Tsilari 1/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . 010 766 1047 ME TSENNATAAN NÄÄ HUUDIT Soita 0100 0700 tai lataa Taksi Helsinki -sovellus.. 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Aikuisten ja starbujen 10 x uintitsetit -10% Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan
KLO 18 SÄÄNTÖ MÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Oodin Maijansalissa TSILARI 1/2020 3. Vuokin rantsun sumuinen aamu s. s. 5 SISIS Stadin Legenda, Henrik Tikkanen s. 8 VAKKARIT KANSI 4 Snadit, kokouskutsu 6 Hallitus 7 Pääkkäri 15 Sveduslangia 17 Stadin legendat 18 Stadin syke 20 Stadi blisaa 32 B.Wisser 34 Slangijengi 36 Pluggaajat 38 Stadis tapahtuu Kannen foto & suunnittelu: Olli Anikari Vuokin rantsun tunnelmia In memoriam Kari ”Sautski” Sautero delas. 17 STADIN MESTAT 8 VUOKKI, ULKOILIJAN PARATIISI Olli Anikari 11 SNADINA KUNDINA Markku Jalonen minnailee 30 FIILIKSIÄ RANTSUSTA Olli Nieminen minnailee KYLTTYYRI 18 STADIN SYKE Risto Kolanen KEVÄTKOKOUS 4 12.3
Toimintaa varten on haettu avustuksia sekä Helsingin kaupungilta että Suomen kulttuurirahastolta. saakka Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. Linjasaneerauksen johdosta toimisto on kiinni 10.12.19-20.3.20 Tuotemyynti toimii etukäteen tilaamalla: Toimisto päivystää myöhemmin ilmoitettavissa paikoissa 2. Hallitus kävi läpi 18.11 kokousten esityslistat ja jäseniltä saapuneet kirjeet. Riippumatta tuen suuruudesta hallitus päätti kustantaa kaksi slangikirjaa, jotka ovat Heikki Paunosella työn alla. Samoin hallitus esittää syyskokoukselle perhejäsenen maksun käyttöönottoa. Kysy lisätietoja joko pj. 3. 1. Maarit kuvassa kolmas vasemmalta.. Juhlavuoden toimintaa on tarkoitus laajentaa eri puolille kaupunkia. Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. . Maksun suuruus olisi puolet varsinaisesta maksusta ja maksuun ei sisältyisi Tsilaria. pirjo.tuohimaa@ gmail.com tai byroosta toimisto@ stadinslangi.fi SNADIT Stadin Friidu Maarit Niiniluoto palkittiin 18.12.2019 Säätytalossa Opetusja kulttuuriminiteriön myöntämällä Pro Finlandia mitalilla, elämäntyöstään musiikkitoimittajana. Hallitus sai yhteenvedon taloyhtiössä käynnistyneestä linjasaneerauksesta. Stadin Slangi ry Byroo evakossa 30.3. Hallitus päätti esittää syyskokoukselle jäsenmaksun korottamista kahdella eurolla, jolla pystytään varautumaan remontin aiheuttamiin tilakustannusten kasvuun. 045 1867238 toimisto@stadinslangi.fi Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Byroo 4 TSILARI 1/2020 KOKOUSTIEDOTE 12.11.19 Kokouksesta puuttuivat Anikari ja Perkiökangas. Todettiin sekä Matti Reittamon, Timo Pakkasen ja Markku Poutasen kirjeiden asioiden tulevan esille ylimääräisen kokouksen asialistan käsittelyssä. 4. Toimintaa sopeutetaan tuen suuruuteen. Hallitus päätti myös ottaa käyttöön jäsenmaksun yhteydessä kerättävän vapaaehtoisen tukimaksun, jolla varmistettaisiin juhlavuoden toimintaa
Sautski oli spräädi 1700-luvulle tsögaamastaa Schadéwitz-suvun taustast. Sautero tsennattii myös Sylvesterit-bändin shungaajana. Karilla oli livest nauttimisen staili ja taito. Sautski oli stärä stadin kundi Tsilarin toimitussihteerinä hän börjas stadilaisuuden stydii idistä ja stadin slangii. Shungaavien aseveljien esiintymiset skramlas glaiduu fiilist Mikkelin kanteil. Sautski födas krigun aikana Stadis 20.1.1942.. Sautskist tuli Suomen Messujen tiedotusbomsa, juhlajulkaisun toimittaja, Markkinointi Viherjuuren markkinoija Mainostoimisto Finnad 2:n tiedottaja ja Bulgariassa reissaavien härmäläisten opas. 2000-luvulla trio duunas comebackin Fossiilit-nimellä. Kuorma-autoliiton tiedottajana Sautskin lehtimiesja skrivaajataidoille tuli käyttöö, ku hän mietti baanojen kondist ja trafiikkii. Savon Prikaatissa 1963 kolme inttikundii, stadilainen Kari Sautero, pohjalainen Tapani Iivari ja savolainen Veli-Matti Hynninen, oli hitannu toisensa. Sautskin jengis empatia lyftas riemujuhliin. Sautski oli buli persoona Ihailtu seuramies ja PR-stara. IN MEMORIAM TSILARI 1/2020 5 Sautski oli soturi Stydi maanpuolustushenki hallitsi Sautskin elämää. Kundit börjas prikaatiin negrospiritualei ja afrikkalaistyyppisii biisei esittävän laulutrion. Suvun tsögaamisen lisäks Karia kiinnosti Suomen kriguhistoria. Kloddeilleen, Miralle ja Arille, Kari oli rakas faija. SAUTSKI SMIITTAS HIMMELIIN Toimittaja Kari Sautero delas 77-vuotiaana Stadissa 3.12.2019. Sautskil oli stydi yrittäjähenki, omissa Tapola & Sauteroja Markkinointi Sautero -firmois. Sautskin netissä julkastut Hästnäs-News-läpät oli purevaa, mut usein huumorin fektal stikattuu satiirist kritiikkii, jota vallanpitäjien oli joskus fittii niellä. Perimätiedon mukaa, suku tuli Suomeen 1500-luvulla. Läheinen pappa lastenlapsille, rakastava bulibroidi ja eno. Sautskin viisaus jälkikasvulle kuului: ”Mä tykkäsin teistä tosi paljon silloinkin, kun te olitte pieniä, mutta tykkään teistä vieläkin enemmän nyt, kun te olette niin isoja, että teidän kanssa voi keskustella.” . Vuonna 1732 Karin mutsin sukulaiset Mattheiszenit, smiittas Stadiin. VELI-MATTI HYNNISEN HS:N NEGROLOGISTA, SLANGIKS MUOKANNU OLLIBULL. Sautskin himakulmat oli Tölikas Hän oli Töölön yhteisskolen kasvatti. Valtiotieteen opinnot yliopistos jäi, ku Kari stendas eldiksee vastaamaa ajan haasteisii
050-3395285 valtteri.hellgren@gmail.com Risto Kolanen puh. www.stadinslangi.fi HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 045 186 7238 Toimituskunta Vt.päätoimittaja Pirjo Tuohimaa puh. 040-7737834 pirjo.tuohimaa@gmail.com Vt. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. 4 alalaita. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset: Byroo, yhteystiedot s. Puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa pirjo.tuohimaa@gmail.com Varapuheenjohtaja Olli Anikari orttipelavi@gmail.com Taloudenhoitaja Risto Lindgren risto.lindgren@pp.inet.fi Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Markku Jalonen markku.jalonen@gmail.com Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Marjatta Salminen 1.marjatta.salminen@gmail. 4 Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinne– ja kulttuurilehti 25. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. toimitussihteeri Olli Anikari puh. com Lasse Solman lasse.solman@gmail.com Varajäsen Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Varajäsen Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. 6 TSILARI 1/2020. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. 044-0401736 tsilari@stadinslangi.fi Valtteri Hellgren puh
Uuden hallituksen esittäytymisrundis tuli hienosti framille se, miten älden monipuolista osaamista meil on ja kuinka innokkaasti tyypit otti heti vastuuta. Sitä ja juhlavuoden häppiksii venaillessa kliffaa alkanutta vuotta joka iikalle! . Tää Stadin kreisi talvi voi viel keikahtaa täyteen snögee, mut sou what ku maisemaan ilmestyy taas värejäki. Se on ammattireiska näis fyrkka-asiois, ja me tarvitaan just nyt tiukkaa kulukurii ja sellast kirjanpito-ohjelmaa, joka näyttää momentit kunnolla. Bamiksenne Pirde PIRJO TUOHIMAA bamis. Pian se on täällä, ja päästään dallaan rantsuja ja tsittaan terdeillä ja njyytaan Stadin koko kesäsestä ihanuudesta. Tää ei siis missään tapaukses oo paniikin aihe, kaikki hoituu! Mut ilmottaudu messiin jos haluut äksöneihin. BYROO ON rempan kourissa. Mä oon niin kesäfani et rupeen venaan kesää jo lokakuussa... EIKS OO muuten fantsuu et päivä pitenee! Kevättä kohti mennään, ja energiatasot nousee sitä mukaa ku valoo saadaan lisää. Jos sul on intoo tulla megeen, kaveeraa siit vaik mulle tai Marjutille, joka on viel hommis tammikuun ajan ja sen jälkeenki onneks käytettävis tuntipohjal siihen asti ku uus tyyppi astuu kehiin osaaikasena. Reduille mennään edelleenki, ja me funtsitaan myös muunlaisia äksöneitä, jotka ei bungais paljoo ja jotka soveltais vaikka tätä nykytekniikkaa: Valtteri pohtii meidän kotisivujen uusimista ja Instagramin hyödyntämistä ym. Onnee ja menestystä Ristolle tärkees jobis! KOSKA MARJUT on feidaamas Stadin Slangin hommista (nyyh), meidän koko hallituksen on otettava koppii niist juitsuist jois me voidaan jeesaa. JUHLAVUOSI TARTTEE paljon vapaaehtosii eri tilaisuuksiin. Kehitellään tätä vielä, me ilmotellaan lähempänä. Me saatiin järjestäydyttyy, ja uutisoinnin arvonen on ainaski se tosiasia, et Risto Lindgren tuli meidän taloudenhoitajaks. Sikshän me ollaan olemassa, et jengil ois kliffaa ja slangi kukoistais; et saatais tätä meidän ainutlaatusta kieliperintöö tallennettuu ja myös sen kehitystä tutkittuu. Kun me ollaan froogattu, mitä jengi diggais duunaa, sielt nousee aina yhteiset redut ja glaidu yhdessäolo ylipäänsä. Olkaa kuiteski kuulol, me viestitellää. PÄÄKKÄRI TSILARI 1/2020 7 JUHLAVUOSI VAUHTIIN! M eidän nyya hallitus sit piti ekan kokouksensa. Hyvä te, oon ylpee teistä! Kaikki skulaa, ja kiitos Marjutin, kaikki on pohjustettu hyvin. MUL ON pyöriny paljon mielessä se, kuinka me pystytään vastaamaan jäsenten odotuksiin ja toiveisiin. Jäsenkortinkaan ei enää tarttis olla fyysinen läpyskä, niithän on possel lompsas jo ihan kiukul muutenki; sähkönen jässäri vois tulla ainakin vaihtoehdoks rinnalle. Siihen on hyvä byggaa nää juitsut ja plänit jotka me ollaan duunattu juhlavuoteen. Maaliskuulle on ennakoitu rempan valmistumista, mut niinku tiedätte, noi dedikset usein (ellei useimmiten) venyy ja paukkuu... Jengi vois tulla tutustuun rempattuihin tiloihin ja saada samalla nastaa pluggaamista himaan eurol tai paril. Me fundeerattii et sit ku se on redi, vois pitää siel kirpparitapahtuman, jossa blisattais varaston kniigoja ulosheittohintaan
Suomi kimpattii Venäjän Vuokin skutsit ja rantsut Vuosaari lyftas skönest jääkauden lopulla. Vuosi 0. 1540. Maat dilkattii viiden kantistilan kesken. 800-luvulla alko viikinkien redut itään. 1778. Ensin vodanpinnan yläpuolelle ilmesty noin 7 000 vuotta sitte pirunpeltona tsennattu muinaisrantsu Meri-Rastilassa. Stadi födas, se vaikutti Vuokin kehityksee. Kylä kimpattii osaksi Stadia 1966, jolloin Keski-Vuokin stydi byggaaminen oli jo käynnissä. Muinaisruotsalaiset ja varsinki friisiläiset skiglaili Vuokin kautta itään. Vuosaari oli bulimmilt osin skönen alla. 1809. Se oli eka skrivattu tieto Vuokista. Pronssikautisii gravariröykkiöit on Hertsigas ja Kulikses. Vuokin maatiloist buleimmat smiittas talonpoikaisomistuksest säätyläisomistuksee ja niist duunattii ratsusolttui koutsaavii ratsutiloja. Vuokin neljä kylää skrivattii Porvoon läänin maakniigaan. Vuokki kuului vuosisatojen ajan Helsingin pitäjään. 1550. JUTTU & FOTOT: OLLIBULL STADIN SYKE OLLIN JUTUT 8 TSILARI 1/2020 Vuokin faktaa 3000 eKr. Meri-Rastilan ja Kallahden budjismestat lyftas 1990-luvulla ja Aurinkolahti 2000-luvult alkaen.. Saamelaiset, muinaishämäläiset ja muinaisvirolaiset dallaili, ja jotku budjaski mestoilla. 1590-luku. 600luku. 1740-1790. Sveaborgin eli Viaporin byggaaminen vaurastutti Helsingin pitäjää ja Vuokkiin perustettii tiilifabriikkei ja kalkkikaivoksii. Vuokin kylän isojako vahvistettii. 800 eKr. Vuokis oli kuninkaallinen botskiveistämö.1600-luku. Pronssikaudel jengii dallas lähimestoil. Jengii alko smiittaa Virosta ja handelit Suomenlahden yli lyftas
1979. Stadi slumppas 1951 Helsingin maalaiskunnalt, ”Rastilan leirimestana” tsennatun alueen ja Rastbölen kartanon (nyk. 1998. Kesisiltojen hämäräs voi hiffaa pohjanlepakoit, vesisiippoi ja viiksisiippoi. Ulkoilumestan Kortlahden etelän siidul on muutamii 10–15 metrii skönenpinnan yläpuolell olevii nuorempii muinaisrantsui, joiden stebut on kantikkaampii. Mestaa kiertää valaistut polut ja talvisin polkuu rundaa 2,5 kilsan skimbabaana. Se on mestan stydein geologinen nähtävyys. Uutelan ulkoilualue Mesta on börjattu 1952–1953. Bulimmat skaijerit on kantikkaampii. Jättitredun paksuus on rinnankorkeudelt 260 senttii ja alempana, vinossa männys 290 senttii. Ikää treduil on yli 200 vuotta. Tervaleppien reunustamil rantsuil on skäfämpii lehtoi. Vuokin skutsit ja rantsut on fogelirikkait mestoi. 1880-luku. Meri-Rastilan rantsun skuugen jyrkkäreunasel siidul on muutamii tosi bulei ja gamloi mäntyi. Jääkauden jälkee alueen eka skönen pinnan yläpuolelle lyftannu muinaisrantsu hyväksytti suojelumestaks, Stadin ympäristökeskuksen luonnonsuojeluproggiksee vuosille 2008–2016. Valmetin tokka bygattii (1972–1987). Columbuksen ostari öpnattii. Metron byggaus alko. Fogelien lisäks ulkoilumestoil voi hiffaa lepakoit. Alue on n. Ulkoilumestan rantsus on snygi grillikatos. 1994. Vuokis budjas jengii 36 832 heeboo. Vuokin luonto Meri-Rastilan ulkoilualue on dallaajan unelma. Meri-Rastilan lounaissiidul on bulien stebareiden sävyttämii skutsei ja kaltsei. Näilt mestoilt louhittii stebuu, jota blisattii byggareille 1900-luvun alussa. Ulkoilumestan keskiosan laakson länsisiidul on toinen, kaltsien välissä bulimpi ja stydin svetti, upottava suo. Vuokki kimpattii Stadiin ja Vuokin silta öpnattii. 2008. Lisäks bulimmal, n. Rastilan kartano). 1966. Monipuolisee ja Stadin olois harvinaisee skönerantsun kasvillisuutee voi Ramsinniemessä, Hotelli Rantapuiston alueella staijaava Villa Furuborg oli alunperin Rosenlewin suvun kesähuvila. Aluks siel sai telttailla koko ulkoilumestalla, mut 1970-luvun alussa se rajattii Rastilan leirintäalueelle. Jänikset ja rusakot kyl loikkii ihan pitskuille saakka. Mestal voi hiffaa kettui, supikoirii, peuroi ja hirvii. 400 metrin alueella on snadimpii kivikkoi ja bulei skaijereit. 2017. Pirunpellon stebut on pyöreit 20–80 senttisii. Mestan luonto on monipuolinen. Vakkari stiimaribotskilinja Vuokkiin ja huvilabudjis alko lyftaa. 2014. Se kimppaa ulkoilureitin kautta Vartsiganlahden itärantsun virkistysalueeseen. Olipa viime keväänä Ramsinniemen Hotelli Vuorannan risteykses nähty ahmakin. Viime kesänä tsiigasin yks aamu, ku lokki härnäs merikotkaa. Joutsenten lisäks voi hiffaa monii muita vodafogeleit. Stärä stebumesta on n. Ramsinniemel on vapaasti stadilaisten käytettävis olevat viheralueet ja Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualue. 30 x 60 metrii. 1915-1917. Metro alko tsöraa Rastilan ja Vuokin steisseille. 1944. 1850-luku. Pinta-ala on 105 ha. Vuokin urheilutalo bygattii. Suosta alkava osittain perattu puro dyykkaa rinnelaaksoon, jonka kasvillisuus sisältää erilaisii korpityyppei ja svettei painautumii. 1996. Se ulottuu Vuosaaren sillalt Kortlahteen. TSILARI 1/2020 9 keisarikuntaan. Vuokin satama öpnattii. Ikää muinaisrantsul on 7000 vuotta. 1971. Valeflekkisten lisäks Vuokin kartanon mailla skotas slobojen pommareita ilmatorjuntatykki ”Pommi”. Tää Litorina-skönen rantsukivikko on 30 metrii skönen yläpuolella. Usein aika jyrkät kaltsit sopii snygisti tsimmaamisee ja metskaamisee. Vuokki valkattii Kotiseutuliiton valtakunnallises kisassa Vuoden kaupunginosaks. Valeflekkiksist muistuttaa Vuotien molemmil puolil staijaavat valopylväät. Vuokki oli osa Stadin ilmapuolustuksen bulii operaatioo. Kanit on kai skruudattu vekka, ku niit ei oo näkyny enää. Kaltsien välissä, Vartsiganlahteen skuttaavas rintees, on luonnontilassa säilyny korpimainen laakso. Joskus keväisin, ku vodan pinta lyftaa, tää suo on ku snadi lampi. Vuokki hiffattii snyginä kesiksen viettomestana. Vuokin kaikille ulkoilumestoille tyypillisii on kallioiset, vapaat skönerantsut. Yks komeimmist on polkujen risteykses lähel rantsuu. >>. Vuosaaren sillan eteläsiidun entiselt Rastbölen stiimaribotskien kaijalt, eli nykyselt venekertsilt ylös nousevan polun korkeimmal mestal, on MeriRastilan muinaisrantsukivikko. Slobot alotti linnotusduunit ekan maailmankrigun aikana Mustavuores ja Uutelas. Siel bytskaa kuivat ja tuoreet kangasskutsit ja paljaat kaltsit. 50 ha. Rastilan Camping starttas. Uutela on luonnonhistoriallisesti ja geologisesti mielenkiintonen mesta. Snadi suo on osin upottavan svetti ja kaltsisuolle harvinaisen ruovikkoinen. 1972–1974
Siel on snygit laguunilahdet, jois hiffaa jääkauden jälkeisen maan lyftaamisen. Länsisataman ja Sörnäisten sataman alueille rakennetaan asuntoja 20 000–30 000. Se on monimuotosena Stadin paras, vielä byggaamaton mesta. Duuni oli buli proggis: 35 ha maantäyttömestaa, 25 ha kaatista. Jotku skagaa käärmeitä, joita siel on nähty aika usein. Vuokki on varsinki dogin pierettäjille snygi mesta budjaa. Vuosaarenhuippu Vuosaarenhuippu on yks Vuokin erikoisemmist nähtävyyksist. Uutelan ulkoiluu palvelee erilaiset rakenteet, dallailupolut ja keittokatokset. Skutsis voi hiffaa jään traisaamii siirtoskaijereit. Vuosaarenhuippu on bygattu miljoonist kuutioist kaupunkibyggaamisest yli jääneest maasta, jonka päälle on skuffattu stärästi valkattui pintamaakerroksii erilaisille kasvityypeille. Erityisesti mieleen on painunut se valtava työmäärä, joka on tehty hankkeen läpiviemiseksi 1990-luvun alusta lähtien ja erityisesti parin viime vuoden aikana.” Tavarasatamien keskittäminen Vuosaareen on Taajaseutukaavan ja Helsingin Yleiskaava 1992 merkittävin Helsingin ja koko seudun kestävää kehitystä tukeva ratkaisu. Ne on liikuntaviraston hoidossa. TEKSTI: VALTTERI HELLGREN Vuokin sköne on ihan snygis kondikses. Uutelan skutsit ja luontopolut handlaa Stadin rakennusvirasto. Uutelas dallaa vuosittain kymmenii tuhansii ulkoilijoita ja sen merkitys ulkoilumestana lyftaa jatkuvasti. Alue on fogelibongareiden ja luontofotaajien ihanne mesta. Buleimmat skaijerit on Kehä III:n byggalt. . Koko huippu on muualt traisattuu kamaa. Mustavuoren maasto on vaihteleva ja vaativa, ja sopii hyvin monenlaisee kuntoilu-, ulkoiluja virkistyskäyttöön. Huipul viihtyy eri lajit nisäkkäist matelijoihi ja hyönteisii. Vuosaaren satama.. Kelohonka Roihikan vodatornin alta, gamlan torpan stebujalka Pihliksest ja kasvei Hartwall Areenan alta. Sataman peruskivi muurattiin 7.1.2003. Satama valmistui 2009. Mustavuori Pohjois-Vuokin Mustavuori lähimestoineen on luonnoltaan ja historialta upee kokonaisuus. Paikalla oli liikenne ja – viestintäministeri Kimmo Sasi. Ministeri kuvailee hanketta seuraavasti: ”Vuosaaren sataman etenemisprosessi on ollut pitkä ja vaivalloinen. Jääkauden muistona on jään uurtamii silokaltsei, varsinki Nuottaniemes ja maisemallisesti erikoises Skatanniemes. Idiksenä oli muokkaa entisest kaatiksestaja maantäyttömestast ainutlaatunen ja luonnonmukanen mesta. TEKSTI JA FOTOT: OLLI ANIKARI VUOSAAREN SATAMA V uosaaren Sataman rakentamisesta päätettiin eduskunnassa 20.12.2002. 10 TSILARI 1/2020 tutustuu iisterireunan Särkkäniemes. Kantsii käydä mestal tsiigaamas! Olen budjannu yli kakskyt vuotta Vuokin Ramsinniemes, eikä mitään hinkuu oo bytskaa muualle. Mestal voi hiffaa monenlaisii otuksii. Satamaratkaisun myötä myös KeskiPasilan ratapihan käyttö vähenee ja tälle joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta edulliselle alueella voidaan rakentaa asuntoja ja työpaikkoja. Tällasest maisemast ei ole tänä talvena tietoo. . Maisemoinnis on huomioitu kasvien ja eläinten elinolosuhteet. Mutta eiköhän myrkkylötkö ota äkkii hatkat, jos se hiffaa skutsis dallaajia
Jotkut käytti klabbeissaan villasukkia, ett jalat ei ois frysannu. . Mä olin snadina aika kova simmaamaan, ja kun mä sitte yhtenä päivänä jaksoin uida sinne ja takas, mä olin aika leuhka siitä. Se toimi niin, että toinen jäbä oli duunaamassa härvelin käyntiin ja toinen venttas skönessä ja yritti pysyä pystyssä, kun ne fillarit rupes pyörimään. Me snadit gosset oltiin aika kateita niille muskeliveikoille. Sitt se tyyppi paini itsensä kanssa pöydän ympärillä. Joka tapauksessa Hietsu oli hieno mesta ja tietysti onhan se niinki, että aika kultaa muistot. Snadina kundina Hietsussa F o to : M u se o vi ra st o. Snadina kundina Hietsussa Silloin ku oltiin skidejä, soolis skriinas aina, eikä nastempaa mestaa ku Hietsu ollu. Tää laite purettiin veks aika myöhään, sill mä muistan, että yhdess Speden leffassa ne viel skimbass siinä. Se näytti ihan kun siin ois paininu kaks skrodee äijää, mutt siis siin oli vain yksi. Sitt bulimpana tuli harrastettuu muutakin kun sooliksen ottoo. Sen takia tää juttu onkin jäänyt niin kovaa mieleen, vaikk mä olinkin ihan snadi. Vanha pukukoppi oli fiini, mutt sitt se pääs vähitellen ränstymään ja pintaan joku smoglas töherryksiä. Skönessä oli avanto, jonne johtivat eräänlaiset pitkospuut, mutt aika pitkä matka oli tsupata bastusta sköneen. Siin edess oli snadi saari, jossa on vieläkin korkeejännityssähkötolppa. Mä olin viel alle kymmen vuotta ja mä uskon, että teko oli urhee. Kerran kaivoin punaviinipullon hiekkaan ja imeskelen sitä letkun kanssa. Siin vaijerissa oli kaks hantaakia, joten siin saatto pyöriä yhtä aikaa kaks skimbaajaa. Veteen oli stikattu usein kaikenlaista roskaa ja kerran mä astuin rikkinäiseen pullonpohjaan, mutt onneks uimavalvoja paikkas haavan. Keskikesä oli kliffaa aikaa Sillo ihan rantsuun duunattiin esiintymislava. Viini oli kuumaa, joten aika vähillä eväillä sai kohtuukännin. Tän painonnostolavan takana oli bastu, joka ainakin siihen aikaan oli auki myös talvella. Siin oli kaks bulii teräspyörää – ehkä jotain kakskyt metriä halkaisijaltaan. Nyt se on taas aika snygi. Ne sitte kierrätti teräsvaijeria ja niiss roikku samanlaiset hantaakit ku sillo jos motskarivene hinas äijiä merellä. MARKKU JALONEN MINNAILUU TSILARI 1/2020 11 Hietsussa suulista Hietsussa oli takavuosina paljo duunaamista eikä pelkkää sooliksen ottoa tai simmaamista. Snadisti pitemmällä ku se vanha pukuhuone seiso, oli kahden töyrään välissä mesta, jossa äijät nosteli puntteja ja pullisteli muskeleitaan ohi dallaaville friiduille. Se duunattiin käyntiin toisen pilarin kohdalla olleesta sähkökaapista. Se oli aika ihmeellistä ja mä tsiikasin monttu auki. Mun mieleen on jääny semmonen show, jossa yks tyyppi oli duunannu kledjut silleen, että näytti siltä, kun lavalla olis ollutki kaks gubbee. Hietsun huimin laite oli lähellä rantsuu sijainnu vesihiihtopyörä. Joillain oli jopa pipo päässä. Tohon aikaan jengi sjungas, joku skulas harmonikkaa ja tottakai tanhuttiin. Toki Hietsuun mentiin myöhemminkin, mutt se on jo toinen juttu
Jyryllä oli vahva panos TUL100 juhlavuoden Teatterigaalassa, Joukkojen juhlassa sekä International Show Competition kilpailussa, siksikin TUL:n tuoreella varapuhiksella Henrik Nyholmilla oli kliffa duuni onnitella Jyryn donnia. Kun saksalaiset valloittajat pommittivat Työväentalon tornin murskaksi, sinne nostettiin valkoinen lippu. Jyry oli tässä joukossa ja sittemmin Koiton salissa yksi TUL:n perustajaseuroista 26.1.1919. Jyry nimenä on yhtä luja kuin se Siltasaaren graniitti, mistä Työvis byggattiin. Siellä he ovat treenatessa siirtäneet perinnettä sukupolvelta toiselle. Jyry on urheilussa osa Stadin historiaa ja Stadin Slangin kanssa yhteys on iisi. Jälkiselvittelyissä hävinneitten puolella olleet seurat erotettiin SVUL:sta. Jyryn naisia. Maailmansota riehui, Venäjällä tehtiin vallankumous ja itsenäistynyt Suomi kärsi sisällissodan tragedian. TUL:n voimisteluja tanssijaoston pj Anna Tammelin muisteli sitä aikaa, kun hän opiskeli Helsingissä ja osallistui Jyryn Lipstikkaryhmässä Viron Voimisteluliiton juhlaan. 12 TSILARI 1/2020 Naisosasto 110-vuotta Voimisteluliiton puheenjohtaja Kaisa Vikkula kiitti tervehdyksessään Jyryn naisten aktiivisuutta, yhteistyötä ja seurahenkeä. Sosiaalineuvos Martta Salmela-Järvinen on jälkipolville tunnetuin. Kun JARMO NIEMENKARI FOTOT JA TEKSTI STADIN HISSAA Sydämen sykettä ja naisten liikuntaa 110 vuotta Helsingin Jyryn naiset viettivät 2019 vuoden lopussa. Meininki oli iloinen, kuten usein viereisessä musiikkiteatteri Kapsäkissa. Pöydän päässä Outi Havia.. Tarton urheiluhalli oli täpötäynnä ja yleisö ryöpsähti mahtaviin suosionosoituksiin, kun ”Kopotikoo”tanssin keppihevoset kopsuttelivat areenalle. Annan valmennuksessa Jyry voitti 2003 nauhaohjelmalla Suomen mestaruuden joukkuevoimistelussa, missä Suomi maana on noussut maailman huipulle. Anna kuului valkoisessa asussa varsojen ryhmään paikalla olleiden Minna Närvän ja Eira Myllärisen kanssa. Valgassa snadina budjannut Naisosaston puhis Outi Havia on ollut messissä Slangin hallituksessa ja Slangikuorossa. 110vuotisjuhlaa ”Allotrian talossa”, raflassa nimeltä Bistro K. Jyry vuodesta 1902 Helsingin Jyry perustettiin 1902 Työväenyhdistyksen alaisuuteen. Vanhemmilla tammoilla ja orheilla oli ruskeat asut. Naisosasto syntyi vasta 1909, kun uudesta uljaasta Työväentalosta saatiin tilat. Hymyilevän Hanneksen ja GeeBeen ohella Jyrystä nousi useissa lajeissa monia kuuluisia urheilijoita, yhteiskunnallisia vaikuttajia, taiteilijoita ja muita. Vallilan skole siinä lähellä on ollut Jyryn friiduille ydin mesta. Työväentalon torniin sytytettiin 1918 punainen lyhty kapinan alkamisen merkiksi. 110vuotias Naisosasto on todisteena arvokkaasta työstä
Tarinaa ja iloista fiilistä riitti Bistrossa.. Estejuoksija, ulkoministeri Erkki Tuomioja piti avauspuheen. Marja laati joukkueilleen ohjelmien ohella myös tanssiesityksiä. Marja vei tyttönsä vanhainkoteihin ja milloin mihinkin Stadin Slangin Espan lavalta SAK:n Vapputorille Hagikseen. Edellisten ohella staroja olivat Kirsti Karlsson, Helmi Keskiväli, Anja Halme, Maija-Liisa Pitkä ja Rauni Koskinen. TSILARI 1/2020 13 kansallismielisyys ja Saksan ihannointi voimistui, jyryläisten urheiluyhteydet Neuvostoliittoon tuomittiin, punaiset paidat riisuttiin ja seuroja lakkautettiin. Marja solmi suhteet myös Saarenmaalle. Vanhat valmentajat Pikku likasta Jyryssä voimistelleet Outi Havia ja Marja Sylman ryhtyivät vuorollaan koutseiksi. Eikä liikunnan iloa puuttunut Jyryn olympialaisista, jotka pidettiin Eltsussa 2012. Jyryssä jatkaa vuonna 2020 lapsille Lumeniaryhmä, Musiikkija liike -ryhmä, Satuvoimistelu ja Voimistelukoulu. Jyryssä vaille ohjattua toimintaa jäi 1617 työläislasta. Jyryn ekaan jumppatreeniin 1945 ilmestyi 50 naista. Herkullisen illallisen jälkeen mun piti juhlan isännän Eero Enqvistin lavalle juontamana bamlata historiasta. Työväenliike otti paikkansa olojen parantamiseksi. . Gymnaestradassa Lipstikka pääsi ”Ota tämä valssi”ohjelmalla mukaan Jäähallin Pohjolailtaan ja telkkarin (4.7.2015) suoraan lähetykseen. helsinginjyry.fi ja Facebookissa. Kuressaaren Merepäivillä jyryläiset ovat voineet esiintyä ja ystävystyä. Dataa löytyy myös muista Jyryn lajeista yleisurheilusta, suunnistuksesta, melonnasta ja koriksesta. Toimelias kielten ope Minna vahtii tilejä ja ohjaa lasten lisäksi Moninaisetryhmää. Kun Turun Jyryn kasvatti Minna Närvä liittyi Hesassakin Jyryyn, se oli stadilaisille onnen potku. Vastavuoroisesti virolaiset ovat vierailleet Stadissa. Tukon varastossa lajiteltiin hedelmiä. Ohjaajat on innostavia ja treenit pyörii Vallilan skolessa sekä Kalasatamassa. Myöhempinä vaikuttajanaisina tunnetaan Elli Kahila, Mirjam Lintunen, Lea Johansson, Eeva Reiman sekä Birgitta Kervinen. 100-vuotisjuhla Aleksanterin teatterissa Savoy teatterissa ”Kaskenpolttajan Kataja”, ”Viittä vaille sata” ja ”100 vuotta ihmisenarvoista liikettä” olivat toimeliaan seuran voiman näytteitä. Poliittinen valta on aina sekoittanut asioita. Pirkko Pyykönen ja Sisko Salonen kuuluivat Suomen joukkueeseen. Lipstikka oli TUL:n ryhmätanssikilpailuissa menestyvä edelläkävijä, kun messiin saatiin kundeja.Yli 25 vuotta nuori ryhmä on esiintynyt monesti Tallinnassa Kalevin tilaisuuksissa ja ollut Suomen edustajana Kanarialla ja Italian Pesarossa Euroopan Voimisteluliiton Golden Ages Gym festareilla. Ota tämä valssi Tanssissa voi sattua ja tapahtua. Kun mä sit otin paprut fikkasta ja kerroin, kuinka naisten eka ohjaaja oli mies Kalle Säde, tajusin, et juttua pitäis tiivistää. Anja Järvinen kertoi juhlassa, kuinka hän pikkutyttönä tuli Elman oppiin samoin kuin toinen Jyryn kasvatti Terttu Nenonen. Jyryä nakersi uusien lähiöseurojen synty. He reissasivat myös USA:an, Italiaan ja Saksaan. Jälleenrakennuksessa yhteiskunta tasaarvoistui. Eine Töyri muistetaan säestäjänä. Naisosaston 100-vuotisjuhlanäytös Aleksanterin teatterissa 2009 oli tasoltaan vallan huikea. Syksyn tavoite on Kreeta. Seuran kultakaudella Jyryn naisille siunautui voittoja vuodesta toiseen. TUL:n Liittojuhlat kesäkuun lopulla 1946 olivat uskomaton urheilusuoritus. Ryhmät esiintyvät aina seuran jouluja kevätjuhlissa. Olympialaiset Olympiakisat 1952 Helsingissä yhdistivät urheilua. ”Tuohinen sormus” on niistä palkituin. Nuorten sarjoissa Jyryn Supremes ja Kristallit olivat joukkuevoimistelussa tunnettuja. Lopuks totesin arvoisalle juhlaväelle: ”Minun mielestäni Jyryn Naisosastolla menee just nyt oikein hyvin.” Ne tykkäs nasevasta lopusta, sillä yhteiset muistelut ja ystävien tapaaminen oli juhlan ydin. Duunipäivät olivat pitkiä ja tavarat kortilla. Voimisteluliiton juhlassa Oopperan Almin salissa Lipstikan ohjelmana oli Iston koskettava tanssiteos ”Kajo”. Aikuisille on Lipstikan ja Moninaisten ohella Dance ja Hikijumppa. Itsenäinen Suomi Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä tappiosta huolimatta. Suurin menetys oli Kulttuuritalon konkka. Kanadassa ”Jyryn jenkassa” Nenosen Tepalta katkesi pikkuhousuista kuminauha. Tanja Eloranta ohjaa jo nyyaa tanssia. Fyrkkaa tseenattiin järkkäreinä Stadikalla ja muuallakin sekä kilpailujen järjestäjinä. Siitä ajasta, kun suuret ikäluokat syntyivät, tekniikka ja hyvinvointi ovat tehneet huikean harppauksen. Elma Pyykönen menetetystä Karjalasta tuli Jyryyn ohjaajaksi. Molemmat ovat arvostettuja voimisteluohjelmien laatijoita ja ohjaajia. Siihen antoi väkevän maun Arvo Pärtin musa. Onneksi hänen parinsa Osmo Tuorila haltsasi tilanteen, Isto Turpeisen kanssa Jyryllä on ollut monta prokkista ja tanssitaiteilijana Isto on laatinut Lipstikka ryhmälle tansseja, joita on esitetty Martinuksessa, Stoassa, Annan talolla jne. Naisosasto tiedottaa toimistaan netissä www
Kundi otti peuraa, ja molemmat riista-annokset oli sellasii et melkeen nuoltiin lautaset jotka muuten oli kierrätettyy Humppilan taidelasii. Kun mä maistoin pelkkää vanukasta, siit tuntu se hieno lampaanmaidon aromi, puolukka peitti sen vähän liiaks. Koko menu koostuu suomalaisista raaka-aineista, jopa bisset ja viinit on finskei. Maut futas ihan mieltsin hyvin yhteen, ja punaviiniki oli tehty mustaherukasta! Se tuoksu voimakkaasti, mut maku oli kuiva, niinku ruokaviinin pitääki. Suosittelen! . Aterian kruunas omppujallu!. Ja skikruu ois saanu olla enemmän, mut mä oonki toivoton sokerihiiri. Se meinaa satoo; nää omistajaheebot, Anton von Troil ja Janne Kylmämaa, on ruotsinkielisii ja halus ettei dörtsille tuu asunnonhakijoi, joten ne pääty tähän nimeen. Mä bjuudasin pojalleni synttäriaterian siellä, ja oli ihan mahtavaa! Me safkattii peuraa, sorsaa, lampaan sydäntä ja fisuu. 14 TSILARI 1/2020 Synttäriaterialla Joku vois luulla, ettei onnaa. PIRDE TUOHIMAA PIRJO TUOHIMAA STADIN RAFLAT Härmäläinen safka jyrää! Stadin Freda 37:ään on öpnattu uus snadi kliffa rafla nimeltään Skörd. Kaikki astiat Skördis on kierrätettyi, mikä antaa nastan rustiikkitunnelman interiööriin. Mut mun täytyy sanoo, et niit ei todellakaan tullu ikävä! Tuttujen raaka-aineiden omat maut oli pääosas, ja makuyhdistelmät ideoitu luovasti. Viineist saa maistiaisii, ni ei tartte sit pettyy. Kaikki oli duunattu suurella taidolla ja gourmet-stylel: esmes mun alkuruoka, se lampaan sydän, oli viipaloitu ihan ohuiks siivuiks, ja sen kanssa tuli lampaanmaksapyreetä ja mustaherukkaa. Mesta on tosi snadi ja kotoisa, eikä siel oo tippaaka pönötysmeininki vaan rento ja ystävällinen fiilis sekä huippuhyvä palvelu. NO. Kaikki kierrätetään Pääruuaks mä vedin sorsaa rapeeks paahdetun sellerin kans. Kokin taidot on huippuluokkaa, safkoi ei teknisesti ois voinu duunaa paremmi. Tarjoilijat tsennaa safkat ja juomat nii et pystyy kaveeraan niist ihan alkuperää myöten. Mun kundi sai fisualkupalan kaa tyrniviiniä, valkkaria, joka kans oli kuiva, mut döfas tyrniltä ja sopi ihan tajuttoman hienosti särki-ja taimenannoksen kylkeen. Niis bisseiski on ihan huikeit yllärei! Jälkkäriherkut Jälkkäriks mä otin lampaanmaidosta duunatun paahtovanukkaan, siis niinku crème bruléen; siin oli puolukkajätskii koristeena, ja jos mä oon ihan rehellinen, niin se oli vähän liian hapanta siihen lisukkeeks, muuten gutaa. Aterian kruunas omppujallu! Saatiin myös maistaa ompust duunattuu Eisweinii, jonka pyöree makeus oli nannaa. Härmäläistä Toi fakta et kaikki on finskii mausteit myöten, on raflanpitäjän omien sanojen mukaan hurja haaste, ku ei voi käyttää esmes pippurei tai muita eksoottisii maustei
TSILARI 1/2020 15 RAFU NYBERG SVEDUSLANGIA Sarkasmer e nåt vi hurrir växer opp me. RAFU NYBERG BÄTTRE FOTFOLK. IRONI E EN svår stajl i vårt land. Ingen, som ha vari i milisen i Drakan (Dragsvik), kan på allvar säja att Bättre folk betyder alla som talar svenska. De va milislangen som vimla av förkortningar som esteegeen (stägän, stormgeväret) å BTUT (befriad från tyngre utetjänst). Ja föstaar it va du säär, nä du talar så tyydlit.. Det hänger på den egna kapaciteten, int på va du heter, varifrån du e eller att pappa betalar. Eller svenska å svenska. MEN SAMTIDIGT vet ja ju också att min intelligens bara toppas av min anspråkslöshet. Int va vi alla lika, men vi dro åt samma håll. Hellre fitti än fatti. Men vi lärde oss å hitta ett gemensamt språk. Int jämlikhet, för det är natsona (militärgraderna) som bestämmer marschordningen, men alla har samma möjlighet att skaffa dem. Å de e rikit fain så. En annan sak e ju förstås att de finns bara ett gäng som har sina rötter här i stan å allt annat e för inflyttade. Som finlandssvensk måst man kunna läsa mellan raderna och ge tillbaks me samma mått. Att klassa sej själv som bättre folk e väl för det mesta frågan om självbedrägeri eller i bästa fall ironi, men låter i mitt öra mera som snorkighet. Ja ha allti tyckt att milisen e ett exempel på den finska demokratin fast många kan höja på ögonbrynen. De e väl mera en sarkasm, som ska tolkas som att ja tror mej vara bättre. MEN NÄ PAMPUSHERNA far shaan (blir hemförlovade), då hamnar dom där dom hör hemma igen. Men int bättre än så. För en som hadde budja hela sitt liv i Stadin me typer som va på samma våglängd, va de no en häfti dos man fick på en gång nä man stötte på gänge från Pampas (Österbotten). Om nån kallar mej för bättre folk, e de ju sällan så där uppriktigt menat. S om känt ha ett av våra lätkägäng profilera sej på slang och utnämnt sej ti Bättre folk. De som krävs e självkänsla å bra munläder så man kan svara me samma mått. Å int bättre än resten av fotfolke. Å så kom influensen norrifån me pampushernas dagatetji å matabatjin hit ti oss medan vårt (gomipittanas) drishande, snärtiga kupande å shaggande for i motsatt riktning ti Pampas. Å om vi andra hittar ti Nordis så e de oxo fain. De tog ett par dar före man hiffa någo alls av va dom klämde ur sig. Den brukar oftast missförstås. SÅ NÄ VI DROG ut på bordell (skogsmanöver) va de ingen som glodde snett å moka ti krokel. De stämmer ju int, för ja vet att ja e. Så där på ytan e vi ju artiga å belevade mot varann, men de e samtidit ett spel man lär sig redan som liten. JA MINNS en minkfarmare som sa åt mej: Ja föstaar it va du säär, nä du talar så tyydlit.
Aira oli selvästi funtsannu skulata aikaa ja niinpä Kenny ei enää saanut mahdollisuutta kysyä lisää. . Messuravintolan kabinetissa 10.4.1945 toimintaa päätettiin jatkaa. JUTUN SKRIVAS VIIPURIN NYRKKEILIJÄT RISTO HEINONEN,VARABAMLAUSDIRIKA JA FRIIDUJEN KOUTSI Ketterästi Airan klabbit sujahti nartsojen välistä Viipurin Nyrkkeilijät 90-vuotta Viipurin Nyrkkeilijät ry. Myös Jukka Järvinen, sekä kunniapuheenjohtajamme Östen Storgårds osallistuivat bailuihin. Seuran toiminta oli vaakalaudalla ja niinpä joukko seuran jäseniä kokoontui keskustelemaan toiminnan jatkamisesta. Vahvistettua VN:n joukkuetta vastaan asettui jengi, johon oli kutsuttu knekkaajia Tanskasta. Kutsuvieraiden joukossa oli lisäksi mm. Futistähti Kuopiosta ja koko kansan Samulinska Sitten futisvirtuoosi Atik Ismail esitti noin 20 minuutin monologin seuramme historiasta avustajinaan allekirjoittanut, sekä seuramme naisbokraaja Fatma ”Fatu” Hajizadeh. Ennen Fatun matsia nähtiin kahden maikan välinen matsi, missä TTN:n Marjut Lausti voitti tanskalaisen kollegansa Tanskan mestari Ditte Frostholmin 4–1. Kuuluttaja Kenny Stålhammar kutsui Aira Samulinin hyppämään nuorattuun neliöön. päivä perinteisten pikkujoulujen sijaan. Illan päätti meidän Fatma Hajizadeh, joka finnas Tanskan tämän vuoden mestarin Elisabeth Södergaard-Nielsenin kaikin tuomariäänin 5–0. Illan kansainväliset matsit Otteluparit oli hyvin valittu, sillä varmoja paisteja ei ollut. Aiemmin nähtiin kolmas Tanskan mestari Melissa Mortensen, joka klaaras matsinsa NBC:n Jenni Raskia vastaan 5–0. Eli meillä suomessa on paremmat maikat ainakin knekkauksessa. Ottelut olivat tasaisia ja peräti viisi kahdeksasta matsista päättyi hajaääni päätöksellä. Airalla tarinoita riitti siihen malliin. Kenny esitti ensimmäisen kysymyksen, josta alkoi Airan monologi. Kiitokset myös Kiimingin Nyrkkeilykerholle, Mikkelin Nyrkkeilijöille, Lohjan Nyrkkeilykerholle sekä Helsingin Tarmon nyrkkeilijöille ja valmentajille, dumareille, lekurille, Atikille, unohtamatta hienoa yleisöämme. perustettiin Viipurissa 29.5.2019, sota ajoi seuran kuitenkin evakkoon ja VN flyttas Stadiin. Stadi Boxing, HTN, Valkeakosken Haka, Someron Voima, Akaan Isku, Ringside Club ja Suomen Nyrkkeilyliitto bamlasivat kliffasti edustajiensa suulla. Raflassahan muutenkin kaikki fiksut päätökset tehdään.. Oli sattuman kauppaa, että juuri Tanskasta, sillä aikoinaan vuonna 1925, siis ennen seuramme perustamista, Tanskasta oli kutsuttu kuuluisa ammattilaisbokraaja Anders Pedersen opettamaan bokrausta kolmeksi kuukaudeksi Viipurin Voimailijoihin. Ketterästi Airan klabbit sujahti nartsojen välistä. Bileet alotettiin treenisalissa, jossa vieraat mm. Kaikki omat kundimme (David Kadyrov, Ibi Nyassi, Leevi Salo, Jerry Nieminen) finnas matsinsa hajaäänin. olympiapronssimitalisti Joni Nyman, ex.huippubrotaaja Pekka Hjelt, entisiä omia bokraajia Alf Qvarnström, Jorma Huhta, Mauri Nurmikoski, Harri Piitulainen, sekä Kari Palomaa. 16 TSILARI 1/2020 TEKSTI: RISTO HEINONEN FOTOT: KRISTIINA KIVISTÖ SYNTTÄREITÄ 90 -vuotisjuhlat päätettiin seuran nykyisen hallituksen toimesta pitää kuitenkin vasta joulukuun 14. Sen jälkeen jengi rupatteli keskenään ja dokas borkat ja skruudas pikkupurtavaa. Iltatilaisuus Oli aika siirtyä palloiluhallin puolelle, johon oli pystytetty kehä tätä tilaisuutta varten
Se oli vuokrattu työläisperheille, jotka asuivat niin kurjasti, että jopa kenraali von der Goltz, joka sisällissodassa auttoi valkoisia tekemään Suomea vielä valkoisemmaksi, Sörkan kurjat kortteerit nähdessään sanoi: Mein Gott, nythän minä ymmärrän, miksi punaiset ryhtyivät kapinaan.” ”Sinä lyhyenä aikana, jona kuuluin yläluokkaan, ajoimme monta kertaa autolla läpi Sörnäisten. Tytön olin ampunut säädyllisesti Kappelin kulmilta mutta kellistin hänet kotonaan Herulissa. Ajoimme Pitkänsillan yli, Hakaniemen torin poikki ja pitkin Hämeentietä, sitten käännyimme alas Pääskylänkadun mäkeä ja alitettuamme tunnelissa rautatien tulimme Kulosaaren sillalle. Isäni sanoi, että ratsumestarit ovat typerämpiä kuin hevoset, mutta komeita he olivat joka tapauksessa ja yleensä hyvästä perheestä.” ”Isä omisti kyllä puuröttelön Wallininkadulla Kallion kirkon takana, mutta se ei kelvannut ihmisten asuttavaksi. TSILARI 1/2020 17 H enrik Tikkanen oli viivan mestari, jonka tarinointi ylti viivansa tasolle. Tallustin tämän sillan yli eräänä kesäisenä yönä tullessani kotiin ensimmäiseltä naimareissultani. Hän tunsi kaupunkinsa, sen kulttuuripiirit ja hänet myös tunnettiin. 19.5.1984 Espoo) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija, joka vietti lapsuutensa Kulosaaressa. Minun aikanani ei kukaan kehunut siltaa. Meidän oli pakko tehdä niin päästäksemme kaupungista Kulosaareen. Ja luurankotakki. Pääskylänkadulla eivät pääskyset asustaneet, sieltä sai ostaa viinaa keskellä yötä ja isällä oli tapana sulkea auton sivuikkunat, jotta työläishaju ei tunkeutuisi nenäämme.” . Siihen aikaan eivät kulosaarelaiset seurustelleet ihmisten kanssa, jotka asuivat Pitkänsillan ja Kulosaaren sillan välillä. Jo silloin sitä moitittiin ja haaveiltiin uudesta paremmasta sillasta. Tyttö teki minusta miehen, mutta ihmiseen oli vielä matkaa.” ”Kävelin isäni kanssa monta kertaa Kauppatorilta Pörssiklubin portille Fabianinkadulle, ja isän suussa oli aina valtava havannasikari. Mutkan kohdalla oli koju, jossa istui vahti; hän keräsi maksun niiltä, jotka käyttivät siltaa. OLLIBULL STADIN LEGENDAT Henrik Tikkanen VALLATON VIIVAN JA SANAN MESTARI Georg Henrik Tikkanen (s. Kun minä lähdin sillan yli Sörkkaan en mennyt sinne tekemään vallankumousta. Sen yli meidän oli mentävä kaupunkiin.” ”Samana vuonna, kun minä synnyin kuoli Lenin, mutta se ei velvoittanut minua mihinkään. ”Taustalla Hilton, suurin sairaala, jossa helsinkiläisiä telakoidaan.”.” ”Helsinki on kova ja kylmä kaupunki köyhille ja pummeille”. 9.9.1924 Helsinki, k. Yhtä kadunkulmaa enempää ei isä kävellyt.” ”Lapsuuteni Espalla olivat kaikki tuttuja keskenään. Mutta silta ei muuttunut miksikään, tuli vain raihnaisemmaksi. Kannukset kilisivät, kun he kävelivät tai liikuttelivat jalkojaan. Alun perin se oli osakeyhtiö ja suurisuuntainen liikeyritys, jonka yksi osa oli silta, ja sitten ensimmäinen maailmansota pilasi liikeyrityksen ja osakeyhtiö muuttui huvilakaupungiksi. Piirrokset ja tekstilainaukset ovat hänen 1972 ilmestyneestä, Tammen kustantamasta kirjastaan ”Minun Helsinkini”. ”Se oli puinen silta, pitkä ja kapea, ja keskellä se teki mutkan. Stadi oli hänen suuri rakkautensa ja sen hän osasi tuoda esille, niin piirtimensä kuin kirjoituskoneensakin kautta. Hän toimi pakinoitsijana ja piirtäjänä Hufvudstadsbladetissa 1947–1967 ja Helsingin Sanomissa 1967–1984. Mutta naida heitä kyllä saattoi. Mieleeni ovat jääneet punaiset housut, joissa on keltaiset raidat. Tämä saa epäilemään, että ratsuväen upseerit viehättivät jollakin tavoin äitiäni
Kallion Karhupuiston jo perinteeksi muodostuneessa tapahtumassa ”Slangirauhanjulistuksen” luki Torsti Lehtinen.. Sirkusta, tanssia ja videotaidetta yhdistävä Talvisirkus on lämminhenkinen nykysirkusesitys kaiken ikäisille. Tänä vuonna Kalevalaisten Naisten Töölön osaston lausuntaryhmä Virvat, Kaija Parkkinen, Ewa Jokinen ja Hanna Tiira, esitti joulurauhanjulistustekstin. Jouni Ihalainen sirkusriggaajana ja Ester Viljanen vertikaaliköyden taiturina erottuvat kotimaisista taiteilijoista. Salla Markkasen kaunista laulua kuulee paljon. – Jos joku bamlaa snadisti toisenlaist slangii ku sä, ni älä symfaa sitä tai skriinaa sille päin pläsii. Esitys on tehty rakennustyömaan näköiseksi. Iiro Ollilan säveltämä ja liveorkesterin esittämä musiikki rytmittää napakasti telineillä. Viihdepainajainen rulettikaupungissa Teatteri Viirus esitti Jussi Sorjasen debyyttiohjaaman ja sovittaman visuaalisesti kauniin esityksen Roulettenburg, joka pohjautuu ei enempää tai vähempää kuin Fjodor Dostojevskin teokseen ”The Gambler” (1866). Sen kirjoitti paikallinen yrittäjä, puheenjohtajana toiminut Johanna Sauramäki: – Toteutuisi kaiken erilaisuuden hyväksyminen sekä rauhan ja ystävällisyyden vaaliminen. Katsojat saavat kokea yhtäältä ketterää raksaparkouria ja toisaalta teollisuushallin seinistä rapisevaa kummitusromantiikkaa. / Jokainen toistaan sekä isänmaataan ja asuinaluettaan varjelkoon. Rakennustyömaan estetiikkaa Talvisirkuksessa Kaapelitehtaan ulospäädyssä alkoivat lokakuulla Tanssin talon rakennustyöt. Kulmien kirjailija Torsti Lehtinen lausuu ”Slangirauhanjulistuksensa”, joka ohjaa meitä: – Nyt on yhdestoista hetki ruveta ottaan iisisti ja venaan jouluu. Nosta mieluummin kotsaas ja yritä bonjaa miten magee mesta Stadi on, ku tääl on friiduu ja jäbää jos jonkinlaista. Taustakuvat ovat paljolti Kaapelitehtaan teollista ja rakennushistoriaa esittäviä, viimeinen tallennus ennen suurta muutosta yhdessä päädyssä. Jätkäsaaren hieno suuri näyttämö sopi mainiosti pinnallisen, koreankauniin rulettimaailman kuvaukseksi. Esityksessä nähdään huipputaitavia sirkustaiteilijoita muun muassa Ranskasta, Ruotsista ja Suomesta. Se kuvaa unelmien kaupunkia, jossa nautitaan totaalisesta RISTO KOLANEN STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN SYKE Kulttuurikierros talveen Talvisirkus Bau on täynnä raksamiesestetiikkaa ja vauhdikkaita temppuja. Se näytti Arja Petterssonin johdolla sirkuksia lapsille ja lapsiperheille 1990-luvun alusta lähtien, Pannuhallissa vuodesta 2000. Hän korosti, ettei joulun aikana saa riidellä perheissä tai vetää toista hudaan, koska jouludirika on kieltänyt sen. Virvat esitti jouluaiheisen kansanrunokoosteen. Kuva: Riku Virtanen. Hurjaruuth kunnioittaa Kaapelitehtaan ja Pannuhallin teollista perinnettä. Uusi johtaja Liisa Risu ohjaa. Kohta kynttilät lyysaa ja päästään skruudaan riisispurarii ja muuta maffii safkaa. Hurjaruuth esitteli kestomenestyksensä, tällä kertaa BAU, Kaapelitehtaan Pannuhallissa. 18 TSILARI 1/2020 Joulurauhaa monella kielellä Kallion Kulttuuriverkosto on julistanut joulurauhan Kallioon vuodesta 2016 alkaen. Siinä sanotaan: – Joulu joukossa tulevi, / tanssissa tapaninpäivänä! / Siniset sukat jalassa, / paperinen paita päällä, / hienot helmet riippumassa, / pitsinen kypärä päässä, / valkiat sormikkaat käessä… Muu ohjelma ja esiintyjät vaihtuvat, mutta slangibamlaus on pysyvä. Hienoa on se, että viimeinen vanhan Pannuhallin Talvisirkus tekee esiintyjien olemuksella, puvuilla ja taustavideosuunnittelulla kunniaa raksamiesestetiikalle. Videosuunnittelusta vastaa useita Talvisirkusten upeita videolavastuksia luonut Joona Pettersson
Hanna Kortelainen, Huong Hoang, Lilli Huttula ja Sini Tuominen ovat Rutimo-kollektiivin yhtenäinen tanssikoreografiryhmä, jotka esittävät sekä sooloja että yhteisnumeroita. Sooloissa kerrotaan henkilökohtaisia tarinoita. / Pukeudun baggympään ja sitten sanon ääneen / Vittuuks kukaa enää roiskii mielikuvii mun päälle. Riikamaria Helle-Kotka tekevät mielellään uusia, kokeilevia hyppyjä taiteessa. Raidalla on yksi upea soolo kaktuksen äärellä. Tsekkiläisen 3dsense -taiteilijaryhmän scifivaikutteinen The Colour Out Of Space -teos loi aavemaista tunnelmaa Metsätalon sisäpihalle. Lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista koostunut Jere Suontaustan veistosmainen Peilipöllö Kaisaniemen rannassa. Riikamaria Helle-Kotka toteuttavat yhteisiä visioita ihmisyydestä ja maailmasta ympärillämme. Siinä pohditaan millaisia asenteita ja käsityksiä naiseudesta hip hop-kulttuurissa on, kuka esineellistää kenet ja miten. Ei vain Lillin, tai muiden tanssijoiden, vaan vartalo ylipäänsä. LUX:n avajaisklubilla kaupungin Valkoisessa salissa teos oli esillä. Ilmankos roolihahmo yritti iskeä minut eturivistä. TSILARI 1/2020 19 viihtymisestä ikiajaksi. Martin Bahne, Petra Heinänen, Sue Lemström, Oskar Pöysti ja Jessica Raita, vakioviiruslaisia ja vierailijoita, esiintyvät uskottavina pelaajina. Valokuvaaja ja videotaiteilija Sanna Telkki-Kova ja runoilija O. Viiden päivän aikana tapahtumassa arvioidaan vierailleen yli 600 000 kävijää. Teatteri Ilmi Ö, entinen Safari-klubin peräosa Roballa, toimi mainiona paikkana tanssille. Kortelainen miettii sitä voiko hän tehdä aikuisena äitinä katutanssia, koska se on nuorisokulttuuria. Sen piti nostaa kieppuvat tulenlieskat16 metrin korkeuteen, mutta ne nousivat tuskin 10 metriin. / Kasvatin suomut ja pyrstön, / painuin pohjaan eikä yksikään seireeni / ikävien uutisten sanansaattajana / saanut minua kynsiinsä / kuun pimeältä puolelta. Helsingin kaupungintalon aulassa oleva Rut Brykin reliefi Kaupunki auringossa heräsi Janne Aholan vuodenaikojen vaihtumista kuvaavan teoksen myötä eloon aivan uudella tavalla. Lahden Runomaratonin kansainvälisessä runovideokilpailussa palkittiin heidän kolmiosainen runovideo Välitila. Teoksessa on läsnä ihmisyys ja ilmastonmuutos, toteutuksessa myös kehollisuus. Sanna Telkki-Kova ja O. Tuominen räppäsi mainiosti miehisen katseen kohteena olosta: – Miten joku limapussi taas kattomas mun perää. LUX Senaatintorilta Tokoinrantaan Pitkät pyhät ja avausviikonlopun aurinkoinen sää siivittivät valotaidefestivaali Lux Helsingin kävijäennätykseensä. Kuva: Victor Back. Persikanmakuista katutanssia Peaches on vaikuttava katutanssiteos, joka perustuu tekijöidensä henkilökohtaisiin kokemuksiin siitä, millaista on tulla esineellistetyksi hip hop -kulttuurissa. Runo löytää videon PoetryFotogenic Team tutkii ja luo taidetta intohimoisesti runouden, valokuvauksen ja videoinnin välityksellä. Työryhmä tekee kysymyksiä hip hopin liike-estetiikan kautta ja pyrkii pohtimaan cisnaisiin kohdistuvia kehollisia stereotypioita. Viimeinen osa ”Muutos” kuuluu: – Aurinko twerkkaa, pyöräyttää voltin, / meri kroolaa, lainehtii, kuplii. Äänisuunnittelun teki Sebastian Kurtén. Meri Ekolan isoista valokirjaimista rakentunut Magic Mirror kauniine peilikuvineen oli esillä Tokoinrannan venelaiturilla. Kaksikon löytää verkosta googlaamalla tiimin nimi. Voit Hanna, ihan hyvin. Alankomaalainen Ivo Schoofs oli rakentanut Large Fire Tornadon Kaisaniemen kentälle. Itävaltalaisen Teresa Marin kollaasitekniikalla toteutettu maalauksellinen teos Sun Wind ihastutti Tuomiokirkon Senaatintorin puoleisella sivulla satatuhatpäistä katsojakuntaa. Näin hänet teinipoikana 1969 Svenskanin ”Hairissa”, jonne valistunut opettaja vei luokan. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Tsekkiläisen 3dsense -taiteilijaryhmän scifivaikutteinen The Colour Out Of Space -teos loi aavemaista tunnelmaa Metsätalon sisäpihalle. . Huttula kertoi kokemuksistaan miespuolisen tanssinopettajan käsittelyssä, kun tätä kiinnosti kovasti vartalo. PoetryFotogenic Team tutkii ja luo taidetta intohimoisesti runouden, valokuvauksen ja videoinnin välityksellä. Kuva: Raimo Granberg.. Pöysti pitää itseironisen prologin viihdepainajaiseen. Mutta shown varastaa ruotsinkielisten teatterilavojen taitava veteraani Sue Lemström. Peaches-katutanssityöryhmään kuuluvat Huong Hoang (vas.), Sini Tuominen, Lilli Huttula ja Hanna Kortelainen sekä äänisuunnittelija-säveltäjä Sebastian Kurtén (ei kuvassa). Näytelmä on kertomus rahasta, eskapismista, pelaamisesta, riippuvuudesta siihen ja keinotekoisesta maailmasta keskellä preeriaa. Bahne on pelikasinon hoitaja
Tsekkaa aukiolot. Saarto Timo: Kivikalmisto 25/27 €, historiallinen dekkari Nieminen Jarmo: Ässät 80v historiikki 30/32 € Pakkanen Outi: Helmimies 25 €, dekkari Iltanen Jussi: Helsinki 1960 25/28 € SLANGI BLISAA 20 TSILARI 1/2020. 20 TSILARI 1/2020 20 TSILARI 1/2020 MYYNNISSÄ: Kniigat Auvinen Jari: Puu-Pasila 20/25 € Auvinen Jari: Puutalojen Kallio 20/25 € Honkala Timo: 100v Stadin jortsuja 20/22 € Kainulainen Matti: Skloddi, tarinoita Skatalta 15/20 € Koivuniemi Sinikka: Tarjoilijana Helsingin olympialaisissa 25/28 € Laine Reiska: Jazzin käsityöläinen 30/32 € Lindström Ida: Kohtalona Suomenlinna 20 € MALMIHelsingin lentoasema 30 € Mattson Eki: Kun Eki oli snadi 8/10 € Mäkelä Timo: Neiti Brander, sarjakuva 20/25 € Nieminen Jarmo: Aarresaaret opas 25 € Nieminen Jarmo: Aarresaaret fotokirja 25 € Nieminen Jarmo: Keisarin perintö 25/28 € Nieminen Jarmo: Viaporin kapina 25/28 € Pakkanen Jukka: Helsingin tuulia, Stadin valoja, lyhytproosaa 20 € Palminen Seppo: Snygii slangii 20/25 € Paunonen Heikki: Sloboa Stadissa 30/32 € Paunonen Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii 40/45 € Pohjola Arvo: Himaföneri 10/12 € Pälikkö Kimmo: Art Helsinki 40/45 € Raitanen Maia: Evan fiba, sarjakuva, 10/12 € Rauhala Jorma: Pieni raitiotiekirja 15 € Rehn Leif: Gammelin jannu 10 € Rehn Leif: Jassen från Gammel 10 € Seppälä Mikko-Olavi: Suruton kaupunki 25 € Stenvall Kaarlo: Stenvallit Stadissa 40 € Tervomaa Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € Tervomaa Raija: Mun Stadi 10/12 € Tervomaa Raija: Mutsi ja mä 10/12 € Tervomaa Raija: Mut sulle sattuu aina 8/10 € Tervomaa Raija: Nopeammin, korkeammalle 15/18 € Tervomaa Raija: Sankareita kaikki 15/18 € Tervomaa Raija: Skloddit braijaa 15/18 € Varvikko Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 20 € Varvikko Kari: Puutalojen Hermanni 20/25 € Varvikko Kari: Puutalojen Vallila 20/25 € Varvikko Kari: Suuri julistekirja 30 € Varvikko Kari: Älykääpiöitä ja hengenjättiläisiä 25 € Slangi blisaa Slangi blisaa tilaa netissä!! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse toimisto@stadinslangi.fi tai tuu käymään byroossa Hämeentie 67 00550 Hki
Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki. TSILARI 1/2020 21 TSILARI 6/2019 21 Kledjut Marimekon raitapaita, pitkähihainen, brod. eri kokoja 60 € T-paita Spora aihe, lyhythihainen, musta, eri kokoja 20/25 € T-paita Niin gimis on Stadi logolla, musta, eri kokoja 15/20 € T-paita lasten koot, hajakokoja ja -värejä, 10 € Kaulaliina, tummansini-valk., brodeerattu logo, 15 € Lippis logolla, musta 10 € Villasukat, harmaat, 20 € Olkaveska tekstillä Stadin Slangi ry, musta, sin., pun. Funkya 25 € Muu sälä Autotarra tekstillä Niin gimis on Stadi 12 € Gimismuki 10 € Helsinki taulu 10 € Helsinki taulu keramiikkaa, Kimmo Pälikkö 30 € Kuulakärkikynä tekstillä Stadin Slangi ry 3 € Nähdään kellon alla peli 35 € Kids versio 20 € Lisäkyssärit 20 € Stadin kartta slangiteksteillä 10 € Postikortit eri malleja 0,50–2 € Tilauslomakkeen löydät sivulla 39. matkat, lipun Tattooseen klo 14 konserttiin sekä menomatkalla sämpyläkahvit ja paluumatkalla lounaan. 10 € Olkaveska tekstillä Niin gimis on Stadi, musta, sin. 10 € Platat CD Marino ja Sunrise 10 € CD Lasse Liemola Jäbä kelaa 10 € CD Sakilaiset Jätkät 10 € CD Kauhanen Eki Stadi skulaa 2 10 € CD Eri esittäjiä Slangimusa ei delaa 1. 15 € CD Jussi Raittinen Unioninkatu 45 25 € CD Jussi Raittinen Juurevaa joulua 25 € Vinyyli Jussi Raittinen Juurevaa joulua 25 € Vinyyli Joose K. ilmoittaudu byrooseen toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 65 00550 Helsinki . Hamina Tattoo redu 8.8.2020 Varaa mestasi ajoissa!! Nopean varaajan etu -10e 31.12.19 mennessä varanneelle Koko paketti vain 80 € sis
Humulan friiduja ja kundeja on aika naftisti enää remmissä kertomassa. EUK:n veteraanit on snygissä kondiksessa edelleen.. Oli erilaisia kliffoja alibeja viettää olympiahenkistä iltaa Humallahden rantsuilla. Kaikki tsimmaa! PAAVO VOLTTI SYNTTÄREITÄ Olympiahengessä mattolaitureilla Nykyään on vaikeaa saada jengiä kasaan kesällä hesalaisten flytattua landelle. Leftin puolelle jää HVK:n botskilaiturit ja ”Hokkareiden” Melontakeskus. Taivikselta Rajiksen sillan ali Humikselle skiglaa iltaisin olympia-, puuja kirkkoveneitä, kajakkeja, inkkarikannareita ja SUPlautoja. Snyginä esimerkkinä tuleva senaattori Sylvi Saimo, joka oli första suomalainen kesälajien naisfinnaaja. Soutustadikka taas oli melontaskabojen keskus. Illan kuluessa haluttiin maastossa bamlata elämänmenosta alueella 1950-luvulla ja mestan liittymisestä Stadin olympiakuvioihin. Kerhon veteraanit tsennaa hyvin mattolaitureiden mestan. 22 TSILARI 1/2020 EUK 85 vuotta nuori Tapahtuman järkkäs Entisten Uimarien Kerho – EUK, jolla on juhlavuosi. Vanhat starat haluskin, ennenkuin tilanne on förbi, snadisti valistaa HU:n nykyisiä junnuja ja vähän vanhempiakin. Helsingin Olympiakisat 1952 oli ”viimeiset oikeat olympialaiset”. Sieltä hiffaa Soutiksen katsomon ja Humulan galtsit, sekä kaiken siltä väliltä. Vadu on simmauskelposta Vadu on nyt uintikelpoista, vaikka sinilevä väijyykin. Stadilta londattiin illaksi nollalla egellä snadi pläntti Rajiksenpenkereen mattolaitureiden vierestä. Yngsterit tsennaa alueen ja sen sporttihissan huonosti. Pekka Tiilikaisen kaiffareineen grundaama klubi fyllaa 85 vuotta 15.12.2019. Hienolla nykyduunilla on juurensa. Moni Tölikan skidi onkin metskannu Rajiksen sillalta lihavia lahnoja ja mattolaiturilta räkiksiä. Mattolaituri on keskeinen näköalapaikka vesialueelle. Kaksi Stadin hoivaamaa laituria on siinä oikealla Rajiksensalmen rannalla. Vaikka skaboissa on ollut hiljaista, pidetään perinteisesti koko fämili messissä eikä kaiffaria jätetä. HU:n nykyporukan kytkeminen rantabileisiin oli glaiduu, koska seura kantaa vuoden 2018 parhaan sporttiseuran UNO-glooriaa. Melontojen starttipaukkuja skotas Veikko Harma, Hectorin faija, joka oli Merimelojien legendaarinen bamis, HU:n uimari, Humulan uimamaikka ja dirika sekä talvella Yrjönkadun hallin allasvake. Sieltä koottiin bulein osa vuoden 1952 olympiauimareista ja -hyppääjistä sekä Uimastadikan apuvoimia. Menestyksen laihoina aikoina on nastaa bonjata, että Suomen melojat putsas mitskupöydän himaskaboissaan. Aikanaan ylivuotanut Rajasaaren puhdistamo antoi fisuille lisäsafkaa ja Humulan tsimmaajille väisteltävää, jos sopivasti blosas. Stadilainen uintiporukka venttaskin skolejen syyskauden alkamista ja hoiti 15.08.2019 monta flyygaa yhdellä slaagilla. Kesärannan ja Åkerblomin huvilan välisellä galtsilla vuoteen 1955 asti stondannu Humula oli Helsingin Uimarien jäsenten toinen hima. Dallataan vaan vanhalta leikkiskolelta pengertä pitkin kohti Rajiksen siltaa
Elämä oli laiffii. Smailas kyllä, kun Danavaimo finnas keihäänheiton. Tosin modernin 5-ottelun hegat roudattiin Puolasta. Stadin kisojen fiilis oli uniikki avajaisista alkaen. TSILARI 1/2020 23 Olympiakisat 1952 Tärkeä biitti tässä kokoontumispaletissa oli sporttihistoriallinen. Järvinen) ja Kaija Syvälahti (s. Käytettiin sitä, mikä jo oli olemassa. Neukut messissä Neuvostoliitto oli ekaa kertaa fölessä, tosin landelle Otaniemeen majoitettuna. Stadi oli pantu fiiniin kondikseen. Japanissa kysytäänkin, miten Helsinki aikanaan klaaras. Katukuvasta jäi mieleen värikkäät ihmiset, ja Stadikalta tietenki ”Satu-Pekka” tuskaisine ilmeineen. Oli kai unohdettu, missä maassa ja kenen idiksestä Nurmi oli julistettu proksi 20 vuotta aikaisemmin. Kale Seppeli, vesipallolegenda Stadin seudulla budjaavat ”Ritu” ja Arja olivat haastattelujen ja fotausten pääroollissa duunin jatkuessa vielä Rajiksenpenkereellä. Julkaisuja ventataan ilmestyviksi Tokion 2020 kisojen alla. Zatopekistä tuli legenda oitis, bokraaja ”Springemarista” vasta myöhemmin. Kolme olympiadia myöhemmin skabattiin Tokiossa. Sandiksessa ja Hämeenlinnassa oli kyllä kriguratsuja, mutta ei tarpeeksi tasalaatuisia funtsaten lajiin kuuluvaa hevoslottoa. Ensin Japani luopui, sitten varaisäntänä Suomi. Paikalla oli myös ”Simmiksen” vesipallolegenda ”Kale” Seppelin, joka oli 1952 valittuna Suomen jengiin, jolla oli järjestäjämaan osallistumisoikeus. Sistat siis lähinnä siksi, että mentiin talkoohenki edellä, järki handussa sekä ihmisen kokoisilla suoritusmestoilla, tiilimurskalla, purukasoilla ja krigusta toipuneen maan minibudjetilla. Lehtinen, Jeren täti). EUK:n jäsenistä sopivia löytyikin vielä kolme: tsimmaajat Ritva Jaakkola (s. Kaikki vielä kondiksessa. Klinga). On epäselvää, miksi omien toimesta skabaaminen evättiin. Helsingin Olympiakisat 1952 oli ”viimeiset oikeat olympialaiset”. Snygillä lehdellä on 3 000 000 lukijaa. Mamma Rosassa. Paras käydä frogaamassa. Nyt Fukuokan katastrofin jälkeen. Käpylän Kisakylä ja kaikki muu nyya jäi hyötykäyttöön ihan tavis dallaajille. Eläköön Stadi, Humulan henki ja japanilaissuomalainen tiimiduuni! . Sellainen sillä on taas ensi vuonna 2020. Monet kisaturistit budjas teltoissa Seuriksessa. Helsingin vuoden 1952 legendaariset kisat tulevat olemaan esillä ainakin Japanin flygausyhtiö JAL:in matkustamoaviisin 10-sivuisessa stoorissa. Stadikan katsomon sekstauskuva jäi elämään. Jenkit ja svedujen sporttibossekin hullaantuivat Paavo Nurmen soihtujuoksusta. Matskua työstetään ensi heinäkuulle. Frenckelin kanssa käsikynkkää. Monet rakennelmat oli bygattu jo vuoden 1940 kisoihin, jotka sitten krigun vuoksi skipattiin. Samoilla laitumilla, missä aiemmin Meikun karja skruudas ruohoo. Vuonna 1964 oli siis Japanin näytön mesta. (Foto: M. Viime syksynä japanilainen projektiryhmä – tulkki Tomomi, fotaaja Manami ja skrivaaja Yumiko – etsi Urheilumuseon jelpatessa Helsingin 1952 kisojen sporttaajia ja järjestelytalkoissa messissä olleita bamlaamaan fiiliksistä. EUK:n 85-vuotisjuhla vietettiin rav. Mäkelä) sekä jumppaaja Arja Paatsalo (s. Dokattiin jenkkien lahjoittamaa kokista ja skulattiin ekaa kertaa minigolfia Pauligin huvilan pitskulla. Baanalle tsuppas rauhanenkeli, saksalainen friidu, joka puhujapöntöllä sai tsennaa, miltä leidistä tuntuu kulkea Stadin pormestari Erik v
Mitä puuhaat bregubiitin eteen. Faija on Karjalasta ja mutsi Viipurista. Mikä musalaji tsittaa Tapsan tahteihin. Sillä oli omat fanit jotka seuras mukana keikoille. Lisäks saadaan käyttää Harjun studiota perjantaisin äänityksiin. TEKSTI, PIIRROS & FOTOT O. Mä menin pianotunneille joskus 6-vuotiaana ja skulasin klassista ehkä 17-vuotiaaks asti. Parikymppisenä pääsin Kadotetut-nimiseen uuden aallon bändiin joka oli alunperin punkbändi. Ne budjaa edelleen Ogelissa, missä mäkin budjasin ekat kahdeksantoista vuotta. Faija oli Otavalla tietokirjatoimittajana koko duuniuransa ja mutsi oli kotiäitinä ja sit myöhemmin päiväkodissa duunissa. Tapsan fyysinen olemus jo tuntuu soivan, vaikka heppu ei näpelöiskään ”zydecokurttuansa”. Mä synnyin Kättärillä 1964. Tapsa Kojo STADILAINEN JUURIPELIMANNI Tapio ”Tapsa” Kojo on stadilainen muusikko, jonka buli sydän on avoinna juurimusalle. 24 TSILARI 1/2020 Oletko ”nakuklabbi” stadilainen. Opettelin skulaa skebaa ja bassoa. Mä diggaan kaikenlaista juurimusaa; bluesia, rokkia, texmexiä, cajunia, zydecoa ja mitä kaikkee niitä onkaan. Mä oon päiväduunissa Kulttuuripaja ELVIKSESSÄ, Sörkassa Lautatarhankadulla. Milloin musiikki alko nousta sulle päähän. En malttanu olla stikkaamatta kyssärii, johon hän on joutunu vastaamaa kyllästymiseen saakka. Meillä käy 18–35 -vuotiaita mielenterveyskuntoilijoita (yhden meidän kävijän nimitys itsestään) duunaamassa taidetta, musaa ja liikuntajuttuja. Lisäksi siellä oli ammattitaitoinen henkilökunta, joiden kanssa järkättiin myös yhteisproggiksia vuosien varrella, kuten kuvisnäyttelyitä, kuvistyöpajoja HAM:issa ja Kiasmassa sekä keikkoja harjun salisssa. Molemmat tuli nuorena Stadiin ja tapas täällä. Skulasin siinä sit pitkään pianoa. Hyväntahtonen vastaus tuli pörrösen skeggen takaa, ku fedukudjun hyllylt: ”En ole Timo Kojon lähisukulainen, mut eiköhän kaikki Kojot ole keskenään jotain sukuu.” Jatkoin tiukkaa linjaani, uusin kysymyksin.. En kuitenkaan jaksanu treenaa tarpeeks ja rokkihommat alko kiinnostaa enemmän. Kävin Hykkylässa skolen (Ogelin kansiksen jälkeen) ja meillä oli loistava musaope Ylermi Kuula, joka anto meidän skulata välkillä musaluokassa. Esiinnyttiin sit skolen bileissä. Myöhemmät musaopet jatko samaa perinnettä. ANIKARI SLANGIMUSAA Mä menin pianotunneille joskus 6-vuotiaana ja skulasin klassista ehkä 17-vuotiaaks asti. Oikeestaan silloin jo päätin, et päiväduuni pitää olla et vuokrat saa maksettua, eikä tartte mennä soittaa humppaa. Nastaa oli ja yhtään ei jääny fyrkkaa handuun keikoista, kun keikkadösä, miksaaja, roudari ja majotukset oli maksettu. Me käytettiin Harjun ”nutaa” (Harjun Nuorisotalo) parina päivänä viikossa, koska siellä oli hyvät mahikset toteuttaa noita juttuja
Missä olet saanu koulutuksen soittimien näpelöintiin. Sit oon mukana Kevyet Mullat -nimisessä Pilli Pajukallion kokoamassa isossa kantribändissä, Sir Douglas Groovers -nimisessä Doug Sahm -tribuuttibändissä ja jo edellä mainitussa 4 Wattia hatunnosto Junnu Vainiolle -bändissä. Mä innostuin kurtun soittoon vuosia takaperin, kun Pulkkisen Tero (Freukkari-multi-instrumentalisti) villitsi mut ja lainas ekan kurtun. Pekka Myllykosken kanssa ollaan levytetty joitain biisejä. Viulua ja puhaltimia mä en haldaa ollenkaan. Tällä hetkellä tehdään Jussi Raittisen kanssa duokeikkoja, joihin saadaan välillä Maria Hänninen täydennykseksi. Noiden pianotuntien lisäks en oo opiskellut soittamista missään. Näiden lisäks mä oon kova Junnu Vainio diggari. On aika nastaa, että saan soittaa niiden molempien kanssa. Kuin monel levyllä ja monessako bändis oot päässy taiteilee. Sit ollaan levytetty omaa musaa Dortmunder-bändillä ja tätä slangihommaa Gamlat Skegget -nimellä. Näiden lisäksi tehdään Jytäjemmarit-bändillä nippu keikkoja Pekka Myllykosken muistoksi. Pekka olis täyttänyt 60-vuotta 13.12.2019. Lohjan kirkossa oltiin 7.12.2019 joulukonsertissa, jossa esiinnyttiin Jussi Raittisen ja Maria Hännisen kanssa. Noita bändejä on aika monta ja se takaa sen, et pääsee soittamaan keikoille. Gamla skegge skulaa jazzikurttuu. Sen kerto kai Puka Oinonen yksissä puutarhabailuissa. Jouluks Gamloilta Skeggeiltä ilmesty Snadi joulustyge -niminen biisi, jossa vierailijoina on Jussi Raittinen ja Maria Hänninen. Mikä juuribluesissa iskee sun musahermoon. Soittimista mä käytän eniten kurttua, skittaa, bassoa, maniskaa, pianoo ja urkuja. Mukana oli myös virolaistaustainen Wallo Manninen, joka on kova Roy Orbison -tulkki. Keikkoja on sopivasti allakassa ja kovasti diggasin Snygeimmät joulubiisit -konsertista Paavalin kirkossa, jossa esiinnyin Maria Hännisen kanssa. Mun kovimmat fanituksen kohteet Suomessa on Jussi Raittinen ja Maria Hänninen. Siks onkin mahtavaa päästä välillä soittaa hyvien puhaltajien tai Maria Hännisen kanssa, kun se vetelee figeliä. Sit meillä on Dortmunder Marko Ahon ja Jussi Parkkosen kanssa ja se sama bändi on välillä nimeltään Gamlat Skegget, jolla tehdään slangimusaa. Sit oon soittanu joensuulaisen Huojuva lato -nimisen kantribändin levyillä lähinnä koskettimia ja laulanu taustaköörejä Riikka Rauhalan kanssa. Se sopii mun mielestä melkein kaikkeen musaan, vaikka se on aina vähän eri vireessä ku kaikki muut. Ulkomaisia fanituskohteita on paljon, mut tällä hetkellä vaikkapa Geraint Watkins ja Willie Nelson pitää mainita. Kuka on sun ehdoton fanituksen kohde. Mä muuten kuulin kesällä hyvän nimityksen multi-instrumentalistille; MULTSARI. Sen takii en miettiny hetkeäkään kun mua pyydettiin soittaan kurttua manselaiseen 4 Wattia hatunnosto Junnu Vainiolle bändiin; Janatuisjatsia nääs! Mitkä soittimet taipuu sun handuis musaks. ?. Ekat kokemukset oli Kadotettujen Zapa -levy ja sit soitin pianoa Pellen Rauhan Aika -nimisellä levyllä. Oon vaan päässy skulaan hyvien soittajien kanssa, niin se taito on jotenki tarttunu niiltä. Freukkareissa kävin tuuraamassa joitakin vuosia -välillä Tammilehdon Anaa bassossa ja välillä Pulkkisen Teroa koskettimissa ja kurtussa. TSILARI 1/2020 25 Zydecomusaa Juttutuvassa. Mä oon vieraillu kaikenlaisilla levytyksillä vuosien varrella, mut en oo pitäny niistä kirjaa. Miltä allakka näyttää keikkojen suhteen
26 TSILARI 1/2020 GEORG LINDSTRÖM NOSTALGIAA Tasavallan Presidentistä valtakunnan rumpaliksi Maailmanluokan rumpali Vesa Aaltosesta julkaistiin marraskuussa 2019 kirja ”Tasavallan Presidentistä valtakunnan rumpaliksi” ja samana vuonna tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta Tasavallan Presidentti –yhtyeen perustamisesta. Virallinen EMAn teettämä kuva pressoista Englannissa.
Tasavallan Presidentti soitti suurilla festareilla, mm. Englannin Readingin rockfestivaaleilla yli 250.000 yleisön edessä, sekä myös eräällä maailman maineikkaimmalla Lontoon Ronnie Scott’s Jazz Clubilla ja legendaarisella The Marquee Clubilla, sekä alkuperäisellä Liverpoolin Cavern Clubilla, että myös BBC:n TV-ohjelmissa vuosina 1973 ja 1974. TSILARI 1/2020 27 Aaltonen & Tolonen Vesa Aaltonen perusti vuonna 1969 yhdessä kitaralegenda Jukka Tolosen kanssa maamme erään merkittävimmistä bändeistä. Lisäksi kirja kertoo myös presidenttiemme Urho Kekkosen, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen yhteyksistä Tasavallan Presidentti-yhtyeeseen ja samalla kirja on myös suomalaista populaarimusiikkia laajasti kattava kokonaisuus, 50 vuoden ajalta. Vesa osti itselleen myöhemmin tämän leffan ja sitä muutaman kerran katseltuaan, niin fiilikset eivät todellakaan olleet parhaat mahdolliset. Asiasta tuli musapiireissä yleinen vitsi.” Musaa yhdeksässä maassa Vesa Aaltonen on tehnyt keikkaa Suomen lisäksi yhdeksässä eri maassa. Foto: Kari Saaristo, Fimaka Oy. . com. Tuona aikana kertyi yli 1800 levytettyä ääniraitaa, 1200 FinnKaraoke taustaa, sekä 5500 merkintää, joka käsittää kaikki uusintajulkaisut ja kokoelmalevyt. Helsingin Tavastialla järjestettiin 2.12.2019 Tasavallan Presidentti 50 vuotta –juhlakonsertti, jossa soittivat Vesa Aaltonen, Jukka Tolonen, Juhani Aaltonen, Eero Raittinen, Heikki Virtanen sekä Esa Kotilainen. Tasavallan Presidentti Live in Lambertland Vesa Aaltonen Tavastialla 2016. Soittaessaan maineikkaassa Made in Sweden -yhtyeessä, bändi pyydettiin Abban taustayhtyeeksi Australian kiertueelle. Ollut mukana lukemattomissa YLE:n ja MTV:n musiik-kiviihdesarjoissa ja musiikkiteattereissa. ”Tasavallan Presidentti Live in Lambertland” sisältää vuonna 1972 nauhoitetut livetaltioinnit Helsingin Kappelista, Natsalta sekä Kulttuuritalolta. Studiomusaa 25 vuotta Vesa Aaltonen on toiminut yli viisikymmenvuotisella urallaan studiomuusikkona 25 vuoden ajan, palvellen kaikkia mahdollisia suomalaisia levy-yhtiöitä. Juhlavuoden kunniaksi julkaisi kirjan kustantaja Svart Records tupla-albumillisen ennen julkai-sematonta 70-luvun alun livemateriaalia. Seuraavana päivänä oli vastaava konsertti Tampereen Klubilla. Tiedustella voi myös kustantajalta osoitteesta www.svartrecords. Kirjaa kannattaa kysyä paikallisesta kirjakaupasta – he voivat sitten tilata kirjan. He olivat kuitenkin sitä mieltä, että progejätkä ei lähde ”purkkamusaa” soittamaan. Kirjan kirjoittaja on stadista Hämeenlinnaan muuttanut Georg Lindström. Jälkeenpäin tietysti harmitti, että eivät olleet lähteneet mukaan tuolle rundille, josta tehtiin kokoillan elokuvakin ABBA – The Movie. Ideologia merkitsi silloin niin paljon enemmän. Erikoisvieraana nähtiin Wigwamin riveistä tuttu Jukka Gustavson ja taustalla soitti Vesa Aaltonen Proge Band. Hän soitti 15 vuoden ajan Vesa-Matti Loirin bändissä, Hectorin taustabändissä, sekä legendaarisessa JORMAS-yhtyeessä. Sitä saa ostaa myös Levykauppa Äx:n liikkeistä, sekä verkkokaupoista kuten Adlibris
Teltan yläpuolell stondas ”Loppe Circus” ja teksti: Tsöbataan kirppuja päivän parhaaseen hintaan! Dörtsillä stondas silinterihattunen heebo, joka pyöritti jänisräikkää ja kailotti stydiin ääneen: Loppe loppe loppe sirkus!!! Ei me oltu ikinä kuultukaan moisest. Joka kirpull oli oma spurttirata, jonka maalipääss oli pohjoismaiden snadit liput. Ne skulas futista, luudas kilpaa ja veti kunikaallisii tsärroi. Kouluttaja nosti kirpun snadiin torniin. Toista se on hyönteisten kanssa. Käytiin tsiigaamass Köpiksen pakolliset nähtävyydet: Eläintarha, Charlottelundin akvaariumi ja se snadi merenneito, joka tsittas stebulla. Olen nimittäin joskus itsekin miettiny hyönteisten älykkyyttä. Muut hurras meille kahdelle, ku ne oli hogannu ett oltiin finskii. Ei me snaijattu mihin se snadi lippu oli duunattu, kun se näytti heiluttavan sitä. Meill oli pilven paksuiset untuvatäkit ja jättikokoiset tyynyt, ku kermavaahtoo ja bunkka ku mutsin syli. Mä oon tullu siihen lopputulokseen, ett kirput on maailman älykkäimpii ötököit. RANTSUN STOORIT ANJA RANTAMÄKI Kirppusirkus Tsittaspa kerran kirppu bunkkani reunalla se bamlasi ja sjungas tällä tavalla: Oispa mulla ällii ku sbulilla härjällä ettei tarttis aina funtsata järjellä. . Joskus kesällä 1958, reissattiin Aallottarella Sveduun, tarkoituksena koukata Köpikseen ja sieltä viel Haverdahliin, mun Svedun mammaa ja pappaa tsiigaamaan. Ei käyty siimasvanssei tsiigamassa, ei kiinnostanu niin atinlatii! Nisäkkäät oppii mitä vaan. Sielt jäi erityisesti mieleen kirppusirkus. Otettiin se oitis. Oli myöhänen kvelysu, ku tultiin Köpiksen steissinTurist byrooseen tsiigaa, mist sais yöks kämpän. Kirppukouluttajall oli sbuli suurennuslasi, joka jeesas meit näkee ne snadit ötökät sbulimpina. Jotenki sen juoksuskaban snaijas, mutt kuinka ne oli oppinu futaamaan nuppineulan pään kokoista boltsiiki. Ja v***u, se kirppuhan heilutti sitä flaggaa!! Tätä ei kukaan usko, mutt näin on. Duunas sille snadin suomenlipun handuun. Pöydällä näkyy liput, tornit ja erilaisii tsärrii.Kirppujen hyppyklabbit täyty olla, joko sidottu, tai amputoitu, sillä ne ei hyppiny, ne luudas vaan. Nyt säki sanot, ett mä skrivaan flöitii. Kun kerran myöhemmin käytiin Köpiksessä, kirppusirkus oli vaihtunu hiirisirkukseks. ”Muut hurras meille kahdelle, ku ne oli hogannu ett oltiin finskii”. Eiku tsiigaamaan! Siell oli sbuli pyöree pöytä, jonka ympärill sai tiigaa kirppujen talenttii. Lopuks neljä kirpuu pistettin vetämään snadii kunikaallista kärryy, ne kiersi koko pöydän. Ei me olla missään, koskaan, goisattu niin makeesti, ku siellä. Tivoliss oli kliffaa. (Googlaa Loppe Circus kuvahaku) Siell on kuva yhdestä muijasta pöydän edessä. Mutt totta se on. Kirput luudas lippuja kohti minkä klabbeistaan pääs. Sielt tarjottiin pensionaattii, jota liisas yks danskimuija: Gemma Laurenz. Sillä kerralla finskikirppu onnistu vinnaamaan. Juoksu läks faarttiin, ku kouluttaja naputti kynällä pöydän pintaa. Stokiksest reissattiin stogella suoraan Helsingborgiin. Sielt lähti lautta Helsingööriin. 28 TSILARI 1/2020 T örmäsin äskettäin tohon vanhaan loruun. Ihmiskirppuja ei enää Tanskasta hitattu
Slangin jäsen Matti Nokelan esikoiskniiga Seireenien Kutsu Don Marino sai uutta pohdiskeltavaa, vaikka uuteen biisiin. . Jengiä oli tuvan täbönä Oodin ”Saarikoski matolla”. Kniigan julkkari oli Oodin biblussa 28.1. ”Antiikin tarusto kertoo Odysseuksesta, joka palatessaan laivallaan Troijan sodasta, joutui kotimatkallaan monenlaisiin vastoinkäymisiin, joista seireenien turmiollinen kutsu oli yksi”. Matti käsittelee kirjassaan riippuvuuden syntymekanismeja ja riippuvuuksista pois oppimista. TSILARI 1/2020 29 KYLTTYYRI OLLIBULL M atti Nokela on nakuklabbi stadilainen, riippuvuuksien asiantuntija, jolta on ilmestynyt kirja ”Seireenin kutsu”. ”Epäterveen riippuvuuden vallassa oleva tavoittelee pakonomaisesti hetkellisen mielihyvän tunnetta, jonka haitallisen riippuvuuden aiheuttaja antaa.” Addiktiosta voi kuitenkin vapautua muuttamalla elämäntapojaan.” Bamlaa Matti Nokela kniigassaan ”SEIREENIEN KUTSU”, joka tarjoaa eväitä snygiin elämään, ilman haitallisia riippuvuuksia. Kniigassa seireeni on se addiktion symboli. Kannattaa bluggaa koko juttu.. Näin alkaa kniigan prologi. Matti on varsinainen fläppitaulun velho
Heikkoihin jäihin pludaamisesta varottavia kilpiä oli eri puolilla lahtea ja pahimmille paikoille niinku Pitkänsillan viereen ja junaradan alle oli tehty breduista aidat. Nelivalonen semafori kysy kahella valkosella valolla, onks stoke jo redi viemää lössii pohjoseen. Snöget kipattii sitte lavalta veks käsikäyttösellä kipillä. Se eristettii talveks laudasta ja piikkilangasta tehdyllä aidalla. 30 TSILARI 1/2020 MINNAILUU OLLI NIEMINEN N ää äänet oli osa äänimaisemaa, niinku fiinisti sanotaa, kans Kaisiksen lahden Siltiksen puolella Pitkänsillanrannassa. Kaisiksen jäälle pääsi joskus marraskuusta pääsiäisee asti. Veturien savut näky lahden yli varsinkin, jos ei blosannu. 60-luvulla snöget roudattii ainaski kerran Kaisin lahteen. ”Satakahdeksaan” ja ”Sarvet” oli meille hepreaa. Me snaditkii jelpattii joskus tässä hommassa. Lavan alla oli hammaspyörä, jota veivillä pyörittämällä saatiin lavan etupää nousemaa. Parin löytäminen ei ollu snadeille mikää kova jutska, pikemminki se kai pelotti. Stadin gubbet bygaski aina rantaan raakalaudasta styrkan rampin mis oli kans kaiteet. Yks snögen kaato mesta oli junaradan ja Soutuklubin rakennuksen välissä. Snögen seassa oli kans hiekoitussantaa ja muuta skeidaa, ja aika pian lahtee tartti ruveta ruoppaamaa. Rundi oli vaa 111 metrii, mut sillä skrinnattii 500 ja 1500 metrin skabat. Mutsi ja fatsi ei ikinä rähjänny et kledjut döfäs tai oli nokisii. Kevään ääniin kuulu paalutuskoneen jyske. Kimee pilli soi kaks kertaa, mikä meinas et valmiit ollaan. Bulit matot vietii himasta jäälle tampattaviks ja ne jätettii sinne kans tuulettumaa. Fiveprime. Me skrinnattii yleensä Kaisiksen kentsulla. ”Herratori” meinas eduskuntatalon edessä olevia raiteita. Duunin hoiti joku ulkomaalainen putiikki, jonka duunarit freesas itteesä dyykkaamalla lahteen simmaan. Samana talvena jäällä kans skimbattii matkoina snadit 250 ja 500 metrii. Lahdella oli kuulemma jo 1910-luvulla, ku faija oli skidi pidetty virallisia skabojakin. Kauhatraktoreita ei ollu vielä ja snöget stikattii lapparilla lavalle. Messissä oli nyt jopa yks kimma. Liikkeelle lähtiessä buli savu nousi piipusta suoraan ylöspäin. 50-luvulla oli kunnon talvet. Entisajan talvet tuppas olee runsaslumisia ja kartsat kliinattii handuilla. Puihin kiinnitetyistä Sarcon kajareista kuulu levymusaa. Kovaa duunii varsinkin sillon, ku snöge oli märkää. Näin jäälle pääsi sillonki, ku rannoille oli noussu vodaa. Bilikat tsöras jäälle Siltiksen kärjestä ja kippas lastinsa vieri viereen. Niil oli kai vaa kaks levyy; Olavi Virtaa ja John Philip Sousan marsseja. Junanvaunuissa oli telit ja sauman yli ajettaessa kuulu kahden äänen sarjoissa klonk-klonk klonk-klonk. Kovaäänisil ohjattii kans vaunujen vekslausta. Päivisin kentsulle pääs skrinnaamaa ilmaseks, mut aitaa tarvittii maksullisii tapahtumii niinku russareita varten. Oli nastaa skrinnaa musan tahdissa. Näit breduja ei samlattu keväällä veke ja lahdella simmaski alkukesästä vildest puutavaraa, jota jotku keräs brennattaviks. Rantsu oli hyvällä paikalla ku tsilari pysty tuuppaa kolalla snöget kartsan yli skönee. Ratakiskot oli sillon duunattu snadeist pätkist, eikä niitä ollut viistottu toistensa lomaan. Rantsussa niinku me kulmien kundit himakartsaa kutsuttii. Nuorille eli alle 10-vuotiaille oli oma sarja. Kaisin lahdella duunattii muutaki, ku skabattii ja braisattii. Talvella ku oli frysis ni kiskot supistu ja pätkien välillä oli jopa yli sentin mittainen väli. Botskeja varten botnee oli juntattu Fiiliksiä rantsusta Steisin laituris numero kolme venas lähtömerkkii stoke mis oli Ukko-Pekan 1005 perässä ruskeit puisii matkustajavaunui. Ihme! Ku niil oli yleensä aina jotain sanomista. Stokeja käytii tsiikaamassa Steisin lisäks Linnunlaulun sillalta. Ruoppaus hoidettiin proomussa olevalla kauhalla, jolla nostettiin pohjamutaa kuljetusproomuihin. Snadimmat veturit vekslas vaunuja edes takasin ratapitskulla ja kaks vislausta meinas et vaihdetaa suuntaa. Lahden jäälle duunatulla radalla pidettiin Rantsun kundien skrinnaus skabat ainaski joulukuussa 1955. Isot snögekasat ruodattii kuiteski jalkakäytävän reunoilta veks bilikoilla. Kiskojen kolke oli myös tuttua. Snöget paino niin paljo, et voda nousi jään päälle. Jengillä oli tapana talvisin oikasta jään yli lahden poikki. Tuntu jänskältä stondata klabbien alta kulkevan veturin nostamassa savussa. Voda ei ollu niin puhdasta, että kukaan paikallinen olis viittiny simmata siin
Himassa ei kandennu selittää, et en mä tienny, et kloku on jo niin paljon. Himaan tuloaika oli siitä kyl liiankin iisi tsekata. Jollakin saatto olla kolmipyöränen lasten pyörä, mutta nuorisofillareita ei juuri ollut. Kundit sai fillarin vasta sitte ku ne yletty skujaamaan miesten fillaria. En muista kyttienkään koskaan toruneen meitä leikeistämme, heikoille jäille he kyllä kielsivät skidejä ja nuoria menemästä. Seuran perustajat ja toimihenkilöt olivat tuolloin vasta vähän yli kymmenvuotiaita ja jäsenet vielä nuorempia. Keväällä kaivettiin fillarit jemmoista ja talon lämpimällä seinustalla niit oli vänkää duunaa kondiksee. Ruudukko piirrettii litskalla tai jollain pehmeällä stebulla. Ekaks skujattii vaa rundii himakartsalla, mut sitte kauemmaks. Jalkakäytävän asfaltilla oli urat, jotka johti vodat ajoradan puolelle ja sielt viemärii. Elokuussa 1955 Eltsussa pidetyssä miitingissä seuran nimeksi muutettiin Siltasaaren Sisu 55. Kartsalla oli mukava lyödä boltsia, ku viemärikaivon kantta saatto käyttää syöttörinkinä. Siltasaaren Sisun tarina kesti melkein kymmenen vuotta. Sitte vaa pyykkipoika byysien lahkeeseen estämään kankaan meno tsedjojen väliin ja joskus ”räpätti” eli pahvinpala, joka pinnoihin osuessaan piti motskaria muistuttavaa ääntä. Pehmeä hiekka ku ei oikee suosinu vauhdin ottoa, eikä ponnistusta varten ollu lankkua. Siks kundien eka kesäsporttilaji oli 23 metrin juoksu. Tytöt hyppäs myös nartsaa ja kundit kelpas vaa veivaamaan. Hälytysajossa sen bilikan katolla oleva vilkku näytti punaista valoa eteenpäin ja sireeni ulvoi. Myös parpia hypättiin ajoradalla, ku siellä oli enemmän tilaa kuin jalkakäytävällä. Nimenä ehti olla vielä myös Pitkänsillanrannan Kilpa-Veikot eli PKV. Ulkopuolelle jääneen lantin sai yrittää sknebata skrubuun. Kundit skulas mieluummin kolikkopelejä. Edellä mainitut skabat ja muut sporttijutskat järkkäs Siltasaaren Sisu 55 -niminen omatekonen lasten ja nuorten urheiluseura. Tytöt hyppäs nartsaa ja kundit kelpas vaa veivaamaa.. Skabata voitii jopa kahestaa, ku lähettäjä otti aikaa ja toinen juoksi. Iän karttuessa tehtiin sitten pidempiäkin matkoja aina Porvooseen tai Vihtiin asti. Pitkänsillanranta oli tuolloin hiljainen, eikä parkkeerattuja bilikoita ollu ku muutama. Rantsun kärjessä oli kaks tällast uraa 23 metrin päässä toisistaan. Muutamat pojat tekivät viikon tai parin fillarireduja, jotka suuntautuivat eri puolille Suomea aina Joensuuhun asti. Vastaavasti randen puolella pelattiin skrubua. Siltistä kiertäessään kyttien bilikat oli kyllä hiljasessa partioajossa. Sisun jäsenmäärä oli aluksi 29, mutta nousi enimmillään 75:een. Siinä yritettiin heittää kolikko sannassa olevaan pieneen kuoppaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Randen santalodjussa pidetyssä miitingissä siitä sitte tehtii Urheilukerho Helsingin Kiri. Edes tsilari tai vanhemmat, ei kieltäny leikkimästä kartsalla. Fillarit duunattii aina ite kevätkondiksee, ja frendit jelppas tarvittaessa. Myös muita leikkejä kuin urheilua harrastettii. Saattoi myös sanoa ”halki”, jos uskoi että molempia oli yhtä paljon. Oikein arvatut kolikot sai pitää ja vuoro siirtyi seuraavalle. Jos oli viel frysis ni sula voda jääty jopa yli metrin pitusiks jääpuikoiks räystäisii. Parpi oli enemmän tyttöjen huvia, mutta kyllä kunditki sitä vähä harrasti. Keväällä suulis sulatti katolta viimisetki snöget. . Eltsun kentsulle skujattii skabaamaa ja Degeröhön kiipeilemään kallioilla. Rantsussa harrastettii kans vauhditonta pituushyppyy ja kolmiloikkaa. Usein vain Hakkaraisen lihakauppiaan tyttären Mersu, Landenin snadi bilika ja sodanaikainen vihreä sivuvaunullinen Harley Davidson motskari. Ne tartti joka vuosi oikasta ja juntata syvemmälle. Kaikkia jutskia, ku ei voinnu ekaks ite hiffata. Fickatai ranneklokuja ei kellää vielä yleensä ollut. Renkaat paikattiin tarvittaessa ja tietty fillari tartti kliinata kiiltäväks, vaikka siit oli pesty kurat pois jo syksyllä. Tätä matkaa juostii myös tarkkuusjuoksuna, missä tavotteena oli taittaa matka tasan kahdessa minsassa. TSILARI 1/2020 31 buleja paalui, joita talven jäät aina lyftas ylös ja vendas vinoo. Steisin torni näky kyl Rantsuun, mut sen klokun tarkkuus ei ollu ajanottoon riittävä. Näiden skabojen innottamana kaks Rantsussa asuvaa 7–8 -vuotiasta kundia kekkas perustaa urheiluseuran Kaisaniemen Kiri. Matkan varrella ei pystyny fuskaamaa tsiikaamalla omasta klokusta. Käpylään mentiin etsimään linnunpesiä. Sen stoori alko pian Hesan olympialaisten jälkeen. Lähimmäksi saanut pääsi ”helistämään”. Koko kartsa oli käytettävissä skidien braisauksiin. Huoltoon kuulu ainaski etuja takakapan avaaminen ja voiteleminen vaseliinilla. Tsedjat kliinattii bensalla ja gamlalla hammasborstalla sekä öljyttii. Sulavedet ja kevätsateiden vodat tuli syöksytorvia pitkin kartsalle. Vikas kerrokses niinku meijän himassa nää puikot ulottu joskus puoleen väliin fönäreitä. Joskus harvoin talon edestä dallas passipoliisi, siihen aikaan yleensä yksin, tai kulman ympäri kiersi kyttien buli musta Volvo henkilöauto. Urheiluseuran puitteissa ajettiin fillareilla kans tarkkuusajoja matkoina 450, 1400 ja 2500 metriä. Yhellä kundeista oli sakujen duunaama UMF Ruhla -merkkinen sekkari ja ajat saatiin kymmenesosasekan tarkkuudella.Talon ympäri juoksusta tuli pian vakioskaba ja matkan pituus oli 375 metrii. Kukin stikkas vuorollaan yhden tai useamman lantin jalkakäytävän reunakiveyksen takaa mahdollisimman lähelle talon seinää. Piti arvata kruuna tai klaava ja sitten pudottaa kolikot
Koska ollaa perill. Sit tuli hullut vuodet ja 80-luvun lopull tuli vuodes lähes tonni täytee. Nää bulit lotjat palautu rahotusfirmoille ja satamis oli taas tilaa. Mut ne ei kaikki ollu nyyoi, vaa palas vähitelle rahotusyhtiöilt blisattavaks ja niit me kierrätetää viäl. Pari vuott sitt käytii pohjalukemis ja tuli vaa tusinan verra uusii. RAFU NYBERG B.WISSER. Oli tietysti kova rassi alla ja osaava jengi puikoiss, mut silti. NOKIAN HAIPPI 2000-luvull merkkas et taas piti kyylää sitloodast ylläviistoon. Jengi londas fyrkkaa iha urakall vaikk korot hipo kahtakyt prossaa. Motskaribotskei slumpataa viäl ihan hyvi ja niit rekisterödää pari tuhat nyyaa joka vuos. Sit tuli 90-luvun lama ja kaikki palas ennallee. Botksitki oli entist bulimpii. No, näihä pitäis olla iha periaattees, mut ei näit heeboi enää kovin monta oo liikkeell. Ainaki ne, ku rundaa perheen kanss on kyll joutunu hiffaamaa, et skidien forssi on mahtava. Joku proffa vois vääntää täst teoriaa mite botskien blisaamine peilaa paljo jengill on omast mielest fyrkkaa fikass. Nii, sehä lähti skiglaamall jenkkeihi ja tuli viäl takaski. Senku painaa kahvaa ja nii ollaa hetkess perill. Nyt on näköjää virinny vähä ja viime vuonna oli jo 28. SKIGLAAMISESS ON niitte mielest paljo enemmä trabelii. Skiditki pysyy tyytyväisinä. No eihä ne opi, mut aina voi toivoo. Pitää hiffaa mist blosaa, vetää erilaisii rättei salkoo ja nykii kaiken mailman naruist. Eikä se ollu vaa lukumäärä ku kasvo. Mut viel jaksaa uskoo, ett skidit vois ändraa tätä skenee. Mut viel jaksaa uskoo, ett skidit vois ändraa tätä skenee. Eikä tainu pahemmi olla peltigeenuaa kehis. Siks on skiglareiden rivit harventunu ja tän vuode botskinäyttelyss on vaa pari hassuu mallii tsekattavana. PAKKO ON totee, et rivit kyl harvenee, ku tätä menoo jatkuu. Kova mimmi, saa kyll propsit multa. Ehkä ne viäl joskus oppii, mist on kyse täss lajiss. – HEI miks tää ei liiku mihkää. KU NÄÄ kyssät toistuu riittävä usein ja niihi yhtyy viäl vaimoki, nii paatunuki skiglaaja joutuu toteemaa, et nyt kruisataa perheen ehdoill ja tuli momentum heittää peltigeenua kehii. 32 TSILARI 1/2020 RIVIT HARVENEE Skiglaajat on omast mielest enimmäksee aika lungii jengii, joill on pakko olla pitkä pinna ku viittii tsittaa botskis pläkäs, vaikkei kiulu liikahtais mihinkää tuntiin. Niiss on jotenki matalampi kynnys ku jengi futsaa et jos on ratti ja motti, nii tätähä skujaa ku fiudee. EI KAI kukaa oo viime aikoina voinu välttyy törmäämäst joka yhteydess tähähä pikkufriiduu, joka on pannu kaikki sekasi paasaamall ympäristöst ja flygaamise häpeest. PAITSI MOTSKARIBOTSKIT, ne oli iha branikoi. Varsiki ku on nää gepsit, nii ei tarvii enää tsennaa edes karttaa. Mut skiglareiden luvut on iha onnettomii. Se näky kanss satamiss, ku tsittas omas sitloodass ja yhtäkkii ympärill oli kaikki bulimpii ja joutu tsigaa ylöspäi vieruskaverii. KU MÄ slumppasin ekan ja ainoon nyyan botskin 80-luvun aluss, uusii meni vuosittain parisataa.
Se kerto bossille, et kangas on tosi khuul ja siit väsätyt kledjut vast viileet kamaa onki. Kulu aikansa, ku malttamaton dirikka taas halus tietää, miten homma eteni. Kulut meni tietenki oorderin antaneelle firmalle ja sen dirikan edustuksiin. Sitä alko pikkuhiljaa ottaa pattii, ku mistää ei löytyny uudenlaisii rättei. TSILARI 1/2020 33 S tadis, mis kamppis järkättii ja mis firma oli, reissas hillittömii määrii kaikenlaist jengii. Yks tällänen hörhöpariskunta äkkäs hyvän sauman ja ilmotti, et ne pystyis duunaa aivan sikasiistit rynttyyt jätkälle, jol jo oli kaikkee. Se alotti kamppiksen, mis tsögattii rohkeit uusii nimii väsään originaalei kledjui pelkästää tälle firman bossille. Aika kulu ja pariskunnan liksa springas. Se lähetti lähimmän jeesaajansa tsiigaan duunipajaa. Jonku ajan kuluttuu pamppu määräs sihteerinsä tsiigaan, mitä yläkerran kutomos oli saatu aikaseks. Dirikka piti itteään rehellisenä jätkänä, mut se kauhistu siin kohtaa, ku ei nähnykkää mitää rotsii tai byysii. . WESTERBERG Firman duunarit huokaili, miten makeelt bossi tänää näyttikää uusis vetimissään.. Just ku pomo oli astumas paltsuhuoneeseen, yks tsuppariharkkari joka oli ekaa päivää duunis, heitti: Kyylätkää hei koko jengi! Dirikka pomppii tääl ihan nakupellenä! Kaikki oli ihan kauhuissaa, et nyt kyl pomo sais armottomat pultit. Tällee dirikka sais siis viel lisää poverii duuniinsa. Samast kankaast oli duunattu kans bokserit, skraga, sukat ja paitis eikä se nähny niitkää millää, vaik kuinka tsuumaili. Firman duunarit huokaili, miten makeelt bossi tänää näyttikää uusis vetimissään. Sinne kärrättii tietysti myös lankoi, nappei, neuloi ja kaikkee mitä nyt voi kelaa, et kankaan duunaamisee ja kledjujen väsäämisee tarttis. Sit koitti viimein kauan venattu päivä: uudet kledjut oli redit. Vaatturipariskunta muka jeesas ukolle kledjut niskaan ja kehu itekki iha erkkinä, miten snygit ja originaalit releet ne olikaa dusannu. MINNAILUU TEKSTI K. Ja niihin näkymättömiin releisii pitäis rehellisyyden nimis pukeutuu. Kukaa ei uskaltanu sanoo mitää, vaik ei ne tietenkää muuta nähny, ku nakun pomon. Tyyppi oli tietysti testannu kaikki erilaiset merkkireleet ja rundannu boutiquet jo ainaskii miljoona kertaa. Se kuitenki ties, et vaan pomolle lojaalit tyypit näkis kankaan, eikä siis voinu muuta, ku väittää, et duuni edisty loistavasti ja kangas oli suorastaan psykedeelisen makeeta. Konsernin johtokunnan miittinki pidettäis samana päivänä ja siel ne spesukledjut ois tasan tarpeen. Misu meni kämppää inee, eikä nähny mitää kangast, saati sit rynttyit. Pariskunnalle annettii firman pääkonttorin ylimmäst kerroksest sairaan siistit pleissit, mis ne sais väsää kankaan ja ommella pomolle uudet spesukledjut. Äijä oli itekki hokannu, et sitä oli fuulattu ja se otti jutun iha tyynesti, veti miitingin läpi ja kutsu sen jälkee harkkaripoitsun byrooseensa. Releit kybäl diggaava dirikka sai entist suurempaa arvostust tapauksen jälkee, mut ei enää ikinä antanu vedättää itteään. Aina sitä samaa trendihässäkkää. Näis hommis ei auttais hötkyillä tai voi tulla jotai pahoi mogii, mitä ei pystyis enää fiksaa. Siel oli erilaisii häppöningei ja siks sinne eksy, jos jonkillaist hörhöö. Tyypit oli tekevinään duunii aamust iltaan, mut oikeesti ne otti elbaa ja cd-levylt tuli saundiefektei, et kaikki luulis niiden olevan ahkeriiki. Ne kledjut duunattais viel ite tehdyst kankaast, mil oli semmonen ominaisuus, et sellaset tyypit, joihin ei vois luottaa bisnekses tai muutenkaa, ei näkis niit releit. Johtokunta oli tullu ympäri maailmaa kokoukseen ja neki venasi ha tärinäs, et sais nähä dirikan uudet kledjut. Dirikan snygit releet Yhen sairaan bulin firman dirika, jonka slige oli nii hillitön, ettei se tienny mihin ne fyffet laittais, diggas kledjui iha kybäl. Muoti toisti itteään ja äijä halus olla vihdoinki vähä erilainen. Eihä tääkää tyyppi mitää nähny, mut paha mennä myöntään, et ois epärehellinen tai sillee. Mestaan roudattii aivan käsittämätön määrä kaikenlaisii koneit ja laitteit. Koska jangsteri oli kai firman ainoo tyyppi, joka ei fuulannu, siit koulutettais lafkan tuleva pomo. Ei menis ku pari päivää, ni äijä pääsisi te tyyppään uusii snygei releit. Niil on kuulemma nykyää kledjutehdas jossai päin maailmaa, mis väsätää jotai halpiskamaa ja feikkifarkkui. Pariskunta joka huijas dirikkaa oli jo lähteny ajat sitte huitsin nevadaan ja vieny mukanaan pelit ja vehkeet kutomostaan. Ne asu viiden tähden hotlas ja vietti muutenki aika pröystäilevää elämää. Räätälit vaati ehdotont työrauhaa eikä kämppään sais missään nimes tulla ennen ku ne antais luvan. Rotsin ja byysien väsääminen alotettais kuulemma aika pian. Pomo tuns ittensä jotenki alastomaks, ku se kulki officen läpi vaa stiflat klabeis, salkku toises ja kapula toises handus
Kaikki snygit keikat mitä duunasimme eri puolilla Stadia, onnistuivat hienosti ja saimme monia uusia frendejä. Tämä perinnehän on ollut mukana Stadilaisen joulufiiliksii STADILAISTA MENOO ENNEN JA JÄLKEEN JOULUU KONSERTISTA TOISEEN JA AINA SLANGIFIILIKSELLÄ. Huippu taas kerran oli tietty Paavalin snygeimpien joulubiisien konsertti, joka vedettiin ekan kerran jo vuonna 2008. Kanssamme olivat ekaa kertaa esiintymässä myös Helsingin Laulu kuoro, joka valloitti monen kuulijan sydämet. Sjungaamassa myös bamis Pirjo Tuohimaa ja Stadin Kundit Pertti Salolainen ja Reiska Laine.. Solisteina tänä vuonna olivat mukana Olli Anikari, Pentti Forssell, Maria Hänninen ja Tapsa Kojo. Paavalin snygeimpien yleisössä oli pressa, Stadin Friidu Tarja Halonen, vieressään kirkkoherra Kari Kanala ja vasemmalla puolella Stadin Kundi, Pentti Arajärvi. Joulun alla tapoihimme on kuulunut myös Työläisäitipatsaan kukitus, joka tehtiin tänäkin vuonna jouluaatonaattona. Yhdistyksen vapaaehtoiset ovat stondanneet steissin portailla jo kymmenen vuoden ajan. Jouluevankeliumin lesas Pertti Salolainen ja säestyksestä huolehti Sanna-Maarit Hakkarainen. Kuulin myös eräältä jäseneltämme, joka oli poikennut siinä ihan viemässä paria kolikkoa niin Rälläkän oma tyyppi oli alkanut kiittämään Stadin Slangia, kuinka bulin kiitoksen ansaitsevat meggessä olostaan. Muut mestat Sjungasimme tietty myös monessa muussakin mestassa kuten keskustakirjasto Oodissa ja kauppakeskuksissa. Ja tietty eturivissä sittas itse Tasavallan pressafriidu, Tarja Halonen puolisonsa Stadin Kundi Pentti Arajärven kanssa. Silloinen puheenjohtajamme Lasse Liemola keksi tämän loistavan idiksen kuten monia muitakin edelleen perinteisiimme kuuluvia tapahtumia. Paavalintsyrkan sali oli ääriään myöten täynnä ja jengi sjungas Iisistä joulubiisistä aina Valtaan ja Glamouriin. Näistä toinen tosi kauan jatkunut on Pelastusarmeijan joulupataperinne. SLANGIJENGI 34 TSILARI 1/2020 E dellinen numero ilmestyi joulun alla, joten joulun ajan ohjelmat olivat silloin vielä työn alla. Monet tuovat myös paketteja ja safkaa. Mukana oli myös Stadin Kundi viime vuodelta eli Reiska Laine. Mutta se Paavali. Moni siellä vapaaehtoishugin vuosi vuoden jälkeen heittänyt kertoo vasta siinä portailla hittaavansa joulufiiliksen. Ja mikä ihme se onkaan, kun otat vastaan euron tai huntin ja heität snadit tänksit niin tuleehan siinä lämmin mieli kelle tahansa
Ilman teidän jokaisen panosta tämä homma olisi huomattavasti hankalampaa. Toivon mukaan myös Työviksen slangikurssi on päässyt alkuun. Kirstarinkadun jengiltä. Tänä keväänä niitä pitää Markku Jalonen aina kuukauden eka perjantai koko kevään. Kauppakeskus Triplan Fokustilaan olemme saaneet joka toinen viikko slangiesitelmän gamlasta Stadista ja keskustakirjasto Oodissa jatkuvat slangituokiot. SLANGIJENGI TSILARI 1/2020 35 nyt neljän vuoden ajan. Sooloartisti Pentti Forssell Snygeimpien bamlaajana toimi kirkkoherra Kari Kanala.. . Juhlavuosi alkuun... Lehden ilmestyessä juhlavuosi on käynnistynyt slangin ilosanoman viemisellä aina uusille ja uusille kuulijoille. Snygeimpien tuttu duo, Tapsa Kojo ja Maria Hänninen. Tammikuun alussa alkoivat putkiremontin aiheuttamat päivystykset kauppakeskus Redin Siltatilassa ja Kinaporin palvelukeskuksessa. Ja yhteistyö kaupunginmuseon kanssa on edelleen yksi kärkihankkeistamme Bulit tänksit Yhdistys haluaa lämpimästi kiittää kaikkia tänäkin vuonna oman panoksensa tälle yhdistykselle antaneita kundei ja friidui. MARJUT KLINGA Trubaduuri OlliBull Anikari shungas slangintamansa biisin ”Buli avaruus”. Perinne on siirtynyt meille ns. Eli buli halaus niin Aunelle, Tarjalle, Pentille, Keijolle, Jormalle, Tuulalle, Jennylle, Ritvalle, Pialle, Hessulle, Pirkolle, Maikille, Leenalle, Maipille, Eskolle, ja monelle, monelle muulle. Snygit friidut Pia, Maippi,Tuula ja Jenny haldas tarjoilut
Voi olla, että joku on jo tästä huomauttanut, mutta teen sen minäkin. . ONNEKASTA VUOTTA 2020 TOIVOTTAEN HELENA POHJAVIRTA Jengin breivejä. Oikea kaupunki on kuitenkin Gävle. Helenan breivi Tänään loppuluin Tsilari kutosen, joka saapui 30.12., siis sopivasti vuodenvaihdelukemiseksi. Matti käsittelee kirjassaan riippuvuuden syntymekanismeja ja riippuvuuksista pois oppimista. . TERVEISIN JA HYVÄÄ VUODENJATKOA! ESKO HELIN Kniiga addikteista Matti Nokela on nakuklabbi stadilainen, riippuvuuksien asiantuntija, jolta on ilmestynyt kirja ”Seireenin kutsu”. . 36 TSILARI 1/2020 Heippa vaan Ihan hyvä juttu toi kolmen kuvan sarja, tulee ainakin enemmän hakemista, kun etsii noita mestoja, jotkut on tuttuja heti, toiset taas ei, mut ei mitään välii, hyvä kun on joku kilpailu aina lehdessä, niin sitä ainakin odottaa. Jos siis tarkkoja ollaan. Olipa kiva sisältö! Siitä kaikille tekijöille kiitokset! Nyt lehti lähtee seuraavan sukupolven luettavaksi. Ja terveiset Rafu Nybergille. Hänen Sveduslangijutussaan Ruotsin olkipukki seisoo Moran torilla
OLLI ANIKARI MISTÄ HITTAAT NÄMÄ KOLME MESTAA. Hän saa palkinnon kun ottaa yhteyttä skulaamalla byroon. Froogiskuva 1. 1. P. 045 1867238. Tripla, Pasilan aseman edessä Froogiskuva 2. Skaban vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. / Jesper von Hertzen. Sendaa vastauksesi tsilari@stadinslangi.fi Vastaukset viimeistään: 12.3.2020 Fotoskaban finnajaaks arvottiin Kristiina Sädevuo. FOTOSKABA Tsennaaks mestan. TSILARI 1/2020 37 Tsilari 6/19 kuvat ovat: SKABAT FOTOSKABA Tsennaisiks mestat. Froogiskuva 3. Yrjönkatu, hotelli Tornin edessä kadussa 2. Korppi-apteekki, EteläespaEteläranta kulmassa 3
17.5. Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. klo 15:30 Sakilaiset Oodin Maijansalissa. Triplan Fokus tilassa 5 krs. klo 15 Signe Branderin iltapäivä. BLISAA ILMOTUKSII TSILARIIN! Hanki lisätienestei myymällä Ota yhteyttä: toimisto@stadinslangi.fi tai puh. MikkoOlavi Seppälän kirjan esittelytilaisuus Oodin kirjastossa. . Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. SKRIVAA TSILARIIN! Seuraava Tsilari 2/2020 ilmestyy 14.4.2020. klo 14. klo 18 Mutsi on Bestis, Oodin Maijansalissa. Vapaa pääsy. 25.4. word) Tsilarin meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Tsekkaa toimisto@stadinslangi.fi tai 045-186 7238 Stadis tapahtuu Stadin Slangi ry päivystää maaliskuun loppuun tiistaisin klo 12–16 kauppakeskus Redin Silta tilassa ja torstaisin klo 12–16 Kinaporin palvelutalon ala-aulassa. klo 17 Fotonäyttelyn slangiopastus, Töölön kirkolla. 4 tuntia. Kysy lisää byroosta. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. klo 15 Käynti Signe Branderin haudalla, Sipoossa. 38 TSILARI 1/2020 . 8.5. Toukokuu 7.5. klo 18 Konsertti, megessä mm. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Ota megeen omat eväät ja sään mukaiset vermeet. klo 9.00 Linturetki Viikkiin. Huhtikuu 7.4. klo 17 ”Parempi ihminen – parempi maailma”. 10.5. klo 12 Äitipatsaan kukitus. Oppaana Stadin Kundi Pertti Salolainen. Muutokset mahdollisia. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Slangikuoro, Töölön kirkolla. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. SKRIVAA TSILARIIN! . 045 186 7238 / Marjut Klinga.. 25.5. Kesto n. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. Kysy Byroosta. on ”Slangituokio”. klo 18 Mutsi on Bestis Tuomiokirkossa. Juttujen tulee olla toimituksella 12.3. klo 14 Äitipuun muistaminen ent. klo 15 Puistodallaus, lähtö Töölön kirjastolta kirkolle. Toimitus voi lyhentää stoorei. Kun kirjoitat jutun, olisi hyvä olla muutama juttuun liittyvä kuva mukana. 9.5. Helmikuu 22.2. mennessä. Stagella mm. Lapinlahden sairaalan puistossa. Täst listast hittaa Stadin Slangi ry:n ite tai muiden kans kimpas järkkäämii tapahtumii ja mestoi, mihin Slangijengilt on pyydetty proggista. Helsingin Laulu. . Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. 15.4
2. Toimisto, email: toimisto@stadinslangi.fi, puh: 045 186 7238 Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Hki Kandee liittyy Slangijengiin, ni oot messis ylläpitämäs slangiperinteitä. . Vinkkaa frendilleki! Jäsenet saa tän snygin Tsilarin viis kertaa vuodes himaan (ei-jäsenille Tsilarin vuosikerta bungaa 50 egee) Infoo jäseneduist hittaat Tsilarist, Slangin nettisaitilt tai saat byroosta. Jäsenmaksu 35 € vuonna 2020. 4. Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 150 €. Alle 18-vuotiaat 5 €. 3. TSILARI 1/2020 39 TSILARI 1/2020 39 Tilaan seuraavat tuotteet: 1. 5 Toimitustapa ja tuotteiden laskuttaminen sovitaan erikseen. TÄYTÄTHÄN TEKSTAAMALLA!.
40 TSILARI 1/2020