vuosikerta Hinta 8 €. Siihen aikaan, ku faija keppanaa slumppas Nro 2/2019 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 24
H in na t: Pu he lu 2, 76 €/ p uh . BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI FREESIN KLIFFA. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . + 0, 35 €/ m in + p vm . www.taksihelsinki.. kasta. Tuu meggeen shungaa slangibiisei Slangikuoroon !! Skulaa Matille 050-5991091 Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Uintietu -10 % 10 krt sarjakorteista Senioriliikunta 5 krt 25 € (norm. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . So ve llu ks el la til aa t IL M A IS EK SI ! Me kyll tsörataan.. 010 766 1047 DIGGAATSÄ KUOROLAULUU. Skulaa 0100 0700 tai lataa Taksi Helsinki -sovellus! Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . 50 €) Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Hämeentie 65 00550 Helsinki . 30 €) 10 krt 47,50 € (norm
Keppanaa saatiin buiduihin 1969 – tasan 50 v sitten. Koski. 11. STADILAISIA 13 NHL:N NIKI – Marjut londas blogista 20 ONNELLINEN SKÖNÄRI – OlliB treffas Vepin 27 KARJALASTA KRUNAAN – Vesa pikku kundina 30 LEVEE SKOLEFRENDI – Limppu minnailee STADIS TAPAHTUNU 10 SÖRKAN RUUSUS – Seppo Dorka-bileis 12 PIA JA MUUT SANKARIT – Valtteri ja Virve skrivas 14 KEPPANAA BUIDUIHIN – Kari bissestä ja brenkusta 18 SLANGIJENGI MEIRAS – Tiina skrivas KULTTUURI JA SPORTTI 22 LAILAN MUSAA JA MUUTA – Kolasen sykkeessä 24 KNIIGA MARTOISTA – Tiina pluggas 25 DEKKARIFIILIKSIS – Valtteri pluggas 34 KAGETREENEIS – Tuuliainen skrivas MINNAILUU JA SNAKKAILUU 26 KU YÖL EI GOISAA – Raija funtsailee 28 STADIN KESÄS – Inhan stoori jatkuu 32 KAIKKI DOKAAMAAN – Palmisen pamina 35 JOHARI, KAIVARI – Marjukan skidiaikoi s. SISIS TSILARI 2/2019 3 VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 16 Slangilodju 36 Slangi blisaa 37 Skabat 38 Slangijengi 41 Pluggaajat 42 B.Wisser 43 Stadis tapahtuu Kansi: Piirros: Jallu K. 7 Kallion Friidu Kartsan synttäreillä s
Saat sit neuvoi, miten homma skulaa. . Tää kniiga kantsii slumppaa. Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. . VIRVE KUUTAR Foto: Jussi Jalkanen 4 TSILARI 2/2019 Byroossa voi käydä päivystys aikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Sitähän me kaikki oltiin jo ventattu, siis siitä saakka ku Kartsa skrivas kniigan Puutalojen Hermanni. Se nous puolustukseen. Niiden himat, buidut ja Möllereiden perustama Pikku-Vallila -niminen kapakka, koko se fiilis oli vaarassa. SEPPO PALMINEN CINEMA ORION K u leffa-arkisto KAVI flyttas Oodin Regina-teatteriin, ruvettin skagaan, mitä tapahtuu Orionille. . Täs uudessaki kniigas todelliseks sankaristooriks nousee Kartsan pamina siitä, kuin Stadi yritti jaagaa jengii veks Valkan lahoovist tönöist, et ne voitais repii söndriks ja byggaa tilalle jotain kornii ja modernii. VIRVE KUUTAR KARI VARVIKKO: PUUTALOJEN VALLILA S amana päivänä ku Kari Varvikko täytti seitskytviis, tält Herulin Hemingwaylt tuli synttärin kunniaks uus kniiga: Puutalojen Vallila. Niist on nyt noin kolmannes hakemistos ja duuni jatkuu. Ja kaikki ne, joita kiinnostaa tsiigaa, mist Tsilaris on skrivattu, voi tsögaa eri aiheita saitilta: https://sanat.csc.fi/ wiki/Tsilari. Jo sen faija oli varmaan Herulin ja Valkan stydein vaikuttaja. Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Yhdistys keräs fyrkkaa helmi-maaliskuus Mesenaattipalvelus. Ne näyttää Orionis tasokkait leffoi ja järkkää festareit ja tapahtumii, mis pääsee lysnaan asiantuntijoit tai bamlaan leffoista. Kartsa on ammattiskrivaaja, mut tätä aihetta se tsiikaa omien tunteittesa läpi. Molemmis kniigois on fantsun hyvin valkatut fotot, mut mun mielest parast niis on Kartsan skrivaamat jutut. Elävän kuvan keskus ELKE ry, jonka on perustanu leffa-alan heebot, otti Orionin haltuun vuoden 2019 alus. Kartsahan ei oo itte koskaan budjannu puutalois, mut huudeilla on. No, mitä teki jengi. 045 1867238 toimisto@stadinslangi.fi Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Byroo. Skulaa voi muinakin aikoina. SNADIT TSILARIN HAKEMISTO V uodest 1996 alkaen Tsilareit on ilmesty yli 100. Stadin Slangin byroost sen saa jäsenhintaan 20 egee. Jos sul on tietsikka, snadisti aikaa ja sua kiinnostaa, mist Tsilareis on skrivattu, ni ilmottaudu messiin. Ja leffat pyörii taas Orionis, niinku ne on pyöriny jo vuodest 1928. Muutama ahkera vapaaehtonen mahtuis messiin syöttään tietoi Tsilarin hakemistoon. Rahotuspakettei oli 25 egen Köyhän pikajunast kahen tonnin Citizen Kaneen. Molempien kniigojen upeet stoorit kertoo siitä, miten elettiin Herulissa ja Valkassa, millast jengii siel budjas, mis ne kävi duunissa, kuka trokas pimeet brenkkuu, ketkä skragas keskenään ja kuin kylä Stadissa onnistu lietsoon sellasen kimpassa duunaamisen voiman. Hermanni-Vallila Seura junaili kampanjan ja Stadin bamarit hiffas, et jumaliste, noi taitaa olla ihan tosissaan ja noi saamarin dorkat finstaa tän skaban. Mut onneks täst helmest ei tullu kuntosalii eikä herätyskokousmestaa niinku on käyny monille Stadin leffoille. Minimitavote oli 10000 egee ja maaliskuun puolivälis fyrkkaa oli jo yli 25000 egee. Skrivaa meilii Virvelle: tsilari@stadinslangi.fi. Tönöt pantiin kondikseen ja osa niist säästy, niin et meidänki skloddit voi käydä niit pällistelemäs muutenki ku pelkist fotoist
TSILARI 2/2019 5. Se ei pystyny enää pluggaa eikä tsiigaa telkkariikaan. Silti faija halus aina delaan takas Heruliin. Mutsin ”omaishoitajina” olimme vaimon kanssa lähes viisi vuotta. Himtsussa mutsin buli ongelma oli yksinäisyys. PÄIKKÄRI KUIS SULL SKULAA. Sitä kutsutaan nykysi hyvinvoinniksi. Rikkaus oli kuitenkin siinä, ett niin kauan ku vielä bonjas miss mennään, ni vierellä oli kuitenki muita. Kuten maailman nykymeno osoittaa, ni vanhuus ja viisaus nuoruus ja hulluus stemmaa. Skragikset sovittais mieluummin paikallisessa pubissa. Kundit ja friidut froogaa, ett kuis sull skulaa. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Tsiigasin sekä faijani että mutsini perään siinä vaiheessa, kun ne venttas jo sistaa reissuusa. Gimmoilla oli kuitenki aina kiire ja kun pillerit oli stikattu poskeen, siin ei enää bamlailtu. Sitt ku mutsi pääs Esperin hoivakotiin Tilkantupaan, se diggas sitä enemmän ku himaa – koska siellä oli muutakin jengii. Joka viides härmäläine on eläkkeellä. SUOMESSA ON yli mijoona gamlaa staraa ja mummelii. Parhaimmillaan viisaus, älykkyys ja luovuus kulminoituu vanhassa ihmisessä yhdeksi kokonaisuudeksi. Uskoo ken uskoo. Se o ny spegeliin tsiigaamisen mesta. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Valtteri Hellgren puh. Faija oli vuoden verran Kivelässä ennenku se kolas. Aikasemmi froogattiin, ett miten skidit voi. Vuos pari sitten duunatun tutkimuksen mukaan hyvinvointisuomalaiset ovat maailman kuudenneksi vähemmän kliffaa eli epäempaattisinta jengii. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vaalitenteissä on oltuki liikuttavan yksimielisii siitä, ett homma hoidetaan vaalien jälkeen (14.4.) himaan. Nykymenolla vuonna 2030 yli puolet aikuisista on yli 65 vuotiaita. Tai mitä muijalles kuuluu. 050-552 1360 seppo@palminen.com Tsilarin tilaukset: Byroo, yhteystiedot s.4 Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinne– ja kulttuurilehti 24. Muista dallaa uurnille! . Eikös se ollu Winston Churchill, joka funtsas aikanaan, ett ellei ole nuorena radikaali, ei ole sydäntä ja ellei ole vanhana konservatiivi, ei ole järkeä. Virikkeetöntä ja ilotonta laiffii. 050-3395285 valtteri.hellgren@gmail.com Risto Kolanen puh. Faktaa näyttää olevan, ett vaikkei lusikkaa heitetäkkään järveen niin nuorena ku ennen, niin lähes joka toinen seittemänkymppii ylittäny sukulainen tai frendi on tavalla tai toisella pragannu. Kukaan ei vienny mutsii dallaamaan. FAKTA ON , ett yksityisten laitosten ei pidä toljottaa liian buliin voiton maksimointiin, mutt on niidenki kohtuullinen liksa saatava. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Tiina Linna tiinalinna@icloud.com Seppo Palminen puh. Oikeudenmukainen fyrkanjako on aina ollu snadisti päin prinkkalaa. MINNAAN HYVIN ku ”Andersson fyllade femti år”, mutt ny täytettyäni 75, ite oon kohta redii kauraa. Mistä oot klesa. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Monet tölläs apaattisena telkkarii, toiset koisas tylsinä punkissa. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Se koisas hela dagen vällyissä hoitsuja venttaamassa. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Ne vois skabaa kuitenki myös laadulla ja motivoida jengii duunaamaan hommat fiksummin. Gamlat starbut ei viittis lähtee flaidaan sen paremmin aavikolle ku skutsiinkaan. Aikuisten kyky funtsii kehittyy elämänkokemuksen myötä. K u sote duunas frokut hallitukselle ni samalla koko Arkadianmäen jengi yllättäen hiffas, ett tän boltsin snygeiten klaaraavassa Härmässä ollaanki köyhii ja kipeitä. LASARETISSA SNAIJASIN , ett paitsi hoitsupulaa, niin jengiltä puuttuu virikkeitä. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Tätä taustaa vasten vois kuvitella, että gamloja arvostettaisiin enemmän ja se näkys myös hoivaduunissa. Kuis duunis menee. Hoivahimoissa ja lasareteissa on vajaanaisetus/miehitys ja gamlat gubet ja gimmat on lähes heitteillä
4 alalaita. Taas treffataan Taas treffataan, bamlataan, shungaillaan, Stadin slangijengin kanssa smailataan. Näkyy! . Jos himas dorkaa sul on, takaan sen, että täältä aina lähdet jammaten. Siks sain idiksen slangintaa perinteisen II maailmansodan aikaisen biisin We’ll Meet Again, joka krigun aikoihin valo uskoo siihen et meidän pojat kyl tulee viel himaan. Bamiksenne Pirde www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s. Nyt ei tarvi skagaa, joten meidän nastois tapaamisis se voi slyytaa illan mukavasti. com Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Raimo Kuitunen, varajäsen raimo.kuitunen@outlook.com Kari Varvikko, varajäsen kari.varvikko@eepinen.net PIRJO TUOHIMAA bamis Shungaava bamis Fotot: Virve Kuutar. Puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa pirjo.tuohimaa@gmail.com Varapuheenjohtaja Soile Tammisto, soile.tammisto@saunalahti.fi Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Olli Anikari olli@ollibull.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Seppo Palminen seppo@palminen.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Levyy pukkaa, uusii treffimestoi on bongattu, ja ennen kaikkee: on saatu runsaasti uusii jässärei! Lämpimästi tervetuloo kaikki uudet! MEIDÄN TREFFEIS shungataan aina se Niin gimis on Stadi. TAAS TREFFATAAN M eidän jengin vuosi on alkanu huitsin hienois merkeis. Uusii frendejä saat ja yhtäkkiä hiffaat: tää kliffaa niin on! Tuu messiin vaan, shungataan, skriinataan, ensi viikolla me jälleen treffataan! Luovutan tän vapaasti jässäreille treenailtavaks. 6 TSILARI 2/2019. Siis heivaa hanuris vaan meidän Slangi-iltaan, rela meininki on. Hiffasin täs kuiteski et loppulauluu meil ei oo
Se tarkottaa just sitä, ett osaa verbaalisesti pitää puolensa, mut ei pidä olla hullunrohkee.” Kallios ei oo koskaan ollu buli juttu, ett jengi ei oo födannu siellä, Tarja funtsaa ja jatkaa: ”Kallio on karhean sydämellinen paikka.” Ihmiset tottu vuosien aikana ottaan vastaan jengii, ku flyttas landelta ja sit myöhemmin muist maista. Telkkaris oli joku proggis, mis bamlattiin, ett stadilaiset olis suulaita. Foto: Virve Kuutar TSILARI 2/2019 7 >>. VIRVE KUUTAR STADILAISIA Byroon fönsterist näkyy Kallioon. T arja on näkyny Tsilarin sivuil täs välilki. Mut Tarja jatkaa, Tarja Stadin Friidu Tasan 20 v sit 1999 valkattiin Stadin Friiduks Tarja Halonen. Sillon tuskin viel bonjattiin, ett täst Kallion friidust tulis eka stadilainen pressa. ”Heti huudettin Pentin kanssa kotona: tuo ei pidä paikkaansa!” Penahan on kans födannu Stadis ja valkattu Stadin kundiks vuonna 2009. Eduskunnas 20 v ja Sorsan poliittisena sihteerinä Tarja oli jo hiffannu, ett helposti tulee vastakkainasetteluu: Stadi ja muu maa. ”Kaikista herroistahan tulee helsinkiläisiä. Totta kai se seikka, ett eduskunta ja hallitus ja kaikki tämmöset valtakunnalliset symbolit ja korkeat toimielimet on Helsingissä, tavallaan peittää alleen sen, että Stadi on puolen miljoonan ihmisen kotikaupunki.” Muutenki Tarja funtsaa, ett monet stadilaiset ei omis duuneis useinkaan tuo esiin sitä, ett ne on stadilaisii. Kallios on rafloi, teattereit, kulttuuritarjontaa. Sitä ei nii hiffattu, ettei meil ollu koskaan ollu kans pressaa, ku ois födannu Stadis. Ku Tarja on ite sitä tuonu esille, ni jengi on funtsannu: onks todella näin. Niinku sillon ku Slangijengi kutsu nyyan pressan borgalle Hagiksen halliin tai ku Mattsonin Eki piirs pressalle ex libriksen ja kävi viemäs sen Linnaan bamis Harri Saksalan kans. ”Kalliolaisuus on sitä, ett on snadista asti nähny elämän rososuuden. Sen takii menee sekasin, ketkä tulee viran puolesta tänne ja ketkä on kasvanu täällä”, Tarja bamlaa. Nyt on sopiva hetki bulimmalle stoorille. Viime vuonna moneski lehdes skrivattiin Tarjasta, ku sil oli tärkeet synttärit. Vaik viel omas himas ois menny kohtalaisesti ni niit erilaisiis kovii kohtaloit näkee kyllä.” Tarja on usein bamlannu: ”mul on terävä kieli ja osaan fluudaa. ”Voi se olla vähän kateuttakin, mutt se on sellastaki, ett pitää niinku näyttää stadilaisille, ettei ne oo niin tärkeitä. Siihen, ku jotkut funtsaa, ett pitää olla joku kolmannen polven stadilainen enne ku on oikee stadilainen, Tarja bamlaa: ”Mä väitän, ett se on lainattu turkulaisilta.” Tarja ite funtsaa, ett stadilaisiks tullaan ihan flyttaamalla ja jatkaa: ”Olen aina itse sanonut niin, että olis siin ollu stadilaisil friiduil aika kova mesta, jos nää ois kaikki pitäny synnyttää.” Kallion friidu Sen lisäksi, että Tarja on selkeesti stadilainen, se on nimenomaan kalliolainen. Ettei synffattais ylimielisiks. Eka stadilainen Mones mestas hehkutettiin vuonna 2000, ett Tarja oli eka friidu pressana. Jengi tulee muualta sinne mielellään bilettään, mut ei muista, ett se on monien hima. Tsilaril kävi tsägä, ett aktiivinen friidu hittas aikaa haastatteluun
Ja kyl mutsiki yritti kitkee slangisanat veks. Siitä Tarja funtsaa: ”kyllä tää on ku kotiin palais”. Mut skoles piti tottuu siihen, ett haettiin yleiskieltä. Aina ei ois fiiliksii pysähtyy bamlaan, mut onneks kuitenki buli osa jengist on ihan kliffaa, Tarja funtsaa. Foto: Presidentti Halosen kotialbumi. Sinne flytattiin bulimpiin moderneihin asuntoihin, mis oli sisävessat. Byroon fönsterist voi tsiigaa Kallion tsyrkkaa. itäset lähiöt tavallaan peri tän itäsen kantakaupungin roolin”, Tarja bamlaa. Byroo Byggalla Tarjan byroo on nyt legendaarises stadilaises mestas Byggalla. Samoil huudeil Tarja oli duunis SAK:s, kävi skruudaamas Paasis, nyt Juttikses. ”Ennen varsinkin itämurteita pidettiin jotenki kansallisylpeytenä kaunis, Kalevalan kieli. Ja edelleen julkisuus tekee sen, ett jos lähtee dallaamaan, pitää aikaa varata bulimmin. (Teksti: ”Pitäkää hyvänänne! En saanut ukkoani muualle päivähoitoon, vaikka se on alle kolmevuotiaan tasolla.)” Taulu presidentti Halosen byroon seinällä. Osaan kans matkii Manuu: Kyl maar ny on tärkeet, ku on oikee kolmee lajii pipariiki.” Tarja 7vuotiaana Ässärykmentin patsaalla. Byroos on duunis Tarjan lisäks sihteeri, yks heebo ulkoministeriöstä, joka handlaa Tarjan ulkomaan reissut, ja korkeakouluharjoittelija. Alkuun jengi ja media pysäytteli gartsal ihan riesaksi asti. ”Slangi on elävää”, Tarja bamlaa. Siltä Tarja oppi ekat slangisanatki. Karin piirros vuodelt 1989 pilkkas päivähoitoo, jota Tarja oli ajamassa alle 3vuotiaille skideille. Mut Tarja bamlaa, ettei nekään bonjaa nuorison slangii, mihin tulee jo bulisti sanoi enkusta. Slangi on mielenkiintosesti kehittyny eri kielist. Nuori kansanedustaja. Sit joku bamlaa, ett se on nasta platsi, mikä on svedust. Ku Pena sano: ”Tsiigaa ton pikku broidin perään”, ni skidit ei bonjannu. Se on vahvasti duunareitten mestaa, mis ei olosuhteet aina oo ollu niin hyvät. Slangista Ku Tarja oli skidi, friidut ei saanu bamlaa slangii samal taval ku kundit. Tarjan isäpuoli bamlas sveduu ja suomen kieli oli snadisti ruotsinvoittosta. Ja sit on pleissi enkust. Bonjas kyl, ettei se ollu mitään kirjakieltä, mut ei se ollu mitään kummallistakaan. Sillon Tarja ja Pena hiffas, ett oli jääny kotikielen opettaminen vähälle. ”Se on se toinen stadilaisuus. ett Kalliol on kans aika kova tausta. ”Kyl me siit luonnostakin tykättiin.” Ku pressan duunit oli ohi, Tarja ja Pena flyttas takas Kallioon, Hagikseen. Foto: Presidentti Halosen kotialbumi. Maunu Koivisto toi Turun murteen hovikelposeks. Savon murre on humoristisempi. Snadina Tarja budjas Hämis 34:s, mut sit ne flyttas Roihikseen. 8 TSILARI 2/2019. Vanhemmat oli aktiivisii ammattiyhdistykses, siks Bygga oli tuttu paikka. Oppiskoles joskus kymmenen vanhana Tarja oli kerran sanonu ”faija”, eikä se heti bonjannu, miks ope ei sitä hyväksyny. Kaikkii käytetään. Tarjallaki on kokemust siitä, ett joskus ku on bamlannu slangii, on saanu kuulla, ettei oo tarpeeks hieno, vaik murteiden bamlaaminen oliski ihan ok. Aika snadil jengil pyörii Tarjan huikeen aktiivinen arki. Frendien kans kyl bamlattiin. Himas Tarja on Penan kans joskus skideille bamlannu slangii. Esimerkiks Tarja ottaa: ”Se on nasta mesta.” Mesta on gamla sana, ku on tullu slobost
Vaikka en mä kyl ihan kaikkea kääntäis slangiks, on siinä joku raja.” Tarja jatkaa: ”Stadin Slangin ihmiset on ollu upeesti messissä säilyttämässä Suomessa nuorta kaupunkikulttuuria.” Mutt toivoo kans, ett me pystytään kannustamaan nyyaa jengii messiin sil, ettei tartte osata kaikkee heti. Mut olen erittäin ilonen siitä, että onneks on tullu nuorii ihmisii. Tarjalt on useinki froogattu, mitä se se antais neuvoks friidulle, ku alottaa nyyas, bulis mestas. Tilaahan olis jengille olla aktiivinen, jos ne vaan haluis.” Meil on ilo nähdä Tarjaa meidän omiski tilaisuuksis. Siitä ja muist jobeist, mitä tähän stooriin ei mahtunu, voi pluggaa vaik kniigoista Hannu Lehtilä: Tarja Halonen – paremman maailman puolesta (2012) tai Paavo Haavikko: Tarja Halosen tarina (2001). Oltiin kaatamas sitä Kyläsaaren piippuu. Ku siel on ollu jo monta vuotta, alkaa olla duunit tutumpii. Toisaalta se on toiminu kanavana helsinkiläisille – sekä täällä syntyneille että tänne tulleille, se on semmonen kotiseuturakkaus. Mut tärkee on nyt valita eduskuntaan jengii, ku bonjaa, ett skolest ja tutkimuksest ei kande spaaraa. Ku joku sanoo, ett on vaikee hyppää buleihin stifloihin, ni Tarja vastaa: ”Älä hyppää niihin saappaisiin, vaan pysy sun omis korkkareis. Kansainvälisesti aikaa vie YK ja moni jobi, mis funtsataan kestävää kehitystä. . Ja niiden sana painaa eniten. Muistan yhden Pepen, joka tuli Marjaniemessä vattupensaan takaa ja sano: sääkös likka oot multa työpaikkaa viemässä. ”Siinä oppii matkan varrella. Niist Tarja bamlaa: ”Tulee kotonen fiilis, romanttinen. Juteltiin Pepen kanssa ja todettiin, että menee puolipoltettuna läpi. Tarja on yks niistä ja funtsaa kans: ”On ollu hyödyllistä nähdä, kuinka vaikeeta on tehdä vakavaa journalismii, etenki Yhdysvallois, mut muutenki kansainvälisesti.” Tarja diggaa kans taiteita ja on Kansallisgallerian bamis. Slangijengiin liittyen Tarja muistelee: ”Tunsin aikoinaan isä-Varvikon. Tarja on sen hallituksen bamis. Bulein jobi ku tsiigaa, mihin menee aikaa, on Stadin yliopisto. Reutershan on maailman buleimpii uutistoimistoi. Kun asiaa funtsattiin, Tarja kekkas sen, koska:”Hyvä duuni sil on erilainen kaiku.” Kaikil pitäis olla oikeus duuniin, mist saa sellasta liksaa, ett sil pystyy elään ja ettei se duunikaan ois ihan fittii. Yks mielenkiintone jobi on Thomson Reuters founders. Nyyat jutut hittaa HS Teema julkasust 8/2018, ku Hesari valkkas Tarjan aiheeks synttäreiden kunniaks. Se oli siel duunissa. Tarja skrivas juttuu yliopistolaisille, ett ne kävis äänestämäs heeboi koulutuksen puolesta. Ja sit me oltiin samaa mieltä, ett uus laitos pitää saada ja entisille duunareille uudet duunit.” Muita duunei Sen voi arvaa, ett aktiivinen friidu, ku on noussu duunariperheest pressaks, ei jää himaan goisaan, vaik sais. Sen on perustanu toimittajat ja siksi ne haluu, ett niil on aina hallitukses heeboi, jotka edustaa julkasuvapautta. Tarjan duunist pressana oli väli kyl fittiiki. Yhdistys tekee Tarjan mielest hienoo duunii: ”Kiitokset Stadin Slangille siitä, ett se on tehny meidän omasta niinku tavallaan perusmurteesta sallitun, mielenkiintosen. Jokaisel on oma tapansa tehdä.” Mielenkiintosen friidun kans ois ollu kliffa bamlaa monest muustakin, mitä se pitää tärkeenä, niinku friidujen asemasta, globalisaatiost tai käsitteest ”säällinen työ”, minkä ILO on kans ottanut omaan proggiinsensa (decent work). Vaalien jälkeen duuni jatkuu. Mä aina lohdutan ihmisii, ku ei nuoret ymmärrä meidän slangii, ettet sinäkään ymmärrä nuorten slangii. Tarjan nettisivul luetellaan hengästyttävät yli 20 mestaa, mis se on viel messis. Neuvot friiduille Slangijengi teki kans historiaa, ku valittiin ekaa kertaa friidu bamikses. Vasta valittu Stadin Friidu Tsilarin sivuilla 1999.. Duunii riittää: ”Varsinkin, kun nykysen hallituksen leikkausten jälkimainingit tuntuu meidän duunis. Suomi haluis olla osaamisen huippu maailmalla, mut jos fyrkkaa annetaan snadimmin , ni on vaikee pitää yllä korkeetasost tutkimusta. Jos eduskunta ei näitä korjaa, ni tilanne heikkenee.” Sen takii Tarjaki on tehny bulisti duunii, ett saatas eri puolueet sen taakse, ettei koulutuksest ja tutkimuksest enää leikata
Ne on ollu iäisyyden jiftikses, mut hauskanpito ei oo hyytyny. Sit ku toi OlliBull on aika monipuolisesti luova dorka, ni se anto Dorkan paprujen saajalle muistoks sellasen kuvan ku se oli Ilkast piirtäny. SEPPO PALMINEN STADILAISIA Ihan Dorka Ilta Niinku viime Tsilarissa (1/2019) kerrottiin, tän aviisin toimitus skrivas maailmanhistorian ekat Dorkan paprut Ilkka Taipaleelle. Fotot: Virve Kuutar. . Kosken disainaama snygi, raamitettu spettari, minkä voi spiglaa esimerkiks veskin seinään. Stupidotki hiffas, et jengin dorkuuskertoimeen tuli kerralla kolmesataa prossaa ekstraa. Monttu auki Oli kliffaa hiffaa, et ku uudenkarhee bamis Pirjo Tuohimaa sjungas ekan biisin, se veti sen ranskan kielel, hienosti korkeelt ja kovaa, Dorkalt ja dorkattarelt tippu leuka melkeen pöydälle. Se sjungas sellasenki stygen, ku se oli just duunannu, kerto Signe Branderist. Niil kyynikoil oli pläsit ihan norsunfjosina, ku ne hokas, et jengilhän on tääl helkkarin kliffaa ja toi Taipalekki on enemmän ku ylpee noist papruistaan. Ne hiffas, et on se, oikeestaan dorkempi ku kenenkään maine. Hyyskän seinälle Paprut ojens Tsilarin päätoimittaja Kari ”Kartsa” Varvikko, ittekki merkittävän dorka jäbä. Sil oli puol iltaa karvapresa päässä, ei mikään stanttu reuhka vaan sutta, samanlaist ku se oli käyny skotaamas jossain Sloboissa. Ees ulkona ei stikannu vodaa, mut Ilkal oli sontsa auki sisälläki. Päivystävä trubaduuri OlliBull on mones mestas sellanen Stadin Slangin päivystävä trubaduuri. Kaks dorkaa. Puol raflallist jengii repes, ku Vappu kekkas, et hei, jos Ilkka on niinku sertifioitu dorka, ni mähän oon äijäst ylpee dorkatar. Siit tsennaa kundin heti. Niin mekin. Sontsa ja karvapresa Se oli näkemisen arvosta, ku Ilkka ja sen vaimo Vappu tuli ineen sinne kapakkaan. Lähties ne kysy: ”Onks teil aina näin hilpeit pippaloit ja onks tää koko jengi näin kliffaa ja sympaattist?” Me sanottiin, et joo. No, ne oli tullu mestoille tsekkaan, kuin me dorkat tyritään tää show, et meiän kaikki seuraavatki idikset on sit iisii skotaa alas jo nousukiitoon. Sääli ettei Virve saanu siit fotoo. Ku se bamlas jengille, se ei brassaillu. Ku me siel lysnattiin Ilkan bamlaust kolme-neljä timmaa, oltiin ihan puhki skriinaamisest, posket oli klesana ja öögat valu vodaa. Dorka ja dorkatar Kaikki bonjas, et Dorkan papruja ei ihan joka tallaajalle jaella ja et ne saadaan vaan kerran elämäs. Vaik se on tollanen karvanen heebo, ei mitää könsikässtailii, ni jengi diggaa sitä ihan kybällä. Huumorintajuu ei tosta fämilist ainakaan puutu. Dorka susihattu päässä. Dorkatar ja Dorka. Siel oli jengii ku pipoo. Niin se oli täälläki. Prof. Dorkan paprut, spettari numero 1 ei ois voinu osuu paremmin ku just oikeelle tyypille. Ilkka kiers koko raflan ja halus et joka iikka skrivaa nimesä siihen isoon pahvikuoreen. Siks Ilkalle sanottiin, et totta kai otat Vapun meggeen. Sokee reettaki näki heti et Ilkka hiffas ton biisin mesitsin paremmin ku kukaan muu. Se tuuttas stoorin stoorin perään, lietso rentoo fiilistä ja tsekkas et kaikki oli megges. No, tietty siel oli puoltoist pöydällist sellasii kyynikoit (niithän on joka porukas prossa tai pari), joiden mielest koko Dorkan paprujen idis oli ihan peffast, eikä Stadin Slangin jengi sais missään tapaukses profiloituu noin ”negatiivisen ja loukkaavan” nimittelyn levittäjäks. Dorkan papruthan on sellanen Jallu K. Koko seremonia tapahtu sit yhtenä helmikuun alun iltana kapakas nimeltään Sörkan Ruusu. Seppo Lindy 10 TSILARI 2/2019. Ilkka stikkas, et niil on himassa just remppa starttaamas ja et ne voi siin samalla duunaa hyyskää bulimmaks. Toivottavasti ei hirveesti flöitattu. K aikki ku bonjas tän Tsilarin toimituksen poskettoman idiksen, halus totta kai tulla tsekkaan, et onhan toi Taipale maineensa mittanen kundi
E kaks stagelle hinkus vuoden 2014 Stadin Kundi Jussi Raittinen. Dorkan paprut viimein Varvikolla on Ku tuli Tsilarin hugi dyykkaa stagelle, ekaks me sjungattiin ton Harri Saksalan kans edellisiltana sanotettu biisi. Herulin Hemingway OlliBull oli Kartsan synttäreil niinku virallinen viihdyttäjä. Duo Dorkaks shungaa. Ihan hirveesti sitä ny ei tarttenu perustella, mut tän verran: ”Me tsennataan Kartsa tyyppinä, ku dallaa omii gartsoi ja bonjaa dorkuuden ilosanomaa. Ylläriks se oli riimitelly Kartsalle synttärilahjaks ikioman stygen. Oli siel sellanen stadilainen proffaki ku Seppo Lindy. Jos joku on funtsinu, et Tsilarin päätoimittajan tarttee varmaan olla karu ja karski gartsojen kasvatti, jol ei oo muuta pehmeet ku puheet, ni funtsis uudestaan. Mul on snadisti sellanen fiilis, et jos me ois kerrottu yhellekki ylimääräselle, se ois bamlannu jollekin ja se joku ois bamlannu jollekin ja koko Sörkan Ruusu ois ollu turvoksis jengii, ku tietää yhtä paljo ku me. Kliffaa tsiikaa, millanen ylläri me kekataan, ku Kartsal on 80-vuotisbileet. TSILARI 2/2019 11. Mitään krääsää se ei tartte ja siin pitää olla idistä. Mut aina ei voi epäonnistuu. Ku Kartsa snaijas, et me oli skrivattu sille Dorkan paprut, silt kostu öögat. Bamlaa, sjungaa tai skulaa jotain! Eli siit vaan stagelle, ni kaikil on kliffempaa. No, Jussi funtsas, et se stikkaa Kartsalle heti startiks snadit rokit: All Shook Up, eli härmäks Järkytyin. Kartsan skarppius avartaa Stadin ja ihmiskunnan näköalaa ja sen tsoukit fudii peffalle joka nurkan takana smyygaavii tiukkapipoi.” Öögat märkinä Kerranki saatiin Kartsa hiljaseks. Niin ja oli siel toinenki leguri ku näyttää aina kaikelt muulta ku shrinkilt. ”Mulle tuli sama mieleen eilen.” Sit me ruvettiin studaamaan, et varmaan joku syvärööri ruineeraa koko yllärin. Aina ei voi epäonnistuu Aika mageesti futas toi täysylläri. Siks me ei bamlattu siit kellekään muulle paits Jallu K. SEPPO PALMINEN STADILAISIA TOKAT DORKAN PAPRUT Kari Varvikolle synttäriylläriks Kari Varvikko täytti 75 vuotta. Sen biisin kliimaksis Olli sjungas: Stadissa hänet kyllä tsennataan: ”Sehän on Herulin Hemingway!” Näin se kerrotaan. Tarttetaan vaan jäbä, skitta ja snadi styrkkari. Kaikille ei kantsi bamlaa Tsilarin toimitukses me oltiin funtsattu kiivaasti, et mitä me voitais järkkää Kartsalle synttärilahjaks. No, ku tsiikaa sen kundin habitust, ni enemmän se näyttääki artistilt ku legurilt. Joo, me järkytyttiin koko porukka, ku Jussilt rupes tulee bludee klyyvarist, vaik kukaan ei ollu knekannu sitä dunkkuun. No joo joo joo. Se taas on tautisen haka skulaa klassist skittamusaa. Eli se Jussin rokkitsembalo siel oli aika spädä Ei se legurilt näyttäny, eikä se Sit toi slangijengin tuore bamis Pirjo Tuohimaa sjungas Kartsalle. Sil ku oli hosis treeneihin. Ne oli fantsut synttärit. Kartsalt tuli kutsu ja ukaasi, et tuu mun synttäreille, mut älä hassaa fyrkkaa blumstereihin tai flindoihin. Duo Dor-kaks veti ilman treenei One Way Ticket sävelel: ”Dorkan paprut, dorkan paprut… Stadilaisen lehtineekerin Tsennaa jengi landellakii Nyt Tsilarilta saa se spettarin Ei ventannu yllärii Dorkan paprut, dorkan paprut… Viimein Varvikolla on…” Sit me Virven kans ojennettiin Kartsalle Dorkan paprut, spettari numero 2. Silt kulu tasan kaks sekkaa, ku se oli jo hiffannu Dorkan paprujen idiksen. Siinäki Olli on ihan kunkku. Kaikkihan sen on hiffannu, et se Pirde on fantsun sumee tos sjungaamises. Kundi ku spiidaa liikutuksest ihan tollai julkisesti omil synttäreil, ei oo mikään stupido, stanttu tusinastarbu, vaan just sillai dorka, et tää spettari oli enemmän ku tseenattu. Mut sil oliki jo Dorkan paprut, siis Ilkka Taipale, spettarin numero 1 omistaja. Joo, kaikil oli. Koskelle, ku se on disainannu ja duunannu nää meiän snygit spettarit. Mä skulasin toimitussihteeri Virvelle ja hiffasin, et ei se mikään kökkö idis ollukkaan. Bileet pidettiin meiän nyyas kantakapakas Sörkan Ruusus just oikeena päivänä viides maaliskuuta. . Se ei maindaa skeidan vertaa, vaik joku mulkvisti spyttais henkiset yrjöt sen spittareille. Onneks Hara on ammattireiska. Back to the Sixties -jengi oli häippäsemäs kimppakeikalle buliin botskiin. Yks aamu mä sen kekkasin
Foto: Virve Kuutar. Kun Työläisäiti-patsaalla ei Pian lisäks enää paljon muita kirstarilaisia jaksanut käydä, niin slangijengi otti tehtäväkseen kukittaa patsaan mutsien päivänä ja joulun alla. Forstén täyttää 75 v 22.5. Pia skriinaa, ett se on ihan museokamaa, kun sen himastakin on tullu museo. Wikin maalaamii Stadin maisemii on ollu näyttelyis vuodest 1978, ku sen ekat duunit oli esillä Strindbergillä. He keräsivät rahaa patsaaseen järjestämällä bamlausskaboja ja muita juhlia. Ku Pia juhli 80 v-synttäreitään, Stadin Slangi ry myöns sille ekan kultasen ansiomerkin. VALTTERI HELLGREN Pia Tsilarin 20 vsynttäreillä 2016 Kaisiksessa. VIRVE KUUTAR STADILAISIA Pia Landén 85 vuotta M un Fafa tsennas Pian mua paremmin. Seppo Helsinkipäivänä 2018. Stadin Slangi ry:n #arpafriidu Pia on blisannut arpoja slangijengin hyväksi jo 20 vuotta. . Seppo kun täyttää 85 v 12.6. eli Helsinki-päivänä. Foto: Mikko Reijola. Stadin gartsamaalari Witold B. 12 TSILARI 2/2019. Foto: Virve Kuutar. Kirstarin jengin pihapiiristä on tehty duunareitten himamuseo. Tsilari onnittelee kaikkia slangijengin keväisiä ja alkukesän synttärisankareita! Wiki Espalla Helsinkipäivänä 2017. Samalla syntyi idea Stadin Slangi ry:stä. . Wikin duuneilla on mielenkiintosii nimii ja niis on snadei yksityiskohtii, joita on kliffa tsiigaa. Siellä on aina messissä myös iloinen Pia namupurkkinsa kanssa, kuten monilla slangitreffeilläkin Pia eli slangijengin jäsen numero 9 täytti 19.3.2019 85 vuotta. Jengistä syntyi Työläisäitipatsastoimikunta. Seppo on ollu monta vuotta aktiivisti messissä slangijengin tapahtumis ja sai Slangin ansiomerkin vuonna 2016. Vanha Kirstinkadun jengi, mihin Piakin kuului, päätti perustaa Kirstarin Jengi ry:n 1989, mutta ilmoitus Patenttija Rekisterihallitukseen lähti vasta 1993. Pia muistaa kertoo mulle, mitä ne duunas Stadin Slangissa yhdessä. Ku tää on vika Tsilari ennen kesää, ni onnitellaan kans jo Seppo Töyrästä, jonka synttäreinä juhlii koko Stadi. Lisää synttäreitä T äs kevään ja alkukesän aikana on bulisti muitaki synttärisankareita. Yhdistys perustettiin Byggalla 14.9.1995
Silloin niinku hiffaa kunnolla, että nyt ollaan isossa liigassa.” Florida Panthersillä on meneillään yksi kauden kovimmista pelikiertueista. Peleissä pystyy kertomaan aika helposti kun vaan avaa öögat ja kattoo ketä siellä on ympärillä.” ”Välillä jää vähä smyygaan niitä äijiä. Se on aika magee fiilis. Tilauksen toimituksen yhteydessä kävi selväksi, että paita olisi lähdössä NHL-pelaaja Henrik Borgströmille. Faija sendaa kundilleen rapakon taa sporapaidan. Heti ensimmäisellä kierroksella hän sai päälleen paidan, jossa oli nimi Borgström selässä. 5 ottelua kahdeksassa päivässä. ”En tsiigannut sinne ollenkaan”, sanoi yllättynyt kundi. Foto: Linus Borgström. Tämä viisaus menee vaikeaksi isoissa kaupungeissa, joissa on useampia huippujoukkueita. Yksi suomalaisen kulttuurin ja rikkaan suomen kielen erikoisuuksista on se, että NHL-pelaajien puheen perusteella pystymme määrittämään mistä kyseinen pelaaja on kotoisin noin sadan kilometrin tarkkuudella. Noin 13 500 kilsaa ilmassa. Aika pian kundi siirtyi kuitenkin stadilaisten ykkösjengiin HIFK:hon, ja ifkkiläisten A-junnujen paita päällään hän skulaskin aina vuoteen 2016 saakka. Denverin yliopiston Denver Pioneers on yksi USA:n vanhemmista yliopistoseuroista ja Borgström oli yllätysvalinta Buffalossa pidetyssä, suomalaisittain historiallisessa varaustilanteessa. Foto: Marjut Klinga TSILARI 2/2019 13. Nikin lausumia Henrik ei ole kokenut yhtä tiettyä welcome to the NHL -hetkeä. Sama sopii myös jääkiekkoon. Sitten yrittää kamppailla niitä vastaan ja huomaa kuinka hyviä ne on. Sama ei onnistu vaikkapa kanadalaisten pelaajien puhetta kuuntelemalla. AHL:ssä se oli sellaista grindiä, kun aina mentiin dösässä eikä ollu yhtään tilaa.” Italialainen viisaus kantaa Vanha kansa Italiassa tietää paljon elämänviisauksia. https://www.nordicbet. KOONNUT MARJUT KLINGA STADILAISIA H enrik ”Niki” Borgström, 21v aloitti lätkänpeluun Jokereissa, joiden junnujen hommissa oli meggessä oma faija Kim Borgström. Aikanaan Jokeri-junnuista lähtenyt Hifk:läinen ”ei jaksa kattoo mitään KHL:ää.” . NHL:n blogiteksteistä lainattua Syksyllä 2016 Henrik vaihtoi amerikkalaiseen yliopistokiekkoon. com/fi/blogi/jaakiekko/nhl/onsidewithjouni henrikborgstrom/ SLANGIJENGIN NYYA JÄSEN – ei ole vieläkään mikään skrode jätkä Eräänä päivänä byrooseen tuli paitatilaus. ”Matkustus ei tule yllätyksenä ja on paljon mukavampaa matkustaa täällä, kun flyygataan kaikkialle. Tämän fiiliksen jakaa Henrik Borgström myös ihan fiiliksellä. Tilaus tuli maililla Myllikän jäähallilta ja siinä eräs faija halus hankkii Sporapaidan kundilleen. Yksi parhaista on sanonta siitä, että mies voi elämänsä aikana rakastaa useampaa naista mutta vain yhtä jalkapallojoukkuetta. NHL blogitekstit on lainattu NORDICBETin blogisivuilta 12.1.19. Stadissa ei voi kannattaa sekä IFK:ta että Jokereita. ”Ehkä se on tietynlainen kokonaisuus
Hätäset rakettien ampujat aiheutti kuitenki snadin varaslähdön. Tilanne meni joissain Valion baareissa sellaseks, ett kaljat sai jo myös lihiksellä tai jopa lakupötköllä – kuhan jotain oli skruudaavinaan. Moni slumppaaja oli snadisti äimän käkenä, ku se hokas ett buidust hitattuu lestii ei ollu lupa dokaa handelis sisäl eikä baarista blisattu bissee ulos. Tuli voileipäpakko ja kundit kierrätti smörgarii pöydän ja tsögen väliä, jotta pysty vetää uudet parit bisset. Stadissa rymisteltiin avoimesti Sinebrychoffin panimolla Hietsun rantsussa: soihtuljusarit fleggas ja ilotulitusraketit räisky hiivarekkojen startatessa öiselle baanalle. Tällasii kuntii olikin paljon erityisesti Pohjanmaalla aina 1990-luvun vuosiin saakka. Vihoviimeisenä puolestaan kiellosta luopu pohjalainen Luodon kunta 1995. Landemestojen baareissa kerrottiin kuitenki olevan enemmän lössii ku kaupunkikuppiloissa. Keskarin ostoikäraja aleni lain myötä 21 vuodesta 18:aan vuoteen, ja Suomeen födjas kerralla 20 000 bissen blisausmestaa. Nyt sitä saa, nyt sitä saa buiduista ja baareista! Vuoden 1969 alussa voimaan tullut keskarilaki oli kieltolain jälkeen merkittävin muutos suomalaisessa alkoholipolitiikassa. Etelä-Savon ainoa kunta, joka kielsi keskarin oli Pertunmaa vuosina 197581. Sleepy Sleepers duunas platan ”Kaljaa kioskeihin” vuonna 1981. Kieltoja ruvettiin purkamaan 1980-luvulla ja Ranua yhtenä sistoista kunnista hyväksy blisaamisen vasta 1990-luvun alussa. Kansainvälisesti tsiigaten oli korkee aika hoitaa keskari leediks, sillä Suomi KARI VARVIKKO EKS MINNAA Hurraa! Nyt slumpataan keskarii Keskari tuli Suomessa leediks 50 vuotta sitten. Rekat venas Mallaskadun tunnelis, ett klogu ois kakstoista ja uudenvuoden ilotulitus lähtömerkkinä. Jengi nosteli maljojaan keskarille alkuvuoden pimeessä suojasäässä ”Gutaa bissee – heja mellan!” Stadissa keskarii pääs ekaks smaagaan Steisin Asemaravintolassa, joka avas dörtsisä jo klo 6.30. Vaikka keskiolutlaki ei edellyttänytkään safkaamista, ni mones mestas oli jonkinlainen safkapakko ennenku sai dokaa edes parii kaljaa. Vielä vuonna 1968 böndeputiikin omistava kauppias tarjos vakijengille pilsuu varaston klitsussa, mutt nyt sielläki kudjussa voitiin vekslaa keskariin. Mutt vuodesta 1995 alkaen keskarii sai jo meggeen kiskastaki. V aikkei keskarin vapauttaminen aiheuttanutkaan ekoina päivinä mitään bulii ryntäystä handeleihin tai baareihin, niin vapauttamispäivänä mm. Sitt synty stoori kiertävästä smörgarista. 14 TSILARI 2/2019. Foto: Sinebrychoffin arkistot. Näin öölberin saatavuus landella petraantu huitsisti. Ite tiskiltäki isäntä saatto sköbaa bastuun oikeeta olvii. Aikaisemmin öölii sai käytännössä tsöbaa vain kaupungeissa, landella ei Alkon handeleita ollu eikä oikeuksin varustettuja raflojakaan. Kaljan dilkkaamisen pelisäännöt oli porukoille hämärii, vaikka niille oli hommasta tiedotettu. Keskarin blisaaminen oli kunnan päättäjistä kiinni Keskarin divaaminen oli viime kädessä kuitenkin kunnanja kaupunginvaltuuston asia. Halutessaan ne saatto kieltää öölin blisaamisen kunnan alueella. Näin oli prameemmis mestois tosin jo ennen keskarilakiiki. Ennen puoltayötä ei saanu alottaa ees bissen roudaamista. Neljänkymmenen rekan suharit yhty riemuun toitottamalla bilikoiden torvii ja fiilinkii petras vielä rantsussa stondanneen jäänsärkijä Tarmon sireenien törähtely. Sillo jengi ei vielä uskonu, ett bissee vois joskus tsöbaaki sieltä. Tarjontaa riitti ja kysyntä oli niinki kovaa, ett kundit tsökas kumijalal öölberii vaik toiselta puole Stadii. Niinpä porukka tsöraski myymäläfiuden perässä naapurikunnan rajalle. Tai tarvittaessa ylipäätään skujasivat tsökaamassa kaljansa toisesta kunnasta
Suomalaisten ego on usein jotenki kadoksissa. Mestasta riippuen farkuissa ei sopinu tulla kapakkaan. Monessa kapakassa jengii kyylattiin tarkasti. Entäs nyt ja mitä sitten. Kieltolain aikana poliittiset päättäjät kuitenki pian hiffas, ett valtio tarvitsis brenkusta saatavii verotuloja ja laki ei sellaisena fuksuneerannu, joten se äänestettiin kumoon 1932 ja samaan aikaan grundattiin Oy Alkoholiliike Ab. Koko homman taustalla lienee niin kieltolaki, tsyrkka ku raittiusintoilijatki. "Nyt keskiolutta" skrivattiin fönsteriin. Kieltolain jälkeinen tenkkapoo jako jengin kahteen osaan: brenaa oikein ja väärin käyttäjiin. Ennen pitkää käynee niinki, ett kaikissa buiduissa on myös styrkkaa brenkkuu eli härmäläisistä tulee tässäki mielessä eurooppalaisii. Idis täss uudistukses oli, ett kuiva böndeseutu haluttiin saada tasaveroseks eli yhtä märäks kaupunkien kanssa. Kundeilkaa ei ollu raflaan asiaa, jos niil ei ollu skragaa. TSILARI 2/2019 15. Myös vääränlaiset tsengat saatto aiheuttaa stopin. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungeissa budjaavat selkeesti diggas eniten öölberistä. Bissen suhteellinen osuus tästä kokonaismäärästä on kasvanu styrkkien brenkkujen kustannuksella. Ne nuuhki hengitystä, jos döfas brenkulle ”Herra on ny ottanu liikaa!” Gimmat ei päässy rafloihi inee yksin tai ilman friidutai kundifrendii. Raflassa ei saannu shjungaa, skriinaa, bamlaa kovaa tai koisii. Näin siks, ett eihän kukaan voi ottaa öölii, jos sitä joutuu divaa täydellä pötsillä. Keppanan tulo buiduihin. Vuonna 1969 panimot valmisti mallasjuomii lähes 250 miljoonaa litraa. Vielä vuonna 1968 suomalaiset kulutti brenaa 3,6 litraa henkee kohti, mutt vaikkapa vuoteen 2013 verrattuna määrä oli noussu 11,6 litraan. Helsingin kaupunginmuseo. Sitt sä et voinu vekslaa naapurin pöytään ku hovin luvalla. . Miten tähän on tultu. Samassa laissa säädettiin keskarin blisaamisesta päivittäistavarakaupassa. Härmäläisiihä on aina mollattu siitä, ett ne ei osa dokaa oikein. Kaivotalon Café de Colombian kahvila, tammikuu 1969. Sitt me kipataan aina rähinäbrenkkuu; skeglut heiluu ja daijuun tulee. Foto: Kari Hakli. Kyyppari tuli ja saatto sut uuteen mestaan. Mitä on tullu dokatuks enne keskarii. Lakii uudistettaessa ventattiin, ett öölberin kulutus nousis, mutt nousun buli lisäys oli yllätys kaikille: vuonna 1968 mallasjuomii blisattiin 90 miljoonaa litraa, mikä oli noin 19 litraa per lärvi. Uudessa laissa keskarin tilavuusprosentti vakiintu 4,7 % kohdalle. Taustalla vaikutti seki, ett kapakoitsija skagas Alkon tarkastajaa, joka kenties tsittas jossain pöydässä tuntemattomana. Termi keskiolut otettiin käyttöön ku pruuvattiin nyyaa brenkkulakii entisen keskistyrkan bissen tilalle. Hiljaa hyvä tulee, eikö niin. No, himassa duunattuu tai muualta kuin handelista slumpattuu ponuu, kiljuu, sahtii, himaviinii, spittaa, kolinaa, tenuu... Se föras myös glasarin, jota ei ollu lupa ite ottaa messiin. Raittiusliikkeen ajama kieltolaki tuli voimaan 1919. Liiaksi dokussa olleita lempattiin äkkii dörtsistä kartsalle. Jallu K. oli tiettävästi tän boltsimme sista maa, jossa snadisti laimiksemman bissen saatavuutta vielä tarkasti tsekattiin. Lähes jokasen kapakan ovella stondas pari kerberoo, joilla oli buli valta. Useimmiten ne vetää liikaa ja tyhjään magaan. Niinpä porukka tsöraski myymäläfiuden perässä naapurikunnan rajalle. Nykyisin voi himassa duunaa kiljuu ihan luvalla ja buiduista voi tsöbaa kaikkii bissejä, ginii ja siidereitä. 1960-luvulle tultaessa öölin kulutus nousi huomattavasti, vaikka milkkii vedettiinki naamariin yhä eniten. Nykyisestä keskarista on silloin enää snadi muisto vain. Kosken piirros kniigasta Kippurahäntä, mihin kerättin brenkkuun liittyvii perinteitä. Erikoista tuossa säätelyssä oli, ett nimenomaan pöndee haluttiin säädöksin ja rajoittein hollaa kuivana mestana. Jengi venttaa, ett koska myös viinit tulee handeleihin. Portsarit rupes vuokraa skragoja
Kirjoittaja antaa siinä ääntämisohjeitakin: ärrän pitää päristä oikein kunnolla: Perrrrrrrrkele! Hän viittaa myös siihen, että sanaa voidaan käyttää erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun on aihetta riemuun: Perkele! Me voitimme! Mutta se kelpaa yhtä hyvin myös solvauksiin: Sika perkele! Näillä ilmauksilla me suomalaiset pärjäämme maailmalla. Sen kirjoittaja Jason Sacher mainitsee, että yhdessä kirjassa on mahdotonta luetella kaikkia maailman kuuden tuhannen kielen kirosanoja, mutta kyseiseen teokseen on yritetty koota niistä merkittävimmät ja tehokkaimmat. Kaikista näistä on runsaasti muunnelmia niin murteissa kuin Stadin slangissakin. Suomen kirjakieleen perkele on kuulunut Mikael Agricolan ajoista lähtien. Perkele-sanan esittely on amerikkalaisessa kirjassa muutenkin asiantuntevaa. Saunaan on tosin maailmalla liitetty monenlaisia mielikuvia, mutta nykyisin suomalainen sauna alkaa olla jo käsite. N yt muutama muukin suomalainen sana on aloittanut maailmanvalloituksen. Sen taustakin on selitetty lähes oikein: perkeleestä kerrotaan, että se on ollut esikristillisenä aikana suomalaisten ukkosenjumala. On hyvin ymmärrettävää, että ukkosenjumalan nimestä on tullut suosittu kirosana: siihen on liittynyt paljon voimaa. Koska kirjassa on paljon kirosanoja ja niihin rinnastuvia ilmauksia, kuten erilaisia solvauksia, niille on annettu yleensä tilaa vain pari kolme riviä. Yllättävää kyllä, ne molemmat ovat Suomesta! Peruskirosanamme Oman sivun on saanut meidän peruskirosanamme perkele. Kirjoittaja viittaa siihen, että jo puheena ollut perkele on suomalaisten tavallisin kirosana, mutta HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Perkeleestä kalsarikänniin Suomi – KIROILUN SUURVALTA Kaksi suomen kielen kansainvälisesti tunnetuinta sanaa ovat pitkään olleet sauna ja sisu. Nykyliettuassa se esiintyy muodossa perkunas ja latviassa perkons. Sisuun on puolestaan liittynyt mielikuva pienestä Suomesta kamppailemassa suurta naapuriaan vastaan talvisodassa. Suomessa sen merkitys on ollut sielunvihollinen tai piru, mutta tavallisimmin sitä käytetään kirosanana. Jason Sacher keräsi kirjaansa maailman vahvimmat kirosanat. Samantapaisia kirosanoja on meillä runsaasti: jumalauta (alkuaan jumal-auta!), piru vieköön sekä saatana ja helvetti. Ja onhan meillä näköjään viikinkien sarvikypärä päämme suojana! Aukeama v-sanalle Kuten oheisesta kuvasta näkyy, kokonainen aukeama on puolestaan omistettu meidän v-sanallemme. Vuonna 2012 ilmestyi Yhdysvalloissa kirja How to Swear around the World. 16 TSILARI 2/2019. Vsanalle Sacher uhrasi kirjassa koko aukeaman. Kyseessä on kuitenkin alkuaan balttien ukkosenjumalan nimi, joka on lainattu suomeen noin pari tuhatta vuotta sitten. On kuitenkin yksi kirosana, joka on saanut kokonaisen sivun, ja toinen sana, jolle on omistettu peräti kokonainen aukeama. Rantasen kirja kalsarikänneistä. Kirjankin mukaan se on suomalaisten tavallisin kirosana
Kirosanoja slangiin Stadin slangiaineistoissa erilaisia kirosanoja muunnelmineen on lähemmäs kaksisataa, ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Englannissa puhutaankin f-sanoista. kyseinen v-sana on kaikkein loukkaavin. Se on sananmukainen käännös suomalaisesta nimestä: pants = (alus) housut ja drunk = humala. Sanalle annetun tilan perusteella suomen v-sana on vahvin kaikista maailman voimasanoista. Jo vuonna 2015 Suomen ulkoministeriö oli lanseerannut maailmalle kaksi emojia, joissa esitetään suomalainen nainen ja mies nauttimassa kalsarikänneistä. Siihen viittaa se, että germaanisissa kielissä on äänneasultaan ja merkitykseltään samantapaisia sanoja, esimerkiksi muinaisnorjassa fytta ja nykyruotsissa fitta. Sacherin kirjassa koko sivu perkeleestä. Kuten monet vanhemmat naiset ja miehet ovat lehdissäkin kirjoittaneet, nykyisin kyseinen sana on meillä Suomessa nuorten puheessa kuitenkin lähes välimerkinomaisessa käytössä. In Your Underwear. arse ja asshole, mutta saksalainen scheisse ’paska’ -sanakin on viime vuosina kotiutunut nuorten puheeseen. Kirjoituksissa Rantasen suosittelemaa rentoa elämäntapaa on verrattu 2010-luvulla maailmalla yleistyneisiin skandinaavisiin trendeihin, ruotsalaiseen lagomiin ja tanskalaiseen hyggeen. Sekin lienee suomen kielessä melko vanha lainasana, ei tosin balteilta vaan germaaneilta tai skandinaaveilta, ehkä noin tuhannen vuoden takaa. Suomen v-sanoihin tai englannin f-sanoihin ei liity samanlaista voimaa kuin perkeleeseen tai saatanaan, vaan kyseessä ovat tabusanat, joiden käyttöä ei yleensä ole pidetty sopivana. Suomen kirjakielessä kyseinen sana esiintyi ensi kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa vuonna 1787. Nykyisin tämä affektiivisuus on ainakin nuorten keskuudessa väljähtynyt, mutta meistä vanhemmista monet vierastavat edelleen nuorten yleisesti käyttämiä v-sanoja. Se on kulttuuriteko! . Sen vuoksi ne ovat olleet hyvin affektiivisia. TSILARI 2/2019 17. Itse en kuitenkaan ole sitä koskaan käyttänyt, eikä se muutenkaan ole kovinkaan yleinen ikätovereideni keskuudessa. Rantasen kirja ei kuitenkaan tullut aivan puskista. Niitä käytettäessä on alun perin rikottu vallalla olleita normeja. Kalsarikänni – kansainvälinen hitti Kirosanojen lisäksi meiltä on lähtöisin muualla hyvin suurta huomiota herättänyt elämäntapa kalsarikänni. BBC Three otsikoi kirjoituksensa: Forget hygge, let’s all get päntsdrunk! Finally, a lifestyle trend we can get on board with (Unohtakaa hyggeily, siirtykäämme kalsarikänneihin! Lopultakin elämäntyyli, joka sopii meille kaikille). Rantasen kirjasta tuli heti kansainvälinen hitti, josta kirjoittivat Englannissa muun muassa BBC Three ja The Guardian ja Amerikassa uutistoimisto NBCNEWS. Samalla Rantasen kirja kuvaa Suomea ja suomalaisuutta laajemminkin. Alone. Suomessa siitä on puhuttu paljon 2000-luvun puolella, mutta maailmanmaineeseen sen on nostanut Miska Rantasen viime vuonna ilmestynyt teos Kalsarikänni: Suomalainen opas hyvää elämään. Senkin tausta selvitetään: kyseessä on naisen sukuelimen nimitys, jonka käyttö ja suorasukaisuus rinnastuu englantilaiseen naimista tarkoittavaan fuck-sanaan, jota voidaan käyttää monenlaisissa yhteyksissä. Uusia ilmauksia tulee varsinkin englannista, muun muassa erilaisia fja a-sanoja, esim. Kaikkiaan 22 kohtaa käsittävällä listalla ensimmäinen ohje on, ettei silloin kannata lähettää työpaikkahakemuksia. Hän opastaa myös siinä, mitä ei kalsarikännien aikana kannata tehdä. Sanan alkuperää ei amerikkalaisessa kirjassa kerrota. Rantanen antaa ohjeita onnistuneille kalsarikänneille. Ohjeet kalsarikänniin Rantanen antaa tarkat ohjeet siitä, mitä kaikkea hyviin kalsarikänneihin kuuluu, lähtien asusteista, villasukkia myöten, ja päätyen alkoholiin ja psykologiseen hyvänolon tunteeseen. Se käännettiin saman tien englanniksi nimellä Päntsdrunk: The Finnish Art of Drinking at Home. Voiton vei kaikissa vertailuissa kalsarikänni. Nautiskelevaan ja hienostelevaan elämäntapaan perustuva hygge koettiin kaikissa kirjoituksissa liian vaativaksi, lähes suorittamiseksi, kun taas kalsarikänneissä korostuu rentous ja vapaus. Kirjassa v-sanaan liittyviä esimerkkejäkin on toistakymmentä, joukossa kaikkein tavallisimmat. Kalsarikännien ilosanomaa voivat maailmalla nykyisin lukea äidinkielellään myös hollantilaiset ja virolaiset ja ennen pitkää luultavasti monet muutkin
Slangijengin redu suuntautu Meiran kahvipaahtimoon, mikä oli tosi kliffaa, juodaahan me suomalaiset 1400 kupillist vuodes per nenä – siis kaikki yhteensä, eli osa juo sikapaljon. Bulisti kiitti kundeille niitten ajast ja asiantuntemuksest. Semmosta kyssärii ei tainnu tulla, mihin ei ois vastaust saatu ku apteekin hyllylt. TIINA LINNA STADIN MESTAT Snygi Meiran bygga Sturalla: Foto: Meiran kuvaarkisto. 18 TSILARI 2/2019. Mageen valkosen funkis-pytingin lisäks jokane itäses kantakaupungis hetkeekää hengaillu sielu tietää salee sen vienon ja viekottelevan tuoksun, joka leijuu ilmoille, ku meiralaiset paahtaa böönaa koko Suomen toiseks ostetuinta tsufee, Kulta Katriinaa varten. Ne tulee tehtaalle Keniasta, Hondurasista, Kolumbiasta ja Brasseist 20 tonnin konteissa tai isois säkeis. vauvat ja pikkuskidit, vaik ennen tais juoda neki. Ku oli täytetty labarit, mihi skrivattii omat henkilötiedot ja vastaavat infot, saatii kaikki vaksilt omat vierailijakortit, minkä jälkeen päästiinki hissin kyytiin ja neukkarii kuulemaan alkubriiffit. Päästii ekana tsiigaa, kui bulisti Meiralla sitä böönaa menee. Mä en niist ajoist tiedä muuta, ku mitä vanhat starbut on stooreissaan bamlannu. Säkit viedään hihnalle, mis joku masiina leikkaa ne auki ja pistää menee seulalle, joka erottelee kahviböönien seasta kaikennäköst kamaa, kuten fyrkkaa, Slangijengin redu Meiran tehtaalle 4.3.2019 Meiran tehdas Valkas on tuttu näky kaikille stadilaisille, helsinkiläisille, junantuomille ja monelle rehupuntilleki. Tietty on kans niit, jotka ei juo ollenkaa tsufee, esim. Spottasin sielt neukkarist Kulta Katriina Perinteisen väriset seinät ja mageet fönärit, jotka oli Sturarin suuntaan. Meitä slangijengiläisii oli mestoilla kaikiaan 11, pari vähä junnumpaa, kuten allekirjottanu. Hyvä lössi. Ramin lisäks meitä slangijengiläisii paimensi redulla Jari ”Jartsa” Heimonen ja Ilkka ”Ile” Rissanen. Stadin kundi toimarina Meiral treffattii heti koko firman toimari, Raimo ”Rami” Sinisalo, Stadin kundi itteki, omien sanojensa mukaan mutsinsa puolelta Kalliosta, et oli se kuitenki naapurikaupunginosaan asti sentää päässy. Bulit säkit Ite rundi starttas klitsust. A ina se döfis ei tietty oo nii kovin vieno, eikä siin oo pelkkää kahviböönaa, nimittäin Kulta Katriinan lisäks Meiras duunataa myös melko monta lajii erilaisii mausteit
Stadilainen firma Ku rundi tehtaan puolel oli ohi, päästii takas sinne neukkarii, mis oli Perinteisen Kulta Katriinan väriset seinät ja fönärit Sturarille. Ku tsufet oli juotu, tsiigattii muutaman minsan mittane filmi Meirast. Täytyy sanoo, et meitsi on kyl tähänki asti pistäny fyrkkansa stadilaisiin brändeihin aina, ku se on ollu mahollista. Slangijengi redulla. Gutaa tsufee suomalaisille Meiral on 180 tyyppii vakkaristi duunis, mut määrä vaihtelee jonku verran sesongin mukaan, esim. Jari bamlas, et ennen siin seulan vieres oli vitriinis kaikkee spessumpaa, mitä se seula niist säkeist hittas, mut nykyää semmosii ei enää hygieniasyist saa pitää. Foto: Raimo Sinisalo. Nyt ku pääsin käymää slangijengin messis Meiran tehtaal joka on harvoi Stadin bulei tehtaita, arvostan Kulta Katriinan lisäks niit keltavihreit maustepussukoit entistäki korkeemmalle. Tää johtuu siit, et meil on tääl Suomes – ja tietty varsinki Stadis – nii pehmeen makust vodaa, ettei sen makuu tartte jemmaa tumman paahtoasteen alle. Seulan jälkee päästii tsiigaa, milt raa’at kahviböönat näyttää, ja se oliki snadi ylläri, et ne on oikeesti vaaleenvihreitä, ja muuttuu ruskeiks vast paahdettaessa. Patu ties kertoo, et Jenkeiski juodaa suomalaisten tsufenmaistajien hyväksymää tsufee, koska sanonta alalla kuuluu, että jos se kelpaa suomalaisille, se kelpaa muilleki. kampoi ja muuta snadii sälää. Mulle ei selvinny, mikä se oli, mut ”Meira” tuli joka tapaukses kuvioihin nimikilpailun kautta. Moni tsufehifistelijä ja vanha starba sen varmaa tieski, mut ite en ainakaa ollu koskaa ees funtsinu asiaa sen kummemmin – tsufe kupis on tummaa, joten böönien täytyy kans olla. Bulisti kiitti Meiralle, et päästiin Slangijengin kans visiitille! . Täl kertaa oli isolle pöydälle tuotu tuoretta tsufee termaris – Kulta Katriinaa tietty, pulla poikineen, brändin väreihin soveltuvii vihreit viinirypäleit ja sit tietty tsufen kans tarvittavat mölöt, greddikset, sokrut ja muut. Firman nimi ei muuten alun perin ollu Meira. Tsekataan kondis Klitsusta kavuttii kuus kerrost rappusii valvomoo, mis oli hirvee määrä erilaisii monitoreit ja muit mittareit, mist ne, ku oli duunis siel, näky osaavan tsekkaa paahtimon asioist yhtä sun toista. Foto: Meiran kuvaarkisto. Tää aparaatti tykittää kahvipuruja pakettiin 130 kappaleen minsavauhdil, mikä oli varsinki omin öögin nähtynä melkomoinen tahti. Meitsi ainaki kuulee paljo porua siitä, et Suomes on jotenki nii vaaleepaahtost tsufee. Homma klar. Mä nautin tsufeni mieluiten Moccamasterin läpi ja kupista, ni annoin sen testierän sit mennä mun ohi rodeen ottamatta maistiaisii. Meiran on perustanu SOK, ja kun toiminta starttas vuonna 1914, oli tsufelaatujen määrä 13 ja duunintekijöit kaikkiaan yks. Ihmeteltii siin muutama minsa, kummost inssiduunii semmosen värkin kehittäminen tarttee, ku saatiin sit handuihimme sen duunin tuotos, meinaa paketillinen just pakattuu Kulta Katriinaa. Yks slangijengiläinen frogas fiksusti rundil, et kumpii Meiras on enempi duunis, gimmoi vai kundei, ni aika saman verran molempii, mut tsufepuolel on skidisti enempi gimmoi. joulun aikaan tarvitaa lisää henksua pakkaamaan jouluruuis käytettävii mausteit. Nähtii kans, kui jokasest paahtimest otetaa näyte, et voidaa tsekkaa, onks böönaerät kunnos ja tasalaatusii. Valvomosta hela jengi vietiin varsinaisen tehtaan puolelle, missä päästii ihailee kahvin pakkaamist, ku pakkausmasiina startattiin ihan vaan meidän iloks ja ihmetykseks. Mälsä homma. TSILARI 2/2019 19. Niist tsekataa ainaki tuoksu ja väri, ja innostupa pari slangijengiläist testaa maunki kauhasemal muutamat böönat kitusiinsa ja bamlaamal, et pikkuskidinä se oli niitten herkkua. Raakaa ja paahdettuu. Kaikki salee minnaa, et suomalaiset tosiaa kiskoo sitä tsufee kitusiinsa melko bulisti, ni ei varmaa tuu yllärinä, et aika nopeeta tuli tilat vastaan, ja 1930-luvulla uus pytinki bygattii siihen, missä se nykyäänki on, eli Sturarin ja Aleksis Kiven kartsan kulmaan. Filmil kerrottii se, minkä Rami oli jo aiemmin meille bamlannu, et Meira on alusta asti stadilainen firma, jonka juuret on niinki ytimes ku Monopolin tyyreimmäl kartsal, Erottajal. No niin Rami ku Meiran tuotantoja logistiikkabossi Patrik ”Patu” Lindholmki bamlas, et suomalaiset ei oikeestaa hiffaa, kui gutaa tsufee ne juokaan. Sit tuli kans esiin yks juttu, mitä kovinkaa moni ei varmaa hiffaa, et suomalaiset ei kuulemma tiedä, kui hyvää tsufee ne juo. Vuonna 1937 tsufepaahtimon repertuaariin tuli niiden tunnetuin brändi, Kulta Katriina ja sit vuonna 1960 Ludo, mistä Töölön Ketteräki sjungaa
Stydis hiivaris botski katkes ja fokan meges kuus äijää dyykkas skönen syvyyksiin. Onnellisten tähtien skönäri. Botskin ahterissa oli 31 skönärii ja se jäi muutamaks päiväks pinnalle. Veppi on kyntänny hengissä stydist bilikakolarista, kahdest botskihaverista ja viime kesän kannariturmasta. Se reissu skaffas seuraavat kybä vuotta skönellä ympäri boltsii. joulukuuta. OLLI ANIKARI STADILAISIA J o snadina Veppi bamlas: ”Ku mä kasvan buliksi, ni mä shingraan skönelle”. Foto: Olli Anikari. Lopulta Azoreilta skiglas valtamerihinuri kylkeen ja ilmotti, että puolet botskin arvosta hinauspalkaks, ni jeesataa. Tankkeri m/t Ragnyn haveri M/T Ragny oli ahvenanmaalaisen Sally -reddarin, 1951 bygattu tankkeri, joka sinkkas Atlantilla 26.12.1970 matkalla Bahaman Freeportista Trondheimiin. Makeen vodan tankit vuosi ku seula ja niinpä siiffi määräs skaffattavaks skönevodaa höyrykattiloihi. ”Hay un día incluso mañana!” On se päivä vielä huomennaki, oli amigojen mentaliteetti. Nykysin ne tulee kaijaan aamulla ja skiglaa illalla takas skönelle. Alettii akuilla sendaa SOS-meilii lähimmille botskeille. Sieltä matka jatku Espanjan El Ferrollin tokalle, jossa piti olla 31 päivää, mut vierähtikin 6 kuukautta. Ainoo kikka, jolla äijät saatii skyddattuu, oli skotaa SEPPO ”VEPPI” RÖNTYNEN ”Panaman konsuli” Seppo ”Veppi” Röntynen on seiskakymppinen Stadin kundi Sörkasta, jolla on snygit välit roomalaisen mytologian onnen ja sattuman jumalattareen, ”neiti Fortunaan”. Höyrybotski s/s Isomeren haveri Veppi skiglas ongari Isomeressä vuonna 1968, Genovasta Atlantille. Ennen pitkää oli tuubit tukossa suolan takii ja kone stoppas ku höyry sluuttas. Ongarin kippari, Lennart ”Rautanaama” Frey ehdotti palaverii hinnasta. Siihen gamlaan snygiin aikaan botskit viipy kaijas useit päivii. Tokan jälkee Veppi joutu remppaa kolme päivää putkee konehuonees ”ajustadorien” jälkii. Hinaajast vastattii, et ei oo mitää neuvoteltavaa ja niin oli stydiin oorderii taivuttava. 20 TSILARI 2/2019. Botskin siiffi kuvitteli, että merivodal lämmittämäl voi skiglaa yli Atlantin. Saatii pumput ja snarat vuotavaan botskii ja alko hinaus Ponta del Gadaan Azoreille. Junnu Vainio teki vuosia sitten biisin Panaman konsuli, joka oli omistettu Vepin skönäritarinoille. Veppi shingras skönelle 18-kesäsenä, ku bilikatsetti torpattii juopumusdumiksen takii. 31 timman venttaamisen ja epätoivoselta tuntuvan pumppaamisen jälkeen, skiglas mestalle jenkkien rannikkovartioston botski USCGC Escanaba aamuyöllä 28. Pallo tuli rundattuu ja vaan Kaukoitä jäi tsögaamatta. Joulu tsillattii siellä ventatessa tokkatarjouksii ja taas hinaukses Lissabonii, jossa brennattii kuukaus. ”Olihan se tosi värikäs kanoottiredu, mut värikäs oli jengiki”, minnailee Veppi
skyddiliina pelastusveneest hylyssä oleville. Mä sanoin jossain vaiheessa, et lopeta se titaamine, ei meitä kukaa kuule. TSILARI 2/2019 21. Ragny oli bygattu norskireddarille 1951, josta Sally slumppas sen 1960. Kyl meidät lopulta kuultii ja tultii hätiin.” Bahamalla herroina elää sai Pelastuneet sai gutaa huolenpitoo jo pelastusbotskilla ja sit Bahaman merimieskodilla. Kipinä tiuskas mulle et turpa kiinni ja jatko titaamista. Gamla skönäri kamppaili omin avuin rantsuun ja ainoo menetys oli botnee vajonnu kännykkä. Olin just konehuoneessa, ku botski jäi aallon päälle, se ryskäs kerran ja valot hävis. Veppii kiinnostais saada tietää, mistä pelastusrengas on hitattu. Siellä kaverit sai safkaa ja goisaa niin pitkää kun halus. Veppi ei meinannu uskoo öögui. Kaveri tuli kailottaa muille et baaris kaikki on ilmasta. Foto: Sally varustamo. Eihän kahdesti Atlantin haverist pelastunu sankari voinu hukkuu Stadin rantsuun. Siinä oli kolme äijää, joist yks oli polvillaa handut pystyssä ja se huus apua. Atlantin sankari oli hukkuu Vartsigan rantsuun Viime kesänä Veppi onnistu skuttaa kajakkinsa ympäri Vartsiganlahden ”bulis aallokossa”. Veppi bamlaa: ”Oltii Nykin kaijassa ku perämies Tillin Tane sano kippariAnderssonille, et tää kippohan vuotaa. Sit joku oli eksyny baarin puolelle. Melkee kolkytyks tuntii kipinä paino sormi rakoilla SOS-nappii ja pari äijää vuorotteli kammen veivaajina, et titariin saatii virtaa. Rantsus joku jengi tsuumaili äijän kamppailuu kajakin kanssa ja voivotteli et ku aallokko on nii korkee, ei voida tulla rutsaril jeesaa. Mä menin tsiigaa brygan fönarist ja hiffasin et lehmäsilta vietti suoraa skönee. Foto: Olli Anikari. Olihan ku ihmeen kaupalla jääty henkii. Nyt se mystinen pelastusrengas koristaa Vepin mökin seinää. Seuraava buli aalto vei pelastuslautan ja ne äijät mennessään. Kauppias ilmotti hinnaks 35 egee. Kipinä ja sähkäri tuli alas ja laitto flyysit eldaa. ’Se on näköhaharha! Ei se meidän öljyä ole!’ Tiuskas Andersson. Pelastusduunien aikana hukku yks mestalle ekana skiglanneen kauppalaiva S/S Platten miehistön jäsen, ku botskilt laskettu pelastusvene kaatu stydis hiivarissa. Sit me Tanen kanssa nähtii kyljen vierellä pelastuslautta. Ehkä bulein syy katkeemiseen oli kuitenki botskin 19 vuoden ikä. . Koko jengi tais vetää umpikännit jännityksen lauettuu. m/t Ragny. Escanaban miehistö anto kaiuttimil oorderit liinan fongaamisest vyötärölle bosee ja pelastettavat dyykkas liinan varassa skönee, josta ne saatii kiskottuu botskii. Kipinä tiuskas mulle et turpa kiinni ja jatko titaamista. Katkeemisen syy oli varmaa se, ku botskin keskellä tankkiosasto oli onnettomuushetkel tyhjä, vaik muissa tankeis oli lastii. Ragnyn ahteri keikku pinnalla joulukuun vikaan päivään. Pari äijää oli fongannu ittensä köysil kiinni lauttaan. Se mua eniten suretti, ku yks niist hukkuneist oli 15-kesänen messikalle, ekalla reissullaan. 21 vuotta myöhemmi Veppi oli huutokauppameklarina ostoksilla Antwerpenis. Botskis ei ollu enää keulaa. Lähdettii skiglaa kohti Bermudan kolmioo, jossa puhkes stydi myrsky. Kyljist tulee öljyy vodan pinnalle. Hän säntäs inee putiikkiin ja froogas pelastusrenkaan hintaa. Silloin tajusin, mikä oli tilanne. Hän näki yhden tutun kauppiaan buidun fönaris pelastusrenkaan jossa luki: m/t Ragny, M:hamn. Onneks se oli nii optimisti. Veppi kerto kauppiaalle botskin haveristoorin. Ukot lähti ylös ja mä jäin sinne touhuumaa, ku ylhäält huudeltii, että tuu ylös sieltä, tää botski on katkennu! Ku mä pääsin ylös, ni hiffasin, et kaikil oli skyddivestit päällä
Toimittaja ja kuvaaja ikuistivat viimeisen illan tunnelmia ilmaiskonsertissa, jonka lopputähtenä oli visual kei -vaikutteita ammentava suomalaisyhtye DIE/MAY. Kuulijat saivat monipuolisen musiikkielämyksen. Aamutoimiensa yhteydessä klovni löytää vihkisormuksen muroista. Liimatta onnistui yhtä hyvin euroviisun Valoa ikkunassa herkässä tunnelmoinnissa kuin Pienen sydämen kohtalokkaassa tangossa. Laulaja Satu Liimatta sanoi, että Laila Kinnunen on mielenkiintoinen laulukohde, koska hänellä oli niin monen eri tyylija tunnelmalajin kappaleita. Tai musikaalisävelmässä Olisin voinut tanssia koko yön ja bossanovassa Epävireiset sydämet. Hilary Chaplain, Yhdysvaltain merkittävin fyysinen komedienne, ensiesitti Suomessa suositun A Life in her Day, joka yhdistää kauniisti fyysistä komediaa ja vakavaa teatteria. Lepakon ohella Gloria oli Stadin legendaarisimpia tapahtumapaikkoja. Punanenät naurattivat taas Punainen helmi on takuuvarma naisklovnifestivaali. Se tarjosi työkokeilu-, palkkatukisekä oppilaitosharjoittelupaikkoja valoja äänitekniikan, mediatuotannon sekä tapahtumatuotannon tehtävissä. RISTO KOLANEN STADIN SYKE 22 TSILARI 2/2019. Orkesteri tulkitsi kappaleita pitämällä yllä nostalgista tunnelmaa ja alkuperäaikaan sopivaa tyyliä, ihan pukeutumista myöten. Elokuvan ja nuorten Gloria lopettaa Kulttuuriareena Gloria Pikku-Roballa vietti alkuvuoden pitkiä jäähyväisiä, maksullisia ja ilmaiskonsertteja nuorille oli paljon. Musiikkiteatteri Kapsäkin lavalla saimme kuulla Laila Kinnusen jo klassisia lauluja, joukossa muutama harvinaisuuskin. Jäin kaipaamaan vain Mantsurian kumpujen kaltaista slaavikaihoa. Kävijöistä suurin osa on 15–25-vuotiaita nuoria, joille ikärajaton pääsy sisään on tärkeää. Toiminta siirtyy toukokuulla Suvilahden kulttuurikeskuksen Tiivistämöön. Nuorten tribuutti Laila Kinnuselle Harvoin kuulee näin nuorten tekijöiden tribuuttikonserttia, kunniaosoitusta rakastetun laulajan tunnetuille kappaleille. Komediennella oli jo valmis suunnitelma mennä naimisiin pitkän komean lampunjalan kanssa. Kuva: Antti Wuokko. Tästä nuoresta laulajasta saamme kuulla vielä. Kuva: Raimo Granberg. Aivan hellyttävä oli tytön kirjoitus siitä, miten hän ”vahingossa paljasti rintansa” suosikkiyhtyeen staffiin kuuluvalle henkilölle lavan edessä. Elokuvateatteri Gloria avattiin samalla paikalla 8.11.1929, teknisenä äänileffojen edelläkävijänä. Elokuvatoiminta päättyi 1995. Hilary valitsi eturivistä sulhoehdokkaan, jonka piti polvistua ja laittaa se vasemman käden vihkisormeen. Helsinkiläisten alle 30-vuotiaiden nuorten työllistäminen on ollut oleellinen osa Glorian nuorisotyöllistä toimintaa. Kaupungin Nuorisoasiainkeskus perusti Kulttuuriareena Glorian 1999. Gloriasta vastannut Pekka Mönttinen toivoo tulevan omistajan jatkavan kulttuurilinjaa. Monet yleisöstä pukeutuivat huolellisesti eri tyyleillä, oli tummia gootteja, tyttöjen nukkepukeutumista, kaukoaasialaisia vaikutteita. Saimme kokea Lazzarellan italoiskelmää, foxtrotteja, tangoja, bossanovia, valsseja. Iika Hartikaisen Ohukaismainen ”Ilmi” on surullisen hahmon ritari, jonka naisklovneriassa vähäeleisyys on huipussaan. Kokoonpanossa soittivat kitaristi Juuso Turkkila, kontrabasisti Jussi Hovilainen, rumpali Joonas Anttila, trumpetisti Erno Kettunen ja varapiansti Ida Alanen. Kaikkein hulvattomin Punainen helmi -osuus on aina Naisklovni-iltamat. Seinälle sai kirjoittaa rakkaimpia muistojaan. Helmi Camus ja Maija Kauhanen muodostivat Duo Pimperot, joka lauloi aivan räävittömiä kansanrunopohjaisia RISTO KOLANEN STADIN SYKE Kulttuurikierros keväälle Satu Liimatta on nuori, lahjakas laulaja, joka tulkitsee hienosti Laila Kinnusen erityylisiä kappaleita Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Hän aloitti jo hääseremoniaa ja muka suuttui kovasti, kun sulho jätti väliin
eniten myyty singleäänite ja nousi keväällä 1965 listan kärkitilalle, jossa pysyi 13 kuukautta. Beifang Kun Opera Theatren esitti katkelman oopperasta Pionipaviljonki. Ensimmäisiä hittejä oli Häävalssin lisäksi Perhonen, Paula Koivuniemen varhainen läpimurto. . Ohjelma huipentui jälleen näyttävään ilotulitukseen Töölönlahdella. 1937 syntynyt ja viime uudenvuodenaattona 81-vuotiaana kuollut Tuula Valkama, joka työskenteli pääasiassa MusiikkiFazerin (ja Finnlevyn) palveluksessa. Kun levy-yhtiön pitkäaikainen sanaseppo, tuottelias Reino Helismaa kuoli 1965, tilalle tarvittiin korvaajia. Oma suosikkini on Nacke Johanssonin sovittama italoiskelmä Marjatta Leppäsen tulkitsemaksi, Sydämeni tyhjä huone: – Rakkaus kun haihtui / Toinen paikan sai / Lyhyeksi aikaa kai / Kotiani etsin vain / Tyhjän huoneen löytää sain. – Käyn illoin kaupungilla, hauskaa seuraa saan / Koskaan ei tietää voi onko jo aamunkoi. Rautavaara sai kultalevyn 1970, ja Valkama on palkintokuvassa laulajan ja, sovittajan, tuotantopäällikkö Toivo Kärjen välissä. Tunnettujen laulujen takana on nainen Tunnettujen mieslaulajatähtien takana on tuntematon Stadissa v. Minulle illan ehdoton kuningatar oli jälleen Ilmi, Iika Hartikaisen Ohukaismainen, surullisen hahmon ritari, joka yrittää aloittaa viulunsoittoa, mutta nuottitelineet ja muut tekevät koko ajan tenän. sukupuolilauluja. Se oli Suomen kaikkien aikojen 15. Valkama kertoi Närhelle, että Rauno Lehtinen tuli hänen kotiinsa Muuttuvat laulut –sävellyksensä kanssa ja sanoi, että Georg Ots tarvitsi aamun äänitykseen niihin sanat. Molemmat vaativat sanoittajalta nopeaa työtapaa. Kuva: Raimo Granberg. Valkama oppi tekemään sanoitukset usein myös valmiiseen musiikkiin. Kuva: Alvar Kolanen. Kiinalaista uutta vuotta Kansalaistorilla, kuva on Kiinan keskuskonservatorion tanssista Feenikslintu levittää siipensä. Minna Fagerdahl (vas.) ja Nea Laihinen ovat käyneet useita kertoja Kulttuuriareena Gloriassa ja halusivat tulla jättämään jäähyväiset. Hanna Terävä antoi näytteen Naku-klovni kantaesityksestään. Salmi luonnehti kollegaansa ”Ihmissuhdelaulujen” tekijäksi. Taina Mäki-Iso oli tällä kertaa Bunny T papin liperit kaulassa. Sian vuoden juhla tuo valoa Kiinalaista uuttavuotta juhlittiin Stadissa jo 13. Juhlat olivat nyt Kansalaistorilla ja uudessa keskustakirjasto Oodissa. Juha Vainio oli uusi sanoittaja ja myöhemmin Vexi Salmi laajensi repertuaariaan muidenkin kuin Irwin Goodmanin laulujen sanoille. Kuva: Raimo Granberg. TSILARI 2/2019 23. Loistava ihmissuhdelaulujen sanoittaja Tuula Valkama on Tapio Rautavaaran (vas.) ja Toivo Kärjen välissä Tapsan kultalevyjuhlassa 1970. Kärki antoi hänelle nuottipohjia, jotka periytyivät aiemman kumppanin Helismaan ajalta. Hänen sanoituksiinsa ovat säveltäneet musiikkia monet tunnetut säveltäjät, ennen kaikkea Toivo Kärki ja Rauno Lehtinen. Kultalevyrajan on hänen sanoituksistaan ylittänyt Tapio Rautavaaran tulkitsema Häävalssi, joka oli alun perin Konsta Jylhän Purppurapelimanniyhtyeen instrumentaalikappale. Hän oli alun perin toimistotyöntekijä, puhelinmyyjä firmassa. Valkama ei osannut nuotteja. Vähäeleisyys on huipussaan. Näin syntyi kuolematon laulu, joka kertoo kylmän sodan ydinaseuhasta. Visuaalisesti kaunein esitys oli Kiinan keskuskonservatorion Feenikslintu levittää siipensä, jossa tanssijat näkyivät sekä elävänä että taustakuvassa. kertaa. Tuula Valkaman tärkeää ja vaikuttavaa sanoittajatyötä valotti talvella Yleisradion toimittaja Tarja Närhi, joka tuntee erinomaisen hyvin iskelmämusiikin historiaa. Ulkoilmajuhlassa koimme värikkäitä leijonaja lohikäärmetansseja sekä monipuolista uudenvuoden ohjelmaa suomalaisten ja kiinalaisten taiteilijaryhmien esittämänä
MeMartat ry . Kaikkeen tommosee saa niksei ja jeesii Martoilt, eikä ees tartte ringaa niille tai treffaa niit, ku voi vaa tsekkaa niiden some-tilit, mis niil on esim. T ää kniiga liittyy Stadiin enemmän ku skidisti landen näkösest kannest vois äkkiseltää hiffaa. Lauttasaaren Martat ry . Otava. Kallion Uudet Martat ry . Puistolan Martat ry . Heti ekas luvus seisoo viel semmonenki fakta, et hela Marttaliitto perustettiin, koska fiinit stadilaisdaamit oli huolissaan karjalaisist landepaukuist ja siit, et ne ilman sivistämistä haluis liittyy tiiviimmi silloisee Äiti-Venäjää. Kontulan Martat ry . Siperian Martat ry . Ruskeasuon Martat ry . Käpylän Martat ry . TerveysMartat ry . ProMartat ry . Mut vaik me asutaanki kaupungis, ni nimenomaan stadilaisille on kautta aikojen duunattu mahiksii viljellä omii palstoi, siirtolapuutarhojen pihoi ja julkisii viljelylaatikoit, mitä on mm. Malmin Martat ry . Katajanokan Martat ry . Ei vaan mimmeille Kniigan rakenne ja sisis on tosi simppeleit: lukuja on 10, ja ne on nimetty aika klaristi Suomen ja Marttaliiton oman hissan mukaan. Aurinkomartat ry . City-Martat ry . Meinaa stadilaisia on niin tän skrivaaja ku aihepiirikin, nimittäin Marttaliitto, alkuperäselt nimeltään Sivistystä kodeille. Muutokses messis Vaik aika on muuttunu, samoin ku maailma, ni must martat on onnistunu pysyy muutokses messis. Oulunkylän Martat ry . Etu-Töölön Martat ry . Kalevan Martat ry . Lisäks Marttaliitol on tänä vuonna syytä isoihin bailuihin, se täyttää meinaa 120 vuotta. Siltamäen Martat ry . Martat, niin ku monet muutki, on joutunu mukautuu niin buleihin ku snadeihinki muutoksiin täs yhteiskunnas: . Jalovaara, hissantutkija ja Stadin ja Turun yliopistojen dosentti, on skrivannu tän kniigan alkuläpät Vuokis, ja ite marttailu on sekin startattu ihan Stadin ytimes, nimittäin Vuorikadul. Herttoniemen Martat ry . Vartiokylän Martat ry . Joku stadilainen varmaa kelaa, et marttailu on semi landehommaa, eikä tääl Stadis semmosii taitoi tarvita. Munkkiniemen Martat ry . Myllypuron Martat ry . Vuosaaren Marttayhdistys ry 24 TSILARI 2/2019. Viikin Martat ry . . Melkein 300 sivuun on saatu kasattuu kaikkee mahollist infoo martoist aina homman starttanneiden ja sen kannalt merkittävien friidujen esittelyist alkaen. Haagan Martat ry . Ville Jalovaaran skrivaama teksti oliki sit lopult tosi sujuvaa lesattavaa, mikä oli ainaki meitsille snadi ylläri, kundihan on kuitenki pesunkestävä tiedemies, ja poliitikko. Kantin Martat ry . Stadin paikallisyhdistykset . Lisäks on tietty alkuja loppuläpät, hakemistoo, lähdeluetteloo ja semmost, mut kaiken päälle kliffana bonarina vikan luvun jälkeen ääneen pääsee viel friidut ite, yks tutkijadaami ja kaks ehtaa marttaa. Tietokirja: Ville Jalovaara: On suurempi koti. 287 s. Osittain salee sen takii, et koska meitsi on martta, ni must oli kliffa oppii, mistä kaikest me on tultu ja skidisti kans siit, mihin me ollaa menos, vaikka jälkimmäiseen voin tietty iteki vaikuttaa. Roihuvuoren Martat ry . TIINA LINNA TSILARI SUOSITTELEE Aivan bulii lesattavaa Marttojen hissast Vaik oon iteki just viime joulukuus ollu messis starttaamas nyyaa marttayhdistyst Bärigaan ja diggaan sikapaljo lesaamist, ni oli se kyl melkomoisen duunin takana tarttuu tähän kniigaa. neljä muutaki sotaa on käyty, ja niist jokaine on vaikuttanu siihen, millanen meidän Suomi ja Stadi tänä päivänä on . Laajasalon Martat ry . Kampin Martat ry . Lisäks nykyää on tosi in tehä kaikkee vähä kalkkist hommaa, kuten neuloo sukkii, säilöö kurkkui, hilloo marjoi, dallailla skutsis ja blokkaa sienii. on käyty eka maailmansota, ku muutti koko maailmanjärjestyksen – hissantutkijat sanoo, et ekaan maailmansotaan rajautuu nyya ja moderni aika . Tokana pääsee ääneen ne martat, jotka sit taas skrivaa omasta näkökulmastaan tän päivän Marttaliitost. friidut ei enää oo vaa rouvia ja mutseja ja hoida himaa ja kersoja, vaa painaa duunii niin ku faijat ja muutki kundit. Pohjois-Haagan Martat ry . Martat vinkkaa -kanava, mitä kautta ne jakaa parhaat tipsinsä kaiken kansan iloks. Mellunmäen Martat ry . Vaik marttailu ei nykyää ookaa pelkkää mimmien touhua, vaa siihe voi liittyy kunditki ja yhtä lailla myös kaikki muutki sukupuoleen kattomatta, oli silti Jalovaaralt sikafiksu veto antaa suunvuoro lopuks martoille itelleen. meidän rakas isänmaa itsenäisty ja Suomen valtio födas . Kannelmäen Martat ry . PuuhaMartat ry . Arabianrannan Martat ry . Jalovaara halus skrivaa tämmösen kniigan, koska se oli hogannu, et passelii bökee, joka kasais yksii kansii koko marttailun hissan alusta nykypäivään, ei kukaa ollu ennen sitä skrivannu. Pukinmäen Martat ry . Jotenki skagasin vähä rupee lesaa tietokirjaa, vaik oon mä niit tähänki asti ihan mielelläni ottanu haltuu. Konalan Martat ry . Teurastamolla Herulis ja mones muussaki paikas. Herttoniemenrannan Martat ry . Martat buleis ja snadeis muutoksis Itestään kniigasta jäi hyvä fiilis. Puotilan Martat ry . Kulosaaren Martat ry . Pakilan Martat ry . Eka näistä funtsii tosi bulisti, mut samal sopivan tiiviisti familii ja sitä, mitä me junnut siit ja sitä koskevist muutoksist oikee funtsataa
AAMULLA MÄ oonki taas se sama muori, ku rupee glaiduna päivän duuneihin. AAMULLA KU saa öögat auki, sitä skriinaa noille öisille funtsauksille. Vois taas skrivaa, skulaa tsettii ja duunaa jotain kässää samalla ku tsiigaa telkkarii. Joku on kaveerannu, et se voi olla gamlan vika reissu. Se oiski pitkä keikka. RAIJA TERVOMAA SÖRKAN FRIIDUN STOOREJA MITÄ JOS N yt ku mittari rupee oleen menos jo aika faarttii ysikymppiin päin, tarttee olla stäränä, ettei tuu ylifaarttii. Jos vaik menis nurin ja menis luita katki! Jos katkeis handu, ei se niin kauheeta ois. Ei ku knubbi tyynyyn! Et oo yhtään enempi klesa ku eilenkää. Ku yön pimeinä hetkinä maalailee piruja seinille, rupee toi pumppu hakkaan. Turha siis skagaa, ku ei voi tietää kuin nää loput parikymment vuotta menee. Kyl se omaki hugi lopulta tulis. Se ois kuiteski vänkää, et sais budjaa omas himassa loppuun asti ja mieluiten ton kaverin kans vaik siihen sataan, ku lupasin kerran yhelle meiän snadeista. Klabbit kulkee ja knubbi snaijaa, minne ne on menossa. Tulisko sitä enää kondikseen. Uni ei tu öögaan, ku funtsaa, et mitä kaikkee voi sattuu. Mitä se tuumais, ku se sais tsökaa mua millon mistäki, tai se joutuis paneen dörtsit boseen aina ku se lähtis ovest ulos, ettei eukko pääsis himasta haneen. Mut entäs toi kundi, ku meillä budjaa. Mut jos ois oikeen mälsä tuuri, vois murtuu lonkka. Huolet veks! Jäädään glaiduina venttaan kesistä ja koitetaan minnailla vaan kivoja juttuja vaikkei sitä sotee tullukkaa. Ja mikä temppu se nyt ois pari kuukautta kyynärsauvoilla köpötellä! Ja voishan sitä aina londaa pyörätuolin ja skujaa sillä. Aina lekuri vois duunaa kipsin tai lastan, ja handu tulis jonkinmoiseen kondikseen. 26 TSILARI 2/2019. Äijän, kakaroitten ja skidinskidien nimet on viel muistissa – ja parin kaverinki. Toisaalta siin vois käydä taas niinku syksyllä, et pumppulähete tuli Malmilt takas. Ei antanu aihetta lisätutkimuksiin, ku vasen haarakatkos on onneks ihan vaaraton. Jos menis klabbi, tsirraan vaan ja jonon päähän. Klabbit kulkee ja knubbi snaijaa, minne ne on menossa. Jos vähänki yöllä särkee knubbii, sitä iisisti kuvittelee et nyt napsahtaa verisuoni ja sit makaa jossain lasaretis tai hoitolas märis vaipois tai on tippunu petist ja perhe tulee tsiigaan eikä osaa svaaraa vaik bonjaa kaikki ku ne bamlaa. Vaik mä oon sitä mieltä, ettei tää elämä sillä tuu paremmaks, jos koko aika skagaa jotain, ni ainaki öisin tulee iisisti snärkkäriks snadistaki kolotuksest. Sit aamulla voiski soittaa terkkarille, et oma lekuri tsiigais, onks kaikki kondikses. Voi hitsi, ei kai mulle vaan oo tulossa toi ”alkaseltsertyyppinen tauti”! Eihän se toisaalta paljoo merkkais, paitsi nyt snadisti ehkä aluks. Onhan mulla kunnon tsengat, piikkipohjasetki on tsöpattu. Sitä ku yöllä rupee kertaileen kaikkii kliffoi juttuja, ku on tapahtunu, ykskas ei tuukkaa mieleen jonkun tyypin nimi tai joku mesta, mis se tyyppi on treffattu. Tai sit mä en enää tsennais sitä, vaik me on oltu kimpassa kymmenii vuosii. . Kandeis ottaa lungisti ja lysnaa itteensä, vaik ei se aina nii iisii ookkaa. Enhän mä ennenkää oo menny nurin, miks nyt menisin. Ku on ollu pari kunnon flimmerii, on pakko koittaa pulssii ja varmuuden vuoks nousta pehkuist sen verran, et käy koittamas verenpaineen
Sit snadi broidi ja mä saatiin vodarokko. Me kuviteltii, et jotkut henkareissa hengaavat rotsit ois ollu jotai hirtettyjä tyyppejä ja studattii yhes komerossa smyygaavaa bulii hirven globoo sarvineen. Mä olin aika otettu ja spennasin skolessa mun klabbimuskelia pulsakafru Kalevi Sadeluodolle ja spräädäilin, et mitäs sanot! Kundi veti pärstän vaikeeks ja sano: “Joo, en mä kerro kenellekää”! Mä olin iha huuli pyöreenä, et mitä et kerro. Mä en enää minnaa miten stoori sitte sluuttas, mut kai jotenkii siit klaarattii. Faija oli rindiksellä ja mude venas mun pikkubroidii, joka sitte födaskii maaliskuun lopuil 1944. Sen fönareista ei näkyny just mitään, niit oli kaks tsibaletta ja ne aukes talojen välissä oleviin kahteen kapeeseen kuiluun. Et kaikkee kliffaa sillo siel Snelmanninkatu kakskyt kolmessa tapahtu. Sukulaisia Snellmaninkatu 23:n pitskulla n. Foto: Auvo Nuotio. Foto: Auvo Nuotio. Se draisas sen kifrun partsille ja skotas pidellä kuivumassa olleisii lakanoihi yhen järkyttävän lujaa pamahtaneen skoten. Mut sit yks pitskun buleista kundeista snutas sielt jostai komerosta haulikon ja skoteja. Makee vinde Sit siel oli tosi makee vinde mis folkka spaaras sellast kamaa, mikä ei mahtunu himaan. Meidän kämppä oli Huttusen hausis, ja faija skrattas, et jos siit ois raakannu t-viivat veke, ni siit ois tullu Hullusen talo. VESA NUOTIO STADILAISIA Miten musta tuli stadilaine. . M e oltiin flytattu aika useesti ku oltiin evakkoja. Siin oli tsöke, mis oli hella, joka futas veduilla ja toka huone ja ehkä yhen neliön veski ja kraanasta tuli galsaa vodaa. 1950. Kerra yks gamla starbu oisko ollu joku siin piden yhel kantil olleen huutokaupan asiakas alko kehuu mun klabbeja, “et sullon iha sporttaajan pohkeet”. Snellmaningartsalle Mut sit ku krigu sluutas, me flytattii Stadii ja saatii budju Snellmaningartsa kakskytkolmesta. Broidikset Snellmaninkatu 23: portilla n. Mitä sil kundille siit följas, ei oo ihan varmaa, mut jotkut funtsi, et varmaan se joutu Rydiksee. “No sitä et sul on väärät klabbit! Mä olin aika hepnaadilla lyöty, mut sanoin tänks frendi ja lopetin spennaamisen ja jemmasin mun sporttaajan pohkeet pulsan alle. 1949. Se oli makeen näköne, ku aika mörkis kämpässä siin stroolis leiju snadeja pölyhiukkasii. Kun tokaa maailmankriguu viel flaidattiin, me budjattii mutsin kanssa Lauritsalassa. TSILARI 2/2019 27. Pulujen jaagaamisen lisäks me tsupattii pitskuja ympäri. Mude oli aika hermona, ku födaamine viivästy yli räknätyn ajan, mut ku se sit alko tapahtuu, ni mutsi oli niin glaidu, et ku se pääs lasarettii, ni se skrattas vaan koko ajan siks ko se beibi viimein tuli. Mude ja fade oli jostai lesannu, et kantsii käyttää botlarijauhoo ja yrittää duunaa sit päälle smörepapruu, ettei ne jauhot lähtis litoon iholta. Siit tuli aika karsee kakofonia, ku mä ja broidi spiidattii ja kiemurreltii, ja mude ja fade skrattas vodat öögassa ja yritti käärii meitä niihi papruihi. No me broidin kans skragattii, et ei me haluta mitään papruja teipattavaks pitki kroppaa. Keskel kesistä toisest fönarista pääs suulis inee sillee, et kämppään pääs kapee valostrooli, joka liikku suuliksen mukaan lattialla pari metrii ja sit supistu veke. Sporttaajan klabbit Meil oli kaks pitskua, joiden välis oli haussien läpi kulkeva tunneli. Siel blosas aina ja saundas niiku siel olis ulissu kummitukset ja delanneitten haamut
Ei ihme että landepaukkujen kanssa helposti syntyi myös stadilaisten kundien kanssa tappeluita ja muuta suunsoittoa. Ainoa huono puoli oli se, että niillä oli aina kuitenkin kiire takas omaan dösaansa. yhtiöissä ostopalautusten maksun aikaan. Tuolloinhan vielä skole loppui aina toukokuun lopussa ja alkoi vasta syyskuun ekana. Hernekauden koittaessa Vasiksen läpi ajaneiden herneautojen perään fillarilla ja avolavalta sylit täyteen herneitä liikennevaloissa ennen kuin ne jonnekin Sörkan teollisuuslaitokseen saatiin kuskattua. Fillaricrossia Ruskiksen metsissä ja monilla muilla crossiradoillamme. Luottokauppaa tämäkin. Muutoksen kehityskaari näkyy hyvin maidossa. ”Eihän kundi nyt voi kivierämaassa, ja vielä yksin ja ilman valvontaa, koko pitkää kesää viettää”. Joskus Kumpulaan. Nimittäin kesänvietosta. Lihatuotteet ostettiin lihakaupasta, joita myös oli usein aika monta hyvin lähekkäin. Olihan sitä tekemistä. Siihen aikaan telkkari ei ollut vielä tasapäistänyt nuorisoa maan eri osissa. Ne hienot kesät stadissa, ”kivierämaassa” Siis kesä stadissa. Tai takapyörällä ajamisen harjoittelua Studarin (Sturenkadun) päässä Autoteollisuuden suoralla. Kauppasysteemeissä täydellinen muutos Tähän päivään verrattuna oli kauppasysteemi aika totaalisesti erilainen. Kiroan vieläkin kaikki kesäleirejä järjestävät, niin kauhean yleishyödylliset yhteisöt. No meillä ei ollut mitään kesämestaa eikä sellaisia sukulaispaikkojakaan, joten joka vuosi alettiin puuhamaan jonnekin kesäleirille menoa. Ei ollut valintamyymälöitä eikä yleisruokakauppoja kuten nykyään. Oli se aika moista kuittishowta ko. Stadissa muoti, rautalanka ja muu musamaku ja muutkin asiat oli aika erilaista kuin landella. Tässä suhteessa nykyskolessa eivät asiat ole enää yhtä hyvin. Hyvä puoli oli se, että ei ne yleensä viikkoa pidempään kestäneet. No olihan semmoisiin aika moneen osallistuttava. Ainoa mikä tätä häiritsi, oli jokavuotinen kevään flaidis himassa. ”Eihän kundi nyt voi kivierämaassa, ja vielä yksin ja ilman valvontaa, koko pitkää kesää viettää”. Lähes päivittäin käytiin maito, voi ja leipä ja vastaavat ostamassa maitokaupasta, joita oli lähekkäin yleensä ainakin pari, Elanto tai HOK. 28 TSILARI 2/2019. Elannon ja HOK:in osalta oli vielä tärkeää kerätä kuitit talteen, koska niiden yhteissumman osalta sitten maksettiin pieni, olisko se ollut n.1 %:n ostohyvitys vuosittain. Ja joka kuukausi palkkapäivänä mutsi sitten kävi maksamassa kirjan loppusumman pois. Kaikilla samanlainen valkoinen valokyltti, jossa luki isolla LIHAA / KÖTT ja ehkä pienellä sen jälkeen joku nimi. Oltiin siitä lievästi sanoen vähän polleitakin. Maksutapana oli silloin hyvin yleisesti käytössä sinikantinen vastakirja, johon ostokset aina kynällä kaupassa merkittiin. Jotenkin tuntui, että Stadin kundien erilainen olemus puri aika hyvin landelaisgimmoihin. Ja sitten oli vielä sekatavarakauppa tai siihen aikaan taidettiinkin puhua Siirtomaatavarakaupasta, josta haettiin kahvit, teet, mausteet ym. Aluksi se annosteltiin kannuihin oikeilla litran mitoilla. Myös Varukoita oli kulmilla. Vielä 50-luvulla maito haettiin maitokaupasta omiin kannuihin, irtomaitona. sellainen. K olme kuukautta, ihanaa vapautta. Ne olivat yksityisten kauppiaiden pitämiä. Jo toukokuun lopussa siellä kannatti aina olla paikalla, koska kaikki landepaukut tuli luokkaretkelle bussilla Lintsille. Fillarilla stadikalle zimmaan, tai Vantaanjoelle omalle pikkukaltsulle tai Pikkukoskelle. Ei aika käynyt pitkäksi. Mutsin työssä käymisestä johtuen tuo kaupassa käynti oli meidän skidien hommana. Joka tapauksessa moni puhui Kötin kaupasta, luullen kait kauppiaan sukunimen olevan herra Kött. Ja ihan kliffaakin saattoi olla, mutta ei ne nyt Stadissa oloa voittanut koskaan. Stoorin ekat osat on julkastu Tsilari 6/2018 ja Tsilari 1/2019. Kehityksen huippua tässä oli käsikäyttöinen koneellinen annostelija, josta yksi MATTI INHA EKS MINNAA VUOKRAKÄMPÄSTÄ OMAAN HIMAAN OSA 3 Hienot kesät Stadissa Fillarija mopoikäiselle mikään ei vedä vertoja kesänviettotapana kuin vapaa ja pitkä kesäloma Stadissa. Mutsi ja erityisesti kaikki muut tantat ja sukulaiset olivat ehdottomasti sitä mieltä, että skidien piti päästä kesällä jonnekin landelle. Lintsikin pitää muistaa ja Lintsin kaltsit. Taisi olla vielä 50-lukua, kun Elanto levittäytyi lähes joka paikkaan ja syntyi sanonta: Levis ku Elanto. Oli koko Stadi käytettävissä
Mutsi ratkaisi asian niin, että suurin piirtein noin kerran vuodessa mut komennettiin sisustushommiin. No sen jälkeen tuli sitten suuri innovaatio, maitopussit ja niihin liittyvät maitopussinkaatopidikkeet. Raskas kylläkin. Olihan ne hyvin vahvaa muovia. No sekin aika loppui aikanaan ja siirryttiin nykyisiin maitotölkkeihin. TSILARI 2/2019 29. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. . Näistä muovipusseista kehittyi sitten Niksi Pirkan avustuksella oikea kansanhuvi, mitä kaikkea niistä pystyikään askartelemaan. Jos sohva oli ollut tällä seinällä, johon se hyvin sopi, muutettiin sen paikka esim. Elanto Aleksis Kiven gartsan ja Harjukadun kulmas, 1958. Ja yllätys, yllätys, huone oli kuin uusi. Ja sen jälkeen ”sisustettiin”. Onhan se hima kaikille tosiasiassa paikka, missä viihdytään ja pitää tuntea olonsa mukavaksi. Villasukkakikka oli kätevä ja sitä on tullut aina myöhemminkin käytettyä. Sitten tulivat ne ruskeat litran maitopullot, jossa oli sellainen tinapaperikorkki, joka avattiin painamalla se taipuisa tinapaperikorkki sisään. Stoori jatkuu, pluggaa seuraavast Tsilarist telkkarin tulosta ja mikä kundei kiinnosti. kammenveto oli aina yksi litra. vastakkaiselle seinälle. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Sama sängyn, tuolien ja muiden tavaroiden osalta. Elanto Aleksis Kiven gartsan ja Harjukadun kulmas, 1958. No varsinaisesti sisustamiseen, niin kuin sitä nyt ajatellaan, ei silloin tietysti ollut varaa, mutta tarve oli sama. Sehän oli jo palautuspullo ja aika kätevä. Aluksi näin joskus olikin. Vuosien varrella kierto oli sellainen, että varmaankin kaikki mahdolliset ja mahdottomat eri versiot olivat aina aikansa käytössä. Uusi ilme siitä kuitenkin syntyi. Sillä ei nyt ollut niin väliä, että sohva ei oikein juuri tuolle seinälle sopinut ja sänky tuli vähän hassuun paikkaan. Sisustaminen on trendikästä Ja oli silloinkin tärkeää. Se tarkoitti sitä, että kaikki vanhat villasukat kaivettiin laatikosta ja kirjahyllyn, tuolien ja sänkyjen jalkojen alle laitettiin kuhunkin yksi villasukka. Koko hommallehan naureskeltiin vuosikausia, kun epäiltiin muovipussien tiiviyttä
Kundin jutut Pahinta oli kuitenkin sen jutut, kun se paskantärkeänä julisti: Olisinhan minä Normallyceumiinkin päässyt, mutta kun isä oli sitä mieltä, että minun pitäisi aloittaa pohjalta niin kuin hän itsekin on tehnyt. Mies, joka ei pidä kengistään RUDOLF LINDBLAD STADILAISIA Levee kundi Kävin krigun jälkeen skolea Liisankatu 13:ssa ruotsinkielisessä reaalilyseossa. Kai me muut oltiin siitäkin kateita, vaikka sanottiinkin, ettei me sellasii kledjuja ikinä pidettäis. Bilikan kyydissäkin oleminen, saatikka sitten tsöraaminen, oli sen ajan skolekundeille kova juttu. Skole ei ollut kovin arvostettu. T ästä leveestäkin kundista tuli aika pian ihan jees, joten jääköön hänen oikea nimensä mainitsematta ja sanokaamme häntä tässä tarinassa vaikka Härbärtiksi. 30 TSILARI 2/2019. Valtaosa meistä oppilaista oli ns. Sitä sanottiin Revaksi ja sitä kävi lähinnä svenskatalande sämre folkin kundit ja parempien perheitten gosset, jotka eivät olleet niihin parempiin oppiksiin päässet. Tai: Meidän kotiapulainen pitää aina hyvää huolta minun vaatteistani. Funtsikaa nyt: tärkätty kauluspaita ja mirri kaulassa, golfbyysat, ruudulliset polvisukat ja hyvin kiilloitetut tsengat, pujoliivit ja tveedrotsi, lippis ja talvella karvakotsa, kun meillä muilla yleensä oli sammarit tai sarkabyysat, gummarit, pusakka ja pipo. Foto: Kalle Havas, Helsingin kaupunginmuseo. Pitkänsillan väärältä puolelta: Sörkästä, Valkasta, Alberosta tai Linjojen kulmilta Bärtsusta, jota nykyisin kimaltelevaksi Kallioksi kehutaan. On tärkeää, että kengät kiiltää. Dirikan kundi Herbert oli Brunssasta, jossa se varsinainen bättre folkka budjas. Monet niistäkin, jotka budjasi Pitkänsillan paremmalla puolella olivat gosareitten pentuja, tosin Rööperikin oli siihen aikaan duunareitten kaupunginosa ja Tölikasta oli jonkin verran pikkunilkkien jälkeläisiä. Sen faija oli joku dirika, joka toi sen joskus skoleen mustalla Packardilla, jota oikein virkapukuinen suhari tsörasi. Se kehui nokka pystyssä sillä bättre folkin nuotillaan, että se oli joskus niiden landella saanut tsöratakin sitä bilikaa. Isä katsoo aina ensin kengät kun hän valitsee työntekijöitä tehtaaseen. Kuteetkin sillä oli vallan toisenlaiset kun meidän muiden paikatut tai vanhosta kledjuista puretuista jämäkankaasta kokoon kursitut. Skole Liisangartsal 1920-30-luvulla. Vaikka me vähän epäiltiin, oltiin kuitenkin kateellisia
TSILARI 2/2019 31. Jos joku koitti haastaa sille riitaa, se väisti vähin äänin, ja se oli muutenkin sen verran skrode, ettei kukaan halunnut flaidata sen kans ihan noin vaan. Lontskas se niitä mullekin, sellaisia joita en ollu lukenu. Aluksi vaan vähän arka, joka paremman puutteessa toisti faijansa mielipiteitä. Skolepihan sen ajan buli juttu oli puomilla flaidaaminen. Kuteetkin sillä oli toisenlaiset kun meidän muiden paikatut tai vanhosta kledjuista puretuista jämäkankaasta kokoon kursitut. Sitten se kertoi ja osoittautui, että se harrastaa samaa mitä minäkin, byggaa pienoismalleja ja leesaa samanlaisia kirjojakin kuin minä. . Ku mun suhde urheiluun jo silloin oli vähän samanlainen kuin tänään joku aina finnaa, mutta mulle on se ja sama kuka en aina viitsinyt jäädä edes tsiikaamaan mikä jengi vinnais. Se oli aina tehnyt läkät kunnolla ja vastaskin ihan asiallisia ku opet froogas. Herbertin kaveriks Vaikka mä aluksi inhosin sitä yli kaiken, mun kävi jossain vaiheessa sitä sääliksi, kun se vaan stondas siinä yksin pitskulla, kun me muut braijattiin milloin mitäkin tai muuten vaan seistiin ringiss ja bamlattiin skeidaa. Se ei koskaan osallistunut mihinkään luvattomaan, mutta ei se kyllä kandrannukaan kun me muut jotain tehtiin. Luokkien skrodeimmat kundit valkkas jengit, ja mä jäin useimmiten huutosakkiin. En tiedä oliks se kovin välkky, mutta pinko se oli ainakin. Se jäi vaan jotenkin jengin ulkopuolelle ja annettiin olla niinkuin se ei olisi ollut olemassakaan, rauhasssa ja iteksensä. Mitä pienoismalleihin tulee sillä oli paljon piirustuksia ja kamoja, josta en voinnu uneksiakaan. Se oli alkuun vähän ihmeissään, kun mä froogasin, mitä se duunaa iltaisin. huolta ei varmaan hoida työtäänkään kunnolla, sanoo isä. Se rupes bamlaanki samalla tavalla kun me muut ja ainakin minä hiffasin, ettei se koskaan niin levee kundi ollukaan. Se ei kuitenkaan ollu kovin hyvä handuistaan ja mä opetin sille monta hyvää kikkaa. Koko ne viis vuotta, jotka me sitten samaa skolea käytiin, sillä oli aina vähän paremmat kuteet ku meillä muilla, mutta staili muuttui kun se kledjuasiassa rupes paneen mutsilleen hanttiin. Tällaisia se bamlasi, eikä edes hiffannu, että me tehtiin sille jykeä kun matkittiin sitä. Se niiden kotiapulainenkin oli mukava muija ja tarjos usein mullekin teetä ja smörgareita. Kun mä lopetin keskikouluun ja menin verstaalle duuniin, se jatkoi stuiduksi ja seurasi vissiin faijansa jalanjälkiä Hankeniin. Sellaisessa mestassa mä kerran menin bamlaamaan Herbertin kanssa. Pikkuhiljaa Häbä soveltu jengiin. Sillä oli oma huone ja vilt kirjoja. Oon mä joskus Husiksesta voinnu seurata sen uraakin, vaikka se meidän läheisempi kaveruus katkes jo, ku mä kolmannella luokalla sain iltapäivätsupparin duunin sähkölaitosyhdistyksestä. Meistä tulikin lopulta aika hyvät kaverit ja kävin mä myöhemmin niiden himassakin
Yleensäki kantsii dokaa stydeint brenkkuu mitä skobest hittaa. SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA T ää boltsi on väärällään erilaisii oppait siit et millai elämä ois laiffii tai iisii ja millai jengist tulis lungii, ronskii, glaiduu, snygii, stailii, södee, karskii, fiksuu, stärää ja tollai. Mitä enemmän sä dokaat, sitä paremmalt brenkku rupee maistuun. Onks hirveen kliffaa. Eikä mitään litkui. Mitä nopeemmin nappaa, sitä nopeemmin gungaa sekaboltsina. Ja niil on ihmeelliset selitykset: “Thänks vaan, mut mä en tartte mitään kemiallist itsetuntoo. Mä ku mielelläni funtsin kaikenlaist, ni tällä kertaa tuli funtsattuu, et tsennaaks jengi ihan oikeesti, kuin fantsuu kamaa brenkku oikeen on. Funtsaa millasii mulkvistei sä oot joutunu kestään ihan skloddist saakka. Joo joo, just tota monottavaa tyrannii tai tota jäkättävää riivinrautaa. 32 TSILARI 2/2019. Mähän oon syntymäflänäs.” “Sori, mä oon fiudella.” “Mun leguri on neuvonu mua vältteleen brenaa.” “Ikskjuusmii, mut must tulee tosi rähjä, ku mä tenuttelen.” “Ei, mä en ota hapanta ollenkaan. Miks jeppe dokaa. Niskoilt putoo Kossu tai Votka suoraan flindasta. Millasii mulkeroit Tosihenkilö ei klasariin spottaa Hei, mitä helkkarii toi rubari meinaa. Funtsaa sun himaoloi. Funtsaa sun pöljää broidii ja sekoboltsii systerii. Ja se on tosi gutaa. Jengi hivaa olla ihan oma ittesä. Me friidutha ollaan tääl pelkkii köksäpiikoi.” Sä tseenaat kunnon flänän Joo, just niin. No tsiikaa kuin fittii on olla kundi, ku friidut synffaa äijii senku ehtii. Ja tietty mitä enemmän nappaa, sitä sekasemmaks menee boltsi. Sillai kliffasti. Yksin, jonku frendin kans, snadis jengis, bulis jengis, ihan millai vaan. Sit niil on se klesa Mä kans -kampanja. Mul on uskonnolliset syyt.” Brenkku on gutaa Vaik brenkku joskus smaagaaki ihan skeidalt, ni älä anna periks. Funtsaa ny mitä kaikkee skeidaa sä joudut sietään. Funtsaa sun puupäisii kersoi. Ei tietenkään. ” “Ai et miks mä sit dokaan. Ku jurppii, kyrsii ja riepoo. Funtsaa tota tyyppii, jonka kans sä oot jiftikses tai muuten boltsi klabbissa. Niinku kaikki snaijaa, glaiduus ilman soosii on tosi säälittävää teeskentelyy. Tää kurssi ei erottele friidui ja kundei. Ei oo niin surkeet spiidaust, ettei brenkku jeesais eikä sellast trabelii, et kunnon flänä ei helpottais. Ne on dorkat, ku ei dokaa Mut sit on erilaisii käännynnäisii. Brenkku futaa saletisti Brenkku kato karsii turhat estot. Tää maailma ku on jätkien. Täs on mesitsii kaikille: jos sä meinaat pärjää, ni dokaaminen tekee sust just sellasen, ku sä diggaat. Siis ei kai tääl ny ruveta skuffaa jengii dokaan. Miks just sulle on sattunu koko boltsin fiteimmät bamarit. Yleensä sellaset tyypit ku haluu olla parhaimmillaan koko päivän, tempasee heti brekkariks pari ölkkii tai pitkän viskin. Vanha sananlaskuhan sen jo sanoo, et brenkun divaaminen on skarppien hommaa. “Ai et miks mä dokaan. Brenkkuhan tekee sillai kliffasti sekaboltsiks. Ja ehdottomasti ei blandaamist. Aina hiffaa syyn brenkun kans pläträämiseen. Siin saa samalla niinku snadin desinfioinnin tonne magaan. Ei tuu mitään safkamyrkytyksii tai tollasii
Spuget on symppiksii ja empaattisii. Kantsii minnaa, et gamloi dokui on hengis enemmän ku fossiililegureit. Renttui bonjaa kaikki Ja sit ku raflat menee boseen, ni alkaa vänkät zembalot. Darra on amatöörien trabeleit. Eiks siit tuu fleda klesaks. Piirrokset: Jallu K.Koski. Sä saat anteeks kaikki fibat, ku klaaraat vaan heti, et sä ny satut oleen snadisti tai stydisti jurrissa. Sehän me tsennataan, et diilien duunaamisest ei tuu pulkkistakaan ennen ku on dokattu kimpassa ihan perseet olalle. Ja sinne kabinettiin kyyppari roudaa brenkkuu ruoto vindis. Fyllas sä et koskaan voi olla ihan saleteis, et mistä sä aamulla ittes hittaat. Vaan eka flinda on tyyris Ai, et dokaaminen muka tyyrist. on sun duunikaiffarit, sun bungaavat pokat, sun flaidaavat neibörit… Hei, jos sä et oo tseenannu kunnon flänää, ni kuka sit?! Legurit flöittaa Ja haistata skeidat legureille, ku ne sönkkää, et brenkku on muka helkkarin riskaabelii litkuu, et brena kutistaa sun aivot, et friidut rupee dilkkaan ääliöillekki ja kundeil sladdit hengaa stondikseski ihan slödeinä ku brenkku on ruineerannu niitten starbuhormonit. Ku sä oot fyllas, ni karseeki, seinäst revityn näkönen friidu näyttää ihan Marilynilt ja junttiki kundi on jo muutaman sknubbin jälkeen ku Humphrey Bogart. Brenkku on fantsuu: luuserit se endraa finstaajiks, ruikuist tulee groussei, jurottajat rupee griinaa ku suulperi, mulkvistit muuttuu kliffoiks ja jos jollain on fiilis, et se on duunis tai himas pelkkä orja, ni flänäs se on leedi ku buli fogeli. TSILARI 2/2019 33. Ja niit on ku pipoo. Burton oli skarppi käpy Sähän snaijaat, et brenkku on buli on osa bisnestä. Tai sit ne yllärit voi olla tosi bulei. Tosidokaaja on snadis fyllas aamust iltaan. . Sä voit vaan venttaa snadei, kliffoi ylläreit. Mä oon sitäpaits hiffannu, et yleensä vaan eka flinda on tyyris, tai jos divaa raflas, ni pari ekaa drinkkii. Meidän mielest se yks spurgu osu nappiin ku se bamlas: “Sä viel missään fyllas oo, jos sä pystyt löhöö selälläs bunkas ilman et sä pidät handuil mistää kii.” Sori! Mä oisin voinu skrivaa dokaamisest ja flänäs hillumisest enemmänki stoorii, mut mulle tuli just hirvee hosis handeliin. Mitä sä ny tollast skeidaa jauhat. Vissyn lipittäjien ei kantsi dyykkaa meggeen ollenkaan. Mut älä maindaa, ku sä oot flänäs, ni sul on tsägää ja kaikki bonjaa sua. Spugeil on frendei. Mut niiden tyyriydest ei tartte maindaa, ku tiketti bungataan vast valomerkin jälkeen. Ai, et kyl ekaks on glaiduu, mut sit tulee kauhee jysäri. Ne spiidaa kimpassa. Legurit yrittää vaan strittaa sua öögaan. Me otetaan dokaaminen pärstä peruslukemil. Niinku toi Richard Burton kerran bamlas, ni joutuu funtsaan helkkarin monta timmaa, ennenku tulee mieleen joku bisnesniska, ku ei nappaa brenkkuu. Ku brenkkuu tarttee tsöbaa, kyl fyrkat ain jostain skramlataan. Mehä ei brenkun kans braijata tai tsoukkei stikkailla. Ja tosidiilit duunataan kabineteis. Ne griinaa kimpassa. Me digataan brenkkuu ja vinkkuu ja bissee, ja me dokataan niit tuplahanduin. Onneks me stadilaiset kuulutaan tähän snygiin lössiin. Nii ja jos sä oot megges bisnekses, ni tosidiilei duunaa tosiniskat. Ei mun mielest. Spuget deelaa surut ja ilot. Brena on fantsuu Ja sit kandee minnaa, et brenkust tulee södeks
Eikä se toka kerta ollukkaa enää nii paha. . Käyt pari kertaa ja jollei kolahda, ni jäät vaa vek. Mut omast tahdist ei voitu bamlaa, ku mä treenasin kagee aikanaa. KAGE MÄ NY KERTOISIN teille yhest liikuntalajist. Ja nyt kuulette, ku mä vähä bamlaan omii juttujani vastaan. Mua vaa sit lakkas hotsittamast koko laji kolmen vuoden pääst, ku ei siin oikei edistynyt. Sitä lähinnä tarttee tos vyövärien tummennukses. Eikä enää tarttennu kelaa, et mitä skruudaa, ku parit kolmet treenit viikos piti kyl huolen siit, et läskit palaa tai ainaki paino jakaantuu tasasemmi ympäri kroppaa. 34 TSILARI 2/2019. Mä innostuin siit nii paljo, et mä reissuillaki treenailin yksin, ku löyty vaa sopiva mesta. Jos joku seura rikkois sitä kieltoo, ni se joutus sit kans taloudellisee vastuusee siit, ku jonku leegot häviäis spudarin alle. En tiä, mikä mut sai sillo stedaa sitä kagee. Eli jos säki oot vähä epävarma ja skagaat dallaa kartsal iltasi ja jos ois käyttöö jollekki fyysiselle treenille, ni mitäs jos kokeilisit jotai itsepuolustuslajii. Siel mentii ryhmän tahtii, mut siel ei sillee ollu välii, et kui hyvä tai huono joku oli, ku jokaine hoiti vaa omaa hommaasa ja kaikki oli meges. Ja kolmas kerta oli taas iisimpi. Mut sit kuitenki seuraavan päivän oli jotenki nii makee fiilis kaikis lihaksis, et rupes hittaa niit hyviiki puolii siin touhus. Mä sit kelasin, et stedataan viel toinenki kerta. Mä nimittäin inhoon tota Iso Broidii, yhteiskunnan säännöstelyy ja kaiken kyttäämist. Mitä vaa, skimbaamist, luffaamist, tsimmaamist, skrinnaamist, fillarontii tai vaa dallaamist – ja iha omaa tahtii. TOSI KOVA JUTTU kondiksen lisäks oli se, et oma itseluottamus kasvo. Sen aikases Radio Citys pyöri mainos, et ”raportti pimeää pelkääville” ja sit jotai, et Meido-kanin treeneihi voi tulla Stadikalle tutustuu. Hiffasin muuttuvani paljo suorapuheisemmaks, enkä enää vältelly väittelyit. Sellast journalismii muute sais näkyy ja kuuluu enemmänki. Ei ne heti ekal tai tokal kerral ota sitä vuoden jäsenmaksuu. Eikä siin tartte ottaa osumii. Ja kaikis nois budolajeis, mitä mäon käyny tsiigaamas, o samoi elementtei. Kuulustelin tiukkasanasesti jotai viranomasii, jotka oli ylitelly valtuuksiaan. No, mä menin käymää. Kerran lysnasin jotai radioproggist, mis bamlattii skolekiusaamisest. Sit ain ku tuli bäkkii Stadii joltai yli puolen vuoden redult, ni kyl huomas treeneis, ku kondis oli pahasti tippunu. Duunasin siihe aikaa jotai aika häijyiki lehtihaastattelui. Mä kävin myöhemmi vähä aikaa savateski, mut mäen koskaa oppinu sietää sitä döfist, mikä niist hanskoist jäi, vaik kui ois tvetannu handui. Ne ekat treenit oli hirveet! Mä kelasi, et jos täst hengis selviin, ni ikinä en tuu bäkkii! Ja niimmä kelasin viel himamatkalki. Jollei klabbi nouse, niiku ei mullakaa, ni sit voit vaik nekkaa. Kuntonyrkkeilyy voi treenaa aika gamlaki tyyppi. Sovittiin, ett niit julkastaan Tsilaris jatkoski. Mä nimittäin kuulun siihen jengii, joit skoles opetettii inhoo kaikkee liikuntaa. Kondis rupes kasvaa aiva älyttömästi. Treeniparei siftattii koko ajan ja sellane buli, jol oli voimaa ja nopeutta, osas kyl vähä varoo, ku oli joku hidas tai snadi vastas. Mut kyl must sais perustaa jonku rekisterin, joka kattais kaikki taistelulajit harrastajinee. Mä suosittelisi yksilöliikuntaa. Julle sendas 2017 Tsilarin toimitukseen nipun stoorejansa vähän ennen ku delas. Kellää ei ollu mitää meininkii kolhii toisiaa. Meinaan, siel kagetreeneis oli kyl näitki, joil oli vaikeuksii erottaa tatamii ja snagarii toisistaa. Joko pitää saada klabbi pyörii kattokruunu ympäri tai sit pitäs pystyy heittää jotai judovolttei. Ja ne, kenel o selkeit väkivaltarikoksii taustal, ei sit pääsis treenaa. Matsii ottaa vaa ne, joil on tarpeeks uskoo itteesä ja kilpailumieltä. Mullei haarat aukee tarpeeks ja seon kuitenki oleellist, jos meinaa saada klabbin boltsin korkeudelle nii, et siin on jotai tehooki viel. Kiusaamine oli pikkuhiljaa loppunu. JULLE TUULIAINEN TUULIAISEN STOORIT Meinaan, siel kagetreeneis oli kyl näitki, joil oli vaikeuksii erottaa tatamii ja snagarii toisistaa. Joku gamla gubbe bamlas siel, et sitä oli kans kiusattu ja faijasa oli lähettäny sen painitreeneihi. Toivottavaa ois kuitenki, et ne harrastajat ei sit lähe ettii tilaisuuksii kokeilla taitojaa siel spudareil. Ainaki mäon treenannu biitsil, tyhjäs rahtibotskin ruumas, jonku ilotalon vaaleenpunases huonees, skutsis ja tyhjän tien varres liftii venailles
Tämä pamautti mua neniin. Toisella puolel kentsua kundit lätki kiekkoa mailoillaan. Talkkari lainas tai vuokras hepan rekineen ja lapioi lumet kartsalta rekeen. Sepänpudessa oli myös jäädytetty puumäki, missä laskettiin peffistä tai kelkalla. Jonotus mäkeen ei aina mennyt oikein ja auoin päätäni yhelle kundille, joka kiilas. STADIN MESTAT MARJUKKA RUNDBERG O.S. Olivatko terät terävät tai tylsät, ei sillä niin väliä. Skrinnaamist tahditti musa ainakin rusettiluistelujen aikana. Fyrkalla sai valaistun kentsun ja lämpimän parakin tsengojen vaihdolle. Kaivarissa skimbattiin Kansanhiihto oli pakollinen. Juoksin Kivenhakkaajalle verta nenästä vuotaen. T ossa kyrkassa mut on kastettu Marja-Tertuksi. Joharin ketsulla ja Sepänpudes Joharin kentsu oli vilkas skrinnausmesta. Hankalin kohta oli jyrkkä alamäki kohti pudea. Tyttäret mainitsivat, että Joharin kentsu tullaan uudistamaan ja palauttamaan se skrinnauskentsuksi. Ehkä siellä viel skrinnataan valaistulla kentsulla musan tahdissa ja skidit poistuisivat ruutujen ääreltä raittiiseen ulkoilmaan. Puniksen skolella oli puuskimboja remmisiteillä. Broidini Vekku lähti saman tien kostamaan. Linna myös jäädytettiin ja siitä oli iloa pitkäksikin aikaa. Ei kundia löytynyt. Porukkaa oli aina paljon ja kentsua kierrettiin vastapäivään. Laskiaisena ei voinut pysyä pois Kaivarista. Sinne ei ollut pääsymaksua ja tsengojen vaihtokoppi oli kalsa. TSILARI 2/2019 35. Siellä oli jyrkkä puumäki pikkukaltsilta alas ja pitkä luonnonmäki vastakkaisella puolella. Kaivarin hyppyrimäen portailla ylhäältä: Broidini Vekku, minä, sisarukset Hilke ja Nelly. . Häpesin ruskeita divarista köpattuja kaunareitani, kun muilla oli hienot valkoiset. Vuorotellen yksi skidi pääsi messiin snögekuorman päälle rekiajelulle alas Punista rantsuun. Hyvin luistivat, kun pareittain kentsua ympäri liu´uttiin. Mäissä luisti ilman alustaakin, jos se pahvi sattui luiskahtamaan pois alta. Siellä talkkari lapioi snöget reestä mereen ja palasi täyttämään reen. Fönärin pellille joskus useampikin kundi erehtyi sittaamaan. Sitä Kivenhakkaajaa, missä kartsalla oli elämää niin päivällä kuin iltaisinkin, ei enää ole. Dallasin luokkakaverini Oilin kans skrinnarit kintuis pitkin Albertinkartsaa pudeen. Kävin siel harvoin, koska fyrkkaa oli hintsusti ja sinne maksoi. Lähin latu löyty Kaivarista. Sinne parijonossa skimboja kantaen marssittiin ja skimbattiin kolme kertaa Kaivarin ympäri. Hän joskus jopa jätti pitskulle ison snögekasan snögelinnan tekoa varten. (Kivenhakkaaja oli yhden jengin kokoontumiskartsa). Talkkari ja snöge Tyttäreni fiude oli parkissa Puniksella entisen Pikaeineksen edessä. Talkkarimme skroudasi lumet pois hevosreellä. Tsiikasin Kivenhakkaajalle päin ja minnasin siellä vietettyä aikaa. PIENSALMI Talvenviettoa Rööperissä Idean skrivata sain, kun venasin tyttäriäni Designmuseon edessä tsiikaten Johiksen tsyrkkaa ja Joharin kentsua, missä ei ollut mitään toimintaa. Enimmäkseen skrinnasin Sepänpudessa. Laskuvuoroaan venaavia skidejä vahti vaksi, joka huolehti järjestyksestä. Talkkari oli pahantuulinen poikamies. Budjas ekan kerroksen hellahuonees puolittain maan alla. Tossa tsyrkassa olen päässyt ripille, kuin myös systerini ja broidini. Ujona gimmana pidin numerolappua nurinpäin, jotta vastapuoli ei sitä hiffaisi. Toises päädys omalla alueellaan treenas kaunoluistelijat piruetteja ja muita vaikeit kuvioit. Mieleni palasi lapsuuteen. Silloin talkkari talvellakin täytti vodaämpärin pitskun vodapostista ja juoksi kalsarit jalassa heittäen vodat sittaajien päälle. Rööperissä mua kutsuttiin Markaksi, mikä myöhemmin on muuttunut Marjukaksi. Oman talon skideille talkkari oli armollisempi. Kelkkaa ei ollut, vaan laskin jostain löydetyllä pahvinpalalla
36 TSILARI 2/2019 SLANGI BLISAA
Fotoskaba 1 / 2019 vastaus Fotoskaban oikea vastaus on OP ryhmän pääkonttori. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n palkinto. OP esitti Stadille ajatuksen Teollisuuskadun muuttamiseksi Gebhardinaukioksi, jotta stadilaiset huomaavat, että OP sitoutuu Stadiin. Valkan kortteleissa näkyy suomalainen design ja luonnosta ammentava kulttuuriperintö. Mut oltiin nyt tarkkoi siinä, ett osoteki oli oikein. Onneksi olkoon! Moni tsennas byggan. / Vilken skola finns i Eira på Ehrensvärdsvägen. 3. 5. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. 4. / Vilket museum finns på Kalliolinnavägen 14. Mikä museo sijaitsee osoitteessa Kalliolinnantie 14. 2. Mikä koulu sijaitsee Eirassa Ehrensvärdintiellä. Koko Valkan korttelin pintaala on 13200 m2. / Vilken organisation grundades 1899 av Lucina Hagman. Sendaa vastauksesi sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. STADIFROOGIS Stadifroogis – Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. VALTTERI HELLGREN Mis osottees tää bygga staijaa. Minkä järjestön Lucina Hagman perusti 1899. Vastaukset sivulla 41. Gebhardit budjas Stadis. Mestan nimee ku on bytskattu.. / Vad heter sexshopen på Stora Robertsgatan som förknippas med Tom Sjöberg. Stadi hyväksyi idean. Mikä 1966 perustettu matkatoimisto meni konkurssiin 2005. Yhteiskuntavastuuullisena yhtiönä OP on bygannut uuden talon sellaiseksi, ettei se kuluta luonnonvaroja liikaa. Uus nimi viittaa suomalaisen osuustoimintaliikkeen perustajaan ja ekaan dirikaan Hannes Gebhardiin ja sen vaimoon kansanedustaja ja talousneuvos Hedvig Gebhardiin. / Vad hette den 1966 grundade resebyrån som gick i konkurs 2005. Vastaukset viimeistään 29.5.2019 SKABAT Tsilarin 1/2019 fotoskaban arvonnassa finnas Jari Laurinen. Bygga valmistui 2015. TSILARI 2/2019 37 1. Mikä seksikauppa Isolla Roobertinkadulla liittyy Tom Sjöbergiin
TEKSTI JA KUVAT: MARJUT KLINGA Treffit Cactuksessa. Esko Vepsä bamlaa Oodin Kuutiossa kerran kuussa Stadin historiaa, ja huhtikuun Kuutio-keikal on mestoilla Heikki Paunonenkin. Marttojen historiasta. Nyyat raflat Borkka ei kuitenkaan voi korvata kunnon raflan tunnelmaa missä snadin drinkin äärellä voi bamlaa mukavii ja treffata tuttui. Borkassa kokoontuu myös lesauspiiri kerran kuussa ja muitakin glaidui jutskii ollaan duunaamassa. Ja tietty stagelle on noussut myös oma Slangibändimme. Cactuksessa ollaan bamlattu ja lysnattu muistoja alueelta sekä fiilistelty Harri Saksalan ja Jukka Orman musisointia. Levyjulkkarit Cactuksessa 9.4. Ruusussa on valittu eka Dorka ja juhlittu Tsilarin päätoimittaja Kari Varvikon 75v juhlia. Jo syksyllä käyttöön otettu gamla byrootilamme ”Borkka” on tarjonnut jokaviikkoiset tsufetuokiot teemaan sopivilla tuotteilla ja kliffoilla stooreilla. Huhtikuussa tullaan järkkäämään mestassa ekat levyjulkkarimme kun oma slangilevymme Slangimusa ei delaa koskaan 1 tulee myyntiin. Rafloista olemme hitanneet kaksi nyyaa pleissii eli Sörkan ruusun ja Cactuksen. Mesta oli jo niin tuttu, että monilla oli siellä vakipöytä, johon ei nyyaa populaa noin vaan otettu vastaan.. Todellinen ”matalan kynnyksen tsufela”. Mesta on vakuuttanut viihtyisyydellään meidän jengin eikä tietty teemaan sopivasta nimestäkään ole haittaa. Myös viime kesän kiinni olleessa Työväenasuntomuseossa on slangiopastuksia tiedossa. Käpiksen Cactus taas hurmaa musadiggarit valmiilla tekniikallaan ja hyvillä parkkipaikoilla. Ja mahtui siihen väliin vielä meidän järkkäämä kniigailta, kun Stadin Kundi Pekka Sauri haastatteli Ville Jalovaaraa 14.3. Slangiteema Viime vuoden lopulla avautui Stadin ytimeen nyya biblu Oodi, jonka avajaisten ohjelmaan saimme tosi stailin panoksen slangiteemaa. Bamlauksen lomassa Slangikuoro sjungaa slangibiisejä. Vaikka mestaa oli moitittu syrjäisestä sijainnista ja koleudesta, niin siitä huolimatta sinne liittyi monia muistoja. Esko Vepsä ja Markku Jalonen vetävät slangiopastuksia Hakasalmen museon Suruton kaupunki -näyttelyssä sekä päämuseon Signe Brander -juhlavuoden kierroksilla. Borkkaan on muodostunut tuttu vakijengi, mutta sinne on löytänyt tiensä myös moni ensikertalainen. Siitä oli iisii saada teema jatkumaan tänä vuonna Oodin ohjelmistossa. Oodin ohella slangiteema näkyy myös Kaupunginmuseon vuoden kierrossa. Lisäksi järkkäämme Mutsi on bestis -konsertin Oodin Maijansalissa 12.5. klo 14 ja murreskaban 3.8. klo 14. Slangibändi Jani Takkunen, Jaakko Perkiökangas, Matti Salo ja Timo Saarto. Ja vielä kolmas mesta on ennestään osalle tuttu Laulumiehet, jossa on jo järkätty bamlausskaban alkukarsinta ja lysnattu nyyan bamiksen sjungausta ja vielä kevään aikana tullaan järkkäämään siellä jortsut Marinon tahdittamana. 38 TSILARI 2/2019 SLANGIJENGI K aisiksen tilalle piti pikaisesti hitata muita mestoi ja onhan niitä hitattukin. Treffit Sörkan Ruusus Kari 75v ja Pirde. Nyyat mestat Borkasta Oodiin Vuosi alkoi lähes toiminnan seisauttaen, kun monien vuosien tuttu treffimestamme Kaisis meni konkkaan
Ruohonjuuri . toimintavuottaan. Stadin Dumari . Sauna Hermanni . 4). Jo eka palaveri näytti suuntaa siihen, miten idearikas jengi meillä on tätä juhlavuotta ja tuleviakin vuosia suunnittelemassa. Yhdistys pyrkii juhlavuonnakin tavoittamaan eri ikäryhmät vauvasta vaariin jopa tuotteistamalla slangiteemaa. Olemme kutsuneet juhlavuotta suunnittelemaan täysin nyyat tyypit, joista nuorin täytti juuri helmikuussa 20 vuotta. Kahvila Päijänne . Urheiluhallit Tsekkaa Slangin saitilta tarkemmin tai pyydä infoo byroosta (byroon yhteystiedot s. Keväällä järkkäämme myös toistamiseen Valkkadallauksen 25.4., joka pohjaa nyyaan kniigaan Puutalojen Vallila, joka on jo tullut myyntiin. Muista ottaa jässäri messiin. FitPit Oy . Petri Kantanen / Stadin sifra . Metrosuutarit.fi . . Kelaa jo nyt vuoden mittaan, mitä slangisanoja lysnaat tuolla kartsoilla ja ehdota niitä byrooseen. Jos sulle tulee mieleen joku nasta juttu, mikä olisi kiva toteuttaa juhlavuonna kerro ihmeessä ideasi byrooseen. Kohti tulevaa Vuonna 2020 slangijengi juhlii näyttävästi 25. Kari Varvikon duunaaman kniigan fotoihin ja stooreihin on päässyt jo maaliskuussa tutustumaan, mutta ennen dallausta Kari on luvannut olla mestoilla Kahvila Päijänteessä kniigan kanssa. TSILARI 2/2019 39 SLANGIJENGI Borkassa hallituksen kokous. Borkassa jengi lysnaa Ata Hautamäkee Jengi shungaa Pialle Hertsigan kimma -biisiä, johon sanat skrivas Anja Rantamäki.. Selma Palmun tekstiililiike . JÄSENETUJA 2019 Nää lafkat antaa etui Stadin Slangi ry:n jäsenille. Treffit Laulumiehet-raflassa, Pirjo Tuohimaa ja Marino. Kerro ehdokkaasi byrooseen 10.5 mennessä. Jäämme mielenkiinnolla venttaamaan tulevaa. . Lisäksi loppuvuonna valitaan ekan kerran Vuoden slangisana, jota tullaan hakemaan joulukuun Tsilarissa. Bulevardin klinikka . Hytösen Puoti . TaxiMeri . Hallitus on päättänyt, että valittujen pitää olla stadilaisia nyt valintahetkellä. Froogaa lisää byroosta. Mutta vielä ennen juhlavuotta on tulossa tärkeitä valintoja eli parhaillaan on ehdokasasettelu käynnissä liittyen Helsinki-päivänä valittaviin Stadin Kundi ja Friidu -henkilöihin
word) Tsilarin meiliin: tsilari@ stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Kaisiksessa on vietetty monet treffit ja jorattu sekä sjungattu. Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Myös monet friidut ja kundit ovat siellä tutustuneet ja muutama mennyt jopa giftikseen. B e a t l e s ” ! NYT messiin kaikki E LV I S j a B E AT L E S d i g g a r i t m a h t a v a l l e B ä n d i b a t t l e r i s t e i l y l l e V i i k k a r i l l a ! Luvassa kaksi eri risteilymahdollisuutta, Päiväristeily ja Miniristeily. Jos sä haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 29.5.2019 mennessä. K o e t a a n k a i k k i y h d e s s ä k a h d e n k o t i m a i s e n t i m a n t i n k o v a n t r i b u u t t i b ä n d i n m u s i i k i l l i n e n t a i s t e l u ” E l v i s v s . Toimitus voi lyhentää stoorei. 40 TSILARI 2/2019 L i s ä k s i m a i n i o t a n s s i o r k e s t e r i v i i h d y t t ä ä j o r a a j i a j a k u u n t e l i j o i t a . Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Seuraava Tsilari 3/2019 ilmestyy 27.6.2019. Niistä ja lipuista saatte myöhemmin lisää infoa. Tsilarin 20vbileetkin järkättiin siellä. La 14.9.2019 La 14.9.2019 Messissä järkkäämäs sä Natsan, Slangin ja Caffeliinon porukkaa. Pluggaajatpalstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. SKRIVAA TSILARIIN! . Kaisiksessa kniigatreffeillä 2014 Hessu Orasmaa, Marjatta Salminen, Pia Landén, Arska Soisalo, selin Fjalle Åsten. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Kun non mein inkiä luva ssa! SLANGIJENGI TEKSTI: MARJUT KLINGA Kaisiksen muistot Monivuotinen treffimestamme perinteinen Kaisiksen rafla meni konkkaan. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Foto: Mikko Reijola.. Nyt aiomme koota muistot talteen eli jos sinulla on mestaan liittyviä fotoja tai tarinoita, sendaa ne byrooseen toimisto@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki
5. taksiliiton historiassa) kovin edistyksellisenä, kun hoksasi hankkia taksiauton. Marttaliiton / Marthaförbundet. Pasilassa 17/2 1972 Valtteri Sorsa . Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . Mut ei se puisto mihinkää Maunulaan slyytaa. Valtteri oli isäni nuoruudenkaveri ja armoton slangin puhuja. Outi Koste on kerännyt lehtileikkeitä uutisista, jotka kertovat Orraeuksen eläinrääkkäyksestä. Mutta missään ei mainita autonhankintaan johtanutta syytä. Voihan sitä starttaa tietysti Laaksostakin. TSILARI 2/2019 41 Stadifroogis vastaukset / svaren: 1 Töölön Matkatoimisto. King’s Sex. Tarkkaan ottaen velolla skujaten tai dallaten voi lähtee jo Finlandia-talon nurkalta, talvella skimboilla tosin vasta Laaksosta. Pasilaan nyt töihin vaan ja sitten avioon se alussa kait tuntui kuin ois pannut päänsä rovioon. Liian snadi keskuspuisto Mä en oikein bonjaa mitä Tsilarissa 5/18 ja erityisesti 1/19 skrivattiin Keskuspuistosta: ”Laakson kentsulta lähettii ja skutsii riitti aina Maunulaan asti”. Nipalle Stadin kundi liinaharja linjojen kasvatti komia. 3. Kun raskaat vuosikymmenet nyt takanasi on eläke ja oloneuvoksen tie nyt huoleton. Latua, reittii ja skutsia piisaa Vantaanjoelle asti ja siitäkin yli. Siitähän se vasta kunnolla alkaa. HANNU NYBERG Stadin kundin eläkeriimi Kummisetäni Valtteri Sorsa kirjoitti isälleni riimin isäni jäädessä eläkkeelle Pasilan Konepajalta 1972. 2. Kasvoi kera vanheimpansa, koki aikoja kovia. Oheisista lehtileikkeistä ilmenee syy; Orraeus kidutti kuoliaaksi yhden hevosistaan syksyllä 1905. He olivat kummatkin töissä ikänsä Pasilan Konepajalla. 4. . OUTI KOSTE . Skolet käytiin, krakattiin, jorattiin ja dokattiin totta kai mut kauan kestänyt ei, kun Nipa tytön lankaan sai. Ajuri Orraeus Minua on pidemmän aikaa harmittanut, että ajuri/taksiautoilija Orraeusta pidetään (mm. Mannerheim-museo / Mannerheimmuseet. . TAPANI HAKKARAINEN. Sanomalehdissä (mm.Hbl 25.10.1905) oli julkaistu Orraeuksen ajurinrattaiden numerot, joten asiakkaat osasivat välttää niitä. Elias-koulu. Häneltä kiellettiin ajurin ammatin harjoittaminen, mutta hän yritti jatkaa liiketoimintaa renkinsä nimissä. Vuodet vierii, kouluikään poikakin jo varttui, kohta Nipakin jo skolehommiin tarttui, mut Stadi sekä kartsat kasvatusta antoi myös Nipa nurkkajynssärinä kortensa kekoon kantoi
Mut näin entisenä teekkarina oon sitä mieltä, et vappu ja voda on kämäne kombo. Teksti on lähteny Repe Helismaan handust, joten voin nyt näin vaalitunnelmiss vaan siteerata yhtä entistä pääministerii: ”Sori siitä!” Ja propsit Matti Reittamolle, joka korjas mun mokan jo helmikuun numeross. Ku skiglariss punkat on vesilinjan alapuolell eikä eristeit nimekskää, nii voin luvata, et on galsa goisii. Ei oo fyrkkaa edes löpöön, jote pakko on mennä tuulen voimall. Jotkut luulee et skiglaajill on massii, mut se ei stemmaa ollenkaa. Ei oo tapana heittää juttuja noin lonkalt, mut mull oli ihan selvä muistikuva siit, ett olisin kuullu tän stygen Junnun esittämänä. Telakka on iha oma maailma. 42 TSILARI 2/2019 KAIKKI KONDIKSESS V iime joulukuun numeross mä väitin, et Junnu Vainio oli skrivannu stygen Laivat puuta, miehet rautaa, mutt tuli flöitattuu oikein kunnoll. Ja ku on blaadannu loppuun ja homma viel tuntuu futaavan, nii sit voi poraa sen holen. Mut tänä päivänä ku kaikkien kesisreissui syynätään hiiliklabbinjäljen kannalt, siit voi kuittaa iha eeppisen sädekehän itelleen. Niist on aina vaara, et jotain tihkuu läpi. Siel ei oo kiire mihinkää. No, tai ei siis ihan viel, sill nyt ollaa viel kuivill, mut menoss on kauden tärkein sesonki. . Se voi viedä oman aikansa ennenku sisäistää tän telakkafiiliksen. Jos on slumpannu jonku uuden vermeen, nii se pitää aina stikkaa ruuveil pleisiin eli on porattava yks tai useempi hole. Mut näin entisenä teekkarina oon sitä mieltä, et vappu ja voda on kämäne kombo. Pääasia on saada kaikki kondikseen enneku botski on vesill. Ja muutenki tääll meijän leveysasteill sköne on kesäkuus viel alle kymmenasteist. MUT NYT takasi vesille. Nyt ruvetaan rustaa kalustoo kondikseen telakall ja mulle tää kevään fiksauskarkelo on ollu se, joka on antanu parhaat kiksit. Mä ku luulin, et mulla falskas vaa lähimuisti. Oli botski sitten puuta, rautaa tai guttaperkkaa, nii aina siin on jotain fiksattavaa tai viritettävää. Ekas tsekkaa mitall kolmeen kertaan. Jos skiglaajall on fikkan pohjall joku lantti tai vähä bulimpiki summa, nii aina löytyy joku varuste, johon sen saa upotettuu. Ei ne himass aina tajuu, kui tarkkaa ja aikaa viävää tää kevätkondiksen säätämine on. TELAKALL EI kandee hosuu. Ja välill ei tartte lähtee mihinkää, ku silti pääsee pätemää. Jote mull ei oo ollu koskaa hosis saada botskii vodaan enne jussii. Joten pitää tsennaa prikullee et duunaa holen oikeeseen mestaan. Sit sytyttää snagan ja funtsii et onks mikää ulkopuolell tai sisäpuolell joka saa hittii jos mä poraan täst. RAFU NYBERG B.WISSER. Eikä siell tuu kloddit hyppii silmille, kokemus rulettaa. Ja ku on tätä treenannu parikyt vuotta, nii voi jo jakaa osaamista muille, haluspa ne neuvoi tai ei. Se on jotenki äijiähenkinen maailma, mutt ilman testosteronii. Ja ku botskis tulee vodaa nii ylhäält ku alhaalt nii ei parane vedellä mitää turhii holei umpimähkään. Mut nii se vaa kovalevy hapertuu vuosien saaatos, et koht varmaa Rautavaaran Tapsaki rupee dallaa Kolmatta linjaa. No jotkut on sellasii, ett niide pitää päästä vapuks vesille ja niill on hirvee hosis. Niil on botski, mut muuten ne on iha persaukisii
Su Äitipatsas 12.00. Pe Klo 10Uutisvuodon kuvaukset, kysy byroosta. To Aleksanterin teatteri klo 19, kysy lisää byroosta 12.4. Ti Borkassa tsufet 23.4. Ti Borkassa simaa ja munkkeja, työväenlauluja Vapputanssit Kinaporissa vain eläkeläisille klo 13Marino ja Esko Vepsä. Toukokuu 3.5. Kandee liittyy Slangijengiin, ni oot messis ylläpitämäs slangiperinteitä. TSILARI 2/2019 43 Huhtikuu 9.4. Stadin Kundin ja Friidun julkistus klo 12. Ti Mutsi on bestis Tuomiokirkko klo 18, Kisu, Olli, kuoro, juontaa Pirjo Tuohimaa. Laulumiehet, kuoro, Marino, 5 € sisään., kysy byroosta Kesäkuu 9.6. 5.5. Su Klo 10Hakiksen Markkinat pöytäpaikka 148. 17.5. To Valkka-dallaus klo 17-, sitä ennen kirjaesittely Kahvila Päijänteessä klo 16Kari Varvikko 30.4. 14.4. Ti Borkassa tsufet 12.5. Helsinki-päivä, Marino, Olli, kuoro, Sakilaiset, juontaa Emma Jäntti, myyntipöytä, Espan lava. 14.5. Ti Borkassa tsufet klo 15 Levyjulkkarit, klo 17rav. Jos haluut saada tapahtumalistan paprulla, voit tsögaa sen byroosta tai slangitreffeiltä. 12.6 Helsinki-päivä Kannelmäessä klo 12-16 mm. Pe Brander 150v-juhla Nikkilässä yhteiskuljetus klo 15.30, juhla alkaa klo 17 maksu 25 € sis. Heikki Paunonen ja slangikvartetti. 12.6. Proggikseen voi tulla muutoksii. Pe Stadin historiaa Oodissa klo 17. Su Brander 150vnäyttelyn avajaiset kaupunginmuseolla 12.0016.4. Mutsi on bestis -konsertti Oodin Maijansalissa klo 14, Mikko Helenius, kuoro, Pirjo, Olli, Harri, Marino, juontaa Markku Jalonen. pullakahvit, kuljetuksen ja lipun Stadin naisten laulut -esitykseen Lilla Villanissa, kysy byroosta. Stadis tapahtuu Täst listast hittaa Stadin Slangi ry:n ite tai muiden kans kimpas järkkäämii tapahtumii ja mestoi, mihin Slangijengilt on pyydetty proggista. To Klo 17Kevätjortsut rav. 23.5. Vinkkaa frendilleki! Jäsenet saa tän snygin Tsilarin kuus kertaa vuodes himaan (ei-jäsenille Tsilarin vuosikerta bungaa 50 egee) Infoo jäseneduist hittaat Tsilarist, Slangin nettisaitilt tai saat byroosta.. Ti Borkassa tsufet 25.4. Klo 14 ja 15.30 Työväenasuntomuseon slangiopastus, Esko Vepsä klo 15.45 Kuoro Sederholmin talolla. Tsekkaa Slangin saitilta tai byroosta 045-186 7238. 11.4. Cactus, Mäkelänkatu 91. 7.5. klo 11 Paavalin puistomessu, kuoro, Picnic. Esko Vepsän slangiluento klo 12.30