Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
vuosikerta | Hinta 10 €. Nro 2/2025 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 30
** Akkuvinkkelirälläkän tai akkunurtsiparturin tsöbaajille sendataan 18V 4,0 Ah akku (arvo 99 egee) ja muihin vehkeisiin 18V 2,5 Ah akku (arvo 69 egee) Futaa kans näiden brändien 18V akkumasiinois: Updeittaa sun kalupakkis kevään kamppikses. Maksimi yks rekisteröinti per klyyvari. 1 2 3 Saat extra akun tykö! Stikkaa meille mesitsi 30 päivän sisällä: bosch-diy.com/deals Posti draisaa 18 V extra akun ja se bungaa sulle egee** Slumppaa Bosch 18V POWER FOR ALL -akulla skulaava masiina* Ku tsöbaat 1.5.2025 – 30.6.2025 * Bosch Indego robottinurtsiparturit tai lamput ei oo megessä täs kamppikses
16 Stadin vuosisadat tiiviissä pakussa Mikko Seppälä 18 Fiiliksii kotibailuissa 19 Skimbausskaba Antti Saarnio 20 Sä päätät, nettooks sun tropeistas apteekkari vai valtio Juha-Pekka Kervinen 22 Stadilainen pyykkihuolto 3/3 Tiina Linna 24 Mun Rööperi Veikko Tiainen 26 Stadin kundi Jukka Pakkanen on helsinkiläinen romantikko Timo Alarik Pakkanen KANSI: LUOTSIKATU, MARIT HENRIKSSON Palmisen Seppo raportoi viime Tsilarin julkkareist, ku oli yks 30-vuotisbailujen tsembaloist. s. Harri Saksala 8 3-kymppinen Seppo Palminen 10 Vanhojen päivä Heikki Paunonen 13 Aikaa dorkailla Virve Kuutar 14 Heikki ”Hessu” Orasmaa 26.8.1948 – 11.3.2025 Seppo Palminen ja Virve Kuutar 15 Spädät tekstit on koko viestinnän ydin Seppo Palminen LÄ H D E: R A IJ A T ER V O M A A N KO T IA LB U M I. s. 1 2 3 Saat extra akun tykö! Stikkaa meille mesitsi 30 päivän sisällä: bosch-diy.com/deals Posti draisaa 18 V extra akun ja se bungaa sulle egee** Slumppaa Bosch 18V POWER FOR ALL -akulla skulaava masiina* Ku tsöbaat 1.5.2025 – 30.6.2025 * Bosch Indego robottinurtsiparturit tai lamput ei oo megessä täs kamppikses. Maksimi yks rekisteröinti per klyyvari. Kääriiks Härmän bulein hypo YA fyffee. Dyykkaa apteekkiveron salaisuuksiin. 4 Snadit 5 Mä diggaan tekoälyttömyyttä Seppo Palminen 7 Joku muistaa Pälsin Tivolin. 20-21. 8-9. 27 Rantsun runoja Anja ”Rantsu” Rantamäki 28 Kulttuuria pääsiäisen aikaan Risto Kolanen 31 Härkä-Jussi Ollibull Anikari 32 Delannu rotta Jugis 33 Hei, me homostellaan! Juha ”Jorkki” Jormanainen 34 Pluggaajat 36 Fotoskabat & Kari Suomalainen 37 Slangijengi 38 Eviga ungdomar Rafu Nyberg 39 Slangi järkkää Hykkylän friidut skloddien kledjuissa 1950-luvun loppupuolella. 10-12. s. Slangiproffa skrivaa vanhojen päivistä ja muista perinteistä Stadin skoleissa. ** Akkuvinkkelirälläkän tai akkunurtsiparturin tsöbaajille sendataan 18V 4,0 Ah akku (arvo 99 egee) ja muihin vehkeisiin 18V 2,5 Ah akku (arvo 69 egee) Futaa kans näiden brändien 18V akkumasiinois: Updeittaa sun kalupakkis kevään kamppikses 3 Tsilari 2 | 2025
Kolmastoist maaliskuuta siks, et se oli vuonna 1940 sista daagen talvikriguu. Stadin Slangissa on ainaski kaks päivää vuodessa, ku jengi dilkkaa bulisti rispektii krigussa delanneille stadilaissoltuille: 13.10. Valtioneuvoston puolest bamlas valtiovarainministeri Riikka Purra: ”Saamme elää vapaassa maassa samalla, kun sodan runtelemassa Ukrainassa hahmotellaan hauraalta tuntuvan rauhan mahdollisuutta.” Raimo Kuitunen/SP 4 Tsilari 2 | 2025. VK Slangiopen snadit Slangijengi Ässärykmentin stebarilla 13.3.2025 Stadin Slangi ry on perinnepoppoo. ja 13.3. Nimi Ässä tuli siit, et Stadin kundien joukko-osastotunnus sattu olee ”S”. Helsingin keskustaa elävöittäisi parhaiten se, että siellä olisi enemmän asukkaita. Kesät menee landel, muksut ei oo niin kuistilla skutsista ja eläimist. 2. Me ollaan käyty joka kesä böndel, ett meidän skidit pääsis fiilisteleen luontoon ja tsiigaan elukoit. Ku Ässärykmentti flaidas, niitten virallinen nimi talvikrigus oli Jalkaväkirykmentti 11, jatkikses stadilaiskragaajist skaffattiin Jalkaväkirykmentti 26. Ne oli ronskei gartsojen kasvattei, ku slepattiin kaikist strittisimpiin mestoihin. lokakuuta. Ne ku jäi henkiin, hommas delanneille rindisbroideille stebarisen obeliskin. Palkkapäivää odottaessaan hän mietti, miten saisi rahat riittämään kaikkiin ostettaviin tavaroihin. Ku se venas liksapäivää, se funtsas, miten fyrkat riittäs kaikkeen, mitä sen piti slumppaa. Oli siel muitaki rispektin dilkkaajii. Sendaa sun versio meiliin: virve.kuutar@gmail.com. Kaikki siel studas, mut stadilaiset ässät ei ollu mitää kermaperseit. Perinteiset blumsterit Ässille draisas Reitsu, Lasse ja Sirpa. Esimerkit on Skrivaa snygisti -kniigast (Paunonen, Kuutar 2020). Tänä vuonna Stadin Slangi ry:n maaliskuun blumsterit draisas Ässärinteeseen Reijo Lainela, Lasse Solman ja Sirpa Halmela. Skrivaa kans, mil vuoskymmenel sä oot födannu. Täs on taas muutama esimerkki siit, miten slangi muuttuu. Se funtsii enne liksaa, et sitku tulee fyrkat tilille, taas arvotaan, mite ne riittää kaikkiin stuffeihin. Se bygattiin Bärtsiin, Alli Tryggin pudekaan, vuonna 1940 ja paljastettiin ihan tarkotuksella 13. Voin sit ottaa pluggaajienki käännöksii messiin jatkos. Miten sä kääntäsit stoorit tost alta. 1. Me olemme käyneet kesäisin maaseudulla, jotta lapsemme saisivat tuntumaa luontoon ja eläimiin. Nyt on sun vuoro. Kolmastoist lokakuuta siks, et sinä päivänä vuonna 1939 alko ”Kurvin kundien”, siis Sörkän, Bärtsin, Kinaporin, Valgan ja Herulin huudeilla budjanneitten stadilaisten reissu talvikrigun maisemiin. Talvikrigun slyyttaamisest oli kulunu tasan 85 vuotta. 3. Sen disainas Aarre Aaltonen. Eivätkö kaupungin kaduille mahtuisi sulassa sovussa kaikki autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat. Ekaks on versio, miten bamlaa gamlat stadilaiset ja tokana, miten stikkaa läppää junnumpi jengi. Talvikriguun läks öbaut 2 900 ässää, takas tuli 850. En ollut nähnyt ystävääni pitkään aikaan, joten meillä riitti paljon juttua
Mä diggaan tekoälyttömyyttä O tetaan ny vaikka Tsilariin skrivaaminen. Hivaa jotain, mitä sä oot ennen skagannu. Nimii ei enää tartteta. Joks sul on kymppikertsin jässäri. Bamlaa blumstereille. Et sä aina voi ryssii. Duunaaminen on siistii. Stadi, läntti jol on symppis tulevaisuus – vaalimainoksissa. Mul on buli nippu jenkkifrendei, ei jenkkimulkvistei. Ei vai. Härmä – platsi, jos välkyt buumerit on enää ongelmajätettä. Älä ny tsemppaa tollai leegot irvessä. Sä plokkaat sielt biblust rändomina vaikka viis tai kymmenen kniigaa. No, okei, miten mä ny sain esimerkiks tän hedarin läjään. Ku mä skrivaan jutun, pakinan tai nivaskan skäfii, spädii ja stumppei, mä en anna hönelin älliproggiksen valkkaa mulle skitsii. 5 Tsilari 2 | 2025. Diktaattoritkaa ei ota, eikä niitten hang around -jengi. Sit voi olla, et sult jää se elämys väliin. Miks sä oot noin stanttu ja ankee. Sendaa ittelles rakkausbreivi. Funtsaa et sul on päivä leedii ja mee duuniin ihan po skoi. Ku sä jeesaat muita, muut jeesaa sua. Sit saa mielikuvitus flygaa, eli blandaat meggeen omii idiksii nii, et stoori rupee tuntuu tarpeeks dorkalta. Lyö ittes ällikällä = duunaa jotain posketonta. Mulle ei tulis mieleenkää mennä ruinaa tekoälyltä, et voisiks se kekkaa mulle jonku snygin aiheen hedariin. Siel kyl budjaa 340 miljoonaa hyypiöö, joit mä en tsennaa. Mehän on aina uskottu joulugubbeen. Hosumalla ei födaa ku kusipäisii skloddei. Ekaks mä dyykkasin mun bibluun. Ai kymmenes kilsas. Mut ku mua ei looteri meininki hodeta. Kuiteski, ihan varmuuden vuoks, jälkkäri kantsii skruudaa ekaks. Mä haluun duunaa kaikki hitit ja hudit, jokaikisen kornin revityksen ja nolon fiban – itte. Homma futaa samallailla molemmis mestois. Melkeen hävettää: mä oon skloddist saakka ollu jenkkifani. Siin ei kulu ku timma ja sul on handus päheet (tattis Jeka!) botnet. Ja ku mä skrivaan, mul ei oo mihkää hosis. Studaaminen on perseestä. Et kai sä vaan ota laiffii kirjaimellisen vakavasti. Sellaset skrivaajat, joil ei oo omaa bibluu tai kniigaskobes poskettomasti lesattavaa, voi dallaa yleiseen kirjikseen. Jebulis. Seuraavaks valkkaat niist kaks hilpeint ja plaraat ne läpi. Kaikki tsennaa. Kantsiiks mestas, pleisis, platsis – elää yli satavuotiaaks. Se ois tietty helkkarin iisii snadisti vaan petraa tai slangintaa jotain tosikon masiinan spyttaamaa stoorii. HEDARI SEPPO PALMINEN Mä haluun duunaa kaikki hitit ja hudit, jokaikisen kornin revityksen ja nolon fiban – itte. Eurooppa on velmu pleisi – mis treenataan ny bamlaamist. Vai onks se just se idioottikööri, ku ottaa. Sleppaa spurgulle viis kybää, et se voi divaa darran veks. Oot sä sen huolella tseenannu. Tsögaa framille sun dorkuutes. Stikkaa stebarit mäkeen sun veskasta. Se o vaa geeneist ja tsägäst kii. Siis jos sä pluggaat tällasii ordereit ja sul ei sit ookkaa kliffaa, koklaa uudestaan. Entäs Stadissa. Dallaa Kaivarin rantsus ilman pläägii kunnon hiivaris. Ja sit: Älä meille ruikuta! Tsilari ja mä sluibaillaan irti kaikest vastuust. Kuin mul voiki olla noin poskettoman bueno tsägä! Jenkkilä on himmee mesta – ainaki kalpeen tönön huudeil. Mä nautin looterist funtsailust ja slarvaamisest
Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin osoitteenmuutokset. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroo on auki ti ja to klogu 15-18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 30. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar, varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 2 | 2025
Varmana. Onneks on nää hienot muistot. Moottori vaan pöydänkulmaan kiinni ja sit sormella nopeita strongeja pyöräytyksiä. Vaan nyt Gugi on veks. Aarne Pälsin broidi oli muuten tää nimekäs kirjailija, Sakari Pälsi. Meitsi taas korttelin toisella puolella Kalevankadulla. Me oltiin nimittäin oltu Gugin kanssa frendejä tosi kauan, ihan jo snadista kundista lähtien eli vuodesta 1959. Gugin vaarilla Isserillä oli turkkurilafka. Se oli Kampissa, siinä Lapinlahdenkadun alkupäässä. Se duunas tosi snygejä turkkeja, semmosii et vaikka oli kamala frysis ja koko Stadi jäässä, niin ei hätää, Isserin duunaama turkki oli aina varma lämppäri, saletisti. Mä sain siltä tosi tällin tos lopputalvesta ku mun pitkäaikainen frendi Gugi kolas. Ei sitä siinä enää oo, se on jo purettu. BAMIS HARRI SAKSALA Mä sain siltä tosi tällin tos lopputalvesta ku mun pitkäaikainen frendi Gugi kolas. Ikävä juttu mut minkäs teet. Eli skolen nimi tuli siitä reksin sukunimestä. Laiffi on stailii aikaa, se me kaikki tsennataan, mut joskus se voi yllättää ja vetästä semmosen jabin et taju melkein menee. Ei koskaan. Se mun ja Gugin skole oli Helsingin Yhteislyseo tai Pälsin Tivoli niinku sitä hehkutettiin. Ei ne koskaan sanonu meille et pojat pojat, tai mitään semmosta. Miks se oli Pälsin Tivoli eikä jonku muun tivoli johtu siitä et meidän reksin nimi oli Aarne Pälsi. Ennenku me alettiin Gugin kanssa musatouhuja, me väsättiin kimpassa kaikkee kliffaa, bygattiin esmes lennokkeja ja niitä. Gugi budjas siihen aikaan Eerikinkadulla, siellä melkein rantsussa, isovanhempiensa kanssa. Joku muistaa Pälsin Tivolin. Sitä poistumista joteski ties venata mut sit ku se tapahtu, mä monella tapaa putosin. Se skolesysteemihän oli sillon semmonen et ekaks 4 luokkaa kansista (tai viis) ja sen jälkeen sit oppariin. Sillon me alotettiin oppari ja samalla luokalla. Eikä mitään ihan snadeja lennokkeja vaan semmosii mihin me duunattiin oikee moottori jota me sit koekäytettiin Gugin himassa, niitten snadissa keittiössä. bamlataan ja skulataan Hara, bamis 7 Tsilari 2 | 2025. Vaan kun laite hurahti käymään, se metelihän oli ihan hirvee!! Ja se nöfis myös!! Mut Gugin isovanhemmat, ne otti ihan lungisti
Keitä kantsii kuunnella, no Klaude Breemerii Tietty Heka Paunosta ja Piia Landeenii Vähäks Lasse Liemolasta hittaa glooriaa Ja vielä yksi friidu: Raija Tervomaa Kaikki mitä tänä vuonna järkätään, on niinku 30-vuotisbailujen tsembaloit. Viime syyskokoukses päätettiin, et Klaude (sil on jässäri numero 2) kutsutaan Slangin kunniajäseneks. Tartti olla toivoton strittibolla, jos vielä symffas gartsojen esperantoo pelkäks hampuusien lätinäks. Tällä kertaa buli tattis kaikille ku tuli mestoille. Bulii handuu ja rutosti rispektii. Maailma tarttee lisää fakiireit. Sillo Kusti polki slödesti ja bulille osalle jäsenii Tsilari oli viel dilkkaamatta. Fakiirin duuni on innostaminen. Siks, tai siitä huolimatta, Slangin porukka diggaa sitä edelleen. Skitta loodast ja yy, kaa, koo, nee. Virve on ihan fakiiri, ku tarkotus on stendaa haastateltavat bamlaamaan. Glooriabamis Lasse Liemolan staili tsennataan. TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: MATTI SNELLMAN F rederikin eli Reetun styge Kolmekymppinen oli saanu nyyat riimit, ku sillä avattiin juhlavuoden ekat julkkarit. Tällä kertaa varmisteltiin, et julkkarit järkätään vast ilmestymispäivää seuraaval viikol. Tässä sjungaa gamlat starat viskisaundillaan Ne diggaa tautisesti fossiilista slangiaan Jangsteritkin hihkuu: hei toi retrokieltä on Ellet bonjaa, olet kieli-taidoton Kolmekymppinen, kolmekymppinen Stadin Slangijengi on nyt kolmekymppinen… Kolmekymppinen, kolmekymppinen Stadin Slangijengi on nyt kolmekymppinen Se on kolmekymppinen, kolmekymppinen Himpun verran itseriittoinen, mut kolmekymppinen 3-kymppinen 8 Tsilari 2 | 2025. Joka mestas tarttee jonku olla ekana, ku ruvetaan glasarikatsei luimii muusiks. Niit oli tarkotus jututtaa, mut molemmille tuli ylipääsemätön este. Joo, ei snadeint strobelii. Hara haastatteli ja Virve Kuutar lesas kunniakirjan. Molemmat oli viel edellä aika taulust. Mitä enemmän on jengii, sitä tiiviimpi fiilis. Ainoo, mikä pänni, oli et kaks kundii ei päässy meggeen: Heikki ”Heka” Laurell ja Matti Herlevi. Kaikki halus nähdä ja kuulla: vieläks 87-vuotiaalta irtoo. Stadin Kundi (2013) Heka Paunonen kerto, millai sen giganttisen kniigan slangisanoi skaffattiin nippuun. Se veti yllärinä Dumarin biisin Tonnin stiflat ja bamis Hara Saksalalle, ku sjungaa aina päätösstygen: Niin gimis on Stadi. Willensauna oli vokoteltu jengii turvoksiin maaliskuun kolmantena. Tsilaria pluggaa slangifriikit innoissaan Reteesti ja röyhkeesti se panee parastaan Älyköiden kieltä tuuttaa lehti solkenaan Ei lopu toisinfuntsaaminen milloinkaan Makee fiilis, et näis julkkareis ei kämmitty läheskää nii stydisti ku viimeks. Kliffaa nähdä ja kuulla, mitä kaikkee juhlavuonna kekataan kolmekymppisen kunniaks. Onhan toi slangi siks paljo skoijii, ettei sitä ny yksin jätkille voinu sleppaa. Onneks tätä juhlavuotta on kaks kolmasosaa jälellä. ”Ne oli tällasii slabareit, joihin slangisanat skrivattiin.” Ku rispektii dilkattiin, Hekaa muistettiin kiittää siit, et sen kielitieteen innostus hilas Stadin Slangi ry:n perinnejengien raskaaseen sarjaan. Stadin Friidu (2019) Pia Landén otti stagen haltuun ja anto suuliksesa loistaa. No, miten pärjäs paino ja Posti. Siks näis pippalois haastateltiin tiukka letka slangijengin tsennaamii tyyppei. Se on timmis kondikses eikä tartte bulii rekvisiittaa. Näitten alkupään jäsenten paminoit kuuntelee niin mielellään. No, diggarit mahtu ineen ja sai sitsit alleen. Raija oli första donna, ku tsittas Slangin hallitukses. Virve haastatteli viel Raija Tervomaata, Stadin Friiduu vuodelt 2005. Voi olla, et ilman Klaude Bremerin aktiivisuutta koko yhdistys ois jääny pelkäks idikseks. Ny se on virallist. Tattis Tapsa Kojolle. Siitä starttas slangin ilosanoman toitotus ja rispektin dilkkaus sille jengille, ku oli syyllisii Stadin Slangi ry:n födaamiseen. Ehditään kuunnella viel sekä Hekaa että Mattii. Oliha se Härmän eka jangs teri-idoli. Bamis Hara Saksala ja multi-instrumentalisti Tapsa Kojo sjungas – ja tais siel meggessä kähistä joku Tsilarin toimittajaki
Tapsa Kojo hiffas Flemarilla Stigun, tutun dorgan. Klaude Bremer jo studas, et jos ne ei ois perustanu Slangijengii, joku muu poppoo ois pölliny tsäänssin. Perinnelehden pippalot huipentu taas perinteisesti: Hara Saksala tulkitsi Niin gimis on Stadi ja Tapsa Kojo komppas.. Lasse Liemolast tuli 18-vuotiaana Härmän eka jangsteri-idoli. Ei ku skitta loodast ja yy kaa koo nee. Heka kerto, et näit slangisanaslabareit on Kotukses buli nivaska, 200 000 tsibaletta. Ainaski kolmen friidun mielest nää oli ihanat julkkarit: Leena, Pia ja Pian tytär Hannele. ”Kliffaa et dyykkasitte Willenbastuun, vaik ette luvannukkaa.” Virve Kuutar (ruskee fleda) innosti ja Pia Landén (hopeefrisyyri) innostu, siis bamlaamaan. Tää vaati fotaajalt tilanteeseen tarttumist. Ainoo hetki näis julkkareis, ku kukaan ei griinaa, hekota tai repee. Pulpettien ääres Heka Paunonen, Raija Tervomaa ja kaikki muut. Snygisti se sjungaa vieläki. Jos tääl on aina näin dorkaa, villit hestigatkaa ei pidä meit muualla. Aavistuksen yli kolmekymppiset vasemmalta Kojon Tapsa, Palmisen Sepi ja Saksalan Hara
Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen kertoo Stadin historian nettisaitilla, ett vanhojen päivän vietto on alkanu 1930-luvun alussa Norssissa. Vanhojen päivän vietto on yleistyny vähitellen Stadin skoleissa, ja eri skoleis on ollu erilaisii proggiksii. Norssin vanhoja faijojen kledjuissa 1932. Raija Tervomaa skrivas stuiduks Hykkylästä 1956. Maini Palosuo tosin skrivaa Tyttönorssin histo riikis, ett ”Vanhaksi ja arvokkaaksi tulemista on Helsingissä vietetty ensimmäiseksi meidän koulussamme”, mut Jere Jäppisen tieto on uskottavampi, sillä se on studeerannu perin pohjin koko juttuu. Se oli meijän ja tyttönorssien vanhojen päivä. Sillon siel vietettii vanhojen päivää ja jorattii gamloi tanssei. Marika Tandefelt (s. niinku penkkaritki . Se on kuiteski saletti, ett tää perinne . Mut vanhojen päivää ei vietetty vielä 1950-luvulla kaikissa suomenkielisissäkään skoleissa. Raija Lehtinen, ku kävi samaan aikaan Kuliksen yhtistä, kerto, ett niillä oli fiinit kledjut ja gamlat tanssit 1964. Mut sen skloddit juhli sit samanlaista vanhojen päivää ku muutki. 1946) kerto, ett hänen aikanaan sitä ei vietetty missään Stadin sveduskoles. Abit on shingrannu skolesta vek, ja seiskaluokkalaiset on nyt skoleissa gamloja. Vuotta aikasemmin Hykkylässä ei ollu vanhojen päivää. Virve duunas oman pitkän mekkonsa ite ja slumppas sitä varten kankaanki. Jumppamaikka oli opettanu ekaks gimmoille ja sitte kundeille gamloi tanssei. Se on kuiteski saletti, ett tää perinne – niinku penkkaritki – on alkanu suomenkielisissä skoleissa. V anhojen päivä on perinteenä about viiskyt vuotta nyyempi ku penkkarit. Norssin vanhoja frakeissa ja Jalmari Finnen norssitsebat handuissa 1963. Kundeilla oli vuokrafrakit, SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Vanhojen päivä Penkkareiden jälkeen vietetään vanhojen päivää. Niitä jorattii skolen jumppasalissa. Osalla meistä oli kans tekoparta, ett näyttäs gamlemmalta. on alkanu suomenkielisissä skoleissa. Se ja sen kaveri oli vuokrannu snygit pitkät puvut ja hatut pukuvuokraamosta. Minnailuu vanhojen päivästä Me juhlittii Norssissa vanhojen päivää 1963. Meil oli sillon frakit ja silinteripytyt ja Jalmari Finnen lahjottamat hopeenuppiset norssitsebat. Vanhojen päivä Norssista eri Stadin skoleihin Jäppisen tietoo tukee sekin, ett vuodelta 1932 on foto arvokkaista ja gamlan näkösistä norsseista niiden faijojen kledjuissa. Päivän teemana oli sillon ja koko 1970-luvun gamlat kledjut. 10 Tsilari 2 | 2025. Virve kävi kakskyt vuotta myöhemmin Hykkylää ku Raija Tervomaa. Mitään gamloi tanssei ei ollu. Tän jutun skrivaaja foton keskellä. K U VA : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Me marssittii Ratakadulta Runskille hakee tyttönorssit messiin ja dallattii niiden kans Aleksille Banket Hildénille baislari-tsufelle. Idis oli gamlat kledjut ja se, ett jokaine kans näyttää gamlalta. Jäppisen mukaan nää norssit kierteli sillon alaluokissa, mut mitään muuta vanhojen päivän ohjelmaa ei järkätty
11 Tsilari 2 | 2025. 1978. Pari vuotta myöhemmin, vuonna 1995, Nordiksen Vanhoja tansseja mainostettiin näkyvästi Hesarin Min ne mennä -palstalla: ”Juhlapukuiset lukio laiset tanssivat jäähallissa. P. D 1.) Friiduille prinsessasprigit, kundeille frakit On tuskin sattumaa, ett tyyriit prinsessasprigit ja kundeilla frakit yleisty samaan aikaan, ku gamloi tanssei alettii joraa Nordiksella. . Helsingin käsija taide teollisuuskeskuksesta saa apua vanhojen päivän puvun ompelemiseen. Esmes: ”Puku vanhojenpäiväksi! Vaal.sin., kiiltävä prinsessamalli, avara pääntie, laaja helma, vyö. Ne muisteli niitä Maikkarin ohjelmassa. 973-226750.” (HS 17.11.1994). Hesariinki ilmaantu niihin aikoihin ilmotuksii fiineistä sprigeistä. Ja toinen: ”Puna-musta vanhojenpäiväpuku. Tansseja on kaksitoista ja ne vaihtelevat perinteisistä vanhojen tansseista vuosisadan alun iloisiin muotitansseihin. Monissa skoleissa kledjut oli kuitenki aina 1970?1980-luvuille aika vaatimattomii. Säestyksestä huolehtii Helsingin poliisisoittokunta.” (HS 17.2.1995 s. poloneesin, franseesin, cicapon ja wienervalssin askelin suureksi tanssilavaksi muutetussa jäähallissa. Starttaamassa toinen kierros poloneesia. Maikkarin uutisis oli 6.2.2025 kuvaa vanhojen tansseista Nordikselta. Alun perin gamloi tanssei, niiku poloneesii, franseesii, cicapoota ja kehruuvalssii, on jorattu vuoskymmenii osakunnissa, mut 1940?1950-luvuilta lähtien varsinki gimmat alko lukiois treenaa niitä. Puh. Puh. Frakeistakin ilmotettiin Hesarissa. 300 mk. Juhla vieraina oli kaks gamlaa jumppamaikkaa, ku oli ollu messissä jo ekoissa jortsuissa 1993. 11?18, 651719.” Potkiaisten hissaa Seiskaluokkalaisilla oli viel toinenki tapa: potkukonvarit tai potkiaiset, joita vietettii päivää ennen penkkareita. Tanssiesityksessä on mukana 700 lukiolaista kymmenestä suomenja ruotsinkielisestä lukiosta. Gimmat duunas pitkät mekot ite tai niiden mutsit tai mummit ompeli ne gamloista kledjuista, eikä kundeilla aina ollu frakkii tai smokkii. 300 mk. Nuoret daamit pitkissä iltapuvuissaan ja nuoret herrat frakeissaan pyörähtelevät tänään mm. On iisii hiffaa, ett vanhojen päivässä on 1950-luvulla kaks eri perinnettä liittyny yhteen: gamlat tai fiinit kledjut ja gamlat tanssit. Ja samassa aviisissa: ”Vuokraan ”vanhojenpäivä” frakin. Raija Lehtinen kerto Kuliksen yhtiksen potkukonvareista: ”Meidän luokka lauloi kuorona hassuja itse sepitettyjä lauluja silloisille kahdeksasluokkalaisille, jokaiselle jonkin värssyn.” Vanhojenpäivä Roihiksen lukiossa, tanssit jumppasalissa v. Esmes: ”Uusi frakki no 50?52 + silkkivyö. Tarjottiin kans ompeluohjeita: ”Opi ompelemaan. Osoite on Runeberginkatu 4 b ja paikka on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9?18 ja lauantaisin klo 9?14.” (HS 26.1.1991). KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Puhvihihat, tyllihame, joustava yläosa. Idiksen äiti oli jumppamaikka Tytti Luukko. mut oli niil muitaki asui: yks oli husaari, yhel oli gamla hovisprigi ja yhel oli gamlan landebunden kledjut. Mahtuu kaikille.” (HS 29.1.1994). ark. Vasta 1990-luvun alkupuolelta lähtien alko friiduilla tulla käyttöö tosi fiinei ja tyyriitä kledjui ja kaikki kunditki alko vuokraa frakkei tai smokkei. 595405.” (HS 23.1.1995). Vanhojen tanssit järkättii pitkään joka skolen jumppasalis, mut vuodesta 1993 lähtien buli jengi Stadin vanhoja kokoontu joraa gamloi tanssei Jää halliin eli Nordikselle. Niitä kävi kans tsiigaa vilt folkkaa. Gamlojen tanssien hissaa Gamlat tanssit tuli vanhojen päivän proggikseen skole skolelta 1950-luvulta lähtien
Lähteitä Maini Palosuo: Koulun historia 1919– 1969. Niinku se, ett vanhojen päivänä vanhoilla oli ekaks suvun gamlat kledjut tai niistä ite duunatut kledjut, mut sit myöhemmin kaikilla oli tosi fiinit ja friiduilla vielä tosi tyyriitki prinsess asprigit. Tapa on silti säilyny pitkään. skoleis on ollu ja miten nopeesti ne on levinny ja samalla muuttunu. Gimmat tuli sillon skoleen rusetit fledassa ja nallet kainalossa. Teoksessa Tyttönormaalilyseon Matrikkeli III–IV s. LÄ H D E: R A IJ A T ER V O M A A N KO T IA LB U M I. Se johtu siitä, ett moni kävi vaan keskikoulun, ja niil oli skole sillon sluut. Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma. 3.5.2024. Viidennellä eli keskikoulun vikalla luokalla kevätlukukauden lopulla kaikki tuli skoleen skloddien kledjuissa. Helsinki 1969. Petra Vilkkula: Vanhojen tanssit kulttuuriperintönä. ja myöhemmin Härmänkin . Hykkylässä potkiaisissa abit laulo maikoille samoi shungei ku penkkareissaki seuraavana päivänä, kerto Virve. Kandidaatintutkielma. Hesteo ry. Tyttönorssis oli sillon yheksän luokkaa. Virve muisteli, ett Kirkkopuiston tyttökoulussa eli Tipulassaki olis ollu sama tapa. Turun yliopisto. 12 Tsilari 2 | 2025. Hykkylässäkin vietettii 1970-luvulla potkiaisii, mut proggis oli toinen ku Kuliksen yhtikses. Gimmat tuli sillon skoleen rusetit fledassa ja nallet kainalossa. Meillä Norssissa ei ollu potkukonvareita eikä potkiaisii. Erilaisii perinteitä Stadin ja koko Härmlandin skoleis On jännää, miten paljon erilaisii perinteitä Stadin . Raija Lehtinen kerto, ett sen tyttärellä oli potkiaiset Hertsikan yhtikses 1995. Jos nyt funtsaa vanhojen päivää ja penkkareita, ni niis on monta kerrostumaa ja perinnettä. Vaikka Hykkylässä ei Raija Tervomaan aikana vietetty vanhojen päivää, siellä oli toisenlainen tapa. Ja ekaks vanhojen päivänä ei ollu just muuta proggista ku gamlat kledjut, mut sit vanhojen päivänä alettii joraa gamloi tanssei. 5–170. Jännää on sekin, ett nää perinteet, penkkarit ja vanhojen päivä, on peräisin Stadin suomenkielisistä skoleista, ja lopulta alun perin niistäkin vaan yhdestä: Norssista. Mut ku se kysy siitä serkultaan, ni se kerto, ett siellä friidut pukeutu vauvoiks jo ekal tai tokal, ku ne oli skolessa ”vauvoja”. Sama tapa oli Tyttönorssissaki, mut vasta kuudennella . historia.hel.fi/fi/ilmiot/tapahtumia-vuoden-ympari/vanhojen-paiva [14.3.2025] historia.hel.fi/fi/media/kuva/helsingin-suomalaisen-normaalilyseon-vanhat-1932 [14.3.2025] 5A-luokan Raija Tervomaa ja Pekka Mustonen
– Odotan innoissani ens kesää, ku pääsee moottoripyöräileen. Petra totee viel, ett skrivaamiseen menee nyt bulisti aikaa. Mut sil ois kyl ihan megahyvä idis teehuoneeks. Mut en mä oo niittenkään kans ehtiny olla. Ja skrivaa Petra haluukin. Se funtsas, ett ehkä se katuuki ja vetää päätöksen takas. Petra aikoo blisaa kans sen himan. Mulla oli vielä huono tilanne viime kesänä, että oli vaan heinäkuuks kakkosleipoja itselleni eli oli ihan hillittömät työputket siinä. Mies tietty froogas, pitäiskö sen jäädä himaan, mut Petra anto sen lähtee. – Ku löytyy kaikkii murrerunoilijoita, ni Helsingin murretta aina dissataan. Sillon se jo bamlas, ett haluais elää villinä ja vapaana. Petra makaili takakuistille kännykän kans. Petra lähti messiin: – Siellä on ollut ihan sikahauskaa. – En osaa tol kielel skrivaa. Se skrivas suhteesta mutsiin, Suokist lähtemisest, fiktiivist, runoi. Siit vois duunaa vaik ketjun. STADILAISIA TEKSTI: VIRVE KUUTAR Aikaa dorkailla Hyvillä dorkilla on usein ihan sairaasti energiaa duunaa kaikkee. Se tsennas viel, ett saares ois ollu hyvii mestoi, mihin lelumuseon ois voinu siirtää. Se funtsas, ett jos museo on sen himas, ni ei sitä vois yhtäkkii ottaa hoitoonsa kukaan muu. Mut joskus voi niillekki käydä niin, ett virta vaan on finiitto. Ainoo kiintopiste on vaan perhe. – Se on eri, kun se oli niin selkeästi Suomenlinnaan liittyvä. 13 Tsilari 2 | 2025. Mut sit ku alko tulla meiliin kyselyit ens kevään vierailuist, oli pakko skrivaa, ett museo on boses. J oku hiffas jo Suokin lelu museon saitilta, mut viimeistään naamiksest, ett HTD 11 Petra Tandefelt päätti pistää mestan boseen: kiitti bulisti 40 vuodesta. Nyt Petral on muutamii tahoi, joit kiinnostaa museon kokoelmat. Petra funtsas lähtee messiin, mut ku ei ollu muit friidui, ni se funtsas, ett kundit saa mennä omas jengis. Nyt Petral on kans aikaa bulimmin treffaa frendei. Viime kesänä mä en käyny ollenkaan. Nyt se on kaikest leedi. Oma äijä, aikuiset skidit. Sen mies oli lähdös frendien kans ACDC:n keikalle Dresdeniin. – Ja sit on nää kolme lapsipalleroo. Koko sen ajan, ku Petra on vetäny museoo, se on bamlannu Suokis, ett haluis jonku toisen tilan. Ehkä jopa Tsilariin. Lähtöaamuna se kuuli, ett mutsi on delannu. Petra funtsaa, ett se vois olla vaik joku leasing-tyylinen diili, jota bungattas 20 vuotta. Ja böndet kokee ett me jotenki brassaillaan. Ihan niinku se on hyvä mesta skrivaa siitäki, mitä kiinnostavat stadilaiset duunaa, niinku dorkat HTD. Tärkein syy lopettaa on yksin kertane, Petra bamlaa: – Oon ollu ihan älyttömän uupunu. Sit tuli sen frendit jeesaan ja friidu. Sit Petra hittas viel kriittisen korkea koulun. Ekaks museo ja sit hima – se ois iiseintä, ku sit ei tarttis pakkaa lelui mihinkään varastoon. – Kirjoittaminen oli ensiks ihan sairaan terapeuttista. Ja Tsilari on siihen just hyvä kanava. KUVA: VIRVE KUUTAR. Petra on skrivannu aiemmin kniiganki: Nallerouva Hunaja purkin herkkukirja: Nostalgisia leluja ja reseptejä. Tarttis vaan olla kontaktei raflapuolelle. Sit sais pitää lelut. – Mun toive olis, että olis joku museo toimija, ett lelut oikeesti säilyis. Tavote on, ett kokoelma ois yleisölle auki muualla. Voit pluggaa sen stoorin Tsilarist 1/2024. Me toimitukses ollaan samaa mieltä tost missiosta. Nyt ois aika. Sit melkein ku ylimääräsenä lahjana Petra sai synttäreidensä jälkeen breivin vakuutusyhtiöst: saat ruveta nostamaan säästettyä henkivakuutusta. Leluille tsögataan uutta mestaa Ku Petra oli tehny päätöksen, se viel skagas bamlaa siitä. Siin tuli vastaan luovan skrivaamisen kurssi. En oo koskaan oppinu käyttää sitä. KUVA: SUOMENLINNAN LELUMUSEON KUVA-ARKISTO. Petral on fledaki leedinä, ku alko nyya leedimpi vaihe elämäs. Syksyl Petra shingras veks kans teeyhdistyksest. – Nyt tuntuu siltä, että universumi kerto mulle, että rauhotu. Ja se funtsaaki, ett Slangijengil on missio: säilyttää slangi, joka on osa Stadin historiaa ja kaupunkilais kulttuuria. Ku Petra bamlaa, sen puhees vilisee kyl slangisanoiki. Skrivaaminen on kliffaa Ku Petra tsiigaa viime kesää, se funtsaa, ett oli ihan ku ihmehandui. Lelumuseon lisäks Samovarbar on kans finaalissa, Petra ei tsögaa jatkajaa. Petraa haastateltiin Tsilarin, ku siit tuli HTD11. Mut ei sielt mitään tullu. Suokin lelut tsögaa uuttaa himaa. Kesäkuussa tuli vielä järkytys: Petran mutsi, museon perustaja delas
Eikä toi möötti oo ainoo, mis Hessu on jeesannu. Jangsterina kundi hengas Tölikassa ja Kantsussa. Hessu otti lunssin päälle päikkärit, niinku aina. Sen, et delaa seiska kutosena vois joteski bonjaa, jos bamlattais jostain tosikost, klesast ja puhkinaisest äijänrepaleest, jota kaikki inhoo. Sporttaajana se harrasti bokrailuu ja skulas käsistä. Niilt tupluureilt kundi ei enää heränny. Hessu oli monipuolinen sporttidiggari ja seura-aktiivi. Sama lafka, sama kundi, pysy kimpassa koko duuniuran, 38 vuotta. Parikyt vuotta se puuhas Ekenäs IF:n (Idrottsförening) äijien futisjengin huoltajana. Se tsittas liiton hallitukses ja viiskyt vuotta sen lungi ääni kuulu härmäläisis ja kansainvälisis voimanostoskaboissa – Mister Spiikkerinä. Suulberi skriinas Tammisaares. Tattis redaktööreille, et duunaatte tätä täysillä. Oli monta muutaki seuraa, joille Hessu dilkkas aktiivisuuttaan: Hangö Idrottsklubb, Savon Voima Veikot ja Kraftklubben Eken. Voimanoston lisäks Hessu oli innokas futisjäbä. Ja monta vuotta se on ollu jämpti toiminnantarkastajana. Hessu oli avoklabbinen stadilainen. Ammatti oli ny fikkassa ja 17-vuotias skloddi dyykkas ruodikseen. Kansiksen jälkeen Hessu sinksas Valgan ammikseen ja siit tuli telefoonimonttööri. Vikat neuvot hallitukselle, miten kandeis spaaraa fyrkkaa, se ehti jättää viel tänä vuonna. No, meil ei oo, mut Hessun kultanen ansiomerkki, jonka slangijengi dilkkas sille vuonna 2014, meinaa kyl ihan samaa. IN MEMORIAM TEKSTI: SEPPO PALMINEN JA VIRVE KUUTAR Heikki ”Hessu” Orasmaa 26.8.1948 – 11.3.2025 K U VA : R A M PE K U IT U N EN 14 Tsilari 2 | 2025. Allakas on muutama sellanen merkintä, joit Hessu ei oo koskaan missannu. Vuonna 2019 Hessu sai Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitskun, jos on kultanen kruksi. Mut ku kysees on Hessu, skrode, energinen, glaidu, monen jengin dynamo, kundi, jota kaikki diggaa, noi namberot ei mee jakeluun. Siel on tarttettu Hessun symppist otetta, et on saatu tsydeemit nuijittuu läpi ilman flaidist ja jahkailuu. Ku se födas, fämili budjas keskellä Stadii, Vuorikadulla. Kesäsin Orasmaat palloili vuoskymmenii Kopparöön huudeilla. Kuus kertaa vuodessa landelta on tullu sikasiisti mesitsi: ”Kusti polki Tsilarin jo tänne Tammisaareenki. O li maaliskuun toka tiistai. Toinen on Tammi saarest skujaaminen Stadin Slangin buliin mööttiin kaks kertaa vuodessa. Ihan ekaks se oli grundaamas Helsingin Puhelinyhdistyksen Urheilukerhon (TIK, Telefons Idrotts Kamrater) voimanostojaostoo. Sua jäi kaipaamaan paits vaiffi Riitta ja poitsu Ville, koko kroussi sporttikööri ja Härmän bulein himahuudipoppoo Stadin Slangi ry. Ainaisupee aviisi. Duunimestan valkkaamises ei ollu mitää kinkkist: Helsingin Puhelinyhdistys, myöhemmin HPY, vielä myöhemmin Elisa. Jos meillä Stadin Slangi ry:ssä olis Hall of Fame, Hessu ois induktoitu sinne kauan sitten. Flagu korkeella! Toivottelee Hessu” Hessu, sä olit hieno tyyppi, meidän kaikkien feivörit. Sen kans kimpas funtsattiin Slangin sääntöi uusiks 2022. Yks on Frelssiksen patavahtihugi ennen jouluu. Voimanostoliitossa Hessulla oli useit luottamusduunei. Kevätmöötissä se stydisti hiffattiin: Vähäks meil on Hessu sua ikävä. Hessu on ollu stydisti addiktoitunu Tsilari-fani. Vuosien varrel se on ehtiny oleen mones messis, niinku dörtsivakena ja laskiaisjorois tiskijukkana. Tammisaareen Hessu sit flyttaski – landelle – mut niin snygisti, et vaik kundi häippäs Stadista, Stadi ei häippässy kundista. Viime keväänä Hessu valkattiin Voimanostoliiton Hall of Fame -kunniagalleriaan
Se ei nykyään oo ees kinkkistä. Aikojen alust, siis Aatamin ja Eevan ajoist saakka, jengi on saanu aikaseks kolme bulii keksintöö: eldiksen, fillarin ja valmiiks rei’itetyn skeidapaprun. Ilman dorkaa innostusta ei koskaan oo födannu mitää bulii, snygii tai välkkyy. Vaik sä oisit duunannu valmiiks maailman parhaan plänin, se ei koskaan futaa paremmin ku dorkan töherö. Täl boltsil smyygaa ihan helvetisti tyyppei, joille ei varmaan oo koskaan aplodeerattu. Niit on tullu ny haalittuu tollaset viiskyt vuotta. Ei oo mitää fitimpää ku kliffa tyyppi ilman duunii. Ökyrikas porho Aristoteles Onassis bamlas, et jos maailmas ei ois friidui, kaikki fyrkka, kenen tahansa fikkassa, ois pelkkää skeidapapruu. Ku sä skabaat, et ooksä eka, toka, kolmas tai neljäskymmenesseittemäs, kantsii kans yrittää nauttii luudaamisest. Jos sä hinkuut symffaamist, ni mee jiftikseen, jos sä hinkuut tattista, ni delaa. Födaamisest ja delaamisest ei meilt bulimmin kysellä. Ja ne futaa slangilla yhtä stailisti ku millä tahansa kielellä. Mä olin saleteis, et ne bamlaa meikäläisest, ku koko kööri griinaa räkätti nii poskettomasti. Moni nuppi on nii turvoksis skyfää infoo, et siel ei oo sitsii yhellekää bulille idikselle. K aikist saletein tapa toitottaa, et sun mesitsis on toivottoman hämärä, on skrivaa niin pitkään, et pluggaajat hyytyy. Toinen superinurkka siinä biblussa on buli (ei, se on liian pliisu sana) hiivatin massiivinen hiivi aforismikniigoi. Tommy Tabermann kysy aikanaan, et paljoks särmää sä hivaat tänään jättää käyttämättä. Älä studaa. Ne tsittaa ja stondaa yhtä aikaa. Jos et sleppaa, et sä mitää feimii tuu koskaa skaffaamaakaa. Lasse Lehtinen skrivas joskus, et joka neljännel härmäläisel fämilil on dogi. Dorkuus jeesaa. Marilyn Monroen motto: Mä en diggaa fyrkan paalaamist. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI SEPPO PALMINEN Spädät tekstit on koko viestinnän ydin Fogelit on velmui ja vinkeit otuksii. Tarttee vaan diggaa niiden välist aikaa, tätä laiffii. Jos et sä duunaa sitä törkeen makeesti, älä helkkarissa duunaa sitä ollenkaan. Ne on nopein tykki, jol saa jengin funtsaamaan. Mä diggaan lesaamist ihan sikana, mut vaan parikyt kertaa vuodessa mä rupeen kniigan puolvälin jälkeen toivomaan, et teksti jatkuis viel parisataa sivuu. Mä diggaan olla makee. No, sellaset bökkerit stondaa mun biblus spesiaalimestoilla. Demokratiois ääliöt saa valkkaa, diktatuureis ääliöt saa liidaa. Tyypin on tosi fittii dilkkaa bulii handuu, jos ei se itte oo saanu sellasta. Eikä födaa. 15 Tsilari 2 | 2025. Niit on bulimmin ku demareit. Aforismiaddikti ku oon, mä diggaan stumppei yhen-kahen-kolmen rivin kiteytyksii. Sleppaa sun feimis kehiin
Suolahden bökkeri skrivattiin just enne ”sinist settii” ku ilmesty yheksäs nitees Itämeri on taas räyhän sköne. Ne kelas et Stadi oli ennenki ollu aika kosmopoliittinen mesta. Meinander tsiigaa enempi rakenteellisii ja sosiologisii muutoksii, ku Nenno snakkas anekdoottei ja vyörytti stagelle sankoin joukoin stadilaisii. Tää kniiga oli vissiin funtsattuki janareille ku se ilmesty suomen ja ruotsin lisäks enkuks, ranskaks, saksaks ja venäjäks. 16 Tsilari 2 | 2025. Sillon ku Stadin asemas on koettu bulii muutoksii, on tullu tarve funtsii uudestaa sen hissaa. Nennolle stadi ja hissa oli sitä et jengi levas ja duunas kimpassa. Stadihan on pariin otteeseen teettäny ja julkassu bulit hissantutkimukset. Stadii on tutkittu paljo Meinander skrivaa, et sen buugi on oikeestaan ”tiivistelmä siitä, mitä Helsingin historiasta nykyään tiedetään”. Sit ku Suomi dyykkas EU:hun ja 450-vuotiaast Stadista duunattiin eurooppalaista kulttuurikaupunkii, ni Matti Klinge ja Laura Kolbe skrivas buugin Helsinki, Itämeren tytär (1999). Asial on hissanproffa Henrik Meinander. Henrik Meinander tulkkaa Stadin hissaa NATO-Suomest käsin. PIIRROS W. Viaporin pommitus v. Ku Stadi muuttuu, sen stoori muuttuu Esmes toi Nenno Suolahden Helsingin neljä vuosisataa (1950) ilmesty, ku Stadi toipu suuresta kragingista ja fyllas 400 vuotta. Sen kunniaks on ilmestyny uus kompakti yleisesitys Stadin vaiheista. 1855 Krimin sodassa. Böndestä ruvettiin byggaa uutta modernii stadii, mut samal haluttiin kertoo et hei, stadilaisii on ollu näil rantsuil jo pitkään ja tääl on koettu monenmoista ja aina on klaarattu. H issa on siitä vänkää, et se pysyy samana ja kuitenki muuttuu koko ajan ku sitä tsekkailee nykyhetkestä. Se oli just paisunu viisinkertaseks alueliitoksen takii. Mut tatsissa on kyl eroo. Tsilari pluggas ja minnaili snadisti aikasempiiki hissan opuksii. SVENTOSCHETSKY. KNIIGAT TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ Stadin vuosisadat tiiviissä pakussa Stadi fyllaa 475 vuotta. Nennolle stadi ja hissa oli sitä et jengi levas ja duunas kimpassa. MUSEOVIRASTO. Suolahtee pluggas ja tentti sit kaikki Stadin opaskurssilaiset nii, et siit pukattiin uus painos viel 1972. Nyt Itämeri on taas räyhän sköne. Se oli puolet ohuempi ku Suolahden buugi mut siin oli kaks kertaa enemmän kuvii. Helsinki: erään kaupungin tarina tulee formaatin puolest lähel Suolahtee, molemmat suht tuhtei 300-sivusii opuksii
Henrik Meinander: Helsinki. Eka osa tuli 1997, ja tänä syksynä vissiin jo seittämäs. Tääki setti jatkuu vaan, ainaski yks osa on viel tulilla ja sit onki jo viis kasassa ja on rundattu takas vuoteen 1945, mist se musta setti alkaa. On kliffa funtsii just näit makuasioit, ku jokaisel meist kuiteski on uniikki suhde Stadiin. Se lesaa meille Juhani Ahoo, Waltarii, Katri Valaa. Meinander stikkaa et Manta on valkattu moneen kertaan Stadin snygeimmäks patsaaks, vaik onhan toi Varsapuden Äidin rakkaus seki pärjänny näis gallupeis. Meinanderin Stadi Meinanderin kniiga ilmesty samaan aikaan ruotsiks ja suomeks. Noist virallisluontosista hissabuugeist tulee yli kymmene tuhatta sivuu. No, nykyään tötteröö tehtaillaan siihen malliin, et karseita hittaa joka puolel Stadii... Toshan voi helposti pökrää, varsinki ku jengi ei kuulemma enää pluggaa just mitään. Bulii juttui, joist tullaan viel skrivaa historiaa. Yks sen punasii lankoi on Stadin ääniraita tai stadilainen nuotti. Välil Meinander skrivaa niinku opas ku jeesaa meit öpnaa öögat Stadille. Lopuks tullaan 2020-luvulle ja funtsitaan ilmastonmuutoksen, koronan ja Venäjän krigun vaikutuksii. Esmes toi Ehrensvärdin monumentti Viaporis sai silauk sen kunkku Kustaa III:lta ja tuli valmiiks just ennenku Ruotsi hassas krigus Viaporin, Stadin ja koko Suomen. Meinander ei olis hissanproffa, jos se ei diggais eri aikoje kerrostumii ja muistomerkkei. Erään kaupungin historia. Meinanderii jurppii, et Lenininpuisto kanseloitii Stadin nimistöstä, ku se oli 1970-luvun suomettumisen ajan tärkee muistomerkki. Niinku viimeks nyt 2000-luvul, ku enkku jyllää. Eteski toi proffa Seppo Aalto on paiskinu hommii 1500–1700-luvun kans. S&S 2025.) 17 Tsilari 2 | 2025. Se luudaa gartsoil ja lyftaa: tos on snygi Ebeneserin bygga, ja noi Laajiksen Kruunuvuorenrannan nyyat byggat on mageita neki. Ja Klinge ja Kolbe taas liidas Stadin historiatoimikuntaa ku on skuffannu ”mustaa settii” uudemman ajan hissast. Ja Makkara talo (1965) on Meinanderille se rumin bygga, vaik monen mielestä toi Hakaniemenrannan virastotalo (1975) meni heittämällä kärkeen. 1950–1967. Mitä kielii ja millasii kielimuotoi tääl on bamlattu iha jostai Helsinglandin ja Hämeen murteist tai sit 1800-luvun venäläisslangist alkaen. (Myös ruotsiksi: Helsingfors. Meinanderii jurppii, et Lenininpuisto kanseloitii Stadin nimistöstä. Sen lisäks on tullu kliffa ”valkone setti”, mis Stadin gamla hissa on skrivattu uudelleen. 317 s. Se skrivaa stadilaisille, mut samaan aikaan se avaa Stadii ja Suomee pohjoismaisille lesaajille. Historien om en stad. Se tsiigaa Edelfeltin maisemii ja Signe Branderin fotoi ja Suomi-leffoje stadikuvaa. Siltala 2025. Tätä päivää on, et Meinander noteeraa Stadin elukkalajien ja luonnon kehityst. Näit samoi juttuiha slangijengi Heka Paunosen johdolla on harrastanu! Meinanderin pääpointtei on, et Stadin talous buumeil ja kielenbytskauksel on aina ollu yhteys, ku nousukausi on draisannu Stadiin erikielisii flyttaajii. Et kyl tämmö selle tiiviille infopläjäykselle on selkee tilaus. Pluggaa siihe päälle kaikki ne sadat kniigat, ku grevaa jotai tiettyy mestaa tai ilmiöö Stadissa
Koko homma on pelkkää rockii eikä sinfoniaa. Parei ei oo vielä kerinny muodostuu, ku jengi ei oo tarpeex kännissä. Ne tsögas Heikki Paunonen ja Jeongdo “Jeka” Kim. Fiiliksii kotibailuissa Entiset tyttönorssit alko rahottaa slanginkeruuskaboja Tyttönorssissa vuodesta 1975 lähtien. Paven kans on kiva jutskaa, pientä kevyttä heitellää, mut ei mitää vakavaa. Pikku-Jari tsiigaa dörtsist. Ai, mä taisin tulla vähä väärää aikaa. Ölkkii vai. löytää tiensä tän hyvinvointinuorison kurkusta alas. Saat jäädä pitää seuraa Penalle ja Tadelle. Niissä on ollu kaks sarjaa: slangisanojen keruu ja slangiskrivaukset. Miss Helenaa on. Anteex et mä oon olemas! Kyl siihe tottuu! Ukutusta, ukutusta… Meikä punkkailee yhes nurkas, mut sit rupee juttu menee vähä mauttomax, joten tuli mielee siirtyy tonne puhvetin puolelle, eli keittiöö, kuka se siellä on melkee sammunu jääkaappii, ei kai vaan Pena, ei ni! Hei Kamikatse-ajaja, mitä sä yrität löytää sielt. Painu vithuun naikkone, mithä sä mulle thuut mithää selithää! Ai, vai nii, sorit sit vaa kaameesti. O.K. Mitä. Emmä hannaa jäädä tänne kahen noi bodin kundin kans! Naama inee! Sä jäät ku meikä käskee. Pelkkää timangii. Thanks. Tyttönorssien skrivaukset on säilytetty papruisina Kansallisarkistossa. Reppana taas vauhdissa, armoton rööris päällä iha ekast raidast vikaa biisii asti. Mä en oo sulle mikää ihana naine! No mut kulta, älä ny viitti olla tollane, meihä oli eile yhes nii ihanaa. Mä olisin kai pamissu sen kans koko yön, ellei illan emäntä ois ruvennu rööraa, et sen mutsi ja faija on jo pihal, ne tuli jo teatterist, olis noi niiku parast liueta hyvin nobee ulos. Veka tulee olohuonee dörtsil vastaa. TYTTÖNORSSIEN SKRIVAUKSET “I’m a roadrunner honey, but you can’t get me! I’m a roadrunner honey, baby can’t you see!!” Hurriganes jytää. Nimet muutettu. Mikä, mikä tolle on tullu. Rööri, rööri, mites konttaa, Veka. Ei oo viel valittu miss Helena. Tade ilmestyy geimeihi. Hei, joku stikatkaa se saatanan pullonavaajaveishön tännepäi! Jätäx jämät, jos saat tän. Ujoimmat istuu iha iisisti pleiseillää, mut vähemmä neuroottiset kiertää kämppää ympäri, ja tsiigaa olisko pokattavii tyyppei markkinoilla. Tsilari julkasee tänä vuonna joka numerossa yhen vuoden 1975 skrivauksen. Hei, eix joku vois heittää fönärii auki. Joo tottakai. Kuule, et ollenkaa. Täh. Röökinsavu leijaili paksuna ilmassa. Mä tsiigaan oisko mun entine pleisi vapaa. Iiihana nainen! Tyypillist Tadee. Pave, Pave! Mä tönin sitä. No nii. ??. Tunnelmassaki löytyy jo, vaik tiuku repii vast seittemää. Vitun pummi Pidä toi vaa omana tietonas. Armaan koto-Suomen rokkikingit, Remu, Kisse ja Albert irrottelee musaa, ku muut pullon korkkei. Hilda on ettiny itellee pleisit, ja ölkki, kokis, pokulus etc. 18 Tsilari 2 | 2025. Meikä jatko matkaasa sielt himaa. Ja meikä liukenee keittiöst hyvin nobee. Pave taitaa istuu siel, mut se kyl aina järkkää tilaa. Vanha herja parempi ku pussilline uusii. Kaiken yli flygaa herja, nii et muuta ei sekaa meinaa mahtuu. Jaa. Viittisix siirtyy vähä sinnepäi. Tunnelma on vähä litsahtanu, Hannu on tonkinu jostai skitan esille, ja soitteli House of the rising sun:ia. Örinää, örinää… Sori, mut mitä toi niiku oli tarkoittavinaa. Jengi etti rotsisa ja kenkäsä, ja lähti keskustaa. Heikosti. Mä hyppään Vekan yli, ja tsiigaan olohuonetta
Monenneks mä tulin, en muista, tuskin se mikään ihmesuoritus oli, mut ihan gliffa oli skimbaa. Mut sit ku sä tuut ni valot on sammutettu ja yleisö lähteny himaan. 19 Tsilari 2 | 2025. Niit muita ryysanneita tuli kans selkä edellä vastaan muutama. Sit vast tulee noi muut. KUVAT: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/ELANTO-LEHTI. Siin sit vaan skimbat olalle ja käppäilyä Nordenskiöldingartsan loppuun ja sit viel Topeliuksen gartsan yli ja siit pari korttelii. Siin oli tarkotus skimbaa Maunulaan ja takasi. Kundi smailaa numerolappu rinnassa. MINNAILUU TEKSTI ANTTI SAARNIO Skimbausskaba Skabaajat yrittää petraa faartii. Aika nopeesti mä hogasin, et jengii lappaa ohi molemmilt puolilt. Ku me budjattiin Linnankoskenkadulla, siit oli iisii mennä Taivallahden jäälle. Ei sillo tullu mutsi tai fatsi tsögaan skidiä himaan biligalla. Aika pitkä matka snadille kansiksen kolmasluokkalaiselle. Sinne me käppäiltiin skimbat olalla. Siihen aikaan ku viel oli talvella jäätä ja snögee. Täst aiheest vielä sen verran, et ku joku näist spytanneist, ku ei edes skimbannu loppuun, oli aikasemmin kehunu, kuin kovaa se pystyy skimbaan ni sille sano yks toinen tälleen: – Jos me skabataan ni ekaks tuun mä, sit toi Eki tai toi Risto, sit ei tuu ketää ja sit ei tuu ketää ja sit ei tuu vieläkää ketää. M ä olin kansiksessa Pakkilaatikossa Töölönkadulla. Siit oli aika sbuli matka Laaksoon, jost siihen aikaan lähti ladut skutsiin. Parhaille oli duunattu oikeen kankaiset numerolaput rintaan, mut mulle ei. Mä sit litkin kuumat mehut Maunulan majalla ja skimbasin takas Laaksoon, sieltä sai luffii suoraan himaan. 1950-luvulla. Mä olin luullu, et mä osaan skimbaa, ku mä olin faijan kanssa skimbannu aika paljo esmes jäällä. No skaba starttas sit Laaksosta ja mä lähdin veteleen. Mut siihen aikaan kai me skidit oltiin paljon sitkeempii ku nää nykyiset, vai oltiinks me. Ni mä sit palasin takas mun normaaliin menoon. Mäki yritin petraa vähä mun faartii, mut sit alko puuskuttaa ja svettis nous karvalakkiin. Skaba oli just ennen hiihtolomaa. Ei mun tarttenu skimbaa ees Haagan kohdalle ku yks niist ohimenijöist tsittas yhen kuusen juurella ja yökki naama bleekinä. Sit mä olin himassa. 1950-luvulla. Parhaille oli duunattu oikeen kankaiset numerolaput rintaan, mut mulle ei
Lesaat vaan apteekin dörtsist, millanen logo siihen on liistrattu. Sen kaikist buleimman, Yliopiston apteekin, omistaa Stadin yliopisto. Vanha YA Itäinen Heikinkatu 1:ssä (nyttemmin Mannerheimintie 1), mis on nykyään Stokka. Stadis on yks hypo, jonka nettoomat fyrkat landaa ihan eri fikkaan ku muiden. Siis paja, ei apteekkari. Melkeen hela potin käärii valtio. Just niinku stallareitten pasmois stondas. Kaikki hypot ku ei oo privaattilafkoi. Siks sen verot on ihan tapissa. Ne slyyttas saarnaamisen ja strittas entisille lätinöille. 20 Tsilari 2 | 2025. Apteekkilakiin jäi ineen daiju valuvika ja se on ku entisen ja syvälle kaivetun stallarikoplan märkä uni. FUNTSAUSTA TEKSTI: JUHA-PEKKA KERVINEN Sä päätät, nettooks sun tropeistas apteekkari vai valtio Onks sil muka jotain välii, mist apteekist me noi tropit tsöbataan. Kupletin juoni on hypojen progressiivinen verotus. Täs systeemis toi yks lafka dyykkas skrubuun. YA on apteekkien kunkku, 17 putiikkii 14 kunnas. Mut hei, sun ei oo pakko stikkaa latin latii apteekkibosseille. Harva tsennaa Sit tulee pointti, jota fiksuikskaa noteeratut stadilaiset ei ehkä tsennaa. T aistolaiset stuidarihemmot keuhkos seitskytluvulla, et se on sairaan dorkaa, ku jotku porhot apteekkarit käärii hitosti slabarii sillä, et jengi on klesana. Kaikki hypot ei oo samallaisii No, se stallarien uho hyyty, ku kaikist vauhkoimmist tuli virkamiehii tai bulei bamareit. Me, kremppaset gubbet ja mummelit. Siihen tyssäis ainaski noitten riistokapitalistien pippalot. Ja voi niit jurppiikki, ku porhoimmat apteekkarit tseenaa nykyään yli miltsin vuodessa. No, mitä sitten. Voi olla, et niit ny snadisti hävettää. YA:n blisausmarginaaleist jää stuiduille tosi hintsusti. Mitä stydimmin hypo blisaa, sitä bulimman prossan käärii valtio. Ne saarnas ihan pokkana, et troppikauppa, siis hypot, tarttis äkkii sosialisoida, eli kampee valtiolle. Ja ketkä sitä fyrkkaa niille eniten roudaa
Viivan alle jää skniidu siivu stuiduille dilkattavaks. Karut namberot Yliopiston Apteekki 2023 Nettoo tai persnettoo, miltsii euroo Tropit Kreemit Blisaus 292 70 Netto -10 14 Täs on jotain feeluu Mä haluun tietty eka mun tropit. Se meinaa automatic, et lafkan koko reseptitroppien slumppaus kyntää miinuksella. Sen veroprossa on nolla. Joo, päättäjii lobataan kyl stydisti, mut parlamentis tsittaajat diggaa kaikkii kikkoi, joil verofyrkkaa kahmitaan iisisti buliin lämiskään. YA:n kassa on snadisti niinku meidän kimppalämiskä. 21 Tsilari 2 | 2025. Onks tää ny vaan poliitikkojen kämmi vai omistaja-apteekkarilobbyn kosto fitille kilpailijalle. Pakko kekkaa jotain. Tällai snadi buidu saa jeesii kimppakassast, sulta ja multa. Supervero kuppaa stuiduilta Apteekkivero on byggattu progressiiviseks siks, et landellaki vois olla hypoi. YA mainostaa: ”Tuotto koulutukseen ja tutkimukseen”. Eli jos sä haluut välttää veroi ja stikkaa apteekkarille kunnon siivun, handlaa jossain snadis landehypos. Oikeesti: lafkan melkeen hela profitin vie verotus. Nykyään buli YA on Mansku 5:ssä. Mut joteski tätä yhtä lafkaa, just kaikist yleishyödyllisintä, jyhnätään eniten. Nettoo ei födaa muusta ku reseptivapaast handelist, niinku handukreemeist. Härmän ainoo hypo, ku on vuorokauden ympäri auki, on Masku 96:ssa. Mut kyl mua kiinnostaa kans, ketä mä jeesaan mun fyffeillä. Periaattees ihan ok. Totta kai se korpee. Sitäpaits niitten Mansku 96:n buidu on ainoo hypo, ku on aina auki ja noh, mä budjaan siin huudeil. Tollanen supervero meinaa, et YA ei pysty ikinä duunaa kunnon profittii stuiduille. Monta miltsii joka vuos
Mattopyykillä Kaivaris, taustalla Harakka. Stadi tsiigas pitkään pyykkäreit pitkin klyyvarii eikä suostunu panee tikkuu ristiin sen eteen, ett olis edes lysnannu niitten huolii. Näin tehtiin muissa, snadimmis stadeis. Sköne on niin hyväs kondikses, ettei se niin haittaa, jos sinne vähän kakkapökäleit dumbbaa. Friidut kerto joitain niiden omii idiksii siihen, miten rantsun voda saatais parempaan kondikseen: voitas byggaa pidemmälle skönelle menevät putket tai sit huuhdella pyykit betonisis altais vesijohtovedellä. Siks nous barrikadeille terveellisemmän pyykinpesun puolesta: kolme friidujen järjestöö näytti ja käytti vomasa, ku ne vaati, ett Stadi ottaa tilanteen vakavasti. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / IVAN TIMIRIASEW. Se paransi pyykkäreitten työoloi, mut sköne oli edelleen surkees jamas. Friidujen liksat oli siis bulisti surkeemmat ku kundeil, eikä 1800luvun lopun työväen elämäst voida ainakaa sanoo, ett sekatyömiehil olis ollu enemmän koulutust tai vaativampaa tai vaarallisempaa duunii ku pyykkäreil. Lopult tarvittiin äänitorvee kemian proffast ja friiduministerist enneku alko tapahtuu, mut ennen pitkää stadilaisten pyykit siirryttii huuhtelee vesijohtovodal. botskien vessavedet ja itänaapurin varjolaivasto. FUNTSINTAA TEKSTI TIINA LINNA N o niin, ku pyykkärifriidut sit oli pyörähtäny täyden rundin skönelt huuhteluhuoneiden kautta takas skönen rantsuun, niille riitti. Ammattiyhdistys liike ei tosiaan oo täysin turha keksintö, koska vuonna 1989 pesijättären liksa oli 1,50 markkaa päivässä samalla, ku Stadil duunis ollu sekatyömies sai päiväs fyrkkaa 3–4 markkaa. 22 Tsilari 2 | 2025. Stadi funtsas tietty, ett kaikki, mitä voi tehä, oli jo tehty, mut herrojen selitykset kaiku ku kuuroille korville. Ihan muina donquijoteina Niin ku me friidut tiedetään: jos jotain haluu saada aikaseks, se pitää duunaa ite. Lopulta se jeesas, ja täytyy sanoo, ett tää oli ehkä bulein voimannäyttö, mihin friidut oli Härmäs siihen mennes ruvennu – ja tää tapahtu vuonna 1911. Joukkovoimaa ja lisää liksaa Pyykkärit oli järjestäytyny Stadissa jo vuonna 1898. Järjestöt, ku alko vaatii Stadin viskaaleilt tekoiki puheiden lisäks, oli siis Kvinnoförbundet Hemmet, Husmoderförbund ja Helsingin pyykkärien ammattiosasto. Järjestäytymisen avulla ne halus sitä, mitä ammattiyhdistyksissä edelleen halutaan: lyhyempii duunipäivii ja lisää liksaa. Sit alkoiki tapahtuu, nimittäin pikavauhtii komitea ehti vaatii huuhteluvodan tilaan parannusta Stadin isokenkäsilt herroilt ja terveydenhoitolautakunnalt. Nykyää skönee uhkaa muut probleemat, esim. Siks gimmat ei jääny venaa, ett kundit tekis jotain skönevodaja huuhteluhuoneprobleemalla vaan byggas pystyyn komitean, jonka päätehtävä oli ratkaista huuhteluhuoneisiin liittyvät froogikset. Stadin Stadilainen pyykkihuolto 3/3 Pyykinpesu oli kovaa duunii, ku sairastutti pesijät ja kans ne, ketkä kledjui käytti. Ne oli jo skrivannu brevareit sanoma lehtii ja kertonu, mitä ne funtsaa skönevodan laadust, mut ku mentii vaa huonompaa suuntaa, ne päätti tarttuu ite toimeen. Ei voinu enää luottaa siihen, ett kundit hoitais hommat
FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / SIGNE BRANDER. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / TUNTEMATON. Skönen nyya laiffi Vaikka varsinaista sködevodan saastumista ei saatu fiksattuu, friidujen joukkovoima pani kovan kovaa vastaan, ja lopulta pyykkäreiden arki ja työolot parani roimasti. Friiduministeri tulee apuun Suomenkieline Helsingin pyykkärien ammattiosasto piti eniten volaa ja näky eniten joka paikas. Fressii pyykkii tulossa Munkkisaarenkatu 14:ssa. Ne skrivas bulisti brevareit ja painotti niis, ett pyykinhuuhtelu froogis pitää saada kondikseen ja vähän vikkelään. ne toi pyykkärien arikset probleemat ja kurjat olot kaikkien tietoon. Munkkisaaren salmi 1900-luvun alus. Taustalla Jätkäsaari. Ne vetos Stadiin, ett huuhteluhuoneet pitää siirtää puhtaammille vesille ja ett pyykkitupiin pitäis byggaa betonist huuhtelualtaat, mis pyykit voitais huuhdella vesijohtovodal. bulei mööttei, mis ne vaati Stadii laittaa pyykkiasiat kondikseen. Aschan oli kemian proffana verstaalla, joten Stadin bossit lysnas sitä paremmin ku friidui. Friidujen huoli oli tietty niitten oma terveys, mut oli ne kans huolissaan skönen kondiksest ja muutenki luonnon hyvinvoinnist. En tiiä, mitä sä funtsaat, mut ehkä me stadilaiset voitais ottaa mallii aiempien sukupolvien stadilaisist ja vaatii bulisti ja kovaan ääneen, ett meidän sköne on meillä vaan lainas ja että me vaaditaan, että siit pidetään parempaa huolta. Friidujen takan näkyy kaikenlaist roskaa rannas. Skönee dumbataan vessa tankkien sisällöt ja muut ympäristö jätteet ihan surutta. Skönen pitäis parantaa, ei tehä klesaks tai tappaa. Riippumatta siitä, diggaaks tsimmaa, skiglaa tai fiskaa, funtsataan me kaikki varmaan sitä, miten ton rapakon tos meidän ja Viron välil oikein lopult käy. Ne järkkäs esim. Koska Husmoderförbundetin friidut oli Stadin bossien perheenjäsenii, ne onnistu lobbaa tehokkaasti niiden äijii, faijoi ja broidei, ja lopult Stadi byggas kolme nyyaa huuhteluhuonetta, mis pyykinpesu oli turvallist. Kundit ei usko ku kundei Ku kundit ei uskonu friiduja eikä lysnannu niitten idiksii, Kvinnoförbundet Hemmet järkkäs möötin ja pyys sinne Ossian Aschanin pamisee siit, ett vesijohtovodaa olis seiffimpi käyttää pyykinpesus ja -huuhtelus ku saastasta skönevodaa. viskaalit kuitenki nakkas kummalki ideal fogelii ja funtsas, ett ei oo wörtti. Pyykkärit kävi jopa Helsingin työväenyhdistyksen naisjaoston bamiksen Miina Sillanpään puheilla, ja Sillanpää ottiki pyykkäreiden asian oikein omakseen. Lisäks Kvinnoförbundet Hemmet tiedotti pyykkäreit siit, ett skönevodaa on vaarallist käyttää ja ett vesijohtovoda on puhtaampaa. Sit ne skrivas kans brevareit sanomalehtiin ja moitti Stadii hitaaks ja kankeeks ja muistutti, ett Stadi sen omil toimil vaikeutti pyykkääjien ja muidenki työläisten elämää ihan kohtuuttomasti. Itänaapurin varjolaivasto seilaa siin, ja kansainvälisil vesialueil melkein mikä tahansa botski saa tehä ihan mitä ne haluu. Ku pyykit kuivattaa pihal pakkases, niist tulee raikkait ja ihanii! FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / WANOLD WRYDON WILKMAN. Oikee ympäritökatastrooffikaan ei oo poissuljettu, mut ei täst kauheen kauaa oo, ku bluggasin lehdest, ett sköne on niin hyväs kondikses, ettei se niin haittaa, jos sinne vähän kakkapökäleit dumbbaa. Sillan pää pani peliin sen ison arvovallan ja skrivas kannanottoi Työläisnainen-aviisiin ja arvosteli julkisesti Stadin valtuustoo ja byrokraattei. Stadilaisille rakas Itämeri on ollu erilaisten mielipiteiden vetoköysi jo monta sataa vuotta. One big häpi fämili Husmoderförbundetil oli hyvät suhteet Stadin päättäjiin, koska sen jäsenet oli porvarisfriidui. 23 Tsilari 2 | 2025
Usein stoke jäi viel vekslaileen tähän tasoristeyksen päälle ja katkas muun liikenteen. Mulle tarttu tietty skidinä kartsoilla sen ajan Stadin slangi, sen Rööperi-versio. Ja miks me stondataan täs keskellä risteystä ratikkakiskojen päällä. LÄHDE: VEIKKO TIAISEN KOTIALBUMI. Tätä tasoristeystä lähestyessä se usein töräytti höyrypilliä, vaik täs oli kopissa sittimäs ratavaksi, jonka duuni oli veivaa puomit alas kadun poikki aina Mun Rööperi Siis miks sä Veka roudasit mut tänne, eiks tää oo Rööperii tai jotain. Skrode höyryveturi raijas perässä pitkää letkaa tavaravaunui, matkalla rantoja pitkin Skattalle tai sielt veks. Mut ku mä yritin himassa sanoo mun viipurilaista äitiä mutsiks, ni se otti mua korvista kii, katto suoraan silmiin ja sano että ”Kuuleha sie Veikko, mie en oo siulle mikkään mutsi, mie oon äiti, painappas se mielees!” Niinpä mutsi-sana tipahti mun aktiivisanavarastosta ainaski himassa ollessa. Viipurilaisperheen kundi oppi slangii Faija heitti veivinsä ku mä olin 6-vuotias nappula, ja siit lähtien äiti piti meiät leivän syrjäs kii, siis mut ja pikkubroidin. Kutonen ja viereinen nelkku oli yksja kakskerroksisii puutaloja mis jengi budjas snadeis kämpissänsä. Sielt faija kuskas mut ja mutsin ykkösen ratikalla tänne himaan sillon koht sotien jälkeen. Ei sporaa vaan stoke Mut ei näit keskellä Telakkakatuu kulkevii sporan raiteita sillon ollu ku mä olin skidi ja hengailin näil huudeilla. Paksu hiilen musta savu tuprus veturin piipusta ku se ähki raskasta lastiansa. Se kartsa kulkee täs Tehtaankadun jatkeena vanhan Wärtsilän telakan punatiilirakennusten vierustaa. Raiteet meni kans Hernesaareen, siel oli satama ja muutaki tärkeetä. Eikä slangii muutenkaa mitenkää digattu neljän seinän sisällä, ei sen enempää himassa ku maikat skolessakaan. Stoke saapumas Tehtiksen ja Tokankadun risteykseen. Täst tasoristeyksest molempiin suuntiin kulki rautatiekiskot syvissä kouruissa, jotain kerroksen verran kartsapintoja alempana. 24 Tsilari 2 | 2025. Meil evakoil oli Vuokralautakunnan osottama kämppä Munkkisaarenkatu kutosessa. Eksä tajuu tätä mestaa Kake, Rööperin perukoilla ollaan tietty! Tost lähtee Tehtaankatu niinku näät, tonne itäänpäin Agricolan tsyrkkaa sliipaten. Nythä siel on tollasii mitäänsanomattomii kivitaloi. STADILAISII TEKSTI JA FOTO: VEIKKO TIAINEN S iel kartsan peräpääs oli vanha Kätilöopisto mis mä födasin. Kartsoilla laiffi kukki ja hommas oli säpinää. Siin rullas stokee vähän välii ees takas
Lauantaisin mä kävin Hernesaarenkartsan yleises saunas, siin lähti viikon pölyt veks. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Kylhän me penskoina pärjättiin ja viihdyttiinki sillosis ympyröis, touhuu riitti kavereitten kans aamusta iltahämäriin. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis. Viinapulloi ei kyl saunaan saanu tuoda sillonkaan. Mut ku ajattelee mitä se oikeesti oli, ulkovessat ja pulleet kärpäset pörräämäs pihan perällä, keittiössä puulämmitteinen hellauuni ja kylmävesihana, kamarissa kaakeliuuni. Kumma kyl niit äkäsii eukkoi riitti sillon joka taloon vähintään yks, johonki enemmänki. Rööperihän synty köyhälistön hökkelikylänä Stadin syrjä laidalle. Kaukolämpöö alettiin hommaileen vasta viiskyt luvun loppuvuosina. Mut kehitys kehittyy, ja täs sitä nyt ollaan. Mut eihä täs mitää Kake, se on sit menoks, eiks joo! Eihän tää Rööperi enää sama oo ku sillon ennen, ja hyvä niin. Hernesaaren rantsus Skönen suunnassa Hernesaaren rantsus oli sillon viiskytluvulla massiiviset määrät metrin koivuhalkoja korkeis, siisteis pinoissa. Olihan tääl Rööperis syrjäytyneitten yömajoja, mut ei ne kundit kovas pöllyssä aina päässy tai edes halunnu niihin. Ja me koluttiin kans tarkkaan korttelin talojen klitsut viimestä nurkkaa myöten. Rööperi enne ja ny Rööperis oli sillon viel aika lailla puutaloi, mut nyt ei oo enää ku pari hassuu puubyggaa unohtunu vähän ku muinais muistoks. Lämmitykseen tilattiin halkokuorma pihan perälle ja roudattiin halot takapihan maapohjasen kellarikäytävän hämäriin varastokoppeihin, missä sai varoo rottien hyökkäyksii. Sen handelin dörtsi oli tos kartsan kulmassa. Löylyhuoneen ylälauteilla kuuntelin korvat hörössä, ku sodan käyneet äijät pikku lauantaibrenkussa jutteli sotamuistojansa. Se on imeny snobiiki luonnetta, ja kämppien hinnat on pilvissä. Emmä oo tainnu täält oikeen koskaan lähteekään. Samassa talossa niil oli oikeen liha-, leikkeleja makkaratehdas. Safkiksen aikaan ku vaksit avas portin ja duunarilaumat vyöry ulos dockalta, ni se oli kyl skidille huimaa tsiigata! Kärjessä haalarijäbät pisti juoksuks et ne ehtis ensimmäisinä hoitaan bisneksii lähikauppoihin. Se oli stadin energiavarastoo talojen lämmitykseen. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. Ja sit tääl pyöri sotien jälkeen pitkin kartsoja ja rantsui bulit määrät sodan murtamii, brenkun pauloihin jämähtäneit äijii. Yks suosituimpii handeleit oli täs risteykses Carl Kniefin lihaja makkarakauppa. Eihän tää Rööperi enää sama oo ku sillon ennen, ja hyvä niin. ku stoke lähesty. Se kuljetusruljanssi oli elämän eteenpäin menoo sillon, oltiin päästy rauhan hommiin, jälleenrakentaan vapaata isänmaata ja Stadii, sen uljasta pääkaupunkii. Mut mitäs jos lähettäis täst skruudaan tonne Sikalaan, Sea Horseen. Koko se Munkkisaarenja Hernesaarenkartsojen välinen kortteli me skidit tietty tunnettiin perin pohjin, kiipeiltiin vaivatta talojen pihojen välisten aitojen yli vaik aina joku eukko jostain pitskulta huuteliki perään. Moni niist jässeistä yritti kasata itellensä yöpymismestaa sinne halkopinojen sekaan. Duunarilaumojen safkis Tossa oli sillon Wärtsilän telakan levee teräsverkkonen pääportti. 25 Tsilari 2 | 2025. Mut tänne veri välil vetää dalsimaan, mä nään vaan täällä sen mun Rööperin. Skidinä sitä piti normaalilaiffiin kuuluvana juitsuna, mut nyt ajatellen olihan se karmeeta hommaa. Piti laskeutuu muutama steppi alas et pääsi handelin lattiatasolle, makkaraja lihatiskei tsiigaan
LÄHDE: TIMO PAKKASEN KOTIALBUMI. Mä ku oon joulugubbena rundannu tätä boltsii enemmän ku hintsusti, sitä diggaa tota bökkerii jo senki vuoks, et se on painettu broidin henkises himassa Italiassa, sikäläises Pubblimax srl-painossa Roomassa. Ihan ku tankaa Erittäin mones kniigan spädässä luvussa mä hiffaan ilmiselvii yhtäläisyyksii japsien tankarunoihin: snadisti tekstii, mut bulisti legendaa. elokuuta. Parhaiten se näkyy sen monissa Stadii kuvaavis kniigois. Oonhan mäki budjannu parikyt vuotta Espoossa. S iinä missä broidi tuntee ittesä – ei stadilaiseks, vaan helsinkiläiseks romantikoks, mä oon viime vuosina bulimmin ja bulimmin ruvennu diggaa Stadii ja erityisesti Tölikaa. Skloddit skimbaamassa Larun Tunturimäellä. MINNAILUU TEKSTI: TIMO ALARIK PAKKANEN FOTO: MAUNO ALARIK PAKKANEN (LJUBITELJ-KAMERA) Stadin kundi Jukka Pakkanen, ku budjaa Espoossa, on helsinki läinen romantikko Kinkkist uskoo, et mun broidi, skrivaaja Jukka Pakkanen ja mä, joulugubbe Timo Pakkanen, födattiin samana päivänä: 28. Niin erilaisii me ollaan. Täs on mun feivörittei biittei broidin vuonna 2016 ilmestyneest kniigast Helsingin tuulia, Stadin valoja. Teki gutaa stadilaiselle. Biiteil ei oo muita otsikkoit ku sivunumerot. Jukka ei stroolaa ruutseille Vaikka broidi jo öbaut viiskyt vuotta sitten flyttas Espooseen, sil on aina vaan upee suhde tähän mestaan, mis se födas. Oikeella Jukan skimbois Y-siteet, Timon skimbat on kii huopatossuis mäystimillä. 26 Tsilari 2 | 2025. Lesaa vaikka Helsingin tuulia, Stadin valoja. Ku jossain vaiheessa elämää budjaa jossain huitsissa, esimerkiks Espoossa, sitä kummasti osaa sit taas nauttii maailman ainoosta Stadista, siis siitä, jonka S-alkukirjain skrivataan aina bulina. Broidi födas Stadissa vuonna 1942 ja mä snadissa Salon kauppalassa kaks vuotta myöhemmin
”Lähtisitsä kämpilleni, saat Trumpallani ookaa?” Polin snygein dooris ny, Borikselle sanoo: Hei! Gimma vielä täsmentää: Hei tänään sovi ei! RANTSUN RUNOJA TEKSTI: ANJA ”RANTSU” RANTAMÄKI 92 ”Stadin kliffoin fogeli?” ”Pulu, lähtee lentoon suoraan ylöspäin. 27 Tsilari 2 | 2025. Muistaa äänten kaiun kesällä kauan sitten. Joraaman sen kanssa läks, Polin snygein dooris. Sitten tulee hidas styge, parit kimpas gungaa, Boris friidun korvaan, stygen tahtiin sjungaa. Se styylaa Liisan kanssa ja tsiigaa vinosti niin kuin James Dean. Entä sinulla?” ”Raitiovaunun kolina, vinkuna, kirskunta.” ”Eikö sentään satakielen laulu, lintutieteilijällä?” ”Yhtä hyvin varpusen tsirputus ja variksen raakunta. Kun lokit flygaa aamulla sköneltä, Stadi herää.” 51 Pera staijaa kundien kanssa Edisonin edustalla, on käynyt tsiigaamassa Bill Haleyn leffan Rock around the clock. Ei, Lokki. Se alkaa flaidaa, jos skoudet kääntää selkänsä. Ekaks ehti tsögaamaan, rasvafledu-Boris. Ilta kuluu nopeasti, döfaa myski, dunkkaa hiki, jäbät puristautuu daisareihin liki. Pari joraa huisin buugin, Samaan pyrkii, moni muukin. Tai varpunen, touhuu omiaan. 79 ”Kaunein ääni minkä tiedät?” ”Meren kohina. Entä sun?” ”Varis, älykkö. Tulen humina. Nyt tiedän. Se käy duunissa Lönkalla kirjapainon paperivarastossa. Tuulen suhina. Kundit niinku, karjalauma, niitä kohti valuu. 9 Elokuun illansuussa astuu vanha mies porttikongin hämärästä pihan valoon, näkee talon varjon asfaltilla. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/ERIC SUNDSTRÖM. Naisen kuiskaus. Ja Sörkän pikku sutturat, kademielin tsiigaa, vierestä kun viedään, on se sentään liikaa. Polin komein: Pitkä Vaalee, ehtii doorikselta froogaa. Polin snygein dooris Illan eka biisi alkaa soida, ihmismassa gungaa, bändin solistina itse Brita sjungaa. Kloku kohta puolta yötä näyttää, sista styge parketin, kerran vielä täyttää. Elämä on kliffaa kun sen hiffaa, Pera funtsaa, ja stikkaa köyhän perheen kundille femman. Sillä on Suavea fledassa, tummansiniset dongarit ja viininpunaiset spittarit. Korkokenkien kopina kesäiltana Espalla.” ”Poli”, Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talo, Antinkadulla (= Lönnrotinkatu 29). Friidulauman joka gimma eturiviin haluu
Kohtaukset matkustavat omiin ja muiden kertomuksiin”. Anna Stenberg tanssii naisen kokemuksen näkyväksi Dialogeja-näyttely kutsui vuoropuheluun tanssitaiteilija Anna Stenbergin, jonka tanssiteoksen Hud [skin, iho] eri kohtaukset synnyttävät vuoropuhelua näyttelyn teosten kanssa ja kulkevat niiden väleissä, luoden hetkellisiä yhteyksiä eri taiteenlajien ja asiayhteyksien väliin. Kun tanssija kohtasi omassa sooloesityksessään Leena Rouhiaisen teoksen ”Nefertiti tuoksujen puutarhassa”, syntyi hänelle ajatuksia useidenkin tanssija kuvataideteosten vuoropuhelusta historiallisten naisten kohtaloista, joita Nefertitikin edustaa. Kokonainen tanssiteos Hud ja näyttely saivat ensi-illan helmikuun lopulla Asbestos Art Space -galleriassa Kruununhaassa helmikuulla koko tunnin esityksenä. Sooloteoksen Nefertitin hahmon voidaan nähdä käyvän läpi eri aikojen ja tilanteiden kysymyksiä siitä, mille valtaistuimelle asetamme milloinkin oman elämämme muistot ja havainnot. Teosta voi myös seurata rauhassa omasta tilanteesta käsin. Kuullut tekstit ovat Stenbergin kirjoittamia. Tanssiteoksen viitemaailmaan kuuluu muinainen vallan nainen, kuningatar Nefertiti, joka on historiakirjoista yllättävän pois häivytetty hahmo. KUVAT: MITCHELL VAN EIJK. Tanssitaiteilija Anna Stenberg laajentaa profiiliaan monen ryhmäesityksen taitajasta omaan soolotanssiin. Yhden kohtauksen kesto oli marraskuulla taidemuseo EMMAssa 20 minuuttia. Teoksessa ja näyttelyssä on matalan kynnyksen osallistavia elementtejä. Mitä heistä on kerrottu tai jätetty kertomatta. 28 Tsilari 2 | 2025. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Kulttuuria pääsiäisen aikaan Kulttuurin harjoittamista ja kokemista varjostavat monet leikkaukset taiteilijoiden ja sitä harjoittavisen laitosten valtion tukiin. Esityksenä toteutuva tanssin hetki osallistuu naisen näköalan näkyväksi tekemiseen. Stenberg kehottaa katsojaa uppoutumaan tanssiliikkeen hypnoottiseen kehään, selaamaan kirjaa esityksen aikana, löytämään omat mielleyhtymän kerrostumat aiheista iho ja sen muistelmat, naisen näkökulman näkyvyys. Kulttuurin tekijät luovuttivat ”Sakset seis” -vetoomuksen päättäjille huhtikuun alussa. Stenberg tavoittelee liikkeen punoutumista ”lihallisuuden verkkokalvoille
Punahilkan tarina löytyy monesta eri satukokoelmasta. Pyhältö lausuu tarkasti artikuloiden. Äiti on lapsen melestä idiootti. 29 Tsilari 2 | 2025. Säveltäjä Anna-Mari Kähärä ja Janne Marja-aho vastasivat illan musiikkiosuudesta. / Kun kuuntelen vaiti, joku lausuu ensimmäisen sanan / joku kutsuu toisen ja kolmannen, / ja sitä tuttua tuntematonta itseään / ovat ne sanat ja niide njärjestys. Esitys tapahtui Hurraa!-teatteriviikolla. Virmavirta irrottelee vapaammin ja ääntään korottaen. Erityisen jännää ja kekseliästä oli Hilkan ja mummon seikkailu suden suussa, nielussa, jota heidän piti ärsyttää päästäkseen sieltä ulos. Rednosen runo venytetään ekologiseen suuntaan, joka toivoo, ettei sukupuutto sutta vie. Naisen suosikki on ”Runous”, joka kuuluu: – Ellei sanoista synny ihmistä, / kuka on tämä muukalainen rinnallani. KUVA: JAANA NIKULA. Yleensä Babylon eli Minna Puolanto saa pääroolit, mistä Rè eli Hanna Seppä on hieman kade. Näyttelijät Ella Pyhältö ja Antti Virmavirta lausuivat vuorotahtiin Saaritsan runoja. / Kuka ottaa askelen, siirtää varjon, / ja mitä on tämä valo ja nauru ja monen elämän kaiku / muuta kuin ihmistä. Seuran puheenjohtaja, toimittaja Juhani Lindholm juonsi illan perusteelliseen, paneutuvaan tyyliinsä. Babylon ja Ré ovat jälleen asialla. runoja musiikki-illan yhteistyössä Teatteri Avoimien Ovien kanssa. miksi hyvä ja paha ovat tarinoissa usein mustavalkoisesti vastakkaisia. / Olen alaston. Punahilkka palaa lähemmäksi lapsen elämänpiiriä 14-vuoias Hilkka kipuilee sääntöjen, velvollisuuksien ja vapauden kaipuun aallokossa. / Mutta sinä olet yhä siinä. Rè kohoaa Punahilkaksi, Babylon esittää sekä mummoa että sutta Annantalon juhlasalissa. Outoa ja houkuttelvaa jännitystä tarjoaa susi, joka onnistuu lopulta popsimaan sekä Hilkan että mummon suuhunsa. KUVA: JAANA NIKULA. Se puhuttelee sanoilla: – Minä riisuudun, en jaksa enää / Pudotan päältäni vanhat huoneet ja kuutamot. Kahden klovnin esitys avaa vanhan sadun eri versioita ja pohtii, Anna-Mari Kähärä kertoo Avoimissa Ovissa Saaritsan Nyt-runon synnystä säveliksi. Miksi hyvä ja paha ovat tarinoissa usein mustavalkoisesti vastakkaisia. / Se hengittää jo, se ei ole aivan minä / vaan se mikä minusta taittuu, pelko ja ilo, / monen elämän kaiku / ja vertaus: tiiran kirkaisu, aallon kosketus kallioon / vappuaamuna varhain kun torit ovat tyhjiä vielä. / Hampaat kalisten riisun yltäni meren, / riisun kaarnalaivat ja lapsuuteni / viimeisen himmeän purjeen. Eino Leinon Seura järjesti 14.3. Runoilija, jonka sanat laulavat Pentti Saaritsa (1941-2024) oli intiimi runoilija, laululyyrikko ja suomentajataituri, joka teki meille tutuksi varsinkin latinalaisen Amerikan kirjallisuutta. Annantalon pitkäaikainen tuottaja ja kansainvälisen Small Size –lastenkulttuuuriverkoston puheenjohtaja Katariina Metsälampi pohtii lehdessä (HS 18.3.) lastenkultturin muutosta opettavaisuudesta lähemmäksi lasten elämänpiiriä. Mummo on rakas, mutta kuka tahansa viettäisi perjantai-illan mieluummin kavereiden kanssa. Kähärä kertoi ajatuksiaan Nyt-runon säveltämisestä. Kaupungin Kulttuurin kummilapset -hanke tarjoaa alle kouluikäisille stadilaislapsille omaa kehitysvaihetta ja perheen hyvin vointia tukevia, maksuttomia taideelämyksiä. / Pudotan päältäni monta ovea ja matkaa, / pudotan keväitä, / sen kevään, jona lehdet jo varhain / kohahtivat puihin / ja sen toisen kevään, tummemman, / ja sen toisen, tummemman. Runoilija oli suosittu säveltäjien kohde. / Se ei ole enää minä / mutta se täyttää ihmisen ehdon: / sitä voi rakastaa jos sen ymmärtää. Vanhassa ranskalaisessa Hanhiemon satu -kokoelmassa jokainen satu päättyy tarinan opetuksen kiteyttävään runoon. Punahilkan paluu on kiertänyt Red Nose Companyn lukuisten esitysten tavoin eri puolilla maata. Näyttelijät Antti Virmavirta ja Ella Pyhältö lausuivat vuorotahtiin Saaritsan runoja. Nyt on päinvastoi. Saapuuko pelastajaksi metsästäjä. Hilkan kamppailun seuraaminen luo tilan omien rajojen ja valintojen tutkimiselle. Miten Hilkka selviää. Ilmankos, hän on Suomen Lausujain liiton puheenjohtaja jo toisen kerran
Uusi tuttavuus ei puhu riidan takia, ja isäntäpari luulee häntä ulkomaalaiseksi. Miia Nurmi (oik.) näyttelee näytelmässä Vaimoni on toista maata Elannon Näyttämöllä. Antti Wuokon ohjaus on oivaltavaa ja sujuvaa. Veera oikein ahnehtii niitä. Vakavien draamojen rinnalla kevyemmät komediat ovat usein ohjelmistossa. Tarja Varsa on valoittava komedienne vaimona. Seuraa joukko kommelluksia ja kiusallisia tilanteita, jotka asettavat koetukselle niin parisuhteiden kestävyyden, historian tuntemuksen kuin ennakkoluulotkin. Elannon Näyttämö perustettiin jo 1921. Pieni väärinkäsitys tekee maanvyöryn Elannon näyttämöllä Vaimoni on toista maata on ranskalaisen Gilles Dyrekin kirjoittama ja Reita Lounatvuoren suomentama mielikuvituksellisen vallaton komedia, jossa pienestä väärinkäsityksestä kasvaa valtava kaaos. Komediassa käytetään hyväksi nopeaa dialogia ja yllättäviä juonenkäänteitä, jotka tuovat esiin kulttuurierojen koomisia puolia ja ihmisten tapaa tehdä hätäisiä, vääriä johtopäätöksiä. Tämä johtaa jatkuviin väärinkäsityksiin, jotka vain laajenevat illan aikana. Hän laajentaa osaamistaan teatteriin, mutta ilmeet ja eleet ovat vielä osin kesken. KUVA: ILARI KALLINEN. Jukka Tarvaisen olen nähnyt aiemmin mainiona nyky tanssijana mm. Taustalla isäntäpari Harri Suokas ja Tarja Varsa. Harri Suokas on peruskoominen, hidas mies. Miia Nurmi vaikuttaa aluksi vaisulta vieraana, joka nakkelee niskojaan, koska häntä luullaan ulko maalaiseksi. Lopussa isäntäpari alkaa lahjoittaa vieraille kotitavaroitaan, erityisesti matkamuistoja. Ja ne toimivat hyvin. Automatkan aikana Risto on onnistunut suututtamaan Veeran, joka saapuu paikalle epäystävällisen vaitonaisena ja etäisenä. He kutsuvat kylään ystävänsä Riston sekä hänen uuden tyttöystävänsä Veeran. Janne ja Helena ovat suunnittelemassa häitään. Hänen osansa kasvaa, kun puheosa kasvaa ja ryöppyää isäntäkodin tavaroiden hamuamiseksi. Gruppen Fyran esityksissä. Pieni kivi lähtee vierimään, ja aiheuttaa maanvyöryn. 30 Tsilari 2 | 2025. KUVA: JOONAS TANNINEN. Hanna Seppä (vas.) ja Minna Puolanto ovat hauskoja Punahilkan paluussa Annantalon saliin
Ei kuiteskaa sen takii, ku se kävi Valkan Työviksen, Nuorten Kotkien jumppasalis knekkaamas. Se alko olla jo aika vakavaa. Se heilu dallates, niinku gamla skönäri. Härkä-Jussi tsennattii Sirppiliiteris, ku se kävi siel joraamas ja skotaamas donnia. Ollaa glaidui, se ei bungaa mitää. Jotku oli hiffannu Aallokko-bastus, et Jussil oli letku ku palomestarilla. 31 Tsilari 2 | 2025. Isot kundit bamlas, et Jussin vikana kesänä se oli huutanu partsilt pitskul dallaavalle Pirkolle: ”Jos sä nyt hatkaat, ni mä dyykkaan täält partsilt alas!” Pirkko dallas vaa vekka. Punis-Jussin dallaus style oli aika spesiaali. Ei se suosio varmaa ollu slaikkarist kii. Se alko hengaa tän nyyan Pirkon kans. Sit ne muutti kimppakämppää budjaa. Sillai slyyttas yhden Valkan kundin elämä, ennen ku se oli edes kunnol alkanu. No oli kui oli. Varpaide puuttumine ei haitannu Jussin menoo. Kerran yks kundi froogas Jussilt: ”kävit sä bungaamas skriitan vek Lollo-Heidille. Tämmösii minnaili gamla Valkan kundi, ku fönarin takana mollikka griinaa koko lärvillä keskel helmikuuta ja koht räystäät alkaa tippuu. Kundit sai kerran Jussin houkuteltuu Stadin piirinmestaruusskaboihi. Eikä mikää ihme. Jussi oli venähtäny pituutta aika kliffasti ja siit oli börjannu muutenki komee karju. Joku kundi oli ehdottanu nimeks Penis-Jussii, mut ei hivannu stikkaa sitä Jussin kuullen. Kyl Härkä-Jussi kävi välil maksullisillaki ja jotku bamlas et sil oli ainaski yhelle skremmalle skriitavihko. Jussi oli kuulemma tosi seppä joraa, siit huolimatta et sil ei ollu nappuloit toises klabbis. Punis-Jussii ei knekkaus kuiteskaa ihmeemmin kiinnostanu, mut gimulit kyl kiinnosti. Jussi vaa oli komee ja kliffa tyyppi. SLANGILÄPPÄ TEKSTI JA PIIRROS: OLLIBULL ANIKARI Härkä-Jussist tuli saman mittane ku sen buli slaikkari, ku se pamahti siihe asfalttipitskulle. Semmonen friidujen mielee. Kateellisimmat kundit alko nimittää sitä Härkä-Jussiks. Aikansa Pirkko jakso tsiigaa sitä meininkii, mut sit tuli stoppi vastaa. Tais olla joteski päinvastoin. Se johtu siitä, ku sen toisest klabbist puuttu varpaat. V alkas budjas yks punalettinen kundi, jota kloddina sanottii Punis-Jussiks. Ne tsittas usein Valion baaris iltasin, niin ku muuki Valkan jengi. Juttu ois skramlannu ihan kliffasti, mut jossain välis Härkä-Jussi alko viihtyy taas stydisti kavereitten, vieraiden gimmojen ja brenkun kans. Jussil oli vientii gimmojen kans ja aika usein sil friidut singsas. Jussi tsennattii sanojen mittasena kundina ja nii se dyykkas alas partsilt. Siel kävi skulaamas korista Liimon broidikset. Jussi bankkas sen verran stydisti, et kundit ku halus sparraa sen kans, joutu tsittaa usein perseellää kanveesis. Jussi oli lahjakas knekkaaja, joka osas liikkuu sivuille ja väistää. Mut kaksistaa, omas pöydäs. Joku kundeist flöittas, et Härkä-Jussist tuli saman mittane ku sen buli slaikkari, ku se pamahti siihe asfalttipitskulle. Sit kerran Jussi pokas jonku Galtsin gimulin Vasikselt. Ne hatkas siltä jo pikkukundina, ku sen klabbi jäi hissin korin ja kerroksen välii. Treenei veti Valkan tunnetuin taksikuski Taxi-Enska. Se finnas oman sarjan ja tais ottaa siel jonku Jyryn kovan kundin päänahan. Ei se varmaa uskonu, et Jussi kuiteskaa dyykkais. Jussi oli stikannu: ”en bungannu, mut tein lisää skriitaa”. Siel treenas monet Valkan kundit, skaffaamas katu-uskottavuutta. Härkä-Jussi Härkä-Jussil oli vientii gimmojen kans ja aika usein sil friidut singsas. Olihan se tottunu heiluu aina ku se dallas
Me sprintattiin sen perään ja ruvettiin jaagaan sitä kovalla melskeellä niin, että sille tuli hätä handuun ja se yritti barkkaa takaisin roskikseen, mutta Vega sai futattua sitä että se flygas kuolleena landeen ja jäi siihen goisaamaan segge studaten. Se oli aina spidinä meidän snadien kundien päälle, kun se sgakas että me duunaamme jotain sgoijia sille. Se skrivas tän vuonna 1957, mut jutus minnaillaan 1900-luvun alun Stadia. Delannu rotta Gamlan slangin palstal jatkuu Jugiksen jutut. Jugiksen stoori julkastiin IltaSanomissa 18.10.1957. Että kyllä sekin bonjas aika vilt. Ja se oli samallainen kun sen bondekin, että se oli aina sen näköinen kun se funtsais sgruutaa meidät. Me mentiin Brondan borttariin venttaamaan, ja pian Blunkan hestiga oli kärjessä ja me siirryttiin tsiigaan sen vessan taakse, joka staijas silloin siinä edessä ja jonneka täytyi bungnaa huggen kun kävi siellä stroolaamas. Siihen kerääntyi folggista, ja samassa se delannu rotta dyykas gartsalle ja lähti luudaan pitkin Esbaa rantsuun päin. Ja siihen se rotta viimein delas, kun minä ja Vega vielä futattiin sitä ja se skoude otti sen hännästä boseen ja lähti traisaan sitä vek. Samassa byggassa Roballa missä mun ja Leppäsen Vekan himat oli budjas yksi vanha issikka, jota me sanottiin Blunkaksi kun sen nimi oli Blumperi. Siellä me tsiigattiin ööga kovana kuinka sille delanneelle rotalle käy. Ne ajo Esballe missä sen pirssi oli ja jäi staijaamaan hestigansa kans pirssin hännille. Ja pian me saatiin hogaa, kun yks fiini gimma styylas siihen ja nousi niille issikkaroskille sittaamaan. Se kiljui ja nosti kledjujaan ylös ja staijas istuimella ja oli ihan pleiki. Se oli buli rotta ja sen maga oli kuin futispallo ja me funtsattiin että se on snadilla. Tsali hautoo jäynää ku issikka ja fiini daami tsöraa Kaivariin päin. K U VA : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Blunkka tulikin pian alas ja duunas hestigansa veduihin, ja kun se ajoi vek niin me luudattiin peräs tsiigaamaan, kun se hogas sen delanneen rotan vaunuissaan. 32 Tsilari 2 | 2025. Kerran me brassattiin Vegan kans meidän pihas ja hogattiin, kun buli rotta luudas roskiksesta yli pihan. Mutta Blunkkaa meidän täytyi smiitaa, kun se tsiikas niin spidinä meitä. Me dallattiin peräs, ja kun ne oli keskellä Esbaa, alkoi se gimma hoilaan sgoudea avukseen. Mutta se ei hogannukkaan sitä rottaa, ja meitä sieppas, kun Blunkka käänsi hestigansa ja lähti föraan sitä gimmaa yli Esban Mikongartsalle päin. Täl kertaa duunattiin jäynää vosikkakuskille Espan pirssissä. Vega otti sen hännästä boseen ja meinas slangaa sen roskikseen, mutta minä hogasin sille paremman mestan ja käskin stiggaa sen Blunkan issikkatsärroihin, että se föraa sen stadille kun se menee pirssiin. Me lähdettiin sprinttaan sen rotan peräs ja kaikki folkkis tuli messiin, kun me luudattiin pitkin Esbaa. Sen hestigan klabbit oli kuin bulit limput ja kun se luudas gartsalla niin ne pani: bläts bläts bläts. Gamlaa slangii tsökas Mikko Seppälä. Kun Blunkka tuli duunista niin se sguttas ne tsärransa pihan perälle ja tsiigas fonarista, ettei me kloddit päässeet duunaan niille mitään sgoijia. Se rotta luudas Kappelia kohti, mutta yks tsaikkari tuli sieltä ja klappas handujaan, että se kääntyi ja koitti dyykkaa pensaan alle jemmaan. GAMLA SLANGI JUGIS N yt mä skrivaan siitä delanneesta rotasta joka sai snadin lystin aikaan Esballa silloin kun Esba oli redi Esba, eikä biligoitten parkkausblaani niin kun se nyt on. Se kai hiffas, että me oltii messissä siinä jutussa. Tällä kerralla ei mulle ja Vegalle sen dorgemmin käyny. Blunkan öögat oli kun taltrikit, kun se hogas sen rotan ja kun se gimma bamlas että hän vetää Blunkan rosikseen. Ja bleiki oli Blunkkakin, kun se tsiikas ja luuli, että se gimma on tullu dorgaksi kun se niin huusi. Me saimme kriinaa, kun se rotta ei ollutkaan delannu kun Vega futas sitä siellä himan pihas. Mutta kun siihen remmiin oli tullu yksi skoude niin se meni ja futas sen sieltä vek ja löi sitä kalikallaan, jota ne siihen aikaan kantoivat messissään, kun ei kumipatsikaa vielä tsennattu. Blunkka kinas vielä sen gimman kans, kun se gimma tahto femmaa siitä kun se rotta oli ollu sen gimman säärissä ja purru sitä
Antiikin kreikut ei maindannu olleskaa, kuka bylsi ketäki. Siel ne tsöraa botskeil piuhat kaukalon peräs ja noudattaa uuspakanallisii palvontamenoi. B-rapun kiintiötalkkarit suorastaa lesoilee sillä. Legureittenkaa mielest kyse ei oo enää kehityshäiriöst. Täl jengil on sairaan bulit botskit, jois on ainakin kahensadan pollen perätuuppari. Tautiluokituksest se lempattiin vege vast 1981. Täs pari eksemplaarii. Tutkijat ei tsennaa yhtään salettii keissii, et vetohomot ois saanu tanen, mut ihan mahotont se ei oo. Ja Håkan saa pampust. Somes sä et oo yhtää mitää, jos sul ei oo lärvi täynnä tatskoi ja jos et oo lepakko tai suklaaosaston stara. Joskus näihi pullasuteihi tarttuu fisu, monesti tane. Svedupetteri Carl von Linné anto vuonna 1758 sellasen nimen tälle handullisten (Primates) lahkon bulien ihmisapinoiden (Hominidae) heimolle. Botskis o elektroniikkaa enemmä ku Bilteman hyllyil ja fisustuskeppei vapatelineis ainaki kolkyt. Vetohomot hilluu buleil lätäköil, niinku Päijänteel, Saimaal ja Inarinjärvel. Näil hemmoil on pervot lateksitai gummibyysat. Se on ny skrivannu 50 kniigaa. Antiikin kreikut ei maindannu olleskaa, kuka bylsi ketäki. Se ei oo snygii, mut se sopii sille. Sit o toinen fisustusjengi, vetohomot. Päiväkausien vetosessiot kertoo siit. Rituaaleihi kuuluu niiden koukullisten veduja muovikalikoiden jatkuva vekslaaminen piuhojen päihin. Jos sä hiffaat jonku ojan varrel ojahomojengin, ota ritolat ja äkkii. Muinoses maailmas homma oli lungimpaa. Joskus se snadisti pullistelee. Kuupas o leveelierine bresa ja feissil aina mustat pokat. Politiikan buli stara on PP (jost eka P meinaa peffaa). Ojahomojen salasiin palvontamenoihi kuuluu rankka dokaus. Homo stupidus (umpipimee hemmo) olis paree nimi. Ehkä se joskus oli sitä, mut tsiigatkaa nykymenoo. Niiden tarkotus olis saada tane iskee kii. Nää ojahomot uittaa fisuu ojas ja tempasee sen kuiville rantsuun. Meitsi minnaa, ku jangsterina paikalliset jengibossit heitti läppää siit, et jos sä roudaat homppelin skoudeille, sä saat siit viiskybää. Tää on sairaus. Aluks mä melkeen järkytyin, ku fisustusslangiiki ruvettiin spaissaa muotitermeil. STADILAINEN REHUPUNTTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Tietokirjailija Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Jätkien touhut ei haitannu pätkääkää sitä, et Aleksi vallotti maailman. Meinaan homo sapienssei. Vetohomojen munkkikunta on tosi sulkeutunu jengi. Aleksanteri Suuren rakastaja oli sen homofrendi Hefaistion. Ne tuijottaa karttaplottereit, joihi on merkitty salasii palvontareittei. 1960-luvul mones maassa bananapoitsujen piti tsittaa tiukasti skobes, muute saatto lähtee nirri. Eiks fisustuksen juju enää ookkaa siinä, et saatu fisu skruudataan. Kansaskoles maikat bamlas meitsille, et homous on sairaus, jost voi parantuu. Tähä liittyy ojahomoje hämy fetissi. Homo sapiens meinaa fiksuu ihmistä. Annetaan niille oma mesta täs suvaitsevaises fisustusjengis. Funtsatkaa snadisti, me ollaan hela jengi homoi. Niiden aikana vedetään stydii brenkkuu olan takaa ja mumistaan radiopuhelimiin mystisii mantroi. Klabbeis niil o sairaan bulit stiflat, jois o huopabotne. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Joissaki maissa toi pätee vieläki. Kun sä dallaat kesäl jonku kosken rantsul, sä saatat bongaa ojahomon. Tää jengi dallaa koskeen kaulaa myöten ja sit ne ruoskii ilmaa pitkän skeban pääs oleval nartsan pätkäl. Löysä se ei oo. Ei symffata rehtei särjen metskaajii, abboran pikkijöit tai jeddoi fisustavii virvelinviskojii. Nykysi homoudest on duunattu hyve. Hyvät fisustajaveljet, misericordiaa! Suomen lätäköis ja ojis riittää fisutusmestoi kaikille heeboille. Rikoslaist se stikattiin veks 1971. Snören pääs o ongenkoukku, johon o sidottu karvoi ja sulkii – kukaan ei tsennaa miks. Mut sitte asiaan, homosteluun. Ja minnatkaa aina, et kaikenlaine homostelu on miesten duunii. Terkuin, Juha Jormanainen, osittain eheytyny ojahomo Hei, me homostellaan! 33 Tsilari 2 | 2025. Onneks ojahomot ja vetohomot on aika harmittomii fisustuksen alakulttuureit. Brenkkuu kuluu hehtolitroi. Sit ne ottaa fotoi fisust ja lemppaa sen takas jorpakkoon. Kiulun peräs o siimojen päis värikkäit vedun tai muovin biitteit, jois o koukut
PLUGGAAJAT Mä diggaan slangist ja Tsilarist ihan dorkasti mut kans muist härmän murteist. Rauman giäl on minust stailein murteist. Esmes niissä b, d, f ja g on iha tyypillisii äänteit ja vilt lainasanoi, ku Stadis ja Raumal on ollu eri kielii bamlaavii heeboi. Tää stoori on vuodelt 2014. Kimmo diggas ja snaijas kans slangii ku Rauman murteess on paljo svedusanoi, ja se sendas aina juhannuksen tiimoil mulle paikallisen aviisin UusRaum tai Raumlaine, jos kaikki oli skrivattu Rauman giälel, anonssit ja kaikki. Mut bulein juttu on, et ne kielet on tosi tärkeit ja arvokkait stadilaisille ja raumalaisille, niinku sulle ja Kimmolle. Födasin gamlassa Kättärissä ja oon siis jo gamla gubbe. Oon budjannu melkein koko ajan stadin eri puolil, välil käväsin Sveduis ja Kirkkiksel, ja nyt 30v Meikus. Kimmo delas jo yli 5 vuotta sitten eikä Raumlaine jussin aikaan enää kusti meille polje. Ja kolmipiikkihän on fisu, skitari. Rintavas ja reiteväs. Mut en mä nyt meinaa ett niiden kielten vertailus ei oo mitään tolkkuu. Kerran Kimmo froogas et mitä isot daisarit on raumangiäles: ”no föörpollarit tiätty”. Nyt leesaan näit vanhoi aviisei ja griinaan samal taval ku griinaan ku pluggaan Tsilarii. Kimmo oli botskimies ja kartsoilla se skujas isoo Mesee, ja välil vaihdettiin paikka. Siks se ei voi olla varsinaisest sukulaine Rauman murteelle, ku on taas yks lounaismurteist. ”Ystvälline ja ossaottavaine. Ainoo joka bonjas mun stoorei oli Kimmo, ei ne Oulus tai Mikkelis tajunnu mitään. Jeka Slangi ja Rauman giäl sukulaisii. ” Tuu sä välil styyraan ni mä meen paapuurin pualel”. Itse tuun lokakuussa perässä. (Vaik slangiha ei oo murre). Tosin sä ite jo tiesit: slangi ei oo murre. En tiedä onks tää juttu printtauskelponen, mut jotenki must slangi ja Raumangiäl on kaukaisii sukulaisii, ja siks sopis Tsilariin ainakin näytiks. Päästä miälel liki. 34 Tsilari 2 | 2025. Mä tapasin ennen skrivata frendeil joulu breivin slangiksi. Ei missi mitoil, mut nätt ja sulone. Ei sääkrist laihdutuskuuril! Semne vaimihmine ku o hedelmällises iäs. Sosiaaline. Tällasen guvan guvanveistäjä välittä meill ja anda Rauman Flikall, sill veistoksellk kon däll viikoll ilmestys Rauman gatukuvaha istuskelemam benkill Rauman taidemuseo ette”. Ne on kans iha eri-ikäsii: Stadin slangi födas öbaut 1800-luvun jälkipuoliskolla, ku taas Rauman murre on eläny jo keskiajalt. En rupee spiidaa jos ei juttu oo seuraavas Tsilaris, mut toivottavasti siellä byroossakin ainaski snadi smaili häivähti ku leesasitte. Joskus 1995 treffasin Kimmon Raumalt ja siit tuli tosi frendi. Ei muuta ku kevättä kohti! Kaj Selenius Onnittelut Hessulle Bulit onnittelut Hessulle ku susta tuli skitari! Mä funtsin et 25 on piikki ja 75 on kolmipiikki. Niiden historia on kiinni Stadin ja Rauman historiast ja koko olemassaolost: ku nää kaks kaupunkii ei oo ollut toistensa kans tekemisis, ei niiden kieletkää voi olla. Toivottaa Rami Molemmat arvokkait kielii Tattis Kaj päheest skrivauksest! Vaik mä en oo mikään auktorisoitu ekspertti, koklaan svaaraa snadisti sun frogaukseen
SLANGI BLISAA Nyt mä bonjaan Paunonen Heikki ja Kim Jeongdo 29,Kaltsin kaltsit Nyqvist Aulis 15,Mutsi ja mä Raija Tervomaa 10,Skloddi Matti Kainulainen 10,Kun Eki oli snadi Mattsson Eki 8,Skrivaa snygisti slangin skrivausopas Paunonen Heikki, Virve Kuutar 20,Sloboa Stadissa Stadin slangin etymologiaa Paunonen Heikki 30,Mut sulle sattuu aina Tervomaa Raija 10,Skloddit braijaa Tervomaa Raija 10,Himaföneri Pohjola Arvo 10,Slangimusa ei delaa koskaan 10,Mun Stadi Raija Tervomaa 15,Stadin Slangin Lafka on slangikamojen aarreaitta. Tsekkaa ite ja slumppaa lahjaks! Tilaa kamat vaik netis: stadinslangi.info. Kandee käydä Slangin byroossa tsiigaamas, mitä kaikkee muuta kliffaa siel blisataan: bulisti kniigoi Stadista, musaa, kledjui, tarroi, karttoi, korttei ym.
Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, ja finnaaja saa tsögaa Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. MARIT HENRIKSSON 36 Tsilari 2 | 2025. Fotoskaba 1/2025 vastaus: Fisu tsimmailee Itä-Pasilassa Ratamestarinkadun ja Kellosillan välisessä portaikossa. Pasilaa kehutaankin Stadin katutaidekaupunginosaksi. Böölestä löytyy noin 100 muraalia ja muuta snygiä graffitia, joita kandee dallaa tsiigaan. Onnittelut finnaajalle! ”Kliffaa et meil on toi demokratia. 20 egee. Fotoskaban 1/25 finnas Marjatta Kaistila. Lohen on maalannut puolalainen taiteilija Waek. SKABAT FOTOSKABA Millä gartsalla on tämä fiini fönäri. On noi vaalit niin himmeet pippalot.” Kari Suomalainen/Seppo Palminen Tsilarilla on Karin lupa julkaista yksi kuva per lehti. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Se saa tsögaa palkinnon byroost
SLANGIJENGI S langitreffit helmikuussa keskusta kirjasto Oodissa. Ai niin. SYKSYLLÄ TULEE KANS BULIT BILEET SAVOY-TEATTERISSA LAUANTAINA 20.9.2025. Et semmosesta juitsusta se kiinnostus kieliin oli ainaski osittain lähteny. Kysyin Jannelta heti alkuun et miks just niinku kielet. Alkuun snadi sivuraidejuttu. Jos joku ei muista niin Jannehan on ammatiltaan kielitieteilijä, ja ihan yliopistotason heebo vielä, eli aito kielidorka niin kuin itse sanoisin. KUVA: RAMPE KUITUNEN. Mestana Saarikoskimatto. Ja kliffa mesta. Ne Oodin treffit meni lungisti. Janne on helppo haastateltava koska sitä ei tarvii houkutella bamlaamaan. Saarikoskimatto on se mesta missä Slangitreffit Oodissa tapahtuu ja sit se neuvo miten sinne mennään ja niin mä menin ja siellä oli tosiaan lattialla matto missä on Saariskosken pärstä. Tuskin oot heittänyt kysymyksen kun Jannella alkaa jo läppä lentää ja yleensä vielä asiantuntevasti muttei ollenkaan kuivasti ja puisevasti, ei ollenkaan, ja huumoriakin löytyy. Miksei Stadissa esmes vois olla slanginkielisiä liikennemerkkejä, mitä slangi Jannen mielestä oikein on ym ym. Jengiä tosi mukavasti paikalla mikä tiesi hyviä treffejä. Hara sjungaamas ja Reitsu skulaamas skittaa. Tää vielä. No mä dallasin sinne Oodiin, ja menin ja kysyin siltä infon virkailijalta et mikä se Saarikoski-matto oikein on! Joku lentävä vai!! Ei, ei, se vastas. 37 Tsilari 2 | 2025. Bamlaamista ja aiheita riitti. Meikä haastatteli Stadin Kundi Janne Saarikiveä. Buli tänx Oodin treffeistä, Stadin Kundi Janne! Harri Saksala, bamis KUVA: VALTTERI HELLGREN. Ku mä kuulin et joku matto, mä olin ihan hoo moilasena, et mikä ihmeen matto. dilkataa ilman julkkareita Tää Tsilari MUTSIENPÄIVÄN ETKOT TORSTAINA 8.5.2025 LAPINLAHDEN LÄHDE AUDITORIO. Janne ja mä Oodissa Hara haastattelemas Saarikiven Jannee Saarikoski-”matolla”, mis on Saarikoksen pärstä. Ja aika buli matto vielä! Mut niistä treffeistä. Se kerto et sillon kun se oli vielä snadi kundi, niiden perheellä oli tapana suhailla bilikalla kesä lomalla pitkin Eurooppaa ja aina kun oltiin jossain maassa, Jannen vanhemmat bamlas sen maan kieltä. Jengii oli mesta turvoksis
Å vips, så e man drabbad av nästan allt. vänligt småjävlande, å om nån tappar garden för ett ögonblick, kommer det omedelbart ett verbalt slag under bältet. garvade en av oss, men de va ju nog en träffande prognos. De verkar som om en av di största epidemiriskerna nuförtiden e hypokondri. Nu dominerar drogbruk, nagelsprång å självvård. Eviga ungdomar N ä man träffar gamla kaverir e de ju ofta så att fast de sku ha gått en bra tid sen man sågs senast så fortsätter snacke direkt från var man senast sluta. Det gick bättre för Lasarus, som fick råde att ta sin slaf å gå! HURRISLANGI RAFU NYBERG 38 Tsilari 2 | 2025. I eget tycke e vi ju evigt unga å de e bara världen omkring oss som blir sämre. Ett sånt gäng e ett antal konder, eller ”duktiga pojkar” som vi kallar oss, som samlats årligen till jullunch, nu snart femti år i streck. De här e förstås för att printmedians lösnummer bara lockar pensionärerna. Ett typexempel e eftermiddagsblaskorna. Tidigare gasta löpsedlana om maktmissbruk, snedsprång å våldsdåd. I början, då nä vi va unga å virila, steg nivån på konversationen bara ställvis över bältet, men tjugo år senare, reflektera vi att nu ha vi sutti en hel kväll å snacka om frivilliga arbetspensioner! – Snart e vi väl i de läge att kvällen inleds me frågan: Ha de vari nån avföring. Man ska vara fösikti me va man ger för såd ti självhjälp åt folk att de int går som för förriga konden, som va hos doktorn å fick rådet: Gå hem å sköt er! Så gick konden hima å sköt sej. De e bara världen omkring oss som blir sämre. Men eftersom de e bra att upprätthålla efterfrågan gäller de att bjuda på mera problem än att komma me lösningar. Ja tror int att de här utbude på hälsoinformation direkt minskar köena på hälsocentralena. De här gäller främst kompisar från skolen. I dagens läge e ju snacke mellan oss pensionärer närmast sånt, att den nya epikrisen börjar där den förra sluta. De intressanta e ju att de här tycks ta sig uttryck på många sätt i dagens samhälle. Snacket flyter på sedvanligt finlandssvenskt sätt dvs. Vi brukar ha stuiduklassens klassträffar vart femte år å mellanskolens femma träffas vart tionde år, men så finns de också andra mindre gäng som ses oftare. Nä nån radar upp en rad olika symptom tar de int många sekunder för envar att känna igen största delen av den. Blaskorna e ju fyllda av självdiagnoser på allt tänkbart
Stadin Friidun ja Stadin Kundin valkkaa Stadin Slangi ry:n hallitus stadilaisten ehdotusten pohjalta. Slangiproffa Heka Paunonen bamlaa Stadin mestoista. Jangsterit diggaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Kuka ois sun suosikki. Toukokuu Su 4.5. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Helsinki päivä, Stadin Friidu ja Kundi Taas tsögataan Stadin Friiduu ja Stadin Kundii! Stadin Slangi ry on valkannu Stadin Friidun ja Stadin Kundin jo 29 kertaa. Valinnat julkistetaan Helsinki-päivänä 12.6. Tsilarin 3/25 juttujen dedis on 27.5.2025. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. Sendaa sun slangistoori muokattavana tekstitiedostona (esmes word) meiliin: tsilari@ stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. klogu 16-18 Kevään Slangiakatemia Annalassa. Yhden sivun stooriin mahtuu parhaiten 3 500 merkkii, kahden sivun stooriin 5 500 merkkii. Slangi järkkää 39 Tsilari 2 | 2025. Jutut julkaistaan skrivaajan omal nimel. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Su 11.5 klogu 12 Mutsienpäivä, Työläisäitipatsaalla käynti Kesäkuu: To 12.6. Espan lavalla. Sendaa sun meiliosote Oothan sä jo bungannu tän vuoden jäsenmaksun. Mitään hirveen tiukkoi kriteereit sille ei oo, millasii tyyppei ehdokkaiden pitäs olla. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Järkätään kans käynti Äitipuulla, Lapinlahden puistossa. Tietty redit stadilaiset on etusijalla. Stadin Friidu ja Kundi! Me ite Slangissa funtsataan, ett se on arvokkain tunnustus, minkä stadilainen voi saada. Iiseiten hoidat byrokratian Slangin himasaitil osottees www.stadinslangi.fi. Sendaa sun ehdotus viimeistään 9.5.2025 Stadin Slangin byrooseen: meiliin toimisto@stadin slangi.fi tai etanapostil osotteeseen: Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. Jos sait sen etanapostis paprulla, ja sul ois meili, ni sendaa sun meiliosote Slangin byrooseen: toimisto@stadinslangi.fi. Skrivaa kunnon perustelut sun ehdotukselle, miks sä ehdotat just sitä Friiduu tai Kundii. Kuka sun mielest ansaitsis Stadin Friidun tai Stadin Kundin arvon. Esiintyy: Harri Saksala, Slangikuoro, Helyn trubaduurit Hans Grönholm ja Jouko Kurki sekä Stadin Friiduja ja Stadin Kundeja. Muista siis seuraa sitä kans! Me julkaistaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Mikä tekee siit esimerkillisen stadilaisen. To 8.5 klogu 15 Mutisenpäivän etkot Lapinlahden auditoriossa. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, nii kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii. Jos bamlaa tai bonjaa slangii, ni seki ois kliffaa, mut ei mikään pakko. Nyt valkataan 30. Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. SLANGI JÄRKKÄÄ Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudi yhdistys. Toimitus voi lyhentää stoorei. Ei tartte olla ees paljasklabbine stadilaine, jos vaan tsennaa ittensä stadilaiseks
Portilta, jos jää, 68€ Hotellitarjous:www.hotellisiuntio.fi /Creedencenights i l t a t ä y n n ä h i t t e j ä PEPE WILLBERG PEPE WILLBERG P e p e n k a i k k i h i t i t 6 ’s h i t s 20-vuotis Megabileet 20-vuotis Megabileet Europe #1 H y v ä n m i e l e n l a h j a k a i k i l l e l i p u n o s t a j i l l e ! J I R I N I K K I N E N B a n d h i t s. Portilta, jos jää, 68€ Hotellitarjous:www.hotellisiuntio.fi /Creedencenights ilta täynnä hittejä PEPE WILLBERG PEPE WILLBERG -Pepen kaikki hitit-60’s hits20-vuotis Megabileet 20-vuotis Megabileet Europe #1 Hyvän mielen lahja kaikille lipun ostajille! JIRI NIKKINEN Band hits TERO VAARA M a m b a n k a i k k i h i t i t DEGERBY POSSUJUHLAT • GRISFEST LAUANTAINA 19.7.2025 klo 17.00 24.00 Liput ennakkoon: 63,50€ Degerby Deli & + kulut. Portilta, jos jää, 68€ Hotellitarjous:www.hotellisiuntio.fi /Creedencenights ilta täynnä hittejä PEPE WILLBERG PEPE WILLBERG -Pepen kaikki hitit-60’s hits20-vuotis Megabileet 20-vuotis Megabileet Europe #1 Hyvän mielen lahja kaikille lipun ostajille! JIRI NIKKINEN Band hits T E R O VA A R A M a m b a n k a i k k i h i t i t DEGERBY PO S SU J UH LAT • GRISFEST LAUANTAINA 19.7.2025 klo 17.00 24.00 Liput ennakkoon: 63,50€ Degerby Deli & + kulut. Portilta, jos jää, 6 8 € Hotellitarjous:www.hotellisiuntio.fi /Creedencenights i l t a t ä y n n ä h i t t e j ä P E P E W I L L B E R G P E P E W I L L B E R G P e p e n k a i k k i h i t i t 6 ’ s h i t s 2 v u o t i s M e g a b i l e e t 2 v u o t i s M e g a b i l e e t Europe #1 H y v ä n m i e l e n l a h j a k a i k i l l e l i p u n o s t a j i l l e ! J I R I N I K K I N E N B a n d h i t s TERO VAARA -Mamban kaikki hititDEGERBY POSSUJUHLAT • GRISFEST LAUANTAINA 19.7.2025 klo 17.00 24.00 Liput ennakkoon: 63,50€ Degerby Deli & + kulut. TERO VAARA -Mamban kaikki hititDEGERBY POSSUJUHLAT • GRISFEST LAUANTAINA 19.7.2025 klo 17.00 24.00 Liput ennakkoon: 63,50€ Degerby Deli & + kulut