w;:,w ffi.ffi ff ,ut '-€,q, :' // #J 3l2Br 15. VUOSIKERTA HINTAS€ S,TADIN SLANGIT :,11 P'ERIN.NEJA KULTTUU R I L E H TJ j lr JJ !J I, JI, Jil!J f r t !IJ I * a3 a .å*, +* EA 1ffi b% eF t& % !J IJ lr J r ) ,) _-F Fi: =r '-' !7 Il. ffi,.j 14. r #'* r^ ,#:#-,; ffii ffi.ffi. ffi .:s='.S :R--s'+31r*i;i!,'..r:+i'1 etrrryffi ä%r'*491. R R# RH R_
Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Säh köposti : tsi lari@stad i nslangi.fi 120 vuotta sitte slangi oli snadisti erilaist ku tänään. Kaikki, ku tsymffaa toisiaan, on tietyst väärässä. Ois kliffaa lesaa jotain jostain tämän hetken stadilaisest sporttaajast, ju I kki ksest tai i han taval I isest stad i laisest levaamisest, Tsilarin tarttee tietyst myöntaä, et väittees o snadisti peraä. Vaikka ne kuinka skragais ja tsymffais, niin sprooki dailaa omaa tietään. Friidu, Junnu ja s ffiS #s. Vanha slangi o stadilaisten buli yhteinen rakkaus ja tärkee siivu stadin ku lttu u rii . Sit kantsii minnaa, et stadin slangi o suvaitsevaisen jengin sprooki ja et itse Stadi o suvaitsevaisen jengin mesta. Se on tärkee osa siit duunist, mita Tsilari ja Stadinslangi duunaa. Stadin Kundi borkalla. Totta kai se voi ja skrivaakin Tää siad r kulttuuri 0n yhtä lailla vanhoje lädäreitte )a surinasussujen krr rryös tän nykyjengin kulttuurii. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. KLIFFAA KESÄÄ Tsilarin lukijoille. Sit taas tää 70-vuotias saa hepulit ku joku nelikyrnppinen bamlaa omaa slangiaan, Se o 7O-vuotiaasta iha päin helvattii, Ei olleskaa kunnon slangii. Tsilariki o kaikkien kaiffari! Mut sit o tietysti toi perinne, tää vanha slangi, jota kaikki diggaa ja jota vanhat starbut ja gimmat bamlaa ja jota snadit skloddit ja nykyiset prätkäjengit ja dirigatki lysnaa uteliaina ja treenaa oppia. Slangikin o tämmönen kielitieteellinen jatkumo niinku Kannen foto: OlliBull SkrlvaaT3ilariln Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Pemu P S Tsilari ku on suvaitsevainen, niin se tietyst bonjaa kans näit äkkivääpi. Tarkemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta +. Jos jengii hatuttaa, niin kantsri skrivaa snadi breivi Tsilariin, mut tiestyst omalla nimellä. Niin se sku I aa räa ki el itieteelli nen jatkumo. Päätoimittaja Pertti "Pemu " Stadin Slangi ry:n pj. Sitä Tsilarinkin palstoilla vähän väliä funtsataan, kinataan jopa skragataan, Skragis o kuiteskin ihan turhaa, Koska kaikki sprookit kuiteski kehitt.vy'cmia aikojaan Stadis budjaa vieläki B0ja 90-vuotiait starbuija girnmoi ku saa pultit ku joku 70-vuotias stadilainen bamlaa slangia. Seuraava numero ilmestyy elokuussa 201 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 15.07.201 mennessä. Lehden nimi Tsilari tulee sanoisfa "till säljaren", joka tarkoitti lehteä, sähkösanomdär jonka yhden kappaleen mwntitulon sai mwjä pitää itsellään. Näit vanhoi jultui jengi sitte kelaa ja minnaa ja skrivaa niist stoorei, joit ne shikkaa Tsilarin toimitukseen ja sit ne tulee gasettaan ja sillee niit sitte lapataan tohon stadilaisten muistojen ja perinteitten buliin laariin. pimut ja 2000-luvun pulut, farkkujengit, rokkarit, prätkäjengit, klopit ja murk;t vois kelaa omaa laiffiaan ja etteikö Tsilarin toimitus vois skrivaa taran päivän junnuist kovii stoorei. Mitä sit on stadin slangi niinku helahoitona. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Jengi tsiigas jenkkileffoi, lysnas rokkia )a Elvist )a letti smörjattii Brylcreemil ja sit ku tuli viel telkkari, niin soli ihan selvää, et slangiski alko olla jenkkikamaa. Mut nykyslangiski o ältsisti sanoja joita jengi käytti jo 1800-.luvun lopulla Sveduperäisten sanojen määrä o tullu snadimmaks, slobojen sanasto o yllättavän buli, Härmläisiisanoja on tullu vildesti lisää. Tääl jurbaanotki saa bamlaa iha mitä ne lystää. Sit ku ne snadisti treenaa slangii, niin niistäki pikkuhiljaa tu lee kun non stadilaisii. ls1 mffaajii et antaa tulla snögee tupaan. Mut sei tieteskään meinaa, etteikö nää tsalit. Mut niin sen pitää snadisti ollakin, Tsilariha on Stadinslangi ry:n perinneja kulttuurigasetta, Se merkkaa sitä, et vanhat starat ja gimmat muistelee aikaa kun noli snadei skloddei tai nuorii jannuja ja mimmejä, ku dallas glaiduina stadin kartsoil levaamist treenamassa, Sörkan Vennulla tai Byggalla joraamassa ja raflois birraa tai jarluu doKaamassa tai mitä itse kukin nyt sit duunas tai funtsi. Tää 90-vuotias o satavarma, et 70-vuotias bamlaa iha skeidaa eikä olleskaan oikeeta slangia. Viiskytluvul rupes jenkit jyllää stadis, lädikset nahkarotseis )a kanan revan mallisis niskaleteis, villamyssymissit villajumppereis farkuis Ja fritsuliinois. Lasse wffiffitu&ffiffi ffif€ffi Mustonen 050 550 5706 Liemola 050 585 B9B5 Pemun pääkirjoitus Kai kkien kaiffari Yks Tsilarin lesaaja kritisoi, et kaikki Tsilarin stoorit o vanhoist starbuist ja mutseist, et sei skrivaa mitää nuorist friiduist ja kundeist. Eli slangi o tämmöst sprookin jatkumoo, jossa joka heppu ja donna barnlaa orniaan, hittaa uusii sanoja, jotka sitte glömmataa ja sit ku joku uus sana futaa tosi kliffasti, niin siit sit tulee osa uutta slangii
rh q rR a' o a N ';s tii i iI rlL,l rifirimh FM oM"ftssonin Ekin alkupalat I h:r lJ.{,il 31201 SISÄLT Girnis ku ei oo gal is, voik bolso on känis. slangiiengi I Ie! "r="";* l4 htuNAPAAT PoTrurLEE" *.-* J. P.V. wffiffitu&ffiffi ffitsffi o t/-S Pääkirjoitus-----------------2 Mattssonin Ekin al ku pala-----------3 Stadin Slangin hallitus-------------4 Jäsenpostia------5 Bamlausd i ri ka n lööppi--------------6 Arthurin lounas-----------6 Slangille nyya bamis-----7 Stepa Suvio----B-9 Pesistä Stadissa---------10 Li h i ksiä etsi mässä-----------------11 Helsinki-päivää tsillailtii -----------12 Hekan ja Raija nyyat kniigat------13 Torimatamina------------14 Ku mpikses tsimmattii-------------1 5 Poppistara Affu Tanner16-17 Fillarilla Lintsin mäkeä--18 K. f '"t'a:= cuha kesista *;1 t"L. ----------28 Slangipakinoita -----------29 Stadi froogikset----------30 Fotoskaba 3/10----------30 Fotoskaba 21 10 vastaus----------3 1 Stadin kliffat mestat-----32 Sörkän friidun stooreja --33 Stadin Slangin kamoja --34 Myyntihinnasto -----------35 Mutsi on Bestis-----------36 Veden kieltä Stadissa-------"----37 Stadi froogiksen vastaukset-----38 Rutinapalsta----38 Jäsenhakemus -------38-39 Karin piirros-----39 Kloddit funtsaa --39 %H@CgHffiffiffiilhfi $e on Stadin rnastis mesta. H. kesän avaus--------------1 B Gamlat leffat--------------19 Gamlat anonssit--------------------1 I Stadin Kundi---------20-21 Stadin Friidu----------22-23 Stadin Junnu---------24-25 Sautskin palsta----------26 Stadin kummitusjutul ---27 Minne mennä Stadiss a
050-550 5706, m ustopertti @hotma i I . 4 STADIN SIANCI rv on P[RTJSTETTU / i 4"s.3 sss Yhd istyksen tarkoitu ksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen.sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen, HÅLå-åTUS Pu hee njohtaja Lasse Liemola puh 050 585 BgB5 lasse@liemola.com Varapu heenjohtaja Hannu Heiskanen puh. ku rvi nen @el m io.fi Mikko Seppälä puh. te rvo m aa@kol u m b u s.fi Erkki Nordberg puh. 040 567 1404 moseppal@helsinki.fi Pia Snellman pia.snellman@kol u mbus.fi TOIMISTffi jm TSILAR!ru T#gMäTUS Hämeentie 67 00550 Helsinki puh (09) 774 1041 toim i sto@stad i nslang i .fi tsi la ri @stad i nslang i.fi www.stadinslangi.fi TOIMISTO AVOIhåru& tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 wffiffitu&ffiffi ffif€ffi rger#åtuäåTTAJA Pertti'oPemu" Mustonen puh. Shungataa kimpa$a, smaagataa gutaa safkaa, saunotaa ja tsimmataa. 040 506 0954 raiia. Ilmoittaudu ajoissa, että mahdut messiin. 050 344 81B0B PAINOPAIKKA F,rcm Oy Vaasa HÅLtä,KUS ÅffiT O Lasse Liemola Puheenjohtaja Hannu Heiskanen Va ra pu heenjohtaja Cata Mansikka-aho Jäsen Erkki No'tlerg Jäsen Pekka Kurvinen Jäsen Pta Snellrnan Jäsen llmari Jokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. 050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh. 0400 428 325 hannu. ka rvinen @el isa net.fi JA$ffiruffiT Erkki Nordberg puh. 040 567 1444 moseppal@helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS o'OlliBull" Anikari puh. vietetään kliffa päivä Långholmenin saaressa. Mikko Seppälä Jäsen O4-$#{tr/}{6*; PER'f{iJå JA KULTTUU RIY HOISryS YUOPFS TA 1 995. 046 B1 1433 katri. mansikka-aho@ ed usku nta.fi Pekka Kurvinen pekka. heiskanen@htppalvelut.com Taloude n hoitaja Kimmo Karvinen puh 050 512 5077 * ki m mo. ilmari.joki nen@stad inglangi.fi MtrJsS}7å-tr 7.8. co m TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Cata Mansikka-aho puh
Yffiffitu&ffiffi ffii€# Pe 4.6. Kuvat voi lähettää myös CD.lle tai DVD:lle 5 Sla ngi ry:n kofisivuilla tallen nettuina. Ravintola Arthur, Vuorikatu 19. Toimitus. klo 14 Stadin Junnun ju lkistam inen Kampin Keskus 13-17.G.2010 (spv) Matka Liettuaan Kiertomatka: Ta llin na-RiikaKa u nasTra ka i-Vi ln a PAMAG-matkat Gsm 040 5221 91 HEINÄKUU LOMAILLAAN ELOKUU La 7.8. Ke 11.8. klo 18.00 S!angiristeily La 12.6. Resoluutio: 300 dpi:tä säh köpostioso i tteesee n : tsi lari @stad i nslang i .fi Va lokuvat toimiston osoitteeseen. klo 13.00 Arthurin lou nasta paaminen. TIEDOT TAPAHTUMISTA SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET . TI LAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN JÄSENEKSI LIITTYMINEN TIETOA YHDITYKSESTå ffiNEfr re*ffirereN Tekstit: ','n'orC + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h köpostioso itteesee n : tsi lari@stad i ns lang i,fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. klo 13-18,00 Päivä Langholmenissa. Espan lava LA 12.6. :!i airtt :ii1) a;q i,$i :+i; ,;t$t .:.r;1. Printit myös mielellään disketille tallennettuina, Käsinkiryoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. Ravintola Arth u r, Vuorikatu " I Tsekkaa elokuun Slang itreffien aika ja paikka Slangin nett saitilta SYYSKUU ke 15.9. klo 12 Stad,n Friidun ja Kundin julkistaminen. Syyskuun tapahtumista tarkemmin seu raavassa J A S E A{ P O S T r A Sfadin omilla . :i$..j ':!::t .:l.t tts1 '' .....,'..''.....""'.''',..',:.i; KESAKUU Tsilarissa. klo 13.00 Arthurin lounastapaami nen . Shungataan kimpassa, smaagataa gutaa safkaa, tsimmataan Ja saunotaan. llmoitukset: P D F-m uodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset
Stadin kundiks tuli PETER NYh,lAN tei((ar:si tuttu "Uutisvuoto"proggiksen sanavalmis dumari, neljännen pcl',,en staCilainen, jokaisen mutsin toivevävy. Ossi Ahlapuro, OlliBull Anikari, Cata Mansikka-Aho, Lasse Liemola, Tuija Rantalainen, Olli Ahvenlahti ja Sibelius-lukion kamarikuoro Marjukka Riihimäen liidaamana sai monet öögat kosteiks. Kin'rpas sjungatti kevätvirsi slangiks "J0 pukkas glaiduu aikaa" ja muit gamloi ja kliffoi biisei mutsist. Messis oli myös kolmekymment slangilaist jeesaamas järjestelyis, Kaikille megabuli tänks hyvä veto! STADIN FRllDU, KUNDI JA JUNNU julkistetti Es:a^ ?,a a Stadin slangin omaa proggista oli lavalla klo 10 a,*.2€" Eka<s sruias PURKKIORJAT Rytminen kierto-orkesteri , niicer ilrusa oli glaiduu ja rentoo lysnattavaa ja sontikoiden alla stondaava jengi nautti selkeest kundien musasta. Staroill ja yleisöll on makee fiilis ja adrenaliinii on erittyny sekä estraadilla et permannolla. Hki Iähtö ma 2z.tl 'p'ä "24,1 itt' Sagga oli niin gutaa, et Antsanki munnari aikaa bosessa, vanan. r,-: i i .!, ' !J' j,, lJ i ,'-',./ , --oJ llant leusdi ri lrän 1öötr t] i Iasse.liemola@liemola.com. Valituks tuli JUHC VALTONEN, 17v figelii skulaava jangsteri, jost venataa kansair,räiisl megastaraa, Juho ja frendi ALEKSI KOTILA skulas kimpas närt:ks er^giile kuinka kaks figelii soi Espan estraadil Stad in kesässä Stadin friiduks tuli OUT| PAKKAN EN dekkariskrivaaja, joka dallaa tseboil ympäri Laruu ja skrivaa stco'eja elävästä meidän stadist, jokainen plugg aaja tsennaa ne rnes:al cist Outi skrivaa. SEL R/MVAT \RTHURIN LOUNÅS T{PAAN4I$:Eft Lunssitreffien jengii poseeraamassa, Ku ve^s:e" st tsiigaa, ni ekana stondaa bamis-Lasse, sit 'a'a ts {t, Antsa kuikuilee taustalta, hotlan booss' r3, .a -3o" geris smailaa Skutsari-Hanski, ke 11.8 ke 1 5.9 to 1 i,.la :.:.:.:::.::i:.:t:i: j;.::.. Slangin hallitus oli yhtä lukuun ottamatta stagella Ekaks sjungattii kimpas "Niin gimis on Stadi", Cata, Mikko ja rnä liidattii, Eki, Hanski, Kimmo ja Pekka oli taustakööris ja koko buli jengi sjungas kimpas, niille oli dilkattu sanat. Hanski, Stadin skuts ari 1a meidän varabamis, julkisti Stadin Junnun, mä sain kertoo Stadin friidun ja Cata Stadin Kundin, Blummat dilkkas Mikko ja Kimmo, Eki ja Pekka luovutti plakaatit Jälkkärit oli perinteisest Espan kappelis, jossa HCK-ELANTO sccnnssas meille kaikille kakkuborkat. Slangiiengii oli messissä ihantlinJsti. ''$f?ifi-Fr .tf -'. klo 13.00 Hotelli Arthurin raflassa. j..i..:.:.:!1. Buli tänks taas kerran Jengin palaute on ol , ::s: v Si kaveri mun facebco< ' -J,,"','a veto! ( -za *.3saa {r(c.lengille! oikeet valinnat', skrivas monl Se, I zå ,a -s ia'i iimestyy elokuussa, tsiigatkaa meidän häppäreitä ja tu lkaa messiin . Nyyaa jänskää on tulossa , Lasse Liemola Ba n'is 6 #'& sg,4/€'... HWAT "VEDOT" Showbisnekses on tapana hehkutt aa "hyvä veto" onnistuneest keikast. MUTSI ON BESTIS tapahtuma oli "hyvä veto", Durnrstsyrkka täytty slangijengist ja seurakunnan oma väki oli kybällä r.essissa, Tsyrkan oma urkuri Harri Viitanen skulas aluks oman b isinsä "Gigue-fuuga uruille Jäätelöauton teemasta Bach ir^ talaan''.Tää oli saletist eka kerta ku tsaarinvallan aikana bygatus lsl,rkas bamlattii ja sjungattii stadin slangilla, Tsyrkan oma dur rs:arpi Poutialsen Masa bamlas Maria-mutsist ja sen skidist a neuhkas välii : "HEl, KELAAvÄHÄt", sit tuli biblutekstii slang, ,.Pertti "Sartti" Salolainen pluggas STADILAISEN KYMMENEN KASKYY" ja "PAAVALIN KlRiE KOR|NTTOLAISILLE" molemmat slanginnettuina. gsm 050 58 58 985 l^ [lL)-l't] n LoluJ Eka Arthurin lunssitreffi iärkätti i n Keskivii kkona 28.1. Outi Pakkanen barnlas mutsista ja Torsti Lehtinen minnaili mutseja kautta aikojen. ke 1 7.11 ke 1 5.12 JOUt$,RtST'E-ffi Hki'iftkho1ffi*:. j jj: tj. Trubaduuri MIKKO PERKOILA veti omat biisinsä rutiinilla niinku kans Skoudebossin oma COMMANDERS GANG solisteina REIJA LANG ja CATA MANSIKKA-AHO wffi$tu&ffiffi ffifsffi 01.04.241 Tänä ,ruonna julkistetti ekan kerran STADIN JUNNU klo 11 .40. llmestyy syksyst alxaen Kaikkien olkkarii bamlaa nyyssei Maikkaril. \ u utisen Antsa bamlas skoijii läppää ja jengi skruudas magat täböiks gutaa saggaa
jos haluu Ssntrt-r Ontan rnielipiteensä. Beni födas Stadissa 1932 )a delas Nurmijärvellä 201 0. Funtsinkin. Bamiksen rooli on atna tärkee. Kl 1 siin tan itaan vi1de jengii. :: sekin On ihan _lees E i :tit :;:ttr' tirtåä veks, r ailir:'r :13 St.1rf uien kanS kaikesi trrsi.iJ:r samaa mielta. Eii n\t \ aan kaikki hyvii idiksii stikk aamaan ! Vaikka seuraavaan Tsilariin niit ehtis sit viel funtsii ennen ku bamiksest paåtetaån. j i : : :-" s::: eks) )'ioku nuo13:.1.r:l:-. Y;!: . \{ones mestas baml ataan, -'tt pitäs saada nuorii mes.1. ,iengis pysyy ne gamlat, . Vin,eO. osaa skrivaa slangi 1.1 :: 1l ._._-iu tsennaa Stadii ia sen r--historraa. Mä en niit juurikaan tsennaa. Lasse skrivas Tsilaris (212010) kans , mtta se funtsii kapun roolistaan Ois kliffa pluggaa, mitä fi.urtsii ile, joita kiinnostas ru\'era bamikseks ens rundilla. Dirikan pitää sitt osaa johtaa sitä jengii Ja tsiigaa, ett kaikki pysyy nressissä ja glaidurna, ku tekee duunii samas botskis slangin hyväks. Bamiksen pitaå laks aa 1a ehtii patnaa duunii \lut ei niikåån yhdistys tietn trtr \ Aan r hen starbun shou'. Jäsenethän sen sr.ksvn kokoukses päänää. ku starbui shiftaa .'" :..n iengeihin, niinku ', -: , r. Ettei kukaan sais feikkei idiksii mun motiivei st (taas), ni tää ei oo mikään "vaallpuhe". Mutt jos :1. ett .r,sioita lrinrsrtaan kinrpesse. i '4n::,,.,:t' -& Keijo " Ben i " Benjam i nsson starttas Päits i n p rätkäki saan 20 kertaa, joista sleppas läpi 1 6 kertaa. Tasa-arvon nimes, ihan sama (niinku nuoret bamlaa). Se skrivas kans, ett ois hyvä saada jatkaja messiin tan vuoden hallitukseen. kl 1klrl:; tS. kuka se nyya bamis r ois olla niistä, kr"r siel n\t tsittaa. Tärkeintä or, ett ois hyvä tyvppi. ::' :l'.":S " päästä. Ni kaikkien ois sit iisimpää blokkaa oma suosikkinsa. ku[a vois steppaa buleihin stifloihin. ku järkätäätr jofisui. ett mus vois olla -ii:re.ta slangin bartrrkseks. Illr.'Il,Srtr Str:b -:r i tS -lf.':',,:;rään kurkkL:Lr:1. Must on yhtä tärkeetä, ; . treltei ja muuta kliftaa s ^;:r : j engin iloks. En asefu ees ehdokkaaks, vaik muutama ) stär'ällinen sielu onki banrlannu. _1.-,s :åä ir'11S1 sais r.älil triidun bamikseks. Tarvitaan kans :.i.r k-. Eka startti oli vuonna 1954 javiimeinen 1973. :1.. ett kaikki skulaa. -*;. Eik:i tante skagaa. Entäs joku muu friidu. Så,AIVGIlf/VGILLE ruYYA $!.RY samh ei oo I *# u% mikää '** ffimamis! .t U t4 *H3"qj:LtAJLorr,riLE= i trs 7 Prätkälegend a Keij o Benjpinsson on po ffi.'. TS!LARI 3/10 Slan'eii engin bamlausdirika Lasse skrivas jo Tsilaris 5 2009, ett aikoo shiftaa bamiksen mestasta tån kauden jälkeen. , -:-> :rr. Wi:t '",ÅÅ:",,. ffiF OTTAA OSAA IAHEISTEN SURUUN.. lllltt tsennaakt-rhan llulrt täsenet paremntin. .':: t-rr slangist innostunu. Se ett viittii fluu daa yhdistyksen asioill a ja tsennaa starbui eri mestois niinku Lasse, on yhdistykselle tosi hvr,ä. sielt jengin i ;:. \';:^.,-'iS ir. \lä diugren sltä. Mutt oikeesti, en oo siit me stasta koskaan haaveillu
9 vuotta amatöörinä ja 13 vuotta ammattilaisena. B Sten "Stepa" Suvio kuuluu sarjaan "wanhan ajan herrasmiehet -jollaisia ei duunata enää". Stepa oli eka suomalainen knekkailun Olympiakultamitskun finnaaja vuonna 1936 Berliinissä. 25.11 .1911. E/ I f E t f I J J f Yffiätu&ffiffi ffif€ffi rryryryw%A bÅffiffffi *s*S-ffiffire"reffi* Sten Suvio, nyrkkeilijä ja h Sten Suvio syntyi Hannilassä, lähellä Antreaa. Ekan bograusmatsin hän otti Viipurissa toukokuussa 1927. Stepa otti aina borsan päästä, jos samassa hississä matkusti naisia. Stepalle myönnettii Nyrkkeilyn suurmestarin arvonimi. Kaikkiaan matsilistalla on 269 matsii, Ammattilaismatsei 48, joist finnauksii 36, tasureita 3 ja 9 kertaa tulidaijuun. SM-hopeaa vuosina 1g2g ja 30. \Y . Stepa finnas olympiapronssimitalisti Bruno "Brynkka" Ahlbergin kaikissa viidessä matsissa vuosina 1933-36. 1941 kranun sirpaleesta vensteriin handuun ja menetti peukalon ja sirpale vioitti samalla kahta sormee ja kämmenlu ustoa. Suomen urheilun kultaisen ansioristin hän sai vuonna 1972. r Stepan erikoisaseena oli räjähtävä vensteri koukku jolla hän knokkas ketoon vastustajista jopa 85 %. Hän varttui ja kävi koulua Viipurissa. Stepan elämästä 22 vuotta kului bograajana. --l . Ekassa maaottelussaan 20 kesänen Stepa bankkas kanveesiin Svedujen jengin "kovimman" knekkaajan,Pelle Edlundin. 5 maaotteluu, jotka kaikki finnauksii. Stepa oli Suomen mestari vuosina 1933, -34, -35 ja -36. -l+ r\:q -\,6' Q-t ry*. Ennen Olympialaisia Stepa oli ottanu 147 matsii, joist kansainvälisii 29 1a niistä hän finnas 22. Stepan menestys matseissa perustui bulilta osin vensterin handun stydiin käyttöön ja on väitetty, että osuus olis ollu lähes B0% lyönneistä. Amatöörimatsei Stepa otti 225, joista finnas 242. Stepa haavoittui jatkokrigun aikana v
Toisin oli Stepan aikana. mafti Aho ja Mauri ruonalä. Lukuisista yrityksistä huolimatta duunia ei juuri kotimaasta löytynyt. vaan myös ete_ lä m aalaisen nopeaälyinen heppu. htlyohernmin opin bonjaarnaan käsitteen "karisma" ja tsennasin et tässä starbussa olijust sitä. Aikanaan, kun oli tapana järkkää Eurooppa vastaan Amerikka maanosamatseja, oli Stepa ainut pohjoismaalainen, jolle suotiin Euroopan jengin koutsin näyttävä duuni. oli Stepalle kiitollinen. koko hänen elämänsä ajan. "t'-;*Stepa Suvio palaverissa maajoukkueen kanssa, ennen Ruotsi -maaottelua. Seura oli pffinyt Sten Suvion. Stepa tarjoutui useaan otteeseen antamaan tietotaitonsa Suo_ men Nyrkkeilyliiton käyttöön, mutta edes Stepan kirjeisiin ei katsottu aiheelliseksi vastata. Muualla Stepa oli arvostettu bograilun asiantuntija. Myös isä Yrjö ja poika Harri piitulainen, ol ivat Stepan koutsattavana.. Kuvassa vas. Hänen paatoksellinen suhtautumisensa rakasta_ maansa lajiin ei saanut aina suinkaan ymmärrysta asioista päättäviltä aikalaisilta. Opettihan Stepa lngolle sen iskusarjan jolla tämä voittii ammattilaisten raskaan sarjan mestaruuden Floyd Pattersonilta. Opettelin sil.:loin pugilismin kikkoja ja skabasinkln poikasarjoissa nle_ nestyksella. Tuon mitalin molemmat puolet tulivat dilkkaamaan mielipiteitä hänestä. TSILARI 3i1O "Vasen suora pitää työdä salaman nopeasti, kuin cobra iskee ja napeasti palata samaa tietä takaisin". Stepa ei ollut ainoastaan no_ pealiikkeinen. vuoden 1936 Berliinin Olympialaisten knek_ kauksen välisarjan kultamitalistin, pitåmäå meille kundeilfe',tekniikkakur:ssia. Siinä åi1ässä oll jotain outoo. Tärnä kohtäffinen oli ainoa kerta kun tapasin Stepan livenä. Hänet leimattiin isänmaan petturiksikin, vaikka juuri isänmaa petti Stepan. Paradoksaalista oli sekin, että vuonna 1gS2 Helsingin Olympiakehån kulmassa håaräsi Svedun knekkailujengin I Teksti: OlliBull Anikari Fotot: Urheilukirjasto koutsina vuoden 1936 Olympialaisten kultamitalisti, Suomen kansalainen Sten Suvio. vlerasta 1a melkeen pelottavaa. Stepan olemus herätti varrnaan aina nuomroc m ssa hän sitten iriikkl.lkin polakkren suk-a sekottuneena kaqalaissveCulajsuuteen, stikkas ou_ don mausteen tuon miehen vil kkaassa persoonassa. \ Stepa otettiin avosylin vastaan naapurimaassa Svedussa, jossa hä n toimi maan knekkailirn paar<outsina yhdekyån vuotta. ,*yttr jotain "bulimpaa' siinä kohtaarni#a oli, koska en ole siitä toipunut vieläkään. jossa *reffasin Stepan. Olli Mäki. lngemar "lngo" Johansson mm. Väitti vikkelä_ liikkeinen, nopeesti bamlaava tummafledanen starbu. Sten Suvion etämän stoori on paljon bulimpi kuin tan jutun puitteissa on mahdollista skrivaa. jonka feisi oli melkeen ruman kaunis Hepun klyyvari oli skafrafin, vuosien varrella buiin xokoel_ man suona ja koukkuja. .gotka oli rnuov,annu sen omituisen malliseks ulkonemaksi, muuten aika slirnmissä lärvissä. Hän oli kuitenkin "wanhan ajan genile_ man' jolla oli aina tapana his_ sissä ottaa borsa päästä, jos samassa kyydissä oli naisia. Stepalle koko elämä oli nyrkkeilyä ia nyrkkeity oli koko g a rna. Stepan suhtautuminen elämänsä buliimpaan rakkauteen nyrkkeilyyn, oli lähes tieteellistä syventyrnistä 'alan saloihin. Stepa oli kuin etelämaalaisen mentaliteetin suurlähettiläs härmäläisen jurossa sielunmaisemassa. Silloisen nyrkkeilyseurani, Helsingin Tarmon järkkäämä poikanyrkkeilijöiden valmennusilta oli se mesta. Epäilemättä hän tsennasi myös naiskauneuden päälle, olihan Stepa neljä kertaa viral_ lisesti aviksessa ja sukulaiset olivat alkaneet nimitellä vairno;a "sohvatyynyiksi". Nykyään eri lajien suomalaisia koutseja pidetään hyvässä kurssissa, kun ne on duunissa ympäri maailmaa. Miehen, jonka koko elämänduuni oli nyrkkeily ja sen kehittäminen, oli siis tsögatt ava duunia muualta. Legendaarisen raskaansarjan arnmattiny,rkkeilyn rnaailman mestan Archie &{ooren nekrologin kiryoitti eräs The Ring -tsaittarin amerikkalainen nyrkkeilytoimittaja sanoin: " Kukaan ml'es ei voi rakastaa ketään naista, niin kuin Archie lvloare rakasti nyrkkeilyä'i Stepan kohdalla ei voi käyttää yhtään tievempäa ilmausta. Kuulin ekan kerran elämässäni tuon starbun nimen ja sain samalla tietää, et ukko oli finnannu ekana suomalaisena knekkaajana 0lympialaisten kultamitskun, jcskus ennen kriguu. Stepa tais bankkaa mut ketoon tu o I loi n -loppuiäks-en i
aika kliff a lehti j oka skri\ aa palj o futiksesta la lätkästä muuten. Ja siellähän on alna kliffaa. No. Sitten me r-ähä nrvrtsinä dallattrin himaan p ä i n .. Kyl rnä sen tsennaan, et Roihiksessa ja sielläpäin on sktrlattlr pesistä, ne giltsit on \"1ss1ln finnannu jotain mestarLruksiakin. Siis aina. lii Pesistä Stadlssa -miksi ihrneessä. Emmä muista siitä matsista, miten siinä kävi, mut sen må muistan et PuMu sinä vtronna finnas Suomen mestaruuden. 10 Yffiffitu&ffiffi ffid-ffiffi Teksti: Bubi Asplund @R Ehkä Beni stikkas mut ts) gellä himaan, emmä nrllista enää. Mä meinasin saada slaa._ein ku mä yks päir ä selailin Ijrheilulehteä. ku se ruli himaan sieltä lenkeistä. Se on aina kliffaa barttlaa skeidaa vanhojen gailtoJ en kanssa. Se oli Beni. Mun mielestä aivan kreisiä tou hua. Sit vielä jotkur flekkaa ja jotkut vaan haavottuu. Se oli ehkä vtronna 72. Tosin sita tehdään vuorotelle. Sit mä oon tirntsannu sitäkin, et se ei oo oikee redii, ku j otku saa olla inessä matsitt aikana. Mut, sanokaa lnnn barnlanneeni, että ei Stadilaiset ota pesistä r-rnrakseen. Mehän t ltiin r astakkaisilla puolilla kentsLlLl. Se mikä er ttrulle tos pesiksessä kanS otr allennttt ou se. \o. siinä vastustajan jengissä oli yksi kundi joka huusi: \4oi ! Et sä muista mua. Jönde oli syntynyt Stad issa , 14 .7 .1945 . Kuka ois uskonu, et Stadin futispyhättöön tuo daan pesisukkeleita jostain landelta. Mä oon joskus funtsannu. 3os se oliki kunnari. et kui se Tahko tonrnlosen pelin kekkas. No kerran skloddina mulle satfu tämmönen tapaus: mä dallasin ihan rauhassa pitkin Kaisiksen rantaa Ja mun frendi Beni tuli vastaan. Mua ei oo koskaaan kiin nostan u noi extremelajit, niinku joku basejumping tai thaibograus. Se on ihme laji se pesis. semrnosta peliä ne toiset hakkaa. Sehän on junttien laji. Jönde oli stadilainen, jolle perhe, Stadi, frendit, brankkariduuni ja futis oli elämän bulimmat asiat. .r7 STAD E h-{ B ffi[.{ KffiR[ J #ru il E DffifuAS Stadin brankKar , ylipalomies h,lartti Juhani Silvennoinen skulas viimisen matsinsa treeneissä Ka pylä ssä (Raviksella) 16 5 2C40 synnyinkentsullaari Hiekka slyyttas Jönden tiimalasista rakkaan harrastuksen, ja brankkarifrendien ympäröimänä. Matsin tälkeen me Benin kans mentiin sit Lintsille. Mä en oikeesti tsennaa ku yhen typerämmän niin sanotun urheilulaj in, ja se on tietty ravtt. et miten siin rrittaå niitä skulaalia, ku j otkut luudaa himaan ja jotkut delaa kesken rnatsin. Mikä on sää1i. \1-'i .-''li:r e: nla en oo lysnannu ihen kunnolla. . Mä funtsasin, et mitä toi niitten höö,_seri pakki huutelee, ku mä itekin siin matsis skulasin höögeri pakkii. Ookattiin ruoristoradat i a bostonpl'örät. Joo, ffiä sanoin, tein snadin fintin, bvvrin Ja me finnattiin j otain 61 . tnut toiset joutr.rr-r r,iikoruoroon, eli pidelle tei kartsalle kait. Kunnes fl1'_gattiin ulos sreltä, oltiin kai hur,rdettu liikaa tai jotain. Mut niinku oikeita sporttilajeja, niinku futista, lätkää, yleisurheilua. Mentiin Kaisikseen tsiigaa ku PuMu, eli Puna-Mustat, skulas jotain itä-Savon tar lakeuksien jengiä vastaan. Sen koommin ei olla nähty. kär tiin \ ekkulassa Ja mitä kaikkee. Siis Se, ku tulevat metvurstit rundaa j otain baanaa... Mä oon aina digannu sporttia. Pohjalaiset tsennaa sen bettremmin ku rnä... Mä siihen, et täh, pesistä. No se Beni sai mut kuitenkin suostuteltua sinne pesismatsiin. et kuka se jtrku Gr-rnnari on tai oli.. \o, matsin jälkeen mentiin sitten Oogeehen bisselle j a naureskeltiin vanhoj a. . Josjoku Roihikan giltse istä nyt vetää hernettä neesuun ku mä arvostelen niitten lajii, niin ei voi mitään. niin siinä stondas skrivattuna, et ne metnaa skulaa j otain pesisnratsei a Finnair stadionilla. \ {itä-hän sekin sit tarkottaa. Toisaalta, kuka vanhoj a muistelee, sitä stidillä öögaan... No, nykypäivänä kaikki on mahollista. \lonta r-uotta myöhemmin kun nrä olin skulaamassa tirtista Brakulla, eli Kallion Bisletiiiä. Sit se sano mulle: Et sä muista mua. Toisa alta olihan se Tahko kerran jossain batnlannu slaalomista, että "mitäs urheilua se sellainen oil, että mennään hissillä mäki ylös ja lasketaan se alas". ei i rlikka nirssä nrJtseiss.i 1t-rkLl flLtudais r aik ilnr;.rSI.r snragr"rLr :ai bissee. Kauheen suuri saavutus. Sen takia mä ihmettele nkin. Sil oli pari flibaria matsiin jotka se oli kai pö11iny j ostain. siin futisstadionilla j oka on Bolliksella. i. luudaa ja tosissaan skulaa. Et oli sillä staralla aatoksia. tokalia raksolla koutsi nosti nrut kärkeen Ja me skragattiin pari kertaa sen pakin kans boltsista. Se froogas multa, et lähetsä tsi gaan pesistä
palautteista on oikean lihiksen Sauts ki, lih isosaston vastaava apu laisbosse. 2008 ovottu korkeotosoinen spo-hotelli upeine ^:csostoineen. ieryetulioisdrinkit ' rcmioiset io illolliset ' ' :-rviftee * vedet iokoisen r sen yhteydessö ' , 5 cl tolonviiniö/henkilo :cllisenyhteydessö :-. F* d ,i tiå €r a Ia , ,1 ro& *s *åI ä.s 1"# :4 L.'\" 1 rl .u ris ah 1.6 fd ;ef u st ti nnl t4 {Y if; i0 v iit! Ll*n* rr4 *i vkv {rif; .30 I Ur mis Palk välis Parv*sffiffi flygffiffig LAHDE MUKAAN JUF]L S-:'.,::\ STADIN SLANGIN l5 -VUOTISTA TAIVALTÄ , rlr '. \'htä harmaata slödeä mössöä koko homma, pelkkää lörtsyä. Y$Htu&ffiffi ffi/€ffi 11 ffi-ffi fu ,-+rE Si =rSS =-*: S ======S =:=-=-s s =, --.= == .:: '= 'åB S +*-*t=ES. livoniotrovels.fi/tsilori € : IAHDH ffiffiffiffiffiffizu. :^-o: 340 € / henkllo Sco on v. Sit hän vielä kaipas lihikseen rapeata kuorta ja vähäilmaisen fudisboltsin muotoa. ei siis r alnrista sikanautaa. 21 .10.201 (5 pvl Motko po ketti sisö ltöö : ' loivomotkot . e$åä 1 I ql 4i &p. \)t kaikki sprogaa. rtr(VEREEN l7 . *ffier! #ffien !"r 3 3Saaduista hyvä jatkaa etsintää. * Lrtn L f,, L. Huoneet koikillo mukovuuksillo. .i\ =!\\-= Olipa vänkää saada edellisen Tsilarin lihisjutusta runsaasti palautetta. bussikulietukset ' moioitus 2hh . \iin olikin, mutta tsiigatkaa rnitä nykylihiksissä on. Siihen tarvrtaan mr ö s hehtolitroittain bis seä. llq,li' # k*0. Hän nruistutti, ettå stattan lihiksessä oli naudasta lauhettua flesua. ihan niinku strömari on rneille ainoo oikee fisu. {, \* *s6 *& '# N$a B€$ q*s ''$ffi ffis ä å€3 aås n ilEä rffi ffi ä* Å it *\**\ 1d ir ll \Jt!å1 isen rlrjal ,6.2{ ldes. :::kettiin io lAhde motkolle ': l : ww\ /. Se kannustaa Tsilarin toimitusta jatkamaan oikean stadilaisen lihiksen etsintää. ffitre ffi{fiiffa. .*--G s-€ +BT u.*% .=-:S i-==-,-t''$'., 3,1. Vaalikaamme perinnettä eikä alistuta eineslihiksi in. 4 # '..F ,l tr It ,i,1 ,& ,n n n ,*' k l* i, b#e#-k # .:;r'..: *i qåiii. et perinteitä on vaalittar a. josko joku niistä duuneis nykyisin edes lähes entisen stattan lihiksen \eroista kamaa. snadiksi hakattua keitetn ä egr.ra ja tälteriisi ei o1lu puurcrriisimössöä \'aan J) \ inä. +e. Snadi reunahuomautus: Ei lihis sinänsä tee jatkaå 1äskiks. Eriryisesti haluan kertoa erään luktjagimman kliffasta palautteesta. Just niin, siinä missä rössipottu, leminsärä tai fisr"rkukko on suomalaista landeperinnetta, niin lihis on ehtaa stadilaisuutta. Olenkin toimituksen läskeimp åna kundina ottanut duunikseni panna vanhojen stadilaisten muodostaman lihispartion tsekkaamaan pienleipomoiden lihiksiä. Lihis on stadilaisten kansallisskruudaa
ffi-.. q .. t .R {ä qx ,: %å*i.
,:åi r,\' tj ffi:@ .:r'. * :I 11. !, ii, Sen jälkeen Stadin Slangil dirika Lasse Liemola sjungas jä bamlas ajoista, miten kaikki oikein alkoi Lintsillä 60-t,uotta sitten. Hittaat sä "r ', Stadinmeqtat # ,,,,1,u, eiÄ: PorTtiiLEi t iiiiili,:yr;tr1;;,',t,, t ilW
j oka kalasteli ostajia juoksernalla heitä vastaan ja huutamalla: "Was kar-rfen sie'l l" Sellainen kär'ttä1'tyminen oli kielletn'ä. Erikseen oli vielä torivalvoj a, j oka tarkasti pöytien sijainnit. leipomoihin o stettiin marj at torilta. Joskus kauppiaden kesken tuli rnyyntip aiko i sta kinaa. Saaristolaisr-eneet toivat rantaan tuotteita mm. kun ensimmäiset pommikoneet lensiv åt Helsin._ein Ja Kauppatorin ylitse. Mies kul jetti päänsä pääl1ä korkeata tornia rottinkisia paperikoreja. Viihdvin torilla. Hän valmisti ruokia myytär'äksi 1a hänen kaalik ååryleitään nrlti in hakemaan pitkänkin matkan päästä. \Iairen mieleen on jäänyt pö1'tänaapurit. Maalaiset toir.at hevosrattailla maatalousfuotteita. Hänellä t-rli päässään iso harsohettu ja hän ei koskaan pruhunut kenellekään nritään. Niin Kauppatorilla kuin Hakaniemenkin torilla oli orla poliisi, joka r.alr oi ettei myynti alkanut ennen kello seitsemää ja etta kaikki sujui lakien ja asetusten mukaan. iotka o1n at \larion Rungin istrr anhempia. Jos ostaja, varsinkin muualta tullut mies kertoi vievänsä hedelmat maalle. Hän kiusasi aina naapureitä, jotka olivat juutalaisia eivätkä syöneet sian lihaa. Kanannrunista katsottiin keltuaisen r.äri rikkom alla muna lasipurkkiin. joita sokeat tekir-ät l a nrv ir ät . Malmilta nrli kerran viikossa her oskuonna hapanta leipää. Tr'ö oli raskasta, koska kaikki raaka-aineet piti tuoda kantamalla torilta. \'lainoksia ei tawtttu, sillä leir.ät loppuivat alta aika)'ksikön. Kun Maire tuli Vuorimiehenkadulle, hänen tätinsä oli 53-vuotias ja Alfred vasta 36 r,uotta,ioten 35 neliön asunnossa ei ollut helppoä, kun pienessä kodissa oli kaksi te ini-ikäi st ä qlttöå. S1ks1'I1ä kotiin hankittiin talr-en varalle perunat, puolukat ja markkinoilta suolasilakat. Tätini oli hankinnoissa tarkka. Alfred iski heti silmänsä minuun ja oli täysi työ pitåå hänet loitolla. Hänen kerrottiin oler-an maratoonari. \ laire rnuisteiee. \ aista kutsuttiin S i lkkiSaaraksi. Hänellä oli oma siirtom aaja leikkeleliike Vuorikadulla. E,vi nukkui pukkisängyssä, j oka vietiin päiväksi ullakolle. Kun hän keman tilasi kahvintuoj alta kinkkr-rr.oileivän, kuului naapruripö1-dästä kommentti: "Sika sr.ö sikaa." Lihaa mvvtiin a\ oimesti tiskiltä Tätini r-rli kLrvapintainen nainen. sukuninreltään Manulkin. Tästä tuli paksua h)]'telöä, johon munat upotettiin ja näin ne säilf ivät pitkään. Vintissä oli muutenkin puoli huushollia, koska asunnossa ei ollut säilytystilaa kuin pari pientä komeroa eteisessä. Alfred knljetti rattailla marjalaatikot vakioasiakkaille mln. Pitkä ja komea ja lähes I 00-kiloinen hänkin. Hän otti eri paikoista perunoita malliksi ja pani niihin erilaisia merkkejä. Pihan perällä sijaitsi tärkeä rakennus, jossa oli pesutupd, roskalaatikko ja huusi. 1920-1930-luvulla torikauppa oli vilkasta, mm. 14 Äidln kuoltua ia isän al kohol isoiduttua Maire muutti isänsä siskon Alina Sofia Lindtsromin (os. Usein torilla kävi mustiin pukeutunut nainen. Kappeliin ja Colornbian kahr ilaan. jossa jokaisella oli oma pömpeli. Keitteli niitä kotona, maisteli ia tilasi r asta sen jälkeen pari säkillistä. Syksyisin oli silakkamarkkinat, mutta kaupan oli vain suolattua silakkaa puuastioissa ja vaspuuki a mausteli emes sä. Maire nukkui keittiössä. Sitä oli leiponut hevosen aj aJa.p ien i pi öreä nainen Mandi \ larke I in . Rouva varsinkin oli ttrpakka nainen. Turistej a ja erilaisia ihmisiä oli paljon. Marion Rungin isovanhemmat pöytänaapureina. täti pani huonommat hedelniät alle ia taisi välillä fr-rskata punnituksessakin. Mairen ura tori matamina pååttyi sinä ikirnuistoisena päivänä. Man-delin), jota kutsutti in Liina-täd i ksi ia hänen miehensä Alfredin luokse puutaloon Vuorimiehenkatu 18. Voitinki tuotiin kerran vii---kossa torille Helsingin pitä' jästä. Kun Mandin kuonna ilrnestyi torin laidalle lJnioninkadulta, ihmiset riensivät jonoksi kuorman perään. j oka painoi yli I 00 kiloa. Setäni oli heidän kanssaan alna sanaharkassa. litran puupytyissä Ingmanin viiliä , Sipoosta. Ensin purkkiin kaadettiin vetta ja sekaan laitettiin vesilasi -nimistä arnetta, jota sai ostaa apteekista. Varsinkin kesäaikaan siellä oli vilkasta. Munat mr ös säilöttiin lasipurkkiin. kun asiakkaat ostivat koko r,iikon tarpeen. Setäni oli iso mies. fi\ Tori matam i na Kau ppatori I la Maire Lindqvist 97 -vuotias osa2 muistelee inj oj en asvatti k. Erikoinen ilmestys oli myös pieni mies, nimeltåan Honkanen. Kamarissa Liinalla ja Alf: redilla oli kahden maattava sänky, joka petattiin päiväksi korkeaksi työntämälIä se kokoon. Hänet oli btettu kasvattityttäreks i isän sisaren lrenen perheestä, kun hänen isänsä oli kuollut kan salais sodassa. Suolalohta oli tarJolla puutiinuissa. että I 9l (-l-lurulla torilla nrrl-tiin mr ös lihaa avoirnesti tiskiltå. Liina-tati oli topakka liikenainen. \ iinpä hän ja hänen mieherisä päättivat ryhtyå torikauppiaiksi. Pytystä piti wffiffitu&ffiffi ffif€ffi KARI VARVIKKO ''\ rnaksaa pantti. Perheeseen kuului myös serkku Evi Helin, joka oli vuotta nuorempi Mairea. Yksityisyydestä ei ollut tietoak aan. Kodissa oli yksi huone ja pieni keittiö, jonka ikkuna oli katossa
Aina joskus joku kavereist dyykkas kympist maga edellä ja sit tsiigailtii sen punasta magaa ja funtsattii, et on se kova kundi. Sit ku knekkaajat oli smiitannu vek, oli meidän kloddien vuoro häslää kehässä. Välikkönade oli sem,mcst hippaa, jota brassattii hyppyaltaan ja 25 n"etrin altaan välises 5-6 rr'etri i levees aukossa. Loppukesäst me böllittii evaät messiin Kumpiksen tredikast, mennen tullen. ku dilkattii näytteinä Usein broidin kanssa böllittii himasta Katin. joka keksi "härvel i"-r"t i m isen hypyn. Kurkkui, porkkanoit, retiisei, mansikoit ja fiblu i. Lankult oli kliffa dyykkaa )a duunaa tem ppu i. Se kynttäs suklaa pari kertaa altaan mitan ihan iisisti. Askin talli oli duunannu Kumpikseen kesätreenimestan niille. Tosin en mä sitäkään jaksanu koko altaan mittaa, mut mä vedin täysillä puoleen väliin ja jäin sit kellumaa ja tsiig aa, et näkiks kukaan. Välil sattu stottiks i i ku molemmilt puolilt kundit dyykkas sa maa n a rkaa n ja knuburat osu vodan alla yhteen h'litää fitimpaä ei kyl kcskaan sattunu, eikä kukaa hukkunu -onneks. Kumpiksen uimala ja Blobika,tai Mustis, niin ku silloin sanottii, oli mestoi mis vietettii kesiksii kloddina. 6 wffiffitu&ffiffi ffitsffi Kumpikses tsi mmattii kesikset. a*Päivät meni välikkönadee brassates ja nahkaa brennailles. Paitsi fl edassa, joka bläntsäänty grööniks, Värsinki semmosil kundeil jotka oli ihan blondei. Noihin aikoihin Härmässä oli tosi kovii amrnattibo kraaj ii . Simmarit, i ilmmElit 'R:,. Kisattiin siitä kuka kynttää suklaa pisimpään yhdel henkosella. 60-luvulla dyykkaajien kunkku oli Hemppa Vasenius. Siihen aikaan Ku mpikses oli kummallisii oordereit, niin ku se, et kloddit ei saanu mennä yksin bastuun. Mä en kyntän ny edes allasta päästä päähän. Kumpis oli kliffa mesta viettää kesiksii, vaikka fillarista saattoi häipyy satula, jenkkirauta tai joskus stongaki. Välil dyykattii kenroksist tai lankulta. Kumpiksee tsorattii Valkast kavereiden kanssa fillareil heti aamulla Kumpiksen tredikan kautta, "Kuppalan" snadin joen yli Limingantielle. Mä en vaa hivannu. Venttiilit otettii kuiteski aina messiin ku mentiin tsimm aa. Sielt bregubuidust slumpattii pumppernikkelit tai skämlärit evääks. Klodd ina sitä jakso tsimmaa )a häslää tuntikausii, eikä tuntunu missään. Nurtsil skulattii peffistä. h'leidänkin kaverijengist melkeen kaikki kuulu samaan kretsaan. Yks Arska, semmonen hylkeen muotonen manne, oli kova suklaamaa. Se ei kyl ollu mun laji ku mä olin niin stubu. 25 metrin altaan toises päässä oli kilpatsimm aajien dyykkauspallit. Ku luftis oli galsä, ni oli kliffa dyykkaa altaaseen jossa voda oli rina21-23 graadii. gilmmarit j4... Hemppa oli meidän idoli jota matkittii, kuka mitenkin osas. .1cita kundit oli ottanu ditkattavaks. Kokkosen Pekka ja Mauri Backman oli kovii kundei kippaamaan ja jengii oli vildesti tsiigaamas niiden treenei. Eka naCe valkattii sillai, et kalkkil dyykkas välikköön ja se kuka oli vikana vastarannalla, jäi nadeks. 15 Välil skulattii korista. Toinen idoli Kumpiksessa oli siihen aikaan uimavagena, kundi jota sanottii "Sartiks". Semmosina päivinä ku regnas ja oli frysis blosis, ei muuta jengii just ollu, paitsi kloddei. Joskus eväänä oli Corn Flakes näytepakkauksii. "MUlEpÄar PorrutLEE' 2=.^\ l\ -,/. Mä tykkäsin tsimmaa perhosta. No, sen kyllä tsennas, ettei altaan laidoilt saanu dyykkaa, vaan altaiden päistä. Naden duunii oli koskettaa jotain kaverii ku dyykattii välikköön Ja sillai nadeks tuli se, jota oli koskettu. Nykyään se heppu tsennataa hela Härmässä Pertti Salolaisena. Mä en ikinä dyykannu kympistä. Niist oli kliffa dyykkaa, ku silloin kynttäs su klaamaa paljon pitempään Joskus pidettii su klauskisat. Bulirnr-nln nIit kai skruudaltii ite. Olli Mäki ja Luukkosen Ripa oli euroopan kunkkui omis sarjoissaan. Siina piti tsittaa hanuri nurtsissa ku nade koitti osuu boltsilla peffaan tai muualle kroppaan. Nyt ku uimastadikaki on öpnattu, mä rupesin minnailee kloddiaikoi. meidän bokserin, koirankeksei evääks. Teksti: OlliBull. Kumpikseen mentii aina, vaik stikkas vod aa. Sartti oli komee kroppanen bodari, joka tsimmas la skulas vesiboltsii HTU:ssa
'Reisus Helsingis' Affu skrivas snadisti liiotellen miten Stadin menomestois kohellettiin raflast boseen ja bä ks: 'u:&€ddt*' gir,ili : i r . Ku se oli aika hyvä siinä ni se alko stikkaa keikkaa vähä laajemmal säteel. Jatkil oli 1 909 )a 1 91 posketon suksee ympäri Härmää. Sporttaajien ja raksajengin bileis se skulas skebaa ja shungas stygei mitä se oli plogannu Sveduista ja väsänny ite. Siin vaihees ku se stikkas lusikan nurkkaan, htirmäläiset polla raund tsennas sen biisit. ,', I ktfit pmm,ss"si irf i l''r'rf it*i sescs'u ,4$s* s"ri / lr ';, ,. Ei se vissiin Affun moka ollu, mut ei sil karseesti ollu duunei sen mällin jälkeen. stsss€*tse $". Onneks Afful oli iha omat kuviot ku toi sille fyrkkaa. Sit 1907 kävi semmone fitti juttu et yks talo, mitä se oli just byggaa Brunssas, meni nurin. SsW ffi lHd:?ffåT Tällai Affu pääs vähä niinku vapaammin tulkitsee niit biisei. .** €S.: i.is'#r llt H*fsJ ffsä-sscpu €€*:ss ls frl rusårs. r'i ni:::itn ktrisg sSil ttJil"f{ SIllif i:$Fs:E$3€, e lf I yy';rf tt f t r-'ti SsätrgSgg' tl-lr','t,'iilt', Saku Juuri-Ojan kanssa ku skulas pianoo.. Se oli Jyryn turnareiden treenari (eli telinevoikkaajien val kku) ja skabas itekki. tI:: 514g,Sr"ja biisinvuott& sit""riiirffi#ffi:, Tanner '=';'''.i"ffi&'B 4I I 2 7) . ,',lltr?SfugP'mdgf, $ $s";i;l /,"r*,s,1 ; ! I t S, .\t.. AffH ' ,'skrivas stygensä, jos ei ny slangiks, ni sta-_ futaisel gartsoten kielel. n-'e .ffidis bamlattiin väriäst mut dissattuu sekakielt, jota kuitenkaa ei ois saanu käyttää ku olis pitäny vaalii yl'eiskielt tai edes noit bondem u r1eit. los alk** iltuu inlkm4 sielt' tulless' t,ösrTlttåå, #ps åcsss?i T' fi ikk * "ss€ s€:såg."'fn-fuse å-**q-åF#*]ssr/ / k i i r d ff*it*.i. Affu hääri raksoil ja pluggas Teollisuusskoles ittensä raken n usmesu ks. Sit se teki viel nii et se stikkas maniskan nauS .€ryu P# T"SHL&ffiä ffi/Sffi &Fwpw#w ffi Ss€sss€#s€ *T ffffffwK@ffi "kIinä mstk*tt teut kurt .f nksnn, nin' Ittrcikseni Alppilaan, la liemen otnrt ltiutert, kint "t,ästirti" knnnntttr*. Affu oli Stadin kundi, se budjas snadina Kampin Gresan duunarikortteleis mutsinsa kanssa, fatjaa ei ollu. " ,';'' €n leipäheitto oli ,',kupletti eli huulmorise puljo mulltaki. "ff{=\s' u€ f ," [i t t d qI] f's å.Fe*r #.s,c s#Fsff#ff$€$ss€ å
Afful oli tuberkkeli kurkus, ei sen ois kandenu enää rundaa ja shungaa nii paljo. Se skrivas Jenkeis budjaaville härmäläisille kaihosii stygei Härmäst Ja Stadist, et miten nasta mesta tää on. Siel tokakerrokses oli sellane Helikonnimine tirra mis jengi tsittas dokaamas ja tsiigas samal proggist. Sit oli cancan-mimmei ku sanottii "potkijattariks". Alfred Tanner (wsoY 2009). vaik noit grammareit oli siihe aikaa viel aika hintsusti. Ja yks Virginia Sarin vislas, se oli sen duuni. Mikko Seppälä stygensiil jos ei nv slangiks, lglffsz... Osa jenkkifinskeist tosin urputti et he tsennaa jo nää Affun biisit ja vetää ne ite paremmin ku Affu. "Hör du Lindquist, lfir du sapperment, -ljn ouelle Hotel Kämp, Ress istuupi student". Affu teki omassa showssaan vähä kaikkee: shungas, tsoukkas _ ja imitoi, steppas, heitti volttii, vääns naamaa. Kaverist tuli nii suosittu, et se joutu heittää vähintään kaks keikkaa kerral, et kaikki pääs tsiigaa. Tän sistan jenkkirundin päätteeks Affu pu rkitti New Jerseys plattoi. f:I isät: ,. Samal se julkas stygei lauluvihkoina ja shungas studios levylle. I ,l ''''l I , r:l :ii1:' ,*s,.1. Sit sen kakun piti jäähtyy ennen ku siit duunattii muotti jolla savikiekot prässättii. s e ås' .s'5g3 FF€s€ ggsa gs.årase tf d'd=dE g€gFs "Mä oon skrivannu suomeks Affusta kniigan Hauska poika. Tanner oli paitsi eka poppistara ni myös ekoi suomenkielisii Stadin ylistäjii. Affu kelas samaan tapaan niinku se skrivas 'Pilanlaskijas': ";l€epeåg fs;fr fl.=ssesc sffd,. FFsdsdEefcller s€ tere&cseecäåå# #s's' eS*rusrr f$.€ Fee$pr**= F€#"ffssä JiT e;erfuss gs -fu s#r; t f re i€ f,s:#dg t uår# st-*, Seggs€ sJsdrresä *re 5e;Fse"f f< gs gs psr: Jr; e.'Fe gPse g I'se g sg. Meyerin Kentucky-fiilistelystä'Tuck me to sleep': Affir skriuns "Sid#Ff€€. Se Helikonin homma slyyttas sitte 1913 ja Affu rupes rundaa oikeen olan takaa. Y$Htu&ffiffi ffi/Sffi Tossa uudenvuoden 1911 kieppeil Affu buukattii Kämppiin vakiartistiks. 17 Se tapahtu viel vanhaan stailiin, eli pelimannit koitti skulaa hissukseen ja Affu shungas lähempänä semmost äänitorvee. Karseel hosiksel se bytskas kledjut kulisseis ja paukkas taas lauteille. Eli yhel otol kaikki sisään, sit valkattii se veto mis oli tullu vähiten stiplui. Affun ääni ola 2}-luvul jo mitä oli, ei siit ollu paljo jäljel. Siihe aikaan leffatirrois eli leevandeis oli näit liveartistei ku shungas, vääns naamaa tai skulas munnarii taijotai kannelta. Toises huonees teknikko polki sellast sorvii, mis vahakakku pyöri ja äänen mukaan vispaava neula paino sen musan siihe vahaan. -pF€$,$€d #p€ pecesf5g tt i itt å r;F"ss sg"dprcm# ttt i ss' H€fscjse&e af#däF€ kos tc ikko/rr. W. Toka rundil 1924 sil oli meges oma pianisti Wenne Wiss ja Kosolan Antti ku veteli kurtul jorot aina keikan jalkeen. Biisin 'Anna mun uinua' Affu kääns G. Lesatkaa sielt lisää, jos aihe alko kiinnostaa. Täl toka rundil ku kesti puol vuotta se heitti sata keikkaa New Yorkist Chicagoon ja Seattleen. los alkaa mun jnlknrt, -sielt' tulless' oiisdlttää, On kuski aaikkc "sltuski", ioka Esqtooseefi kiirehtää. Eka rundi jenkkipianistin kaa 1921-22 meni myttyyn ku kommarit ei jeesannu sille haaleja. 'L Niis biiseis se esitti niinku eri roolihahmoi, esmes vosikkakuskii, janariskoudee, nokikolarii, pyykkäriakkaa tai Frelssiksen muijaa. Yks ehdoton hittibiisi oli Kulkurin valssi (1 91 6). Affu teki kaks rundii Jenkeis, ku siel budjas siihe aikaa nii paljo finskei. Affun oma hima oli Runa 6b. Kuplettilaulaja J. F€s#jfl#stsa*ESwr I i epr e i ll d s'i $sete.*pe s##;sf ttiitt s rrlorssse, peeepe k*dikkfifitt sd.$$r Fc*€a;c is' idört, #p€ $s,s$äeds åsy lkentttr.n F -. Yhes biisis se olistuidu ku vaa biletti stuiduskaboje jälkee: "l4ittä rrtntknt teert kun iaksnr, ilitt' huuikseni AlTtpilttn, la liemen otnn piutert, kun "uästirti" ksnnattsa. Mut se halus vetää täböil loppuun asti. Pianisti oli täs vaihees Pekka Jurva Kottbyst (nykysest Metsäläst), sen pikkubroidi Matti Jurva muute shungas myöhemmin muun muas näit Affun stygei
\\i 1\ -\! '.,'. Paras kaverini sai tsupparin paikan sähköliikkeen varastossa. Uti r'äisteli puita minkä kerkis ja mä tsittasin koslassa ja tsiikasin koska koko fillari kaatuu rai prakaa. '1 n., '".. Vauhti kiihtyi, eka mutkassa meni hyvin, mutta sitten tokassa mutkassa oli snadisti vaikeeta. Uti oli sanonut että "Oli niin suuri kuorma että renkaat pamahti rikki ". Yrjön nimipäiväna päättyvä valtakunnal I i nen Ottoviikko. 17 .4. Kun me oltiin duunissa, niin silloin tällöin tavattiin stadin kafisoilla. Koffin hevos',rar Kku rit, jota skujas totta Ka Nymanin Make apumiehenaän Lehtosen Eero, ja Stadin ainoan vossikan, Rede Kuhakosken menopeli starttasivat Koffin talleilta Bulevardilta iltakuudelta.. Veljekset ehtivätkin kohtuullisesti hutikoitua viiden raflan turneella. eli Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta öpnas cerinteisesti Stadin kesan 18.5, karauttamalla kaksin hevosvankkurei n ka pakasta kapakkaan. kun oli pelkät vanteet ne alkoivat liiraamaan mutkasella asfaltilla ja niin sitten päädyttiin nuftsille, missa isot vedut on kasvamassa. Ottoviikon alussa K.H.P.V. Kun Uti meni firmaan takas. Uti sai Frllarin pysähn määrr ennen ratapenkkaa. Oton nimipäivanä alkava ja 23.4. Sit kerran borkalla ollessa funtsattiin jos mentäis sillä sähköliikkeen kolmipyöräisellä fi llarilla Lintsin mäen päälle ja mä tsittaisin siihen koslaan ja kaverini Uti tsörais mäkeä alas. Kale wffiffitu&ffiffi ffidsffi Teksti:Timo Pakkanen Bacchus Primus lnter Pares Eka legi Koffin talleilta oli melko stubu nakyihän perinteellisesti eka mesta, Salve heti kun porttarista päästiin Salvesta ru ndi jatku i Viisku lman Primulaan ja sieltä RymyEetun virvoittavien lähteiden äärelle. Funtsattiin että tsörätään Eltsuun päin ja tunnelista Eltsunpuolelle. Uti kampes fillaria minkä jakso. julkistaa aina Vuoden Ottopojan, jonka arvonimen tänä vuonna sai vastaanottaa toimittaja Erkki Toivanen, Kuvat: Markku Nyman (ryhmäkuva) Ari Talkamo (hepat Rymy-Eetun edessä) 5f ryr {, JI -t Gffi Jre IT ,I n -ättttrtfvf;F .'-1 " '. Niinhän me tehtiin sitten muutaman päivän päästä. Ei oltais osuttu runnelin reikään. Sitten alko tapahfuu, kummatkin etukurnit lähti vanteilta veks ja ne rneni ihan säpäleiks. Seitsemäntoista Veljeksen jengi sai matkata kliffassa säässä eikä aikaakaan kun cltiin jo "rnaatalousravintola" Ze'"c',ssa, Vankkuriajelun rnaar oi :a a Kc(aa Henry's Pub Narn((e:3r e,.on^e suhattiin perähep pee Kotr ^ vankku reiden johdatteie o a n a Stadin Kesän Avajaiset on yksi Veljeskunnan vuosittaisista tapahtumista, joihin kuuluu mrn . Sit lähdeniin, Uti polki vielä faardia alkajaisiks. porno ihmetteli miten ne renkaat on lähtenyt noin vekka. Mii sain Jillarin kun olirt tsupparina, duuni oli trtuttn muassa kuskatu mainoksia lehtiin. #,:% ffiffi tu*# ffi% ffi ffi #re #*%1 tr %w # ffi @ # @ W # fua raufr,Y*.##vm kesääm Angleterressa, Stadin vanhimmassa brittipubissa vuonna 1978 perustettu "herrasmiesten iltaseura" K,H PV. 18 Fi{{ari{la Lintsin mäkeä Mun eku dunnimestu 50 luvulltt oli Muinostoimisto SEK Bulevurdills. Kävi hyr'ä tsäkä. No. Joskus käytin borkalla, jos oli fyrkkaa
wffiffitu&ffiffi ffid-ffiffi Kuva on otettu samasta paikasta 69 vuotta myöhemmin. \'änlrneqm #*******u t'Isarilla. H frr*-l Uudenmaankatu 39 v. "fe*h**;**a* trgff,at*ax**n! Srykcin tbryFp Ffffr" 7Tr 8#. GÅMLÅT ÅI{OhiSSIT . lie pistl må*ri*p*l** mn*m*kxja vähän mnslia si*m* tänn€. Kaide on sen takia, koska Mallaskadun tunneli Hietalahdenrannasta Uudenmaankad u I le Si nebrychoffi n puiston alitse nousee maan pinnalle tällä kohtaa. 19 VaLrLraL L,e r-iLnaiset Lr'ii'at Tsi larissa 21 201 kysytti in van ha n koti maisen elokuvan "Poikamiespappa", valmistunut keväällä 1941, kuvauspaikkaa. Klo I I .30 vai *krmxxåw*x **ffinsåt. t{art #€ #t* s* ry*nfon hyvä mcsts kumm*ffi* kin. && :\ . Se on tunnistettu ja sijaitsee Uudenmaankatu 39:n pihalla. "2... 2010 Foto: Arno Soisalo &'a Gamlat railat = i On Sn}gl -{ # 4 hommä! å -g å F -*ig.i r -r. 'l'äniiiilt rie gukgg. GÅIU LÅT ÅNON$SIT, GÅMLÅT ÅNONS$IT F*t*: *y Sr:*rn** Fitnrit*+ttis*:u* Jotenki tällaiset reklaamit on snygimpii, tai ihmisläheisempii, tai jotain,., Vai mitä. *}n rrGh*uffi Tonhoquldtmr mefu Harirrttils. Klo 16 jorataan pffi*vffiårung*t* Teuvo liunrnrela skulaa ja **il*I*n crkru*xn Åupl I'uo nli. Mitään muuta ei ole muuttunut kuin kuvan alareunaan on i lmestynyt beton i kaide vihreine putkineen. iif*.r ,J
Snadisti varttuneernmat stadilaiset minnaa vielä Nymanin peltsit tuol ltikses, Skloddit Ja junnut oli duunis siel peltseil ja korjas papusatoo ja lysnas kui Nymanin lemrnut amnnus, Tää Nyrnan oli Peter Nymanin fatsi, Henrik Nyman. Lassen faila oli monta vuotta An nalan trekoolin diriga. Se oli todellinen stadifriikki Se diggas stadii yli kaiken. Wffiffifu&ffi$ ffiJ€ffi Peter Nyman on neljännen pclr,,en stadilainen )a se *tse^^ae S:ar r (u omat fikkansa. stadilaisii diggaa Stadii ja Bamlausmaestron tsoukit siirtyy maikkariin. Stadis budjaa suvaitsevaist ja redii jengii. 1970-luvul ltikses öpnattiin Citymarket ja se byggattiin just noille Nymanin peltseille Sillo ku Peter oli snadi kundi, niin niitte farnili budjas lähes noit ltiksen kulmii, Ma rikses Lasse Liemola toi Stad in Slangin bamlausdiriga, oli Peter Nymanin faijan hyvä kaifld* fari. Annalan kartano )a sen trekoolit staijaa kans tuol Garnrnelis. Se oli Tsilari tilaaj a ja bluggas aina sitä hinkuna. Stadi o Härmän suvaitsevaisin rn esta Nyman sano, et soli tosi glaidu ku Lasse Lienrola skulas sille )e sano että StaC'n Slangin ha:us oli ,,alkannut sen Stad in ku I C i ks "Mut vielä glaidumci ois ollut mun faija. Jos faija levais vielä, niin solis todella anta. Tsilari frogas vuoden 201 Stadin Kundilta, Peter Nymanilta, et mikä on parasta stadis. 20 Stadin Kundi 201 Ha'T,zs c^ ',aar yks stadi. nut arvoo tälle Stadin Kundi jutulle. Stadi on urlaa^ (aucu"(i Tääl on upee sKcne s ^ ^e^ himlu ja fogeleit ja fisui Stacr on monikulttuurinen, avoin mesta. Peter Nyman vastas:" ltse Stadi!" ,..+L * -*q I;yv* * \
Se o'* ?. erityisesti Töi;k;; I : := Ullaniinnaa i,'-,: :. s Urpo \lartikainenki, kr, ^ ,: stannaa eläkkeelle air.a :^kas jotain lcpu<s rLlce ,ldes smailaten N1*man rioi sit frogaa Maikkarrn tsiigaalilt, et haluutteks te lysnaa yht tsoukkii ku mä just kuulin tuol Maikkarin kuppilas. Nyt ku Peter Nyman o jo buli starbu, tosi korsta muute niin se diggaa Stadin ^':1'1q,:: s snöfaamas -: fiiliks i :;c Ga^^'^: ^ Peter N) t a' :: -, " s ^,ri't'i Ja puoliks narr^ e z '=-^..t ihan kokonaan stac a ^ ?n ,a bamlaa sujuvasti härra, s', edua ja engelskaa Peter Nyrnan c Ka^.q (cva kundi sporttaa Se or!!aa erityisesi iudista ja latkää Siit o .-fittii Kr IJilki ei enää oikein pä rl ää '.t s '-rC ikses, m ut lätkäs sitte s:a" ^ :aremmin. Ja vaikkei kaikki haluis, se .e"tois kumrniski. Mut Maikkaris :^tapana snadisti niinku he ::., herjaa )a murjoo vitsei . ;' .n*r... = uutisten lesaamisen lc:-,. Nyman o tosi fii<su kundi, Ja se barrrlaa niin spiidisti et snadisti s " <kanauhasytytyksel funtsi,, a engi ei oikee hinnaa mess Scn n iin spiid i Nyt son valkattu 1,1; : uutisankkuriks. Nymär ^ s-:sikkei oli kans Kaitsu Pah .a ^ )a H ifkin lätkäjengin van'a stara Rainer Lindström. Nyman o it',i ,:: .r': ^.^,^rl h.r*-i^ ^ l^.ilfill 'Jr ';-,: i::. :::: uutisiielokuun alusl Toivottavasti sil e s: , , : vähis. Sit se d ig;; . b"q E+. Ja tietyst GeeBee, kaikki diggaa G ee Beetä. Son Canal N oist geist sännöinny tota ' sccrttikanavaa, 3n fudisjenenite Arsena lia. Ake Lindmanii, K| ^l fudaaja ja jengi -,-.Flamletiks, ku soli na, :: kai se osas snadisli : futiskentsullaki. :: t --* * *r *m,, ,l. vanhoi kunflcni s:: l ten esimerkiks Jc " ' ,' . ?' :1' -"?" -::': -:': n^+^la .' ll \v9 lU9e ! " 2 ri iarmalaise: ::^ -:; ::^ KU SOn OllU UiftiS, -: r: ^ r ' ;a Siin se kertoo (a.:^as ilrtsei ja leedaa ihal s-\,/ereenist sen proggiksen 'uulenheittoo
Julkaissut 20 dekkaria, kaksi elämäkertaa ja keittokirjan, toimittan ut useita kirjoja, Asuu Lauttasaaressa. Ydinjengiin kuuluu ' aikuinen poika ja kaksi , broidia perheineell. 27.1 .1 946 Ylioppi las Lauttasaaren Yhteiskoulu -65, Ekonomi Helsingin Suomalainen Kauppakorkeakoulu -68. H arrastaa teatteria, oo'pperaa, leffoja, ki rjoja, kokkaamista, matkustel ua ja sauvakävelyä Foto: Suomen Kuvapalvelu Oy. 35 vuotta copywriteri na, rnarkkinointipääl I i kkönä ja päätoimittajana mai nosja kustannusalalla, Vapaa kirjailija vuodesta 2005. 22 Yffiffitu&ffiffi ffifsffi Stadin Friidu 2010 anen u' Fffi: of*ffi *:i: &T .p ilhb -_* ,*' e ,l qr ,\ OUTI PAKKANEN, s
Tölika o tosistaili mesta. Sen mude, Kaija Pakkanen oli kans skrivari ja Outin broidi, Jukka Pakkanen lutkuttl samaa daisarii, ku siitaki tuli skrivaaja Outi o skrivannu ainasxi 25 romskuu ja dekka'i Stadilaiset diggaa se^ <n iigoistja pluggaa niit hinkuna Ja Outi diggaa stad a -q I .z Stadii. "Stadi o oppinu smailaamaan" , Outi Pakkanen bamlaa. Se diggaa sen familii, frendei, himaa, tsögee, sen punast laiskanlinnaa bukei, tirraa, oopperaa, reissaamist, syksyy ja sitä, et voi illalla pitkään tsittaa safkaamas jengin kans. "Stadi ei oo mun bukeis pelkästäan näyttämö. Sen lempistaili o funkkis. TS|LAR| 3t1fJ Stadin friidu mallia 2010, Outi Pakkanen on budjannu snadist skidist alkaen Larussa. Siel ne dal laa latsöbaa." Siit ku Outi snadina friiduna SGluvul shingras Larust Stadiin tsiigaa leffoi o stadi muuttunut. Outirakastaa Larun rantsui ja skönee. Son tullu bulimmaks ja snyggimmaks. r1;r snyggein pytinki o stadika ja ,,:r:li, Stadikan torni o stadin sym""' bsli;,:t,Outi dallaa Stadikan ympå$lfa tsiigaa sitä ihan lääpällään, "Mä en mee sinne sisälle, ku mä en sillail sporftaa, mut sitä o tosi haadeet vaan tsligaa, ku son niin snyggi." Hagiksen halli o kåfi$lq"r,tin suosikkimestoi. Outin romskujen ja dekka,,'1,@itt-Sii:1;tapahtumat on aina"' ::,Etadis.,$ks se kans diggaa tost Abiåhamin ja Eerikinkartsan",heornes olevast vihreest jugendhamsist, koska sen bukien yks sankari, Anna Laine budjaa siinä. Outi skrivaa jengist Ja jengin fiiliksist "Mä diggaa^.1eng ;a mc^e^lais, r-estcr ;a ennen ka <kee S:al ^ k.rt:'luurii l'1ust c Kr ffaa s(r,',,aa sit xui .]engi toimii Ja r<,S se d..,,r,i'aa nilnku se duunae l',1 Ks se mördaa tai miks se rupee funtsii et se vois mördaa jon ku. ihan mieletönt". Mun kniigois Stadi muuttuu ja kasvaa." Outin bukit ei muuteskaa oo tavallisii dekkareit, jois skoudet ois niinku paärooleis. Se budjas 20 vuotta keskel Stadiija se sano sen frendeille, ettei se ikinä flyttaa keskustast mihkään. Parasta Stadia o funkkisStadi. 7u I Pernu. Nlut vois se kuiteski vbudjaa myös Berliinis ja Roomas, mut vain osan aikaa vuotta. Lasipalatsi o tosi makee haussi. Ku sä tsittaat siel, sä voit fönarist tsiigaa samal kertaa edaria, Kiasmaa, assaa, stadikan tornii. jos jengi mördaa ja skoudet oltaa rofei fa kkiin , Stad i on myös m u n bukien tärkee päähenkilö, Stadil o fiilikset ja sen kondis o tärkee juttu. "Jos sä haluut treffaa tärkeit stadilaisii, sun kandee mennä dallailee tor:eille ja kartsoille. Skolen jälkeen ku Outi oli jo buli gimma, se flyttas kuiteski keskelle Stadia ja se budjas lsoroballa, Eerikinja Dagmarinkartsoil. "Lasipalatsin raflasta o mielettömät näköalat. " Stadin friidu, Outi Pakkanen o iisi mimmi. Mut sit se födas sen iltatähden, siit tuli mutsi ja se sai snadin skloddin, niin sit se flyttas takas taas Laruun. ,.QF Outin mielest Stadin kaikist . Outi Pakkanen o imeny jo sen mutsin daisarist ton skrivaarnisen taidon. Son köta*..{iii" du kokkaa ja duunaa',såftå*r Sen bukeiski sillo aina'kliffbi:: reseptei hyvist skruudiksist. Sc. l,lanskun kaikkii bulei hauss 1a kartsoil dallaavaa jengi;. Outi sanoo, et se budjaa Larus niin korkeel, et se melkein "akee skönen, Outi diggaa sla: S:^ S:adin friidu ja se sa^oo. Pakkanen ban ss. ettei se vois ikinä flyttaa veks Stadista
Hän on asunut koko elämänsä Pu isto lassa. Ensim nräiseksi Stadin J u nnuksi valittu Juho Kalervo Valtonen Svnq'i vuonna 1992 Hel si ngin käti löopistol la. r.:::: :!j,::i:: :.::::.:'_ ::::.:,n-= rl::::i::; :nj=: .:::r,1:::: ::.=,-i:,..-:t: :..S .ti:= :!.::::-: :ii:-::+ :ii=:: :i:-i.:i= ;i:ii:i:::', i:.in!::1::i::::-:. 24 Stadin Paganini on jo melkoinen figelivirtuoosi. ::!:::::i :.:::::: :.:iS =:r:.'-::--i::!:j:ii1 ,.-.-:.,-,.,i -":r.:i:= .:::].::. Perheeseen kuuluu myös kaksi isosiskoa, joista toinen on asunut Kalliossa ja nyt Malminkartanossa. Vi ulun soiton nuori lupaus: Yffiffitu&ffiffi ffifsffi Juhon vanhempien Ahti ja Minna Valtosefl, sukuju u ret ovat Karjalassa ja Pohjanmaalla. J u ho on harjoittanut viulunsoittoa lähes koko elämänsä -neljä vuotiaasta asti: "Pisi n tauko soittamisesta on muistaakseni noin puolitoista viikkoa, kun käytiin reissu I la Ameri kassä", Juho kertoi
StaCin Junnu paljastettiin Espan lavalla, jossa J; hc soitti opiskelijakaverinsa Aleksi Kotilan [ (anssa. Han kertoi, kuinka isosisko lahti kerran tekemään tutkimustyötä slangin saloihin ja ihmetytti perhettä uusilla sanoilla. hlr $Fn €'ffi*ffi-*3ä=m'r I W:E Hieman hämmentynyt, mutta hyväntuulinen Juho Kallion maisemissa, kotipihallaan Neljännellä linjalla.. Janaan on Jaakko llves. Aika nayttää. Lähes suoraan Junnuksi valinnan Ja Rikun kirjaston Stadin mestat -tecsterr julkistamistilaisuuksien ja niissä esi 1ti,' misten jälkeen Juho kiirehti lentcker:äl e t Edessä oli matka Kälvia n rn us i <k rei'i le Musiikkileirejä on lur,,'assa <esär arkana useampia, joten kesä nre^es t::e.rnäköisesti soitellessa l','LS k rl saksi harrastuksiin k;ui.r u saännclii;./:,:fu .,,.a...; nen kuntosaiilla käynti, Juho #; * ;ffi =,.,,,',å on rnyös kokeillut muutamia {_ , & urheilulajeja: jalkapalloa, sulffi: Vanhemman sukupolven slangi on Juholle tuttUä, vaikka ei itse sitä erityisemmin osaa bamlaa. kapalloa ja pingistä . Nyt hän käy Eiran aikuislukion iltakouluna ja soittaa mrn kvartetissa. Murteet ylipäätänsä ovat Juhosta mielenkiintoisia. Kotona perhe käyttää varsin neutraalia puhetyylia, sillä vaikka vanhemmat ovat saaplr neet Helsingin ulkopuolelta, he ovat molemmat m r uttaneet paikkakunnalle jo parikymppisinä. ffi; ,=r.q Juho on ollut mukana muutamassa kamarimusii kkikilpqilussa, joissa hänen tiiminsä on sijoittunut toiseksi ja sitten ensimmäiseksi Tulevaisuuden suunnite I nr ista kysyttäessä J u ho kertc i . Molemmat opiskelevat viulun soittoa ! Sibelius Akatemiassa, jossa heidän opettaJuhon isä Ahti Valtonen on myös opettanut heitä molempia ja he ovat soittaneet yhdessä vuosika usia. että hän aikoo pysyä viulun soittamisessa, mutta ei vielä tiedä minkälaiseen työhön päätyy Juho arvostaa uutta titteliään stydisti. Minkälaisia velvoitteita Juho kokee Stadin Junnuna, sirhen hän ei osaa sanoa vielä mitään. wffiffitu&ffi# ffit€# 25 Teksti : Ossi Hirvikoski Kuvat: Hannu Hirvikoski ja OlliBull Anikari Kitaran soittokin luonnistuu, mutta vlulu on aina ollut lähinnä sydäntä. Ensimmäinen Stadin Junnu -titteli on Juholle kuitenkin merkittävä asia
Varsinainen e1änrr sredu alkaa sitten tossr,t J) skiilän tasolta. nykyisin r arn L tsj oelle saakka. juvat: "Ollaanks jo perillä'1" Jo Mäntsälässä rnaaihna on Dogikin tahtoo bilikasta ihan erilainen. Jokaisen nykyisin oravamyllyssä tsuppa aY an pitäis ainaki ken an elämässään kokea joku "veret pysäyttävä" hetki. Kyll hournrat skulas reaaliajassa ennenki. Big \ Iac, ranskikset ja buli cola -u.aude, olo on kuin Jenkeissä! Tebiksellä r oit stikata munnariin ison L.ork;rn rnaidolla eli katee oleen ta skruudata pakastintaikinasta paikalla pal stetun kroissantin.\ Iihin sä silloin enää Pariisia tarttet. _'-,b.,. ;.lrrinkoa. Ja paras fulos saadaan jos ministeri osallistuu videolla maailmanlaajuiseen kokoukseen tsitaten omassa duunimestassaan Stadissa. Lentoyhtiöiden keikat kusivat kun eivät saaneet roudattua joutojengiä aurinkorannoille ja takaisin tai ministereitä kokouksiin. :iataa ja plrlrlta:ttaata. Reissuhemmoa, Pressa-tsufea J a salrniakkia. \ Ieille stadilaisille Hännä on etel ååpaljon parelnLri lomakohde; jos n1't l.leensäkään joku meistä haluu shingraa snadiks ajaks Stadista böndelle. Jos kumrniski drggaat elrtaa ulkorn aan fiilistä niin rnäkkäri on alnalähellä. Niitä saa tää11ä kaikista budjuista ia kiskoista Hangosta aina Petsalnoon: sori. ", e l l e r.i:r :r :i 11a bunketess-r siin,i :nlssä Bulgti..,: r Sr-::rnr B i.r.' ill1akin. Pari påivåa Meikun teho-osaton 1etkuissa sydiksen jälkeen panee jätkän kuin jätkän funtsaamaan elämänsä tärkeysjärjestystä. g.. ''. Kaukokir:oittinren Ja telefaksin avulla . \inr ne tstit.lf vat stadilais.-it prirstään p3remmin kuin har e_,ipaiia t.ii hrttaat maaseudun r erkkaisen elämäntavan r.aikket ole vielä päässy edes Lahteen saakka Suhaat snadeja teitä kirkonkylien kautta ja näet bolsoisti landemaisernaa. Ei r tri. :.:r k., nlnreneksen halvemJa ^\lrvenamaalta saa tulipJ" Onks sinne enemmän aisbrenkuks ehtaa Olr ar ai i ;iirenlnän matkaa ku dosta. Jos ministereiden on välttämättä oltava fyysisesti megessä j ossakin tap ahtumas s a, ni in sto._e e s s a löytyy Yarmasti kamat joilla voi redulla duun aIa jotain hyödyllistäkin ja j ärkätä vaik semin aarr kon.,eressivaunussa. Etkä ole vielä suh;.n:rllt edes sataa kilsaa r ekrStadista. Er arna ole vilt tärkeetä mennä ite kaikkiin kokouksiin ja Bryssewffiffitu&ffiffi ffii-ffiffi tuå$ks #ääffiffim €ffiyffiffiäffiW lslannissa purkautu snadista holesta tulivuorituhkaa ja peräti Japanissa jorduttiin siks peruttamaan yli 100.000 katsojaa vetär'ä skaba. 79 Vesuvius Italiassa, v. Siellä dellista extremeä.. 1883 Krakatau Indonesiassa, v. -' : i^.. ,rstaan dal..,. trntäs Kalatoen hr e kat l On biitsiä. Voiks sil1 orr ol la enernpa?LulkomailI;i ku Ranuan tsyrkalla. . Voi olla et stondattais hienoine tekniikoinelnme magaa myöten bulissa striibossa. Ehkapa tuhkapilvi teki saman koko nykysysteemille. r'. . n.,r::r sä et ole ihan varnr3 r'lte r kö iossakin edessä \ lr-rtta tuntsaa positiir rsestr: mit apa j os löpö oliski loppunu flygarista kesken matkan Kanarialle. Fiudest; l.rppllu bensa aina krhJ r'n be nsikserr r.ilillr k-. 26 No, MotoGP-sarj an J apanin Motegin MM-osask aba ei ole sinänsä buli asia, pelkkä pärräskaba, mutta se ei olekaan juttuni pointti. s,:-rr.:i ^-r Hännässä f f , : :l :ll -: S:.: J .' -. 1983 Kilauea Havaryilla tar ku v. J -r ', : -1;r S u. stikkaavat s,,:...' .:-ist "l-1:l-"itöntä Strui'',;r. .:r,. Ilit kärventvr r,. So what! Kehitetään pendolinoja, kaivet aan tunneli Helsingistä Tallinaan ja pannaan stoget kulkemaan viittäs ataa vaikka Gibraltarille asti. 10 kilsaa'l Siinä sitten staiSiis eiku muija, skloddit, jaat sateess a pahassa valindogi j a soputeltta bilikaanja tatilanteessa. Sillon ei tartte stikata kapsäkkiin rnonta lenkkiä \/otkinsin tsieguraa. Muija tsiigae ts1,r'lari kohden Kehä III:n sua vihaisesti ja kakmt kilulkopuolista "ulkom aata". trr, linreeta ja stikka,., ', ."J r; E delliselle pLlntpu.ie trn nrstkaa 10 kilsaa. Ei mr ös rulisi flr.ggeissä roudattua tolkuttomasti tuhansia kilsoja tt-rnnikaup alla "aitoj a pira;:tituotteita" ja brenkk ila himanurkkiin. Se on rokaan Orimattilasta. Pinatubo Filippiineillä, niin kuinka seis koko "kehittynyt maarlmamme" olis tuolloin. lin dörtseille ohinleltnen stikkaamaan medial le dorkia lausuntoja EU-direktiiveistä. Sen sijaan funtsailin, että jos se hole Islannissa olisi ollu bulimpi ja purkaus olis ollu yhta iso ku v. tt f -alkOSt,ir.r. r' landebuugi Ini in Gooirr,an trler rll.r bensiksellä löpö -lookiin kuulu\-a rhan do:ke olis ii:rrlta rnuutaman sennahkainenlierilätsä. tut_j on fi ksunrpaa on slunrpata matkarnuistoksi Raum alta pitsiä, F i skarsin käsityö1äisilta r änkiä tarvekaluj atat suhata Rovaniemellä ohi muovisen Joulupukinrn aan ja slunrp'rata aapoj en \slakilta sen nruilan tekerlä krunis lappalaisskj orda tai r,e l-i .i:r tuulenborsa. -; -rpinaenglantia, Sitr'ltrc _l"t SA\ OA, ja ne käytt;1r"tr., l.'ummasti. Sillon olis r-alinnat melko hintsut. puhumattaulos iltastriibolle. Jos sua kumminkin vielä r aiv aa kaukokaipuu niin Google Maps jeesaa siihen r-aivaan. \ asemmalla vilahtaa r änkästi puulta dön'eaa\-a Mäntsälän saha Ja Orirnattilassa isännät skujaa\ at sllornenkonejaan koehrittiin paikalliselle \ enntrile. 1991 Mt
Valkee haam u dallailee mörkissä kartanon pukess a ja venttaa su lhoo palaavaks krigusta. Sen takii tää Birgitta haahuilee siel pukessa ja \/enttaa su lhoo h imaan. Se olis sitä oikeeta maapalloisrumista; hienommin sanottuna globali saatiota. SNYGI BIRGITTA Puotinkylän kartanon mailla Puotikses voi h inaa snygi.n Birgitta Jäggrhorn -n rm rsen don nan. putsimman reissaamisen timangiks. E its u i\ i i kin kanteil budjaar at banr laa, et vieläki voi lr snae s\ r söisin ku se gimuli spiidaa. Ennen sanottiin. )0( pi VA asl ee )0 ,ii äl ;ti e1 9C rp IV iar SE ä 19 en ln tsi lks S aa 'ie )a ae 'ie tz tu ku: kk; )or oo nit u! k; )r rQ rit SKI ekl )oc )to im Jo: hir sp tre toi ier rir OI tsi )fl€ tri AC rts I rQ iit il; ra Qr ri .rl ta n ;u V( .l J< lU, e [tu ni lita, i st' aa VS åti :n väliin stei rn iotain il*in vun alur ttv risti. I rköss tar b u n Lou is K/er,: ehin muija 1800-luvulia. .. Jospa live oli sille liian stubu ja snygi mestä, josta se ei olis halunnu hatkaa bort ja sen takii se vielä haahuilee ja tsögailee Iivejengin messissä. \laria digas bailaamista ia mielty glaiduun menoon niin sfi'disti, ef sen valkeen haamun voi vietäki hiffaa dallaamas Kaivarissa ja Villa Kleinehissa, vastapäätä Brunnii. H aapojan Masa oli skagattu mörderi, joka pääs leediks Siperiasta 1 890. että Sta, di loppuu siihen nissä on '-.*. Everstin pinna ei kesf äny fittii juttuu, vaan se hinas ittensä niskakiikkuun Virongartsa 7 :n ullakolle. Sautski. Ku ntntituseversti retkahti vhreen talossa budjanneesee 'gin'ruliin niin, et ie giltsi ei hivannu enää budjaa siinä falossa. kaukaisin ratikan päetepvskä. Sillon pääsee arna yöks himaan vaikka ,,:: Finskillä hommat brakaa" vat. wffiffitu&ffiffi ffit€ffi Siitä vaan koko perheen kanssa tsiigaamaan kompuutterista satelliittikuvia vaik Thaim aasta tar Jenkeistä ja virtuaaliskuj aamaan Google-auton fotaamia stadien gartsoj a ja landemaisemia. MURHAMIES IA KURTISAANI AI be rti n gartsal I a h aah u i I ee kurtisaani Maria Jemina Salonen ja murhamies Matti Haapojan haam ut. Stoorin mukaan, Bulevardi 1 3:ssa staijaavas apteekis gu ngailee ruttoon delan neita, jotka skryytaa jeesii klesaan ja söndriin bodiin. ni skri J; 'J.*l MUSTASURMA Bu levard ia-apteekin iarmaseutti dallas keltsuun skaffaamaa lääkkeitä. knubura kainalossa. Kerran joku stoEecLiLrnari skram las persau kise r,.s 1a päätti blisaa sn1'gin nttärensä ilotaloon. SP''N U IVA NEITSW Tokoinrantsus stai ia-. Väb ä flygas tu h an n en pärei n ä himmeliin. Jallu Finne oli bulisti reissannu ja stydisti Iivee kokenu starbo. pi irteli. Lainaukset: Oma kaupunki HS.fi a I q€ F'' F b* F VALKEA ROUVA ,\laria Å.,iern eh oli Stadin yöI it e,. SCHAUMANIN LAUIGUKSET Valtioneuvoston linnassa voi hiffaa vieläki skotauksen äänii, jotka minnaa Eugen Schaumanista ja kenukuvernööri Bobrikovin mördiksest vuonna 7 904. Solttusulho delas Pohjan krigu ssa, m ut Birgitta ei koskaan saan u s iitä tietoo. KRUNIKAN EVERSTI 7 900-luvun alussa komennukselt palannu SIobolen kei sari I li sen I aivaston skonäriuffari hittas muijansa borstaamassa vieraan äi1än kanssa. Mut ihan oikeesti, kuka nyt olis niin darju et lähtis veks Stadista. .J qr : \ siä tarinoita. Kerran väbä oli duunissa amm usku dj u I I a spadd u m u n n arissa, ku spaddun tsibuna sten das bulin smettiksen. trikä veetuta r,htään eikä edes bungaa rnitäär:. Huus,i,)i,' a,'s,ia narautti sit Haapoi' en. Siinä kuuklaillessa on sitten klifla pntää ntLiijaa:ekeen sulle pari Snrtirgarii ja hakeen ts\a lista bisset ku sä \,r'ratissa r-aik tiukkaa brenaa. Siit lähtien väijyssä staijaavat inttikundit on kuullu ku loku mörkis illas f roogaa niilt: "So tamies, onko teillä Norttia?" HAAMU KANSALLISTEATERTSSA Jotku bamlaa et näyttelijä Jalmari Finnen haamu budjais vieläki sen duunihuon eessa Kan sall isteatte r i n tornissa. Lampun katkasiia e' r örkkinr ia se ioutu dallaa pitxln 'rör-kkei rapiiusii. 27 lu' 're iin l,t )-l rr liir .al n. ROOKMUAVAAPELI San diksen varuskunnan väbä duunas feelun, ku se söndras röökioordiksii. Jo ennen ku nesta aamu valkeni, tää gi-r ul i duunas bilekuteet pääle ia kollas kaikki smyygelit 'oita sillä oli ja dallas spitsiaten Eltsunviikin sköneen. Oolannin kriqussa flaidannu solttu delås Bomarsundin pommirukses ia dallas oopperaan, ku snleftikses sirpaIoituneit stebui traisattii AI eksante r i n teatte r i i n . Steegat joita pittin girnuii cJallas sköneen, on r,,ieläkr ol enrassa stogespoorin kantei I . Näin skrivas sukulaisgimuli M arie Fi n ne Austral i asta.. Se oli sillon L', rnpirr paåttåri Ruskiksella. LääkekuC!un dör:s:lä se hinas gungaile\ an r, aioo fllr Saayan haa'lu^ iosta näk;' knubura, hariiat ia hei I uva vi itta. Teksti: OlliBull. Ei täält kande millonkaan flygata tai ees suhata fiudella yhtään mihkään. \/asan haam u gungailee ,\lbertingartsalla ja venttaa stärää hetkee, et se vois kostaa sille ku narauttisen. Haapoja d,allas Stadiin, se gna sas ja dokas Maria Jemrnan kanssa ja kuristi slt \ /a.,'a,1 ,'\ st/n slwtiks. Kummanki hepun haamut haahuilee linnan päärabassa -varsin ki kesäkuussa skotauksen vuospäivgn.aikaan .. at )os tlr or ei pi m ik :är ät it( -: nat Siti siri edä * 141 mes <u ka i m\, MVS I' ku ii r il k rii ii;l kai dett ru ita il :i ,ir ir ty Kaivarin -stgggsp an hiffannu, et k[ka ti.q.enä j rtlu na. OOPPERAN KUMMITUS Entises l-lärmän kansallisoopperan c\ -qgas dallailee slobojen rit;arin haamu. Ja stadilaisen ainoo oikee sto'ee o1r lnetro. Tää everstiÄiexsi, on hiffattu esimerkiks sfon daamassa talon hlssissä . \\ t rrn annettava snadisti periks ku metro skujaa Mellunnlåkeen ja Vuokkiin saakka Mut Espoo pysyy ainakr mulle atna landena vaik ruleva metro skujaiski Larua kauemmaks. Aleksi halus huomioo koputtelemalla seiniin j a kol i stel em al I a röörei . aikanaa Vihree hur ila, :ossa 1850-luvulla oli rafla ia bordelli. Täähän on maailman paras mesta ja tää]fr on kaikki mitä ihrninen tarvii. Ehkä Islannin ruhka vielä sinksautuu nyyan
Tuomarinkylässä ohjelmaa koko perheelle klo 17-21 , Jytäjyrsijät konsertoivat klo 19. 13.9, Yleisöopastus ruotsiksi klo 15 Tyyl i kästä-näyttelyssä Tu o rn a ri n kylä n kartanomuseossa, 16.9. Työpaja Koulumuseossa klo 14-19'. Wallenbergin meriseikkailu musiikkiteatteriesitys klo 1 9 Sederholmin talossa 12lB e 30.9. SYYSKUU 4.9. 1 0.6. 12.6. Valtakunnallisten arkeologian päivien ohjelmaa. 14.16.6. 1 loo ozoo Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan broiskuj u bin oit, tekumekuslarb d?, å. Pula-ajan parhaat niksit. 0pastu ksia Tori ko rtte I eissa . 7 .-13,6. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie t t-;5Erl l-ielsinki Puh (09 -r-1 3r'14 lihatukku@chef-wotki's :: -,,,',,,',,, :cef-wotkins.com CHEF WOTKIN'S TEHTAANMYYMÄd PALVELUTISKIT JA cuh (0e) 774 33 477 MyyNnprsrEEr,,-,,,n\ifå"i;åu,:rlj,l, l,fl,s com -€I HEL. 12.6. Viaporin rakentajien jäljillä -pyöraretki Itä-Helsingissä klo 10 tutkija Markku Heikkinen, Helsingin kaupunginmuseo. t 28 KESAKUU 2.6. Sig nen j a la njäljissä -kes ku ste I uti la isu us klo 13 ja yleisöopastus klo 1 5 Hakasalmen h uvilassa. Biribi-ilta 1 700-luvun tapaa n . 26.9. 26.9. Taiteiden yö Helsingin kaupunginmuseossa Horisontissa Helsinki -näyttely 0n auki klo 17-22 Sederholmin talossa Yö-näyttely on arikr Klo 17-22. Les Lumieres -festivaalin ohjelmaa Sederholmin talossa klo 18, pääsymaksu 10 e, Antti Litja lukee Henry Fieldingin Joseph Andrewsin seikkailuja, ELOKUU 27.8. Yleisöopastus klo 1 4Ttlylikästänäyttelyssä Tuoma ri n kylän kartanomuseossa. Unimaailmoja ja kumrnitusjuttuja Hämärän rajamailla -tapahtumassa Sederholmin talossa klo 19-23 Y$$tu&ffiffi ffif€ffi "Sfadln kundi ei duunaa, dokaa vaan Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki hirnareissua varten. Hakasalmen huvilassa Foto Signe Brander näyttely on auki klo 17-22. Cafe Ehrensvärd Sederholmin talossa. Ruiskumestarin talo ja Voimalamuseo avautuvat. ! ryynanI Tasan Stadin parhait. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiflaat rnennä
Juuri tästä s\ väluotauksesta fulee Se lrrkin, jota minä kutsuisin mietteisyydeksi, e1ämisen sekä sen arvojen punnitsemiseksi. Homma kesti 5 minsaa." "Nyt hypätään f-rudeen. Yksi tsuppasi sitten kellosepän buidussa ta tuli itse kellosepäksi. " "Vovon" slangipakinat eivät kuitenkaan kerro r ain siitä, mitä katupojat aurinkoisina päivinä aikoinaan tekivät. E ssolle. "Kun mutsi tsaggaa duunatessaan yhtäkkiä hogas. "Jo s garn I a stadilainen n\ t Strrn.Jaa \-elkassa Sturarin J a Bakki ksen klr r sas sa la tsiigaa luoteeseen. Griin ataan vähemmän ja pååIla on kauhee hosis. \[ulsi antaa furvallisulltta.k.gmjen ei tarvi skasata ktr nrutsin läheisyyden tsennae. Vähän hengaa siitä. ei sitten millään." Tai sitten. KirJakaupoista tilauksesta. j os se hitataan ölletlindareitten takaa, slump ataan litra rnilkkistä, jota himassa i entat aan, eikä koko homnrastir selviä alle puolen Iunnin. Nyt on kaikkea enemmän. Mut nyt on kir aa ku on fiude, hyr,ä liksa. Kaikki sanat sel"-is ir'ät kuitenkin lopulta ilman Paunosen sanakirj aakin. Voi olla. kurnke kär'ttäydytaån niin nruuelia ku himassakin. ' "Aika nruuttuu, mut onks se edist\ n\-t. kesämökki -ja telkkari. S amaa ku ennen on se' et mutsi Yhä busaa muitten hyväks ja trn't,l duunit se hoitaa, jos ; ika-i _rriä " Taiklia: Kurnpi f-rnnaa, vanha r.ai nykyaika'l Ennen kaikki oli snadia ta tavallista, nyt bulia ja erikoista. toinen pääsi duuniin \ anhaan Stadilaiseen Lafkaan. Saa ollakin snadi kiire, et ehtii nauttia kaikesta. Pehmeäkantinen, 60 sivua. Se pani 1950-lur-ul1a Tölikan slangia barnlanneen snadisti luntsirnaan roidenkin sanojen kohdalla. Olisko tasapeli paik allaan. Nyt ne kundit, jotka vielä ovat hengissä, muistelevat silloin tällöin menneitä aikoja'kulman kundien' kantapör.dässä ia divaar-at borkaa . mistä tsiigaa ja kuinka boniaa. Varmimmin nettikirJ akaupoi sta ; esimerkiksi http://www.bod. å Bluggaa kniiga, s*å ni tsennaat %.ffi mis mennää! i : "HUr{rpÅÄr ForruiLäiE", ":'g å. et miljöö on snadisti ntullffLlnu siitä. Eki Nordberg 29 r:!\ '= =E :+= F *åI ":.eee &* t1 r. fi bod shop, haku : Metsistö Arvo. Yhdestä tuli S\-K:n reksi, toisesta Leipurien Tr,rkr,rn dirika, kolmannesra amrnatti nyrkke i Iljä, ne lj änne s tä brotari ja menestynyt liikemies. Ellei sielläkään hitattu, Se lähetti lonkun kagrun lähibudjuun kulrnan taa tsögaamaan sitä. hitlaa se. Mut hiljaa ittekseni sanon. He uittelivat Jatkosodan alkana työvelr-ollisina tukkeja Joensuun lähellä ia olivat bulimptna ke s äduun i s s a brankkarissa. wffiffitu&ffiH ffit€ffi rVffe ffeisia s I anglffekiru crfa Arvo "Vor:o" ^\[etsistö ott julksisslrl moinion slungip o ki n a k o k o e I nt s n jokaiselle slangin bsmlauj ille j a h a rr a st aj i I I e. skuj ataan muutama kilsa johonkin saamarin kesk:rkseen, dallataan pari -ko ; nre sataa metriä maitohr llr ile. Kustantaja: Books on Demand GMbH, Helsinki, Suomi ISBN 9789s2-498-298-6. et jos multa froogataan, niin 40-luvun tunnelma ja nykyajan mukaruudet olis ok." Arvo Metsistö: Slan-.eipakinorta. \'aikka nyt bössetkin trSällistuu himahommiin enelnrnän ku ennen ja ka._erutkin duunaa jotakin, on tnutsi se motskari. Kniigan jutut tehtiin aluksi I'LE:ssii Iuetuiksi slangipskinoiksi, mikii on hyvti pitiiö mielessä. paitsi glaidua ja tyytväistä mieltä. et jotain puutfu, froganiin esaks naapurilta. Gamlat sanoo, että ennen kaikki oli paremmin, nuori jengi tykkää, et onpa hyvä, ettei eletty silloin. Stadin kundit joutuivat Talvikrigun atkana böndelle evakkoon. ku kundit kesäsin braijas inkkaria ja skooparia tai ku ne talr.ella skimbas ja sleppas itse duunaamastaan hyddasta. "Mutsin tehtär nn kuuir:u när'ttaåkagruille. Kirja pyrkii kuitenkin olemaun näyte slunginontaisestu kirjallisestcr esittärnisen tavastcr, j ota ei toi ku u ltsvirt äörtenpairtoirt eliivöittää. j oka käyttää botskia Ja kippari joka sfylraa. _ An o oli Talr ikrigun syt_-r' { tvessä I 1-ruotias, joten ikä ja elinvrnpäristö ielitta vat hänen sananvalintojansa. "Vovon" juttukokoelmassa on todella snvgejä ajankuvia hänen elämänsä eri aikakausilta. On rikkaus, että eri aikakausien slangi tulee näin tutuksi. \1issä k rljetetaan lukiiaa kaupunginosien historian ja ihnris'..ohtaloiden kautta kohti -= rlr *nykypäir-ää
A) Oh raa ' B) Tupakkaa C) Hashista l.i L HELYn hulelmatreffit iatkuvat sivskuussa! iirkemmat tiedot ja aj at seuraAvassa Tsilarissa, Kl iffaa kesää! : '::1:::t-; : tl,aä ,'tr-i**-l ri.ffiqPå iål.:liffi äiffi $ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi tffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi w TSHr&ffis ffi/€ffi "' I f'lJtrj. Yhä skulaa Dallap6, vaan missä bändin ural 920-luvulla alkoi. Rautakauppias Julius Tallberg hommas Kolme seppää buidunsa eteen. Kuka on disainannu Suomen Pankin. Mikä on Helsingin Siniset. Useampi heppu on saanut Stadiin gartsannimen, harvempi sekä etu'että sukunimensä mukaan. Sillä oli myös oma saari ihan Stadin lähimestoilla. A) Mustikkamaalla B) Kivinokalla C) Lammassaarella 2. Missä sijaitsi Alpo Ruuthin Kämppä. L. 30 STADI FROOGIT(SET Tsilari 3 l2A1 1. A) Futisjengi B) Partiolippukunta C) Slu rkkien ammattijärjesto 5. Espan ja Erottajan kulmat oli sen viljelysmaita. Mikä on Stadin nimikkoblumsteri. A) Hobika B) Pihlis C) Laru 7. A) Elias Lönnrot B) J. A) Ateneum B) Arabia C) Aurinkolahti 9. Kuka seuraavista on tällainen hannuhanhi. Mitä se oikeen viljeli siellä. Mikä saari. Kuinka monta saarta Helsingissä on. Anders Byströmillä oli 1700-luvun lopun Stadin fiksuimmat raflat ja hotlat. A) 317 B) 20e c) 86 10. A) Hampus Dahlström B) Ludwig Bohnstedt C) Gustaf Nyström 6. A) pihasyreeni B) kielo C) voikukka 3. Runeberg C) Zacharias Topelius 4. A) Eirassa B) Kalliossa C) Sörnäisissä 8. Mikä mesta on Artsu
EI o+oo 7os 635 Puh I fax (09L827 3066 teijo. Sederholmin talossa Yö-näyttely on auki klo 17-22Håkasälmen huvilassa Foto Signe Brander -näYttelY on auki klo 17-22. Bisne$mestat ym. Voidaan snadisti skulaa välillä. pyn non b n @ ko I u m bus.fi 27.8. Taiteiden yö Helsi ngi n kaupunginmuseossa Horisontissa Helsinki -näyttely on auki klo 17-22. Tuomarinkylässä ohjelm aa koko perheelle klo 17-21 , Jytäjyrsijät konsertoivat klo 19. Pelimannien skitat, kurtut, figelit, munnarit ja muut m u sa\/eh keet voi ottaa messiin fiilinkiä pukkaamaan. Kffiffitu&ffiffi ffid€* 31 BÄcl( To THE SlXrlE=i ESlTTÄÄr SiTåI}I R(}giII Fir€t Elrrros TIre Sica,ffolds Thc (oldies flirtics'Singcns Jrro,ta,i a,: ila,.rkkrr Yeii a,la,inerr l-"*;;-:Sd@, S^clr rs;le l[iuigX) = 1B;lg -fu) 'w@ '15å,l"xr ffiffifi treffataan joka M aanantai ! Funtsi valmiiks aiheita, mistä bamlattais. Maanantaisin klogu 17.00 Tervetu loa! ldiksen slangijengi I le stikkas Pena Riuttu ja kamut Himat kondikseen Plotskikatsit' Rabat' Kämpät Kylppärit
Ja viel lopuks vaihtu kieli slangiks Siita ei stadilaisen palvelu parane. Sitt ku se oli höylänny korttii ja saanu kuitin printattuu, se jatko: "kyl se skulas)) joo., tosiaan skulas, ei ett se toimi. Siir: \ tri TSILARE 3/€G Teksti ja kuvat: Virve Kuutar (nyya "taiteilijanimi" oon mä kyl kans Obolgogiani) lvsnaa musaaki, jos Espan lar-al sattuu oleen prog.-eista. Sillä arkaa ku renkaita bytskattiin, kävin skruudaamas upeen katkissmergarin eikä ees bungannu paljon. Siin on valikoinree entisen Fennian edestä alkaen nrt-rrt& raflaa eri ikäsille eri staiieja. Terdelle pääsee hotlan auiasta. ja suulis skriinaa kt-rko päir än. Hotelli Aleksanteri (Albertinkatu 31) on öpnannu uuden terden. Kundi tsiigas pankkikortist mun nimen ja froogaski, oonks mä messis slangijengis. Sanoin, ett pitåå testaa, ku on jo tryya kortti tulos. Kundi lupas tsökaa ne ja sovittiin, ett mä tsöraan mun bilikan viideks takasin. ettei heti ees hiffaa kt ko remppaa. Jos ei satu budj aan keskustassa, ni steissiltä, mihin melkein kaikki dösät paåtyy, or lyhyt matka Mikonkadun terdeille. Tai sit se, mis treffaakaikki frendit. Snadis huoltopistees fluudas jengii. eikä n 1sällä muovilla. rnist on lyhyt matka dallaa himaan. Legendaarisin on tiettr Kappeli Espalla. inLrt ei silti tafite rnissään pellon rellnas tsittaa. Lasi skumppaa Palacen kattoterdellä kruunaa pro g._eiksen. Kliftat kundit siis hoiti koko duunin ihan kybälla. -fut U. ni voi dalIaa Albertingartsalle. Kundi bamlas: "Tsiigataan" (se tosiaan ei sanonu "katsotaan", vaan "tsiigataan"). Kundi skulas varastoon, mis hitattiin oikeenkokoset Misukat. Suulista ja ei kun terdell e Ku Stadissa suulis skriinaa, ni jengi tsökaa mestoi terdellä. Ja Hagik r'/ ses Taite llijatarvikkeiden buidus on fonstereist fotot. Jos tsökaa sellasta mestaa, mitä ei kaikki tsennaa. 32 ffiåm# I sk$ $€€må ryE*stat Laatupalveluu stadilaisittain Oli taas se arka, ku piti bytskaa bilikaan renkaita. Parin vesiperän j älkeen hiffasin Malmin Tebikan. Ååkaa o I la jo kesäfiiläs ja **nethan f u nts i i, ett kesiksellä Stadä #ffi panhaåru':rniålaan. Jos Lönkan puolel porttari on auki, ni voi dallaa sieltäki. Ja bl ggii dr-runataankondikseen. Niiden frendi ku tuo siihen Tebikan kuppilaan Tsilareita, mitä ne kaikki pluggaa, ni sielt se tsennas mun nimen. Ei kuulu gefisalta bilikoiden iä:rii. $ E ! I n ,m SMYYGAASTADISSA SFtä cr: vihdoirr srtöse su lanu, bilikas kesärert kaat ja f oge I it s h u ngaa Stad issaki . Niinku ol' steissin kloguki. YheItä, joka näytti olevan siel duunis, froogasin, r'oisko siel bytskaa renkaat ja slumppaapari nyyaa. Rempataan Yhtä varmaa kesällä ku suulis, on Stadissa gartsojen rempat. Sit kassan kundi tuliki bamlaan, ett mun bilika on valmis. Nykyään on klitlan näköstä, ku byggat jemmataarl snygeillä fotoilla. Dallasin kassalle ja stikkasin sille mun pankkikortin. Siinä on urbaani fiilis, ku tsittaa sisäpitskulla. Aina on jossain joku hole. [Jsein paras on se
orotsii. :o, mä kuullu, et joku stikkaa mestois koskaan o:..tutM-eiiä palveli-nuori. onn.tr skoiles ei kai Kaikkee sitä on jään1'kki ri.oir, ,-i r::c, eniä :::urk;il#li:;råi, ffät::?,l]|| saa skruudaa lippis knubvanhast duunista Vedettii. TSILARI 3i 1O 33 5**'kägr fri;dLr$r så*orda M#€ffi fu#m#3ffiffi y# #* Teksti: RaUa Tervomaa -. mestat tu *.rtu, skeidasiks -parsii nyt ei aialkuun oli 'iel aikaa 1a mä mut ne kledjuti Mä koko .lert tareis. Jos viel snadisti gamroi kureir, mut silti jospäälle semmosii ränei ku qu:?ro, byysat klabbeis äi marisis, ni se oi, tåilutti kustekeejotainnyyaamieli ois iltabailuihin menos' iistin -tuåise. keen kaikki ykkösis' Entäs rnieLen rnutsi ja kaikki sen iiuoittu.l oo.,i"lrik:ifo,rruu Himashan voi dallaa vaik sit pennut' snadit friidut reu'... Eikä k"r?r viikos tur.riliu,-tu teit. niinku paail. Lähettiintaastänäkiwon_ kuulemma skaffaa sirä ku kastitakaraivoon. kujaksaatsökaa, merkjokunen muuki mummu Ja sonseisjustlahkeitakaan! muijat duunas ir"ii."n kikureerkaa ei bungaa just faari meiän lisäks, otlmgfRrp..-'iuu, kerran tuleen oman himamestan puk'i. .riif.ä.;ut parsii ja joskus vendaa toi_ mä parhainpäin selittäjä teenaikabuliinlafkaan. rnitää. sinki päin. loi"rr-mielen virkistykseks. Niist voi hittaa aarMutsit ja faljat' ja oli siel pu.lt ei ollu ollenkaa. Osuttiin,lahirantsui lh_ Ulrrrtunn, påaf f . vaik puol kroppaa paljaana' Kaikki muut51. rriitu.in on kirpparit ja second hand jengi oligeimeihintullu rtri ttttu'-uihoi ja ,årmuÅ.rroln treta tutuvuoåen shopit. sode i*ir", mursit jafailat sukat vekka ku ne fulee -^treeks tilaa r ieraille' Juhlien friidu, i<aikel tupuu h.i,=ii turt.. vaik ulkona ois käppäili semmonen nuosnadeille tcteolui, " t,,"iu.;,1 ,"f. såpir a poirrti ofpii, et eri tiluir,lrt.iin "or tenki muodist vekka. Mul kotosin. onneks gaan' et mimmosis 'etirris tippuu ,å p-,rr..on efupuoite duunannu. Ei ne åål?1fi1;;.,""ff115; ,;ffil,fl::a;j,",,r.5 ?J*i Ku turi ,roiÄi himaan pikkukunditkaan sit muuta 9-t ois lysnannu suvi'irttä, kunnt'rn ktensa; *r r,.ru:a :iTi:,Tl:u'a kledjut' Sit ku b.uu. .ollu asiaa. 'mut'ilti eifa oo enää yli kymmeduunikledjui tarne funtsaa. Nykysin 'oi tuumasin'Muttulise!HohSnygi lafka,,ehdoton pali.tir sit lt.r.ti '*ivnaa slumppaa iisisti uutta heti, hoijaa! t'eht Meill"'bjuusattii tor;ffi M;ä ";;;nnr,-i .,'o, ku saituu entiset meneen joPäästiin juhlasaliin' stonkat ja jädet. trlorrtu pennut oli snadeja selnmopani oikeen skraga:r kau*ian I' iäp*olelie ja hameet kertaa päir äs ,,,u., iua,"" nen tapa, et kesikse'äkään laan' Penruien'uhlr' tar:;i otnt''l t'*un'erran alaedelleenki trt.ii--uytrtuu, eisaanutullaruokapöytään kunnioittaa sie' sktr:len pu.''i.tt.. puseror on niin ;;;ki.;;'..kr".'#lnn"" yläkroppa parjaana.Ku or_ ä:III'XiJi:fi T:::l'h:.", 1:tH::,i'""X"';}'lH himan ,riinsiv "i", r, rin råiaaiuiis..siirdekas, samaosote'kumeiläki runnu.'t, oon joskus oru ,l:l?'ll;J:i '::",:;l:å?l X,ffåt:'#jä1tå1'""" Hillattiin' et meiän eessä messis slumppaamasmeiän "-'.ri.."-.ttorJr.'iätui. Miks tarnee' ku tulee titcette isiigas ainå tarkkaan, et oli nån *o,..n sillak:ian ollu Skobes .oikkuu rivikaupal murkkuikää' rupee vetään siiJi klensa ": . iii orilontu uituu tr*r ja siks mun puku on mimmosis rie*ris, mut sitä snygin näkösinä kukkaoma lafta 1u ,r.ta sain olla fårt:*, ku mutsi åii r"r, mun mielest arvosraa muuklensatpäällä' mutmitäbujoskus 'lJ'i..ruurnas. tullaan safkalle. . los pentujen juhliin'"'Ei se porluu. rrrriu--oo nakaankantsi, eikäkai morupesin aikani kuluks tsiraika skagasin, et aaisa.ii kinsallispuku, ku n.a oo' ni enää osaakkaa. tr.a:rr. on pysyny. "iii-p...,r,pii ,i, mimmånån simmarihelle, renpuoleinen äijä' rantadeilleonpaloiis;mpir-'iriå, pitasinr Ei täs iåssä,n!no;a paita pannaan pää'e, ku sandaalit paljais klabbeis, ..--ori ku tammos.n !nää liikaa oo. Kledjui menos jonnekki ja oikasee räutaosa olituostunu poit,,rnt,, enempi festilt, ku-on tartti spaar aa, palkkaa ja vaan täst pitskun poikki", ki. panee. ' tiryl"allisinaarunipäiuina. safkaa suuhunsa. kuikrse.-e, 11,1ir, ei:i,r, p1häkuteet skoileen ja ne Meil oli jo sillon ku omat ykköset niskaan' p3ppr kisktrt;l'i:t just ja just r esiiaas himar.eti-ltr. s91i opeii." .ruun ei tunnu kliffalt, oikeestaan tarttis kai muisSlumpataankuulemmasitä, t'kset, mitä mihkäki paåue ku aikuise t a.i ;;;;;;" taa, et rumat ne ktedjuil kulafkattarjoo'Niijalafkai .opl på*ä, on jääny tiukotsa toubbis ja mättää koreilee.. va panin sen taki jengii, ku snadisti tsiilimmaks ne friidut tuli, sen äi olu t. ltil: il tåvutt,i. ku entinen ori Å!"i.ntul"n kans kuteistaMä Me ku on eletty se aika, ku 'annaan sinne' se on kai ny mäsäks, tai semmonen iliti." t*..r"rrr,"i*'r.rti kaikest ori puiaa. onneks ei enää soihinolitärvättykanglsl yleensä oli. Meil ål ..ilririi vanhemmat skremmar "Jumankaut' sano meiän Sit oltiin..yhtenä kesiksen ;]rrrHöitin"r"ri";".irr", käyttää kuteensa loppuun faija' tommoset kuteetja rupäir änä tröi.uu-u. sortsib'r'sat ja paita niitten fossiilinki nti"r..t ån tryitoit.r, tuli viel miereen Mä luulen, et tämmöset pääijafarkkurotsi ginnäköst' duuniajat. oon dattiin takari'is' ku ei nirs royiy eitJuur*"t"riirl"r. landelle äl nyva .uun'u 'uåruu eri stailil ku nuoremmat. oä;"" eriraiset. uinu Kui..lulänj ju gaa mitämillonki päälleen hintsummin niihin klensiihen aikåan puotipuksuil itsenäis1'1'späir ienjuhliin. paå, ,mououu-rn"n
skidi, häät, ; onnittelut, tr rafla J,F Sfadin Slangi n sei näkalenteri Eki Mattssonin piirroksia ja ajatuksia Sfadin Slangi n kamoja Janzon, Edvard "Eddu": Mattsson, Eki: Palsa kanis,litski kalis Kun Eki oli snadi G Kulnala, Teppo: Anna pois mun kitarain Få1:fr* tr{ålrlltF.' ry F%ryq $$lus Saki/aisef JätKä CD T-paita Vihreä lksa, T-paita fl t5 '.,.t r.*a *'*u d. 34 €säL&ffi* 3f€* Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa Mäkelä, Juhani: Sfadin snadi s/angisan akirja Paunonen, Heikki: Suuri s/angisan akirja ir:.t n Q:n.rt^ viJe vrJ J ^, 2,llr2t< -u, J)v t J et, fJi'n gi,njs on Stadi Pohjola, Arvo: Himaföneri Tervomaa, Raija: Mutsija mä Rehn, Leif: Gammelin jannu Tervomaa, Raija: )ho kallista kotia Pöytäviiri Rehn, Leif : Tervomaa, Raija Jassen fran Gammeli Mut sulle sattuu aina Lasse Liemolan juhla-CD Mimino Arl kortit
M U KAISET POSTITUSKU L UT.. wffiffitueffiffi ffid€ffi Mwnti hfreffiffis** 30€ 8€ 35 STADIN SLANGIN OMAT KAMAT HINTA Lippikset f musta I Armylippis, musta f Armylippis, hiekka 8€ T.PAIDAT Koko/kpl:XS f lf xll xxll lsännänviiri Pöytäviiri Pinssit, Stadin Slangin pinssi 2€ Tilaus / kpl kpl 50 25 kpl Lehtiö, Niin qio's stadin slangin seinäkalenteri, Eki Mattssonin piirroksia ja ajatuksia..,..10 € [-] kpl Autotarra 3€ C,^r S:ac 1€ Mim ino Art-kor1it, KIRJAT skidi, häät, onnittelut, rafla 2€ Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ Lasse Liemolan juhlaki ria, Anna pois mun kitarain Mattssoh, Eki: Griinataa kimpassa Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € n kpl _tr_-kpr I I I l. 7741041. I I I I I I I I I I I I ), I I I I I I I I I I I t' I I I I l I I I I I _qäkelä, Juhani: S:aCirT snadi slangisanakirja Paunongn, Heikki: Suuri slangisanakirya Pohjola, Arvo: Himaföneri Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia -Bygattiin uus nima 55€ n kpl 10 € kpl 10 € tr kpl 12€ t-l kpl 10 € Lkpl 12€ Dkpl 10 € 10€ 18 € Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 10 € Lkpl Rehn, Leif : Gammelin Jannu Rehn, Leif: Jassen fran Gammeli Somermäki , Jarmo: Kuudes huone, sarjakuvakirja Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä Tervomaa, Raija & Mattsson, Eki: Skloddit brailaa 12€ kpl MUUT TUOTTEET Lasse Liemolan juhla-CD 20 € E_fpl CD, Jörde-Juge 15 € n kpl CD, Stadin styget kpl 20€ 10 € kpl CD, Duo Snadi Pumppu: Slangi on swengiä i cD, sakilaiset, JÄTKA, J,Alfred rannerin kupletteja 0nnitteluadressit, 50,* 63',, 70v, TSv, B0v, B5v, 15 € kpl 5€ kpl Stadin Slangin oma postimerkki 2€ tr kpl Tilaaja Osoite Postin r U td= I I mero Ja patKKa: ia oaikka: Epäselvyyksissä, ota yhteys Stadin Slangin toimistoon tiistaisin ja torstaisin TUOTTEET vot nLATA tvtvös posTtTSE, TtLAUKStsTA prnlrnnN pAtNoN Puhelin: klo 14.00 17.00, puh
å$f#aän iengiin, Ifffy Sfm#ws. KANTSU U FROOGAA HERTTIKAST Sorva ajan katu 6, pu helin 020 55 65 140 , Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15. fi ät #$,,. Kimpasssa shu ngattiinkevätvi rsi "J0 pukkas glaiduu aikaa" ja muita gamloi ja kliffoi biisei mutsista. Kirkon oma tuomiorovasti Matti Poutiainen bamlas Maria-mutsista ja sen kloddista. Soogausja föraussöövista. SILMALASIT . Outi Pakkanen bamlas mutsista ja Torsti Lehtinen minnaili mutseja kautta aikojen. Pertti Salolainen pluggas ''STADILAISEN KYMM EN EN KASKYY'' ja "PAAVALIN KIRJE KORINTTOLAISILLE" molernrnat slangiks. TU KSET .TARVIKKEET SsserJin Slungin ,rri.qsql k*nil{ii -2# ?* {sfeilunustft! Agricolankatu 11 , olankatu 11 ,00530 Hki Puh. NÄÖNTARKAS. Tuomiokirkko täyttyi slangijengistä ja seurakunnan oma väki oli täysillä mukana. Mukana oli buli jengi slangilaisia jeesaamas järjestelyissa Kaikille buli tänks ja SUURKIITOS Helsingin tuomiokirkon jengille! i*o, r\osr no*1era -)----{ TSILÄRE 3/*# FuIe r??sssrss. Kirkon oma urkuri Harri Viitanen skulas aluksi oman biisinsä "Gigue-fuuga uruille Jäätelöauton teemasta Bachin tapaan". S$ss?ErsrrJ bff ssitr" s fm #ssps $* r: gr5. fi IJ MUTSI ON BESTIS oli snygi tapahtuma. qP _ KÄ I K K E A RÄKEJVTÄ JWJSf;'T'N Teryetuloa UU SilL A RILLEILLÅ I,{ ÅET ITWIII{ Karhukin näkee jopa muuranatsen munat . ä# $#gä3#f,] SOOVI KSI I STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää )a rautiskamaa. Ossi Ahlapuro, OlliBull Anikari, Cata Mansikka-Aho, Lasse Liemola, Tuija Rantalainen, Olli Ahvenlahti ja Marjukka Riihimäen liidaama Sibelius-lukion kamarikuoro sai monet kuulrjat liikuttumaan. 09-753 9299 ihan vildesti.. PIILOLASIT
Vettä mude ye sede veli ode vervoin hade, Veikkeus pode veli ode yesin ride veidi prode veikka rade. 09-774 Sukunimi. Palautusosoite: Hämeenti e 67,00550 Helsinki. Friidut taas ei bonjannu veden kielta. Veikka rade veitti väde velsineensä pyde veikka vade veli ode vein vade velannut pede vermi sode vellua pide. Postinumero. Tapio "Jalde" Salminen Valkan ja Kiviksen kundi 37 -f*rcrffffffi /_l ffi{:*t#:,!,!:y 1041 Etunimet: Jakeluosoite. Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu: Syntymäpaikka: _ J l Mies Zz Nainen :l Koululainen tr Opisketija Jaåmffirå han kin ta k i lpa ilu 1 .7 .2009-30 .6.2CI1 # Hankkijan nimi Jäs. Ve sed e veittr väde vettä ede yeesi päde velsimään pyde veina ade, Vet nyde vena mide vemmärrän yde vettä ede veikka rade yeiffas flöde. (koululainen tai opiskelija 5 € / v.) rÄvrÄ TEKSTAAMALLA JA rLMotre rÄvoetLrNEN posrros orrrEEsu. wffiffitu&ffiffi 3l€* Joku kundi skrivas Tsilariin, et jotkut duunaa liikaa keksittyi sanoislangipaki noih in, Ei slangis tosiaankaan kaikkii sanoi kuulu muuttaa svedujen tai slobojen kielelle, Ma oon samaa miältä, Slangii barnlataan ja skrivataan parhaiten sillon, ku n ei yritetä liikaa, Sama kundi skrivas kans, et sillon ku haluttiin ettei mutsit bonjaa mitä bamlataan, niin barnlattiin kundien kans veden kielta. niin me ainaski luultiin, Veskus jode veetiin sade veeduja f riCe vevikseen kide, Veleensä yCe veplattiin hide veeden nrde veisareita dade: Veskus jode veku jode yeesi päde velsimään pyde. Jäsenmaksu 23€ I v. Toista oli Kivikses, mis meil oli snadi rnökki. no Paikka Hak. Syntymäaika. Pu helin : Postitoimipaikka. Mä budjasin Valkassa Sturarilla koko lapsuuteni, mut must tuntuu et ainakaan meidän jengis Valkas ei just kukaan bamlannu veden kieltä. Mutsi ja faija slumppas mökin vuonna 1950, ku mä olin neljä, Kivikses oltiin sillon Ja rnyöhemminki kaikki kesät ja siäl me kundit bamlattiin veden kielta, rr r Ese ErE re ffi E *4* Säadin Slangi rc jäsenhakemus tr Osoitteen tms. ä ffis $ ffi $ ffi fi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ,H -ku $ g I Slangi a ja vedeä Mä muistan,et silloset Kiviksen friidut puhu kontin kieltä ku ne luuli, et kundit ei bonjaa sitä, vaik me bonjattiinki. Puh . muutos (muista jäsennumero). nro: Maksupäivä: Allekirjoitus Jäsennnumero: Aika Liittymismaksu 15 €. Kundit ei koskaan puhunu kontin kieltä, koska se oli lällärikamaa
; :'.e ilman Vinettoa". Arina ja sitä ennen Pylvässali olivat Penkereellä no:ssa 11 . Pemu, entinen skolekaverini Djuran skolen smobikasta, skrivas tosi kliffan jutun enostaan "Pohjolan leopardi" Brynkka Ahlbergistä ja muistakin entisistä Y$är&ffi* 3i€# bokraajista. STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET I B) Kivinokalla 2A) pihasyreeni 3 C) Topelius 4 B) Partiolippukunta 5 B) Ludwig Bohnstedt 6 C) Laru eli Lauttasaari 7 C) Sörnäisissä I B) Arabia e A) 317 10 B) Tupakkaa Kom mentteja Ts i lari i n 21201 Blugatessani vikaa Tsilaria hiffas r^ joitakin asioita, joista itse olen e'ir ertä. 3B ',lrl'*i Tämä on uusi mielipidepalsta niille jäsenille, joilla on hampaankolossa jotain slangiintai Tsilarin juttuihin liittyvää kritiikkiä. omaperäisistä slangisar c s:a joita tämä numero vilisee, 2. toinen knekkaaja Salon Eikka 4. Jutun tulisi olla lyhyt ja selkeästi asiaa valottava kirjoitus. Kolmas cl' Tahti Siltasaarenkatu 16, lopett; '19-18 Plazassa men x'rE-rr iäl(een 1940 -luvulla länsirnais a leflcra Ohjelmisto muuttui 1950 -lu,,r.,ria, 1olloin siellä alettiin näyttää slobojen ja muiden ltäblokin maiden filmejä, joukossa oli joskus kotimaisiakin filmejämme. Aikaisemmin toimitus p5rrki pitärnään kiinni periaattees:a e ttä 'ckairen skrivaaja staijaa sa^: 3^sa'"2/,a'a c-al a limellään, Arska Soisalo ti 1! '*n :s låf Jr ii # 'h *.si": -$ -+* ss s*E -F*-<\= S --alN s *==€d Wq$ wffi # .#4J åä å{ -ti W#'rffiisii.}s T F Jäs*ffihak*smffi$ "Sfa di Stad in Slangi ry maksaa postima ksu n I { I PERINNEJA KULTTUURIYHDISryS YUODESTA 1995 Säm#in Slaäreffiä ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys .'1 ql g,' Gfl sfanqfi #ffi kc"$ trd##.*ä g$wm,ru rugmfuffig!" L I. fällaista juttua on kaivattu Tsilariin kovasti, Toivottavasti tulee lisää samantapaisia juttuja unholaan jääneistä bokraajista. sarnaa kokoa kuin Mikki Museokartsalla Siellä rneni länsimaisia filmeja. Nimimerkki kirjoittelu on lisääntynyt viime aikoina. Toimitus ei kuitenkaan julkaise henkilökohtaisuuksi in meneviä kaunoja, tai loukkaavia kirjoituksia. Unikaan ne tulivat varmaan viimeisillä kierroksillaan, Näkinkujan ja Hämeentien hörnissä ei ollut tyhjiä pommitettuja tontteja, koska slobojen pommit eivät osuneet siihen mestaan, Koneja Siltatehdasta vastapäätä Näkinkujalla olija jatkui Hämeentielle buli stenubygga ja sen vieressä Sörkan Vennu (alaosa stenua ja toka kerros vedua, jossa myös jorattiin), Molernmat purettiin 1 960i 97J -lukujen vaihteessa )a tilalle c,ga: ' S',e'ska Gården, Skrivaaja ta'x3 :aa , a'-aan lV linjan ja Hämeel e' .: -äSSä ollutta tyhjää tonttra,, ,ossa : i buli Eltsun reklaami ,'EI PAIVAA iL',14N ELANTOA C:A jatkettiin kundien huulera e ( . 6. Siellä näytettiin nonareita, toiminta loppui 1960. Siltasaarenkadulla Paasivuorenkadulta Säästöpankinrantaan oli kolme leffateatteria: Eka oli Plazza Srltasaarenkatu 12 lopetti 1955. Tsilarissa olijuttu "Havisen Manta", En kommentoi sitä muuten kuin, eltä on turha järkkää mitään nimien keräilyä )a uhrata Slangin resursseja em, puuhasteluun Mantan virallistamiseksi Stadin symboliksi, Kaunotar on ollut ja tulee olemaan sellainen. joita nopeasti harveneva gamlojen Stadin kundien joukko vielä muistaa ltse muistan Ahlbergin Brynkan vuosikymmeniä sitten, kun hän oli portsarina Hotelli Tornissa ja kaverina oli mm. Nämä filmit olivat aina lapsille sallittuja "S Pallas oli suht fiini ja buli le',,ari sieilä rneni yleensä tokalla kierroKSe la orevia hwiä länsimaisia lef'oja En muista yhtäan slobojen filmiä Tähti oli snadi teatteri. Toka oli Pallas Siltasaarenkatu 14, lopetti 1957. Kommentit liittyvät paäsaär:öisesti omaan muistamaani ä r(äät-t, l,Georg (Yrjö) Spiridovitsh on skrivannu kliffan jutun "Ei Linjoilla vaan Hakiksessa", Skrivaaja on sen verran nuorempi kuin minä, joten bonjaan jutussa olevat "mustat aukot". iättämällä brevun tai kortin entisen Jugendsalin Pohjoisespa 1 9 vieressä olevaan postilodjuun saa niihin "Manta -stemppelin", 5, "Minne mennä Stadissa" kohtaan ei kannata laittaa tapahtumia, jotka ovat tapahtuneet ennen lehden ilmestymistä. Eddie Constantinen leffoja naytettiin 1 950-1 960 luvuilla täysille katsomoille mm. Lopuks skrivaaja skrivas tä5ita as aa mm. Savoyssa. Jeesaan sen verran kuin itsekin muistan, aloitetetaan leva reista : Arenatalossa Hämeenlie 2 oli levari Arena vuosina 1929-1934, Roxy 1934-1939, Tuulensuu 19391979, sitten taas Arena 1979-1993, Sen jälkeen siinä on tai oli Komediateatteri Arena, Siellä ei koskaan näytelty Tuulensuun aikana nonareita, sen ajan muistan tarkkaan
Läpät keräsi netistä: OlliBull. Säh köposti : ts i lari@siadi nslangi.fi \-*= .'t r\l \ =-.*I l"t ,d !! it i*J ,f : SEURAAVAS TSILARISSA Kerro mistä aiheista, paikoista, tapahtumista tai keistä ihmisistä haluaisit lukea Tsilarista. ftä anna vauvcille slpulia, minä olen kokeillut. Pappi kysyy tahdotko mennä naimisiin sen kanssa, joka seisoo siinä vieressäsi, vai haluatko mieluummin jonkun muun, Useimmiten siinä ei ole ketään toista, niin että vastataan tahdon, Eero 7v. Jos ei ole yhtään rahaa, niin monet rupeaa köyhiksi. Maija 7 v, Tasa-arvo tarkoiftaa, että isä ja äiti tuoilavat lapsia yhdessä. Roope 6 v. Pankit jakaa rahaa ihmisille, mutta isä saa sitä töistä. Therese 5 v. Ennen ven,lean ,,,ain äiti ruokki lapsen <ur is,e Krlki pankkiin jatakaisin" Anne 7 v. Vaikka siellä ei niitä panna hihnaan. Kinaa tulee ihan tarpeeksi nukkejen kanssa. Kari Suomalainen Stadin Slangi ry:lle rl. Saa ra7 v. Vanhainkodissa on paljon sellaista, mitä ei saa tehdä. {+:, 'r.',. Lars-Erik 7 v. Tiina 7 v. Kun tulee vanhaksi on yhä vaikeampaa liikuttaa ruumiinjäseniä ja erottaa niitä toisistaan. Sellaisella. Anna 5 v. Perheet voivat jättää vannuksensa sinne, kun lähtevät lomalle tai haluavat olla rauhassa. tulee peiffiäivällinen. Axel I v, Silloin ymmärtää, että on tullut vanhaksi, kun eijaksa kävellä sinne saakka minne pitäisi. Pelle 6 v. Allan 5 v" Se joka saa hyvän kasvatuksen,,sitta tulee kiltti. Vanhainkoti on eräänlainen vanhojen ihmisten kennel. Voit itsekin kirjoittaa tarinoita menneestä tai tästä ajasta. Timo 6 v. 1oka s uonon kasvatuksen on klvaa. tekevätjugurttia. Maalaiset tulevat onnelliseksi heti, kun tuntevat paskan hajun. Olen perinyt silmät isältä la hiukset äidiltä. Poliittinen elin on esimerkiksi pääministerin perna. Toppatakin olen perinyt naapurilta. Parempl otisi saada käytetty eläin eläintensijoituslautakunnalta. Victor 7 v. Jos käikki ovat ajoissa kotona. wffiffitu&ffiffi ffif€ffi Hyvci on, mutto soot ?eroto sen itse! Viikkosanomat 3 8 62 SA I I g4ye.l-qtr'$S$* Se +'dF .ss Lähetä osoitteella: Stadin Slanqi rv Tsilarin toimitus, Hämeentie 6{0d550 Hki Laita mukaan nimesi ia palautusosoite. Muuten tulee us vain pussikeittoa" Lauri 6 v. Puita on siksi, ettei ulkona olisi niin tyhjää. OIli 6 v. Ne ei saa a1aa skeittilaudalla eikä syödä purkkaa eikä pitää ruudullisia jumppahousuja. Antti 5 v. Minä en halua saada lapsia. Ola 5 v. r*i.r *-lÅ f Ne lehmät, jotka juoksevat eniten ja ravistelevat utareitaan. Ennen vanhaan maalaisilla oli navetassa tyrannosaurus rexeja ja liskoja