VUOSIKERTA. il ff q\ ry ry g wffi ry ffi{ R*ffiW i I i : lr I .i,.: l:, l I i Stadin Slangi 13
Nyt taas voi tsiikaa vastakkaista sukupuolta vähän pilke silmäkulmassa jor se nykyisenä ahdisteluaikana vaan on mahdollista ilman pelkoa linnareissusta. . Toteutus tulee tapahtumaan kaukana tulevaisuudessa. _ Aur inko i s ia kev ätp öiv i ö ikille! Heka L. iullemistaval<så tark*itettu sähköisasså gnuodossa: fdmksåmåpåtr*r.ss kaksi !luskma ! Tcåst'ritukssn osoite eR: Stadin Slangi ryo Tsilarin t*imitus h{äm'reemtås &7, S*55tr hleIsån!<i Såihkmp*sti: tsålari@stad insNa ngi -få Seuraava RumerCI ilmestyy kesåkuussa 9008 ja såihen tarkoitettu aineista tulee ol!a tcirnituksassa '!.6.90S8 mennesså" Lehden nimi Tsilari turlee sano$sta "ti$l säljayen", joka tankoitt! lehteä, säirkösansrylaä, jonka yhden kappalean rnyyntitulon sai rnyyjä pitää itsallååån. Tlrnneliyhteyrta Helsingin )a Tallinnan välille alettiin puuhata tosimielellä. |os aina tyytry kaikkeen tuttuun, r'anhaan ja turr-alliseen, alkaa kalkkeutua. Tunnelia ei kuitenkaan vielä kairata. 0400 -415 156 Liemola 050-585 8985 Påätoimittaja Stadin Slangi Heikki Laurell tf:tl pj. Heidän selättämisekseen tarvitaan tuhansia palavereita ja neuvotteluja. |otain asiaa sentään ilmeni. Alkukevään puheenaiheena oli tekstiviestittelevä ministeri, eroava ex-ministeri, jäihin pudonnut ex-ministerin ex-mies ja ties mitä muuta. Reissu Tallinnaan sujuisi helposti ihan lyhyessä ajassa. 2 YSf;L&ffiH t'& ffiffiilruffiffiil Stadissa 31,03.2008 KevffitmöeUe\Udtrwffiffi @Uöfrm llf evåt on tullut Stadiin. Kun [ååheååit jiiEk*istnvae postia laite mukaan nirnesi ja os*itteesåo vafrkka käyttäisitkin nimimerkkåä. Fogelit ovat palanneet talvilomilta. Ios oikein veikkaa, silloin kirjoitetaan vuosiluvun ensimmäisiksi numeroiksi 202. Sen huomaa lehdistä. Kaupungeista muodostuisi tavallaan kaksoiskaupunki se on asia, joka viehättää eritoten virolaisia. Parasta on kun friidut alkaa kuoriutuun. Pääasia kuitenkin on, että jotain mullistavaa uutta tapahtuu. J[\Snoge on jo sulanut veks. |unayhteys Tallinnaan tiivistäisi kaikella tavalla Stadin ja Tallinnan yhteistä elämää. Stokeen vaan steissillä ja menoksi! Se olisi jopu helpompaa kuin Turussa käynti siis myös fylrsisesti... T[rnneli on mullistava asia sen jälkeen maamme on kiinteässä l.hteydessä Baltiaan paljon nykvistä helpommalla tavalla. Tunneliyhteyden rakentamisella on edessään vielä monta taistoa. . Elämässä tarvitaan uusia haasteita ja asioita. Ympäristöaktiivit keksir,ät taatusti"'j&ain, kauppap oliitikot j otain, vieras maalaisia pelkäär'ät jotain. Se ei ole ihmismielelle 1 .,1 ' +.1 n)'vaKsl. Nyt ne karjuu fönärin ulkopuolella niit et heikkohermoinen ei saa goisattuu. Tunneli olisikin aika vänkä juttu. Valtakunnallisista asioista ei siinä sivussa sitten paljoakaan puhuttu siksi niiden voi olettaa olevan hyvällä tolalla. Tarkemmat tiedot lehden toirnituksesta löydåt sivulta 4" Kaikille Tsilarin lukijoille HYvÅÅ KEVÅTTÄ!. Parasta ofl, että valtakunnassa asiat ovat ilmeisen hyvin. Kauppareissut )a kulttuurinvaihto olisivat todella helppoja. Lasse oaaaaaaaaf a o aaaaa oaa aaa aataa aaaa ffikrävaa Tsilarååm iu$kaisernme !ukijoides"ftnis kirjoituksi* Stadista ja $tadin slangåsta
@ 4 Wffiffifu&ffiffi 1@ruHffiih', *Anmi rfrn *Taliitus 2008 P,arä?nofigil.fi r:ll"Anikari läsen %r' 1 Katriinafuivisto läsett Leo Hakanpää Iäl*eYt fiae$$ [li##la w:,liw,:#"blitrifi,krta.la -:'a! . 044-259 5005 kata.koivisto@gmail.com TSILARIN TOIMITUS Päötoimittaja Heikki Laurell puh. 0-10-506 0954 rarj a.terr,omaa@kolumbus.h TA!.OUDENHOITAJA Kimmo Karvinen puh. fi Katriina Koivisto puh. 0400 -415 156 heikki.laurell@boy.fi TSILARIN TOIMITUSKUNTA Virve Obolgogiani 040-767 4212 Arno Soisalo (0e)-664 eB1 Raija Tervomaa 040-506 0954 Fjalar Åsten 0400-406 780 ISSN 1239-9s23 ILMOITUSMYYNTI Pertti "OlliBull" Anikari puh.0400-400736 o11i@ouibull.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS Tuomas Aho PAINOPAIKKA Auranen Oy Forssa PFRUSTHTTU 14"9.1995 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingln puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja r.aaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 050-585 8985 lasse, liemola@liemola.com Varapuheenjohtaja Virve Obolgogiani puh, 040-767 4212 vo@mimino,fi JÄ5TNgT Pertti "OlliBull" Anikari puh. ,if *+.& iffiE* ,:J:, .. 040-505 4s07 pekkjok@hotmail.com Kimmo Karvinen puh.050-5125077 kimmo.karvinen@elisanet. I.IALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. h tsilari@stadinslangi. '-iffi''ffi*% :} t, d*u**. ilmari.jokrnen@stadinsiansl. 0400400 736 011i@01libu11.Ii iat. \ ' I i -€& '€i*be -J ! .a rya *. 050-512 5077 kimmo.karvinentEelisanet.fi TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00ss0 HKI puh. Pekka fokinen ' läsen Ilmari fokinen To imi st o nho it a.j a i a ho it a a my ö s yh tli st 1'k s en j ä sen siht e e r i n .j n sil tt e e r in tehtäv i ä. fi www.stadinslangi.fi TOIMISTC AVOINNA tiistaisirr ja torstaisin klo 14-17 Eilve,Obolgogiani '.Y.,å.iapaheenjohtaja Kimrro Karviqen 'läsen Mn,yrg Raija Tervomaa Iäsen Leo Hakanpää puh. (09)-7741041 toimisto @stadinsla ngi. 0400-605 653 Pekka fokinen puh. h a+t Raija Tervomaa puh
Meidän tapahtumassamme ei mollata tai nolata vaan kannustetaan uusia lahjakkaita taiteilijoita eteenpäin. jonglöörit, klovnit, stand up-koomikot ja muut esiintymiskykyiset, jotka eivät ole vielä päässeet suuren yleisön suosioon. * TSnA,&ffiX Vihreän Oks an oB'. Sfadrn Slanain Vihreällä Oksalla -tilaisuuden kar-sinnat pidetään syks yllä. Lisätietoja Katriina Koivistolta 0'!42595ffi R ir rsi-::r-itti lii1ti+\Es.! s::-ris:i,.i+F: i:!Esi+--\L\!it l*-nn:si:i:is ,i,-11i"i.1t*!r,is:Ilj *istl{${iF i:i + is :I iii ;i.l $ ffiämffiåiWffiäRKRffiåffiffiAMW K#ååkmffiffiffi Lmffiffiffiäffi*mm ä4.m.mm. Stadin Slangi ry jatkaa hyväksi havaittua perinnettä ja antaa uusille kyvyille mahdollisuuden ponnahtaa pinnalle ja tähtihetken stadin stagella. Teltasta on ponnahtanut kansan tietoisuuteen muun muassa Brita Koivunen, fakiiri Kronblom ja Raittisen veljekset. +i = +, iii +s il-! ,n i\ iir :i:l i+ i+ lii li!: sl ii; i$: i€ti iil s--l .n: s -i:: !.: i-s s: .i!i i-:,!: .:iil.EErnii.t*:S =,,, . Vihrean 0ksan perinteet vievät 1950-luvun Linnanmäelle ja sirkustelttaan. Tapahtuma järjestettiin Li n nan mäellä vuosittain, kunnes Peacock-teatteri raken netti i n. Raati val itsee ki i n nostavimmat esi i ntyjät su u reen lopputapahtumaan, joka pidetään Peacock-teatterissa sunnuntaina 1 9.1 0.2008. Lffifue# kE* -€ m,ffiffi rmff$m ffiH*ä*rre ##ffiffiääå. Myös Stadin Slangi ry:n puheenjohtaja Lasse Liemola aloitti laulajan uransa sieltä. D a I I ata a n Ta ka-T ö I i kassa, tsögaillaan gamloi mestoi ja skabataan siitä, kuka hittaa perille ekana. Nyt saat tilaisuuden näyttää kykysi Stadin Slangi ry:n järjestämassä Vihreän 0ksan perinteitä jatkavassa tapahtumassa, Lavalle voivat nousta kaiken ikäiset laulajat, tanssijat, taikurit. Vihreel oksal-gaala on järjestetty vuosina 2006 ja 2007 Savoy-teatterissa TÄNÄ VUONNA TAPAHTIJMA PALAA JUURILLEEN Linnanmäelle. +iiii:. Esiintyjitte vahvistetaan tarkempi aika kaikkien ilmoittautumisten saavuttua. Stadin Slangin taryoama Vihreän Oksan perinteitä jatkava tilaisuus eroaa radikaalisti television kykykilpailuista. I lmoittautumiset osoitteeseen : vi h reaoksa@stad i nslan g i.fi. llmoittautumiset karsintaan viimeistään 1.9.2008. perinteiden hengessä ' uusien kvktiten ponnahdulslä'uta Osaatko fanss ia, laulaa, näytellä, taikoa. ttmottautumiset: ,''"' Stadin Slangin toimisto: p.774 1A41 hi wwwistadinslangi.fi ,:R.:.;itsii.1.r.i, '.11 t";:*:-:-1t*:*1:::i /tt{v''s ,,--:i!;.,,; rr, . TERVETULOA! + ,ti ii n :F. Paras palkinto on hyvä mieli, tilaisuus esiintyä elävän yleisön edessä ja mahdollisuus päästä eteenpäin taiteilijan uralla
Lisäystä oli 9o/o edelliseen vuoteen verrattuna. Stadin Slangi yhdistyksenä on se foorumi, jossa nää muistelot taltioidaan uusille sukupolviile. Kata Koivisto on DJ:nä. "Passar bra", sanoo svedupetteri, jos vaan ilmestyis niit skrivaajii. Aikavälinä ajanjakso vv. Siitä tulee saletisti vielä keräilyharvinaisuus, onhan sitä painettu vain tuhat kappaletta. gsm 050 585 8985 @ NKEN ALKUPALA EWnNATBM P.ENTAUTUA. Tsilari ilmesty viime vuonna viis kertaa. Fjalle hoiti sihteerin hommat. 6 TSIIARI & ffiAJwLAUSpTRTKAN loöppl Vuosikokouksen antia Q langijengi kokoontu vuor.)simiitinkiin heti pääsiäisen jälkeen 25.3.20A8 Kinaporin palvelukeskukseen. Laiffi jatkuu. Tiimin tarvii määritellä yhdistyksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Kynnys ehkä tuntuu korkeelta nuorille. I Khfaa kevöttä koko jengille. Toimintakertomuksest voitiin todeta, ett jäsenmäärä on jatkanu kasvuaan ja oli vuoden vaihteessa 2547 maksavaa slangilaista. Kulttuurijengi Teron vakiinnuttanu asemanvomaan Raijan johdolla oli sa kerran kuussa tapahtutehnyt upeen duunin. Toukokuun treffit (20.5.) pidetään siellä slangikaraoken merkeiss. Ehkä se edellinen mesta Laulumiesten rufIa oli sittenki kliffampi. Lasse Liemola Bamis Viime vuoden suurin voiTapahtumii ja redui järmanponnistus oli l0-vuotiskättii taas "jokaiselle jotaki" juhlakirjan painaminen ja periaatteella. Sitä pitää meidän jäsen Pirjo Hagelin. kniiga kuuluu jokaisen slangilaisen bibluun. Se on myös hieno lahja slangifaneille. Tää mana, johon näyttää tulevan lasse,lie*nola@liemola.com . Tänä \'uonna saadaa himppeen jo kuus numeroo, joka toinen kuukausi. Tulevaisuuskomitea Vuosikokouksen lopussa bamis ilmoitti asettavansa komitean, jonka duunina on laatii hallitukselle esitys pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaks. * El'l KUULLU 6E AVfrfr KCIM,4NNIN { Onneo! Vode Sulander 80v. Vuoskokouksess esitettii myös huoli yhdistyksen tulevaisuudest, ku me gamlat delataa vek. About 70 jäsentä oli tullu antamaan synninpäästöö hallitukselie. lotkut jäsenet ku halus messiin jangsterislangii. Se antaa hallitukselle eväät ja suunnan tuleville vuosille. Lehden sisällöst käytii möötissä vilkast keskusteluu. 2009-2014. Jäsenistöllä on mahis vaikuttaa tulevaan toimintaan vastaamalla seuraavassa Tsilarissa kysymyksiin. enemmän jengii ku juttutupaan mahtuu. Siinä ikähaitarissa ne kiinnostuu stadilaisest perinnekulttuurist ja haluu muistella omaa nuoruuttaan. Saatu palaute pyritään esittelemään slyskokouksessa marraskuussa ja myös Tsilarissa. Slangitreffit julkkari. Mä lohduttelin froogaajaa, et joka päivä stadilaisii täyttää viislymppii, kuuskymppii ja seittemänkymppii. Riutan Reiska veti rutinoituun ja varmaan tyyliin esityslistan mukaiset asiat. 1.1.2009 Stodin Slangi onnittelee!
Runebergillä Porvooseen ja lättähatulla Stadiin Teatteri Piha: nä1teimä Ässärvkmentistä Slangitreffit Tsilari ilmestry SITSKUU I 3.I 6.09. Lalvian matka 20.05. Slangitreffit 24.05. J. Sana kartsalta Kallion tsyrkassa 19.10. Tsöraa lungisti I 8.-2 1.05. TSILARI 7 Gffi ffiil Toimintasuunnitelma ffi 2008 TOUKOKUU 04.05. Saajaniemen kesäteatteri musikaali Satumaa ja ruokailu Timjamissa ELOKUU Retki Kaunissaareen 02.08. Slysmatka Irlanti/Dublin Slangitreffit LOLA.KUU 10.10. \-ihreä Oksa / Linnanmäki Peacock Slangitreffit Tsilari ilmestry MARRASKUU Sp'sjorot Slryskokous j a slangitreffit Kylpylämatka JOULUKUU Slangitreffit Frelssiksen p atavahdit Tsilari ilmesfn' Mahdollisesti jäsenhankintaskaba keväällä 2008. Stadisuunnistus xEsÄxuu 12.06. Hallituksella on oikeus tehdö muutoksia t o imint a s uunnit elm a an. Hagiksen torin markkinat 10.05. Stadin friidun ja kundin julkistaminen Espan lavalla 12.6.2008 klo 12.00 Tsilari ilmestly sErxÄxuu 20.07. L. Pöivitetyt tiedot tap ahtumi sta my ö s kotisiv uill a: www.stadinslangi,fi 4 * E"uq, */-q ltG*t r 1!å* s Stadin Slangi r\ryH omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: \ffiruM"stadflnslangfl.ffl 'slenuitFffit r-20Ht08
]uhlakirja -kohdassa esiteltiin henkilöt, keiden panos oii merkittävä teoksen toimittamisessa ja valmistamisessa. Toimintakertomuksen Tsilari -kohdan käsittell' aiheutti jonkin \rerran keskustelua. Kokouksen avasi puheenjohtaja Lasse Liemola ja toivotti paikalla olevat jäsenet tervetulleiksi. Iäsenistölle oli järjestettv slangitreffejä, matkoja, tansseia vms. Käsiteltäviä asioita olivat vuoden 2007 toimintakertomus, tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto, vuoden 2007 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuodelta 2007. Pöytäkirj antarkastaj iksi sekä ääntenlaskijoiksi valittiin Pentti Friman ja Martti Inkinen. Eräs paikalla ollut kysyi, miksei Tsilarissa ole enempää nuorten kirjoituksia. e Stadin Slangi ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 25.3.2008 Palvelukeskus Kinaporissa alkaen klo 18.00. Tähän vastasi päätoimittaja, ettei niitä pahemmin tule ja kaikki tulleet pyritään julkaisemaan, jos ne vaan ovat ymmärrettä'n'iä kieleltäan. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Reino Riutta ja sihteeriksi Fjalar Asten. Hallitus oli "unohtanut" Arno tarkkana!. Tilaisuuteen oli saapunut 74 jäsentä. Tähän kvsvmr-kseen ei löydy helppoa r-astausta, koska tämän päir-än r-ruorilla on niin paljon mielenkiintoisempaa harrastettavaa kuin stadin slangi j a kotiseututyö. 8 YSätu&ffiffi s, Stadin Slangi ry kasvaa vauhdilla! Kasvu m erkitsee lisää ra ha liiken nettä kaikki enjäsenten hyväksi! Terävä pää Vasemmalla bamlausdirika Lasse Liemola, keskellä kokousten t,nkiopuheenjohtaja Reino Riutttt ja oikealla Fjalte Åsten. Toinen huoli kysyjällä oli mr-ös nuorten puuttuminen r-hdistvksestä. Toimintakertomuksess a todettiin mm., että toiminta oli edelleen vilkasta
trrtnt-:-:,.-r:t'I,'nluksen trir-isteri:t.,.','r'1; .j;scl'lct sil.l\ at clc:l:t.:t-. --J=:'. -. Iita jatkui vieiä Slangitret-lertgiä oli porkttlln 76. \-r-roden 2007 tulosiaskelma ja tirse ovat myös jäsenistön 1uettavissa tämän selostukser-r perässä ja ne tulevat r-ur-ös kot r sir-uillemme. 9 * ?5ILåffiä Soisalon pois joukosta mutta kokouksessa esitettiin, että hänet lisätään joukkoon. Tämän selostukser'. Kasr-u o1i rr-1.r. Puheenjohtaja pri;itti kokouksen klo 18.50. Hyvä iä sen! Ios osoitteesi, puhelinnumerosi tai s ahköpostio s oitteesi muuttuvat, ilmoitathan siitä pikaisesti Stadin Slangillekin, koska vain silloin postimme ja puhelinsoittomme voivat tavoittaa Sinut ja pysyt ajan tasalla, mitä milloinkin tapahtuu sekä saat aina tuoreimman Tsilarin luettavaksesi!. -..rrissä orr kokoLrk:e.'.':.':::.-:l VttOdCtt lUU. Toit-r-rint akerto mus, tilikertomus ia tiiintarkastajien lausunto or-art mr'ös jii.senistön saatavana toimistosta. i trssa näkr ir.rt '. Ei pulinoita! IlLrtrten vuosikertonrrr. Ennen kokouksen :rlkua vhdistys tarlosi paikalla olleille kahvit ja pullat. -.: r'i:tnirkkarn. ..ltr-r.i toirnrnnitst;t. Vastuur.,aL.raus m\'önnettiin tilivelvollisille ajalta 01.01 .-31.12.2007. Ilttte ct olit'ttt iloisitt .1n re ippttitn. Huorrtoa ktn,assa toimistopomo Ilmarin t tt rkk t ttt' tt i t t c t t s c t tt 0.1 \ wl riillä T Heka Laurell Arska Soisalo Ellet vielä ole, LIITY Stadin Slangin jäseneksi! www.stqdinslangi.fi P ap r u.i rt t u tkittiin tarkasti p itihän v astuuhenkilöille myönt äö v astuuv ap aus... \rr-rosikokous hwäksyi esitykser-r. eSitteii tll-^c:':,:::r -ikse:r. '-:l llr n iJ r uoden 100, 1.-.. cltti>cl-1.1 .-',,. Esitteh-n jälkeen vahvistettiin tiiinpäätös. nrelkoinen. '''.:: -llla. lr' r'äksr.ttiin suuremmitta :,:..noitta. Kokt't.k.C:: : 1,<C:'.. Luvut kirnnostrr:t pxipullu olleita ja r.rrrst.i est:ettiinkin useita kySr::tr,.si.1. K1-s1.pyPaa1 eivät .ilr: :ncct .rihetta enempään. Paiiitöksen ji,ilkeen hän kertoi vielä suur-rr-r itelmistaan perust:r:r tr'öry'hmir tekemään Pitkän Tähtär-ksen Suunniteln-raii vuosilie 2009-20 14
Avustukset Opetusministeriö myönsi 2.000 €:n avustuksen yhdistyksen juhlajulkaisun tekoa varten. Yksityiskohtaiset tiedot toiminnasta on esitetty jäljempänä. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 236 henkilöä. ravintola Laulumiehissä, j ossa oli paikalla 59 jäsentä. Yhdistyksen kokoukset Vuosikokous pidettiin 20.3. Lehden taiton hoiti Tuomas Aho. Osanottajien karsinnat pidettiin ravintola Laulumiehissä. |äsenyydestä erosi omasta aloitteestaan, kuoleman tai maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi 117 henkilöä. Toiminta oli vilkasta. Slangitreffit Ker'ään trelfit järjestettiin ravintola Laulumiehissä kuukausittain ja niitä oli viisi. Kotisivut I nternetisså Osoitteessa www.stadinslangln ylläpidettiin yhdistyksen kotisivuja, joilla käyntejä oli kuukausittain keskimäärin 1.560. ravintola Juttutuvan Tupasalissa, paikalla oIi 62 jäsentä. Lehden sivumäärät olivat: nro 1 48, nro 2 56, nro 3 64, nro 4 56 ja nro 5 72. toimintavuosi. Suluissa jäsenten kokouksiin osallistumiskertojen määrä. Sana kartsalta Yhdistys oli mukana järiestämässä i0.10. julkistettiin Stadin Slangi n.:n 10-vuotisjuhiakirja kutsuvieraille Kaupungintalolla ja jäsenistölle samana iltana Slangitreffeillä. Lehteä jaettiin myös kirjastoihin sekä erilaisten tapahtumien vhter'dessä. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan kulttuurirahastolle jätettiin 5.000 €:n apurahahakemus 1 0-vuotisjuhlakirjan toimittamista ja painatusta varten, mutta avustusta ei saatu. Sr-ksr-r-r trelit järjestettiin rar-intola Juttutuvan Tupasa lissa kuukausittain ja niitä oli rnr-ös viisi. Erkki Nlattsson piti tilaisuudessa slangipakinan. matkojen, tanssiaisten ja tutustumiskäyntien järjestäminen. Toimikunnan tehtäviin kuului mm. Stadin friidu, nä1'ttelijä Kati Outinen, ja Stadin kundi, kirjailija Kjell Westö, julkistettiin Espan lavalla Helsinki-päivänä 12.6. Elokuun alussa sihteeri hoiti päir,ystyksen. Painopaiklia oli kirjapaino Uusimaa 01' Porvoossa. Kirjan päätoimittajana ahersi Raija Tervomaa ja taittajana Tuomas Äho, minkä lisäksi Erklii \iattssonin, Virve Obolgogianin, Arno Soisalon ja Fjalar Astenrn panos kirjan toimittamisessa o1i merkittävä. Varatilintarkastajia olivat Sirkka Muranen ja Kalevi Äi;ata. TSlLdtR[ Kertomusvuosi oli yhdistyksen 13. Lehden toimituskunta jatkoi edellisen vuoden kokoonpanossa: päätoimittajana Heikki Laurell, jäseninä Matti Kohva, Virve Obolgogiani, Arno Soisalo ja Fjalar Asten. fäsenmäärä Vuosi Iäqeniä I i qär'cfä o/o t995 B3 t996 275 t92 23r r997 480 20s 75 1998 877 397 83 1999 996 119 1.1 2000 r098 r02 10 2001 l 150 52 5 2002 t3t9 t69 15 2003 14s8 r39 11 2004 1593 135 9 2005 2294 762 48 2006 2455 161 7 2007 2574 236 9 Kulttuurijengi (myöh. Kirjanpitäjänä oli Tauno Luttinen. (14.6. vuoden kestävän määräaikaisen tr'ön toimistonhoitajana. Yhdistyksen jäsenasioidenhoitajana toimi Kimmo Karvinen. Tilaisuuden juon. Ulkomailla asui jäsenistöstä 36 henkilöä, jotka jakaantuivat maittain:Australia 5, Belgia 1, Brasilia 1, Espanja 6, Filippiinit 1, Iso-Britannia 2, Kanada 1, Norja 1, Ranska 1, Ruotsi 4, Saksa 3, Sveitsi 2, Tanska 1, USA 6 jaViro 1. Talous Vilkkaasta toiminnasta huolimatta talous pysyi vakaana. reitillä Kaartinkaupunki-UllanlinnaE iraP unavuori. Se kuuluu jäsenetuihin ia postitettiin kirjapainon toimesta jäsenistölle. Opetusministeriö myönsi 15.6. Heinäkuun se oli suljettu. Hallitus Hallitus kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa ja siihen kuuluivat: puheenjohtajana Lasse Liemola (12), varapuheenjohtajana Matti Kohva (8, erosi hallituksesta 3.10.2007), sihteerinä Arno Soisalo (12) sekä jäseninä Leo Hakanpää (8), Pekka Jokinen (5), Katriina Koivisto (9),Virve Obolgogiani (10) ja Raija Tervomaa (11). Sar-o,v-teatterissa. Stadin friidu ja kundi Helsinki-päir'änä I 2.6. Sivuja päivitti Esko Arajän'i Virve Obolgogianin koordinoidessa. Jokinen aloitti 3.12. neljännen kerran kirkkotapahtumaa "Sana katsalta' Kallion kirkossa. Syksyllä 14.8.-23.11. 10-vuotisjuhlakirja julkistettiin Kaupungintalolla 23.I0. j u h la ki rjatoi mi ku nta) Kulttuurij engin (myöhemmin 14.6. Kirkkoherra Esa Siljamäen tuontama stadihenkinen parituntinen keräsi kirkon tär1een kuulijoita. Kulttuurijengin pääasialliseksi työksi tuli toimittaa Stadin Slangi ry:n 10-r-r,rotisjuhlakirja. alkaen). Tsilari Lehti ilmestyi viisi kertaa. Lehtija institutionaalisia "jäseniä" oli 19 kpl. Stadisuunnistus IX perinteinen Stadisuunnistus-skaba j ärj esteltrin 24.5. Jäsenistö Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden päättyessä 2574 jäsentä. Tilintarkastajat Tilintarkastajina olivat Heikki Katajarinne ja Riitta Tähtinen. julkistettiin vuoden 2007 Stadin friiduksi nä1tte1iiä Kati Outinen ja Stadin kundiksi kirjailija Kjell \\'estö. Karsintoihin kutsuttiin 10 artistia, joista h1väksyttiin 8 artistia varsinaiseen koitokseen. Juhlakirja iuhlajulkaisusta tuli 160-sivuinen, ja painos oli 1.000 kappaletta. lähtien juhlakirjatoimikunta) muodostivat Raija Tervomaa pj., Klaus Bremer, Outi Havia, Lasse Liemola, Erkki Mattsson ja \rirve Obolgogiani. Tapahtumiin osallistuminen on ollut runsaslukuista. asti), Katriina Koivisto, Virve Obolgogiani ra Olli Anikari (14.8. Painosmäärä oli keskimäärin 3.200 kpl. Taloudenhoitajan tehtäviä hoiti Fjalar Åsten. Vihreållä oksalla Vihreä11ä oksalla -tiiaisuus järjestettiin 4.I1. Huvitoimikunta Huvitoimikuntaan kuuluivat Pekka Jokrnen pj. Toimisto Toimisto pidettiin auki tammikuun alusta juhannukseen asti tiistaisin i5.00-18.00, jolloin p äir,ystäj inä vuorottelivat hallituksen jäsenet ja taloudenhoitaja. 23.10. Syy.kokous pidettiin 20.11. 1.600 € valtionavustuksena kdltettäväksi Tsilari -lehteä varten. väliseksi ajaksi toimistoon saatiin työharjoittelija Ilmari |okinen, joka hoiti päir,ystyksen tiistaisin ja torstaisin klo 15.00-17.00
Täyttikö apteekki marraskuussa 2007 A) 100 vuotta B) 95 vuotta C) 85 vuotta Siltasaarella olevan "Nyrkkeilijät" -patsaan tekijän Johannes Haapasalon malleina olevat nyrkkeilijät kuuluivat A) Helsingin Voimailijoihin B) Helsingin Tarmoon C) Helsingin iyryyn Helsingin poliisijärjestyksessä määrättiin, että katujen nimet tulee merkitä ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi. 300 heirkeä. Käpr-1är-r tr-ör-äer-rtalolla. I 1. Muut tapahtumat Lauantaiaamuisin Erklii ]Iattsson, Arvo Metsistö ja Raita Ten.omaa ovat pakinoineet slangiksi radio Ylen Äikaisessa. Lan'ian Riikaan järtestettrrn ker'ätmatka ja Viron Pr-hai ärvelle syksvllä kylpylämatka. Oliko vuosi A) 18e7 B) 1903 c) reo7 2\ 3) 4) 5) 6) 7) 8) e) l0) Vastaukset sivulla 41.. 17 .l 2.1.i. yhdistr-kseilä oli perinteiseen tapaan ioulun alla patavahteia Pelastusarmeijan Kaivokär1är'än keräyspisteessä. Oliko hänen syntymäkotinsa A) Saariniemenkatu 6:ssa B) Tehtaankatu 7:ssä C) Tunturikatu 9:ssä Eerikinja Lapinlahdenkadun kulmassa on perustamisestaan asti toiminut Joutsen apteekki. Tanssiaiset Tanssiaisia i;iriestettiin koln-ret: laskiaisiorot 10.1. Nimien päällekkäisyysjärjestys piti olla: venäjä, ruotsi ja suomi. Arska Soisalo & STAN$ FROGGIKSffiY Gamlojafttoja Hiekkaranta 1932. Puheeniohtaja Liemola oli saar-rut aikaisemmin slyskuussa omai.r viirinsä nro 2 samoista ainsioista. \'leisöä oli onnistuneesti järjesteti-ssä tilaisuudessa paikalla n. )ussi lones luki kahdesti joka arkipäivä radio Metro Fll:ssä Olli Anikarin kääntiimiä slangiuutisia HKL:n Sponsoroimana. Si:onrenlinnan Lipseerikerhrrila ia sn'sjorot l. Yhdistyksen jäsenet kävir-ät eri tilaisuuksissa puhumassa slangia, slangista, yhdistyksemme toiminnasta tai muuten edustamassa vhdistystä. Tilaisuuksia o1i 36 kpl. å TSHLEffiffi 11 si Raimo Häyrynen. Ilmesfyikö samanniminen lehti ensimmäisen kerran A) 1936 B) 1908-relo c) 1862-1863 Jetonki tarkoitti A) elinikäistä vapaalippua Oopperaan B) elinikäistä vapaalippua Brändö Spårvägsaktiebolagetin raitiovaunuihin C) elinikäistä vapaalippua Stadionin urheilukilpailuihin Rar.intola Kosmos aloitti toimintansa Vladimirinkatu 3:ssa A) 6.8.1924 B) 6.8.1921 c) 6.8.1927 Näin tarkka paikanmääritys g=60o 10' 33, 599" N / L=24" 56' 07,189" E on tehty Helsingissä A) Rautatieasemalle B) Tähtitornille C) Finlandia-talolle Helsingin raitiovaunukiskojen raideieveys on A) 900 mm B) i000 mm C) 1100 mm Kirjailija Mika Waltari syntyi Helsingissä v. ffi .\lkup er äi sest ä t o imi nt nker t t't r t r uk s e st a lyh ent äny t. teetanssiarset 11.1. Matkat Teatte:'rnratkoja sekä retkiä Eteirr-Sutrmeen järjestettiin kr-rude:. L asse Liemola luovutti hallituksen kokouksessa vhdisn-ksen pitkäaikaisille aktiiviiiisenille pö1.|äviirit: nro 3 sihteen Årno Soisalolle ja nro I hallituksen jäsen Raija Terr-omaalle heidän täyttäessään pr öreitä r.uosikymmeniä. 1908. 1,4.-22.12. K.iri;riataloila. Oliko vuosi A) 1864 B) 1874 c) 1884 Myöhemmin määrättiin, että venäjänkielinen nimi merkitään ensimmäiseksi. Patojen r-ahteina oli keräysviikon :rikana l2 henkiloa. l) Tä11ä hetkellä ilmestyy ja jaetaan Helsingin Uutiset -niminen lehti helsinkiläisiin kotitalouksiin
rrrik.r iokirr lsia ei .r n.r toinri kohciallar-ii, 1'ou l..r-rorr'. kr-rinka jengi pitriii h.rLL:krra. Iiarken kaikkiaan 75 henkeri uslialsi tulla, tyylikkäästi puker,r, tunerta herro.ja i'ieitiittrrr in c. iJn kult.rltrri i nc .l.riurrt'inccrr. ctt:t oli kiiffa kr-rn lrihdin: iloisia tervehclyksiii tLrli i'r'i pLrolilta, aivan kuin oiiri tLLliLtt hirnaran, oli kliffa tretiat.r s.rnloja irendejä. Icrr-ehclin lirtir . \,,'' nirrittäin ensin kiitcll.i i l:.1rstr kscn "työmttttt'.rlt.ii-.1'.,ls.r u'cin unohtur.at. ri,.r:t.ir.itr tn'liktistil ia .ir n.t t, ri\c'11()]oisti.r rclur.aat.'i-ri lr.inr:.' k.'1rn olevan turhitn r''t r': :i'rille piiästti.illi 1,,lc\11r. (Tiinrii ei o11ut vaiitus vailn sc litr s. Tänne tuloni oli ntrnullakin kiikun kaakun, tervevteni kun on epiir.irkainen. Perille Lräaistr,rini koin pienen hepulin,lääkkeet olivat iiiiineet kotrin ia .tLlt()\\ii ollLrt r arapurkkt oli :ekin pt)issa. herrrr Prrrlirnson on alrloton. .joka vartioi tarkk.ura r'.iirttertamme ja jonka r ksil.rr:c'en "työpaikkairll" c'r rltltlfrito nä1', korkeintaan kuuluu. i.,.rr.i i.rlkoolrriset. -fiesin, etlen kt'.t.ii.i ilt.r.i lopprrrrn "'ti. lriir-t.tan. Tiedostin erririn :r'rl..r1r Si siiän tullessani. 12 :.+' t{ -B-*-'..1+ A:-l 's-",å.3 I0tLtrtiLtl Tuli arika, 5.2.2008, liiskiaisjorojen ja i.htä kliflirina kuir-r ennenkin. irrhlrr r ic'ctrsä "törmätätitr" orl I-'ctl.]. Ensinrnr.ri :rtir ;t.'n kilö talkootöissit. i ..5,i1.;::,.=-F-' ::-::ia::.=r=_ ,@Tr-rlin :.li;q::.1 torpiille, ja sirnir lLlinriri.'lic::ir meikcin iiri-nrrr'ir. Pirrtliit ja tuolit eivät mene paikorlleen aivan itsekseen, srinri irommassa on tärkeä '..1' tr ffi # s s * #* t+ Tenrrt Hedvig.. ja .r,i.r .iloitan tärniin iLrttLrrtr. Käp,vl;in Tbrpalie alkoi virrata r.iikeii, ei pelottanut ltirlrisohjo eikä sacle
Kiitosten alkuun kun pääsin, on paikallaan antaa erikoiskiitokset näille r-anhoille konkareille, jotka ovat aikaansa ja vaivojaan säästämättä ahkeroineet yhdistyksen perustamisesta näihin päiviin asti nostaen sen siihen arvostukseen, mikä sillä nyt on. Kliffaa, kun on noin innokkaita. mutta ehdin kuulla ja nähdä Neulapoikien aloittaessa, kuinka innokkaasti jengi r1ysäsi tanssilattialle. ffi Teksti: Kosti Koskela Kuvat: Virve Obolgogiani .: a r::-: ::!' ..% -l: t ?* :i.=;:::,,.-;9*e€ Puh. Ilta oli mennyt hywin ja jengillä oli ollut kiiffaa, ja omasta puolestani pahoittelen herra Parkinsonin sekaantumista illanviettooni. Tunsin puhtini loppuvan, Kata. \älillä minusta tuntui pahalta, kun Fjalle kipeine jalkoineen, vaikeasti liikkuen, hoiti silti sen sata asiaa, joista oli ottanut vastuun ja myös hoiti homman, välillä "Järkäleen" voimalla, j a taloudenhoitajana piti pussin suun aina tiukalla; turhia ei tuhlailtu. Näille kaikille jättibuli tänks. Menin keittiöön ja leikkasin pötköstä rnaistiaispalat Mirkulle ja Inkkarille. lVlattssonin Eki on jo legenda ja Arno Soisalo on taiteillut kauan erilaisrssa hommissa. Kimmolla oli suuremmat ajatukset kuin minulla, oli miehistönä kiertäen pallon. Sitä ei tee kuka vaan. mr-rtta 1ämpimät kiitokset iokaiselle kuitenkin ja mr.ös ktitokset ansaitseva OlliBull, joka on aina valmis kaulailemaan kitaraansa, kajauttakoon komearn akordin sen kunniaksi. 8720106 Stadin VåKl$PUTKITIJ$ov. Isokin pussi on pian tyhjä, ja "vanhusten" työ on mennlt hukkaan. OlliBull kaulaili kitaraa taustamusiikiksi. Taitavia ovat. Illan ohjelmanumerona näimme Team Hedvigin soitinhallintaa, kaksi viulunsoittajaa, toinen näppäräsorminen sormeili kiePia ja 1iä toisen "sahatessa' strogalla. Näistä tietämistäni vanhoista ainoastaan Fjalle Åsten on tuttu, jo 5-l r-uoden ajalta, j olioin i orailimme Hämiksellä ja Bvggalla. Kaksi muuta, huilua soittavaa tyttöä, teki saman poikkihuilulla. Siitä huolimatta kliffaa hei! Ja tänks. Kieltäydyttyäni ensin lupauduin, ja tässä ollaan. Soppna, rooli Sepolla, -\laralla eli Inkkarrlla ia taas Penalla. Iltani alkoi onnettaren suosiossa: ostaessani Pialta viisi arpaaheti tuli kolme pikavoittoa, javarsinaisissa arvonnois sa sain puolen metrin mittaisen "halon'l Votkinin lauantaimakkaraa. Hernekeitto maistui jokaiselle ja punssi antoi b.Ftiä keitoile. Teimme Kulosaaren kupeessa olleessa PR-Marinvenefirmassa keväthuoltoa ja ostimme samanlaiset purjeveneet. Katkeaahan se kamelinkin selkä joskus, brakaa se Fjallenkin terver-s, sisukkuudesta huolimatta, r.rrhoollisesti, kivun kanssa kulkien. Onnittelen. Kerttrössä toimii väkivahla ioukko talkoolaisia, poistarnass:1 rnahdollista nälkäämme; Hiikka oli siinä taitar-a, Enni tunsi kahvinkeiton salat. En ole varma, tuliko nyt jokaisen talkoolaisen nimi nähtär-äksi. Tiedän nämä herrat, mutta en sano tuntevani, vain sen, että h1wää jälkeä on syntynlt, samoin minulle tuntemattomalta naisporverilta. Myös taloudellisesti menee h1vin, kunhan ei kuljeta kukkaron nyörit löysälIä. IIirja Anikari tarjosi punssit läikyträmättä; kja jakoi arpajaispikavoittoja; Pia hoiti vakitehtäväänsä, arpoien mn'r-rtiä twliinsä "ei ole pakko, ntutta arpoja on ostettar-a"; Hilkka Ahlberg huolehti, että iokainen lunasti lipun, eihän ppn5sia muuten saanutkaan ta r-iime käden yleisvastaar-ana Ritva-Kyllikki tsekkasi kaiken. Juttelin jäsenkirjuri Kimmo Karvisen kanssa, ja totesimme, että vanhoja tuttuja ollaan. Lähtöhetkellä minua p11'dettiin skrivaan jotain näistä geimeistä. a TSilrAmt 13 OlliBull
Ikkunarir-istöjen väliin sijoitetuista n-rerkkihenkilöiden muoto kuvista vastasi kuvanveistäjä Ville Vallgren. Viisas lause, joka sopisi meille slangijengiinkin (alkuperäinen lause kokonaisuudessaan on: Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur. 1887. Sen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehti Theodor Höijer (1843-1910), jota silloisessa suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa arvostettiin. Voidaan kääntää myös: Yksimielisyydellä pienetkin asiat kasvavat, erimielisll'dellä suurimmatkin raukeavat.) Arkkitehti Theodor Höijer Ateneum-rakennus vihittiin juhlallisesti käyttöön 18. Stadissa Höijerin suunnittelemia rakennuksia or.at myös Erottajan paloasema Korkeavuorenkadulla, Grönqvistin talo ja Hotelli Kämp Pohjoisesplanadin varrella, Kaleva-yhtiön talo Erottajalla sekä useat uusrenesanssityyliset kerrostalot keskustassa. 1960. Näyttely on avoinna 24.8.2008 asti. Tilat osoittautuivat ahtaiksi Vaikka alkuperäinen ajatus oli yhdistää samaan rakennukseen eri taiteen toimialoja Suomen Taidevhdistyksen kokoelmat ja vhdistyksen piirustuskoulu sekä Suomen Taideteollisuusvhdistys ja alan oppilaitos, niin se osoittautui kuitenkin melko pian liian pieneksi kaikille sinne suunniteiluille toiminnoille. YSffiLeffiffi r Ateneum avasi ovensa yleisölle vuonna 1888, tasan 120 vuotta sitten. Avajaispuheessaan ministeri mainitsi mm Ateneumin juikisivuun kultaisin kirjaimin kirj oitetun latinankielisen laus een Concordia res parvae crescunt Sovussa pienet asiat kasvayat. I 1. Muut koristeveistokset ovat Magnus von Wrightin veistämiä. 1897 Katajanokalle ja joka purettiin Alvar Aallon suunnitteleman EnsoGutzeitin pääkonttorin tieltä v. Höijerin piirtärnä oli myös Norrmönin talo, joka valmistui v. Tämän juhlavuoden päänäyttelyn taiteilijaksi on valittu Pekka Halonen (1865-1933), joka oli yksi Ateneum-rakennuksen ensimmäisiä oppilaita Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Näyttellyn on kerätty laaja valikoima Pekka Halosen töitä eri museoista ja yksityiskokoelmista. J uhla näyttelyn avajaiset Yhtä suuri tapaus kuin aikoinaan museon avaaminen taisi olla nä1.ttelyn avaj aistilaisuus, ainakin päätellen väenpaljoudesta. 14 S, Åfl ffi ffi qPG Yrnöträ Ateneum Halosen nöytteb)n avajaispöivänä Stadin julkisivumödriiysten mukaan näyttelybanderollit saivat olla paikoillaan vain kaksi viikkoa. Mukana on useita teoksia, jotka aiemmin eivät ole olleet julkisesti esillä. Höijerin ystävä, kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand suunnitteli Ateneumin fasadin: päätykolmion allegorisen Taiteen jumalattaren sekä pääportaikkoa vartioivat karyatidit r-raishahmoiset patsaat, iotka kannattelevat p1'1väikkör,r ja suurten mestarien Bramanten, Rafaelin ja Feidiaan muotokuvat. Se on muistona niistä kiistoista, joita käytiin rakennuksen suunnitteluvaiheessa siitä, voitiinko samaan taloon sijoittaa sekä kuvataide että arkisempi taideteollisuus. Ateneumin portaikkokin tä1.ttyi avajaisyleisöstä, joka istui kuuntelemassa nä1'ttelyn avanneen kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallinin puhetta. Ateneumin tiloissa toimii nyky
Bisnesmestat ym. Taideteollisuusalan koulusta tuli Taideteollinen korkeakoulu ja se toimii nykyisin Hämeentie 135:ssa. Ateneum ehdotetaan purettavaksi. Muutakin kuin kuvataidetta Koulun entisissä tiloissa toimii nykyään Cafö Ateneum. i 954 mosaiikkiteos sijoitettiin Ateneumin ala-aulaan, Kolmekymmentä vuotta myöhemmin ARS-nä1.ttelyn ja sitten peruskorjauksen tieltä se siirrettiin varastoon, mistä se pääsi uudestaan ihmisten ilmoille kahvilan seinälle vastav.1999. Taidetta on myös kahvilassa, mm. Kämpät Kylppärit . T Teksti: Virve Obolgogiani Kuvanteistoluokan oppilaita Ateneumissa 19S}-luvulla. Koska Ateneumin kokoelmissa suomalaisella taiteella on keskeinen sija, niin sen teoksissa nä$wät myös Suomen historian vaiheet: mielenkiintoiset kansankuvaukset, muotokuvat ja maisemat. Stadilaisille Ateneum on tietysti myös tärkeä maamerkki keskeisellä paikalla Rautatientorilla. Siellä on kirjojen lisäksi julisteita ja kalentereita sekä Suomen laajin valikoima taidepostikortteja. @ o4oo 7os 63s Puh .lfax (09) 827 3066 teijo. Alunperin v. Himat kondikseen Plotskikatsit . Opettaja Yrjö Rosola baskeri päössä. pyn nonen @kol u m bus.fi. Kansallisen taidekokoelmamme suojana ja kasvavan taiteilijapolr'en opinahjona Ateneum on jo kauan aikaa sitten osoittanut suorittaneensa tehtävänsä ja on nvlcyisessä vaiheessa vain jarruna taidekoulutuksellemme." (HS e.2.1es8). Rabat . Liialiinen taiteellinen temperamentti on ehdottomasti kiellettr', jotta naapurin työ ei kaatuisi ja turmeltuisi. Saa sinne mennä, vaikkei kävisi museossakaan. Taideteollisuusyhdistyksen museo muutti pois ensimmäisenä. Ateneumin katetulla sisäpihalla sijaitsevaan taidekirjallisuuden erikoiskauppaan voi myös mennä ostoksille ilman museokdyntiä. Se on kopio Ravennan San Vitale,kirkon maailmankuulusta mosaiikista Teodora seurueineen. Molemmat koulut ja taidemuseo toimivat rakennuksessa I 970-luvulle asti, vaiklia jo 50 vuotta sitten Helsingin sanomat uutisoi, että koulun tilat olivat käyneet ahtaiksi: "Taideteollisen oppiiaitoksen kuvanveistoluokka työskentelee ahtaassa komerossa. Historiaa Ateneumin seinien sisällä voi tuntea myös historian siipien havinaa. upea mosaiikkiteos. Entiset opiskelijat voivat käydä muistelemassa, missä kahvilan toisella puolella oli ennen dreijausluokka ja toisella kuvanveistoluokka. ?SILARI 15 ään ainoastaan taidemuseo, joka vuonna 1990 siirtl.i valtion hallintaan Valtion taidemuseoksi. Samoja portaita ovat kiivenneet kuuluisuuteen nousseet taiteilijamme, samojen seinien sisällä on keskusteltu Suomen kulttuurista koko maan kohtalonhetkillä. Taideyhdistyksen piirustuskoulusta tuli myöhemmin Kuvataideakatemia ja sen osoite on Kaikukatu 4. Kahvilaan voi taiteesta nautittuaan poiketa vaikka lasilliselle viiniä tai herkuttelemaan oman leipomon tuotteita. Ateneum-salissa järjestetään tanssija musiikkitilaisuuksia, teatteriesityksiä, luentoj a sekä nä1'tetään elokuvia
Aluksi maalivahti pelasi maila kädessään, mutta tästä tavasta luovuttiin 1910-1uvu1ia. Kauppias Otto Wächer toimi Viborgs Hockeyklubin puheenjohtajana jatoi pelin kaupunkiin kauppamatkoiltaan Pietarista. Petersburger Amateur Sport Vereinia vastaan. huhtikuuta Viipurissa. 16 TSITARI 1i:c,il SUOMEN JA HELSINGIN l)a aa JAAPALLON HISTORIAA o |ääpallo tuli Suomeen ensin Viipuriin 1890-luvun lopulla. kotonaan luentoja taktiikasta. Vanha jääpallo. Helsinkiläisten mainetta piti å o*v '----* ,i; *uo* P iller imat si Th ames j o ella 1 B 9 -luv ulla. Polyteknikkojen Urheiluseura (PUS) aloitti Helsingissä jääpallon helmikuussa 1907 pelaamalla harjoitusottelun Nya svenska Läroverketia vastaa. Pietarilaiset voittivat molemmat ottelut niukasti yhdellä maalilla. Ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin helmikuussa 1908. IFK:n mestaruusvuosien jälkeen alkoi viipurilaisten pitkä valtakausi. Osa PUS:n pelaajista oli tutustunut peliin jo aikaisemmin Viipurissa. Wächter oli ensimmäinen merkittävä suomalainen jääpallojohtaja, mutta hän oli myös itse taitava pelaaja sekä myöhemmin arvostettu erotuomari. Näiden sääntöjen mukaan peli alkoi tuomarin heitettyä pallon ilmaan keskiviivalla. Seuran jääpallojoukkue matkusti ensi kerran Pietariin 21. Kilpailuihin osallistui neljä joukkuetta: Helsingistä IFK, PUS ja Unitas sekä Hockeyklubb Viipurista. Samana vuonna PUS edusti Suomea Helsingin Talvikisoissa pelaamalla yhdistettyä ruotsalaista j oukkuetta vastaan. Huilden oli huomattavasti aikaansa edellä, sillä hän opetti muita pelaajia pitämällä heille mm. PUS voitti kaksi ensimmäistä Suomen mestaruutta 1908 ja 1909, mutta tämän jälkeen joukkue hajosi, kun pelaajat muuttivat valmistuttuaan eri puolille maata, HIFK nousi vähitellen johtavaksi jääpalloseo=raksi maassamme ja saavutti neljä mestaruutta peräkkäin 1910-13. Sudet) saavutti kuusi mestaruutta peräkkäin 1913-20. Toinen tunnettu jääpallomies Viipurissa oli Vilho Suurla, joka toimi Viborgs Hockeyklubin sihteerinä. Otto Wächter vieraili Pohjoismaisissa Talvikisoissa Ruotsissa 1901 ja tutustui samalla ruotsalaiseen jääpalloiluun. Helsingfors IFK aloitti jääpallotoiminnan syksyllä 1907 kapteeninsa Viking Hulldenin johdolla. maaliskuuta 1899 pelaamaan St. ]oukkue harjoitTo P V O LS 2 8. Viipurin Ban dy&)alkapalloseura (myöh. Seura koki suuren menefyksen, kun joukkueen kapteeni ja aivotrusti Viking Hullden menehtyi metsästysretkellä syksyllä 1913. Viipurilaiset omaksuivat ensimmäiset sääntönsä pietarilaisilta. Uusi jääpallo.. Ne olivat samalla ensimmäiset mestaruuskilpailut palloilulajissa. teli syksyisin pelaamalla maahockeyta Kaisaniemen kentällä sekä pitämällä jääharjoituksia Gallträsketin lammen jäällä Kauniaisissa. Ran gai stu sly ö ntikilp ailun j ölke en 6 9. Toisen kerran joukkueet kohtasivat niinkin myöhään kuin 2. HIFK:n maalivahti Birger Ehrnrooth ryhtyi Suomessa ensimmäisenä pelaamaan ilman mailaa
Botnia selviy'tyi SM-finaaliin viisi kertaa peräkkäin 1989-93 ja saavutti kaksi Suomen mestaruutta 1989 ja1992 sekä vielä kolmannen 1997. turmaisesti joulukuussa 1971 pari päivää ennen sarjaottelua Velodromin harjoituskentällä saamiinsa vammoihin. Helsingin jääpallomainetta piti yllä 50-luvulla Käpylän Urheilu-Veikot, joka saavutti kaksi Suomen mestaruutta 1958 ja 1959. IFK saavutti kaksi mestaruutta peräkkäin 1987-88 sekä vei mestaruuden uudelleen 1998, jolloin joukkue voitti SMfinaalissa toisen helsinkiläisseuran Botnian. Oulunlo'län tekoj ääradan valmistuminen svksyllä 1977 paransi ratkaisevasti helsinkiläisten jääpailoilijoiden ja pikaluistelijoiden harjoitusolosuhteita. Maajoukkueeseen nousivat 30-luvun lopulla 1'htä aikaa IFK:n Erik "Asken" Åberg ja Viipurin Susien Sakari "Saku" Salo. Kallion tekojääradan valmistuminen 1987 lisäsi edelleen helsinkiläisten jääpalloilijoiden harjoitusmahdollisuuksia. n Teksti: Pekka Anttinen Kuvat: Pekka Huovila ToPV-OLS 2008.. Helsingistä ovat toimineet erotuomareina jääpailon MM-kisoissa Eero Aho, Taisto Enckell, Gunnar Hellgren, Martti Hirviniemi, Timo Keltanen, Miikka Poikselkä, Kalevi ja Teuvo Ruuttu, Taavi Sulander, Veijo Vainio, Kuj Wallen jaFjalarÄsten. Vuonna 1927 perustettu Kulosaaren Vesta on tehnlt arvokasta jääpallotyötä erityisesti Itä-Helsingin alueelia. Heti ensimmäiseilä tekojääkaudella 1977 -78 IFK vei mestaruuden 34 vuoden tauon jälkeen. t TSILARI 17 yllä 20-luvulla Helsingin Jalkaplloklubi, joka vei ne1jä mestaruutta. Oulun jääpallomainetta jatkoi vahvasti Oulun Luistinseura, joka saavutti ensimmäisen mestaruutensa 1970 ja sen jälkeen pvsynyt jatkuvasti maamme iääpallohuipulla saavuttamalla kauteen 2008 mennessä l4 Suomen mestaruutta. Viipurin Sudet menestyi edelleen 20ja 30-luvulla saavuttamalla kuusi mestaruutta. Helsingissä Olympiastadionilla järjestettiin jääpaIlon ensimmäiset MM-kisat 1957. HIFK on pvsvn\1myös jatkuvasti kotimaisella jääpallohuipulla. IFK selvil.tyi finaaliin kaudella 2006-2007, mutta sai tr1.tyä SM-hopeaan Tornion ToPV:n viedessä mestaruuden. \ arkaus nousi vahvaksi iääpallokeskukseksi ja WP35 hallitsi SM-sarjaa 4O-lumn lopulia voittamalla neljämestaruutta peräkkäin 1945-48. 1950-luvulla Varkauden rinnalle nousi 50-luvulla vahvasti Lappeenranta (LUM ja Veiterä) sekä Ouiun Palloseura. 2000-luvun tunnetuin helsinkiläinen maajoukkuepelaaja on IFK:n kasvatti Mika "Muti" Mutikainen, joka on pelannut menestyksellisesti myös Ruotsissa ja Venäjä11ä. Molemmat pelasivat viimeiset maaottelunsa 1952 ja olivat myös mukana samana vuonna Suomen olympiajoukkueessa Oslon talvikisoissa. lääpallo oli sotien jälkeen r'ähitellen levittäytyn1t voimakliaasti myös maaseudulle. IFK:n pelaajat Helsingin Palloseuran kasvatti Jarmo "Jallu" Haavisto ja Oulun Palloseuran kasvatti Veikko "Vetsa" Niemikorpi olivat merkittäviä maajoukkuepelaajia 70ja 80-luvulla. IFK palasi kultakantaan vahvasti 30ja 4O-luvulla saavuttamalla peräti kuusi mestaruutta. Pohjalaisten opiskeliioiden keväällä 1969 perustama jääpalloseura Botnia-69 nousi uutena helsinkiläisseurana kotimaiselle jääpallohuipulle. Mutikainen oli tärkeä pelaaja Suomen maailmanmestarijoukkueessa 2004. Myös Viipurin Palloseura nousi parrasvaloihin 30-1ur.ulla kahdella mestaruudel1aan. MM-kisaotteluja on järjestetty Helsingissä myös 1975 sekä 1983 ja 1991. Salo pelasi sotien jälkeen Helsingissä Susien ja Hukkien joukkueessa. Pirkola menehtyi tapaErotuomarit vasemmalta: Taavi Sulander, Kaj Wallen ja Antti Malaska. HfK saar-utti vielä viimeisen Suomen mestaruutensa 1937,jolloin joukkue voitti uusintahnaalissa IFK:n. IFK:n tunnetuin maajoukkuepelaaja oli 60luvulla ja 7O-luvun alussa Kalevi Pirkola. Oulun Palloseura menestyi parhaiten 50-60-luvun taitteessa saavuttamalla seitsemän Suomen mestaruutta, joista viisi peräkliäin 1960-64. Helsingissä on pelannut vuosikymmenien aikana useita legendaarisia pelaajia. ToPV-OLS 2008. Seura on pelannut mvös neljä kautta pääsarjassa 90ja 2000-luvulla. Neuvostoliitto saavutti lajin ensimmäisen maailmanmestaruuden, Suomi sai hopeaa ja Ruotsi pronssia. KUV:n Kauko "Kake" Korpela ja Tauno "Timo" Timoska olivat 50-1uvulla ja 60-luvun alussa maajoukkueen runkopelaajia
Tähän asti Jake on ollu jengin nuorin, mutt vähän aikaa sitt tuli messiin yks nlTa snadisti nuorempi ku Take. Rupee ) lake Koivisto.. 1952 pronssii finnas "Kallion kivinyrkki" Harry Siljander. Kerran viikos on yleensä ke'uyt, nopea, räjähtävä punttitreeni, muuten treenataan tekniikkaa ja otteluit. Snadimpana Jake kokeili erilaisii laj.i niinku telinevoimisteluu ja säbää. Mutt ku se oli mutsinsa kans tsiigaamas leffaa, jossa näytettiin nuoren kundin knekkausta, ni se innostu lajist. ]ake voi suositella hoitoi n-ruilleki, varsinki ku Kause oli niin redi, ettei hoito bungirnnu rnitään nuorelle knekkaajan-restarille. Myöhempii stadilaisii knekkaajii on Elis Ask, joka perusti ammattilaistallin 1950-luvul ja oli edistämäs monen stadilaisen knekkaajan uraa. Paljon aikaa ei srtt nruulle jääkään. \'älil Iake on saanut kokeilla kirns treenien vetämist nr-rkkeilvskolen junnuille jir kerran triiduilleki. GeeBeen himakulmille Valkkaan pysty.tettiin legendan kunniaks patsas vuonna I99I. Niko Jokinen Viipurin nyrkkeilijöist finnas just tänä vuonna 75-kilosis SM-skabois ja skabaa olympiamestast. Ens vuonna juhlitaan 80-vuotisbileitä. Tosin se leffa "Billy Elliott" ei oikeesti o mikään knekkausfanien juttu, siinähän kundi saa turpiinsa ja rupee joraan balettii. Jake bamlaa, ett saa finnaamistaan matseist motivaatiota, mutta motivaatio vaan kasvaa sillo, ku hävii. ]ake knekkaa Viipurin nyrkkeilijöis. Ja ku iake oli käyny |arkko Kausen käsitteh,s, ni oli vaivaki laakist ohi. Niiden jälkeen valitaan B-junnujen Ell-iengii. Skabat Rusalla ja låhihaasteet Maaliskuus Rr-rskiksen kisois lake finnas onran matsinsa Tapanilan Erän Jussr Siitarii vastaan, ia valittirn kans kisojen parhaaks knekkaajaks. Jaken toiveena on olla messissä Bulgarian kisois kesäkuus. Aluks se oli enemmän skoijii, mut vikat 4-5 vuotta se on treenannu jo ihan kunnolla. Jakel ei o bulimpii ongelmii ollu. Eikä knekkaamine oo loppunu viiskytluvulle. Legendaarisin stadilainen knekkaaja on varmaan GeeBee. \'alkku neuvo kiropraktikolle. Otti vähän niir-rkr-r sponssin kannalta. Stadin omis olympialaisis v. Kondiksessa kehissä Knekkaamine on aika hurjur näköstä ja ammatilarsil on millon n\-\-na poskella, millon ööga mustana ja blude valuu pitkin lärvii ainaki leffoissa. Vielä pitäisi närttötä saada huhtikuun Pirkka-turnaukses. Valkan kundi, joka muutti ienkkeihin jo 1930-luvul. 18 YSHL&ffitr St.'i..' JAKE KOIVISTO a jangsteri Stadin kehissä Gamloi perinteitä Knekkauksel on Stadis pitkät perinteet. Eikä lake oo mikään turha jätkä kehis se on B-junnujen Suomen mestari 60-kilosis. Kilpanyrkkeilyn r)'hmäs treenaa nyt 6 knekkaajaa. Legendaaristen ammattilaisten lisäks Stadis on ollut hivii amatööreiki tai niinku tarkemmin pitäis bamlaa olympiastailin knekkaajii. Mut Jake kuitenki funtsi, ett totahan vois kokeilla. Treenit vie vapaa-ajan Yks faken esikuvist knekkaajina on oma 'n alkku Joni Nyman pronssimitalisti Losin olympialaisista. Ja saihan Kause laittaa Jaken komeer knekkausfoton omille nettisii'uilleen. Mut krigun jälkeen seura on toiminu sattuneest syyst Stadis, ja on siis Stadin gamloi knekkausj engei. Treenit on kovatemposii ja kestää 1,5 tuntii. Jake on alkanu knekkaa tai boksaa, niinku se ite bamlais vuonna 200I. Seuraavaks pääsiäisen aikaan Pn-r-riklii-turnaukses Jake otti koirne r-oittoa. Jonilta saa kuulemma hyvän roolimallin. Kerrail oli selkä jumis, oli ehkä treenannu liikaa. Jangsteri kehissä Yks lahjakkaist stadilaisist nuorist knekkaajist on Slangin hallituksen jäsenen Katan skloddi Jaakko Koivisto. Treenit on 5-6 kertaa viikos. Ens vuonnar Tirke on menos lukioon ja pr-rkii just Märskiryr (Mäkelänrinteen urheilulukio), mis pr-styis ehkä paremmin vhdistää urheilun ja skolen. Seura on perustettu vuonna 1929 ja niinku nimestki voi päätellä, sen juuret on Viipuris
tsemppaan, ett seuraaval kerral pitää parjää paremmin. + TSIIARI 19 Rusaltn. Ja sitt tietvsti toivotaan, ett stadilainen jangsteri pärjää kans eurooppalaisis kehis. Toivotaan kuitenki, ett tsernppi riittäis finnaamaan n\t ensiks härmäläisis kisois niir-i, ett aukeis mesta bulimbiin skaboihin. e h T q I 5 --r )'alkku loni Nymanin ohjeet matsissa. I Teksti: Virve Obolgogiani Gamlojafttoja Kallion koulun S luokkakuva otettu 15.4.1948.
Aimo osti pojille NHL-tunnuksin varustetut paidat, sukat ja "pahvihousuiksi" haukutut peliasut. 1960-1970 -lukujen vaihteessa taisi olla Aimo Mäkisen sponssaaman Jokeri-toiminnan huippu. Soogausja föraussöövista. Kanadasarjaa luonnon jäillä(!) ja kivaa oli. I Keitsi Alän t',.i;,,-;,,,;,.t,,. Pojista sitten valkattiin Jokrujen edustus-junnujoukkueet, jotka pär1äsivät hlvin myös maamme mestaruuksia ratkottaessa. ' . Meillä oli New York Rangersseja (Jakomäki), Chicago Black Hawkseja (Hertsika) ja kauimpana lännessä Boston Bruins (Lauttasaari). ! ''"t .il * SööVI KSII STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15. . 20 TSITARil å t ".-:i'lrr" Snadirti Jokärcista . Pelattiin ns. Valmentajat hoitir-at hommansa ilman palRaa vain kivan asian palkitsemrna. Näistä nousivat sitten kirkliain-rpia tähtina Jart Kurri ja Esa Tikkanen sekä lukuisia muita liigajl'riä. |a näitä valmentajia oii nruutama kymmenen kuten kur-astakin voi laskea. Tervetu loa ! I. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 416 5140
com www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMALA Lihatukku Veijo Votkin Oy Vanha Talvitie B Puh (09)77433477 Ma-pe klo 7-15, la 9-15 "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. ffi;er. Tasan Stadin parhait, MYYNTIPISTE Sokos Helsinki Postikatu 2 Puh.010766 1047 te htaa n m yym a la @chef-wotki ns. t YSffitu&ffiffi 21 Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii... Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. $wlleorog_"p7gg Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan
myös juttu "Honkasesta". Elokuvasta on kaksi kuvaa koulun pihasta rinnakkain tunnistamisen helpottamiseksi. Jos Tsilarin lukijoilla on tietoja taiteilryasta. 22 TSIn"Amtr . 09-61540217 tai 040-725 3564, s-posti juha. ffi Arska Soisalo Valkoi s et r uu sut ko ulukuv a. Tällä kertaa Tsilari käänt1y lukijoidensa puoleen kahden vanhan elokuvan kuvauspaikkojen tunnistamisessa. Tässä kysytään filmissä esiintyvän koulutalon paikkaa. Syksyllä 2008 ilmestyy muistelmateos lavastaja, ohjaajaja TV-johtaja Hannu Lemisestä ja hänen näyttelijävaimostaan Helena Karasta. Siellä voi myös ilmoittaa tunn istamansa kohteet eteenpäin. Ks. Ylikäytävä, jonka rappusia AiIi Kataja (Toini Vartiainen) ja Timo Hattara (Hannes Höyrinen) juoksevat alas. niitä ottaa vastaan tutkrja Juha Seitajärvi. KAVA:ssa (Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) kerätään tieroja taiteilija Helinä Svensson-Timarista. fi/esittellz/perinne/. Kohteesta on samoin kaksi kuvaa. Ensimmäinen on "Valkoiset ruusut" vuodelta 1943. Molemmat ovat Suomen Filmiteollisuuden (SF) Hannu Lemisen ohjaamia. Muiden vanhojen kotimaisten elokuvien tunnistamiskohteita voi käydä katsomassa internetissä www.sea. Toisessa, pari kuukautta sitten TV 2:ssa näytetyssä "Synnitön lankeemus" vuodelta 1943, kysytään pientä rautatieasemaa Helsingin 1ähistöllä. seitaj arvi@sea.fi . Hän esiintl,i ensimmäisen kerran elokuvassa jo 1915. Vastauksia kuvista tai muuta elokuviin liittyvaä tietoa voi lähettää myös Tsilarin toimituksen s-postiin tsilari@ stadinslangi.fi. As em arakennus j ulki siv un p uolelt a.. Vastaukset voi ilmoittaa Juha Seitajärvelle p. Toisessa on asemarakennus edestä ja toisessa ylikäytävä aseman kohdalla
päivä. 2. kansanlaulullgiffistettu puisto ja kuuluisa v. Aamiainen hotlassa. 1750 rakennettu puukirkko. Matkan vanella nautjmfte kevyen lounaan. Aamiainen hotellissa, kiertoajelu Riikassa suomenkielisen oppaan kanssa ja iltapäivällä tsompaillaan Jurmalaan. 80 €. Paluumatka Tallinnaan. Entisöd1rn linnan tornista voi ihailla kauniita Gauja-laakson maisemia. Majoittumifieil'hotelli Cesis'iin, lllallinen hotellissa, 4. päivä. Paluumatka Helsinkiin Xpress-laivalla.''":;1.'r1;;,'':,.' ;:,: MATKAN HINTA: n. Skruudin jälkeen jatketaan Riikaan ja majoitutaan hotelli Hanzaan. Lähtö kohti Cesistä (112 km). Kupiaisetle p.04$727 49 38.. Gauja-joen laakso on paitsi luonnonkaunis myös värikäs historialtaan. Majoitumme Jurmala Spa hotelliin. Tarkem mat matkatiedot ilmoittautu neille myöhem m i n. Nähtävyyksistä mainitI *"&KWffi&&ffi € l: ffi m€ .äg$ -gH m takoon monet linnat ja kartanot sekä luonnon muokkaamat luolat ja jyrkänteet. 395 € 1,5*nntlö,,:H1.lisåmsksu n. Siellä skruudataan Postipoiss-raflassa. päivä. MeraiIu Turaidan linnassa, jonka ensimmäiset rakennustyöt aloitettiin jo v.1214. Lähtö Vikinglinen nyyalla Xpressbotskilla Tallinnaan, missä meitä on vastassa busa, jolla matkataan Pärnuun. å wsffitu&ffi$ 23 &&ä€ffiä ffi ffi ffiå&ru ffitrffi ffiKffi ffi *TK&Ltr Matkaohielma: 1. Turaidå on itse asiassa 41 ha:n museoalue, josta löytyy mm. Trrtustuminen Cesikseen. Aamiainen hotellissä. Saunaja allasosaston käyftö kuuluu hintaan klo 12.00 asti. Tutustuminen oppaan johdolla Siguldaan (76 km) ja Gaujan kansallispuistoon. 3. Siguldan kaupunki sijaitsee luonnonkauniin Gaujan kansallispuiston alueella. päivä. (Mahdollisuus hoitojen ottoon lisämaksusta), Yhteinen illallinen Joma Villa ravintolassa
Myöhemmin se oli myös suojeluskunnan kokoontumispaikka. o Stadin Slangi ry järjesti Pääsiäisen alla päivän retken Kirkkonummen Pokrovan luostariin ja Eliel Saarisen Hvitträskiin. Alttarin takaa. Joku sanoikin, että jopa itse isä Mitron punaiset posket olisivat kalvenneet tämän entisen kokin, nykyisen munkin sanahelinässä. Kolmekymmentäluvun talouslama kävi kohtalokkaaksi myös E1fuingille ja hän menetti tilan. Muutettuaan tilalle mies antoi Dannebrogin tilalle uuden nimen, Pokrova, joka tarkoittaa Neitsy.t Marian suojelusta. Myös Afrikassa kului vuosia. Taisipa palvella joskus Presidentin linnassakin. Alun perin Lappeenrannan Wolkolin talon suuresta salista lähtöisin oleva vilkas ja venäläisjuuret omaava Hariton ehti ennen munkiksi ryhtymistään avioitua ja saattaa maailmaan pari poikaakin, joista toinen työskentelee myö s Pokrovassa. Munkin läppää. Alkuaikoina tilalla oli Kirkkonummen ulaanien harjoituskenttä. Hän asutti tilaa aina Neuvostoliiton 'vuokra-aikaan asti. Aminolin suku palasi tilalle ja säilytti sen omistuksessaan vuoteen 1960, jolloin alueen osti Kirkkonummen kunta ja sijoitti sinne kehitysvammaisten kodin. 24 TSIIARE d5 ere ev' " t{Q' ^åf# *\s$"^ffi *3' qv Wwaru YwwruWffiffiilääww ruryryffi gwwryäww Jopa stadilaiset gimmat ja kundit olivat huuli pyoreänä, etten sanoisi hoo moilasena tai vähintäänkin äimän käkenä, kun rakentajamunkki Hariton avasi sanasen arkkunsa entisessä hevostallissa, Pokrovan luostarin nykyisen kirkon alttarin edustalla Kirkkonummen Jorvaksessa. Haritonin tullessa alueelle vuona 1996 hän ensimmäiseksi remontoi niin kutsutun autonkuljettajan talon, jossa sui kahden poikansa, 74-vuotiaan taloudenhoitajan ja kolmen työntekijän kanssa. Hariton työskenteli aikoinaan monissa hienoissa paikoissa; perusti ravintolan Moskovaan ja oli kokkina Suomen Amerikan suurlähetystössä. Kymmenen miehitysvuoden jälkeen tila pääsi rapistumaan. lkoneja maalattiin yli kaksi vuotta Kirkossa Hariton kertoo tilan historiaa. Elfvingin omistukseen. Hariton Tuukkanen on entinen kokki ja ravintoloitsija, jolla oli Stadissa useita kapakoita vielä 1990-luvu1la. Niinpä nykyisin hän viettää puolet vuodesta Egyptissä, jossa hänen on parempi olla. Monille Saarisen ja hänen arkkitehtikaveriensa, naistensa ja itse komean rakennuksen ja ympäristön historia oli ennestään tuttu. Jos ei muuten niin ainakin kirjoista. Ilmeisestikin Afrikka vaati veronsa ja mies sairastui. Tulipalon jälkeen tilalla oli erilaista pienteollisuutta ja sittemmin se rapistui. Vapaaherra Svante Aminoff lunasti paikan itselleen. Linna on mun hima.. Ensin paikan omisti kirjailija ja itsenäisyysmies Kyösti \rilkuna ja sitten vuonna 1917 se joutui konsuli H.A. Niinpä keskitynkin n1't kertomaan enemmän Haritonista ja Pokrovasta. Hän muutti paikan nimen Kyösti1ästä Dannebrogiksi tanskalaisen vaimonsa kunniaksi ja samalla siitä tuli esimerkillinen puutarhatila
Hariton: Suutelethan sinä miestäsikin ja miehesi sinua. Mutta kyllä sut voi polttaakin, koska olet niin kiukkuisen tuntuinen akka, että suhun eivät edes madot pysty. )a rakentajamunkki: Oletko niin varma. Kauppa m1y tuotteita ja me ostamme. Kun naiset tulevat ja suutelevat ikoneja, heillä on huulissaan huulipunaa, jossa on vanhaa eltaantunutta rasvaa. Suurin ongelma tuolloin oli etsiä ikonien maalaajat. Tähän stadin friidu: Minun mieheni suutelee vain minua. Pyhä Borshkeitto.. KirkJio vihittiin kdvttö öns ä \ruonna 2001. Hariton: Se on vastoin Jumalan tahtoa, koska ihminen on ]umalan kuva. Ihmiset tarvitsevat laatuaikaa toisilleen. Pöydän päässä munkki Hariton toteaa, että nykyään Suomessa juhlitaan kaikki juhlat etukäteen. Pietarin Taideakatemian kirkon kirkkoherra igumeni Aleksandran välityksellä löit1.i Pietarista taitava kahdenkymmenen hengen ryhmä, joka kahden vuoden ajan maalasi kirkkoon 36 neliötä ikoneja. n Teksti: Kari Varvikko Kuvat: OlliBull Anikari Har it o n v alt akunt an s a k e skell ä. lhmiset tarvitsevat laatuaikaa toisilleen Kirkosta siirrymme itse päätaloon Villa Dannebrogiin, jossa meitä veljestön ruokasalissa (trapesa) kolmessa pitkässä ruokapöydässä odottaa maittava lounas; borssikeitto, smetanaa, kaalipiirakka ja kakkukahvit. Koko Stadin Slangin jengi skriinaa eikä rakentajamunkkia tuomita, koska sillä on alttarillakin sopivasti pilkettä silmäkulmassa. TSIIåRI 25 Wr,trä Wwträffi% ffiw\wrywru ryffiffiwwffiweeö Kirkkoa esitellessään Hariton toteaa, että sen ikonit hankittiin jo vuonna 1996. ]os ja kun tapaan näitä naisia taivaassa, heitä odottaa siellä iso pata täynnä tätä eltaantunutta huulipunaa. Se on nainen. Kastan heidät siihen ja nostan seinälle kuivumaan. Vieraita luostarissa käy vuosittain (kä1tännössä puolivuosittain) noin 10000. Hariton sanoo olevansa sitä mieltä, että silloin ollaan hakoteillä, jos emme erota arkea ja juhlaa. Kristillisessä mielessähän pääsiäinen jatkuu aina helatorstain aattoon asti. Sadat, tuhannet suudelmat valuttavat rasvan ikoneihin ja tuhoavat ne ajan myötä. Taloudellisuus on hyve, mutta vieraanvaraisuus on lähimmäisen rakkautta. Pääsiäisruoat syödään jo suurella viikolla ja pääsiäinen loppuu toiseen pääsiäispäivään. Stadilaisen friidun ääni joukosta: Eivätkö basillit leviä ikoneja suudellessa. Pokrovassa työskentelee kaksi munkkia sekä jonkun verran muuta henkilökuntaa. Lounaan hinta vaikuttaa tosin hieman ylimitoitetulta, sillä luontaistaloudessa itse kaalit ja punajuuret tuottava veljesjärjestö ottaa muutaman kymmenen senttiä maksavista tuotteistaan lounaana 17 euroa. Stadin friidu: Mut kyllä poltetaan eikä haudata. Me suomaiaiset olemme jo niin rikkaita ettemme ennätä kuluttaa sitä palkkaa kuudessa päivässä, jonka olemme viidessä tienanneet. loulun valot sy.ttlwät jo marraskuun puolivälissä ja kun sitten koittaa joulu, niin jo Tapanin päivän jälkeen kerätään joulun koristeet pois. Huulipuna on ikonien vihollinen Haritonia luulisi sovinistiksi, kun hän kyryy ja vastaa: Arvatkaapa, mikä on näiden ikonien suurin vihollinen. lengi valuu ineen
Irlantilainen aamiainen kuuluu matkan hintaan. me skulataan teillel 0400 400 430 280 e-mail:info@sawaxe ry. Toimitus .ls : o_-iltrlliitäq Skulaa meille. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen: tsilari@ stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. Lentopaikkoja on vain rajoitetusti, joten pidä kiirettä ja lähde messiin Iloiseen Irlantiin. Kösinkirj oitettuj a tekstej ö emme julkais e! KUVAT: JPEG, TIFF, EPS. Lennot: Aer Lingusin suorat lennot Hki-Dublin-Helsinki. Retki tarjoaa upeiden maisemien lisäksi runsaasti historiaa ja nähtär,ryksiä. Majoitus: Viehättävä Gest House Charles Stewart aivan Dublinin keskustassa. Lisämaksusta: Vihreä maaseutu Irlannin puutarhana tunnettu Wicklow on kuulu vehreydestään ja kiehtoo varmasti kaikkia luonnosta ja ulkoilusta kiinnostuneita matkailijoita. Retken hintaan sisältyy myös lounas paikallisessa irlantilaisravintolassa. fi Varaukset 1 5.05.2008 mennessä. Aer Lingus myy lennon aikana välipaloina paninisämpylöitä, täytettyjä voileipiä sekä virvoitusja alkoholijuomia. lili TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohj elmat sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi. ILMOITUKSET: PDFmuodo ss a o soitteeseen: ta.lehti(akolumbus. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Matkavaraukset: Ritva-Kyllikki Kupiainen, p. Hinta: 580 € / henkilökahden hengen huoneessa ( H1 lisämaksusta) Hisrtaara slsätrtyy: * edestakaiset lenn o t F{elsinki Dr*ibli nHels inki * trent*kenttdvero (4"3.200S tiiai"rtee n mrikaisesti ) arvonlisär'ero ientokenttäkuljetukset Dublinissa majoitus viehättävässä Charles Stervart Guest Honsessa irlantiiairren aamiainen hctellin aartiaishuoneessa -' suonlenkielellä opastettu D utrlinin kaupu nkikierro s sekä vierailu ]alnesonin viskitislaamossa, täyciet viskimaistijaiset + dipiomi. Lennoilla myös kosmetiikka-, koruja makeismryntiä. 26 TSffitu&ffiffi S t...,, Kohde: Dublin. fi sekä printit ja konekirj oitusliuskat toimiston osoitteeseen. Yleistiloissa yhteinen TV-huone ja aamiaissali. Hinta: 60 € I henkilö, varataan matkavarauksen yhteydessä. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Kahden hengen huoneissa kylpy/suihku, hiustenkuivaaja, WC, TV teenja kahvinkeittor.älineet. fi Valmi stamm e my ö s t ar v itt se s s a ilm oituk e t. 040 -7 27 49 38 Stadin Slangin toimisto, Hämeentie 67,p.774I04I tai toimisto @stadinslangi
Alunperin venäläine Nikolai Sinebrychoff perusti sen 1840-luvul ja se oli yksityine puisto. Leffa-arkisto Orionis Eerikinkadul on tietty oma lukunsa. la jos skrivaat viel mahdollisimman tarkat tiedot, niinku osotteen, millon on auki, jos netis on lisäinfoo tai jos sul on vaikkfotoi, ni kaikkee ois kliffa saada. Välil oli vuosii, ku suurin osa jengii tsiigas vaan telkkarii himas ja se oliki leffoille fittii aikaa. 615 40201 Kino Engel Sofiankatu 4 puh. Toimita idikset toimistoon tai söhköpostil Virvelle: vo(dmiminort tai kerro, ku treffataan. Toinen hWä leffa on Kino Engel Sofiankadul. Oli bygattu Mallastunneli, jonka katol oli bilikoille parkkipaikka keskel puistoo. Stadis on vilde erilaisii puistoi nii, ett kenenkään ei varmaan tartte kauaks dallaa, ett hittaa puiston. ]a just r-ähän aikaa sit oli joku tutkimus, ett gamloiki jeesaa ku niil on kukkii tai kasvei. Täl puistol on mielenkiintone historiaki. ]lutt onneks ei tartte lähtee r.ek Stadist, jos haluu tsiigailla jotain vihreet. Suurin osa nä1ttää tietty jenkkileffoi, mitä nuoriso diggaa. 0201 555 201 www.cinemamondo.fi Stadi-dokumentit: Helsingin kaupunginmuseon sivut: www.hel.fi/kaumuseo > elokuvaohjelmisto * Koonnut: Obolgogiani i,5; ;:l?'#. Päivisin siel pyörii nonarina dokkareit Stadist (ja välil gamloi leffoi, mis tapahtumat on Stadis) ja niit voi käydä tsiigaamas ihan ilmatteeks. Siel pyörii eri maiden klassikkohelmii erilaisil teemoil. Valittuun puistoon laitetaan ain lappu, miss on skrivattu, ett se on Viikon puisto ja mihin numeroon voi skulaa, jos haluu lysnaa puistost lisätietoi härmäks, sveduks tai enkuks. %DlN KHFEAT MESTA Puistot Usein joku skrivaa tar bamlaa, ett skidit on jotenki onnellisernpii, ku ne siia budjaa landel. Krigun jälkeen puisto oli surkees kondikses 1980-luvulle asti. Tilapöisist jutuist niinku näyttelyist ei paljo kande skrivaa, paitsi jos tiedot on hyvis ajois. Kesäl puistos tsittaa jengii piknikil ja ku Bulevardilt talojen välist sinne dallaa, ni tulee kyl fiilis ku ois tullu yllättäen johonki keitaalle. Samat stoorit voi pluggaa kans netist. Joskus kyl puistois tsittaa densoi tai nuoriso dokaa, ett ihan kaikkiin ei hivaa mennä. Päivisin se oli auki niin, ett muutki pääs tsiigaan upeet puistoo, mutt yöks pantiin portit boseen. Eka viikon puisto oli helmikuus Koffari eli Sinebrychoffin puisto Bulevardil. Leffat Stadilaiset on aika digannu käydä leffas. Mutt loppujen lopuks puisto säily, vähän snadimpana vaan. Siel ku on r-ihreet luontoo ympärii. Tänä vuonna koko Härmäs vietetään Vihervuotta ja Stadikin on messis niin, ett se esittelee vuorotellen Vantaan ja Espoon kans kimpas joka viikko jonkun puiston Viikon puistona, yhteensä Stadist on messis 18 puistoo. Tsekkaa aina seur aav an Tsilar in ain ei sto p äiv öt. Virve LISATIETOJA: Viikon puisto wwwhkr.hel.fi > viheralueet > vihervuosi 2008 Viikon puisto rvww.vihervuosi.fi Esite: Pääkaupunkiseudun Viikon puistot, Helsinki, Espoo, Vantaa Elokuva-arkisto www.sea.fi puh.615400 Elokuvateatteri Orion Eerikinkatu l5 Puh. Ja muutenkaan Kino Engelis ei näytetä samoi jenkkipätkii ku muualla, vaan siel on paljon eurooppalaisii leffoi tai vaikk aasialaisii, mitä muuten harvemmin näkee Stadis. Kesäkuus viikon puistoi on Annalan puisto Vanhaskaupungis (r'iikko 2a) ja Meilahden arboretumin ruusutarha (r'iikko 26). Nykyseen kondikseen se duunattiin 1980-luvun alus. Mutt jos haluu tsiigaa jotain muuta, ni on viel jäljel muutamii mestoi. Sit meinattiiin byggaa pilvenpiirtäiä byroiks ja sit asuntoi. Viikon puisto -idis jatkuu marraskuuhun asti ja vikana on Maaherran puisto Viikis viikoil 46-47. ,'& wsfitu&ffiffi 27 Tälle sivulle voit säkin sendaa idiksii omist lempparimestoistas Stadis, mis muittenki slangilaisten vois olla kliff" käydä, mut mitö ne ei oo ehkä ite viel hiffannu. ;$nW Sinebrychffin puisto.. Toukokuus viikon puistoi on Hakasalmen puisto ja Hesperian puisto Tölikas (r'iiklio 19) ja Kirsikkapuisto Roihikses (viikko 20). Moni meni nurin ja nyt on jäljel enimrnäkseen vaan bulei keskuksii, mis pyörii samaan aikaan 10 erilaist leffaa ja osa saleist on tosi snadei
Veksi oli saanu tsennii kundien matsista ja tietty hengessä messis, r'arsinkin, kun vastassa oli "Töhkan porvarit'l Veksillä oli oma käsitvksensä futiksesta, feeluu sai tehdä, jos dumari ei hiffaa. Sitte tulikin melkonen skaba siitä, ketkä olis mesareita ja ketkä pakkeja.Ihan niinku arvata saattoi, niin ne, joilla oli st1'dimpi kroppa, olis mesaajii ja loput niitä pakkei. Matsi oli sovittu heti skolen päättäreiden jälkeiseks sunnuntaiks, kun viel kaikki ois Stadissa, eikä olis ll.ftannu FOTOSKABA TSITARISSA 1t2008 OIKEA VASTAUS: Foto on Vanhankaupungin Kustaa Adollin puiston Kellomäeltä Gammelstadens ungdomsföreningenin talon yläpuolelta. Gamlana futarina voisin näin jälkeenpäin sanoo, et olis kantsinu dilkkaa fifti-fifti. Sitten se sunnuntai saapuil fengii olikin tuliu Väiskille, ja vilt. Gräsan skloddeill ei mitää futisjengii ollukkaa, kundit skulas futista pitskuil ja puistois, tai kyll siell futisjengikin oli, mut ne oli Hemaa ja sen kavrui gamlempii. Alkukättelyiden jälkeer-r matsi pääs alkamaan. Tolikan kundit hiffas, et Gräsan kundit ei ollukkaan, "tosta vaan vasurilla 'n'edettävii"! Boltsi alko elää päästä toiseen ja matsi. Lopulta kundit päätti, et Granbergin Stigu, jos halus messiin eikä daijjuun, olis veskas, koska se oli levein kundi, niinku "f1ysisestil'Kundit varo täIlä kertaa sanoo sitä "blödeksl' Broidi sano mulle, et valinta oli ihan järkeen, koska Stigu oli aina snadisti tiellä, himassaankin. Mun kohdalla strabelssii ei tullukkaa, kun en ollu ehta Gräsalainen, mut Amii kyll pänni se, et se oli vasta yheksä. Veksi stooras Hemalle kaikki metkut, mitä se oli kakruna tehny matseis ja Hemahan kuunteli, öögat flysaten. Tölikan kundit oli tullu dösälla, ja niillä oli fiinit releet, keltaset tsorkat, vihreet blysat, sukat samoista väreistä ja joka skloddilla pläägätl foku oli saanu sproogattuu Disvikin Pavelin dumariks, reilu kundi, kaikki tsennas sen. Mut kertokoon tää stoori sen, mitä mieltä kukakin ny.t olis. Yli 12 vuotta gamlempii skloddei ei saanu olla, eikä alle kypän. Hema oli tietenkin koko porukan kypä, kun oli homman alottanukin. 28 TSfrt&mt ':i *' HEM&Mt Broidikset stadin gartsoit ja pitskuit Futismatsi Väfskillä Stoori 6. Stigu kumminkin oli tapansa mukaan tiellä eikä ehtiny väistää. Stadin luhlakirj a lähetetty v oittaj ille. Matsi alko tasaantuu. Bulii pälinää, molemmilt. Obeliski on pystytetty Ruotsalaisuuden päivänä 6.I1.1932 tasan 300 vuotta kuninkaan kuoleman jälkeen. Molarin hiffaaminen olikin se eka asia, mistä tuli bamlingii, kukaa ei ois halunnu, joka skloddi olis mieluummin skulannu kentällä. Tolikan kundit mättäs torssilla menee, heti alussa, ja oli hilkulla, et ne olis tehnl-bn'rin. Muistomerkissä on teksti suomeksi, ruotsiksi ja latinaksi: "Täällä vanhassa Helsingissö Kustaa II Adolf piti kokousta Suomen säätyjen kanssa turvattuaan uuden itärajamme." Vastauksia tuli 16 kpl, joista oikeita 16. Filungilla saavutettu voitto, ei ole voitto, vaan skagaamista. Kun Gräsan skloddit oli toipunu siitä, niin Eki sai boltsin ja vei sen Tolikan rankkari alueelle, mut muut oli vilt jäljessä ja Eki i'ksin. Tänä päivänä, Ami varmaan huutais: "Karlmeeta ikärlasismia! " Lissu ei ollu futiksest kiinnostunu pätkään, se vaan skuffas enkeleit sen päiväkniigaan, oli oppinu skrivaan jo sen verran. Alko tulla vilt hösis saada jengi kasaan. paikassa piti Kustaa II Adolf tammikuussa 1616 maapäiviä aikakautensa valtiopäiviä, joissa Suomen sääd1t kokoontuivat ensimmäisen kerran. o Hema oli bamlannu jonku Tolikan kundin kans futiksesta ja se kundi oli spendannu snadisti liikaa, joten Hema oli sanonu sille, ettei ne kummiskaa pärjåä Gräsan kundeille. O nnitt el emm e v o itt aj i a ! landelle kesiksee. Kun Strömbergin Kake oli saanu daijjuunsa, ehdotettuaan mustii tsorkliii ja sinisii bp,sei, niin kaikki oii sitä mieltä, et värit olis puneiset tsorkat ja b1yseil, ei r-riin välii. Onnetar suosi: |anne Helin, Leif Rehn, Kalevi Äijata. Larikan Pena, joka oli skroidein skloddi, oli myöski kärkipäässä. Vuoriston Eki oli kuitenki paras fitaaja, hela jengistä, ja vilt nopee tsuppaa, siit tulikin oikee laituri. Maikku kuitenkin kerto oman käsit1'ksensä urheilusta, joka tietenkin perustui reiluuteen ja vastustajan kunnioittamiseen. Boltsihan vietiin siltä, kuin tikkari snadilta skloddilta. Em. Kun kundit olikin saanu jengin kasaan, parin fragigsen jälkeen, niin ne rupes funtsaa, pitäskö olla samanlaiset kuteet, joka jannulla. Sen on suunnitellut arkkitehti Birger Brunila
Hema oli keskeilä porukkaa, eikä tainnu oikeen hiffaa mistä boltsi on tulossa, vaan tsuppas veskarin eteen. Tuli puoliaika. Jengi kentsun laidalla alko elää messissä. Jos klabbit on huonos jamas ja dallaus tökkii meilt saa stylet käppäilytsebat, spesiaalistijust sulle duunatut tsengat tai pläägiin tarkotetut stötsit. Oli borkkaa, mehuu, smörgareita ja pullaa. Poskensoitto meni lopulta matsiks, äität veti ensteks painimatsin ja sitten vähän bokrattiin, kunnes skoudet stikkas molemmat maijaan ja tsöras ne skobeen. Koko Gräsan jengi veskalle kytikseen, samoin kuin Tölikan kundit. Mun broidi, joka ei ollu mikään futari, mut ei mikään nösiskään, veti liukarin rankkarirajalla, snadisti myöhässä. Nlolerrrnat oli ottanu snadisti sundisr-inkkuu ja alko uhoo toisilleen, kumman jengi finstaa lopulta matsin. )oku mölä1.tti vilt kovalla äänellä, et tuomari on seepra, Pavelilla kun oli raitatsorkka päällä. Alkoi lmeet muuttua, molemmis jengis, kireeks. Dumari, Pavel karjas, et viisminsaa, ja matsi finstaa. Oot sä sprottis. Skulaat sä lätkää tai inegeimei. Eki sai taas boltsin ja roudas sen Tölikan rankliarirajalle, josta se anto i'ilt or.elan passin Penalle, jolla oli lähes tyhjä veska edessä. Tais Lissukin skuffaa yhden enkelin lisää päiväkniigaansa. Tölikka sai vaparin, siltikin gutasta mestasta. Tolikan kundit vaati rankkarii, mut Pavel oli hiffannu, et se oli sittenkin linjan ulkopuolella. Veksikin oli varmaan ylpee! Maikku oli ihan mielissään, et skloddit ei fragannu, vähään aikaan. TSILAMI 29 muuttu kiihkeeks, mut rediks. Hogis, Siltasaarenkatu 11 ,020743 1800 & Ruskis, Kiskontie 1,020 743 1810. Kentsun laidalla oli hiljasta porukliaa, paitsi ne, jotka oli tullu Toiikasta. Mut Eki spurttas vielä kerran, skotas kohti bp'rii ja niiden veskari torju sen kulmuriks. Tsuppaa meille, zekataan sun kondis ja laiffi on taas kliffaa. Tasapeli, funtsi, kaikki. Skloddit futas boltsii päästä päähän, pitkin kentsuu, 1än'i kireenä. Pavel nimittäin huiteli siinä sataysikympin tien oilla. Maikku oli r.ilt snärkkiksellä ja srystä, koska se muiden Gräsan mutsien kanssa oli skuffannu sen'iisit siihen matsiin. Pavel vislas pilliin, matsi jatkui. Hemaa roudattiin pitkin kentsuu, sankarina. Ei tarttis klenkkaa! Soleus Oy, slouganiltqan SoleusProteor, on erilaisten stötsien spesiaali budju keskel stadii Hagikses tai Ruskiksel. I Kevättä innolla odottaen! Bärtsin kundi (Kai Ekonen) Vörkki iks bodi vai klenkkaats sä. Tölikan bulein ja str.rkin kundi skotas sen forssilla. Tä11ä kertaa Stigu ehti r'äistää! Matsi oli 0-1. Se boltsi tulikin ihan veskarin sklabbeihin, mistä se skotas sen täysillä veks, mut suoraan Hemaa iärviin, josta boltsi kimpos bi,yriin. Tolikan kundien "\,almentajana" oli Tolikan Stena, Veksin kokonen ia tr-r-ppinen starbu. Penahan skotas, ja vilt r.iileesti, matsin 1-1 I Penan mutsi, ei oikein meinannu mahtuu koko kentsulle. Pena skotas boltsin blyrille. Hema itse ei varmaan snaijannu mistä oli kyse, o1i sillä oma boltsi ihan sekasin. Veksillä oli \rarmaan sen kesiksen alku aika hiljasta himassa, iltaisin. \'latsi oli jo puolesr.ähssä ja vhtään byyrii ei ollu börjannu. Ami karju lärvi punasena, ja ma tietty mukana, "Gräsa! Gräsa! Gräsa!" Tölikan porukat myös, "Tölkka! Tolkka!" Matsista oli varmaan vika minsa menossa, koska dumari tsiigas kloguunsa. Porukat alko karjuu omilleen, et pitäs saada boltsi bryriin. Matsi jatku ja Gräsan kundit alko painostaa, piti tiettv saada b1ryri. Ami, joka oli intoo täys, karjas perään, et "Dumarli on kirlahr-il" Heia jengi skriinas ihan kippurassa. Pena meni skotaa kulmaa. Nutarit divas vikat borkat kitusiin ja alko tsiigaa matsii. Jotkut tietenkin oli sitä mieltä, et niitä mestoja tosin olis ollut muutenki harvassa, mihin Penan mutsi olis mahtunu. Futaat sä. Ami oli soikeena, sönkötti jokaiselle, joka vastaan tuli, "Mun broidi pukkas voitto bllrrlin!" Pariviikkoa Hema paistatteli sankarin maineella ja Ami kans
Rauniokohdasta snadisti eteenpäin Flemarille pöin oli Evert Salorannqn skobarin talli. Tontteja oli kolmetoista ja 1'hdelie tontille mahtui yleensä kaksi neljän perheen by_ugaa. jutun skrittaajakin kövi aikoinaan. Foto Sadikon villoista Porvikselta päin. 30 TSHL&Mfi + ffiffi#flkryru ryf,ilils$%rå kryru#flwru trc€flfff,t ++ffi +.. Taustalla nökyvässö stenubyggassa oli yleinen bastu "RähäkkAlö", jossa mm. Sadikat oli bygattu 1900-luvun alussa ja ne purettiin 1960-luvun hullujen vuosien aikana. jotka jaettiin usein kahden perheen kesken. 50 mr. Lisäksi aslrntoihin kuului klitsu skitnineerr 50 m' ja saman suuruinen vintti, eli lääniä oli \.hteensä 150 m2. F o t o s s a keskellö Ulko su o m al ai st e n p arl am e nt in varapuhemies Reiska Ruusunen (vaalea poolopaita).. Sadikan villat tarkoittaa tässä jutussa vedubyggia, jotka olivat Porviksen, Flemarin ja Aleksis Kiven kartsan rajaamassa korttelissa. \ alitettavasti osan kofitelia tuhosivat slobojen pommitukset jatkokrigun alussa i 9-11. e Sadikan villojen kundit treffasivat 1.3.2008 rafla Bullmanissa Fiemarilla. Siellä kasvoi bl ggien r nrpärillä sireerrija rnuita pensaita, todella klilta asuin-1a kasvuympäristö kloddeille. Tunnettu kilpa-autoi11a Er er-t Saloranta hyödynsi raunioita ja byggas Porviksen ja Flemarin hörniin skabarilleen tallin. Kofitelin pitskLr oli ilman aitoja yhteinen kaiki1le. Byggissa oli joka perheellä tsöke ja kamari n. Tilalle bygattiin neljä bulia stenubyggaa
Reiska Ruusunen kävi eduskunnassa 5.3.2008 treffaarnassa mrl. Hän barnlas rnyös kansanedusta.jille Ulkosuomalai spoliittisesta ohj ehnasta 1006-101 1. Hän kuuIun Skottilais-Suomalaiseer-r yhdistl kseen (The ScottishFinnish Society), joka perristettiin 1976. Hän on tehnyt elämäntyönsä öljynjalostuksen parissa Skotlannissa ja Kaakkois-Aasiassa. m Arska Soisalo +t+ Snadisti stadinslangista Terkkuja ja kiitoksia Arska Soisalolle jutusta "Snadisti stadinslangista" viimeisessä Tsilarissa. Ei tullut aaioeroa, bygattiin uus hima. 26,50 €). Naapurir-t kundi tarkoittaa, että budjasin vuodet 1940-1956 Viipiksen ja Kotkiksen hörnissä. Se juttu antaa meille kielipuolille tai huonosti slangia bamlaaville jäsenille (joilta puuttuu myös pätemisen tarve) rohkeutta ja intoa ruveta skrivaamaan ja lähettämään omia muisteloitamme julkaistaviksi. Paikalle oli tr,rllut myös korttelin kasvatti, jäsenemme Reino "Reiska" Ruusunet-t Skotlannista, jossa on budjannu yli 4O-vuotta. Seuraavien 25 vuoden aikana Reiska toimi monessa eri tehtävässä yhdistyksessä, sihteeristä varapuheenjohtajaan ja viirnein puheenjohtalana 1999-2003. Lisäksi hän toimi Finn-Guildissa puheenjohtajana. 20,00 € (ovh. 20 000 ja sen edustajana Ulkornaalai sparlamenti ssä. Reiska äänestettiin aktiivisena jäsenenä hallitukseen vuonna I977 . Stadin Slangin edustajana oli kutsuttu paikalla allekirjoittanut "naapurir.r kundina" ja Tsilarin toin-rituskunnan jäsenenä. jäseniä n. stenutr stikkaaman päässä. Hyvöö kevöän odotusta toivottaa jäsen no 571 Maippi Järvinen VALKANMANIAAI{A (alkuperäinen) ON MEILTÄTC+I,TPPÅ BLISATTU ONFYRKAT DOK4TTU x,+y K,qnuur ) HrE\iÄA/ KUN MUTSI DOK.TÄ FATSI DOKAA MlAä DOfu.IIIE,V /A D OK USSÄ IA ÄT I Ä LZ U,VPÄT/G A/ T E I L L E L AU L ELEN MANIAANA,LfÄ,VÄAN'Ä EI MEIDAN PERHE KOSKÄÄA/ TYÖTÄ TEE MUN BROIDI OLI TSAIGUMANNE FYRKAT TUHLASI TAKSILLA HÄNISTEPPÄSI IA ELI KUA'POR\ERI MUT VIHDOII{ \IIIMEIN SUOMEI{PANK/{/ SEI'/IflA/ HIFFASI ET SAMANLAIS/I SETELII MUN BROIDI YALMISTI MANIAAI'{A I,|ANIAANA NYT SKATTALLA BROIDI GOISAILEE MUlf svsrERi io SNAD/NA rulr srlreN HiFFAsl ET RAHAKIRSTUAT PÄÄTT Ä TAÄ F RIIDU TS/TTASI KUN KUBB ET HALLE VISLAILEE IA KORVAAN KU/SKUTTAA NI/N SYSTE'RI BAMLAA KÄTSAST/ SE ON KAKSI TONNIA MANIAANA MAI,IIAAI,{A NYT KIULUISSA SYSTERI GOISAILEE MU N MU T 51 S TIIff(AS S G AG U I A VAASII(SEI'/ Kt l L MI L L A MUT EIPA OLLUT SGAGU/SSÄ IfYTBREI{I(TJN TIPPAAKAAN KUN MUUAN GUBBE SEI{/ilN SITTEAT VIIMEIN HIFFASI AT/IN SGAG ULLA HAN MUTSIA ATTT PÄ AUAX HUITAISI MANIAANA MAN]AANA NTI TS/RRASSA MUTSI GOISAILEE MUI{FATSI TULI GAMLAKSI EI IAKSA BREKATA EI MISTAAN SAANNU FYRKKAA ET VOISI DOKATA AilN P URKIIIISEN KUIVAA SPIT TAA FAU A SLU MPPASI IA SIITÄ SvvSrA KTABB/NS A HÄN S/TTEN O/i(AISI MAN]AANA MANIAANA NYT MALMILLA FAAA GOISAILEE Valkan "Arska" (Valloissa) RtSo Tänvo*na'a Så'lo katlåsta kot*a Raija Tervomaa; Oho, kallista kotia )a Bysattiin uus hima Oho, kallista kotia Bygattiin uus hima on tarina siitä, miten eläkeläispariskunta päättää myydä rintamamiestalonsa poikansa perheelle rakentaa itselleen uuden, nykyaikaisen kodin. +6 sstrtueffiH 31 Kundeja oli paikalla toistakymmentä ja kokoon kutsujana oli Reijo "Reksi" Dahlgren. Tällä hetkellä hän toimii Ulkosuomalaisten parlamentin varapuheenj ohtajana, joka hoitaa Euroopan asioita. ulkoasiainvaliokunnan puheenjohta.la Pertti Salolaista
Tärkein paikka Herulissa oli kuitenkin Simmis, nimeltään Kylis eli B1ya. Nluttir se Kvliksen voda, se oli r-asti:. skeidasta. Kun ei ollu fyrkkaa eikä fribareita, piti yrrätä pommilla sisään, usein datsin kautta tai simmaamalla rantsr-rn vmpäri kledjut pään päällä. Sissäänpääsy bungas kai tsygufiman, fimtsikan ei se ainakaan huggea kostannu. Kivaa oli kans bongata tukkien pää11ä hiflaamalla tukilta tukille. Ilmankos Arskakrn opp''r siellä simmaamaan, koskir se voda oli niin tsokliistr. Mutta kun se srpoolainen fakobsonni hiffas tai hogas meidät, niin se koikkas aina meitä snadeia buleilla musareilla. Se allas oli snadi ja matala noin 1-1,5 metriä. Sinne pääsi helposti Lintsikaa alas ja sieilä sitten simmattiin ja smetskattiin skitareita. Keiliä sanrlas Kr likseen Flemaria ja \ alkkaa mr ciden ja tietvstr Garnmelistakrn. Sieltä harva kundi hirvas tuikata kun sitä flygas 20-26 metriä. Kun oli suulispäivri eikä holotnaa, niin folklls r enttas pitkinä jonoina si siri rrp.r.i :r .i.. Ja sit siin oli vielä snadi liukas kaltsi, jota pitkin slepattiin peffal1ar sköneen." Ärska bamlas, että snadeina he olivat dorkia, kun he eir'ät bonjanneet vaaroja. Oltiin Böhlinkejä tai Linkoja. Siellä Arska otti monet börjarit tai puolikkaat so. Ainakin osattiin ottaa'ritolatl kun koukku jaagas kundeja avainpaukkujen takia. ]oskus duunattiin kimpassa säkeistä,joissa oli gresaa sisä11ä, painimatto, joila sitten skabattiin brotaamalla. "lVlutta se simmis, se oli gimis pleisi, vanha punainen puubygga. 32 wsffitu&ffiffi & liksen voda oli tesi tsekkista Kaivolan Arska muistelee allekirjoittaneen kanssa elämää Herulissa ja Valkassa päåosin ajalta ennen kriguja. Se kun oli ainoa sinrnris siellir päin. Nlonesti plutattiin tukliier-r n-rel1iin. Humulaarn o1r liian prilkä matka eikä Blobikaa r-ieLi ollu. putos sittaamaan skimbojen päälle alamäessä, kun ei hirvannut böijata tarpeeks tai tuli tasajalkaa ilman etusnujua. Tsiegurat siell r-ir:.n kellu. Kyllä silloinkin tehtiin jaynåå jepareille. Tulipa siepattua skaboissakin Alppilan hyddasta. r Arska kertoi, että Herulissa oli snadeja hartsejakin, joille kundit byggas hyddoja ja sieppasivat skimboilla, jopu voitynnörin laudoilla. Sen oli hlyrannr.rt stadilta yksi sveesi |akobsonni. Se oli sitä Olympiainnostuksen aikaa. Herulin ta \ alkan stoori jatkuu seLlraa\-assa nLrmerosE Kari Varvikko Herulitt kuttdi Osa ll Vehmas ja id1'llitrcrr oli entinen Kyläsanrerrrnrta. Silloin vedettiin klabbit suoriks ja otettiin wildit hatkat. Vellamonkatu 1954. sa.. Jokainen kloddi halus olla Kolehmainen tai Nurmi
Urheiluskaboissa hän oli aina 1960-luvun alkupuolelle asti blisaamassa mm. Buleimmista pakuista hän piti toisella handullaan kiinni, mutta snadimmat oli knuburan päällä ihan leedinä. Honkanen flyttas ennen ja jälkeen krigujen tiuhaan tahtiin kämpästä toiseen, budjaten aina vä1illä mm. Pikatoimisto Marsin arkisto on vielä järjestämättä, joten mitään faktoja ei ollut käytettävissäni. Tässä olis h1vä jutun aihe jollekin messissä olleelle kundille. Viimeiset vuotensa hän vietti Koskelan sjukkiksessa. Hän oli ammatiltaan leipuri, mutta jostain slystä luopu leipurin duunista ja ryhty kiertäväks jätskikauppiaaksi ja tsuppariks. Tsupparinkeikat hän sai todennäköisesti osittain Pikatoimisto Marsista*), jota pyöritti Stadin Kristika. Perimätieto kertoo, että hän olis ollu nuoruudessaan "känsämaratoonari". Se tarjos duunia plankkipojille, tsuppareille, lehtipojille, asemakantajille yms. TSIIAMI 33 Honkanen sa (1.6.1914) peruskortti i:ssä hän kulki vielä leipomotyöläisen ammattinimikkeellä. Skaba kesti n. Känsämaratoonariksi sanottiin aikoinaan ylipitkien matkojen (20 000 metristä maratoniin) fyrkasta sluudaajaa. Hänellä oli snadi rooli ainakin yhdessä kotimaisessa filmissä "Helsingin kuuluisin liikemies'i Pääosaa näy'tteli Aku Korhonen ja se oli filmattu 1934 påaosin Byijassa ja Herulissa. Pahvinen jätskilodju, jossa oli Eskimopuikkoja, keikku aina knuburan päällä. ffi Arska Soisalo *fitp r Varmaan monet vanhemmat stadilaiset ja Tsilarin bluggaajat muistaa vielä snadin gubben, joka draijas pakuja knuburansa päällä. Usein hän puoleks skoijillaan sluudas pakuja viedessään, jengi jäi kartsoilla tsiikaan ihmeissään gubben menoa. Hänen väitetään osallistuneen näihin skaboihin, mutta tämän jutun skrivaaja ei hitannu mistään dokumenteistä vahvistusta em. Honka>! ,qku Korhonen (liikemies Kalle Liljepek), Helinö Svensson-Timtri (I'{eilikka, Kallen vaimo), Aarne Honkanen (Kallen kaupp a apulain en). fenkeissähän purkkatehtailija Pyle järkkäs 1920-luvun lopulla parit juoksuskabat Amerikan mantereen halki. Hän oli Aarne Israel Honkanen, joka oli födjannu Mikkelissä 23.12.1882 ja eleli poikamiehenä Stadissa delaamiseensa 11.12.1967 saakka. Jo jatkokrigun aikaisessa (13.12.1943) Stadin skoudelaitoksen osoitekortiston peruskortti II:ssa hänet oli merkitty jäätelökauppiaaksi ja lähetiksi, aikaisemmas. *) Pikatoimisto Mars järjesti aikoinaan nuorille kundeille kaikenlaista toimintaa pitääkseen heidät pois kartsoilta keksimässä kolttosia. väitteelle. kolme kuukautta, ja parhaat sai bulit fyrkkapalkinnot. Frelssiksessäkin. jätskiä. Gubbella oli uskomaton tasapainoilukykr'. Fotot: Kansallinen audiovisuaalinen arkisto nen oli tavallaan snadi prokkis myös skaboissa
Muita meidän jengin tanssipaikkoja olivat Björkhagen Kökelissä ja Hangelby vanhan Porvoontien varrella, joille yleensä skujattiin joko mun faijan Fiiu tonniviissatasella tai Jallun faijan Valiantiila. Toinen Lontoon-visiitti ei Nupalle ollut kuitenkaan kovinkaan pitkä, sillä aika nopeasti hän ehei, ei tullut takaisin stadiin vastasi Luizin kosintaan ja muutti tämän kanssa Sao Pauloon. huhtikuuta viime vuonna eli 40 vuotta viimeisistä kuulumisista. Silloin kun mä treffasin Nupan Rondossa, olin varmaan vielä intissä Suomenlinnan rantapyssyssä, alokasajan Mäkiluodolla, aukin Isossa ja sitten taas kouluttajana Mäkiluodolla siihen aikaan. Siellä opiskelemassa o1lut Luiz oli totta kai ihastunut mun friiduun, vaikka ei Nupa mikään vaaleaverikkö ollutkaan. Mita muuta sulle kuuluu, paitsi, etta olet se ainoa ja oikea joulupukki. -!:-4.. fa ennen viime joulun Japanin-matkaani tein joulupukkivieraiiun siihen vanhus ten päiväkerhoon, jossa Eva pari kertaa viikossa käy. Ensimmäiset aattokeikkani olin tehnl.t jo vuona,::':-.r.:-... |a niin me Eva, Nupa ja minä ensimmäisen kerran 40 vuoden jälkeen tapasimme viime kesänä lärvenpäässä. Mutta ehkäpä kansainvälinen joulupukkiurani vie minut vielä joskus Brasiliaankin, jossa suomalaisella joulupukilla on arvostettu maine. Hyvaa Paasiaista! Terveisin, Nupa r Sain tällaisen e-mailin 7. Olin ommellut omaan lomaasuuni kuparinapit. ..':a-. Nyt on kiva fiilistellä Tuskin olisin koskaan enää kuullut mitään Nupasta, saatikka häntä enää tavannut, ellen olisi jo nuoruusiässä ryhtynyt hoitamaan joulupukin tehtäviä. Viimeisen kerran kuulin sinusta 1967, jolloin opiskelit Tampereella. Näin neljän vuosikymmenen jälkeen tuntuu hienolta fiilistellä upeilla nuoruusmuistoilla. Ja sitt me ruvettiin styylaan Meillä synkkas Nupan kanssa ihan kivasti heti siitä Rondonillasta lähtien, ja niin me alettiin styylaan. Oli aika huikea fiilis saada moinen viesti. :.,:a:.:''|'::::,W:+,-4 na 1961 ja siitä lähtien olen ollut joulupukkina joka joulu, viimeiset kahdeksan vuotLa 5-6 -viikkoisella Japaninturneella. Sitten kaikki muuttu (niinhän Lindin Kaitsukin lauloi); Nupa lähti au-pairiksi Lontooseen. 34 TStrtARN s' Kaikki muuttuu... Olisin iloinen uutisistasi kaikkien naiden vuosien jalkeen... Mutta Lintsille ei fiudea tarvittu. . los olet tama Timo, niin ota yhteytta. :-:. -. tai sitten ell L${#ät + +*t9t å d#å, J "#å*t ki skolet sekä kansaettä oppikoulun mä kävin Larussa, jonka yhteiskoulusta olin pääss1.t stuiduks vuonna -64. Siihen aikaan mä asuin |eddassa, jonne me oltiin muutettu Larusta vuonna kuuskltyks, mutta kaikå{n ååI$. Tammikuussa -66 menin monen muun valtsikalaisen tapaan viikonloppumlyj äksi Alkoon, ja mun "asemapaikka'oli Tapiolan Alko. Oli se aika herkkää. Jos mä ihan oikein muistan, lomillakin piti pitää intin kuteita. Nupa budjas Käpylän kisakylässä, ja siellä ma tapasin jokusen kerran myös sen vanhemmat ja Jarkkobroidin. Opiskeluviikon tärkein ohjelma olikin "viikon villi länsi Reassa'l joka oli sopivasti Porthanin luentosalin 1ähellä. Mutt täytW myöntää, että sellanen opiskelu ei sopinu mun tlyliin. Mutta ei sitä aina viittiny intin kuteissa vapaalla olla. , a:lp: -. X Timo Alarik Pakkanen Larussa 1947-61 ,, jrr!r::;r:::orr;:Å Hei Timo Pakkanen! Selailin internetissa joulupukki aiheisia sivuja ja eteeni sattui "se ainoa oikea joulupukki, Timo Pakkanen"! Oletko mahdollisesti sama Timo Pakkanen, johon tutustuin Linnanmöen Rondossa 1965. En mä valtsikassa viihtynytkään kuin sen syyslukukauden, mutta osakuntatalossa sitäkin enemmän. Kyllä me vielä yhte1'ttä yritettiin pitää, mutta vähitellen etäännl.ttiin toisistamme. Eivätkä ne pelkiksi muisteluiksi jää, sillä Nupa käy joka vuosi katsomassa Eva-äitiään, joka viettää eläkepäiviään lärvenpäässä. Me todellakin tavattiin Lintsin Rondossa, jonne olin mennlt taas kerran twistaamaan. Nupa itse oli kauppakoulussa ja mä aloitin syksyllä -65 valtsikassa. fa totta kai mailasin Nupalle takaisin saman tien kertoen, että totta kai se olen minä. Nupa tuli kyllä takaisin stadiin, mutta palasi pian takaisin Lontooseen ja nyt Luizin luokse
Mahdollisesti sellasen joku hankkiiki itellee, jos esim. Borsat oli melko h1wä käyntikortti, millasest jurnust oli lcyse. Saattoihan kovettunut tulikukka toimia myös jonkunlaisena liimana. Poijujen painostenujen duunaamista en oo nähny, koska budjasin "sisämaassa" Alppiksessa. ]a niinhän ne teki ellitki. ja semmonen tsuikan näkönen palsan kanss. Sääli. Munki mutsilla oli aina liinavaateskopessaan iskemätön alusvaatekerrasto ja kombinenssi (alushame). Aika harva sen tekee. Ja ku ne sit oli kerran käytetty, ne siirty ns. Vasta gamlana starbuna, ku se oli bygannu talon ja muuttannu landelle, Tuusulan Jäniksenlinnaan, farja oppi käyttää ikuisten borsien sijasta lippiksii, sellasii oikeita Fredrikssoneja eikä mitään nykyajan "pesislätsiii'i Mut niitäki piti olla eri vuodenaikoihin sopivii, ihan ohuita ja vaaleita kesälätsii ja sit syksyn tullen paksumpii. Näil gamlan ajan duunareilla oli ehdoton ero duuni-, himaja menokledjujen kans. Korvalaput kuulu sit talvilippiksen kans pidettä-viks. Mun faija oli kivityömies ja kadunkiveejä, mut sillä oli viel krigun jälkeenki aina pari-kolme borsaa, kesäja välikausiborsat sekä tietysti karvatsubu talvee varten, ja niitäki oli kaks: koivistolainen duuniin ^-". Aina piti näkyä joku ite sorvattu staili, se oli 50-lukua se. I Arska Soisalo. f Seppo Korpinen Iäsen 1331 *>t* . Tänä päivänä holet porataan mittatarkoiks ja holeihinkin olis varmaan valmiita kemikaaleja, jos joku haluis niitä käyttää.Tapitkin olis varmaan ainakin rosteria ellei peräti haponkestävää. o Tsiikaillessani gamloja fotoja ajoilta, jolloin ite olin vaan pilke faijan silmäkulmassa, tulin funtsanneeks, ett minne on kaikonnu kaikki borsat. Sotien jälkee oli landella tosi paljo siirtolaisia ja muitaki köyhii, joille kelpas kaikki ehjät, gamlat kledjut. Moi! Tattis taas snadista muistelusta. Ne gubbet ku selvis kriguista hengissä, oli tosikehnos jamas ja kaikki irtoava fyrkka tartti käFtää pesueen elättämisee eikä suinkaan mihkää turhuuksii, niinku ny pukuihi tai sellasii, yks striki hankittii rippiskoleen ja sillä yritettii viel mennä giftikseenki, jos vaan ei ollu jäänyt snadiks. Sillon vuosikymmeniä sitten kun bygattiin stenubyggiä meidän nurkilla, niin rapojen kaiteet istutetiin rapoissa oleviin holeihin ja niiden tiivistämiseksi kaadettiin sinne sulaa tulikukkaa. Holet olivat usein aika väljiä. Mut onks teill kellään viel borsaa. Kaikki oli tarkasti suunniteltu. Eli ukot, kundit ja jangsterit: Ostakaa borsa ja lopettakaa toi älytön kauhamallisten lippisten käyttö huppareista ja munankuorta muistuttavista kireistä villapipoista puhumattakaa! Onhan n1t ollut tosiaan viime vuosina jonku filkan yll).ttäminä tullu muotiin kundeilla snadisti "taiteilijan' ja australialaisen lammaspaimenen inspiroimana leveelierinen borsa ja sit sellanen lammaspaimenen palsa. Sille stailisti vähä kallellaa, ja lieri edestä taivutettu alaspäin. Oliks se plädäri, Edeni vai sellanen staili gamlemman gentlemanin borsa, niinku jollai Robert Taylorilla tai Glark Gablella filkoissa. paremmiks alusvaatteiks ja jotku sieltä vastaavasti arkikäyttöön. Jos sul oli borsa, mikä oli samanlainen, kun hattukaupan fonaris, sul ei ollu mitää stailia meidän friidujen mielestä 50-luvulla. Ja ei niit pukuja sit pidetty kymmenii vuosii vaa korkeintaa 2-4 'v.uotta, minkä jälkee ne siirty himakäytöön ja myöhemmin blysat duuniin ja balsat lähetettii landelle köyhemmille. Sadevodahan ei silloin päässyt makamaan väljässä holessa. Mun appiukko oli vieläki uskollisempi borsamies, se käytti Eden-mallista borsaa viel 70-luvullaki ja kesäsinki strikin kanss aina kuolemaansa asti. I Näitä funtsaili RitvaKyllikki Kupiainen aai Tulikukasta snadisti vielä o Morjens! Tsilari I i 2008:ssa oli juttu "Tulikukkaa ja Kurkkusuolaa'i Soisalon Arska haikaili lisää juttua aiheesta. Ne oli kuulemma sitä varten, jos tulis yllättäen klesaks ja pitäis mennä lekuriin, niin iskemättömät päälle. Seuraavaks pukua landella tarttettiinki vaa jonku hautajaisii ja joulukirkkoon. Ne on ihan snygin näkösii, vaikkei nekää tietysti kaikille sovi, mutta yritys on hywä. ,iii.*iit*..:*ii+ TSILARI 35 Ootko tullu funtsanneeks. Me jopu joskus kaivettiin sitä niistä holeista jysyjen duunaamista varten, kun gosarin ja asukkaiden ööga vältti. Ennen vanhaan starat kilkutteli handupelillä rantsukallioihin ja poijustenuihin holeja, joihin duunattiin rautatapit, ja joihin kiinnitettiin rutsareitten tai motskaribotskien kiinnityssnarat. Mullekin tuli toi sama juttu mieleen, kun bluggasin juttusi. Mun faijal oli lisäks ihan erikseen kesäpuku ja talvipuku, jotka se teetti Mantskulla Grakevitsilla (yks juutalainen räätäli Capitolin talossa). Kaipa se jotenkin toimi myös poijujen painostenuissa, vaikka ne olivatkin koko ajan skönessä. Duunaan tähän messiin foton, missä faija on jollai duunipleisillään joskus 20-30-luvun taitteessa ja katos vaa, äijillä on kartsaduuneissaki borsat päässä. Ja jos on nii käy1ätteks te sitä vakkaristi edes talvella. Mulla on mielessä seuraavaa. Dorkaa vai mitä, mutt parempi kuitenki ku nykyaika, ettei monet nuoret miehet oo käytänny minkäänlaista borsaa ku gamlojen joroissa lukiossa tai sitte vuokratussa hääshaketissaan tai frakissaa, mutt silloinkaa ei oo kyse normaalista borsasta, vaa silinteristä. Aikanaan ne olivat tavallista mustaa jerkkua. vihitää tohtoriks tai muuta semmosta, ett saattas tulla toinenki kerta sen kä1ttöön. Ei ois tullu mieleenkää munkaan faijan lähtee illalla johku kokoukseen tai edes kylään duunikledjuissa, heti himaan tultuaan faija riisu duunikledjut, otti yläruumiin paljaaks ja meni pesulle ja sit duunas jotkut himakuteet tai jos oli menoa, nii tietenkii strikin päälleen. Silloin niit viel oli landella, mutt nythä sekin asia on toisinpäin. Vaikka tapeissa olikin alapäässä levityskiilat niin starat sulatti tulikukkaa tappien ympärille holeen. Maissa homma varmaan auttoi estämään tapin ruostumista
I Keväisin terveisirt jösen numero 2271 eli Soile Koponen €sffiffiressks ress€*reF Vastaukset25.5.2008 mennessä Stadin Slangi ry, Hämeentie 67,00550 Helsinki. Mitä se on. Sen lisäksi IäSXW muistaa, ettå 1940ja 195O-luvulla vaikutti erittäin paljon oliko puhuja ammattikoulussa ja vai oppikoulussa. Vielä sanoisin sanan "Vihreästä oksastal Olimme sisareni kanssa esiintymässä Linnanmäellä vuonna 1953 koko toukokuun ajan yhdessä fakiiri Kronblomin, "suolaa, suolaa, vielä vähän enemmän suolaa'i Wallin ja Suojärven veljesten, Tarvajärven ja monen muun kanssa. Sähköposti: tsilari@-stadinslangi.fi OIKEIN YA S 7äNATE/DEN KESKEI\/ ARV OTAAAI 3 S ?ä DIAI SIANG/N I U HL AKI RI A A, tS.t ,ffi FW. Minusta ei ole lainkaan relevanttia puhua aidosta slangista. Nyt jo manan manoille siirtynyt toimittaja (nimen kohdalla muisti pätkii) sai aina "hepulin" kun joku puhui Sörkästd'eikä Sörkasta, joka kuulema oli aitoa stadin slangia. En ole Tlrruust, vaan Tehtaankadun Kätilöopistolla synt,vnl't palj asj alkainen "stadilainen'i Teitä vanhempia "gubbeja' taitaa vaivata se, että naiset tulevat "sörkkimään" teidän mestoille. Meistä Rööperissä asuneista se taas oli ihan samma de, hur som helst. 36 TSILARI ,rlt' Aidosta stadin slangista o Haluaisin julkituoda oman käsitykseni "aidosta stadin slangista". Oma kokemukseni väärästä slangista on 1960-luvulta, jolloin kävin mieheni kanssa "Pressissä", sanomalehtimiesten klubilla. Oppikoulussa kävijät joutuivat "vahtimaan" mietti+ FOTOSKABA mään omaa kielenkäyttöään joka päivä, riippuen sitä oliko koulussa vai ulkona ystdvien kanssa. Aivan kuten murteissa, niin stadinkin slangissa on eri vivahteitä, eri kaupunginosissa puhuttiin eri tavalla. Minulla taitaa olla huono korvakuulo kun en huomaa hirveätä virhettä siinä sanotaanko vihreel oksal tai jotenkin muuten. Nuoret naiset ovat ihan ookoo, mutta vanhemmat, Tervomaan Raijaa lukuunottamatta ovat kauhistus
Onko millään suunnittelulla enää mitään järkeä?! ffi Vesta Pulkkanen P alv elut alo Merikar t an o @s@ {.'"'^..-i* :+.=+-i:i!:..=:.:==::.:======..= ::r.::::::,:::=:ir:-::= i dia Y HTEISTYÖSSI HKT;N Tfi i/SSÄ ;. H1wä oli ettei tullutkaan, sillä missä me olisimme uineet. Kehää brassas yhden köyden snaraviritys, mutta hyvin se futas. Lisäksi löy.tyi jännittäviä raunioita ja koristeellisia kipsipäitä ja lahonneita veistoksia. Siellä kävi yks kundi Fastikasta, kellä oli himassa ulkoskitu. Ilmo oli sillon maajoukkueen vakikamaa seiskaykkösessä ja samankokonen kun olin, sain sparraa sitä vilt. ffi Heka Måkinen Lapsuuteni saari r Sompasaari eli Sumppa kuten saarta kansan kielessä kutsuttirn. Säkki kun on siitä snygi, ettei se kniibaa takasin. s Yffifffu&ffiffi 37 Byggan klangi o On kiiffaa, kun Stadin Slangir sitsit shiftattiin ]uttutupaan, perinteisen Byggan alakertaan. Sinne kletrattiin nykyisen Marco Polon dörtsistä, läpi snadin toimiston, trapat alas saliin ja pukuskobeen. Tekniikka voitti \riisikymmenluvun lopussa tulivat puskutraktorit ja jyräsivät saaren matalaksi. Kyllä me tarmolaiset vieläkin Byggalla treenataan, heti siinä pääaulan alla, klitsussa. Ei kaupunkilaislapsilla niin monia uimapaikkoja ollut. Entäpä rakennukset sitten. Siinä merivedessä, ei aina puhtaassakaan, me uimme ja temmelsimme kesäiset päivät ja joskus illatkin eikä kenenkään mieleen tullut laittaa vettä uintikieltoon. Tekniikka oli voittanut luonnon kulttuurin. Niin kaunista ja lehtevää saarta ei lähitienoilla ollut toista.,\lr'ös puhdasta sileää kalliota lört,vi rantaviivasta, joten ulkomeren tuntu oli aistittavissa I'aikka oltiin melkein mantereessa kiinni. Ja minäkin elän vielä ehkä olen valikoitunut. Siellä mäkin käyn ottamassa snadit svettikset, säkkiä ja puntteja. Aina kun se tuli treeneihin, se meni ekaks skeidalle. Sörnäisten satamaa jatkettiin Sompasaaren laiturilla. Kaikkien niiden ihmeellister-r kesien paikka, joiioin aurinko lakkaamatta paistoi eikä koskaan ollut k1'lmä eikä koskaan satanut. TEnVEi :9A:Il sporallaympäri Sfa Kolme n. la hyvin tsiigaskin. Lähdöt sporapysäkiltä, Fennian edestä sporalla 150 klo 10.00 klo 12.00 ja klo 14,00, Kullekin kaupunkikierrokselle mahtuu mukaan kuutisenkymmentä osallistujaa. Silloin mä aloin knekkaan Tarmossa. Bytskattiin kledjut ja smiitattiin sandissäkin kimppuun. Aina kun mä tsittaan siellä venttaamassa, että L,asse öpnaa shown ja jengi ).mpärillä bamlaa glaiduna, niin mä muistan kuuskltluvun pr.rolivälin. Stadin Slangi ry:n jäsenet voivat ilmoittautua kiertoajelu ille ennakkoon sähköpostilla osoitteeseen : www.stadinslangi.fi Rundin päätteeks snadii joen pitsihuviloiden jäljennöksiä. Itte se otti slungisti, päästi vaan sprägärin ja sano, että mennään jo ottaan matsia. la nyt Sompasaaren satamakin ollaan hylkäämässä. Lehtevän Masa Rooman olympiabokraajia neuvoi kundeja ja stprras koko balettia, tsiigas päälle. Se otti aina gentlemannisti, ei smetannu mua koskaan peffalleni styrkkaa olis kyllä löytynny. tunnin kestävää rundia ympäri Stadia. Sali oh Graniittilinnan alapuolella korkea kun Messuhalli, ne skulas lentistäkin siellä. Kuin Terrj i : : i .'i i i i 10,5,0 i i' 11 .-.\ 'il, ':rr:i ::-,.,: :,: jr::.::;i: :; i:::: Oppaana tuttu ja tuwallinen Ritva-Kyllikki. Uimme ja rusketuimme Saari oli aikoinaan ollut jonkun r.enäläisen omistuksessa kunnes Eianto osti sen henki1ökur-rr-ran r.irkistykseksi j a perusti sinne lasten kesäsiirtolan. Entinen omistaja oli tuonut sinne Karjalan kanirakselta harvinaisia kasveja. Sinne meni maan tasalle rehevä, vihreä keidas "kulttipaikkoineen' ja pitsihuviloineen. Kundit griinas, että se traisas göntsän Hagikseen asti, ennenku raski irrottaa siitä
Hänelle vastattiin, että naapuri ajoi vain autonsa talliin. Shoji p)rysi vaimoaan kertomaan minulle, että hän kirjoittaisi minulle kirjeen heti kun tervehtyisi. Yks eroaa ja ei eroa sekä muuttaa sukunimeä alvariinsa. a Mutt toistaiseksi taasen joillakin pankeilla saa olla säästöpossuja, vaikka musliimit ja juutalaiset pitävät possua saastaisena eläimenä. Tästä suhteesta jäi jäljelle ihanat muistot loppuiäks1. Entä landella budjaavia j1wäjemmareiksi. Venäläisiä sloboiksi. Shoji sairasti nopeasti etenevää syöpää. Lakupötköjen päällä ei saa olla nekrupiirroksia, koska ne ovat diskriminoivia. Myös bulia osaa kansanedustajia, osa heistä jopa ministereitä, diskriminoidaan mediassa. Viimeisen kerran tapasimme livenä vuonna I975,jolloin odotin toista lastani. Kesken ruokailun talo alkoi täristä. Hänelle tarjottiin parasta japanilaista ruokaa ja juomaa. Toisen valtiomiestaitoa kehutaan bastujutuilla ja selänpesijöillä. Ruokailun ajan istuttiin lattiatyynyillä japanilaiseen tapaan. Vaimo kirjoitti myös, että hän ja miehensä olivat kovin pahoillaan kun minä en koskaan perheineni päässyt tulemaan heidän vieraikseen Tokioon. Mutta entäs italialaiset, saako heitä kutsua makarooneiksi. E Kaj Gronholm toö -.. Koska meillä korjataan tämä asia. "Your friends are my friends!". Alankomaissa on kuitenkin jo yks buli pankki hylllttanyt säästöpossulippaat, huomioiden tällä tavalla aikaisemmin mainittuja ihmisryhmiä. japanilaisen kimonopukuisen nuken, joka tänäkin päivänä on muistona kiriahyllyssämme. Hyvä niin. Näin päättyi vuosikymmeniä kestänyt kirjeenvaihtomme. Saako sitt Svea mamman kuningaskunnan "flickor och pojkar" sanoa suomalaisista maahanmuuttajista "en finnjävel igen". Vieraanvaraisuus oli yltäkylläistä. Todettakoon lopuksi että muakin on diskriminoitu. Sanomalehtineekeri on taas ihan eri asia. Vuonna 1991 sain Shojin vaimolta kirjeen, jossa hän kertoi miehensä nukkuneen pois. I'lr-ös hänen isänsä lähetti minulle joka joulu joulukortin. Kaisalle tämä vierailu oli ikimuistoinen. Joissain maissa taasen lehmä on pyhä eläin. Vaimo kulki aina pari askelta miehensä ja vieraan perässä! Shoji kirjoitti jälkeenpäin, että hän halusi osoittaa ystävälleni samanlais ta vieraanvaraisuutta kuin minulle, jos minä olisin käyn1t hänen luonaan. ffi Tarja Sipari kasta superj ulkkista, Matti, Ike jaTanja, ovat bulilla otsikoilla aviseissä, ruudussa ja radiossa tiheästi. Vaimo muisti minua vielä kolmena jouluna joulukortilla, mutta sitten yhteys myös häneen katkesi. Vaimo luonnollisesti toimi tarjoilijana eikä syönyt yhtä aikaa miehensä ja ulkomaalaisen vieraan kanssa. Todellisuudessa kyseessä oli pieni maanjäristys. Sitä kirjettä en koskaan saanut. Voi siis ol1a aika arveluttavaa kun meiliä painetaan Mansikin kuvaa maitotölkkeihin. Eikä samasta slystä saa blisata gutaa nimeltä neekerisekstikoita. Ihan klaari juttu on, että määrättyjä tummaihoisia ei saa kutsua nekruiksi. Kaisa tietysti ihmetteli, mistä n1t on kyse. Juutalaisia jutskuiksi. Suomen ruotsinkielisiä hurreiksi. Aikaisemmin olin saanut häneltä pa1jon erilaisia lahjoja, mm. Kuten tiedetään, japanilaiset eivät usein kutsu vieraita kotiinsa, sillä kodit ovat yleensä pieniä. Tää tyyppi nyrpisti nenää ja paukutteli henkseleitään sekä sprookas ylimielisesti ett hän 'tlumppaa vain pläägiä lodjussa mutta viinit flindoissal Että sillä lailla. Yksi hänen antamansa helmi koristaa sormusta, jonka Tillanderin kultaseppä (expoikaystäväni hänkin), on suunnitellut minulle uniikkina kappaleena ja jonka kulta on peräisin sukulaistemme vihkisormuksista. Yhden nimen kohdalla kerrotaan huikeita juttuja tekstiviestien tehtailusta blondeille piikkikoroille jne. Heistä skrivataan vain kuivia aloitejuttuja snadeilla otsikoilla joskus harvoin ja ovat vielä harvemmin digitelkkarissa. Kaisa sai henkilökohtaista opastusta sekä Tokiossa että muissa kaupungeissa. On se niin väärin, niin väärin. Eräänä päivänä joulun alla arvopostin kuljettaja soitti ovikelloa ja prysi minua kuittaamaan lähetyksen Iapanista. .'9 ', TgItANI 39 singin välillä. Tietääkseni ei kuitenkaan meiltä päin harrasteta maitotölkkivientikauppaa Aasiaan. Kirjeessään hän kertoo miehensä puhuneen vielä sairasvuoteellaan minusta ja iloinneen kovasti minulta tulleesta joulukortista. Sen sijaan ystäväni Kaisa sai kokea yltäkylläistä vieraanvaraisuutta vieraillessaan Shojin ja hänen vaimonsa luona vuonna 1986. Sain mr-ös paljon japanilaisia kirjoja lahjaksi. Hän toi minulle tuliaisiksi helmet. Minulla ei ollut koskaan tilaisuutta käydä ystäväni luona Tokiossa. Toisia siis suositaan ja toisia diskriminoidaan jättämällä heidät vaille suurempaa huomiota. Kerroin nimittäin naapurille ett mä meen handeliin slumppaamaan lodjun viiniä. Sitä vastoin poliittisen kentän kolme kirce.dUHoLMlÄ, Iåf; +358-{0}9-77 40 550 FÅX: +358-$)g-v7 4A 5511 KYI.ÄSÄÄ RENKATU 25 C OO58O HELSINKI, F! NLÅND vAT NO" Fl 0957s9,35 Y-funnus 095?S93-5. Suomen romaaneja mustalai_f,CrTtg6) Ply tsts, siksi tai manneiksi. Luin niitä ahkerasti ja tutustuin niiden kautta lapanin kirjallisuuteen ja kulttuuriin. o Mä funtsin tässä mun gamloilla aivoilla, tosi kylläkin diagnosoitu lääketieteellisesti vielä käyttökelpoisiksi, että mikä on diskriminisointia ja mikä ei. Siinä oli upea rintakoru, jossa oli 10 japanilaista helmeä, mukana oli tervehdys "appiukoltani" ja teksti jossa hän kiitti minua siitä ystävällis11'destä ja huolenpidosta, jota olin osoittanut hänen poikaansa kohtaan kun hän oleskeli Suomessa
Voiskohan rollarii--bysata Harrikan koneen. Fiat 500:sta Turbo-Porscheen. Me oltii redulla böndel. Eihän se hoppa sillon ollu ku 21 vuotta gamla ku se plisas sen, ja se sitä jakso jurPPii skrubuu asti. Ei se lähe veke vaik mitä koittas. Onneks on yksityisii jotka plisaa itte omansa veke. Kaupunginhallitus on keihan 1'htä ällwapaita handeleita tuu tehtry enää näin gamlana ku jangsterina. Sanoo fiilis. Muutamissa sporissa ja busseissa on jo mahdollista käyttää langatonta verkkoa. Så nålåt sluta kundemas veckuslut. Ja sit fiudee bytskataa taas... Di di sån möka att museets gåsis skula efter snuten, å di föra hela tsirikan i butkan. Ehkä snadisti kuitenki on vintti alkanu kirkastuu ettei . Vähä täss studaa miten sit käy ku joutuu hourulaan tai lataamoon. Kolme kuukautta gamla bilika jonka takuu on finaalis vast vuonna 2011. Lobotomias olis riski et heräisi operaatiost ja bamlais sujuvaa norjaa tai sloboo. I hottanut nimistötoimikuntaa j a kaupunkisuunnittelulautakuntaa käyttämäan slangiaiheisia nimiä katujen nimistöä suunnitellessaan. I Leif Rehn Langatonta nettiä Slanginimet myötätuulessa o Stadin metroon on tulossa langaton nettiyhteys vuoden loppuun mennessä. Nyt ku menos on 71s fiude nii välkky jannu alkais jo heivaamaa. Joo, kyll se kantsii varmaa. Ti råga på allt fick båda plitika för att di hadd r'äsä kiljun. )a taas pääsee egeist eroo. Eka muistikuva fiudeist on ku mä olin 3 vuotias. Siihen aikaa hemmetin kaukana Helsingin pitäjän puolel ihan Ylästös asti. Eli toi on nyt ollu jo nii kauan et alkaa tekee mieli vaihtaa se johki. Kitarisat varmaa lerputti lutkust kuus tuumaa ulkona ja sill hanurill ei sitte vissii tsitattu parii viikkoo ollenkaa. Kundema funtsa att den När di sen ble i stakan höll sku va bra ti duna kilju i. Mut onhan noit omii fiudei sit ollu muutama. Langattoman nettiyhteyden etu on, että monia asioita voidaan tarkistaa "keiton joutuessa" eli esimerkiksi junaa odotellessa. Niit on ehtiny bytskaamaa 35 vuodess ihan kliffasti. Mä oon usein funtsinu mist se tuli vai tulikse vaa hissuksee. Sitaki on jo bysattu ku Iisakin kirkkoo ja melko varmaa sillon ku pluggaat tätä stoorii Lähiksess nii se on jo vaihtunu. Faija jakso bysailla noit fiudei ihan siihen asti kunnes se flyttas Malmin stebumuurin toiselle puolelle, mut usein se muisteli hoppaa. Ehkä vähä aikasta funtsaa viel nii kauan ku setti on fikass. TSILARI I JAFIZONIN EDDUN BOKSI När snutanasnodde o Pena å Viki hadd sluppi på dun på bygg., pä Zälägiska muses tillbyggnad. börja dåka. Mut aina hotsittais taas joku uus. Niiden kans tulee juttuun. Faija opetti mua skujaa sen Kuplall ja jos ei intti olis ollu välis nii setti olis ollu handus paljo aikasemmin. Faijal oli 1935 mallin Ford Coupö lattapaäkasilla mill me skujattii hiekkabaanoi pitkin sinne. Stadin Slangin aktiivien tekemä ehdotus Kalasataman uuden asuinalueen slangipohjaisista kadun nimistä purjehtii sittenkin myötätuulessa. Ihan vaik vaa et pläägät säästyis sit gamlana. kiljun å jesa' När kundema höll kaffeEfter en vecka va kiljun paus i ett trähus i närhetn, hitfårdi å Pena å Viki å två bönår ta di en 50 liters mjölkstånka. Fiinisti sprookattuna debetit ja kreditit on stikannu häränpyllyy. NIut, jos vaik kuitenki alkais jo tsiigailla mahiksii. Giljotiini kyll jeesais mut se ei olis nii kliffaa. Tai siin on liian snadi kone tai jos ei muuta feeluu oo nii se on liian punanen. Ku ei järkisyitä keksi nii otetaa fiilis jeesaamaa. Pena rusna lös tjilstenar å Viki hiva dåm slumppa såcker å jest å satt på lastbilsflake. )umaliste se gubbe olis yhtä hlvin voinnu stikkaa mut basen kiukaalle tsittaamaa! Mä ulvoin ky hyeena ku reva meinas alkaa flekkaamaa. Se hoppa oli stondannu siell suoras suulperis varmaa pari tuntii ku faija meinas et se stikkaa mut tsittaamaa siihen konepellille ja nappaa must pari fotoo. Fyrkka tuntuu olevan ainoo mikä siihen jeesaa, mut seki vaa muutamaks kuukaudeks. Mut on jobbaritki ihan erilaisii. |ärki, joka on fiudekuumeiselle ihan outo sana, sanoo et kantsis pitää nykynen fiude. N1't ku vaihdos omast ei saa ku loukkauksen ja jopa nr1'ast fiudest voi joutuu bungaa välii et saa paljo tsöratun gamlan käytetyn nii jobbarien ahneus on menny vähä överiks. I Eddu Janzon kiljun Fiudekuume o Toi karsee tauti iski päälle snadina ja tsittaa sitkeesti ku kuppa Töölös. Asia on tärkeä esimerkiksi turisteille ja kaupungissa vieraileville toispaikkakuntalaisille. Jos ne napsis liikaa kamaa veks tuolt boltsist vaikka. Upea T asia!. Ne 4 oli ihan kliffaa jengii sillon ku koko kuukauden liksaa ei revitty yhestå fiudesta. |oko se on liian snadi tai siin on liian vähä dörtsei. Nassun edess smailataa ja pokkuroidaa ja selän takana saa skagaa et ne stikkaa knivulla. Mä skujasin prätkäll Parikolme vuotta ennenku Bokseribemu-prätkä vaihtu laakist kahtee fiudee, Kusiaisee ja Sämpylärelluu. Tai pyörätuolii veekasin. Samast fiudest mull on Pari muutaki gamlaa muistoo, mut ehkä fiudekuume kuitenki alko tosta. Välis on fiudee Ryppypeppurellust Caddyyn. Mutsin enoll oli möksä siell
Kunnon stadilainen snaijaa, et kaikki ihmiset on yhtä arvokkaita, ku ne vaan rehellisel duunilla tseenaa niitten fyrkat. Suora ryhti ja rento staili ei mitään anteeks ku mä oon olemassa. Snaijattiin, et ei oo multa pois, jos jeesaan kaverii. Loppujen lopuks sitä tippuu kuiteski klabbeille, eikä tartte ruikkaa, et kauheeta, ku mul on kauheeta. Miten lienee taksiliitto. Esitin miten matkailijat ja etenkin autoilevat turistit osaisivat nopeasti ja helposti satamista sekä lentokentältä edelleen Moskovan kisoihin tai sitten eri puolille Suomea. Tiedän entuudestaan myös sen, että kansanedustaja Klaus Bremer (Klaude-Copter)on aikanaan ollut yhteydessä Helsingin Kaupungin liikennesuunnitteluvirastoon joskus 70-80-luvulla, mutta hän oli saanut tyrmädvän vastauksen "Ei aihetta muutoksiini Lopuksi käy autoilijoita ja turisteja sääliksi, jos heidät ohjataan vielä Vuosaaren tunnelista länteen tai itään. Mä oon aina olluylpee mun stadilaisuudesta. Kunnon stadilainen ei oo rasisti. . Se on mun mielest jonkunlainen sekotus itsetuntoo ja nöyryfitä, ku ei oo yhtaan sama juttu ku nöyristely. Mä totuin jo snadina budjaan Sörkäs eikä mun mielest kantsi kinaa, mikä on oikeeta ja mikä våarda slangii. Stadilaisuuteen kuuluu kans, ettei tartte turhist nipottaa. Kai se oli oma hima, mist ei puuttunu yhteenkuuluvuut ja luottamust, vaik fyrkast ja kamasta puutetta oliki. Mikä mulle ja muille sitte ne juuret ja siivet anto. Slangi muuttuu niinku muuttuu suomiki. Jos se jotaki tsiigaa kieroon, se johtuu ihan muusta ku ihonvärist, kuteist tai siit kielestä, ku se toinen bamlaa. Oikee stadilainen ei mun mielest tommost funtsaa. Se on tietty tarkottanu kundeja, mut kyl me friidutki voidaan siit osamme ottaa. Ei missään tapauksessa, sillä vielä ehtii, jos.... |oku ku on flltannu tänne nuorena, voi olla paljo enempi stadilainen sielultaan, ku semmonen ku tääl on syntyny. Ei siit oo leuhkii tarttenu, mut se vaan on ollu semmonen kliffa tunne, et kuuluu jonnekki ja må oon aina kuulunu stadiin ja viel tarkemmin Sörkkään. Vaik se kuin bamlais yleiskieltä eikä sanaakaan slangii, klangi on stadilainen. Edelleen olen muutamilta "taxi-chauffeurilta" kysellyt samaisesta asiasta, mutta ei se ole levinnyt eteenpäin. Allekirjoittanut selvisi helposti jo 1970-luvun alusta lukien työasioissa eri tapaamisiin (Tirkholma, Oslo, Malmö, Kööpenhamina), koska näissä kaupungeissa oli selvästi opastetut pääväylät. Yrittää parhaansa ja tsiigaa, mihin se riittää. Tartteeks budjaa täällä, onks tarttenu syntyy tää11ä, onks mutsin ja faijan tarttenu syntyy tää11ä. n Tauno Timoska " Kulm an kun di Käp iks e st ä" +to STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET: 1)C 6)A 2)B 7)B 3)A 8)C 4)C e)A s)B l0)B. Ainahan tänne on muualt tultu ja aina kaikki tlypit on messiin otettu, jos ne vaan muuten on redei ollu. Sit stadilaisen tsennaa puheesta. Jengi joskus vänkää, et mikä on oikee stadilainen. Ei varmaan. Mun mielest stadilaisuus on mielentila, eiks vaan. il:t iji-i:-.j.-'i TSILARI 41 ' sÖRKAN FRIIDUN STOOREJA Snadisti Stadistaja slangista o Ne sanoo, et stadilaisen tsennaa kaukaa, se dallaa ku tiikeri. Ei sitä viel skoilessakaa just funtsannu, et mitä se stadilaisuus oikeesti oli. Joku viisas on joskus kaveerannu, et kakaroille tarttee antaa juuret ja siivet. Se on vähän sama, ku noil urheilijoilla. Ku samas talossa budjas monenkielist ja monentapast populaa opittiin kunnioittaan erilaisuutta. Melkeen mikä vaan on mahollista, ku tarpeeks tsemppaa. Ku juuret on tarpeeks vahvasti himan maisemis, on iisi nousta siiville ja flygaa maailmalle, ku sen aika on. En voi ymmärtää, että jokin komitea tai instanssi ei ole tarkistanut päätöksiään kertaakaan vuosikymmenien aikana. Ollaan vaan! Tietääkseni ei missään Euroopassa autoilijoita ohjata LÄNTEEN tai ITÄÄN. Annetaan vaan tilaa kaikille blumstereille, niin tääl on aina tehty. Eikä siihen porukkaan kuulunu vaan oma perhe. I Raija Tervomaa Tarttis tehrä jotakin Ottaa niin "boltsiln", kuh... Toisen dörtsin sisäpuolelle ei menty kyttaan paitsi tietysti, jos sitä toista ei ollu vähään aikaan näkyny. Siin oli messis naapurit ja koko talon jengi. Ovatko he tietoisia ongelmasta. Kaikki kaverit oli Stadista, joskus joku sattu flyttaan meiänki luokalle jostain landelta, mut äkkii neki kuulu samaan porukkaan. Tää on hyvä Stadi, vaik ei ookaan enää ihan sama ku oli mun Stadi, mun Sörkkä. Tais joku jo hiffaa, et mä sanoin Sörkkä enkä Sörkka. Iotenki kaikki ties, missä jengi liikku, mut mitä ne himoissaan duunas, se oli jokaisen oma juttu. Pääilmansuunnathan kuuluvat "skönelle'l Yksinkertaisesti vain RING I,II ja III ja sieltä sitten minne matka viekään. Io lähes 30-vuotta sitten kesällä 1979, soitin Nagusta Kansanradioon (Tuomo Talvi & Marketta Ratia). Se on tiukkapiposten hommii. Muijat paimens omiensa lisäks kaikkien kakarat eikä kukaan ollu siit snärkkäri, et naapuri puuttu pentujen tekemisiin, kuhan piti näpit erossa perheen muist asioista
*' "-i *å &.. 42 trffiffitu&ffiffi ffi. ,,,!,v * ..1 "&, I ,l ii tu -*----"*gI Kauluspaita Onnittelukortit. jt'"*. S;'r+ i. *". slarj B F: gl falo, Heikki: Hatkst *er,44uee&.:o iil /taaää *e*Å Herkkuhetkiä jahyvöö mieltä fanzon, Edvard "Eddu": PaIss kanis, litski kalis Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja Stadin Slangin juhlajulkaisu: l,{iin gimis on Stadi SnadiPumpun CDJevy Kulmala, Teppo: Annapois mun kitsrain ru G :t Ianzon, Edvard "Eddu": \:iili Vallila HIMAFONERI \tattson, Eki: Mäkelä, fuhani: Griinottttt kinrpassa Stadin snadi slangisanakirja Kffi rc ffi Somermäki, farmo: Kuudes huone: Sarjakuvakirja ffi ilffi CDJevyt ffi T-paita Pohjola, Arvo: Himaföneri Rehn, Leif: Ganrtnelin jannu Pöytäviiri Rehn, Leif: lassen.från Gamnrcli Tervomaa, Ilattsson: Skloddit braiiaa Lehtiö Sannamo, Torsti: Kundina Hesassa flygaajana krigussa Lasse Liemolan juhla-CD Stadin Slangin Fritsu Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä WffiF tfJ'11\'' llf-tr.*;er.rrqr: dr t\i Mieskuoro MestariIaulaiat CD-levy Tervomaa, I Oho ksllista :l\ il '&" gå '"* ä ?Å. {å a-+
r.r vrsvrl r er rqur i>tol l\,ltDCll lClnll liC Da..^^^^Ll^:t-f -:n 10€ Ekpl 5€ Dkpl r svrrvrrsrr, f|Etr\nt. ouuil slanglsanaKlrla Pohjol", Rahn, t Rehn, Leif: Jassen fran Sannam go-ttu"tirjr : ,, ,, I_.ry."*"@,e MUUT 70€ E-kol 15€ Ekol 12€ Dkol 12€ fl kol 17€ []kol 12€ [kpl 15€ E-kpl 25€ Ekpl 30€ D-kpl 20€ f,kpl 15€ E-kpl -svev Ersf f t\rrtctt I lLll llcl-\rL, CD Jörde-Juge CO StaA (1l.)lt/liacuffi'. ?$fi&&ffiff 43 TUOTTEET VOIT TILATA MYOS POS TITSE. r, Enr. t--t:^^r^^ r-:.^^F 15€ tl -kpl 15€ []-kpl 30€ tr kpl _ry-_vvv. Tilauksista peritään painon mukaiset postitusku/,ut.. \.rr ilt taLaa ^ll I lljajSsa Mäkelä -lrrhrni. 20€ []kpl 15€ [kpl 20€ f,kpl 10€ E-_ kpl 15€ D-kol 2€ U_kol Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin: Jos on epäselvyyksiä, ota yhteys toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00.,17.00, puhelin 7741041. Q*oÄin o^^ B€ Ekpl __, _ __ _q. QT^l'rlr.t ct .^lr^ v r^vrrr \;rLiratrr.JItI \JlvlAl ^A|VIAl t.LtpptKset T-nridr* Hinta Tilaus/kpl 12€ Ekol 8€ fl -kol 25€ []kpl 65€ E_kpl 35€ E_kpl 2€ Ekpl ._ ...vvrr vrq\ril I lrtcil tVil I pll lSSl l?irnie an atta-li l-^.ÅrL It--t 10€ []kpl 1€ Ekpl 1€ fl kol 3€ [-kpl 1€ []kpl 12€ E-kpl vsrr_vf r, L_*,ycrrLf ELtLtLr : ralsa Kanls, lltsKl Kalls Jan=on Mrffeea^ Er,i
Åq*&" T#f;tu{gsTG Häs:ream*ås &7 **%%* ffie$s$mkå A*kå tåås*mås$m j* ämrs€måsåm kå* 'E 4*$ 7 Fuheåin 7?4.i*&i S*ihköposti t**m *st*@sta d i n * Ee rc gå "få Kotisivut www.stmdår:s$amgå.få. 44 YSffiL&ffiffi * Gamlojafttoja Erkki Kuosmasen kokoelmista Leikkikoulussa Keuruuntien ia Suvannontien kulmassa vuonna 1935. Olisko yuonna 1937. **rä*rzakw&Ehl-dwr13* jä*en$eh€* TSILÄR$ sämr.s*{y * krbt'w, ja* sa re kå rje EarqEE€m#ss# " Helsimki-päivänä tr *"&" yhdås*ys jekae vu*#sn ,,STAffiEN FRIIDUf*'' J* "STADåTq KUNDäN" ku*mnåeklry**" STAM*N STANG! RY *ffi pffirassåe€tu t 4"W. Opettaja Hilma Terhenvr.to. Terikan luokka skolen voikkasalissa. Valkan skolan alaluokka evakossa Sörkan kristikan Päösk1,länkotu 3 rappusilla vuonna 1936. $tmdån Säm$Tgg ry wffiffilgå s*effiSåå $m p€rånteå€S YBtdåsff* ta?Ea*E, €mååqåå 3a va*2ä2 $tmdåm såangia ss kä heå så m åqä|uäi*ter= $eåkk*-, hanrmså**3a ä<u åääu u 16pen$ ret **
Olisi muuten hyvin STADIN SIANGI ryrn JASENHAKEMUS Sukunimi: Etunimet: Postinumero: Postitoimipaikka: Sähköposti: I I I I I I I I I I I I I I I v db Synt.aika: E t wties E Kouluk Synt.paikka: J z Nainen Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu Koululainen EOpist<etila Paikka Hak.nro. Jäsenmaksu 20 €/v. Pihalta aukesi upea näköala Vesijärvelle, koska oltiin isolla mäellä. Siellä pihalla meidät vastaanottivat kesäsiirtolan johtaja ja johtajatar. No he saivat mut kii ja veivät mukanaan taloon. Oikea pentujen paratiisi. Puh. muutos Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 sopinut kuvaan, jos se olisi ollut totta. Jäsennumero: Liittymismaksu 15 €. E Osoitteen tms. Rantaan vei kaksi polkua, jos katsoo talolta päin, niin vasem(muista jäsennumero!) Helsinki. Kun inkkarit saivat skooparin kiinni, vietiin se "leiriin' ja sidottiin puuhun. Mehän oltiin jo yksitoista kesäisiä, ja siksi me saatiin vapaasti häärätä ratsussa. Alakerrassa budjasivat snadinmat kundit ja friidut. Kahdesta tukista tuli hieno lautta meille kundeille, joskus joku kiva friidukin pääsi messiin. Mökistä avautui tosi upea hiekkaranta, tommoinen satakunta metriä pitkä ja kymmenisen metriä leveä. Botskista päästyämme oli meitä vastassa naisihminen, joka johdatti meidät kävellen ylös mäkeä kartanon pihaan. Toinen leikki oli kanssa aika kiva, lahden pohjukassa oikealla oli saha ja sinne vietiin lautalla tukkeja, joskus lautasta pääsi karkuun tukkeja ja ne ajautuivat meidän rantsuun. (koululainen tai opiskelija 5 €iv.). Olin silloin ll v.1943. Kun tultiin talon portille ja purkauduttiin kärrystä, ja hevoso -r pelit olivat lähteneet ja muut kävelivät kohti taloa, niin mä käännyn poispäin ja lähdin kävelemään sinne mistä oltiin tultu. Kun oli tutustuttu mestoihin, aloimme me kundit braijata inkkaria ja skooparia. Toisena kesänä mut lähetettiin muitten mukana ensin stokella Lahteen ja sieltä botskilla halki Vesijärven Vääksyn Kanavalle. |ohtaja oli tosi buli gubbe ja kalju, johtajatar oli pienempi ja tiukan näköinen keski-ikäinen nainen. Ei se kovin vaarallista ollut, punotti ja kirveli vähän aikaa, ei muuta, kyllä sen hyvin urhoollinen skoopari kesti tai sitten laitettiin joskus kusiaisia kinttuihin puremaan. Sillä me sitten skiglattiin pitkin rantsua. Meitä spulia kundeja oli varmaan parikymmentä. Kidutuksena oli nokkosilla lätkiminen jalkoihin. Ensimmäisen kerran mä muistan aika snadisti, sen verran vain, että meidät tuotiin jonnekin kartanoon, todennäköisesti hevoskrydillä. Friiduja siellä oli muistaakseni lrymmenkunta, viisi toisella puolella ja viisi toisella puolella huonetta. Se kartano oli kaksikerroksinen aika buli talo, valkoiseksi maalattu. Enempää en muista siitä tapauksesta, olin varmaan 9 v. Myöhemmin sain kuulla huhun, että se johtaja olisi ollut ennen kasvatuslaitoksen johtaja. Haittana oli se, että talolta rantaan oli aika jyrkkä ja pitkä mäki alas (nykyään siitä kulkee nelostie välistä). Ei muuten meiltä kysytty halutaanko me mennä sinne, vaan mutsi ilmoitti koulun kautta, kyllä se lähtee. u.i::rr-i;1=:1551 TSILARI 45 Stadin kundi landel la o Kun me oltiin snadeja 30-40-luvulla, niin meidät lähetettiin stadista veks jonnekin kesäsiirtoloihin. 09-774 1041 malta vie pienempi polku ja oikealta isompi, josta pääsee myös matkan varrella friidujen, kundien ja aikuisten ulkoveskiin. Myöhemmin, kun käytiin tsimmaamassa, niin piti kahlata tosi pitkälle ennen kuin tuli syvää ja koko ajan vain pelkkää hiekkaa. Meidät kundit majoitettiin talon vinttikerrokseen, siellä meillä olivat sängyt vierivieressä ympäri vinttiä. Allekirjoitus Täytä tekstaamalla ja ilmoita täydellinen posfios oitteesi ! AS 12t2005. Isommat friidut saivat loistomestan, pääsivät budjaamaan Vesijärven rantssussa olevaan mökkiin
Se oli seuraavanlainen, edellisenä päivänä se laittoi kaikki tarvitsemansa kamat snadiin reppuun, ja m,vös tekemänsä reflukan. Siilä oli suunnitelma valmiina, me sen kamut tiedettiin vain siitä, yks toinen kundi ja mä. |otkut kundit olivat saaneet hlppynarusta, kun olivat tehneet jotain kepPosta. Nyt mulla välähti todella hyvin kerrankin, sillä vastasin reippaasti "me tulimme vain käymälästä, kun meidän vatsa on vähän reistannut. "No menkää siitä sitten nopeasti sänkyynne." sanoi johtaja. No eihän meistä tietenkään kukaan tiennyt mitään. Valuttivat peittoa vähän alemmaksi siltä puolen, josta johtaiatar mahdollisesti voisi nähdä meidät. Se veisteli itselleen puukolla ihan oikean näköisen reflukan ja maalasi sen mustaksi. TSILARI t=:-: i =.,--. Niin myös tapahtui. Sieltä se vilkutti meille ja häipyi kohti Vääksyn kanavan sulkuja, josta sisävesilaiva lähti siinä kuuden aikaan kohti Lahtea ja sieltä se jatkoi junalla edelleen Hesaan. Taas kerran me oltiin siellä ja juteltiin friidujen kanssa päivän tapahtumista. t Terveisin Antti Herttua \2 d\ I I I I I I I I I I I I I I I I v d\ Jäsenhakemus Stadin Slangi ry Stadin Slangi ry maksaa postimaksun STADIN SLANGI RY TUNNUS 5010492 00003 VastauslähetYs. Kun hän oli lähtenyt, meni yks friiduista ovelle tsiikaamaan, että se lähti täältä katsoen oikean puoleista Polkua. Seuraavana aamuna meiltä koko porukalta kysl'ttiin, tiedettiinkö me, jotain sen lähtemisestä. Nyt taisi tulla tuPen raPinat, hyvä ettei tullut märät housuihin, ]ohtaja kysyi tiukasti "mistäs te oikein tulette tähän aikaan'. Juuri kun ajattelimme selvinneeni h1win, tuli johtaja vastaan meitä, onneksi olimme juuri ohittaneet veskien polun kohdan. Siinä uitettiin myös tukkilauttoja sahalle. Seuraavana yönä klo 4.00, kun kaikki nukkuivat, se laskeutui ikkunan kautta tikkaita pitkin meidän avustukselia alas maahan. Sitten vain pärstä kaikkialla peruslukemille ja odottaa johtajattaren sisään marssia. Aika kului, eikä me huomattu, että oli jo myöhä. Meillä oli yhden kamun kanssa tapana käydä joskus helssaamassa friiduja vähän ennen iltahiljaisuutta rantamökissä, joka systeemi oli tietysti ankarasti kielletty. Kattila oli muuten 60 litraa eli koko porukalle puurot kerralla. Friidut nä1.ttivät meille paikan sänkyjensä alle. Yhtä kundia otti tää touhu päähän ja se rupesi funssiin, miten pääsisi täältä veks. Kilteimmät pääsivät joskus Palkinnoksi kaupalle keittäj äfriidujen kanssa, siis mäkin (ha, ha). HYvin friidut selvisivät samoin kuin mekin. Hän ei tullut enää takaisin, r'aan jäi stadiin, Me kiersimme taas kerran sääntöjä, eli menimme salaa ransusta metsän halki kanavalle, siellä oli klillaa tsiikaa botskeja, jotka skiglasivat kanavan suluille tai sieltä veks Vesijärvelle. Se skrivas meille kortin, jossa se ilmoitti kaikki ok kotana ollaan. Mä putsasin mannapuurokattilan eli rapsin ja söin mielihyvällä puuron loput ja erikoisesti palaneet kohdat. Kun hän oli poissa näkyvistä, lähdimme me liukkaasti kohti taloa vasenta polkua pitkin. := li := -=: --:==! 46 Mulla oli suosittu homma keittiössä. Se kär'i h1vin, koska hinaaja ja lautta tä1'tyivät mennä sulkuun eri aikoihin ja toisen tä1q-i odottaa toista sulkujen toisella puolen, jolloin kundit Pääsivät hyppäämään niihin Päi\ jänteen puolella ja veks Vesijärven puolella. Äkkia havahduttiin ulko-oven kolaukseen, sieltä oli tulossa johtajatar pitämään friiduille hiljaisuutta. Jotkut kundit tekivät kovan tempun, kun hypPäsivät Päijänteen puolella odottavalle tukkilautalle ja seilasivat sulkujen läpi Vesijärvelle. Palkinnoksi toin puita keittiöön ja autoin muutenkin tarvittaessa. Nyt ei tuu muuta mieleen Vääksystä, mutta ens kerralla mennään toiseen mestaan landelle. Niin me selvittiin siitä hienosti
TSILARI Ns sS S:==ssRS SsS =s= SRsSS = *:R Ss =SS s"-SsS Ss I\IAI S Ttrhi TA S Ä-ÅRV* I S T-T{J S