Nro 1/2025 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 30. vuosikerta | Hinta 10 €
“Ei, et sä mitää parkkifibaa oo duunannu. Mä skrivaan täs sulle vaan parin tonnin blitikan siit et sul yleensä on fiude.” Piirros: Kari Suomalainen/Visavuori. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Tsilarilla on Karin lupa julkaista yksi kuva per lehti.
Jeongdo “Jeka” Kim 29 Spädät mesitsit vörkkii, eiks vörkikki. K U VA : R A IM O G R A N BE R G . 18 Helsingin taivaan alla Valokuvanäyttely tulossa Marit Henriksson, Ritva Korte, Klaus Kannas ja Juhani Visavuori 20 Slangii bamlaava leegolekuri Rafu Nyberg 21 Haagassa tavataan 22 Kulttuuria talven sydämeen Risto Kolanen 24 Ku friidut pölli meidä korkkarit... s. 12–13. s. 8–9. s. Matti Kainulainen 26 Kymmenen pointtii elämästä by Marco Mäkinen Marco Mäkinen ja Seppo Palminen 28 Vikassa promillessa Juha-Pekka Kervinen Vuoden valoisin eventti Lux on jälleen järkätty ja valaissu talvist Stadii. 24–25. LUX Collective loi teoksen rauhankyyhkyistä Kaupungintalon seinään. 28 Snaijaaks tekoäly slangii. Seppo Palminen 30 Rakkauslaulu himakaupungille Anja ”Rantsu” Rantamäki 31 Gamla slangi Jugis 32 Snadin kundin päiväkirjasta 1952 Jussi Lahtinen 34 Kreisiiki kreisimpää Juha ”Jorkki” Jormanainen 38 Romuu rajalle Rafu Nyberg Virve Kuutar skrivaa snadisti, mitä Slangijengi on duunannu ekat kolkyt vuotta. FO T O : M AT T I K A IN U LA IN EN . KANSI: SUMUA TÖLIKÄNLAHDELLA, MARIT HENRIKSSON. Korkkarit kuuluu sekä friiduille että kundeille, mut mitä ne meinaa kundeille. 5 Lungii ja suurpiirteist kuittailuu Seppo Palminen 7 Nyyperin katse ja pyöreitä mittarissa! Harri Saksala 8 Ekat kolkyt vuotta Virve Kuutar 10 Umpidorkat joulujulkkarit Seppo Palminen 12 LUX muuntuu ajan mukana Risto Kolanen 14 Skimbat ja hyndat Heikki Paunonen 16 Kylttien skrivaaminen slangiks Janne Saarikivi 3 Tsilari 1 | 2025
Lähde: Yle. Helsingin ravintolat tarjoavat unohtumattomia makuelämyksiä. Nyt ku Kilpi fyllas 150 vuotta, Stadissa hiffattiin, et oikeestaan Kilpi oli stadilainen. Täs on taas muutama esimerkki siit, miten slangi muuttuu. Mesta on sen gamlan himagartsan, nykysen Wäinö Aaltosen gartsan päässä. Yle julkaisi 30.12.24 jutun siit, ett mitä sanoi suomalaiset käyttää äidist eli mutsist. Spaddu ja brenkku ei tee gutaa snadin skidin sisuskaluille. Et kyl salee snaijannu tota ite. Jänskää on, ett ku bamlaa mutsist kafruille, mutsi-sana on iha normaali muuallaki ku Stadis: esmes Hämeenlinnas, Mikkelis, Savonlinnas, Joensuus, Lieksas, Oulus, Kuusamos, Rovaniemel ja monis muis kunnis mutsi on ykkösenä, ku bamlataan mutsist kaveriporukas. Sen nettisivuil oli loka-marraskuus kysely, ku on jutun pohjana. Stadin raflois voi skruudaa niin gutaa safkaa, ettei sitä unohda ikinä. Ekaks on versio, miten bamlaa gamlat stadilaiset ja tokana, miten stikkaa läppää junnumpi jengi. Stadin raflat vääntää huikeit settei, joit kannattaa testaa! Tuota sinä et varmaankaan keksinyt itse. VK Slangiopen snadit Bulien fiilisten mutsi Volter Kilvelle pude Kulikseen Romsku Alastalon salissa (1933) on kriitikoiden lemppari. Slangi ja sen perinne ei siis delaa koskaan. Nyt joulukuus Kulikses nimettiin pudeka Volter Kilven mukaan. Vodaa stikkas ja tsengat simmas loskassa, mut Volter Kilven pudekan avajaisis oli vilt jengii. Meiä slangiproffa Heka sano Ylen jutus, ett “Kaikkein pahinta oli, jos meni kotona sanomaan äitiä mutsiksi. Juttu sijottuu Kustaviin ja kirjailija Volter Kilpi skrivas sen Turussa. JK 4 Tsilari 1 | 2025. Alotteen oli duunannu Kuliksen asukasyhdistys ja Kilven nimikkoseura ja Stadin nuorisoparlamentti. Jengi sai dokaa glögii ja lysnaa sanaa, ku teatteriheebo ja kirjailija Juha Hurme tuuttas ulkomuistista pitkät pätkät Kilpee. Täällä se studeeras ja budjas parikyt vuotta. Pude on kliffasti Purjehtijankujan varrella, ku sen bulis kniigas Alastalon salissa ne byggaa fregattii. Sit ku toi Resonaarin musakoulu on ihan tän pudekan hollilla, ni Jaakko shungas komeesti ja stikkas onnittelut niitten skolen puolesta. Tota sä et saletisti hogannu ite. Stadis mutsi-sana on edelleen elinvoimaine, ku kutsuu omaa mutsii tai sit bamlaa omasta mutsist kaiffareille. Tai oikeestaan ne vaan jutskaa, et mitä jos ne byggais sen kipon. Kyselyyn on svaarannu reilut 56 000 yli 7-vuotiasta kaikkialt Härmäst. Ja sil oli Brentsikas huvila, jost se piti kiinni loppuun asti. Elämäkerturi Laura Kokko stikkas kolme pointtii Kilvestä, jonka sukuu oli kans tullu mestoille. Tupakka ja alkoholi vaurioittavat helposti pienen lapsen sisäelimiä. Mutsin suosio Moni käyttää kavereiden kanssa äidistään mutsi-sanaa, mutta kotona selvästi harvempi kutsuu äitiään mutsiksi. MS Täst kaaviost hiffaat, ett kaikenikäset diggaa mutsi-sanaa. Esimerkit on Skrivaa snygisti -kniigast (Paunonen, Kuutar 2020). Tää osoittaa slangin levinneisyyttä koko Härmlandis. Skefe ja holi antaa kyl damagee skidille. Äidit kokivat sen sanan työläisperheissäkin loukkaukseksi.” Se funtsii, ett tää voi olla syy, miks jengit ei edelleenkää mielellää käytä mutsi-sanaa, ku mutsi on himas
Kairamon te tsennasitte saletisti, sen klesan ja ufon. Nokiassa lafkas ku duunas aluks papruu ja gummistifloi, sit raivokkaasti kännyköit), yks niiden dirikoist aikoinaan oli Harry Mildh. Stadilaiset älyköt on lungii ja suurpiirteisii. Funtsaa mikä hiivi. Höhlä, tää mitää filsaa oo. No se on spädä. On. vuosikerta printattuu peippörii. Koht kolkyt plus kolkyt yksikköö on frelssattu stadilaist kulttuurii. HEDARI SEPPO PALMINEN 5 Tsilari 1 | 2025. Aina ku se toivotti jengin tervetulleeks, puhe huipentu kahteen lauseeseen: “Pääasia on, et isännät viihtyy! Huvudsaken är att värdfolket trivs!” Meil on sama periaate Tsilarissa. Koko show on ronskii kuittailuu, skoijii flöittii ja posketont hauskanpitoo. No tää Nokian lobbari Harry Mildh isännöi yhtenään bulei lounait, päivällisii ja muita pippaloit. Kysymys kuuluu: Onks slangis ittessää jotain hauskaa. Ku toimittajil on glaiduu, se näkyy aviisis. Tää on se vuosi, ku Stadin Slangi ry täyttää 30 vuotta. Tsilaris joka friidu ja kundi skrivaa ja bamlaa sellast slangii ku on gartsalla oppinu. Sitä mä vaan, et joks me tänä vuonna ruvetaan bonjaa, et mitä me tääl ollaan duunaamas ja miks. Maanises vaihees se oli ihan pitelemätön, mikää ei ollu kinkkist tai mahotont, mut depressios se meni ja hirtti ittesä. Harry oli verbaalinen nero ja velmu renessanssi-ihminen. Tää ei oo yhtään ton vakavampaa. Stadilaiset älyköt on lungii ja suurpiirteisii. Ja mitä sit. Stadin slangi on älykköjen kieli. ”Lysnaa ja lesaa ny huolella, ku oikeeta slangii haldaava maestro vaahtoo, kuin stydi hinku sil on olla oikeessa.” Pakko stikkaa lievä muikkari: Stadin slangi on älykköjen kieli. Meil on Stadin Slangissa stydi missio: saada jengi bonjaamaan, et stadilaisuus on lungi ja suurpiirteinen elämänasenne ja slangi on kuittailuu, flöittii ja hauskanpitoo. Ja Tsilaris me julkastaan itsekkään itsepäisesti kaikkee sellasta, mikä meit itteekki hodettaa lesaa. Tää on ihan simppelii ja kätsyy: millanen knööli tai skruippa me on saatu aikaseks. Mä en diggaa namberoiden räknaamist. Emmä sitäkää. Tsilarist starttaa 30. Et voidaaks me ny brassailla ja paukutella henkseleit. Stadin slangi ja stadilaisuus on populäärimpää ku miesmuistiin. Emmä sitä meinannu. On tää silti. Jos ei se näy, me on voitu glömmaa, et miks tääl sählätään. Ne ei lillukanvarsist flaidaa. Sen ku sä pluggaat ääneen – sun on pakko griinaa. Mut jos nettii plaraa, ni hiffaa, et siit on tullu kieli-idealistien Hyde Park. Fitin paha vastaa. Jaaha, tuliki alkuperäst filosofisempi ja kinkkisempi formulointi. Etenki skrivattu slangi on mun mielest ihan hillittömän hauskaa. Se oli sen Kari Kairamon, kaikist buleimman dirikan, paras frendi. Onks petraus tapahtunu meitsien ansiost vai meitseist huolimatta. Pääasia, et toimituksel on kliffaa. Lungii ja suurpiirteist kuittailuu O nks tää se vuosi. Siis ku sun mesitsis rupee smaagaa toivottoman mälsält ja ankeelt, skrivaa se uusiks slangilla, gartsojen esperantol. On
Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin osoitteenmuutokset. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 1 | 2025. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar, varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 30. Byroo on auki ti ja to klogu 15-18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon)
Esmes niinku et mistä tää slangivipinä sai alkunsa, mikä oli se jengi joka potkas boltsin pyörimään, millon se oli ja missä, kuka skrivas ekana ison sanabökkerin jne jne. Sen ei tarvinnu nyökytellä tai mitään (mä en muuten pidä siitä ku joku telkkarissa nyökyttelee samanmielisyyden merkiksi). BAMIS HARRI SAKSALA Ihminen ei ois ihminen ellei se muistais ja muistelis. Jos meitsiltä ois kysytty, oisin antanu Nyyperin kyllä jatkaa mut mut . Sitä tsiigas vaan joku puol millii (!!) sohvaperunaa mikä oli aika heikosti, tai ainaski jotain semmosta ne selitti. . Meikä pyydettiin Nyyperin prokkikseen bamlaamaan meidän bändin juhlavuodesta. Nyyperin katse ja pyöreitä mittarissa! Joku varmaan hogas et meitsi oli näköradiossa siinä Artsi Nyyperin prokkiksessa joulukuussa eli se oli ihan niitä viimesii lähetyksii siitä Nyyperistä. Ei, Nyyperi hiffas mist oli kyse. Tärkeetä siis. Mä en oo yleensä semmonen (ainakaan omasta mielestä) joka hirveesti tsiigailee taaksepäin, mä oon aina ollu snadisti etukenossa. Aiheita riittää. Kliffaa juhlavuotta!! bamlataan ja skulataan Hara, bamis 7 Tsilari 1 | 2025. . Nyyperi ei alkanu jankuttaa mitä usein jankutetaan slangista et eiks slangi oo jo ihan delannu, et sehän on jotain ikivanhaa kamaa ja sitä rataa. Semmonen leffahemmo ku Bunuel (joku tsennaa?) on funtsinu et ihminen ei ois ihminen ellei se muistais ja muistelis. Siinä on omat hyvät puolensa kuten jos esmes tulee paha stiplu tai lyö vaikka boltsinsa porttarin seinään ja omaa tyhmyyttään, niin semmoset kandee jättää taakse ja vikkelään!! Mut et muistaa ja muistelee. Ylehän oli päättäny panna prokkikselle stopin ku se oli jo niin gamlakin eli jotain parikyt vuotta ja sillee. Mut bändijuitsuista ei yleensä synny kamalasti kiinnostavaa löpinää, joko bändi on stydii kamaa tai sit ei, joten jossain vaiheessa Nyyperi kysy et mikä juitsu tää slangi oikeen on. Eikä prokkis jengiäkään kuulemma enää jaksanu oikein kiinnostaa. Mut jos et oo hogannu niin Stadin Slangi 30v juhlavuotta mennään. No mähän selitin et slangi on niinku Stadin oma kieli et setera ja et on tärkeetä heiluttaa slangilippuu. Joten ku on pyöreitä mittarissa niin muistellaan sit ja juhlitaan kans, ja pitkin vuotta. Se oli se Nyyperin katse joka kerto et se hiffas mitä mä slangista bamlasin
joka julkastiin 2007. Lisäks on alettu shungaa snygeimpii joulubiisei esmees Paavalin tsyrkas. Se kolmas jengi funtsas bileitä. Jorois on skulannu snygit bändit ja shungannu ihan pro-solistit. Jengii on vetäny kans slangi tsyrkas. Lähin messiin, ku Slangijengi vietti 10v-bileitä ja järkkäs näyttelyn Stadarin aulas. Bulisti onki järkätty kliffoi tapahtumii vuosien varrel. Niit stoorei hittaat vuoden 2015 Tsilareist, jotka voit tsögaa Lehtiluukust. Tai idis ehkä födas aiemminki, mut 1995 se otti kunnolla eldistä. Perinnepäivät veti kans vilde jengii. Alkutaipaleest skrivas Sulo ”Supa” Santanen, yks noist kolmest kundist. TEKSTI: VIRVE KUUTAR E kas Tsilaris (1996) Eki Matts son skrivas, ett Slangijengin perustamisidis oli Klauden (Bremer), joka stikkas boltsin Vodelle. Siitä, miten Kirstarin jengist, Työläisäiti-patsaasta ja bamlausskaboist päädyttiin Stadin Slangi ry:n perustamiseen, voi tarkemmin pluggaa juhlakniigast Niin gimis on Stadi. Sellane toimikunta onki ollu messis melkein aina: juhla toimikunta, huvis, tappis, häppis – mika millonki sen nimi on ollu. Stadin Slangis oon oppinu tsennaa tosi mielenkiintosii friidui ja kundei! Vode, Papu ja Supa perusti Stadin Slangi ry:n. 8 Tsilari 1 | 2025. Minnailuu jatketaan seuraavis Tsilareis. Eka näyttely oli kans ollu Ekat kolkyt vuotta Tänä vuonna on 30 v siitä, ku idis Slangijengist födas. Siit tuliki sit perinne ja melkein joka vuos on just Kiven päivänä menty tsyrkkaan. Ku yhdistyksel tuli täyteen kaks kybää, minnailtiin kans samoi aikoi Tsilaris. Siel oli vilde jengii tsiigaamas gamloi fotoi ja kamoi, joist tuli skidiajat mieleen. Sillon järkättiin Stadin Slangi ry:n perustamiskokous ja kolme kundii Vode, Papu ja Supa skrivas 14.9.1995 perustamiskirjan. Suosittui on ollu varsinki jortsut. Tsilarin bonjaa, sitähän alettiin julkasta vuonna 1996, ni tarvittiin heeboi sitä duunaamaan. Ku ekan kerran vuonna 2004 järkättiin Aleksis Kiven päivänä Sana kartsalta Kallion tsyrkas, mestoille tuli yli 500 heeboo. Ihan noit ekojen vuosien tapahtumii mä tsennaan vaan siitä, mitä oon plugannu tai kuullu jengiltä. Siel blisattiin slangikamaa ja stagel oli monenlaist proggista. Täs stooris minnaillaan snadisti, mitä näihin vuosiin on mahtunu. Vuonna 1998 Byggal järkätyis jorois oli 388 ja Valkoses salis oli kans yli 300 joraajaa. Skolet, jorot, skabat Ku yhdistys alotti, hallitus valkkas kolme toimikuntaa: Tsilarii, bileit ja skolei varten. Sen kopio julkastiin Tsilarin 6/2016 välis. Siellä voit pluggaa muuten ton ihan ekan Tsilarinki. Aluks oltiin tosi aktiivisii rundaa skoleis, niis käytiin bamlaamas slangist, minnailemassa omii skidija skoleaikoi. Kahvilast sai Rex-kakkuu, gamlan reseptin mukaan duunattuu
Niistä se skrivaski Niin gimis on Stadi -juhlakirjaan ja moneen Tsilariinki. Onneks sen saitti saatiin Slangin saitin osaks, sielt hittaat linkin Ekin aarreaittaan. FOTO: STADIN SLANGI RY:N ARKISTO. Nyt alkaa olla se alkuperäne talkoojengi aika gamlaa tai flytanny muihi sfääreihin. FO T O : M IK KO R EI JO LA . Ekat tuhat jäsentä tuli täyteen joulu kuus 1999. Mut valitettavasti joka jengiin mahtuu niitäki, joiden ego on liian buli tai jotka muuten vaan alkaa jyrää muita. Mut lisäks tarvitaan talkoolaisii erilaisiin hommiin. Lisää jengii messiin Joskus jengi spiidaa, ett enne oli paremmin. Täst patsasjengist alko itää idis Slangijengin omast yhdistyksest. menestys, rikko Jugend-salin kävijäenkan. Hallitus ja byrooduunari on tietty avainasemas. Mut bonjaan kyl senki, ett ku yhdistys kasvaa, ni alkaa olla jo tarvetta ihan oikeelle duunarillekki. Skragiksist oon kuullu ajalt ennen ku mä tulin messiin ja oon saanu itekki tsiigaa muutamii, ku on alkanu dissaa muit ja bamlaa skeidaa selän takana. Se tsennas Stadin hissaa ja minnas vaik mitä Slangijenginki hommeleist. Arska Soisalon mä opin tsennaan Tsilarin toimituskunnas. Ei kande spiidaa, vaan Juhlakirjan julkkareissa 2007 Raija Tervomaa, joka toimitti kniigan, ja Eki Mattsson, jonka piirroksii kniigas oli. Niis mäkin funtsin olla messis. Sillon jäsenii oli yli 3500. Sit viel yks starbu oli Varvikon Kartsa Tsilarin päätoimittajana. Vuosien varrella on järkätty skaboi, niis on kerätty stoorei, runoi, slangibiisei, fotoi. Kauhasen Ekii en ite niin hyvin tsennannu, mut sehän teki ihan huikeen duunin, ku se perusti slangi. Sit 1996 Byggalla oli jo Stadin Slangi ry messis. Kimpas on kliffempaa Monilta on kuullu, että sillon aluks Slangijengis oli kliffaa, ku kaikkee duunattiin talkoilla. käärii hihat, ruveta hommiin järkkään kaikkee kliffaa, mis itekki haluu olla messis. 9 Tsilari 1 | 2025. Siit kuitenki unohtus joku. Uusii naamoi tarvittas, ett Slangijengi pysyy kondikses ja saadaan bilettää viel viiskybäsii. Sen jälkeen jäsenmäärä kasvoki vuoteen 2014 asti. Mun faija skrivas yhes runos: ”herras mies vanha stara / katoava luonnonvara”. Tsilarin 20v-juhlis Arska Soisalo ja Kari Varvikko vuonna 2016. Sellane oli Eki Matts son, mukava starbu, aina ystävällinen ja sit viel huikeen lahjakas taiteilija ja graafikko ja slangipakinoitsija. Meil futas hyvin. Päätinki nostaa framille vaa sellasii, ku on jo delannu, ni niiden ku viel elää, ei tartte pahottaa mieltänsä, ettei ne päässy listalle. Talkoojengii Slangijengin 10v-näyttelys Stadarin portailla 2005. FOTO: PIA LANDÉNIN ARKISTO. Nyt just juhlavuonna siihen on snygit mahikset! Bulimmin jengii messiin, bulisti kliffaa kimpassa. FOTO: VIRVE KUUTAR. Arskalle Slangijengi oli sydämen asia. Mut ihan meist itest on kiinni, millast nyt on. Siit valitettavasti alko alamäki ja jäsenmäärä on pudonnu joka vuos. Bonjaan kyl, ett talkoil ku duunataan, ni jengi on messis ihan vaan bulist innostuksest. Bamlausskaboi on järkätty melkein alust asti – tai oikeestaan jo ennen ku yhdistystäkään oli olemas. Patsasjengi kekkas ne, ekat oli Käpiksen Torpalla 1994, eikä kaikki mahtunu ees ineen. Just arvokast perinne duunii, mitä varten yhdistys perustettiinki. Duunii on niin bulisti. Bulei häppiksii on ollu sit Espan laval Stadi-päivänä Stadin Friidun ja Stadin Kundin julkistus, slangimusakonsertit ja Vihreel oksal -tapahtumat Savoys ja Peacockis. net-sivunsa ja keräs sinne ihan sikana infoo slangista. Jäsenille on järkätty slangi-iltoi, slangitreffei, Stadisuunnistuksii, redui teattereihin ja eri mestoihin ympäri Härmää, aiemmin ulkomaillekki. Mut onneks tollast jengii on vaan snadisti! Suurin osa on just niit redei stadilaisii, millasii meidän kuuluu ollakki. Niit kandee venaa. Mut viime vuonna oli jo liittyneit enemmän ku eronneit. Toivottavasti tää on siis käännekohta. Aluks funtsin kyl, ett on aika äree äijä, eikä sekään tainnu mua kybällä diggaa, mut sit meist tuli hyvii frendei. Meit molempii kiinnosti slangin lisäks leffat. Olin sillon toimitussihteeri ja sain tsiigaa läheltä, miten lehtialan pro handlas meidän snygii aviisii eteenpäin. Vilde jengii tarttetaan siihen, ett kaikki skulaa. Onki yks surullisimpii hetkii, ett meidän kimppaduuni sit slyyttas niin yhtäkkii. Mut ekaks tsiigataan, mitä me saadaan aikaseks tän 30v-bilevuoden aikana! Siihenki on oma toimikunta. Bulit bileet järkätään syksyllä. Bulein osa jengii on ollu messis siks, ett kimpas on kliffempaa. Stadin Slangis oon oppinu tsennaa huikeit friidui ja kundei! Ois ihan mahotont skrivaa listaa kaikist niist kliffoist ja kiinnostavist tyypeist
No, mestoilla Tsilarii oli lodjullinen, nii et piisas. Pluggaa lisää Marcosta s. Tuttu kundi oli samana aamuna flygannu takas Suomeen Nipponist. Ne sai joulu gubbelt bakun jos oli Boschin akkukäyttönen putsausvehje. Mä olin aina luullu, et ne suoma laiset sanat Järkytyin-biisiin oli duunannu Stadin Kundi Jussi Raitti nen. Tää oli snadi tiiseri. Sävel on One Way Ticket. Yhtäkkii jengii pyydettii kletraamaan ylös ja tsiigaan, onks ne tsitannu yllärin päällä. Joko se kompastu sen punaseen rotsiin tai pitkään skeggeen. Rispektirituaaleihin kuuluu kans, et spettarin saajast riimitellään viisu. Onneks silt ei bragannu klabbi tai handu. Yllärit on kliffoi Julkkareitten reklaamis luvattiin, et ylläreit on tulossa. Siel noteerataan kaikki ku on duunannu jotain gutaa slangijengin eteen. Yhtäkkii jengii pyydettii kletraamaan ylös ja tsiigaan, onks ne tsitannu yllärin päällä. Kusti oli kohmeessa, ei ollu polkenu kuutoslehtee viel läheskää kaikille. Sillo ku Hara hilaa fikkast munnarin ja sleppaa bluussisoolon, fiilis on ihan tapissa. Joka toinen kuukaus födaa frekki mut staili slangiaviisi – ku tyhjäst. Ku nää julkkarit oli just ennen jygelii, siel oli tietysti Timo Alarik Joulu gubbe. Onneks slangijengi diggaa julkkareit. Se lyriikka on Juice Les kisen. Slangijengin bamis Hara Saksala sjungas, Tapsa Kojo säesti ja yritti siin muutki snadisti jeesaa. 26 10 Tsilari 1 | 2025. Idis on tsögaa kliffoi omien gartsojen dallaajii, luovuttaa niille räätälöity spettari ja HTD-rintamerkki (jota voi käyttää kaikkien kledjujen kanssa) ja duunaa niist tyypeist stoorii Tsilariin. Kolmannettoista paprut sai nyt Marco Mäkinen. Toimittajat funtsaa ja skrivaa noi stoorit ihan rakkaudest himahuudeihin ja stadilaiseen läppään. Melkeen saatiin slaagi, ku joulugubbe dyykkas stagelle, ni se vetäs lipat. Mainosbisneksessä Marco on legenda. Ekaks aina tsekataan, onks mestoilla Slangin kunniajäsenii, hallituksen jäsenii, Tsilarin toimittajii, Stadin Friidui tai Stadin Kundei ja Dorkan papruil sertifioitui velmui. ”Kniigojen pluggaamisen suomenmestari” ei muutenkaan oo mikään stanttu tapaus. Meidän ikäset kävyt tsennas kyl Marcon faijan, rallikuski Timo Mäkisen. Ihme jengii noi Tsilarin redaktöörit. J a olihan toi viime vuos laatulehdelle fantsu rupeema, ehkä snygein evö. Bulii handuu ja jengin jees: on se umpidorka, hyvällä tavalla. Bulii handuu niille kaikille. Bulisti rispektii Julkkareitten idis on dilkkaa rispektii. Snadii esimakuu kundin monipuolisest dorkuudest saatiin, ku Marco bamlas hilpeellä itseironialla spaissatut kiitokset. ”Bastu” saatiin taas turvoksiin ”Tsilari fanklubin jäsenii”. Buleimmalle osalle julkkarijengist Marco oli uus tuttavuus. Hyvällä Tavalla Dorka Dorkan paprut -spettari oli dilkattu kakstoist kertaa. Joulugubbel oli buli rooli julkka reitten proggikses. Kiitos Robert Bosch Oy:lle. HooTeeDee nelkku Virve Kuutar sai hunöörin lesaa jengille spettaritaulun tekstin ja joulugubbe Pakkasen duuni oli ojentaa koko rekvi siitta Marco Mäkiselle. Bosch on meggessä juhlavuoden tsembalois. Niiden tuolien alle oli liistrattu breivi. Jengille, ainaki mulle, kolahti tällä kertaa stydeimmin Elviksen styge All Shook Up. Sjungattuu slangii ja muuta snygii Musaa serveeras tuttu duuo: Slangijengin bamis Hara Saksala ja multiinstrumentalisti Tapsa Kojo. Mut ei. STADILAISIA TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: RAMPE KUITUNEN Umpidorkat joulujulkkarit Tsilarin numero 6/2024 julkkarit rymisteltiin Willensaunassa tiistaina 17.12.2024, liian hätäsesti lehden ilmestymisen jälkeen. Viidellä slangidiggarilla kävi tsägä
11 Tsilari 1 | 2025. Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Marcolla ei niitä oo (ei oo) Jangsterista kasvoi ehta mainosmies Monen painajainen, idoli kenties (mutta joo) ei se tarpeeks dorka vielä oo (ei oo) Peesas tota Marcoo, ihan minne vaan Lungisti se dallaa omii gartsojaan (joopa joo) Mut sillä Dorkan papruja ei oo (ei oo) On se törkeen velmu, jonottaa enää ehkä pakko ei oo Se tosikoita hiukan monottaa Ilman palkintoo. Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Dorkat paprut Dorkan paprut, viimein Marcollakin on (on, on, on) (niin on) (puhuttuna:) Siis mitä Marco Mäkisellä on ihan kohta. Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Marcolla ei niitä oo (ei oo) Ku faija tsöraa rallii, pitkin maailmaa Ja mutsin idoli on Italian maa (hahhahhaa) niillä Dorkan papruja ei saa (ei saa) Fatsin mielestä ei tartte studeeraa Rallienglannilla klaaraa missä vaa (masentaa) kun sillä Dorkan papruja ei saa (ei saa) Kun Marco sitten dyykkas maailmaan Ei maine jääny papruista kii Filosofii aina tarttetaan Mut onks sul spettarii. Hara ja Sepi sjungaamassa Dorkan biisii. Dorkan paprut (Marco Mäkiselle) (sävel: One way ticket, Menolippu) Bastu saatiin taas turvoksiin Tsilari fanklubin jäsenii. Fiilis oli tapissa. (kaikki yhdessä:) Dorkan paprut. Hara ja Tapsa sleppaa bluussii
KUVA: MARIT HENRIKSSON. Slinky on ollut suosittu ja ikoninen lelu jo 1940-luvulta lähtien. Illumaphonium on johtava tekijä vuorovaikutteisen valotaiteen alalla. Sen äärellä katsoja voi tuntea itsensä kirjaimellisesti pieneksi. Ryhmä hämärtää viihteen ja taiteen rajat ja luo osallistavia valoinstallaatioita julkisiin tiloihin musiikin ja soittimien ympärille. Taiteellinen johtaja Juha Rouhi koski kehottaa ihmisiä viettämään aikaa taiteen äärellä itselleen sopi vimmalla tavalla. 12 Tsilari 1 | 2025. K eskuskadulla nähtiin viime vuonna tulliin jumiin jäänyt hilpeä teos End Over End. Teos haastaa roolimme katsojina ja horjuttaa tavanomaista suhdettamme esineisiin ja ympäröivään maailmaan. Installaatiot ovat luonteeltaan vuorovaikutteisia. Brittiläisen Studio Vertigon teos on jättikokoinen versio nostalgisesta Slinky-lelusta. Jokainen kierre valaistaan vuorollaan, jolloin se luo illuusion virtaavasta liikkeestä. Valoa yli sukupolvien Lux Helsingin teokset levittäytyivät laajalti Helsingin keskustaan ja lähialueille. Niitä löytyi lisäksi Kauppakeskus Triplasta, Kannelmäestä, Espoon Tapionpuistosta sekä Lux In -tapahtumasta Kaapelilla. Rautatientorilla on esillä kaunis läpinäkyvä valoteos Illumaphonium vuorovaikutteisen valotaiteen merkeissä. Sitä me ihmiset kaipaamme nyt enemmän kuin koskaan. Helsingin keskustaan laajalti levittäytyvä tapahtuma toi kaupunkilaisten nähtäville valotaiteen ajankohtaisimpia teoksia. Muovilla on merkittävä ympäristövaikutus, ja muovilelujen kierrättäminen on tärkeää luonnonvarojen säästämiseksi. Alun perin metallista valmistettu jousi lelu on viimeisten 40 vuoden aikana tullut tunnetuksi sateenkaaren värisenä, muovisena versiona. LUX muuntuu ajan mukana Suomen suurin valotaidetapahtuma Lux Helsinki tarjosi 8.-12.1. Vieterilelu Slinky on monille kulttuureille ja sukupolville tuttu. Illuma phonium tuo meidät jälleen kerran yhteen leikkimään, luomaan ja tutkimaan – sekä määrittelemään uudelleen käsityksemme kaupunkiympäristöstä. SNYGI STADI TEKSTI RISTO KOLANEN Installaatiot ovat luonteeltaan vuorovaikutteisia. Lux Helsinki ja sen teema Tarinoita toisaalta yhdisti loppuvuodesta helsinkiläisiä senioreita ja päiväkotilaisia, jotka pääsivät suunnittelemaan yhdessä omia valoteoksiaan. Voimme aistia lelun virtaavan liikkeen. Se voi olla esimerkiksi talvista puuhaa Kaivopuistossa lähellä teoksia tai kävely kaupungilla. Peilaavien ja loistavien äänimonoliittien geometrinen matriisi avaa ääret tömän, salaperäisen ja maagisen tilan yleisön keskellä ja ympärillä. Kaikissa teoksissa materiaaleina on käytetty moni puolisesti esimerkiksi lankaa, kankaita, maaleja ja lasipurkkeja. Hetkeksi koemme kutistuneemme, kuin olisimme Liisa Ihmemaassa. Illumaphoniumin päämäärä on aina sama: yhteenkuuluvuus. runsaudensarven Stadin alkutalveen. End Over End -teoksessa Slinkyn valtava mittakaava saa katsojan tuntemaan itsensä pienemmäksi, kun lelun ja ihmisen mittasuhteet kääntyvät päälaelleen. Jättimäisessä muodossaan se on sekä nostalginen että surrealistinen ja se muuttaa rakennukset ja kadut virtuaali seksi leikkikentäksi
1960luvulla hän siirtyi sisustus tekstiilien suunnittelijaksi ja 1970luvun lopulta lähtien hänet tunnettiin tekstiili taitelijana. Teos sisältää valoa ja ääntä, ja kuuden tarinan kokonaisuus kesti 22 minuuttia. Ranskan Lyonissa vuonna 2009 esitelty teos nostaa esille Lavoselle ominaisen uteliaisuuden ja kokeilujen voiman. Hänen käsissään tekstiilitaide levittäytyi tilalli siksi teoksiksi. Ennen kaikkea ne avaavat oven ihmisten elämään – sellaisten, jotka ovat kuin sinä ja minä, tavallisia ihmisiä tavallisine huolineen, mutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. 13 Tsilari 1 | 2025. Teos kuvaa kuuden tavallisen ukrainalaisen elämää sodan keskellä ja tutkii, miten sota on vaikuttanut heidän suhteisiin rakkaimpiinsa. Studio Vertigon End Over End -teoksessa vieterilelu Slinkyn valtava mittakaava saa katsojan tuntemaan itsensä pienemmäksi. Taiteilijan Hiljaisia monumentteja -näyttely avautui vielä Arkkitehtuurija designmuseossa 31.1.2025 ja se on nähtävissä lehden ilmestyessä. Rauhan asialla Tarinoita toisaalta -teemaisen Lux Helsingin ohjelmistoon on lisätty Helsingin kaupungintalon seinään projisoitavat kyyhkyset muistuttamaan ihmisiä rauhan merkityksestä. Taiteilijat haastattelivat puolen tusinaan ihmistä Ukrainassa 2023, jotka kertoivat rakkaudesta sodan oloissa. Sotaan kietoutuvat rakkaustarinat ovat traagisia, humoristisia, yllättäviä ja elämää vahvistavia. Lux Collectiven nimissä esitettävä projisointi kutsuu katsojaa miettimään, miten pienilläkin teoilla voi edistää rauhan asiaa. Kyyhky sillä Helsinki haluaa osoittaa tukensa puolustussotaa käyvälle Ukrainalle ja lähettää rauhan ajatuksia kaikkialle maailmaan. Valon pinta -teoksessa Lavonen on kutonut valokuituloimeen pellavalankaa ja akryyli tankoja. Teos piirtää Arkkitehtuurimuseon seinään valoanimaation. Upea teos koostuu yli 120 piirustuksesta ja animaatiosta, jotka pohjautuvat Ukrainassa syksyllä 2023 tehtyihin haastatteluihin. Kunnia tekstiilitaiteen pioneerille Maija Lavonen (1931–2023) oli suoma laisen tekstiilitaiteen pioneeri, joka uudistui taiteilijana läpi elämänsä. K U VA T: R A IM O G R A N BE R G . Taiteilija vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kemissä. Perinteisen tekstiilimateriaalin ja myöhemmin valokuidun sekä ympäröivän tilan vuoropuhelu oli Lavoselle tärkeää, ja hänen monien teostensa lähtö kohtana onkin juuri tilojen arkkitehtuuri ja valo. Maija Lavonen on kutonut valokuituteokseen pellavalankaa ja akryylitankoja. Teoksen projisoidut piirustukset ovat reportaasipiirroksia: ne on piirretty paikan päällä, ja ne kuvaavat oikeita ihmisiä ja paikkoja. Se on dokumentaarinen teos Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Rauhan asialla ovat vahvasti tanskalaiset Jakob Fälling ja Ole Samsøe teoksellaan Love and War; edellinen vastaa piirustuksesta ja äänisuunnitellusta, jälkimmäinen teknisestä toteutuksesta ja valosuunnittelusta. Monumentaaliset, tilalliset teokset ovat olleet tunnusomaisia hänen tuotan nolleen. Arkkitehtuurija Designmuseon aulassa sai nähdä Valon pinnan. Vielä yli 70-vuotiaana Lavonen aloitti koko naan uuden jakson omassa tuotannossaan valokuitu teoksillaan. 2000-luvulla valokuidusta tuli tärkein hänen käyttämänsä materiaali. Hän opiskeli vaatesuunnittelua Taideteollisessa oppilaitoksessa ja maalaustaidetta Va paassa taidekoulussa Helsingissä. Hän on rikkonut kuitua tietoisesti antaakseen projektorista heijastettavalle valolle haluamansa muodon. Julia, 37, Lviv on osa Jakob Fällingin ja Ole Samsøen teosta Love and War -teoksessa vasten Arkkitehtuurimuseon seinää
Se brennas vuonna 1897. Ja sit sillityntsilaudast duunattiin tunttarit.” Sana tunn(s)kimbarit on saatu svedusta. LÄHDE: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Tunnarit ku meni sinne snögen sisään, nii ei muuta ku klyyvarillee.” Väinö Salomaa (s. Eliel Wartiainen (1875–1973) skrivas niistä Norssin Turnareiden 100-vuotishistoriikissa: ”Minunkin kouluaikanani pojanvekarat täällä laskivat mäkeä ’tunnskimbareilla’, tynnyrinlaudoilla.” Rafla Alphyddan 1890-luvulla. Sain käsiini pari tammista tynnyrin kimpeä – ne lienevät olleet vanhasta konjakkitynnyristä, joka täten lopuksi pääsi palvelemaan kunniallista tarkoitusta. Niillä kelpasi lasketella pienempiä mäkiä, ja siihen ne olivatkin pikkupojalle erinomaiset.” Tunnarit ja muita skimbojen nimii Tunnskimbareita kutsuttiin kans tunna reiks, tunttareiks ja tynnareiks. Skimbat ja hyndat Stadissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa pikkukundeilla ei ollu fyrkkaa tsöpaa skimboja vaan ne duunas ne ite tynnyrinlaudoista. V äinö Tanner (1881–1966) on kuvannu niitä tarkemmin: ”Ensimmäiset sukseni olivat omatekoiset ns. 1902. Ne oli helpot valmistaa. LÄHDE: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Muuan gamla Stadin kundi muisteli tunnareita: ”Sillon bulilla kundeilla oli oikeen skimbat. 14 Tsilari 1 | 2025. 1910) kerto puolestaan tunttareista: ”Meill oli aina siin Builiksen pihalla skvettamäki. Niiden kärjet veistettiin teräviksi ja nauloilla hakattiin niihin nahanpalaset mäystimiksi, ja niin olivat sukset valmiit. ’tunnkimbarit’. No eihän meillä ollu ku tunnarit, meillä pikkukundeilla, ku nääs näillä branttiksilla just slepattii. Lisi ja Erik Krohn hiihtämäs Skatan puistikos v. Tunn skimbareista on saatu skimbat ’sukset’. Tunna on ’tynnyri’ ja kim on ’tynnyrinlauta, kimpi’. Uudenmaan svedumurteissa se on kimba ja äännetään kans k:lla: kimba, ei tshim(ba), niiku muissa svedumurteissa. SLANGILODJU TEKSTI HEIKKI PAUNONEN Stadissa oli sillon vilt snögee, ja Tanner, ku budjas Gräsassa, pisti skimbat klabbeihin himapitskulla ja skimbas sieltä toiselle puolelle Stadia
3. 3. Kaikilla kaduilla sai hiihdellä aivan vapaasti.” Slepattii skvettamäkii eli hyndoi Snadit kundit sleppas tunnskimbareilla branttiksista ja snadeista skvettamäistä. Ennen pitkää hydda alko tarkottaa kaikkii hyppyrimäkii. Hyppyrinnokkaa tarkottava skvetta-sana on saatu suomen svedumurteista. Porvarien piti aikanaan antaa porvarinvala, sveduksi göra borgareden. Kauko Kolman mukaan siinä huudettii vaan: ”hoppaa, böijaa, staijaa!” Aina siit ei ollu jeesii, vaan laskija kaatu eli otti tai sai borjarin. Ryssäntsyrkan rinteeseen oli byggattu neljä jalkaa eli 118,76 senttii korkee skvetta. Kullervo Linna kerto, ett ”oli huisia slepata eka kerta Hyddasta”. Mut Stadissa oli kyl bulimpiiki skvetta mäkii. 1900-luvun puolimaissa hydda muuttu iisimmin äännettävään asuun hynda, hyndä, niiku samaan aikaan ’futistai lätkäsuojuksii’ tarkottavasta sanasta syddit tuli syndit. Sen mukaan Alppiksen skvettamäkeeki alettii kans kutsuu Hyddaksi. Enimmillään niit oli lähes kakskymmentä eri puolilla Stadii. Suomensvedussa siihen on liittyny lisämerkitys ’liukastua, mennä nurin’. Tammi. Yli kolmemetrisil suksil ei voinu kunnolla skimbaa murtsikaa vaan hiihdettii skönen jäällä. Se on kans lyhentyny asuun göra en borgare. ”hoppaa, böijaa, staijaa!” Kundi hoppaamas hyndas v. LÄHDE: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/FOTO ROOS. Vielä semmoistakin liikenneväylää kuin Aleksanterinkatua myös hiihdin arvelematta, niin kuin tekivät monet muutkin. Niiku näist nimistä voi hiffaa, skimbaamista harrastettii ensteks Pohjois-Suomessa. Meill oli aina siin Builiksen pihalla skvettamäki. Kivi Kallion mukaan yks gimmakin hirvas sleppaa siitä: ”Kundit kyllä kävi hyppäämässä Hesarin hyddestä ja oli siellä yksi gimmakin, joka ei skagannu hoppaa siit hydäristä.” Muita bulimpi skvettamäki byggattii Alppiksen bärtseille. Suosittu mesta oli Kruunuvuorenselkä. Jäälle oli duunattu 7 ¾ virstaa longa latu, ku kierrettii kahesti. Lähteitä: Norssin Turnarit – 100-vuotis historiikki (netissä); Väinö Tanner: Näin Helsingin kasvavan. Ekaks duunattii snadimpi 1902 ja sit 1905 bulimpi. Skaban vinnas norjalainen insinööri Christian Nielsen, ku oli ainoo, jolla oli norskit, oikeet mäkiskimbat. Stadissa oli sillon vilt snögee, ja Tanner, ku budjas Gräsassa, pisti skimbat klabbeihin hima pitskulla ja skimbas sieltä toiselle puolelle Stadia: ”Kuvaavaa sen ajan Helsingin ’pikkukaupunkilaisuudelle’ oli, että matkat kaupungin halki saatoin säännöllisesti tehdä hiihtäen katuja pitkin. Bulilla kundeilla oli sit ihan erilaiset skimbat, yli kolme metrii pitkii ’kajaanilaisii’, ’torniolaisii’ ja ’haapavetisii’. 1899. Muistoi Alppiksen hyddasta Alppilan skvettamäessä oli simppelit orderit. Paavo ”Pave” Tuomikin oli slepannu siitä: ”Ja sitte Hyddasta mä sleppasin mäkee.” Kaivolan Arska oli hypänny siinä yli 20 metrii: ”Tulipa slepattua skaboissakin Alppilan hyddasta. Jos meillä ei olis hajuu Alphyddan-raflasta ja sen kutsumanimestä, vieläki snoukkareiden ja muiden käyttämän hynda-, hyndä-sanan alkuperä jäis ikuiseks arvoitukseks. Siitä slepattii suunnilleen 15 metrin siivuja. Kolman mukaan siitäkin varotettii etukäteen: ”Ota enempi snujua, mutta älä ota borjaria ja bluugaa alamäkeä!” Mäessä kaatumista tarkottava borjari-sana tulee svedusanasta borgare ’porvari’. Stadissa ei ees voinu 1880-luvulla tsöpaa buidusta kunnon skimboja, vaan Väinö Tanner, jonka faija oli rautateillä duunissa, kävi stogella ilmaseks Oulussa slumppaamassa skimboja itelleen ja kavereilleen. 1886 Skattan kupeessa. Helsinki 1966. Sen vieressä oli vuonna 1870 rakennettu sveitsiläistyylinen rafla Alphyddan, jota stadilaiset kutsu Hyddaksi. 1905. Sieltä harva kundi hirvas tuikata kun sitä flygas 20–26 metriä.” Toivo Kaiposen mukaan ”mäkiennätys lienee ollut 35 metrin paikkeilla”. 15 Tsilari 1 | 2025. Stadin ekat hiihtoskabat Stadin ekat yleiset hiihtoskabat järkättii laskiaistiistaina 9. Matkaa tuli 16,5 kilsaa. Stadin slangin borjari-sana tulee siitä. Yks niistä oli Hesarilla. Viides uusittu painos. Ja sit sillityntsilaudast duunattiin tunttarit. Muut sleppas kajaanilaisilla. Stadin ekat mäkiskabat järkättii kans Skattalla 9. Alppiksen hyddasta hyppääminen on jääny monen Stadin kundin mieleen
Omaa kieltä framille Ku siis jos mä nyt sit kerta oon joku Stadin mannekiini, ni pitäis oikeestaa skrivaa tämmösest toisest kelast, mitä mä oon funannu jo aik kaua. Nimittäi siit, et kyl Stadis puulaakie, virastoje ja varastoje kandeis laittaa omaa kieltä framille. K yl on muute slangiseura aika tolerantti nykysi. Mentii vaa Palikselle eli Palonkaivonaukiolle, tai Huugikselle, Huugon kioskil, jossa jengi tapas hengaa. Jos joku ny ei bonjaa, et mitä kela tos on, ni mä voin tulkkaa. Nehä noit kylttei kai lähinnä duunaa. Me oltii haagalaisii ja sellane kunnon stadi börjas vasta jostai Tölikast. Haaga ja Bruna oli vähä semmosta pöndee. Ja sit joka välis oli iha sikana skuttaa ja bärtsii. Ja iha ekaks sitä kandeis varmaa alkaa funtsii tuol kaupunginhallinnos, niiko liikennelaitokses tai sit Staras, siis Rakennusvirastos. Ja oliha siel Haagan kartsoil ja kaltseil starboi, talkkarei ja spurgui ja vaik mitä gubbei ja hiipparei. Miksei sitä o skrivattu siihen kans tällä lail, et starbutki bonjais. Meinaan niiku vaik tämmösii plakattei, tsiigatkaa: STEEDAA NY. Onks Haaga pönde. Mut kyl Haagas slangii oppi bonjaan, ku faija oli stadilaine ja sen broidi ja systeri ja monet vanhat kaiffarit. Eikä Haagas ollu gamloi stemumörskii niiku oikees stadis, se oli semmose snygin pikkukaupungin näköne ja siel oli iha omat jengit. Melkee nolo fiilishä täst kyl tulee. Tai joku tämmöne, täähä o iha normi: 16 Tsilari 1 | 2025. Katotaa jos tulee joku toine fugi. Mut kyl Haagaanki piti tsöraa stogel tai dösäl, ei siel ollu sporii niiku oikees stadis. Tänks vaa. Eli sit ku ens kerralla pitäs panna kartsalle tai sporaa jotai ämbisten infoo, ni kyl vois panna siihe vähä slangiiki. Kiitti iha simona. Nojoo, näist vois bamlaa aika kauanki, mut ei ny. Mutku ei siit kyl oikee hokaa, et tää on Stadi. Buli juttu tää on silti mun laiffis. Ku eihä me skidinä dumattu, et me bunkataa “oikees” Stadis. Vaik eihä ne tietty yhtä pöndee ollu ku esimes toi Kantsu, joka oli iha huitsin nevadas. Eikä niit ees sanottu bärtseiks niiku vanhat stadilaiset vaa pikemminki kaltseiks. Siin maindataa, että VIITTIKS TSÖRAA SUN BILIKAN TÄST JOHKI MUUALLE KU NÄÄ KARTSAT PITÄS Täshä vissii maindataa, et: TÄHÄ BYGATAA NY UUT FANTSUU MÖRSKÄÄ, ET VIITTIKS HENGAA JOSSAI MUUAL NIIKU VAIK PÖNDEL. Eikä sielt lähetty hilluu johonki Espalle kyl koskaa. Siel budjaski jotai ihme örkkei. Aiva ältsin kliffaa. Niitä ku lysnas, ni alko kyl bonjaa slangii ja vähä jo snaijaa, et mikä mesta tää Stadi oikee o. TEKSTI JA KUVAT: JANNE SAARIKIVI Kylttien skrivaaminen slangiks siin ois idis Stadin dirigoil Iha ekaks pitäs varmaan sanoo, et buli handu vaa slangikertsille, ku valitsi mut viime vuon Stadin Kundiks. Mut okei, kyl mä bonjaan, et iha turha täs spiidaa tai skagaa. Tai entäs sit tää, tsiigatkaa hei: Tosha o iha normi kirjakieltä ja sit samma på svenska. No ni, nyt hiffasitte
KYL STADIS ON MUUALKI MESTAA HEI. Tääl Stadisha on vähä niiku kaks kulttuurii. Kyl Stadis on muualki mestaa hei. Erkkikää ei hiffaa, et mikä kela. Se olis oikeesti maailman toimivinta kaupunkia eli öbaut siisteintä mestaa. Nii iha samal taval jos ny joku ulkkis tulis tänne duunii tai heiluu vaik turrena, ni kyl sitäki salee hotsittas nähä jotai sellast, mitä ei o himas. Jos kerta kyltis on samat skeidat suomeks, ruottiks ja enkukski, ni kyl hotsittas nähä se setti viel paikalliselki kielel. Kelatkaa siel ny tätä idistä hei ja ringatkaa vaik meidel tai slangiseuran bamiksel, ni börjataa vaa duunaa! Älä stikkaa su koslaa tähä, jos et o eka bamlannu kartsan starbujen kaa. Ku tietty dirigat ketä Stadiski funtsii uusii strategioi tai mitä lienee imidsei ja byggaa uusii pytinkei, nehä funtsii, et ou jea tän pitäs olla iha sikaiso siti, sillee samal taval siisti mesta ku joku Stokis tai Nyki. Mut se vois olla kliffaa. TAI KISKALTKI VOI HYVÄL TSÄGÄL SAADA, KOKLAA SIELT. Stadisha o vaik mitä paikallistki, mitä ei o muual, niiku nyt vaik hitosti bärtsii ja skönee ja skuttaa ja gamloi pytinkei ja kaikkee muutaki skeidaa. Jengi alkas saletisti smailaa. Ei se bungaa sen enempää. Mut mä voin jeesaa. Ne maindaa, et tääl maailmas ei o kyl yhtää kliffaa, jos kaikki mestat puunataa iha samallaisiks. No okei, ehkä bonjasitte jo idiksen, mut otetaa viel yks keissi, tommone: Aika dorkasti skrivattu toi must. Ja kieli on kyl hiton osa mestaa ja sen maindsettii. Ja hei, jos ny Stadin ämbikset jossai hookooälläs tai muut paavoarhinmäet sattuis leesaa tätä, ni mä voin kyl jelppaa tulkkaa niit teijän daijui tekstei slangiks. Ei tarvi fyffee paljo yhtää. Tos pitäs lukee, että ÄLÄ STIKKAA SU KOSLAA TÄHÄ, JOS ET O EKA BAMLANNU KARTSAN STARBUJEN KAA. Ei niit tarvi tulla Stadii pällistelee. Kyl Stadis puulaakie, virastoje ja varastoje kandeis laittaa omaa kieltä framille. Olisko öögas niiku vähä smäidää ku näkis omaa kieltä. NE PITÄÄ TSÖPÄÄ ITE ÄPIL TAI SIT VAIK STEISSIL SEMMOSEST AUTOMAATTITSYDEEMIST. Päinvastoin, mestat pitäs tuunaa, aina siihe stailiin, mikä on sen mestan oikee meininki. Eli on tää stadilaisten oikee meininki ja sit toi dorkien shitti eli kansainväline skeida. Se olis just sitä snygii palvelumuotoiluu ja fiksuu lokalisaatioo. Kyl se voi tsiigaa niit Espresso haussei ja Downtown avenjuita iha tarpeeks jossai jenkeis. Siin sanotaa salee, et DÖSÄS JA SPORAS EI VOI TSÖPÄÄ PILETTEI. Stadissa on kaks kulttuurii Mitä järkee tommoses ny sit olis. Et skrivais slangiks daijui ämbisten juttui. Ekse ois iha dorkaa. Sit niit kandee reissaa tsiigaaki. 17 Tsilari 1 | 2025. Tulis meinaa aika paljo siistimpi spora tai dösä ku tsydeemit olis skrivattu nii, et kartsojen karjuki alkaa spiidaa tai smailaa. Mut siin sit iisisti unohtuu, et ei jengi jossai Berkuis tai Nykis siks reissaa, ku ne on nii bulei vaa siks ku siel on erilaist ku himas ja se on kliffaa. Eikä siit ainakaa o haittaa. Tai sit gimmat ja starat alkas spiidaa. Yliopistoheebot tykkää sanoo, et lokaali on globaalii. Kyl daijumpaaki on nähty. Ei kai tääl mitää tonttui tai haltioi siihe tarvi, et saa stikkaa fiuden johonki. Mä finnaan, et se olis se aika gimis. No iha ekaks, ei ois dorkaa. Jokaselle mestalle sen omaa meininkii Ja sit on tätä kieltä, slangia. On Stadi ja sit on siti
Viime aikoina tosin olen innostunut myös vähän kokeellisemmastakin fotaamisesta; monivalotuksista ja kameran tarkoituksellisesta liikuttelusta valotuksen aikana, jolloin lopputulos on aina ainutkertainen ja usein yllätyksellinenkin. Diggaan fotaa luontoa ja maisemia. Skidinä budjasin PohjoisHaagassa skutsin laidassa ja fillarireduilla tuli tutuksi koko Stadin upea lähiluonto. Ritva Korte Syntyperäisenä Tammarin friiduna sydämeni fotarina sykkii styrkasti Stadille. Nykyisin dallaan kameran kanssa varsinkin Bärtsissä, Sörkassa ja Valkassa, vanhempieni nuoruuden huudeilla. Kamera on mun digidogi, joka vinkuu ulos aina kun on pimeetä ja stikkaa vodaa tai snögee. Liityin Stadin Kameraseuraan, jossa sain kannustavaa opastusta ja kivoja kamuja, kuten tän näyttelyjengin. Koska fotaan mieluummin, TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI JA FOTOT MARIT HENRIKSSON, RITVA KORTE, KLAUS KANNAS JA JUHANI VISAVUORI Helsingin taivaan alla Valokuvanäyttely tulossa Kaapelitehtaalle Tuu maaliskuussa tsiigaan neljän palkitun fotarin näkemyksiä Stadista. kuin tsittaan tietsikan äärellä, kuvani ovat yleensä hyvin hintsusti käsiteltyjä. Teen joka Tsilariin Tsennaaks mestan -kyssärin ja kannessakin on usein mun ottama foto. Galleria Westin tulevassa näyttelyssä löytyy Helsingin huudien koko kirjo fantsuista rantsuista öisiiin gartsoihin. Olen vuosien varrella osallistunut lukuisiin fotoskaboihin ja näyttelyihin niin kotimaassa, kuin ulkomaillakin ja suksee skaboissa on kannustanut minua jatkamaan bulia harrastusta. Foto: Marit Henriksson. Stadi on ehtymätön lähde monipuoliseen valokuvauksen harrastamiseen. Kamerani on uskollinen frendi niin lenkkipoluille skutsissa ja rantsuilla, kuin dallailuille Stadin gartsoillakin. 18 Tsilari 1 | 2025. Meitä neljää yhdistää se, että me digataan stydisti Stadii ja että fotaus on meille intohimo, ei leipälaji. Snögee stikkaa Sörkassa. Tää on söde snadi metropoli, josta löytyy kaikki. Kliffoja näyttelyjä ja muita proggiksia on ollut myös Stadin Slangin kanssa. Marit Henriksson Stadin fotaaminen on mulle tärkeämpää kuin kaiken maailman nähtävyyksien. Oli huippuhieno fiilis muutama vuosi sitten nähdä Musiikkitalossa Signe Branderin yli 100 vuotta sitten ikuistamat maisemat ja vieressä mun otokset samoista mestoista. Tykkään leikkiä fotoilla ja usein teen niistä mustavalkoisia. Hankin ekan järkkärini 9 vuotta sitten ja siitä alko tosi nasta hobi. Fotaaminen on kliffa syy lähteä ulkoilemaan vähän huonommassakin säässä sen sijaan, että jäisi lööbailemaan himaan. Aloitin aktiivisen fotaamisen reilu 10 vuotta sitten, jolloin hankin itselleni ekan digijärkkärin. Siks mun fotot Galleria Westin näyttelyssä on koiranilmalla otettuja. Fotaajana pyrin välittämään näkemiäni ja kokemiani fiiliksiä
Kuvausta olen harrastanut pitkään ja kun sain ensimmäisen kuvani Suomen Kameraseurojen liiton näyttelyyn vuonna 1977 se innoitti minua entistä enemmän. Ihmisten kuvaaminen eri tilanteissa on myös lähellä sydäntäni. Silloin tulee varsinkin böndellä konttailtua kukkien ja muiden rehujen tasalla. Klaus Kannas Olen stadilainen harrastajafotaaja. Sköne sulaa Kallahdessa. Kuviini pyrin tuomaan huumoria, eri elementtien yhdistelyä, arkisten asioiden ja ympäristön huomioimista sekä kokeellisuutta. Kuvaan paljon kotikulmillani Hertsikan, Roihikan ja Laajikan maisemissa, mutta suosikkifotoni olen saanut Kallahden ja Larun rannoilta. Hobi alkoi noin 15 vuotta sitten ensimmäisen digijärjestelmäkamerani myötä. Juhani Visavuori En ole alkuperäinen stadilainen vaan junan tuoma ja työn perässä tänne tupsahtanut. Paikallista murretta en osaa vaan yritän pärjätä hämeellä. Helsingin taivaan alla -näyttelyssä esillä olevat fotot edustavat hyvin näitä kohteita. Kesä ei ole suosikkiaikaani maisemakuvausta ajatellen, mollikka paistaa liikaa, mutta jotain on kesälläkin kuvattava. Foto: Ritva Korte. En ole keskittynyt mihinkään erikoiseen aiheeseen vaan fotailen kaikkea ajasta ja säästä riippumatta. Foto: Juhani Visavuori. Lähija makrokuvia. Olen lähinnä maisemafotaaja. Pohjoisranta Laajiksen lautalta fotattuna. Skidit tirsoilla Harakassa. Kiireisimpinä työvuosina kuvaus hieman hiipui, mutta jäädessäni eläkkeelle kesällä 2011 vauhti vain kiihtyi. Foto: Klaus Kannas. Muutama keskustan maisemakin on, tottakai, framilla – onhan Stadi aina Stadi. 19 Tsilari 1 | 2025. Osallistun aktiivisesti näyttelyihin sekä fotoskaboihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Eläkkeelle jäätyäni on kuvausinto sitten noussut uudelle levelille ja kuvausredut ja -dallailut ovatkin lähes päivittäisiä. Olen landella toki lyhyitä matkoja maisemissakin luudannut ja muutaman skuugekuvankin ottanut. Satunnaisissa kuvaustilanteissa syntyy yleensä myös mielenkiintoisia juttutuokioita kuvattavien kanssa. Stadilaisena eivät luonto ja sen elukat kuulu ykköskohteisiini, ja pääkohteet löytyvätkin stadin rannoilta oikean lysiksen aikaan – illalla/yöllä tai aamulla. Kuvissani on myös rosoisuutta
Molemmat vanhemmat oli lekureit, faija eläinlekuri ja mutsi leegolekuri. Skiglaus ja skimbat lekurin sydämes Vapaa-ajall kesäl skiglaamine ja talvel skimbaamine on aina ollu vahvasti kuviois mukana. Kaikki uus ja haastava kiinnostaa edellee. Oonhan mä oikeestaa jo eläkkeel, mut tykkään silti duunaa kolme päivää viikoss. Nykyään botski on bulimpi ja sill tehään 5-6 viikon matkapurjehduksii mm. Ja joka lajiss skabaamine. Miks lekuri bamlaa slangii. Tai Juhan tapauksess siis slangintaa. Ja mä oli 17 vuotta Unin Kirrall. Jenkeistä tarttu mukaa sikäläinen käytäntö, jota nimitettiin Inform Conceptiksi, jossa lekuri käy joka potilaan kanss läpi toimenpiteet nii, et ne menee jakeluun omall kielell. Slangi on pysyny messis koko aja ja toinen tavaramerkki duunis on puusklobot klabbeis. Täss duunis stondaamine ja hankalat kiertoliikkeet saa aikaa monenlaist trabelii, jos ei pidä itteään timmis kondiksess. Slangi on pysyny messis koko aja ja toinen tavaramerkki duunis on puusklobot klabbeis. Takas tulles jatku homma Kasarminkadull yliopiston Vanhall Kirrall, jos tuli hommattuu erikoislekurin natsat leegolekurin päälle. Perhe flyttas kuuskytluvull Kuliksee, joss oli helpompi pitää vastaan ottoo himass. Mut skimboill puikan ratalasku on edellee kuviois ja kisaamine on yhdistetty stagan heilutteluun eli Ski & Golf -kisaan, jossa Juha on messis SM ja MM-tasolla. Tietysti on potilait, joist näkee, et nyt ne ei oikein bonjaa jotai ja siin pitää tietysti joustaa. Erityisesti, ku on jotai haastavii keissei. STADIN SLANGI TEKSTI RAFU NYBERG Slangii bamlaava leegolekuri Tapasin Juha Paatsaman ensimmäistä kertaa joskus 90-luvulla, kun vanha juurihoidettu hammas oli tullut tiensä päähän ja piti vaihtaa implantiksi. Leegokirurgina jo 45 vuotta Juha Paatsama on tän maan ehdotont kärkee leegokirurgina ja on tehny näit hommii jo 45 vuotta. Viimeset 25 vuotta Juha Paatsaman duunipaikka on ollu lekuriasema Fossa Pikkuroballa. 30-vuotiaana Juha lähti vuodeks Floridaan ja Kaliforniaan erikoistumaan nimenomaan implantteihin. I hate normal thinking on aina ollu jonkinlaine motto mulle. Gamlat värkit veks ja sit ruvetaa tekee perustust uudelle kalustolle. Mailapeleiss oli aiemmin tennis ja kössi. Juha sai leegolekurin spettarin 23-vuotiaana ja jatko sit viäl kirurgin opinnoil. Hiffasin, et toi tyyppi hanskaa mitä se duunaa iha kybällä. Legendaa tuli koko ajan, väännettii rautalangast joka steppi. FOTO: RAFU NYBERG. I stahdin hoitotuoliin, avasin kiltisti suuni ja sen jälkeen olin kuunteluoppilas, niin kuin tuossa asemassa yleensä ollaan. viime vuonna Höga Kusteniin Svenskeis. Juha Paatsama on tän maan ehdotont kärkee leegokirurgina jo 45 vuotta. 20 Tsilari 1 | 2025. Lekurin hommashan tää oma jargoni on se, mikä pitää suomentaa potilaalle. Nyt vedetää piikki tähän ja koht sä et tsennaa mitää, vaikk mä vähä murjon pihdeill. Juha on födannu 1957 Boijen sairaalass Bultsill ja hima oli sillon Tölikass Ilmarinkadull. Skiglaamisessa Finnjolla, 505 ja Laser oli botskeina. Kavareiden kanss präidättii viereisess Sammon puistoss ja sielt se slangiki tarttu mukaa. Tuli itelleki lungni olo et täs ollaa hyvis handuis. Lekuri väänsi rautalangast Mut sil alko jätkä tiputtelee iha stadin slangill kaikkee mitä se duunas. Mut tärkeint on kääntää kuviot arkikielelle. Himass budjas neljä sisarusta ja slangi oli yhteinen kieli. Ja sielki jatkuu välill opetushommat. Joku on väittäny et yks vuos kirurgian poliklinikall vastaa kahta Teatterikorkees nii et siäl oppii kyl tätä monologien pitämist. Kössissä Juha oli viel mukana 55-vuotiaaks ikämies sarjoissa, mut nykyään maila on vaihtunu golf stagaan
– A, lähe himaa, mä voin heittää sut fillarilla. Jos sä vielä kerran tuut pyytää jotain niin mä kyllä vedän sua öögaan. Pääsis nyt jonneki inee ku on nii filee. V oi hitto, tiuku on jo kuus enkä mä edes oo ehtiny meikata. Kivaa, kaveri lainas. – Tsiigatkaa, paskalakit ja ne tulee oikeen transitilla, mikäs rekkari, ei kai vaan AEO-11, meikäläisten viikonloppu taxi. Mä poltin yhen röökin loppuun ja funtsasin et mun pitäs kehittää jostain lapaset ku handut on jäässä. Mä astun sisään. Niissä on ollu kaks sarjaa: slangisanojen keruu ja slangiskrivaukset. Älä sä kuule käy yhtään irotteleen, tääl ei jyvät kauaa bailaa. – Joo, mä tuun ihan just, venaa vähä. Mä luovutan ja annan S:lle jämät, mut sillä ehdolla et se pitää turpansa kiinni ees vähäaikaa. Jengi rupee vähitellen hipsiin himaan, TV:stäki tulee kai cannon, mua ei huvita yhtään mennä ku mutsi on himassa röörit suorina ja ottaa skitsoja jostain ihan skidistä asiasta, kuten esimerkiks, et kuules nyt tyttö mitäs tuo oikein tarkoittaa kun tullaan vasta kahdelta yöllä kotiin. – Hei A, jätä jämät. Pysys vaan muualla, noi Haagan kytät on kyllä niin autuaallisen taulapäitä, ettei niistä paljoo harmii oo. Porilainen on kaks ja puol huggee eikä mul oo ku kaks. Te saatte kyl pesettää tän! – Haista paska. – Naama ineen, mitä sä ite oisit jauhannu jos joku ois sotkenu sun rotis. Mä oon kyl ihan samaa mieltä ku P, Haagan kytät on torvia. Ämmä ei ees pääse ulos ku dörtsin edes on roskis. – Pojat, pojat lopettakaapas heti! Snagarin ämmä on ihan kusessa. – Nyt meet jätkä ja lujaa. Onhan se tietysti hupaisaa, mut joskus pännii ja raskaasti. Tyttönorssien skrivaukset on säilytetty papruisina Kotimaisten kielten (eli Kotuksen) arkistossa. No niin, nyt meni ripsarit päin naamaa. – Hei mutsi! Oot sä nähny mun putskua. Mut nyt on kyl kalsa. Mua kyl ottaa aivoon ku talvella kaikkien mutsit ja faijat on himassa viikonloppusin, mut sit kesällä ku on lämmin nii sit ne menee böndelle vaikka kesällä voi dokata ulkonaki. No onneks ne kuitenki ajoi ohi. P on repiny liikennemerkin ja nyt sit tedee kuinka se sais merkin mahtuu parhaiten snagariin inee. Tsiigatkaa nyt mun rotsia, mä dunkkaan ihan brenuklle. Se on kyllä kumma et jengi jaksaa vielä sunnuntaina denata. 21 Tsilari 1 | 2025. Ei…tai olihan se se. Tää on kyl ihan mahdoton jengi, suurin osa ihan tilttinä. S on armoton pummi. – Voi ei, et sä mikään turha sniidari ookkaa. Anna nyt ees pieni biitti. Kaikki dokaa niin nopeesti ettei se kauaa kestä ku jengi on sikiksissä. – Mä en jaksa enää, lopettakaa! Voi perkele, johan mä sanoin teille, te ootte kyl yksiä sikoja koko jengi. Viis minsaa ja mä oon juossu Huopiksen steissille. Ja heti ku mä pääsin inee, mä menin koisiin ja näin unta mitä tapahtuis ens viikonloppuna Haagassa. Puol seittemän, apua! Ku mä rupeen lähestyyn Tönöö, nii jo sadan metrin päähän kuuluu mieletön rööris. Niitä tsögas Heikki Paunonen ja Jeongdo “Jeka” Kim. TYTTÖNORSSIEN SKRIVAUKSET Haagassa tavataan Entiset tyttönorssit alko rahottaa slanginkeruuskaboja Tyttönorssissa vuodesta 1975 lähtien. Ei siinä mitään, kyl kaikki ihan haadeja on, mut kaikilla on vaan paha tapa sekobollailla. J heitti mut himaan joskus yhentoista aikoihin. Kyl mä luulen ite tietäväni mitä mä duunaa ja missä mä iltani ja yöni pyörin. Mä yritän kitata sisuksiini parhaani mukaan brenkkua joka on luultavasti jotain sotkua kassusta ja muista viinaksista. Yhtäkkiä joku rööraa. Kledjut niskaan ja ulos. Tiuku tulee puol kymmenen ja jengi siirtyy snagarille. Jengi tutisee ja vapisee. S yrittää vielä selittää. Tsilari julkasee tänä vuonna joka numerossa yhen vuoden 1975 skrivauksen. Se ottaa vaan ittelleen turhia murheita. Snagarin ämmä on ihan paniikissa ku kaikki rääkkää sitä. Vai mitä. Hirvee röökinsavu ja oikeen kunnon mökä tyrmää mut heti dörtsille. Mä en jaksa kuunnella sen pummaamista vaan rupeen rööraan. Mä oon monta kertaa funtsannut et yli puolet haagalaisista pitäs pistää pyöreenurkkaaseen, pehmustettuun selliin. Sitä paitsi se ei kuitenkaan uskalla kertoo notareille mitää, se on niin studari ja se hannaa haagalaisia. Tönö aukee puol seitsemän, millä ihmeellä ehdin. Joku epämääräinen henkilö raahaa mut röökihuoneeseen ja iskee flindan käteen ja huomauttaa et sit olis kans paras dokata kunnolla. – No therve, mhitäsh nhaikkonen
Lapset riemuitsevat. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Kulttuurin alkuvuosi kiihtyy Sivuaskel -festivaalilla Zodiakin ja Tanssin talon saleissa ja Punainen Helmi -klovnifestivaalilla Hurjaruuthin lavalla. Heti alku on kekseliästä taikaa, jossa tyyppi katsomosta houku tellaan sisään esitykseen. Sykähdyttävää tunnelmaa loihtii elävä sirkus orkesteri Hattarapartio. Näemme hula vanteita, jongleerausta, nuorallatanssia ja akrobatiaa. Jonglööri, amerikkalainen Delaney Bayleys on todella taitava. Sanna Silvennoisen ohjaus ja Jus si Väänäsen koreografiat kantavat loppuun asti. Maija Ruuska nen on säveltänyt nopeaa liikettä ja rytmiä tukevan joustavasti sopeutuvan musiikin. He ovat etualalla, eivät mikään tausta bändi. Fantasiassa ollaan välillä vedenalaisessa maailmassa, sitten käärmemäisissä maailmoissa ja paljon ihanassa hattaramaisessa, vaaleanpunaisen ja turkoosin sävyjen maalaamassa todellisuudessa. Hän jatkaa esitystään, kunnes saa kahdeksan keilaa pysymään ilmassa. Molemmat taiturit tulevat Espanjasta. Tanssiteatteri Hurjaruuth kutsuu 30-juhlavuoden Talvisirkukseen. Andreu Casadellà i Ollerin klovnimainen hahmo, se yleisöstä houkuteltu tavis, palloilee ja tapaa Daniel Esteba nin akropallolla temppuilevan hahmon. Talvisirkus luottaa sanattomien temppujen voimaan Lumoudu hurjapäiden temppuilusta ja satumaisista maisemista talven odotetuimmassa sirkusseikkailussa. KUVA: UUPI TIRRONEN. Fantasian sala peräisessä maailmassa huipputason sirkusartistit ja tanssijat ihastuttavat taidokkuudellaan. Monille perheille Talvisirkus-vierailu Kaapelilla on eri sukupolvia yhdistävä jokavuotinen rakastettu perinne. Kulttuuria talven sydämeen Klovni Andreu Casadellà i Oller palloilee ja kohtaa Daniel Estebanin akropallo päähän -otteella. Joskus aiemmin Talvisirkus on ollut joko päätähuimaavaa Pannuhallin katon rajassa temppuilua tai teemallista puhetta. 22 Tsilari 1 | 2025. Tinja Salmen lavastus muuntuu taitavasti eri käänteisiin. Anniina Peltovako vakuuttaa leikki sänä nuorallatanssijana ja Anniina Tuokkola vertikaalikankaalla ja huimalla liinanumerolla. Orkesteri Helena Haaparanta, laulu ja kosketinsoittimet, Joonas Kinnunen, lyömäsoittimet ja Susanna Syrjäläinen, sello elää ja liikkuu mainiosti Fantasian juonen mukana. Fantasia on hauska, ulko asultaan ihastuttava ja lavastukseltaan toimiva esitys. Tanssin talon Erkon-salin esityksessä ei juuri puhuttu, vaan luotettiin temppujen sujuvaan keholliseen sarjaan. Sirkuksen pitkäaikaisena johtajana Arja Petters son loi Stadin lapsille ja aikuisille maailmaa syleilevän runsaan ohjelman
Laulaja ansaitsi elantonsa ompeli jana ja opettajana – Suomessa ja Ruotsissa. Taiteilijan kurkku oli rasittunut, joten spiikkejä hoiti kokenus muusikko Kiureli Sammallahti joka Valtteri Bruunin kanssa säesti konsertissa. Sen järjestivät Helsingin kaupunki, Pro Lapinlahti ry ja Mustalaismuseo. Dokumenttiohjaaja on myös tehnyt musiikkidokumentin Grönforsista, ”Eihän tämä maa minun omani ole”. ”Minä palaan” sai maailman ensi-illan lauantaina 18.1. Nämä näytelmät kirjoitetaan kirjaimellisesti nyt, ei 20 vuotta sitten, ne kertovat meistä, ja ne on kirjoitettu siitä, mitä ajattelemme ja sanomme. Idea kesti pandemian ylitse. Kiureli Sammallahti, Hilja Grönfors ja Valtteri Bruun kolmatta lp-levyä varten kuvattuna Vallilassa 2017-2018. Työryhmään valikoitui Turun Taideakatemiassa opiskelleita esiintyjiä. Käsikirjoitusvaiheessa työryhmä on tutkinut uutisaineistoa aiheen ympärillä sekä haastatellut eri hoiva-alojen ammattilaisia. 23 Tsilari 1 | 2025. Vikart on kahdeksan vuoden ajan tarjonnut esityksiä, jotka perustuvat uusimpiin näytelmiin polttavimmista aiheista. Heitä ovat Loviisa Grubert, Ines Kakkonen ja Tuulia Lindholm. Näytelmän kieli on ukraina, tekstitys suomeksi. Teos on tehty halusta tehdä näkyväksi hoiva-alojen ammattilaisten tärkeää työtä, sekä tarpeesta käsitellä yhteiskunnallisesti ajankohtaista hoiva kriisiä. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat nimesi oman heimon laulujen tulkin mestarinkansanlaulajaksi 20 vuotta sitten. K U VA : M A A R IT K Y TÖ H A R JU . Vieraana kuulimme ”Sairaan hoitajan paikka” -kirjan viime vuonna kirjoittanutta Lotta Tuohinoa. / Saimme muistoissa kulkea rinnakkain, harmaat hapset jäljelle jäi. Vanhoja suomalaisia romanilauluja” -kokoelmasta (RKM 2023). Ines Kakkonen, Tuulia Lindholm ja Loviisa Grubert tekevät hoivakriisistä parodiaa Maunula-talossa. Hän on saanut kunniatohtorin ja taiteen akateemikon arvon. Teatteria kahdeksan vuotta johtanut Viktor Drevitski ohjasi sen ukraina laiselle teatteristudiolle. Grubert oli luonnostaan koominen hahmo, Kakkonen ja Lindholm saivat laajentaa draama osaamistaan. Kaapelitehtaan C-portaan alakerrassa sijaitsevassa pannuhuoneen oloisessa tilassa. He esittivät myös vierailijoita, jotka toivat hirtehishuumoria tarinaan. Teos etäännyttää kertomuksen pois tavanomaisesta laitosympäristöstä kasvihuoneeseen, jossa hoiva-alat yhdistyvät yhdeksi ja samaksi yksiköksi. ”Salon hongathan ne humajaa” -laulussa mestarikansanlaulaja tunnustelee lapsuuttaan: – Enhän kasvanu lapsi loistoissa / enkä rikkaitten hoivissa, / minä köyhänä lapsi synnyin vaan / tähän avarahan maailmaan. Romanien Lönnrot saa tunnustusta Hilja Grönfors on romanilaulaja, joka on palkittu monesta ansiosta. ”Romanien Lönnrot” pääsi levytyksiin vasta 50 vuoden ikäisenä. Lapset esittävät uuden ukrainalainen näytelmän Teatteri VIKART esittää hyvin aktiiivisesti tuoreita ukrainalaisia näytelmätekstejä. Esitys kertoo hoivasta, hoitajista ja hoiva-alojen kriisistä. Hän piti laulukonsertin Lapinlahden auditoriossa 11.12.2024. Matruksan, isoäidin tulkitsija oli nuori poika. Katja Liuksiala Lapinlahden toimijoista avasi konsertin, Katariina Lindqvist kertoi toimittamastaan ”Oi ruusuni. Kannattaa seurata VIKART-teatterin sivua pysyäksesi ajan tasalla uuden kauden ensi-illoista. Teatterille ja sen johtajalle ei ole tabua ainoa kriteeri on inhimillisyys, usko, toivo ja rakkaus! Ja korkein taiteellinen taso teksteistä. Idea syntyi ohjaaja Siiri Ervastille jo 2019. Siinä on julkaistu laulajan itsensä keräämiä lauluja sanoineen ja nuotteineen. Dramaturgit Natalka Blok ja Katerina Kholod valmistivat marraskuulle 2024 tulkinnan näytelmistä ”Pokeria kohtalon kanssa” ja ”Haluan pysähtyä”. K U VA : SI IR I ER VA ST I. Oksana Hrytsenko vastaa tekstistä ja dramaturgiasta. Lapset olivat hyvin innostuneita teatteriesityksestä. Omassa laulussaan ”Kun kuljen tietäni yksin” Hilja Grönfors tunnustaa: – Kun nuoruus jo kauaksi mennyt on / ohi kiitänyt kiirehtäin. Pääosien Anjan ja Sonjan esittäjät eritoten. Äänisuunnittelusta vastaa Rebekka Holi, jonka kaunis laulu on mukana. Komedian ja painajaisen välimaastossa liikkuva näytelmä tekee näkyväksi hoitajien monenlaiset kokemukset kasvihuoneen elämän ylläpitäjinä, ja heidän kamppailunsa päälle käyvien tehostustoimenpiteiden ikeessä. Esitys kuvasi tuoreeltaan lasten kokemuksia Hersonissa sodan ja miehityksen alla. Esityksen jälkeen seurasimme keskustelua ajankohtaisista teemoista. Hoivan kriisi esillä kasvihuoneparodian kautta Restless Movement (Levoton liike) esitti Maunula-talon Metsäpurosalissa tammikuulla Kasvihuone joka romahti -näytelmän
ISKEE KUIN MILJOONA VOLTTIA! oli tän sarjiksen tuotelupaus, eikä siin ollu fuulaa pätkääkään. Pitkäikäisin sarjis Akkarin jälkeen Korkkareit on julkaistu Suomes jo yli 70 vuotta! Se on Akkarin (Aku Ankka) jälkeen pitkäikäisin sarjis, jota vielki duunataan. Kuolonkorahdukset: Britti tai jenkki: AAGH! (sivistyny) Aussi: UNGH! (introvertti) Saku: AAARRRGH! (brutaali) Japsi: AAIEE! (puolivilli) Friidujen korkkarit / Kundien korkkarit. Ku friidut valmistautuu bailaan, esmes pikkujygelin aikaan tai vappuna, ne splaraa karderoobin huolel läpi ja valkkaa sielt jonku snygin pikkutuh... Mut Korkkareit kuuluu pluggaa aivot narikas, letkee smailin virne öögas ja kieli poskes. Kirsikkana kakus on tsengat, eli lopuks ne pujottaa sirot klabbinsa korkkareihin... Totiselle toverille Tsilari suositelee ihan muit aviisei. Pluggaajat taitaa olla nykysin vaan niit entisii jangstereit, joille Korkkari on kliffa nostalgiapläjäys, päivän piristys, ja vaik oikeutus sille vinolle pinolle smörgareit. Opettavaine stoori oli seki ku brenikoit kiimassa himoinnu ”sankari” sai hermarin, ja sendattiin maitostogel himaan. KORKKAREIHIN!! Korkkarimoodiin pääsemine vaatii stydit eväät Nyt tais särähtää pahasti monen tosijäbän korvaan. Tai miten ekas krigus (WW1) mitskuil palkitun sotasankarifaijan tumpelo skloddi palkittiin lopult Victorian ristil. Tää käsikirjoittaja Mike Butterwor thin ja piirtäjä Geoff Campionin luoma kova nyrkkinen hahmo, ja lentäjäässä, osas flygaa kaikkii sen ajan flyggei, myös vihollisen, ku tyhjää vaan. eiku pikkumustan. “Maistakaa lyijyä, kaalinsyöjät!” Korkkareis marssijärjestys on selkee: sakut ja japsit oli tyhmii amatöörei, mut britit ja jenkit stärii jermui. KRIGUHISSAA TEKSTI JA FOTOT MATTI KAINULAINEN Ku friidut pölli meidä korkkarit... Ja tosi paha viel bonarit siiihe päälle. Miten pelkurist tuliki sankari. Kylhän sen tsennaa Törmän Lateki, et korkkari meinaa Korkeajännitys-sarjaa. S it ne rullaa fledaan karmenkreisi-beibit, öögiin viel snadisti kakkumaskaraa, huuliin glitterii ja korvien taa jotain tajunnat räjäyttävää döfist. Korkkari-moodiin pääsemine vaatii stydit eväät, eli ekaks piti duunaa vino pino smörgareit (välis tietty hampparin käyrää) ja kaataa lasi täyteen mölöö. Aluks Korkkari-stoorit oli scifii ja dekkareit, mut Battler Britton -hahmon kekkaaminen vuonna 1956 sementoi Korkkareitten suunnan: sotajutut viihdyttäväs ja rennos moodis oli se pointti ku kantaa vielki. Varsinki britit silloin, ku hommat handlas eversti luti Robert Battler Britton. Näis oli aina joku buli opetus, mis paha sai palkkansa. Sit vaan eväitten kans olkkarin sohvan nurkkaan tsiddaan, ja just tullu Korkkari handuun. Sellast jäbää ei ookkaa, ku ei olis pluggannu Korkkareit ainaki skloddina. Minnaan ite miten kliffaa oli tulla skolest himaan, ku mutsi ja faija oli viel duunis eikä vahtaamas läkejuttujen kans. Se pysty niittaan sen rynkyn pohjattomalla patruunansyötöllä laakist sakujen koko pataljoonan: ”Maistakaa lyijyä, kaalinsyöjät!” Mut oli Korkkareis myös aika syvällisiiki stoorei esim. Battler kävi kriguu maal, merel ja ilmas, ja oli pitelemätön stara muihin verrattuna. Nykypluggaajan mielest Korkkarit on täynnä jämähtäneit asenteit, stereotypioit ja aika rasistisiiki höläyksii. 24 Tsilari 1 | 2025
25 Tsilari 1 | 2025. Story House Egmont), julkas vuonna 2007 Achtung! Korkkarisaksan sanakirja -hakuteoksen, joka on superglaidu nide ja nykysin kait jo keräilykamaa. Esmes flygarit, bili kat ja botskit on ihan oikeen näkösii ja esikuviensa mukasii, eli kaukana jostain töherryksist, mitkä vaan aliarviois pluggaajaa. Pilotti ottaa hatkat länttä kohti ja sit alkaa kuuluu ihan sikaa räminää korviin. LÄ H D E: KO R K EA JÄ N N IT YS -S A R JA . Keith Page, Manuel Benet sekä mestari Jesus Maria Jorge, jonka skarpit piirrokset on täynnä hienoi detskui. Ei mitää töherryksii Korkkareiden juju piilee hyvis käsiksis ja taitavis piirroksis. Yks mesitsi friiduille: korkkarit kuuluu kansien väliin. LÄ H D E: KO R K EA JÄ N N IT YS -S A R JA . Hyväl tsägäl sen voi hittaa jostai divarist. Korkkarin stoorit ja kuvitus on perustunu 70-luvult lähtien brittiläiseen Commando-krigusarjikseen, jonka suorasukaiset jutut on käännetty Suomeks. Sitä ku pluggaa, ni taatusti sivistyy. Parhaimpii kässärin skriivaajii on sellaset ku Ian Clarck, Bernard Gregg ja Freg Hand ley. Ja hyvin onki: suomenkielisis teksteis on just sitä huumorii, ku pluggaajat diggaa. Tee nostalgiatrippi pluggaa Korkkari! Siin oli snadi paketti Korkkareiden maailmast, mihi on iisi dyykkaa ku dallaat lähibuiduun ja slumppaat niteen. Niit voi hittaa myös divareist ja kirppiksilt. Korkkarit on mustavalkoisen sarjistaiteeen aatelii. Korkkarin stereotypioist jo hiffaa, et sen ruutsit löytyy jostai iha muualt ku Härmäst. Ja tähän viel snadi varoituksen sana: miljoona volttii voi iskee nii, et jäät pahasti koukkuuun! PS. Piirtäjästaroist mainittakoon mm. Iskee ku miljoona volttii! Mosurit menee jemmaan pommei, ku Luftwaffen hävittäjät flygaa taivaal. Sarjiksen härmäläine kustantaja, Egmont Kustannus (nyk
Marco skrivaa muutaman smartin orderin pluggaajille. 26 Tsilari 1 | 2025. Ku sä dilkkaat rispektii, sust mutatoituu maagikko, alkemisti, Midaksen handu. Marcon orderi Tsilarin toimitus kysy, et voisiks Marco skrivaa muutaman smartin orderin pluggaajille, jos ne vaikka haluis entraa stailii, jolla ne elämään suhtautuu. Toi on ihan skitsoo funtsaust. Loistavimmat hemmot antaa suulberisa skriinaa, ku taas skniidut tyypit spiidaa, et jos ne dilkkaa rispektii, ne niinku hukkaa jotain. S e sano, et näit aiheit se diggaa eniten: idikset on arvokkaint mitä meil on, kimpassa duunaamist ei finstaa mikään ja rispektin dilkkaus on älykköjen intohimo. Kaikki ku Marcon tsennaa, tietää et se on varsinainen oman elämäsä velmu ja fakiiri. Taas hittas Dorkan paprut keskelle byyrii. Marco aidosti diggaa sen saamaa spettarii ja näit pointtei se duunaa yleensä kymmenen satseissa. FUNTSAUSTA TEKSTI: MARCO MÄKINEN JA SEPPO PALMINEN FOTO: FANNY HAGA JA RAMPE KUITUNEN Kimpassa duunaamist ei finstaa mikään ja rispektin dilkkaus on älykköjen intohimo. Kymmenen pointtii elämästä by Marco Mäkinen Dorkan paprut on ny skrivattu 13 kertaa ja kniigadorka, mainosdorka, elämäntapadorka Marco Mäkinen on tuorein spettarin saaja. Ne muuttaa skeidan kullaks. Siin ei kauaa klyyvari tuhissu
Ja fudit muita, niinku kotkamude rakastaa skloddejaan, siel korkeella: ”Tulkaa reunalle.” ”Mutsi, älä flöittaa. Ei meist kukaa hivaa tonne dyykkaa.” ”Tulkaa reunalle.” ”Ei hitto, vähäks me ollaan snärkkiksii.” ”Tulkaa reunalle.” Ne tuli. Et niitten ansioohan tää on. Jälkeenpäin voi aina stikkaa, et sori ku tuli duunattuu tollanen siisti keissi kondikseen – vaik periaattees, väärinhä se on värkätty. FOTO: RAMPE KUITUNEN. Ja ne flygas. Jos joku muu on saanu saman idiksen ku sä, ei se vältsysti oo sitä sulta pölliny. Se on voinu pluggaa samoi kniigoi, kelailla samantapasii tsydeemeit ja sit saada saman idiksen. Paljo välkympää on vaa duunaa ihan kybällä. Jos sua sit bulisti hodettaa blisaa joku idis, ni sillo ei kantsi mylvii, et ku sä oot nii helvetin klevö, ni sul on ny järkyttävän nerokas idis. Vendaat vaan juitsun perseelle fudimiseks. Fudit ittes liikenteeseen, sillai et saat jotain välkkyy duunattuu. Päinvastoin. Ainoo ku voi jelppii, on et ne treenaa, kuin rispektii dilkataan. Paljo fiksumpaa on londaa sankarin rotsi sille, jolle sä sitä idistä serveeraat. Marco oli glaidu spettarist. Ilman mitää sprettailuu kantsii bamlaa, et ku sä ny tsägällä finstasit maailman mestaruuden täs yksilölajissa, ni oikees taan groussein kiitos kuuluu sun mutsille ja faijalle, famulle ja fafalle, jumppamaikalle ja svedun maikalle skolessa, luokkagafruille ja etenki teiän talon tsilarille, ku se anto sun treenaa pitskulla. Nää tattikset ei vie sulta veks biittiikää. Ne kimpas duunaavat hyypiöt voi olla ärsyttävii, kummii, hervottomii tai joittenki mielest täysii mulkkui, mut kaikist kantsii tsögaa buenot puolet framille. Spettari dilkattiin Bastussa Tsilarin jygelinumeron julkkareissa. Ku rupee duunaa jotain, ni huudeille ryysää aina ja saletisti jengii hillumaan, möykkäämään ja besserwisseröimään. 27 Tsilari 1 | 2025. Jos jollain muulla on hyvä idis, oo häpi sen puolest, rupee sen faniks, fippaa pointsei ja bamlaa: toi idis on fantsu. 1. 4. Tarttetaan idiksii, millai tätä tsembaloo voitas duunaa joka päivä viel snadisti snygimmäks. 2. Tää maailma on fantsu mesta. Ei siis kantsi mennä vetää sitä dunkkuun. Mikää droppi ei petraa niit kondikseen. Idikset on sellaisii kuplii, joit tyypit draijaa kaalissa. Sä itte voit kans olla ärsyttävä, kumma, hervoton ja joittenki mielest täys mulkku, mut jengi duunaa mielellään sun kans kimpassa upeit juitsui, ku sä diggaat sitä sakkii, jeesaat ja dilkkaat rispektii. 5. 8. Not invented here -tyypeillä ei oo stärää asennetta, ne on pahasti klesoi. Se ei ehkä ees tsennaa, kuka sä oot. FOTO: RAMPE KUITUNEN. Sitä köörii ei kantsi lysnaa hetkeekää. Ku sä sit pääset toteuttaa sitä idistä, ni kantsii olla niinku sporttaajat urheilu gaalan stagella. Niitten mielest just ny tai just tollai ei kantsi, ei voi eikä saa duunaa. Ja kuin posketon jeesi sen kreatiivisest skarppiudest tähän kimppaduuniin on ollu. 6. Sinne kaaliin ne kuplat poksahtaaki, jos niitten eteen ei ruveta duunaa mitää, siis jos tsitataan vaan handut ristissä ja haistatellaan. 10. Kantsii kiittää jengii, bulii handuu koutseille, frendeille, seuran bamareille ja sponsoreille. 9. Se skuffas niit. Ku duunaa kimpassa muiden tyyppien kanssa, valmist födaa nopeemmin ja tulos voi olla snygimpi ku itte ois aluks osannu ees funtsii. Ei sun tartte kenenkään revaa rupee slikkaa. Geimi on kyl valtsu, mut oishan tääl sumeesti petrattavaa. Se on fiksumpaa ja kliffempaa, ku olla snuidu ja hannaava nikottelija. Kuin välkky se onkaan! Eihän siin tarttettu ku kolme sekkaa ja se oli jo bonjannu, kuin maaginen idis on just födannu. 7. 3. Kaikki diggaa sellast tyyppii, ku dilkkaa jengille buenoo fiilistä ja glaiduu mieltä, eikä brassaile minään itteesä turvoksis olevana strittibollana. Tällanen boltsi lilluu leedinä tajuttoman bulis avaruudes. Kantsii hehkuttaa: fantsu idis, eiks duunata siit jotain kimpassa
Pruuvaa vaik tällä stoorilla. Täs on enkun käännös, mitä GT teki: “Everyone who walks around thinks at first that if you’re a Finnish person, there’s not a single dork anywhere who doesn’t snipe.” Se bonjas esmes sanan dallaa, mut ei sanaa boltsi, bamlaa, dorka eikä snaijaa. STADIN SLANGI TEKSTI JUHA-PEKKA KERVINEN 28 Tsilari 1 | 2025. Enää alle prossa koko boltsin nettipopulasta bamlaa sellasta kieltä, mitä GT ei hiffaa. Mut käännös meni ihan päin Prinkkalaa. Ikinä et voi tsennaa saletisti, missä joku bonjaa finskii. Mä frogasin niiltä, ett osaaks tunnistaa lauseen kieltä ja kääntää sen härmäks. Kaikki tekoälybotit tunnisti, ett lause on skrivattu Stadin slangiks. Mä käännyin tekoälyn puolelle, ku tsennaan, ett tekoäly on nykyää paljon klevömpi ku GT. Mun teki mieli koklaa vielä lisää. Jännää, ett kaks niist teki saman feelun ett boltsi meinais kaupunkii. Niinku Gabonin pääkaupungis Librevilles. Ei siis GT fibannu täys, ku sillä ei ookaan Stadin slangi omana kategorina. Snaijaaks tekoäly slangii. Tää Claude-nimine tekoäly anto tällasen vastauksen mun froggaukseen. Siis saman lauseen ku mitä GT käänsi. Testasin kolme tekoälybottii, ku mä oon käyttäny niit: ChatGPT, Claude ja Copilot. Lisäks muuten yli kaks hunttii muuta sprookkii, saamee kans. Sit kerran kosahtaa. FOTO: WIKIMEDIA COMMONS. Ehkä toi dorka olis kans härmäks enemmä hullu ku hölmö tai tyhmä, mut tää ei oo nii buli feelu. Lisäks meidän sprookii on levinny kaiken väristen stuidujen ja expattien messissä hela biosfääriin. Vikassa promillessa Stadin slangi on GT-nettifakiirille täyttä hepreaa. Mä brassailen vielä näiden bottien kans slangiasiois ja skrivaan seuraavaan (tai sitä myöhempään) Tsilariin siit! Teksti ja foto: Jeongdo “Jeka” Kim J okainen ku dallaa ympäri boltsii luulee ekaks, et ku bamlaa finskii niin ykskään dorka missään ei snaijaa pätkääkään. Googlen transleittori vörkkii joka kännyssä ja handaa finskin kun vettä vaan. Tosi safe, muttei ihan satkuu prossaa. Ja aina fittimmäks menee. Finski on dekkarisprookkina vähä niinku kortsu. Mut nyt tulee kliffa pointti: Me ollaan tossa jengissä! Stadin slangi on GT-nettifakiirille täyttä hepreaa. Se misu niittaa sua pläsiin ja sihahtaa: ”haista sinä paska!” Sä snaijaat. Sä morkkaat jonkun mustan misun daisareit sun finski-kamulle Gabonin Librevillessä, ja pam. Eiks jännää. Käännöksis oli vaan yks fiba: botit ei tsennannu ett boltsi meinaa maapalloo. Ne duunas seuraavat käännökset: ChatGPT: ”Jokainen, joka pyörii ympäri kaupunkia, luulee aluksi, että kun puhuu suomea, niin kukaan hölmö missään ei ymmärrä yhtään mitään.” Claude: ”Jokainen kun kävelee ympäri kaupunkia luulee ensin, että kun puhuu suomea niin yksikään typerys missään ei ymmärrä yhtään mitään.” Copilot: ”Jokainen, joka kävelee ympäriinsä, luulee ensin, että kun puhuu suomea, kukaan tyhmä ei ymmärrä yhtään mitään.” Eiks skoijii, ett tekoäly snaijaa slangii. Härmäläisiä bungaa ja heiluu monta sataa donaa ulkkareissa. LÄHDE: CLAUDE. Boltsin joka kulmalla. Missä tahans päin boltsii on joku, ku snaijaa sun finskii. No koklasinki stikkaa GT:lle tän lauseen: “Jokainen ku dallaa ympäri boltsii luulee ekaks, et ku bamlaa finskii niin ykskään dorka missään ei snaijaa pätkääkään.” GT tunnisti, ett lause on skrivattu härmäks. Me ollaan saletisti vikassa promillessa, joka pystyy bamlaa lungisti, vaik helatiiden joku kännyn mikki lysnaa. K u olin pluggannu Juha-Pekan jutskan, mua alko kiinnostaa ett onks oikeesti Stadin slangi täyttä hepreaa GT-nettifakiirille. Nää skulaa sillai, ett sä tsättäilet niiden kans. Jos sä siis bamlaat slangii, niin sulla on pollaan sisään byggattu stydimpi salaus ku Natsien Enigmaan tai Nordean nettipankkiin
Missä helkkarin jemmassa mä taas luurasin, ku mä oisin itteeni eniten tarttenu! Jotku diggaa strobeleit niin helkkaristi, et ne luudaa glaiduna niit vastaan. Kantsii maindaa bulimmin, ku useimmat funtsaa, et on fiksuu. Skarpit öögat tsögaa buenoo kaikest, mitä ne tsiigaa. Mä oon mä just siks, et sä voit hogaa, et sä oot sä. millanen se filmaa, et se on. Mä otan luurin fikkasta, ku daggarit on finito.” Jokases mun frendis on kolme eri tyyppii: millanen se on oikeesti. Kaikes mitä sä duunaat on jotain feeluu, jos duunaaminen ei oo sun mielest kliffaa. ”Mä oon metskaamas. Lesatkaa ja slepatkaa fiidbäkkii, et onks nää ny tarpeeks stubui. Kuin stydi saundi lähtee yhen handun aplodeist. Sil stondaa aina komeimmin, ku se saa narista, kitistä ja urputtaa. Mä oon Hesarist tai jostai muust peippörist lesannu, et skloddeist ja jangstereist on tullu nii rauhattomii sähläreit, et niil ei oo enää närvii pluggaa ees aanelosen pitusii stoorei. Jos sä hinkuut mölöö, ei kantsi venttaa, et mansikki dallaa sun dörtsille. Sä oot se, mikä sä oot sillo, ku sul on fiilis, et kukaan ei tsiigaa. Mut ny mä tartten jeesii. Jotkut brassailee sillä, mitä ne on duunannu, toiset taas sillä, mitä ne on jättäny duunaamatta. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI SEPPO PALMINEN M ä tietysti studaan, et tällasten plarien skrivaamisest tulee ihan daijuu hommaa, jos pluggaajat hyytyy starttiruutuun. Mesitsien bytskauksen stumppiusrekka on varmaan se, ku Victor Hugo sendas sähkeen kustanta jalle (sillo ei ollu viel tekstareit) ja froogas, et kuin sen romskuu Kurjat on blisattu: ”?” Vastaus oli yhtä stubu: ”!” Spädät mesitsit vörkkii, eiks vörkikki. 29 Tsilari 1 | 2025. Kantsii riskeeraa bulimmin, ku useimmat funtsaa, et on seiftii. Siis nii et jangsteritki viittii pluggaa ja sklodditki bonjaa. Siks mä oon ruvennu skrivaa ja dilkkaa näit skäfii, spädii ja stumppei. millanen se funtsaa, et se on. Millä sä sprettailet. Mist sä hiffasit, et mä alan olla jo aika fossiili. No siitä, ku joulugubbe on suhun verrattuna ihan skloddi. Kuin stydi saundi lähtee yhen handun aplodeist. Toihan on skeida homma kniigojen skrivaajille ja aviisien redaktööreille
Leffateatterit monet on, jo aikaa sitten, saaneet purkutuomion. Arenan talokin stondaa tossa ennallaan, tutulla mestallaan. Vaik himatalo entinen on jo purettu, ei Hagiksen halliin, oo viel kajottu. Krigu sitten hajoitti, koko skidilauman Mut pantiin Ruotsin stogeen, sain tän trauman. Lähden tästä Espooseen. Näin siitä tuli Hesa, sanottiin. Muistoja Hagiksesta Dallaan Pitkääsiltaa Hagikseen. Skitareita kesät fiskattiin, keväät heikoil jäillä pludattiin. Snögee leijuu hissukseen, tuun mun Sörkkään uudelleen, muistot palaa lapsuuteen. Krigu loppui, krigukorvaukset bungattiin, juurruin Sörkan asvalttiin. Siellä koko skidiajan budjasin. Dallaan hetken Töölönlahden rantsuu, Minnaan miten meil skideil oli usein fantsuu. Snögekinoksiin me tehtiin linnoitukset, snögekrigun braijas Sörkan kaverukset. Yks lavstoori Tää on mun Stadi, Sörkkään födasin. Ei duunarien skideil ollu fillareita, ne braijas pitkin pimeit kellareita. Klabbinjäljet painoin kesän kuumaan asfalttiin. Arena teatterihan se nyt on, juu. Ei Sörkän skidil ollu paremmasta hajuukaan, onnen hittas sieltä, mist toisil ei oo tajuukaan. Nää mä minnaan niin kuin eilisen: Hagiksen torin döfiksen: Sen kusiputkien ja koivuhalkojen. 30 Tsilari 1 | 2025. Stadin luukkuja ei stadilaiset saanu – vaikka anottiin. Snögee leijuu hiljalleen. Böndet täytti Stadin. RAKKAUSLAULU HIMAKAUPUNGILLE TEKSTI ANJA ”RANTSU” RANTAMÄKI Kolme pikkukundii Sörkan rantsulla 1950-luvulla. Ei skimboi ollu, ei kelkkaa, skrinnareita, mut oli vilt kliffoi kavereita. Tuulensuu on nykyään joku ihan muu. En tsennannu Meikkuu, Eiraa, Munkkaa, en tienny ketkä Kuusisaares bunkkaa. Kaleva ja Fenixkin on jo kauan sitte, saanu lähteä. Plazan leffat tsiigattiin, jos saatiin markka. Salaa livahdettiin ineen, jos ei vaksi ollut tarkka. Ei oo enää Plazaa, Pallasta, ei Tähteä. Kesät kulu Blobikassa uiden, kanssa pitskun kavereiden muiden. Näin ikuistin mä itseni, Näkinkujan maisemiin. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/EINO HEINONEN
Yks yö rengnas niin snadisti sitä, että kun duunarit sprinttas kilpaa duuniin niin he saivat yhden snadin lastin kasaan, jonka Vainiksen hestiga traisas alas Krunan rantsuun, ja silloinkin goljuttiin koko statsan tortsi aina Neumin byggasta Kaisikseen asti. Ja seuraavana talvena tuli vilt snogeä että päästiin skimpaamaan ja sleppaan mäkeä Tähtiksen bärtsille. 31 Tsilari 1 | 2025. Mutta ei faarti vain höllänny vaikka seili oli vek ja me skuijattiin kohti Harmajaa letti suorana. Silloin sattui olemaan kova hiivari ja me traisattiin se Kaivarin rantsuun ja skutattiin jäälle. GAMLA SLANGI TEKSTI JUGIS Gamlan slangin palstal on taas nimimerkki Jugiksen talvinen stoori. Eikä me hirvattu dyykkaa vek siitä skrinnarista kun se flygas melkein irti jäästä, vaan me goisattiin makallamme ja pidettiin handuilla bosessa ja tsiigattiin eteenpäin nassut pleiginä. Me duunattiin Leppäsen Vegan kans semmonen skrinnariskiglari lautatsörrasta jonka alle me duunattiin gamlat nurmikset ja keulaan me duunattiin yksi hokkari niin että sillä oli kiva styyraa sitä. Sitten se faarti alkoi, kun me skuijattiin ohi Klippanin aina eteenpäin Kruniksen selälle. Sitte keväällä tuli snögeä kyllä vilt alas, mutta ne snöge duunarit oli menny jo toisen jobiin, että se sai olla siinä mihin se oli tullut. Sitten kun me flyygattiin selälle ja hogattiin, että ei se styyri tottele vaan bloosinki skuttas meitä ja faarti petras, niin meille tuli hätä handuun ja me sgakattiin että byygat studas ja Vega huusi: – Traisaa seili vek! Mä traisasin sen vek kovalla duunilla, kun bloosinki oli aina slangaa jäälle, kun se hiivari oli niin kova siellä keskellä sgöneä ja jää oli liukas kun spegeli. Se skrivas tän Iltikseen vuonna 1957, mut jutus minnaillaan 1900-luvun alun Stadia. Gamlaa slangii tsögas Mikko Seppälä. Äkkiä Vega huusi: – Tsiigaa! Buli railo on edessä! Nyt vek tästä masiinasta tai simmaamme kohta sgönessä! Mä tsiigasin ja hogasin mustan väylän ihan likellä ja me vain flygattiin sinne päin. Ja kun mä vielä snutasin himasta mutsin lakanan seiliksi niin se oli valmis. Skrinnariskiglari Kaikki gamlat stadin kundit kyllä muistaa sen talven. Aluksi meitä snadeja kundeja sieppas kun ei tullu snögeä että olis päästy skimpaamaan, mutta sitten me hogattiin vielä kivempaa kun se. Sgöne ja jorpakot kyllä jäätyivät mutta snögeä ei tullu alas vaikka kuinka olis ventannut ja stadin vakituiset snögeduunarit staijasivat myllyssä ja venttasivat duunia ja tsiigasivat spidinä kun sesonki luudas ohi. H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Ja me slepattiin itsemme irti ja sittenkin bloosinki skuttas meitä eteenpäin, mutta kun mä otin klinkkarin ja stikkasin sen jäähän, niin emme flyganneet railoon vaikka se oli jo ihan nassun edessä. Jugiksen juttu Skrinnariskiglari on julkastu IltaSanomissa 4.11.1957. Me slangattiin itsemme jäälle ja hengattiin skrinnarin perässä mutta se skuijas vain eteenpäin petraten faartia. Snögeä tuli niin snadisti kuin kanelia burarin päälle ja koko lande oli paljas. Me slangattiin itsemme jäälle ja hengattiin skrinnarin perässä mutta se skuijas vain eteenpäin petraten faartia. Mutta meille alkoi kova jobi että päästiin stadiin takaisin, ja emme kai olis päässeetkään ellei rantsupyssyn kundit olis tullu jöösaamaan meitä. Starbu tsittaa tselillä ja metskaa, mut lodjus ei viel fisun fisuu. FO TO IV A N T IM IR IA SE W 19 17 . Skrinnariskiglari flygas sinne ja siinä meni se mutsilta snutattu lakana messissä ja sinne se jäi skiglaamaan, ja kai skiglaa vieläkin ellei se oo dyykannu pohjaan. – Nyt handut irti! huusi Vega. Sä hittaat täst kaikkee kliffaa, niinku vaik toi ”Neumin bygga” – sehän meinaa Atskii. Minä sain mutsilta daijuun siitä laka nasta, kun se flygas sen skrinnariskiglarin mukana sgöneen, ja emme me toista semmosta duunanneet sinä talvena. Bloosinki kävi landelta päin ja me annettiin mennä että voda flygas öögista ja korvissa skulas, ja kun me luudattiin ohi yhden staran joka oli siellä jäällä smetsgaamas niin se flygas revalleen jäälle, kun me mentiin niin kovaa
Skulattiin ja kun vastattiin Leijona-apteekissa niin me sanottiin että ajakaa pois se! Ja sit skriinattiin. Foto 1920-luvulla. Tiistai tammikuussa Skoilessa eilinen vähä pureskeltu oma purkka löyty pulsan kannesta, ihan käyttökelpoista vielä. Maailman paras mutsi! Illalla Kristikan kertsiin jossa tsitattiin jännäämässä Altsin jatkaria jossa pollarit jaagas rosvoja skönellä. LÄHDE: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Glenn Miller ja Benny Goodman soi ja välillä käytiin lämmittelemässä pukiksen kaminan ympärillä. Ripa oli ihan saletti et se skotaa isompana jonku rikkaan friidun ja tulee kuuluisaks. Kino Palatsilla oli taas vaan rottia, Hallituskadulta hitattiin muutama pätkä filkkaa, Rean roskikselta latari ajoi veks, Aleksilta saatiin joitakin guttaperkkamöhkäleitä jotka sitte pantiin eldaan snögekasaan. Välkkärillä haaveiltiin et mitä kundeista tulee sit joskus: busakuski, skönäri, skoude, sporakuski, leffakoneenkäyttäjä, lekuri, rumpali, mut kukaan ei halunnu maikaks. Enemmän skagattiin ku skriinattiin. Ne voi kopsaa sitte huomenna nopeesti joltakin. Ei hivattu mennä Scalaan sen jälkeen pitkään aikaan vaikka siellä oiski ollu enemmän piirrettyjä ku muualla. Bulimmat kundit blaadas ja sain mäkin yheltä tutummalta parit blossit. Tattista vaan. Iltapäivä himassa, ensin läkät ja sitte sarjiksia (vai oliks se sittenkin toisinpäin?). Skoilen jälkeen käytiin dyykkaamassa kirjapainon roskiksella, pari Cocktail-lehteä tsökattiin. Jorkilla oli stidejä vaikka se ei blaadannukkaan. Sen takia sillä varmaan oli fledassa aina Suaveetä. Turhaan mä skagasin maitsikakäyntiä: Mutsi lohdutti himaan tultuaan ja sano et kaikkee voi aina tapahtuu, paikataan byysat. Maanantai tammikuussa Ku olin menossa skoileen, futailin jääklimppiä melkein perille Kaisikseen. MINNAILUU TEKSTI JUSSI LAHTINEN Scalassa tsiigattiin nonareita. Skoilen jälkeen mentiin kundien kanssa Kirkkikselle taas kerran. Naapurin Esa tuli käymään kun meillä oli ihan uusi puhelin. Tsitattiin pari rundia ja sit Mara sai dorkan hepulin: se väänsi skeidat sinne lattialle ja niin sieltä piti häippästä äkkiä veks ennenku döfis levis ja vake ois hiffannu. Mitähän Mutsi sanoo kun tulee illalla himaan. Melkein puglasin, jäi skruudaamatta. Ku olin tulossa himaan, handut ja varpaat oli niin jäässä et nykkeliä oli vaikeeta löytää fikasta ja leuat oli jumissa! Torstai tammikuussa Skoilen jälkeen mun piti käydä hakemassa maitoa kannuun maitsikasta. Illalla vielä läket ennen goisiin menoa. Välkkärillä Reiskalla kävi huono tsägä ku se osu lumpparilla yhen ekaluokkalaisen naamaan joka sit rupes spiidaan. Illalla skulattiin Peran luona Afrikan tähteä vaik ei pahemmin hotsittanu ku se oli taas ihan saletisti jotenkin merkannu pelimerkit. Ripa oli ihan saletti et se skotaa isompana jonku rikkaan friidun ja tulee kuuluisaks. Otettiin ylätasanteelta faartia ja hypättiin pitkälle snögekasaan. Ei uutta, olihan noita nähty! Stikattiin takasin. Aikku ei hivannu, Saku finnas. Huono tsägä: liukastuin, meni maidot, meni kannu, repes polvi ihan uusista byysistä. Keskiviikko tammikuussa Vaikka oli holotna niin jumppatunnilla skrinnattiin. Jokkis oli leimausvuorossa joten onnistuin saamaan ylimääräisen leiman jässäriin. Mantsaa ja matikkaa. Illalla uudelleen Kaisuun skrinnaan ku muutkin kundit meni. Matikan läkejä tuli niin vähä ettei edes viittiny lesaa. Illalla mentiin Scalaan nonariin ku siellä oli enemmän piirrettyjä ku Kit-Catissa. Ne joilla ei ollu omia hokkareita tai nurmiksia joutu dallaan Kaisiksen ympäri maikan kanssa. Joku meni kantraan Maikalle ja Reiska sai siitä jälkkäriä ja muikkarin. Ainakin se aika usein finnas. Snadin kundin päiväkirjasta 1952 (jos sellainen olisi ollut) 32 Tsilari 1 | 2025. Skoilen jälkeen dallailtiin dyykkaan roskiksia. Skoilen velli oli ihan öklöä, siinä oli oli paksu kuivunut kerros. Portaille oli lapioitu paikoin paksusti snögee
Skagattiin niin että seuraavat seikkailut haettiin klitsuista! Illalla himassa faija kysy että mites päivä meni. Byggan suunnitteli Eliel Saarinen. Mut sit satuttiin kauppaamaan lehtiä sen pankin jollekin dirikalle ja se loppu ihan just heti siihen. Lauantai tammikuussa Skoilen jälkeen Sepi oli hakenu pankista ilmaisia asiakaslehtiä ja me ruvettiin myymään niitä. Kino palatsi Keskuskatu 1b:n päädyssä v. Paitsi et joutu dillaan himaan ku me muut skimbattiin. Joku kundeista veti sitä daijuun ja tuli skragis! Oltiin ympärillä ja huudeltiin: Flaidis, flaidis. Se meni! Sunnuntai tammikuussa Aamupäivällä Kristikan raamattupiiriin. Se skulas samas mestas vuoteen 2007 asti. LÄ H D E: H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Jehna mikä päivä! Muistista skrabas ja skrivas Sit ku oli tullu pimeetä, lähdettiin vielä seikkaileen vieraisiin taloihin. Skutsari ei ostanu, maitsika samoin, fillariliikkeessäkään ei, paprukaupassa yks osti, prässäämössä näytettiin heti handulla et veks veks, samoin lihakaupassa, parturi osti yhen kannatuksen vuoksi. 33 Tsilari 1 | 2025. Vastaus oli niinkuin aina: Ihan hyvin! Korkkiksen ja Pikku-Roban risteykses oli Leijona-Apteekki. Pituutta ei tullu paljoa mut etunoja oli komee. Muka nuorten hyväks. Sit Kaisuun skimbaamaan. 1933. Scalassa tsiigattiin nonareita. Ja vaikka en joka matsia finnannukkaan niin sain sunnuntain kunniaks monta palaa Fasun sukua. Ei olis ollu ruotsalaisilla tai norjalaisilla mitään mahiksia! Iltapäivällä yks sukulaissetä kävi kylässä ja sen kanssa skulattiin Casinoa. Ykskaks kuultiin jonkun panevan raban dörtsit boseen, lukkoon. LÄ H D E: H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Skoilen jälkeen lähettiin skimbaamaan Hesarin hyndalle. Mut oltiin kuitenkin ehditty tseenaan snadisti jätskifyrkkaa! Illalla Faijan kanssa Yrjönkadun halliin tsimmaan. Skulattiin kirppupeliä Mutsin ja Faijan kanssa. Järviset meni säleeks mut Vekalle ei käyny kuinkaan. Ei ollu sit muuta mahista ku uskaltaa kontata räystäälle ja siitä tikkaita kuus kerrosta alas. Foto 1920-luvulla. Sit ku oli tullu pimeetä, lähdettiin vielä seikkaileen vieraisiin taloihin. En olis menny mut kun Faija houkutteli lonskaamalla siks aikaa uuden ranneklokunsa. Perjantai tammikuussa Yks kundi – en tsennannu yritti flöittaa välkkärillä ku sen vaihtarivihkossa ei ollukkaan tarpeeks fritsuja eikä kahvipaketin bilikakortteja. Palkinnoksi hyvästä vastuksesta se antoi mulle snadisti levarija jätskifyrkkaa. Illalla oli kliffaa olla vaihteeks ihan koko ilta himassa. Snadisti voidetta pohjiin ja sitten Hakulinen mielessä vauhdilla pari rundia ravintolan ja Hirvipatsaan väliä. Kotipihalla yks pikkukundi, snadimpi ku mä, spiidas ku pala sen kielestä oli jääny galsaan rautakaiteeseen kiinni eikä se studannu mennä kertoon siitä himaan. Räystäälle ei kukaan hivannu mennä kun katsi oli jäässä. Sunnuntain osallistumisesta sai palkkioksi aina kans kaks leimaa jässäriin. Me muut ei jänätty hypätä mut Veka sano et jätkät te ootte mamiksia ja meni hyppäämään. Rinkinen oli taas siellä, se tsittas löylyissä toinen handu rinnalla ja toisella löi kattoon: kuulkaa ku fakiirin sydän lyö! Ja sitten se suklas altaan botneen pitkäks aikaa niin et joku jo luuli et se delas sinne. Mä neuvoin sitä meneen kaikkein ekaks lämmittään kieltään raban patteriin. Onnistuttiin pääsemään raban ovista kulmatalon katsille
Se ei oo snygii, mut se sopii sille. Videost nous kohu, ku se oli epätasa-arvone ja syrjivä. Löysä se ei oo. Ei tartte enää bungaa eläkkeit eikä tyyriit hoitomestoi. Dallaa dörtsille venttaan ja jos fiilis menee tosi ankeeks, ripottelet päälles suolaa. Leego oli sairaan kipee ja mä skulasin arvauskeskuksen leegoleguril. Mä minnaan, ku meitsilt lohkes biitti leegost. Ja tää stoori on tosi. Jaksos Muumipeikko saa pesää Muumipeikko haluis bylsii Niiskuneitii, mut homma menee puihi, ku ei oo kortsuu. Säntäily täl boltsil alkaa olee pimee blandis totta ja fuulaa. Meit fossiileit on Suomes liikaa. Stefan Klampfer sai 7 500 egee, et se syynäis puun taiteellist ja akustist potentiaalii dallaamal yhen kartanon pitskul. Salasten paprujen mukaan yks säätiö myöns puolen miltsin apurahan studeeraukseen siit, mikä oli Steissin veskien kädettömien kusettajien poliittinen merkitys globaaliin huoleen ekosysteemist solipsistisen filosofian lyysikses. Umpijurrine Muumipeikko flaidaa Nuuskamuikkusen kans, laattaa Hemulin fritsukokoelman päälle, käpälöi Niiskuneitii ja sammuu Muumimamman blumsteripenkkiin. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Suomen Handuttomienliitto ry:n mukaan videol olis pitänyt tumputtaa kans handuproteesil. Kreisiiki kreisimpää 34 Tsilari 1 | 2025. Ne spiidaa, kuin tärkee sä oot ollu tälle maalle ja stikkaa sulle tosi snygin paakkelssin – syanidikakun. Nyyan muumiproggigsen blumsteribresatuottajat o funtsannu, et stoorin idis on Muumipeikon kasvamine skloddist kalkkikseks. Ne niittaa yhen hattivatin ja heivaa sen sähköt vege. Jos sä budjaat jossaki skutsis, sä oot kuses. Lopuks Suomen Vedullalämmittäjienliitto ry paheksu sitä, et Meriläine ei tunkenu peffaan koivuklapii. Se murjas, et tsöbaa apteekist väliaikane paikka ja duunaa ite leego kondikseen. Ei raato dunkkaa nii stydisti, ku Monosen bilika tulee joskus roudaa sut monttuun. Muumipeikon homoeroottine frendi Nuuska muikkune tulee jeesaa. Skulaa sit parin viikon pääst. Sit oli Aku Meriläisen projekti Nakurampa. Lopuks virallinen ratkasu fossiilikeissiin. Sit sontaluukku, jota jengii tsiigaa dorkana. Ja uusis skolekniigois annetaan vinkkei siit, mite voi ottaa munnariin ja treenaa peppuhommii porkkanan kans. Mut ei tää viel mitään. Fyrkkaa tuli kliffasti 76 000 egee. Sit tää nykypäivän terveydenhoito. Suomen Vasenhanduliitto ry:n mielest niit syrjittiin, ku videol ei tumputettu vasurilla. Ku muumiot täyttää kaheksankybää, sosiaalibamarit tulee kylään. Ku yöpäivystykset lempataan vege, ni gamlaa populaa alkaa delaa bulisti ja äkkii. Siinäpä snygi spärdäri! Aktin aikana Niiskuneiti skriikkaa niin bulisti, et jopa Mörköö ottaa pattiin. Joskus se snadisti pullistelee. Sit tää nykypäivän terveydenhoito. Jätkä duunas videon, mis se survo kesäkurpitsan hanuriin ja tumputti smäidät seinille. Viime vuoden lopuil parrat päris artust: Koneen Säätiön stikkaamist kulttuurifyrkist. Blumsteribresaset on saleteis et Muumilaakson tarinat opettavat nuorille tärkeitä asioita aikuiseksi kasvamisesta ja heräävästä seksuaali suudesta. No, jos tulee bulimpaa trabelii, sä oot liris. Ei oo fyffee hoitaa muumioit. Sit Muumipeikon etuveijari oireilee stydisti ja tuottajat päätti klaaraa jangstereille, mite nuoren Muumipeikon oras tava seksuaalisuus johtaa konflikteihin maailman ja henkilön itsensä kanssa. Päättäjät haluu meist eroon. Tää on Top Secret, mut pakko kertoo. Jaksos Muumipeikko pierus, sankari pöllii Muumipapan jemmast flindan brenkkuu ja dokaa sen yhel huikal. STADILAINEN REHUPUNTTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Tietokirjailija Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Jaksos Muumipeikko tumputtaa, jangstereille opetetaan, et käpäläänveto on iha ok, ei mee öögat pimeiks. Ku tulee slaagi, ni 112 vaan murjasee, et ny on karsee ryysis, no can do. Se on ny skrivannu 50 kniigaa. No, jos tulee bulimpaa trabelii, sä oot liris. Tää on pakina, mut ku uutisistki joutuu jissaa, onks ne faktaa vai fiktioo
Tsekkaa ite ja slumppaa lahjaks! Tilaa kamat vaik netis: stadinslangi.info. Kandee käydä Slangin byroossa tsiigaamas, mitä kaikkee muuta kliffaa siel blisataan: bulisti kniigoi Stadista, musaa, kledjui, tarroi, karttoi, korttei ym.. SLANGI BLISAA Nyt mä bonjaan Paunonen Heikki ja Kim Jeongdo 29,Kaltsin kaltsit Nyqvist Aulis 15,Mutsi ja mä Raija Tervomaa 10,Skloddi Matti Kainulainen 10,Kun Eki oli snadi Mattsson Eki 8,Skrivaa snygisti slangin skrivausopas Paunonen Heikki, Virve Kuutar 20,Sloboa Stadissa Stadin slangin etymologiaa Paunonen Heikki 30,Mut sulle sattuu aina Tervomaa Raija 5,Skloddit braijaa Tervomaa Raija 10,Himaföneri Pohjola Arvo 10,Slangimusa ei delaa koskaan 10,Mun Stadi Raija Tervomaa 15,Stadin Slangin Lafka on slangikamojen aarreaitta
20 egee. Talot, mitkä oli huonossa kondiksessa, uhattiin purkaa 60ja 70-luvuilla, mutta päätettiin onneksi remppaa kuntoon. MARIT HENRIKSSON Fotoskaba 6/2024 vastaus: Fönäri on Valkassa Vanajantie 14:ssä. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, ja finnaaja saa tsögaa Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. Fotoskaban 6/24 finnas Jukka Forslund. Onnittelut finnaajalle! T EK ST I: PE R T T I ”P EM U ” M U ST O N EN 36 Tsilari 1 | 2025. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Missä kaupunginosassa tämä buli fisu tsimmailee. Nyt ne on suojeltu kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaana alueena. Se saa tsögaa palkinnon byroost. Vallilan puutalot bygattiin 1910ja 20-luvuilla duunarien asuinmestoiksi
Tuu messiin! Slangiakatemias aluks joku meidän ”slangi akateemikoist” bamlaa snadisti päivän teemasta. ja 4.5. Ku Akatemia alkaa, kahvila pannaan boseen ja astiat kerätään veks. Onneks sen Sen lisäks on jaettu kultasii ansiomerkkei. Ekan sai Pia Landén. Jos sä minnaat viel jonku, joka on kutsuttu kunniajäseneks, ni kerro. Täst saletisti puuttuu joku – varsinkin alkuvuosilta. Virve Kuutar S langin Lafkassa blisataan bulisti snygii slangikamaa. Kevään Slangiakatemia Annalassa Sunnuntaisin 2.3., 6.4. Täydennetään sit tätä meidän listaa. Aira Käyhkö halus duunaa snadin slanginurkan. Ne hoitaa kimpas Yhtä juhlaa -buiduu hallin tokas kerrokses. Täl hetkel meil on vaan yks kunniabamis Lasse Liemola. Kniigoi mahtuu yleensä yks tai kaks kerrallaan, ku mestaa on niin skiidusti, mut Aira funtsaa jo, miten se vois duunaa slanginurkast bulimman. Mut ku se on auki vaan kaks kertaa viikos, ni on kliffaa, ett ollaan hitattu uuski mesta. Virve Kuutar Hagiksen hallin slanginurkka faijakaan ei vastustanu. Slangin mitskut on saanu Heikki Paunonen ja Raija Tervomaa. Slangikamojen lisäks buidust voi hittaa muitaki kliffoi lahjoi ja Stadin snygeimmän korttivalikoiman. Virve Kuutar Kunniajäsenet 37 Tsilari 1 | 2025. Jos sä haluut divaa tsufen tai skruudaa baislareit, tuu hyvis ajoin ennen akatemiaa, ku Annalan kahvila on auki. Nyt sä voit slumppaa Tsilarin, slangikorttei ja slangikniigoi kans Hagiksen hallista. SLANGIJENGI S langijengin säännöis sanotaan, ett yhdistyksen kokous voi kutsuu glooriajäseniks sellasii friidui ja kundei, ku on duunannu jotain spessuu Slangijengin hyväks. klogu 1618 H uikee mahis treffaa Stadin Friidu 2024 Riitta Korhonen, kuulla infoo slangista ja treenaa skrivaamista. Sen jälkeen ansiomerkin on saanu: Seppo Töyräs, Heikki Orasmaa, Pertti Friman, Martti Inkinen, Arno Soi salo ja MikkoOlavi Seppälä ja Vesa Nuotio. Kunnia jäseniks on kutsuttu: Sulo Santanen, Arno Soisalo, Arvo Niemi, Ulla Toivainen ja Klaus Bremer. Näin juhla vuoden kunniaks päätettiin tsiigaa siinäki snadisti hissaa ja minnailla, ketkä on meidän kunniajäsenii. Sen jälkeen jokainen saa skrivaa ja sit bamlataan siitä, mitä on skrivattu
Oli alla sitte rutsari, skiglari tai motskari nii aina oli joku skaba menoss ja piti olla vähä nopeempi ku kaveri. Tankkerien stoppaamine on aika kimuranttii hommaa ja ku se saadaa hanskattuu ihan snygisti, nii vastapuoli kaivaa jostai jonku ihan dillen pykälänvääntäjän stikkaa skeboi rattaisii. Tuntuu et tuol itänaapuris luovuus on ihan omis sfääreis ku on kyse tällasest kieroilust. Naaratkaa! kuulu vanhempien ohje. Mitä nyt tehää. Muutaman päivän kuluttuu tuli taas skideilt viesti: Mummo löyty, mut nahkiaiset löys sen ekaks. Tulee mielee stoori Koke mäenjoen suunnalt ajalt ku ulkomaanpuhelut oli hinnakkait ja viestit lyhyit. WISSER RAFU NYBERG 38 Tsilari 1 | 2025. Nyt on meijän huudeille tullu iha nyyaa jengii, ku pygii testaa, kui pitkää tuoll voi kaahaa akkuri bottness samall ku skujaa. On aika viheliäinen tikki lastaa tommosii kelluvii romuj täytee öljyy ja sendaa ne meikäläisille vesille ku on täynnä stebui ja galtsei veden alla. Vastaus oli selkee: Nahkiaiset myyntiin, mummo takas pyyntiin! B. Hybridi merkkaa yleensä kahen lajin risteytyst mut nykyää kans semmost värkkii ku voi vekslaa muotoo lennost. Meikäläise pelikirjas se oli semmone värkki ku stikattii botnee sillo ku halus et botski pysyis paikalla. Tuntuu et tuol itänaapuris luovuus on ihan omis sfääreis ku on kyse tällasest kieroilust. Painettii purjeet tiukkana tai kaasu bottness ja käytettii kaikkii keinoi, mut siinäki oli jonkunlaiset säännöt. Koht ne varmaa väittää et toi naaraaminen tehdää vaan sen takii, et tsekataa kui syvää paikall on. Tai oikeestaa ankkuri. Jos duunaa sekä himass et byrooss tai sit yhistää kahta lajii niiku kragaamine ja jengin kusettamine. Mielikuvitust tuntuu riittävän ku yritetää selittää mustaa valkoseks. No, kyll tätä naaraamist on osattu tehä tääl Härmäski. Vähä tuoreemmis botskeis tää sama tehää kaikuluotaimell, joka on snadisti iisimpi kaapeleille. Siihe skabaan ei kuulunu ankkurii. Romuu rajalle Näi kypsäs iäs funtsii usein, et kaikki oli enne paremmin. Mut nykyää se tuntuu myös kelpaavan duunaamisest. Jotenki aiemmin oli vesill liikkuess selkeet kuviot. Vanhemmat sai skideilt viestin: Mummo hukkunu jäihi. Ja nyt sit nää bulit öljylotjat ku yhistää skujaamise ja ankkuroinnin. Kyl mä viel tajuun, jos tällane desantti tulis rajan takaa, mut et meilt löytyy tälasii kaheleit ihan omast takaa menee yli hilseen. Ku ite on liikkunu lähes seiskyt vuotta vesill, tulee mielee et jollai on nyt pallo hukass. Iha ku toivottais et ne rysäyttäis stebuille ja levittäis mönjän joka niemee ja notkoo. Mitä tehää. Perheen vanhemmat oli talvell svenskeis duuniss ja kersoja paimentamas oli mummo
Linturetki Hankoon, oppaana Pertti Salolainen. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Mesta: Kinaporin palvelukeskuksen Kertsi 1, Kinaporinkatu 7-9. Muista siis seuraa sitä kans! Sendaa sun meiliosote Oothan sä jo bungannu tän vuoden jäsenmaksun. Yhden sivun stooriin mahtuu parhaiten 3 500 merkkii, kahden sivun stooriin 5 500 merkkii. Tsekkaa tarkemmat tiedot kevään mittaan himasaitilta. Jutut julkaistaan skrivaajan omal nimel. Tsilarin 2/25 juttujen dedis on 17.3.2025. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Huhtikuu Su 6.4. Lisäksi käsitellään jäsenten mahdolliset hallitukselle lähettämät asiat, ku on toimitettu kirjallisesti hallitukselle vähintään kolme viikkoo ennen kokousta. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. Tilausbussi/omakustannushinta. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. klogu 16-18 Kevään Slangiakatemia Annalassa. Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. klogu 16-18 Kevään Slangiakatemia Annalassa. To 8.5. SLANGI JÄRKKÄÄ Slangi järkkää Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudi yhdistys. Sendaa sun slangistoori muokattavana tekstitiedostona (esmes word) meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. klogu 16-18 Kevään Slangiakatemia Annalassa. Toimitus voi lyhentää stoorei. Kevätkokouskutsu Stadin Slangi ry:n kevätkokous järkätään tiistaina 25.3. Jos sait sen etanapostis paprulla, ja sul ois meili, ni sendaa sun meiliosote Slangin byrooseen: toimisto@stadinslangi.fi. Iiseiten hoidat byrokratian Slangin himasaitil osottees www.stadinslangi.fi. Jangsterit dikkaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Toukokuu Su 4.5. Ti 25.3. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, nii kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Tsufe ja ilmoittautuminen klo 16 alkaen. 39 Tsilari 1 | 2025. Me julkaistaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. klo 17. klogu 17 Stadin Slangi ry:n kevätkokous Kinaporin palvelukeskuksen Kertsi 1:ssä. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii. klogu 17 Tsilarin julkkarit Willensaunassa. Lisäks päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille. Äitienpäiväetkot Lapinlahdessa. Maaliskuu Su 2.3. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: yhdistyksen tilinpäätös, toimintakertomus sekä tilinpäätöksestä annettu lausunto. Ma 3.3
Jangstereit me ollaan edelleen – ainaki omast mielest. Näitten stoorei lysnaa niin mielellään. Juhlavuoden kunniaks me skaffataan mestoille himmee nippu tyyppei, ku dyykkas ajoissa Slangijengiin ja stendas Tsilariin säpinää: Klaude Bremer, Matti Herlevi, Heka Laurell, Lasse Liemola, Heikki Paunonen, Raija Tervomaa. Jäsenaviisi Tsilarist starttaa kolmaskymmenes vuosikerta. Tsilarin no 1/2025 julkkarit Willensaunassa Bergbominkujalla, maanantaina 3.3.2025 kello 17. LASSE LIEMOLA , jengin glooriabamis on jo yli kolmekymppinen, mut lupas vetää pari biisii silt ajalt ku oltiin The Young Ones Slangijengin nykybamis HARRI SAKSALA sjungaa kans saletisti ja multi-instrumentalisti TAPSA KOJO komppaa koko köörii.. Tänä vuonna Stadin Slangi ry täyttää 30 vuotta