Härmässä eletäär' just nyt snadisti vihaisia aikoia. Kannen foto: Joni Färdig. Niil on staili rusKee prnta tummat lyysaavat öögatla ku ne smailaa niiden hanpaat glenssaa ku suulberi. Onneks kuiteski stadissa budjaa fiksua ja suvaitsevaist jengii. Tietysti Härmässäkin on naputtamisen aihetta Talvella on frysis ja snögee o.liikaa ja kesiksel regnaa ja blosaa ja syksyl blosaa ja ' regnaa. kaikki pankit ja pikavippaalat 1a ulosottomiehet ja muut dillet. pressa päarinisteri, muui ministerrt. kokoomusraiser, demarit ja kepulaiset ja sit snadisti kaikki muutkin. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Sähköposti : tsilari@stad inslangi.fi Pemu mE*g:tufe# Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2O11 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimitukdessa 1 5.7.2011 mennessä. Härmäläiset ku ei ole oikeastaan ihan maailman ensteks snyggeint jengii Ne on yleensä plösöi, paksuniskaisia. Tarkemmat tiedot lehden toimiitjks-esta löydät sivulta 4. Se ei voi olla normaalia.Tässä vihajuitsus o pakko olla päljon filmaamista, et vaan braijataan koleeta. 2 TSSL&Kå 3l€ S Mustonen 050 550 5206 Liemola 050 585 B9B5 Päätoimittaja Pertti "Pemu" Stadin Slangi ry:n pj. Niil on flesu poisi asti reva, lyhyet ktaOOit 1a pottunesu. Lehden nimiTsilari tule'e sanoisfa "till säljaren", joka tarkoitti lehteä, sähkösanomaa, ionha yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsetiään. Lasse å]ernun päåkirjcitus Skrivaa Tsilariin julkai-semme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Ja tässä oli vain osa hatutuksen aiheista, Tuntuu ihan siltä, et toi ärtsynä olo olis muotia. Se johtuu öii{et ne on suvaitsevaisii. Jurbaanot saa duunaa kaikkl fitit hom!ql, n.e steedaa, tsöraa dösaa non kippakuskeina, non hospitaaleis hoitsurna ja legureinakin ja raksoil hikoomassa Lisäks on vino pino muita fiksuijurbaanoja jotka kelpais mihin vaan duuniin. Se näkyy jo tossa rodunjalostuksessäkin. Stadissakin-on rota kooleeta Jengra enemmar kuin koskaan. Ei kukaan voi tosis-saan olla koko ajan äree. Ne varmaan skagaa niitte oman bulin magan takial Miksi. Liksal o liian snadit bontsarertte lrksat I lan-bulit. Jurbaanot taas o pitkii, solakoit, snyggin näkösii. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Onks hatutus muotia. Oisko härmäläinen snadist kade. Nekin haluis snadisti enemmän smiree näkkärin päälle ja tuivallisen mestan missä levaa, mut jos sä Härmäs bamlaat slooberii tai oot snadtsti musta niin hudaa tulee etkä sä saa duunimestaa etkä mitään ia tää ärtsy jergi jodlaa, et painukaa takas teidän himaa. Funtsikaa nyt, et jos teidän himassa aviopuoliso naputtais koko ajan öe oils Kaameeta. verovirasto. Ja sit ku harmäläiset ei diggaa muuta jengii, ei naapurimaakunnan frLidui e kä kunde jurbaanöist puhumättalaa, ne vaan sukurutsaisest nykri naapurin sukulaisfriiduu ja saa sekopäit skloddei. kaikkiglopit, murkut. jossa jengi levaa pa.emmin kuin missään Ja mitä pahaa noi lurbaanot on meille tehnVt. präntit pimut ou ut prätkäjengitja mopon rääkkääjät, kommarit. KLTFFAA KESÄÄ Tsilarin lukijoille. Bolliksellakin (ainaskin ennenvanhaa), kun vierasienqj duunaa byyrin. Joten toi suvaitsematon hatutus ei oo mikään hyvä valinta pitkän päälle. Jos vaan härmäläiset'bonjais (äyitää niitä Mut härmalärsri fidettää niin, et ne stikkais huitsin nevadaan kaikki jurbaanot, muutkin homot ia pitkäiettiset hipit ia hinttarin näkoset Eikä ne ^aruars loncskaä fyrkkaakaan millekään jurbaanofolkalle kun on liris. Lista on pitkä. skoudet, hitaat biligan skujaajat. Aineiston lähettäminen suoraan taiilaialle on kiellettyä. Teitä ei tarvital Mut, kuitenkin tarvitaan. Hatutuksen aiheista tulee tosi pitkä muistilista, Jengir hatuttaa homot ja lesbot koyhät ja rikkaat stadin duunaril raflo]en portsalt, somalit. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan niiresi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. köyhii liikaa, duunimestoi liian vähän, mut kuiteski Härmä ia stadi o maaiiman parhait mestoi. Stadilaiset o snyggimpiil bulimpiija fiksumpii kuin muut härmätäiset. niin stadilaiset hurraa ihan niinku omilleen. Kairk tur"ruu olevan jollekin jostain syystä jeevelinä. muut negrut, ryssät, svenskit, virolaiset, Berludconi. punanen naamataulu ja letti kL, to.röttää jcikä suuntaanla simppelit hailakan siniset öögat
€ o"-,^'Y -ffi?; Maftssonin Ekin alkupalat Wit ^\ T9; --a Tsiigotooks neljön kuäkun buukii vor T$ I LAR| 3l{ "å 3 312011 srsÄlr Pää kirjoitus:------------'-------------2 Mattssonin Ekin alkupala----------3 HAAGA-H ELtA-----------------------3 Stadin Slangin hallitus--------4 J äse n posti a---------------------------5 Bamlausdirikan lööppi-------'-6 Slangi skiglailu-----------------'------3 Mutsi on Bestis------: ------------7 Leijonat valtas Stadin--------------8 Koukussa pysteihin--------------'-9 Stepan 100 v. Yhteistyö HAAGA-HELlAn ja Helsingin Yrittäjien kanssa aloitettiin vuonna 2007 Mia Snellman tUE TUTUT s.lB-23. kisal------------10 Elokuvam usiikki--------------------1 1 Bulit ikäluokat------------------12-13 Helsinki-päivä ------------------1 4-1 5 Somalia Stadissa--.--------------1 6 Valkan Vappubileet----------1 6 Gamlat anonssil---------'------17 Stadin Friidu--------------------1 B-1 I Stad in Ku ndi-------------20 -21 Stadin Junnu------------------22-23 Dorkat kuskit--------------'---------24 Tl-starbun öljynvaihto------------25 O I I i I hamä ki---------------26-28 Graham Paige ja faija------------29 Stad i froogikset---------------------30 Fotoskaba 3 I 11 -------------------30 Fotoskaba 2/11 vastaus-------31 Minne mennä Stadissa--------3'1 Stadin kliffat mestat--'------32 Sörkän friidu n stooreja--------33 Stadin Slangin kamoja--------34 Myynti h i n nasto---------------------35 Hettis tu Iee----------'--------------36 Perästä kuuluu---:---------37-38 Jäsen hakem us-----------------37-38 Stadi froogiksen vastauksel---38 Kari n pii nos-------------------------39 Stadilla kuultua-----------------39 Takasivun ilmoitus--------------40 OLITKO MESSISSÄ. T re kliffoi proggiksii HÅÅ*'4-ff'#1l,Å asr:umafåc&#rd{e akr:,a,laa g* Så*#åsx "$f*r*gr yf:f*rs$'caåraåre HAAGA-H ELIAn opiskelijat tulevat ensi syksysiä r-nukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan Stadin Slangin järyestämiä tapahtum a ja konsertteja. Sunnuntaina rez"&.2*&3 Espan lavalla julkistettiin .gfadrsr Kwrx#å, Stadim Frå6dax, ,SfadirE $wxarxxl, ja tsiigattii o stikotooks krundee io klandeä. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Tapahtumaryl"r,"an I säksi Stadin Slangiin tulee yksi op nnärrtetyön tekijä, joka samalla toimii myös ty,öharjoittelijana Stadin Slangin toimistossa. Tapahtumaryhmän ohjaajana toimii HAAGA-HELlAssa Eeva-Kaarina Häkkinen ja opinnäytetyön ohjaajana Mia Snellman, joka on kuvassa opiskelijoiden kanssa toteuttamassa Helsingin Yrittäjät ry:n Valta ku n nal liset yrittäjäpäivät -tapahtumaa. Keväällä yks ,,rden opiskelijan ryhmä pilotoi yhteisr;ö" Mutsi on bestis -konsertin yhteydessä Op skelijat kirjoittavat kokemuksistaan a kehittämisideoistaan * raportin ja ideoita ','c caan sitten hyödyntää seuraavissa konsertl er 1ärjestelytoiminnoissa
050 431 7123 enordber@welho.com Cata Mansikka-aho puh.046 810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Pekka Kurvinen pekka. (09) 774 1041 toi m isto@stad i nslan g i.fi tsilari@stadinslangi.fi www.stadinslangi.fi TÖIMISTCI AVOIruzuA tiistaisin ja torstaisin klo 14-18 YS$L&ffitr 3lS { FÅÄTOIMITTAJA Pertti "Pemu" Mustonen puh. karvinen@elisanet.fi :äcr*rg't" dm\f,LiCL I Erkki Nordberg puh. 050-550 5706, mustopertti@hotmail.com TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. 4 h{ ÅLLåTU5 2*i3 S lAUll\ 5L{t\Lrl l"}.' nrnl r-TrTT: r Gfl i-LKU)ttlt""-, 1 1 l{}o( I a , .-/ , I J J J Yhdistyksen tarkoitu ksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen, r.iåLLåT{JS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. \ä3ff..:: Pekka Kurvinen, jäsen llmari Jokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. kurvi nen @el mio.fi Mikko Seppälä puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@cc.helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari PAINOPAIKKA Fram Oy Vaasa t Kimmo Karvinen, tal.hoit. 040 506 0954 raija.tervom aa @ kol u m bus.f i Erkki Nordberg puh. Cata Mansikka-aho, jäsen. Lasse Liemola, pi Hannu Heiskanen. ilmari,jokinen@stadinslangi.fi *;ry* h : f; rem sä hduuft f;plWaaffiä n mfi{ffiaa avflflsnfi Mikko Seppälä, jäsen lffi sä, ::jMUNAPÄÄT rM|'N'NAl'LE,E" .g|-.. helsinki.fi Pia Snellman Treffivastaava pia.snellman@kolu mbus.fi TOlfvllSTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. vara pj Erkki Nordberg, jäsen Pia Snellman,läsen.. 040 567 1404 moseppal@cc. heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050 512 5077 kimmo. 0400 428 325 hannu. ffi !'''11s.@,,,. if-yl \ ^--' =aat4 _#, '\t t..,. 050 585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh
TSILARI 3/11 H EINAKU U Slangijengi slaafaa kesiksellä rantsus grillaamas kupeita, tai tsiigaa ku friidut on kesäklensas upeita. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD.lle tallennettuina. Käsinkirjoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. TIEDOT TAPAHTUMISTA . Printit myös mielellään disketille tallennettuina. ELOKUU Jortsuredu landelle, kysy byroosta tai tsekkaa Stadin Slangin nettisaitilta Lisää tapahtumista seu raavassa Tsi larissa. SLANGIKAMOJEN E$ITTELY JA TILAUKSET . TILAISU U KSIIN ILMOITTAUTUMINEN JÄSENEKSI LIITTYMINEN . J A S E N P O S T IA Sfa din Slangi ry:n omilla kofirtvdilla . Häppis pidättää oikeuden muutoksiin. llmoitukset: PDF-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Toimitus :f lr: i:l t: :: Soletisti notsoo! : './ I l'7' j,f ' J--tJJ I J# './ : u I u'/ ", J-JJJ-tllJJ. TIETOA YHDISTYKSESTÄ trNEreffiTffi TSruffiRffiffiN Y *.t idii {y { Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh köpostiosoitteeseen : tsi lari@stad i nslang i,fi sekä printit ja konekirloitusliuskat toimiston osoitteeseen
Teemana on 'Stadi ennen ja nyt" ja ohjelmassa on SLANG lTYOPAJAyhteistyössä Stadi n Slangin kanssa. Meidän häppikset kiinnosii Stadin Seurakuntayhtymää joka hiffas niiden megasuosion. Slangikamaa blisattii kivasti Uutena häppiksenä oli jumalanpalvelus Dumistsyrkassa jossa Tsilarin päätoimittaja Pemu Mustonen pluggas Nyya'Testamenttii slangiks. Taloyhtiössä meidän byroon naapurissa, on ollu pitkään katutason kämppä myynnissä, Nyt iskettiikaupat kii. 6 *fr+f' ////// r' '/ / /t' ./ / /.t,'/.(t.1,'.t, ,i/r,)1,7' t{/ JO PUKKAS GLAIDUU AIKAA Stadin slangin aloitteesta on skrivattu tuttuja biisejä slangiksi meidän omiin tapahtumiin. Ylenaikaisen Olli.lhamäki oli vapaalla mutta YLE otti juhlakalut maanantain aamulähetykseen. Nyya byroo on meidän käytössä syyskuun lop-'--puun mennessä Myyjä duunaa siihen vielä rempan. Oon oppinu olemaan hötkyilemättä kämppien laskevilla markkinoilla. Tervetuloo tutustumaan uuteen byr00seen. Joulubiiseistä on tehty CDsekä DVD-levyt. Ainakin Hesari ja HBL skrivas, radionyysseissä kenottii valintakriteerit. Yhdistyksen kokous oli antanu valtuudet, hallituksessa on jo ehditty tökkiä bamista ku "eioo tapahtunu mitään". Reilut myyjät liitty meidän jäseniksi. Vuoden Stadin Friidun, Kundin ja Junnun julkkari keräs Helluntaipyhänä Espalle parituhatta innokasta ja uteliasta stadilaista, meidän omii jäseniin oli messissä satoja. gsm 050 58 58 985 :'t :"'" tt i Stadin Slangin slangiskiglaus seilattiin 27.5. Lähtiessä satoija blosas, mutta kelin parannuttua nosteltiin seilit ja noustiin kannelle ihailemaan Krunikan selän maisemia. Stadin Slangissa on piikään uneksittu nyyasta byroosta. Työpajassa päästään kokeilemaan elämää 1800-luvun Helsingissä, harjoittamaan Stadrn slangia sekä kuulemaan, miten tavallinen helsinkiläinen voi vaikuttaa asuinympäristöönsä. YSgLA'KX 3l'å { l-laurlausdiri[<au löö1:1ti 1 s.06.2011 Gratulis valituille, heistä on omat stoorit tässä Tsilarissa. Safkattiin gutaa lohisoppaa, ; shungatliin OlliBull Anikarin f säestyksellä merimieslauluja ja j bamlattiin niitä näitä. Kauhanen ja Mikko-Olavi Seppälä Stadin seurakunnat järkkäs toukokuun lopussa Kampin Narinkkatortsalla yhteislaulutapahtuman, lossa slangibiisi sai median ja messissä olleen yleisön bulit aploodit Jengii tuli paikalle vasiten biisin takia, avisit ja radiot levitti mesettä ja paikalla oli toista tuhatta stadilaista. "Jo pukkas glaiduu aikaa..." Kliffaa ja suulista kesistä hela jengille! Lasse Liemola Bamis et: &: lasse.liemola@liemola.com. Jengi on diggannu niitä. Kimmo Karvinen & t Ag[4ökinen. vanhalla Vivan purjejaalal la, joka aikoi naan roudas hiekkaa Stadiin. I . Valintaprosessi on aina yhtä vaikee, mutta päätökset tehtiin yksimielisesti. Kaikki minnaa Slangitsyrkan Kaltsissa lokakuussa, Snygeimmät joulubiisit jouluna ja keväällä Mutsi on bestis tapahtumat. Ne on tullu messiin sponssaamaan, se jeesaa tapahtumien toteutusta ku tsyrkkatapahtumiin on ollu vapaa pääsy ja ilmaislibarit on dilkattu kaikille stadilaisille Skolepäättäreissä sjungattu suvivirsi "Jo joutui armas aika" sai nyyan slangitekstin "Jo pukkas glaiduu aikaa' Slangitekstin skrivas E.J. Stadidaagen oli hotti ja suulis, proggis ja seremoniat hoidettii rutiinilla. Me on duunattu biisejä slangiks ja sjungattu kimpassa. Ens vuonna uudet nimet, ekat ehdotukset on jo tullu hallitukselle, Syksyllä Stadin Slangi ry on messissä Kulttuurikeskuksen Annantalon järkkäämillä Kulttuurikursseilla, jossa Stadin Slangista kerrotaan skoleissa yläasteen oppilaille
at l .:: : : ::] : !:. ;a' i.W .-*.f # * ,'.i,%@F r.*,,..: \re*g.
Pciliis isaattu ees sa kulkeneen ioukkueen matka alkoi hidastla 1o Lasipalatsin kohdalla, kun toriiuhlaan mal kalla olleiden kannattaiien runsas määrä hidasti linia-auton kulkua. :ig , . ::!gåai::l å.€er. Jo kvmmenen minuuttia historiallisen finaaliottelun päättymisen jälkeen Senaaiintorr 1a Kauppatori alkoi täyttyä tuhlivista Suomen kannattaiista. Kultajuhlan artistivieraiden lisäksi illan kohokohta oli, kun tasavallan oresidentti Taria Halonen kapLsi lavalle Vhdes'sä Leiionien kanssa. Kultahuuma oli kiryaimellisesti vallannut pääKaupungrn. Koko Leiionat-ioukkue hyppäsi Crowh Pläza -hotell'in edustalla kaksikerroksiseen avobussiin, joka kyyditti tuoreet maailmanmestarit juhlimaan yhdessä kymmenien tuhansien iääkiekkofanien ka n ssa. Meteli torilla oli korvia huumaava, ia ensimmäistä kertaa MM-pbkaalia suurelle yleisölle esittelemään päässeitä Leiionia odotti esiintymislavalld huikea näky, kun törilla liehui Suomen liput yhtenäisenä merenä aina Esplanadeille asti. kun lentokentällä ioukkuetta odottivaltaisa media'n ia fanien vastaanottojou kko. ::-rf, i.. Kävelyvauhtia edennyt matka päättyi pitkän odotuksen jälkeen Kauppatorille, jonne oli parhaimpien arvioiden mukaan kerääntynyt jopa 1 00 000 fania. Viimeistään Aleksanterinkadulla MM-kullan merkitvs suomalaisille tuli selväksi, kun Suomen tapahtumista pitkään tietämättöminä olleet Leiionat näkivät ihmismassat kaiujen varsilla. "Näyttää siltä, että kun äitijäi kotiin. Lehdistötilaisuuden iälkeen Leiionien matka iatkui löölööseön, jossa jouk(ue valmistautui hotellilla illan suurtapahtumaan Kauppatorilla järjestettyyn kansajuhlaan hienon urheilusaavutuksen kunniaksi. Samankaltainen vleinen iuhlahurmos nähtiin aibmmin kuusitoista vuotta sitten, kun Leiionat voittivat iääkie(kohistorian ensimmäiseh MM-kullan. niin pojat pelaa hyvin", presidentti Halonen totesi omassa kritosouheessaan. Maanantaina tilauskoneella takaisin kotimaahan saapunut Leijonat-joukkue pääsi heti tapahtumien keskipisteeseen. Ja kyllähän ne pojat hyvin pelasivatkin. ..€ liå., å..' €$[ [P$ur Suomen toisen iääkiekon maailmanmestaruuöen varmistuttua mvöhään sunnuntaiiltana Helsihqissä alkoi kova kuhina ydinkeskustassa. Presidentin luovuttaman Suomalaisen Työn Liiton mvöntämän tunnustuksen vastaänotti Leijona-kapteeni Mikko Koivu, joka kokeneena pelaajana hänkin nävtti olevan hämmentynyt Suomen jääkiekkoKuvat: Suomen Jääkiekkoliitto maajoukkueen saamasta huomrosta. Sunnuntain juhlahumu jatkui Helsingissä ja'ympäri Suomea aina seuraavaan päivään asti. Marko Hannula.. "Tämä on hienoa pojat", joku tuoreista MM-kultamitalisteista huusi koko bussille
Mutta enpä luol.uttanut. Harr a tyyppi on duunannu Suomen urheilun hr r äks y htä paljon: Salpausselan kisat, Suomen Ladun. Se skimbas reppu tiilareit täinnä. _ ir.." .t r#li ia _ygf "' ';'. S otatalvena 1 9 44 P ihlajamäki makas pommarissa. Sillä se sai muut kilpailijat tippumaan toisensa jälkeen. Jos reissaa Krsahallin nurkille, voi bongaa samal kerralla neljä urheiliiapy'stii. Ku Nunni tor soihdun stadikalle, Pekka Tiilikainen selosti rnuun trluassa näin: "Hiukset ovat jo kadonneet otsalta, ikäruodet ovat uufianeet vakoja kasvoihin, mutta juoksijan rytmi on vielä sama kuin silloin, kun maailmanennätykset musertuivat kuin pähkinät rautajyrän a1la..." puhumattakaa. Painijal on seppele oikees handussa. Se olisi ollut täydellinen hetki luovuttaa. Pihlajarnäki oli rehti, uskovainen kundi. Virenin kulErkki Toukolehdon duunaama U rh e i I ija'pysti Aleksi .Toivöfan kentsulla. skitta ja joutsen. Nurmen muistomerkin duunas Wäinö Aaltonen. viimenen duuni. la treenas hcikkoo selkäänsä. Tahko skunbas Stadikan kenttää ympäri, vaikkei se lur allista ollukaa. ettei srtä enää voitu pelastaa. Se skimbas reppr.r tiilareit täynnä, ja treenas heikkoo selkäänsä. Tahko skrmbas Stadikan kenttää ympäri, vaikkei se luvallista ollukaa. Ogelin tortsil, I Tapsan himakulmil on Veikko Myllerin Kulkurin uni -muistomerkki, ku kuvaa monipuolisesti lahjakasta reissumiestä. \-ieruntäen urheiluopiston. Voi olla, et taiteilijoitten hugi tulee myöhemmln. Viren ite on kaveerannu jurusta närn: "Jälkeenpärn ajatellen olen yhtä asiaa pohtinut. \{ut murtsikka oli Tahkon oma lempilaji. Vaik Nurmi ei tykänny julkisuudesta, se vielä kerran juoksi "suurelle yleisö11e" Stadin olympialaisissa 1952. Niilo Rikulan duunaama GeeBeen pysti Paavalinstyrkan pukessa, Valkassa. Ku sireenit aamulla huus vaara ohi -merkin, rnies olijo niin klesa. Ekaks tartti päättää. minrmosii mä tällä ker-taa metsästän. Fh'gaar an finskin, Paavo Nunren. Sitä ei ihan iisisti hilfaa.5e on jotenki vinkeesti .jcnrnras Eikä sen yrnpäristöst oo kukaan oikeen huoltakaa prtän1r. rnut ei oo tarpeeks pr stei r hteen kriigaan. Kcrotaan, et ku ekat snöget tuli stadiin. ,lIut ei! Turtti rupee tsekkaan, et mitä muits mielenkiirrtosii pystei mä viel v oi sin Stadista hittaa. Mesta on vähän outo, ku pystit on yleensä ulkona, mut tälle on ihan hyvä selitys. Spoftti, hyvä aihe. Mut mufisikka oli Tahkon oma lempilaii. kulkuri. Sporltikundien joukkoon kuuluu mun mielest kans Tapio Rautavaara, ku vois yhtä 1ailla olla taiteilijoittenki messis. \aik Nurmiei rykänny julkisuudesta, se vielä kerran juoksi "suurelle yleisö11e" Stadin olympialai.i>sa 1952. Sääli, sillä p1'sti on hieno. . Ku se oli stikannu voittoheiton 69,77, se oli sitä rnieltä, et väärä kundi vinnas. Päätirr ottaa messiin taiteili-1at. Se tykkäs. et usalainert Seyrnor ol i sitä parempi. Flygaavan fi nskin, Paavo Nurmen, ku tsuppi finskit maailmankaftalle, tsennaa kaikki. -la niin rupes synty)'n uus patsaskniiga, ku sai nimeks Nopeammin, korkeanrmalle. Siin on melkeen kaikki, ku Tapsaan liittyy. *t,.".i+t f-:g. tamitskuist on varmaan parhaiten jääny mreleen Munchenin kymppitonni, ku Viren kaatumisen jälkeen nousi ylös, kehitti valtavan kirin ja vinnas koko juoksun nyyal maailmancnnät_vsalalla. Aulassa on Jaakko Tolvasen veistämä painija Kustaa Pihla jamäen muistomerkki. Vielä ku tsiigaa Hagiksen bokraajat, Valkan GeeBeen ja Munkan Vapaaheiton, on kaikki Stadin julkiset sporltipystit koossa. joko-joko boltsist puhumattakaa. Ku Nurmi toi soihdun stadikalle, Pekka Tiilikainen selosti muun rruassa näin: "Hiukset ovat 1o kadonneet otsalta, ikär uodet or.at uurlaneet vakoja kasi oihin. Raija Tervomaa Fotot: 0lliBull Anikari Koukussäpys teihin Ku mä viime vuonna sain valmiiks Mesikiimmenen, ntun kniigun ku k e n o S t a din elu kkapysteis, furrtsasin, et se on siinö. ku vanjojen flygarit ujels taivaalla. Vapaaheitto on pystytetty Munkan yhteiskoulun pitskulle Torpan poikien kunniaks. Kerotaan, et ku ekat snöget tuli stadiin. \unnen muistomerkir-r duunas Wäinö Aaltorrerr. Sitä tsiigates tulee firntsineeks, et kilpaihja on antanu kaikkensa, se on oikecsti tsirgannu "mihin sc rirttää". ku tsuppi finskit maailmankartalle, tsennaa kaiktrli. Tää Lauri tsennataan paremmin Tahko Pihkalara. koulr,rjen hiihtolomat. Umppari oli puhjennu. Tä11ä keftaa aattelin kaveeraa muutamast urheihjapystist. Veistos on Juhana Blomstedtin, ku itekki oli innokas koriksen harrastaja. Hittasin mrelenkirntosii stooreija r inkeit n1ppei ja niitten rruistor.nerkkei. Lontoon 1948 olympialaisten kultamitalistin keitsu ja miehen myöhemmin käyttämä jouskari vaan puuttuuu. Ei olisi kukaan ihmetellyt. Stadikan reunal on Tahkontie ja siel stondåa \ina Sailon duunaarna Pihtiputaan kirkkoherra Gunrreruksen pojan, Laurin pr sti. mutta juoksijan ntn-ri on vielä sama kuin silloin. Museo lahjotti sen Stadille ja toivo, et veistos pannaan Kisahal1iin. Virenil oli ihan oma pitkän kirin juoksutaktiikka. Akseli Toivosen kentsui1a Käpikses on Erkki Toukolehdon duunaama Urheilija-pr.ti. Pihlajamäen pysti on kulkenu pääkonsuli Arvo Himbergin pitskulta Urhei lumuseolle. Tapsa kuulu kans vaatimattomien jengiin. " Sit kantsii mennä Kisahalliin sisään. kotosin painipitäjäNurmosta. TSI LARI 3/{ { Teksti. kun maailmanennätykset rnLrscrtuivat kuin pähkinät rautajyrän alla..." Terho Sakin reistos toisest juoksijasankarist, Lasse Virenist, stondaa Kisahallin eessä
f:::r \re d J _4t å :: F G" 1g itffil :t*G :1 i,i';'# * å.r''-, !: #s l*: VN järjesti aamu lla Rusk iksen Skabat Ruskiksen urheilu hallissa. ," ,!c.j, ir> ,F' w ilq rtfl. Juniorinyrkkeilytapahtu ma on järkätty katkeamattomassa ketjussa vuodesta 1 974 lähtien. , pa S uvfi o 1 00 v" ii.:ffifliiffi?fl$,., LAK LpÄil LU z"qffitrn frufr';;.*ki:r,ni**,;a s'len Fototjatekstir 0lliBullAnikari n.A -nir å, **ru re,å !Fg Md x"r C F.'ilrrrr ITJ g-A:g.fg a { ltiai.. Vastaavia, sään nöllisesti joka kuukausi pidettäviä juniorikisoja ei mikään muu seura Suomessa järjestä. RuSkr l.ryi *, re 3 tq F .".::-i .åå ,'! *
tunnettu muusikko Asser Fagerström aloitti muusikonuransa soittamalla pianolla taustamusiikkia KAVAssa (Kansallinen Audiovisuaalinen Arkisto, entinen Suomen Elokuva-arkisto, SEA) on menossa suuri suomalaisen näytelmäelokuvien musiikin keiäily ja tatlentaminen CD-levyille. säveltäjiä, joita on mahdoton luetella näin lyhyessä sepustuksessa. Greta Pitkänen ja Georg Malmst6n: Metsäpirtti, Lemmen liekki leimahtaa. OlaviVirta: No, no, Jää hyvästi armas, Oli-oli-oli. CD:n kannessa Ansa lkonen ja Tauno Palo elokuvassa Kaikki rakastavat. Aänielokuvan musiikin kerääminen alkaa vuodesta 1931 eliensimmäisestä äänielokuvasta tähän päivään saakka. foxtrotin Tui tui Tuulikkl ja tunnelmallisen Päivä jo painui merten taa. 1933, suomalaiset sanat olivat Erkki Karun käsialaa. Edellinen painettiin myös nuoteiksija levytettiin 193'1 eli elokuvaiskelmän syntyhetkellä alkoi myös sen monimuotoinen markkinointi. Säveltäjinä on ollut niin suuri joukko merkittäviä viihde-, iskelmä-, yms. Vuonna 1931 turkulainen Lahyn-Filmi valmisti ensimmäisen pitkän äänielokuvan Sano se suomeksi, joka on sittemmin tuhoutunut. Revyyelokuva koostui useasta episodista, jotka "ohjelmamenojen esittelijä" Markus "Markus-setä" Rautio liitti juonnoillaan yhteen. Mollisävyisestä Auringon /apsef -laulelmasta kehkeytyi suuri klassikko. Tällä hetkellä on julkaistu ja myynnissä kaksi CD-levyä, joille on tallennel tu musiikkia vuosilta '1931 1936 ja 1937 1939. MarttiSimilä: Estella, Marja. Vuosina 1937 1939 valmistuneiden elokuvien musiikkiesityksistä on taltioitu seuraavien näyttelijöiden / artistien esittäminä: Eugen Malmst6n: Ylös pilviin, Sun hymys, Suven leikkeihin kaipaa. Äänielokuvan myötä alkoi myös suomalaisen elokuvaiskelmän historia. Erkki Eirto: Kun kul rejasi suutelen. Birgit Kronström ja Metro-kvartetti: Markan tähden muunnelma, Päin onnen iantaa muunnelma. Kesällä 2011 ilmestyy kolmas CD, joka keskittyy sotavuosien musiikkiin. 12 elokuvasta. Elokuvassa oli paljon musiikkra klassisista esityksistä revyynumeroihin. Harmony Sisters: Hymyillen. Georg Malmst6n: Aika keväinen, Leikkivaimo. Olavi Nyberg: Keittiöhaaveita, Kiljusen serenadi. Matti Jurva: Väliaikainen, Kun tanssii Lambethwalkia, eisuonissa ole kalkkia, Eikö lähdetä pikkasen istumaan, Meillä on ja annetaan, Koeta vielä kerran, Juliaana, Hurmuri. Vuonna 1932 Suomi-Filmi valmisti virolaisen Theodor Lutsin kanssa yhteistuotannon Päikese /apsed eli suomeksi Auringon /apsef. CD sisältää 28 levytystä 12 elokuvasta. Viimeinen äänitys on,'VLEn äänitearkisön mukaan. ' Mykän" elokuvan aikana suuremmissa elokuvateat-tereissa oli usein pianisti, joskus jopa pieni orkesteri, joka viihdyttivät yleisöä elokuvan katselun ajan. Arska Soisalo Lähde: Juha Seitajärvi, Suomalainen elokuvamusiikki levytyksiä vuosilta 193'l 1939 Näiden elokuvien juonija tapahtumat liittyvät usein Helsinkiin, Vanhojen kotimaisten elokuvien kuvauspaikkojen selvittämiseksi kokoontuu KAVAssa säännöllisesti pieni työryh-mä "Stadin tsennaajia", koska Suomen kansallisfilmogra-fian kuvauspaikkatiedot ovat puutteelliset. Arvi Tikkala: Sävelhurmaa, Vaimoke, Bulu bulu bulu. Elokuvan pääsäveltäjän Tapio llomäen johtama Lahyn-orkesterin lisäksi esiintyivät Sven Lundevallin johtama Zamba-orkesteri sekä Alexsander Nikiforoffin Ah-ha Jazz Band. Tätä Viron ensimmäistä äänielokuvaa ei ole esitetty Suomessa. Toivo Lamp6n: Palaavat muistot. Meillä jäi elämään sen nimimelodia, jonka Georg iVlalmst6n esittielokuvassa viroksi. Mm. Oishan voinut käydä hullummin, Meksikon tyttö, Kaupungin neitonen, Kun palmut huojuvat, Tule aamu. Eugen Malmst6n: Soi lämpimät läntiset tuulet, Suviyön tarina, Sulle kukkii kaunis maa, Sun huules kertoo onnesia, Tuulen terveiset. Tauno Palo: Mieheke, Kun kuulen tuon, Ah, ethän tiedä, Syksyn tullessa, Sinä vainen. Matti Jurva: lhminen älä hermostu. Ansa lkonen: Bulu bulu bulu. nettilevykauppa www.fiftyrecords.com, Digelius Music ja hyvin varustettujen tavaratalojen musiikkiosastot. Vuosina 1931 1936 valmistuneiden elokuvien musiikkiesityksistä on taltioitu seuraavien näyttelijöiden/artistien esittäminä: Georg Malmst6n: Tui tui Tuulikki, Auringon lapset, Sukellusvenevalssi, Aallokko kutsuu, Meidän Maija, Laulu onnesta, Pikku neiti. I n'n su0mmLfl!ffir EruO usllffiffi! Cramofonilevyillävuosina 1 931 -1 939 Tänä vuonna (2011) on kulunut 80 vuotta ensimmäisen pitkän suomalaisen äänielokuvan valmistumisesfa. Hän aloitti, yhteistyön sen ajan vaikutusvaltaisimman tuottajan. Sen levytti myös moni muu suomalainen artisti, joukossa mm. Suomalaisen elokuvamusiikin pioneeri Tapio llomäki (1904-1955) toimi elokuvasäveltäjänä 25 vuoden ajan tärkeimmissä elokuvatuottamoissa, kuten SuomiFilmissä, Suomen Filmiteollisuudessa (SF), Jäger-Filmissä, Fenno-Filmissä ja Fennadassa. vuodelta 1998 Tässå on mainittu vain äänielokuvamusiikin säveltäjien pioneerit. Ragni Maimsteh (1964). Laulu levytettiin suomeksi"v. Elokuvassa Sano se suomeksidebytoi myös Georg Malmsten (1902-1981) sekä näyttelijänä että säveltäjänä Hän sävelsi eiokuvaan kaksi laulua. Mirjami Kuosmanen: Sulamith. Hannes Veivo: Kauniit unet. Suomi-Filmin ja sen pääohjaajan Erkki Karun kanssa joka kiinnitti hänet yhtiönsä luottosolistiksi ja musiikin tekijäksi. R R., Roine Richard Ryynänen, Elokuva 9/1931). Malmsten oli lyönyt itsensä läpi iskelmäbuumin aloittaneena karismaattisena esiintyjänä jo 1920-luvulla. Hän toi suomalaiseen elokuvaan jazz-henkisen Gunaropuloksen veljesten Melody Boys -yhtyeen, jonka esiintymisiä kuvailtiin llomäen esikoiselokuvassa Layeata tietä (1931) näin: "Ravintolakohtaukset, baarien häly, neekeristeppaalat ja saxofonien kiiltävät kidat antavat sille toisen sävyn ja rytmin, mitä meikäläisissä filmeissä on totuttu näkemään" (nimimerkki R. CD sisältää 28 levytystä. Näitä levyjä myyvät mm
Tän lisäks byggauskustikset oli lyftannu stydisti ventattua bulimmiks. kuten mm. Van hempieni antamat vahvat arvot elämään 1a reilun pelin säännöt. Siinä ei enää jeesannu Rafikin ammattitaitokaan, vaan puisto lopulta menikonkkaan. Huvipuiston toiminta jäi litskiin kahteen vuoteen. niin onhan sitä tullut elettyä'varsin sporttikeskeisesti. Kun Mainos-Upin soppari Lintsin kanssa slyyttas, olis Rafik halunnu jatkaa yhteistyötä samoissa duLneissa. Kuulut noihin suuriin ikäluokkiin. Lrsäks mestaa käytettii erilaisten tv-proggisten tekoon. Jään Lasten Päivän Säätiön kehitvsiohtaian tehtavista tvöeläkftölte la zor sira'en vielä tiedä merkitseekö se kokonaan luopumista tyoelämästä vaiko uuden alkua . ELÄMAAN KUULUU TANAAN. Lapsuusajan alkuvuodet menivät yleisurheilun parissa, emolaji bli korkeushyppy, joka oli isän oerintöä Sitten alkoi oitkä uima'rikausi Tampereen Uinaseuran riveissä, siirtyminen amatöörinyrkkeilyyn .harrastajana,valmentajana 1a sitren kansainvälisenä AIBA-luokan tuomarina, Se iakso vei minua vli kaksikvmmentä vuotta keski-ikä p'alautti minut masters-uintiin ja alkoi myös kestävvvsmatkoien iuokseminen Volsi kai sahoa,'että maratonit ja vastaavat kestävyys "Maratoneja ja muita kestävyystempauksiä ?MOAUKSI' tehdaän varmasti// Teksti, foto ja piirrokset: OlliBullAnikari ',r' ,;; ,rfnl. Mainos-Upin kanssa skriHaastateltavana !*i:l'\:<4 12 TSXn-AKr 3lt { vaamani yhteistyösoppari kuitenki teki iatkamisen mahdottomaks. Odotusten mukainen käviiämääräkään ei toteutunut, vaikka yli 200 000 heeboa kävi huvittelemassa puistossa, sen lyhyen toiminnan aikana. " I i*. joien yhdestä elämäni bulista rakkaudesta -Lintsistä oli lemnattava tässä mielessä. Sisähuvipuiston toimrntaa kuitenki iatkettiin vielä muutama kuu(aus konkan jälkeen. USA:sta Suomeen tuotu tv-saria Gladiaattorit iärkättii siellä.' Planet Funfun'oli kansainvälinen ilmiö ja sen mahkut onnistua olis olleet stvdisti paremmat esim. Mvöhemmin tuli sitten tällainen tarious uudelleen kuvaan ia nviolen duunannu taas Lintsille suunnitteluduunia MITÄ RAFIKIN.. LINTSIN MAINONTAA Nestan kerran oltiin yhteyksissä Linnanmäen puiiteissa. Olin kreannu Lintsin mainontaa ja kuvittanu dekoraatioita kuutisen vuotta Lintsille mainosbyroo Mainos-Upin alihankkijana. 0letko luopumassa työelämästä. Vaikkä niitä kovalla kädellä taottiinkin päähän ovat ne johdattaneet elämää rikkaasti. Buulaagi pyöritti sisähuvipuistoo Savion Klondyke kiinteistössä. Mikä on ollut tämän seikan suurin anti itselles. .h( '-!ä: -Ä \ i-1",.}., Lintsin keh i euman. Planet FunFunille traisas aika pian taloudellisia trabeleita, kun rahoitusta puistohankkeen jatkolle ei enää dilkattu laman skramlaaman kiinteistöjen arvon laskun takia. Elämääsion mahtunut paljon sporttihenkistä toimintaa. ffiul*t ikäXumkat luxuxC&& Ieedåks Treffasin Rafik Neumanin vuonna '199'l , kun tein duunia Euroopan suurimman sisähuvi auisto PIanet Fun Funi n alihankkijana. Koska liikunnan nälkä on ollut melkoinen koko elämän aian. Mitä kaikkea liikuntaa olet ehtinvt harrastaa. Stadin keskustassa. Hankkeen byggaajina ja ideoijina oli sellaset luovat tyypit, kuten Markus Selin, Renny Harlin, Mato Vallgnen, Sakke Järvenpää, Billy Carson ia monet muut muissa hankke'issaan onnistuneet heebot. Mun duuni oli tuolloin kuvittaa puiston dekoraatioita, opaskarttoja, luoda logoja eri mestoille puistoon jne. Rafik oli silloin Panzelda Oy:n toimarina
niin terveesti itsensä kanssa. u. Lrhe l'lr johtoja organisaatror rehtävät ovat jääneet ja ri sta or muistona tietvsti suurer tapahtumat, iso joukko ystav a ia kahden arvokkaan seu'ai Tamoereen Voimailu'A seuran la 5. jos elät varn normten muKaan. 'Koskaan et ole liian vanha tekemään sitä mikä tuottaa mielihyvää. s 4*i.; "Koskaan #f: ,\t_,rJ'\da, F :*,)." et ole å ud Iiian vanha d i tekemään '# ,d L sitä mikä g '\ oj Jäähyväis prog g ista vietetti in Li ntsin Peacockissa tou ko ku u nja Rafikin vikana du un ipäivänä. .+-t €l. Minne aiot suunnah kultaisen kosketuksesi seuraavaksi. Elämäsi on kuin suoraan Lucky Lu ken sarjakuvasta. Verrataanpa vaikka murtomaahiihdon tai mäenlaskun kehittymistä. & kaikilla elämän aluerlla. &,,. Se jaksaa ja voi hyvin ja siellä tapaa vuosrilarn kaikki vanhat nyrkkerlyn ystävät. Jos teet ja ajattelet aina samalla tavalla, muutut vanhaksi ennen aikojaan". lVlr rr rten ir ro kovakr rntoiMuuten tuo kovakuntoi'-" # suus kyllä heijastuu pory sitiivisenaenergiana d _ -' 13 Kiitos haastattelusta Rafik, Onnea uuteen elämääsi, Voisitko lahioittaa vielä ionkin motoh tai elämänbtrleen Tsilarin lukijoille. Kyllä useitakin. Erityinen lernpilapseni on kansainvälinen TammerTurnaus, jota olin käynnistämässa vuorr a 1977 . ! ls, \", ..1 ./ ,# ..4. Vahva kasvualusta 50-l uvul la on kasvattanut "tilanteiden herran," Aina uuden tilanteen edessä olen tehnyt nopeita ratkaisuja Ovatpa ne sitten olleet oikeita taivääriä, mutta aina on lähdetty vauhdilla uuteen vaiheeseen, Turpiin osataan myös ottaa, mutta elämän takaiskuista selvitään ja käännetään ne voitoiksr, jos ei ieti niin myöhemmin Eikohän se kultainen kosketus kohdistu edessä olevan kolmannen iän iloihin ja niissä keskeisissä rooleissa on perheeni ja ystäväni 0let edelleen kovakuntoinen kaveri, eikä korvienvälikään ole vielä ruohottunut. Meitä yhdistää eräs yhteinen intohimo -älyä kehittävä urheilulaji -nyrkkeily, Mikä on suhteesi nyt kamppailulajien aateliin. Lähes kaikki parhaat ystä.yyssuhteeni ja r"onet upeat ^^stot ympäri -aailmaa ovat ^y'kkeilyn piirisra vaikka olen harrastanut mu takin urheilun-otoja niir ^e parhaatja syvimmät kaver suhteet ovat ^yrkkeilyn par sta, Laji on o''''alla Ia'ta aa^ niin hieno ia se <eä o em.l<sertaan, että jöka sen oariin arautuu ei sieltä r"ottaud.r koskaan Se on niin kuln Iinnanmäki, kerran kun rhastut, niin muistot kantavat 1äpielämän Nyrkkeilyä seuraan aktiivisesti päivittäin ja lalin kehittymistä Totta on sekin, että nyrkkeily on tänä päivänä kor.rin erilaista kuin muutama kymmenen vuotta sitten, mutta elkö niin o e kaiken urheilun kanssa Juder ikäpolvet tuovat aina uutta tullessaan. Sen tapahtuman pariin olen ensi syksynä palamaassa johonkin rooliin, en vielä tiedä mitä ovat siellä keksineet. Maistuuko vielä maraton, vai aiotko haalia uimalla uusia mitaleja palkintokaappiisi . Poiat kun kilpailee aina jos ei muuten. Moni asia jää elämättä. Hrngvilnrel kunnialäsenyydet. Maratoneja ja muita kestävyystempauksia tehdään varmasti, samoin uinnin harjoittelu ja kilpailutoiminta jatkuu, eikä ne mitalitkaan mikään huono lisä ole. YSELåRF 3i€ € koetukset masters-uinnin rinnalla ovat osa jokapäiväistä elamaanr. lu.qttaa € ,ffk*^ -iäinyrua" t" 5:5 åå :6 $$ åå åå rt ,j å i å å ä F fl ft ;I f* TI il t' t I åt. Olen vuosikvmmenet ollut myös Rotary--ja Chaines de Rotisseurs -toiminnassa mukana ja niissä järjestöissä tuu.;e letan ltseäni niudlla tavalla. 0let ollut melkoinen "Hannu-Hanhi" kaikessa mihin olet ryh$nyt
Er.-car -3 .f'\ j . ijit t * ;*." -i';:, *d'i å.i: q ':,, L ft 'r
"=' €:ir€ l .g. r,l ,..* 'lGå
Toinen vaihtoehto on se, että sana on lainattu suoraan venäjästä niin Stadin slangiin kuin Itä-Suomen murteisiinkin. Se tulee suoraan \ irolaisten slangista. virolaiset ja somalit. Somalit käyttär ät itse omassa slarrgissaan muitakin r ahr oja ilrnarrksia, joita tässä ei kannala toistaa. HeikkiPaunonen. Slangin ominaispiirteisiin kuuluu, että monet siihen sisältyvät sanat j a ilmaukset ovat hyvin affektiivisia. näkyvimpinä venäläiset. Somaleilta onkin ainakin Vuosaaren slangiin saaru joitakin sanoja. missä vaiheessa Stadin slangiin alkaisi ilmaantua uusia maahanmuuttajien kiel istä omaksutluja sanoja. Ei kovinkaan kaunis ilmaustämäkään. 16 YSäL&,KX 3l€ { *Tr Vap p u aatta n a oli t{ artol a n pukessa bulisti jengii jaraamassa ja v iettäm ässd Vap p u a Va p p uaattoo ba i I atti i j o se ittem ä n ne n kerra n Val kassa I Kulttuuriyhdistys Vallilan Tango järkkäs tangon ystäville vappuaattona puistojortsut Hartolan pukes, lnarintie 13 . Suuria kielivähemrnistöjähän Stadissa alkaa jo olla. Niin nämäkin somalista lainatut sanat. Osa venäläistaustaisista on alkuaan inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. .ja siellti on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana syntynyt omspertiinen Rinkebysvenska. mutta varsinkin nuoren polven inkeriläiset puhuvat äidinkielenaan venaJaa. Uusimpia venäläisiä lainasanoja Stadin slangissa on rahaa tarkoittava pätäkkä. Somaleilta on myös peräisin penistä tarkoittava sana burj o. Mahdollinen uusi lainasana voisi olla wasaa 'naida'. Siinä peksa pihku tarkoittaa sananmukaisesti'vedä käteen'. Se tulee venäjän sanasta käytetty jo aikaisemmrn. Se eroaa selvästi muusta Tukholman puhekielestii. Mahdollista kuitenkin on, että heidän puheestaan lainataan vielä uusia ilmauksia Stadin slangiinkin. Sille on ominaista erilähtöisten mauhanmuuttujien kielistii omaksuttu sanasto. Mon ipuolisen musaprogg i ksen bjyydas jortsubändi Val I ilan Tango, jolla oli kunnia saada solistiks tänä vuonna Hans Wesselsin lisäks iskelmälegenda Vieno Kekkonen ! %ffiK'Yxffi&$m Sämdåss& Tukholmassa Rinkebyn kaupunginosassu asuu paljon ulkomualaistsustaisiq ihmisiä. Somalin kielessä esiintyvä vannomista tarkoittava voluh-verbi on yleistynyt suomalaisnuortenkin kieleen, esimerkiksi : Walluhi, mti vannon et mä huen mun mutsin! Vannomista tarkoittavasta wallahi-asusta on johdetfu myös somalia tarkoittava nimitys wahi, esimerkiksi: Se on hyvii ku wahi puhuu, se on ku se huutais kanau .ja kalaupertikkiiin. Siellä asuvien pojanpoikieni mukaan suomalaisetkin saattavat käyttää somaleilta oppimiaan haukkumailmauksta, Jolta ovat muun muassa khanis lai qanis 'homo', shuluk'läski, lihava ihminen' ja sharmuto 'huora'. M aahanmuulta.jatauslaist a väkeä asuu erityisesti ltäHelsingissä, muun muassa Kontulassa, Myllypurossa ja Vuosaaressa. Kaikkein vahvimpia heiltä omaksuttuja haukkurnailmauksia on a b a lt o u e s'father's/mother's fucker'. Mainittakoon, etlä r irostakin on suomalaiseen nvkyslangiin saatu ilmaus peksa pihku. Myös ter-vehdyksenä voidaän käyttääsornaleilta opittua ilmausta shalum leikun! Muutama muukin sana on omaksuttu somaleilta Vuosaaren nykyslangiin. Jo jonkin aikaa on odoteltu
M i rkku ja Antsa kävivät skruudaamassa ja vastaanottamassa kisan pääpalkinnon Tallinkin Silja Serenadella. "s* Foto:Tallink Silja Mirkku ja Antsa Silja Serenaden portailla, Tallink Siljan myyntipäällikkö PeterSnellmanin ja myyntidirika Marco Palmun kanssa. Seuraavana vuonna oli ihan toiset fiilikset.. f?*tug%ffi 17 d* å € s6 l ry tru*russå. TSåLÄRI 3I,E { f äsenhankintaskaban finnas Å'$$ffi$A ffiysffE Mi rkku kruisai Iee Tal I in naan kesän ai kana. 1938 Bregureklaami . *åF,€tåä -åi{*iE55€ä = *,4fu9tÅä Åru*ruSså' fu"€å%€ Lit å r' \ 'd Vaasan reklaami Suomen Kuvalehdessä ennen kriguu v. Eiköhän lähdetä taas loppusyksystä slangijengin Pikkujouluristeilylle Siljan upeilla botskeilla. Suomen Kuvalehdessä samalta vuodelta
Telkkarin puolelta Haapkylä minnataa Yle TV2:n historiallisen draamasarjan Hovimäkr, Ester Lindhofina ja erityisesti paäroolistaan sarjassa Rikospoliisi M aria Kallio. Mffire ffiffi ru&ffirek ! e* rn sil ,fr vnd F å & Minna Haapkylä on 10.06.1973 syntynyt stadilainen näyttelijä, joka on noussuf yhdeks tän hetken tunnetuimmaks suomalaiseks näyttelijäks. Minna Haapkylä on jiftiksessä näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin kanssa. Hän on näytelly Kansallisteatterissa, Svenska Teatterissa ja Lilla teatterissa. Minna Haapkylä on finnannu uransa aikana Jussr-palkinnon peri kertaa: parhaasta naissivuosasta filkassa Rakkaudella Maire vuonna 1999 1a parhaasta naispääosasta Kuulustelu +ainassa vuonna 2009. Minna on tehny elokuvarooleja myös Ranskassa. Haapky ä on näytelly lukuisissa suomalaisissa filmeissä ja telkkarisarjoissa, sekä muutamis ranskalaisissa filmeissä. Vuonna 2002 Minna finnas Troian kansainvälisi llä leffafestareilla Sl/ver Dolphin -palkinnon parhaasta naispääosasta elokuvassa Kuutamolla. Hän on duunannu useita roolitöitä televisiossa, teatterissa ja varsinki filmeissä. Haapkylä kävi perusskolen ja lukkarin Helsingin ranskalaissuomalaisessa skolessa. Nuoruudessaan Minna skulas bassoo Tarharyhmä -bändissä, jonka perusti kimpassa Maija Vrlkku-maan, Nöksy Niiniluodon ja lsa-Eerika Lehdon kanssa. Hän on lisäksi esiintynyt Maija Vilkkumaan Ei -musavideolla, Haapkylä oli fongattuna Lahden kaupunginteatteris vuosina 1998-1999. Heillä on pari pikkukloddii: Eliel ja Luukas.. Sen jälkeen hän suoritti korkeakouluopintoja Teatterikorkeessa 1993-1997 ja Co n se r't ato i re N ation al S u p 6 ri e u r d'Ar1 Dramatique de Paris'ssa vuosina 1 994-1 996. Hänen tunnetuimpia filmiroolela on pääosat elokuvissa Kuutamolla, FC Venus ja Lapsia ja aikuisia. 18 Stadin Friidu 201 1 TåXL&R€ 3I{ * Viidennen polven stadilainen Minna Haapkylä on yks tu n netu i m pi i n äytte lij öitä S u o me ssa j a ul kom a i I I a
Mitä stadilaisuus Sinulle merkitsee. jokainen on ollut sillä hetkellä tärkein! Tällä hetkellä nautin teatteri projektistani "Soita minulle Billy". Helsingistä. Mitä mieltä olet Helsingistä. Olen siitä todella ylpeä ja imarreltu. YS$LåRå 3I{ € Teksti: Emma Jäntti Fotot:Joni Färdig ja Emma Jäntti fu4 Lå Lå åmsm a $<vsvgrlvs stå*äffi Fntidtille Å Kuka olet. Ei niitä voi asettaa paremmuus järjestykseen... Millaisena koet Stadin Friidu -tittelin ja mitä se Sinulle merkitsee. Ensi-ilta on teatteri Jurkassa syyskuun lopussa. Mikä ihana kunnianosoitus!. Mistä tulet. Se määrittää minua enemmän kuin suomalaisuus. Olen ennen kaikkea stadilainen. Minna Haapkylä. Olen viidennen polven stadilainen ja rakastan tätä kaupunkia ! Mistä projekteistasi olet pitänyt eniten
Jullikoit kans plisaa, siis jengiä, ku treenaa saada ilmaiskyydin. Stadin taksit kans luotti Aarnoon ja valkkas sen Helsingin Taksiautoilijoitten, Härmän suurimman taksiyhdistyksen dirigaks. Biliga o täynnä niitten ostoskasseja. "On siinä iietysti snadisti perää. Kun poka on sisällä nälkävalo sammuu." Jengillä on hosis Stadion ihan hyvä mesta taksisuharillekin, Savunen funtsii. Nyt Pikku Tupru on vähintään yhtä buli taksikuski kuin lso Tupru aikoinaan. "Liksa perustuu ajotulokseen, mitä enemmän asiakkaita vuoron aikana sitä enemmän fyrkkaa! Mitä vähemmän taksin katsilla oleva nälkävalo lyysaa, sitä parempi. Nyt lso Tupru on 88-vuotias ja skujaa vanhalla mersulla. Ne kiitää kokouksest kokoukseen. "Sipoota mä en vielä tsennaa", Savunen sanoo. Jokelassa kerran kolme kundia hyppäs vauhdissa bilrgasla ulos. Savunen tsittaa kans koko Härmän taksiliiton hallituksessa vuodesta 2009 alkaen. Al.la oli faijan mersu ja edessä yovuor0. Savunen sanoo, et taksil pitää olla siisti ja snyggi fiude, suharilla pitää olla siisti rigi, skegge ajettu, snöfaa gutalle, tsennaa stadin, jeesaa asiakasta, ronttaa mummon kassit ja kapsekit. Turvakamerat autoissa jeesaa snadisti."Iarvifaan pelisilmää", Savunen funtsii, " S e ka käyttäj ät ov at arv a am attomia. "Ennen vanhaa, kun oli nämä huuto-Ulat, niin vain stadialiset kuskit pärjäs. Savunen tsennaa Stadin paremmin kuin omat fikkansa. Mut nyt ei enääl Nyt jengillä on aina hosis. Kaistanvaihto Stadissa on iisii. Sitten usein käy niin, että poliisisetä muistuttaa taksia liiasta vauhdista pikavoitolla. Hagikses Näkinkujalla budjas täti. Alvar Aallonkin keskustasuunnrtelma aikoinaan oli tosi viisas juitsu. 'Mä bungaan liksaa joka kuukausi 15 kuskille." Faijalla, isolla Tuprulla oli myös neljä mersua. :.j :''l. Tädin ukko tsiigas Harrii ku täti luuhas Stadilla. Taksisuharin elämä on vaarallistakin. Härri Savunen keh u u stad i laista I i i ken neku lttu u ria Taksikuski Harri Savunen on Sfadrn Kundi vuosimallia 2011. Jos taksi haluu tseenata fyrkkaa, niin Stadin tsennaaminen on ihan mast. Se vol tulla päälle!" Savusen mielestä asiakkaan kanssa päryääminen on ammattitaitokysymys. Sillo kun o kveltsu ja regnaa se jättää biligan himaan. joku on sanonut. "Stadilainen poka tsittaa takana oikealla ja landelainen diggaa fsftfaa edessä kuskin vieressä. Ja lisäks Stadin Kundi! Se on sen verran kova titteli, et niittei heru kundeille kuin yks vuodessa. Nyt tsörataa bailaajia himaan, rafloist, teattereist, oopperast ja konserteist. Stadilainen taksikuski on oikeestaan eka käyntikortti. "Kun on hyvä palvelu, niin jengi skulaa taksille uudestaan." Ennen taksin kyydis tsittaaminen oli snadisti huviajelua. Ja taksi hittaa vuoren varmasti oikeen mestan, kartsan ja haussin. Bisnesmiehet ei skujaa omalla biligalla, ku ne ei hittaa pysäköintimestaa, siks ne tsittaa taksis. Taksissa on usein kiireellinen asiakas takapenkillä. Aarno tsittas yhdistyksen bamlausdirigana neljä vuotta 1 987-90. Stadin niemi on aika kapee ja snadi. "Kun on oikein paha, niin siteiauta muu kuin gudbai, ulos vaan! Huumorilla pärjää pitkälle ja puolen kilometrin ajon jälkeen hiffaa kyl, pärjääkö asiakkaan kanssa. Jurrinen eukko on kaikista pahin. " Käyttäytymi stieteitte n pl uggaamisesta saaflais olla apua. Päivällä sun kyydis o näitte bisnesjengin lisäks hienoi daamei tai mummoja ku tsörataan Stokkalta himaan. Yöllä on toinen jengi. se ronttaa vanhojen mutsien kapsekit niitte himaan, jeesaa yli kartsan, öpnaa dörtsit, jeesaa ja neuvoo kaikessa. Vuonna 1973 Harri Savunen tarttui ekan kerran taksin puikkoihin. Siis kova kundi hänkslää yhteisiä juitsuja. Taksia käytetään, kun on kiire jonnekin. 20 Stadin Kundi201 1 TSILARI 3lt"t Taksi kuuluu Stadin katukuvaan. . Lestinheittäjät o kyl kadonnu. Raflatkin on melkein kaikki auki kello neljään saakka. Pikkukaupungeissa se ei onnistukaan, tilaa ei anneta millään. Duuni on kans kasvanut. Harrin mutsi delas kun Harri oli 10-vuotias. lson Tuprun Mercuryn kyydis o tsitannu dirigaa, ministerii, stadin bulit julkkikset, primadonnat, komeljanttarit ja pesunkestävät stadilaiset duunarit ia kulmien kundit brenkkuflinderi povarissa. Nyt on toiset ajat, on data, kartat ja tilausvälityssysteemit." Harri Savunen on tokan polven stadilainen ja tokan polven taksikuski. Harri Savunen eli Pikku Tupru on just niin kova Stadrn kundi ku vaan lähes 40 vuotta stadin kartsoiltsörannu ja stadin mestoja tsögannu ja stadilaisii ja muutakin jengiä pirssillään ympäri stadii kuskannu taksikuski voi olla. Harri ja sen systerijäi snadisti fatsin varaan. Sisääntuloväylät o usein posessa Jengillä on hosis. lte se on sanonut, et kantsii olla snadisti varovainen, ku öögat ei ole enää ihan kondikses. Harri Savusella on oma taksifirma, neljä mersua, kahdeksan vakinaista suharia ja nippu tuuraajia. Oikee stadilainen taksi o redija kohtelias. Se kuski kun tsennas stadin hyvin, tseenas monta kertaa enemmän kuin joku heinäkenkä. Siks trafiikinkin tulis funkkaa. "Stadissa kuskit huomioi toisiaan. Taksi tse n naa Stadin mestat. Pitäisi tietysti ajaa tasaisesti ja jouheasti!" Vauhti ja kiire taksin haasteita, joskus asiakaskin. Mummo budjas Porvoonkartsalla. Paras aika on kello virdestä illalla kello kolmeen aamuyöstä. Setä nappas heti Harria handusta ja luffas sen kanssa Klaavaan. et viikko taksissa vasfaa vuotta ylropisfossa." Hankala asiakas taksissa on poikkeus, mut hankaliakin on. Pikku Tupru fatsin jäljillä Pikku Tupru, Harriseuraa fatsin jalanjälkii. Siks ne käyttää taksii. Harri Savunen on menestynyt bisnesmies. Lisäksi hän on ollut kaksi kaksvuotiskautta Helsingin Taksiautoilijoiden puheenjohtaja ja kolmas kausi alkoi 201 1 . Hanin faija, lso Tupru Aarno Savunen oli aikoinaan Stadin tunnetuimpia taksisuhareita. H arri Savunen edustaa perinteistä stadrlar sta taksi a parhaimmillaan. Keskustatunneli olisi tosi tärkee! Savusen mielestä. Siitä oli paljon apua. Yks kuoli." Ero on stadilaisen ja landelaisen asiakkaan välillä. Fatsi skujas taksia ja tseenas smiree näkkärin päälle eikä ollut aina himassa. Hosis kuuluu taksin toimenkuvaan. Se tekee ruuuhkaa. Sillä ei ole periaatfeessa mitään väliä, mut jos se Iande o snadisfi flänässä ja se vendaa sen knubbil sa/nassa fahdlssa kuskin kans, niin on aika hankalaa hiffaa oikealta tulevaa biligaa. Kahden vuoden kuluttua tulee 40 vuotta taksin aikaa täyteen. Sitten on tietysti nää ku reissaa stadiin tai stadist veks. Vilkku päälle vaan, niin tilaa löytyy. Korttikin on just uusittu. .* ff % \. Savunen sanoo, et on kaks eri juttuu skujaa taksia yöllä tai päivällä. Sit täfiyy vaan sanoo, et k"n u b b i v e kit, d e stä." Harri Savusen fatsi, Aarno on ollut tärkee tapaus Harrin elämässä. minkä jengi saa, ku se hamnaa Stadiin, tuli se sit botskil, flygariltai stogel, niin sit sitä venttaa taksi. Jos Stadissa ei anna toiselle biligalle tietä, niin sen seurauksena tuhat fiudee seisoo." Stadis taksit ei kuitenkaa ole aina kaameen suosittuja muil ten bilistien silmissä, Taksit kiilaa aina, sanotaan . Siitä alkoi pikku Tuprun ura faijan jalanjäljissä. Savunen kehuu stadin liikennekulttuuria
Savunen ajoiomilla rahorllaan. Fatsi sano, et rallibiliga ja kaksio bungaa yhtä paljon ja et ekaks slumpataan kaksio. Harri tsöbas sen ekan Mersun Vehosta. Vehon vanha myyjä sano Harrille. ::.*;,;;;t: lt. Nyt ei ole enää ajettukaan kolareita." Harri Savunen on tsörannu rallia. pemu 6 ry I el t e IAKSåKU5KE Ekas kerrokses tsittas karvalakkijengi ja tokas herrat. Mersuun. Sinne Harrikin rontattiin. Orimattilan rallis Harri kaahas biligan rasvauspuolen ylöspäin Kun Harri tsiigas sitä hoyryävää biligan botnee ja päätti blisaa sen heti veks. "Kylautokoulu o pilannu hyvän lapiomiehen", falsi sano Harrille. Lopulta fatsi hittas Hildenin kahvilasta Fredalta yhden Doriksen ja meni sen kanssa avikseen. Harri kertoi, et se on blisannu sen rallikaluston veksla fatsi sano siihen, et se oli Harrin eka järkevä päätös 40 vuoteen. Fatsi alkoi duunaa sadetanssii, ku Harri ehdotti, et slumpattais kunnon rallifiude. YSEt-&Kå Sl* € Teksti ja fotot: Pemu Mustonen 21 Ralli oli kallista leikkiä. Fatsi vaihtoi sen bensakrematorion, sen Mercuryn. Stadin kundi Harri Savunen juhlii ens vuonna 60-vuotisbailujaan Taksidirigalla on vauhti talellla ja bensaa suonissa, mutta myös snaju tallessa ja järkiknubbissa. "Akkaa saa kyllä kurittaa, mut biligaa ei", se sanoi. et pirssimiehen reva aukee, jos naiset o nopeita ja hevoset hitaita. Se ei glömmaa sitä koskaan. Hyvä uutinen oli se, että Harri oli tsöbannu Grönin Laren eli Siipimutterin taksiyhtiön, yhden biligan ja dataosakkeet. "Liian suuri tilannenopeus on pahin syy kolareihin. Ne on tietysti tärkeitä duuneja, mut Savunen ei diggaa tsittaa kokouksissa Pikku Tupru diggaa tsöraamista, snadisti faartia ja menopeliä alla. Se olikin sitten Harrin neljäs Mersu Sekin oli fatsista hyvä uutinen I Taksin bamlausdiriga Harri Savunen funtsii sen bamlausdirigaduuneja Stadin taksiautoilijoitten liitossa. Akkaa saa kurittaa, mutteibiligaa Fatsi sai harmaita hiuksia Harrin ajotyylin takia, ku kundi kolhi fatsin biligan kuhmuja täyteen. Se duunas heti kättelyssä, treeneissä sen GT Escortin katsilleen. Fatsi alkoi kypsyä. Harrin ralliura alkoi kehnosti. *n Steeiin paras käyntikörtti 4.. ; .E: -€E s:*'tuf&m. 'Kummast mä alotan?" "Alota huonos/", fatsisano. Taksisuhari Harri Väänänen oli Stadin nopein taksi ja Hani Savunen hyvä kakkonen. Pikku Tupru on nyt oppinut. Sit rupes elämä taas smailaamaan. Budjetti oli snadi eivätkä mahikset tehdaskuskeja, Vatasta, Alenia, Salosta ja Grönholmia vastaan olleet bulit. Paras sijoitus oli SMkisojen kahdeksas. Sit se skulas fatsille ja sano, et sil o hyvii ja huonoi uutisti. Siel Harri sai ekan kerran elämässä dokaa kokista. On osal tava nostaa jalkaa kaasulta. Sit se skujaski vaan Mersuilla
30 sungaa.lan kretsa edustaa n. Joel Bonsdorf, Lauri Norjanen, Frank Hietala ja koulutusryhmien kuoronjohtaja, opettaja Anna Hurme. Noriasen kauden eka Platta 'Joululauluia' 12007 ) sai snygit arvostelut. Vuodesta 1987 köörii ja vuonna 1990 börjattuu Cantores Minores musaoDistoo liidas saksalainen pi'ofessori Christian Hauschild. I prossaa köörin riveis melkee 60 luoden aikana sunganneista 3000 cantislaiseita. Musiikkiluokassa vas. Tiil'hetkel "kööris sungaa .ia opiskelee .iotain kolmesatua 4-2 5 vtrotisstu kundii iu nuortu miestii. \ q Cantores Minores -köörin dirikana on vuodesta 2005 toiminu kapellimesu Hannu Norjanen. net 2 kerlaa viikossa) ja konsefioi Härmässä ja Ympäri boltsii. Äänenmurroksen iälkeen junnut smiittaa kloddiäänistä starboääniin. I E ffiN*5BF{T. CM Seniorikuoro) esiintyry ja konserroi vuosittain pioggisluontosesti. Kööri on börjannu Tanno Nuotion ja Ruth-Ester Hillilän iolrdolla vuonna 1952. Pääköörissä sungaa n. Köörin pitkäaikasina dirikoina on' toiminu vuosina 1954-1958 ja 1960 1962 itävaltalainen Peter Lacovich ia saksalainen Heinz Hofmann vuosina 1962 r 987. Cantores Minores oli Yleisradion "Vuoden nuorisokuoro" kaudella 2009-2010. Kööri treenaa aktiivisesti useit kertoia viikossa lunnuäänet 3 ja starboää$ ue + nary+i: * ia e g=-*gk,€k# #fl # gl lllll rtttt"= *rq'3) r 1 ::i: 'i::_ili:irc " -,. Kööri on toiminu aktiivisesti r,uodesta 1993 alkaen ia se on duunannu neljä kansainvälistä konserttireissuu. Vuoden 2005 alussa kuoron konstudirikana ja oPiston reksinä alotti kaPellimesu Hannu Norjanen, joka on myös itse köörin kasvatti. I 50 B-25-kesästä kundii ja starboo. Täl'hetkel köörin dirikana toimii kapellimesu Hannu Norjanen. Cuntores Minores on Suomen menestyksekkiiin iunnukööri. pikku kanttorien Kaisiksen koulun päättäjäiset. Kuoron pysyvärtii suojeliiuna on -Suomen tasuvallan pressu. Cantores Minores kööri on kävnv monii kertoi esiintvmiskeikoilla Euroopas, PohjöisAmerikas jaJapseissa. Cantores Minores -köörin entisist sungaajista kim0attu CM Alumnikuoro i"n,. Lisäks köörin kimppaan on myöhemmin börj annu pienyhtyeitä. I -enihära'd C"o"wbovs -bändin iaiiro Rantalan kanssa. Tää n. Musiikillisia raja-aitoi on söndrattu duunaamalla kirnnoanroe.s.iksii mm. Matkat suuntautuu usein Eurooppaan, mutta Cantores Minores on reissannu mvös tnonii rundei Pohjois-Arnerikkaan ja Japaniin. TSILARI 3/11 22 Stad in I u n n u 2 01 1 fiiwfå3i::l!8il#f,?,Xif,!i!;,:f,{,;'€,X:,i!!::i:,'3'f,',gi',i'i,:&!: 'a,;i"luln.l#::l Cantoilfös Minores Cuntores Minores ( " Pikkukanttorit") ott Stsdin dumistsyrkon itur rt ttkööri, .joku ott Srtomen vanhin poikakuoro
Julkinen li iken ne, erityisesti ratikat ja metro toimivat hyvin. Olin laulanut aiemmin Tehtiksen koulunkuorossa, mutta siellä ei ollut muita poikia laulamassa. Aloitin musaluokan Kaisaniemen ala-asteen kolmoselta ja lähes kaikki meidän luokan pojat alkoivat heti laulamaan Cantiksessa. 11 vuotta. Mistä olet pitänyt. Meidän perhe asuu täällä samoin isänisiskon perhe. Onko perheesi Helsin gissä. i., , j il, * b: !: J *1 A i t*, * ! tt I !.t' I ' i{ : I it I rI t 1 1t I .i t, t! | ! I i J. On mahtava laulaa orkesterin kanssa. Molemmat vanhempani ovat tulleet Helsinkiin opiskelemaan musiikkia Sibetius-Akatemiaan ja jääneetsen jälkeen asumaan tänne. Mikä on Frankin lempipuuhaa. Vihreyttä ja kaikkeen luonnonsuojeluun liittyvää toimintaa pitää kehittää. Pidän erityisestisuurista teoksrsta kuten Bachin passioista ja Mozartin Requiemista. SSgLåRt 3/,9 { Kuka. Bändi solistina laulaminen on mahtavaa. Frank Hietala. Muut lähisukulaiset asuvat maalla. Miltä tuntuu olla valittuna Stadin Junnuksi. Miten lähditmukaan. Musan kuuntelu. rkä. Olen syntynyt ja asunut Stadin Eirassa koko ikäni. Mitä Frank haluaisi että Helsingissä olisi enemmän. Mistä Frank on kotoisin. Olen tosi kiinnostunut laulamaan myös muuta musiikkia. Haluatko tulevaisu udessakin olla mukana. Kauanko olet ollut Cantiksessa. Meillä on kesäasunto äidin sisarusten ja mun serkkujen luona, jossa vietämme paljon aikaa varsinkin kesäisin Mikä Helsingissä on Frankista parasta. lsäni juuret ovat pohjan maal la Seinäjoella, äitini Kankaanpäästä Satakunnassa. Kuinka kauan oletasunut Helsingissä. 3 vuotta. Jos, niin minkälaisena näettulevaisuutesi Cantiksessa. Mistä juuresitulevat. Puistot ja meritekevät Stadista mahtavan. Hienotunnustus meille kaikille Cantiksen junnuille! Kuvassa pari Frankin Gantiskaveria, MiikaelPackal6n ja EmilPerkkiö 23 FrankHietal a**'""': " flå<ku kar:€å*rå" En osaa sanoa kuinka pitkään innostus säilyy, mutta toistaiseksiainakin
Sillon stikataan merkki höögeriin. tai nykyisin sitä sanotaan hienosti krertoliittymäks. Kuiteski se vilkkuvir..Lrn käyttö on fiudella suhaamisessa varmaan kaikist helpoin homma. darj ut yl irropeudet n i i n gartsoilla ku baanoillakin tai punaisille liikenneflyyseille haistattaminen. Sil nuoremmalla oli lisäks snadi skioddi sylissä Mummo skujas bilikaa yhdellä handulla ja toisella handulla hän tehosti kultakorut fl engaten vilkasta strubaa sen lriidun ja skloddin kanssa. ja mulle tulee joka kerta fitti fiilis. Se on feelu ja ihan turhaa, sil kyl kaikki hiffaa muuteski et se on tulossa mekeen. Vilkkuu ei tarvii ykskaistaisessa ympyrässä ku sillon ku lähtee siit veks. Joku aina sprogaa. Siinä sä jonossa staijatessas yrität kekata kuka vendaa rundista veks ja kuka ei. Buugit ei vielkään snarjaa. Siinä viikatemies smyygaa sillon iha hörneillä plokatakseen sen dallaajan. et se on noiden larrdebuugien syytä ku ne ei haldaa skujaamista Stadissa. Srllon mä rupesin funtsaan et miten tota määrättyä etnojengiä r'ors kotouttaa edes I i ikenteessä. hesalainen. Mut ei se sitä tee ku sehän ite tietää minne se on skujaamassa ja skeidaaks se juitsu sillon muille kuuluu. Ku nykysin yrittää tunkee sellaseen ympyrään ni liikennepeli on ku venäläistä rulettia. Siis yhdessä fiudessa oli kaikki mokat rnitä kekata saattaa: ylinopeus, ei ajoflyysejä, ei tuna\öitä. lhan vänkästäkin kundi3ta tai friidusta voi tulla tavallisen dorka ku se tsittaa rattiin. Jos se vilkuttais et se vendaa, ni sillon sä pääsisit iisisti sinne sekaan. Vastaani tuli selvästi ylinopeutta suhaten vanha bilika ilman flylzsejä. et jos rulee koltsu ni se tekee niille iha yhtä klesaa kurneille muillekin. Siks jengiä delaa bilikoiden alle meidän oman Stadinkin gar-tsoil1a ihan turhaan. Ei helppaa Liikenneturvan valistus" plitikat eikä edes stebun inessä tsittaamiset. mukula mutsinsa sylissä etupenkillä, kuskin skarppaaminen muuhun ku suhaamiseen no sitä en hiffannu oliks rnummolla edes tsettiä ja oliks se spöndessä tai hörhönä kamoissa vai eiks ollu. 24 TSItARS 3lt { Dorkat kuskit Mä oon entinen liikennetoimittaja ja mul on vielä vanhana staranakin -t suhatessani tapana tsiigailla muiäen tekemiä mokia liikenteessä; "i niitähän on aina iisimpl hokata ku omia. Niiden kandeis itekki hiflaa. niinku toi fyllassa suhaarninen. Kamoon. Mut kyl niit mokia silti riittää ilman mun tekemiäkin. Sit on semmosii kuskeja ku vilkuttaa vasurilla tulevansa siihen ympyrään. Se on skeidabarnlausta. Monet niist ku rundaa siinä ympyräs ei viitti sieltä veke lähtiessään stikata vilkkua oikeelle vaik se on pykälien mukaan pakollista. Sit on viel noi muut hela ajan snadeja rnokia tekevät, niinku dösakaistalla suhaavat vaikkei niil o dösaa, rnut niil on mukamas vaan hirvee horioppi. Tos yks päivä mä sit bongasin Viikin suoralla sellasen rnokan, joka sai mut rnelkeen spyttaamaan ja skulaamaan skoudeille, mut homma meni nirn nopeesti lörbii et ruutaabilika ei ois ehtiny kummiskaan hätiin. et hesalainen on Stadissa r.ain sellanen ku on duunissa Helsingin Sanomissa. Onks toi nyt niin veetun vaikeeta bonj ata. Vaan yks snadi liike handulla. siis sen kättelyhandun puolelle; paitsi partsikalaiset ku niiden päivää-handu on vasuri. et jos me ite ekaks mvettais käyttään vaik vaan niit vilkkuja oikein, ni ei sit ikinä tiedä josko meist ehkä loskus viel tulis ihan j e c-s stadilaiskuskeja. aletaan heti trccnaan sitä | Sautski. \lut r oi: olla. Niitki on paljojotka ei stannaa suojaticn eteen vaik mä oon just stannannu ja heivaarnassa dallaajille tietä. Yheksän kymmenest dorkasta kuskista Stadissa on nakuklabbi tai joku uus-sladilainen tai oikeesti niitten kielcllä. *:xlll-{,1,, ..' ' "Jr,_ : / \2 I s\ -4 Mä staijaan päivittäin bilikassani venaamassa pääsyä liikenneyrnpyrään. Sitä skujas rornanimumrno ja scn vicressä lsittas nuori rornanifriidu, kummatkin ilman turvavöitä. Liikentees on tiettv r ielä bul impiakin häikkiä
SkutMyijg steppgg huoltikselle, ku edellisest öljynvaihdost on kulutaa jäteöljytskrubuun pitskun perällä.Öpnaa ekan kaljan. Opnaa kolkin kaljan. Peruutetaa bilika ulos tallista. ökrttuu synleettist qtjYyj?r8O egee-, filtteti 26,50 egee, duuni 65,50 gee, 1'åleöljykannun bilikän dlle. Tuttu frenditulee käymää. Banklaa Ft rr'åii'iiiiåäiäpi öt1, ioisr,iu 1,möåriiärri;a rroogerinånoun Pf OteAf rystyset aukee. Opnaa veetutukseen neljännen kaljan. Gravataa se veefun skrubu. Dumikses bungataa blitika, bludetestit ja hinuri. Stedataa roiskeet handuist ja dongareist. Oljy roiskuu kledjuille ja handuille. Tsögaa tunkkii pualtimmaa Hittåa sen puutaihakudjust, huoltiksen kahvioon diettibaislarille ja borkalle. Dokataa kiinpassa koko kaljakori onropEDISrENAruvÄLTNETDEN ERrKorsLrrKE . ! Nesta päivä Traisataa jäteöljykannu bilikan alta ja skutataa ,..-' so skrubuun pitskun perälle. Tsitataa funtsaamaa. Tongitaa ja hitataa tulppa, stefa ja jagari. Dusaiaa nyya suodatin smöryaan ja vendataa se boseen. B,illllnl r,t : J.Tl -il,T åJi[3 ffi y I .;SiX?Ltl,'1 1?,3,:g:?å ,,,.T::ilh1,TiJJ,ä j;fT,j??,?åJiiå'ffiXtift,;!,Jfffå f J[;Xt l[?{.'iti8åä::,1?ffi,1Ä3lli;åfJ:[3."f,?y88i],3':3:L:"' kistredun. Veetutus höllää ku öpnatäa pari kaljaa. Blosataa Lp:n kondtan pillii. Dokataa ne. Skulataa hinuri mestalle. Skaffaa jagarin. Skutataa bilikan alle valunu litra öljyn ja trasselin sekoiuita sinne skrubuun pitskun perätte. Skaffataa pukit vekka bilikan alta ja söndrataa t'uÄkin vipuvarsi paskaks. lleqala.a Harakiriin slumppaa se puuttuvä Iitra synteettist öljyy. Dokataa ne. Kiroillaa 10 minsaa lisää, ku jagari osuu autotallin seinään teipatun Miss Jyyg_etin vensterii bosaan. Lyftaa bilikan etupään ylös ja skilttaa alle pu(it. Stedataa öljyt vekka hallin lattialta. 25 T I s t a r b u n ö I j y n v a i h to . Ku duuni on halkopinon alta. Ei hittaa. Ei sieppaa ongdimajätemestaan. tsufe ja baislari3,20egee. Öpnätaä yks katja. öljytulppa, Paksu-Hessu kuprustefa ja jagariputoo kuuman öljyn messis jäteöljy[ånnuun. Tvettaa tåsullå-bulimmat roiskeet lärvistä ja handuista. Tsögaillaa öljytulppaa ja stefaa. Slurkit liputtaa vekka radalta. Dokaa sen. www.soleusproteor.fi I{N 6Hrt€66ttt ,lÄ MAAILM/ÅJllt -Kw LVNÅr StltNIIf Lltöllkfik "öHt MAA+IAN,,, AR,ENilO,f'N) dtuEraAU w4,#rf,. Kiroillaa fitisti. Yht: 128egee. TS!LARI 3I,I { ja päätetään, et jatketaa öljynvaihtoduunii huomenna. Vendaa öljytulpan vekka. Käydään handelist slumppaä kori kaljaa. Antaa oordikset asentajalle ja dallaa sen. Tsögaa öljyiutppaan sopivaa nyf<iaa. Jemmataa skrubu mullalla. Skaffataa kaljat, ei veetu! Nehän dokattii eilen. Dokaa sen. Ku botnetulppaa kirrataa, jagari lipsahtaa ja eilen öpnanneet ryqrset rystyset alkaa vuotaa bludee Sliidataaöljysellä golvetilla. Dokaa nu jotain 15.000 kilsaa. Skutataa litra öijyy täyttöholest koneesee. ..Tsiigaileeskeidasenöljyn,valumistajäteL<annuun.-Tsögaa filtterin vaihtoon tarvittavaa ketjuvempainfa Ei hittaa. Minnataa, _et jäteöljy skutattii eilen skrubuiin pihan ireräile ja tulppa, stefa ja jagari putos jäteöljyn messii. Hiffataa, ettei minnattu vendaäå öljytulppaa ja stefaa boseen. faärdi, bungaa kassalle ja tsöraa himaan, Kustikset: 4 litraa T-sittaa huilaa maa ja öpnaa tokan kaijan.'Dokaa ,.n. Dokataa se. Bilk'a jätetää baanan varteen. Opnataa pari katjäa armottomaa veetutukseen. Stedataa ja desinfioidaa rystyset, otsa, takaraivo ja teipataa Skutataa 3 vikaa kaljaaja synteettist öljyy koneeseen. Ts6raa friiriataliiin 1a atöttaä'otlynvatfrtoOuunin flNäu Jos muija hoitaa homman' et jäteöljysäiliö on jo fylla. Dokataa ekat kaljat. Stötataa otsa iskarin tuki-pulttiin ja gnuburäbetoÄilattiaan. Stikataa jagari pitkin altoåttin seinää
Eki asettui rofen eteen ja sanoi: 'Aläs kaveri hasu!" Varas joutui fakkiin. "Iämä on tärkeä juttu. Sen näkee kaikesta. Niilo-faija on varsinainen ilmaisu-friikki, joka analysoi skidien kanssa kaikenlaisia tekstejä. Hän hallitsee oikeastaan kaikki puheilmaisun muodot. "S/angi ei ole vain kieli, se on myös ihmisen tapa olla ja elää. Mutta intohimo on snadisti oikukas ominaisuus. Hänen kansanihmisten haastattelunsa olivat suosittuja. Olli lhamäki ei ihan diggaa yleisradion nykysuuntaa: 'Nyt persoonallisuus alistetaan liiaksi tekniikalle eikä esimerkiksi paikallisella musiikilla ole sijaa kuten ennen.". lhamäkisanoo, että Espoo haluaa profiloitua kultiuuriin. "Minusta on tosityhmää ja naurettavaa, jos jengiä rankataan sen mLtkaan, missä on syntynyL Sellainen on ykststlmäistä puritaania suhtautumista, mikä eiedistä eikä esitä mitään", lhamäki sanoo. Slangi ja vanha stadilaisuus palasivat riemusaatossa kulmille. Radio oli keskeinen juttu meidän elämässämme. Sama puheen vaalimisen kulttuuri, jonka Olli oppi lapsuuden kodissaan, jatkuu edelleen. Toimittajan ammattitaito ei ole välttämättä mikään helppo nakki. lhamäki ihaili Eki Mattssonia. Hän oli erityisesti mieltynyt murrejuttuihin. Ohjelmasta tuli huippusuosittu. Ollin isä, toimittaja Niilo lhamäki on kuitenkin ainakin toistaiseksi vielä suurempi radiojournalismin legenda ja ikoni kuin poikansa. Uutta jengiä on flytannut Stadista, on valkokauluskansaa, inssiä ja dirigaa ja landelta muuttanutta jengiä ja kaikki vielä aika hajallaan omissa mestoissaan. Vanha Espoo oli maanviljelijöiden mesta. Nyt elämä on tässä suhteessa vapaampaa. Onneksi 0lli on kuitenkin syntynyt Stadissa, Naisten klinikalla. Niilo lhamäki aloitti Yleisradion palveluksessa vuonna 1953. Espoon sielu on vielä hakusessa. "Se dLtunaa muotopuhtaita runoja ja laulun sanoja H el i s m a a-Va i ni o stail i ll a." lntohimoa ja latinkia Olli lhamäen mukaan bamlaaminen radiossa on kokenut täydellisen muutoksen. Pitää olla jotain omaa asiaa. Espoon lhamäki kuitenkin kokee jotenkin skitsofreeniseksi kaupunkikummitukseksi. 'tlsäksi skidit lukevat huolella Tsilaria!" Olli kertoo ylpeänä, että poika, llkka lhamäki riimittelee ja sanoittaa, on kielen käytön virtuoosi, joka tekee trubaduurikeikkoja. "Pitää olla innostunut ja kiinnostunut. Hän ei ole paisuttelija eikä ylijuhlava eikä pannut överiksikään. lhamäki diggaa tapiolalaisuuttaan. On kivenlahtel aisuutta, leppäv aaral ai su utta, we ste ndiläi syyttä, tapiol alaisuutta ja laaksolahtelaisuutta ynnä muita. Tärkeätä on, että toimittaja pystyy tuottamaan vapaata bamlaamista, että juttua tulee.'Se on tärkeä falfo/" Jutussa pitää olla myös sanottavaa. Tapiolalaiset eivät lainkaan kokeneetkuuluvansa Espooseen. Stadilainen kulttuuri antaa styrkkaa", lhamäki sanoo. Mutta nuorisolla ei ole ensimmäistäkään kulttuurimestaa. Pitää olla pihvi tarjolla. Jengi kerääntyi lauantaiaamuisin radion ääreen lysnaamaan, kuinka Eki Mattsson ja kumppanit bamlasivat nostalgista ja karheaa stadin slangia. Se puhalsi pääkaupungin kotiseutuhengen puryeet pullolleen. Faija on synnynnäinen puhuja. 26 Nyt proggikset on loppu, mut jengi dallaa rinta rottingilla Suomalaisen radion toimittajalegenda toiseen polveen, Olli lhamäki, on stadilaisen kulttuurin puolustaja ja esitaistelija. Radiotoimittajan duuni on karakteeriduunia." lhamäki valittaa, että monet stoorit ovat neutraaleja, joista ei jää mitään handuun. Stadilaisten sankari budjaa Espoossa Stadilainen nostaa borsaa Olli lhamäen kunniaksi, Sinänsä se on aika erikoista, koska lhamäki on budjannut liki koko ikänsä Espoossa! Stadilaisten sankari onkin Tapiolan poikia, joka on lisäksi ilmoittanut, että haluaa tulla haudatuksi Tapiolan kirkon hautausmaalle. "Lätkäseura Espoon Blues on oikeastaan eka espoolaisia voimakkaasti yhdistävä tekijä!" Tapiolan kundi kuitenkin viihtyy Stadissa. Toiset stoorit ja myös ioimittajat jäävät mieleen, kuten Erkki Toivanen, Hannu Taanila ja Eki Pälli. "Fatja teki kaikenlarsra ohjelmia. Byggataan sinne tänne eikä ole syntynyt ehjää yhdistävää kaupunkirakennetta. Olli sanoo, että vanhoilla kaupungeilla on oma identiteettinsä. "Espoolaisuutta ei oikeastaan ole olemassakaan. Se, ettäTapiola on Espoossa, on pelkkä sattuma. Eki oli hiffannut Mallorcan lentoasemalla, kuinka joku rofe snutas yhden turistin kapsäkin ja yritti smyygaa haneen laukun kanssa. Stadilaiset dallasivat taas rinta rotiingilla himakartsoilla. Siinä tuli laajassa skaalassa bamlaamisen taitoa. lhamäellä on karski asenne kunnan rajoihin. Välillä tuulee enemmän, välillä vähemmän. "Eki osoitti, elfä se oli kypsä stadilainen, stydija stärä! Mutta ei tehnyt asiasta mitään numeroa." TSELÅRK 3I€ * ,,ffiffiglg ffif =#*u"*{=,fi {å#ti#ffi Liffi&mj%ffiffi lhamäet treenaa bamlaamisen taitoa 0lli lhamäki on, sanotaan vaikkapa suur-helsinkiläinen toimittajalegenda, niin vältetään tuo espoolaisväritys. Jos innostumisen ja intohimon kyky puuttuvat, niin niitä ei saa mistään",lhamäki sanoo. Yhtä hyvin se o/isi voinut syntyä Stadiin. Slangi alkoi toteuttaa suurta tehtäväänsä. Tapiola oikeastaan synfl Espoosta huolimatta. Tietysti hän on jututtanut kansanihmisten Iisäksi suurmiehiä, jengiä läpi linjan, mutta murteet ovat olleet lähellä sydäntä." Olli lhamäki kertoo, kuinka heillä kotona puhuttiin puhumisesta ja kielen käytöstä. Joku Tuska-Espoo voisi olla jotain espoolaisen identiteetin kehittämisessä. "lntohimo ei aina tule itsestään, mutta hyvä toimittaja piiskaa ifsensä fiilikseen ja kun lähetyksen punainen lamppu syttyy, latinkia löytyy.' Esityksessä tulee olla intensiteettiä, pitää elää tässä ja nyt. Oli hienoa budjata stadissa! Oli hienoa vislata itsekseen, niin gimis on stadi! Oli hienoa bamlata slangia, tuota vanhaa sakilaisten, katupoikien ja duunareitten kieltä,Tästä radio-ohjelmasta, tästä vanhan nostalgisen stadilaisuuden paluusta ja suosiosta saamme suurelta osalta kiittää Olli lhamäkeä. lhamäen tuottamat slangipakinat Ylen aikaisen radiotaajuudella herättivät uuvahtaneen stadilaisen hengen ja slangin uuteen kukoistukseen 1990-luvulla. "Radio on ollut minun elämässäni läsnä koko ajan, syntymästä lähtien", Olli kertoo. 0lli lhamäki järkkää skideilleen diftongi-, synonyymija slangihaqoituksia. Tapiola olisi jopa voinut olla oma stadinsa kuten Kauniainen4n!" Kulttuuri antaa styrkkaa lhamäki funtsii Espoon vaivoja. Hänen puheessaan ja jutuissaan on aina ripaus sielukkuutta ja slvisfysfä. Se, että Espoo ei oikein hil taa itseään, johtuu sen hajanaisuudesta. Pelkkä huulenheitio ei vie pitkälle. Nirlo kunnioittaa tyyliä!" lhamäki kertoo, että varsinkin takavuosina Yleisradio vaati toimittajiltaan hyvää yleiskieltä. Niilo lhamäkion syntynyt syyskuussa 1920 ja on nyt 90-vuotias ja tekee edelleenkin toimittajan ja juontajan töitä. Radiokieli alkaa olla letkeää puhekieltä. Sama bamlaamisen perinne jatkuu Olli lhamäenkin perheessä. "Niilo on kiinnostunut ilmaisutaidosta, Hän analysoi lasten kanssa erilaisia tekstejä. ldentiteettiä on vaikea havaita
'=;-Zn-å Radio tsögaa alttoja ja baritoneja lhamäen mukaan hyvä toimittaja on kiinnostunut kaikesta. Pitää koko ajan frogata että miiä jengi duunaa. Pitää olla utelias ja kiinnostunui. Elämänkokemus eiole haitaksi Mutkikkaatlutut pitää saada simppeliin muotoon. lhamäkt sanoo Radiotoimittajan ammattitaitoa parantaa myös nuo luonnon antamat lahjat. Pitää mennä tsiigaa, missä on fitt ä ja missä mestat kuqassa kondiksessa, nuuskii haisevia viemäreitä. ..; ' :-F* *=&-F'4 --"".i*.-e3"t. Vain renka ita jo utu u vaihta m aan." lhamäki diggaa safkan duunaamista Kaikki radiota Iysnaavat stadilaiset tietäväl, että Olli lhamäki diggaa safkan laittamista. OIen kunnostanut sen priimakunfoon. Se on ikuisesti kestävä fillari, sillä on ajettu vuosikymmeniä. Siinä on samat alkuperäiset laakerit edelleen. että slangikulttuuri on lhamäelle .. "Aryostan suunniteltua huushollia'i hän sanoo. Se duunataan sunnuntaiksija sitä skruudataan seuraavalla vtikollaktn." lhamäen joulukinkku on stadin suuria puheenaiheita. Parhaat stoorit voi hittaa mrstä vaan Hakanremen tortsin kahvilasta, hallista. E"SEå-åF.E 3i€ € 27 ";.r.: i-+ uT:.**"o,J, -'.,rarX .-. Vanhat fillarit kondikseen Sen lisäksi, että OIli lhamäki radiossa koko ajan nuuskii kaikkia mahdo{lisia asioita ja frogaa jengiltä kaikenlaista ja on koko ajan jossain tsiigaamassa ja raportoimassa ja bamlaa Ylenaikaisessa aamusta iltaan, frogaa. "Takuukunnostettu fillari on minun hanastuksenl'I Olli sanoo. tii:-,. Lauantaina skruudattava broileri pannaan jo keskiviikkona marinadiin . Minulla on yksi. Kähinä ja kimitys eivät ole suosituksia. "Jos roskalavalla aurtngon valossa kiiltää fillarin stonga, niin en aja ohitse. Miehellä tulisi olla soiva baritoni. Jengi on tärkeä. Naistoimittajan ihanneäänion matala altto. Hän rakastaa ruuanlaittoa ja toivoo perheensä nauttivan yhdessä rauhallisesti aterioista. Se funtsii kaiken aikaa mistä saisi hyvän stoorin. Radiotormittajan ääni on tutkittu juttu. Eva Polttila on hyvä esimerkki. Kansa ostaa tavaraa tavaran päälle. "Torstaina pannaan kahden kilon paisti sulamaan. -,--:,:.F-E F1qfliå;ieåå€å€'€ :"-.*"j".å.:..::.;..;".:ä"*.i";'":"''':J-":'1;' =. Pituudesta ja painosta ei ole väliä, mutta kurkun tulee olla kondiksessa. 'Se on vasten mielrstä", hän sanoo. Liian usein radiossakin lähdetään siitä että kuuntelija tietää kaiken. Olli koryaa kymmeniä fillareita vuodessa. Joka vuosi joulun alla lhamäki Ylen aikaisessa opettaa jengille, kuinka joulukinkku kannattaa paistaa. Olli sanoo, että täytyy bam aa nrin, että jengi bonjaa. lhamäki diggaa vanhoja fillareita lhme juttu!. Öögat pitäa ol a koko alan aukija korvat myös Olli korostaa, että pitää tsennaia oma yleisönsä. Toimittajuus ei ole virkamiesduunia 0ikea toim ttala on duunissa koko ajan. Sieltä löytyy ihmeitä, antiikin huonekaluista alkaen." lhamäkeä ällöttää nykyajan järjetön kuluttaminen. Olli on suhteellisen varma taidoistaan, koska hän on julkisesti luvannut tarjota pullakahvit lsossa Pajassa niille, jotka eivät onnistu hänen kinkkuohjeillaan, Olli on perhekeskeinen ihminen. I aa tunnetuksi Stadilaiset kyllä tietävät, . "Koska maailmassa tapahtuu paljon tärkeätä, jota kukaan ei honaa." lhamäesta radio on silloin parhaassa kondiksessa, kun se snadisti pystyy skrabaamaan jengin tunnerekisteriä. Ammattitaitoa on kirkas knubbi, että pystyy funtsiija bamlaa klaaristi. j sydämen asia. "Niitä tuli Stokkalle vL)onna 1948 yhdessä parfissa kymmenen kappaletta. Pitää olla kaikesta hinkuna. "Hyvä radrostoori ihastuttaa, vihastuttaa ja likuttaa'. jeesaa ja neuvoo 1a snadisti hattuilee, mutta kehuukin, n jtn se hinnaa myös vapaa-ajallaan himassa ja pitskulla duunaamaan vaikka mitä Olli oli muuten mukana Stadin SIangi ry:n perustamiskokouksessa ja teki asiMutta jos minnaa vanhan hyvän ohleen, että elämä on duunaamista varten, niin on tietysti ihan selvä ja hieno juttu, että lhamäki diggaa vanhojen fillareitakin. lhamäen tavoite on duunata kiinnostavia stooreja sellaisista aiheista joille jengi on aikaisemmin viitannut krntaalla. Rouvan mielestä Olli on valloittanut kodin keittiön eikä hän likikään aina siedä Ollin neuvoja ja viisauksia ruuan laiton aikana. ?-:::::':::.:::=b,'a i --:"T"=-"At; ",i1åi-,å Fa" -.::. 0lli kertoo ylpeänä omistavansa vuoden 1948 Crescentin. Muutenkin dyykkaan aina roskalavat. Se on miellyttävä ja uskottava. Olli kertoo, että hän diggaa kotitaloudessa vanhan ajan systeemejä. Olli kerää ja slumppaa vanhoja romufillareita ja duunaa ne kondikseen sen oman himan klitsussa ja blisaa ne sitten veks
(09) 774 33 477 ma-pe 7 18,la 7-15 te hta a n m yy m a I a@ch ef-wotki n s. c hef-wot ki n s. Se bamlas jostain tyypistä tai tapahtumasta, joista se sitten veti johtopäätökset suvaitsevaisen suurpiirteisesti. Mestarikokista, paistin kääntäjästä tuli myös mestarillinen sanan kääntäjä. Jussin huumori tuli aina ilman turhia venyttelyjä. Julle Tuuliainen Julle on virittänyt huomiokykynsä ihan omalle taajuudelleen. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. Pemu on hokki Stadin historian popularisoinnissa. Eikä sen tartte kuulemma vieläkään lysnata. Raija Tervomaa lhamäkisanoo, että Raija on taivaan lahja, ainutlaatuisen viisas rhminen. Arvo Vovo Metsistö Vovo on eräänlainen stadin Seneca, syvällinen historian harrastaja, joka tarjoaa punnittua bamlausta historiallisista teemoista. Vuoden 2011 alusta slangiohjelma lopetettiin Slangi kuitenkin on voimissaan. Pemu Mustonen Pemukin t<uutui Ottin jengiin. Jussin stoorit olivat lyhyitä, nasevia täynnä hersyvää huumoria. co m CHEF WOTKIN'S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET TEHTAANMYYMÄLÄ puh. Ollin mukaan Pemu hivas bamlaa aika rohkeesti kaikenlaisista aiheista, kuten esimerkiksi bylsimisestä. Olli lhamäki oli ohjelman toimittaja ja kokosi laajahkon joukon slangin taitajia pakinoimaan. g,,t%1 oo oToo Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. 28 lhamäen slangijengi Ylen aikainen esitti parin vuosikymmenen aikana kerran viikossa lauantaisin kotiseutuaiheisia slangipakinoita. Pemusta bylsiminen onkin tärkeä juttu, kun ilman-sitä Pemuakaan eiolis olemassa # TSäLå&å 3/€ € "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan.,." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. Eki Mattsson Eki Mattsson oli radion slangipakinoitten alkuhriva Eki oli 0lli lhamäen suuri suosikki (eikä vain Ollin). eHCr,':,1 (åäörTåiääaw Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskuj u binoit, tekumekuslarbaa, ryynärii... Se elää ja muuttuu ja on messissä duunaamassa uutta kulttuuria. (09) 774 33 44 I i h atu kku @c h ef-wotki n s. Vovo heittäytyy myös filosofiksi ja avaa sielutieteellistä kulmaa stadilaisista, prestit, koutsit, treenarit ja kerho-ohjaajat analysoidaan munaskuita myöten. Jussi Mäkelä Jussi oli satunnainen matkailija, telkkarin suosikki, loistava skrivaaja ja jengin hauskuttaja. co m I www. Ekin jutut olivat lempeätä viisasta huumoria. lhamäki kehuu Kantokorven tarkkaa vainua ja syvältisiä juttuja, joissa sykkii vahva elämän maku ja kokemus. Vovo ei ollut koskaan lysnannut radiota, kun se tuli bamlaa Ylen aikaiseen. Kun Jussi öpnas sen munden, niin jengi rupes heti skriinaamaan. SamiGaram Samioli nuoren polven virtuoosimainen mufteen mestari. Kun Raija muistelee sen mutsia ja sitä aikaa, kun se olisnadiskidi, ku se käviskoilee ja duunas käsitöitä, niin sen stooreissa skulaa syvä inhimillinen elämän syke ja sen bonjaaminen. Eki bamlas aina kiireettömästi ja pehmeän myönteisesti, Eki oli slangin buli humoristi. Sami edustaa uudenaikaisen nykyslangin tuulahduksia, rentoa stadilaista menoa ja antaa vahvan tbdistuksen siitä, että Stadin slangi ei kuole. Tapsan stoori snadin lehdenjakajan kovista kokemuksista on sydäntä särkevän hieno, slan gi paki noitten kauneimpia helmiä. Tapio Kantokorpi Tapio Kantokorpi oli radion slangipakinoitten kantavia voimia, hyvä aisapari Eki Mattssonille. lhamäen jengi oli mukana slangin uuden tulemisen toteuttamisessa. Tasan Stadin parhait. Julle tsiigaa maailmaa tuoreesti oman knubbinsa viirkkelistä ja kyseenalaistaa lähes kaikkea yleisesti hyväksyttyä duunaamlsta ja ajattelua, Julle frogaa, et miks näin, kun vois näinkin! Julle tekee juttuja vaikeista asioista ja frogaa sellaisia kysymyksiä, joita joka kundi ei vogaa frogaa. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. Ohjelma oli suosittu ja se oli keskeinen tekijä stadilaisen perinnekulttuurin ja kotiseututietoisuuden nostattajana. ca m
Klommojakaan siinä ei olut, ruosteesta puhumattakaan. Konepellin alla oli Graahamin sydän ja keuhkot. Me herätettiin Stadissa aina jotenkin huomiota, kun Graaham putputteli pitkin Espaa ja Bulsaa. Faija myi Graahamin eräälle torikauppiaalle ja kävi sitä vielä vuosia treffaamassa Kauppatorilla. Se ei pahemmin nitissyt eikä natissut, se oli öljytty niin läpikotaisin. Mutsi oli melkoinen näky Graahamin takapenkillä, kettupuuhka kaulassa, pillerasia päässä verkko nenän yli vedettynä, meidän valtava Bernhardilaiskoira vieressä kuolaliina kaulassa. Parkissa sitä tultiin usein tsiigailemaan ja faija esitteli sitä kuin champion-piskiä. Faijalle Graahamin moottori olijonkinlainen Eldorado, jota piti katsella ja kuunnella kuinka tasaisesti se kehräsi ja kuinka virheettömän kauniita moottorin eri osat olivat. Mulle jäi tunne, että farjalle oli tosi kova pala erotta siitä fiudesta, vaikka olikin kaikki skönet kyntänyt karski merimtes. Sliipatut fönerit, astinlauta ja blyyshipenkit. Se veivattiin edestä käyntiin. Vaikka se olivanha niin auringossa se kiilteli kuin uusi Faija pyöri sen ympärillä trasselituppo toisessa ja öljynekka toisessa handussa. Kuvien modifiointi: OlliBullAnikari Varaosia Graahamiin ei saanut, mutta faija joka oli myös aseseppä duunas ne itse Stadin pajalla. Se oli sellainen kantti x kantti+lippa, entinen stadin taxi. TSil-ARr 3t{ t Skattalla 50-luvulla mun konemestari-faijalla oli Graham Paige merkkinen legendaarinen fiude, malli 1928. Kovilla pakkasilla joka toinen hieno Sitikka, Rellu ja Mersu vain lupas, mutteistartannu. Muisteli, Skattan friidu Eeva-Liisa Ruotsinsalo, o.s, Kannikoski 29 Gralham Fafige jafaola^ ffi ä\ E\ EI EI rrlqPÄRtL!Å..,. Proomun kannelle duunarit laitto notskin ja siinä savustettiin vastaongittuja lahnoja ja muita fisuja. Se oli parkissa Laivastokadulla. Talvisin akku viettin aina himaan lämpimään ja kiinnitettiin taas kun lähdettiin ajamaan. Faija oli konemestarina mm Stadin hinaajissa, joten kerran mulla meni kesä hulppeesti kun Mustikkamaan väyliä ja rantoja ruopattiin. Se oli idioottivarma ajopeli, vaikka putputti ja ketjut renkaiden ympärillä kilkkui. Faijan vanha Graahami kiskoi niitä käyntiin pitkin Skattan rantagartsoja
A) Steven Holl B) Marko Kivistö C) Jukka Karhunen 7. A) karhuja B) apinoita C) fogeleita 4. A) Paloheinässä B) Munkkivuoressa C) Katajanokalla 6. Höbikan eläintarhan ekat elukat oli... birschen) G) 'Taksiyrittäjä Arno Pirschin mukaan 2. Messuhallivalmistui 1935 ja sitä laajennettiin v. A) Taksitolpasta eli "pörssistä" (ven. A) 100 000 B) 200 000 c) 300 000 8. Eduskuntavaaleissa stadilaiset äänesti böndejä vilkkaammin. LAULELMATREFFIT .. JATKUVAT SYKSYLLA: Joka kuukauden tokavikana sunnuntaina klo 17:30 TERVETULOAI Voit myös liittyä HELYn jäseneksi: www,hely.info Kyssärit laati: Mikko Seppälä Laulelman Ysfärzäf tiELV ry. Mikä sen nimi oli. Taksia kutsutaan pirssiksi. Kuinka moni reissaa metrolla päivittäin. Kuka disainas Musiikkitalon. A) Vesa B) Jyry G) Kullervo 10. Kyläsaaressa treenas aikoinaan kova sporttijengi Herulista. A) Hippodromi B) Velodromi C) "Sipoon kirkko" 3. A) Alkoholiliikkeen ravintola B) Alkola C) Alko 5. Mikä seuraavista ei ole Halkolaiturin perinnebotskeja. Minkäniminen kniiga se oli. A) Elämänmaku B) Elämänmeno C) Elämännälkä OIKEAT VASTAUKSET S. A) Astrid B) Brrinhilde C) Valborg 9. 1949. 38. Entä millä äänestysalueella Stadissa äänestettiin innokkaimmin. Mitä laajennusosan alta purettiin. Mistä se tulee. 30 YSILARX 3i{,' STADI FROOGIKSET Tsilari 3111 1. Minkä niminen. birs) B) Asiakkaiden metsästyksestä (saks. Pirkko Saisio kuvas esikoisromssussaan Kalliota. Alko gryndas 1935 oman raflan Sillankorvaan. t /'/'t ' rrllLL LL r1 1 \-c
Kultainen metsä 17.6.2011 4.9.2011 Näyttely tarkastelee eri näkökulmista ihmisen ja luonnon yhteyttä. 3.9.201 1 Näyttely perehdyttää kävijät Helsingin kehitykseen kaupungin perustamisesta nykypäivään. Voidaan snadisti skulaa välillä. TSILAR| 3t{ { 31 '.@W treffataan joka Maanantai ! Funtsi valmiiks aiheita, mistä bamlattais. Pelimannien skitat, kurtut, figelit, munnarit ja muut musavehkeet voi ottaa messiin fiilinkiä pukkaamaan. Bisnesmestat yin. 815 Kaj Franckin oppilaat 15.6.2011 14.8.2011 Designmuseo juhlistaa muotoiliia, professori Kai Franckin (1911-1 989) syntymän satavuotisjuhtaa. Dark Zone '17.6.2011 4.9.2011 Hannes Heikuran tummasävyiset ja elokuvanomaiset valokuvat korostavat aryen outouttä. Rabat. Kaupung.in sielua etsimässä . pynn onbn@kolu m bus.fi Kalasataman keskus 26.5.2011 18.6.2011 Näyttely esittelee Kalasataman metroasemansuunnitelmat. Kaj Franck universaaleja muotoja 15.6.20,11 25.9.2011 Kaj Franck on vaikuttanut suomalaisten jokapäiväiseen esinekulttuuriin ehkä enemmän kuin kuk'aan'muu. Kämoät Kylppärit . Sustainable Urban Block 15.6.2011 29.7.2011 Sustainable Urban Block-näyttely Laiturilla esittelee Aalto yliopiston kestävän kehityksen kLrssiiöitä. Helsingin kau pu n kisuu n n ittet u n vuosisadat 22:6.20jj . Hannes Heikura . Eo+oo zos 63s Puh / fax (09) 827 3066 teijo. Tarkemmat tiedot netistä, otsakehaulla. 30.11.-23.1 2.20 1 "ART BMAAR" 4.1 .-23.1 .2011 "CONTEMPORARY MAN" 25.1..6.2.2011 . nd-i':Å-ffifo. Lapin taika 18.6.201'l 8.1.2012 Lapin taika -näyttely on Ateneumin suurhanke, iossa on esillä suomalaisen tarteen historiaa. Kalliossa kädenjälki valokuvia esihistoriallisista kalliomaalauksista 17,6.2011 18,9.2011 Valokuvaaja lsmo Luukkosen ottamista valokuvista tehty näyttely. Maanantaisin klogu 17.OO Tervetuloa! ldiksen slangijengille stikkas Pena Riuttu ja kamut Himat kondikseen Plotskikatsit
Siin kenotaan kaikki korltelinimet, mitä Stadis on. mist kandee tsökaa. 32 SMYYGAASTADISSA Ku froogaa jengiltä, mikä on Stadissa parasta, ni moni vastaa: kesis ja sköne. Mut ku dallaa Stadissa, ni hiffaa, ettei tartte tsöraa huitsin nevadaan, jos jotain tarttee. Sielt hittaa. Se ei ookaan mikään ihan tavallinen botski vaan siipirataslaiva. Bulevardilla, Roballa, Annangartsalla, Liisangartsalla (muutaki ku se ruumisarkkuliike, mist biisissä shungataan), Hesarilla ja monel muullaki gartsalla. Kandee tsiigaa aikataulu vaik netistä HSL:n saitilta www.hsl.fi tai skulaa HSL:n aikatauluinfoon0100111. Såadån kliffat mestat Skönelle Skönel on buli rooli Stadissa. Niist duunattiin kniigasarjaki, josta eka Puhvelista Punatulkkuun julkastrin 1976. Ja yks, mikä on ainaki sale: Teksti ja kuvat:. Ku dallaa Stadissa, voi bongaa korttelikylttejä. Nautitaan suuliksesta ja Stadista parhaimmillaan. Ihan kärjestä Katajanokanranta-gartsan päästä shiftaa botski arkipäivinä kerran tunnissa, ekat 7.25 ja vika jo 15.05. Bul ien tavarataloj en lisäks snadeista buiduista hittaa vaik mitä, ku vaan tsennaa. Piletit bungaa16 egee, skideiltä 8 egee ja eläkeläisetja stuidut pääsee kybällä. Vispilä shiftaa yleensä Kauppatorin laiturista, mut voi joskus olla Hagiksenkin reitillä. Bulisti buidui on Frcdalla. jos tsökaa lotain tiettyry alaa tar buiduu tietystä mestasta. Mitä tekemist näil elukoil on Stadin kanssa. Mspilä tai vesibussi skiglaa kesä-elokuus joka päivä Kauppatorilta j a Hagiksesta Korkikseen. Netin on hifl-annu kans Stadin snadit buidut. Ja kimpassa saii enern.nän aikaan ku yksin. Niit lählee Kauppatorin rantsusta kesäpäivinä 1 5-20 minsan välein. Sil pääsee edestakasin botskilla ja viel Korkikseen ineen. Stadis ruvettiin vuonna 1820 antaan konteletlle nimii. Snadit buidut Stadis monet on snärkkinä siitä, ett keskusta delaa, ku kaikki tsöraa shoppaileen buleihin ostareihin. 200 kofitelille jäi oma nini. slangikamorlleki on orra buidu. Ja rantsuissa voi dallaa mones mestas. fi. Ja kyl se niin upeelta näyttää, ett kandee stadilaisenki joskus käydä tsekkaamassa. Mut ku tsennaa hissaa, ni hiffaatsenki. osa kasvei, mut löytyy sellasiiki ku Senaatti. Sillä voi skiglaa Suokkiin lautalla. TSåLAR! 3i { { Virve Kuutar (Obolgogiani) Stadis ei tartte slyttää heikkoo fledan kondista sillä, ettei hittaa tiisöörii. Bulin duunin on tchnr Hesari. Infoo löytyy kans Hesarin nettisaitilta. Stadin edustal skiglaa erilaisii botskei, mis turistit tsiigailee Stadii sköneltä. Stadin historiaa: korttelikyltit Joku voi funtsii, miks ihmees jonku byggan seinäs on kyltti, mis pluggaa leijona tai elefantti tai tiikeri. Tai puistoihin tsittaan. Osa on eläimii. Netistä voi hittaa jo raikka mitä salkaa. Niitä ödaa susirajan tuntumaan eli kehäkolmosen ia kehäykkösen varelle. Skattaltaki pääsee Suokkiin lautalla. Vaik snadisti bloosais, niinku Stadis melkein aina, ni kandee kuitenkin lähtee gartsoille dallaan. Kauppatorilta pääsee viel syyskuuski joka päivä, mut Hagiksesta vaan viikonloppusin. joita markkinoi rrrra saitti: www.ciqshops.fi. Botskei skiglaa puolen tunnin välein. Se lopetettiin 19i0luvulla, mut n. Jos on vilde jengii. kLrtcita. Ja slrrrrrppaa.icngi koko ajan bulimrrin kamaa netistäki, se kun on niin iisii. krunikanyrittaj at. Kandee seuraa nykyaikaa, ni skulaa perinteinenki bisnes pareml-nirr. jossa I 960-lumlla alettiin julkasta sarjaa Stadin kofiteleista. Sama idrs on kans Kr-Lrnrkan buiduil, jotka on pcrustanu saltln: wwu'. Vaikk siinki, ett moni stadilaiskundi on shingrannu skönelle. Jos on oikeen skniidu, rnut haluis kuitenki ees snadisti tsennaa, millaselt Stadi näyttää botskin vinkkelistä, ni botskiin pääsee ihan dösälipullakin. Niit tuntuu olevan loka korltelis. kniigoi. Jos ei oo omaa botskii eikä diggaa risteilyy. elektronrikkaa. ni niit voi mennä bulimminki. \lut jos haluu tsennaa niist enemmän, ni sit pitää tsökaa infoo netistä tar knrigorsta. ni voi steppaa vaik Vispilään ja skiglaa sillä Korkeesaareen
Lihaksikkaat kundit ja gimmar snadeis bikineis Uimastadikan nurlsilla ja monil kielil bamlaavat turistit Suurtsyrkan eessä ottamas fotoja, risteilybotski satamassa ja kiryavat fillarit. Stadi on kesiksellä parhaimmillaan, siit ei pääse mihinkään. Simmismestoist ykkönen mun muistois on kuiteski aina Mustis, mis pentuna slmmattiln Ja otettlln suulista. Mun Stadi onmonikulttuurinen ja suvaitseva Stadi. T$tL,åRt 3/t,t 5örkän friidun stooreja Mun Stadi r" o, -":'fgo?,',tryiÅ!'ffifr. Laitapuolen dallaajat, ku dyykkaa safkaa tortsan roskiksest, ku toriaika on ohi. Japsituristi tsittaa risteilybotskissa ja ihmettelee eksoottist näkyy. Kojut slondaa loistensa vieres, samat tllzpit blisaa aamust toiseen safkaa. blumstereit ja muuta kamaa. ku tsittaa terassilla ja divaa tuopin ja jatkaa matkaa. Koht niir laitureir ei enää oo, ku ne on kuulemma ympäristöongelma. ku strkkaa nritten omaa slangii. Mahtaa kundi minnaa sen vieläki. Laituri täynnä muijii, ku hinkkaa mattoja putsiks. Snadit, ku menee leikkipuistoon braij aan kavereitten kans ja skruudaan soppaa oma lautanen ja lusikka repussa. Fiini rou.u'a ku nousee kolmosen sporaan Tölikan kulmiila ja skujaa Stokkalle slumppaan päivän safkat. Mutsit, ku skuffaa rattais pentujaan. ku ilmesryry puistojen ja toftsien reunoille heti ku suulis rupee kevää11ä lärnmittään. Seuriksen polut ja sinne bygatut pihapiirit. Jäde'-r-:kiskat. Voi tsittaa levaris tai slumppaa liparin johonki monist teattereist ja vetää ykköset niskaan. Vaik mä menisin minne, se kulkee aina mun messlssä, jossain tuol syvällä mun iisalla sille on ihan oma mesta'. Botskit lähtee rantsusta ja vaik menis vaan Korkikseen tai Suokkiin, tietää et merla pitkin voi päästä vark maapallon toiselle puolelle. tanlee bvtskaa kuulumisel. Mitä gamlemmaks tulee, sitä selkeemmin kai omat juuret tulee mieleen. Borstat suihki ja mäntysuopa döfas, Sit skruudattiin eväät, ku ventattiin, et matot valu niin kuiviks. Mun Stadi on jengi Stadin kar-tsoi I la. Talvel on aikaa tutkii, mitä stadi tarjoo. Moni kerkee tulla tutuks -u'uosien vanel niin, et enen ku ruvetaan kauppaa käymää, . Yks rohkee kundi rneni sen pysäyttään ja pari sanaa ne vaihtoki. Foto: Ot{,!dto. Joskus maailmas olin luokkaredul pentujen kans Seurikses ja vastaan tsuppi Urkki. Sillon mä hir.,,asin hyppää kolmannest kerroksest enkä skagannu yhtään. Mä uskon, et vaik mä flyttaisin kauemmaksi ku vaan Stadin itäseen lähiöön, mä oon tuolt sisältä aina se sama friidu, ku ylppärikeväänä flyttas Sörkastvekka. mut mun rantsu on Eltsun rantsu. et jaksettiin ronttaa ne himaan takas ja pyykkipalkkarille kuivuun. Mun Stadi on slangi. joir saa londaa. Taksari ku bamlaa vanhaa tut* tuu slangii, skoilee käyvät nuoret. Joulun aikaan vor kulkee Aleksil pällistelemäs joulukartsaa ja Stokkan fönariii niinku ennen snadina. Porukka. Ne mestat mä minnaan, kun dallaan saaren läpi snadien kans Korkikseen. kauppatorlsaa tai sitä ku on mulle läheisempi, Hagiksen tortsaa. -'* t{ Mun Stadi ontalvinen Stadi. voi mennä Paloheinään skimbaan tai Brahikselle skrinnaan. Mattolaiturit kuuluu rnun Stadiin aikaset aamut, ku mutsin kans pyykkikoril draisattiin Sörkan rantsuun mattoja niin paljo, ku jaksettiin kantaa. Funtsatkaa vaik tonsaa. Suokin rannat, vallit ja byggat. Lokir flygaa taivaalla ja koittaa nappaa jäden handust. et pääsee kesiksel merelle ja mtrijat tuo niille borkat ja smörsarit. Tölikanlahden rantsu on komee. Tarja-pressaki voi hyväs lykys dallaa vastaan, se ku hanastaa tsebakävelyyja onki aika haka siinä. Jono Korkiksen lautalle, ku loraa porukkaa fiiraan päivää ja tsiigaan eläintarhan ihmeitä. Jajos on spontityyppi. Mun Stadis ei oo oikeeta tai väärää slangii, on vaan rento fiilis ja kaikki bonjaa mist kaiffarit j a fri idut kaveeraa. Teksti: Raija Tervomaa Mun Stadi on snygi. Nurrsilla jcngi tsittaa ja ottaa suulista. Ku snöge peittää kaftsat, mun mieleen tulee Hämärin talari, ku puulapparil duunas jalkakäytävät kondikseen ennenku jengi oli kerenny punkast nousta. Ja sit ku mä olin saanu fillarin, vietiin tarakalla. Tai vaan dallaa pitkin kartsoija poikkee välil vaik Atskiin, johonki snadiin galleriaan tai miksei vaik museoon. Siel äijät keräisin hinlkaa botskeja. Mun Stadi on meri ja sen parhaat mestat
Sami Garam Seittemän broidii Heislnglsfä S/anoi on Swenq,a Snadi Pumppu,iD Stadln mestat CD -levv I-gqtqjd . Raiia Tervomaa Raiia Mut sutte sattiu aina Mesikämmen' muurahaispesällä Mäkelä, Juhani: Sfadln snadl slanglsanakirja Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja .J Pohjola, Arvo: Himaf1neri Tervomaa, Raija: Mutsija mä Rehn, Leif: Gamnelin jannu Tervomaa, Matfsson; Skloddit braijaa Stadrn Slangin juhlajulkaisu: IVln grmis on Sfadi ::: Lasse Liemolan juhla-CD Sakilaiset Je*ä CD Havis Amanda Pienoispatsas tyylikkäässä lahjakotelossa. 1 5 slangibiisiä. '. f-paita Å...,. ,;:s -3,FF Kauhanen Johannes Stadi Musicard Stadin stvqet CD Postikoriti + CD'levy. Patsaan korkeus 36 cm, paino 1 ,4 kg. ':: _ Onnitteluadressit iri.\l HUOM! Hintoihin lisätään arvanlisävero,. Sfa din Sfangi n kamojars*A*3r{{ Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis HIMAFÖNERI tlai;tr;a',vÄLtit& 34 ffi Janzon, Edvard "Eddu": Villi Wllila ro Kulmala,Teppo: Maftsson,Eki: Anna pois mun kitarain Griinataa kimpassa Rehn, Leif: Jassen från Gamneli Tervomaa
TILAUKSISTA PCR ÄÄru PAINON MUKAISET POSTITUSKULUT.. TSTLJ|R! 3td { W\yynti fuf rer?äsfm Hintoihin lisätään arvonlisävero 35 STADIN SLANGIN OMAT KAMAT Tilaus / kpl Lippikset! musta! Armylippis, musta ! Armylippis, hiekka 10 € E-tpl T-paidat, koko/kpl: sE Mtr L I xLE xxlr 8€ F rpt Havis Amanda pienoisveistos lsännänviiri Pöytäviiri Pinssit, Stadin Slangin pinssi 160 € 25€ I-tpt E-tpl I-tpl E-tpt I-rpt 50€ 2€ 3€ Autotarra I I I I I I I I I I I I I I I l{-" I I I I I I I I I I r. I KunOi E friiO, 5 € Stadin Slangin vuosikalenteri 2011 Tilaajan nimi: E-tpt Postinumero ja paikka: Epäselvyyksissä, ota yhteys Stadin Slangin toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo'14.00 17.00, puh. 7741041. I Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila LOPPUUNMYYTY Lasse Liemolan juhlakirja, Anna pois mun kitarain Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 30€ E-Lpt 10€ E-tpt 15€ E-tpt 8€ I-tpt 10€ Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10€ -kpl Garam, Sami: Seittemän broidii, (lyh, käänn.) 15€ 95€ 10€ Malaste, Pentti: Uusi testamenttretu*n rhngnr 20 € tr f,pl Paunonen Heikki: Suuri slangisanakirja 55€ Paunonen Heikki: Stadin mestat, suurteos osat 1-2 Pohjola, Arvo: Himaföneri Rehn, Leif: Gammelin Jannu 12€ Rehn, Leif: Jassen fran Gammeli 10€ Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi 10€ Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä ja muita patsastarinoita 18 € Tervomaa, Raija: Mutsija mä 10€ Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € I t<pt r Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia -Bygattiin uus hima 10€ Tervomaa, Raija & Mattsson Erkki: Skloddit braijaa 8€ Stadi Musicard, postikortti + CD-levy, 15 slangibiisiä CD, Stadin mestat, Lauluja Helsingistä Lasse Liemolan juhla-CD 5€ 20€ 20c E-rpt Ltpl I-tpt CD, Stadin styget 20€ E-tpt CD, Duo Snadi Pumppu: Slangi on swengiä CD, Sakilaiset, JATKA, J.Alfred Tannerin kupletteja 10€ E-tpt 15€ I kpl Onnitteluadressit, 50v, 60v, 70v,75v,80v, B5v. TUOTTEET VOI TILATA IVIYÖS POST SE
Oulun höörneil hettispäivii skramlaa kesiksen aikana jotain kybä. Kolme viikkoo taiviel longampi hettis on harvinaist herkkuu. Kunnon ukkosregniksen jälkee asfaltti dunkkaa aina kesikseltä semmoselta ku joskus klenurina. +31 graadin hettiksii kyl tsögataa joka toinen vuosija +30 graadii skramlaa melkee joka vuos jossain päin Härmää. Jos hela kesiksen haldaa kaakon ja iisterin blosikset, hettispäivii voi skramlaa moninkertanen määrä, ku tsiigataa kymmenien vuosien mellaniarvoi. Hettispäivien määrä gungailee eri mestois erivuosina. Hettisten määrä gungaa eri vuosina aika bulisti. Niil kanteilon mellanis vaan t hettispäivää, joka on kuitenki yleensä puolet Etelä-Härmäst. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15. Viime vuosina Härmän ja hela Skandinavian kesikset on ollu aina vaan stydimpii hettiksii, vaik on hiffattu, ettei luftiksenvendis skramlaa kesiksien säätä niin bulistiku talvella. Etelä-Härmäs niit traisaa joskus toukoja syyskuussaki. Funtsaa 0lliBull Anikari Stadin Slansin teatteriredu Heinolaän 'l fi.7.201 1 Kesääeaååeriredu 6fm*aetr" -..:::2. Hettiksen tsargo traisaa saleiimmin biitiljussist elokuun puolväliin. Yhtäsoittoo viikon ajan jatkunu hettis yhdel mestal, hela kesiksen aikana on aika yleistä. Lapin Roviksella, on mellanis 7 hettispäivää kesiksen aikana. Tsimmisrantsuiljengi kärtsää kupeita ja skremmat on skäfäs klensas upeita. Kuitenki överi +33 g.raadin hettiksii on mahkut skramlaa vaan heinäkuun ekasiidul. Norra-Lapis skramlaa vaan pari-kolme hettispäivää. Esimerkiks Vandrksel on hettispäivii yleensä 10-20 kesikses, kuitenki mellanis jotain 15 päivää putkeen, listeri-Härmäs hettispäivii on mellanis jotain 14 kesikses, ja niil kanteil tsögataa kyl kesiksen stydeimmät hettisgraadit. Overi +33 graadin hettiksii tsögataa kuitenki Härmäs vaan kerran melkee pariskybäs vuodessa. 0ulun norrasiidul hettispäivät skramlaa yleensä kesä-elokuus. Hettikset traisaa stubui vodakuuroi, varsinki iipeel melkee hela Härmäs. Hettikset skramlaa toukokuun puolvälin ja syyskuun puolvälin 4 kuukautta spredaavalle biitille. 36 TSILATRE 3/{ t ffiweeäs äffix&&, effirå$ $*$rä$åä k*aMlhss$$ap Härmäs on hettis sillon, ku päivän stydein lämpö on vähintää 25,1graadii. I _ K AI KK E A QAKEIJ TÄ N.{iSEE]V Tervetuloa ,&. Z€:.: : on Xoppuunmyyty! "@42*-:.-,;n++;.' '= a Tufe messiin kliffaan iengiin, liity Stadin Slangiin! www.stadinsla*gi.fi 'ffi*,åKXå--u, on ku Nääaä ilman klabffii " -'l j F .:T SOOVIKSII STADI LAISILLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa Soogausja föraussöövista KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 55 65140. Kaljaja jätskifabriikit stikkaa kotsaa kattoon ku traisaa stydi hettis. Yhen kesiksen aikana Härmäs on hiffattu samal mittausmestal hettis bulimmillaa 48 päivänä Utissa, Kouvolas viime vuonna. Mut kyl se vaan on kliffa homma, ku kesiksel on hettis. Pariin viikkoon spredannu hettis on vaan kerran kybäs vuodessa. Jos tsillailee longaan stydis hettikses, se voi skramlaa hettisslaagin, joka vetää ihan fleeguks ja trarsaa fitin jysärin ja voi mennä daijuki knogiksee. Mut jos blosaa lounaast, hettispäivii skramlaa niinku mellanis, tai alle mellanin
Samoin jotkut käyttää kartsa -muotoa, kun mulle katu on ollu aina gartsa. Harmittelen vaan sitä, että en ehtinyt tavata paria bulia Valkan kundia livenä. Heikki Paunonen Valkka vai Valgga. Hän muisteli muun muassa Lehti-Rikua, virolaissyntyistä lehtienmyyjää Rikhard Yrkeliniä, jonka kanssa lehtipojilla oli kovat skragikset myyntipaikoista, Lehti-Riku kun piti Valkkaa ja Herulra omara rev irinään. Perästä kuuluu, kritiikki. On suuri vahinko, ettei hän ehtinyt päästä Stadin Slangi ry:n toimintaan mukaan. Kullervo Linna kertoi useamman kerran Valgan bulista bärgasta. muutos (muista jäsennumero). Pikkukundina joskus otti kyllä päähän, kun joku käytti skundit -muotoa. Kullervo Linna ei ole ainoa vanha Valkan kundi, joka on puhunut Valgasta g:llä. Samanlaista muotoa ovat käyttäneet monet muutkin 1800-luvun lopullaja 1900-luvun alussa syntyneet vanhat Stadin kundit. Mulle slangi on rikkaus jonka hohto ei himmene siitä, jos joku käyttää ässää, koota tai geetä jonkun sanan yhteydessä. Jäsenmaksu 25€ lv. Linna kuului nuorena kundina myös Piikin keiliin, Flemari 25:n kuuluisaar jengirn. Mutta sitäkin useammin näin Hyvärisen Masan, lolla oli handut ku eteisen matot -bulit ja karvaset. Valgan buli bärgga -nimellä on kuitenkin haluttu muistaa Kullervo ''Lutu" Linnaa. pahoittelen vilpittömästi hämminkiä. Budjasin elämäni parikymmentä ekaa vuotta Valkassa. ja aine sto sisältyy kokonaisuudessaan Stadin slangin suursanakirjaan, Aineisto on nykyisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kokoelmissa. Henkilökohtaisuuksiin meneviä ja aiheiltaan, sekä kirjoitusa'sirltaan asiattom ia kirjoituksia ei julkaista. Haasrattelin ia nauhoitin häntä 1970-luvur" lopuila. Kysymys on siitä, miksi nimessä on g, kun Vallila on Stadin slargissa Valkka. eläkeukkokööriin. jonka jäseniä myöhemmin oli myös Eki Mattsson. Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. jonka osuus Stadin slangin tallentajana on ollut hyvin merkittävä. Kullervo Linna asui lapsuusja ruoruusvuotensa Valkan ia Herulin rajamailla. Tämä nimimuoto tulee Vallilan ruotsinkielisestä nimiasusta. iänä vucjnra mä smiiträan "ravunsyöttien" jengiin, ts. OlliBullAnikari . Mä lukeudun siihen bulien ikäluokkien jengiin, ioka födas krigun jälkeen. Fjalle ja muut kysy1ät ovat oikeassa: Vallila on Valkka, mutta Valgan buli barggakin or peräisin vanhalta Valkan kundilta Kullervo Lin nalta. Näin ollen haluan tuoda oman näkökantani kes kustel u u n, Mun ikätoverit käytti vaihtelevasti Valgga -muotoa sen k-version rinnalla. kaistu ista kirjoituksista. Hänen vahvin siihen liittyvä muistonsa oli keväältä 1918, jolloin saksalaiset valtasivat Helsinqin, Valtauspäivänä Linna oli kavereidensa kanssa kiivennyt Valgan bulille bärgalle katsomaan saksalaisten hyökkäystä. ioka on Vallgard. 1041 I I I I I I I I ! I I f I I Jakeluosoite: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka: Syntymäaika: Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu: tr tr Sähköposti Syntymäpaikka: 1 Mies I 2 Nainen Koululainen E Opiskelija Paikka Hak.nro: Allekirjoitus Jäsennnumero: 4; Liittymismaksu 15 €. Kullervo Linna oli ,r^tohimoinen Stadin slangin ystävä joka Kuka kukin on -kiqassakin ilmoitti hanasluksekseen Stadin slangin keräämisen. jotka käyttävät omasta kötipaikastaah nimeä Valkka, Jos näin on tapahtunut. Linna itse ei kuitenkaan koskaan asunut Flemari piikissä. Näin esimerkiksi nimiparissa Blobika ja Mustis tai Brunssa 1a Kaivari. Jutun tulisi olla lyhyt ja selkeästi asiaa valottava kirjoitus. Sain hänen kuolemansa jälkeen hänen keräämänsä slangikokoelman käyttööni. Tavallista oli, että vänhemmat slänginimet johdettiin ruotsinkielisistä nimistä ja uudemmat suomenkielisistä. .ib' tv TSILAR! 3/{ { K R I T },:t:'K K I F A L S 37 Skrivaa tälle mielipidepalstalle, jos on hampaankolossa jotain slangiintai Tsilarin juttuihin liittyvää kritiikkiä. Kullervo Linna oli syntynyt vuonna 1911. (koululainen tai opiskelija 5 € / uJ I I I TAYTA TEKSTAAMAI-LA JA ILMOITA TAYDELLINEN POSflOS OITTEESII. Nimittäin GeeBeetä ja Kullervo"Lutu" Linnaa. Tarkoituksena ei missään tapauksessa o e ollut tuottaa mielipahaa niille Valkan kundeille ja friiduille. Hän kertoi siitä: "Snadina kundina sillon Helsingin valloitukses me mentii sinne Valgan bulille bärgalle, sinne ihan hutpulle. Valgan"buli bärgga Fjalle Asten ja muutamat muut Valkan kundit ja friidut ovat kysyneet miru'ta Stadin mestat näyttelyssä esiinryvästä nimestä Valgjan'buli bärgga. Siält bärgalfa me sit tsiigattii ja kuunneltri ku saksalaiset tulija ampu Työväentalon tornin alas." S:ttoin Kul ervo Linna oli kuusivuotias. Kullervo Linna kuoli vuonna 1987. Mokoma juttu ei ole mun elämääni häirinnyt, sen enempää kuin se, että jotkut käyttää skoile -muotoa skolen sijaan, joka viimemainittu on mun itseni käyttämä. Silloin se tuntui pöndemäiseltä. palstalla iulkaistaan asiallibia vastirfeita Tsilarissa jul. Jos slangi kielenä ei olis kestänyt uusia sanoja tai vivahteita, se olis stjkattu galsaan skrubuun jo aikapäiviä sitten. r E I I å I I r Stadin Slangi ry:n .iäsenhakemus E Osoitteen tms
Määränä oli luosta koko tunti 500 markan vedosta, mutta suomalaisen kevyt kannoilla pysyminen hermostutti saksalaista niin, että hän vähän yli 3000 m juostuaan otti pinnislyksen jättiäkkiä nuorukaisestamme jonkin verran, loikkasi palkintotuomarien pöydän yli ja huusi "Näkeehän sen jokainen, ettei tuo poika voi minua pitempää aikaa seurata". Slangin sanoissa on hyvin usein ensimmäinen kirlain k, s tai ts. Olin duunissa yhdessä matkustajakodissa kun taloon tuli ilmiselvästi stadilainen arska ja lievästi jurrissa. liffaa, se tuniuu tosi dorkalta. Totean lopuksi, että "Urheilun Mekka" olikin Mikonkadulla asuvaa Henkkaa l"uomatravasti lähempänä. Siinä vaiheessa arskan silmät levähti auki ja arska selitti : V***u, sä ootkin ihan hyväjätkä. Tiedän kyllä. Meikäläinen siihen rauhallisesti: Kuule, kyllä mä bonjaan, mitä sä bamlaat. että kirjoitustavat jonkin verran poikkeavat vuosien saatossa, ja jopa kaupunginosien välillä. Hänen slanginsa on lähinnä omaani. Itse olen saanut slangikylpyni 40-50luvuilla, enkä voi välttyä siltä, että se tuntuu omimmalta. Jos joku bamlaa langista, kyllä sitä epäilee asuinpaikan olevan kaukana Kehä 3 takana, Tiedän m elipiteeni aiheuttavan polemiikkia, mutta "mä oon iso kundijo". V***u, sä et tiedä mitään Hesasta. Historia kertoo, että 1879 muuan Alastarolainen nuorukainen juoksi Helsingin rautatientorilla erään saksalaisen ammattilaisen varlona kolmisenkymmentä sadan metrin kierrosta. R.Aitokari Stadin urheilun "mekka". vitsien kääntämistä englannista suomeksi ia nyt tuti kokeiltua vitsien kääntämis[ä stadrksi. Raija Tervomaakin esitti vähän saman suuntaisia ajatuksia kirjassaan. Luin mielenkiinnolla Hankenin Maisteri Helge H:n kirjoituksen 1900 luvun Stadin urheilun "Mekasta", Kaisaniemestä, Hieno juttu eikä mitään korjattavaa siihen. Suuret kiitokset Raija, toivottavasti jaksat skrivata vielä pitkään. , Frank Huhtala 6 (Frank skrivaa .iatkossa vitsejään Tsilariin) KRITIIKKIPALS ::,::':"" P irros: Öl&dto .|äsenhakemus Stadin Slangi ry maksaa postimaksun l å r c * .€ Stadin Slangi ty TUNNUS 501 0492 00003 Vastauslähetys "5fadj ilman slanqii on ku plääöä ilman k!abiii!". Mä olen syntynyt Hesassa ja budjannu täällä koko ikäni. birs) 2A)Hippodromi 3C)fogeleita 4C)Alko 5A) Paloheinässä (88, 1 %) 68)Marko Kivistö 7B) 200 000 8B)Brtinhilde 9G)Kullervo 10B)Elämänmeno tää esim. Arska tsiigas meikäläistä ja rupes heittään herjaa: Sinäkin per***'en juntti. Lisäksi voi tulla snadi väärin bonjaus, kun joku jätSTADI FROOGIKSEN VASTAUKSET: 1A)Taksitolpasta eli "pörssistä" (ven. että Helgeä läl'empänä on ollut sitä aikaisempi urheilupaikka. Lisäksi hän kirjorttaa ihmrsistä ja asioista loukraamat varmasti ketään. 38 Sananen slangista Haluaisin minäkin pistää lusikkani tuohon, slangin "kielisoppaan". Kun joku kirjoittaa esim. snaijaan sanasta skirjaimen pois. En voinut olla skrivaamatta; kun Pemukin joka on budjannut samoilla kulm,lla ja sanoihin aikoihin meikäläisen kanssa, oli sitä mieliä että "antaa kaikkien blumstereiden veksaa". Yleisön julmistuneena kiljuessa hän luikki purjekankaisen aidan alitse pakoon ja säilyi lynkkaukselta. Tuosta mielipideerosta huolimatta, haluan kiittää Raijaa hänen skrivauksistaan jotka ovat Tsilann parasta antia. ;ft Rimo Kupiainen ?säL&ffia 3ls * Vitsiniekka Frank Olen ekan puolrskon ylittänyt gubbe ja harrastan mm. Kerran Stadin slangrn bonjaaminen ja bamlaaminen pelasti meikäläisen klyyvarin pahemmalta vrnoutumiselta. Halua sin lisätä vain
__J +t' 1, L') *1 -\r/' ) \\\ .\ -,)\.--'\ / -)J ...-:'--) (o N o) q Lo U) I SEURAAVASSA TSILARISSA: Lähetä osoitteella: Stadin Slangi ry Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Hki Laita mukaan nimesi ja palautusosoite. Sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Kerro mistä aiheista, paikoista, tapahtumista tai keistä ihmisistä haluaisit lukeä Tsilarista. /t-a:-) \ Kummo juttu, voikko kcirryssö on kohdeksontoisto silinteriö, niin ei voon liiku mihinköön. Voit itsekin kirjoittaa tarinoita menneestä tai tästä ajasta.. YSgL&ffiX 3i * € 39 Kari Suomalainen Stadin Slanqi rv:lle M iettusen 1 8 -hen ki nen hall itus ei tu ntu n ut keski näisten erimielisyyksien vuoksi pääsevän sen enempä{ eteenkuintaaksepäinkään