. -*#. He % # ""':: ,& $ s # €. k*. !re * F. !€" j ,#: .i,i. #'i' *tjå; * .* *r ..' ,i tu*$j ffi #
äffiffitueffiffi Wffiffiffiffiffiffi i. Itämeri ja Stadin edusta tarvitsevan silti edelleen huomiota. 1 kivoia reduja ihan oman kaupun$in älueella pysyen. Siitä pitää nautÅ\ tia stadilaiseen tapaan. Asiassa on ryhdytty erilaisiin toimenpiteisiin itse asiassa jo vuosia sitten. '.',, aa'virkistystä peliin heitmyAi deren mahdollistama kansainvälisy11s.,Iöka kesä Statt Päätoimittaja Stadin Slangi Heikki Laurell rf:t1 pj. Venäläisten jätevesien puhdistusmenettelyt ovat lapsellisen kelvottomia. Meri virkistää. Glaidua kesistö kaiktrI,Xe! ' Heka L. E,simerkiksi Helsingin jätevesien puhdistusmenettely on korkealla tasolla. Luonto aikanaan korjasi itse tilanteen valtamereltä Tanskan salmien läpi tulleen uuden veden, suolapulssin, muodossa. aaaaaa&aaaaaa <) &aaatalattaaS&aaa3 Stadissa 12,6.2008. .,1,',.,ii.ir'. Ttrristit antavat oman leimansa Helsingille ja se leima on hlvin kansainvälistä lajiketta. . Vesien likaantuminen on viime l.uosina puhuttanut paljor. Merellä on uhkatekijänsä. Se antaa ruokaa niin sielulle kuin vatsallekin. t.. t. , Helsinki on yksi maailman parhaista kesäkaupungeista. |a jos its*trla on vene, voi silla tehda t. Meren rantamaiden, myös Suomen, maatalous suhteutuu välinpitämättömästi ympäristölle aiheuttamiinsa ' , , -,t,tj-, , . Niiden tuomat tuhannet turistit kansoittavat keskustaa ja muita nähtävyyksiä. Niitä kohtaan pitää kayttäytyä asiallisesti turha roskaaminen, likaaminen ja muu saastuttaminen ei,'' vät ole stadilaisen herrasmiehen rooliin sopivaa toimintaal. Kautta historia on paistettu silakoita, syöty omilta vesiltä pyydystettyä loht a ja jallitettu ties minkämoisia skitareita vaikkapa Vanhankaupungin lahdelta. l;.1 :,t;' l kuormituksiin. Sitä on nimittäin historian mukaan tavattu jo 150 vuotta sitten erityisen runsaita määriä saaristoissamme. Meri tuo kaikelle omat puitteensa. Ia tietenkin onniftW':'.',-'' Stadin Friidulle ja Kw: $ffi ; vuosimallia 200Sl 'j1;,: : 1..| o o ssffi @ftO wftffios l'*fTyt on kesä. Tehtavaa on siis . Paljon puhuttu sinilevä, jota tullaan näkemään tänä. Rantsussa on kXiffaa dallata ja tsiikailla ulapule suuntaavia botskeja. vrelå palon. Suhtaudutaanpa siis kunnioittaen mereen ja Stadin edustan vesialueisiin. PS. Alkuperäiselle stadilaiselle meri on tärkeä elementti. kin kesänä Stadin rannoilla, , ei kuitenkaan välttämättä ole vain ja ainoastaan nykyajan vitsaus. Lasse 0400-415 156 Liemola 050-585 8985 diin suuntaa satoja risteilylaivoja
laurell @b or-. 0400-605 6s3 Pekka |okinen puh.040-505 4507 pek kjokOhotnra il.com Kimmo Karvinen puh. 040-767 4212 vo@mimino.fi JÅSHNfiT Pertti "OlliBull" Anikari puh. 050 512 5077 kimnto.karr.i nen@elisanet. 050-58s 8985 Iasse.liemola@liemola.com Varapuheenjohtaja Virve Obolgogiani puh. hiÅ[_ilTUs Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. fi www.stadinslangi.fi T*;MIsTO AYOINNA t iista isin ja torstaisirr klo 14-17 TSILARIN TOIÄ4ITUS Pöätoimittaja Heikki Laurell pLrh. fi ö+o Raija Terr-omaa puh. h TAI"OU DEN HOITAJA Kimmo Karyinen puh. 4 'T'fja'{å"'il#r.T7ivt ffitw#ås: Sffiffiy?Sä $'yrrt F=mil##€*,js g ffi& Pertti "OlliBull" Anikari läsen Katriina Koivisto jasen Leo Hakanpää Iösen Kimmo Karvinen lasen Lasse Liemola Puheenjohtaja ,*#: +wE -a#; w ,-..4e 4 Pekka |okinen Iäsen Virre Obolgogiani \tarapulteenjolttaia MA,7g Raija Tervomaa läsen Leo Hakanpää puh. 1j TSILARIN TOIMITUSKUNTA \rirve Obolgogiani 010-767 42t2 Arno Soisalo (0e)-664 e81 Raija Tervomaa 040-506 0954 Fjalar Ästen 0400-4a6 780 ISSN 1239-9s23 ILMOITUSMYYNTI Pertti "OlliBull" Anikari puh.0400--100 ;36 olli@011ibu11.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS Tuomas Aho PAINOPAIKKA Auranen Oy Forssa pFnåJ5TäTTU 14"?.r935 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsir-rgin puhekieler-r eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminer-r sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. It TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 005s0 HKI puh. 0-100-li,; 156 hei kki. 010-506 0954 raij a.tervonaa@koluntbu s. 0400400 736 olli@ollibull.fi t++. (09)-774 r04r toimisto@stadinslangi. fi tsilari@stadinslangi. 050-512 5077 kimrno.karvinen@el isanet.fi Katriina Koivisto puh.044-259 5005 kata.koivisto@gmail.com Ilmari fokinen Toirtt i st o r tl t o ita.j a j a lt o it tt,t myös t lr d i st t,ksen,j öse ns iht c c r t rt .1o srltte erin tehtövia. ilmari.joki nen@stadinslaner
Toirnitus. J I ol t d olli s e s t i j ä s e nh ankint a sk ab a kev ä äll ä 2008. Katso p öivitykset netin kotisivuilta! www,stadinslangLfi l =E CEå'Rl:Cffi TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sähköpostiosoitteeseen: tsilari@stadinsiangi.fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. l. L. Runebergillä Porvooseen ja lättähatulla Stadiin 24.08. Kösinkirj oitettuj a tekstej ö emme julkais e! KUVAT: JPEG, TIFF, EPS. Saajaniemen kesäteatteri musikaali Satumaa ja ruokailu Timjamissa ELOKUU 02.08. Teatteri Piha: näytelmä Ässärykmentistä 12.08. ITMOITUKSET: PDF-muodossa osoitteeseen : ta.lehti@kolumbus.fi Valmi stamm e my ö s t ar v itt a e s s a ilm o itu/lcs et. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Vihreä Oksa / Linnanmäki Peacock *) Slangitreffit Tsilari ilmestyy }IARRASKUU *) Syysjorot *) Syyskokous ja slangitreffit ") Kylpylämatka JOULUKUU *) Slangitreffit *) Frelssiksen patavahdit Tsilari ilmestyy * ) Päir-ämäärä varmistuu myöhemmin. Slangitreffit Tsilari ilmestyy SYYSKUU 09.09. "Missä kuljimme kerran" Helsingin kaupunginteatteri I 3.16.09. Syysmatka Irlanti/Dublin *) Slangitreffit LOKAKUU 10.10. YSfitu&ffiffi 5 iitÄsENPosTt Stadin Slangi ryrn omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: ffi.stadflns[angfl"ff Toimintasuunnitelma 2008 rtEIxÄKUU 20.07 . Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen: tsilari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. Hallitukella on oikeus tehdä muutoksia t o i mi nt a s uunnit elm a an. Sana kartsalta Kallion tsyrkassa 19.10
Me syntyperäiset olemme vähemmistönä omassa kotikaupungissamme. Rovaniemeläinen friidu Pirjo Maijala on piipahtanut pääkaupungissa "kylässf' pariinkin otteeseen. Niinpä käydessäni Porin Lattomerellä sukuloimassa tarttuu korvaan satakuntalainen murre. *>t* "MAALAISSERKI(U HELSINI(I/N SAAPUU KATSOMAAN, HETI STAILIN OMAKSUU IA OPPil IAIVAAMAAN. Uskon kuitenkin, että enemmistö tänne muuttaneista ja täällä asuvista tuntee kotiseudun omakseen. Ystävät ja sukulaiset maalla kokivat tämän 'diivailunai **>t Kun stadilainen lähtee maalle ja haluaa kertoa elämästä ja kuulumisista Stadissa, hän välttää käyttämästä slangia eli kieltä, jota toinen ei ymmärrä. Laulussa piilee totuuden siemen: Helsinkiin muuttaneet olivat oppineet meidän oman kielemme slangin, sekä nuorison muotitanssin jiven. Palatessani Stadiin alan taas bamlata slangia kotona ja kavereiden kanssa. Synnyinseudullaan käydessään he halusivat näyttää taitojaan... tr Lasse Liemola Bamis lassa.liernola@liemola.com @ gsm O50 585 8985. Kun itse aikoinani kiertelin Suomen joka niemen ja notkon oman orkesterin kanssa, niin jouduin usein huomaamaan, että opinkin paikallisen murteen ja käytin sitä mielelläni. KUN HIMAANSA HÄN MATKUSTAA IA SIELLÄ IAIVAILEE, N/IN ON AIUAN PÄIVÄNSELVÄÄ, HÄNHÄN DIIUAILEE". He myös ihmettelevät kuinka lähes jokainen stadilainen puhuu niin hyvää englantia. Tämä näkry myös yleisöosastoon lähetetyissä kirjoituksissa. 6 TSHLARil ::i*.ttiiilli:S @ BAHTAI'SDIRIKAN IÖöPPI Tästä puhutaan mekö muka leuhkoj a. ffelsingin Sanomien yleiI lsöosastossa on käyty kiivasta väittelyä meidän stadilaisten luonteesta. "Niin gimis on Stadi'] riimitteli Veikko Lehmuksela Karjalan kannaksella asemasotavaiheen aikana jouluna 1941. )t>t* Me stadilaiset olemme joustavia, rentoja, avarakatseisia, suvaitsevia, auttavaisia ja ystävällisiä. Suomen kielen murteet ovat herkullisen rikkaita ja vivahdekkaita sanastoltaan. Helsingin satama täyttyy tänäkin kesänä sadoista vierailevista loistoristeilijöistä, jotka jättävät meille miljoonia euroja kauppoihin ja palveluihin. Stadilainen ei tunnistanut itseään tuosta kuvauksesta. "Olla ylpeiii' omasta kotikaupungistaan on eri asia kuin'blla leuhka'l Muistuukin mieleen 1 960-luvun laulu "DIIVAILLEN'I josta on jo tullut ikivihreä... Kirjoitus synnltti vastareaktion: "Leuhkat helsinkiläiset muualta muuttaneita" (HS 16.5.), "maalta Helsinkiin muuttaneet voivat ehkä leuhkia' (HS 15.5.), "Helsinkiläisiä on turha nimitelliii'(HS 16.5.), "Helsinki on kaunis ja elävä kaupunki" (HS 14.s.). Meitä on 42o/o eli runsaat 220000. Tähän mielipiteeseen on pakko yhtyä. "Emnää piär pruukaa mut kyl mnää tuhnui'l vastaan nauraen. Stadi on Pirjon mielestä 'ikävä,likainen ja ruma kaupunki ja sen asukkaat välinpitämättömiä, tylyjä, vuorovaikutustaidottomia ja leuhkoja" (HS 11.5.). Näin luonnehtivat kaupungissa vierailevat turistit meitä. "Pruukaaks piär kirkoss?" on serkkujen vakiokiusottelu
{,;!: VO "lF3t;11:':'tt1' r{ It t.t' hL I '.,f. Ei sitä ihirr-r dorka o, ku tsennaa, ettei pesur-adist o ennenkään fisur tullu. Slangin infopöydäs blisattiin slangikniigoi ja musaa. 2003 haastatteli nlyii friiduu ja kundii. Ilattssonin Ekille tuli tänä vuonna täyteen kasiviis ja Stadi-päir,änä onniteltiin symppistä Stadin kundii. |a tietty se, kenet valkataan Stadin friiduks ja kundiks. Ja oli niist kiinnostunu media muutenkin vilde toimittajii ja kuvaajii venas, ett ois niiden hugi froogaa. Skoudebändi skulas musaa, Commanders Quartet on lukka Riikosen bändi ja |ukkaki on Stadin kundi vuodelta 2006.Bändin solistina oli välil Sandhja, joka shungas kans Slangin järkkäämäl Vihreel oksal. mut ioka r-uosr valinnast on tr-rllr.r bulirnpi juttu. Eka oli snadi tapahtun-ia. 7 +< wffiffitu&ffi"# ffiffi9j=*Wrffi 'ffi tadin Slangi on r alkannu ". Upee proggis ja suuliski skriinas, r'aikk aamust nä1ttiki siltä, ett koht stikkaa vodaa. O1liBLrllin jälkeen taikuri ]ussi lalkanen strittas öögaan vleisöö. Dilkattiin gamloi Tsilareit. la ennenku slangin proggis Espan stagel loppu, shungas bamiski vielä pari biisii. Eeva Polttiia, joka iteki on valittu Stadin friiduks v. Espalla julkastiin kans vuoden stadilainen urheilija lentiskundi fanne Heikkinen ja vuoden stadilainen liikuntaseura HIFK. ']: ?i t rl l1 i , {* lengiä oli paikalla paljon kuten aina!. Slangin hallitus dallas stagelle ja shungattiin kin-rpas Niin gimis on Lasse oli tans reippaana Stadi. Eki pluggas kans oman slangipakinansa yleisön iloks. Kaks lodjuu oli messis ja neki loppu kesken. Kyl slangi siis jengii kiinnostaa. Iiro Rantala New trio sku1as viel ennenku tuli se päivän venatuin hetki. Sitt Leksan fölis dallas esiin uus Stadin friidu: Niina H1värinen. Ku friidu oli saanu plakaattinsa ja blummansa, dallas Raija nlyan Stadin kundin ilkka Kuusiston kanss {ii:l .r# @ b amlau s dir ikan a äänes s ä. Ekaks skulas OliiBull kaikkren tsennaamii slangibiisei. Ku tsetit oli pantu taas iemmaan, ni lar-alle dallas -\latti ]. Fstadirr 1'riidui i.r kundei vuodesta 1996. stagelle. Tänä \-Llonna proggis Espan lavalla alko kr-biiltä, ku bamis torr.otti r leisön terr.etr-r1leiks. Larne, Elannor-r r-rä1.ttämön lausr-rjar, ioka esitti kahden ^\rr-on slanqirunoi: Arvo Turtraisen ia Årr-o Pohjolan. Siin sit meniki snadisti ennenku Stadin friidu ja kundi ehti borgalle ja baislarille Kappeliin
Mutta jos vakavasti puhutaan, niin onnistunut esitys oli tietysti hienoin palkkio kaikesta oopperassa tehdystä työstä." Hinku oopperaan on säilynyt, ja Kuusisto käy yhä katsomassa kaikki Kansallisoopperan produktiot. "Se oli koulun historian toiseksi paras tulos. Kuusistolla on kaksiosainen teoria epäonnistumisestaan opintojen alkutaipaleilla. "Mutta Tanelin faijasta oli kiva olla Helsingissä, ja hänestä tuli sitten Vanhan kirkon kirkkoherra", Kuusisto kertoo. "Paljon parjatulle Erkki Korhoselle pitäisi minusta antaa tiedonjulkistamispalkinto siitä, että hän tuotti upeita täällä esittämättömiä Richard Straussin oopperoita'l han sanoo. "Vaikka kesto olisi sama, työtä on vähemmän, kun ei tarvitse kirjoittaa partituuria isolle orkesterille'l Kuusisto selittää. Eläkkeestä on hänen kohdallaan turha puhua, sillä n1'tkin on työn alla "pari oopp erai'.Valmiita oopperoita on noin 16, laskutavasta riippuen. Kielikokeissa emme yrittäneetkään kääntää oikein, vaan keksimme väännöksiäl' Tuleva säveltäjä, kapellimestari jne. Nyt Ilkka Kuusisto asuu Töölössä omassa lapsuudenkodissaan, joka on vähintään yhtä p erinteikäs j oulunvietto paikka kuin taannoin Vanhan kirkon pappila. lopetti huhujen mukaan pianonsoitonkin 14-vuotiaana. YStr&&ffiffi ':16'..i.,1.i11 ffiffiffiMffiffiffi m W..$M ru s Tänå vuonna Stadin kundiksi aateloitiin monipuolinen musiikkimies, säveltäjä, kapellimestari ja entinen oopperajohtaja llkka Kuusisto, joka on elåkkeellä palannut lapsuudenkotiinsa Toölöön. Isä, muusikko ja säveltäjä Taneli Kuusisto kävi koulunsa Helsingissä, mutta joutui papin poikana asumaan muualiakin. "Meitä oli semmoinen lauma renttuja, jotka lähinnä sabotoimme koulutyötä. Hauskuuden puolelle menevät monet absurdit tilanteet, sellaiset vaikka, kun produktiota valmistettaessa kapellimestarin ja ohjaajan välit kiristlwät niin, että he keskustelevat ainoastaan kirjeitse..." Kaameuksista Kuusisto mainitsee lähinnä median kohtelun. Isoisä Kuusisto asui Annankadun ja Bulevardin kulmassa pappiiassa, jossa vietettiin monet joulut. Hetkeäkään miettimättä hän osaa sanoa, mikä tehtävistä on ollut hauskin: "Kyllä se oopperan johtaminen oli kaikkine kaameuksineen hauskaa. Tlkka Kuusisto on stadin Ikundi vuosimallia 1933 ja syntyjään tietysti stadiiainen. Sota-ajan lapselle kaikki oli våliaikaista Ilkka Kuusisto on käyn1't SYK:ta mutta ei kirjoittanut yhtään laudaturia, koska erosi koulusta siinä vaiheessa, kun keskiarvo oli 5,04. Huumori ei aina iskenyt opettajiin. "Minulle ei sovi sellainen tekeminen, jossa tunnin väliajoin vaihdetaan aihetta. Kuusistolla toki riittää työpaikkoja, joista olisi voinut jäädä eläkkeellekin. SYK:ssa ymmärrettiin taiteilijoita: 5,04:n keskiarvolla sai loistaa aamunavauksessa urkurina. "Synnyin Mehiläisen sairaalassa, muistaakseni kolmannessa kerroksessa'l hän sanoo ikään kuin muistaisi tapahtumasta jotakin. Minun pitää saada keskittyä yh. Hän on ehtinyt Suomen musiikkielämässä melkein joka paikkaan ja on toiminut mm. Kuusiston on vaikea sanoa, kuinka monen polven stadilainen hän on. Ia korjaa oitis huhun: "Olin 12-vuotias. "Jos lasketaan kaikki oopperat, niitä olisi enemmänkin, mutta nämä 16 ovat kaikki täysimittaisial' Jokaisessa ei ole ollut yhtä iso työ, sillä osa oopperoista on pienemmälle kamarikokoonpanolle sinfoniaorkesterin sijasta. kuoronjohtajana, kanttorina, Yleisradion toimituspäällikkönä, kaupunginteatterin kapellimestarina, Musiikki Fazerin taiteellisena johtajana, Klemetti-opiston rehtorina, Sibelius-Akatemian lehtorina, Teoston puheenjohtajana ja Suomen Kansallisoopperan johtajana. Meillä oli kotona niin paljon musiikkia, että minun vaatimatonta panostani ei siihen tarvittu'l hän selittää. Paras oli Elina Salolla, joka pääsi erotessaan jopa alle vitosenl' Kuusisto kiistää olleensa huono oppilas, eikä koulussakaan mitään vikaa ollut, päinvastoin. "Kun vääristeltiin tietoja ainoana pyrkimyksenä vahingoittaa oopperataloa..
Siellä on aina tuudittauduttu siihen, että musiikissa ei ole eroja, vaan erot tulevat kä)rttöja tuotantotavasta." Mutta ikä tekee tehtdvänsä myös Ilkka Kuusistolle. 9 l' TSITARI teen asiaan kunnolla. Ilkalla on tähän oma selityksensä: "Ehkä asenteeni tulee monista kontakteistani jenkkeihin aina opiskeluvuodesta 1958 alkaen. Isän mielestä Jaakko ja Pekka olivat "vähän Kaspereita ] poikia, jotka kasvoivat ilman kavereita, kun piti asua niin syrjässä. Hän maalasi utopian: jos joku mvisi hänelle mistä tahansa 100 kilometrin säteellä merenrantatontin, hän ostarsi oitrs. Akateemisen rlppyotsaisia ei Kuusistoista saa kenestäkään, vaikka kantaisä Taneli olikin Sibelius-Akatemian rehtori. "Nehän sanoivat, että ä1ä viitsi nipottaa, tule mukaan, täällä on kauhean kivaal' Oopperassa harjoiteltiin Kuusiston oopperaa Miehen kl,lkiluu, ja tauolla Kuusisto kertoi murheistaan Vironkaduila. Positiivista pelimanniutta ovat myös rentous ja huumori, jotka kuuluvat soitossa ja sävellyksissä. kun sitä on olemassal' Omat poikansa |aakon ja Pekan Kuusisto kasvatti Sipoon metsissä. Tajusin sen vasta, kun ryhdyin tosissani säveltämäänl' Toinen selitys on se, että sota-ajan lapsena Kuusisto ajatteli kaiken oler.an r'äliaikaista.'Tuli sellainen o1o, että pitää nauttia kaikesta kauniista ja hauskasta. "]a sitten siinä talossa oli mr-ös oikeustieteen,vlioppilaiden ainejärjestö Pr.kälän tilat, mikä lisäsi epämiellyttänrttäl' Kerran kun Pvkälän bileet jatkuivat r.ielä aamuneljältä ja Kuusiston oii aamulla oltava oopperassa harjoituksissa, hän soitti oikeustieteen ylioppilaille ja plysi näitä lopettamaan diskonsa. Ennen muuttoa perhe asui \-ironkadulia samassa talossa kuin kirjapaino. "No, pojat saivat sitten musiikin kautta paljon kavereita." Sipoossa tuli myös perhe-elämästä tiiviimpää kuin stadissa, jossa jokaisella olisi ollut omat menonsa. muistelee Kuusisto sr.itä muuttaa pois Helsingistä. Produktiossa mukana ollut närtteliiä Helena Salonius huudahti: "Osta minulta talo Sipoosta! Se on meren rannallal' la Kuusisto osti. Siitä poikien viuluopettaja ja Helsingin |uniorijousten johtaja Göza Szilvay suuttui. Kolme miespolvea pelimanneja Kuusiston pojat kävivät Sipoon ainoata kyläkoulua, eivät oppineet stadin slangia mutta tulivat kaksikielisiksi. Hän kuuntelee vielä jonkin verran jazzia ja haluaa olla perillä rockista, mutta on vanhemmiten kallistunut entistä enemmän klassiselle puolelle. "Sieltä kuului kaikkiin kerroksrin aina sama perusrrtmi'. "Göza sanoi minulle, että eir,ät ne pojat ole sinun lapsiasi, vaan Zoltan Kodalyn'] Kuusisto nauraa. "Jazz ja rock eivät enää ruoki minua niin kuin joskus aikaisemmin. Olen alkanut pitää jopa Brucknerista", hän tunil Minna Lindgren Friidu ja kundi kimpassa Vanhoja Stadin kundeja Ake ja Kari! nustaa.. Kuusiston suvun muusikot ovat kaikki samanlaisia, olivatpa saaneet koulutuksensa Kodaiy-metodilla tai ilman: vahva musikanttisuus ja suvereeni eri tyylilajien hallinta ovat verissä. Kesäisin isä ja pojat olivat aina veneellä, ja yhteinen harrastus ajoi jopa viulistipoikien orkesterimatkojen ohi. Sellaiset muusikot kuin Taneli, Ilkka, Jaakko ja Pekka Kuusisto tekevät tyhjäksi kaikenlaiset puheet klassisen ja ker,yen musiikin vastakkain asettelusta. Mutta häntäkin alkaa naurattaa, kun muistutan, että sen enempää ]aakko kuin Pekka ei suuresti näy.tä kärsijuhlakalut lavalla! vän epäsosiaalisuudesta ja ystävien puutteesta
Kymmenvuotiaaksi olin Kallion tlttöjä, kävin Kallion ala-astetta ja juoksin mäkiä ylös ja alas. Aina täysiä alas. Aitona stadilaisena hän ei edes omista ajokorttia, vaan kulkee kaupungilla yleensä pyöräillen. Kotona työnsin ne patterin väliin lämpiämään. Tero Saarisen, Marilena Fontouran ja Sami Saikkosen teoksissa. Tanssin monia upeita rooleja, mutta sitten oli aika siirtyä muuhun. Stadin Friidu on aina oliut aina liikkeessä. Kansallisbaletissa ehkä vanhemmat ballerinat katsoivat nuorta yrittäjää karsaasti, mutta minä en sitä huomannut. Opin tavan |apanissa. Ajan pyörälläni arvokkaasti nautiskeilen. Kansaliisbaletissa riittää m,vös nykytanssin tehtär'iä. Myös elokuussa virallisesti aloittava uusi taiteellinen johtaj a, tanskalainen Kenneth Greve, on jo nähnrt H1värisen taidot, eikä halua päästää tätä pois talosta. Kansallisbalettiin intohimoa ja taiteen paloa täynnä oleva tanssijanalku kiinnitettiin 19-vuotiaana, ja pian hän alkoi saada suuria rooleja. Ensimmäiset valmistuivat baletinjohtaja Dinna Bjarnin järjestämiin Workshop -esityksiin Kansallisoopperan Alminsaliin. Vähitellen teokffiffiryMq. On selvää, ettei kuka tahansa Kansallisbaletin tanssijoista voisi noin vain jättää klassista balettia ja ryhtyä nykytanssin tulkitsijaksi. Hän oli ujo puhumaan, ja niin liikkeestä tuli omin ilmaisukeino. Se ei minulle sovi. Haluan olla sykkeessä mukana, sanoo Helsinki-päivänä kukkaseppeleellä kruunattu Stadin Friidu, tanssitaiteilij a Nina H1wärinen, 3 7. Hn'ärisen Parina päätehtär'ässä tanssi Kare Länsivuori. Hänen on sanottu olevan |orma Uotisen luottotanssija, ja viimeksi hänet on nähtykin Uotisen teoksessa Colours. Ylistetty ballerina Kymmenen vuotta balettiopissa teki Hyvärisestä ammattitanssijan. Nautin klassisesta baletista, nuorena halusin olla paras ja tein sen eteen paljon töitä. Uskon Hyvärisen elävän tilanteen uudestaan, vaikka istuukin aamukahvilla keskustan kahvilassa. Se on onnellisin kaupungin katuihin liittlwä lapsuusmuistoni, Siro nainen siristää silmiään ja tuulen aivan näkee puhaltavan hänen kasvoihinsa. Tuntuu, että monet suomalaiset pyrkivät aina olemaan 9$ metrin päässä edessä, tulevassa. Viime vuosina Hywärinen on tanssinut mm. Hän on syntyperäinen helsinkiläinen ja asunut koko ikänsä kantakaupungissa. Kansallisbaletti kantaesitti teoksen \uonna 2007, viime ker'äänä värikäs suuren ryhmän teos nähtiin uusintana. Hän oppi niin luistelemaan kuin pyöräilemäänkin Haapaniemen kentällä ja molemmista muistelee vauhdin hurman tunnetta. Moni kilpuri läähättää niskaani, mutta minusta on hienoa ajella rauhallisesti. Vuosien varrella niin Giselle, foutsenlammen Odette/Odile, kuin Romeon ja |ulian Juliakin ovat tulleet tutuksi. Silti energiaa riitti muuhunkin. Kerran pyöräilyn opittuaan H1wärinen ei ole sitä jättänyt. 55A. Olin niin keskittvnrt omaan tekemiseeni. Äiti laittoi rasavillin t1tön yhdeksänvuotiaana Kansallisbaletin balettioppilaitokseen, jossa tunteja oli heti viisi kertaa viikossa. En muista, että olisin edes kaatunut. H1värisessä on kuitenkin niin paljon Poikkeuksellista taitoa, että baletinjohto on vuodesta toiseen halunnut pitää hänet ryhmässä. Kuusi vuotta sitten hän kuitenkin jätti kovakärkiset sivuun ja alkoi keskittyä nykytanssiin. YStt&mt ffi #'ffiW& w, ffi öryffi& * Nä'ä,:j?l'?"Hilvälisestä hulinasta, menosta ja meiningistä. Ei ajokorttia, eiks o kauheeta! Pyöräilyn fiiosofian hän löysi lopullisesti asuessaan toista vuotta Tokiossa lapanissa. Haparoin ensimmäisiä kertoja pyörällä, ja sitten isä työnsi minut matkaan, ihanaa! Luistelemassa taas piti olla niin kauan, että kotiin menin varpaat sinisinä. Erityisesti mieleeni on jäänyt se vapauden tunne, jonka saavutin juoksemalla Torkkelinmäeltä alas niin lujaa kuin pystyin. Aasialaiseen kulttuuriin liittyy tässä hetkessä oleminen, jonka ymmärrän turhan kiiruhtamisen jättämisenä. Omat teokset Kolme\'mmentä täytettyään Hp'ärinen alkoi harjoitella omien koreografioiden tekoa
+ wffiffitu&ffiffi 11 sia on alkanut syntr.ä mr'ös muille ryhmille, viirneksi kei.ää11ä tanssiryhn-iä Grupper-r Fr.ralle. sara.nyberg@pp.inet.fi -"åf.'d# .:iä, dtri ,a+:i 'S:l':1i *S',' , tu .* i i -,. Tanssijan tiirln saada rooli eloon, jotta lirke r.rr kertoer jotakin. Koreografian -r-.rnriser lis.rksi hän haar eriee i:rr. Ainoan kotieläirnensä, Mikko -hamsterin, kuusivuotias t1'ttö hautasi Kaupunginteatterin kivijalan viereen. Svksr-ksi r-alrnistuu kolmen tanssrjan Serpentes, jonka ensi-ilta on Stoassa 12.9.Hyvarrsen lis;rksi teoksessa tanssivat Kansallisbirletin Sara Vuorinen j.r free-kei-itällä työskenteler ir .|.trkko ]landelin. Baletti r.oisi olla lirl-res rnrkii tahansa. leeni. Saan tutkia uLt5ir iuttui.r ia punoa asiortii vhteen, silnoo eloisa nainen ia p-'11r-t.-,,,, sanansa tanssrksi tLrolrilaan. rrhe]nnrir-r tr'öskente1e., .ns.r balettien harjoituttaiana. Oman liikekielensä Hn'ärinen kokee notkean eläimen kaltaiseksr, mutta kotieläimiä keskellä Helsinkiä ei ole pidetty. Siitä r oi edet.r. Hän oppi uimaan StadikalIa, kun ensin oli päässy.t pelostaan vettä kohtaan. Tanssiss.r hirn pr 1'[1i svnnvttän-riirin liikkeen e1oon, niin cttei asirrrden kertomiseen t.rrIi:.i S.rnojil. Yleensä olen pohjar-rnut teokseni tarinaan tai tur-rteeseen, tämä tulee olemaan täysin liikelähtöinen, hän sanoo ja kiemurtelee sanoien vakuudeksi. Tykkään ihan hirr eästi koreografian tekenisestä. Set'P.'3111e s' käärmeet, PerLlstLrLr r-n i r-rr-rri ornaan liikekieStadirt.iriidu v. 2003 Eva Polttila oli yksi haastattelijoista. aj: #---F :-==S€e4+:''la sit jengille maistu borkka.. Uunisaaressa hän rauhoittuu. Eltrkur-rn alussar hän jää virkarap.'.1a11g Kansallisbaletista iir r uodeir ajar-r keskittyy omren teosten luomiseen. Rakastan kyllä matkustamista, maailman suurten kaupunkien menosta, mutta täällä Stadissa täytry ehdottomasti päästä Stadikalle ja Uunisaareen. Se on sellaista käärrnemäistä. ffi Sara Nyberg Kirjoittaja on tanssiin erikoistunut fre elan ce t o imitt aj a. Tänä kesänä kahden lapsen äiti vie omiaan molempiin paikkoihin iloitsemaan kesän lämmöstä. Strrn.ret sn'il'äisi hari t'i tr-rtt arrr.r.rrr rrrLoria tanssijoita rooleihin. Kaupunginteatterin ympäristön ja Kallion katujen lisäksi Stadin Friidu rnuistaa mainita lenpipaikoikseen stadilaisille tutut Uunisaaren ja Stadikan
Se loi heti fiilistä, ku dallattiin ineen futtikseen. Olli skulas tä11ä kertaa banjoo eikä skittaa niinku yleensä. Osan biiseist Olli skulas leryiltä alkuperäsinä esityksinä. Huhtikuus slangitreffien teemaks Raija otti idiksen vastaan ja sai messiin viel OlliBullin. Olli oli tehny bulin duunin ja hitannu jostain itelleen gamlat krigun aikaset alikessun klediut ja Raijalle lottapuvun. Välil se oli ollut Stadis, mutt aika pitkään kans landel niinku monet stadilaiset skidit. Yleensä ne ei Ollin proggikseen kuulukaan, mut hyvin se shungas taas. Eikka kertoo muistoj a rindikseltö.. Ia shungas gamloi biisei, joit jengi lvsnas kriguaikana, niinku snadist Liisast, joka staijaa siel kasarmin ees. 12 wffiffitu&ffiffi $G**SGdwG#G€ t.o Se oli itse asias Kata, joka alunperin ehdotti, ett ois kliffaa kuulla jotain kriguajoist Stadis. Niinku slangitreffeil kuuluuki, ni muuki jengi tarttu ffi$ ffiåsGs€$Gss* -.1 lengii trffiil oli taas vilde. OUiB kypörä päässä. Raija bamlas omii muistojaan kriguajast. Kimpas ne sitt viritteli illan proggiksen
Anna siedettäviä ilmoja, että asiaasi vartioiden olisi hauskempi seisoa vartiossa. K1pärä knubbis se shungas "Mä r'artiossa seison, vain yössä yksinäin...'1 Rupes OlliB välil strippaanki. Kaska on jo myöhä,lienee paikatlaan lukea rukous tällekin majalle. Su o j el e kaikki a p ar ti o m i ehi ä, v ar ti o m i ehi ä, m er en kulkijoita ja hevosmiehiä, mutta tykkimiehistö ei ole niin suurta lukua. Ja lopuksi yleensä ja erikseen: Varjele noita Suomen herroja, etteivät ne toista kertaa löisi päätänsä Karjalan möntyyn. Ainaki niil, jotka kävi bamlaamas, millast Sveduis oli ollu, muistot oli ihan jees. \rälil OlliB:n kotsa r-aihtu krigunaikaseen kvpärään, ihan ehtaan. Varjele meitä vihollisen juonilta ja ennen kaikkea h än e n t arkk a amp uj ilt a an s ek ä s u a r a suunt au st y k e ilt ä än. Kuutamot öisin olisivat tervet ull e it a j än n i t y k s en li e v e nt iimi s ek s i s ek ä v ähi e n v al or ak et t iv ar a st oj en s ä ästämi s eki. Ku lopuks shungattiin Niin gimis on Stadi, ni se sai eritr-isen merkityksen, ku funtsas, ett Ässärykmentin Veikko Lehmuksela skrivas sen sanat rindiksel, sillo, ku ei oo tosiaan voinu olla sale siit, ett Stadii tsiigaa sais vielä sen kerran. mikliii ja bainlas omii muistojaan. ffi Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Himat kondikseen Plotskikatsit . Muona-annos myöskin saisi olla jonkin yerral, suurempi, mikäli sinulla vielä on köyttämättömiä varastoja Iastesi tarpeisiin. Rabat o Kämpät Kylppärit o Bisnesmestat ym. G\ o4oo 7os 63s Puh.lfax (09) 827 3066 teijo. Esimerkiks Eikiia kerto ko-kenruksii ihan rindikseltäki. Olihan sillo jo aika myöhä meilläki. Siel oli saanu safkaa, eikä tarttenu skagaa. Amen. Ia ku slangitreffeil on näin hlvin funtsittu ja duunattu proggis, ni voi siitäki bamlaa, että ku lysnaa sais sen vielä kerran. pyn nonen @kol u m bus.fi. No se otti vaan rotsin I'ek ja verkkopaidas pluggas sit sotamies Honkajoen iltarukouksen. Oli slangitretl-eil messis joku gamlempiki starbu. r@ Yffiffifu&ffiffi 13 Honkajoen Iaa. Monet oli kaveerannu myöhemminki rriiden perheiden kans, mis ne oli budiannu. S u oj eI e ylip ä ällikk ö ä j a yI e i s e s ikunn an p ä ällikk ö ä, sekä pienempiäkin kihoja, sikäli kuin sinulta aikaa riittää. Väinö Linna; Tuntematon sotilas iltarLlkous OU|B .ia Raija aidois krigua.ian kledjuis. Suurin osa oli ollu skidei krigun aikaan, osa fl1{annu Sveduihin. Su o j ele ar m e ij akunn an k o m ent aj a a, div i s i o o n an ko m e nt aj a a, r ykm e nt i n ko m e nt aj a a, p at alj o o n an ko m en t aj a a s ek ä er ik o i s e s t i k a n ekiv ä ör ik o mp p ani an p ä öllikk ö ä
Kiitos tästä kuuluu osaltaatt myös stärälle Terokuskille. Siispä otettiin mutsi ja muut messiin ja tsörattiin stailisti 3T:n rundilla. Tiesiks muuten et sporan voi tilata ihan privaattiajoon! a Skuru skjujas, sima läikky ja jengi smailas, ku Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL ja Stadin Slangi ry ajelutti jengii ympäriinsä äitienpäivää edeltävänä lauantaina. Kilti oli sen mukaista: tasaista, melutonta ja ty,vlikästä. Hyvää oli! HKL:n ja Stadin Slangin jengit esittelivöt toimintaansa.. Ajeluiden oppaina kohkasivat Lasse Liemola, Raija TerNamufriidu Pirjetta. Slangi-yhdistys on edellisvuosina järkänny legendaaristen Eltsun ajojen muistoks Tsöraa iisisti -fiudetapahtumaa. Spora oli tosi magee saksalainen erikoispitkä vaunu numero 150 vuodelta kuusseiska. Nyt ku liikenteen kasvu on kaupungin bulimpii ongelmii ja ku Stadikin on sitoutunut EU:n yksityisautoilun vähentämisproggikseen, päätettiin juitsu uudistaa ajanmukaiseks. 14 wffiffitu&ffiffi @ Stailisti H KL:n vihre ellä 1 0.5.08. tsffi* ffi, m l Spora ja kyltti
Sillo päätätki tosi äkkii takas, et meet sittenki kutskalla. Tsörataan taas. ffi Raija &+* ja skideille taikuri. Mutta on paljon semmoista, mitä emme huomaa. Se voi viiltää ku skeggekeglu tai pistää ku fekta, mut se voi kanssa lämmittää ku suulis kesiksellä tai tuntuu pehmeeltö ku friidun daisari.Ilman slangii mä oisin ihan orpo ja melkonen urpo." Minulla on ollut ilo olla Ekin ystävä jo monet vuodet. Kiitokset heille hienosta duunista. #y. saman vuoden Stadin friidulle, presidentti Tarja Haloselle. Tsöraa iisisti-tapahtumalla haluttiin terästää jengin kotiseututuntemusta ja Iuoda Stadiin lungii fiilistä. Unohtaa ei sovi myöskaan Ekin taiteilijan uraa. Kesseli Virve O. Eki on ansioitunut myös iskelmäsanoittaj ana. 1 ;?.":-:1'n;g.,,15 trFL: +358-{#}9-77 4& 55# F,AX; +S58^{8}$-TV 4# 55x"f *d}'gJisÅÅtr5fsrfiru 25 c ##5trS FdSlSfJVt{d #trrÅruS yÄr ÅJo. Monilahjakas kaveril Slangista Ekillä on varma mielipide: "Ai, et mitä slangi mulle merkkaa. Vuoden 1999:n Stadin kundi, Eki, suunnitteli ja luovutti oman Ex libriksen mm. Kätsää ku mikä!! (Lähteenä köytetty stadilaista urb aanii legendaa) rq i\ i\ i. Slangi on stydii ku dynu. Matkustajilta kuultiin monta kliffaa stoorii. Me messis olleet koettiin, et Stadis voi olla lungii ja et stadilaiset on mukavaa sakkii kas tunnelmaa, jota saa. Ff 09576535 H-f#nn{"rs 095T6S3-5 F#?,4trSF##?F. Kun Eki kolmen sotapalveluvuoden jälkeen sai Ateneumissa opintonsa päätökseen, hän teki päivätyönsä mainosgraafikkona. yks kutonen. Tänksit kliffasti sujuneesta yhteistyostä HKL:n tiedotusosaston friiduille, itekin skujaamas käyneille Elina Maunukselalle ja Suvi Lahdelle sekä Leena Rautanen-Saarelle. w Onkohan kukaan slangijengin täsen tehnrl r'hdistyksemme hn-äksi 1'htä paljon kuin \lattssonin Eki. HKL bjuudas tapahtuman kolme raitsikkarundii ja muut sai nauttii gamlan vaunun fiiliksestä, mukavasta seurasta ja tsiigailla samalla kulmii oppaiden johdattamina. Teksti: Kuvat: ja raitsiei muualt ffi P. Myös Ex vomaa, Oilibull Anikari, Piku Kesseli ja Kata Koivisto kukin omalia, persoonallisella stailillaan. Slangibl'roon ilmari oli buukannu torivakeiks Pia Landenin, Mirja Anikarin, Rauno Suomalaisen ja Ove Lönnholmin. Eki ei itse juuri töitään ja tekemisiään mainosta, vaatimaton kun on siinäkin yksi herrasmiehen piirre. Tänksit kuuluu myös Slangin rundioppaille sekä järkkäri-assari Ilmarille Koivistolle. Yhtä ja toista siitä duunista me näemme, kuulemme ja luemme: kuvia, pakinoita, lehtijuttuja, kokonaisia kirjoja. wsffitu&ffiffi 15 KATOAVA LUONNONVARA, VAN HANAJAN HERRASMI ES 4,6,2008 Erkki "Eki" ftdöttsson 85 v. Olen ihaillut hänen rauhallista, tlyntä ja vaatimatonta persoonaansa ja siksi olen kiitollinen, että saan näillä riveillä omasta ja koko slangijengin puolesta onnitella häntä, meidän kaikkien ikinuorta Ekiä. Kiekan aikana pidettiin yllä snadii tietovisaa, jonka jälkeen arvottiin yks kirja kaikkien matkustajien kesken. Rautsikan keltasella tapahtumateltalla oli kamaa niin Slangi ry:stä kuin kaupunkiliikenteestäkin ja lisäks tarjoiluu libristaiteilijana Eki on tunnustettu. @'. Arabian rannan kulttuurikilpailuissa vuonna 1999 hänen Erik Lindströmin sävellyksiin sanoittamansa laulut saivat ensimmäisen ja kolmannen palkinnon. Hän toimi myös graafisen suunnittelun opettajana ja teki monia kirjojen kansikuvia. No sillonhan kolkki ei enää tuukkaan, vaan sielt ponkasee j.. No täs ois ny ratkaisuu kaikille hermoille: jos sä venaat vaik kutosta, ja se ei tuu, vaik seiskaa, ykköstä ja kolkkii skujaa ihan sukkana, niin sun pitää mielessäs päättää, et meetki kolkilla. Eiks julkinen muka vörki, häh. Eiks skuruu vielkää näy. Akvarellit, piirrokset ja öljymaalaukset ovat olleet esillä lukuisissa taidenä1ttel,vissä ja saavuttaneet erinomaisia arvosteluja
Voden koti oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja siinä ilmapiirissä Vode varttui. Voitto Sulanderia on täysi sry onnitella hänen merkkipäivänään miehenä, joka saa laskea saavutustensa piiriin myös merkittävän osuuden Stadin Slangi ry:n ja Tsilarin perustamisesta. Hän on ainoa suomalainen, joka on saanut haastattelun kaikkien aikojen parhaalta pelaajalta Peleltä. Varhaisina juniorivuosina Vode oli lupaava sprintteri, joka poikaurheilupäivillä menestyi kiitettävästi. Sen alkuun saattamiseksi Voden kokemus lehtityöstä oli korvaamaton ar.u ja kun hän vielä suostui Tsilarin päätoimittajaksi, saatiin lehti aikaan nopeassa tahdissa. Väheks).mättä kenenkään suoritusta, r'oidaan sanoa, että Voden suorittamaan urakkaan vain harvat olisivat pystyneet. Tavallaan hän on vähän vetävtyvä ja siihen piirteeseen hlvin sopii hänelle ominainen aito stadilainen, vähän klvninen huumori. Saatuaan yhdistyksen ja lehden toiminnan hyr'ään alkuun \bde luopui niin puheenjohtajan kuin päätoimittajankin rehtävistä ja jåi rivijäseneksi v 1997. 1920-luvun lopulla se luettiin osaksi Kalliota. \'aikka hänen äänensä joskus saakin kireän sdlyn, osaa hän säil1ttää itselleen ominaisen rauhallisuuden. Mutta taidoiltaan hän ilman muuta oli etevä ja maajoukkuetasoa. Siihen työhön hän olikin sopiva kielitaitois ena ja taitavana kirjoittajana sekä urheilun monipuolisena asiantuntijana. Kiinnostus urheiluun syntyi jo lapsuusiässä. Voden varsinainen läpimurto maan eliittiin ei tuolloin vallinneen liittojaon vuoksi päässyt tapahtumaan. Tämän ryhmän toimesta patsas saatiinkin aikaan ja se paljastettiin Äitienpäivänä t2.5.1996. Toiminta urheilutoimittajana onkin hänen elämäntyönsä. Varsinainen menestyslaji oli kuitenkin jääpallo, jossa Ponnistuksen nuorten mestaruusjoukkueen laitahyökkääjänä Voden sprintteriominaisuudet, hyuä luistelukyky ja kehittynyt pelisilmä pääsivät oikeuksiinsa. Isän ja äidin perintönä Vode sai tavan tai kyvyn ajatella asioita laajemmin kuin vain oman edun ja talouden näkökulmasta. Hän osaa delegoida, mutta ei kaihda vastuun ottamista. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Vode valittiin. Urheilijan taustansa mukaisesti Vode toimittajana keskittyi palloiluihin, erityisesti jalkaja jääpalloiluun. Uuden vuoden yönå 1928 klo 00.15 syntyi Lauri ja Olga Sulanderin esikoispoika, jolle vanhemmat antoivat nimeksi Voitto Maratt. Helsingin Kisatoverien maan parhaimmistoon kuuluvassa nuorten koripallojoukkueessa Vode oli yksi sen peruspelaajista. Käytännön opettajantyötä Vode ei kuitenkaan tehnyt pitkään, vaan siirtyi Helsingin Sanomien urheilutoimittaj aksi. Vode kasvoi alueella, jota nykyisin kutsutaan Alppiharjuksi. Voden perusluonne on sopiva yhteisölliseen toimintaan. Hänellä on analy,r'ttisen harkinnan kyky, johon ratkaisut on h1vä perustaa. Stadin Slangi ry:n perustajan nimen on moni halunnut omia ja moni siihen onkin vaikuttanut, mutta Voden panos on juuri kriittisillä perustamisen hetkillä ollut yksi merkittävimmistä niin linjoja luotaessa kuin kä1'tännön työssäkin. ffi Supa Santanen ja kumppanit Vode Hagiksessa.. 1928 oli h1vä vuosikerta. Vuonna I99l Vode toimi Suomessa järjestettyjen jääpalloilun MM-kilpailujen pääsihteerinä. 16 wffiffitu&ffiff ,j.siir: wws&eH@Mm Stadin Slangi ry:n jäsen n:o 1 WffiW W m Monet ovat sitä mieltä, että v. Lehti on ajan mukana muuttanut muotoaan ja saanut uutta ilmettä, mutta ilman Voden panosta tuskin vielä oltaisiin näin pitkällä. Tämän toiminnan yhteydessä syntyi myös Stadin Slangi ry., joka pian laajeni koko helsinkiläisyyttä edustavaksi yhteisöksi. Tuolloin oli kulunut 10 vuotta sisällissodasta, valtakunnassa vallitsi jo tasapaino, yleinen ilmapiiri o1i vakiintunut ja lapsilla oli aikaisempaa paremmat mahdollisuudet saada vanhempiensa haluamat lähtökohdat elämäl Ieen. 1948. Vode toimi ansiokkaasti työläisäitipatsaan toteuttamisen h1väksi. Ajatus patsaan tekemisestä syntyi Vallilasta ja Kalliosta lähtöisin olevien t1.ttöjen ja poikien muodostaman pienehkön ydinjoukon piirissä, jossa Vode oli eräs toimeliaimmista. Aleksis Kiven kansakoulun jälkeen Vode siirtyi Kallion Yhteiskouluun, josta pääsi ylioppilaaksi v. Hän aloitti oikeustieteen opinnot Heisingin yliopistossa, mutta antoi pian periksi varsinaiselle kutsumukselleen ja siirtyi Yliopiston voimistelulaitokselle, josta valmistui voimistelunopettajaksi 1 954. Pian Vode ja hänen lähipiirinsä oivalsivat tarvitsevansa oman tiedotuskanavan ja näin syntyi tämä lehti. Ne, jotka tuntevat Vode Sulanderin voivat hyvin uskoa, että se ehkä on totta
Mut koskaarnhaln ei h:rittaa, ett ollaan näkn il r iel enemmän. Töyräs dilkkas garnloi Tsilareit ja Herkku]-retkiä-kniigaa. Moni ohikulkija jäi tsiigaan, mikä juttu tää slangi oikein on. Mä muistin, ett Hagiksen toril järkätään markkinat ioka kuukauden ekana sunnurrtaina ja funtsattiin sitt Penan ja Inkkarin kanss, ett se vois olla hn'ä mesta. Slangi Hagiksen torilla. Niin jengr trri.rs tsennaan, ett on tällanen hn-å r-hdistvs ku Stadin Siansi ia ehkä innostus lähtee rttessiinki. Buli kiitti siis vielä meidän ahkeralle kolmikolle, joka ei ollu ekaa kertaa messis talkoohengessä! On se h1vä, ett slangin ilosanoma leviää edelleen. Ne otti Tor-räksen messiin ja järkkäs koko homman. Ei kaiklii stadilaiset r-iel tsennaa meitä. Pidä siis waari otettaman, ettei lxikän määrä mital ja ylönpaltisudel pacota ja yllyta toistans (erinomaisesti Nuorucaisi ja waimo wäke, ja ei yhtäkän) ylidze sen fumalisen tahdon, woiman, terweyden ja cunnialiisuuden. # Virve O. Eikä ne kaikki oo vieläkään Slangin jäseniil NIut tuli taas torilki joku k)'-menkunta nlTaa. Kai Ilmariki niit r'ähän jeesas ja Lasse, jokir roudas torille pöydätki ja lisäa kniieoi. Onneks Pena ja Inkkari on ahkerii kundei. la våiil {)n iolionki .rr iisiin saatu rneid;rn itrroi:t tar rrtuist jutuis inioo menor inkkeihin. la niinku aina ku meidän iengr on fiamil, löyty gamloi stadilaisii, joist on kliffa bamlaa n-ruiden kanss. Iuoda myös ilo picarit, eli iloxi ystäwällises cocouxis ei ole kielty, cosca ylönpaltisus estetlxi tule, ja taito, tieto ja ymmärrys talles on ja wircans töihin sovelias. Osa ei kuulemma heti hitannu, mutt niihän se aina on, ett buieis tapahtumis on vaikee olla tarpeeks näkyvä. Kundit blisas kniigoi, ler,yi, t-paitoi ja nruut:r Slangin kamaa, ihan klitiastr tuli flirkkaaki. & gffiffitu&ffiffi 17 Hagiksen toril Pena ia Inkkari tuli kerran slangrtreneil bamlaan, ett Slangin :ar:tis olla enernmän esil itrss;rn nrestois, niinku jollain ki:p;',1[5.1, mis dallaa i-rlde sladrlaisii ohi. Harry Yletyinen. Viinan aaroituhsia uuodelta 1644 r Enämbi wiina saatta ihmisen tompelixi, wiisaat rvillidze ja hullut teke vielä hullummaxi, turmele taidon, sy.tyttä hecuman, saatta kapinan ja punaiset silmät: Teke köyhäxi ja kiwuloisexi, ilmoitta salaisuudet, kehoitta Jumalan u'ihan, ja saatta cadotuxen. Haeiksen markkinoil toukokr-rr-rn arlus oli sitt Stadin Slansln telttakatos. K-lli:in slangijengi on ollut Kallio kipinöi ja Kallio kukkii -taparhtumis, ja Stadin päivrinir erilaisis gein-reis bamlaamas ja blisaarnas slangiknirgoi ja muut kamaa. I Hyvää kesöä t. Sentähden ei yxsikän pidä iuoda enmä cuin tarpeexi ja terweydexi. Oma jer-rgiki kär'i moikkaamas
Mesta on kaunis ja sijaitsee h1wällä ja luffattiin Osallistujia krlostoa ol1 Stadi-Suunnistus 2008 tulokset l) Eero Loukimo 00:44 2) Soile Koponen, Arno Soisalo 00:46 3) Matiaksen enkelit (Hannele Eloranta, Uila-Kaija Heinilä, fenniveera Tabell, Matias Tabell) 00:55 4) Sauvo Suomalainen 01:00 5) Timo Rostela, Tuomo Rostela 0l:02 6) Ensio Santanen, Erkki Kuosmanen, Tuire Kuosmanen jaMarja Talvitie, Heikki Ståhlberg, Gunnar Sahlström 01:05 Kärkikolmikko.. Kärkikolmikon aika oli kova: kolmessa vartissa Hespiksen puiston nurkalta Lastenlinnan kautta Merikannontien Regatalle! Mikä tärkeintä, kaikki yhdeksän rastia oli hitattu ja kyssiin vastattu jetsulleen oikein. TSITARN + %. Kiitokset järjestäjäassistentti Aulis Mäkiselle, Raili Savolaiselle ja kirjuri Taina Turvalle sekä erikoisen buli handu kahvila Regatan redille isännälle Raine Korpelalle. Entisille ja rykyisille tölikkalaisille rastit tais olla iisejä, r-aik mellassa oli pari kompaa. Suunnistajien joukos oli niitäkin, joiden dallailluist "Töllilän' mestoilla oli jo aikaa vuosikymmen kaks. Ekana maaliin kahvila Regatalle piyhä1si Eero Loukimo ja heti perässä Soile Koponen Arska Soisalo -tiimi. ja järjestäjähenmessissä parrsenkymmenentä ja piipahtipa bamlausdirika Liemiskin starttipaikalle helssaamaan. w q\ #, # e Toukokuun viimeisen viikonlopun perinteisessä Stadi-Suunnistuksessa dallattiin Taka-Tölikassa. Kukaan ei onneks eksYnl' eikä ketään tarvinnu ees ventata, vaan jengi sukelsi stranduun tasaisena letkana
fi u'ww.helsinki.fi > liikunta ja ulkoilu > liikunta > uimarannat. fa on Seurikses viel erikseen uimala, mis tsimmataan ja otetaan suulist ilman kledjui. fos Regatta on magee stadilainen nähtäqrys, on mr'ös sen historia vähintään yhtä mielenkiintoinen. Ia jos skrivaat viel mahdollisimman tarkat tiedot, niinku osotteen, millon on auki, jos netis on lisöinfoo tai jos sul on vaikkfotoi, ni kaikkee ois klif" saada. Regatan isäntö Rane on duunannu sata vuotta vanhasta idyllisestä fskaritöllistö snygin olkkarin. Ettei tartte mennä mihinkään buiduun ineen hikoileen ja tsökaan, miss siel on jädee, ni kandee suunnistaa jädekiskalle. Niit on Stadis Kaivarin rantsus mattolaiturin vieres ja Uunisaaren sataman vieres ja Taivallahdes, Eteläisel Hespiksel. Kaikki tsennaa tietty Hietsun. Muit valvottui rantsui on vaikk Vuokis Aurinkolahden rantsu Uutelantiellä ja Kallahden kainalon rantsu, sitt on Laajasalon rantsu Reposalmentiellä, Larus Kasinon rantsu. Sen perusti italialaiset Magin broidikset, jotka oli fl1tannu himastaan Venäjälle, mut joutu sit shiftaan haneen, ku siel alko buli flaidis v. Tilapäisist jutuist niinku nöyttelyist ei palio kande skrivaa, paitsi jos tiedot on hyvis ajois. STADIN KLI FEAT MESTAT Jädekiskat Vaikk nykr'ään buiduien pakastealtais on vilde erilaisii jädei ympäri vuoden, r-ri eritr-isen gutaa jäde on kuiteski kesiksel. Kandee vaan varoo, ettei lärvi kärtsää. Ne on valvottui rantsui, mis voi bytskaa kuteetki pukukopis. Hallit menee yleensä kesäks boseen, mut rantsulleha sitä kesäl pitääki dallaa. ffi Teksti ja kuvat: P. Siel friiduille ja kundeille on omat rantsut. Toivotaan vaan, ettei tuu galsa kesä. ffi Koonnut: Virve Obolgogiani Lisätiedot: www.helsinginj aatelotehdas. Silion niis on siis valvontaa ja palveluit, jos niit yleensä on ollenkaan. Legendaarisii on kans Blobika, Munkka ja Pikkukoski. Niis on kans lentiskentsu ja skloddeille braijausmesta. Yleensä niis kausi alkaa 2.6. Marja Talvitie, Heikki Ståhlberg ja Gunnar Sahlström. N1.t ei enää broidiksii o messis, vaan kaks systerii äijineen pyörittää firmaa. Eihän sitä sit viitti kukaan lähtee rantsulle frysaamaan. ja loppuu 10.8. Ku dallaa gartsal, suulis skriinaa, ni rupeen tekee mieli skruudaa tai dokaa jotain galsaa. Kahvila on aina auki. Eikä rantsul tarttee ees tsimmaa, voi vaikk goisaa vaan ja nauttii suuliksest. Heisingin jäätelötehtaal on kans mielenkiintone historia. 1917. Valvomattomii on Kivinokas, Pihlikses, Larun ulkoilualueell Itälahden kadun pääs ja Seurikses. Niis on gutaa jädee ja ainaki enne ollu tosi bulit jädeboltsit. Halukkaita jårjestäjätahoja ensi vuoden suunnistusta varten pyydetään ottamaan yhteytta Slangin hallitukseen, vaik heti kesän jälkeen. Jussina siel voi grillaa makruu ja tsiigaa Seuriksen kokkoo. Niin ne pääty Härmään. & wffiffitu&ffiffi 19 mestalla, ihan skönen ääreltä ja näköala avautuu länteen. . Toimita idikset toimistoon tai sähköpostil Virvelle: vo@miminort tai kerro, ku treffataan. Sama Magin suku omistaa tehtaan edelleen. Tai tsöraa, jos budjaa kauempana rantsuist. Kesseli Hienosti kolmanneksi sijoittuneet Matias ja hänen ihanat enklun s a an s aitulla m ehulla m aali s s a. . Tsekkaa aina seur aav an Tsil ar in aine i st o p äiv öt. Tälle sivulle voit sökin sendaa idiksii omist lempporimestoistas Stadis, mis muittenki slangilaisten vois olla kliff" käydä, mut mitä ne ei oo ehkä ite viel hiffannu. Sen fiskariaiheiseen menneisylteen voi perehtyä nettiosoitteessa. Puksus ja Malmil voi tsimmaa jonkas. Moni funtsaa, ett parasta jädee on Helsingin jäätelötehtaan kiskoill. Tsimmaamaan rantsulle Ios kesiksel suulis skriinaa, ni kliffaa on käydä välil tsimmaamas. Pitskulle on stikattu blommaa jos jonninmoista. Yhteensä Stadil on 27 uimarantsuu
Ja ois kandenu. Sen nä1'ttelijät on harrastajii, mutt ohjaajiks yleensä prydetään ammattilaisii. Laine InkeriYlätalo Eija Kankare. Laine ja Turtiaisen runo: Istuin sinisessä bussissa. Turkuiaisii runoi esitti Eija Kankare, pohjalaisii Inkeri Ylätalo, stadilaisii Liisa Kokko ja Matti l.Laine. Sen lisäks nä1ttämöl toimii runojengi. Slangija Helsinki-runot oli bongattu Arvo Turtiaisen kniigast "Puhetta Porthaninrinteeltriil Ilpo Tiihosen "Tähtipumpusta" ja "Muusastd' sekä Arvo Pohjolan "Himaföneristdi Runot oii dilkattu lausujille niin, ettei kukaan joutunu bamlaan ihan vierast murretta. Laine vastaili agressiivisena Röbassa syntyneenä ja Herulissa kraganneena. Niiden tän vuoden proggis oli runomatinea, mis oli murreja slangirunoja. Elannon Näyttämö on Kaikugartsal, mis oli enne osuusliike Elannon pääkonttori. Matineassa oli turkkulaist ja pohojalaasta runoutta Heli Laaksoselta, Karoliina Koskiselta, Arto ]uurakolta. f Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Runoja murteilla Puhetta Porthaninrinteellä I Arvo Turtiainen funantuoma / Ilpo Tiihonen Itäse ihmise I Heli Laaksonen Vihroonki Nirvana I Arto luurakko Eksyksissa I Arvo Pohjola Metros I Heli Laaksonen Istuin sinisessä bussissa I Arvo Turtiainen * Metros erellenki I Heli Laaksonen Kuljettaja lHeli Laaksonen Stari I Heli Laaksonen Se ja ne I Arvo Turtiainen Ihminen keksii kaiken maailman syyt ottaa viinaa / Karoliina Koskinen Ravintola Balladi I Ilpo Tiihonen Omituusta I Arto luurakko Sorsa bamlaa I Arvo Pohjola Yhyres kaharen I Arto luurakko Kaunein I Arvo Turtiainen Saispas lipasta I Arvo Pohjola Sanoos eres joskus I Arto luurakko Rakastetulle / Aryo Turtiainen Minä rakastan leipää ja lihaa I Arvo Turtiainen Vastamäes kans I Arto luurakko Vinkei yksinäisil naisil I I HeIi Laaksonen * Vinkei yksinäisil miehil I I Heli Laaksonen Vinkei yksinäisil naisil 3 I Heli Laaksonen Vinkei yksinäisil miehil 3 I Heli Laaksonen Vinkei yksinäisil naisil 4 I Heli Laaksonen Vinkei yksinäisil miehil 4 I HeIi Laaksonen Sil ko lähte uut alkku kohre I Heli Laaksonen Runot koottu seuraavista teoksista: HeIi Laaksonen: Pulu uis, Raparperisyrän Kar oliin a Ko skin en : Kipiä Kaipuust Arto luurakko : Yhyres kaharen Arvo Turtiainen; Puhetta Porthaninrinteellä Ary o P ohj ola: Himaföneri IIp o Tiihonen: T åhtipumppu, Muusa Runot esitti: Liisa Kokko Matti l. 20 TS$!,Amt jr+uilr"il=i+:I Slangirunoia näyttämöl lä $F Stadis on vilde erilaisii teattereit. Gartsal suulis skriinas niin, ett jengii oli liikaa muita houkutuksii toukokuisena lauantaina. Yks snadimpi, mitä kaikki ei ehkä tsennaa, vaikk se onki perustettu jo v. Näy.ttämö toimi 1920-luvul aluks Heimolan kellaris ja Sompasaares, ennen ku se pääs Kaikugartsalle. Alku sai heti h1välle tuulelle, kun Arvo Turtiaisen sanoin Porthaninrinteeltä Liisa Kokko ihaili Pohjolan valkeaa kaupunkia ja Matti l. I92I, on Elannon Näyttämö. Keväällä duunataan nä1'telmä skideille ja syksyllä aikuisille. Tätä proggist vois funtsii vaikk johonkin slangijengin omaanki tapahtumaan. mahtunu lysnaan kliffaa esitystä. Bulisti enemmänki ois Liisa Kokko, Eija Kankare,Inkeri Yk)talo, Matti I. Sen takii esitys varmaan oliki sujuva ja kaikkiaan hlwin funtsittu. "Starista" oli skrivannu runon Heli Laaksonenkin
Nykyään porukka tapaa kerran kuussa Stadionin kahvilassa. Esitimme asian kaupungille ja saimme museoja rakennusvirastot hoitamaan hommaa'l kertoo kundien puuhamies Heikki "Heka" falo. Ensimmäistä kertaa kundit kokoontuivat sodan jälkeen 1940-luvulla. "Kun tähän kahdensadan vuoden päästä istutetaan uusi tammi, paketti löytry ja Tölikan kundien tarina jatkaa eloaanlJalo kertoo. Toistalo'mmentä alkuperäistä Tölikan kundia on saapunut istuttamaan tammea jenginsä symboliksi. "Tämä on keskeinen paikka kundien kannalta. * Töölön Pallokentän viereisellä nurmialueella Helsingissä kä1'kuhina. Bolliksen ympärillä tapahtui kuitenkin paljon jo ennen Stadikan rakentamista. Tölikan kundit ovat l92}-luvulla syntyneitä, Toölön Pailokentän eli Bolliksen lähistöIlä varttuneita herroja. Täällä me olemme koko nuoruutemme roikkuneet'l hän perustelee istuttamispaikan valintaa. Kosteudelta suojaavaan muoviin on pakattu |alon itsensä kirjoittama, töölöläisen pojan nuoruusvuosista kertova kirja Hatkaf, Tölikan kundien ryhmäkuva ja heidän laatimansa Oodi Bollikselle. 't+' TSILCINF 21 lölikan kundit istuttivat tammen Bolliksel le Puu symboloi jengi perinteen jatkuvuutta Tölikan kundit istuttavat tammen pallokentän viereen Töölöön. "Idea puun istuttamisesta lähti jo useita vuosia sitten. Heka falo pitää puheen. Messuhallin paikalla on toiminut muun muassa tivoli. "Jalkapallosta tämä kaikki lähti käyntiini muistelee vanhin kundi, 88-vuotias Anders Andersson. Ennen puun istuttamista kundit ryhmittyvät yhteiskuvaa varten. Helsingin Olympiastadion täyttää tänä vuonna 70 vuotta. ffi Kati Pukki HS 08.0s.2008 Puh. Reijo Orama asettelee puuta kohdalleen. 8720106 Stadin UåKlBPUTKlTlt$ov. Vielä muutama vuosi sitten kundeja oli lähes kolmekymmentä, nyt aktiivisten määrä on noin 15. Asuinalueen lisäksi heitä yhdistää urheilu. Tammen vtereen pystl.tetään kyltti "Tölikankundi'i Juurien lomaan haudataan paketti tuleville polville. Joukossa on entisiä maaottelijoita, suomenmestareita ja olympiasoihdun kantaja. Tölikan kundit muistelevat mäen päällä sijainnutta tanssilavaa, josta sai vuokrata kelkkoja mäenlaskua varten
Kuten suurissa rakennusprojekteissa usein käy, rahat loppuvat kesken. Stadion-säätiö oli perustettu 1927 ja såäStadikan tiö järjesti tulevasta stadionista useita suunnittelukilpailuja Helsingin kaupungin antamien suuntaviivojen mukaisesti. 22 YSfftu&ffiffi * ffiilyffipflry tffi#flwm Wru ryruwttry w Töölön tunnetuin rakennus, Helsingin Stadion, sittemmin Olympiastadion on komeasti seissyt jo 70 vuotta Töölön kaupunginosan Tivolinmäellä. Heinäkuussa 1935 valmistui stadionin nurmimattoinen keskikenttä ja seuraavan vuoden 1936 kesäkuussa muurattiin peruskivi tulevan tornirakennuksen alle. Helmikuun 12. Tämä "Suomen urheilun häpeäaukko" saatiin rakennettua stadionin olympialaajennuksen yhteydessä syksyllä 1939. Stadionin rakentaminen ajoittui keskelle pahaa 1930-luvun pulakautta ja oli erittäin tärkeä työllisryskohde. päivänä 1938 Helsingin Stadion vihittiin käyttöön, pidettiin Stadionin avaj aistapahtuma. Helsingin Stadionillahan oli määrä pitää Olympiakisat 1940 ja Työläisolympiailmakuva.. Töölöläisten ja muidenkin suomalaisten ja turistien onneksi Stadionsäätiö ja kaupungin urheilulautakunta asettuivat yhdessä vastustamaan arkkitehtien ajatusta ja kaupunki päätti lopulta pitkän kiistelyn jälkeen 9.3.1932 osoittaa säätiölle viiden hehtaarin suuruisen alueen Pallokentän itäpuolelle Stadion-säätiön esittämälle paikalle. Rakennustyot alkoivat talvella 1934 Stadion-säätiö toimeenpani suuren arkkitehtikilpailun, jonka tulos julkaistiin lokakuussa 1933. Helsingin Stadionin sijoittuminen Toölön kaupunginosaan ei ollut mitenkään itsestään selvää, vaan tulevan stadionin paikasta kä1tiin peri suomalaiseen tapaan kiivasta keskustelua. Varsinainen juhlapäivä on kesällä 2008, sil1ä kesäkuun 12. Näin kävi myös stadionrakentamisessa, avajaisissa puuttui katsomosta kokonaan itäsivun katsomo, paikalla oli 100 metriä pitkä valkoinen pressu. ]o joulukuussa 1930 Stadion-säätiön edustajisto kävi tiukan keskustelun stadionin paikasta ja äänin 18-11 säätiön enemmistö asettui Pallokentän itäpuolella olevan Tivolinmäen kannalle. Stadionin valmistuessa kesäkuussa 1938 stadionilla oli 26000 katsomopaikkaa. päivänä 1934 heilui kirves Töölön Tivolinmäellä, ensimmäiset puut kaadettiin. Kuvaavaa kiistelylle on, että Suomen Arkkitehtiliitto ei h1väksynyt paikkaratkaisua, vaan esitti stadionia pohjoisemmaksi, nykyisen Ruskeasuon tienoille. Presidentti Kyösti Kallio puolisoineen suoritti varsinaisen vihkimistehtävän
ffi Pekka Hurme &€€ Kuv a Stadikan rakentami s esta. @ wffiffitueffiffi 23 laiset 1943, mutta molemmat peruuntuivat II maailmansodan takia. Heinäkuun ajan Jugendsali on sunnuntaisin suljettu. Nlt alkaa olla viimeiset hetket salin ystävien jättää jäähiwäiset hienolle kulttuurien kohtaamispaikalle. ffi Arska Soisalo Q Tasta dörtsistä Pohjoisespa 19 dallas lukematon möärä jengiä ihastelemassa näyttelyjä ja saamassa opastusta kysymyksiins ö s alin mi elly tt äv ältä henkilökunn alt a.. Onneksi järki voitti tässä patsaskiistassa. 2008 närttely kaikkien stadilaisten rakastamasta Havis Amandasta. Helsinki r.oitti äänestvksessä USA:n kaupungit Los Angelesin ja Minneapolisin sekä Hollannin Amsterdamin. ryÄYilffi ffi @ Åe#e F C ftrg@F zr )ugendsalissa on 30.4.-31.8. Sunnuntaisin on kävijöiden opastus klo 12.00. Kisat myönnettiin Helsingille KOK:n kokouksessa kesäkuussa 1947. Toölön Ol1'mpiastadion on siis monella tapaa ainutlaatuinen rakennus, toiminnallisesti vireä 7O-r'uotias. ]äsentemme ja muidenkin kannattaa käydä nälttelyssä. Helsingin Stadionin suurten uudistustöiden jälkeen katsomokapasiteetti Olr-mpiakisojen aikana oli vli ,0000. Naisasianaisethan leimasivat sen välittömästi moraalittomaksi. Patsas paljastettiin vaivihkaa aamuyöllä 30.9.1908, koska pelättiin kaupunkilaisten (tati-ihmisten) reaktioita paljastustilaisuudessa. Näyttely jää lähes neljännesvuosisadan pituisen nä1ttelyja kulttuuritoiminnan viimeiseksi. \'leisö tuli sisään il-un ruuhkia sarnojen porttien ja lippukassojen kautta kuin tänäkin päir'änä. Helsingin Stadion muuttui sitten Olympiastadioniksi kesällä 1952. Yhdistyksemme näyttelyt-r "Niin gimis on Stadi" 9.12.1997-18.1.1998 nimiin jää lugendsalin yleisöennätys y\i26.500 kävijällä. Jugendsalin toiminta siirtly kaupungin talon sisääntuloaulaan vuoden 2009 alussa. Helsinki on edelleen pienin kaupunki, joka on koskaan j ärj estänrt olympialaiset kesäkisat
Salibandyä pelataan puolestaan isommalla 20x40 m suurella kentällä, jossa samanaikaisesti yhdeltä joukkueelta saa olla kentällä viisi pelaajaa ja maalivahti. Nykyisin sählyllä tarkoitetaan salibandystä vapaamuotoisempaa Ia::':l(4i1'.t,1,//;a '!Wi;:l;/M!U"",' Suomen jia, jossa ei kilpailla totisesri. Tämä sai Anttilan ja hänen ystävänsä Jari Wassholmin varpaiileen. Q'DWULFF Joukkueen ja salibandyn alkuvuodet Suurta suosiota nuorison keskuudessa nauttiva salibandy on lajina uusi monelle vanhemman sukupolven edustajalle. Laji tunnettiin lähinnä kouluissa uutena vauhdikkaana sisäpalloilulajina. 24 wffiffitu&ffiffi @ GG H''...G Ge il lt S t E H @ . lonkin näköistä räpellystä mailojen kanssa sählyn merkeissä on ollut jo -70 -luvun lopussa, mutta saiibandyä nykymerkityksessä tuo on muistuttanut vain hyvin etäisesti. Aikaisemman uuden futisseuran perustamisen aja:'.://1tt;,:..mestarit 2008.. Oikeastaan salibandy lajina oli tuosta vielä hlvinkin kaukana. Lajia on harrastettu Suomen maaperällä -80 -luvun alusta, joten pitkä sen historia ei vieläkään ole. Säännöt ovat tarkoin määritelty ja niitä valvoo otteluissa aina vähintään yksi tuomari ikäluokasta ja peiattavasta sarjasta riippuen. Talloin joukkio miehiä kokoontui Vuosaaren urheilutalolle löysien mailoj ensa kanssa, ja pelailivat kär.ttäen maaleinaan kaslpailomaaleja ja mahdollisesti kaukalokin saatiin kasaan lähistöllä lojuvista pöydistä. Tosissaan lajia ei kukaan osannutkaan vielä ottaa. 1 986 salibandl'ssä pelailtiin ensimmäisiä SM-kilpailuja. Salibandyn kattojärjestö Suomessa on salibandyliitto, johon kuuluu noin 840 jäsenseuraa. Salibandyseura Viikinkien 2O-vuotis historiikin mukaan SSV:n yksi perustajista, fP Anttila, muistaa pienen ydinporukan, joka kokoontui Vuosaaren \,'enekerholaisten kanssa pelailemaan heidän vuorollaan silloin kuin muilta kiireiltä ehdittiin. Sitä pelataan pienellä kentällä, jossa salibandyn sääntöjä sovelletaan hlvin vapaamuotoisesti. Suomen suurimman salibandyseuran, Salibandyseura Viikinkien (SSV), historia alkoi samoihin aikoihin, kuin itse lajin. Seuraavassa tullaan huomaamaan, että käsitteitä käytetään ositrain päällekkäin lähinnä sen vuoksi, että salibandy alkoi pikkuhiljaa muotoutua yleisesti pelatusta sählystä
Seuraavalla kaudella 20002001 paineet olivat kovat. Tällä hetkellä salibandy on selvästi yksi suosituimmista liikunnan muodoista nuorison parissa. Tämän lisäksi se kertoo myös salibandyn kohonneesta suosiosta nuorison keskuudessa. Usko itseen vahvistui ja samalla lajille annettiin enemmän aikaa. Vain kerran jäätiin hopealle, muuten finaali onnistuttiin aina kammeta voittoon. Tällä tavoiteltiin vahvuuden lisäksi myös talouden paranemista, sekä helsinkiläisten joukkueiden määrän vähentämistä. Kahden erilaisen seurakulttuurin yhdistäminen ei kuitenkaan olIut helppoa, joka heijastui seuran menestykseenkin heti sen ensimmäisenä vuotena. Valmennuskulttuurien ja muiden erimielislyksien vuoksi menestystä ei saavutettu missään vaiheessa kautta. SSVn lisäksi muutkin seurat alkoivat ottaa laj ia pikkuhilj aa vakavammin ja lajin harrastajamäärä kasvoi. Seurojen yhdistymisen olisi tuotettava tulosta. Seura saikin nimekseen Salibandl' ja Sulkapallo Vuosaari, jolla myös rahoitusta irtosi. Kauden 1998-1999 loppupuolella saatiin idea kahden vahvan vuosaarelaisen salibandyvaikuttajan yhdistymisestä. Tämä mahdollistaa sen, että seura pyst)ry omalla juniorityöllään pitämään huolen menestyksekkäästä edustusjoukkueesta, sekä naisten, että miesten sarjassa. Tällöin varmasti kovin harva osasi aavistaa sitä menestystä, jota laji tulisi niittämään tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa neljää kultaa ja yhtä hopeaa viiden vuoden sisään, joka tekee SSVta tämän päivän selvästi maineikkaimman ja iskukykyisimmän joukkueen. Pari ensimmäistä vuotta meni harjoitellessa, jonka jälkeen varmasti monen pelaajan yllätykseksikin seura alkoi saavuttaa menestystä ja mainetta. t Teksti: Timo von Behr Kuva: SSV:n kuva-arkisto öo* " Ellet vielä ol€;=' LIITY Stadin Slangin t '.! ,aseneKsr *tgY,.sSodinslang!$. Seuraavallakin kaudella mitalit vaihtuivat pronssisiin. Liigataival SSV:n liigataival alkoi vuonna 1988. Se kertoo laadusta, joka SSV:n juniorityön taustalla on. Emoseura ja tu n nustettu ju niorityö Kun edustusjoukkue on menestlwä, unohdetaan usein seuran muu työ. Rahoitus saatiin pitkälti kikkailemalla. Näin ei saa kuitenkaan käydä, sillä loppujen lopuksi emoseuran kautta syntlwien junioripelaajien tulisi kannatella edustusjoukkuetta. Salibandtr.n liittn'ät varusteet saatiin puolestaan matkareissuilta salibandvn emämaasta Ruotsista. SSV on saanut myös ensimmäisenä seurana Nuori Suomi -sinetin, joka kertoo lajinsa parhaiten toteutetusta nuorisoja seuratoiminnasta. Fiksut nuoret miehet ymmärsivät, ettei kukaan lähtisi tukemaan pelkästään sählyä, r'aan tarvittiin jotain muutakin. Ensimmäinen logo kuvasi sekä salibandypallon ja sulkapallon yhdistymistä ylhäältä päin kuvattuna. Hauskanpito ja ajanvietto olivat tärkeimmät motiivit seuraa perustettaessa. Logo ja joukkueen väritys koki tällöin suurimman muutoksen, jolloin sinivalkoiset paidat muuttuivat mustavalkoisiksi ja logossa esiintyi salibandypalio viikinkihattu päässään. Seura sai nimekseen Salibandyseura Viikingit, joka mahdollisti jatkamisen SSVlyhenteen alla. Enää pelaaminen ei ollut vain leikkimielistä pallon pomputtelua, vaan n)'t ilmeet olivat totisemmat. Saavutus sai pelaajat ottamaan lajin myös totisemmin. Seuran perustajajäsenet ovat uskaltaneetkin tunnustaa, että ensimmäiset pinkkisiniset paidat olivat tulosta tyttöystävien päähänpis tosta. Pelkän kilpailuun tähtäävän liikunnan lisäksi SSV on keskittynyt myös liikuttamaan nuoria ja antamaan heille kokemuksia ja hauskoja hetkiä harrastuksen parissa. Kaks ikymmenvuotis en historiansa aikana sekä seuran logo, väritys, sekä nimi ovat muuttuneet moneen otteeseen. On lisäksi muistettava, että suinkaan kaikki nuoret eivät halua kilpailla lajissaan huipputasolla, vaan pitää hauskaa, kuten lajin uranuurtajatkin aikoinaan. Eräs vanhempi kertoo pitävänsä tärkeänä sitä, että lapsilla ja nuorilla on joku liikunnallinen harrastus, joka pitää huolta kunnosta, sekä pitää nuoret pois kaduilta. Kaudella 2002-2003 jäätiin ilman mitaleja, vaikka odotukset seuralta olivatkin kovat. Alussa sähly oli monen lajin yhdistelmä, jolloin maaleja lainattiin käsipallosta, maalivahdille räpylä pesäpallosta ja kentälle kaukalo kahvilan pöydistä. Nuori Suomi -sinetin lisäksi SSV on saanut ItäHelsinki -palkinnon laadukkaasta ja pitkästä työstä nuorisourheilun parissa. SSV onnistuikin raivaamaan tiensä aina loppuotteluun asti, jossa vastaan asettui Espoon Oilers. Seuran nimen alla pelaa tällä hetkellä 33 joukkuetta. Vuonna 1994 SSV sai ensimmäisen j uniorij oukkueensakin pelaamaan ikäluokkansa SM-sarjaa. ', l'.. Menestystä myös tällä saralla on saavutettu, josta esimerkkinä kauden 2001 huimat viisi SMkultamitalia j a yksi pronssimitali junioritasolla. Salibandyn taival Suomen maaperällä on moneen muuhun suosittuun urheilulajiin verrattuna varsin lyhyt. Vuonna 1991 joukkue nappasi pronssisen mitalin. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, oli fuusion yhtenä tarkoituksena myös juniorityön parantaminen. Suomalaisen salibandyn laatu on myös kansainvälisesti tunnustettua. Lasten harrastaminen SSV:ssa on myös monelle vanhemmalle tärkeä asia. Kolmen finaaliottelun jälkeen SSVn pelaajien kaulassa roikkui kultamitalit, jotka olivat jo seuran neljännet. TSilLåffiI 25 tus vaihtui nopeasti salibandyseuran perustamiseen, jotta virallisiin kilpailuihin olisi asiaa. Suomi pyst)ry vakavasti kamppailemaan maailmanmestaruudesta, vaikkakin salibandyn emämaana tunnettu Ruotsi onkin vienl.t usein finaalissa pidemmän korren. Salibandyn huip pupelaajien keski-ikä on nuorentunut huimasti, joka osoittaa sen, että lajin parista alkaa löytyä jo niitä pelaajia, jotka ovat saaneet mailan käteensä jo pienenä ja saaneet siitä asti pelata laadukasta salibandyä nuorimmista ikäluokista lähtien. Suurin taustalla vaikuttanut ajatus oli kuitenkin SSV:n vahvan juniorityön ja Viikinkien tehokkaan edustusj oukkueen yhdistäminen vahvaksi kokonaisuudeksi. SSVn työn laatu näkyy puolestaan kansallisessa mittakaavassa seitsemän edustusjoukkueen pelaajan edustaessa myös maajoukkueessa. Lajiin nähden suomalaisen salibandyn ja myös SSVn historia on kuitenkin pitkä ja maineikas. Seuraavat viisi vuotta SSV napsikin aina kauden päätteeksi mitalin, useasti jopa sen kirkkaimman. Kaudesta 2003-2004 lähtien SSV on löytän1.t itsensä aina kovan uurastuksen tuloksena finaalipelistä. Tosin yhtään virallista sulkapallo-ottelua ei Vuosaaressa nähty. Helppoa uuden lajin aloittaminen ja seuran perustaminen ei ole siis ollut, vaikka tarkoituksena ei ollut lähteä tosissaan pelaamaankaan. ]oukkueharrastus antaa myös tärkeitä kokemuksia lapselie ja vanhemmillekin pelaajille. Helsinkiin alkoi tulla muitakin lajin seuroja, niiden joukossa Viikingit, joka sattui myös treenaamaan Vuosaaressa, Kun SSV:n alamäki alkoi 1996 jälkeen, nähtiin Viikingit kolmena peräkkäisenä vuotena mitalit kaulassa kauden päätteeksi. Lajin kehitys Laji on kehittynyt muutamassa kymmenessä vuodessa huomattavasti. Näistä kaksi kuului tyttöj en joukkueille
Tasan Stadin parhait. (09)77433477 Ma-pe klo 7-'15, la 9-15 @ STADI FROOGIKSET W Ffäsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskuiubinoit, tekumekuslarbaa, 1) Helsinkiläinen leipomoja kahvilayritys EHO perustettiin A) re27 B) r9t7 c) re07 2) Helsingin "Kristika' (HNMKY) perustettiin A) 188e B) r87e c) 18e8 3) Ovatko saaret Nimismies ja Emäntä A) Seurasaarenselällä B) Kruunuvuorenselällä C) VanhankaupunginselälIä 4) Asuiko kirjailija Maiju Lassila Irmari Rantamala (1868-1918) viimeiset vuotensa A) Ilmarinkatu 16 B) Arkadiankatu 6 C) Runeberginkatu 6 5) Onko Malmsteninkulma A) Arkadiankadun ja Fredan kulmassa B) Lutherinja Temppelikadun kulmassa C) Oksasenja Temppelikadun kulmassa 6) Sijaitsiko Hernesaari aikoinaan Munkkisaaresta A) etelään B) pohjoiseen C) länteen 7) Oliko Suomen Sotilaspukimo A) Fredrikinkadulia B) Yrjönkadulla C) Iso Roobertinkadulla 8) Oy Stockmann Ab täytti 1OO-vuotta A) re52 B) te62 c) re72 9) Heisingin entinen pääpaloasema, Korkeavuorenkatu 26, valmistui A) 1881 B) 1887 c) 18e1 l0) Richardinkadun kirjasto, entinen p ääkirj asto, valmistui A) 1882 B T892 c) t902 Vastaukset sivulla 54. 26 wffiffitueffiffi @ L..,,1 ryynafll... Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. MYYNTIPISTE Sokos Helsinki Postikatu 2 Puh.010766 1047 te htaa n myyma I a @ch ef-wotki ns. gwlleolog gzoo Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan.. co m www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMALA Lihatukku Veijo Votkin Oy Vanha Talvitie B Puh
Metrolla pääset Hakaniemen tai Sörnäisten asernillu.'i. t, -/ 24.08.2008 kello 14.00 ssH KffffiNHHg Syviä tuntoja sodasta ja kotirintamalta Arto Mlllärisen ohjaama Assärykmentti kertoo legendaarisesta talr-isodan j oukko-osastosta. Ässän-kmentti kur-aa, kuinka sodan kauhut yllättir'ät nuoren tasavallan arjen ja sen pääkaupungin ihmiset. Tiedtrstelut,Fjalle Åst en kännykkä 0400 406 7 8 . * t.'. Käsikirjoitus: Arto Myllärinen ja Mirva Koivukangas Musiikki: Jari Levy Lavastus: Petteri Hiienkoski Ohjaus: Arto Myllärinen Tlrottaja: Eero Lounela Äa.tlju valotekniikka: Broadway Finland Oy ÄssÄnvKMEr{TrN TEATTERTMENU Karjalanpaistia j a perunamuusia Kasr-isvaihtoehtona j uure spaistia Salaattipöytä: Vihersalaattia, marinoituja kasviksia, kasvis -pastasalaattia, salaatinkastiketta Ruispaioja ja talon sämpylöitä Ruokajuomat: maitoa, vettä, kotikaljaa Kahr.ia ja teetä Ruoka tarjoillaan noutopöydästä. Ässän-kmentti kantaesitettiin Helsingin KalliossaTeatteri Pihan tuotantona elokuussa 2007. Tule mukaan, r'iihdy ja nautil MITEh{ MEILLE TöVTÄÄ. Tärkemmin Helsingin Kalliossa, Alppikatu 19. TEATTERI Teatteri Piha kesäteatteri keskellä kir istä Kalliota! Teatteri Piha sijaitsee tietenkin pihalla. Nävtelmä kuvaa mvös kotirintarnaa, kalliolaisten evakkoeldmää Vihdissä. 1 70 katsojaa). Esitysareenana toimi aidon kalliolaisen korttelin sisäpiha. TEATTSRI JA RUOKAITU -YHTEISHII\TA 35 € / HENKILÖ Ilmoittautumiset Stadin Slangin toimistoon Hämeentie 67 tai puhelin 77+ 10+1, netissä: www.stadinslangi.fi Varaa paikka heti, paikkoja rajoitetusti. Lokakuussa 1939 matka alkoi Vallilan ruumishuoneen asemalta kohti Kuolemajän.eä. Helpoiten pääset teatteriin, kun tulet raitiovaunulla 3T tut t*ti*!i..'il aseman edestä. Lisätietoa lövdät netissä vru'w teatterioiha. Raitiovaunu 8 lähin pysiikki on Urheilutah koh l dalla. Esitys noteerattiin hvvin julkisuudessa aina TV:n pääuutislähetystä myöten ja lehtien arviot olir-at m1'önteisiä. Mukana oli urheilijoita ja taiteililoita ja tulevia poliitikkoja, heidän joukossaan esimerkiksi Hannes Hä1rr)nen, tr/äinö Leskinen,.larne Saarinen, Sten Suljo ja Vililresterjnen. Sotatalr-er-r 1939--10 ennen kokernatonta dramatiikkaa unohtamatta aar-istusta huumorinpilkkeestä. Ässän'kmentti on kesäteatterinä1-telmä helsinkiläisistä miehistä, joiden sotakoken-rus loi pohjaa mvös oman aikamme suomalaiselle vhteiskunnalle. Kaikki vhdeksän esitvstä olivat loppuunmyytljä (n. Ässärykmentti esitetään uudelleen elokuussa 2008 lähes samalla roolituksella n-vt 1 3 esitl'ksenä. 105 päir'ää hitsasi vhteen erilaisista taustoista tulleet miehet, kalliolaiset tvöläiset ja töölöläiset nuoret upseerit sekä talonpojat Pon-oon seudulta. Suurin osa Ässän miehistä tuli Kallion kaupunginosasta. ' *' wffiffitu&ffiffi 27 GG Rooleissa: Petri Liski, Jarmo Mäkinen, Timo Närhinsalo, Mari McAlester, Anna-Karen Markko, Mirva Koivukangas, JanneVirtanen, Kari Kuorikoski, Marko Lindholm, Matias Nyman, HenrikVisuri, Emma Lounela, Erik Svensson, Anreas Mathlin, Eero Lounela. .,.. fi i j I :l 1VII I -trI\ 1YI-EILL-tr Lt', I I f\..l
,ft. 9 Pirjo tsiigas, ett tarjoilu skulaa.. wffiffituffiffiffi @ W ::i ffi rc 4 Ige illan eka shungaaja. /f Kaba: Mä lähden Stadiin, oli siin friidul ääntä Lasse M:n ja Carolan stailiin siis molempien. * Birgitta ja Que sera konjakkilupauksen voimalla. 9 Stigu ja E viva Espanja, jengi shungas messis. ** ffig-.@;1 r_y-tu,___.k HffiffiEäå btunJ ruLf@ffiffi# tl @n ._' [1 .-, ,--, ---.,---,-, G ..i,-r\ få--@ ww*Lj ruffituG@ffiffi5 t Saa karaoken tahtiin joratakki. 9 Leila sni starbut messiin Kulkurin yalssiin
;iio:itt:rl:iit TSILAR! 29 Mffi M 4 Kata ja Lasse. 4 Eetu Heikkinen skulas skittaaki ia shungas omii biisejöön.. 9 Jengi lysnaa ja völil shungas messiski. Kataki shungas, vaikk oli gisa, bamis fölissö
tlj 3.J KJETL IJI/TSTäH iliILANBIA.FÅIKITTU ROMÄAFII UYT vvvvw.sawaxe.fi. Kari Heiskasen ol'rjaamar-ra Llpea Helsinkikuvans ja suklrpolvirornaani on siiltynyt Kaupun gir-rte:rtterin näyttämi-r11e. Hinta: 41 €, sisältää teatterilipLrr-r ja r'äliaikatarjoiltrn. Viimeinen ilmoittautumispäivä or"r 7.8. (mikali Lippuia on jaljella niin pitkään). Vuonnn 2007 Staclin kuncliksi valittu kirlailila Kjell Westö on ollut t11't1väinen romaaninsa Missä kuljimme kerran näyttämösovitukseen. Lähde teatteriin slangijengin kanssa. Lippuja rirtttitt 50:Ile ensimnraise lle, joten r,orcttl ornasl nopeasti. H eLsingin k aup unginte atteri, Suuri nay ttamö, ELaintarh"anti e 5 . toimisto kesälon-ralla 30.6.-25.7.) tai netissä: uu'u,.staclinslar-igi.fi ) tapahtr-rn-rat tiistai 9.9. Kokonaistotelrtlls: ohjaus, mr,rsiikki, lavastlls, pLtVLlt, näyttelijät ovat saaneet rulnsaasti kiitosta sekä kriitikoilta että yleisirltä. Ilmoittautumiset Slangin toimistoon (huom. Rooleissa näl-rclään rnm. 30 wffiffitu&ffiffi @ oo TEATTERIIN: MIS SA KT]LJ IMME KERRAN . ) Missä kuljir-nme kerran. klo 19. Vuokko Hovatta Lucyna, Pekka Valkeejärvi pasifisti Ivan Granclellina, Eero A1lo Eccuna, Niko Saarela agitaattori Allr-r r-ia
"Very good, one of the best I've ever seen"vastasin ja Paul tuntui olevan t1yt1wäinen kommenttiini. Stoori menee niin et mun onnistui alkuvuonna hoitaa himaan kauan tsökaamani uutisfilkan kopio Ankan visiitistä 1959 ja aloin funtsii mitenkä siitä sais tokattua kopsun ihan itse Ankan handur-rn. Neljännen kerran se kävi 22-23.4. Se tapahtu tarkalleen l9-20.8. Tervetuloa taasl ffi Hannu Nyberg Paul Ankan uudelleen nimikoima levykansi ("Here we are again"), keskellä erottunee alkuperöinen vuoden 1959 nimmari. tänä vuonna Hartwall Areenalla ja Oobussa. Itse asias Polakka oli kovempi sana täällä kr-r Eh'ari, jolla ei ollu edes r.htään kunnon hittiä Suomessa, Ar-rkalla oli vaikka kuinka monta: "Diana]"You Are My Destin,v'] "Lonely Boy" ynnä muita. ffiwffiffiffi ./a r* 11* ffiffi ffiffiffiffiffiffiffi kmsffireffiffi '-=*kmffiffi GJIJNffiffi mm.&.* ffiffi ffi&.P.. jolloin se anto neljä konserttia Lintsin ulkolar.alla, mikä nyt on pistetty päreiksi. Mä olin itse vasta skloddi tolloin eli näkemäträ jäi. Seuraavan kerran Anka kär'i täällä 1989 Lappeenrannassa ja viime vuonna Porin jatseissa. Sit ne kletras limousineen, vilkutukset ja so long. @, wffiffituffiffiffi 31 a POLAKM aa |ama Kaikki ketä oli tolkuissaan vuonna 1959 ja ovat vieläkin, minnara saletisti sen ku Paul Anka eli kuten sillo skiiattiin, Polakka, kävi Lintsillä shungaamassa. Sit mä paatin tsiigaa mihin stadilaisella päättäväislydellä päästään ja kolme timmee ennen konserttia homma oli kuin olikin hanskassa. Tästä Areenan keikasta mun varsinaisesti piti ihan lyhvesti skrivaa sen verran, et mä (ia mun vaimo ihan sattumalta siivellä) oiir-r ainoo ulkopuolinen ku pääsi treffaa Polakkaa pärstästä pärstään, edes toimittajille se ei onnannu. Se oli siihen aikaa kova juttu Stardissa ja Härmässä mistä kaikki bamlas ja lehdet skrir.as br-rleia stooreja. Mulla oli megessä kans pari ep-plattaa vuodelta 1959 joissa oli Ankan silloin antamat nimmarit (ne mä oon slumpannu kirpparilta) jotka se kuittas uudestaan. Treffit oli järkätty Areenalle konsertin jälkeen ja siellä takakongilla me sitten tavattiin, Paul Anka, uudehko svedulainen vaimonsa, sihteeri, turvamies ja minä sekä vaimoni (ei niin uudehko). Pistin filkkakopion sen handuun ja vähä kerroin siitä. Tää oliskin aika longa stoori mut rnä r.ähän lyhennän sitä: ekaks 1'ks toimittaja vritti järkkää juttua Polakan o1-rjelmatoimiston kanssa, mutta ei onnistunut, fibarin kuiteski sain konserttiin. Vähä bamlattii siinä kohteliaisuuksia ja sit Anka frogas et sullako oli jotain tuomisia hänelle. Ku mä kerroin skulaavani vähä rumpuja se kysy vielä, et mitä mä diggasin sen bändin drumsarista. H=u Hinta: 12 € loi tuttuja pleisejä, ei se tällä kertaa tietenkään shungannu yleisö11e. Ja nythän se sitten tulee taas elokuussa Manseen. Piti vielä nainita et Polakka on kär.nvt toisenkin kerran Lintsillä kLr se r.iime vuonna piipahti siellä tsiigaamassa gamgsree= ffi#$ #€s,%,.#i. Sit paiskattiin vielä handuu ja Anka halas mun vaimoo, palaveri oli sluut. Polakkahan vaikutti ihan glaidulta ja takkas bulisti ja duunas muutarnat nimmarit. Sit mä annoin cd:n jolla oli suomalaisia levl.tyksiä Ankan biiseistä 1958-63 ja muutama tuoreempi. Sit dallattiin Ankan porukan perässä niitä venttaavalle bilikalle. Matkalla Anka kysäs multa vielä et soitanks mä ite jotain
\/ähin äänin siirryimme tarjoilupuolelle tsiigaan mitä safkaa olis tarjolla ja kyllä skruudattavaa olikin. 32 TSilfuChffiH --.* WärysruÄötflmbf,t ffi%fr ryffiTKil NWil,ruruA w Sepe, Pena ja minä Mara olemme kuin broidikset Tupu, Hupu ja Lupu. Peter Franzön, Samuli Edelmann, ja luha Veijonen ja se saapuu teattereihin alkuvuodesta2009. Siinä ahmiessamme funtsattiin, että olispa magassa vetskari mistä vois r.ähän sieppaa paineita veks. Slangin pitäisi olla "viimeisen päälle" ja sen autenttisuuden saavuttaminen olisi vaikeaa, perustelee tiedottaja Rampe Toivonen Solar Filmsiltä. Muualla Stadissa rainaa on kuvattu mm. s*s aa aa RAJU ROOPERI * Punavuoressa koettiin äskettäin nelj änkymmenen vuo den takaisia tunnelmia, kun siellä kuvattiin "Alan miehet" -leffaa. Hfvä niin, ei hannarit sovikaan kuvaan, joka kertoo 1960ja -70-Iukujen Rööperin kovista kundeista. Kliffoja kuvia tutuista mestoista on siis tiedossa, lavastettuina menneiPäätimme, että nyt olemme herrasmiehiä ja lähdemme viemään blomstereita \reijo Votkinin rouvalle heidän lafkansa juhliessa 30-vuotis svnttäreitä 1.3.2008. Luultavasti kaikki heidän omat valmisteensa olivat edustettuina ja kyllä sitä muutakin oli niin, että pöydät meinas brakaa. Mutta rööperiläisten ja slangijengin ikäväksi filkassa ei kuulla lainkaan vanhaa kunnon Rööperin slangia. Taisimme olla nuorina aika veijareita, duunaamassa aina jotain jygea, ei mitään, mihin skoudet olisivat puuttuneet, vaan sellaista snadia. Puniksessa filmauksia tehtiin myös fohiksen tsyrkan mäellä ja Seppärin kentsulla. Kliffasti homma on toiminutkin ja sitten tämä slangihommakin on entisestään yhdistänyt meitä. Näin siinä aina käy. Seuraavana yönä fiudet oli stikattu Pursarille ja Koffin puiston kanit jemmas ittensä partsien alle. Millanen loppu se ahneella olikaan. I Teksti ja kuva: Pirjetta Kesseli. Kiitämme s1vään pokaten Votkineita, toivomme heille menestyksekästä jatkoa, kiitos! Kolmen kopla Pentti Friman, Seppo Töyräs sekä Martti Inkinen, eli Inkkari, tämän stoorin skrivaaja. Kaikki kutsutut 3000 henkeä taisivat olla paikalla. Olimme funtsanneet shungaa Irja-rouvalle snadin biisin, mutta ääntä ei kuulunut, sillä olimme siinä haavit auki hämmästyksestä, kun jengii oli tuvan täydeltä. Me viihdyimme peräti kolme tuntia. Olemme saillttäneet yhteydet. Iltakävelyn aikaan gamlojen kaarojen rivistöä saattoi ihailla Kirralta alas Viiskulmaan asti. KesäIlä purkitetaan Stadiotoksia lisää. Leffan ohjaa Aleksi Mäkelä ra rooleissa nähdään mm. Bokkerissähän bamlaavat niin rofet, polet kuin monet muutkin alamaailman tlypit. rantsuilla, tortseilla ja Sörkan fengussa. X Kuva: Ari Töyräs den vuosikymmenten stailiin. Joka tapauksessa, any way, bileet olivat osaltamme ohi ja kliffaa oli ollut. Vielä gamloina starboina skulaamme toisillemme ja treffaamme. Viiskulman KOP oli herätetty henkiin, samoin Varukka-kauppa. Filkan kässäri on skribattu Harri Nykäsen ja Tom Sj öbergin Rööperi-kirj an pohjalta
ffi Tervomaan Raija. Kiitokset Katja Kiurulle. Olen syntyjään (1946) Yalkasta ja kulman kundien kanssa funtsattiin samaa asiaa, eli mistä kirjaimet numeroiden perässä johtuvat, joskus 50-luvun lopr:ssa. Nluistan niiltä ajoilta seuraavat tapaukset: vör.uorot nierkittiin aina N-kirjaimella (N = nattr.agn), esimerkiksi 10N Ruskikselta tultuaan lähti Hagiksesta Hämeentietä kuutosen reitille eikä Linjoille, koska kuutonen ei liikennöin1't öisin eikä myöhäan illalla ruuhka-aikaan lähti Munkasta 45, jonka toinen päättäri oli poikkeuksell isesti Kauppatorilla (S = Salutorget) joskus oli poikkeusreitillä myös 8, joka Sturarin ja Mäklärin risteyksestä lähti Mäkelänkatua Käpylään eikä Paavalin kirkolle. aamupäivällä takkahuoneessa kunta slangista -viikolla, kokoontui Kinaporin kymmenkiinnostunutta stadilaista. 26,50 €) Slangia kinaporissa w Kallio-kukkii tiistaina 13.5. ylen aikaista ja Olli Ihamäkeä. Ei tullut aaioeroa, bygaltiin uus hima. Ihamäen päivän kysymys oli, mistä johtuu kolmosen sporan kirjairnet T ja B. Silloin oli sporissa ja dösissäkin paljon muitakin kirjaimia numeroiden perässä. Sen sporan numero/kirjain oli 8K (K = Kottby) 3T ja 38 tulkittiin tuolloinkinT=Tölöja B = BerghäIl siiloin oli rnvös ylimääräisiä r.uoroja, jotka merkittiin numeron jälkeen X:11ä (X = lyhennys extrasta) Lähetin yliä olevat tiedot sähköpostilla Ihamäelle, joka 16.5 palasikin radiolähetyksessään edellisen päivän teemaan ja luki lähettämäni kirjeen, mutta ei tuntunut vielä vakuuttuneen siitä, että kirjaimet kuvasivat ainakin tuolloin poikkeuksellisia reittejä rr-rotsiksi. ]engi soitteli ja arveii sitä sun tätä. Muistaakseni löysimme silloin 5O-luvun lopussa kundien kanssa paljon muitakin vastaavia tapauksia, mutta en saa enää päähäni muita kuin nuo yllä olevat. OIi ilo olla kertomassa. Voisiko Tsilari kysyä slangiseuralaisilta, muistaako jengi muita sporatai dösälinjoja, joissa olisi ollut sama idea, niin saadaan varmuus asiaan. ffi Tapio Salminen Slangiseuran jäsen f(.z1io Tär'vo,na.a S$ro kaf;Eisäa kmtfra Raija Tervomaa; Oho, kallista kotia Bysattiin uus hima Oho, kallista kotia Bygattiin uus hima on tarina siitä, miten eläkeläispariskunta päättää myydä rintamamiestalonsa poikansa perheelle ja rakentaa itselleen uuden, nykyaikaisen kodin. Pakilantie 11, 00630 Helsinki Sporalinjoista ' Kuuntelin i5.5. Lg,00 € (ovh. Paras ar\:alrs (= totuus) oli, ettii B tarkoittaa "Berghä11" ja T "Tölö'l Ihamäki totesi kumminkin lopuksi, että asia jäi ratkaisematttir. Ruuhkatai yövuorojen poikkeukselliset reitit merkittiin jollain kirjaimella, jotka mielestämme kuvasivat poikkeusreittiä ruotsiksi. @ wffiffitu&ffiffi 33 ,'41ft ilELIPITEET YieläsLru c rl,l t 5,' mM! 15 Ravlntola PARr' Avoinna su-to 9-02 pe-la 9-03. Myös liikennelaitoksen j oltain p orntsikalta asiaa kysl-ttiin ia se sano, ettei kellään laitoksella ole varmaa tietoa asiasta
3.000 lajia. Seuraavana vuonna alettiin rakentaa puutarhaa Carl Ludvig Engelin suunnitelman Kasv ihuone: Täalki r i itt ri ä t si i ka ami sta. Hän asui myös puutarhassa vuoteen 1842 asti, jolloin jäi eläkkeelIilj:iqtS t'ii, "s #.i-i, JE4 ws ffiffiffiH ffi ffi ffig ffi pari kilometriä kaupungista oli liian kaukana. Kaupunki sanoi irti Edbomin vuokrasopimuksen 1826, koska kaupunki oli rakentamassa alueelle julkista puutarhaa. Em. Ko tkatkin p ä ä si 1 9 7 luv ull a o ike a an el em e nt t iin s ä At ski st a.. Sitä ennen paikalla oli ollut Hämeenja Uudenmaanläänin maaherra ja ritari Hans Henrik Boijen puutarha, jonka hän oli vuokrannut v.7763 50 vuodeksi. Sörnäisten niemeä, jossa oli Sörnäisten jårvi ja pieni puro mereen, Sahlberg piti h1vänä paikkana, mutta etäis1ys 4r' Kaik'sta silta-, viaduktija tunnelivaihtoehdoista huolimatta on Stadin keskustan puutarhakeidas säilyttänyt paikkansa toistaiseksi. 800 kasvilajia uudelle puutarhalle. Yliopiston avajaiset pidettiin 1.10.1828, joten syksyllä tulee kuluneeksi 180 vuotta yliopiston siirtämisestä tänne. Puutarha oli istutuksineen valmis vuonna 1832. puutarhurin asunto. Yliopiston ensimmäinen rakennus valmistui jo syksyllä 1931 alueelle, itse päärakennus valmistui Senaatintorin laidalle 1832. Rakennus oli puinen ja yksikerroksinen, j ossa oli mr-r-r. Pietarista lahjoitettiin v. Siitä tuli erittäin suosittu yliopistoväen keskuudessa. Hänen tavoitteenaan oli koota puutarhaan kaikki kotimaiset kasvilajikkeet sekä pohjoisvenäläiset mukaan lukien eli yhteensä n. Nyt sen tulevaisuus saattaa olla kasvitieteellisenä puutarhana vaakalaudalla, koska Kumpulan kampukselle on valmistunut uusi kuuden hehtaarin suuruinen kasvitieteellinen puutarha. Hän kuitenkin luovutti sen 1773 pwtarhurinsa Erik Edbomin hallintaan. Kaupunginhaan pohjoisosassa oli puutarha, joka sai nykyisen nimensä, kun mamselli Catharina (Kajsa) Wahllund oli rakennuttanut kaupungilta vuokratulle alueelle pienen ravintolan, joka avattiin v. Turusta siirrettiin vuonnir 1829 siellä olleen puutarhar-r kasvit Kaisaniemeen, joist.r tuli kasvilajiston perusta. Hänellä oli vaihtoehtoina mm.: Hämeen tullin ulkopuolella ollut saari, joka oli tarpeisiin nähden liian pieni, samoin Lampeniuksen puutarha sekä muuan kasvimaa Toölönlahden pohjoispuolella, pieni oli myös Ullanlinnan eteläpuolella oleva pelto. Syksyllä 1828 yliopiston konsistori plysi eläinja kasvitieteen professori Carl Reinhold .FJF ffiffiffi ffi ffi "w mukaan. Ensi vuonna (2009) tulee kuluneeksi 180 vuotta, kun tsaari Nikolai I:n määräyksestä paikalla olleen kaupunginhaan pohj oisosaan puutarhan paikalle perustettiin Turusta Helsinkiin muuttaneen yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Se oli barokkityylinen puutarha, joka oli saanut vaikutteensa Ruotsista Linndltä. Seuraavaksi vuonna 1832 rakennettiin ensimmäiset kasr-ihuoneet, jotka olivat pr:uta. Myös kasvitieteellinen puutarha ja kasvitieteen opetus siirrettiin tänne. 1839. å# Sahlbergiltä lausuntoa puutarhan perustamisesta Helsinkiin. Turun palossa 1827 tuhoutunut yliopisto päätettiin siirtää pääkaupunkiin, Helsinkiin. Paikka rajoittui myös mereen. wffiffitu&ffiffi Kaisis, ksidös Stadin kwffiil<ryffiftffis ffi !s !. Turun tulipalossa vuonna 1827 tuhoutuneelle kasvitieteelliselle puutarhalle varattiin maata Kaisaniemestä. Ravintolalle annettiin mamsellin kunniaksi nimi Kaisaniemi, joka myöhemmin tarkoitti koko puistoaluetta. 1832 n. vaihtoehdoista hän valitsi kaupunginhaan (Kruununhaka) puutarhan paikaksi. Puutarhan ensimmäinen esimies oli professori Carl Reinhold Sahlberg
kasvimuseo. Jättiläislumpeen siemeniä saatiin onneksi talteen joitakin. 1889, sekin täyttää v. Kasvitieteen professorina toimi r uotsalainen Sextus Otto Lindberg 1865-1889. Makasiinikartsalle Unioninkartsaa pitkin. N1t sitä ei ole enää, kaatui kovassa blosiksessa parikymmentä vuotta sitten. Piirustukset vahvistettiin Pietarissa 1901 ja sen jälkeen päästiin rakentamaan, ne kestivät kaksi vuotta. Siitähän ei tullut koskaan kuninkaan linnaa Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan, vaan jatkoi alkuperäisessä tehtävässään. Hänen aikanaan 1S80-luvulla todettiin kasvihuoneiden olevan niin huonokuntoisia, ettei niitä kannata korjata enää. Tahan piti myös Väiski I tulla budjaamaan. Rakennusta kaavailtiin 1918 myös Suomen kuninkaaksi valitun Hessenin prinssi Friedrich Karlin Väinö I residenssiksi. Itse hörtsasin tai bluijasin jostain 1970-luvulla, että se kasvoi puutarhassa jo ennen sen grundaamista. Samaan tulokseen on tullut Juha Lemström kniigassaan "Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha" vuodelta 1987. Samalla saat tutustua noin kahteen prosenttiin maapallon 300.000 kasvista puutarhan oppaan mukaan. Henkilökunnan tiedon mukaan se oli vika elossa o1lut Turun Akatemiasta rontattu veksti. Kävin mittailemassa sen jo lahonnutta kantoa ja sain maanpinnan tasolla halkaisijaksi 2,4 m ja ymparysmitaksi 7,5 m. Kaikki mitö on jäljellä Suomen buleimmasta kynäjalavasta.. Kasvihuoneen korjauksen jälkeen se avattiin yleisölle 1948. Seuraavaksi alettiin suunnitella instituuttirakennusta, johon sijoittuisivat opetustilat, kasvimuseo jne. Ei kannata unohtaa käyntiä kasvihuoneissa, koska sieltä lö)tää mitä erilaisimpia kasveja eri puolilta maapalloa. Paikka olisi o1lut siihen maailman aikaan mitä ihanteellisin kuninkaan asuinpaikaksi. Puutarha avattiin yleisölle vuonna 1833. Arkkitehti Carl Gustaf Nyström alkoi sr,runnitella v. Puutarhassa on myös instituuttirakennuksen edessä pieni geologinen museo, jossa on mm. Vuonna 1928 puutarha pieneni jonkun verran, koska se joutui luovuttamaan Kaisaniemenlahden rannan uutta Kaisaniemenranta -nimistä katua varten. ,@t,.' wffiffitu&ffiffi 35 Friedrich Karl: Komea kundi tää melkein kunkku. Viereinen lahdenpohjukka (Kluuvi) kuitenkin täytettiin rnelko pian. Matkalla lepuutin öögiani Suomen buleimmassa kynäjalavassa (Ulmus laevis), joka oli myös puutarhan bulein tredu. Nordenskiöldin lahjoittama Grönlannista tuotu iso kivi, joka on melkein täy'ttä rautaa. Sen sai myös suunniteltavakseen Gustaf Nyström, joka oli silloin yliopiston "hoviarkkitehti'i Uuden rakennuksen ensimmäiset suunnitelmat tehtiin 1898 ja koko loppuvuosi suunnitelmia paranneltiin. 2009 120 vuotta. Se oli yli 30 metriä korkea ja sen latva keikku vilt yli muiden tredujen. 1888 uutta pääkasvihuonetta, johon tuli korkea palmuhuone keskelle. Yksi sypressi jäi henkiin siinä myllerryksessä. Nvkvistä pääkasvihuonetta alettiin rakentaa v. Entisestä Kluuvilahdesta tuli ]outsenlammeksi kutsuttu "lätäkkö'l Valitettavasti idr4linen foutsenlampi mr.rutettiin betonialtaaksi I 928. Ensirnmäisinä vuosikymmeninar ei mitään kovin suurta uutta rakennettu puutarhaan. fatkosodan aikana Neuvostoliiton terroripommitukset helmikuussa 1944 tuhosivat kasvihuoneen. Instituuttiraken nus otettiin käyttöön 1903. le. Nyström sai lopuliiset piirustukset valmiiksi 1900. Toivottavasti puutarhalle siunaantuu vielä vuosia ilahduttaa Helsingin asukkaita ja turisteja kauniilla ja idyllisellä kasvustollaan. Budjasimme 1970-luvulla Porthaninkartsalla ja dallasin duunimatkani Pohj. Vuonna 1962 rakennettiin puistoon arkkitehti Leena Iisakkilan suunnittelema suorakaiteen muotoinen allas, johon tuotiin 1974 Ateneumista Bertel Nilssonin "Kotkia" vuodelta 1913. ffi Arska Soisalo Lähteet: Kaisaniemi: Helsingin yli o p i s t o n ka sv it i et e ellin en puutarha fuha Lemström: Kaisaniemen ka sv iti et e ellin en p uut arh a Tössö byggassa on n1n1. 1888 ja se valmistui v. Se oli silioin kolmelta suunnalta veden ympäröimä
Aika buli duuni oli tsokaa jengii, varsinki friidui, ku on menny jiftikseen ja muuttanu nimensä. Siks funtsattiin, ett ois kliffa treffaa kaikki gamlat skolefrendit ja tsiigaa, mitä niist on tullu. h m ffi i ] d E j;] E.t ''+ Gamla jengi kokoon Ku ekan kerran bamlattiin, ett siit on tasan 30 vuotta ku meist tuli stuidui, ni frendit ei uskonu. Sitt alko koulus olla enemmän käbisläinen {iilis, eikä kaikki enää tsennannu ees viipurilaisii juuriikaan. Ku ilta börjas, ni tsiigailFriiduil näyttää olevan klifaa.. Ku keskikoulust shiftas osa r.ek ja niittenki kans oli 5 r.uotta pulsan kansii kulutettu, nr päätettiin tsökaa niit kans messiin. Auli, Akke ja Aini tsiigaa gamloi fotoi. Mutt r'li 30 tlyppii kolmest luokas saatiin kasaan tai oikeestaan kahest ku beeläisii ei tainnut olla ketään. Valitettavasti läheskään kaikkii ei hitattr,r. Skolen nimen lyhennys oli HKYL ja sit ruvettiin bamlaan Hykkyläst. Se ku on ihan skolen vieres. Skole toimi Stadis aluks Torkkelinkadul samas byggas ku Helsingin toinen suomalainen lyseo. Skolel oli karjalaisii perinteit ja monet viipurilaiset halus, ett niiden skidit alotti skoles. Mut kyl se vaan oli 1978, kun Hykkyiäst lähti meidän vuosikerta fiksui friidui ja kundei. Mut ku toku tsennas yhden numeron tai sähköpostin ja se taas tsennas jonku toisen, osan kans oii treffattu jo viis vuot sitte, ni ihan kliffasti saatiin jengii kasaan. Eikä kaikki ees pääss1messiin kuka oli duunis, kuka reissus ia pari joutunu tsrrraanki. Nyt samas byggas on Käpylän koulu. Se perustettiin jo Viipuris vuonna I874 Viipurin reaalikouluna. wffiffitu&ffiffi + tlyhhylåi r s€ oll kplkyt wffiffiffi rt€Ce t Hykkylä on legendaarinen skole, ainaki kaikkien niiden mielest, jotka siel on opiskellu. Syksyllä 1944 Viipurin kaksoiyhteislyseona skole flyttas Stadiin, ja keväällä 1945 nimi muutettiin Helsingin kaksoisyhteislyseoks. Nimeeki sinksattiin moneen kertaan enne ku krigun jaloist skolen piti flytaa vek. Koskelantiel, siin, mis enne oli Valion (tai HM:n) baari, rnis sai gutaa pirtelöö ju jädee. Vuonna 1946 jo yli puolet skolen oppilaist oli friidui. Ku Stadis skloddien määrä kasvo, niin skoles ei riittän)-t enää ees mestoi kaikille, ku sinne halus. Mestaks valkattiin Koskelantien Old Sophie -rafla. Skolel on kans pitkät perinteet. Syksyllä 1955 tuli valmiiks uus skole Mäkelänkadulla. Peruskoulun aikaan skolest tuli virallisestiki Hykkylän yläaste ja lukio. Mut nopeesti stadilaisten osuus kasvo, samaan aikaan kasvo kans friidujen määrä
.i@nlt' ,.. Osa jengist oli bisnekses, yrittdjiiki oli muutamii. Stuidut vuodelta 1978. /a samaa kerto sit kaikki neki, ku oli tullu raflaan. Ne kyl varmaan tuntu r.iel vanhemmilt meidän skidien mielest ku ne oikeesti olikaan. fi OI KEIN VASTANNEIDEN KESKEN ARVOTAAN 3 STADIN SLANGIN JUHLAKIRJAA.. Hiffattiin, ett osa jengist osaa shungaaki ihan kivasti. Muutamil oli messis gamloi fotoiki skolereduist, vanhoj en päivist, penkkareist ja muist buleist skoletapahtumist. Muisteltiin kans omii luokkaredui, yks luokka oli käyny Leningradis asti, toiset vaan Suokis. Mitå kaikki duunaa nyt Välil plugattiin kans terkkui niilt, jotka ei ollu päässy messiin. Jos kuluu toiset kolkyt vuotta, ni täyt1y kai jo tsökaa mesta, mihin pääsee rollaattoreil ineen. fonku pakki oli bulimpi ku skoleaikoina. Opeiks oli kans päätyny aika moni. Oli niin kliffaa treffaa gamloi skolefrendei, ett päätettiin järkkää seuraava tapaaminen vaikk jo tänä kesänä. Mut ku se meni boseen, ni kaikkein reippaimmat dallas viel takas Old Sophie -raflaan ja tsittas valomerkkiin saakka. Sinne sitt dallattiin vanhan rakkaan skolen ohi. Se on kans kliffa hiffaa, ett jengille jää usein ihan erilaisii juttui mieleen. Sähköposti: tsilari@stadinslangi. Kuultiin, mitä neki nykyään duunaa. Funtsittiin, ett onkohan maikoist moni jo delannu, osahan oli aika gamloi jo sillo 30 r'uotta sitte. ffi Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani (kolkyt vuotta sitten Pohjola) @ FOTOSKABA €SWNNEEWS NWS€RNF Vastaukset 1.8.2008 mennessä Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Snadisti oli jonkun fleda harmaantunu tai harventunu. Mut oltiin kyl snyggis kondikses edelleen. Gamlat ajat fa sitt riitti stoorii! Muisteltiin gamloi makkoi niinku Peiposta, joka oli reksi, tai komeet kundien jumppamaikkaa Anttilaa ja hissan maikkaa Tulokasta painonnostajaa, joka pisti kundit roudaan puntteja. Hiffattiin, että iso osa jengist oli sosiaalipuolen hommis, kuka legurina, kuka hoitsuna, kuka tsiigaa, ettei kellään yläkerras viiraa. ii Yffiffifu&ffiffi 37 Hykkylrin III A. Välil joku keksi, ett Pohjolangartsan Nlyrikis ois karaokee. tiin niit, ku dallas dörtsist sisään ja ihme kyl, aika monii viel tsennaski, vaikkei oltu nähty 30 vuoteen
Myöhemmin taloihin asennettiin kuumavesiputket ja ammeet. Kuumaa vettä ei tullut, vaan kaikki vesi piti lämmittää. Silloin ajateltiin arkkiatri Arvo Ylpön metodien mukaan, että raikas ulkoilma on h1väksi kasvaville lapsille. Meidän talon lapsilla oli mahdollisuus osallistua nuorisoasiainkeskuksen järjestämille kesäja talvileireille. Niillä sai hyvän var,rhdin jyrkässä mäessä. Monet lapset olivat sirrtolassa koko kesän, olihan siirtola-aika hengähdystauko rnyös vanhemmille. Vuonna 1952 valmistui Kimmon kenttä, Kimmontien varrelle. Melkein joka päir'ä heti aamusta menimne kentälle, jossa vietimme koko piiivän. Harvalla oli ollut mahdollisuus nukkua eri huoneessa, missä koko muu perhe asui. Rapussamme oli yksi perhe, joka otti pattereista kuuman veden kä)ttöönsä ja talonmies ihmetteli, kun patterissa eivät paineet pysyneet. Nimi oli muunnettu kayttökielessä muotoon PERSIS. Asuntoja oli vähän yli sata, ja niissä asui noin 600 lasta. Lomajaksot olir-at alkukesä, loppukesä tai kokcr kesä. 38 wffiffitu&ffiffi & Elämää Käpyl ässä sO-luvulta lähtien + Tamå on Käpylässä asuneen t1tön lyhennetty kertomus 1950 -luvulta eteenpäin Käpylän lapsista ja Helsingin kaupungin vuokrataloista nimeltään Suurperheisten talot = PERHIS. Puistoa olivat kuulemma plytäneet meidär-r vanhempamme. Käpylän äitikerho oli pannut asian alulle ja siitä a1koi leikkipuistotoiminta Käpylässä. Pihan reunoja oli toki auki rnutta piha oli turvallinen eikä silloin autoja liikkunut samassa määrin kuin nyk.vään. Talot sijaitsevat Helsingissä, Käpylässä Mäkelänkadun ja Koskelantien kulmassa, entisen Raviradan nykyisen Käpylän urheilupuiston vieressä. Kesällä oli pojilla jos jonkinlaista mäkiautoa, vanhat lastenrattaat kelpasivat myös mäenlaskuun. Kuuma vesi meni mittarin läpi; siitä maksoit, mitä käytit. Käpylään tuli kunnallinen leikkipuisto aivan viereemme. Ulkona oltiin paljon, koska tilaa oli sisällä vähän. Lei. Kerron 1951 syntyneen Iapsen näkökulman elämästämme näissä taloissa. Kesäsiirtolat olivat yksi .'.aihtoehto lapsille kesäisin. sisäpiha. Ruokailu oli järjestetty kuten nykyäänkin. Leirit olivat edullisia ja erittäin hauskoia. Siirtolaan sai ilmoittautua koulun kautta. Tontti oli mäkinen ja n-räkeä oli talvella hyvä laskea kelkalla, pahveilla tai muovipusseilla. Ne ovat nelikerroksisia eikä hissejä ole. Monelle tuli kentän tiidit tutummiksi kuin omat r.atnhemmat. Sadepäivinä saimme viedä lopun sopan kotiin maitokannuiila, ja eipähän vanhempien tarvinnut sinä päivänä ruokaa kotona laittaa, sillä sopasta riitti syötävää koko perheelie. Moni perhe oli muuttanut yhdestä huoneesta isompiin tiloihin, mikä tuntui ruhtinaalliselta. Liukureita ja pulkkia ei silloin vielä ollut. Taloja on neljä ja ne ovat suorakaiteen muotoisella tontilla. Alivuokralaiset mukaan otettuna luku nousi välillä jopa 700 lapseen. Meillä lapsilla oli h1vä piha, joka oli ns. Kuumaa vettä osattiin arvostaa
Tuotteet olivat edullisia, hyvänlaatuisia ja tuoreita. Meidän perheemme kdvi usein myös Vallilassa saunassa. Luulen ruuan maistuneen joka oppilaalle. Lauteilla hoidettiin aina jonkun asioita kuntoon. Kaiken kaikkiaan oli elämämme hyvin värikästä ja elävää. Pihamme keskellä oli kohta, johon kaikki näkivät ikkunoistaan. Silloin ei katsottu pahalla, jos käveli kunnan ruutupusakka päällä, tai jos jonkun ainoat talvikengät olivat ne koulusta saadut monot. Onnetar suosi: Timo Perttilä, Msse Holmberg, Erkki I'{ietosjärvi. Leipänä oli näkkileipää. Vastauksia tuli 10 kpl, joista oikeita 9. Maito oli ensin pienissä ruskeissa maitopulloissa ja myöhemmin kolmiotetroissa. Tekijä on Ernst Billgren (1993). Kahvin joukkoon laitettiin rasvasekoitetta, Atlantaa tai Vuoklioa. Talossa oli myös askarteluhuone, jossa sai tehtyä pieniä korjauksia esim. Kermaa varten oli pieniä kermakannuja. Elokuvissa kdvimme myös aika ajoin. Fotossa olevan "pömpelin' nimi on Kohtauspaikat. Siellä kär'i aika ajoin Pelastusarmeijan kuoro ja soittokunta laulamassa ja soittamassa noin tunnin verran erilaisia lauluja. Lapsille oli Tipu -kerho, joka alkoi jo kolmevuotiaasta. Usein voita maistettiin ja vuoltiin peukalon kynnellä. Naiset istuivat ylälauteilla ja me lapset alalauteella, sinkkiämpärit kolisivat ja pulina oli kamala. tykkitietä pitkin Taka-käpylään. huonekaluihin. Vanhaan Käpylän asemaan liittry myös tositarina. Oli äitikerho jossa äidit vaihtoivat kuulumisia, ja tekivät käsitöitä. Vuosi oli 1922. Voi tuotiin kauppaan isoissa kymmenen kilon paiasissa, josta otettiin lastalla suunnilleen haluttu määrä voita. Käpylän Kino oli kalliimpi, sillä siellä ei ollut näi,.töksessä väliaikaa. Ennen ei ketään tarvinnut pelätä. Kaupat olivat erilaisia kun nykyiset valintamlymälät. Talon naiset ostivat paljon kärryistä. Väliajalla sai ostaa karkkia ja hieman jaloitella. Kaupungin Nuorisoasiainkeskus järjesti kaikenlaista hauskaa: retkiä, kerhoja, leirejä yms. Kaikki olivat tuttuja ihmisiä, ympyrät olivat hyvin pieniä. Opettajilla oli silloin vielä päämääränä kuri ja järjestys, mikä näkyi luokan käyttältymisessä. ns. He kävivät myös retkillä ja tutustuivat jopa presidentinlinnaan. Mikään ei paljoa maksanut, koska kaupunki tuki kerhoja. MlTlä mittasi halutun litramäärän maitokannuun. Nuoriso&*s Erään ylikäytävän tarina * Viimeisessä Tsilarissa oli kuva Käpylän aseman kohdalla olevasta ylikäytävästä. Kaupan alkaessa hän kävi joka rappuun huutamassa: tulkaa ostamaan perunaa, porkkanaa, juureksia. Tirhannet kerrat olen lapsena kulkenut sitä ja jatkanut sitten matkaa aseman takaa lähtevää. Seuraavan päivän lehdessä oli uutinen otsikolla Pieni matkalaia Vesta Pulkkanen asiainkeskuksesta sai vuokrata projektoreita, joilla katsoimme paljon kotimaisia elokuvia. Oli hänen rattaissaan usein kananmuniakin. Käpylässä oli kaksi elokuvateatteria, Käpylän Kino ja Rio. Se on kyseessä olevan pienoismalli nostettuna jalustalle. Mitähän se nykyäänmahtaa olla, Maunulaa kai. Alakoulussa oli tyttöjä ja poikia samalla luokalla, myöhemmin ty'töt ja pojat olivat eri luokilla. Ne olivat niin sanotusti reiluja tappeluita. Isät pelasivat sakkia. Jos oli halua oppia jotain, niin koulurauha oli olemassa. Koulusta sai myös lainata suksia ja luistimia, jos niitä ei ollut varaa ostaa. Koulussa luokalla oli vähintään neljäkymmentä oppilasta. Oli myös partiokerhoja ja "pienet pioneerit" -toimintaa, molemmissa kävi talon lapsia. Maitokannu piti olla silloin kaikilla. Lapset ja nuoret olivat innostuneita lähtemään mukaan toimintaan ja vanhemmat olivat t11tyväisiä, kun tiesivät missä lapset olivat. Nuorille oli paljon erilaisia kerhoja: näytelmäkerho, ler,yraati, meikkikurssit ja askartelukerhoja. TSILåRI 39 reille mentiin bussilla ja matkaa jatkettiin vielä veneellä, sillä leiri oli Hangon saaristossa. Nuoriso asiainkeskuks ella oli talossamme paljon erilaisia kerhoja. Synnl.tys tapahtui näin ollen junassa. Oli jännittävää olla yleisessä saunassa. Mutta elämisen laatuhan ei ole kiinni tavaran määrästä, vaan kyr,rystä osata elää ja nauttia pienistä asioista. ffi Leena Helin Fotoskaba Tsilarissa 2t2008 OIKEA VASTAUS: Foto on Kampintorilta. Yleisiä saunoja oli Käpylässä kolme, Koskelantiellä yksi, Taivaskallion vieressä toinen ja Käärmetalossa kolmas. Nuoret lähtivät ottamaan joskus mittaa toisistaan, esimerkiksi Vallilaan tai Koskelaan, mutta tappeluissa ei koskaan sattunut mitään vakavampaa. Kouluruoka oli keittoa, velliä tai puuroa. Leiri kesti noin viikon ja teltat olivat Nuorisoasiankeskuksen omaisuutta. Koronaa, pingistä ja biljardia pelattiin paljon. Teoksia on kaksi: torin puolella, Malminkatu 14 (Deutsche Schule) on pienempi. O nnitt elemm e v oitt aj i a! nen.. Saunaan ei menty vain peseltymään, myös sosiaalinen kanssakäyminen oli melkein tärkeämpää kuin kylpeminen. Meillä oli koulussa aamuja iltavuorot. Talossamme olevassa Elannossa oli maitokauppa, siirtomaatavaraliike ja lihakauppa. Maitokaupassa maito myFtiin isoista tonkista. Riossa oli väliaika, jonka aikana vaihdettiin filmikela. Samalla paikalla kävi mr'ös hevoskärryillä kauppias myvmässä oman peltonsa tuotteita. Puutteita oli paljon, mutta kellään ei oikeastaan ollut elämä huomattavasti parempaa kuin toisilla. Nuoruuden ystävättäreni äiti oli lähdössä synnyttämään, mutta hän ei ehtiny junaa pitemmälle kun synnytys käynnistyi. Perunasäkit kannettiin suoraan perunakellareihin. Koulusta sai lapun, joka oikeutti Helsinginkadulta hakemaan tarvikkeita. |oskus sai lauantaimakkarasiivun tai juustokolmion jonkun ruoan kanssa. Limpsan sai aina saunajuomaksi. Vielä minun ikäluokkani sai koulun kautta vaatteita ja monoja, saappaita yms. Kauniilla ilmalla oli yleensä paljon kuuntelijoita istuskelemassa pihalla
Soogausja foraussöövista. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020416 5140. Tervetuloa! qP ov. Dörtsit levällää arkisin 7-lBja lauantaisin 9-15. 1l TSITARI NsvS S**sRsSsSv=s= S€sSS= SSs=SS =s=SSs 3.1 S.56 ruåL$' ru {tl SOOVI KSI I STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa
Olin duunannu skolessa skeglutimmoilla pläkistä uistimii, tai niinku "Nyt nappaa!" kniigassa stoorattiin "vieheitf'. Mä ja Veksi luudattiin pitkin rantsuu, hitaten mestoi, mist vois jotain saadakin, oltiin bulien fisujen perässä. Veksi nautti skönestä ja shjungaili Aaltosen Kallesta ja pyysi meitäkin, josko me sklodditki shjungattais se Otsin |orin tsibale, jossa vonguttiin sitä blondii friiduu, ruuvaa nuppinsa veks ja stikkaa sitä sinne sun tänne. Veksi ei antanu periks, muuten maine menis. Hema, Ami ja mun Broidi dallaili pitkin Pihlistä ja nautti kliffasta kesäpäivästä, skruudaten smörgareita, lärviin mehuu divaten ja porukoiden kans bamlaten. Tultiin lopulta Pihlikseen ja roudattiin kamat rantaan. Lynkkausmenttaliteetti oli tosi lähellä. Tuntu tosi kliffalta. Hemalla,Amilla ja mun Broidilla oli vaan tavalliset matometskit. Mä oli ihan pitskulla, mut Veksi sano, et ilman sitä mun haavii, tää fisu ei olis tässä. Börjas vilt metakka rantsus, karmeimpii ukaaseita, en ole varmaan kuullu, kuin silloin, mitä niille dorkille huvibotskareille silloin huudettiin. Oltiin päästy bastusta, reissun jälkeen, ja stoorattuu helaredu pinoon, niin Maikku kutsu meidåt,"Kalastajat", skruudaan ihan oikeeta safkaa, eli Lihamakaroonilo djuu ! Veksikin froogas: "Onks ketsuppii?" ffi Glaiduu kesistä! Terkuin, Bärtsin kundi (Kai Ekonen) Stoori 7. Ami hiffas meidät nopeesti ja tuli froogaa: "Onks virlvelimiähet saanu fisui?" Veksi meinas stikkaa stemulla, mut kun oli muutakin yleisöö paikalla, niin käski Amii vaan tsiigaa, onks teltan narsat timmissä. Lauantaina sitten lähettiin, Veksin botskilla, kohti Pihlistä, Veksillä oli alkanu kesis jo viikko sitten, botskin se oli siumpannu jo edellisenä kesänä. Kundeil oli kyl tullu fisui, enimmäkseen abboraa, sellasii hunttigrammasista lähes kolmesatasiin paistikoihin. Botskarit skagas rantautuu Pihlikseen, ja lähti haneen. Se buli hirvi pääs kumminkin, 1ähellä olevalle snadille luodolle, mut sinnekin oli matkaa, varmaan pari kilsaa, ja se upee hirvi, oli 1ähes finoto. Mentiin rantsun j ätskikiskalle, slumppaa jätskit. Eikä kertaakaan, ollu ees tärpin tuntuu. Mulla olikin niitä sitten melkonen läjä, vanerilodjussa, jossa oii nahast kahvat. Skruudattiin smörgareita ja divattiin borgat. Ne hirvethän alko skagaa ja toinen niistä, naaras, käänty takas sinne saareen, mut se bulisarvinen uros, rupeskin tsimmaa ulapalle. Alko fisustajan maine olla Veksilläkin hakusessa ja mulla kans. Oltiin nähty kyllä bulimpiikin fisui, mut vaan tortsalla. Nuppi tutisten Veksi lähti jatkaa stikkaamista ja otti föliinsä sen mun haavin, kun oli unohtanu omansa botskiin. Niistä skitareide jallitus, ei ollu niin tärkeetä, fiilis ja safka kiinnosti enemmän. Tultiin Veksin kanssa breikille. Mä ja Veksi, handu klesana, stikattiin jerkkuu sköneen. Upee näky, mut eikös, jotkut dorkat botskarit menny tsiigaa liian lähelle. TU LEVAI S U U STO IMI KU NTAAN1 on hallituksen kokouksessa nimetty Pekka lokinen, Kimmo Karvinen, Katariina Koivisto ja Raija TervomnA. Mua rupes kans kiinnostaa enemmän sosiaalinen toiminta ja päätinkin lähtee kundien föliin. Siinä kun tsittattiin rantsukalstulla ja slipattiin jädee, niin hiffattiin, kun viereisestä saaresta lähti kaks hirvee tsimmaa kohti Pihlistä. Honattiin, siis mä, Broidi, Hema ja Ami, bulin kundin dallaavan pitkin rantsuu, vilt stailisti! Veksi dallas tosi reteesti meidän skloddejen luo, kippas bulin fisun meidän knepan eteen ja froogas meiltä: "Tsennaatteks sklodiit, mikä fisu tää on?" Oltiin huuli rundina ja Hema karjas: "Lohi!" "Väärin arvattu! Tää on meritaimen!" sano Veksi ja oli ihan soikeena. Botskit katos kuin sprägäri Saharaan. Mallit olin kopsannu samasta kniigasta. Kun Hema meinas kaivaa flrrkkaa esiin, niin Broidi sano, et se bungaa nää jädet, kun on oltu Maikun tekemis smörgareis ja muissaki serviiseissä, hela päivä. Saarenmaan valssi soi radiossa silloin, jokaikinen päivä. Veksi tsiigaili niitä mun romppeita ja totes:"Susta kundi, varmaan tulee joskus inssil' Eipä tullu, tuli vaan tällanen "jokapaikan höynZi'i Spendinä esittelin Veksille, niitt mun itse duunaamii, "lusikkauistimii" jolloin Veksi tuumi, et näitä ei sitte kantsi viisaa Hemalle, kun niillä on spedeleitä muutenkin niin sniidusti. Smörgareita, borkkaa, mehuu ja muuta safkaa foliin ja tietenkin kaikkein tärkeimmät, metskit. Oli ollut bamlausta siitä, et mentäis kundiporukalla sitä ennen, Veksin botskilla, Pihlikseen fisuredulle. Hema ja mun Broidi oli ehtiny sillä välillä blisaa niitä bulimpii abboreita porukoille ja saanu tseenii ihan gutasti. |oitakin kuvii, niinku Veksi niitä nimitti, mä olin slumpannu Roban romiksista, halvalla. Olin duunannu myös haavin itse, gamlasta tennaristagasta, pussin solminu handuspelillä, lisustajan nartsasta. Telttakin oli pakattu messiin. TSntAmn 41 HEM&Ml Broidikset Stadin gartsoilt ja pitskuilt Fisuredu Pihlikseen w N,fulla oli vielä viikko aikaa, ennenku piti lähtee skolen keskitysleiriin eli kesäsiirtolaan. Tsiigattiin öögat viirussa lähivesii ja bamlattiin, ihankui ois snaijattu, missä bulit fisut luudaa. Mä olin ylpee mun Broidista. Se on aloittanut työnsä j a jäsenkysely pyritään julkaisemaan elokuun Tsilarissa.. Köyhän skloddin piti siihen aikaan olla omatoiminen, jos jotain halus. Veksi vaatimattomasti totes: "Täähä on vaan tämmöne, reilu kolmekilonel' Ojensi mulle, mun haavin, ja kiitti h1västä duunikalusta. Mä olin slumpannu virvelin, semmosen gamlan, ABU Record merkkisen hyrrään ja vapa oli joku engelsmannien duunaama, reilu parimetrinen, glasarikuitunen tseba
Soiro halusi n1.t tarjota asiakkailleen jotain erikoista. Kiitos soitosta. Pöytien väliset keskustelut kulkivat keskuksen kautta joka välitti myös tilaukset. Päinvastoin kuin ennakkoon arveltiin, puhelimien käyttö kohensi käyöstapoja ja vaeltelu pöydästä toiseen väheni. Voidaan kuvitella, että keskustelu pöydästä toiseen käytiin vaikkapa tähän tapaan. Vuotta, paria myöhemmin Jorma Soiro oli taas löytänyt maailmalta jotain uutta. Lattia pyörähti pari kierrosta minuutissa. Olkaa hyuä,odotan jo sitä tangoa. Toiminnan mies pani tuulemaan, eikä aikaakaan kun Nizza saattoi tarjota tämän hienouden ravintolavierailleen. Musiikista huolehti taitava tanssiorkesteri ja "kiekolle" oli jatkuvaa tunkua. T Eki Mattsson Lähteet: Hotelli j a rav intolalehti Kuvat: Hotellij a ravintolamuseo. Paikka oli tullut hyvin suosituksi huvittelevien stadilaisten keskuudessa. Sille mahtui yhtä aikaa kymmenkunta tanssijaa. Mies josta seuraavina vuosikymmeninä tuli keskeinen ravintoloitsija ja vaikuttaja Helsingin hotellija ravintolaelämään. Eihän puhelin vielä siihen aikaan kuulunut edes jokaiseen kotitalouteen. Sitä johti nuori maisteri |orma Soiro. Vanhoja kuolee ja uusia syntly. Hywää iltaa Te vaaleatukkainen neiti siellä pöydässä numero 21, en halua häiritä mutta saanko luvan seuraavaan tangoon. Han assa on ne ravintolat jotka pitär'ät pintansa vuosikymmenestä toiseen. Aina oli joukossa heitä jotka olivat vailla seuraa. Istun pöydässä numero 14 ja vilkutan. Päätä ei huimannut ja tanssijoilla oli hauskaa. Miesseuralainen oli usein pakollinen. Tanssiravintoloita joissa oli pö1.täpuhelimet! Soiro ihastui ideaan ja päätti hankkia sellaiset myös Nizzaan. Siitä huolimatta iskeminen oli varmasti mahdollista. Semmoisia soisi edelleenkin löytyvän. Mikään karuselli se ei ollut. Kieltolaki oli kumottu vuotta aikaisemmin ja ravintolaelämä kukoisti. Homma siis toimi kaikkien iloksi. Puhelimet oli sijoitettu 29 pöytään ja ne oli varustettu näkyvin numeroin. 42 wffiffitueffiffi & Nizzan pöytäpuhelimet fa pyörivä lattia o 1933 Kaisaniemen ja Fabianinkadun punatiilisen kulmatalon toisessa kerroksessa sijaitsi tanssiravintola Nizza. Yökerhoja kyllä riittää mutta tanssiravintola Stadissa on tänään harvinaisuus. Niinpä hän, kierrellessään Euroopan suurkaupunkeja, näki jotain aivan uutta. En tiedä kuinka pitkään Nizza toimi, milloin ja mistä slystä se sulki ovensa mutta ravintolamaailmahan on jatkuvassa liikkeessä ja yleisön suosio on arvaamaton. Valitettavasti legendaarinen Nizza jäi minulta näkemättä ja kokematta koska olin siihen silloin vielä liian nuori. Yleisö otti ihastuksella vastaan tarjotun uuden palvelumuodon ja alkoi sitä innolla käfttää. Etsittiin uusia ideoita ja palvelumuotoja. Tä1lä kertaa hän toi ravintolasaliin "pyörivän tanssilattian." Pyörivän ler,yn joka oli upotettu lattian tasoon. Kerrotaan, että siihen aikaan paremmat ravintolat pyrkivät rajoittamaan yksinäisten naisten ja jopa naisseurueiden saapumista ravintolaan
Siellä kaytiin pari kertaa viikossa perkaamassa ja syksyllä korjattiin sato. Kyllä mutsi oli t1yt1wäinen, kun kundi hoiti talveksi vihanneksia ja marjoja I Kauko Jokinen jynssörinä 1946 Kak e v irk akot s a knub ur a s s a. Me saatiin ostaa harjat ja plankit Pika Marssista ja saatiin paperinen kotsa virkamerkiksi. Penkkejä sijaitsi eri puolilla Stadia mutta parhaat paikat oli rautatieaseman pääoven edessä ja sisällä hallissa mihin matkustajat tuli stokesta. Kun homma oli valmis se saikin riksaa ja meni tosi noloks eikä tienlt miten kiittäis. Siinä viereisellä penkillä oli jo toista vuotta alalla ollut kaveri, joka seurasi hommaani ja sanoi sen donnan lähdettyä, että sun ois tarvinnut ottaa ne tsengat handuun, plankata ja panna takas sen friidun klabbiin. Kiillotus maksoi 5 mk puolikengät, 10 mk varsikengät ja 15 mk saappaat. Täy'tin hakupaprut ja parin viikon päästä tuli tieto, että olin hywäksy.tty plankkariks. Kerran kun minulta oli vaihtorahat loppu pistin rahat fikkaan ja kohta oli toinen pomoista kysymässä miksi laitoin rahat taskuun. Meille oli myös varattu kasvitarha, joka sijaitsi nykyisen Mäkelänrinteen uimahallin paikalla ja se oli pakollinen, vain jos toi himasta lapun että perheellä on jo sellainen tai sitten kesämökki niin sai vapautuksen palstan pidosta. Lippaat tyhjennettiin joka keskiviikko Vuorikadulla Kristikan tiloissa, rahat laskettiin ja niistä tehtiin lappu himaan vietäväksi, joka seuraavalla kerralla piti palauttaafaljan tai mutsin kuittaamana takaisin. *r 4' i;i1,.i i;'1 wffiffituffiffiffi 43 IVnssärinä Stadissa r Soisalon Arska peräänkuulutti viime numerossa juttua kengänkiillottajista, tässä minun tarina. . Rahat asiakkaat laittoi lippaaseen, samanlaiseen j ota kältettiin vappumerkkej ä mlydessä. Homma oli tosi kannattavaa, me tehtiin neljän tunnin päiviä viitenä päivänä viikossa ja päästiin ker,yesti kahdenkymmenen tonnin kuukausiliksoille. _ J _<]e-+:+=: -$, '"' " rd: : himaan.. Mutsi ihmetteli, että on se kumma kun kalliossa se vaan skriinaa suulis. Niinpä minäkin marssin Puutarhakadun ja Vuorikadun kulmassa sijainneeseen puutaloon, jossa Pikatoimisto Mars sijaitsi. Asuin Porthaninkadun ja Viidennen linjan kulmassa, kun kerran taas tulin taksilla himaan, niin ajatin Viidennen linjan puolelle ettei mutsi näe ikkunasta, mutta se olikin käyn1.t Viidennen linjan puolella kaupassa ja tuli sieltä ulos samaan aikaan kun minä taksista ja siinä sai kundi kuulla kunniansa. Me oltiin aina päivä penkissä ja siirrl.ttiin sitten seuraavaan tän kaverin kanssa. Olisit laittanut sen lakkisi sun laukkuun jossa kuljetat harjat ja plankit ja tullut sporalla himaan. Paras hinta minkä minä sain puolikengistä, oli 500 mk eräältä englantilaiselta upseerilta mutta sai jotkut kaverit jopa tonninkin. lotta kundit ei huijaisi niin kaksi Kristikan staraa, jotka oli meidän pomoja, kävi salaa seuraamassa että rahat todella laitettiin siihen lippaaseen. Mun tä1.t1y kertoa moka jonka tein, olin ekaa tai tokaa päivää duunissa assan pääoven edessä, kun asiakkaakseni tuli yksi donna remmikengissä ja silkkisukissa, mä yritin levittää mustaa plankkia niihin kapeisiin remmeihin, mut eihän se oikein tahtonut onnistua ja viimeistään siiloin kun aloin kiillottaa isoilla harjoilla niin tulos oli, että donnan klappit oli mustat nilkkoihin asti. -.*::,.]* Plankkipojat Stadin assalla joskus ennen kriguja. Oksasen Lulu, minua viisi vuota vanhempi saman rapun kaveri, kehotti hakeutumaan jynssäriksi, kun olin täyttänyt jo 12 vuotta, se oli ikäraja jotta hommiin pääsi ja sanoi, että siinä tienaa h1vin. Hommasta saatu liksa oli verovapaata, ainut menoerä oli penkin vuokra 200 mk kk, loput sai pitää itse. Sit siinä oli vieressä perunamaa josta minäkin sain noin hehdon pottuja ja Kumpulan puutarhan alueella oli meille varattu punainen viinimarjapensas per nuppi. Ensimmäinen tehtävä oli plankata lippa mustaksi, jotta se näyttäisi stailimmalta. Selitin, että kauppatorilla satoi kuin saavista kaatamalla ja mun paperikotsani olisi hajonnut sateessa. Myös Kappelin Mantan puoleisen sisäänkäynnin molemmilla puolilla oli h1vät paikat. Oltiin assalla aina vierekkäisissä penkeissä, se oli aika velmu kundi, aina kun uusi asiakas lähesty se päätteli et antaakse riksaa vai onko pihi tyFppi.Jos se oli sen mielestä pihi niin se teki työn hitaasti, kerran asemahallissa se taas putsas yhden staran tsengoja tosi hitaasti ja siltä irtos harja muka vahingossa handusta ja lensi asemalaitureiden puolelle, josta se kävi sen hiljaa hakemassa. Tippiä maksettiin hlvin ja kundit ajeli välillä duunista himaan taksilla
Samal luokal oli m.m. Niinku Negru, Lodju, alias Elis Ask on meille todistanu. Elis Ask joka jäi friidun mieleen pys)'västi. Skolenkäynti ei kummemmin kiinnostanu kundii. Himaläkät jäi joskus tekemättä ja siitä maikka sit sym: :: :: ffas kundii. I Psta Eki Mattsson I.k Mikko Mauno töyttöä 80 v.08.07.08. 44 TSgIAffi[ t Amerikan Mikon Liisi ja "Negrlr" e Mikko, jenkeissä Mike Mauno, muistaa mua ja varmaan monii muita kavereitaan CD-kaseteilla tiiviiseen tahtiin. Kivoi stoorii on liffaa kuunnella. Kolmisen vuotta sitte delannu Liisi oli kertonu et se tuli tälle luokalle kesken vuotta. Kiltti ja hiljanen Liisi kesti "Negrun" parina liki pari Vuotta. Perhe oli flytannu silloin Stadiin. Liisi kävi kansiksen Aleksis Kiven skoles. Tilaa omat fritsut nyt.. Tän stoorin meges lvlikon terveiset ja h1vän kesän toivotukset kaikille kavereilie ja Tsilarin pluggaajille. Myöhemmin, kun Eliksestä tuli mestaribokraaja ja ammattilaiskehien kunkku, on kivaa muisteila menneitä. Vaikkei kundi ollu skoles pinko ja välkky, ni ankaral treenil se kynttäs kummasti, tartti vaan hittaa oikee sauma. Osoite: 1219 TERI A VE TORRANCE, CA 90503 USA s-= ffi.,s Kesiksellä on kliffa sendaa korttei frendeille Kandee käyttää Slangin omii fritsui. Voi olla et Eiiksen tumma ihonväri oli paremminkinki ulkoilmaelämän ja suuliksen sn4ä. Liisin pariks tuli "Negru" Elis Ask jota luokan friidut kaihto. Foto on otettu kevääliä 6.5.1936 ja kysees oli varmaan smobikat ku fotos on sekä friidui että kundii. Ne sano et kundi skagaa saippuaa ja vodaa ja siks se döfaa ja on nin musta. Elis oli kuitenkin lungi kundi eikä tehny likoille jr.gee. Tän sistan teipin meges oli snadi juttu ja foto Mikon eukon Liisin skoleajoilta. Kentsut, rantsut ja liikunta sitäkin enemmän. Fritsut blisataan byroost vek, eikä samaa fritsuu voi sit enää slumppaa mistään
Stadis bamlas enemmistö sveduu viel 1800-luvun lopull. 1395.oo) ry & 5am$Kb 'äHJr, ffi.i ffiffi%ffiffiffiffiffi l9"tf9_S_:,[å-SlS,KUS, Puhelin: 73OO7O, f-musiikki@itakeskus.com, ark. Nyt bjyydiksenä snygei musakamoi ja ku dallaat ineen, ni hittaat bulisti lisää. MrDr JERKKUsNARANEN: 99.OO i ILA'!9\9NAR4||EN'ry_ GA=ilct FEIVORI KIIPPARI HINTAAN:325 EGEE 76 NtppELil * 515 sauNoil " l2O BilTTtr usBI* REKKARIMEMoRil * sElvAUsMAHts a \ HELA HANDELIN SAMICK-PIANOT NYT ÖPPENIBJYYDIKSENÄ! TUU KOKLAAMAAN, ruÄÄ EI ENÄÄ BUNGAA PALJoo. Pluggaa ehkä Sveduissa bysatun separaattorin ohjekirjaa ku finskiversio on hukass. ]opa svedut klaaraa enkunkielen useimmiten. Ku siihen aikaa bamlas sveduu r-rii äkkii oppi kantapään, tai leukaluun kautta, et se ei kantsi. lO-tB, ta tO-15. Piruuko se sillä tekee. YDP131 * 64 ÄÄNEN PoLYFoNil '6 sauNDil * RuusuFEDUTAt KrRslKÄNBLÄNTst * sErvausrsaNsst " METFoNoMt. fa jos on helkkarin tylsää r-riin kantsii grevaa jonku teknisen kikottimen käyttöohjeet. iVä r-astasin et meijän mielest te nössönilssonit ootte rriin iruijii et te ette parjad muilla kielillä ku toll omall! Se r.ähä tsiigas jos mä olin ihan tosissani, sit nte alettii molemmat griina nii et tipat strittas öögistl Se oli sille sen päivän paras tsoukki jota se sit jakso griinaa koko loppupäivänl Mä aloin sit itte funaa et miks härmäs oikeestaa pitää osaa sveduu. Eikä jurpi yhtaal Sveduist on kliffempi tsiigaa telkkariuutiset. .@YAMAHA STYDIN sNyct sÄuxrsplaruo. Sitä ei tarvinnu ees funtsii etukätee vaa se meni vaistomaisesti. Ehkä Yli-Kiirningin ukoll ei oo enkustkaa paljoo iloo mut ku skoles ei oo paljoo mahiksii valkkaa mitä kantsis pluggaa et siit olis enemmänki järkee ja hyötpr myöhemmin. Olis varmaa sp.tä keskittyy yhtee kielee kunnoll ku rämpii lailii eteepäin ilman et osaa kumpaakaan ees tlydyttävästi. Bulimpana mä duunasin reppurina yli 10 vuotta svedulafkan härmäläises tytäryhtiös. Nykyää ehkä ei ihan nii pahasti ku Stadis voi jo lr.snaa monii muitaki kielii. Sit se vendas pikkuhiljaa suornen h1väks. Kerran sattu et mä olin päämiehen luona Sveduis ja yks niist svedupelleist ihmetteli miten nii rnoni finski bamlaa sr.eduu. Svedukieli jeesas paljo jo ku mä hain sinne duunii ja liksas hiffas et oli guta jutska pårjää kahell kielell. Tottamooses yleissivistr,s on ihan guta jutska, mut miks just sveduu. ..r@tr' wffiffitu&ffiffi 45 Pakållinen pakkosvedu I Ku mä snadina dallasin skolest himaapäin jonku skolekaverin kans meill oli kliffa tapa sinksaa puhekieltä heti jos vastaa dallas joku bulimpi jengi. * sxtrla * sltana * pusst * vtRITysMITSKUI * HEeeeLIPUSSI * pLpcut SGFADED: 645 EGEE (NoRM 1O95.OO) LP STUDIO FADED: 945 EGEE (NoRM. Olis kliffempaa jos nääki 17 pluggais maailmankieltä ku kieltä jota maailmas bamlaa alta 10 miljoonaa nassua. Stikatkoot svedupellet hapansilakkansa lutkuun tukko on ihan j ärkityksest, mut englanti on se maailmankieli mikä rulaa kuitenkil Ei svedu. Ei varmaa! Tai joku tosistärä ministeri edustaa härmä1äisii jossain keski-euroopas eikä osaa bamlaa englantii ehkä sen takii et skoles on snadina huonoll menestyksell koitettu takoo kaaliin kahta vierasta kieltä yhtaikaa. Härmäs jokasta hurrii kohden on 17 finskii. Niis riittää griinaamistl Kielikukkaset kukkii, ihan ympäri vuoden. Tai skitareit Oolannin fiskareilt. Kaks kieltä ja yhet aivot ei kai skulaa kimppaa. Vaik sloboo ja somaliaa. Ne ku on paljo paremmat ku YLE:n. Ettei vastaus olis: "Deva kiva dehär sporakisko'] ku sveduu pluggannu finski on ihan ulaila. |oku bönde jostai Yli-Kiimingist joka perii fäijansa maatilan pluggaa ehkä agronorniks ja tarvii stuidun pabrut, ja pakkopulla svedun. Ehkä neki ku tulee botskiristeilylle Stadii froogaa tietä Temppeliaukion tsyrkkaa mielummin enkuks ku sveduiks. ffi Leif Rehn : : , 'll+ "','-',,' ' :i iili"r-*{"}"E !ieiiå\å*\åi LLLtsL+-""LL"k.L r'= E L::rEår= *'liLLlLi ** Så å \ ii":'+=\ i"o,=i ii\i,iir,i*' r' * *.' U* + V*+*: L Piirsin tämän Kaddy -nimisen bokserin ensin kuvan alaosaan kun ss oli muutaman kuukauden , ikäinen ja yläosaein kolme vuotta myöhemmin. Euroviisutki saa sielt tsiigaa ilman tekstityst koko ruudun täydelt. Oliskohan s)Ttä stikkaa enkunkieli pakolliseks, vaik toi sana "pakko" tökkii joka kerta ku sen kuulee. Hurrir.iha kukoisti ainaki sillon. Vai slumppaaks se jotain tomaatin siemenii hurrilt Maalahdest. Nyt me hurrit ollaa vähemmistöjengii. Usein jos ei ehtir-rv spurttaa hanee nii tuli daijuu nii et soi. , |llw.?tabh ?e % ,.,,:a: '\, rql ,&, b.rt4 %)N.ffi""M,F".*TAT! Tuu tsekkaamaan hela familin musahandeliin
Kun saavutti jonkun tietyn rajan niin finnas palkinnon.Yks palkinto oli ranneklogu. Ei onneks saatu, mut kuultiin, ett oltiin tehty rikos. Me kundit kerättiin ja kerättiin ja roudattiin ja roudattiin ja silti tuntui, ettei saatu tarpeeks kiloja. Sil kärtsäs snaga aina suussa. Ainakin nesasta. Piti saada paprupakut toinritettuu ja omatunnot klaariks täst rikoksest. Aikaa ei taaskaan ollut juuri ollenkaan, joten päätin SIL:n jääkieklojaoston puheenjohtajan onrinaisuudessa, että lähetetäiin Jokerien C-junnut, jotka olivat juuri voittaneet Suomen mestaruuden. Tieto tuli ensin opetusministeriöltä ja mukana oli viesti: järjestäkääpä turnaus. Oliks papru todellakin näin keq'ttä. Meinas sit, ett voihan tän homman klaarata ilman skoudejakin. Roudaukseen kältettiin faijan gamlaa kakspyörä kärryä. Emme päässeet mukaan itse lopputurnaukseen, mutta muutama matsi järjestyi. Siin messis tuli meille kundeille kaikenlaista gliffaa, niin kuin kaatiksille yleensä. Tais olla Timex merkkinen. Piti uskoa kun kerta lavavaaka ja punnukset niin näytti. Seuraavana vuonna Stadin piti lähettää joukkue pelaamaan "Kultainen Kiekko" loppuhuipentumaan Novosibirskiinl Isäntien toivomus air.an viime hetkillä oli, että C-junnut n1't areenalle. Ei muuta ku joka pakuun muutama stenari keskelle. 46 wffiffitu&ffiffi * Jokru -ju n n ut vieraissa ! "1/, Stadin junnut saivat 1977 Tartasovin organisoiman "Kultainen Kiekko"-turnauksen voittaja joukkueen vieraakseen. Eikä fyrkkaa. Meille tuli kiire hommiin. Redi äijäl Siis, kun ne oli maksanut meille stenuista vaikka kuinka monta huggea, niin nyt meidän pitää roudata heille parikymmentä pakua paprua. Hittas kauheet stenut niitten keskeltä. Se olikin meidän mielestä oikeeta bisnestä. Muuten, hittasin kirjahyllyn lodjusta vanhan Timexin. Homma skulas ja stenarit tuli bulimmiks ja bulimmiks. Paren-rpi dallaa vaan kaidalla polulla. Fyrkkaa ei saatas hiluakaan. Sit hiffattiin, ett stenuhan painaa paljon enemmän. Rantsusta purettiin halkopinot ja erilaiset snadit varastot ja aitaukset. Pelit menivät pahasti ristiin, mutta parhaaksi tuli HJK, sitten Jäähonka,lokerit ja Tseljabinsk Traktor jäi vikaksi. Opittiin, ett ahneel on skeidanen loppu. Hernesaarenkartsalla oli yks keräysvarasto, johon paprua sai roudata. No, mehän pelästl.ttiin ja mentiin liidun valkeiks. Vaakagubbe punnitsi ihan normaalisti kaikki. Snadisti. Nyt pitäs skulaa skoudeille. Oli lähellä, ettei tullut stritit b1ysiin. Siihen aikaan kerättiin myös paprua. I'latkasta ja matseista olisi mukana olleilla varmaan paijonkin kerrottavaa, mutta minulle jäi aina muistiin se spontaani hurraa-huuto, kun juna paluumatkalla ylitti Suomen rajan! Oltiin "härmässa" taasl & Keijo Alän 66dogtail@kolumbus.fi vain jujuttaa systeemiä ja tseenata snadisti ekstraa. Gubbe hiffas, ett me skagataan. Bilikat roudas kaikenlaista kamaa ja rakennuspurkukrääsää Stadista ja kai pitempääkin landeltakin ja kippas sköneen. Duunattiin niist itelle vaik mitä tai blisattiin skolessa. Ei kuitenkaan mitään brekkiksiä tai snuttaamisia. Labarilla sai fyrkat konttorista. Luultiin, ett saadaan saman tien daijuun. Skrivas sit painon labariin. Melkein pitskattiin. Vallattiin tilaa sköneltä. Sen jälkeen ne stikkais meidät parin viikon karenssiin, eikä slumppais yhtaan paprukrioa. Sit yhtakkiä se kaivoi fikastaan sivuleikkurit ja avas ekat pari pakuu. Eihän meidän tarkoitus ollut tehdä rikosta. No mikäs siinä, meillähän oli Stadissa muutama sata eriikäistä junnua alkaen F-:stä aina A-junnuihin asti. @@@ Paprua ja stenuta z, Hernesaaren ja Munkkisaaren muodostamaa niemeä, meille sota-ajan kloddeille Munkkaa, alettiin viiskytluvun alussa entistäkin enemmän tä1ttämään skönen puolelta. Käy, muttei oo ranneketta. Tai kär'i vieraissa tai jotain muuta sellast snadia. Suuttui niin saamaristi. Me plokattiin mitä hitattiin ja tarvittiin. Välil paprupaku näy.tti itestäkin aika snadilta ja silti paino niin pirusti. Paprun piti olla snygesti paketoitu ja snurrattu kiinni snaralla tai rautsikalla. la sit ilman stenula. Varaston gubbe ei aluks hiftännut mitään. Jos sitä oli tseenattu enemmänkin niin käytiin nonarissa leffassa. \'aik kyll bulimpana joku tsökas botskeista brenkkua ja blisas sitä kartsalla janoisille. Fyrkat käytettiin yleensä skrubun, stidin tai seiniksen skulaamiseen. Varastolia oli gubbe, joka punnitsi pakut. Etenkin loppuottelLi jäi r.ähän kaivelemaan, sillä kir j avista peliasuista päätellen se oii eräänlainen "all-stars -porukka, mutta senkin taisivat pojat pelata tasan. ffi Seppo Korpinen S e i s o n j o nkun p aik alli s e n urh e iluko mb i n a at i n s e i n u s t all a m a a il maa ihmeltelemässä. Fyrkat skramlattiin ja sit dilkattiin messissä olleiden kesken. Kerran tultiin taas melkosen hivakan kans. Menossa oli myös joku yleinen skaba kuka kerää eniten paprua. Mentiin ja pelattiin vaihteler.in tuloksin. Mutta aluksi oli vaikeaa saada tietoa minkä ikäisiä vieraat olivat, mutta selvishän sekin viikkoa ennen, että Tseljabinsk Traktorin junnut olivat 1962 syntyneitä. Jäähallista 1öytyi onneksi aikoja ja turnaukseen osallistuivat lokerien lisäksi muuta piirin parhaimmistoa: läähonka ja HIK
|a nehän sopi duunarin boitsul, ku niis oli ihan oikeit ruuvei ja muttereit. |os skabari meni radalt ulos, tai kokonaan nurin, niil oli eri rangastukset. Niit oli kovien vaaleenpunasten purkkien mukana, ne ler,ypurkat meni aina paskaks jo ku niit öpnas. * Tsyfepaketeis oli sillo bilikoide fotoja, mut en mä niitä samlannu koskaan. Palkkioks sai sit jotai slaboja, joil sai rabatil klönttei ja mecanoja. Mun lemppariskabari oli Cooper, tietenki. Himas mul ratana oli ison maton reunan "kaistat" ja hiekkiksel tehrii klabbeil baanat, mä oli siinä aika stärä mun radat oli tasasimmat, ainaski mun mielest. Sivut käännettii vihosta tai parhaite snadeista TexWiller -sarjiksist ja väliin pantii foto tai jätettii tyhjäks. Ja jossain välis staijas "Kassd', sillo menetti foton. g$ätu&ffi# 47 Piirros: Eki Mattsson Iollei ois vodaa ei vois koskaa rutsaa saaree. Joskus ku hittas foton sai sen. Filkkareit vendattii vihko-valikolla: blukkasin jostain, et niit oli Bärtsil jo kolkytluvulki. Sit me kerättii filkkareit, filmitähtien fotoi,Aja X-sarjaa. Niitä sai pabrunkeräyksel, pabrui haettiin dörtsilt dörtsille. Se finnas aina, joskus mä kyl järkkäsin fuskulla sille omis skabois voiton, niinku nykysin formuloiski tehdää. Niiden kans braijattii himas ja mäellä hiekkiicsel. Mut sellasii karkkipussei mä ruinasin mutsin sekrusta, mis oli plastiikkafiudeja, sillo kovaa muovii sanottii plastiikaks. Sit mä braijasin himas joskus snadeil äijil ikkarii ja skoobarii: ja arna ne skragas keskenää, mä mitään "kotii" niiden kans koskaa leikkiny. Mut sil oli parhaat hepat, vaikkei se enää pystynykää kunnol ffi Erkki Johannes Kauhanen ridaa.. Fiudei snepattii etusormel ku pantii koukkuu, kolme kertaa ja sit oli jonku toisen hugi. Päällikkö oli neljän sentin mittane muovi-inkkari, sen oikee klabbi oli menny poikki. Sit vietiin skutsarille pabrut, bulimmat kundit kaato niide pabrupinkkoje välii vodaa et ne tulis painavemmiks. Inkkareil oli pabrust kyhätyt lieriöt "tiipeindl ja valkoset budjas kenkälodjust duunatuis linnakkeis, varmaan mallii otettii Rin-tin-tin -telkkasarjast. Mä olin aina inkkarien puolel, eli ne aina finnas, päinvastoin ku oikeesti. Muita hlvii skabarisarjan fiudei oli Maserati ja Ford Mustang, vakiosarjois mun lemppari oli Saabi. Danskit ei ollu sillo viel keksiny leegoi, mut Mecanot oli yleisii
"ylistetty") arvoiseksi. På andra sidan r.a de svårt att kåmma i rutsarn fiån bn'ggan utan att trika i sköne. Taitora ja tietoia. Suorituksenne on hieno, vaikka niistä eivät valtakunnalliset sanomalehdet yksityiskohtaisesti kerro. Ylioppilaita juhlistamaan Hesari oli päättän1.t koota vielä lukiot "paremmuusjärjestykseen'l Kärkeen oli totutusti sijorttr.rneet helsinkiläiset huippulukiot, jotka valitsevat opiskelijansa tiukoin kriteerein. iotka varmasti hr-ödrttär'ät ja ar.rttirvat ymmärtiin-räär-r vmpäröivää maailnraa ia torsia ihmisiä. Morsan jick ti ett skåbe ar tu fiam en flinda å helld i en rejel skvett åt vardera. Erkkolaisen mediaimperiumin lippulaiva on tunnetusti ottanut rohkeasti kantaa ja välillä pitänyt esillä kummallisia uutisilmiöitä, jor joku vielä muistaa *, En da när de kasta snöge å stårma uta fan, skula min moster ti åss på Hanahålmen, att min morsa sku kåmma å söka henne me rutsarn från Sörrnäs-strandtäg' Morsan stack iväg, å förstås va de motvind åt båda hållen. Sanomalehdille ominaiseen tapaan Hesari on paikoin onnistunut olemaan myös ajan hermolla, tlydyttäen uljaan p1yteettömästi stadilaisen uutisnälän. & Eddu Janzon @ JANZONIN EDDUN BOKSI qllil ,1F,.1,, ,r,@r Bubi-huuhkajan. 48 wffiffitu&ffiffi & När farsan dåka morsans brencku Wffiffi$ w y Wffiffi ffiWffiffiffidä e |oka aamu usean stadilaisen postiluukusta sujahtaa Helsingin Sanomat, jota hellitellen kutsutaan myös Hesariksi. fonkinlainen farssi kuitenkin koettiin, kun Hesari aloitti kevään parhaan ylioppilaan metsästyksen gloorian ja suitsutuksen kera. ONNEAI g Samuel Salovuori. Surullista kyllä, kolmen vuoden aherruksen alkuperäiser-rä ideana ei ollut vieruskaverin voittaminen tai paikka parrasvaloissa, vaan sivistys. Joka kevät Hesarissa palstatilaa on anteliaasti suotu ylioppilaskirj oitusten seuraamiseen: lyhyet an.iot koekysymyksistä oppilaiden haastatteluilla kuorrutettuna, muutaman abiturientin ker'ään etenemisestä raportointi sekä lakkiaiset ovat kuuluneet HS:n journalistiseen repertuaariin. Ylioppilastutkinto nä11tääkin olevan varsin kilpailuhenkinen instituutio. Valiot eivät siis ilmeisestikään kadota lukupäätään kolmen vuoden aikana. ]okainen kevään vlioppilas on jaksanut opiskella r'ähir-rttiain 75 kurssia laajalta skaalaltir: kieliä, maternatiikkaa, reaaliaineita. Siispä r-rskaltaisin julistaa jokaisen tämän ker'ään ylioppilaan laudaturin (iat. Sivistr-s er varrnastikaan ole vhtä tr-hiai'r kanssa, tai ainakaan mikäli uskomme juuri krr.iiin "lärki voittaa' julkaissutta Paar-o Lipposta. När min moster å morsan kåm tibaks va di jenåmblöta å stelfrusna. Sen jälkeen sitten hämmästeltiin, että kuka se paras sitten loppujen lopuksi onkaan, kun ylioppilastutkir-itolautakunta kiirehti korjaamaan median aloittamaa sirkusta ties kuinka monesta laudaturista. Aluksi päästiin yhdeksään laudaturiin, josta iloa riittikin hetkeksi, mutta Sanomatalossa riemu repesi vasta kun jostain saatiin esille 11 laudaturin suoritus. Men sa spatta di båda supen ut, farsan l-radd dåka brenkut veke, å satt i ada r ställe, å di fick nöija set rne tjaicka
Eiks snadi sais olla snama, jos oli vohveliruutuja ylädi niin kauan, ku sitä itteensä osassa. Friidu rupes sitte lähettiin kaksisteen, snadi oli hyvä, ku sai yleensä jo hifannu, et oikeil kilpailijoilpenkoon kuteitaja mä venttaneiti ja mä, yks piiivä sen skotain päällensä pantuu. leveet ja pussilla alhaalta, ku Nykysin on kuitenki onpunteis oli kantti. Tsuppaa meille, zekataan sun kondis ja laiffi on taas kliffaa. Mä rupesin funtrin kans vanhoi fotoja, ku oli siin, et onks se nyt ihan oiotettu sillon, ku oltiin snadeja. Ku kert len jälkeen Itikseen. Pula-aikaan hoist hiihtoskaboista, mä oon tain on messissä. Sit klabbeisneks, mistä valkata. Lopulta me sitte pääki luokkaa neljäkymment tettiin, et tarttee bytskaa suunfriiduu ja melkeen kaikilla nitelmii. Ne skimbaa ja skagaa koko aika tarttee pitää päällä tunnillaet menee kanttuvei ja tulee ki, ettei tuu galsa tai ettei joku frysis, ku menee snögee haluule, et sä oot geimeihin memeen alle. I pommin sanottu ku duunatsaks ja entinen skoilekledju mennään yiel kerran StokkalRaija Tervomaa tu. Niinhän me friiklitrat. Se klensa sano, et sen mielest on menty on siinä flWa,, mut sitte jokutakas siihen aikaan, ku kakrunen vuos myöhemmin Martjen muotia ei erikseen olluksun kaitseilla otetus fotossa kaan. Kymmenkesäset dallaa se on jo arkimekko ja jatkettu korokepohjatsengoissablysat erivärisill kangaskaistaleilla. Samaa bamlas snamutsin kans otettu foto oidin mutsi, mun esikoiseni. Mut se oliki helse edellinen siirty skoileklen' mee dallattu. Tarpeet tuli sen omista ta. Sit yhessä fotossa oltiin lonain päivänä iesasin Heskimbaamassa. Aina mikään mitään haalarii. Vanhoist foet on pahemman kerran jaltoista on vänkä tsiigaa meiänlitettu. Kai ne sillon skabas taidoil oishan se reissu ollu iisimpi, dut on aina ittemme kledjattai sitte sen systerin vanhoista. Kaikki snadien friidujos oli lyhlt letti. Futaat sä. Me skoilesta himaan tullessa tartdallattiin ja dallattiin ja snati bytskaa toiset kuteet päälle. Sillon ku me oltiin skoitiiliurheilust bamlaa. Skulaat sä lätkää tai inegeimei. Jos klabbit on huonos jamas ja dallaus tökkii meilt saa stylet käppäilytsebat, spesiaalistijust sulle duunatut tsengat tai pläägiin tarkotetut stötsit. Mut verillaki on. Ei tarttis klenkkaa! Soleus Oy, slouganiltaan SoleusProteor, on erilaisten stötsien spesiooli budju keskel stadii Hagikses toi Ruskiksel. Hagis,Siltasaarenkatu 1 1, 020 7 43 1800 & Ruskis, Kiskontie 1 ,020 743 1810. keesti nykysin niin, et friiMul oli melkeen joka kuvassa dun, ku se tä1ttää kymmenen, se sama klensa, vaaleenpunaon ndytettävä joltain pimulnen mutsin systerin duunaata. Me päätettiin, et vallisii kuteita. Tsöbataan joku muu essut eessä ja letti kammattu kledju, mitä ny mieleistä saniin, et oli joko kaks lettii, jos tuttas hittaan. |oka lafka blisas ei oota, ei jäi pidettäväks himassa. Lopulta lö)ty ikiiän tarkkaan, mitä se halus: fark ompeli melkeen kaikki ja sai siungataan, et ennen oli mie.ja makuun sopivat ja ne tsökuhaalarit, semmoset, ku kaviel toivoo, et mimmoset ois het rautaa ja skimbat oli puubattiin japäästiin himaan. Se keen valokuvaamos. lanteilla janapapaljaana, ja sit Hyvin se silti kelpas, oli pakku ne öpnaa suunsa ni huhhko kelpaa. Ne hiihtobyysat oli nossa tai sieltä tulossa. jor ois heti aluks snaijattu, et tu, sama.llailla ku kamut. sin viileesti vieressä. Helppo oli asiat varmaan paremmin, Voi olla et aika kultaa muistot, haalarii ei ollu, oli pakko hitjuttu, mä funtsin, ku friidu ties ku monella muulla, ku mutsi mut niinhä vanhas laulussaki taa jotain. Viisvuotiaana must on hotsittaa. dilta alko mennä usko ja väKansiksen aikaan klensat säihitellen multaki. Me oltiin papan kans lule, ei silti aina jokaseen masiin vois nykysin paljon teksvattu tsöbaa sille synttärilahkuun. Tais siin tullyki aika siisteinä, ku essu oli la jo tippa öögaan, ku tuntu, kaikilla friiduilla. Niin Mä sain yleensä jouluja keNq Itiksen lafkat oli sitte tavallisen kymrnenkesäsen on me ruvettiin sitte tsökaan niit vätjuhlaan uuden klensan. Lafkat sa ruskeet monot, jois oli snyon rättei pullollaan, sopivaa git remmit päällä. Sit tsiigattu kaikki ja yli pari tim vaikee nykysin hittaa ihan tahaalareit. Ei mitään misoli pitkä letti tai sitte rusetti, sään. Ia eikä hemohessillä. huh. Villasukat Vörkki iks bodi vai klenkkaats sä. Ku on jaksjoku semmonenkledju,ku leikäsii, ei ollu paljo mahiksii tsiigattu telkkarist iuttui vanle eikä tulla ulos, ennenku josen mielest ois snygi. oot sä sprottis. jen kuteet oli niinku ne ois Tsiigattiin yhtenä päivätarkotettu jollekki gamlast vänä mun pentuaikasen kavehennetylle. Mulla laki oli samanlaiset kuteet. TSIIANI 49 W SöRKAN FRIIDUN STOOREJA Vielä snadisti kledjuista * Meiän Saara täytti kymmevoi hittaa jokaselle lompsaltaitettiin mohojen päälle. Niin me kledjuist känää. Ei nen. Oli pitkät byysarist, et maikat alkaa olla skosat ja monot eikä enää tartteles pulassa, ku friidut kulkee nu hame päällä skrinnaa tai rotsit päällä luokassaki
50 wffiffitu&ffiffi ffi ,:. : ffi6 *.! år *l "t :t a; *$ffffiåå.", g ffi!g*x,.! :äffiiå:' 1 i Pöytöviiri ffi1 .; J j,# ' "-ss | ;?' rsÅ+Y?ry SnadiPumpun CD-Ievy Mieskuoro Mestarilaulajat CD-levy Kauluspaita Kauluspaita Onnittelukortit. ;####ft.t\ ,# 'w, ffi Kulmala, Teppo: Anna pois mun kitarain G ;-qeBFseE@@eFry4# -\lattson, L,ki: Mäkelä, fuhani: Griinntaa kimpassa Stadin snadi slangisanakirja G fanzon, Edvard "Eddu Palsa kanis, Iitski kalis Nyberg, Roll Paunonen, Heikki: Herkkuhetkiö ja hyvää Suuri slangisanakirja mieltä Stadin Slangin iuhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi ,, ; |anzon,Edvard"Eddu": VilliVallila : HTMÄFÖTiEPJ 9/er46adet&ui j+ å.lstui qiaftä ffiffi ffiffi Pohjola, Arvo: Himafoneri Rehn, Leifi Gammelin jannu Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia Rehn, Leit: lassen från Ganrmeli Tervomaa, Mattsson: Skloddit braijaa Niin gimis 0n sladi.." : Sannamo, Torsti: Kundina Hesassa Jlygaajana krigussa Lssse Liemolan juhla-CD Stadin Slongin Fritsu Tervomaa, Raija: Mutsi jamä ffi Somermäki, farmo: Kuudes huone: Sarjakuvakirja ffiffi ilffi CD-Ievyt ffi &s :.i.
15€ tr kp Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 20€ D kp Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia Bygattiin uus hima 18€ tr kp Tervomaa, Raija ja Mattsson, Erkki: Skloddit braijaa 13€ tr kp MUUT Lasse Liemolan iuhla-CD 20€ fl kp CD Jörde-Juqe 15€ D kp CD Stadin styget 20€ tl kp CD Duo SnadiPumppu: Slanqi on swenqiä 10€ tr kp CD Mieskuoro Mestari-laulaiat: Mestarit Stadissa 15€ tl kp Mimino Art slanqikortit Skidi E-, Häät D-, Onnittelu E-, Rafla n2€ Bkpl TUOTTEET VOIT TILATA MYOS POSTITSE. mustat Koko/kpl: XS fl-, S E-, M E-, L D-, XL fl-, XXL tlB€ [f kpl Raitapaita Koko/kpl: XS D-, S U-, M [-, L fl-, XL tr-, XXL tr12€ []kpl Miesten lvhvthihainen kaulusoaita Koko: kaulus 4142 25€ Ekpl lsän nänviiri 50€ []kpl Pöytäviiri 25€ Ekpl Fritsu Stadin Slanqin oma fritsu 2€ Ekpl Pinssit Stadin Slanqin pinssi 2€ []kpl Gimis on stadi-kortit, 5 kpl 1€ Ekpl Autotarra 3€ Ekpl Lehtiö: Niin qimis on Stadi 1€ Ekpl KIRJAT Jalo, Heikki: Hatkat 10€ [kpl Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ Ekpl Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila 15€ Ekpl Lasse Liemolan juhlakirja 30€ Dkp Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa B€ tr kp Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10€ n kp Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja 55€ n kp Pohjola, Arvo: Himaföneri 10€ tr kp Rehn, Leif: Gammelin jannu 12€ tr kp Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10€ tl kp Sannamo, Torsten A.: Kundina Hesassa * flygaajana krigussa 17€ n kp Somermäki, Jarmo: Kuudes huone -sarjakuvakirja 12€ D kp Stadin Slangin iuhlaiulkaisu: Niin gimis on Stadi.. wffiffitu&ffiffi 51 STADIN SLANGIN OMAT KAMAT Hinta Tilaus/kpl Lippikset 8€ []kpl T-oaidat. Tilau ksista peritään painon mukaiset postitu skulut.. Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin: Jos on epäselvyyksiä, ota yhteys toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00-17.00, puhelin 7741041
Muistan yhden jutun, kun olimme olleet Bikun kanssa Pitkäjärvellä viikonloppuna, lauantai oli ihan jees, mutta sunnuntaina ilmestyi taivaalle kovan näköisiä ukkospilviä. Tulimme yhden landebyggan kohdalle, se oli kauempana metsätiestä, mutta jonkinlainen vaja oli melkein tien vieressä. Sisälle sitten vaan ja dörtsi varovasti kiinni. Tasasella mä pärjäsin, mutta mäissä mä jäin jälkeen. Duunasimme fillarit tienpuoleiselle seinustalle, jottei niitä heti näkisi byggasta. Kdvimme Valktai Kolmperälammella, ne olivat aika snadia protteja, mutta kyllä niissä oli kiva käydä simmaamassa, voda oli tosi kirkasta ja suhteellisen lämmintä siinä 16-18 astetta. Olimme nimittäin olleet yön havumajassa. No ei se meille mikskään ongelmaksi tullut, sen verran stadin kundeja oltiin, ettei pieni lukko hätkahdyttänyt. Minä sain fillal)a STADIN SIANGI ryln JASENHAKEMUS E Osoitteen tms. Puh. Oikealla oli kaikenlaisia työkaluja, joita tarvitaan kai maataloudessa. Mikään hirmu leveä se ei ollut. Dalssimme välillä, raahaten mukanamme fillareita, kun maasto oli välil1ä niin huonoa. muutos (muista jäsennumero!) Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. skujata niillä. Mulla oli tavallinen miesten fillari, mutta fussilla ja Raikulla oli oikein kilpafillarit vaihteilla, joilla pääsi tosi lujaa verrattuna mun fillariin. Päätimme lähteä tsökaamaan jostain suojaa, jos vaikka tulisi vodaa oikein Esterin malliin. Asuin silloin Eläintarhanhuvila 3:ssa, |ussi ja Biku Toisella linjalla, Pena Kolmannella linjalla ja Raikku Korkeavuorenkadulla, joka on tosin aika kaukana Kaltsista, mutta Jussi ja Raikku olivat treenikavereita ja siksi se oli meidänkin kaveri. Mehän ei oltu tultu varkaisiin, vaan pitämään sadetta ja tsökaamaan h1vää yömestaa. Menimme vajan dörtsille, mutta tuli pieni mutta, dörtsissä oli lukko. Toisinaan menimme Nuuksion Pitkäjärvelle, se oli tosi pitkä, nimensä veroinen. |uuri silloin jyrähti aivan pääIlä ja vodaa tuli oikein isän ) r I I I I I I I I I I I I I I I v crb Kaltsin kundien Yetkeålyharrästug 1946-1949 (1 4-17 v) * Harrastimme kundien kanssa retkeilyä Espoon Nuuksioon. 09-7741041 Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka: Sähköposti: Synt.aika: Sukupuoli: Synt.paikka: E t wties JzNainen Poikkeava jäsenmaksu f Koululainen E Opist etila Paikka Hak.nro: Aika Allekirjoitus Maksupv: Jäsennumero: Liittymismaksu 15 €. Täytä tekstaamalla ja ilmoita täydellinen posfiosoitteesi! ns lztzoos. (koululainen tai opiskelija 5 €/v.). Alussa menimme sinne linj a-autolla, loppumatkan kävelimme ja myöhemmin, kun saimme fillarit, poljimme niillä perille asti. Jäsenmaksu 20 €/v. Pieni juju ja se oli auki. Tohon olisi kiva mennä, kun samassa alkoi tulla jo vähän vodaakin. Siinä oli oikein tikkaat meille, joten reput heinille ja äLjät perässä. Joskus yövi4tiin korkealla olevalla kaltsilla, josta oli tosi upee näköala järvelle. Vasemmalla oli lattialla jotain säkkejä ja yläpuolella puusta tehty laveri, jossa oli puoliksi heiniä. TSILARI 53 rin Liisa-systeriltä, joka oli jo silloin duunissa ja sai liksaa. Meitä oli Jussi, Pena, Biku, Raikku ja mä
Niin päättyi se reissu hyvin, vaikka välillä näytti pahalta. Ne laittoivat kukat kannolle ja lähtivät. Olimme juuri aikeissa hakea fillarimme, kun vanhahko nainen ilmestyi kuin tyhjästä, meinas oikein pelästyä, niin huomaamattomasti hän siihen tupsahti ja sanoi tiukasti: "Mitäs väkeä te oikein olette, kun oikein lukotkin särjette ja tunkeudutte ihmisten vajaan, oletteko varkaisilla vai mitäl' Vastasimme "Me vain yö'vyimme vajassa, kun tuli niin kova ukonilma, eikä meillä ollut mitään suojaa tuolla järvellf"'Vai niin, mutta lukon te kumminkin olette murtaneet ja särkeneet, sillä ei sitä muuten saa auki." Sanoin hänelle "Ei se ole mikään konsti saada se auki, voin näyttää, miten helposti se käy." "En usko" sanoi nainen. Kurkistimme varovasti hirsien raosta. Oli liffa sittaa korkealla kaltsilla ja nauttia komeista maisemista ja skruudata smörgareita sekä hörpätä flisasta mjölkkistä, kuten huomaatte ei me siihen aikaan hörpätty ööliä. Siellä oli kaksi aikuista naista plokkaamassa niityltä kukkia. Sinne me heittäydyimme heinien sekaan ja kaivoimme ensimmäiset smörgarit esille. Koska oli lämmin kesäinen yö, niin nukuimme sikeästi kuin pienet porsaat aamuun asti lämpimissä heinissä. Omin voimin ja raittiiseen ulkoilmaan. Ei kestän1t kauan, kun naiset tulivat hakemaan kukkiaan. Toinen meistä hiipi ulos ja otti ne kukat kannolta ja toi sisälle. Toinen sanoi "Tossa on iso kanto, eiköhän laiteta nämä kukat siihen ja lähdetä toiselle puolen latoa keräämään lisää, ei niitä kukaan siitä vie". \-ähän aikaa sulateltua kepp ostamme lähdimme jatkamaan matkaa. Lato oli puoliksi heiniä täynnä. Syönnin jälkeen ajattelimme ottaa pienet nokoset, mutta juuri silloin kuulimme ääniä ulkoa. Kerran taas oltiin nyt Penan kanssa lähdössä fillareilla Nuuksioon. 54 TSILARI ..t ) kadesta. Joskus piipahdin yksinkin Pitkäjärvelle, kun en saanut ketään messiin, silloin mulla oli kahden hengen teltta. Olisi tietysti pitänyt käydä talossa pyl.tämässä lupa yöpymiseen, mutta kun oli jo ilta ja ukonilma, niin funtsimme, että ehkä toisella kertaa. Aj attelimme vähän levätä ei muuta. I Antti Herttua STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET: l)c 6)A 2)A 7)B 3)B 8)B 4)c e)c s)A l0)A Jäsenhakemus Stadin Slangi ry STADIN SLANGI RY TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Stadin Slangi ry maksaa postimaksun I I I I I I I I I I I I I I I v d\. Me katsoimme Penan kanssa toisiamme ja molemmilla oli ilmeisesti sama ajatus. Menin ovelle ja taas tein pienen jujun ja lukko oli auki."Niin nä$y ja painukaa siitä jo matkoihinne, mutta älkää tulko toiste" sanoi nainen "Kiitos vaan ja näkemiin." Menimme kiireesti fillareille ja painuimme matkoihimme, kuten käsky kävi. Oli muuten kaunis lauantaipäivä, suulis skriinas ju fogelit sungas, mitä sen parempaa voi odottaa. Toinen sanoi hämmästyneenä "Mihin ilmeeseen ne kukat ovat voineet här-itä, eihän tääIlä ole ketään, nrt lo'llä häivftään liukiiaasti veks'l Meidän oli vaikeaa pidättää naurua Penan kanssa. Vietiin myös fillaritkin sinne ja ovi kiinni. Aamulla heräsimme virkeinä, mutta nälkäisinä, joten päätimme lähteä mahdollisimman pian polkemaan Stadiin. Oikealla metsän laidassa oli buli heinälato ja ympärillä heinäpeltoa, sinne suuntasimme. Tällaisia oli nuorten retkeilyharrastukset siihen hyvään aikaan. Ovi ei ollut lukossa, joten pääsimme helposti sisälie. Ei me päästy kuin vähän Leppävaarasta eteenpäin, kun rupesi ramaisemaan ja tuli mieleen skruudaaminen. Putsasimme itsemme heinistä ja menimme ulos ja vaistomaisesti laitoin lukon päälle sekä lukkoon. Olimme päässeet oikealla hetkellä suojaan. Niillä olikin jo aika niput kummallakin
Viranomaisen löivät laudat oviin ja sulkivat ravintoian maassa vallitsevan rauhattoman tilanteen takia. Ennen nykyistä ravintolaa sali toimi kaupungin työntekijöiden liikuntasalina. Vuonna 1982: Tilat laajenivat edelleen ja Vinttisekä iunttakabinetit avattiin. Vuonna 1898: HTY muutti Yrjönkadulle, -7missä anniskeltiin edelleenkin vain omissa oloissa, ja paiRaa alettiin kutsua luttutuvaksi. Iaosta kuitenkin luovuttiin pian. Helsingin Tarmo muutti voimistelusalin tiloista pois ja tila vuokrattiin ulkopuolisille, aluksi tanssiteatteri Raatikolle ja sitten Helsingin kaupungin liikuntavirastolle. Arkkitehti Karl Lindahl loi vuonna 1908 valmistuneelle talolle linnamaiset piirteet kolmiopäätyineen, romanttisine parvekkeineen sekä kattojen yli kohoavine torneineen. Perustettiin SDP:n urheiluseura Tarmo, joka muutti lyryn tiloihin 193i. Myöhemmin se toimi Demarin painoja varastotilana. Voimistelusalin toiminta palautui ennalleen. Vuonna 1996: HTY päätti luopua kaikesta ravintolatoiminnasta, ja ravintola |uttutupa ja Marco Polo siirtyivät 15.3.1996 Graniittiravintolat Oy:n omistukseen. ;4,;,11_i1'1Lt TSHT&MH 55 luttutuvan ja talon historlaa Vuonna 1884: Ra'r'intola |uttutuvan juuret ulottuvat niinkin pitkälle kuin vuoteen 1884, jolloin HTY harjoitti Helsingin Kaivokadulla anniskelutoimintaa omille jäsenilleen, eli ravintola oli suljettu suurelta yleisöltä. talonpoikaismarssi. Myöhemmin raittiusväki sai vallan HTY:ssä ja anniskelu loppui futtutuvassa, josta tuli Kustannus Oy Tammen kirjavarasto. Kaivokadun huoneiston vuokrasi anniskeluyhtiö, joka avasi pian tiloihin snapsija olutkapakan. Juttutuvan baaritiski siirtyi lattian keskeltä melkein alkuperäiselle paikalleen seinän viereen. Vuonna 1979: Vaativan ja pikkutarkan remontin jälkeen vappuna avattiin ravintola |uttutupa, jossa voi aistia alkuperäisen ajan hengen. pääministeri Kalevi Sorsan johdolla. Voimistelusali toimi asevarastona. Lenin ja Otto-Ville Kuusinen laativat suunnitelmiaan. Vuonna 1932-1934t Kieltolaki kumottiin vuonna 1932 ja vahva olut alkoi jälleen virrata luttutuvassa, vaikka vastustajia löytyi paljon. ' Vuonna 1908: rKaksiosainen ravintola avattiin 19.9.1908 klo 16.00. Jälkimmäisessä kabinetissa rakennettiin hallituksia mm. Elävä musiikki vaihtui Uralin pthlajasta jazzlinj oille, Ry'tmihäiriöklubi Perustettiin )a Jazzhrton klubiillat alkoivat. Suosio vain kasvoi ja avokeittiö sulkeutui seinien sisään. Vuonna 1999: Marco Polon baari remontoitiin ja ]unttakabinetti, joka oli tikkahuoneena, palautui jälleen kabinetiksi. I. Vuonna 1987: futtutuvan toiminta jatkui entisellään aina vuoteen 1987 asti, jolloin |unttaja Vinttikabineteista muodostettiin Marco Polo. Vuonna 2004: Graniittiravintolat Oy kasvoi yhdellä ravintolalla, kun ravintola Graniittilinna avattiin Marco Polon viereen jumpPasalina toimineeseen tilaan. Vuonna 1934 ravtntolaan haettiin ja saatiin täydet anniskeluoikeudet. futtutupana tunnettu miestenpuoli kiersi Säästöpankinrannan puoleista reunaa ja "kaikkein pyhin'eli naisten puoli oli sisemmä11ä reunalla. Vuonna 19O6: Siltasaaressa oleva graniittikallio alkoi muuntua graniittilinnaksi eli Helsingin työväentaloksi. Pöytä tunnetaankin edelleen vallankumouspö1tänä. Kun 1,919 rakennusta päästiin remontoimaan ja alasammuttua uutta tornia korottamaan, Juttutupa avasi taas ovensa, tosin raittiusravintoiana. Vuonna 1908-1930: Ravintola Graniittilinnan nykyinen tila toimi Helsingin Työväenyhdistyksen voimistelusalina ja urheiluseura |yryn salina, kunnes seura lopetettiin Vuonna 1917: Punakaarti majoittui työväentalon alakerran tiloihin. Vuonna 1930: Ravintolan toiminta jatkui vuoteen 1930, jolloin Helsingissä oli ns. Vuonna 1919: Kansalaissodassa valkoiset pommittivat |uttutupaa, ja talo joutui takavarikkoon vuoden loppuun. Yhdessä Juttutuvan nurkkapöydässä V.I
I I moittautumiset kars i ntaan viimeistään 1.9.08. vi h reaoksa@stad i ns lan g i.fi -\$,* Å* t' å sÅ GG FF ÄF s:-: LIN NANmÄrt.t . toaaa .u"uu'trnt 1 on TEATTERI l= L tl" 5 [1. Teltasta ovat ponnahtaneet kansan tietoisuuteen muun muassa Brita Koivunen, fakiiri Kronblom ja Raittisen veljekset, Myös Stadin Slangi ry:n puheenjohtaja Lasse Liemola aloitti laulajan uransa sieltä Iapahtu ma järlestettiin Li n nanmäel lä vuositta i n, ku n nes Peacock-teatteri rakennettiin ja sirkusteltalle ei ollut enaä tilaa, Stadin Slangi ry jatkaa hyväksi havaittua perinnettä Vihreel oksal-gaala on järlestetty vuosina 2006 1a 2007 Savoy-teatterissa. LVihreä Oksa 50-luvulta tähän päivään t' Vihreän Oksan perinteiden hengessä uusien kykyjen ponnahduslauta, Stadin Slangi ry on elvyttänyt Vihreän Oksan perinteen ja tarjoaa uusille kyvyille tilaisuuden tähtihetkiin elävän yleisön edessä. . Stadin Slanqin Vihreän Oksan karsinnat pidötään syksyllä 2008. .aa z++ .aa 2 t aaz ca aez .l41aaz. Paras palkinto on hyvä mieli, tilaisuus esiintyä elävän yleisön edessä ja mahdollisuus päästä eteenpäin taiteilijan uralla, Stadin Slangin tarjoama Vihreän Oksan perinteitä jatkava tilaisuus eroaa radikaalisti television kykykilpailuista, Meidän tapahtumassamme ei mollata tai nolata, vaan kannustetaan uusia lahjakkaita taitei I ijoita eteen päi n. Vihreän Oksan historia vie 1950-luvun Linnanmäelle ja sirkustelttaan. Tänä vuonna tapahtuma palaa juurilleen Linnanmäelle, Raati valitsee kiinnostavimmat esiintyiät suureen lopputapahtumaan, joka pidetään Peacock-feafferissa sunnuntaina 1 9,1 0.2008. !il$asrtrnttht. Lisätietoja esiintyjistä voi katsoa yhdistyksen sivuilta, www,stadinslangi.fi > historia > 2007 > vihreel oksal