Gimismuki Kalenteri 60 € 27 € 15 € 10 € 15 € 20 € 20 € 20 € 10 € 10/12 € 10/15 € 18 € 15 € 8 € 20 € 18 € 10 € Mesikämmen muurahaispesällä Skloddit braijaa Mut mulle sattuu aina Nopeammin, korkeammalle Sankareita kaikki Mutsi ja mä Platat ja muu sälä: Raija Tervomaa: Tilaa netissä! www.stadinslangi.. eri kokoja Finnwear raitapaita, lyhythihainen, brod. sin. Tuotteita ostettavissa myös byroosta Hämeentie 67 00550 Helsinki T-paita Musta t-paita Niin gimis on Stadi-tekstillä ja spora-kuvalla. eri kokoja Kaulaliina, brodeerattu Lippis logolla Musta t-paita logolla “Stadi on mun hima” Vaaleansininen pikee-paita logolla V Villasukat Olkaveska logolla, pun
Tsilarin 6/2017 fotoskaban arvonnassa finnas Unho Uutto. 9. Missä kaupunginosassa löytyy muun muassa seuraavat baarit tai ravintolat: Treffi Pub, Sailor's sekä Linnanhenki. 1. / Vad heter Slakthusets mest centrala utrymme. Gimismuki Kalenteri 60 € 27 € 15 € 10 € 15 € 20 € 20 € 20 € 10 € 10/12 € 10/15 € 18 € 15 € 8 € 20 € 18 € 10 € Mesikämmen muurahaispesällä Skloddit braijaa Mut mulle sattuu aina Nopeammin, korkeammalle Sankareita kaikki Mutsi ja mä Platat ja muu sälä: Raija Tervomaa: Tilaa netissä! www.stadinslangi.. Sen mallina oli hänen sisarensa Elsa Aaltonen. *) Jos on kiinnostunut 1910ja 1930-luvun alun taidemaalareista ja taidekauppiaista Helsingissä, kannattaa lukea professori Eino Krohnin vuonna 1970 ilmestynyt teos ”Gösta Stenman löytöretkeilijä taiteen maailmassa”. / Efter vilken rysk ledare har man namngett en park i Alphyddan. Kenen venäläisjohtajan mukaan on nimetty puisto Alppilassa. Gösta Stenman syntyi Oulussa 13.9.1888 ja kuoli Tukholmassa 19.3.1947. ARNO SOISALO Missä tsittaa tällanen fogeli. 5. Torso on veistetty Vesannon punaisesta graniitista. Hänen asuntonsa oli saman talon ylimmässä kerroksessa. Gösta Stenman avasi jälleen Stenmanin taidesalongin kolmas toukokuuta 1934, tällä kertaa Tukholmassa. Marmorisen Kahlaajan Wäinö Aaltonen oli tehnyt Roomassa 1923. musta. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n palkinto. eri kokoja Kaulaliina, brodeerattu Lippis logolla Musta t-paita logolla “Stadi on mun hima” Vaaleansininen pikee-paita logolla V Villasukat Olkaveska logolla, pun. Samalla paikalla oli Wäinö Aaltosen vuonna 1924 pystytetty marmorinen alaston naisfiguuri Uimaan lähtevä neito, myöhemmin sitä alettiin kutsua Kahlaajaksi. Ruotsin kuningas Kustaa V nimitti Gösta Stenmanin kuninkaalliseksi hoviintendentiksi keväällä 1937. Taidepalatsi toimi vuoteen 1927, jolloin Stenmanin perhe muutti Ruotsiin. Kenen patsas seisoo keskellä Senaatintoria. Tuotteita ostettavissa myös byroosta Hämeentie 67 00550 Helsinki T-paita Musta t-paita Niin gimis on Stadi-tekstillä ja spora-kuvalla. Missä sijaitsi aikoinaan niin sanottu Apteekintalo, joka valmistui 1902 ja purettin 1961. Mikä on Teurastamon keskeisen tilan nimi. KNIIGAT KLEDJUT Seppo Palminen: Snygii slangii 20/25€ Raija Tervomaa: Mun Stadi 10/12 € Isännän viiri 80 € CD postikortti Kauhanen Eki: Stadi skulaa 2 Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja Jörde –Juge Heikkinen Eetu: Niin gimis on Stadi Liemola Lasse: Jäbä kelaa PPostikortit Kartta Autotarra Nähdään kellon alla-peli 5 € 10 € 10 € 10 € 10 € 10 € 1-2 € 1-2 € 10 € 12 € 35 € MYYNNISSÄ MYÖS: Kari Varvikko: Puutalojen Hermanni 25/28 € Matti Kainulainen: Skloddi 25/28 € Marimekon raitapaita, pitkähihainen, brod. eri kokoja Finnwear raitapaita, lyhythihainen, brod. Siellä teos konservoitiin ja se siirrettiin 1994 Richardinkadun kirjaston tietokirjaosastolle kuudenteen kerrokseen suojaan ilkivallalta. 3. Se sijaitsi Östermalmin kaupunginosassa Storgatan 10:ssä. 2. tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.. Hän oli erittäin etevä taidekauppias, keräilijä ja mesenaatti, joka avasi 2.12.1919 Taidepalatsin Heikinkatu 6:een, nykyään Mannerheimintie. / Ett hurdant hus byggdes i Havshagens sydöstra hörn år 2012. / Vilken gata hette i tiderna Mihailovskaja ulitsa på ryska. 20/22 € Auvinen Jari: Puu-Pasila 25 € Auvinen Jari: Puutalojen Kallio 25 € Honkala Timo: 100v Stadin jortsuja ja tanssimestoja 22 € Garam Sami: 7 broidii 15 € Lindblad Rudolf: Runoja Kontulasta 10 € LLindström Ida: Kohtalona Suomenlinna 20 € Mattsson Eki: Griinataan kimpassa 8 € Mattsson Eki: Kun Eki oli snadi 10 € Mika Mattila: Pitkänsillan pohjoispuolella 20/22 € Nieminen Jarmo: Viaporin kapina 30 € Pakkanen Jukka: Helsingin tuulia, SStadin valoja 20 € Pohjola Arvo: Himaföneri 10/12 € Paunonen Heikki: Sloboa Stadissa 30/32 € Paunonen Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii 40/45€ Pälikkö Kimmo: Art Helsinki 40 € Raitanen Maia: Evan ?ba 12 € R Rauhala Jorma: Pieni raitiovaunukirja 15 € Rehn Leif: Gammelin jannu 12 € Rehn Leif: Jassen från Gammel 10 € Seppälä Mikko-Olavi: Suruton kaupunki 30 € Stenvall Kaarlo: Stenvallit Stadissa 40 € Varvikko Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 20 € Varvikko Kari: Älykääpiöitä ja hhengenjättiläisiä 25 € Varvikko Kari: Julistekirja 30 € STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Minkä niminen tori löytyy Forumin korttelista. Patsas sijaitsee Tähtitorninvuorella, sen eteläpäädyssä olevassa vesialtaassa Tähtitorninkadun varrella. / När blev Östersundom Helsingfors 55:e stadsdel. 6.2008. Se julkistettiin Helsinkipäivänä 12. sin. Minkä kadun nimi oli aikoinaan venäjäksi Mihailovskaja ulitsa. Vastaukset sivulla 36. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Sendaa vastauksesi sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Taidekauppias, taiteenkeräilijä ja mesenaatti Gösta Stenman*) lahjoitti Helsingin kaupungille em. / Vad heter torget som finns i Forum-kvarteret. veistoksen. Se kuuluu Helsingin kaupungin taidemuseon julkisen taiteen kokoelmaan. / Vem står staty i mitten av Senatstorget. / Var fanns det så kallade Apotekshuset som byggdes 1902 och revs 1961. 6. 10. 8. 7. Fotoskaba 6 / 2017 vastaus Fotoskabassa oli kuvanveistäjä Marjo Lahtisen teos Torso. Minkälainen talo rakennettiin Merihaan kaakkoiskulmaan vuonna 2012. /På vilken gata finns biografen Maxim. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. / I vilken stadsdel finns bland annat följande barer eller restauranger: Treffi Pub, Sailor's samt Linnanhenki. 4. Millä kadulla on Maximin elokuvateatteri. Milloin Itäsalmesta tuli Helsingin 55:s kaupunginosa. Kahlaaja siirrettiin 1990luvun alussa ilkivallan vuoksi kaupungin taidemuseon varastoon. Onneksi olkoon! Vastaukset viimeistään 12.3.2018 SKABAT TSILARI 1/2018 33 SLANGIJENGI
Kuoroon Snadisti gamlaa vuotta ja nyyaakin Edellisen Tsilarin jälkeen ollaan sjungattu kolmessa tsyrkassa, sitattu yks syysmöötti, bamlattu monessa skolessa ja juhlittu jouluu. Slangikuoro Rälläkässä. Ekaksi varajäseneksi saimme kuorolaisen ja fotausskaban dumarinakin tutuksi tulleen Raimo Kuitusen ja tokaksi varajäseneksi myös musapuolelta ja piirtäjänäkin tutun Olli Anikarin. Näytelmäkerho sai viime vuodelle 500 euron tuen, mutta kerho ei vielä alkanu skulaa. Jos kiinnostuit, kysy lisää byroosta. Tällä kertaa valittiin myös ekan kerran kaksi varajäsentä. Slangikuoro Etenkin tsyrkkakonserteissa huomaa selvästi, miten mahtavasti oma kuoromme on kehittynyt. Ensisijaisesti lasku tulee maililla, jos meillä on sellainen tieto sinulta. Ja Vanhassa kirkossa esiintyjät oli valittu normaalia nuoremmasta jengistä ja kaikki meidän jäseniä. Tänä vuonna snygeimpiä sjungattiin 1.12. TEKSTI JA KUVAT: MARJUT KLINGA 34 TSILARI 1/2018 SLANGIJENGI Tsyrkkamenoo Vanhin tsyrkkamenomme eli Slangitsyrkka, alkuperäiseltä nimeltä Sana kartsalta, vedettiin taas läpi 10.10. illalla Vuosaaren kirkkoon tai 14.3. Jos kokouksesta puuttuu varsinainen edustaja, varajäsen saa saman tien puheja äänioikeuden. Kuoroa voi mennä lysnaa vaikkapa 4.3. Hallituksen uudet Syyskokous valitsi uudeksi hallituksen jäseneksi Tsilarista tutun Seppo Palmisen. kunnon meiningillä, kun itse Stenu-slangintaja Sami Garam lesas pätkiä ”seittemästä broidist” ja sjungattiin Tervomaan slangintamia Stenu-tekstejä. Jos laskua ei ole Stadin kundi Reiska Laine Paavalin tsyrkassa. Jos näytteleminen ja etenkin näytelmän ohjaus kiinnostaisi niin otathan yhteyttä byrooseen. Onneks saatiin kuitenkin joulujuhliin oma snadi näytelmä. Slangiakatemia ja näytelmäkerho Syksyllä Arabian kauppakeskuksessa kokoontunut slangiakatemia etsii Tsilarin ilmestymisen aikaan nyyaa mestaa. Siellä saimme lysnaa myös, kun Pepe Willberg kajautti Oi jouluyö. Ja tietty päästy starttaa vuos 2018 perinteisillä Kaisis-treffeillä. Etenkin Paavali veti taas hyvin jengii ja oli mahtava lysnaa, kun nyya vieraamme Pentti Forssell veti taivaisiin asti kaikuvasti Jouluyö, juhlayö. Fyrkat siirrettiin tälle vuodelle, toivottavasti toiminta saadaan käyntiin. klo 18 ravintola Nyyrikkiin, missä on heidän 5-vuotisjuhlakonsertti. Vanhassa kirkossa ja 17.12. Siitä bulit tänksit etenkin idean äidille ja isälle; Liisa Hangonmäelle ja Aulis Laaksolle. haetaan uusia laulajia ja jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä suoraan Matti Reittamoon matti.reittamo@sci.fi. Hallitus päätti, että varajäsenillä on osallistumisoikeus kaikkiin kokouksiin. Jäsenmaksut Lehden saapuessa olisi pitänyt myös tulla jo vuoden 2018 jäsenmaksu. Alkuvuosina kyseessä oli normaali sekakuoro, mutta nyt maaliskuussa viisi vuotta täyttävä kokoonpano esiintyy neliäänisesti jo kuin ainakin ammattilaiset. Täten turvataan laajempi tietotaito halki vuoden. Hauskaa oli! Joulujuhlissa oli näytelmän lisäksi myös tanssiorkka ja olikin todella glaiduu menoo lähes koko illan. Paavalin tsyrkassa. Slangiksi jouluisia biisejä ja evankeliumi.. Iloksemme Bärtsin tsyrkka on toivottanut slangijengin vuosi vuoden jälkeen tervetulleeksi sjungaamaan niin snygeimpiä kuin ihan perusbiisejä. Slangilaiset messissä jo kolmatta kertaa Patavahtien joulujuhlassa. Heidän lisäkseen stagelle nousivat Raimo Kuitunen, Jussi Timonen, Esko Vepsä, Matti Reittamo, Soile Tammisto ja Tuula Waara
YHDISTYS ON OTTANUT KÄYTTÖÖN UUDEN PANKKITILIN JOLLE MAKSUT KERÄTÄÄN. Jos sä kaipaisit kyytiä Kaisikseen steissiltä tai takas, ni ota yhteyttä byrooseen tilaukset, maksut, peruutukset, eroamiset, liittymiset jne byrooseen. tsimmauskursseista ja vesijumpasta 15 % ale Käpylässä, Pasilassa ja Kilossa (Espoo). Jäsenetuja 2018 Bulevardin klinikka, Bulevardi 22, Puh. Nyt meillä on 2 pankkitiliä Nordeassa ja toiselle kerätään reduym maksut ja toiselle jäsenmaksut. mennessä toimittamalla tieto toimistoon: toimisto@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry Hämeentie 67 Hki 55. Pääset myös shungaamaan kimpassa Marinon johdolla. Jos asiat menevät väärään mailiin, käännämme ne kyllä oikeaan osoitteeseen, mutta oikeilla tiedoilla nopeutat asian hoitamista. Maksun summa on tänä vuonna 33e mutta älä missään nimessä bungaa sitä vanhoilla tiedoilla. 20 % alennus palveluista ja töistä . normihintaisista tuotteista ale 15 % Metrosuutarit.fi, liikkeitä mm. normihintaisista tuotteista ale 10 % TaxiMeri, www.taximeri.fi 045-134 9950/ Meri Laine, merimaili@gmail.com, ”Iisi tapa skujaa Stadissa tai böndelläkin” . 18 €) . Tervetuloa toivottaa Stadin Slangi ry:n hallitus PS.Me voidaan järkkää autokuljetus steissiltä Kaisikseen, ettei jengin tarttis dallaa kevätkokoukseen. Muista ottaa jässäri messiin.. Punkkirokete 45 ¤, norm 55 ¤ FitPit Oy, www.uimaopetus.fi . SLANGIJENGI TSILARI 1/2018 35 SLANGIJENGI kuulunut helmikuun loppuun mennessä, otathan yhteyttä byrooseen. Juttuidikset ja fotot Tsilariin kandee sendaa suoraan toimitukseen: tsilari@ stadinslangi.fi tai postitse Stadin Slangi ry/Tsilari Hämeentie 67 Helsinki 55. Aulis ja Liisa pikkujoulun näytelmässä Varvikon pöytä finnas joulujuhlis, palkinnot dilkkas joulupukki. Ohjelmassa snadi tietovisa Kalevalasta, tekstejä slangiks esittää Anja Rantamäki. Jos sinulla mielessä jokin asia, mitä haluat kevätkokouksessa käsiteltävän ilmoita siitä hallitukselle 20.2. . senioriliikunnan 5 kerran sarjakortti hintaan 25 € (norm. Toimistomaksut 5 ¤, (norm. 09-68 11390 . Koskelan palvelukeskukseen, juhlasali. normihintaisista tuotteista ale 5 % Sauna Hermanni, Hämeentie 63 . 10 % alennuksen tarvikkeista Ruohonjuuri, www.ruohonjuuri.fi . saunailloissa maksuton pyyhe ja muut peseytymisvälineet Selma Palmun tekstiililiike, 4.linja 20 . Järjestää Stadin Slangi ry. Kampissa, Kontulassa, Tapiolassa. Kaikki osoitteenmuutokset, Tsilarin Tuu fiilistelee Kalevalaa slangiks 28.2 klo 14.30. Vapaa pääsy. Stadin Slangi ry:n kevätkokous 12.3 klo 18 ravintola Kaisaniemessä Esillä tilinpäätös -17 toimintakertomuksineen ja muut sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30, ovet avataan klo 17.00. 10 kerran uintisarjakortista ale 10 % . 30 €) Tsekkaa taas seuraavasta Tsilarista nyyat jäsenedut. Laboratoriokokeet ale 10 % . Muut jäsenasiat ja Tsilari-jutut Jos sinulla on mitä tahansa asiaa jäsenyyteen tai Tsilarin tilaamiseen liittyen, niin laita siitä postia byrooseen: Stadin Slangi ry Hämeentie 67 Helsinki 55 tai toimisto@ stadinslangi.fi. . pienoisbussi/minitaxi kyytiä Slangin jäsenille ale 10 % Urheiluhallit, 0934 88 600, www.urheiluhallit.fi . Hytösen Puoti, Hesari 19 ja Mansku 19
Jos haluaa lisätietoja Bio Hesperiasta, kannattaa leesaa em. 1.1.2009. Jos sä haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 12.3.2018 mennessä. Valokuvaaja Signe Brander valokuvasi paljon v. Aleksanteri II / Alexander II. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. Isäni Arvo Aalto kuvassa toinen pyöräilijä polkemassa salkkuineen kotiin Pasilaan. Sauna / Bastu. Arvo Aalto valittiin myöhemmin Helsingin kaupungin hankintatoimiston ja painatusjaoston johtajaksi ja hän toimi virassa kuolemaansa saakka v.1972. ARSKA SOISALO Perhealbumin valokuva Helsingin kaupungin virkamiehiä palaamassa töistä kaupungintalolta koteihinsa pyörillä Hakaniemen torin laidalla (Siltasaarenkadulla) heinäkuussa 1940 välirauhan aikaan). 3. 8. Kukontori / Tuppens torg. Ilmari Vesterisen kniiga tai artikkelini Tsilarissa 1 / 2016. Mikonkadun / Mikaelsgatan. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . 5. Yleensä siihen aikaan tallit, skitut yms. Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Jutun vikan kappaleen ekaan virkkeeseen kiinnitin kuitenkin huomiotani, koska siinä skrivataan: ”Hespis oli alun perin slobojen hestikoiden talli.” Tuntuu tosi oudolta, että suomalaisen arkkitehti Albert Nybergin suunnitteleman helsinkiläisen asuintalon ekassa kerroksessa olisi ollut slobojen hespatalli. Tämäkin bygga oli tyypillinen yksi kerroksinen tiilistä bygattu tallirakennus. Siitä tuli mieleeni taas omat siellä leffassa käynnit snadisti aikaisemmin, koska olen jonkun verran gamlempi kundi. . 7. 1911–1912 Hagiksen torin ja Siltasaarenkadun laitamilla (myös Pasilassa). Juttu sinänsä ei ollut yhtään hassumpi, oikeastaan aika kliffa. Kluuvikadulla / Glogatan. Ainoan salin, jossa oli finde golvis, minnaan yli puolenvuosisadan takaa. Siitä ei ole faktaa tietoa, että hespatalli olisi sijainnut levarin paikalla. Vuonna 2015 ilmestyi Ilmari Vesterisen kniiga Viidakosta villiin länteen Helsingin pojat leffassa. Bygga valmistui vuonna 1912 silloisen Turuntien varrelle, nykyään Mannerheimintie 38. Siinä oli ollut hestikatalli, ei kuitenkaan slobojen hespojen, vaan stadilaisten vossikoiden ja kuorma-ajurien käytössä. Sen vuoksi mielestäni oikea paikka Branderin muistolle olisi juuri Hagiksen torin reunamat. Hestikatalli on mielestäni ns. Se oli rafla Centralin lattia, joka oli aikoinaan Keskuskadulla ennen ”Makkaratalon” byggaamista. Valitettavasti kirjailija oli jättänyt vähälle käsittelemiselle leffateatterin alkuaikaa eli vuodesta 1912 alkaen Talvikriguun 1939 saakka. rakennukset sijaitsivat talojen pihoilla. Osallistuin tällä kuvalla Brander-fotoskabaan. Olisi mielenkiintoista saada tietoon alkuvuosien teatterin omistajat sekä ohjelmistot. . Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. 2. urbaanilegenda. Herttoniemessä / Hertonäs. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Talo oli kuitenkin jo niin moderni, ettei siinä skitut olleet pitskun perällä. 10. MATTI Mäkisen Hekalle Tsilarissa 6 / 2017 oli julkistettu vielä skrivausskaban satoa Bio Hesperia otsikolla. Buukissa mainitaan myös hestikatalli. 6. Tumman talon kohdalla on ollu ennen mestauslava. Bluggasin böken melkein heti sen ilmestyttyä. 4. TsilariTaitto_1/18_3.indd 36 25.1.2018 14.00. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. word) Tsilarin meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. . ANTTI AALTO 36 TSILARI 1/2018 Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. . Siinä kerrottiin elokuvateatteri Bio Hesperian historiaa sekä myös snadisti asuintalon historiaa. Väärä gartsa Tsilarin s.11 fotoissa pluggas Maurinkatu, mut oikeesti se oli Kruununhaankatu. Toimitus voi lyhentää stoorei. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. SKRIVAA TSILARIIN! . 9. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Vladimir Lenin. Kirjailija arvelee, että mahdollinen hevostalli olisi sijainnut pihan perällä, eikä mainitse sanallakaan slobojen hespatallista. Kurvissa / I Kurvi. Kellohalli / Klockhallen. Myös Bio Hesperian golvis vietti pihalle päin, joka oli otettu huomioon leffan katsomoa rakennettaessa, koska katsomon vikat rivit olivat korkeammalla kuin ekat rivit. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Seuraava Tsilari 2/2018 ilmestyy 11.4.2018
Mä kerron vielä lisää, mitä mä funtsasin. Samoin kunnostettiin sankarihautoja Malmilla ja Kuliksessa. Hietsun sankarihaudat Oheisena on foto, minkä vois melkein duunata Fotoskabaan kysymyksellä ”mikä tämä on”. PENTTI KOKKO, TALKKARIN POIKA PÄIVIKSELTÄ (PÄIVÄRINNANKATU) HJK:n finnaajajunnuja Hesarissa ke 20.9.1961. 1952 3. Suurin osa on Tölikan kundeja. Eli jos ei nyt joku instanssi, jolle tää duuni kuuluu, saa mitään aikaseks, pitäiskö jonkun muun tehdä jotain. Sankarihautoja on muillakin Stadin gravareilla ja hoito niinku kultaus ei oo mikään pikku duuni. TIMO YRJÖLÄ Toimitus vastaa: Klaude Bremer skrivas samasta asiasta Tsilaris 4/2017. Mul ei kondis oo enää niinku ennen. Risto Lehto skrivas, ett sankarihautojen stebut on pesty ja koko alue kunnnostettu just 100-vuotisjuhlan kunniaks. pitäskö duunaa jotain. Onneks siinä on vodaa nimen kohdalla, joten sen voi jotenkin lesata. Tämä kuva on Väiskin kentältä. Jos joku alkaa tehdä tätä, mä lupaan stikkaa donan kolehtihaavin botnelle. Taiteilija Selokin (Selonen) pelasi myös fudista! . Vapaavuori ei vastannu. Kuvassa on muutama tuleva Suomen mestarikin vuodelta 1964. Museovirasto on kans ollu huolissaan sankarihautojen kunnossapidosta ja vuonna 2008 työryhmä on laatinu ohjevihon. Vähintään sen mä oon pystyssä sille jengille, joka delas sodissa. Sillon Slangin hallitus bamlas omas kokouksessaan jutust ja päätti, ett homma pitää tsekkaa. Okei. Hallituksessa bamlattiin bulisti ja perusteellisesti. 4 Snadit) vastaukset on: 1. Juttu alkoi siitä, et Härmällä tuli huntti lasiin ja me skujattiin eukon kanssa Hietsuun ja dallattiin sankarihaudoille ja mä meinasin stikata kynttilän flekkaamaan serkun haudalle. VIRVE KUUTAR TSILARI 1/2018 37 Pertti Juurisen sendaaman foton froogiksiin (s. Mut siinä ku me tsökattiin sitä hautaa mä tulin kyllä vihaseks ku Nasse-setä. Resurssien hommaaminen niihin ei oo yhdistyksen rooteliin parhaiten istuva ponnistus, hallitukses funtsattiin. Onneks eukko (se on stärempi ku mä) muisti aika tarkkaan, missä se mesta on ja me hitattiin se aika nopeesti. Jouluaattona pimeellä on kai mahdoton tsennata omaisen hautaa. Kausi oli tosi menestys ja voitto tuli komeasti. Palloilua yli 50 vuoden takaa Olen huomannut, että julkaisette vanhoja stadin kundien harrastuskuvia aina silloin tällöin. Kas-kas -lankkarit 2. Lehto vastas kans Slangijengin suoraan froogikseen, ett stebujen kunnossapito kuuluu Helsingin seurakuntayhtymän Ympäristöja hautaustoimelle. Kaisiksen puistossa Kaisaniemenkadun puoleisessa päässä, skolen vieressä.. Siihen palaa fyrkkaa ja aikaa. Mut jos joku nuorempi bamlais ekaks tsyrkan kanssa (= maalauslupa) ja sit kai jepareiden kanssa (= keräyslupa) ja sit panis kolehtihaavin kiertämään. Hallituksen edustajana Soile Tammisto kävi tsiigaan gravarin. Hiffattiin, ett kultaus on monis stebuis heikos kondikses. Mä vastaan heti, ettei teidän teidän tartte spennata: se on stadilainen Hietsun sankarihauta vuonna 2017. Eli skramlattais noihin stenuihin joku kliffa (valkoinen?) maali, et me vanhemmatki voitais hitata sukulaisten haudat. Ku viel omaisillakin on oma näkemyksensä haudoist, ihan niinku hoidost vastaavil seurakunnil, ni hallitus päätti, ettei Slangi lähde tätä hommaa hoitaan. Mut kuivat stebarit on kyllä tuntemattoman sotilaan hautoja. Eli duunia olis tiedossa jollekin nuoremmalla ku mä. Hallitus sendas breivin pormestari Jan Vapaavuorelle sekä gravarien dirikalle Risto Lehdolle, ett Slangijengi on huolissaan stebujen kehnost kondiksesta. Siinä on selkeesti skrivattu, ett nimien vahvistaminen, kultaus, kiven kiillotus tai muut vastaavat toimenpiteet kuuluvat seurakunnalle. Yritettäis kimpassa saada Suomen ykköshautausmaa tältäkin osin kondikseen. (Sankarihautausmaiden perinne, hoito ja kunnostus, Museovirasto, Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 2, 2008). Pitäiskö slangijengin ottaa tää jobi handuun. . Käteeni sattui HJK:n junnujengin kuva vuodelta 1961. . Hautojen tekstit oli tosi heikosti lesattavissa
”In Finland we call this reilu meininki!” Eli kaiken kaikkiaa, sitä kamaa o hyvi vaikeet ja kallist saada bäkkii. Et kaikki sielt hitattu menee suoraa yhtee firmaa, siihe samaa jonka Stadin toimistoo menee esimerkiks Kemin ja Rovaniemen välil zugest hitatut tai jonkun Stokiksest Pidin snadin breikin toukokuun lopul tos lentoasemal. Vai viel pahempaa, kuskaaks ne sen veronmaksajan fyrkal kalliisti johonki Riksun ongelmajätelaitoksee. No kyl se sit rauhottu ja alko ponjaa. Ku mä tönäsin sitä boxii, ni sei kaatunukaa, vaa siel oli jotai ines. Sillei ollu fygee ja mä taas olin duunis. Okei, parempi mun ku jumalattoman suus, mä kelasin, ja pidin sen flinda ite. Niinku vaik lompsa. Sit kerra yks ääliö selitti, et on kyl hienoo ku ihmiset palauttaa, et sei ite kyl ois palauttanu. Joku oli nääs jo förannu sielt fyrkat, mut herrasmiesvarkaana jättäny sentää muut kamat. Et duunataa sellaset lait, et rehellinenki löytäjä föraa ne kamat mieluummi ohi ku ees yrittää toimittaa niit ensisijaselle omistajallee. Mut eka se täytyy ratsaa, ettei siel oo mitää, mist se omistaja joutuu viel suurempii ongelmii. Sit mä roudasin sen vek. No pitäähä vanhan kartsakundin tollane tsekkaa. Sen löys joku opiskelija, jolle mä sit hoidin viskilekan ja tarjosin safkat ja bisset raflas. Mä yritin tarjoo sille käshei tai lounast, mut sei huolinu. Ja must lompsan omistaja vois antaa käteiset fyffet löytäjälle, ku niiden paprujen ja tsettien menetys ois aika hirveet. Et tuleeks se flaska sit löytäjällee vai kaataaks ne sen viemärii. Sillon ku löytää jotain brenaa, ni herää ekaks kysymys, et mikä sen kohtalo on, jos sen toimittaa kytille. Kyl se joku päivä korkataa ja sit rupee pinta alenee... Muutaman lompsan oon löytäny. Uskotsä, et sillon kadutti se oma rehellisyys! Mut siit flaskast viel sen verra, et niinku mä sanoin, mä oon redi jäbä. Siis jos se on ollu bamareiden löytötavaratoimistos. Kerran löysin Pihlikses puhelinkiskast lompsan. No saman kaavan mukaa flindan omistaja vois antaa hittaajalle vaik sknubbit! Mä sit rupesin selvittää, et mihi se flinda päätyy, jos mä toimin kaikkien lakipykälien mukaa. Niinku Jullen kans sovittiin, me julkastaan sen stoorei postuumisti .. . Tokal kerral mä olin Brasseis ja stikkasin lompsan jotenki olkalaukun ohi. Mut toissijaisesti se kyl kuuluu mun oikeustajun mukaa sit hittaajalle. Siis jossei sille löydy omistajaa. Toisen jätin flänäpäis puhelinkiskaa nuorena. Sen saa tuntareit vastaa hakee vek. Ku mä ite hittaan lompsan tai jotai, ni mä yritän selvittää omistajan ekaks, ihan tollasen snadin löytöpalkkion toivos. 38 TSILARI 1/2018 STADILAISIA JULLE TUULIAINEN FLINDA M ä siin hetken staijasin, et tuleeks joku sitä ettii, mut ei. Kylhä se tyyppi tietyst tulee toimee ilmanki sitä flaskaasa. Hukatut lompsat Mä oon kaks kertaa lompsan kadottanu. Kyl sen flaskan kuulemma löytäjä sit kolmen kuukauden pääst saa. Sain sit viel kuulla, et hittaajalle sei ainakaa palaa, ku lentoasemalt hitattu kama on joku laitoslöytö. Jollei onnaa, ni sit vien bamareille. Yks jäbä luffas perää ja anto sen mulle. Mä frågasin, et onks tää sun ja se alko ebaa, et mäon vieny sen fyrkat sielt ja haukku finskei, kaiken lisäks huonol siirtolaiskakaran suomel. Mut ei se siel ikusesti staijaa. Sit ku tulin bäkkii vosikalle, ni hiffasin, et siin röökimestan penkil ulkon sojotti sellane snadi pahvilodju, mis kuskataa brenaflindoi. Se kuulu jolleki gimmalle, jolle mä heitin sen sen duuniin seuraavan päivän Valiolle Pitskuu. Vai dokaaks ne sen ite jossai pikkujouluis. No mä öpnasin sen ja flaskaha siel oli, ihan korkkaamaton! edestakasen risteilyn tsöpanneen tyypin kamat. Kerran Kilden ferstareil löysin yhen ja koht mä näin, ku yks svedugimma ihan nervinä etti jotain. Soitin lentoaseman bamareille, jotka sano et nei ota mitää kantaa sielt löydettyihin kamoihin. Ja tulee jengi toimee ilman vihkisormustaa ja ukilt perittyy kultaklokuuki. Sain bulin klimpin juustoo. Kama omistajalle tai hittaajalle No redinä jäbänä mä oon sitä mielt, et kama kuuluu ensisijaisesti omistajallee. Ei sentää. Mut jotenki tää systeemi sais skulaa nii, et kama ja omistaja mieluummi hittaa toisesa, ellei se löytäjä sit oo joku surkee varas. Ja ku toi brenaki maistuu nykyää aika harvoi, ni se flaska boxeineen on mun kaapis vielki, korkkaamattomana. Tätä mun on vaikee ponjaa
ti klo 13 Ässärykmentin patsaan kukitus+puhe. . Jos haluut saada tapahtumalistan paprulla, voit tsögaa sen byroosta tai slangitreffeiltä. Helmikuu 8.2. muutos (muista jäsennumero) Jäsenmaksu 33 € vuonna 2018. ma klo 19.30 Slangiradio 100.3 Mhz. to klo 13 Stadin kundit ja friidut, Kallion tsyrkka, Paunonen, kimpassa seurakunnan kanssa. ma klo 19.30, Slangiradio, radio 100,3 Mhz. TSILARI 1/2018 39 SLANGIJENGI Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus . su klo 14 Stadin kundit ja friidut, Hakasalmi, Paunonen, Raittinen, kimpassa museon kanssa. su klo 12 Retki Nikkilään, kysy byroosta, onko mestoja. Stadis tapahtuu Proggikseen voi tulla muutoksii. 22.2. Kesäkuu 12.6. 23.4. . Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 150 €. . 13.3. Alle 18-vuotiaat 5 €. 15.2. Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. ma klo 18 Kevätkokous, Kaisis. Maaliskuu 4.3. Pärnun retki, Nuutinen, kysy lippuja byroosta. ti klo 17 Bussiredu Nikkilän hautausmaalle. 28.2. 13.5. su klo 12 Äitipatsaan kukitus 15.5. Ilmoittaudu byrooseen. to klo 18 Skloddit braijaa, Kontulan biblu Tervomaa. ma klo 19.30 Slangiradio 100.3Mhz. 8.3. la klo 11 Redu Vallisaaren tykeille ja luoliin, Nieminen, kysy byroosta, onko tilaa. ti klo 10 Stadi-päivä. . 12.2. 12.4. ke klo 18 Kuoron 5v-konsertti, ravintola Nyyrikki 20.3. to klo 17 Olutilta Bryggerissä, kimpassa Olutseuran kanssa. 25.2. ti klo 18 kirjatreffit Kaisiksessa, Jarmo Nieminen: Helsingin punavankileirit. Ilmoittaudu byrooseen. 15.4. ma klo 17 Historiallinen opastettu dallaus vuoden1918 maisemissa Hinta 12 €. 12.3. 10.5. la Redu Kemiöön. ke klo 13.30 Kalevala-juhla slangiks, Koskelan vanhainkoti. Ilmoittaudu nyt, paikkoja rajoitetusti.. Toukokuu 5.5. Huhtikuu 2.4. la Redu Hamina Tattooseen. . 18.8. Ilmoittaudu nyt, paikkoja rajoitetusti. 12.4-15.4. 5.3. 14.3. Elokuu 4.8. Tsekkaa Slangin saitilta tai byroosta 045-186 7238. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. to klo 17 Stadin kundit ja friidut, Pitskun biblu, Vepsä. to klo 18 Mutsi on bestis Tuomiokirkko, kimpassa seurakunnan kanssa. to klo 18 Vihan kevät -teatteriretki, kysy peruutuspaikkoja. su klo 18 Yhteisvastuukonsertti, Vuosaaren kirkko, Slangikuoro esiintyy. Täst listast hittaa Stadin Slangi ry:n ite tai muiden kans kimpas järkkäämii tapahtumii ja mestoi, mihin Slangijengilt on pyydetty proggista..
*1239952312018* HOK-Elanto lahjoitti Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi 100 000 euroa Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnalle. Lahjoituksella on palkattu vuodeksi kaksi uravalmentajaa, jotka tarjoavat yksilöllistä urasuunnittelua ja tukea sadalle työn ja koulutuksen ulkopuolella olevalle pääkaupunkiseutulaiselle nuorelle. * Uravalmennuksen käynyt Eetu jokaisella meillä on oma talentti, se vaan pitää löytää! * #vamostadi #stadinomalafka