Tsilari 2/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 € TSILARI NYYII BLOSIKSII PERINNEPÄIVÄ TULEE TAAS Tsilari_taitto_2-15_13.indd 1 31.3.2015 10.27. TSILARI 2/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20
(09) 774 33 477 ma-pe 7–18, la 7-15 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii... ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. + 0, 25 €/ 10 s + pv m . Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. at” H in na t 1, 17 €/ pu h. CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET Tsilari_taitto_2-15_13.indd 2 31.3.2015 10.27. Tasan Stadin parhait. Kotikorttelit LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. Skulaa 0100 0700. kasta. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. (09) 774 33 44 lihatukku@chef-wotkins.com | www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMÄLÄ puh. Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . at. Me kyl tsörataan
TSILARI 2/2015 3 SLANGIN JUHLAVUOSI 7 JUHLAVUODEN SKABOJA – runot, räpit, bamlaajat 8 STADIN FRIIDUT JA KUNDIT 90-LUVULLA – Arska Soisalo 10 BAMIS-SARJA JATKUU: HERLEVI – Pirde Tuohimaa 12 LAPINLAHDESSA SHUNGATAAN – Marjut skrivaa SLANGIJENGI SKRIVAA 14 FRIIDU SAARESSA – Arja Rantamäki 16 SEPPARIN KUNDIT – Jussi Luukko 22 KIRJAILIJAN KOHTALO – Rudolf Lindblad satuilee 31 NE EI BONJAAKAAN – Emma Jäntti ihmettelee 38 STADIS GLAIDUMPAA JENGII – Sautski tsekannu tutkimuksii STADIN MESTAT 23 SEURIS – Jaska Koroman redut 24 KALLION SKOLE – Osmo Lappo minnailee 28 MESTASTA MESTAAN – Virve Kuutar ja kliffat mestat KULTTUURII JA SPORTTII 13 ELTSUN AJOISSA DELANNEET – Lefa Kutvola 18 FYFFEE SPORTTIIN – Kimmo Isotalo 20 TUU KAPTEENINGARTSALLE – Risto Kolanen KOMissa 29 STADIN KUNDIT SALPAUSSELÄLLÄ – Seppo Johansson VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Lesaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Lapinlahden sairaala 1935: Helsingin kaupunginmuseo. 1948. Foto: Väinö Kannisto Muistetaan mutseja Tsennaa Stadin fogelit 11 SISIS 26 Tsilari_taitto_2-15_15.indd 3 2.4.2015 10.49. Helsingin kaupunginmuseo. Foto: Pietinen Aarne Oy. Hagiksen arpakiskalla v
F o to : V ir ve K u u ta r Stadin kadonneet styget KULTAISET ANSIOMERKIT Toimitus pahottelee, ett viime Tsilarin Snadit-palstalla Kultaiset ansiomerkit –stoorissa oli fototeksteis skrivausfiboi. Ne on Stadin taidemuseon tilaama teoskokonaisuus Herttoniemen duunarit, taiteilijoina Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen. Joutsenapteekki V ika gamlan stailin apteekki kaipaa jeesii, ett vois jatkaa toimintaansa. Lisäks tää duuni bonjaa hyvin mestaa, mis se on ja on viel hauska. . . Teokses on melkein kuuskyt erilaist gartsojen nimiin liittyvää kuvaa duunareista ja niiden työkaluista. SibeliusAkatemian illas oli proggikses biisei kunnianosotuksena J.K. 1 2 3 Gamlat styget, junnut shungaajat ja skulaajat. Tsilari_taitto_2-15_15.indd 4 2.4.2015 10.49. . Jos haluut puolustaa gamlaa apteekkii, voit skrivaa nimes adressiin netissä: www. Foto: Mikko Reijola Hertsikan duunarit H ertsikan katukylteis Itäväylän, Sahaajankadun ja Linnanrakentajantien välillä voi hittaa snadei siluettikuvia katukylteistä. Tai sinne voi järkkää vaik jengille redun. Annan kans skulas Roope Aarnio, Antti Kujanpää, Tuomas Timonen ja Tuomas Skopa. adressit.com. Sen dilkkaa joka vuosi Ympäristötaiteen säätiö, joka perusteli valintaa sillä, ett teos osottaa, miten snaditki duunit voi tehdä bulin vaikutuksen. Gamlast radiost kuulu starbujen muisteluita ja bändin takana pyöri fotoi Stadista ja stadilaisista, sen oli funtsannu Ina Niemelä. 1 Ja fotaajanki nimes oli feelu: Mikko Reijola, Slangin hovifotaaja täs vaihteeks kameran toisel puolel. Ja jeesaa sekin, ett käyt apteekis slumppaamassa jotain. Harjulle ja muille Stadin gartsojen starbuille. Foto: Tommi Torppa. 2 Kuvan friidu on Pia Landén 3 Kuvan kundi on Pentti Friman. Teos sai helmikuus Vuoden ympäristötaideteos kunniakirjan 2014. Toukokuuks on pläneis järkkää Kapsäkkiin toinen ilta Stadin kadonneista stygeistä. S tadilaisillaki voi olla omii kansanlaului, siis biisei, mitä jengi on shungannut toisillensa eikä oikeen tsennata, kuka ne on alun perin skrivannu. Anna E.Karvonen on niitä tsögannu ja tuloksena oli kliffa ilta Musiikkitalos 18.3.2015. Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea meinaa ottaa silt apteekkioikeudet veks ja antaa ne nyyalle Stadiin perustettavalle apteekille. 4 TSILARI 2/2015 SNADIT Ässärykmentin patsaalla Stadin Slangi ry:n edustajat kunniapuheenjohtaja Lasse Liemola sekä Arno Soisalo Ässärykmentin patsaalla muistotilaisuudessa, kun talvisodan päättymisestä oli kulunut 75 vuotta 13.3.2015. Lapinlahdengartsan ja Eerikingartsan kulmassa olevan apteekin interiööri on 1900-luvun alusta ja sen klitsussa on oikee museo
Paikalle skujaa biliga ja kytät kysyy, että mitä sä siinä seisot. Mun mummuni olivat aikakautensa arvostettuja tietäjiä. Rumpali tarkkailee fönarista ohikulkijoita. Symboliikka istuu oudosti taiteilijan sanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä tekojen kanssa. Ihmisten olisi kuitattava omat askeleensa. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Jos rokkarin himassa piipahtaa joku jolla on sinistä ihottumaa, siitäkin ollaan kärttyisiä. Remu on sitä mieltä, että jokaisen teon ja vitsin tarkoitus on jumalallinen. Toim. Remu sanoo kulkeneensa mieron tiellä siitä asti, kun hän pikkuskidinä funtsaili maailmanmenoa Presson fönsteristä. Mutta kun putkella tsiigataan oikein päin, nähdään sellaista mitä kukaan ei uskalla omalla nimmarillaan skrivata valkoisen paperin alakulmaan. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Vaahto pursuaa yli ja Stadin hampit ovat kusessa. Toukohousut eivät hiffaa mitä eroa on herralla ja narrilla. Remu on vasta päässy linnasta. Rumpali huomauttaa, että mitä kummaa siinä on, jos hän on puolitoista kuukautta bosessa. Kun Remulle tulee aina vain enemmän häiriöitä radioaalloilla, hän kertoo menevänsä stondaan johonkin kartsan kulmaan ja hengaa siinä niin kauan, että munat meinaa jäätyä. Ehän mä mikään roisto ole, vaikka sivukuva jonkun mielestä siltä vaikuttaakin. Jos kynä ei skulaa, se tarkoittaa, että radioaalloilla on liian paljon häiriöitä eli liian monta lysnaajaa. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. TSILARI 2/2015 5 Ote Kari Varvikon toukokuussa ilmestyvien muistelmien toisesta osasta Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä. Tästä muodostuu tenkkapoo. Tsilarissa annettiin kaikille eduskuntaan ehdolla oleville puolueille tasapuolisesti mahdollisuus maksulliseen ilmoitteluun. Raflassa steppailee erirotuista jengiä. Sillä on naamio päällä. Moni manne palvoo Remua. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Remusta on kaikkia sääntöjä ja moraalia vastaan se, että poika Pieksämäeltä voi tulla Stadiin skoudeksi. Lehdessä ovat ne ilmoittajat, jotka ovat käyttäneet tätä tilaisuutta hyväkseen. Taapero tsiigaili Sippitorin Pressokuppilan cokismukin takaa, kun ranskanperunat skiglasivat Stadin katuelämään. huom. Siinäkin on jotain ihmeellistä, jos hän on neljä kuukautta eristyksessä Nenällä Skattalla. Jäbä kiistää harhakuvan, vaikka onkin sitä mieltä, että yks ja toinen näyttää siltä ja jostain syystä niillä on aina häntä persiissä. Jälkeenpäin on turha kelata, miksi borsa on taas silmillä. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. LEDARI Tsilari_taitto_2-15_13.indd 5 31.3.2015 10.27. Stadilaiset ovat omia herrojaan ja ne ei tartte pomoja. Remun käsitys on, että kun asioita tsekkaillaan kaukoputken väärästä päästä, jokainen voi vetää omat johtopääksensä. KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA Päätoimittaja Kari Varvikko puh. He pitävät rokkaria yhtenä aikamme suurimpana filosofina. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. REMUN AALLOILLA T reffasin Remun ekan kerran, kun kundi oli 13-14-vuotias Jimi Hendrixknuburainen, pörröfledainen sivuunvetäytyjä. Se on selvä kyttä! Hiffaan miehen pultsariksi: Se on muuten keränny tota naamaria ainakin jo parikymmentä vuotta, virnistän. Ne on koko ajan ihan liki. . Seuraavan kerran tsittasimme kimpassa 25 vuotta myöhemmin Remun suosikkimestassa Vantaan Hakunilassa. Mun mummoni muni mun mammani ja mun mammani muni mun. Näät sä! Toi äijä on vakoilija. Viimeisen puoli vuotta päristäjä on ollut ”munkkitoiminnassa” eli juntturassa muukalaisena vieraalla maalla
050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Sinne tuli kiitettävästi jengii ja läppä lens, Lasse sjungas ja kaikki diggas. No, enisei täs ois Slangijengille skidii kevätkatsaust hommien etenemisest yhdistykses. Tölikäs, vanhas kunnon Viides Pennis testattiin uutta tapahtumaa, bamlauskuppilaa. 6 TSILARI 2/2015 HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Aina ku meijän jengi liikahtaa, on böhinää luvas. Jengi vetää fiiliksel ja kehittyy koko ajan. Tulevist ja jo tehdyist jutskist löytyy infoo Tsilarist ja tietysti netist, slangin himasivuilt. Sillon meil on uus Stadin kundi ja friidu tiedos. Hyppäsin buliin mustaan holeen, ku eihän mul ollu ketää kertoos et mitä tapahtuu ja mitä mun pitäs duunaa. Bulit tänksit koko kuorojengille siit duunist mitä teette. Meijän tarttee vaa puskee kimpas meneen ja ottaa megeen kaikki maholliset ja mahottomatki tyypit et hommat etenis. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Ois siistii jos posse kävis diggaileen ja stiggais fotoi ja snadii kommenttii meijän Facebookiin. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Kaiken muun päälle. Nastat Waput, mutsien päivät ja Suvivirret, moikkaillaan ku treffaillaan. Viimestään Ulliksen Wappubileis se ainaki toteutuu. Toisaalt, ei ois kesää ja sen suulist jos ei ois talvee snögeineen. Rispektii kaikille jotka jaksaa järkkää ja säätää. Ja kyl me ollaan päästy asiois eteenpäinki, sen verran hyvän hallituksen valkkasitte. Vuoden mittaan tapahtuu paljon ja nii pitääki, täähä on meijän juhlavuos. Eikä unohdeta jokaviikkosii slangitreffei Kaisikses, perinteisii laskiaisjortsui, sikasiistei ”Virran viemää” ja Liemolan Lassen keikkoi eikä tietenkää redui erilaisiin mestoihin. Se ei paljoo vaatis ja homma alkais levii niillekki, ketkä ei ehkä viel tsennaa meit. Se mist ollaan jutskattu paljon ja tullaan saleen jutskaan lisääki, on slangikuoro. Slangibastu korkattiin kans käyntiin ja siinäpä oliki stadilaiskulttuurii puhtaimmillaan. Stadipäivä vaatii omat paukkunsa, juhlaristeily samoin. No, muuten siel mööteis tsittailtas viikkotolkul et pakko pitää ryhmä kuris. SLANGIJENGILLE SKIDI KEVÄTKATSAUS K evättä pukkaa, fögelit sjungaa ja tsyget kaivetaan naftaliinist. Kuha ei ota herneit neesaan jos kaikki toiveet ei toteudu tai jos mailiin ei heti vastata. Marjut pitää snörät handuissaan byroodirikkana, joten tsemii sinnekki. Jengil on smailis herkäs ja kieli pitkäl venataan jo et pääsis korkkaan terdekauden. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. Terkut muuten Toriskoudelt! Mut vaik ei talvee skagatakkaa, ni ei siit silti nii sikana digatakkaa. . Muutenki byroolle saa laittaa sähköpostii ja idiksii, jos silt tuntuu. Tosi stadilainen ei pahemmin pakkast skagaa. Sen kertoo seki et meigä käväs Oulus finnaas pakkasgrillauksen Suomen mestaruuden, eikä pitkii kalsareit edes ollu meges. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_2-15_13.indd 6 31.3.2015 10.28. Hyvii ehdokkait on jo rivis, mut jos teil on ehdotuksii, ni hallitus ottaa ne ilol vastaan ja funtsii sit möötis, ketkä valkattais. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. Näil mennää täl kertaa, toivottavasti uunituoreest Tsilarist on iloo. Nyt on parit hallituksen möötit vedetty ja kuulemma ihan nastaa on ollu, silti vaik mä oon ollu snadisti päsmäämäs ja iskemäs nuijaa pöytään hanakastikki. Se ei o tietenkää itsetarkotus, mut jos ryhmäst löytyy intoo ja poverii ni miksei. Kimpas duunaaminen on homman ydin. Tän lehden jälkeen seuraava Tsilari ilmestyy kesäkuus. Koht, ellei jo nyt, mennää siin et kaikki tapahtumat mis me ollaan meges, meinaa tarttee kuoron sjungaamaan. Meitsi alotti hommat slangipamppuna muutama kuukaus sit
Runoskabassa haetaan uutta slangilla skrivattua runoa, jota siis ei ole ennen julkaistu. Loppuskaba järjestetään juhlaristeilyllä 14.9. TALIHALLI Huopalahdentie 28 S U L K A P A L L O & S Q U A S H S U L K A P A L L O & S Q U A S H Yhteistyössä Lisätietoja kaikista skaboista: toimisto@stadinslangi.fi 045-186 7238 JUHLAVUOSI Tsilari_taitto_2-15_13.indd 7 31.3.2015 10.28. skulataan skrubua ym. Stadin bamlaajan 2015 -skaban alkukarsinta 1 Tapahtuman aikana esiintyy Slangikuoro klo 15.00 Kahvio on avoinna. Voit myös ilmoittautua esittämään biisin räppääjistä koottavalle raadille. esittämään biisi Baltic Queenin tuhatpäiselle yleisölle. Ilmoittaudu 10.5. Bamlausskabassa haetaan parasta slangin bamlaajaa. Myös alkukarsintojen parhaat palkitaan, joten osallistuminen ei velvoita loppukisaan osallistumista. Bamlauksen kesto saa olla kolme minuuttia. TSILARI 2/2015 7 SLANGIJENGI SKABAA TOSISSAAN 20V JUHLAVUONNA Oletko kavereiden mielestä mahtava bamlaaja vai onko sinussa runoilijan vikaa. Rap-skabassa haetaan parasta uutta rap-esitystä. Toimita runosi (määrä on vapaa) toimistolle 10.5. Oulunkylän perinnepäivillä. Runoskabaa tuomaroi runoraati, jossa on runsaasti slangiosaamista. Osallistu juhlavuoden skaboihin kevään aikana ja tule nauttimaan juhlaristeilylle skabojen tuloksista. klo 14-18 TALIHALLISSA. Alkukarsinnat järjestetään 23.5. Tyyli on vapaa. Tiedossa kliffoja palkintoja ja tietty roppakaupalla kunniaa. mennessä nimimerkillä ja omat tiedot ehdottomasti mukaan joko postilla Stadin Slangi ry Hämeentie 67 tai toimisto@ stadinslangi.fi. Stadin bamlaaja 2015 -skabaan osallistuja, ilmoittaudu byrooseen osallistuja, ilmoittaudu byrooseen toimisto@stadinslangi.fi 30.4. Perinnepäivä 23.5. mennessä toimistolle. Skrivaa siis nyya slangilla esitettävä biisi ja tallenna esitys mp3-muotoiseksi ja stikkaa se slangibyrooseen joko ihan itse tai mailaamalla. MARJUT KLINGA OHJELMASSA: sulkapallon näytösottelu 15.30 nonstop-opastusta sulkapalloon PERINNELEIKKEJÄ: pussihyppelyä nebbisskaba skulataan skrubua ym. mennessä tai tuntia ennen paikan päällä. Löytyykö perhepiiristä rappi-sykettä. Talin perinnepäivillä ja/tai 22.8. Tyylisuunta on vapaa. Paras esitys kutsutaan mukaan juhlaristeilyllemme 14.9. klo 19.00
Ylermi Runko oli osuusliike Elannon pitkäaikainen pääjohtaja. 7.10. Myöhemmin hänen äitinsä Edith Järvinen ja Gösta Lindman solmivat avioliiton. Hän oli myös ensimmäisiä, jotka kehittävät reikäkorttikoneiden käyttöä kirjanpitoja hallintorutiineissa. 3.3.2009 Espoossa). Åke Lindmanin isä Väinö Järvinen työskenteli kuorma-autoilijana. Hän esiintyi myös paljon televisiossa ja veti lastenohjelmia 1960 1970 luvuilla, mukana oli usein toinen hänen tyttäristään. Myöhemmin hänet nimitettiin reikäkorttiosaston päälliköksi, josta ylennettiin osuusliikkeen hallintojohtajaksi ja pääjohtajaksi 1968. (s. Elokuvakaan ei jäänyt hänelle vieraaksi, ensimmäiset roolit olivat jo jatkosodan loppuvuosina. Lisäksi hän ohjasi kymmenen elokuvaa, neljä televisioelokuvaa ja kymmenen televisiosarjaa. Ragni Malmstén opiskeli Sibelius-Akatemiassa, mutta mieli paloi kevyen musiikin pariin. Hän oli tunnettua muusikkosukua, Georg Malmsténin tytär. 2013 Helsingissä). Kaikkiaan hän edusti Suomen maajoukkuetta 26 A-maaottelussa ja 3 B-maaottelussa. Helsingissä 11.1.1928, k. Hän vieraili myös useissa suurrooleissa Ruotsalaisessa teatterissa, kuten Kustaa III:tena. Suomeen perustettiin 1953 Reikäkorttiyhdistys, jonka jäsenlehteen Reikäkorttiin hän kirjoitti lähes joka numeroon erilaisista käytännöistä reikäkorttikoneiden kytkennöistä ja antoi neuvoja knoppeihin. JUHLAVUOSI ARSKA SOISALO Tsilari_taitto_2-15_13.indd 8 31.3.2015 10.28. 8 TSILARI 2/2015 Vuosi 1997 Vuonna 1997 valittiin Stadin friiduksi iskelmälaulaja, taiteilija Ragni Malmstén (syntyi 2.10.1933 Helsingissä, kuoli 25.5.2002 Helsingissä) . Åken sukunimi vaihtui aikuisiällä Lindmaniksi, kun Gösta Lindman adoptoi hänet. Lisäkoulutusta Forssell hankki Ruotsalaisen teatterin oppilaskoulussa. Hän syntyi jatkosodan aikana Helsingissä (24.12.1943). Hän teki ensimmäiset levytyksensä 1954, ne olivat aluksi lastenlauluja, joukossa myös tätinsä Greta Pitkäsen Mikkihiiri levytyksiä. Lindman oli nuorempana maajoukkuetason jalkapalloilija, hän osallistui puolustajana muun muassa Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Samana vuonna valittiin Stadin kundiksi Ylermi Runko (s.13.6.1927 Helsingissä, k. Unohtumaton Elmeri, Riepumatto, Aaltoskan haitariswing ja Tango ruohikolla. Samana vuonna valittiin Stadin kundiksi näyttelijä, ohjaaja, jalkapalloilija Åke Lindman ( s. Kallio oli jo Halosen syntyessä vahvasti perinteistä Vuosien 1997–1999 Stadin friidut ja kundit Tuskin monikaan on tehnyt Stadin Slangin hyväksi yhtä paljon kuin Eki Mattsson. Helsingissä 2.5.1925). Vuosi 1998 Vuonna 1998 julkistettiin poikkeuksellisesti Stadin friidu ja Stadin kundi Senaatintorilla Aleksanteri II patsaan vieressä. Hänen suurimpia hittejään olivat 1960-luvulla mm. Halosen lapsuudenkoti oli Helsingissä Kalliossa osoitteessa Hämeentie 34. Friiduksi valittiin näyttelijä, teatterineuvos Kyllikki Forssell. Lindman näytteli kuusi vuosikymmentä kestäneellä urallaan 79 elokuvassa ja televisiosarjassa. Lindman päätti jo 12-vuotiaana tulla filmitähdeksi ja jalkapallosankariksi. Hänen setänsä oli Eugen Malmstén. Hänellä oli vakituinen kiinnitys vuosina 1948–1992 Suomen Kansallisteatterissa, jossa hän näytteli monta suurta roolia. Lukion jälkeen Forssell aloitti Helsingin yliopistossa estetiikan opinnot, mutta pian akateeminen maailma jäi ja näyttelijän ammatti vei voiton. Samana vuonna hän aloitti uransa ensimmäisessä vakituisessa työpaikassaan Elannossa työntutkijana. Hän vaikutti myös pitkään Helsingin kunnallispolitiikassa, lähes 30 vuotta, ollessaan Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja. Väinö Järvinen kuoli, kun Lindman oli neljän vuoden ikäinen. Vuosi 1999 Vuonna 1999 Stadin friiduksi valittiin silloinen ulkoministeri Tarja Halonen. Forssell teki stipendiaattina lukuisia tutustumismatkoja Euroopan teattereihin. Hän opiskeli SF:n filmikoulussa jo 1943, samana vuonna kun kirjoitti ylioppilaaksi. Kyllikki Forssell aloitti näyttelijäopintonsa lukioaikanaan. Parhaiten hänet muistetaan karskina alikersantti Lehtona Tuntemattoman sotilaan filmatisoinnissa. Ylermi Runko valmistui diplomimerkonomiksi Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta 1950. Hän oli yksinhuoltajaäidin poika Helsingin Kalliosta, Castreninkadulta
Hän aloitti Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n lakimiehenä 1970 ja jatkoi tässä tehtävässä koko poliittisen uransa ajan. Halonen on ollut kolme kertaa ministerinä: sosiaalija terveysministerinä 1987–1990, oikeusministerinä 1990–1991 ja ulkoasiainministerinä 1995–2000. Slangista Ekillä oli varma mielipide: ”Slangi on stydii ku dynu. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän lähti opiskelemaan taidehistoriaa Helsingin yliopistoon. Samana vuonna valittiin Stadin kundiksi graafikko, taiteilija Erkki ”Eki” Mattsson (s. Isä, Vieno Olavi Halonen (1915–1981), oli kotoisin Kuopiosta ja työskenteli hitsaajana. Hän julkaisi useita kirjoja, joista voi mainita Kun Eki oli snadi, Hima Stadissa, jonka tuotto meni lyhentämättömänä ”Työläisäitipatsas” keräykseen. Sarja börjas viime Tsilaris, ku Raija Tervomaa skrivas ekoista Stadin friidusta ja kundista, vuonna 1996 valituista Eeva-Riitta Siitosesta ja Kari Rahkamosta. Tän 20 vjuhlavuoden Tsilareissa minnaillaan aiempia friiduja ja kundeja. presidenttinä ja ensimmäisenä naispuolisena valtionpäämiehenä vuosina 2000–2012. Akvarellit, piirrokset ja öljymaalaukset olivat esillä taidenäyttelyissä ja saivat erinomaisia arvosteluja. Se voi viiltää ku skeglu tai pistää ku fekta, mut se voi lämmittää ku suulis kesiksellä tai tuntuu pehmeeltä ku friidun daisari. 4.6.1923 Kuusankoskella, k. Kansanedustajaksi Halonen valittiin ensimmäisen kerran Helsingin vaalipiiristä 1979 ja sen jälkeen neljä kertaa jatkokaudelle. Keskeinen osa Halosen poliittista toimintaa on ollut myös hänen viisi kauttaan Helsingin kaupunginvaltuustossa 1977–1996. Keväällä 1962 Halonen kirjoitti ylioppilaaksi reaaliaineiden linjalta Kallion yhteiskoulusta. työväenluokan asuinaluetta. Kolmen sotapalveluvuoden jälkeen Mattsson sai Ateneumissa opintonsa päätökseen ja teki päivätyönsä mainosgraafikkona. Ammatiltaan Loimola oli somistaja ja kotiapulainen. Taidehistorian opintoja kesti vuoden ennen kuin Halonen siirtyi lukemaan lakia. Vuonna 1971 Halonen liittyi SDP:n Kallion osaston jäseneksi. Tarja Halosen äiti, Lyyli Loimola, oli muuttanut Kallioon Lohjalta vuonna 1939. Vieno Halonen oli rintamalla ja Lyyli Halonen työskenteli kenkätehtaassa. Lähde: HS 20.12.2009 Erkki Mattssonin nekrologi, kirjoittajat: Raija Tervomaa ja Lasse Liemola. Eki ei itse töitään ja tekemisiään mainostanut, vaatimaton kun oli. Samalla hänestä tuli työläissukunsa ensimmäinen ylioppilas. Mattsson ansioitui myös iskelmäsanoittajana. 27.11.2009 Helsingissä). Hän oli samalla ensimmäinen nainen, joka oli koskaan työskennellyt juristina SAK:ssa. Tarja Halonen toimi Suomen tasavallan 11. Hän teki kuvia, pakinoita, lehtijuttuja sekä kokonaisia kirjoja. Halosen vanhemmat olivat avioituneet talvisodan alkaessa. Arajärvi Pentti Arajärvi Stadissa Pen a eda riks 134 JUHLAVUOSI Tsilari_taitto_2-15_13.indd 9 31.3.2015 10.28. Ekin myötä katosi myös ”katoava luonnonvara” vanhan ajan herrasmies. maaliskuuta 2000, ja hänet valittiin uudelleen tasavallan presidentiksi vuonna 2006. Oikeustieteen kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1968 pääaineenaan rikosoikeus. Ilman slangii mä oisin ihan orpo ja melkein urpo.” Tuskin monikaan on tehnyt Stadin Slangin hyväksi yhtä paljon kuin Eki Mattsson. Vuonna 1950 Halonen aloitti opintonsa Kallion kansakoulussa, mistä hän myöhemmin jatkoi opintojaan Kallion yhteiskoulussa. Eriarvoisuus veks! Stadin kundi ´09 Ilmoituksen kärsii P. . Eki Mattsson oli Ylen ensimmäinen slangipakinoitsija ja ehti ihastuttaa kuulijoita toistakymmentä vuotta humoristisilla ja lämpimillä sekä usein myös reippaasti kantaa ottavilla pakinoillaan. Hän astui virkaansa 1. Hän toimi myös graafisen suunnittelun opettajana. Ystävät ihailivat Mattssonin rauhallista, tyyntä ja vaatimatonta persoonaa
Kirstarin jengissä, porukas, joka keskitty Kirstinkadun työläiskorttelin asukkaiden yhteydenpitoon ja museoinnin organisointiin. Sit ne rupes puuhaan Työläisäiti-patsasta ja kerään siihen HERLEVIN MOOTTORI EI YSKI JUHLAVUOSI PIRJO TUOHIMAA Tsilari_taitto_2-15_13.indd 10 31.3.2015 10.28. Ne viritteli moottorei ja bamlas siin samal kaikkee mitä nuorten laiffiin kuulu. Matille löyty kyl vaimo niist ympyröist, sillä Hilkka oli tyttöjen puolella ohjaajana. Faija osas ja bamlas slangii, mutsi ei voinu sietää! Se johti varmaanki ihanteelliseen oppimistulokseen… Matin faija oli krigus, ja sillon oli kaikest puutetta. Paitsi lapsist ei ollu: Matti sai viel systerin ja kaksosbroidit, ja sit niil oli 41 neliön kämpäs neljä skidii. Sit sen faija delas aika pian, vuonna -56, mut oli jättäny liekin pojan sydämeen, ja seitsemännelt Matti meni amikseen kouluttautuu asentajaks. Se oli järisyttävä kokemus, ja siit asti mä diggasin vauhtii ja moottoreit yli kaiken”, kaveeraa Matti. Elämä oli auki! Matille on aina ollu tärkeetä olla ihmisten paris ja duunata kimpas kaikkee kliffaa. Sen eka hima oli Kalevankadun Hietalahden pääs; slanginsa se kuiteski kertoo oppineensa Tölikas ku se budjas siel skoleaikoihin. Vuonna -54 ne flyttas Mansku 25:een ja sai ruhtinaalliset 20 neliöö lisää. Hyvin on menny”, Matti myhäilee. Se pyöri enste ns. Matin mummola oli siellä. Vähä kasvettuaan Matti totes et 12-vuotias kundi tarttee omaa fyrkkaa: se meniki sit Töölöntorille blumsteritsuppariks. Se oli sitä suurten ikäluokkien aikaa! Skolen Matti börjas 6-vuotiaana ku sen vanhemmat funtsas et se on niin valopää; Matin mielest se oli liian aikasta. ”Mä muistan 12-13-vuotiaasta myös sen ku faija vei mut Laaksoon tsiigaan Motocrossii. 16-vuotiaana se sai ekan oikeen duuninki: Liikennelaitoksen asentajaoppilaana se sai rymsteerata autojen ja moottoreiden kans ja ajaakki. Sit se meni liikenneopettajakouluun ja valmistu sielt. Mä tulin monelle nuorelle kundille isähahmoks, ja jotkut niistä on tullu moikkaan viel kuuskymppisinäki. Mut mites Matin tie vei slangijengiin. Sen moottoriosaaminen toi sille hommii Nuorisoasiainkeskukses, jossa se duunas nuorten askartelupajas 10 vuotta. Siihen aikaan kantsi vaa mennä johki putiikkiin ja froogaa, saisko duunii. Siit tuli autonkuljettaja. Pia Landén ja Supa Santanen. Mä menin giftikseen vast 35-vuotiaana, joten olin ehtiny tsiigaa ja valkata riittävän kauan. 10 TSILARI 2/2015 S tadin Slangi ry:n jäsen #47 ja bamis #2, Matti Herlevi födas Naistenklinikal vuonna 1942. Nyt ne on ollu 40 vuotta kimpas, ja kahden itsenäisen aikusen liitto toimii: ”Me ollaan aina luotettu toisiimme ja annettu toisen elää myös omaa elämäänsä. Skloddille kerty kyl monii skolekokemuksii: se kävi ihan snadina jo Lapparii, Kaisista ja Laruu. Meilhän oli ikäraja 24”, Matti muistelee. ” Ben Zyskovicz kävi myös siellä parikymppisenä korjailemas vanhaa Fiatiaan. Fillaril se dilkkas kukkapukettei ympäristön asukkaille ja ansaitsi taskurahaa. Se lämmittää mieltä tosi paljon, varsinki ku ei oo omia lapsia”, kaveeraa Matti. Mukana oli mm. ”Pääsin tän harrastuksen ansiosta sit ihan virallisestikin Helsingin kaupungin nuorisosihteeriks. Joulusesonki tarjos myös ansaintamahiksen: mummoille heivattii joulugranut himaan
Olin sit mukana -97 järkkääs Jugendsali-näyttelyy, jonka näki 26 000 ihmistä. Siin me toimitaan ny.” Matti on aina ollu vauhtiveikkoja, mut jossain vaihees pumppu teki tenän. Mutta mopoilijoitten koulutus jatkuu. ”Vode sit sairastu eikä klesana voinu enää hoitaa sitä jobii, joten mä hyppäsin liikkuvaan junaan. Siit se lähti”, Matti muistelee. ”Me saunottii Päijänteentiel ja joku ehdotti et pitäis perustaa Stadin Slangi ry. Mä olin vastaan, mut Supa puhu mut ympäri! Vode Sulander oli eka bamis, ja me saimme tehtäväks rustata säännöt. On jatkunut jo vuodesta 1967. Ne on mun ite duunaamat. Sarja börjas viime Tsilaris, ku Raija Tervomaa skrivas ekasta bamiksesta Vode Sulanderista. . Stadin Slangi ry juhlii mutseja Kampin palvelukeskuksessa Malminkadulla 4.5.2015 kello 17.00 Tän 20v-juhlavuoden Tsilareissa minnaillaan aiempia bamiksia. Arvaa mitä siit tuli: fyffee! Sil saatii sit meidän eka toimitila ja seuraava siihen viereen. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahdesta romupyörästä tuli yks eho!” Enemmän harrastan niitten duunaamista kuin skujaamista. Syyskokous 2015. fyrkkaa slangiskaboil; ne tilaisuudet alkoki tuottaa vimmatusti tuohta, josta saatii se pysti ja pydettii antaa viel Ensikotien liitolle 100 000 markkaa. Kahden pallolaajennuksen ja elämäntaparukkauksen jälkeen kundi on taas elämänsä iskus, ja harrastaminen Veteraanimoottoripyöräklubil voi jatkuu: ”Mul on kaks prätkää, seiskapuolikas Bemari ja kasipuolikas poliisien moottoripyörä. F o to : M ik ko R ei jo la Tsilari_taitto_2-15_13.indd 11 31.3.2015 10.28. Mukana Slangikuoro Maria Hänninen Anja Erämaja Anna Kortelainen TTule messiin sjungaamaan ja fiilistelemään. JUHLAVUOSI Herlevi on ollu usein kokousten bamiksena
Tilat on päästetty erittäin huonoon kuntoon, ja nyt alkaakin olla viimeiset mahdollisuudet saada tiloihin hyvinvointikeskus kaikille mielen tai ruumiin virkistystä kaipaaville. To 6.8. Tässä tulevaisuuden visiossa haluaa myös Suomen suurin kotiseutuyhdistys 20-vuotias Stadin Slangi ry olla mukana. Lisää tietoa www.lapinlahdenlahde.fi MARJUT KLINGA Slangijengin kesäkonsertit Lapinlahden sairaalan pihapiirissä To 7.5. Hanketta isännöi Suomen mielenterveysseura. Engelin suunnittelema v.1835. klo 17.00 Lapinlahden pihalla svengaa. Sään salliessa ollaan ulkona Yhteistyössä: Lapinlahden Lähde sekä Pro Lapinlahti. Slangijengi tukee sairaala-alueen kehittämistä kulttuuri-ja mielenterveystyön hyvinvointikeskukseksi. Ke 3.6. Sairaala-alue on C.L. Paikkoja rajoitetusti. Lapinlahden Lähde on kansalaislähtöinen hanke, joka pyrkii luomaan autioituneesta sairaalasta; (mm. Emme mene valmiiseen kirkkosaliin kaiken kansan nähtäville vaan tuomme slangilaisen perinteen tänne pieneen Lapinlahteen ja toivomme, että kaikki löydämme yhteisen sävelen niin 7.5 Mutsi on bestis -tapahtumassa kuin kesäja elokuun lauluilloissa. Lapinlahden sairaalan saamista kulttuurija mielenterveystyötä tekevien tahojen yhteiseksi keitaaksi ajavat useat eri tahot jopa kaupunginvaltuutettuja myöten. Sairaala toimi psykiatrisen hoidon yksikkönä jonka yhtenä isona etuna oli puiston rauhoittava merkitys. Tällä tavalla löysimme kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Lapinlahden sairaalaalueen ja arvokasta työtä tekevän Lapinlahden Lähteen. Halusimme tapahtuman avulla tutustuttaa slangilaisia uusiin upeisiin kohteisiin eri puolilla Stadia ja vaalia kulttuuriperintöä. klo 17.00 Lapinlahden pihalla svengaa. Aleksis Kivi on ollut täällä potilaana) yhteisöllisen toiminnan ja kulttuurin kohtaamispaikan. Mukaan mahtuu 150 innokkainta. Tapahtumaa on yleensä vietetty Suurkirkon mahtavissa puitteissa mutta juhlavuoden kunniaksi halusimme lähestyä tätä yhtä tärkeintä tapahtumaamme kokonaan eri näkökulmasta. klo 17.00 Mutsi on bestis –konsertti. Tule messiin 7.5 klo 17.00 nauttimaan slangibiiseistä upeassa mestassa. 12 TSILARI 2/2015 SLANGIJENGIN UUDET SUUNNAT S tadin Slangi ry on jo useana vuonna järjestänyt Mutsi on bestis tapahtuman ennen äitienpäivää. Lisätietoja byroosta 045-186 7238 tai toimisto@stadinslangi.fi SLANGIJENGI F o to : P ir kk o L iu kk o n en JUHLAVUOSI Tsilari_taitto_2-15_13.indd 12 31.3.2015 10.28. Sään salliessa ollaan ulkona
V.1953 Carl-Olof Tötterström kuoli samassa paikassa samalla tavalla kuin Söderholm. Tällöin sattui onnettomuus, kun välillä oli pitkähköjä taukoja, mutta sitten yhtäkkiä tulikin yksinäinen moottoripyörä kovaa vauhtia ja törmäsi rataa verkkaista vauhtia ylittäneeseen poikaseen, joka raahautui moottoripyörän mukana noin 15 metriä ja ruhjoitui pahoin ja kuoli myöhemmin Punaisen ristin sairaalassa, jonne hänet kiireisesti toimitettiin. Onnettomuuden tapahduttua harjoittelun keskeyttivät heti paikalla olleet poliisimiehet, vaikka harjoitteluaikaa olisi ollut vielä jäljellä yli 2 tuntia. Mut Eltsusta moni muistaa surullisempiiki juttui, tässä siitä pluggaajan yhteenvetoa. V.1963 Ruotsalainen Örjan Atterberg kuoli pääsuoralla sen jälkeen kun hänen ja Freddy Kottulinsky autot olivat lähtökiihdytyksessä koskettaneet toisiaan ja Atterberg auto nousi ilmaan ja kaatui radalle ylösalaisin, jolloin kuljettajan pää jäi auton ja radan väliin. Lankkuaita purettiin tämän jälkeen. TSILARI 2/2015 13 H arjoitusajoissa 5.5.1933 7 vuotias Nils Holger Gustafsson jäi ajorataa ylittäessään moottoripyörän ruhjomaksi ja kuoli. Useat radalla sattuneet onnettomuudet heittävät synkän varjon niiden henkilöiden päälle, joiden tehtävänä on ollut varmistaa yleisön ja kilpailijoiden turvallisuus kilpailun aikana. Vasta näiden tapausten jälkeen lankkuaita purettiin. Monet on ollut tsiigaamassa fiudeilla ja motskareilla tsöranneita sankareita. Lapsiuhri vain 7v. 1947 Gunnar Söderholm kaatui moottoripyörällä moukaripörssin mäessä ja törmäsi vahvaan lankkuaitaan ja kuoli. Eltsun ajojen ilmo vuodelta 1933. . Samoissa kisoissa valokuvaaja Viljo Turunen kuoli kioskin kurvassa, kun Uljas Pekkisen ohjaama moottoripyörä ajautui radalta ulos sen sisäpuolelle Turusen päälle. Äitienpäivänä järkättyjä Eltsun ajoja minnailtiin bulisti vuoden 2013 Tsilareissa. Kilpailijoiden turvallisuutta uhkasi vakavasti moukaripörssin mäessä sijainnut vahva lankkuaita, joka koitui kahden kilpailijan kohtaloksi järkyttävällä tavalla. Samoin on ainakin vuoden 1933 harjoitusajojen aikaan ollut aivan riittämättömästi turvahenkilöstöä paikalla, koska pikkupojat telmivät radalla ja juoksentelivat ajoradan ylitse. V.1962 Oiva Laakso kaatui ja kuoli pääsuoran loppuosalla moottoripyörällään korjattuaan ajolasien asentoa. Tsilari_taitto_2-15_15.indd 13 2.4.2015 11.11. EKS MINNAA LEFA KUTVOLA ELTSUN AJOJEN KARMEA SALDO: – 4 kilpailijaa ja 2 katselijaa kuolivat onnettomuuksissa. 15.5
14 TSILARI 2/2015 Kun mä tapasin ekan kerran tulevan sukuni Oli Byggalla jortsut vuonna viiskytkuus Friidulla taftimekko, täyskello, aivan uus. Jengi otti mut ihan kliffasti vastaan. Sekin selvis, ett mun faija ja Penan faija tuns toisensa nuoruuden ajoilta. Perfidia soi. Tunnistaisin gubben keltasesta saderotsista ja sydvestistä. Paiskattiin handui ja lähdettiin veneelle, jonne Penakin sitt ilmesty. Kaikkien naamat ku Hangon keksit. Tää juttu kertoo siitä, kun treffasin ekaa kertaa koko tulevan sukuni: Rantamäet. Olin tehnyt pikkuskloddiin sbulin vaikutuksen EKS MINNAA ARJA RANTAMÄKI Mitä?! Gimma osaa tehdä safkaa! Tsilari_taitto_2-15_13.indd 14 31.3.2015 10.28. Pikkubroidi oli kärppänä mun apuna, haki vettä ja pyöri mun ympärillä apukokkina. Samettirotsi oli kundilla döfas Brylcreemi-kiehkura otsalla Poski poskea vasten ne joras, hand in hand Skulas Ossi Aalto, sjungas Sacy Sand. Saari on Porkkalan lähellä, se oli 1944 jouduttu vuokraamaan neukuille. Yks leskirouva vuokras sitä, kunnes se meni Espoolle verovelkoina. Faija lupas tulla sen avofiskarilla hakee meidät Stadin rannast. Skönellä blosaa aina ja vodaa roiskuu. S ieltä Byggan jortsuist läks alkuun meidän lovestoori. Käytiin joraamassa Byggalla aina kun se pääs Riihimäelt lomalle. Mitä?! Gimma osaa tehdä safkaa! Varsinkin Penan mummu piti sitä isona asiana. Se friidu ja jannu koko illan joras. Huh! Se oli vanhoi Valkan kundei ja oli bokraillu nuorena GB:n kans, Helsingin Jyryssä. Anto meille viel vihreen pressun suojaks. Ensin oli Penan mutsi ja sisarukset: Systeri ja kaks pikkubroidii, vanhapiikatäti ja Penan mummu ja vaari. Kaikenlaista asiaan kuuluvaa tentattiin puolin ja toisin. Penan faija – komee karpaasi Penan famili vietti kesät Kaparen nimisessä Espoon saaress. Hogasin kans, ett se gubbe oli jumalattoman komee, suoraselkäinen, ahavoitunut, valkotukkainen karpaasi. Ukko tsekkas ens öljyt ja sytystulpat ja veivas sit kammesta koneen käyntiin. Kun tuli safkan vuoro sanoin, että oon esivalmistellu snadisti safkaa himassa ja jos sopii niin mä teen safkat. Nykyään Kaparen on Espoon kaupungin omistamaa ulkoilualuetta. Minunkin faija oli budjannu samoilla nurkilla Valkass. Tää mun uus boyfrendi budjas Käpikses. Botski oli avofiskari, jossa oli ykspyttynen Wickströmin keskimodari. Jännäsin sitä faijan tapaamista. Saaren sbulein haussi on meidän kimpassa myöhempinä vuosina byggaama. Meidän kahden kimppa oli menny sen verran vakavaks, ett Pena halus esitellä mut sen, familille. Ja ne kaks ne tunnelmoi. Tää broidi kerto mulle joskus vanhempana rakastuneensa minuun ensi näkemältä. Vuonna 1956 Porkkala saatiin takas. Myöhemmin se flyttas Stadiin, aseseppäskoleen ja alettiin styylaa vakkarina. Pikkubroidit tirsku ja raapi revaa ja välillä klyyvarii. Saaren rantsus mutsi ja muut Vihdoin slepattiin saaren rantaan, jossa jengi jo venttas uteliaina. Mä olin tehny lihapullataikinan ja pistin botlarit tulelle. Pena oli duunis Hietsun telakalla ja tulisi suoraan duunista botskille. Paistoin lihapullat ja tein Stadin friidun soosit meggeen. Kun nousin skurusta, hiffasin heti sen keltasen rotsin. Yhtenä viikonloppuna me päätettiin lähtee sinne ”niiden saareen” ja sovittiin, treffit Jätkäsaaren nurkille, jossa Penan faijall oli venemesta, lukitulla alueella. Niill oli snadi mökki siellä vuokramaalla. Murkkuikänen systeri oli utelias, ett millasen pimatsun se isobroidi oli iskeny. Matka kesti aika kauan sillä vauhdilla. Siks kaikiss botskeiss piti olla numerotunnukset, ett neukut pysty tsekkaa, ketkä siel skönell liikku. Joku viikko sitt Länsiväylä lehdess oli juttu, ett joku ”viskaali” oli ominu sen, meidän historiallisen kesämökin! Käytti sitä yksityisenä kesämökkinään ja siitä tuli jotain strabelii
Aamut kun orava seilas laudan päällä saaren rantaan, tai kun kerran aikaisin aamulla tsitattiin kaltsilla, katsomassa kun minkki ui rantsuun. Kun radiossa sjungaa Sacy Sand, kaks kalkkista joraa, poski poskea vasten hand in hand. Luulen että pikkubroidit tais joskus vaklaa meitä, kun tirskuivat niin tietävän näköisinä. Siellä on stenuranta, meren hiomia mukulakiviä, ja ihan vedenrajassa oli snadi kvartsiluola, jonka kiteitä kävin ihailemassa. . Saaressa, vedenrajassa oli myös kielekkeitä, joiden alle jäi kliffoja piiloja, joihin käperryimme lemmiskelemään. Me kierrettiin saarta ja hitattiin kaikenlaista kliffaa nähtävää. Yhä edelleen dallataan tasatahtia, Käpiksen kundi ja Sörkän friidu. Vuoskymmeniä kului, montakin. Skidit pulikoi niissä skrubuissa, mihin laineet toi kirkasta merivettä ja suulis lämmitti sen lämpimäksi. Budjaa kimpassa vielä kumpikin. Yläkerran pikkuikkunan takana meillä, ja ajallaan myös Penan sisaruksilla, oli vuorollaan oma lemmenpesänsä. Siellä vietimme kaikki kesät ja siellä sai alkunsa meidän ainokainenkin. Ja näin se runo jatkuu: Se ilta oli varmaan skrivattu tähtiin sillä kimpassa heidät sen jälkeen aina nähtiin. lllalla miehet laski verkot ja pojat stikkas puuemmeitä, ilman heittovapaa. Luulen että pikkubroidit tais joskus vaklaa meitä, kun tirskuivat niin tietävän näköisinä. Kaikiss botskeiss piti olla numerotunnukset, ett neukut pysty tsekkaa, ketkä siel skönell liikku. Muistan ikuisesti ne saaren angervontuoksuiset, kuumat kesäillat. Ulkokaltsilla tyrskyt iskeyty rantakalliolle hajoten vaahtopärskeiksi. Ne oli luontodokumentteja ennen television tuloa. Meidän byggaama kesämökki, josta Länsiväylässä oli loppukesästä 2014 kahden sivun juttu. Haukia nous melkein joka heitolla. Vuosia myöhemmin meidän skidikin polski niissä. Systeri tenttas mun koulunkäyntiä, kun se itse oli juuri päässy oppariin. Mutsille oli aina haukipaketti tuliaisks niiltä reduilta. Niin ne vuodet vieri, myötäja Rantamäessä, tyvenessä ja stormissa. Tuttu muurari, mun isäpuoli Leivosen Veka, tuli stadista muuraamaan ja minä tein muuriin, sileistä kivirannan stenuista pyöreän reliefin. Sillä faijan avofiskarilla tuotiin stadista rakennustarvikkeita: käytettyi tiilii ja lautoi, joista naulat poistettiin ja kimpassa, koko porukka osallistu naulaamiseen, tiilten putsaamiseen ja laastin sekottamiseen. Viikonloppu saares meni ihan kliffasti. TSILARI 2/2015 15 tiedoillani eläimistä ja luonnosta. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 15 31.3.2015 10.28. Kliffat piilot Viikonloppu meni ihan kliffasti
Ei ees flaidattu, vaikka meille syntyikin lättäjalkojen hajaantumiskehoituksen jälkeen sanonta: ”Mennäänks lamaan Assan jengi tai hakkaan Kaivarin hurrit.” Koskaan ei tehty kumpaakaan. Sepparin kundit vuonna 2000 HSS:n pursiseuralla. Yrjölän Timppa eksy kuitenkin Ressuun pluggaan ranskaa ja Teissalan Hanski Kulmikseen. Ei silloin vielä keskusantenneista ollu tietoo. Alarivi vasemmalta: Panu Varhee, Arska Koskelainen, Koimo Kostiainen, Kimmo Varhee ja Jutteri Vallasvaara. Jokaisella piti olla oma masto ja harava. 50-luvun Rööperissä oli snadei kundei ku paidan knapei. 16 TSILARI 2/2015 EKS MINNAA JUSSI LUUKKO KOULUNEUVOS T alo kanto meidän kundien kesken kliffaa nimeään sen vuoksi, että siinä budjas Alkon duuneissa olevaa jengiä. Muut Luukon broidiksista luudas Norssiin ja svedut Svenska Norseniin tai Revaniin. SEPPARIN KUNDIT OSA 1 Mikä se Seppari oli ja mitä kundeja siellä budjas. Kansikset käytiin joko Puniksessa tai Tehtiksessä ja ne jotka jatkoivat oppikseen pluggas enimmäkseen Typykässä kuten Varheen ja Kostiaisen broidikset sekä Luukon nuorin kundi Simppa. Yleensä dallattiin rantsun ja Kaivarin ympäri Eteläsatamaan, josta sitten stadin ja landen rajaa Espaa ja Bullaa pitkin Jätkään ja sieltä sitten stepattiin takaisin Seppariin. Meeduun oli eksynyt kuiteski pari kundii myös Vuorimiehenkadun Sepparin puoleisest endast ”pulitalosta”. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 16 31.3.2015 10.28. Mutta sitä ei me oikein bonjattu, miksei me saatu tsittaa porttarin aidalla pamlaamassa, vaan jepet pisti meidät rundaan. Oli siinä klabbeil duunii, kun niin monta kilsaa dallattiin. Takaa vasemmalta: Ykä Luukko, Ribert Pirhonen, Uffe Holmström, Ibe Luukko, Hanski Teissala, Jussi Luukko, Klasu Ahlstedt, Ana Luukko ja Reijo Kostiainen. Mut silloin kun meil kundeilla ei vielä ollut tölläreitä, oli kliffa jyke kletrata katsille ja vendata antennien suuntia niin, että tölläreistä kuva häipy. Tölläri ei kahlinnut Töllärikään ei häirinny meidän jäbien juitsuja, sillä niitten haravia alkoi staijaa katseilla harvakseen vasta vuosikymmenen lopulla, kun lahden toisella puolella alkoi olla proggista ja TES-visiokin oli börjannut. Seuraavina päivinä skriinattiin sitten äijiä, jotka kompassin kanssa olivat sihtaamassa antenniaan oikeaan suuntaan. Meit Sepparin jäbii oli kolmisen kybää. Sepparin kundeina itteensä pitävät jällit budjas pääosiltaan Sepänkatu 13-19 taloissa, aivan Agricolan tsyrkan höörnillä. Mukana oli myös sveduja kuten Uffe Holmström, Bubi Stålhammar, Lefa ja Kaitsu Björkholm ja Tomppa Karlsson, mutta ei sillä koskaan ollut mitään roolii meidän keskinäisiin hommiin
Mutta minnaan kuiteski, et kerran Eikka sijottu palkinnoille Pyynikillä muttei pärjänny kuitenkaan taas sitten Imatran ajoissa. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 17 31.3.2015 10.28. Mut Arosen Ebrolla oli kaks vanhempaa broidia Pera ja Eikka. Kerran mä pääsin Peran meeduun – oli tosi haadia. Eikka puolestaan skujas yleensä firman pakulla ja kun se lähti duuniin Sitistriitti raiku ku kiihdytysbaana. Tottakai bilikaan oli vaihdettu äree ja buli Merkuryn moottori. Meedus oli kaikki talon fillariveivaajat. Toisen kiilaaminen johonkin pitskun höörnaan oli besta juju pistää toinen stiplaan. Yhteen aikaan sillä ei ollu jarrujakaan. Ebron faijalla oli tsengalafka Annankadulla ja Lefan faijan duunimesta ei meille kundeille ollut koskaan tullu ees puheeksi. Jos kundilla ei ollut fyrkkaa tsöpaa sitä, oli muitakin mahiksia saada se. Kisast pudonneet tsittas sitten roskiksen bredal ja tsiidas siitä parempien menoo. Sepparin kundin Kimmo Varheen koppi. Hentsi Ventokin hanki jonkin päristimen, mutten muista sen koskaan toimineen, vaikka usein oltiin mukana työntämässä sitä käyntiin. Niihin aikoihin ei ollut tapana, että mutsit ja fatsit skujas bilikalla kakaroita ympäri Stadii erilaisiin harrastuksiin. Minnaan, että bestat skuffas rundin 16 sekas. Fillari se oli sitten poikaa Fillari oli se ajopeli, jota käytettiin. Ei meillä kundeilla stopattavia sekkareita ollut. Ne oli vähä niinku idoleja meille nuoremmille. Rantsuun oli vielä byggattu skramlerata pomppuineen aika lähelle mestaa, jossa nyt staijaa haaksirikkoisten ikieldis. Koskelaisen Arska sai Jawan ja Varheen Kimmo Zündapin. . Me venattiin innolla Eikan tuloa moukaripörssin mäessä, mut ei me Eikkaa nähty, koska se oli vetänyt kuprut heti ekan rundin alussa. Se sano vaan, että vain raukat bremsaa. Pera tulikin välillä Kurren sportti-Jaguarilla käymään himassa. Peralla oli omakin bilika, jonka se oli duudannu 30-luvun kovakatsisesta kaksdörtsisestä sportti-bilikasta. Perakin kun oli ”Kurre” Lincolnin mekanikko. Kun sen takaluukun öppnas, tuli sieltä esiin kliffa sitsi, johon jotkut meist jäbist pääsi tsittaan. Muistan, että Teissalan Hanski oli ekoja, joka pysty skujaan pitkiäkin matkoja eturengas haadisti pystyssä. Ilmeisesti Arosen Ebroon ei riittävästi luotettu, jotta se olisi saanut oman raudan. Stoori jatkuu seuraavas Tsilaris. Totta kai me kaikki oltiin tultu tsiidaan – tietysti pommilla. Ainoo sääntö oli: törmätä ei saanut, eikä tsengaa tökkää asfalttiin. Eikä Sepänkadulla, jota me kliffasti Sitistreetiksi ihan jenkkistaililla myös kutsuttiin, bilikaa ollut kuin Ebron ja Lefan faijoilla, mut ne oli duunii varten. TSILARI 2/2015 17 Bilikoita ei ollut Sitistreetin tukkona Niihin aikoihin ei ollut tapana, että mutsit ja fatsit skujas bilikalla kakaroita ympäri Stadii erilaisiin harrastuksiin. Muuten kerran Eikka skabas Eltsussa motskarilla. Mutta muistan hänen saaneen ajaa broidinsa Peran valvomana rantsussa jotakin snadia engelsmannia, jonka nimen olen unohtanut. Aikaa otettiin klokulla, jossa sattu olemaan sekkari. Siin bilikassa oli vain kaks skrupua, toisessa oli ratti ja sitsi ja toisessa ei mitään. Mutta ei ne faijat bilikoillaan meitä kundeja skuffannu. Ja Kurrehan skapas Eltsunkin ajoissa. Kun haluttiin testaa kuka skujaa nopeimmin, mentiin Engelaukiolle, jossa oli passeli paana skapaa. Snadin puiston ympäri rundas asfalttipaana. Toinen fillarin hallintaa vaativa skaba oli meidän takapihan tasisskabat. Sitten vuosikymmenen lopuilla alkoi motskareita ilmestyä Sepparin kundeillekin. Joistakin kundeista tuli tosi taitavia. Siinä piti tsittaakin raakakumin päällä bilikan lattialla. Niinpä monet skujaski sitten itte moglatulla fillarilla, jossa saatto olla bytskattu stongakin
Se merkitsi myös uudenlaist draivia ja blosista urheilun kärkipään tyyppien toimintaan, jotka oli pudotettu kansakunnan kaapin päältä. Ne tajus, ettei jengi kokonaisuudessaan ookkaan kauheen hyväs tikis, vaikka olympialaisist Paavot, Matit ja kumppanit toi mitskui vaikka kuinka paljon. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 18 31.3.2015 10.28. Sotavuosien jälkeen alkoi uuden Suomen aika. Skabat on aina pyritty klaaraamaan, mistä on isojen poikien peleissä myös seurannut massia. Parhaimmilla oli tietty vähän erilaiset säännöt, kuin huonoilla ja hitailla, mutta periaattees näin kisailtiin. Jos sait jostakin kisast massii, niin olympialaisiin ei ollu asiaa. Urheilu sai toimia jonkinlaisena esi-inttinä. Alkoi uudenlainen piirileikki valtion, urheilijoiden, urheilun keskusjärjestöjen ja sponsorien välillä. Valtion massit on tukenu ja mahdollistanu monia maamme urheiluhistorian sykähdyttävimpiä hetkiä, mutta yhtälailla ne on ollut myös urheilupiirejä hajottava ja eriyttävä tekijä. KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Fygyistä masseihin – urheiluharrastajista urheiluammattilaisiksi Suomessa huippu-urheilu on kehittynyt siihen pisteeseen, missä nykyään ollaan kuluneen 200 vuoden aikana. Enää ei riittänyt lupaukset huolehtia Suomen menestyksestä ja kunniasta, vaan valtion fyrkkien saamiseksi johtopamput halusi uusia perusteluita. Urheilu oli tuolloin kuitenkin vaan väline ja ennen 40-luvun isoi sotii valtion urheilulle antama ykkösidea olikin kasvatella suomalaisista kundeist ja gimmoist lähinnä riittävä sitkeitä tulevia battleja varten. Suomessa Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) valvo tätä amatöörisäännöksi kutsuttua pykälää ja sen noudattamatta jättäminen ja siitä kiinni jääminen olisi ollut urheilijalle kohtalokasta. 1900-luvun alussa meiän huippukundit oli tärkeessä rooliss byggaamas suomalaist identiteettiä ja itsetuntoo. Amatöörisääntö ja fygyt Huippu-urheilijoiden lähtökohdat ei ollu tässä kisassa parhaita mahollisia. Seuraukset oli moninaisia tästä sinänsä hyvästä idiksestä. 18 TSILARI 2/2015 S aadut pennit, palkkiot ja stipendit on aina ollu sporttaajille tärkeit ja taloudelliset edut on näytelly isoo roolii useiden suomalaisen urheilun sankaritarinoiden kehityksessä ja synnyssä. Esimerkiks Paavon Nurmelta jäi uran vikat olympiageimit juoksematta vuonna 1932, kun ruotsalaiset oli onnistunut junailemaan sille ammattilaistuomion. Suomen urheiluhistorian tärkein määrittävä tekijä, moderni olympialiike, kielsi nimittäin alkuperäisissä säännöissään rahasta kilpailemisen. Ensinnäkin jengi rupes liikkumaan 1960-luvulla ihan uudella tavalla ja niin sanottu kuntoliikunta nousikin huippu-urheilun ohitse valtion arvostusasteikossa. Ne tajus, ettei jengi kokonaisuudessaan ookkaan kauheen hyväs tikis, vaikka olympialaisist Paavot, Matit ja kumppanit toi mitskui vaikka kuinka paljon. Huippukundit byggas identiteettii Suomalainen yhteiskunta on aina diggaillu sporttaajista. Osana hyvinvointivaltion bygaamist valtion johtohahmot alko pistää enemmän fygyy myös kaikenlaisten kentsujen, hallien ja ratojen rakentamiseen kaikille kansalaisille. Urheilijoiden ja sponsorien suhde on kehittynyt paikallista mesenaattitukijoista yhteistyökumppanisuhteiksi, joissa pelkkä urheilu ei enää riitä rahallisen tuen saamiseksi
Suurin osa niistä on lätkänpelaajia ja hokista onkin kasvanut Suomen suurin urheilulaji, jos vertaillaan otteluiden silmäparei, pelaajien liksoi tai muuta lajeis liikkuvan fygyn määrää. Kuitenkin joissain lajeissa aivan maailman huippua edustaneet suomalaiset jäi myös jossain määrin kakkoskategorian urheilijoiksi, ainaski palkkavertailuissa. Helsingin kaupungimuseo. Svedujen mielestä Paavo Nurmi alko saada liigaa fygyy. Kendossa on kuiteski osattu hyödyntää suomalaisen yhteiskunnan tarjoamia tukiverkkoja sekä jääkiekkopäättäjien ihmissuhdeverkostoja poikkeuksellisella tavalla. Foto: R.Roos. Monissa vanhan itäblokin maissa urheilijat oli nimellisesti solttui tai duunareit, mut todellisuudessa päivittäin treenaavii ammattilaisia. Muut lajit droppas enemmän tai vähemmän kendon kyydistä ja lajien välinen kuilu kasvo. Friidulehtien haastikset, pelaajakeräilykortit, VIP-teltat ja skaboi edeltävät showt vaikutti kaikki siihen, et urheiluun tuli sen nykyiset kaupalliset ja markkinaehtoiset piirteet. Tällasia oli esimerkiksi Myllylän Mika ja Rädyn Seppo. Muttei ei viel Eltsun kentsulla 1920-luvulla. Useissa lajeissa parhaist parhailla oli kuiteski mahis edetä pro-tasolle ja päästä käsiksi suuriin masseihin. TSILARI 2/2015 19 Kokonaan toinen storii on tietysti 1900-luvun sosialistiset maat Neuvostoliiton johdol. Suomessa tää näky erityisesti lätkäjätkien arvostuksen ja palkkojen rajussa nousussa varsinkin vuoden 1995 maailmanmestaruuden jälkeen. F o to : V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_2-15_13.indd 19 31.3.2015 10.28. Lätkässä liikkuu fygyy. Pro voi tienaa bulit massit Ammattilaisuuden hyväksyminen, urheilun telkkariajan lisääntyminen ja palloilulajien nousu muuttivat myös sporttajien hierarkkista asennetta meiän yhteiskunnassa. Suomessa oikeestaan juuri muille, kuin lätkäammattilaisille ei ole enää tilaa. Urheilijoiden palkat kasvo vielä rajummin, kun 90-luvulla koko urheiluskene oikeestaan sulautu osaks viihdettä. . Tää onnistu esimerkiks ulkkariliigoissa pelaamisen tai ratin kääntelyn kautta. CCCP haasto ja voitti lähes kaiken ja kaikki kentsuil, mutta oli myös tuhoomassa amatöörisäännön mielekkyyttä kovilla saavutuksillaan. Laji on saanut hallit pystyyn, jengii tsiigaa matsei ja pelaajien palkat kattoon. Vanhat mesenaattisedät tippu kyydistä ja urheilijoiden trendiksi tulikin mahdollisimman monen ja hyvän yhteistyökumppanin hankkiminen. Vasta Suuren ja Mahtavan hajoaminen ja ammattilaisten hyväksyminen Barcelonan olympialaisiin vuonna 1992 tasotti tilannetta. Lätkän kulkema polku on ollu pitkä ja se on useaan otteeseen joutunut skabaamaan elintilastaan muiden urheilulajien kanssa. Tänä päivän kendo pyörii kuin lumipallo – efektinä koko ajan vaan suuremmaks. Lätkäjätkät kärjessä Nykyään suomalaisia ammattilaisurheilijoita on noin 800, joista puolet asustelee ulkomailla. Sosialististen valtioiden saavuttama harjoittelun förskotti näkyki selvästi 1950–1990-lukujen arvokisojen mitalitilastoissa. Uudenlainen suhde edellytti myös sporttaajalta enemmän ja kuvaan astuivat mainostempaukset, haastikset, sponsoritapaamiset ynnä muut. Muissa lajeissa suomalaisten sporttaajien tilanne on vaikeempi. Urheilijoiden piti sijoittaa iso osa treenija kilpailuajasta 90-luvulta lähtien elannon hankkimiseen, mutta toisaalta se elanto oli jossain tapauksissa monituhatkertainen keskivertopalkansaajaan verrattuna. Ainoastaan jaripallos pelaajil on mahiksia isompiin tuloihin, mutta sekin edellyttää futisniiloilta pääsyä ulkomaankentille. Säännölliset urheiluruudut, kisastudiot ja urheilumatsien ja –skabojen live-lähetykset telkkareis laitto sporttajat kisailee Napakympin ja Bumtsi Bumin kans katsojien huomiosta
Syntyy uutta virtaa...,” sanottiin purevan realistin Arto Salmisen Kalavaleen näyttämöversiossa Pekka Milonoffin ohjauksessa finanssikriisin jälkeisenä talvena 2009. Sitä ennen KOM (=Tule) toimi vuoden itsenäisenä ryhmänä osana Svenska Teaternia. Nykyisissä tiloissaan Kapteeninkadulla KOM on toiminut vuodesta 1984. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 20 31.3.2015 10.28. Pekka Herlinelämäkertaan Koneen ruhtinas ei saatu käsikirjoitusoikeuksia. KOMin esitykset ovat hyvin usein täynnä; peruskatsoja on keski-ikäinen tai vanhempi mies tai nainen. Pian KOM-etuliite ymmärrettiin toisin, 1970-luvun uniformuradikalismin ja uuden laululiikkeen etujoukkona, jolla oli kuoro ja levyjä. Hoh hoijaa mitä sisäpiiriläisyyttä, totesi teatterin uusi tähti Laura Malmivaara jo lavalla kommenttinaan. Romaani ilmestyi jo 2005, ja jäi kirjailijan viimeiseksi ennen kuoleman jälkeistä läpimurtoa. Kiertueelta Ensembleteatteriksi KOM toimi aluksi nimenomaan kiertävänä teatterina ympäri Suomea. Koskaan ei juuri pety. Paikassa oli ennen korttelielokuvateatteri Joukola, joka toimi myös Suomen Elokuva-arkiston yleisöfilmiteatterina. Vain kerran meinasin kävellä puoliajalla ulos. Pääosaan nousivat teatterin sisäiset sukupolvien väliset selvittelyt Melasniemen, Saarelan ja Milonoffin isien, poikien ja tyttären välillä. Se on hauska ja pureva satiiri suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta, näkymisen tärkeydestä STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN PIENTEATTERIT 12 KOM kutsuu viidettä vuosikymmentä KOM-teatteri syntyi kiertueteatteriksi tavoittamaan laitosteatterin ulkopuolista yleisöä. Se vakiintui Ullanlinnaan vaihtoehtoiseksi ensemble-teatteriksi, joka kunnostautuu erityisesti teatteriklassikoiden uudelleentulkinnoilla ja uusien suomalaisten nykykirjailijoiden näytelmien kantaesityksillä. KOM teki juhlanäytelmäkseen keskeneräisen draaman Kone, joka kuvasi yritystä tehdä teatteria suurja sukuyrityksestä. Kuvassa Niko Saarela, Pekka Valkeejärvi, Vilma Melasniemi, Pirkko Hämäläinen, Eeva Soinio, Johannes Holopainen ja Juho Milonoff . 20 TSILARI 2/2015 K OM-teatteri perustettiin Helsingissä vuonna 1971 ensimmäisten ryhmäteattereiden perustamisaallossa. Vallankumous. Kaikki arvot käännetään päälaelleen, plusja miinusnavat menee sekaisin. Kuva: Noora Geagea. TosiTV–Suomi ”Uusi yhteiskunta syntyy
Kuva: Laura Malmivaara. Kapteeninkadun ammattiteatteri Ullanlinnassa pitää tasonsa. Kuva: Laura Malmivaara. TSILARI 2/2015 21 osaamisen sijasta. Loistava Kullervo, Saarela oli parempi Ilta Emmin kanssa Jurkassa. kuva: Noora Geagea. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 21 31.3.2015 10.28. Teatterisali lähti lauluihin ja tunnelmaan mukaan, koska sen päälle laskeutui teatterin magiikka, usko sanomaan tai paremminkin sanojen oikeamielisyyteen, vilpittömyyteen. Laura Malmivaara ui viikossa Sisar Huttusen liiveihin. He tekivät omaa anarkistista sydänten vallankumousta ennen työväenja valkokaarteja Helsingin keskustassa. Vahva esitys kertoo kuolemansairaasta isoäidistä ja totuuden hakemisesta elämänvalheiden keskellä. Laura Jäntti ohjaaa. kuva Riikka Palonen. Näin Marja Packalénin varmaan ensimmäisen kerran Kalle Holmbergin Kullervossa Suvilahden tehdasalueella 1980-luvun alussa. He liittyvät yhteen, tekevät neljä lasta, eroavat ja tapaavat sattumalta Mantovan rautatieasemalla. Romeo ja Julia nykyajassa Romeo ja Julia eivät kuolekaan Veronan hautakammioon. Näyttelijöis on jo tokaa polvee samoi sukui. Nuori Johannes Holopainen puhkuu energistä uskottavuutta hänen apumiehenään lauluissaan ja liikkeissään. Ihmisillä on unelmia paremmasta elämästä ja tosi-tv:ssä on lupaus siitä. Draaman kaari yltää vaivoin tuntiin ja varttiin. Huumorintajua ja tanssikengät Nuoren Riikka Pulkkisen Totta on sukupolvien mittainen kertomus jäähyväisten ääreltä. Suomenruotsalainen ohjaaja tekee tarkkoja havaintoja ja näyttämökuvia ja vaihtaa maata ja tunnelmaa nopeasti myös videoprojisointia hyödyntäen. Romeo & Julia, Marja-Leena Kouki ja Erkki Saarela, arkiset Romeo ja Julia. Sanailu on kepeää, välillä purevaa, mutta ei juuri kosketa. Jättekul vetoaa Ruotsiin Keväällä 2011 sai ensi-iltansa ArnHenrik Blomqvistin ohjauksessa sovitus Miika Nousiaisen suositun kekseliäästä romaanista Vadelmavenepakolainen. Nykyaikaa edustava Kasperi, Juho Milonoff hienossa roolissa, on businessguru Jari Sarasvuon inkarnaatio ja myy karun näkemyksensä tulevaisuudesta vanhan polven viihdeguru Hanskille, jota KOMin peruskallio Pekka Valkeejärvi esittää. – Nainen tarvitsee elämässä kahta asiaa; huumorintajua ja tanssikengät.Romaanin (2010) tuore kantaesitys syksyllä 2011 oli menestys. Teos sisältää hienon ajankuvan tositeevee-Suomen henkisestä tilasta. Se kuvaa, puitteiltaan oikeisiin historiahahmoihin pohjautuvaa, ääritolstoilaista, kristilliseen sosialismiin uskovia yksilöitä Suomen kumousvuosina 1917-18. TosiTV-satiirissa Eeva Soinio, Juho Milonoff, Pekka Valkeejärvi ja Laura Malmivaara. Uusi tosi-tvohjelmaa on nimeltään Auschwitz. Laura Malmivaara ja Pekka Valkeejärvi juhlanäytelmässä, joka teki KOMista Koneen. Lähiömimmit ja -kundit pääsevät hetken pintajulkkiksiksi. Myrskyn ja Kolmen sisaren uhkea Kouki olisi ansainnut erilaisen 50-vuotisjuhlanäytelmän. Suomalainen nuori mies rakastaa niin paljon Ruotsia ja ruotsalaisia, että on lopulta valmis vaikka surmaamaan muuttuakseen ruotsalaiseksi. Hahmot eivät kiinnosta riittävästi. Lopun musiikkiin vaimentuva kuva on erityisen vaikuttava. KOMin 1970ja 80-lukujen tähtinäyttelijät Marja-Leena Kouki ja Erkki Saarela esiintyvät luontevasti. Hyvyyden vallankumous Viime syksyn ja alkutalven suosittu esitys oli lokakuulta tammikuulle Vallankumous. Siitä tuli teatterin kestohitti yli kausien. Moni funtsaa, ett KOM on kommareiden juttu, mut se on sveduu – tuu teatteriin. Anneli Ollikainen ja Katri Tanskanen (Like 2013) . Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi erityisen herkkänä ja Eero Milonoff ovat KOMin hyvää uutta polvea. Esityksen tyylilaji on sama, kun romaanilla on kahtalainen tunnelma. Hyvä ja mielenkiintoinen lähtökohta Liisa Urpelaisen ja Lauri Siparin kirjoittamalle puheteatterille Shakespearen sitaateilla. Olet olemassa vain, jos olet julkisuudessa. Loppukevään ensi-ilta on venäläisen 1930-luvun satiirikon Daniel Harmsin Sattumia, joka on uuden taiteellisen johtajan Lauri Maijalan ohjaus kuten Vallankumous. Vadelmavenepakolainen Juho Milonoff tekee koomisen bravuurisuorituksen Ruotsin ihailijana, seinällä Olof Palme. Aluks ne rundas ympäri Härmää, mut 80-luvult asti ne on ollu gamlas leffateatteris Kapteeningartsalla. Kone. Aiheet on ajankohtasii tai gamloi juttui nyyempina versioina. KOMin perusnainen vakuutti jälleen. Romeo on talousyrittäjä, keinottelee sijoitusasunnoilla ja kärsii prostatavaivoista epäonnisten naissuhteiden kokemuksella. Ensi-illassa kirjailija tuli ujosti lavalle ottamaan vastaan suosionosoituksemme. Julia on tehdassiivooja ja harjoittaa sitten häämatkasuunittelua. Kalavale. Näytelmä oli viikon kesken, koska Pirkko Hämäläinen loukkaantui. Pekka Valkeejärvi tekee hienon eettisen julistajan. Lavalla puhe ei lopu, ja siitä muodostuu erikoisen, sanoja painottavan puhetavan ja moraalisesti häilyvän habituksen omaavan Juho Milonoffin läpimurto, avustajinaan hienot Eeva Soivio ja Niko Saarela. Pekka Valkeejärvellä on aina hyvä presence, läsnäolo lavalla. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13), YT:n (1/14), Avomet Ovet (2/14, KokoTeatterin (3/14), Ryhmäteatterin (4/14), Klockriken (5/14), Zodiakin (6/14) ja Q-teatterin (1/2015). Enemmän löytyy: KOM-kirja, toim. Siinä pitkäaikaistyöttömät elävät vuoroin vankeina, vuoroin vartijoina. Jokin ei silti toimi
Taskunpohjalla kilisevät kolikot eivät riitä sen enempää vuokraan kuin ruokaan, mutta jospa ne siivittäisivät runoratsuni laukkaan, mietti onneton runoilija. Elämä muuttui juhlaksi, sampanja kupli ja jutustelu oli sekä runollista että spirituellia. He skoolasivat juhlallisesti ja alkoivat jutella. 62 Tsilari_taitto_2-15_13.indd 22 31.3.2015 10.28. Neito suostui hymyillen, runoilija kutsui tarjoilijan ja tilasi pienen pullollisen Elyseetä ja kaksi lasia. Treffattavissa vaalien välilläkin Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Paljasjalkainen stadilainen edelleen duuniin Eduskuntaan Stadin puolesta. RUDOLF LINDBLAD SLANGIJENGI SKRIVAA P ERTTI S ALOLAINEN HELSINKI Tu kir yh mä : pe rtt isa lol ain en .. Runoilijaa suorastaan heikotti, mutta kevät on kevät ja runoilija on runoilija, joten hän kokosi itsensä, kumarsi soreasti ja lausui: Oi kaunis neito, olen runoilija Armas Kaihomieli. Ja sen pituinen se. Hän pohti parhaillaan kumpi paremmin stimuloisi Pegasosta kiitolaukkaan; keskiolut vaiko siideri, kun Pohjoiselta Hesperiankadulta kuului korkokenkien kopsetta. Asuntoja asunnottomille • Jokainen ansaitsee kodin, se on perusoikeus Opiskelu on parasta syrjäytymisen ehkäisyä • Jokaiselle kuuluisi mielekäs opiskelupaikka, oli nuori tai vanha Syrjäytyminen ehkäistävä • Jokaisella on oikeus saada apua päihdeja mielenterveysongelmiin Harrastustoiminta kantaa pitkälle • liikunta ja kulttuuri antavat iloa jokaiselle Apua omaishoitajille • Jokainen omaishoitaja tarvitsee lomaa ja tukea Kenenkään ei pitäisi joutua olemaan yksin Siihen puututtava! Ihminen ensin sitten talous! Stadin Slangi ry:n jäsen jukka@jukkajarvinen.net Käpylän pyöveli: Syrjäytymiselle daijuun! Asuntoja asunnottomille • Opiskelu on parasta syrjäytymisen ehkäisyä • Syrjäytyminen ehkäistävä • Harrastustoiminta kantaa pitkälle • Apua omaishoitajille • Kenenkään ei pitäisi joutua olemaan yksin Siihen puututtava! Ihminen ensin sitten talous! Stadin Slangi ry:n jäsen jukka@jukkajarvinen.net www.jukkajarvinen.net KalMag+D 139 STADILAINEN SATU Runoilija ja tohelo haltiatar K evätpäivä oli juuri sellainen kuin se Helsingin Töölössä parhaimmillaan voi olla. Ryhtyisittekö muusakseni ja joisitteko sen kunniaksi kanssani lasillisen samppanjaa. Hän kaivoi taikasauvan laukustaan ja kohotti sen, mutta lausui innoissaan taikasanat väärinpäin: Bim sala sim, ja niin muuttui runoilijamme, ei kukkaketojen mesiperhoseksi vaan koiperhoseksi, joka koko loppuelämänsä lenteli, ei kedolla kukasta kukkaan, vaan Töölön kalseitten tiilimuurien katveessa lumpusta lumppuun. Jossakin vaiheessa runoilija huudahti: Oi jos saisin elää kuin perhonen, joka elämän kedoilla huolta vailla lentelee vain kukasta kukkaan! Oi armaani, minä toteutan toiveesi, lausui tyttö, joka itse asiassa oli hyvä, joskin melkoisen tohelo, haltiatar. Ravintola Eliten terassilla istuva runoilija Armas Kaihomieli ei kiinnittänyt kevätpäivän kauneuteen vähäisintäkään huomiota, sillä hänellä oli vakavampaakin pohtimista. Huomenna olisi taas vuokranmaksupäivä, mutta rahat olivat vähissä. Sydän teki kaksoisvoltin runoilijamme rinnassa, kun hän näki korkojen kopseen aiheuttajan, hennon vaalean, kuvankauniin tytön. Kaupaksi menevä runo oli rustattava mitä pikimmin, ja inspiraatio loisti poissaolollaan. . Auringonvalo siivilöityi lehmusten juuri puhjenneitten vaaleanvihreitten lehtien lomitse, kasin raitiovaunu kolisteli Runeberginkatua pitkin ja autojen pakoputket tupruttelivat katalysaattoreiden raikastamaa vienoa katkua. Sydän täydensi vielä volttisarjansa kahdella kierteellä, kun tyttö astui terassille
Ne, missä nää vodafogelit jatko sukuu ja kasvatti niitten poikueet. STADILAINEN SATU Runoilija ja tohelo haltiatar S eurasaari, Seuris oli, ja on vieläki, söde mesta. Mut yleensä, jos suulis skriinas jo aamusta, niin nää busanskit oli ihan fulsat. Ja tais olla hyvää matskuu tää Seuriksen savi, ku nää haussit on vieläki ihan OK. Silloin 50-luvulla mutsi, faija ja me skloddit staijattiin harva se sunnuntai siellä tai Hietsussa. No, aika harva kai jengistä on lesannu, et Seuriksessa oli ammoin tiilifabriikki, ja nää skrubut on syntyny siitä, ku tää fabriikki kaivo tota savee, mistä ne duunas nää tiilet. Sit sieltä löyty pullapitkoo, korvapuusteja, munia, tsieguraa, valmiita smörgareita ja tietty jotain juissia. JASKA KOROMA TÖLIKAN KUNDI REDULLA SEURIKSESSA Tsilari_taitto_2-15_15.indd 23 2.4.2015 10.49. Mä usein vieläki oon funtsinu, et voi itkut, et oli elo auvvoo. Ainaski kaikki, tai ainaski melkein kaikki, Kauppatorin ja Senaatintorin handelihaussien byggatiilet oli Seuriksesta. Ja siks kai mude usein ehdottiki dösää. Sen bägistä hittas pari flindaa sufea, jotka oli kääritty sanomalehtipapruun ja sit vielä duunattu tää kaikki jonku sukan ineen. Meidän mutsi aina spiidas, et sitä ei hodettais joka kerta kantaa tota painavaa redubägiä Seurikseen, mut faija ei kai ees funtsinu, et se vois snadisti välillä mutsii jeesaa. Mä en vielä silloin, tietty, snaijannu, et mitä nää sokkeloiset, Seuriksen eteläpäässä staijaavat bulit ja syvät kanavat oikeesti oli. Et sit me vaan dallattin sinne Soutustadikan, Viikinkien stebugravarin ja sen yhden ufonaisen haussin – se oli joku guru, joka vedätti hyväuskosii meggeensä – ohi ja siitä sit Seuriksen sillan yli. Varmaan ainaski yli puolet stadin jengistä on käyny redulla, tai ainaki dallannu tän saaren ympäri. Niin, ja ku tsiigattiin, ku tää pieni ankanpoikanen uiskenteli veessä. Meillä oli siellä yleensä vaki mesta, yks snadi bärtsi, mihin mutsi levitti sit filtin ja öpnas sen bägin. Lauantai ku oli yleensä vielä silloin duunipäivä. Annettiin kurreille pähkinöitä skruudattavaks ja tietty itelleki safka maistu. . Annettiin kurreille pähkinöitä skruudattavaks ja tietty itelleki safka maistu. Sit nää siellä duunatut tiilet, roudattiin buleilla proomuilla Stadiin ja muuallekki missä oli byggamestoja
1946 Tsilari_taitto_2-15_13.indd 24 31.3.2015 10.28. Oppikseen Kaltsiin mull oli aika pitkä skolematka. Kyll oli styrkkaa kamaa. Mä ku olin budjannu stadissa koko ikäni, en tietenkään ollu mikään haka veduhommissa. 24 TSILARI 2/2015 EKS MINNAA OSMO LAPPO Kallion Yhteiskoulun kevään 1946 ylioppilasluokan 60-vuotiskokouksessa 16.5.2006 pidetty puhe. Viimeks mä näin sen joku vuos sitten Kansallisessa Niskavuoren Hetassa, jossa se skulas vallesmannia. Siellä se skulaa tänäänkin kloddien lekarina. Viisvuotiaana mä flyttasin Kaltsista Vallilaan, kivitaloon joss oli sisävessa. Must tuli Valkan kundi. Kundit hiffaa kyll heti, missä mennään, friiduista en oo niinkään saletti. Se oli puusta tehty bygga Brita Maria Renlundin päiväköti, joka oli saanu nimensä rautakauppias Renlundin mutsin mukaan. Krigun jälkeen joku taukki hiffas, että lukiolaiset pitäs välillä heittää mottimettään duunaamaan veduja. Se oli monen lempparimesta, nuorta jengiä oli usein pilvin pimein. Mä budjasin Kirstinkadulla ja Keijo jossain Linjoilla. Siinä mannet stikkas flindaria ja skoudet tsöras maijalla harva se päivä. Kentän skraitta skulas ämyristä kriguajan stygejä. Keijo oli jo skidinä kova shungaamaan ja brassaamaan kaikenlaist kliffaa. Niiku hyvin tiedätte, siit tuliki sit bulina pähee näyttelijä. Siell skrinnattiin ja skriinattiin friiduille ja joskus flaidattiinki. Siinä saatto paha jätkä jurrissa pysäyttää sut ja bamlata: snadi kundi, bulit plääkät, heitä hynää, stikkaa blaadii! Sillon kyllä skagas, oli paras shingrata ja luffata lujaa Hesarille asti. Pala vanhaa Kaltsia vielä. Ei taida olla ne kulmat niist ajoist kummasti muuttunu, nyt siell kuulema skotataan bilikasta donnia. Ei ollu kuulema Härmässä tarpeeks veduja eldattavaks. Talvella 1944, ku slobot pommitti stadia, meidän skole Kallion YK, pääs lopultaki aika vähällä. S kidinä kolkytluvun alussa mä kävin lekaria Kaltsissa, Tokan linjan ja Wallininkadun kulmassa. Bygga näyttää olevan víelä aika kivassa kondiksessa ja se tsittaa snyggisti bulien stenulodjujen keskellä. Mutt muuten bygga stondas ehjänä. Se paino sitä duunia tosi pitkään. En mä tietenkään voi olla varma, bonjaattekste tätä kamaa. Meidän kummankin mutsit kävi duunissa. Ei voinu kundit kuinkaan kolistella. Kansiksessa meit oli neljäkymment jannua samassa luokassa, joss oli lattiaan kiinni ruuvatut puupulsat. Kaks on jääny mieleen, jotka aina soi: Kaunis on luoksesi kaipuu ja Anna arpisten haavojen olla. Valkasta mä dallasin Sturaria ja Flemaria pitkin Kaltsiin, paitsi sillon ku mä skujasin sporalla. Fönareita kyllä tuli sisään, dörtsejä irtos kovassa paineessa ja glasarit flygas sinne tänne. Mä funtsasin, ett mä voisin pitää tän snadin jutun stadin slangilla. Meidän skolestakin koottiin buli jengi skutsiredulle jonnekin Sipoon korpeen. Onneks meidän luokalle lukioon oli just tullu yks Kundi ottaa nyt slungisti KYK:n ylioppilaita skolen edessä v. Mun paras kaveri lekarissa oli Kompan Keijo. Matkan varrella Aleksis Kiven skolen länsipuolella oli Braahiksen kenttä, joss luistinrata oli avattu jo vuonna 1932. Skolematkalla Flemarin ja Vaasiksen kulma oli joskus vaikee. Sillon tällön kantsii vähän koklata, vieläks kundi pystyy bamlaan vanhaa stadia yhtä kliffasti ku ennen
TSILARI 2/2015 25 Joku taukki hiffas, että lukiolaiset pitäs välillä heittää mottimettään duunaamaan veduja. Sit ku tultiin stuiduiksi, kundeilla piti olla tumma sprigi. Se kerto mulle melkein tippa öögassa, kuinka se diggas sitä tsyrkkaa. Sitä sit endrattiin sieltä sun täältä, ett siit tuli jotenki passeli. Vikalla luokalla piti sit funtsata, mitä meinaa ruveta duunaamaan bulina. Ei mikään kumma, ett sen omasta kundista tuli aikanaan lekuri – allergiaproffa Tari Haahtela. Samoja stuiduja 60 vuotta myöhemmin Tsilari_taitto_2-15_13.indd 25 31.3.2015 10.28. Ja mä taas landasin Polille arkkinikkariks. Mut niinhän se on tänäänki, ei oo kliffaa jorata teepaidassa. Jos meinas mennä vaikka joraamaan, piti olla stailit kledjut, rotsi ja sileet byysat, skraga kaulassa ja spittarit klabbeissa. Skutsissa me kundit saatiinki busattua yks kunnon motti. Ne onkin melkein parhaita kehuja,mitä mä oon duuneistani saanu. Mutt skriinataan kuulkaa yhdessä, Se tekee timangia! . Reksi sai sen kovan duunin jälkeen ylös, otti klabbin stiflasta, ja kaato vodan veks. Sillon krigun jälkeen oli vaikeeta saada kunnon kuteita. Se näyttää jotenki kornilta. Busteri (äidinkielen opettaja Kauko Haahtela) tuli bamlaamaan ja sano, ett mun kantsis mennä lääkikseen ja ruveta lekuriks. Reksikin ( Martti Ruutu) tuli kierroksellaan tsiigaaman meidän snyggia pinoa. Mä en oo koskaan bongannu yhtä bulia kummaria, ku oli Martti Ruudulla, varmaan numeroo 56. Neuvojaki tuli. No sit reksi vaan skriinas ja sano ett skutsissa on paras pitää öögat auki. Sillä mä sit painoin neljä seuraavaa vuotta, oli bileet tai juitsut mitkä tahansa. Mutt yhteistä niille on se, ett moka, joka on joskus ottanu kovasti boltsiin, vetää tänään kummasti hymyä huuleen. Kymmenen vuotta myöhemmin mä sain byggattua valmiiks Herttoniemen tsyrkan. Se oli sen mielestä tosi hieno duuni. Me oltiin siit tosi polleita, toisetki kävi sen bongaamassa. Tulee vieläki liikkis olo. Sille oli tullu hyvä fiilis siitä ku kirkkosalin bulin fönariseinän läpi näky stydi punanen graniittibärtsi. Sillon meidän kuviksen ope oli jo eläkkeellä ja budjas Herttikassa. landepaukku, joka oli jyväjemmarin kundi Vihdin Olkkalasta. Kalkkiksena sitä pystyy skriinaamaan sille, mikä aikanaan meni poskelleen. Ja kundit kelaa ihan eri juitsuja ku kiltsit. Siitä kurvatessaan reksi dallas suonsilmään ja plutas. Nää skolemuistot on siitä kliffaa kamaa, ett jokainen minnaa vähän eri juttuja ja tsiigaa vanhoja jygejä eri vinkkelistä. Sen toinen klabbi dyykkas tosi syvään. Mulle slumpattiin lehti-ilmotuksen mukaan käytetty miesten sprigi, joka bungaskin aika paljon. Se osas nää duunit ja mä kiilasin sen messiin. Sen mielestä bärtsi anto jengille stydiä tsemppiä, ku skiglataan tääll elämän skönellä
Snadei ja sitkeit Mun mielest varpuset on niinku tosistadilaisii fogeleit. Jukkis oli suurpiirteinen, ei mikään niuho. Stadilainen ornitologia Mun frendi Juvan Ilkka on avoklabbinen stadilainen. Tai emmä tiä, voiks sitä mikskään sjungaamiseks sanoo, mut sirkutukseks. Sekään ei tsennaa fogeleita, mut ei se maindaa. Ku tulee syksy, ne ei lähe nykiin ja flygaa johki huitsiin, ainaskaan kaikki. Mä on melkeen mun frendin Ilkan megessä: mun foglulistas on vaan yks pykälä enemmän: varpuset. Ne on skäfii ja takkusii, mut aina himassa. Oli kuinka helkkarin kalsa tahansa, ne vaan hengaa jengissä ja sjungaa köörissä jossain puskassa. Eihän mekään, ainaskaan kaikki, smiitata mihkään Kanarialle tai Thaikkulaan nappaan mollikkaa, vaan ne frysataan täällä. Siit tulee kliffa fiilis meille stadilaisille. Kuin joku osaaki skrivata noin snygisti! Suurin osa latais vaan, et ”Turpa kii tai tulee dunkkuun” mut ”monttu boseen”, ”tai mä skneppaan sut klänään”. 26 TSILARI 2/2015 S itaatti on mun luokkakamun Jukka Leinon pännasta. Se ei mankunu, ettet sä räyhäis ku korppikotka tai kyhmyjoutsen, vaan: ”ku buli fogeli”. Se sortteeraa foglut näin: pulut, sorsat ja spesiaalifogelit. F o to : V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_2-15_13.indd 26 31.3.2015 10.28. Siin on stadilainen staili kohdallaan. Mä oon kans ihan ulalla ku jengi rupee bongaan fogeleita. Mä kutsunki Ilkkaa ornitologiks. Meidän landella niit on ihan törkeen paljon. Mut ei mun tartte niit kaikkii nimeltä tsennaa. Eihän nekään tsennaa mua. Yleensä jouluna SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Stadilaiset fogelit ”Stikkaa ny toi monttu boseen, äläkä flärdää siinä ku buli fogeli tai mä skneppaan sut klänään!” Lokit on mamui – ne on flygannu Stadiin botskin peesissä
Se jenkkiläinen omppulafkahan vois lanseeraa varsinaisen Killer Appin: aiPulun. Me tsennataan kaikki foglut. Puluil on skarpit öögat ja ne osaa flygaa upeesti. Siistii touhuu. Pulut eli kesykyyhkyt on metkoi fogeleit ja stadilaisii jos mitkä. Mut ku ne samat varikset tulee Stadiin, ni ne rupee roskisdyykkareiks. Nää nyyat hannut ku ne vast varsinaisii skeidapusertimii on. Lokit on fantsuja flygaamaan ja ne on tullut jonkun botskin peesissä jostain huidesta ja hiffannu et Stadissa saa safkaa iisimmin ku skönestä. Niit voitais käyttää kirjekyyhkyinä, mut breivit ei oo enää muotii, ku jengi skrivaa vaan tekstareit. TSILARI 2/2015 27 me hogataan, et niille meidän snadeille frendeille tarttee antaa jotain safkaa, ku me ei niihin aikoihin dokata terdellä borkkaa ja murennella känttyy ympäriinsä. Ja sit noi varikset. Joo, mä kuulen ku joku jo mylvii, et en kai mä voi niin dille olla et menisin väittään lokkei ja variksii joteski spesiaaleiks. Oli kuinka helkkarin kalsa tahansa, ne vaan hengaa jengissä ja sjungaa köörissä jossain puskassa. Jos sä reissaat vaikka Venetsian Markuksen torille tai Lontoon Trafalgar Squarelle, ni pulut on ihan saman näkösii ku meillä. Pulut ja sorsat Niit muita kohtii siin Ilkka Juvan ornitologias mä diggaan ihan kybällä. Ku joku fogeli tai muu elukka on jääny bilikan alle, ni ei kulu ku pari minsaa ku varisjengi flygaa paikalle ja imuroi sen jämät vek. Mut nyt ku meille on tullu uusii maahanmuuttajafogluja, esimerkiks noi kalpeeposkiset, ni jengi on ruvennu taas arvostaan puluja. Mä vaan messuun tätä stadilaist ilosanomaa, et fogeleiden lista on stubu ja iisi: pulut, sorsat, varpuset ja spesiaalifogelit. Ja kaikil karskeilki karjuil on tippa öögassa. Landella ne on hyödyllisii. Ei me sitäkään muuten hiffattais, mut ku joka tuutis skulataan sitä biisiä, et mä en oo fogeli tältä pallolt, mä oon sun pikkubroidis himlusta. Ei tartte ku dyykkaa jonkun turistin handusta burgeri tai ranskikset. Harva stadilainen on ollu puluista innoissaan ku ne duunaa mestat skeidasiks. Mut mun mielest Kauppatorin lokit ja Kaivarin varikset ei oo mitään stadilaisii. Muuteski ne on snygejä ja sympaattisii fogeleit. Stadis saa tota skeidasafkaa liian lungisti. Ei tartte ku öpnaa nokka. Spesiaalifogelit Tän meiän stadilaisen systeemin mukaan kaikki muut on sit spesiaalifogluja. F o to V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_2-15_13.indd 27 31.3.2015 10.28. Mun mielest ne on ihan böndejä. Ei me mitään rasisteja olla Jos jollekki smyygas ny fitti fiilis, et toi Palminenhan on hirvee rasisti ja et se synffaa kaikkii sellasii ku on budjannu Stadis alle sata vuotta, ni emmä oo. . Siks mummot ja skidit syöttää niille kaikkee sellasta mitä niiden ei pitäis skruudata ja se on tehny niist splödejä pullasorsii. Kyl ois romanttist! Tekstareit ei käyttäis enää kukaan ja saatais puluille duunia. sorsii ja varpusii ihan sikana. En tietenkään. Tänä suvena me voidaan käydä böndellä eikä landepaukut pääse skriinaan meille yhtään. Funtsatkaa: sä disainaisit sun aiPädilläs vaik sellasen slabarin et ”Hani, mä diggaan sua!” ja aiPulu flygais ja roudais sen slabarin sun gimmatai kundifrendille. Tai stadilaisii ja kansainvälisii. Esimerkiks sorsat skeidaa varmaan sköneen, ku missään ei koskaan nää sorsangöntsää
Sen voi tilaa dösärilt dösärille eikä tartte bytskaa välillä. Metros vois duunaa muutaki ku venaa metroo. 28 TSILARI 2/2015 D ösäs voi vaik lysnaa ku joku tilittää surkeesti mennyttä viikonloppuu. Kutsuplus föraa arkisin klogu 6-24. Kasin sporas yks kundi selitti frendilleen, ett sen pitää himast hakee peiffit, ku se on menos illalla bisselle. Siel ois gartsat ihan tukos, jos kaikki kulkis maan päällä. Snadi flagu liehu niis sporis, mis oli turistiproggis. Iiseimmät kyydit Aika stadilainen on nyya Kutsuplus, ku kulkee vaan kehäykkösen sisäpuolella. Kutsuplussan perusmaksu on 3,50 egee ja joka kilsasta 45 senttii. Numban hittaa Tsilaristaki TaksiHelsingin vakkari-ilmosta: ei tartte dallaa bulisti, ku bungaa snadisti. Enää sitä ei oo, mut kolmosen spora sentään on. Yödösis voi kans olla rajuu flaidisproggista, mut useimmiten kyydit on rauhallisii. Dösä tilataan kännykällä tai tietsikalla ja voi ite päättää, tartteeks sen heti tai vaik viiden minan päästä. Sit ku sil pääsee Espooseenki, ni spora finnaa stadilaisimpana. Ku metroasemil on talvelki lämmintä ja niil on bulisti tilaa, ni niit vois käyttää muuhunki ku vaan metron venaamiseen. Vaik sen reitille on kyl heivattu joku kakkonenki. Nyt hiffaa, ett dösä föraa Stadist veks, jos siin oli kolme numbaa. Mut kyl niilläki saa tsöraa Stadin rajojen sisäpuolella. Se bungataan omasta matkakukkarosta, mut pitää ekaks luoda tili. Esmees Slangin byroosta oopperaan bungaa alle femman. Se tsöraa snadisti hitaammin ku dösä, mut ei se sit staijaa ruuhkissakaan. Jos on netti tietty. Bulimmis stadeis ku Stadi ei pärjättäs ilman metroo. Härmäs ainoo mesta, mis voi tsöraa tuubilla. Jos budjaa Pasilas steissin lähellä, ni ohan sielt aika dorkaa lähtee stadiin muute ku stogella, ku siihen ei mee ku muutama minsa. Ja monist muistki mestoist kandee tsöraa stadiin stogella, niinku Ogelista tai Pitskusta. Turisteille voi antaa vinkin, ett sporassa voi tsöraa ja tsiigailla maisemii. Silti bulein osa stogeista kulkee niinku pitääki ja sillon pääsee nopeesti stadiin. Stadin dösät oli ennen kaikki sinisii, landedösät tsennas jo väristä. Metrol pääsee tosi nopeesti. Ennen kolmosen sporas kerrottiin mestatki, joiden ohi tsörattiin. Sporien kuuluu olla vihreitä, metro on oranssi. Jos käy hyvä tsägä, oppii vaik nyyii slangisanoi. Sit on iisi tsekkaa, mikä föraa mihinki. Tai ainaki ne muitten liikennöitsijöiden dösät, vaikkei ne ihan landelt asti tullukaan. Stogen tuomat Stogen tuomii on ne, ku on flytannu landelta. Ja ku venaa sporaa tai dösää, voi tsiigaa dösärin näytöltä, millon seuraava tulee. Stadilaisimmat Stadilaisin tapaa liikkuu on spora, muual ku ei sporii oo. Ja kaupan päälle saa viel proggista ku tsiigailee muita matkalaisii. HSL:n saitilta voi tsökaa reitit ja aikataulut, ni hittaa vähään oudompaanki mestaan. Mut kyl Stadiski on stogei. Toinen stadilainen tapa tsöraa on tietty metro. Monen mielest Stadiki slyyttaa sihen mihin sporakiskot. Jos haluu päästä ihan dörtsiltä dörtsille, ni sit pitää skulaa mittari. Mut joskus, ku ei kondis kestä tai on bulimpi matka siihen kliffaan mestaan, pitää funtsaa muit mahiksii ku omat klabbit. Joka toinen sana alkaa sillo yleensä v:llä, ett perheen snadeimmille se proggis ei käy. Sporas on oma fiiliksensä. Stadis pääsee kätsysti julkisil. Bulimmalle jengille saa rabattii, viidelle hemmolle toi sama bungaa vähän yli 12 egee. Tosin lännes sil pääsee snadisti naapurin puolelle: Tapiolaan ja Otikseen. Stogekaan ei jää ruuhkiin staijaan, mut on sil ollu trabeleit kyl muuten, millo aikataulunäyttöjen millon kaluston kans. No kylhän mä hiffasin, ett sen tarttee tsögaa henkkarit, vaikken mä ikinä ollu mistään peiffeistä kuullu. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT www.hsl.fi www.kutsuplus.fi www.taksihelsinki.fi Tsörataan Stadissa Stadis on kliffa dallaa. Foto: Virve Kuutar F o to : V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_2-15_13.indd 28 31.3.2015 10.28.
Veikko Hakulinen finnas viiskymppiä, Viljo Vellonen oli toka ja Mora Nisse kolmas. Sen jälkeen skotasimme sielt pari lahtelaist gimmaa ja vietimme sen illan Mytäjärven rantsus olevas kalsas uimakopis. kerran. Assal mä treffasin mun tokan skidiajan kaverin Lassen. Aamul me sit lähdimme taas tsiikaamaan skaboja aidan ulkopuolelt ja viittäkymppiä ladun varrelt. 2. Skrivaaja oli vuonna 1953 tsiigaam assa skaboja. 3. skimbatt iin Salpaus selällä 90. EKS MINNAA SEPPO JOHANSSON Snadi stoori Salpausselän skaboist 1953 1. . TSILARI 2/2015 29 S alpausselälle meni silloin Stadista erityinen kisastoke, jossa sai bunkata yön, mut mä menin sinne tavallisel stokel, ku se tuli halvemmaks. Tsilari_taitto_2-15_15.indd 29 2.4.2015 10.50. joulukuuta 2011 20:48:05 Tänä vuonna 6-8.3. Me lähdimme assalle ja bunkkasimme siel yön penkil. Viljo Vellonen skimbaa tokaks. Tulipahan sielt otettua muistoks muutamia fotoja. Iltaskaboja ja ilotulitusta me yritettiin tsiikata aidan ulkopuolelt. Mora-Nisse eli svedu Nils Karlsson 2 3 1 Pynn nen ilmo 18. Puolen yön paikkeil alko jo tulla frysis ja gimmat halus himaan. Tais Lasse olla rohkeampi siin hommas. Veikko Hakulinen finnaa. Lauantain päiväskaboja me ei ehditty tsiikata. Eipä silloin skolekundina ollu ylimääräist fyrkkaa eikä aikomust mennä hotelliin eikä bungata tikettiä kisamestalle. Stadiin mentiin sit heti skabojen jälkeen samoin tavallisel stokel
XL . Kundi . lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl Varvikko, Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 25 € kpl Kahila, Heikki: Ääneen elettyä 25 € kp Raittinen, Jussi: Vanha rokkistara 25 € kp PLATAT JA STADIN KARTSAT JA MESTAT – HELSINGIN SLANGIKARTTA Kauhanen, E. S . XXL . L . Stadin Slangi ry. Toimisto avoinna ti klo 14–18 ja to klo 12–16, puh.045 186 7238. 10 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . L . XL . L . XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita pitkähihainen Stadin Slangi -brodeerauksella koko . S . maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl STADIN SLANGI BLISAA TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. M . S . Tsilari_kraasa_1-15_6.indd 2 30.3.2015 13.38 Tsilari_taitto_2-15_15.indd 30 2.4.2015 11.11. M . J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Jörde-Juge -cd 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tilata tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen lyhythihainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . M . KLEDJUT Kaulaliina sini-valkoraidallinen Stadin Slangi-brodeerauksella 15 € kpl T-paidat koko . XXXL 27€ kpl MUU SÄLÄ Isännänviiri 50 € kpl Olkakassi brodeerauksella sin, musta, pun. Friidu 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. XL
L . XL . S . Tsilari_taitto_2-15_13.indd 31 31.3.2015 10.29. L . . Siispä onki ihan himmeen siistii olla messis tällases jengis, joiden kaa pääsee bamlaa stoorii sil kielel mikä on sun oma. Sit yks frendi soitti Lahest (niinku siel paikalliset sanoo) ja kysy, voiks ne tulla beesii. Olin 17v nuori mimmi ku pakkasin kamat ja lähin Stadista asuu landelle. Sillon mä hiffasin, ettei jengi hiffaa mua yhtää. M . Friidu 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl Varvikko, Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 25 € kpl Kahila, Heikki: Ääneen elettyä 25 € kp Raittinen, Jussi: Vanha rokkistara 25 € kp PLATAT JA STADIN KARTSAT JA MESTAT – HELSINGIN SLANGIKARTTA Kauhanen, E. Stadin Slangi ry. KLEDJUT Kaulaliina sini-valkoraidallinen Stadin Slangi-brodeerauksella 15 € kpl T-paidat koko . TSILARI 2/2015 31 EMMA JÄNTTI STADILAINEN EIKS NE HIFFAAKAAN. O on tsiigannu et facebookis jengi skrivaa aika paljon siit, et jengi ei oo hiffannu niit landella ja toisinpäin. Ku niiden porukan yks kundeist rupes dissaa meit et me ollaa jotai käpykylän spedei, ni mä heitin niille lärvi peruslukemil et ”tiesitsä et täs kämpäs jengi on kaikki stadilaisii – meist ei oo ykskää tullu tänne heittää midii lande läppää kellekkää, ni mitä jätkä sii lässyttää?” No se meni iha vaikeeks ja rupes länkyttää et ”mä dikkaan vaa nakui klabbei Stadist” ja mä heitin sille bäkkii et ”oon kolmannes polves, riittääks?” Kundit meni hiljaseks ja lähti vetää – emmä niit käskeny mihkää menee, mut niit rupes vissii nolottaa. maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl STADIN SLANGI BLISAA TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. Tsilari_kraasa_1-15_6.indd 2 30.3.2015 13.38 No mä sain tietysti uusii frendei siel landella ja ehän mä hiffannu, ettei jengi hiffaa yhtää mitä mä bamlaan. S . No mä sain tietysti uusii frendei siel landella ja ehän mä hiffannu, ettei jengi hiffaa yhtää mitä mä bamlaan, ku ei ne hannannu sanoo mulle siit midii. Sitä tuntee taas tulleensa bäckii himaa. Me ruvettii yhes funtsii oikeit suomenkielisii termei slangisanoille, joita olin kelannu siihen saakka ihan normi sanoiks. XXXL 27€ kpl MUU SÄLÄ Isännänviiri 50 € kpl Olkakassi brodeerauksella sin, musta, pun. XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen lyhythihainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . M . Sit mun naapuri, joka oli ite Karjalan kundei, avas suunsa ja kysy et mikä ihme ”skraadu”. XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita pitkähihainen Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Muutin sellasee himo skidii mestaa, mist en tienny yhtää midii, muutku et jengil oli pöndet siel. Väestö sii mestas, niinku aika usein skideis kaupungeis nykyää on, oli suurimmaks osaks melkee pelkkii fränii. Tässä mun stoori samast aiheest. M . Koska oon kolmannen polven stadilainen ja aina dikannu uusist seikkailuist, nii must oli siistii lähtee tsiigaa välil vähä muitki mestoi Suomes. Kai ne kelas et ne pääsee dissaa jengii ja nekuttaa jotai klöövarii mut ne hogas et oli tullu ihan väärille mestoille. Toimisto avoinna ti klo 14–18 ja to klo 12–16, puh.045 186 7238. J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Jörde-Juge -cd 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tilata tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. Mun omat blääkän jäljet dallattuna mun omal rundil. Kerran mä sit tulin viikonloppu reissusta Stadista takas landelle ja rupesin kertoo stoorii siit, miten olin saanu himmeen skraadun mun lärvii. S . XL . Oli ihan himmee fiilis ku meni käymää mutsin himas ja siel mutsi sano skideille et; viekää rode koska se dunkkaa nii skeidalle! Ku ei sitä omaa kieltä enää kuullu missää. Meitsi vaa kelas et miks mun frendit pyörittelee öögii hoomoilasena ku yritin kaupas ehottaa, et jos ostettas safkat littii. Mut mulle se oli uus seikkailu, uus stoori mun kirjas. XXL . Kundi . 10 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . Ihan samanlailla ku sanottas jengille, ettei ne saa vääntää sitä murretta, mitä ne on aina bamlannu. XL . Emmä sil et haluisin midii dissaa lahtelaisii mut nää jäbät oli jotai iha ihme dorkii. Mut sii samal sitä hogas, et jotenki rupes missaa osan omaa identiteettii ku joutu luopuu omast kielest. L . Kerran mä pidin sit pikkujoulubileet meitsin ekas omas himas ja frendit Stadist halus tulla tsiigaa kans mestoi
Patsas sijaitsee Teatteriesplanadilla, josta Leino katselee entisiin kantaravintoloihinsa Catani (P. SKABAT Tsilari_taitto_2-15_13.indd 32 31.3.2015 10.29. Jotkut muistelivat, että se olisi ollut kurran kolikko. Hän tiesi, ettei raha tehnyt pesää Runoruhtinaan taskuun. Tsilarin 1/2015 skaboihin oikein vastanneista onni suosi Esko Sairaa. Runo ilmestyi lehdessä 26.9.1890. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Lauri Leppänen, joka myös aikanaan tunsi Eino Leinon. Onneksi olkoon! Vastaukset Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Vastaukset viimeistään 15.5.2015 SLANGIRISTIKON DUUNAS SEPPO PALANDER Kaikki määräpäivään mennessä tulleet ristikon oikeat ratkaisut ja fotoskaban oikeat vastaukset osallistuvat Stadin Slangi ry:n kirjapalkinnon arvontaan. Ristikon ratkaisu julkaistaan seuraavassa Tsilarissa. Jos et halua leikata ristikkoa lehdestäsi eikä sinulla ole kopiokonetta käytössäsi, voit myös jäljentää oikean vastauksen vaikka ruutupaperille. oppilaan Eino Leinon ensimmäinen sanomalehteen painettu julkinen runo ”Kajaanin linna”. FOTOSKABA Tsennaaks mestan. 32 TSILARI 2/2015 SLANGIJENGI RISTIKKO Hiffaaks sanat. Missä staijaa fotossa oleva kamelikurki. Patsas paljastettiin 26.9.1953, päiväksi valittiin sama päivä, jolloin Hämeen Sanomissa oli julkaistu Hämeenlinnan Lyseon 12 v. Hän oli myöhemmin Stadin Slangi ry:n perustajajäsen no 3 ja ensimmäinen sihteeri. ARNO SOISALO Tsilarin 1/2015 ristikon oikee ratkasu. Foto: Suomen Pankin rahamuseo. Femman kolikko, samanlainen kuin Eikan handussa. Patsaan vasempaan käteen kuvanveistäjä antoi valaa silloin käytössä olleen, viiden huggen kolikon. Espa 31), Kämp ja Kappeli. Fotoskaba Tsilarissa 1/2015 Fotoskabassa kysytty handu on Eino Leinon patsaan vasen käsi, minkä moni tsennaski. Valitettavasti ajanhammas on syönyt kolikon lähes näkymättömiin. Kuriositeettina voi vielä mainita, että silloinen nuori lainopin ylioppilas Paavo ”Papu” Nenonen kuului paikalla olleeseen lippuvartioon. Fotoskabaan tais tulla ennätysmäärä vastauksii. Hänelle lähetettiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto
Ei flygaa ajatus. Puhelinkoppi / Telefonkiosk. Snaijas ei fyrkka o duunattu sitä varten et sitä jemmattas johonkin strumpanvarteen tai muuhun dilleen kudjuun. Niinku ihminenkin. Med vilket företag förknippas skulptören Emil Wikströms muskulösa lykthållare. 7. Missä on stadin suurin liikkuvaa kuvaa näyttävä mainosnäyttö. Vilken av våra saluhallar ritades av Karl Hård af Segerstad och blev färdig 1914. 6. Fyrkka luotu liikkuvaks. Valimossa joka tokkas kurran Eikan handuun ettei pronssielossa tarttis staijaa p.a. Kallion Karhupuistossa / Björnparken i Berghäll. Mihin yhtiöön kuvanveistäjä Emil Wikströmin lihaksikkaat lyhdynkantajat liittyvät. Vad heter Helsingfors största ö. 5. Suurella runoilijalla Boheemilla. 9. Vilken finländsk dryck började tillverkas i samband med sommar-OS 1952. 8. Froogut duunas Jesper von Hertzen Tsilarista 1 / 2015 oli jääny veks froogujen vastaukset. 8. 2. d) Oulunkylään / d) Åggelby. 3. Snadi kurra. Kun tulot oli ruhtinaalliset, oli menot suurruhtinaalliset. Viisi / Fem. Eikka. Mikä kauppahalleistamme on Karl Hård af Segerstadin suunnittelema ja valmistui 1914. 10. 10. Toimitus pahoittelee feelua! Tässä siis edellisen Tsilarin Stadifroogiksen vastaukset: 1. 3. Mitä Eikka enää fyrkalla ei nouse klabbi. Talissa / Tali. Var finns stans största reklamskärm med levande bilder. Toistaki Arvoa on Eikan patsas inspiroinu, nimittäin slangirunoilija Arvo Pohjolaa. Vilken grupp sjunger låten Kevät som börjar med orden ”On siis kevät kuljen Hakaniemen rantaan, tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa”. 7. Missä voi istua Marskin pöydässä ja syödä vorschmackia, joka on valmistettu Mannerheimin itse Varsovan upseerikerholta tuoman reseptin mukaan. Rintamamiestaloja / Frontmannahus. Jätkäsaaressa / Busholmen. Mikä on Helsingin suurin saari. Kuka kuuluisa suomalainen vietti viimeiset vuotensa Koivuniemen kartanossa Östersundomissa. Vilken 1970 grundad restaurang är Helsingfors äldsta italienska. Vilken känd finländare tillbringade sina sista år på herrgården Björkudden i Östersundom. 9. Vem är den enda finländaren mottagit en Oscarstatyett år 1983. Espalla. SKABAT Tsilari_taitto_2-15_13.indd 33 31.3.2015 10.29. Kuka on ainoana suomalaisena vastaanottanut Oscar-palkinnon 1983. Espalla / Espen. Lampaan kiveksistä / Fårtestiklar. 6. Suuri runoilija. Boheemi. 4. Nyt säilyy kurra pronssissa Eikalla. Mikä yhtye esittää laulun Kevät, joka alkaa sanoin ”On siis kevät kuljen Hakaniemen rantaan, tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa”. Mitä suomalaista juomaa alettiin valmistaa vuoden 1952 kesäolympialaisten yhteydessä. Var kan man sitta i Marskens bord och äta vorschmack enligt ett recept som Mannerheim själv hämtade från officersklubben i Warszawa. 4. Vasemmassa handussa fyrkka. STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Viime Tsilarin fotoskabaan vastaajista yks minnaili Arvo Turtiaisen skrivaamaa runoa Eino Leinosta. 2. Eikka. Mikä 1970 perustettu ravintola on Helsingin vanhin italialainen. Vastaukset sivulla 36 1. On kniibattava irti tästä ainutkertaisesta elosta se minkä parhaakseen tsiigaa. Suuri runoilija. TSILARI 2/2015 33 SLANGIJENGI Eikka Siinä staijaa Eikka Espalla. 5. Herrasmiehellä. Herrasmies eli kuin runoilija so p.a. Mikael Jungner
Yhteiset bastutuokiot alkavat olla katoavaa kulttuuria ja se olikin syynä että tähän ideaan tartuimme. 34 TSILARI 2/2015 SLANGIJENGI BAMLATEN RAFLASTA BASTUUN Stadin Slangi ry kuuntelee jäsentensä toiveita ja pyrkii duunaamaan toiminnasta kaikkia kiinnostavaa. Kari Varvikko bamlas Viidessä Pennissä. Vauhdikkaasta tanssimusiikista vastasi Ludwig group. Hernesoppa maistui ja laskiaispulla tekivät kauppansa. Käynnistimme jäsen Esko Vepsän ehdotuksesta slangibastut sauna Hermannissa Hämeentie 63:ssa. Paikan päällä saattoi bongata Lasse Liemolan, Sami Garamin, Maarit Niiniluodon ja tietty meitä Stadin omia kundeja ja gimmoja. Jälleen kerran saatettiin todeta kuinka gimis on Stadi. Bamlauskuppilalle etsitään seuraavaa mestaa toukokuulle. F o to M ik ko R ei jo la F o to M ik ko R ei jo la F o to M ik ko R ei jo la F o to M ik ko R ei jo la Tsilari_taitto_2-15_13.indd 34 31.3.2015 10.29. Sattumalta mestaan ilmestyi samaan aikaan tusinan verran sakemanneja ja italiaanoja, joten meidän slangimme meinasi hävitä joukkoon, vaikka kuinka sjungasimme ”saunan takana,saunan takana…” Pakko oli vetäytyä pieneen taukotilaan bamlaamaan, mutta toisaalta saimmehan siten entistä tiiviimmän fiiliksen. Viikon sisällä valloitimme ensin bamlauksella töölöläisen (kuulemma kylläkin Laaksoa) Viisi Penniä –kapakan, jossa yli 60 slangilaista skruudas maukkaita safkoja ja bamlas tai ainakin nautti toisten bamlaamisesta. Saman viikon aikana näytimme sakemanneille miten Stadin kundi saunoo. Slangibastuja jäsenhintaan tarjoaa Hermanni jatkossa joka toinen tiistai aina parillisina viikkoina. MARJUT KLINGA Laskiaisjortsut Slangijengiä Hermannin bastussa. Emmehän halua että Hermanni sammuttaa kiukaat vikan kerran ja sitten parutaan, ettei enää päästäkään löylyyn. Bändin tauolla meille esiintyivät Nalle-Ulla Kuusela ja pikkunallet Noora ja Heini. Ehdotuksia otetaan vastaan
Torstaitreffeillä 29.1. 5.2. Kirjailija Anna Kortelainen kertoi perheensä tarinan ”Juuret Helsingissä ja ilmajuuret Viipurissa”. Jos sulla on älykännykkä, pääset tästä qr-koodista suoraan Slangin saitille. TallinkSiljan Peter Snellman toivotti hyvää kansallisrunoilijamme päivää maistuvin Runebergintortuin ja kertoi samalla 20-vuotisristeilymme järjestelyistä. Treffi-illassa 22.1. Anna Kortelainen Esko Vepsä bamlasi aiheesta muuttuva kaupunki. Slangitreffeiltä 5.2. TSILARI 2/2015 35 SLANGIJENGI 12.2. Peter Snellman ojentaa lahjakortin Raila Jalomerelle. Saatiin tsiigaa vanhoi ja uusii fotoi Stadista. Esitys toi paljon muistoja paikallaolijoiden mieliin ja Salvénia pyydettiin uusimaan esitys mahdollisimman pian. hallituksemme jäsen Jesper von Herzen laittoi koko ravintolasalin pöydittäin kilpailemaan Stadivisassaan Nähdään kellon alla. Kurt Salvén näytti isolla valkokankaalla kuvia taloista, joita tuhottiin sodanjälkeisessä rakennushuumassa ja minkänäköisiä taloja saatiikaan tilalle. Samana treffiiltana 5.2. Stadin Kundi 2010 Peter Nyman kertoi TV-sarjastaan ”Peter Hispaniassa” sarjan käsikirjoittaneen ja kirjan ”Löytöretki Espanjaan” kirjoittaneen Raimo Siltasen kanssa. Tietysti paras pöytäkunta palkittiin! KOONNUT: LASSE SOLMAN Seppo Töyräs finnas arvalla, Jesper von Herzen onnittelee. Esiintymispaikkoja, kappaleiden nimiä ja yhtyeiden kokoonpanoja tarkasti seuraava esitys tempaisi innostuneen yleisön mukaansa. F o to M ik ko R ei jo la F o to M ik ko R ei jo la F o to M ik ko R ei jo la F o to M ik ko R ei jo la Tsilari_taitto_2-15_13.indd 35 31.3.2015 10.29. Mikael Huhtamäki kertoi maailmankuulujen rockyhtyeiden ja artistien Helsingin-keikoista Paul Ankasta 70 –luvun loppuun. Iso treffiyleisö kuunteli kolmevarttisen kertomuksen hiirenhiljaa ja palkitsi Annan tosi raikuvilla aploodeilla. Vauhdikkaasti toteutetun ohjelman päätteeksi oma studioyleisömme kyseli paljon sarjan kuvauksista ja kuvauspaikoista
36 TSILARI 2/2015 SLANGIJENGI Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Jos döfaa blumstereille tai jollekin muulle gutalle, ni sit voi tsöraa muitten jengis julkisilla duunii. Se varmaan strittaa kolinat suoraan skeidan päälle peittääkseen dunkkiksen. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Mut talvella ei voi tsombaa dörtsit öpnattuina, ku muuten rupeis frysaan. Jos haluat kirjoittaa nimimerkillä, laita toimitukselle perustelut ja tiedoksi oma nimesi ja yhteystietosi. Siihen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 15.5. Eloveena paketti ja riisi mainos ovat ok, miksi. 3. Kaikkien kyl pitäs hiffaa et jos dunkkaa skeidalle, ni sit pitäs dallaa tai fillaroida duuniin. Savoyssa / Savoy. SUOMENPERA LESAAJAT SKRIVAA TSILARIIN! . Kesällä dunkkikseen dösassa saa jeesiä, kun voi öpnaa fönarin ja voi pyytää suharii öpnaan dörtsin. Mikä mättää. Rodolfo. VR. . Hakaniemen kauppahalli / Hagnäs saluhall. Semmosel tyypil ei taida himas olla vodaa. Mutsi bamlas aina et ryssä on ryssä vaik smöras steekkais, neekerin pusu on aina porvoosta! Ja hurri on aina steissin halutuin! Mun gaiffa heitti sporassa yhdelle kaurahatulle ku se vittulili meidän bamliksesta: ”vi äter inte ditt bröd, vi äter Franskt bröd” NANI JAN SUKANEN Yrjö Aliska stikkas byrooseen foton Kulosaaren VPK:n 25-vuotisjuhlasta vuodelta 1930. Joskus dösaan tulee joku, joka dunkkaa aika vilt kolinalle. Kyl vähä kantsis funtsaa mille döfaa vai döfaaks millekään, kun aamulla draisaa itsensä duuniin. 2. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . Ei kliffaa dösässä, skurussa tai stokessa, jos vieressä tsittaava dunkkaa vanhalle brenkulle tai vaik sukkamehulle. 4. Dösikselläkään ei pitäis blaadaa, ku döfis tarttuu kledjuihin ja tulee dösaan inee. Meitsi ei luudaanu. Napakat jutut sopivat lehteen parhaiten. Tsilarin seuraava numero 3/2015 ilmestyy 24.6. 8. 7. Kuka döfaa dösässa. Tjänare nya Bamlis! Sun editoaari/eka lämäri oli ihan gudis mutta: Sä himmasit meidät svedut! Meitsii on zengattu pläsii heti ku ”morjens” oli lähetetty. Griinaten ja gutalle döfaten tsörataan dösällä duuniin. 5. Jörn Donner. Zacharias Topelius. Kampin ostoskeskuksessa, Narinkkatorin puolella / Kampens köpcentrum, mot Narinkens torg. Pidimme bensistä Vääksyntiellä (1983=> ) ja meistsin gaiffat oli Ellen ja muut kossuu blisaavat ruotsin rekkarissa olevat nuoret Allanit. Olen samaa mieltä rasismin suhteen, skoude, politiikan pelle, pohjalainen jeesusteliat ovat hurskastelioita. Omalla nimellä kirjoittaminen on toivottavaa. Kuvassa oikealla palopäällikkö Asser Siren. Long Drink (lonkero) / Long Drink (lonkku). 6. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen: tsilari@ stadinslangi.fi tai koneella kirjoitettuna toimituksen postiosoitteeseen: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. 9. Me svenska tala pättre folkk on joko oppinu fragaa tai luudaa. Laajasalo / Degerö. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 36 31.3.2015 10.29. mennessä. Tai sit tsompaa sinne prätkällä tai fiudella, mut ei kuitenkaa grabbikses. Tavaramarkkinat. 10. Kaikkien kyl pitäs ottaa kaverit huomioon ja tvettaa aamulla kropan pinnast skeidat veks
Keskuspuiston maisemiin siten, että lähtö on Vauhtitieltä klo 12.00. Liity Hepoon ja/tai Stadin Slangiin tekemään Stadista entistä parempi mesta asua ja elää. Fillaristien keski-ikä on 40-50 vuoden kieppeillä eli huomattavasti nuorempaa väkeä kuin meidän slangijengimme. Tämä sopikin oikein hyvin uuden bamiksemme suunnitelmiin, koska hän itsekin fillaroi joka mestaan säällä kuin säällä ja, milloin ei fillaroi, niin juoksee. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 37 31.3.2015 10.29. www.hepo.fi tai www. Hepo järjestää huhti-lokakuussa pyöräretkiä joka viikonloppu. Kantakaupungissa on vielä paljon parannettavaa etenkin pyöräteiden osalta. Mukaan redua suunnittelemaan kutsuttiinkin Hepo eli Helsingin polkupyöräilijät ry. Harvassa Stadin kokoisessa kaupungissa on yhtä hienoa metsää ja yhtä kivoja polkuja ihan keskustan vieressä. Eli nautiskeluun Stadi tarjoaa fillareisteille hienot puitteet, mutta arkipyöräilyssä on vielä paljon parannettavaa. Niin Sami Garamin kuin Matti Kinnusenkin mielestä Stadi on maisemien ja reittien osalta vallan mainio, koska reittejä on loputtomiin. TSILARI 2/2015 37 SLANGIJENGI S tadin Slangi ei aio päästää jäseniään rapistumaan vaan suuntaa toimintaa myös liikuntaan. ”Fillarointi on hauskaa, helppoa ja tuo iloa elämään”. Stadin Slangi ry ja Hepo ry järjestävät yhteisen fillariredun 17.5. Keskuspuiston maisemiin, lähtö Vauhtitieltä klo 12.00. Alue on erittäin suosittua pyöräilymaastoa, myös maastopyöräilijöiden keskuudessa. Lauantaisin vauhti on kovempaa, mutta pyhäisin uskaltaa mukaan vaikka mummofillarillakin. Aika harva varmaan kuuluu molempiin, mutta ehkä tämän kevään yhteisen projektimme jälkeen niin voi tapahtuakin. Samoin tekee fillaristien tuore puhis Matti Kinnunen 46v, joka on kuulunut yhdistykseen 4 vuotta ja kokee oman roolinsa ja myös yhdistyksen roolin enemmän edunvalvojana kuin tapahtumajärjestäjänä toisin kuin Stadin slangi ry. Lähtö on aina Maunulan majalta. Ajatus on siis tehdä kaksi ryhmää, joista toinen kiertää noin 20 km ja toinen kääntyy Maunulan majalta takaisinpäin. Me otamme huomattavasti harvemmin kantaa Stadin kehittämiseen kuin Hepo pyöräilyolosuhteiden parantamiseen. fi/retket. stadinslangi.fi MARJUT KLINGA Suomen suurimmat kohtaavat Stadin Slangi ja Hepo järkkäävät yhteisen fillariredun 17.5. Kevään koittaessa aiotaan sekä juosta että fillaroida ja jälkimmäiseen tahdottiin messiin fillaroinnin asiantuntijoita. Mitä haluatte sanoa lopuksi, Matti ja Sami. Hepon pj Matti Kinnunen. Hepossa on jäseniä noin 1700 ja tavoite kesän jälkeen on 2000 jäsenessä kun slangilaisia on jo nyt lähes puolet enemmän ja tavoite on 4000 jäsenessä tämän vuoden aikana. Tästä hyvänä esimerkkinä Hämeentien ja Mechelininkadun fillaroinnin parantamissuunnitelmat. Lue lisää retkistä www.hepo
Siit oli hyötyä mun inttiuralle, ku mä osasin käskyttää savolaisia mallia ”kivääri olalle, vempauttakkee” sen sijaan et mä olisin käskenny ”kifru olalle, föraa”. . Niin mä sit rupesin tsekkamaan savoa ja sprogasin slangia vain sotkussa parin tutun stadilaiskaiffarin kanssa. Kyllä jangsterit varmasti klaaraavat duunin omalla tavallaan mottonaan: Slangi forever! 38 TSILARI 2/2015 SAUTSKI KESKIMÄÄRIN DELATTU S e on nyt tsekattu. Mut ainahan slangi on muuttunut vuosikymmenestä toiseen, ja se onkin se juitsu millä slangimme on elinvoimainen nyt ja jatkossa. Meinaan et jos sulla on hima. Sit sä vasta lemppaannut sivuun, jos sä vaan tsittaat yksin himassas, dokaat bisseä ja tsiigailet töllöstä dorkia sarjaprogeja. Jos olis tsekattu pelkästään nakuklabbi stadilaisia, ni tulos olis varmaan ollu vielä bulisti myönteisempi. Ku mä dorkana jangsterina inttiaikana stikkasin Mikkelissä strubaa stadiksi, et ne kaikki hiffais et mä oon Stadista, ni se homma meni ihan skuugeen. Ihan totta, ne sano niin sopasta, jossa oli liian snadisti suolaa. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 38 31.3.2015 10.29. Dosentit eivät kuiteskaa snaijaa, mistä se johtuu, vaik Stadissa budjaa snadimmin masiksesta kärsivää, terveempää ja glaidumpaa jengiä ku muualla. Aina tulee joku toinen stadilainen bamlaan kliffasti sun kanssa. Silti toivon, et kaikki gamlat stadilaiset skrivaisivat jatkuvasti Tsilariin muistoja Stadista ja sen slangista. Sä et syrjäydy jos sä stikkaat strubaa slangiksi. Stadilainen on selviytyjä joka mestassa. Mä en puolestani bonjaa, miten delataan keskimääräisesti. Mut en mäkään tajunnu niitä, ku savoks suolaton litku on tuimaa. Slangi muuttuu sukupolvesta toiseen, ja se on ihan hyvä asia. Ne ei bonjannu mua ollenkaan. Vielä ihan gamlanakin stadilainen on edelleen aktiivinen bilettäjä, nyyaa tietoa janoava ja tervebollainen sosiaalinen kundi ja friidu. Turhaa siis meidän gamlojen kundien ja friidujen on skagata slangin epäpuhdasta tulevaisuutta. Se on kyl sillon perskohtaisesti ihan täys finis. Ku stikkaa lusikan hörneen niin mun mielestä se on ihan muuta ku keskimääräinen delaus. Ku käy esimerkiksi slangilaisten treffeillä ja muissa bileissä, ni niissä ei jengi ole mitään keskimäärin delaajia. Kyllä jangsterit varmasti klaaraavat duunin omalla tavallaan mottonaan: Slangi forever! Olipa se sitten nyyaa tai gamlaa. Sit kans toi syöpään delaaminen on Stadissa yleisempää ku landella. Mä oon tasan varma siitä et se johtuu bulisti just meidän omasta kielestä, slangista. Tutkijat funtsaavat, et ehkä ero vois johtuu siitä, et Stadissa budjaa vilt paljon himattomia ja syrjäytyneitä. Stadissa budjaajat elävät terveellisempää elämää ku muut härmäläiset, mut ne delaa silti keskimäärin aiemmin ku muut. Ainakin mulle ne tuovat vänkiä muistoja mieleen ja sehän friskaa sekä bollaa et kroppaa ihan meisselisti. Kaikki gamlojen skrivaamat jutut ovat myös kliffa perusta jangstereille heidän uudistaessa meidän starojen mielestä ”oikeata slangia” sillai, et meikä ei bonjaa siitä enää ku snadin siivun. Snadin treenin jälkeen rupes noi Juankoskenkin inttikaverit bonjaamaan mua
Su 10.5. Jäsenmaksu 30 € vuonna 2015. klo 10-12 Helsinki-päivän ohjelmaa Espan lavalla mm. Muutokset mahdollisia. Ilmoittaudu byrooseen 2.6.15 mennessä, matkan tarkka hinta selviää vasta lähiaikoina. Lähtöpaikka Vauhtitieltä. Ilmoittaudu byrooseen. Sateen sattuessa siirrytään sisätiloihin. Sakilaiset, Slangikuoro, Stadin kundi ja friidu. Ti 12.5. klo 18.00 Mutsi on bestis Lapinlahden sairaalassa. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi . To 28.5. Tilaan mahtuu 150 henkeä. Torstain slangitreffit Kaisiksessa eli ravintola Kaisaniemessä. klo 12.00 Fillaroiden Stadissa yhteistyössä Helsingin polkupyöräilijöiden kanssa. klo 12 Slangijengi Mätäjokifestareilla. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 39 31.3.2015 10.29. To 21.5. Kesto 4 tuntia. klo 10-14 Hakaniemen markkinat. Reitillä jopa 35 metrin korkeuseroja. Bussi 78 vie perille. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. klo 17.00 Mutsi on bestis Kampin palvelukeskus. Bamlausskaban alkukarsinta. TSILARI 2/2015 39 SLANGIJENGI Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. klo 12.00 Työläisäitipatsaan kukitus. EI TREFFEJÄ. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. Su 17.5. Tsiikaillaan Gatehousesta merelle ja bamlataan merimieskirkosta ja miten satama on päätynyt Vuosaareen. Vapaaehtoiset, ilmoittautukaa toimistoon. Klo 14Slangilaista ohjelmaa Narinkkatorilla. klo 18.00 Slangibastu Sauna Hermanni To 30.4. klo 18.00 Slangibastun kevään päätösbileet Hämeentie 63:ssa. klo 17.00 Kesäkonsertti Lapinlahden sairaalan piha-alueella yhteistyössä Pro Lapinlahden kanssa. klo 11.00 Kesänavaus slangilaisittain Kontulan ostarilla. Mennään vesialuksella, jossa nautitaan iltapala. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadin Slangi ry järkkää ILMOITTAUTUMISET / FROOGAT Stadin Slangin toimisto Marjut Klinga, Puh. To 23.4. Ti 30.6. Toukokuu Su 3.5. klo 18.00 Slangibastu Sauna Hermanni. . To 28.4. La 23.5. Kesäkuu Ti 2.6. klo 14.00 Perinnepäivät Talin liikuntapuistossa. Fotoja ja bamlausta Esko Vepsä. klo 18.00 Kniigatreffit Tyttö ja nauhuri/ Maarit Huovinen. klo 18.00 Slangitreffeillä vieraana Viihdekuoro Sonante. klo 17.30 Redu Vuosaaren satamaan. Muista huoltaa pyörä etukäteen ja kypärä tietty mukaan. Ti 26.5. klo 18.00 Slangitreffit aiheesta Vantaalta Vuosaareen. Pe 12.6. Ke 3.6. muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. Ma 4.5. Huhtikuu To 16.4. Su 24.5. Reitti max 21km. Tsekkaa byroosta: 045-186 7238. Slangikuoro 11.30. klo 18.00 Slangibastu Sauna Hermanni. Maastojalkineet ja säänmukaiset varusteet mukaan. klo 11.00 Studiokuvaukset Uutisvuoto Ilmoittaudu byrooseen. Musaa, löylyjä, virvokkeita ym. klo 17 Redu suljettuun sotilassaareen Vallisaareen oppaana Jarmo Nieminen. Ei siis sovellu liikuntaesteisille. To 7.5
Tsilari_taitto_2-15_13.indd 40 31.3.2015 10.29