Siellä ainakin tilastojen valossa venttaa nämä fiteimmät rofet, snutaritja gangsterit. Joten ei ole kovin hääooöstä tää turvallisuus muuallakaan maailinassa. julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. ' "Se ei tietenkään ole kovin vänkää, et stadilainen saa skagaa, et iltakävelvllä se voi saada hudaa taijoku jengi voi rullaa sen. Varmin tapa skaffaa itselleen musta ööga tai saada luuvitosta klyyvariin on lähteä yöllä dallaan Kamppiin, Kaisikseen tai assan kulmilie tai ltikseen Talllnnanaukiolle. että korttelipollareille joutuu bunqaa vöia vlitvostä ettunnu Härmän kukkarossa yhtäan yhtä panattä kuiir så öt1öutuu piffaamaan veronmaksaiille ambulan3sikuljetukset, hospitaalien ensiavun päivystyspoliklinikat, tiputukset, erilaiset operaatiot, luun paikkaukset ja kaikki pahemmat tapaukset vakuuruksia a hautauskustannuksia mvöter Joå skouden resurssit alkavai loppua kantsii funtsata stadin ja Härmän valtion voimien yhdistämistä lvlrkse stadiin voitaisi perustaa kunnalliset turvajoukot. Liian halpa neuvo on sanoo jengille, et älkää menkö dallaan Kaisiksen puistoon tai Kamppiin nukkumaanmenoajan jälkeen. KLIFFAA KEVATIÄ Tsilarin lukijoille. 0ikeastaan stadin turvallisuuden ja viihtyvyyden päävastuu on skoudella. etloku ldari on sun niskassa. Stadi on tämän tilasto-n ykkönen. Niinhän noijurbaanot on ynnänneeikin että Härmän stadi on maailman paras mesta! Mut silti vois nuo kartsan varjoisatkin puolet olla vielä turvallisempia dallaa kuin mitä ne on nykyään. Lasse Mustonen 050 550 5706 Liemola 050 585 B9B5 Pemun pääkirjaitus Kannen foto on SEURA-lehden kansikuva vuodelta 1950' Tekijä on toimitukselle tuntematon taiteilija. Poliisi on koko 2000-luvun duunannut tilastoo Härmässä tapahtuneista brekkiksistä ja pahoinpitelyistä. Ja var'sinkin sitten kun rupee tsiigaa tätä väkivaltaisuutta kansainvälisest vinkkelist, niin sit stadi onkin yks maailman turvallisempil mestoia. Brankkari on ny1 lo va mis jeesaa slurkkia, Brankkaridirigatbn ehdottaneet, et pelastuslaitoksen jengiä voitaisiin ialkauttaa sköuden seuraksi kartsoille turval isuutta parantamaan ja kun pahat mestat on tiedossa, luulisi stadin vetovoiman ja viihtyvyyden paranevan kerta heitolla. Siellä on enemmän jengii kuin missään. et jengin levaaminen olis turvallista, ettei tartte koko ajan studaa. Se tietysti bungaa snadisti enemmän kuin jos skoudet tsitlais bvroos-sa tävttåmässä eri laisia kaavakkeita, mutta kansanta oudel lisösti se tulidi kuitenkin ha vemmaksi Se. Stadi on Härmän bulein mesta, Siel on Härmän buleimmat haussit, siellä budjaa snyggeimmät friidut ja staileimmat kundit, siellä on Härmän parh-aat mönömestat, raflat ja areenat ja stadikat. Se, että stadi on tämän tilaston ykkösmesta on tietysti aika selvä jul tu. Kuka skagaa stadissa. Taikemmat tieölot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Aineiston lähettäminen suoraan taittaialle on kielletUä. Staöissakin slurkki tarkkaan tietää, missä on kaikista fiteimmat mestat. snutaa sen lomfsan 1a luottokortit ja fyrkat iai fudii Fenkihieveriin tai sit joku idari treenaa iaiskata stadin friiduja. Slurkkien pääduuni stadissa ja koko Härmässä on. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2O11 ia siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 1.5.2011 mennessä. Stannaikaa himaan, Kun jengi bungaa niitte verot, niin ky niillä silloin täytyy olla mahdollisuus iiman skagäamista turvaLlisesti dallata Kaisiksxsakin mihin aikaan hvvänsä. Ja kun turvallisuuden takaaminen on ton poliisin pääduuni, niin luulisi, et poliisi pääsis snadisti parempiin tuloksrin. Stadin valot vokottaa kaikenlaista iengii, niin kliffoi kuin fitteikin kundeja. Skrivaa Tsilariin ' t: I II*='E*5affir Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Stadi on tietysti maailman kliffoin mesta budjata, mutta sielläkin on toi kartsan varjoisa puoli. 2 TStLAm$ ?l'g { Päätoimittaia Pertti "Pemu" Stadin SIangi ry:n pj. Pemu. pari bulia ja groussia skoudea,a b'ankkaria pamppu vyöllå dallaämaan 1a tsitgaamaan, ettei stadilalsen tarlvitse it<agjdta, (un se haluaa nauitia städin yötuulen snofiksestä Kaisiksen y0ssa. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Jos tunnistat tekijän, voit kertoa sen Tsilarin toimitukselle. Eli oikea resepti saattaisi o la panna korttelipollariyksikÖitä dallaa ympäri stadia, nimenomaan noita stadin varjoisen puolen ka-tso1a. Onneksi näitä fittejä juttuja ei ole kovin paljon. Hyvänä kakkosena tulee Turku, viidentenä Vantaa ja viidentenätoistä Espoo, lossa kuiteskin jengi skagaa kaikista eniten. Lehden nimi Tsilari tulee sanoista "till säliaren", ioka tarkoitti lehteä, sähkösanomaa, jonka yhden 'kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Siks stadiin flyttaa kans eniten rofeja 1a muita sriutaäjia ja gangstereita. Sinne eri tarvitse duunaa kuin pari stvdii valonheitintä lvvsaaniaan ia muutamia härmälais-staoilarsia kdrtsapollariyksikk'öjä. ltse asiassa Harrirä ja stadi ovat niitä siisteimpiä ja turvallisimpia mestoja koko maailmassa. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Sähköposti : tsi lari@stadinslangi.fi Ja kun pollaritkin sen tietää, niin kantsis sitten dulnaa snadit korttelipollariryhmät rundaa näihin mestoihin jöötä pi:a'nään yötä päivää eikä vaan pariksi tunniksi johonkin iltarukouksen aikaan, Pitää satsata tosissaan, niin silloin rupee tule tuloksla ja saataisiin tuo katuturvallis,rusinoeksi pa,empiin lukemiin
;a kwääs6.' '"' TERVETUTOA! Maffsso nin Ekin alkuPalat -F *> f ^ { Io 6)å_ ;-l)-_ . W'" \) F J-l Oho söde oomu! Bronkkorit lokos jo skole f lekkoo! nt ILMAISLIPUT: Stadin Slangin toimisto, Hämeentie 67, Kaupungintalon Virka infopiste, Kampin li Tuomiokirkon Kirk Pääkirioitus-----'--"------------'-2 Mattssonin Ekin alkupala-----------3 Stadin Slangin hallitus--------4 J äse nnosti a---------------------------5 Bamlausdirikan lööPPi--------6 Stadin snöget-'--'-'-'---------------'7 Stad i n mesiat slYYttas------=-8 Kiitos slangijengille----------9 Kivinokka oti ftitfa mesta---.----1 Aamutähii, jortsurafl a--------1 1 Rööperin Ankat------:-----' -' -'11 Rakveren reissu----------12'13 Stadi muuttuu ----'-'----------------14 Karhrksen jengi------------------1 5 Stadin mesiat CD---------------*-1 5 Ola, Tölikan kundi----*-----1 6 RY:t rulaa--:-----------------------17 Gamlat anonssit--------------'-17 Mikä tekee mestan?------------1 8 Mutst on Bestis------------------19 Kallio on oikea mesta--"----20-23 Sauiski n oakina----------'---' --24 Slanqitreifit, Johnny Cash-----25 Olvmoiaskabat Kaisiksessa----26 eätti-kake 1a Säilyke-Veka----27 Senkka klyyvarista---------"'--29 Ei tyhjä lat'o kattoo kaipaa-----29 Stadi' froogikset---------------------30 Fotoskaba 21 11----"--'------------30 Fotoskaba 1/11 vastaus---------31 Minne mennä Stadissa------31 Stadin kliffai mestat---------32 Sörkän friidun stooreja-----*33 Stadin Slangin kamoja--------34 Myynti hinnalto-*-----------35 H i'nian kynttilät---*-*--------36 Perästä kuuluu------------37-38 Jäsenhakemus-----------------37-38 Siadi froogiksen vastaukse!--38 Karin pii rrös-------'-----------------39 Helsinge fl ekkas-------:----39 ÄtÄ uttssaa rÄrÄ: Sunnuntaina 12.6,201"1 klo 10:00'14:00 Espan lavalla Sfadin Kundin, Sfadfn Friidun, Sfadin lunnun julkistaminen.. Kliffoi proggiksii. 3 TSILARI 2/11 212011 srsÄlrÖ Stadin Slangi ry järjestää yhdessä Paavalin seurakunnan kanssa Äitienpäivä 'tapahtuman \ \ Fr' , l \ = I -l \/ I Meritullintori Paavalinkirkko, Sammatintie 5
040 506 0954 raija.tervomaa@kol u m bus.fi Erkki Nordberg puh. kurvinen@el mio.fi Mikko Seppälä puh. Pekka Kurvinen, jäsen llmari Jokinen Toim iston hoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. (09) 774 1041 toimisto@stadinslangi.fi tsilari@stadinslang i.fi www.stadinslangi.fi TOIMISTO AVOINNA tiistaisin ja torstaisin klo '14-18 TSTLAR! 2l{ { PÄÄTOIMITTAJA Pertti "Pemu" Mustonen puh. 040 567 1404 moseppal@cc. karvinen @e I isa net.fi JÄSENET Erkki Nordberg puh. 050 512 5077 ki m mo. I-IALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. TERVEPia Snellman, jäsen TULOAI. Ravintolo Bruuverisscl. ilmari.jokinen@stadinslangi.fi Lasse Liemola, pJ Erkki Nordberg, jäsen Cata Mansikka-aho, jäsen. 050 431 7123 enordber@welho.com Gata Mansikka-aho puh.046 810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Pekka Kurvinen pekka. 0400 428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050-550 5706, mustoperlti@hotma i Lcom TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. 050 585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh. helsin ki.fi Pia Snellman Treffivastaava pia.snell man@kolumbus.fi TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. Kompin ostorisso. twL Mikko Seppälä, jäsen. MUISTA! HUHTIKUUN ST.ANGTTREFFIT Uusien jösenten iltotiistaino 19 .4.klo 18. 050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@cc.helsin ki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari PAINOPAIKKA Fram Oy Vaasa I{ALLITUS 2011 -&, Hannu Heiskanen, vara pj Kimmo Karvinen, tal.hoit. 4 STADIN SLANCI rv on PERUSTETTU t 14.9,1995 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen'sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen
HEINÄKUU. KESÄKUU. TIETOA YHDITYKSESTÅ AftNEftSTtrK TSftKARrcrcN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh köpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi.fi sekä printit ja konekirloitusliuskat toimiston osoitteeseen. pe 6.5 klo 18:00 Mutsi on bestis, Tuomiokirkossa. Slangijengi kesiksellä. ti 19.4. TIEDOT TAPAHTUMISTA . klo 10-14 Stadin Friidun, Kundin ja Junnun julkistaminen. lA s E N P O S T rA Stadin Slansi ry:n omilla kotiiivdilla . klo 18:00 -22:00 Slangiskiglailu. TSILAR| 2/11 HUHTIKUU. klo 18:00 Slangitreflit Ravintola Bruuverissa Uusien jäsenten ilta TOUKOKUU. su 8.5 klo 15:00 Mutsi on bestis. Resoluutio: 300 dpi:tä säh köpostiosoitteeseen : tsi lari@stad i nslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. klo 13:30 Hotelli Arlhurin lounas. Jortsuredu landelle. Tsilari 3/11 ilmestyy su 12.6. Häppis pidättää oikeuden muutoksiin. llmoitukset: PDF-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Paavalinkirkossa ta 17 .5. Tsilari 2/11 ilmestyy ke 13.4. klo 18:00 Slangitreffit Ravintola Bruuverissa pe 27.5. TILAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN JÄSENEKSI LIITTYMINEN . Käsinkirjoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. SLANGIKAMOJ EN ESITTELY JA TILAUKSET . Toimitus
TSILARI 2i 11 Ilatrrlausdir'[[*år1 LöJpr: i 14.a3.2011 Me on hallitukses funtsr;a'-.2. Meidän toimintamme on monipuolista ja proggrsta ö;,tll jokaiselle. r-r: -toukokuun häppiksetvoi pluggaa paprustja niihin er -=:== i'-rSl 0N BESTIS pidetää tänä vuonna kahdess, :,'.:s)a ) -','AR I ja PAAVALI. -r<a,:en alussa paitsi kesäkuun numero, joka stka:aa .:^: : ,.s:a S:a: pä vän 12.6. -.:: murahtaa ' ; rr l3a gafn Oi z" -: zz roV Vtt * €FF {e lFt t {d}***-.' -åå-=.j, lasse.liemola@liemola.com. Sitä sanotaa luottamukseks. Stadin mestat näyttelyyn saatiijoka päivälle vapaae^ic s kolmen viikon ajan. >'.::tuu: lisää toimikuntii, alaosas:: . Kun ne ontuu on iisii stikkaa jässärin bungauskuitti roskiksee. -'.' ,'ain tiedostavalla ja motivoituneella jengillä vot a z.-, z ". Aktiivi-nen hallitus ja kiinnostava toiminta ovat menestyksen nyklat. z.^:csltlivisesterilaisii,meidäntoimintaperustuujärke.'' .:::-.:'-::ar l\lesanotaan myös"rumatsanat"niinku neo..e --.: :, )..,:i nppa syntyy jengin lyssnaamisest. : : Tsilarin sisällöst, kuka sliibaa mikse a.'.. S,J.:.':^ r: ,eras sen syksyllä Kiinnostus on ollu kova, ei oo tarvrnn-' : : <"--:^enkaa myyntitykki, näyttely revitää handuista . Sanon tän ties kurnka monennen kerran ja mä tarkortan mitä sanon Buli tänks jokaiselle erikseen ja kaikille kimpassa Tatä jengii on tosr nasta liidaa. Meillä on innokas aktiivijengi, joka on aina valmiina leesaa <froogataa. ,'. jälkeen. Meidän jäsenmäärä kasvaa toisin kuin useiden muide,r yhdistysten. -: ' . kuna :::== .' '.= : _angstereit on vaikee saada messi n.. Libaiit dilkataa etukätee et kaikk päase: = = S-Å11 N MESTATnäyttely lähtee rundille eri puolille Stadri E<a'.s s: : ^ paa,a ntsyrkan tiloissa, elokuussa se käy Sandiksessa. Useimpii yhdistyksii, jotka mä tsennaan, vaivaa jasenkato, Homma kuihtuu, vetäjiltä näyttää olevan veto vek, Toimintaan tyytymattömien äänekkäät purnaukset synnyttävät eripuraa Bamis 1a koko hallitus on tulilinjassa. Stadin Slangidallaa omii polkui: Meillä on yks mun kauden par-haita hallituksii. Stadilaisuuson mielentila ja se on-or':.: --.-. Niiss on aina annettu hallitukselle valtuudet duunaa myös toimintasuunnitelmast poikkeavii jutskii. Ku<a , äi:ää etteislangi kiinnosta. ku ei d iggaa yksimielisest tehtyi päätöksii. " aikoi ku järkättii perinnegeimei. Stadilaiset on hiffannu meidän yleisötapahtu-a:.a niihin on ollu iisisaada esiintyjii. Meillä on näit kokouksii kaks kertaa vuodessa. :.' ::. Nettolisäys edelli-seen vuoteen oli 440 jäsentä ('1 5%) Stadin mestat näyttelyssä uusii jäsenii liitty 1 50 ja meidän jengilähestyy4000 jäsenen rajaa. 6 @ffi .-.,r..-r ,r-!., , /./. Yhdistyksis päätökset syntyy yleiskokouksis ja hallituksen tehtävänä on toteuttaa tehtyi päätöksii. K npas on kliffempi flygaa ku yksin.Tää on upe3 :-: : --::: :n se si.llerlatrvijoka tsittaa tähän ku stidi klyyvaris. ,., ,,, / / /,,/Ir1/tt, ,' STADIN SLANGI DALLAA OMII POLKUI Stadin perinneja kulttuuriyhdistys Stadin Slangiry:n jäsenmää-rä oli viime vuoden päättyessä 3 420 jäsentä. Kliffaa <e, a1ä ja kesiksen odotust, t^^^^ Ld55U-= Jd Bamrs .^,eorganisoi's3^ bvrooseen . Aina löytyy niitä, ku hyppää kelkasta vek. :-. gsm 050 58 58 985 :., irlll tf,i ft\ Ere I i€ + *,juffi lr i,l. :i. rsilar n ilmestymistä on rukattu nii, ett se ilmeslyl ../. "-: ..: appareit, Tsilariin enemman to r -, = Kenen mielest meollaan liixaa Ba:= -, : .
Viime talvena snögekuormii oli 210 tuussenii. SEURAAVA ARTHURIN LOUNAS. Ennen ku Kekkorten oli pressa. TAPAAMINEN: ke 1 3.4.11. klo 13:30 TERVETULOA MUKAAN! 'tl-*ia* :ri*'$*g$!-4 -...*i*r' * *. Onneks toi snöge lähtec rähäks aikaa. Mulla oli fotooja kaikee esittää, ett se snögevalli o1i kartsalla, mut ne oli vaan ei ei. Isonrutat skloddit jccsas ku i äsättrin takikscl le ktrl.LLL:snögcstä hervottoniir lurrtrlinnoja naapuritalon skloddien kiusaks. \r t nykyaikana ci oo tsilareita, mut nää huoltoketjut tsöraa jollaki traktorilla vähä sicltä ja täältä, tekemättä hommaa loppuun. Saatirn kaakaoo ja piparii. Yht juttrru nri err r aa hiffaa. Kävtirn leudommtlla keleillä :nöecsotaa. et haloo. Oh jalkikset ja parkkikset plus kadut putsis. jossa ei tunnettlr armoo. Mun rakas vaimo jysäyttr liukkaalla tiellä mällin just siinä, erkä Stadi noteerannu tietenkään mitään. Oli turha nre rrrrä lr irnaan spidaa jos sai boltsin päähänsä. Hermannin skloddi. TSILARI 2/,I,I 7 Tumnppn Vatr@mem yaSftedfim sm@et Hei rnä oon Tumppi Varonen. Tänä talvena Stadis on slepattu snögee vekka melkeen neljä miljoonaa kuutioo. Stadin gartsoilt ja pitskuilt on skutattu jotain 253 tuussenii snögekuormaa. \lä oon budjannu tossa Orioninkadulla ja Vellan-ronkadulla koko snadin ikäni. Katotaan ny mitä se sanoo. ettei toi snöge kuulu meidän byrolle mitenkää. Nc vaa ler itteli handujaan. rle.tcesattiin Lsi larii snögen lf, nJtnr i\cssa ja lapparin heiluttr-lulla. Snögeä kartsalla ia jalkiksella. Siit ku lähti talon pihalta bilikalla ja käänty Haukilahdenkadulle, oli tsägää ettei vasurilta tullu ketään kylkeen. Tumppi Stadin snögeduuneis on talven aikana duunattu uusii trekkoja. Olis pitäny omistaa tupla öögat jotka näkis ku kameleontti kulmantaa. HatrkilrlrderrkrtLr -rr \ellarn.rnkatu oli hin ces kondikses .loulusta lähtren. Onks mitää valoo. Mä skrivasin stadin dirigalle Pajusclle. Hyvää kn,ättä. Se on tor tsilaricn puute. .\joradalle kasvo sellanen snadr Himalaja joka oli 50 rrretrii pitkä ja paikoin pari rnetrii korkee. \o joo, mä oon nyt i.'iiskr t kolmc ja vielä skulaa bolla ia rock soi
Kiertonäyttelystä kiinnostuneet: ottakaa yhteys Stadin Slangin toimistoonl E _G 4{ ä .F .E ..': Z ä' ',-t ] : l: g{ *}' -F E -*å = Vr Fs , -*A -L å *E t E c ----3 . .: -E : G. @eT*' håÅ\TTrå-Y JÅTKUU På4V,4L!hITSYRK455A" YfE4å'\ * ---'' 1,/' ,*å t .å, å" '',s "&å ..å,:" * *. -a lffiEl f,ror-Eururo Kolmen ja puolen viikon aikana kävijöitä oliVirka Infon virallisen kävijätilaston mukaan 7241 henkilöä. 7 Lf rlf lI Å ** ___*+ €r tic* fltr1, EFF' gäi 8r*J tFr** eE7 aF 1Z 'Å ; * -ag t . Myös lauantaiset paneelikeskustelut, joissa vakiovieraina esi intyivät slangitutkijat Heikki Paunonen ja Terhi Ainiala, keräsivät viikko viikolta enemmän kuulijoita. .'t; , .-,',rli{!*ir*ii*å ?t :' l;ll!iriii:., ...,liiililll;::, å: I "F F t E r 1 5 -vuoti si, h lanäyttely päätty i 2Ci. ,ir{t 4..?t *J j ,-. Myöhemmin keväällä näyttely nähdään muun m uassa Lilinkotisäätiön ylläpitämissä mielenterveyspotilaiden taloissa eri puolilla Helsinkiä. n_._ l" -. Toisaalla tässä lehdessä on lyhennelmä Heikki Paunosen al ustuksesta 1 9.2.2011 slangipaneel in Mikä tekee mestan , Vaikka Stadin mestat näyttely Kaupungintalolla päättyi, sitä ei suinkaan kuopattu tai pilkottu saunaklapeiksi. Seinäkkeet ja leffat otettiin talteen. *' &. rNltflJU _ _. 8 YSgLEKä äf,8 € MikkoSeppälä 'u$äffid å nre rffi ffi säää " s $yyttas Kaupungintalolla ollut Stadin Slangi ry:n t ri fl It F =s.Å€ .t i --J l :..-. #*d*sant ' ^ ui* ;%;*: fH. hel m i ku uta. ?€.e :*: r,å I a.t jåå r*I!!:rl8'*. ja 'Stadin mestat jatkoi väl ittömästi ki e rtonäyttelynä. , , Ensimmäisenäpysäh.*/ dyspaikkana on 80-vuotista kirkkoaan juhliva Paavalin seurakunta slangiyrdistyksen himatsyrkka. "Näyttely oli erittäin suosittu ja tapahtumissa piisasi osallistujia', Virka Galleriassa kiiteltiin
n.tusaa ja muuta slangikamaa. ffi?': i,., r.:. "1 -'a_. Slangikamaa näyttelvn aikana myytiin lähes r iidellä tonnilla ja uusia jäseniäliittyi 150! Eniten aikaansa anloivat Seppo Töyräs ja Marlti lnkinen. r astaamaan när'ttelvssäkär'ijöiden joskus kiperiinkin kvsvrnrksiin närrtell'n kur ista. elleivät oman panoksensa olisi antaneet Rauno Suomalainen, Ulla Custaffsson, Pentti Friman, Rin a-Kr llikki Kupiainen. a ssi+-. -20.2.2011 käytännön järjestelyistä haluan kiittää kaikkia teitä Stadin Slangin vapaaehtoisia friiduja ja kundeja, jotka osallistuitte 15 toimintavuotemme merkeissä järjestetyn näyttelyn käytännön toteuttamiseen. Hi r in htriditte myrynnin ja j äsenhanliinnan sekä Stadin \1c:tat kirjan kustantajan Edico Oy:n myyntipäivysnksen heidän poissaollessaan. TSILARI 2/{ 1 Ylitä lr hr ellä r aroirusajalla tulitte när ttelr r n rnvrmään kriigoja. Kiitän myös kotij oukkoj a pitkämielisyydestä, kun neljään viikkoon ei ollut paljon muuta elämää kuin Stadin mestat, Stadin Slangin tilinpäätös ja Stadin Slangin jäsenmaksulaskutus tavanomaisten taloudenhoidon duunien ohella. -<{P'-%. Aune Mäkinen, Kari Paajanen, Jenni Peipinen, Hilkka Ahlberg, Ilmari Jokinen, Raimo Miettinen, Mia Snellman, Amo Soisalo ja Lasse Solman. Emme kuitenkaan olisi p-v-styneet hoitamaan hommaa. f KIITOS 9 Kuva: Hannu Hirvikoski Jouduttuani lyhyellä varoitusajalla yhdessä Pia Snellmanin kanssa vastaamaan kaupungintalon Virka Calleriassa järjestetyn Stadin mestat näyttelyn 26.1. slangista ja l.hdistyksestä nimeltä Stadin Slangi. KimmoKarvinen Stadin mestat näyttelyn avajaispäivän myyntijengiä. jotka hoitivat viisituntisen työvuoronsa lähes joka toinen päivä näyttelyn 26 aukiolopäivän aikana. Näyttelyn avajaispäivän lähes korvaamaton apu oli Sari Kabanov, joka ammattitaidolla hoiti myyntipöydän duunit ja osallistui myöhemminkin näyttelyn myyntipäivystykseen. samoin Heikki Orasmaa, Pirkko Lähdesmäki, Pekka Rosön, Mirja Ryske ja Pekka Kurvinen. Allekiqoitttanut ja Pia Snellrnan osallistuir at luonnollisesti myyntipäivystyksen hoitamiseen erityisesti silloin kun tuli esteitä hoitaa sovittu vuoro. l.i:' bi, &{j'.:.' ,-**. Markku Lindström, Seija Mäkelä. Myös Kirsti Katz ja Erkki Kuosmanen päivystivät monena päivänä mlyntipöytämme lakana
kuunnella ku fogelit sjungaa.ia struli: griinaa. .uultrtiteliltal ci slyytannu neiatkuu. se bunkkas Kirrassa teholla, mut se sano ei pidähän friidu Kiviksestä hLrolta. .:= :: .=.. Ku tajusin et tsimmaan yksin, en ois halunnu 1ähtee mökälle ja sitähän se Laitisen setäki sano, ku tota friiduu ei saa tost skönest rannalle, pitää suostutella kaikella. Nää halaamiset oon oppinu jo skidina hinassa, meil halattiin. Ei Kivis siitä huolimatta jäänyt. .,:. ei ei ei odotal Mut mä olin dyykannu sköneen. Tötti ja Sylvi, seursn perustsjajengistö, siis Virtaset Helsingin Uimareista piti tota Humulaayllö. Aina piti vaan olla rantsus, mut tottahan se, et mutsilla ja faijalla oli muutaki hommaa ku duunista mökälle tulivat. Ei kaikilla stadilaisilla oo mummolaa tai kesäpaikkaa "Ei kaikilla stadilaisilla oo mummolaa tai kesäaaikkaa maaseudulla ia tärtwhän sen sten'arilgrlän skideiltä ja cluuna're'ifia olla oma paratiisinsa. Mutsin mutsi oli kekannu mestan ja slumppas stadilta tönöpito-oikeuspaikan, kesäks aina vaan, niinku vuosi kerrallaan. Sit alkoi se kilpauintiura. fossa voi hurmioon asti naull"ia 'uimlsesta ja aidossa Iuonnossa dallaarnisesta, kuunnella ku fogelit sjungaa ja suulis griinaa".. Niin, et isot halaukset kaikille ja nautitaan stadin paratiisistä. joka osaa an osta.r lr huomata muidenkin ihnristen larpeita. No ku tuntu et nyt setän pulikoinnit saa riittää. muistan r ieläki ku tutut pamlas, mutsilleja faijalle, et toi teidän friidu on ku hylje. Sit se kyl sano keman ku mentiin. Kiviksessä oli stadin järkkäämä uimaskole. Sit mä lähin ku se sano et saat nekkunuijan kiskalta, se oli sellanen pyöree tikkari. et tsittaa Seija ny tos kalt TSILARI 2/{ { maaseudulla ja täytyyhän sen stenarikylän skideillä ja duunareilla olla oma paratiisinsa. No tsittasinhan mä, mut tunru silt et menee liian pitkä aika. Sit ku mä tulin pinnalle, muistan vaan nähneeni sedän punaisen pläsin. Eikä silloin ton ikäsellä mitään lsimmareita ol1u, oli vaan ne vaaleenpunaset alkkarit, jotka oli puuvillaa. Aikuisena siellä sitten itse pidin uimakoulua ja puuhastelin yhdistyksen jäsenenä. Sitä samaa studaamista on o11r"r 1960-luvulta alkaen. nousin stondaa ja sanoin. Oli aika juttu. a+ .z.t-E aa. Vaik nyt on Kivinokan rnökäläiset ja ulkoihjat studannu, miten alueen käy. Stadin paljasbläägänen friidu Seija Suorsa-Pahl. Kir inokasta nyt ku sitä aikaaki :arti in. Mä hittasin sit et Laitisen setä, mökänaapuri, lähti uimaan aina ku tuli duunista. siellä skulattiin ja uitiin ja stadin puolesta skuffattiin soppahinkka ja näkJ<ärii simmisskolelarsille. niinku laija tapas sanoo, byyanlahdelta. ennen ku faija (Kiile Suorsa ) de1as. lusikka 1a kippo mölöä vanen. Talkoilla duunailtiin skaboja ja bailuja ja sungailtiin kliffoja stygejä kitaraa soittar ien skidikavererden kansa. Taisin olla 3-vuotta, kun opin tsimmaa. Mä rupesin tsiikaa oikeen tarkasti, ettei se pääse livahtaa ilman mua, eikä se vannaan kehdannu sanoo, ettei ota mua messiin. En mä osannu tsimmata, must oli aina ennen pitäny pitää kii, muistan r aan kLr setä huusi. Mä suoritrn siitä simmisskolesta priimusmaisteriks itteni. Mökä1tä \'aan otettiin lautanen. 10 Tsiikailin viimesest Tsilarist totu Stooreja Humulasta, töriihti bolluan uikamoiset muistot ku itsekki on tullu Helsingin Uimarit köörissii tsimmattua. Sit rupesin funtsii mist oikeen lähti toi oma uimariura liikenteeseen. et mä fulen nyt. Edelleen rrrä oon kova halaamaan ja se tarkottaa sitä, että oot ihmisenä, frendinä tosi tärkee. jossa r oi hurmioon asti naurtia uirnisesta ja aidossa luonnossa dallaamisesta. Oltiin stel snadis rantsus Arabiaa ja Kyläsaarta vastapäätä. Mut must on pi.1.'ttär ä öögat auki. bykataanko buliplääkäsil1e hr-n'ilat vai säilyykö kulttuurihistorialliset arvot ja luorrnon nronirnuotoisuus. Mä oon aina aruostanu ihrnistä. sen ois opittava pian uimaan. Faija oli kaatamassa srtä Kr'1äsaares stondaavaa piippua ja syystä. Mä oon omilla duuneillani pistäny hanttiin Kiviksen säilyttämisen suhteen .ja sen kaavoittamisla just tällaisena kuin se tällä hetkellä on. =... Silloin ku se vielä toimi, skiklaili \-anhankaupunginlahdella nr.rutakin ku kuhanvetäjrä ja meitä uimaan opettelevia fii i dLr j a. A K II F FAA silla sen aikaa et voin pulikoida kunnolla ja saada duunihiet reks. ku setä tuol pulikoi. No tuoltahan Kivinokasta. -4
jos sellaist viel löytr i. r ähintä. l8 urhoollista oli listoilla pikapikaa.. euroopan paras lentismies. Lisäksi Sepparissa sovittiin, että kohottaa ei saa eikä taklata. Dörrsilla staijas ämrynnäköne buli vaksi, j oka otti rotsit naulaa niinku hienoirnmiski mestois ja tsiikas et kaikil staroil o1i skraga kaulas. Pari sknubbia tai bisseä tuli maisteltua illan saatossa Vierumäki by Night tuineella, joka oli meitä varren järjestetty. .-llukerrokses oli kurvatsu bupuoli j a yliikerrokses hienontpi rafla, jossa oli se snygi ja kliffa korkeapovine punatukkane gimma Itovina. Parin r'uoden päästä Seppari o1i jo auttamattoman snadi meille buleille teini-ikää lähesryr ille kundeille. Mestus oli joroi aina sillointällöin. \rastaan purjehti tummapukuine ja valkopuseroine naishovr. huippulätkädumari. Maukas brekkis aamutuimaan ja fiudennokat kohti stadia yhtä elämystä rikkaampana. Se tsiikas tarkkaan, ettei kuksa tullu liikua jurrii. Alkuvaihees kaikki oli rnelko selr ir. mitä kremppoja vastaan on kukin tsempannut ja miten friidut ovai pysyneet kelkas'sa. Funtsasin hetken, kuinka longisti muistan gamloja frendejä ja kaikkea sitä mitä silloin skloddeina duunattiin. joka poikkes aika r ildestr Stadin muist rllallismestoist. Kamat tuolloin o1i parasta B-ryhmää eH nahkarukkaset handuissa, sanomalehtiä säärisyndeinä j a isotupsuinen pipo sai toimia kypäränä. Joukossa on lentiksen maajoukkuepelaajia ju pelaajavalmentaja, PROgolfari. joka ränä päivänä onkin kundien osalta kohtuullisen iisiä. Taitoa oli, vaikka varustepuoli olikin hieman heppoista. Ihmettelin aluks miten se oli mahdollist. Aivan, siitä tosiaan'on 50 vuolla, kun useimmat meistä stagan ja pukin kanssa aloitti uraansa Sepparin puiston j ää11ä. Porukka tuntui tulevan JurTll alna vaa enemmän ja enemmän. Stoorini koskee Rööperin parasta 1ätkäj engiä, ikinä. Jengi sai kukin bamlata, mitä oli tullut tehtyä vuosikymmenten aikana. Kiihkeiden järjestelyvaiheiden jälkeen Hynde & co sai järkättyä koplallernme majapaikan Vierumäe1tä kesän kynnyksellä1 Shaahin Suitet sai arvoistansa j engiä suojaansa, yhteensä 14 urhoa pääsi paikalle. Olihan siitä, kun useirnpia velikultia oli tullut nähtyä, kulunut 50 luotta. Puolenirön tienoil tästä "Va1lgård Cit1,'n Moronstjärnast" lappas pareja veks kait toivoen. TSILARI 2/{,I ao 11 Yksi asui ulkomailla ja yhderr osoite jo kylläkin mullan alla, mutta muut tavoitettavissa. Loppuilta kului ku muissaki jororaflois ja kaikil oli glaidu fiilis ja muutenki kliffaa ja r,änkää. Ei kr.rlunu ku puoltimmee, ku puheensorina kovcni ja koveni, vaikkei brenkkuu plisatrukaa. eihä muute sisälle ollrr rtrenerrrist. B3o o on da)latru ja 17% onvieläjäljellä. Kampin Boltsi öppnas dör1sit ihan oikeen lätkäjengin peruslamiseen ja sarjassa skulaamiseen v. Sit tuli se perushärmäl äine valomerkki. Perheistä ja lastenlapsista tarinoitiin totta kai. Sehän oli jororafla Aamutähti Valkan skolen vieres Vallilantiei Hämeentien kulmas levari Apollon, ent. Sit hiffasin, et joka jannul oli llinda pikkurotsin fikkas ja gimmoil kai snadi buteli handuveskas ! Pilsneriflindoja tilattii yks toisens perää ja brenkku siirty fi kkast glasareih i. Folkka jo alko hikeentllu ku jorlsut ei vielkää alkanu. et onni potkasis enne aamuu. Ei muuta kuin osoitteita jahtaamaan. Ei lantenu kovin pitkään sittaa, sieltä ne gamlat ajat vyöryir ät ylitseni. Jos "veripää" sen o1i armollisesti jäädyttänyt. Se oli upeeta tasoo tavoitteIeva oikee illallisrafla. Eikä tavoiteltava porukka ole ihan pelkästään lätkäosaamisen varassa. Ajarus skaffata kokoon hela jengi tunrui jo etukäteen sydänalassa. Ei sitä noina ruosina mitenkään pröystäilty. Pilsuu rneniki kai korikaupal illan mittaa. Mestal ku ei ollu minkäänlaisii brenkkuoikeuksii ja niinpä kaikki otti vhden tolpan pilsnerii eli rapakaljaa. Pelaajakirjurina, AlBiino MM UJA t-^r I I s o Y:fffr iiiötT[or VALKAN IORTSURAFLA Kaikille gantloille L'ulkun steroille on varntaatr tttttu Sturarin Byggalla enrren haussirtpurkuu olleet raflut ekas.ia tokas kerrokses. Jos oli habitus aavistuksen muuttunut, ääni paljasti kundit heti! Vanhöi treenibastutraditioita muisteltiin nyt eläkeläisbastussa ennen maukasta illallista Country C1ubilla. Fönarit oli aina vaaleitten "partLrriverhojen" peitos alaosalt. Lopult tuli orkka, joka koostui yhest starast, joka draisas kuftustaan ,nopeet valssit ja kuumat tangot. Ainaski .piti ottaa kalliin tsuleannoksen. Siis kriteerinä oli rööperiläi syys j a 1ätkätaidot. Enska Virta Jäin eläkkeelle vuoden vaihteessa j a otin mittatikun sekä lickakalkylaattorin esiin. Ruokalista tökättii nokan etee ja siit sai valita, kumn-ranko safkan skruudais. Karneran naapuris. 1962. Jöngi oli enemmän kuin tyytyväinen, osöitus taeis kenan siitä, että jos joku käärii hihatia pistää handut 'heilumaan; porukka kyllä önmieluusti messiSsä. Into skulata lätkää ratkaisi. Hovi saatteli pää pyst] s asiakkaan vapaaseen pöytään. Mut oli Valkas ainaki r iiskytluvul toinenki jororafla. jonne tietty piti slumpata illalliskorrtiki. Itä-Länsi -skulaaj a, urheilutoimittaja ja monta muuta taituria ja pari ZOOMilaista sekä vieläkin yli 65v -sarjassa keskimatkoilla juoksevajäbä
AQUA Hotel & SPA Täällä toteutui kylpyläsatu Kl iffa reissu Rakvereen 17 21 .10.201 Rakveren 700-vuotis muistopatsas alkuhärkä TAURO. 12 TSILARI 2i { { Bofsklreissu Tallinnaan tehtiin Viking Linen Viking EXPR -alu ksella. Skone oli melkein pläkä, loten skiglaarninen meni kliffasti. Tallinnassa oli busa meitä venttaamassa -ja eikun matkaan kohti Ral<verea ja AQUA kylpylää
Näin olisivat nyyernmätkin reissulla olleet oppineet tsennaanraan toisiaan. " Joten kaupungilla on pitkä ja erittäin värikäs historia. 1600-luvun sotien jälkeen linna jäi raunioksi. Sen r,'altasivat tanskalaiset \ruonna \220 ja he alkoivat bykkaamaan samalle mestalle uuna ki-"ilinnoitusta. Tää ei ole pumausta vaan vinkiksi tuleville kliffolle reissulle joita innokkaasti venttaan blukkaamallaTSILARIA. Tästä kertco myös Hennik Liivin n'raan knon ikka" Säilyneet linnanmuurit ovat peräisin "l 300-1 s00 luvu ilta. Nämä r'rirneistelivät linnoituksen tuhoamisen. Virolarsten rnuinainen Tarvaspean linnojrus oli Rakveressä. "Rakveren kaupungilla on Tanskan k-uninkaan Eerik IV:n antama privilegio r,uodelta 1252 ja Tanskan kuninkaan Eerik VI:n antan-ra Lyl.pekin oikeus ruodelta 1i01. Päir'än kuulurniset vaihdettiin aamiaisella ja ennen kaikkea yhteisellä illallisella. sekä Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n antana oikeuksien vahr istus ruodelta 1695. Venäläisten jälkeen Rakvereä hallitsivat ruotsalaiset, jotka joutuivat luovuttanraan sen puolalaisille. Siihen pääsee furustumaan toukokuun alusta slyskuun loppuun ja siellä todella kannattaa käydä tutustumassa oppaan johdolla ja osallistua perinteiseen rituaaliin ja skruudata kuten keskiajalla. Tanskalaisten jälkeen Rakvereä hallitsivat saksalaiset. 13 Paavin edn:staja Mcdenan Wi!helm vierai!i vuonr"ra 112^ , Lrrlt Tanvaspään !in noitu ksessa ratkomassa valloittajien ja paikallisten vä';siä niitoja. Reissun oli järkännyt Ritr a Kyllikki yhdessä reissubyroo Livenia Travelsin kanssa. Rakveren snadi ja snyge City on Länsi-Virumaan pärikaipunki. Rakveren nykyisen kivilinnan rakentaminen aloitettiin 1 220-luvulla Ja. Bastuja oli 6 ja pulikointi altaiden lisäksi oli kunnon 25 m uima-allas. AQUA esitettä lainaten: " Koska vcsi Itro rervcvtlci ni i n nrrr tni i I lt' ktr i tt m ielel le, rue luomnte lry,ryr, ihmisten huulille". He kunnostautuivat ryöstämä1lä ja polttarnalla kaupungin. Lisää värikkäitä tapahfumia voi blukata Jaan Kross'n skrivaamasta bökkeristä Pietarin tiellä. Rakveren Vallinmäellä suoritctuissa kaivauksissa on hrflatru ertä näil1ä rnestoilla on budjattu jo ennen ajanlaskumme alkua. TSTLAR! 2tt { Tallinasta on Rakvereen, n. Sitä alettiin pistämään parempaan kondikseen 1 900-luvun alussa. Haluan kiittää meitä kaikkia kliffasta reissusta ja venttaan uusia terveellisiä ja mukavia reissuja. Se on yksi Eestin vanhimmista kaupungeista. joten jokainen hiffas vannaan rnieleisensä pulikointi mestan. I 00 knr ja ajo kesti noin puolitoista tuntia. \-edekeskus oli todella hieno. Kaupungin 700vuotisjuhlien kunniaksi linnoituksen lähersyyteen pystytettiin muinoin myös Tarvaspään linnoitukselle nimensä antanut muinaishärkä Tarvaan patsas. Hintaan sisältr i aamiainen ja illallinen. Homma skulas ihan kliffasti. Liivinnraan soticn aikana Venäläiset hallitsivat Rakvereä yli 20 ruotta. Kun rtteistä proggista ei ollut. Se on todella mielenkrintoinen historiallinen nähtävyys. mutta nykyisin jo suurin osa linnoitusta on kunnostettu. Restaurointityöt jatkuvat itse asiassa vieläkin. kukin jaikkäs päivänsä rniten halusi. Hoitoja oli joka päivä ja lisää sar kun bungasi niistä. Vuonna 2002 tuli kuluneeksi 700 r,uotta siitä kun Tanskan kunins.as antoi kaupungille L!ypekkioikeuden. mutta yhteistä proggista olisi saanut olla iltaskruudaamisen 1isäksi snadisti. Hoitoia oli kullekin buukattu rnuutama. se öpnattiin huhtikuussa 2008. Tattista reissusta Raikka Hesari 13. N-in nan sisätiloja on vilme vuostna ku n nostettu restau noitu. Reitin varrella saatoimme tsiikata EU-f'rkaila tehtäviä tien parannushommia. jöten jos päivällä kaiprsi rrrurua rinnan alle niin :e piri hankkia itse. AQUA Hotel&SPA oli rnelko nyya. Mut niin fiinrsti sigras kylpyläsatu Rakveressä, et hiffasin-rrne kun staffin smile muutti meidän kaikkien fiiliksen rennoksi ja iisiksi
Mut kurteski iotai töivois säilYr ärr. ku busat tsöras hiljaa, me hyPättii beesaamaa takapuskurit kiinni pitäen. Pasiksessa hYpätiii kyydist reke. Sit t:trpaltii rinnalla ia lrr pärrii tne'ssii. Vaunuja oli irionta. on tullu Mäkelängansa 1a Sturartt oniatkettu ym. ia ioka kundi r alkkas ornahsa. Nykyää Valkka on paljo bulirnpi. Talvisin, ku böndebusat tuli Valkan ja Sturarin sillan kautta Stadiin pär, me venattii Alppiharj un buolella. Stadin kartassa vuodelta 1913. Vaik tos siltakeissis muutos oli hidast, ni Stadi muuttuu kuiteski iatkuvasti. Kentsu on kuitenki muuttunu iha erinäköseks. Sillo talvisin garlsojä ei pahemmi hiekoretru. Vasemmalla "Eko" peippailee boltsilla ja oikealla 'tPande" keulii fillarillä.' Taustalla Valkan putskit' (Foto ehkä vuodelta 1960) * Tere -:. Sit vaa äkkii vauhdissa jätePaPrun tonkimist, jos vaikka hittais sari iksii. "Siin 'ttur.,tc ois ollu hYrä reittr skurrrlle. Nvkvää ei oo Valkan ratapihäa, eikä ki.ko;a Pasiksesta Sörkan kautta Arabiaan. Sillo joskus 5 0-luvulla Volvon kentsulla skulattii talvisin iätkää ja kesällä tutista. Ihmeellist on se, et kentsun ympäril on säilyny vanhat Valkanputskit. Yleensä beesattii Kultsan ohi, ja siin alamäes enne Hesaiia laskettii irti ja liuuttii vapaasti. NYkYää ei kr I ' lrinais beesaa. nuo "syntiset" laitåkaupunginosat. Me oltii hiffattu aiat millo se tulee, ia r enattii sitä Valkan ratairihalh. -,,. " \ä ku miten se sitten \ Söörnåisl€n l{u}itush{one \ alkan ratapihast muistutt rrrieleen sarjiksien blogsaus: Arabiast lähti sääniöllisc'ti stoge. Hurjaa iouhuu, muttei kukaa jäänY vaunuje alle telottavaks. Siin snadin yläi.r'ra"n kohdalla. Valkka on suunniteltu vähän et Bilikatrafiikkia o1i sillo hintsusti, nii ettei tal-r inttu studaa, et jäis takaa tuler an I fiudcn alle. Joku lens turvalleen jo sii Porviksella poikittai menevien sporakiskoien kohdalla. Stadi muuttlru. muttei siält onneks sporaa tullu. e,&, **W'#+ '+. 14 Eli kvsees on Sturarin silta, ioka yhdistää Valkan ja Ai1ipiharl un. Seppo Palander Volvon kentsulla. Tost oheisest r,uoden 1913 kartast hokaa miten Valkka oli suunniteltu, mut ei siit kuiteskaa tullu iha sellast: suunnitellun Vallilantien ja Päiiänteentien loppuPään mestaan tuliki Volvo ja kentsu. ku trafiiklti I on paljo kovempi. Krskot on viety veke ia tilalla on baana bilikoille. Välil ionkun tsengat tökkäs johonki gartsalla ja sit lens turr',alleen. Nykyää ei oo Volvoo, rnut bYgga on säilyny rempattuna 2008. ku Arabiakin on b1'gatnr ja koht Verkkosaares ja Kalasatamassaki budjataän. rtruiniisen pitääki. joka veti iäteoanruraunui Sörkarr 'kautia ' Pasiksee. Vä1il hitaammin,välil nopeemmin. 50-luvulla tost Sturarin sillast oli meille kundeillekki iloo. ja luisto oli hyvä. Välil se muutruu jo ennen ku suunnitelmia ehditää edes toteuttaa. TSI LARI 211 1 Sämdfr mwwttuu Itäja Länsi -lehti skrivas 1929: "TLton kaksi kokonaista tVöläiskaupunginosaa yhdistävän, raLttatiii rataoiha-alueen vli kulkevan kadJn varre[le tuiki välttämättömän siltan rakentamlsesta alkoivat suunnittelut 1o vuonna 1901 ' iait ia sillan puuttuessa ratapiha-alueen.yli suuntautuva liikenne vhä vilkastui', vaatien mYos'silloin tällöin uhreia, ionkun lalan'kulkiian iäädessä iunan aile, kesti kuitenkin lähes 30 vuotta, ennenku i n'si ltaa I opu ltaki n al etti i n rakentaa
Tarvosen Pena on ollu Stadin slurkkikse duunis vuodest 1979. Stadin Skoude -kunniamaininta myönnetään Helsingrn poliisilartoksen palvelukses"sa olevalle poliisimiehelle. Kuvaa luovuttamassa Leo Hakanpää, Kauko kuvan ulkopuolelle jäivät Reino Riutta, Pentti Stadin Skoudeks on valkattu tänä vuonna iisterin slurkkiksen kantr,skoudenja vaglauskretsan d nka yr,konsta Tarvosen Pena, joka tsennataa Kontulan kanttrskoudena. Tää platta on kyllä hankkimisen arvoinen investointi Stadilaiseen kulttuuriin ja kieleen. Juhlap_l4een piti_Esa S.iljamäki osin vanhalla slangilla ja kr sf i väliI1ä nuorilta josko bonjaavat mistä hän puhuiu. Juhlan päätteeksi saimme nauttia koulun keittiön vahnistamia coktailpaloja kuohu juoman ker a. OlliBullBandin uudet versiot laksikuski-)a Palaan gamlaan Stadiin -biiseistä, ovat Tusse Thomassonin sovituksen swengaavia tuotoksia. 15 !ufr!ii,f:!irf;?i:, jF "=,-.,,1::;:€;i#,ffi ,\, lr',r 5 1_J_rt L LL LLt_L.S1_.r_1_ LAULUJA HELSINGISTÄ STADIN MESTAT -näyttelyyn duunattiin Stadin Stangin oma CD, jossa on biisejä kolkytluvulta tähän päivään. Tsilari onnittelee. Odotetru kutsu tulija olimme 1 1. Taattua Tupua jälleen Antti K. tE{'fuulq \ \'. Paksu-Hessu r-:,1.,...& 5-l -Å t: tt ; '}i-r t 1V ja '" *å.:L* fn"tsi*E , Stadin Slangi x=#lru*qelffi. Nyt siinä on oikea "skifflebiisin" meininki, Lassen "jee" -huutoineen. Repe Helismaan, ehkä vähemmän tunnettu Pojanpojan lättähattu, tosi hyväntuulinen Henkka Theelin Helsinkiin, Helsinkiin, Virran Olan legendaarinen Katupoikien laulu,jota ei ihan ekakuuntelulla ehkä tunnista kuninkaaksi", niin klopin ääni Olalla vielä tuohon aikaan oli. Tuoreempia biisejä edustaa Snadi Pumpun Niin gimis on Stadi, joka löytyy Pumpun levyltä S/angl on Swengiä. Kannen ja levyn kuvituksena on taiteilrya Kimmo Pälikön tekemiä kuvia gamloista Stadin mestoista. CD:n ekasta biisistä tuli melkoinen helmi, kun Lasse Liemola päätti sovittaa ja sanoittaa legendaarisen Diivaillen -biisinsä uusiin kuosiin. AnnikkiTähden tulkinta Sörkan Ruususfa, "Molli-Jori" Malmstenin ikikliffa Stadin kundi jaTöölön fokst. 1 L20l0.juhlimassa vanhan skolen synttäreitä. TSILARI 2/11 Karh i ksenjengin kuulumisia Kirioitirt vrtosi sitten Tsilariin meidiin jengin skolekiiynnistä runhaun kaltsin skoleen ju kuiniu ieiclät luvuitiin kut s u a k o u I u rt sutuvuotis bileisiin. CD:llä on kunnioitettava jengi tunnettuja artisteja vuosien takaa, mm. Joitain voi hämätä biisien epaharmooniset äänitysten tasot, mutta allekirjoittaneen mielesta gamlojen äänitteiden krahinat tuo levylle katuuskottavuutta ja historian siipien kahinaa. Metrofolkin uulta tuotantoa edustaa Vetelehtijä, joka tavoittaa bändille tyypillisen älyllisen huumorin. Annoimme muistoksi kärnnistämrle Siene Branderin vuonna 1913 ottauan kur:art ranha:ta raihasta reistoir-rokastajossa r ie1äktn nrir ttr olei an alkuperärset kaapit. joka on usean vuoden ajan toimir"ut aktiivisesti turvallisen Helsingin puolesta stadilaiseen tyyliin. Sakilaisten hauska reggee-henkin en Taivaskalliol/a ja perinteisempi A//rn boksr, jonka on sanoiltanut slangi-ikoni Eki Mattsson, ovat varsin oivallisia uutuuksia. Slangijengin oman kapellimestari Tuija Rantalais en Tuulisen torin asukkaaf, muistuttaa snadisti Tuijan haikean kaunista joulubiisiä Jouluaamu kolmosratikassa. Skoudetsiiffi Riikosen Jukkiksen mukaa Pena on ammatti'eiska lonka redi da,iu skramlaa s,ita yhden snygeir"nist Stadin skoudeista Jokinen ja Kauko Neva.aho Riikula ja 0nni Vuori. S.inne oli rnyös järkätty diaesitys vanhasta Kalliosta ja alburneissa oli vanhoja luokkakuvia joista oli kiva etsiä tuttuja. . ja rokkibändi Kenosen Sporakuski, joka on coverversio City of New Orleans -biisistä, on Kauhasen Ekin tekstittämänä CD:n stydi väripilkku. Tilaisuus oli hyviri järkätty, skidit oli valnistanut musiikillisen kavalkaådin vuodesia 1910 tähän päivä_äl joka kertoi sekä koulun että arkipäivän elärurän muutoksista
Axan kovan keilin följis Ola hengaili, ja Vonne oli friidu, jota hurjast sekstaili, sen mutsi honas fönarist ja kiljas "himaan siit", ja sillä lailla eka lempi hiljaa hirtettiin. Tään Stadin kundin tarina nyt kuolematon on.. Niin Ola flyttas buliin ruukkiin, torppas opinnot, vei päällikkönä 30 vuotta rautaa rajoille. Sen kundi, Olan kaippari, olKaitsu Hageli. Kauppiksen eessä Masatsimmas Olan liiveihin: "älä si nne, mekkeen tuu nyt d uu niin rautaiseen". SaiOla viimein palkkansa, tuon friidun ihanan, mutt kohtalo se kneppasi, toi homman kavalan. Ola oppi tsöraamaan senAdin Mossessa ja Kaitsu Hagelia Ola jeesasvaaleissa. Axan naapurissa oli kauppa-Puttonen, ja siinä budjas Olan kamu, Masa Sakari. Nytjoka päivä tärkee on, ja heilleverraton. Kimuleita jallitettiin kesät Hietsulla, Soutustadika ol kutumesta parahin. "Suureen mahtavaan" se plisas bestat diiIinsä, sittvauhti hiipui, Ola vendas himakartsoille. Sen hima oliTölikka, se budjasTopparill ja skolee heitti Töölön kartsal l, sitten Appi ksell. Faija lunkist fotas Olaa flekkiskuvihin, ja sitt vast skulas bran kkariin ja kol mospi i ri i n ki n. Kun Ola stondasfaijan kanssa Missisipillä, niin mesta tendas flekkaamaan ja brennas todella. Olan naapurina oli Paananen,Adi. 16 YSäLemf; ä/{ * OLA, Tö[r kundn Kari,Tao, Klasu jamuut Topparin, Axan jaAppiksen tyypitsjungaa Olan rosvoRoopee Jostäytätte mun glasarin, niin haluun kertoa, mun frendistä, Olasta, joll ei oo vefioa. Fudista ja lätkää kundibrassas skloddina, Väiskillä ja Hopsissa sefutas bolua. Kun polvi brakas, brisarina juhlivuosia. Stadikan kaukalossa skulas lätkää Vesassa. Ola iski Vispilässä, jortsas Polilla, ja maine kasvoi rannikolla, Humulassakin
iee nieloäl''1atståkåå SISUA, totearte heti sen vanhat, hyvåi ominaisuudet. TSILAR.I 2/,! T Ryxt tr&åXaa! Ootteks joskus funtsannu, ett tyypeil, jotka duunaa kaikkee kliffaa omas himalähiös on buli merkitys koko sen lähiön fiilikselle! Nää hemmot ja donnat on kimpassa ne aktiivien porukat eri paikallisseurois ja talvisin ne tsittaa tsufel tai mitä siel ny divataankaan ja funtsii haadei happeningei meille jotka budjataan näil alueil, Tät samaa duunaa tietty tää Stadin Slangi ry:n poppookin ja sit näit on stadis vaik mitä ryhmää eri hoodeilja niitten funtsailemisten tuloksist me muut sit päästää nauttii. SISU lrev.iliä yrkiå jå kåhe/rrå sckä suoje. Oheinen anonssi on Seura-lehdestä nro 9 vuodelta 1950 i, j,r: :' : : + !ti.:il::r l:::,'::r I j [.it:: !:;:+:. Mona Helin Snadigimma 60-luvult r ,^.1 * 8"52m x5m' 17 .' I r.,l j) i i'f lrl tit lJl I i l l Ir/i ill J/t r1 f :-' 1., I ll\;*) GåtuåLå€ åS#N$$å3'. GSML.&äÅH*N$"$åä , G-&&€L&F ÅN*H$$å Sisu on pitäny pintansa, tai makunsa jebulisti. Ja ilmaseksl Bungataan vaa jässärimaksu, sekin snadi, ja eikun messiin luudailee. Hellaksen herkun anonssi on Seura-lehdestä nro 27 vuodelta 1950 Sislltää sairojr hedclmäravintosuokrjr kuio tuore sitruuna. Siin oppii tsennaa kaiffareit, niitten skloddei, ja mikä ihan parasta, tsennaa, ett kuuluu porukkaan siel mis bunkkaa! Taas ku kesis starttaa ja sen messis nää kimppakinkerit koko vuodelle, tahdon sanoo et TATTIS, te kylän starbut ja leidit eri ry:issä. Jokainen pastilli ra stesston rirki:lit:, kuiil tuore hedclnä. Teiän hommist saa omat budjausmestat sielun. l+l ;;":: i. TEHDAScY SERES rr*r, Suklooiehdos TU RKU. i: ilr !r ?':::9ij:'k /^) ffiry !'1 '\ L'.} .i'!i': Sitro kesäpastillia ei sit vissiin blisattu talvella ollenkaan -vai. Aika redii hommaal Mä ite budjaan stadis gamlal alueeljossa hengaillaan toripiknikil, dallaillaan opastetul luonnonblomsteri redul, dilkataan klapei vanhuksille ja snadisti itellekki, duunataan jygelin alla havukranssei dörtseihin ja öpnaillaan elävii adventtiluukkui koko joulukuu kylän eri pitskuil! Ja bulisti kaikkee viel muuta. llinLa r l: -BR SlIU-tatteneia! Kauttå mean 6n jålleen saåtavana 5!SU-rintatablette;a, jotkå lähes 20 vuoden ajan ovar miellyttävån makunsa ja tehokkåån vaikutuksensa ansiosta olleet lajinsa lohtopaikoilla
mäinen paikka, jossa on tutusleensa, oli Sörnäisten satama eli 1900-luvulla Stadin kundit ja tuttu kodin ulkopuolisiin kavereiVartsi. Yksinkertaisesti: mestat ovat stadilaisille tärkeitä ja rakkaita paikkoja. Pitskulla on myös opittu enjoiden omistuksesta skragattiin puolilla Helsinkiä Aikanaan käysimmäiset leikit, natskut ja kirkuseamman kundiporukan kestiin uimassa Kyliksen tai Humikkikset samoin kuin skrubu ja barken. Jokaisella on ollut ja on sellainen oli Sudenkuoppa eli Montusta ihmisen pääkallon ja yhä oma mielikuvakartta Stadista. Laakson metsåssä oli puolestaan Manskun skutta. Vielä 1950-luton eli Nuparin hallinnasta, Perheen kanssa tai kundiPoruvulla Stadissa oli paljon kallioita, Sudenkuoppa ei ollut ainoa kalla käytiin kesällä Mustikka* kaltseja ja bärtsejä joilla braijattiin paikka, jossa pikkukundit ja -friimaalla, Blobikassa eli Mustikrofee ja poldee ja inkkaria ja skoodut ja laitapuolen kulkijat olessessa baria. Uskottiin, että Raspiksella oli tuimmista paikoista oli Monttu Revririen laajeneminen tarsota-aikana ollut ilmatorjuntaPohjoisen Hesperiankadun ja koitti yksilöille ja jengeille tärkeitykki, jolla olisi ammuttu vihollisVälskärinkadun kulmassa. On ollut myös skutseja, joiskelivat samoilla paikoilla. sitä, että mesta oli osa omaa useita suosittuja mestoja. Mutta on myös ollut ne mestat, joilla on vedetty ensimmäiset savut röökistä tai knubbit flinderistä. Oma porukka on tuntenut omat mestat niiden epävtrallisilla nimillä ja jokainen on tiennyt, mitä paikkaa nimet tarkoittavat. SellaiJoroissa käytiin eri puolilla sa leikittiin Robbaria tai Tarzania. Jortsumestoissa oli taan. tunnettuja mestoja. Oli myös sellaisia mestoja, friidut ovat liikkuneet paljon eri hin. Ja kun ne ovat ol I eet tä rke itä, n i i I I e on annettu oma slangiasuinen nimi. nen oli myös esimerkiksi Hampkaupunkia, muun muassa BotVaikka kaltseja ja bärtsejä on ollut parilaakso eli Hamppis nykyisen talla, Hämiksellä, Natsalla, Polilla, useita, jokaisella jengillä tavalliKaupunginieatterin paikkeilla. Pudarin tontilla oli Puhtaanapitolaitoksen kamaa ja kymmeniä puisia hiekkalodjuja. Oma erityinen nimi on annettu sellaisille paikoille, joissa on oltu ja hengailtu ja joissa on tehty jotakin yhdessä. Lapsen ensimmäinen sosiaalinen ympäristö on ollut oma koti, hima. Sen hallinnasta kalletaiKumpulaan. Sudis veti pikkukundeja ja friiduja puoleensa, vaikka sinne oli kielletty menemästä, kun siellä oli pari epämääräistä taloa, joissa myytiin viinaa, ja vähän muutakin. Muutenkin jen kundit kutsuivat Raspikseksi. Kun paikalle on annettu oma nimi, se on samalla sinetöinyt mestan haltuunoton. Voidaan kysyä, ;ä:' l'J'i:il,i!T'HåX':ff; mikätekee paikasta mestan . M estoja ovat yksi n kefta ise sti ne pai kat, jotka ovat eri ai koin a olleet hel si n kiläisilletärkeitä. Skramkuitenkin tarkkaa se, ettei menty Monilla leikkipaikoilla on ollut Ieyradalla ajettiin tsuppareiden toisten revrirille Tölikalaisilla ei myös omat nimet. Aluden paikkojen, mestojen, asteitkone alas. Monttu oli ihanolla nimi, jota niistä omassa jalusta. Sellainen oli Pasilan mel sensimmiksessätaiseuriksessa. Lapsille talojen rauniot taqosivat kuitenkin jännittäviä leikkipaikkoja. Nimen historia on erikoinen. Sudis nykyisen Allotrian talon luitakin ås :. Tämä kartta oli vain osittain virallrsen kartan kaltainen. Yksilöllisessä mielikuvakartassa oli paljon sellaisia mestoja, joita ei virallisissa kartoissa tunnettu. Jotta ihminen voisi toimia tietyssä paikassa, hänen on otettava se haltuunsa. puskien keskellä pulia. Yksi suosipitkäänkaksiHelsinkiätoisistaan. Paikkojen haltuunottoa voi luonnehtia myös reviirin rakentamiseksi. Ja on ollut ne mestat, joilla on ensimmäistä kertaa otettu tuntumaa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Nimen lähteenä on voinutolla paikan suome nta i ruotsi nkiel i ne n vi ral I i ne n n i m i, m utta u sei n sl angi n i miä on annettu sellaisille paikoille, joil I a ei ol e ol I ut I ai n ka an vi rall i sta n i meä. il::i:ilffxiå'Jl,ilnäHil5 Sradissaon montakymmentätuhattapai[[uu, ;!.,.f lx,J! iäljliåxi.å 1,,5. Kerran löytyi kuollut koira ja kundeille tuli kiire ottaa haikat. Samalla tulisi kuitenkin selvittää myös ne sosiaaliset toiminnot, joita paikoilla harjoitetaan tai on harjoitettu. Tsiigatt in kadtaa ja Kanadasta löytyi paikka jonka nimi oli Sieltä on muutaman vuoden Muuan paikka, joka veti vuoManitoba. Heka Paunonen 1. teellinen braijausmesta ja sieltä piirissä käytettiin ja joka symbotoi Myös Valkassa oli aikanaan löytyi aina jotain jännittävää. Oma nimi on mestan tärkein edellytys. Siitä tul kundien kieikäisenä tultu kotitalon pihalle, sikymmenien ajan kaikkia Pitkänlessä Mansku,ja mestasta Manspitskulle. Vuoden 1944 suurpommituksissa lnarintien talot kårsivät ehkä pahimmin koko Helsingissa. Sitä, miten stadilaiset nuoret ovat eri aikoina ottaneet ympäröivän kaupungin haltuunsa, voidaan seurata kartoittamalla paikoista käytettyjä epävirallisia nimiä. Usein samasta paikasta on voinut eri porukoilla olla käytössä eri nimi, mutta jokaisen kannalta tärkein nimi on aina ollut se, jota oma jengi, oma porukka, on mestasta käyttänyt. Toinen monen Tölikan kundin ja friidun mieleen jäänyt paikka oli Pudari eli Puhtaanapitolaitoksen tontti nykyisten suurten hotellien paikalla. Todellisuudessa Raseella oli hiekkakuoppia, pajupustaista haltuunottoa, Paikoilla tuli pis on entisen sepelimyllyn kia ja plotteja. Kestikartanossa eli Kievarissa, sesti oli oma kaltsi tai bärtsi, jota Siellä kundeilla oli skramleyrata, Vidarissa, Byggalla ja Sörkan puolustettiin toisia jengejä vaskun taas pultsarit hakkasivat siellä Vennulla. Mennään Rauskille, sanottiin. ,€ j_larGF aB rlå&eo -.:: o..d q -;å lr= :::åii**ia,*=i,.i;g. bi Joka pitskulla oli myös useita sässä ollut niittyaukea, jota kutMyöhemmin on menty Uimastaditärkeitä mestoja, muun muassa suttiin Narvaksi. Monet mestat ovat olleet leikkipaikkoja. porttari. Myös Tölikan puolella oli monia Pitkäsilta, Longis elr Pitkis, erotti Siihen liittyi monia kertomuksia. Torkkelintyöfillareilla kilpaa. { t å TSSL&Kä ä1€ * M i kä tekee m estan . Samat jengit skragasivat talvella skrinnaamassa Haapikpitskulta on lähdetty tutustumaan myös kaupungin nupukivivarassella, Brahiksella tai Väiskillä lähiympäristöön. mutta ne kaikki eivätole mestoja. Pitsku on ollut ensimsillan pohjoispuolen kundeja puokunskutta. keltsutaiklitsu,vrntsika,roskisja tappeli kaikkiaan viisi eri porukUrheilemassa käytiin Eltsussa ja Muutaman vuoden kuluttua kaa. myös mahdo lisimman aidon ni' men. Toinen Valkan lasten leikkipaikka oli sodan jälkeen Rauskii, rauniot Inarintiellä. Kundeilla oli tapana raottaa lodjujen kansia ja katsoa, oliko siellä densa tai spurgu goisaamassa. Rataennätys ollut tulemista Kallion ja Sörkan mäelläoli kiviröykkiö, jota lähitalooliValistuksen kirjapainolla kundren mestoille. , ;'S&; å paikkeilla. l. Yksi 1930-luvulla paripikkutyttöä löysi reviiriä
OssiAhlapuro Cata Mansikka-aho Lasse Liemola 0lliBullAnikari Tuija Rantalainen Jukka Riikonen &j Commander's Gang Pertti Salolainen... ,.;'i ;,:t . Useita esiintyjiä: mm. ry,,, rr'.'r' iärjestää yådessä Helsi ngin tuomioki rkkoseu,rafiunnan kanssa Tuttuja ,r, yhteislaulujä. ja uusia lauluja. YSäLå,ffig äl€ S TIAHNtr @N 19 I t,:fl l:"':å ii::Å jiirli .@ i j i i i j \; i ,, ;fiiiå Åe ,A!u lillE 1 å ,\-e' \'{ f I 3 i @ \rr ) d I d # \r\V d # .i,\ >'" '' ri\ ) ^ r r./.\) ) Uo)'/ OttEoto &.r i& 'f ..Åitienpäivä= tapahtuman Stadin Slang,i. ill I ',tr --\ rl I Wi n lit';: ,*ri ":l-.' ta:.'a ; t': . i__1 ITTTI' \t trlrl ;.å .,tr' uail WEry 'lffilt-fr -ffi-{r t:i rilillniiil l'a
Talo oli nelikerroksinen ia vuokra oli 600 mklkk. toinen oli naapuritalon si irtomaatavarakaupassa. Kangaskauppa oli -ns. brankkari, mutta myös Suomen ensimmäinen invataksi I uvan haltija. Talomme pihalla oli puurakenteinen'kaks i kerroks i nen puutalo. Kallion kaupunginosassa. Kysyttäessä miksi hän iuoksee, oli vastaus: "Että lapsi saa olla pitemmän rnatkan ulkona." Eräs leskiäiti teki räätälitöitä iuutalaisten vaaterusliikl<äisiin, tylär oli alakoulun opettaja iä poika eli pienellä vilpillä javiinanmS,nnillä. Jo aivan pienenä ollessani muutimme Eläintarhan Huvilanumero viiteen, joka oli nvkvisen Helsinsin kaupirn!i nteatteri n paikal la. Siinä oli tilava eteinen, 12 neliön huone la keittosyvennys sekä neliän neliön kylpyhuone,-iossa oli täysimittainen ämme. Hiljalleen alkoi tulla muutoksia. Liikehuoneita oli talossa kolme, kangaskauppa, vihannes ja kuklakauppa sekä pesula. Ka! lioCIn el noao Ki rj oittaj a, Ve i kko Kau p p i ne n, ei o I e.e n ää j ou ko s sam m e. Muistelen vuokran olleen 1 100 1200. Svnnvin v. Kimi pikkukundina faijan uuden "Letukan" Puskurilla. joissa oli mukavuuksiakin. O"li tapana fi rapldarata eli pestä pikkupy1'kJ<iä ja samalla kerloa kirilumi.sia talon asukkaista. Kangaskaupusa'oli myös toinän yleilöpuhelimista. Talossa asuikin mielenk i intoista väkeä. AÄunnot olivat Kallion työläiskaupunginosassa nieniä wokra-asuntola. H ähen poi kansa Ki m i on lähettänyt ki i ntoi sia yksityi skohtia si sältävän todella nostalgisen herkkupalan elämästä Kalliossa 1 920-luvun lopulta 1 960-luvu-ile. Siella oli myös talon "tietokeskus". .jossa asui I 5 Perhettä r,uokralla vhden huoneen asunnoissä. Perheeseen syntyi ryttö jota äiti ulkoilutti työntämällä vaunuja juostän pitkin katuja. Olen asunut kaikilla linjoilla, mm. Saatiin keskuslämpö ja vesija viemäriverkosfo toi kylpyhuoneet. Sodan loputtua asuin siinä äitini kanssa kahden sillä isäni oli jo kuollut ja sisarukseni perustaneet oman kodin. linian kallio oli myös kokousienpitopaikka. ionla mielestä Kallio on edelleen Helsingin paras paikka. Lyhyttavaraliike, mistä ostettiin alusvaatteet, rullalankaa, neuloj a, sukkanauhoja, naisten pitkäpunttisia vaaleanpunaisia alushousuia vm. Tarpeilla käytiin "vksisvl i nterissä" huussissal Talöt olivat matalia puutalo ja. joissa saattoi olla kivinen pohjakenos kauppoineen.-Asuin siellä koko lapsuuteni ja osan aikuisikäänikin. Se olija on vieläkin värikäs kaikkine taPahtumineen. 1927 Kätilöoåittollu ia ensimmäinen kbrini oli vallinkujalla. Kauppinen oli mm. näivittäin kävtössä oleva fyykkitupa. linialle. varsinainen Kallion kundi. Kosteuden ja lasten sairastamisen vuoksi oli sitten muutettava "vlemmäksi" 4. Rakennukset muuttuivat kerostaloiksi. Poliisien poistuttua pisti äiti pullot pojan taskuihin ja hyynti kulmilla jatkui. Se oli oiva Paikka tehdä huomioita Kallion sydämestä, Hakaniemen törista. TSILARI 2i { { Olen paljasjalkainen helsinkiläinen. 2.linja 1 3 :ssa asuin yli 1 vuotta. Poliittisia kokouksia pidettiin, mielenosoiruksiä iäriestettiin ja vappunuheitä kuunneltiin. Viherniemenkatu 3 oli l.uokratalo, jossa minulla oli 21 neliön asunto. Naapurimme oli perhe, jonka isä oli lokomobilkörare. pari nojatuoli, radiopöytä. Poliisien vieraillessa heillä viikoittain todisti äiti, ettei meidän Mosse myy viinaa. mutta osakkeitakin alkoijo tulla. Alkovissa oli sänky ja vönövtä.Äitinl kuollua in,i,rtin Viherniemenkatu 3:een. pari kukkatelinettä ja iso ruokapöytä tuoleineen. Asui talossamme oikea kuuluisuuskin, nimittäin Eemeli, eli E,sko Toivonen. Koti oli sisustettu tavallisen tyylin mukaan: heteka, sängyksi kääntyvä tuoli, senkki, keinutuoli. 2. Siihdn aikaan Kallion taloissa oli puulämmitvs ia vedet kannettiin sisaan iä ulos. Huoneen komislus oli upea, vihertäränharmaa kaakeliuuni koristeenaan koir,urivistö
olin sammutusyksikössä palo-autonkulj ettaja. jossa ei enää ole taksiasemaa. :l i.{ \'*%. Tolppa siirrettiin myöhemmin Hattulantielle ja siitä edelleen nykyiselle paikalleen Hollolantielle. Kuvassa näkyy Letukan takaa Lasse Pihlajamaan punainen De Soto Firedome Sedan. Raitiovaunut olivat kovin muhkaisia ja kävellessä tapasi usein työmatkoillaan olevia tuttuja. Vuonna 1952 saatiin jo puhelin, H oor er'-pu I saattori pesukone ja pölynimuri. Tiitä asuma-aluetta nimitettiin Sörkän Chigacoksi. 1949. Kotiin ostettiin huonekalut "Kodin perustamislainalla", joka muistaakseni oli 16000 mk. Siellä asuivat sellaiset kuuluisuudet kuin Ossi Runne, Masa Niemi ja Reino Valkama perheineen. radiopöytä ja liinavaatekaappi. Tuona aikana tuli Helsinki yrnpäristöineen hyvin tutuksi, sillä toimin palomiehenä pääpaloasemalla, Erottajalla. Veikko Kauppinen "kolmensepän tolpalla". rf:{t3 ii,*... Työvuorot oli järjestetty niin, että vapaa-aikaa jäi paljon. Kävin sinä aikana rnyös palopäällystökoulun. Silloin suoritin myös aulokouluopettajakurssin. Kkmffi kreä&%ffiffi&rere& mk/kk. YSäL&R* äf"g € 21 Jouduin siellä kahdeksan vuoden aikana rnoninaisiin tehtäviin. -l ffi:= :'3.4 .€=-. Lisätuloja ansailsin ajamalla taksia ja myöhemmin opettajana autokoulussa. Lainarahalla ostet:tiin kaksi nojaruolia, matala pöytä. Menin naimisiin v. Varustetaso oli aluksi heikko; oli vain sähkösilitysrauta. Vanhasta kodista tuotiin heteka, josta kankaalla päällystetyllä patjalla .ia liurpsulla saatiin sohva. Auto lähti vain kiireisiin tehtäviin ja vastasi nykvistä lääkäriambulanssia. Veikon musta "Letukka", Mäkelänkadun tolpalla. *=='... Työmatkat tein raitiovaunulla, bussilla tai useimmiten kär'el1en. dtin lirakri päällikön kutjettaja
Naapurien kanssa ei seurusteltu. Kivinokkaan pääsi Kulosaaren raitiovaunulla. Se ikään kuin levittää siipensä ympärilleen ja alapuolellaan o1evi11e. Siellä oli paljon helsinkiläisiä, erityisesti Kall ion asukkaila. Lammassaaressa oli keskellä saarta kalliolla tanssipaikka. Se näkyy kauaksi ja sieltä on upea näköala kaupungin keskustaan. Tuskin olisi parempaan paikkaan kirkkoa rakentaa. Ympäristössä oli kuitenkin vilkasta, Hakaniemen torihan on aina ollut kokoontumispaikka. Ei lippu Brahen kentällekään paljon maksanut, muistaakseni 1,50 mk. Kummatkin paikat olivat täynnä pieniä pahvista ja vanerista. Talvisin käytiin hiihtämässä, mentiin jään yli Korkeasaareen ja Mustikkamaalle mäkiä laskemaan. Myös tuttuja tavattiin, käytiin ikkunaostoksilla ja tanssimaan mentiin "Sörkän Vennulle", "Byggalle" ja Alppilan lavalle. Siellä oli Kone-Silta. Hakaniemen rannasta lähti moottorivene, jolla pääsi mukavasti pienellä rahalla. Byggalla oli hyvät oskesterit, kuten Ossi Aallon ja Erkki Ahon. Alppilan lavalla soitti aina Dallape. Liput maksoivat 6 ja 7 mk ja ne olivat usein viikonloppuisin loppuunmyytyjä. herra Kaarlo Pitsinki allekirjoitfi vii m ei n i nv ataksil uv an Veikolle. Rannassa olevia jaaloja käytiin katsomassa, olivathan ne seudun väriläikkä. Aleksis Kivenkadulla oli 1950-luvun lopulla erikoinen junakuljetus. Nuorempana olin kilpaillut pikaluistelussa ja siitä oli jäänyt luisteluharrastus. Alueella oli kaikkiaan seitsemdn elokuvateatteria: Kaleva, Tuulensuu, Fenix, Tähti, Pallas, Plaza ja Pitkänsillan toisella puolella vielä Unika. lnvataksilupa mää' ritelti i n se u raav anl ai sesti : " T i I a u sl iike n n el u p a, i nv ali dien kuljettamiseen yhdellä (1) tätä ta rkoitusta v arte n v ar ustetull a h e n ki I ö a utol I a, I i ike n nö i ntialueena Helsingin kaupunki ja Vantaan Kauppala ".. Kallion kaupunginosaa hallitsee komea kirkko kallion laella. Sodan jälkeen käytiin paljon elokuvissa. Veikko Kau ppi n en o n ni stu i selv ittä m ä ä n e nsi m m ä i s e n ä Suomessa byrokratian kiemurat ja niin Etelä-Suomen maa. Kävin Brahen ia Eläintarhan kentillä, uieimmiten kuitenkin Eläintarhassa sillä siellä luistelu oli maksutonta. Alppilan kallioille kerääntyi auringonottaj ia ja korttipelin harrastajia. Hämeentien varrelle. Siellä oli Harjun ruumishuone, johon tuotiin vainajat odottamaan kuljetusta Malmin hautausmaalle. T(lI! ÅE l 1rl4.l I g:KNi\T å' I I Iltaisin oli lavalla tanssit. Elannolle kuului mm. Joskus olivat kaikki komeat paloautot aseman pihalla näyttävärrä rivistönä. Elanto, OTK sekä hiilija kaasulaitos. mutta kävelymatkaa kertyi 2-3 km. Kone-Hissi. Arvokkaan näköinen, mutta silti kodikas kirjasto keräsi jo pienenä ollessani lukuhaluisia ja sanomalehtien lukijoita. Sinne käveltäessä tuli ulkoiltua kun matkaa kertyi l0km. myöhemmin myös laudasta tehtyjämökkejä. Kirkon vieressä on Kallion paloasema, josta vähän väliä purkautui ulos ulvovia paloautoja. limonadija tulitikkutehdas, leipomo ja mylly. Tavarajuna otti vaunujonon viimeiseksi mustan vaunun, jonka sir,.Lrilla oli valkoinen risti ja pienet kuuset vaunun kulmissa. Sekä kesällä että talvella saattoi nähdä palomiehet ulkona pelaamassa "tossukickkoa". Myös Lammassaari ja Kivinokka olivat suosittuja kesäpaikkoja, joihin pääsi moottoriveneellä Kyläsaaren rannasta. 2. pesäpalloa ja lentopalloa. Sörnäisten rantatielle ja näiden väliin oli muodostunut teollisuusalue. linjan kallioilla liehuivat pyrykit tuulessa ja auringossa. Veikko Hespiksen tolpalla. Kaå X ån om aå n-l*a oi ke & u u * Asuimme edelleen Viherniemenkadun yksiössä esikoisemme syntyessä r,'uonna 1954. Letukan takana Simca Beaulieu. Kesällä mentiin Mustikkamaalle uimaan ja eväiden kanssa retkelle. Ihmiset elivät omissa oloissaan ja tuttavuus raj oittui tervehtimiseen. Keväisin käytiin Vanhassa Kaupungissa katsomassa jäiden lähtöä
Olen asunut muillakin Helsingin alueilla, mutta Kallio on ainoa oikea kotiseuturti. r Elll'''l ,:s *' 1.: ,r-.::'::i , r r,;iii_a: ':"r " " ' l;:. Hyvänä päivänä ostettiin iakki, mutta huonona se rnyytiin surutla divariin. Mielikuvissani näen vieläkin nuo mustat miehet rientämässä ruokatunnin alkaessa joukolla puoli.juoksua porttikäytävästä kadulle. jonka arvo vain nousee rkäni karttuessa ja ymmärrykseni rnyötä. Saunat avattiin klo l4 ja l5 rninuuttia rnyöhcmmin ne olivat jo täynnäväkeä. Kadulle ilmestyi saunan ovesta iloisia punakoita ihmisiä. Saunan kassalta ostettiin vielä vihta. Saurra oli se paikka missä ihmiset unohtivat viikon huolct ja vaikeudet. H eidän elämäntapansa oli vapaampaa, heistä puuttui tärkeys. Lauantaisin käytiin työn päättyessä hankkimassa pullo ja haettiin kotoa puhtaat alusvaatleet. Heitä ruli nryös Kone-Sillasta, jossa oli valimo ja telakka, joissa tehtiin laivoja, koneita ja mm. Raskas työ raati huvinsa. He olivat myös ahkeria ja valmiita ottanraan työn kuin työn. Vaatteet olivat siistcjä, mutta eivät kovin tärkeät. pantiin saunapullo kassiin ja mentiin tuttuun yleiseen saunaan. Pitkänsillan pohjoispuolella ihrniset olivat erilaisia. siellä parannettiin maailmaa ja puhuttiin politiikkaa miltei riitaan saakka. Saunassa viir yttiin pitkään. '_J: l:L': .: rrli] I 1':'i':iI' : t:,1 ".,,,''* t!{, *-:,,.:l;,,j-l:;;,',,,*''' -,,1,:,1,1;" ^;:rf i:j;i";;,,;.:l'.J,r --;il;i, ;g:l i tilir;,t; ;l*, "'e-^ .., :' .r'-:' :,::l: ::-a,j..r].i: .f:::ll. Y*&Låffiå äI* € E lannon pääkonttorr stjaitsi Haapaniemen kentän reunalla. Ihmiset yrnrnärsivät toisiaan puhumattakin. sarno.ja vaikeuksia oli jokaisella. Manskun tolppa -50 Iuvulla '.:.,:l .: it].:'..: i.--, ]i''i' 23 Mietin, miksi Kallio tuntui niin hyvältä paikalta asua ja miksi se vieläkin tuo lämpimän tunteen sydänalaani. pukeutumisessa. Ehkä paras muistikuvani on kuitenkin lauantai-iltapäivä yleisessä saunassa, jossa poika oli kuin ylropistossa elämää oppimassa. Se näkyi mm. Punaisia saLlnan kuumuudesta, mutta myös pullon hengestä. Viikonlopun 1ähestyessä oli monella palkkapäivä ja asiaan kuului, että silloin hankittiin myös viinapullo. Oli vaikuttavan näköistä kun hiilija kaasulaitokscsta ruli portin täydcltä mustia miehiä haalareissaan ruokatunnin alkaessa matkallaan maitokauppaan. Jos ei ollut tärkättyä valkokaulusta eikä pukua niin ei se menoa haitannut. Veikko Kauppinen . emaliastioita ja rnuuta sotakon'austavaraa
Mä jätän tsöbaamatta kaikkee jota mainostetaan kevyeks. Julkisuudessa paljon e:iirrtynyt.ja monta klirgaa slc'ivannu tohtori Antti Hcikkilä onki ny t ravitsernu>jrritsuissa mulle maikka. Ja sitä nr kr sen ioreilla enimmäkseen onkin. Sen sijaan mä skruudaan nykyisin vain ehta raaka-aineista tehtyä kunnon safkaa. Kilot on pudonneet multa ihan salaa ku rnä en oo rnikää vaa'alla pornpprja. gretaa ja täysflesua. terveel I istä kewtsafkaä. Ehtojen raaka-aineiden puolesta flaidaajana hän myös tuomitsee lisäaineet. En mä ekaks uskonu sen olevan totta, mut painon putoominen yhcksällä kilolla ja säännölliset lekurin tekemät tsekkaukset viisaavat sen. \4ä luulen, et vastaala tutkimustulos tyytyväis11-destä on sillon vilt dorkernpi. Jos sä koko a.jan vaan funtsaat kaloreita ni sit sä stressaannut ja rupeet skruudaamaan murheesees lisää kevytkamaa ja läskiinnyt. joita just kg1'ytkamoihin stikataan. Sarna koskce verenpainettanija sen tabuja. beetat, deltat ja olregat. Monet safkatieteihjät ja lekurit ovat tutkimuksissaan ja praktiikoissaan hokanneet saman juitsun ku rnä ite himassa. Ainoa slumppaamani 0-prosenttinen kama on Gefiluspiimä, mut se ei perustu rasvaprosenttiin vaan siihen, et se on tosiguta ruokajuoma ja käy sel laiscnaank in "ter-veysjugurltien" sijasta vänkästi aamun avaajaksi. Silti täliäkin forssilla musta tulee syksyyn menne sSä alle 100-kiloinen höyhensarjalainen. Ku läskiä häippäsee kropasta noin puol kiloo kuukaudessa ni eihän sitä ite ees hrffaa. Mulle hiilihydraattien ja rasvojen palarnisjärjestys on ihan "so what"; tärkeintä on kunnon safkasta saatu koko kropan nasta fiilis. Shaeeasi n stadi laiseks kunäiks riry'ös vilt paljo kasviksia. Fisut ja fogelitki srnaakaa mullc. Mutku maga on i änkästi täynnä kunnon satkasta ni laiffi on pelkkää silkkiä vaanl Plu-s-ea s in tr"itki rlusta nykyisen senionjcngin t)rytyväisyidestä eloorrsa ja oloonsa. s&e$ s ffid Rtl I E Sqkffiqqä &t c å \'lut kr"us onnellisii on ne tulevat seniorit. Blrlcin osa heistä on vilt tyyty'r äincn laiffiinsa. tcrveydelle haitallisia aromivahvisteita, jotka Heikkilän mukaan aiheuttavat välillisesti häikJ<.ää jopa nii et air ot roi lakata skulaamasta täysi11ä. W!;>> t,.r-,"7-ffi. Ne smaakaa SUtaltr jr nii. Siis kaikki tämä rain siks et mä rupcsin skruudaan "epätervccllisesti". jotka on skidistä astl skruudannu pelkästään alonrirahvistciden ja rr-ruidc-n 1rsäkarnojen skeidaamaa n-nrka tcrveellistä kevytsatkaa. Nyt mä en enää tartte niitä ku mun alot on pudonnu rajusti alle riskirajau. Mua ei kans enää vairaa jatkuva nälkä ku mä skruudaan vähemmän mut stydinpää safkaa ja oikeita smörgareita eikä mitään keijubrödejä, toki edelleen kimpassa salaattien kanssa. Sit md trilin järkiini ja sluutasin kevythömpän skruudaamisen. fisua ja fogelia -eretasoosissa. Tsekatkaapa ite paljonks niissä on rr,m. "Kevytkaudellani" rnulle määrättiin kolesterolilääkkeitä. Mölöö mä divaan vaan hintsusti, mut sillon se ei oo mitään harrnaata kurria. Tärkee pointsion tiet) sti lervcys. trrr kaikki tar\ itta\ at all'at. Mä käytän vain oikeeta smöree. Mut silti kohtur.rs kaikessa ! Sautski Kunnon safkaa Mun elopaino oli pari vuotta sitten 111 kg vaik mä olin aina tsöbannu bud i un hvl lvstä ns. Siis eiku unohtakaa tcrveysfasistit ja skruudatkaa rhan rarrhassa smöressä paistettua flesua. Silti aina vaari?att a vaivas ja jo ruokapövdästä noustessani funtsasin seuraavaa ateriaa. 24 Tänään mä painan enää 102 kg vaik mä en oo ollu millään helkutin laihdutus-, paastotai liikuntakuurilla
Kun nämä skabat oli pidetty tuli kentälle "vapaaurheilijat". Kuuluisin kundi siihen aikaan oli Väinö Stigell jota sanottii "erittäin harmoonisesti kehittyneeksi urheilijaksi". kundien kanssa nuorena lähdettii Orimattilaan. Urheilukuninkuuskilpailut, jotka oli myöhemmin Kalevan kisojen edeltäjiä. Miks mua myös kiinnosti tää skrivaaminen, oli ku bluggasin sen ajan legendasta, orimattilaisesta kivityömies Kalle Niemisestä. Sorakentsu oli duunattu alunperin 1 886 voimistelujuhlia varlen. Miks seipäästä kirjattii myös kaks tulosta on vieläki mulle mysteeri. Siellä skabattii mm. Kaisiksessa tiedetää ainaki kuulantyönnön niittäneen katselij oita. Duunareil ei siihen aikaa ollu aikaa skabojen järkkäämiseen. Nyt toisella kaverilla on muija Laukaalta ja toisella on muija niin pitkältä landelta, et ei yhellä tankillisella himaan pääse Kajaanista. Orimattila on mulle tuttu mesta, ku vaimo tuli blokattuu sieltä. Nieminen hävis r,'aa 3 minuuttii maratonilla karvapollelle Vapaaurheiluareena Kaisaniemi unohtu ku komee, tosin kaukana keskustast sr.lainnu E1äintarhan kentsu avattiin 1910. Maratoni kulki Läntistä Viertotietä, nykystä Manskuu pitkin Pitskun suuntaan. Ku mä budjaan Mikonkadun kulmassa josta mä tsiigaan suoraan Kaisanimenen puistoon, niin se vielä lisäs tätä innokkuutta skrivaamiseen. Mainita voi, että yhteistuloksen finnas siellä Julius Saaristo, tietenki finski kundi. Kaisaniemessä käytiin monena vuonna ns. eli 120 kertaa kenttä kiertäen. Eno anto neuvon, et "ei niin fleeguu tai rampaa kundii oo, ettei Orimattilasta saa pesää". Kalle Nieminen oli kova jätkä ja suuruuden hulluutta löytyi. luudamisessa, loikittiin pituutta ja stikatti skebaa ja skutattii kuulaa. Täytyy vielä kerloo kuinka vlronna 1968. Londaan skrivausta suoraa Antti Penttisen Hesarille duunatusta stoorista ja toivon että Antti ei kneppaa mua klyyvariin. Kenttää jäi isännöimään mm. Väinö oli 176 senttimetriä pitkä ja painoi 86 kilogrammaa, kefioo vanhat lähteet. Ekaks vensterija sitte höögeripuolelt. Urheiluvammoj en kohteeks joutu tavallisesti yleisö, joka tuppautu liian lähelle heittolajien suoritusmestoi ja sektoreita. futismatsit joista eka skulattiin jo vuonna 1906. Kalle Nieminen oli sen ajan julkkrs koska Kal1e luudas hyvin omalaatuisella tavalla, handLqa sir ulla roikottaen. Skabat vastas nykystä l0-otteluu. Skrivaan juttuu 1900luvun alusta. Poika-hestikalle merkittii maalissa aika 2 tuntii 49 minuuttii (2.49) ja Niemiselle 2 tuntii 52 minuuttri (2.52). Niemrnen finnas ja tokaks tuli "muuan" Hannes Kolehrnainen. Mikä lajit tekee erikoisiks ja monipuoliseks oli se, että skeban heitossa mitattiin sekä höögerin että vensterin handun tulos. Kaikki vaatefabriikkei ja paljon muijii duunissa. Kaisaniemi oli siihen aikaan Stadin urheilun "Mekka". Vapaaurheilu oli suoraan londattu svenskin sanasta friidrott. Mun eno kefio mei11e, että Orimattila on hyvä mesta ku srellä on Villatehdas, Kaitila ja Mrke. Kalle haastoi r,uonna 1907 ajuri Hellglenin skabaan Poika-hestikan kanssa maratonille. Koska oltiin myös innosruneita olympialaisista kutsuttii skaboja myös "Oiympilaisiks" skaboiks! Urheilukuninkuutta ratkottiin yhdeksäs eri laj i s sa. Onmani lassa gimmal bamlas "sie ja mie" -proogista. Ku oltiin kovia kundeja ja tietenki A-rekkari bilikassa, niin friidut diggas ja liftas kyyiin. Vaimoni vastas iloisesti, että Orimattilasta. Skebaa stikattii vielä llonna 1912 Stokikses molemmil handuilla. Urheiluvammoj aki synty mut ei vars inai sesti itse urheilijoille. Kenttä oli tietenkin sorakentsu, niinku se on vieläkin. Olisko niin, että ponnistus tuli duunaa molemmil klabbeilla vuorotellen. \'astakkain oli silloin Unitas ja Pietarin Amateur Spofi'erein. Ku sieltä sitten friidun blokkasin, nykysen vaimoni ja toin sen Hesaan ekan kerran, niin jätkät garlsalla pilkkas et "hanki sanakirja että bonjataa mitä toi bamlaa". Skaboi järkkäs pääasiassa stuidut, joihin olympialaiset oli puhaltanu "Helleenistä henkeä". Hankenin Maisteri Helge H Ps, Tsilarille vielä tiedoksi. Vuoden 1909 Kaisaniemen SM-maraton luudattii radalla. Ennen sitä Kaisaniemi oli ollut luonnontilainen takiaispuskamesta. Kilparattaita vetävä Poika ja Niemineu etcnir'ät suurimman osan matkaa tasaväkisesti, mutta r iis kilsaa ennen maalii, Poika näytti kivityömies Niemiselle perävaloo. Eemeli vastas siihen, että minunki vaimo on sieltä kotoisin, mutta mun mielestä se ei ole mistään kotoisin että sillä lailla. Tunnettu koomikko Eemeli kysyi kerran kun oltii samois bileissä vaimolta, että mistä päin olet kotoisin. Mitä skaboist ja lajeista tiedetää, on ainaki: 100 m, 110 m aidat, pituus, kolmiloikka, kuula ja korkeus. Ätfää sitten lähettäkö himaan Tsilaria, missä tää stoorijulkastaan, ku vaimo osaa jo 34:n avioliittovuoden jälkeen ladata hirvikiväärin, mutta ei varmaan tiedä missä varmistin on.. 26 YSXL&mg äl$ S Vapaau rhe i I u -Fri -id rott "Oly*piaskabat" 1 900luvun Kaisaniemessä Luin Hesarista stoorin Kaisaniemen yleisurheiluskaboista ja se oli musta sen veffan kliffasti skrivattu, että päätin rohkeesti duunaa jutun uusiks Tsilarin jengille
Monet spugeista tsennattiin lempinimeltä, kuten Patti-Kake ja Säilyke-\/eka. Mulle tuli klesa olo kivusta ja siitä että mut oli nolattu, nii että mä kaaduin maahan enkä noussut ennenkuin kaikki oli lähtenyt vetään koko gartsalta. Tarkoitns oli tehdä vaan pieni flekka, mutta kenan se levis niin äkkiä, ettei sitä pystynyt enää sammuttaan. Limiksen elämään ratikat toi säännöllisyyttä, kun joka ilta yhdentoista aikaan pitkä rivi ratikoita kolisteli kohti halleja. Fillareilla kaaduttiin. Mä hullu huusin kirkkaalla äänellä vanhalle tädille rumia sanoja. Limiksen ympärille kaavotettin iso alue omakotitaloja. jossa mä on futannut ja skrinnannu ja pelannut lätkää ekan keran, on vielä olemassa. Nykyään Lahden moottoritien melu peittää ratikat alleen. Dumarii tne ei siellä tar-vittu. kaltseja. Vauhti oli kr-ritenkin niin nastaa, että parin päir än kuluttua oli pakko alottaa uudestaan. Hanskat käteen ja matsi alkaa. Limiksen ympäristössä o1i pal.ion skuugea. . Kun joku löyty. Mä yritin o11a ihanku delannu. ja jaagis päätty usein ikär'ästi. Se oli varrnaan jotenki klesa, kun se oli niin omituinen. Kun sitä oli kulunut n'luutaman minuutin, mä hiffasin. Patti-Kake tunnettiin Käpy1än Alkon luona, kun sc välitti skideille r iinaa. Kumpulassa skideillä oli tilaa duunata omiijuttui. Toisilla oli oikee pläägät, muilla vaan tavalliset tossut. Säilyke-Veka taas oli muuten vaan jääny 40-luvulle. niin yritettiin ohittaaja sitjäi kii. Mä en hir-veesti flaidannu, mä en varrnaan skagannu. mä tein muuta kreisiä. Limiksellä budjas silloin broidikset Kaide ja Lasu, ihan siinä leipomon taloa r astapäätä, joiden kans o1tirn just jaagista. Joskus pelattiin boltsilla keinupeffistä yläkentällä. Siihen oli järjestynyt paljon r,äkee tsiigaamaan, ja mulle kuiskutettiin. Jaagiksessa ajeniin lujaa ia törmäi1tiin. I EllaBach6 I Kouneuden hoitoo eri torpeisiin [Täfl$,dilJ,f ffi ffi,ruLT:'t 'tloiåosscLfoVtetoon .,1, " ä" lii.ääÄ,eiijä'#ili Mon Protin i tuotteito. Se oli opetettu mulle uikoa. polkuja ja muita braijausmestoja. Vaikl<a Sladi muultuu jatkuvasti, niin Annalan kentsu. että mua oli kusetettu. ry,,:*" a--/ Stodin slongiloiset soo l0% olennuksen g' *orneil,ärörTålä lg P 040 r 87 7102. Kaikist nastointa o1i mennä fillareilla jaagrsta. Kentsun vieressä on Koskelan ratikkahallit, jotka taitaa nyt ollajo saanu purkutuomion. N1.ki'ään tätä ei valrnaa py'st1' tekee, kun bilikat tä1,-nää kaikki mestat. Mä bunkkasirr olympialaisiin rakennetun maauimalan lähellä 1950 lulun lopulta. Reitti kulki Lrmiksen ja Aavasaksantien kautta Kustaa Vaasantielle ja sieltä polkuja pitkin Saksansaareen ja perunape ltojen ympäri1le. kun stadi laajentui Gumtäktin kartanorr rnaille. Jaa-eiksessa jakaannuttiin kahtia, joista toiset lähti hanee ja toiset venas jonti aikaa ja lähti sit ajaa takaa. Tää jätkä iski mua ihan oikeestija lujaa. Isot broidit käski kerran mua huutamaan vanhalle mustalaisnaiselle pilkkalaulun Saksansaaresta. mutta käytössä prti o11a paljon kapeita polkuja ja fillariteitä. Mustalaisia budjas Limiksellä silloin aika vähän, ne tsöbas suuren määrän hausseja vasta 70-1ur'u1la. Yhden kenan mut huiputettiin bograanraan isomman kundin kanssa leipomonkulmalla. SpLrrguj a pyöri siellä täällä nrLrtta niitä osattiin r äi:tää. Keväällä oli kliffaa nyysiä hirnasta stidit ja mennä Saksansaaren taakse stikkaamaan nurtsia eldikseen. Sirnä oli messissä rronta jäbää. Mä juoksin himaan" ja brankkarit tais hoitaa loput. YSgL&Kö äI€ S 27 aa PATTI-KAKEN JA SAI LYKE.VEKAN KUMPULA Kumpula liitettiin Helsinkiin 1q06. Siinä rnaatessa joku kävi kyselemässä, että oonks mä kondiksessa vai pitääsk tilata tsirra. Vaikka mä en tykännyt flaidata. että toi Jukka on tosi heikko, että mä voitan sen ihan hyvin, että mun kannattaa ottaa sen kanssa matsi
TIRIlIR tu0llll MUUIOKSTlI Pekka Kurvinen KTM, liikkeenjohdon konsultti LJK Certified Management Consultant CMC pekka.kurvinen@elmio.fi . www.elmio.fi Oy Elmio Ab, PL 333, 00151 HELSINKI @ry ås YSSL&RX 2l{ { "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa. mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. Puh 09 22$A050 www.pamag.fi CHEF MYYNTIPISTEET rchbanmyymata@chef-wotkins.com. 0500 561 652 . Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. g,^b%1 oo o'oo Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan , -å.t' <ealu FIäsää, t b ':aa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynanl... ch ef -w otki n s. co m I wvrw. (09) 774 33 44 I i h atu kku @ch ef-w otk i n s. 3 tt*to :::i pientä tietoa... co m CHEF WOTKIN'S PALVELUTISKIT JA TEHTAANMYYMALA puh (09)77433477 ma-pe 7-18, la 7-15 MATKA J U RMALAAN H ELATORSTAINA 2-5,6,2011 (4pv) Näe Jurmala, Riika ja Rundalen palatsi hinta 265 EUR HAAPSALU JA HIIDENMAA 29.6-3 7.2011 (5pv) Hotelli Laine hinta 299 EUR MATKA Tarttoon ja Vöruun 10-12.6.2011 (3pv) hinta 285 EUR Kesälomamatka Kylpylään 10-17.7.2011 (8pv) Narva-Joesuu Kylpylä hinta 495 EUR Katso myös muut matkat Soita ja kysy lisää: Ulla Gustafsson PAMAG matkatoimisto Gsm 040 5221910. Tasan Stadin parhait. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. puh
Nyt starana stara on vanha ja himmeli on tähti ei niist ajoist kaipaa muuta ku sitä gutaa kondista. Joskus ennen kuuli läppää, et joku kundi ois slepannu Jawalla ilman tsubuu stydis frysikses Stadista Lahteen. Mut ennen kundit olikijerkkuu ja botskit feduu' Kai ne sen takii oli tajunnu et kotsa pitää knuburan lämpösenä, ku siitä hatkaa bulimmin lämpöö. Mut srtte mä snadisti tyrin, ku kerran tultiin skaboista stokella Stadiin, Eelis ja Punkan Pave oli sillä reissul mun avustajii, mä sittasin yhen Tuuren kans ja bamlattii niit sun näit. TStN-ÅRl 2l'l { sENre<A MffiA En qfrF flaffio kaffiCI@ kdFr6, Mulle ringas joku sioux tai apassi, inkkari kurteskija se skiias, et mä voisin skrivaa jotai niilt ajoilt, ku harrastin knekkausta. Mä oon ite borsafriikkija mul on ts_ubui kåapiisa, niin ku lmelda Marcosilla stifloja, ainaski sillon joskus sil.oli. Näillä hörneillä missä mä budjaan, ei kukaan treenaa knekkaust tai brotaamist. Nehän OudjaJlossain korsuis ja skrubuis, vaikka frysisgraadit keikku överis neljäskybäs. Toivottavasti ne ei saanu vammoja. ku mä niihi aikoihin olin Otavassa settarina ja vuoroduunissa. Eelis oli ihan absolutisti brenkun suhtee nii et siks sitä oli helpompi snailaa. Jos vaik on sammunu hankeen, niinku jotku tuppaa sammuu. Mun skrama laji on nykyäå sparkkarilla futaaminen ja taas huomenis mä singraan kilsan lenkille lähibudjuun. ku sillon ei just käytetty syddejä, mullakaa ei ollu edes hammassyddejä, siks oliki usein huulet halki ja leegotki levis jonnekki. Me draisattii kova jumppa läpi kaikil herkuilja otettiikevyttä matsii, ne oli liffoitreeneija niitte jälkee käytii usein jossai baaris bulkkiborkalla. Jos ottaa kunnon neljäntoist kåraatin fyllan, ni se voi tuntuu siltä, et eitäs oo mitää häiää, mut kyl se vilu kappasee ihan yhtä fitisti, ku jos ois daiju streitti. Must tuntu et sitä kesti ainaski pualtuntii, mut kuiteski ehkä vaan pari minsaa, kuitenki mä ehdin horjuu pari rundii koko salin ympäri ennenku Eelis slyytas sen rökityksen' Se oli rangaistus niistvintskuist ja hyvin menikiperille. täällä vaa skimbataa ja suunnistetaa. Nykytiedon mukaa, daiju ei frysaa vaik dallais stydis frysikses ilman kotsaa, ku bludenkierto on kaikist stydeintä just knuburan inneris. En tiä oliks se juttu urbaaniflööbaa, vai oliko ihan tosi. zNo,}J1rnt')w h=-fåA 6?! , rrm+HJ |4rruÅ rupä14. Sen aikaset gamlikset oli niitä krigun kokeneit, niin ku mun faija, joka flaidas viis ja pual vuotta ja siihen päälle vielä pari vuotta rajavag-ena. iltahugissa kävin Nekrun Eelis Ask messissä aamuisin Tarmon salilla, treenaitii kahestaan. Nykyää on tosi snygei tsubui ihan joka lähtöön ja lärviin. arzt (Stadinkundi (our :rsta ilman stidiija stubuu) 'i!-; . Mun lärvi ei singsaa sen mölömmän näköseks kotsa kotelossa, ku mitä se on muutenki. Varsinki jotku gimulit tuntuu funtsaavan sillai. Leguri oli bamlannu sille, et sen daiju on frysännu ja et ku se smelttaa, ni kundi slyyttaa sprägäämisen. Knekkaajilla on guta jumppa ja sitä kantsii suosittaa. Tai jotku funtsaa, et menee fleda söndriks, ku joutuu pitää pipaa knuburassa. Joskus enn6n, ku mä olin snadi kundi, nigamlikset rähjäs ku me dallattiitalvella ilman tsubuu. Draisasinha mä muutaman kundin sinne Tarmoon, ku ne itte halus. Tulihan sitä hengattuu useempi vuas niissä geimeissä, mut en mä kellekkää suasittelis ainakaa skabaamista. Mut kyl siit kunnon klesaa voi silti saada -niinku flunssan taijotain' lhan fiteimmäs tapaukses voi kyl delaa hypotermiaan hösselimmin, jos eioo pipaa meloonissa ja joutuu olemaa vaik koko yön ulkona stydis frysiksessä. tieteski sillä sparkkarilla, ku fiuden päiJlä on vilt snögee. Ennen bamlattii et jos dokaa shiivaa, ni se jeesaa galsal kelillä. Mä ku en kestä yhtään dallaa frysikses ilman jonkunlaista borsaa. Heti aluks Eelis vetäisi kuuluisalla vensterillään mua pannuun nii et koko nuppi sumeni ja lisää tuli kaiken aikaa, ei kuitenkaa nii kovii skoteja, että olisin pudonnu klitsusta vinttiin. Mun tekee aina häijyy, ku mä hiffaan jonkun kuulapään hirmu frysikses. Nythän niil o skaborssa sellaset syddit, ettei enää tiedä mihin kanisii kondata. Sen stogereissun jälkee seuraavas treenis jumpan päälle otettii taas lämpöset tumput handuihi, siel salilla ei ollu häkkiä eli koko sali oli yhtä kehää, erät oli yleensä viisminsaa ilman kloguu. sii me hissuksee singrattiiki raflavaunuun ja divattii parit vintskut, mut Eelis hiffas mitä tapahtu ja synffas mua aika lailla. Ne heebot oli kokenu mitä on stydi frysis ja fitit olot. Se lähtee siitä. Funtsaa OlliBull. Sit ku se oli päässy perille, ni sil oli hirvee jysärija se dallas leguriin. Varsinki kloddien kantsis pitää pipaa, ku niilon bodiin tsögattuna bulimpi meloni, . No, siitähän on jo viiskyt vuotta ja risat nii. Mut nykyää näkee paljo ihan kaakelipääjengii horjumassa stydis frysikses. et en mä enää minnaa ainaskaa kaikkii niit matsei, joista tuli hudaa. Meinaan, ät se delaa. Nykyää bamlataa etteifrysannutta mestaa saa hieroo snögellä, niinku ennen hierottii. Yhe mä kyl minnaan ja se oliki sen verran raju, ettei sitä helposti glömmaa. .1; On se ihme homma, ku Jengi horjuu gartsalla kotelo leedinä, vaik frysisgraadit keikkuu pariskybäs. Mä luulen, et jotku tyyPii ku horjuu frysikses ilman tsubuu, kuvittelee et ne on hönön näkösii kotsa tonkassa. Nykyää seki legenda on skutattu ketoon
Mitään kanttiinivaiheita ei nyt lasketa. Mikä on Dave Lindholmin alkuperäinen etunimi. Mikä seuraavista on koulu. A) Dillen B) Rillen C) Zillen OIKEAT VASTAUKSET S. Kolme vanhaa raflaa, vaan mikä on vanhin. 38. Kuinka monta kaupunginvaltuutettua Stadilla on. A) David B) Tauno C)Ralf-Henrik 4. Mistä päin Stadia tulee urheiluseura Vesta. Kuka seuraavista ei ole Stadin Friidu. Ekman 9. klo 17:30 Rillumarei. klo 17:30 Kevään kohinaa. A) Kyllikki Forssell B) Elina Salo C) Kati Outinen 7. Tapahtumat ovat ilmaisia. W. Kuka seuraavista siellä on: A)Albert Edelfelt B) Akseli Gallön-Kallela C) R. A) Vänrikki Stoolin katu B) Dunckerinkatu C) Döbelninkatu 3. Kuka on disainannu Vanhan. su 22.5. A) Kaisaniemi B) Kappeli C) Kaivohuone 2. A) Vertsusta B) Kuliksesta C)Tölikästä 10. A) 77 B) 85 C) sata 8. Mikä sen nykyinen nimi on. Chiewitz 5. Sunnuntaisin klo 1 7:30-21:00 r ltltL, ,iLL trlt LL SEURAAVAT LAULELMATREFFIT: su 17,4. A) Appelsiininsiemen B) Sinapinsiemen C) Ruohonsiemen 6. T. Tölikassa oli aikoinaan Kulneffinkatu. Atskin fasadiin on skrabattu monen äijän pärstä, joukossa joku finski. Mikä seuraavista on Waltarin Helsinkiin sijoittuva romssu. TERVETULOA! Voit myös liittyä HELYn jäseneksi: www.hely.info TSTLAR| 2/11 Kyssärit laati: Mikko Seppälä Laulelman Ystävät HELY ry. 30 STADI FROOGIKSET Tsilari 2111 1. A) Hampus Dahlström B)Theodor Höijer C) F
Yleisöopastus klo 17.30 Naisten huoneet näyttelyssä Sederholmin talossa, su 17 .4. Yleisöopastus klo 17.30 Merellenäyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Historiallinen kahvilatapahtuma klo 1'l-'1 8 Sederholmin talossa. pe 10,6, Puutarhajuhla klo '14-18 Työväen asu ntomuseossa. ..4 =z ':.&. Guidning kl 15 i utställningen Kvinnorum i Sederholmska huset. Keväinen katujuhla klo 12-16 Sofiankadulla ja lähikortteleissa. .€.. Sofian päivä. Maanantaisin klogu 17.OO Tervetuloa! ldiksen slangijengille stikkas Pena Riuttu ja kamut Himat kondikseen Plotskikatsit . äo+oo 705 635 Puh / fax (09) 827 3066 teijo. lo 14.4. TOUKOKUU su 8.5, Yleisöopastus klo 14 Tyylikästänäyttelyssä Tuomarinkylän kartanomuseossa. " e€€-€ &q ffiu:,ä*äee.utR1** säm*€i*'u *E*bu"pE*" {q "4.F*--*äqå& q äbsq qåRqä' e*-TT3' .-q* -'R*v'å11 3' TA*uuqlT*W*o ä åqåå?qå:' å 1*q&HE* " : *soffiffi#r å-*lq""qE*. TSILARI 2/{ 1 31 C #ffi treffataan joka Maanantai ! Funtsi valmiiks aiheita, mistä bamlattais. Pelimannien skitat, kurtut, figelit, munnarit ja muut musavehkeet voi ottaa messiin fiilinkiä pukkaamaan. x?äe'fu,faffi,x . Sibel i us-Akatemian oppi laskonsertti klo 14 Tuomarinkylän museossa. :a '& & . Naisten Helsinki -kävelykierros alkaa klo 17 ravintola Teatterin edestä. 10-12 i Domarby herrgårdsmuseum. a.'=. to 14.4. 15 i utställningen Till havs i Villa Hagasund. Voidaan snadisti skulaa välillä. Rabat. su 15.5. Ompeluseura klo 1B-20 Sofiankatu 4.ssä. Kvi nnornas Helsi ngfors -stadsvandri ng startar kl. Bisnesmestat yin. ti 26.4. pyn n onbn @ t<ol u m bus.fi HUHTIKUU to7.4. KESÄKUU su 5,6. ru uu -*aå#,quBB€d .&6f=EE' '\*= ."A pUB I .et;--:: *# € a: -.. to '12,5, Rövkrok och andra lekar från förr kl. Cafö 0lsoni. Guidning kl. Kämoät Kylppärit . '17 framför restaurang Teater. 4.-12.6. .:El:: :*' : e,'.4. to 9,6. to 28.4. z ja.,
Ei siit oo siis niin pitkä aika, ku Stadin gartsoil ei skujatru bilikoilla vaan hevosilla.. Tän Herlsikas sijaitsevan virkistysalueen latko on o1lu vähän ku hirres snaran päässä. Niinku kivinokl<alaiset ite bamlaa Kivis on Stadin keuhkot. ebeneser. Se on on Krunas, Siltavuorenranta 16 B. Voi mennä vaik teslaan, millast oli tsittaa klitsuun duunatus pommaris, ku pommei paukku Stadin gartsoille. Ja Kir inokka on kliffa rnesta rnennä dallaan, fluudaan tai vaan tsiigaileen skönelle tai l1'snaan ku tsirbarit shun-eaa. Kä1, r'aikk tsiigaa Tehtaankatu l9 Koil utalon pitskuu ihan perällä on viel gamla puinen piharakennus. r'oi .jatkaa viel dösäI, mut kilsan verran joutuu lopuks dallaan. --. vaikkei siel omaa mökkii oli>kaan. Näkee, miten skidit opetettiin ottaa osaa duuneihin: tvettaan klediui, kuoriin botlareita, putsaan snögee gaftsoilta, stikkaan halkoi klilsuun. Mul nrt r uokra-aikaa on jatketfu l0 ruotta. Mut kuinka moni käy oman himastadin museois. Samoil nurkil on kans Punal.uorenkatu 16:n pitskul gamla talli. Tähän Wivi Lönnin suunnittelemaan \uonna 1908 duunattuun byggaan museo sopiiki. kuhan tulee kesis. TSILARI zI,N 1 Teksti ja kuvat: Virve Kuutar (0bolgogiani) Kivinokalle lisäaikaa llonen uutinen r iel kaikille Kivrnokan fiendeille. fi/verkkonayttel)r4 voi tsiigaa gamloi fotoi. Mut on lähel Stadin keskustaa. Juha Ilosen kniigassa Toinen Helsinki on fotoi pitskuilta: Siit voihittaa itelleen vinkkei, mihinkandee mennä. Museon verkkosaitilki: (http : //www. Buli osa näyttelyst on kriguajasta. Stadin pitskut Ku alkaa snöge sulaa, tekee jo mieli lähtee dallaan Stadin gartsoille. voi tsökaa jotain erikoisempii snadei museoita. Piti skrivaa kliffoist mestoist tää nyt ei ollu varsinaisesti kliffa, mut mielenkiintonen. Saa mökkiläiset vrel kär dä tsittaamas möklien:ä pit:kuilla ja grillaamassa. Kandeis käydä, niit löytyy Stadistaki vaik minkälaisii. Se on auki keskiviikkosin klogu 12-18 ja ineen bungaa 4 egee, stuiduilt ja eläkeläisiltä 2 egee. Muulen se on boses, mut slyskuust toukokuuhun sinne pääsee ineen lauantaisin klogu 1014. joka on Ebeneserin byggassa, Hesari 3-5. Joskus kandee tsiigaa kans sisäpitskuille, jos niihin vaan pääsee ineen. Sinne pääsee Kuliksen tai Hertsikan metrosteissrltä. Kliffempi museo on vaik lastentarhamuseo. Vois tehä gutaa nykysilleki skideille. Olihan siin alusta asti lastentarha, seimi ja yli viiskyt r,.uotta Härmän ainoo mesta, mis pysty opiskeleen lastentarhanopeks. 32 SMYYGAASTADISSA Ku jengi reissaa ulkomailla, ne käy usein tsiigaamas museoita. Stadån kliffat mestat Stadin snadit museot Jos on käyny jo buleimmis. niinku väestönsuojelumuseo
et äijät oli lähteny toiselle kiekalle. ' Muistan, ku ennen vanhaan skoiles riitri ainetra skrivates ysin pinnan pukiks. Muutama ruos sitte jengi o1i huolissaan. Vaik onhan niit kielikukkasii o1lu ennenki. Mä olin suoritianrr nr.u.tl.cmii hrqotteitcttelt heti sippaisla suksi oli pantu kondiksecn rnun årjän toimesta. Ihan kekl<aan vaan omast knubbist ja alotan yleisimrnäl alotussanal. Sit mun yks duunikareri oli rnenny -sisään semmoseen, ku ennen sanottiin lyhyttavaraliikkeeks, ja cjti frogannu, et mis teil nyt on se sininen värivati, mis on se.huivi. ku ces r ks. sillon ku se sai tehh v ohituksen. Kaveri luuli, et mä meinasin, et se niinku on se gamla skremma, mut mä selitin sille, et mä tarkotin skimbaamist mun itteni osalta. Selostaja kcfio, ct "hät teki tästä kilpailun voiton osalta", mitä seki sit mcinas. Ennen puoltvälii äijät teki ohituksen, ku murjien jengi oli skimbaamisen suhteen niinku surkeempi. et n\ r ollaan jo tokaåa, vaikkei se r iirri käveeraa, et kuka tai kctkt ou. Toimittaja kysgz vaik: "Mikä mahto olla vikana. "Jos sä el oo täysin lerve, sä eI voi vltää s'un parhaas,den Kuvitus kirlasta: The Lighter Side of Finland 2000 Yrityskirjat Oy Pitros:Ofi&rfl@ r\-,27f. ja sir sorvataan semmosii lauseit. ,9 niin snadis mäessä, oli pakko kaveeraa, etjos sä et oo snadina oppinu skimbaan, sun on vaikee oppii enää, ku sä oot gamla skremma. f os olit aikanu skrivaan. Toinen srrksi r oiki sit'olla huonompi. B0-luvu11a duunartiin äikän 5 oppimatskuu. Ois kai voinu sanoo suoraan. Joku taitoskrinnari sai kritiikkiä pisterden muodos, mut osaa ne muutki ku sporltityypit. valkat. Mä siihen. \ arsinki sporrtijutut on siin suhtees oikeit namupaloja. et se oli alkaa ikrivaa ja rupee skrir aan. Ihan ku tarltis olla jorenki fiinimpi ku onkaa. Tarttr visusti pitää mieles. mitä se niinku meinaa seuraavaks bamlaa. Lenkin jälkeen rentouduttiin bastun muodossa ja yks muijakaveri kysy, et ottaaks päähän. se olikairieljännen Tuokan rnatskuu, semmonen piirretty foto, rnis stondas snadi bygga bulimman katsilla ja siin oti teksti et myydään pienempi talo peltikatolla. Ku kymppi oli meiän toimesta menty. Esnres toi sä. et tehtäs naisissa ia michissä kympin skirnbäusredu. Mut sanoo selostajaki. I Kunnraan osalta on ollut vaikeuksia jäätymisen suhteen. Pantiin vhteen kriisaan. Naisissa nreil oli rslarrssit yltää jopa palkintopallille. er hyr illä mieIrn mennään seuraar iin skaboihin. et ihan sama, vai funtsasinki, etmikäs kaveri se voittaja häKu mä kuulin ton yks päir'ä radiost, mä aattelin, et nvt tarttee vanhan maikan rupee funtsaan, mikä tätä rneiän snygii äidinkielr oikcen nykysin vaivaa. mut miehissä suksi ei kLrlkenuyhtåhr r in Hiihtäjähan peqar skabois, ku sil on sLiksi korrdikscs. Me murjat oltiin skimbaamisen osalta saaru kvlliks. Se niinku antaa sille, ku juttuu kaveeraa aikaa funtsaa. Se oli vissiin sr-rorittanu oikeit har;oineita. Kiel Kaluston Radioo ja telkkuu ku lysnaa tarkal kon'alla, hittaa iisisti. Nykysin roralkaa rekeen on ihan hyväksytryjuttu. huoltajat. hiflattiin. Ehkä se meinaaki koko sitä jengii. Riittää vrssiin. Se puotipuksu oli tsrlgannu öögat pyöreenä, et mitä! Ja tää kaveri oli sit selittäny, et ku önaris luki, et huivia on vaan sinisessä värissä. Miksen siis mäki vois koklaa kaveeraa sporlist sil staililku nykysin on rapana. Melkeen yhtä vinkeet ku osalta on noi toimesta ja muodossa. sä et voi yltää sun parhaaseen suoritukseen." Siis hei, kuka sä, sc roimirtajavai! Tai sit se voi sanoo, ku se on pärjänny. ku voiton ratkeaminen tapahtu 1o paljo ennen ntaaliviivaa. ei ccs se Lipposen lanseeraanta sokee Reetta. ku kaverit vinnas. Ekas mdesså mr.tlle tapahtu kaatuminen-ja kLr kar cn frogas. et kuin rnä suoritukseen." Teksti: Raija Tervomaa viiiäile on -,*. et kundi koitti kieltää. Skabathan kär dd.än nvkr sin naisissa tåi rrrichlss-ä. mitä rakkaas äidinkieles kullonki tapahtuu. Kuka muu menee. ku mitään ei voitu kaveeraa ilman, et siin ois ollu muutama niinku. Uutisis oli kenan, et finskin laukkujupakka ratkastiin lopulta ulkopuolisen roimesra ja yhest talr en uuruuskniigast pluggasin, et "haastattelujen käyttäminen koetettiin kieltää päähenkilön pojan toimesta". Elikläs funrsatriin porukal. Nyt mä pluggasin jostain, et tommonen toistakvt niinkuu yhes lyhkäses jutus on rhan nomaalii. ku ei tänään kulkenu?" Ni siihen skabaaja: "Jos er sä oo räysrn lerve. Jengi sarroo sä sillon, ku ne tarkot taa itteensä. joit ei bonjaa kukaan. ku sen vrnpäril pyönr. el ikkäs. Meit ku oli muutama äijä ja mui.je. rasvant Ja muut. TSILARI 2i{ { Sorkän friidun stooreja rl . Finskil skimbaaial oli taas k.eran li ian .1äi k'ka suksi .ja slks.se er päqånnr\aalr norsk r vlrutas serr skaban
6*t:':;'J 'r-fl ljitLi'\lÅLtilÅ. 15 slangibiisiä. Raiia Tervomaa Raiia Mut sulle sattiu aina Mesikämmen' muurahaispesällä Stadin S/angin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi Sakilaiset JätKä CD Havis Amanda Prenoispatsas tyylikkäässä lahjakotelossa Patsaan korkeus 36 cm, paino 1.4 kg Slangi on Swengr'å Snadi Pumppu, CD Stadi Musicard Postikortti + CD-levy. sfa din s/e ngi n katnajars*^*zrt'' .;i* ..----.-=:;= ieJ'.r: -.:.';;€ Janzon, Edvard "Eddu": Janzon, Edvard "Eddu": Kulnala, Teppo: Palsa kanis, litski kalis Villi Vallila Anna pois nun kitarain H}MtrÖNIRI 34 Pohjola, Arvo: Himaföneri Tervomaa, Raija: Mutsija mä Rehn, Leif: Gammelin jannu Tervomaa, Maffsson: Skloddit braijaa Rehn, Leif: Jassen frän Ganmeli Sani Garan Seittenän broidii Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa Pentti Malaste Uusi testamentti Stadin slangilla Kauhanen Johannes Stadln stygef CD Tervomaa
TS|LAR| 211{ 35 Mwntihinnasto STADIN SLANGIN OMAT KAMAT HINTA Tilaus / kpl Lippiksetf musta! Armylippis, musta ! Armylippis, hiekka 10€ E-rpt I T-paidat, koko/kpl: S[] MT L E XLE XXLI Havis Amanda pienoisveistos E rpl 160 € t < I I I I I I I I I I , 'lsännänviiri I-$r l ry| 50€ Pöytäviiri 2s€ E-tpr I I-rpl Pinssit, Stadin Slangin pinssi Autotarra Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila Tervomaa, Raija & Mattsson Erkki: Skloddit braijaa Stadi Musicard, postikortti + CD-levy, 15 slangibiisiä CD, Stadin mestat, Lauluja Helsingistä Lasse Liemolan juhla-CD CD, Stadin styget CD, Duo Snadi Pumppu: Slangi on swengiä 8€ f -tpl 2€ 3€ f -rpl I kpl 15€ 15€ 30€ TE-tpl E rpl Lasse Liemolan juhlakirja, Anna pois mun kitarain Mattsson, Eki: Grirnataa kimpassa I € ]_fpl Matfcenn trki' Ktrn Flzi nli cnadi 4n G ,.^t LM.ut:91 Eki, Kun Eki oli snadi 10 € tr_kp1 Mäkelä, Juhani: Stadin snadislangisanakirya 10 € J_kpf Garam, Sami: Seittemän broidii, (lyh. uooost I not I \Jdlluun lU € | | Kpl I Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi 10 € E_fpl Tervomaa,Raija:Mesikämmenmuurahaispesälläjamuitapatsastarinoita18€I-tpli Tervomaa, Raija: Mutsija mä 10 € fl kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia -Bygattiin uus hima 8€ 10€ 5€ 20€ 20€ E-tpt 20€ 't0 € CD, Sakilaiset, JÄTKA, J.Alfred tannerrn t<uplettela 15€ Onnitteluadressit, 50v, 60v, 70v, 75v, B0v, B5v. TTLAUKSTSTA peRrrÄÄru pANoN MUKAtsET posflTUsKULUT. käänn.) 15 € E_tpf Malaste,Pentti:UusitestamenttiStadinslangilla20€I-tpr Paunonen Heikki: Suuri slangisanakirla 55 € [l kpl ] Paunonen Heikki: Stadin mestat, suurteos osat 1-2 95 € l_kpl Pohjola, Arvo: Hmaföneri 10 € [l fpl Rehn, Leif: Gammelin Jannu 12€ [l fpt Rehn, Leif: Jassen fran Gammeli 10 € I fpl r\Errrr, Lsl. fl rpt Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin: Epäselvyyksissä, ota yhteys Stadin Slangin toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00 17.00, puh. 774,1041.. E funoi I Fn,d, 5€ Stadin Slangin vuosikalent eri 2011 8€ Tilaajan nimi: l]ggrrEl]lglrlLATA tvtvÖs posttrsE
Soogausja foraussöövista. Sori vaan. Senhän jo sklodditkin snaijaa meinaavan joulua. Ei mitään valssia vaan kunnon tu istiä! Säveltäjätietona on Teoston hyväksymä LyonsHaft. Sit vielä Tsilarissa kiukutelti in jyygel i-sanasta. Jos snadisti kehtaa brassailla, niin hitsin hyr'ä instrumentaaliversio 60-1ur,un rautalankatlyliin saatiinkin aikaseks. muut nimet. 36 tr#ru$€gffi€ruiffiruKw* ** å#gresffi_ru#Äffiå&f g#rc$ trruf "€ F q.Så*tu f Wd"iå *s Edellises Tsilarissa sattu öögaan ku Perästä kuuluupalstalla snadisti kiukuteltiin "Kodin kynttilät"-biisistä. Eli Tsilarissa mainittu "mm. koht. Kolmanneks: Ei juontaja Lasse Liemola täysin väärässä ole ollut bamlatessaaan, et "Kodin kynttilät" on ekaks suomeksi shungannut levylle Harmony Sisters (1942). myös "Kynttilöiden syttyessä"-nimeilä, ei ole vuodelta 1936 vaan yli l0 ruotta fuoreempi. paljon palerrpi sana olis ilman rnuuta Paunosen kniigastakrn löyty r ä jole. Ensinnäki: Biisin alkuperäinen nimi on "When It's Lamp Lightnin, Time In The Valley" eikä ". mut se ei ihan mennytnappiin. Lightnin,In TheValley". jy(y)gelistä ei kukaan bonjaamitään. oheisessa 40luvun nuotissa, hsäksi vielä The Vagabonds, minkä mahdollisesti muodostivat em. Curt Poulton ja Dean Upson sekä suomalainen sanoittaja Usko Kemppi. HANNU NYBERG TSILARI 2I{,I €å €g&.4.'&X käo1B.G# Ravintola Bruuverissa Uusien jäsenten ilta åå € 7.re.€ € €qä* 'l B.0G Ravintola Bruuverissa Slangimusaa. Nää on siis tarkoittavinaan joulua. Yhtään sen parernpi ei oo kyllä jygelikään. Harold Goodman" ei piisaa säveltäjätiedoksi alkuunkaan. t'@4=eet5:tt4t:"-t*E:''':'+?3':':?"'' .; ._ ,.d*@ Tule messiin kliffaan jengiin, liity Stadin Slangiin! www.stadinslangi.fi SOOVI KSI I STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa. Hart, Joe Lyons. Esittäjä oli Reino Annio Sointulevyllä v.1936. sen vuoksi, että olen sattumalta itsekin levyttänyt biisin vuonna 1987 The Rangers-bändini riveissä. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 55 65140. Plattojen etiketeissä mainitaan yleensä kuitenkin vain LyonsHart sekä joissain tapauksissa, esim. Voi voi. Neljänneks : Jenkkiläisen Viola Turpeisen vcrsio. Nämä kynttilät kiinnostaa mua henk. Nimittäin näin on vaikkakin sävelmä oli kyllä levytetty jo aiemmin samoilla Kempin sanoilla, mutta tuolloin vielä nimellä "Kyntti1öiden syttyessä". Toiseks: äänitearkiston nettisivuilla sen tekijöiksi mainitaan nimet Harold Goodman, Sam C. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15. I _ K AI KKE A I?AK;N iAMISEE}J _ Tervetuloa .:: : .': I a erei i I t E E å E F = (Q), \9 ot o.u. joka tosin tämän sanoittaessaan oli vielä Usko H urmerinta
Poisjääntisi oli vain sinun oma tahtosi. Siinä olet oikeassa, että näyl tely oli upea. Se oli hirvittävän "steriili". S ina kiinnitti huomioiäni erityisesti kappale, joka alkoi 'STADIN MESTAT H IMASTA GARTSALLE" se on fyllannu.. 2 Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus )) I Osoitteen tms. Ohjelmaakin oli paivittäin. Todettakoon vielä, että näyttelytoimikunta kokoontui ennen näyttelyn avaamista kerran kuussa kesää iukuun ottamatta, ja onnistuneen tuloksen saattoi itse kukin stadilainen nähdä ja kuulla kaupungintalon Virka Galleriassa tämän vuoden alkupuolella. Yhdidtykseilähän on perinne jäqestää näyttely viiden vuoden välein. Bamiksena oli Klaude Bremer joka keräs jäsenii Stadin valtuustossa. Rekvisiittaakin oli fotojen lisäksi laidasta Iaitaan. Näyttelyn oli koonnut vähäinen jäsenkuntamme antaumuksella ja "sydänverellään". 0g-7741041 Sukunimi: Etunimet: iI I I I I I I I I I ! Jakeluosoite: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka: Sähköposti: Svntvmäpaikka: I rivriös tr2Nlarnen f Koululainen E Opist<eti1a Syntymäaika: Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu: Paikka Hak.nro: Aika 4: I I I I Liittymismaksu rÄvrÄ Allekirjoitus Jäsennnumero: 15 €. Se oli sopivan laaja ja täytri räyttelytilan sopivasti. Tämän hehkutuksesi voi kasittää. Sekin oli upea mutta eri tavalla kuin vika näyttely. Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. mutta toki kerroin myös oikean nimeni. Jäsenmaksu 25€ I v. farja on nyt iasavallan Presidentti ja mä Tasavallan buleimman ja upeimman kotiseutuyhdistyksen Bamis, Lasse Liemola Lisää Stadin mestat näyttelystä Palautetta Virve Obolqooianille "Perästä kuuluu" -kirjoituköeön (1/1 1 ) Hyvä Virve, itsekin Stadin Slangi ry:n hallituksessa istuneena tiedåt varmasti, että yhdistyksen juhlanäyttelyä alettiin sirunnit'ella to'edeilisän näyttelyn päätyttyä. Hallituksen yksimielisesti uudeksi näyttelypäälliköksi kutsuttuna toivoin myös sinun tulevan mukaan näyttelyn suunnitteluun. Ekaks kaveeraan kaikkien Stadin Slangin näyttelyiden "MUTSISTA" -Niin gimis on Stadi, joka pidettiin silloisessa Jugendsalissa vuodenvaihteessa 19971998. Yhdistyksen hallituksen yksimielinen päätös työryhmän vetäjän vaihtamiseksi johtui nähdäkseni djitä, että 37 johtoon haluttiin sellainen yhteistyökykyinen stadilainen. Siinä näyttelyssä v;etiin Stadin Slanoi ry Hesan kartalle. joiden panos näyttelyn onnistumisejksi olikin sangen merkittävä. että jotkut kävijät kaipailivat edellistä 1O-vuo, tisnäyttelyn tapaista. Jär.1estäjät olivat onnistuneet hyvin toteutuksessaan. Toka näyttely, lokakuussa 2005, oll mielestäni myös onnistunut, vaikka senkin kokosivat amatöörit. Minusta näyt telyltä puuttui "sielu". He eivät olleet ilmeisesti sisäistäneet tämän näyttelyn ideaa. Nayttelyli,a ol kuitenkiri liian buli 'matsxuln nänden sopi hyvin avajaisiin. Ohle naa ol aika snadisti: parhaita olivat paneetikeskustelut ja Mikxo Sepparän esitys 'a Slangitreffeillä. Ottaessani sinuun vhteyttä esittäydyin todellakin joulufiukiksi. Seuraavassa virkkeessä sinä hehkutat: "Se on meidän näyttelyist upein". Tarja Halonen ja mä tultii silloin jäseniks. Arska Soisalo Vastine Arska Soisalon juttuun Arska Soisalo on oikeassa. Mutta esim. jolla oli resur6sit laajentaa srttemmin näyttelytoimikunnaksi muuttunutta työryhmää eri osaalueiden osaajilla. Sekin oli mieiestäni upea. Mun jäsennumero on 921 vuodelta 1999. joten seuraava lienee pystyssä vuonna 20'16, ja sen suunnittelu on jo monen slangilaisen päässä alkanutkin Saamieni ensrkäden tietojen mukaan sirä valitutit itsesi vastikään päättyneen näyttelyn pääjärjestä1äksi, ja johtamasi työryhmä tekikin paljon hyvää, alustavaa työtä, emmekä todellakaan stikannu teidän duunii roskikseen", kuten asian ilmaisit. Tämän nävttelyn aikana liittyi yli seitsemän satäa uutta jäsentä yhd,stykseemme eli kaksi 1a puoli kertaa enemmän kuin tässä vikassa. Lopuksi ihmettelen tokaisuasi Tsilarissa: se on meidän näyttelyist upein. Sandis täyoensr Kliffasti näyt telyämme ltsekiir päivrystn siellä'ja hörtsas,r vilt kehuia mltta totuuddn nimlssä täytyy sänoa. vaan kaikille työryhmän jäsenille annettiin mahdollisuus jatkaa. tekstilläni ei ollut tarkoitus mollata nayttelyä påinvastoin. lossa hän bamläs näyttelyn suunritelusta ia toteutuksesta. Se näyttely teki myös Jugendsalin yleisöennätyksen. Ekan näyttelyn aikaan et ollut edes yhdistyksemme jäsen, tuskinpa vaivauduit käymään TSILARI 2/,I,I K R I T.l.pil:.::l( K I P A L S siellä silloin Käyttäisin sanan "upea" superlatiivia harkiten. puh. Sen avasi silloinen kulttuuriministeri Claes Andersson. etta edelliset näyttelyt olivat jotenkinepäonnistuneet.' Upeuden ohella olisin kaivannut näyttelyyn jotain lisää. Soisalon Arska vetäytyi jatkosta ikäänsä vedoten. Otan vielä puheeksi pari edellistä näyttelyä, joita minullakin oli kunnia olla toteuttamassa. Eikä uuden näyttelytoimikunnan kokoamisessa luJta tödellakaan lakaissut, kuten sinä asian iI maisjt. tekstikin ol onneksi suomeksi ja ruotsiksi sekä melko hyvää slangia. Stadilainen joulupukkijovuodesta 1961. täas eritavalla kuir tämä vika. (koululainen tai opiskelija 5 € / v.) TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDEI.LINEN POSilOS OITTEESII. Tässä yhteydessä haluan kiittää sekä kaikkia 'Stadin mestat" näyl telytoimikunnan että alkuperäisen työryhmän jäseniä erinomaisesta työstäl Timo Pakkanen, näyttelypäällikkö näyttelytoimikunta. Kuvat olivat upeita. Alkuperäisestä työryhmästä mukaan tulivat sekä Terhi Ainiala että Heikki Paunonen. Ekan näytielyn aikana en ollut edes yhdistyksemme jäsen. muutos (muista jäsennumero). Em. Snadisti Stadin Mestat näyttelystä Bluggasin vikasta (1/2011) Tsilarista puheenjohtaja Lasse Liemolan "banlausdirikan lööppi" palstan. Siellä oli tunnelmaa, se oli snadija kodikas
. 1838, toiset valmistui 1839) 2 B) Dunckerinkatu 3 C) Ralf-Henrik 4A) Hampus Dahlström 5A) Appelsiininsiemen 6B) ElinaSalo 78) 85 8C) R.W.Ekman 9 B) Kuliksesta 10G)Zillen (Zilliacus skolan) Päivamäärässä on vuoden heitto, kuitenkaan annettu. Yhdestä snadista yksityiskohdasta olen erimieltä. Anlli K. Sakilaisten Taivaskalliolla Metrofolkin Vetel ehtij ä. Jutun tulisi olla lyhyt ja selkeästi asiaa valottava kirjoitus. STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET 1C) Kaivohuone (v. Hienolla "kaunokiqoituksella" skrivattu runo, jonka alla on päiväys ja Lehmukselan (?) allekiryoitus. Uutta tuotantoa: mm. ja rokkibändi Kenosen Spora-kuski. Stadin kundin kaiho erään biisin tarina. f '1 Jäsenhakemus Stadin Slangi ry maksaa postimaksun PERINNEJA KULTTUURIYHDISryS YUODESIA /995 Stadin Slangi ty TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys "Sfadl i{man s/aruqrt , ,.,..v ', on Ku ptaaqa ilman klabdii!" {!* //, /-// , O / l/f |ur2/{utr7n I I I I ! I -i I I I I I I I I I I I I il" I. Ol li Bu ll Bandin Taksikuski. I ! .1 I ' L, '-L* : ' ', *, * v ^ "g å , *, i * TTLAA cD sLANGIN ,$.-@f%*ets h -""* e Mikko Seppälä # $\Nuuts MYYTÄVIEN KAMOJEN SIVULTA 35. 1!r / 1 a LI,'\tl . Kirjoinajan käsi nousee v rheen merkiksi: w:e€F4.,... kolkytluv ulta täh än päiv ään CD:llä on kunnioitettava ienoi Malmstenin Stadin kundi, Virran Olan Katupoikien laulu. vaan lähetettiin runo skrivattiin Karhumäessä uusiin valtaustehtäviin, Tästä ässä23.12.1941. 38 K:RITIIKXIPALS TSm-ARt 2i{ t Skrivaa tälle mielipidepalstalle, jos on hampaankolossa jotain slangiintai Tsilarin juttuihin liittyvää kritiikkiä. Bluggasin Tsilarissa 6/2010 olleen Mikko Seppälän skrivaaman mielenkiintoisen artikkelin Veikko Lehmukselan biisistä. Jatkokrigun Ässäläiset kieltäytyivät1a tekivät kap nan" rykmentti JR 26 hajotettiin helmiSen seurauksena rykmenttt hajotel kuussa 1942 ja gamlät kundit kuten tiin Joulun 1942ieikko Lehmuksela Lehmuksela (oti'utettiin nuoremmat viettihimassaanStadissa ikäluokat siirrettiin muihin joukkoArska Soisalo osastoihin, "Ässäläiset" olivat'osallistuneet mm. LAULUJA HELSINGISTÄ Stadin Slangin oma CD, jossa on biisejä kolkytluv ulta täh än päiv ä ä n. Heil e Arska Soisalo on nikpaqca konarluvattiin siirlo Karhumäen valtaukser r,r.' Ärrät'i[öä;i;ö;li;il.iftå' iljälkeen lepovuoroon. Äänislinnan (Petroskoi) MikkoSeppälävastaa, sekä Karhumäen valtauksiin. Lasse Liemolan uusi sovitus Diivaillen -biisistä. Paperi oli peräisin 80-luvun alusra .olloir Lerrukse a antoi sen ja pari muuta s angitekstiä Alan Miesten Vesa \-otiolle. Haksahdus johtuu siitä, että käytössäni oli luotettavan tuntuinen Lehmukseian itsensä kirloittama kopio runosta jonka päiväyksen hän oli tse hutaissut vuodella pieleen. Tuija Rantalaisen Iuulisen torin asukkaat. Lepovuoroa e tusta,'jos nyt ylipäätään jemmaaite Tsilareitanne
Voit itsekin kirjoittaa tarinoita menneestä tai tästä ajasta. & 4,ab5' HS 27.1.1963 Lähetä osoitteella: Stadin Slangi ry Tsilarin toimitus, Hämeentie 67; 00550 Hki Laita mukaan nimesi ia palautusosoite. * ä'-: ..:i ^ z{ 1u-'. hl elsåmgffi fl ekkas Taas on yks nasta stadilainen rafla veks ku kesäaikaan avoinna oleva ravintola Helsinge flekkas Helsingin Vanhassakaupungissa helmikuussa Brankkarin tullessa paikalle Viikintien varrella Kuninkaan kartanonsaaressa sijaitsevan rafl an sisätiloissa roihus täysillä. Raflatoiminta loppui kuitenkin syksyllä 2004, kunnes uudet yrittäjät perustivat siihen ravintola Helsingen. Ei se oinokoon minuo ole Kari Suomalainen Stadin Slangi ry:lle -----.=<*___-_ koskoon purrut. Helsinki on sittemmin laajentunut joen vartta pitkin niin paljon, että Helsingen pitäjä sijaitsee tätä nykyä Tammiston ja Suularilan vteressa. Vuonna 1914 byggattu hirsihaussi flekkas käyttökelvottomaksi. $avjntolg Helsinge on nimetty samannimisen pitäjän mukaan, jgnlrq raja kulki aikoinaan itäisemmän kosken ylittävällä sillatta. Sähköposti : tsilari@sladinslangi.fi #* SEURAAVASSA TSILARISSA: Kerro mistä aiheista, paikoista, tapahtumista tai keistä ihmisistä haluaisit lukeä Tsilarista. Ravintola Helsingen rakennus 0n ennen toiminut muun muassa vesilaitoksen labrana sekä tekniikan museon toimistotilana. Helsinge on toiminut talvisin vain tilausraflana. 1990-luvun loppupuolella tiloihin flyttas ravintola Kuningaskalastaja. Kiinteistön omistaa Stadi. 39 Miksi te juoksette. TS|LAR! 2/{ ä Voolit Iulee, oletko volmis
'.{ !,r .e* a gF ö = E gffi ..åffi br%. Kukista puheenollen,yksi on ylitse muiden .r.Jltln| I"W laatuti eto iste n o sto spa ikka Tervetuloa bongaamaan Stadin parhaimmat, edullisimmat ja laadukkaimmat: Taimet -kesäku kat Peren nat kukka-am ppel it koti pu utarhatarvi kkeet, m u I lat ja lan no itteet Tervetu loalaad ukkai I le kukkaostoksi I le. w # '.ry åF* 1* -!5 '8. Huhtikuussa auaamme täyden paluelun puutarhamyymä lä n ' ltiksen Citymarketin pää"tyyn