Suuren slangiskaban tulokset TSILARI 3/2014 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 19. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Stadin Friidu ja Stadin Kundi Tsilari_3-14_18.indd 1 13.6.2014 12.01
kasta. at” H in na t 1, 17 €/ pu h. Me kyl tsörataan. Bulisti paras välittäjä! TSENARE STADIN KUNDI TAI FRIIDU! MISSÄ BUDJAAT. Skulaa 0100 0700. Lupaan sinulle HIFK kausikortin Kauppaan johtaneesta toimeksiantosopimuksesta (Lätkä tai fudis). HALUUTKO FLYTTAA BULISTA SNADIIN VAI SNADISTA BULIIN. ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. Stadin Slangi ry:n proggis täytti Espan lavan Helsinki-päivänä 12.6. Jarkko Rautavaara, RE/MAX Premium Tykistönkatu 9, 00260 Helsinki, Töölöntortsa Puh. Tsilari_3-14_18.indd 2 13.6.2014 12.02. + 0, 25 €/ 10 s + pv m . (09) 774 33 44 lihatukku@chef-wotkins.com | www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMÄLÄ puh. at. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. Tasan Stadin parhait. Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. (09) 774 33 477 ma-pe 7–18, la 7-15 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii... P.S. 045 169 2700 jarkko.rautavaara@remax.fi Skulaa mulle ja skaffaa kämppä mun kautta, mä handlaan homman! Himan arviointikaan ei bungaa sulle mitään. Foto Mikko Reijola
STADIN MESTAT 16 FREDIKAN KUNDI – Antti Aalto 18 SILTASAAREN HIMA – Jorma Moll 26 MADE IN STADI – Virve Kuutar esittelee 28 KOKOTEATTERI KRUNASSA – Risto Kolasen pienteatterisarja SPORTTIKUNDIT 14 OLYMPIASKABOJEN AIKAAN – Kai Westman snakkaa 22 FLYGARIT MALMILLA – Pauli Hankonen selvittää 34 VESKARIN MUISTELMAT – Jaska Koroma snakkaa STADIN KUNDIT VAUHDISSA 21 TAUNO, ARTO, JUKKA JA MÄ – Kari Varvikko muistelee 37 REDULLA OLTIIN – slangijengi Tampereella STADI JA SLANGI 7 SUURI SLANGINKERUU – tulokset julki 8 SLANGI MUUTTUU JA SÄILYY – slangiproffa Paunonen 24 MILLÄ STADILAINEN LIIKKUU – Palmisen pamina 30 VALKAN SKOLE – Toivo Kaipasen klassikkopakina Stadin Slangi ry:n proggis täytti Espan lavan Helsinki-päivänä 12.6. 10–13 10-11 Stadin friidun ja duunaamisen meininki Stadin Friidu ja Stadin Kundi SISIS TSILARI 3/2014 3 Tsilari_3-14_18.indd 3 13.6.2014 12.02. Foto Mikko Reijola. VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Bamiksen lööppi 15 Sörkän friidun stooreja 20 Fundeerauksia 38 Sautski 39 Häppikset Kannen kuva: Mikko Reijola
Tarkotus oli alusta asti tarjota kliffaa ajanvietettä kesiksen aikana duunissa kärvisteleville stadilaisille ja samalla valistaa folkkaa et ne tsennais Suomen faunan ja flooran. Stailit kledjut, ei o duunaripenskoi. Leijonanäyttely saatiin 1928 ja siitä pitäen jellonat on ollu Korkiksen vetonauloi. VIRVE KUUTAR Vuonna 1889 ne päätti gryndaa Stadiin eläintarhan. Ei ne kaikki elukat jaksanu sopeutuu pohjoseen ilmanalaan. Foto: Virve Kuutar Tsilari_3-14_18.indd 4 13.6.2014 12.02. Ekaks saatiin karhulinna ja aitaukset hirville, saukoille, ketuille ja joillekki fogeleille. Ku elukka delas, niinku uroskameli Muhammed vuonna 1935, se lahjotettiin Eläinmuseolle täytettäväks. Monet kiikutti ulkomaanmatkoiltaan eksoottisii elukoit Höbikan kokoelmiin. Opetuspuutarhat kuulu kuvaan. Hakaniemen kauppahalli fyllas sata vuotta. Sitä tituleerataan Stadin ”ekaks ostariks” – ainaki se on pitäny pintansa eikä o muuttunu turistirysäks. Foto Helsingin kaupunginmuseo. Stagella malli Kalle Kuvaja ja Helsingin yrittäjien toimari Pia Pakarinen. Tokana vuonna sinne flyttas jääkarhu, ahma ja poroja. Näytökses oli ammattimallien lisäksi uusis kuteis dallaamassa vaikuttajanaisii, niinku Helsingin yrittäjien toimari Pia Pakarinen, jolla oli Stadissa duunatut Bigarren nahkarotsi ja -byysat. – Onhan se ihan mahdollista, mä olen aika usein siellä… JUHA TURUNEN Stadin muotia Kaupungintalossa (jotkut tsennaa sen kans nimellä Stadari) järkätään nykysin monenlaisii tapahtumii. . Mut muotinäytöksii siel ei oo paljo nähty. Slangii on aina bamlattu hallin ympärillä ja slangijengi on aina digannu tsittaa siel tsufella – tai borkalla, sumpilla, mitä ny diggaa divaa. Stadin Slangi ry onnittelee! . Hagiksen hallin disainas kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Korkeasaaren eläintarha 125 vuotta Snadilla sanan sudilla – Olette niin tutun näköinen, olenks mä tavannu teidät aikaisemmin jossain . Kun Alppilan raflan pohjoispuolelta ei herunut tiluksia, 1890 ne roudas elukat Korkiksen eli Höbikan kansanpuistoon. Fashion Unit sai mestan omalle näytökselleen esitellä kledjui, joita blisataan Stadin muotiliikkeissä. Tapahtumas oli messissä Stadin kaupunki, Helsingin yrittäjät ry ja Muotikaupan liitto Samaan aikaan oli Poikkea putiikissa -kamppis, niin et monet buidut oli auki illalla ysiin. Porukka otti Höggan omakseen ja skimbas sinne talvellaki tsiigaa elukoita: aikasemmin saari oli ollu tyhjillään talvikaudet. Se blisaa stadilaisille fisuu ja flesuu, juustoo, rehuu ja fäinimpii herkkui, blomsterii ja viel kledjui ja krääsääki. MIKKO SEPPÄLÄ 4 TSILARI 3/2014 Hagiksen halli sata vuotta SNADIT Skidit jaagaa bulii fogelii Höbikas
Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 040-503 4312 willehard1919@yahoo.com Risto Kolanen puh. Se sit jäiki käyttöön. Mut Tsilariin Virve O. TSILARIN DUUNARIT JA PLUGGAAJAT N yyat tuulet blosaa Tsilarin ympärillä. Jos ei muulla, ni sillä, ett se jää elämään. Ja nyyii otetaan aina vastaan! Mullaki on yks toive. Onhan slangiki syntyny just eri kielten sekotuksesta. vois lopettaa skrivaamisen kokonaan. 040-773 7834 pirjo.tuohimaa@gmail.com Arno Soisalo arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Ku mult froogattiin, ottaisinks mä toimitussihteerin hommat Mikon jälkeen, funtsasin pitkään. Se on snadi kunnianosotus Kuutarnimen Kalevalasta aikoinaan hitanneelle faijalle, jonka ansiosta tää slangiki on mulle tärkeetä. Toimitussihteerin vastuul on, ett pluggaajat saa venaamansa Tsilarin. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Raija Tervomaa puh. Mut ei tää lehti oo vaan yksis handuis. Sen todisti kans Tsilari-lehden lukijatutkimus. Sain hyvii vinkkei toimitussihteerin duuneihin. Ne oli flytannu rapakon taa ja bamlas fingelskaa, mut kyl ne silti tsennas ittensä härmäläisiks. Tää numero me duunattiin kimpassa. Joku skrivas, ett Virve O. Mikko on hoitanu duunii tosi ammattitaidolla, ett niinku sanotaan: bulit stiflat jne. Mikolle siis bulit kiiitokset siitä jeesistä ja hyvästä duunista Tsilaris! Onneks Mikko lupas skrivaa jatkossaki. Ku viel hitataan päätoimittaja, ni hyvässä tiimissä jatketaan sitä duunii, millä ennen meitä monet taitavat handut ja knubbit on luonu Tsilarin maineen. 040-567 1404 tsilari@stadinslangi.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Onneks meil on joka vuos kuus numbaa laatulehtee – niissä mahtuu toteuttamaan bulimminki toiveita. Täs Tsilaris on yks Slangin koko vuoden tärkeimmistä jutuista: Stadin friidun ja kundin haastattelut. Kyl mul viel on toi snadisti vaikee sukunimiki Obolgogiani tallella. Mäkin olin kymmenen vuotta Vantaan stadilainen, enne ku flyttasin takas Stadiin. Stadiin on flytattu muualta ja vaik ne faijojen ja mutsien juuret ois missä, ni Stadiin voi juurtuu, tsennaa ittensä stadilaiseks. Oli kans idiksii, toiveita ja parannusehdotuksii. Muutki idikset ja toiveet pluggaan tarkkaan. Tsilari_3-14_18.indd 5 13.6.2014 12.02. Haastatteluita ja stooreja stadilaisista pidettiin kiinnostavina lukijatutkimukseski. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista ”till säljaren”, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Ku tulin Slangiin messiin, froogasin, eiks bamlausdirika oo liian pitkä, miksei se oo bamis. Jäsenet skrivaa upeita juttuja ja sendaa kliffoi fotoja. Pluggaajii, lesaajii on monenlaisii ja niin on tietty toiveitaki. 040-767 4212 vo@mimino.fi Ilmoitushankkija Kari J. päätoimittaja Mikko Seppälä Puh. Nyberg Puh. No, tän tyypin toivomushan on jo toteutunu! Ku tulin uudestaan messiin Tsilariin, mul oli jo näis slangijutuis käytös ”taiteilijanimi” Virve Kuutar. Osaavii friidui ja kundei on toimituskunnassa. Paras idis palkitaan. Ja vaik budjais muualla, ni voi silti olla stadilainen – sisältä. Ihan niinku amerikansuomalaiset. . Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 19. TSILARI 3/2014 5 LEDARI VIRVE KUUTAR TOIMITUSSIHTEERI TSILARI@STADINSLANGI.FI TSILARI HÄMEENTIE 67 00550 HELSINKI Va. Monet skrivas, ett Tsilarii kandee jatkaa samanlaisena. 040-506 0954 raija.tervomaa@kolumbus.fi Pirjo Tuohimaa puh. Hyvin börjannu yhteistyö ei katkee tähän. ei enää skrivaa, okei, okei samasta knubbista jutut tulee kuitenki. Nyt vois kimpassa funtsii nyyaa tittelii toimitussihteerille. Tän vuoden valintoja mä diggaan kybällä! Stadinkundimpaa Stadin kundii ku Jussi on vaikee hittaa! Ja kun oon aiemminki lysnannu Anne Bernerin stoorii, ni funtsin jo silloin, ett wau, mikä friidu! Lisäks sen stoori kertoo just siitä, mitä stadilaisuus on ja on olluki. Maine on hyvä. Kyl Tsilarin toimitussihteerillä pitäis olla raflaavampi titteli
Oikein glaiduu kesää koko Jengille! . Iloksemme voimme toivottaa sisällöntuottajiksi jatkavien mainioiden vakkaritoimittajiemme lisäksi uusia aktiiveja, joiden kehittävä kynänjälki näkyy jo nyt käsillä olevassa numerossa. Lukijoilta kysyttiin myös lehden nettisivujen kehittämisestä artikkelien ja juttujen avulla samoin kuin siitä, olisiko lukijoille tarjottava mahdollisuus osallistua materiaalin tuottamiseen. Hallitus kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita – ansiostanne olemme saaneet rutkasti ymmärrystä julkaisutoimintamme kehittämiseksi. Aiempaa enemmän Tsilarissa toivotaan erilaisia historiajuttuja ja muistelmia, henkilökuvia ja -haastatteluita, kaupunginosasekä slangijuttuja. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Alusta asti monen tärkein vaikutin Slangijengiin liittymiseksi on ollut arvokkaaksi mielletty jäsenlehtemme Tsilari. PEKKA KURVINEN BAMIS pekka.kurvinen@elmio.fi PUH. Valtaosa katsoo lehden sisältävän sopivasti lyhyitä ja pitkiä juttuja, osa lukijoista toivoo kuitenkin nykyistä jonkin verran lyhyempiä tarinoita. Nykyhetkeen ja tulevaisuuteen liittyviä juttuja myös toivotaan myös yhä enemmän. Iältään 89 % vastaajista oli vähintään 50-vuotiaita; suurin yksittäinen ikäryhmä oli 60-69-vuotiaat, joita oli 43%. 040 769 3941 juska.teittinen@gmail.com Kari Varvikko puh. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. Vastaajista miehiä oli 69 % ja naisia 31 %. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toimistonhoitaja ja jäsensihteeri puh. Kyselyssä saavutettu otos oli 898 vastaajaa, eli vastausaste oli 37 %, mikä on erittäin korkea vastausprosentti. 0500 561 652 BAMIKSEN LÖÖPPI www.stadinslangi.fi S tadin Slangi ry:n hallitus pyrkii määrätietoisesti kehittämään yhdistystä siten, että kasvavassa jäsenvirrassamme osaisimme vastata mahdollisimman hyvin kaikkien toimintaamme tavalla tai toisella limittyvien tarpeisiin. Hallitus halusi päivittää, mitä lukijamme aviisiltamme haluavat. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Juska Teittinen puh. Tällöin 5-portaisella vastausasteikolla (1=ei lainkaan kiinnostavaa...5=erittäin kiinnostavaa) 49 % vastaajista antoi joko 4 tai 5 pistettä, joka osoittaa suurehkoa kiinnostusta. Suomen OnlineTutkimus Oy toteutti Tsilarin lukijatutkimuksen viime maalishuhtikuun taitteessa sähköpostikyselyn avulla. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. KUNNON KAMAA Tsilari_3-14_18.indd 6 13.6.2014 12.02. Eniten lukijoita kiinnostavat jutut Stadin mestoista ja rakennuksista, slangiin liittyvät sekä historiaja muistelujutut. Kyselykutsu lähetettiin 2417 osoitteeseen. Lähes yhdeksän kymmenestä lukijasta on lehteen vähintään melko tai erittäin tyytyväinen, ja suurin osa lukijoista olisi valmis suosittelemaan lehteä myös uusille lukijoille. Erityiskiitoksen ansaitsevat työtä Tsilarin eteen vuosikausia tehneet päätoimittaja Pemu Mustonen, toimitussihteeri Mikko Seppälä sekä toimituskuntamme sydän Raija Tervomaa, jotka nyt siirtyvät reserviin. Mutta tärkeintä on, että janoamme ja saamme jatkossakin kaikkien sidosryhmiemme skrivauksia – ja ennen kaikkea palautetta. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 6 TSILARI 3/2014 HALLITUS Puheenjohtaja Pekka Kurvinen pekka.kurvinen@elmio.fi Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Mikon duunin toimitussihteerinä on ottanut konkarimme Virve Obolgogiani, joten voimme luottaa julkaisutoimintamme jatkavan voittokulkuaan. Suurin osa lukijoista lukee lehden melko tarkkaan kokonaan tai suurimmin osin, ja ainoastaan pieni vähemmistö lukee lehdestä pelkästään vain yksittäisiä juttuja tai selailee lehteä. Lukijoista 45 % seuraa mainoksia ja ilmoituksia jonkin verran, ja kolmasosa vähintään melko tai erittäin tarkkaan
palkinto (200 e): Kara Luhtanen, Normaalilyseon yläaste § 3. Bamis Kurvinen kaveras, miten nää styget kertoo olennaisii asioit slangist: slangi on kaihoa ja kotiseuturakkautta ja jengiin kuulumista eli sosiaalista identiteettiä. Vaikka tulokset jemmattiin tällä kertaa suoraan netin tietokantaan, niiden analysoiminen vie aikansa. Yks hauska anekdootti oli se, et nettipoliisijulkkis Marko Forsista on johdettu ihan yleisesti skoudee merkkaava slangiilmasu, ’foppa’. Tsilari_3-14_18.indd 7 13.6.2014 12.02. Suuren slanginkeruun palkinnot 9.-luokkalaisten sarja § 1. palkinto (300 e): Otto Skog, Helsingin yhteislyseon lukio § 2. SUURI SLANGINKERUU MIKKO SEPPÄLÄ Pekka Kurvinen onnittelee voittajia. ’Tyttöä’ kuvattiin 63 eri sanalla, joista uusii oli esmes ’tytsy’ ja ’muikkeli’. Aiheet pysyy, sanat vaihtuu Mistä nykyteinit sitte bamlaa. palkinto (300 e): Anniina Mustonen, Tehtaanpuiston yläaste § 2. Stadin Slangi ry:n painopiste on nyt uuden slangin tutkimisessa”, snakkas bamis Pekka Kurvinen. Skabassa gimmat tai muikkelit kynttäs paremmin ku jäbät. . palkinto (100 e): Ida Volotin, Helsingin yhteislyseon lukio Suuren slanginkeruun järjestelytoimikuntana ja palkintoraatina toimivat professori Heikki Paunonen, yliopistonlehtori Terhi Ainiala sekä vararehtori Minna Harmanen. palkinto (100 e): Petra Turunen, Alppilan yläaste § Tunnustuspalkinto: Eva Reimann, Tehtaanpuiston yläaste § Tunnustuspalkinto: Elina Rasp, Aleksis Kiven peruskoulu Avoin sarja § 1. Sen sijaan Stadin uudet kielivähemmistöt ei juuri näy tuloksissa, mut Ainiala on saletti et ne on viel tulossa. huhtikuuta Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa. Ja englannin kieli dominoi aika stydisti. Suuren slanginkeruun tulokset Stadin Slangi ry:n järkkäämän bulin slanginkeruun tulosten julkkareita fiirattiin Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä 9. Enkkupohjalta jangsterit bamlaa ’ääsistä’ ja ’buubseista’ eikä revasta ja daisoista niinku vanhan liiton pervot. Sellaset ilmiöt niinku ’tyttö’, ’poika’ ja sukupuolielimet draisaa slangisanoi puoleensa kun kärpäsiä. Slangimestareiks nimettiin yseistä Anniina Mustonen Tehtaanpuiston yläasteelta ja lukiolaisista Otto Skog Helsingin yhteislyseon lukiosta. Slangilla on myös omat sukupolvensa: Kurviselle faijan slangi oli outoa, ja nykyisille skolefriiduille ja kundeille hän myönsi: ”Se mitä te bamlaatte Facebookissa, Twitterissä ja sosiaalisessa mediassa, siitä mä en bonjaa mitään.” Slangintutkija Terhi Ainiala bamlas tyytyväisenä, et saalis oli hyvä: 250 kundii ja friiduu skrivas noin 5000 slangisanaa. Saalis oli jees Slangikuoro viritti tunnelman sjungaamalla ’Stadin kundin kaihon’ ja ’Stadin kundin’. palkinto (200 e): Elisa Westerlund, Helsingin yhteislyseon lukio § 3. Tää saatto johtuu siitäki et tää oli niille skoleduunii ja kundit sluibaili. ”Vanhaa slangia me ollaan jo tutkittu. Mutta sen hiffaa heti, et uutta slangisanastoo on födannu sosiaalisest mediast ja netist, jopa silleen et kirjoitetun kielen ilmasut (niinku toi ’lol’) flyttaa puheeseen. Nyt saatiin systemaattisesti samlattuu aineisto jota voidaan verrata 25 vuoden takaseen matskuun. Tästä vois vetää sellasen johtopäätöksen, et slangi on flytannu ytimestä itään just niinku noi skoiletki: Tehtaanpuiston skole staijaa nykysin Vuokissa ja HYL Kondekassa. TSILARI 3/2014 7 ”M e” viittas osaltaan slangiproffa Heka Paunoseen, jonka alote tääki keruu ja siihe liittyny skaba oli. Paunonen tsekkas tulokset ja liidas palkintoraatii, johon kuulu myös yliopistonlehtori Terhi Ainiala ja äikänmaikkojen bamis Minna Harmanen. Slangin ”attraktiokeskukset” ei oo sinksannu mihkään
Halutaan luoda uusia, vahvoja sanoja ja ilmauksia, jotka räväyttävät ja rikkovat entisiä rajoja. Muuttumista on suorastaan pidetty slangin yhtenä tunnusmerkkinä. Jotta pysyisi ajassa mukana, on hallittava uudet ilmaukset. Keruun ideoi ja toteutti Terho Itkonen. Slangi muuttuu, ja maailma Hyvin usein slangista puhuttaessa tuodaan esiin se, miten nopeasti se muuttuu. Slanginpuhujat tavoittelevat usein uusia ja tuoreita ilmauksia. Siinä näkyy yllättävänkin vahvasti vanhan Stadin slangin osuus, vanhan slangin kova ydinaines, joka on säilynyt osana keskeistä slangisanastoa jo yli sata vuotta. Osin slangin muuttuminen johtuu siitä, että ympäröivä maailma muuttuu. Niinpä skeittareilla, graffitin tekijöillä, larppaajilla, parkouraajilla ja monilla muilla porukoilla on omat sanastonsa, jotka ovat peräisin sieltä, mistä itse kyseiset alakulttuuritkin. Sen järjestivät Sanakirjasäätiö (nykyisen Kotimaisten kielten keskuksen edeltäjä) ja Suosikki-lehti. Keruukilpailut on yleensä pidetty eri koulujen yläasteilla ja lukioissa. Esimerkiksi perheenjäseniä tarkoittavista sanoista tavallisimpia ovat yhä jo yli sadan vuoden ikäiset sanat mutsi, faija, fatsi, broidi ja systeri. Samoin vuoden 2014 aineistossa näkyy selvästi slangin monikerroksisuus. Myös Stadin slangi on muuttunut viimeisten sadan vuoden aikana. Muutoksia voidaan puolestaan seurata tallentamalla uusien koululaissukupolvien kieltä säännöllisin välein. ja Kotus ovat tässä avainasemassa. Silloin olin jo itsekin sitä järjestämässä. Näin taajaan pidettyjen slangiskabojen ansiosta on mahdollista seurata aika tarkasti slangin muuttumista vuosikymmenien aikana. Huomattava osa slangisanoista liittyy lisäksi affektiivisiin, tunnevaltaisiin aihepiireihin. Slangiskabojen aineistot kertovat, mitä uutta milloinkin on slangiin ilmaantunut, mutta ne kertovat myös siitä, mitä vanhaa slangissa on säilynyt aiemmilta vuosikymmeniltä ja aina sadan vuoden takaa nykynuorten slangiin asti. Sata vuotta sitten Stadin kansallispeliä skrubua pelattiin virkamiesten puvuista saaduilla napeilla. Vanha slangi pitää pintansa Vanhojen slangisanojen säilyminen näkyy hyvin myös tänä vuonna järjestetyn skaban vastauksissa. Tähän peliin liittyi paljon erilaista sanastoa, alkaen erilaisten pelinappien nimityksistä. V aikka Stadin slangi muuttuu, sen kova ydin säilyy. Jos 1900-luvun alkupuolen sakilainen ja 2000-luvun skeittari tapaisivat, he puhuisivat hyvin erilaista kieltä. normaalikoulussa, entisessä Tyttönorssissa. Sen jälkeen slangiskaboja on pidetty suhteellisen säännöllisesti toistakymmentä kertaa. Mutta perheenjäsenistä Slangi muuttuu – KOVA YDIN SÄILYY Vuoden 2014 slangiskaban aineisto kertoo paljon nykynuorten slangista. Stadin Slangi ry. Sen vuoksi monet sanat vanhenevat nopeasti, ja niiden käyttäjät leimautuvat auttamattomasti ajastaan jälkeen jääneiksi. 2000-luvulla pidetyistä skaboissa on mukana ollut myös Terhi Ainiala. Keruukilpailuita 50 vuoden ajan Koska Stadin slangi muuttuu, sen säännöllistä tallentamista on pidetty tarpeellisena jo pitkään. Slangiskaboja on myös tarkoituksellisesti pidetty eri puolilla Helsinkiä sijaitsevissa kouluissa, niin nytkin. Mutta muissakin oppilaitoksissa on kerätty slangia. Seuraava koululaisslangin keruukilpailu pidettiin vuonna 1975 Helsingin 2. Mutta slangi muuttuu myös muuten. 8 TSILARI 3/2014 HEIKKI PAUNONEN SUURI SLANGINKERUU Tsilari_3-14_18.indd 8 13.6.2014 12.02. Olen itse ollut niissä kaikissa mukana. Ensimmäinen koululaisslangin keruukilpailu pidettiin vuonna 1962. Huomattava osa viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana kerätyistä slangisanastoista on saatu erilaisten keruukilpailuiden avulla. Kun nappien sijasta pelivälineiksi tulivat kolikot, kaikki nappeihin liittyvät sanat katosivat samalla käytöstä. 1900-luvun loppupuolella puolestaan Suomeen ja Stadiin tuli monia uusia nuorison alakulttuureja, jotka toivat mukanaan suuren määrän uusia sanoja. Vuonna 1997 järjestimme Stadin Slangin kanssa keruukilpailun Vallilan ammattioppilaitoksessa ja Kauneudenhoitoalan oppilaitoksessa. Erityisen kiitoksen ansaitsevat myös eri koulujen äidinkielenopettajat, jotka ovat aina osallistuneet innokkaasti ja vaivojaan säästämättä slangiskabojen käytännön toteuttamiseen. Jokainen puhujasukupolvi on jättänyt slangiin oman jalanjälkensä, josta osa on säilynyt tähän päivään asti. Ja sitten aineistossa näkyy uusimman puhujasukupolven luovuus, joka ilmenee paitsi englannista lainattuina sanoina myös yleiskielen ja aiempien slangisanojen uusina johdoksina ja muunnoksina
Siitä löytyy helposti muitakin esimerkkejä. Lisäksi on myös mielenkiintoisia hloppuisia sanoja: sistah ja broh, breh. tytsy, tyty, tytsyli, tytsykkä, bitch, muidu, muikki, muikkeli, pissis, kimu, kimeli, dödö, titsu, chika… TSILARI 3/2014 9 Tsilari_3-14_18.indd 9 13.6.2014 12.02. Vanhasta tykätäverbistä on saatu uusi samaa tarkoittava slangisana tyksii. Sanoja, jotka esiintyivät vuoden 1989 aineistossa mutta eivät enää tänä vuonna kerätyssä aineistossa, on yhteensä 22, muun muassa seuraavat: elli, irma, lumppu, kontsa, naaras, bryga, gölsi, gööli, harakka, harppu, liha, nahka, kampela, pyytton ja sakkoliha. käytetään edelleen myös 1970-luvulla slangiin Kymenlaakson murteista tulleita iskä ja äiskä –sanoja, joita vanhemmat slanginpuhujat vierastavat vieläkin. chica)on myös mielenkiintoinen sana. Vuoden 2014 kymmenen tavallisinta ’tyttöä’ tarkoittavaa sanaa olivat: muija, likka, tytsy, kimma, ämmä, mimmi, friidu, pimu, typy ja bitch. Joukossa on todella vanhoja sanoja, kuten kimma (gimma), likka, friidu, pimu ja bööna. Vuoden 1989 ja vuoden 2014 aineistoissa kymmenen tavallisimman sanan joukossa oli viisi samaa: muija, kimma (gimma), likka, ämmä ja friidu. Uusien sanojen ”johtaminen” vanhoista on muutenkin hyvin yleistä nykyslangissa. Ei myöskään sovi sivuuttaa sitä, että räppäreiltä on slangiin tullut paljon sanoja, esimerkiksi ’juhlimista’ tarkoittavat krebaa ja kreisibailaa. 2000-luvun uusia sanoja ovat muun muassa pissis, bitch ja chika. Kymmenen tavallisinta ’tyttöä’ tarkoittavaa sanaa vuoden 1989 aineistossa olivat yleisyysjärjestyksessä: muija, kimma (gimma), likka, kiltsi, kimuli, ämmä, huora, friidu, akka ja eukko. Tytöistä on moneksi Slangin säilymistä ja muuttumista voi havainnollistaa hyvin vielä yhden slangin suosikkiaihepiirin avulla. Kun puhutaan Stadin slangin muuttumisesta, on hyvä muistaa, että se on sittenkin suhteellista: Stadin slangin kova ydinaines on kestänyt hyvin aikaa. Vanhojen tyttöja poikafrendin sekä gimmaja kundifrendin rinnalla on esimerkiksi tyttis ja muijis sekä poikkis ja poikis. Mutsi ja faija ovat peräisin jo 1800-luvun lopulta, iskä ja äiskä 1970-luvulta ja sis ja bro, bre 2010-luvulta. Vuonna 1989 kerätyssä aineistossa oli ’tyttöä’ tarkoittavia eri sanoja yhteensä 52. Nykynuoret kulkevat edelleen sporalla, kuten kaikki heitä edeltäneet slanginpuhujapolvetkin ovat tehneet. . Myös ’tyttö-’ ja ’poikaystävää’ tarkoittavissa sanoissa on vuoden 2014 aineistossa mielenkiintoisia tapauksia. Chika (esp. Tässä aineistossa näkyy 1990-luvulta lähtien slangille tunnusomainen piirre: samasta yleiskielisestä tai slangisanasta ”johdetaan” tai muunnetaan paljon uusia slangisanoja: esimerkiksi muijasta on saatu muidu, muikki ja muikkeli ja tytöstä tytsy, tyty, tytterö, tytsyli ja tytsykkä. Näitä sanoja ovat muun muassa muija, kimma (gimma), likka, kiltsi, kimuli, ämmä, akka, eukko, mimmi, friidu, pimu, typy, kiltsu, kinkku, gögö, bööna, misu, lehmä, lyyli ja tipu. Koska käytettävissä on useita eriaikaisia aineistoja, pissiksen ilmaantuminen slangiin voidaan ajoittaa melko tarkoin. Kokonaan uusia 2010-luvun sanoja ovat puolestaan sis, bro ja bre. Kaikki nämä sanat ovat ilmaantuneet slangiin jo ennen 1980-lukua. Netti-, someja kännykkäkielestä lienevät peräisin samaa tarkoittavat gf ja bf. Kaikkiaan kaikki vuoden 1989 kymmenen tavallisinta tyttöä tarkoittavaa sanaa sisältyvät myös vuoden 2014 aineistoon, vaikka vain viisi niistä mahtuu kymmenen yleisimmän joukkoon. Sanaa ei esiintynyt vuonna 2000 Helsingin normaalilyseossa järjestetyn kilpailun laajassa aineistossa, mutta vuonna 2003 kahdessa vuosaarelaisessa koulussa pidetyssä slangiskabassa sanasta tuli paljon tietoja. Tässä aineistossa näkyy vielä 1960–70-luvuilla tavallinen erisnimien käyttö ’tyttöä’ tarkoittavina slangisanoina (elli, irma). Vertailen seuraavassa sitä, miten ’tyttöä’ tarkoittavat sanat ovat muuttuneet tai säilyneet viimeisten 25 vuoden aikana. Se esiintyy Anna Abreun laulamassa espanjankielisessä kappaleessa, joka on JVG:n ( Jare & VilleGalle) uudella levyllä. Yhteisiä sanoja kummassakin aineistossa on noin 30 eli jokseenkin puolet. ’Tyttöä’ tarkoittavia on vuosikymmenien aikana ollut käytössä useita satoja. Kuten nämäkin luettelot osoittavat, suuri osa vanhoista sanoista on pitänyt puolensa tähän päivään asti. Nuorin näistä sanoista on gögö, joka on peräisin 1970-luvulta. Toinen mielenkiintoinen piirre, joka näkyy uudessakin, vuonna 2014 kerätyssä aineistossa, on kulloisenkin Stadin slangin monikerroksisuus. Sanoja, jotka esiintyvät vuoden 2014 aineistossa mutta joita ei ole vuoden 1989 aineistossa, on noin 35, muun muassa seuraavat: tytsy, tyty, tytsyli, tytsykkä, bitch, muidu, muikki, muikkeli, pissis, kimu, kimeli, dödö, titsu ja chika. Kuten mutsi, faija, fatsi, broidi ja systeri -sanat osoittavat, osa Stadin slangin vanhimmista sanoista on pitänyt puolensa koko slangin historian ajan. Suuri osa slangiin tulevista uusista sanoista on lyhytikäisiä päiväperhoja, mutta niistä aina osa jää slangissa elämään seuraavien vuosikymmenien ajaksi. Kiva-sanasta on puolestaan johdettu samaa tarkoittava kivsu. Vuoden 2014 aineistossa ’tyttöä’ tarkoittavia sanoja on 63
Bernerit ois halunnu ottaa nimeks Vallila, mut sitä ei hyväksytty, ku se on kans kaupunginosan nimi. Firman nimi bytskattiin vuonna 1944 Vallilan Silkkitehtaaks ja sit ku toiminta laajeni projektisuunnitteluun, alettiin funtsaa nimee, joka sopis paremmin nyyaan toimintaan. Firmalle annettiin nimeks Vallila Interior, mutta kaikki sen tsennaa Vallilana. Sieltä sais tehokkaammat Stadin friidu Vallilan verhojen takaa Tän vuoden Stadin friidun ansiosta meillä kaikilla voi olla himassa snadi pala Stadia – Bulevardi, Eira, Pergerkatu, Pihlajasaari, Suvilahti, Viiskulma. Byggas tosiaan, ison osan ihan omin handuin. Anne Berner meni firmaan duuniin 1986 ja jo kolme vuotta myöhemmin siit tuli firman dirika. Varsinki nyt, ku Anne on kerännyt fyrkkaa nyyalle skidien tsirralle. Nää on kankaiden nimiä ja niitä duunaa Vallila Interior, jonka dirika Stadin friiduks valittu Anne Berner on. Menestystarinaa firmasta ja ahkerasta friidusta on voinu pluggaa monista aviiseista. STADIN FRIIDU VIRVE KUUTAR Foto: Virve Kuutar Tsilari_3-14_18.indd 10 13.6.2014 12.02. Slangilaiset tutustu Anneen Mutsi on Bestis –tapahtumassa. Monet ”fiksummat” on neuvonu, ett kandeis flyttaa johonki kehäkolmosen huudeille. Kirkonmäki kuulosta landelta, mut siinä tsennaa Kaltsin tsyrkan maisemat. Vahvasti Valkassa Firman perusti Sveitsistä Suomeen flytannu Otto Berner – Annen isoisä vuonna 1935, aluks nimi oli Silkkituote Oy. Anne bamlaa, ett isoisälle ehkä siks, ku se oli sveitsiläinen oli firmassa tärkeetä vahva tase. 10 TSILARI 3/2014 S tadin maisemat sopii hyvin firmalle, joka on stadilainen perheyritys. Niinpä se slumppas oman tontin Valkasta ja byggas sille oman talon. ja Näillä kulmilla on Rööperiä. Tekstiileistä hittaat kans Skatan, Kaltsin, Rööperin
Ku skidien tsirra Stadissa on kehnos kondikses, ni Anne on alkanu aktiivisesti kerää fyrkkaa nyyalle tsirralle. Myöhemmin firma siirty printtikankaiden suunnitteluun ja on nykyään paljon muutaki ku yksittäisten kankaiden suunnitteluu. Mut niin tärkee juttu Annelle Stadin friiduks valinta on, ett se järkkäs itelleen mahiksen tulla Espan stagelle. Omien skidiensä kanssa Anne bamlaa suomee. Ku oma firma ja duuni on Valkassa, niin edelleen Stadi on päivittäistä elinympäristöö. Muuten firmassa bamlataan enimmäkseen suomee. Niinpä Stadiin liittyy vahvasti kotikaupungin tuntu, vaik Anne on flytanny Espooseen. Ja vieläki, jos se joutuu skrivaan jotain virallista, se pyytää jonkun varmuuden vuoks tsekkaamaan. Firmassa faijan ja broidien kans Anne bamlaa sveitsinsaksaa, mut viralliset hallituksen pöytäkirjat skrivataan enkuks. Muut tärkeet hemmot joutu sitä sit venaan sen aikaa. Niinku monet muutki, Anneki haaveilee keskustassa budjaamisesta. Foto: Virve Kuutar Slangiin yhdistyy Annella mielikuva siitä, millanen Stadi on ollu, ku sen isoisä on tullu tänne 30-luvulla. Ei Anne oo oikeestaan koskaan plugannukaan mitään suomeks. Stadissa tärkeetä on sköne, kaupungin dynaamisuus ja kulttuuri. Stadi-kuosit on ollu niin suosittui, ett tamperelaiset ja turkulaisetki haluu omansa. Tän vuoden Stadin friidussa on sitä duunaamisen meininkii, mitä se ite hittaa slangissa. Kuulostaa siis ihan slangilta ja siltä, miten se eroo suomesta. Kiireinen friidu Espan stagelle Ku Slangin bamis skulas Annelle valinnasta Stadin friiduks, ni buli huoli tuli siitä, miten ehtis Espalle just oikeeseen aikaan. Se on niinku slangiki – puhekieli. Niit on tulossa syksyn valikoimiin. Stadi elinympäristönä Anne on födannu Stadissa, käyny tääl skolee. Vallilan duunarit verhoilee hotlia, byroita, skoleja ja funtsaa sisustuksii buleimmissa projekteissa. Vaik tsirra on tietty kansallinen hanke, ni siitä hyötyy Stadikin, funtsaa Anne. Ei oo sitä skolessakaan opetellu, ku mutsi funtsas, ett saksankieliselle on iisimpää oppii sveduu. Otto Brenner tsennas hyvin silkin duunaamisen. TSILARI 3/2014 11 ja logistisesti paremmat tilat firmalle. Firmas on neljä omaa suunnittelijaa, lisäks yhteistyötä tehdään tsennattujen suunnittelijoiden kanssa. Mutsi on bestis –tapahtuma oli Annelle ihana kokemus ja soon kiitollinen siitä, että sai siellä bamlaa. Himassa bamlattiin melkein ku slangii Anne bamlas skidinä vanhempiensa ja broidiensa kanssa sveitsinsaksaa. Stadi-aiheita on verhojen lisäks muissakin tekstiileissä ja esineissä. Anne kävi Stadissa saksalaista skolee. Siit oli kans kliffa tsiigaa, ku tsyrkka oli täynnä kaikenlaista jengii. Se budjaa nykyään samassa mestassa, mis isoisä budjas ja mis Anne skidinä kävi niinku landella. Valkka on firmalle osa identiteettiä, siihen liittyy tarina, historia ja perhe. Annen päivät tuntuu olevan täynnä proggista aina, mut just siks päiväks osu koko päivän tosi tärkee tilaisuus, mis on muuta jengii messissä ja Annen olis ihan pakko olla sielläki. Sen se oppi just himasta Tähtitorninmäeltä Fredaa pitkin skoleen dallatessaan. Slangiin yhdistyy Annella mielikuva siitä, millanen Stadi on ollu, ku sen isoisä on tullu tänne 30-luvulla. Erityisesti bamiksen puheen sujuvana fluudannu slangi suorastaan häkellytti. Mut ei ne Valkasta mihinkään aio shingraa. Firman toimarina on sen broidi Mathias Berner ja toinenki broidi Miku Berner on yks firman dirikoista. Paitsi duunii Anne ehtii olla messissä monessa muussakin. Anne on nykyään Vallila Interiorin hallituksen bamis, lisäks se vastaa kuluttajapuolen operatiivisesta johtamisesta. Stadissa Anne käyttää palveluita – käy kaupoissa, pesulassa. Sveitsissä on erikseen kirjakieli ja siitä sveitsinsaksa eroo aika bulisti. Stadin friidun punanen tiilitalo Valkassa. Anne bamlaaki, ett suomi on sille oikeestaan katukieli. Sitä bamlataan eri tavalla, käytetään eri sanoja, kielopissakin on snadeja eroja eikä sveitsinsaksas oo tarkkoi skrivausohjeitakaan. Tsufetki voi divaa vaik Bulevardi-mukista, jota alettiin blisaa tänä keväänä. Slangia Anne kuvailee lyhyeks, nopeutetuks kieleks, johon liittyy rehellinen, tekevä, läsnäolemisen fiilis, siinä on ”duunaamisen meininki”. Silkistä buleihin sisustusprojekteihin Otto Bernerin jälkeen firman dirikana oli sen kundi Rudolf Berner, Annen faija, joka on edelleen messissä. Friidulta, joka ite tsennataan samasta duunaamisen meiningistä, tätä voi pitää bulina kohteliaisuutena. Sitä ei opeteta skoleissa eikä sillä skrivata kniigoi. Yks Vallilan projektei oli Stadin Musiikkitalon sisustuksen suunnittelu vuonna 2011. Slangii Anne bonjaa jonkin verran, onhan siinä just paljon sanoi ruotsista. . Tsilari_3-14_18.indd 11 13.6.2014 12.02
Stadin Kundi Stadin Mätisfestareilla Kantsussa toukokuussa 2014 Tsilari_3-14_18.indd 12 13.6.2014 12.02. Vain tuntia ennen hän sai arvostusta myös Helsingin kaupungilta, kun hänelle ojennettiin Stadin kultainen ansiomerkki. STADIN KUNDI KARI VARVIKKO Vanha rokkistara ansaitusti Stadin kundiksi Rokkistara, todellinen rokkivaari Jussi Raittinen (70 v.) valittiin Stadin kundiksi Espan lavalla Helsinki-päivänä 12.6. Kesällä 1966 Haminassa RUK:n kursilla muutamat tölikalaiset oppilaat heitti typerää läppää Stadin ylivoimaisuudesta. – Täytyy todeta, että silloin kyllä hävetti! – Mä en oo böndellä slangilla paljo elvistelly, mut erityisesti itäsuomalaiset, Stadissa vain muutaman kuukauden budjanneet nuoret kundit käyttää sitä varsin estottomasti vaikka joulunvietossa juurillaan. Tasavalta on nähty monen monta kertaa, suhdanteet ja ajat vaan on muuttunut – myös Lohjalla. – Mulla on snadista asti ollu elävä yhteys maaseutuun, mikä on vain syventyny yli viidenkymmenen vuoden aikana joka puolelle Härmää tehdyillä keikkareissuilla. 12 TSILARI 3/2014 V aikka Jussin juuret ovat vankasti Hämeentiellä, vastapäätä Canjonin raflaa ja hän on luonut pitkän uransa stadin kundina, laskee hän olevansa neljäsosa-lohjalainen, sillä böndellä Lohjalla kundi on viettänyt kesiä vuodesta 1944 eli seiskyt vuotta. Böndella stadilaisuus usein kirosana Jussi sanoo, että böndellä stadilaisuus on usein ollut kirosana ja kyllä stadilaiset ittekin ovat siihen joskus syypäitä. ”Moi Jussi, tsennaathan sie miut, myö oltiin strittaamassa Tavastian hyyskässä viime viikolla!” Ja kaverit vieressä ihailevat niin..
. Siitä vielä tattis sulle, Veikko! Stadilaisten laulujen tulkki Jussin ura stadilaisten laulujen tulkkina alkoi elokuussa 1978, kun hän esiintyi Helsinki-tv:n ohjelmasarjassa, jossa esiteltiin Helsingin eri kaupunginosia. Jussi ryhtyi ammattimuusikoksi käytyään armeijan vuonna 1966. – Lauluna se tsennataan nimillä Niin gimis on Stadi ja Stadin kundin kaiho, ja se on vieny mut mitä ihmeellisempiin mestoihin ja tilanteisiin. – Mun lauluiltoina se kävi monta kertaa Kipakan ovella, mut portsari ei päästäny sitä ineen, ku se kuulemma vaan pummas jengiltä fyrkkaa ja vielä divas toisten glasareista. Ratkaiseva askel Jussin uralla stadilaisten laulujen tulkitsijana tapahtui syksyllä 1980, kun hän sai haltuunsa Alan Miehet -nimisen yhtyeen singlen, jolla oli kappale Niin gimis on Stadi.Kun Jussi sjungasi kappaleen Viiden Padan yhteislauluillassa, valkkalaisten hyvin tuntema Stadin kundi Valtteri Sorsa tuli hänen eteensä ja tivasi: ”Mistä sä oot saanu ton Veikon runon?”Jussi vastasi, että levyn etikettiin oli merkitty tekijäksi Jussi Isomeri, johon Valtteri totesi katselleensa korsussa, kun sotakaverinsa Veikko Lehmuksela skrivasi joulurunoa, jonka nimeksi laitto Ässän kaiho, rykmenttinsä lempinimen mukaan. Opetusministeriö myönsi Jussille vuonna 2004 valtion taiteilijaeläkkeen tunnustukseksi hänen ansiokkaasta toiminnastaan luovana ja esittävänä taiteilijana. Kipakassa kävi myös Rauli Badding Somerjoki, joka budjas lähikanteilla. Hän vaikutti 1960-luvulla rautalankamusiikkia soittaneissa yhtyeissä The Esquires ja The Sounds. Marraskuussa 2006 tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen Leijonan Pro Finlandia-mitalin. Jussi Raittisen urasta on kirjoitettu kaksi kirjaa. Viimeinen paikka, jossa Jussi kävi vielä vetämässä yhteislauluja, oli Kipakka, joka silloin oli jo nimeltään Kultainen Kulaus. Ainaski kerran illassa sjungattiin Vapaata Venäjää ja noustiin staijaamaan, eikä se jengi silloin mitään lauluvihkoja tarvinnu”, Jussi muistelee Vanha Rokkistara kirjassaan. Pian jonossa olivat myös Kappelin Kellari ja Annan Pub, myöhemmin vielä Kipakka Aleksis Kiven kadulla ja Pohjantuuli Autotalossa. ”Kipakassa oli aika kova työväenhenki, sjungattiin työväenlauluja ku siel kävi paljon VR:n Pasilan konepajan duunariporukkaa, Metallin rautakourii. Seuraava vaihe ja uusi ura yhteislauluiltojen vetäjänä alkoi keväällä 1979 ravintola Viherkulmassa Hagiksessa. Tsilari_3-14_18.indd 13 13.6.2014 12.02. Sörkka että Sörkkä on kumpikin oikein. Mies rupesi sjungaan vanhoja stygejä niinku Manjaanaa tai Pojanpojan lättähattuu, mut ennen kaikkee hän tutustui Lehmukselan Veikkoon, Ässän kaiho -runon kirjoittajaan. Kun Jussi seitskytluvun lopulla rupesi pitään lauluiltoja Kalliossa ja Valgassa, hän kertoo stadilaisuutensa syvenneen ja hän alkoi bamlaa enemmän slangia. Vuonna 2003 ilmestyi Muistan vielä vuonna -56 ja tänä vuonna Vanha rokkistara. Sitten homma jatkui Viidessä Padassa Sturarilla ja Kerhosessa Mechelininkadulla. TSILARI 3/2014 13 Jussi on sitä mieltä, että noin yleisesti ottaen Stadin slangi on koko maassa hyväksytympää kuin ennen, mutta kielteiset asenteet – kuten myös ruotsinkieltä kohtaan – ovat viime aikoina lisääntyneet, ikävä kyllä. Viimeiset biisit Kipakassa Yhteislauluillat päättyivät hiljalleen 1980-luvun lopppuolella ja lopullisesti ne syrjäytti 1990-luvun alussa suosioon noussut karaoke. Heidän vanhempansa ovat toimitusjohtaja ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen Paavo Raittinen ja Rakel Jotuni. No mä totesin et mä piffaan Raulille muutamat pitkät huurteiset ja sit se sjungaa pari stygee mun kans, ja tää kyllä sopi portimolle. Vuonna 1974 Raittinen voitti Syksyn Sävelen kappaleella Metsämökin tonttu. Sitten Sorsa järjesti Jussin ja Veikon tapaamisen ravintola Tenhossa Hesarilla, jolloin Veka antoi Jussille alkuperäisen tekstin, jonka oli skrivannu jatkosodan aikana Karhumäessä jouluna 1941. – Toisenlaisestakin suhtautumisesta on onneksi esimerkkejä; pidin muutama vuosi sitten Stadin slangin oppitunnin abiturienteille Savukosken lukiossa Itä-Lapissa Jussi&The Boys-yhtyeen koulukonserttikiertueella. Eiks se kiistely vois jo hiljakseen sluutata! Foto: Mikko Reijola. Jussin pikkuveli Eero Raittinen on myös muusikko ja The Boys -yhtyeen alkuperäisjäsen. Jossain vaiheessa se oli kuitenkin saanut porttikiellon kaikkiin lähiseudun kapakoihin. Jussi Raittinen tunnetaan soolourastaan sekä muun muassa The Boys -yhtyeen lisäksi monien kappaleiden sanoittajasäveltäjänä ja sovittajana. Jussin tehtävänä oli esittää kappaleita sellaisissa jaksoissa, joissa esiteltiin Kallio, Vallila ja Hermanni. Hän on esiintynyt useissa musiikkiohjelmissa, muun muassa juontajana 1990-luvun alussa Kolmoskanavalla esitetyssä Triangeli-ohjelmassa. Talvella 2014 Jussi&The Boys 50-vuotisjuhlakonsertti oli Kulttuuritalossa ja Teatteri Savoyssa. Kirjailija Maria Jotuni oli heidän äitinsä isän sisar
Sähköbilikat ja vuoristorata olivat stärimmät härvelit ja niissä skujattiinkin tuntikausia. Skujattiin skurulla landeja vastaan Assalle, jossa kundit toljotti monttu auki golffareissa ja lippiksissä Stadin ihmeitä. Koko ilta menikin sit Motissa jälkimatsissa. Ei mutsi mitään urheilusta bonjannu, mut sano et meidän elinaikana ei tuu Hesaan toisia olympialaisia joten nyt on mentävä. Kundit sit ihmetteli miks sen nimi on skitari. Ja jotta tästä olis toipunu niin se vaati brenkkua. Tuli sit avajaisista ihan kalpeena, ei tienny kumpi oli stärempi kokemus, katsomossa sittaillut prinssi Philip vai pikimusta urheilija. TÖLIKÄN KUNDI EKS MINNAA Skitarin metskausta olympiavuonna Mutsi ja enojen muijat roikku fönsteristä tsiigaamassa klaarasko gubbet raflasta spidelle vai stikkasko portsari. Vähitellen se prinssi jäi enempi mieleen kun tummia kundeja rupes yhä enemmän dallaileen Stadin gartsoilla. Metskattiin landepaukkujen kans joku bulimpikin fisu, särki tai pasuri ja roudattiin se himaan skruudattavaksi. Motin haussi oli silloin Verobyroo. Nää stoken tuomat eivät tietysti bonjanneet mistä oli kysymys. Mutsi kyllä muisteli pitkään sekä Philippiä että sitä mustaa kundia. Tsilari_3-14_18.indd 14 13.6.2014 12.02. Enot, jotka oli eteläpohjalaisia, stikkas tietysti Messuhalliin – on nyt joku Kisahalli – jossa isot ja snadimmatkin karjut brottas. Yks frendi, joka on fogeleiden bongaaja väitti, et varpustakin on joskus kutsuttu skitariksi. Olympiavuonna 1952 mutsin broideja tuli böndeltä Stadiin tsiikaan skaboja. Silloin ei kukaan ihmetelly et jotain urheilijoita voitiin nimittää dogiks. Onneks ne skabat sit loppu ja böndet sliiras takas landelle mansikkeja tsiigaan ja mä pääsin taas braijaan omia jutskujani. Mutsi ei diggannu hienoa saalista, kun se oli viemärin suulta ja se stikattiin veks. . Mä luulin ensteks, että gubbe oli seilannu skönellä, mut se olikin entinen uffari. Saanu brenkun takia fudut ja majurin natsat jäi saamatta. 14 TSILARI 3/2014 KAI WESTMAN ENT. Yritin pitää snadia hajurakoa kundeihin ettei mua kans luultas landepaukuks. Sen mukaan tää snadi fisu budjaa viemäreiden suulla mistä nimi (skit-) ja myös paskapiikki tulee. Kundeille stikattiin fikat täyteen fyrkkaa ja Lintsi oli tietysti mesta jossa hugget pantiin menemään. Stadionmerkki vaan puuttu. Mustia kundeja ei stadin gartsoilla dallaillu, joten mutsin hämmästyksen bonjas. B udjattiin silloin Tölikässä ja kuuluisa rafla Motti, jossa Kekkonenkin kävi skruudaamassa pässinkiveksiä, oli himaa vastapäätä. Ilmassa oli todella suuren festarin fiilistä. Jos joku skrode ulkomaan karju oli finstannu Lapuan Virkiän tai Nurmon Jymyn brotarin ja stikannu sen nelsonilla molskiin niin siin oli tietty jotain fuulausta. Yks faijan frendi, jota tituleerattiin kapteeniks, oli siellä jonain bossikana. Kun oli vielä kletrattu Stadikan torniin rupes proggikset oleen finiito. Metskattiin muutama skitari ja selitin et se on kolmepiikkinen rautakala. Golffarit ei ollu cool Böndeserkuille piti tietysti kehittää jotain proggista, kun faijat luuhas stadikalla ja brottausskaboissa. En sitä sillon skloddina tienny mut tsekkasin sen myöhemmin jostain buksista. Mutsi ja enojen muijat roikku fönsteristä tsiigaamassa klaarasko gubbet raflasta spidelle vai stikkasko portsari. Vähän spennasin kaiffarien golffareita ja ööralle ulottuvia lippiksiä. Faija sliiras enojen kanssa Mottiin ottaan kuppeja olympialaisten kunniaks. Kokista roudattiin kans sillon ekaa kertaa Suomeen, stadin apudirika von Frenckell oli flindoja vastassa. Slangia bonjaavat stadin kundit tsennaa tietty et skitari on tarkoittanu myös nuorta gimmaa, jengeihin kuuluvaa joropiikkiä. Tummia jamaikalaisia juoksijoita kutsuttiin Jamaikan vinttikoiriks. Taitaa olla vaan legendaa. Enojen messissä tuli pari serkkuani mun kiusaks yli viikoks. Matsit ja jälkimatsit Mutsi oli skaffannu biljeesejä avajaisiin ja joihinkin skaboihin. Rantojen kundit pani joskus korkkeja fisujen selkäpiikkeihin ja sit tsiigattiin kun skitarit simmas pitkin rantsua. Hiffasin onneks, et stikataan metskaamaan skitareita Taivallahden vedukaijalle
Mut se on varma, et Sörkän friidun stoorit ei enää Tsilarissa jatku, joten kliffaa kesiksen jatkoo vaan kaikille. Oikeesti mutsi on ollu tuol pilven reunalla jo toistakytä vuotta, mut aina se vaan jotenki kummasti tykkää käydä sillon tällön öisin mua treffaamassa. ”Ei hanttiin voi panna, ku retkahtaa, ku on täynnä rakkautta mieli. Se tunkee knubbiin ja sydämeen ja vendaa landen ja vendaa veen, ja pukee boltsin tän kukkasiin ja unelmiin tajuttomiin. Oli siel muutenki ihan kliffa proggis, mut noi jutut sai mielen eniten herkäks. Panenki tähän loppuun pari värssyy Leinon Eikan smailaavast Apollost semmoses muodos, ku se oli aikanaan Boltsin södeimmis rakkausrunois. Voihan olla, et joku päivä on pakottava tarve kertoo taas slangijengille jotain. Siel Tuomiotsyrkas muuten kaveerattiin aika paljon rakkaudest. Niinpä en nytkään väitä, etten koskaan enää Tsilariin skrivais. Tehän tiedätte, et mä oon harrastanu välillä oikeitten runoilijoitten värssyjen vääntämist slangiks. Ei meil kyl pitäny jäädä mitään kesken eikä yhtään stenuu vendaamatta, mut ehkä se muuten vaan käy moikkaamas, ettei pääse unohtuun. Mitä välii, jos sust ei tykkäkää se ku sulle on kaikist rakkain! Me lemmestä delataa, eletää, vaik joskus liianki varhain. SÖRKÄN FRIIDUN STOOREJA RAIJA TERVOMAA Mä oon kiitollinen jokaiselle tyypille, ku on jaksanu mun juttuja lesaa. Jätkil oli itelläki mittaris jo isoisän verran, mut aina vaan oma mutsi sai mielen haikeeks. Sillon lysnaa taivas ja lysnaa maa ku bamlaa raukkauden kieli. Nyt on tullu semmonen hetki, et mun on aika lopettaa. Melkeen pisti spiidaan, ku lysnas, miten bulit jäbät muisteli niitten mutsii. Ei muuten pääse! Mä oikeesti palasin tohon mutsiin ihan tarkotuksella. Ei koskaan oo fiksuu sanoo, et ei koskaan. Ku mä aikanaan alotin noitten pakinoitten skrivaamisen, mutsi oli jotenki niis aina mukana. Päin pläsiä ei oo kukaan symffannu, mistä kans kiitokset. Mä muuten viime vuoden alussa sanoin, etten ikinä skrivaa enää yhtään kniigaa, mut niin vaan kävi, et ennen syksyy ilmestyy Tervetuloa, Opas Suomen historiaan, kieleen, kulttuuriin ja tapoihin. Aika moni on käyny kiittämässäki, mistä buli tattis. Tsilariinki oon skrivannu pitkästi yli kymmenen vuotta ja aviisin pluggaajat on tullu tuntemaan mun läheiset aika tarkkaan, mutsin muitten lisäks. TSILARI 3/2014 15 T uli istuttuu Tuomiotsyrkas fiiraamas mutsii. Tuli taas mieleen oma mutsi sen verran, et seuraavan yönä tartti tsiigaa semmost unta, et mutsi oli delannu eikä kukaan ollu viittiny mulle siit mitään kertoo. Et se siitäki päätöksestä. On aika antaa uusille skrivaajille tilaa. Mä oon kiitollinen jokaiselle tyypille, ku on jaksanu mun juttuja lesaa. Ja vaik ssen takii sä delaisit, viel sillonki glaiduna geriinaisit ja sjungaisit taivaaseen tsiigaten ja Luojaas sun kiittäen.” . NÄKEMIIN Tsilari_3-14_18.indd 15 13.6.2014 12.02
Kotikaivojen ja ulkohuussien lisäksi kaupunki aloitti 1910 vesija viemäriverkoston rakentamisen, ja kaupunki hyväksyi Pasilan alueelle laaditun jaotuskaavan. 1912, vaimo Amalia eli yli 90-vuotiaaksi, mutta nimi Pasila jäi pysyvästi entiselle asuinseudulle viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi 1927. Tsilari_3-14_18.indd 16 13.6.2014 12.02. Keisari Aleksanteri II kävi Fredriksbergin kartanossa v. Aluetta eivät hävittäneet sodat, eivät luonnonvoimat tai jokin muu onnettomuus, vaan Helsingin kaupungin asemakaavoitus. Kiinteistöt rakennettiin aikanaan vuokratontille, jotka Böhlen tilan haltija Julius W. Bussilinja 19 aloitti liikennöinnin vuonna 1953 Pasilanmäelle. Maakirjaan Böhle oli merkitty kruununtilaksi. Helsingin kaupunginmuseo. Kulkuyhteys kaupunkiin tapahtui rautateitse Fredriksbergin asemalta vuodesta 1886, joka sijaitsi ratapihan länsipuolella. Minun kyläni – puu-Pasila Vanhan puu-Pasilan 186 rakennusta olivat niiden rakennuttajat itse kirvesmiesten kanssa suunnitelleet ja rakentaneet vapaamuotoisesti viehättävän kaupunginosan kotipihoineen ja puutarhoineen. maistraatintilana, jonka maaveron tuottoa kaupungilla oli oikeus käyttää virkamiesten palkkaukseen. Puu-Pasilan esikaupunkiasutus oli viimeisiä jäänteitä siitä ”villistä” asutuksesta, jota 1800-uvun lopulla ja vuosisadan vaihteessa syntyi Helsingin liepeille. Foto Kari Hakli 1971. 1855 ja osallistui sitten Senaatin istuntoon, jossa päätettiin rakentaa Suomeen kanavien sijaan rautatiet yhdistämään Suomi Venäjään. Raitiotielinja 10 Pasilasta Nordenskiöldinkadun varteen valmistui ukkini toimesta 1928. 16 TSILARI 3/2014 ANTTI AALTO EKS MINNAA Pappi Väinö Kantele asui Hertankadun vaaleassa talossa, johon oli teettänyt tornin. Kelirikot ja viemäreiden puuttuminen aiheuttivat asukkaille monia hankaluuksia. B öhlen tila n 67 ha Helsingin pitäjän Vähä-Huopalahden kylästä kuului Helsingin kaupungille Kristiinakuningattaren aikana 1650-luvulla tulleisiin lahjoitusmaihin. 13 hehtaarin alue sai nimensä hänen mukaansa. Karl Pasila kuoli v. Pasilan asutus syntyi aikanaan suunnittelematta, jopa ilman lupaa, 80 vuoden kuluessa. Kun asutus lisääntyi ilman asemakaavaa, talot seisoivat sikin sokin mutkaisten kujien varsilla. Böhlen tilaa pidettiin ns. Kronqvist vuokrasi edullisesti. Omaleimainen alue hävisi vuokrasopimuksen rauettua ja talonomistajien kuoltua niin täydellisesti, ettei nykypolville ole säilynyt kuin muutama suojeltu puutalo. Kolme ihmissukupolvea ehti kasvaa aikuisiksi siinä asuinympäristössä. Karl Pasila vuokrasi Fredriksbergin kartanoa Böhlen tilalle nousseen Fredriksbergin taajaman asukkaiden ja kartanon vuokraisännän Karl Pasilan välille syntyi lämmin ja toimiva suhde, että tilaakin alettiin nimittää Pasilaksi ja lopulta koko n
Poliisitalon kohdalla olleelta ”Juniksen kalliolta” lennätimme lennokkejamme alas peltolaaksoon, samoin Ilmalan rinteiltä nykyiselle Ylen parkkipaikalle. Sodan riehuessa ympärillämme vihollisen pommi putosi läheiseen Kattaisen mäntymetsään tehden suuren savimontun, jossa sitten skiklasimme ja plutasimme kevättalvella. Kesäisin ookasin Käpylän raviradalle ohjastaja Eskon kanssa kilpakärryn jalansija-aukossa istuen. Foto Antti Aalto 1955. Pikku-Pasilan alueen kautta. . Ukkini Matti, joka oli Suomen ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa 1907–1908, vuokrasi valtiolta vuonna 1916 tuon kuuden perheen kiinteistön, johon hän isäni Arvon kanssa raivasi kauniin puutarhan. Kisoja päästiin seuraamaan myymällä ohjelmia, jätskiä ja coca-colaa. Tontista maksettiinkin esikaupungin korkeinta vuokraa. Talot tunnettiin omistajiensa nimellä eikä katunumeroilla. Oy Vuorenpää. Pasilan Martat eli ”Rauhalan kerho” vietti kerhoiltaansa torstaisin, ja sinne äidit raahasivat meitä pojanvesseleitä esiintymään. Pasilan väestö oli tavattoman ystävällistä ja inhimillisiä toisiaan kohtaan. Siellä tapasin natiaisena ensi kerran monitaitoisen Vesa-Matti ”Vesku” Loirin. Luonnonläheisessä asuinyhteisössä viihtyivät varsinkin lapsiperheet. Talviset hiihtoladut kulkivat kotikalliomme ylitse keskuspuiston laaksoon ohi nykyisen SLU:n toimitalon. Seurakuntasalissa kokoontuivat Pasilan pojat Veikko ”Veka” Niemenperän johdolla, joka antoi sydämestään kaiken meille Fredan kundeille. Pasilassa kuvattiin useita elokuvia, joissa olimme avustajina. Urheilu puraisi minuakin täydelleen. Talomme kahdestatoista ikkunasta oli upeat maisemat yli puutarhamme ja lähdekaivojen, jotka jäivät Pasilankadun (nyk. Joulukuusi haettiin yhdessä takametsästä Wilénin hevosen vetämien rekien jalasten narskuessa. Yleisradion televisiotoiminta alkoi 1957, ja myös meidän perunapellollamme sijainneelta Ylen lähetysasemalta tehtiin koelähetyksiä. Jussit Ilmalan bärtseillä Juhannuksena rakensimme Ilmalan mäelle suuren kokon, jonne Pasilan asukkaat tulivat ”jussia” juhlimaan ja tanssimaan sileillä kallioilla. Hima jäi Radiotalon alle Asuntoyhtiö Kallion hallinnassa oli Pasilan pohjoislaidalla muusta asutuksesta hieman erillään sijainnut hirsihuvila no 65, Kannaksen Terijoelta siirretty. Matka kulki ohi ”Valometsän”, yli ”Karjasillan”, rantaradan ohi Fredriksbergin kartanon ns. Syntyessäni asemasodan aikana isäni oli Laatokan rannalla Salmissa, josta hän toi minulle muistoksi puhdetöinä veistetyn puuleijonan. Osoite oli Pasilankatu 33, nyk. Raamatun naisista johdetut kadunnimet olivat Pasilan ensimmäisen papin, Väinö Kanteleen, ehdottamia. Kotitaloni puutarhan puolelta nähtynä keväisenä pyykkipäivänä. Radiokadun) kulmaa. Kaikki tunsivat toisensa. Tsilari_3-14_18.indd 17 13.6.2014 12.02. Foto Antti Aalto 1955. Järjestimme omat Pasilan olympiakisamme juoksu-, hyppyja heittolajeissa kotipihalla. Helsingin olympialaiset 1952 merkitsivät odotusten ja riemun päiviä. Siihen Hjallis Harkimo sai rakennuttaa jäähallin, jonka omistavat nykyisin venäläiset. Kymmenien vuosien ajan Pasilan väliluku pysyi 2700:ssa. Tunsin varmaan kaikki Pasilan ihmiset, kujat ja sokkelot, sen kauniit puutarhat, kalliot, laaksot, suot ja metsiköt puroineen. Mutta minunkin oli jätettävä tuo oma, rakas, pieni kyläyhteisöni. Asuntoyhtiö Kallion tilalle muodostettiin 1912 As. Kartsannimet pappi Kanteleelta Pasilan ensimmäinen katu sai nimen Hertankatu tilanomistajan tyttären Hertha Kronqvistin mukaan. Tontti (Hannankatu 8 / Pasilankatu 33) oli suurin ja sillä oli sekä niittyä että peltoa ja hyvästä vedestään kuuluisa lähde. Lähteistä ukkini toimitti veden hevostynnyreissä Eduskuntaan. Nykysin paikalla on Ylen Iso Paja. Radiokatu. Kun lähdimme Pasilasta 1959, puutarhamme villiintyi hetkessä rumaksi. Kotikallioltani oli kesäiltaisin kaunis hämymaisema yli heinäja perunapeltojemme Ilmalan siintävää vaaraa kohti. Pellot olimme vuokranneet Ilmatieteen laitokselta, jonne vuosina 1929–1930 oli enteellisesti rakennettu Yleisradion lähetysasema. Pasilan oma isopoika Ilkka Koski nyrkkeili Messuhallissa pronssia raskaassa sarjassa. Katuja oli viisitoista, tärkeimpänä etelä-pohjoissuunnassa kulkeva Pasilankatu. Radiokatujen kulmauksessa sijainnut Pasilan puukirkko kellotapuleineen olisi mielestäni hyvällä tahdolla voitu säilyttää ja hyödyntää edelleen. Radiokadun) alle. Se oli kotitaloni ja sijaitsi nykyisen Radiokadun varrella tarkalleen Ylen Radiotalon taiteilijakahvion kohdalla. Sitä me veljeksetkin yritimme hoitaa. TSILARI 3/2014 17 Pasilan kirkko sijaitsi Raakelinkatu 4:ssä, lähellä Pasilankadun (nyk. Mäkikotkiemme loistavat voitot suurkilpailuissa innostivat meidätkin hyppimään tavallisilla puulaudoilla kalliomme ”Pirunkuilusta”, jonka alle myöhemmin louhittiin Ylen henkilökunnan autotallit
F aija sano ain et me budjataa etuitä-Tölikas ja skriinas päälle. Kuutioita viäl enemmän ku huoneet oli redisti yli 3 m korkeet. Mä olin mutsin ja faijan toinen skidi. Tempon naapurissa Sillon Pitkänsillan pääs oli Temponiminen tavaratalo. Ne oli tervas ja hiekas ja niis oli kova duuni sahaa ja hakkaa snadiks klapeiks. Pahimmilla mä spyttasin. Joskus ku oli poltettu pesällinen puita, ja mutsi oli tsöpannu silakoit Hagiksen torilt faija halstras niit uunis. Oli nasta praisaa isos kämpäs, ku just oltii päästy 22 neliön kämpäst. Faija oli duunannu kerrossängyn systerille ja mulle. Se ei ollu redi matsi. Mut se omistiki koko talon ja tontin, Siltasaares. Sillon Tempon edes oli sporapysäkki. Kämppään tuli häkää. Mut siin touhus oli yks haitta, döfis oli kova. Sama oli Tampereen Hämeensillan päässä. Joku oli vissi stikannu palavan röökin sinne roskien sekaan. Yks niist oli nii buli ja laho, et sen kyljes oli hole, josta pikkukundi mahtu sisää. Siel mahtu aikuinen mies stondaan suorana. Vissii se häkä vaikutti viel enemmän sinne yläbunkkaan. Se veti yläsängyst klabbit poikki. Joku meni sinne jemmaan ja röökas siel salaa ku gartsalt ei mutsit ja fatsit voinu nähdä. Ei kulunu ku muutama sekka ja faijal oli saha handus. Mittasin suurimman etäisyyden toisen huoneen seinästä eteisen läpi toisen huoneen seinään. Me osattii jo tsöraa felolla ja siel oli nasta skujaa rundii pitskulta toiselle. Ai et ne oli hyvii. Aluks me pantii muutaman kerran pellit liian aikasin kii. JORMA MOLL STADILAINEN Tsilari_3-14_18.indd 18 13.6.2014 12.02. Kesällä -52 faija ja mutsi sai hommattuu kämpän Siltiksest, numero nelosest, Siltasaarenkadulta. Nyt meil oli sit kaks bunkkaa, mut vierekkäin. Noihin aikoihin mutsi oli VR:llä duunis ja se sai tsöpata halvalla ratapöllejä. Kerran mä heräsin yöllä ja olin nousemassa bunkast veks. Fedujen kantamises oli kova duuni, viis kerrost ja klitsukerros päälle. Mä muistan kuin nastalta tuntu flyttaa isoon kämppään, vaik siin ei ollu ku kaks huonetta, mut neliöitä jotain 80: n paikkeilla. Faija pilkko fedut, mä enimmäkseen lintsasin. Se oli 15 metrii 15 senttii. Se kesti päivän, pari enneku se lähti huoneista ja se tuntu monta kerrosta alaspäin rabassaki. Meil oli snadi hima, mis me budjattii. Dörtsi oli pihan porttarist. Nyt me jouduttii tekemisii uunin ja peltien sulkemisen kans. Muistan ku mun knubura oli klesa aamusin ku piti lähtee skoleen. Siin ei ollu mies ja saha puuta vastaan. Mut hyvä lämpö niist lähti. Ku me muutettii siihen kämppään, oli edellinen luukku ollu tavallises keskulämmitystalos. Talon, mis me budjattii, omisti yks jutsku perhe. Vähä suolaa ja tillii päälle nii meinas mennä kieli messis. Fedujen roudausta Talos oli puulämmitys ja me budjattii viidennes kerrokses, D-rabas. Siel oli kans Tempo ja melkeen samanlainen silta. Just ku mun kansis alko, me flytattii Minnikselt Mekkikselle. Leikkiskolee mä kävin Rajasaarentiellä, ku me budjattii Minniksellä, Tölikas. Meijän talo oli kadun toisella puolel. Ei, duunarit rundas hitonmoisen vaijerin puun ympäri niin korkeelle, ku ne yletty ja sit niil oli telaketjutraktori, jolla ne veti mahtavan puun nurin. Vuosi oli 1943. Staral oli paaluu, se on varma. Mä en hiffannu et mä olin siel ylhääl vaan aloin haparoida ilmaa, mut sit mä onneks heräsin, muuten mä olisin varmaa tippunu alas. Siin kasvo vaa muutama buli hopeapaju. Vähän aikaa nousi savuu ja sit se sammu. Mä kerroin aamul faijalle mitä oli tapahtunu. Sit ku Sillankorvan taloo alettii byggaa, ne hopeapajut kaadettii, mut epäredil taval. Pitsku Siin talos oli kliffa pitsku, tai niit oli oikeesti kaks, etupitsku ja takapitsku. Kerran se sytty eldaan. Kundit kerto pitskulla semmost stoorii, et ku se meni Hagiksen hallii tsöpaan vaik muutamaa porkkanaa, se alko aina tinkiin. Se oli eka haussi Pitkältäsillalta. Mä tsiigasin fönärist ja näin sen. Isännöitsijä oli omistaja, vanha gubbe, ihan kliffa mut huisin sniidu ja niin sil oli paljo fyrkkaa. Vähää myöhemmin koko pysäkki otettii veks. Joskus talon muijat meinas jäädä alle ku me tsörattii huisii vauhtii porttarin 18 TSILARI 3/2014 Hima Siltiksessä Ekan kerran ku mä henkäsin omin keuhkoin, mä imasin Tölikan ilmaa Naistenklinikal hoitsujen handuis. Se oli ihan lähellä Pitkääsiltaa. Brankkarit tuli paikalle ja strittas vodaa sinne lautojen väliin. Se oli vaa semmonen puusta tehty koroke. Mä goisasin ylhääl ja systeri alhaal. Ihan eka tontti oli tyhjä
Aikuisena mä aloin fillaroida taas ja jatkan sitä tänäänki. Niist toiset oli auki ja niis oli jännää vanhaa kamaa, tyhjii flindoi sun muuta. Se gubbe dokas aina joskus. Raba Se raba mis me budjattii, oli keittiöraba. Sit sil oli musta buli katti. Siel oli isoi vinttikomeroit. Se oli kiiltävä, sininen ja komee. Joku olis voinu saada vaikka sydiksen, ku näin jälkeenpäin funtsaa. Me funtsattii et ne on avikses, mut vasta pitkän ajan kuluttuu joku kerto et ne oliki proidi ja systeri. Se oli sil aina munnaris ku se dallas rabas, silt ainaki tuntu. TSILARI 3/2014 19 Pitkänsillan jälkeen eka haussi oli Siltasaarenkatu 4, kuva vuodelta 1952. läpi. Me oltiin sillo nii snadeja ettei me sitä hiffattu, luultii vaa et löysiä pitää kiristää. Tosin kundit skriinas mulle ja sille felolle. No, siit oli tieteski seurauksena se et vanne väänty ihan vinoon. Se oli semmonen snadi nykkeli. Sil oli huisin kähee ääni. Äijä roikku hirres, presa päässä. Vintti ja karmee näky Meijän kämppä oli ylimmäs kerrokses. Se fillari on ollu tärkee mun elämässä. Ne oli aika gamloi jo sillon. Se oli snadi ja ryppyne ja se pamlas aina sloboo. Niin mä funtsasin, vaik ei vintil ja jätskil varmaa oo mitää yhteistä. Faija oli tsöpannu sen mulle 10vuotislahjaks. Sitä se kanto aina sylissään. Stoori jatkuu seuraavas Tsilaris. Tsetti mul kyl on. Foto: Helsingin kaupunginmuseo Tsilari_3-14_18.indd 19 13.6.2014 12.02. Joskus se katti stondas pimees rabas, nii et vaa öögat kiilsi. Nii me kundien kans pitskulla kiristettii kaikki vähänki löysäl olevat pinnat. Mut skulas se kummiski. Se häädettii aina gartsalle. Siin samas rabas budjas jännää jengii. Sen takaa aukes jännä maailma. Kerran me kundien kans hiffatti niist pinnan kiristäjä. Ne oli budjannu siin kauan ennen meit. Meijän kämppä oli ainoo, johon oli sisäänkäynti vaa keittiörabast. Kerran ku me mentii vinttii hakeen jotain kamaa, oven suussa oli karmee näky. Ei se onneks oikee ollu, joku koiranleuka oli duunannu mallinuken päälle sprigin ja pannu presan sen päähän. Se oli eläkkeellä. Ihmeelliselt tuntuu, mut musta siel döfas aina jätskiltä. Siin oli käsijarruki. Mä oon skujannu melkeen kolkyt vuotta fillarilla läpi vuoden Stadissa ja täs lähell. Fillarin messis oli tullu buli määrä työkaluja. Se oli tosi hurjan näköne. Mä muistan kuin nastalta tuntu flyttaa isoon kämppään. Sil oli ihan kalju knubura ja se poltti snagaa. Vintti oli yläpuolella. Meijän alapuolel asu yks gubbe ja eukko yhes. Muistaakseni faija duunas ne kondiksee takasi. Sen kässäri paino suoraa päältä etupyörän kumii. Karsee kuorsaus kuulu rabas. Kilsoja on tullu redisti sen verran et olis päässy maapallon ympäri. Paraatirabaan dallattii gartsalt tai toiselt pitskult. Vintin ovi oli mustaa peltiä. Sillä pysty kiristää pyörän pinnat. Sit siin budjas yks vanha brankkari. Mut ei se mitenkää skragannu kenenkää kans. Siin oli kämppien kakkossisäänkäynti keittiön kautta. Tokas kerroskes budjas yks slobo muija. Joskus sinne oli kiivenny joku jurrinen koisaamaan. Mul oli itäsaksalainen Diamant. Bilikaa meil ei oo ollu ikinä
Enää jengin ei tarvii tehä itsareit sen takii et sattuu kuuluun seksuaaliseen vähemmistöön – tarttee vaan flyttaa Stadiin! . Myös kaupunkilaistuminen ja yksilöllisyyden korostaminen on vapauttanu tyyppei oleen omia itsejään. Tälle ajattelulle on tietysti moderni tiede luonu pohjan, mut sitä on tukenu osaltaan esmes just Euroviisujen tapaiset ilmiöt. Tai et sit vois olla molempii. Onneks lääketiede on jo selvittäny esmes homoseksuaalisuuden olevan synnynnäinen ominaisuus. Sehän on normaalia, so. Eikä tarviikka tietää. Visuaalises vaikutelmas oli vaan toi hämäävä pikku yksityiskohta – upeen gaalaglitterimekon yläpuolel keikku parrakkaan äijän nuppi. Noiki vaihtoehdot on nimittäin todellisuutta. Entisvanhoina aikoina parrakkaat naiset oli sirkusten vetonauloja. Ihmisel on sitä paitsi tavallaan kaks ulottuvuutta sukupuolisuuteen: genitaalinen ja sosiaalinen. Ootsä gimma vai kundi. Euroviisut on jo pitkään ollu näyttämö seksuaaliselle erilaisuudelle. Ihmisoikeuksista ei tietooka. Ekaan kuuluu se, haluutsä bylsii kundin vai gimman kaa. Enste lähti rikosleima 80-luvul ja sit todettii et pirskatti, ei ne oo klesojakaa! Tsilari_3-14_18.indd 20 13.6.2014 12.02. Ihmisarvoon sekään ei sais vaikuttaa. 20 TSILARI 3/2014 FUNDEERAUKSIA PIRJO TUOHIMAA Kysymys. Suuri osa jengistä funtsii ainaki jossain elämänsä vaiheessa, tuliks ny oikeet greijat jalkojen väliin ku oikeestaan tuntuis et on sitä toista mallii. Enste lähti rikosleima 80-luvul ja sit todettii et pirskatti, ei ne oo klesojakaa! Piti ruveta muuttaan omaa ajatteluu. a) oon b) ei mitään hajuu Ä lä viä hikeenny. Se ei oo feelu tai sairaus, vaan normaalijakaumaan kuuluva piirre, joka esiintyy eläimilläki. Täst kaikesta sit koostuu se, mikä me koetaan maskuliinisuudeks tai feminiinisyydeks. epäkiinnostavaa. Parrakas nainen / mekkoon pukeutunu mies menee ja vinnaa euroviisut! Huhhuh! No biisihän oli loistava ja erittäin hyvin shungattu. Enää ei vedetä lööppejä asiasta, kun ”paljastuksilta” on menny terä. Hormonihäiriöisiä ja hermafrodiitteja kuskattiin ku eläimiä pitkin mantuja pällisteltäviks. Ku mä studeerasin, homous oli viel rikos ja sairaus. Koska koko show on niin camp ku olla voi, siel on iisiä vetää överit oikeestaan mistä tahansa – ja wow, mikä yleisö! Koko Eurooppa tsiigaa suoraa lähetystä, kaikki menee jakeluun, eikä kelleen tulis pieneen mieleen sensuroida. Se piti tehdä ihan tietosesti, sillä perushetskulle on aluks haasteellista (lue: helvetin vaikeeta) hiffata et niiden rakkaus on ihan samanlaista ku meidän valtavirtalaisten. Yks tän aikakauden parhaista jutuista on mun mielestä se, että uteliaisuus jonkun homoudesta on laantunu. Se, et mä tutustuin muutamaan tosi fantsuun tyyppiin, jotka oli homoja aikana, jollon homoutta ei enää tarvinnu piilotella. Tietysti on sit viel olemassa se geneettinen muunnos (hermafrodiitti), jolla on molempien sukuelimet, mut se on tosi harvinaista. VIISUVISAILU Ku mä studeerasin, homous oli viel rikos ja sairaus. Polemiikki on tosin börjannu jo esikatselujen aikaan, ja se jatkuu intohimoisesti vieläki. Osapuilleen 7-10 % kaikista tallaajista on homotai biseksuaaleja, joten kaikki tuntee jonkun, vaikkei tietäiskää. Mikä autto. Toiseen se, millasii kledjui sä käytät, mistä asioista kiinnostut, miten ajattelet (miehet ja naiset ajattelee vähän eri tavoin); otatko enemmän miehisiä vai naisellisia rooleja elämässä
– Onks sulla valot siinä laivassa. Esitys oli loppuunmyyty ja Tauno Palo suoritti roolinsa kiitettävästi. Sorry. Sinne me päästään ihan varmasti. Arto sanoi äkisti: – Jätkät hei! Nyt lähdetään veneellä Klippanille! – Millä helvetin veneellä. Hänellä oli näytös Kansallisteatterissa klo 19.00. Niinpä siirryimme Merihotellin edustalle, jonne Artsi oli parkkeerannut botskinsa. – Älä nyt, en mä mitään. Tunsin Tanen ennestään faijani kautta, joka oli työllistänyt hänet monet kerrat vuosien kuluessa. – Älä huolehdi. Tervetuloa herrat! Saanko laittaa takkinne kuivumaan narikkaan. Ja sitten! Sinne meni – paapuurista jorpakkoon! Olin veneessä yksin ja kundit meressä. – Kari hei! Aja meidät Bulevardiaan. Purista Jukka rotsisi. Runsaan dokailun, saunomisen ja tsimmaamisen aikana shungattiin niin Rosvo Roopea kuin monia muitakin Taunon bravureita. – Miten meinaat jaksaa näytellä. Yhtäkkiä hiffasin, että jalat eivät tavoita lattiaa. Sano nyt ihan oikeesti, eikö se Esko Salminen olekin sun kundis. Tane nappasi aina pullollisen. Arto halusi ehdottomasti olla ohjaimissa, koska vain hän tunsi kaikki karikot. Ehdin vielä ottaa tunnin tirsat. TSILARI 3/2014 21 Stoorit perustuvat muistelmiini: Sermin takaa: Kääpiöitä ja jättiläisiä. – Onks täss matalaa! Jukka huusi kokasta. – Jumalauta, mitä sä sanoit. Klippanin bärtsillä portsarit huitovat, että sinne ei ole asiaa. Kundit ovat tallustellessa roimineet rotsejaan pitkin seiniä, jotta ne edes vähän kuivuisivat. Jukkis steppasi aaltoihin – kirjaimellisesti kaulaansa myöten. Istun siellä yhä, kun kundit kapuavat alas rinnettä. Ohjaan botskin Hietsun kaijaan. Arto ei olisi Arto, jos hän uskoisi. Kun seuraavana päivänä ajoimme Stadia kohti, pyysin mieheltä anteeksi, mutta tämä viittasi kintaalla. Tsittaan edelleen venhossa, kun jäbät kipuavat ylös rinnettä. Matkan varrella pysähdyimme jokaisella huoltsikalla, jossa oli keskaria. Arto Paasilinna tsimmasi Klippanille Se oli 70-luvun elokuista iltaa, kun tsittasin Paasiravintolassa yhdessä kirjailija Arto Paasilinnan ja näyttelijä Jukka Sipilän kanssa. Niin sitä lähdettiin kohti Klippanin luotoa. Kirjan ensimmäinen osa ilmestyy syyskuussa. – Mulla on paatti tossa Hagiksen rantsussa. Dallaamme Bulevardia Bulevardiaan. Tilanne onneksi rauhoittui, mutta olin loppuillan aika hiljaista poikaa. Hyppää tyyrpuurin puolelta! kailotti Artsi. – Saatanan paukapäät! Arto manaa. Ota nyt iisisti. Huh,huh. Vastikään oli tullut laki voimaan, että botskissa pitää olla lyysit. Kyseessä oli savolaismallinen soutuvene, perässään ehkä seitsemänheppanen evinrude ja lyysina kirjailijan fikkari. Palo leveili ihan oikeutetusti gimmoillaan, mutta en jostain kumman syystä oivaltanut hänen kykyjään, vaan rupesin rehentelemään omilla saavutuksillani. – Perkele, mehän mennään. – On, on. Ja kliffaa oli. Olimme onnellisesti lähellä ravintolan laituria. . Tsilari_3-14_18.indd 21 13.6.2014 12.02. Tane oli kiinni kraivelissa ja lyftas mut niin sanotusti seinälle. VARVIKKO KARI VARVIKKO Tauno, Arto, Jukka ja mä Kun Tauno Palo lyftas mut seinälle Ajoimme yhdessä näyttelijä Tauno Palon, kapellimestari Jorma Panulan ja fotari Kari Sorsan kanssa viettämään saaristolaisjuhlaa hammaslääkäri Martti Kallion ja hänen vaimonsa, oopperalaulaja Tyyne Kallion kesämökille Kustaviin 1971. Upea stara. Olimme aikamoisessa juovukkeessa kellon lähestyessä puolta yötä. Jossain vaiheessa iltaa töräytin: Sano nyt ihan oikeesti, eikö se Esko Salminen olekin sun kundis. – No voi vittu! Tuu sä Kartsa tänne ruoriin, et mäkin pääsen maihin, Artsi möykkää ja kampeaa ylitseni rantsun suuntaan. – Totta kai. Kurvasimme paikalle vähän ennen kuutta
Peruskoulutusvaiheen jälkeen osa lähtee muihin kouluihin, mutta suuri osa jatkaa opintonsa valmiiksi Malmilla. OSA 1/2 Tsilari_3-14_18.indd 22 13.6.2014 12.02. Laskeutumisia kentällä on vuosittain noin 40000, mikä tekee Malmista Suomen toiseksi vilkkaimman lentoaseman heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Kun seuraavan kerran istutte lomalennolla Kanarialle tai Thaikkulaan suomalaisen lentoyhtiön koneessa, on aika varmaa, että flygarin lentäjä on saanut ainakin osan koulutuksestaan Malmilla. Malmi on ensisijaisesti koulutuskenttä ja Suomen tärkein sellanen! Nykyisin lähes jokainen ammattilentäjäksi valmistuva saa jonkun osan koulutuksestansa Malmilla, yleensä peruskoulutuksen. Sijainti koulutuksen kannalta on tärkeä Suuri osa lennonopettajista on ”linjalla” istuvia ammattilentäjiä, jotka yleensä asuvat pääkaupunkiseudulla ja tulevat vapaa-ajallaan opettamaan lähellä sijaitsevalle kentälle. Aluks koneet oli kellukeja suksikoneita ja niillä liikennöitiin kesäisin vesilentosatamista sekä talvisin jäältä. Malmin kentän historia on pitkä ja vaiheikas Siviili-ilmailu alkoi Suomessa varhain; 1910-luvulla nähtiin ensimmäiset flygarit taivaalla ja armeija perusti 1918 omat lentojoukkonsa. Malmi ei ole harrastajien lentoasema, vaikka heitä siellä toki on. 80%, viranomaissekä valvontalentoja 5-10% ja loput harrastajien touhuja. Siks ajattelin skrivata snadin jutun siitä. Stadissa Aeron terminaali oli Skattalla. Ja pakko vielä mainita, vähän provosoivasti toki, ett mitä tulee väittämään lentoharrastajien elitistisyydesta, niin en ole koskaan nähnyt kenenkään roudaavan golfbägiään Stadin dösissä. Säännöllinen reittiliikenne alko 1924 Bruno Lucanderin perustettua vuotta aiemmin Aero Oyn, josta myöhemmin tuli Finnair. Mannerheim ennen sotia I han alkuun haluun oikasta snadin epäkohdan, jota valitettavasti vielä kuulee ja näkee jankutettavan. Aika nopeasti bonjattiin, että tulevaisuus on maakoneiden ja Malmin lentoasema – 76-VUOTIAS TOIMINNAN KESKUS 22 TSILARI 3/2014 PAULI HANKONEN STADIN FLYGEKENTSU Mä oon lesannu Tsilarii jo yhdeksänkymmentäluvulta saakka, mut en minnaa nähneeni stooria Stadin ainoosta flygekentsusta HelsinkiMalmin lentoasemasta. Sen sijaan lentäjänlaukkuja roudaavaa jengiä näkyy linjan 75 dösissä. Näistä laskeutumisista koululentoja on n
Siitä huolimatta jo syyskuussa neuvostokoneet olivat aloittaneet lennot Helsinkiin tuoden mukanaan liittoutuneiden valvontakomission jäseniä. Sit Helsinki sai järjestää vuoden 1940 XII kesäolympialaiset Tokion peruttua oman isännyytensä. Liikenne Helsingin maalentoasemalta alkaa Lentoaseman vihkiäisja avajaisjuhallisuudet 15.5.1938 ja niiden yhteydessä pidetty lentonäytös keräs bulisti jengiä kentsulle. lokakuuta 1944. Vihkiäisiin oli kutsuttu 2000 vierasta, mutta lisäks kaukaa ja läheltä saapu kentän ympärille öbaut 25 000 ihmistä ihailemaan buleinta siihen mennessä Suomessa järkättyä lentonäytöstä, jossa mm. Lähteet: Kirjoittajan omat arkistot, Malmin entoaseman ystävien arkistot, http://malmiairport.fi/ ”Malmi – Helsingin Lentoasema” Sipilä – Haikarainen – Wahl. Välirauhansopimuksen myötä Helsingin lentoasema luovutettiin liittoutuneiden valvontakomission, eli käytännössä neukkujen käyttöön 21. Sota katkaisi upean kehityksen dramaattisesti eikä Condoreitakaan koskaan toimitettu, sillä Saksan sotavoimat otti ne käyttöönsä. Lentoasema oli merkittävä saksalaisille sekä pohjoiseen suuntautuneen liikenteen että Suomenlahden ja Baltian sotatoimialueiden kannalta. Valmistuessaan halli oli yksi buleimmista yksittäisistä lentokonesuojista Euroopassa. Malmi krigujen aikana Talvisodan aikana Malmilla ei ollut siviililentoliikennettä eikä sitä käytetty myöskään varsinaisena sotilaslentokenttänä, vaan ainoastaan varalaskupaikkana. Arkkitehti Dag Englundin suunnitteleman funkkisterminaalin byggaaminen alkoi heinäkuussa 1937 ja valmiiks terminaali saatiin kesäks 1938. Suomen ensimmäinen siviili-ilmailulle tarkoitettu maalentoasema valmistui 1935 Turun Artukaisiin. Tarkkoja tietoja lennätettyjen skidien määrästä ei ole, mutta pelkästään vuonna 1944 lennätettiin Ruotsiin ainakin yli tuhat kersaa. Olympialaisten takia Aero tilas Saksasta kaksi suurta nelimoottorista Focke Wulf Condor -matkustajakonetta, joilla olis aloitettu mannertenväliset lennot yhteistyössä muiden pohjoismaalaisten lentoyhtiöiden kanssa. Valtioneuvoston komitea pääty tukemaan Lindberghin ja Ståhlen esittämää paikkaa Tuomarinkylän seudulta. Kuvat: Malmin lentoaseman arkistot TSILARI 3/2014 23 Kentsun byggaajia vuonna 1937 Malmin lentokenttää ollaan lakkauttamassa. lennettiin ”surmansilmukoita” kaksimoottorisella Avro Anson pommarilla. Sen sijaan kaupunginhallituksen valiokunta päätti laittaa kentän huomattavasti huonommalle paikalle: maaperältään kehnoksi tiedetylle Tattarinsuolle. Presidentti Kyösti Kallion tultua klesaks avajaispuheen piti pääministeri A.K. Lentoasema oli suljettu neuvostoliittolainen lentovaruskunta eikä suomalaisilla ollut sinne juuri mitään asiaa; suomalaisten työ kyllä kelpasi. Tsilari_3-14_18.indd 23 13.6.2014 12.02. Valtaosa rakennuksista purettiin vuoden 1965 toukokuun jälkeen ja nykyisin yksikään noista rakennuksista ei ole jäljellä. Kotimaan ja kansainvälinen lentoverkko laajeni nopeesti uuden maalentoaseman myötä. Valtiovalta oli luonnollisesti mestoilla, sillä päälentoasema oli nuoren valtion suuri ylpeydenaihe. Duunit aloitettiin innolla 1935 ja jo seuraavana vuonna oli maanrakennustyöt hoidettu ja reittilentoliikenne pääsi aloittamaan 16. Vuosien 1944 ja 1945 vaihteessa valvontakomission käyttöön bygattiin paljo uusia rakennuksia, joihin kuuluivat esimerkiksi 15 asuinparakkia sekä sauna-, pesulaja teatteriparakki. Eikä lukuihin ees sisälly vuorolentojen mukana kulkeneet. Jatkosodan aikana Malmilla toimi useita Suomen ilmavoimien yksiköitä ja saksalaisten Luftwaffe käytti kenttää vuosina 19411944. Lentoaseman alueelle oli pysäköitynä noin tuhatkunta autoa, kun koko Helsingin autokanta noihin aikoihin oli suurinpiirtein 6000 bilikaa. Cajander. Tarvittiin myös buli hangaari, jonka byggaaminen aloitettiin syyskuussa 1936 ja se vihittiin käyttöön lokakuussa 1937. Helsingistä oli, loppukesää 1941 lukuunottamattta, koko ajan tarjolla siviililentoyhteyksiä ulkomaailmaan. No eipä siellä Tuomarinkartanossa vieläkään ole esikaupunkiasutusta, mutta tattiksen savisille soille sitä kovin innokkaasti jotkut tahot haluavat. Valvontakomission aikaisesta toiminnasta lentoasemalla tiedetään vähän. Se on jaettu kansanedustajille ja kaupunginvaltuutetuille Tiedotteen voi lukea kentän verkkosivulta: www.malmiairport.fi > uutiset. Päätös oli asuntopoliittinen, koska valiokunnan mukaan ”...oli Tuomarinkylän aluetta pidettävä asuntotarkoituksiin paljon sopivampana kuin Tattarinsuon aluetta, jolle otaksuttavasti ei voida saada syntymään mitään parempaa esikaupunkiasutusta”. Kun Helsingin maalentoaseman paikkaa kelailtiin, Aeron sen aikainen dirika Gunnar Ståhle kutsu kuuluisan Atlantin ylittäjän Charles Lindberghin vaimoineen 1933 tutkimaan mahdollisia mestoja kansainväliselle maalentoasemalle. Mutta koska Stadin päättäjät eivät ole koskaan oikeastaan diggailleet lentotoimintaa, ei parasta vaihtoehtoista paikkaa haluttu antaa lentoasemakäyttöön. Sakuilla oli kentällä oma sää-, viesti-, lennonjohtoja huoltoyksikkö. Aero pystyi lentämään yhä useampaan mestaan ja monet ulkomaiset yhtiöt aloittivat liikenteen Helsinkiin lisäten yhteyksiä maailmaan. Koko jatkosodan aikana Malmilta tehtiin myös huomattava määrä lapsilentoja, joilla suomalaisia lapsia siirrettiin Ruotsiin turvaan. Siviililentoliikenne toimi krigujen aikana miten toimi. Malmin lentoaseman ystävät ry on julkaissut tiedotteen lakkauttamiseen liittyvistä virheellisistä tiedoista. . joulukuuta 1936
Landebuugi ajaa omal bilikal 30 kilsaa sellaseen helvetin buliin markettiin. Siks mä joudun hirveen harvoin tuleen mittaril himaan. Ku sä oot just slumpannu nyyan tsykkelin, ni sit tulee joku roisto ja nyysii sen. Mittaril himaan Ku se landebuugi on saanu tungettuu kaikki ne roinat sen farkkumalliseen fiudeen, ni se hogaa, et se kassagimma anto sille sellasen slabarin, mil saa rabattii sen marketin raflas. Siin menee 12 minsaa. No, niist osa laukee sen näpeille ihan saletisti. Yleensä tollast ei kyl satu. Stadilaisint on spora Fillarit on ny muotii. Mä taas ku oon dallannu sinne Stockan huudeille, mis on ainaki sata raflaa, ni jos joku mun frendeist sattuis ehdottaan, et se voi bungaa mulle glasarin tai pari, ni ei ongelmaa. Emmä tiä lohduttaaks se SEPPO PALMINEN PALMISEN PAMINA Millai stadilaiset siirtyy pleisist A mestaan B. Eli vaik sil ei ollu tarkotus slumpata muuta ku tsieguraa ja jotain muuta simppelii safkaa, ni ne onnistuu blisaan sille vankkurillisen kaikkee skeidaa: vaaleensinisen lehtipuhaltimen, muovipyöräset kottikärryt, 128-osasen työkalusetin, kuutiometrin talouspapruu ja jo viime vuonna tehottomaks testatun hyttyskarkottimen. Meinaan, et dokaamiseen ja hillumiseen jää ihan tarpeeks. Jos tsägä on huono, se skujaa viel neljä kilsaa, et se saa brenkut kyytiin. Meidän raban ulko-ovelt on nelkyt askelta Alepaan. 24 TSILARI 3/2014 Y leensä jurbaanot höpisee, et Stadis on jotenki kinkkiset systeemit ja et kaikki fyffet kuluu kämppään ja safkaan. Se johtuu siit, et vaik mä oon paljasklabbinen stadilainen, ni mä oon ollu aika paljo böndellä. Ooks sä koskaan funtsannu, mitä eroo on budjata Stadissa tai landella. Melkeen kaikki mun frendit budjaa jossain hevon kuuses ja ne on helkkarin skniidui. Jos mul on joku päivä fiilis, et pakko saada jotain, mitä tos lähipuljus ei oo, ni mä dallaan Stockalle. Lantsarithan on empaattist jengii. Mä oon. Snadisti erilaist ku landella No verrataan tota böndesysteemeihin. Pirssin kyyti bungaa snadisti yli kympin. Eikä fyrkat mee hukkaan. No, totta kai se menee sinne skruudaan, mut ei voi nappaa safkan kans bissee eikä vinkkuu, ku sen pitää skujaa se bilika himaan. Tsilari_3-14_18.indd 24 13.6.2014 12.02. Esimerkiks sun ei välttämättä tartte omistaa bilikaa, paits jos sul on möksä landel, siis jossain ihan huitsis. Aika fittii. Jos sil on hyvä tsägä, ni siin samas byggas on handeli. Dallaaminen on iisii Mä oon joutunu pitään olkikuukkeleille lyhyit ja pitkii esitelmii siit, miten stadilaiset systeemit skulaa. Ku ne olkikuukkelit on hiffannu, et mähän oon Stadist, ni ne on tullu heti kuorossa jutskaan. Siel se joutuu ekaks dallaan kaikkien sille viritettyjen pyydysten ohi, et se pääsis keskarija safkaosastolle. Yleensä niilt saa montun boseen, ku klaaraa, et mihin ikinä sä Stadissa meet, sinne pääsee näppärästi käppäillen, fillaril, sporal tai tollai. Sielt saa skreboja, keskarii, tsieguraa ja melkeen kaikkee skruudist. Mä ku oon budjannu tääl aina, ni mun mielest Stadis on iisii handlaa kaikki juitsut, liikkuu ja tollai. Mä oon joutunu pitään olkikuukkeleille lyhyit ja pitkii esitelmii siit, miten stadilaiset systeemit skulaa. Niil on hirvee huoli, et kuin mä voin budjaa niin vaarallises, tyyriis, skeidases, tylys ja vaikees mestas. Ja jos sattuis sillai, et se ois niin redi, et mä tulisin snadisti fyllaan, enkä viittis dallaa takas, ni mä voisin ottaa kumijalan ja skujaa sillä himaan. Et kaikki on ihan vieres. Sillo kun mä tuun, ni mä oon rehvakkaal tuulel ja stiggaan kuskille tipiks kahen egen ropon, et se voi tsöpaa snadin tsufen. Otetaan ny vaik safkan tsöpaaminen. Sen hiffaa siit, et ne on Stadin föratuimpii kamoi. Ei paha
Stoge tunneliin Siit on yli 30 vuotta, ku Stadiin saatiin metro. No, totta kai pitäis. Hei uutinen! Stadilaiset ei mitenkään repee aplodeihin, ku kaikki lantsarit yrittää tunkee fiudeillaan stadilaisten sekaan. Aika junttii. Spora on mulle stadilaisinta, mitä kuvitella saattaa. No, joku siel jo köhii, et jätkä ei taida tajuu, et pääseehän landellaki dösällä. Ny Turus ja Tampereel funtsataan, et pitäiskö siirtyy ratikoihin. Tiä vaik niil ois brenkkutarjoilu. Foto Helsingin kaupunginmuseo. Tsilari_3-14_18.indd 25 13.6.2014 12.02. Esimerkiks tota metroo ne on ny vastustanu 60 vuotta. TSILARI 3/2014 25 yhtään, mut Köpikses förataan fillareit viel enemmän. Stadihan on nykyään Suomen ainoo mesta, mis tsörataan skuruilla. Mul on ittel ollu bilika siit saakka, ku mä sain tsetin. En todella. Viipuris ja Turus on ollu sporat, mut ei oo enää. Vihdoin, ei ens mut sitä seuraavana vuonna, me voidaan mennä tsiikaan, et millanen hima niil meiä tutuil on, ku toi Länsimetro rupee skujaan. Mä oon hogannu, ett niit ei skujaa enää monikaan härmäläinen. Omal bilikal Mä oon ain synffannu espoolaisii nuijiks, ku niiden tarttee skujaa joka mestaan omal bilikal, jopa Stadin keskustaan. Manselaiset on tuuminu tota jo yli sata vuotta ja oobulaiset on aina peesannu Stokista. Mä budjaan Rööperis ja mul on sille bilikalle talli. Tarkotan niille, ku ei tullu dilleiks, vaik reitti kulki kapeit katui, joil kaikki ajat oli ruuhka-aikoi. Siks toi länsisuunta on sekä aamusi et iltasi ihan tiltis. Loppumatka tarttee liftaa. Ku metro starttas, ryysis loppu siihen. Johtuu varmaan siitä, et siel kaikil on sellanen. Eli siis niinku pelkkää landee, mut sinne pellolle on siroteltu sellasii snadisti tiheempii rykelmii byggia. Sit oma bilika antaa mulle kliffasti turvallisen olon. Mä käytän nykyään aika paljo dösiä 14 ja 18. Myöhemmin mä opin lyftaa presaa noille keskustadösien kuskeille, etenki trollikka numero 14 suhareille. Mä en voi skujaa fillaril, ku siin tarttis pitää pottaa ja mun fleda menis ihan klänään. Ja hei, me ei oo varattu teille kaikille omaa parkkimestaa. Aamul ruuhka tuli Stadin keskustaan päin ja mä olin melkeen ainoo ku oli menos toiseen suuntaan. Eniten mä tartten bilikaa, ku me tsörataan meiän möksälle. Mut ny ku svedut keuhkoo, et sporatrafiikki on fantsun modernii, ni koht on Turus taas ratikat. Funtsatkaa, ku mä oon siel keskel ei mitään, ni jos mulle yhtäkkii tulis stydi fiilis, et just ny on pakko päästä neonvalojen loisteeseen, ni ei paniikkii! . Siis et kadehdinks mä niit, kel on oma bilika. Mä otan fiuden esiin vaan sillo, ku mä meen landelle: Espooseen tai Vantaalle tai viel kauemmaks. Jaaha, sitä ei näköjään oo ihan viime vuosina käyty landella päinkään. On siel yks busapysäkki, mut yhtään dösää ei kulje. Se Espoohan on ihme epästadi ja ne espoolaiset aika jurbaanoja. Ne lopetti skuruilla tsöraamisen, ku svedujen mielest ne oli niin ”gammalmodig”. Dösälläki pääsee Dösästä tulee mulle joteski skoleajat mieleen, ku mä budjasin Sörkäs mut kävin skoilee Hertsikas. Ku siel on kaikil bilikat tai mopot, ni ne dösälinjat on lopetettu. Tehän hiffaatte: Tapiola, Otaniemi, Kivenlahti, Haukilahti, Olari, Leppävaara, Matinkylä, Soukka, Espoon keskus. Se on tuol melkeen Tampereel. Me tsennataan yks kliffa fämili, ku budjaa Espoos. Kaikist cooleimmin skujaa yks tumma lyyli. Ihan ku Jenkeissä. Sinne ei julkisil pääse. Itäsuunnas oli Stadin buleimmat lähiöt ja liikenteen kans oli trabelii. Ja jos siel jotain snadii ruuhkaa sattuis oleen, ni metro tsöraa sen ruuhkan ali. Se Espoohan on ihme epästadi ja ne espoolaiset aika jurbaanoja. Karsee ruuhka Kaivokadulla vuonna 1971. Dallaajat dösän ja sporan puristuksessa. Tai kulkee siel bulimpia baanoja yks busa aamul ja yks illal
Killassa on n. Sit se alko funtsaa, ett kyl Stadiski pitää yks sukkatehdas olla. Niit bygattiin Sörkkaan, Valkkaan, Salmisaareen, myöhemmin Pitskuun, Malmille, Hertsikaan. Tehtaalle voi päästä tsiigaamaankin, jos järkkää sinne ryhmän. Oltermanni on sama ku bamis, sihteerii sanotaan sulkamestariks ja fyrkka-asioiden hoitajaa arkunvartijaks. Mut sit bulit tehtaat alko flyttaa veks Stadista, niinku Fasu ja Valio Vantaalle, Koff Keravalle jne. Foto: Virve Kuutar Tsilari_3-14_18.indd 26 13.6.2014 12.03. Ainoo myönnytys nykyajalle on se, ett tehtaal on verkkosaitti. Duunissa lysnataan Olavi Virran musaa putkiradiosta. Kaikes arvostetaan käsityötä. Muotinäyttelyyn Bigarressa duunattiin nahka-asuja, mm. Kiltalaiset näyttää, ett Härmässäkin osataan viel duunaa handuilla upeita tuotteita, ei tartte slumppaa ulkomaista krääsää. Netissä mainoski on duunattu ihan ku se tulis gamlasta radiosta, bamlaamassa Heikki Kahila. Nyt oon tsökannu muutamii muita Stadis duunattui kamoi. Kiltameininkii Kilta kuulostaa tosi gamlalta. Helsingin villasukkatehdas on perustettu vast pari vuotta sitte, mut meininki on tosi perinteinen. Helsingin mestarikilta ry:ssä perinteitä vaalitaan, mut nykyaikanen kilta pysyy ajan hermolla. Sukkii voi slumppaa tehtaan omasta verkkobuidusta: helsinginvillasukkatehdas.fi > kauppa ja lisäks erikoisbuiduista, ku blisaa metsästysfisustusja eräkamoja tai pläägäja raksakaupoista sekä life-luontaistuotebuiduista. Sen dirika Jukka-Pekka Kumpulainen on duunannu sukkii 20 vuotta. Ja oltermannin moni tsennaa vaan Valion duunaamaks juustoks. Tehtaan koneet on suunniteltu jo 100 vuotta sitte, duunattu viiskytluvulla. Sukkii duunataan kaht kokoo: yhtä friiduille ja yhtä kundeille. Sukkia gamloilla koneilla Toiseen suuntaan siis Stadiin on flytannu villasukkatehdas. Tehtaall ei oo yhtään tietsikkaa eikä kännykkää. Nykyaikaan kuuluu se, ett Killan jäsenten tiedot hittaa netistä: www.helsinginmestarikilta.fi tai se, ett kiltalaisten duunaamii kuteita esiteltiin muotinäytöksessä Stadarilla toukokuussa. komee T silarissa 3/2005 skrivasin jo, mist saa stadilaista tsufee ja Stadis pantuu bissee. Kalliossa duunattuu – Vaasankatu 14. Messissä on kans maalari-, kultaseppäja kirjansitojamestareita – jäseniks hyväksytään vaan niitä, ku on suorittanu mestarin tutkinnon. Pirjo on saanu Helsingin yrittäjiltä jo timanttiristinki yli 30 vuoden ansioista yrittäjänä. Buleihin marketteihin ei kande tarjoo, ettei lopu sukat kesken. Oltermanni Pirjo Salolaisella on nahka-ateljee Bigarre Arkadiangartsa 8:ssa. Tänä vuonna niit duunataan jo 35000 parii. Mut kyl Stadis vieläki jotain duunataan. Viime VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Stadissa duunattua Ennen flytattiin landelta duuniin Stadiin tehtaisiin. 26 TSILARI 3/2014 vuonna niitä duunattiin 20000 parii ja kaikki blisattiin. 100 jäsentä, jotka on 29 eri alan mestareita: ne duunaa kledjui, pläägii, nyyat päälliset mööpeleihin tai vaik sun fledaan snygin leikkauksen
TSILARI 3/2014 27 juhlapuku pinkistä poromokasta ja kundeille 50-luvun malliin nahkarotsi. Foto: Virve Kuutar Dirika Jukka-Pekka Kumpulainen handlaa asiakassuhteita byroossaan. Ite duunattuu suklaata saa kans Krunikan Chojkosta (Liisangartsa 9). Siit heti tsennais, mikä on stadilaista, ni osattais slumppaa himakulmilla duunattui kamoi. tv:n duunareita omassa byroossaan. madeinkallio.fi). Suklaata käsityönä Kaikki tsennaa Fasun eikä sen sinistä moni suklaa maussa voitakaan. Muita ei Härmäs oo, jotka tekis alust loppuun levyjä ite. Stadi Tv on urbaani, yhteisöllinen telkkari. Kuppilan duunari Vertti kehuu kans nyyaa mustikkasmoothieta sairaan hyväks, sen resepti funtsattiin vast tänä keväänä. Tsekkaa sun lähin buidu niitten nettisivulta: http:// levychocolate.com/ Levyi hittaat vaik: Anton&Anton -buiduista, Fleuristesta Uudenmaangartsalla (bygga 13), Good Life Coffee -buidusta Kolmannel linjal (17). Mut jos suklaan kans haluu hifistellä, ni voi tsökaa käsin duunattui suklaalevyjä. Ne slumppaa pavut suoraan ite Perusta ja Madagaskarilta, paahtaa ne ja duunaa siis koko prosessin valmiiks levyiks. Siel duunataan käsityönä erilaisii konvehtei, levyi ja leivonnaisii. Buidus on kans vöitä. . Osuuskunnas on messis taiteilijoita, fotaajia, käsityöläisiä ja siel on duunattu pläägii, laukkui, kuteita, fillareita, lamppui ja robottei. Ei tullu muotibuiduu mut tuli divari. Hiltusen gamla divari Sofiankadulla ei ookaan gamla vaan Hiltusen nyya. Bulimpi tehdas on vast pläneis, mut Vasiksen kulmaan on jo öpnattu snadi mesta, mis on tilaa 350 neliötä. Kandeiskohan funtsaa joku tavaramerkki niinku toi härmäläinen avainlippu. Niitä duunaa Levy Chocolate Stadin keskustassa Kluuvin kauppakeskuksen klitsussa. Sielt voi slumppaa valmiin repun ja, jos ei hittaa just sellast ku haluis, ni ne duunaa tilauksestaki erilaisii. Ens vuonna 75 v täyttävä Hiltunen tsökaa kyll jatkajaa. Niiden proggiksii voi tsiigaa netissä, oma sarja on Stadi.on –proggis, mis bamlataan stadilaisista ilmiöistä, kerrotaan tapahtumista ja haastatellaan stadilaisii kundei ja friiduu. Tehtaanmyymäläst voi siis käydä slumppaamassa Kallios duunattui kamoi. Foto: Mikael Kaplar Tsilari_3-14_18.indd 27 13.6.2014 12.03. Tuloksena on tummaa suklaata, mis on vaan kaakaopapui ja sokruu, molemmat luomuu. On ne duunannu viime syksynä proggiksen slangistaki ja haastatteli siihen Slangin bamista. Viime Tsilarissa skrivasin divareista, snadi tarkennus juttuun. Proggikses mainitaan tää meidän rakas Tsilariki. Kallion tehtaas tsittaa kans Stadi. Stadis on siis vieläki tehtaita ja käsityöläisii, jotka osaa duunaa upeit kamoi. Jos on lähös reissuun, ni kandee slumppaa vaik vyö, mis saa fyrkat jemmaan, jonka voi panna vetskarilla boseen. Ja nyt ku buidus on snadi kuppilaki, sinne voi mennä hetkeks tsittaamaan ja divaa vaik kupin tsufee tai kaakaota. Pirjolla on vielä buli duuni: muutama päivä aikaa ennen muotinäytöstä. Sen on perustanut kolme kundii Tuukka Koski, Tom Jakobsson ja Aki Arjola pari vuotta sitte. Seppo Hiltunen ehti olla eläkkeellä muutaman vuoden, ku se hiffas, ett sen gamlaan mestaan tsökattiin muotija design-liikettä. Tehdas Kalliossa Tehtaanpilli soi! Portit aukeavat tulevaisuudelle! Tän sloganin voi pluggaa Made in Kallio –saitilta (www. Näit levyi voi slumppaa snadeista herkkubuiduista ja kahviloista Stadissa, Oslossa, Tallinnassa ja Pariisissa. Reppuja, salkkuja, vöitä Omii nahkaduunei blisataan kans Nippa-Napassa Liisankadulla. Sitä Seppo Hiltunen pyörittää nyt nuorempien apulaisten kans – ne on viel alle 70 v. Kuppilas blisataan tsufee ja baislarit tsökataan Avikaiselta, Kakkugallerista tai jostain muusta stadilaisesta leipomosta
Toiminta-ajatus oli tehdä, esityksiä jotka ”kattavat kaikki taiteen osa-alueet”, historiikki verkkosivulla kertoo. KokoTeatteri yhdistää kokeilevaa teatteria ja musiikkia KokoTeatteri syntyi Krunikkaan vapaan kentän ammattiteatteriksi. 28 TSILARI 3/2014 STADIN PIENTEATTERIT 7 Iina Kuustosen esittämä Britney Spears pyytää, että hänet jätettäisiin rauhaan. Yhden äidin väsymys Minna Puolannon yhden naisen teatteriesitys, Kuolema korjaa univelat sai ensi-iltansa joulun alla 2010 ja sitä esitettiin kalliossa keväälle 2012 ja monilla teatterifestareilla. V anhat stadilaiset muistavat Pitkänsillan kupeessa Krunikan puolella sijainneen nuhjuisen ja pimeän kivijalkaelokuvateatterin, johon sisäänkäynti oli Siltavuorenranta 18 puolelta nonstop-leffoihin. Kolmas uutuusteos oli saksalaisen Christine Brücknerin novellista dramatisoitu yksinpuhelu Ei muistomerkkiä Gudrun Ensslinille. Kiinteästi teatterin yhteydessä toimii Koko Jazz Klubi, joka kesällä rentoutuu myös kevyeen musiikkiin. KokoTeatterin tyylillisiksi ominaisuuksiksi julistetaan tanssillisuus ja fyysinen teatteri, vahvat näyttämökuvat, absurdi ja leikkisä todellisuus, maaginen realismi sekä kantaaottava yhteiskunnallisuus. Esitys kävi kiinni myyttisten hahmojen, Jeesuksen ja Maria Magdaleenan fyysiseen rakkauteen. Teatterin ohjelmisto koostuu uusista kotimaisista näytelmistä ja kiinnostavien ulkomaisten näytelmien Suomen kantaesityksistä. Sillä, jolla on fyrkat, on valta ja se, jolla on valta, on kuningas. Aivan viimeksi sen nimi oli Bio New York. Näytelmä kertoo äidistä, joka ei nuku. Monologin Anna Veijalaiselle ohjasi Mikko Roiha. Kun opin käymään Kokoteatterissa viisi-kuusi vuotta sitten, vanhan leffatilan miesten vessoissa oli yhä seinillä viehättävän nostalgisia tanskalaisten pikkutuhmien pornoleffojen mainoskuvia. Toinen esitys pureutui August Strindbergin Neiti Julieen. Koko taidetta kansalle KokoTeatteri perustettiin sen johtajan, tuolloin vastavalmistuneen 24-vuotiaan tanssija-koreografi Anna Veijalaisen aloitteesta keväällä 1997. Foto: Mikka Lommi STADIN SYKE RISTO KOLANEN Tsilari_3-14_18.indd 28 13.6.2014 12.03. Taiteellisesti kokeilevan vapaan kentän teatteri on kohdannut myös taloudellisia tilaja rahoitusongelmia. Yli kaksi vuotta sitten teatteri muutti Hakaniemeen. Mukaan tuli 33 tanssijaa, näyttelijää, lavastajaa, ohjaajaa, koreografia ja muusikkoa. Karri Kokon runokokoelmaa Varjofinlandia lukeneen Jyrki Kataisen ja entisen lama-ajan valtionvarainministerin Iiro Viinasen on selvitettävä, miksi tilanne on karannut käsistä ja onko meillä vielä toivoa. Varjofinlandia oli raju yhteiskunnallinen kannanotto talouskriisiytyvään Suomeen suhteessa 1990-luvun lama-aikaan. Varjofinlandia on todellisuus, jossa ravintola Storyvilleä lukuunottamatta koko maa on käytännössä kadonnut. Ohjelmiston aloitti tanssiteatteriteos Armon arpajaiset – valitus ihanasta maasta
Pudonneita ja Supersankarittaria 15-vuotisjuhlakantaesityksenä keväällä 2012 oli Anna Veijalaisen näytelmä Pudonneet, joka avasi Hämeentien tilat. Katsomo sijaitsi nyt molemmin puolin samassa tasossa olevia esiintyjiä. Ne ovat esityksen helmet. Saman kevään ohjelmistossa oli Laura Gustafssonin uusi kantaesitys SupersankariTar. Elina Hietala, Teijo Eloranta, Tommi Eronen ja Tarja Heinula näyttelivät raivoisalla realismilla hyvin yhteen. Kun Iina Kuustosen esittämä Britney Spears pyytää, että hänet jätettäisiin rauhaan, ja kun Annika Poijärvi puhuu miesten ajatuksia lenkkimakkaraa jalkovälissään roikottaen, kohoaa Pop Slut kantaaottavaksi.” Kodinvaltaaja kokee yllätyksen Kevään 2014 suomenkielisenä kantaesityksenä KokoTeatteri esittää irlantilaisen Morna Reganin palkitun The House Keeperin. Vahvoissa nykydraamoissa on kuitenkin Kokoteatterin voima ja oivaltavuus”, kriitikko Martti Mäkelä kirjoittaa SupersankariTAR –esityksestä Skenet –verkkolehdessä 24.5.2012. Tragediasta nauruun Alkukevään 2013 vahva esitys oli näyttelijä Liisa Mustosen kirjoittama ja ohjaama Helvetin perhe, psykologinen perhekuvaus kahden sisaruksen, ja heidän puolisoidensa suhteista. Ehdin katsella Miss Barbara – ihmiskauppamusikaalin kevään 2013 viimeisen esityksen. Heitä esittivät Rosanna Kemppi, Heidi Kirves, Iina Kuustonen, Annika Poijärvi ja Kreeta Salminen. TSILARI 3/2014 29 Kuolema korjaa univelat Minna Puolanto kirjoittaa ja näyttelee äidin väsymyksen. Pienoisnäytelmiä vai täysi ensemble ”Kokoteatterista poistuu suu mukavasti virneessä. Lisätietoja: Anna Veijalainen, Joukkokohtaus KokoTeatteria 10 vuotta, Like, 2007. Sara Mellerin esikoisohjaus pureutui myös kuuluisuuden kääntöpuoleen, popikonien rikkinäisyyteen ja yksinäisyyteen. . Kuolema korjaa univelat, mutta nauru pidentää ikää. Mies on sekä työtön että asunnoton, mutta saa yllätyksekseen 12-vuotiaan pojan huoltajuuden. Alan silti kaivata viihdyttävien pienoisnäytelmien rinnalle kunnon kokoillan draamaa täydellä ensemblellä, kun käytössä on nyt iso näyttämökin. Lapsi muuttaa kaiken, yksinäisen miehen elämään tulee tarkoitus. Alepan kassaneiti ja punaviiniin menevä maisterisnainen selvittävät nasevassa sanailussa, kuka oli Alma Bang. Pienoisnäytelmä saa onnellisen viisaan lopun. Annan poika ei meinannut lähteä lavalta ensi-iltataputusten ilahduttamana ollenkaan, ellei Hanikka olisi tarttunut käteen ja ohjannut Paavon ulos. Kodinvaltaaja on synkän humoristinen trilleri omistamisenhalusta, perimästä ja korruptiosta. Henry Hanikka ja Paavo Veijalainen näyttelivät hienosti yhteen. Kokoteatterin linjalle on hyvin tyypillistä, että näyttelijät ohjaavat ja kirjoittavat; Hanikka, Puolanto ja Veijalainen paljon toisilleen. Helsingin Sanomien kriitikko Maria Säkö tiivisti: ”Esityksen ristiriitainen suhde pornoelokuvien eleitä suorasukaisesti hyödyntäviin tähtiin toimii etenkin silloin, kun Pop Slutissa on Huorasadun kaltaista, nerokasta neljännen aallon lutkamarssi-henkistä feminismiä. Kokoteatteri vaihtaa naurusta tragediaan. Foto: Terho Kokkonen Anna Veijalainen, Maija-Liisa Peuhu ja Timo Närhinsalo taistelevat kodista. KokoTeatteri kamppailee oman tilan ja yleisönsä haltuunotosta. Kirjoittaja seuraa säännöllisesti Stadin pienteattereita ja nykytanssia. Näin syntyi komedia vaikeasta aiheesta. Toivottavasti yleisö löytää sinne Kallion ja Sörkan teattereiden kovassa kilpailussa. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13, YT:n (1/14) ja Avoimet Ovet (2/14). Musiikki sekä Veijalaisen ja kolmen muusikon, laulu sujuivat hyvin, mustan huumorin sävyttämä ihmiskunta-arvio ruumiinosien myynnistä ja muusta pelasi. Sen ohjasi Henry Hanikka ja rooleissa esiintyivät Pinja Flink ja Minna Puolanto. Monologit perustuivat Britney Spearsin, Rihannan, Madonnan, ja Beyoncén antamiin haastatteluihin. KokoTeatteri on tarkoituksella teatterin ja musiikin monitoimitalo Vallilan kulmien Kapsäkin kanssa, mutta taiteellisesti kunnianhimoisempi ja omalinjaisempi. Foto: Minka Heino Barbara Anna Veijalainen tekee ihmiskauppaparodiaa kolmen hengen Koko-orkesterin kanssa. Minut oli sijoitettu muutaman muun arvovieraan kera jopa ”VIP-pöytään”, ja teatterinjohtaja, joka oli pääroolissa, kysyi välillä ystävällisesti kuulumisia. Onko äärimmilleen viety naisellisuus vapautta vai huoraamista, KokoTeatteri kysyy vanhan nonstop-leffateatteritilansa syvällä rintaäänellä. Musiikkiteatteriesitys tutki musiikkivideoiden naiskuvastoa ja sitä, miten populaarikulttuurissa huomio kiinnittyy aina naisen seksuaalisuuteen. Psykologisen trillerin pääosassa ovat pitkän linjan veteraanit Maija-Liisa Peuhu ja Timo Närhinsalo sekä teatterin johtaja Anna Veijalainen. Pop Slut pureutuu viihteen naisikoneihin Loppuvuoden 2013 huikea kritiikkija yleisömenestys oli nuoren näyttelijäpolven Pop Slut (Pop Huora). Puolanto antoi itselleen ja katsojille mahdollisuuden nauraa arjesta nouseville koomisille sattumuksille. Intiimi, karheanlempeä näytelmä kuvaa keski-ikäisen miehen ja tämän sisarenpojan odottamatonta yhteiseloa nykyHelsingissä. kuva: Minka-Karoliina Heino Tsilari_3-14_18.indd 29 13.6.2014 12.03. Omakohtaiset kokemukset saivat hänet tarttumaan aiheeseen viiden vuoden valvomisen jälkeen. Se oli estradiviihdettä parhaimmillaan: ”korkeita korkoja, näyttäviä kampauksia ja loppuun asti hiottuja lauluja tanssinumeroita”
Sit on viälä yksi aika buli valkee kakluuni faija skiias et kyl on buli ku mä kerroin et siin on kaheksan varvii kaakeleita. Niinku tavallista. Teksti on julkaistu Elanto-lehdessä 4/1974. Kun tulee sisään skolen stadin pualisesta meinaan Vallilantien ovesta ni ensin on kuus rappusta ja sit on koridoori koko byggen lävitte. Meidän luakka Meidän luakassa on neljä bulia fönsteriä ja niistä voi tsiidata suaraan Fongiksen skuijaan ja kakskytyks pulpettia eli pulpparia ja kaks skoopea eli kaappia joissa on lukot ja joissa on kaikkee kivaa grääsää. Kaapin nurkka on redimpi kuin huaneen nurkka kun seinän välistä voi puhuu kuiskaamalla toisen kanssa. Joskus on fretsi niin haljulla tuulella et luakan perällä on kuuskin kundia niinku nurkassa ku fretsi komentaa molempien kaappienkin nurkkiin. Tai on raittiusjuhla tai muuta yhtä flönttiä tai kalevalajuhla tai joululoma alkaa. Moon ollu siällä monta kertaa semmosista liitte vähäpätösistä asioista. Mun faija on kakluunimaakari ja on tehny Meidän skole Jorma Wartiainen stikkas Tsilariin vanhan slangitekstin jonka on skrivannu Ässä-rykmenttiin kuulunut Valkan kundi Toivo Kaiponen (1911–1980). Ja kauan. Lisää Kaiposen stoorei hittaa netistä slangi.net-sivuilta. 30 TSILARI 3/2014 M ä skrivasin tän, kun piti skrivaa ainis Oma kouluni skolessa mut meidän fretsi rupes sliibaan ku soli blukannu tään ja anto takasi. Tää ei oo muka suoamea. Ei se ees alottanut. Kolmannessa kerroksessa on kans luakkia ja jumppasali jota käytetään juhlasalina kun skole lopetetaan kesäks ja kaikki sjungaa Jo joutu armaa aaiikaa ja suuvii suuloinen. Vasemmalla koridoorissa on opettajain huane ja sen kautta pääsee skolen johtajattaren Saalperin huaneeseen. Kartsan pualella – meinaan Wiartsikan – ei ole ovia ollenkaan, fostereitä vaan ja aita. TOIVO KAIPONEN GAMLA SLANGI Tsilari_3-14_18.indd 30 13.6.2014 12.03. Molemmissa päissä byggeä on bulit ovat. Vasemmalla on rappusten kaide ja sen edessä järkkärien pulppari ja keskellä vasemmalla on harmuuni ja harmuunia vastapäätä Wiartsikan pualella on meidän luakka. Sitten on viälä karttateline ja fretsin pöytä ja tuali ja semmonen teline mihin fretsit voi laittaa sellaset puuat ja kepsit ja villaröijyt ku niillä on messissä mut joita ne ei voi pitää ku ne hosuu karttakepin kanssa. Ja sitte on taas neljätoista rappusta ja tosa kerros. Byggessä on kolme kerrosta ja son muurattu punaisista tegluista eikä olleskaan rapattu. Tosaan kerrokseen noustaan rappuja kun on ensin neljätoista ja sitte on seinässä kello tai oikeestaan se on vain hantaaki ja kun siittä draisaa ja päästää irti ja draisaa ni klogu skulaa ulkona niin peevelisti. Niin faija sanos. Tiilien välissä on makkarasaumat. Fretsi murasi viälä et hän itte on köyhästä himasta eikä voi tuhlata niin vildisti punasta mustetta et sais tän mun stoorin kondikseen. Halju ope! Sellanen kansis vaan Hesassa, joka on Suomen pääkaupunki, on Wiartsikan varrella Valkan skole. Mitäs mutsi. Se sliibas oikeen lujaa kun se pälpätti et ”vie tämä äidillesi, mitä hän tännöisestä sanoo”. ”Eihä se kelpaa ku sä oot punikin poika,” se sano vaan. Pihan pualellakaan ei oo muita ovia kuin talkkarin himaan. Tää on sellanen kansis vaan. Het rappusista oikeella on flöidisali
Foto Signe Brander 1908. Jumpassa me kundit käydään Sydikan sekiksen kundien kanssa ja siinä on meillä opena flöidiksen maikka Kepis joka ei oo sen oikee nimi. Skolessa on kyl poikaluakkiakin ja tyttöluakkia mut sattu tämmönen säkä. Koulun käyminen on hauskaa ja sitä tarttee käydä vaan vaikkei tahtoskaan kun on koulupakko joka tuli voimaan viimme vuanna. Tää on simmottinen sekaluokka eli seksi eli navetta. Sillä on eri hianot ja melkees aina erilaiset kledjut ja helminauhat ja korvarenkaat ja sormukset. On se eri haljua kun on niin nuari ettei voi olla vanhempi. Ja se sjungaa eri fäinisti kun me sitä pyydetään, meinaan et friidut pyytää vaik kundit sitte skriinakin kun se hollaa handuillaan palleesta ylöspäin ettei sen disarit heilus. Se on nähny parempiakin päiviä vaikka opettaa nyt vaan työläisten kloddeja eli mukuloita täällä Sörkassa. Tai Valkkaahan tää oikeestaan on kun tossa stadin pualella on Vallilankatukin. Eläköön Valkan skole joka on Hesan paras skole ja opettajatar Teenberg! . Tsilari_3-14_18.indd 31 13.6.2014 12.03. Skolen... TSILARI 3/2014 31 kakluunia Venäjälläkin Kostroman kuvernementissa. Sillä on niin vaikee nimi paljon vaikeempi kuin Teenperi, että mä en osaa skrivata enkä uskalla frogaa mun parilta ku toi fretsika gyysää mua koko ajan. Luokallamme on 16 kundia ja 23 friidua. Meidän fretsi on Suomen paras ope Sitte meillä on maikkana yks fretsi jonka nimi on Teenperi ja etunimi Madilta eikun Mathilda. Valkan skole ja Wiartsika. Vaik kyllä on niin että meidän fretsi on Suomen paras ope vaik se joskus sliibaakin ihka knesarinsa märäks ku me ollaan mukamas pahoja vaikkei me muuta kuin ajeerataan liitte. Sen faija onkin ollu keisarillisen kaartin eversti. Lauluu meille neuvoo yks hiano gimma joka ei oo fretsi vaan taiteilijatar ja son budjannu kauan Pariisissa ja kertoo niistä niiin miälellään. Enste meit oli kaheksantoista kundia mut sitte Albis delas ja Osku jäi vek sen vuaks ku sen fade meni duuniin Jyväskylään joka on Suamen kaunein keskikaupunki ja ne flyttas sinne koko perhe. Se sjungaa eri fäinisti kun me sitä pyydetään, meinaan et friidut pyytää vaik kundit sitte skriinakin kun se hollaa handuillaan palleesta ylöspäin ettei sen disarit heilus. Helsingin kaupunginmuseo
army-malli musta 10 € kpl T-paidat koko . S . maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. Friidu 5 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija & Mattsson, Eki: Skloddit braijaa 8 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl PLATAT JA MUU SÄLÄ Kauhanen, E. M . S . L . lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. J: Stadin styget 20 € kpl Kauhanen, E. 09-774 1041. Toimisto avoinna ti ja to klo 14–18, puh. XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . 32 TSILARI 3/2014 KLEDJUT Lippikset . Tsilari_3-14_18.indd 32 13.6.2014 12.04. S . J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Stadin kartsat ja mestat – Helsingin slangikartta 10 € kpl Jörde-Juge -cd, 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Stadi Musicard, CD-postikortti 15 slangibiisiä 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. XXXL 27€ kpl KRÄÄSÄ Isännänviiri 50 € kpl Pöytäviiri 25 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . XL . M . XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . XL . XXL . musta . XL . STADIN SLANGI BLISAA Stadin Slangi ry. L . M . Kundi . L
Om vilken byggnad sägs det att Alvar Aalto gjorde ritningarna på en cigarettask. Minkä rakennuksen piirustukset Alvar Aallon sanotaan luonnostelleen röökiaskin kanteen. Penkkiä käytti levähdyspaikkanaan Helsingissä vuosina 1896–1897 oleskellut Espanjan konsuli Angel Ganivet y Garcia. I vilken byggnad finns stans första rulltrappor. Minkä niminen on Aleksis Kiven kadulla sijaitseva 1983 perustettu kiinalainen ravintola. Missä kahvilassa Ben Zyskowiczilla oli oma tuoli, jonka hän sai 50-vuotislahjaksi. 2. Missä lajissa Suomi voitti MM-kultaa Hartwall-areenalla 11.12.2010. Mikä on nimeltään puistomainen aukio keskellä Eiraa. 6. a) Hong Kong b) Peking c) Shanghai d) Xian Froogut duunas Jesper von Hertzen ARNO SOISALO Mistä hittaat tämän taideteoksen. Konsuli kirjoitti täällä viettämästään ajasta mainion teoksen Suomalaiskirjeitä, jossa hän mm. a) Hong Kong b) Peking c) Shanghai d) Xian Vad heter den kinesiska restaurangen på Aleksis Kivis gata som grundades 1983. I vilken gren vann Finland VM-guld på Hartwall-arenan den 11.12.2010. 3. Missä kaupunginosassa on stadin ainoa lentokenttä. Vastaukset sivulla 36 FOTOSKABA Tsennaaks mestan. 8. Var sköts Finlands generalguvernör Nikolaj Bobrikov den 16.6.1904. 10. Vad heter den parkaktiga öppna platsen i mitten av Eira. 4. vertailee mielenkiintoisesti meitä suomalaisia muiden maiden kansalaisiin – Tsilari suosittelee sen lukemista! Onni suosi seuraavia oikein vastanneita: Olavi Ahomaa, Jorma Tiura ja Pirjo-Riitta Wallenius. I vilken stadsdel finns stans enda flygplats. Tsilari_3-14_18.indd 33 13.6.2014 12.04. 5. He saivat Stadin Slangi ry:n kirjapalkinnon. TSILARI 3/2014 33 SKABAT STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Onneksi olkoon! Vastaukset Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi 1. Kuka perusti Helsingin. Mitä ovat Armas Borg, Autio sekä Mikko Mononen. Fotoskaba Tsilarissa 2/2014 Penkki on Kaivopuistossa Alankomaiden suurlähetystön (Itäinen Puistotie 7) takapihan edustalla vinottain vastapäätä Kaivohuonetta. I vilket café hade Ben Zyskowicz en egen stol som han fick i 50-årsgåva. 9. Mihin rakennukseen rakennettiin stadin ekat liukuportaat. 7. Missä Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov ammuttiin 16.6.1904. Vem grundade Helsingfors. Vad är Armas Borg, Autio samt Mikko Mononen
Aika moni oli skulannu PalloPojissa, HJK:ssa tai IFK:ssa. Siihen dumari, et no, ei kai se dokaa paljo, mut absolutistiks kyllä aika paljon. Oltiin sellasii vähän alle kolmekymppisii, ku pantiin pystyyn futisjengi Väinämöisen Pallo 67. Silloin heti mä funtsin, et kerran yhessä matsissa, ku vastapuoli oli antamassa korkkii, ni dumari kysäs multa, snadisti nolon tuntusena, et onks toi teidän pakki, meinas Maksii, fyllassa. Joten, et ainaki kaheksan timmaa ennen matsii, pitää himassa olla taivaallisen auvvonen fiilis. No sit mä vaan vielä vikisin jostain, niin se dumari tuli ja veti keltasta korttii esiin ja kysy nimee. 34 TSILARI 3/2014 K aikki Tölikän kundit on futaajii, ainaski Väiskin kentsun lähellä budjaavat. Hetihän mä sanoin, et ei varmalla, et se on absolutisti. Snadisti kuuma veskari Mä olin snadisti kuuma veskari ja muistan kerran ku olin taas aukonu päätä dumarille ja se oli sanonu et ”pönttö kiinni, apina”. Se tais skrivaa jo et Tauno, ku se käänty kattoon mua ja veti punasen lapanderin esiin ja sano, et eiks siel kohta alakki Kansallisen treenit, joten sun varmaan tartteeki häippästä sinne. Meillä kaikilla oli jonkin näkönen futistausta eri jengeissä. Foto Helsingin kaupunginmuseo. Mä sanoin et Tauno Palo. Mä tiesin et ollaan finaalissa Se oli kait jotain loppukesän matseja ku oli puoliajan breikki ja sitattiin pukukopissa. Sudet oli kans Väiskin jengejä. Mä olin PP:n kundeja. Se oli mulle se moument, ku tiesin et jotain bulii mun elämässä delas. Se oli mun eka ja vika ulosajo. No mähän vähän tietty flöittasin, sil eihän meistä kukaan ollu. KOROMA JASKA KOROMA Tsilari_3-14_18.indd 34 13.6.2014 12.04. Ens alkuun mä sain vaiffin himassa uskoon, ku mä vähän flöittasin ja kerroin että byyrari on koko jengin sielu ja että peli joko finnataan tai hävitään molarin menttaalin mukana. Ja byyrari tarttee vapauttaa kaikista himahommista, niinku siivomisista ja mattojen tamppaamisista. Joteski musta sit tuli VP:n byyrari. Maksi muuten siirty vuos tai pari sitten skulaa yläkerran vihreemmille kentsuille. No se flöitti oli kyl delannu jo ennen ku se synty. VÄISKILLÄ FUTATTIIN ”Dumari käänty kattoon mua ja veti punasen lapanderin esiin ja sano, et eiks siel kohta alakki Kansallisen treenit, joten sun varmaan tartteeki häippästä sinne.” Futista Väiskin kentällä vuonna 1970. Mä tiesin, et Väiskin Pallo -67 oli finaalissa. Mä satuin tsiigaan Maksii, ku se kaivo jotain sen veskasta. Ei futisfinaalissa vaan olemassaolon finaalissa. . No, mä hiffasin et se oli flinda, josta se veti pikaset knubbit
Yhdistyksen ensimmäinen kultainen ansiomerkki 29.3.2014 myönnettiin 80-vuotisjuhliaan viettäneelle Pia Landénille, Stadin Slangin ikinuorelle aurinkoiselle ”arpatytölle” ja jäsenellemme numero 9. Toimistonhoitaja vaihtuu Stadin Slangia seitsemän vuotta palvellut toimistonhoitaja ja jäsensihteeri Ilmari Jokinen irtisanoutui toukokuussa 2014. Mutsi on bestis Stadin Slangi ry:n äitienpäivätapahtuma Mutsi on bestis järkättiin 8.5.2014 ja Tuomiotsyrkka täyttyi folkasta. Foto Mikko Reijola. Lukijatutkimuksen tuloksista lisää tämän lehden sivulla kuusi Bamiksen lööpissä. Kohtelias ja ystävällinen Ilmari oli ja on tietysti edelleenkin hyvää seuraa, mikä sai monet slangin jäsenet poikkeamaan toimistolla rupattelemassa. Foto Mikko Reijola. Tsilari_3-14_18.indd 35 13.6.2014 12.04. Toimiston uusi puhelinnumero on 045 186 7238. Tuomiotsyrkka pullisteli 14.5. Eturivissä vasemmalta Riitta Rannikko, Frederik, Heidi Kumpulainen, Pertti Salolainen, Maria Hänninen, Nasima Razmyar ja Pekka Kurvinen. Mutsi on bestis -tapahtumassa. Hän säilytti viilipyttymäisen rauhallisuutensa tiukassakin paikassa. Pia Landen sai 80-vuotisjuhlillaan Stadin Slangin kultaisen ansiomerkin. Onnelliset voittajat ovat Tapio Ahto, Ville ”Ketku” Ketola, Pertti Linna, Hannu Petersohn sekä Timo Savolainen. Frederik, Duo Maria ja Sartti, Katri SampoKaskela ja Johannes Niskanen, Heidi Kumpulainen, Nasima Razmyar sekä Slangikuoro. SLANGIJENGI TSILARI 3/2014 35 Stadin Slangin kultainen ansiomerkki Pia Landénille Stadin Slangi ry on ottanut käyttöön oman ansiomerkkijärjestelmän. Foto Mikko Reijola. Katri Sampo-Kaskela ja Matti Reittamo glaiduna. Immu: kiitos yhteisistä vuosista ja menestystä jatkossa! Kun lehti meni painoon, uusi toiminnanjohtaja oli vielä hakusessa. Lukijatutkimuksen palkinnot Tsilarin lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin viisi kirjaja cd-pakettia. Esiintyjinä olivat mm
Ku mollikka skriinaa ja jengillä on kliffa fiilis ni dillaa vaik Kauppatorille ja tsöpaa snadi tai bulimpi portsuuna herneenpalkoja. Sit mee rantsustebarille sittaan lärvi skönelle päin. mennessä. Kirjoitukset on lähetettävä sähköisessä muodossa osoitteeseen tsilari@stadinslangi.fi. HANNU NYBERG Suositus kundeille kesäillaksi: skruudattavaa ja tsiigattavaa. Café Strindberg 3. Aurinkoista kevättä toivotellen, ANNA E. Ja niin pikkuhiljaa edelleen kunnes kaikki on skruudattu. Sen jälkeen tsiigaa vaan ihan lungisti sinne skönelle vaikka et onks plägä tai blosis tai et mitkä botskit minnekä päin skiglailee tai miten lokit flygailee ja skragailee. Strangers oli tosin jo syksyllä 1962 tehnyt musan filkkaan Vaarallista vapautta, mutta ei levyä. Jos sitte hogaat fiinit klabbit ni hyvä, mut jos hogaat kliffat daisarit ni vielä parempi. En etsi käännöstekstejä, tai Malmsténin tekstejä yms. Malmilla/Malm 7. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Itse asiassa bändi oli vasta kolmas tai neljäs kun pääsi levyttämään, nimittäin samanaikaisesti LESAAJAT myös The Blazers levytti, tämä tapahtui huhtikuussa 1963. syyskuuta. Salibandyssä/Innebandy 9. Ja sit taas: herneenpalko mäsäks, peukku ineen, herneet kitusiin. Vaan niitä joita voisi kutsua rehellisesti suullisen perinteen jatkumossa olleiksi lauluiksi, mielellään vielä slangiasussa! Jos muistat/ tiedät lauluja, tai jotakin asiaan liittyvää otan mielelläni kaikki tiedon rippeet vastaan vaikka osoitteeseen ankarvon at gmail.com tai fb:n inboxiin. Siihen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 15.8. Laurénin koululaisorkesteri oli ohjelmanumerona ja meno oli täysin mannermaista fonistin konttiessa oikeaoppisesti pitkin lavaa. Valtioneuvoston linnassa (Senaatintalossa)/ Statsrådsborgen (Senatshuset) 10B) Peking Reino Laurénin yhtye esittää mannermaista menoa. Sit duunaa peukku siihen päähän ja trykkaa snadisti. Ja hyvällä honkkelilla snadisti muutaki! JUSSI (VUOSIMALLIA 42) Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Gustav Vasa 5. KARVONEN FREELANCER (KANSAN) MUUSIKKO, MUK Eka rautalankasinkku Oli oikein nastaa pluggaa ed. Toimituksen postiosoite on: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Kakkoseksi ehti The Scaffolds jo helmikuussa. Tsilari_3-14_18.indd 36 13.6.2014 12.04. Se halkee ja sit vedä peukulla siit halkiosta jolloin ne herneet sielt inestä tulee näytille. Ja sit ota yks herneenpalko handuun (höögeri tai vensteri) niin päin et se paksumpi pää osoittaa skönelle päin. Sen takii parempi, et niistä tulee mieleen ne äsken skruudatut herneet. Jos hiffaat et masit onkin ruvennu saatana budjaan siin herneenpalossa ni stikkaa vege se herne tai hela palko. Hei kaikki slangin taitajat ja Stadissa lapsuutensa viettäneet! Teemme projektia ja konserttia aiheesta ”Stadin kadonneet styget – Helsingin kadonneet kansanlaulut”. Hautaustoimistoja/ Begravningsbyråer 4. Sit vaihe kaks: tsiigaa fikasta onks vielä fyrgendaalia ja jos on ni käppäile Kappelin terassille snadeille. Tsennaatko stygejä. Suomen Elvis-skaban 1957 yhteydessä skrivataan, et kilpailijoita komppas Reino Laurénin yhtye. Muistaako kukaan onko stadissa laulettu suullisena perinteenä laulettuja ”kansanlauluja”, siis sellaisia joiden alkuperäistä esittäjää/ tekijää ei tiedetä (’Ellin boksi’, ’Sakilaisten laulu’, ’Morjens Viivi’, ’Kaikki Stadin kundit’ ja ’Oi mutsi, mutsi’ ovat jo tiedossa). Kulttuuritalon/ Kulturhuset 8. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. No, sit työnnä taivutettu peukku sinne lähimmän herneen taakse, höijaa se palko kneesas alle ja oikase peukkus jolloin ne herneet flygaa sun haaviis. The Strangers ei suinkaan duunannut ekaa suomalaista rautalankaplattaa, kyllä se oli The Sounds sinkullaan ”Emma/Mandschurian Beat” tammikuussa 1963. SLANGIJENGI 36 TSILARI 3/2014 SKRIVAA TSILARIIN! . Stockmann 2. Knubbien välissä voi tsiigaa ku friidut gungailee ohi kesäkledjuissa. Pari fibaa jutuissa oli, korjaan ne saman tien. Ei, vaan asialla oli Ronnie Kranckin ammattilaisbändi. Siinä kohtaa on hyvä tsiigaa onks maseja ettei vahingossa rupee niitä skruudaan. Tsilarista juttuja RockJerrystä, The Soundsista ja Suomen Elvarista. Tsilarin seuraava numero 4/2014 ilmestyy 15. Engelin aukio/ Engelplatsen 6
Kun jouduimme venttaamaan busan kunnostusta ehdimme tsiikailla ympärillemme ja maistaa toisenkin paikallisen ölperin. Kuski lupasi tehdä duunia meidän skruudauksen aikana jotta saisi dösan tietsikan kondikseen. Panimorafla Plevna avasi dörtsinsä 31.10.1994 joten se viettää 20 vuotis juhliaan tänä vuonna. No innokkaimmat saavat sitte kesäkuussa duunata uudet blumsterit kun yöpakkanen on edelliset niitanneet. Sorry vaan että se ei ole enää ohjelmistossa kun tämä tulee plugattavaksi. Taustalla Sakilaiset-orkesteri. Olipa huikea esitys, todella pisti välillä funtsimaan lifen ankaruutta, mutta silti ah niin ihanaa. Plevnassa skruudattiin Esityksen jälkeen Jatta oli bookannut meille skruudausmestan lähellä olevaan panimoraflaan Plevnaan. Rafla on bykattu vanhaa Finlayssonin kutomohalliin. Varsinainen musikaali oli todella stydi pläjäys. Tarinan keskiössä on entinen vanki, Jean Valjeta, jota säälimätön poliisi Javert jäljittää. Se on ajaton ja lumoava kertomus ihmisen selviytymiskyvystä. Tämä on mesta johon stennattiin Mansen ekat sähkövalot 15.3.1882. ” Tämä Victor Hugon romaanin pohjautuva tarina sijoittuu 1800-luvun Ranskaan. Sen pitskulla oli jotkut kesätsembalot, mut ei me niitä ehditty tsiikata. Plevnan Oktoberfest pidetään 22.9 -5.10.2014. No hiffasimme dösan ja se vei meidät raflaan. Stadin Slangin entinen bamis Harri Saksala kävi sjungaamassa Eki Kauhasen muistokonsertissa. Foto Mikko Reijola. RAIMO MIETTINEN Eki Kauhasta muistettiin Slangitreffeillä Erkki Johannes Kauhasen muistokonsertissa ravintola Kaisaniemessä 10.4.2014 kuultiin Ekin sanoittamia kappaleita ja muisteltiin tätä slangin taitajaa. Entisen Merihotellin kulmalta hiffasin tuttua jengiä, jotka venttasivat dösää yhteiselle teatteriredulle Tampereelle tsiikaamaan Les Miserables musikaalia. Slangijengi Mansessa 26.4.2014 Tsilari_3-14_18.indd 37 13.6.2014 12.04. SLANGIJENGI TSILARI 3/2014 37 Niin gimis oli Stadi kun dallasin suuliksen skrinatessa Hakiksen torin läpi. Plevnassa meille oli duunattu safkat jota olikin jo ventattu. Ventoniemen busa tuli ajoissa ja kun jengi oli kasassa lähdimme jopa vähän etuajassa skujaamaan kohti Tamperetta. Jouduimme vähän tsögaamaan busaa, kun sen tietsikassa oli kai joku mato duunannut omia sovellutuksia. Piia ehti fiksuna flikkana jopa poseraamaan sotaveteraanien soppatykin luona ja Jattaa pyydettiin jäämään Tampereelle, mut täytyy muistaa että siellä on friiduilla kovempi skaba kundeista kun Stadissa. Siellä busataan yli 15 erilaista olutta, joten vielä jäi testattavaa. Olipa taas kliffa reissu ja ventaan uusia tapahtumia kuin kuuta nousemaan. Busassakuski Laitisen Mikael tsörasi niin snygesti että ehdmme juoda porkat Toijalan ABCllä. Hyvinkäällä pysähdyimme ABC:lle ja vekslasimme toiseen dösaan jolla jatkoimme Stadiin. Sinne kantsii oluen ystävien suunnata nokkansa. Kappaleita tulkitsivat Sakilaiset-orkesteri, Ekin lanko Calle Hyötynen sekä Stadin Slangi ry:n entinen puheenjohtaja, Harri Saksala. Mansessa oli Tampereen teatterin edessä kans kesätsembalot jota ehdimme vähän tsiikata. Tsiikailin torimyyjien antia ja hiffasin että blumsterin taimia oli jo myynissä. Paluureissulle pääsimme tuntia suunniteltua myöhemmin, mut se ei ainakaan mua risonut. Kun Valjetta suostuu huolehtimaan tehtaassa raatavan Fantinen pienestä Cosette-tyttärestä, heidän elämänsä muuttuvat ikiajoiksi. Kun oli niin kliffa sää niin varmaan menivät kaupaksikin. Les Miserables on riipaiseva kuvaus särkyneistä unelmista ja saavuttamattomasta rakkaudesta, intohimosta, uhrauksesta ja katumuksesta
Mut sit taas, jos mä silti muistaisin entisiltä omilta pomoajoiltani miten mä sain jengin duunaamaan hyvää kamaa, ni varmaan joku ay-jätkä, eiku henkilö, tulis huutaan mulle et se ei nykyisin enää skulaa noin ja ne meinaa stikkaa revan penkkiin just nyt. Jos mä singraan takas kehiin ni saanks mä tehä sitä duunia minkä mä handlaan, siis pomotella sillai vänkästi, vai pitääks mun tsittaa koko ajan toimikunnissa, jotka rulettaa mua. Pynn nen ilmo 18. Se olis sellasta vänkää lepostelua. Siks mä oon nyt snadisti ulalla. Ja sit on vielä se krabbejengi johon usein viikonlopun jälkeen vielä maanantaisin ja tiistaisinkin on iskeny ”flunssa” tai ”magatauti”. Onks se feelua et mä sanon jengille: ”Huomenna jäädään överiin ku prujun pitää olla ylihuomenna valmis. No, olis se vissiin silti nykysi feelua ku mä en oo ilmottanu överistä jo monta viikkoa takas. Ja jos ei mulla muuta himaduunia ois, ni mä slafaisin päivätorkut bunkalla sillai Ildis kliffasti öögoilla, ku mä oon simahtanu kesken pluggaamisen. Mut mun mielestä gutaa tuleeki vain jos aluks funtsataan vimpan päälle mikä on homman nimi ja kui se hoidetaan haminaan. jengit rulettaa ni mä meen sittenki mieluummin metskille abboreita narramaan. Ni snaijaateks et mul on paljo funtsattavaa ennen ku mä painun tiistaina mööttiin mis ne haluu et mä stikkaan nimmarit soppariin. Vai voiks sellasii paprui enää duunata. Miks sille muuten liksaa bungattais. Ja jos en mä pysty sitä juitsua handlaamaan, niin duunarithan dallaa mun yli mennen tullen. Duuni sopis ku valettu mulle, mä saisin skrivaa ja fudia alaisiakin boltsiin ja liksakin olis ihan jees. Jos niin on et kaikenmaailman tasa-arvo-, ayjne. . Mä skaffaan illaks teille skruudat, spaddut, punkut ja bisset sekä bungaan vielä taksit himaan.” Liksaa ne ei sais lisää ku ne on ite skrivannu nimmarit sellaseen papruun, mis lukee et överit kuuluu kuukausliksaan. Mä funtsaan ite niin et seku on pomo ni se myös määrää kui duunit duunataan. Miks sille muuten liksaa bungattais. Eihän siihen tarvita spettaria legurilta. Mut ku mä oon nyt jo kauan tottunu fudimaan vaan itseäni boltsiin, ni mä studaan sitä et mä en enää osaa olla ”tiukka, mutta oikeudenmukainen pomo”. Siinä mä sit jäisin funtsaamaan et mitä pahaa mä oon tehny. Jos pomoduunit on nykysin todella niin skeidoja ku mä oon ite tässä nyt funtsannu ni mä saan tiistaiks vuorenvaramasti magataudin ja perun koko palaverin. Eikä nykyisin saa duunimestalla vetää edes spaddua. Mut nyt ne pyytää mua taas takas kehiin, yhteen prujuun pomoks ku mulla on redisti kokemusta just sellasista duuneista. SAUTSKI Tsilari_3-14_18.indd 38 13.6.2014 12.04. joulukuuta 2011 20:48:05 M ä meinasin staijata loppuikäni vanhana gubbena vaan himassa, tsiigailla luontoa ja erityisesti fogeleita ja käydä kesäisin skönellä snadilla botskilla metskillä. DUUNIIN VAI METSKILLE. Ne myös haluu siihen mestaan kokeneen kundin, jolla on ”kypsynyttä laajaa näkemystä” eikä dorkan lailla funtsaa vain kvarttaalitulosta. Sillon siit duunist tulee pelkkää skeidaa. Tässä iässä mun faarti onkin dempannu niin, et ekassa kvarttaalissa mä saisin vasta prujusuunnitelman paprulle. Mä funtsaan ite niin et seku on pomo ni se myös määrää kui duunit duunataan. Nyt mä brotaan itteni kanssa meenks mä messiin. Se ei mun mielestä kuulu rediin duunintekoon ku niille kuiteski säännöllisesti bungataan sovittu liksa siitä et ne tekee duunia eikä loju himassa. Mut eihä sellast voi bonjaa hirveen paljon aikasemmin ku jengi koko ajan hannaa idiksen toteutuksessa, pitää pekkasia, nössöfaijoilla on skidinhoitovuoro himassa ja kaikkee muuta sellasta skeidaa
Kuorotreenit ovat keskiviikkoisin klo 18 Herttoniemessä osoitteessa Siilitie 11. Heinäkuu 3.7. Elokuu 2.8. 050 5991091 tai mrpalvel@sci.fi. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä kuoronjohtaja Matti Reittamoon, p. muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. Lapinlahden kansakoulun skidit v. Tsilari_3-14_18.indd 39 13.6.2014 12.04. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. Valamon redu (TÄYNNÄ) SLANGIJENGI Stadin Slangi ry:n häppikset ILMOITTAUTUMISET / FROOGAT Stadin Slangin toimisto Puh. Tsilari toivottaa pluggaajille kliffaa kesistä! SLANGIKUORO Slangikuoroon mahtuu vielä muutama laulaja, etenkin tenoreja ja sopraanoja kaivataan. Foto Antti Miikkulainen. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus . Redu, Hamina Tattoo (TÄYNNÄ) 26.–28.8. Jäsenmaksu 28 € / vuosi. Teatteriredu, Heinolan kesäteatteri (TÄYNNÄ) . 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi . 1951 kesäsiirtolassa Vartiokylän kansakoululla Puotilan kartanolla
Mulla oli fantastine fiilis. Pitkältäsillalta Kuu ripotteli lyysiksestään snadeja pisteitä jonkan väreilyyn. ARVO POHJOLA Tsilari_3-14_18.indd 40 13.6.2014 12.04. Mä tsennasin vielä poskellani, sun lämpösten huulten ja galsan nyynan jättämät jäljet. Kuu tullut tisariin. Ne pisteet muistutti sun hymyjäs. Tsiigailin sköneen. FIILIS Mollikka oli draisannut yömösän pollaansa