Tsilari 2/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 2/2016 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21. vuosikerta Hinta 6 € Kevät tulee Stadiin! Tsilari_taitto_2-16_011.indd 1 5.4.2016 8.56
+ 0, 25 €/ 10 s + pv m . Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . at” H in na t 1, 17 €/ pu h. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Tsilari_taitto_2-16_011.indd 2 5.4.2016 8.56. kasta. ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. at. 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. Skulaa 0100 0700. Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . Me kyl tsörataan. 010 766 1047 Hämeentie 65 00550 Helsinki
10 Bollis Stadin kundin naapurissa Tsilariturnaus s. Foto: Virve Kuutar. SISIS STADILAISIA 7 SLANGIFRENDI POISSA – Arska minnaa Fjallea 8 LEKA – Raili skrivaa herrasmiehestä 24 GEEBEEN OMAT KISAT – Hurme tsiigas 29 REDIT JA SUORAT – Emma stadilaisista 38 KUSKIT JA KUSKIT – Sautski vertaa KULTTUURII JA TIEDETTÄ 16 KINAPORISSA 30 V -BILEET 20 ILVES KÄPYLÄSSÄ – Kolasen stoori 23 GAMLAT LEVARIT – Arska tsekkas kniigan 31 FRIIDUT TUTKII SLANGII – Emmi ja Jenni EKS MINNAA 12 ELO KRIGUU PAOSSA – stoori jatkuu 15 BOTLARIT FLYGAS – Ripan skoiji 17 SKÖNEN RANTSUT – Heka fiilistelee 25 ELDARINA – Uki muistelee broidii 26 KURVIN KULMILLA – Palminen skidinä STADIN MESTAT 18 REMPPA VALMIS – Kibe kunkkubiblussa 22 LEFFOJA TAAS – Marjut Rivierassa 24 TSYRKKAAN GOISAAMAAN – Kartsat treffas 28 KANDEE KORJAA – funtsaa Virve K. 32 Tsilari_taitto_2-16_011.indd 3 5.4.2016 8.56. Foto: H.Harman kotialbumi. TSILARI 2/2016 3 VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 37 Lesaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Manta vappuaattona 2015. s
Ja skideille duunattu Lasten kaupunki tulee kans osaks nyyaa museota. Fotot, jotka ovat kooltaan 10x12 tuumaa, on kuvattu suoraan mustalle alumiinille 1850-luvun valokuvastekniikalla. Melkein puol korttelii gamlaa Stadii Aleksin ja Katariinangartsan kulmasta duunataan museoks. Janne Immonen Ukulele Igor Kari Varvikko Jussi Raittinen Malmin flygekentsu uhanalaiseks perintökohteeks E uropa Nostra julkas maaliskuus listan Euroopan uhanalaisimmista kulttuuriperintökohteista. Märkälevy duunataan kaatamalla hyvin putsille, kuivalle lasitai alumiinilevylle jodi-kollodiumseosta. Raikan käyttämää tekniikkaa kutsutaan märkälevy-kollodioni kuvaukseksi. Malmin kentsun hallintorakennusta bygataan. Europa Nostran dirikat sai listan, mis oli 14 asiantuntijoiden funtsaamaa kohdetta ja niistä ne valkkas seitsemän. Kandee mennä tsiigaamaan Stadin museota toukokuussa! . Malmin kentsusta skrivas Tsilareissa 3-4/2014. 4 TSILARI 2/2016 SNADIT Haluuks joku slumppaa Tsilarin. Mut jos joku muu haluis pluggaa tätä tasokasta lehtee, ni kandee vinkkaa sille, ett Tsilarin voi slumppaa Espalta Akateemisesta tai Fredalta snadista kniigabuidusta Nide (Freda 35). Tsilari_taitto_2-16_011.indd 4 5.4.2016 8.56. T silarihan tulee kaikille Slangin jäsenille suoraan himaan. Yks listalla on Malmin flygekentsu Stadissa. Kun levylle levitetty jodi-kollodiumliuos on jähmettynyt, asetetaan levy hopeanitraattikylpyyn, jossa kalvo herkistyy valolle.. Jodioitu kollodium kaadetaan levylle ja tasoitetaan levyä kallistellen. Jos siinä rupeet vääntää smailia, on se kovin keinotekoista. Ylijäämä valutetaan sen jälkeen pois. Näin kalvo tehdään valoherkäksi tislatun veden ja hopeanitraatin seoksessa (noin 10 %), jolloin siihen muodostuu jodihopeaa ja se tulee maitomaiseksi. Niistä yksi ohessa. Nyya museo Stadiin H elsingin kaupunginmuseo öpnaa 13.5.2016 nyyan museon Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa. Ennen näis gamlois byggis on ollu Stadin virastoi, mut yli puoltoist vuotta niitä on rempattu ja kimpassa niist saadaan buli kokonaisuus. jutun Pauli Hankonen, joka sendas kans snygit fotot juttuun. Foto: Malmin kentän kuva-arkistot. . Levyä liikutellaan vielä jonkin aikaa vinossa asennossa, jotta kalvon pinta ehtii liuottimen haihtumisen johdosta jähmettyä. Se että kuvattavat jäbät ovat yleensä kovin totisia, johtuu siitä, että kameran edessä on oltava toistakymmentä sekuntia naama peruslukemilla. Stadin slangista meggeen näyttelyyn ovat päässeet ainakin Jussi Raittinen ja Kari Varvikko. Museofiiliksii saa kans korttelin pitskuilla. Malmin frendit toivoo, ett tää sais Stadin päättäjät perumaan idiksen siirtää Malmilta flygarit veks ja byggaa tilalle taloja. . . Totisia partakundeja märkälevyllä Kaapelitehtaalla S tadin Kaapelitehtaan puristamosalissa on huhtikuun 11–24 välisenä aikana fotaaja Raimo Dahlin 20–30 parrakkaan kundin valokuvanäyttely. Ne tsiigas, ett Malmin kentsu on harvinainen esimerkki ennen tokaa bulii kriguu bygatuista flygekentsuista
Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Nyt kierre on umpeutunu ja mä tsittaan taas tsiigaamas ku Sörkan vankilan biligat skujaavat mörkein fönarein ja inessä on nyyia Markkasia ja Sjöbergejä. Kitusen siirtomaatavara kolonialvaror, Elannon maitohandeli ja Heinosen lihaa – köttbuidu. Mutsi on kuitenkin vieläkin sitä mieltä, että häntä vedettiin höplästä. Hän ei oo mikää ruplajobbari, vaikka ruplan kurssi onkin pudonnut. Tätä päivää on, kun mun 94-vuotias alzheimeria sairastava mutsini köpötteli pari vuotta sitte tsepan kanss Sturarin Alepaan, niin slurgit tsökas hänet sieltä vek. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Tosiasiassa äiti oli itse hitannu niitä jostain jemmastaan ja yritti bonjaamattaan bungaa niillä snadit ostoksensa. TSILARI 2/2016 5 KARI VARVIKKO Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Tilalle Heruliin oli tullu mm. Pikkuskidistä muistan, kun yksikin spurgu tömmas Paavalintsyrkan pudekassa flinderiä, niin se möykkäs, että tsiikaa, kun kentlemanni pitää etiketistä kiinni! Kaiffarilla oli handu sorbuslestin etiketin ympärillä, kun se otti rybarit. Kukaan ei stikkaa flinderii, vaik jokunen savolaisgubbe stondaaki juupelis Herulin Kukon kulmil. Kartsoilla luudaa ihan eri jengii ku sillo, ku mä praijasin jangsterii. Pankkiikaan ei oo missään. ENNEN KRIGUJA Herulin Espis oli Itäinen Viertotie eli Viertsika (Östra Chaussén). No skoudet skriinasivat ja tsörasivat mummelin maijalla himaan. Lestinheittäjien ammattikunta on kolanu. BIBLU, JOKA on nyt Hämeentien ja Mäkelänkadun välissä Päijänteentiellä oli aikoinaan Sammatintiellä ihan tsyrkan vieressä ja sieltä kävin lonskaamassa kniigoja ja bluggaamassa päivän aviiseja. Lössi ei bamlaa slangii. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 5 5.4.2016 8.56. Nykyisin pudessa stondaa GeeBeen, Joe Lousin toisen haastajan Gunnar Bärlundin patsas, jonka sinne pystytti Hermanni-Vallila Seura 1991. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Nuorii giltsejä ja snadei kloddeja hengailee sielsuntääl. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Mä shingrasin Myrtsistä Heruliin maaliskuun lopulla. PÄIKKÄRI BÖNDELTÄ FLYTTAAJA Y li 50 vuotta sitte kun menin giftikseen, flyttasin himasta vek. Nyt mä oon tääl muurin kupees hiffannu, ett se on niinku faija aikonaan viiskymppisenä sprookas, ett hollaa nuorena frendeissäs kii, sitt ku sä tuut gamlaks starbuks, niit ei enää oo. On se silti vaa kliffaa flyttaa takas Heruliin, miss sai ekat sekstikat, nappas förstat knubbit ja pääs painaa blaijaa... Muita tärkeitä mestoja tsyrkan lisäks oli Kyliksen simmis, Svenssonin ja Bastmanin portterija rapakaljafabriikit, Gumtähti (kuppis), Herulin brankis, Kuntsi, Biblu, Kotikallio, Kuris, Frelsika, Bio Heruli ja samassa byggassa lantsarien yömaja, Lintsikan mäki, Valgan skole, sporahalli, Herulin bastu, Ylöstalon sekatavara ja Kaivolan flesubuidu. Ja finstasi molemmat matsit. Kassan kanssa oli tullut känää, kun mutsi väitti saaneensa vaihtorahoina ruplia. . Enne niit pidettii konnina, nyt ne on sankareita – lehtistoorien mukaan reiluja staroja, joita skoudetki diggas. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Olin megessä kun faijani, kotiseutuneuvos Klaus Varvikko rupesi HermanniVallila Seuran ja Kyläsaariliikkeen bamarina 60–80-luvuilla aktiivisesti flaidaamaan Puu-Vallilan puolesta ja Kyliksen polttolaitosta vastaan. Herulista on dallattava kilsa Valkan centrumiin Sturarille tai Mäkelänkadulle ennenku hittaat ensimmäisen elintarvikeliikkeen. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Monet näistä mestoista oli jo kuopattu siinä vaiheessa kun mä rupesin steppailee tämän kylän raitteja. Landellepakoni päättyi ja maaltamuuttajana olen nyt joutunut lähes samaan tilanteeseen kuin maahanmuuttaja. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Nyt niitäkään ei enää ole
Fyffee näihin systeemeihin tais palaa jokunen ege ja toi Hämeentien päätös vast kova juttu oliki. Eihän siit kovin pitkään päästy nauttiin, mut just sen verran et oli iisi muistaa, miten nastaa aikaa kesä onkaa. Puhumattakaa vapaaehtosist, joit ilman ei tapahtumat onnistuis millää. Hallitus äänestää sit kokoukses voittajat ja kesäkuun 12 Espan laval julkistetaan uus kundi ja friidu. Työryhmät ja byroo on taas tehny hyvää duunii juttujen suunnittelus ja hallitukselle on jääny hommaks lähinnä todeta et näil mennää. Helsinki-päivän Jokavuotinen hässäkkä on tietenki nostettava tähänki läppään messiin. Muistakaa, et aina saa toivoo juttui ja jos vaa suinki mahollist, ni me sit hallitukses säädellään ja delegoidaan. Skulaa voi muinakin aikoina. Ja kai se sai ryhmää vähä enemmän kampeemaanki, ainaki must näytti silt. Baana, Tölikanlahden rantsu ja fillaritie aina Ogeliin asti spreijattiin jollai sopival suolaliemel, mikä piti nää reitit sulina. Se kuitenki täytyy muistaa, et kaikkeen ei pystytä, vaik parhaamme yritetäänki. Tulee fiilis, et pitäskö täst painuu torille tsufelle. Oisko mitää tsargaa, et kaikki ois tyytyväisii. Nastaa kevään jatkoo, Espal treffataan . HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Riitta Rannikko riitta.rannikko @kolumbus.fi Emma Jäntti emma.jantti@gmail.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Stadi päätti nostaa pyöräilijät autojen ohi suunnittelus ja jopa Hämeentielle aiotaan nyt byggaa fillaritie. VIIME TALVENA bamlattiin talvifillaroinnist varmaa enemmän ku koskaa. Ja eihän täs mee ku snadi tovi, et Pihliksen ja Hietsun biitsit on taas kondikses ihonpaahtajii varten. KEVÄÄN AIKANA Stadin Slangi ry paiskaa taas hyvää settii kehiin. Enivei, on valosaa ja snadisti myös lämpösempää ku viel joku kuukaus sitte. Ja ylläri: autoilijat veti herneet nenää. Tänä vuonna päättäjät yritti saada jengii tosissaan kahelle pyörälle. Viime vuonna kyseltii jäsenilt vinkkei ja sielt löytyki hyvät starat, Hector ja Anna Kortelainen. Kuoro edustaa tänäki vuonna, entist ehompana, uuden treenikämpän siivittämänä. com Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Toni Vihermäki tonivihermaki@gmail.com Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Muuten käy iisisti nii, et ku kumarrat yhelle, käännät rybärin toiselle. Espal tapahtuu taas ja siel kukitetaan Stadin kundi ja friidu. Mulle tsygääminen on tapa liikkuu mestast toiseen, oli kesä tai talvi. Viime talvena oli pitkäst aikaa Stadissaki kunnon talvi pakkasineen. Eikä vauhti hyydy syksylläkää. Saa nähä kuin siin lopult käy. Smailis levenee, kledjut kevenee ja ollaan jotenki niin relaa, ettei sellast voi olla diggaamatta. Miks sen nii pitää mennä. Ku Stadii kehitetää ja suunnitellaa, ni toki kaikki puolet asiast pitäs kelaa läpi. Tää meijän Stadi on magee talvelki, mut pakko kai se on myöntää et joka vuos ku kevät alkaa finnaa, alkaa myös jengi muuttuu kesäsempään suuntaan. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_2-16_011.indd 6 5.4.2016 8.56. Ehkä autoilijoiden kannattais joskus ottaa fillari ja lähtee polkeen ja toisaalt fillaroitsijat vois hypätä joskus bilikkaan ja tsiigaa niiden näkökulman. 6 TSILARI 2/2016 SMAILIS LEVENEE, KLEDJUT KEVENEE K evättä puskee, suulis skriinaa, välil stiggaa vodaa, välil taas blosaa ihan sikana. Kaikist kaupungeist sanotaan aina et varsinki kesäl ne on tosi nastoi. Byroos on päivystys päällä ja Tsilarist, nettisaitilt tai febust voi tsiigaa mis mennää. Toivottavasti diggaatte meininkii yhä. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Sama linja jatkuu tänäki vuonna, joten mailii tai muut viestii vaa byroolle, jos on mieles hyvii tyyppei
Jäsenmäärän kasvaessa samaan aikaan sain hommakseni jäsenasioiden ja -rekisterin hoidon ja siinä läheisin duunikaverini oli taloudenhoitaja. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 7 5.4.2016 8.56. Skulasimme toisillemme vähintään kerran viikossa. IN MEMORIAM Fjalle bamlaa marraskuussa 2015 Käpy-Grillin slangitreffeillä. Hän kehitteli ja toi näyttelyyn blisattavaks myös Stadin Slangin logolla valmistettuja tavaroita, kuten skjordia, lippiksiä ym. Sen rooliin kuului alkuaikoina Stadin slangiskabojen järjestely Byggalla jorojen yhteydessä. orkka ja palkkioiden sopiminen sekä tarjoilut yleisölle. Entisiä brotaajia ja knekkaajia saatiin portsareiksi. Näyttely pidettiin 9.12.1997 – 18.1.1998 ja se sai kaikkien aikojen näyttelyjen yleisöennätyksen Jugendsalissa lähes 27.000 kävijää. Hän oli myös ajoittain mukana Tsilarin toimituksessa. Siirryttiin vähitellen ”sulkakynäjärjestelmästä” ATK:n käyttöön eli ”digitalisaatioon”, niin kuin nykyään bamlataan. Eka hima oli Sammatintiellä Valkassa Stadin buleimman sisäpihan piiriin kuuluvassa byggassa. Kävimme joskus kimpassa skruudaamassa tai borkalla Kinaporissa. Politiikkaakin bamlattiin joskus hillitysti. . Suhteeni Fjalleen kehittyi vuosien mittaan ystävyydeksi. Fjalle oli bulisti tukenani, kun siirryimme joustavasti markasta 1.1.2002 euroon. entinen mestaribokraaja Gunnar Bärlund (GeeBee). Matkat olivat hyvin järjestettyjä ja erittäin suosittuja. Fjalle tsennattiin hyvin urheilupiireissä ja teki duuninsa urheilussa: ensin harrastajana, myöhemmin valioluokan brisarina futiksessa, pillerissä ja käsiksessä. Huvitoimikunta ja redut Perustamisesta lähtien yhdistyksessä oli huvitoimikunta, jota aluksi veti Fjalle. Stadin kundi 2003 Fjalle valittiin myös Stadin kundiksi suurista ansioistaan urheilussa sekä kotiseututyön (Stadin Slangi ry) ansiosta. Talouden hoito Fjalle otti Stadin Slangin taloudenhoitajan hommat hanskaansa 1997. Ihmettelin monta kertaa, kuinka hän jaksoi käydä aina tsiikaamassa futiksen ja pillerin mestaruussarjan stadilaisten seurojen matsit. Fjalle järjesti reissuja Etelä-Suomen historiallisiin kohteisiin ja muutaman päivän kylpylämatkoja Viroon. Stadin Slangi ja sen jäsenistö menetti hyvän ja luotetun ystävän. ARSKA SOISALO STADIN SLANGI RY:N MONITOIMIMIES ON VEKS Tiistaina 26.1.2016 kiiri surullinen ja yllättävä tieto, että Stadin kundi Fjalar (Fjalle) Åsten oli delannu himapitskullaan Hertsikan Siilitiellä. Skrivaan tässä nekrologissa Fjallen duunista Stadin Slangissa. Foto: Mikko Reijola. TSILARI 2/2016 7 H än oli födjannu 8.4.1929 silloisella Kättärillä Tehtaankartsan varrella. Hänen liittymisensä oli onnenpotku yhdistykselle. Fjalle liittyi Stadin Slangin jäseneksi vähän jälkeen yhdistyksen perustamisen eli parikymmentä vuotta sitten. Hän oli myös Palloliiton Helsingin piirin toiminnanjohtaja. Svenska Gårdenissa ja Karjalatalossa. Nyt saatiin remmiin todellinen tilinpidon ammattilainen. Vuoden 2009 alusta Fjalle ei osallistunut aktiivisesti yhdistyksemme toimintaan, mutta oli aina valmis antamaan neuvojaan ja oli käytettävissä tarvittaessa. Saman pitskun varrella budjas mm. Fjallen johdolla hoidettiin käytännön järjestelyjä, mm. Hän oli heti innokkaana mukana näyttelytoimikunnassa, kun funtsattiin Jugendsaliin yhdistyksen 10-vuotisnäyttelyä Niin gimis on Stadi. Tärkein puheenaihe oli oma terveytemme ja huoli Stadin Slangi ry:stä, sen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Yhteistyö oli saumatonta. Näin hänestä tuli Valkan kundi, mistä hän oli ylpeä. Alkuaikoina käytettiin Fjallen tsennaamia urheilupiirejä hyväksi, kun tarvittiin järkkäreitä joroihin mm
Seuraavan vuoden Friidu oli ulkoministeri ja kaupunginvaltuutettu Tarja Halonen sekä Kundi Mattssonin Eki, josta skrivasin stoorin Mattssonista moneks Tsilariin 3/1999. Tansssigurun lukaalissa Blunkan Åkesta tehtiin kanssa juttu. Stadin kundin karismaa Eka Stadin Kundi, joka osui kohdalleni, oli Åke Lindman. Tsilari oli vasta synnytetty ja sille oli asetettu kovat paineet: Slangi pitää säilyttää myös skrivatussa muodossa! Siinä sitä olikin muuten melko haastava duuni. Legendaarisesta näyttelijättärestä Kyllikki Forssellista leivottiin samana vuonna Stadin Friidu ja häntä käytiin Lekan kanssa haastattelemassa kuuluisassa ravintola Solnan Grillissä kotinsa lähellä. Koetan nyt muistella yhteistä taivaltamme Lekan kanssa, johon mahtui monia kohokohtia. Siitä se puhu monta kertaa, joten tasoissa oltiin. 8 TSILARI 2/2016 SLANGIJENGI L eka tulee mieleeni ainakin silloin, kun Pimiän kanssa kävellään Lekan himan ohi Ogelissa. Tsilarin 20 v-juhlavuoden numerossa skrivataan päätoimittajista. Meikäläiseltäkin bamlaus sujuu, mutta skrivaus onkin jo ihan eri juttu. Sitten kävi Lekallakin tuuri, kun Åke oli pohjosessa filminteossa, eikä päässy pokkaamaan plakaattiaan Senaatintorille kesäkuussa, vaan sen tuli noutamaan iki-ihana vaimonsa Pirkko Mannola, jota Leka pääsi halaamaan. Leka oli persoona, jota edelleen muistelen aika ajoin. Leka skiglaamassa: Foto: Eero Nummela. Tarjaa kävin jututtamassa Eduskunnassa, aikaa oli annettu muistaakseni 15 minsaa ja kolme kysymystä piti lähettää avustajalle etukäteen. No, lopuksi päästiin oikeeseen lukaaliin, missä legendaarinen tanssiguru Kirstarin kundi ja herrasmies Sellainen oli Nummelan Leka, Tsilarin 2. Ekaks soitettiin väärää summerii, mistä poikansa vastasi ja kertoi, että Faija asuu ylempänä. Sielläkin tuli muutama kerta istuttua, kun Tsilaria väsättiin. Mutta nyt työelämä oli romuttanut mun slangitaidot totaalisesti. päätoimittaja, jonka kanssa mulla oli ilo ja kunnia työskennellä pari vuotta 1998–1999. Mä en enää tarkkaan muista, miten musta tuli Tsilarin toimitussihteeri, mutta sen mä kyllä muistan, kun Supa koitti kosiskella mua Stadin slangin bamlausskaboihin, joskus vuonna yks ja kaks. Lekan kanssa mentiin kimpassa Åken himaan Viiskulmaan. Leka vinoili mulle, ettei jutun teosta tahtonu tulla mitään, kun en saanut silmiäni irti Åkesta. No, ehkä ei silti ihan kokonaan, sillä aina sain kuulla duunissa noilta Utsjoki-Kevo–osaston ihmisiltä, että ollaan sitä nyt niin stadilaista, niin stadilaista!! Onneksi stadilaisuus on ja pysyy. Sarja jatkuu seuraavissa Tsilareissa. Stooria Vode Sulanderista, joka oli paitsi eka bamis myös Tsilarin eka päätoimittaja, oli viime Tsilarissa. Mä sanoin Supalle, että oisit soittanut parikyt vuotta aikaisemmin, niin osallistuminen ei ois ollu ongelma. Karismaa löytyy myös hänestä. TSILARI 20 V Tsilari_taitto_2-16_011.indd 8 5.4.2016 8.56. Hänet kruunattiin vuonna 1998 ja mä pääsin Lekan kanssa haastattelemaan Kundia – mikä kokemus! Siinä kundissa oli karismaa, vaikka muille jakaa ja sen muistelut sota-ajalta Svenska Teaternin katolta ovat edelleen mielessäni kirkkaina. Tsilarin paineet Vuonna 1998 tein pääduunissanikin lehteä, joten sen teko ei ollut ongelma, vaikka tietty veikin osan vapaa-ajastani
Tsilari on meinannu kans ylimääräistä lentolehteä, lisälehteä ja sähkösanomaa. Åken stoori oli ihan omaa luokkaansa (Tsilari 1/1999) ja hän tuttuun tyyliinsä uhosi opettavansa Tarjan tanssimaan, jos veisi Arajärvensä vihille! Me saatiin Lekan kanssa myös näyte suomalaisen tangon tanssimisesta sekä tutustuttiin Åken mittavaan viinapullokokoelmaan, vaikka mies itse oli absolutisti. Heka kerto, ett lehden nimestä päätettiin, ku slangijengi tsittas Papu Nenosen duunipaikalla, missä ne tapas usein ennen ku Bremerin Klauden johdolla siirty Eduskuntataloon. Tsilari on siis Paunosen Hekan idis, mut ei sitä ois ehkä valkattu, jos eka päätoimittaja Vode ei olis innostunut siitä heti. Heka ehdotti nimee ite, koska tsennas sanan tsilari gamlan merkityksen. Moni snaijaa, ett tsilari tarkottaa gosarii eli talkkarii, talonmiestä. Se tarkotti ylimäärästä sanomalehtee, joka jää dilkkaajalle ja jonka dilkkaaja sai blisaa ja pitää fyrkat ite. Snadi selitys, mikä tsilari oli, on joka Tsilarissa toimituksen infon yhteydessä. Ku Heka ehdotti Stadin Slangin lehden nimeksi Tsilaria, eka bamis Vode ( Voitto Sulander) innostu kovasti ja sanoi aivan spontaanisti: ”niin niin, joo joo, sanottiin aina: mennään tsilareita blisaamaan!” Vode käytti tsilari-sanaa lehdestä yleensä, kertoo Heka. Sanomalehtenä tsilarista on kans gamloi esimerkkei, ihan 1900-luvun alusta lähtien. Talonmies-tsilari on syrjäyttäny kokonaan sanomalehti-tsilarin. Slangis on siis ollu kaks samanlaista sanaa, vaik niil on ollu ihan eri merkitys. Heka bamlas, ett sana kuuluu Stadin slangin vanhimpaan kerrostumaan. Eri kaupunginosissa ja eri sukupolvilla – ei ole vaan yhtä oikeaa slangia. Vaimonsa oli vielä vähän vaiheessa pukeutumisen & meikkaamisen osalta, mutta liittyi seuraamme myöhemmin. Tästä merkityksestä voi hittaa infoo ihan 1900-luvun alusta lähtien, esimerkiksi Eerikki Meriluodon Sakilaisen sanakirjassa (1914). Lekan sairastuminen oli kova paikka. Tsilari sai kuitenkin siivet alleen ja onnea sille! . RAILI PIMIÄ Tsilarin nimi P aunosen Heka ehdotti, ett nyt ku vietetään Tsilarin juhlavuotta, vois skrivaa snadisti siitä, miten lehden nimi synty. Heka on hitannu siitä infoo vasta 1930-luvulta. Tupakkamies leikattiin Meikussa ja mä kävin sitä siellä tsiikaamassakin. Kovat paikat Tsilarin alkutaival ei ollu ihan helppoo. Juttuja ei tahtonu tulla ja välillä oli ihan pakko ite vääntää niitä. . Paunosten bulissa slangisanakirjassa on täst merkityksestä pitkä stoori. Mut gamla nimi tekee kunniaa gamloille perinteille. Usein saa olla selittämäs, ettei lehden nimi tarkota gosarii. Jengissä oli tuolloin myös joitain tiukkapipopuritaaneja, jotka oli jämähtäny 1940-luvulle siihen ainoaan oikeaan slangiin ja kertoivat sen myös kiivaasti meille lehden tekijöille. TSILARI 2/2016 9 SLANGIJENGI meitä odotti sliipattuna, koska oli jo heti aamusta ollu jossain kuvauksissa. Mut tsilarin gamlaa merkitystä ei tsennaa ku Voden ikäset slangin bamlaajat. Sitä vartenhan koko Stadin Slangi on perustettu. VIRVE KUUTAR Leka oli messissä Työläisäiti-patsaan kukituksessa. Viime vuonna se oli viel suomeks, mut tän vuoden ekaan numeroon se bytskattiin slangiks. Ja täs on bulimmin stoorii siitä, miks Tsilarin nimi on Tsilari. Muita nimii ei sit edes funtsittu, kertoo Heka. Ihan ku suomeks vaik sanalla kuusi. Mutta se, mikä jutussa oli kamalinta, oli sairaalapöpö, joka lopulta tappoi kovan kundin ja herrasmiehen. TSILARI 20 V Tsilari_taitto_2-16_011.indd 9 5.4.2016 8.56. Mut se on paljon nyyempi sana. Mä en tajunnu sitä ollenkaan, koska olin jo omassa elämässäni huomannut, että slangia on monenlaista. Tsilari-nimee on kritisoitu ja kritisoidaan edelleen mones mestas
Moni ventovieras on tullut ihan viime aikoihin asti kertomaan tuntevansa jonkun noista laulun tyypeistä, mutta kaikki ovat osoittautuneet virheellisiksi tunnistuksiksi, olleet kundeja, jotka eivät ole asuneet lähelläkään Mansku 45–47:ää. Tietty slangin väkisin vääntäminenkään ei enää vuosiin ole häirinnyt Tsilarin lukukokemusta, vaikka esim. Laaden lössi Elin siis lapsuuteni ja nuoruuteni Tölikassa, Manskun ja Nodikan kulmatalossa, Mansku 45. Se laulun Maken kellariin duunaama ”pommi” oli auki kierrettävä lasinen lampunkupu, johon kustiin ja sitten kierrettiin paikalleen, ja eiku valo päälle. Foto: H.Harman kotialbumi. 10 TSILARI 2/2016 L iityin tietysti välittömästi jäseneksi ja tilasin Tsilarin, joka ensilukemalta vaikutti vielä itseänikin (69v) vanhempien starbojen bamlaamisalustalta, jossa aiheet loppuisivat, kun aktiivit olisivat tyhjentäneet siihen koko oman kaupunginosahistoriansa. Taustalla Jäästadikan työmaa (-63–64?). Naapurin poika Lasse ja Heikki (10v) Töölön Nuotioveikkojen kolkkapoikina menossa Yrjönpäivän paraatiin. Monet kliffat stoorit ovat tuoneet elävästi mieleen omat lapsuuden ja nuoruuden seikkailut Tölikassa 50ja 60-luvuilla, jolloin slangi alkoi saada uutta ilmaisuvoimaa englanninkielestä amerikkalaisena tuontisanastona jenkkituotteiden ja nuorisokulttuurin, musan ja leffojen välityksellä. Vähitellen hiffasin, että tämä aviisi on arvokas kaupunkikulttuurin ja sen historian tallentaja, josta varsinkin edustamani suuret ikäluokat saivat muisti-elämyksiä sekä tekstin että ainutlaatuisten kuvien muodossa. Aluksi vähän ärsytti myös jatkuva narina siitä mikä on ”oikeeta” slangia malliin: onko Töölö Tölika, Tölikka vai Tölikkä tai Sörnäinen Sörkka vai Sörkkä. Tsilari onnitte lee 50v taiteilij avuott aan juhliva a Stadin kundia ! Tsilari_taitto_2-16_011.indd 10 5.4.2016 8.56. bamlausdirika korvaamassa puheenjohtajatitteliä onkin mielestäni edelleen yksi korneimpia osoituksia tuosta pakonomaisesta slangintamisesta. Stadilaisuus kun oli ollut itselleni verenperintönä itsestäänselvyys, enkä voinut kuvitellakaan, että jotkut olivat tehneet siitä harrastuksen ja jopa kielitieteellisen tutkimuskohteen. Me skidit jaoimme 47:n A ja B-rappujen skloddien kanssa saman korttelipihan, ja meitä oli paljon. Ei mikään ihme, että varhaisessa teini-iässä meillä oli kiinteä jengi, kaveriporukka, jota kutsuttiin Laaden lössiksi, koska jossain vaiheessa kokoonnuimme iltaisin Laakson eli Laaden ratsastusstadionin katsomossa. Jääpallomatsi Bolliksen Saharassa. STADIN KUNDI HEIKKI ”HECTOR” HARMA Stadin kundi skrivaa snadisti Kun frendini Repe kertoi vuosia sitten Tsilari-lehdestä ja Slangi ry:stä, olin ihan että: Mitäs tää oikein on. Foto: H.Harman kotialbumi. Sehän oli stebunheiton päässä ja oli sopivasti omassa jemmassa. Ja tulkoon nyt tässä kerrottua sekin, että lössiin kuuluivat myös myöhemmin laulussa mainitut Ake ja Make, mutta Pera oli Hertsikan kundi, johon tutustuinkin vasta vähän myöhemmin
Mutta jo silloin tsiigasin myös lätkää aitiopaikalta, koska mummini asui Brahiksella suoraan kiekkokaukaloa vastapäätä viidennessä kerroksessa. Kyllähän se hehkulamppu poksahti, ja jollakin oli ”kusiset paikat”, puhumattakaan siitä dunkusta klitsussa sen jälkeen, hah hah! Muuten oltiin aika rauhanomaista lössiä, joka futas ja skrinnas Bolliksella, simmas Simmiksellä ja kävi leffassa Axassa, Sinisessä Kuussa, Ritzissä, Adlonissa ja tietysti Hepikassa, eli Hesperiassa. Kuten faija tapasi sanoa: sådant händer sådana fötter. Skole Kävin Töölön Yhteiskoulussa kaksi kansakoulun ekaa luokkaa iltavuorossa (Töölön kansiksessa oli hirmu tungos) ja sitten oppikoulun stuiduksi asti, ”pitkän kaavan” mukaisesti, eli ajoittain koulu haittasi sekä palloilua että musiikkia, ja vielä styylaamisiakin. Näköalamestat Meidän himasta, neljännestä kerroksesta näki puolet Bolliksen Saharaa, hiekkakentsua, jolla mm. Raahaan myös ihanaa espoolaistaustaista vaimoani usein iltakävelylle vanhoille huudeille, ja esittelen ziljoonatta kertaa mestoja tyyliin: tossa oli Axa ja kulman takana Ruusan Sauna, ja tsiigaa hei, toi Sporttibaari oli ennen legendaarinen Ravintola Töölö, jonka trafiikkia sisään ja ulos seurailin vuosikaudet olkkarin ikkunasta. Hepikan poke oli tiukka ja skrode äijä, joka lähetti monet alaikäiset ovelta himaan jopa K-10 tai K-12 -leffoista. Vaikka asunkin jo kolmattakymmenettä vuotta Käpylässä, olen edelleen sydämeltäni Tölikan kundi, ja on tosi nastaa kyläillä poikani perheen luona Savilankadulla, vain parin sadan metrin päässä omasta lapsuudenkodistani. Itsekin pelasin junnuna K-Kissoissa, ja sain 50-vuotislahjaksi seuran pelipaidan n:o 50, selässä HARMA, mutta lahjan antajat mokas sen verran, että se olikin valkoinen vieraspelipaita, eikä se virallinen punaruskean burgundi, höh. Istuin ikkunalaudalla ja tsekkailin lumoutuneena Karhu-Kissojen, Klubin, TKV:n ja muiden mestaruussarjajengien pelejä. Sain valkolakin v-68, 21-vuotiaana...heh heh. Nyt siinä on ollut jo vuosikaudet HAUTAUSTOIMISTO! Niin se aika kuluu. . Ja hei, meidän talon kivijalassa oli silloin kahvila Kahvi-Pirtti, josta ostettiin niitä kieleen tarttuvia eskimovaniljapuikkoja. TSILARI 2/2016 11 Kun se aikansa kuumensi kupua, käytiin soittamassa gosarin ovikelloa ja pantiin postiluukusta lappu: Kellarissa palaa! ja sitten haneen... Yhden lajivalintani jouduin tekemään, kun Panttereiden junnuvalmentaja, sittemmin legendaarinen Robert ”Petteri” Petersen sanoi kerran treeneissä: ”Sinä valitsee now pitkä tukka tai basket!” Ja musahan tätä Beatles-poikaa alkoi viedä silloin. Tosin meidän baskettikundien varsinainen kohtaamispaikka oli Soutustadikan takana ollut hiekkapohjainen koriskenttä. Buli kiitos ja onnittelut Ei muuta kuin buli kiitos, että olen saanut etuoikeuden edustaa stadilaisuutta ihan virallisesti tämän kauden 2015–16, ja etukäteen onnittelut tittelistä seuraajalleni sekä Kortelaisen Annan seuraajalle, Stadin friidulle! Kun ensi syksynä päätän juhlakiertueeni Hartwall Areenassa, toivon että mestoilla on myös paljon slangilaisia ja Tsilarin lukijoita. En ollut ”muistanut” kysyä reksiltä lupaa koko päivän poissaoloon. Foto: Mikko Harma. Roland Aholan, Pilkun ja tulevan huippuvalmentajan, Seppo Sonkerin kanssa. Yhdessä spettarissa mulla oli paras numero 6, ja sekin käytöksessä! Mulla oli ihan ilmeinen auktoriteettiristiriita, varsinkin lukioaikoina, jolloin hieman ”radikalisoiduin”. Sarita ja Heikki Harma sekä Buffy Sainte-Marie, Palkkasoturin säveltäjä Kaustisella v.2007. Åke Lindman laukoi HIFK:ssa kärkkäritykkejään, ja talvella KUV:n Tauno Timoska pyöritti pilleriä, joka oli vielä 50-luvulla ykköspeli ulkojäillä. Ja mikä on viettäessä, kun meitsi valittiiin viime kesänä viralliseksi Stadin kundiksi! Jos faijani Veikko Harma eläis vielä, antaisin saamani plakaatin hänelle, joka oli paljasjalkainen Rööperin kundi, ja jolta me neljä skidiä perittiin vanha slangisanastomme ja varsinkin stadilainen Asenne! Vanhoilla huudeilla Viime syksynä ensimmäinen lapsenlapseni asteli Töölön ala-asteen porteista sisään, ja seuraava vuoden kuluttua siellä aloittaa opintiensä toinen pikku-Harma. Weissmullerin Tarzanit ja ViidakkoJimit tuli tsiigattua moneen kertaan, ja tietysti legendaarinen sci-fi-jännäri Mantis-lentävä hirviö. Kesäisin Jäästadikalle asennettiin puurakenteinen koriskenttä, jolla peippailin tosi helteisissä olosuhteissa usein. Ja musahan tätä Beatles-poikaa alkoi viedä silloin. Platta ilmestyi tammikuussa 1966, joten vietän tänä vuonna 50v-taiteilijajuhlavuotta. Seurasin myös näköalamestoilta Saharan takana olleiden tenniskenttien muuttumista Jäästadioniksi, ensin luonnonjäällä, sitten tekojääkaukaloksi ja myöhemmin Jäähalliksi. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 11 5.4.2016 8.56. Siellä skulasin monenkin tulevan sarjajyrän ja maajoukkuepelaajan, mm. Yhden käyttärin sain jouluspettariin, kun kävin Kultsan studiossa levyttämässä ensilevyäni Palkkasoturi
Se oli sen steissin nimi, missä mun piti ARSKA ELO SOTALAPSENA SUOMESSA Osa 2 Stokella landelle Stoke oli semmonen kun stoket siihen aikaan olivat. Sota-ajan veturit oli buleja, höyryä ähkiviä. Foto: SA-kuvat 1941. Ja se kondari tarjos vielä smörkarin, kun sillä oli omat eväät. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 12 5.4.2016 8.56. Toiseen stokeen Toijalassa Siellä Toijalassa oli vähän orpoo, kun mun piti bytskata stokee, enkä mä tienny, mihin stokeen mun piti mennä. Toijalassa piti sitten vaihtaa stokea, kun se eka stoke jatkoi ähkimistään jonnekin pohjoiseen. Mä sen sijaan matkasin kuin kingi. Enkä mä ollu reissannu stokella kun joskus Malmille mun serkkuja tsiigaan. Se tsiikas mua kyllä vähän oudosti, kun mulla oli se laparikin kaulassa, mutta sit se sano, että hän on menossa samaan stokeen. Sitä mä en oikein snaijaa, miks mä sain yksin matkustaa, kun mulla on se mielikuva, että kaikki sotaa livoon lähteneet kakrut vietiin bulissa jengissä jonnekin huitsulan nevadaan. Onneks siinä stondas yks vanhempi gimma, jolta mä kysyin. Mutta nyt mä olin matkalla Matkuun. Buli höyryä ähkivä veturi edessä ja ainakin kilsan verran vaunuja perässä. 12 TSILARI 2/2016 M ä olin vähän niinku salonkivaunussa, kun kondarilla oli vaunu, jossa mä sain tsitata sen kanssa. Se olikin aika buli jeesaus, enhän mä tienny edes mihin suuntaan mä olin menossa. Jengi smiitas Stadista sen kun kerkis, kun slobot kävi bomaamassa joskus parikin kertaa yöllä ja päivällä. Suurin osa niitten pommeista putos kuitenkin sköneen, mutta riitti niitä silti Stadiinkin
TSILARI 2/2016 13 jäädä veks stokesta. Se olikin snadisti erilainen kuin se talvisodan aikainen skutsitorppa. Styleen kartanoon Siinä ne stondas laiturilla koko jengi. Jouluna ankeeta aikaa Sit tulikin jo joulu eikä sodasta ollu tietookaan. Foto: SA-kuvat Tsilari_taitto_2-16_011.indd 13 5.4.2016 8.56. Sit me köröteltiin kieseissä sinne Hirvikoskelle, joka oli sen mestan nimi. Siellähän oli huoneita vaikka kuinka paljon mutta niihin hienompiin saleihin ei ollu just koskaan mitään asiaa kenelläkään, paitsi tieteskin talon isäntäväellä. Sen navetan toisessa päässä oli hevostalli ja siellä oli useita luupäitä. Kerran me oltiin laulutunnilla ja kaikkien piti sjungata hämäläisten laulu. Ja kuinka faija viettää joulua siellä jossakin. Joulu oli aika ankeeta aikaa. En mä varmaan goisannu ku pari timmee, jos sitäkään. Eka yö siellä oli aika hirvee. Yleensä me dallattiin se matka. Monesti meinas tulla tippa öögaan, kun funtsasin mitä mutsi duunaa parast aikaa. Jengiä jonottaa steissillä pommitusten jälkeen 1944. Siinä oli pihalla jengii ja ne tsiikas mua niinku jotain sotapakolaista, mikä mä tietty olinkin. Niin ne viikot vieri ja sit tuli aika kun piti mennä skoleen. Joskus harvoin päästiin myös hevoskyydillä jos sattu oleen meijeripäivä, kun meijerille mentiin sen Vuollun kansiksen ohi. Mut mä en sjungannu. Se sikojen hoitaja oli nimeltään Salminen ja se oli aika vanha gubbe, mutta ihan kliffa. Ainoo lohtu oli kun mutsilta tuli joku paku ja faijakin skrivas jonkun brevun. Mutta Hesarin Yksinäisen ratsastajan ja Tonton seikkailuja täyty pehtoorin tsögessä aina tsiigata. Kun se maikka kysy, että miksei Aarre laula, niin mä snoin, että mä en osaa koko stygee. Se sama gimma jeesas mua taas ja sano, että nyt sun pitäs singrata veke, tää on nyt Matku. Se maikka, joka oli muuten ihan jees, poltti snadisti päreensä ja tokkas mulle laulunumeroksi seiskan, vaikka mulla oli siihen asti, ja sen jälkeenkin aina oli kypä. Siinä katseitten ristitulessa mä kyllä tunsin itteni vähän orvoks ja yksinäiseks..Siinä ja silloin mulle tuli hirvee ikävä Stadiin. Samoin kun mä kävin pehtoorin eli tilanhoitajan himassa pluggaamassa Hesarin, kun se oli ainoo mesta mihin Hesari tuli. Stadilainen ei tsennaa hämäläisten lauluu Vuollun kansis oli fogelien flygauksen tietä noin 3–4 kilsan päässä sieltä Hirvikosken kartanosta. Sinne kartanoon tuli tietysti Maaseudun Tulevaisuus ja stadilaisena mä en ollu siitä niin kiinnostunu. Mä pokkailin kaikkia, sitä renkiäkin, kun mä en oikein siinä vaiheessa tienny kuka kukin on. Sit myöhemmin mä kävin niillä tsufella monta kertaa. Emmä tieteskään sillä oikeasti tsörannu, mutta kuvittelin, että suhasin pitkin Hesaria, kurvasin Harjutorille ja parkkeerasin Casinon, sen leffateatterin eteen. Ehkä snadisti ankeemmissa tunnelmissa kuin me, joilla oli safkaa vaikka muille dilkata. Siel oli buli navetta täynnä lehmänkatturoita ja jotenkin tuli talvisota mieleen ja lipeekivi. Mä funtsasin, että mitä helskuttia mä teen jossain landella, kun mun hima on Stadi. Oli kinkut ja puurot, sun muut tilpehöörit. Nieleminen oli jostain syystä vain vaikeeta. Sit oli buli tsöge, jonka pöydän ääressä aina skruudattin. Siellä skolessa oli vaan yks luokka ja yks maikka, joka opetti kaikki aineet. Vaikka oli sota, niin sitä ei kyllä hogannu, sillä safkamäärällä olis kyllä ruokkinu muutaman stadilaisperheen. Mulle oli tehty peti sellaseen sivukammariin. Joulu oli muuten tunteellinen. Mä lähdin itekseni dallaileen ja tsiikaamaan mikä mesta tää oikein on. Sit oli vielä erikseen sikala, jossa oli aika monta joulukinkkua. Sit mä sanoin vielä, että jos mä saan sjungata uusmaalaisten laulun, niin se kyllä putoo kovaa ja korkealta. Se renki oli meggessä sen takii, että se tsöras hevosta. Mä aattelin silloin, että kaikissa mestoissa mäkin oon bunkannu mutten sentään sikolätissä. Ja safkaa oli kyllä redisti. Sen verran piti vetää Stadiin päin. Tää oli oikein kartano .Se oli aika stylen näkönen kun me tsörattiin siihen eteen. Ne oli hirveen buleja sikoja ja se sikojen hoitaja sano mulle, että ne skruudaa mitä vaan, vaikka sut, jos sä satut koisaan niitten läävässä. Sit mä brassasin Jeesusta ja olin aika paljon niin navetassa kuin tallissakin. Välillä mä kävin tsöraamassa bilikaa, joka kartanon väellä oli jemmassa autotallissa. Pehtoorille Hesarii pluggaamaan No, sen ekan kauheen yön jälkeen tuli aamu, niin kuin usein tulee paitsi niille, jotka rindiksellä tai pommituksissa delaa. Tsilarin pluggaajille jatkiksena juhlavuoden numeroissa Arska Elon stoori siitä, miten snadi kundi koki kriguajat Stadissa ja landella. Oli vanha emäntä, nuori emäntä, sen kloddi, joka oli suunnilleen mun ikäinen kundi ja sit oli vielä renki. Mull oli ihan omat joulut ja mä olin paljon sikahoitaja Salmisen luona, kun siellä oli jotenkin lämmin tunnelma. Koti-ikävä turvotti koko kuupan ja painajaisia näkyi öin päivin
Ässänrintees ku gungailtiin niin sit jo kimpassa griinailtiin: Stadi on kliffa mummula Bulina mä bonjasin et mul on juuret Stadissa Hagikseen siis flyttasin Sielläkin mä tsennasin kuin landepaukku olisin kun en osannu bamlaa slangii. JUHLAVUODEN RUNOSKABAN SATOA Mä en osaa bamlaa Mun faija oli Valkan kundi ja mutsi Bärtsin friidu Mä oon födannu Stadis mut budjannu Haagas mis jengi ei stikannu slangii. Foto: SA-kuvat. Niitten perheessä oli kanssa vähän siipi maassa. Maikat skolessa pänttäsi enkkuu, saksaa, ja sveduu mut ei ne digannu slangii. Mä aattelin heti mutsia, mummua ja pappaa, siis mutsin vanhempia, jotka oli mulle erikoisen tärkeitä. Mutta kaikesta huolimatta tuo ”eihän tuolta kukaan voi selvitä hengissä” kolahti muhun aika pahasti. Kaikkea oli riittävästi ja jengi bamlas suomea. Jossain vaiheessa koko taivaanranta muuttui punaiseksi. 14 TSILARI 2/2016 Vanha emäntä sen huomas ja taputti mua äidillisesti olalle ja vähän niin kuin halaskin mua. Stogen venaajia. . Olihan se semmosta taapertamsta niinku silloin talvisodankin aikaan. Foto: SA-kuvat. Kun tätä oli jatkunut toista tuntia, niin joku huudahti, että voi kauheata eihän tuolta kukaanvoi selvitä hengissä. Tääl jändet stoorit kuulla sai ja hiffasin ne totta kai, kuin gamlat biisit muistot mieleen toi. Mutta mä oonkin Stadista, hesalaisista en tiä. Tavaritsi pommitti Stadia Oli vuosi 1944. Mutta sodasta ei juurikaan bamlattu. Ilmatorjunta Postin katolla. Niinpä sitten unettoman yön aikana syntyi päätös, että kun aamu valkenee, niin mä lähden Stadiin makso mitä makso. Ja vaikka mä skimbasin niin, että hiki lensi, niin koko ajan oli joku takana huutamassa latua. ” Eihän tuolta kukaan voi selvitä hengissä”. Se oli se talon isäntä kaatunut talvisodassa. Se jäi mun päähäni kaiun lailla kiertämään. Eihän meillä oikeastaan ollu hädän päivää. Slobot aloitti kovan ryysiksen rindiksellä ja Stadin pommitukset olivat jokapäiväisiä. Osas nää jauhoaivot ja talkkunapäät ainakin skimbata. Maikka sano, että ei tainnu hesalaisen suksi oikein kulkea. Se oli noin viiden kilsan skaba ja mä tulin vikana maaliin. Talkkunapäät osas skimbata Joulun ja uuden vuoden jälkeen jälkeen alko sit taas skolereissut, Snögeekin oli tullu jo ja me skimbattiin skoleen. Se oli ainaskin yli kuudenkympin, joka oli siihen maailmanaikaan melko paljon. Se oli vähän kuin sukulaistalo sille mestalle missä mä olin, sillä se Köllin isäntä oli jotain sukua Hirvikosken jengille. Kova kumu kuului Stadista päin, kun ilmatorjunta äyski ja tavaritsin koneet kylvivät pommeja. Kerran me oltiin koko jengi pihalla siinä navetan edessä. Jatkuu seuraavassa Tsilarissa. Välillä tuntui siltä, ettei mitään sotaa ollutkaan. Onneks mun pikkubroidi, joka oli vasta kolmen vanha, oli saatu sotaa pakoon Kölliin. Mä lähdin aika kärjessä, ihan ekojen joukossa, eikä menny kun vajaa minsa kun takaa huudettiin latua. Mut sit mä onneks hittasin tän slangijengin glaidun ja treffeille ain dallasin. Mut sittenkään mä pahvipää en ite opi bamlaa slangii DILLE DONNA KIITTÄÄ KAUHASEN EKIN SLANGI.NET SANASTOA Tsilari_taitto_2-16_011.indd 14 5.4.2016 8.56. Kakruna mä spiidasin ku muut meni mummulaan landelle mut vietiin Pengergartsalle. Jo senkin vuoksi, että mä olin monena yönä koisannu niitten pukkisängyssä, jos faija oli divannu rähinäbrenkkua. Skolessa järkättiin hiihtoskabat, johon kaikkien piti osallistua. Ja senkin takia kun pappa oli pirun vanha, eikä se enää päässy pommisuojaan. Mä vastasin, että eipä kulkenu, ei
Nordenskiöldin ja Manskun risteyksessä se kaahas vielä omalla kaistallaan turpa kohti stadia. Eino Heinonen. Snadisti kyllä studasin, etenkin faijaa, jos kärtsään. Fotossa skrivaajan himatalo Mantsku 104, missä sijaitsi jutun parturi. Sille oli tullu pikastartti, koska koko leukavärkki oli partavaahdon peitossa. Talomme katujalas olevan parturiliikkeen dörtsin edes staijas botlarikauppiaan hevonen. Aikani klitsussa tsitattuani, funtsasin kuinka päästä livahtamaan mahdollisimman huomaamatta himaan. Se helpotti. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 15 5.4.2016 8.56. Hiffasin kuitenkin illan aikana, et faija ja mutsi ei tienny päivän performanssista mitään. Se spurttas sporakiskojen väliin ja veti täyttä laukkaa kohti stadia. Dallatessa bromssasin snadisti, et sain handuni Jorkan selän taa jemmaan ja kun olin hollilla, skotasin fikkakorkeudelta pollea kylkeen. Dallasin lungisti Päivärinnankadun kulmaan ja sanoin Jorkalle, et nyt mun on singrattava. Täst jutusta tuli vähän bulimpi ku mä olin ventannu. Mandoliinibyysat hengas henkselien varas ja skjorda oli stydiä ruudullista flanellia. Jemmaan ettei jäis boseen Funtsasin, et nyt on mentävä jemmaan loppupäiväks. Tiesin, etku niillä skotaa ei voi ottaa kovin klesaa hevosest. Foto: Helsingin kaupunginmuseo, 1950. Hihat oli kääritty ylös kesän kunniaks. Dorka idis Mä kaipasin snadisti toimintaa ja sanoin Jorkalle, et lähetään dallaan ajankuluks tonne stadiin päin muuten täs kuumuudes tulee pikkuhiljaa ihan dorkaks. Toinen takaklabbi oli snadisti mutkalla ja kavion kärki staijas katustenua vasten. TSILARI 2/2016 15 T rafiikki oli lähes delannut, jokunen bilika tsöras vastapäisen Gulfin bensiksen pihaan tai sieltä veks. EKS MINNAA TÖLIKÄN KUNDI RIPA HOLMSTEN Botlarikauppias Oli kuuma elokuun iltapäivä neljäkytluvun lopulla. Se oli mulle tuttu mesta, koska meidän jengin kundit draisas sille silloin tällöin klapeja hellahuoneeseen, joka oli tapiseerattu vanhoilla kellastuneilla sanomalehdillä. Ainoo menetys oli Manskulle pudonneet botlarit, mut niitähän kasvaa kesäisin lisää! . Botlarikauppiaan hevonen Pitskulla pyöri silloin monenlaisii yrittäjii: oli roskisdyykkareita, knivunterottajii, munnarinskulaajii, soolosungaajii ja botlarikauppiaita. Se sai hirveen sätkyn ja nousi takajaloilleen kuin Lipizzanhevonen Wienin ratsastusskolessa. Gubbe lähti luudaan pollen perään. Sitattiin Jorkan kanssa Mantskun ja Stenbäckinkadun kulmas Elannon sekatavarahandelin fönsteribredalla ja spottailtiin kuumuudest väreilevälle asfaltille. Se niinku lepäs. Alahuuli hengas löysänä kuin pelikaanilla, se näki varmaan unta korkkaamattomasta apilapellosta. Palkkioks gubbe bamlas spennaavii juttui Suokist, missä se oli ollut fongina kapinan jälkeen. Pitkät ohjakset heittelehti valtoimenaan ja botlareita putoili edelleen, joskin jo harvakseltaan. Vendasin takaisin ja hiffasin, et parturin dörtsistä ryysäs ulos melko gamla gubbe kumiterästiflat klabbeissa. Jorkka dilkkas Iltasanomii meidän kulmilla. Mulla oli sormistribet fikassa ja snadisti nipolaani-skoteja. Ekat botlarit tippu jo tsjärrist kartsalle. Vaahtopallerot vaan flygas olkapäiden yli, kunnes Päivärinnankadun kulmas se stannas ja rupes nojaan polviinsa läähättäen kuin skaabaja moleen päästyään. Sen tsjärrois oli vedusta duunatut fillarit ja botlareita peitti snadi pressu. Me ventattiin, et lehdet ilmestyis Töölöntullin graniittistötsien kohdalla olevaan Hesarin konttoriin. Koska mä olin jo skolessa skotannu maikkaa selkään kun sen lärvi oli tauluun päin, eikä se hiffannu mitään. Kletrasin naapuritalon puuportaat ylös ja dyykkasin tutun tosigamlan gubben veduklitsuun. Liu’uin viitisen metrii rännii pitkin omalle pitskulle ja siitä salamana rabaan. Polle oli puoliunessa trotuaarin reunas, öögat melkein kiinni. Varminta oli käyttää pihadörtsii. Se ei nähnyt polleaan, polle oli jo kaukana. Myöhemmin kuulin, et polle oli saatu stannaan Sipoon tsyrkan holleilla, eikä sille käynyt doolisti; tsjärrat oli kondikses eikä landebuugi saanut sydärii
– Kinapori on kulttuurija taidepainotteinen palvelukeskus, mikä tarkoittaa verkostoyhteistyötä taideoppilaitosten ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa ja ovien avaamista vaikkapa vaaleanpunaisille taiteilijoille. 16 TSILARI 2/2016 BILEITÄ Kinaporilla kaksipäiväiset 30-vuotisjuhlat Sörnäisten Kinaporin palvelukeskuksen 30-vuotisjuhlia vietettiin 29.2. Sosiaalija terveyslatakunnan tervehdyksen esitti valtuutettu, lautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila ja viraston tervehdyksen sairaala-, kuntoutusja hoivayksikön vs. Foto: Raimo Kuitunen. Foto: Raimo Kuitunen. Se näkyy teemaviikkoina, jotka ovat arjen kohokohtia, Sari Hedman totesi. P residentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi kunnioittivat tilaisuutta läsnäolollaan. Homman juonsi Kari V. – Kaikki slangi ei ihan mennyt perille, mutta onneksi huumoria oli sopivasti mausteena, totesivat virkanaiset nauraen. Lasten vierailut ovat säännöllisiä. Paikalla oli vanhoja puutaloja, iso kerrostalo, jonka toisessa kerroksessa narisevien puurappusten takana oli Anttilan ”tavaratalo” ja Pengerkadun puolella vanha miesten asuntola. M.A. ja 3.3. Nummisen Kinaporin humpan esittivät päiväkoti Runon lapset. Stadin friidu Tarja ja Stadin kundi Pena olivat messissä. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 16 5.4.2016 8.56. Juhlapuheessaan presidentti Halonen kiinnitti erityistä huomiota vanhusten asemaan. Se tarkoittaa asiakkaille, asukkaille ja henkilökunnalle mahdollisuutta kohdata yhteisen elämyksen äärellä ja mahdollisuutta toteuttaa itseään. Kinaporin historiaa valotti sen ensimmäinen johtaja Anneli Söderholm ja tästä päivästä kertoi Kinaporin nykyinen johtaja Sari Hedman. Foto: Raimo Kuitunen. Päiväkoti Runon skidit joraa. Myös työväenopisto ja liikuntavirasto ovat kumppaneita ja yhteistyö Sturenkadun vastaanottokeskuksen kanssa on käynnistynyt. Kinaporin synty Aikoinaan liikennesuunnittelijat olivat suunnitelleet Hämeentien oikaisua Mäkelänkadulle. tai toinen versio: paikallisten vuokrakasarmien naiset kinasivat keskenään. Nimestä on ainakin kaksi versiota, VenäjäJapani-sodan jälkeen paikalla oli paljon kiinalaisia sotavankeja, he rakensivat vallihautoja ym. Molemmat tilaisuudet juonsi aidolla 50-luvun slangilla Stadin Slangi ry:n varapuheenjohtaja Kari Varvikko. Raikuvat aplodit saivat Kinaporin Rytmikkäät, jotka esittelivät Kasari-muotia. . juhlapuheen piti Etelän palvelualueen johtaja Helena VenetvaaraNurmi. Anneli Söderholm muisteli, että eläkeläisja asukasjärjestöjen avustuksella tien oikaisusta luovuttiin ja kortteliin päätettiin rakentaa kovan rahan kiinteistöjä ja yleishyödyllinen kiinteistö, vanhusten asuintalo, lasten päiväkoti ja vanhusten palvelukeskus. Monipuolista ohjelmaa oli juhlasalissa seuraamassa satoja vierailijoita – kaupungin virkamiehiä, henkilökuntaa ja talon asukkaita. – Kliffaa oli, kiittelivät myös Kinaporin friidut. osastopäällikkö Arja Peiponen. Hedman kertoi, että päiväkoti Runoa voi kutsua Kinaporin kummipäiväkodiksi. – Palvelukeskus syntyi Kallion vanhusten palvelukeskuksena, mutta kun keskus ei sijaitsekaan Kalliossa vaan Alppiharjussa, niin kutsumanimestä Kinapori tuli virallinen nimi. Kulttuuria ja taidetta palvelukeskuksessa Pääasiassa asukkaille suunnatussa juhlassa 3.3. Slangi oli valittu, koska Kinapori sijaitsee Stadin slangin syntysijoilla Hämeentien, Vaasankadun ja Pengerkadun (Kinaporinkatu) kolmiossa
Sköne – sinistä ja vihreää Kun on födannu ja kasvanu Stadissa, niin silloin sköne on shingrannu ikuisesti ihon alle. Skönen värispektrin näkemiseen ei onneks tartte luudaa maailman ääriin, sen kun dallaa rantsuun Tölikassa, Gresassa tai Brunssassa. Voda oli niin kirkasta, että snaditkit stebut erottu viidestä metristä, jokainen erikseen. Tehtiin siellä yöllinen botskiretki, plankton glensas vanavedessä kun Aleksin jouluvalot -ne vendas lyysit päälle, kun potkuri mylläs vodaa. Järvissähän kuvio katoaa tummaan, ruskeaan. Kun Äiti Itämeri stikkaa aallon rantaan, se on erivärinen kun se hamnaa bärtsiin, hiekkaan tai kaislikkoon. Tsilari_taitto_2-16_012.indd 17 6.4.2016 14.01. Stydein oli kuitenki Intian valtameri Itä-Afrikan rannikolla. Vihreetä kasviplanktonia on naftisti. Varsinaisen helmen mä hittasin Karibialla kuuskytluvun lopulla. Päiväntasaajan suulis toi esiin snygin vihreän, jota valkoset rantsut korosti. Ja kun siellä tsimmas, hiffas, että valtameri on litski suolasempi ku Suomenlahti. Vaahtoskraidu erottu yölläkin valtameri ei goisaa koskaan. Se johtuu siitä, että se on aika skeidanen. Mestat oli historiallisia: sakujen rikkiskotattuja bunkkereita tasasin välein. Koko kuvion kruunas buli valliriutta, mihin aallot brakas jymisten. Atlantti gungas smaragdisena, kun mä teinikundina tsörasin mutsin ja faijan kanssa Ranskan kustia ylös. Tarvii vaan tsiigaa snygisti, ei bleekisti. Välimeri on sininen kun enkelin lempi. Kun sinne suglas, koko maisema oli vaalean vihreää niin kauas kun ööga ylettyi. Missä päin tahansa sitä klabbaakin, ekaks tsekkaa skönen ja sen värin. Virkki oli siellä duunissa jenkkien tutkimusasemalla höndarieksperttinä se tsennas mestat. Siellä mä spöijailin viisi kesää snadilla saarella Utön väylän varrella. Skujattiin Virkin kanssa Puerto Ricon eteläosaan, Salinasin snadiin kauppalaan. Kun mollikka sitten laski, vihreä tuli vaan syvemmäks. STADIN MESTAT HEKA MÄKINEN S uomenlahdessa mä tsimmasin käsipodnea tollasena eurokossun kokosena, ekat suolahörpyt. Sehän just antaa sen grönan sävyn. . Jälkeenpäin on maffisti jääny mieleen Saaristomeri Nauvossa
F o to : T iin a L eh m ik o sk iP es sa . Silti moni stadilainenki on froogannu mistä on oikeen kyse. Kansalliskirjastosta hittaa kaiken Kansalliskirjaston idis on normibibluja monimuotosempi: se hoitaa meiän kansallista julkaisuperintöä ja kokoelmien kartuttamista, kuvailua, hallussa pitoo sekä käyttöön asettamista. Tai sitten Bibluist ei enää lainata kirjoi, vaan ruohonleikkureita ja lautapelejä. Maaliskuun alussa uudestaan avattu Kansalliskirjasto edustaa aikaa ennen Wikipediaa ja muuta masameikäläisten ite skriivaamaa höttöä. Vastaus vikaan kyssäriin on simppeli: ei. Tärkeestä mestasta on siis kyse. Mestan tavotteena on, että aina kun Suomessa julkaistaan printtinä jotain, niin sen voisi jatkossa hitata ainakin Kansalliskirjastosta. Niin, joku fabu saattaaki ehkä paremmin muistaa nimen Helsingin yliopiston kirjasto, jolla mesta tunnettiin vuoteen 2010 saakka. Saman pesuveden mukana lähtevät myös ainakin printtilehdet. Vuosien rempan aikana uutta laastia ja pakkelia on isketty seiniin oikeen urakalla peräti 19 miljoonaan egen edestä. 18 TSILARI 2/2016 A inakin yks mesta Stadissa kuitenkin huopaa vastavirtaan. Vanhat gubbet ei näe, eikä junnuja enää kiinnosta lesaaminen. Viimeks näitä heittelivät peräti Radio Helsingin Stadin kulttuuriin perehtyneet toimittajat. Nyt valmistuneessa remontissa palautettiin alkuperäseks muun muassa dörtsiaukkoi ja puulattioit, minkä lisäks kattomaalauksia rekonstruoitiin ja kellaritiloja kaivettiin esille. KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Stadin kunkkukirjasto Kirjastojen on ennustettu delaavan seuraavien vuoskymmenien aikana. Korvaako Google kaiken. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 18 5.4.2016 8.56. Tää Suomen bulein ja vanhin tieteellinen biblu oli megarempan kohteena useamman vuoden ajan, mutta nyt on tosiaan dörtsit taas auki koko kansalle. Missä tällanen muka on; eikö Kansalliskirjasto ole vasta suunnitteilla sinne Tölikän lahdelle. Töölön joskus bygattavan Keskustakirjaston sijaan Kansalliskirjaston päärakennus sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennuksen naapurissa
Lukuisien kirjalahjoitusten ja kirjaston omien hankintojen tuloksena kokoelma kasvoi itsenäisyyden alkuun mennessä yli 300 000 niteeseen. Ainoastaan lainassa olleet 800 nidettä säästyivät. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 19 5.4.2016 8.56. Arvokkaat kokoelmat Niteiden keruu oli siis alotettava alusta. Stadin kansalliskirjasto on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1845. Bulissa rempassa rekonstruoitiin kattomaalauksia. Kansalliskirjasto edustaa aikaa ennen Wikipediaa ja muuta masameikäläisten ite skriivaamaa höttöä. Esimerkiks Helsinkiin, Jypinkylään, Ouluun sekä tietty myös Asikkalan Urajärven varastokirjastoyksikköön on sijoitettuna kirjaston aineistoja. TSILARI 2/2016 19 Ja Kansalliskirjaston hittaa Unioninkadulta Bibluun mennään ineen Unioninkadun varrella Tuomiokirkon pääsisäänkäyntiä vastapäätä. Paljon onkin vettä virrannut Vantaassa ennen kuin vuoden 2016 tilanteeseen ollaan päästy. No, pienimuotoinen skragishan siitä syntyi, jonka lopputulos on tätä skrivatessa vielä auki. Päärakennusta on myöhemmin täydennetty maanalaisilla tiloilla ja lisärakennuksilla, ja sitä itseään on korjailtu useaan otteeseen, nyt valmistuneen rempan lisäksi viimeks reilut 50 vuotta sitten. Vois siis olettaa, että taas muutama asiantuntija lisää tietäis, missä Stadin kunkkukirjasto tänä päivänä sijaitsee. Ekholm on kovasananen kundi ja pääs biblun avajaisten jälkeisinä päivinä heti otsikoihin, kun ilmoitti, ettei aio toteuttaa Kansalliskirjastolle määrättyjä massien säästötoimia. Autonomian aikana kirjaston vapaakappaleoikeus laajeni, sillä vuodesta 1820 lähtien piti Suomen lisäksi myös koko Venäjän valtakunnan kirjapainojen luovuttaa vapaakappaleet Turun akatemialle. Just se mesta, missä on kans paljon tolppia ja pylväitä. Päättyi tilanne niin tai näin, ainakin Kansalliskirjasto sai lisää näkyvyyttä. Foto: Kansallisarkiston kuvakokoelmat. Tosi gamlaa Pääbiblun stoorin on kuiteski satoja vuosia Senaatintorin aikaa vanhempi. Muun muassa siitä syystä ja vähän övereiksi vedettyjen uhkakuvien, kuten atomipommin, takia vapaakappaleita kerätään nykyään eri puolille maata. No, svedujen hallinta aika tuli ja meni, ja 1809 kunkun tilalle tuli itänaapurin keisari. Paikalliset brankkarit oli tona päivänä vähän hitaalla jalalla liikkeellä ja tuli tuhosi muun muassa koko akatemian biblun kokoelman lähes täydellisesti. Edelleen voimassa oleva sääntö, jonka mukaan kaikista Ruotsissa painetuista teoksista piti luovuttuu yks kappale Turun akatemialle, tuli voimaan vuonna 1707. Engelhän piirteli myös tosiaan Senaatintorin ja sen ympäriltä löytyvät byggat. F o to : K an sa lli sa rk is to n ku va ko ko el m at . Muun empirestylellä tehdyn alueen tapaan myös Kansalliskirjasto on tosi oldi. . Kirjaston ekoina niteinä pidetään Turun kimnaasin noin 20 kappaleen kirjakokoelmaa, jotka Turun akatemia otti haltuunsa samalla kun se mesta perustettiin vuonna 1640. Sääntö kasvatti kokoelmaa vauhdilla ja 1800-luvun alussa kirjaston kokoelmaan kuului jo noin 30 000 nidettä. Kansalliskirjaston johtajana on vuodesta 2001 toiminut ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm. Vanhaa pääkaupunkia kohtasi kuitenkin tragedia, kun koko Turku paloi vuonna 1827. Kokoelmaa täydennettiin seuraavina vuosina muun muassa svedujen armeijan 30-vuotisen skragiksen ryöstösaaliilla
20 TSILARI 2/2016 I lves-Teatteri sai alkunsa Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan näytelmäkerhosta 1980-luvun alussa. Esityspaikkana toimii Kätilöopiston sairaalan takana olevat kalliot, joita on esityksiä varten vuokrattu kaupungilta. Se toimi reilun vuoden ajan Hämiksellä, mutta muutti heinäkuussa 1986 idylliseen Käpylään vanhan elokuvateatteri Rion tiloihin Sampsantie 50:ssä. Energisen raikas teatteri on 30 vuotta sijainnut vanhassa Riossa. Entinen elokuvateatteri toimii kätevästi intensiivisten, persoonallisten näytelmien tyyssijana. 1985 perustettiin Ilves-Teatteri ry. Kuva: Eeva Lietonen Tsilari_taitto_2-16_011.indd 20 5.4.2016 8.56. Näytelmä nojasi vahvaan improvisaatioon ja kertoi farssin keinoin sisäsiittoisesta Tattarin kylästä, jossa pariudutaan suvun kesken, mutta jakaudutaan kahteen leiriin, Tattaripurren ja Jormanaisten RISTO KOLANEN STADIN SYKE STADIN PIENTEATTERIT 17 Ilves karjuu Käpylässä ja Kumpulassa Käpylässä nuoret tekevät kaupungin vahvinta harrastajateatteria. Entisen elokuvateatterin eteisaulassa on tallella komeita teatterijulisteita. 16 näyttelijää ja kolme ohjaajaa oli harjoitellut koreografiat ja laulut ”Tattari Witch Projektissa” eli kesänäytelmässä Kylä – musta farssi. Ville Niemi, Emmi Salervo, takana Benjamin Klementtinen tekivät energistä teatteria. Sinne on lyhyt kävelymatka bussilla tai ykkösen ratikalla Nyyrikin kulmalta tai junalla Käpylän asemalta. Metsäteatteria Kättärin kallioilla Kumpulan metsäteatteri on yhteistuotanto Ilveksen ja Kellariteatterin kesken. Se aloitti Tavastia-klubin yläkerrassa Urho Kekkosen kadulla ja v. Ilves syntyi Hämiksellä, Tavastialla ja sai nimensä maakunnan tunnuksen tai yhä toimivan alakertaravintolan mukaan. Olin kallioilla ensi kertaa kesän 2013 metsäteatterissa
Se kuvaa perhettä, jossa kommunikaatio ei toimi. /Hekin kaipaavat kotiin.” Kultakaupunki oli kesän 2014 projekti, jonka ohjauksesta vastasivat Ella Kähära ja Veera Kopsala. / Herrani kasvojen eteen jätin / isäni, äitini ja veljeni vaan. Kylän sisäsiittoinen rauha menee täysin sekaisin. . Poika saa neuvoja elämänsä suunnalle äidiltä, joka ei hallitse omaa elämäänsä. Sibelius on nouseva, myöhäisromantiikan ajan, klassinen säveltäjä, mutta tässä myös metsästäjä, joka surmaa muita keskeisiä taidehahmoja vampyyreina. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13), YT:n (1/14), Avomet Ovet (2/14, KokoTeatterin (3/14), Ryhmäteatterin (4/14), Klockriken (5/14), Zodiakin (6/14), Q-teatterin (1/15), KOM-teatterin (2/15), Takomon (4/15), Hurjaruuthin (5/15), Valtimonteatterin (6/15) ja Kapsäkin (1/16). TSILARI 2/2016 21 asukkaisiin. Sannamaija Pekkarinen ja Rebekka Holi. Yhdellä on miljoona ajatusta, tarinaa ja tunnetta, mutta sanaakaan ei saa sanottua; toinen pakenee yksinäisyyden muodostamaa irvokasta minäkuvaa niin epätoivoisesti, että oikean todellisuuden raja hämärtyy. Kain vaeltaa yksin ”Minä olen Kain. ”Päivät ovat täyttyneet päivätyöstä, josta siirtyminen iltavuoroon Ilves-Teatterilla ja raahautuminen takaisin kotiin useimmiten 23 aikaan. Yhtenä päivänä internetasentaja Erno tuo wlan-yhteyksiä modeemiin. Ehdottomasti vahvin oli viimeinen, Anni Mikkelssonin Pakola Lähden kulkemaan, joka rinnasti karjalaisten paon Viipurista 1944 tähän päivään, pakolaiskriisiin. 12 uutta ilvestä, näyttelijää esitti neljä pienoisnäytelmää kutsuttujen ohjaajien opastuksella. Eniten vaikuttivat Inkeri Hyvönen lauluäänellään ensimmäisenä Kainina, Iina Ponsa rummunsoittajana toisena Kainina, Jutta Järvinen temperamentillaan Matti Ruohonen-rinkan Kainina ja Saara Hakkarainen kiipeilijäkohtauksen Abelina. Kuljen yksin. Lopulta pääsemme perille. Mikkelsson aloitti Ilveksessä ja on hyvin vahva tunteikkaan musiikkiteatterin tekijä. Se on kuvaus yhden elämän vuodenajoista. Raamattua lukuun ottamatta kaikki esityksen teksti, liikeja musiikkimateriaali tuotettiin itse, osin yhteistoiminnallisesti. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 21 5.4.2016 8.56. Teemana on mielen järkkyminen. asti. Erikoisen viehättävä oli myös Ylioppilasteatterissa ohjanneen Kiia Laineen Signal Error, jonka parinhakukohtauksen toisto oli hauska. Kyse oli Ilveksen 30-vuotisjuhlaesityksestä. Esityksiä on seitsemän 23.4. Muutama kohtaus on erityisen hyvä: Elinan surma, jossa ilmeikäs Sara Pirhonen osoittaa taitonsa. Stella Kylä-Liuhala oli hyvin reipas, ilmaisuvoimainen toisena juonen johdattelijana. Useimmat kuuluisat sivuhenkilöt vain juoksevat hopealuotien ja puulla sydämeen iskemisen kohteiksi. Yhteistä molemmille on oudoksua, pelätä kaikkea vierasta. Ian Hannonin ohjaama Syntymäpäivärituaali oli avaukseksi koukuttava discorytmeineen. Seremonia ajan teemoista Kuluneen talven upeinta nuorten harrastajateatteria oli vuodenvaihteen molemmin puolin nähty Seremonia. Kumpulan metsäteatterin lisäksi Ilvekselle tulee luultavasti yksi tai kaksi produktiota kesän aikana sisätiloihin, hallituksen puheenjohtaja Pietu Wikström kertoo lehdelle. Näimme yhdeksän naista, jotka liikkuvat, laulavat ja esiintyvät energisesti neljässä näytöksessä. Alkutarina on miehinen. Lähtökohta on Raamatun perustarina, josta ryhmä kehitti Kainin vaellusmatkan eri paikoissa, eri aikoina kohti kotia. Kuva: Mari Kaakkola. Ei yhteyttä oli puhutteleva ja energinen uuden harrastajapolven esitys. Janne Sibeliusta tulkitsee Jussi Talviharju, kohtuullisen näköisenä ja oloisena. Jossain vaiheessa tajutaan, että Erno toisi uutta verta geeniperimään, mutta morsiamesta(kin) tulee riitaa. Ekalla kerralla esitys peruttiin, kun proput paloivat. Uusimmat Ilvekset Paratiisi oli helmikuulla Eero Leichnerin ohjaama kertomus ihmisestä, joka teki itsestään jumalan ja karkasi luvattuun maahan. Hän juuttuu kiinni kylän Pyhään puuhun juuri ennen vuoden kohokohtaa, kesäjuhlia. Tulkinta oli vahvasti liikunnallista; tanssia ja hienoja lauluja sisältyi Kiia Laineen esikoisohjaukseen. Entä sitten. Ilveksen loppukevään esitys Martha Marcy May Marlene saa ensi-iltansa huhtikuun alussa. Se antoi oman panoksensa Jean Sibeliuksen juhlavuoteen. Kun perheen yhteys ei toimi Ensi kertaa näin Ilveksen huoneteatterin talvella 2015. Työtön äiti kääntyy kotisohvallaan itseensä ja sisäänpäin. Myös Bobrikovin surmasta on tehty huvittavan tarantinomainen kuolemisperformanssi, jossa Lallia ylinäyttelevä Jaakko Perilä häiritsee itkuraivarikohtauksellaan. Näin Seremonian viimeisen esityksen, jossa tunnelma oli valtavan käsin kosketeltava. Esitys oli kaikkien aikojen Ilvesmenestys ja myi heti kaikki paikat loppuun. Useampana aamuna tammikuussa aloin ensitöikseni heräämisen jälkeen laskemaan tunteja siihen, kun pääsen taas nukkumaan”, näyttelijä Ville Niemi kuvaa nuoren harrastajateatterin teon vaativuutta blogissaan. Sibelius, vampyyrinmetsästäjä Kumpulassa Kesän 2015 omaperäisimmän kesäesityksen näki taas Kättärin kallioilla. Viaton nuori mies aiheuttaa lopulta absurdin kaaoksen. Historia-aiheisiin keskittyneen, kokeneen Juho Liiran ohjaama esitys keskittyi kansallisen heräämisen vuosiin 1885–1904. Pidin kovasti, niin kovasti, että kävin kaksi kertaa. Mies lähtee hiihtämään, kun puhe ja yhteys ei toimi. Muualla paljon vaikuttanut Juho Liira pysyi Kalevalan ajan aiheissaan, jonka yhteydessä vanhemmat ja etenkin uudet ilvesläiset pääsivät esittäytymään soolonumeroissa
. TSILARI SUOSITTELEE MARJUT KLINGA Leffateatteri Kallioon – kalusteet joukkorahoituksella Hankkeen puuhamiehet ovat saaneet tukea elokuvateatterin perustamiseen Suomen elokuvasäätiöltä. Tähän pulmaan kundit ovat kehittäneet idean joukkorahoituksesta. Vanhaan mestaan uusitulla sabluunalla tuleva teatteri tarjoaa paljon mahiksia lähiseudun asukkaille. F o to : M ar ju t K lin g a Tsilari_taitto_2-16_011.indd 22 5.4.2016 8.57. Mestan perinteet Samalla paikalla Kallion ja Harjun kaupunginosien rajapinnassa on esitetty elokuvia ennenkin. ”Oheen tehdään aikuisten baari” on yksi puuhamiesten kuningasideoista ja voinkin jo sieluni silmin nähdä keski-ikäiset stadilaiset viinilasi kädessään juttelemassa naapureiden kanssa venatessaan illan James Dean klassikkoa. Myös Helsingin kaupunki tukee hanketta, sanoo hankkeen puuhamies Atte Laurila. Ja jos tarpeeksi bungaat. Lisäksi jos halutaan satsata laatuun maksaa sekin huomattavan paljon. 22 TSILARI 2/2016 L uettuani lehdestä Rivieran suunnitelmista totesin, että meidän on oltava messissä tukemassa tätä hanketta. Vaikka hankkeella on julkista rahoitusta ja leffat saadaan aivan varmasti pyörimään, vie silti paljon fyrkkaa entisöidä tila. voit saada jopa nimikkosohvan. Aiomme myös keskittyä laatuun, sellaiseen jota Finnkino ei välttämättä esitä”, Laurila sanoo. Innokkaat puuhamiehet Pieni tila ja innokkaat puuhamiehet tarjoavat ihan erilaiset puitteet kuin massateatterit keskustassa. Tässäkin valossa on Stadin Slangi oiva kumppani tälle hankkeelle; haluammehan kunnioittaa Stadin perinteitä. Atte Laurila on messissä duunaamassa Riviera-leffateatteria Kallioon. ”Yritämme pitää tarjonnan laajana. Bungaamalla sopivaksi katsomasi summan saat nimesi esille ja muita omistajaetuja. Ja snadit korttelikinot edustavat juuri näitä suojeltavia vanhoja harrastuksia ja tiloja. Hanke elävöittää Hesarin ja Vasiksen alueen tapahtumatarjontaa peruskapakoista hieman laadukkaampaan ohjelmasisältöön. Elokuvateatteritoiminta samassa huoneistossa, Harjukatu 2:ssa alkoi vuonna 1955 Kruunu-nimisenä. Tästäkin lisää lähiaikoina
Siinä mainittiin myös, että samana vuonna (2015) ilmestyi toinen merkittävä teos. Talo valmistui 1845 asuintaloksi. Lopussa esitellään vielä valokuvin ja tekstein filmiprojektorien tekniikkaa. Suosittelen kirjan lukemista kaikille leffafriikeille ja muillekin elokuvissa käyville sekä käymättömille. TSILARI 2/2016 23 K irjan voi luokitella valokuvateokseksi, jonka kohteena ovat elokuvateatterien interiöörit. Jokaisen teatterin esittely aloitetaan ulkopuolelta julkisivulla. Alkujaan Bio Metropol, nykyään paikalla on kymmenen Kinopalatsi 1 – 10 nimistä teatteria. Foto: Jussi Nenonen. Kirja sisältää 35:en Helsingissä olleen ja kahden Tampereella sijainneen elokuvateatterin tiedot. Teattereiden kohdalla olleet pienet historiat on laatinut Juhani Styrman. Se on Ossi Aaltosen, Jussi Nenosen ja Juhani Styrmanin julkaisema kirja: ELOKUVATEATTERIT korttelikinojen aikaan. Foto: Olli Aaltonen. Foto: Olli Aaltonen. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 23 5.4.2016 8.57. Talo valmistui 1956, toiminta loppui 1983. Foto: Jussi Nenonen. Kuvat ovat Kustantaja Laaksosen kustantamasta Elokuvateatterit – korttelikinojen aikaan -kirjasta. Elokuvateatteri toiminta alkoi 1909 ja päättyi 1972. Teatterit esitellään nimen mukaan aakkosjärjestyksessä, mikä parantaa luettavuutta sekä toimii myös hakuteoksena. Valokuvat ovat mustavalkoisia, tarkkoja ja erittäin ammattitaitoisesti otettuja. Uusi Maxim 1-2 aloitti paikalla 1974. Bio Maxim Kluuvikatu 1. ARSKA SOISALO TSILARI SUOSITTELEE Tsilarissa 1 / 2016 oli artikkeli elokuvateatteri Bio Hesperiasta julkaistusta kirjasta. Kuva on ennen talon purkamista 1972. Kino Arita, alkujaan Kino Haaga Huovitie 3. Teattereiden konehuoneet ovat mielenkiintoisia, koska niitä harvemmin pääsee yleisö näkemään. Korttelikinot Kannen kuva on elokuvateatteri Aulasta Liisankatu 17, toimi 1941–1985. . Siihen käytetty paperi on korkealaatuista, muukin materiaali on hyvää, taitto on onnistunut ja painojälki moitteetonta. Siinä esitellään vielä lähinnä 1980 luvulla toiminnassa olleiden teattereiden tiloja valokuvin ja lyhyin historiatekstein. Siihen ai-kaan rakennettiin myös uusiin lähiöihin elokuvateattereita. Kirja itsessään on tyylikkään ja arvokkaan näköinen. Sitten siirrytään aulaja odotustiloihin, katsomoon ja monen kohdalla myös konehuoneen esittelyyn. Aluksi johdatellaan lukijaa aiheeseen kolmella lyhyellä kirjoituksella: Jussi Nenosen kirjoitus Projektin taustaa, Juhani Styrmanin Pieni elokuvateattereiden historiakatsaus sekä Aino Niskasen Helsinki – leffateattereiden luvattu kaupunki. Bio Formian projektori Kaisaniemenkatu 2 b
Jos gimmoist funtsailu jelppas, niin Luther oli sitä mieltä, ett silloin gimuleita oli kans funtsattava. Siihen aikaan oli Suomessa vielä tonnistoo ja broidikin sai vilt joutuun pestin eldariks FÅA:n vanhaan, 20-luvun alussa bykattuun kolitramppiin Argoon, joka laahas Stadin ja Englannin itäkustin kaupunkien väliä kappaletavaralastis. Täällä on nastaa olla duunis. Karista homot on ihan ok. Tsyrkka on herulilaisii ja valkkalaisii varten. Hän hankki skönaripassin ja pani paprut ”Myllyyn” jobia varten. 24 TSILARI 2/2016 K uka tahansa kundi tai friidu voi mennä päikkäreille Paavalin tsyrkkaan sunnuntaina 22.5. Maailman kertaalleen rundannu pappi on hakenut kokemusta myös seilorien pappina Hampurissa ja Lontoossa. Mut F o to : K ar i V ar vi kk o Tsilari_taitto_2-16_011.indd 24 5.4.2016 8.57. Eteisessä serveeretaan myös tsaikkaa. klo 13.00 – 16.00. Stimmi pilssissä Oolannin merellä Mun buli broidi oli 50-luvun lopulla duunis Wärtsilän Hietsun tokalla viilarina ja ritsarina. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta tapahtumista, joista Martti Lutherin johtama uskonpuhdistuksen katsotaan alkaneen. Ollessaan duunis Jalkapalloliitossa, hän pääsi inee niinikään futiksen saloihin. STADIN MESTAT EKS MINNAA KARI VARVIKKO UKI VILJAKAINEN Päikkärit tsyrkassa Paavalin kirkkoherra Kari Kanala (48) funtsii päikkäreitä tsyrkassa ja Lutherin pöytäbamlauksia samalla kun hän suunnittelee lähtee dallailee uuden seurakuntansa meggeen Vallilassa. Intin käytyään vuonna -60 hän päätti lesaa ittesä konemesuks. Kari sprookaa, ett tän briljantin ajatuksen hittas Paavalin nuori pappi Minna Kumpukallio. Hänen mielestään jokainen ihminen on tasa-arvoinen. Karille on kiteytynyt saarnavuoroajatus piipahtaa reformaatiojuhlavuoden merkeissä jossakin Vallilan kapakassa. Jos sul oli ankee olo, niin Lutherin pöytäpuheissa suositeltiin esimerkiksi skruudaamista, dokaamista ja kliffaa lössii. Tasatunnein koisaajille skulataan iisiä taustamusaa. Futis, Jesse ja juusto on makeeta Kirkkoherra Kanala on jäbä, joka stendaa iisisti; se diggaa ihmisiä, joissa on intoa, himoa ja elämän eldistä. . Must se oli kliffa idis ja niinpä me nyt tsiikataanki minkälaisen palautteen saamme ja mahdollista jatkoa funtsaamme myöhemmin. Lutheria Vallilan kapakassa. Mä painan baanalla papin kuteet päällä ja käyn tsiigaamas myös järjestöjä, yrityksiä ja duunimestoja – ja froogaan: Mitä saisi jengille olla. Ku eka vuosi skolee oli ohi, funtsas broidi shingraa skönelle hakeen praktiikkaa. Kari otti kirkkoherran duunit vastaan maaliskuun alussa. Vaatiiks bollaa. Kari kertoo, että sunnuntai on koisupäivä ja mikäs sen nastenpaa kuin relaa tsyrkkajengissä. Ja sympatiaa riittää. Broidi bamlas meille ekan reissun jälkeen, et sitä funtsaa, ettei se eldarin jobi paljo jätkältä bollaa vaadi – sen kun vaan lemppaa kolia spadella fyyriin, ni homma skulaa ja botu kulkee. Tsyrkan hiljaisuudessa voi bluggaa, funtsii tai olla vain lungisti. Kundi on kolmatta kertaa giftiksessä ja keväällä sista muija – myös pappi – rundauttaa heille ventatun klodden. Ennen nykyistä jobiaan hänet on jo bongattu tv-pappina Ensi treffit alttarilla -ohjelmassa. B roidi pääsikin heti ekalla haulla tekniseen skoleen konemesulinjalle. Vaikka olikin munkki, Luther ei digannu munkkien selibaattia, koska kundeil ei ollu kanttii olla ilman friiduja. Mitä usko arjessa on. Paavalin seurakunnassa ei sorsita ketään. Porukkaa kehotetaan ottamaan messiin patja tai muu pehmuste, tyyny, viltti ja lämpimiä kledjuja. Kirkkosaarnan jälkeen voi hyvinkin mennä paikalliseen pubiin bisselle ja bamlaa Lutherin pöytäpuheista. Kirkkoherra diggaa futista, Jessee ja juustoo. Näin aluks mä haluun kunnolla oppii tsennaamaan niin duunijengin kuin seurakuntaneuvoston gimmat ja staratki. Kirkos voi snorkata niin lattialla kuin penkilläkin
Ja kun broidi oli skaffannu mahtavia Hofnarin vyösikareita lodjutolkulla Englannista, ni me luudattiin vapaa-ajat Stadin kartsoilla ja sigget röyhys huules niinku siin snygis stykes ”kisällit kesiksel”. Suomen kovin turnaus Patsas tekee hienoa kunniaa Gunnar Bärlundille, mutta niin tekee myös Helsingissä maaliskuussa oteltu kansainvälinen nyrkkeilyturnaus, Gee-Bee – turnaus. Hän raivasi nyrkeillään tiensä huipulle. Turnaus on tosi hieno kunnianosoitus Vallilan suurelle pojalle. No kyl broidist sit kunnon eldari tuli, nii et kun lekotusta varten nostettiin stimmiä ni pääs se lettaamaankin joskus. käviki niin, et kun broidi joutu ekan kerran yksin patavahtiin, rupeski eldis tukehtuun, stimmi putos pilssiin ja lopulta botski melkein stoppas keskelle Oolannin merta. Oli siin sen verran tullu fibaa, et oli arinat kärsiny ja niitä oli pitäny bytskaa, mut kyl se homma siit sit pikkuhiljaa klaaras, saatiin stimmi taas topille ja päästiin jatkaan reissua. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 25 5.4.2016 8.57. 1911 ) oli Vallilan poika Sammatintieltä. Gee-Bee puhui vanhaa kunnon 1930-luvun Stadin slangia. Sigget huuleen Siihen aikaan oli lastin lossaus ja uuden ahtaus sen verran hidasta, et botski makas kaijas useamman päivän, joten broidi kerkis pitään vähän leediikin reissujen välillä. Vuodesta 1982 lähtien joka vuosi järjestetty turnaus on noussut kansainvälisesti tasoltaan kovimmaksi urheiluturnaukseksi Suomessa puhutaan mistä urheilulajista tahansa. s/s Argo. Foto: Suomen Museot Online. Hän nousi raskaan sarjan rankinglistalla maailmanmestari Joe Louisin kakkoshaastajaksi. Gee-Bee turnaus kunniaksi Vallilan pojalle Paavalin kirkon puistossa seisoo komean jykevänä nyrkkeilijäpatsas. Ehkä lajin tulevaisuutta Suomessa ennakoi se, että ainoa suomalainen sarjavoittaja 69-kiloisten B-ryhmän luokassa oli maahanmuuttaja, tamperelainen Muhammad Abdilrasoon. . Patsas kotikulmille Gunnar Bärlund, lempinimeltään Gee-Bee, jäi asumaan USA:han, mutta ei koskaan unohtanut kotikulmiaan Helsingissä, ei Vallilaa ja kavereitaan kulmilla. Kehässä nähtiin aivan erinomaista amatöörinyrkkeilyä, vahinko vain, ettei Suomen nyrkkeilytaso ole tällä hetkellä lähelläkään kansainvälistä kehäosaamista. Sävy-Kuva. . Vuosia jälkeenpäin on broidi joskus funtsannu, et voi olla, ettei se moka pelkästään hänestä johtunut. No arvaahan sen, et kippari huus ku Håkanin hinaaja. Foto: Jarmo Niemenkari. Gunnar Bärlund (s. Broidi jäi sit myöhemmin maihin konemesun pesteistä ja teki pitkän duunirupeeman Stadin voimalaitoksessa vuoromesuna. GeeBee-patsastoimikunnan jäsen, Stadin Slangin varapuheenjohtaja Kari Varvikko jakoi palkinnon GeeBeeturnauksen naisten 60 kg sarjan voittajalle Ranskan Estelle Mosselylle. Tänä vuonna mukana oli 16:n maan nyrkkeilijöitä, useita maailmanja Euroopan mestareita. Helsingin Jyryn kasvatti voitti amatöörinä Euroopan mestaruuden 1934 ja lähti sitten Amerikkaan ammattilaiseksi vuolemaan nyrkeillä kultaa. TSILARI 2/2016 25 SPORTTIA PEKKA HURME B ärlund nousi ensin amatöörinyrkkeilyn sitten ammattinyrkkeilyn maailman huipulle kaikkein kovimmassa, mutta myös arvostetuimmassa raskaassa sarjassa. Saatto olla niinki, et vanhemmat eldarit oli menny koiruuttaan vendaan raakiröörit täkillä sellaselle hollille, et fyyristä loppu veto kokonaan. Enstekski siin Argos oli jo valmiina sellanen ”valufeelu”, et siin sai aina sen raakin kans tsemppaa. Nyrkkeilijänä kova, mutta luonteeltaan lempeä iso mies sai Hermanni-Valllila – seuran aloitteesta hienon näköispatsaan ihan syntymäkulmilleem Paavalin kirkon puistoon 1991
Tällast funtsimist sanotaan nostalgiaks. Siihen aikaan leffat oli joko S tai K. Mun faijal oli verstas Kurvin toisel puolel Pengerkadul. Tieteskään me ei himas kerrottu, et saatiin tänään taas pari uutta kaiffarii, toinen pääs just Kakolast, toinen Skattalt. Ku tyyppi oli tarpeeks lusinu ja se pääs snadille lomalle tai kokonaan vek kiven sisäst, ni se tartti jeesiä, ettei se joutuis ihan heti häkkiin takas. Casinos kaikki leffat oli sallittui, ainaski meille, ku me tsennattiin se tikettien blisaaja ja se vake. No niit linnakundei ja -gimmoi kävi siel jelpattavina ja me ku haldattiin toi kontaktin otto, ni niist tuli meidän frendei. Ihan Kurvin vieres, siin Harjutorin nurkas oli leffateatteri Casino. No, ku niis oli siihen aikaan skruudauspakko. Miks se oli niin skniidu, ettei se voinu dokaa raflassa. Siin bunkkas sillo enemmän remmii ku Kaskinen-nimises snadistadis. Et ku joku landebuugi tuli Stadiin, ni se oli heti lirissä. Viel karumpii stoorei Sen sijaan me tsennattiin buli kööri roistoi, flaidaajii, mördaajii ja muita tyyppei ku oli just päässy vek bosesta. Meit oli tosi buli jengi, me tsennattiin toisemme, me duunattiin kaikkee jäynää, meil oli helkkarin kliffaa ja jollain hassul tapaa me niinku pidettiin toisistamme huolta. Se futas sillai, et ekaks kaikki tsöbas ihan pokkana piletit, mut vaan riittävän ikäset meni päädörtsist. Bönde imas sen paril huikal ja tuli niin jurriin ku viinast voi tulla. Sitäpaits meidän huudeilt hittas iisisti jonkun, ku trokas pimeen flindan. Ku leffa oli pantu käyntiin ja lyysikset veks, me ventattiin sivuovel, mist se vaksi tuli päästään meidät ineen. Nyyhkyleffat oli S eli sallittui, kaikki muut oli kiellettyi, siis alle 16 vuotiailt. Ne kerto meille SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Nostalgiaa Mä oon hiffannu, et tuol pärstäkniigas (facebook) aika usein joku stikkaa sellast stoorii, et kuin me fossiilit yleensä ollaan hengis, ku me skideinä fillaroitiin ilman pottaa, fiudeis ei ollu turviksii ja mölöbudjuis blisattiin irtosmöree. Siin samas talos oli sellanen byroo ku Kriminaalihuolto. On vieläki. – Ei oo meidän huudeil fyllas olleet brassailijat yleensä jääny ilman, siis ilman et joku on förannu niiden fyrkat ja jälelle oo jääny pelkkä karsee jysäri. Sillai me nähtiin ihan skideinä kaikkee rajuu skeidaa, mutsit ei ollu pitämäs meit handuist eikä meist silti tullu tän väkivaltasempii tai kriminaalimpii. No näytti ne muutaki, mut yleensä jotain b-luokan filkkoi, siis sellasii mis saatto esiintyy toi Ronald Reagan ennen ku siit tuli jenkkien pressa. Ja et nyt tarttis saada böönaa. Vaik skloddit ei sitä uskois, mut mitä enemmän sä tsennaat kaikenlaist porukkaa, sitä iisimpää sul yleensä on. Meil ei nimittäin ollu. Et kai te nyt jonkun hanakan vosun tsennaatte. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 26 5.4.2016 8.57. 26 TSILARI 2/2016 T ottahan se on, et nykystailiin verrattuna monet jutut oli aika simppeleit, mut ei me kranttuiltu eikä spiidattu, et jumalaut ku meil on alkeellist ja fittii. Siis landelaisten mielest. Me ku oltiin avoklabbisii stadilaisii, ni mehän budjattiin Härmän vaarallisimmas ja hirveimmäs mestas, mis loisi vaan kahta lajii tyyppei: huligaanei tai hutsui. Kaikki leffat oli meille sallittui Otetaan esimerkiks toi leffassa käynti. Elämäs kantsii tsennaa paljon jengii. Se oli tosi buli tönö. Kantsii tsennaa paljon jengii Mä olin ykstoist, ku meidän fämili flyttas Hesarilt Vilhikselle, siit Arlan bastun talost siihen Marjatan haussiin. No, me ei viel osattu hinkuu mitään laaturainoi. Opparii mä kävin Hertsikas, mut skoile, jossa mä opin melkeen kaiken tärkeen, oli Kurvi. Flänässä se alkoki sit leuhkii, kuin paljo sil on landella peltoo, renkei ja piikoi, ja paljonks se otti reissuun fyffee fikkaan. Siel pyöri sellasii höhlii westerneit, joiden lopus aina kaikki inkkarit delas ja skoobarit ridas kohti suulista
Tsilari_taitto_2-16_011.indd 27 5.4.2016 8.57. Kossuu, jalluu, votkaa. Yks niist oli niin buli pamppu, et sil oli oikeen fiudekuski. Me opittiin, et monel on ollu aika fitti tsägä elämäs, monet niist tuli ihan persaukisist fämileist, joku oli kusettanu niilt fyrkat ja tönöt, joku oli flänässä duunannu jonkun kalsaks. Pomon pikkusysterin bisnes Ai et mist me opittiin bonjaamaan, et toi bylsiminen on aika normaalii ja suosittuu touhuu. . Mut me opittiin studaamaan häkkiin joutumist niin paljon, et vaik Sörkän bose oli ihan vieres, me pysyttiin siit mahdollisimman kaukana. Me tsennattiin Kurvin huudeil varmaan toistasataa ”buiduu”, mis trokattiin brenkkuu. Siltä me opittiin kaikkee sellaist, mitä mutsi tai faija tai bilsan ope ei osannu niin stydisti kertoo. Se kundi köhi, et pomon pikkusysteri budjaa täs ja se käy sitä ain välil tsiikaamas. Siltä me opittiin kaikkee sellaist, mitä mutsi tai faija tai bilsan ope ei osannu niin stydisti kertoo. Ja mekin oltiin jo niin buleja, et ruvettiin testaan niit sen oppeja. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. TSILARI 2/2016 27 stoorejaan. Aika karui stoorei. Ja hei, sähän blaadaat. Ne skulas. Ford Hesari 9:n edessä, taustalla Harjutori. – Ai jaa, et pikkusysterii ain välil tsiikaamas! Mut sit se symppis gimma smiitas Svärjeen. Ja päiväsaikaan se otti vastaan himpessä. Se ei tarttenu enää meiän jeesiä. Kurvin kulmilla opittiin kaikkee tärkeetä. Se suhari joutu stondaan ja röökaan siin kujalla aina niin kauan et se dirika sai hommat hoidettuu. Tos naapurirabas on kundi, jolle yks skönari roudaa viskii, pääasias Dallaaja Jussii. Me opittiin noin ulkonäöilt tsennaan kaikki sen pokat, siis sellaset vakipanot. Tieteskään me ei himas kerrottu, et saatiin tänään taas pari uutta kaiffarii, toinen pääs just Kakolast, toinen Skattalt. Varmaan sen takii meist aika monest tuli bulina mainosmiehii, tiedottajii ja taksikuskei. Väinö Kannisto. Me skoijattiin ja kyseltiin, et kuin näin komee bilika on sattunu eksyyn näille huudeille. No, siin samas talos budjas yks gimma, ku oli hiffannu, et jos ei oo fjosansa kans liian huolimaton, siis sillai et ruvettais lutkaks synffaan, ni siin voi duunaa snadii lisäfyrkkaa, ihan noin himas loikoillen. Se oli kovin symppis lyyli, rupes aina bamlaamaan ku meni ohi. Mä tsennaan tääl kaikki. Foto: Helsingin kaupunginmuseo, 1952. Varmaan funtsivat, et noille skideille voi tehdä gutaa, et ne on kuullu muutaki ku keijukaissaagoi. Mainosrengas Oy. Tos korttelin pääs on yks muija, ku trokaa kaikkee smuglattuu kamaa: puolalaist spittaa, jenkkispadduu ja tollast.” Usein siin tseenas iisisti muutaman huggen, ku vaan jeesas porukkaa oikeeseen suuntaan. Se oli iltaduunis yhes raflas tarjoilijana. Komeet bilikat eksy harvoin niille huudeille. Mä voin jeesaa Nykyään ku taas bamlataan paljon siitä, et vinkkuu ja styrkkaa bissee pitäis blisata muuallaki ku handeleis, ni mä voin kertoo, et tos idikses ei oo mitään nyyaa. Joillekki me annettiin oikeen nimet: Spiidi, Snärkkis, Hiiri, Bönde ja Sladdi. Ja ku ne lestinheittäjät ei voinu hirveesti möykätä tai pistää reklaamii dörtsiin, et TÄÄLTÄ TANAKAT JURRIT TUPLAHINTAAN!, ni meikäläisten asiantuntemus oli jerkkuu. Ku vaan näki et joku rundas ihan eksyksis eikä hivannu kysyy keltään, ni ei muuta ku: ”Tsökaaks sä pimeet flindaa. Me otettiin sekkarilla aikaa, kauanks varvi vei. Ja vaik osa niist stooreist oli ihan saletisti värjättyi, meihin ne meni ihan täysil. Mä voin jeesaa. Siit tuli meidän kamu, me ruvettiin jeesaan sitä aina ku se tartti jotain. Sil oli snygit kuteet ja stailin näkönen hima. Millast dokattavaa sä mieluiten litkit
Monet buidut, ku blisaa kameroita, tarjoo kans huoltopalveluita. Ja jos himas bragas joku mesta, ni ite se laitettiin kondikseen tai pyydettiin gosari jeesaamaan. . Kameroita Tölikassa Ihan kaikkee ei voi ite korjaa, vaikk haluiski. Tai jos haluu slumppaa itelleen toisen putken kameraansa, mut ei oo varaa bungaa nyyasta, ni sieltä hittaa bulin valikoiman fiksattuu kamaa kameroihin. Välil tuntuu, ett nykyään kamat duunataan niin, ett ne bragais nopeesti ja jengi joutuis slumppaa nyyaa. Mut Stadis on yks mesta, mihin kameroita sendataan pitkin Härmää. Mut nykyään fiudet on duunattu niin, ett lampun bytskaaminenki voi olla vaikee jobi. Se jos bragaa, ni sitä onki jo vaikeempi yrittää ite laittaa kondikseen. 28 TSILARI 2/2016 F o to : V ir ve K u u ta r. Skutsareiltaki saa monenlaista jeesii – muutaki ku pläägät kondikseen. E nnen joka himas oli Singer ja sillä duunattiin nyyii kuteita ja fiksattiin gamloi. Jengi fotaa vilde kännyköillä, mut on sitä viel niitäki, joilla on oikee kamera. Tsilari_taitto_2-16_012.indd 28 6.4.2016 14.02. Näppärisormiset friidut (kundei näkee aika vähän ompelimoissa, vaikk räätälin homma oliki ennen kundien duunii) lyhentää byysat, pienentää rotsit, leventää snadiks käynyttä mekkoo ja tekee monta muutaki hommaa, millä saa kuteille lisää käyttöaikaa. Jos sä oot hitannu jonku tosi hyvän mestan Stadissa, ni voi siit skrivaa vinkin vaik Tsilariin. Mut kaikkee kamaa ei kandee stikkaa roskikseen heti, ku ne ei enää skulaa. Onneks Stadis voi hittaa monenlaisii osaajii, joilta saa jeesii. Osaa neki bytskaa vetskareita rotseihin ja laukkuihin tai snadisti korjaa niin, ettei tartte ees kokonaan bytskaa. Samas mestas on fiksattu kameroita jo vuodesta 1983. Duunit voi saada yllättävän halvalla, ei ainakaan bungaa yhtä paljon ku nyyat kuteet. Lafkat, ku blisaa musakamaa, osaa yleensä neuvoo, mis laitetaan kondikseen skraitat, mankat ja skitat tai muut soittimet. Siellä ku osataan laittaa kondikseen Nikonit, Canonit ja muutki merkit, gamlat kamerat. Seppo Mustonen on 34 vuotta korjannu gamloi kameroita sama mestas. Ja gamloi kameroit tietty kans. Pitkin Stadii voi hittaa mestoi, mis korjataan kuteita. Ennen ku ekan kerran ite tarttee, ni ei sitä hiffaa, missä mitäki voi korjaa. Olympuksen infopalvelu KeskiEuroopassa antaa sekin vinkin mestasta niille ku skulaa sinne ja froogaa, mis vois oman kameransa korjaa. Vinkkei voi sit tsökaa netistä tai froogaa tutuilta ja alan buiduista. Jos ei oo konetta, mut ei silti haluu lempibyysii stikkaa roskikseen, ni kandee tsökaa, mis on lähin ompelimo. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Bragasko jotain. Ja jos yhtään funtsaa luontoo ja sitä, ettei jätettä tulis niin bulisti, ni kyl se korjaaminen on parempi vaihtoehto. Asiakkaita on laidasta laitaan ympäri Suomee, ja joskus kauempaaki. Mut jos on ompelukone, ni kyl sen saa duunattuu. Eikä jengil oo aikaakaan duunaa kaikkee ite. Ku kundil bilika stannas gartsalle, ni ei ku konepelti auki ja tsiigaamaan, mis on feeluu. Niit voi kans korjaa. Mesta on Kamerahuolto Mustonen ja Laine ihan Oksasengartsan päässä (Oksasenkatu 2), Temppeliaukion tsyrkalta tulevien portaiden juuressa. Ompelimot on yleensä snadei mestoi, joten niitä ku käyttää, ni antaa kans duunii jolleki friidulle tai kundille, ettei sen tartte fattan luukulle lähtee. Monet hommat vaatii jo oikeet osaamista, eikä varaosiikaan hittaa ihan noin vaan. Ku ei oo Singerii Kaikki ku on ommellu, tsennaa, ett vetskarin bytskaaminen on tosi fittii. Skutsareiltaki saa monenlaista jeesii muutaki ku pläägät kondikseen
Stadilaisia kuvataan suvaitseviks tyypeiks ja se on myös helppo allekirjottaa; Me ollaan totuttu siihen, et meil on jengii laidast laitaan. Meitsi kelaa, et se on iso rikkaus elämässä. Ite oon kokenu saman – ainakin omassa frendiporukassa ja perheessä! Mutsilla oli aina safkaa tarjolla kaikille frendeille, jotka meille tuli hengaamaan. Kun muutin aikanaan amiksen peräs Heinolaan, sain kuulla paljon ennakkoluuloja mun stadilaisuutta kohtaan. TSILARI 2/2016 29 S tadilainen suoruus on ollu tosi voimakas judu meidän perhees. Stadilainen ei myöskää loukkaannu sarkastisest läpästä – ronskii läppää lentää puolin ja toisin ja päälle nauretaan, mut jengi ei mee itteensä. Onks tää avoimuus siis stadilaista vai itä-stadilaista. MEITSI ON aina suhtautunu stadilaisuuteen normijuttuna; Stadi on mun hima, eikä siin oo mitään sen kummempaa. Stadilaiseen mentaliteettiin meitsi liittää suoran, rehellisen, jopa rääväsuisen läpän. Sitä on tottunu näkee kaiken näköst tallaajaa. Slangi.net kertoo, että stadilainen on reilu muita kohtaa. Myös Slangi.net sanoo, et stadilaiseen identitettiin ei kuulu stadilaisuudella brassailu. Onko se stadilaista vai kenties itä-stadilaista. Kuitenki ihan stoorin lukemisen jälkeen yks vanha frendi alko heittää samanlaista läppää sen frendeistä Stadissa. Luin vähän aikaa sit yhden äijän blogia, joka kerto turkulaisesta tavasta kutsua eka jengi jatkoille ja jatkoilla pyytää drinksuista massia. Oli aikamoinen duuni rikkoo jengin käsityksii, mut lopult jengi myöns, ettei me stadilaiset ollakkaa sitä mitä meist luullaan. Kun matkaa stogelle on 100 m se on Stadinja Lapinlisällä kilsa. Vuos sit kevääl mulle tuli ihan random mimmi heittää baaris ”Ootsä itä-Stadilainen?” Tyyppi oli kuunnellu vähä aikaa meitsin juttuja ja hiffas meitsin tyylistä heittää läppää; ”Kyl koira koiran tuntee” mimmi vastas ku kysyin asiaa. Saman iltan ”pääsin” myös ite kohtaamaan samanlaisen läpän; tosin tälkään kertaan kysees ei ollu stadilainen tyyppi, mutta holleilta anyway. Frendien kans on aina ollu automaatio, et jatkoilla se tarjoo kel on bissee. Pienis mestois helposti jäädää jumiin siihen yhteen totuttuun malliin. EMMA JÄNTTI STADILAINEN SUORUUS AGENTTI STADIN GARTSALLA Tsilari_taitto_2-16_011.indd 29 5.4.2016 8.57. En ollu koskaa törmänny vastaavaan ja se kuulosti meitsist tosi käsittämättömältä. SLANGI.NET KUVAA hyvin tarkkaan määritelmiä stadilaiselle. Jonki ajan kuluttua selvis, että koska porukka sielä suunnalla tuns tyyppei, jotka oli muuttanu landelt Stadiin ja ylpistyny sitä kautta, oli tosi monelle myös syntyny käsitys siit, et stadilaisten on pakko olla ylimielist jengii, kun niiden frendeistki oli sellasii tullu. Juttu on mulle edelleen snadi mysteeri – Onks sil loppujen lopuks tekemist aluekohtasen identiteetin kans vai ei. Myös saman kaltasuutta stadilaisuuden kanssa voi löytää; rääväsuita tuntuu löytyvän paljon myös karjalasta. Ite koen et aitoo stadilaisuutta on juurikin se, et ollaan suoraan just sitä mitä ollaan ja se on aika super hieno juttu se! . Itel on tullu pyörittyy vähän pitkin Suomee ja tullu todettuu, et erilaiset aluekohtaset identiteetit on tosi magee juttu! Savolainen lupsakkuus on tosi jees, mutta kyl meitsi silti arvostaa sitä, et Stadis jengi heittää läppää suoraan, eikä ”huastele” turhia. Kuuluisa ”lapinlisä” on tuttu myös stadilaisessa kulttuurissa; Kun matkaa stogelle on 100 m se on Stadinja Lapinlisällä kilsa
SLANGIJENGI SLANGI BLISAA Tsilari_taitto_2-16_011.indd 30 5.4.2016 8.57
Nimien lisäksi Jenni tutki myös niiden muutosta slangin alkuajoilta nykypäivään saakka. Helmikuussa 2016 friiduilla oli kummallakin jo valmis tutkinto hieman samantyylisestä aiheesta. Tutkielmaansa varten Jenni haastatteli myös useita meidän vanhimpia jäseniämme ja tietty Heikki Paunosta. Työn aikana ilmeni myös selvästi se, että slangi omaksutaan nykyisin myöhemmin eli vasta yläasteiässä. Oli kliffa startti duunikuvioille hiffata ett löytyy nuoriakin friiduja, joita slangi kiinnostaa. Emmin aineisto on bongattu kokonaan vuosien 1996-2014 Tsilari-lehdistä. Kuten aiemminkin slangia opitaan kavereilta, mutta nykyisin myös verkossa. . Sporalla skoleen – skurulla himaan Viime vuoden alkupuolella sain kokea parikin kliffaa hetkeä, kun treffattiin byroossa ensin Jennin kanssa ja sitten hieman myöhemmin Emmin kanssa. Emmi haki lehdistä sanoja, jotka liittyivät määrättyihin sanaryhmiin (koti, ruoka, koulu, liikenne, ystävät). Friidujen kiinnostus slangin kieleen on sieltä peräisin, toteavat molemmat lähes yhteen ääneen. TSILARI 2/2016 31 STADIN SLANGI MARJUT KLINGA B yrooseen friidut tulivat keräämään aineistoa ja vinkkejä omiin yliopistotason tutkielmiinsa slangin kielen käyttöön liittyen. Lisäksi hän tarkasteli, mitä erilaisia samaa tarkoittavia sanoja Tsilarista on löydettävissä. Liikennevälineiden slanginimillä oli Emmi Sulanderin ja Jenni Neuvosen tutkimuksissa suuri rooli. Molempien friidujen isoisät ovat stadilaisia ja sprookaavat slangia. Tsilarista tutkimusaineistoo Emmi Sulanderin synt– 93, kanditutkielman nimi on Sporalla skoleen , skurulla himaan. Yhtenä tuloksena oli, että eniten synonyymejä löytyy sanalle spora. F o to : M ar ju t K lin g a Tsilari_taitto_2-16_011.indd 31 5.4.2016 8.57. Jenni Neuvosen synt.-90, Pro gradu -työn nimi on Sporalla stadilaiset skujaa ja se keskittyy liikennevälineiden slanginimiin. Tutkielmien tiivistelmät ovat luettavissa www.stadinslangi.fi ja tulevat sinne myös kokonaisuudessaan, kunhan niistä saadaan nettiversiot. Saa nähdä jatkavatko friidut slangitohtoreiksi asti?. Emmi ja Jenni byroossa. Millä stadilaiset skujaa
a) Old Seaman b) Old Harbour c) Old Anchor d) Old Skipper. Vad är de. Missä rakennuksessa Valtakunnanoikeus on tarvittaessa kokoontunut. 9. Var var Ior Bock en omtyckt guide. Missä on Rahakamarintori. Mikä on Harri Nykäsen rikollishahmon nimi. a) Old Seaman b) Old Harbour c) Old Anchor d) Old Skipper. Mikä on maamme vanhin suomenkielinen teatteri. Kuka arvohenkilö piti jumalanpalveluksen Helsingin jäähallissa kesäkuussa 1989. 32 TSILARI 2/2016 SLANGIJENGI SKABAT STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Aarnipata och Rauninmalja finns i Rönnbacka och är Finlands äldsta i sitt slag. ARNO SOISALO Tsennaatko tän kundin ja mistä päin Stadia hittaat nää kasvot. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. 8. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden sekä Paras stoori -skabaan osallistuneiden kesken arvotaan palkinto. Vilken dignitär höll en gudstjänst i Ishallen i juni 1989. Kirkkohallitus antoi sen nimeksi, muuttonsa jälkeen, Kirkon talo / Kyrkans hus. / Vilken är vårt lands äldsta finskspråkiga teater. 10.1999 Helsinki) luomus. 4. Fotoskaba 1 / 2016 vastaus Fotoskaban reliefi Päin merta myrskyävää sijaitsee Lahnan korttelissa Eteläranta 8:n ja Unioninkatu 9:n välissä olevan kiinteistön Eteläinen Makasiinikatu 2:n seinässä. Samana vuonna myös reliefi kiinnitettiin talon seinään. Kirkkohallitus osti kiinteistön 2012 ja muutti siihen Katajanokalta 2014. 10. I vilket gathörn brukar Heikki Hurstis matkö finnas. I vilken byggnad har Riksrätten samlats när så behövts. 7. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto. Mitä ne ovat. Var finns Drätseltorget. 5. 6. / Vad heter Harri Nykänens kriminella figur. Reliefi on kuvanveistäjä Carl Gustaf Mattias ”Matti” Hauptin (* 08.05.1912 Pietari – † 11. Talon ovat suunnitelleet arkkitehdit Ola ja Ethel Hansson. Pihlajamäessä sijaitsevat Aarnipata ja Rauninmalja ovat Suomen vanhimpia lajissaan. Minkä puiston korkeimmalla kohdalla on torninmuotoinen, punatiilinen huvimaja. Vastaukset viimeistään 23.5.2016 Tsilarin 1/2016 skaboihin vastanneista onni suosi Ove Holmastoa, joka olikin ainoa Fotoskabaan oikein vastannut. I vilken park finns på dess högsta plats ett tornformat lusthus i tegel. Onneksi olkoon! Tsilari_taitto_2-16_011.indd 32 5.4.2016 8.57. Minkä niminen 1938 perustettu ravintola sijaitsi pitkään Pursimiehenkadulla. Vad hette den 1938 grundade restaurangen som länge fanns på Båtsmansgatan. 3. Vastaukset sivulla 35 1. Sendaa vastauksesi: Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki tai sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi. Se on valmistunut 1955 Suomen Höyrylaiva Oy:n toimitaloksi. 2. Missä Ior Bock oli pidetty opas. Missä kadunkulmassa löytyy Heikki Hurstin ruokajono
SLANGIJENGI Paras stoori Tsilarin juhlavuoden kunniaks järkätään nyya skaba ja froogataan joka lehden parasta stoorii. Jos hyviä stooreja tulee tarpeeks, niistä duunataan kniiga. Sarja päättyy tähän lehteen, ks runo myös sivulla 14. Naapuri Lysnaan naapuridörtsiä. Nyyhkytysten staccato. . JUHLAVUODEN SKRIVAUSSKABA: Tsilari tsökaa tähtireportteria. Ootko seikkaileva Tintti, hittaatko reportaasin aiheen Stadista vai mikä on sun idis. 2 liuskaa). Juhlavuoden runoskaban satoa Tsilari_taitto_2-16_011.indd 33 5.4.2016 8.57. Skaban säännöt: Jutut pitää skrivaa slangiks. Skaban finnaaja julkastaan syksyllä Tsilarin juhlanumerossa 5 / 2016. Maksimipituus on 7000 merkkiä (n. SUOLAVODA V uonna 2015 Slangijengin 20-vuotisjuhlan kunniaks järkättiin runoskaba. Skrivaa nimimerkillä ja laita kuoreen snadimpi kirjekuori, missä on päällä sun nimimerkki ja sisällä sun oma nimi ja yhteystiedot. . Voittajarunot julkastiin Tsilarissa 5/2015, ja sen jälkeen on julkastu skabaan osallistuneita runoja. Kulonen sliibaa delannutta vaimoa. Skaban tuomaristoa johtaa Tsilarin päätoimittaja Kari Varvikko. SKABAT O sallistu Tsilarin skrivausskabaan ja skrivaa oma juttusi. Mitä juttuu diggasit eniten, mikä juttu kolahti tässä Tsilarissa. Jutut Slangin byrooseen viimeistään 31.7.2016 suljetussa kuoressa, kuoreen: ”Tsilarin tähtireportteri”
Kokoukseen oli saapunut myös ihan tuoreita jäseniä, joista kuvassa Pentti Rannikko. Eniten keskustelua herätti uutena kuviona hallituksen ehdotus ylijäämän käytöstä toimintaan. Taloudellisen tuen päätös oli varmaan helpompi tehdä, kun kuulimme myös stadilaisen suuren kauppaketjun HOK-Elannon lähtevän tukemaan toimintaamme. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 34 5.4.2016 8.57. Suurimpana kululajina tässä lisätalousarviossa on slangiradion studiovuokrat. Foto: Mikko Reijola. Hallitus sai ”hyväksytty” leiman papruihinsa kunhan ensin vietettiin hiljainen hetki poisnukkuneen Fjalar Åstenin muistoksi. Illan aikana salissa kiersi myös nimilista jolla kerättiin kannattajia hankkeellemme saada patsas ansioituneelle Signe Branderille. Samaan hiljaiseen hetkeen kytkettiin myös kansainvälisyyttä, kun kunnioitettiin Brysselin pommisurman uhreja. . Hän ei kuitenkaan ole sukua kuorossakin esiintyvälle Riitta Rannikolle. Huolta nähtiin myös slangibiisikirjan rahoituksesta sekä teatteriryhmän toteutumisesta. Kokousta johtamaan valittu Matti Herlevi veti kokouksen loppuun saakka ilman sen kummempia mutinoita. MARJUT KLINGA Slangin nyya jäsen Pentti Rannikko. SLANGIJENGI KEVÄTKOKOUKSEN UUTISIA: HOK-Elannosta slangitoiminnan pääsponsori Kaisikseen kokoontui 75 yhdistyksen jäsentä päättämään viime vuoden toiminnan ja talouden pidon onnistumisesta
5. Hiidenkirnuja / Jättegrytor. 4. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 35 5.4.2016 8.57. Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Jälkipolvet ei välttämättä oo hiffannu, ett nii sois mitään kiinnostavaa. Ässien patsaalla tilaisuudessa Stadin Slangia edustivat Lasse Liemola, Arno Soisalo ja Kai Hagelberg. Siksi Paunosen Heka stikkaski idiksen, ett vihkoi vois kerätä Slangin byrooseen arkistoitavaks. Rindiksellä on kai ollu kans tällasii vihkoi. Raid. Ennen kopiokoneita Stadin kundit ja friidut skrivas biisien sanoja, runoja ja muuta aineistoa vahakantisiin vihkoihin. 7. Paavi Johannes Paavali II / Påve Johannes Paulus II. Sinebrychoffin puistossa / Sinebrychoffsparken. d) Old Skipper. maaliskuuta 2016 11:14:23 SLANGIJENGI Vahakantiset vihot. Suomenlinnassa / Sveaborg. 2. 10. Säätytalolla / Ständerhuset. TSILARI nelj nnes 12. 3. Helsinginkadun ja Fleminginkadun kulmassa / Helsingegatans och Flemingsgatans hörn. 6. 8. VIRVE KUUTAR Ässiä muistamassa F o to : M ar ju t K lin g a. Talvikrigun päättymisestä on kulunut 76 vuotta. Jos sun klitsusta tai vintiltä löytyy mutsien ja faijojen tai niitten mutsien ja faijojen vihkoja, etkä viitti niitä ite säilytellä, niin olis kiva ku roudaisit ne Slangin byrooseen. 9. Slangiyhdistyksen yks tarkotus on tallentaa slangia ja stadilaisia perinteitä. Mut niissä vois olla siis hyvää aineistoo tutkijoille. . Kansallisteatteri / Nationalteatern. LänsiPasilassa / Västra Böle. Ja jos et raski luopuu alkuperäsistä, ni niistä voi ottaa kopsut
Kerron kuitenkin pari esimerkkiä tsyrkkaväen messissä olosta. Toiselle bungataan aina jäsenmaksu ja toinen on reduja varten. Maaliskuun treffiaiheena oli Stadin apulaisdirikan Anni Sinnemäen esitelmä ”Miten Stadi muuttuu vuoteen 2050 mennessä”. Tämä on sitä molemminpuolista kimppaduunia, jonka takia kantsii olla väleissä niin tsyrkan, kirkon kuin erilaisten muidenkin tahojen kanssa. Olimme nimittäin saaneet vieraaksemme pari kundia Ässärykmentin perinnetoimikunnasta. Myös ohjelmaideoita otetaan mielellään vastaan. SLANGIJENGI Helmikuun treffeillä kävi lähes 200 slangilaista, joista ekoilla treffeillä jorattiin Omien Poikien tahdissa ja toisena torstaina bamlattiin asteen vakavammasta aiheesta. Kysy lisää byroosta. Kyselimme eri tahoilta mistä uudet treenitilat ja mielellään ilmaiseksi. Toinen ilmainen palvelus tsyrkalta on äänialoittain tapahtuva laulukoulu, jota pitää Paavalin tsyrkan kanttori. Slangikuoro treenaa nyyassa mestassa. Branderin patsasaloitteeseen on käynnissä nimenkeruu ja muistolaatta Nikkilän hautausmaalle -hankkeeseen myös erillinen rahan keräys. Antti pani jengin skabaamaan tosissaan ja skaban voitti Stadin friidu Maarit Niiniluoto. Kantsii pysyä kuulolla ja antaa myös palautetta, miltä homma kuulostaa. Jos futaaminen kiinnostaa joko ihan kentällä tai kentän laidalla ilmoittaudu byrooseen, niin kerron lisää. Samalla Göran Lindgren mainosti kesän reduja näille kohtalon mestoille. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Aina välillä jengi ihmettelee, miks kummassa duunataan kaikkee kliffaa aina tsyrkan kanssa. Lopulta Meilahden tsyrkan Ronimus ehdotti tilaa Ruskikselta ja siellähän se kuoro nyt treenaa ja ihan ilmaseks. Slangijengi päättikin toteuttaa Viipurin redun 16–18.9.2016. Torstain toinen aihe oli Antti Serkamon esitys ravimaailmasta. Kundit sprookasivat, miten tokassa maailmansodassa oli duunattu parempaa maailmaa todella surkeissa oloissa. . Muistattehan maksaessanne erilaisia reduja tai teattereita ja etenkin jäsenmaksuja, että yhdistyksellä on käytössä kaksi pankkitiliä. Elokuulle jengi suunnittelee futisottelua Käpylän urheilupuistoon 13.8 klo 11–16. Kanava on 100,3Mz eli Lähiradio ja lähetysaika maanantaisin 18.30–19.30. Illan aikana jätettiin Sinnemäelle myös kaksi aloitetta joista toisessa esitetään patsasta Signe Branderilla ja toisessa muistolaattoja rintamalle jääneille Ässärykmenttiläisille. Siihen on monia syitä, joihin tämä tila ei anna mahiksia paneutua. Marjut antaa Anni Sinnemäelle slangijengin aloitteet. Slangikuoromme harjoitteli alusta saakka Hertsikan Siilarilla taloyhtiön kertsillä, kunnes soppari päättyi viime jouluna. MARJUT KLINGA Slangijengi duunaa F o to : M ik ko R ei jo la . F o to : M ar ju t K lin g a. Uutisia Vuoden verran yhdistys on Emma Jäntin johdolla valmistellut slangiradion alkuun saamista ja nyt on takana jo eka lähetys 4.4. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 36 5.4.2016 8.57
Pidän jopa erityismeriittinä sitä, että olen saanut Fjallelta ainakin kaksi varoitusta Kultsin tai Zoomin matseissa. myrkyt) nousee semmone kaiffari, ettei oikee hiffaa, onkse Tarzan vai joku Rock Hudson ja mun böönan öögat on ainakii metrin ulkona öögaaskruipistaan. Konfliktin elementit koossa. Mä hollaan handuja sen snybin teissin alla, mullon skagis päällä, et sen öögat fellaa dauninkii. Seuraava Tsilari 3/2016 ilmestyy 23.6. Meidät pakotetaan lempeää väkivaltaa käyttäen kuokkalaiseen lomahotelliin Punaarmeijan vieraiksi, mikä vieraanvaraisuus oli ylittää sieto (nautinta)kykymme… lasku kuittaantui vilauttamalla punaista jäsenkirjaa. Tai voit froogaa juttui Stadista ja slangista. Terijoen maisemissa jouduttii stoppaa Taunus, ku taidettii olla snadisti eksyksissä. Toinen vanha mesta on Bembölen rafla Espoosta, bygattu 1737, molemmissa byggoissa on mahtavat lattialankut. Sendaa sun stoori Tsilarin toimitukseen meilillä: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa se koneella ja sendaa toimituksen postiosotteeseen: Stadin Slangi ry / Tsilari. Ystävä numero . TSILARI 2/2016 37 SLANGIJENGI SLANGIJENGI Tähtihetkiä Fjallen jengissä Kesiksestä ei kimiksempaa saa mitä se oli v.1951 Vantsun Pirunkaltsilla. Lesaajat palstalle saa skrivaa nimimerkillä, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Ja se on toi 20 vuoden takanen Vantsun vaahdosta noussu Adonis charmi entisestään tuplaantunu niinku vuodetki. Kandee skrivaa napakasti, sellaset stoorit sopii lehteen parhaiten. Siinä hautausmaassa goisaa vanhoja vainajia. Fjalle oli todella hieno mies ja prisarina tarkka, osaava ja oikeudenmukainen. Karhumaiset ikuisen ystävyyden rutistukset, smeetikset molempien tsalien poskille. Yhteinen sanarepertuaari vajaalla, mutta veteraanin kansainvälisessä elekielessä ei väärin tulkinnan mahdollisuutta. Lesaajien snadit jutut Skrivaa sun kommenttei Tsilarista, Slangin tapahtumista ja reduista ja vaik terveisii sun frendeille. Kulu 1/5 vuosisata. Oli se Fjalle vaan semmone dumari, et jos saatas se takas sieltä taivaasta ja pantas se ulkoministeriks… oispa Härmällä faneja. Kurkun leikkaus ele (vielä nykyäänkin Venäjän jääkiekkokulttuurissa). Firmaan ollaa skaftaamassa lisää plisaus poveria. Hiffaa SF kilvet ja kaksi ”kapitalistinatsia” ku astuu kiiltävästä nyasta Taunuksesta. Kuulun niihin onnellisiin, jotka tunsimme Fjallen kohtuullisen hyvin. Ties monesko AULIS A. Da svidaniat ja loppumatka onkin sensuroitu. …Natsi natsi sähinää hampaiden välistä. Toisin sanoen omasi juuri ne kaikki ominaisuudet, joista todelliset Stadin kundit on tehty. ANTIKAINEN LESAAJAT SKRIVAA TSILARIIN! . Kunnioitan hänen muistoaan, LÄMPIMIN TERVEISIN ARSKA ELO Stadin nya tsyrkka Kun Stadi otti Sipoosta Östersundomin, niin se Östersundomin kappeli tuli Stadille. Fönsterit ovat alkuperäisiä puhalletusta lasista, ovat hienoja. Se vaan sölkkää oonks mä joku dille ja dorka ku mun handut on tollai …mä hiffasin et mun skini staili ei purrut toho sussuu…tilanne piti tsekkaa uusiks …illalla hengattii jo eri jengeissä ….se siitä. Jos sä haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 23.5.2016 mennessä. Uhkaava konflikti saa uuden käänteen. ’FJALLE! Kavereiks saman veegen, kun yhteinen historiakin löytyi. Plisaustykki hitataankin. Punainen Ford Taunus. TERVEISIÄ JA HYVÄÄ KEVÄTTÄ GUNNAR Tsilari_taitto_2-16_011.indd 37 5.4.2016 8.57. Eikä ollenkaan niuho. Kädet imitoivat symboolista pyykkärimummon pyykin kuivaks vääntämisliikettä, jonka pyykin sitten stikkaa saappaansa alle ja voimakaseleisesti ruhjoo (tuota natsia) saappaansa korolla…tilanne uhkaava! Fjalle reagoi salaman nopeasti, kuten Euroopan parhaan matsidumarin imagoon sopiikin, alkaa toistaa yks yhteen noita veteraanin eleitä vaan kahta ponnekkaammin…ja katso… ihme tapahtuu. Kirjoittaja on Fjallen toiseks jääny kilpakosija ja entinen duunikaveri. Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Monet muistavat Fjallea Lämmin ja vilpitön osanottoni koko Stadin Slangin jengille Fjallen poismenon johdosta. Me julkastaan skrivauksii Stadista ja Stadin slangista. Paikalle passelisti voittamattoman puna-armeijan veteraani. suunta itä. Se on bygattu 1754 eli 3 vuotta vanhempi kun Sederholmin talo. Joku redu sinne syksyllä olis kliffaa. Pari maagista saatesanaa: partii partii ja kumarruksille ei ollut loppua tulla. Mä 16v ja aamulla skötattu tosi staili gimuli 15v brennataan kroppaa punaseks, ku Vantsun harmaasta vodasta (sillon puuttu vielä skeida, muovit ym. Jutut julkastaan mielellään skrivaajan omalla nimellä, mut jos on sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita sit oma nimes ja yhteystietos kans messiin
Mut sillä voi aina striibota itseään öögaan ku keväällä iskee himo uuteen bilikaan. Mä en ole vieläkään ”gamla huopahattu” joka skujaa satasen alueella varmuuden vuoks vain 8-kymppiä. Eiku jarrua ja samaan aikaan hanaa ja omin handuin ja klabbein hallitusti förbi kolarisuman. Se on kikka, jonka rallilegenda Simo Lampinen aikoinaan opetti mulle. Silti niille kyllä kelpas kyyti Mersussa Hertsikan handeliin. SAUTSKI Se on kikka, jonka rallilegenda Simo Lampinen aikoinaan opetti mulle. Ei, mä revittelen muiden jengissä samaa tahtia vaik Puntossani on vain 60 heppaa. Joskus on ollut tiedossa ”hyvä handeli” vaikkei bilikan slumppaaminen ole ikinä sellainen. Sillon eiku yhtäaikaa hanaa ja breikkiä niin bilikan perä ei lähde sladiin. Se on hyvä kikka rallissa, sillähän Simo pärjäs MM-skaboissa, mutta on sillä käyttöä myös skeidakeleillä siviilissäkin. Sillon usein automatiikalla pilatun nykybilikan kuski tsiigailee mua baanalla sillä öögalla, et enks mä vois jo vanhana gubbena luovuttaa ku sillä on bulimpi bilika ku mulla. Vaik mä meenkin taas välskärille ajokyvyn tsekkaukseen, täyttäessäni seuraavaks 75 v. Kimillä on punainen Ferrari ja mulla sammalenvihreä Punto. Niillä ku ei oo ilman perstuntumaa hyvään bilikan hanskaamiseen eväitä ku nykybilikoissa on ajonvakaimet ja muu elektroniikka automaattisesti estämässä sliiraamista pöpelikköön ku omat taidot ei siihen enää yllä. Bilikoita on mulla ollu yhteensä parikymmentä. Moon elämäni aikana skujannu ainaki miljoona kilsaa ja jopa skabannu niin rallissa ku radallakin. Knubbi, öögat ja handut skulaavat edelleen ihan hyvin tsetin uusimiseksi. Sillon saa hyvän tatsin eri tilanteisiin. Ku sä tulet esim. On siinä jengissä joku saksalainen Vettelkin. Sen verran klabbini vielä skulaavat, että pystyn flyttaamaan niitä pedalilta toiselle yhtä ripeesti ku ennenki. Mä oon sinksannu niitä yhdestä toiseen milloin mistäkin syystä. Herroiks sen takapenkillä sigge huulessa, jos kuski sen mulle sallii. 38 TSILARI 2/2016 MÄ JA KIMI M oon Kimi Räikkösen kaa samassa Fiat Chrysler-konsernin tiimissä. Ei se mun bilika mikään skabari ole, mutta ei mulla enää ole mitään horioppia mihinkään, ja mä pääsen Puntolla useammin perille ku Kimi kisoissa punaisella maranellolaisellaan. Mun kaikista kaaroista on tollasetajotaidon tappajat puuttuneet. kuplien, minien ja japsien kautta Luksusmersuun. . Mut en mä voi ku mä tsennaan, et mä oon sitä parempi kuski, ja mä haluun vieläkin näyttää tollasille oikeastaan vain bilikansa kyydissä tsittailijoille et mistä tosikuskit on duunattu. Ne kaikki miljoonaa kilsaa mä on suhannu perstuntumalla ja siks mä vieläkin oikeesti hanskaan bilikaa paremmin ku useimmat > nuoret kuskit. niin mulla ei ole siitä huolen häivääkään. Mut talla tiskissä ja vekselitsebaa tasan oikein flytaten mä en jää muiden klabbeihin. Osaan vieläkin painaa samalla oikealla klabbilla yhtä aikaa sekä hanaa että jarrua. Nyttemmin mä ite tsittailen vain Mersuissa joissa on keltainen taxikyltti katolla. Sillon vakuutusyhtiön ei tartte lunastaa sun bilikaa sulle ihan liian snadilla fyrkalla. Siks mä oon hyvä kuski. Tai ainaki parempi ku moni muu. Sen luksusmersun mä slumppasin siks ku mun firma tahkos kliffasti fyrkkaa ja mun piti ihan turhaan statustella vaik mulla oli siihen aikaan just mulle ja perheelleni passeli japsi tilabilika. Kehä I:llä ”talven yllättäessä” nopeaan väistötilanteeseen ni just tällaiset kikat pelastavat sut flaidaamiselta vakuutusyhtiön kaa. KarvalakkiFerrarissa eli Puntossani vekselitkin sinksataan tökkimällä tsebaa tarvittavaan holeen. OMIA BILIKOITA mulla on ollu buli kirjo alkaen sitikosta mm. Mulla on ollu tsetti pitkälti yli puoli vuosisataa. Se statustelukin meni poskelleen, ku naapurit alko veetuilla mulle, et mä oon Mersuineni kylän leuhkoin jätkä. Dallaaminen bilikalle kyllä teettää snadeja vaikeuksia, mutta eihän bilikassa dallailla. SE ON juuri sitä perstuntumaista skujaushallintaa. Sellaset ku mä. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 38 5.4.2016 8.57. Siihen tarvitaan etuvetoinen bilika, jonka takajarrut on viritetty puremaan ekaks
21.4. pe klo 11.00 Uutisvuodon kuvaukset. to klo 16.30 Redu Palomuseolle. Jäsenmaksu 32 € vuonna 2016. TSILARI 2/2016 39 SLANGIJENGI . . Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. la Hamina Tattoo redu. ti klo 18.00 Mutsi on bestis Lapinlahden sairaalalla. 6.5. Ilmoittaudu byrooseen. 16.6.to klo 17.00 Redu KuninkaansaariLonna by Nieminen Ilmoittaudu byrooseen. 8.5. Kesäkuu 12.6. . Kysy byroosta. 26.5. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . 2 €. Tsilari_taitto_2-16_011.indd 39 5.4.2016 8.57. Ilmoittaudu byrooseen. ke klo 18.00 Vappubileet Idän Pisteessä, ennakkoon € ovelta 3 €28.4. . muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. to klo 18.00 Kniigatreffit Timo Saarto Kaisiksessa. 29.5. Tsekkaa 045-186 7238. . su klo 10–12.30 Helsinki-päivä Espan lavalla. 29.4. Liput 75/80 €. Heinäkuu 27.7.ke Heinolan kesäteatteri redu. 5.5. 13.8. Kysy peruutuksia. 27.4. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. to klo 18.00 Kaisiksen laulelmailta, vetää OlliBull. su klo 12.00 Työläisäitipatsaan kukitus. to klo 18.00 Kniigatreffit Pekka Sauri Kaisiksessa. Huhtikuu 14.4. 18.5. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. pe klo 18.00 Mutsi on bestis Tuomiokirkossa. Alle 18-vuotiaat 5 €, ei liittymismaksua. 10.5. Slangikuoro. Tsilari-turnaus ym.ymOhjelmatiedot saattavat muuttua. to klo 10.00 Hagiksen markkinat. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadin Slangi ry järkkää . su klo 11.00 Mätäjoki-festarit Kantsussa. ti klo 18.00 Kniigatreffit Keisarin perintö Jarmo Nieminen. Toukokuu 3.5. ke klo 18.00 Kniigatreffit Suomen liikuntahistoria stadilaisittain. la klo 11-16 Koko perheen ulkoilupäivä. Täynnä. Elokuu 6.8
Ja omistaja oot sä, ku sull on vihree etutsetti! *1239952322016* Tsilari_taitto_2-16_011.indd 40 5.4.2016 8.57. Se hoitaa hommat nii et omistaja nettoo. ”HIFFAAT SÄ ET TÄÄ HELAHOITO ON SUN.” Stadin oma lafka ei kuppaa ketää