Nro 2/2024 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 29. vuosikerta | Hinta 10 € Nähää terdel! Rokkikunkku flyttas buliin bändiin
Jo 31.1.1939 päätettiin tehdä kuuden vaunun lisätilaus. Näissä kuudessa vaunussa moottorien, tyypiltään GHAT, toimittajana oli kuitenkin kotimainen Oy Strömberg Ab. ASEA teki tarjouksen 12 neliakselisen raitiovaunun toimittamisesta. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis. Fotoja on rutosti ja niistä näkyy, miten Stadi kasvoi. Ensimmäiset kolme vaunua SAT/AEG-sarjasta saatiin toimitettua vuoden 1940 aikana ja seuraavana vuonna loput yhdeksän vaunua. Yli 100 euron tilaukset ilman toimituskuluja. 370 € Tilaukset: Kustantaja Laaksonen info@kustantajalaaksonen.. Lähtö ma 5.8. Bögessä käydään läpi sporaverkon kehitys ekan 60 vuoden ajalta. O sv al d H ed en st rö m , ko ko el m a Jo rm a Ra uh al a Vaunut oli tarkoitus saada käyttöön ennen kesää 1940, mutta jo vuoden 1939 aikana selvisi, että vaunujen toimitus tulisi myöhästymään merkittävästi. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. Tietty sporien ja sleparien tsöpaamisesta aina sveduista ja jenkeistä asti kerrotaan skarpisti. Kliffa böge Stadin sporista Kliffa böge Stadin sporista Suomessa painettuja suomalaisia kirjoja! Noin 300 valokuvaa ja noin 50 karttaa Yhteensä 100 piirrosta, lehtileikettä ja matkalippua Sidottu, kovakantinen teos Laajuus 336 sivua Koko 210 x 297 mm ISBN 978-952-7260-33-3 Hinta 49 euroa + toimituskulut 4 euroa Noin 300 valokuvaa ja noin 50 karttaa Yhteensä 100 piirrosta, lehtileikettä Sidottu, kovakantinen teos Laajuus 336 sivua Koko 210 x 297 mm ISBN 978-952-7260-33-3 Hinta Mitä Stadi oliskaan ilman vihreitä sporiaan. Vaunu HRO 419 eli HKL 169 on säilynyt museovaununa Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa. Helsingistä Helsinki – Visby klo 15.45 – 09.30 Visby Helsinki klo 18.30 – 10.00 Viehättävä Visby kutsuu taas kahden yön kesäiselle risteilylle! TallinkSiljan Victoria laiva risteilee kesällä Helsingistä Visbyhyn! Perillä Visbyssä maissaoloaikaa on noin 8h. Viimeisen kerran yhtiö oli osatoimittajana vuosina 1983–1987 toimitettuihin nivelvaunuihin. Muutamissa faktalodjuissa on messissä jotain leedimpää legendaa, lyhyitä stooreja tai uutisia jostain nastoista, mutta mälsistäkin jutskuista. Toimituskulut 4 euroa. Kuvanottovuonna 1949 rakennus on jo valmiin näköinen, joten ollaan keskustan moderneimmassa kadunkulmassa. Kaikkien vaunujen korit peruskorjattiin 1950-luvun puolivälissä ja vaunujen ulkonäköön tehtiin muutoksia. Bögen on samlannu Jaakko Pertilä. Sokoksen liikerakennuksen oli tarkoitus valmistua vuodeksi 1940, mutta se saatiin käyttöön vasta 1952. p. 850 Vaunut luvattiin toimittaa ennen toukokuun Valmistajat SAT/AEG ja SAT/Strömberg Moottorit Vaunut 413–424: AEG US333aV, 2×55 kW (2×75 hv) Vaunut 425–430: Strömberg GHAT, 2×55 kW (2×75 hv) Pituus 9,7 m Leveys 2,1 m Paino 15 t Istumapaikat 21 (17*) Seisomapaikat 26 (12+14**) Numerot HRO 413–430 Numerot HKL 163–180 Valmistusvuodet 1939–1942 (toimitus 1940–1942) Käyttövuodet 1940–1975 * Rahastajanaition asennuksen jälkeen ** Etusilta+takasilta Moottorivaunut HRO 413–430 / HKL 163–180 Tsöpaa nyt! Tsöpaa nyt!. Sittemmin SAT valmisti sekä Turkuun että Helsinkiin useampia moottorija perävaunusarjoja. 846 Kohta lakon loputtua alkoivat ylimääräiset kertausharjoitukset ja loppusyksyllä syttyi talvisota, joten tehtaan tuotanto oli noin vuoden ajan suurissa vaikeuksissa. Olympialaisten vuoksi HRO ryhtyi hankkimaan kiireisellä aikataululla myös moottorivaunuja. Nämä kaksi vaunusarjaa, numerot 413–424 ja 425–430, numeroitiin HKL-aikana sarjoihin 163–174 ja 175–180. 849 Kauppakirja allekirjoitettiin 6.5.1939. SAT antoi molemmille vaunusarjoille tyyppimerkinnän HM I (Helsinki, moottorivaunu, 1. Suurimpana syynä viivästykseen oli autokoriteollisuusalalla ollut lakko, joka SAT:n osalta kesti miltei puoli vuotta, 6.3.–25.8.1939. sarja), sillä ne olivat sähkölaitteiden valmistajaa lukuun ottamatta yhtenäinen vaunusarja. Vaunut olivat yksisuuntavaunuja eli ajolaitteet olivat vain vaunun etupäässä ja ovet vain vaunun oikealla sivulla. Etualalla on vuoden 1940 olympialaisia varten hankittu, Suomen Autoteollisuuden valmistama moottorivaunu muuten alku peräisasussaan, mutta siihen on lisätty katonrajaan uudentyyppinen linjanumerokilpi, aurinko. Perässä on kaksi LHWperävaunua, joista vaunu 369 on tässä alle vuoden ikäinen. HRO:n kaavailuihin kuului hankkia kummallekin linjalle entistä suurikokoisempaa kalustoa. Vaunut palvelivat matkustajaliikenteessä 1970-luvun puoliväliin. 847 Telivaunuja Ruotsista Munkkiniemen ja Käpylän linjat olivat 1930-luvulla HRO:n raitiolinjoista kannattavimpia, mutta samalla se tarkoitti, että näiden linjojen vaunuissa oli eniten tungosta. 845 Molemmat tilaussarjat perustuivat Typ 1938 -moottorivaunujen piirustuksiin. Stadin sporaliikenne alkoi heppavetoisena vuonna 1890 ja vuonna 1900 siirryttiin sähköisiin sporiin. 244 245 Moottorivaunuja Suomesta Kotimainen moottoriraitiovaunujen tuotanto alkoi vuonna 1934, kun Oy Suomen Autoteollisuus Ab II (SAT) valmisti ja toimitti Turkuun ensimmäiset kaksi kotimaista moottoriraitiovaunua. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Vasemmalla oleva taksi on merkiltään Opel Kapitän. Neljästä saadusta tarjouksesta hyväksyttiin 29.3.1939 ASEA:n tekemä tarjous, jossa moottorien valmistajana olisi AEG. Böge tarjoo skarpit tiedot rataverkosta ja linjaston muutoksista eikä sipoolaisia glömmata. Loittoneva LHWperävaunu oli sekin vaunusarjaa, jotka suurelta osin hankittiin olympialaisia varten. Ko ko el m a H KM sa. Moottorivaunujen pituus oli 9,7 metriä, leveys 2,1 metriä ja paino 15 tonnia. 010 2323 200 ma-pe 9-16 Palvelumaksu 12€/varaus Aikataulu sitoumuksetta 370 € 4 hengelle B-HYTTI + päästö – ja polttoainemaksut 28,50 €/hlö KOKO B-HYTTI alk. 848 Suurien raitiovaunujen tilaaminen tuli uudelleen ajankohtaiseksi kuitenkin jo samana keväänä. Vuonna 1941 toimitettiin myös kaikki kuusi SAT/ Strömberg-vaunua ilman moottoreita; moottorit saatiin vuoden 1942 alussa. Alkuvuonna 1939 HRO päätti hylätä ASEA:n tarjouksen ja sen sijaan päätettiin tilata edellä kerrotut kaksiakseliset vaunut SAT:lta. Osaan vaunuista muutostyöt tehtiin HKL:n Vallilan korjaamolla, osaan Helsingin Autokoritehdas Oy:n tehtaalla TikkurilasPostitalo valmistui vuonna 1938. 040 738 2716 www.kustantajalaaksonen. Talvisodan jälkeen tuotanto lähti taas käyntiin. Ruusujen Visbyhyn Tallink Victorialla Risteily ma-ke 5.-7.8 Päivä perillä Visbyssä. SAT:lta päätettiin 19.1.1939 tilata 12 vaunua saksalaisen AEG:n valmistamilla US333aV-moottoreilla. II Vuodesta 1981 Oy Sisu Auto Ab Ensimmäinen Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n Helsinkiin toimittama moottorivaunu 413 esittelyssä Erottajan silmukassa 23.1.1941. Kuudesta neliakselisesta telimoottorivaunusta päätettiin hankkia tarjoukset 11.3.1939. Visbyhyn ja Gotlantiin voit tutustua osallistumalla lisämaksullisille retkille. STADIN SLANGIN LUKIJOILLE Visbyn risteily 5.-7.8
Vuonna 1941 toimitettiin myös kaikki kuusi SAT/ Strömberg-vaunua ilman moottoreita; moottorit saatiin vuoden 1942 alussa. Olympialaisten vuoksi HRO ryhtyi hankkimaan kiireisellä aikataululla myös moottorivaunuja. Vinssi. Kvinssi! H. Bögen on samlannu Jaakko Pertilä. Loittoneva LHWperävaunu oli sekin vaunusarjaa, jotka suurelta osin hankittiin olympialaisia varten. Alkuvuonna 1939 HRO päätti hylätä ASEA:n tarjouksen ja sen sijaan päätettiin tilata edellä kerrotut kaksiakseliset vaunut SAT:lta. Kuudesta neliakselisesta telimoottorivaunusta päätettiin hankkia tarjoukset 11.3.1939. Kliffa böge Stadin sporista Kliffa böge Stadin sporista Suomessa painettuja suomalaisia kirjoja! Noin 300 valokuvaa ja noin 50 karttaa Yhteensä 100 piirrosta, lehtileikettä ja matkalippua Sidottu, kovakantinen teos Laajuus 336 sivua Koko 210 x 297 mm ISBN 978-952-7260-33-3 Hinta 49 euroa + toimituskulut 4 euroa Noin 300 valokuvaa ja noin 50 karttaa Yhteensä 100 piirrosta, lehtileikettä Sidottu, kovakantinen teos Laajuus 336 sivua Koko 210 x 297 mm ISBN 978-952-7260-33-3 Hinta Mitä Stadi oliskaan ilman vihreitä sporiaan. Etualalla on vuoden 1940 olympialaisia varten hankittu, Suomen Autoteollisuuden valmistama moottorivaunu muuten alku peräisasussaan, mutta siihen on lisätty katonrajaan uudentyyppinen linjanumerokilpi, aurinko. Salasto 38 Hurrislangi R. 8. SAT antoi molemmille vaunusarjoille tyyppimerkinnän HM I (Helsinki, moottorivaunu, 1. 849 Kauppakirja allekirjoitettiin 6.5.1939. Fotoja on rutosti ja niistä näkyy, miten Stadi kasvoi. Talvisodan jälkeen tuotanto lähti taas käyntiin. 244 245 Moottorivaunuja Suomesta Kotimainen moottoriraitiovaunujen tuotanto alkoi vuonna 1934, kun Oy Suomen Autoteollisuus Ab II (SAT) valmisti ja toimitti Turkuun ensimmäiset kaksi kotimaista moottoriraitiovaunua. sarja), sillä ne olivat sähkölaitteiden valmistajaa lukuun ottamatta yhtenäinen vaunusarja. Nyberg FO TO : A K I SC H A D EW IT Z. KANNEN FOTO: JARMO MERIÄ. FO TO : R A IJ A PA LM IN EN . Muutamissa faktalodjuissa on messissä jotain leedimpää legendaa, lyhyitä stooreja tai uutisia jostain nastoista, mutta mälsistäkin jutskuista. 20. 4 Snadit 5 Hedari S. Böge tarjoo skarpit tiedot rataverkosta ja linjaston muutoksista eikä sipoolaisia glömmata. HRO:n kaavailuihin kuului hankkia kummallekin linjalle entistä suurikokoisempaa kalustoa. Alameri Palmisen spädät kolahtaa, s. Yli 100 euron tilaukset ilman toimituskuluja. Bögessä käydään läpi sporaverkon kehitys ekan 60 vuoden ajalta. Perässä on kaksi LHWperävaunua, joista vaunu 369 on tässä alle vuoden ikäinen. Anikari 28 Gamla slangi M. Jormanainen 30 Wallininkujal O. Toimituskulut 4 euroa. O sv al d H ed en st rö m , ko ko el m a Jo rm a Ra uh al a Vaunut oli tarkoitus saada käyttöön ennen kesää 1940, mutta jo vuoden 1939 aikana selvisi, että vaunujen toimitus tulisi myöhästymään merkittävästi. 850 Vaunut luvattiin toimittaa ennen toukokuun Valmistajat SAT/AEG ja SAT/Strömberg Moottorit Vaunut 413–424: AEG US333aV, 2×55 kW (2×75 hv) Vaunut 425–430: Strömberg GHAT, 2×55 kW (2×75 hv) Pituus 9,7 m Leveys 2,1 m Paino 15 t Istumapaikat 21 (17*) Seisomapaikat 26 (12+14**) Numerot HRO 413–430 Numerot HKL 163–180 Valmistusvuodet 1939–1942 (toimitus 1940–1942) Käyttövuodet 1940–1975 * Rahastajanaition asennuksen jälkeen ** Etusilta+takasilta Moottorivaunut HRO 413–430 / HKL 163–180 Tsöpaa nyt! Tsöpaa nyt! Sepät takoo, ja Stadii puretaan, s. Vaunu HRO 419 eli HKL 169 on säilynyt museovaununa Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa. Jussi rokkaa himlun stageil! Minnaile OG-rokkarii Tsilarin kans, s. Nämä kaksi vaunusarjaa, numerot 413–424 ja 425–430, numeroitiin HKL-aikana sarjoihin 163–174 ja 175–180. Osaan vaunuista muutostyöt tehtiin HKL:n Vallilan korjaamolla, osaan Helsingin Autokoritehdas Oy:n tehtaalla TikkurilasPostitalo valmistui vuonna 1938. SISIS Stadi ja sen mestat 13 Tyhjää lätinää T. SAT:lta päätettiin 19.1.1939 tilata 12 vaunua saksalaisen AEG:n valmistamilla US333aV-moottoreilla. 040 738 2716 www.kustantajalaaksonen. II Vuodesta 1981 Oy Sisu Auto Ab Ensimmäinen Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n Helsinkiin toimittama moottorivaunu 413 esittelyssä Erottajan silmukassa 23.1.1941. Tietty sporien ja sleparien tsöpaamisesta aina sveduista ja jenkeistä asti kerrotaan skarpisti. Kaikkien vaunujen korit peruskorjattiin 1950-luvun puolivälissä ja vaunujen ulkonäköön tehtiin muutoksia. Seppälä 32 Spora kulkee M. Jo 31.1.1939 päätettiin tehdä kuuden vaunun lisätilaus. Vaunut palvelivat matkustajaliikenteessä 1970-luvun puoliväliin. Kuvanottovuonna 1949 rakennus on jo valmiin näköinen, joten ollaan keskustan moderneimmassa kadunkulmassa. 846 Kohta lakon loputtua alkoivat ylimääräiset kertausharjoitukset ja loppusyksyllä syttyi talvisota, joten tehtaan tuotanto oli noin vuoden ajan suurissa vaikeuksissa. 845 Molemmat tilaussarjat perustuivat Typ 1938 -moottorivaunujen piirustuksiin. Neljästä saadusta tarjouksesta hyväksyttiin 29.3.1939 ASEA:n tekemä tarjous, jossa moottorien valmistajana olisi AEG. Vasemmalla oleva taksi on merkiltään Opel Kapitän. Vaunut olivat yksisuuntavaunuja eli ajolaitteet olivat vain vaunun etupäässä ja ovet vain vaunun oikealla sivulla. Kainulainen 22 Kansiksest oppariin H. Kolanen 29 Rehupuntti J. Suurimpana syynä viivästykseen oli autokoriteollisuusalalla ollut lakko, joka SAT:n osalta kesti miltei puoli vuotta, 6.3.–25.8.1939. 14. Ko ko el m a H KM sa. Tilaukset: Kustantaja Laaksonen info@kustantajalaaksonen.. Paunonen 19 Pilapiirtäjä museos R. Moottorivaunujen pituus oli 9,7 metriä, leveys 2,1 metriä ja paino 15 tonnia. Ensimmäiset kolme vaunua SAT/AEG-sarjasta saatiin toimitettua vuoden 1940 aikana ja seuraavana vuonna loput yhdeksän vaunua. 3 Tsilari 2 | 2024. Sittemmin SAT valmisti sekä Turkuun että Helsinkiin useampia moottorija perävaunusarjoja. Lindell 33 Slangi blisaa 34 Skabat 35 Pluggaajat 36 Slangijengi 39 Slangi järkkää Stadilaisii 16 Redu lähisaarille M. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Stadin sporaliikenne alkoi heppavetoisena vuonna 1890 ja vuonna 1900 siirryttiin sähköisiin sporiin. 848 Suurien raitiovaunujen tilaaminen tuli uudelleen ajankohtaiseksi kuitenkin jo samana keväänä. ASEA teki tarjouksen 12 neliakselisen raitiovaunun toimittamisesta. Näissä kuudessa vaunussa moottorien, tyypiltään GHAT, toimittajana oli kuitenkin kotimainen Oy Strömberg Ab. 847 Telivaunuja Ruotsista Munkkiniemen ja Käpylän linjat olivat 1930-luvulla HRO:n raitiolinjoista kannattavimpia, mutta samalla se tarkoitti, että näiden linjojen vaunuissa oli eniten tungosta. Viimeisen kerran yhtiö oli osatoimittajana vuosina 1983–1987 toimitettuihin nivelvaunuihin. Linna 18 Linssi. Sokoksen liikerakennuksen oli tarkoitus valmistua vuodeksi 1940, mutta se saatiin käyttöön vasta 1952. Saksala 27 Lindellin linjauksii T. Kolanen 26 Elukkajuttui O. Paunonen 24 Stadin Syke R
§ Yhdistys voi järkkää reissui, jos niil on stydi koplaus sen toimintaan, eikä siit välist yritetä skaffaa kyhnyy jemmaan. Jos skolet jäi kesken, ei se mitään – Työvikses voi paikkaa. Mariaa venas himlus sen faija, toimittaja Aarre Elo, ku ehti jinksaa hiippakuntaa jo pari vuot sit. Lasse Solman Maria flyttas himluun Maria Jungner (ent. Virve Kuutar Tutut Työviksen dörtsit osottees Hesari 26. § Kaikki busaredut teatteriin, markkinoille, festareille tai Tattooseen kantsii järkkää jonku valtuutetun reissubyroon kautta. Siin on tällaset orderit: § Matkanjärjestäjän on asetettava maksukyvyttömyyden varalta vakuus, jotta matkustajien on mahdollista saada ennen matkaa matkapaketista maksamansa rahat takaisin. Vakuuden on katettava myös matkustajien paluukuljetusten kustannukset, vaikka näistä ei olisikaan kerätty maksuja ennen matkan alkua. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / JU H O N U R M I. Elo) viskas lusikan nurkkaan ja pestautu kuuluttajaks taivaalliseen telkkariin. Tsilari ja Slangijengi toivoo Marialle kevyit multii. § Auktorisoitu reissubyroo on siis jemmannu Kilpailuja kuluttajaviraston tilille fyrkat, joil voidaan roudaa reissuun osallistujat himaan mist tahansa huitsista, vaik joku toimentaja ois menny konkkaan. TL 4 Tsilari 2 | 2024. Maria oli vast 50 vee, eli nuori friidu viel. Työvis 110 Helsingin Työväenopisto fiiras karkauspäivänä 110-vuotissynttäreitään. On niiden paletis ollu 2020-luvul sellanenki tärkee aine ku toi Stadin slangi. Mut eiks se oikeestaan oo just Työvis ku stendaa meille sitä sivistyksen tuikkua ja jeesaa et se eldis klaarais seuraaville sukupolville tän meidänki aikakauden hiivareis. MS Miks Slangijengi käyttää valtuutettui reissunjärkkääjii. . Mut ku kutsu käy, ni ei auta ku totella. Bileitten nimi oli "Sivistyksen yö". Se johtuu siitä, et ei oo mitään tolkkuu flaidaa reissubagulakii vastaan. Työvis tarjoo joka vuos yli 5000 kurssii, joil käy yli 80 000 stadilaista. Hesarilta ne levis jo 60–70-luvul ympäri lähiöitä. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Tai sit voidaan stikkaa fyffet takas, jos koko reissust ei tuu pulkkistakaa. Sillai Stadin Slangi ry:n ei tartte bungaa vakuutta ja vuosimaksuu tonne KKV:n tilille. bullero Tsiigaa vastaukset sivulta 35. Tai jos oot just flytannu Suomeen – Työvis jeesaa sut alkuun. Matthes, os. pladu . Tai jos et enää orkkaa nysvää yksin himas – Työvikses voi duunaa kaikkee kliffaa kimpassa
Kurvin kansallistsungi oli skoudefiuden ujellus. Sä skrivaisit sun omal slangil spaissatun stoorin siitä, kuin gimis on Stadi – vai eiks se oo mitää sinne päinkään. Elämää ei voi bonjaa, sitä tarttee vaan elää. Sokrateen mukaan välkyn tyypin tsennaa siit, et se tietää, ettei se tiedä. Etenki mä diggaan Kierkegaardii. Silti sen ajan Stadi oli snygimpi, elävämpi ja seiftimpi ku tää nykyelävöitetty. HEDARI SEPPO PALMINEN Elämää ei voi bonjaa, sitä tarttee vaan elää. Eikä tartte yhtään studaa. Tommi ei tiedä: Miks osa jengist ei diggaa sitä mitä ne duunaa. Vaik mä oon ollu yli viiskyt vuotta ammattiskrivaaja, tällasen hedarin duunaaminen on tahmeeta – siis ennen ku mä oon hitannu jostain jonku idiksen. Funtsaamisen, bamlaamisen ja skrivaamisen vapauksii kantsii käyttää. Bärtsin Kierkegaardii ja Sörkän Sokratest ei koskaan keritty valkkaa Stadin Kundiks. . Härmäläiset ei skrivannu Bibluu, ja vaikka meille kuinka tyrkytettäis mielenrauhan lataamiseen skutsii, ku oli roudattu Espalle snadeis purkeis, se oli ainaki mun mielest täyttä hölmöilyy. Mä en tiedä K u mä skrivasin hedarii Tsilariin numero 5/2023, mä förasin pokkana kaikki skoijit idikset mainosvelho Tommi Laihon kniigasta LAIHON KLINIKKA Kolumnit 2008–2020. Tällä kertaa se venttas Tommin kniigassa sivulla 177: EN TIEDÄ. Mä tsögasin mun hyllyst nivaskan Torsti Lehtisen kniigoi. Torsti stikkas vuosituhannen alussa, et jos härmäläiset ois skrivannu Biblun, siin ei bamlattas paratiisin pudekast vaan skutsista. 5 Tsilari 2 | 2024. Mehän ne sinne on valkattu. Föratut idikset byggaa niinku botnen sun omalle funtsailulle. Mä oon Bärtsin ja Sörkän kundi. Miks ei oo herkkuu myöntää, et on aika usein väärässä. Ois upeeta, ku saatais sut ja sut ja sut skrabaa intohimot framille. Torstihan delas viime vuonna. Se osas olla ittesä kanssa eri mieltä melkeen kaikesta. Mä komppaan Torstii ja Sokratest. Me skloddit funtsattiin, et Stadin bamarit oli tärkeen näkösii pellei, mut vast skloddien skloddit on hiffannu, kuin ankeit höneleit ja hipskakkiaisii siel nykyään tsittaa. Skutsista fafat, mufat ja mummut on plokannu pettuu breguun ja feduu bastun seiniin. Mä en tiedä, kuinka me saatais nää ideologisiin klikkeihin jämähtäneet nykybamarit ja muut päättäjät bonjaa, et Torstin ”jos…” oli tollanen funtsausbraijaus. Mä en tiedä, mut Stadissa ja Härmässä ja koko boltsilla ainoot intohimot on nykyään umpi-idioottimaisii, umpi-ideologisii, umpipoliittisii ja umpinäköalattomii. Muuten on kinkkist olla saleteis, et onks niit enää ees olemassa. Kaikes luovas duunaamises idisten pölli minen jeesaa ihan sikana. Miks skloddit ei sais braijaa sillo ku niit huvittaa. Skutsin hiljasuudest ne on skaffannu mielenrauhan. Aina ku me Tsilarissa fuditaan jengii peffalle, et ne skrivais tänne omii stoorei, sellasii mis on särmää ja rosoo, me hehkutetaan lesaamisen ja idisten nyysimisen glaiduutta
vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 29. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinslangi.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 2 | 2024. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. Byroo on auki ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon)
Fyrkka oli tiukassa! Hyvä kun muutama lati riitti hiihtolomalla skimbamatkaan Servin mökille ja takas (muistaaks joku Servin mökkii?). Sori. M ä en oikeesti tiedä toista mestaa missä bamlattais yhtä paljo säästä ku Härmässä (jos sä tiedät, niin ilmota mulle). Hei mut talvisäästä puhumisestahan mun piti skrivata. Sieltä löyty kaikki kaiffarit, sekä myös friidut (!!) joita arasti vilkuiltiin. Eli sen hahmon joka oli siinä Pekka ja Pätkä -rainassa. Tosi harvoin, jos koskaan, hiihtoloman lähestyessä ainakaan meidän luokalla skolekaverini siitä bamlas. Sori. Vaan menikin vanhojen talvijuitsujen muisteluksi. Ai niin, Kaivarissa oli myös se jyrkkä jäädytetty liukis. Ehkä parasta siellä! Vasta opparissa opin muuten tietään mitä on se kun kiivetään jonkun mäennyppylän huipulle ja lasketaan sieltä sit skimboilla alas. Ja Koho oli kova sana!! Etelähelsinkiläiselle oikeestaan Kaivari oli ainoo mesta, missä saatto vähän skimbata. Hyvä mesta sekin! Niin kuin monen muun, myös meikän ekat skrinnarit oli ne nurmekset, ne semmoset jotka ruuvattiin mononpohjaan kii. Eiks vaan! Pikkukundina talvi oli joteski kliffaa aikaa. Eli ne oli lähinnä rikkaitten perheitten kakrut (olihan skolessa niitäkin), jotka diivailivat ennen hiihtolomaa laskettelumatkalla Sveitsiin, ja vielä niin että koko skole tiesi asiasta. Et se on laskettelua. Kaikkien himat ku oli siihen aikaan niin tavallisia ja melkein persaukisia vielä. Vaan menikin vanhojen talvijuitsujen muisteluksi. Ja Stadissa myös! Menneenä talvena sää oli täälläkin se ns. AIHE, josta läppää riitti. Kevään kynnyksellä. Olihan siinä joku snadi bärtsikin, ettei se aivan tasasta hinkkaamista koko ajan ollut. Ja myöhemmin kun aloin käydä Lapinlahdenkadulla opparissa (Pälsin Tivoli), aloin käydä skrinnaamassa Väiskillä. Koska budjattiin Rööperissä, kävin talvisin skrinnaamassa läheisellä Sepänpuiston kentsulla aina kun se oli mahdollista. Mut niiden jälkeen tuli sit oikeet luistimet eli hokkarit! Niissä oli tyyliä! Sillon harva mun kaiffareista innostu vielä lätkästä, se oli jääboltsi, jota mä ainaski itse yritin ekana pelata. Bamlataan ja skulataan Hara, bamis 7 Tsilari 2 | 2024. Mut Snöge miestä siellä ei koskaan näkyny, vaikka joku meidän pihalla väitti sen siellä nähneensä. Mut pian tuli aika, et pillerit stikattiin nurkkaan ja otettiin lätkästaga handuun. BAMIS HARRI SAKSALA Hei mut talvisäästä puhumisestahan mun piti skrivata. Taakse jäänyt talvi kuiteski osoitti taas kerran sen, et mitä enemmän snögee ja liukasta jääkeliä Stadissa talvella on (ja nyt sellaista oli!!), sitä enemmän kevään tuloa odottaa!! . Latu ei ollu kovin pitkä mut sitä tuli sit rullattua
Just ennen ku häippästiin sielt himaan, slangijengin bamis Hara ja Tapsa Kojo draijas fiilarit pintaan kaikkien tsennaamal stygellä Niin gimis on Stadi. Me oltiin kaikki koululaisia, sinä ja Eero, minä ja kaksi veljeäni. Stadin Kundi siunattiin ja saateltiin matkaan Hietaniemen uudessa kappelissa 15.3.2024. Syksyn sävelen voittajajoukkue vuodelta 1974, Jussi & The Boys. Kiitos fotoista ja infosta Aki ja Arja Schadewitzille. Se tilaisuus oli nimeltään Rockia Roobertin kadulla.” IN MEMORIAM Paavo Juhani Jussi Raittinen 15.9.1943–13.2.2024 Inkun skrivas Seppo Palminen. Aimo Hakala (vas.), rummut; Jussi Raittinen, laulu, taputus; Antero Jakoila, kitara; Kaj Westerlund, piano, basso, akustinen kitara, taputus; Arno ”Nono” Söderberg, kitara (soolo B). Blumsterit vei Hara, Sepi ja Upi. Olimme olleet Stadin Slangin tilaisuudessa Musiikkitalossa, menimme vastapäätä odottamaan muita. FO TO : A LV A R KO LA N EN . Muistelu jatkuu vasta ku öögat on kuivattu. ”HÄN ON VANHA ROKKISTARA, JOKA KAPAKASSA SOITTELEE...” 8 Tsilari 2 | 2024. Muistogeimeis Kämpissä skulas tietysti The Boys. Jussina Jussin paikalla sjungas Vesa Haaja. I Kuljemme Raittisen Jussin kanssa Mannerheimintien yli, autot ajavat ohi ja roiskivat. Kutsuvieraiden jengist hiffattiin Stadin Slangi ry. ”Me tavattiin keväällä 1961 vanhassa elokuvateatterissa. Katson Jussia pitkään, mieleeni nousi kun näin hänet ja veljensä Eeron ensimmäistä kertaa Helsingin Iso Roballa
Koko maailma oli oleva meidän, kerran. ”Sateen sen piiskatessa ikkunaan / mä voisin luokses vaeltaa / kai mielessäin / kai mielessäin...” (Kesämuisto) Jussi Raittinen ja Maarit Niiniluoto ovat Stadin Kundi 2014 ja Stadin Friidu 2009. Kaikki aikakaudet esiintyivät ylväästi, se laulu, sydämessään ne soinnut, joita ihmiset olivat aina halunneet kuulla. Tiesin Elviksen, kun sen musaa oli joskus tullu radiosta, mut en paljo muuta, ja esmes Raittisen veljesten eka hitti, ”Banjo Boy”, ei edes ollu rockia. Itse olin pitkässä mustassa iltapuvussa juontamassa tätä kaikkea. Joteski mä innostuin heti veljeksistä. Malmilta semmosella tosi snadilla härvelillä (helikopteri?) mis oli ahdas muovikupu jonka sisään kuski, mä ja mun skitta just ja 9 Tsilari 2 | 2024. Musta ruusu oli yksi niistä, jota me pilkkasimme puku huoneessa jatkuvasti. Vuosien mittaan tehtiin paljon kaikenlaista kimppa hommaa. Nyt saatan laulaa sitä hartaana, sydän väristen”, Jussi kertoi kirjastossa. Kun joskus 60-luvun lopulla tää uusi pop/rock-muusikkopolvi alko funtsia skulaamista niinku oikeena duunina, hiffasin et heiluttiin Jusan kanssa samassa jengissä. En tiennyt, että tuo olisi niitä viimeisiä hetkiä, jolloin näen hänet. En muista, mitä biisejä ne veti, varmaan sen ”Banjo Boyn” ainaski. Liisan koira juoksee kadulla, Kaunis nainen kulkee jossain, koko elämä on vielä edessä, jossain. Molemmat ovat myös saaneet Pro Finlandia -mitalin. Ay-kamasta oli kyse! Synty Popmuusikot ja semmoset, funtsittiin työsoppareita ja -aikoja, verotusta, synty Rockin SM-skabat ja kaikkee muuta huitsin tärkeetä. Asia annettiin minun hoidettavakseni vuonna 2001. Ja kliffaa musaa samalla myös! Tulin Jusan kanssa aina hyvin juttuun. Muistan ku Jusa sai keikan Nipponiin julgubbeks, niin se skulas mulle ja sano et mee sä Hara hoitaan toi Tapiola. Jussi puhui enimmäkseen, tiesin, että piti odottaa hiljaista taukoa, jotta hän herkistyisi jotenkin. Toinen liukuma kuultiin Annikki Tähden ja Nostalgia-yhtyeen tangosta Musta ruusu 1960-luvun tangokauden alusta Jussin komeaan lauluun tuosta tummasta kukasta. ”Muistatkos Emma sen kuutamoillan/ kun yhdessä tansseista palattihin...” soi 1920-luvun lopun svengiä. II Olen seurannut Jussi Raittista, kuten kaikkia suomalaisen populaarimusiikin kanssa tekemisissä olevia taiteilijoita kymmeniä vuosia. ”Vanhan linnan puistossa / on musta ruusu piilossa / ja taru kertoo, jos sen joku löytää / hän kerran lemmen tähden turman saa...” Jussi Raittinen kaiutti sydämensä pohjasta 1960-luvun alun tangoa Musta ruusu. Soitin myös opettajalla klassillista pianolla.” Jussi oli päässyt myös ensi hämmennyksen jälkeen vauhtiin. tango-orkesteri sekä väliajoilla soittava rautalankayhtye. No mut joka tapauksessa mä kävin tsekkaamassa sen Luxorin rockshown ainaski kaks kertaa! Mä en muista niistä esiintyjistä muita kun Eeron ja Jussin. Kapellimestari, hanuristi Kari Lindqvist oli tyylikkään 1920–30luvun tanssiorkesterinsa virittänyt aikakauden henkeen. Me kuulimme vääjäämättä kaikki aikakauden tangot Sabinasta Satumaahan. Me tilattiin ruotsalaista Veckojournalenia, meillä oli myös faijan tuoma skraitta Lontoosta. Yleisöllä oli muitakin aiheita hämmästykseen. No mä menin mut arvatkaa millä. Muistan Jussin jykevän hahmon, pää pystyssä, soittamassa oman nuoruutemme ikivihreän kansanlaulun kitarointia. Harjoituksissa Jussi oli kertonut minulle Mustaan ruusun liittyvän kulttuurihistoriallisen anekdootin: ”60-luvulla oli tanssilavoilla kaksi orkesteria, perinteinen tanssiorkesteri, ns. Niillä oli jo sillon oma staili. Konsertti oli ilmainen, sinne oli korttelikaupalla jonoa. Kun syksyllä 1964 saatiin oma bändi pydeen eli Topmost (60 v. Mesta oli Iso Roban Luxor, jonka salissa pyöri jonkin aikaa kotimaisten nuorten vetämä rock-show. ”Siellä lauloivat myös Suomen rock-kuningas Pekka Loukiala ja hänen veljensä Jukka.” Hän alkoi muistella vuoden 1956 Tunnista toiseen -elokuvaa, ensimmäistä Elvis-älppäriään ja nuoren maestron komppikitaraa, Haka-kerhoa, Edisonin mellakoita ja 60-lukua, Beatlesin tuloa, kaikkea sitä, jossa Raittisen veljesten musiikilliset juuret olivat. Olin kiinnostunut siitä, kuinka paljon teidän äänenne muistutti Everly Brothersia. Miten koskettava tuo muisto oli, jolloin kaikki alkoi; 60-luku, raha oli vanhaa mutta ihmiset niin nuoria kuin vain saattoivat olla. ...The Esquires, The Sounds, Banjo boy, The Boys, Tommy Mansfield, John Mayallin lämppärinä, Mosse Vikstedt, DDT Jazz Band, Kantri, Kesäduuni Blues, Nashville 2x, Matti Laipio, Syksyn sävel, Metsämökin tonttu, Stadin kundin kaiho (Niin gimis on Stadi), Hirvi, älä tule tielle, Groovy, Jussi, Kieku ja kaiku, Vanha rokkistara… Kansalliskirjaston johtajaksi oli tullut Kai Ekholm, hän sai ainutlaatuisen ajatuksen järjestää Monrepos-saliin Suomalaisen äänilevyn 100-vuotiskonserttin. III Loppuvuodesta 2023 Jussi Raittinen ja minä olimme Tsilarin haastateltavina Storyvillessa, olimmehan molemmat Stadin Kundeja ja Friiduja sekä populaarimusiikin veteraaneja. Meistä tuli kaiffareita. Se vain jäi mieleen entistä enemmän. Maarit Niiniluoto Rock-Jussi – eiks jeh! Vuosi tais olla 1961, kun tsekkasin Raittisen veljekset keikal la ekan kerran. Siitä jatkoi Jussi Raittinen ja The Boys -yhtye. Emmä itse rockia sillon niin kauheesti tsekannu. Toi show Iso Roballa oli siis mun eka kosketus Jussiin. Jussin ääni käheytyi: ”Olitko sinäkin siellä?” ”Olin, broidien kanssa. Nyt olen päässyt ajattelemaan häntä, tätä nekrologia kirjoittaessani. Aitoon 60-luvun rautalankatyyliin ja rytmiin, suoraan 20-luvun valssaavien sulosävelien päälle. Meidän snadisti nuorempien mielestä veljekset ja niiden bändi The Boys oli jo silloin – ja siitä eteenpäin – ihan stadilaisen rockin ydinryhmää. Aika tuntui menneen nopeasti, itse asiassa koko nuoruus. perustamisesta tänä vuonna!) ja päästiin pikku hiljaa Stadissa keikoille, niin siellä tuli törmättyä aika nopeesti Eeroon ja Jussiin. Kutsuin tähän tilaisuuteen Nostalgia-orkesterin ja Annikki Tähden sekä Jussi Raittisen ja The Boys -orkesterin
Aluks meit koplas yks muuki juttu. Jussil oli kämänen skitta, joku Lucky Seven. Se oli eka kerta, ku jangstereille tyrkytettiin suomalaisii brändikledjui. Huikee fiilis, jengii oli mesta turvoksis joraamas. Ja sittenki snygeint oli se, ku Jussi kutsu stagelle vaimonsa Caritan ja kiitti sitä kaikist vuosist. Haastiksen jälkeen keikal Maaritin kans lysnattii, miten Jussi jakso vetää pitkän illan. Ku keikka oli sjungattu ja Jussi stondas viel stagella, mä menin yleisön joukossa ohi ja funtsasin, ettei Jussi mua siitä ryysiksestä tsennaa. Kesäl yks frendi ehdotti, ett mentäs Storyvillen terdelle, ku siel on Jussi & The Boys. Se oli pääasia. Se ei pitäny kunnolla virettä ja sitä oli fitti skulaa. Fantsust frendist ei oo jääny ku veikeit muistoi. Suomen pressana oli Kekkonen, ja Paul Anka sjungas Lintsin ulkostagella. Niil oli bulisti muistoi ihan siit alkaen, ku Maarit joskus skolefriiduna oli lysnaamas Jussii. Vuoden kruunas se, ett saatiin Jussi messiin Tsilarin julkkareihin marraskuus. Kulu tasan kakskyt minsaa ja Jussi jo stondas meiän dörtsillä. Kun Jusa sit palas Nipponista, se kerto et keikka oli menny sielläkin hyvin! Hyvä Nippon, hyvä Tapiola! Raittisen Jussi oli aito Stadin kundi, Hämeentien kasvatti. Se oli aktiivisesti messis monis Slangin tilaisuuksis nii, ett sitä pääs treffaan muutenki ku vaan stagella. Ja oliki upee juhlavuos viime vuonna. Niit sai botskeist skönareilt. Snygii musaa, snygei biisei. 10 Tsilari 2 | 2024. Voi uskoo, ett siin on joutunu friidu venyy, ku on viettäny elämäänsä rokkistaran rinnalla! Sit mä pääsin skrivaan kimppahaastista: Jussi ja Maarit Niiniluoto täytti molemmat 80 v. Saapasbyysa lafka Mattisen teollisuus promos James-merkkiset farkut. Niiden stoori jatku siit viel kymmene vuotta. Siin oli Jussin ja The Boysin stoori 1977–2014. Digattiin me muitaki rokkareit, mut Elvis oli molemmille ehdoton ykkönen. Masa kerto Jussille, et tos F-rabas budjaa yks sekoboltsi, ku kuuntelee vaan Elvistä. Upi Sallas Jussin upee juhlavuosi Jussi oli monille slangijengiläisille oikeesti elävä stadilaine rokkistara. Siellä me bamlattiin ja mä spräädäsin yleisölle ku bulimpiki stara. Kuuden stogella reissannu rock’n’roll oli ehtiny Stadiin. Mut Jussi huus ”Hei Upi, tuu tänne” ja hinas mut ylös sinne stagelle. Jussi ehdotti, ett treffattas Storyvilles, ku niil oli siel keikka. Jos skoobareista bamlattiin, ett ne lähti buutsit jalas, ni täst rokkistarast voi sanoo, ett se shingras mikki handus. Jussi näki mun nurkassa faijan tsöbaaman skittan, koklas ja otti sen meggeen Roobertin Rock Showhun ja Fenixin samanlaiseen – ja siitä alko meidän life time -frendiys Viitisen vuotta sitten Jussi oli skulaamas Mäntyharjun Salmelassa. just mahduttiin!! Mut ku tultiin perille, skidit oli innoissaan. Jussi skrivas Slangin juhlakirjaan ja oli messis sen julkkareis 2007. Lysnasin, ku kaks musamaailman legendaa bamlas. Siit alko levyjen kuuntelu, sinksaus ja londaus, blisaus ja tsöbaus. Virve Kuutar KUVAT: SEPPO PALMINEN. Jussin muisto elää! Harri Saksala Elvis-fani Krunikasta Vuosi oli 1959. Frekit stadilaiset diggas kyl enemmän smuglattui jenkkifarkkui. Pitkä ja monipuolinen muusikontaival oli monella tapaa uraauurtava. Se bamlas slangitreffeil 2014 omast kniigastaan Vanha rokkistara. Vanha rokkistara ei soitellu kapakan nurkas vaan veti täböllä koko vuoden. Syyskuus menin Kultsalle Jussin 80ja The Boysin 60-v-juhlakonserttiin. Mä budjasin samas korttelis Mariankadun puolella. Jussi Raittisen frendi Kajantien Matti budjas Liisankadulla
Mä skulasin Jussille: Diggaisiks sä rundaa noit Stadin leikki puistoi sjungaamas skideille jotain hilpeet. Stadilaiset patriootit reissas inttiin Savon puskajusseihin. Mä sjungasin duuona Linnakorven Juhan kans. Kerran Jussi päätti yllättäen kesken keikkaa vetää jonku ikivanhan tangon. Jussihan skulas sillai, et avoimet kielet oli sointu: d-duuri. Keikkoja tehtiin laajalla skaalalla: baareja, skoleja, yksityisbileitä, kaupunginosa tapahtumia ja Stadin Slangin järkkäämiä tilaisuuksia. Seppo Palminen Duo Tapsa Kojo ja Jussi Raittinen Tutustuttiin Jussin kans paremmin levytysja keikkareissulla PohjoisKarjalassa ja Savossa 2016. Tapsa Kojo Stadin Slangin bamis ja nykyne glooriabamis Lasse Liemola ja Jussi Raittinen Stadin Slangin juhlakirjan julkkareis vuonna 2007. Jussi myös puhu paljon keikoilla, joten biisejä ei tarvittu settiin ihan hirveesti. Kun suhailtiin takas Stadiin, Jussi sai idiksen et mehän voitais alkaa tekeen kimpassa sellasii keikkoja, jotka se oli aiemmin tehny yksin. FO TO : V IR V E K U U TA R . Ei varmaan muuta, ku et kliffoi frendei kantsii aina jeesaa. Se oli eka kerta ku meitsi sai skulaa kunnon skittaa. Seitskytluvulla mä bungasin Jussille mun kiitollisuudenvelan veks. Aliupseeriskoles oli enemmänki skulaamaan halukkaita. Juha osas sjungaa, ja duuoon tarttettiin kaks. Samalla mä oli Helsinki-päivän toimikunnan sihteeri. Mun luokkakamu Sallaksen Upi oli ekoi, kel oli Elviksen fanklubin jässäri. Oltiin Jussin kans inttikavereit Kaikkihan Jussin tsennas, ainaki kaikki rokkiin hurahtaneet. Antero Jakoila oli jo alikessu, mut Mikkelissä sekin. Jussin alotteesta me oltiin Duo Tapsa Kojo ja Jussi Raittinen. Jussilla oli tuttuja joka puolella ja se heitti mielellään läppää jengin kans sillä aikaa kun mä duunasin kamat pydeen. Bänditreenit oli snygein tapa lintsaa fiteist harjotuksist. Jussi pantiin kooärhoohon, meitsi gifrukomppaniaan. Jussi londas mulle sen Fender Kingii ja sano, et tuu meggeen. Niis tsögattiin Suomen elvistä, rock-kunkkuu ja jos mitä. Feissi hajalla -biisin äänitykset Slangimusa ei delaa koskaan -levylle äänittäjä Asko Alasen ja Maria Hännisen kanssa. Se sano, et totta kai. Mut sit vuonna kuuskytviis tuli stoge fribari Mikkeliin. FO TO : TA P SA KO JO . Liikuttais mun bilikalla ja oltais omavarasii kamojen suhteen. Samalla mä opin nopeeks skittan virittäjäks. Ohjelmisto oli slangistygejä, lastenlauluja, työväenlauluja, kupletteja ja tietty ”pakollisii” rokkeja The Boysien ohjelmistosta. Ässärykmentin perinneyhdistyksen tapahtumista Suomalaiselle Klubille ja Juttiksen Vappubileistä Forssan Työväentalolle. Jussi sjungas ja skulas skittaa ja mä multsarina (=multi-instrumentalisti) hoidin kiipparit, kurtun ja maniskan sekä sjungasin. No, sitä keikkaa sit piisas pitkään, vuosi kymmenii. Mä olin kuus vuotta Stadin lehdistö sihteeri, 11 Tsilari 2 | 2024. Mäki hengasin joskus siel Erottajan pommisuojas, mis kaikki tulevat starat ja diggarit treffas. Se oli broidisa kans megges kaikis viiskytluvun lopun rokkiskabois. Mustosen Pemun byroossa. Jussi oli aina printannu huolella biisi listan joka keikalle, mut sitä ei noudatettu orjallisesti vaan reagoitiin myös toiveisiin. Reissut oli muutenkin hemmetin nastoja, kun stooreja tuli liukuhihnalta – sananmuunnoksia unohtamatta. Tokan säkeistön jälkeen mä pystyin jo skulaan sen kurtulla ainakin sinne päin… Tammikuussa 2023 Jussi esiinty mun bändin Juliet Jonesin Sydämen keikalla täydellä Tavastia-klubilla, ja meidän vika duokeikka oli 1.11.2023 Tsilarin julkkareissa Willensaunassa. Mä en ollu ees kuullu sitä ikinä, mut Jussi totes vaan et: ”Kyl sä osaat” ja laski stygen käyntiin. Mitä täst muistost vois oppii. Keikoille lähdettiin aina ajoissa
Itse asias sananmuunnokset testaa jengin huumorintajuu. Snadisti niinku savolaisten kans bamlates: vastuu bonjaamisest bytskaantuu aina sulle. Se oli stydi osa kundin verbaalist talenttii, salamannopeet, tilanteen tajuuvaa tykitystä. Mä hittasin yhen. Biisit oli tietysti sananmuunnoksii, sellasii ku Pehmeät jänikset, Vihtori Lettusen blues, Olli Kujasen seikkailut, Silli kurkus ja Allun piirteet. SP Blumsteriskitta Jussin muistoksi. Jussi stikkas kokonaisii pitkii lauseit, joissa oli 3–4 törkeeks muuntuvaa sanaparii. Siin luki aina: Kullervo Pellinen. 12 Tsilari 2 | 2024. Ja ku Jussi ilmesty BTS-keikkojen bäkkärille, kaikki venttas moikkausta: paikalla taas tutun virvokkeet. Beisii skulas Kullervo Pellinen, skittaa Pentti Anis (Eero Lupari), fonii Pehmeä Unis ( Paroni Paakkunainen), kannui Pimeä Komppi ( Edward Vesala) ja kiipparii Keimo Hellinen (tsennaaks joku?). FOTOT: AKI SCHADEWITZ. Vuonna 1971 Kullervo ja Pentti vei jätkät studioon ja födas älppärin ”Lokki kivellä”. Bändin nimi oli Levynhävittäjät. Ei pelkkii, löysii sanaparei, joiden alut sinksattiin keskenään. Aki Schadewitz ja Eero Lupari: Jussi oli sananmuuntelun mestari Ku Aki Schadewitz kuuli, et Tsilari duunaa muistelustoorii Jussista, eka reaktio oli, et muistakaa sananmuunnokset. Eero Lupari kertoo, et sananmuunnokset oli bändien keikkafiudeissa jätkien diggaamaa hupii, mut monille kiduttavaa rääkkii. Aki tottu jo aikoi sitten siihen, et ku maestrolt tuli iimeili, alla ei koskaan lukenu Jussi tai Sarcha. Täst matalakulttuurisessiost on duunattu vinyyli, kasetti ja cd. Niit ei hittaa ku tsägällä levydivareist
Otetaan esmes verbi, lisätään siihen substantiivijohdin ja – simsala bim! Verbist saadaan substantiivi: ei ‘investoida’ vaan tehdään ‘investointi’. voi pointtaa, ja ku niit rupee funtsaa, ei niis oo kyl järjen häivää. Laura Niemi antaa konsulteille ja muille tyhjää puhuville synninpäästön: ei kieli kuorrutus tyhjäst födaa. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI TIINA LINNA Mitä sä selität. Verbeillähän kuvataan tekemistä: ‘dallaan’ ja substantiiveilla asioita: ‘dallaus’. Nykyään tehään bulisti asiantuntijatyötä, valkokaulus hommaa. Se helpottaa eri alojen asiantuntijoitten duunii ja sitä, ett ne pystyy sujuvammin jorisee siit keskenää. Jonninjoutavaa kuorrutust Tyhjä puhe rasauttelee rusinoita varsinki sillon, ku sillä ei oo työntekijän duunin kannalta mitään merkitystä. Erilaisii muoti sanoiki Niemen kirjast 13 Tsilari 2 | 2024. Stadin friidu, kieliasiantuntija Laura Niemi pilkko ärsyttävän jargonin sopivankokosiks suupaloiks ja popsi koko homman aamupalaks. Sillä tarkoitetaan nimittäin työelämän tyhjää puhetta. Mut siinä, missä jargonilla kuorrutetaan omaa tyhjää puhetta kuulostaan siltä, ett jotain on duunattu, slangil voi spaissaa omaa paminaa. Työelämän tyhjänpuhujat. Takakannes lukee ekana: “Leikki on varhaiskasvatuksen sisältöalue.” Pluggaaja oivaltaa heti, mistä koko hommassa on kyse. Niitä mä sit fixailen, ku luen tekstii uudestaan ihan sillä öögalla, että haluun bongaa noita. Kukaa ei oo koskaan sanonu toiselle, ett mä sit diggaan tota sun jargonii! Substantiivitauti Jargonii viljelevät diggaa kans käyttää substantiiveja siellä, missä yleensä käytetään verbejä. Siihen käytetään johtamis oppia. Sit ne vaikuttaa hienostelevilt haihattelijoilt, joil ei oo tosielämän kans mitään tekemistä. Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan (SKS Kirjat). Strategiaa jalkauttamassa Nyt kaikkien kannattaa klabbintaa nyyat strategiat eli alkaa kiinnittää enemmän huomioo muiden, mut kans niitten omaan kieleen. SKS Kirjat 2024. N ykyään jargonin merkitys on kuitenki laajempi. “Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta”, bonjaa gamla kansa. Se ei haittaa, koska slangi on kliffa juttu, ku jeesaa stadilaista bonjaan, mitä toinen stadilainen bamlaa. Mäki bongaan mun skrivauksista passiiveit: ‘duunataan’, ‘bamlataan’, ‘tsiigataan’ ja lauseenvastikkeit: ‘duunattuani’, ‘bamlattuaan’, ‘tsiigatessaan’. Lopputuloksena synty tää kniiga, Työelämän tyhjänpuhujat. Homma menee kuprulleen siinä vaihees, ku tyhjä puhe levii firman johdost duunaritasolle. Strategiaa jalkauttamaan Jargonille on paikkansa, Niemi skrivaa. Se on ajatusduunii, minkä takii sitä on aika vaikee mittaa. Laura Niemi. Jargonilla asiantuntijat kuorruttaa niiden asiantuntijalätinää. Se siis helpottaa niitten keskusteluu. Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan. Jargon ja slangi Ai miten tää liittyy slangiin. No sillain, että slangi on kans vähän niiku salakieltä, jota kaikki ei bonjaa. Molemmat saattaa lysnaajaa ärsyttää, se on selvä. Tätä sanotaan substantiivitaudiks ja sen avulla omat mesitsit saadaan kuulostaa bulisti neutraalimmilt. Sillä kuorrutetaan kieltä, eikä se oikeastaan tarkoita mitään. Mikä olis parempi tapa kertoo, että on ajatellu, ku se, että tehtailee erilaisii nyyii ilmauksii, termei ja käsitteit. Kukaa ei oo koskaan sanonu toiselle, ett mä sit diggaan tota sun jargonii! . Tyypillisesti jargonii suoltaa erilaiset konsultit, kehittäjät, johtajat ja suunnittelijat – siis sellaset, joiden duuni on aika kaukana käytännön tekemisest. Vai miltä kuulostaa ‘osallistaminen’, ku pitäis keskustella, ‘jousto kyvykkyydet’, ku tarvitaan sopeutumista tai ‘tavoitteenasetanti’, ku puhutaan siitä, missä halutaan olla vuoden kuluttuu. ‘Jargon’ on gamla sana, ku tarkottaa alun perin ammatillist erikoissanastoo, siis ammattislangii. 168 s. Slangil voi kertoo muille, millanen on ja miten tätä boltsii tsiigailee
Niis vaan dallataan. Ei iisii, mestaa on stadis hintsusti. Montaks snygii byggaa on Senaatintorin huudeil. Hara funtsas, miks: ”Koska siellä budjaa jengiä, ihmisiä, ja oiskohan se niin ett ne on ihmiset, ku tekee kaupungista elävän.” Oon niin samaa mieltä Haran kans! Sepät takoo, oli bygga pystys tai ei. FOTO: TIINA LINNA. Virastoist jengi lähtee himaan yleensä neljält (ja kesiksel kolmelt), ja sithän stadi hiljenee. Kaikki hommat pitää hoitaa netis. Sen vastaus oli: joo, yks hima, mis budjaa tsilari. Siin pluggaa: ”Helsingin keskusta on Suomen suurin työpaikkojen, palveluiden, viihtymisen ja kulttuurin keskittymä, jolla on ainutlaatuinen rooli koko maan taloudessa.” Siis stadi funtsii duunii, palveluit, viihtymist ja kulttuurii. Firmat slumppas tai vuokras keskustast kämppii ja rupes pitää niis toimistoi. Sinne on vaikee byggaa mitään, ellei pureta jotain Jengi tekee eläväks STADIN MESTAT TEKSTI VIRVE KUUTAR Slangijengin bamis Hara skrivas viime Tsilaris Pariisin Bastillest, miten siel on elämää. Piilokonttoreist piilokämppii Minnaan kans skidiajoist, ku bamlattiin piilokonttoreist. Härmäs on yritetty hajasijottaa julkisii toimijoit. Toimitilat.fi-saitilta hittaa Etelä-Stadist yli 1000 mahista byrooks ja yli 700 mahista lafkan mestaks. Stadis on skrivattu kaupunkistrategia vuosille 2021–2025 Kasvun paikka. Mut ei nää palmutkaa mikään välkky idis oo. Parhaas tapaukses jengi vois budjaa lähel niitten duunii, ku molempii ois keskustassaki. Pitäskö stadin alkaa funtsaa, miten saatas bulimmin jengii budjaa keskustaan. Tuleeks jengi sinne niinku muualt hengailee ja tsiigaa jotain palmuistutuksii. Enne bamlattiin, ett niiden pitää olla stadis, ett jengin on iisimpi käydä niis. Ja montaks heeboo niis budjaa. Funtsataan, ettei niiden kaikkien tarttis olla Stadis. Nyyis mestois niinku Kamppi ja Kala satama on hogattu, ett samas byggas voi olla ylhääl asuntoi ja alhaal handeleit. Vähenis samal aamuruuhkat ja fiudeil tsörailu, ku vois dallaa duuniin. Joo, ei tartte. Funtsaa jotain Stadin alueit, mis pyörii bulisti jengii, niinku vaik Kondekan ostari tai Malmin steissi. Ois kandenu sinne lähiöihin siirtää duunimestoiki. Bygataan nyyaa Tai voisko byggaa uutta. Mut entäs jengi, ku vois budjaa siellä. Vastaus taitaa olla yhtä snadi ku Aleksil, ellei viel snadimpiki. Mut eihän nykyään kukaan enää mihinkään virastoon mee. Tuleeks muka joku niit erikseen tsiigaa. Virastoi veks Ku mä olin snadi, faijal oli knoppifroogis: paljonks jengii budjaa Aleksil. S tadis spiidataan turhaan, ett keskustas ei käy ketään, jos sinne ei pääse bilikal. Pitäskö nyt duunaa sama toisinpäin: mitä jos jengi alkais budjaa kaikis tyhjis byrois, joita on stadis pilvin pimein. No ei tuu, ne budjaa siellä. Eiks keskustas vois kans alkaa duunaa uudenlaist kaavaa, mis yläkerroksis budjais joku, keskikerroksis vois olla toimistoi ja gartsan varres erilaisii lafkoi ja rafloi. Sama surulline totuus on monel muullaki gartsal. Sit ne joka aamu tsöras duuniin stadiin ja illal takas himaan. Ei ainakaan just niis snygeimmis mestois. Funtsatkaa vaik jotain Stokiksen tai monen muunki mestan gamloi osii. Siis oikeesti – miten lahopuu elävöittää stadii. 14 Tsilari 2 | 2024. Stadis on vilde virastoi. Kyl sitä voi olla mestoi, mihin ei ihan viereen pääse tsöraan. Jengi saatiiin veks Kalliost ja Rööperist 1960-luvul, ku purettiin gamlat puuröttelöt ja bygattiin lähiöihin nyyat himat niille
Mä bonjaan, ett jossain skutsis on snygii tsiigaa monimuotost maisemaa, mihin lahopuutki kuuluu, mut Stadis tulee mieleen, ett se oli jonku lahopään idis. veks. HTD 11 ja Stadin Slangi järkkää privaredun Slangijengille Suokin Lelumuseoon 15 Tsilari 2 | 2024. Voisko siihen jotenki vaikuttaa. Eikä sitä ainakaa kandeis jatkaa, ku on jo kokemuksii, ettei se skulaa. Mukaan mahtuu 20 ekaa, joten ilmottaudu nopeeta byrooseen joko maililla (toimisto@stadinslangi.fi) tai skulaa 045 186 7238. Nyt ku siit on melkein kymmene vuotta, bygga ei enää venaa. Siihen vois tulla kans safkabuidu ja rafloi. Arkkitehdit nosti haloon Kasarmitorin pläneist. Kuin bulisti stadis on luukkui, mis ei budjaa ketään. Sehän on ihan jees, jos se ei oo sit muilta veks. Opastus menee lelumuseon dirikan Petra Tandefeltin piikkiin, mut Samovar barist voi piffaa itelleen rundin jälkeen esmes bulkkii, kakkuu ja muit baakkelssei. Stadilaiset tsiigaa, ku Manskult puretaan byggaa, mis on ollu bulisti byroita. Eniten oon skriiinannu, ku näin foton, mis oli tuotu gartsan varteen lahopuu ja pari stebuu. Moni stadilaine minnaa Vanhan Maestron jortsuraflana. Se oli ministeriön bygga. Ja mitä se aikoo byggaa tilalle. Siit tuli snygi hotla. Herkkujen kyytipojaks voi dokaa tsufee, tsajuu tai vaik kaakaoo. Neki muuten tarttee rafloi ja lafkoi. Siks Stadin keskustaski pitäs jonku budjaa. Ei ois kandenu stikkaa fyrkkaa tollaseen elävöittämiseen. No viel bulimmin byroita, tai ainaki snygimpii ku nykyses byggas. . Treffataan tiistaina 28.5.2024 klogu 17.00 Lelumuseon pitskulla. Bulisti bamlataan siit, ett tollasii kahen himan tyyppei on koko ajan bulimmin. Ehit mestoille ajoissa, ku hyppäät viimeistään Suokin lauttaan, ku lähtee Kauppatorilt klogu 16.00. Kaikkii idiksii on tietty hyvä stikkaa. Tyhjät kämpät Ja sit viel yks homma. Eikä ne bungaa veroikaan stadiin, ku niiden vakkarihima on jossain muualla. Ei sovi stailiin niiden mielest. Ku se on purettu, mitä bygataan tilalle. Ei stadi tuu eläväks sillä, ett roudataan palmui tai muit istutuksii gartsalle. Ei taaskaan yhtään himaa. Siihenki bygattiin hotla. Niiinku mun mielest koko Espan elävöittäminenki. Siis oikeesti – miten lahopuu elävöittää stadii. Ne ku budjaa landel, slumppaa kämpän Stadist, ettei niiden tartte mennä hotlaan. Teemme tätä yhdessä asukkaiden ja keskusta-alueen elinkeinoelämän ja yritysten kanssa.” Hiffaa, ett täski asukkaat tulee koko Stadist, mut keskustas on vaan elinkeinoelämä ja yritykset. Mut jotain rajaa kuitenki. Stadi haluis purkaa sielt nykysen 1960-luvun kakskerroksisen liikerakennuksen. Mut se venas. Sinne tulis nyya bulimpi bygga ku gamlat. Stadi elää, ku on jengii. Espal oli jo valmiiks tosi snygi puistoalue. Joo, arvasit oikein: kolmi kerroksisen toimistoja liike rakennuksen. Tulee halvemmaks ja on kliffempaa tietty. Teemme keskustasta houkuttelevamman, saavutettavamman ja toimivamman. Vaik, ett ne joutus bungaa jotain siit, jos kämpäs ei budjaa vakkaristi ketään. Hotlatki on ihan jees Ku me budjattiin Liisankadul, tsiigasin himafönerist byggaa, mikä näytti ihan aavetalolta. Hara skrivas viime Tsilaris kans Elielinaukiosta, miten sinnekki funtsataan bulii toimistotaloo. Eniten jengi rundaa omil himakulmil. Sen fönstereis ei lyysannu valoi ikinä, joskus joku yks tai kaks. Ihmettelin, miks siel ei tapahdu mitään. Jengii ne on turistitki, kuhan niit vaan eksyis tänne tarpeeks. Hyvii idiksii tarvitaan Stadin strategias on kans skrivattu: ”Keskusta on voimavara, johon Helsingin tulee investoida määrätietoisesti
Suokki ja Lonna Kaikkiha ny Suokin tsennaa, ja varmaan sellast kasvoo ei Stadis ookkaa ku ei ois reduillu siel ainaki skidinä. Ite en diggaa sitä, et ihmisen kädenjäljen pitäis näkyy ihan joka paikas. Saarest löytyy mm. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI JA FOTOT MATTI KAINULAINEN S tadin rannikko ja sitä pilkuttava saaristo, on nii snygi maisema, et toist saa hakee. Näil Stadin gamloil sotilassaaril on luonto saanu tähän asti elää rauhas meidän stadilaisten riemuks ja ehkä gryndereitten harmiks. kliffa tsufemesta & baari ja hirsirunkonen base. Vaik se oli aika snadi kylä, oli siel kuitenki mm. Vallisaari ja Kuninkaansaari Suokin ja Vallisaaren erottaa toisistaan kapee Kustiksen salmi, jota voi tsiigailla vaik ny ruotsinlaivan täkilt, ku botski seilaa sitä reittii Etelä satamaan. Saaril elää satamäärin sellasii kasvei ja ötököit ku on jo muualt delannu veks aikaa sitte. Vallisaarest menee kapee kannas Kuninkaansaareen, joka käytännös on samaa aluetta. Vallisaaren vesibussit lähtee Lyypekin kaijast Kauppatorilt, lähelt Helsinki Biennaalin paviljonkii. Suokki ja Kustaanmiekka eli ”Kustis” Vallisaaren puolelt. Kesäst 2021 alkaen on Vallisaares järkätty kuvataiteen Helsinki Biennaali. Lonnast on tullu tosi suosittu kohde, mis järkätään kesäsin erilaisii häppeninkei ja varsinki konserttei. Parhaiten sen hiffaa ku skiglaa botskil vaik ny svenskeist, Stokiksen redult Stadiin. Tää onni jää kyl aika lyhyeks, mikäli Kuninkaansaarelle kaavailtu elämysmökkikylä toteutetaan – proggiksen asemakaavahan on jo hyväksytty. Siel luontopolun varrel voi hittaa snygii, kansainvälist nykytaidetta aika jänniski mestois. Suokkiin on aina ollu haadi ja iisi mennä ku lautat ja vesibussit skiglaa välii suht tiuhaan. Niist parhaimpiin pääsee iisisti Kauppatorilt lähtevil botskeil. Varsinki kesäl, ku snygisti kukkivat blumsterit koristaa saarten vallituksii, on se näky ku jostai postikortist napattu. Ku sköne on ylitetty, alkaa autiot ulko luodot vaihtuu saariks: Harmaja, Iso saari, Kuivasaari ja sit tietty Suokki ja Vallisaari. Stadin merellist sisääntuloo kelpais esitellä vaik Kiinan keisarille. Siit Kustiksen salmen läpi iisisti botskil lipuen, ja koht Stadi onki siin framil koko komeudessaan. Sen takii Suokkii diggaa myös turistit, joit kesäaikaan hengailee siel mestoi ihastelemas joka päivä. Poluille on bygattu erilaisii siltoi, kaiteit ja rappusii, nii et vähä huonomminki liikkuva voi siel luudaa ja fiilistellä itteensä telomatta. Valli saari oli pitkään suljettu mesta muille paitsi niille, ku kävi siel inttii ja tietty laivaston kapiaisille perheineen, ku budjas siel. Redulle Stadin saaristoon! Nyt ku on kevät, ja arska skriinaa kliffasti melkei joka päivä, on yks hyvä idis stikkaa eväät ja termari reppuun, ja lähtee redulle Stadin lähisaariin. Näit Stadin helmii ei saa pilata liial byggamisel Näil saaril reduilles kandee dallaa merkatuil reiteil, ni ei satu vahinkoi, ja herkkä saaristoluontokin pysyy kondikses. Snadi Lonna siin Suokin edustal toimi ennen armeijan ruutija miinavarastona. Ja voihan sen vuokraa vaik omiin bileisiin, jos on tarpeeks massii fikas. Mut on Stadis muitaki saarii, mihi pääsee iisisti Kauppatorin kaijalt. 16 Tsilari 2 | 2024. Saaret öpnattiin yleisölle kesäl 2016, mikä oli kyl hyvä veto Stadilt. Se öpnattii yleisölle vuonna 2014, ja sinne pääsee Suokin vesibussil, ku lähtee Lyypekin kaijalt ja koukkaa Lonnan kautta. Ihan ku villis luonnos ois jotenki väärät asetukset, jotka ihmisen pitäs heti muuttaa. Biennaali järkätään joka toinen kesä, eli tähä mennes kolmas taidepläjäys on ens vuonna, siis kesäl 2025. oma kansis ja buidu. Vikat varuskunnan asukkaat flyttas Vallisaarest veks 1996, ja laivaston toiminta siel päätty 2012
Isosaari Isosaari on Stadin ulkosaaristoo ja ekoi vastaantulevii saarii pääväyläl, ku johtaa Stadiin. Yks kranu painaa 471 kiloo, eli ei mikää nallipyssy. Varuskunnan entine sulkeiskentsu on muutettu telttailualueeks, eli Iso saares voi friikeimmät reduilijat myös yöpyy ja tietty mennä baseen. Neki botskit tietty lähtee kätsästi Kauppatorin rantsust. Ja saaren luontopoluil voi hittaa kaikki gamlan sotilassaaren jännät mestat. Fittimäine takaisku Ku mä skrivasin tätä, talvel 2024, on Isosaares tapahtunu fittimäinen vahinko. Saaril elää satamäärin sellasii kasvei ja ötököit ku on jo muualt delannu veks aikaa sitte. Stadist saareen johtava vodarööri on spra gannu nii, et mitkään vodaa vaativat palvelut ei enää siel skulaa. Foto napattu kannakselt niiden välis. Suomen linnan Rannikkotykistökillan vapaaehtoset on entisöiny tykin, ja se on skotauskondikses. Siin on viis kerrost ja se painaa about miltsi kiloo – pluggasit oikein: miltsi kiloo! Sen skotaussektori on 360 astetta ja kantama 40 kilsaa. Putken fiksaamine kondikseen vaatii skarppii suunnitteluu ja bulisti fyffee kuluihin, eikä ratkaisuu oo ainakaan viel kekattu. Eli nyt näyttää stydisti silt, et Isosaaren palvelut on toistaseks loppu, sluut eikä sinne tänä kesänä järkätä botskiyhteyttä. Lauttamatka Kauppa tortsilt kestää reilut puol timmaa. Saaren pinta-ala on öbaut kahdeksankyt hehtaarii ja sen maastoon kuuluu niin galtsei, hiekkarantsui, skutsei ku kesäl tietty blumsteri ketoiki. Ennen krigui, 1930-luvul, sinne bygattiin järee 305-milline kaksoistykkitorni. Kuivasaari ei oo sattumalta Kuivasaari, vaan se on oikeesti kuiva, ku siel ei oo makeen vodan lähdettä eikä kaivoo niinku ei Isosaareskaan. Isosaares on kliffoi luontopolkui, joit pitki dallamal voi hittaa vaik mitä jännää: kasemattei, bunkkereit, lepakoitte asuttamii luolastoi ja tietty armeijan entisii byggii ja treenimestoi. Kuivasaari Kuivasaari on viel armeijan käytös, minkä takii sinne pääsee vaan erikseen järkätyil tilausreduil. Saarelt löytyy myös rafla ja sen kliffa terde, sekä tilausbastu ja veskit. Isosaares ku ei oo omaa makeen vodan kaivoo niinku ei Kuivasaareskaan. Lisäks sielt löytyy yks aika kreisi erikoisuus: 9-reikäne golf kentsu, jonka varuskuntalaiset on aikoinaan ite bygannu omaks huvikseen. Snadi vinkki redulaiselle: jos et diggaa staijaa Kolera-altaan liparikiskan jonos, on iiseint slumppaa liparit botskiyhtiön nettisivuilt. Vasemmal Vallisaari ja oikeel Kuninkaansaari. . Kuivasaaren opastetuille reduille kandee osallistuu jo ihan ton stydin kanuunan takii. 17 Tsilari 2 | 2024. Kesäl 2022 öpnattii Isosaaren Torpedo museo, joka kandee ilman muuta jokaisen sota hissast kiinnostuneen tsekata. Kuivasaaren tuplatykit. Isosaaren base. Isosaari oli yli sata vuotta suljettu sotilasalue, mut kesäl 2017 se öpnattii kaikkien käyttöön. Kuivasaari on ollu jo vuodest 1896 tärkee osa Stadin ja tietty koko Suomen rannikkopuolustusta
Se tarkottaa päärynänsukuista hedelmää, kvitteniä. Vuonna 1927 Berliinin lähettiläs Wäinö Wuolijoki sendas pääministeri Väinö Tannerille brevun, josta oli Hesarissa sitaatti: ”Vaikka ei tätäkään paikkaa kadehtia tarvitse, sillä ei ole mitään hauskaa kulkea lounaalta teelle ja teeltä päivälliselle sekä puhua paskaa tuntemattomien epäintelligenttien kvinssien kanssa.” Aittokoski kommentoi sitaattia: ”Jää epäselväksi, mikä on kvinssi.” Aloin sit tsekkaa sitä kvinssii. Sanatarkasti quince(head) on päärynä(pää). Samaa quince-sanaa, joko muodossa quince tai quince-head, on käytetty 1900-luvulla kans Jenkeissä, Briteissä ja Ausseissa slangisanana, jonka päämerkitys on ’raukka, rääpäle, tyhmä, typerä, idiootti, hullu’. Ruotsin ja suomenruotsin puhekieles on alatyylinen sana kvin(n)s. Usein sanalle voi esittää erilaisii selityksii. Sitä on voitu käyttää kans homosta ja naismaisesta kundista. Mut kumpikaan merkitys ei ihmeesti imartele diplomaattien kirjeenvaihtoo. Jos Wuolijoki on käyttäny kvinssii tässä merkityksessä, sitaatin loppuosa olis: ”– – sekä puhua paskaa tuntemattomien vähä-älyisten ämmien kanssa.” Vaikee sanoo, kumpi käännös on ”oikee”. Suomensin siinä Wäinö Wuolijoen sitaatin lopun näin: ”– – sekä puhua paskaa tuntemattomien kaikenmaailman idioottien kanssa.” Vasta jälkeenpäin hogasin, ett saatoin mennä merta edemmäs metskaa. Se on kans gamla sana Stogiksen slangissa ja Suomen svedumurteissa. Joko tyhmää tarkottavaa slangisanaa quince on käytetty yleisemminkin diplomaattipiireissä tai kvinssi on svedusta meille lainattu sovinistinen haukkumasana friidusta. Stadin slangis on kans tyhmästä käytetty sanoi kaali ja kaalipää sekä lanttu ja lanttuhauskis. Skrivasin tästä quince-sanasta jutun Hesariin ja se ilmesty Mielipidesivulla 25.2.2024. Se voi tarkottaa jopa lutkaa. Usein sanalle voi esittää erilaisii selityksii. 18 Tsilari 2 | 2024. Se tarkottaa friiduu, mut se on sävyltään pilaileva, pilkallinen tai halventava. Kun se on niin gamla sana, ei oo enää ketään, jolta siitä vois froogaa. SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN Mikä on kvinssi. Heikki Aittokoski esitteli Hesarissa 22.2.2024 Jussi Pekkarisen kniigaa Kävin ja kuulin, ku kerto suomalaisten diplomaattien ulkomaanraporteista 1920–30luvulla. Se on lyhenne sanasta kvinnsperson. . Enkussa on sana quince. Sen vois kääntää vaik ämmäksi
”Päivän piirroissa” hän kommentoi humoristisesti niin kotimaista päivänpolitiikkaa kuin koko maailmaan koskettaneita tapahtumia kin. Piirtäjä seurasi lehdestä toiseen pakinoitsija Eeroa eli Lassi Hiekkalaa, jonka pakinoita hän kuvitti. Pilapiirtäjän oli viisasta nimetä heidät, aina sukunimellä. Hän loi yhteyksiä työväenjulkaisuihin. Napit vastakkain -näyttely on auki Merkkimuseossa ainakin 21.4.2025 asti. Hän ei ollut umpipoliittinen, vaan viljeli paljon savo laista kansanhuumoria. Hän piirsi samaan aikaan sekä HS:ään että IltaSanomiin. 1923, maalasi muotokuvia ja teki taidegrafiikkaa. Nuorukainen kävi kaksi vuotta reaalija porvari koulua ja opiskeli sitten Suomen Taide yhdistyksen piirustuskoulussa, siis Ateneumissa (1904–07). Kirjoittaja on käyttänyt tutkija Janne Ridanpään artikkelia "Politiikkaa ja päivän piirtoja" -museoesitteessä. Räisänen nimesi hahmonsa, joten ne on helppo tunnistaa. Median museo ja arkisto Merkki on digitoinut ja julkaissut koko Räisäsen piirustuskokoelman. Sen aatesuunnan seuraajat ovat jälleen ajankohtaisia sotaisana aikanamme. 19 Tsilari 2 | 2024. Siellä häntä opettivat mm. Koska televisiota ei ollut, ihmisten kasvot eivät piirtyneet lukijoiden mieleen. Valter Runeberg ja Hugo Simberg. Piirustuksia on yli 5500 ja ne ovat jatkossa kenen tahansa vapaasti tutkittavissa. Kun Hiekkala tuli eduskuntaan 1945 uutena kasvona, hän kannatti sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä. Hän kuvitti Maiju Lassilan kansankuvauksen Tulitikkuja lainaamassa v. 1921. Iisalmessa syntynyt Räisänen teki Savolaisia: reistauksia ja rustauksia nimisen murrejuttujen kirjan jo v. Hilja Riipisestä, IKL:n naiskansanedustajasta piirtäjä löytää myös naisellisia piirteitä, kun hän ei pukeutunut uniformuun! 1930-luvun alun piirustuksissa esiintyvät aikakauden johtavien poliitikkojen lisäksi muun muassa Lapuanliikkeen johtohahmot ja kotimaisten lehtien edustajat – useimmiten pakinoitsijat. Oskari Vilhelm (Oki) Räisänen (1886–1950) toimi HS:n pilapiirtäjänä vuosina 1932–1950; hän kuoli tuona vuonna ja sai seuraajakseen kuulun Kari Suomalaisen. Mies piirsi pilakuvia myös Tuulispääja Kurikka-huumorilehtiin. Kelloseppäisä joutui taloudelli seen ahdinkoon. Kulttipiirtäjän edeltäjä Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) johtohahmot olivat Räisäsen pilkan suosikkikohteita. Oki Räisänen tekee pilaa vanhapojasta, joka menee verotussyiden takia papin eteen ”akottumistarkoituksessa”... Kahden lehtiammatin yhdistelmä ja yhteistyö oli tuolloin yleistä. Se on aiemmin tunnettu Päivälehden museona ja sijaitsee samassa paikassa Ludviginkadulla. Piirros muistuttaa eniten myöhempää Kari Suomalaista. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI RISTO KOLANEN Yksityiskohdissa tarkka pilapiirtäjä Oki Räisänen Helsingin Sanomien (HS) piirtäjä Oki Räisäsen piirustuskokoelma sisältää yli 5 500 digitoitua pilapiirrosta Suomen ja Euroopan historian dramaattisilta ja poliittisesti kuumilta vuosikymmeniltä. Itse piirtäjä-Oki oli savolainen vääräleuka, jolla oli nuorempana apua myös Sasu Punasesta eli kaukaisesta sukulaisesta Yrjö Räisäsestä. Hän oli tiukka antilapualainen ja kuului puolueen vasempaan laitaan. Räisänen oli erittäin tuottelias. Lassi Hiekkala oli toiminut jopa maalaisliiton puoluesihteerinä hetken. . Kun hän vaihtoi Maakansan HS:ään, mies siirtyi edistyspuolueen jäseneksi omistajasuvun tavoin. Kari peri aluksi Eeron pakinoiden kuvituksen, ja kun tämä kuoli, sai seuraavaksi Arijoutsin kanssa kimppayhteistyön, kunnes itsenäistyi piirtäjäksi. Valokuvien taso nousi vasta 1950-luvulla. Sanomalehtiväen puolestaan erottaa paperihatuista. Kokoelma käsittää lehdissä julkais tujen piirrosten originaalit 1930 – 1950luvuilta. Ihmiset eivät tunnistaneet poliitikkoja tai kansainvälisiä johtajia. Pakinoitsijan ja pilapiirtäjän yli 20 vuoden yhteistyö Oki Räisänen tuli pilapiirtäjäksi ja pakinoitsijaksi ensin Maakansaan 1929–31 ja sitten Helsingin Sanomiin, jota hän rikastutti kuvillaan kuolemaansa asti
Anita Wise Martinit just ennen lunssii on ku bosat. Mun mielest toi on just päinvastoin: mitä stydimmät munkit friidu demoo, sitä dorkemmiks kundit muuttuu. No, voisin mä ny silti koklaa. Dave Barry Monet tyypit funtsaa: mitä bulimmat daisarit friidulla on, sitä bimbompi. Yks niist kysy, et voisiks mä blandaa johki mun stooriin snadisti lisää särmää, sellast jätkämäistä. –Tsiigaa, ku Stadin slangi ei oo mitään pyhissproogii. 20 Tsilari 2 | 2024. Yks on liian skniidusti ja kolme menee överiks. Sitä mä diggaan ihan sumeesti. Dolly Parton Kundi ei voi samaan aikaan tsiigaa svendei ja funtsaa. Mun faija oli kyl ehta ja avoklabbinen stadilainen, mut landelt roudattu mutsi yritti opettaa mulle snygii käytöstä. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI SEPPO PALMINEN Ku friidut bamlaa slangii, ei se mitää härskii oo, se vaan kuulostaa roisilta. Oonhan mä skloddist saakka lesannu bulisti kaikkee skeidaa. Ne tsögaa kundei, joil on ollu snygei friidui. Ne tulee usein kapakois moikkaamaan ja bjuudaan huikkaa. John Humphrys Friidut ei tsögaa snygei kundei. –Joo, mä bonjaan, mitä sä jaagaat, mut mä en oo yhtää saleteis, et irtooks mult riittävän törkeet ja siivotont legendaa. Milan Kundera Mun kämpän seinät on nii ohkaset, et ku neibörit bylsii, mä saan orkkui. Mark Twain Jos sä smiitaat redulle Nääsvilleen, siel jengi treffaa stubulla, kolmen sladdin bryggalla – fjosan puoleises päässä. Manselainen läppä Hämeensillasta stadinnettuna Ainoo syy, miks mun klabbit on jääny niin snadeiks: eihä mikään voi kasvaa buliks pimeessä. Linda Herskovic Rivot, roisit ja härskit Mähän oon yks niist harvinaisist skrivaajist, ku tsennaa melkeen kaikki pluggaajat nimeltä. Se on gartsojen frekkii sleppaust: rivoo, roisii ja härskii. Osa lesaajist tsennaa jopa mun pläsin. Kniigoist saa jeesii mihkä tahansa trabeliin
George Burns Bonarina muutama Tsilarin 1/2024 vastaavasta " Placeholder "-artikkelista. 21 Tsilari 2 | 2024. Denis E. Se on ihan hitosti tyyriimpää ku londaaminen. Drew Carey Kanukki on tyyppi ku osaa bylsii kandarissa. Jos friiduilla ei oo kliffaa, kellää ei oo kliffaa. Nils-Fredrik Nielsen Finstaaminen on sitä, ettei koskaan kitise ja spiidaa. Anne Fine Mä en oo boltsin stebarisin bylsijä, mut oon mä sentään spiidi. Dwight York Ei kantsi mennä jiftikseen fyrkan takii. skottien sananlasku Mozart oli onnellisesti jiftiksessä – sen vaiffi ei. Waitley Griinaa – ja tyypit koko boltsilla funtsaa, et sä oot idiootti. Gina Lollobrigida Meiän fämili oli ihan haavi auki, ku mun systeri meni skoudeskoleen. Me luultiin, et se on hetero. Kathleen Turner Mä olin heti saleteis, et Rock Hudson on homo, ku se ei retkahtanu meikäläiseen. Becky Rodenbeck Jos kundi ei tsiigaa mua, ku mä dallaan ineen, ni se on vissisti homo. härmäläinen sananlasku Friidu on viilee blandis pyromaanii ja brankkarii. Marcel Aymé Ku kundi födaa, sillä on (yleensä) sladdi ja aivot, mut ei tarpeeks bludee et se vois käyttää niit molempii yhtä aikaa. Se ku muuta mussuttaa, ei oo ku buli flöittaaja, jol on stubu heppi. Jos sä diggaat tän tyyppisii spädii, pluggaa Gerd de Leyn skrivaama Eroottisten sitaattien sanakirja. Seppo Hyrkäs Kundit hei, pidetään huolta siit, et friiduilla on kliffaa. Kari Jaarva Älä koskaan duunaa mitää ennen brekkarii. J.A.M. Victor Borge Ku fjosaa on simona, ni safkan ei tartte olla ihmeen hääppöstä. Jos sun tarttee duunaa jotain ennen brekkarii, skruudaa brekkari ekaks. Joku noubadi Kenenkää viiskybää täyttäneen starbun ei pitäs antaa bamlaa pitempää, ku sil stondaa. Totta helkkarissa koko merkkaa jotain. Niit ei tilan puutteen takii voitu viel sillon julkasta: Jengi on snadisti hörhöö, paits sä ja mä, ja ku ny oikeen tsiigaa, ni kyl säki oot aika höynä. Woody Allen Fiteintä mun vaiffissa on, et se on lutka kögessä mut kuukkaaja bunkassa. George Wilhelm Friedrich Hegel Vetskarit yleisty kundien byysissä 1920-luvun alussa. Pamela Andersson Jäbät studaa fjosaa enemmän ku friidut kadehtii sladdii. Nehä on duunaamist sellasen tyypin kans, jota sä saletisti diggaat. Josh Billings Sillo ku mä olin skloddi, Kuollumeri oli vast klesana. Tsyrkka ja ruodis studas moraalitont säpinää. Robert Owen Jos sil ei ois ollu fämilii, se ei ois koskaan voinu olla niin hitosti veks himasta. Pierre Berton Mitä feeluu on handuhommis. Mathijsen Bulein osa kundeist, ku ei oo jiftikses 35-vuotiaina, on joko homoi tai tosi välkkyi
Mut maaliskuussa 1918 sinne förattii fongeiks saatuja valkosii, ja skole slyyttas siihen. 22 Tsilari 2 | 2024. Siitä on skrivannu Heikki Mäkinen Tsilarissa: ”Yks päivä mä dallasin Töölönkatua budjuun skaffaan brekua ja smöreä. Siinä vanhan skolen – Pakkiksen – kohdalla oli ihan pakko stannaa ja funtsia aikoja snadina. Monet ku bytskas himakielen svedusta suomeks, laitto skloddit sinne oppii oikeeta suomee. Jo 1840-luvulla oli kans gimmaskolei. Friidut duunas niille patjoi. Tölikaskin oli useempii kansiksii. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / ERIC SUNDSTRÖM. Skolen juhlasalissa oli ortodoksinen kappeli ja alaaulassa hestikoiden pilttuut. ”Me käytiin skolee sillon tossa Bärgan biblussa. Friidut ja eka–tokaluokkalaiset oli Tölikan kansiksessa parinsadan metrin päässä. Stadissa oli ennen kansiksii köyhien lasten skolei ja yksityisii alkeisskolei, niiku Skattalla Ukko Granbergin skole, jota Aleksis Kivi kävi. Oli kans yksityisii oppareita. Myös Eltsun kansis eli Djuran folkkis oli sloboilla. Se oli Linnankosken kansis ja kun se bygga on kantikas tasakattonen lodju, sitä sanottiin Pakkilaatikoks. Me klaarattiin kahta hugia, aamulla ja iltapäivällä.” Stadin skolet, osa 1 Stadin eka skole oli 1641 perustettu triviaaliskole. Lähin lukio eli kymnaasi oli Porvoossa. 1896) kerto: ”Smopikas meil oli ihan dorka maijari, ku se suosi vaa friidui eikä se antanu koskaan kundeille parempii numeroit ku korkeintaa kolmosii.” Krigut vei skideiltä skoletilat Ekan bulin krigun aikana kansiksii tarvittii muuhun käyttöön. Väinö Kalervo (s. Mut kun Helsingistä tuli pääkaupunki 1812, alettii perustaa uusii skolei. Käsityöläisil oli sunnuntaiskolei, ku oppipoikien piti oppii lesaa ja räknää, et ne olis päässy kisälleiks. 1902) muisteli omaa smobikaa: ”Smopikas oli vaa yhest neljää numerot, ja semmone oli hyvä pettari, jossa oli vaa kolmosii ja nelosii.” Kaikil ei ollu kivoja muistoja smobikast. Yks niistä oli erikoises byggassa. Meitä oli siellä pelkkiä kundeja. Vuonna 1918 Bärgan skole oli punasten hallussa, ja kouluu käytii Svenska Reallyceumissa (perustettu 1872). Vuonna 1918 skoleja ei käytetty pluggaamiseen, vaan ruotsinkielises Norssenis pidettiin valkosii sotavankei. Bärgan skole ja Valkan skole oli šlusilla kasarmina”, kerto yks gamla Bärgan kundi. Mä kävin sitä 1953–55. Kaks ekaa luokkaa oli alaskole eli smobika ja neljä ylempää oli yläskole. Toivo Lukander (s. SLANGILODJU TEKSTI HEIKKI PAUNONEN E kat kansikset perustettii Stadiin 1860-luvulla
Suurten ikäluokkien aikana oppareita oli Stadissa paljon, mut myöhemmin niihin ei riittäny oppilaita. 1902). Yks parhaita jutskii meiltä norsseilta oli se, kun me pöllittii Korkiksest kyltti, jossa luki ”Ei saa ruokkia”, ja ripustettii se Ressun aitaan. 1969 se flyttas Haagaan ja nykyisin se on Viikissä. Eka gimmaskole oli Bulella Stadin gamloin gimmaskole on Svenska fruntimmerskolan i Helsingfors (per. Kun Norssi flyttas 1887 takas Stadiin, Alkeisopisto sulautu siihen. 1912) muisteli: ”Loput plägät plugattiin Kaltsin kimppaskolessa sillan vieressä Kuriksen naapurina.” Kaltsin yhtikses oli kolme reksii, joista tuli proffii: Jalmari Jaakkola, Heikki Waris ja Martti Ruutu. Rakkaalla skolella on vilde nimii Monilla skoleilla on jännii nimii ja vaiheita. Tyly oli Töölön Yhteislyseo. 1874). Vuonna 1934 siitä tuli normaalikoulu ja nimeksi Tyttönormaalilyseo. Sen eka rehtori oli pastori K. Eka suomen kielinen yhtis on Helsingin Suomalainen Yhteis koulu (per. Kallion lukio) pesistreenit Haapiksen kentsulla 1930–1940-luvulla. SYK:ssa alusta alkaen äikkä oli tärkee aine, ja monet ku bytskas himakielen svedusta suomeks, laitto skloddit sinne oppii oikeeta suomee. Hykkylä oli alun perin Viipurin Realikoulu (per. Svekomaanit väitti, ett Stadis suomenkieliset kundit oli vaan duunareiden skloddei ja liian dorkii normaali koulun oppilaiks. Sen jälkeen sil oli monii nimii, mm. Arska Kaivola (s. jo 1844), vuodesta 1919 Svenska Flicklyceet i Helsingfors eli Bullan, ku se oli Bulevardilla. Kundeilta meni aikaa ennenku ne hiffas, miks ohikulkijat skriinas niille. Skragis suomen kielisen normaali skolen mestasta oli fennomaanien ja svekomaanien kovimpii flaidiksii. 1869). Tyttönorssii käytii ennen yhdeksän vuotta. Paavo Haavikko, Lassi Nummi, Pirkko Saisio ja Tarja Halonen. 1925). V. Samaan aikaan monien oppareiden nimet muuttu. Ressun erikoisuus on ollu pitkä ranska, ”diplomaattilinja”. Kundija gimmaskoleista tuli yhteiskouluja. Siit saatii Hykkylä. T. Vanhin suomenkielinen gimmaskole on Helsingin Suomalainen Tyttökoulu (per. Niitä kutsuttii ”ressuviteiksi”, ja ne boikotoi skolessa slobon tunteja. Suomenkielisen poikanorssin pikakirjotusryhmä 1920–30-lukujen taitteessa. Norssit ja ressut on aina skabannu kaikessa. Ku se flyttas kriguaikana Stadiin, siit tuli Helsingin kaksoisyhteislyseo, jonka lyhenne oli HKYL. Tossu oli alkuaan Helsingin Toinen Suomalainen Lyseo (per. Ressut perusti tammikuussa 1903 aktiivisen poikaliiton, Realilyseon akti vistit, ku toimi oikeiden aktivistien juoksupoikina. 1886). Monet kutsumanimet on saatu skolen virallisen nimen lyhenteistä. Kaltsin yhtiksen (nyk. Monet gamlat skolet flyttas ennen pitkää lähiöihin ja kauemmaks, Helsingin yhteislyseo eli Hylli Kondekaan, Tehtaanpuiston yhteiskoulu eli Typykkä Vuokkiin ja Arkadian yhteislyseo Klaukkalaan. Ekoi oli Svenska Normallyceum eli Norsen (per. Skoleissa oli erikseen yläasteet ja lukiot. 1864). . 1883). FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Myöhemmin siit tuli Suomen eka ilmaisu painotteinen lukio, mut se on jo toinen stoori. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / VÄINÖ KANNISTO. Skragista Norssista Varsinaisesti oppareita alettii perustaa 1860-luvulla. Peruskole mylläs systeemin Kun peruskoulu tuli Stadiin 1970-luvulla, moni asia muuttu. Sykkiläiset pänttäs äikkää Stadin ja Suomen eka yhteisskole on Lärovärket för gossar och flickor i Helsingfors (per. Helsingin Yksityislyseota kutsuttii Jyllaksi, ku sen reksinä oli entinen Venäjän armeijan eversti Boris Gyllenbögel. Myöhemmin siit on käytetty nimee Lärkan. Hertsikan yhtiksellä oli kaks reksii, joiden mukaan skolee kutsuttii Teperin stanjaksi tai talliksi sekä Musikan skoleksi. 23 Tsilari 2 | 2024. Entisii oppilaita on mm. Stadin skoleistakin monet sulautu toisiinsa ja jotkut vaan lopetti toimintansa. Tykki on edelleen Töölön yhteiskoulu. Kun Suomalainen Norssi shingrattii 1873 Hämeen linnaan, sen tilalle perustettiin Helsingin Suomalainen Alkeisopisto. 1940– 45 Viipurin kaksoisyhteislyseo. Norssien ja ressujen ikuiset skabat Vuonna 1891 alotti toimintansa Helsingin Suomalainen Realilyseo eli Ressu. Stadilaispressa kävi Kaltsin yhtistä Kaltsin yhtis on kans gamla skole (per. Se toimi mones mestas. Vuonna 1867 sen yhteyteen perustettiin Suomalainen osasto, Norssi. Broberg, ja skolee kutsuttii nimellä Brobergska skolan eli Broban
Tunnelma oli hyvin itä eurooppalainen, sanan myönteisimmässä merkityksessä. Amerikkalainen sota reportteri Allen sanoo Jari Mattilan suulla: ”Mä olen alkanut ajatella, että pahuus onkin ehkä vaan jonkinlaista mielikuvituksen puutetta?” Huviretkeläiset törmäävät matkalla 79-vuotiaaseen skottiamiraali Black-Charlieen, jota Suvi Kosela tulkitsee huikealla parodialla: ”Sotilaan pitää taistella! Ei kuolla! Kuolla osaa joka mummo, lapsi ja amatööri!” Charlie haluaa eläkkeelle, mutta jatkaa, vaikka on menettänyt jalan ja käden. Elokuussa 1854 lähtee Tukholmasta risteilijöitä huviretkelle Suomeen katsomaan, kuinka liittoutuneiden armeija pommittaa naapurikansaa. Suomeen kotiutunut Perrine Ferrafiat lauloi kauniisti. Englanniksi nimi on peräti ”Metropolitan Puppets”, joka on vähän hassu nimi vuodesta 1917 toiminnassa olleelle puutalolle. Parasta oli pitkä laatikkoleik kimäinen kahden aikuisen ja lapsen esitys muuntuvasta kerrostalomaisesta lava-asetelmasta, jota he muuttivat koko ajan. Molempia esittää nainen, edellistä kokenut Aila Herronen, jälkimmäistä uudempi Laura Koskinen. Mutta perinne ei ole itsetarkoitus. Kulttuuria kevään valoon Vuoden toinen Kulttuuri-Syke kokoaa tällä kertaa erikoisempia esityksiä Stadin laidoilta: Angelika-romantiikkaa nukeilla, ukrainalaisia elämänkohtaloita, tsekkiläis-suomalaista outoa teatteria ja rinnastuksia Krimin sotaan turistien näkökulmasta. Isä on nimeltään Svensson. Uusi, persoonallinen Kultsa-esiintyjä Sirpa Rauhaniemi-Viitanen esittää verevästi venäläistä Annaa, joka selviytyy aina, tavalla tai toisella. Linnea Happonen, Nuutti Happonen ja Philip Holm ovat vaikuttavia esittäjiä. Hänen kaverinsa on alusvaatetehtailija Nisse, joka uskoo sodan näyttävän ihmisluonnon puhtaimmillaan. Saimme katsoa uudelleen elvytetyn Fabsurdia-esityksen. 24 Tsilari 2 | 2024. Häntä avustava Riitta Aarnio laukoo: "… ei kyllä laivaston imagoa nosta tuo teidän karamellin syöntinne”. Laulut olivat eri puolilta maailmaa, balladeista klezmermusiikkiin. Tuntuuko jotenkin tutulta maassamme, joka tuntuu olevan henkisesti valmis sotaan ja sen seurauksiin. Ukrainalainen Ljubov Yanchukevich on dramaattisesti maassa osana Ukraina-esityksen vaikuttavia esittäjiä. Sen luoma maailma on aina jotenkin vinksahtanut. Huomioni kiinnittyi enemmän vakavailmeiseen lapseen, jonka tehtävä oli kuljettaa esineitä yleisön joukossa. Sotaturistit rauhan puolesta Teatteri Kultsan maalis–huhtikuussa tulkitsema Sotaturistit on musta komedia ihmisen halusta nähdä asioita, joiden ei toivoisi tapahtuvan. Terhi Vähä korven kunnianhimoinen ohjaus lähestyy ihmisyyden tummia puolia absurdin huumorin avulla. Hänellä on lopussa pidempi monologi. Hän tekee sotamuistoesinebisnestä. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN V ietin miellyttävän lauantaiillan Pakilan työväentalolla, jota kutsutaan nykyään myös Pakilan nukketeatteritaloksi. Pääasia on, että vähän vetoinen talo, joka on nähnyt paljon, palvelee ihmiskuntaa verrattomalla tavalla, uusia katsojia ja kävijöitä tavoittaen. Hänen esittäjänsä on uusi, tuore näyttelijä Anna Neilick, jolla on vahvan persoonallinen puherytmi. FOTO: AHMED ALALOUSI. Laura Ruohonen kuvaa Krimin sodan aikaa, mutta näytelmä sai kantaesityksen Kansallisteatterissa syksyllä 2008, jolloin ensimmäinen Georgian sota oli ohi. Olimme kuin illallis vieraita tšekkiläissuomalaisen Krepsko-ryhmän musiikin, nukketeatterin ja vähän tanssin tunnelmassa. Se kääntää sotaisan aikamme peilin silmiemme eteen. Krepsko on usein ollut vieraana Nukketeatteri Sampon kausiesityksissä ja Sampo-festivaalilla. Ohjelmaan kuuluu erikoishintaan mahdollisuus ruokkia sotavankeja. Mystisen tunnelman esitykseen saattoi keskittyä paremmin ilman iltama menoja. Matkaan lähtee Inge, joka saa risteilyn isältään 18-vuotislahjaksi. Fabsurdia oli esillä myös uudella lasten ja nuorten Bravo!-teatterifestivaalilla Annan talolla ja muissa seudun kulttuuri taloissa
Pöyhönen ja Väntsi ovat usein esiintyneet vähän kuivakkaiden historiallisten aiheiden parissa. Näkemässäni esityksessä Orblinin lauluosuudet lauloi kuoronjohtaja Emmi Kujanpää Aleksanterin teatterin aitiossa. Anne Colonin kirjasarjaa ilmestyi 13 kappaletta vuosien 1957–85 välissä, joten se ei ollut vain hetken huumaa. Kautta aikojen laulut ovat kulkeutuneet maista ja maan osista toisiin: Stadin slangilla esitettynä vanha näytelmä, ”Morjens Viivi”, on alun perin ukrainalaisen Semen Klimovskin sävellys 1700luvulta. Kultti suosiota saaneet kirjat ja elokuvat veivät Angelikaa romanttisviihteellisesti uhkaavista meri rosvotilanteista aurinko kuninkaiden ja markii sien syliin. Historiallisen Ranskan, sulttaanin haaremin ja orjamarkkinoiden julmuuden rinnalla esitys tekee päivänpolttavan kysymyksen: millaisessa valossa naishahmo voidaan tässä ajassa näyttää. Kevään vierailun Nukketeatteri Sampossa aloitti Tehdas Teatterin mainio esitys Angelika ja kuumat paikat. Angelika tunsi, kuinka vesipisarat kutittivat hänen lantiotaan aivan kuten tuon komean nuorukaisen sanat: ”Rakastan sinua.” Muistatko Angelikan. Fantasiat, elävät ja eksoottiset tapahtuma paikat seuraavat toisiaan. Yleisö hurmaantui poikkeavaan nukke-esitykseen. Heini Vahtera on tehnyt tiukkoja femi nistisiä ohjauksia, nyt hän paljastaa pehmeämmän puolensa Rakkaus roihuaa ja ristiriitaisten aiheiden käsittely lämpimällä huumorilla on Angelika-työryhmän ydinosaamista. Tehdas Teatteri tuo viihdesankarittaren nukketeatterin näyttämölle. FO TO : M AT T I VA H T ER A . Esitys sai ensi-iltansa marraskuussa Turussa ja nyt maaliskuun alussa Sampon tilassa. Kanneltalon Galleriassa, jossa kuultiin katkelmia lauluista ja teoksesta. Teatteria ja laulua Mariupolin kellarista Sotaa paenneiden naisten tarinoita kuullaan ukrainalaisten ja suomalaisten teatterintekijöiden kertomina. Kuulimme kauniita, eri aikoina syntyneitä kansanlauluja, jotka ovat yhteistä itäisen Euroopan lauluperinnettämme. Kuvista ja videoista vastaa Ahmed Alalousi, äänisuunnittelusta Lasse Turunen. Nukke-Angelika seikkailee nykyajassa Aikuisten Sampo-sarjassa nähdään korkeatasoisia aikuisille suunnattuja nukketeatterivierailuja. Angelika oli eräänlainen viimeinen valkoinen mohi kaani siirtomaa vallan raunioilla. Viimeinen esitys oli 16.4. Niissä Nukettajat Merja Pöyhönen ja Timo Väntsi näkyvät myös kuvassa Angelikan ja ruhtinaan kanssa. Malmitalossa ja kiersi kaksi kuukautta. Nuutti Happonen on toisen polven sirkustaiteilijan alku, joka hyvin vakavailmeisena kuljettaa taikaesineitä katsojein edessä. kuuluu ikiaikainen kaipaus, lämpö, huolenpito, rakkaus ja suru. Näyttelyssä oli esillä myös palasia tuhotun Tshernihivin teatterin raunioista ja sen arvokkaista kattoja seinäornamenteista. Alan huippu osaajat Merja Pöyhönen ja Timo Väntsi synnyttivät sauvaja muppetnukeilleen vauhdikkaan seikkailun elokuvamaisella musiikilla tahditettuna. Kokonaiskonseptin takana on esityksen käsikirjoittanut ja ohjannut Liisa Isotalo, joka palkittiin teatteri taiteen kultaisella ansiomerkillä 2022. . 25 Tsilari 2 | 2024. Varjokuvassa ilmeet eivät näy. Ranskan siirtomaa valta luhistui. Alalousin projekti kuvien lisäksi siellä nähtiin Oleksandra Abdurashytovan Ukrainan sodan aikaisia valokuvia Ukrainasta. FO TO : K R EP SK O T EA T T ER IR Y H M Ä . Minä muistan hämärästi isosiskoni kiiltokuvavihoista, romanttisen kioskikirjallisuuden mainoksista ja ranskalaisista viihde leffoista, joissa uhkea Michelle Mercier esitti punatukkaista kaunotarta. FO T O : M IK A SU U TA R I. Suvi Kosela on vakuuttava vanhana amiraalina, joka on menettänyt raajojaan, mutta meno jatkuu. OSIRIS-teatterin tuottama teos, Minun elämäni, Ukraina! sai ensi-iltansa 21.2. Mariupolin kellarista oli esillä merkittävä 15–16-vuotiaiden ukraina laistyttöjen päiväkirja, joka tehtiin kuunnelmaksi, koska tytöt haluavat jakaa kokemansa. Riitta Aarnio esittää hänen palvelijaansa. Tuotolla tuetaan teatterin korjaamista. Hankkeeseen liittyvä kuvataidenäyttely nähtiin 2.3. Angelikan unelma maailmaan he heittäytyvät täydellä sydämellä. Aleksanterin teatterissa Dokumenttiteatteria, musiikkia, laulua ja tanssia yhdistävässä teoksessa kuullaan ukrainalaisten pakolaisten ja kausityöntekijöiden haastatteluihin perustuvia tarinoita sitkeydestä, pelosta, rohkeudesta, syyllisyydestä ja hyvän elämän etsinnästä. Perinteen alue yltää Vienan Karjalasta Inkerin kautta Ukrainaan ja Balkanille saakka. Esitys on ymmärrettävissä suomeksi ja ukrainaksi. Näyttämöllä on ukrainalaisia ja suomalaisia teatteritaiteen ja musiikin ammattilaisia: näyttelijät Anastasiia Redchuck, Ljubov Yanchukevich, Cécile Orblin, Laura Hänninen ja Anna Murtola, maailman pohjoisin flamenco-laulaja. Elokuviakin syntyi viisi. Koreografina on Vitalii Podhurskyi
Se on ihme homma, ku jengi jättää dogien skeidat jalkiksille tai pitskuille. Mä tsittasin himassa ja minnailin, ku joku proffa skrivas Hesaris, et lemmikki eläinbisnes shamlaa trabeleit boltsin safkatilanteesee. . Molemmist börjaa samanlaisii trabeleit luonnon näkövinkkelist. Nyt mä dallailen ton pölypallon kans syöttämäs siipiveikkoi. Sekin dallas jotai viistoist kesää. Mä oon ihan dorkasti eläinrakas tyyppi ja diggaan melkee mitä tahansa elukoit. Lemmikkielukkabisnes on menny överiks, ku dogien ja kattien kloddei duunataa liukuhihnalt. Nykyää jengil onki mitä kummallisempii elukoit himas. Sit ne taas dyykkaa kytismestalle takas. Me kyl liisattii naapurin “Tikkujalka-Affee”, tai tyttären “Duracel-Corgi Ellii” ja tyttärentyttären bulii Rotweilerii, Hannibalii. FUNTSINTAA TEKSTI, FOTO JA PIIRROS OLLIBULL ANIKARI Dogin skeidat Viime lördiksenä en tsörannu Hagiksen tortsalle. Ei se nii buli homma oo skaffaa ne kikkareet skeidapussii ja stikkaa roskiksee. Ne dilkkais klesoi ja skruudais muit elukoit. Jotku fongaa sit jostai sademetsist villei elukoit ja blisaa niitä jengille. Töllöst tulee tsiigattuu elukka proggiksii. Boltsin jengil on jotai 600 miljoonaa dogii ja viel bulimmin kattei. Mun dogi on nii huumorintajunen, et se hyppää välil siipiveikkoi kohti, jotka lyftaa siiville vaa metrikolkyt senttii, et dogi ei ihan yllä. Ne dallaa pitkii matkoi meiän messis. Samaa aikaan Oskun kans meil budjas katti, jonka nimi oli Hessu. 26 Tsilari 2 | 2024. Mul on ollu pari Bokserii, Briardi, ihan redi Moro ja nykyää citylappalainen pölypallo (Lapindogi). Tsittaan kliffas jengis, pölypallon ja bulin Hannibalin kanssa. Jos härmäs duunattais ite kaikki lemmikkielukoiden safkat, ei meil riittäis landee ihmisten safkan viljelyyn. Eikä kyse oo vaa niiden skuttaamist skeidoist, vaa siitä, mikä niiden hiiliklabbin jälki on täs ekosysteemis. Härmäs dogei ja kattei on jotai promille boltsin määräst. Fitti juttu – vai mitä. Joistain dogeist ku budjaa ihmisten himas, on tullu sisäsiittosii ja siks niil on daijuja bodiklesoi. Proffa bamlas, et jos dogit ja katit hatkais skutsii ja niist tulis siel villei, ni ne shamlais bulei trabeleit luonnonvarasille elukoille. Varikset on breinei fogeleit. Meil on semmone oma luftwaffe-jengi aina megges, ku me dallataa skutsis tai lenkkipolul. Mul on aina skeidapussit fikkas, ku me dallataa. Siipiveikot on breinei fogeleit. Välil must kuulostaa ihan siltä, ku pölypallo hihittelis itteksee. Sillai sai kliffasti aina dogikuumeen stumpattuu vekka, ku aadee-hoodee Elli tai buli Hande oli pari päivää visiitil. Japanis lemmikkielukoiden safkaan tarvittais peltsii jotai 70 % hela landest! Nyt ku safkat hamnataa kehitysmaist, ni siel revarutsijengille ei riitä peltsii mis viljellä ihmisille safkaa. Mä tsiigasin sitä Koira kuiskaajaa, ku se heppu tuntu haldaavan noi dogit, ku omat ryppyset handut. Kymmenen bulimman kantrin dogien safkan viljelyyn tarvitaa jotai 500 000 neliökilsaa landee. Tää Moro oli nimeltään Osku ja se eli seittemäntoist kesäseks. Ku snöge smelttaa, ni gartsat döfaa taas “keväälle”. Kattien safkaan tarvitaa viel bulimmin. Mä oon budjannu koko ikäni kimpas dogien kanssa. Sen jälkee ku Osku ja Hessu delas, me oltii muijan kans monta vuotta ilman elukoit. Dogit ja katit on kyl kliffoi, mut kuin kauan meil riittää safkaa niille, ku kaikille boltsin heeboillekaa sitä ei tunnu riittävän. Se oli aika snygi tv-sarja. Funtsaa OlliBull, nakuklabbi Valkan kundi. Ne pomppii sillai kolkyt senttii dogin vieressä ja joku pomppii kylkimyyryy sen edessä. Mä funtsailin tota dogi-katti osastoo. Ku snöge smelttaa, ni gartsat döfaa taas “keväälle.” P roffa bamlas, et lemmikkielukoit pitäis funtsii samas sarjas ku safkaelukoit
Nykytermeillä ilmaistuna se on sellaista henkilöbrändiä buustaavaa metadataa. Mä, ja uskoakseni myös koko muu seurakunta, oltiin ihan että wau! Eihän kuka tahansa tavallinen taukki tollasta lonkalta heitä. LINDELLIN LINJAUKSII TOMMI LINDELL ”Kirjoittaja on monessa mukana sählännyt stadilainen muusikko, joka on aina vieroksunut kolumnistien tapaa kirjoittaa nokkelia esittelytekstejä itsestään kolmannessa persoonassa.” Toisinaan tärkeily on hiukan rasittavaa. Musta tuntuu kuitenkin, että se tärkeen oloinen proffa oli oikeessa retorisuuden ristiriidasta emansipatorisen tendenssin kanssa. Tärkeilyn tärkeydestä ”Retorisuus on ristiriidassa emansipatorisen tendenssin kanssa.” Sanoi proffa. Sellasia, joita viljelemällä voi antaa itestään tärkeen ja ajan hermolla olevan tyypin vaikutelman. Ainakaan enää. Toisinaan tärkeily on hiukan rasittavaa. Vaikka mä oon luita ja ytimiä myöten musajäbä tai ehkä just siks niin en voi sille mitään, että mulla tökkii aina, kun joku toimittaja skrivaa jostain ”tärkeästä” levystä tai bändistä. Tärkeily on rautaa, kun sen haldaa ja siihen on vankka botne. Tietty silloin, jos halutaan, että viesti menee perille, pitää löytää balanssi tärkeilyn ja tajuttavuuden välillä. Osittain ehkä just siks, että mä voisin olla samaa mieltä. Toki sitä on aina itekin halunnu ja yrittäny olla tekemisissään jotenkin kiinni ajassa ja sen ilmiöissä, mutta kamoon… Mitkään yksittäiset musajutut ei loppujen lopuks oo erityisen tärkeitä. Proffan ei tarvinnu erikseen korostaa, että kehässä on mestari, joka ei haasteita pelkää. Aika lailla kaikessa, ei pelkästään musassa, tai muissa kulttuurikuvioissa. Yleensä tärkeilyssä on kuitenkin mukana jonkin sortin itsetehostusta. Mä oon välillä herkutellu ajatuksella, millasta olis, jos vois napata tästä ajasta jonkun tekstinpätkän, ja lähettää sen aikakoneella nuoren Tommin ihmeteltäväks. Tässä on muutenkin vuosien varrella saatu seurata, kuinka yleiseen käyttöön on vaivihkaa soljunu enemmän tai vähemmän kammottavia uusia sanoja ja ilmaisuja. Miten se finninaamainen rillipää koettais tajuta ite, tai selittää tohkeissaan Marga-mummolle mitä meinaa narratiivi, influensseri, flow-tila, voimaannuttaminen, triggeröityminen, yhteisöllisyys, cancelointi, kiky, sote, huoltovarmuus, jakeluvelvoite, henkilöbrändi… Huh! Siinä olis ollu todella korkeeoktaanista löpöä ekoja kiihdytyksiä ja kaistanvaihtoja tärkeilyn straadalla testailevan nuorukaisen moottoriin. Se oli enempi sitä yhtenäiskulttuurin aikaa. Siinä kuulsi läpi vuosikymmenten rutiini luokkahuoneissa ja luentosaleissa, korkeelentoset kelailut kirjoituskammioissa, sekä tiukat väännöt akateemisuuden naarmuttamissa pöydissä punkkupullojen äärellä. Se vaatii myös pokkaa, eikä siitä saa livetä. Mä. Ihan vaan sivuhuomiona jostain jutusta, mistä siinä näennäisen vapaamuotoisesti jutskailtiin. Siitä on todella kauan, kun joku poppari tai biisi tiivisti kolmeen minsaan koko nuorison ahdingon, tai kokonaisen kansakunnan tunnot. 27 Tsilari 2 | 2024. Samalla se määritti puhujan asemaa suhteessa meihin muihin läsnäolijoihin, joista ainakin mä olin liikenteessä ihan uteliaalta turistipohjalta. . Nykypäivänä uusia eeppisiä, ikonisia, huikeita ja legendaarisia juttuja puskee joka tuutista vartin välein, eikä niitä muista huomenna enää kukaan. Tärkeilyllä voi myös jemmata todellisia tarkoitusperiään, tai peittää sitä, kuinka pihalla oikeesti on jostain jutusta. Politiikassa tää ei välttämättä aina oo se maali. Kokemus ei oo ”me”, vaan se on ”mä”. Tärkeetä niissä on lähinnä se, miten ketterästi sä niihin reagoit, ja millasena sun oma paraatipuoli tän myötä näyttäytyy muille
Mulla oli snadi ja buli systeri ja buli broidi. FOTO: SAKARI PÄLSI 1930. Lipeän käytön takia sen handut oli vielä monta päivää verillä. Perjantaisin mä kävin mutsin ja snäbän systerin kanssa Kiven bastussa. Se tuntu kliffalta. GAMLA SLANGI TEKSTI EKI MATTSSON M utsistaan voi meistä jokainen olla varma. Se väsäs aina jotain. Silloin mutsi tvettas kielellään saippuan vek. Se oli pyykkisaippuan döfis. Ei se paljon päivisin tsitannu. Jos tahto kuumaa, se piti lämmittää feduilla. Koht pukkaa Mutsien päivää, eks je. Silloin sen ote oli stydi. Ei mutsi silloinkaan ottanu suulista, se virkkas bunkan peitettä tai leikkas maton kuteita. Tsögessä oli puuhella ja kraanasta tuli vaan galsaa vodaa. Silloin mutsi sano stop ja mä sain singrata jätkien puolelle, faijan messiin. Mutsin handu oli karkea mutta lämmin, paitsi silloin kun se tarras tukkaan. Kummaa että semmonenkin smörgari oli ihan gutaa. Kaikki me budjattiin huoneen ja tsögen tiloissa. Aamulla se oli esana pystyssä ja illalla visana goisimassa. Muuten mä luulen, et faija kyllä skiias missä nurkassa kaappi staijas. Lauantaisin se tokkas liksapussin mutsin handuun. Se oli aikanaan ollu skönellä ja mitta oli tullu täyteen. Siitä se mullekin kirjaimet opetti ja myöhemmin pluggaamisen, jo ennen skolea. Ne slumpattiin Vaasiksen klapi blisarilta. Duunari joka tseenas kloddeille brekun. Niinkun pitikin. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Padan alla brennas eldis ja koko mesta oli täynnä stimmiä. Tää mude hollaa skuuttii ku boitsu on päättäny ridaa skönejellonal. Ton takii ne joutuu nyt duunaa Mantan kondikseen. Brenkkua se ei juuri ottanu, mitä nyt joskus knubbin tai pari. Sen verran että borkan dokas ja Hesarin lesas. Nyt mä sen vasta bonjaan. Mutsi on se joka pitää himan kondiksessa ja jengin safkassa. Kesiksellä se draisas systerin kans sa pyykin bärtsille, jossa suulis ja bloosis kuivatti kledjut ja lakanat. Näin ne oli dilkannu duunit. Virret ja valssit yhtä spöijisti. Faijasta ei aina niinkään tiä. Mutsi ei ehtinyt olla leedinä. Se kirveli ja teki gisaa. Sen piti panna slaba riittämään. Meillä oli faija sitä mieltä, että mutsin duunit on himassa kloddien kanssa. Parsi sukkia, paikkas kledjuja tai duunas safkaa. Usein mä olen funtsinu, et mikä oli se liffa döfa joka mutsista lähti. Myöhemmin mua rupes bastussa kiinnostamaan gimmojen anatomia. Joskus se flöidäs brekusta siivun, veti laardia päälle ja snadisti suolaa. Pyykin mutsi tvettas pesutuvassa. Joskus sattu meneen saippuaa öögaan. . Ite se oli viilari, rautahandu. Mutsin tsödepullia ja pannaria ei finnaa mikään. Mutsi duunas aina jotain 28 Tsilari 2 | 2024. Mutsin tsödepullia ja pannaria ei finnaa mikään. Juttu on nyysitty sen kniigast Kun Eki oli snadi (1995). Se sjungas melkein aina kun se duunas jotain. Mä rupesin jo oleen buli kundi. Muijien bamlauksen yli kuulu mutsin ääni kun se sjungas. Sen takii gamlan slangin näyte on Eki Mattssonin mudestoori
Daami murjas myöhemmin, et se piti meitsii umpiääliönä STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Tietokirjailija Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Siit se alko – ihan kreisi jaagaus. Jangsterina mä styylasin yhden mageen misun kans. Sit ku sä haluut mennä fisustaa, sä skulaat sun vaiffille, et kveltsul menee bossien meges myöhään. Mä kokkasin safkat yhtenä kveltsuna ja dokattavaks mul oli pari flindaa stydii Baroloo. Mä neuvoin, et roudaa fisustuskamat byrooseen, tsöbaa flinda brenkkuu, flaska Chanelin femmaa ja pölli sun blondilt sihteerilt pari hiuskiehkuraa. Brenkku pelasti mut delaamist pahemmalt kohtalolt. Lopuks piti skujaa himaan. Onneks mä kekkasin, mikä jeesaa. Frendi saiki muutaman tanen, ja fiilarit oli sen mukaset – finstaajan fiiilikset. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Nimittäin sillo, ku sitä ei oo. Sit ku mä olin kihlois sen daamin kans, se bamlas, et mä olin heittäny sellasen stoorin, et se oli menoo. Aamul se oli kuiteski tsekannu sprigin, hitannu ne blondit hiukset ja et sprigi dunkkas Chanelilt. Mä olin vetänyt raflas totaaliset lauantaikoomat. Ei hajuuka mitä mä olin möläyttäny. Sen jälkeen kamu pääs fisustaan aina ku teki mieli. Heti ja stydisti. Sit sä tsöraat ojalle ja rupeet fisustaa. Muist misuist ne ei maindaa, ku ne o itte omast mielest mageempii. Yks kerta, ku meitsi roudas ittensä baaritiskille, mä olin sekoo. Samas vapa taipu ja kuuden kilon tane oli kiinni. Karaasis kamu jemmas fisustuskledjut ja -kamat ja heitti sprigin päälle. Jurriinha misu siit tuli ja bulisti. ”Dorka, äkkii brena esiin, ei täst ilman knubii mitää tuu.” Korkki auki ja stydit huikat. Se on ny skrivannu 50 kniigaa. Mirri murjas: ”Khuule Juha, ei she kloku tikhitä, se kumihsee kuin kirkhonkellot”. Mirri oli painostanu kamuu niin bulisti (”ny valkkaat: fisuu tai piparii”), et se meinas lopettaa fisustuksen kokonaan. Mä olin kerran frendin kans fisustamas meritanii Kymijoel. Frendil oli sellanen depis, et se jo funtsas itsarii. Siel oli juottola, West Point, mis mä notkuin, skulasin bilistä, dokasin, möhlin ja törttöilin. Brenkku oli jeesannu. Sit mä frogasin, et eiks sun ikäsen mimmin biologinen kloku jo ala tikittää. Mut soosi on jeesannu mones keissis. Me oltiin hinattu neljä timmaa ojal – ei tärppiikään. Uus punafledane tarjoiljatar oli niin upee, et mult meni klabbit veteliks. Sit se otti yhel huikal puolikkaan flindan brenkkuu, lorautti Chanelin femmaa sprigille ja tökkäs vaaleet hiuskiehkurat olkapäälle. Keissin idis on se, et daamit kyl hiffaa, ettei ne fisustukselle pärjää. Mut sit mä funtsin, et duunataas snadi testi. Meitsi ei niit ekaks noteerannu – daamien jutskii. . Sit yks kveltsu se tapahtu. Kiitos meitsin jeesauksen plus brenkun välkyn ja oikeen käytön. Mä pidin huolen et daamin lasis riitti divattavaa. Mä minnaan, ku mä bunkkasin Kivenlahdes. Mut onneks se skulas mulle. 29 Tsilari 2 | 2024. Se ei sopinu sen daamille. On brenkku jeesannu meitsii muutenki daamien kans. Se huokas helpotuksest, raflas oli oltu. Oli tammikuu ja saatanan galsaa. Brenkku jeesaa aina Meitsille brenkku on ollu buli strobeli forevö. Sit frendi hiffas, et sil on snadi flinda Martin Kuvetta (Rhum Martinique) meges. Se oli aluks nastaa, mut sit daami alko bamlaa skloddeist ja familist. Brenkku jeesas. Yks mun frendi taas oli bulisti koukus perhofisustukseen. Ei löysä. Vaiffi ei tsennannu mitään häikkää. Daami murjas myöhemmin, et se piti meitsii umpiääliönä
Vaaknasimme usein Bongon torvimusaan, ku se tuli pitskulle treenaa. Samoin siellä oli yksityisiä klitsuja. Pitskun puolella oli lisä bygga ja sen korkeet rabat, tvettausstuga, torkkaus tila vindellä, kaks ns. Heilurilla oli kaks snadia kloppia n. Nimi tuli sen klenkkaavasta dallaus tyylistä. Perheen faija toi kerran kyykäärmeen pitskun skideille näytille. H aussi oli 2-kerroksinen veduhaussi. Faija suols lempinimii Faijani antoi monille budjaajille nimiä heidän spesiaalipiirteidensä takia. Sapetti se jatkuva jumputus. Mun systeri oli aina klesa, ja lekuri funtsas, veduvarmauksen piti jelpata. Usein stikkasin bökkerin handusta ja lähdin kartsalle dallaan. Kartsan puolella oli potlarija klapihandelit ja skutsari. Toisessa handussa iso stenu ja toisessa irronnut rengas. Ihan ku se ois snaijannu, et mun piti lesaa kokeisiin. Pitskun perällä oli vielä tila, jossa ulkona torkattiin kledjuja. Tää oli ehkä yksi syy meidän flyttaamiseen. 30 Tsilari 2 | 2024. Käärme oli bulissa MINNAILUU TEKSTI OILI SALASTO FOTOT OILIN ALBUMI Wallininkuja 6 – Muistoja lapsuudesta Meidän piti flyttaa veduhaussiin, ku lekuri käski. Seinänaapuriemme aikamieskundi skulas trumpettia. Heiluri oli kova manaamaan ja niinpä myös nämä skidit handlas taidon. Naapuri ku oli, en voinut touhottaa sille. Kerran niist snadimpi oli pitskulla duunaamassa vedubilikan rengasta. ”ulkohuussia”, karsee jäte kamari ja pitskun perällä erillinen sorvaamohaussi. Juttu ei ihan skulannu, niin jopa rupes peekeleet ja taatanat lentelee ilmoille… Käärmemies ja sen kreisit skidit Meidän rabassa budjas outo perhe ja niiden kolme skidii. Meinas monesti boltsi hajota, ku ei pystyny keskittyy lesaamiseen. Joskus ois tarvittu ööriin jotain tuketta. ja n.7-v. Toisella reunalla budjas mustalaisten kunkun Kalle Hagertin sukulaistätsä. Snadi haussi ku oli kyseessä, niin budjaajien frendeily oli iisinpää ku buleissa stenuhausseissa. Kaikenlaist porukkaa Takapitskulla budjas ”Heiluri” perheineen. Haussis tapahtu kaikenlaista, ja ne, ku budjas siel, oli mielenkiintosii. 3-v. platsiin. Treenejä oli pitkin päivää. Niinpä me siftasimme joskus 1940-luvun lopulla k.o. Faija, mummu ja meidän eka kaara, vuoden 1937 Letukka
Mutta döfis oli kaamea. Dallattiin himaan vähän noloina. Ku piti käydä huussissa, karkotettiin sieltäkin ekaks rotat stenuilla ja hirveällä mökällä. Sekös keräsi rottia. Hesa reist tuli buli kuormabilika täyteen. Skipattiin entisen Pukevan vastapäätä olevaan porttariin ennen ko hiffattiin kattoo taakse. Hän bungasi siitä hyvät tipit. Kaikki pahvit, paprut ja mitä voitiin, brennattiin himassa, kaikilla ku oli veduhellat ja kakluunit. Minäkin sorruin usein dallaamaan hänen himansa ohi. Vodalla oli vielä läträtty. Ku tätsä ei ollu bestis tuulella, me kakrut auottiin kitusia siit posasta. Pihan gimmoille tuli kiire föraa papruposat ja skaba, et kuka kerkii ekana nappaa hepan tarjoamat lannotteet. Tuulensuun vieressä oli keräysmesta. Siinä delas meitsin hyvä ystävä. Haussissa budjas paljon skidejä, ja yks meidän harrastus oli rottien stikkaaminen stenuilla. Meidän stoori tässä muistorikkaassa haussissa sluuttasi 1958. peitossa. Joskus se hoiti mua ja systerii. Skideillä ku ei ollu muuta duunia, niin olivat hiffanneet nastan brassauksen. Meidän pitskun kakruja. Huusseja oli kahdella kongilla varmaan tusina. Emme koskaan jääneet poseen. 4–5 sentin mittaisia. Vallilassa oli mesta, jossa kledjuista duunattiin silppua. Gimmat tuulettivat näitä fyllejä takapitskulla. Minnaan, ett kledjuista sai vielä hynääkin. Märkä talousroska kuskattiin jätekamariin. Tarpeet duunattiin irrallisiin pönttöihin, jotka bilikasuharit sitten määräajoin hoitivat tyhjiks. Tätsällä oli huono näkö. Taisi olla kierrätyksen esiaste. Treffattiin kamujen kans usein Alppikalliolla. Jatkuvat skabat rottien kans Kyseessä oli veduhaussi, ja silloin ei tsennattu roskien lajittelua. Me uskottiin, ett Kalle-kunkulla on jotain ylimääräst betonii, jota se pysty antaa myös tätsälle. Nää bulit minnet heräsivät Costan stadi laisten fotojen ja filmien tsiikailutapahtumassa Fugessa 2016. Mä funtsin aina, ett olin tätsän suosios. Heikkisen tätsä varmas sen meille aamu safkaks. lasiflindassa, josta kundi leedasi sen kaikkien tsiikattavaksi, kyl me sillo skagattiin. Meidän himassa oli komee kakluuni, ku lämmitti talvel. Minnaan, kuinka mutsini kanssa roudasimme gamloja kledjuja Hagikseen. Että ne pienehköt kuorma bilikat oli södejä. Juoksutyttönä sain hyvät tipit Mustalaiskunkku Hagertin tätsä oli nasta pakkaus. Siin tais olla jotain pesu ainettakin. Me isommat likat duunattiin nukeille kledjui ja honattiin, ett lumppujen fölis oli nastoja palasia pikkunukkejen byy siksi. . Heidän himansa oli yltä päältä jauhojen, sokrun ym. 31 Tsilari 2 | 2024. Paikat duunattiin kondikseen ja laiffi jatkui. Siinä oli vähän puuroa pohjalla. Himas döfas usein hepan P. Olimme Wallininkadun bastussa nähneet tätsän nakuna kolmine daisareineen. Perheen mutsi pyys kerran meidän mutsia tsiikaan, mitä hänen kreisit skidinsä olivat saaneet aikaan. Hoitotädin huomassa Yhdes alakerran kämpäs budjas yks fossiili, Heikkisen tätsä. Niitä me gimmat laitoimme nakkien jatkoiks. Sorvaamojämät oli spiraalimaisia n. Alkuperäset rakennekynnet Sorvaamo, joka oli pitskun perällä anto meille gimmoille mahiksen pitkiin kynsiin. Ja niin katos osa fylleistä meidän käyttöön. Haussista ja sen budjaajista olis paljon minnejä, ihan bökkeriks saakka, mutta... Nesteet valuivat siivilän kautta putkistoon, jota pitkin ne kulkeutu ties mihin. Upeen hepan tsöraamat kakspyöräiset kiesit venttas meidän fönsterin alla, ku Kalle kävi tsiikaamassa tätsää. Suuliksesta minnaillen Äitienpäivänä 1956 meidän rabas sytty eldis. Kiertotaloutta Siihen aikaan käytettiin polstereita, jotka oli fyllattu lumpuilla. Liekö joku nykypäivänä saanu idiksen tosta kynsien pidennyksiin. Stenuja oli aina redinä roskiksen edessä tätä tarkotusta varten. No eihän se tätsä meidän perässä ollu. Vaik lafka oli 50 metrin päässä, mut ko tätsä dallas huonosti, hän usein stondasi dörtsinsä edessä venaamassa jota kuta asioimaan siellä. Me kakrut funtsattiin, ett se kainalon alla oleva daisari on vetskarilla varustettu hynäposa. Tässä fotossa mun systeri, meidän kusiini ja meitsi. Se delas, ja ku sen kämppä tyhjennettiin, hogattiin sen budjanneen vanhoist Hesareist bygattujen kapeiden konkien takana. (Ehkä silloin sköneen?) Kaikki muu nesteen seassa ollu kama, kuten safkan jämät ja pottujen kuoret, jäi sihtiin. Sillä sitten osittain fyllattiin näitä polstereita. Kerran mutsi oli laittanut puuro kattilan likoon. Kerran tätsä poltti päreensä niin, ett meidän kak rujen piti haihtua haneen
Stadin dirikoilla oli visioita. Heppaspora vie jengiä maaliskuussa vuonna 1936 Erottajalta Tölikan halliin ja takasin Erottajalle. . Idis on ollut, että buli tieto on kurssissa vasta, jos sen deelaa muille. Moni Stadin kundi ja friidu on tsiigannut Stadia monesta vinkkelistä ja monen sukupolven aikana. Gamloista aviisesista, kartoista, fotoista, dirikoiden miitingeista, joista on skrivattu protokollia jne. Tällaista knigua en oo plugannut moneen vuoteen. Siitä plugataan sitten Jaskan seuravassa knigussa. Minnaako joku että Kulikseen pääsi mahonkiratikalla, joka meni skönen päältä färjalla. Siksi meil on tänään tosi nasta sporaverkko, joka vie moniin mestoihin. Niin snaijaa, miten yli sata vuotta sitten ja siitä 50 vuotta eteenpäin tsörattiin sporilla. Nyt voidaan sitten tsiigata Stadia yli sata vuotta taaksepäin. Knigun taiton on duunannut mestari Eero Laaksonen. J aakko Pertilä on skrivannut 336 plärin knigun Helsingin Raitiotiet I. Hestikat veti skurui Yks foto on kyllä ihan huippu. Knigussa on nastoja bokseja, joissa on snadeja kliffoja jutskuja, joita kannattaa plugata. Stoorin slanginsi Lars ”Lasse” Federley, hurri Krunikasta vm. Kilsoja tsörattiin tosi bulisti. Skiglattiin skurulla! Kiskot vei landelle Skurulla pääsi myös Stadin pöndelään: Munkkaan, Käpikseen ja Haagikseen. 32 Tsilari 2 | 2024. Bulisti gamlat oli maisemat mutta nyt tsiigataan ne sporan näkökulmasta. Kun sit tsiigaa fotoja, niin voi tsennata mestat ja funtsia, miltä ne tänään näyttävät. Jaska teki sen. Gamloi karttoi Kartoista hiffaa, koska skurut on kulkeneet, mistä ja mihin mestoihin. Jännää pluggaamista riittää ja vaikka pläriä on bulisti niin ööga lepää ja nuppi nauttii. Hepan kavioiden äänet, kopi kopi ja hirnahdus ei näy, mutta mielessä sen kuulee. Keuruu 2023 ISBN 978-952-7260-33-3 Ennen siltaa sporalla skiglattiin Kulosaareen huvilakaupunkiin. Se börjaa 1890 ja sluuttaa 1950. Tattista Jaskalle. Sen järkkäs HelsinkiSeura. Tarkkaa duunia on Jaska tehnyt. Ihan kohta pääsee Hagiksesta Hevossalmeen bryggaa pitkin. Svedujen duunaamaa spora, ”Svenski” 1914. Se on tehny siistii jälkee. Jos alkaa pluggaa ennen koisimista niin ei mee öögat kii, vaikka A4-kokoinen knigu painaa snadisti alle kaks kiloo. Siin on ollut karseesti duunia, ja matskua on oltava tosi bulisti ennen kun saa tällaista kasattua. Jokainen friidu ja kundi, joka tsennaa Stadii, niin kantsii plugata tätä knigua. Painavaa sanaa Yks probis siin kyl on. Skurumestarin kynästä Jaska, varsinainen skurujen mestari, on tän matskun samlannut joka mestasta. 1946. MINNAATSÄ TEKSTI MIKKO ALAMERI FOTOT HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Siirry eteenpäin – Stig framåt Knigun info: Jaakko Pertilä Helsingin Raitiotiet I 1890–1950 Kustantaja Laaksonen Helsinki Otavan kirjapaino Oy. Ja vaikka en ole paljasjalkanen, niin tässä on stooria, joka kaikkia kiinnostaa
SLANGI BLISAA Musaa CD Slangimusa ei delaa koskaan 10,Käpy sata vuotta Elina Saksala Työväen pottumailta keskiluokan puutarhajuhliin 40,Helsinki 1944 Taistelu pääkaupungista Ville Jalovaara 30,Stadin kartsat ja mestat -kartta 5,Marimekon raitapaita 50, Art Helsinki Kimmo Pälikkö 15,Nyt mä bonjaan! Suomi–Stadi sanakirja Heikki Paunonen ja Jeongdo Kim 29,Kaltsin Kaltsit – Bamlailuja Kaltsista Aulis Nyqvist 15, Mutsi ja mä Raija Tervomaa 5,Sporapaita 25,Kangaskassi, musta tai sininen 10,33 Tsilari 2 | 2024
Tsilarin 1/24 Fotoskabassa on Pultsarien kunkku Lapinlahden puistikossa. Tutustu Fotauskisan sääntöihin himasaitilla: www.stadinslangi.fi/fotauskisa " Stadin snygein mesta " 34 Tsilari 2 | 2024. Arvo Parkkila haavoittui krigussa ja koki kovia: siit tuli alkkis, eikä lopult ollu kämppääkään. 20 egee. Vastauksiksi kelpas kans Lapinlahden puistikko ja/tai Pultsarien kunkku tai Parkkila tai patsaan nimi. Arska perusti Suoja-Pirtin ja Liekkihotellin. Arvaa jos et tiedä! Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, ja finnaaja saa tsögaa Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. Vastaukset viimeistään 27.5.2024. Onnittelut finnaajalle! Stadin Friidu Pia 90 v – Slangijengi onnittelee FO TO : V IR V E K U U TA R . Yhtenä jouluyönä Arska päätti jättää viinan ja rupee jeesaamaan niit, ku budjas roskiksissa, siis sen kohtalotovereita. FOTAUSKISA 2024 Stadin Slangi ry järkkää fotoskaban 2024 Lisäinfoo: www.stadinslangi.fi tai toimisto@stadinslangi.fi ja Tsilari. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Arskan pystin on duunannu latvialainen Oskars Mikans, ja sen nimi on: Ihminen nousee roskalaatikosta. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Kurkusta meni alas kaikki kolinasta pulituuriin. Missä Stadin biblussa tämä kundi lesaa kniigaa. MARIT HENRIKSSON Fotoskaban 1/2024 finnas Erkki Savola. Pluggaa Pian haastattelu Tsilarist 3/2019. SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan
Patsaan nimi on ”Ihminen nousee roska laatikosta”. Muistellaan ja hersytellään. Hän oli sotien jälkeen pultsari itsekin, mutta raitistui ja ryhtyi auttamaan muita samoissa ongelmissa olevia ja sai ton lempi nimen. VK 35 Tsilari 2 | 2024. Patsas esittää Arvo Parkkilaa, ja patsas sijaitsee Lapinlahden puistikossa. Yleensä tulee edes jotain, jos ei muuta, ni oikasupyyntöi. Olkaa hyvät! Esko Helin stikkaa aina kliffan mailin heti, ku on saanu nyyan Tsilarin handuun. Musaa ja muistoi serveeraa forevö-jerkku Kisu Jernström, slangijengin bamis Hara Saksala ja Jussin pitkäaikanen frendi Tapsa Kojo. -fotoskaban vastauksii viime ajoilta. Jos sä haluut lysnaa, mitä muut Jussist muistaa, ei ku tuut mestoille. Muistoi skrabaa kehiin ainaismainio Maarit Niiniluoto. On tää sen verran dorkaa porukkaa, et mikään ei oo mahdotont. TUU MEGGEEN. . Tälläki kertaa sä voit kehuu tai haukkuu kaikkii Tsilarin redaktöörei – ja me lysnataan ihan pokkana sun fiidbäkkii. Välil me funtsataan toimitukses, ett pluggaaks kukaan ees tätä snygii aviisii, ku palautetta tulee niin hintsusti. Jos sä diggaat bamlaa jotain, stage on sun. stooreja dösamatkoista ja sporista. Teoksen on tehnyt Oskar Mikans, se paljastettiin 2001. Buu. bullero = tsägä, onni Nää sanat mä poimin Jussi Raittisen stoorista, jonka se skrivas Stadin Slangin juhlakniigaan Niin gimis on Stadi… PLUGGAAJAT Ehdota nimee nyyalle sporalle! 28.5.2024 asti on aikaa ehdottaa nimee Stadin sporalle nro 15. Plugataan kimpassa tätä nyyaa Tsilarii. Tän Tsilarin no 2/2024 julkkarit Kansallisteatterin Willensaunassa Bergbominkujalla, maanantaina 6.5.2024 kello 17. Parkkilaa kutsuttiin ”putsareiden kuninkaaksi”. Markku Jalonen 1/23 Kuva löytyy entisen Arabian posliinitehtaan seinästä Hämeentieltä. Mailissa Esko skrivaa usein, ett Fotoskaba on se, mitä se ekana Tsilarist plärää esiin. Nää on taas ne tsembalot, joit ei kantsi missaa. Nyt ei tullu niitäkään. Tuolloin Venäjä ei ollut vielä Neuvostoliitto sillä sisällissota riehu vielä ainakin vuoden verran. Sendaa sun idis joko emailil osotteeseen tsilari@stadinslangi.fi tai etanapostilla byrooseen osotteeseen Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. pladu = platta, levy . Markun stoorei on kans julkaistu Tsilarissa, esim. No, koska muuta julkaistavaa ei nyt tälle palstalle oo, pistetään jakoon Tsennaaks mestan. Slangiopen snadien vastaukset: . Sen on duunannu Trubinossa Venäjällä 1900 syntynyt Michael Schilkin joka purjehti Laatokalla 1921. Kandee tulla jo 16.30. Niinku sä hiffaat, tän aviisin bulein stoori kertoo Jussi Raittisesta. TL Esko Helin 1/24 Vaik toi Kusti polkee nykyään vähän miten sattuu, ni tähän tuli sit kliffa ylläri, kun toi tän vuoden eka Tsilari kolahti luukusta ja niin kuin aina meen heti ekaks tsiigaamaan, mikä on fotoskaban foto. Hänen suurimpia duunejaan on entisen suomalaisen kauppakorkeakoulun Runeberginkadun puoleinen seinä, jossa on eri ammattien edustajia. Eskon mailis on aina vastaus Fotoskabaan ja yleensä lisäks joku kliffa stoori tai muu anekdootti, ku liittyy vastaukseen. Voittaja julkaistaan seuraavas Tsilaris nro 3/2024. Yllättävää on se, että seinällä on stadin ainoa cowboyta kuvaava teos-mistä lienee hänen päähänsä putkahtanut. Toinen innokas vastaaja on kans Markku Jalonen. Terkkui pluggaajille Tällä kertaa ei tullu yhtään pluggaajapostii. Sitten se opiskeli taidetta ja rupes väsäämään hienoja reliefejä kuten edellä mainittu taideteos. Markku on skrivannu kans gamloista hausseista. Koko show näis julkkareis on omistettu ”Sarchalle”. Voi olla, et saadaan vokoteltuu stagelle joku ylläriki. Muistellaan Raittisen Jussii, ehtaa Stadin Kundii. Tää Michael sattu navigoimaan snadisti pieleen ja tupsahti Suomen puolelle Laatokkaa, jossa rajavartijat otti sen kiinni. Nyt se oli sit aika helppo, ainakin mulle, koska tiesin heti mestan
Nää kundit heittää keikkaa kimpassa monenlaisis paikois ja tilaisuuksissa. Tsekkaa lisäinfo Slangin saitilta ja Tsilarista. Ässä rykmentti sai nimensä joukkoosasto tunnuksestaan, ku oli kirjain “S”. Matin frendi, Aaltosen Pauli, tuli messiin ja kainalossa silläki oli oma sirmakka. Matti Reittamo hoiteli säestystä kurtulla ja skittalla. Teksti ja fotot: Rampe Kuitunen 36 Tsilari 2 | 2024. Uusintaa toivottii ja sehän järkätään. SLANGIJENGI S tadin Slangi ry:n edustajat Tarja Valli, Lasse Solman ja Pertti Salolainen laskivat blumsteritervehdyksen Ässärykmentin muistomerkille. Mukana oli parikymmentä slangilaista. Teksti ja fotot: Rampe Kuitunen. Vuonna 1940 pystytetty graniittiobeliski on aseveljien kunnianosoitus talvisodassa kaatuneille Ässärykmentin sotilaille. Muistotilaisuus Ässärykmentin patsaalla 13.3.2024 Kalliossa Alli Tryggin puistossa, Ässä rinteessä sijaitsevan muistomerkin on suunnitellut kuvan veistäjä Aarre Aaltonen. Rykmentti tunnetaan myös nimellä Jalkaväkirykmentti 11. Veistoksessa on teksti: ”Jalkaväki rykmentti 11:n eloonjääneet pystytti tämän patsaan sodassa 1939–40 kaatu neiden sankaritoveriensa muistoksi 13.10.1940”. Slangijengi diggaa sjungaa kimpassa S langijengi kokoontu taas kerran sjungaan kimpassa Bruuverissa 11.3. Sörnäisten, Harjun, Kallion ja Vallilan kasva teista koottu Ässärykmentti taisteli talvija jatkokrigussa. Välillä huilattii; paitsi Matti ja Pauli, ku veti kliffan tangosetin puoliajalla. Taas oli nastaa. Jengi ehdotti lauluvihkosta biisejä, joita yhdessä sjungattiin puolisentoista tuntia
Välihuutelust vastas eduskunnan tyyliin HTD 3, siis Stadin oma Joulugubbe Timo Alarik Pakkanen. Setti osu ja uppos. Teksti: Tiina Linna Fotot: Rampe Kuitunen Omas kiitospuhees HTD 11 huomioi kaikki salissa olevat ja kiitti kunniast. Ku laulu rupes raikaa, Petra nauro ittesä tärviölle ja pyyhki öögist ilon kyynelii. Tais messis olla kyl ihan aitoo liikutustaki. Mikä vois olla bulimpi handu stadilaiselle (tai kenellekään), ku saada biisi, jonka muut dorkat on sanottanu just sulle. Seuraavat julkkarit Täs Tsilaris ei jaettu dorkan paprui, mut julkkarit pidetään kuitenki. Tällä kertaa HTD-spettarin sai ehta aatelisfriidu Petra Tandefelt. Kaikki HTD:t, ku oli mestoilla, sai näis julkkareis itelleen HTD-rintamerkin. Taustapuurtajat mestoilla Tsilarin väki edusti kerranki monipäisenä, ku mestoille tuli taittaja Kirsi Pääskyvuori ja toimitussihteeri Tiina Linna. Se on Vicky Rostin ”Meno lippu”-hitti, johon HTD 5 oli duunannu nyyat sanat. Eka dorka friidu, HTD 4, Virve Kuutar sai kunnian ojentaa Dorkan spettarin Petralle ja pluggaa sen tietty ääneen. Ollin lisäks musanumerost vastas tietty Slangijengin luottopakki, bamis Hara Saksala. Pianovirtuoosin soittoa pääsee harvoin kuuntelee, joten Slangijengi nautti musisoinnist ihan kybällä. No, siitäki selvittiin, vaik vielki hikoo handut pelkäst minnaamisest. Mesta on tuttu, Willensauna ja päivä ma 6.5. Bränikkä HTD, Petra Tandefelt (kesk.) saa oman dorkan spettarin. Dorkat aatelisjulkkarit Willensaunassa Lisäks Tsilarist oli tullu paikalle Valtteri Hellgren ja tietty Virve. Näis dorkis julkkareis oli paikalla muutenki buli HTD-kattaus, ku koko setin juonsi HTD 5, Tsilarin päätoimittajanaki tunnettu Seppo ”Pahis” Palminen. 37 Tsilari 2 | 2024. Musapuoliki oli näis julkkareis ihan omaa luokkaasa, ku flyygelin ääreen tsittas Stadin Kundi 2023, Olli Ahvenlahti. Dorkien komiteaa edusti näissä kinkereissä HTD 3, Timo Alarik Pakkanen (vas.), HTD 4, Virve Kuutar ja HTD 5, Seppo Palminen. ”Tätä voi käyttää ihan kaikis kledjuis”, Pahis Palminen bamlas, ”niiku simmareis, yökkäreis, juhla tamineis, treenikamois, siis ihan kaikis.” (Eli jos sä oot virallistettu HTD, etkä oo saanu omaa rintamerkkii viel, ni kandee tulla seuraaviin HTD-bileisiin). Sen lisäks, ett Puppe on todellinen seuramies, sil on kans tilannetaju ihan vimpan päälle; se bonjas aina, millon ja millast musaa pitää skulaa, ja kuinka kauan. Petra funtsas, ett ei kukaa rupee museodirikaks, jos ei oo ees vähä dorka. HTD 6, stadilainen museonjohtaja Mäntästä, Pauli Sivonen pääsi kans mestoille, mikä oli kliffa juttu – virallisen dorkuuden lisäks Paulia ja Petraa yhdistää just tää museonjohtajuus. Illan kiusallisimmat momentit koettiin, ku Pahis yhtäkkii stikkas mikin eka Tiinalle ja sit Kirsille ja sano: ”Puhukaa jotain.” No, kumpikaan ei oo varsinainen estradien esiintyjä, joten tärkeempää ku kertoo, mikä homma, tais olla vaan saada mikkii eteenpäin. SLANGIJENGI V iime Tsilarin julkkareis jaettiin taas Dorkan Paprut. Nauru raikas ja itkuki pääsi (onnesta) Dorkan spettarin ojentamisen jälkeen kveltsun kohokohta oli ehdottomasti Dorka laulu. Pluggaa lisää ilmotuksest sivult 35
38 Tsilari 2 | 2024. Å e de någo som dom bestämmer sej för å få å fastna, så ska de komma från likasinnade, sån som e me i samma bubbla där på sista raden. Fast ja oftast satt där ti hälften på tvären, å snacka skit me nån bakom mej, va ändå ett öra allti vänt mot majkan å på de sätte utsatt för input feeden. HURRISLANGI RAFU NYBERG ChatGPT så verkar de ju som om man sku kunna föra en vettig konversation me maskinen. Metoden påminner ju lite om AI, artificiell intelligens, som ju går ut på att ge så mycky input som möjlit ti datorn å så få den å snaja själv, va den ska göra me va den kan. Fortfarande överraskar ja mej själv å min omgivning med att plocka fram från hårddisken diverse trivia om allt tänkbart från tyska oregelbundna verb ti latinska namn på de vanligaste växterna, kemiska sammansättningar å matematiska formler. Å ja svarar, att ja ha lärt mej de i skolen. De e ju int bara kloddanas problem längre. Int e dom ju dorka eller tröga, dom e bara lata å ointresserade. Å som de ser ut me ChatGPT så verkar de ju som om man sku kunna föra en vettig konversation me maskinen. Ibland frågar nån, hu vet du de där. Men allti när terminen börja å sittordningen i klassen formades, satt mej längst fram i mittersta raden rakt framför katedern. Å på nåt sätt gav de resultat. Resultatet av de bli en mindre vettig konversation, där man kan fråga vad som helst å få till svar lika så va som helst. . AI fan heller! Min farsa va i tidena en stor konsument av Bonniers konversationslexikon, en rikti fan, sku man kanske kalla de i vår tid. De tillämpar de motsatta inlärningsmetoderna å tycks ge sig fan på att få så lite som möjlit, av de som skolen har att erbjuda, att fastna på hårdskivan. Ja läste nyligen om forskningsrön som gällde gänge som drishar i skolen i sista pulpetraden i klassen. De va ju i å för sej en bra vana, att försöka ta reda på saker å ting, men på nåt sätt blev ja me tiden allergisk för de här. Ja va int nån hicke direkt, eller pinko son de hette på min tid. algoritmisk idioti. Betydligt vettigare än den debatt man utsätts för i sociala medierna. Altti nä han stötte på någå som han int rikit bonja, så dalla han ti bokhyllan å slog upp. Lite undermedvetet kanske omsatte ja de här i praktiken i skolen. Det börjar vara kört för halva befolkningen redan. För de här fansen finns de algoritmer som doserar okunskapen i lämpliga mängder. Men nu börjar ja nog tvivla på att de sku finnas hopp. ”E de ingenting, som du vet själv?” slank de ur mej, å jag tänkte att nä ja blir vuxen, ska ja ge mej fan på att veta bättre å kunna svara på frågor som mina ungar ställer ti mej. Man kunde kanske kalla de för en alternativ AI dvs. Tidigare funtsa ja, att man ska ha tålamod me dom här kloddana som sitter fastklistrade i sina mobiler å lirar me sitt nonsens flera dygn i streck. Om man int vet själv bäst förstås. Det är bara vi pensionärer som hittar till bokhyllan för å kunna föra en vettig konversation
Shungaajina Lasse Liemola Iris Kukka Slangikuoroo johtaa Matti Reittamo. Jangsterit dikkaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Stikataan blumsterit Työläisäitipatsaalle sunnuntaina 12.5.2024 klo 12.00. Päästään tsiigaa OP:n taidekokoelmii. klo 11.00–12.30 Helsinki päivä Espan lavalla. Mutsienpäivän etkot keskiviikkona 8.5.2024 klo 15.30 alkaen. Upeit tyyppei ollaan hitattu joka vuos! Me ite Slangissa funtsataan, ett se on arvokkain tunnustus, minkä stadilainen voi saada. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii. SLANGI JÄRKKÄÄ Slangi järkkää Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Muista siis seuraa sitä kans! Taas tsögataan Stadin Friiduu ja Stadin Kundii! Stadin Slangi ry on valkannu Stadin Friidun ja Stadin Kundin jo 28 kertaa. Tsekkaa ilmotus s. Jos kiinnostusta riittää, voidaan järkkää uus vierailu viel pe 24.5.2024. 15. Mutsi on bestis. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. Osottees Gebhardinaukio 1 00510 Helsinki. Ilmottaudu 16.5.2024 mennessä byroon mailiin toimisto@stadinslangi.fi tai skulaa 045 186 7238. Täytä liittymislomake himasaitil osottees www.stadinslangi.fi Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Toukokuu Tsilarin julkkarit maanantaina 6.5.2024 klogu 17.00 Kantsii tulla jo 16.30. Mikä tekee siit esimerkillisen stadilaisen. Jos bamlaa tai bonjaa slangii, ni seki ois kliffaa, mut ei mikään pakko. Lapinlahden Lähteen päärakennus osottees Lapinlahdenpolku 8 00180 Helsinki. Shungataan Juttutuvassa, 13.5.2024 klogu 17.00 alkaen. Vuoden 2024 Stadin Friidun ja Stadin Kundin julkistaminen. Redulle mahtuu 2*20 osallistujaa (2 ryhmää). Kuka ois sun mielest snygi Stadin Friidu tai Stadin Kundi. Willensaunassa. Vierailu OP:n pääkonttorilla Valgassa torstaina 23.5.2024 klo 15.00. Ei tartte ollaa ees paljasklabbine stadilaine, jos vaan tsennaa ittensä stadilaiseks. Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. Skrivaa kunnon perustelut sun ehdotukselle, miks sä ehdotat just sitä Friiduu tai Kundii. Slangikuoro, kuoronjohtajana Matti Reittamo. HTD 11 Petra Tandefelt järkkää privarundin Slangijengille. Tiistaina 28.5.2024 klogu 17.00. Kuka sun mielest ansaitsis Stadin Friidun tai Stadin Kundin arvon. Kuka ois sun suosikki. Ohjelma Harri Saksala juontaa, Stadin terveiset tuo apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Lisätietoo himasaitilt. Pluggaa lisäinfoo ilmotuksest s. Tietty redit stadilaiset on etusijalla. Espan lavalla. Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Kesäkuu Stadi-päivän ohjelmaa keskiviikkona 12.6. Skrivaa kunnon perustelut messiin! 39 Tsilari 2 | 2024. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Redu Suokin Lelumuseoon. Messiin mahtuu 20 ekaa! Ilmottaudu maililla toimisto@stadinslangi.fi tai skulaa 045 186 7238. Valinnat julkistetaan Helsinki-päivänä 12.6. Mitään hirveen tiukkoi kriteereit sille ei oo, millasii tyyppei ehdokkaiden pitäs olla. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Äiti Puu. Stadin Friidun ja Stadin Kundin valkkaa Stadin Slangi ry:n hallitus stadilaisten ehdotusten pohjalta. 35. Sendaa sun ehdotus viimeistään 6.5.2024 mennes Stadin Slangin byrooseen: meiliin toimisto@stadinslangi.fi tai etanapostil osotteeseen: Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki
7 . 2 4 . TOPMOST TOPMOST Hott File DEGERBY POSSUJUHLAT • GRISFEST k l o 1 8 . L A U A N T A I N A 6 . Portilta, jos jää, 65€ Hotellitarjous:www.hotellisiuntio.fi /sweetdreams ”The Ballroom Blitz”, ”Fox on the Run”, ”Little Willy”, ”Blockbuster”, ”Poppa Joe”, ”Wig-Wam Bam”, ”Love Is Like Oxygen”…. 2 2 4 Liput ennakkoon: 59,50€ Degerby Deli &