Tsilari 2/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 2/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27. vuosikerta | Hinta 8 € Vuonna 1939 Stadi oli ku Ukraina DORKAN PAPRUT KAMUILLE Bulisti kniigoist ja bibluist
Lähtö 16.7.2022 klo 10.30 Aleksis Kiven patsaalta Rautatientorilta ja paluu n. klo 20.00. Ilmoittautuneille lähetetään maksuohjeet. Joulugubbe haastaa slangijengin jeesaamaan ukrainalaisii skidei Niil on ny tosi stritti mesta, ku naapuri ryysäs niiden kimppuun ja rupes skotaa niit tykeillä, tankeilla ja ohjuksilla. Varat käytetään Pelastakaa Lasten työhön Ukrainan sodasta kärsivillä alueilla. Keräyslupa: Poliisihallitus RA/2017/823, myönnetty 29.8.2017, voimassa 1.1.2018-31.12.2022 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Fippaa säki jotain. Himatönöt bragaa, ei oo sähköö eikä lämmintä, faijat on rindiksel flaidaamas ja mutsit studaa, et mördaaks krigu koko fämilin. Matka bungaa 100 egee ja sisältää bussimatkat, lipun klo 14.00 marssishow-esitykseen, kahvit sämpylöineen ja lounaan lounaspöydästä. Mukaan mahtuu 50. Matkaoppaamme Antero Nuutinen. Snadiki fyrkka jeesaa. Stadin Joulugubbe stikkas 1000 egee ukrainalaisten skidien hyväks Pelastakaa Lapset ry:n hätäaputilille FI64 1017 3000 2107 27. Kesäredu Slangijengillle Hamina Tattooseen. Ilmoittaudu byrooseen meilillä toimisto@stadinslangi.fi tai skulaa 045 186 7238
Hei, se on kevät! Pluggaa pärtsäristoori s. FO TO : N IL S W A SA ST JE R N A / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O FO TO JA R U N O : M AT T I K A IN U LA IN EN 3 Tsilari 2 | 2022. Kevätruno Matti Kainulain en Skloddit brennaa filkkaa, trokari brenkkuu dilkkaa. Niiniluoto 17 E-sporttii V. Seppälä 14 Prätkästoori M. Linna 36 Käytöstapoja H. Palminen Lesaa s. Paunonen 30 Gamla Norssi Rehupuntti 31 Jangsteri-Norssi L. ja C. Kuutar 12 Kansis 150 vee M. Palminen 20 Stadin syke R. Saksala 23 Gamla slangi / T. Palander 35 Valkonen Vesku T. Mulari 26 Inttistoorii B. A. Nyberg 42 Sveduslangi R. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis / H. Palminen 37 Slangi blisaa 38 Skabat 39 Pluggaajat 40 Slangijengi 43 Slangi järkkää KANSI: VALON TUOJA, PEKKA KAUHANEN FOTO: A. 14 Harley-Davidson FL 1200 Duo Glide ”Panhead”. NYQVIST Stadist ja stadilaisist 8 Dorkat Kamut V. SISIS Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari / S. Kainulainen 16 Mielipide Snygi Stadi 34 Stadin hyndät S. Toikka 28 Kniigavinkit / S. 12, missä menee 150-vuotias Kansis Kansis vuonna 1916. Kolanen 24 Liitosalueen friidu N. Friiduil kesämeko t, jannuil mieles jekut. Miettinen 32 Pohjakallion stoori S. Hellgren 18 Jörkan biblus S. Nyberg Minnailuu ja suosituksii 11 Aarre Elo In memoriam M
. Se draijaa Suo men riippumattoman journalismin flaguu. 5.4.2022. Kultti on jotain snygimpää, stydimpää, fiksumpaa ja särmikkäämpää ku blyygiys ja nössöys. FO TO : V IR V E K U U TA R 4 Tsilari 2 | 2022. Niit säilytetään Pasilan kirjavarastos, mist niit voi tilaa omaan bibluun. VK Biblun aarteita Kaikkihan snaijaa, ett Stadin bibluista voi hittaa kaikenlaisii aarteita, jos diggaa plug gaa. . naamis Tsiigaa vastaukset sivulta 39. Ihan kans vaik tosi gamloi kniigoi. Aika huikeet pluggaa yli 100vuotiast kirjaa! Enne kniigoihin skrivattii ohjeit londaajille. Biblun ohjeit londaajille – jotain 100 vuot vanhoi. Eka lainausmerkintä kirjan taka-sivul on vuodelt 1914. linkkariprofiili . Kuulostaa nykyfriidun korviin aika hauskalt, ett kniigoi londattiin ilman takuita vaan niille, ku bungaa veroi – ja niiden mui jille. Muiden piti hankkii luotettavan henkilön ta kaus tai jättää kolme huggee biblulle. Slangijengi ja Tsilari onnittelee synttäri sankaria! . Tsilari Kultti ry:n jäseneks Niinku stäreimmät lesaajat on hiffannu, Tsilarin kannen otsikko palkissa stondas jo viimeks: ”Stadin Slangi ry:n jäsen ja kulttilehti”. Ku toi mal laa meidänki funtsaukseen, Tsilari liitty vuoden alussa Kulttuuri, mielipide ja tiedelehtien liittoon, siis Kultti ry:hyn. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. On snadisti ajat muuttunu. . Aina kantsii minnaa Mustosen Pemun sanat: ”Stadin slangi on duunarien, jengien, roh keiden kapinallisten, välkkyjen älykköjen ja toisinajatteli joiden kieli”. SP FO T O : K U LT T I RY Ruusui päivänsankarille. VK Dinah Maria Craigin (kans: Mullock) kniiga Jalo elämä on vuodelt 1891. Siellä me ollaan omien ja outojen kans kimpassa. Kultti meinaa sellast jengii, ku on jotain muuta ku buli massa ja valtavirta. Niinku vaik, ettei londattu niille, joil on tarttu vii tautei. Kultin jäsenlehdet on kanava aiheille ja tyypeille, ku ei valtamediaan mahdu. Onnee, Ulla! Ulla Toivainen, Stadin Slangin pitkä aikane jäsen ja gamloin friidu täyttää 99 v. Tarve toisin ajatteleville aviiseille on giganttinen
Göntsän jauhajina Richard ja Bill oli ihan amatöörei. Sen pressakaudella boltsist tuli yhtäkkii monta napsuu dillempi mesta. No joo, Jenkkiläs on flöitattu, mut koko Slobojen historia on ollu pitkää öögaan stroolausta. On jenkkien pressat ennenki stritannu öögaan, esimerkiks Nixon Water gate-brekkikses ja Clinton flöittas, et ei se sitä Monicaa oikeesti bylsiny, et se punahuuli vaan halus snadisti lutkutella sen sladdii. Maailmassaha vallitsee sellanen hönelibalanssi, et jossain tarttee aina olla joku ihan toivoton dille, jota symffataan kimpassa, jolle kaikki griinaa räkäsesti tai jonka tekemisii spiidataan köörissä. . Pahalla Tavalla Dorkat M ehän on Tsilarissa dilkattu Dorkan paprui sellasille fantsuille tyypeille, ku dallaa omii gartsoi, ilahduttaa jengii ja on aidosti, Hyvällä Tavalla Dorkii. Vast Donald hissas flöittaamisen kroussisti nextille levelille. Se jutskas siit yhelle leningradilaiselle gartsojen heebolle: Vladimir Putinille. No, sellaselle oli sosiaalinen orderi, ku Jenkkiläs valkattiin edellist pressaa. Ne valkkas pressaks Donald Trumpin, nykkiläisen bisnesstarbun, sprettailevan öykkärin, maailman surkeimman luuserin ja patologisen flöittaajan. Joku jo stikkas, et sillai födais enemmän äksönii, jos me ruvettais dilkkaa Dorkan paprui Pahalla Tavalla Dorkille. No ekakshan tuol oli vaan toi Kim Jong-un, ku bamaroi Pohjois-Koreaa. Sellast daijuu ei tietenkään valkattais minkäänlaiseks bossiks missään, mut sil kävi mäihä, ku sen faija Kim Jong-il (Rakastettu Bomtsika) ja vaari Kim Il-sung (Buli Bossi) oli jo ollu siel despootteina. Ei mitää atakkii tai kriguu, nirhataan pelkkii natsei ja kaiffareiden kans turvataan rauhaa. Skoijii, mut niille se on ihan Jesse. Sit niille tuli tää Lavrov, Nykissä lontoota oppinu hiippari, ku on ihan flöittaamisen maailmanmestari. No, se on ny todistettu. Se bamlas skeidaa bulisti, avoimesti, ihan pokkana ja aina. Joo, niin varmaan. Stadi oli ku Ukraina. Jenkkilässä Sergei oli lesannu Dale Carnegien kniigan Miten saan frendei, sukseeta ja vaikutusvaltaa. Tää Vova ku on ehdottomasti penaalin skarpein HEDARI SEPPO PALMINEN 5 Tsilari 2 | 2022. Kaikki minnaa, millai slobojen fyyrerit vokotteli meitä, ennen ku skrivattiin se nostalginen diili, et ollaan frendei, duunataan kimpassa ja jeesataan. Ku Jenkkilä ei oo ihan doingdoing-diktatuuri vaan digattu ja ainaki niitten omast mielest snygi demokratia, ni ne toitottaa skideille, et kenest vaan voi tulla Juu-Es-Ein pressa. Aina ku se bamlaa, sloboille tai kelle vaan, se bamlaa skeidaa. Tää Vova ku on ehdottomasti penaalin skarpein pänna, ni sehän bonjas: Mutsi Slobo frelssataan sillai, et sendataan solttui, flygareit, tankkei ja ohjuksii Ukrainaan – erikoisoperaatioon. Muuten se on keskittyny monottaa ja telottaa vaan niit heikäläisii. Fittii, mut vastapainoks eri puolil boltsii on hilattu ihan tajuttomii skitsoi, strittibollii ja skeidan bamlaajii buleiks bomtsikoiks. Peace, love and understanding! Ku noit Dorkan paprui ny on dilkattu vaan Hyvällä Tavalla Dorkille, ni niit on skrivattu aika skniidusti. No, tätä nykytyrannii eli ”Nerokast Kaiffarii” on viel jotenkuten siedetty, ku sil on ollu skäfii flaidiksii vaan Etelä-Korean kans plus snadii uhoo ja nokkapokkaa jenkkien suuntaan. Kantsii lesaa suomalaisen friidun Outi Papamarcoksen skrivaama opus Ja sitten tuli Trump (Aviador 2022). Mä vaan studaan, et kyl ne senkin pystyis bonjaa väärin
varajäsen lasse.solman@gmail.com Valtteri Hellgren 2. Tsilari / Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikkoolavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 12399523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 27. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Risto Lindgren, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) ja jäsenrekisteri risto.lindgren@pp.inet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinlangi.fi 6 Tsilari 2 | 2022. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangi ja Stadikamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Byroos päivystää Tarja Valli. BYROO: Jäsenasiat, redu ilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Hallitus Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Ragnar Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Lasse Solman 1
Dallapé – stadilainen jortsuorkka! J ebu! Suulis skriinaa ja sitä rataa! Kuunnellu kevätfiiliksissä gamlaa stadilaista jortsumusaa eli Dallapé-orkkaa. Sit jossain vaiheessa Jäppilä londas joltain kaveriltaan sen verran fyrkkaa et sai hankittuu ekan kurtun. Masa oli aina ollu innostunu musasta. Ja toi nimi Dallapé, sen stoorinhan moni tsennaa, eli sehän tuli Jäppilän ja kaiffarinsa Majanderin Erkun kurtuista. Sanottiin et koko Bärtsi ”hengitti Kone ja Sillan hihnojen ja vasaroiden tahdissa”. Saman tien se meni jortsuskoleen muttei oppiakseen joraamaan vaan – skulaamaan! Masa on kertonu et se sittas siellä toista kuukautta jonkun haitaristin vieressä ja sillä tavalla se oppi skulaamaan kurttua!!! Siitä Rajamäen Pojista tuli sit tää Dallapé eli oikee jatsiorkka, semmonen mis oli drumsit ja kaikki. Ai niin, tän vuoden Stadin Kundi ja Stadin Friidu selviää Helsinkipäivänä 12.6. Se oli tragedia! Ja ku krigu oli ohi, Masa hittas itsensä Tammisaaren vankileiriltä! Huh! Siellä ei vietetty mitään kliffaa hotlaelämää niinku tiedämme. Jäppilä alotti tsupparina 15-vuotiaana ja kun 16 vaihtu mittariin, se hyppäs viilarinoppiin Kone ja Silta -lafkaan (sittemmin Wärtsilä). Dallapéhan on legenda! Aikoinaan vuosia lajissaan koko Finskin ykkönen ym.!! Orkan perustaja oli Martti ” Masa” Jäppilä, Valgan kundeja vuodelta 1900. Masan tuomio oli onneks ehdonalainen ja kun se pääsi leediks se tuli takas Stadiin Kone ja Sillan vasaranpaukkeeseen. Rajamäen Pojat oli sen eka bändi ja jonkinlainen Dallapén alkumuoto, ku lähti käyntiin Kivinokassa, tiedätte mestan. Sit sytty sisällissota. Espan lavalla. Jos Dallapén stoori kiinnostaa, kantsii pluggaa Marko Tikan ja Toivo Tammisen skrivaama ”Tanssiorkesteri Dallapé – Suomijatsin legenda 1925–2010 (SKS)”. Ekan keikan orkka skulas Sörkan Vennulla joskus syksyllä 1926. Treffataan siellä!! Sanottiin, et Bärtsi ”hengitti Kone ja Sillan hihnojen ja vasaroiden tahdissa” BAMIS HARRI SAKSALA 7 Tsilari 2 | 2022. Skulataan ja bamlataan! . Ne oli italialaisia Dallapé-merkkisiä. Hara PS. Masa budjas Kalliossa ja sanotaan et Kone ja Silta oli siihen aikaan semmonen et melkee kaikki bärtsiläiset ramppas siellä duunissa
Okko väittää, ettei se ollu impul siivinen päähänpisto, edellytti pitkää ja huolellista harkin taa. Okko bamlas myöhemmin, ettei sen elämäs kauniit friidui oo niin bulisti ollu, ett ois ollu noloo myöntää, ett oli unohtanu. Kata tuli froogaan Okolt haastatteluu. Niin ne teki vaik tarjouksen kämpäst Espanjas. Kata funtsaa, ett niiden dorkuus kumpuaa siitä, ett ne on spontaaneja. Tai ku se halus skidin. Kata minnailee, ett ne alko hengailla kimpas maaliskuus. – Melkosen dorkaa on 41-vuotiaana päättää tulla äidiksi ja tietää ett on yksinhuoltajana. – Joo, golf, skriinaa Kata. Sen ural ja elämäs on ollu bulisti sellasii tilanteit, mis ei oo voinu kauheesti harkita, onks tää hyvä tilaisuus vai ei. Mut sil oli muuta tekemistä. Mut ei näkyny. Okko kommentoiki: – Dorka silloin jo. Kata ja Okko – tuplasti dorkaa Dorkan paprut on annettu viidelle kundille ja yhelle friidulle. Okko tsiigas hoomoilasena, ett kenelleköhän toi upee donna vilkuttelee. Okko vahvistaa kans, ett positiivisuus on tärkeet. Okko kyl väittää, ettei ne nopeet ratkasut oo kuitenkaan ihan niin harkitsemattomii, ne on kypsyny alitajunnassa. Mut ei sit uskaltanu vastaa tervehdykseen. Dorkaa alusta asti Kata oli sopinu treffit raflaan ja tsiigaili, onks kundi tullu. S e, miten Katan ja Okon stoori alko kevääl 2017 Maxill-raflas, on just niin dorka keissi, ku voi ollakki. Sit se hiffas Okon ja heilautti sille handuu. Ne oli treffannu Savonlinnan oopperajuhlilla. Nyt tulee ekat kimppapaprut: Katriina ja Okko Kamulle. Okko kiteyttää: – Jotenkin hyvä dorkuus on se sisäinen optimismi, että kaikki kääntyy hyvin päin. FO TO : V IR V E K U U TA R 8 Tsilari 2 | 2022. Ja jotenki luottaa jengiin. Mut kyl mä sit muistin, piti vähän avittaa. – Lokakuun seittemäs oltiin naimisissa – eiks se oo aika dorkaa. Ku mä skulasin niille ja froogasin, onks ne omast mielestään dorkii, ni Katan ei tarttenu funtsaa yhtään, ku se vastas: – No helvata, todellaki! DORKAN PAPRUT TEKSTI VIRVE KUUTAR Dorka 3 eli Timo Pakkanen dilkkas Dorkan paprut Dorka seiskoille Katalle ja Okolle. Kata lisää, ettei se aina funtsaa seurauksii, vaan usein sil on päällimmäisenä idis: – Nyt se on tossa ja kiinni siihen! Dorkat on positiivisii Kata funtsaa, ett dorkuuteen kuuluu kans se, ett ku duunaa jotain, ni uskoo vaan, ett kyl se onnaa. Niinku sillo, ku se 40 vuot sitte 18-vuotiaa na läks yksin reilaamaan. Molemmat skriinaa. Okko lisää, ettei ne sil hetkel snaijannu, mist ne aikoo ottaa fyrkat. Niin Kata funtsas, ett pakkohan sen on mennä bamlaan, muuten Okko ois pitäny sitä ihan dillenä. Ja kuitenki unelma, ett ois se toinenki lapsi, on rohkaseva tekijä: kyllä mä pärjään
Katallekki musiikki on tärkeet. Se oli Savonlinnan oopperajuhlil duunis 15 kesää, vikaks pr-päällikkönä. Ovat ajautuneet liian kauaksi, eivät näe sitä työtä, näkevät unelmien ja visioiden kautta ja ne ei valitettavasti täsmää. Dorkien 7 onnennumero on 7. Dorkien duunit Okko finnas ekat Herbert von Karajan -kapellimestariskabat Berliinis vähän yli kakskybäsenä ja on sen jälkeen johtanu orkkii ympäri maailmaa. FO TO : K A M U JE N FO TO A R K IS TO T Dorkat landella. Anto niin valtavasti, enkä olisi tavannut häntäkään. Ku Okko tsiigaa omaa uraansa taaksepäin, se funtsaa, ett eniten se on digannu olla messis konserteis, mis on ollu joku orkka, mitä kaikki ei tsennaa. >> 9 Tsilari 2 | 2022. Kata vastaa: – On ollu oikeesti dorkaa, mutta on ollu niin antosaa ja voimaannuttavaa. Se oli kans opena skoles. Ne meni jiftikseenki 7.10. Nyt ku siihen on etäisyyttä neljä vuotta – oli ihanaa dorkaa, mutta ehkä yksi syy, ett oon nyt niin uupunut. Se funtsaa, miten siit päästäs kokonaan eroon ja annettas uus merkitys dorkalle – positiivisel latauksel. – Niiden koherenssi, palo, musiikin rakkaus ylittää moninkertasesti sellaset leipääntyneet, uraa tehneet orkesterit. – Kaikkiin asioihin voi vaikuttaa koulutuksen kautta, sivistämällä, kouluttamalla, poistaa ennakkoluuloja ja vääristymiä. Dorkat 7 skriinaa Dorka 5:n stoorille dorkailusta. Jotenkin hyvä dorkuus on se sisäinen optimismi, että kaikki kääntyy hyvin päin. – Siitä, ku ne ylittää itsensä joka kerta, Okko jatkaa: – Tulee aina juhlahetki, myös kapellimestarille, ei vain tekninen taito, vaan monet muutkin; kemiat, työympäristö. Moni on froogannu, mitä järkee uhraa kesälomansa duuneille. Okko bamlaa, ett moni kyl ku froogaa, kuin sä voit olla noin dorka, tarkottaa pöljää. FO TO : K A M U JE N FO TO A R K IS TO FO TO : V IR V E K U U TA R FO T O : K A M U JE N F O T O A R K IS T O Kata ja Okko Krugerin luonnonpuistossa Etelä-Afrikassa. Kata kuitenki suree, ett tän päivän skole on muuttunu: – Päättäjät ei kuuntele kenttätyöntekijöitä, meitä opettajia. Kata tsiigaa Okkoo ja lisää viel, ett open duuni on maailman tärkein duuni. Kun se syntyy, se on kyllä on dorka tilanne, sillä elää pitkään Dorkuus yhdistyy innostuneisuuteen, hulluuteen
Okko skriinaa, ett se tekee sen kasvatusmieles. Moni tsennaa Okon kapellimestarin duuneista. Siinä ne skabaa, kuka on esittäjä, mikä biisi. Muka kansainvälistytään. – Ne junalla tulleet, jotka kaupunginvaltuustossa tekee päätöksiä, pirstoo historiallista perintöä, joka meillä on. Kata lisää vielä: – Se, mikä slangis on tosi mahtavaa, se on niinku globaali. Kata lisää, ett niil on yhteinen proggis, jota ne lysnaa joka aamu: Muistojen bulevardi. Mut voi ne stogen tuomatki bonjaa Stadin arvoi – niinku Kata. . – Järkyttävää – harmittaa, ett me ollaan niin nuori kansakunta eikä olla isänmaanrakkaita tai kieli rakkaita, ett ollaan heti valmiita myymään vaikka oma kansallinen kielemme. Kumpikaan ei bamlaa slangii, paitsi satunnaisii sanoi. Sit ne skabaa eri lehtien froogiksii, kumpi snaijaa enemmän. Okko lisää, ett on ihan järjetönt funtsaa, ett Stadist tulis joku metropoli. Oman kundinsa nykyslangin sanat menee Katal kyl yli. Yle 1 on ainoo kanava, mikä niil on auki, ku Okko on himas. – Se on mielenkiintoista. Pandemian aikana ne on ollu bulisti vaan Yle-radion musiikkitarjonnan varas. Kun sä osaat suomee, ruotsii ja venäjää, sä ymmärrät sitä. Okon naamalla mainostettiin oopperaa Sweeney Todd, jonka Okko johti FO TO : K A M U JE N FO TO A R K IS TO FO TO : V IR V E K U U TA R 10 Tsilari 2 | 2022 Dorka 3 eli Joulugubbe Timo Pakkanen kertoo, ett Okko on kans Bacchus Primus Singapura, B.P.S., siis se on valittu K.H.P.V.:n eli Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan suurlähettilääks Singaporeen.. Kata lisää, ett Malmin flygekentsuu tarttettas ihan turvallisuudenki takii. Näist enkkulainoist Okolle tuleeki mieleen, mitä järkee on duunaa Suomest maata, mis bamlataan enkkuu. Moni stadilaine funtsaa niinku Okko. FO TO : JU H A N I A R O M A A Runoilija Palminen ja lausuntataiteilija Saksala – Niin gimis on Stadi ja Dorkan paprut, ihan vaan lausuttuna runona. Slangista ja Stadista Tsilaris Okko diggaa sitä, ett siin on kans sveduslangii. – Se on ollu mulle pitkästä aikaa oikee dorka pläjäys. Jätkä saaresta on tullut slummi ennen kuin se on valmiskaan, sumppu, josta kukaan ei pääse mihinkään. Okko funtsaa, ett sill on syntyperäisenä stadilaisena erilaine rakkaus Stadiin, ku jollain, ku tulee tänne aikuisena ja on kahden kuukauden pikakurssilla valmis päättämään asioista. Kata kauhistelee, sitä miten kahvilas voi olla kaikki tieto enkuks eikä tarjoilijatkaan bamlaa suomee. ihan eri tavalla aukeaa filologinen tausta. Okko funtsaa, ett Stadin päättäjillä on päähänpinttymiä, joit ne ei haluu muuttaa. Okost kilpailuhenkisyyski on jotenki dorkaa, koska oppii aina itekki jotain, ku lysnaa toisen perusteltui näkemyksii. Kimppaharrastuksii Musaa ja golfii ne harrastaa kimpas. Kata lisää, että Okko on kiinnostunu kielistä, brassailee sivistyssanoillaki. Malmin lentokenttä, koko polemiikki siitä, Lauttasaaren rantojen pilaaminen, Koivusaaren pilaaminen. Se onki lysnannu musaa, mitä ei oo aiemmin kuullu – vaik ranskalaist, muutaki ku Debussyy tai Ravellii
– Se on minulle samantekevää, tässä vaiheessa. Hän kertoi pimennetystä Stadista, pommisuojista, pelosta, nälästä. Sanoin, että se käy minulle erinomaisesti. Arskan aivoista syntyi TV 1:een 1967–69 Jatkoaika, maineikas suora lähetys Reporadion aikaan. Monet iskelmälaulajat kuten Olavi Virta, Laila Kinnunen ja Annikki Tähti ihastuivat kun kuulivat Arska Elon äänittäneen heidän ikivihreät iskelmänsä Suomen kansalle. Puhelimessa oli kuitenkin mies, joka halusi puhua elämänsä lähtökohdista, köyhyydestä, sodasta, siitä, miten pitkän tien hän on kulkenut. Sellaisia olivat 1940-luvulla lehtikoju ja paikannäyttäjän duuni leffateattereissa. Stadilaiset on minulle oikea yleisö, jolla on tämäntyyppisiä kokemuksia. Hänestä tuli TV 1:n ohjelmapäällikkö 1990-luvulle asti. Mutta näistä Aarre Elo ei Stadin slangilaisille kertonutkaan vuonna 2016. Ne olivat ajattelijan, joka ei koskaan unohda oman elämänsä kulkua, omia lähtökohtiaan. FO T O : A . Hän kokosi myös Songilon Virtasen, Heikki Kahilan, Jani Uhleniuksen ja Apeli Halisen voimin 1974–2000. Hänessä eli syvä dualismi, ja lopulta, elämän illassa, Arskan kasvot olivat kokonaisuudessaan pohtivat. Nämä asiat ovat nousseet mieleeni, kerta toisensa jälkeen. Tsekkaa Tsilarit 1–4/2016 joko omast hyllyst tai Lehtiluukust. Kun soitin hänelle jälkeenpäin, niin monta kertaa kun vielä voin, hän oli vain helpottunut. Menikö siellä silloin Rosvo-Roope, Katupeilin takana tai Prinsessa Ruusunen. . He esiintyivät Mauno Koiviston presidenttivaalikiertueella 80-luvun alussa. Stadin slangi pyysi 82-vuotiaan Aarre Elon vieraakseen Ravintola Kaisaniemeen ja minut hänen haastattelijakseen vuonna 2016. Niin piti tehdä kun me teimme. Hän oli vuodesta 1951 Fennada-Filmin valomiehenä ja sitten Filmi-Ääni-yrityksessä, joka teki elokuvien lisäksi äänityksiä levyyhtiö Scandialle. Hän kertoi sisarestaan, joka oli hukkunut talvisodan loputtua, äidistään, isästään rintamalla. Salissa vain istuu ihmisiä, jotka haluavat nauraa iloiselle Arskalle ja loputtomille sutkauksillesi. Hän itki kaipausta kotiin, maalla sotalapsena, kun jatkosota moukaroi Stadin taivaan verenpunaiseksi. Olen kaikki nämä vuosikymmenet koittanut padota sen vain omaan sisimpääni. Olavinlinnaan, jään ja lumen keskelle, luotiin mustavalkoinen spektaakkeli 1965. Juuri noina vuosina Salo sovitti ja Elo äänitti Olavi Virran kuuluisat uudet äänitykset vanhoista klassikoista. Stadin kundi, elämän yksinäinen Aarre Elo | 21.9.1934 –17.2.2022 S tadin kundi, televisiokulttuurin veteraani, vuosikymmenien viihdyttäjä Aarre Olavi Elo, oli häkellyttävä mies. Suomen Televisiossa Aarre Elo, Jukka Virtanen ja Matti Kuusla löysivät toisena. Elän kuin uudelleen tätä kaikkea. Soittelin tälle ystävälliselle, iloiselle virnistelijälle. Kädet kuuluvat levy-yhtiön pomolle, Harry Orvomaalle. Aarre Elo on kulkenut pitkän tien Sörkan muurarin pojasta ja sotalapsesta Kallion keskikoulun kautta erilaisiin työpaikkoihin. IN MEMORIAM MAARIT NIINILUOTO Aarre Elo on sovittaja Jaakko Salon (vas.) kanssa Scandian Alppisalin äänittämössä Kulttuuritalolla 1960–61. Hän puhui painajaisista, kuumeesta, elämän synkistä virityksistä myös sotaajan jälkeen, valvontakomissiosta, ja katuvaloista, joita sai ruveta polttamaan vasta 1949. 11 Tsilari 2 | 2022. Kun hänen kasvonsa sulivat iloiseen hymyyn, hän näytti ikuiselta pikkupojalta, mutta kun häntä katsoi tarkemmin, silmät olivat aina tutkivat ja vakavat. Hän puhui siitä pienestä muurarin pojasta, joka oli kuusivuotias kun talvisota alkoi. KO LA N EN . Arska skrivas Tsilariin jatkik sen, miten snadi skloddi koki kriguajan Stadis ja landelki. Näillä kolmella, VEK-ryhmällä, oli halu tehdä viihteestä kulttuuria; näin syntyi Lumilinna, joka voitti Montreux'n festivaaleilla Kultaisen ruusun
Siviilis Puro oli duunariskidi Bärtsistä ku hitattiin alalle Yrjönkadun työväenteatterista ja Arvelo taas fonetiikkaa plugannu kielimaisteri. FO TO K U VA KO LM IO / K A N SA LL IS T EA T T ER I 12 Tsilari 2 | 2022. Berggalaisii oli tietty kans Taukka Böndeteatteri Stadissa – Kansallinen fyllas 150 vee Tänä vuonna fiirataa Kansallisteatterii ja samal suomenkielise teatterin 150-vuotista veegee. Niinku noi Mimmi Lähteenoja ja Kirsti Suonio ku oli 1900-luvun vaihteen timanttinen komediennepari, tai veti ne vakavaaki, ei sen puoleen. Tai toi maalarinskloddi Teuvo Puro ku budjas Sadikan villois ja sitte Bärtsis eikä flytannu sielt veks vaik nous Näyttelijäliiton dirikaks. Tos mieles o kliffa juttu, et Kansis grundas 2010 Kiertuenäyttämön ku rundaa Jussi Lehtosen johdol erilaisis mestoissa mistä jengi ei muuten pääsis tsiigaa teatterii. E ns alkuun Kansallinen yrräs täböillä olla koko Härmän taidelaitos, böndeteatteri. Mut on niit tullu stadilaisiiki, iha Kansikse kantavii voimii. Mut sitte Stadis alko olla nii vilt suomenkielist folkkaa et ne ei enää orkannu rundaa. STADIN MESTAT TEKSTI MIKKO SEPPÄLÄ Ku Pygmalion meni Kansikses 1947, slangiproffa Higginsiä skulas Teuvo Puro ja Elizaa Ritva Arvelo. Stadilaisii lauteil Kansalliseen on aina tullu duuniin komeljanttii ympäri Suomee. Lähteenojan faija oli gosari Espalla ja Suonioki oli duunariskidi. Molemmat pääs tsiigaa teatterii iha pikkufriidusta. Ja Kansis rundas ekat viistoista vuotta nonstoppii Porist Ouluun, Kuopiost Viipuriin, Turust Tampereelle. Mones muus maas niinku Sveduis tai Ranskas kansallinen on sellane tirra ku rundaa ympäri maata, mut meil Kansis o selkeesti juurtunu Stadiin. Ei niitte enää tarvinnu. Nimenomaan böndet oli sitä mieltä et teatterille skramlataan fyrkat valtion budusta
– Niin mut tää Pelle on alaikänen ja köyhä tsali, sano Olle. Yks vielki varhasempi näytelmä mis pääs revittelee slangii oli toi G. Palo oli Sörkan työväennäyttämön ja Tuuri Mosan työväennäyttämön kasvatti. Svenskan ja Kansis oli Suomen ja Stadin ekat teatterit mut ei tietty ainoot. Teatteriväkee budjaa Tölikan Lallukas ja veteraaniosastoo tuol Munkan Thalian Torpas. Ei kundit sit ollu hoksannu etukäteen, et sekin vois kärsii. Nykyään Stadissa on useit kymmenii teattereit. Esmes tää lause vuodelt 1915: ”Olette tekin faini mutsi, kun annatte poikanne tärvellä köyhältä fliku paralta kukat ja sitten flyntätä pakoon maksamatta mitään.” Tokaversiossa vuonna 1947 lause slyyttas: ”kun ensin annatte poikanne skuffaa köyhän jentan puketit kuraan ja sitten laukkaa pakoon…” Sellasii slangisanoi joit vekslattii vuoden 1915 versiosta vuonna 1947 oli: hemmetti–helkkari, merenteeraa–meinaa, dekkari–jepari, blukata–pluggaa, plenskassa–kännissä, spuglaa–spottaa. Sen leffaversion varmaan moni tsennaa. Mut esmes autsika oli autsika molemmis. Stadis budjaa puolet maan näyttelijöist ku tääl o friikuille nii hyvin duunii. Palo ja Pena Siimes, molemmat Brahiksen huudeilta. Kahden skolekundin, Ollen ja Pellen, levotont reissuu Kansalliseen kuvas Eero Salola bökkerissä Ilman fritsarii (1930): ”Siel oli niin eri fiinii tätii kun otti paltsikan ja tsuput sinne tiskin taka. Kansikses ton Elizan roolin muuten veti ekaks Päivi Horsma ja tokaks Heidi Blåfield. B. Pluggaa juttu Tsilarista 2/2018. FO TO K U VA KO LM IO / K A N SA LL IS T EA T T ER I Svenskan ja Kansis oli Suomen ja Stadin ekat teatterit mut ei tietty ainoot. Joku Waltarin Omena putoaa (1947) on harvoi sellasii näytelmii. Näit versioit o kliffa vertailla. 13 Tsilari 2 | 2022. 1947 vuoros oli Ritva Arvelo, ku budjas skidinä Salven byggas. Uusii slanginnoksii 1947 versiossa oli ajaa–tsööraa ja ookaa, ymmärtää–snajuaa, haisee–döftää, lyödä–flinttaa, ruumis–kroppa. Sen faija oli linnakundien ylin vage tai siis Vankeinhoitolaitoksen dirika. Se oli jännää. Shawn Pygmalion ku pyöri Kansikses 1910-luvult tonne 1940-luvulle. Tai ainaki oli enne tota koronaa. Omena putoaa -näytelmän konnakavalkadiin vuonna 1947 kuulu Tauno Palon Ventti-Ville, Oke Tuurin Murto-Kalle ja Aku Korhosen Perämies-Jaska. Johtuuks se sit siitä et Kansis staijaa jo valmiiks keskel Stadii, mut Stadi ei o karseesti ollu framilla Kansallisen lauteil. Se kärsi huggen. Cockneyn muutti stadilaiseks näytelmän suomentaja Toivo Wallenius vuonna 1915.* Esmes Liza varoittaa: ”Ette te tunne fatsia! Hän on tullut tänne vaan snilkatakseen teiltä rahaa, jotta pääsis dokaamaan.” Sit 1940-luvulle slangi ehtii muuttuu sillee et ne Kansikses korjaili Pygmalionin reploi niinku ajanmukasemmiks ja lisäs slangisanoi. – Yks vaan menee sisään kun on yks liparikin, sano setä kalsasti. Se on se sama stoori mist ne duunas myöhemmin musikaaliversion My Fair Lady. Käytiin joko Svenskanis tai Kansikses. Ja paljo muuallaki. Sehän oli Tauno Palon eli sliipatun korttihuijari Ventti-Villen bravuuri. Skolekundit tsiigaamas Yks eri aikoje stadilaisii skidei yhdistävä juhlalline kokemus onki ollu noi tirroje skolenäytännöt. Saahan himaskin roikottaa ryysyt nageliin pommilla. Siin Lontoon duunarikorttelien kasvatti Eliza Doolittle ja sen faija Arthur vääntää leveetä slangii. – Ei se ole alaikänen, kun sil on donkkarit, sano vaksi.” Stadi näyttämöllä. *Slangiproffa Heka Paunonen on skrivannu Pygmalionista Viipurin Näyttämön käsiksen perusteella, mut tän jutun näytteet on Kansiksen alkuperäsestä plarista. Mut kundeil oli kyl fyrkkaa karkkaria ja muuta gutaa varten et ei ne viittiny rupee ryppyileen vaan kärsivät huggen mieheen kun muutki.” Fitti juttu oli et niil oli vaa yks libari: ”Ei meil o ku yks, sano Olle, mut kyl kai setä sleppaa meirät molemmat, kyl me sitataan samal tuolil. Ritva Arvelosta oli varmaan nasta skulaa Elizaa ku se oli fonetiikkaa plugannu kielimaisteri!
Brum, brum... Ehkä ikonisin kohtaus oli se, ku kundit skujas (tai enemmänhän se on ridausta) choppereillaan pitkin bulii siltaa ja taustal soi Steppenwolfin ”Born to be Wild” -styge, tietty nupit kaakos. Mä kävin tsiigaamas Easy Riderin Orionis heti, ku se tuli Stadis levitykseen. Pääosis Peter Fonda ja Dennis Hopper, joista jälkimmäine myös ohjas leffan. Minnaan hyvin ne fiilikset, mitkä se kohtaus mussa herätti, ikoninen otto. kevään luontoääni! Meitsi rokkaa jossain Porkkalan syheröil. Mulle elämä on liian lyhyt trippi siihen, et pysyis vaan yhes merkis vuosikymmenet, vaik onhan sekin ihan ok tapa G olffii en oo ikinä skulannu (tsori Sepi), ja botskii mul ei nykysin ole, joten bamlataan sit prätkist. Mut mitä duunaa pärtsäri. Ajokuvat snygeis maisemis ja taustal soivat biisit iski meitsiin lähtemättömät kiksit. Se oli ihan ok aloitteluprätkä, mut ei sen kummempi. Sitä tsiigates päätin, et jos mul joskus on tarpeeks fyrkkaa, mä tsöbaan Harrikan. itään, kohti tuntematonta, sitä aitoo Amerikkaa. Kaiken maailman pärrii Vaik HD:lla skujaanki, en oo mitenkään erityisen merkkiuskovaine. Samal, taas duunarin liksoil saatto jo skaffaa bilikan. FO TO : R O N N LE M A N N 14 Tsilari 2 | 2022. Niitä mul on olluki aika monta – nyt on kuudestoista menos ja samal kuudes HarleyDavidson. No kevät tietty! Kun arska alkaa sulattaa snögee ja päivät pitenee, alkaa näil kolmel dorkal kuumeine valmistautumine uuteen hobbikauteen. Golffari kliinaa stagojaan ja paikkailee roudariteipillä bägiään, skönäri skrabaa botskii ja vetää nyyat lakat pintaan. Mut sit 60-luvul – ku nuorisokulttuuri oli jo aika stydii – tuli prätkäst myös nuorten ajopeli. No, olihan mul jo sillon pärrä, kasikymppinen Suzuki, jonka faija hommas mulle käytettynä, ku täytin kuustoist. Varsinainen prätkäbuumi starttas 60-luvun lopul, ku markkinoille tuli tehokkait superpyörii, varsinki Japseist. Prätkäbuumi starttas 60-luvulla Viel 50-luvul prätkä oli pääasias duunarin ajoneuvo, sellasen, jolla ei ollu fyrkkaa tsöbaa bilikaa. No se tuuppaa talven aikana remppaamansa ja puunaamansa paukkuraudan ulos tallist ja iskee sen tulille. Born to be Wild! Sen enempää Easy Riderin juonta avaamatta täytyy sanoo, et varsinaisen stoorin ja biker-meiningin lisäks tärkee pointti leffas oli sen svengaava musa. Sit tuli ensi-iltaan BronsonTV-sarja ja Easy Rider -leffa. TEKSTI JA FOTOT MATTI KAINULAINEN Kevät herättää pärtsärin Mikä yhdistää golffarii, skönärii ja pärtsärii. Siin frendit, Wyatt ja Billy, lähti rakentamillaan Harrikachoppereil prätkäredulle Los Angelesista STADILAISII
Harley-Davidson Evo-Chopper 1350 (rakenneltu pyörä). Mul on sen kevari-Suitsan lisäks ollu eri aikoina Jawa-CZ, kaks Triumphii, neljäpuolikas Ducati Desmo, kaks Vespaa, seiskapuolikas Moto-Guzzi ja tonnikakssatanen Indian sekä tietty ne Harley-Davidsonit, joist nyt on se kuudes menossa. Joskus kuulee kukkahattutätien varottelevan, et prätkäl skujailu on helvetin vaarallist. Vespa 150. Välil käyn nauttimas borkat jossain kliffas saaristokuppilas, ja jatkan taas pärtsärin lempimestaan, tien päälle. Harley-Davidson XL Sportster 1200 ”Cafe Racer” (rakenneltu pyörä). Ne saundithan on ihan erilaiset kuin muissa prätkissä, johtuen pitkäiskuisen HD V2 -motin rakenteesta, sytkän ajoituksesta, avarretuist putkist jne. 15 Tsilari 2 | 2022. No joo, voihan se olla sitäki, mut ku noudattaa sääntöi, opettelee ennakoimaan tilanteit ja kasvattaa itelleen liikennesilmän, niin pärjää jo aika hyvin. Sit ku potkasee ykkösen pesään, antaa hanaa ja päräyttää liikenteeseen hyvien saundien saattelemana, on tie auki snadiin tai vähän bulimpaanki seikkailuun. jollekki. Sitä fiilist on vaikee sanoin kuvailla, enkä hitto vie yritäkään. Kliffaa kevättä niin golffareille, skönäreille kuin pärtsäreillekin, ja tietty koko slangiköörille! . Kliffa, rauhalline, hevosen laukalta kuulostava jytke tuntuu persuksista aina nuppiin saakka. Ducati 450 Desmo. Voin sanoo, et pärtsäily on pelastanu mut monelt vaaralt elämässä ja auttanut pitään itteni näinki hyväs kondikses. Triumph T100 Tiger 500. Ne on haadei hetkii, ku täysin vieraat tyypit antaa palautetta ja bamlaa ihan ku oltais frendejä vuosien takaa. Kliffoi mutkateit löytyy Stadin lähelt niin idäst kuin lännestki. Moto Guzzi V7 750. Indian Scout 1200. Fiilis edellä Harrikas mä diggaan eniten sitä yleisfiilistä, mikä tulee, ku iskee koneen tulille. Stadin lähelt löytyy hyvii mutkateitä Nuorempana tein reduja kotimaan lisäks ympäri Eurooppaa ja aina Marokon Saharaa myöten, mut nykyisin diggaan pärtsäillä lyhyempii, päivän pituisii lenkkei. Huoltiksel tankates tulee usein joku kasvo kyseleen ja heittään läppää prätkist. Harley-Davidson FXD 1350 Dyna Super Glide. Vaarallista. Mun nykypärrä Harley-Davidson XL 1200V ”Seventy Two”. Ja jos aina studaa vaaranfiilist, kandee jäädä himaan – eikä sekään kaikille kovin turvalline mesta ole
Blisataan ja liisataan ny ekaks ne tuhannet neliöt ku stondaa ilman käyttöö ja funtsataan vast sen jälkeen, et tarttetaaks tääl lisää sisätilaa byroille ja Stadiin hinkuuville. M e ku on muutama vuosikymmen budjattu Stadissa, meist on ollu maffii, et jengi ympäri boltsii on tsennannu tän mestan avarana Pohjolan valkeena stadina. Se ku paits nuijii skeidaks Pohjolan valkeen stadin filosofian, siit födaa kans giganttisii päästöi ja entist bulimpaa ryysistä kantakaupungin kapeille gartsoille. . Et Stadin keskustan lamaantumiselle saatais stoppi, ny ällii meggeen. Mut ihan ku meit ois jallitettu. Me kompataan ihan kybällä sitä digattuu arkkitehtijengii, ku viime vuonna ärähti Hesarissa kansallismaisemaks luokitellun Eteläsataman rantsujen byggaamisest. Me vapaamuotosen Snygi Stadi -köörin jäsenet stydisti studataan, et tätä menoo Itämeren tyttäreks nimetyn Stadin perinteinen ja omaleimainen fiilis ja identiteetti mählitään huolella ja ikuisiks ajoiks. Syy on ihan klaari: fiudella tsöraavaa pokaa on enää tosi hintsusti. Nää on meidän himahuudei. Ku ne tuli keskustaan, ne tsöbas bilikan täyteen kamaa. Ei me voida vaan lungina tsiigaa vierest tätä näköalatont touhuu, ku massiivisella betonibyggausbuumilla jaagataan Stadin snygi omaleimasuus huitsiin. Et Stadin keskustan lamaantumiselle saatais stoppi, ny ällii meggeen 16 Tsilari 2 | 2022. Dallaajil ja fillaristeil on snadit bägit. Yhtä bulisti meit jurppii Elielinaukion nyyat byggausidikset ja Bulevardin Hietalahden pään tajuton trafiikkihässäkkä ja kolossaaliset betonipytingit. Buumi byggaa bulii betonii senku paisuu eikä liikennejärjestelyjen välttämättömät fiksaukset oo edenny metriikään. Me kuulutaan Stadin Slangi -yhdistykseen. Ikonisten lafkojen tarttee flyttaa johki muualle ennen niin vilkkailta Aleksilta ja Espalta. Fiudella tsöraaminen on duunattu tosi kinkkiseks ja lyhytaikanenki parkkeeraus on melkeen kriminaalii ja bungaa mansikoit. Ku Stadin keskustaa on parisataa vuotta mallailtu tänne ahtaalle Vironniemelle stailisti ja snygisti, ni ny ei yhtäkkii passais änkee tätä täyteen dorkasti ylimitotettui konttorilootii ja tönöi kortteereille. Me jo hihkuttiin glaiduina, ku Kaupunkisuunnittelu endrattiin Ympäristövirastoks, ja Stadin bamareiks valkattiin styrkasti ympäristöö, pudekoita, vihreyttä ja ilmavuutta diggaavii poliitikkoi ja virkamiehii. Stadin ytimen buidut ja tavaratalot on lirissä, ku bisneksilt on viety mahikset. Ja mitä tulee joukkoliikenteeseen, meidän mielest nää nyyat ladattavat sähködösät on paljo smartimpii ja joustavampii ku sporat. Fiksuin kikka saada gartsojen ruuhkat snadimmiks on maanalaiset tunnelibaanat ja niihin koplatut parkkiluolat, joihin fiuden voi jättää kohtuufyrkalla siks aikaa, ku käväsee ostoksilla. Snygi Stadi -ryhmä: Klaus Bremer Timo Pakkanen Antti Wuorenjuuri Kari Avellan Ragnar Lilius Pertti Rinne STADI JA SLANGI Snygi Stadi: Näköalaton byggaaminen kämmii Stadin ilmeen Tää on stadilaisten yhteinen hätähuuto
Onko e-sportsissa liigaa. Yleisin tapa treenaa yhdessä on pelaa harjoitusotteluita muita joukkueita vastaan. 4. Sen takii meiän toimittaja, Valtsu, otti selvää stadilaisest e-sporttiskenest. E-sportsissa tosiaan kilpaillaan monessa eri lajissa/pelissä, joten joukkueitaki on bulisti. Tietsikkapelit ei nekää oo mitää pelkkää nörttien puuhasteluu vaan vaatii aivojen lisäks sorminäppäryyttä ja kestävii tsittauslihaksii. Miten niitä pelejä treenataan. Kaikki pelaaminen ei ole e-sportsia, vaan vain sellaiset, missä voi kilpailla muita ihmisiä vastaan. E-sports on skaba, mis skulataan tietsikoil. Alla kyssäreit ja vastauksii e-sportist. 2. HAVU Gamingil on siis tänä vuonna 5-vee-födlarit. Jututettavana oli HG:n dirika, Lasse Salminen. Mitä on e-sports. Skaboja harjoitellaan joko tiiminä tai yksin, riippuen pelin luonteesta (että onko tiimipeli vai yksilöpeli). Satunnaisii froogui esportist HAVU Gaming pitää niitten päämajaa Stadis. Tsilaris me halutaan antaa tilaa kans nyyalle meinigille ja sellaselle, ku saa jangsterit pähkinöiks. Kyseessä on vuonna 2017 perustettu suomalainen elektronisen sportin seura. HAVU Gamingin pelaajii e-sportin imus. 3. 1. 17 Tsilari 2 | 2022. SPORTTII TEKSTI VALTTERI HELLGREN FOTOT URHO LEHTINEN / HAVU GAMING OY E -sportti ei tosiaan oo sama juttu ku ne Esport Fitness -gymit ympäri Stadii, vaik niin vois äkkiseltää kelaa. Montako joukkuetta Härmäs on. 5. E-sportsia voi harrastaa tietokoneilla tai pelikonsoleilla. On tärkeet muistaa, ett videopelaaminen ylipäänsä ei oo e-sporttii, vaan olennaist on, ett e-sportis kilpaillaan muiden pelaajien kans. . Kuka tahansa voi järjestää omia liigoja, joten niitä voi joissakin peleissä olla useita. E-sportti on ihan oma, aika uus, urheilulaji ja siin mittelöidää tietsikal pelaamises. E-sportsissa pelataan erilaisia liigoja sekä Härmäs että kansainvälisesti. Kilpapelaamiseen kuuluu monia erilaisia pelejä ja lajeja. Mutta jos puhutaan organisaatioista/seuroista, jotka joukkueita pyörittää, niin niitä on suurempia 5 kpl ja pienempiä noin 10. Laji on Härmäs kovassa kasvussa, koska se on ruvennut saamaan kumppaneita perinteisten kumppaneiden (eeässät, pelitarvikevalmistajat, tietokonevalmistajat ja niin edelleen) ulkopuolelta. Liikkuuko e-sportsissa paljon fyrkkaa. E-sports on erittäin kasvava laji globaalisti ja siellä liikkuu koko ajan enemmän hynää
Duuninarkomaanin ketunkolo Pohjoisrannan Balzac bamlas, et sil ei muita trabeleit oo, ku et se on helkkarin flegu slarvailija. Jörkkahan toitotti pitkään pluggaamisen tärkeyttä Suuren suomalaisen kirjakerhon mainoksessa. Tänne duuninarkomaani Donner tuli joka aamu, ku oli Stadissa. Mestas on hohtoo. Meit oli siel parikyt addiktii. Donnerin slarvaus oli täyttä tsoukkii. Funtsatkaa, lesas kniigan päivässä. Donnerin taakse oli levitetty foto Erkki ”Red” Reenpään (Otava) biblusta. Avustajat kehästä, toinen erä! Sellanen tyyppi ku ei lesaa, ei kyl skrivaakaan. Everlast-vermeet ja Puotila selostaa. I säntänä oli jangsteri, Rafael Donner. Dallattiin Espalta Pohjoisrantaan. Sil oli frendit meggessä: kniigat. Siit kuulemma pääs, ku rupes vaan duunaa. Jo skloddina se tsennattiin kniigadorkana. Toisen puolen se anto veks, stikkas huideen tai kierrätti Laterna Magicassa, Rauhankadun kirjadivarissa. Täällä se viihty omis oloissa, mut täällä se ei ollu yksin. Kämpän korkeus on 4,2 metrii, joka neliö on akustoitu kniigoilla. Se nous ylös kuuden jälkeen, pluggas lehdet ja dallas Pohjoisranta kahessatoista TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI JA KUVAT SEPPO PALMINEN Jörn Donnerin biblussa Helmikuussa joku oli tietenkin meggessä, ku Akateemisen kirjiksen frendit pääs tsiigaa Jörn Donnerin bibluu. Se kerto, et tää biblu oli sen faijan tsyrkka. Ku joku oli meggessä, ni totta kai meggessä oli kans Tsilari. Krunikan osoite on vallan, pyhyyden ja sivistyksen voimakeskus. Se näytti slödeltä ja lungilta, mut se oli bisi, aina joku projekti vaiheessa. Kaarifönarit tsiigaa T-bryggaan ja Skattalle. Tää biblu on ollu buli osa sitä, mitä Jörkast tuli ja mitä se oli. Ei telkkarii eikä ra dioo. Rikkumaton työrauha ja lyhyt matka dallaa joka mestaan: valtioneuvostoon, buliin tsyrkkaan ja yliopistolle. Tää biblu oli sen bokrausrinki. Se oli hevijuuseri. Niistä on puolet jäljellä. Sitä ei oo fotattu sen omas biblus. 18 Tsilari 2 | 2022. Jörkka lesas ja skrivas. Skrivaaminen oli Jörkalle kneggailuu pännä handussa. Se ei ollu bibliofiili, siis bökkereiden skaffaaja. Pohjoisrannan biblus on nelisentuhatta kniigaa. Slangijengin diggaaman lisän mainossanomaan parodioi imitoija Jukka Puotila: ”Lukeminen kannattaa aina, dorka!” Akustoitu kniigoilla Jörkan handujen kautta kulki yli 20 000 kniigaa. Biblussa meggessä oli myös Jörn Donnerin kirjasto -kniigan skrivannu Kai Ekholm
Ku se tsittas eduskunnassa, sitä kyrsi, et joka viikko kansanedustajist 180 reissas pääkaupunkiin symffaamaan Stadii. Jörkka oli sellanen yheksäst viiteen -skrivaaja. Ekholm skrivas sen pro bono, siis rakkaudest aiheeseen. Se bamlas sielt edus kunnan pöntöstä, et yhtään böndee ei enää pitäis valkkaa Stadin bamareiks. Akateemisen ja kniigojen frendejä. Slangijengi sertifioi Jörn Donnerin vuonna 2018 Stadin Kundiks. . Täällä Jörkka skrivas suurimman osan kniigoista, öbaut 60 tsibaletta. Kniiga Donnerin biblusta Mestoilla oli kans Kai Ekholm. Se korosti, et kniigoilla se tseenas pelkkää spårafyffee. Kaikki ne ravistelijat, joil on skrebaa asettuu yleist mielipidettä vastaan. Donner Productions kustans. Biblukniigaa suosittelen, bulisti Siis ainaki kaikille meille kniigafriikeille. Siin vaihees teki mieli dokaa yks dry martini tai gin tonic. Ilman bibluu kukaan ei skrivaa neljäätuhatta artikkelii. Ny ku Jörkka on flytannu sinne, mis on sen frendei enemmän ku elossa, siin tilataksis alkaa olla huolestuttavan väljää. Okei, totta kai mä tiesin, et kundi oli delannu jo 30. Pelkkää spårafyffee Ku tavallisel tallaajal on hyllyllinen bökkereit, ”dallaava ristiriita” omisti biblun. Itse asias niit kniigoi oli kolmessa mestassa: Pohjoisrannassa, himassa Rauhankadulla ja landella Bromarvissa. tammi kuuta 2020. Muutenki näille Donnerin perillisille tarttee lyftaa presaa. Stadin Kundi 2018 Donner oli urbaaneista urbaanein tyyppi, Stadin ja stadilaisuuden tulkki. Ei fyrkan takii. Siis kaikki ne oudot ja hankalat. Meille visiitti Donnerin biblussa, vaikka lesaamalla, on tanakka kokemus. Rafael Donner faijan biblussa. FO TO : D O N N ER PR O D U C T IO N S O Y 19 Tsilari 2 | 2022. Ei ne siit mitää museoo duunaa, mut ne londaa sitä fiksuille porukoille, ku tarttee mestan funtsaa jotain kimpassa. Sama kaveri skrivas toissa vuonna henkilökuvan: JÖRN DONNER – KUINKA TE KEHTAATTE (Docendo 2020). Se on mun mielest paras kniiga, ku Jörkast on koskaan skrivattu. Jörkan biblun säilyttäminen Pohjoisrannassa on upee kulttuuriteko. Siel biblussa ei dunkan nu enää spaddu, mut kniigojen keskellä mullekki tuli stydi fiilis, et Jörkka on ”täällä”. Donnerin hyllyt ei ollu järjestykses, mut biblus oli järjestystä. Se on skrivannu täst biblust nyyan bökkerin. Tää uus opus JÖRN DONNERIN KIRJASTO on snygi jatko, niinku puuttuva biitti Jörkan stooriin. Noi tikkaatki on sata vuotta gamlat, ne on vaan maalattu. olevaan bibluun, siis sen byrooseen. Jörkalle Stadi oli ainoo stadi, jossa voi budjaa. Rafael Donner vakuutti, et se laatta on hyvässä tallessa, ei Pohjoisrannan biblussa vaan Bromarvin bastussa. Me tsennataan sanonta, et kaikki Suomen intellektuellit mahtuu yhteen tilataksiin
Niiden tulot meni Ukrainan avuks. Huimapäisten BMX-pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden lisäksi esityksessä nähdään sirkuslajeja ilma-akrobatiasta nuorallatanssiin ja jongleeraukseen. Elävä musiikki, huipputaitavat sirkusesiintyjät ja kekseliäs visuaalisuus tekevät Kulttuuria kevääseen Slobojen hyökkäyskrigu Ukrainaan sai nopeasti vastareaktioit kulttuurija tapahtumaalalla. T alvisirkus palasi täydentyneenä. Hurjaruuthin talvinen kestomenestys on ollut sen Talvisirkus Kaapelin Pannuhallissa. Hallin pilareita on tosin paljon keskellä lattiaa, joten esiintyjien ja katsojien pitää väistellä enemmän liikkeitä ja katseita. Tanssin talon rakentamistöiden takia Talvisirkus muutti pariksi vuodeksi Suvilahden isoon Kattilahalliin, joka sopi oikein hyvin väistötilaksi. Maaliskuussa nähtiin monii teatterijengin, muusikoiden ja tanssijoiden solidaarisuuskonserttei isoissa teatteritiloissa. Katukuva vaihtuu välillä talvisiin maisemiin kun matka taittuu vauhdilla – fillareilla, rullaluistimilla, tasapainoskoottereilla tai rattikelkalla. 20 Tsilari 2 | 2022. Syksyn 2020 yleisömenestys Talvisirkus Vauhti jäi pahasti kesken koronasulun takia, mutta se uudistui ja täydentyi viime syksyksi kansainvälisillä esiintyjillä. FO T O : R IK U V IR TA N EN . Sanna Silvennoisen ohjaaman sirkuksen kyydissä liu’uttiin suurkaupungin vilinään ja salaperäisille sivukujille. Moni teatteri jakaa osan tikettituloistaan samaan tarkotukseen. Lavalle tulivat muun muassa espanjalais-amerik kalainen freestyle-skeittaaja Kilian Martin sekä ranskalainen pyöräakro baatti Fleuriane Cornet. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Sirkustaiteilija Heidi Latva on tavattoman taipuisa tulkitsija rullaluistintrapetslla Talvisirkus Vauhdissa Suvilahdessa. Se on paljon kahen vuoden peruutusten, siirtämisten ja karanteenikatkosten jälkeen. Tarjolla oli aina päätähuimaavaa hurmaa kaiken ikäisille
Koska hän on myös lausuja, puheen artikulaatio on tavattoman tarkkaa. Kadonneen kansan kohtalo antaa raamit esitykselle, mutta päähenkilönsä kohtalon kautta se tutkii pyhän ja eläimen salattua kytköstä. – Meillä on vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia, joihin teemme aina uuden inspiroivan ripustuksen. Kasarikasvot palauttavat nuoruutemme maailman Jari Flinck on freelance-valokuvaaja, jonka lempiaiheita ovat olleet taiteilijat, bändikonsertit ja ”kadun enkeleiden” elämä sekä nykyisin yhä enemmän studiotyöskentely. Näytelmän inspiraation lähde on Eeva Mesiäisen petroskoilaisen uskonsoturin elämäkerta Maija Kajavan pitkä taival. Se on ainutlaatuinen kolmen taiteilijan yhteisponnistus. Rock klubeilla hän tallensi vuosikymmeniä nuoren stadilaisen musiikkikulttuurin ilmiöitä. Mykkänä ollut kansannainen nousee ja alkaa laulaa ikiaikaista parannusriittiä. Itse näin sen viime hetkellä, tapaninpäivänä, kunnes tuli uusi, lyhyt sulku. Uusimmassa näytelmässään hän pureutuu inkerinsuomalaisen naisen via dolorosaan Neuvosto-yhteiskunnassa, jossa uskonto on kokonaan kielletty. Talvisirkuskesta, joulunajan ykköskohteesta, ikimuistoisen. Sellin kylmyydessä Marian usko hyvää tahtovaan pyhään murentuu ja pakovainuinen eläin astuu esiin. Ella Pyhältö on tavattoman ilmaisuherkkä inkerinsuomalaisten kohtalosta kertovassa Marian tunnustuksessa Teatteri Avoimissa Ovissa. Maaliskuun esillä ollut Kasarikasvoja koostui valikoimasta mustavalkoisia valokuvia 1980-luvulla Flinckin tuntemista ihmisistä. Outi Pulkkinen on muusikko ja äänitaiteilija, joka selviää hyvin myös näyttämöliikkeistään. Hänen yön liikkujia käsittelevä valokuvanäyttelynsä Galleria Tilassa oli vaikuttava luonnollisuudessaan. Maria joutuu tunnustamaan konfliktin tuntemansa jumalan ja tehtävänsä välillä. Avoimet Ovet tuo näyttämölleen nyt uutta kotimaista draamaa, kun se on paljon pyyhkinyt pölyjä vanhasta draamasta. Monien taidejärjestöjen hallitusten jäsen, Maaria Märkälä ei tiedä toista vastaavaa Suomessa. Kolmen kuvataiteilijan Showroom Showroom Six syntyi Galleria Foggan, Lauttasaarentie 6:n, yläkertaan, entiseen kampaamotilaan. FO TO : D IL E KO LA N EN , SA M A N Y H T Y EE N BA SS O K IT A R IS T I. Kamera kulki aina mukana ja filmille tarttui elämää, poseerauksia ja muistoja. Samaan selliin joutuu kansannainen, joka sulautuu varjoihin sellin hämärimmässä nurkassa. Se on avoinna Foggan aukioloaikoina, mutta sinne voi myös varata ajan meiltä. 21 Tsilari 2 | 2022. Ella Pyhältö on uskomattoman herkkä, sielukas Marian osassa. Hän tallensi aikakauden taloudellisen nousun, hedonistisen itsetietoisuuden ja narsistisen tähtikeskeisyyden. FO TO : M IT R O H Ä R KÖ N EN . Sellin kylmyydessä usko pyhään horjuu Teatteri Avoimien Ovien Marian tunnustus – muistokirjoitus hevoselle jatkaa näytelmäkirjailija-ohjaaja Hanna Kirjavaisen taiteellista into himoa tuulettaa suomalaisuuden stereotypioita. Hienoa, että tämä nainen on saanut pääosan, joka vaatii luonnetta. Inkerinsuomalainen Maria Jalava on syytettynä laittomien uskonnollisten kokousten järjestämisestä. Märkälän oma maalaustapa tuo mieleen ekspressionismin. Kansannainen on välillä vain vaatemytty. Flinck oli hovivalokuvaaja sanan hyvässä merkityksessä; hänellä on taito päästä likelle kohteita. Mykkä nainen peilinään Maria kelaa epäinhimillisten menetysten täyttämää elämäänsä. Esityskausi jatkuu yhä toukokuulle. Showroom on ja pysyy, mutta ripustukset vaihtuvat. Näytelmä elää Stalinin ajan viimeisiä vuosia 1940–50-lukujen vaihteessa, mutta takaumia on 1930-luvun vainoihin: Petroskoin Harmaan talon kellarissa on salaisen poliisin NKVD:n tutkintavankilan selli. >> Jari Flinck ja valokuvana Nights of Iquanan ja monen muun bändin kitaristi Veli-Pekka ”Puka” Oinonen. Edelliset näyttelyt Rajala Galleryssa, Postitalon vanhassa pääsalissa Elienaukiolla Artisti – Artist sekä Hurma olivat muotokuvia esiintyvistä taiteilijoista ja burleski-tähdistä
Saaritsa yhyttää Nerudan Kulttuuritalolla ja vie Richardin pubiin. Ateneum meni ilmastointiremonttiin. Nyt se toteutui kauniina sanojen, laulujen ja runotulkinnan liittona. 22 Tsilari 2 | 2022. Hänen into himonaan on luoda sekä omia kokoelmia että tilaustöitä asiakkailleen. Hän tekee öljytöitä kankaalle. Pablo Nerudan käännöstyö on Saaritsan toinen elämänhaara. Monet teoksista liittyvät taiteilijan identiteettiin, rooliin ja naisen asemaan miesten (edelleen) dominoimassa taidemaailmassa. Runon, puheen ja musiikin liitto Musiikkiteatteri Kapsäkissä oli matinea Mutta minulla ei olisi rakkautta..., jossa juuri 80 vuotta täyttäneen Pentti Saaritsan runoja esitettiin Eero Ojasen säveltämänä. tuoretta kommenttia Ukrainaan. Ainoana kolmikosta hänet saattaa löytää sieltä taiteensa parissa. PS. FO T O : LA U R A M A LM IV A A R A . Eliya Zweygberg (vas.), Maaria Märkälä ja Katharina Schmidt iloisissa avajaistunnelmissa Märkälän ”Vähän lisää shampanjaa” teoksen edessä Showroom Sixissa Lauttasaaressa. Suurin tehtäväkokonaisuus tekee kunniaa varhaisille, vähälle huomiolle jääneille naisvalokuvaajille. Katharina Schmidt on kansainvälisesti toimiva kuvataiteilija. Edellisessä Sykkeessä arvioin Carl Knifin Drömspelin Svenskanilla. Saaritsan runot ovat usein intiimejä arjen havaintoja, mutta myös tyylikkäästi yhteiskuntakriittisiä. Rikos on kai jo vanhentunut. Hän on taipuvainen surumielisyyteen, ja on jäänyt laululyyrikkona ikäpolvensa naisten varjoon. Työhuone on Kaapelitehtaan B-rapussa. FO TO : W IL M A N N M IL D E. . Saarela lukee hauskan muistelman v. FO TO : R A IM O G R A N BE R G . Se painaa tänään raskaana. Sitä ei tullut kuin ehkä Oodi pianolle -runon sanoissa: – Järki ja sen puutteesta syntyvä maailman järjettömyys. Näyttelyssä ovat mukana Emmi Fock, Nancy Pietinen, Hilja Raviniemi, Edith Södergran, Petra Tiirikkala sekä Kuvasiskot ( Margit Ekman ja Eila Marjala). 1965 Maailman rauhankongressista Helsingistä. Vuoropuhelua Ateneumissa ennen remonttia Vuoropuhelua-näyttelyn lähtökohtana on Elina Brotheruksen ja Hannele Rantalan pitkä ystävyys ja yhteistyö. Säveltäjä Eero Ojanen, Monna Kamu ja Erkki Saarela tekivät vaikuttavan runolaulutapahtuman Pentti Saaritsalle. Saaritsan 80-vuotisjuhlaesitystä on siirretty vuodesta 2021 usein. Arkistoista on valittu heidän kuviaan, joihin kaksikko on tehnyt omat rinnakkaisteoksensa. Tunnettu on yhdessä illassa tehty runo Allendelle Chilen sotilasvallankumouksen 1973 jälkeen solidaarisuuskonserttia varten. Sieltä he matkaavat Yleisradion kassalle, johon väärentävät meksikolaisen kirjailijaystävän allekirjoituksen, jotta myös hänen palkkionsa saadaan nostettua. Dialogi on jatkunut ja punoutuu Ateneumin Moderni nainen -näyt telyn teemoihin, kuten valta, vapaa tahto sekä rajat ja niiden rikkominen, mutta myös ystävyys, kollegiaalisuus ja inhimillisen kosketuksen merkitys. Monna Kamu lauloi, Erkki Saarela juonsi ja tulkitsi runoja. Maalauksissa on useita kerroksia, joille maisema rakentuu. Paksu väri kertoo, että maalauksen tarkoitus ei ole häivyttää itseään taustalle. Brotherus viittaa monissa tehtävissään 1960–70-lukujen Fluxus-taiteilijoiden tee se itse -henkisiin event score -ohjeisiin; Rantalan lähestymistavan taustalla on hänen näkemyksensä valokuvan runonkaltaisista ominaisuuksista. Merkittävän uran tahol laan luoneet taiteilijat esittivät vuonna 2009 Valokuva galleria Hippolytessa yhteis näyttelynsä Correspondances – keskusteluja taiteesta 1999–2009. Yleisö syttyi lopussa valtaviin aplodeihin. Maaliskuun lopussa päättynyt näyttely on toteutettu yhteistyössä Suomen valokuvataiteen mu seon kanssa. Eliya Zweygberg on itseoppinut kuvanveistäjä, joka työstää metalli verkosta eläimiä ja on kehittänyt siihen oman tekniikan, joka luo teoksille persoonallisen, elävän ilmeen ja olemuksen. Odotin esityk sessä 27.2. Hän on taidemaalari, piirtäjä, kuvittaja, muotokuvamaalari ja korutaiteilija. Naiset ovat myös palanneet ajassa ja omassa taiteessaan taaksepäin ja yhdistelleet jo olemassa ollutta aineis toa uusiin kuviin ja yhteyksiin. Pääosaa esitti Oksana Lommi, ei sisar Aksinja Lommi. Valokuvaaja Elina Brotherus ja hänen ja Hannele Rantalan yhteinen Taiteen ystäviä museossa -valokuva Ateneumissa
Ja hanttiin pantiin niin peevelisti. Se feltta tuumas et jos mä yrräisin värkätä pabrulle snadisti siittä mimmonen soldari stadilainen jätkä on. Ensin me mentiin tonne ja sit tonne. Mut viäläki mä sanon et se snadina kundina skuijassa smyygaaminen oli hyväks koulutukses jatkosodan aikana. Tai esaks se yhhyhhyy siäl Kualemajärvellä. Jebulis. Sit vasta kun käskettiin vege ja oli pakko. Juu. Stadilainen ryysaa hiisisti Tää Topi Toikan eli Toivo Kaiposen krigustoori on julkastu alun perin Ässärykmentin muistobökkerissä Ässän tie v. Sit me mentiin Sommeelle – se on ihka kuin ranskaa: ylää-sommee – ja sitte kipin-kapin Viipurin kautta enste Vanhaankylään Sitte me ryysattiin jäälle Suonionsaareen ja Esisaareen. ’Kimpassa skagaamisekshan’ me sitä Talvisotaa ollaan jälkeenpäin totuttu sanoon. Sit slobot tuli siihen Suonionsaareen salmen toiselle pualelle. – Em mä ainaskaan mistään soldari teoreettisista osaa skrivata, mä sanoin. Ja snaijaa olla redisti jemmassa. Siältä jäältä. Mut me jotka oltiin oltu Hatjalahdes siinä Summan naapuris ollaan oltu hiisisti kuin stritti sussun sukassa. Me esmerkiks futattiin esaks komppanioittain ja sitte pataljoonat vastakkain Ässän mestaruudesta. Ja Kallion skolee käydessä rähjättiin ruottalaisten skolelaisten kanssa siittä alakoulusta aidan takaa. Halidai ja giffengaal! . 1964. GAMLA SLANGI TOPI TOIKKA Et kuinka stadilainen flaidaa. Kyllähän niitä kranuja meillekin sillon tuli. Stadilainen ryysaa hiisisti. Mäkin olin kualleena jotain kolme tuntii. Ainaski se toinen plutuuna mis mä flaidasin. Ohan sitä treenattu snadina siellä Pähkinäskuijassa ja niissä muissa missä nyt on bulia uusia byggejä. 23 Tsilari 2 | 2022 Gamlaa slangii tsökas Mikko Seppälä.. Niitä oli muutes eri vildt niitä Summan sankareita Talvisodan jälkeen. Mitäs ku oli neljäkutakuus ja sillail pakkasta. Vaik oli talvi ja frysis ni siellä oli aika lämpöset oltavat ku välii ei ollu ku parikyt metrii. Ei saanu jäädä. Mut sitte alkokin se sota ja ne futaamiset tartti jättää. Ku meil oli niin kivat greijat ja korsut. Vaik mäkin sain holen globooni seplarista. Sithä sen näki kummonen stadin kungi oli kragaamaan. Ehän mun toisista tarttenu tietääkään. Ja frysattiin niin jummisti. Et kuinka stadilainen flaidaa. Siittä tuli se Esisaaren kujanjuaksu josta on paljon jo skrivattu. Voi jummi, ku sitä on yritetty. Se kai sitte on sitä stadilaisten soldarien stailia. Ku mä snadina budjasin Josafatinlaakson liepeillä Brahiksen kutosessa ja Josafatinkatu seiskassa meil oli Sadikan kundien kanssa musukragingia harva se päivä. – Mut sen tarttee olla stadilaisella, se sano, eikä siittä sitte bungata mitään, se sano. Me oltiin siinä mihin oli käsketty ja vasta toisella käskyllä helmikuussa me siftattiin vege Hatjalahdesta. Moni kaippari veti ventin. Me tuumattiin sillon et siittä Ässän poppoosta samlataan oikein hossi futisslaagi ja se saa sit keväällä mennä skulaan Leningradiin sitä Putilovin tehdassakkia vastaan. Loput kun oli haavottunut tai ehjänä ni brassas delannutta yähön asti. Sit ku me flytattiin Valkan perukoille sinne Uusille Kuntseille ni siellä oli taas huiskis-haiskis niitten Kumiksen ruottalaisten ja Herulin jätkien kans. Noin niidestä neljä. Välil me poikettiin tsökaan skruljua Uuraas ta, dogattiin ne vek, pistettiin mökit ja huvilat eldaan ja tultiin takasin mantereelle. Se oli kuulemma niitten paras. Sit vasta pääs smiitaan siältä vege. Mut eihä se kyl mitää sotaa ollu. Jebulis! Säkkijärven polkaks se meiltä jäi ku tuli maaliskuun kolmastoista. Sit tuli Talvisota. Joka yö uus telttapaikka ja melkeen snögessä jouduttiin aina goisiin. Me vaan brassattiin. Jep. Eihän me heivattu. Ne ku ei ois päästänyt meit Kylikseen simmaan. Voi jummi, ku sitä on yritetty. Y ks tuttu velttari skulas ja skiias et mun tarttis skrivata joku snadi tarina johoskin ässäläisten puukiin. Mut me ei lähdetty esaks tantteliin. Jos oikeen noin psykoloogisest ottaa ni se osottaa et me stadilaiset ollaan oltu aika hossia flaidaan koska me ei yhtis kehuta et me oltas oltu parempia väyväreitä ku toiset suamalaiset soldarit. Jep
I sä oli ollut sodassa neljä vuotta. Murkkuikäisenä mun broidini tiesi jo slangista, hiuksissaan Liitosalueen sisältä Uuden elämäntilanteen edessä ja jo jäsenenä Slangin porukassa, funtsin kovasti tarinaa omalta vinkkeliltä pikkusysterin osasta. Tuolta ajalta on tallessa ns savikiekkoja, joissa alkuun on kuulutus kuka soittaa ja laulaa, levykeskiössä lukee kappaleen nimi ja tangoa, valssi. Elämää tyyppitaloyhteisössä Kaikkea rakentamiseen piti lainata, lapiotakin. Mutsi oli erityisen innokas tästä asiasta. Aikanaan tuli postin saapumisilmoitus. Meidän osui Tuomarinkylän alueelle. Myöhemmin mude kertoi mulle, että tontin saamiseksi hän oli uhkaillut faijaa, että hän vaikka väärentää tämän nimen, mutta tontin hän ottaa! Myöhemmin, kun faija oli käynyt tonttia katsomassa, myhäili kotona, että on rinnetontti täynnä isoja puita. Isä ei meinannut uskoa todeksi; saivat lahjoituksena rahat, jotta sokkelin teko onnistui. Siellä me sisarukset kasvettiin. Pieni talo perheelle, kellari, asuinkerros, ullakko osin täyskorkeana, vinot lapekatot. Niin vaan alueella hyöri monta samassa tilanteessa olevaa perhettä tulevan oman kotinsa kimpussa. Jono eteni ja tontit tuli jaetuksi. Oli asetuttu, tuntui mukavalta nyt tavata uusia ystäviä ja viettää aikaa yhdessä. Se taisi olla valtion lainan edellytys, et omalla kustannuksella sokkeli/perustusten teko. Anomuksia ja hakemuksia neljä luokkaa kansakoulua käynyt äitini pystyi laatimaan. Hänen perheensä tunsi jo valtion kumppanina velka-asioissa, eikä mutsi siksi pelännyt toisin kuin arempi faijani. Saa puutavaraa omalta tontilta. Tyyppitalo oli valittu. Siihen rakentamiseen ja tonttiin liittyy tarinaa. Syntyi tuttavuuksia ja ystäväperheitä. Apua tarvittiin ja Sota invalidien veljesliitto oli sitä antanut monelle asutusasioissa. Broidi oli kolme vuotta mua vanhempi. Hän tulee heti, ku duunista pääsee. Perhe asui Runeberginkadulla, kun synnyin. Sporttinen isobroidi oli kans shakkimestari Tiet oli alkuun kärryteitä, myöhemmin vasta oikeita hiekkateitä oikeissa paikoissa. Perhe Paloheinän talon nurkalla. Eihän se faija ollut mennyt. 24 Tsilari 2 | 2022. MINNAATSÄ TEKSTI NINA MULARI FOTOT NINA MULARIN HIMA-ALBUMI Perheen himahaussi valmiina Tuomarinkyläs Tuohustiellä. Kersathan nukkuivat seinän takana. Valtio halusi palkita sotilaitaan ja julisti haettavaksi asutustontteja. Tonttijonoa Aleksilla Mutsi oli pyytänyt faijaa menemään jonoon. Olin noin kaksivuotias, kun muutimme Paloheinään; talo ei vielä ollut valmis. Aleksilla oli ollut pitkä jono tontin hakuun. Kevennystä kovan puurtamisen lomaan oli yhteinen kortinpeluu tai levytanssit sukkasillaan jonkun naapurin kotona; villasukat luistivat hyvin eikä tullut ääntä lattiasta kannan alla
Messiin Slangijengiin Olin asunu oman perheeni kanssa muualla kaupungissa. Marjapensaita oli mustaviinimarjaa eniten, muutama karviainen. Kersat joutu töihin harventaa taimirivejä. Tulin liittyneeksi Stadin Slangi ry:hyn. Ei tainnu faija oikeen osata suhtautua häviöönsä. Omenapuita oli monia, joista pitkäikäisimmäksi osoittautui Valkea kuulas ja sen vierellä talviomena Wealthy. elvis-foogu, rento, pitkä korispelaaja, hiihtäjä Pentti Juurimo. Kun taas olin kotitalossa ja oli Helsinki-päivä, lähdin tapahtumaan. Sain liittymislahjaksi ruokakirjan. Kasvot muistan miehestä, joka jäsenyyttä tuuppasi. Antsun vetämillä reduilla ollut hervottoman hauskaa. Nuorempana voitti kansakoulujen hiihtokisan. Laulun laulamiset, Slangikuoron kuuntelu. Laulettiin alkuja biiseistä toisen arvatessa mistä stygestä oli kyse. Sporttinen broidi Pentti Torppiksen mäessä. Istua siinä penkalla ja tuijottaa merta. Siinä kasvoi punajuurta, porkkanaa, tilliä – nämä muistan. Meille tuli tästä yhtei nen harrastus. Perehtyi asiaan ja prykäsi viiniä. Musadiggailuu broidin kans Radio oli tärkeä. Reittamon laulatukset toisissakin yhteyksissä yllättäen. Pihallamme oli pitkät kasvupenkit rinnelinjaan kohtisuoraan. Sieltä tuli musiikkia. Liitosalueelta on vähän pidempi matka reissuun jopa vain torikaffeelle. Innostui shakin pelaamisesta ja tuli siin taitavaksi. Oli sen ajan verkkapuku kelta-vihree. Puheissa istui pitkään sana liitosalue.. Elanto-lehdestä jo tuttu ruokatoimittaja Rafu oli kirjan tekijä. Oppi kaikenlaista musiikin aluetta kuuntelemalla. Varmaan siin prosenttejakin oli. Nuoren ihmisen kaipausta jonnekin, kun ei oikein tiedä minne. Pakila, Tuomarinkylä. Pentti, shakkimestari. Pullotusvaiheessa samaan pulloon meni kaksi korkkia! Talkoolaiset iloisina. Olis ollu kiva olla samassa skolessa broidin kanssa. Se on puolen tunnin reissu yhteen suuntaan. Harjotteli ylätontilla boltsin kanssa. On tosi kiinnostava kirja. Joskus olin nopea lähtemään. 25 Tsilari 2 | 2022 Nämä uudisasutusalueet oli liitetty Helsingin kaupunkiin vuonna 1946 mm. Pentti ja Nina. Omenoita tuli paljon niin, äitini halusi tehdä kotiviiniä. Eihän hän, Lasse, mua mitenkään voinut tietää nuorempaa, mutta halusi yhyttää meidät. Muuta musiikkilaitetta ei ollut. Kokeilunhaluinen isäni laittoi jopa päärynän kasvamaan – ei menestynyt. Nuorena tuli käveltyä Kaivopuiston rantaa, kun kaipasin meren tuoksua ja maisemaa. . Sittemmin Hykkylän kasvatti. Opparissa Pena, joksi kaverit broidii kutsu, oli perustanut shakkikerhon. Myöhemmin Pakilan Visassa pelasi korista. Systeri ja sen broidi. Muistan broidin mua kiusanneen slangilla, kun en siitä mitään tiennyt, snaijannu! Talkoohommii ja kotivinkkuu Kotitarveviljely oli runsasta. Kirjoittajan lapsuudenkoti, Tuohustie 26 ja sen laajennusosa. Mä en päässy edes lähtöpisteissä valtion kouluun, joten pyrin Käpylän yhteiskouluun. Faijan kanssa pelasivat ja kuinkas sitten kävikään, voitti sen. Nyt asun liki merta ja päivittäin on tarve katsastaa, miltä näyttää meren lahti pääkaupungin rannalla. Tulin jäsenbongarille maininneeksi, että olen käynyt samaa opparia kuin Lasse Liemola. Mieli lepää skönen äärellä Monta mukavaa redua olen slangiporukan kanssa saanut viettää
Morttina sisää ja alikkina ulos: XENTO JA TAAKSE POISTU! – Benkku JANGSTERISLANGII . Jurmo tai Uisko alla plägäl merel anto kyl kliffat setit Hangon huudeil. BotskiKulju ihan mukesi vieres oli kyl jees. Mesta täyn kyl sellasii hiihtäjiä. Sit alko ekat vemppaukset ja movetukset, helpot vpt veksin kautta. Ei ne nohevilt alikeilt pääse hanee. Ekat vklp ginekset hajotti huolel, tupapillu lähti monella tulille ja you know… Leiril nortti palo poteros rynkyn peräst, tsägä kävi et luti ei snaijannu. Mosat siel kunnon quumotuksis, säkit märkinä tetsattiin menee kassun takana ja parit nohevat sotastondikset pääl lipittämäs alikeilt respectii. Spadet piti huole, et safkaa riitti aina välil. Jengi kyl häröili huolel ja huomas ketkä töhöt oli landelt. Tsägäl mentii se leiri, ei nakki napsahtanut et makkipakkii ei nää handut päässy raahaa. TEKSTI JA FOTOT BENJAMIN JA CHRISTIAN PAUNONEN Mereltä maalle – Öbiksest Santikseen Kutsu kävi, ja surffarifleda vaihtu mulipääks. Spollet aka koirat dalsi äkäsee vastaa ku pääs mestoille. Handu lippaan ja vamos! FO TO : BE N JA M IN PA U N O SE N H IM A -A LB U M I. Jengi iha klesana ja näki kuulemma hallui muutama timman unien jälkee. Ny tää äijä ottaa semi huolel rötinkii Öbikses, ei kyl salee. Tuvas oli ain muutama, jotka sodest tsiigaili viimesee asti nakkisuojaa. Meitsi suuntas hyvii hömneihin eli merelle ja veku hommat starttas siit. Frendit ain rygi settii Kyrsäläst, eikä meitsil ollu kyl midiksii mitä ois tiedos. Vuokkii heittää foukseille yläfemmat, Roihikast bägi messiin ja menoks. Vikan yön tuli kyl hyvät allnighterit tuvan yleismiehen kans, ku vedettii JackBauerit vikan yön – semi raffii. Spadduu ja knöllii joka mortin huules siin gonahduksen partaal. Kaikki ties et chocolife oli alkanu!!! Mannebobot, Lloyrdin rotsit ja aivan huikeet chillaust ja rötistelyy! Skabut piti jöötä, et äijät osas pitää botskit reilas ja reitit mieles. Hugesti vastuut, isonatsasii kaiffareit ja skabui kuskailtii menee joka mestaa. 26 Tsilari 2 | 2022 B. Porteist sisää ja morttisäkki handuun. HAH! Leireilt kassulle tuntu kyl kermaselt! Iltasi normi setti, et smurffit pääl kybä lenkki ja Öbiksen hallille simmaa Sukkilaisten seuraks. Paunonen merivoimis.. Saapumiserä 2/13 Kurkkusalaatit pääl yks iso aamukasa siel rivis muiden morttien kans
Jtn posii siitäki, selkäruoto oikeni ja punkka pedattii myös himas. Saharas iltasi safkat naamariin ja goisii, wc:n ovi kävi ja jengi ravas rupalla tai suparul. Saapumiserä 2/15 Meitsi seuras broidii, niksit ja lähes mintti Martinin mora megee! Öbis ei paljo nabannu, nii kelasin, et vois käydä tsiigaa mikä meno o Firma Santikses. Ain joku LuHa hukas, jonku moti loppu ja hommas esaspenderiä… Äijät korpoon, poterot valmiiks ja räkäpäil asemarallia. Huolel sykkimist ja scoret minttii, kusiraidasta sit alikiks. Alikit ja Kessu piti jöötä, pinkat ja punkat otti osumaa, runtuu tuli ku sipas löyty yks nästy nurkka… Ois salee pitänyt ite jööraa sekin. Paunonen – 2015 ei enää ollu kurkkusalaattei ainakaa fotois. Siin jengin imus perunasäkkiä rygittii peräs ja tupaa hengaa tulevie broussien kans. Äijien kans hyväs mintis ku apilat seläs ja tellut kainalos vuode dalsittiin menee. KRH:ssa eli korohorois oli kyl minttuset hommat, ei paljo mosakauden jälkee tarvinnu ryynäillä tai larppailla munarallia! Koksut tuli bäkkii Haminast särmärit lahkeis ja sotastaga entistä sykkivämpänä, siit se leebeni ja rötvääminen vast lähti. Iha sika läbbä, joka vuos samat tornarit liikku ja omal pienel twistil tietenki. Flasheil ja kranuil iskettii simus mesta kerrallaan, beesattii hefeä tappituntumalla ja annettiin RK:oon laulaa vihujen feissiin. Pari oli eksyny myös böndelt santiksen firmalle, jäbät ois delannu nälkään ellei niille ois kertonu et skruudaminen meinaa safkaamist. Btw, muutamat kuntsarit ja höllit rygästiin äijien kans plakkarii, kyl se rynkky pysy hyvi handus ja smurffit pääl. Paljo broileri oli jauhanu inttisettii himas, välil meinas mennä pata jumii ku se vaa jauho ja jauho siit. Mosien perää yytsittii leireil, häröpallot härövarustuksis töhöili ja hävärilappui täytettiin sekin edestä. Sinne halus kaikki nohevat sotastondikset, fiilasin enemmä saarel aukist. 27 Tsilari 2 | 2022. Nakit napsu ja sissipaskamontun tyhjennys veti ihan klesaks. Inttirolex määräs tahdin. Vuokin metelle, siit Hertsikaa ja 86-dösäl Laajikaa… parikybä min ja mestoil! Porteil dogot otti vastaa ja tsekkas, et peiffit kondikses. Santiksee frendit ja jengi kyl halus, ku kinkku ei heilunu nii pääs nopee himaa tai tsikui kattelee. FO TO : C H R IS T IA N PA U N O SE N H IM A -A LB U M I. Reservin auringon alla pronssii pintaa, ku TJ0 alko lähenee ja aamukampa harvenee. Vegas ei tullu tutuks, movettajat kyl hiffas mite iisit vempaukset sai. Sitä en kyl snaijannu koskaa. Vaik meitsi kotiutu, nii feissi koristi sotkun seinää viel pitkään!! – Cride C. AUK:s jengil fleda lähti rehottaa, välil noit vekui yytsittii Sandikses, niil oli kyl hävyttömät sota-ananakset suikkien alla. Stadis treenailtii bygattujen hoodien sotaa Santiksen simus. Santikses oltii redinä toisenlaisiin geimeihi mitä jossain skutsis. Siimat hajoili ku jouduttii heittää niskaan vähä hevimmät luotiliivit eli lusut, ei ollu palveluksen jälkee kynäniskoja ainakaan meidän joukkuees. Väpän yytsi et särmänä mosana pitäs Haminaan lähteä, ei kyl natsannu omast mielest. Eri hommii oli tarjol ain kelaperseest splööks ja timpast rosvokomppanjan nurmiporaks
Tää kniiga on skoiji nivaska räävitönt griinaust mainoksille. Emmä sit menny. Täs on nimittäin kyse suurin piirtein samast asiast. 28 Tsilari 2 | 2022. Sellanen teksti kummasti haastaa pluggaajaa. TSILARI SUOSITTELEE SEPPO PALMINEN Kimmo Jylhämö & Klaus Welp (toim.) LOUSERIT VUITTUUN ja muita Voiman vastamainoksia Voima ja Into Skloddist alkaen mä oon ollu kaupallinen hemmo. Mä oon saleteis, et tää kolahtaa kybällä ainaki meille, ku käytiin viime vuonna tsiigaamas Banksyn näyttely Serlachiuksen taidemuseossa Mäntässä. Mut vast Voima on duunannu vastamainoksist arttuu. Ja jos on, ni skrivaa sit omana ittenään, stydisti ja härskisti, ei jynssää eikä puleeraa. Jos sä studaat, et kyl ny voi tulla skraidui sieluun, slyyttaa tän stoorin lesaaminen tähän! S ä ku päätit pluggaa koko stoorin, sulle tiedoks, et mun privaattibiblus on helkkaristi bökkereit, ku on järkätty luokkaan huuhaa. Ku lesaa ja skrivaa paljon, sitä hiffaa iisisti, et jos mesitsi on lällyy, flättii ja regulaarii, se ei skrevaa kenenkään mielipiteit. Frekki kielenkäyttö ei välttämättä oo aina kovin snygii, mut on se virkistävää, ku joku tuuttaa suorasukast särmää, skrivaa just mitä funtsaa, ei koketeeraa eikä jeesustele. Mä opin irvii noloille mainoksille. Röyhkeit kniigoi mun biblust Voi olla et tää stoori järkyttää sua, mut mä diggaanki ravistella jengii irti ankeest tasapäisyydest. Jo skolessa mä luudasin reklaamien peräs ja funtsasin, et bulina mä meen duuniin mainostoimistoon. Siks me tarttetaan toisenlaistki kamaa: röyhkeetä, reteetä ja häpeemätöntä. Tää on vaan niinku starttisetti. Osa on riemastuttavii, osa roisei, mut joka ainoo on väsätty stailisti ja snygisti. . Mä ploggasin mun hyllyst muutaman esimerkin. Jos mainos oli korni, me parodioitiin sitä jengillä. Jos joku diggaa, ni näit on lisää. Mä nimittäin yli kaiken diggaan kniigoi, joiden skrivaajat ei oo ottanu aihetta tai itteesä ihan tiukkapiposen vakavasti, tai sit on
Safkasta Janet stikkaa, et se ei skruudaa mitään mikä on poimittu huitsissa, tsimmaa kemikaaleis ja on tungettu plastiikkiin. Skrivaaja Robert Sutton on Stanfordin yliopiston proffa. Mut ei näit assholei vaa duunimestoil smyygaa. Strittibollat ku ei bonjaa, et ne on strittibollii. Jos joku lafka halus oikeen brassailla, mä buuasin, et tää bisnesstoori döfää stydisti hevonskeidalta. Mul oli sellanen motto, et jos 12-vuotias skloddi ei bonjaa idistä, kyse on bisnespaskanjauhannast. Sen mesitsi friiduille on, et älä helvetis usko mitä äijät sulle bamlaa, älä hassaa aikaa ankeitten häiskien kans, älä luudaa trendien perässä, äläkä följaa sääntöi ku on ihan pimeit. Jos et mistään hittaa mitään, ni kantsii koklaa viel tällast saittii: www.antikvaari.fi 29 Tsilari 2 | 2022. Ku pluggaa tän kniigan, tajuu, et politiikka disinformaatioineen on flytannu meiät helkkarin paskanjauhantaintensiiviseen aikaan. Robert I. Ihmiset oli sadistisii ja impulsiivisii mulkvistei. No, ekaks mä kyl pluggasin sen itte heti flygarissa ja griinasin niin, et lentoemot funtsas, et mä oon jurrissa. Uutisis niit on joka kveltsu. Mut sit muutama vuosisata aivoi käytettiin ihan funtsaamiseenki. Yhtäkkii fiilisten mukaan hilluminen oli taas muodissa. Mun idikset oli ronskei, mut mä en ängenny sinne höhlää bisnesjargonii, ku flygas yli hilseen. Tyypit, ku antaa fiilarin, et sua ei oo olemassakaa 4. Sillai jotkut tuntee ittesä tärkeeks. Vieläki tarttee olla flaidiksii. Mark Manson Kaikki menee päin h*lvettiä – Nurinkurinen kirja toivosta Atena Ne ku tsennaa hissaa, bonjaa et maailma on ollu fitti mesta. Sutton TYÖPAIKAN KUSIPÄÄT – Selviytyjän opas Minerva Tän kniigan nimi lontooks on The Asshole Survival Guide. Jos sua hodettaa lesaa joku näist opuksist, kantsii froogaa yleisist bibluist, dyykkaa kirjik seen tai kustantajien netti saiteille. Sitä kutsuttiin yritysja yhteisöviestinnäks. Tää kniiga on ällöttävän skarpisti kii ajassa. Ankeuttajat kantsii fudii huitsiin. Nemo on julkassu sen nimellä TEE MITÄ HALUAT! Varmaan hiffaat, et lontooks tää on stydimpi, suorasukasempi ja roisimpi. Toivoo on eniten sillo, ku kaikki on päin helvettii. Suttonil on kikat joka sortin kusipäitä varten. Mun mielest siit ei opuksen nimi paljo paremmaks spöijaa. Sellasii, ku ei ees yritä jemmaa kusipäisyyttä 2. Mä oon skrivannu öbaut tuhat sellast käsistä ja konseptii, mut mul oli eri staili ku kollegoilla. Janet Street-Porter on mun feivorit, härskin sanomisen mestari. Yhen sukupolven ajan oli kliffaa, ku safka riitti, Euroopas oli rauha, kekattiin kaikkee kliffaa eikä kunkuille ja muille pamareille vittuilu tarkottanu itsemurhaa. Keskiajalla skidit vietiin torille tsiigaan, ku murtovarkailt pätkästiin skrebat veks. Skragikset ylläpitää toivoo. Niit, ku tökkii sua skeglulla selkään 3. Tää kniiga on vendattu kans suomeks. Vois siteeraa viskidoku Churchillii: ”Demokratia on kaikist kämäsin hallintostaili, jos ei räknää meggeen kaikkii muit hallintostailei.” André Spicer Paskanjauhantabisnes niin & näin Sillo ku mä tein duunii, siis sillai et siit sai oikeen fyrkkaaki, firmat ja byrokratiat oli just hiffannu, et niiden kantsii kertoo stoorei ittestään. Ja sit kantsii kyylää omaaki stailii, ettei ittellä dyykkaa stroolis kaaliin. Sen mukaan duunimestoilt hittaa neljänlaisii persläpii: 1. No, sit tultiin nykyaikaan. Janet Street-Porter LIFE’S TOO F***ING SHORT Quadrille Publishing Tän kniigan mä tsöbasin Foylesnimisest kirjiksest Lontoosta vuonna 2008 lahjaks mun tyttärelle
Sit spettareiden numerot alko tippuu. Norssin spirit(us) on jotain, mikä tulee niinku bonuksena just ton skolen käymisest. Nahkapesujen jälkeen joka kundi saatto vähä lesoilla – ne oli otettu megeen Norssin jengiin. Jos ei flaidannu vastaan, se oli vanhemmist kundeist tylsää. Kerran mä tsittasin raflas yhen vanhan luokkakamun kans. Se on yhteisön klesaa huumorii, luovaa dorkuutta, upeit frendei ja fittei tai joviaalei maikkoi ku fudii sua eteenpäin. Pari ekaa vuotta meni ihan jees. Luokanvalvojana ja ruotsin maikkana oli Anita Kuusterä, joten me oltiin ”Mamin Jengi”. Mun pääaine oli fotaus, vaik en mä ollu ikinä fotannu. Vuonna 1977 mä skrivasin stuiduks ja sain magnan paprut. Kaikki tsennas oman roolinsa ja veti sen läpi täysillä. Se on jotain, mitä sä roudaat megessä koko sun loppuelämäs. Ekal timmal mä olin snärkkinä, ku välkkäril oli tiedos nahkapesut. Oltiin sillo ja ollaan yhä. Pääsykokeis mä sain aika snygit pahvit ja rupesin hinkuna lesaa klassist latinaa. Tsilarin lesaajii varmaan kiinnostaa, mitä gamlalle stadilaiselle merkkaa norssilaisuus ja mitä jangsterinorssilaiselle stadilaisuus. Bossil oli asenne kondikses. Aamul mä oli toosassa skulaamas poskee ku bulimpiki kniigafriikki. Yhel suomen tunnil maikka frogas, et kuka on plugannu jonkun nuorten kniigan. Vanhemmat kundit (Norssi oli sillo poikaskole) venas nahkoja ja roudas meit Manalaan. Se heilutti kniigaa ja skriikas: ”Täällä väitetään poissaolon syyksi omituinen olo. Arska ja meitsi stikkas handut tanaan. Ei siit ois tullu pulkkistakaa ilman Norssin spirittii. Meitsist tuli buli humanisti laakist. Nykyään siit joutuis varmaan rosikseen. Kalle murjas: ”Herra Soikkanen, pyydän!” Me oltiin gurui skrivaa stoorei, miks me on myöhästelty. Siit oli tullu buli dirika ja se bamlas, et se oli hakenu varatoimarii sen lafkaan. 30 Tsilari 2 | 2022. No, tottakai se sai sen mestan.” Haec est navigatio nostra, censeo goodbye. Siin ei kenenkään mielest ollu mitää feeluu. . Sit mä valmistuin Atsikist. Mä väänsin sumeesti duunii kummassaki mestas. ”Toiseks kämäsimmät paprut oli gamlal Norssil. Ei ois sittemmin onnannu viidenkymmenen kniigan skrivauskaa ja kuvien fotaaminen niihi. FO T O PE N K K A RIP Ä IV Ä LT : JU H A JO R M A N A IS EN H IM A -A LB U M I. M ä minnaan mun ekan päivän Norssis ku eilisen. Auskuparat ei tienny mihin ne joutu, ku ne steppas dörtsist ineen. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA JORMANAINEN JA LINNEA MIETTINEN Norssin spirit(us) Norssi on varmasti boltsin stadilaisin skole. Siit alko mun laiffin tempus optimum. Kerran ausku nyökkäs Soikkasen Kallelle ja bamlas: ”Kalle, ole hyvä”. Mut osasin mä olla skarppiki. Päivät kulu Norssin lukios ja kveltsut Atskin oppitunneil. Reksi, Notski, stondas siel meitsin poissaolokniiga handus. Neljännen luokan mä tuplasin. Aika monet flaidas vastaan, mut mä menin sovinnol nahkapesuille. Syiks oli kirjattu esimerkiks galsat stiflat, roudasin mummii äänestää ja tsittasin väärään kumijalkaan. Skolen jälkeen mä dallasin bibluun, londasin sen kniigan ja lesasin sen kveltsul. Minulle tulee omituinen olo: kaksi tuntia jälki-istuntoa!” Vuonna 1974 mä pääsin ineen Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskukseen, eli Atskin iltalinjalle. Uudet luokkakamut oli umpidorkii: kielineroi, stand up -koomikkoi, artistei, anarkistei ja patologisii kreisei – fantsui tyyppei. Joka aamu mä oikee venasin, et skole ja päivän show taas alkais. Nahan kaali tuupattiin veskinpönttöön ja sen fleda ja niska dopattiin fressiin vodaan. Porukka oli ku performanssiarttuu treenannu kööri. Skrivaaja on stadilainen rehupuntti, gamla Norssi (1977). Sit maikka murjas, et te meette huomenaamul Yleisradioon heittää läppää siit kniigast. Nahast voi tulla ihminen, mut auskust ei enempää ku ope. Kerran mä jouduin reksin kansliaan. Nahkapesu kuulu skolen tapoihi. Eli mua ei tvetattu ku kerran. Nyt ku sitä gamlana funtsaa, se oli snygeintä, mitä meitsille o ikinä tapahtu
Tietenki on aina se tsäänssi et jostai syystä oonki ens syksyn Norssis, ku yhteishaku ei menny nii putkee ku odotin, mut tää on mun jäähyväiskirje nyt ainaki alkajaisiksi. Ku tulin Norssiin nii olin just tullu pohjosest landelt pariksi vuodeksi venynee reissun jälkee, vaikka Munkassa juuret onki. Mä en duunissakaa norssilaisuutta oo päässy viel hyväkskäyttää vaan enemmänki joskus oon joutunu selittää, että en salsaa päivät pitkät tai, että Latinalaisella-Amerikalla ja latinan kielel on tiettyi huomattavii erovaisuuksii. Ekaa kertaa pääsi traijaa stadin skrivaamista ja olihan tää hämy kokemus, mutta jos mä mitää hokasin käpykylält nii: voipi olla noinnii tai voipa olla olemattakii. Spårista kympil pääsee Joharille ihan Norssii vastapäätä. Rakkainta Stadissa on spårat. Norssissa kuitenkin koin valaistuksen hommaan liittyen ja päädyin, että mulla on pääkopassa ehdat humanis tin hoksottimet. Joteki tuntuu haikeelt jättää ne käytävät, jota on stepannu kolme vuotta ja vaikka on kuinka bitskannu ettei jaksais enää päivääkää opiskella täällä niin nyt tuntuu siltä, että aika on hurahtanut nopeesti. Ehkä dramatisoin liikaa, mutta jotenki Norssi on jättäny jäljen muhun nii hyväl ku pahalki. Enne Norssia olin varma, että musta tulee fainin luokan ekonomi. Tällä hetkellä mun elämäs isoin asia on lukioon haku, mutta lukionki jälkeistä elämää on pitäny alkaa jo funaa. En ollu koskaa hokannu pohjose murretta, jote tuntu vekalt et ymmärsi taas porukan puheesta jotai. Ne gamlat syksyisin kaffe handussa on se fiilis, mitä Stadis rakastan. FO T O : L I N N E A M I ET T IS EN H IM A -A L B U M I . Kuitenki muistan sen, että heti porukka oli ottamassa inee, vaikka pelkäsinki, että mun kaltane luokilteltaisii jyväjemmariks. Pahimpii kolttosii tai vinkkei koulust spinnaamisee en viel voi skroppaa, kun NDA sitoo sekä studis siitä, että jotai seuraukse kaltasta saattas kilahtaa. Henkisesti stadilainen, Linnea Miettinen, nykynen Norssi. Oon saanu sellasii valmiuksii tulevii koitoksii, joita ei mistää muualta olis saanu. Norssi tuntu hemmalt heti ja etenki Stadi tuntu samalt ku vuosia aiemmi. Nyt lähes kolme vuotta Norssin penkkejä kuluttaneena pakko sanoo, että kannatti tsökää SUPO:n vieree opiskelee. Retkussa Stadiin ja Norssiin 31 Tsilari 2 | 2022. Viel kremikselki tuun muistelemaan Stadin katuja ja myös rakasta opin ahjoa Norssia. Mä aamusin kyl usein klabbaan koululle Steissiltä, kun siinä pääsee vähä fiilistelee Manskua. Yläaste ei ole ehkä mikää maailmaa mullistava kokemus, mutta ainaki meikä muikku on yleissivistyneempi nyt, kuin Norssin aloittaessa. Ekan päivän Norssis meinasin heti käyä laattaa, ku oli tullut haettua puollitrane kaffe, joka ei toiminu yhtään. Vaikka ens syksynä tuunki astelee toisen gymnasiumin ovist sisää, nii ei se Norssin spiritti tuu lähtemää. Skrivaaja on henkisesti stadilainen, nykynen norssin ysiluokkalainen. M ulle norssilaisuus on osa stadilaisuutta. . Jotenki Norssi on saanu mut oppii, että mitä oikeesti osaan ja mitä haluun tehä. Oon kuitenki ollu harvinaise kunniallinen tapaus Norssisaki ja sen ulkopuolella, mutta muistakaa, että Helsingin seudun liikenne on aina peruste sekä syy, jos timmalle tulee myöhässä. Tietenki myös se, että mun duunikokemukset on lähinnä kesilt ja siit, kun oon leikkiny maijarii skideille, et ehkä sit ku kipuan oikeisii töihi nii alkaa hyöty näkyä. Voidaa sitte elämäkertaa skrivaa mun käynee ainaki pari vuotta ehtaa eliittiskolee, vaikkakaa sen lukioo asti en päätynykkää. Yhtäkkii pohjosen ilmapiirist ei ollu mitää tietoa vaan mun räikeit byysii ei katottu pahal
Jussilla oli idiksii ja se suorastaan dyykkas niit toteuttaan. Jussi oli skolet käyny jumppamaikka. Tää Jussi Pohjakallion stoori on värikäs ja magee. Seija tsennas Jussin. Tän kniigan nimittäin skrivas yks hersyvimmist Hesarin toimittajist: Seija Sartti. No joo, oli sil siin paljo taitooki meggessä. Jussi oli ekoi ammattilaisii ku käytti kinofilkkaa. Jussii parhaimmillaan: Jorot Byggan juhlasalissa (1956) 32 Tsilari 2 | 2022. Se oli Pohjakallion studiolla duunissa kuus vuotta. Siihen aikaan jumppamaikat marssitti skidei: ”Vasen, kaks, kolme…” Jussi kypsy siihen duuniin muutamas viikossa. Yy, kaa, koo Dyykkaaminen on just oikee sana. Kukaan muu ei ois skrivannu tätä näin hyvin, siis osannu tai kehdannu. Fotot oli mustavalkosii, fotaajat frekkei ja ronskei Stadin kundei. Jussi oli rämäpäinen mäkihyppääjä. Siinä se sai käyttää särmää ja rämää päätä. Snadii kameraa se roudas bulissa bägissä, ettei sitä ois luultu amatööriks. Niin bulii hyndää ei ollukkaan, mihin Jussi ei ois kletrannu. No, emmä mitää skeidaa kyl ventannukkaa. Ei mikään kokotai osapäivädorka, vaan jääräpäädorka, vekotindorka, tekniikkadorka ja yleisdorka. Stoorin matsku ei jämähtäny huhupuheiden tai puuduttavien haastattelujen varaan. ”Mä osaan jo räknää kolmeen.” Tätä mä diggaan Seuraavaks Jussi dyykkas lehtifotariks. Ne ei studannu eikä TSILARI SUOSITTELEE SEPPO PALMINEN Täst kniigast ei voinu tulla ku bueno Yleensä ku fotareist julkastaan kniigoi, ne on pääasias sellasii foto–foto–foto… Totta kai tässäki opukses on upeit mustavalkosii fotoi ihan hulppeesti, mut on täs muutaki. J ussi oli monipuolisesti dorka
Vuonna 1964 se smiitas Yhtyneist Kuvalehdist ja dyykkas omaan lafkaan mainosfotariks. Sit se blisas osuutesa studiost ja koko lafka lakkas viimein olemasta vuonna 2002. Ei kestäny kauaakaan, ku kaikki bulit ja itteesä kunnioittavat mainosbyroot oli Jussin asiakkaita. Jussi Pohjakallio delas leukemiaan snadisti alle 60-vuotiaana. Elettiin aikaa ennen Photoshoppii, mut kyl mainosten fotaaminen sillonki oli huijauksen taidetta. . Bulina kokeilijoina Jussi ja kumppanit handlas kaikki kikat. Seija meni Sanomien toimittajaskoleen ja palkattiin Hesariin – skrivaavaks toimittajaks. Palkkikameran hupun alla ei voinu vetää spadduu, mut silti Jussi blaadas neljä askii päivässä. Parempi ku pitkä letka äijii. Se oli aina mylviny, et mainosfotarit on pelkkii huoraajii, mut sellaseks se ny rupes ittekki. Se julisti, et persaukisen ei kantsi tsöbaa muut ku parasta. ”Mä en jaksa näiden AD-skloddien kans, ku ne on tsennaavinaan mainosfotauksest kaiken.” Se käytti yhä vähemmän aikaa fotaamiseen, muut sai hoitaa duunit. Ku sä oot lehtifotari, sä voit käskee ketä tahansa fotattavaa. Kniiga on briljantti. Eka friidu mainosfotarina Skoijii, mut Seija Sartti oli Jussin studiolla mainosfotaajana. Art direktöörei kiinnosti Jussin pikkutarkkuus ja ammattifotarit halus kehityttää filkkasa Jussin värilabbikses. Stydi suositus, niinku tän päivän mainosskloddeilla on tapana bamlaa. Mitä enemmän Jussi sai kokemusta, sitä enemmän se väsy kokemattomiin mainostyyppeihin. Ku se sano ittesä irti, Jussi spöijas imartelemaan: ”Kuin sä voit tollai lähtee nykii, vaik sä oot ehdottomasti Suomen toiseks paras mainosfotari!” Parhaana se tietysti piti itteesä. Jori Malmsten sjungas Lassen stygen ”Oi, oi, rinnasta multa veit syömmeni…” ja Lasse Jorin stygen ”Hei, Karjalasta heilin minä löysin…” (1960) kaikkee tilpehöörii, mitä joku saatto kuvitella et studios tarttee. Jussi kiipes korsteenin huippuun ja fedun latvaan. 33 Tsilari 2 | 2022 Seija Sartti Jussi Pohjakallio, Kova jätkä kamera kädessä Siltala. Jussi toivotti Seijan tervetulleeks: ”No, ei friidust kuitenkaan koskaan mitään fotarii tuu.” Mut kyl siit tuli. Kämppä oli ollu jonkun hima, mut huoneet oli korkeita ja kyl siellä mainosfotoi mahtu duunaan. Firman hyllyt notku Leicaa, Canonii, Nikonii ja Hasselblaadii ja Lasse Liemola minnas, et Jussi fotas kaks Stadin kundii Hankenilla. Buli nimi lehtifotarina jeesas mainoshommissaki. Se kysy: tarttetaaks tosiaan näin bulisti taitoo, et joku tsöbais enemmän limuu tai bensaa tai kärpäsmyrkkyy. Jussin fotot on fantsui ja Seija Sartin teksti snygii ja stailii. Kamppiin Sit Studio Pohjakallio hittas uudet tilat Kampista. Niille portit ja puomit, vaksit ja portsarit oli pelkkii hidasteit. Niin kai se on vieläki. Sä voit duunaa just niinku sua huvittaa. Sillä pääs yrittäjä alkuun, byggas siis klitsuun studion, ahtaan ja matalan. hävenny. Tärkeint on, et fotauskeikalt ei tulla ilman snygei fotoi. Se oli varmaan Suomen eka friidu tossa ammatissa. Ku kuus vuotta oli menny, Seija oli kypsyny koko balettiin. Sillo legenda oli koisannu gravarilla jo kakstoist vuotta. Mainokset fotattiin yleensä bulilla palkkikameralla laakafilkalle kokoon 9x12 tai 13x18. Jossain vaiheessa se slimmas ittesä kondikseen, lopetti jätskin ja suklaan skruudaamisen, ja ihme kyllä – ei enää röökannu. Mainosfotarit on huoraajii Sit Jussii rupes korpee noi palkkarengin duunit. Pankki londas sille 50 000 huggee fyrkkaa. Jussi diggas yli kaiken uusii härpäkkeit
Ainoastaan jotai hyndien jäänteitä on viäl maastossa nähtävissä. . Monet hyndien jäänteet on skidien mestoina ja nykytaiteen näyttelynä. Stadin kadonneet hyndät Stadissa on ollu useita hyndiä enne kriguja, ja viäl senki jälkee 60-luvulle asti. Aikoinaa kamujen kans kiivettii Hertsikan tornin huipulle, mut ei hivattu laskee alas, ei meil kyl ollu skimboikaa, mut saatii kuiteski tsiigaa maisemaa. Joitaki pystyin paikantamaa Guukkelin satelliittifotosta. Sit piti mennä paikalle tsiigaa onks mitää jälellä kuvattavaks. Vartsikan hyndä. Pihliksen hyndä. Hyndiä oli eri puolilla skutseja ja Innostus mäkihyppyihi on ollu kova. Aiheesta video YouTubessa https://youtu.be/T40pPbP2ZVI Vuonna 2014 Tsilaris skrivattiin bulisti Stadin hyndist eli skvettamäist. N yt ku korona on tullu sekottaa meininkejä, on ollu kliffa luuhata ympäri Stadia skutseissa ja yrittää hittaa jotai jälkeä entisajan hyndistä. Sit Stadi muuttu ja jengi hittas muita harrastuksii. Sitku mättäältä tai kaltsilta hittas jonku betonimöykyn, oli ilo ylimmillää: täs on ollu hyndä! Hyndien jäänteitä löytyy ainaski Alppilasta, Kalliosta, Käpylästä, Maunulasta, Haagasta, Pihlajamäestä, Vartiokylästä, Roihuvuoresta ja Herttoniemestä, mut kyl niit on ollu enempiki. Käpiksen hyndä. Nyt hyndii ei oo Stadissa enää missää. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT SEPPO PALANDER Hertsikan hyndän tornissa tsiigattiin maisemaa… … ja skulattiin noppaa. 34 Tsilari 2 | 2022. Roihiksen hyndä. Nyt seki hyndä on purettu ja maisemat joka mestassa muuttunu
– Joo, joskus se nappas boltsin handuihin veskarin alueen ulkopuolel. SPORTTII TEKSTI TIINA LINNA Stadin Slangin jäsenenä voit pluggaa Tsilarii Lehtiluukust jäsenmaksun hinnal. K aikki tsennaa Loirii sen verran, ett tietää, ett se oli junnuna kova kundi sporttaan – painiin ja skulaan bilistä, lätkää ja futista ainaki. Mäki menin eka kesämieheks ennen ku sit syksyl saatii anoo, ketkä halus vakkariks. Sielt se on duunannu ainaki kolme albumillist stygei: Inarin, Ivalon ja Kasarin. – Mä oon aina ollu kova sporttaan ja siks mä varmaan brankkarikski pääsin – sillon piti kiipee köyttä pitkin voikkasalin kattoon eikä klabbei saanu käyttää. Sit oli korkeenpaikan testi ja kans legurintsekki ennen ku tie brankkariks aukes. Siihen aikaan boltsin parhaana veskarina pidettiin sloboo, Lev Jašinii ja sitä sanottiin Mustaks Hämähäkiks. Se skloddi oli sillon ihan snadi. – Oli hienoo skulaa kimpas sellasen taiteilijan kans. Jossain vaihees staget ja leffojen duunaaminen vei jäbän mukanaan, ja Stadin kundi tunnetaan nykyään kans kunnon Lappi-diggarina. Siinä oli kundi, ku nappas boltsist kii varsinki lähitorjunnas, oli sil nopeet refleksit, kehaisee Kautsi. . Klubiin Veskun nappas seuran sillonen bamis, Paavo Einiö. Mä sanoin sitä Valkoseks hämähäkiks, ku se oli niin hyvä molari. Siel oli bulisti urheilijoit sillon, Kautsi kertoo. Kulttitaiteilijan matkalle on kuitenki mahtunu futaamist kans sen yhen ja ainoon, Klubin, riveis. Lehtiluuk kuun pluggausohjeet on lehden namberost 1/2022 ja Slangin himasaitilt. FO TO : K A U T SI K A U T IA IS EN H IM A -A LB U M I. Minnaan, ett käytiin me jonku kerran treenien jälkeen bisselläki Vartaas, sellanen mesta oli sillon siin vanhan Messuhallin kulmalla, Kautsi Kautiainen minnailee. – Ei se aina saanu peliaikaa, ku se oli kolmas veskari, mut yleisö diggas sitä ja tuli tsiigaa matsei, ku se oli kentäl. Vaikka Loiri ei ruvennukaa ammattifutariks, eikä skulannu futista Klubin kans parii vuotta kauempaa, ei yhteydenpito futisfrendeihin ihan täysin jääny. Synnynnäisellä geimiöögalla siunattu Loiri skulas målarina ja vaikka se ei aina minnannu sääntöi – tai välittäny niistä – sen pelistaili kerää kehui viel viiskyt vuotta myöhemminki. 35 Tsilari 2 | 2022. Siit mä sen Veskun lempinimen väänsin. Gamla futari ja Stadin entinen brankkari Hannu ” Kautsi” Kautiainen oli aikanaan napannu talteen lehtileikkeen tutusta kundista, Vesa-Matti Loirista. vuonna 1972 sporttistoorin otsikol Valkoinen hämähäkki VESKARI VESKU. Futaamisen lisäks Kautsi osas kans skrinnaa ja mailaki pysyy handuis: jääpalloo eli pillerii skulattiin talvel, ku nurtsit oli jäässä. Vesku – Klubin veskarina 50 vuotta sit Ilta-Sanomat julkas heinäkuun 11. Veskari-Vesku skulaa futista Ilta-Sanomien fotossa 50 vuotta sit. Stritti ei kiivenny kaaliin Kautsi skulas Klubin edustusjengis vuosina 1969–1976, mut rakkaus futikseen sytty jo aiemmin, Käpylän pallon nappulaliigassa 1950-luvulla. Kautsi, ku oli duunis Haagan paloasemal, treffas Veskuu, ku kävi sillon tällön siel vanhimman skloddinsa kans tsiigailemas palautoi. Kautsi ja Vesku meinaa skulas pari vuotta samas seuras, HJK:s, seitkytluvul. FO TO : M A R T T I PE LT O N EN / IL TA -S A N O M AT Piirinmestarit vuodelt 1961, Klubin futaajat. Tsilaris oli sen 70-vuotishaastattelu namberos 3/2017. Olihan se osaltaan semmonen Klubin maskotti, pyöri mukana parisen vuotta, Kautsi sanoo ja nauraa. Heinäkuus 2022 Kautsi Kautiainen täyttää 75 vuotta
Niil on. Iskin kankkuni penkkiin sen enempää kyselemättä ja tilaa järjesty välittömästi. Funtsasin et jos jengi on noin nuijaa puolin ja toisin, niin sittenhän on STADIN MESTAT HANNU NYBERG FO T O : H A N N U N Y BE R G . kaks mestaa, vaik käytävät on täys staijaajii. Siis se dorkien porukka, ku varaa täydes dösas tms. Sit kävi vielä niin, et kun Larun ekalla pysäkillä pikkufriidu (väläytti leveen smailin mulle), Kauppiksen bluggaaja ja pari kolme muuta sieltä takaa shingras veks, mut kukaa staijaajista ei tullu tsittaa. Ihmettelin miksei se yks pleisi kelpaa ja vilkaisin taakseni. Likka meni pleisini viereen, otti reban veks seläst, käänty mua kohti ja kajautti kirkkaalla kuuluvalla äänellä ”KIITOS!” Jotenki pidin pokan ja griinasin ineenpäin. Ehdin kuiteski nähdä sen pettyneen ilmeen ja bonjasin et se oli hokannu sielt edest et takarivillä näkyy vain neljä pärstää, vaikka pitäis olla viis. Suosittu on myös kikka tsittaa käytävän puolella ja pitää fönaripleisiä tyhjänä ja tehokkain veska siinä. 36 Tsilari 2 | 2022. Skrivaajan vastine pleisin valloittajan itkuvirteen Metro-lehdes kakskyt vuotta sit. Paras keissi oli, ku menin Erottajalla lähes täyteen haitariniveldösaan, en millään minnaa vuotta, mut jotain +20 vee sitten. Oonkin julistanut henk. Se oli Larun dösa 20 ja sehän joutu siinä lähtiessä tekee hirveitä linkkuja, et se pääsi Bulelle. Ei oo paljoo tainnu meno muuttua. Sillo mä hiffasin, ku se takaosa oli oikeessa kulmas, että sellane, arviolt 10vee tyttö pujottelee sielt edestä ihmisten välist sinne taakse. Heh! . sissisodan näitä vastaan, ja vaikka muualla oliski tilaa, ni tungen aina vallatuille palleille ihan kiusalla. Stondaajien painuneist naamareist päättelin et niil oli kaikil yleinen ja yhtäläisen totaalinen hatutus (veellä skrivattuna) päällä. Dösan takaosas oli viel neljä pleisii, kaks ihan perällä selkä takaseinää vasten ja kaks sen kapean käytävän varrella. Yritys oli kuiteski niin hyvä, et se piti palkita. Oheisest skrivaamastani kommenttileikkeest selvii pelin henki – armoa ei anneta eikä pyydetä. Funtsasin et jos jengi on noin nuijaa puolin ja toisin, niin sittenhän on. Joo, pleisin valloittaja toimessa, eli tää eka friidu tsittas siellä, koipi polven yli, snadi veska tyhjällä paikalla ja lisäks se levitteli edessään jotain lehtee mikä ilmeni myöhemmin Kauppalehdeks. Friidu meni taakse, mä otin sen ekan käytävämestan eli sinne jäi vielä kaks tyhjää. Sinne tuli vielä yks nainen ja sitten ei enää ketää. Pikkufriidu tsiigas mua kysyvästi, en bamlannu mitää vaan viittasin handulla leedii mestaani ja lähdin saman tien peffa edellä kohti takarivii. koht. eri keinoja: yleisin on pistää veska viereiselle käytäväpenkille. Se pääseekin viimeiselle käytävälle tommosen metrin päähän mun eteen. Edellä meni sellanen nelikymppinen stailin oloinen friidu. Pleisin valloittajat Y ks jutska mitä en oo ikinä sietäny julkisis kulkuvälineis on tsittispleisien valloittajat. Sen sijaa takasillalle alko pakkaa murjottavan näköst populaa seisoo. Siihen se sitte stoppaa ja kääntyy nesa menosuuntaan. Nousin pokerina ylös, mikä sai staijaajat varuilleen, menin likan luo ja koputin olkapäälle
CD tupla The Best of Finnish Classic Jazz 20 EUR Classic Jazz Society All Stars KNIIGOJA 1. Heikki Paunonen ja Jeongdo Kim: Nyt mä bonjaan Suomi-StadiSanakirja 29 EUR 2. Elina Saksala : Kisu 20 EUR 8. Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne. kaipaan niin….. Slangikartta/Stadin Kartsat ja Mestat 10 EUR . Kaulaliina sini-valko raidallinen 15 EUR 2. Raitapaita 60 EUR 4. CD Sakilaiset Jätkä ja muita kupletteja 10 EUR KLEDJUJA CD Slangimusa ei delaa koskaan 10 EUR esiintyjät: OlliBull Anikari, Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Jussi Raittinen Tapsa Kojo, Harri Saksala, Pirjo Tuohimaa, Marino, Slangibändi, Dumari Nurmio. Raija Tervomaa: Mun stadi 15 EUR 6. Mikko-Olavi Seppälä : Parempi Ihminen Parempi Maailma 30 EUR Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson. Kimmo Pälikkö: ArtHelsinki 20 EUR, TARJOUS 3 kpl 50 EUR 4. Timo Honkala: Keltainen valo yössä 20 EUR 7. Seppo Palminen: Snygii slangii 22 EUR 5. SLANGI BLISAA MUUTA KAMAA . Niin gimis on Stadi -kangaskassi, musta tai sininen 10 EUR . Heikki Paunonen:Tsennaaks stadii, Bonjaaks slangii 20 EUR TARJOUS 3. Sporapaita 20 EUR 3. Käy tsiigamas himasaitil: www.stadinslangi.fi tai byroos! CD Marino&Sunrise – Orchestra 10 EUR Takaisin Rööperiin….. 1. MUSAA Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa. Villasukat suomalaista työtä 20 EUR 1 1 2 2 3 4 5 6 7 8 3 4 37 Tsilari 2 | 2022. Niin gimis on Stadi-autotarra 12 EUR Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinslangi.fi tai sit voit käydä byroos päivystysaikoina: ti ja to klo 14–17
38 Tsilari 2 | 2022. Onnittelut finnaajalle! Fotoskaba 1 / 2022 vastaus Viime skaban kurre vipels pitkin Kulmakatu 4:n paraatidörtsin pääl lä. Krunikas staijaavaa pytinkii on tyylillisesti kertaustyylien ja kansallisen stailin murrosvaihetta. MARIT HENRIKSSON Missä tällanen leijona luuraa. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, mis finnaaja saa tsögaa ite Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max 20 egee. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Snygin haussin on funtsannu arkkitehti G. Fotoskaban 1/2022 arvonnas finnas Antti Aalto, ku oli ainoo vastaaja. FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Ristikon ratkasun hittaat sivult 43. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Vastaukset viimeistään 20.3.2022. TL SKABAT Slangiristikon on funtsannu ja duunannu Seppo Palander. W. Nyberg vuonna 1905, ja sen bygga valmistu vuonna 1906
Aalto skrivas ihka aidon brevarin toimitukselle ja ties kertoo, ett fotos oleva daami ei oo Mylly Matin edustal, eikä osotekaan oo Sörnäisten rantatie. Sendaa sun slangi stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. Jutut toimitukselle 26.5.2022 mennessä. Tsilaris 5/21 oli sivul 24 Kari Haklin foton paikkatiedos feeluu. linkkariprofiili = oma profiili LinkedIn:ssä. naamis = Facebook eli naamakirja Nää on someslangii eli jos joku ei tsennaa, ni LinkedIn on nettipalvelu, mihin sä voit lataa sun omii tietoi niinku duunimestoi, skolet, ja skrivaa, mitä sä funtsit. 39 Tsilari 2 | 2022. Sitä käyttää firmat ja yhdistyksetki omas tiedotukses. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slan gin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Muista laittaa muutama kuva kirjoituksesi mukaan. Pe sutupa oli tietty PuuPasilas, ku elää fotojen lisäks enää stadilaisten muis tois. Sitä käyttää ne, ku tsögaa uusii kontaktei duunii varten. Pluggaajatpalstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimi tuksen pitää tsennaa skrivaa jan oikee nimi. Tsilari kiittää palautteesta ja gamlaan malliin sendatust bre varist. . Se ei siis oo profiili, mikä on flöidattu linkkarilla, joka on kans linkkuveitsi. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. PLUGGAAJAT Skolebileistä Tänään kolahti luukusta vuoden eka Tsilari, missä oli juttu Hykkylän bileis tä. Kiitos jutusta, siitä tuli taas ”ne vanhat hyvät ajat” mieleen, silloin kun oli nuori ja nätti, nykyään kun ei oo enää kumpaakaan, ni on kliffa muis tella vanhoja aikoja, pistin sen jutun muutamalle tutulle Hykkylän käyneel le, ollaan kaikki jo yli 70v. Slangijen gilläki on oma naamisryhmä ja sivusto. Seuraava Tsilari 3/2022 ilmestyy 23.6.2022. . Terveisin ja kevään odotusta! . Aalto lisäs viel erikseen, ettei sen palaute koskenu kulttuuritoimittaja Risto Kolasen duunii, vaan ett Kolasen jutut se ain pluggaa tosi tarkkaan, ku niis on sen mielest niin monipuolisesti asiaa kylttyyrist. Alla viel muistinvirkis tykseks plug gaajilleki Haklin foto. Friidu hengailee oikeesti osottees Pasilan katu 20 olleen pesutuvan dörtsin edessä. Daami nyt jo tuhotus Puu-Pasilas, osottees Pasilankatu 20. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. FO T O : K A R I H A K LI . Toimitus voi lyhentää stoorei. koulun aikoinani ja olin muutamissa bileissäkin, mutta hyvin vähän niissä kävin. Mutta siellä olleista bändeistä, siel lä oli ainakin Blues Section, joko 1967 tai 1968, koska bändi oli sen aikaa vain toiminnassa, sen ajan huippu yhtye. Sainkin niiltä vastauksii, et myös Lenne and The Lee Kings kävi soittamassa Hykkyläs sä, samoin Topmost, myös Eero Koi vistoinen oli ollut soittamassa jazzia. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Parhai ten mahtuu messiin yhden (max. word) meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hä meentie 67, 00550 Helsinki. Täs mestas oli pesutupa, jonka dörtsil tää friidu on. Slangiopen snadien vastaukset: . 3 500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Naamis on kans nettipalvelu, mihin jengi skrivaa omii stoorei ja lataa fotoi. Esko Helin Skriivaa Tsilariin! Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Kävin ko. Tattis meidän tarkkaöögaselle pluggaajal le, Antti Aallolle, saatiin tietoomme oikeet mestat
. TEKSTI SEPPO PALMINEN FOTOT AKI SCHADEWITZ The Oldies featuring Hara Saksala & Rauli Parmes. Päätettiin, et näiden kans bailataan lisääki. Natsa Klubin jengi on hilpeet porukkaa. Yrjänä Sauros komppas skittalla. Musamaku molemmil kööreil on samansorttinen: kuuskyt luvullahan födas rautasimmat orkat ja duunattiin sumeimmat styget. Ekaks Rauli Parmes ja Saksalan Hara öpnas snadisti sjungaussaundii. Bottan juhlasalil anto snygit kulis sit, klubiisäntä Pokke Björkmanil oli taas sana hallussa ja The Oldies on bilebändien ykkössatsii: Eki Sutela, Hate Sjöblom, Curre Andersen ja Masa Saari. Siit oliki pitkä aika, ku edellisen kerran oli päästy griinaa ja joraa. Oli komeeta, ku sekä Natsan jengi et Slangijengi stikkas stagelle bamik sesa. Natsalaiset finstas palkin noiks sanakniigoi, et ne voi treenaa lisää slangii. SLANGIJENGI Bailattiin Bottalla Natsa Klubi ja Stadin Slangi bai las kimpassa. Näin koreesti nous klabbi Natsa klubin jengil, mut ne onki jangsterimpii Slangijengiin verrattuna. Eihän meiän tartte kaikkee yksin järkkää. 40 Tsilari 2 | 2022. Oli duunannu kinkkisii Stadiaiheisii kysymyksii, mut helpoistha ei tie tenkää saa mitään kiksei. Hara hihku, et näit gamloi biisei on törkeen kliffa sjungaa, ku Eki, Hate, Curre ja Masa tietää just miten nää skulataan. Slan gin ”crew”, Harri Saksala, Outi Havia ja Risto Lindgren, sai pattiin. Musa oli priimaa, jengi sai joraa ja taas plogattii Slangi jengiin monta uutta jäsentä, siis Tsilarille lisää pluggaajii. Natsan jengissä niit pähkäili Päivi Apajalahti, Pertti Pajunen ja Ari Wiskari. Musast osas kaikki nauttii yhtä lailla. Se oli tietysti hövelii, ku skaban duunaaja oli meikäläisii. Oli fantsu ilta. Ne on snadisti slangijengii nuorempii, nii et niil klabbit liikkuu viel komeesti. Ku bändi piti paussin, kaikkien huomion pölli Timo ” Santa Claus” Pakkanen. Se viritti tietoskaban. Mut sit illan kliimaksis, kundit veti Beat lesii ihan kybällä
Rosebud Sivullinen, Kaisaniemenkatu 5, heti ku dörtsist tullaan ineen, ni vasemmalla. Mut ku byroo ei oo auki 24/365, ni Stadissa on neljä kätsyy mestaa, ku blisaa Tsilareit irto numeroina hintaan 8 egee tsibale. Akateeminen kirjis, Keskuskatu 1, eka kerros. Jos gubbe ei oo mestoilla, skulaa sille: 050 592 5964. PRH pyys korjaamaan niihin muutaman kohdan, koska pykälis oli epätarkkuutta: 4 ja 9 § onks liittymismak suu 11 § Nimenkirjotust ei saa rajottaa 9 ja 12 § ristiriitasuus vara jäsenten määrässä, onks niitä 2 vai 0–2. SLANGIJENGI Missä Tsilarii blisataan. Blum stereit laskemas oli Lasse Solman ja Soile Tammisto. Joulugubbe Timo Pakkasen byroon hittaa Hietalahdenkatu kolmosesta. Niil oli viimeks tarjolla Tsilarii kolmee eri namberoo. . Perintei nen mesta on tietenki Slangin byroo osottees Hämeentie 67. 41 Tsilari 2 | 2022. Foton nappas Valtteri Hellgren. Erosen Pekan buidu on Stadin snygein plattalafka. Mut totta kai sielt voi bongaa Tsilarinki. Ku jengi usein kyselee, et saaks Tsilarii tsöpattuu mistään buiduist, siis ihan tollases printtimuodossa, ni vastaus on tietenkin: saa. Lisäinfo: Syyskokoukses hyväksyt tiin nyyat säännöt. TL Kutsu yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen Aika: ma 16.5.2022 klo 17 (kahvitarjoilu ja jäsenyy den tarkistus klo 16 alkaen) Paikka: Kinaporin palvelu keskus, Kinaporinkatu 7–9 Kokouksessa käsitellään sääntömuutos sekä mah dolliset muut hallitukselle määräajassa ehdotetut asiat. Niinku hiffaat, Tsilari ei oo ihan kyykyim pänä. SP Slangijengi kävi Ässien patsaalla 13.3.2022 talvikrigun päättymisest tuli kuluneeks 82 vuotta, sen kunniaks Slangijengi kävi stikkaamas blumsterit Ässärykmentin muistomerkille. Lehtiosaston kassojenpuoleises päässä on tälläsii telineit. Jo fönaris luuraa Tsilari. Kokouksen jälkeen yhteis laulua. Hallitus ehdottaa, ett nää korjataan ja lisäks se päät ti ehdottaa viel muutosta, ett hallituksen varajäsenet valitaan erikseen. Levykauppa Eronen, Viiskulma, Laivurinrinne 2
Ja försökte en gång, men de sket sej på grund av bristande färdigheter. På byggena speta dom bäst å dit löna de sej å gå. – Tääl on! sa en breve oss. Nufötiden vet ju kloddana i skolen redan i unga år hu man svarvar till en Ceevee å fyller i rekryansökningar på firmornas webbsidor å skickar tiktok-videon som bilagor. Så ja fick dalla vidare ti nästa bygge å där va ja lite ihärdigare. Å nä du kommer ti bygge så ska du spana in en mesu. – Nå, int finns här sägert någå don då heller, va svare. Å sku man ha fråga efter töitä sku de ha avslöja att man va helt grön. De va lättare på 70-tale att hitta don, men man fick int vara för kräsen. Men sku du ha försökt på närpesiska, sku dom ha skicka dej hima direkt. Kolamies, helt tydlit. – Kysy vastaavalt! Nå, de va fel kunde i alla fall. – Onks kolamiehii. De dom me vit kruka på huvu, berätta di äldre kondena. va frågan. – Onks hommii. Ja dalla runt på bygge å hitta många som motsvara beskrivningen, men utan vit kruka. De va viktit att int fråga efter duunii, de gav liksom en bild av att man va en kovis, vike va synonym för lat i de här rekryskedet. Så slog dom en skovel i handen på honom. Ja fråga hu ansvariga mesun så ut, å han beskrev honom som en fet bisi me rutig skjorda å vit hjälm. Landepaukkuna ansågs allti som flitigare än vi stadibor. Senare, nä man fyllde 18, öppna sej nya möjligheter till dom absoluta toppdonen för en Suvi-Uuno. De va fyrken som styrde. Det va liksom mindre karriärinriktat å de där me don som motsvarar utbildningen va int nån självklarhet. Så ja dalsa ti närmaste bygge å spana in en mesu. Å sku man ha fråga efter töitä sku de ha avslöja att man va helt grön. – Int vet ja heller, sa han. Vi sto där ett gäng konder i rad på Cultors gård på moron för å haka på. Suvi-Uuno kallades sommarhjälpana på den tiden. fråga ja av konden breve. Yrkesvägledningen i skolen va närmast de samma som håltimme, men de fanns allti äldre kaverir som gav råd. SVEDUSLANGI RALF NYBERG 42 Tsilari 2 | 2022. Hitta rätt bisi å fick don. . – Va fan e de. På vår tid va donsökande mera direktsändning. De va asfaltskondena, som dro hima storkovan me sina feta ackord. För många va de int bara ett få vara lös å ledi utan de va ju den då man försökte hitta don nånstans för å få fyrk. Loda sen tibaks ti honom ja snacka tidigare me å sa, att ja int hitta nån vastaava. Int va de då så svårt för arbetsgivaren att hitta yrkeskunnig personal som don jomar om nufötiden. Feta ackord i sommarhettan N ä man i tidena gick i skolen så tjika man ju så här års framåt mot sommaren. Så bäst sku ha vari å ta ti nån savolax dialekt eller österbottnisk finska
Täst hittaat Stadin Slangi ry:n järkkäämää proggista.. Meist jokainen bamlaa ja skri vaa ikiomaa stadii. Musiikki Harri Saksala laulu, Slangi kuoro, Mikko Helenius laulu/ säestys, Eija Ahvo laulu. Jangsterit stikkaa nyyaa ja fossiilit gam laa. Ohjelman jälkeen tsufet Lapin lahden Lähteen kahvilassa, Äiti puun tervehdys ja yhteislaulu. Tsekkaa lisää sivult 41. Ohjelma himasaitil. Tsem balot bungaa 35 egee vuodes. Kierros kestää 1,5 h, ja oppaana on museonjohtaja KukkaMaaria Nummi. Monen skloddin mielest starbujen slangi on fantsun retroo ja monen kävyn mielest nyya slangi on tosi skoijii. Ehdotukset Stadin Friiduksi ja Stadin Kundiksi byroon meiliin 15.5.2022 mennessä. Kierrokselle mahtuu 20 nopeinta. Ohjelmas: Tervehdykset Eva-Riitta Siitonen, Pentti Arajärvi, Harri Saksala. Torstaina 5.5. Kesäkuu Sunnuntaina 12.6. klo 11.00–13.00 Helsinki päivänä Espan lavalla Stadin Friidun ja Stadin Kundin julkistus ja muuta proggista. klo 10.00 alkaen opas tettu tutustuminen Nordean Pankki museoon (Aleksi 36 B). Dyykkaa jäseneks slangijengiin! Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. SLANGIJENGI Slangi järkkää Toukokuu Tiistaina 3.5. Jäsenet saa kuus kertaa vuo des ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Sunnuntaina 8.5. Paikka: Kinaporin palvelukeskus. Heinäkuu Kesäredu Slangi jengillle Hamina Tattooseen Lähtö 16.7.2022 klo 10.30 Aleksis Kiven Patsaalta Rautatientorilta ja paluu n. Ilmoittautumiset byroon meiliin toimisto@stadinslangi.fi tai puh. Tsekkaa speksit sivult 2. klo 20.00. klo 15.00–17.00 Mutsien päivän etkot Lapinlahden Lähteen päärakennukses osottees Lapinlahdenpolku 8 (lisäinfoo hittaat himasaitilt). Tilaisuuden juontaa Harri Saksala. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. 045 186 7238. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Maanantaina 16.5. klo 12.00 Työläis äitipatsaan kukitus, lisäinfo byroosta. Kimpas me pide tään pystys slangiperinnettä. Ilmoittaudu byrooseen, ni tiede tään varaa tarpeeks tsufee. klo 17.00 yhdis tyksen ylimääräinen kokous
Fotonäyttely Skaban fotoista järkätään mahdollisesti näyttely. Paprufotot osoitteeseen: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Fotojen tarttee olla byroossa viimeistään 15.6.2022.. Näyttelymestaa klaarataan. Skaban tuloksista infotaan edellä mainituissa. Siis: ”Fanni Fotaaja/ Fantsusti funtsattu.” Paa mukaan sun yhteystiedot: osoite, sähköposti ja puhelinnumero. PALKINNOT: Slangin byroossa blisattavaa snygii kamaa. • fotoja ei skuffata kolmannelle osapuolelle ilman fotaajan lupaa • skabaan osallistuvien fotojen tekijänoikeudet säilyy fotaajalla • järkkääjä ei ilman fotaajan lupaa muokkaa tai endraa foton sisältöö tai rajausta 5. 4. 6. Digitaaliset fotot • digifotot voi sendaa USB-tikulla tai muulla tallennusjuitsulla tai emaililla • digifotot tarttee olla JPEG-muodossa, max 3 mpx • paprufotojen koko: A5–A4 • skaban järkkääjä käsittelee fotoja stailisti, mut ei vastaa, jos posti tai muu kuljetussysteemi fibaa. Froogikset Jos tarttee froogaa jotain, sendaa email Rampelle: raimo.kuitunen@outlook.com Fotoja ei palauteta Fotaa Stadin syvin olemus! Fotaa Stadin syvin olemus! Fotoskaba Fotoskaba 2022 2022 Foto: Raimo Kuitunen FOTOSKABAN DUMARIT: Pertti Salolainen, Pekka Punkari ja Raimo Kuitunen. Kilpailuaikaa on kevät 2022. FOTOSKABALLE ON ANNETTU 2 VIIKKOA LISÄAIKAA Stadin Slangi ry järkkää fotoskaban, jonka idis on pysäyttää yhteen fotoon Stadin syvin olemus. Kuvien käyttöoikeus • järkkääjällä on oikeus julkasta palkitut fotot ilman eri korvausta seuraavissa yhteyksissä ja medioissa: Slangin internet-sivuilla, somessa, Tsilarissa ja ehkä järkättäväs näyttelyssä. 3. 1. Skaban järkkää Stadin Slangi ry (myöhemmin järkkääjä) • skaba on avoin Stadin Slangin jäsenille • skabaan osallistutaan digifotoilla tai paprufotoilla • fotojen tarttee olla osallistujan itte ottamii ja fotarilla tarttee olla niihin täydet oikeudet • fotattavilta ja fotausmestoista on tarvittaessa ruinattava lupa • skabaan voi osallistua enintään kahdella fotolla • fotot ei saa olla ennen julkaistuja 2.Fotojen sendaaminen Lähetä digikuvia sähköpostilla osoitteeseen, toimisto@stadinslangi.fi Skrivaa lähetyksen aiheeksi skaban nimi, Fotoskaba 2022, ja skrivaa foton nimeksi sun oma nimi/ foton nimi