Lehden nimi Tsilari tulee sanoisfa "till säljaren", ioka tarkoitti lehteä, sähkösanomda, jonka yhden kappaleen mwntitulon sai myyjä pitää itsellään. Eikä sil tartte tulevaisuudeskaa olla niin bulii roolii, ku gasetan duunaminen o aina kuiteski yhteistyötä. Se on viime kädes aina Stadin Slangin jäsenten yhteinen aikaansaannos. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Pemu treffas Mäkelänrinteen tsimmiksen pukuhuonees Bremerin Klauden, ku sano, et Tsilaris vois olla snadisti enemmän tollasia journalistisii juttui, Vois haastatella pressaa, pääministerii, eduskunnan puhemiest, puolueiden dirigoit, teollisuuspamppui, taiteilijoit, sporttaajiija muita tärkeit tai omast mielest tärkeit. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Ku saa muistella mennyttä aikaa. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67 ,00550 Helsinki Säh köposti : tsi lari@stad inslangi.fi Leivarii on kahden vuoden kuluttuu saanut stadis skruudaa jo 200 vuotta. Tsilarin lesaajal pitää kans olla kliffaa. Et on sitä näis Tsilarin vanhoiski linjois snadisti niinku duunii. Tää kaikki on stadilaist perinnekulttuuurii. Ehkä Tsilarin parast tekstii on sen omien lesaajien nostalgiset muistelot, jois stadin vanhat kartsat, buidut, pitskut, himat ja jengi näyttelee pääosaa. Sit ois kliffaa kans saada tietoo kui stadilaiset o styylannu keskenään, kui menty avikseen ja mist o hitattu tuleva elämän kumppani, mis o jorattu ja bailattu, parhaat menomestat.. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. KLIFFAA KEVÄTTÄ Tsilarin lukijoille.. Lasse Liemola 050 585 B9B5 Pemun pääkirjoitus Ts i I ari n I i n i a Lehden uus päätoimittaja funtsiitietysti aina, et pitäskö lehden linjaa snadisti endraa. Leivari tulee Pietarist ja sielt tuli kans keisari Aleksanteri Ekan käsky, et stadist duunataan Härmän uusi pääkaupunki. lhan hyvä idis! Jos Tarja Halosel o aikaa, sitä kantsii ilman muuta mennä jututtaa, Sehän o Bärgan friidui, födannu Kallios, dokannu duunarimutsin milkkii snadina skloddina. Pemu Foto: OlliBull Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2010 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 1 5.05.20'l mennessä. Se on todella upee perinnekulttuurilehti. Niitä saatte lesaa tässäkin numerossa. Mikää eio niin upeet ku ton nostalgian haikeen hivelevä onni. Pemu suosittelee puhtaasti nostalgisist syist kans aleksanterinleivost. Skrivaa Tsilariin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Tärkeimpii o, et se tsemppaa Stadin ja stadilaisten puolest. Et siis Tsilari o kans terveellist lesaamist. Se o aitoo perinnesafkaa, ainoo leivari, jonka nimi viittaa just stadiin. Mut muute Pemu ei hiffaa mitään endrattavaa Tsilarin linjas, Se o hyvin duunattu gasetta, stailisti taitettu, skabaa menestyksellisesti aikakausläsyjen sarjas. Joku viisas o sanonut, et elämän tärkein juttu on toi skruudaamine ja skruudamisen tärkein yksityiskohta on herkuttelu, toi kulinarismi ja Stadin kulinarismio ihan oma lukunsa. Täytyy froogata, hinnaisko se bamlaa sen stadikokemuksist. Saatte lesaa, miltä borka, egu ja lihis smakaa, kui gutaa o berliininmunkki ja possut. Et bulit bailut o edessä. Se tsemppaa hyvin kans Stadin Slangi ry:n henges. Näist aiheist saa sata tai tuhat hyvää stooriija ainaski kymmenen pääkiryoitust. Tehtiksel budjannu englanninsetteri, ku öpnas ite ulkodörtsin, soitti ite ovikelloo päästäkseen takas himaan ja strittas sit tyynen viileest ryssän lähetystön porttarii vahtivan skouden kintuille o pumppuu lämmittävää sanomaa. Tarkemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Luultavasti Härmän paras! Pemun o tietysti helppo tässä skryytaa Tsilarii, koska sil ei o vielä ehtinyt olla mitään osaa eikä arpaa Tsiladn nykykondikses. Tsilaril o tietyst muitaki tehtävii. Vain stadilai nen dogg i bonjaa tällaisi i juttu i, Tässä numeros saatte kans lesaa stadilaisest kulinarismist. Ku fatsi olkkarin soffal pluggaa gasettaa ja skriinaa, niin mutsi heti bonjaa, et ai sä lesaatTsilarii. Tässä mieles Tsilari o oikeestaan sen lukijoiden buli yhteinen yleisön osasto. 2 TStLAR,I 21',r8 Päätoimittaia Pertti "Pemu" Mustonen 050 550 5706 Stadin Slangi ry:n pj. Se on kans tutkittu fakta, et jos sä oot glaidu ja skriinaat paljo, niin sä levaat terveenä ja pidempään ku jotkut myrtsit mörkkikset. Se vahtii silmä tarkkana, et dirigat ja Härmän bosset kohtelee stadii oikein ja hyvin, myös snadeija vanhoi stadilaisii mutsei ja starbuija et stadi stadina kasvaa buliks ja stydiks ja et sen jengil o kliffaa ku ne hipsii stadin kartsoil ja mestois. Eli siis Tsilarin linjaan kuuluu kaikki perinnestoorit: perinne-safkat, duunit, -kledjut, -tavat, kaikki brassaukset, kilkit, parbit, purkkikset ja omat nimet kirjois ja muut, kaikki tavat ja tottumukset himas ja pitskuil. Nyt ku Pemu virkansa puolest o treenannu lesaa vanhoi Tsilarin numeroit, niin parasta herkkuu o just nää jengin omat skrivaukset ja muistelot. Skriinaus pidentää ikää ja son yks Tsilarin bulei tavoitteit, et stadilainen levais longaan. Pitää saada skriinaa
€.sffituåffi$ äl€ # 3 affssonin Ekin alkupalat k*.1 l;rj t, * 21201 SISÄLT o Sitö ei snodino tiö. voik vicil srlurkkino delois. Pääkirjoitus -------------2 Mattssonin Eki n alkupala---------3 Stadin Slangin hallitus------------4 Jäsen postia--------*----------------5 Bamlausdirikan lööppi--------------6 Vexi Sal men jä lj i I I ä------------------7 Ahtaajien duunia------------------B-9 Pilkiilä------------------10 Ei Linjoilla vaan Hakiksessa-----1 1 Eämä kipsissä-----------------12-13 Stadin Maire--------------------14-15 Tsiigaa etees-----------------------1 5 Vanhat kotimaiset leffat-----1 61 7 Vuosi kokous-*---------------------17 Spårvagnskond u ktören----------1 8 Wotkins 10 v-----------------------19 Gamlat anonssit-:-----------------1 I Bryn kka Ahl berg--------------20-22 N eo n M a rk ku ----------------23-25 Havis Anianda------25 Mist sais lihiksen-------------------26 Linjat, aidointa Stadia-------------27 Ka u p u n g i n m useo----------------28 Ei pu re eikä hauku-----------------29 Stadi froogiksel-------------------30 Fotoskaba 21 10---------------------30 Fotoskaba 1 /1 vastaus-------31 Orimattilan likka------------------31 Stadin kliflat mestat----------------32 Sörkän friidun stooreja-----------33 Stadin Slangin kamoja*---------34 Myynti h i n n asto---------------------35 Talvisodan päättymisj u hla-------36 Kaalissa liikahti-------------------37 Stadi froogiksen vastaukset--:-38 Karin piirros--------------------------39 J u n n u pal sta------------------------49 Äla missaa äitienpäivää ja MUTSI ON BESTIS -konserttia!
TERVETULOA! (.' , { :L //, {// , /,1 ) O / il[lr,rct /(r)tq, '/J J r{urrr. kb 14_j7 ilmari.jokinen@stadinslangi.fi Kimmo Karvinen Cata Mansikka-aho. 4 Lasse Liemola Hannu Heiskanen Lasse tjemola Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja :;; nÄn AaÄ a( 14"9.'l 9S5 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen"sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 050 585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh.0400 428325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen Erkki.Nordberg puh. HALtIT'US Puheenjohtaja puh. 050 344 81808 PAINOPAIKKA DMP Oy efeJ$sFläg Helsinki-päivä 12.6.k|o10-14 Stadin Slangi dilkkaa Stadin Kund' ia Stadin Friidu titielit Espan Lavalla ia Stadin Junnu iittelin Kampin Narinkkatorilla klo 1 4. snell man@kolu mbus.fi T0lMlST0 ia TSär&Rg äls & pÄÄr*rmITTAJA Pertti "Pemu" Mustonen puh. 050-550 5706, m ustope rtti @ hotma i L co m TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. (09) 774 1041 toim isto@stad i nslang i.fi llmari Jokinen tsilari@stadinslangi.fi Toimistonhoitaja, www.stadinslangi.fi hoitaa myös yhdistyksen TOIMISTS AVOINNA jäsensihteerin ja tiistaisin ja torstaisin sihteerin tehtäviä. 040 506 0954 ra ija.tervomaa@kol u m bus.fi Erkki Nordberg puh.050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari puh. JAK,JLTTUUR,,HD,'T'' vuoDEsrA rnnt g/ ffi&tLLTU$ AS3 # lfR'#,äH?,?" Mikko Seppälä Jäsen Pia Snellman TSI LARi r{ T0l l\tl lTti$ JASEN Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. 050 512 5077 Jäsen kimmo.karvinen@elisanet.fi -JÅSFNET Erkki Nordberg puh.050 431 7123 enordber@welho.com Cata Mansikka-aho puh.046 810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Pekka Kurvinen pekka. ku rvi nen@el m io.fi Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@helsinki.fi Pia Snellman pia
Printit myös mielellään disketille tallennettuina. SLANGIKAMOJ EN ESITTELY JA TILAUKSET TI LAISUU KSIIN ILMOITTAUTUMIN EN JÄSENEKSI LIITTYMINEN . Espan lava LA 12.6. klo 18.00 Slan g itreffit, J uttutu pa, KESÄKUU Pe 4.6. klo 18.00 Slang itreffit, Juttutupa Ke 28.4 klo 13.00 Hotelli Artturin Lounas. Slangi ry:n kotiiivtiilla 0n0 Eil,ljil { &.t t/; /, !. atA 7 ArcNEreffi ffiftEARftreN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh köpostiosoitteeseen : tsi lari@stad i nslan g i.fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Klo 18.00 Mutsi on bestis, äitien päiväta pa htu ma Tuomiokirkossa SU 16.5. klo 18.00 Slang iristeily La 12.6. TOUKOKUU Pe 7.5. Käsinkirjoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS, Resoluutio: 300 dpi:tä säh köpostiosoitteeseen : tsi la ri@stad inslangi,fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. YS#tu&ffiK äl€ ffi HUHTIKUU Ti 20.4. TIEDOT TAPAHTUMISTA . Toimitus. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. llmoitukset: PD F-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitu kset. klo 12 Stadin Friidun ja Kundin julkistaminen. klo 17 .30 YHTEISTYÖKU MPPAN I H ELYN LAULELMATREFFIT Ravintola BRUUVERI Kamppi Ti 18.5. llmoittautu minen toimistoon 22.4 mennessä. klo 14 Stadin Junnun ju lkistam inen Kampin Keskus 13-17 .6.2010 (Spv) Matka Liettuaan Kiertomatka: Ta llin na-Riika-Kau nasTra ka i-Vi I n a PAMAG-matkat Gsm 040 5221 9'1 J A S E AV P O S T r A Sfadin omilla . TIETOA YHDITYKSE$TÄ KOTISIVUJfN O$OITE: w,shdflmEfam 5 5: r' /./, ..,
lnee ei bungaa mitään, libareita dilkataa huhtikuun 15 päiväst alkaen. Mut on ollu vilt enemmän kliffoi fiiliksii ku tsennaa et jengi on messiss kybällä. klo'1 8. Sisältö on monipuolista, jengi on skrivannu stooreja ja modernimpi taitto kehuja ammattilaisilta. Leena Palotiellä oli taito popularisoida geenitutkimusta ja siten kannustaa nuoria tutkijan uralle. Uudistuneelle toimituskunnalle bulit tänksit! STADIN MESTAT toimituskunta on päässy hyvään alkuun Pakkasen Timpan johdossa. Stadin Slangi ry kunnioittaa merkittävän suomalaisen muistoa ja ottaa osaa hänen Iäheistensä suruun.. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vain kaks i kym men ku u s ivuotiaana lääketietee I I i sen biokem ian alalta. Kliffaa kevättä koko jengille, osallistukaa meidän tapahtumiin, ne järkätää teitä varten. Tänä vuonna valkataa myös STADIN JUNNU, joka julkistetaa Narinkkatorilla Kampin keskukses. Paras kiitos oli Eki Mattssonin vika kuiskaus mulle Terhokodissa: "Sä oot Kingi", me Raijan kanssa sanottii Ekille: "sinä se Kingi oot". Toisen opin oon saatu skönellä: Botskis on vaan yks kippari. Enemmistön kantaa kuiteski toteutetaa mukisematta "pulinat pois" -periaatteella... Pluggaa tarkempi info tästä Tsilarista. / /.,' tt t f t/tf|{irr tftlr;rr../r, ,/,/ ,/ ri, HOMMA HANSKASSA _ KLIFFA FIILIS Kuluva vuosi on kahdeksas ku mä liidaan jengii. "Saat valita mä valkkasin vaiffin." Nää vuodet on ollu haastavii, on ollu.hetkii ku on tehny mieli lyödä hanskat tiskiija sanoo: "Hoitakaa te toiset tätä sorvii, jo näkyy hiirenkorvii", niinku Junnu Vainio sjungaa "Käyn ahon laitaa"-biisissään. Jotkut on kokenu, et se on ollu diktatuuriija sanelupolitiikkaa. Tätä oppii mä oon toteuttanu slangijengin liidaamises, Joidenki mielestä se on ollu ittensä korostamista ku Tsilariss olifotoi eri häppiksistä mis bamis on ollu framill. Kaikist asioist on aina keskusteltu ja jos ei oo löytyny yksimielisyyttä nii on äänestetty. Sillo hanuri soija lohisoppa maistuu. Kolmentuhannen (3000) maksavan jäsenen ylittäminen oli merkkipaalu. Hyvii kandidaattei olis kliffa saada tähän jangstereille kohdistettuun tapahtumaan. Timppa on luvannu raportoida missa mennään, Näyttely avataan tammikuun lopussa 2011 Stadarilla (=63rpungintalo) Viime vuonna megasuosittu KEVATRISTEILY toteutetaa alkukesästä. 6 ffirffi, Yry' ./ /. Me bamlataa ja sjungataa mutsista gamloi tuttui biisei, Proggis noudattaa Paavalintsyrkassa jouluna toteutettuu formaattii, rento, kliffa yhdessäolofiilis. Namika) Kaisikses treffataa SLANGILOUNAAN merkeissä ekan kerran keskiviikkona2S.4. Geenitutkimus kuljetti tutkija Palotietä ulkomaiden yliopistoihin. Oon ittekin jääny joskus kakkoseks. Slangijengin jäsenmäärän tasainen kasvu on myös merkki siit, ett ollaan oikeel baanal. Kuluvana vuonna me toteutetaa uusii idiksii:Arthurin Raflas (ent. 00 Dumistsyrkassa (Tuom iokirkko). Stadin Slangi on oikeesti vieny mun aikaa kämppiksen.sietokyvyn rajoille. "Sori vaa, mut meidän laki ei diggaa tuplagiftistä" sano vaiffi. Se anto samalla meille ne pelimerkit, jotka tarvittii et viime vuoden tilinpäätöksess päästii plussalle. gsm 050 58 58 985 ln memoriam Leena Peltonen-Palotie (1 6.6.1952-11 .3 .2 01 0) Professori, akateemikko ja yksi maailman johtavia geenitutkijoita menehtyi kotonaan luusyöpään sairastettuaan vain noin kaksi vuotta. Leena Palotie kertoi halunneensa lääkäriksi jo ky*menvuotiaana ja oli ollutkin jo koulussa varsinainen "hikipinko". Varaa libarit ajoissa, niit on rajoitetusti. / /" //. Proggis, jossa on laulujen biisit, bungaa femman. Häppis toteutetaa yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kans. Lasse Liemola Bamis lasse.liemola@liemola.com. Palotie oli kansainvälisesti palkittu tutkija ja 29.10.2009 hänet nimitettiin kotimaassaan tieteen akateem ikoksi. Mä voin handu pumpulla sanoo et "homma on hanskassa". STADIN FRIIDU JA KUNDI ehdokkait venataa jengiltä, toukokuun möötiS hallitus päättää. Mä oon saanu vuosien mittaa seläntaputusta nii et hartiat on klesat. Oon luvannu, et jään vek vuoden lopus. Tutun kentsun Aatu Ehrnrothin kuuluisat sanat oli: "Joukkoja johdetaa edestä, hevosta ohjataa takaa". Sillä on apuna osaava miehistö mut päätökset mesu joutuu tekee aina itie. YSäLåms ?,lÅ& l-iatrrlausdiril<an tööppi 01 .04 .2a1a MUTSI 0N BESTIS äitienpäivätapahtuma on perlantaina 7.5. Tsiigaa tarkemmin tän lehden ilmotuksest. TSILARI on saanu kliffasti positiivista palutetta. Yhdistystoiminta on vapaaehtoist äksöniija jos se ei himota, nii on parempi jäädä vek, ku myrkyttää jengin fiilistä nokittelulla
Sn1'ki Vanaja Sali oli firlsat kun musikaalinen stoori Veri Salmen elämästä "\'illit vuodet" alkoi. Himassa olimme aikataulun mukaisesti. Tässä on muutamia poimintoja mainitsemastani bökkeristä. Kun mä oon blukannut Vexin "siniset mokkakengät Mikä laulaen tulee" -bökkerin föraan siitä joitakin paloja Vexin ja "Hampparin" e1i Irwin Goodmanin Saksan reissusta. Vexi on skrivanut myös lukuisa bökkereitä ja stoorej a lehtiin. Friiduja tulee iskemättä. Salmi on itse todennut. Kamut ei snaijais kun bamlattais. Mä vastasin että mennään mihin vaan. "Oltiin menossa Stutgartiin, ja vain sen takia, että Hamppari stiggas yhtenä lltana stenuja meikän flonsteriin. se sjungas kun straisattiin assan läpi striitille. Kassit käteen ja kaljalle. "Täähän on paratiisi. Vexi on sanoittajana osallistunut yli 5000 biisiksi funtsatun kipaleen duunaamiseen. Rin-a Klllikiilä oli iisi srsteemi an'onnalle. Reissr-i rleni perinteisesti Piian blisatessa arpo.ja. Hämeenlinnan Teatteri redulla messissä olleet ja muut tätä stooria blukkaavat hiffaavat, miten rikas ja monivaiheinen oli hwinin ja hänen yhteisten rei ssujen kokemukset.Vexi tapasi vuotta nuoremman Antti Hammarbergin o1lessaan 4-vuotias, joten yhteisiä tapahtumia riittää. Lisää voitte blugata Vexin bökkreistä, kantsii muuten blugata. Veikko Olavi "\-e\i" Salmi (s.21 .9.1912 Hämeenlinna) on ler r trrottr-ja Ja iskelmien sanoittaj a. ll.lLlr lllluten oh galsaa -15 astetta 1a blosrs teki siitä r ie1ä galsamlutan. Raikka Hesari 13. että hänestä ei olisi tullut iskelmäsanoittajaa ilman Antti Hammarbergiä J a Antti Hammarber_qistä et olisi tuskin tullut Inr in Goodmania ilman häntä. Niistä on levylle yltänyt about 2500. Busa stafitas ajallaan kohti Hämeenlinnaa. Joren palkinnot ehdittiin dilkata ennen Hämeenlinnaan tu1oa. "Pääasia on kun häivytään näi1tä kulmilta." "Frankfufi. (Wikipedia Vexi Salmi). Joo kaljalle, kaljalle. Taitaa olla Härmän jätkä stydi sana. si11ä oli kans frysis .ja rr-kniikka ei skulannut tai 1ollain kundilla oli knubbi 1äässä. Meillä on tunti aikaa ennen kuin Stuttgartin stoge starltaa asalta. Snadtn suostuttelun ja inrartelr-rit jälkeen hän sai kaikki ar\ at blisattua ja päästiin ar\ ontaan. Nyt sitten ventataan seuraavia happenigejä, suuliksen skriinamista ja snögen sulamista. Stoorissa saimme myös fiiliksiä hänen ja frendinsä -\irtti Hammarbergin sunrttonri i n nuoruusajan seikkailLrihin Saksanmaalle. TStLAR! 2t1A h€äåäryTffiffiffi ä å sre ffi &ssffi Vmxå Smä retrffi i#ååi ä g g#å Stadin Slangin "Häppäri" oli funtsaarlisensa j älkeen saanLlt kasaan todella kliffan teatteriredr-ur Härneenlinnaan. Fyrkka oli kuitenkin se kova sana, joka teki Härmän jätkistä frendejä." Sakut ei osaa ajaa lumikelillä. Hehnikuisena lauantaina sr-rulis skliinas. \t-r Lrusallinen Slangilaisia tlendeineen oli ajallaan sie11ä nrissä stoge traisas Hollrdar Inn'in hotlaan sisään arkaisentrnin tana talr ella. Se selitteli, että oli kuullut kauppakoulussa jostain duunista Saksassa. Se vaatii tottumusta." Lisää juttuja voit blukata Vexin bökkereistä
Pemu kävi treffaamassa kahta vanhaa sataman kundia, tämmösii legendaarisii ahtureit, jotka oli duunis sillo ku kipot ja botskit oli viel puuta j a kundit r autaa. Kaikki kutsuki sitä Sibeliukseksi. Ennenvanhaa botskit stannas tokassa ainaski viikon. Pakkalan Ola kerto, et muute tuli kyl iha kliffasti fytkkaa enne eläkkeelle shingraamist."Ekaks I 4. trukit mumaan. "Enkä mä saannu markkaakaa eläkettä," se sano. 70 kilon kahvisäkit merkin, et se voi laskee lyftattiin ensin botskis vaijerii ruumaan ja ku tää kuormalavalle. Se manttelimies oli klani ja lha Sibeliuksen näkönen. Molemmat starbut o vanhoi veteraanei ku börjas noi rantsuhommat jo 1960luvun alussa, Kuokkalan Maukka 1962 ja Pakkalan Ola 1960. Jos botskis oli neljä luukkuu, jokaista luukkuu kohti oli 17 kundii, joist kuus ruumas, yks manttelis ja 10 maissa. Välil se kävi ruodikses ja 1963 se tuli takas stadin duuneihi, satamalaitokselle. Soli laivafriiduj e kulta-aikaa. Ja sit, ku seki oli fiksu ja kova kundi niin siit duunattiin trukkien ja kraanojen pomo, sit jaosdirrga ja matkustajaterminaalin bosse. "Prikkarin ammattitauti o kuiteski tyra. Mut duuni oli reunas ja antaa nosturille kovaa. Sitten Kreivi oli kova kundi kraanalla varastoon. Lava duunattiin täyteen kamaa, siis konventionaalist kappalekamaa ja ku soli täys, niin nosturi lyftas sen veks ja tilalle tuli uus tylttä lava." Nyt botskit ahdetaan pii<avauhtii. st 3å Ola kerto mannttelimies Kreivist, ku oli kova kundi Kovaa duunii bamlaa. "Sillo ahturit täytti semmost 1,2 metrii kanttiinsa olevaa lavaa, jonka nurkis oli kraanan koukut. Ja sen oikee nimikin oli Sibelius." Åfuäffi äffiffi dffiffiffiäffi & ffig Pråkka?i säi rsss Snadisti ja sffiåd[ ffi levaami st duunåå" rGrnantti såi rcisir. "Sit yks manttelirnies hamnas keran putkaan ja skoude frogas silt. O1a kerto, et se oli aluks ahtaala ja sai A-prikanki, ionka numero oli 14 1 . YSstu&ffiX ä/€ ffi koko ajan ja anto nosturille handullaan merkkii, et alas, alas ja se vaan bamlas ja anto merkkii, niin ettei se honannu, et se koko vaijeri loppuja ramlas ruullaan. Stadihan perustettiin haminaks skabaamaan Tallinnan kans Suomenlahden handelist, siis oikeestaan stadi perustettiin noitbotskei varte. Mut o se edelleenki kovaa jobii ja tärkeet. I Ahtaajan duuni o kovaa duunia edelleenkin, vaik kaikki trukit, nosturit, kraanat, kontit ja tietsikat onki tehnyt siit enempi tollasen herskaapin ja maffimman jengin hommaa. Laivafriiduje kulta-aikaa Haminan, siis ton rantsun duunit o kyl snadisti endranneet siit mitä ne oli 1960-lur,ulla. Prikkarin duuniin kuuluu tsiigaa ja tarkistaa, et puuttuuks lastist jotain, vai oliks siin liikaa ja sit poikkeamat kirjattiin", Ola sano. Makasiinin joka kerokses oli kans haminan starbui duunis ja tullimiehii, VR:n kundei ja huolitsijoit, ku tsiigas et kama hamnaa oikeisiin vaunuihin. Eläkkeelle se jäi2004. Gimma sai siit heti pultit ja anto prikkarille lämärit, ku se funtsi, et se joteski merkkaa niinku noitten donnien tavaraa", Maukka sano. Itse asias son just yhtä vanha ku stadiki. påw anä tuli tlli, 20. Lisäks ahtaajanduuni o Stadin vanhimpii hommii. S iin rupes skouden otteet snadisti kovenee. "No, ku ne bungas mulle euroja", Ola sano. Sibelius, manttelirriies sano. Manttelimies o "1960-luvun alus saatiin semmonen merkin antaja. "Kerran yks prikkari oli joraamas ja friidu frogas silt, et mitä sä duunaat. Siel ne bamlaa, niin se pöpötti vaan lernpattiin varastolavoille.. Ja sit ku soli kova kundi ja kova duunaamaa, niin siit tehtiin työturvallisuustarkastaja Ja työsuojeludiriga 1a 2002 se jäi eläkkeelle. Prikkari vastas, et son tavaran merkitsr.lä. Ku botskis oli neljä ruuma4 niin niis oli duunis 68 ä|jää ja nyt nykyisin korkeintaapari gubbee. Pakkalan Ola, eläkkeellä oleva turvallisuustarkastaja. Pemu tsittas Kuokkasen Maurin himas Meri-Rastilas yhdes Pakkalan Olavin kans. "Tuhat tonnii purettiin sillo viikos, nyt kahdeksas tunnis", Maukka sanoo. päivänä mä sain tulospalkkion, viimesenä päivänä lopputilin ja kolmantena päivänä ne rupes bungaa eläkettä." Kuokkasen Maukka bamlas, et se tuli suoraan ruodiksest 1962 trukin jakraanan kuskiks. No skoudet riemastu siitä ja ne bankkas sen manttelimiehen knubbii seinään ja sit ne frogas uudestaan. Se helpotti Se stondaa täkil ruuman snadisti. ryhjäks ja ncn täyteen ja sit shingrataan takas skönelle. "Ai, kuis niin", Pemu froogas. et mikä sun nimes o. Lähes kaikki kliffat juitsut, joit Stadilaiset diggaa, hamnaa Stadiin edelleenki botskeil j a ahtaajien handuj en kaut
Ne hakkas kaikki starbut. Gimmat blisas koteloo ja anto lonkkahoitoo. YSäL&Kä äI* S Kaks starbuu lyftas niit, ykskin, jos kaveri o1i huono", Maukka sano. Oikeesti mitään prikkaa. "Sillo piti lyftaa lauta kerrallaan ruumaa, et nei lähe rundaa jos tulee kova blosari. \{aukka sano."Tiikkilaudat laskettiin kappaleittain. Sorbus tulee veks, se sano",, Ola kerto. Tullirniehet steppas botskien lankongilla ja varastos. Prikat myönnettiin jengille virallisesti. Parhaimpina aikoina Stadin satamis oli 800 prikkarniestä, joist osa B-prikkoi. Sokrusäkit paino sata kilsaa. Jos oli A-prikka, sai ekaks duunii ja loput duunit annettiin B-prikkamiehille. Sillo Tolkisten gimmat tuli jeesaa. Sitä purettiin kolme päivää ja jätkät oli mustii ku neekerit"" Ola sano. niin tsiigaa joka seitsernäs askel taakses, onks taakka talle1la. Ola oli 1960-luvul Sörkas duunis. Lonkkahoitoo ja tsetin peluuta Prikkarin levaaminen oli aika rosost duunii. "Kerra yhel ahtaalal oli risa paita ja sil oli bludee sen magas. Sit biligalla förattiin jengi oikeaan satamaan. Ola sano. Systeemi oli sellanen, et bulis hallis oli semmone kateederi ja duunien dilkkaaja stondas siel ku joku ope tar puheenjohtaja ja huusi botskin nimen ja sitte prikan numeron. Ku noli vodas Farukin kaverit snutas niitte kledjut Sit ne sai dallaa Tölikaa saakka alasti. Tulli ei hyväksyny niit nipuis. Linnakatu kympin takapitskul oli putkibaari. Siel oli nurlsii ja semmonen matala putkiaita. Botskit oli snadei, sellaisii puutsengoi, joihin ei mahtunut tuhattakaa tonnia. Londaaja oli aina liksakuorella. Prikka-nini tuli siit. Prikka oli niinku lupa tehdä ahtaajan duunii. Jos kundit loppu kesken, niin Skattan apukundit ei pärjänny. Noli hyväkroppasii ja riuskoi. Madot vaan rundas joka mestas. niin oli kahden sortin prikkamiehii, A-prikkoi ja Bprikkoi. Ku ei ollu botskii tokas, niin siel Tekstija fotot: Pemu blisattiin botskeist tsöpattuu pimeet brenkkuu ja skulattiin tsettii. "Farrrk oli kans ahtaaja. et ku ahtureille dilkattiin duunii. Pomo anto lapun ku keikka oli loppu ja sil sai sitten fyrkat kassalt. Känärin käsikirlas sanottiinki, et jos sä vedät känyi. Helppoo ei ollu. Joku saatto missaa fiuden siin pelis. Nahkalastit kans. Snadisti niinku romanttist, joskus roisiiki. "Se o1i urakliadr,runii kr.rr-rkausiliksalla". Sit jos ahturi oli kuses, ilman fyrkkaa, niin sen lapun pysty panttaamaan londaaj alle. = *t' f = Kuokkasen Maukka, eläkkeellä oleva 6f. ekana matkustajaterminaalin pomo, Ku botskis oli neljä ruumaa, niis oli ennen duunis 68 äijää ja nykyisin korkeintaa pari gubbee. Ne piti duunaa tarkasti, mahtuu enernmän ja pysyy kasassa. Pakkalan Ola kerto, et yks manttelimies, Faruk nimeltåan, oli Seurikses tsimmaamas sen gimmafrendin kans. Ne vahtas snutaajii", Maukka ker-to. Liksa bungattiin keruan viikos. "Kimröökii saatto tulla 50 tonnia. tollast handuun sopivaa. Sil oli Aprikka". Sit ku ahturi sai liksan, niin se joutu bungaa londaajalle 1 prossaa korkoo. Klaubersuolakeikat oli kaameit. ei ollu olemassakaan. Soli iha Farukin näkönen, plösö .1a klani
Noin sata metriä rannasta oli vähän kuivempi paikka ja farja alko taas kataa reikää, mut eihän se ehtiny montakaan rundii vååntåå, ku jää petti jafa4a plutas jäihin ja jääkatakatos sen veegen. Faija siin jo vettävaluvana naureskeli, että tulipahan hieman avantouintia harj oiteltua. -Mä en mitään naskaleit tarvi, mulla on kunnon kauhavalainen,, sellasella monet pärjäs "Härmän häissäkin". Mä huusin faijalle, ett kopteri on jo tulos pysypinnalla! -Joo, pysytään, farjavastas. No mä otin numeron 112 1a ne vastas heti. Se oli jännää tsiikaa lentäjien työskentelyä ku laskeuduttiin sairaalan kopterikentälle, sillo mä päätin et musta tulee kopterilentäjä, ku mä kasvan isoks. Sit ne laskeutu siihen ihan mun viereen ja mä kiipesin kopteriin kuin orava. -Kuka pärjäs, kuka ei, äiti vastasi. .{ LÅffiffiffi fuäffi$SxärukElffa Farv*s$& ff;ygaaS *m rt. Sit mä noukin itsepäisii pilkkijöitä avannoista. En tiedä minkälaiset avantouintimahdollisuudet ovat tuolla yläkerrassa, mutta täänä harjoitus oli vähällä jäädä viimeiseksi, sanoi pintapelastaja. Mä jäin odottamaan siihe aulaan. huus falja. -No, jos lupaatte, että poika ei mene jäälle vaikka mitä tapahtui s i, äitihelti s. ffi ffi LKä rrÅ Pa!kitsem rme nyk'yis*t-t !äsen*m rekrytoiråtåfahlaääa t .7.2sSS 3S.6,2#-g & välisenä aikama n.xueäem i;åsemen hankkåmsåseså*. .-Ja toivottavasti et viimeistä, mutta poikaa et jäälle vie, äiti sanoi painokkaasti. Sit sielt pintapelastaja laskeutui vaijerin varas farjan luo ja pani sille valj aat ja sit faija ja pintapelastaja hinattiin vinssil ylös kopteriin. Äta sinä kuule puutu näihin asioihin, kyllä minä tiedän, en ole pilkillä ensimmäistä kertaa, faila julisti. Kun äiti tuli, faija oli jo päässyt odotushuoneeseen ja siin se venttas sairaalankamppeet pää11ä. -Varmasti, pidän huolen siitä, farjavakuutti. Liiäksi arvomme 2 henqen ulkomaan loma' matkan henkilöiden keskön, iotka hankkivat våhintään viisi uutta iäsentä. Sit mä muistin ku äiti sano, etta soita hätäkeskuksen numeroon 112 jos ukko putoo jäihin. -Eikö jäät ole vielä kovin heikot monin paikoin, äiti sanoi. Kopteri lensi suoraan meitä kohti ja jäi leijuu faijan yläpuole11e. niin mä pääsin kopterin kyytiin, sain kuulokemikrofonin ja kuulin ku lentäjä kerto lennonjohtoon, että me ongittiin taas yks pilkk1å avannosta. Ne käski pitää kännykän auki ja vähän ajan päästä ne ilmoitti, että saivat yhteyden helikopteriin, joka on lennolla lähistöllä ja on muutamassa minuutissa paikan päällä. Onneks farjalla oli vedenpitävä muovireppu selässä, joka oli ku pelastuliivi. -Onko sinulla jäänaskalit mukana, äiti kysyi. 10 Nyt 1ähetään pilkille, sanoi fatja. $f Harry (Putte ) Yletyinen. YSELARS ?.14& Ku kopteri oli maas, oli siin hoitaj at ja paarit heti vieres j a ne lähti fatjaatyöntämään j onnekkin sairaalan uumeniin, vaikka farjayritti sanoo et kyll hän voi kävelläkki. Mä olin ihan hermona, kun rantsus ei näkyny ketään joka ois voinujelppaa -Pysy siel vaan, kyl mä tästä selviin. -Eiks kaveri saa edes lähteä rannalle katsoo, kun faija vetelee fi suj a avannosta. Kun me tultiin rantskulle, farja alko heti parinkymmenen metrin päässä ranskusta kataa reikää, mut eihän sielt noussu jäälle ku hiekkaa -O ho, täy$y lähtee vähän kauemmaks, mutta pysy sind tdaIld falja sano ja lähti talsimaan jäälle, vaikka väIillä sai kahlata vesilammikoissa. Ukkeli kylmissään, mutta nayttaa voivan ihan hyvin, viedään se sairaalaan tarkastukseen ja saa kuivat vaatteet. Soitin äidille .ja kenoin tilanteen ja pyysin tuomaa fatjalle kuivia vaatterta. Se yritti saada puukkoo tupest, mut eihän se saanu puukkoo ulos märäst tupest kohmeisil käsil. Äiti ojensi sen nyytin faryalle ja sano "Ä1ä sinä kuule puutu näihin asioihin, kyllä minä tiedän."Faija oli ihan bleeku, sanoi vain, kiitos pojalle ja kopterimiehille Ja kai tuolla Yläkerran Herrallakin oli sorrnensa Velissä. Samas alko kuuluu kopterin aånt ja mä huidoin sille, ett täälo11aan. Jokalsesta 5 hengen rekrytoinnista saa lisäarvan arvontakoriin. Kylhän ne kiitteli mua ku mä soitin hätäkeskukseen, mut mitäs mä muutakaan olisin voinu tehdä. Must oli oikeestaan ihan kliffaa, kun faija plutas sinne jorpakkoon j a kun sille ei käyny mitenkää. Mä selostin tapauksen et isä putos jäihin ja paikan mis me ollaan. JasennanKKila saa toKalsesia uu0esla lasen maksunsa maftsaneesta jäsenestä pal,kinnoksi Jäsenhankkii jokaisesta uudesta jäsen7 € arvoisen Stadin Slangin ry:n etusetelin, Lahiakortti on voimass e 2f/0 loppuun
Viherniemenkadun ja Hakaniemenkadun kulmatalossa oli kans yksi, mut se oli alakerran baarissa, sitä ei kait lasketa. Varmaan filttimäistä skrivaa juttuja, kun joutuu tsiigaa joka toisen sanan sanakirjasta. Me bunkattiin Kujan kasissa kolmannessa kerroksessaja meil oli eka telkkari (1956) koko korttelissa tar toka. Mä kävin skimbaamassa tokan liryan bärtseillä. Blobikassa j a sporltaamas sa Eltsun kentsulla. Se oli kliffaa kun oli eri budjuja kulmassa oli sekatavarabudju josta sai tsöbaa karkkia, sitten milkkibudju jost mä hain milkkii kannulla ja lisäks oli flesubudju ja rohdosbudju eli kempsu. Mä kävin kuten varrnaan kaikki muutkin Arenassa nonareissa mut kanssa Pengiksellä, en muista leffan nimee. Slangia bamlattiin luonollisesti eikä kaikille sanoille ole edes slangivastinetta. Se tsöbas sen duunikaverilta mulle käytetyn fillarin, joka oli mulle liian sbuli, mut mä opin tsöraa sitä aika nopeasti. Skrinnaamassa ja lätkää käytiin skulaamassa Haapiksella ja joskus ajettiin skurul1a Braahikselle siellä käytiin myös skolen kanssa. Kun mutsille ja faijalle tuli vieraita niin skidit siirty sohvalta lattialle tsittaa, eikä kukaan menny himaan. Yleensä kaikki skrivaajat on melkein aina samoja. # 11 TS[tARt ?.t?fi Vikassa Tsilarissa oli iuttuu siitä kuka on bunkannu linioilla. Vieressä spurgut dokas pulituuria. mun mielest siel oli paremmat leffat. Se Pätkä bunkkas oikeesti Viherkulman talossa. Mä synnyin Hakikseen sodan jälkeen ja bunkkasin siel vuoteen 1960. Meit oli kundeja kuitenkin parikolmekymmentaä ja jonkunverran kimmojakin. Siin meijän takapihalla filmattiin usein Pekka ja Pätkä filkkoja ja Viherniemenkadulla kanssa. Kun mä pääsin ekoja kertoja yksin ulos mä hiffasin et kaikki bamlas jotain vierasta kieltä, eli mun piti opetella suomen kieli, stadin slangi, vedenkieli ja skragaa, et pysty pitää puolensa, mut niin mä pidinkin. Mutsin kanssa käytiin Siltasaarenkadun saunassa Tempon takapihalla. Mutsi kiels kayttåa sitä himassa kun se ei snaijanr rusitä. Pitkänsillan kulmas Krunikassa oli Unika jossa meni Eddie Constantine leffoi, ne oli kielettyjä skideiltä ja arna sitä snärkkäs kun tsöbas flibarin et pääseeks ineen. Arenantaloa ja jään yli Krunikalaisia vastaan oli aina isot skragigset. Georg Spiridovitsh (Yrj ö) P.S. '. Seuraavassa talossa oli paprubudju ja Viherkulman rafla. Mä en oo, rnut dallasin niitä joka päivä Hakiksesta skdleen, Kallion kansikseen" Siin Häffiikse!lä oli neliännen linjan kulmassa puutalossa ihan oikea Stocka . Kesä11ä skujattiin fi llareilla futaa Velolle. Parhaat possut slumpattiin kuitenkin neljännellä linjalla, Kallion kansista vastapäätä olevasta pullapuodista; mä kävin joka päivä välkkärillä sielH. Varsinkin Tsape. Meidän hima oli siin talossa jossa oli neljä Elantoa Sörnäisten rantatien ja Hakaniemenkuj an kulmassa. ja Fenix tokalla linjalla. Mäkin kävin siellä monta kertaa tsiigaamassa kun ne byggas botskeja. Ei kukaan ennen bamlannu slangia niinetjoka sana oli slangia. Hakaniemenkadulla oli ravintola tai pikemminkin räkälä Kiri. Sit oli vielä Kaleva kolmannen linjan kulmas. Sit oli niitä skragiksia,mä olin kyl aika snadi, mut messissä oltiin. Lisäks kaikki skrivaamiset on väkisin duunattu slangiksi. Jengi kävi meillä tsiigaamassa telkkua, myös testarri. Mä kävin jo Hakiksesta Potnehaagan opparii Karhupuistosta dösällä. Kerran dösä ajoi mun molemmat skimbat poikki takaa Hämiksellä, ne oli ihan nyat, falja veti siitä mua dunkkuun. Siel ei ollut kun perustuksia ja siellä me snadina bräij ättiin skoobaria. Unohdin mainita et sekatavarabudjun toisella puolella oli Mannalan leipäja pullabudju. Sielt me muutettin omaan himaan Haagaan. Hakiksessa oli Arenan ja Platzan lisäks Pallas jos tneni ryssäläisiä leffoja, N{un rnielest siin Pallaksen vieres oli viel toinenkin leffateatteri mut en muista senkään nimee. Mä vetelin monilta klyyvarit auki. Sie11ä kanssa pinohiiret kokoontui. Mitäköhän niille kuuluu. Muistan kans et snadina bamlattiin vedenkieltä se oli snadille kloddille arka vaikeeta aluks, mut sit se lähti. f;å tånj oilla väaffi Hakiksessä Siihen aikaan oli stadissa Ja varsinkin Hakiksessa paljon lefffoja. Ruduksen rantsussa Hakiksessa oli sandikajaaloja ja siellä hypittiin tornista kasoihin. Rantatiellä oli safkapaikkabaari jossa Koneja Sillan duunarit kävi päivällä skruudaamassa. Muutenkin vedettin huvikseen dunkkuu vieraille kotipihalla. Mutsin kanssa käytiin yleensä Hakiksen hallissa tsöbaamassa safkaa. Stoge kulki vielä siihen aikaan Hakiksen Hallille ja siinä peesattin vaunuihin kunnes yks kundi delas kun se jäi vaunun alle, sen jälkee ei pesaaminen enaå huvittanut. Siin oli vielä yks puutalo matkalla meidän himasta halliin, mut se brennas ja purettiin, siihen bygattiin nya. Kun te vähän meette itteenne, niin snaijaatte mila må tarkoitan. Se oli sotainvalidi ja klenkkas mut jakso silti yrittää. Faija oli duunarina Valmetin telakalla Skattalla. Kär'in kans Platzassa Hakiksessa. Näkinkujan kulmassa oli tyhjia tontteja, ryssät oli pommittanu puutalot veks ja ne oli brennannu. Suomifilmi purkitti draamoj a Rantatiellä iltaisin. Meillä oli oma sbuli antenni katolla. En oo paljoo kuullu enkä tavannu niitä jotka bunkkas siin Hakaniemenkuja 6 ja 8ssa. Siellä oli jasso ja skraitta joita käytiin skulaamassa. Mä oon nyt lukennu Tsilari-lehtee pari vuotta ja hiffannu yhenjutun. Must tuli snadina kova skragaa, mä sain ite aluks turpii pihalla kun mun kotikieli oli venzijä, krigun jälkeen ei siitä jostain syystä tykätty ja mä en osannut suomee. Tsimmaamassa j a redulla käytiin. Talvella duunattiin sbuli snögekoija Esson taakse torille
Tsali putsaa ööga stäränä gamlaa dekoraatiota. joissa hannaat aivosolut ja tunnit saa kygiä. TLltki ske ltuaan aikansa nuorta kundia. Alalle ei ole varsinaista skolee tai muuta opinahioo. milloin kaveri vois alottaa'l "Kåviskö mokiksen l älkeen'/" Svaaras Spede. ettei niitli rnahkuja oikeastaan ollut, dallas Spede kadun'n,li Entisöinti Pullan dörtsistä sisääur kvselemääu duunia. Tållainen duuni on tarkkaa ja vaatii kurinalaisuufia ja nö-vriä mieltä, joskus mahdottomaltakin nä-1ttävien duunien edessä. Kun vastaus oli. 12 Peter "Spede" Backm dfr, on ollut kipsissä jo 38 vuotta. KIPSIÄ STADIN SEII{ILLÄ. Joka knöölija Teksti ja fotot: OlliBull Y$nL&ffiff ä/S & ** LSSff S '1 J t/ hTokan polven nakuklabbi stad ilainen, entisöijä *l;1' * € seiskytluvu n alussa. Hän aloitti alan duunit Armas J. Spede on duunannu yli kymmenen Royal Caribbean Cruises botskien näyttävät,kipsidekoraatiot. Niin alkoi pitkä duuniura kipsidekoraatioiden maailmassa. Oppimista on nittänv kipsidekoraatioiden parissa. Pu llan poj dn, Jorma Pullan yrityksessä, Entisöinti Pulla Oy:ssä Speden eka duunrmesta oli kuitenkin Helsing in Kuvalaattatehdas O-v. koluta stärästi.. froogas mestari Pulla. vaan duunataan edelleen niin ku vuosisatoj a on duunattu. Ammatissa kohtaa haasteita. mutta toisaalta jokainen duuni on uusi ia erilainen. On pääståvä mestarin oppiin ja opittava kantapiiän kautta kaikki se tieto ia taito rnitä näissä hommiss atawrtaan. Kaveri alkoi kvsellä mesuilta mahkuista edetä ammatissa
Spede on alansa tunnetuin mestari Stadissa tänä päivänä. Vieraillessani Entisöinti Athenen Katajanokan työhuoneella, oli parhaillaan fyön alla mm. Ilrnapiiri oli kuitenkin muuttunut Pullan delattua siinä määrin, ettei edellytyksiä ollut jatkaa. Tuomiokirkon kipsidekoraatiot. Speden haave on, että hänen tyttärensä, joka tekee omalla toiminimellään samoja entisöintialan duuneja, pääsis duuniin Säätytaloon -neljännessä polvessa. Suomen vanhimmat pihapatsaat, jotka on alun perin kotoisin Englannista vuodelta I 850. Kun muut skulaa mitä osaa, skulaa Spede mitä haluaa. Pullan työhuoneelta ja on sillä baanalla pysynyt. Jokainen duuni on ammattitaidon koetinkivi, mutta myös palkinto. vain muutamia mainitakseni. SKEIDAi\ALTA UUSINTÄUÄ Entisöinnin vaativimpia duunivaiheita on kaivaa vuosikymmenien maalin ja lian alta, se alkuperäinen taideteos. Konservatoriossa pianonsoittoa, mutta kun opinnot olisivat vaatineet vakavampaa suhtautumista teoriaan, otti kaveri klabbit alleen ja hittas itsensä pian J. farja oli Säätvtalon vlirahtimestari 1a mutsi kanslisti. SPEDE SKULAA MITÄ HALUAA Speden asuinkurnppani J aanaHeikkinen, on tunnettu kuvaamataiteilija jonka luomuksia on ollut nähtävillä useissa näyttelyissä ja heidän yhteisellä työhuoneellaan Nummella. Ateneumin julkisivun dekoraatiot ja lattialaatat. Y$*tu&ffig äts& Kip sidekoraatio iden duunaaminen ei ole kipsin roiskimista seinille, Yaan taideteosten entisöintiä ja tarkkaa sellaista. Yhteiseloa kesti tällä rupeamalla neljä vuotta. 6f Mercurius ottaa vielä lukua pahvilla. jonka kädenjälki näkyy lukuisissa vanhoissa arvostetuissa kohteissa ympäri Stadia. Kaikki pitäis saada heti valmiiksi. Piano, sen enempää kuin soittotaitokaan eivät toki ole jääneet pölyttymään. Tässä duunissa se ei futaa. Speden isoisä oli b-v_ugaamassa Säät1,taloa. -..}F--.e ffi#*='a# -*M ]. j oita hän on ollut duunaamassa. Aleksi 15. Silmää, korvaa ja stärää handua kun tarteelle on. Entisöinti Athene Oy:n vuonna 1990. Mutta vielä tuli tarve palata neljäntoista vuoden yrittämisen jälkeen vanhan mestarin työhuoneeseen vuonna 2004. Junnuilla ei tunnu olevan kestävyyttä, nöyryyttä ja halua tähän vaativaan ammattiin. Nyt mennään vauhdilla jo kolmatta vuotta Athenen siivin ja tilauskirj assa on merkintöjä pariks vuodeksi eteenpäin. Oikotietä lopputulokseen ei ole, vaan tuntien tarkkaa kaivamista, putsaamista, paikkaamista ja hiomista vaativaesine on lopulta valmis muotitettavaksi. ?. DEKORAATIOITA MONEEN TARPEESEEN Kyselen Spedeltä joitain tunnetuimpia kohteita. Pariskunnalla on yhteisen alan lisäksi pari yhteistä pikkukundia, jotka saavat kadehdittavasti varttua kipsinpölyisen taiteen ihnapiirissä. Mestari Pulla goisas ajasta ikuisuuteen vuonna 2001 ja Spede jatkoi vielä vuoden yrityksessä. Koitti aika palata takaisin itsenäiseks yrittäjäksi. Spede on o11ut kolrnannessa polvessa duunissa Säätytalossa Ja saanut entisöidä vanhernpiensa duunimestaan useita upeita dekoraatioita. Speden maine luotettavana alan o saaj ana takaa duuni en jatkumisen. 13 Spede opiskeli aikoinaan pari vuotta mm. Kliffa yhteensattuma. Näin vanhan kolhiutuneen esineen avulla synnytetään uusi elämä tulevien vuosikymmenien kulutettavaksi. Spede bamlaa surullisten kulmiensa alta, että amrnattiylpeys on nykyään katoava luonnonvara. Spede on rnvös rnr"rusikko sielultaar-r. MENESTYSTÄ ATHENEN SII\/IN Spede perusti ornan entisöintialan yrityksen. Yhdessä huoneessa oli muotteja venttaamassa valua ja muutamia valmiita figureja, mm. Korn'akuulopianisti -kuten itse asian ilmaisee. Kun Spede aioittaa uuden kohteen, dallaa hän ensin tsilarin luokse, koska joka talossa tsilari on se tärkein tyyppi, jonka hallussa on talon kikatja nykiat. Jorma Pullan opissa, vuosien vanella koulittu, amrnattitaidostaan ylpeä osaaja. Suomi-Salaman talon kipsikoristeet, joista yhtä Hillin Harryn stärät handut kärsivällisesti j ynssäili. jenkkisuunnittelijan Josepf Farcus'n suunnittelemat Roval Caribbean Cruises risteilijöiden näyttär ät kipsidekoraatiot yli kymnreneen botskiin
Harjasimme vaatterta kivien päållå jatulos taisi olla aika kehno. Maire kertoo seuraavan osoitteen olleen Neljäs linja 5. Tyttö oli seissyt pihalla neuvottomana, kun äitiä vietiin ja näin hän jäi kahden isänsä kanssa. Kun pojat saattoivat heitä kotiportille, sain aina oppitunnin jäähyväisineen ja pussailuineen. Toisinaan innostuimme pesemään pihalla pyykkiä. -Meillä oli sellainenkin leikki, että kaikki vaatteet oli heitettävä pois ja sitten tutkimme toisiamme. raitiovaunuja edeltäneet omnibussit, jotka olivat ensin hevosten vetämiä ja sittemmin sähkö11ä toimivia. Matala kaappi teki myös pöydän virkaa ja kalustoa täydensi kolme tuoliaÄiti mU vielä silloin töissä Valveen TSILARI zNA _:si5+ei+g:;:: . Hoidossa käytettiin kotikonsteja. Munkkiniemessä asuva Maire on virkeä ja tomera ihminen, joka edelleenkin 97vuotiaana seuraa jatkuvasti taoahtumia .. Kun nämä teini-ikäiset tytöt lähtivät asemalle poikia tapaamaan, seurasin heitä kuin hai laivaa. Meillä lapsilla oli ikioma namusetäkin. Kun Maire oli kolmivuotias, hänen kaksi sisartaan kuolivat kolmen viikon välein. Keuhkotaudin eteneminen kaatoi hänet kuitenkin usein kuumeisena sänkyyn. 14 KARI VARVIKKO Tsilari julkaisee kahdessä eri osassa Maire Lindqvistin Stadin muisteloita lapsuusja nuoruusvuosilta. Eräänä päivänä tuli sitten muutto eteen ja parhaat huonekalut ilmeisestikin myytiin. Äitini yski entistä enemmdn ja isäni, joka oli viilarina Siltasaaren tehtaalla, rokulipäivät lisääntyivät. Joku miesasiakas oli tarjonnutne. Kotona tästä ei kylläkään saanut hiiskua sanaakaan. -Laulelin kovasti junamatkalla Petäjävedelle. kenkätehtaaIIa, joka oli nykyisen ympyrätalon paikalla. .'....1. Hän lämmitteli vartijan koppiaan kamiinalla j a houkutteli pikkutyttöj ä karkilla syliinsä. Kans alai s so d an alkaan hän asui Fleminginkatu 1O:ssä, jossa asuntona oli pieni hellahuone. Siellä he asuivat noin 12 neliön pesutuvassa. Silloin työläiskodeissa oli tapana viedä panttilainaamoon vdhistä tav ar otsta arvokkaimmat.. Viereisellä tontilla rakennettiin ja tontin vartllaDIN MAIRE $re Lindqvist, 97 -vuotias linjojen kasvatti muistelee na oli vanhempi mies. Ei siihen arkaan koulussa annettu sukupuolivalistusta, mutta ky11ä luonto tikanpojan puuhun ajoi. Helsingissä varttunut Maire kertoo viettäneensä värikkään elämän Pitkänsillan molemmin puolin. Keittolautanen maksoi 1,25 penniä. Isommat tytöt määräsivät tahdin ja pienempien oli toteltava heitä. Vaarini hakkasi r,uohille ja kileille oksista kerppoja ja minä olin kuulemma pessyt sikaa kalliolla ja sanonut, että pesen munat kanssa. -Aloittaessani koulunkäyntini Kallion kansakoulussa, alkoi perheemme alamäki. Sain aina välillä isältäni rahaa, että saatoin mennä syömään Hakaniemen hallin kyljessä olevaan ruokalaan. Hän teki rottinkitöitä ja pihan tytöt kävivät myymässä tuotteita ovelta ovelle. Maire kävi silloin tällöin vanhempiensa kanssa Petäjävedellä tervehtimässä äidin isää ja enoa,jotka asuttivat äidin syntymätilaa. Fe mton pe nni ä pyydystää, a h n a sta y hti öt ä tyy d yttä ä.' Toinen laulu oli: "Jim jam jassaa, kilikilimassaa, jim jam juu, jim jam juu. Maire muistaa kansalaissodasta vain sen, että Kallion kirjaston kupeella ammuttiin ja äiti komensi hänet lattialle pitkäkseen. Kun lehmät huudettiin illalla kotiin, äiti nousi kivelle ja kailotti kovalla äänellä: "Tsee lehmä tsee, Mansikki, Muurikki, Heluna tsee!" ja pian koko katras löntysteli metsän reunasta. Hain Hakaniemen apteekista tervavettä ja itselleni sain koulusta pahanmakuista kalanmaksaöljyä. Luonto opetti tikanpojan puuhun Tavaralle oli määrätty hinnat, mutta tytöt ottivat niistä jonkun markan enemmän ja ostivat kaikenlaista hyvää ylimääräisellä rahalla. -Sokeria ei saanut ostaa, joten kahvin kanssa saimme kovia purkkikaramelleja,, j otka maksoivat viisi penniä kappale. Sairaankulj etus aj oneuvona oli kahden hevosen vetämä vaunu, jossa oli markiisikuomu. llla, illa djaavaa, illa djaava malamoi." Elettiin vuotta 1924, kun Mairen äiti joutui joskus keväällä sairaalaan. Miehellä ei ollut lainkaan jalkateriä,, mutta hån oli käsistään kätevä. Ei hän kuitenkaan taputtelua pidemmälle mennyt. Kerran syödessäni tarloilija toi minulle yhmåaraisen maitolasin ja voileipiä. Isommat tytöt määräsivät tahdin 19I0-20-luvuilla linjojen kortteleissa asui vain työläisperheitä ja kun vanhemmat olivat töissä, lasten oli päivät pitkät itse huolehdittava itsestään. Aiheena oli mm. Minä olin heidän'pikkusiskonsa' ja ihmiset säälivät ja pyysivät joskus sisälle syömään, kun tytöt kertoivat perheestäni nyyhkytarinoita. Työmies tänpäiväinen! Maire kertoo, että kun rahapula yllätti, se oli yleensä maanantaina. ympan llaan. Mairen naapuritalossa asui Pitkäsen perhe; isä, äiti ja kaksi lasta sekä sukulaismies Manu. Kämppää lämmitti pieni kamiina, jonka pääIlä saattoi olla yksi kattila kerrallaan. -Talossa oli Hurja niminen hevonen, vuohia, pikku kilejä, sika sekä muutama lehmä. "Omnibussit meillä on oivat, aamusta alkaen kellotsoivat. Huoneeseen mahtui vain yksi rautasänky, jossa kaikki kolme nukkuivat; keuhkotautinen äiti, humalainen isä ja tytår
Seisoimme jonossa Ja ensimmäiseksi hiukset kammattiin täikammalla. Sautski tllgt, I r uKc4 ,#\' s aletarioukiiinl .[S ettöt frosaa letariouk"siin! L.3d q ": l| E'ffi.K*.fäffif "muNapÄÄT porruILEE" Fr;. Ennen siirlolaan lähtöään hän kävi hyvästelemässä i\,larian sairaalassa äiti ään. Kluuvikadulla stoppareita ja buleja betonisia kukkaruukkuja oli niin tiheesti rinnakkain ja peräkkäin, että mun kokoinen jäbä ei mahtunut kryssaamallakaan läpi stoppariskönen vaan mun oli sinksattava gartsan bilikoidenkin käyttämälle osuudelle. he huusivat: " Scihkösanome -jcirtrtäci! " Köyhät lapset. stikaavat standynsa mihin tahtovat. Hikeentynein meistä kolmesta oli jo omin handuin siirtämässä stoppareita veks, mutta se olis ehkä ollut "omavaltaista toisen omaisuuteen puuttumista" plitikoineen, joten me jäätiin vain kiroilemaan. Niin pääsi Mairekin. joilla ei ollut kesäpaikkaa, pääsivät Kallion kansakoulusta kesäsiirtolaan. Kluuvikatu ja Aleksin muut hörnet on vissiin pahinta seutua, mutta kyllä muuallakin esiintyy samaa dorkaa stoppareiden sijoittelua, olipa kyse Stadista tai landella Espoosta ja Vantaasta. Pykälien mukaan standyja ei saa panna yli trotuaarin puolivälin, mutta se on vain teoriaa. Kun Maire oli ollut siirtolassa kaksi viikkoa, hän sai tädiltään kiqeen, jossa tåmå ilmoitti äidin kuolleen. Hakaniemen liepeillä lehdenmyyjät huusivat kaduilla:'Työnties tcirtpc)ivciinen!" ja jos tapahtui jotain tärkeää. Niillä kai on tutkimuksia joiden mukaan infoa on stikattava perille ku ledufemmalla päin näköä tai panemalla jengi trikaamaan aletarjouksiin ja muihin reklaameihin. No, nyt on kehissä nyyat mainosduunarit. Entisenä mainosduunarina rupesin funtsaan, mitä hyötyä stoppareiden asettaja saa mölöydestään. Päin vastoin. Leppänen) tyttärensä Mairen kanssa. TSilLARN gf,fi$ Pois ne haettiin lauantarna,kun oli tilipäivä. Seuraavassa numerossa kerromme miten se jatkui toisella puolella kaupunkia, Vuorimiehenkadulla. Trotuaarit olivat sikinsokin täynnä stoppareita eli standyja eli siirrettäviä reklaamitelineitä. Arvata saattaa, mikä tuska äidilläni oli ollut, kun hänen oli pakko jättää lapsensa tuuliajolle. Vaikka kyseessä on kävelygartsa niin siihenkin on selvästi duunattu merkit rajaamaan pelkästään dallaajille varattu osuus. Stikkaanpa pubissa kovaan ääneen strubaa vielä mun kamu-jen ki kanssa veetutukseni syystä. Melkein kaikilla lapsilla kun oli täitä päässä. Silti hotlat, pizzeriat, borkalat, raflat, budjut, galleriat jne. Sie/lä an kliffasti lämmitetgjä gartsoja, bilikoita ei tartte väistellä ja on iisiä dallata. Vi irneisen kerran. -Alkoholisoituneesta isästäni ei ollut huoltajakseni. Ja skeidat, ei ole. Hilja Emilia Murto (o.s. Mä en usko, että kolattuaan ittensä siihen kukaan olis enää mainostavalle budjulle potentiaali asiakas. Kumminki yhtenä päivänä steppasin ydinkeskusfassa Skaffalta Espalle. -Kun tulin siirtolaan, edessä oli täisauna. Ei paljon lohduta, että monessa mestassa on matalat tröskelit ja loivat luiskat kun niiden luo on stoppareiden takia melkeen mahdotonta päästä. Joku voi nyt bamlata, että tää on dorkaa vain stadilaiselle marginaalijengille. Meistä vain mini pysty puikkaan stoppareiden välistä. Paitsi ettei ole. Näin päättyi Mairen lapsuus linjoilla. 15 kiigaa efees ku dal laat stadilla Mä oon sen verran klesa vanha starbu, että mä oon huono dallaaja. Sitten pään ympäri kierrettiin kangas, joka oli kastettu Sapatilla etikalla. Ainakin mä kierrän veetuuntuneena ne sekä mainostajan kaukaa. Ja nappaan toisenki bissen et mä taas rauhotun. Rikki raavittu iho kirveli, kun rynnättiin saunaan. Me muut jouduttiin rundaamaaan ne ajoradan kautta. Mä en oo sokee tai pyörätuolilla skuffaileva, mutta plösöhkönä kundina mullakin oli vaikeuksia. Ainakin mun aikana niiden piti herättää dallaajan mielenkiinto luovuudella eikä seinään pysäyttävänä esteenä. Mun mekessä oli kaks kamua, joista yks magan kohdalta medium ja toinen mini. Vaatteet pestiin kiehuvassa pyykkipadassa
09-6154 0217, 045657 1383, s-posti: j uha. YS$tu&ffiH &li* gl Sain koottua tunnistusryhmään ikänsä ja tietämyksensä puolesta sopivan viiden herran ryhmän, osa "elokuva-entusiastej a", j otka vielä muistivat "hulluina vuosina" Helsingissä säälittå puretuista (tuhottiin enemmän kuin slobot terroripomrnituksissa sotien aikana) taloista j otain. ffit L LL ! ,I r^t-, #,äLt Lr a[ Lro ti Lr L ai s L'[ L etl-at Taustua kuvauspuikkojen tunnistuksesta Yhdistyksemme lehden Tsilarin lukijamäärä on kasvanut kovasti parin viime vuoden aikana. Filmiä on kuvattu pitkät pätkät myös Porvoossa mutta nyt keskitytään Stadiin. Filmin tuottaja oli Oy Suomen Filmiteollisuus / T. Syyskesä11ä 2007 SEA:n erikoistutkija Juha Seitajärvi otti yhteyttä pj. Tunnistettuasi paikan, ota yhteyttä Juha Seitajärvi puh. Elokuvasta kysytään kahta kuvaa, jotka ovat otetut samasta paikasta hieman eri kulmista. Tunnistusryhmän tarkoitus on täydentää "Suomen Kan s al 1 i s filmo gr afraa" näillä tiedoilla, jotka ovat kulttuurihistorialli sesti erittäin merkittäviä myös Helsingin historian kannalta. arno. Elokuvan päärooleissa esiintyivät näyttelij ät: Sirkka Sip il ä (hammas lcici. Tärkeätä oli muistaa myös viime sotiemme pommituksissa tuhoutuneita taloj a. Edellisestä tunnistuspyynnöstä on kulunut jo yli vuosi, joten lienee paikallaan aluksi valottaa jatkona tulevan töherryksen taustoja. soi s alo @pp .inet. s eitaj arv r@kav a. fi . fi. "Vaikeissa tapauksissa" olemme kääntyneet Tsilarin lukr.loiden puoleen viisi kertaa -eikä aina turhaan. J. Pj kehotti Seitajärveä kääntymään allekirjoittaneen puoleen. Hän kääntyi puoleeni ongelmineen, jotka olivat mm: vanhojen kotimaisten elokuvien käsikirjoitukset olivat usein hyvin ylimalkaisia, niistä puuttuivat tarkat maininnat kuvauspaikoista. Sovittiin, ettå kyselen jäsentemme halukkuutta osallistua mielenkiintoiseen j a hauskaankin "duuniin", jossa kokoonnutaan SEAn tiloihin katsomaan elokuvia ja tunnistamaan paikkoja. Liemolaan ja kysyi: "Löytyisikö Stadin Slangi ry:stä Hel singis sä kuvattuj en vanhojen kotimaisten elokuvien kuvauspaikkoj en tunnistamisesta kiinnostuneita jäseniä. Poikamies-pappa Tällä kertaa käännytään lukijoiden puoleen elokuvan "POIKAMIES-PAPPA" paikkojen tunnistuksessa. Tunnistukset kiqaa ylös SEAn edustaja. Tähän mennessä on tunnistettu 1ähes kolmenkymmenen elokuvan kohteet. Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa (KAVA) on usean vuoden ajan kartoitettu vanhojen kotimaisten elokuvien kuvauspaikkoja. Tunnistuksen voi ilmoittaa myös allekirjoittaneelle s-posti. Arkisto oli vuoteen 2008 asti nimeltään Suomen elokuva-arkisto (SEA). Elokuva kuvattiin kevääIlä ja alkukesällä 1941. Särkkä. Sen ohjasi Orvo Saarikivi, käsikirjoitus oli Nisse Hirnin ja kuvaukset hoiti Armas Hirvonen. Osoite: KAVA lJuha Seitajärvi, PL 16, 00501 Helsinki
Jos testamenttia ei 1öydy perintö menee siinäkin tapauksessa Kompuroille. Uno Wicl;strörtt (Tuorttcu'i Hoikcrro), Siirz ^lrtgerkoski (ntorruttct Kontptu'cr), Laila Rihte (Tttttlro Kornpura), Lecr Ri/tte (Jttulia Kompttrct). Paikalla oli 41jäsentä. Ja tietysti tokat Snygeimmät joulubiisit Paavalin tsyrkassa, Molemmissa oli väkeä kuin Hagiksen Tortsilla takavuosien vappuina. Lasse teeskentelee hirveätä hammassarkya ja pääsee jonon ohi vastaanotolle. Pari vihitään pikaisesti maistraatissa mutta paperia ei vieläkään ole löytynyt. Toimintakertomus oli aika longa, koska StadinSlangilla oli ollut viime vuonna paljon kaikenlaista snygii vipinää Pippaloihin oli osallistunut aika lailla jäsenkuntaa. S nygei m mät jou I u bi isit tartti sjungaa oikein kahdessa erässä, eikä silloinkaan kaikki kai taaskaan mahtunut sisään. Lasse ja Jopi ryhtyvät jäljittämään tauluja kehystysliikkeen juoksupojan muistilistan perusteella. Sielläkään olevasta taulusta ei löydy paperia. Sieltä löytyy yksi taulu. Yhdistyksen taloudellinen asema on siten edelleen snygi ja tase on yli60 000 plussalla, Eisiis syytä huoleen, eitietoakaan mistään supistuksista saatikonkasta. Bamlausta johti rautaisesti Reino Riutta ja sihteerinä toimi ammattitaitoisesti toimistonhoitaja llmari Jokinen Pöytiksen tsekkaajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Pentti Friman ja Martti lnkinen Möötti oli laillinen ja päätösvaltainen, eikä esitysprujuunkaan tehty bytskauksia. Tsilari ilmestyi kuusi kertaa, Neljässä numerossa oli40 si vua ja kahdessa 48, Painosmäärä oli keskimäärin 3 500 per numero. Taas palataan Helsinkiin. Taulu.lahti jatkuu edelleen, kaverukset j a "Nappe" joutuvat Porvooseen menevään lair-aan ja nukahtavat sinne. Aika paattyy tasan 12:00. Elokuva on hauska sen ajan huumorilla höystetty kohellus, joka sopi mainiosti silloisiin vaikeisiin aikoihin. Arska Soisalo Lähteet: Suomen Kansallisfimografra 2 ja oma knubura Valokuvat: Oy Suomen Fihniteollisuus . Porvoossa olevassa hotellissa he törrnäävät hamrnaslääkäriin, j onka isä omistaa hotellin. Meita oli viime vuoden lopussa 2 980, joka oli 296 jäsenIä, 11 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lasse kosii Marja Teraa 1a saa myönteisen vastauksen. Tuornarin toimiston kello näyttää jo viisi minuuttia yli kahtatoista mutta sitten kr"ruluu Yleisradion aikamerkki, josta selviää kellon olleen edel lä vi isi minuuttia. Heinäkuussa se on kiinni. Sodan vuoksi kirje on viipynyt matkalla niin kauan, että arkaaonjäljel1ä enää seitsemän päivää. Stadin Friiduksi lakitettiin Stadin synttärinä 12.06.2009 kirjailija )a journalisti Maarit Niiniluoto Stadin Kundiksi lakitettiin oikeustieteen tohtori PenttiArajärvi Sit päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta )a annettiin vastuuvapaus hallitukselle sekä muille tilivelvollisille vuodelta 2009, Sen jälkeen käytiin vilkas bamlaus kaikesta mahdol lisesta, mika vaanliittyi Stadin Slangiin Ja sen toimintaan, Jengillä tuntui olevan aika tavalla mielipiteitä molemmista. Lasse rikkoo sen, mutta sen sisältä ei löytynyt testarnenttia. aika alkaa käydä vähiin. Lyhyesti elokuvan sistillöstti: Taiteilija Lasse Kimalainen ahertaa syysnäyttelyään varten. Päätoimittajana oli Heikki Laurell. Aikaa on enää jäljellä minuutti, "Nappe" leikkii yhdellä taululla, se rikkoutuu ja sieltä löytyy paperi vihdoin. Lopuksi dokattiin borkat ja snobattiin letikettä Eki. Perintöön liittyy kolme ehtoa: r'akituinen työ, avioliitto ja lapsi perillisenä, muuten perintö rnenee tädin veljelle opettaja Kompuralle ja hänen perheelleen. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin kello 14 00-18 00. Numerot 1-2 I 2009 taittoi Tuomas Aho ja numerot 3-6/2009 "OlliBull" Anikari. Redujen ja muiden häppeninkien osanottomaksut peittivät niiden kulut. Opettaja Kompuran perhe pitää perintöä jo varmana itselleen, koska Jopi on hukannut testamentin kehystämiensä taulujen sisään. Viime vuoden tilikauden tulos olikin 828,73 euroa ylijäämäinen. joita lny) sitten eteenpäin kahviloihin y'ms. Yffi#tu&ffi$ ffi€ ffi kciri Marja Terci), Leo Lcihteenmciki (taiteil i.1 a Lasse Kimalainen), Joel Rinne (Jopi, taiteili jo Lassen ystcivci), Seppo Ellenberg (Nupct/eort, " l{appe " }roikttvctttt'e ) , Toppo Elortperti (liycu'i Terci, ltot c I I i trortr i.t I tr.j u ). Yhdistyksen kotisivuja pidettiin osoitteessa: www stadinslangi.fi. Käyntejä oli yhteensä 23 561, kuukausittain 1 963 ja päivittäin 65, Aika glaidusti siis. Juoni jatkuu tästä edelleen niin. Hänen ystävänsä j a asuinkumppaninsa Jopi kehystää hengenpitimikseen filmitähtien valokuvia. Yksi tauluista oli myyty hammaslääkäri Marja Terälle. että kaverukset käyvät orpokodista adoptoinrassa pienen pojan "Nappen". Painatuskulut sen sijaan ylittivät budjetin, mutta se ei johtunut Tsilarista, jonka painatus tuli aiempaa halvemmaksi. Sivuja päivitti EskoArajärvi. Såå;å r:t* r:t ;*åräå åt #ffi vt* *s å k* kq:u s ä3.#3"ä*1 * k*E** -$ S.**-ä#.*# F€*r*taffi ffi ; * *äek*r:åaåaå*å $a 17 Stadin Slangi Ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin tiistaina 23.03.2010 kello 18.00-20 00 Hermannin Diakoniatalolla. Eyultl Terho (pappa Herbert Korttpura, opettctlu). Rahattomat ja nälkäiset kurnppanukset ilahtuvat, kun tuomari Haikara saapuu ilmoittamaan, että Lassen Australiaan muuttanut rikas Ernilia-täti on kuollut ja jättänyt hänelle miljoonaperinnön. Lassella on vuosi arkaa tayttaa testamentin ehdot. Hammaslääkäri suuttuu mutta Lasse rakastuu häneen. Lisäksi "Häppis" järkkäs ekat Snadit joulutreffit Hagiksen Hallissa. Tapahtumatoimikunta eli "l-iäppis" oli ollu erityisen aktiivinen, Se järkkäsi muun muassa kuudet Slangitreffit, kolmet jorot, kaksi uusien jäsenten iltaa, Sporarundin HKL:n kanssa, kahdet Hagiksen tortsibailut, kaksi risteilyä )a redun Turkhaudan kesäteatteriin tsiigaan Simpautlajaa. Tilinpäätös osoitti, että jäsenmaksut Ja liittymismaksut ylittivät budjetin
Alä koske mun ukkooni, niin konduktööri kun oot olevinaskin!. Ej träng av Anders mer ia Pänga låna, då kom rej ger mej hundra mark i mäna. 18 TStf,-ARt ?/{ & Spårvagnsko nduktören (teksti G. Man tränger och va pä vagnin sä längi, tills man känner grelorna. si dä ia va toko dären liten lurvel och snoro ännu rann u'ndi nesa, si då drömd ia rei, att ia va sp årv ag n sko n d u ktö r, och När som te sta'n ja kom de va nån fargin som börga kalla mei te Sibbovargin. Dom gett mej rock me toko blanka knappar, si gammel rockin, den va full me lappar. skrivas mvös'Sakiläisen laulun', tsennaatte vissiin: "Täs näätte sakilaisen, noita Sörkan sälliä..." Mikko Seppälä Kondahtööi: Herra Jesus! Naispoliisil Rouva.' Kattos .noita kuvatuksia" kun jo pantu naisia raitiotiellekin, toisten miehiä viettelem,iiån. När ja blir förar ger dom extra pängar; då ska i Sibbo ja ha gård och drängar. Nu kan ja räkn mei ocksä te de fina, dä ej mer ja tränger vakta svina. (puhuen) Jo, si nu sku ia rei va förar, men si man tränger ha toko där praktik te Kun dköt dom där maskinerna. Vi göi allti pä toko vise (gör honhör), då vi råkar te si varann. Nu kan ni skymf, men inte kan ni läsa; så tänkte ja, och gav'an undi nesa. (ouhuen) Jo. Nu ä ja konduktör på Sörnäs släPi, men de dunkar håkins på de skräPi. Friidui alettii 10-luvul pestaa soorakonnareiks mikä oli monien mielest outoo. När ja blir förar, ska ni och få höra hur som man tränger sähkövagnin föra. När ia var förari Sibbo på de tåqi, som dom brukar kall te elvans tågi, och fördö flakun i siu ar, så ble man ganska vaner. (ouhuen) Si man känner nu rei nästan alla postilioner i 'itan, och poliserna mä. Niniimerkki G. Siit sopi repii huumorii, niinku näis OIa Foqelberqin kirvis Kurikka-lehdes 1917 Tuulisoää-lehäen numerossa 39-41 vuonna 1916 iulfaistiin tää sipoolaist naiskonnaria kuvaåva kupletti. B., sävel: Far min salig var en skeppare) I väran Sibbo si där så ä ia födder. Dpm sär, att man kan rigler fartin, och si te sätt på nian och va dom sär, si de ä sliPstenar. Ej träng ja mer på dyngoflakun åka, se'n spåruagnskonduktör te bli ia råka. och si farsan, han ä rei nu dödder. B. Man tränger int mer lyft på schatpkan, som då man bodd i Sibbo
TSILARI 2I1O Wotkins 'l v. Oikean puoleinen reklaamion samoin vuodeltal950. 19 BIOTONE Tunnettu lööke ylirosittuneelle hermostolle. Meniskö moinen linimentti läpi doping testissä. Vohvistovq toipilosoikoino. GÅMLÅT ANONSSIT Vasemman puoleinen reklaami on vuodelta 1 950. foka mdirtuukin rinapille KAI{Vl OY. Kameran takaa tsiigaili lnkkari ffi Smaagaa tsiegaa, j*i! l se on sutaa 4*s= i'iytä;ffiää'. Kiitos, Wotkinsit. Cutaa tsieguraa oli vildesti ja sitä oli skruudaamassa Stadin Slangin kundit: Frimanin Pena, lnkisen Masa ja lnkkari. Miltäköhän OKA sinappi maistuis Votkinin tsieguran kanssa. GAMTAT ÅNONSSIT. Mitähän kamaa putelit on sisältäneet. Veijo Votkinin tehtaanmyymälän 10 -vuotis tsieguratapahtumaa vietettiin 30.1.2O1O myymälän edustalla, Asmo Votkinin isännöimänä. it 1'{ *MuNapÄÄTPoriu,rr.,' ''l I SAMLÄT ÅNONSSIT
.:J"i* 1 Y *_!i_+<:"-b, *#& "Pohjolan leopardi" Bruno Ahlberg antaa kyytiä Leskiselle,. Soli eka kerta ku härmäläinen finnas boksaukses olympiamitskun. Geebee finnas Euroopan mestatuuden ja nousi Jenkeis knekkaajien Ringin listalla maailmanmestari Joe Louisin toiseks haastajaks ja Brynkka finnas 1932 Los Angelesin olympiakisois pronssii. Gee Bee. Brynkka uhkas antaa niille hudaa ja Ilmari sit keräs niilt smörgartt ja sit ne meni skutsiin skruudaane. Ahlbergien jengi tuntu muuteski olevan Valkassa pihapiirin silmätikku. Ja ollu mitää proobuskaa ja siit tuli Leif Wagerin gremniin Brynkka sai luffaa hama. Skoiles Brynkka oli aika vilde kundi eikä sen maikat oikee diggannu siit. Ilmari oli Ilmari Hustich ja siit tuli myöhemmin proffa, akateemikko ja ministeri, et siin niinku Brynkan muskelit ja Ilmarin kunbbi duunas hedelmä11ist yhteis',4 * +": Brynkka Ahlberg, aito stadin ja Valkan kundi födas Espoon kartanos 1911 huhtikuus. Sen verran väittees oli perääki, et Hugon broidi tai serkku oli punakaartilanen ja sai luffata haneen ainaMoskovaan saakka. Yhen Ilmarin kans ne verotti bontsareitte skidien eväit. Valkka ja Heruli oli duunareitten kaupungino sii ja duunareil o aina ollu snadisti fyrkkaa. Sen fatsi oli kartanon duuneis jonkinlaisena puutarhurina ja talkkarina. Soli kuiajan skragas niitte maikteski aika suhdanneherkkojen kans. Sen maikaks kää duunii, ku skoudet tuli tuli yks Hemming, jonka aina jaagaa sitä, ku sil ei tytår oli Eva Hemming. min Geebee, oli buli ja kömpelö kundi, jolle kaikki Brynkka lankkas kaiffarit anto hudaamennen tsengoi assalla tullen. työtä. Vaik Guni oli buli ja Brynkal oli snadi lodju, stydi, niin soli kans snadisti jos sil oli tsengalankkii ja niinkukesyjanyyhky' snadi borsta ja se meni sen Brynkka oli 10vuotiaalodjun kans assalle ja rupes na menny bokraamaan Helsnadist maksust lankkaa singin Jyryyn, ku kaikki Ahlbergit oli stydei brotaajli tai knekk aajli. Guni, myöhemkaikisthyviikavereit. Niit oli faija Hugo ja perheen mutsi Venla ja kolme broidii, Ossi, Bruno eli Brynkka ja Runar ja yks systeri, Svea. Joku naapurin mutsi haukku Hugon ja Venlan jälkikasvuu punakaarlilaisten kakaroiks. kus myöhemmin helsaamas Brynkan paras kaiffari sen maikkaa ja treffas sillo Valkas oli kuiteski Gunnar myös Evan ja niist tuli Bärlund. Siit se sai ka flyttas skolee, ku se koko skäftisti tienestii. Niinpä sit Gunist e li Geebeest eli Gunnar Bärglundist ja Brynkast eli Bruno Ahbergist tuli Härmän j a oikeestaan koko maailman parhait bokraajii. Brynkka sai myös Gunin Jyryn salille, jossa sitä opetettiin bokraamaan ja sit ku soli snadisti oppinu boksaa ja kundit taas tuli antaa sille hudaa, niin se bankkas koko jengin solmuun eikä nää kaiffarit sen jälkeen vogannu tulla lähellekään Y' Gunii, vaan ne jostain karlsan toiselt puolelt rnoikkas sitä kunnioittavasti. Brynkka kävi kans josnee minkäkintuistehti. ffiffiWffirekkm &Preffifuffiilffi* Wm$kmrru kuxrod$ Ermäå mmruåmrm$åm dmåj L,ä ffisT Ahlbergit oli köyhii ku kirkon rotat kuten oikeestaan kaikki Valkas budjanneet. Myöhemmin Brynkstarbujen tsengoi. Sit koko Ahlbergien jengi flyttas Valkkaan Paavalin tsyrkan kulmille
Maaliskuun puoles välis 1937 ne skiglas ekaks Oihonnalla Stokikseen ja sielt stogel Hampuriin Ja sit lähes kolmen viikon skönereissu Kapkaupunkiin. Brynkka ja Geebee oli parhaat kai ffarit ke s kenä än. Geebeen gremma, Eva ja niitte skloddi, Dick visiteeras stadis 1991,ku Geebeen patsas vihittiin Valkas Paavalin tsyrkan kulmil. Jo etukäteen mulla oli semmonen fiilis, et mä finnaan. Noli duunaamas niitte aamurukoust. Eka matsattiin huhtikuun 24 päivänä 1937 Johannesburgin kaupungintalol. Se meni avikseen yhe svenskin. Seuraavana päivänä Brynkka skrivaa: "Eilen finnasin matsin hienosti. Brynkka sano. ku Leen varsinai nen vastustaja oli tullu klesaks. Brynkal oli Etelä-Afrikan reissul neljä matsii. Brynkka ja Geebee oli kirjeenvaihdossa aina Brynkan delaamiseen saakka Sit sytty kuiteski talvisota ja Brynkan perhe, Berit eli Beija ja kundi, Peter eli Petsku budjas viel stadis. Brynkka oli edellisyönä goisinut 12 timmee, et ainaski oli tullut levättyy ennen matsii. Brynkka pääs matsaan Leetä vastaan vahinsos. Järkkääjät frogas Brynkalt, et haluisko se matsata Leetä vastaan. Brynkka pakkas sassii sen kapsäkin ja flygas jenkeist takas Härmään. Ne luuli, et kaikki goisii sillo viel, mut kannel spasteeraski 20 nunnaa, ku oli matkal Afrikkaan johki luostariin. Brynkka ja Geebee oli funtsinu, et niitte molempien perheet flyttais Jenkkeihin. Sit se sai koko aja poseeraa erilaisille fotaajille ja bamlaa kaikenlaisille haastattelijoille. Geebeen kohdalt unelma toteutui. Evan kans ja sai kaks skloddii, kundinjafriidun. 21 Brynkal oli kans snadisti koti-ikävä, ku se skrivas just päivää ennen ekaa matsii. Jenkeis Brynkka ja Geebee oli yhdes turneel. Joka päivä piti treenaa ja tulla valokuvatuks! "Mä oon kyl sitä mieltä, et taä duuni o vika duuni, mitä mä voin funtsii itelleni. Siis yli kuukaus sen jälkee ku noli 1ähteneet Oihonnalla stadinhaminast. Brynkka skrivas sen bukiin, ettei Afrikas juhlita vappuu ja ettei hän varsinkaan fiiraa sitä, ku hänen tåyty nousta kehään. Ammattilaisina ne boksas yhdes Jenkeis ja Los Angelesin olympilaisiski 1932 ne oli ainoot härmäläiset knekkaajat. et totta kai. Ehkä muljuuri siks oli onnee." Seuraava matsi oli vappuna Durbanis. Se täytti sillo 23. Soli kans snadisti skagis ennen ekaa arnmattilaismatsii. Koko reissu kesti melkein puol vuotta, yli viis kuukaut kuiteski. Ku nää matsit o boksattu, niin mä oon kyl tosi glaidu, et saan skiglaa himaan takas mun snadin rakkaan gremman ja pikku-Peterin luo", Brynkka skrivas sen bukiin. Soli l0 erän matsi, joten oli fitti ilta edessä. Lee finnas kyl sen matsin, mut yhdeksännes eräs Brynkan kuuluisa yläolan koukku treffas just prikulleen Leen leuan kärkeen ja jenkki ramlas kanr.eesille ja otti lukuu kuuteen. Br-vnkka oli sillo 26r-uotias. Vastustajan nimi oli de Villiers ja Brynkka skrivas, et solis maailman onnellisin kundi, jos se finnais. Se skrivas sen päiväkirjaan, et sil o jatkuva huoli siit, et bungaas järkkärit sille luvatut fyrkat vaiko ei. Vuonna 1931 se yhdessä sen managerin Nicolas von Bellin ja toisen boksaajan Onni Saaren kans rundas kolme kuukar.rt Etelä-Afrikas. ''Ihmeellist, et pikku-Petsku täytti seitsemän kuukautta just samana päivänä. Soli kuiteski jo ennen matsii saannu boksaajan ammatist tarpeekseen. Se skrivas siit reissust päir,'äkirlaa ja siit tuli tosi n-rielenkiintonen buki. Eva oli tosi surullinen, ku se sai tietää, et sekä Brynkka ja sen gremma, Beija oli delanneet. Siin ois tseenannu palj o Srrkkaa. Noli studannu ku haavan lehdet Ja duunas tiheesti ristinmerkkii ja böijas niitte knubbit alaspäin ja ummisti niitte öögat, ettei nois saaneet synnillisii fundeerauksii näitte stydien kundien takii, ku niil oli kuiteski bulit j a snyggit muskelit. Myöhemmin ammattilaisena Geebee anto Lovellille dunkkuu kunnolla, bankas sen golveen kahdesti ja finnas ylivoimaisest pointseil. Just ku Brynkka landas stadiin, niin talvisota loppu ja Brynkka sanokin sen kaiffareille, et ku slobot sai tietää, et Brynkka tulee himaan, niin skragis loppu. Brynkka funtsi kans, et se menis duuniin norjalaiseen valaanpyyntibotskiin. Mun vastustajani, Smith oli mua påata pidempi ja kaks kiloo painavampi." Brynkka oli ihan onnest kankeena ja skrivas. Ekana aamuna ne vaknas aikasi ja teki lenkin jo kello viidelt. huhtikuuta 26 vuotta ja sen snadi skloddi, Petsku oli seitsemän kuukaut. Noli tietyst saada slaagin ku ne treffas nää kaks boksaavaa ja varjonyrkkeilevää stadin kundii vähis kledjuis luffaamas ympäri botskii. Brynkka keskellä, 7. Sillo Geebeellä kävi huono honkkeli ku se heti ekas matsis sai vastaansa tulevan kultamitaliknekkaajan, Alberto Lovellin, ku finnas Geebeen just jajust pointseil. Kovii matsei Etelä-Afrikas Brynkka alotti sen ammattilaisuran E,telä-Afrikas. Brynkan kovin matsi oli maailmanmestarin ekaa haastajaa, Glenn Leetävastaan. No, se eka matsi meni hy-vin. Arnatöörinä soli knekannu vaan kolmen erän matsei ja nyt ykskaks sen pitikin boksata kaheksan eråå. Brynkka yhdes Onni Saaren kans tietyst treenas botskil, ne varjonyrkkeili ja luffas ympäri ja ku soli buli kippo, niin sen rundaamises sai luffaa yli 400 metrii. Mä olin hyväs kondikses enkä mä ollu ollenkaan ventti, vaikka me bokrattiin kahdeksan erää. Se Brynkan matsi Johannesburgis oli sen eka ammattilaismatsi. TSnLAR! 2t78 Mauilmunmestarin huastaja knokiksen purtaul. Brynkan skloddi, Petsku treffas sillo Evan ja Dickin. Jyryn edustusbokraajat b poseeraa
Brynkka finnas pointseil. Viikon kuluttuu Brynkka sai vastaansa Etelä-Afrikan mestarin Teddy Braunin. Onni Saari oli aikasemmi boksannu kahdesti Braunin kans ja molemmat matsin paåtty tasuriin. Siel tsittas kans E,d Sanders ja Ingemar Johansson. Voi olla, että Siljander olis antanut Brynkalle daijuu, vaikka se Siljander oliki enemmän semmonen hentomielinen bokraaja. Brynkka oli pakannu kapsäkkinsä jo pari päivää aikasemmin ja funtsi ronttaa ne botskiinki hyvis ajois. Petsku veks Siljunderin boksausskolest Petsku, Brynkan skloddi kerto, et ku se snadina budjas Drumsas, niin pitskun kundit anto sille aina hudaa, ku niist oli nastaa finnaa olympimitalistin skidi. Sillo mä olisin finnannu kolme matsii peräkkäin;' Matsi päätty kuiteski tasuriin. Brynkka skrivas, et se kyl finnas 2-1, mutero oli niin snadi, et dumarit funtsi, et tasurit ois niinku redi ratkaisu,, varsinki ku Braun oli Etelä-Afrikan shamppiooni. Mut lopuks kaikki meni kuiteski hyvin." Brynkka tunnusti, ettei se ollu slaafannu olleskaa matsin jälkeisenä yönä. "Mä olisin tosi glaidu, jos mä finnaisin sen. Petsku sai tsittaa eturivis Floyd Parttersonin ja muitten kuuluisuuksien kans. "Mä olisin kyl voinut knokata sen kuudennes eräs, mut mä rupesin säälii sitä, ekan kerran mun elämäs, mun täytyy funnustaa." Muskelit oli kuiteski Brynkalki klesat monta päivää matsin jälkeen. Petskun mielest ne molemmat skagas toisiaan kun noli kehäs. Närvit oli niin kireel. Se merkkais paljo jengii katsomoon ja bulit fyrkat myös Brynkan fi kkaan. Brynkka ei vanhempana, ku soli slyytannu ton knekkaamisen, oikein diggannu enää koko sporttii. Kamat lyftattiin kärryihi ja kundi lähti draisaa kuormaa kohti haminaa. Järkkärit mpes funtsii, et pitäa oordnaa revanssimatsi. "Oli lähel, ettei se bankannu mua unten maille tokas eräs. Konsulin nimi oli Larsen ja soli tosi glaidu ja ylpee, ku Härmäs o niin kovii boksaajii. Petsku meni sitten Harri SiljandeTSrL&ffiE ?,14s, rin boksausskoleen kaapelitehtaalle. Vastustaja oli paljon kovempi kundi ku ekas matsis. Brynkka kefto, et soli iha snärkkis ku se astu kehään. Brynkka tuli tsiigaa, ku Petsku oli siel skoles ja Brynkka sano Petskulle: "Jos sä haluut turpiis, niin sä saat sitä myös sun himas." Silj anderille Brynkka sano:"Jos toi kundi tulee viel tänne, niin mä vedän sua turpiin !" Siljander oli finnannu Helsingin olympiakisois keskisarjas pronssii ja soli lihakauppraana Hietaniemenhallis. Goosen sai daijuun selvästi. Stadin olympiakisois 1952 Petsku tsiigas kaikki matsit ringsidemestoilt, ku Brynkka oli antanut sille kaikki slabarit, ku sei menny tsiigaa yhtaa matsii. Lähtöpäivänä j o kymmenelt aamul Brynkka ronttas kamansa veks Durbanin härmäläiste isäntien himast. Voitto oli tullut himaan. Se anto gasetoille semrnosii haastattelujakin, et se katuu sitä et bokras nuorena kundina. Toka ammattilaismatsi oli finnattu. Himamatka oli börjannu. Revans simatsii ei sit kuiteskaa koskaa tullut. Hotlakylpy smagas gutalta.Elokuun ensimmäisenä ms Pretoria lyftas ankkurin Durbanin haminas ja alko Brynkka mukana. P-u 5t. Illalla Brynkka sit skrivas sen bukiin, et sil kävi taas hyvä mäihä. Vastaan tuli Jack Goosen, kova kundi jota kukaan ei ollu koskaan knokannu. Braun rupes skagaa Brynkka oli sit oikeestaa ihan glaidu siit lopputuloksest. Ei tehny mieli luffaa eikä treenaa. Kartsalt se vinkkas neekerikundin kärryineen. Siit sai niinku kovan kundin maineen, ku anto daijuu mestarin boitsulle. 22 Seuraavana patvanå Brynkka oli taas glaidu. Brynkka skrivas, et o tosi kliffaaboksata Braunin kans, et kui se niinku klaaraa. Brynkka funtsi, et Braun oli ruvennu skagaa eikä halunnu enää matsata Brynkan kans. Aamul Brynkka nous ylös kello kuus ja meni ekaks kuumaan kylpyyn, sit se meni shikkaa telegrammin Härmään, et soli finnannu sen matsin. Se kyl sit peruutti nää lausunnot. Braun o kova kundi, nopee ja ja spiiditklabbit. Brynkan vika matsi oli Johannesburgis kesdkuussa 1931. Kello kahdelt Härmän konsuli Durbanissa tuli tsögaa knekkaajat sen himaan dokaa kofeigoo. Se johtu siit, etAtle Salokangas, ku oli bokrausliiton diriga, oli frogannu Brynkalt, et aikokse viedä heilt kaikilt brekun mundest
PITKA TIE NEONGURUKS Make aloitti Neon-alan duunit jo ennen inttiä, vuonna 1966. Pian kävi mahdolliseksi slumppaa omat tilat, kun Perlo-Pesun Tapulissa huutokaupattavana ollut 560 neliön kii nteistö tu li hankintaan. Make perusti oman yrityksen Markun-Neon Oy:n, joka on edelleen toimiva yritys, suuremman firman, Tikasapu Oy:n kainalossa, Markun-Neon aloitti Vasiksella, josta jatkoi ensin Ogeliin ja myöhemmin kun firma kasvoi, Ormuspellontielle, Malmin kupeeseen. 5äÅffi å ru VÅå_* tuåÅs ru #5V ffi rhå # Markku "Make" Lindström on kolmannen polven stadilainen yrittäjä, jonka isoisä C.M.Lindström perusti HKL:n edeltäjän, Oy Omnibus Ab -nimisen yrityksen v. VALOA STADIN SEINILLE Kun kyselin Makelta, kuinka monta valomainosta hän on Stadiin duunannut, meni äijän ilme vakavaksi. Nyt Make yrittää snadisti saasioliekillä. Päätin tehdä jutun Maken varsin mittavasta duuniurasta Stadin valomainosten osaajana. Kal ustona oli 4 huoltobilikaa, 5 nosturia, mm.21 metrinen nostinlaite. Markun kundi Petri, opiskeli Tekussa it-alan osaajaks ja oltuaan jonkin aikaa Nokialla duunissa tuli mukaan faijan yritykseen -neljännen polven yrittäjänä. KSffitueffiä ä1'ä # 23 Tutustuin Makeen vuonna 1968, kun dilkkasimme samat kämpät ja kamppeet lntin leivissä yhdentoista kuukauden ajan Suomenlinnan Rann i kkotyki stö rykm e nti ss ä Make on ainoa kaveri, joka tuolta ajalta on jäänyt )a jonka kanssa edelleen pidämme yhteyttä. 1979 alkoi omat hartiat kantaa ja tuli aika ottaa etäisyytta perheyritykseen. 37 vuoden aikana niitä on kertyny satkuja. Han mfi yrityksensä Markun Neon Oy:n vuonna 20Ö3 pyöritettyään yritystä menestyksellisesti 30 vuotta. 'l 924. Yrityksessä oli 16 alan ammattilaista. Make toimii nykyään kiinteistöalalla, ja vuokraa omia teollisuustilojaan Stad i ssa ja Järven päässä. Joitain tunnetuimpia mestoja Make pudotteli suorin vartaloin, ul ko-mu istista. Hän oli alkuun 9 kuukautta mestariopissa faijan perustamassa perheyritys StarNeon Oy:ssä, jossa alan perustaidot )a ammattikikat opeteltiin kantapään kautta. Siltasaarenkadun STSPankin, halkaisijaltaan nelimetrinen , 12. kerroksen talon katolla pyörivä valomainos oli kohteena yks haastavimmista )a jokaiselle stadilaiselle tuttu Hagiksen halli valoFotot ja teksti: OlliBull. Tarkkaa lukuu on varmaan mahdoton suoralta hanskalta stikkaa. Myöhemmin mukaan tuli teippituotanto )a nykyaikainen, tietokoneohjattu suunnittelu ja leikkauspalvelu, kolmella teippileikkurilla. lntin jälkeen alkoi puurtaminen jälleen ja Make tentti sähkisurakointi pabrut. Joskus joku on luullut meitä broidiksiksi, en vain tiedä miksi. TAYDEN PALVELUN NEONTALO Markun-Neon oli kehittynyt "Täyden palvelun neontaloksi", josta saattoi tilata suunnittelun, pelti-, lasiJa maalausduunit, valmistuksen kiskotuksineen ja asennukset, eli koko paketin idiksestä fäärdiks valomainokseksi
Kerran kun olln korjaamassa Hagiksen "Klubi piristää" -mainosta, dyykkasin pousunpallilla katolta Vi herkul man markiisin päälle ja siitä kerien kartsalle. Neon valomainos vaatii koko mainoksen, tai ainaki osan traisaamisen huoltoon. Stadin ulkopuolelta muistuu mieleen Mäntässä Serlachiuksen 116 metrii korkeessa piipussa flyysaavat lentoestevalot jota asentamassa Make keikkui jo 17 -kesäsenä kuin alan äijä. Perusero "neongurun" mukaan on se, että ledivaloja ei voi duunaa pinta-asennuksena, vaan ne duunataan koteloon pleksin tai lasin taakse. Pakkasrajaa ei tunnettu, vaan huoltohommat jouduttiin duunaamaan joskus kolmenkybän graadin frysiksessä, eikä kaikkii duunei voinu duunaa hanskat handuissa. Neonvalon osaajat on nykyään kortilla. Mä jäin roikkumaan jostain kirtsusta ja huutelin jengii lyftaamaa steegat alle. no, eihän mun niitä tarviikaan tsennaa. Aikansa flengailtuani dyykkasin stebulattialle, mutta gamlan laskuvarjodyykkaajan opeilla jäin henkiin ja aika snadeilla kolhuilla. Sen verran älysin, että vihree väri on hankalin duunaa, mutta siihenkin on ammattireiskalla omat kikat. NEON VAI LEDIT. Make piti pitkän esitelmän sinikaasuista ja väriputkista ym., joista en bonjannu mitään. Ei ku haalarista pölyt ja katsille takas jatkaamaa duunii. Make on tehnyt kunnioitettavan määrän duunia, usein olosuhteissa joita ei enää hyväksyttäis työturvallisuusoorderien puitteissa. 24 mainoksineen. Valmistuksen lisäksi myös huoltoduunit kattoi suuren osan menestyksestä. Ehkä tänkaltaset kokemukset on edesauttaneet nivelien rappeutumista siinä määrin, että Makelle on jouduttu singsaamaan uudet saranat. Maken lärviin stendas omituinen virne ja hän alkoi funtsailla erilaisii häslinkejä. Otetaan vaan keltanen lasi, vihreää pulverii, sinikaasuu ja... MUKANA PUDOTUSMATSISSA Kysyin, onko sattunu mitään bulimpii stöttiksii tai haavereita. Niiden valovoima on stydimpi ku neonin ja huoltoduunit on iisimpi duunaa, koska voidaan singsaa vaan brennanneet flyysit. TSILARI ZlA Kerran Steissi llä valoki rtsuja korjatessa lähti steegat alta ku tautiTölikasta. Oli pakko kysyä, että mikä ero on neonilla ja ledivaloilla. Paasitalon STS-pankin valomainos, Lintsi, Kaivopiha, Lasipalatsin ravintolan neonilla toteutettu seinäkello, Bio REX, Helsingin Vesi, F-Musiikki Kaisiksessa, Kampin Metrosteissin hallin ja rullaportaiden neondekoraatiot jne. Härmäläiskansalliseen styleen skaffas ympärille buli jengi tsuumailemaan, niinku venttaamaa kauanko äijän näpit kestää. Penin ja Maken kanssa kimpassa bytskattiin Stadin Slangin logo ikkunaan oikeaoppisesti neonvaloilla. Neon Effect Oy:n ammattireiska Martti Peni on Mosan kundija alan viimisiä "mohikaaneja". VÄRI ON VALOA Älysin kysyä sitäkin, mikä värion neonilla hankalin toteuttaa. Mutta neonvalon fiilistä ei ledillä saa aikaan ja siks Lintsille uusittiin valomainokset neonilla keväällä 2009
Teekkarit tosin duunaa ne höhlät tupsukotsat edelleen päähän vasta keskiyöllä. Noihin saavutuksiin verrattuna sporttaaminen nykyään on enimmäkseen leukalihasten treeniä Malmin "eturauhaskerhossa". 1906 duunaama pronssipatsas. Kun Make dyykkaa altaaseen, niin keski-i kä altaassa laskee stydisti. Mikäs niillä Titaniumeilla on koputella menemään. Manta symboloi skönestä nousevaa Stadia, jota on myös sanottu ltämeren tyttäreksi. 6 Pitäisköhän Stadin Slangin starttaa kansaläiskeräyshanke aJamaan. Eliel Saarisen suunnitteleman altaan reunoilla pronssiset merileijonat ja fisut spruuttaa vodaa Mantän muodokkaaseen hrodiin. Väitetään että sen ekan kotsan olis Mantan päähän duunannu V. Ekan kerran Manta on tarinan mukaan lakitettu jo vuonna 1909, joten se edustaa jo sinänsä Stadin vanhinta ja tunnetuinta perinnetapahtumaa. Mantan jalustana toimii suihkulähdekokonaisuus, jota ympäröi graniitista flöidattu pyöreä allas. Waris niminen nuori heppu. Homma hoidetaan nostolaitteesta io senkin takia, kun Manta alkaa olla aika nostolaitteesta jo senkin takia, k gamla s.kremma, eikä ehkä enää kestä rajumpia [ähentelyjä. Nykyään kun Manta on saanu kotsansa, painaa sen jälkeen stuidut oman kotsan päähänsä. Alkuperäiseltä nimeltään'se oli Merenneito. Manta staijaa eräällä Stadin näyttävimmista mestoista, Kauppatortsalla, Espojen kantissa. Lakitusperinne virallistettiin vuonna 1951 . Pari kertaa viikossa tosin Make käy "pidätyskyvyttömien" vesijumpassa Pirkkolassa. TSnLARA ä/,fr $ 25 Ffmwgsesp str$mmfm sT NE Havis Amanda on kuvanveistäjä Ville Valgrenin Pariisissa v. Ukkohan on aikasemmassa elämässään skulannu squashia, tennistä, dyykannu laskuvarjolla, skimbannu neljä kertaa Finlandian, neljä kertaa Pogostan ja neljä kertaa Sipoon Susiskimbakisan Ja jonkun kerran Pääkaupunkihiihdon. Mantan veistos on varmasti fotatuin ja suosituin patsas Stadissa. Mantan lakitusperi n ne. Nykvisin stadinsiidun Stuidukretsat vuorottelee lakittalnisessa. Vuonna 1'980 lisättiin traditicion Mantan tvettaus ennen lakin duunaamista. Se kunniaiobi on varattu gamloille stuiduaktiiveille Ehkä häveliäissyistä sitä ei ole luotettu junnujen hommaksi. Enää ei Mantaa saa mennä kähmimään, eikä sen päälle flengailemaan. HARTIAT VAIHTUNEET OLKAPÄIHIN Kyselin sitäkin, miten Make hoitaa kondistaan nykyään. -g.-vasempaan polveen ja oikeaan lonkkaan. Manta pitäis oikeestaan virallisesti tunnudtaa Stadin symboliks. Alkuaan se tapahtui keskiyöllä, mutta häslinkien takia se päätettiin iingsaa iltakuuteen vuonn a 1978. On siinä saranoilla ollu kulutustaki. Make on aina ollut varsinainen "moottoriturpa" jolta juttua tulee niin kauan kun äijä on hereillä
Stadin Slangin lounas. Feodoroff ja Eromanga ovat olleet parhaat lihisten duunaajat. Muut mun aamut alkavatkin sitten parilla mukillisella stydiä borkkaa ja muutamalla siggellä, sil1ä kandee prtåä huolta kolesteroleistaan. Mut voi dorka! Ku mä viimeks tsittasin Eromangassa oli lihiksen muoto muuttunut, sen kuori ei enaå ollut rapea, sisus oli mnsas mutta lötkömpi ku ennen eivätkä servetti Ja handut smettaantuneet niin ku ennen. Ituj en skruudaaPitäisköhän vanhat kunnon Stadilaiset lihikset rauhottaa. Niitä trokataan tänään Eromangan bagariborkkalan lisäksi ainakin Anja Snellmanin kuuluisassa Kauppatorin telttaborkkalassa, Hagiksen hallissa ja Kauppahallissa. juustot edamista gorgonEikä tässä vielä kaikki. Oli se vieläkin gutampi kuin ostarista slumpattava teollisuuslihis, mutta vissiin darjut terveysfasistit ovat saaneet stadilaisen perinneskruudan duunaajanki mukautumaan snadirasvaiseen, snadisuolaiseen ja mauttomampaan kamaan. Varautuonki ku vielä tsufegreda ja kaa siis jengi siihen, että sokrukin kielletään. Shingratkaa takasin Poriin skruudaamaan smyygissä porilaisianne, Savoon voissa paistettuja muikkujanne ja lörtsyjänne, Lappeenrantaan atomejanne ja vetyjänne ja Lappiin käristyksiänne, nekin tietysti voissa paistettuja, ja tulkaa vasta sitten munnari rasvassa tänne neuvoon stadilaisia skruudaamaan muka terveellisesti. Stadilaiset ovat kautta aikojen skruudanneet hyviä lihiksiä, jo kauan ennen kuin porilaiset, ranskalaiset perunat ja hampurilaiset tulivat nakkikiskojen valikoimiin. 26 TSTLART 2110 Mist sais kunnon lihiksen. zolaan, Vrolaakin muistelNyt syyllistetään ilmastolaan haikeasti eikä huoltsimuutoksen varjolla myös kan baarissa enää saa juusto ja sen skruudajat; borkan kanssa juustosernhiiliklabbinjälki on kuuIaa. Mulla on tapana vaipua post-feodoroffilaiseen fiilikseen skruudamalla Eromangassa silloin täl1öin lihis hyvän borkan kera ja slumppaamalla jälkkäriksi vielä guta possutai berliinimunkki. skolelaisten "lounaspaketti" aikana jolloin opparissa ei vielä ollut skoleskruudaa. I lmoittautum iset torstai hin 22.4 mennessä llmarille toimistolle.. Mun systeemi onki varrnaan terveellisempi ku landebuugien joka-aamuinen voisilmäpuuro. Ku mä kävin skolea 1950-luvulla, niin maailman parhaimmat rapeakuoriset lihikset teki emigranttislobo Feodoroff leipomossaan Manskulla, siinä Sallinja Savilankadun välissä. Skruudan antamaan hyvään fiilikseen tarvitaan pelkän energian lisäksi myös mielihyvää. Budjun hylsaavat. Skeidat, eiks vanhasta kunnon stadilaisesta lihiksestä voi tehdä samanlaista EU:n hyväksymää suojeltua perinneskruudaa niinku vastikään tapahtui ptzza Napolitanan kohdalla. Langanlaihuudeslyistä otetaan veks kaikki tako spegelin edessä. Sit se jonakin päivänä vielä lailla on heido myös Valiolle. Hänen lihiksensä olivat mm. Ja sit meil vasta kliffaa lemma niin buli. Tuo itsesi paikalle sekä kaverisi. pannaan poikittaista marlaa Ingmanille Ja kumppahomejuustosoosillejajuusneille. On se niin dorkaa, että stogella tänne tulleet terveysfasistiset virkamiehet määräilevät mitä stadilaisenkantsii skruudata. jista en tiedä, mistä he sitä togratiinille. Snadia infoa: Anj a Snellman omistaa nykyisin myös Eromangan. Sitten Feodoroff delas ja Stadin parhaiden lihisten valmistajan mantteli siirty leipomo Eromangalle Pohjoiselle Makasiinikadulle. Ravintola Arthur Vuorikakatu 19 Lounas keskiviikko 28.4 klo 13 Salaatti, keitto, leipä, voi ja kahvi 7.2O€ edellisen lisäksi 3 lämmintä ruokaa yht 10€ Ohjelmaa: Ansku kertoo tosijuttuja ym. Siinä tulee mulle suositeltu hela viikon kolesteroli anno s kerrall a tåyteen, mutta se on legurinikin hyväksymä "mässypäivä". Rasvaton ja mauton skruuda on vain magaa tdyttävaå apetta. Muuten kyllä pidän kolesterolit tiukasti handussa duunamalla aamiaiseksi enää vain joskus kunnon pekonit ja egut, tietysti egut vain yhdeltä puolelta steekattuna, suolalla ja mustapippurilla maustettuna. Feodoroffin lihikset olivat myös ne Stadin kuuluisat "Assan lihikset"
Alueen asunnoista valtaosa, noin 90 prosenttia, on yksiöitä tai kaksioita. Dorkinta jutussa on se et niillä budjaavat oli ite hingunneet oikeita nimiä gartsoilleen. Niist piti ekaks tulla kanavia niin et Pietarista rulis slobojen \,'enetsia. Jo v. T$tLARt 2t10 27 Georg Spiridovitsh (Yryö) åfmjatai d*intasfa dia Usein funtsataan. mut siin kär,i just niikr.r aina ku duunataan ryssäks. Alueen noin 3500:sta vuokra-asunnosta melkein kaikki ovat vapaa-rahoitteisia. 1887. Kanar,'at täytty Nevan vodassa olevalla mudalla. F Tililt}d E LINdH Linjat on Helsingin Kallion kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Siellä on Vasilinsaarella 1-29 linjaa tai niinku slobot sanoo "linijaa". Linjojen alueella asuu noin 9000 ihmistä, ja seutu tarjosi tilastojen mukaan työtä liki 6000:lle hengelle. Onneks nejäi siinä juitsussa tokaks, sillä Linjat ei ole sloboa eikä jenkkiä vaan aidointa stadilaista gartsanimistöä. Se on kuitenki feelua. Seudun nimi johtuu siellä sijaitsevista suorista, keskenään yhdensuuntaisista kaduista linjoista, joiden nimissä on käytetty jäqestysnumeroita: Ensi, Toinen, Kormas, Neljäs ja Viides linja. 1926 stadivaltuusto piti nimiä "amerikkalaisvaikutteisen suunnittelun ruloksena ja säilyttämisen arvoisina nimistöharvinaisuuksina" jameinas et ne on Linjoj aj a sillä siisti. Niitä kuitenki hittaa kaavoittamisen yhteydessä v. Stadin Linj a-nimien taustaa ei tsennata. Linjojen eteläraja kurkee Hämeentietä alas Toiselle linjalle, jota pitkin noustaan porthaninkadulle, jota pitkin rala-linja laskee Eläintarhanrahteen. Se sijaitsee silta-saaren ja Hakaniemen pohjoispuoreila, sekä Alppiharyun eteläpuolella. Stadin Linja-nimet on aiemminkin koplattu väärin jenkkikulttuuriin. Sit slobot hiffas I 770-1ur,ulla duunata niistä gartsoja. linjan sijasta et se dallais jollain Ivan Ivanovitsin uulitsalla. Liikenneyhteydet alueelta ovat hyvät: mm. ni siit biisistä ei ois ikinä tullu delaamatonta hitti ä. Oikeesti ne on sloboperua _qamlasta Pietarista. et Linjat olis Stadin jenkeintä osaa ku ne on numeroifu niinku Mahattanin 5th Avenue ja 42nd Street. Lännessä Linjojen alue alkaa Töölönlahden itäpuolelta ja luoteessa Helsingin-kadun eteläpuolelta. Ne oli vissiin ekaks vaan iisejä suorien gartsojen duuninimiä paprulla ja ne kai meinattiin korvata oikeilla gartsanimillä, mut ehkä joku suunnittehJa hiffas et nehän on ihan kliffoja numeroituina linj oinakin. Funtsatkaa nyt jos Fredi ois sjungannu 3. Hakaniemen metroasema sijaitsee osaksi alueen eteräreunaila ja useat raitiovaunuja linja-autolinjat kulkevat joko arueen räpi tai sitä sivuten.. ltäosissa Linjojen alueen raja kulkee Kaarlenkatua ja Viidettä linjaa pitkin niin, että Karhupuiston puoli on jo naapurialue Torkkelinmäkeä
TSILARI 2l1A "stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. Erikoisopastus klo 15 Foto Signe Brander näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Kevätyö Kallion lukion esityksiä Yönäyttelyssä Sederholmin talossa, SUNNUNTAI 18.4. Kevätyö Kallion lukion esityksiä Yönäyttelyssä Sederholmin talossa. Erikoisopastus klo 15 Foto Signe Brander näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. SUNNUNTAI18.4. Tasan Stadin parhait. Cafö Ehrensvärd Sederholmin talossa. Äitienpäiväkorttipaja koko perheelle klo 12-15 Lastenmuseossa. Kesäkuu MAANANTAI 7.-13.6. Sofian päivä. Erikoisopastus klo 15 Foto Signe Brander näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Kevätyö Kallion lukion esityksiä Yonäyttelyssä Sederholmin talossa. LAUANTAI 15.5. vanhanajan oppitunnit klo 121a 14, kevään koululauluja ja maakuntalauluja klo 1B-20. 28 Huhtikuu TORSTAI 8.4. LAUANTAI 8.5. TORSTAI 22,4. Toukokuu KESKIVIIKKO 5.5. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. TORSTAI 15.4. co m I www. SUNNUNTAI25.4. Agricolan aatto Koulumuseon kymmenvuotistapahtu ma klo 11 -20'. Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, T ryynanl... ch ef-wotki n s. Keväinen katujuhla klo 12-16 Katumuseossa, TORSTAI 27.5, Keväinen leikkipäivä Tuomarinkylässä klo 10-13. (09) 774 33 44 I ih atu kku @ch ef-wotki n s. Vanhanajan satutunti klo 9.30 Lastenmuseossa. Sibelius-Akatemian oppilaskonsertti klo 1 4 Tuomari n kylän kartanomuseossa. LAUANTAI17.4. SUNNUNTAI1l.4. gw\41 oo q.fgg* \,/ H EL-' Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. co m CHEF WOTKIN'S TEHTAANMWVIÄIÄ PALVELUTTSKTT JA puh (0e)774 33 477 MyyNrp,ar--i' tehtaa,:,if;"i;åu":nlå,1, 1",un,," "o,. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie B, 00580 Helsinki Puh
Klaipeda Palanga -Kuurin Kynnäs (Neringa)Jurmala (Latvia) 6-10.6.2010 (Spv) hinta 325€, wffi atnen runlofl 201 Soita ja kysy: Ulla Gustafsson, PAMAG matkatoimisto Gsm 040 5221910 Puh 09 22430050. Jyrki Siukosen Viisas hiiri on yksi Pysähdy ja katso -sarjan hankkeista, ku pantiin toimeen kulttuurivuonna 2000. Mä tiesin, et se on Kansallisarkiston porrastasanteella, mut siit huolimatta sitä ei meinannu hiffaa millään. Jossain vaihees Pekka-koiraa ruvettiin sanoon Turreks, ku jengi luuli, et se opaskoira-Turren näköispatsas. Mut sitte ku sen lopulta löysi, sitä tartti tsiigaa oikeen kunnolla. Kokonaan toisenmoinen on Kaivarin Pekka-koira. Ei vois arvaa, et semmosii lymyy Stadin puistois ja muissa mestois ainaki neljäkymment, Raija Tervomaa ril: {: KYLPYLA MEREN RIINNA LLA Narva-Joesuu Spa, 2 3 hoitoa päivittäin, retket ja täysihoito kylpylässä. Patsaan mallina oli ollu taiteilijan oma koira, Pekka ja lasaretin henkilökunta rupes kutsuun veistosta Vahti-Pekaks. Mut monet pystit on niin ovelasti jemmassa, et ei niit meinaa hittaa, ellei tiedä, mist kantsii tsökaa. TS$F-Åffig äi{ffi ffig p$rs.ffi ffiåkä hmuku Hiiri se kutsui ystävät kestiin, lattiat laastiin ja portaat pestiin." Fotot Raija Tervomaan kirloittamasta kiryasta Mesikämmen muurahaispesällä ja muita patsastarinoita. Siinä se tsittaa takakäpälien varassa kynä etutassus ja tekee muistiinpanoja. Kämpät Kylppärit . Bisnesmestat ym. Se stondaaylväänä ja vahtii Salus-sairaalan väkee. pynnonbn@kolu m bus.fi ffi&mffi t,/ 4e' //:j. Sairaala skaffas sen vuonna 1934 Emil Cedercreutzilta. Tal li nna-Ri i ka-Kau nas-Trakai-Vi I na, h i nta 345 € LI ETTUAN M ERI P I H I(A&TNN I KOLLE. Elo+oo zos 6ss Puh I fax (09) 827 3066 teijo. . Niin snadi se on. Turre oli kyl tärkee kans. Cedercreulz oli eläinrakas tyyppi ja tykkäs duunaa eläinaiheisii veistoksii, semmosii ku sen Varsapuistikon Äidinrakkauski on. Se oli nimittäin eka koulutettu opaskoira, ku Opaskoirayhd istys lahjotti sotasokeelle. Edico Oy Kaikki me tsennataan Aidinrakkaus, Eläinmuseon Hirvi, Karhupuiston Mesikämmen ja monet muut, niinku Mantan hylkeet ja Mannerheimin hespa. Yks tämmönen on Viisas hiiri. Juhannus 23-27 .6 hinta 335 € Lomaviikko Heinäkuussa 11 .7 hinta 445 €, KIERTOMATKA BALTIASSA 1 2-1 6.5. Rabat . wwn.pamag,fi Himat kondikseen Plotskikatsit . Mä oon taakse jääneen vuoden tsiigaillu Stadin pystei, etenki niitä, mis on jotain elukoit. Mut ei se oo
t: ,,==t'. Mikä on Stadin nimikkopuu. A) Thule B) Turunen C) Eldenstam 7. A) Kulosaarentie B B) Oravatie 11 C) Mariankatu 20 5. Miten paljo Stadissa on rantsuu. A) n. Miten paljo Stadissa budjaa jengii. Huopalahti Humallahti Korkeasaari 1 0. A) ei yhtään B) yksi C) neljä Vastaukset sivulla 38. Kuinka monta ystävyyskaupunkia Stadilla on. 525 000 B) n. 555 000 C) n. A) 52,5 kilometriä B) 90 kilometriä C) 122,5 kilometriä 9. f ,iv',i{ åf$'f ?" rt. A) Mansku B) Unioninkatu C) ltäväylä 2. Rautavaara 3u 21.03. lrlantiiainen ilta vierailija: Siloriaiauiuilta su 1S.05. Mikä oli Paasikivenkadun entinen nimi. Mikä on Stadin pisin gartsa. Kuka on disainannu Lasipalatsin. Sir6n B) Alvar Aalto C) Viljo Revell 6. 30 STADI FROOGIKSET Tsilari 2l 2010 1. Yhteisiauluilta vierailija Ajopuut $tz f *e:fq,ftrt,*; . A) Espoonkatu B) Vantaankatu C) Kauniaistenkatu 8. Antti Tulenheimo oli maaherrana, professorina, yliopiston rehtorina ja pääministerinä ennen kuin viimein 1931 sai kunnon duunin Stadin kaupunginjohtajana. Mikä oli tämän pitkäikäisimmän ylipormestarimme alkuperäinen sukunimi. -= # ffi ffi ffi re ffi ffi YS€L&RE ?,l1g l'l't ' EIILL -10-l l:{lt} 'issa i1010 su 21.02. A) metsävaahtera B) vuorijalava C) riippakoivu 4. Mikä näistä ei ole Henrik Tikkasen kirja. 585 000 3. A) B) c) Mikä mesta on Bjella eli Hubika. A) J S
Broidi osasi skulata ja kun häävalssia tanssittiin yli aaltojen tahdissa mä olin pettynyt kun kundi ei t katsonut mua öögiin vaan skriinäsi ja vilkuili vain muualle. Mä vain kävelin aivan sen edestä ja se hiffasi minut, Kun sitten vihdoin liitelin sen käsivarsilla, se oli kuin ihanaa unta..... Se oli ihan kuin Robert Taylor tai Tony Curtis. Eihän. Mä oli orimattilalainen friidu eli Iikka. Eiku rnaksamaan vaan se jässäri... jrqfi tu.ll.gt luettua sitä Tsilaria. 1Z vuotta me oltiin giftiksessä,.ja2 skidiä saatiin. Tsiigataan, jos saatais pystyyn uutta stadilaistraditiota lungisti ihan vaan, ettei slangi kavereitten puutteeseen delais. Voit funtsii valmiiks aiheita, mistä bamlattais. Mä tässä funtsin,.että maksaisinko vielä sen iässärin, kun ei.ole. Alotuspäivä: maanantai 26.4.2010 Kelloaika: klo 1 7.OO Tervetuloa! ldiksen slangijengille stikkas Pena Riuttu ja kamut 31 $å*d#sx fuusm#x $m ffiw$ffiäffiååm$mm $$kfum Skrivasi Anita Siitä on io kauan, kun mä sen stadin kundin treffasin siel Vanhal, sil oli musta kihara tukka, ia syvän siniset ögat, nenä oli kuin kreikkalaisilla eikä se ollut mikään stumppi. Kun ina kerrdn olin skruudaamassa Kulosaaren kasinolla sen stadin kundin kanssa,.kuka se siellä sittasi friidun kanssa, Liemolan Lassehan siellä. Tsiiftasin sitten, luin, ja niin kliffalta se vaikkutti, että teki mieleni skrivata. Ei hänen poikansa saa mennä giftikseen sellaisen landebukin kanssa, ja vielä ennen armeuaan menoa. Enhän minäkään mikään mältsin' näköinbn ollut, oli sanottu että mä oli kuin Marilyn Monroe, olihan mulla nuiitääisarit. Se ilta, kun mä sen bokasin oli huumaava. sen faija ollenkaan dikannut sitä naimisiinmenoa. Se oli bättre folk, svenska talande... Enhän minä vielä sitä iengiä palion tunne, ainoastaan Kaisan, ioka minut öin'ie Stadin slaneiin bongasi, ja Liemolah Lassen, jota mä dikkasin, k"un se oli niin söde ia lauloi sen suklaasvdämen ia taisihan sillä olla kom'eat plääkätkin. Niin me sitten alettiin styylata, ja käytiin hänen landellaanki. Se on meistä kiinni! Pelimannien skitat, kurtut, figelit, munnarit ja muut musavehkeet voi ottaa messiin fiilinkiä pukkaamaan. Onnetar suosi seuraavia skabaan osallistuneita: Anja Welling, Pekka Rosen ja Heikki Karjalainen saavat Stadin Slangi ry:n juhlakirjan, oN N |TTETEMME VOTTTAJ tA! treffataan joka Maanantai ! Jos funtsit, ettei slangitreffeillä ehdi bamlaa tarpeeksi, niin tässä nyya idis. Voidaan snadisti skulaa välillä. Tässä mä nyt sitten yritän muistella sitä stadin slangilla, jota ma vahan opin siltä stadin kundilta. Hänen muisinsa petasi' meidät samaan punkkaan, ja niinhän siinä kävi, että skidi sai alkunsa. Naapurin lita löysi minut sitten kulmahuoneessa pillaamassa, ia ihmetteli että mikäs on, kun morsmaikku itkeä pillittaa. &!Å* YSfituA-ffi! Oikeita vastauksia tuli O kpl. Hurmalan häitä me sitten orimattilassa tanssittiin. Legendaarinen stadilaisrafla Oiva antaa snadin kabinettinsa slangijengin käyttöön, ett voidaan alottaa slangin bamlaajien vapaamuotoset sitsit maanantaiiltasin ilman skarppia proggista. pojan nimeksi tuli Tony, Tony Curtiksen mukaan
Siel on neljä erilaist seinää, snadi 8metrinen skideille ja bulein on 16 metrii korkee. "Encore perinteiset huippukitaristien iltamat" on snadisti kevyempää niinku espanjalaista, Iattarcrta ja muuta rennompaa musaa, ja skulaamas on Suomen huippukitaristei. snaijau, ett se tarkottaa tuliat smailista. Yks sellanen mesta on Konservatorio, Ruoholahdentori 6. Mutt eipähän sitt tuu liian hiki. Skönefiilistä tuo kanavaja sitä melkein tsennaa olevansa jossain ulkomailla. Museo on sunnuntaisin auki klo II-17 . Se ei ookaan ihan heikkokuntosten laji, kalorit saa kyytii ja rasva brennaa. joka on vast viime vuonna hiffattu Suoutessa. TSNLARI 2I1O Teksti: Virve Ccc ;r: a" Kuvat: Virve Olc t3: :" ja Ramr La!ra a ^:^ Keskukses voi harastaa vaikka mitä keilaamisesta fektaami-seen, lentiksestä säbään, sulkiksesta bokraamiseen. Sitt siell skulataan roller derbyy. ja 25.4. kun Stadin kliffoi mestoi pääsee tsiigaileen j o ker.ätsuulikses. Ne ku bamlaa itskuu. Eli smailataan vaan mekin. Tap a n i I un sp o rtti ke s k u s Stadin ja koko Suornen monipuolisin sporttisentteri Mosassa täyttää tänä vuonna viiskybää. Jos ei viitti tai pysty enää ite hamastaan rlitään urheiluu, ni voi Tapanilan sporttisentteriin mennä tsiigaamaan tluita. ::,..+ SMYYGAA STADISSA Leinon Fikka jo skrivas, ett kvlttr,\'riä Suomesså bulisti huudellaan" Stadissa siitä ainkaan ei oo tllrutetta, tääl saa luudaa kulttuuritapahturnis monessaki eri mestas" Eikä aina tartte L:ungaakaan mitään. Samal l.oi tsiigaa gamlojen eurooppalaisten mestareiden taidetta. .l-J-=.rl. Metropolian stuidui siel on sunnuntaisin klo 15. Ku slumppaa museon libarin (8161514 egee ja skidit alle 18 v ei bungaa mitään), ni sillä pääsee kans konserttiin. Stuidujen proggiksii hittaa lisää Metropolian himasivulta www.metropolia.fi ja konservatorion omasta kalenterista netistä www.konservatorio.fi. Kesiksellä varsinkin siel voi olla kliffa tsittaa suuliksessa. Ryhmis voi joraa zumbaa salsatyyppisen musan tahtiin. Voi mennä lysnaamaan samaa skittasarlaa ku Gresaski 4.4. Roller derbyssä skujataan rulliksilla. Vuoden kunniaks j ärkätään erilaisii proggiksii, niinku taiteiden yönä elokuus. ku lxenee tsiigaan stuidujen ja nuorten esi6'ksii. Ja voi siel testaa nyyiiki lajei. Konserttei on ma29.3., to 8.4., ma 12.4., la 11 .4., pe 23.4., la 24.4. Lauantaisin konsertit alkaa klo 15 ja arkiiltoina klo 19. Faartii riittää ja voi saada kolhuiki, ku yritetään pysäyttää muita skulaajii, vaikk taklaamalla. Niinku rrlarraskuus bokrataan Leo Jokelan muistoskabois. Siel on omien stuidujen konserttei ja sitt huhtikuus on Metropolian ammattikorkeen stuidujen skittakonserttisetti Kitaristien kevät 2010. Tapanilan Urheilukeskukses voiflengaa seinil 32 Lisäii musua Koffilla Stuidut käy kans skulaamassa Koffin museossa, Bulevardr 40. Samalla kun dallaa konservatorioon, voi tsiigailla, millanen nyya Gresa on siinä ympärillä. Musa on enimmäkseen klassista, mut perjantain 23.4. Ja muit konserttei 11.4., 2.5., 16.5., 23.5. Tai sit sinne voi mennä skr-uudaamaan raflaan, jolla on kliflfa nimi Mille Sonisi. 1a ma 26.4. siel on paljon skaboi. Sämdär: k* äffeå år?*staä Musau Gresasss Libareita ei usein blisata. Se on friidujen laji. Sporttisentteriin kuuluu kans Stadin seinäkiipeilykeskus, joka on Pohjoismaiden bulein. Tarkemman proggiksen voi tsiigaa Metropolian kulttuurikalenteri -esitteestä tai netistä: kitaristienkevat.metropolia.fi. Muuten kyl näil leveysasteilla sköneltä usein blosaa vähän galsemmin ku jossain Välimerellä
Kun kömpi pommisuojasta maan päälle, oli aina jännä nähdä, mitä vaunusta oli jäljellä. Parin viikon jälkeen oltiinki j o inssiaj ossa. Kun esim. HelsutoisstL /:7'../5 k*ur{fl p.na 1 9 I I Flelsiasin Rd!!iotieia Obnibus Osakevhtiö. Mutsi pestautu sporan rahastajaks Helsingin Raitiotieja Omnibus Osakeyhtiöön toukokuussa 1939. Aj omestari näytti pääsulakkeitten mestat ja vanhemman kuskin kans skujattiin linja päivässä. Työtodisfusten Ja parin foton lisäks nipus oli yks silu, ku oli revitty Liikennepelinimisest aviisist. eiiå si\,iiliFuvr.issaan. Ei kuiteskaan kulunu puolta vuotta siihen, ku se buli flaidis oli totta. t',,,/ /' 6'enonqåti kurs i bolageis spån'agnsiöra:skola ot;ir bll':it go<ihönd sorn spårvaginslörerre or:h iir hÖlj irer?itUr.'r;d rtt biira brlirgeis siliinoe iilr ki'innljga lörart oä sår,öl unik:nl sonr cir;il driiJil. \.a' 'i-t' ' l' !.r-rzo lålÅrry Mutsi kuvassa eturivissä eka oikealla ,. Teoriaa ei kukaan kerenny opettaa. Jotain teräsnaisen verta näissä tytöissä oli. ,/Tr*t.-,itLiä., Helsingin Raitiotieja Omnibus Osakeyhtiön papruja. Kutonen oli lähteny meneen alas Pääskylänkartsaa. a"n''/|agbäft g" ;! ;4 I +,/ Spdrvägeoch Omnibug Äktlebolosei i ä€1åilgto16 Sörkän fri id u n stoareja Ku muij at sklitas sporaa Pengoin taas kerran mut-silt jääneit juttuja ja hi-ttasin nipun '. (raitiojunaan tarvittiin yksi kulj ettaja 1a kaksi rahastajaa). ^. "Nämä naiset olivat tämän ammatin uranuurtajia Helsingissä. Friidut koulutettiin Töölön hallissa. Krigu loppu kans aikanaan. Se eros yhtiöst ja rupes muihin hommiin. TSILARI 2I1g 33 Ä1at palas himaan ja1mrrtlnt sporan ohjaimiin. Muistan juttuj a,, ku se kaveeras mulle siit hommasta. Yhtiön johto oli tosipaikan edessä. Mutsi kerto, et se skujas kutosen linjaa Hermannist Mariaan. Nykysin taas luotetaan, et gimmaki osaa kuskaa jengii niin sporas ku busaski. Mutsi kerto kuin se oli kerran unohtanu tsiigaa vaihteit meiän himan nurkilla, Hämärin ja Pääskylänkartsojen kulmassa. Tän jutun lainaukset on kyseisest artikkelista. Kaupungilla vallitsi täyspimeys: yöllä ei saanut näkyä mitään valoa. Vaunukalusto oli sitä, mitä museossa näkee näinä päivinä. Ilmahälytykset pitivät huolen siitä, ettei homma käynyt yksitoikkoiseksi. Tarvittiin vainukoiran aistit, että selvittiin pimeillä kaduilla. Olosuhteita, joissa he työskentelivät, emme voi edes unissamme kuvitella. Muijat sai väistyy, mut ei ikuisiks ajoiks. KB:n spora oli menny just eeltä. Vuorotyö oli rankkaa Ja varmaan duuni muutenki pani skagaan snadin pennun mutsii. Vaunut oli huonos kondikses, talvel tartti skrabaa snöget kiskoilt vekka ja vaihteet piti tohon alkaan kaåntaå omin handuin. "Mitä tehdä, kun parisataa rahastajaa jäi ilman kuskia. Teksti: Raija Tervomaa Spårvaqnsitonrirriitiilen lvfd.+,r-n.u d'-, .?,Qrr7 '"4. Jutun otsikko oli Sota-ajan raitioliikenne naisten käsissä. Huolto ei pelannut kuin osittain, sillä sieltäkin olivat miehet juoksuhaudoissa. Neuvottelujen tulos oli, että tytöt pannaan ajamaanl" Rahastajan hommia oli takana pari vuotta, ku mutsiki hakeutu kuskin koulutukseen. avosillall a ajaa -20 asteen pakkasessa lumipyryssä tukka huurteessa, ainoana lämmön1ähteenä käsijamrn kampi, niin suoritus on hatunnoston ja kumamrksen arvoinen." Vuoden verran mutsi sporaa skujas. Onneks pysly pakittaan 1a sit kääntään vaihteet oikeeseen asentoon. h, / ' , Hel:rrrr rturs. ÄUat tanti rindikselle, niin myös sporakuskit. Sillon kevääIlä ei kai viel osattu skagaa, et krigu sloboo vastaan ois tulossa. R a i i i (r vit In tin ia h ir,\ia ; a I.t :i ../ ,,i",4;|.-i r .;, on t'* iruun.i-lsrtii 19,1/ suuriiianut iuikinnon i;htiön ialilo'.'rri-, nrrrktiljeiiajakouiussa jfl o$ hllr.äks!iru raiiiovaununkuljettaj<rksi ja ox iriin oikruicliLt krrnlanraau uhliön nalskrrliettajansolker seliii \iirka-. Se ei käyny selväks, minkä ikänen se sivu oli, mut se kävi, miks mutsi oli sivun spaarannu
34 TSff-ARl 2110 Janzon, Edvard "Eddu": Mattsson, Eki: Palsa kanis, litski kalis Kun Eki oli snadi HIMåFÖFERI Rehn, Leif: Gammelin jannu Tervomaa, Raija: Mutsija mä Kulmala, Teppo: Anna pois mun kitarain Rehn, Leif: Jassen från Gammeli Tervomaa, Maftsson; Skloddit braijaa Mimino Aft kortit. Mattsson, Eki: Griinataa krmpassa Tervomaa, Raija Mut sulle sattuu aina Lasse Liemo/an juhla-CD Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja Stadin S/angln juhlajulkaisu: l,llln glmls on Stadl ffi lffi CD-levyt f,t, {Stadin S lan gi n sei näkal e ntert E k i M a tts s o n, r r,,, :f"!rir, f i,z Sfm#erx Sfamgfrt kam oj a a@.4i€*## Mäkelä, Juhani: Stadin snadl slangisanakirja rc ff Somermäki, Jarmo: Kuudes huone: Sarjakuvakirja Å ffiry*F tffiffi il**rry ssTuus Sakl/alsef JätKä CD ro G m;;-l lrel tffit l--l Tervomaa, Raija: jho kallista kotia ffi ffi#G M Pöytäviiri Pohjola, Arvo: Himaföneri P Vihreä 9ksa, T-paita ry (q;,.' -' *. g: G T-paita åbJ 0nnitteluadressit
TtLAUKstsrR prnrrÄÄN pAtNoN MUKAIsET poslTUsKULUT.. I I I I I I I I I I I I I I I IRT I I I I I I I I I I \:t I I Mwnti hinnasto YS|LAR| 2t10 Mimino Art-kortit, skidi, häät, onnittelut, rafla KIRJAT 35 2€ [l rpt I I I I I I I I I U td= I I STADIN SLANGIN OMAT KAMAT HINTA Tilaus / kpl Lippikset[] mustaf Armylippis, musta f Armylippis, hiekka I € l_kpt Koko/kpt:XSE sr uI l[] xrr xxl r I € E_rpr lsännänviiri 50 € l-rpl Pöytäviiri 25 € f-rpl Pinssit, Stadin Slangin pinssi 2€ E-rpt Stadin Slangin seinäkalenteri, Eki Mattssonin piirroksia ja ajatuksia.....10 € I fpl 3€ []-tpt Lehtiö, Niin gimis on Stadi 1€ I rpl Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15 € l-rpl Lasse Liemolan juhlakirja, Anna pois mun kitarain 30 € E-rpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € E_kpt Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10€ [l rpt Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10 € E-t pt Paunonen, heikki: Suuri slangisanakirya 55 € [l t<pl Pohjola, Arvo: Himafoneri 10 € I r<pt Rehn, Leif: Gammelin Jannu 12€ [l rpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € [L__rpl Somermäki, Jarmo: Kuudes huone, sarlakuvakirya 12 €) 10€ Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi 10€ l-rpt Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia -Bygattiin uus hima 18 € r -L-rpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 10 € ll_rpl Tervomaa, Raija & Mattsson, Eki: Skloddit braijaa 12€, l_kpt MUUT TUOTTEET Lasse Liemolan juhla-CD 20€ E-rpl GD, Jörde.Juge 15€ [l rpl GD, Stadin styget 20 € f-rpl CD, Duo Snadi Pumppu: Slangi on swengiä 10 € []-rpt CD, Sakilaiset, .tÄtXÄ, J.Alfred Tannerin kupletteja kpl Onnitteluadressit, 50v, 60v, 70v, 75v,80v, 85v. TUOTTEET vol TILATA ruvÖs PosrlrsE. 5€ 2€, E-rpr -ll rpt Stadin Slangin oma postimerkki Epäselvyyksissä, ota yhteys Stadin Slangin toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00 17.00, puh.7741041
36 Talvisodan näättvm isen 7 }-vu oti s rn u i stoti lai s Lr u s TSILAR! 2l1A Talvisodan päättymisestä keskiviikkona 13.3. $g*s ffiftr#äå g$rm#ffi gsf*fuffiif " ^l p # Kuvassa Stadin Slangi ry:n edustajat: pj. Lasse Liemola, hänen oikealla puolellaan Erkki Nordberg ja vasemmalla puolella Arno Soisalo laskemassa yhdistyksemme kukkalaitetta, Jutun kirjoittajan selän takaa näkyy (aurinkolasit) Assän perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Salminen. Sitten oli r,uorossa seppelepartioiden lähettäminen Helsingin Hietaniemen ja Porvoon Näsin hautausmaiden sankariristi11e. iA KULn UU Rtv åOlSnS VUA'ESTA 1 995, !.: ' ' ..ffit* '''ry. Ji I' Iufe rnessfin kliffaan jengiin, tiity Sfadin Sf angiin! wwmr.sfa dinstangi.f i ,".'" ,'# rt .W**;ffY'gisii #r. TUKSET . Tilaisuudessa esitti Stadin Slangi ry:n pj. Tämän jälkeen laskettiin seppeleet Ja kukkalaitteet patsaalle. Lasse Liemola Veikko Lehmukselan runon "Stadin kundin kaiho" ja ruotsalaisen trubaduurin Mikael Wiehen säveltämdn ja sanoittaman laulun "Ska nya röster sjunga" eli "Uudet äänet" suom. PIILOLASIT . Tilaisuuden ohjelma oli perinteinen: alkufanfaan Kaartin signalisti, hiljainen hetki kirkkohena emeritus Esa Siljamäki, puhe eversti Jukka Valkeajärvi Kaartin Jääkärirykmentti. SOOVIKSII STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 55 65144. Soogausja föraussöövista. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15 I _ K AIKK E A RÄKE},IT AIVIIS EEN _ Tervetuloa UU SLL A RILLEILLA I{ AET HYVIIV Karhukin näkee jopa muuranarsen munat 'SILMALASIT . t'tÄÖNtaRKAS. 09-753 9299 PERIXNE. Muistotilaisuuden jälkeen kokoonnuttiin ravintola Graniittilinnaan perinteiselle Ässän sopalle. Sen kunniaksi olivat Ässärykmentin perinnetoimikunta ja Kaartin Jääkärirykmentti järjestäneet Ässän patsaalla muistotilaisuuden. Arska Soisalo Kuvassa Kaartin Jääkärirykmentin asettama kunniaosasto rykmentin lipun kanssa. Sunnuntaina 14.3.2010 kävi Jarmo Sarjasen vetämä seppelepartio kovien taistelujen paikalla Hadalahden järven ja Kuolemajärven välisellä kannaksella Nypykän tukikohdan Nypykän kuulovartioaseman paikalle laskemassa seppeleen. 1940 tuli kuluneeksi 70 vuotta lauantaina 13.3.2010. Turkka Mali. TARVIKKEET Studin Slungin "jiisenkortilkt -2# % slerenwsts! Agricolankatu 11, 00530 Hki Puh
Bluggasin ja mun kaalissa liikahti joku aikakone ja mä rupesin skrivaa Stadista. Must olis raju moka jos Tähtiksen observatorio eijäis avaruusjäbien käyttöön. No ei se saanu ku sillo tällö mennä itekseen eikä silloisina ruuhka-aikoina tieteskään. Soli tottunu painelee yksin kaivariin. $ ä Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. muutos (muista jäsennumero). Teja Suominen # I I Puhelin:_ Sähköposti:_ I I Svntvmäaika: Svntvmäoaikka: I I Sukupuoli: Ll 1 Mies L12 Nainen I ä Poikkeava jäsenmaksu: E Koululainen [| Opiskelija ! JäsenhanklntakilBallu t .7.2009-3t).6.201 CI , I Hankkiian nimi Jäs.no tt I Paikka Aika Allekirjoitus Hak. Se avattii aina äkkiä ku se ei lopettanu soittoo ennenku dörtsi aukes Pari kertaa soli kavunnu kerrosta ylemmäks eikä se vanhapiika joka siel budjas digannu sen soitosta yhtään. Jäsenmaksu 23€l v. n ro:_Maksu päivä._Jäsenn n umero: Liittymismaksu 15 €. 0nha ne foglut joita siel steppailee tuhatmäärin iha kliffoi, mut ne vois kyl häätää tonne skönelle saariin. Se lähti kolmannesta kerroksesta ja loikkas ala-aulassa tammidörtsii päin niin et se raottu ja siit se sit painu eteenpäin. Sielt mä sit tulin sporan reittiä himaan. 09-774 1041 , I Sukunimi: r I Etunimet: I I Jakeluosoite: å g Postinumero: Kaffiäåssä liIkehti sitä aidan vierustaa, joskus kakski, toine Tehtiksell ja toine Vuoriksel. Sillo 50 luvulla sitä palatsii vahti alvariinsa kaks härmäläistä skoudee. Välil niitä oli kolmeki, Mä tiäsin et se skoude joka stondas slobojen )a meiän haussin 1a zyrkan kulmassa, se ei saanu liikkuu mihkään mut kaks ku niitä oli ainaski, nise toinen dallaili pitki ', tr*-ffi,W fi $ I Osoitteen tms. Yks tuttu gubbe joka vieläki budjaa siin kaivarin vieres bamlas et se ei oo enää viittiny dallailla siellä eikä sen moni frendikään ku joutuu kahlaa skeidassa muulloinki ku vappupäivänä. 0nneks niitte linnan ympäri duunattiin kunnon aita, vaik kyl siit oli kerra snadisti riesaaki ku blosis nappas mun nyyan kotsan ja stikkas se sinne ryssien puolelle. Siel oli välil meduusoja niin pirusti et öögat ei ulottunu botneen. Mä harhautin niit, ku mä kiljuin et mä tuun sinne portille ja ku se tsuppiva konsta ampas porttien suuntaan, ni mä painuin livoon Vuoriksen ja Ulliksen kulmasta ja jatkoin Tähtikselle. Kerran talvella ku mä lähdin sen hunden kans dallaillee, sill oli armoton kusihätä ja heti ku mä aukasin sen tammidörtsin ni mun hunde painu viiva suoraan siin ryssän lähetystön nurkalla kovassa pakkasessa värähtämättäkään stondaavan skouden luo, nosti koipee ja kusi sen pollarin stifloille. Must on iha älytöntä et Stadi on luavuttanu Kaivarin niitten foglujen reservaatiks. (koululainen tai opiskelija 5 € / v.) rÅVrÅ rE,{SrA AMÅLLA JA ILMAITA TÄYDELd.TruFtr PosilCIso'rrgrs,' 4;. Nyt viime kesänä dallattiin kaivarissa ja siel oli foglujen skeidaa niin pirusti et pläägälle ei löytyny puhdasta mestaa. Puh. Meil oli Englannin setteri. Skidinä käytiin simmaamassa siinä Tähtiksen snadissa tekolätäkössä ja kiipeiltiin sen veronmaksajan patsaan harteille. Se ei hiffannu et se tolppa johon se kusi ei ollukkaa tolppa vaan humanoidin klabbi. lhan skidinä me metskattiin rantsussa ja tsiikailtiin ku skitarit duunas himakoloja skönessä. Tsemppiä jäbät, pitäkää pualenne ! Tällasii liikku mun kaalissa ku pitelin Tsilarii handuissa. Siihe zyrkanja meiä naapurii muutti sit Slobotki siihe palatsiin joka niille bygattii sotakorvauksena vaik oikeesti niitte olis kyl kuulunu bungata Suomalaisil, ku ne koko revohkan alottiki. TSttAmä äf{0 Mä bluggasin täst Tsilarista 1 /'10 Fotoskabasta ja Roomalaiskatolisesta zyrkasta jonka Heka, Pave ja Pietu näky mun skidihiman fönarista ku me budjattii siin saman piazzan laidalla mis oli toi zyrkkaki, siin Tehtiksen alussa punasenristin tiilimuuris. Se tuliki ilosesti ja me dallattiin rantsun kautta Neitsytpolulle ja ja Tähtikseltä Muukalaisen kartsalle ja porttikongist takakautta himaan, Kaivarin tienoon maisemat ja sköne on säilyny, mut kyl siellon hitosti muuttunukki. Ku dallailtii Tähtiksel ni siel ei tarttenu väistää skeidaa. Se konsta tsiikas haavi aukija mun hunde lähti samall ku se konsta karjahti et perkele ja tsiikas mua. Ku se tuli takas ni se venttas et joku, yleensä siin sporasteissillä ventaava humanoidi aukas sille ulko-oven ja sit se tsuppas himadörtsille ja länttäs tassunsa tassunsa ovikellolle. No, mä rupesin pelastaa sitä mun kotsaa ja kiipesin sen aidan ylija aloin kahlaa paksus snöges mun kotsan luo, mut se stondaava konstu oli hiffannu mut ja karlu karseestija sen kamu tsuppi sielt kaukaa kartsaa pitki siihe suuntaan mis mä pelastin mun kotsaa. (vaik mä nykyään budjaanki landella Espoossa). Mähä bonjasin et se konsta ei voi srit mihkään lähtee ja mä pinkasin suoraan sen piazzan yli kaivarin suuntaan )a huusin hundee messiin
16.6,Aamiaisen jälkeen ajamme Bauskan Kaupunkiin. C) 122,5 kilsaa 9. fucs ffid##tr# sfffiaffiå. B) Humallahti 10.A) ei yhtään Y%As"-&reA 3j1* ja Stadin Friidu tittelit Espan Lavalla ja Stadin Junnun Kamnin Narinkkäbrilla 1 ; klc-rfl-fu** i'=,,t w # å Stadin Slangin matka Liettuaan 13-1 7.6.2010 (5 pv) Kiertomatka: Tal I i n na-Ri i ka-Kau nas-Trakai-Vi I na Lähtö: Sunnuntaina 1 3.6.201 klo 10.30 Helsinki-Tallinna Eckerö Line Alustava matkasuunnitelma / Ohjelma: 13.6, Tallinnassa on bussi vastassa ja ajamme Pärnuun jossa lounastauko. äq$m € # -.9 4 Stadin Slanei dilkkaa Stadin Rundi STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET 1. A) Espoonkatu 8. Kauplngissa on vanhoja, historiallisesti tärkeitä muistomerkkejä 15,6, Aamiainen hotellissa, sen jälkeen ajämme veden päälle rakennettuun Trakain kaupunkiin, Trakain linna on ainoa sisävesilinnä ltä-Euroopassa, Se sijaitsee yhdellä Galve-järven monista saarista, Jatkamme kohti Pääkaupunki Vilnaa. Kaunas oli Liettuan pääkaupunki vuosina 1920' 1940. &fmfofopp/.' Lr *d=. Jatkamme sieltä lklan raja-asemalle. C) n, 585 000 3. Vilna oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2009. A) metsävaahtera 4. 14.6. B) Oravatie 11 5. Mahdollisuus Vierailla Palatsissa Täältä jatkamme Riian kautta kohti hotellia. lllansuussa saavumme takaisin Kaunakseen. C) Viljo Revell 6. lltapäivälla saavumme Kaunakseen, joka on Liettuan kahden suurimman joen, Nemunasin ja Nerisin, laaksossa. 17,6, klo n.101ähdemme KohtiTallinnaa, Salacgrivan ja Pärnun kautta. 1B km länteen sijaitsee 1700-luvulla rakennettu Rundalen palatsi "Latvian Versailles". A) Thule 7. Latviassa ajamme Vidzeme maakunnan läpi. renessanssin ja barokin ajoilta. 38 h€eäsåsekå-p;ååvåå G ä.#. $fryryW4g #fr. Majoitus järven rannalla sijaitsevassa hotellissa. Virossaa ajamme vanhaa rantatietä, jonka varrella on luonnonsuojelualueella Häädemeeste kylä, sekä Kablin lintuasema. C) ltäväylä, yli '11 kilsaa 2. Vanhakaupunki on täynnä mestariteoksia gotiikan. Laiva saapuu Helsinkiin noin 20,30. Sieltä n. Matkan hinta 345 € / henkilö Hintaan sisältyvät laivamatkat, bussikuljetukset, hotellimajoitus jaetussa kahden hengen huoneessa + aamiainen, illallinen 13.6, 16.6 ja matkanjohtajan palvelut. OTA YHTEYTIA: Matkan jäqestää PAM AGm atkat [|'lä3;äå1,*i Urra Gustarsson Gsm 040 5221910 Puh 09 22430050 pamag@sau nalahti.fi www.pamag.fi Matka toteutuu, kun osallistujia on vähintään 25 henkilöä Katso mvös MUUI PIMAGmatkat! / / .t_ t/, / /r, 7 / t'tt'/ ,///r,///1,, ( ) r tt t tr,2,,,,, / / / / .,// / ,ffff /) 6f ts E $]sr*::ar:€jNr: E F f F å G .* e $ s E :t : g jäs*r"x heåq*ffir l.ås "Sf*#r flft* $e f-& s bäffi# ä $'] h åffi$'Tffiä il},"" TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Stadin Slangi ry maksaa postimaksun ,q * $ I $ * 5 $ å $ fr t sdrru#å
oletko sitä mieltä, että Havis Amahdasta pitäisi tehdä Stadin virallinen symboli . åt Eä g Ad "*& *-\ f, 1_< ååå *åG L*U* Keila = on vähäntyhmä LaTaa= ajatuksen pyeähtymist ä, myöe huonosti loimiva laite Lissu = hienogtelija (tywA) MeseViää = lähettää viestiä Noobi = aloittelija Mennä keil".t oon = tulla humalaan ?b\eri = naisten mies, pelimies TeW= tait ava 9 otanoreu = läsli, lihav a, ylip ainoin en (n ainen), ur$.flr, Fffry 'J { & å#åu ä å ** * å" -F g gfeö +*._ s * å* Ls". 7 I \* * $ å å r! 5i:= '"*. lhku = ihan,loistava Läppä = huulenheitt o ---|-JLoll = toinen heit'tää huononjutun ja eä vaetaat, sarkastisesti Kari Suomalainen Stadin Slangi ry:lle 39 \e lt tl // A ./År, i{s HS28369 SEURAAVASSA TSILARISSA: Lähetä osoitteella: Stadin Slanqi rv Tsilarin toimitus, Hämeentie 6{0d550 Hki Laita mukaan nimesi ja palautusosoite. L Anggtaa = olla negatiivinen Diss ata = htenkist ä piiki1';i";ely ä,v äh ät i-ely ä W = ti etokon e eil a ol eekelu a Fruittari = räikeäeti pukeutuva Emo = pukeutuu mustiin Ja on negatiivinen Gansta = kovanaama Heuari = hevimusiikin kuunt eliia lhme-1pede = ääliö .-'------.----.. Sähköposti : tsilari@sladi nslangi.fi Skrivaa Tsilariin muisteluja Vapunvietoistasi. rysffitu&ffi$ ä/€ # rn k urdrrlrbail clnil llfftrlsil "Hengellinen iskeknä virren vertaiseksi" *s Junnuslanoia Tsilarille toimitti : T^^ r,.,,-:^X^ 4., Teo Juurinen, 17 v
..\ --=:..NW-i: ..1; c 'eP lr'' ll l i; rl. til ffi -!',x ,7, Ii fr '-=7-'11 & ini' -m"l,$ Cata Mansikka-aho Tuiia Rantalainen 'sibeliuslukion Kamarikuoro Marjukka Riihimäki Outi Pakkanen Torsti Lehtinen ffi. ::l is F*+ f cl s!: .$ '1 ; r.i it i_g ' ,1F "*l*' 14dgf.*r(r ( rlj f ) J ,\-9' ) s* Tuttuja yhteislauluja ja uusia lauluja. Ossi Ahlapuro Lasse Liemola OlliBull I\a\iilrgjr ::::i:-:::: *' ;: '8s,,--ä \*l '\i å_ : $ff E ..,,d'". Useita esiintyjiä mm. Stådin Slangi ry jär'jestää yhdessä Helsingin Tuom ioki rkkoseurakunnan kanssa Aittenpäivän kunniaksi vietetiävän ji yhteislauluiå.1 konsertin. \ \r' rV I {lJ "*f* \r ).,J ''*ssr /iu a r'\U r/.v ) ).