Nro 2/2023 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 28. vuosikerta | Hinta 8 € Skäfät, spädät ja stumpit on bäck Messureppari pärtsäreille
Kerran – aina. Mun oma jäsennambero on 500. Ragnar ”Ranccu” Lilius Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna, HIFK En gång – alltid. Sendaa mulle meili: risto.lindgren@pp.inet.fi tai skulaa: 0400 456 685. Mikä tahansa skraidu tällä sivulla fippaa Slangijengille buustii, jeesaa, et napasnöre ei bragaa, et Tsilarii duunataan jatkossaki bulina, kalseena ja karheena. Ku sä stikkaat sun mesitsin diggarisivulle, stadilaisuus ilmiselvästi merkkaa jotain sulle tai sun prodaktsille. FREDAN MURKINA Gutaa safkaa ja kaurismäkeläinen fiilis Freda 16 Vesa Pallasvesa, HTD 8 Freda 26 Timo Alarik Pakkasen nyya osoite: Caloniuksenkatu 2 050 592 5964 santaclaus@kolumbus.fi 1897 I.F.K. Jonne Luomala Private Chauffeur@Helsinki Limo Diggaa Hifkiä. Numbat orderiin! Ku sä tarttet jeesii sun taloyhtiös tai yhdistykses kirjanpitoon, ni täällä mä oon. Tälle sivulle skaffataan tyyppei, lafkoi, klubei, mestoi ja buidui, ku diggaa Stadii ja slangii. Sit mä oon ollu pari vuotta Slangijengin kasöörinä ja nykyään mä handlaan Stadin Slangi ry:n jäsenrekisterii. Stadin slangidiggarit Tää on slangidiggareiden kokoontumispaikka. Mä oon duunannu issarin ja kirjanpitäjän hommii kolkyt vuotta. Sä bonjaat, et mikä maaginen styrkka on jemmattuna slangiin, sen bamlaamiseen, sjungaamiseen ja skrivaamiseen
38 Stadin Slangin kunniajäsen Ulla fyllas täyden huntin! Ullan kuulumiset s. Kuutar 17 Kevätfotoja T. Linna 18 Ossi delas R. Jalonen 38 Sveduslangi R. Kainulainen 21 Slangilodju H. Kumpulainen ja P. Anikari 37 Slangia radiossa M. Palminen 24 Outo portti M. Saksala 26 Stadin Syke R. Seppälä 10 Lisää golfdorkii S. 8 KANSI: PINKKI HIMA HUVILAKADULLA, FOTO: MARIT HENRIKSSON Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari S. Paunonen 22 Skäfät, spädät ja stumpit S. Kolanen 25 Nyya skrivaaja M. Jormanainen 33 Slangi blisaa 34 Slangijengi 36 Skabat 37 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Sivistyst ja hissaa 12 Motskareit Messaris M. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. A. 31 FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / EEVA RISTA FO TO : PI R K KO TO IV A IN EN . 3 Tsilari 2 | 2023. Jalonen 31 Jätepaperii V. Kainulainen 30 Koffin konit O. Seppälä 29 Rehupuntti J. Kainulainen 19 Gamloi sanoi T. Pakkanen 20 Symbolien Stadi M. s. Purkunen Onks teil jätepaperii. Kolanen 28 Gamla slangi M. Palminen 15 Faija flöittas V. SISIS Stadin juttuja ja tyyppejä 9 Nyya Digelius M. Udd 32 Hyppyjengii M. Nyberg Nyt kandee pluggaa sveduslangi – on stydii asiaa! s
4 Tsilari 2 | 2023. Mut ei ne o vieläkää hitannu sitä. Hietsu oli saletti toka, maisemaki tsungas.” . Ekaks Aukka funtsas, mitä se skrivais ja sit tsögas omist fotoist stooreihin sopivaa kuvitust vuosilt 1959–2022. Pahalla Tavalla Dorkat sporttifanit, ku diggaa vandalisoida Stadin snygeimmän näköst friiduu, joutuu siis tänä keväänä ettii jonku toisen kiipeilytelineen niitten juhlii varte. . Aarrejahti Manskul FOTOT: PEKKA VYHTINEN / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. PE K K A V Y Y H T IN EN . Kevääl 2021 Manta osallistu koronatalkoisiin peittämällä lärvinsä maskilla – niin ku moni muuki. Niitten mielest nakuu friiduu esittävä patsas oli vulgääri ja mauton. Manta lähtee lasarettiin Viime vuosien sporttimenestys on ollu Kauppatoril skönelle tsiigaavalle Havis Amandalle sen verran fitti kokemus, ett koko patsas päätettiin siirtää vähäks aikaa huilaamaan ja kerää voimii. Ville Vallgrenin duunaama patsas esittää friiduu, ku nousee skönest maalle ja tsiigaa viel kerran takas sen vanhaan himaan ennen ku jatkaa elämää tääl Stadis. Tsiigaa vaik täält: manskunkatutyot.fi . Manta on alusta asti herättäny kalabaliikkii ja polemiikkii kaikkien tiukkisten keskuudes. Slangiproffaa Aukka kiitteleeki siit, ett se innostu slangist. Tai onhan Aukka duunannu fotokniigoi yli 20. Virve Kuutar Fotaaja julkas kniigan Vuos sit Tsilaris (1/2022) oli stoorii Aukka Nyqvististä, ku funtsas kniigaa. MS Manta elää Stadin arkee stadilaisten, hesalaisten, landepaukkujen ja turrejen kanssa. Niinku slangiproffa Heka Paunonen skrivaa kirjan takakannes: ”kniiga vie lukijat 1950–60-lukujen Stadiin, pitskuille, kartsoille ja bärtseille”. Mut tää on eka, minkä se painatti kirjapainos nii, ett sitä voi blisaa. Stoori kertoo, ett yks kuiva apteekkari varsinki tsiigas Mantaa kieroon – ja just siks Ville päätti kääntää friidun niin päin, ett sen hanuri osotti suoraan tän apteekkarin byroon fönarist ineen. Nyt ne grevaa Manskul. Nyt kniiga on valmis: Kaltsin kaltsit – bamlailuja Kaltsista. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . VK Mäkelän Jussin tunnettu stoori kertoo et Rakennusviraston dirikal on yks älden gamla kartta. Tän vapun jälkeen Manta siirretään tehohoitoon, ja sen saikku tulee kestään reilun vuoden verran. Kniigas slangitekstit yhdistyy upeisiin fotoihin ja tekstit tuo kliffoi minnailui, mist monet Tsilarin pluggaajat varmaan tsennaa omaaki elämää: ”Skoletaival tuntu snadist jäbäst pitkäpiimäselt, ku joka-aamusen pakkopuuron skruudaus.” ”Simmistadika oli suuliskesän best-mesta. tirra . TL SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Toivottavasti ne ei palaa entist bulimmalla innolla riehuu Mantalle sit aikanaan, ku se palaa takas sen jalustan päälle. Skidiaikojen kieli alko palaa mieleen. Joka kesis se dirika föraa kundit tsökaamaa sitä kistuu. maffi Tsiigaa vastaukset sivulta 37. Pidetää peukkui et tänä kesänä tärppäis. Ku se paljastettiin vuonna 1908, kalkkikset oli ihan hiilenä. . Sen mukaan kuulusan merirosvo Siniparran aarre on jemmattu johonki Stadin gartsoje alle
Ku mä födasin, me budjattiin Bärtsissä, sit Sörkassa – sieltä yli viiskyt vuotta sitten Rööperiin. Mutsi smailas glai duna. 5 Tsilari 2 | 2023. Mä oon avoklabbinen stadilainen. Mut yli kaiken mua ällöttää puu päinen junttius. Rillipäiset on kato lungei ja iisei. HEDARI SEPPO PALMINEN Ai, et millaseen suuntaan toi Stadin liikennesuunnittelu on dyykannu. Mä bonjaan, et ku kompromissei duunataan, ni födaa noloi ja kusipäisiiki päätöksii. Stadilaiset ku on aina hin kunu tsiigaa palmui ja taatelipuita. Vois kuvitella, et siel suunnittelubyrokratias ne suorastaa tykittäs idiksii, et millai kaikki toi liikenne saatas sujuvammaks. Mut ku vertaa näihin nyky säätäjiin, ni olihan siel sentään leegio skarppejaki tyyppei meggessä. No, mutsi han oli oikeessa. Tarttee olla skrebaa kokeilla, eiks jeh. Seitskytluvulla mä olin kuus vuotta Stadin lehdistösihteeri. Mä en skujaa näillä huudeilla yhtään metrii po skoi. Mä tartten fiudee sillo, ku mä smiitaan landelle tai skujaan sielt takas Stadiin, ja tietty sillo, ku mä roudaan kamaa. Tsilarin tarttee varmaan koht alkaa dilkkaa spettareit kans Pahalla Tavalla Dorkille. Posket glenssaa, ku nää Stadin nykybamarit toitottaa kuin kauheesti siti elävöityy, ku molemmilt Esplanaadeilt tukitaan yks ajokaista sellasil blumsteripurkeil – kokeiluluonteisesti. Niist ei tuu mitää viheriäisii kansan villitsijöit eikä ne starttaa mitää vallankumouksii. Mul on kymmenen minsan dallausmatka himasta Stokkalle. Tää daiju skitsomafia haluu olla saleteis, et fiudella liikkuminen on niin kinkkist ja fittii ku mahdollista. . Kaikil Stadin bamareil ei ollu kovin putsei pulvereit pussissa. Ai, et millaseen suuntaan toi Stadin liikennesuunnittelu on dyykannu. Ku mä käppäilen elävöittämään Stadin keskustaa (siis dokaamaan ja skruudaamaan vakkariraflois), mä väistelen dallausgartsoil hölmöilevii skuuttei ja fillareit. Mut ei sinne päinkään. Mä omistan fiuden ja karaasin. Mä oon aina digannu Stadii, kehunu sitä viran puolesta ja stadilaisena. Mun duuni oli jeesaa redaktöörei, et niil oli oikeet infoo siit, millasii sankaritekoi tai fiboi byrokraatit ja poliitikot oli duunannu. Mut kaikille näille fiudefobian riivaamille meitsi on frekki kriminaali ja sprettaileva mulkku. Mä siis budjaan Stadin keskustassa. Pahalla Tavalla Dorkaa K u mä olin ihan snadi, ni mä sain mun ekat rillit. Fittii, mut pikkuhiljaa mua on ruvennu jurppii näköalattomat hönelit, ku liidaa mun himastadii ihan skutsiin. Mä diggaan demokratiaa
Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Tarja Valli 2. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 28. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. varajäsen, sihteeri, toimistodunari Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Risto Lindgren, Jäsenrekisteri (hallituksen ulkopuolelta) risto.lindgren@pp.inet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 522 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 2 | 2023. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Valtteri Hellgren 1. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä
Myös Olavi Virralla oli jossain vaiheessa levylafka Manskulla, siin Vanhaa vastapäätä. Ja niinhän se oli. 9. Siitä. Iisi käyttää, futas vieterivoimalla. Ja myöhemmin Tunnelin Levyssä! Ja aika pian Tunnelin Levyn jälkeen Viiskulmaan ilmesty levylafka, josta tuli monelle melkein toinen hima ja tärkee hengailumesta eli Digelius!! Isolla Deellä! Vuosi oli 1971. Siitä. Voin kertoo. Lafka oli sillon jo kiinni, mut näin ku Virta duunaili siellä sisällä jotain. Faija duunas myöhemmin siihen semmosen pick upin, et laitteen saatto yhdistää piuhalla radioon ja jep, ne savikiekot alko soida tosi stailisti!! Aivan tajuton saundi!! Mut aika rullas eteenpäin ja pian grammari vaihtu skraittaan, tuli sinkut, älppärit ja sem moset. Mä en koskaan käyny siellä, mut kerran mä stondasin siinä gartsalla lafkan näytefönärin takana. Emun filosofia oli, ett keskeiset jazzklassikot löyty aina hyllystä! Ja jos asiakas halus jonkun tietyn harvinaisen lätyn, Emu hoiti sen. Onneks Digeliuksen stoori ei oo kokonaan sluut. Siellä myös. Mun favoriitti oli pitkään Dean Martinin Sway. Meitä lähin lafka oli siihen aikaan Fredrikintorilla. Nyya Digelius meinaa öpnas huhtikuun alus Kurvin hoodeil, osottees Hämeentie 48. Sit alettiin käydä slumppaamassa lättyjä Stockalta. Kun lafka sit infos, ett dörtsi menee boseen, funtsin et yks aikakausi oli finaalissa. Kaikki löyty. Grammari oli snygi laite, semmonen lodju vaan. Ainoo kerta muuten, ku näin maestro Olan. Ja kaiffari joka hommaa pyöritti oli lintumies Emu, Digeliuksen sielu (Ilkka Lehtinen 1947–2017). Mut Digeliuksen staili perintö jatkuu: musaa tehdään ja sitä julkaistaan, jossain pyörii vinyylilätty, jossain striimataan… Joten vielä kerran: Tattis Emu!!! . Ja Aron Soitinhan oli Fredalla. Siellähän oli se oikee levybaarikin! Ja sit ku fikkanpohjalla alko olla jo omaa fyrkkaa, rupesin käymää lättyostoksilla kans Fasulla, Aleksilla ja Westerlundilla, PohjoisEspalla. Dig+Sibelius= Digelius. Dig+Sibelius=Digelius. Tiedätteks mistä toi nimi Digelius muuten tulee. Tsilarin toimittaja Mikko Seppälä kävi haistelee, millanen meno oli nyyan jazzbuidun avajaisis. Digelius oli Stadin eka jazzlevylafka. TL 7 Tsilari 2 | 2023. Semmosia nimiä ku Basie, Ellington, Parker, Miles Davis ym. Kun se oli vieteripeli, se oli siitä kliffa ett sen saatto ottaa kesällä messiin vaikka Hietsuun tai Uunisaareen, biitsille siis!! Grammarin mukana saatiin myös jokunen pladu, savikiekko. Mikä palvelu! Kiintoisaa Digelius-aikaa Viiskulmassa kesti aina tän vuoden talveen. Pluggaa reppari s. Yleensä tsöfattiin sen ajan hittikamaa mut oli siellä klasariakin. BAMIS HARRI SAKSALA Grammari, skraitta ja vinyylilätty M utsi slumppas meille grammarin aikoinaan sen broidilta Jaskalta. Voin kertoo. Mut siitä meidän grammarista vielä. Alussa melkein kaikki lätyt oli jazzia. Ja vaikka vanhan ajan vinyyliplattakin ilmesty strongisti viime aikoina takas kuvioihin, ilmassa oli ollu jo pitkään vahvaa muutoksen fiilistä. Hara Tiedätteks mistä toi nimi Digelius muuten tulee. Et sieltä sit. Niitä sit jauhettiin ja kun oli jauhettu tarpeeks, mentiin tsöfaan rinkuloita lisää
Ullal ei ollu bileitä. Ei ne sil tikään bulei juhlii järkkää, kutsutaan vaan sukuu. Skrivataan Tsilariinki uudestaan, jos päästään haastatteleen Ullaa. Ulla kiit teli kunniast, muttei valitet tavasti päässy mestoille. Ulla oli funtsannu tyt tärensä kans, ett pääsiäisenä jengil on niin bulisti kaikkee muuta. Mut on niitäki 35. Meidän skiditki sais niit viel lysnaa. Ois kliffa kuulla kans Ullan stoorei vaik Slangijengin perinnepäivist, mitä se on ollu järkkää mäs Töölönlahdel. Edellinen haas tis Tsilaris oli, ku Ulla täytti 95. Synttäreit juhlitaan pari viikkoo myöhemmin. Voit pluggaa sen Tsilarist 2/2018. Mut kyl siellä silti onnittelijoita riitti, niinku Ulla bamlas: – Olen täällä kukkameren keskellä. Hara kuvaili puhelun fiiliksii: – Uskomattoman pirteä, ja millaisia tarinoita!! Jutuista ei meinannut tulla loppua! Meillä oli tosi hauskaa! Kaikist Ullan runsaista ja värikkäis tä muisteloista Haralle tuli mieleen, ett niit pitäs saada talteen. Ulla väitti: – Puhun jo höpöjä. Synttäreiden varsinaisena päivänä 5.4. mittariin, ni alettiin funtsaa, ett oishan se kunniajäsenyyden arvone mesta. Ja stoorei riittää: Stadin gamloi mestoi, lafkoi, gartsoi, köyhän monilapsisen duunariperheen vaihei ta 1920–30luvuilla. Ku lysnaa Ullaa, tulee mieleen snadi neuvo: jos haluu elää 100vuotiaaksi, kandee funtsii, mille tänäänki vois skriinaa. Ulla skriinaa ilosesti päälle. Ku tuli 100 v. Ulla oli jo messis keräämäs fyrkkaa Työläisäiti-patsaaseen ja järkkäämäs bamlausskaboi. Viiden minuutin puhelut kin voivat venyä puoleksi tunniksi. Ulla 100-vuotispäivänään. Niihin se osallistu itekki ja sai tokan palkinnon vuonna 1995. Ullalla se varmaan on ilone mieli. Usein funtsataan, mikä on pitkän iän salai suus. STADILAISII TEKSTI: VIRVE KUUTAR Satavuotias ilopilleri kunniajäseneks Slangin kevätkokous päätti kutsuu kunniajäseneks Ulla Toivaisen. Yksi paha tauti mulla on: puheripuli. Mut Ulla ei siihen suostunu, halus, ett sen friiduki tulee mestoille ja se oli just sillon reissus. FO TO : PI R K KO TO IV A IN EN . Vaikkei se kundi kyl aina ees hittaa mitään siivoomista, ku kaikki on niin kondikses, Ulla skriinaa. Skidit huolehtii Ullan friidu Pirkko hoitaa sen asioita ja pitääkin kuulemma tosi hyvää huolta. Lisää stoorei Me yritetään toteuttaa idis siitä, ett saatas Ullan stoorei nauhalle ja sit Slangi jengin omalle Youtube kanavalle, ett kaikki pääsis niit lysnaa. 8 Tsilari 2 | 2023. Haran mielest Ulla osaa kertoo ja sil on viel tosi hyvä ja selkee ääni. Ha ra ja Ulla bamlas yli tunnin. . Vaikkei se kyl siltä vaikuttanu, niin skarppei oli stoorit. Pojanpoika käy jeesaamas siivoomises, Ulla selittää: – Kun eivät enää anna mun imu roida. Paitsi sit sil tulee mieleen: – Kerroinks mä sulle jo mun isosta sairaudesta. B amis Hara sai tehtäväks skulaa Ullalle ja kutsuu sitä kevät kokoukseen. Bulimpii sairauksii Ullal ei kuulem ma oo, joskus huimaa. Kukkameren keskellä Skulasin itekki Ullalle ja yritin sopii haastista Tsilariin synttäreiden jälkeen
E ero Löyttyjärvel on alaselkä jumis. Ja sit ne blisaa lättyi. Mut onneks toi vinyyli on tehny paluun ja nyt jengi slumppaa skraittoi ja lysnaa taas plattoi. Legendan tradition jäljis Vuonna 1971 gryndattu Digelius sai legen daarise maineen musa diggarien paris. Vinyylin saundi skulaa Musan striimaus ja nettikauppa on 2000luvul niittäny levybuidui. Siel höpistiin musasta, jeesattiin harrastukses eteenpäin ja vinkattiin, jos oli tulos kovii kiekkoi. Digelius öpnas Kurvissa 5.4.2023. Buiduiki hittaa eri puolil Stadii, varsinki Bergas. Jazzii jazzilla Digeliuksen jatkajaks lähti We Jazz, 360periaatteen levyyhtiö, ku julka see uutta Suomijazzii, fiksaa keikkoi ja festareit. Eero Löyttyjärvi ja lodjukaupal vinyylii. Mut onneks toi vinyyli on tehny paluun ja nyt jengi slumppaa skraittoi ja lysnaa taas plattoi. Niil oli oma buidu Valgassa, mut nyt osote on siis Hämeentie 48. Mut musafriikit hittas heti handeliin handut täristen plaraamaan vinyylii. Kato jazzis noi laskut ei mee tasasesti. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT MIKKO SEPPÄLÄ Digelius flyttas Hämikselle 9 Tsilari 2 | 2023. Ja niitä ne nyt blisaa, präniköit ja käy tettyi kans. Ku uus Digelius öpnattiin Hämeentiellä, päivämäärä pluggattiin 5-4-2-3. Koronadyykkauksen jälkeen Digelius ei kuitenkaa noussu koivilleen vaan ne stikkas lapun luukulle. Ku Alkot öpnas, jengi venttas millon koittaa hetki 5-4-3-2-1-0. Ja tän vuoden alus Herulin Byijas öpnattiin Helsingin Levypuristamo, ku prässää vinyyleit 30 vuoden huilin jälkeen. Eurantien levybuidu We Jazz ja Viiskulman Dige lius stikattiin boseen kolme päivää aikasemmin. . Ja nimi Digelius. Yli 5000 plattaa, enimmäkseen vinyylii ja etupäässä jaskaa, on jotenki saatu draisattuu ja jemmattuu suht snadiin buiduun. Emu Lehtisen bui dust hittas kaikkee kliffaa free jazzist kurkkulauluun. Ens heinäkuus ne järkkää kol matta kertaa Lonnan saarel Odysseus festarin. Rivakan muuton jälkeen on öpnattu uus buidu Kurvissa. Marras joulukuun vaihtees tulee sit We Jazz festari ku fyllaa jo kymme nen vuotta. Sinne on jo buukattu kym menii bändei eri puolilt maailmaa
Ku Kaarenmaan fämili flyttas Pitskuun, Partiotielle, yks paikallinen hemmo kyseli Jussilta: ”Hodettaaks sua tseenaa snadisti omaa fyrkkaa?” Se oli olympiavuosi 1952, sama vuosi, ku se golfkentsu öpnattiin 18-skrubusena. Golfpro Jussi ja GOLFDORKA LASSI TILANDER diggaa bulisti kans Hickory Golfii: sata vuotta vanhat stagat ja kledjustaili. Bytskattiin roolei: kädien ei tarttenu skulaa salaa ja Talin jäsenet draisas bägei. Talin kartanon maille oli bygattu 1930-luvun alussa Suomen eka golfkentsu. STADILAISII TEKSTI: SEPPO PALMINEN Jussi Kaarenmaa, golfmaikkojen nestori: ”Kyl sä lungilt näytät, mut softaa viel snadisti” Jussi skulas golfii jo sillo ku sen geimin tsennas näillä huudeilla vast muutama hämy. Ne rupes draisaa herrojen ja rouvien bägei golfkentsulla. FO TO T: TO M M I M O IL A N EN . Piti päiväst toiseen tsiigaa griinaamatta tyyppei, ku yritti parastaan. Jussi on ihan ykköseksemplaari siit, et ikä on pelkkä nambero. Siitä ja monest muusta pitskulaisest skloddist tuli kädi eli mailapoika. Joo, ja kyl Jussii fyffendaali hodetti. Ekassa skabassa Jussin kädinä oli 13-kertainen suomenmestari Jalo Grönlund. Siin oppi ittekki skulaamaan. 10 Tsilari 2 | 2023. Aina syksyllä skulattiin kädiskaba. Kantsi matkii vaan niitä, ku osas. Golfmaikkoihin ei oo stemplattu parast ennen -päiväystä
Pääredaktööri Eljas Erkko oli redi ja antelias dirika, mut sil oli kyl kans klu bin raskain bägi. FOTO: HESARI/LEHTIKUVA 11 Tsilari 2 | 2023. Liksat jemmaan Skulaajii oli montaa sorttii: jotkut oli ihan huippui, joidenki pinna ei mei nannu tätä geimii kestää. Parin muun fotarin kanssa ne perusti Q Studion, tän maan mainos fotaamisen ykköslafkan. Londatun fyrkan korot pomppas pilviin ja firma kyrvähti nurin. Hilloo tursu dörtseist ja fönareist. QStudiolle bygattiin snygit tilat Vanhalle Talvitielle – ja sit tuli 90luvun lama. Fotoala föras kundin kokonaan yhen sukupolven ajaks. Sistalla rundilla Niilon tse tissä stondas 67 – ja se käytti 24 puttii. Kaikki reklaamibyroot hinku tehä duunii just niitten kanssa. Jussi joutu snadisti tsögaa itteesä. Golfboltsit oli siihen aikaan tyyriitä. Se osaa bamlaa muustaki, ku pelkäst boltsin hutkimisest. Pari kolkyt entist kädii skulaa sitä vieläki aina heinäkuun tokana perjantaina. Tsiigaat melkeen minkä lajin huippui tahansa, kaikil on rennot ja softit handut. Hickory Golfist onki tullu yks tosi golfdorkien feivöriteist. Se oli kuusvuotias, ku ne tuli Vihdis tä fatsin kans tsiigaa gartsojen meininkii ja lysnaa seilorien bamlausta. Jotkut oli helkkarin skniidui ja bungas vaan sovitun fyrkan, joiltain sai bulit tipit. Jussi ja kaks Virtasen broidista kek kas skaban OLD CADDIES CUP. Ku felo kauppias Raul Hellberg kässäs, millai Jussi oli fyrkat spaarannu, ni se anto pyytämättä rabattii ja saatto fillarin ja sen omistajan Steissille ja Pitskuun tsöraavaan stogeen. Kädin piti olla skarp pina, öögat auki. Onneks sil oli takafikkassa valmiiks funtsattu am matti. Oppilaan kädinä Juhani ”Jussi” Kaarenmaa, päällä mutsin duunaamat golfbyysat, kummarit ja pipo. Jussin elämänohjeist kroussein: sun golfis on iisii tai kinkkistä ihan niinku sun elämäski. Talissa skulas paljon diplomaattei, lähe tystöjen staabii ja jäsenten frendei jostain huitsista. Jussi bytskas duunii Jussi skimbas ja opetti Alpeilla, skulas ja opetti tennistä ja golfii plus skujas skabareilla maarataa. Se kädin kesäduuni ei ollu ihan iisii. Sil on oma staili opettaa. Jussin faijan systerit bud jas Bärtsissä, Kolmannel linjalla. Stadilaiset bamlaa streitisti ja duunaa vaiffin tai äijän kans diilin: Otetaan lungisti ja softataan snadisti – eikä enää ikinä vittuilla himassa! . Jussi on kliffa konkari ja elämäntapainkkari. Niil meni tosi lujaa. Sit Uusi Suomi palk kas Jussin lehti fotariks. Mut kaikis saduis slepataan liinat kii, jos käy kämänen tsägä. Fyffen kans Jussi oli skloddina jämpti kundi. Sata vuotta vanhat stagat, skoijit kledjut ja glaidu fiilis. Se bytskas duunii täys päiväseks golfmaikaks. Siellä Jussi törmäs ekaa kertaa Stadin slan giin – ja sehän kundille kolahti. Ku mä skri vasin tätä stoorii, mä skulasin Jussille, et vieläks sä järkkäät noit golfreissui. Millasist kundeist tuli kädei. Kuuskyt luvulla Jussi skrivaili golfjuttui Uuteen Suomeen. ”Joo, mä oon just Kreikassa. Piti käyttäytyy, olla kondikses ja tartti sproogaa muutaki ku härmää: sveduu ja ainaski skäfästi sakuu tai lontoota. J ussi mikää avoklabbinen stadi lainen oo, mut Stadin kundi se on ihan viimesen päälle. Jos sul menee himpessä klif fasti, ni bueno! Golf ei oo yhtään sen kinkkisempää, ku elämä. Siihen saakka golf oli ollu Erkon laji, eikä siit skrivannu muut, ku Hesari. ”Joo, sä näytät jo lungilta, mut softaa viel snadisti!” Hickory Golf Kaikist parast treenii tollaseen softiin ja prässäämättömään golfiin on, ku ai na välillä skulaa rundin hikkorivartisil, ennen vuotta 1935 duunatuil stagoil la. Niilon händäri on nyt +4,4. Viisvuotiaast saakka Jussin spesiaalivalmennukses ollu Niilo MäkiPetäjä finstas viime syksynä Finnish Tourin finaaliskaban Vuokin kentsulla. Jos joku kysyy, et kuin tollanen fossiilin ikänen jäbä voi klaaraa pro:n hommissa, vastaus kuuluu, et ihan törkeen hyvin. Suomen eka golfpro oli Sigge Nyström. Q-Studion kulta-aika Jussista tuli sit Taliin kädimasteri, siis mailapoikien esimies. Kolkyt tyyppii duunissa, kahek san fotarii. Flygaan himaan huomenna.” Rennot ja softit handut Jussi on ny 82vuotias. Ekana kesänä tseena tuil fyrkilla se tsöbas fillarin. Kantsii koklaa. Ja aina vaan se dilkkaa oppeja talvella Planmecaareenalla Vuokissa ja kesällä Mega Rangella. Stadilaist elämänfilosofiaa Jussin mielest stydeimmät kiksit golf treeneist saa vasta, ku maikka pys tyy stikkaa sulle muutaki ku pelkkii ordereit boltsin pyörittelyyn. Ihan ekaks se styyraa sut vek prässäämisest ja studaamisest. Flygannu boltsi tartti hittaa nopeesti ja samalla piti valkkaa bägistä staga seuraavaa lyöntii varten. Gamloi ja jangstereit Jussin treenaamist skulaajist buli osa on tällasii meikäläisen ikäsii tuuppa reit, mut meggessä on sporttisii jangs tereitaki. Jos sul me nee himpessä päin helvettii, ni et sä golfkentsullakaa pääse sun strobeleist. Ekaks muutama vuos Peuriksella, sit kuustoist vuotta Rin kussa
12 Tsilari 2 | 2023. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT MATTI KAINULAINEN MP-messut öpnaa pärtsärin kevään! Yks snygeimmist kevään merkeist on perinteiset Stadin MP-messut. Mut onneks tänä vuonna gamla perinne sai herää henkiin ja melkein yhtä ärtsysti ku naapurin satapiikkine Jawa! Pitkä dösäredu vaatii joskus veronsa, ja välil joku heinähattu on vetäny kunnon perseet jo ennen Kehä kolmost. Perinteiset muuten paitsi et just äsken meil oli yks fittimäine kulkutauti ku piti prätkämessut jäähyl kokonaiset kolme vuotta
Adlonin lisäks MPmessui on järkätty mm. Sekä nyyaa et gamlempaa harrastekalustoo. Myös mo ni prätkä buidu, MPkertsi ja krääsän ja ajokledjujen blisaaja on pelimestoil bjuudaamas kamojaan ja palveluitaan. Parhaat niist on taide teoksii, joit vois esitellä vaik Atskis. Pitkä dösäredu vaatii joskus veronsa, ja välil joku heinähattu on vetäny kun non perseet jo ennen Kehä kolmost ja stumpannu goisaan dösän penkil. Tän skrivaaja on yleen sä suosinu perjantaita, ja just siks ku sillon on vähiten ryysistä ja on tilaa tsiigailla, ja vaik fotailla, näyttely pärrii iisil fiiliksel. Siit lähtien niit o järkätty joka kevät. Kuten tän jutun fo toist voi päätellä, ite diggaan eniten vin tageprätkii – niit ku on entisöity alku peräiseen stailiin tai sit bygattu muuten vaan tiettyyn genreen mm. Kolmena messu päivänä paikal oli yhteensä reilut 56 000 kävijää! Kuinkahan moni vei himaan paitsi bulin nipun brosareit, myös pärtsäilykärpäsen pureman. Stadin MPmessut on jo vuosii nimetty Pohjoismaitten bu leimmaks alan häppeningiks. Pää pyöräl jo vuodest seiskyt! Moottoripyörien Tuontikauppiaat ry järkkäs Stadin ekan MPnäyttelyn huhti kuus 1970 Adlonin linnanpitskus. Lauantai on hotein Messupäivii on kolme: perjantai, lauan tai ja sunnuntai. Ainaki meitsin mielest olis aika hoopoo skujaa prätkäl, mis ei oo ääntä ollenkaan, kunnon saun deist puhumattakaan. 13 Tsilari 2 | 2023. Ja olihan siel näy til myös muutama sähköprätkä, mut niitten varsinaiseen läpimurtoon taitaa olla viel matkaa. Buli heimojuhla MPmessut näytti taas et tää proggis oli ennen kaikkee buli heimojuhla. Skoudeillaki oma ständi, mis varsinki skidit diggas hengailla ja heittää läppää virkavallan kans. Mut ne on harvas eikä niist bamlata. Ja ihan syystä. Yks lauantain buli gruppi on landepärtsärit, joit pai kalle pärähtää aina dösäkuormittain vaik yksittäisen kertsin tilausajona. Merkkei kliffoist ajoist MP23messuil oli meges kaikki sny geimmät prätkämerkit mm. Myöhemmin ajankohtaa viel snadisti sinksattii nii, et helmikuun ekast viikon lopust tuli se millo tärähtää ja pärähtää. chopperit, bobberit, kustomit, cafe racerit jne. Prätkii joka lähtöön MPmessuil on esil prätkii joka stailiin ja makuun. gamlas Messu hallis, Olympiater minaalis, Kaivokselan Haka Autos, Jäähallis ja Dipolis, mut vuodest 2005 alkaen aina Stadin Messu keskukses. . Aprilia, Be nelli, BMW, Ducati, Harley Davidson, Honda, Husqvarna, Indian, Kawa saki, KTM, MotoGuzzi, Suzuki, Triumph, Vespa ja Yamaha. Tut tuun tapaan se keräs Messukeskukseen bulin jengin hyvis fiiliksis hengailevii tyyppei – pärtsäreit, entisii ja nykyisii, ja tietty myös ekast prätkästään haa veilevii jangstereit. Lauantai on sit ho tein päivä, ku sillon pelimestoille tulee paljo fämileit skideineen. Vois kuvitella, et se olis kans aika vaarallist, ku modaril bilikan ohi kiitää joku äänetön ohjus
14 Tsilari 2 | 2023
Axa tsennas, ett se on ratkasemas arvotuksii, yhdisteli pa lasii. Mut pyörii Axal muitaki idiksii. Niin se sai aikaan stoorin omast faijasta Mikasta, Leo-vaarista ja Jussi-isovaarist. – Faijalle Stadi oli kovin juttu ikinä. Leovaari oli födannu Keikyällä, mut se oli vast viis, ku ne tuli Kallioon. Mut yks asia on varma: jos Axa viel skrivaa jotain, se liittyy Stadiin. Silloin Stadis oli huikee määrä eri maiden vakoojii. Axa bamlaa, ett siit tuli aito Stadin kundi, bamlas slangii. Ku se oppi bonjaan, ett faijan stoo reis oli bulisti ilmaa, se nautti niist kans ja diggas faijan rentoo slangii. Axa ei kans skidinä bonjannu, miks sen faija oli sellane ku oli. Duunist tuli bulimpi ku se osas kuvitella. Siit Axa onki kiitolline Leolle ja Mikalle, ett ne istutti siihen rakkauden Stadiin. Sitä kiehtoo Stadi sodan jäl keen: vaaran vuodet, Valpon toimin ta, valvonta komissio. S uvun stoorii Axa lähti setvii, ku sen friidu tartti skoles tietoo faijan vaarist. Stooris on Suomen historiaa 1800luvun nälkävuosist, agitaatiota köyhien puolest, vuoden 1918 kauhut, punane Valpo, vakoilui ja kauniisti skrivattui rakkausbreivei. Mut se ei kuulemma flöittaa yhtä paljon ku sen faija. Lisätehoo tuo suorat lainauk set suvun kirjeist ja muu äänimaailma. Lopuks synty podcast, Faijan vika valhe. Varsinki Kallio on Axan mielest kiehtova mesta, miten se on muuttu nu siit sadan vuoden takasest duunari kaupunginosast. Axa bamlaa rennosti, snadisti slan gii – ei liikaa, ku lysnaajii on ympäri Suomee. – Mulla tuli semmone dekkarifiilis. Axal on jo kustannus sopimus kniigast. Axa hiffas, ett sen suvun kundit on selvinny monest, koska ne on osannu kertoo stoorei. Joka kääntees tuli uusii juttui, mihin oli vaikee uskoo. Axal on audio mainosbyroo, se rakas taa podcastei ja musaa, ni va linta oli iisi: – Podcast on tehokkaampi ja tulee nopeemmin ku kirja. Axa yritti astuu näiden kundien pläägiin ja bonjaa, miks niiden on tarttenu liiotella tai vetää selvää flöittii. Leonki hi ma oli snadi, faija sekoili jurripäissään, varmaan Leo viihty paremmi gartsoil. Se sel viyty 1918 Tammisaarest hengis, pääs kansanedustajaks, ja myöhemmin ne flyttas Stadiin. Värikynää on ollu välil bulimminki messis. Sitä voidaan venaa kesäl 2024. . Axa Fahler Harjutoril, mis sen isovaari piti agitaatiopuheitansa ja takana Harjukatu, mis isovaari pyöritti kirppistä 1920-luvun lopul. STADILAISII TEKSTI JA FOTO: VIRVE KUUTAR Axan stoorit Kandee lysnaa Yle Areenast Faijan vika valhe – agitaatiota, selviytymisii, vakoiluu, flöittii, rakkautta, erilaisii faijoi. Tulevat stoorit Suvun stoori laajenee siitä, mitä pod castiin mahtu. Ku stadilainen Axa Fahler dyykkas sukunsa historiaan, se hittas huikeit stoorei ja viel huikeempii stoorin kertojii. Stadin kundit Isovaari Jussi oli Satakunnast. Niist lähtökohdist Axa ihmettelee, ett Leo pärjäs kuitenki skoles hyvin. Axa diggaa itekki kertoo stoorei. Axa hiffas, ett sen suvun kundit on selvinny monest, koska ne on osannu kertoo stoorei. Dekkarifiilis Ennen ku oltiin podcastin kässäris, Axal oli ollu buli duuni tsekkaa arkis tojen matskuu, pluggaa gamloi breivei ja kniigoi, treffaa tyyppei, jotka viel minnais jotain. Axa on funtsannu sitä, millast oli skideil Kallios 30luvulla. Viel 80luvul, ku Axa kävi Thyramummun synttäreil ja 90luvul, ku se ite budjas samas Thyran kämpäs, meno oli aika raffii. Leokaan ei kai ollu ihan unelma faija, mut Axa uskoo, ett Mika ihaili sitä ja sen stoorei. 15 Tsilari 2 | 2023
TSILARI GOES ROCK ’N’ ROLL Maanantaina 8.5.2023 klogu 17.00 Tän numeron, siis Tsilarin 2/2023, julkkarit järkätään Herulin kertsillä, samassa talossa ku Slangin byroo, Hämeentie 67. Mutsinpäivän etkot Lapparissa 11.5 . Jalonen juontaa, ku ei oo ihan eka kerta. Tsilarin dorkat redaktöörit lysnaa pokkana, ku jengi dumaa niiden duunaamaa aviisii. Divataan ehkä jotain muutaki. Ne, ku ei tuu mestoille, spiidaa taas stydisti. Bamis Hara Saksala ja slangiopas Markku Jalonen skaffaa skittat meggeen ja Joulugubbe Pakkanen vetää Unkun strippaamisen kertauskurssin. klogu 15.00 TUU MESSIIN FO TO : PE N T T I H AV IA .
Parast on, ku pääsee dallailee Stadin gartsoi jo ennen koiran kusettajii. Usein, ku dal laan aamul salille, törmään samoihin tyyppeihin samoihin aikoihin samois kohis – melkein tekee mieli morjestaa. Tässä teilleki ih meteltävää. Sel lasii me ollaan me aamuvirkut, outoo jengii. Eka on monta viikkoo ihan mustaa, ja sit yhtäkkii, yhtenä aamuna ei enää ookaa. Ti 17.2. Toinen juttu, mitä mä diggaan, on dallaaminen – melkee mitä aikasempi tiima sitä pa rempi. Koska mä dallaan joka aamu salille ja salilt himaa samoihi aikoihi, ja mun reitin varrelle osuu Teollisuusgartsan ylittävä Hämeentien silta, mä kekkasin rupee nappaa foton Itään päin aina, ku mä dallaan treeneist himaa. Joskus ku jotai tuttuu pärstää ei vähää aikaa bongaa, alkaa oikeestaa huoles tuu, ett mihi se oikee on kadonnu. Intsoi! . Ti 7.3. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT TIINA LINNA M ä diggaan painuu aikasin pehkuihin ja herää aika sin. Stadiin Valo tulee Ma 6.2. Kaikki fotot on otettu noin klogu 7.35 aikoihin. kevätpäiväntasaus. Ke 15.2. Pe 17.3. Kolmas juttu, mitä mä diggaan, on valon määrän järjettömän nopee li sääntyminen sielt tammi–helmi kuun vaihteest alkaen. Se fiilis on melkein ku olis yksin hereil ja muut vetää viel sikeit. Ma 27.2. Siit olis sit klif fa tsiigaa, miten se suulis oikee (mielen) maisemaan vaikuttaa. Parhaimmillaan mä vedän unta kaaliin jo en nen klogu iltaysii, ja sit mä herään melkee itestää jo vähä siin viiden jälkee. 17 Tsilari 2 | 2023. Ti 4.4. Snadi vihertävä kajo heijastuu itäiselle taivaalle, sinne, mist suulis jo parin viikon pääst kurkistaa. Ma 20.2
Kulkeminen ja kuulo olivat jo vaikeita. Hän välillä laulaa Paul Ankan suomennettuja sanoja Sinatra hittiin, välillä enkelikuoro laulaa ja Mr. . Radion ja animaatioiden ääni tuli silti suurelle yleisölle tutuksi MTV:n 1969 esittä mästä jännityssarjasta Pidättekö ostereista. Ääni on poissa Ossi Ahlapuro syntyi Viipurissa 18.7.1939 ja kuoli vaikeaan syöpäsairauteen 29.1.2023 Helsingissä. Ahlapuro oli usein nähty ja kuultu laulajavieras Stadin Slangin tapah tumissa. Aarne Laurila arvioi Sosiali demokraatissa, että Ahlapuro laulaa osansa hyvin, mutta elehtii lavalla kuin ”lautapäähärkä”. Yleisradion haastattelussa 2010 Ahlapuro muistelee, kuinka asui Kolmas Linja 15:ssä ja pakeni pommituksia vastapää tä sijainneeseen väestösuojaan. Kreikasta tuli Munkkiniemessä asuneen taiteilijan toinen kotimaa. IN MEMORIAM TEKSTI RISTO KOLANEN FOTO A. Se oli ensimmäinen näyt telijältä julkaistu LPlevy Suomessa. Tauno Palon Kulkurin kannel tuli pari vuotta myöhemmin. 18 Tsilari 2 | 2023. Kirkossa taisi olla silloin bamiksena toimineen Liemolan 75v.happis. Viimeisen kerran näin Ahlapuroa Slangikirkossa pari vuotta sitten. Vahva tulkitsija Ossi Ahlapuro Finnvoxin studiolla 1971 Pitäjänmäellä. Isäni kuvasi Mihin kukat kadonneet kokoelman äänitystä Finnvoxin stu diolla 1970. Edellisestä tuli niin suosittu, että salista huudettiin ”Kostaja esiin”. Siellä hän teki pitkän ja kunnioitettavan uran. Ylen haastattelussa mies myönsi sen olleen totta. Ahlapuro lauloi ja äänitti paljon. Sen kanssa hän kiersi paljon maata. Äänensä an siosta Ahlapuro pääsi Radioteatteriin 1967–2001. Tärkeimmäksi roolikseen hän arvioi James Joy cen Odysseuksen, jonka pääosan esitti 1982. Ossi Ahlapuro in memoriam – Mr. Ossipoika sai kym menen vuotta viulunsoiton opetusta, mikä oli hänen musikaalisuutensa perusta. Ensimmäinen rooli oli unkarilaisessa laulunäytelmässä Kylän heittiö. Lempinimen Mr. KOLANEN P erhe joutui muuttamaan so dan takia Tampereen kautta Helsinkiin, sotaa pakoon. Muistan eri tyisen hyvin kahden laulavan näytteli jän kuvauskäynnin valokuvaajaisämme Jorvaksen studiolla. Hän pääsi mu kaan Helge Siimeksen nuoriso show esityksiin, joissa lauloi Jussi Raittisen säestämänä bravuuri esityksensä Kostaja ja Diivaillen, laina kappaleet Nelosetlauluryhmältä ja Lasse Liemolalta. Ääni lausuu, miltei kuis kaa, lopun sanoja kuulijalle. Nuori näyttelijä pääsi vuodeksi Teatteri Jurkkaan ja kolmeksi Kotkan kaupungin teatteriin, jossa teh tävät monipuolistuivat. Nuorena hän toimi elokuva teatterin paikan näyttäjänä, vahti mestarina ja myyjänä. Laulaja teatteritielle Ossi Ahlapurolla oli syvä, voimakas ääni, joka vei hänet teatteriuralle il man varsinaista näyttelijäkokemusta. Isä toimi rautateillä ja harrasti viulun rakennusta. Hyvästi jätön tuntu on läsnä Ossi Ahlapuron persoonallisessa tulkinnassa Minun tieni levytyksessä, jonka hän teki 70vuotiaana 2009. Ahlapuro ja Oksa nen esiintyivät paljon yhdessä. Ahlapuro keikkaili jo koko 1960lu vun ja jatkoi loppuun asti kuluttavaa elämää. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Hän oli arkipäivät radiossa, illat ja viikonloput keikoilla. Kolmekymppinen Ahla puro esitti pakastearkkuun joutunutta kirjan pitäjä Boströmin ruumista, jonka jäykistyneet kasvot syöpyivät monen lapsen ja aikuisen mieleen. Ensimmäinen näyttelijän LP-levy Läpimurron laulaja teki Radioteatterin kollegan Ritva Oksasen kanssa Maria Isabel levytyksellään, joka oli kesän 1970 hitti maassamme. Siellä hän esiintyi turisteille. Toivo Kärki moitti häntä joskus liiasta Tapio Rautavaaran jäljittelystä. Mies aloitti Ossi Elstelän Punainen 1960–63 Mylly revyyteatterissa, joka piti myös kesäteatteria stadilaisille tu tussa Alppilassa. Kallion kirkossa hän ohjasi 2012 ystävällisesti päähenkilö Lasse Liemolaa kiitosaplodien vastaanotta misessa salin edessä. Ääni saanut näyttelijälaulaja teki valtavan mää rän kuunnelmia ja toimi lasten piirros elokuvissa ääninäyttelijänä Disneyn Aristokateista 1970 alkaen. Lapsena Ossi pääsi käymään vielä syntymäkaupungis saan, joka vuonna 1944 jou tui Neuvosto liiton haltuun. Vähän ihastuin kauniiseen näyttelijättäreen, olinhan jo 15–16vuotias teinipoika
Onomatopo etialtaan rikkaalla suomen kielellä il maistuna kyseessähän on ilmiselvästi ilmaus ”jänis juosta jolkottaa” tai slan giksi ”puppejussi tsupaten lööppaa”. Kliffoja ja originellejä Koukkunen on kerännyt teoksen en simmäiseen osaan ”lönnrotsuomi” unohdettuja, enimmäkseen hauskoja ja niiden merkityksiä luontevasti ja toisinaan omaperäisesti kuvaavia sa noja. Monet voisi mielestäni ottaa jäl leen käyttöön nykytrendien mukaisen fingelskan sijaan. . Kirjan myötä olen ainakin itse erit täin rikasta äidinkieltäni arvostavana dyykannu aivan uuteen unohdettujen sanojen maaemään! Aikamoinen sanan taitaja oli Eliaksemme, kalevalaisen laulurunouden tallentaja. Niinpä haluankin esitellä kniigan to dellisena tiedonlähteenä kaikille äidin kielestämme kiinnostuneille stadilai sille ja totta kai myös niille, ku budjaa maaemän ainoan Stadin ulkopuolella. Peltoveturi ja notkistelija, Kalevi Koukkunen, 578 sivua, nidottu, Aviador Kustannus Oy, 29,50 euroa. Sen sijaan olen skrivannut siitä estimeeraavan tarkan luettelun, jossa ker ron persoonakohtaisia mielipiteitäni. Koukkusen valintoja: haitake = pieni este hyrysysy = auto luulio = arvelu notkistelija = balettitanssija peltoveturi = traktori Pakkasen valintoja: ajukamari = aivokoppa jalkoilla = kävellä koivetin = polkupyörä sääriä = juosta nopeasti tietolisto = äly 19 Tsilari 2 | 2023. Peltoveturi ja notkistelija sanakirjaa esittelevän tekstin kursivoidut sanat ovat Espoossa budjaavan FL Kalevi Koukkusen liki 600sivuisesta sana kirjasta (2022, Aviador Kustannus). Peltoveturi ja notkistelija – unohdettujen sanojen kniiga Mitähän suomen kielen uusittaja Elias Lönnrot olisi aateksinut Stadin slangista. Ei arvostellen vaan arvioiden esitellen! Meikäläisellä ei ole oikein kanttia kir joittaa tutketta Koukkusen teoksesta enkä katso sen edes olevan sänninkini. Tiedä häntä, mutta maaemän ellei jopa ilmankaikkisuuden ainoan slangiproffan eli Paunosen Hekan kielitieteilijä kollega Kalevi Koukkunen, viisaustieteen tieteläs tarmentaisi kyllä aivan varmasti meitä nykypäivän stadilaisia. Mitähän Lönnrot tar koitti kirjoittaessaan, esimerkiksi, että pyörö silmä jalkoa poikeltaa. Sanakirjan toinen osa on kään teinen: ”suomilönnrot”. Miksi keksiä väkisin uudissanoja, kun monessa tapauksessa voitaisiin turvautua Lönnrotin sanal liseen ajatusmaailmaan. Häntä olisi ehkä myllystänyt tai sitten ei. Samalla tavoin kuin HTD eli hyvällä tavalla dor ka titteli, kun senkin oikein eljentää. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI TIMO ALARIK PAKKANEN T armentaisivatkohan pari sataa vuotta sitten elänyt Lönnrot ja nykypäivän stadilainen toi siaan. Hän on toimittanut tietosana ja sana kirjoja sekä tutkinut suomen kielen sa nastoa jo 55 vuotta, siis alan todellinen mestari. Kuvanmuodostaja Emil Wikströmin patsaassa puuhistossa Lönkan varrella, Ressun takana, muistiin merkitsee Väinämöi sen, tuon koneukon iänikuisen sanailua. Mutta tässä kirja esittelyssä ei olekaan kyse meidän stadilaisten elävästä slan gista. Hänen hajavassa sanavarastossaan slangi olisi ehkä kuulunut kielentaittoihin eli siis murrikkeisiin. Stadin slangin taitajissa kirjan unohde tut sanat saavat taatusti aikaan hyvällä tavalla huvittavia hörähdyksiä. Hiffasin jutun hänen kniigas taan Hesarissa jygelin tienoilla, ja se hän iski samanlaisella forssilla kuin Paunosen ja Jeongdo Kimin pari vuot ta sitten ilmestynyt suomistadisana kirja, Nyt mä bonjaan. Lempo sentään, kun on snadisti vaikeaa edes esitellä tätä plädäriä eli asiastoa slangisteille ja muille sen osaa jille ja käyttäjille. Peltoveturi ja notkistelija on oivallinen hakuteos kaikille niille, jotka haluavat elävöit tää omia tekstejään aidolla suomen kielellä
Liisa on luennoinu aiheest monil foorumeil, ja tää stärä friidu tunnetaan myös Ylen tvsarjast ”Merkkien salat”. . Hokaa Stadi uudel taval! Symbolien Helsinki on sen verran stydi lukukokemus, et en suosittele sen plug gaamist yhdel istunnol vaa mieluite reitti kerrallaan. Eikä niit oo duunattu pelkän krumeluurin vuoks, vaan niis on symboleit, joihi on jemmattu mielenkiintosii merkityksii. Symbolit bamlaa Stadin gartsoil 20 Tsilari 2 | 2023. Huumoria ki on enemmän ku vaan symbolisesti. Vaakunalilja. Miten kukko ja parvi kanoi liit ty Suomen itsenäisyyspläniin yli sata vuotta sitte. Ja mikä parast, Liisan skrivausstaili ko lahtaa; teksti on eloisaa, tosi sujuvaa ja myös kliffasti koukuttavaa. Entä karhu. Tän meidän rakkaan Stadin gartsoi dallates on kliffa tsiigailla vanhojen haussien arkkitehtuurii ja koristeellisii detskui. Reittei on kaikkiaa kymmene, joten kliffaa juttuu riittää. Symbolien Helsinki -kniiga tekee just sen, mitä hyvält lukukokemukselt voi venaa. On aika lyftaa gotsaa noille entisaikojen propellipäille ja nikkareille. Välil stan naamal ja snadisti bollaa lyf taamal vois kuitenki hokaa ne kaik ki muodot ja detskut, mil noi snygit haussit on aikoinaan kruusattu. Jos seinät osais bamlaa, niil olis monta kliffaa stoorii kerrotta vanaan. Samal voi funtsaa, miten villii ja huisii on ollu entisaikojen arkkitehtien ja disainereitten mielikuvituksen flygaus – byggaajien ammattitaidost ny puhumattakaan. Niin stoorit tarttuu bollaan ja ne minnaa myöhemminkin. Mut kylhän ne osaa, kun vaan pluggaat tän koukuttavan kniigan. Jos seinät osais bamlaa... Liisan kniiga vie sut kliffalle redulle Stadilainen tietokirjailija ja rakennus historiaan perehtyny taiteen tutkija, Liisa Väisänen, on erikoistunu symbo leihin ja niitte merkitysten tutkimi seen. Tsennaatsä, mitä symboloi sammakko hahmo byggan oviaukon, eli portaa lin, pääl. Sen sivuilt voit pluggaa kans stoorit niitten kaikist detskuist ja symboleist. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI: MATTI KAINULAINEN FOTOT: KNIIGAN SIVUILT PLOKATTU E i oo harvinaist, et tavalline dallaaja haksahtaa vaan käp päileen pitkin gartsoi rotsin kaulukset pystys kelaillen mieles omii juttui. Se avaa öögat, herättää hoksottimet ja palkitsee pluggaajan. Viime vuonna (2022) ilmestyny Liisan skrivaama Symbolien Helsinki kniiga paljastaa monta kliffaa tietoo ja stoorii kantakaupungin gamloist kortteleist ja hausseist. Merkuriuksen sauva. Harppi ja suora kulma. Mitä rivi pöllöi erkkerin ala reunas. Tsöbaa lähimmäst bökehandelist tai londaa biblust! Symbolien Helsinki (200 sivuu) Liisa Väisänen 2022 SKS Kirjat www.skskirjat.fi Reittei on kaikkiaa kymmene, joten kliffaa juttuu riittää. Kniiga vie pluggaajan kaupunkiredulle, mis edetään kaupun ginosa kerrallaan
Stogiksen slangis on ollu sanat rök ’tupakka’ (1900), rökis ’sikari, tupakka’ (1898) ja rökare ’sikari’ (1887). Yks semmonen on spaddu. Se tarkotti 1920–30luvul tupakan tumppii. Jos sä röökaat pimees, röökin pää hehkuu punasena. Se duunattii nii, et tseban päähän kierrettii trasselii ku oli kastettu tervaan tai muuhun palavaan nesteeseen. Mut tää sana ei liity savupilveen vaa sköneen ja botskeihin. Ku polttaa röökii, tupruu savuu, ja jos viel oikee sitä puhaltaa, tulee kunnon savupilvi. Kundit on röökannu Stadissa jo ennenku koko slangii on bamlattu. Uudenmaan svedumurteis blaff tarkottaa imasuu tupakast ja savupilvee imasun jälkeen. Se lehtineekeri oli toimittaja, ja blad tarkotti kans (sanoma)lehtee. . Se on tarkottanu kans omatekost röökii. Kaikil näil sanoil on svedutausta. Sil sanal on bulisti muitaki merkityksii niiku ’takapuoli, anus’ ja ’vagina’. Blossi, spaddu ja rööki 21 Tsilari 2 | 2023. Siit on haaviin tarttunu 173 sanaa. Verbit blaffa ja bloffa on meinannu tupakan tuprutteluu. Mut sit sanoja on saatu kans jenkki ja britti slangista. Svedusana bloss tarkottaa soihtuu, mut kans gamlaa hätämerkkii skönellä. Ja röökaaminen oli blaadaamist. SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN Stadin slangin suosikkiaihepiirei on tupakka. Stadin slangis blossi(t) tarkottaa henkisavui ja imasuu tupakasta. Stadin slangiski on sanottu et pist sauhut tai savut, ku on ruinattu kaverilt röökii. Sit Stogiksen slangis on viel sana röka ’savuke’ (1916) ja ruotsin arkikieles sama röka ’tupakka, tupakointi’ (1950), ’savuke’ (1953). Siit on tietoja vuodest 1847. Monet gamlat perussanat tulee svedusta. Stogiksen slangis on kans sana bloss ’imaisu tupakasta’ (1874), ’savuke, sikari’ (1899) ja blossa ’tupakoida’ (1849). Stogiksen slangis oli sana bladneger ku tarkotti tupakkaa, savuketta ja lehtineekerii (1912). Mut blaadiks sanottii kans niit tehdas tekosii röökei ku tsöpattii buidust. Stadin slangiski on gamla sana rökari, rögari ’savuke’. Kundit on röökannu Stadissa jo ennenku koko slangii on bamlattu. Ruotsin kirjakieles rök-sanaa on käytetty tupakansavust ja piipust ja tupakoist 1700luvult lähtien. Myöhemmin se on tarkottanu röökii. Siit savupilvest on lyhyt matka tupakkaan. Vaik Stadis oli useit röökifabriikkei ja vilt tupakkaenkeleit, jotkut kääri röökit ite tupakanlehdist, blaadeist. Sit se trasseli stikattii eldaa, nii et se tseban pää hehku punasena. Buli osa on niiden johdoksii ja muunnoksii, niiku röbö, röfe ja rötski röökistä ja keba, kesba ja kessuvation kessusta. Helsingin ruotsinkielises slangis oli jo 1800luvun lopulla sanat blaff ’paperossi’ ja blaffaa ’polttaa tupakkaa’. On iisii hiffaa, mist sana rööki on saatu. Taustal on svedusana bladtobak. Butt ja butt-end on tarkottanu alun perin ’loppuu, (perä)päätä’. Sit sitä tsebaa heilutettiin botskissa ja venattii, et ne ku hogaa sen tulee jeesaa. Savun tupruttelu liittyy kans gamlaan slangisanaan blaffaa. Jenkki ja britti slangis on sana butt ’tupakantumppi, tupakka’. Göötanmaan laukkukauppiaiden salakieles oli sana rökis ’tupakka’ (eka tieto 1719). Mut varsinaisii perussanoi on aika snadisti. Svedus rök tarkottaa savuu
Enks mä dille tsennaa, et stadilaisuuteen on bygattu ineen skrode hiivi jätkämäisyyttä, ei böönamaisuutta. Tai siis ois styyrannu, jos ne ois haldannu slangii. Pekka Kejonen Daisarit ja sähkikset (siis lelustoget) on skloddei varten, mut äijät niil praijaa. Se on fulibukt. Jätkät kyl styyraa skäfät ja spädät ja stumpit omiin svääreihin. Guy Bellamy Se, paljoks friidulla on mittarissa, ei merkkaa mitää. Ku kundit on flänässä, niist tulee slödei ja lerppui. Sä voit kyl tsöbaa parempaa brenkkuu ku densat, mut sä tuut siit ihan yhtä klesaks – ja ku sä sit delaat, ni sust on ilmat yhtä pitskulla ku kaikist muistaki. Sit mul on show Carnegie Hallissa. Kirk Douglas Mä meen Iowaan pokkaa yhen pokaalin. Sit mä skiglaan Pariisiin, mis fransmannien dirikat dilkkaa mulle rispektii. Yks mun frendi stondas ihan kyssärinä. Totta kai mä sen bonjaan. Sigmund Z. Sillai niitten mesitseist tulis tai ois tullu bulisti stydimpii. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI SEPPO PALMINEN Jätkämäist sleppausta Viime Tsilarin hedarissa mä snadisti skuffasin friidui spaissaa skrivauksii slangilla. Finaalis matsii ottaa paavi ja mä. stadilainen sanonta Mä tsennasin Doris Dayn jo ennen ku siit tuli neitsyt. Slangi on gartsojen kieli, mut kukaan ei äkseeraa, et friidujen tarttee fyllaa gartsa kaikist roiseimmal slangil. Engel Stondis on skoiji jutska. Ihan vaa snadii spaissaust. Groucho Marx Luonto ei oo ollenkaan redi. Groucho Marx Mä oon niin surkee bylsii, et mä osallistun selibaatin maailmanmestaruus skaboihin. Aina tarttee studaa, et ku se on förbii, ni voi olla, ettet sä treffaa sitä enää koskaan. Paras musa skulataan antiikkisil figeleil. Louis Armstrong Tuotteena mua on fitti blisaa – mä oon liian liki sistaa trokauspäivää. 8 Jos sul on takafikka kondikses, ei se mitää ikuist jubileumii oo. Joeri Cornille Mä diggaan kuumii friidui ja galsaa tsufee: kummankaa kans ei hassaannu aikaa. Ku friidut on snadissa soosissa, niist tulee estottomii ja kiihkeit. Jean Cazalet Funtsaat mitä funtsaat, ei mee aikaakaan, ku sä jo funtsaat bylsimistä. Mä skippaisin noi kaikki, jos mul ees kerran viel staijais. León Zitrone 22 Tsilari 2 | 2023
Sigmund Freud (Dyykkas tähän pari funtsaust friiduiltaki. Montaks frendii sä oot roudannu leguriin, et pätkästään tält skrebat veks. Yks mun frendi käytti sellasta ja dösä tsöras sen yli. Lenny Bruce Mä bylsin kerran timman ja viistoist minsaa, mut se oli sellasena yönä ku klogui skuffattiin kesäaikaan. Tikkana ne traijaa niit stagoi. Bunkassa se ei voi bluffaa. Ninon de Lenclos Kaikillahan tässä on tarkotus saada jässäri KMA-kertsiin. Robert Weir Te ette voi tsennaa, kuin fittii onkaa ollu skobeheterona. Ne ei ees spottaile eikä skrabaa skreboi niinku kunnon sporttaajat. David Bowie Sä sanot, et dogi on ihmisen paras frendi. Edith Piaf Bylsiks sä Bill Clintonin kans. – En mäkään. Skeidaa jauhat. – En. Ne ei voi bylsii ku keväällä. Ja aika skarppei.) 23 Tsilari 2 | 2023. Bob Rubin Sana DUCK on 75-prossasesti roisi. Siel sul on tarpeeks fyffee, et sä voit koska vaan stikkaa sun bossille “Kiss My Ass” ja lähtee nykii. Yheksänkyt prossaa mun liksast mä stikkasin brenkkuun ja blaijoihin. Loput mä panin haisee. Tug McGraw Golf on helkkarin korni geimi ja skulaajat ankeit nössöi. Mato Valtonen Kundin oppii tsennaa paremmin yhessä yössä bunkassa ku lysnaamalla sitä kuukauskaupalla. – Boltsi on snadi, eiks ookki. Larry Reels Skordarit mitää seiftei oo. Garry Shandling Se on vaan pirun näppärää bylsii parast frendii. John Lennon Funtsaa kuin fittii on puluilla. Rita Rudner Joskus sigge on vaan sigge. Lewis Grizzard Jos sä haluut jotain ilmatteeks, ni mee ja vedä handuun
Tän gartsan nimi oli sillo Mauritzgatan, mutt Stadin kaupungin valtuusto hy väksy suomalaisen nimen Maurinkatu 1928. Mut ei se B pihan portti yhtään hoopompi ole. Vasta 1936 väsättiin yks kerros STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTO MARKKU JALONEN Mitä tää portti tekee tässä talossa. Sillon täl Cpitskul la oli liiteri, josta talkkari jako klapeja etukäteis tilauksen mukaan. . Vaik portissa lukeekin ”Suome la” on taloyhtiö pitänyt alkuperäsen nimen: As. Maurinkatu 4. oy. Kun Maurinkatu nelonen oli ihan nuori, niin elämä Krunikassa oli rauhallista. Sitte ruvettiin huolella duu naa isoo kivitaloo joka valmistu 1911. Vielä 1990 tsila ri avas portit joka aamu kello 6.00 ja duunas ne boseen yhdeksältä. Täst kerto mulle sillon yks vanha herra, ku oli muuttanut ski dinä Maurin kadulle, noin 1920. Lopult sopiva löyty Stoori siit, mistä tää kyseinen portti löyty, on hiukka epäselvä. Sitte duunattiin porttigångin molemmille puolille saranat ja jollain ilveellä se saatiin nostettua paikoilleen. Maurinkatu 4. Jos asukas oli tilannu ne ennen klogu 12.00:ta, ni se sai ne vielä samana päivänä. 24 Tsilari 2 | 2023. Porttei ei viel tarvittu Kuten voi arvata, ei noihin aikoihin porttia juuri tarvittu. Tää gubbe toimi 1800-luvun lopusta aina vuoteen 1930 asti ja byggas tosi fiinejä taloja. Sit hiffattiin, ett tällane portti ei suinkaan ollut mitenkään huo kee hankinta. Ikävä kyllä Bpihan porttariin ei löytyny lähellekään saman näköstä porttia, joten sinne jouduttiin väsäämään uus portti, ku ei kylläkään oo yhtään saman näkönen kun A pihan komee Suomelaportti. Hienoa oli se, ett tää tontti oli ihan perus kalliota, joten uus talo ei uppois mihinkään. Tälleen kävi kans Maurinkatu nelo sen kohdalla. Nimiki oli portis valmiina Portti oli varsin snygi, mutt yksi vika siin oli: sen keskellä oli hieno teksti ha kattuna siistiin kuparilaattaan: Suo mela. lisää ja hommattiin Graham Brother silta hissit A ja Bportaaseen. Stadissa oli tohon aikaan huomattava määrä ro miksia, joissa oli kaupan vaikka mitä, esmes gamloja dörtsejä purkutaloista. Koko talo lämmitettiin kakluuneilla tai vas taavilla. oy. Siin oli aina vuoteen 1909 asti ollu Carl Engelin piirtämä kakskerrok sinen puutalo, jonka Kaartinen puratti vek. Täs rakennukses oli kaks pihaa, joist Cpide oli bulimpi. Niinpä siitä sitte tuli jopa rakennusmestariliiton kunniajäsen. Mutt tää portti oli siis ilmestyny Maurinkadulle joskus vuonna 1925. Niinpä tää portti slumpattiin jostain romiksesta joita oli useita Porkkalan ja Itämerenkadun välisellä alueella. Helsingin kaupungin rakennusvirastosta löytyy papru, jossa ilmotetaan, ett edellä mainittu taloyhtiö aikoo duunaa portit kadunpuolelle. Ihan satavarmaa tietoo ei oo, mistä romiksesta kyseinen portti hitattiin, mutt tärkeintä oli, ett sen mitat sattu aika hyvin kohdalleen ei kä hintakaan ollut mitenkään korkee. Mä tie dän tän siks, että mä olin talkkarina noihin aikoihin. Aluks gartsan puolella oli aika buleja osakehuoneistoja ja Cporras oli vuokralla, mut nekin luukut muuttu myöhemmin osake huoneistoiks. No, joka tapauksessa oli saatu taloon fiksu portti. Se oli bygannu Stadiin ainaski 86 taloa, mut jotku tiedot kertoo, ett niitä olis ollu lähemmäs sata. Mauringartsa 4:n Suomela-portti. Kunnes niit sit tarvittiin Taloyhtiön nimi oli alusta lähtien As. Sii tä ei oo tietoo, miten tää raskas port ti kuskattiin Krunikaan, mutta niin se kuitenkin eräänä päivänä ilmesty mestoille. Elämä solju rau hallisesti ja kliffasti. T äl Kaartisella oli tapana slump paa tontit, joille se aiko jotain väsää, mikä oli varsin viisas juttu. Kaiken kukkuraks museovirasto on suuressa viisaudessaan hyväksyny Maurinkatu nelosen just sellasena kuin se on. Samaan aikaan klitsuun duunattiin hiilipannut ja saatiin keskuslämmitys. Crabaan saatiin hissi vasta 2015 – ei ollu kiirettä. Sitte tullaan 1920 luvulle ja jengi rupes funtsaan, ett portit saattas olla hyvä juttu, ku il mas oli snadisti jännitystä. Se kertoo, ett porttarista otettiin tarkat mitat ja sitte lähettiin tsögaa, josko siihe löy tyis portti. Tarina alkaa siitä, kun rakennusmestari Heikki Kaartinen oli yks tuotteliaimpia rakennusten suunnittelijoita. Tällön rupes muutama osakkeenomistaja etsii, ett jos vaikka löytys valmis portti jostain
Skatta oli sillo 50 ja 60luvuil tosi eläväinen ja rosoinen, ehkä snadisti vaarallinenkin mesta. Siin iha hoodeil oli Valmetin tokka, Skattan fengeli, pari Valmetin kone pajaa, botskihajottamo, Sotasatama, Meri vartioasema, Lutikkalinna ja loputon määrä erilaisii puuhökkeleit ja romuvarastoi. Tein duuni urani stadilaisis mainostoimistois, mm. Mul on aika liuta harrastuksii, vaik en mä niit oikeesti sil nimel kutsukaan. 25 Tsilari 2 | 2023. Nelkyt vuotta niis hommis meni ja nyt oon työeläkkeel. Eli kaikkee, mitä seikkailun nälkäne skloddi voi vaan toivoo. Kliffoi lukuhetkii, just sulle! . Ne on vaan asioit, joit mä diggaan tehdä, ja jotka kuuluu mun elämään: STADILAISII TEKSTI MATTI KAINULAINEN Nyyat näpit Tsilariin Tsilariin jo useemman kliffan stoorin avustajana duunannu Matti Kainulainen saatiin lopultaki houkuteltuu messiin toimituskuntaan ihan vakkaristi. Mul on aika liuta harrastuksii, vaik en mä niit oikeesti sil nimel kutsu kaan. Faija ku oli kapiai nen ja Asekoulul duunis. Mitä tää portti tekee tässä talossa. M un skloddiajan kliffoim mat vuodet meidä fämili budjas Skattan sotilas alueel, Merikassun piha piiris. Meki tehtiin sna di maakuntarundi, jolt onneks palattii vuonna 1968 takas Stadiin, nyt Sandik seen. Slangi yhdistyksen lisäks kuulun Ilmailumuseo yhdistykseen (IMY), Airveteran DC3 yhdistykseen, Mal min Lentoaseman Ystäviin, IPMS Fin landiin sekä Veteraanimoottoripyörä klubiin. SEKis 12 vuotta, mainonnan ja konseptien suunnittelijana eli tarkem min copywriterinä. Mä puolestani flyttasin himast veks, HOASin solukämppään, vuonna 75. Juttujen skrivaamine on aina ollu yks mun feivörittei jo ihan ammatinki takii, ja oon tähän mennes saanu jul kaistuu lehtijuttujen lisäks myös kaks kniigaa. Tää pitkän linjan pärtsäridiggari tuo Tsilariin juttui muilleki koneist ja härveleist innostuville. FOTO: KIMMO LEVONEN 2017. Oon koko ikäni fanittanu Stadin slangii, ja siks onki pirun haadi olla duunaamas tätä stadilaisten omaa kulttiaviisii, ja sitä kautta myös omalt osaltani jatkamas ja elävöittämäs tätä uniikkii perinnettä. fotailu, matkailu, omat prätkät (2 kpl) ja niil pärtsäily, kokkailu hima tsökes, vapaaehtoisduuni Suomen Ilmailu museol flygareitte entisöinnin merkeis, pienoismallien byggaamine, kniigojen pluggaamine, ja erilaiset kulttuuri riennot: teatteri, leffat, taide näyttelyt ja konsat sekä klubikeikat. Stadilainen Matti handlaa skrivaamisen ja fotaamisen. Mut armeijan duuneis pitää hyväk syy se, et ku tulee komennus uuteen vakanssiin, joutuu koko fämili flyttaan toisee varuskuntaan. Sen jälkeen oon budjannu mm. Kontulas, Kantsus, Krunikas, Rööpe ris, Artsus, Kampis ja nyt Larus. Oon tätä skrivates 69vuotias, ja kuuden lapsenlapsen vaari
Annina Kumpuniemi on tavattoman sensuelli ja liikunnallinen tanssija. Huhtikuussa pääsivät nuoret uuden tanssin edustajat Pannuhalliin esille. Kaikkiin aisteihin vetoava tanssiteos Human Namuh – ajatuksia ihmisyydestä kunnioittaa yhteisen näyttämön ideaa. Moniaistinen esitys tarkastelee elä mää eri aikakausilta, perhettä, tärkei tä ihmisiä ja perimmäisiä kysymyksiä esiintyjä Anniina Kumpu niemen muistojen, alter egojen, päiväkirja merkintöjen sekä arjen havaintojen kautta. Esitys käyttää taitavasti ja toi siinsa synkronisoituneesti eri esitys aineksia. Yhden ihmisen elämän tarkastelu laa jenee koskettamaan meitä kaikkia. Ella Mettänen, joka lähti lavalle takanurkasta, ihan vierestä, ke ventää ensimmäisen väliajan upealla laulullaan. Kesäfestivaalit tulevat täysillä nautittaviksemme. Kulttuurin tekijöiden ja katsojien kannattaa koputtaa puuta. Hänen äitinsä on elokuvatuottaja Lisbeth Gabrielsson. K OM-teatterin suositun esi tyksen pohjana on Otto Gabrielssonin kirja Rikkaruoho. Vilma Melasniemi on psykologi Otto, mykkä lapsiOtto Ella Mettänen, takertujaOtto Juho Milonoff, runoilija Otto Niko Saarela ja kostajaOtto Miiko Toiviainen. Selviää, että Gabrielsson ei juuri nähnyt isäänsä – ehkä kerran kesässä Tammisaaren saaristossa tai kerran Ruotsissa jouluna, kun isä tu lee perheineen yllätysvierailulle. Hän tilittää niihin syvimpiä tunteitaan ja ajatuk siaan poikaystävistä, PuuTammelan puolustamisesta, idoleista ja sukulaisis taan, erityisesti tärkeästä mummista. Otto Gabrielsson opiskelee psyko logiksi Tukholman yliopistossa. Hän on ollut MD-ryhmässä sen perustamisesta asti. Kirjassaan Rikkaruoho Otto on ehkä päässyt lähelle isäänsä ja osoittanut myös kirjallista, perittyäkin lahjak kuutta. Otot kuvaavat pojan asemaa hylättynä lehto lapsena, joka tietää isänsä olemassa olosta ja kuuluisuudesta. Keskeisen alustan muodostavat An niinan päiväkirjat lapsuudesta 1980 ai na milleniumiin, 1999 asti. Kirjoittaja on Jörn Donnerin poika, jota isä sivuaa kir jassaan Mammutti, pitää virheenä tai erehdyksenä. Rikkaruoho on jäähyväiset isälle, mutta samalla selviytymistie omaan itseen. 26 Tsilari 2 | 2023. Foto: Heikki Järvinen. MykkäOttokin voi loistaa. Poika odottaa kovasti, mutta pettyy jälleen kerran. Vaikuttava kohtaus on puhe fraseerauksen maneeristaan täysin vapautuneen Milonoffin hahmo noja tuolissa hämärässä, ikään kuin itse Jörn olisi siinä istunut – ollut hiljaa ja kommentoinut poissaolevana jälleen kaikkea. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Kulttuuria kevään valoon Tämä on neljään vuoteen ensimmäinen kevät, jonka esitysaikatauluja ja katsojamääriä korona ei sotke. Viimeinen kirje isälle (2020). Tanssin talon ensimmäinen vuosi oli menestys sekä taiteellisesti että katsojamääriltään: Alku oli enemmän kansainvälisiä ja kotimaisia klassisia tähtiä Erkko-salissa. Äiti oli luvannut Jörn Donnerille, että Oton isää ei saa paljas taa. Esitys alkaa tiiviisti eri Ottojen puheen vuoroilla ja varmasti Mammutin lukijat pääsivät helpommin perille, mis sä kuljetaan. Näytelmän on ohjannut nuoren polven Laura Mattila Gabrielssonin kirjan pohjalta. Viimeistä kirjettä isälleen kirjoittaa Oton viisi eri hah moa lavalla. Oton ei tarvitsekaan olla huono ja kelvoton, vaan hän voi elää omana itsenään luoden omaa, parempaa elä mää. Ylimielisen isän kaipuu hälvenee ja saa kasvot hylkäämiselle
Ryhmän ainoa mies Tommi Haapa niemi loistaa tanssija na tummassa mekossaan, kuten nais tanssijat. Iso osa pohja materiaalista on esittäjän omaa. Esitys nähdään EMMAn Areenassa, joka on uudelle ja kokeilevalle taiteel le suunniteltu tila. FO T O : R A IM O G R A N BE R G . Elämän olemusta käsittelevä tanssi yhdistää pelkoa ja riemua – huumoria on mukana. Tanssiryhmä kollektiivi istuu kirkon penkeillä ja käynnissä on sielunmessu. Tanssin liikkeet ovat kauniita ja avaa vat katsojalle elämän eri tunnetiloja. Esitysten ulkopuolella tilassa on nähtävissä samanniminen lyhyt elokuva, jonka taiteilijat ovat kuvan neet EMMAn tyhjässä näyttely tilassa. Rikkaruohossa kaikki näyttelevät Jörn Donnerin hylkäämää lasta. Se saa nyt ensi kertaa näyttelyn ja lyhytelokuvan muodon. Uudessa esityksessä on kolme muuta tanssijaa. Kuvassa vihreän värinen tanssija (oik.) on Minna Tervamäki ja vasemmalla Anni Jokimies. Juho Milonoff vakuuttaa myös Mammutin tekijäisänä keinutuolissa. Sielunmessu uskomattomille Saattue koskettaa heti. Kuvataiteilija Hannaleena Heiskan ja tanssija-koreografi Minna Tervamäen teoskokonaisuus Meta morphosis EMMA museossa. Konsepti ja koreografia on Panu Varstalan. Vieressä Vilma Melasniemi. Tanssista, teksteistä ja koreografiasta vastaa Kumpuniemi ja dramaturgiasta näyttelijä Tanjalotta Räikkä. Poikki taiteellinen yhteistyömme liik kuu vapaasti maalauksen, tanssin, performanssin, elokuvan, äänen ja installaation maailmoissa, Heiska ja Tervamäki kuvailevat. Hahmot tanssivat hyvin myös yhteen. Oudot hahmot lavalla vä lillä itkevät, välillä nauravat. Päiväkirjoissa on joka vuosi lopuk si ”paljon tyhjiä sivuja”. FO TO : M IN N A K U R JE N LU O M A . Mukana on ajanvirtaa, mennyttä ja tulevaa. Nimi viittaa muodonmuutokseen, joka tapahtuu sekä museotilassa että taiteilijoiden poikkitaiteellisessa, sau mattomassa yhteistyössä. Huhti, touko ja elokuun ai kana järjestettävissä performansseis sa taiteilijat muokkaavat näyttelytilaa tanssin ja kuvataiteen keinoin, jossa tanssi ja koreografia sulautuvat maa laukseen ja maalaus liikekieleen. Näyttelytila on jatkuvassa muutokses sa; välillä nähtävissä on edellisessä performanssissa syntynyt tilallinen maalaus valoineen tai taiteilijat maa laamassa tilaa puhtaaksi seuraavaa esitystä varten. Saattue tulkitsee elämän käänteitä ja ihmisten välisiä suhteita tanssin kei noin kaikissa teoksen osissa. Gruppen Fyra on vuo desta 1998 toiminut helsinki läinen tanssi ryhmä, joka leikittelee nyky tanssin, huumorin ja tanssi teatterin raja pinnoilla. 27 Tsilari 2 | 2023. Honkakoski ja tanssi ryhmä Gruppen Fyra jatkavat fyysisen teat terin ja nykytanssin yhdistämistä omintakeisella tavallaan. Annina Kumpuniemi on tavattoman sensuelli ja liikunnallinen tanssija, joka on ollut MD-ryhmässä sen perustami sesta asti. Muistellaan kuolleita ja haetaan lohtua. Näyttely jatkuu 3.9. Intensii vinen, mukaansa vievä esitys tanssii ihmisen omia mielikuvia ja kokemus ta, etsitään myös rauhaa ja kauneutta. Kassalla sai ostaa namuhsuklaata. Kokoteatterin baarin nurkkaan on koottu hellyttävä aineisto leluista, Suosikista leikatuista kuvista ja lehtileikkeistä. Niin kutsuttu Helsingin malli on tuonut muutoksen, jossa ammattilais ten ja amatöörien yhteistyö esityksissä on mahdollista ja suositeletavaa. Performanssit ovat sunnuntaisin. – Metamorphosis on meille moni kerroksinen, inspiroiva kokemus. Saattue on työryhmän Kuolematrilogian itse näinen toinen osa. asti. Ensimmäinen osa Juhlat, oli samassa paikassa 2021. Saattuessa hän näyttää balettitanssijan varvastanssia. Elokuva on kuvattu kokeellisesta animaatio taiteesta tutulla stop motion tekniikalla 16 mm mustavalko filmille. Nurkkaa kut suttiin Muistojen huoneeksi. Saattueessa nähdään myös tanssia ja teatteria harrastavia ikäihmisiä alueel ta. Tanssi ja kuvataide muokkaavat näyttelytilaa Metamorphosis on kuvataiteilija Hannaleena Heiskan ja tanssija koreografi, vuoden 2022 Stadin Friidun, Minna Tervamäen uusi näyttelykokonaisuus, joka koostuu lyhytelokuvasta, installaa tiosta ja perfor mansseista. . Ohjaaja Kauri Honkakosken teos yhdistää teatteria ja nykytanssia. Performansseissa sekä lyhyteloku valla nähtävät liikkeet, maalaus ja sen eri kompositiot muodostavat erään laisen hetkellisen, tilassa liikkuvan maalauksen. Saattue on kollektiivisen alitajunnan maisemaan asettuva runollinen rituaa lien kuva. Upean valo suunnittelun on tehnyt Elina Noponen monelle eri esitys lakanalle. FO TO : N O O R A G EA G EA . Honkakoski on kansain välisesti pal ki ttu fyysisen teatterin ohjaaja dra ma turgi ja Corporeal Mime näyttä mö taiteilija. Kokonaisuu den yhtenä lähtö kohtana on toiminut WeeGeen modernistinen arkki tehtuuri sekä Heiskan ja Tervamäen eri taiteen lajeja yhdistävä yhteistyö, joka on saa nut alkunsa EMMAan vuonna 2016 tuotetusta Jälki esityksestä. Pia Liski (etualalla) on ryhmän perustajahahmo 25 vuoden takaa. Ryhmä toimii tanssija lähtöisesti ja tilaa teoksia vieraile vilta koreo grafeilta. Vaikka aiheet ja puheet olivat välillä kiperiäkin, esitys jätti katsojalle kotimatkalle hyvin lempeän, seesteisen ja elämänkokemuksensa hyväksyvän katsomistunnelman
Hei, tuoll’ on navetassa lypsämässä lehmiänsä, hei, siell’ on piikalikka, friidu armahin. Siitä huolimatta sjungattiin, että... Ema, se vanha laiska goisi skinderikärroilla josta putos kaksi kertaa, eikä heränny. Heikunkei, eks jebulis, eks jebulis Heikunkei, yks jekunkekunpepulis. (puhuen) Sinne jäi stadi. Kronikka Stadin Peestosta – eli taakse jäänyttä elämää 1941–1942 Tsilari julkasee katkelmii Tauno Terhon kriguajan kronikast, ku on skrivattu Klokukaltshilla eli Terijoen Kellomäellä syksyllä 1942. – – Sitten alettiin panna jalkaa toinen toisen eteen ja tiheään. Sinne mä menin niinkuin moni muukin. Jäi kun jäi. Sitten sjungattiin kuin buli broidi, se kun on Amerikassa, että... (puhuen) Jooo. Mulla oli klabbit kulunu jo polvia myöten lättäjaloiksi. – – Loppujen lopuksi olivat jätkät hynttyissä. GAMLA SLANGI TEKSTI: TAUNO TERHO (sävel: Rosvo Roope) Taas koolla kun nyt olemme niin tahdon kertoa, tän Stadin kundin vaiheilla olisko vertoa – se alkoi sinä kesänä kun Mandi lapsen sai, kun ämmät tsiikas minua ja haukkuvatkin kai. Toiset skujas fillaria kuin Helperi Käpylä–Kotby ajossa. Stoori julkastiin uudestaan Stadin Peeston 25-vuotisjuhlajulkaisussa v. 1964. Mandi kyttäs mua gartsalla kun tsittasin Klaavassa ja dokasin kruunukorttikaljaa sen Ramperin Oskun kanssa, mutta kun osoitelappu oli jo fikkassa ja reitti tjöken kautta selvä, niin Bräntsikan sporaan ja Herttikseen. (sävel: Kun aseman kello se...) Kun aseman kloku se seventiä löi, niin silloin se juna lähti. – – (puhuen) ”Kiva fenari, jumppaa, skrinnaa, stjuppaa pitkälti, mutta ei vaan stikkaa gutaa”. Ja sitten kallistuttiin Konnunsuota päin – turpeitako tonkimaan. Aivan niin ja vielä omalla klyyvarilla... Siellä me sitten kupattiin kokonainen helskutin kuuma kesä ja slekattiin metsäpaloja. Se oli Esa joka niin sanoi ennen Lauritsalaan tuloa, kun pyysi tjökevagnesta santsia eikä saanut. Jo näytti käyvän dorkasti, faijaks mua meinattiin, sen vihreän veran äärehen vannomaan käskettiin, mutt’ silloin tuli pelastus, tuo kortti kourahan, niin Herttuniemeen painelin – ja hukuin laumahan. Dirikat, ne oli höveliä kuin pumpuli – mullekin. Gamlaa slangii tsökas Mikko Seppälä. (sävel: Sotapojat marssii) Stadin peesto marssii Säkäjärven teitä, slobo sodan alkoi, säikytä ei meitä. Alun perin juttu ilmesty stadilaisista kootun tykkipatteriston joukko-osastolehdes nimelt Hesan karnaatti. Heipäheijaa, Hesasta ollaan, tarttis saada slumpata liite mjölkkistä ja sitte vaikka päälle yksi – sekstika. (Duunattu Klokukaltshilla syksyllä 1942) 28 Tsilari 2 | 2023. Silloin tämä halivilihämmeripoika sen rimppakinttu Mändin jätti. Sitten vaan – me liite vaan – me halataan ja tykkien perään taasen painutaan – eiks vaan. Oli tuliterä rotseja, uusia bökoja ja stifloja
Valtioneuvoston oh jeen mukaan spuget on ulkoilmaelämään orientoituneita henkilöitä. Kreisein sana on sukupuolineutraa li. . NEUTRAALII TASASTA ARVOO Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Ne on funtsannu, et yläkerran jäbä on sukupuolineutraali olento. Snadit flikat taas hoivaa nukkei ja leikkii kahvikekkereit. Nykymaailmas sä oot melkeen krimi naali, jos sä oot kundi, umpi hetero ja skruudaat punasta flesuu. Täysjärkine faija oli salaa slumpannu niit pikkukundille. Miten kundin kylki luun biitist duunattu donna voi vaatii oikeuksii, vaik se ei saa ees bamlaa. Se puuttuu stydil otteel tähä geimiin. Vika starbujen linnake on val lattu – R.I.P. Stadilaisittain äitiyspakkaus on skloddilodju. Hameväen tarttee saada fyrkkaa niiden duunist saman verran, ku äi jien, jos ne hoitaa duunit snygisti – ja enemmän massii, jos ne on parempii. George´s golfklubin portil oli plakaatti, johon oli skrivattu: ”No Dogs, No Women.” Ei oo enää. Meitsi minnaa latinan kieliopist, et sanojen suvut oli joko maskuliinei, feminiinei tai neutrei. Onneks just on perustettu Mannerhei min Miestensuojeluliitto. Ketkä sen on kekannu, on vieraantu nu laiffist totaalisesti. Onneks just on perustettu Mannerheimin Miestensuojeluliitto. Näin on ollu parituhatta vuotta, vai onks kysees käännösmoka. Äitityspakkauski on kielletty sana, ku faija ja mutsi ei oo neutraalei sanoi. Valtioneuvosto vahvistaaki asetuksel ne leikit, ku on neutraalei – muut on kiellettyi. Hommahan me nee niin, et räkänokkaset pikku skloddit braijaa rofee ja poldee, skoobareit ja ink kareit. Sehä ei bloms terilätsätantoille sovi. Buliin Kniigaan on skrivattu: Meidän Herramme, ei Meidän Rouvam me eikä Meidän Henkilömme. Nykyään viejä vie ja seuraaja seuraa. Se tsöbas sen kundille, JaniPetterille, neutraalei pehmolelui ja nallei. Kundeil on perusoikeus fisustaa, jaagaa, skiglaa, skimbaa tunturis, duunaa bilikoit ja prätkii, skulaa pokerii, dokaa risti nollaa ja reissaa frendien kans futik sen MMskaboihin, ilman et doorikset urputtaa. Tippa linssis Raakel frogas, et mitäs JaniPetteri meinas duunaa nalleil. Ihan sama onks tyypil skrebat vai fjosa. Nykyään ei sais olla ees kundei ja gimmoi – pitäis olla vaan neutraa leit henkilöit. Raakel bamlas myöhem min, et just sillo mutsin sydän meinas bragaa onnest. Foliobresas kremmat vaatii, et latinan kielest pitää raakkaa veks sellaset sa nat, joiden suku on joko maskuliini tai feminiini. Kundi dig gaa Pohjanmaan flättii peltomaisemaa, sen hi mas on tasakatto ja kun se fisustaa, ainoo viehe on tasapainopilkki. Mut yhtä jutskaa se ei tsen naa: daamien tasaarvovimmaa. Valtioneuvoston mukaan oikee termi on Biologisesti 3D-tulostetun olennon start up -pakkaus. Svedupetterinaapurit on viel mei täki dorkempii. Skarppi kundi, pakko myöntää. Kun Raakel pääs takas himaan pipo lan suljetulta parin viikon päästä, se rou das ekaks kaikki nallet ja pehmo lelut ros kikseen. Femakot yrittää nujertaa meit äijii. MMSL vaatii, et nää häiski en perusoikeudet skrivataan jokaseen avioehtoon. 29 Tsilari 2 | 2023. Sit Raakel tsöbas Jani Petterille retkikirveen ja skarpin skeglun. Ja eduskunnas on puhemies, ei puhe henkilö. Li säks samaan kniigaan on printattu, et ”Gimulin tarttee olla monttu bosessa seura kunnassa”. Ku jorataan sukupuolineutraalisti, Blunkan opit ei kelpaa. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN M eitsil on sellanen frendi, ku Arvo Tasa. Sit muistutan kaikkii golfareit siit, et punanen tii ei oo daamien tii. Kavaljeeri ei enää vie, eikä daa mi vikise. Se on ny skrivannu tasan 50 kniigaa jaagaamisest, fisustuksest ja golfista. Sit densoi, pultsareit, tenu keppei tai dokui ei saa symffaa noin ankeil nimil. Femakot yrittää nujertaa meit äijii. Yks puolituttu daami lähti tähän neutraalihörhöilyyn megeen. Viime vuostuhannel engelsmannien Royal St. Mutsi Raakel tsittas olohuonees, ku se hiffas, et JaniPetterin roudas nallei poikki olohuoneen. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Sen mukaan Yläkerran stara kreas friidun kundin kylkiluusta. Joku aika sitte mä lesasin, et daamit pääsee nykyään jo membereiks Pörssi klubille. Sit yks kveltsu muutti kaiken. Se on äijien senioritii. Bulin Kniigan mukaan yläkertaa liidaa äijä – lärvit umpeen. Kantsis lesaa Bulii Kniigaa, siis Bibluu. Skloddi tsiigas mutsii mörkkinä ja murjas: ”Mä nyljen ne”. Mut isojen firmojen bossien sukupuoli kiintiöt on dorkii. Golfissakin on lepsuiltu. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Mestoille pitäs ottaa vaan sellasii ku handlaa hommat. Skloddi ei niit di gannu, joutskarit, bilikat ja leikkipyssyt oli parempii
1860lu vul hesti koit slumpattii lisää Pietarist. Buleina ja skramoina ne kunnostautu snygisti tykkien ja safka kärryjen traisaajina. Mut ei kuitenkaa Sörkkaa pitemmälle. Panimon veto heppojen määrä oli sinä vuonna jo yheksän ja yhdel hevosvoimal käyvä pari kivinen mallasmylly. Hestikoiden himatalli on edellee samal mestal Buliksen kanteil, Hietsun rantsus. Sen säkä on n. Talvel konit kisko skö nest tonneittain jääbiittei. Kesik sel 2014 vankkureit traisas Jyllannist slumpatut, yli tonnin keijukaiset, Lud vig ja Frederik. Vuonna 1890 Sinebrychoffin tontille bygattii nyya talli jo 60 panimo hepalle. 30 Tsilari 2 | 2023. Sinebry choffin edustushepat on födannu Tanskas, jossa Jyllannin hestikoit on jalostettu raskaansarjan vetoduuniin jo yli 80 vuotta. Buleimmil sen panimol Kö bikses oli yli 200 Jyllannin hestikaa. Styrkat mut lungit tanskalaiset Nää kaikki konit on samaa sukuu, mut luonteeltaa stydei persoonallisuuksii, nii ku me kaksklabbisetki. STADILAISII TEKSTI JA FOTO OLLI ANIKARI N ikolai kruugnas skrubuun vuonna 1848. Ken gittäjä bytskaa kengät nyyaks kuuden viikon välein. Koffin hestikan stiflan numero on 8. Nykysin Carlsbergin tallis budjaa kym menisen edustusduuniin koutsattuu jyllantilaist. Virkaintoo pitää olla sillai kliffasti, et hommat hoituu. Ne pyörit ti mallasmyllyy ja traisas mallas ja mäski kuormii. 2017 duunariks hamnat tii Gunnar (ei mikää pässi kuiteskaa). Viiskytluvul Sinebrychoff alko traisaa kaljaa kuor keil, jolloin hesti koiden talli bytskattii autotalliks. Ku Nikolai Sinebrychoff alotti panimoyrittäjänä, oli hestikoit vaa muutama. Stadin esikaupunkimestoille ja landelle kaljat tsörattii yheksäl omal kuorkil ja yhel pirssillä. Sit oli Styrkan ja Fyrkan hugi starttas 1984. Krigun jälkee pa nimokonit osallistu juomien dilkkaa misee 1940luvun lopulle. Ne flöidattii Hietsun rantsust kudjuun jäähdyttä mist varten, et birra voitii kypsyttää iisisti kuumaan kesisaikaan. Hepat jeesas panimomesui monis styrkkaa vaativis duuneis. Tärkeit luonteen piirteit on ystävällisyys, sosiaalisuus ja kyky tulla toimeen ihmisten ja muiden hestikoiden kans. . Panimo hepat valkataa duuniin henkisten ja fyysisten omi naisuuksien mukaa. Frysis ei haittaa Talviaikaanki konei tarvii kävelyttää ulkona. Melkee kaikki panimon he pat annettii talvi ja jatkokrigun ajaks intin käyttöön. Konit kaljakuskeina kantakaupungis Sinebrychoffil oli jotai nelkyt hestikaa 1930luvun lopul. Talli staijaa edel lee gamlas mestas Buliksel. Stadin syvin olemus: Koffin konit Koffin ”tonnin keijukaiset” on dallannu stadilaisten ilona jo parisataa vuotta. Sillon tällön, ku frysis on tois takyt graadii, voi sattuu et joku rouvas henkilö alkaa moittii kuskei et ”hevosia pakkasella rääkätään”. Sörkka ja Rööperi tuli Hietsun tallille 1978. Tattis hyville kuskeille Koffin jyllantilaisist pitää nykyää hy vän huolen kuskit: Viola Kantola ja Sami Lappalainen. Jyllantilainen on buli ja skrama, mut iisisti ottava duuni heppa. Niil kaljat tsörattii asiakkaille. Pitkät dallausmatkat kovil kartsoil, vaatii sty dit ja oikeen muotoset kaviot. 160 senttii ja elopaino voi olla 1100 kiloo. Jyllantilaisen kavio on yhtä buli, ku kengityssepän kaks käm mentä. Stadin syvin olemus näkyy päivittäin Koffin tonnin keijukaisist. Hollannis duunatut kengät nau lataa kavioon kympin snageleil. Kuski sai tsöraa samaa hestikaa vaa puol päivää, sit oli byts kattava konit toisen kuskin kans. Niiden duunii jatko Pintti, Sigge ja Thor. Panimohestikoiden perinne Carlsberg on tehny kimppaduunii jyl lanninheppojen jalostajien kans vuo dest 1928. Ei nimi pollee pahenna Tonnin keijukaiset palas takas 1960lu vul, ku Koff ja Siff tuli talon PRosaston spesiaaliduunareiks. Kuskeil on kova duuni yrittää selittää, et hepat kyl naut tii, mut kuskit tsittaa pallilla ”hanurit jäässä”. Seuraaval vuosikymmenel KOFFin punasii kalja kiesei veti Bisse, Birra ja Nikolai
”Sillonku mä olin kymmenvuotias skloddi, alettii bamlaa yleisest, ett tilin vois tehä jätepaprust tai saada sitä kautta kliffaa kamaa. Mun kavereitten mutsit ja faijat alko aktiivisest kylpee apajilla ja sopivil kärryillä rahtaa paprua vastaanotto paikalle. Sit ku joku avas, ni mul oli se vakkari: ’Onks teil jätepaperii?’ Kaikkeeha siel näki, ku illal niit ovii kolkutteli, mut aina jostain himoist sitä jätepapruuki löyty. Kun keräi ly ja kierrätys alkoi julkisuudessa saada yhä enemmän kannatusta ja ideologista taustaa, ilmestyivät kiinteistöjäen pi hoille myös lasille, metallille ja muo ville keräyslaatikot. . Kliffaa oli kuiteski yrittää.” Telkkarista potkuu mainontaan Televisiot ilmestyivät suomalaisten koteihin melkein yhtäkkiä 1960 luvun alussa. Pian huomattiin, etteivät jul ki set laitokset, kuten koulut, pysy neet peräs sä. Joskus annettiin pari lehtee, joist ei kiloi saanu kasaan. Lähes jokaisessa kaupungin korttelissa oli paikka, johon taloudessa tarpeettomaksi jääneen tai ovelta ovelle -keräyksellä hankitun paperin saattoi viedä. Paperista sai pienen korvauksen. Oheinen 50-luvun esite oli suunnattu silloisille piha-aktiivisille lapsille ja nuorille. Mä aloin ravaa rappui ja soittaan jen gin ovikelloi. Näin saatu raakaaine palasi varastoin nin kautta metsäyhtiöitten tehtaisiin ja muuttui karton giksi ja pahviksi kaupan ja teollisuuden tarpeisiin. Niinpä Paperinkeräys Oy:kin on muuttunut koko toimintakentän katta vaksi moniala yritykseksi ja on nykyisin nimeltään Encore Ympäristöpalvelut Oy. Paperinkeräys Oy perustet tiin ja kiertotalous käynnistyi. Paperinkeräyksellä pienyrittäjäks. Siihen kuului tiheä vastaanottoverkosto. Näiden aineiden käsittelyyn erikoistuneet yritykset alkoivat hoitaa keräyksen ja kuljetuk sen. MINNAATSÄ TEKSTI JA FOTO VESA KUMPULAINEN JA PERTTI UDD ”Anteeks, onks teill jätepaperii?” Metsäyhtiöt kehittivät sodan jälkeen 1940-luvulla vallinneeseen raaka-ainepulaan kotikeräysjärjestelmän jätepaperin keräämistä varten. Kun kuntien talous ei antanut myö ten, käynnistettiin kotien yhteistyönä massiiviset paperinkeräys talkoot, joilla hankittiin televisioita satoihin koului hin. Äkkii mä tsennasin, et spiidirikastu misen kuume oli tarttunu muihinki. Kyl mä paljon duunii tein ja vähä paprua kasaan sain. 31 Tsilari 2 | 2023. Vähitellen mä tsennasin, et kyl tää on mulle aika äly tönt saada jotain todellist etua itelle. Keräys toiminta yhteis kunnallistui, kun nuoriso jär jestöt, urheiluseurat ja muu vapaaehtoinen sivistystyö, ottivat paperin keräämisen osaksi aktiviteet tiensa rahoitusta. K eräyspisteet toimivat yleensä pienissä kivijalkakaupoissa, verstaissa tms. Tavarast alko olla pian pulaa, ja aika usein mulle sanottiin ovella: ’Ei oo’. Mä funtsasin sitä jätepaprumainoksen klokua. Mäki näin ne mainokset ja aloin funtsaa, et kyl mä äkkii kerään valtavast jätepaprua. Mut 500 kiloo vietynä Käpyläs Jukolantien keltsuun, mis niit kerät tii ja punnittii, oli kyl aika mahdoton duuni pienyrittäjälle. Monet muutkin jätkät sitä papruu keräs, mut joku sai vaan vähä Meccanon osia. Pienten rahakorvausten lisäksi oli mahdollisuus eri paperimääriä keräämällä ostaa alennuksella kiinnostavia ja haluttuja tavaroita. Sittemmin paperin kotikerääminen ansaitsemismielessä väheni
Sellaset lafkat kute kentsun Palmu kahvila, Malmin Tillikka, Autotalon ”Blosari“ (Pohjantuuli), Hietsutorin Nautilusgrilli sai nostetta. Kun se oli eka ja ainoo, niin sille valkattii nimeks Suomen Laskuvarjokerho Ry (SLK). Stoori jatkuu Tsilaris 3/23. Onneks kert sis oli sen verran gimmoi, ett jokaselle halukkaalle kundille riitti yks. MINNAATSÄ TEKSTI JA FOTOT: MAURI PURKUNEN E kat dyykkaukset flygarist teh tiin 1962 Malmin kentsul, mis touhuu myös jatkettii. Siit homma rupes skulaa vähä paremmi. . (Mui hin suuntautuneista ei oo havaintoo). Sen sisään mahtu viis hyppääjää. Muista pluggaa sit sielt! Kertsin oma flygari oli C-195. Myöhemmi ruvettii dyykkaa eri puolil Stadii, kute pari kertaa vietii futisboltsit Stadikalle HJK:n avausmatsiin. Myöhemmi alkaneet saiki sit tyytyy himaseutujen nimiin. Sit kier rettii maata, oltiin mukana SMska boissa Nummelas, Rautavaaras, Utis, Tampereel, Poris, ja Kuopion “snöge hytinäs”. 32 Tsilari 2 | 2023. Vietii boltsit näyttävästi HJK:n avausmatsiin Stadikalle. Kertsin duunilla oli myös erittäin suu ri merkitys Stadin elinkeinoelämälle. Niiden diri kat pidätteli skriinaust samal ku tsiigas myynnin kasvuu ja tää iha sen takii ku jengi jatko ”hyppäämistä“ kyseisis mestois. Hommataan oma flygari Kertsi sai tsöpattuu oman C195:n ja siihe mahtu tsittaa jo 5 ahterii. Myöhemmi ruvettii dyykkaa eri puo lil Stadii, kute pari kertaa vietii futis boltsit Stadikalle HJK:n avausmatsiin. Kai tän takii monet kävi aluks Ranskan Chalonsur Saonessa tsiigaamassa, kui patongit sen homman hoitaa. Aluks toiminta oli vähä nihkeetä kun ei ollu omaa flygarii vaan piti turvautuu vuokravehkei siin. Meripäiville Kaivariin, Pallokentsulle, Lionsklubin tilaisuuksiin ja monille synttäreille laskeuduttii kans. Skujareita kyl oli tarpeeks, ku ne sai siit ilmasta tiimaa. Helaa historiikkii voi pluggaa Helaa historiikkii voi pluggaa yhdistysen himasaitilt osotteest: yhdistysen himasaitilt osotteest: seniorskydivers.com seniorskydivers.com Varjoilua Stadissa 1/2 Kuuskytluvun (siis viime vuosisadan), alus perustettiin Stadiin maan eka laskuvarjokertsi. Lovee ilmas ja kilinää kassas Tää alkuperäne 1960luvun jengi oli niin tiukasti yhdes, et ne rupes jo me nee naimisiin keskenään
Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne. ALE Raitapaita 50:ALE Sporapaita 15:ALE Niin gimis on Stadi-autotarra 10:Niin gimis on Stadi -kangaskassi, musta tai sininen 10:ALE Stadin kartsat ja mestat -kartta 5:Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson. 10:CD Timo Mäkelä Neiti Brander ALE Raija Tervomaa Mutsi ja mä ALE Raija Tervomaa Skloddit braijaa ALE Jukka Pakkanen Helsingin tuulia Kimmo Pälikkö Art Helsinki Heikki Paunonen & Jeongdo Kim: Nyt mä bonjaan Suomi–Stadi -sanakirja 15:5:5:5:15:29:Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinslangi.fi tai sit voit käydä byroos päivystysaikoina: ti ja to klo 14–17. Käy tsiigaamas himasaitil: www.stadin slangi.fi tai byroos! SLANGI BLISAA The Best of Finnish Classic Jazz 15:CD tu pla 25:25:Slangimusa ei delaa koskaan OlliBull Anikari, Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Jussi Raittinen, Tapsa Kojo, Harri Saksala, Pirjo Tuohimaa, Marino, Slangibändi, Dumari Nurmio. Musaa • Kniigoja • Kledjuja • Muuta kamaa. Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa
Täl kertaa kaik ki suju lungisti. Hessu kolautti nuijan pöytään: kokous loppu. Päivä oli galsa mut kaunis, ja patsaal vietettiin kans hiljane hetki minnaillen krigus kaatuneit kundei, Hessu kokouksen bamiksena, Tarja sihteerinä ja Sirpa kasöörinä bamlaa, miten fyrkat liikku viime vuonna. Virve Kuutar ku suojeli meiän itsenäisyyttä niitten omal hengel. Hara diggas ite erityisesti Kaltsin tsyrkan tapahtumaa, mis Stadin Friidu Minna joras ja Mikko Helenius skulas urkui. Se jatkuu viel tänä vuonna. Pertti Salolainen (vas.), Tarja Valli, Riitta Orasmaa ja Hessu Orasmaa stikkas Slangijengin nimissä blumsterit Ässän patsaalle. Slangijengin nyya kasööri Sirpa Halmela esitteli ittensä ja sit tilinpäätöksen, ku Risto ei ollu mes toilla. Slangijengin bamis Hara jututtaa Eeva Loukoo. Sokruna pohjalla oli hallituksen ehdotus, ett kutsuttas kunniajäseniks Ulla Toivainen ja Arvo Niemi, joilla on 100 v. slangibiisei eri kohteis. Natoon siks, ett enää ei tarttis mitää krigui kenenkää skagaa. Ikäihmisten kulttuuritoimintaan saatiin Stadilt avustus ja siin on kier retty bamlaamas slangista ja shungattu Stadin Slangin skrivaajakveltsu Bruuverissa Eeva Louko oli Stadin Slangin kir jailijavieraana 13.3. . Oiski kliffa tallentaa gamlojen stadi laisten bamlauksii ja laittaa niit nettiin. Vuoden lopus Slangijengis oli jäsenii 2280. Lopuks Hessu, ku oli ollu kans toiminnantarkastaja, pluggas niiden kommentin, ettei ne ollu hiffannu mitään feeluu tileis. Bamis Hara Saksala avas kokouksen. FOTO: RAIMO KUITUNEN. Eeva Loukon kniigojen tapahtumamesta on Laru. Viime vuoden kasöörinä oli Risto Lindgren, ku oli duunannu tilin päätöksen. Mut vuoden lopus oli viel ihan kliffasti fyrkkaa pankissaki. Kirjamessuil oli jo perinteisesti Slangijengin oma stän di. Harri Saksala haastatteli Loukoa ja Reijo Lainela sjungas Laruaiheisia biisejä. Päätettiin duunaa kunniakirjat ja viedään molemmille blumstereiden kans himaan. Tsiigattiin, mitä kaikkee duunattiin viime vuonna, oli bulimpii ja snadimpii tapahtumii, mist Hara poimi malliks muutamii. Teksti ja fotot Valtteri Hellgren Talvikrigun päättymisen muistopäivänä 13.3.2023 Slangijengi kävi stikkaamas blumsterit Ässän pat saalle. Nuija kolahti, ku vastuuvapaus annettiin. Pai kalla oli noin 10 henkeä. Ton soltun nimi ei oo tiedos. Tsekattiin, mihin fyrkat viime vuonna käytettin ja mist sitä saatiin. Stadipäivänä Espal oli kliffa fiilis, ku suuliski skriinas, Sillon Remu Aaltosest tuli Stadin Kundi ja Minna Tervamäest Stadin Friidu. mittaris. . Tsyrkkatapahtumiinkaan ei oo ryysiny nii bulisti jengii ku enne. Hessu kutsu Tarja Vallin kokouksen sihteeriks. Orasmaan Hessuu ehdotettiin kokouksen bamik seks, ni Hara stikkas, ett se voi lähtee divaan tsufee ja tsekkas, kuka viel minnaa, kuka bamlas: ”minä juon nyt kahvia”. SLANGIJENGI Kokoustettiin Kinaporis Slangijengin kevätkokoukseen pääs dallaan suulikses, vaik edellisenä päivänä stikkas snögee. Bruuverissa. Reijo Lainela skulaa skebaa ja shungaa snygil stailil. Hara oli ehtiny bamlaa Ullan kans puhelimes ja hehkutti, mitä kaikkee Ulla skarppi na minnaili Stadist, slangijengin alku taipaleesta, ja sen omist skidiajoista. Klogu 17.45. Krigus kaatuneitten minnailu on nyt viel entistäki ajan kohtasempaa ku Härmäki liitty 4.4. Minnashan moniki nää Harri Holkerin sanat. Melkein viis hunttii meni miinukselle. Sama idis on ollu framil ennenki, eli sitä funtsataan jatkos. Tiina Linna 34 Tsilari 2 | 2023. FOTO: RAIMO KUITUNEN. . Ekaks se totes, ett koronan jälkeen ei oo jengi viel niin hyvin läh teny messiin
Jengist ei irronnu kritiikkii, pelkkää hymistelyy. Siin on lesaajil tsäänssi stikkaa fiidbäkkii suoraa toimitukselle. Staroina glenssas Slangi jengin bamis Hara Saksala ja kapelli mesu Olli Ahvenlahti. No, eh kä se ois ollu liian radikaalii. Tar kotus on kimpassa bamlaa, et onks tää numba ny buli suksee vai kroussi kämmi. Meit sjungaajii on yhteensä parikyt ja noin puolet on ollu meggessä keikoilla. Kuvissa ollaan Hertsikan seniori talossa. Keikoilla Hekataloissa on vedetty aina tunnin mittainen musakombo, jonka liidereinä on ollu trubaduuri starat Harri Saksala ja Matti Reittamo. Jengi tuumas heti, et voiks sä seuraaviin julkka reihin ottaa skittan meggeen ja eiku lisää rock´n´rollii. bisset. Se on tietysti puhuttanu, miten kaikki on muuttunu ja mitä muutoksia porukat on kokenu. Soile Tammisto ja Matti Reittamo laulattaa senioritalojen starbuja. Soile Tammisto ja Raimo Kuitunen FO TO T: R A IM O K U IT U N EN . Jengii oli mestoilla tollaset kol kyt tyyppii. SLANGIJENGI TSILARI TSÄÄZZ Tsilarin tän vuoden ykkösnumeron julkkarit pippaloitiin Herulin kertsil lä kahes kymmeneseka helmikuuta. Sehän on tut tu juttu, ett sjungaaminen lisää hyvää fiilistä ja samalla terveyttä – ja onhan se niin kivaa. . Esitetyt biisit on ollu tuttuja ja kimpassa sjungaaminen on nostanu tunnelmaa. Oli nastaa sjungaa ja grillaa pitskul. Musateema oli rock´n´rolländbluusändtsääzz kissmaiääs. Homman on mahdollistanu Helsingin Kaupun gin myöntämä fyrkka ikäihmisten kulttuuri toiminnan kehittämiseks ja toteutus on Stadin Slangi ry:n järk käämä. Loppukesän ja alkusyksyn kelit suosi laulamisen ja grillaamisen Heka talon pihamaalla. Proggiksen tarkoituksena on Hekalla asuvien viihdyttäminen ja kimpassa olemisen lisääminen. Osa tilaisuuksista järjestettiin ulko tiloissa. Ku joulugubbe Pakkasella on helkkaristi noit kontaktei, se oli fik sannu sillai, et Sinebrychoff bjuudas Slangikuoro keikoilla senioritaloissa Slangiköörin snadiryhmä on kiertäny sjungaamas ja naurattamas jengii yli kymmenessä Hekan, Helsingin kau pungin asunnot Oy:n, senioritalossa. Markku sjungas stydii bluussii ja Elviksen biisin Reconsider Baby. Sillai, et kenen kään ei ois pakko olla yksin. Teksti Seppo Palminen, Fotot Raimo Kuitunen Stadiopas Markkku Jalonen skulas munnarii ja Olli tietty pianoo. Mut muuten kaikki meni putkeen. Kivoja stooreja ja iha tosia! Sit saman tien on viel bamlat tu siitä, et kliffojen muistojen ja musan lisäks meitä yhdistää stadilainen kie li, ja on jengille kerrottu sekin, et sitä kieltä vaalii näiden Hekakeikkojenkin järkkääjä Stadin Slangi ry. Melkeen kaikki oppi. . Slangijengin bamis Hara Saksala ja mestaripianisti Olli Ahvenlahti. Julkka reitten idis on samlaa jengi ka saan, ku uus aviisi on saatu ulos. Ei sinne ois kunnolla enempää mahtunukkaa. Musatapahtumien ja Slangiköörin vastaanotto on ollu positiivista, oikees taan ihan riemullista. 35 Tsilari 2 | 2023. Ja sit ku se Timo Alarik on Un derbergin Suomen suurlähettiläs, se näytti, millai unkkuflinda stripataan siit ruskeest paprust ja millai se yrtti brenkku heitetään huiviin. Laulamisen, säestämisen ja jengin laulattamisen lisäks kundit on kertonu millast laiffi Stadissa oli sillon kun ne ite oli skidejä. Pöydät oli kannettu pihalle ja koko lössi nautti lämpösest päiväst. Ylläreit oli luvattu ja sellanen tuli. Stadiopas Markku Jalonen kaivo munnarin povarist ja stikkas Ollille sävellajin. Proggiksen musa on ollu pääasiassa Stadiaiheista ja erityisesti skidiaikaiset laulut onnistunu helposti tuomaan mieliin jo kauan sitten men neet ajat. Ei ihme, et kiitollinen yleisö jäi toivomaan uusintoja
Tää on mulle gimis duuni, ja Stadi ja sen hissa on kyl stydisti handus. Onnittelut finnaajalle! TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI MARKKU JALONEN Frendien kans redulle SNYGIIN STADIIN! Täs sulle freessi idis viettää kliffa päivä frendies kans: mennää kimpas johku näist Stadin perinnekohteist: Krunaan, Gresaan, Valkkaan, Etu-Tölikkaan tai ytimeen. Vastaukset viimeistään 29.5.2023. 0400 873 000, e-mail: markku.jalonen9@gmail.com 36 Tsilari 2 | 2023. Köörin minimi on 15 tyyppii, mut yli 25 menis jo snadisti överiks – megafoonii ku mul ei oo. Sen nimi on Kuluttajaperhe, ja reliefi on duunattu vuonna 1950. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, mis finnaaja saa tsögaa ite Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Varaa redu – kilauta meitsin namberii tai sendaa meili: Markku Jalonen, Helsinki-opas p. Jokaine rundi kestää about timman. Fotoskaban 1/2023 finnas Raimo Aaltonen. ;-) Oon tehny näit Stadi-oppaan duunei jo yli kakskyt vuotta, joten minkää noviisin kans sun ei tarvi rundaa. Fämili dallailee entisen Elannon tavaratalon eli nykysen Kauppakeskus Kluuvin Kluuvigartsan puoleises julkisivus. Välil jäädää staijaan johku snygii mestaan, mis minnaillaa menneit, ja mä bamlaan kliffoi stoorei kohteest ja vastaan tietty jengin froogiksiin. MARIT HENRIKSSON Minkä byggan klyyvarii kurnuttaja roudaa. SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Hyvää läppää unohtamatta. 20 egee. Yks tollanen rundi bungaa 20 egee/nuppi. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Fotoskaba 1/2023 vastaus Viime lehden skaban fämili on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen duuni
Nappaa viel täst talteen Markun radio-ohjelman tiedot: Mitä: Slangii radios Koska: alkaen su 7.5.2023 klogu 9 Missä: Radio Roll FM:n taajuudella – muista tsekkaa ajankohtane taajuus Roll FM:n himasaitilt. 1929). Se johtuu siit, ku ministeri Berner keksi tämmö sen idiksen. PLUGGAAJAT T ää juttu sai alkunsa siitä, ett allekirjoittanut on duunan nu noin kolme vuotta erilai sii ohjelmii radioon, Roll FM asemalle. Siin Hara shungaa Rööperistä ja tietty muistakin kaupunginosista. OGradio toimii siinä ku nettiradioki – mut jälkimmäist voit kuunnella selaimen kautta osotteest rollfm.fi. Siin bamlataan ihan aitoa slangia, tosin snadisti loivennettuna, ett kaikki kuulijat bonjais mistä on kyse. Se on sellanen ase ma, ku toimii kaks kuukautta peräkkäin ja sendaa kaikenlaista musa ja muuta sisältöö aalloille ja joutuu sitte olee hiljaa kaks kuukautta. Muista avaa radio oikeena päivänä ja googlaa taajuus Mä oon äänessä joka sunnuntai klogu 9.00 alkaen ja siitä timman eteenpäin. Ohjelma kestää noin timman (sis. Lisäks mulla onneks muisti vielä sku laa, joten faktaa löytyy. Saihan slangiproffa Heikki Paunonen Finlandia-palkinnon bulist sanakirjasta 2001. mai noksii). Hittasin ne Eero Salolan Ilman fritsaria -kniigasta (julk. Mä teen siis edelleen erilaisia keikkoja ympäri Sta dia. Mun juontajanimi on Markku ”Crazy Man” Jalonen. Jos juttu oli tarkoitettu sarkastiseksi, oli se hyvin piilotettu. Esmes ku mä alotan jutun siitä, ett mun faija oli syntynyt Kiven hakkaajan ja Albertingartsan kulmas, ni mä kerron Rööperistä ja soitan van hoja plattoja, ku kertoo mestasta. Sieltä löytyy taajuus, jota voi kuunnella. tirra = teatteri . ”Jos joku tiedemies joskus kiinnittäisi huomionsa tähän merkilliseen ilmiöön, luulisin, että hänen mielenkiintonsa kyllä tulisi palkituksi.” Joo, niin on, ihan kirjaimellisesti. Kirjan VK Juha Jormanaisen skrivaus viime lehdessä lihavuuden ongelmasta oli sopimaton Tsilarissa julkaistavaksi. Mist kaikki oikein on alko Vaikka mä oon aika gamla gubbe, ni mä en oo vielä ihan eläkkeellä. Slangii radiossa?! Söndaagenina 7.5. Ekana Gresaan Mä aloitan tän jutun Ruoholahdesta, missä mä oon syntyny ja kuljen sitten edelleen ympäri koko Stadia. Eli oikeen taajuuden saa selville, kun googlettaa osoitteella Ra dio Roll FM. Tätä koko juttua voi kommentoida lä hettämällä meilii Roll FM Rollilootaan joko Roll FM:n himasaitin kautta tai sit naputtelemal selaimen osoteriville: tlk.io/rolliloota. Asema on siis Roll FM, mutta koska se on välillä tauolla, sen lähetysten aalto pituus muuttuu aina kun se aloittaa tauon jälkeen. Markku ”Crazy Man” Jalonen on Helsinki-opas ja juontaja. Yhtenä päivänä mulle sitte juolahti mieleen, ett Stadin slangihan on katoa va luonnon vara ja ku nykyään suojel laan ihan mitä vaan ja kaikkee, niin slangiakin on suojeltava. alkaa ekaa kertaa uusi proggis radiossa. Siit reilu puolet on musaa, jossa shungataan siitä kaupunginosasta josta mä bamlaan. maffi = mahtava Nää sanat on vaihteeks gamloi. Kuka siel on äänes. Kaiken kaikkiaan jaksoi on kah deksan ja musaa 68 äänitteen verran. Siks eka styge on puheenjohtaja Harri Saksalan ”Kun vanha palaa Stadiin”. Oon oikeesti virallinen Stadiopas ja vielä viimenen, ku hallitsee Stadin slangin. Mä. Se oli vihamielinen lihavuudesta kärsiviä kohtaan. Ja hei, ohjel man väliin tulee sit kans mainoksia. Slangiopen snadien vastaukset: . TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI MARKKU JALONEN Ei muuta, ku hommiin Niin mä rupesin skrivaamaan uutta ohjelmaa, jossa käydään läpi vanhaa Hesaa, sen historiaa ja tapahtumia. Siis: kaikki joukolla 7.5.2023 sun nuntaina klogu 9 alkaen korvat radioon päin ja toistakaa se seuraavat kahdek san viikkoa peräkkäin samaan aikaan. Pelkään, että Slangiporukassa on henkilöitä, jotka kokivat Jorkin viisastelun ikävänä. Vallilaa ja Arabiaa pitemmälle mä kuitenkaa en mee. Arska 37 Tsilari 2 | 2023. alkulausees se skrivaa katukielest bulimminki, mm. Mä olin saanu valmiks edellisen ohjelmasarjan vuoden 2022 lopussa ja rupesin funtsaan ett mitäs seuravaks. Tän sarjan nimi on ”Stadi ja sen laulut”. Pidetään Stadin ja slangin lippuu kor keella ja vaalitaan niitä!
De e allti mer övertygande dissa än att berömma. De lönar sig fortfarande att läsa lite längre fram i texten, tror jag. Du förtjänar int ens att bli missförstådd av nån. Eller så kommar bryssana hit å halsa våra trän så att vi får stänga pappersbruken. Fast sku man ha lyssna lite längre fram i texten så sku man ha hiffa att de där sikta längre fram i kalendern. Me smicker kommer du ingen vart i sociala medier. Povel Ramel konstaterade på sin tid: Så är livet; trist varar länge Men underbart är kort. 38 Tsilari 2 | 2023. Men Andy e so last season. Så tänder man på alla cylindrar å sväljer allt. Nja krematorie e int okej de heller, de e miljövänligare att komposteras. Ju färre ord dess bättre, å du ska heller vara lekman än expert. Andy Warhol tror ja va den som lansera begreppe 15 minuter i offentliheten. Får du int de sagt me 140 tecken i en Tweet eller 15 sekunder på Tiktok, kan du lika gärna hålla käft. Eller nä finnana i sin julsång frågar ”No onks tullu kesä?” Va fan, de e ju först last season. Vi böla Vintern rasat för full hals, fast de ren va full sommar. Dom gör de effektivt å billigt. Eller så låter vi donarna slå reven i bänken så hela lande få sätta lapp på luckan. Om du e i fel läger, går de int hima. Algoritmena dilkar ju bara sånt som du själv vill höra, å förstärker din okunskap om det mesta. Å nä man int längre klarar sej hima, så e de best å kuska ti krematorie, så räcker fyrken till åt dom produktiva. Av valresultate att döma ha så många gröna gått hädan, att de blir trångt på återvinningscentralen. Ta sångtextena ti exempel. Alldeles för kort . De va ju helt fel. Men tror nån annan längre, de e frågan. SVEDUSLANGI RAFU NYBERG Algoritmena dilkar ju bara sånt som du själv vill höra, å förstärker din okunskap om det mesta. De hjälper int hu snärtit du än argumenterar eller vika fakta du serverar. På webben behöver man bara klicka på nån rubrik, för å hoka vika oförrätter som tränger på från alla håll. Missförstå mej rätt S å här i valkragisens eftersvall slås man av tanken att de här vårt infosamhälle tycks ha en massa kanaler för missförstånd. Om du nu måst vara av samma åsikt me nån, räcker ett lakonisk Like bra. De va lättare att bli missförstådd förr. Hit kommer alla utlänningar å snor våra brudar, don å bostäder. Hela debatten går ut på å snacka förbi varann snarare än till varann. Att vem som helst kan nån gång få en chans lysa i mediena. Ingen orkar lyssna så länge nufötiden. Helst ska du vara förbannad eller elak
Tsilarin 3/23 juttujen dedis on 30.5.2023! Toukokuu ma 8.5. Toimitus voi lyhentää stoorei. Sendaa sun slangi stoori muokat tavana tekstitiedostona (esim. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Nyt teosta on saatavana Stadin slangi -toimistosta, Hämeentie 67. to 11.5. Muista skrivaa messiin stydit perustelut! Valokuvaaja Aulis Nygvist järjesti kirjeimet riviin ja niin syntyi slangikirja ”KALTSIN KALTSIT” (Bamlailua Kaltsista) tunnelmiin liittyvin valokuvin. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. klogu 12.00 Työläisäitipatsaan kukitus Kesäkuu 12.6. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Myöhemmin teos löytyy mahdollisesti kirjakaupoista ja ainakin Kallion kirjastosta. Muista siis seuraa sitä kans! Skriivaa Tsilariin! Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Espan lavalla. SLANGI JÄRKKÄÄ Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. word) meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Jangsterit diggaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. su 14.5. Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. klo 11.00–12.15 Stadi-päivä. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. 3 000 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Slangi järkkää Muista lähettää sun ehdotus Stadin Friiduks ja Stadin Kundiks 2023 viimeistään 12.5.2023 byrooseen joko maililla (toimisto@stadinslangi.fi) tai etanapostilla (Hämeentie 67 00550 Helsinki eli Stadi). Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. AN. Osote on Hämis 67. Stadin Friidun ja Stadin Kundin julkistus. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Liity jäseneks himasaitilla tai tuu käymää Slangin byroossa. klogu 15.00 Mutsienpäivän etkot: Mutsi on bestis Lapinlahden Lähteen päärakennus. Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Toimisto on avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–17. klogu 17.00 Herulin kertsillä