Tsilari 1/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 8 € LAIFFII STADISSA. Nro 1/2019 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 24
So ve llu ks el la til aa t IL M A IS EK SI ! Me kyll tsörataan.. 010 766 1047 Kandee liittyy Slangijengiin, ni saat Tsilarin ja kliffan proggiksen lisäks viel jäsenetuiki. paavoarhinmaki.fi Eduskuntavaalien ennakkoäänestys 3.-9.4. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Hämeentie 65 00550 Helsinki . Skulaa 0100 0700 tai lataa Taksi Helsinki -sovellus! Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . www.taksihelsinki.. Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Tsiigaa edut sivulta 15 ja vinkkaa frendilleki! Eduskunnassa pitää jatkossakin olla niitä, jotka tsennaa Stadin asiat. H in na t: Pu he lu 2, 76 €/ p uh . kasta. + 0, 35 €/ m in + p vm . Vaalipäivä 14.4
10. 13 Stadilaisten aarre Arkkitehti C.LEngelin akvarelli Meriväen kasarmista Katajanokalla n. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. STADILAISIA 8 MUISTELLAAN ARSKAA – Virve ja Heka 17 PIKKIKSEN FRENDI – Aarre Elo 29 SULON KALOSSIT – Viljakaisen naapuri 34 ARSKA JA REISKA – Lindblad funtsaa SNAKKAILUU 24 PASILAN SPUGET – Juutinen skutsissa 25 STARBOJEN STOORIT – Tiainen dockalla 28 LIFTAAJAT – Tuuliainen minnailee 42 BONJAATSÄ – Nybergin botskitermit KULTTUURI JA SPORTTI 16 KISUN KNIIGA – Elina skrivas 18 UUS VUOS JA MUUT – Kolasen kierros 30 JUNNULÄTKÄÄ – Raija funtsaa 32 FUNTSAA SPÄDÄSTI – Palmisel välähtää STADIN MESTAT 14 ERILAISII BAMLAAJII – Virve näyttelystä 22 HÄPEÄPAALUT JA HIRTTÄJÄISET – Westman historiasta 26 VASIKSELLA – Inhan hima 31 MELKEIN KU OLKKARI – Virve biblussa s. Taiteilijan mallina Timo Pakkanen, Stadin joulupukki. SISIS TSILARI 1/2019 3 VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 20 Slangilodju 36 Slangi blisaa 37 Skabat 38 Slangijengi 40 Pluggaajat 43 Stadis tapahtuu Piirros: OlliBull Pakkasukon segge on kliffa liukumäki. 1820. 10 Eka dorka s. Eka dorka s. v
Mut funtsitaan kans, duunattasko cd, jota vois blisaa Slangin byroos. . Ekaks proggikseks valkattiin viime vuoden Tsilarit. Onks Viljoo näkyny -tyyppi näytti innostaneen monii. Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. näyttelyssä Kaapelin Valssaamos tammikuun lopul. Marit Henriksson, Leena Sundell, Martti Inkinen, Anja Rantamäki, Eeva ja Kari Paajanen, Jorma Lakso, Vallila Interior, Elokaunokki, Fiskars, Ritvan polttopuu, Tmi M.Kuronen, Mocca cafe/Sari Virtanen. . LYSNAA TSILARII! A ina sillon tällön joku skulaa ja peruu mutsinsa tai faijansa Tsilarin tilauksen, ku ne ei enää nää pluggaa. JA SKARPIT K ansitaiteilijamme OlliB oli messis Skarppien 10. Se oli toimittanut hivakan Tsilareit ja pyytäny pluggaan niist varsinaiset jutut ja ajankohtasii tapahtumii. OlliB:n muut tyypit oli Stadilaisräppäri Elastinen, Isä Mitro, Sauli Niinistö ja Martti Suosalo. Siit messis olevat taiteilijat oli duunannu omat versionsa. Näky, ett OlliB on monipuoline taiteilija. . STADIN SLANGI RY MARJUT KLINGA TOIMINNANJOHTAJA OLLIB. Näyttelys oli duunei alkaen 1970-luvulta, millon OlliB signeeras duuninsa Pertti Anikarina. VIRVE KUUTAR 4 TSILARI 1/2019 Byroossa voi käydä päivystys aikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Mut nyt ei enää tartte luopuu Tsilarista sillonkaan. Kustantaja Laaksonen. Sendaa varaus meilitse: toimisto@stadinslangi.fi, ni varmistat itelles tän snygin kniigan. Niit rupee nauhottaan slangijengin edellinen bamis Harri Saksala, jonka ääni sopiiki proggikseen just hyvin, sitä on kliffa lysnaa. Mutt kaikki sen tsennaa kyl Ollina, niinku se iteki. Skarppien vuoden karikatyyppi oli tänä vuonna Heikki Kinnunen. Kniigan voi slumppaa ainaki slangibyroosta Hämeentie 67 ja se kandee varaa ennakkoon. Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. Nyt se vihdoin julkastaan maaliskuus. Skulaa voi muinakin aikoina. VIRVE KUUTAR BULI KIITTI Y hdistys kiittää bulisti viime vuoden aikana toimintaamme tukeneita yrityksiä ja eri henkilöitä mm. Markku Vuori kertoo, ett toistaseks ne sendaa Tsilarin yhelle asiakkaalleen. . Tai sit voi toimittaa sinne oman tilauksen. 045 1867238 toimisto@stadinslangi.fi Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Byroo. Nyt ku lehtii on valmiina, niit voi tilaa muutki, joil on oikeus näkövammasten palveluihin. IngaLiisa Kautto, joka muutenki pluggaa Iiris-keskuksen näkövammaisten liiton lukupalvelus, sai duunikseen pluggaa Tsilariiki. Ekaks testataan niin, ett juttui voi striimaa ilmaseks netistä. Vihane nuori mies otti kantaa Afrikan sarvikuonojen puolest, mainosgraafikko duunas kirjojen kuvituksii, taiteilija on maalannu / piirtäny monii tsennattui suomalaisii. OlliB järkkäs samal oman 70 v -juhlanäyttelynsä, mist hittas kans tän kannen kuvan. SNADIT NYYA KNIIGA PUUTALOJEN VALLILA J engi on venanny jo pitkään Kari Varvikon skrivaamaa kniigaa Puutalojen Vallila. Slangihan on ollu ennen kaikkee puhuttuu kieltä ja siks yhdistyski on funtsannu äänikirjoi. Eka on hiffannu pyytää sielt Tsilarinki äänilehtenä. Jos näkö on menny niin huonoks, ett saa legurilt siit todistuksen (50 prossaa), voi käyttää näkövammasille duunattuu palveluu, mis plugataan kniigoi ja lehtii ääneen
Valkosten ja mustalaisten välillä ei Valkassa 50-luvulla ollu kovin pahoi flaidiksii. MONII TRABELII RATKOTTIIN edellee nii jungella ku reflukallaki. Kuningatar otti duunareiltaan pimeen lestin hinnan kaikesta niille dilkkaamastaan holista ja kundit jäi skulaan fikkabilistä. Tehän ootte dokannu jo kaikki fyrkkanne. Allanilla oli komee siipimallinen letukka. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Kalle ponkas pirssiin ja shingras Punaseen Ristiin. Hagertit tsiigasivat tarkasti sitä, että pitsku oli aina kondiksessa ja ett buli himavaahtera rehotti niin, ett tilhet ja punatulkut flygas parvittain sen oksille. PÄIKKÄRI KUN KINGINÄ OLI HAGERT R eilu vuosi sitten skrivasin kniigan Puutalojen Hermanni (Kustannus Laaksonen) ja ensi kuussa ilmestyy Puutalojen Vallila. Vaikka Hagert oliki bisneskundi ja tseenas pääasiassa hevoskaupoilla, niin brenku trokaus oli myös yksi monista muista keinoista hankkii fyrkkaa. Ploggaan tähän snadeja minnauksii ”mustalaiskuningas” Kalle Hagertista ja sen ”kuningattaresta” Ellistä. Elli ei tällaseen diiliin suostunu. Kaikki tsennas tän prinssin ja se mielellään bamlas jubileeporukan kans. TSILARI 1/2019 5. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Kundit oli tyytyväisii ku Elli piti ne snadis hiivaris koko urakan ajan. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Sitt ku Allan oli jo eronnu Tuulasta, se 1970-luvulla tuli usein viettää HermanniVallila päivii Mäkelän skolen pitskulle. Nää kuninkaalliset budjas Vallilantien jä Mäkelänkadun kulmassa, joka yleisesti tsennattiin mustalaisten tai Hagertin talona. 050-3395285 valtteri.hellgren@gmail.com Risto Kolanen puh. Toki smuguja oli muuallaki Puu-Valkassa, mutt Elli ja Kalle oli in. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Kalle sai mutkasa esiin ja oli skotaamassa, ku samalla busa tsöras pysäkille ja jengii alko valuu ulos. 050-552 1360 seppo@palminen.com Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinne– ja kulttuurilehti 24. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Mut yleesä toiste reviireille ei eksytty. Kun sitte koitti liksapäivä, niin smoglarit pyys hynaasa. Siihen Elli, että mitä liksaa. Immu lätki haneen busan takaa. Kalle oli paljo redimpi starbu ja jos siltä tsökas lestii eikä ollu fyrkkaa, niin riitti ett toi uuden flisun tilalle. Se halus aina hugget ennenku flinda irtos. . Ellillä oli aina kansallispuku päällä ja läjä rinkuloita sormissa. Ku Kalle tuli ulos, broidi ryntäs rinnuksille. Kun Ellin ja Kallen sklodde Allan giftas Tuula Saarron 1959, niin häitä edels Kallen ja tämän broidin Immanuelin skragis. Näiden kuvakirjojen duunaaminen on ollut snygii hommaa ja olenki tullu uudelleen sinuksi lapsuus/nuoruusmestojen meggessä. Ja kyllähä niillä tuohta riitti. Jätkät flaidas Mäkelänkadun puolella ja ku kingi kompastu, ja flygas revalleen, ni Immu oli oitis skarppina ja rokotti Kallee skeglulla rintaan. Allanilla oli oma jengisä, jonka kans, niin tsyrkan ympäristön kuin Kuntsienki kundit joskus nahisteli. MONET SKIDIT PITI pariskuntaa niin sanotusti parempana väkenä. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Valtteri Hellgren puh. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. HAGERTEILLA OLI HEVOSII ja aina nyyat mersut. Tähän Elli totes, että mitäs te jäpikät sinne, ohan mullaki brenaa ihan omasta takaa. Ellikin, joka yritti sekaantuu matsiin, sai kuninkaallista bludee rannerenkaisiinsa. KUN ELLI TEETTI REMPPAA talossa, niin hommissa olleet moglarit froogas gimmalta kottii, jotta ne vois luudaa slumppaa brenkkuu handelista. Kallen nuorempi veli tuli tsiigaa sukulaisiinsa ja stiggas kartsastenulla fönarin mäsäks. Kuninkaallisilla oli myös kääntöpuolensa
Meil on jengis huikeet voimavarat duunaa vaik mitä. Mun duunimesta on Valgas. Mä halusin palavasti lekuriks pienestä asti ja pääsinki lääkikseen, mut ei se ollu mua varten. No te tietty haluutte tietää must vähä jotai. 4 alalaita. Födannu oon Tölikas 1956. BAMIKSEN LÖÖPPI M oi kaikki! Mä korskun lähtökuopissa intopiukkana aloittamaan bamiskauteni teidän kaa. Kukaan täs ei siis oo diktaattori, ei toiminnanjohtaja enkä mä, vaan hallitus duunaa plänit yhdessä ja ne hyväksytään yhteisis kokouksis. Sit mä kouluttauduin työn kautta moniin juttuihin: toiminnallisen ryhmätyön ohjaajaks, vanhempainryhmien vetäjäks, lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäks… Tuorein aluevaltaus on merkonomin paperit oppisopimuskoulutuksena mun nykyises duunis turva-alalla. Classic Radios vierähti pisin tovi, 14 vuotta. JA TOI SKOLEPUOLI . Meidänki tarttee oppii, millasta just tän päivän slangi on. Ja järjestöis mä oon aina heilunu. Alotin Yölinjalla 80-luvun lopulla ja sit onki kaikki muu radiotyö ollu sen jälkeen piece of cake. Ja nuoriso innostuu tuleen jässäriks vaan, jos kokee et sil on jotain merkitystä täs vuorovaikutukses: et se myös saa kliffoi fiiliksii itelleen ku aktivoituu kommunikoimaan. NYT VAAN SIT hela jengille mahtavaa alkanutta vuotta ja kliffoi elämyksii niin Stadin Slangin parissa ku muutenki! . Tsilaristki oot varmaan pluggaillu mun fundeerauksia. Näin se homma etenee. Tää meidän jengi on hauskaa, loistavaa ja proaktiivista porukkaa, jonka mä ajattelin nyt osallistaa vielä aktiivisempaan yhdessäoloon ja ideointiin. Ja turhilt kärhämöilt vältytään ku tiedetään säännöt ja noudatetaan niitä. Sen, et mä slanginnan biisei ja shungaan kovaa, korkeelta ja mielelläni, on varmaan jo tiedos, mut mä olen tehny toimittajauran, enimmäkseen radiossa. Toimittajahommat pukkas päälle, niitä mä diggasin kybällä. Bamiksenne Pirde www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s. SULLE, RAKAS RIVIJÄSSÄRI , mä haluun sanoo: kiitos ku oot megessä, vaik etäämpänäki. MÄ AION TUTUSTUU teihin ny kunnolla ja toivon, et rivijäsenistöstki aktivoituis entistä useempi mukaan meininkeihin (jotka on aika messevii)! Uusii toimintamallei ja plänei tarttee järkkää jo ihan sikski ku meidän ikäjakauma on sellanen, et nyyaa bludee ei tuu niin paljoo ineen ku gamlaa lähtee. Paljo on tullu myös skrivailtuu, oon edelleen free lance -toimittaja. com Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Raimo Kuitunen, varajäsen raimo.kuitunen@outlook.com Kari Varvikko, varajäsen kari.varvikko@eepinen.net PIRJO TUOHIMAA bamis 6 TSILARI 1/2019. Puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa pirjo.tuohimaa@gmail.com Varapuheenjohtaja Soile Tammisto, soile.tammisto@saunalahti.fi Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Olli Anikari olli@ollibull.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Seppo Palminen seppo@palminen.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Hallituksen suunnitteluryhmäl on jo ideoi siit, kuinka me lähestytään uusin tavoin esmes skoleja, brändäydytään jangstereiden keskuudes ja annetaan niille mahiksii olla vaik onlinena meihin yhteydes. Niis kandee siis käydä! Liian usein tuppaa hommat kasautuun harvojen harteille, ja sit maristaan ja ollaan naama nurinpäin vaik voitas ihan hyvin dilkata jutskii vähä enemmän. Mul on kaks skidii, 33-vuotias kundi ja 29-vuotias friidu, oon eronnu ja budjaan itekseni ihan tyytyväisenä. Järjestöhommathan on vapaaehtostyötä, ja sitä hallitaan yhdistysdemokratian säännöin. Nyt mulla on hyvää aikaa harrastaa tätäkin, kunhan järkätään mööttien aikataulut niin et ehdin tulla duunista suoraan byrooseen tai Kaisikseen. Me tarvitaan sua. Jos sul tulee idiksii toimintaan tai haluat osallistua aktiviteetteihin, kerro Marjutille, mulle tai jollekin muulle hallituslaiselle; me viedään idikset hallitukseen ja toimeenpannaan niitä sit päätösten mukaan
Stadin lafkoista osa antaa kans Slangin jäsenille rabattii niiden kamoist tai palveluist. Nyt yritetään taas saada jäsenii froogaileen frendeiltään, kuuluuks ne slangijengiin. Jäsenet saa kans snygin Tsilarin kuus kertaa vuodes himaan ja pääsee messiin Slangin järkkäämiin tapahtumiin, joit on joka vuos vilde. Kävin ensimmäiset luokat ihanassa vanhassa puukoulussa, joka on vain kivenheiton päässä Teinintien talostamme, jota ei valitettavasti enää ole. JÄSENHANKINTASKABA S tadin Slangi ry on aina välil järkänny jäsenhankintaskaboi, niinku 2009-2010 ja 2015. Parhaat skabaajat julkastaan Stadipäivänä 12.6. Muistuta samal frendille, ett se skrivaa sun nimen kohtaan ”mahdollinen suosittelija”, ni siit tsennataan, ett sä oot saanut sen jäsenen hankituks ja sun mahikset skabassa paranee. Ajauduin matkailumaailmaan yli kymmeneksi vuodeksi matkustellen lähinnä entisessä Neuvostoliitossa. Skabaan osallistuneet saa kybän arvosen lahjakortin jokasest nyyast jäsenest, ku on bungannu jäsenmaksun. Jos ne ei oo, ni jäseneks voi liittyy netis tai skrivaa Tsilarist jäsenhakemuksen ja sendaa sen byrooseen. Bamikseks tuli ekaa kertaa friidu – Pirjo Tuohimaa. Viimeiset 18 vuotta olen työskennellyt Koskelassa kansainvälisen opiskelija-asuntolan johtajana. Toka nyya friidu hallitukses on Leena Rautavaara. SLANGIJENGI Leena vuonna 2017. Siinä sivussa avioiduin kaukasialaisen miehen kanssa, sain kaksi lasta, erosin ja jatkoin elämääni Suomen Retkeilymajajärjestön palveluksessa, ensin toimistossa, myöhemmin Stadikalla Stadion-hostellin johtajana. Seuraava opinahjo oli Oulunkylän oppikoulu. Täs Leena snadisti kertoo itestään. Jäseneks kandee liittyy, ett on messis tukemas slangiperinteit. Paras paikka meikäläiselle! . Opiskelin Helsingin yliopistossa tähtäyksessä saksan ja venäjän kielen opeura, mutta tämä suunnitelma ei koskaan toteutunut. . Syyskokoukses valittiin nyya hallitus. Lahjakortil voi slumppaa Stadin Slangist kamoi tai sen voi käyttää tapahtumien libareihin tai reduihin. Leena Rautavaara Synnyin Naistenklinikalla 70 vuotta sitten ja koska kuitenkin jossain vaiheessa kysytään Tapio ja Liisa Rautavaaran nuorimmaisena tyttärenä. ja jatkuu 5.6.2019 asti. Skaba alkaa Tsilarin ilmestyttyy 6.2. Tapio Rautavaara Seuran puheenjohtajana voin ylpeänä kertoa, että päätavoitteemme aikanaan oli saada patsas kansallissankarille ja vuonna 2000 paljastimme Oulunkylässä Tapio Rautavaara patsaan ”Kulkurin uni”. Sen lisäks eniten jäsenii hankkineet osallistuu ulkomaan matkan arvontaan. Olen matkustellut paljon elämässäni, nähnyt maita ja mantuja, erilaisia tapoja ja kulttuureja, mutta täytyy rehellisesti sanoa kotiin Stadiin on aina hyvä palata. Slangijengin nyya hallitus TSILARI 1/2019 7. Tänä vuonna vihdoin jään pois työelämästä ja heittäydyn vapaaherrattareksi. Pirden funtsei voitte pluggaa Bamiksen lööpis. Niinpä on myös aikaa Stadin Slangille, jonka jäsen olen ollut monta vuotta, mutta melko passiivisena. Nyt kandeeki tsekkaa kaikki omat frendit ja froogaa, onks ne jo jäsenii. Olen siis stadilainen, mutta ennen kaikkea oulunkyläläinen
Arska ja vaimo. Lapsuus ja nuoruus Alppilassa Arska födas heinäkuus 1937, Vanhalla kättärillä. Siel oli kolme rinnakkaisluokkaa: a) saksa, b) englanti c) tanska ja latina. Arskan serkku, ku budjas Mauringartsal, bamlas: ”Jumatsukka, teill on hyvä paikka!” Alppilasta Arska minnaili, ett skutsis tehtiin koijia, braijattiin skoobaria ja Tarzania ja flengattiin. Arskast itestäänki on skrivattu Tsilaris, sen duunist yhdistyksest. Kansista Arska kävi Eltsun skoles, Eltsun smopikas. ”Ressuun menin 1948, jotenki se tuli. Monet Tsilarin pluggaajat tsennaa Arskan stoorit. Ekat vuodet Arska budjas Vironkatu ykköses. VIRVE KUUTAR JA HEIKKI PAUNONEN IN MEMORIAM ARNO ”ARSKA” SOISALO – sisustarbu on veks Tää on eka Tsilari, mitä duunataan kokonaan ilman Arskaa. Tyttären kanssa slangitsyrkassa 2014.. Soisalon kotialbumi. Siks sitä otti kupoliin, ku niin paljon bamlataan sotalapsista, ku shingras Sveduihin. Ei voi enää skulaa Arskalle ja tsekkaa jotain gamloi juttui, mitkä Arska minnais parhaiten. Ja oppariin se pääs Ressuun 1948. Perhe flyttas 1956 Pohjois-Haagaan kolmioon, mis Arskal oli yhteinen huone broidin kans. Ku se skrivas jotain, se kävi bibluis ja arkistois tsögaamas infoo, tsekkas sen, mitä ite ei minnannu. Siin, mis nyt on slobojen byggii. Foto: Soisalon kotialbumi. Vaik kyl se minnaski paljon. Arskan mielest oikeit sotalapsii on ne, ku skagas pommituksii Stadis. Talvikrigun jälkeen perhe flyttas Viipuringartsalle, vinottain vastapäätä Alppilan puistoo, joka oli sillon melkein viidakkoo. Arskan Tsilariin skrivaanat stoorit ja muistot on uniikkii muistitietoo, joka ilman Arskaa olis jääny tallentamatta. Ekaks pikku kundina: ”Meille, kulman tsaleille, Alppilava oli aluksi ihmemesta, jossa käytiin iltasin tsiikaamassa joraajia ja erilaisia skaboja.” Arskan skidivuosiin kuulu krigu Stadissa. Foto: Mikko Reijola. A rska oli aina tarkka, ett asiat tulee oikein. ”Ku meikäläinenkin oli saksan linjalla ni ku ja vaikka sota oli hävitty, ni maikatkin et kyllä se saksa säilyy tieteen kielenä”, Arska minnaili. Foto: Virve Kuutar. Arska on skrivannu Alppilasta Tsilaris (4/2016), Alppilavan byggaamisesta ja jortsuista siellä. Nyt on aika minnailla Arskaa snadisti bulimmin. Duuni Skolen jälkeen Arska meni duuniin Postipankkiin ATK-hommiin. Alppilan kämpäs oli yks huone ja keittokomero, kylppäris oli suihku, mut tuli vaan galsaa vodaa. 8 TSILARI 1/2019 Juhlakirjan julkkari 2007. Emmä sinne niin hirveesti hingunnu, mut mutsi vei pääsykokeisiin ja ne tärppäs.” Ressuun tuli skidei ympäri Stadii. Arska on skrivannu Härmän ekast tietsikastki Arska vuonna 1965
Fotost oli kans vaikeempi tunnistaa mestoi ku leffasta. Eniten Arska diggas gamlaa slangii. Me minnaillaan nyt starbuu, jolla se palo säily ja jonka ansiosta voi vieläki pluggaa monii mielenkiitonsii stoorei Tsilarist, aitoo stadilaist kansanperinnettä. Niist piti yrittää tsennaa mestat, mis leffaa oli Stadis kuvattu. Arska bamlaski usein gansgterikielest, eikä voinu bonjaa, miks jengi niin kybällä diggas amerikkalaisuutta. Harrastuksii Arska kävi monta vuotta Uimastadikalla säännöllisesti. Muit oli Uunisaari ja Pihlajasaari, Pihlis. Se oli pitkään messis elokuva-arkiston (nyk. Ku ne budjas Porthaninkadulla, niin se hyvin usein huus fönsteristä ”hei, tu skruudaamaan!” Ja sit slangijengis, niinku Fjallen kans. Arska bamlas usein, ett slangiyhdistyksest tuli sille oikee henkireikä, ku se jäi eläkkeelle. Alppilas vietettyy nuoruutta ja lapsuutta Arska muisteli kaiholla. Foto: Virve Kuutar. Tsilariin. Toinen tärkee juttu Arskalle oli slangi. Arskan rakas harrastus oli kans leffat. Ja sporalla pääs kätevästi vaik Slangin byrooseen. Arska ehti olla Tsilarin toimituskunnaski pidempää ku toistaseks kukaan muu. . Kiinnostuksen näkee monist Tsilarin stooreist, mitä Arska on skrivannu. Arkiston erikoistutkija Juha Seitajärvi oli skulannu Lasse Liemolalle, joka sit ehdotti jobii Arskalle. Ne oli pitkään Fjallen kans duuniparina – toinen hoiti fyrkat ja toinen jäsenrekkarin, sit ne päivysti byroos vuorotellen. Slangii Arska puhu tyttärelleen. Sitä mestaa Arska diggas, oli sköne lähellä ja lyhyt matka dallaa Kaivariin, Rikhardinkadun bibluun. TSILARI 1/2019 9 Tyttären kanssa slangitsyrkassa 2014. Postipankista Arska jäi kans eläkkeelle. Myöhemmin mestoist sendattiin fotoi, mut sitä Arska ei digannu yhtä paljon. Ja sitku mä lähin ja tulin iltapäivällä takasin, ni siihen oli tullu iso lappu: polkupyörien säilyttäminen kielletty!” Muuten Arska kyl diggas firmaa, varsinki ku sielt sai lippui olympialaiseen, ett pääs tsiigaamaan kisoja. Sen lisäks messis oli Mattssonin Eki, Kohvan Masa ja Åstenin Fjalle. Se sai vuonna 2015 Stadin Slangin kultaisen ansiomerkin ja vuonna 2018 se nimettiin yhdistyksen kunniajäseneks. Soisalon kotialbumi. Ja vikana Ullanlinnas. Foto: Tommi Torppa. Foto: Raimo Kuitunen. Virven kanssa duunarimutsin patsaalla 2018.. Arska toi slangijengille yhteydet Ässärykmentin perinnetoimikuntaan ja oli monena vuonna messissä laskemas Slangin kukkii Ässärykmentin patsaalle krigun vuosipäivinä. Monta vuotta Arska järkkäs kans Stadi-suunnistuksen. Yks, mitä Arska välillä minnaili, oli tsupparin duuni Hesarilla olympiakesänä. ”Kerran ku olin siinä viemässä sitä fillaria sinne, ni Eljas Erkko tuli, helvetin isolla Buickilla ja minä, mä pidin ovea auki siinä. Sitä ennen se oli ollu kesäduunis. Se oli huolestunu amerikkalaistumisesta. KAVI) näytöksis, mis snadille joukolle näytettiin pätkii leffoista. Arska vuonna 1965. Arska on budjannu kans Porthaningartsal ja Maunulas. Arskan tekemää bulii duunii arvostettiin. Loppuvuosina Arska minnaili usein slangiyhdistyksen alkuaikoja, ku jengil oli aatteen paloo ja kaikki oli messis pyyteettömästi. Ei oo näist enää ketään leffoi tsiigaamas. Slangiyhdistykses Arskal oli monii hommii: Tsilarin toimituskunnas, hallituksen jäsenenä, skabojen järkkääjänä. Ässärykmentin patsaalla 2011. ”Syksyllä 1951 avattii, ni se oli helvetin hieno, mull oli vakiopaikat siinä pohjoispuoleisella rinteellä, ku se oli tasanen.” Arska sano Uimastadikaa yhdeks lempimestoistaan Stadis. Se funtsas reitin ja sen varrelt, mestoi, mitä jengin piti hittaa. Siellä ku saatto harrastaa kaikkee: laskee suksilla mäkee, Eltsus oli yleisurheiluu, oli Braahis ja Messiksen kentsul skrinnattiin. Onnittelemassa Heka Paunosta 2006. Arska sopi niist aina jonku tsufemestan kans. Se kulki omal fillaril ja säilytti sitä aulassa. Starbujen avulla täydennettiin Kansallisfilmografiaa. Stadi ja slangi Arska tsennaski hyvin Stadin mestoi ja hissaa, oli kans Helsinki-seuran jäen. Borgat ja bulkit tarjottiin maalissa
Dorkan paprut numero 1. 10 TSILARI 1/2019. KARI VARVIKKO TSILARI SUOSITTELEE ILKKA TAIPALE Tsilarin eka dorka Dorkan paprut numero 1. Valinnan tehnyt Tsilarin toimitus perusteli päätöstään Taipaleen vuosikymmeniä jatkuneella monipuolisella ja avarakatseisella duunilla stadilaisten ja yhteiskunnan hyväksi. Foto: Mauri Niemi. Ilkka Taipale syksyllä 2018. Stadin Slangin historian ja sen Tsilari-aviisin ekat dorkan paprut on annettu psykiatri Ilkka Taipaleelle (77)
Hänen innostuksensa tökkii jengiä meggeen ja antaa toivoa. Ilkka skriinaa, ett se on varmasti just niin. Ilkka on Suomen tsennatuin yksinäisten ja syrjäytyneiden jäbien puolustaja ja asianajaja. Mielisairaalan potilailleen hän muistelmiensa mukaan on bamlannu viettäneensä 14 vuotta elämästään mielisairaalassa ja 11 vuotta eduskunnassa. Mut sen ilme oli puistattava; kirves toisessa handus ja vasara toises. Ei uudistuksii ajeta fyrkalla vaan funtsaamalla ja stendaamalla muukin jengi bonjaan homman tärkeys.” Viime vuosina Ilkka ja Vappu ovat reissanneet ympäri Eurooppaa, Venäjää ja Aasiaa ja aina heillä on ollut idiksenä tutustua niin mielisairaaloihin kuin vankiloihinkin. Tämän spettarin numero 1 olemme skrivanneet Ilkka Taipaleelle. Mutt huiviin sitä stigattiin ja tenu smaagas suussa vielä vuodenki kuluttuu. Se oli jotenki kornii, ku toimittaja jahtas tuttuu lekurii. Vuonna 2006 lekuri toimitti bookin 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Ku kundit oli tenu-ukkojen jelppaajia, niin Klasu keksi, ett hän menee tsökaa tenuu huoltikselta. Stadin valtuustossa kundi on ollut kolmisenkymmentä vuotta ja tsittaa siellä edelleen. Näin he edelleen välittävät ja omaksuvat tietoja, joista on hyötyä niin kansanterveydelle kuin ahdingossa oleville ihmisille. Vuonna 2005 eduskunnassa säädettiin inhimillinen laki Lex Taipale, jolla noin 4000 laman aikana duunii vaille jäänyttä pitkäaikaistyötöntä pääsi eläkkeelle. « « « Kun Pasilan steissi shingrattiin Veturitorille 1980-luvun puolivälissä, niin tiesin ett Ilkka duunas talkoohommii nyyalla Rauhanasemalla ja funtsasin, ett mä meen tekee juttuu siitä, miten lekuri pärjää hanttihommissa. Hänen epätavallisuuden kunnioituksensa avartaa sekä Stadin että ihmiskunan näköalaa ja fudii peffalle joka nurkan takana smyygaavaa tiukkapiposuutta. Aktiivi puurtaja Sadankomiteassa ja Marraskuun liikkeessä. Paprujen kultaama maine on elinikäinen, ellei saaja jostain syystä menetä huumorintajuaan ja tyri koko showta. Taipale ja Tuomioja tuomittiin aikoinaan myös yllytyksestä aseistakieltäytymiseen. Me tunnemme hänet kundina, joka dallaa omia polkujaan, kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja bonjaa dorkuuden ilosanomaa. Ajattelin ett se perkele vetäsee mua kuontaloon. Kerran lähdin Hagiksen rantsurundin jälkeen Ilkan ja Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijan Mäkelän Klasun meggessä ottaa öölit johonki Neckariin. . SNADEJA MINNAUKSII Olin nuori journalisti, kun seurasin Marraskuun liikkeen duunii rantsunkampaajien ja pultsareiden jelppaamiseksi. Viimeksi hän on toiminut Kellokosken mielisairaalan ylilääkärinä, josta ajasta kundi on vuonna 2017 skrivannu muistelmateoksen Mielisairaalassa, lääkärin muistelmat. Jangsterina jo aktivisti Jo 60-luvun jangsterina Ilkka oli kansalaisaktivisti ja pasifisti. Lahjomattomassa dorkuudessaan Stadin Slangi ry:n jäsenlehti Tsilarin toimitus Kari Varvikko, Virve Kuutar ja Seppo Palminen” Paitsi psykiatri, Taipale on koulutukseltaan lääketieteen tohtori ja sosiaalilääketieteen dosentti. Jossain vaiheessa punkku loppu, mutt maitti oli yhä päällä. Kniigan seikkailuis on messis mielisairaaloit, vankiloit, aktivistei, kuvernöörei sekä votkaa ja frendei. Eihän se haneen päässy. ”Kaikki se vapaaehtoinen duuni mitä mä oon lekurihommien lisäksi hoidellut, on lähteny iha omasta pumpusta. Sielt sitten shingrasimme Klasun ja Ilkan ja parin muun frendin kanssa jatkoille Klasun himaan Eiraan. Useimmat varmaankin muistaa, kun skoudet draisas kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipaleen ja kansanedustaja Erkki Tuomiojan maijaan Persian shaahi Reza Pahlavin vastaisessa mielenosoituksessa Kauppatorilla kesällä 1970. Karmeeta kamaa. Dorkan paprut on arvokkain spettari, joka tosi stadilaiselle voidaan myöntää. Ilkka Taipale tsittas kansanedustajana vuosina 1971-1975 ja 2000-2007. Heillä on neljä skloddee, joista yksi on heittäny läppää faijastaan, ett kaikki se snygi duuni, mihin se tarttuu, ei tuo perheelle yhtään lisää killaa, menoja kylläkin. ”Siinä ei ollut paljon eroa.” Yli 30 bökkerii Taipale on skrivannu tai toimittanu yli 30 bökkerii. Hittasin doktorin assan klitsusta, jossa se pamputti vasaralla ja veisteli kirveellä. Sitt se blandattiin jollain limsalla tai keitettiin ja duunattin sokruu meggeen. Ilkka on jiftiksessä lääketieteen tohtori, professori Vappu Taipaleen kanssa. Kirja on Kalevalan jälkeen Suomen eniten käännetty teos 39 eri kielellä. TSILARI 1/2019 11. Denaturoitua T-spriitä sai 96 prosentin vahvuisena litran pänikän kolmella huggella niin rautahandeleista kuin huoltsikoiltakin. Kundi ei ollenkaan innostunut tulostani hänen duunimestaansa vaan nopeutti dallaustaa syvemmälle klitsun uumeniin. Molemmat saivat ehdollista. Hän on kaikin tavoin yrittänyt jeesata etenkin ilman kämppää ja duunii olevia, holisteja ja lukihäiriöisiä kundeja ja gimmoja. Rundasin ympäri vähin äänin ja huokasin helpotuksesta, Kniigan kannes Taipaleel on Arkangelin yliopiston kunniatohtorin viitta
Myös ammattinyrkkeilijänä tunnetttu Halme valitsi kuitenkin mielummin bokrauksen. Ei hitannu ja froogas kassalla, ett miss teidän voi on. « « « Ilkka kertoo muistelmissaan myös mielisairaalatsoukeista, mutta ei tätä häneen kytkettyy stooria: Lasaretissa Taipale oli tsiigannu fönarista, ku hiffas, ett joku dorkista kletras flagustongaa ylös ja ku kundi pääs stongan päähän, se duunas jonku paprun sen nuppiin. « « « Joskus 2006 Ilkan ja Tony Halmeen piti ottaa bokrausmatsi Kantsun Mätisfestareilla. Sepi kiteytti asian toteamalla, ett dorkat frelssaa maailmaa. Homma jäi funtsituttaa lekurii niin paljo, ett se tokkas fikkarin fikkaan ja kiipes – treenattu kaiffari ku oli tsiigaa mikä se lappu oli. Moni redi, snygi ja dorka jää vaille sille kuuluvaa kunniaa. Vauhtia riitti ku kansanedustaja Taipale mätki näkymätöntä vaatustajaansa; heittäytyi välillä ”Halmeen iskun tainnuttamana” lavalle selälleen, mutta nousi aina ylös. Sillo Palmisen Sepi esitti, ett valitaan lisäks Stadin dorka! Ekaks se herätti snadisti ajatuksii, ett eihän dorkaa kantsi valita. Taipale junaili yhden miehen shown ja varjoknekkas erän verran tuhatpäisen yleisön edessä. Kundi vastas, ett ku se slumppas joka osastolle pianon, niin lasaretin talous rupes menee kuralle. Tulevina vuosina skriinasimme koko hommalle, mutt Ilkka muistaa edelleenki ottaa sen silloin tällöin esille, selityksellä: ”Sä tulit päälle kuin yleinen syyttäjä, niinku vain jotkut iltapäivälehden toimittajat tekee.” Siis me molemmat skagattiin, mutt eri syistä. Tony Halme hannasi. ”Dorka, mä diggaan sua, mä rakastan sua, sä oot tän boltsin dorkin friidu/kundi/jo tain silt välilt.” Tää on snygeintä, mitä tosi stadilainen voi jollekin bamlaa. Niin toimitus päätti valita vuonna 2019 Tsilarin dorkan jokaisen gasetan ilmestyvään numeroon. kun pääsin vek sielt keltsusta. Jengi hurrasi. Tsilarin toimituksessa bamlattiin viime syksynä, ett se o jotenki fittii, kun Stadin Slangi voi valkkaa Stadin Kundin ja Friidun vain kerran vuodessa. Sitä ennen Ilkka, joka oli jangsterina myös treenannu painia, oli nostanut showpainija Halmetta ilmaan takavyöstä eduskunnassa ja froogannu kunduilta, ett painitaaks Mätiksellä. Meil on terveellinen linja. Eduskuntavaalimainoksessa 2000luvulla. Tilattiin safkat ja sitt ilkka rupes ettii bredun päälle smöörii. Siihen Illkka, ett ei oo totta! Sitt ku me tsitattiin pöytään, niin kundi hyökkäs Maxin elitarvikeosastolle ja tsöpas puol kiloo smöörii ja siveli sitä ilmeettömänä bredun päälle. Niinpä jäbät sopivat Mätistreffit. Friidu vastas, ett ei meillä ole voita vaan margista. Sitt ku se pääs perille, se bluggas paprun, johon oli skrivattu: flagustongi endaa tähän! . Kahden jättiläisen, henkisen ja fyysisen show oli parissa minuutissa ohi. Foto: Jarmo Matilainen / HS / Lehtikuva. Tony ei kuitenkaan koskaan tullu stagelle. Dorkallahan on myös buli positiivinen saundi. Aktivisti jo 1960luvulla. « « « Ollessaan Kellokoskellä ylilekurina, Ilkalle tuli mitta täyteen, ku se ei voinu duunaa kaikkee, mitä se olis halunnu. Ja niin Ilkka Taipale julistettiin Mätisfestareilla raskaan sarjan uudeksi Suomen mestariksi. Treffasin joskus vuosi sitten sairaalan talousdirikaa ja froogasin, mikä probleema sen Taipaleen kanssa oli. Haastattelusta ei tietenkään tullu mitään. Se on itse asiassa stadin slangin upein hellittelysana. Nyt venttaamme vain uusia ehdo tuksii, kundeja tai gimmoja, Tsilarin tuleviksi dorkiksi.. Todellisuudessa kansanedustaja Halme lienee ollu niin pöllyssä tai jysärissä ettei päässy paikalle. « « « Mentiin Ilkan kanssa skruudaan Kannelmäen Maxiin. Sehän on hullu, sellanen imbesilli. Hokasin, ett tiskin takana hiffattiin mitä tapahtu ja funtsasin, ett ne tulee koht bamlaa ett raflassa ei saa skruudaa omii eväitä. Ku oltiin vedetty sapuska naamariin, Ilkka vei pakun tiskille ja sano, ett nyt teill on voita. Nopeesti jengi kuitenki kekkas idikse juonen. 12 TSILARI 1/2019 Miten idea dorkasta födas. Ilkka ei ollu kuitenkaan eilisen teerin kundi
Kuva: Reinhold Hausen 1907/Helsingin kaupunginmuseo. TUOMAS MYRÉN, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO STADIN MESTAT Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat ovat kaikkien helsinkiläisten yhteinen aarre. Lisäksi palkattiin valokuvaaja tallentamaan purku-uhan alaisia näkymiä ja kaupunginelämää. Valokuvat löytyvät helpoiten Helsinki kuvia.fipalvelusta, www.helsinkikuvia. Ulrika Eleonoran kirkko C.L. fi ja taide museon Finnanäkymästä, hkm.finna.fi. Tällä hetkellä kuvia on noin miljoona ja uusia tulee jatkuvasti. Kaupunki oli 1900-luvun alussa suurten muutosten kourissa, väkiluku kasvoi vauhdilla ja vanha tuttu puukaupunki katosi nopeasti uuden ja korkean kivikaupungin tieltä. Engelin kuvaamana noin vuonna 1816/Helsingin kaupunginmuseo Helsingin Muinaismuistolautakunta ja valokuvaaja Signe Brander ”sunnuntairet kellä” katsastamassa kuvauskohteita Kaisaniemessä. K eväällä 1905 päätti Helsingin kaupunginvaltuusto perustaa Helsingin muinaismuistolautakunnan tallentamaan ”häviävää Helsinkiä”. Ennen valokuvaa Kaupunginmuseon varhaisimmat kaupunkia kuvaavat valokuvat ovat 1860-luvun alusta. Helsinki uudistuu jatkuvasti ja museon tehtävänä on pysyä muutoksen kannoilla ja tallentaa katoavaa kaupunkia kokoelmiinsa. Ohjelman suunnittelussa ja tapahtumassa on mukana myös Stadin Slangi ry. Häviävän Helsingin tallentajat Muinaismuistolautakunta käynnisti 1906 uraauurtavan ja kunnianhimoisen tallennusprojektin. Verkkopalveluiden kautta jatkuvasti kasvava osa kokoelmista on kaikkien helposti saatavilla. Lautakunta keräsi vanhaa kuva-aineistoa Helsingistä varhaisia valokuvia, taidetta ja grafiikkaa. Brander ikuisti kuvissaan paitsi kaupunkia myös kaupunkilaisia ja kaupungin elämää. Jotain täytyi tehdä. Signe Branderin syntymästä 150 vuotta Tänä keväänä, tarkalleen 15.4., tulee kuluneeksi 150 vuotta valokuvaaja Signe Branderin syntymästä. Vaikka valokuvausta oli Suomessakin käytetty historiallisten rakennuskohteiden dokumentointiin jo aiemmin, oli muinaismuistolautakunnan ja Signe Branderin tallennusprojekti laajuudessaan ja suunnitelmallisuudessaan maassamme ennennäkemätön. Tätä aikaisempia kaupunkinäkymiä löytää museon laajasta taidekokoelmasta, joissa on tällä hetkellä lähes 6000 teosta. Engelin akvarellit sekä Magnus von Wrightin Helsinki-kuvat. Jos et löydä etsimääsi, ota rohkeasti yhteyttä museon kuvaarkistoon, 09 3103 6497, kuvakokoelmat@hel.fi. Vaikka yhteistyö Branderin ja museon välillä päättyi vuonna 1913, on muuttuvan kaupungin tallennus jatkunut museossa keskeytymättä. Taidekokoelmien aarteita ovat mm. Yhteistyön tuloksena tallennettiin kokoelmiin vuosina 1907-1913 noin tuhat valokuvaa. Hänen kuvansa eivät ole tyhjiä ja staattisia vaan täynnä ihmisiä ja toimintaa. Miljoona kuvaa Helsingistä Eduskuntavaalimainoksessa 2000luvulla. . Taidekokoelmiin on kerätty Helsinkiin ja helsinkiläisyyteen liittyviä teoksia ja tärkeimpänä kriteerinä on niiden arvo kulttuurihistoriallisina dokumentteina. arkkitehti C.L. Museon kokoelmiin talletetut miljoona valokuvaa ja lähes kuusi tuhatta taideteosta kertovat kaupungista ja kaupunkilaisista ainutlaatuisella tavalla. Signe Brander, ensimmäinen museokuvaaja Helsingin muinaismuistolautakunnan palkkaama kuvaaja oli Signe Brander, rakastettu ja tunnettu Helsingin tallentaja. Kun Helsingin kaupunginmuseo vuonna 1911 perustettiin, muodostivat lautakunnan keräämät aineistot kokoelmien ytimen. klo 12-16. TSILARI 1/2019 13 Kaupunginmuseon kuvakokoelmiin pääsee tutustumaan parhaiten netissä. Syntymäpäiviä vietetään kaupunginmuseolla sunnuntaina 14.4
Ja sit kans muit kielivähemmistöi (niinku slobo, viro, somali, enkku, arabia, kurdi, kiina, albania, thai, vietnam, turkki). Tutkijajengiin kuulu kans slangiproffa Heikki Paunonen (joka on slangin lisäks tutkinu kans meänkieltä). Messiin haluttiin gamlojen vähemmistökielten (niinku karjala, romani, viittomakielet, tataari, jiddiš) bamlaajii. Tutkimukses hiffattiin, ett Härmäs on oikeesti tosi monikielist jengii. Nuorin jengist oli 6 v ja vanhin 104 v. Buli duuni Näyttelys on vaan snadi näyte kaikest siit aineistost, mitä kerättiin. Näyttely on duunattu Stadin yliopiston tutkimushankkees, mis haastateltiin yli sataa suomalaista. Messis on tietty stadilaisiiki. Ne tsögas erikielist jengii, kävi haastattelemas ja sit skrivas viel puhtaaks nauhotetut haastattelut. Eri kielii ympäri Suomee Jengilt froogattiin, mitä kielii ne bamlaa. Foto: Sakari Röyskö. Nyt alkaa tutkijoille mielenkiintone osa, ku ne pääsee lysnaan ja pluggaan haastatteluit ja voi hittaa sielt nyyii idiksii bamlaamisest. Hanna bamlaa, ett ulkomail on hämmästelty sitä, miten Stadin yliopisto sai niin paljon muitaki yliopistoi messiin. Pekka. Messis oli stuidui ja tutkijoit monist Suomen yliopistoist. Ne, ku on flytannu Suomeen, saatto VIRVE KUUTAR TSILARI SUOSITTELEE Sata elämänstoorii Slangiproffaltamme Hekalta tuli vinkki mielenkiintosest näyttelyst, ku on Työviksen aulas (Hesari 26) 14.2.2019 asti. 14 TSILARI 1/2019. fi/100suomalaista/. Jengilt froogattiin, mitä kielii ne bamlaa, onks niiden bamlaamine muuttunu, mitä jengi minnaa äikän tunneilta, onks duunis ollu vaikeuksii oman kielen kans. Haastatteluis bamlattiin suomee tai sveduu tai käytettiin viittomakieltä. Tutkijat ei ois yksin ehtiny duunaa kaikkee. Foto: Sakari Röyskö. Haastattelut alotettiin syksyl 2017. H ankkeen dirikat Hanna Lappalainen ja Pirkko Nuolijärvi bamlaa, ett koko hankkeen idis oli hittaa jengii eri puolelt Härmää: Stadist, snadimmist mestoist, landelta; duunareit ja dirikoit; niit ku bamlaa suomee, sveduu tai saamee ja sit niit, joiden äidinkieli on joku muu. Viivi. Stuiduille tää oli kans mielenkiintone proggis – pääs messiin oikeeseen tutkimusduuniin. Ilman stuidui homma ei ois skulannu. Lisää infoo hankkeest ja näyttelyst voit tsiigaa saitilta: https://blogs.helsinki
Tara. Ehkä jotkut funtsaa, ett slangii on vaan se gamla slangi, mitä starbut on bamlannu jo viiskytluvulla tai ett melkein joka sanan pitäs olla slangii. Jotain gamlan slangin sanoi ne ei ollu bonjannu. Näyttelys on osa fotoist, 29 muotokuvaa ja osa viel videos. Muista ottaa jässäri messiin. Laboratoriokokeet ale 10 % FitPit Oy, www.uimaopetus.fi . santsikuppi ei bungaa mitään Metrosuutarit.fi liikkeitä mm. 20 % ale palveluista ja töistä . Jotkut stadilaiset vastas, ettei ne bamlaa slangii, mut sit ne kuitenki anto esimerkkei sanoist, mitä ne käyttää. 30 €) Tsekkaa taas seuraavasta Tsilarista nyyat jäsenedut. Kampissa, Kontulassa, Tapiolassa. Dallo. senioriliikunnan 5 kerran sarjakortti hintaan 25 € (norm. Yks stadilainen kundi minnaili nuoruutta, ku landel sukulaiset kuittaili sen slangist. pienoisbussi/minitaxi kyytiä Slangin jäsenille ale 10 % Urheiluhallit 09-34 88 600 www.urheiluhallit.fi . Toimistomaksut 5 € (norm. Hytösen Puoti Hesari 19 ja Mansku 19 . Niinku sen 104-vuotiaan starbun, joka budjaa Stadis, mut oli födannu Viipuris, himakielii on jiddiš ja suomi. Jotkut sano, ett slangi ärsyttää niitä. tsimmauskursseista ja vesijumpasta 15 % ale Käpylässä, Pasilassa ja Kilossa (Espoo). normihintaisista tuotteista ale 5 % Sauna Hermanni Hämeentie 63 . normihintaisista tuotteista ale 10 % Stadin Dumari stadu.fi, 045 6581 333, jouni.korhonen@ stadu.fi . saunailloissa maksuton pyyhe ja muut peseytymisvälineet Selma Palmun tekstiililiike 4. Kandee mennä tsiigaan Haastatteluis otettiin kans fotoi. Tutkijat toivoo, ett ois viel mahis saada ääninäytteitä esiin vaik nettiin. Ne on ottanu Sakari Röyskö. himamaassaan jo bamlaa parii kieltä, sit tääl tulee ainaki toinen kotimaine ja viel nyyii kielii skoles. . 10 kerran uintisarjakortista ale 10 % . Moni Stadiin flytannu vastas, ettei ne bamlaa omaa murretta enää, mut voi käyttää sitä sillon ku on käymäs gamloil himaseuduil. Foto: Sakari Röyskö. Sit hiffattiin kans, ett jengil on nykyään mielenkiintosii tapoi oppii nyyii kielii. Jäsenetuja 2019 Bulevardin klinikka Bulevardi 22, Puh. Foto: Sakari Röyskö. Stadilaiset bamlaajat Messis oli 18 heeboo, ku bujdaa Stadis. Ne kundit, ku budjaa muual ku Stadis, oli törmänny slangiin intis. linja 20 . Yks friidu oli opetellu koreaa netis. Niist osan äidinkieli on joku vähemmistökieli. 10 % ale tarvikkeista Ruohonjuuri www.ruohonjuuri.fi . Foto: Sakari Röyskö. 20,50 €) . TSILARI 1/2019 15. 09-68 11390 . normaalihinnoista rabattii 10 % TaxiMeri www.taximeri.fi, 045-134 9950/Meri Laine, merimaili@gmail.com ”Iisi tapa skujaa Stadissa tai böndelläkin” . Mut muisti se kans, ett landel jotkut pyys sitä erikseen bamlaan slangii, ku se kuulosti niist niin kiinnostavalt. normihintaisista tuotteista ale 15 % Kahvila Päijänne, Päijänteentie 1 . . Mut jotkut niistäki funtsas, ett jos ne budjais Stadis, ni slangi vois tarttuu niiden omaanki bamlaamiseen
Hän sai ensimmäisen keikkaliksansa 13-vuotiaana Beatnicsin riveissä: hodari ja viisi markkaa. Myöhemmin Kisu teki paljon yhteistyötä Kirkan kanssa. päivä helmikuuta 2019 kello 19.00 – 21.00. Ei ihan veri roiskunut, mutta pikkupojan nahka oli kiemuralla. Entäpä venäläiset suolakurkut ja hapankaali!” Suomalaisilla ja ”hurreilla” oli 1950–60-luvuilla kovia fragiksia stadissa, mutta Kisu ei niihin koskaan joutunut. Vuosi 1967 oli Topmostin ”hullu vuosi”, jolloin kierrettiin Suomea ristiin rastiin. 16 TSILARI 1/2019 Kisu – Onnestain on puolet sinun teok sen julkistamistilaisuus ja juhlakeikka Natsalla perjantaina 8. Kristian Jernström syntyi Tölikässä, mutta pian perhe flyttas Pietarinkadulle Centralin taloon ja myöhemmin Mantskulle. ja edessä on vielä toistakymmentä Topmostin 55-vuotisjuhlakeikkaa pitkin Etelä-Suomea. Kundit treenasivat rengasvarastoissa ja ties missä loukoissa. Kisu soittaa vanhojen bändikavereiden kanssa ja laulaa suurimmat hittinsä. No, eipä kestänyt kauan, kun lukiolaiset Gugi ja Hara kävivät häntä tsiigaamassa Bottalla ja pian hän oli Topmostin rumpali. toukokuuta. Telkkari, radio, lehdet – nettiä ei ollut mutta viidakkorumpu toimi – kohta oli gimmoja joka paikassa piirittämässä. Eka keikkaliksa ja Topmost Noin 11-vuotiaana Kisu skulasi jo rumpuja bändeissä, pääsi keikoillekin. Suomenkielisten lisäksi oli nykyistä bulimmin muiden kielten bamlaajia, kuten venäjänkielinen Babitzinin perhe. Shungaajasta kauppiaaksi Topmostin jälkeen tuli sooloura: Kun paljon antaa, Uneen aikaa vaipuu, Onnestain on puolet sinun ja Juustossa löytyy nousivat hittilistojen kärkisijoille. Kisu – Stadin kundi på svenska ELINA SAKSALA TIETOKIRJAILIJA TSILARI SUOSITTELEE Natsa oli stadin ekoja musaklubeja. Sama juttu juustojen kanssa, joita taisi olla vain kahta sorttia: edamia ja emmentalia. Syksyn sävel ja Euroviisut olivat lähes jokavuotisia areenoita. Mutta vaikka Kisu budjaa nykyisin böndellä, on hän sielultaan edelleen Stadin kundi – på finska och svenska. Muistan pesuhuoneen kilisevät ja kolisevat metallivadit ja -sangot. Kaikesta tästä ja paljosta muusta voit lukea Kisun vastailmestyneestä elämäkerrasta. Y ksi mesta, missä hän oli sitä oppinut, oli yleinen bastu: ”Meillä oli sauna suoraan vastapäätä kotia. Skolessa jengi ihmetteli, kun Kisu osasi jo snadina bamlata suomea. Kun bändi meni telakalle syksyllä -68, Kisu oli jo 17-vuotias. Ilmillä oli Hietalahden hallissa kukkakauppa ja siellä Kisu hengaili aina kun mahdollista: ”Voi oli myyntitiskillä esillä valtavana klönttinä, josta asiakkaalle leikattiin haluttu palanen ja kääräistiin voipaperiin. Eipä ollut makkaroitakaan kuin jahtia, meetvurstia ja lauantaimakkaraa, metrilenkkiä ja halpamakkaraa. Keikkoja tuli ensin skolebailuihin ja vähitellen jortsumestoihin ja vihdoin Natsalle. Puulämmitteinen sauna oli aina liian kuuma, kun äijät halusivat kovat löylyt.” Skidiaikojen muistoja Kisun Ilmi-mummo oli Kisulle erityisen rakas. Parinkymmenen vuoden aikana hän edisti muun muassa Kirkan, Edu Kettusen, Samuli Edelmannin, Vicky Rostin, Jean-Pierre Kuselan ja Kari Vepsän uraa. Kaslerin makkara oli parasta! Polakka ja ranskanleipä – voi mitä makuja! Ensin syötiin sisus ja sitten herkuteltiin kuorella. Mukana joukko Kisun tärkeitä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta, sekä teoksen kirjoittaja Elina Saksala ja Reuna Kustantamon edustaja. Myös Stogiksen ja Köbiksen klubit tulivat tutuiksi. Silloin hän tsennasi itsensä oikeaksi muusikoksi. Rundi päättyy Aleksanterin teatteriin 11. Natsan vippi oli arvokas kortti, leimat merkitsivät paljon siihen maailman aikaan”, Kisu muistaa. Vuonna 1984 alkoivat Kisun menestysvuodet levytuottajana. Pesijät olivat vääräsuisia tätejä, jotka hinkkasivat sienen karkealla puolella. Tilaisuuden juontaa Harri Saksala.. Hän kävi Tehtaankadun Barnabodagista ja myöhemmin Bangatans folkskolaa ja vielä Svenska Norssenia. . Uuden vuosituhannen puolella Kisu on pyörittänyt Degerby Deli -kyläkauppaa, ollut Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja ja istunut Topmostin rumpujen takana jälleen 30 vuotta. Kisu – Onnestain on puolet sinun -teoksen julkistamisbileet Natsalla ovat 6.2. Viiskytluvun puolivälissä Ullanlinnan asukkaista 35 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Kisu kuvattiin Natsan edessä syyskuussa 1970 ja samassa mestassa kirja julkistetaan. Sinne kundit saivat vip-kortin: ”Mikä tärkeintä, siinä oli N-Clubin leima! Kun syntymäaikansa sai kirjoittaa itse, niillä papereilla mentiin moniin keikkapaikkoihin
Hän esitti siellä kielishowta, jota ei kukaan täysijärkinen ymmärtänyt, mutta oli hauskaa kaikilla. Pikkis teki Posteljooniohjelman ja Posteljoonin pojan ja teki tähden näyttelijä Ismo Kalliosta.josta toki olisi tullut tähti hänen ammattitaitonsa vuoksi. Me tavattiin Fennada-filmissä 1951 Pikkis oli silloin kameraasisstenttina. P ikkis Kuusla oli stadin kundi. Jäänsärkijälakon aikaan hän sai Niilo Wällärin johtamaan Ylioppilaskunnan laulajia ja laulu oli tietenkin Kaikki joukolla jäätä särkemään. Ravintola sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä. Paljon Matti kävi keikoillakin. Siellä oli kiinalaiset, pikkutytöt, skottitanssit ja pesuainekonsultit. Vapaa pääsy. Hän suunnitteli nostokurkien tanssin Locomotion-ohjelmaan, joka osallistui Montreauxin kisaan 1966. Matti ei koskaan srivannut mitään, jos ei lasketa pieniä lappuja. Puhumattakaan hattushowsta, jota Matti ja Jukka tekivät. Rakennuksen parkkihallissa on 2h ilmainen pysäköinti ja ulkopihalta löytyy muutama paikka. Edellisenä vuonna VEKin Lumilinna voitti koko skaban ja sai sekä Kultaisen ruusun että lehdistöpalkinnon. Mäkelänkatu 91 Ravintola Cactus on elokuussa 2015 avattu meksikolainen ravintola Helsingin Käpylässä, entisessä Amerin talossa. kannalta lopputulos oli tärkeämpi kuin käsikirjoitus. Hän oli taitava, kekseliäs, sanalla sanoen nerokas. Mutta Matti teki muutakin. SLANGIBÄNDI HARRI SAKSALA 21.3 klo 18-20 slangimusaa ja stoorei Käpiksestä. Matti oli nero. Hän katseli alta kulmiensa, kun Jukka ja Aarre vannoivat käsikirjoituksen nimeen. Mutta Matti joutui ottamaan kuitenkin kynän käteensä tehdäkseen Piikkis-ohjelmaansa. VEK (Virtanen Elo Kuusla) tuli ajankohtaiseksi kymmenkunta vuotta myöhemmin. Koskaan ei tule sellaista kuin Matti Pikkis Kuusla oli. Foto: Alvar Kolanen. Hän oli sitä mieltä, että televisiototeutuksen AARRE ELO IN MEMORIAM Matti lähti etsimään parempia jäitä. Tämä on Matti Kuuslan Muistolle Matti Kuusla ja Jukka Virtanen tuli messiin Marjatta Leppäsen Adlonin show’hun, jonka se oli alottanu 1960luvun lopussa. ?. Hän poistui jengistä 22.11.2018. Kaipaamme häntä joukolla. Hauskimmat sketsit me duunattiin Pikkiksen Me Krokotiilit -ohjelmassa. Ja lisäksi hän oli hyvä frendi. Raittiusja urheiluseura Zoomin perustajista yksi oli Matti. Ja ennen kaikkea Sandels. Matti skulasi Klubin jääkiekkojoukkueessa, siksi hän lähti hakemaan parempia jäitä. Pikkis herrasmieskeikarin asussa, Adlon 1970
Laulut soivat huumorin ja vakavuuden kaikilla asteilla, soittimet vaihtuvat tiuhaan ämpäribassosta harmonikkaan, pyykkilaudasta ukuleleen. Kuva: Katja Karjalainen. 18 TSILARI 1/2019. Kuva: Mikko Rokka. Hotakainen kääntyy hyvin ja monella taholla teatteriksi, monologiksi tai elokuvaksi. Kari Hotakaisen Kantaja toimii yhtä hyvin Malmin hautausmaan huoltorakennuksessa kuin näyttelijän kotona Kannelmäessä. Syntyy rosoinen Mimie Moore. Herrojen kanssa pellon laidassa oli niistä tunnetuin kansanlaulu Carolan tunnetuksi tekemänä: – Ja mistäs’ tyttö nyt joka metkun tietää / Joo, joo, ja joka metkun tietää / Joo, ja joka metkun tietää / Ja itse täytyy ne seuraukset sietää / Joo, joo, ja seuraukset sietää / Joo, ja seuraukset sietää. – Tee ajoissa se mitä mielessäsi liikkuu, sillä kohta siellä ei liiku enää mikään, kuuluu esityksen slogan. Kallio aloittaa seurakuntayhtymän määräaikaisena puistotyöntekijänä, joka hautausmaan haravoijana joutuu RISTO KOLANEN STADIN SYKE Kulttuurikierros talveen Saana Trygg (vas.), Salla Markkanen ja Elina Brooks muodostavat iloisen stemmalauluryhmän Mimie Moore, joka esiintyi Kulttuurimyllyssä. Mimie Moore luo konstailematonta musiikkia, joka leikittelee häpeilemättömästi ja vetoaa kaiken ikäisiin ihmisiin. Kuvassa Petteri Pennilä (vas.), Sanna Tiivola, Petteri Hynönen ja Eero Enqvist. Timo Kallio on filosofian maisteri, josta piti tulla yhteiskunnallinen tutkija, mutta asiat eivät menneet toivotulla tavalla: – Vaikka olen lukenut teoreettista filosofiaa, olen hyvin käytännön läheinen ja jokseenkin kunnianhimoton ihminen. Kantajan ristiretki arkeen Teatteria hautausmaalla tai näyttelijän yksityisasunnossa. Sen saattoi kokea joulukuussa Malmilla ja Kannelmäessä. Kuulimme lauluja englanniksi ja suomeksi karjalaisella vivahteella. Bonuksena lauluryhmän mukana kulkee myös viehättävä annos itseironiaa, vuonna 2013 perustetun naistrion esittely lupaa ja lunastaa. Kantaja-työryhmä valmisti ensimmäisen näyttämöversion Kari Hotakaisen vuonna 2015 ilmestyneestä, hilpeästä ja lähes dekkariksi kääntyvästä Kantaja -kirjasta. Kulttuurimyllyssä soi kaunista laulua Mitä tapahtuu kun Metrotytöt kohtaavat skifflen. Lavan täydeltä originelleja 2010-luvun evergreeneja, sydämen täydeltä runsasta ja korvia hivelevää stemmalaulua. Mimie Mooressa vaikuttavat Saana Trygg, laulu, harmonikka, kellopeli, kazoo, Elina Brooks, laulu, ämpäribasso, piano, kitara, kazoo ja Salla Markkanen, laulu, cajon, djembe, pyykkilauta, piano, kazoo. Kulttuurimyllyssä, joka avattiin syksyllä Myllypuron Liikuntamyllyn alakertaan, koimme varsin iloista tunnelmaa. Trio koostuu monitaitureista, jotka vaihtavat soitinpaikkaa koko ajan. Mutta tämä oli uutta
Mimmit peinttaa -ryhmän tekemiä katutaideteoksia. Reflection Studies vuorovaikutteinen installaatio Taidehallin ulkoseinällä antoi Luxin kävijöille mahdollisuuden päästää luovuutensa valloilleen suurella valopöydällä, josta liike ja kuviot siirtyivät seinälle heijastettavaan projisointiin. Kansallismuseon takapihan julkisivulle projisoitu Shelter Seekera -teos kertoi tämän päivän suurimmista haasteista kuten ilmastonmuutoksesta. Lux toi valon pimeään Lux Helsinki kurotteli Kansalaistorilta kauniiseen Etu-Töölöön ja levisi kolmenkymmenen teoksen voimin laajemmalle kuin koskaan aiemmin. . Petteri Hynönen oli minulle uusi, mutta jo paljon kokenut näyttelijä aika tyypillisenä Hotakainen-miehenä, jonka maailma on nyrjähtänyt paikaltaan. Jos tosiasiapohja ei riitä, mies keksii heille elämää. Esillä oli uusi ja vanha Stadi; valo juhlisti yhtä lailla uutta keskustakirjastoa kuin muisteli Vanhan ylioppilastalon historiaa. eri oppilaitosten oppilaita ja Vironniemen päiväkodin lapsia. Isot mediaseinät muuntuivat hetkeksi taiteen välineiksi ja sen avulla esiteltiin isoihin tulevaisuuden kysymyksiä. Reflection Studies -vuorovaikutteinen installaatio Taidehallin ulkoseinällä antoi kävijöille mahdollisuuden päästää luovuutensa valloilleen suurella valopöydällä, josta liike ja kuviot siirtyivät seinälle heijastettavaan projisointiin. Mutta sitä onneksi korvasi Maria Baric Companyn teatterillinen tulishow, joka on aina räiskyvä. Ramboll Valostudion Lux Arkkitehtuuri näytti ja soi komeasti Finlandia-talon Töölönlahden puiston puoleisella seinällä. Esiintyjissä nähtiin valovoimainen (Paula) Vesala keltaisessa kokovartalohaalarissa ja popin uusi nousija Vesta. Uusi nouseva kyky musiikkimaailmassa on Vesta, joka lauloi Senaatintorin juhlassa. Eero Enqvist on parhaimmillaan karrikoiduissa osissa. Sanna Tiivola on huikea hyvä monissa osissaan, parhaiten uudelleen löytyvänä nuoruuden tuttuna. Näin Kannelmäen asuntonäytöksen; se oli jo esitetty Malmin hautausmaan huoltorakennuksessa, joka ympäristönä tietysti sopi kuin nyrkki silmään. Petteri Pennillä on suomalaisen miehen synkeähkö tyyppi, tässä hautausmaan työtoverina, joka yrittää irrottaa Kallion nekrologi-innostaan. Kuva: Raimo Granberg. Teoksen inspiraationa ovat toimineet uhanalaiset monarkkiperhoset, jotka joutuvat taistelemaan olemassaolostaan. Seuraavaksi Kallio alkaa etsiä nuoruuden koulutovereita. Paatoksesta kevyeen läppään Senaatintorilla Stadin uutta vuotta juhlittiin jälleen Senaatintorilla koko kaupungin yhteisessä uudenvuoden juhlassa. Hän kiinnostuu vainajien elämästä ja ryhtyy kirjoittamaan heistä nekrologeja. myös kantajaksi hautajaisiin, joissa vainajalla ei ole lähiomaisia. Maria Baric Companyn värikäs tulishow loisti jälleen uuden vuoden taivaalla. Aapeli laimensi ilotulitusta. Ultraviolet Gallery -teossarja esitteli ultraviolettivalossa hehkuvia taideteoksia, mm. Kuva: Raimo Granberg. Niitä olivat valmistamassa mm. Pieni yleisö opastettiin esityspaikoille, tuottaja Suvi Lahdenmäen johdolla. Mies tekee ”arjen ristiretkeä” elämän ”isolle kuvalle”. Kulttuurin nuoruus ja ohuus näkyy Suomen virallisessa vuodenvaihdeviihteessä. Kuva: Raimo Granberg. 12 teoksen reitti kuljettiin numerojärjestyksessä. Elina Hagelinin dramatisointi ja ohjaus toimi asunnossakin mainiosti. Lux Helsinki ulottui satelliittiteosten myötä nyt ensimmäistä kertaa yli kaupungin rajojen Hanasaareen asti. Saimme kokea elämyksellisiä esityksiä ja Aapeli-myrskyn takia lässähtäneen ilotulituksen. Perheen pienimmät on perinteisesti tapahtumassa huomioitu omalla alkuillan ohjelmalla. TSILARI 1/2019 19. Lyhtypuisto valaisi tänä vuonna idyllistä Hakasalmen huvilan ympäristöä satojen lyhtyjen voimin. Juontajista voi olla montaa mieltä. Sen kautta hän saa otteen omasta elämästään. Valotaiteen laaja kirjo kokosi yhteen kansainvälisiä menestysteoksia ja tilaustöitä ja esitteli Suomen ikonisimpia monumentteja uudessa valossa. Juhla palasi muutaman vuoden tauon jälkeen Kansalaistorilta historialliselle keskuspaikalle, jossa sitä on juhlittu jo vuosikymmenien ajan. Vakavasta paatoksesta on siirrytty nopealla tahdilla kevyeen läppään
Kinaporissa kinasteltiin Kinapori-nimen alkuperästä on esitetty erilaisia arvailuja jo pitkään, mutta nyt Seppälä on löytänyt vanhan lehtikirjoituksen, jossa se on hänen mukaansa tarkasti selvitetty: Kinapori on saanut nimensä ”siitä ijankaikkisesta kinastelemisesta ja mellastelemisesta, jota asukkaat siellä pitävät yöt ja päivät”. Olihan Kinapori tunnettu salakapakoistaan ja tappeluistaan. k. Kirjoitus on ilmestynyt Oulun Ilmoituslehdessä huhtikuussa 1890, otsikkonaan ”Kirjeitä Helsingistä”. Nimen alku, riitaa tarkoittava kina, on yleinen sana suomen murteissa. Sana holma tunnetaan Uudenmaan suomalaismurteista, joissa sen merkitys on ollut ’pieni saari’ ja ’metsätai peltosaareke’. Tuohon aikaan oli tavallista, että pääkaupungin asioista kerrottiin maakuntalehdissä. Asiaan näyttäisi löytyvän kuitenkin ratkaisu, sillä suomen riitaa ja riitelemistä tarkoittavat sanat kina ja kinata on lainattu laajalti Suomen ruotsalaismurteisiin, joissa sekä substantiivi että verbi esiintyvät samanasuisina: kina. Foto: Signe Brander, 1911, Helsingin kaupunginmuseo. Siihen liittyy kuitenkin muuan kysymys, jota Seppälä ei kirjoituksessaan käsitellyt. Nimen jälkiosa, holma, tuo mieleen ruotsin sanan holm ’saari’. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Kauraholma ja Kinapori – OSA 2 Mikko-Olavi Seppälä tarkasteli viime Tsilarissa Kinaporin historiaa. Kauraholma-nimi on jo aikoja sitten unohtunut. Kauraholma ja Kinapori S ellaista saarta ei kuitenkaan Helsingin kartoilta löydy. Niinpä joensuulaisessa Karjalatar-lehdessä julkaistiin kesäkuussa 1891 ”Kirje Helsingistä”, jossa Tammisaarta verrattiin Kinaporiin: ”Vaikka taivas antoi vettä kuin hyvän patentin saanut ruisku, huomasimme kuitenkin, ettei koko Tammisaaren kaupunki ollut suurempi kuin n. Paljon uutta tietoa sisältävässä kirjoituksessa tuli puheeksi parikin vanhaa nimeä, Kauraholma ja Kinapori. Ongelmallisempi on kuitenkin nimen loppuosa pori. Tai sittenkin Kinaborg Olisi houkuttelevaa pitää Oulun Ilmoituslehdessä esitettyä selitystä nimen alkuperästä oikeana. Kauraholma ei olekaan viitannut ”Kaurasaareen” vaan kaurapeltoon, saarekkeeseen, jota on viljelty Sörnäisissä kohti rantaa viettävässä rinteessä. ’Kinapori’ täällä Helsingissä, joka on vaan mitättömän pieni huvilaalue kaupungin itäisellä nurkalla.” Kinapori oli selvästi yleisen mielenkiinnon kohteena jo 1890-luvun taitteessa, ja siitä uutisoitiin ympäri Suomea. 20 TSILARI 1/2019. Useimmissa Suomen ruotsalaismurteissa sananalkuinen k ääntyy i:n edellä Kivilouhos Kinapori Pengerkatu 33 :n (=Kinaporinkatu 3) tontilla. Kauraholma olisi siis ollut sananmukaisesti suomeksi ”Kaurasaari”. Sitä ei tavata suomen kielessä, ja se tuntuisikin yhdistyvän ruotsin sanaan borg ’linna’. Selitys aukeaakin muualta
Lisäksi i ääntyy lyhyenä: kina ’riita’, aivan kuin suomessa. Kinagatan i Sörnäs fått sitt namn. kl. ”Tähän seikkaan liittyen on esitetty arvailuja suuntaan jos toiseen, kuitenkin ilman että asiassa olisi päästy johonkin täysin tyydyttävään tulokseen. ’Kinaborgstrakten’ i Sörnäs har förlupit tämligen lugnt och stilla.” Kinakatu ja Kinagatan Kinakadusta ja Kinagatanista on paljon lehtitietoja 1800-luvun lopulta. . m., ja suomalainen nimi Kinakatu olisi siten sanatarkasti käännettynä synonyymi ’Krångelgatanille’, mikä nimi ei mahdollisesti olisi ollenkaan epäonnistunut, jos saa arvioida sitä vähemmän esimerkillistä elämää, jota tietyissä taloissa kyseisen kadun varrella vietetään ja josta toisinaan muistutetaan sanomalehtien oikeudenkäyntiuutisissa koskien salakapakointia ja tappeluja y. Finland-lehdessä kirjoitettiin helmikuussa 1889 Kinakadusta: ”En ny gata, omkring 1,600 fot lång och fullkomligt regelbunden, med delvis välbygda hus å ömse sidor, har uppstått under de senaste åren å villan Ås i riktning från öster mot vester. En fyra års flicka fick i onsdags på aftonen vänstra fotbladet öfverkördt å Kinagatan inom villaområdet Ås.” Nimien alkuperää on käsitelty useastikin. Krångelgatanin elämä Seikkaperäisimmin nimien alkuperää on kuitenkin käsitelty Lördagsqvällen-lehdessä tammikuussa 1892. Jäljelle jää kuitenkin kysymys siitä, mihin se liittyy. tarkastamaan pesän tilaa.” Hufvudstadsbladetissa kerrottiin syyskuussa 1895 kadulla tapahtuneesta onnettomuudesta: ”Öfverkörning. Kinaborg-nimikin mainitaan vanhoissa lehdissä. Olisikin mahdollista, että alkuperäinen nimiasu on ollut ruotsinkielinen Kinaborg, josta suomeen on saatu Kinapori. I alla fall gör gatan skäl för benämningen. ’Kinaborgs’ torget i Sörnäs.” Helsingfors Aftonbladissa oli puolestaan toukokuussa 1894 uutinen helluntainvietosta Kinaporissa: ”Pingstfirandet i den s. Seuraavassa vain muutama uutinen, joissa nämä nimet esiintyvät. TSILARI 1/2019 21. Oulun Ilmoituslehden Helsingin kirjeenvaihtajan tieto olisi periaatteessa oikea, mutta siitä puuttuu viittaus nimen alkuperäiseen asuun. 5 j. Aftonpostenissa kysyttiin toukokuussa 1895 suoraan, mistä kadun nimi saattaisi johtua: ”Det vore värkligen roligt att få veta, hvaraf Kinagatan – Kinakatu, som fennomanerna kalla den – egentligen har fått sitt namn. Olennaista hänen kirjoituksessaan on kuitenkin se, ettei hän pidä kadun nimestä esitettyjä ”arvailuja” tyydyttävinä ja että nimeä Kinaborg on käytetty alueesta ”länge förut innan någon förstad till Helsingfors var ens påtänkt härstädes”. Niistäkin on paljon tietoja 1800-luvun loppupuolelta. k. Onko sittenkin Suruttomain kallioilla ollut joskus ”Kiinanlinna”. Kirjoittajan kaipaama nimimuoto Kinaborgsgatan esiintyy kyllä 1800-luvun loppupuolen lehdissä siinä missä Kinagatan ja Kinakatukin. Jos tämä pitää paikkansa, Kinapori-nimen yhdistäminen asukkaiden riitoihin olisi tyypillinen kansanetymologia, vaikka sinänsä toki hyvin ymmärrettävä, kuten useissa kirjoituksissakin mainitaan. I brist på någon officiel benämning hafva de i trakten kringboende kallat gatan ”Chinagatan” (på finska ’Kinakatu’ – Krångelgatan).” Kiintoisaa on tieto siitä, että katua oli rakennettu useamman vuoden ajan ja että sen ruotsinkielinen nimiasu on tässä Chinagatan. Lördagsqvällen 1894. Ett äkta kineslif råder nämligen här inom villaområdet Ås, genom hvilket den nämda gatan stryker fram.” Tässäkin artikkelissa Kinagatanin menoa verrattiin ”aitoon kiinalaiseen elämään” (”ett äkta kineslif”). pp. Kinaborg-nimen alkuosana olisi silloin suomesta ruotsalaismurteisiin lainattu kina. Finland-lehdessä kerrottiin marraskuussa 1890 torikaupasta Kinaporissa: ”Liflig handel bedrifves för närvarande på det s. ”pehmeästi” tš:nä, mutta Helsingin seudun murteissa k ääntyy tässä asemassa k:na. Otsikkona on Hvarifrån har den s. Koska kyseessä on melko pitkä kirjoitus, käännän sen seuraavassa suomeksi. Uudessa Suomettaressa oli huhtikuussa 1892 tiedotus: ”Velkojat Petter Väänäsen kuolinpesässä kokoontukoot Kinakadulle n:o 11, Marraskuun 15 p. Palautan pallon jälleen Mikko-Olaville. k. m.” ”Kuitenkin lienee monille tämän lehden lukijoille tuntematonta, että se kallionharjanne (bergås), joka kulkee kohti itää yleiseltä maantieltä, on kauan aikaisemmin ennen kuin mitään Helsingin esikaupunkia edes tänne suunniteltiin, ollut nimeltään ’Kinaborg’, ja uuden kadun oikean virallisen nimen pitäisi niin ollen olla ’Kinaborgsgatan’.” Nimen arvoitus ratkaisematta. Samaan yhteyteen kuuluu myös kadunnimi Kinakatu ja sen ruotsinkielinen vastine Kinagatan. Nähdäkseni alueen alkuperäinen nimiasu on ollut Kinaborg. On haluttu johtaa nimitys suomalaisesta sanasta ’Kina’, joka merkitsee riitaa, kiistaa y. k. Helsingfors Aftonbladet 1894
Sen toteutti lekurin valvonnassa erityinen virkamies, ”politiekarl.” Finskiks ei tälle pelätylle gubbelle keksitty muuta nimee kuin halventava ”rakkari.” Raippoja annettiin miehille enintään 40 ja naisille 30 paria. Vielä niinki myöhään kuin 1890 uutisoitiin ”Nuorempi nainen, syytetty parituksesta, on kolmena päivänä tämän viikon aikana ja eilen viimeksi seisonut ”Rakkariniemen” häpeäpaalussa tuhatkunnan uteliaan katselijan töllistellessä häntä.” Paaluja oli 1800-luvun lopulle asti Stadin eri osissa, esim. Dokaaminen johti ryöstelyyn, flaidiksiin ja tappoihin. Mestaus Tsyrkan saarnastuolista kehotettiin folkkaa saapumaan 21.3.1781 Kamppiin todistaan vasta 23-vuotiaan piika Sara Caisa Lindströmin telotusta. Uudenmaankatu 9, 11, 13, 15 1860luvul. Lindströmille jäi kyseenalainen kunnia olla 1882 vika ”rakkarin” käsittelyyn joutunut stadilainen. Lehdissä tämä näky raflaavina uutisina: ”Sunnuntaiaamuna Mathilda Kangasala, joka oli juopunut, löi sulhastaan Sweloffia tyhjällä olutpullolla niin, että tämä sai syvän haavan vasempaan ohimoonsa.” Folkkaa yritettiin paimentaa kaidalle polulle kovilla rangaistuksilla. Moni rötöstelijä valitsikin sen mieluummin kuin pitkällisen bosessa sittaamisen ankarine paastoineen. Ruoskiminen Astetta kovempi rangaistus oli häpeäpaaluun handu-, klabbija kaularaudoin kiinnitetyn tuomitun ruoskiminen pajunvitsalla. Vuosien 1600-1800 välillä peräti 2000 henkilöä joutu vikan kerran tsiigaan taivasta mestauslavalla tai hirsipuus. Niinpä esim. M eno olikin sit sen mukasta. Häpeäpaalu Häpeäpaalu kutsu snadimmistakin rötöksistä kuten kamojen puhaltamisesta tai kännäämisest. Uudenmaankadulla oli nelikerroksinen puutalo, jossa oli 115 yhden huoneen vuokrakämppää. Tämä oli samalla stadin virallinen telotusmesta. 22 TSILARI 1/2019. Foto: Gustaf Edvard Hultin. Ei ihme, että kurjuuteen haettiin hjelppiä brenkusta, jota oli helppo skaffata; salakapakoita kun omassa talossakin oli jo 12 ja lähistöllä lisää. nykysen Saksalaisen tsyrkan takana ja ”laitakaupungilla” Kampissa, Freda 54:ssä Tennispalatsin hörnilla. horsen pöllimisestä tuomittu röökikaupustelija Lindström piti raippoja häkkiä parempana vaihtoehtona. Tuomittu voitiin retuuttaa bosesta paaluun kaiken folkan tsiigattavaks useitakin kertoja tuomionsa aikana. Mikä oli nuoren friidun saattanu pyövelin STADIN MESTAT KAI WESTMAN Papit veisas ja pyöveli katkas kaulan Eläminen oli 1800-luvun lopulla Stadin laidoilla viheliäistä, esim. Yhtä ahdasta ja viinahuuruista oli elämä muuallakin laitakaupungilla. Helsingin kaupunginmuseo. Vuoden 1734 laki oli ankara, henkiriepunsa saatto menettää murhien ja tappojen lisäks monist nykyään snadeista rikoksista kuten ylhäisen kunnianloukkauksesta, tsyrkkahopeiden pöllimisestä, kaksinnaimisesta ja noituudesta. Boses sittaamisen lisäks käytössä oli järeämpiäkin pelotuskeinoja kuten häpeäpaalu, ruoskiminen ja kuolemanrangaistus mestaamalla tai hirttämällä. Ruoskiminen lakkautettiin jo 1870-luvulla, mut säily vaihtoehtosena voda-vanikka-rangaistuksen kanssa. Samassa snadissa tilassa saatto budjata useitakin perheitä
Sara rupes ymmärrettävästi skagaan, kun hiffas toisen skloddin elottomaks ja surmas hädissään toisenkin. Porvarikaartin osasto nouti onnettoman bosesta raatihuoneelle lysnaan tuomion julistamista, minkä jälkeen hän joutu dallaan töllöttämään tulleen jengin välistä hirsipuun luo. Mikään ei enää muistuta synkästä menneisyydestä, jolloin yhdellä spidellä stondas hirsipuu. Elisa Rimailan mukaan (Hesari 29.9.2018) lohjalaiselle Sara Lindströmille näytti käyvän säkä, kun 1778 pääs piiaks rikkaalle kauppias Anders Byströmille Viaporiin. Naimattomat naiset jäi usein yksin kun narahtivat ja niinpä he yrittivät äärimmäisillä keinoilla salata muksun syntymän säilyttääkseen duunimestansa. Viimenen mestaus tehtiin Suomessa 5.7.1825, jolloin miestaposta tuomittu pieksämäkeläinen renki Taavetti Putkonen menetti boltsinsa. Nykyään hiljanen ja lunki Linnankosken puisto oli 1800-luvun alkuun asti myös yks Helsingin mestausmestoista. Paikalla delas tiettäväst vikana emäntänsä murhannu palvelijatar. Krunikassa oli toinenkin hirttomesta kauaksi näkyvällä Siltavuorenmäellä. Lopulta 23.9.1780 Sara synnytti yöllä porstuassa – ämpäriin! Yhden sijasta syntykin kaks skidiä, joista toinen vaikutti delanneelta. Tarkotus oli sopivan tilaisuuden tullen kuskata delanneet Viaporin kassun hautausmaalle ja siten hävittää todisteet tapahtumasta. Hirret putos sittemmin spidelle, jollon muijat brennas ne pyykkituvassa asiaa tsekkaamaan tulleiden muinaistieteilijöiden harmiks. Onnenpotku osoittautu kuitenkin kohtalokkaaks. Lähteinä käytetty: Kaija OllilaKirsti Toppari 1975: Puhvelista punatulkkuun. Papit alotti makabeerin mestausnäytöksen virrenveisuulla, surmattava piti saatella taivaan porteille Jumalan sanaa lysnaten. Häpeäpaalu kutsu snadimmistakin rötöksistä niinku snutaamisest tai kännäämisest, TSILARI 1/2019 23. Jalusta oli korkea, jotta hirsipuu näkys pelottavana mahdollisimman kauas. Mutsi ja kihlattu Vendelius, joka lupas naida Saran, yrittivät tämän nuoruuteen ja ilmeiseen mielenvikaisuuteen vedoten saada kuningas Kustaa III:s armahtamaan hairahtuneen, mutta tuomio piti. Sara Lindströmin kohtalo oli ajalle masentavan tyypillinen; kakrujen murhat oli naisten yleisin henkirikos. 1700-luvulla myös Suurtorilla, nykyisellä Senaatintorilla sekä hirtettiin että mestattiin tuomittuja. Aamulla verijäljet paljasti yöllisen surmatyön. Telotuksen hoiti lääninpyöveli Peter Norre Lapinjärveltä, minkä jälkeen ruumis vielä brennattiin roviolla. Stadin vikat mestaukset Viimesin Kampissa mestattu oli myös nainen, piika Helena Margareta Nystedt. Grafiikka 1866. Jalusta hävitettiin myöhemmin rakennustöiden yhteydessä. Helsingin vanhoja kortteleita (Helsingin Sanomat), Eeva JärvenpääSirpa Räihä 2007: Vanhinta Helsinkiä (Helsingin Sanomat), Elisa Rimaila 2018: Kenraalintalosta mestauslavalle. Talon renki Carl Gustaf Vendelius ihastu Saraan ja ehdotti tälle avioliittoa. Mestaa kutsuttiin Hirsipuukallioksi, mut myöhemmin se sai kliffemman nimen Bokvillaninpuisto. Yksin synnyttänyt naimaton mutsi saatto saada mestaustuomion, vaikka kakru olis delannut tapaturmasest. Hirttäminen Metsäkauris on tyypillinen snygi krunikalainen kortteli. Hökötys stondas spidellä aina Talvisotaan asti, jollon se flygas naapuritalon katsille pommin lennättämänä. Pahaksi onneks Vendelius häippäs uuteen duunimestaan Kirkkonummelle. Helsingin kaupunginmuseo. Hän oli nyysiny laivurin lesken pöytähopeat ja pannu kämpän flekkaan salatakseen rötöksen. Yksin jääny Sara Lindström huomas kauhukseen venttaavansa. Avara tori olikin otollinen mesta saada rangaistuksista raflaavia ja siten ohjata folkkaa veks leveältä tieltä. Lindström tunnusti lyöneensä toisen skideistä kuoliaaks ja hänet tuomittiin mestattavaks. . Leski delas samalla, jollon Nystedtin 1819 saama tuomio oli julma; handun ja kaulan katkaisu sekä brennaaminen roviolla. käsiin. Oskar Frans Liewendahl. Ensimmäinen hirsipuu ei sentään ollut Stadin keskellä vaan stondas Arabianrantussa noin vuodesta 1550. Helsingin Sanomat A 22, 29.9.2018 Saksalaisen tsyrkan takanaki oli häpeäpaalu. Puisto oli tuolloin vielä Stadin reunoilla ja harvaanasuttu skutsinen alue lienee ollut karmiva paikka. Avioliiton ulkopuolisesta salavuoteudesta saatto saada bulit sakot. Vielä 1950-luvulla sen buli stebujalusta Maurinkadun 8-12 spidellä oli kakrujen diggaama braisausmesta. Piika pelkäs myös menettävänsä duuninsa ja niinpä hän salas tilansa. Ruumiit hän jemmas kirstuun
Sit alko näkyy snadisti valoo. Oltiin jotai 10 v. Se skutsi slyyttas suunnilleen Maunulan hyndan kohalle. Keskuspuisto on pienentyny niistä ajoista, ku mä olin skidi ja semmonen, joka aina oli funtsaamas uusii jekkui ja kaikkee skoijii duunaamist. No sit lyysas ekat katuvalot ja siihen kundit lakos lumeen. Siel oli varmaan joku strittaamas ja kuuli meidät. Sit joku kundi hokas, et mehän ollaan aika lähellä Pasilan kaatista eiks lähetä tsiigaa spugeja (tai mikskä rappioalkoholisteiks niitä sanottii) ja niitten koijia. No, ei me sitä uskottu. Foto: Niilo Kienanen. Helsingin kaupunginmuseo. K eskuspuisto oli just niinku Julle skrivas; Laakson kentsulta lähettii ja skutsii riitti aina Maunulaan asti. 24 TSILARI 1/2019. Ja varmaan skriinas ittekseen, ku jätkät pelästy. Risut hakkas naamaan et aika faarttia mentiin. Skimbat ympäri ja hanee. Ku kamujen kans sit treffattiin, niin joku sano, et muistatteks kundit, ku oltiin kuset housuissa... Stondattiin siinä ja tsiigattiin näkyyks ketää. Meni monta vuotta. Mut oikeestaan mun piti skrivata snadi minne niist ajoist, ku oltiin just ja just sen ikäsii, ettei ollu oikeen himaantuloaikoja. Spuget duunas majoi skutsiin ja kaatikselle. Tsilarissa 5/2018 Julle Tuuliainen skrivas Keskuspuistost stoorin. Kysyttiin siltä: ”Lähetsä messiin vai skagaat sä?” Lähti se sit megeen, vaik tais sillä sndisti klabbit studaa. 1958. Mä tiesin suunnilleen, missä niitten koijat oli, ku olin kesällä käyny kaatiksel dyykkaamas kaikkee roinaa. Se tuli niitten koijien fönareista. Veikkaan, et joillain oli byysis muutaki, ku alkkarit. Oltiin kundien kans Keskuspuistos skimbaamas ja ettimäs jyrkiä bärtsejä, mihin sai duunattuu hyvii hyndia. No sit se alko vähän jurppii, ku sitä snögee oli melkee skreboihin asti. Tää on Hertsikast v. Yks kundi rupes skagaan ja selittään, et sen pitää lähtee himaan, ku mutsi venaa sitä. Näihän se on tänä päivänä. Tuntu ettei saanu klabbeja liikkeelle ollenkaan. Seuraavana päivänä kukaa ei oikein puhunu jutusta mitään. . Karjasu ja hanee Ei näkyny, mut muutaman metrin päästä kuulu hirvee karjasu. Kaatikselle spugei tsiigaan Se oli joululoman aikaa, ku skoleen mentiin vasta loppiaisen jälkeen. EKS MINNAA RAUNO JUUTINEN Lähetsä messiin – vai skagaat sä
Mut parasta siel oli kuunnella niitten senioristarbojen juttuja. Starbojen stoorit Mut parasta siel oli kuunnella niitten senioristarbojen juttuja. No siit sit piti mennä lätsä kouras Wärtsilän porttivaksien juttusille, et oisko mitään mahista niinku mennä hakeen boltsii sielt veks, sori vaan ja silleen. . Ne sano mulle et venttaa tos, tsiigataan. Tällaselle hoikalle kundille oli siel hyötykäyttöö, ku piti vaik luikerrella botskin konehuoneen lattian alla metallitukirakenteiden kapeist rakosist kaasupolttopilli kouras, polttaan vanhoi putkii irti. Oli aika makeit duunei. Siithän tuli tietty sanomista niinku skidinä kävi aina sillon tällön. Helis kyl aika ilosesti. TSILARI 1/2019 25. Sielhän mä olin sit ilosesti koko pitkän kesän. Oli ollu viimeistelyvaiheessa yks iso jäänmurtaja, ja kööri pilkuntarkkaa slobojen tarkastajaa lyysas sitä botskii läpi alta ja päältä. Lauteethan on tehty puusta! Suomalaiset yritti selittää, että sellanen on Härmässä staili, puusta on saunat tääl aina bygattu. Se huus ku satamahinaaja. Mut ei niin nopee, ettei Sundellska ois ehtiny meiän persuksii noteerata. Dockan varjossa Futailtiin kundien kaa Munkkisaarenkartsalla Wärtsilän telakan kyljessä, sellast kevyttä pallotteluu. Sit kelpas. Aattelin et voisha sitä yrittää vaikka tost Wärtsilän dockalta. Tulivat sit botskin saunaan. Helsingin kaupungin museo. Niil oli vaik mitä tarinaa, ja tällanen nuori kundihan imi niitä ku sieni, se oli saletti. VEIKKO TIAINEN EKS MINNAA O nneks osu just fönärin keskikarmiin ni ei lasitkaan brakannu. Ja ihme kyl ne päästi meiät hakeen, saatiin itte dalsii sinne kuiva-altaan botneen asti. Mut nyt tyyli muuttuu, totes nää jämptit inspektöörit, meille kelpaa vaan paras. Iso plussa niille vakseille! Duuniin dockalle Ku tuli sit ikää vähä lisää ni mä kerran funtsin et mistähän sitä lähtis norkoileen kesäduunii. Sitä ei nää Wärtsilän asentajastarbot päässy todistaan, vaik ois varmaan mieli tehny. Ei sinne ois varttuneemmat asentajat millään mahtunu. Niin piti puulauteet repii huitsin nevadaan ja duunaa uudet ja ehommat kuparista. Wärtsilän Hietalahden telakan portti 1960. Se osu perhana just tasan siihen toisen kerroksen fönäriin jonka takana asu Sundellit, kaheksikon talon isännöitsijäpariskunta. Yks parhaita mieleen jääneitä stooreja oli ku pari kolme starboo muisteli sitä aikaa ku siel telakalla bygattii sotakorvausbotskeja sloboille. Eihä se ota jos ei annakkaa. Siin oli portin vieres sellanen snadi työhönottokonttori. Kaikki piti olla vähintään viimesen päälle. Joskus ku siin futailtiin ni boltsi flygas Wärtsilän dockan matalan tiilirakennuksen yli ja tippu telakan kuiva-altaan pohjalle. Enimmäkseen kunnostettii remonttiin tulleita kauppalaivoi. Siel oli sillon joku iso botski huollossa. No varmaan näytti hienolta ne kuparilauteet, mut ei oo niin varmaa, et diggasko saunan käyttäjien persukset tätä fiksuu innovaatioo. Kulu jonkun aikaa, ja sit tuli yks työhönottaja ja sano että pääset jässi putkiasennusosastolle hanslankariks, tuu messiin ni mä näytän mestan. Mut tekevälle sattuu. Se oli vissiin mun boltsi mitä potkittii. Saamari et meille skideille tuli nopee startti. Samppa latas sit oikeen kanuunapotkun. Ei saatana finskit, ne totes heti, eihän tää käy alkuunkaan. Foto: Volker von Bonin. Sielhä se boltsi venttas yhes nurkas
Sen aikaisen koulusysteemin mukaan mulla jäi kuitenkin tämä tutustuminen vain vuoden mittaiseksi, kansakoulun neljännellä luokalla, koska sen jälkeen pyrittiin oppikouluun. Silloin siellä vielä oli useita puutaloja, Flemarista alkaen kokonainen puutalokortteli ja mm. epäpäteviä eli opettajatutkintoa ei ollut. Ei myöhemmistäkään Vasiksen kavereistani juuri kukaan oppikseen edes pyrkinyt, vaan he jatkoivat kansakoulun loppuun ja menivät sitten ammikseen tai suoraan duuniin omaa fyrkkaa tienaamaan. Vasis 1960luvulla. Olihan niitä skidejä Kalliossa. Opettajat Aleksi Kiven skolassa oli tuohon aikaan useimmat entisiä sodankäyneitä kapiaisia, monet ns. Ja semmoistahan se meininki vähän olikin, mutta tähän kouluun aika sopiva. Jos illalla tuli pimeän viina ostotarve jollekin mieleen, ja monelle tuli, niin varminta oli suunnistaa Vasikselle. Vasiksen MATTI INHA EKS MINNAA VUOKRAKÄMPÄSTÄ OMAAN HIMAAN OSA 2 60-luvun Vasis Muuttaessamme Vaasankatu 27 uuteen taloomme 1959, oli Vasis todella maineensa veroinen. 26 TSILARI 1/2019. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Skole Koulu vaihtui Meilahden siististä ja töölöläisestä kansakoulusta Aleksis Kiven kansakouluun, joka oli pohjoismaiden suurin yksittäinen koulu. M aineensa Vasis kait oli saanut yhtenä Stadin pimeän viinan trokaamisen keskeisenä paikkana ja kyllä siihen aikaan lestin heitto kuuluikin jokailtaiseen katukuvaan. Stoorin eka osa julkastiin Tsilari 6/2018. Kyllä yhtenäisen peruskoulun myöhempi tuleminen oli aika paljolti tiukkaa duunari / valkokaulusväki jakoa poistava tekijä ja siinä mielessä hyvä juttu. monta klapikauppaa, jotka myös paperinkeräystä hoitivat. Vasiksen kulmilla oli erilaisia jengejä, Vasiksen kundeja, Hesarin tai Kujan ja Brakun jengit. Vuosien kuluessa monenlaisia jengejä ja porukoita kulmille syntyi. Kaikki ne kundit kävi Aleksis Kiven kansakoulua, jossa vähitellen oppi jengii tunteen
Sääli, sillä ne viikkokäynnit yleisessä saunassa korvautuivat sillä. Ja joka ilta sitä lämmitettiin. Kulmillahan on erittäin paljon hyvin pieniä asuntoja, lähinnä yksiöitä. Olihan meillä kolmelle hengelle käytössämme 2 huonetta ja keittiö. Aina joku suostui pikku provikaa vastaan hakeen flindan myös meille. Siitä jäi päälle himo cocikseen, siitä ei myöhemmin ole saanut olla pulaa, jos kohta kaltsuakin on syytä aina olla jemmassa. Stoori jatkuu, pluggaa seuraavast Tsilarist, millasii oli kesät Stadissa. Vuosikausia parasta illanviettoa oli tsiikaa elämänmenoa kartsalla rapussa, missä oli lämmin. Ja melkein aina scoudet pysähty juuri meidän rapun kohdalle ja vihainen talkkarimme scouden arvovallalla kävi häätämässä meidät pois rapusta, jossa seisoskelu oli ankarasti kielletty. Viereisessä seurakunnan kokoontumistilassa kirkkokin antoi meille tiloja käyttöön Friday Clubina. Panimoilla oli silloin oma kuljetus, lähinnä kait rafloja varten. Tiukka äijä. Aika ihan oikeiden roskisdyykkaajien ja pihasoittajien Jätehuoltokin oli silloin erilaista. Klitsussa ja vintissä lorvailun lisäksi suurinta riitaa talon skidien ja talkkarin ja issarin välillä käytiin Vasiksen kadunpuoleisten rappujen sisällä norkoilusta. Eli rapussa kolmen yksiön ulkooven vieressä oli vielä neljäs ovi, joka oli näiden kolmen huoneiston yhteisvessa. Asunnoista yleensä Kallion kulmilla Kallion tai Sörkan näkökulmasta asuimme todella hyvin Vasiksen himassamme. Siihen aikaan, kun keskaria ei vielä ollut vapautettu, niin kaltsuakin sai vain Alkosta. Paljonhan sitä tapahtui, kun porukkaa kokoontui. Skidien näkökulmasta se oli todellista kissa ja hiiri -leikkiä, mutta vastapuoli taisi olla ihan tosissaan. Muut roskat vietiin kiinteään betoniroskikseen pihalla. Mutta myös yksityishenkilöt sai sieltä tilata kaltsuu himaan toimitettuna, koreittain. Mutta sitä ennen oli roskiksen saloja käynyt dyykkaamassa useampikin roskisdyykkari, jotka säännöllisesti kiersivät kaikkia roskiksia ja penkoivat sieltä kaikkea mahdollista. Yksi ahkerammista kiertäjistä oli vanhempi yksikätinen mies, joka soitti huuliharppua ja lauloi. Kai silläkin tavalla pystyi elantonsa hankkimaan. Mo nilapsinenkin perhe saattoi asua pie nessä yksiössä, jossa huonoimmillaan ei ollut kuin pikkuruinen keittokomero. Oma Talkkari, ….polis…polis… Pengerkatu viis Vasiksen talossamme toiminta oli hyvin samanlaista kuin asunto-yhtiöissä tänäkin päivänä. Yleensä talkkarina oli maalta Stadiin muuttanut scoudeperhe, jossa faija oli scoudena ja tosiasiallisena talkkarina, mutsi taas muodollisena talkkarina ja työsuhde-etuna oli asuntopulan vaivaamassa Stadissa tärkeä talkkarin kämppä ekassa kerroksessa. Sitä varten rapuissa oli roskakuilut yläkerroksiin asti, mikä helpotti roskien tyhjennystä. Jos jossain meillä oli kotibileet, niin kaltsun hankinta hoidettiin suoraan panimosta. Kun silloisten kavereitteni asuinoloja ajattelen, niin järjestään perheet asuivat erittäin ahtaasti. talossa tämä systeemi on käytössä vai onko esim. Hesarilla piti vaan olla tarkkana siinä, että pistettiin hakijan päivystys molemmille oville, ettei tullut houkutusta ohariin. Olipa sellainenkin vaihe, että osa Vasiksen porukoista meni mukaan myöhemmin usein muistettuun Eikan pumpun jengiin, joka alkoi kokoontua Espalla Eikan patsaan luona. Jossain vaiheessa kokoontuminen siirtyi Kurviin, siellä olevaan isoon Colombiaan eli Koloon, jossa porukka laajeni entisestään. Ainainen sotatila vallitsikin talkkarin ja issarin muodostaman talon järjestyksenpidon ja talon skidien välillä. Vaikka meilläkin Vasiksen pihamme vastakkaisella puolella, Aleksis Kiven kadun osoitteessa, oli mahtavan iso yleinen saunakompleksi, jossa oli useita eri yleisiä saunoja. Jotain pikkukundin mielessä korvasi kuitenkin se, että kerran viikossa, juuri saunaan, mutsi oli luvannut, että saa ostaa yhden pikku cociksen. Hesarillahan voi Alkoon mennä toisesta päästä sisään ja häipyä ulos aivan vastakkaisesta päästä. alkupäässä, Valion Baarin kulmille, muodostui vahva Valion jengimme. Sieltä roskisauton kundit talikolla lapioiden kävi ne aika ajoin hakemassa. Ehkä tiukinta oli hyvällä kaverillani Hesarin ja Flemarin kulmatalossa, jossa nelihenkisen perheen yksiö olisi vielä muuten jotenkuten mennyt, mutta siinä talossa oli yhteisvessat aina kolmelle yksiölle. Mutta löytyi myös toinen näppärä kiertotie. TSILARI 1/2019 27. Talon issariksi eli isännöitsijäksi valittiin yksi arvovaltaisimmista työnjohtajista, joka taloon muutti. . Taitaa olla tämäkin ammattikunta jo jäänyt historiaan, jos ei joidenkin nuorten julkisuushakuinen uusköyhäily sitä tavallaan korvaa. Haloilla tietenkin. Heidät oli helppo ohjata kauppoja tekemään oikeaan suuntaan. Kyllä kotiäidit yleensä heltyivät ja avasivat keittiön ikkunansa ja heittivät laulajalle kolikkoja aika mukavasti. huoneistoja yhdistämällä päästy yhteisvessasta eroon. Hoitipahan siinä kahta hommaa samalla kertaa. Taloyhtiön sauna korvasi yleisen saunan Kun yhtiömme oli aivan uusi, moderni talo, tuli sinne myös sauna. Yksi miehille, toinen naisille ja vielä jokunen perhesaunakin. Brenkkua tai kaltsua Myöhemmin kun ikää alkoi olla sen verran, että piti aina joskus viikonlopuksi tai kotibileisiin saada brenkkua tai kaltsua hankittua, hoitui asia Hesarin viinakaupassa. Ainakin huudosta ja karjunnasta päätellen. Alkuun kerrostalossamme käytettiin talokohtaista polttouunia, jossa palavat roskat voitiin polttaa. Hankalaa oli kuitenkin se, että scoudet ajoi mustalla maijalla säännöllisesti Vasista pitkin hommaa kurissa pitääkseen. Olisi mielenkiintoista tietää, vieläkö ko. Joka ilta kävi useampia pimeän viinan ostajia lestiä kyselemässä myös meiltä skideiltä. Ehkä kuri oli talon kakruille kuitenkin tiukempi kuin nykyään. Sähkösaunalla se meilläkin korvautui ja talosaunassahan käytiin vain oman perheen kesken, ei siellä meheviä juttuja kuullut. Eikä hän ihan huono ollut. Alkuvuosina Vasiksen pihalla kävi myös säännöllisesti pihasoittajia, useampiakin. Kakluunilämmityshuoneet ja hellahuonekämpät oli sitten vielä oma lukunsa. Sitten vaan sinne päivystämään ja kun kaljakuskit tuli, sanoi vain, että ai jaa faija kait nää on juhliaan varten tilannut, eikä se oo nyt himassa, niin eihän kaljakuskit viitsineet asiaa enempää ihmetellä vaan homma hoitui. Viikkoannokseksi se oli niukka, mutta sitäkin parempaa. Möreä-äänisin pantiin soittamaan tilaus, annettiin osoite ja sovittiin toimitusajasta. Ja tietysti talossa oli pieni talonmiehen asunto, jossa talkkarit vaihtuivat tiuhaan
Se on kyl sinänsä vahinko, ku must se päämäärä ei o koskaa ollu sit matkaa tärkeempi. Ja niist tuhansist kyydeist, mitä mäki oo saanu, mäon skagannu kai kahes tai kolmes, ku jäbä on vaa skujannu nii lujaa, et homma ei oo ollu oikei hanskas. Nyt pitää osaa lesaa karttaa ja päätellä liikennevirtoi. Siihen aikaa monet jo liftas kyl Ateenaaki, ku sielt sai halpoi lentoi. Mummolt mä se opin, vaik se sit ite myöhemmin tsiigas kieroo, ku mä painoin peukku pystys pitkin maailmaa. Ja tulin niidenki maan läpi kesäl himamatkal. Sit 18-vuotiaan oli vuoros Köbä ja seuraavan vuon Hampuri. Vähä vaikee kuvitella, et sellane viel pystyis liftaa. MUITKI LIFTAREIT NÄKY Suomes 70-luvul, kasareil viel Saksas ja Ranskas ja ysäreil Itä-Euroopas. Kyl noi hörhöt mieluummi keikkaa jonku kiskan tai gasikse ennenku menee tien vartee matkalaukun kans venaa, et ne vois keikkaa jonku kuskin lompsan. Sit oli taas varaa liftaa Tornion kautta Stadii. Sittemmi on menty Euroopan halki aika paljon, neljä kertaa Jenkkien läpi, pari kertaa Kanadas, kerran Ausseis, pari kertaa Uudes Seelannis, Etelä-Afrikas ja EteläAmerikkaa ja Taikkuiki on tullu liftailtuu. Noi motarit on tehnyt siit sellast, et jos joku 16-vuotias kokeilee, saa kyydin johonki huonoo mestaa ja menee sit motarin vartee staijaa, ni eihä siel pysähy ku bamarit ebaan. Kyl se toimii edellee. 28 TSILARI 1/2019. Ja tietenkin jotai snadei saarii maailman ääris. Ja mäon pysähtyny jo 44 vuotta. Mut eka iso redu oli, ku mä lähin vähä yli parikymppisen peukku pystys Turkuu ja sit Stokiksest eteenpäin, kunnes fyrkat oli puolivälis jossai Syyrias. Nyttei oikeestaa nää ketää. Se voi olla sellastki, mitä mä koin joku kesä, ku mä otin yhen tsekkipariskunnan kyytii ykköstiel. ENTÄS SIT NE PALJO PUHUTUT VAARAT. Nykyää noi teinit kuulemma soittaa mutsei tai faijoi hakee itteesä bilikal, ku neo jäänyt johoki Jäkee, eikä osaa sielt himaa ees zugel tai dösal. Mä kävin Oulus tos pakkasil hoitaa pari haastist ja ku aikaa oli, mä nostin peukun pystyy Stadis. Usein neon paljon skujaavii tyyppei. Tosin ne ku pysähtyy liftarin kohal, o yleensä vähä paremman pään kuskei. Nää tyypit on just se, mikä tekee siit nii upeet. Ne voi olla, mut ei enää niiku enne. Mä pysähy ain, jos vaa mahollist. Mut mä olinki jo pikkutunneil himas! Ja siin oli kaikenlaist kyytii, rekkoi, pakui, yks hieno Bemari ja sit oli yks vanhoillislestadiolainen kundi tuol pohjoses. Se todellinen vaara on siel liikentees. Göteborgis oli fyrkat niin tasan, et piti mennä neljäks päiväks raflaa tiskaa. Ja nykyää Euroopan yli o vaa halvempaa flygaa ku liftaa. MÄ ALOIN 14-KESÄSEN liftaa jo teltta ja makkari messis ja 15-vuotiaan porhalsin Pohjois-Norjaa. LIFTIL PÄÄSEE Voisko sanoo, et mun liftarin ura alko 13-vuotiaan, ku liftasin kauppamatkoi landel, vai alkoks se jo aiemmin, ku mentii mummon kaa sukulaisii Lemille ja vikat kilsat piti joko dallaa – tai liftaa, jos bilikoi sattu baanalle. Mäon vaa sanonu, et toi tos onki hyvän näköne kylä ja jääny ulos. Siihe o aika monta syytä. Kaikki tylsät painaa kohal oikeet pedaalii, mut niil ku pysähtyy, o ain mielenkiintosii juttui. Niinku esimerkiks mä. Suomes delaa yli 300 ihmist maantiel joka vuos. Nyt voi lähettää pysähtyneen bilikan rekkarin tekstaril frendille. Kymmenen timmaa myöhemmi mä olin jo Oulus. Menin Itävallast kommarimaihin ja tutustuin lähemmin piikkilankoihi ja konekivääreihi ja tulin sit länsireittii takas. Ja sillo ku ne viel eli rautamuurin takan, ni mä liftasin joulukuus Kilpisjärven kautta Norjaa matkal etelää. Yks syy on toi pullamössöily. Sit jengil on paljo enemmä bilikoit ja prätkii ja fyffee. Ei oo sattunu kohalle semmost tyyppii, et oisin katunu. Neoli liftaamas Turkuu, et ne pääsis botskil Stokiksee, jost ne sit flygais Spaneihi. . Nei skujaa sokeina ohi ja neon yleesä sen verran aikusii jo, et nei enää kaahaa niiku jotkut diskoautoteinit. Mä hoidin hommat siel seuraavan aamupäivän ja lähin taas iltapäiväl liftaa takas, sil olettamal, et mä goisaisin jossai motellis matkan varrel. Julle sendas 2017 Tsilarin toimitukseen nipun stoorejansa vähän ennen ku delas. Sovittiin, ett niit julkastaan Tsilaris jatkoski. Iisi juttu ammattikuskille, muttei varmaa jolleki teinille. Joskus seitkytluvun lopus viel jengii liftas ympäri Eurooppaa johonki Istanbulii ja jatko sit dösil vaik Intiaa. Enkä mä ees viitti elää sellast elämää, et kaikkii lajitovereit pitäs skagaa. JULLE TUULIAINEN TUULIAISEN STOORIT Kaikki tylsät painaa kohal oikeet pedaalii, mut niil ku pysähtyy, o ain mielenkiintosii juttui
Sulo oli sitä mieltä, että raskaat duunit vaativat myös raskaat huvit ja sai kuin saikin usein jemmattua osan fyrkasta ties millä kikkailulla itselleen. Mä funtsasin ekaks, et mä soitan Hamuselle (buli kenkäkauppa siihen aikaan Etelä-Espan alkupäässä, siinä Bensowin talon kulmilla). (Ei Sulo tietenkään stadilaisittain tarinaansa bamlannut, kun se oli lähtöisin jostain Tampereen suunnalta, mutta näin mä sen suunnileen muistan): ”Kun mä tulin duunista tsekkas muija mun tilinauhat, laski fyrkat ja otti ne viimeistä killinkiä myöten parempiin handuihin (tai niin se luuli). Liksapäivä Lauantaisin, kun satamassa maksettiin liksat, piti Sulon tuoda tilinauha ja fyrkat himaan vaimon parempaan talteen. No Sulohan siellä staijas aikamoisessa laitamyötäisessä Sulo Bärlund 1930luvulla. Kun faija tuli himaan joskus neljän jälkeen aamulla, oli Sulo jo häippäissy omaan himaansa valmistautumaan sunnuntaiaamun saarnaan, jota ei varmastikaan pitänyt pappi, vaan Sulon suloisenkiukkuinen emäntä. No fatsi tuli eteiseen ja syynäs vierasta vähän tarkemmin ja kysy: ”Mihis sä olet tsengas hukannu, kun sul on vaan kalossit kalbbeissa?” Näin Sulo sit tilitti meille sen päivän sohellustaan. Sit mulla käveli kynttilä ylös ja mä skulasin Etolaan (niil oli siihen aikaan stadin ensimmäinen vähittäisbudju siinä IsoRoban alkupäässä) ja pyysin tsupparia tuomaan mulle himaan buleimmat kalossit, jotka siitä lafkasta löytyy. No Sulohan siellä staijas aikamoisessa laitamyötäisessä ja frogas et onks fatsi viel himassa (Mun fatsi oli Sanomapainossa yöduunissa siin Ludvigin kadulla ja meni aina kymmeneks duuniin). Erottaja 75 pitskui 1974. Mut varmaan se jotain pahaa aavisteli, kun se lateli mulle kovia ukaasesja ja käski pysymään himassa kunnes hän palaa duunista. No kun muija oli häippässyt, mä vaihdoin ykköset ylleni ja rupesin tekeen lähtöö. A-rapussa budjas Berliinin olympiakisojen kuulantyönnön hopeamitalisti Sulo Bärlund. . Mut kun eteises piti vetää pläägät klappeihin, mä hiffasin, et mun tsengat oli menny muijan mukana sen siliän veegen. UKI VILJAKAINEN STADILAISIA Me budjattiin krigun jälkeen aina tonne 60-luvun alkupuolelle asti Erottaja vitosessa, siin kolmiopuistoo vastapäätä, pihan puolella B-rapussa. Foto: Kari Häkli. Kuulamörssärin kalossit TSILARI 1/2019 29. Mut vaik niil olis ollutkin tarpeeks buleja pläägiä, olis multa huvennu brenkkufyrkat aika vähiin niis kenkäbisneksis. Tsengat hukassa. Eräänä lauantai-iltana puoli kymmenen aikaan joskus 50-luvun puolivälin tienoilla soi meidän ovikello ja mä luudasin avaamaan dörtsin. Sulolla oli snadi, mutta lujaluontoinen emäntä, joka koitti pitää äijänköriläänsa kurissa. Täs mä nyt sit olen, ja skagaan mennä himaan tässä kondiksessa nii et voinks mä goisaa pahimmat höyryt sknuburasta vaik jossain teidän lattialla?” Eteiseen goisiin No me duunattiin jonkinlainen bunkan tapainen eteisen lattialle ja siihen se jäi goisiin sulassa sovussa meidän Penin kanssa, kun me mentiin nukkumaan. S ulo, iso ja riski, mutta hyväluontoinen mies hankki bredunsa satamaduuneista. Vaimo teki työtä konttorisiivoojana ja oli varsinkin lauantaisin huolissaan, kun joutui jättämään Sulon vahtimatta kotiin ja tiesi, että Sulon ”viinahammasta” pakotti. Helsingin kaupunginmuseo
KOJO OLI GUTA valinta. Mitä sano valkku. LÄTKÄSSÄ 30 TSILARI 1/2019. NUOREMPI KUNDI oli ekaluokkalainen, ku se rupes treenaan lätkää. Ku Myllikän jäähalli valmistu, Kojon junnutki pääs joskus sinne treenaan. Faija skujas bilikaa ja mä jeesasin takapenkil kamojen pukemisessa. Keli oli arvotus monena vuonna, ku pakkasrajaa ei saanu ylittää. Treenit oli ulkojäillä tai sit sunnuntaiaamuna seittemältä Tiksin hallissa. Siinä tarttettiinki talkoojengii. Mut on tää loppiainen meiän familille muutenki lätkän kannalt muistorikas. Loppiaisena tulee aina mieleen kuin ennen loppiaisena oli aina paukkuva pakkanen tai vesikeli, ku Kojootit järkkäs loppiaisturnauksen Kondekan kentällä. Musat oli asianmukasesti skaffattu ja soitto kuulu yli kylän. Mulle tulee bestana mieleen, ku pakkasessa blisasin handut kohmeessa tsieguraa. Me ollaan siis lätkässä! . Omalle junnulle lätkäst tuli ammatti. Faijat kävi iltatai aamuyöstä panemassa jään kondikseen tai jos mätti snögee, kenttää putsattiin yhtä mittaa. Kaheksanvuotiaat! Kehity siinä sitte! Meiän kundi treenas figelii ja sattu niin mälsästi, et yhtenä iltana viikos tartti figelitunnilt tsöraa suoraa päätä Paloheinään ulkojäälle. Faija oli seuran huoltoja johtoduuneis vuoskaudet. Finskin junnut on vinnannu maailmanmestaruuden. TÄST TULI NYT BULII tattista Kojolle, eikä syyttä! Seuran junnuduuni jatkuu vieläki. Noihin aikoihin suurin osa treeneist ja matseist skulattiin ulkojäillä ja aina oli talkoojengii tarjolla, ku himakaukaloo Kondekan urheilukentsulla tartti kunnostaa. Vesikeli oli kauhistus. Joteski homma rupes meiän mielest meneen heti vindiin, ja myöhemmin se kuulemma meniki. Snadi repästiin koisimasta ja kamat päälle ja faijan kans menoks, junnupelaajan varusteisiin ku kuuluu fiude ja kuski. Kundi tyrkättiin viime tipas kaukalon laidan yli. Eilisest Hesarist plugattiin, ku lätkämolari Ari Sulander kaveeras sen urasta ja uran alkutaipaleest Koojooteissa. Prisarit tuli yleensä ilmaseks, ku ”Kojossa on niin hyvä henki”. Siin seurassa, ku se alotti, oliki rankka savotta. Tartee tehdä valinta, figeli tai lätkä. Parhaat skulas ja heikommat tsittas viltissä. Kojootit kuulu vuoskaudet meiän perheen lätkäelämään, elämään, ku tuntuu jatkuvan aina vaan. Seuras oli oikee talkoomeininki, ja junnuja jeesattiin varusteitten skaffamiseski parhaan mukaan. Tänään, loppiaisena on kuus astetta pakkasta ja pilvessä. Meist on ton papan kans gimis, ku lätkähommat skulaa seuraavan polven kuskaamisella ja joskus matsin tsiigaamisella. Meille riitti! Kamat kassiin ja oman kylän jengiin, mis meiän vävy oli skulannu jo Kondekan Jokerien aikana ja missä se ja meiän vanhempi kundi sillonki valmensi. Koutsil oli bulit suunnitelmat, et näist kundeista duunattais viel valtakunnan besta junnujengi. Snadi repästiin koisimasta ja kamat päälle ja faijan kans menoks, junnupelaajan varusteisiin ku kuuluu fiude ja kuski. Seuran nimi oli vaihtunu Kojootiks ja siit tuliki paitsi kundin lätkämyös faijan ”duunimesta”. RAIJA TERVOMAA SÖRKAN FRIIDUN STOOREJA O n loppiainen, ku skrivaan tätä ja hela Härmä bailaa tai ainaki kaikki ne, ku tykkää lätkäst. Siitä vähä myöhemmin
Joissain voi jopa ite skulaa vaik pianoo tai skittaa. . Tai tietty tarttee meidän bungaa, nimittäin veroja. Bulein ja snygein Ku nyyaa bibluu bygattiin, järkättiin nimiskaba. Viikin roomalaises puutarhas kasvaa mandariinei. TSILARI 1/2019 31. Olkkari, mis treffataan frendei tai vietetään muuten aikaa, voi olla jossain muual niinku biblus. No riippuu tietty, mihin vertaa. Niist on tullu mestoi, mihin voi mennä hengaileen. Jotkut näist meidän yhteisist olkkareist on kans sisustettu mielenkiintosesti tai niit voi vuokraa omaan käyttöön. Siel on kliffa tsittaa ja fiilistellä, on ihan ku ois jossain eteläs viherkasvien keskellä. Ja joskus joutuu bungaan myöhästymismaksui, ku ei oo palauttanu kniigoi ajois, mut sekin menee hyvään tarkotukseen. Niinku nyyas Oodis. Kääntäjät kertoo duunistaan. Joskus teininä käytiin Tölikan biblus lysnaamas musaa. Sitä voi vuokraa vaik kokouksiin. Monenlaisii juttui, mil voi sivistää jengii tai viihdyttää niitä. Nykyään skidit striimaa biisei suoraan kännyköihinsä ja tsiigaa nettivideoita, mut kyl musaa voi käydä lysnaamas mones bibluski. Ei kai Stadis oo koskaan hirveen leveesti budjannu muut ku ne, joil on bulisti fyffee. Biblu on kaikille, niilleki, kenel on snadit tulot. Biblut järkkää kans erilaisii tapahtumii. Foto: Virve Kuutar. Oodi – se bulein ja snygein. Toinen makee mesta on Viikin biblus roomalainen puutarha. Sielt ei enää tsögata pelkkii kniigoi vaan paljon muutaki, eikä siel tartte olla niin hiljaakaan. Onkin kliffa nähdä, mitä kaikkee siel järkätään. Kallion biblun pohjakerrokses on dekkaribiblu. Ja kai se on kans oodi monelle muulleki, sielhän voi ommella koneella, käydä tsufella, tsiigaa leffoja. Niist ajoist biblu on muuttunu. Eikä Oodi oo pelkkä biblu, siel on kans leffasali Kino Regina, mihin KAVI:n eli arkiston esitykset siirtyy Orionista. Talvel siel ei kyl oo ihan niin lämmin ku Roomas. Erikseen on viel lukusali, mis ei saa käyttää ees kännykkää ja muutama snadi lasikoppi, mis voi pluggaa tai tehä muuta duunii kaikes rauhas. O han se tietty kliffaa, ett jengil on muitaki mestoi, mis voi hengailla, ku vaan bulit ostarit. Mut eihän se oo mikään paha juttu, jos himas käy enemmän niinku goisaamas. Skideille on oma braijausmesta. Muit idiksii Biblut on vähän niinku olkkareit, mis tapahtuu kaikkee kliffaa. Joskus voi lysnaa ihan livenä musaa tai sit joku kirjailija tulee bamlaa, millast on skrivaa kniigoi. Foto: Virve Kuutar. Toises pääs bulii salii braijaa skidit, mut toises pääs voi jo tsittaa aika rauhas sinne bygatuil portail tai pöydän ääres. Mut voiks biblus sit viel tsittaa ja pluggaa rauhas kniigaa tai vaik lehtii. Musaa ja tapahtumii Muissaki bibluis on mestoi, mihin on kiva lähtee hengaileen. Bibluil on buli rooli ja upeet, ettei siit tartte bungaa mitään. Tääl on aina ollu snadei luukkui. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Biblu ku olkkari Skidivuosilta muistan biblus tiukannäkösen kirjastotädin, joka alko heti hyssyttelee, jos joku skideist bamlas kovempaa ku kuiskaamalla. Samas mestas on budjannu Paavo Nurmi biblun vaksin vuokralaisena 1920-luvulla, pluggaa Kallion biblun saitilla. Se oli ihan huikee juttu, ku ei ollu itel fyrkkaa slumppaa kaikkii levyi, mitä ois digannu, eikä niit aina skulattu radiossakaan. Siit ei tullu Bibluu vaan Oodi, niinku oodi kulttuurille. Medias skrivattiin, ett jengin kämpät on snadimpii ku ennen. Salii voi kans käyttää auditoriona. Tai sit voi vaan tsittailla ja tsiigailla fönstereist komeit maisemii – musataloo, eduskuntaa, kansalaistorii
Siks niin harva hivaa sitä ees yrittää. Just sillon mä rupeen blisaan kniigaa, jost sä saat parisataa trippii suoraan suoneen, eiku kaaliin. Niinku esimerkiks sä. Yks skarppi friidu, ku taitaa diggaa mun stailii, sattu kysyy, ooks mä koskaan funtsannu, et noist spädeist vois duunaa snygin kniigan. Tänä vuonna mä voisin taas skrivaa pari hiivii tällasii stadilaisii aforismei. Päätoimittaja Kartsalle heilahtaa glaidusti häkki, ku se vastaa kaikest, mitä Tsilariin printataan. Mä vaan pokkana venttaan, et sust tulee must riippuvaine spädänarkkari, et sä et enää handlaa ilman mun spädää staffii. Siis ekaks mä bjuudaan jengille Tsilariin tällasii spädii inspistrippei. Sitä mä vaan oon täs ruvennu skagaan, et ku noist kaikist ny tulee mun rikoskaiffareit ja sit joku mulkvisti skulaa skoudet mestoille, ni koht me ollaan boses koko kööri. Meil ois varmaan siel fengikses aika kliffaa, jos viskaalit hivais stikkaa meiät lusimaan samaan häkkiin. Jos et sä pluggaa, sust tulee taukki. Ny mä oon. Aika strittiin joutuu toi Virveki, ku se on Tsilarin toimitussihteeri ja varmaan taas järkkää tällekki paminalle snygin aukeeman ja Jallu K. Kosken piirtämään stailei kuvii. Piirrokset: Jallu K. SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA N äil ku ois ny tosi tarvis. Idis on ku suoraan mun skloddiaikojen Kurvist tai myöhemmin Piritorilt. No, aluks nää tripit ei bungaa sulle mitää, kuhan sul on slangikertsin jässäri kondikses. Aina kantsii tsittaa alas ja funtsii. Koski. Jos mä oon oikeen bonjannu, ni aika moni slangijengist pluggaa mun paminoit. Slangi flygais ja kekattais uusi spädii saletisti ihan helkkarin paljon. Mä oon saleteis, et Marjut ei kehtaa kieltäytyy, ku mä tsittaan niiden hallitukses. Mul alkaa olla fiilis ku kamadiileril. Ja ku oikeen funtsaa, ni kyl säki oot aika pimee. Spädät paminat 3 Mä oon ny pari kertaa skrivannu tän mun paminan sillai, et oon vaan tsögannu spädii ja mun mielest stärii idiksii ja älynväläyksii. Se friidu on oikees. Mut dorkat mitkä dorkat. Köyhis mais persaukiset on ruipeloi ja fyrkkajengi plösöi, rikkais mais persaukiset on punkeroi ja fyrkkajengi ruikkui. Ja totta kai mä tyrkytän sitä kniigaa Stadin Slangin byroolle trokattavaks. Emmä ollu – siis niist kniigaa funtsannu. Yrmeet dumarit ei diggaa sitäkään, et redinä kundina Kartsa tietty skrivaa komeen puffin siit tulevast kniigast Tsilariin ja kaikkiin muihinki aviiseihin, joit sen frendit duunaa. Sellaseen handuun, ku ojentaa blumstereit, jää aina snadisti döfistä. 32 TSILARI 1/2019. Funtsaaminen on kaikist kinkkisint puuhaa. Sun ei kantsi synffaa ketään ennen ku sä oot dallannu viikon tai pari sen stiflois. Jumaliste, miten mä voinki olla näin fitti ja kriminaali. Menestys tekee gutaa, mut kyl siin dunkkaa toi svettis aika stydisti. . Tai jos sul ei oo mitään sitä vastaan, ni voin mä näit skrivaa enemmänki. Jos et sä skruudaa, sulle tulee nälkä. Kaikki mun tsennaamat tyypit on snadisti skitsoi, paits sä ja mä
Ja siin on nimi alla, nii et sä oot sen sendannu. Mä vaan niinku plokkasin ne kaikkien lysnattaviks. TSILARI 1/2019 33. Jos sä haluut brenkust eroon, mee streittinä pariks timmaks tsiigaan stydisti flänäs olevaa jengii. Yks skloddi möläytti: hei tol kundilha ei oo kledjui ollenkaan. Sä voit skrivaa ihan mist vaan, ihan millai vaan, kuha spaissaat sen snygisti slangil. Ei sun tartte mitää kniigaa duunaa. Skrivaa tällasii stubui, spädii, skäfii stumppei. Sitä sanotaan bisnekseks. Dyykkaa blosikseen! Toiset dallaa omii gartsoi jo ihan skloddina. Ne bamlaa, et dogi on muka ihmisen paras frendi. Bob Dylan: Mun biisit oli olemas jo ennen mua. Siis sellasil, ku kiukuttelu on korvannu bylsimisen. Miks friidujen kantsii bjuudaa kundeille brenkkuu. Flöittaajaa ei usko kukaan, sillonkaan ku se ei jauha skeidaa. Ihan tuubaa. Meist on maffii, ku joku viittii funtsaa ja sendaa meille legendoi. Eikä sun ei tartte yhtään studaa. Mun mielest on moraalinen fiba, jos höhlät saa pitää fyrkkasa. Skrivaaminen on kliffaa. Kato maailmas ei oo yhtään gimmaa, ku ei riittävän monen snubin jälkeen näyttäis tosi snygilt. Tai siis bonjaan, fossiileil. Kaikki mitä mä oon elämäs finstannu, on johtunu siit, et mä oon tullu joka mestaan varttitunnin liian aikasin. Kameli voi olla 30 päivää dokaamatta. Me ventataan tääl ihan fiiliksis: tsilari@stadinslangi.fi. Ku me saadaan sun spädäs, me stikataan se Tsilariin. Mä tsennaan sen tyypin niin hyvin, etten oo bamlannu sille vuosikausiin. Mä tsennaan sen tyypin niin hyvin, etten oo bamlannu sille vuosikausiin. Kantsii klaaraa kinkkiset jutut, ku ne on viel iisei ja bulit trabelit, ku ne on viel snadei. Onneks me ei olla kameleit. Montaks frendii sä oot tsörannu leguriin, et pätkästääs pallit vek. Trokari blisaa ja tsöpaaja slumppaa. Pluggaaja! Olis taas sun hugi skrivaa Tsilariin. Me tääl Tsilarin toimitukses ei synffata jengin stoorei. Mä en bonjaa kränäämist. Niis ei tartte olla ku yks välkky idis. Kenen brenkkuu dokaat, sen stygei sjungaat. Kliffoi pamista, fittei lysnaa – flänäpäisten stoorit
Nää viralliset käännökset aina naurattaa, ku mä tuun metrolla stadiin. Mä vaan kysyn. Ne tahtoo vissiin tehdä jonkinlaista slangin kielioppiakin. Skolesta on jääny mieleen kliffa juttukin näistä dorkista käännöksistä. Toi Skatta on sitten toinen epäjohdonmukaisuus. Oikea käännös nykykielestähän olis Harakkaniemi, tai jos lähdettäis suomesta liikkeelle Enudden. Ja onhan niitä muitaki aika dorkia käännöksiä Mä oon leesannu Stadin slangiyhdistyksen Tsilaria ja josku vähän skrivannukin siihen. Sitten otettiin kunnon naukkarit onnistuneen reissun kunniaks. Eesti on muuten kliffa kieli, Tiedäksä mikä haukka on eestiksi. 34 TSILARI 1/2019. Se tuli mulle mieleen, ku toissa päivänä tultiin Kehäkolmosta landelta. Kun jengi tuli röökiltä, mä kerroin niille tän tärkeän tieteellisen havaintoni. Yritin vetää vanhaa kaveria vege kaljahuuruista takaisin todellisuuteen muistelemalla menneitä, mutta huonolla menestyksellä, joten homma jäi enemmän yksinpuheluksi. Mä sittasin siinä itsekseni, maga täynnä ja konjakin maku suussa, elämä hymyili ja tiskijukka pani vielä sen vanhan kunnon Beesame muutson pyörimään. Tiedäks mitä pakoputki on eestiks. Siellä leesas yhessä kyltisssä Tuupakka ja ruotsiks Stubbacka, mikä on mestan alkuperäinen nimi. eiks enks mä ollu oikeessa. Joskus vitsailtiin, että kampaaja eestiks on naiskarvan tupruttaja, mutta nimitys on oikeesti vielä kliffempi. Mä olin tässä yhtenä päivänä tyttären anopin viiskytvuotispäivillä. Ja tää ei oo vitsi. Ne pidettiin hotskussa ja oikein pitkän kaavan mukaan. Jumankautta, jos kaikki ois bamlannu oikeaoppisesti ei koko slangia ois syntynykään. – Tere, tere, niinku eestiläiset sanoo. Ku oltiin töijätty kotikaijaan se löi messin pöytään konjakkiflindan ja oikeen aidot konjakkiglasarit. K aupunkimatkalla poikkesin Alan mestaan tsiigamaan onks siellä, tuttuja ja olihan siellä Arska, joka nuokkui fönäripöydässä iänikuisen bissemukinsa kanssa. Mä skrivasin kerran Stadin Slangin Tsilari-lehteen botskista, jolla tsöraan ja kerroin mm. Ja sitt eestiläiset vielä bamlaa, ett suomi on omituinen kieli. Arska oli minun bamlatessani viitannut tarjoilijaa tuomaan seuraavaa bissemukia, joten mikä auttoi muuta kuin moikata ja hypätä bilikaan niitä mökkikamoja hakemaan. Vaikka mä epäilen, että alkuperäinen lähtönimi olis vanharuotsalainen Skatan, mikä taisi merkata nientä ylipäätänsä. Se on: kasutetun gaasun väljään suitsuttamise toru. Hyräilin hiljaa mielessäni tekstiä ja kun tultiin siihen kohtaan jossa sjungataan ”kanssasi pienikin hetkinen on ikuisuus” mua rupes naurattamman ihan perkeleesti, ku mä hiffasin, että tekstin sanomahan itse asiassa oli, että se friidu oli niin tylsä, että aika sen kanssa kävi tosi pitkäksi. Toimittaja oli siitä vääntäny kuvatekstin, jossa sanottiin, että botskissa on hyvät naukkakamat. Siinäkin on se Ä. Arska piristyi sen verran, että viittasi mukiinsa ja örähti: – Otaks säkin – Mä en ota tänään bisseä. Siellä jotkut vanhat gubbet kinaa siitä, mikä on oikeeta slangia ja mikä ei. Mull on bilika messiis, ku pitäis samalla reissulla hakee K-raudasta vähän mökkikamoja. Jotkut nykyharrastajatki vääntää uutta slangia vaikka mistä. Tsufet riittää. Missä on johdonmukaisuus. – Muistaks ku keväällä funtsattiin kartsojen nimiä. Ku funtsaa tuttuja sanoja, hiffaa joskus niillä aivan uuden merkityksen. Kun oltiin skruudattu hyvin ja tuli kahvin ja konjakin aika, pöydän muu porukka lähti röökille. . Ku mä aikoinani verstaalla puhuin Sörkästä, jotku vanhat gubbet sano, että se on väärin, pitää sanoa Sörkka. Se griinas ja sano: – Venttaa ku tullaan perille, niin ruvetaaan tsiigaan niitä oikeita naukkakamoja. Toiset, varsikin gimmat, oli sitä mieltä, etten mä bonjaa romantiikasta yhtään mitään. Mä funtsasin, miksei ne olis voinu kääntää sitä vaan Kantomäeks, mikä olis ollu tarkka käännös ja kuulostanu sitä paitsi ihan hyvältäkin. Mä näytin jutun kipparille, joka oli gamla stadin kundi. että meillä on hyvät navigointivehkeet. Yks ooländeri, joka budjas Skattalla väitteli open kanssa kivenkovaan, että harakka on suomeksi kataja. Ja siks ainaski mun rantahurrin öörassa Sörkkä kuulostaa paremmalta. Pikkubroidi meinas saada slaagin, ku mä sanoin, että meijän muijat oli menny ilusalonkiin, ku ne meni fleduja leikkauttamaan. RUDOLF LINDBLAD STADIN STOORIT Arska ja Reiska funtsaa Toiset, varsikin gimmat, oli sitä mieltä, etten mä bonjaa romantiikasta yhtään mitään. Mä sanoin, että se on alkuperältään Sörnäs, eli suomeksi Eteläniemi. Skatudden ruotsiks ja Katajanokka suomeks. Se ei ollut oikeen juttutuulella ja mä yritin piristää sitä stikkaamalla vähä legendaa. Mitä mieltä sä oot. Vielä yks kliffa juttu, jonka opin viime reissulla. Se on kuule kulli ja on siellä Länsi-Eestissä yks hotlaki, jonka nimi on Kullinpesä. Ku tullaan Kuliksen sillan yli ja sukelletaan bertsun sisään julistaa kovaäänisgimman kalsea ääni; Sörnäinen, Söörnees, mutta kun tullaan Hagikseen se ei sanokaan Haaknäinan, Haagnääs vaan Hakaniemi, Haagnääs
DIGGAATSÄ KUOROLAULUU. Seuraavas numeros minnaillaan, millast se oli, ku keppana tuli safkakauppoihin. Mut sit skagattiin, ett ku kolmost saa joka buidust, ni jengi rupee dokaan viel enemmän. Mut minnaattekste viel, ku rupes saamaan keppanaa muualtaki ku Alkost. Ei niitkään joka korttelis ollu. Funtsattiin, ett ku bissee saa iisimmin, ni jengi rupee dokaan miedompii. VIRVE KUUTAR. Olihan se iisimpää dallaa lähikauppaan ku tsöraa Alkoon. Siit on nyt tasan 50 vuotta. Tuu meggeen shungaa slangibiisei Slangikuoroon !! Skulaa Matille 050-5991091 KEPPANAA SAFKAKAUPOISTA V iime vuonna tuli viinit safkakauppoihin. Tai bamlattiiks teidän jengis keppanast vai kolmosest vai oliks sille muita lempinimii. Landel, mis Alkot oli mones mestas kaukana, muutos oli bulimpi ku Stadis. Jos sul on stoorei siit, miten keppana tuli buiduihin vuonna 1969, ni skrivaa Tsilariin. Lakii valmisteltiin kauan ja siit oli bulei kiistoi, ihan niinku nyt vinkusta. Fotoiki ois kliffa saada . Mut vaikutti keppanan tulo buiduihin ja jengiin Stadiski
KNIIGAT KLEDJUT Seppo Palminen: Snygii slangii 20/25€ Raija Tervomaa: Mun Stadi 10/12 € Isännän viiri 80 € CD postikortti Kauhanen Eki: Stadi skulaa 2 Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja Jörde –Juge Heikkinen Eetu: Niin gimis on Stadi Liemola Lasse: Jäbä kelaa PPostikortit Kartta Autotarra Nähdään kellon alla-peli 5 € 10 € 10 € 10 € 10 € 10 € 1-2 € 1-2 € 10 € 12 € 35 € MYYNNISSÄ MYÖS: Marimekon raitapaita, pitkähihainen, brod. Tuotteita ostettavissa myös byroosta Hämeentie 67 00550 Helsinki Seinäkalenteri Stadi-fotoja Fotaaja Marit Henriksson 10 € Auvinen Jari: Puu-Pasila 25 € Auvinen Jari: Puutalojen Kallio 25 € Honkala Timo: 100v Stadin jortsuja ja tanssimestoja 22 € Garam Sami: 7 broidii 10 € Kainulainen Matti: Skloddi 25/28 € LLaine Reiska: Jazzin käsityöläinen 32/35 € Lindström Ida: Kohtalona Suomenlinna 20 € MALMI-Helsingin lentoasema 30 € Mattsson Eki: Griinataan kimpassa 8 € Mattsson Eki: Kun Eki oli snadi 10 € Nieminen Jarmo: Viaporin kapina 30 € Pakkanen Jukka: Helsingin tuulia, SStadin valoja 20 € Pohjola Arvo: Himaföneri 10/12 € Paunonen Heikki: Sloboa Stadissa 30/32 € Paunonen Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii 40/45€ Raitanen Maia: Evan ?ba 12 € Rauhala Jorma: Pieni raitiovaunukirja 15 € R Rehn Leif: Gammelin jannu 10 € Rehn Leif: Jassen från Gammel 10 € Seppälä Mikko-Olavi: Suruton kaupunki 25 € Stenvall Kaarlo: Stenvallit Stadissa 40 € Varvikko Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 20 € Varvikko Kari: Puutalojen Hermanni 20/22€ Varvikko Kari: Älykääpiöitä ja hhengenjättiläisiä 25 € Varvikko Kari: Julistekirja 30 € MARINO & SUNRISE-ORCHESTRA Nyya platta Takaisin Rööperiin 10€ Sisältää mm: Stadin kundi Niin gimis on Stadi Stadin kesis Valkoinen fogeli Natsan jorot R Rööperin kundin chachacha ym. sin. eri kokoja Kaulaliina, brodeerattu Lippis logolla Musta t-paita tekstillä “Niin gimis on Stadi” Villasukat Olkaveska tekstillä “Niin gimis on Stadi” musta. 36 TSILARI 1/2019 SLANGI BLISAA. tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.. Gimis Gimismuki 60 € 15 € 10 € 20 € 20 € 10 € 10/12 € 10/12 € 18 € 15 € 8 € 20 € 18 € 10 € Mesikämmen muurahaispesällä Skloddit braijaa Mut sulle sattuu aina Nopeammin, korkeammalle Sankareita kaikki Mutsi ja mä Platat ja muu sälä: Raija Tervomaa: Tilaa netissä! www.stadinslangi.
4. Tuotteita ostettavissa myös byroosta Hämeentie 67 00550 Helsinki Seinäkalenteri Stadi-fotoja Fotaaja Marit Henriksson 10 € Auvinen Jari: Puu-Pasila 25 € Auvinen Jari: Puutalojen Kallio 25 € Honkala Timo: 100v Stadin jortsuja ja tanssimestoja 22 € Garam Sami: 7 broidii 10 € Kainulainen Matti: Skloddi 25/28 € LLaine Reiska: Jazzin käsityöläinen 32/35 € Lindström Ida: Kohtalona Suomenlinna 20 € MALMI-Helsingin lentoasema 30 € Mattsson Eki: Griinataan kimpassa 8 € Mattsson Eki: Kun Eki oli snadi 10 € Nieminen Jarmo: Viaporin kapina 30 € Pakkanen Jukka: Helsingin tuulia, SStadin valoja 20 € Pohjola Arvo: Himaföneri 10/12 € Paunonen Heikki: Sloboa Stadissa 30/32 € Paunonen Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii 40/45€ Raitanen Maia: Evan ?ba 12 € Rauhala Jorma: Pieni raitiovaunukirja 15 € R Rehn Leif: Gammelin jannu 10 € Rehn Leif: Jassen från Gammel 10 € Seppälä Mikko-Olavi: Suruton kaupunki 25 € Stenvall Kaarlo: Stenvallit Stadissa 40 € Varvikko Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 20 € Varvikko Kari: Puutalojen Hermanni 20/22€ Varvikko Kari: Älykääpiöitä ja hhengenjättiläisiä 25 € Varvikko Kari: Julistekirja 30 € MARINO & SUNRISE-ORCHESTRA Nyya platta Takaisin Rööperiin 10€ Sisältää mm: Stadin kundi Niin gimis on Stadi Stadin kesis Valkoinen fogeli Natsan jorot R Rööperin kundin chachacha ym. / Vilken societetsdam och stormecenat bodde i Villa Hagasund fram till sin död 1902. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. KNIIGAT KLEDJUT Seppo Palminen: Snygii slangii 20/25€ Raija Tervomaa: Mun Stadi 10/12 € Isännän viiri 80 € CD postikortti Kauhanen Eki: Stadi skulaa 2 Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja Jörde –Juge Heikkinen Eetu: Niin gimis on Stadi Liemola Lasse: Jäbä kelaa PPostikortit Kartta Autotarra Nähdään kellon alla-peli 5 € 10 € 10 € 10 € 10 € 10 € 1-2 € 1-2 € 10 € 12 € 35 € MYYNNISSÄ MYÖS: Marimekon raitapaita, pitkähihainen, brod. 2. tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.. Reliefin on duunannu Pekka Pitkänen ja se on Sofiankadul, sen byggan seinäs, mis Hiltunen piti divarii 1985-2015. Reliefin tilas Kalevi Kuitusen säätiö. Kuitunen oli 1948-2002 eläny bibliofiili. eri kokoja Kaulaliina, brodeerattu Lippis logolla Musta t-paita tekstillä “Niin gimis on Stadi” Villasukat Olkaveska tekstillä “Niin gimis on Stadi” musta. / Vilket område kallas ibland Nordens Gibraltar. 5. Sendaa vastauksesi sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Kaikki kniigadiggarit varmaan tsennas Seppo Hiltusen, divarien ässän. sin. / Med vilket namn känns det år 1867 grundade Helsingin Rakennusainekauppa bättre igen. Kuka seurapiirikaunotar ja suurmesenaatti asui Hakasalmen huvilassa kuolemaansa saakka 1902. Millä nimellä tunnetaan paremmin vuonna 1867 perustettu Helsingin Rakennusainekauppa. Antikvariaatti ku blisaa kniigoi ois ansainnu oman slangisanan. Kuka laulaja, säveltäjä ja kapellimestari tunnettiin nimellä MolliJori. 3. / Vad hette den berömda operasångaren, vars villa finns i Turholmpå Degerö. Onneksi olkoon! Viime Tsilarin finnaajan nimes oli snadi fiba. / Vilken sångare, komponist och dirigent kallades Molli-Jori. Viime lehden Fotoskaban nyyasta fotosta bamlattiin sen kans, mut ku se ei jaksanu lähtee fotaamaan, ni valkattiin mun ottama foto. Vastaukset sivulla 41. Reliefiski näkyy rusetti, mitä Hiltunen käytti joka päivä duunis. Fotoskaba 6 / 2018 vastaus Viimekertases Fotoskabas oli Seppo Hiltusen (1940-2015) reliefi. Hiltunen meinas jäädä eläkkeelle vuonna 2005, se oli välil siis veks Sofiangartsalt. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Virve Kuutar TSILARI 1/2019 37. Sanaa ”divari” se ei oikeen digannu, ku siit tuli sen mieleen vanhaa krääsää blisaavat buidut. Ja nyt Arskan duunii pääsee jatkamaan toimituskunnan nyya junnu Valtteri, joka on funtsannu skaban mestan nyt ekaa kertaa. Se alotti uransa jo nuorena kundina mutsinsa faijan Oskari Hiltusen (1890–1964) divaris Yrjöngartsal. SKABAT Fotoskaba oli pitkään Arska Soisalon juttu. STADIFROOGIS Stadifroogis – Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. 1 Mitä aluetta kutsutaan joskus Pohjolan Gibraltariksi. Arskan oli tarkotus viel skrivaa vastaus, mut se ei ehtiny. Finnaaja oli sillon Esko Helin (eikä Erik). Vastaukset viimeistään 14.3.2019 Tsilarin 6/2018 fotoskaban arvonnassa finnas Pirjo-Riitta Wallenius . VIRVE KUUTAR / VALTTERI HELLGREN Kysymys: Mikä tää bygga on ja mis se staijaa. Gimis Gimismuki 60 € 15 € 10 € 20 € 20 € 10 € 10/12 € 10/12 € 18 € 15 € 8 € 20 € 18 € 10 € Mesikämmen muurahaispesällä Skloddit braijaa Mut sulle sattuu aina Nopeammin, korkeammalle Sankareita kaikki Mutsi ja mä Platat ja muu sälä: Raija Tervomaa: Tilaa netissä! www.stadinslangi.. Mut tuli takas. Ekan oman divarin se perusti vuonna 1973 Torkkelingartsalle, mut flyttas sielt Hagiksen torin laidalle. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n palkinto. Mä sit skrivasin Hiltusesta. Kenen kuuluisan oopperalaulajan huvila sijaitsi Laajasalon Tullisaaressa
SEPPO PALANDER 38 TSILARI 1/2019 SLANGIJENGI. Työläisäitipatsaan kukitus Yhdistyksen toiminta sai aikanaan alkunsa patsastoimikunnan aktiiveista, jotka keräsivät fyrkkaa äideille byggattavaa patsasta varten. Jos sinua kiinnostaa tulla meggeen luomaan meille kunnon bilevuosi, niin ilmoita itsesi ja/tai jos sulla on joku magee idis niin kerro siitäkin byrooseen. Eka kerta on 15.2 klo 17. Murreskaba 3.8.19 Yhdistys on pääjärjestäjänä valtakunnallisessa skabassa, josta kerrottiin enemmän lehdessä 05/18. . Juhlavuosi 2020 Yhdistys täyttää 25 vuotta vuoden päästä ja on taas aika juhlia oikein kunnolla. Lesaa aiheesta lisää lehdestä numero 5/18 tai heitä froogis byrooseen. Keräysaika on 5-28.2.20 ja voittajat julistetaan 25.5.20 alkavalla viikolla. Nyt on päätetty slanginkielen alkukarsinnoista, jotka järkätään Kaisiksessa 14.2 ja 23.5. Oodin avajaiset puhuttivat stadilaisia ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tämän historian valossa on päivänselvää, että meidän on huolehdittava patsaan kukittamisesta edes muutaman kerran vuodessa. Skaban yhteydessä päätettiin järkätä ekaa kertaa myös skrivausskaba eli voit lähettää byrooseen vapaasta aiheesta skrivatun ennen julkaisemattoman stoorin. Viime vuoden puheenjohtajamme Harri Saksala arvosti myös kovasti tätä perinnettä ja päättikin puheenjohtajakautensa 23.12 klo 12 sjungaamalla Niin gimiksen kimpassa yli 30 stadilaisen kanssa. Sanakeräys järkätään kaikissa Stadin skoleissa lukuunottamatta ala-asteita. . Oodin avajaisiin olimme saaneet sovittua slangiteemaa siten että bamlausmestarimme Esko Vepsä kertoi Stadin historiaa ja oma slangikuoromme sjungas aina väliin glaidui slangibiisei. Kävisköhän oheinen vanha härmäläisen sananparren slanginnos: Ei tän duunin kans mitää hösselii oo, bamlas skutsari ku naskalil velliä skruudas. Stadin mestoista Oodin Kuutiossa bamlaa Esko Vepsä kerran kuussa ja kvartettimme sjungaa. Loppukisa järkätään Oodissa 3.8. Tätä nyyaa biblua kävi tsiigaamassa kahden päivän aikana yli 50 000 ihmistä eikä tahti ole siitä paljoa hiljentynyt. . Oodista Paavaliin – slangilla LOPPUVUOSI OLI yhtä slangin juhlaa, kun tuttujen tsyrkkakeikkojen lisäksi pääsimme meggeen muutamiin vallan uusiin mestoihin kuten keskustakirjasto Oodiin. TEKSTI JA KUVAT: MARJUT KLINGA Bamis Harri ja slangijengi. . Palminen kyseli spädiä juttuja Tsilariin. Kuulimme tietty myös puheen äideille, joka oli hyvin hallitusti koottu pitäen sisällään Kallion äidit mutta sivuten myös pakolaisperheitä. Ja menestys oli niin hyvä, että samalla staililla jatketaan tätä nyyaa vuottakin. Juhlavuoden osalta varmaa on jo nyyan jäsenkortin painattaminen ja slangisanakeräyksen järkkääminen
Idis liittyi uskonnollisten tekstien slangintamiseen ja niiden esittämiseen joulun aikaan tsyrkassa. . . Stadissa on paljon snygei bastui joita kantsii testaa ja vaikka aloittaa Hermannista. Aikanaan ekat tsyrkkakonsertit vetivät niin paljon väkeä, että harkittiin jopa lisänäyttöä ulos, jotta kaikki näkisivät ja etenkin pystyisivät sjungaamaan näitä iisei biisei. SLANGIJENGI. Sauna Hermanni 65 vuotta Kulttuuriyhdistyksen rooliin sopii erinomaisesti tukea eri keinoin korttelibastuja, joista byroota lähimpänä sijaitseva Hermannin bastu vietti uudenvuodenaattona 65-vuotisbileitä. Konsertin juonsi Stadin Friidu Eva Polttila . Bastumajuri Mika Ahonen ja Kari Varvikko. Hänestä saamme varmaan vielä kuulla. Tsyrkkajoului 10 vuotta Kunniabamiksemme Lasse Liemola keksi yli 10 vuotta sitten loistoidiksen, joka onneksi sai vastakaikua Paavalin tsyrkan dirikalta Jorma Parviaiselta. Vuoden 2018 snygeimmät vetivät kirkkosalin täyteen ja uloskin jäi muutamia. Tsyrkassa Kaija ja Kartsa, Tarja ja Pentti. Stadin Friidu Tarja Halonen oli eturivissä Stadin Kundi Pertti Arajärven kanssa ja muitakin Stadin Kundeja ja Friiduja oli meggessä kuten sjungaamassa ollut Jussi Raittinen ja yleisössä ollut Raija Tervomaa . Bastureissu poiki myös todella hyvää palautetta Tsilari-lehdestä nuorelta friidulta, joka tuli vilvoittelemaan ja kehui lehteä ihan kybällä. Kävimme päätoimittaja Kari Varvikon kanssa viemässä lahjaksi Varvikon kniigan Puutalojen Hermanni
Toimitus voi lyhentää stoorei. Jos sä haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 14.3.2019 mennessä.. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Tseenas samal fyrkkaa omiin leireihinsä tai johonki muuhun, mitä ne tarttee. VIRVE KUUTAR Laivat puuta, miehet rautaa Rafu Nyberg bamlas palstallaan B.Wisser että Junnu olisi skrivannu laulun Laivat puuta, miehet rautaa. Laulun teki tunnetuksi Tapio Rautavaaran levytys vuodelta 1952, ja Vesku Loiri sitten myöhemmin. No sehän oli tietenkin Repe Helismaa, joka tekstin skrivas, ja Topi Kärki sävelsi sen. Ois vaihtoehtone mesta tsyrkalle, niinku jotkut meist jäsenist on toivonu. Foto: Virve Kuutar. Skolet vois muutenki olla hyvä mesta järkkää tilaisuuksii. Eikä se ainakaan niille järkkääjille ollu bungannu mitään, mut niil taiski olla skoleen hyvii suhteita. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. Skidit mutsiensa ja faijojensa kans – vai olikohan siin opei messis blisas viel tsufee ja joulutorttui jengille. word) Tsilarin meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Mut konsertteihin kyl, eihän tsyrkkaankaan mennä dokaan. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . Snygi skole ja varsinki se juhlasali. On aina kliffa mennä tsiigaan legendaarisii stadilaismestoi ja joku pääsis viel samal tsekkaan, milt omas gamlas skoles nykysin näyttää. Seuraava Tsilari 2/2019 ilmestyy 11.4.2019. Norssin juhlasalis shungattiin joulubiisei. 40 TSILARI 1/2019 SKRIVAA TSILARIIN! . 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Voiskohan se olla Slangijengilleki mesta, mis vois järkkää konsertin. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Norssiin konserttiin. MATTI REITTAMO MYÖS SKIGLAAJA SKRIVAA TSILARIIN! . Jo paris Tsilaris on mainittu Norssi, ni otin muutaman foton, ku olin siel joulukonsertis. Slangitreffimestoiks skolet ei oikeen kelpaa, ku niis ei saa bissee. Foto: Virve Kuutar Norssin snygit portaat
11.5.2019 kello 13 Sörkän rantaa, ennen Kalasataman rakentamist 1965. Helsingin kaupunginmuseo. Se mitä mä en täs ollenkaa bonjaa, on se, et miks niide fillaristie tarttee kletrata se koko hirvee bakke ylös sielt Paavalin tsyrkan montust ekaks Hermanniin ja sit rullata Hämärii alas Hagikseen. Sörkän metroassakin pannaan uusiks ja siks ei edes Hesarii voi tsörata spora, vaan ne pannaan kaikki suhaan Paavalin tsyrkan huudeilt Studarii pitkin Brahikseen ja sielt Hesarii koukaten ylös Karhubudekaan ja Porthanii alas Hagikseen. Georg Malmsten Stadin Slangi ry järkkää opastetun redun Santahaminaan. Aino Ackté. Homman pitäs alkaa tänä keväänä ja se ottaa takusti ainaski vuoden ja mikäli gamlat merkit osuu kohdalleen esimerkiks sen Mechelinigartsan malliin, niin kakskin vuotta voi hyvin hurahtaa. Hinta sisältää opastuksen, mahdollisuuden bastuun ja iltapalaan. Just ku on saatu lafkat pydee, niin Stadi panee afäärit poikki. Näin ainaski sillon, ku tarttee funtsii fillaristei ja ku soininvaarat ja kumppanit niit ideoi ja fiudella suhaavat saa heivata helkkariin. Takas ne voi suhata samaa faartii Kumpulan kartano ohi Sofianlehtoon ja Käpylään tai sitten Artsun rantsuu vaikka Borgooseen asti. 5. Foto: SKY-FOTO Möller. Hämäri remppaan – Kurvi sumppuun Stadil on bulei oivalluksii ja varsinaisii idiksii. Miten tää remppa mahtaa skulata niiden pikku lafkojen kohdal, ku nyt on pärjänny ihan gliffasti siin Hämäril esimerkiks Haapiksen huudeil tai ne etnot siin entisen Wärtsilän konepajan kohdal. Rake. On gliffa tsiigata, kui ne viisaa kaikki biligat, ku nyt stondaa siin Hämäril ruuhka-aikaan ja venaa päästä Kustaa Vaasan tielle, ku siin on jo nyt karsee ryysis ruuhka-aikaan. Olis ny edes duunannu hommat niin, et sporat ois voinu suhaa, vaik muu trafiikki onkin vek. Tulee sellane fiilis, et samal ku duunataan fillaristeille helkkarin karsee mäki kiivettäväks, halutaan tehdä vaan jäynää fiudeilla suhaaville. Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Homman pitäis ruveta tänä keväänä ja sillon sielt stigataan sporat Huitsin Nevadaan sekä biligat veks ja koko sumppu on valmis. Oppaana on Jarmo Nieminen. Redu bungaa 45 €. 2. Nyt on vuoros mun himagartsani Hämäri, joka pannaan poikki Hesarilt aina Hagikseen asti. Ja miten ne viisaa pohjosest Hämärii ja Mäkelängartsaa tulevan trafiikin Sörkän rantsuun ja edelleen keskustaan. Tai eteläs tultaes kiivetä se melkeen kolmen kilsan mäki Kurviin ja Vallilan skoilen kulmille ennen alamäkee Vallilan laaksoon. Sandikseen... Siin on sitte koko Sörkkä sumpus eikä mistään pääse oikeen mihinkään. Aurora Karamzin. Siin on monta uutta kapakkaa vanhan Elkan kämpis, ku jää nyt ihan mottiin. Se jono siel Hermannirantsus kasvaa sit Kalasatamaan asti. Saas nähä, kui käy – sano FUNTSII VEPSÄN ECO KURVIST. 3. 4. Niil olis siisti baana siin Hermanni rantsust ohi Teurastamon ja pitkin Sörkän rantsuu aina Hagikseen ja Eltsun rantsuun ilman yhtää mäkee. Suomenlinnaa / Sveaborg. Ei tunnu gliffalt hei
SKÖNELL OLLAA kanss aika tarkkoi siit, mite flagui pitää hanskaa eri tilanteiss. Se ponkas pysyyn, veti kättä lippaan ja tokas: ”No olkoon nimesi kuitenkin jatkossakin Kalevi.” . Mut siin on tietty idis. SKÖNELL ON yleensä läänii iha riittämii, mut välill on ahtaampaa, ja silloi on iha hyvä, jos tsennaa kuka rulettaa ja kenen pitää himmaa. Ne ku ei tajuu niist mitää, väittää et siin vaan brassaillaa. Jos motskari ja skiglari tsöraa toisiaa kohti, nii motskari väistää. Tohon aikaan ei skumppaa juotu kovinkaa usein Stadin rafloiss, mut me oltii päätetty et nyt oli syytä juhlaan. Ulkopuolisten mukaa neki saattaa vaikuttaa samalt kategorialt ku punaset dongarit. SKÖNELL ON ollu tapana pitää flagu korkeell ja tehdä jutut tyylill. Niiku nää punaset byysät, joit saa pitää vaa se, ku on skiglannu Atlantin yli. Paitsi jos skiglaril on kone käynniss, nii se tulkitaa motskariks. Sill on kuitenki oma historiansa ja sekin liittyy siihen et noudatettii pelisääntöi. Se pätee erityisest laivaston jengiin. Merirosvot tunnusti värii täll lipull ennenku ne rupes kragaa. Mut ei kandee maindata siit turhaa. Ku tietää, et tänäki päivänä piraattei on edellee liikkeell, voidaa jättää nää koodit niille, joille ne kuuluu. Jokane vetää päälleen sellaset dongarit ku haluu, jos pokka pitää. Jos oot ulkomailla ja käytät saalingiss sen maan flaguu kohteliaisuutena, niin siihen pätee samat säännöt ku omaan flaguun. Seki lasketaa illaks. Oman maan flagu nostetaa aamull kaheksalt ja lasketaa paikallist aikaa illall ysilt. Jos kaks tyyppii stondaa botskis, toine keulass ja toine takana ja tsiika toisiaa, ja toine sanoo ett käännä oikeelle, nii kumman oikeelle sitt pitäis ruorii kääntää. Sitä vastapäätä istu toine upseeri, joka heti oli tilanteen tasall. Sit on kyll iha oikeestiki sellasii koodei, jotka menee aika laill brassailun puolell. KOODIT HANSKASS V ähä joka alall on tiettyi tapoi tai merkkei, joist alan kundit hiffaa heti, et onks toll tyypill homma hanskass vai onks se iha fuulaa. Miks hitos botksis on joku styyrpuuri ja paapuuri, ku muuall riittää vasen ja oikee. Kyypparina oli nuorempi bööna, joka oli vähän epävarma otteissaan ku avas flindaa. Silloi mennää niiku maalla, et vasemmalt tsöraava jotuu himmaa. RAFU NYBERG B.WISSER 42 TSILARI 1/2019. Tämmöst on pitäny funtsii valmiiks, ku skönel ei oo liikennevaloi eikä kaistamerkintöi. Skönell näit koodei on vähä joka lähtöön. Mut ku sanoo jiiraa styyrpuuriin, se on yksselitteine juttu, joka meinaa oikeaa botskin keulan mukaa. Jokane vetää päälleen sellaset dongarit ku haluu, jos pokka pitää. Ja nii siin kävi, et puolet skumpast landas viereisess pöydäs tsittaavan laivastoupseerin päälle. Mut jos kaks skiglarii on menoss päin toisiaa, silloi rulettaa se, joka on styyrpuurin halssill, eli tuuli kulkusuuntaan nähden oikeell puolel. Jos vetää flagun salkoo, oli se sit maiss tai skönell, nii siin on hyvä snajaa, ett siihen kuuluu jotkut traditiot ja pelisäännöt. Olin joskus 70-luvun aluss skruudaamass yhen daamin kanss Bellevuessä Skattalla. Jonku mielest esimerkiks pääkalloflagu on hyvä läppä. Mä en oo siit iha samaa mieltä
Hakasalmen museo Esillä tilinpäätös, toimintakertomus ja muut sääntöjen määräämät asiat. On suurempi koti Martat 120 v -esitelmä Ville Jalovaara. TSILARI 1/2019 43 SLANGIJENGI Proggikseen voi tulla muutoksii. To Slangi-ilta Käpylän Cactus-ravintolassa klo 17–20, Slangibändi. 28.3. Oodin 3. Oodin 3.krs Kirjataivas. Kisu Jernströmin kirjajulkkarit, Marino 10/15 €. Mutsi on bestis klo 14– Oodin Maija-sali. Pe Oodissa Stadin historiaa klo 17. 15.3. Ti Borkassa simaa ja munkkeja, työväenlauluja klo 15– . 12.4. Esko Vepsä ja slangimusaryhmä. Maaliskuu 4.3. 19.2. 13.3. Ti Folk-ilta, klo 17–. Helmikuu 8.2. 11.5. . To Valkka-dallaus klo 17–. Ke Ässärykmentin patsaan kukitus klo 13. 14.4. Toukokuu 4.5. To Kevätkokous. 25.4. La Linturetki Pertti Salolaisen kanssa, Kysy byroosta. 21.2. Ma Tutustuminen Meiran tehtaille klo 9.30, kysy lisää byroosta. Pe Stadin historiaa Oodissa klo 17. Pe Natsa Klubin Stadiilta klo 18.30. To Treffit. To Frenditreffit klo 17–, Stadista Italiaan ilta frendien kanssa, 15.2. krs Kirjataivas. Su Brander 150v näyttelyn avajaiset kaupunginmuseolla klo 12–16. 30.4. 12.2. Pe Stadin historiaa Oodin Kuutio klo 17–18. Huhtikuu 9.4. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30, ovet avataan klo 17.00. Pe Uutisvuodon kuvaukset klo 12.30, kysy byroosta. To Korsuorkesteri klo 18 Paavalin kirkolla. klo 18, kahvit 17.30. Heikki Paunonen ja slangimusaryhmä. To Aleksanterin teatteri klo 19, Iloisten sielujen hotelli, liput 33 € kysy byroosta. 31.3. Tsekkaa Slangin saitilta tai byroosta 045-186 7238. 12.5. Stadis tapahtuu Täst listast hittaa Stadin Slangi ry:n ite tai muiden kans kimpas järkkäämii tapahtumii ja mestoi, mihin Slangijengilt on pyydetty proggista. Ti Borkassa redubamlaus klo 15. Jos sul on mieles asia, mitä sä haluut, ett käsitellään kevätkokoukses, ilmota siitä hallitukselle 10.3 mennessä sähköpostiin: toimisto@ stadinslangi.fi tai kirjeitse: Stadin Slangi ry Hämeentie 67, 00550 Helsinki. 14.3. 15.2. La Santahaminan retki klo 13, Jarmo Nieminen, kysy byroosta. Ti Borkassa tsufet klo 15 ja lesauspiiri klo 17. Pe Stadin naisten laulut, ravintola Kapsäkki klo 19, liput 30 € byroosta. Hakasalmi. . 21.3. Kandee liittyy Slangijengiin, ni oot messis ylläpitämäs slangiperinteitä. 24.2. Vinkkaa frendilleki! Jäsenet saa tän snygin Tsilarin kuus kertaa vuodes himaan (ei-jäsenille Tsilarin vuosikerta bungaa 50 egee) Infoo jäseneduist hittaat Tsilarist, Slangin nettisaitilt tai saat byroosta.. Vapaa pääsy. Su Hakasalmen huvila klo 15, slangiopastus Esko Vepsä. Su Hakasalmen huvila klo 15, slangiopastus Markku Jalonen. Esko Vepsä ja slangimusaryhmä. Stadin Slangi ry:n kevätkokous 28.3 klo 18. TÄYNNÄ 8.3. 11.4. Jos haluut saada tapahtumalistan paprulla, voit tsögaa sen byroosta tai slangitreffeiltä. . 14.2
*1239952312019