vuosikerta | Hinta 8 €. Nro 1/2023 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 28
Ei bungaa bulisti tääkään: 100 € Nää kaks jäbää diggaa molemmat HIFKii. Bungaa 50 egee. Ragnar ”Ranccu” Lilius Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna, HIFK En gång – alltid. Tällanen blyygi rivimesitsi ei bungaa ku kolme kybää. Jos sun prodaktsis on näin jäätävä, arvasit varmaan, et satkulla klaaraa. Mikä tahansa skraidu tällä sivulla fippaa Slangijengille buustii, jeesaa, et napasnöre ei bragaa, et Tsilarii duunataan jatkossaki bulina, kalseena ja karheena. Täs vois stondaa sun nimes ja faktas. Pleisi diggarisivulla bungaa 75 egee. Timo Alarik Pakkanen Joulugubbe since 1961 Pertti Stade jäsen no 1826 stadilaisempi ku stadilainen Täs on logo ja kaikki – 75 egee. Ku sä stikkaat sun mesitsin diggarisivulle, stadilaisuus ilmiselvästi merkkaa jotain sulle tai sun prodaktsille. Stadin slangidiggarit Tää on slangidiggareiden kokoontumispaikka. Bungaa yhteensä satasen. Väreist ei tartte pulittaa extraa. Kerran – aina. Tälle sivulle skaffataan tyyppei, lafkoi, klubei, mestoi ja buidui, ku diggaa Stadii ja slangii. Tällaseen ruutun mahtuu mestan nimi, höveli läppä, koordinaatit ja foto = 100 egee. Ei o tyyrist. Laivurinrinne 2, Viiskulma Vesa Pallasvesa, HTD 8 Freda 26. Sä bonjaat, et mikä maaginen styrkka on jemmattuna slangiin, sen bamlaamiseen, sjungaamiseen ja skrivaamiseen. kerros Tällaset terkut Tomi Riionheimo duunas Eronen Record Storelle. Stadin snygeimmät kniigabuidut Freda 35 ja MUJI, Kauppakeskus Kamppi, 4. Jonne Luomala Private Chauffeur@Helsinki Limo Diggaa Hifkiä. FREDAN MURKINA Gutaa safkaa ja kaurismäkeläinen fiilis Freda 16 Tääkää ei bungaa ku satkun
Linna 14 Hallituksen nyyat lärvit 28 Gamla slangi M. Laiho 29 Rehupuntti J. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Palminen 38 B. Pluggaa s. ”NÄES, KUN MINISTERIT JA MUUT PÖPIT KARJUT LÄSSYTTÄÄ JUHLAPUHEISSAAN, ETTÄ TULEVAISUUS ON NOUSEVAN POLVEN KÄSISSÄ, NIIN NE TARKOITTAA SILLOIN MEITÄ. Palminen 32 Olympiageimit O. Kuutar & T. Lande s. KANSI: LUX HELSINKI / ROMAIN TARDY (FRA) – THE GREAT INDECISION COUNCIL FOTO: MATTI SNELLMAN Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari S. Pluggaa toimittaja Matti Kainulaisen vinkit flygareiden hissan maailmaan. Matti lupaa, ett mestoille pääsee helposti kans yleisil, s. 12 alkavast repparist, miten monel sadal taval slangiks voi bylsii. SISIS Slangist ja stadilaisist 11 Slangii taitees V. Simonen FOTO: RAIMO KUITUNEN 3 Tsilari 1 | 2023. Kolanen 22 Pluggausvinkkei S. Saksala 21 Slangilodju H. Nyberg Slangitohtori Jeongdo ”Jeka” Kim bamlaa slangin attraktio keskuksist niin, ett juontaja Mikko Seppäläl posket punottaa. Palminen 26 Reissus viskimail J. Seppälä 31 Bailut Bottal S. Jormanainen 30 Golfmestikset S. 8. Wisser R. Paunonen 24 Stadin Syke R. Tsilarin toimittaja kävi Suomen Ilmailumuseos. Kolanen 34 Slangi blisaa 35 Pluggaajat 36 Skabat 37 Slangijengi 39 Slangi järkkää PI IR R O S: (C ) K A R I SU O M A LA IS EN PE R IK U N TA Arttuu, sporttii ja stoorii 16 Fotoreppari valoartust R. EIKS OO VÄNKÄÄ?” Pluggaa slangiproffan juttu Stadi vs. 18
straglaa . Neki hengas gartsoilla, ryösteli muita, niin et stadilaiset skagas niit. Sainkin muutamii mielenkiintosii esimerkkei ja niist tietty otin tän kerran Slangiopen snadit. . Pyysin jengii kans skrivaan slangisanoi, mitä ne ite käyttää tai tsennaa. Ei ne skoles tsennannu sakilaisii, mut kerroin, ett ne oli sata vuotta sit vähän sama, ku ne nykyset jengit. Ihan niinku me vastataan niillekki, ku froogaa byroosta, mist hittais jonku, ku shungaa slangiks tai vois lähtee skoleen kertoo slangist. VK Pluggaajat Tsilarin Pluggaajat tsennaa Marit Henrikssonin, ku fotaa Tsilarin Fotoskabaan snygei fotoi. Jos bamlaat, shungaat tai skrivaat slangiks ja haluisit joskus framille, ni kerro itestäs byrooseen. VK Slangii Himassa ja muualla Tosi mageeta, ett slangi alkaa näkyy erilaisis mestois. Yks mis ollaan hitattu slangii, on Hekan eli Stadin kämppien oma lehti, jonka nimiki on snygisti Hima. legit Tsiigaa vastaukset sivulta 35. Kliffaa, ku Stadi käyttää sen ainoot omaa kieltä sen omas tiedotukses. Tsii gattiin nimittäin, ku Tauno Palo shungas Sakilaisten laulun, mis sil ”hoito on joskus suussa”. Snadisti bamlattiin siitäki, miten sanan ’hoito’ merkitys on muuttunu. Täs fotos AFK:n (Amatörfotografklubben i Helsingfors rf) bamis Catarina Söderström (vas.) ojentaa Maritille Årets fotograf pystin. Kundit selitti maikoille, ku ei bonjannu. . Kerroin Stadin ainoost omast kielest eli slangist, miten se on syntyny, mist siihen on tullu sanoi ja mikä tekee slangist slangii. . Sit ku mä laitoin ne pluggaan Paunosen broidisten stoorii, mis kaks nuorta kundii bamlaa, ni kyl ne sit bonjas, mitä on ”tsiigaa nefest lefee” tai ”on wörttii, jos hoito ei oo ihan catfishi tai kranaatti”. No, slangiopehan lähti tietty innoissaan. Lehdes on palstojen nimis käytetty slangii, niinku: Hekan huudit, Himassa, Framilla, Skidit. AFK on perustettu jo 1889. VK Marit Henriksson ja AFKn pj Catarina Söderström (vas) FO TO : A N D ER S SV A R T BÄ C K 4 Tsilari 1 | 2023. Ja totta kai me ollaan jeesattu. Himalehdes on snadi slangiskole, mist ne on välil stikannu meilii byrooseen sillo, ku on tarttenu jeesii slanginnosten tsekkaukseen. Piti suomentaa. Oli tosi kliffaa hiffaa, miten slangi kiinnosti skoles. Mut mielenkiintost oli kans hiffaa, ettei ne oikeen bonjannu tätä mun gamlaa slan gii tai Palmisen stubui, mitä mä pluggasin Tsilarista. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. . Marit finnas kans viime vuonna Slangin Fotoskaban. Virve Kuutar Slangiope skolessa Byrooseen tuli meilii, ku yhes skoles haluttiin joku bamlaa slangista. Tää ei oo ollenkaan ainoo skaba, mis Marit saa prenikoit. Samas klubis vaikutti kans Timiriasew eli Timiri, jost skrivattiin viime Tsilaris
Tää siit sit on seurannu: Slangin haldaajat on ny niukka luonnonvara. Eiks se oo siin niinku idiksenä?” Victoria Beckham ”Kundi ku skuffaa handut friidun kledjuihin, ei koskaan tsögaa biblutsettii.” Joan Rivers ”Jokaikistä slimmii friiduu jaagaa helkkarin buldero starba, ku hinkuu ineen.” Katherine Whitehorn ”Buli osa kundeist ei oikeen diggaa sitä, et friidut dokaa. No, byyrin mä tsennaan. Meil on siis toivoo, et Tsilarin sivuille saadaan lisää freesii akkaenergiaa. Niin intoo piukassa se on slangin ilosanomaa spriidaa, et se on pitäny Työviksellä useamman slangikurssin. Emmä mitää balanssis gungaavaa sukupuolten dilkkistä ventannukkaa, mut 70/11 viskoo kyl stydisti överiks. Hienostofämileis slangi oli kiellettyy kundeiltaki. Duunareittenki skloddeist vaan kundit bamlas slangii. T ää on ny tältä toimitusjengiltä kymmenes Tsilari. No joo, ku mä olin snadi, slangii bamlas vaan kundit. Eikä tää slangin skrivaaminen mitään kinkkist oo. Se on duunannu slangiproffa Heka Paunosen kanssa oikeen kniiganki siit, kuin slangii skrivataan snygisti. Melkeen kaikkii friidui oli varotettu: slangi on gartsojen kieli. Näihin aviiseihin skrivas mun laskelmien mukaan öbaut seitskyt kundii ja ykstoist friiduu. HEDARI SEPPO PALMINEN Kuin paljo skoijimpii oiskaa ollu näitten dooristen murjasut, jos ne ois haldannu ja hivannu käyttää slangii. Mut sielläki friidut studas, jos joku kantraa, ettei ne osaa käyttäytyy. Joku päivä mä voin hogaa, et en kai mä vaan oo toi roisi, kirveellä flöidattu ämmä, jol on bulit svendit.” Jamie Lee Curtis ”Mä en tiä futiksest just mitään. Jengi funtsaa, et kyl ne on välkkyi ja et niiden laiffi on hirveen vänkää.” Tove Jansson ”Ei mun tartte stroolaa ketään öögaan, ku jengi kuiteski funtsaa, et mä flöittaan.” Eeva Kilpi ”Mun tarttee olla skarppina. Onneks slangi on taas muodissa eikä koko baletti kuiteskaan oo pelkkien kundien vastuulla. Ja yllätys, yllätys – siel on ollu studeeraamas enemmän friidui ku kundei. 5 Tsilari 1 | 2023. Koklaa vaikka. Mä oon monta kertaa funtsannu, kuin paljo skoijimpii oiskaa ollu näitten dooristen murjasut, jos ne ois haldannu ja hivannu käyttää slangii. Sori heebot, mut jos me ei divattas brenkkuu, vinkkuu tai bissee, buli osa teist ei ois koskaan päässy bylsii.” Jenny Éclair Stadin slangi bjuudaa bamlaamisen, lysnaamisen ja lesaamisen riemuu friiduillekki. . Yks niist yhestätoist friidust on nimittäin slangimaikka Virve Kuutar. Kyl giltsit slangii bonjas, mut mutsien ja faijojen mielest friidujen tartti olla fiinei ja filmaattisii, ei mitään katutyttöi. No, ku stadii ei saanu himas bamlaa, ni gartsalla slangi kaiku sitäki glaidummin. Siis esimerkiks tällasii: Oveissönit (stondaavat bulit handut) Virvelle ”On kinkkist olla friidu, ku äijät on niin dillei.” Armi Ratia ”Tattis, te skarpit starbut, et teit on olemassa! Stupidot voi skimbaa huitsiin ja fudii tyhjää.” Minna Canth “Ku tsiikaa läheltä, monest ”bulist” tyypist tulee tosi snadi, ja monest skäfäst hyypiöst tartsani.” Maria Jotuni ”Sellaset häiskät saa bulisti rispektii, ku osaa pitää montun bosessa. Mut eniten griinaa ne, ku hivaa sitä skrivaa
vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 28. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Valtteri Hellgren 1. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). varajäsen, sihteeri, toimistodunari Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Risto Lindgren, Jäsenrekisteri (hallituksen ulkopuolelta) risto.lindgren@pp.inet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 522 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikkoolavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 12399523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 1 | 2023. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Tarja Valli 2. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangi ja Stadikamaa hittaisit itelle tai vaik frendeilel lahjaks. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta
Mut vielä tosta purkamisesta. Juitsu on erilainen. Siihen liittyen muutama rivi gamlaa ja stydiä Stadin Arskaa: ”Nämä kadut, talot, taivas kattojen yllä nämä tehtaiden piiput tuulihiukset nämä nostokurki-dinosaurukset satamassa, telakalla työn äänet, niittivasaroiden villi pauke nämä laivojen toitotukset niiden saapuessa lokkien saattamina kaukaisilta meriltä jättäessä jäähyväisensä sinulle Punavuorenmäki, vanha Rööperi sinulle meren vesissä kasvojasi kuvastava kasvojasi alati uudistava kaupunki”. Nimittäin kun olin skloddi, meidän himbe oli tosi snadi eikä ollu suihkuu ja näitä eli sit vaan lauantaisin faijan kanssa yleiseen bastuun. Löytynee Slangilafkasta. Niinku esmes Manskulla. Ja noi haavathan on osin näkyvissä edelleen. Tuli vaan mieleen... BAMIS HARRI SAKSALA BASTUU, LIMUHUIKKAA JA LODJUSTAILII ” Yleisessä saunassa, miesten puolella...” Se oli Vainion Junnu, jonka skarpista pennasta aikoinaan lähti toi nerokas styke, ku kliffasti kuvaa fiiliksiä kotkalaisessa yleisessä bastussa. Ja monen bastun voimin vielä. Hara Tosi stailit haussit ja hoset, alas vaan, ja tilalle sieluttomia lodjuja! 7 Tsilari 1 | 2023. Näin jossain foton: samaa tylsää lodjustailii. Monet viime aikojen kuviot on ollu bastualalla skrubuja täynnä, mut snadia toipumistakin on taas ilmassa. Sillon fyrkan annettiin todella puhua! Tosi stailit haussit ja hoset, alas vaan, ja tilalle sieluttomia lodjuja! Nyt ollaan sit siinä vaiheessa, et yksi noista Manskun rumiluksista halutaan purkaa ja byggaa uutta tilalle. Se on tietysti tosi bueno! Meitsi nostaa presaa ja kumartaa syvään niille muutamille sinnikkäille hemmoille, ku edelleen jaksaa tsemppaa stadilaisen bastukulttuurin puolesta! Ja jos löylyt kiinnostaa, lungia stooria löytyy Torsti Lehtisen bökkeristä ”Stadilaiset lauteilla” (Aviador). Höh. Eli oisko sittenki fiksumpaa kunnostaa ja käyttää sitä 60-luvun mörskää pidempään (vaikka rumilus onkin) ku jyrää se matalaks. Nyt pitää ottaa huomioon paljon sellasta, ku ei aiemmin oo tarvinnu, niinku nää ilmasto-tsiagurat, klabbeista jäävät hiilet jne. Voin todistaa. Stadin lähihistoriasta on ilmestynyt uutta plugattavaa eli Seppo Luodon ”Punavuoren historia, osa II”. Sama lungi kimppasaunomisen juitsu löytyi aikoinaan myös Stadista. Joku snygimpi haussi vai. ( Arvo Turtiainen: Jäähyväiset lapsuuteni Rööperille) Skulataan ja bamlataan . Se fiilis ja se jengi siellä, se oli just niinku Junnun stykessä! Varmana. Kantsii pluggaa! Ja sit kestoaiheeseen: Meitsin on aina tehny nyyhkyks eli surulliseks mut kans joteski vihaiseksi (ja tekee edelleen) se dorkuus, jolla Stadin vanhoja snygejä rakennuksia aikoinaan suruttomasti purettiin, etenkin 60-luvulla. Kandee muistaa et tänä päivänä jonku haussin jyrääminen ei oo ihan samanlainen keikka ku joskus kivikaudella (=kauan sitten ). Lopuksi. Ja mikä hienointa, aina saunomisen jälkeen faija stikkas mulle pukutilassa flindan, aah limuhuikkaa! Nykyään Stadissa yleisiä bastuja on enää muutama
puhtaan maaseudun asukkaat. Seurasi ensimmäinen suuri muutto Helsinkiin. Mutta huolta kannettiin myös työläisten lapsista. Pitkänsillan pohjoispuolelle syntyi nopeasti uusia työläiskaupunginosia. Luvussa Puhdistusta ja jalostusta hän vaatii kovia toimia suomalaista, tervehenkistä elämää uhkaavia ihmisryhmiä vastaan: ”Nämä eläintä alemmaksi vajonneet ihmislajit on kerta kaikkiaan kaikkein ensiksi poistettava niiden ihmisten kirjoista, joilla on oikeus jatkaa sukua, ja tämä poistaminen on ehdottomasti suoritettava aivan s ä ä l i m ä tt ö m ä s t i.” Näitä ”ihmislajeja” oli kaksi. Syntyperäiset stadilaiset ovat aina olleet Helsingissä vähemmistönä. ›› 8 Tsilari 1 | 2023. Mutta Helsingistä tuli myös turmeluksen ja paheiden pesä. Päivälehdessä kirjoitettiin 22.2.1896: ”Helsinki on valitettavasti siinäkin suhteessa suurkaupunkimainen, että työkansan lapsista niin suuri osa eksyy huonoille teille. yleiset naiset”, jotka ”suurkaupungeista ja tehdasseuduilta kootaan ja siirretään erikoisiin laitoksiin, joissa niitä asianmukaisesti käsitellään, eikä heitä ole koskaan päästettävä vapaaksi”. Tutkittavia ryhmiä oli kolme: A. Työväenliike puolestaan kannatti kielto lakia. landet Helsingin yliopiston psykologian professori Kai von Fieandt julkaisi 1958 tutkimuksen Helsingin paljasjalkaiset ja uusi asuttajapolvi. Mutta järeämpiäkin toimia ehdotettiin paheiden kitkemiseksi: Suomalaista rodunjalostusta Huhtikuussa 1918 Martti Pihkala, Lauri ”Tahko” Pihkalan veli, julkaisi pamfletin: Minkälainen Suomi meidän on luotava. 1920–30-luvuilla Martti Pihkala tuli tunnetuksi lakkojen murtajana, lapuanliikkeen jäsenenä sekä Kokoomuksen ja Isänmaallisen kansan liikkeen kansanedustajana. Pääkaupungissa onkin niin monta vaaraa tarjona, että ei ole vaikea ymmärtää, miksi nuoriso niin helposti joutuu horjahtamaan.” Syntinen Stadi oli suosikkiaihe myös monissa vanhoissa Suomi-filmeissä. Helsingin kantaasukkaat, vähintään toisen polven helsinkiläiset, B. Tämänkin ryhmän kohtalo oli karu: ”parempi on, että saastan ja turmeluksen levittäjä ’upotetaan myllynkivi kaulassa meren syvyyteen’, kuin että hän saa tarttuvaa saastaa levittää.” Pihkalan kuvauksesta on helppo tunnistaa Sörkan sakilaiset, mutta sama kuvaus ulottuu muihinkin Pitkänsillan takaisiin työläiskundeihin. Mutta kyllä stadilaisia on arvostettukin: Stadilaiset vs. 1860-luvulla Helsinki alkoi teollistua. – – Ainoastaan se, jolla on ollut tilaisuus lähempää tarkastaa työkansan elämää ja seurata sen piirissä kasvavan nuorison kehitystä, tietää kuinka kauhean suuri osa siitä lapsesta pitäen harjautuu, jollei pahantekijäksi suorastaan, niin ainakin juoppouteen ja siveettömyyteen. Aihepiiri oli kiehtonut häntä jo pitkään. s. Helsingin NMKY perusti 1915 Pikatoimisto Marsin, joka tarjosi työtä varattomille työläiskundeille. Helsinki – syntinen suurkaupunki STADI VS. Toinen oli ”n. Toinen arveluttava ihmisryhmä ”on tuo pitkätukkainen, leveälahkeinen jätkä, törkeäsanainen ja tavoiltaan vielä törkeämpi, joka meillä viime aikoina on tullut hyvin tunnetuksi”. ”Kunta työkansan tilan kohottajaksi”, staijaa Päivälehden etusivul lauantaina 22.2.1986. Helsinkiin korkeintaan kaksi vuotta aikaisemmin muuttaneet ja C. LANDE HEIKKI PAUNONEN K irjailijat kuvasivat, miten maalta tulleet viattomat naiset ja kirkasotsaiset miehet sortuivat suurkaupungin houkutuksiin (esimerkiksi Juhani Aho: Helsinkiin 1889, Yksin 1891; Ilmari Kianto: Kirottu Helsinki 1904)
Oliko vaarana, että landelta tulleet jyräävät paljasjalkaiset stadilaiset?
Koko tutkimus päättyy seuraavaan havaintoon: ”Paljasjalkaiset” pystyvät muita paremmin hillitsemään mielenliikutuksiaan, mutta hillinnällä on hintansa: se on mahdollinen vain toisaalta hyökkäävyyttä osoittamalla.” Syntyperäiset stadilaiset ovat aina olleet Helsingissä vähemmistönä. ollut noin 30 prosenttia Helsingin asukkaista. Tässä osa niistä: ryhmiä vertailemalla pyrittiin selvittämään 1) ryhmien antropologisia eroja: onko helsinkiläistä rakennetyyppiä?, 2) ryhmien älykkyyseroja, 3) ryhmien reaktionopeuksia, 4) emotionaalisuuta, sopeutuvuutta ym. – – Vain elävät instituutiot pystyvät muuntamaan orimattilaisista ja kyyjärveläisistä tai heidän lapsistaan helsinkiläisiä. Korvaamattomia ovat elävät instituutiot. Mittauksissa vertailtiin kaikkea mahdollista otsan ja leuan leveydestä hartioiden leveyteen. Oliko vaarana, että landelta tulleet jyräävät paljasjalkaiset stadilaiset. Ilman eläviä instituutioitamme me traditiohelsinkiläiset uppoamme maaltamuuttajien neuvottomaan massaan.” . Stadilaisten älykkyysosamäärä (ÄO) oli 10–12 yksikköä suurempi kuin Bja C-ryhmissä. Stadin slangi ry:n juhlakniigasta Niin gimis on Stadi. Stadin Slangi on kohta kolmekymmentä vuotta ollut näistä ”elävistä instituutioista” merkittävin. Älyllisissä kokeissa tuli selvempiä eroja. ja 5) koulumenestyksen eroja. – – Helsinkiläisyys hengittää elävissä instituutioissaan: kouluissa, osakunnissa, seurakunnissa, kuoroissa, lehtitaloissa, urheilukentillä, kapakoissa.” ”Me yksityiset helsinki läis molekyylit emme ole korvaamattomia. Merkittävimpiä tuloksia oli, että maalta muuttaneiden kämmenen ja rinnan leveys oli suurempi kuin paljasjalkaisilla stadilaisilla, kun taas stadilaiset olivat muita pitempiä. Tutkimustavoitteita oli useita. Luonteenpiirteiden vertailussa ”helsinkiläisryhmät” (A ja B) osoittautuivat ”henkisesti tuotteliaammiksi ja ilmaisukyvyltään maaseudulle jääneitä sujuvammiksi”. Fieand tin tutkimuksessa on taulukko, jonka mukaan paljasjalkaisten stadilaisten osuus on vuosina 1870–1950 Piirros: Eki Mattsson. Jokaisessa ryhmässä oli 100 miestä, iältään 19–26-vuotiaita. Matti Kuusi, vanha norssi ja Helsingin yliopiston kansanrunoustieteen professori, otti vuonna 1964 Suomalaisessa Suomessa kantaa helsinkiläisyyteen: ”Elintärkeää on, että Helsingin elävät instituutiot säilyvät elävinä. Jäävätkö paljasjalkaiset stadilaiset landelta tulleiden jalkoihin. 10 Tsilari 1 | 2023
Stadilaisil on tietty usein slangii messis. Slangiin liittyy silti edelleen tietynlaist kapinallisuutta ja henkilökohtasuutta, mikä näkyy esmes siinä, miten sitä käytetään räpis ja vaik kniigois. Helsingin verstaan yks Suomen kielen maikka, Heini Lehtonen lohkas Slangiakatemian järkkäämäs Slangi teemapäiväs Työviksel, ett slangi rupes trendaa samoihin aikoihin Suomen murteiden emansipaation kanssa – erilaisist tavoist käyttää kieltä tuli muotii ja rikkaus. Jotkut funtsaaki, ett räppärit oli slangille hyvä piristysruiske. Tunnetuimpii slangitaitureit on tietty Alpo Ruuth ja dekkaripuolel Hannu Vuorio. Slangii käytetään dialogis niin ku kerronnaski, bluggaaja voi bongata eri ikäsii slangisanoi ja yrittää niiden kautta ajottaa stoorin tapahtumaaikaa. Sitä sanotaanki, ett täl boltsil dallaa vaan kaks tyyppii, ku handlaa Stadin slangin ja meänkielen: slangiproffa Heka Paunonen ja ylitorniolainen kirjailija Rosa Liksom. Tsilarin suosikki on Avionin Prinssi, ku sen biisis Niin gimis on Stadi antaa skideille neuvon: ”jossetsä bonjaa, mitä mä bamlaan / ota Tsilari handuun ja ala ittees sparraa”. Vast 1990luvul tapahtu tosi buli murros, ja yhtäkkii slangii oli jo useis kymmenis kniigois. Pitkään slangi oli kiellettyjen kielten listalla, jos nyt ei virallisesti, ni ahkerasti sitä kuitenki yritettiin skideistä suitsii. Välil on aika tiukkaa settii yhteiskunnan fiboista. Juno räppää biisis Talviunta: ”Huono vaihtoehto pajari ja sossu / Mä en syntyny hustlaa tai pitää lenkkitossui / Vaan mä mieluummin kestän tät skeidaa / Ja taas mä oon myöhäs ku kellokortin leimaan. Slangii käyttämäl kniigan skrivaaja voi kans tavotella tietynlaist pluggaajakuntaa. Räpis on aika bulisti biisei dokaamisest, päihteist, gartsojen maailmasta, rikollisuudest. Kaurasen slangi maistuu edelleen fressilt, vaik bökkeri ilmesty yli 40 vuot sit. Se oli kai iisimpää, ku esikuvat tuli Jenkeist. kävi täällä, järkytti pluggaajii, ku se ilmesty kasaril. Vaikkei räppi oiskaan sun suosikkigenree, ni kandee lysnaa hyvii sanotuksii ja tsiigaa snygei videoit. Mut on niit aiheita muitaki, vaik duuni. JVG skulaa lätkää: ”Koutsi hoitaa mihin vaa diilii / Lätkätiimii, mul on kiekko hallus / Pidä mallus, me vedetään nuuskaa / Uus tulevaisuus taas jeea.” Tietty kundit räppää kans friiduist, fiudeist, elämäst yleensä. . Siks Prinssi onki Tsilarin feivöriträppäri. Friiduist tulee monelle varmaa ekana mielee Pirkko Saisio ja Anja Snellman (os. Kaikki bonjaa, ett mitä enemmän jotain koitetaa kieltää, sitä enemmän se rupee kiinnostaa, ja niin on soppa valmis – mut slangi ei lähteny stadilaisist kulumallakaan. Slangil tehää kirjallisuudes oikeestaa samaa, mitä sil tehään tääl oikeeski elämäs: byggataan identiteettii, luodaan yhteyttä muihin ja toisaalta erottaudutaan, spaissataan omaa ilmasua ja tosi bulisti muutaki. VK K niigoiski slangii on käytetty sitä bulimmin mitä lähemmäs tullaan nykyaikaa. S tadiski räppärit alotti enkuks. Kaikki slangii käyttävät kniiganskrivaajat ei kuitenkaa oo stadilaisii. Slangi räpissä ja kniigois STADIN SLANGI TEKSTIT VIRVE KUUTAR JA TIINA LINNA Stadin slangi, Helsingin oma kieli on födannu Stadis, mis sellaselle oli tarve ja uniikit olosuhteet. FOTO: JUKKA METSÄAHO 11 Tsilari 1 | 2023. 1910–20 luvuil slangii oli vaan ihan muutamis bökkereis. Räppäävii friidui on vähän, eikä nekään käytä paljoo slangii, niinku stadilainen Mercedes Bentso, vaik sil muuten onki tosi diippii settii sanotuksis. Anja Kaurasen esikoiskniiga, Sonja O. Kauranen), joiden kniigois on byggattu henkilöit niin, ett nuoret bamlaa slangii ja niitten porukat omaa maakuntamurretta. TL Bluggaa Mikko Seppälän reppari Slangiakatemian Työviksel 21.1.2023 järkkäämäst Slangiteemapäiväst seuraavalt aukeamalt. FOTO: WSOY Avionin Prinssi opettaa skideille, ett jos ne ei bonjaa, mitä se bamlaa, niitten pitää rupee pluggaa Tsilarii. Suomeks on bulimmin räpätty vast 2000-luvul. Kävi itse asias päinvastoin, ja nykyään slangi on suorastaan niin salonkikelpost, ett sitä käyttää jopa Stadi ite omassa markkinoinnissaan. Saisio ja Snellman on molemmat paljasklabbisii stadilaisii, ja itse asias Saision tytär, Elsa Saisio on pluggannu Snellmannin esikoisbökkerin, Sonja O. kävi täällä -kniigan äänikniigaks.
Meille bamlas vara-Heka eli suomen ja slangin tutkija Jeongdo Kim. Slangi spaissaa sen pakinoita ja se skrivaa ne silleen et se pluggaa stoorin ensteks ääneen ja testaa onks maut kohillaan. MIKKO SEPPÄLÄ Friidut bamlas, kundit lysnas – kliffa slangipäivä Työviksellä Slangiakatemia on Stadin Slangi ry:n oma jaosto, ku funtsii slangiin liittyvii juttui ja esmes pitää yhteyksii slangintutkijoihi. Tiina taas syytti Herulin bastuu ja Kari Varvikkoo. Sen omii suosikkei tai esimerkkei oli Anja Kauranen, Rosa Liksom ja Hannu Vuorio. Slangi on katupoikien kieli ja kertoo nuorten miesten elämänpiiristä. Slangireplat on kätsy tapa saada joku henkilöhahmo eläväks. Se bamlas siitä, mite slangii voi hittaa monis eri kniigois. 12 Tsilari 1 | 2023. Hesarin opistobyggalla puitiin slangii koko lauantaipäivä. Sua ei vedetä höplästä ku sä tsennaat kielii, niinku tota slangii. Slangiakatemia tempas ja järkkäs tammikuus Työväenopiston kans teemapäivän ”Stadin slangi Helsingin oma kieli”. Annan mukaan Stadis on jyllänny erilaisii kulttuurei ja se keitos kuuluu myös gamlas stadilaises kansanmusas. Sit se vyörytti slangisanastoo mis eriteltii noit intiimei ruumiinosii nii roisisti, et toisil alko posket punottaa ja toiset alko tirskuu. Sit Tiina viel jutskas Raija Tervo maan ja Sepon kans, ku ne on skrivannu paljo slangiks. Anna on Stadin kadonneet -bändin liideri, ja bändin seuraava platta ilmestyy kevääl. Slangipäivän kääräs pakettiin Virve Kuutar ku skulas näytteitä nykyslangista ja nimenomaan semmosilt slangiräppäreilt, ku venyttää kielen rajoi ja tuottaa koko ajan uutta slangii. Gamlana maikkana se kasas leikkiperinteest kniigan Stadin skloddit braijaa ja sitä seuras sit monet muut. Karvonen, ku on hitannu erilaisist jemmoist gamloi slangistygei. Heini kutsu sit eri ikäsii Tsilarin toimittajii bamlaa, mitä ne funtsii slangista. Mikko Seppälä vänkäs et ei slangi mitää menetä, ku sitä skrivaa, päinvastoin se tulee silleen näkösälle. Hekaa tuuras Jeka Slangiproffa Heikki Paunonen ei päässy mestoille mut ei se mitään. – Niit vapauksii suodaan kyl enempi kundeille ku friiduille, stikkas Raija siihe. Raijahan on ollu slangijengin ihan keskeisii hahmoi sielt 90-luvult asti. Raija funtsas, et slangil se voi sanoo asian elävämmin ja nokkelammin, nopeemmin ja näppärämmin. Jeka on kimpas Hekan kans lajitellu slangisanastoo ja kasannu bulin suomi– slangisanakirjan Nyt mä bonjaan. Katukieli ja kulttuuriherkku Ekaks mikin tempas sosiolingvisti Heini Lehtonen, ku on tutkinu slangin käyttäjii. Iltapäiväl sai vuoron Raijan entine oppilas Myllikän skolesta, Anna E. Mikko skiias, et sen koriskaveri Eki Kau hanen draisas sen aikoinaan slangijengiin. No friiduista tietenki, taukki. Katukielestä on viimestään 90-luvul tullu jonkinlaine ”kulttuuriherkku”. . Slangi indikoi stadilaisuutta eli ku sä bamlaat slangii ni sä kerrot muille et hei, mä oon muute stadilainen. Slangin teemapäivä födas ku Akatemian Virve Kuutar stikkas alotteen Työviksen Päivi Hytösel le. Seppo Palminen kelas et ei oo mitää yhtä oikeeta slangii. Seppo kerto, et sen duuniaikojen pomo, Stadin tiedotus päällikkö Pemu Mustonen suosi slangii ja lietso sit myöhemmin Palmisen skrivaa Tsilariin. Heinin mukaan kieli on tilannesidonnaist vuorovaikutust. – Siitä puhe mistä puute, oli Jekan oppinut arvio. SLANGIJENGI Gimmapowerii koko slangipäivä Yhen slotin liidas Tsilarin toimitussihteeri, suomen kielen stuidu Tiina Linna. Jeka paljasti, mitkä on ne kaikkein vetovoimasimmat ”attraktiokeskukset”, joist on olemas eniten slangi synonyymei. Meil julkastaan slangimusaa, radio skulaa slangipakinoita ja sit on tällanenki lehti ku Tsilari, kokonaan slangii varten. Heini snakkas et slangin asema ja arvostus on muuttunu. Friidut kääri hihansa ja buukkas Viipurin saliin bulin slangikattauksen. Tiina Lin na funtsas, et monipuoline kielitaito o rikkaus. Raijaa ne aina frogas ku tarvittiin muijaa slangikehiin. Me opittiin, et Stadissa sä voit olla kännis 400 eri taval, saada turpaan 300 taval ja nussii 200 taval. Ekaks bamlaus skaboihi, sit skrivaa slangipakinoit radioon ja noin. Sit Heini viel froogas miten toimittajat pääty skrivaa Tsilariin. Seppo skiias semmostaki et slangi tekee rohkeeks ja tuo vapautta bamlaa ääneen sellasta mitä ei muute hirvais. Friidut liidas alusta loppuun myös tätä slangipäivää. Tiinaa komppas yks maikka ku tsittas yleisös ja stikkas, et teinit sais kyl pluggaa enemmän, ku ei ne hiffaa, mitä eroo on kirjakielel ja slangil
Slangipanelisti ja Tsilarin toimittaja Mikko Seppälä (oik.) funtsaa, ett oma läppä paras. Sua ei vedetä höplästä ku sä tsennaat kielii, niinku tota slangii. Suomen kielen stuidu ja Tsilarin toimitussihteeri Tiina Linna kertoo, miten slangii esmes voidaan käyttää kaunokirjallisuudes vaik dialogis tai henkilöiden persoonallisuuden rakentamisee. 13 Tsilari 1 | 2023. Heini Lehtonen haastatteli panelisteja. Haastattelemassa Tiina Linna. SLANGIJENGI FOTO: RAIMO KUITUNEN FOTO: RAIMO KUITUNEN FO T O T: V IR V E K U U TA R Helsingin yliopiston lehtori Heini Lehtonen kertoo, ett slangil rakennetaa stadilaisuutta. Slangipakinoitsijat Seppo Palminen (kesk.) ja Raija Tervomaa (oik.) bamlas siit, mitä muuta slangi pakinaan tuo, ku slangii
Talouden hoito on tuttua hommaa mun tilitoimistoyrittäjätaustan vuoksi. Välil kävin muuallaki. Kiitän luottamuksesta ja pyrin hoitaa duunini parhaal mahdollisel tavalla. FOTO: SIRPA HALMELAN HIMA-ARKISTO Näis toimin vapaaehtoisena lähinnä myyntiym. Kliffaa olla slangijengin messis. Toimin kuitenkin edelleen taloyhtiöis hallitusammattilaisena. . Elämän pyörteissä slangi unohtui ja muuttui toisenlaiseks, uudemmaks slangiks. Espoossa menin jiftikseen. Slangin kielen opin jo himassa, ku faija sitä bamlas. Jossain vaihees palasin takas Stadiin, omille huudeille. Oon ylpee niist. Stadin Slangis oon ollu messis muutaman vuoden, mut aika snadisti osallistunu tapahtumiin. Nyyaa jengii puikkoihi Oli taas aika tuulettaa Stadin slangi ry:n hallitust, ku osa jengist oli erovuoros – ja onhan se nasta muutenki, ettei samat pamput oo koko ajan puikois. tapahtu mis. Ja slangii oon yrittäny uudelleen opetella mm. Niin ku tapana on, nyyat porukat esittelee ittensä Tsilaris, ett neki pluggaajat, ku ei käy yhdistyksen mööteis, näkee millanen porukka tätä kaikkee meiän hyväks pyörittää. Hallitus valkkas kans nyyan kasöörin. Mutsi ja faija bunkkas sillon Hämeentie 38:ssa. Sielt mul on kaks spettariiki. Vuosaaren Lions Club Soihduissa oon rahastonhoitajana, Pääkaupunki seudun Hengitys ry:ssä puheenjohtajana. Diggaan yhdistys toiminnast. Sirpa Halmela, Taloudenhoitaja SLANGIJENGI 14 Tsilari 1 | 2023. Ja ku duunielämäs ei voinu slangii bamlaa ni kaikki unohtu. Lemppariyhdistyksiäni on Malmin Lentoaseman Ystävät, DC3 Airveteran yhdistys, Ilmailu museoyhdistys. Aikani tein duunia, ja nyt oon eläkkeel. Virve Kuuttaren opis Työvikses. Oon siis paljasjalkanen stadilainen. Skolen alotin Stadissa, stuiduks skrivasin Vantaalla, jatkoin Kouvolassa ja viimeistelin taas Stadissa. Ekaks mut valkattii toiminnan tarkastajaks mut sit pesti vaihtu kin yllättäen talouden hoitajuuteen. Mä födasin viiskytluvul
Olen värkänny erilaisia ilmoituksia, fotoskaboja ja näyttelyjä, mm. Skidinä sjungasin kuoroissa ja pienemmissä porukoissa ja soittelin bändeissä rumpuja vielä myöhemminkin. Sieltä parin vuoden jälkeen muutettii Ensi linjalle puutaloon. Studeerasin myöhemmin kasvatustieteitä ja hommailin viimeksi aikuiskasvatuksen parissa. Brander-näyttelyn Musatalolle pari vuotta sitten. Skolen aloitin Bärtsin kansakoulussa, mist jatkoin Vaasanrinteeseen, Maunulaan ja Alppilaan. Oon ollu vapaaehtoisena lukuisis häppeninkeis vuosien aikana. . SLANGIJENGI 15 Tsilari 1 | 2023. Sen jälkeen mul on bulisti eri osoitteita ympäri meiän upeata Stadii. Tarja Valli Tattis Slangin hallituksen varajäsenyydestä tokalle kaudelle 2023. Födasin jatkokrigun jälkeen, ja mun ensimmäinen hima oli Hämeentiellä. Opintojen jälkeen olin Lapparin lataamossa kallonkutistushommissa kunnes siirryin Yliopiston kuvalaitokselle. . Oppii uusia asioita ja taitoja, pääsee paikkoihin ja tapaa upeita ihmisiä. Slangiperinteen jatkamista pidän hyvin tärkeänä. Raimo Kuitunen Olen toisen polven stadilainen, födännu suuressa ikäluokassa, ja värkänny ite kolmannen polven stadilaisia kolme. Kliffa ja fiksu porukka, parempaa hobbia en osais funtsia. Stadin Slangin kuorossa oon sjungannu viitisen vuotta. Slangin jäsenyys, monet erilaiset hommat ja kliffan jengin tapaamiset on antanu mulle paljon hyvää. Toimistoduunarinaki olin parisen vuotta. Slangin jäsenenä oon ollu nyt noin 10 vuotta. FOTO: TARJA VALLIN HIMA-ARKISTO FOTO: RAIMO KUITUNEN Mun duunivuosist yli kolkyt olin Stadilla hommissa ja niist mulla on hyvät muistot. Olen aina ollu myös fotaaja – sekä harrastaja että ammattilainen ja jelpannu Tsilaria kuvaajana. Vapaaehtoishommat jatkuu mutta nyt on tosi upeeta ja mielenkiintoista olla mukana myös Stadin Slangin hallitushommeleissa
Installaatio kutsuu katsojan pohtimaan ihmiskunnan vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja lajikatoon. Nyt jo toista kertaa valoteokset oli sijoitettu eri puolille kaupunkia, mikä on alueellisesti tasapuolista. Teoksen mekot on suunniteltu siten, että niihin mahtuu useampi kuin yksi ihminen, enemmän kuin yksi elämä. Ikään kuin olisimme pukeutuneet toiveisiimme. Pitayan yli 18 metriä pitkä kineettinen valoveistos nousee katsojien yläpuolelle. Lux kokoaa perheitä ja ystäviä ulkoilemaan loppiaisen seudun koleaan talvi-ilmaan. Kaupunkisota tuli Kansalaistorille eduskuntatalon eteen. The Dresses oli minulle Luxin vaikuttavin sisäteos, sekin Kattilahallissa. Yhdessä mekot loistavat kirkkaimmin. Domus Aurea kutsuu meidät sisään, tarkkailemaan ja katsomaan. Tämä on paikka, jossa voimme elää ja muistaa. Veistos eli musiikin tahdissa luoden ympärilleen hypnoottisen tunnelman. Kokemuksemme yhdistyvät ja luovat paikan, jossa voimme jakaa yksityisen ja intiimin tilan. Tapahtuma vietettiin 4.–8.1., monessa eri paikassa ympäri Stadia. Kun rakastamme jotakuta syvästi, haluamme olla hän, sulautua. Valaan haamu Töölönlahden puistossa Valopisteet liikkuvat ilmassa ja muodostavat vähitellen meriolennon massiivisen siluetin. Paljon hienoa, mutta ehkä huippu ei noussut yhtä korkealle kuin aiempina vuosina. Hehkuva valo tuo mieleen myös kiehtovat valo-olennot, joita havaitaan valtamerten syvyyksissä. Töölönlahden, Hesperian puiston, Kansalaistorin, Ruoholahden, Suvilahden ja Stoan teokset. Teos muistuttaa luonnontieteellisistä museoista tuttuja suurten merinisäkkäiden luurankoja. Ukrainalaisista autoista usean tekijän voimin rakennettu teos seisoi paikallaan kuin synkän kuoleman todisteena. Kotimainen puoli jää nyt aika vähiin. Kattilahallin hienot sisäteokset Suvilahdessa Domus Aurea on latinaa ja tarkoittaa ”kultaista taloa” – tämä on hehkuva tila, jonka taiteilija muotoilee itsensä, mielensä ja elämänsä kodiksi. Vaate luo muodon suhteelle, kutsuu kokeilemaan sitä. Teoksen Whale Ghost hahmo voi olla lajinsa viimeisen yksilön haamu. SNYGI STADI RISTO KOLANEN T silarin toimittaja ja kuvaajat ehtivät katsoa mm. Päivittäisten tapahtumien luomat seinät elävöittävät ja valaisevat meitä. Eteläkorealainen Tae Gon Kimin teos kehottaa kuvittelemaan, että meistä tulee rakastettujamme. Aiempina vuosina se on keskittynyt yhteen kaupunginosaan, jossa yleisö kerääntyi jonoksi kohteiden välillä. Stadin kulttuuritalot olivat enemmän mukana. Yhteistyössä oli Italian kulttuuri-instituutti. FOTO: MARIT HENRIKSSON 16 Tsilari 1 | 2023. Mekon pinnalle projisoituu kuva, mahdollinen heijastus siitä, mitä haluamme olla. LUX toi valoa, muttei häikäissyt Kotimaista ja kansainvälistä valotaidetta monipuolisesti esittelevä Lux Helsinki on valaissut pimeintä vuodenaikaa jo 14 kertaa. Taiteilija, Massimo Uberti on valmistunut Breran kuvataideakatemiasta ja hänen töitään on nähty paljon eri puolilla
FOTO: MATTI SNELLMAN FOTO: RAIMO GRANBERG FOTO: RAIMO GRANBERG FOTO: RAIMO GRANBERG FOTO: RAIMO KUITUNEN 17 Tsilari 1 | 2023. Ihmiset parveilivat tuhottujen autojen ympärillä ja ottivat selfiekuvia. Yli 18 metriä pitkä kineettinen valoteos muistuttaa luonnontieteellisistä museoista tuttuja suurten merinisäkkäiden luurankoja. Hyvin vaikuttava on myös Oodin eteen kohonnut ranskalainen abstrakti Collectif Coin, yhteinen raha. Sisältä tupruaa savua ja heijastuu valoa ikään kuin ne olivat juuri olleet sotakentillä. Autot olivat vielä vuosi sitten omistajiensa silmäteriä, mutta ne jäivät arkikäytöstä sodan ja pakoyritysten jalkoihin. Sota tuhosi autounelmat ja omaisuuden. Kasvaminen vaatii aikaa ja vaivaa. Sen alussa ei ole näköpiirissä johdonmukaista polkua, mutta matkan aikana käy selväksi, kuinka pienet saavutukset tukevat kasvua. Aika irvokasta. Valo on heidän pääelementtinsä. Päätekijä on tsekkiläinen Maxin Velkovsky. Omistajat ovat kirjoittaneet teosten viereen koskettavat tarinat. paikallaan hiljaisena synkän kuoleman todisteena. . Töissään Pitaya pyrkii tunnistamaan ja luomaan uusia tiloja valaisuratkaisuilla. Valoinstallaatio Ruoho lahdenrannassa Hollantilaisten nuorten Hypar Collective visualisoi kasvuprosessia vuoro vaikutteisella valoinstallaatiollaan Growth. Ukrainalaisista autoista usean tekijän voimin rakennettu teos seisoi Vaikuttava Oodin eteen kohonnut Cointif Coin -ryhmän Abstract esittää kiihtyvää pystysuuntaista liikettä, kunnes aika jäätyy. Tämän jälkeen vierailijat kutsutaan katsomaan taaksepäin ja näkemään, kuinka alun erilliset palaset muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden – kuinka pienet askeleet edistävät suurempaa tavoitetta. Hollantilaiset Hypar Colectiven valoinstallaatio Growth Ruoholahdentorilla. Ranskalaisen Pitayan Whale Ghost. Suvilahden Kattilahallissa oli italialaisen Massimo Ubertin Domus Aurea, joka tarkoittaa kultaista taloa. Kansalaistorilla valoa ja sodan tuho Katsojille järisyttävin kokemus oli varmasti tuoda ikään kuin kaupunkisodan tuhot kaupungin ydinkeskustaan, Kansalaistorille, Musiikkitalon viereen. Pitaya on David Lesortin ja Ar naud Giroudin vuonna 2006 perustama luova studio. Katsojat voivat osallistua installaatioon: kun usea pieni saavutus aktivoituu yhtäaikaisesti, syntyy paras mahdollinen alusta kasvulle, ja teos syttyy valon ja äänen maagiseen yhteislauluun. Korealaisen Tae Gon Kimin The Dresses -teos Kattilahallissa Suvilahdessa kehottaa taiteilijan mukaan kuvittelemaan, että meistä tulee rakastettujamme. Vain hallitsemalla oman kasvupolkumme elementtejä voimme kehittyä ja menestyä. Suomeksi teos sanoi olevansa ”fyysinen mahdollisuus kuolemaan elävän ihmisen mielessä”
suljettu Pluggaa lisäinfoo osoitteest: www.ilmailumuseo.fi 18 Tsilari 1 | 2023. Lennokas mesta Moni stadilainen ilmailufriikki meinas skippaa aamuborkat sylii, ku ne kuuli, et flygaamine Malmin kentsul on loppu, slut, koska sinne aiotaan joskus byggaa nyya lähiö. Tää fittimäine lentokielto astu voimaan 14.3.2021, ja nyt Malmil ei enää flygaa muut ku liitokurret ja fogelit. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT MATTI KAINULAINEN Osoite: Karhumäentie 12, Vantaa Aukioloajat: MA-PE 10–20 LA-SU 10–17 1.1., juhannus, 6.12., 31.12
Sit on kans museon buidu, ku blisaa ilmailu aiheist kamaa: erilaisii muistoesineit, kniigoi, pienoismallei, T-paitoi ja vaik mitä haadii. Lisäks on kolme muuta simulaattorii: Airbus, Messerschmitt ja Diamond, jotka on sit jo vaativampii laitteit, ja 19 Tsilari 1 | 2023. Museon bulein kone on II-hallin Convair 340/440 Metropolitan ja snadein lienee Taivaankirppu. Nimittäin sen pitskul staijaa snygii DC-3-flygari nimeltään ”Lokki”. Flygareitten lisäks museon kokoelmis on noin 9000 ilmailuhistoriallist esinettä. Näytil noin 80 flygarii ja muuta kliffaa Museotiloihin kuuluu kaks näyttelyhallii, I ja II, ja lisäks välihalli, jossa pidetään erilaisii teemanäyttelyit. Aulas on kliffa tsufe mesta, jol on kliffa nimi, Yläpilvi. Framil on noin 80 flygarii, joist osa staijaa lattial ja osa roikkuu katsist. Ja jos tuut omal bilikal, on museon pitskus yleensä reilusti parkkitilaa. Museokortti kelpaa kans. Löytyy moottoreit, potkureit ja viestintävälineit, fotoi ja pienoismallei ja lisäks viel tuhatmäärin ilmailukniigoi ja -oppait. Simulaattoriflygaus on vänkä kokemus Museovieras voi vapaasti treenaa omii flygaustaitojaan Saab Draken -simulaattoril. Ei voi olla hokaamatta. Itiksestäki menee dösä 561 Aviapolikseen. Se mesta on Suomen Ilmailumuseo, jonka hittaa Helsinki-Vantaan hoodeilt, Aviapoliksen alueelt osoitteest Karhumäentie 12, Vantaa. Dösät 615 ja 617 lähtee Steissilt ja vie perille. Sit muistaa vaan jäädä veks Aviapolikses (uloskäynti Aviabulevardi). Eli, ei muuta ku pääovest ineen ja respalle bungaan lipari. M ut onneks Stadin lähel on kuitenki viel mesta, jos voi tsiigailla flygareitten upeit muotoi ja haistaa knesas vanhan moottoriöljyn döfiksen. Sinne on iisi mennä vaikkei olis omaa bilikaa käytös, nimittäin Itai Pstogeil, ku lähtee tietty Steissilt. Sielt on lyhyt matka dallaa museolle, jonka hiffaa jo kaukaa. Sitä mahtuu skiditki koklaan kunhan vaan klabbit ylettyy speduille
museon arkistos, kirjastos, simulaattori kouluttajina, oppaina jne. Tiistaikertsiläisist monet on eläköityneit Fins kin pilottei ja lentomekaanikkoi. Slangijengin kandeis ilman muuta varaa opastettu, noin tunnin kestävä rundi. Mikäli sussa on vähänki ilmailudorkan vikaa, tee kliffa päiväredu Suomen Ilmailumuseoon! Se on lennokas mesta. Osal kertsiläisist on kokemusta pienoismallien byggaamisest, osa diggaa muuten vaan flygareit ja ilmailu historiaa. Ilmailumuseo yhdistyksen (IMY) Tiistaikerholaiset. siks niihin kandee varaa flygausaika vähintään viikkoo ennen toivottuu H-hetkee. Verstaal entisöidään ja fiksaillaan flyggei Buli osa museon flygareist ja esineist on vapaaehtoisten entisöimii. . Aluks museo toimi Helsinki-Vantaa-flyggiksen klitsus, flygarit osittain purettuina, kunnes nyya museohaussi ja sen eka näyttelyhalli avattiin sen nykyises osoittees 24.9.1981. Entisöintiduunien lisäks vapaehtoisii työskentelee myös mm. Sitä duunii tekee mm. Kevätja syyskaudel museo bjuudaa useina lauantaina pääsyliparin hintaan sisältyvän yleisöopastuksen sekä aikuisettä skidiryhmille. Entisöintiverstas on museon glitsus, jonne vierailijat pääsee vaan erikoisluval. Ite flygasin aikoinaan Messerschmitt Bf-109 G2 -simul onnistuen pudottaan kaks slobojen pommarii Suokin edustalle. Landates Malmille tulin loppuliukuun liian etukenos ja potkuri hittas kentsun pintaa sanoen rits räts! Snadisti nolo loppu, mut ei bamlata siit enempää. 20 Tsilari 1 | 2023. Viiskymppii mitskus Suomen Ilmailumuseo täytti vuonna 2022 tasan 50 vuotta
Niist leffoist Stadin sakilaiset hiffas miten apassitanssii tanssitaa. Siin pyörittii hurjasti ympäri, kundit hoito suus. Kyl ne kekkas ne skragikset iha ite. Stadis oli sata vuotta sitten vilt kaupunginosaja korttelijengei niiku nytki. apasheja, kurjimpia ja ilkeimpiä olentoja, mitä voi nähdä. Suurin osa heistä on parisilaisia n. Aseina oli seplarit, joskus kans puufektat tai pyykkiseipäät. Sitä kutsuttii pistoks. V. Se nimi sakilaiset tuli siit ku ne dallas sakeis. SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN Sörkan apat ”Herulin humut ja Sörkan apat flaiskas Surkiksen bärtsillä”, muisteli gamla Stadin kundi Lauri Valo. . s. Omii mestoi puolustettii kaikkialla. Pari tutkijaa selitti ennen jouluu Hesaris, et nää jengiskragikset olis ollu Stadis jatkoo Härmän puukkojunkkareille. No, leffoist tietenki. Sit sakilaiset oli eri juttu. Huligaani-sana tuli Lontoost ja ne raidalliset skönariskjordat kans. Ne oli pikkurikollisii, viinatrokareita ja honkkeja. Ne piti skegluu povaris. Näiltä he iskuilla ja muilla julmuuksilla puristavat heidän inhottavalla ammatillaan hankkimansa rahat. Kaupunginosajengeihi kuulu about 15-kesäsii kundei, joskus gamlempiiki. Ne oli parikymppisii kundei ja gimmoi. Mut keitä nää kundit oli ku flaidas Suruttomien kaltsilla 1910-luvulla. 1913 oli kakski leffaa apasseist. Ne flaidas keskenää. Saki on sakki-sanan murremuoto. Lokakuus 1910 oli Hesaris leffateatteri Helikonin mainos: ”Pariisin rosvojoukko (Apassit)”. Niit kundei kutsuttii kans apasseiks ja huligaaneiks. Sit oli kans rikollisii ja väkivaltasii kundei, sakilaisii, joit skagattii Pitkänsillan eteläpuolelki. Apasseist skrivattii meilki. Niil oli leveelahkeiset dongarit ja raitapaidat ja ne bamlas slangii, sakinkieltä. Ja mist ne otti sit mallii. Lehtimies Arthur Dupin alko 1902 kutsuu Pariisin nuorisorikollisii apaššeiks. Niil oli leveelahkeiset dongarit ja raitapaidat ja ne bamlas slangii, sakinkieltä. Samallaisii korttelijengei oli suurkaupungeis ympäri Eurooppaa. Niist oli kans shungi: ”Kyll’ kivain sakin malli On Sörkan apaaseill’. Ne bamlas Pariisin slangii ja niil oli hurja tanssi. 21 Tsilari 1 | 2023. Ei, siin oli kaks kaupunginosajengii, eikä Sörkan apat mitää apinoit ollu. Eiks’ mallaa levee knalli ja dongeritkin meill’. Kaikki kundit kävi tsiigaamas niit leffoi, ja Sörkan kunditki alko kutsuu omaa kaupunginosajengii Sörkan apoiks (< apassit). Oliks Sörkan apat jotai apinoita. Ne oli niit katujengei sillo. Heidän varsinaisena ammattinaan on prostituoitujen naisraukkojen kiristäminen. Apassit on inkkariheimo Jenkeis. Öisin apashi myöskin voi käyttää tyttöä syöttinä, sitten ryöstääkseen ansaan tarttuneen miehen.” Ekat apassit ilmaantu Stadiin 1900-luvun alus. Kotimaa-aviisis oli buli juttu 1908: ”Ja mitä väkeä sitten ovat nämä ylellisyydessä elätetyt vankilain asukkaat. Bärgan ja Tölikan kundit skragas Lintsin bärtsillä, Vesilinnanmäellä. Kolmes pilalehdes, Kurikas, Tuulispääs ja Fyrenis, skrivattii paljo sakilaisist. Mä hoiron poves kannan, Kun menen joraamaan, Ja sälleill’ molliin annan, Jos ryppyilevät vaan.” Apassit oli eka urbaani alakulttuuri ku levis meille Euroopan suurkaupungeist. Mut ei se nii ollu
Toka lysnas sen läpän. Eka murjas skoijin tsoukin Putinist (Erdoganist). 22 Tsilari 1 | 2023. Mä itte oon molempii. Sehän on stadilainen kundi, mut ku se diggaa jaagaamist ja fisustust, ni se budjaaki landella. Tää sattuu oleen tasan sen viideskymmenes bökkeri. Se on ammattifotari ja -skrivaaja, yks tän maan biseimpii. Eiks elukoiden jaagaaminen oo lantsareitten hobbyja. Kolmas griinas.” Onneks me budjataan maassa, mis on buli vapaus bamlaa, lysnaa, skrivaa, pluggaa ja griinaa. Taas tälläki kertaa mä oon lesannu epätavallisii bökkereit. ”Sattu fitti hirvikolari, juu nou.” Toinen syy siihen, et just tää kniiga on valittu, on toi rehupuntti Juha ”Jorkki” Jormanainen. On se niidenki. Mut suurin osa jaagaajist budjaa jo Stadissa ja stadeissa. Skutsissa dallataan, skimbataan ja lauotaan Buenot, metkat ja skoijit Jos joku näit mun suosituksii lesaa ja peesaa, sen tarttee olla joko monipuolisesti innostunu kniigojen skaffaaja tai sit armottoman pervo pluggaaja, ku diggaa kaikkee kepeest huuhaast raskaaseen infoon. Siin ei pelkkä jaagaustsetti pitkälle jeesaa. Nehä on tullu taas stydisti muotiin. Jos pelkät böndet jaagais esimerkiks moosei ja muita häkkilatvoi, pikibaanat ois täynnä fiuden, ihmisten ja elukoitten raatoi. Kantsii kuiteski olla skarppina ja tsekkaa, vieläks vapaudet on voimassa. Se oikeen niinku tsögaa aiheit, joist jengilt vois brennaa hihat. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN Juha Jormanainen MODERNI METSÄSTYS Riistalaukauksesta ruokapöytään Readme.fi M iks helkkaris tällasest aiheest skrivattuu kniigaa suositellaan Tsilarissa. Slobois ja Turkis rundaa sama tsoukki: ”Kolme kundii jutskaa, et miks ne on slepattu lusimaan fengikseen. Täs kniigas Jorkki dilkkaa lesaajille ilman sarkasmin häivää melkeen 400-sivusen hiivin infoo siitä, mitä jaagaaminen on, mitä kaikkee sä tarttet, millasii taitoi, millasii gifrui, mitä muuta kamaa ja varustetta. Sehän me on opittu tsennaa ironisist ja sarkastisist pakinoist. Ainuttakaan ei oo skrivattu stantuist aiheist – paits toi Ari Turusen kniiga, ku kertoo autoritaarisist fyyrereist
Kaks ja puolsataa sivuu. Sen spesiaaliala on tapaja kulttuurihistoria. Niissä skruudataan ehtaa luomuu: biittiikää ei tuu mistään nautojen keskitysleirist. Jokke piirs skitsin flindasta kuittiin ja tunki sen fikkaan. Se on lusinu kesäkuusta 2020. Ja sit ku elukka on skodattu, sun tarttee yrjöömättä skrabaa siit ruhost suolet pitskulle ja stykkaa riistalihat talteen. Ku mellaan ängetään espanjan genetiivi de, saadaan Jeremyn rommi. Päivität senkin funtsaukset nykypäivään. Niiden kans menee iisisti skimbat ristiin, mut niiden kans on vaarallista olla eri mieltä. Moni muukin ku venäläiset tsiikaa kyl sua öögiin, mut jauhaa skeidaa ihan pokkana. Ei! Tarttee ruinaa bulimpii trabeleit. Mä pluggasin tän yhellä tsittauksella. Tää on stoori kahest mainoshemmosta, ku oli duunireissulla Damissa. Himassa ne on kroussei dirikoit ja valtakunnan fadei. Mä en viitti kämmii teidän pluggausnautintoo, eli en skrivaa kundien kyntämisest tän enempää. Sen voin taata, et tää on huikee stoori ja Olli Hietalahti, copywriter ku on, osaa ja pysyy stailissaan. Ne on skaffannu vallan ittelleen, ne ei lysnaa ketään ja demokratia on niiden mielest buli tsoukki. Maistelkaa itte. Stydi suositus. Eikä ne ollu ees flänässä. Ron Jeremy on boltsin tsennatuin pornostara, sladdi-ikoni. Tää kniiga on täsmälleen päinvastainen, kaukana brassailust. Funtsasin siinä, et ahdistavan liki on maita, jois tällast bökkerii ei hivais skrivaa tai julkasta. Niin gimis on Suomi! . Mun kirjaskobes on varmaan kaikki sen skrivaamat kniigat. Yleensähä tän sortin bökkerit on turvoksis jonkun daijun brassailuu ja pullisteluu siitä, kuin skarppi ja smartti skrivaaja on massiivisesti entrannu historiaa ja kuinka sen maaginen liidaussnaju on aina styyrannu handelit erehtymättömästi oikeelle dörtsille. Monen mielest kaikist siisteint on se, ku niist fantsuist flesuist duunataan priimaa safkaa. ällii kaalissa. Jotkut on menny sellasen kans jopa jiftikseen. Olli Hietalahti MAISTELUNI Romminmakuinen tarina yrittäjyydestä Troijan Hevonen T ää on viime vuoden kilahtanein ja riemastuttavin ”bisneskniiga”. Jos ois, sä oisit jämähtäny. Mut kaikist ankeint on, et näit itsevaltasii mulkkui alkaa pulpahdella valtioiden bosseiks. Tää on upee bökkeri, eikä pelkkää skrivattuu faktaa. Sit ne mainoshemmot, Olli ja Jou ko, otti loparit mainosduuneista ja rupes byggaa omaa rommibrändii. Kaiken jälkeen sä toivot ees yhtä flättii ja iisii vuotta. Karsee kohtalo. Esimerkiks ValkoVenäjän bulii kihoo Aljaksandr Luka šenkaa kutsutaan batskaksi, faijaksi. Tällekki kniigalle multa styrkka suositus. Tällä kertaa se on skrivannu bomtsikoist, siis sellasist pomottajist ja snadiaadolfeist, joit smyygaa nykyään joka paikassa. Stoori oli hengästyttävä. Ron on espanjaa ja meinaa rommia. Idis sai muhii viis vuotta. Hanki tää kniiga ittelles tai tsöbaa sille sun kaiffarille, ku aina sprettailee, et sille jaagaaminen on ihan ”piis of keik”. Mä saletisti kuuluisin sen fanklubiin, jos sil ois sellanen. Jos on liian kliffa fiilis, kantsii skarppaa. Niit on duunimestoissa, byrokratiois ja klubeis. Ku meillä bamlataan näist tyypeist, ne on tyrannei, despoottei ja diktaattoreit. Just tänään ku mä tätä skrivaan, Hesaris on snadi uutinen, et 67-vuotias Ron Jeremy on todettu syyntakeettomaks seksuaalirikoksiin. Mikään elämäs ei oo salettii. Täst bonjaa, et ku fotari jaagaa yli 30 vuotta, koko baletis ei oo yhtään detskuu, jost puuttuis foto. Sen mielest friiduist ei oo pomoiks ja siks se ei viitti niiden kans ees kinaa. Roni oli bylsiny yli 4000 friiduu ja rommi oli niin gutaa, ku ny brena voi olla. Ne teki Ronin kans diilin ja rupes brenkkukauppiaiks. Sun tarttee osuu paljon vaikeempaan maaliin ku pyöreeseen, paikallaan stondaavaan tauluun. Vladimir Putin on skitso eksemplaari autoritaarisest dirikast, jonka absoluuttinen valta on endrannu studaavaks, äreeks ja myrtsiks despootiks. Fittii kyllä, niit ei voi välttää. Yhen baarin seinällä ne äkkäs rommiplakun: Ron de… Toisel välähti: ”Ron de Jeremy!” Molempii hekotutti. Jorkin ordereilla ja resepteillä bytskataan gastronomien pöytiin. 23 Tsilari 1 | 2023. ”Kaikki fantsut idikset on ihan siinä ja siinä, et onks ne dorkii.” Ari Turunen TEETTE NIIN KUIN MINÄ SANON AULA & Co M ä tsennaan tän kundin, tietokirjailija Ari Turu sen. Valta on karsee troppi, tekee snygistäki tyypistä ääliön. Fantsu idis
Se oli korona-ajan pakopaikka luovalle ihmiselle, niillä välineillä ja varusteilla mitä kotoa löytyi. Helene Konttinen (1871–1916) on toisenlainen ja erilaisista olosuhteista. Hel mi Krohn (1871–1967) on suomalaisen sivistyskodin kasvatti ja äiti, Julius Krohnin tytär. Mikko Helenius ja Miira Sippola toivat Loputon Käpylä -oopperan paikalliseen tsyrkkaan. Nainen on professori ja nuorsuomalaisen poliitikko E.N. Oma vapaus voittaa, ja liitto päättyy eroon. Tunne yhteys kaksoiskuvassa Nuppu Galleria, Rosebud-kirja kaupan yhteydessä Mariankatu 21:ssä, esittelee kulttuurin monitaitaja Virpi Ero sen häkellyttäviä valokuvia itsestään muuntuneena menneisyyden tai nykyisen julkisen kohteen verrokiksi kaksoiskuvassa. Kuvassa Amira Khalifan esittämän Helmi Krohnin kanssa KokoTeatterissa. Mitä tuo yhteiskunnallinen asema naiselle, entä kirkko, perhe ja oma työ. Vaativa ja hyvä kerronta ottaa katsojasta vahvan otteen. Uukuniemen itäsuomalainen murre elävöittää puhetta. Vahva pikkusisko Aino Kallas on auktoriteetti, samoin aviomies. Se veti janstereit tsiigaajii. Heleneä näyttelee Anna Veijalainen, vahvalla sanalla ja liikunnallisuudella. Setälän vaimo ja hänen lastensa äiti, mutta kirjottaminen on tärkeintä. Näin da Vincin, Carolus Anna Veijalainen (oik.) häikäisee saarnaaja Helene Konttisena Janoavaisissa. Helmi löytää maailmalta spiritualismin, joka auttaa. Amira Khalifa Helminä ja Cécile Orblin Ainona ovat vahvoja Krohnin sisaruksina. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Kulttuuria talven keskelle Nyyan vuoden kulttuuri pääs starttaan vilkkaasti esityksillä. Nämä erilaiset naiset, kolmantena Aino Kallas, ovat mukana tiiviissä keskustelussa, jota siivittää suhteet miehiin, uskontoon ja lapsiin sekä spiri tualismiin. Sanoma naisen asemasta noina aikoina puhuttelee. Veijalainen on myös koreografian luoja. Vuodesta 2020 kirjailija-valokuvaaja-muusikko on valokuvannut ja rakennellut kaksoiskuvia. Konttisen toiminnan seurauksena syntyi herätysliike, joka jäi elämään. Helene on tehnyt paljon raskasta työtä maalla: hän on äiti, vaimo ja miniä. Jussi Snellmanin sanoitus Lempeä laupeus taivainen jää mieleen, samoin virsien laulu. Zodiakin ja Tanssin talon buli ponnistus oli Sivuaskel-festivaali Kaapelilla. Lavastus on taitavaa työtä, valkea ja musta trikookangas taipuu moneen elämänvaiheeseen rajaten intensiivistä kerrontaa eri kohtausten välillä. Erkki Melartinin musiikki häntä esittävän Riikka Paakin pianolla tulkitsemana tuo iloa ja herkkää tunnelmaa. Kaikki alkoi vanhojen öljyvärimaalausten punatukkaisista naisista, joiden viereen hän asettui, samaan tunnelmaan. Hän on yksinäinen, tulinen sielu, joka etsii elämältään harmoniaa ja yhteyttä valoon, myös spiritualismin kautta. FO T O : SI N I SA LO 24 Tsilari 1 | 2023. Hän on uskovainen, ja on opetellut salaa lukemaan Raamattua. H elena Kallion käsikirjoittama Janoavaiset on kahden vuonna 1871 syntyneen naisen elämäntarinaa. Taideyliopiston Talvimusikaali tarjosi maailmanensi-illan Peter Hoegin Lumen tajusta
FO TO : M A R K K U PI H LA JA 25 Tsilari 1 | 2023. Esitys sopii 2–6-vuotiaille ja heidän perheilleen. Operetti on satiirinen ja optimistinen kuvaus kolmesta nuoresta pariskunnasta, jotka saavat puolueelta asumisoikeuden Moskovaan rakennettavaan uuteen lähiöön. Skidit lähtivät riemuiten mukaan. FO T O : JA N N E SI LT AV U O R I Ville Salonen ja Olga Heikkilä ovat valloittava pääpari Lempeä lähiössä -operetissa. Wusheng Company tuottaa. Talvikki Eerola on tavattoman ilmeikäs esiintyjä, jonka naamanliikkeistä ja poskienpullistuksesta lapset tykkäsivät kovasti. Operetti on vuosisadan yhden tärkeimmän säveltäjäneron 1950-luvun mestariteos, jota ei ollut Suomessa vielä koskaan nähty. Runoilija oli paikalla ja rauhoitteli lapsia sillä, että ihmisten ja rapujen patakohtaus oli vain unta. Peter Pihlström vastaa monien harrastajaesiintyjien koreografiasta, joka on musiikkikomedian parasta antia. FO TO : H A N N EL E SA LM IN EN Talvikki Eerola on hyvin ilmeikäs, veikeä esiintyjä lasten edessä Annantalolla. Kanta esitys oli vuonna 1959 Moskovan operetti teatterissa. Rapuooppera on lasten minimusikaali, joka perustuu Leena Sainion saman nimiseen runoteokseen. Esiintyjiä on yksi ja esitys mahtuu matkalaukkuun. Musiikki on täynnä kauniita melodioita. Vaikka teos oli kommunistisen puolueen hyväksymä, se sisältää runsaasti satiirisia ja humoristisia viittauksia yhteiskuntajärjestelmän haittakohtiin. Rapuooppera sisältää musiikkia, tanssia, laulua ja minimalistista nukketeatteria sekä paljon hauskoja hahmoja, jotka jo Sainion runoissa seikkailevat. Duran, Schjerfbeckin, Kroyerin ja Gallen Kallelan klassikot saivat 2020-luvun muodon. Seuraavaksi rapuooppera meneekin Arieliin ja muihin päiväkoteihin vierailulle. Runot käsittelevät ihmeellistä elämää, eläimiä ja luontoa sekä universumin mysteeriä. Asunnon käytännöt ovat vaikeampia kuin lupauksissa. MIMIK – Tunne yhteys on vaikuttavan näyttelyn nimi. – Putinin hallinto ei omista venäläistä kulttuuria, ja me Suomessa emme ole russofobeja, tekijät sanovat. Satiirinen ja iloinen kuvaus kolmesta nuoresta pariskunnasta, jotka lähtevät asumaan uuteen moskovalaiseen lähiöön. Se sai – kenties Venäjän hyökkäyssodan takia – sievistelevän hempeän nimen: Lempeä lähiössä. Vahva suositukseni lastenkulttuurille, jossa tekijät eivät aliarvioi yleisöä, vaan antavat paukkua täysillä. Lahjusten kierto on kuvattu hauskasti. (Rivien välistä, Mediapinta 2018,) Rapuooppera yhdistää runoutta ja lasten minimusikaalia Lastenkulttuurin vuoteni 2023 alkoi Stadin Annantalolla Rapu ooppera – esityksellä päiväkoti Lapin lasten ja heidän vanhempiensa tai isovanhempiensa kera ratki riemukkaassa minimusikaalissa. Ville Saukkosen taitavasti ohjaama teos edustaa tärkeällä tavalla Hruštšo vin aikakautta Venäjän historiassa, sen kulttuurin ja ilmaisun suojasäätä sekä idealismia. Tämä oli ennakkoesitys. Jonas Rannila johtaa orkesteria innoittuneesti. Lapset pääsivät osallistumaan lauluihin ja tanssihetkiin. – Tärkein asia projektissa on ollut muodostaa tunneyhteys aikojen ja persoo nien välille sekä palauttaa yhteys omiin kadoksissa olleisiin tunteisiin, Eronen kertoo kapeiden käytävien välissä Avajaisissa runoja ja musiikkia esitti Duo Virpi & Tapsa Eronen. ValokuvataiteilijaVirpi Erosen kuva teoksensa Vincent van Gogh: Omakuva äärellä. Saimme kuulla Eino Leinoa, Reino Helismaata ja Jacques Breliä. . Tekijät kuvaavat kansanomaisen parodian keinoin, millaista neuvostoarki oli propagandan silmin ja sen takana. Oman runonsa Elämän eteisessä Eronen lausui: – Kävin istumassa elämän eteisessä / Tulevat sateet / Syksyn kumiseva pimeys / odottaa huoneen nurkassa / katkaisijan napsahdusta / Valo lähtee talviuneen / Antaa lainaksi lumen, / joka hetken hehkuttaa / ennen kuin katoaa / sekin kaamokseen / On jaksettava yli luonnollisen kuoleman, / katkeroitumatta, / uuteen heräämiseen / Vain vahvat antavat / tuulen sekoittaa pitkittyneet hiuksensa. Opera BOX tuo usein näyttämölle harvoin esitettyjä ja suhteellisen paljon resursseja vaativia teoksia. Kun tulin sisään, näyttelijä Talvik ki Eerola lämmitteli lapsia jo kysymyksillä ja runoilla, joita Kalasataman päiväkoti Arielin lapset olivat tehneet. Rakkautta Moskovan lähiöissä Tammikuussa nähtiin Aleksante rin teatterin lavalla riehakas harvinaisuus, kun hyvin tuottelias, stadilainen Opera BOX tarttui Dmitri Šostakovitšin Suomessa esittämättömään mestariteokseen Moskva, Tšerjomuški
Näillä eväil sit lähettii lautan suuntaa. Joillain on ehkä kulkenu kyyti toisee suuntaa, eikä ehkä yhtä hyvis fiiliksis. Jos joku tsennaa viskei, nii sielt Islayn suunnilt tulee ne kaikist savusimmat viskit. Mä en oo viel kovin vanha gubbe, mut kyl noi junnut bamlaa jo eri slangii, ku mitä ite skidin. Siit on sen verran matkaa, ettei oikein ehkä dallaamal iisisti mee, eikä siel oo oikein dösäliikennettä, ja sen takii saaren ainoo mittari on sit aika överisti hinnoteltu. Eka pomppu oli Lontoos, toka Glasgow’ssa, ja siit oli viel skäfä legi Islaylle, eli kolmel eri flygaril perille. Jenkit ja jotku muutki käyttää myös whiskey-muotoo, eli yks e lisää, mut kukin tyylillää. Majapaikka oli snadi, pari huonetta niiden himan yhteydes, mut tosi lämmin fiilis ja hyvä palvelu. Ollaa tsennattu jo vuosii, ja joskus on heitetty myös börstat kimpas, siihen sivuun samal ehkä snadit knubbit kans. Stadilaisii sit snadisti mietitytti, näinkö sitä nyt vierailt vaa kyytiä kysellää, jos nyt tolt lautan duunarilt kuitenki eka. Jos sellaset on kumottu, nii yleensä viskii. Etymologiaks sitä taidetaa kutsuu, vaik toi on snadisti fiini sana omaan suuhu. Pari flindaa fikas ja monta muistoo rikkaampana. Paikallinen skoude oli rento gubbe ja heitti meidät sinne tislaamon pihaan, bamlattii porukal viel koko matka Suomest, Stadist ja Skotlannist. Siel saarel käytiin läpi perinteisimmät tislaamot, kuten Laphroaigh, Lagavulin, Ardbeg ja Bowmore. emäntä, ku oli tullu hakee meit omal kiesil majatalolle. Melko stadilaist menoo Tätä sit funtsittii majatalolla Jukan kaa ja kysyttii majatalon emännältä ja isännältä, miten se kyyti kannattais hoitaa. Ja se jeesas. Sinne pitää mennä yhen snadin salmen yli lautal, mut ei kestä montaa minsaa. Stadilaiset Skotlannis ekr. Se on melko snadi mesta, mut kaikki asutus ja tislaamo on just toises pääs saarta, ku mis sen lautan kaija on. Tislaamoki on nimeltään vaan Jura, mitä sitä konstailemaa nimien kaa. Siit se sit hiljallee muotoutu whiskymuotoon. Reissu meni hyvis fiiliksis, ku oli jotain kliffaa, mitä venaa. Kyttäautol brenkkutehtaan pihaa, tätäkin vois sanoo palveluks ja ei oo ehkä moni testannu. Snadi saari, mut bulit viskit, ja noit kaikkii saa vaik Stadin handeleist. Se sit bamlas, menkää sinne lautalle vaa ja kysykää kyyti sielt joltain, kaikki ne menee siihen samaa mestaa kuitenki. Mua on siunattu paril tosi hyväl frendil, joist Jukka on yks. Siin lautan kyydis oli myös yks skoude kiesinsä kans ja se skönäri tuuppas meidät sen kyytiin. Ja pari puntaa köyhempänä. Ja sellastha se on ton brenkun kans, vähä niinku eldiksenki kaa, eli hyvä renki, mut fitti isäntä. Sitä kelaa sit pyöriteltii tovi jos toinenki, mut lopult sit alettii funtsaa tarkemmi reissuu ja skaffattii flabarit flygarii ja samal majataloki reissun tukikohdaks. Eka muoto on Irlannin puolelt ja jälkimmäine Skotlannin puolelt. Viskii vastuullisesti – tääl ei tarvii fiudee Islayn saari on aika snadi ja dallaamalki pystyy aika hyvin kiertää eri tislaamoit. Jura, mut ei siis se tsufekone Siin Islayn saaren vieres on myös Juran saari, mis on kans yks tislaamo. Jonku tällase illan aikan alettii sit bamlaa, pitäiskö meidän gubbejen lähtee tsiigaa Skotlantii, miten tota brenaa oikei duunataa. Monen pompun kaut perille Mut takas stooriin… Sinne saarelle ei pysty flygaa suoraa Stadist, vaa pitää ottaa pari pomppuu välis. Suuntan Skotlanti ja siel snadi Islayn saari. Vajaa viikko oltii reissus ja sit takas Stadii. eli ennen koronaa. Ja tuhti breku. Mut eihän niit mynttei lopult völjyyn saa. Niinku Stadiski, ja slangikytist en oikei ite perusta, ku slangi elää ja eri aikakausien slangi sekottuu puhujienkin välil. STADILAISII TEKSTI JA FOTOT: JANI LAIHO Viskin alkuperää Jos snadi sivujuonne sallitaa, nii slangis mua kiehtoo myös sanoje alkuperä. Se majatalon isäntä skujaa ite dösää siin Islayn saarella ja tsennas paikallisen meiningin hyvin. Vika flygari oliki jo snadimpi potkurimasiina, mut vanhas vara parempi, vai kui se oli. Ja just hyvä nii. Ku päästii perille, ni siel flygekentsul meit venaski se majatalon Tää stoori juontaa jo vuosien taa, johonki aikaan ekr. Stydii mut silkkist kamaa. . Mut jos mä täst koitan dallaa huteran aasinsillan yli, nii whisky-sanan takan on niilt kulmilt ja gaelin kielest sanapari Uisce beatha tai Uisge beatha. 26 Tsilari 1 | 2023. Tota vois jo sanoo palveluks, arvostan
Tääl on tilaa hengittää. Viskii tulossa.. Näkymä paikalliselle skönelle
E. R O SE N BR Ö IJ ER . FO TO T A . Jali: – No, sitten se on Korkea Koulun Käynyt Suomen Paras Kiillottaja, tai Kuusi Kuukautta Käynyt Sipoon Putsari Koulua. GAMLA SLANGI TEKSTI: TUUPPARI Stadin kesikseen kuulu plankkarit. Fibo: – Älä juksaa, eihän se niin ole. Katsos Jali, kun tuolta tulee jenkke knäyssi, mene freistaa, jos saa jynssää. Kengät putsaa, kärjet lakata Gamlan slangin näyte on täl kertaa Pelastusarmeijan eli Frelsiksen plankkarikundien slangiläppää yli sadan vuoden takaa. Faijakin duunasi uuden lodjun mulle, että pääsen taas espalle jynssää. Kun olen saanut lodjun faijalta, niin menen Frelsikseen, saan sieltä tsuikan ja blysarin, silloin sitä on taas kivassa reilassa. Jali: – Kun minä siltä Frelsiksen flikulta freistasin, mitä se merkitsee, niin skiiasi sen olevan Kengän Kiillottajan Kompanja Skuur Putsare Kompanjet. K.K.K.S.P.K. Fibo: – Vai sekö sen oikea nimi onkin. Skiiaa sinä Jali jos tiedät. Nimimerkki Tuupparin stoori on julkastu Kurikka-lehdes 10/1916. Eikä ne knäyssit koskaan niitä biljaria kysy. Gamlaa slangii tsökas Mikko Seppälä. Nyt täytyy olla kaikellaisia tisikan biljaria, tsuikkia ja blysaria, eikä niistä jynssäyksistä enää niin huisisti gossoa saa, kuin ennen. Fibo: – Minä olen aina fundeerannut, että mitähän siinä tsuikassa mahtaa merkitä ne kirjaimet. Jali: – Kengät putsaa, kärjet lakata. Jali: – Sinähän roisi olet kun et ymmärrä, eihän niitä libaria tartte aina antaa, kuin joskus, voihan niitä draisata huulesta himpan. 28 Tsilari 1 | 2023. Fibo ja Jali funtsii mitä hitsii niitte jynssäriunivormuun kuuluvan kotsan kirjaimet merkkaa. Fibo: – Älähän nyt mökäse, vaan skiiaa kuinka ne sitä Frelsiksessä sanovat. Jynssärit passissa Espalla 1910-luvulla. Fibo: – Minäkin kävin ennen jynssäämässä ja pliiasin kivat fyrkit, mutta nyt ei maita enään, kun Frelsis rupesi siitä natsaa itselleen ottaa. Jali: – No, kibat kaveeravat sitä monella lailla, niin kuin Koikkaa Knärriä Kuonoon Se Paras Konsti. . H EL SI N G IN K A U PU N G IN A R K IS TO ”Tuolta tulee jenkke knäyssi, mene freistaa, jos saa jynssää.” Jali: – Nyt on taas on kiva olla, kun tuli kesä, on aina gossoa, että pääsee levariin
Lihavuus on vaarallist, äärikeisseis jopa hengenvaarallist. ”Massa Juha, minun heimo ollu kauan sitten ihmissyöjä. Jos sulle käy niin, tsiigaa spegeliin. Ja sit syväkurkut saa kyhnyy siit, ku ne posauttaa punkeroo possee. Läskivero on sata egee per pojo. Se on ny skrivannu jotain 50 kniigaa jaagaamisest, fisustuksest ja golfista. . Ja mitä fuulaa onkaan tää lätinä, et läskit on muka lepposii. T ää on ihan sika stoori ja moni draisaa herneet klyyvariin, ku lesaa tän. Ei se oo. Mutta, massa Juha, torilla minä näkee big big ahtereita, kuin virtahevon persukset. Se liikaa minulle.” – Jambo, sä siis meinaat, et sun kannibaalin vaistot dyykkas pintaan. Miks. On XLdaamei, plusfriidui, giganttisii gimmoi ja donnii ku elää sopusoinnus (läskin) kroppasa kanssa. Kukaan ei halunnu lähtee arpoo sun poimuistas, mist vois hittaa erogeenisii mestoi. Ykkösidis on läskivero. Valtion fyrkkaa menee ylipunkeron köörin hyysaamiseen yli kolmesataa miltsii joka vuos. Välkyimmät vois jopa funtsaa, et timmi kondis ei oiskaan ihan mälsä idis. Ku tosiläskin kaiffarin tuplaburgeri ja kokis bungaa yli huntin, laihis rupee tuntuu snygilt idikselt. Kerran mä roudasin mun frendin, Jambon, Kuopion tortsalle. Läski voi olla hengelle hupaa. Ku sä kveltsul avaat sontaluukun, sä snaijaat äkkii mist on kyse. Sä olit läskipontsoplösö ihraläjä. Ja jos sä funtsaat, et kyl sä kesäl niihin bikineihin mahdut, sä kusetat ittees. Sun oli pakko luudaa haneen, ettet sä iskeny leegoi jonkun tyypin pulleisiin flesuihin. Kyse on pelkäst fyrkast. Fiudessa Jambo anto meriselityksen. Johan rupee popula tsiigaa, mitä kaikkee ne naamariin tunkee. 29 Tsilari 1 | 2023. Yhtäkkii Jambo murjas: ”Massa Juha, pois täältä äkkiä, nyt tosi kiire.” Oliks frendil agorafobia, siis torikammo, vai mitä se rupes studaa. Mainostajat ja roskasafkafabriikit on hiffannu, et ihral ja plösöl jengil tahkoo rutosti massii. Et sä mahdu. Mihin hittoon se dyykkaaki, stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Jambo oli födannu mustimmas Afrikas, mut kaiffari oli inttäny tohtoriks. Fakta on, et sus ei ollu mitään upeeta. Sit on viel yks proggis, mis läskipontso juippi duunaa burgereit ja ahtaa niit kitaansa. Ku XXL-daami herää viikonloppuna yksin bunkas maskarat lärvis, kaalis kaikuu iskelmän sanat: ”Ei skoree, ei suksee, vaik mä olin upee.” Tää Nasulammen Kalorikiitäjien jäsen ei oo snaijannu pätkääkää realiteeteist. Jotain tälle jutskalle tarttee duunaa. Mainoksis jengi tunkee lärviin pizzaa, burgereit, kebabbii, tsukuu ja grillattuu tsieguraa. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN FOREVER FATSO Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Toiseks kaikki pizzerioiden ja mäkkäreiden asiakkaat dörtsillä puntariin. Olkaa skarppina. Jos sä et nää sun heppiis, ku sä käyt stroolaamas, ni sä oot plösö. Ekaks bulisti kaikkee höttöhiilarii, sit pari flindaa sidukkaa darraan ja jälkkäriks suklaapirtelö. Ei jumankauta! Jengii siis yllytetään skruudaan skeidasafkaa. Ny sä funtsaat, et ethän sä mikään läski oo. Onneks mun bilika oli lähellä. Ekaks bulisti kaikkee höttöhiilarii, sit pari flindaa sidukkaa darraan ja jälkkäriks suklaapirtelö. Siinä me dallailtiin ja pällisteltiin. Ei talikkokaan stondaa, ku lantakasaa vastaan. Stoori kertoo läskist jengist, ja sitä on bulisti. Kaikist daijuimmat heittää läppää kehopositiivisuudest ja sisäsest kauneudest. Pian XXL-daami lyllertää myrtsinä tsögeen skruudaan brekkarii. Mitä plösömpi poka, sitä enemmän burgeri bungaa. Moni friidu on varmaan funtsannu, et kehopositiivisuus meinaa sitä, et sä voit ahmii pizzaa ja burgereit tost vaan, homma on handus. Se maistuu sama kuin englantilainen. Ja läskiskoudet ratsaa köörii, ku yrittää luistaa punnituksist. Mä tsennaan leegion löysii bulderoit, ku on ihan armottomii tiukkapipoi. Siitä tosi pitkä aika, nyt syödä kuivattu turska Islannista. Ekaks kolmenkybän prossan haitta vero kaikille sokrusafkoille, karkeille ja limubrenkuille. Jos painoindeksilaskuri tuuttaa punasta, ei muuta ku handuu syvälle fikkaan. Tarkottaaks sisänen kauneus hurmaavaa haimaa, upeeta umpisuolta vai poskettoman päheetä pernaa. Jokanen tyyppi joutuu kerran kuussa terkkariin punnitukseen. Pian kropas on taas positiivinen fiilis – toivoton keissi
Ryhmäfotoo ku otettiin, muutama oli jo motarilla, ku niil oli hosis Stadiin. Tasan 82 vuotta meitä ennen parikyt golfaajaa plus saman verran kädei skujas samaan mestaan ja kävi avaamas funkkishotlan viereen bygatun golfkentsun. päivän johdosta 19.2 toivoo klopit. Se on sen historiallisen kentsun avausskaban palkinto. 30 Tsilari 1 | 2023. Edellisvuotinen podiumi pantiin ihan söndriks. Missä ja milloin. Toi pytty, ku on Tilanderin (viides vasemmalta) handussa, londattiin meille fotaamist varten. syyskuuta fiudeilla Aulangolle skulaamaan golfii. Kaikki mestisten golfin skulaajat paitsi ne, ku avas hanat ja lähti saman tien tsöraa Stadii. Finnaaja Ari keskel. Glaiduu födlarii maailman parhaalle faijalle 70v. Toiseks tuli Ma ria Sinivaara, 17 pojoo ja kolmanneks Jouko Laitinen, 16 pojoo. Fotot napattiin Everstikentsun klubilla. Siel me käytiin bastussa, skruudattiin ja dilkattiin palkinnot. Ari Soikkeli skulas Staga&Skrubun shampioniks ILMOITUS. Ekaa kertaa meilt lähti rundaa palkintopytty, jonka Lassi Tilander bjuudas kierrätykseen. Kaikki meteorologit manas, et vodaa stikkaa, mut onneks niitten ennustukset meni skutsiin. Pluggaa Tsilarii, ni tiedät. . Ens vuonna skulataan taas jossain. Kaikki meteorologit manas, et vodaa stikkaa, mut onneks niitten ennustukset meni skutsiin. Shampioniks skulas Ari Soikkeli, 19 pojoo. Oli kliffa pelikeli, ja Hugohan on upee, brittistailiin funtsattu pudekakentsu. Meille nää Hugo-kentsulla skulatut yheksän skrubuu oli vuoden 2022 mestikset. Juhlitaan perhepiirissä mut jos tunnette niin onnitelkaa. SPORTTII TEKSTI JA FOTOT SEPPO PALMINEN M aailman snadein ja löyhin golfkertsi Staga&Skrubu duunas historiaa, jota varmaan kukaan muu ei ois hiffannu: skujattiin 15. Staga&Skrubu-go lfkertsin mestikset finnas Ari Soikkeli 19 pojolla
Etenki Slangijengi diggaa slovareit, et ne voi jorates klemmaa. Kysymykset oli natsalaisten duunaamii. . SLANGIJENGI TEKSTI SEPPO PALMINEN FOTOT AKI SCHADEWITZ Bailattiin Natsa Klubin kans kimpassa Oli marraskuun toka tiistai ja jengi dyykkas Bottalle. S langilaiset stikkas stagelle saman duuon, ku kesäkuun kahdestoista löi jengin hepnaadilla Espan lavalla: Saksalan Ha ra ja Tommi Lindell. Paras juttu oli, ett Tommi skrivas kans Stadin Slangin jäsenhakemuksen! 31 Tsilari 1 | 2023. Fantsuu oli. Enää ei riitä, et Tommin faija pluggaa Tsilarii. Se on nimeensä virkeempi jortsubändi. Natsaklubilaiset funtsaajat oli Jara Hynninen, Tipsu Muranen ja Lasse Palen. Slovarit iski, ku niitten aikan voi jorates sklemmaa. Skabat finnanneen joukkueen, Slangijengin funtsaajat vasemmalt Seppo Palminen, Pirkko Lähdesmäki ja Timo Alarik Pakkanen. Fotossa vasemmalt Jara Hynninen, Tipsu Muranen ja Lasse Palen. Hara Saksala shungas ja Tommi Lindell skulas kiipparii. Blösö Mutsi Orkan kiipparisti on Pekka Paukku, beisii speelaa Pekka Hohtari, sjungaaja on Joachim “Jocce” Duncker, pannui kolistelee Risto Sorsakivi ja skittaa skulaa Jaakko “Jaska” Larres. Tälläki kertaa käytiin tietoskaba Natsa Klubin jengii vastaan. Siel järkättiin viime vuoden tokat kimppabailut: Natsa Klubi ja Slangijengi kompuksessa. Skabojen jälkeen jorattiin Sit ku alko joraaminen, stagen täytti Fat Mama Band. Koko Bottan salillinen bailaajii funtsas ääneen: miten kaks kundii (Stadin Slangin jäsenii) voi tuuttaa noin stydin ja snygin fiiliksen. Kohtahan me ollaan kaikki samaa jengii, ku Natsan porukast buli osa on jo Stadin Slangin jäsenii. Niin nytki. Fat Mama Band skulas ja jortsukansa joras. Meiän jengis Rock-Jerryn ekan EP:n biisei ja muuta kinkkistä yritti arvailla Timo Alarik Pakkanen, Pirkko Lähdes mäki ja Seppo Palminen. Hövelisti ne anto meiän jengin finstaa. Ans kattoo, järkätääks me tänä vuonna jotain kimpassa. Natsa Klubin jengi funtsaa vastauksii tietoskabojen froogiksiin. Haran talenttihan me tsennataan jo vuosien takaa, ja tässä tulee illan bulein uutinen: Tommi Lindell skrivas Stadin Slangin jäsenhakemuksen. Natsan jengille bändi oli tuttu, mut ainaki osalle meikäläisii uus. Me hogattiin jo edellisel kerral, et Natsan porukan kans bailaaminen on helkkarin kliffaa
MINNAATSÄ TEKSTI OSSI SIMONEN Olympiageimit 19.7.–3.8.1952 V oidaan kutenki sanoo, et varsinaine Suomi-tietoisuuden läpimurto maailmalla tapahtu Stadissa olympiavuonna 1952. On selvää, että se palveli samoja tarpeita ku flygaritrafiikki, paitsi vaa meriliikenteenä. 32 Tsilari 1 | 2023. A. Olympialaisten aikaan kentälle laskeuduttii ja kentältä noustii kaikkiaan liki kakstuhatta kertaa. Nurmi finnas Antwerpenissa 1920 kolme, Pariisissa 1924 viis ja Amsterdamissa 1928 yhden kultamitalin. Siit vuodesta alko Suomen kansainvälistymisen aika kohti meidän tuntemaa nykyistä yhteiskuntaa ja Helsingin kansainvälistä stadikuvaa, tai nii mä ainaki psyykkaan. H. Sen kautta kulki sillon yli 90 000 matkustajaa vuosittain kesäja syyssesonkeina. Merkittävii laajennusja muita rakennushankkeita valmistu myös vuoden 1952 Olympialaisii varten. Skabojen suorituspaikoista suurin osa oli jo vuodelta 1940 siirrettyjen olympiakisojen peruja. Olympialaisten aattona valmistu Seutulaan vankijengillä bygattu lentokenttä. Myös hotelli Stadika 1952. FOTO: MUSEOVIRASTO. Näitä oli esimerkiks ensimmäine Sokos-tavaratalo Mannerheimintien, Kaivokadun ja Postikadun kulmauksee. Tän byggan yhteydessä toimii Hotelli Vaakuna. Olympiaterminaali Stadin Eteläsatamassa (alkujaan Olympiapaviljonki) bygattii vuoden 1952 kesäolympialaisia varten. Sen merkitystä ulko maiste ja kotimaiste matkustajien ja rahdin ja postin ilmakuljetuksissa ei voi yliarvostaa. Puhumattakaa poliittisten tai kaupallisten yhteyksien ylläpidosta erilaiste tapaamisten merkeissä, leedireissailua unohtamatta. Rakennusmeiningit Malmin lentokenttä oli 1940-luvun lopulla flygareiden nopean kehityksen ja kasvavan koon myötä käymässä riittämättömäks kansainvälisen lentoaseman tehtäviin. TURJA Stokiksen olympialaisissa 1912 kolme ja Antwerpenissa 1920 yksi kultamitali. Suomen Urheilulehti uutisoi myöhemmin, et Hannes Kolehmainen (1889–1966) on juossut Suomen maailmankartalle. Ehkä vielä merkittävämpää duunii Suomen tunnettuuden puolesta teki yhdeksänkertainen olympiavoittaja ” The Flying Finn” Paavo Nurmi (1897–1973). Vuodesta 1977 lentoasemaa on kutsuttu HelsinkiVantaan lentoasemaks
Viini virtas, laulu soi ja kansantanssejaki jorailtii kisaturistien telttaillessa Seurasaaressa. Hän finnas kulta mitalit 5000 ja 10000 metrin juoksuissa sekä maratonilla, jolle hän osallistu ensimmäisen kerran. Tarinan mukaan hän oli maraton juoksun aikana kyselly kilpa kumppaneiltaan pitäskö vauhtia kiristää parempien sijoitusten varmistamiseks. Geimejä on muisteltu ”viimeisinä oikeina olympialaisina”, oikean olympiahengen: ”nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin” skaboina ennen niide nykyistä yltiöpäistä kaupallistumista. Olympialaisten 70vuotisjuhla Viime vuonna vietettii Helsingin olympialaisten 70-vuotisjuhlavuotta. Täs kohtaa tulee vähä outo olo, ku näyttää siltä, et kalsa blosis tuulee vieläki tuolta idän suunnalta. Joteski tulee mieleen Tapani Kansan biisi: Tulkaa tytöt takaisin. Palace ja sen yläkerroksessa sijaitseva ravintola valmistu tuolloin. Sen suoraviivat kuvaa Stadikan juoksuratoja. Sportin suomalaiset sankaristoorit ovat meidän yhteistä kansallisaarretta. Niitä tulee varmasti. Itäblokin sporttajista on mainittava tšekkoslovakialainen kestävyysjuoksija Emil Zátopek. . Stoori on loistava. Rautaesirippu oli laskeutunut ja poliittisideologiset rajat oli syntyneet. Föliksen idylliin ihastu etenki ranskalaiset ja saarelle näyttiki muodostuneen täyspainoine gallialaiskylä snadissa koossa. Täs aartees on osa suomalaista identiteettii. Jos sää suosi, joku osas epäillä, et onks näil ranskiksilla lainkaa kiire kattoo kisoja. Sillon kärsittii kaikenlaisesta niukkuudesta ja ulkomaisesta fyrkasta oli huutava pula. Finskipoliitikot taiteili taitavasti Idän ja Lännen rajamaastossa. FO T O : H A R T W A LL IN FO T O A R K IS T O FO TO : M U SE O V IR A ST O . ”Satupekka” on vissii pidetyin ulkomaalainen sporttaaja Suomessa kautta aikojen. Diggailen edellee. Se kertoo Zátopekin ylitsevertaisuudesta juoksijana tohon aikaa. Joulu kuussa 1944 vahvistetun välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti Suomen oli maksettava neukuille kuuden vuoden aikana sotakorvauksia 300 miljoonan kultadollarin verranan. Jään oottelee näitä itsetuntoo kohottavii uusii stooreja. Lähelle, Kumpulan kupeesee valmistu Helsingin varsinaine olympiakylä eli Käpylän kisakylä sporttaajien asuttavaks. Uimastadika rakennettii Helsinkii jo vuoden 1940 olympialaisskaboja varten ja Kumpulan maauimala rakennettii vuoden 1952 olympialaisii varten kilpailijoiden harjoitusaltaaks. Hän sano, että Itämereltä Adrianmerelle on laskeutunu maanosan halkaiseva rautaesirippu, jonka taakse pimentoo jäi suuri osa Eurooppaa. Vuosina 1950– 1952 sotakorvauksia oli vielä jäljellä jotai 7–5 % valtion menoista. Armi Kuusela – universumin kaunein ja siistein gimma 1952. Kyseisii aikoja heijastelee myös se, että Neuvostoliiton johtaman itäblokin urheilijat majoittu muista osallistujamaista erilleen Espooseen Otaniemen Teekkarikylään. Suurena huolen aiheena oli myös skaboihin saapuvien kisaturistien majoittaminen. Täs tää geimien suomalainen juomalegenda. Hän teki uudet olympiarekordit kaikilla kolmella tripillä. Skabaja majoituspaikkojen rakentamisen lisäks kuntoon piti laittaa myös striitit ja puistikot. AT T E M AT IL A IN EN 33 Tsilari 1 | 2023. Politiikkaa Winston Churchill piti Yhdysvalloissa maaliskuussa 1946 merkittävän puheen. Noin 14 000 skabaturistille päätettiin varata mahdollisuus telttamajotuksee joko Lauttasaaressa, Lehtisaaressa tai Seurasaaressa. Mainittakoo, että tuolta ”pimennosta” Olympialaisissa tuli esiin Neuvostoliitto 22 kultamitalilla Yhdysvaltojen saalistaessa 40 kultamitalia
Niin gimis on Stadi -kangaskassi, musta tai sininen 10 EUR . Niin gimis on Stadi-autotarra 10 EUR ale Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinslangi.fi tai sit voit käydä byroos päivystysaikoina: ti ja to klo 14–17. Raitapaita Marimekko 50 EUR ale 1 2 1 2 3 4 6 5 CD Sakilaiset Jätkä ja muita kupletteja 10 EUR 7 8 34 Tsilari 1 | 2023. Heikki Paunonen: Tsennaaks stadii, Bonjaaks slangii 20 EUR ale 3. Slangikartta/Stadin Kartsat ja Mestat 5 EUR ale . Matti Kainulainen: Skloddi 10 EUR 5. Raija Tervomaa: Mut sulle sattuu aina 5 EUR ale 6. SLANGI BLISAA MUUTA KAMAA . 1. Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne. Käy tsiigaamas himasaitil: www.stadinslangi.fi tai byroos! CD Marino&Sunrise Orchestra 10 EUR Takaisin Rööperiin… kaipaan niin… KLEDJUJA CD Slangimusa ei delaa koskaan 10 EUR Esiintyjät: OlliBull Anikari, Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Jussi Raittinen Tapsa Kojo, Harri Saksala, Pirjo Tuohimaa, Marino, Slangibändi, Dumari Nurmio. Erkki Alaja: Olympiastadion 15 EUR ale 7. Sporapaita 15 EUR ale 2. Kimmo Pälikkö: ArtHelsinki 15 EUR, TARJOUS 3 kpl 40 EUR ale 4. Raija Tervomaa: Mun Stadi 5 EUR ale Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson. Heikki Paunonen & Jeongdo Kim: Nyt mä bonjaan Suomi–Stadisanakirja 29 EUR 2. Seppo Palminen: Snygii slangii! 22 EUR 8. CD tupla The Best of Finnish Classic Jazz 20 EUR Classic Jazz Society All Stars KNIIGOJA 1. MUSAA Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa
Oikasu Nolo moka Buli tattis kortist! Postikorttei ei enää pahemmin lähetellä, joten sitä enemmän tsilarilaisten sydämii lämmittää, ett yks niist harvoist sendatuist postikorteist oli osotettu just meille. Siellä oli kans joku tsiegurakuoritehdas, josta tuli älytön dunkkis. Siellä oli ihan magee kämppä ja beachi. Fiba numero 3: Nimi piti olla sivulla 10. Tsilarin toimitus jatkaa hyväl fiiliksel uuteen vuosikertaan ja toivoo kaikenlaist palautetta täst aviisist myös jatkos. Sellasii fotoi roikku Ruusulankadun keilahallin seinällä. Lassi Tilander tunnetaan monipuolisena ja sympaattisena golfvaikuttajana sekä purevana kommentoijana ja golffilosofina. TL Buli tattis kortist, Hessu! Slangiopen snadien vastaukset: . Tällast ei pitäs sattuu eikä tapahtuu, mut ku aviisin dedis dyykkaa kehiin, tyrimisen mahikset iisisti tuplaantuu. Niit tuliki sit niin bulisti, ettei kaikkien jakamiseen yks lehti riittänykää. Jos joku tsennaa, kenen toi puumerkki on, ker tokaa meillekki. Olli Anikari ku on piirtäny GOLFDORKA LASSI TILANDER kniigan upeen kansikuvan, niin buenon, et kniigan skrivaaja hinkus tietsikan ääreen an keinaki aamuina. Teksti sisälsi kaikkea sitä yhteisymmärrystä ja myönteisyyttä, jota odotan murteiden ja Stadin slangin käyttäjien keskinäisissä suhteissa. Olympia minnausten keräyski lähti itseasias Virven idiksest ja toteutuksest, ku se viime kesän skrivas Tsilarin 4/22 Snadeihin ja pyys jengii skrivaa niitten omii Olympiamuistoi. GO LF DO RK A LA SS I TIL AN DE R GOLF DORKA SEPPO PALMINEN LASSI TILANDER Näköalaa kaikilta vuosikymmeniltä SYYSKUU_Lassi Tilander kannet 2.indd 1 SYYSKUU_Lassi Tilander kannet 2.indd 1 6.9.2022 15.46 6.9.2022 15.46 Piirros: Olli Anikari Piirros: Mica L-K Tsilariin 6/2022 jäi kämmien suma. Mitä tapahtui sitä ennen, mitä sen jälkeen. No körattiin stogella mestoille. Kuvateksti väittää, et piirtäjä on Olli Aninkari. Tämä kirja kertoo maailmasta – millaiseen Suomeen golf tuotiin, kuka sen toi ja mistä. Onko tämä siis golfkirja. Ansionsa mukaan saavat bluffaajat, tärkimykset, mahtailijat, pikkusielut ja puuteripyllyt. Lassi kieltäytyy hymistelystä ja lipomisesta, vaikka muistelmat tarjoavat tuhannen taalan paikan iljettäviin imelyyksiin. Fiba numero 2: Ollin sukunimessä on skrivausfeelu. Fiba numero 1: Olli ei oo piirtänyt tota kuvaa. Me duunattiin mun serkun kanssa joka vuosi olympialaiset! Lajeina oli seiväs, korkeus, pituushyppy, maasto juoksu, luftarilla skodaaminen ja lopuksi stikattiin rantsutikkaa! No rantsutikka vaiheessa mulla oli sista tikka ja jotenkin mun handu skagas ja mun serkku stondas ihan taulun vieressä ja mun tikka flygas sen handuun! En snaijaa miksi sillä oli siellä ulkona sakset mukana, mutta kuitenkin mä hogasin sen öögist et jotain hendaa ja samantien sakset flygas mun olkapäähän. Golfdorka tarjoilee omaperäisen kattauksen hetkiä, paikkoja ja ihmisiä. Kiitos Eija Myyryläinen 35 Tsilari 1 | 2023. Krogarsissa. PahaPalminen saa muikkarin ja kakskyt punner rusta. Tämä kirja antaa kyytiä pullistelulle ja näköalattomuudelle. Toimitussihteeri häpee posket punasena ja tekee luku ja skrivaus harkkoi aina ku on leedinä: Olli Anikari, Olli Anikari, Olli Anikari… . Aiheesta on harvoin kirjoitettu mitään näin piikikästä ja yleissivistävää. Piirroksen on signeerannut Mica L-K. Oikein skrivattu nimi on tietysti Anikari. Nimimerkki Hessu kiittelee Tsilarin toimituskuntaa kliffojen Olympia minnausskrivausten masinoinnista ja erikseen viel Virve Kuutart Stadin slangin vaalimisest. Kirja huipentuu lassimaisiin aakkosiin, testamenttiin, joka niputtaa golfdorkan elämänfilosofian suorapuheiseksi jälkisäädökseksi. PLUGGAAJAT Haudi kaikille! Snadi stoori mun skidiajoista. Mokaan pääsyyllinen on päätoimit taja, jonka pääduuni on tsekkauttaa, et lehteen ei jää hirveen noloi mokii, ku se menee painoon. Stoorissa Monipuolisesti dorka Lassi Tilander saa HTD-spettarin numero 9, lehden sivulla 9, alimmainen foto on piirros Lassista, keilailun Sta din suurmesusta numero 199. Sitäkin. Jussi Vahtera GOLFDORKA LASSI TILANDER TÄTÄ KIRJAA ON ODOTETTU. Vaik me duunataan tätä silkast ilost ja sellaseks, ku meidän mielest Tsilari vois parhaimmillan olla, ni kyl me viel enemmän duunataan tätä teille, pluggaajille! . straglaa = kärsiä . Tällä kertaa hänen on vaikea vältellä sarkasmia tai ironiaa. Ei muuta kuin ineen, haneen ja mutsi laastaroimaan! Ollaan serkun kanssa skriinattu bulisti jälkeen päin skaballe! . Mun kummisetä Elis (Don Elis) oli stogekuski ja VR:n duunareilla oli lomamesta Hangossa. legit = niin totta VK Kiitos Tsilarille julkaisusta ja Jukka Paakille kirjoituksesta Tsilarissa 6/2022 otsikolla Mie ja slangi
Vastaukset viimeistään 3.4.2023. Fotoskaban 6/2022 finnas taas Esko Helin. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Onnittelut finnaajalle! 36 Tsilari 1 | 2023. 20 egee. Sendaa sun vastaus sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. MARIT HENRIKSSON Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, mis finnaaja saa tsögaa ite Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. Missä tää fämili dallaa. Feikkihaussi, sen mosaiikkiduunit ja veistokset on taiteilija Ernst Billgrenin duunaamii ja kuuluu sen kaksosaseen duuniin, ku on nimeltään Kohtauspaikat. Fotoskaba 6/2022 vastaus Viime lehden skaban fogelit tsimmaa Kampintoril snadin tiilibyggan edes
Paluumatka meni skruudaamisen merkeissä, kun nautittiin M/S Finladian maittavasta buffet-aterasta ja bamlattiin hyvässä seurassa. suuntasin Länsisatamaan eli Jätkään, kuten sitä snadina kutsuttiin. Paikalla sjungaamassa oli alle 20 henkeä. Mesta löytyi, mut dörtsi oli bosessa ja sisään ei päästy – me eikä orkkakaan. Osallistujamäärää tais verottaa jonki verran toi huono sää. Kuka ois sun suosikki. Tilaa oli, ja jengiä olisi saanut olla enemmänkin, mut laatu korvasi määrän. Mut se ei tahtia haitannut. Lassista tuli yheksäs HTD eli Hyvällä Tavalla Dorka, jolle toi kaikist arvokkain spettari on skrivattu. Mitään hirveen tiukkoi kriteereit sille ei oo, millasii tyyppei ehdokkaiden pitäs olla. Fiilis oli veikee. Stadin Friidun ja Stadin Kundin valkkaa Stadin Slangi ry:n hallitus stadilaisten ehdotusten pohjalta. SP Jortsut botskilla Tsilarin 6/2022 takakannessa oli ilmoitus joroista tammikuussa 2023 Ecerö Linen M/S Finlandialla. Skrivaa kunnon perustelut messiin! FOTO: SEPPO PALMINEN FOTO: VALTTERI HELLGREN 37 Tsilari 1 | 2023. FOTOT: RAIMO MIETTINEN TAAS TSÖGATAAN Stadin Friiduu ja Stadin Kundii! Stadin Slangi ry on valkannu Stadin Friidun ja Stadin Kundin jo 27 kertaa. Marino & Sunrise pääsi roudaamaan niitten kamoja stagelle ja hetken päästä rupesi musaa kuulumaan. Himaan päästiin hymyssä suin. Jos bamlaa tai bonjaa slangii, ni seki ois kliffaa, mut ei mikään pakko. Sendaa sun ehdotus viimeistään 15.4. Sumuines satamas oli jengiä vastassa. No Lasse ryhtyi järkkäämään asiaa ja hetken päästä tuli laivan henkilökuntaa ja avasi dörtsin. Joraamaan ryhdyttiin saman tien. . VH Jätkäs oli hiljasta, ku Slangijengi pääs mestoille. Ei mitään tolkkuu, et skabataan ittemme kanssa. Matkan aikan blosas sen verran että botski sgungas niin, että välillä tuli yllättävii sivuaskelia. Me ite Slangissa funtsataan, ett se on arvokkain tunnustus, minkä stadilainen voi saada. Ei tartte ollaa ees paljasklabbine stadilaine, jos vaan tsennaa ittensä stadilaiseks. Mesta oli Sörkan Ruusu, toi meitsien perinteisin Dorkan paprujen dilkkauskapakka. Samana iltana toiset meikäläiset järkkäs jygelibiisien sjungausillan Bruuverissa. Neki, joille kusti ei ollu viel polkenu, sai tuoreen Tsilarin. Kuka sun mielest ansaitsis Stadin Friidun tai Stadin Kundin arvon. Valinnat julkistetaan Helsinkipäivänä 12.6. SLANGIJENGI Tsilarin 6/2022 julkkarit Tää oli se ilta joulukuussa, ku testattiin Slangijengin uutta ämyrii. Tää on julkkareitten virallinen foto. Kliffaa tsiigaa, kelle dilkataan Dorkan paprut numero kybä. Ja kaikki futas. Sitä plarattiin, äimisteltiin ja kehuttiin. Tattista kaikille messsissä olleille. Raimo Miettinen, jäsen 646 Bruuverin joulubiisitapahtuma 12.12.2022 Joulubiisejä sjungattiin Bruuverissa Kampissa 12.12.2022. . Tietty redit stadilaiset on etusijalla. Tallinaan päästiin aikataulus. No, aika kliffasti kuiteski saatiin jengii mestoille: kakskyt tyyppii Stadista ja Anneli Frantsi Stokiksest. Espan lavalla. Tiistaina 17.1. . 2023 mennes Stadin Slangin byroo seen: meiliin toimisto@stadinslangi.fi tai etanapostil osotteeseen: Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Marino & Sunrise pääs stagelle ja sai rissejengin joraa. Homma kiinnosti, joten lähdin messiiin. Kun Lasse oli singrannut maihikset siirryimme yläkertaan venttaamaan botskiin pääsyä. Kuka ois sun mielest snygi Stadin Friidu tai Stadin Kundi. . Lasse kertoi, että treffataan botskin keulassa olevassa Nosturissa. Skrivaa kunnon perustelut sun ehdotukselle, miks sä ehdotat just sitä Friiduu tai Kundii. Virve Kuutar lesaa spettarii, Timo Pakkanen, alias joulugubbe, stondaa keskellä ja Lassi Tilander smailaa vieressä, et armottoman dorkaa porukkaaha tää on, mut näiden jengiin mä kyl ilman muuta kuulun. Tapahtuma oli todella kliffa. Läppä flygas eikä kellekkään tarttenu vendaa rautiksest, et mikä helkkarin idis olikaan näis Dorkan papruis. Mikä tekee siit esimerkillisen stadilaisen. Oli siis hommattu sellanen musta härpäke, et bamlauksen voissilla finstataan raflan perusmöykkä
Siin ei saanu studaa yhtään. 38 Tsilari 1 | 2023. Joku helvetin monsuuni hyökkää lounaan suunnast joka toine päivä ja föraa kaikki snöget. Tää oli se vaihe, miss Matti Nykäne oli iha pitelemätön. Mut V-käyrää riittää. Ku sellane löyty, nii byggattii tösä ja tampattii huolell ylämäki ja alastulorinne. Ei löydy snujuu eikä stylee, eikä snögee. Mut siihen tarvittii oikeit mäkiskimboi, jotka oli pidemmät ja leveemmät. Ku loikki hyndas, ni oli kaks hommaa ku piti hanskata: snuju ja taitto. Aluks nää hemmot levitti handut siiviks ja jotkut huito ku fogelit et ois tullu lisää metrei. Sit stikattii sauvat sivuu ja otettii faarttii, ponnattii ja flygattii notkoon asti. Voiteit stokattii bottneihi, jos oltii skabaamass numerolappu rinnas, mut sitä ei tapahtunu montaa kertaa kaudes. Mitä bulimpi mäki sitä enemmän snujuu tarvittii. No, ei me olla yksin kuses, ei näytä sen häävimmält Alpeilkaa, ja koval tohinal joudutaa roudaa snögee, jos meinataa jotai geimei stikkaa pystyy. Snögee oli metrikaupall (tsekkaamaton muistikuva), me skidit skimbattii koko lössi joka päivä. Esikuvii riitti: Viki Kankkonen, Nikke Halonen, Eikka Kirjonen, näit piisas. Jostai kovalevyn syövereist hiipii sellane nimi, ku Kalevi Männistö. Jotain stadilaisiiki oli mut ei oo jääny hirveesti mielee. Siin järkättii jopa kansainvälisii kisoi. Snuju ja staili hukas. B. Snuju oli sitä, et heittäyty etunojaan suksien päälle jo siteist lähtien, nii ett ilmanvastus kannatti ja toi lisää metrei. T äs tammikuun puolivälis tätä skrivates ku tsiikaa fönärist on skene aika lohduton. Muuten paineiltii pitki skutsii iha luomuna. Se on aika syvält tällaselle seniorikansalaiselle, joka on vaihtanu jokapäiväse aherrukse duunis täyspäiväseen ähellykseen ladull. Galsaa riitti joulukuust maaliskuuhu Stadinki leveysasteill. Snadina meininki oli iha toista. Mut sit 80-luvul yks kiirunalainen pelle nimelt Jan Boklöv hiffas, ett ku stikkaa skimbat leveelle V-muotoon, nii yht äkkii flygaa 20 metrii pidemmälle, ku byysan saumoi söökaavat kilpakumppanit. Siel oli mäkimontus yli 20 000 fanii möykkäämäs kurkku suorana. Sit pantii handut etee ja 60-luvulle tultaess sai kovimmat pojot snygist flygaamisest, jos pidettii skimbat yhes ja handuil haettii byysien saumoi sivuilt. Mut ei pitäny jätkäl pokka eikä flygannu Pukka notkoon asti. Jos joku viäl epäilee, et ilmastonmuutos on kusetust, nii ei tartte ku dallaa ulos, vetää skimbat klabbeihi ja testaa: Pitoo on, mut luisto puuttuu. Hyndii byggattii vähä joka puolelle stadii, mut Hertsikas Majavatien pääs oli Stadin bulein hynda. Pohjat piti tervata enne kauden alkuu, vaikkei se jeesannu hirveest etenemist. Loppuhan on sitten historiaa. Iteki hurahdin tähä lajii ja sain ruinattuu mäkiskimbat faijalt. Muute ois landannu naamallee. Taitto oli sitä, et taivutti yläkroppaa vyötäröst eteempäin, nii se anto tasapainoo ku loikki tavallisill skimboil. Nää hyndaamise flygaamisstylet on kehittyny vuosie saatos aika bulisti. Välil vedettii lipat oikein kunnoll ja joskus katkes skimbat, mut jätkät pysy ehjinä. Luistooki piisas nii etee ku taakse, ku skimbat oli siihe aikaa enimmäksee puuta. Minnaan viel, ku Erkki Pukka oli voittanu Garmischin uudenvuoden skaban 1965 ja kolmen viikon pääst oli Hertsikas skabat. Me koluttii joka nyppylä siin toivos, et hittais sopivan mestan hyndalle. Kyl muutama meikäläine viel otti haltuun ton V-stylen kans, mut nyt taitaa eväät olla syöty ja ruvetaa virittelee Porilaste marssii, ku joku pääsee tokalle rundille. Jäi vähä niiku skode puntiin ja joku norski tais vinnaa. Hynda, hyndä tai hydda on muute tullu Stadin slangii Alppilan hyppyrimäest, joga byggattii 1905 Ravintola Alphyddanin kupeeseen. . Se oli nykysen Lintsin mestoill, suurin pirtein niil huudeill miss Peacock on nykyää. WISSER RAFU NYBERG Ei tartte ku dallaa ulos, vetää skimbat klabbeihi ja testaa: Pitoo on, mut luisto puuttuu
3 000 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Luontokveltsu – lisätietoo: seuraa himasaittii. Muista siis seuraa sitä kans! Skriivaa Tsilariin! Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Sinne voit skrivaa snadei kom menttei Tsilarist, Slangin tapahtu mist ja reduist ja vaik terveisii fren deille. Maaliskuu ma 13.3. Osoitteen tms. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. word) meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Herulin kertsillä, osottees Hämeentie 67. Slangi järkkää. Toimitus voi lyhentää stoorei. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Sendaa sun slangi stoori muokat tavana tekstitiedostona (esim. Messis kans kirjailija Eeva Louko. klogu 17.00 Slangitreffit Panimoravintola Bruuverin kabinetissa. Jos sul ei oo nettii, sä voit täyttää tän lomakkeen ja roudaa / sendaa sen byrooseen, stikkaa sen hallituksen jäsenille tai jäsenrekisterin hoitajalle. Sama haussi, mis on Slangin byroo. Ota mukaan pari kybää, ni voit slumppaa Lauttasaari sarjan kniigan. Jangsterit diggaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Skrivatkaa mut jengiin! Parast on liittyy jäseneks himasaitil (www.stadinslangi.fi). muutos (muista jäsennumero) Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: kundi friidu en haluu sanoo Mist tai kenelt sait idiksen liittyy Slangijengiin. Tsilarin 2/23 juttujen dedis on 4.4.2023! Helmikuu ti 21.2.2023 klogu 17.00 Tsilarin 1/23 julkkarit. Pluggaajatpalstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Musa: Harri Saksala. Mulle saa sendaa tietoo yhdistyksen tapahtumist ja laskut meiliin SLANGIJENGI Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii
Siel flygaa läppä ja musa. Harri Saksala Olli Ahvenlahti Joulugubbe Tsilarin dorkat redaktöörit Ne ku ei tuu, ei sit tuu. Pitääks venaa ylläreit. TSILARI TSÄÄZZ tiistaina 21.2.2023 klogu 17.00 ROCK ’N’ ROL LÄNDBLUUS ÄNDTSÄÄZZ KISSMAIÄÄS Tän numeron, siis Tsilarin 1/2023 julkkarit Herulin kertsillä, samassa talossa ku Slangin byroo, Hämeentie 67. Niit tulee, vaikkei venttaiskaa. Niit vaan sikana jurppii.