-4* : :J! LrlrlU :)-7r=E\c-= A r'/ +la)ll /^\ \ llr\ /-\ _ \Jl_=Lr\) !l/ \\ -' !:till{äilflil#iz1rii)i;r' rysnrednnc-jal eahffi .\ --! h s s I, _*_& -\'11.. a) -
Seuraavassa Tsilarissa jtlkaistaan Stadin kundi ja Stadin Friidu vuosimallia 2009 . Suomessa on paljon ihmisiä vailla työtä. r aaaaaaaaaaoaaattaaaataoaaaaaaaaa. I 2 TSILARI :+ TSilffil Stadissa 5.4,2009 'ff.T evåt 2009 on ollut Suomes-furu eriiainen. Heka L. Otettakoon esimerkki jo tänään kunnallista terveydenhoitoa voi joutua odottamaan pitkään, huomenna vielä nykyistäkin kauemmin. Käytä suomaiaisia palveluita, vaikkapa skuts aria ja ompelijaa. Tämän hetken päättäjät ovat vaikeassa tilanteessa. SelviHeikki Laurell ffttl pj. PS. fokaisesta tuutista on tulvinut huonoja talousuutisia. Milloin se tulee. Stadin Taivaal Alla-niminen musikaali saa ensi-iltansa reilun vuoden kuluttua, Helsinki-päivänä 12.6.2010. Tsilari tulee seuraamaan musikaalin valmistumista lähimmän vuoden aikana. Epävarmuus ja paineet tulevat esiin myös erikoisina esityksinä. Alkaa nousukausi. Fiksusti kuluttamalla me autamme kavereita pahimman yli. Slumppaa safkaa kotimaiselta yrittäjältä. PS.PS. Mitä stadilainen sitten voisi nyt tehdä. Yksi niistä oli eläkeikään kohdistuvan keskustelun käynnistäminen. Soppaan antaa lisämaustetta selkeä epdvarmuus poliitikkoj en joukossa. Aa hannaa flrrkan käyössä ellei ole pakko. Sitä ei tiedä varmuudella kukaan. Se purkautuu huvittaviin tekstiviestikohuihin ja iltapäivälehtien erikoisiin kuviin milloin sukkahousuissa, milloin missäkin asusteissa. Me tulemme vielä toimeen. Yhteiskunnan rattaat on saatava pyorimään jatkossakin. Mikset muuten lähettäis mielipidettäsi hallitukselle vaikkapa tekstiviestin muodossa. Miks ostais Puolassa tehdyt sklobot kun niitä duunataan Suomessakin. Lasse 0400-415 156 Liemola 050-585 8985 Päätoimittaja Stadin Slangi \raraudu n#EI sukaffite ers g tä, miten voit hyötyä verotuksessa kotitalousvähennyksen avulla. Stadin Slangi ry:n hallitus olisi varmasti iloinen hyvistä ehdotuksista asiaan liittyen. Suomessa tapaa perin harvoin yhtä kevein taustatiedoin julkisuuteen heityttyä pääministeritason esitystä. Meidän kaikkien on varauduttava jonkinasteisiin muutoksiin. Stadikaan ei ole välttynlt huonolta ajalta. Toivoa ei ole menetetty moni tietää kokemuksesta, että joskus kurja aika aina loppuu. Horisontin takana siintävää nousukautta ei saa tänään saneerata valmiiksi upoksiin. Millainen sitten seuraavasta nousukaudesta tulee. Valitettavasti muutokset kohdistuvat usein tavallisiin ihmisiin
TSILARI O MATTSSONIN EKIN ALKUPALA Ku lyftaa punttii, tulee stydiks.
050-431 7t23 enordber@welho.com Ilmari Jokinen To i n r i st o nho itaj n .j a lrc it tt a my ö s t h di st,vk sen j ö se n siht c e r in .j a s iltte erin t ehtäv iä. 040-,65 5326 outi.pakkar-ren@l'e1ho. 040-506 0954 raij a.ten'omaa@kolum bus.fi ISSN 1239 -9523 ILMOITUSMYYNTI Veikko Knuuttila puh. com Arno Soisalo puh. soisalo@pp.inet.fi Raija Tervomaa puh. (09)-661981 arno. (09)-7741041 toimisto@stadinslangi. 050-344 8108 olli@ollibull.fl Outi Pakkanen jasen Hannu Heiskanen puh. ffiALTN?U5 Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. wffiffituffiffiffi Stadifi Stängi rfrn läseft Lassä Liemola puni,btmiii,htsja Raija Tervodd$ Varnpuheenjohtgla Kimmo Ka#inen lasen Md,'yr,y träffi eisTHTTåJ g 4"*.7895 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. h tsiiari@stadinslangi.fi wwu'.stadinslangi.fi TOIMISTO AVOINNA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 tuatilE€us 2009 H*nn*Hel$kanen Pertti "OlliBull" Anik*,fi läsen Erkki}.{ordberg Iösen Cata lVlansikka-aho Iäsen TSILARITT TOIMITUS Pöötoimittaja Heikki Laurell puh. 040-765 5326 outi.pakkanen@rvelho.com TATOUDENI{OITAJA Kimmo Karvinen puh. 050-585 8985 lasse.liemola@liemola.com Varapuheenjohtaja Raija Tervomaa puh. 0400428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Kimmo Karvinen puh.050-5125077 kimmo.karvinen@elisanet.fi Cata Mansikka-aho puh.046-810 1433 mail@cata.li Erkki Nordberg puh. ilmari.jokinen@stadinslangi.h tt* Outi Pakkanen puh. 050-512 s077 kimmo.karvinen@elisanet.fi TOIMISTO ja TSIIARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00550 HKI puh. 040-506 0954 raij a.tervomaa@kolumbus. fi *Åssh{ur Pertti "OlliBull" Anikari puh. 0400-115 li6 heikki.laurell@bor.fi TSIIARIN TOIMITUSKUNTA Erkki Nordberg puh, 050-131 712,3 enordber@ u'elho.com Outi Pakkanen puh. 050-3 649690 veikko.knuuttila@kolumbus.fi TAITTO ja SlVUI.{YALMISTUS Tuomas Aho PAINOPAIKKA Auranen Oy, Forssa
Resoluutio: 300 dpi:tä sähköp ostio soitteeseen: tsilari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. Kösinkirj oitettuj a tekst ej ä emme julkais e! KUVAT: JPEG, TIFF, EPS. Aineisto Tsilariin nro 5/2009 LOL{KUU Tsilari ilmestyy viikolla 41 10.10. Sana kartsalta, Kallion kirkko 17.10. S1'ysiorot 21.1L. Printit myös mieiellään disketille tallennettuina. HALLITUKSETLA ON OIKEUS TEHDÄ MUUTO KSIA TO IMINTASUUNNITELMAAN. Aineisto Tsilariin nro 4/2009 ELOKUU Tsilari ilmestyy viikolla 34 18.08. Stadin Slangi ry:n omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: TffiMTM"stadfnslangf"ffi TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohj elmat sähköp ostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi.fi sekä printit j a konekirj oitusliuskat toimiston osoitteeseen. Slangitrefif, ravintola Juttutupa klo 18.00 }lARR{SKUU 07.1 I . Uusien jösenten ilta, ravrntola Laulumiehet 22.09. Mahdollisesti j äsenhankintaskaba. Syyskokous, ravintola Laulumiehet klo 18.00 26.11. Hagiksen toribailut: jäsenten oma kirppis, ' ohjelmaa, makkaraa \-m. klo 9.00-16.00 -"f 4.05. \'ihreä Oksa 20.10. \-m. TSlil"ARt 5 Toimintasuunnitelma 2009 HUHTIKUU Tsilari ilmestyy viikolla 16 2I.04. O 7, Ke siiteatter i L ammill & " Maahanrnuut@" 31.07. Karaokeilta, ravrntola Laulumiehet 17.09. )Iurretap ahtuma Kuopiossa I I . Karaokeilta, ravrntola Laulumiehet *) Slangitrefit, ravintolalaiva \\ åiskissä (paikka alustar-asti varattu keskikerroksesta 72 hengelle) KESÄKUU 08.06. S ny ge i m m öt j o ulub ii sit, P aav alin Tsyrkka *) Päir'ämäärä r'armistuu myöhemmin. Slangitrffif, ravintola Juttutupa klo 18.00 24.04. Aineisto Tsilariin nro 3/2009 12.06. Åineisto Tsilariin nro 6/2009 JOLTLUKUU Tsilari ilmestyy viikolla 50 08.12. Slangin snadit joulutrefit, rar-intola Juttutupa klo 18.00 -) Frelssiken p atavahdit 20. Kevätj orot, Karjalatalo klo 1 8.00 TOUKOKUU 03.05. Slangitrefif, ravintola Juttutupa klo 18.00 -) Kotimaan redu (länsirannikko) STTSKUU 08.09. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Slangitrefif, ravintola |uttutupa kio 18.00 21.09. 12. Stadin Friidun .ia Kundin julkistaminen Espan lavalla klo 12.00 Tsilari ilmestS'1' t,iikolla 26 HEINÄKL-L 0.{.07. ILMOITT]KSET: PDF-muodossa osoitteeseen: ta.lehti@kolumblrs.fi Vnlr*i stamme my ö s tar v itt ae s s a ilmoituksc.t,, Toimitus
Torsti ehdotti tiimiin Vexi Salmee tekstittämään biisejä ja kun Arto sai messiin tuottaja T)'tti Rintasen oli tiimi valmis. Ensi-ilta -<...kesällä 2010 Tavoitteena on, että ensiilta olis ens vuoden (2010) Stadipäivänä. Mutta jos joku lähtis toteuttamaan niin me voitais "peesata" ja olla monella muulla tavalla messissä. Tajusin, et yhdistyksen paukut ei taatusi riittäis ja megaproduktio olis myös melkoinen riskibisnes johon me ei voida sitoutua. Sää ei oikein suosinu, vodaa stikkas väliin rajustiki. Me voidaan ollaan kaikiss esityksiss oman infopisten ja esim. Mä ainaski uskon. s 6 TStb&ffifi @ mÅÅÅtuAusm*RnKAN rööppn SI AI,{GIMUSIKAALI TOTEUTTIU! I fun duunin seinällä on lVl-o"ii erilaisii aforismei mä diggaan niit ja käytän aina sopivis tilanteis. Sisällön skrivaajaksi ehdotin filosofi-kirjailija Torsti Lehtistä, stadilainen skrivaaja ja slangin taitaja. Ässän ohjaajalla "kolahti" Viime vuonna oltiin slangijengin kans tsiigaamas Ässärykmentin nä1telmää, jota esitti Teatteri Piha Alppilas. "Uskokaa unelmiin, niissä piilee ikuisuuden portti 'l on joku viisas bamlannu. Hän oli heti messissä. Nyt tän vuoden toukokuussa julkistetaan pääosien esittdjät, muu esiintyjäkaarti ja produktiotiimi. valokuvanäyttelyn kans. Ketä vois py)4ää jeesaamaan näin bulin stoorin byggaamises. N1.t skrivataan sisältöö ja stoorii stadin kundien kokemuksen ja laajan historiallisen tuntemuksen perusteelia. Me oltiin ostettu koko näytös ja "sali"eli pihakatsomo oli täyeen buukattu. Kliffaa kevään ja kesän odotusta koko jengille. Täst kaikki alkoi Lupautuessani bamikseks about kahdeksan vuotta sitten lausuin ääneen yhdes hallituksen kokoukses : "Slangimusikaali olis kliffa juttu'l Seuraavana päivänä mulle skulas Tapani Närhi, joka oli paitsi hallituksen jäsen myös Teatteri Savoyn dirika, ja sanoi "Lasse toi Slangimusikaali on loistoidea. Arto skulas mulle heti ja sanoi "Lasse toi on loistoidea, me tehdään sel" Pidimme ekaks pari palaveria kahden kesken ja funtsittiin miten lähdetään liikkeelle. [asss,liemola@lismela.com @ gsrn 050 585 8985 W N fiDtr EE tr rouaaglrcn r&n ^-^YP^ ^ ^/1 ffiKSAAmTS@SIIA, Palvelupiste: Narinkka 3 Kampin keskus *** gtks"@n ffialltn te Kdprpfrn sku@artt anfua Stänsttn täsenttte hE* 2@% Fabäffitt STADIN TAIVAAN ALLA -musikaalissa pääosassa on Slangi Stadin brändi sekä stadiiainen identiteetti. Pidä se visusti jemmassa ettei kukaan nappaa idistäl' Mä oon funtsinu tän homman faktisia toteutusmahiksia kaikki nää vuodet. Musikaalissa yhdistlvät slangi, Stadin mestat, historian suuret hetket, Stadin jengin kokemukset, Stadissa eletl.t ilot ja surut, rakkaus, toivo ja tragedia .. Stadin taivaan alla Slangimusikaalin nimeks päätettiin "Stadin taivaan alla' joka on monivivahteinen: "Stadin taivaan alla dallataan gartsoilla, tsörataan skurulla ja sjungataan rakkaudesta" kuten Torsti Lehtinen lehdistötiedotteessa funtsii. Slangimusikaalista tuli pakkomielle joka ei jättäny mua rauhaan. Esityksen jälkeen skruudattii vie1ä karjalanpaistii ja jengi oli tyytväisii. Stadin Slangi ry on "hengessd' messissä ja seuraa tiiviisti projektin etenemistä. Se kolahti. t Lasse Liemola bamis. Yks mun suosikki on: "Uskokaa unelmiin, niissä piilee ikuisuuden portti". Teatteriohjaaja Arto Myllärinen lähetti mulle seuraavana päivänä tekstiviestin ja kiitti Stadin Slangia läsnäolostaMä vastasin ja heitin siinä sivulauseena "slangimusikaali" -idean
Åke oli iloinen ihminen ja hyuä seuramies. Akea jäivät kaipaamaan vaimo Pirkko (os. Lisäksi hän ohjasi \'mmenen elokuvaa, neljä televisioelokuvaa ja kymmenen televisiosarjaa. $'* s= Si. Kesäpaikka Korppoossa oli rakas se hankittiin aikanaan Benedict Zilliacuksen innoittamana. Närltelijän uraa hän teki yhteensä ;9 elokuvassa ja televisiosarjassa. Abo Akademin kunniatohtorin arvo tuli vuonna 2005. Muistoa kunnioittaa koko Stadin väki Aken veroisia kundeja ei todellakaan kasva ioka oksalla. Saaristomeri oli lähellä hänen sydäntään. Äke osallistui ehtiessään saarelaisten rientoihin hyuä esimerkki tästä oli eiokuvan Etulinjan edessä esitys ohjaajan selostamana Korppoon fi Imij uhlilla. ' Åke Lindmanin viimeinen leposija on Hietaniemen hautausmaan taitelijakukkulalla. Sellainen saattoi oila huoltoaseman pihalla poikein kanssa potkittu j alkapalloerä. Stadin Kundiksi vuonna 1998 r.alittu Åke oli mies vailla r-ertaa. Ruotsin kuningas mäisen luokan ritarimerkin vuonna 2007. Pro Finlandia-mitalin hän sai r,.uonna 1982. Uraan kuului muun muassa 16 A-maaottelua ja pelit puolustajana Helsingin Olvmpialaisissa vuonna 1951. A :=:S-:-. TSILåNN 7 O=. Tuoreimman ohjauksensa hän teki ruonna 20A7 TaliIhantala sotaelokuvassa. L Tärtteliiä, elokuvaohjaaI\ ii atå t-inaman kuoli sairauden murtamana maaliskuun kolmantena päivänä 2009. Uransa aikana Ake sai myönsi hänelle Pohjantähmerkittäviä huomionosoiden Ritarikunnan ensimtuksia. Hänen sinniklinltään kur.aa hlvin 12 vuoden iässä tehty päätös ruveta ialkapallotähdeksi ja närlteliiäksi. Mannola) sekä lapset Tom ja Heidi. Tunnetuin telkkarisarja lienee saaristolaiselämästä kertova M)'rslq'luodon Maija. juttua lensi ja mies oli aina valmis pieniin kujeisiin. Harva meistä on p\ sfi nrt pitämään nuoruudessa tehdi'n päätöksen vhtä mainlosti kuin Äkevainaal Futiksessa Åke oli kuva luu. Professorin arvonimi myönnettiin vuonna 2000. HIFKin riveissä Åke oli voittamassa mestaruutta r.uosina 1917 ia 1959. Åke Lindman Stadin kundi lepää nyt Hietaniemen taitelijakukkutalla
Tulokset julkaistiin Tsilarissa 1/2009. Tulevaisuudesta Hallitus oli ker'äällä 2008 asettanut keskuudestaan tulevaisuustoimikunnan. Huvitoimikunta oli ollu kans aktiivinen. Aika glaidusti siis. Tarttee nääs tsiigaa ennemminkin tasetta, joka osoitti, että yhdistyksellä on yli 60000 euroa vastaavaa, eikä vierastakaan pääomaa ole kun noin 4 000. Bamlausta johti rautaisesti Reino Riutta ja sihteerinä toimi ammattitaitoisesti Ilmari Jokinen. Kävnteiä oh vuoI J den aikana yhteenså 22820, kuukausittain 1 902 ja päivittåin 62. 8 TSfiL&ffiffi '&i År4.##?' Reino Riutta on vakiokamaa kokouksen puheenjohtajana. Ei ole tietoakaan konkasta. Tilinpäätös osoitti, että tuotot olivat hieman suuremmat kuin oli budjetoitu. Meitä oli viime vuoden lopussa yli 2684, joka on 110 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jäsenmaksut toteutuivat lähes ennakoidusti ja liittymismaksut kohosivat sbulimmiksi kuin oli oletettu. Sivuja päivitti Esko Arajärvi ja sitä koordinoi Virve Obolgogiani. Ilmari päir,ystää toimistossa tiistaisin ja torstaisin kello 14.00-18.00. Paikalla oli 47 jäsentä. Se selvis taas kevätkokouksessa! e Stadin Slangi Ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin tiistaina 24.03.2009 kello 18.00-20.00 Ravintola Laulumiehissä. Stadin Slangilla menee siis paljon kovempaa kuin niillä pankeilla, jotka on menny niihin subprirnehalpoihin. Tsilarikin tieteskin kans esillä bamlausdirikan ominaisuudessa.. Tsiikaa netistä! Yhdistyksen kotisivuja pidettiin osoitteessa wwwstadinslansi.fi. Yhdistyksen toimintakertomus oli aika pitkä, koska Stadin Slangilla oli ollut viime Yuonna kaikenlaista snygii toimintaa. Ei siis srltä huoleen. Yhdistyksen taloudellinen asema on kuiteskin edelleen snygi. Hän on ekan kerran yhdistyksen historiassa varsinainen toimistonhoitaja. fäsenk1'sel,v järjestettiin marraskuun Tsilarissa, mut siihen saatiin vaan 126 vastausta. Siitä huolimatta tilikauden tulos oli 2826,30 euroa alijäämäinen. Sen pitäis funtsii, millaista toimintaa me halutaan vuosina 2009 -2014. Lasse on Tää on muuten aktiivinen jengi. Kokous oli laillinen ja päätösvaltainen, eikä esityslistaankaan tehty bytskauksia. Heinäkuussa toimisto on suljettuna. Niihin pippaloihin oli osallistunut aika lailla jäsenkuntaa. Me ei. Se sai järkättyä talkooväen kanssa muun muassa kolmet jorot, teatterikäyntejä ja retkiä sekä monta muuta tapahtumaa. Tapahtumien ja retkien kulut saatiin katettua osallistumismaksuilla j a muilla tuloilla
I Teksti: Eki Nordberg Fotot: Heka Laurell. Lopuksi käsiteltiin yhdistyksen sääntojen nykyaikaistamisesta. 9 a TSILARI T STADI FROOGIKSET lertgii oli pniknlln ihon kltifasti. Sen numeron 612008 painosmäärä oli noin 3 300. Stadin friiduksi ja kundiksi lakitettiin Stadin synttärinä 12.06.2008 tanssitaiteilija Nina H1värinen ja kapellimestari Ilkka Kuusisto. Ilmnri ]okirrctt oli kokouksen sihteeri. Sit päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta ja annettiin vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille vuodelta zoo8. Taloustirelftööri on päässyt itseään parempaan seuraan! ) ilmesry'i kuusi kertaa. Mut tilaisuus oli fantastinen. 1) Ravintola Viherkulma oli aikoinaan Viherniemenkatu 9:ssä ja Suomen Autolla oli myymälä Hämeentie 2:ssa. Oliko vuosi A) res3 B) 19ss c) r9s7 Ravintola Polaris oli A) Pursimiehenkadulla B) Perämiehenkadulla C) Merimiehenkadulla Ravintola Keidas oli A) Tehtaankadulla B) Laivurinkadulla C) Kapteeninkadulla Ravintola Sateenkaari oli A) Mariankadulla B) Vironkadulla C) Liisankadulla Ravintola Kairo oli A) Meritullinkadulla B) Liisankadulla C) Maurinkadulla Ravintola Alkola oli A) Siltasaarenkadulla B) Iso Roobertinkadulla C) Fredrikinkadulla Ravintola Atria oh A) Hallituskadulla B) Vilhonkadulla C) Kaisaniemenkadulla Ravintola Billiard oli A) Kaivokadulla B) Keskuskadulia C) Postikadulla Ravintola Victoria oli A) Vuorikadulla B) Mannerheimintiellä C) Kaivokadulla Ravintola HOK n:o 5 "Kupla Hokkiin' mentiin sisään A) Runeberginkadulta B) Nordenskiöldinkadulta C) Mannerheimintieltä 2) 3) 4) s) 6) 7) 8) e) l0) Vastaukset sivulla 37. Vuosi päätettiin fiinisti 21.I2.200B Paavalin kirkossa joulukonsertilla, jonka aiheena oli Snygeimmät joulubiisit. Liikkeet vaihtoivat keskenään liikehuoneistoja. Jutusta ilmoitetaan aikanaan Tsilarissa. Tästä tehdään jutska slyskokouksen yhteydessä, jossa pidetään ekaks tän miitingin jatkokokous. Tsyrkka vaan oli liian snadi, eikä kaikki päässeet edes sisään
Siin fir-rstas Pipoo, iippist, filttii, bögei jr-re. .': F+ :S -: s .r: :i: t Irja ja lorkka vauhdissa.. I j.t:1f:i *s # .# w*= iffit*dl* i*** .#'.# r& iE. Ban-rlausdirika l.irsse Lie rnola oli r.iirr.änn)' paiktrlle pari steppaajirnkin; rliivttelijä Outi Heiskasen Karoliirlrrt1'ttären sklodclinsa katrssir ja homt.na kLilki niitr hi-r'in, ett aploodeist ei meitlarnnu tullir lpppq11i. 10 'Hffiffi%ffii%f;ii Hyvä oli meininki laskiaisjoroissa Kåpylåssä, jengiäkin oli mestoilla noin sata. Jotkut l-raldirs jortsuis joPa kunnon 1950-1ur.un fiveä, ett gamlirki fiu-ttsi.ts ett pitäskö lähtee uudestirirtr Äke Blonlkan jortsukurssseille ja kaivaa vielä klitsr-rsta vanl-irrt 1 960-luvlur spitterrit. Tosi klifla ilta. "!# Juha Saarnio Hiippäri-toimikuntn Ottti He isk(lse tl K(lroltitttt-tytor skltttJdinsn karrssa esitti steppausfn fosl rtt.flttLtt'ttsti,.fostrl itselle rti t'iiistöntättn tuli mieleen takat,trosie n krtt'o lenkki-stepptt.itt Fre d Åstnir. Friidr-rt oli cluunannu gutair r.anhanajan 1-rernarii, jossa oli myijs "sattumial Jälkisafkikseks oli lirskiaisbultsii ja marsiprranii ia tietvsti t:tttet. RitvaK,vll ihki Kupr iai uet-r i a Pia Ltrnden blisas arpojs ftuLt egee tsibale. Yks Priir'ä mä rnuuten hokasin, ett Akehan nainostaa niit kut ssei t'retissiikin. Päär.oittona oli kon-ree hedelmäkori
sSXL&ffiffi 11 Pi,i. itt Rilr,i-Äl //lÄ-Äi tlilkkt;,tt,t,i-i.ir/ tti lrtiti.tl'1ri1p1ri,1, Pin LnrttJert _ict Erui nloittnntasso orpojen blisaamista. ffi.. Bnmlausdirika Lnsse Lientola mietteliään näköisenä kuuntelemassa mitä sutturoilla on bamlattavaa
Olli musisoi ja Raija kerto stoorei slangist ja slangiks. Parhaamme mukaan vastailimme kuulijoiden ky symyksiin. + ;.b"' ' , _F ^,:t t"4.. Vallilan kirjastossa oli otsikoitu Stadi ilman slangii on ku biblis ilman kniigoi. Ilmeisesti meihin oltiin tp't1väisiä, koska saimme kutsun taas tulevaksi vuodeksi. OlliB lauloi vakuuttavasti ja minä kertoilin juttujani. Innokas yleisö yhtyi osuutemme päätteeksi lauluun Niin gimis on stadi. Meidän tehtävänämme oli kertoa stadista ja slangista sanoin ja sävelin. Muitakin murteita kuultiin, kun Elannon Nä)ttämö esitti runoja murteilla. + Ilmari blisas ansiokkaasti yhdistyksen kamoja. 12 YS#tu&ffiffi s Murretapahtuma 11.2
Tartteehnr t st a d i op p a an slangistki.iotain tietää. HulIumminkin voisi sunnuntaiiltap äivän viettää. Äidinkielen lehtori Susanna Hartikainen oh kutsunut vieraaksi Palr-elualojen oppilaitokseen Eläintarhaan. sanaa kuulenreran. kuunnellen ia keskustellen. Muutama kvmmen turistiopasta kokooittui Helsingin Turistioppaat r\-:n jäsenkokoukseen IIetropolian auditorioon 1I.2. + Sunnuntaina 18.1. ä,j ' ;.Lttt. + Fotot: Teksti: Raija Tervomaa Raija Teruomaa ia Antti Elomaa #. Susanna lupaili, ettii hänen oppilailtaan sl.rtirr.iirr tuler-aisur-rdessa Tsilarrin jr-ittuia. \ anhan ja --. Niinpä tr-rr-rti kului rattoisasti pui-ruen. ullden slanqii-r ero tuntuu tapa[1i.,tr.r,,ssa kuin tapahturnassa kirnnostavan kuuliioita. rlikä on oikein, en vielrikiiän lörtänr1 vastausta. Kitara soi ja laulu raikui ja välillä väki kuunteli slangipakinoita ja runoja. e sSgL&ffiH 13 Tulipa r-ietetvksi Raijan päir'ää r attoisissa merkeissä. Saanrnre;':r tutustua nuori-son nr-kr slangiin. Rar.intola Bart 's N'Iaunulassa kutsui jo toistamiseen OlliB:n 1a Raijan slangin iloista sanomaa julistamaan. ett:r tuon alan ammattilaiset or-at kiinnostunelt;1 i-r-n ös slangista. Monikymmenpäisen oppilasjoukon kanssa syntyi kiintoisa r-uorovaikutus, kun kumpikirr osapuoli tenttasi toistensa slangi ntietänn stä. \irn täälläkir-r. Ei iiene suuri ihnte. Mutta siil'ren. Tulev ii slangit aitureit näist kuullaan vielä
Setä ja täti sinisii sporapysäkillä. Niinhän se aina tekee. Lauantaina 28.3. Peppi Pitkätossu skulas haitarilla kloddeille jotain vänkåå ja messissä oli skolejunnuja Ressusta, blisaamassa matkatsettijojoo -tai jotain. Bamlisdirika Liesujengi dyykkas lämpimään mola, HKL:n dirika, Raitiosporaan skruudaa "säästötiekretsan bosse, Tervomaan jumpulaa" ja dokaamaa snaRaija ja meikäkundi bamlatku Siperiassa, missä Sonja aina vaan snögee lapioi. Stadin Slangi oli draisannu Tennarin tortsalle oman teltan, mut jengi kyl smiittas aika hösselisti Kamppiin ineen, ku siel ei regnannu räntää eikä blosannu. las, et mistä slangisana fiude 3T:n nrya rundi sleppas on saanu alkunsa. Proggista oli koko perheelle. HKL:n kuski, tajuton vekki höögeriin Mi. Olihan siellä HKLIn oma liikennemaikka Setä Sininenki. Rundilia oli ihan vilt le ja setä ja täti sinisten kutVlP-jengii. Slangi oli järkånny kans kloddeille viihdykettä, ku taikuri Klabbis vendaili luftisboltseist kliffoi elukoita ja kai se snadisti hönötti jengii niil taikatempuillaan. tii juttuu ja vikaks itte Slanhaitari-Veka skulas rundin aigiproffa Paunos-Heka bamkana kliffasti musaa. Pysäkillä meinas kyllä yks ja toinen singsaa siniseks, ku svettii snögee tuli w Klogu kympin kanteilla dist pahvilodjusta pillillä mespora tsöras Tennarin pysäkilhuu. järkättii HKL:n, Stadin Slangin ja Suomen Raitiotieseuran kimppa häppis Kampin kanteilla. Se oli ihan Simongartsaa alas, kohti Steiskliffa stoori, ku vaan muistais sii ja sit Atskin jälkeen ihan miten se meni. 14 TSITARI .::
Söde-Ijllikki toimi Tervis-Raijan kanssa koutsina iltapäivän rundilla.. Minnaili nakuklabbi Valkan kundi, m OlliBull Rundilla jengi oli välillä ihan skutsissa, mutta onneks kuski osas tsöraa sporan takas Tennarille. * wffiffitu&ffiffi 15 konsartsalle ta siitä se vendas vensterirn Aleksille. Rundi jatku siitä Kauppiksen skolen kantilta Arkadialle ja eka vekki höögeriin Fredalle, ja siinä sitä oltiin, takas Tennarin tortsalla. geinä aikoina, viidenminsan pvsäkillä toimi "yömarketti'l Sieltä sai skramlattuu kippr-rraflindan tai sit vodalestin, kuin sattu tsägä kävmään. Tuttu rundi ylös Porthaningartsaa, josta stvdi vekki vensteriin kohti Kaltsrn brankkarii 1a sit snadi biitti Hesarii ja tiuklia r-ekki höögeriir-r Länkkirrii Brahengartsaar Sturarin r-li kohti viidenminsan pvsäkkii. Manskulta taas takas Kaivogartsalle ja n)4lopulta tsörattiin niinku aina ennenki, Kaisista pitkin kohti Hagiksen tortsaa. tai mikä se nyt oli, kummiski sitä pitkin Lätkähallin ohi I,lanskulle. N{anskuu pitkin siihen Kisiksen ja Laulattamon höörniin, siitä tiukka höögeri ja Runskii ylös Tölikan tortsalle. Mut me kailotettii se takas räntäsateeseen. Erran tsirrarn kanteilt slepattiin tirirs hirntu vendi hööqerirn Lair-r-rringartsalle. Aleksilta, Senaatir-rtortsan kantilta UnkJiaa Kauppikselle ja siitä Har-iserr \lantan revan takaa Etelärzrntsuu pitkin Olympiaterrniksen höörneilt Laivasillansartsaa, kohti Slobojen liihetr-stöö, Tehtaangartsalla. fa taas jengi setä ja täti sinisii stondas pysäkillä, oli kai stondannu jo jonkun aikaa räntäsateessa. \'iiden minsan pysäkiltä slepattii Tivolikuj an ohi Viipuringartsaa pitkin sille gartsalle joka oli kloddina aika fitti muistaa, se Nordensklöddin... Sitä jrattii sit Fredalle ja Bulista 'fitkin Ilanskulle, siitä Kurjen Klasun kulmasta. Täs vaihees me oltiin singsattu sporaan 38, r'aiklia oltirn tsitattu koko ajan sar-nalla sitsillä. Yks r-nuija vritti drykkaa pysiikiltä messiin, ku kuski raotti snadisti dörtsii. Gamloina snr-Bamlausdirika bamlaa. Ki'l spora on ihmer-ehje. Kliffa reissu, mutta tulipahan tehtyy
fo taivaallisissa ilmavoimissa vaikuttava larulainen skrivaaja Risto Karlsson lohkas aikoinaan, et ostarin peliautomaattipiste on vähän niin ku eläkeläisten Las Vegas. Näinks mä Disneyn Lumikin ja seitsemän kääpiötä Kultaisessa Lyhdyssä tosiaan seitsemän kertaa ja aina ekalla rivillä. Iukka muistaa tilanteet ja fiilikset, Timolla on skarppi fotarimuisti ja mä oon ehkä jossakin siinä välissä. Viime vuosina Larussa on ollu nähtävissä ilmiselvää paluumuuttoa. Ei aikaakaan, kun meidän vuosikerta on vallannu sen... Larussa se on budjannu koko ikänsä. Ehkä just siks, et sitä osas siiloin elää jotenkin täydemmin. Oliks Dannylla sammalenvihree v-aukkonen villapaita, kun se sjungas East Virginian LYK:n teinibileissä. Vanha totuushan on, et mitä vanhemmaks tulee, sitä kirkkaammin muistaa kaiken mitä koki skidinä. Ihan toinen asia sit on, et muistaaks sitä asiat oikein, siis niin ku ne oikeesti tapahtu. Oliks mun lapsuuden talvet 5O-luvulla aina snögisiä ja skrinnattiinks me Pyrkällä joka ikinen talvi-ilta. Riippuu tietysti näkökulmasta, et onks se paljon vai vähän. Oliks meidän maikka Lelja Tanner oikeesti snygimpi ku Grace Kelly. Toinen mun broideista asuu ydinstadissa Kampissa ja toinen Espoossa, mut kyl Laru on aina vaan meidän yhteinen nimittdjä. Vähän niin ku se mahtava italialainen leffaguru Federico Fellini, joka hiffas laittaa lapsuutensa Riminiin mielikuvitussporat, koska ne sen mielestä sopi sinne ja ennen kaikkea sen omaan stooriin. Muistoissa ne jotenkin niin ku tuplaantuu. Mun vinkkelistä se on absolut paljon, sillä vuodet skidinä tuntuu jotenkin paljon stydimmiltä kuin nää nykyiset. Ostarissa ja lenkkipoluilla törmää yhä useammin tuttuun jengiin, vanhoihin skolefrendeihin, jotka ehkä nostalgia tai sit kä1tännön syyt eli peritty luukku on houkutellu takaisin saarelle. Oliks Kassarinrannan voda tosiaan uintilämmintä vielä sryskuussa ku skole alkoi. Mun syntymäkaupunki Kokkola on periaatteessa ihan ookoo, mut vähän ottaa päähän, kun ei voi diivailla, et on syntyny Stadissa, siinä ainoossa oikeessa. Griinasko suulis koko kesän. 16 TSITARI .'l$,...t, @ LÄRUN LINKKI Mä muistanooo Tust ioku aika sitten mä räkJ nari.r, et mä oon budjannu iuunnilleen puolet elämästäni Lauttasaaressa eli Larussa. Me vertaillaan, vähän flaidataankin ja todistellaan, koska me muistetaan just tasan tarkkaan kolmella eri tavalla. Ja sit tuntu, et elämä ei lopu ikinä, et sitä on edessäpäin johkin hamaan maailmanloppuun saakka. Ai joo, silloin oltiinkin 1o 60-luvulla ja mukamas melkein aikuisia. Aina kun me treffataan ja varsinkin perhedinnereillä kun ollaan skoolailtu tarpeeks, me ruvetaan muistelemaan. Vuodenajat, kuukaudet, viikot ja tunnit oli skidinä pitempiä. ]a yhdestä jutkasta me ollaan aina samaf mieltä: Laru on mahtava mestal * Outi Pakkanen. Sillä tavalla meidän lapsuuden Laru on ja pr'syy tarrallaan niin ku kolmi= ulotteisena. Varsinkin, kun mun skidi, n)4 jo aikuinen jätkä, ei lakkaa murjomasta: "Mutsi, oikeesti sä oot kaurahattul'Kundi itte on syntyny Naistenklinikalla ja tosidiiva siitä. Me siis tsiigataan muistoja eri näkökulmista, mikä on tosi kliffaa. Toisaalta jokainen muistaa niin ku itte haluaa, ja muistot voi vapaasti värittää ittensä näkösiksi. Mun täy'tyy tunnustaa, etten oo paljasjalkanen larulainen, en edes ihan oikee stadilainenkaan
Frendejä on tosi paljon ja mikä parhainta, synttärisankarilla on useimmiten aikaa dokaa kuppi borgaa kavereiden kanssa. Åsten, Erotuomarihistoria/Harri färvinen. Fjallella on laaja elämänkokemus, jota kantsii aina hr'ödyntää juttumielessä kun kundin tapaa. 1988 r973 r983 t974 1969 v.1973 v.1967 v. Plttykerhon Erotuomaripalkinto (kiertopalkinto) ansiokkaasta erotuomarityöstä v. HEK:n kultainen ansiomerkki v. 1998 SPL:n Hgin piirin hopeinen ansiomerkki v. SPL SPL:n kultainen ansiomerkki SPL:n hopeinen ansiomerkki SPL:n kultainen ansioler,yke SPL:n hopeinen ansioler,yke SPL HGIN PIIRI * SPL:n Hgin piirin kunniajäsen v. Reipasotteinen kasikymppinen on kunnon kaveri mies, joka uskaltaa sanoa mielipiteensä reippaasti ulos. 1989 v.1979 v.1994 v.1975 v.1999 v. HEK:n hopeinen ansiomerkki ."'. 1965 SPL:n Hgin piirin kultainen ansioleryke v. 1979 Kultainen ansiomerkki v. Fjallen kanssa aika ei tule pitkäksi. TSITARI 17 äryilffiq ffiryryffiil \qtuwä& Rafael Frplar "Fjalle" Asten 8.4.1929 Helsinki Fjalle eli Fjalar Åsten on jokaisen Stadin Slangin jäsenen tuttu. 1983 SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO SJPL:n ainaisjäsen SIPL:n kultainen ansiomerkki SIPL:n kultainen plaketti SfPL:n/ fVek:n kultainen pilli SIPL:n Hgin piirin kultainen ansiomerkki PL:n Ahvenanmaan piirin hopeinen ansiomerkki HELSINGIN PYTryKERHO ry. 1958 v. futtuja riittää ja voimakkaita mielipiteitä keskustelun herättämiseksi. Eikä muuten ole sit jäänyt perhe eikä sukukaan paitsi Fjallesta molemmat ovat miehelle tärkeitä asioita. UPI:n hopeinen ansiomerkki v. 1989 SUOMEN KASI PALLOLI ITTO Käsipalloliiton hopeinen plaketti v. 1995 v.1995 v. Fjalle on edelleen oikea järjestöjyrå ja superaktiivi. ON SE UAAN MEIKOINEN MIES TUO FIALLE S7äD1N KUNDI VAILLA VERTAA! Fjallen ansiokas urheilutoiminta on antanut aiheen moniin huomionosoituksiin OPETUSMINISTERIO Suomen liikuntakulttuurin kultainen ansioristi r: 1993 Suomen liikuntakulttuurin hopeinen ansioristi t'.1979 Suomen liikuntakulttuurin ansiomitali kullatuin ristein y.1974 Suomen lirkunnan ja urheilun kultainen ansiomerkki v.2003 UPI ry. UPI:n kultainen ansiomerkki v. Fjalle on ollut järkkäämässä reduja ja kaikenlaista kliffaa toimintaa koko yhdistyksen historian ajan Stadin Slangissa samalla aikaa on riittän1.t urheilupuolellekin. 1961 WESA Kultainen ansiomerkki Kunniajäsen HPS HPS:n kultainen ansiomerkki HPS:n hopeinen ansiomerkki v.2006 v. HEK:n kunniajäsen v. 2000 v. 2008 Taustatieto ja lähdemateriaali: HEK, Wesa, HPS, SPL, SPL:n Hgin piiri, Aulis Koivula, SfPL,SIPL:n Hgin piiri, F. HELSINGIN EROTUOMARIKERHO ry, HEK ry. 1958 Stadin Slangi ry onnittelee Fjallea, yhdistyksen pitköaikista uurastajoa, Stadin kundia vuosimallia 2003.. Teksti: Harri Järvinen Fjalar Åsten t,alittiin Stadin kundiksi yuonna 2003. Herttikassa budjaava Fjalle skujaa ympäri Stadia fiudella edelleen päi'r'ittäin
monen jo viidennen kerran Aikanaan kilpailu käynnistyi peräkkäin. Siks starttipaikalle kantsii mennä ajoissal il Teksti, kuvat: Tom Laurell Ne GGe Moottoripyorä liittyy kesään. vaihteessa. 18 TSILARI G Tänä vuonna veteraanikulkue skujas halki Stadin keskustan kohti Laakson kenttää. Alla on lawa Sixdays 250 vuodelta 196i. Ekana pyöränä redulle starttaa numerolla yksi Keijo Benjaminsson, kohta kasikymppinen teräsmies, lukuisten vanhojen kisojen sankari. Kun ikää on tarpeehsi, kesä alkaa Veteraanipäitsistä ! w Päijänneajo ajetaan peparaati oikean Päijänneajon rinteisesti maalis-huhtikuun maaliin. Ihan vaan vihjeeksi kundit bamlaa mielellä vanhoista kisoista ja ihmisisia' niiden ympärillä. Niihin aikoihin japanilaisista moottoripyöristä nähtiin yasta unta!. Kartsalla oli huonosta ilmasta piittaamatta paljon jengiä katsomassa pappojen menoa. Risto Verosaari vuoden Muistatko vielä merkin 1963 MZ:n päällä kuutioita näitä tehtiin ltä-Saksassa. Se on huima saaKaivohuoneelta. Benjaminssonin jäljessä ajaa sitten lukuisa joukko takavuosien tähtiä aina Olavi "Hukka" Hokkasesta ja Raimo Reinistä alkaen. Motoristin kesä alkaa Päijänneajosta. Kisan historia on Itse kisan voitti Heikki Tivanha,nl.tajettiinT4:nkercan. letkan edessä kulki tavan mukaan skoudefiude.' Karavaanilla on perinteinen veturi. Laakson kentsulla olilan edestä starttaa enää Vekin Timosta vastassa melkoiteraanipäitsi, vanhojen starnen joukko hurraavia katsobujen ja museomotskareiden jia. on 250. N1t ravintovutus. Eli ensi vuonna kantsii mennä tsiikaamaan Veteraanipäitsiä. Keijo Benjaminsson starttaa Veteraanipäitsiin numerolla yksi
Usein suulperi skriinaa tällä osuudella. Melkein aina on kova blosis. Mä ymmärsin sen slangista noin 70 prosenttia. Käännös koittaa sitten Aleksin gartsan kohdalla ja ei kun takaisin rantsua pitkin. Lämmintä mehua oli siistii dokaaja skruudaa parit piparit, banskut ja rusinat. ffi. Uskomaton oli slangi ja jutunheittäjä. Erirotuisia dogeja näkee vaiklia kuinka paljon. OIin aika rätti ja sista, mutta mitäs siitä kun on takana 42 km 195 m ja jälkikäteen on magee fiilis. Rundaan r.mpäri maata, bongaan uusra ia tsuppaan jo vanhoja tuttuja maratoireja. Mun nuorin kundi ]aska, 12 v., oli tosi kiinnostunut ja skrattas kun bluggasin sille niitä juttuja. Mä sanoin, että mä oon syntynlt tohon taloon tässä rantsussa vuonna viiskyt Kerroin kaikenlaista juttuu ja sanoin käyneeni usein vanhempana Pietarinkadun yleisessä bastussa. ffi Erkki Vaisto Maratonneuvos (Helsinki City Marathon) = Meidän kalakertsillä (Vantaansuun vapa a-ajankalastajat) cli lokakuussa kliffa lippotapahtuma Vanskin suvannolla. Se oli skigiannu ympäri maailmaa. Mä en oikein tiedä oonks mä ihan aito stadilainen, kävin skolen Hyllissä, Eirassa ja budjasin Munkassa, mut ainakaan en oo tullu tänne stogella. ,, , n., *ff' j M Stadin stara Pari snadii (73 %) iuttuu Vanskin maratoltrantsulta baanalla -= Olen hurahtanut maratoneihin. Opetettii nuorisoa lippoomaan ja muuta fisuihin liittfvää, fileerausta, perkausta ja muita fisujuttuja. Klunikarr upeita hausseja ja r-ar-rhoja botskeja on kuitenkin kli11äa tsiikailla. Oikealle jää bulit hiilikasat ja jo jämänä Sompasaaren satama, jossa vanhoja hausseja parhaillaan puretaan. Buli munkki ja snadi sumppi bungas aikoinaan Lapparin kiskalla femtsikan ja irtorööki 10 penniä. Mä olin savustusmesuna, sa'r'ustelin siikoja ja jakelin maistiaisia jengille. Maalikin koitti Stadin lamppujen jo l11,satessa. Jengii kävi siellä varmaan pari sataa. Väliilä se kyseli, mitä toi tarkoittaa faija. Me oltiin kaikki kundit, varmaan kolkyt ukkoo, ihan hiljaa lauteilla, kun se kertoi juttuja vuosisadan vaihteesta, kun se oli skloddi. Nlerihaan bulien talojen alakerrassa on palloiluhalli, josta startti tapahtuu. Kun mä sain ekan Tsilarin, olin heti my1'ty. Harmittaa, ettei ollut mankkaa messissä. Kari Hakola (Karpenteri Kartsa) PS. Kelaan tässä muutamia stooreia helmikuun maratonilta. Taitaa olla ikäni huomioon ottaen Suomen rekka. Sieltä luudataan kohti pohjoista. Korttelin keskeitä parkkihallin kautta hökataan sitten etelän suuntaan ja yli Hagiksen uuden brvggan. Voi niitä aikoja. Mä liityin siihen, tosin mulla ei oo vielä jäsennumeroa. Erityisen tutuksi or-r tullut Hassen Tervasaari hölkJiämaratooni, jonka reitti kiertelee Stadin kartsoja r.hdeksän rundia MerihakaPohi oisranta-Tervis. Kliffaa on seurata, kun vanhoja botskeja skrabataan ja duunataan ia tervataan kesäkuntoon. å YSffitu&ffiff 19 @s'-* ,\nlfd ei ettnä teldä t,uodeltn 1963. Kyllä siir-rä kondis nousee, maisemat tosin eir'ät paljonkaan vaihdu. Siellä kävi usein yks vanha skönari, se oli varmaan jo siihen aikaan yli ysikymppinen. Snöge alkaa sulaa gartsalta ja on kliffaa juosta ja r'älillä myös dallaa, kun stvrkat on sluutannut varsinkin viimeisillä rundeilla eikä tartte skagata kaatumisia tai klabbien katkeamisia. Smör dessa tider. Piti vähän aikaa funtsata jotain sanaa mut kyllä mä snaijasin sen sitten. Tuli tosi kliffa fiilis, kun luin ne jutut ja jopa mainoksetkin. Siihen tuli pari gamlaa kundii bamlaa mun kanssa. |äitä näkyi vielä skönessä ja muutama uskalias oli metskaamassa skitareita ja muita fisuja. Yhteensä on kasassa jo 346 hölkkämaratonia. l{ortonia, Matchlessiä, lawaa, MZtaa ja ties Mukana on Arielia, mitä vanhaa kivaa. Knlet,i Heleniuksen I'SLSuperf[ar 250 \,'anhoja prätkiä on aina paikala runsaasti. Huolto skulasi. >(* >(r Ne gamlat siel1ä rantsussa plysi mua liittyyn Stadin slangiseuraan
Oltiin joskus messissä pikkukundeina broidin kanssa, kun ei vielä saanut päättää itse omista menemisistään ja tulemisistaan. Kirkonkokous päätti anoa "kruunulta'l että se bungais byggaamisesta aiheutuvat kulut. Sen pinta-ala oli silloin 27 ha. Duuni pantiin jäihin yli kr-mmeneksi vuodeksi. Mestat tais olla Stadissa vähissä, koska 1870-luvulla Helsingin pitäjän Malmin kylässä ollut Petaksen tilaan kuulunut maa-alue oli alkanut kiinnostaa hautausmaana. Tilaa säästävä polttohautaus ei ollut vielä käytössä. Rautatiehallituksen mukaan byggaaminen olisi bungannu 70.000 silloista huggea ja vuotuinen ylläpito 17.000 huggea. 20 TSttchffifi RGe Stokerata graviksella, Rata meni portista ulos Malmin assalle, Pienetnpi portti on muurattu umpeen. Alue oli entinen kruunun hallussa oleva solttujen äkseerauskentsu. Tönäön aidan takana kulkee parinkymmenen metrin päässä Kehö L o Toivottavasti tää rubriikki ei pelästytä mahdollisia bluggaajia. Malmilta johtaa stokerata mutkan kautta etelään grav ikselle. Tässä vaiheessa oli hiffattu, että yhteydet tulevalle gravikselle olivat erittäin hankalat, ei ollu teitä ja matka oli longa. Itsekin olen matkustanut stokella jatkokrigun jälkeen sinne. Väkiluvun kasvun myötä alkoivat käytössä olevat gravikset käydä ahtaiksi. Hankkeen kåynniståminen Stadi oli alkanut kasvaa 1800-luvun lopulla voimakkaasti. Nit pprdettiin uusi kustannusarvio rautateilta 1a hinta oli lyftannu 135.000 huggeen. Seurakuntien viranomaiset alkoivat tsiikailla mestoja uutta gravista varten. Perusteluina käytettiin mm.: Stadin sjukkiksissa delanneita ulkokuntalaisia joudutaan hautaamaan Malmille. Mutsi ja falja kävivät vanhempiensa gravareilla. Summat oli liian bulit seurakunnille. Silloin tuli mieleen stokeradan byggaaminen, koska vuodesta 1862 alkaen oli stokella päässy jo Malmille ja pitemmällekin. Kirkonkokous päätti ottaa 28.3.1894 vaitiolta skriitaa 5 vuodeksi 160.000 huggea radan byggaamiseksi. Malmi ja Mosabacka 1945. Senaatilta saatiin lupa byggaamisella ja se saatiin valmiiksi vuonna 1894. Gamiat leesaajamme varmaan muistavat vielä stoken, jolla pääsi Malmin graviksen siunauskappelien vieressä olevalle assalle. fulkaisu: Radan varrella. "Ukko kruunulta" tuli kielteinen vastaus. Pohjoisen eli Malmille tulevan graviksen mestan seurakunnat slumppasivat 3.12. Kirkonkokous kääntvi rautatiehallituksen puoleen ja p)rysi summittaista kustannusarviota stokeradan byggaamisesta Malmin assalta gravikselle. Reissu tehtiin pari kolme kertaa vuodessa sunnuntaisin ja siihen tuhrautui melkein puolet pyhäpäivästä. no Sois*ta. Radan Copyright: Karttakeskus / Affecto Finland Oy. 1888 päivätyllä kauppakirjalla
]lslm t srfo. lahdessa olleelta ruumishuoneelta (Leppäsuon ruumishuone?) Malmille. Stokeissa oli kaksi ruumisvaunua, jotka olivat stoken loppupäässä. Lindqvist. e TSIIåRT 21 lf !f t jtt Ruumisstoken (Liktåg) aikotaulu Malmin v. 1.6.1923 alkaen skujas kaks stokeparia; toinen lähti vainajineen Gresasta ja toinen saattajineen Stadin assalta. {.; Lippu "23" oli kondarin stokessa blisaama lippu, koska graviksella ei ollut lipunmyyntiö. :.n1 gså &s gravikselta Stadiin .at: ::::,::::il:::=:i-=::: :.:.::=..:===:.-:l!::-::.i:l pituudeksi tuli 2302 meLrlä, lisäksi graviksen assalle tuli vielä 194 metrin pituinen sivuraide. Se oli alkuperäiner-r Töölönja Eläintarhanlahden r'älisen salmen r4ittär'ä silta Helsinki Hämeenlinna stokeradalta. 191 1 esitys, että vainajat kuljetaan erillään saattoväestä gravikselle. -=S lYlk. {*{}${p Hautausjunien lippuja, joissa oli r'ät Stadin assalta, jonne oli siirretty erikseen ruumisvaunut ruumishuoneelta. Alkuaikoina myös statsan odotussalissa pidettiin yhteissiunauksia. Graviksen assabvgga valmistui 1 896. Malmin assalta stokerata kaarsi itään Ormusmäen pohjoispuolta ja siitä viivasuoraan etelään 1,3 kilsaa graviksen portille ja siitä sisään. Stoket lähtiH grk${}F. Tau st alla n äky y siun au sk ap p eli.. S:* *ll }l:rlsr . Sitten oli yksi II luokan vaunu ja kaksi III luokan vaunua. 1896. *r:i:lxi*i+tes ilik; tå* # å.'' lå å* f*1{f s*$ tunnuksena risti. Itse silta rontattiin Linnunlaulusta. Harjun ruumishuone Valkassa valmistui 1923 ja vainajien kuljetukset siirtyivät sieltä MalmilIe 1924. Ennen siunauskappelin valmistumista arkut forattiin assalta llel*i*gf*rs, -F'rt,irikxl:t.r..f. Stoke staijas gaviksen assalla siunauksen ajan ja lähti sen jälkeen takas Stadiin. G r av ik s e n a s s an s t okel ait ur i. \:* l] . Ekan kerran tehtiin v. I ]Islm, nröter li:o 16 Itt F'cdr,iksberE.) l:'i Helsing;fors"'j moter l{:o * e. $i. Kuljetukset Malmille Malmin gravis vihittiin käi.ttöön i0.11 .1894. Kappelin valmistumiseen saakka siunaukset olivat haudalla. Aikuaikoina stoke pysähtyi Stadista lähdettyään Fredriksbergin assalla, sitten Malmin assalla, josta jatkettiin gravikselle. -l-1 drr'rf t'rrf'rt i n ;;s3rl rr ls. Lih{ris. 1896. ,lIaim l-rgrfn. Radan byggaaminen _'rngas vajaat 86.000 huggea \€1i vilt litskimmin kuin aikaisempi kustannusarvio. Radalle jouduttiin byggaamaan yks siltakin Longinojan yli. Ruumisjunan (Liktåg) aikataulu Stadista Malmin gravikselle v. Vainajat ja saattoväki sekä siunauksen toimittavat papit reissasivat samalla stokelle gravikselle. Rata sinne oli valmistunut 1919. Graviksen kappelibygga valmistui 1923, sen oii suunniteliut arkkitehti Selim A. Varsinainen graviksen käyttöönotto tapahtui 3.2.1895. Kuljetukset tap ahtuivat keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Vair-rajien kuljetukset alkoivat kärttöönottopäivästä Ruoho{, f} åLl RUUIT4ISJUNÅ LIHTå* K**d
Tämä johtui siitä, että radan omistivat seurakunnat. Mekin dallattiin himasta Viipikseltä Fredikan assalle, josta mentiin stokeen. Faijan falja delas syksylIä 1952. Kappelin valmistumisen aikoihin siirrl.ttiin käyttämään kumipyöräisiä ruumisvaunuja ja radat purettiin. Rataa alettiin purkaa gravikselta heinäkuussa 1956, koska tarvittiin parkkimestoja fiudeille. Takaisin tultiin samalla päinvastaisessa järjestyksessä. Helsingiir' raut-atieasema I 9 : .-!:f " Vasemmalla vedubyggan takana on gamla assa ja taustalla. Se oli dryristä ja epäkäytännöllistä. Radan omistivat seurakunnat. Ennen sluutaamistaan vuosina 1952-54 kulki kolme stokevuoroa sunnuntaisin gravikselle. He saivat kaikki libaritulot itselleen. 1950-luvun alussa oli tiestö ja fiudet parantuneet niin, että komitea ehdotti stokekuljetuksien sluutaamista. Silloin jo saattoväen kuljetukset järkkäs omaiset Malmille parilla busalla, eikä enää menty stokella. Pääosa radasta oli vielä jäljellä 1970-luvun alussa. Osa radasta oli pureP tu lokakuussa samana vuonna. S: S Gamla stoke, muu kuin ruumisjuna,lähdössä tai tulossa Stadin assalla. näkyy Kaivokartsan byggiä, jotka olivat pystyssä vielä 1965. Loistokondiksessn, vaikka ikäö yli 100 vuotta. Hautausmaan stokessa käytettiin omia erikoislippuja, joissa oli painettuna ristinmerkki. Busalla päästiin siunauksen jälkeen helposti muistotilaisuuteen Kluuvikartsan Eltsuun. ffi Arska Soisalo Lähteet: Resiina 1 . VR hoiti vain stokekuljetuksen ja laskutti siitä seurakuntia. Stokekuljetukset sluutattiin vuoden 1954 lopussa. Radan alkupää toimi silloin Elannon varaston pistoraiteena. 22 wsffitu&ffifi * rullavaunuilla kiskoja pitkin kaukaisimpiin kortteleihin. Stokekuljetusten loppuminen Vuoden 1950 keväällä Evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkkovaltuusto asetti komitean pohtimaan vainajien kuljetusten sluutaamista stokella. 2009 Malmin graviksen assabygga: toimii tällä hetkellä henkilökunnan ruokalnna. 1994 ' Foto: Arska Soisalo, r'
Paikan oikein arvanneiden kesken arvottiin lisäksi kaksi Stadin Slangin juhiakirjaa. (5 pv.) Narva-Jöesuu SPA 325 €lhenk. Köpylönkujo I ,00ö.i :iiii Jorlsumusoo tOutoo'"ii EVERGREENS-bi Lestinheitto, orpoi t Sllbarit 18 €,ii sisöllöö sofkon jq juomoF ::rlr:ril. Siinä oli kivenmurskain eli sepelimylly. Paikansuhteen oli 14 oikeata vastausta, tär'sin vääriä vastauksia oli I kpl. & wsHtueffiffi 23 Fotoskaba Tsilarissa 1t2009 OIKEA VASTAUS: Kivirakennelma sij aitsee Torkkelinmäen Pengerpuistossa ylemmän Pengerkadun ja Torklielinkadun r'älissä. 5isältää: täysihoidon, retket, hoidot ym. Yli'n'oimaisesti suurin osa vastaajista epäili, että jalustan pääilä oli ollut it-tykki sodan aikana. O nnittelemme v oittaj ia! Stodin ,,I Järkkää: Stadin Slangi Stedffwffiffimmgff ryaw mmffifum Kylpyläloma 1.-5.6. sotTA! 040-5221910 www.pamag.info Kiertomatka 20.-24.5. Lisäksi kysl.ttiin mitä o1i aikoinaan rakennelman päällä. Vastauksia tuli 16 kpl, joista oikeita oli I kpl. Oikean vastauksen oli lähettänyt Lauri Oksanen. Onnetar suosi: Pirkko Nikunen ja lorma Väisänen. Viro Latvia Liettua Ta I I i n n o R i i ka Ka u n a s-Tr a ka i -Vi I n a Hinta 345 € solTA! o40-s221910 www.pamag.info M atkat j ä rj e st ä ä PAM AG m at kat ?=rictn icJirIcl'u 2/l ,,l ,2aUC) ldo 18.00 -23
+ I Juhani Jörtinen Ekiintqrhan kentiilh v. N euv o stoliittolaiset B oris Shilkov ja hopeaa luistellut Vladimir Shilikovski. 24 TSIIARI wrtuffixwKwxffiffi&wN a maail ma n mesta ru uski I pai I ut vuonna 1958 H elsingissä Yleisluistelun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1958 Helsingissä. Juhani Järvisen MM-mestaruuden aika tuli seuraavana vuonna Oslossa, jolloin Toivo Salonen luisteli hopeaa. Kotikisoissa Suomi ei vielä kahminut mitaleja. 1957 ympäriluiätt M-LSaI%L Riitta Olkkonen, Raija Haanpöö, Britta Honknnen ja Kaarina Kiselef.
r:,lH:ilr:+,, i lapanin joukkue Eläintarhan kentällä. ii &'F €s '$'F€ ge ffis# ,s :i:iJl t::i:ii t::rlti ll i!':+:ii. Kuvat saatu Kaarina Kekkoselta, joka oli 1958 MM-Stadikalla mlymässä ohjelmalehtisiä hyyavän kylmässä ilmassa.. kultamitalisti, Norjan Knut "Kuppern" loI Kultaa voitti l'treuvostoliiton Oleg Gontsharenko. !{F ii,:i',i TSilTAffiE 25 I Edellisen vuoden hannesen
pä leipä piti ostaa valmiina, ja leipomot saivat yhä tärkeämmän roolin väestön ruokkimisessa. .i:firri ::;.:l'if ,l .,,,.. Työaika oli 12-16 tuntia päivässä. -.: ;-:li.: =. Majapaikat löytyivät mutta tuoretavaralle ei ollut ahtaista vuokrakasarmeista, säil1'tystiloja,eikäuunejajoisjoita alkoi ilmestyä Pitkänsilsa olisi voinut leipoa. NiinHapanleivän ruisjauhot snntiirt omasta myllyrtä ja nostatus tiin p er int ei s ellä t aikin ar yi tt ur ell n. Kun Helsinki viime vuosisadan alussa alkoi saada oikean kaupungin piirteitä, näitä kiusauksia ei juuri näkynyt. Hellahuoneen keitperään tänne tultiin sankoin tiössä saattoi keittää jotain, joukoin. + Kaupunki ja sen kasvava lan pohjoispuolelle. Työskentelytilat olivat epähygieeniset ja ahtaat. Jokapäiväinen leipä oli pikemminkin kaupu n kielå må n verta uskuva. Kansa herää Varsinaisen osuustoimintaliikkeen katsotaan alkaneer-t vuonna 1899 Vendjän kersii::r.iLr,:iti!t:i: j:>= i:1,]=:r:r:;,':i-J +.., ;!:l ;:t:r" Reilun ruokaleivän ohessa tuotettiin alusta pitöen Leipää ei tehty vaan skruudattavaks alust pitäen myös paljon kahvileipää. (kuva 192)-luvulta) väsättii kans känttyy borkan kaveriks. Leipää toki tehtiin, mutta aika vaihtelevissa oloissa. 26 wsffitu&ffiffi ffiffiWffiffiM tuffiffiffiwffiffi Urbaanin elämän vertauskuvana pidetään usein espressokupillista katukahvilan poydässä. Työt ri muuta. Usein myös asuttiin samoissa = : : tehtiloissa ja väen mukana tiloihir-r levisi muitakin asukkei Torakoita ja torakanmvrkkr= tar.attiin monen leipomon trloissa. Niissä oli teollisuus merkitsi mahdollitilaa yöpyä, mutta eipä juusuutta ansaita elantonsa
lcihtien. Lähdettiin liikkeelle heti suurena yrityksenä, vaikka toiminnan aloittaminen näin viivästyikin ja vaati rahoittajilta pitkää pinVappuna 1907 ensimmäiset tuotteet saatiin myyntiin. Neljä vuotta myöhemmin vaimistui uusi pääkonttori. Syntyi osuusliikeaate paremman ja laadukkaamman leivän tuottamisen puolesta. Virallinen syntymäpäivä oli 15.10.1905. Sodan takia myös viljatullit tulivat voimaan ja ne korottivat tuontivilj an hintaa. Helsingin Lintulahden tontin myyjä Maria Lindeberg oli Elannon innokas jäsen. Elannon leipä oli maamme ensimmäisiä vahvoja brändejä. Elanto tarvitsi kaupalle maksuaikaa, johon osuusliikkeen tavoitteita kannattava Lindeberg suostui. Elannon leipäautot toimittivat uunituoretta tavaraa Sörkasta myymälöihin 3-5 kertaa päivässä. Monet leipomot kuitenkin jättivät noudattamatta sopimusta ja eräs niistä oli Helsingin Höyryleipomo, joka irtisanoi koko miestyövoimansa ja otti tilalle järjestä1.tymättömiä naisia. Samaan aikaan alkanut ensimmäinen maailmansota loi loistavat markkinat näille uusille liikkeille ja laajenevalle valikoimalle. Lakko Helsingin kaikissa muissa leipomoissa alkoi muutaman päivän kuluttua ja koko Elannon tuotanto myytiin välittömästi. Elanto oli kuitenkin varannut runsaat varastot ja kun muut joutuivat korottamaan leivän hintaa, niin Elanto ei seurannutkaan mukana ja menekki oli sen mukaista. Kuitenkin valtaosa tuotannosta myl.tiin edelleen jälleenmlyjien kautta. ?slt&ffiil 27 ri-suuriruhtinaan antaman helmikuun manifestin seurauksena. Elanto syntyy Osuusliike Elannon perus_ taminen liittyy olennaisesti vuosisadanvaihteen leipomooloihin Suomessa. Enää ei asuta yhtä ahtaasti ja kotikeittiön varustus on parantunut niin kylmäsäilytystiloj en kuin leivontauunien ansiosta. Hannes Gebhard ystävineen perustama Pellervoseura halusi luoda suojamuurin suomalaisen kulttuurin ympärille. Omalla toimialueella leivän markkinaosuus oli pitkään 50 prosentin tuntumassa, kun markkinaosuus koko elintarvikekaupasta oli Elannon osata parhaimmillaan 30 prosentin luokkaa. Maine kuluttajan etuja puolustavana liikkeenä vahvistui ja jäsenmäärä yli kolminkertaistui lähes 17000:een vuoden I9I7 loppuun mennessä. Kesällä 1907 oli tehtaan tuotannon myymiseksi perus tettu 12 omaa mlymälää. Uunin tuoksua Leivän merkitys on runsaan sadan vuoden aikana muuttunut. Niin uuden massiivisen rakennuksen tekeminen alkoi. Jäsenhankinta oli ollut laimeaa, mutta uuden toimitusjohtaja Anton Silvon liikemiesmäisten otteiden ansiosta liike vaurastui ensimmäisten vuosien aikana huomattavasti. Leipä pysyi perustuotteena, ja tuotannon turvaamiseksi osuuskunta rakensi Sörkan tontilleen ensin uuden leipomon ja oman myllyn. Kauppasumma oli vain 275000 markkaa. Manifesti aiheutti rauhattomuutta ja pelkoa, kansallisen kulttuurin ja olemassaolon pelättiin vaarantuvan. Nykyään syödään monipuolisemmin ja tuoreet kasvikset ja vihannekset ovat ravinnon saannissa korvanElannon autot olivat olennainen osa Helsingin katukuvaa jos 2}-luvulta bilikat on tsörannu Stadiun kartsoi jo kakskytluvult. Erotetut miehet asettivat toimikunnan osuusleipomon perustamiseksi ja kysyivät neuvoa Pellervo-seuran kamreerilta Asa Ensiolta, josta tuli Elannon ensimmäinen toimitusjohtaja. Elannon leipä. Lehdistö asettui tätä vastaan ja naisia kehotettiin tukemaan miesten lakkoa. Se sai aikaan neuvottelut ja vihdoin lakkoa edeltävänä päivänä sovittelulautakunta sai aikaan sopimuksen leipomoiden omistajien ja ammattiyhdistysliikkeen välillä. Savutettiin vakaa talous, jonka perustalle oli helppo rakentaa osuustoimintaa. Uudessa itsenäisessä Suomessa Elanto vahvistui markkinoilla ja nousi pääkaupungin elintarvikeja vähittäiskaupassa alueen suurimmaksi toimijaksi. Näin Elanto pääsi liikkeelle onnenpotkun avulla ja saavutti varman jalansij an markkinoilla. Eri puolilla kaupunkia avattiin uusia liikkeitä ja toimintaalue laaj eni. Jo alussa näkyi vähäisen, mutta sitäkin aktiivisemman jäsenistön vaikutus; kun tontin hankinta tuli ajankohtaiseksi helmikuussa 1906, apu löytyi läheltä. Vuonna 1905 ammattiyh:tysliike kokosi voimia ja Tå'tosti toimintaansa, työnantajaa uhattiin lakolla. Konkurssikypsän Työväen Osuuskaupan seitsemän sekatavaramrymälää yhdistettiin Elantoon elokuussa 1914. Puhtaus valttina Osa hallituksesta halusi rakentaa leipomon vanhaa rakennusta korjailemalla, mutta Ensio vetosi alkuperäiseen toiminta-ajatukseen, jonka mukaan suomalaisille piti tuottaa puhtaampaa ja edullisempaa leipää. Sota-ajan tavarapulan johdosta sekatavarakauppojen vaikeasti kaupaksi meneville varastoille tuli kysyntää. Hän halusi mlydä Elannolle 2.2 hehtaarin tontin, johon sisältyi merenrantaa, välittämättä korkeammista käteistarjouksista. Aluksi toimintaa esiintyi enemmän maaseudulla, mutta Gebhardin mielestä osuustoimintaa ei pitän14 rajoittaa koskemaan pelkästään vähåvaraisia tai maanviljelijöitä, vaan sen tuli olla avoinna mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä kaikista eri yhteiskuntaluokista
Tärr-rän Teksti: mp'mälöiden paistopisteistä, toimintatavan uranuurtajia Ralf Nyberg "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. $Morog ozoo Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan.. Kuranttia kauppatavaraa oli siinä tilanteessa leipätehdas, joka my)'tiin Vaasan Leipä Oy:lle vuonna 1996. Suomi on eurooppalaisittain se maa, jossa kaupassa mrydään eniten jauhoja, joten kotona leipominen on vahvistanut asemaansa vuosikymmenten aikana. tuoksu luo edelleen herkullijoissa esivalmistetut pakasoli muuten Elanto ja sen lersen ilmapiirin kauppaan. Kummina toimi hallintoneuvoston puheenjohtaja jost sit tuli pressa. Osuusliike Elannon kiirastuli koettiin 1995, jolloin yritys joutui säästökassatalletusten nostoryntäyksen vuoksi hakeutumaan yrityssaneeraukseen. Nyteleivonnaiset nostatetaan ja pätehdas 1980-luvulla. Velanmaksuun tuli muutama vuosi lykkäystä, mutta rahaa tarvittiin velkojen maksuun. Sörkan korttelista leipomon tuotantoiinjat muuttivat Vantaan Tammistoon 2000-luvun puolella ja entisen leipätehtaan tiloissa majailevat nykyään Kuvataideakatemia ja Tanssitaiteen laitos. Elanto keskittyi tiiviimmin vähittäiskauppaan ja vaikeiden vuosien jälkeen toteutettu fuusio HOK:n kanssa on nostanut uuden HOK-Elannon päivittäistavarakaupan markkinajohtajaksi. X kyään se syntyy enimmäkseen paistetaan valmiiksi. 28 TSHfuåffiä s ) neet osan viljatuotteista. Elantolaiset skramlas fyrkkaa säästökassaan io dutrnas sill uuninlinjan Manu eloleipää paistnon. Tuoreen leivän Elannon jäsenet rahoittivat uunilinja Manun säcistökassatalletuksillaan vuonna 1977. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä
V.2007 järkkäs Stadin Ympäristövirasto uimarantamuisteloita. Huoltsikan eteläpäähän ja Tukholmankartsalle mahtui hy v in sp oran kääntösilmukka. Budjasimme silloin Porthaninkartsalla. Varsinainen avajaispäivä oli perjantai 27.6.1947. Kysyit siinä lopussa spåra 15 kääntöpaikasta. Ylipormestari Teuvo Aura alkoi pitää ylipormestarin asukasiltoja. Tällä tavalla voitaisiin jatkaa uimakautta läpi vuoden." Toimitin aloitteeni Kaupungintalon kirjaamoon. Nummisen "Eko" delas parisen kuukautta sitten 88vuotiaana. Himaan päästyäni vekslasin duunikledj ut vapaaajan kledjuihin ja lähdin Uimastadille simmaamaan. H Terveisin Kaj Holmberg jäsen 2661 i Mantskun ja Tukholmankartsojen risteys (03 / 2009) tällä hetkellä. Tsilarin 2 / 2009 painoon mennessä tuli tieto, että Helsingin Liikuntalautakunta on kokouksessaan 31.3.2009 peruuttanut Uimastadin vuoden loppuun suunnitellun aukiolon. Nummisen Ekon bravuuri oli, että hän dallas esiintymislavalle usein handuillaan. m Arska Soisalo PS. Blugattuani suunnitelmista muistui mieleeni aloite, jonka tein 1970 luvun puolessa välissä. Mä lähetän liitteenä fbton siitä paikasta missä se mun mielestä kääntyi silloin. ':*ti1 TENIAME 29 Spora 15 Tervehdysl Kiitos kliffasta jutusta Stadin spåralinjoista viimeisessä Tsilarissa. kuukauden kuluttua UUV:lta (nykyään LIV Liikuntavirasto). Näihin asukasiltoihin hän kutsui mukaansa altavastaajiksi Stadin "bulitsengäisif' virkamiehiä. Kävin siellä toukokuun puolesta välistä slyskuun puoleen väliin neljä viis kertaa r.iikossa simmaamassa puolesta krlsasta puoleentoista kilsaan. Itse olen käyn1.t säännöllisesti siellä simmaamassa ja ottamassa suulista ekasta kesästä alkaen. Al oite Uimastadista 35 vuotta sitten * Stadin Liikuntavirasto tdyttää tänä r'uonna (2009) 90 vuotta. jumppamaikka ja h1vä kilpatanssija. Aloite, jonka osoitin silloiselle Urheiluja ulkoiluvirastolle (UU\'), oli suurin piirtein näin: "Ehdotin, että syksyllä uimakauden pääty'ttyä pitkän (50 m) altaan ylle pingotetaan kuplahalli, jonne olisi katettu käytävä miesten ja naisten pukuhuoneista. Mä budjasin silloin tossa manskulla Tullinpuomin korttelissa ja tuli joskus käy'tettyä sitä spåraa ennen kuin muutin Hertsikaan ia sitten takas Stadiin. Kävin vuosina 1973-1976 kolmisen r,-uotta hoitamassa kondistani simmaamalla pitempiä matkoja kesäisin Uimastadilla. Vastauksen oli allekirjoittanut silloinen virastopäällikkö (nykyinen virka on liikuntajohtaja) Esko Numminen. En loukkaantunut hänen vastineestaan, koska odotin kieltär'ää vastausta. Se ja moni muu muistelu on blugattavissa Ympäristökeskuksen www-sivuilla kohdassa "uimarantamuisteloita'l Valitettavasti juttuani on lyhennetty snadisti asiantuntemattomasti. Hän tyrmäsi vastineessaan kohteliaasti aloitteeni: r'edoton mm. Makasiininja Unioninkartsan hörneen ja sieltä takaisin himaan. Hän oli mm. D allasin yleensä duunimatkani Pohj. Osallistuin siihen. Sen jälkeen kunnon uimahalleja on bygattu useita yleiseen käyttöön. Tekemäni aloite ja siihen tullut vastaus on valitettavasti kadonnut itseltäni ja Stadilta vuosien saatossa. Sen kunniaksi virasto on aikonut pidentää Uimastadin aukiolo syksyllä vuoden 2009 loppuun saakka. korkeisiin kärttökustannuksiin. Aloitteeni johtui siitä, ettei Stadissa silloin ollut yhtään 50 m:n altaalla varustettua uimahallia, jossa olis voinu simmaa pitkiä matkoja kunnolla. Tuli meinaan joskus jopa saatettu joku sussu Hagikseen, kun oltiin Väiskillä skrinnaamassa ja senkin takia se on jään1.t niin hlvin mieleen. Skrivasin Tsilariin 311997 jutun Uimastadista, koska silloin tuli kuluneeksi 50 vuotta Uimastadin käyttöönotosta. Tuli nuoruus mieleen kun sitä luki. Eli Shellin huoltoaseman Stadin päässä Manskun ja Tukholman kadun rlstevkseen muodostuvassa kolmiossa. Syinä peruuttamiseen olivat taloudelliset-, teknisetja ympäristösyyt. N1-kr'ään asun rkossa Keravalla, kun siel\5 sai hah.emmalla kämpän mutta kä1'n duunissa täällä Stadissa ja Suokissa. Muistini mukaan sain vastauksen n. Sama
010 76 64380 www.wanhantanssikellari. 30 TSITARI ..ta Joraamaan Stadis oli ennen, niinku vaikk viiskytluvul, vilde erilaisii jorausmestoi: Sörkan Vennu, Annan Vennu, Alppilava, Poli, Lintsilki jorattiin. |a sit kaikki viel kävi Blunkan jortsuskolee. Ja on niit muitaki mestoi, joill on listal muutama vanha kunnon _ härmäläissafka. Libarit bungaa torstaisin kybän, perjantaisin ja lauantaisin kaheksan egee, mut nykymeininkiin jengi lähtee bilettään niin myöhään, ett perjantaisin pääsee ilmatteeks, jos menee ennen keskiyötä. info Ravintola Nokka KanavarantaT puh. Lauantaisin on enemmän bilemeinki. Maanantaisin tiskijukka pyörittää plattoi, mut muina iltoina bändit skulaa iskelmii ja jortsumusaa. malmintyovaentalo. koit ja spydärii saa Kapteeninkadun Sea Horsestakin. Mut mikä onki sitt kliffaa, ni jos haluis vaikk jolleki muualta tulleelle frendille esitellä härmäläist safkaa, ni se ei ookaan ihan iisi jobi. Eikä kande yrittää ineen, jos on alle 24v. com/nokka Ravintola Olo Kasarmikatu 44 puh. Ei siin jorata mitään perinteisii. Viimevuotisist menuist parhaaks rankattin Nokka, tokaks Kuu ja kolmanneks Kellarikrouvi. Listan rafloist voi tsekkaa vaikk netistä: www.finnfood. Yks mahis on tsiigaa, mis raflois on HelsinkiMenu. Malmin työväentalol järkätään kans torstaisin päiväjorot klo 12-15 (libarit 6 egee) ja lauantaisin iltajortsui (libarit 11 egee). Kesäl pidetään joroist taukoo. Yhteensä 74 raflaa tarjoo tällasen HelsinkiMenun tänä vuonna. Idis on aina se, ett menus on kältetty härmäläisii safka-aineit ja ett se edistää suomalaista gastronomiaa. Seitkltluvul ainaki jorattiin viel Kultsalla, Talolla ja Vanhas Maestros. fi /helsinkimenu. Nokka pyys muutama vuos sitte slangintamaan niiden HelsinkiMenun, mutt se oli kyl melko kreisi duuni. Muitaki skolei on ympäri Stadii. Eikä niihin hivaa mennäkään, jos sattuu ikää oleen snadistiki enemmän ku kakskyviis, joissain mestois kuulemma jo kakskybänenkin tuntee ittensä gamlaks. 020 7758 530 www.fredaSl.fi Malmin työväentalo Takaniitynkuja 19 puh. Siel torstaist lauantaihin eri saleis voi shungaa karaokee, yhes skulataan härmäläisii iskelmii, toises on diskompaa menoo. 044-020 1462 /vahtimestari www. Niinku Liisankadul Kolmen kruunun lihapullat, silakat ja pyttipannu. +358 9 6128 5100 www.royalravintolat.com/ .?r kellarikrouvi Ravintola Kuu loolonKatu l,/ Psh.2709 0973 www. Tai Hietsus Salven tsennatut silakat. Suosittu ilta on tullu varsinki torstaist, ku mestas on joku parempi menobändi ja karaokeskabat. Blunkan skoie toimii edelleen. Erilaisis skoleiski ja kursseil voi käydä joraamas. 665 565 www.olo-ravintola.fi Helsinki-Pavi ei kyl oo nimestöän huolimatta Stadissa vaan Vantaalla Honkanumm en grav ar in t akana. Vanhan Maestron paikalle on tullu uus mesta Freda5l, joka alotti viime vuoden syksyl enemmän jortsumestana, ku se välil oli nuorison biletysmesta ja teatterirafla. Wanhan tanssikellaris saa joraa melkein joka ilta. Sehän funtsittiin vuonna 2000, ku Stadi täytti 450 vuotta ja oli yks Euroopan kulttuurimestoist. Nykyään ne, ku joraa tosissaan, skujaa usein Stadin ulkopuolelle: Ruusulinnaan Nurmijärvelle, Järvenpään tanssikeskukseen tai sit vaikk naapuriiin: Vantaalle. Joissain gamlois raflois on niitten legendaarisii annoksii, mitkä on ollu listoil jo vuosii. Libarit bungaa vitosest kybään, paitsi maanantaisin sisään pääsee ilmatteeks. fi Freda5l Fredrikinkatu 51-53 puh. Malmin työväentalollaki voi opetella joraamaan maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkosin. la jossain välis oli päiväjortsut tosi suosittui. 6128 5600 www royalravintolat. Sen lisäks Leenan tanssiklubil Aleksin Balderis voi torstaisin käydä joraamas ja oppi välil jotain nlyii kuvioit. Joihinkin pitää mennä oman parin kans, mut on kans niitä, mis parii vaihdetaan koko ajan, ni ei haittaa vaikk menis sinkkunaki. ravintolakuu. fi /helsinkimenu Ravintola Kellarikrouvi Pohjoinen Makasiinikatu 6 Puh./Tel. Ja aina on bändi skulaamas. fi RAFLAT: nryrw fi nn fo o d. Kaikis nuorisoraflois tietty on fritsun kokone jortsulattia, mut musa on sit jotain teknoo tai diskoo. Niis ) ffiil*ur+urrylif. Siel jorataan Puistokulmas ja kesäsin oikeen lavalla HelsinkiPavilla, tulee ihan böndefiilis. Skruudaamaan härmäläistå safkaa Stadis on rafloi joka lähtöön, hittaa vaik minkämaalaist safkaa. SilaIORTSUMESTAT: Wanhan tanssikellari Kaivopiha, Mannerheimintie 3 puh. stadiski joitain jortstumestoi viel on. Slangin järkkäämi joroi ku on vaan muutaman kerran vuodes, ni pitää funtsii muit mestoi, jos tekee mieli joraa foxii, valssii tai vaikk tsaivaa. Raflois haiuttiin bjuudaa jotain, mikä liittys teemaan
Peili oli tietyst paras, eli hugge staijas seinää vaste. Se oli vaarallist touhuu. Sit vaa pätkä ketjuu lisää, ja siinä se ihmefilo oli. Kerra yks kundi tsiikas liian kaua ja sai sirpaleet lärviinsä. Tavallist skujaust varte ketjuu piti taas lyhentää. Joskus taas filkka pantii flindaan ja brennattii lasin läpi. Sillo kyl huggella sai sekrusta markan karkin. No niitähä nyt ei kukaa stikkais ku roskiksee, jos niit ois, siis kaks sentti.sii. Filkka ja brennari. Seuraavaks oli sit sen hugi kilistellä, joka oli saannu toiseks lähimmäks seinää jne. Sen mukaa 5O-luvun hugge olis 2 senttii. Silloha ei pahemmi nähny kenenkää skujaavan talvella. Filkkaa slumpattii metreittäin Flemarin radiolafkast, ja sit vaa brennaamaa. Siin ei saanu kauaa aikaa brennata ja ihailla kärtsäämist: flinda piti nopeesti stikata veks ja ite häippästä, ettei lasit tullu öögaan. Sii skabattii kuka sai huggensa lähimmäks talon seinää. Kevääsee kuulu myös se, et talvibläägät sai vekslaa kummareihi. Nokan menu on tänä vuonna 59 egee, Kuussa se on 41 egee ja Kellarikrouvis 46,60. Suomen Gastronomian seura tsekkaa erilaisii rafloi ja nimee aina jonkun raflan vuoden ravintolaks. T$NilARil 31 Varmat kevään merkit w Iloisella 5O-luvulla varma kevään merkki oli se, ku snöge oli sulanu gartsalta ja kundit alko stikkaa huggee seinää. Huggei sai stikata nii monta ku halus ja luuli kantsiivan. Tänä vuonna prenikan sai Olo, joka duunaa kans safkaa kotimaisist raakaaineist. Tällasist bulimmist kokonaisuuksist joutuu tietty jo jotain bungaanki, varsinki ku mestatki on vähän sellasii fiinimpii. Piti valita joko krunde tai klande, ja , pudottaa fyrkat gartsalle. Sillo siit tuli kliffa jysäys ja sirpaleet lens. Myös fillarin sai ottaa käyttöö. Pitkii matkoi ei viittiny slepata, ku sil joutu sotkee hirveesti. Mut aina ei kantsinnu, jos potissa ei ollu paljoo. Ois ollu paljon iisimpää kääntää, jos listal ois ollu tsieguraa, spydärii ja egui. Krunde oli kuvapuoli ja klande numeropuoli. Muttei näit kevään merkkejä enää nykyää nää. No, onneks ei siinäkää pahemmin käynny: näkö säily. Joskus pommi stikattii rabaan asukkaiden kauhuks. Tos oli valinnu krunde, sai kerätä itelle kaikki krundepuoli ylöspäi olevat hugget. il Seppo Palander Mä stikkasin peilin seinää. lostai hittasin fillarin keskirattaan ja hitsautin sen takarattaan kylkee. Sit brennarilla suuliksen säde filkkaan, nii et se alko Kartsaa. html), mitä hugge vastais ny. Ei oo pelkoo, ett muuttuis liian fläsäks. Se oli skeidast hommaa, mut tulihan kokeiltuu. Fyrkkalaskurin mukaa S}-luvulla hugge oli samanarvone ku senttii nykyää. fil multi_laskuri. Sitku kukaa ei enää halunnu petrata, lähimmäks stikannu sai kilistää ekaks kaiklii stikatut hugget. Vaikk siit, onks se redii, voiki olla monta mielipidettä. Egee snadimpaa ei nykyää pummitkaa tsennaa. Gimmat hyppi pitskulla nartsaa ja barbii, ja välil kunditki oli megges. Mutt nyt ku kevätki on jo pitkäI, ni ei muuta ku koko jengi joraamaan. Iha mielenkiinnost tsiigasin Härmän Pankin fy.kkalaskurist (http://www.rahamus eo. Mutt se on kyl kans niit rafloi, ett jos omast fikkast joutuu bungaan, ni pitää olla aika hyvä liksa. Ne o1i Nokian ruskeet, ja oio keqt ja makee. n I piireis ku skruudataan aluks "Limevodkalla marinoitua kuhaa ja Holopaisen neitsytsalaatteja" ja sitt pääruoaks "poron pisarapaistia Sallasta ja kuohkeaa tyrnikastiketta'ei oo paljo bamlattu slangii. Varmat kevään merkit oli myös suulis, filkka ja brennari. |a sit ku on jorannu tarpeeks, voi käydä skruudaamassa kunnolla. Tähän Stadisafkaan kuuluu alkupalat, lämmin safka ja jälkkäri. Niinhä se on: yhelle vitosen hodari snagarilta ja toiseile neljän kybän fisut fiinimmäs mestas. Filkast sai väsätt1y myös makeit savupommei, eli filkka käärittii tiukalle rullalle ja sen päälle käärittii viäl papru niiku karkeissaki. Sit usein katuojas skabattii stidinuitossa. Sit jos satuttii olee sellases mestas, jos ei ollu seinää lähellä, ni stikattii skrubuu, viivaa tai stidii. Filkka kärtsäs kliffasti. Ja jos jolleki tulee mieleen oma lempirafla, jost saa gutaa safkaa, ni vois skrivaa siit vaikk seuraavaan TsiH Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Iariin.. Sil pääsi melkee pystysuoraa rinnettä ylös. Mul oli luultavasti Stadin eka trial-fillari
Klabbit ei pysyneet mestoillaan. Vieressä oli snadi taulu, johon oli skrivattu tekstiä jotenkin seuraavasti. Rupes tenttaamaan meit: "Osaattehan te kundit jo bluggaa. Tai Munkassa, niin kuin me kriguajan kloddit mestaa kutsuimme. Ny1 oltiin varmoja, ett tsilari juoksee kartsalle ja kertoo brankkaripäällikölle tsennaavansa tämänkertaisen ilkivaltaisen hälrtyksen duunaaj at. Niihin aikoihin lankapuhelimet tavallisissa himoissa olivat harvinaisia. Kului muutamia viikkoja. "Toi tollanen saa nyt sitt loppuu. Useimmiten rantsussa tai kartsalla. Jos funtsii, ett sitä voi aina duunaa mitä knuburassa milloinkin stendaa, mistään välittämätta ja, ett säännöt ja lait on muita varten, eikä koske mua ja, ett mä voin niit rikkoo sillon, ku tuntuu kliffalta. Me kun luudattif vauhdilla jemmaan, niin arvas heti kuka sen oli tehnrt. Kokeiltiin kans. Yks on, ett joutuu Himat kondikseen Plotskikatsit . Ihan meidän kundien braijausmestalla ja öögien edessä. Meidän tsilari oli kuullut lasin helinää ja peläst1', ett jossain eldaa ja, ett joku riklioi hälytyslodjun klasarin ja te' häly.tyksen. Rabat . Ei mennlt kauaakaan kun rupes kuuluu brankkaribilikoiden ulvontaa. Sieilähän duunattiin kiireellä botskeja. Brankkaripäällikkö h,vppäs kartsalle ja meni hälltvsklogun viereen. lvleit oli sellanen neljän kundin jengi, joka oli aina kimpassa. Oiskohan joku niist ollut vielä menossa krigukorvaukseks sloboille. },Iä tsennaan teidät ja teidän mutsit jafaljathlwin. Veduhellaisissa j a -lämmitteisissä, polettikaasulla varustetuissa huusholleissa oli tavallista suurempi eldisvaara. Vaik bilikat olivatkin aika lailla erilaisia kuin nykyään, niin ei ne silloinkaan enää mitään horssejen vetämiä handupumppuvaunuja ollut. Bisnesmestat ym. Mitä nyt snadisti Tokan puolella. Sillon joutuu monenlaisiin vaikeuksiin. Vissiin suoraan brankkariasemalle. Tsiikas ympärilleen ja hyppäs bilikkaansa ja komens porukkanssa seuraamaan takas Korkeavuorenkartsan brankkariasemalle. pyn nonen @kol u m bus.fi. Muistuu mieleeni tapaus tuolta viiskytluvun alusta. Ne välittää teist ja mä kans. Smydjattiin sieltä. Etteks te helkkari snaijaa mitä se teksti ja sana edesvastuu siin klogun viereisessä labarissa meinaa'l Samalla alko kuuluu brankkaribilikoiden ulvontaa. ]a kun ette näytä snaijaavan mitä edesvastuu merkkaa, niin mäpä jeesaan snadisti. Kuultiin ku brankkarit skujas veks. Hälytysklogun klasarikin oli jo korjattu. Tr-rrha yrittää haneen. Redisti ja ihan iisisti venttas vaan meidän kans snadin aikaa. Mutt siel meit venttaskin yllätys. Silloin joku ehdotti, ett eiköhän kokeilla taas kauanks brankliareilla tänään kuluis tsöraa tänne. No, snaijaahan sen miten ennemmin tai myöhemmin tulis käymään. Josko sitä nyt vielä silloin knuburasta yhtään hittaskaan. Kolffariblysien lahkeet lepatti kuin skiglarin purjeet. Ei muuta kuin porukalla lodjulle, klasari rikki ja peukalo punaiselle napille. Kännyköistä ei ollut hajuakaan. Niinpä meidänkin korttelissa oli parin haussin ulkoseinään pultattu palohäl1tysklogu. r\lutt meidän tsilari, toi krigun käynrt todellinen ehta stadilainen stara, se ei mennl.tkään. Budjattiin Wärtsilän telakan, Tokan vieressä, Munkkisaaressa. Sellanen stiflalodjun kokoinen punaseks moglattu rautanen kotelo, jos oli handun kokoinen lasi ja sen alla punainen painonappi. Komens meidät pitskulle. Studattiin ja leuat vapisivat. 32 TSILARI + Vä littä mistä, vastu uta a fa edesvastuuta * NF kun päivittäin saamme bluggaa lehdistä, lysnaa radiosta ja tsiigaa telkkarista kuinka tärkeää olis lapsista ja nuorista välittäminen ja vastuun ottaminen, sekä miten skeida juttu on niiden puuttuminen. Sitten vaan faardilla läheiseen porttariin venttaamaan. Ne kantaa teist vastuuta. "Palon sattuessa riko lasi, paina nappia ja jää odottamaan palokunnan tuloa. Kämpät Kylppärit . Houkutus söndraa klasari ja painaa sitä punaista nappia ylitti harkintakyr,yn. Ihan nopeesti tsörasivat mestalle. Hiffas, ett klasari oli rikki, mutt ketään ei ollut venttaamassa, eikä missään näkyny.t eldistä, ei döfistä eikä edes kunnon smoukkeja. No se siitä sitten, funtsattiin me. Yks tä1lainen lodju oli silloisella Kalastajantorilla. G o4oo 705 63s Puh.lfax (09) 827 3066 teijo. Skuiailtiin taas fillareilla siin kartsalla ilman mitään sen kummempaa duunaamista. fa kävi kans. Faardilla porttariin. Klasari riklii ja peukalo punaiselle napille. Ilkivaltainen häl1ttäminen edesvastuun uhalla kielletty'l Lodjusta lähti nippu johtoja jonnekin. Alko sitt bamlaamaan
Tai sitt teidät vaan kuskattais suoraan Rl.ttylän poikakotiin'l Leuat rupes vätämään entistäkin enem-m:in ja nesat meni valkoseks kuin liitu. Oli tullut hitonmoista kovistelua ja huutoa, tukkapöllyä ja muutamalle läimäytyksiä paljaalle persukselle. Eiks mutsit ja faljat osaa, vai mikä on. Silloin ei snaijattu, ett tsilari samalla vähän pelotteli meit. Jos ei enää sinä päivänä ehtis, niin stikkais yöks häkkiin venttaamaan. Sitt homma menis rosikseen, tai ku te ootte noin snadeja viel niin lastensuojeluvirastoon ja skoleen. Siit vois joutuu edesvastuuseen. Osashan ne ennenkin. :trl ?SILANI 33 edesvastuuseen. Mut kuitenkin! I Seppo Korpinen +o$ Ellet vielä olC, LIITY Stadöffi SUaffigfrffi iäseneksi! @w.stndinslangl$. Tai sitt ekal kertaa voisitte päästä kovalla muistutuksella ja nimillä mustaan kirjaan. Veis skoudikselle ja kuulustelis. |atkais aamulla jos ehtis. Dumari vois olla sakkoo tai häkkii tai skolesta erottaminen. Mutt sitähän se oli! Jotenskin tuntuu, ett tota välittämistä, vastuuta, opettamista ja kasvattamista tarttis todellakin nykyään olla himassa paljon paljon enemmän ku on. Täs tapaukses se tarkoittais sitä, ett skoudet ottais teidät boseen joko kartsalta tai hakis himasta. ]oku spiidas. Miks ne usein vain venttaa, ett se olis pelkästään skolen ja yhteiskunnan duunia. Kellekään ei kuitenkaan mitään ihan kauheeta flaidista. Ei me silloin vielä oikein bonjattu sitä, ett se kaikki tarkotti meist välittämistä ja vastuun kantamista. Jollekin jopa gamlalla nahkasella sotilasremmillä, solkipää edellä. Mutt mutsi ja faija joutuis kyll bungaa vahingot. Opettamista ja kasvattamista. Eikä ainakaan solkipää edellä. Ei sitä kuitenkaan välttämättä tarttis tehdä nahkasella sotilasremmillä. Eihän se ihan niinkään voi olla! Kun oppi menis jo himassa nuorena periile niin siit olis tietty hyöt1y elämänvarrella. Nykyäänhän kaikenlainen ruumiillinen kuritus on lailla kiellettyä. Mut oppi meni hyvin perille! "Nyt meette himaanne, ja kun mutsit ja faijat tulee duunista niin kerrotte mitä ootte tänään duunanneet ja, ett jäitte mulle fakkiin ja mitä mä teille kerroinl Kun sitt myöhemmin vertailtiin miten himassa oli käyn1.t niin hiffattiin, ett meidän mutsit ja faljat oli toimineet kaikki lähes samalla tavalla
Monet kokoelman tarinoista on kuultu viime vuosina Ylen slangipakinoina. Fotot: Arska Soisalo Aiheen tähän fotoskabaan antoi jäsenemme Kaiko "Kiko" Juddn. Sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi OIKEIN YA S TANNE/DEN KESKEN A RV OTAAN 3 S7äD1N STANG/N IUHLAKTRIAA. Tartti taas kerran rupee funtsaan mutsin murnosta sanontaa: "Vahtnkoja sattuu kaikille, mut sulle sattuu aina." Raija Tervomaa funtsailee pakinoissaan elämää ja sen usein kummallisiakin käänteitä itseään säästämättä. Oikaistu kohta on sivulla 23 väliotsikon Spora 10 viimeisessä kappaleessa. Ne loput kolme oli menny koneen rummun raoist sisaan ja siel ne on sen jalkeen klrffasil kilkuttanu. Lapsuusja poikavuotensa Kallion ja Vallilan kulmilla asunut Mattsson pakinoi 30-luvun slangilla.Tämä kirya on kokoelma kirloista "Kun Eki oli snadi"ja "Hima stadissa" sekä radio1a lehtipa kinoista. Stadin Slangin jäsenille 15 € (ovh t 9 €). Siinä bluggaa: "Kävin joku aika sitten dallaamassa Itä-Pasilassa ja ..." lostain syystä siihen oli lipsahtanut Itä-Pasilan, vaikka piti olla Länsi-Pasila. Pitskulla oli aina vilt kloddeja. Arna hiffas jonkun kamun. Vastaukset 29.5.2009 mennessä Stadin Slangi ry Hämeenti e 67, 00550 Helsinki. 34 TSILARI rl:4}:: KIRJAUUTUUS EDICOLTA www.edico.fi lSBN 9/B-9s2 -57 08-32-5 A5, 130 s, kovakantinen, ilmestyy 4/09 Eki Mattsson: Kun Ekioli snadi, hima stadissa Siit on jo yli kahdeksankyt kesaö kun ma snadina kundina budjasin Flemaillla Hesa oli srlloin gimis stadi Snadrmpi kun nyt mut kivampi. Stadin Slangin jäsenille 15 € (ovh 19 €) @ FOTOSKAFA €WWNNruruWS Nffi%WRNF Ny t ky sy t ään kah d e s t a kih ekkäin olev a st a " t ai d et e oks e s t a Missä nämä sijaitsevat ja mitä ne ovat. Oikaisu Tsilarissa 1 12009 artikkeliin Tsilarissa oli juttu, jossa kommentoitiin edellisessä lehdessä ollutta spora-artikkelia. Arska Soisalo KIRJAUUTUUS EDICOLTA www.edico.fi lSBN 978 952-57A8 3'l-8, A5, 1 70 s, kovakantinen, ilrnestyy 4/09 Raija Tervomaa: Mut sulle sattuu aina Ku ma öpnailn pesukoneen luukun, srelt tuli peitto ja mytty vaaleenpunast villalankaa, mut vaan kaks kayraa puikkoo
Niinku mä sanoin, Siriuksist vaa haaveiltiin. VelodromilIa skulattiin KUV:n mestismatsit. Sehän oli se Käpylän kundi, joka todella osas neippaa ia tykittää pillerii. Pilleri eli bandy on nykyään Suomes minilaji, mut me muutama kymmene uskollist staraa viel tsiigataan matseja Brahiksel. Sen merkin päälle ei ikinä pantu erkkaa. Pakko bamlaa snadist siit kundist Korvelan Ollist ja sen lafkast, joka oli tåynnä kaikkee urheilukamaa ja fillareit ja niiden varaosii. Postinumerohan on se, joka foraa breivin perilie, ei niinkään mitä sen jälkeen on duunattu paikan nimeks. KUV voit@ LL$K$"FAfuTA ti OPS:n stydisti 5-0 kun Tauno "Timoshenko" Timoska pisti boldei blyrii. Muutenkin tää stagoilla diivailu oli oma systeemi. Sit se spiidas ilost. Jos oli lahjaks toivonu uutta stagaa ja mummi tai kummi toi Vinhan, oli vaikee näyttää ilost feissii. Ekaks se nimittäi luuli, et Olli stridaa öögaa. Velika oli Suomes tehty, mut se ei ollu läheskää nii h1vä. Ny, ku pilleri on Suomes taas suosios, tai " suosios'] nii o pakko tsiigaa kui tää homma on oikei näi menny. Yleisimmäl eli B:llä ei ollu niin väliä. Olli anto usein jätkil lainaa ja mä jouduin sen tsupparina hakee niilt fyrkkaa takas. Perille tulee! tr Klaude. Muuten stagaan duunattiin erkkaa, nii et se piti. Lyöntitrekkoja sai treenaa surutta eikä pellit kolissu. ]os ei ollu fyrkkaa ja niit oli paljo, duunattiin oma staga flöides, mut aika usein se brakas jo ekas matsis. |os leima oli A, eli kallein, jäi varren pää tiesti näkyviin. Isojen matseis meni Siriuksiiki ja niitä mpttiin skideille varsi liimattuna. Se kyl pänni. Nurmiksil skriinattii, eikä niil päässy edes skulaan. Se oli tää Vinha. Extra priimast jokaine oli tosi levee. Se ei paljo huulta heittäny ja sen mutsi seiso synkkänä tiskin takana. Ulvomailtakin. Liimasauma peitettiin äkkii erkalla. Toine oli sit se masentava harjoituspal1o, joka pehmeni tossuks heti ku se kastu. Oikee, aito " virallinen ottelupallo" makso bulisti. 5O-luvul ei paljon fiudeja tarvinnu snärkkää katupeleis. Olli skrivas tsupparin duunist mulle spedun, jost mun mutsi alko spiidaa, ku se sen luki. UV oli se seura, jos Timoslia skulas. Muual oli paljo lätkää. Kaikki tsennas heti mist on kyse, mut olihan Siriuksen brendattu leima lavas. Myös se -59 loppuottelu johon rlysäs yli 7000 katsojaa. Se on mälsää, et lätkä vinnas, ffi Vesa Kumpulainen Pertti Udd Me budiataan St.Adissa! s Ehdotan että stadilaisina aletaan skrivaan breiveihin ja kaikkiin mestoihin, missä pitää skrivaa osote, Helsingin tilalle St.Adi. Eli jos joku haluu skrivaa mulle, niin, pliis: Klaude Bremer, Nuijamiestentie 5 A,00400 st.Adi. Pallot, boltsit ,pillerit oli kahdenlaisii joit sai Käpylän Renskalta tai Korvelalt. Aluks KU\i se Korvelan seura, järkkäs matsit sunnuntai aamusi Käpylän eli Toivosen kentsul, jos peipattii vaa pillerii. Staga oli viiskytluvul yleensä Velika tai jos faijal oli paaIuu, niin sit Sirius sekunda tai priima tai peräti ekstra priima. Liput loppu jo kättelys ja jengi kiipes katsomoihi mist sattu pääsee. Siel me haukutaan nykysii slobomallisii pelistagoi ja muistellaan oikeit käyrälapaisii, joil " Timo" pisti bprriverkot heliseen. Sen ympäril oli paperine sinettir,yö ja Palloliiton merkki. Olli istu skäfäs kopis ja skrivas koneel laskuja. Sitä mukaa kun KUV:n vauhti himmas, alko kundienkin into lopahtaa. Oli kundi vaik kui spuli tai skäffa, nii kaikk yritti peippaa niinku Timoska. foka kundi, joka pillerist jotain kässää, muistaa Tane Timoskan. Kuiteski jengi pursu sinne ja siel oli aina kliffa stimma. Nii h1vä se spedu oli. Vinha oli halpa, paksust vanerist sabluunal sahattu, läski ja helposti vettyvä, oikein stagan irvikuva. Se oli svedareitten staga. Oli kolme kentsuu skrinnaa ja peippaa: Toivosen kentsu, Ravis ja Velo. (Nykykielellä oli kyse identiteetistä.) Käpyläs ku budjattiin, se oli tiesti pilleristaga. Korvelan Olli trokas ne stagat ja skrinnaritki. Aika kova jätkä oli, jos sai pillerin flygaa skolen kulmalt Osmontien Elannolle. Kokeiltu on. Enemmän alko näkry pitkävartisii lätkästagoi. KUV:n konttorilt saatto kyl tsöbaa ns liitetyn. Oli muuten yks staga jota kukaan ei halunnu. Jos Velika oli C, vedettiin erkkaa leiman päälle. $, YSfitu&ffin 35 Tärke;et stagat w Oma staga oli 5O-luvun skloddille tosi tärkee kama. Usko rupes horjuu. Erkalla peittäminenkään ei auttanu. Skrinnarit piti oila hokkarit. Sitä hävettiin pihamatseissaki. Duunattiihan sin yks vinkkeliki, jos oli ler,yi ja ekat hifit mitä mä kuulin. Sen vuoden jälkee kulta-aika alkokin himmenee
Loppujen lopuksi oli kliffaa, kun posti toi kutsun kuvaukseen. Mulla oli ohuesta, sinisestä langasta mutsin neuloma kolttu, jossa oli täyskello hameosa. Se oli mua vuoden nuorempi. Kyllä kai mäkin spennasin jonkin verran, mutta kun mun mutsi ei hössöttän1t, sano vaan, että kävele jonossa ja pidä numerolippu näkywissä, niin ei se mulle ollu mikään henkeäsalpaava juttu. Sitten mä en ookliaa osallistunut kauneuskilpailuihin, vaikka eka kerta menikin ihan mukavasti. Laulu Ktntseista Tää on laulu lapsosista isoista ihmisistä, laulu Kunt sin kunnahi st a, r ap atui st a Rautalammin kaj aut t a a Kar s t ul all e, hurraa huudot Hattulalle, s o it inlaulut S o m er olle, puna Kuntsien pihoille, Kangas alan kankahille. Olli steppaili pellavap äisenä polvihousuissaan. Täö on laulu ihmisistä unesta leveän leivän murinasta tyhj än vatsan suuremm asta suolivy ö st ä, s op p aj o n o n s ankar ei st a, kakusta köyhän kansan. TSITARI .il Skidlen kaun euskilpailut w Tais olla eka ja vika kerta, kun silloinen Mannerheimin Lastensuojeluliitto (?) järjesti v. Toisilla oli iltapuvut pääIlä ja mutsit hössötti, ett muista sitt niiata lavan joka kulmassa ja hymyillä. Pääpalkintona oli kundille puinen polkufiude ja friidulle kaniturkki. Olin mä sentään kymmenen jengiin päässrt villahameinenikin. Valter Sorsa (Meeri Ahvenaisen arkisto). Muistan tytön tylleröis et pienet p oj an p alleroiset liiti tytöt lettipäisinä p oj at p olvihousuissans a Kuntsin kuuluj a pihoj a. Iuttu vain meni vanhempian taholta överiksi. Paikinnot olivat nä1.tillä lavan vieressä. 15 p;nö helmikuuta 1982 Toukolassa. I Maiju Kaunisto PS. Maiju Kaunisto. Sillä oli pikkusystärikin, Liisa, mutt se oli vielä sellaiseen skabaan iiian pieni tirsake. Toisilla pikkufriiduilla oli oikein kampaaja mukana tekemässä viimeistä silausta korkkiruuvikiharoihin. Tieto taivalsi taloihin uursi uran urheilulle knupunkimme kunniaksi v a u r a amm alle Vallil alle. Ky*menen ensimmäistä sai palkinnoksi kuvauttaa itsensä fotostudio Tlylikuvassa ja Suomen Kuvalehdessä julkaistiin muutamien kuvia. l{ousi Kuntsi kunniaansa pula-ajan puntarista t i e d o n n älkä, leiv än nälkä uuden koulunsa keralla. Vaik ois talvet ankaramntal runsahat lumikinokset kiit i lui st i n liukkah a st i, suhahteli suksi siellä, kup e ella s e n kelkkam öen tulipakkasessa. Oli tytöt kaunihimmat uljaat oli urokset varokaa nyt yljät vieraat s atun ai s et s a att elij at lähdöt tuli liukkahasti kolhut kov at kohdallenne. Osanottajat valittiin niin, että sinne ekaks lähetettiin foto, jonka perusteella muutama kymmen pikkufriidua ja kundia pääsi halliin skabaamaan. Muistaaks kukaan muu näitä pippaloita... Mäkin olin siellä kuusvuotiaana serkkuni Ollin kanssa. Arvostelijalauma sittas tärkeenä lavan kupeella tsiikaamassa skidien esiintymistä. Katoa ei Kuntsit murene ei muistoistamme, kerron siitä lap sillemme niistä tytön tylleröistä p ienistö p oj an p alleroi st a. Kadonneet on Kuntsit! ly ö t y ä m a ahan m at alaksi p ih anp i elet p ir st aleiksi rakennuks et r aunio iksi. Koltussa oli pieniä punaisia nappeja koristeena. Pari kierrosta käveltiin korotetulla neliskulmaisella lavalla, joka oli duunattu hallin keskelle. Tarkoitus oli järjestää krigun jälkeen jotain piristystä harmaaseen arkeen. 19461 l94Tskidien kauneuskilpailut Messuhallissa (nykyisin Kisahalli). Se sama kolttu on mulla tossa kuvassakin. Mä dallasin muiden mukana ja kattelin edessä olevan selkää
Vetää natseja daijuun sillä yhdellä ilmeellä, mikä sillä oli. Heidän huomionsa kiinnittyi vanhaan nuhjuisen starbuun, jonka ympärillä kävi aika vilske ja pajatus. tännehän on tullut vanhoja Valkan kundeja'i Ia voi helvata, sillä oli kyyneleet silmissä. No, mä stiflasin peremmälle ja esittelin itteni. Heidän laivansa s/s Patria oli rantautunut johonkin EteläAmerikkalaiseen satamaan. Tarinan loppua en muista, mutta tää oli se tarinan ydin ja luulis, että Suomen kundeilla oli silti pö)4ä koreena, vaikka ukko tsennaskin kielen, jopa Stadin osan. No, se olikin barkun varsinainen jerrylewis. la tsengat. Mä staijasin ainakin minsan, sitten ne veti putken alas. Jengi tsiigas äijää ja vuoroin Patrian skönareita. Eikä stimmunkia petrannu yhtään se, että skönevahti iskis päälle kahdelta yöllä, neljä tuntia stondailua avoprykällä. Parit sy\,Tyspommit treenin vuoks, niitä tynnyreitä, mitä voi tsiigaa ]ohn Waynen leffoissa, missä se brassaa uffaria tokassa bulissa krigussa. Kun sain kelattua alaleukani takaisin omalle mestalleen, sittasin alas ja rupesin lysnaamaan. Tämän gamlan staran pöydässä kävi monenlaista suharia jankkaamassa jotakin. Kundit griinas lungina ja. Hän kertoi mm. Niin ja tietenkin snadisti divasivat kuka mitäkin. Mä funtsailin bleekinä, kuinka monta päivää menis, ennen kun sais ronttaa ykköset niskaan ja smiitaa Uittamon lavalle turkulaista kretonkia ja Grönin Eikka sjungaamassa. Se on n1.t täällä. Otti pari laahaavaa askelta lähimmän suomalaisskönarin eteen. Sitten samlattais nyya jengi Pansiosta, foöri kohti Utotä ja sama baletti. Mä funtsasin skoijaa litski. Sehän oli yhtä staili, kun joku Erroll Fiynn. Teki mieli ihan sliibaa. Aikansa tsiigattuaan päättivät ottaa äijältä Srrgat veks ja pöytä koreeks. Saattoi kuvitella, et kun se dallais jossain Espalla, niin kyllä gimmojen päät kääntyis. Jannu avas dörtsin, ja sanoi: steppaa sisään. Yks heinäkuun ilta mä tsittailin friivahdissa ahteritäkillä lungina. Tuli hiljasta. Skönevahti oli prykäIlä ja yytsikissä, masiinapuoli hollaili kattiloitaan ja leedit kundit sprettaili skanssissa böönajutuillaan tai slaafas skrobas unissaan Sophia Lorenin daisareita tai jotain. Se skönari oli ihan samannäköinen, kuin mun kaverin faija. Mä voin kertoo, et sillä oli tosi stailit kledjut. Mut voi helvata mitkä kledjut. Sitten mun pumppu veti spurtin satasen katkoa. I Heka Måkinen *s* STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET: l)B 6)B 2\A 7)C 3)A 8)A 4)C e)C s)B lo)B Itäistä pituutta a Jotain sata'v.uotta sitten laivastossa mun yksikkö oli Fregatti Matti Kurki, brittien gamla krigubotski. Mä kerroin mun brassailusta ja yks ylimatruusi Herulista sano, että olisit vetäny peffan paljaaks, niin ne olis tsörannu stebulle, kun ne olis suglannu niin maffisti. Sitten ukko vipus ittensä pöydästä. Mä luffasin kuunteluhyttiin ja keuhkosin, että hiffaakste meillä on botski perässä. Nyt tuli stagelle Härmästä kundeja, joilla on saakelin kova jano, ja tåtå bamlinkia et varmaan ole koskaan höörannu". Sitten kundit hiffasivat, et tää vanha starbu mölys jollakin skönarienglannilla, että hän bjuudaa kunnon tuutingit sille joka bamlaa sellasta kieltä, jota hän ei snaijaa. I Aulis "Nappi" Vaskimo skiias: se on ollu siellä jo pari timmaa, me ollaan pingattu sitä koko aika. Sain himaan evääksi muutaman lehden. Sitähän se hyörinä siinä pöydässä oli tarkoittalJj;I""t yritti ja sai vastaukNo, jätkät skriinasivat ja seurasivat homman kehitystä. Mä tsennasin sen heti omakseni. Suomalaiset skönarit tietenkin olivat vääntäytyneet läheiseen satamakapakkaan. Kundit siirtyivät starbun luokse, ja sanoivat. Mun setä, se kun on skönari, on tullut Stadiin. Se on tapahtuma noin 55 vuoden takaa. Saavuin sovittuna aikana kundin himaan häntä levariin tsögaamaan. Purku ja lastaus oli silloin paljon lungimpaa hommaa, ei oliut kontteja, eikä muitakaan hienouksia. Kandee tulla, sillä on kuule huisit stoorit. Heillä oli siihen h1vää aikaa, koska silloin botskit viipyivät paljon kauemmin kaijassa kuin nykyisin. Hundra metriä skrabattavaa jerkkua. Meidän vanavedestä nousi periskooppi siinä oli suglari meidän peesissä, tsimmas, kun joku hai Karibialla. :u:+uii*ll+ TSITARI 37 Gamlan skönarin stoori o Funtsasin minäkin skrivata jotakin Tsilariin, vaikken ole lehden tilaaja (vielä). seuraavan jutun. Mutta se preivin varsinainen stoori tulee tässä. Olis kliffa tsennaa minkä maalaisia ne oli siellä rundas sloboja, danskeja, polakkeja ja kaikkia. Nappas tätä olkapäistä kiinni ja tsiigas suoraan öögiin hyvin läheltä. "No voi perrrr... Niitä blugatessa tuli sellanen fiilis, et mä taidan kuulua tähän jengiin. Me skiglattiin etelään, Gotlanti oli jo förbii ja mä funtsailin, että mitenkähän kauas me nyt shingrattais, ennen kun foöri vendattais taas pohjoiseen. Olenhan syntlperäinen Stadin kundi vuodesta 1936. Suomen kaiffarit sittasivat omassa pöydässään, lysnasivat ja tsiigasivat. Meillä o1i mun frendin kanssa meininki mennä leffaan. Tempasin asennon ja vedin hunööria yksin siinä täkillä. Jufe naut, täällä ei ollut siihen aikaan nähty niin snygejä bläägiä. "No niin gamla stara, kaiva lämiskä esiin. Se olisi haidu homma. Siel1ä kääntyi bamlaus väistämättä tähän Tsilari-jengiin. Alkoi jo snadisti hämärtää ja maininki gungas snygisti, niinkun skloddin lullaa. Meiltä jäi muuten se muuvis tsiigaamatta sillä erää. Me budjattiin Tarkkiksella ja Astorissa Roballa meni joku stärä länkkäri, joka oli välttämättä tsiigattava. Sitten sanoi hiljaisella äänellä. Ehkä snadisti nuorempi vain. Sitä paitsi, jos jotkut mun uinaiset stadilaisfrendit hoTäa tän preivin, he ehkä panee jotakin tietoo tulemaan itsestään. Vapaalla vodalla kun oltiin. Koko folkan Big |ohn Wayne. Sitten jossain stoppi ja kuuntelupoiju sköneen, kahdeksikkoa sen ympäri Itf hela daagen ja kundit yrittäis pingaa sitä samalla kun tykkipuoli jumppais Boforsien kahvoissa pursiukko skriikais nuotteja peräsuoli tuuman ulkona. Satuin sittaamaan kliffaa iltaa mukavassa seurassa erään lehden tilaajan himassa
Nlistri ole r*irt tcltrtt't ttse itrt piirrttksitt jn tnaalauksin vuosien varrella. 38 wffiffitueffiffi Lekson taidetta wF 4w8 Ihan snadina kundina pudjasin mm. \-ierttsttut tttiteiliin nintitt'st,i;o/..'ri Ä-rrr',1 tckiiti. Kuvnn "Punaifien talo" on Ä/ek-sis Kit'er:Ändtrn jtr Ittrtsut Brttltltkttltm kulmatalo, Toisen kut,an "Kalevankatu" puutalojen pihan puolella on mm. koulun kulnrtt oikeassa reunasso. Pidän Helsingistä _ia yleensö kttttpur*ittukt'rrtistti. Kcutsokortlu ttttLseo .icr Tckttisttt kttttltnr prltLt-ttltte. Ktjt,irt knnsiksen kolme luokkaa A.Kiven skolassa. Tekn. Leo Kuosmanen ffi::*:41 ' l.lqi;ta+:+.:*:ååf.':, if,r'' -r4 f.':'. Aleksis KivenkndurL tnloissct 56 .jtt lf -seÄrl Hdrrtce rttta 1E. Iiöelcimä kului mainonnan pnrisstt
"Joo-o, Viiskytpennii." "No, sitten olet saanutkin hyvin tippejä. "MINKÄ!?" Karjas tantta.'Vappukukan, rouval' Vastasin, ainakin puolet snadimmalla forssilla. Upee alotus! Ami stooras, ettei pidä studaa, vaan jatkaa skagaamatta ja blisaa puolväkisin. Viisas siltä ett, joka poka olis jo slumpannu merkan. Jatkettiin blisaamista ja homma alko sujuu. Hema ja mun Broidi oli jotenkin muuttunu, niitä alko kiinnostaa muut asiat enemmän, kuin Amin ja mun hiffaamat proget. Mulla ei ollu tsenssei, mut ne huntin verran merkkoi, lodjus, voi viide! fotain mäkin sain blisattuu, mut väsy paino ja nälkä kans. -,..:1 t:-r .1i :' r'.'l TSILARI 39 Vappukukkia Stadin gartsoilla 1968 yhden aikakauden loppu, toisen alku. "Faijaaskos tulit tsiigaa. "Hyvää päivää herra Aimo, kyllä on, olkaa hyvä ja käykää sisäänl' Mä kipasin sinne dörtsille ja hiffasin, et Amilla oli ihan klesat kledjut, valkonen tsorkka ja mirri pillissä. I Hyvää kevään alkua! Kai Ekonen Bärtsin kundi Hei! Jutussa "Stadin kundi ulkomailla" Tsilarissa 112009 on virheellisesti Tirkholman matkustaj asatamasta. Tsiigataan öögiin, silleen anovasti, stoorataan tsyrkan duuneista, fattisten hyväks, totuus sehän oli, o1tiin kummatkin "köyhii kundei'l vielä. Pappa tietenkin sai kuulla tästä mun tempauksesta ja stooras mulle ett, Mammalle eipä tästä kerrota, hermostuu vaan turhasta, ett eiköhän pidetä tää, näin vaan meidän miesten keskeisenä: "Eiks jehna!" Niinkuin Papalla oli tapana sanoa. e Vuosi 1968 oli muutoksen aikaa monille. Mulle ei oikeestaan jääny muuta, kun luudaa skolessa, lätkäkentsul**{a ja tsyrkan kakrukuorossa, siis lorvii. ja se riitti. Lorvii! ! Se oli vappua edeltävä viikko, kun Ami tuli, ihan extempore, ringaa dörtsin kloguu. Siitä on yli nelkytvuotta ja olin jo 12 v., mutt silti viel snadi skloddi. Sata merkkaa, muka liikaa! Femma ja puolikas päälle, vähintään! En sillon vielä snaijannu markkinatihel.ttä, umpeen blisatut markkinat. Vilt maailma muuttui silloin. Siel byroos tsittaski fiksun näköne friidu, joka froogas mun nimee, ensteks. Onneks olin jo aikaa sitten brennannu mun mirrin. Friidu kerto mulle vielä, kuin homma skulaa, merkka slumppaajalle, fyrkat blisarille, siihen pläkkilodjuun, lodju tänne, kun merkat on blisattu, fyrkat buurdiin, ne reknataan ja tipit blisarille. Siihen aikaan laivoissa oli kaksi luokkaa. Ami, joka oli jo blisannu varmaan yli tuusan niitä merkkoi, koska oli alottanu jo pari päivää aikasemmin, sano et, alkuun tuli tippei melkeen samat ku tienestit, mut nyt blisaukset kyllä alkaa hiipuu ja noi sun pari lodjuu voi olla, ehkä liikaa. Kun ne mun merkat oli blisattu niin mentiin tsekkaa tienestit. Pitää olla SKEPPSBRON Vanhassa Stadissa. Ami bamlas, ett tsyrkat blisaa niitä ja niist saa provikat. Ami yritti stikkaa tsoukkii mun blyseistä, mut kun mä kysyin, et roudaaks se eväitään noissa polvipusseissa, niin homma jäi siihen. "Näitä on kahdenkymmenen ja viidenkymmenen merkin laatikoita, kummankohan otat?" Otin sen fimtsikan. Tässä on peräti 55 penniä ylimääräistä ja ne ovat sinun!" Eikun kaks lodjuu lisää ja blisaa. Tais ehtii lähtee joi' Sano Fagu, tsettareiden pomo. Viikonloput meni lerry Cottoneita plugaten ja radioo lysnaten. "Hyvää päivää, rlouva Mamma, olisikohan Kai tavattavissa?" Ärrästä hogasin, et Ami oli dörtsillä. Päätin lähtee Papan duunimestaan breikille ja toivoin, jos Papalta ois jääny vaikka smörgari. Tseeneist en oo kertonu vielkään verottajalle, mut taitaa sekin olla jo gamlaa kamaa. Kaiken huippu oli se, et ne bamlas friidujån kans, snadisti imelästi ja oli ihan dorkana. Stoorasin, et Kaimmää.... "H1wää päivää, ostaisiko Rouva, VAPPUKUKAN!?" Kuuluvalla äänellä ja kohteliaasti pokaten. Taisin stikkaa aika apaattisen vastauksen, koska Fagu stooras multa, murheen syytä. Ami stooras, et kaikis tsyrkkien byrois on tää sama meininki, et sinne Joharin byroon ja slungisti. Sama. Sama friidu, reknas fyrkat, joka ne merkat mulle oli antanu, tsiigas mua ja kysy, et muistinko hinnan oikein. Fjalle PS. Redi homma. Kundit spendas peilin kupees niin, vilt pitkää, duunas fledaan Suavee ja tvettas kainaloita alvariinsa. "Kypäprlossaa!" Mammakin oli slumpannu jo pari, heti dörtsil. Handussa sillä oli leivarilodju, johon oli stikattu jotain merkkoi. Valkone tsorkka, mullakin kummiskin oli. "Tehdään fyrlkkaa!" Ovela virne lärvillä. "Vuppublumstereita!" Ami supatti. Tuttu paikka, kaksi vuotta tiskaamassa ollut. Amii se ei niin paljo haitannu, Hema ei enää vetäny sitä daijuu ja bokraustreenit vei oman aikansa. "Fimtsika perl merlkka!" Mä olin heti messissä. Oli ilon, surun ja hämmennyksegr hetket, ei varmaan tässä -|.estyksessä, mutta jokainen fu omassa mielessään varmasti tsettaa ne silleen, kuten haluu tsiigaa ja fiilaa. Ami tsuppas himaan ja mä jäin blisaa. Sinne tulivat "vanhaan h1wään aikaari' pienet matkustajalaivat kuten Aallotar, Bore, Heimdal, Wellamo. Päätin lähtee steissilie, siellä handlaus skulaa! Kliffan näkösii friidui blisas siel ja vilt lujaa. Snadisti kiepas, kun Mamma sano, et mulla pitäs kans olla yhtä stailit kuteet, kun Amilla. "Nää vappukukat." "Noiko, mitä sul on toss lodjus, paljonkos ne bungaa?" "Fimtsigan, mut kukaan ei slumppaa!' "Niinkös, mitähän jos meet tonne salin puolelle, siel ei varmaa oo yhtäkää kukkaa, näin kevään alussa, näyttäis kliffalta!" Mä blisasin kaikki merkat ja sain smörgarii ja mölöö! Friidut, korehtuuris, tais vähän skabaa siitä, kuka sai pitää eniten mua gutana, servaa bagelii ja karkkii! Snadille skloddille! Mulla oli tosi haadii ja sjungasinki niille sitten lopuks, ennenku luudasin himaan
No pysähdyimme ja etsimme pyörän ja pultit, mutta emme löytäneet kuin kolme pulttia. kerros. Mä menin heidän luokseen ja morjenstin. Silloin mulla alkoi raksuttaa, ettei tainnut kundilla kaiklii olla oikein kohdallaan, muttei nr.t enää voinut perääntr'ä. Taisin jäädä valtiolle velkaa yhden pultin hinnan, mut kai mä olen sen jo saanut anteeksi. Pitskulla oli muutamia gubbeja ruokiksella, joku skruudasi eväitä, toiset skulas korttia. Kortti tuli, muttei mulla ollut fiudea, jolla ajaa. Kerran olimme kaverini kanssa skujaamassa, kun se sanoi vieressäni "Hei kato jonkun pyörä menee tien poikki'i lohon mä. Systerin tuttu pariskunta oli ostanut gamlan henkilöfiuden 1937 mallisen Adlerin. Verna Piponiusta, näyttämön monivuotista ohjaajaahan ei enää ollut, mutta siitä huolimatta kaikki tuntui olevan paikallaan. Elannon nä1ttämö oli jo legenda, joka eli ja hengitti vielä nykyajassakin. Luulisi, että jo kiinnostus monivuotista työtä kohtaan olisi riittdvä perusta toiminnan jatkamiselle, vaikkei varsinaista rahaa olisikaan ollut. 40 TSILARI t"l Tarkoitus pyhittää keinot * OIin täyttän1t 18 v. "Konsaan ei jäå unhohon tuo armas lapsuusaikai' Ios kerran toiminta edelleen oli vireätä niin millä oikeudella se päätettiin lopettaa. Laitoin vilkun vasemmalle ja olin vendaamassa, kun insi painoi jarrua ja me pysähdymme risteykseen. Ehkäpä Helsingin kaupungin opetusvirasto herää kuitenkin huomaamaan oman mokansa, jonka se on tekemässä. Sinne tullessani heihautin taas rennosti handua vakelle, joka vastasi samalla lailla. Tarkoitus pyhittää keinot, eiks juu. Niin siinä sitten kär-i, että lähdin pitskulle handussani pultti. Heillä oli nyt fiude, muttei ajokorttia. Budjasimme silloin vielä Kalliossa Eläintarhanhuvila 3:ssa, siinä missä n1.t on Kaupunginteatteri eli Ensi linjan jatkeella hiekkatiellä. Lähdin kuitenkin koittamaan. Ne kaiklii luulivat mua Postin kesäharjoittelijaksi, jok^ huolsi jotain fiudea alu/' ulkopuolella. IIuo r'ähan vaivasi se puuttuva pultti, että mistäköhän sen sais, silloin ei tan'itsisi bamlaa pyörän irtoamisesta omistajalle ollenkaan. Olisikohan tässä nyt yleisen mielenosoituksen I Vesta Pulkkanen paikka?. Tulin portille, siellä oli ylhäällä lasikopissa vake formussa. Mun ulkonäköni oli vähän hämäävä, koska päälläni oli työstä likaantuneet haalarit, handuissani ja kasvoissani rasvan jälkiä. I Terveisin Antti Herttue_aat Surullinen uutin en kohtasi Elannon näyttämöä / o Koko lapsuuteni oli yhtä kuin Elanto mukaan lukien myös Elannon nä1ttämö. )äätyäni yksin Ensi linjan hiekkatien pätkälIe, laitoin likaiset haalarit päälleni ja aloin vaihtaa fiudeen öljyt ja lisäsin swlariin vodaa sekä putsasin fiudea päältä ja sisältä aikani kuluksi. En ole enää vuosikausiin käyn1t paikalla Kaikukafi 2 C 6. Johon hän vastasi 'Ai onko meillä vielä niinkin vanhoja autoja'l lisäten siihen, "Että mene tosta or.esta sisään ja p1ryda siellä olevalta friidulta lappu, jolla saat pultin peräIlä olevasta \rarastostai Kiitin ja lähdin sisälle. Sanoin, että se on -37 maliisesta Adler -henkilöfiudesta. Luin lakkautuspäätöksestä jo yleisistä tiedotusvälineistä ja n1't uudestaan Tsilarista. Näytin yhdelle pulttia ja kysyin lö)tyisikö täältä sellaista. Sieltähän voisi ainakin kysyä, tosin se on valtion laitos ja sinne on pääsy kielletty. 1950 ja menin heti Nelskylän Autokouluun Pikku-Roballe. Laitoimme pyörän kiinni kolmella pultilla ja jatkoimme matkaa himaan. Äitini nältteli siellä ja aikuisena minäkin ehdin vielä, vaikka sota-aika hiukan verottikin osallistumista, eli kriguaika niin kuin slangiksi sanotaan. "Ette huomioineet oikealta tulevaa autoa." Vilkaisin oikealle ja niinhän sieltä todella oli tulossa Mikonkadulta fiude, mutta samalla huomasin, että sillä oli vilkku oikealle, joten sanoin äkkiä insille, "Kyllä mä sen huomasin, mutta sehän näyttää käänt1vänsä oikeal1e'1 'Aivan oikein' sanoi insi ja j atkoi,'Anteeksi vaan jaj atketaan ajoa." Niin pääsin pälkähästä pieneilä jujulia, vaikka en kyllä todella ollut nähnyr koko fiudea. Niin mä tulin kuvioon ja kuskasin heitä pyhäisin ja iltaisin stadilla. Eikä mitään suurempaa rikettä ole tapahtunut. Kiitin gubbeja ja suuntasin portille. Kun olimme tulossa Korkeavuorenkadulle, sanoi inssi, että käänn1.tään vasemmalle ylös Korkeavuorenkadulle (silloin vielä sai vendata vasemmalle). Silloin muistin, että viereisellä Toisella linjalla on aidattu alue, jossa on Postin Autovarikko. Kun menin portista, heilautin handua rennosti tervehdykseksi, johon vake vastasi samalla tavalla. Hän pyöritteli sitä handussaan ja kysyi mistä se on. "Kuule se on muuten meidän etupyörfi Adlerissa oli niin isot keskiöt, ettei pienessä vauhdissa paljon huomannut, jos yksi pyörä puuttui. Kun tulin Toiselle linjalle, pääsi multa helpotuksen huokaus, olipa seikkailu, mutta sain mitä halusin. Kun tuli inssiajo, niin lähdimme insin kanssa skujaamaan stadille, tulimme pitkin Pohjoisesplanadia rantsusta päin. Mä sain vipata sitä palkaksi arkipäivisin. Lör'sin friidil sanoin tarvitsemani lapun, jolla saisin varastosta pultin. Toimintaa arvostettiin liikkeenjohdonkin taholta kovasti. Mikähän perustelu on näin äkkinäiselle "kulttuurimokalle". Näin olin sisällä alueella. Yhtään esitystä ei aloitettu ennen kuin yhtiön toimitusjohtaja Väinö Tanner oli paikalla. Kysyin ihmeissäni mitä n1t
,il+:il.::rr.i',1 TSILARI 41 @ SÖRKAN FRIIDUN STOORE.IA Humikkalan tienoo rTtsiieailin täs yhtenä iltana I fofrurirta ja funtsailin tätä ympäristöö. Naapuris oli yks kundi, ku oli meiän kundien välistä ja se joskus braijas meiän snadin kans. Sit aika lähel oli buli pihapiiri, punasii haussei pitskulla ja berninpaimenkoirii. Sielt löyty kundeille esimerkiks bulei fotoi fiudeista. Olkavarren luu oli menny katki. Mut busakuskit ties milt pysäkiltä millonki joku oli tulossa. Juniorin snadit braijaa pitskul ja kartsalla ympäristön pentujen kans. Ku mä tsiigaan tsögen fönarist, tulee mieleen kaikki ne aamut, ku meiän pennut tsuppi busapysäkille, yleensä viime tipassa. co m CHEF WOTKIN'S TEHTAANMYYMÄLÄ PALVELUTISKIT JA puh' (0e) 774 33 477 MyyNnptsrEEi bhtaanlil'^""i"å!;)7 I,],?,,, "",. Voda tuli himaan omast kaivosta ja meni omaan saostuskaivoon, ku lokapoitsut kdvi tyhjentämässä. Niil oli kuulemma kennel, ja ne dogit moikkas aina ilosel haukulla ja vispas häntäänsä, ku siit dallas ohi. Niist bunkkereist on |oensuu skrivannu sen kniigas Harjunpää ja poliisin poika. Vois olla vaik keräilyarvoo. Nykysin tarttee olla fiude tai ainaki fillari ennenku safkaa saa himaan skaffattuu. Tirntu, et ne venttas, ku jengi rrysi portilta ja mennessä napitti rotsii ja pujotti reppuu pykälään tai veti viimest smörgarin palaa huuleen. Tasan Stadin parhait. Vanhemmat pennut sai skoilest kavereita, mut juniori brassaili yleensä yksin tai mummun) mun mutsin kans, ku oliki ihan kliffa braijauskaveri. Tontit oli bulei ja tyhjää maata ympärillä. Sääli, et ne on jonnekki hassattu. loka pläntti on bygattu niin tä1teen ku voi. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. ]a sit siin on kiska ja pitseria. Hima oli kulmatontilla ja ympärilt lö)rtyki monta juttuu kaveerattavaks. la varsinki sillon, jos joku yllytti tai väitti, ettei se jänää. Oltiin silloin ku landella. Toisel puolel kartsaa oli lähibuidu. Kerran satttu, et se kletras hespan selkään ja tippu, ja sit raukka kurasena tsuppas spiidaten himaan. chef-wotki ns. (09) 774 33 44 I i h atu kku@chef -wotki n s.com I www. Joskus siel tsuppaa parikymmentki kersaa, ku braijaa kymment stidii, piilost, keinupeffist tai skulaa futist tai sähl1y. Vaik koht kaikki tontit on tä1.teen bygattu, metsku on onneks suojeltu. Niitten taakse metskuun on noussu stadin viiskerroksisii byggii. Oli klesa aikansa, mut tuli kondikseen. Talvella kundi hiihti pellolle vaklaan ja skotaan olemattomii vihollisii faijan vedust duunaama kifru olalla ja reppu seläs, kesiksel oli luontoo muuallaki ku omal pitskulla. Snadii porukkaa ei ollu oikeestaan mailla eikä halmeilla. Toisel puolel kartsaa oli kenraali Pajarin perikunnan tila. Ia pitskun alareunas nlTas byggas glaidut vanhukset tsiigailee nuorison hommii. Jotain puutarhapalstoi siel on vieläki, mut sillon ennen heti meiän aidan takana oli seerumlaitokselle hyyrattu laidunmaa, mis oli kesiksinä hespoja. Kulmakunnan kakarat kävi siel salaa ridaamas ja tottakai meiän snadimpi friidu kans, se ku oli semmost sorttii, et sen tartti kaikkee kerkee koklaa. Stadi on stadi, metskut on landella. Ei oo tyhjää mestaa koht enää missään nurkassa. Ku me flytattiin vanhaan himaan, meiän bulimmat *=;<akrut oli kymmenen kahta puolta, mut juniori vast kaks. Ei ollut asemakaavaa, ei kunnallistekniikkaa. Siel on kaltseil vanhoi ekan maailmansodan aikasii bunkkereit. Nää kulmat oli tyypillist rintamamiestaloaluetta. Sen lähilafkan paikal on nykysin rafla, semmonen lähiökuppila, ku blisaa kaljaa just niin paljo, ku janonen jaksaa kittaa. Tontti oli buli ja talo semmonen staili mansardikattonen. Kaltseil ja bunkkereis nuoriso fiiraa vieläki viikonlopun iltoi, nii et risoi flindoi tarttee varoo, ku sinne snadien kans joskus mennään eväsredulle ja piilost braijaan. Ne totes, et on vänkä, ku kulmil budjaa viel joku, ku muistaa jotain "vanhoist ajoista'i Me nimittäin ruvetaan oleen koht ainoita gamloi, ku budjaa näil nurkilla ja ton meiän äijän kans vähän niinku siirretään näitten nurkkien perinnettä. Kaveerattiin, mitä muistu mieleen ja kiinnostuneena noi naapurit lysnaski. Bamistiin snadis porukas tos pitskulla yhtenä iltana siit, et mimmonen mesta tää oli vuonna 1970 sillon, ku meiän perhe tänne tuli. Fönarist on vänkä tsiigaa niitten touhuja. Ei tartte näitten pentujen enää yksin brassaa. Eipä me kovin kauas siit vanhast himasta päästy, samalle pitskulle, muutama metri alemmas. Siel oli kauppias, ku skaffas aina semmost kamaa, ku satuttiin tartteen, mut ei vaan menestyny sekään. fi Raija Tervomaa 'iZ rr" Fläsää, tsieguraa, bradariio metukkaa, broiskuiubinoit, tekumekuslarb aa, ryyn aral ... Mä laskin yhtenä päivänä, et korttelin alueel brai_ varmaan yli kolmekymrnent neljäst neljääntoista ikästä ja suurin osa kundeja. Nykysin kaikis taloissa on nuorta porukkaa ja pentuja piisaa. Siin on nyt kerrostaloalue, tommosii matalii kakskerroksisii byggii. Ei ku taas kerran Auroraan. Meiän tontin alapuolel oli stadin peltoo. Meiän himaa vastapäätä oli niitten vanha paja, ku pennut kävi tsökaamas kaikenmoist aarretta. Mut eipä ollu näin sillon, ku me tänne fl1.tattiin
r ::F,td&r =i: :--a i!+l: Army)ippis Onnittelukortit ff. 42 wffiffitu&ffiffi -c_ mnqa Paunonen, Heiklii: S u w' i sl angi s anakir.i a fanzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, Iitski kalis '{T!4AFÖNERT Pohjola, Arvo: Himaföneri Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä Mieskuoro MestariIaulajat CD-levy il [anzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila ro Rehn, Leif: Gammelin jannu )lattsson, Eki: Griinatna kintpassa Sannamo, Torsti: Kundino He,sa-i-srr .fl 7' ga a.i a n a ft rlgtt-.-.4 -{å4d*:rry?+ry ,\läkelä, Iuhani: Stndin snsdi slangisanokir.ia Kulmala, Teppo: Anna pois ttrtut kitarain G Rehn, Leif: lassen från Gammeli Lasse Liemolan juhla'CD & T-paita l I I Somermäki, farmo: Stadin Slangin Kwtdes huone: juhlajulkaisu: .\irr.lriftrrlrrÄ'lr lrr l{iin gimis on Stadi Skloddit braijaa CD-Ievyt Kauluspaita Qho kailista kotia 'ä&o{ I-.rsse ftI icnrril.r *. \ !,{q'
I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I u db -ntmr: STADIN SLANGIN OMAT KAMAT Hinta Tilaus/kpl Lippikset: [] Musta E Army-lippis, musta E Army-lippis, hiekka B€ Dkpl T-paidat Koko/kpl: XS fl-, S E-, M []-, L E-, XL n-, XXL fl8€ [kpl Raitapaita: musta/valko, harmaa/musta Koko/kpl: S E-, M fl12€ Ekpl Miesten lvhvthihainen kauluspaita Koko: kaulus 4142 25€ fl kPl lsännänviiri 50€ Ekpl Pöytäviiri 25€ Ekpl Pinssit Stadin Slangin Pinssi 2€ Ekpl Gimis on stadi-kortit, 5 kPl 1€ Dkpl Autotarra 3€ Ekpl Lehtiö: Niin gimis on Stadi 1€ []kpl KIRJAT Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ Ekpl Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila 15€ Dkpl Lasse Liemolan juhlakirja 30€ Ekpl Mattsson, Eki: Griinataa kimPassa B€ fl kPl Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10€ EkPl Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja 55€ Ekpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10€ fl kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12€ []kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10€ Ekpl Sannamo, Torsten A.: Kundina Hesassa flygaajana krigussa 17€ Ekpl Somermäki, Jarmo: Kuudes huone -sarjakuvakirja 12€ El kpl Stadin Slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Sqq'10€ []kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 20€ Dkpl Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia Bygatti n uus hima 18€ fl kpl Tervomaa, Raija ja Mattsson, Erkki: Skloddit braijaa 13€ Dkpl MUUT Lasse Liemolan juhla-GD 20€ Ekp CD Jörde-Juge 15€ flkp CD Stadin styget 2A€ Ekp CD Duo SnadiPumppu: Slangi on swengiä 10€ Ekp CD Mieskuoro Mestari-laulajat: Mestarit Stadissa 15€ fl kpl Mimino Art slanqikortit Skidi E -, Häät E -, Onnittelu E -, Be!g! 2€ Ekpl Tilaajan Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin, Jos on epäselvyyksiä, ota yhteys toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00-17.00, puhelin 7741041Tilauksista peritään painon mukaiset postituskulut.. \p ö i,s'TSEfu&ffiH 43 TUOTTEET VOIT TILATA MYOS POSTITSE
IlLrtt.r lakupiiput, r,oi herregLrd. " Gamlojaftroja Nrroi.iso I950-lut,ullo. Selrl.i'den vnoksi tull.oon nrainittuii, että teimirn tekstin skrrr-a.ira ci röökäii eikä nuusk.ra, nlLrtt.r rllr.ri:c'c kvllä pilsr-reriå r'ahvemp Lra i o skr.rs. Suuri enenrn-risttl ei bonjainr-m brenkkukieltoa jii se toi mukauiriin r'leisesti vhii pienener-iit.r kunnioituksen kzrikkia lakeja ja rtriiiirär'ksiä kohtaan. Samainen välkky duuniryhrnä esittää myös, että Iakupiippuierr rrrlyrrti kiellettäisiin. Ehkai r-rudet röökiskoudet. Voi pyhä yksinkertaisur-rs. Näin suojeltaisiin lapsia ja nuoria röökiltä. Holf iouksessa oli r-ksinkertaisesti r-nentrliiirr-r pitkiillt'. TätLl blligattaessir on sosiaalipoliit tir.ien mir-risteriryhrnä ilrneisesti kiisiteilr't r.i\ryan röiikiiakiesitvksen ja kaiken järjellisen todenniiköisvvcler.r rnukaan rnr.cjs proistanut duunirr-hnrirn I apselIisulmat esity.k5s1. Esimerkil<si poistamalla porlminteko-ohjeet netistä sekä valvomalla r..ällvirltavideoiden m11,11i;i jne. Kieltolain i,rikana knulenra clokattiin enemmrin knin enlre1l lakiir jir brenkun salirkultetu: kukoisti jer toi rutkasti f,vrkkaa n.]o1.)c'n trokarir-t fikkairr-i. Tähän maahirn on tulossir nvvir röökilirki. I)uuniri hrnri on r iinre vuoder-r puolella tsitzurr-rut persuksillaran ja funtsinut miten elän-rii tehdaiän r.l'r.r vaikeermmaksi nikotiiniorj i11e. . Ja entäs kuka vtrlr.'oisi tällaisia rikoksia. s$'{e är{s*e.ä . Se siitä ja lakupiipullel t, Kaj Grönholm. Kait löyt1y muita kohteita, jos todelia hah-rtaan suojella lapsia. ;! ffi e9 # ä Jd;ä fåa{ å . -6ii :t r'l .i1l :än. Eli saul"ruttelijan pitäisi tsiikaa tarkasti onks jossain bvggars r.enttiili tai fönsteri auki enr.ier-r liiökin sr.tyttämistä. Kuten esinrelkiksi ettei saisi pistää röökiä eldaarmaan fbnsterien, dörtsien ja venttiiliallkkojen kohdalla, knn dallaa pitkin Stadin kartsoja. . 44 +r:i. Hr-r-ii esimerkki liian pitkrille nre ner-istri kielloista oli 90 r,uotta sittcn r-oir.r.raan tr-rI ILrt kieltolaki, j oka ku nt o t trrn hLrtikuusser 1932. Vaikkakin kannatan järkeviä kanrparr-rjoita röökaarnista r.astaait, en r-c'ri bonj ata röökit1.örvhmän j oitakin tilr.sin yliarnpr-rvia idioottimerisra ehdotuksia
täyd e I I i n e n p osti osoiffeesi/ Maksupv: Täytä tekstaamalla ja ilmoita. Jäsenmaksu 20 €/v. Siit, ett skulaa puhelimel:ka lafkaan erikseen ja ruiffiä tarjoukset hima an j,ayrittää funtsaa et mihin näist n1.t sitten vekslais, niin ei taida futaa ainakaan iisisti. Tiedotteessa kyllä kerrottiin sähkön hinnan laskevan jopa 1Io/o ja bullshit sanon mä. Mä sain sieltä Liliuksen firmasta brevun, jossa tiedotettiin, että "sähkön hintaa seurataan nelj ännesvuosittain ja muutetaan hinnoittelua sen mukaani No mä kysäsin, että kuis mun mökillä mahtaa homma onnaa) kun en oo nähny mitään liikettä sähkömittarin lähettyvillä niin, että onko jo duunattu kaukoluettava värkki seinälle. (koululainen Allekirjoitus Jäsennumero: opiskelija 5 €/v.). Palautusosoite: Hämeentie muUIOS (muista jäsennumero!) 67, 00550 Helsinki. :iil+ i;iii;lit"i{j TSILARI 45 KLI FFvrHEl! Sä voit skabailuttaa sähköyhtiöitä s Eiks ookkin stärä homma tää skabailuttaminen. t Pentti Saarinen 10620 Tammisaari (Ex Larulainen) \, a\ STADIN SIANGI ry:n JÄSENHAKEMUS E Osoitteen tms. Olisin valmis liittymään sellaiseen liikkeeseen mikä ajaa sähkön hinnan samaksi koko maassa, sillä sähkö jos mikä on tämän päivän peruskulutustavara. Sillähän homma parhaiten onnaa. Kuis luulet, että mökin mummo duunaa mitään läppärillä. Kaiken tämän puljauksen jälkeen sähkolasku on sitten pari egua snadimpi kuussa. 09-7741041 Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka: Sähköposti: I I I I I I I I I I I v cfu Synt.aika: Sukupuoli. Muutenkin homma on karkaamassa handuista. Puh. On kyllä omakohtaista kokemusta. Lopullinen tieto kokonaiskulutuksesta saadaan mittarinluvun jälkeen. Ainaskin on snadisti vaivaa. Poikkeava jäsenmaksu: Synt.paikka: E 2 Nainen tr tr 1 Mies Koululainen E Opist etila Paikka Hak.nro: Liittymismaksu 15 €. Käyrillä sekä muuttuvilla hinnoilla matemaattisesti laskettuna saadaan lasku aikaiseksi. Kysyin sitten kuis mahtaa laskussa näkyä tämä hintavaihtelu niin vastaus oli, että heillä on keskimääräiset kulutuskäyrät ja niitten mukaan sorvataan ennakkolaskut. Musta on siis tullut keskiverto kundi vaikka oon pitäny itteäni hywinkin skarppina tyyppinä. Sais sitten mökin mummo sähköä samalla hinnalla kuin näppärät nörtitkin. Ei kuulemma ole eikä ole varmasti tulossa enne vuotta 2011. Kun sitten oot saanut funtsattua, että tohon mä vaihdan niin sama lafka hissaa hintaa ylös melkein heti vekslauksen jälkeen ja taas sä oot tsöbaamassa kallista sähköö
Se oli -Hellsten! Menin aivan veteläksi. Hän oli meille idoli ja enemmänkin. t Esko Hytönen Jäsenhakemus Stadin Slangi ry maksaa postimaksun Stadin Slangi ry STADIN STANGI RY TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys. Mutta, pyysin kumminkin. Kuulijat olivat aidosti mukana. Pohj ois kaarteen piippuhyllyltä näin, kuinka Hellsten pinkoi keskimmäistä rataa editseni, ohi. Hellstenin voittaessa Melbournen kisoissa bronssimitalin, me melkein spiidasimme, vaikka lapsia olimmekin. Nautiskelin kokemastani kauan. Ajattelin (vähän katkerana), että en prydä nimikirjoitusta. Hän hölkkäsi ohitsemme. Hätkähdin. Siellä näin Hellstenin jälleen. Broidini, j oka itse oli juoksuihin kykenemätön invalidi, oli minuakin innostuneempi "Votesta". 46 TSITARI f.ir:S==:===== Helsingin "messuhallissa" Suomen ensimmäiset (muistaakseni), viralliset yleisurheilun sisäratakilpailut. Olin mykistynyt. 1950-luvulla ei muusta puhuttukaan, kuin Hellstenistä. Puhumattakaan broidistani, kun kerroin hänelle kaiken. Kävelimme mukaisia. Yritys ja innostus olivat sen verl.ttelevä, mies. Sain suustani ulos vain sanat: "H1vä Hellstenl, muuta en pystynlt. Minunkin käteni tärisivät. iaitin samalla joitakin niF kirjoituksia käsiohjelmaani. luostessani itse Braahiksen tiilimurskalla kuvittelin tietysti aina olevani Hellsten. Toisen kerran Eläintarhan kentällä Hellsten juoksi lähempänä minua. Hän käveli vastaani vanhentuneena ja tuiman näköisenä. Rakensimme myös lautapelejä, joissa nopanheitoista huolimatta Hellstenin nappula voitti aina. Melkein varpaitani hipoen hän pinkoi TuTo:n vihreäraitaisessa paidassa etusuoraa. Hellsten oli mukana. Itse kohtasin sankarin aidosti vain pari kertaa mutta vain kaukaa katsellen, kuin taruolentoa ikään: ensi kerta oli olympiastadionilla, SuomiRuotsi -maaottelussa. Hellsten oli meille -puolijumala! Sitten joskus 1959-60 lukujen vaihteessa järjestettiin \2 d\ I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I v db Voltto Valdemar H e I I ste n eli "Vot e" [ip'g.-#"iäF#,f-ä e Pikajuoksija, maaottelu"ratsu". Niitä seuratessamme olimme milloin iloisia, milloin masentuneita, jännittyneitä, spekuloivia, jne. Näky piirryi muistiini yksityiskohtia myöten lopuksi elämääni. Himassa leikimme radiota; joku meistä selosti "Tiilikaisena", naama punaisena huutaen Hellstenin ylivoimaisia suorituksia. Mikään Hellsteniä koskeva uutinen ei jäänyt huomaamatta. Pahvisen Hellsten-nappulan toiselle puolelle oli piirretty Suomen lippu. Meillä ei ollut päivääkään iiman Helisteniä. Meille tuli usein kinaa siitä, kuka saa kulloinkin pelissä olla Hellsten. Hän tiuskaisi vihaisesti: "Menkä helvettiin siitdi'! Yli 20 vuotta myöhemmin olin Turussa katsomqssa yleisurheilun SM-kisoja. Mitä siihen tokaisuuni vastasi tämä sankarini. Yhdessä elimme juoksijan ihailun hurmiossa lähes kymmenen vuoden ajan
7.4.59. 1tr1+l";11;1.; TSILARI NsvS SttNSSsSs.=ss= S€sSS= SSsscSS =uåSSs S O S IAALI S E S TI VALVEUTUJ{IJT Ah, kevät kuohuu suonissani. Kirjoittaisin kuolemattoman runon, jos vain joku myöntäisi apurahan..