Tsilari 3/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TSILARI 3/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Stadin Friidu ja Stadin kundi Tapsa – Ogelin tähti Tsilari_taitto_3-15_15.indd 1 15.6.2015 11.43
”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Skulaa 0100 0700. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Me kyl tsörataan. Kotikorttelit Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. 010 766 1047 Tsilari_taitto_3-15_15.indd 2 15.6.2015 11.43. at” H in na t 1, 17 €/ pu h. kasta. + 0, 25 €/ 10 s + pv m . at
Foto: Mikko Reijola. TSILARI 3/2015 3 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Lesaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Stadin friidu ja kundi v.2015. Foto: Mikko Reijola Vuoden kohokohta: Friidu ja Kundi Mutsi-viikko 8–11 SISIS 37 FRIIDUI JA KUNDEI 8 STADIN FRIIDU 2015 – Raija Tervomaa skrivaa Annasta 10 STADIN KUNDI 2015 – Risto Kolasen stoori Hectorista 14 NYYAN VUOSITUHANNEN EKAT STADIN FRIIDUT JA KUNDIT – Virve Kuutar 16 BAMIS-SARJA JATKUU – Arska Soisalo skrivaa Klaudesta SLANGIJENGI SKRIVAA 18 FUTIKSEN KINGIT – Kibe skrivaa derbystä 20 JANGSTERIN VUOSI – Ukin stoori 21 MITEN JUNNUT BAMLAA – Erika Vierto 24 JYNSSÄRI MUISTELEE – Kuisma 31 KORKIKSES REDULLA – Koroma TSILARI SUOSITTELEE 7 SLANGIBYROO TIEDOTTAA – Marjutin ohjeita 13 RAIJAN KNIIGA: TERVETULOA – Varvikko esittelee 26 TSEMPPAA LANDELLA – tsekkaa Palmisen neuvot 29 TAPSAN NÄYTTELY – Risto Kolanen 38 SAUTSKI SKRUUDAA FISUI STADIN MESTAT 22 SEPPARIN JENGIN JATKO – Luukko 25 HIMA SILTIKSESSÄ – Moll jatkaa 28 STADISSA KYLÄNRAITILLA – Virve Kuutar 37 MUTSI-MESTOJA – Marjut ja mutsiviikko Tsilari_taitto_3-15_15.indd 3 15.6.2015 11.43. Tatu Mustonen ja Eva-Riitta Siitonen ÄITIpuuta istuttamassa
4 TSILARI 3/2015 SNADIT Naamakirja – turhuutta vai kliffa tapa hittaa vanhojakin frendejä M oni ennen 70-lukua syntyneistä on sitä mieltä, ettei tietokoneella tee tavallinen ihminen yhtään mitään. Kniigassa on bulisti fotoja ja Kari kertoo siinä duunistaan vapaana toimittajana, seikkailuistaan boltsin eri puolilla, kiinnostavista hemmoista, joita se on treffannu ja merkillisistä tapahtumista, missä se on ollu messissä. VIRVE KUUTAR Hanki lisää jäsenii Slangille! Stadin Slangi ry käynnistää jäsenhankintakampanjan joka alkaa välittömästi. . Slangipäiviä muutamaan skoleen syksyllä. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 4 15.6.2015 11.44. MARJUT KLINGA Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä P äätoimittaja Kari Varvikon muistelmien toinen osa ’Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä’ on ilmestynyt. Luokkakuva-ryhmä on tehnyt myös reduja eri skoleihin Stadissa. Jengi on muistellut omia skoleaikojaan ja nykyiset oppilaat ja opettajat taas kertoneet nykyajoista. . Tähän mennessä ryhmän sivuilta löytyy fotoja 200:sta eri skolesta, vaikka aktiivikäyttäjinä on vaan 40 henkeä. Viimeisimmän tapahtumamme Mutsi on bestis 7.5. Lisätietoja byroosta. Joltain osin olen itsekin ollut samaa mieltä ja sen vuoksi olin iloisesti yllättynyt hiffatessani facebookista eli naamakirjasta ryhmän Luokkakuvat Helsinki-Stadi ja enemmän vielä yllätyin, kun huomasin sivujen olevan aktiivin jäsenemme Mikko Reijolan keksintö. Tästä syntyi ajatus luoda ryhmä, jossa kundit ja friidut voivat jakaa skolemuistojaan. Voisimmekin yhdistää nämä muisteloredut tähän samaan ideaan, missä meidän on tarkoitus levittää slangin kieltä uusille sukupolville. He voivat opetella ehkä maksamaan sillä laskunsa tai skrivaamaan lapsenlapsille, mutta mihinkään muuhun sitä ei tarvitse. Kaikkialla heidät on otettu ilolla vastaan. ÄITIpuun istutuskuvaa oltiin parissa päivässä katsottu Facessa 1300 kertaa. Eniten loppuvuoden aikana uusia maksavia jäseniä hankkivalle luvataan ensi vuoden jäsenmaksusta vapautus ja lisäksi kolme eniten hankkinutta palkitaan risteilylahjakorteilla. Siellä blisataan kans ekaa osaa ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’ (II painos), joka ilmesty viime lokakuussa. Mikko perusti tämän sivun vuoden 2013 kesällä tutkiessaan oman äitinsä sukujuuria, jotka johtivat Pohjanmaan Haapajärvelle. Sivuilla käy fotoja tsiikaamassa tietty paljon enemmän jengiä, mutta jos he eivät kommentoi eivät he kirjaudu kävijöiksi. Kniigan voi slumppaa Slangin byroosta. Stadin Slangi ry on duunaamassa ns. Ringasin Mikolle ja sovimme, että hän vastaa muutamaan kyssäriin, mitä, miksi ja milloin. Sieltä perhe muutti 1945 Stadiin ja kaikilta näiltä vuosilta löytyi paljon fotoja, joista oli kliffaa hiffata vanhoja frendejä. ” Mielestäni skolet ovat yksiä slangin kehityksen korkeakouluja, joissa kaikki opittu elää ja muuttuu oman aikansa mukaisesti”, toteaa Mikko Reijola. ”Ei tämä yhdistys kauaa elä vain meidän huru-ukkojen ja -akkojen voimin.” Fjalle Åsten 1956–57 Tehtaankadun kansakoulu 1 lk opettaja Alice Riippa. Kaikki himasivut saati Facebookit tai Twitterit ovat nuorempia varten; kuulee usein väitettävän
Vaikka Stadissa kalastuslupien myynti on vähentynyt ja verkkokalastus suorastaan lähes romahtanut, Helsingin vesistöissä fisustaa, onkimiehet meggeen luettuna, noin 50 000 ihmistä. Pari kolme vuotta sitten Malminkartanossa ja Kannelmäessä herättiin siihen, kun Mätiksellä paukahteli. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Ja skoudejakin on tarvittu paikalle. Nää ei oo ihan stadilaisen redei tapoi fisustaa. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. Paitsi himatarvekalastajat myös viimeiset ammattifisustajat lopettelevat pyyntiä. Hemmot heitteli dynyjä ja fisuja oli pinta täynnä. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. Jotkut muista maista flytanneet ei oo viel oppinu meitsien tapoja. Oikein kliffaa kesää ja muista skruudata fisua. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. Fiuden katolla oli snadi jolla, jonka kundit laskivat jokeen. Rivitervehdys 35;, (1/32) 50;-, (1/16) 75;-. Verkkometskaamisen hiipumisen syitä ovat mm. Sitten stikattiin verkot koko virran yli ja ruvettii meloilla melskaten hätistää lohet pyydyksiin. TSILARI 3/2015 5 NYT FISUSTETAAN J engi diggaa fisustamista. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Menneiden vuosien aikana Mätäjoella, joka virtaa Kaivokselasta Iso-Huopalahteen, lohien laskeminen on aiheuttanut myös ylilyöntejä. Seura on esittänyt mm. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Tsilari ottaa vastaan jäseniltään ja kaikilta muiltakin halukkailta maksullisia tervehdyksiä Stadin Slangin 20-vuotisjuhlanumeroon, joka ilmestyy 4.11. Melkoinen saalis tulikin. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Kaarela-Seura ry esitti jo parisenkymmentä vuotta sitten, että Mätäjokeen istutettaisi taimenia. kalaportaan byggaamista Pitäjänmäen Strömbergin putouksen yhteyteen. Masa, buli stadilainen Vaasankadun ja Harjutorin kulmien kasvatti jää eläkkeelle ensi vuonna, mutta lupaa, että sama systeemi jatkuu myös tulevaisuudessa – fisuja riittää. Itse asiassa Mätiksellä on aina voinut virvelöidä haukia tai onkia abboria, mutta kun Stadin liikuntaviraston kalastusbamari Mielosen Masa päätti shingraa sinne satoja festarilohia Rautalammilta jo lähes 20 vuotta sitte, on mestan suksee ollu taattu. Aineisto toimitukseen viimeistään 5.10. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Siitä vaan haaviin. Ps. Paitsi että se on gutaa, se myös friskaa. Kalaa duunattiinkin myöhemmin alajuoksulle, mutta yläjuoksulla ei fisuja näy. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Sen sijaan kylläkin kirjolohia näin Mätisfestarien aikaan. LEDARI Tsilari_taitto_3-15_15.indd 5 15.6.2015 11.44. Mätikselle venataan tammukoita. Mielosen Masa, tuo Mätisfestarifisustajien suojelupyhimys on myös sitä mieltä, että se olis tosi makeeta, jos tammukat sais hyddaamaan Talista ylös aina Kantsuun ja Malminkartanoon saakka. Sittemmin on bamlattu myös luonnonmukaisesta, ekologisesta kalatiestä, joka olisi puolet edullisempi kuin kalaporras. hylkeet, verkkofisustajien ikääntyminen sekä kalavesien tilan muutokset. . Hiffasin tämän jällen kerran, kun sadat kalastajat metskasivat savolaisia kirjolohia Kantsun Mätisfestareilla helluntaina. Kerran tsöras festareita seuranneena yönä paikalle jengii bilikalla. KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA Päätoimittaja Kari Varvikko puh
Ekaks toivon, et koko slangijengi ottaa tsillisti ja lataa ittensä täyteen räjähtävää energiaa ennen syksyn häppeningei. Loppujen lopuks valinta oli demokratian voitto. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Täs Tsilaris on stoorii uudest Stadin friidust ja kundist. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. Kukaan meist ei saanu yksin määrätä voittajii, vaan jokainen sai sanoo sanottavansa ja sitä kuunneltiin. Onnee valituille ja kiitti valkkaajille! Ku tsiigaan mennyttä kevättä, täytyy sanoo, et aika haipakkaa on ollu. Kiitti siit kaikille! Seuraava steppi oli et jokainen hallituksen hahmo blokkas omat tyyppinsä ehdotetuist. Et jos saadaan lisää possee megeen, ni tervetuloo. Ja jos stiggaa vodaa enemmän ku koskaan, ni otetaan seki vaa loman kannalt. Tää on Suomen kesä! . Ekaks kysyttiin jäsenilt ehdotuksii ja saatiinki niit aika sikana. Toivottavasti homma jatkuu kesän jälkeen samal böhinäl ja vaik viel tiukemmalki tatsil. Muistakaa myös nauttii suuliksest ja lämmöst. Ja ku tän aviisin jälkeinen seuraava Tsilari pusketaan pihalle, on kaikki tikis 20-vuotisbilevuoden loppupätkälle. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Nyt viel ku saatas sellaset kelit, ettei paremmist välii, ni kesä ois täydellinen, olit sit böndel tai Stadis. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Tällee saatiin kolmen kärki molempiin sarjoihin, joist sit keskusteltiin ja äänestettiin. Oon sanonu et Stadin salaisuus piilee böndellä. Slangihäppeningii on ollu loppujen lopuks ihan simona ja mitenkää en oo ehtiny joka mestaan. Meitsille tää tarkottaa sitä et ku häippään kesikselle tonne landelle, hogaan aina miten nasta kylä tää meijän oma Stadi onkaa. Te jotka jäätte pitää kaupunkii pydes, tehkää se hyvin. Tän takii voidaanki sanoo, et onneks meil on aktiivijengii, joka duunaa, buunaa ja säätää. Meigä ottaa bamiksena lopullisen vastuun näistäki valinnoist ja stondaa niiden takana. NASTAA KESÄÄ! HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Jos ei teit ois, ei tää yhdistys rullais mitenkää. Myös tää tekee Helsingist Helsingin. Samaa voi sanoo kaikest jengist näil huudeil. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. Bulit tänksit siis myös teille, tavallaan vois väittää et te teette täst lafkast sen mitä se on. Kriteerit määrittelee jokainen hallitus siin möötis, mis valinnat duunataan. Ainoo mikä on salee, on et päätöst ei voi muuttaa, eikä siit voi valittaa. Tällee päästiin tulokseen, joka tyydytti kaikkii hallitukses, toivottavasti kaikkii muitaki Stadin Slangin jäsenii. Virallist säännöstöö ei siis oo. Joka tapaukses muistakaa skruudaa mansikoit, uusii perunoit ja grillisafkoi. Byroo on kesiksellä: 6–17.7. 6 TSILARI 3/2015 NASTAA KESIST HELA JENGI S uvivirret on vetästy, uudet stuidut saanu lätsänsä ja skidit päässy ansaitulle kesikselle. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Te jotka karkaatte niinku meigä, nauttikaa siit. Stadin kundi ja friidu on Stadin Slangin merkittävin kunniamaininta. Alkaa siis olla aika pakata rojut ja häippästä kesikselle. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Jos ei ois junan tuomii, ni eihän tääl ois melkee ketää, onhan stadilaisist yli puolet alun perin landelaisii. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_3-15_15.indd 6 15.6.2015 11.44. Jos törmäillään, ni moikkaillaan
Jengi harmittelee, kun enää ei ole häppäriä?. Bamlausskaban ilmoittautuminen vielä avoinna eli tule Ogelin Rautavaara-juhlaan 22.8., niin siellä on karsinnat. Tänä kesänä byroo on kiinni vain 6.–17.7.2015 Byroo haluaa taas kerran muistuttaa jäseniä osoite-ja yhteystietojen päivittämisestä. Ryhmistä löytyy hyvinkin erilaista tekemistä eli älä spennaa osaatko. huvitoimikunta, joka koostui lähinnä rivijäsenistä ja ideoi kaikkea kliffaa puuhaa koko väelle. Bamlausskabaan ehtii vielä Juhlaskaboista rappiskabaan ei saatu yhtään osallistujaa. Byroo on vielä yhteydessä kaikkiin matkalle lähtijöihin. Laivaliput saa noutaa terminaalin kakkoskerroksesta 14.9. Jos vaihdat työpaikkaa tai muuten esimerkiksi sähköpostiosoitettasi, muistathan ilmoittaa siitä aina toimistolle. Juhlatilaisuus on VAIN meidän kanssamme matkaan lähteville ja se kestää kahdeksaan saakka. Jos kiinnostaa päästä mukaan, kysy näistä ryhmistä lisää toimistolta. alkaen klo 15.00. Meillä on ohjelmatyöryhmä, jonka alla on ns. MARJUT KLINGA BYROOVASTAAVA SLANGIBYROO TIEDOTTAA Tsilari_taitto_3-15_15.indd 7 15.6.2015 11.44. Juhlaristeilyinfoa Byroo muistuttaa 20v juhlaristeilylle lähtijöitä muutamasta tärkeästä asiasta. Jos ei sinuun olla yhteydessä heinäkuun loppuun mennessä, otathan itse yhteyttä byrooseen, niin ehditään tsekata, liittyykö varaukseesi jotain epäselvää. Iltajuhlaan toivomme ns. Viime vuonna ns. tyylikästä asua eli miehille pikkutakki ja naisille leninki tms. skoletiimi, viestintätyöryhmä, jonka alla on slangisanakirja,slangilaulukirjaja slangiradioryhmät. Matkaan lähdetään Länsiterminaalista, jossa olisi hyvä olla viimeistään 17.00, koska juhlamme alkaa jo 18.00. Jos heräsit vasta nyt, voit tietty kysellä vielä peruutuspaikkoja byroosta. ei siis iltapukupakkoa. Voittaja julkistetaan juhlan yhteydessä. Huvis, häppis, tiimit…. häppäri lakkasi toimimasta ja reduja ja treffejä sekä muuta kliffaa duunasivat hallituksen Marjatta sekä Lasse S. Muistathan viimeistään nyt tsekata, että passi on voimassa. Eli muutama vuosi sitten yhdistyksellä oli ns. Ja kuten toimintakertomuksesta oli luettavissa, oli viime vuosi tosi kliffa!! Tänä vuonna on jälleen perustettu useita pieniä tai hieman isompia työryhmiä ”tiimejä”, joihin myös rivijäsenet ovat tervetulleita ideoimaan ja duunaamaan kaikkea kliffaa hela jengin iloksi. Runoskaba on päättynyt. Uusi porukka taas on ihmeissään, mikä häppäri. Matkalle tarvitaan voimassa oleva passi tai poliisin hyväksymä kuvallinen henkilökortti, vaikka et menisikään maihin. Runoja saatiin lähes 40 kpl ja parhaillaan tuomarit (Paunonen, Seppälä ja Tervomaa) valitsevat voittajaa
Omista vanhemmistaan hän kirjoitti myös viime vuoden viimeisessä Tsilarissa. Kalliossa ovat naapurit ja hyvänpäivän tutut, koko rosoinen ihmisjoukko, jota seuratessa löytyy aina aihe seuraavaan KYMPIN TYTTÖ KALLIOSTA Tämän vuoden Stadin Friidun Anna Kortelaisen slangi jengi on jo tavannut slangitreffeilläkin. taidehistorioitsija . heinäkuuta 1968 Helsingissä . STADIN FRIIDU RAIJA TERVOMAA Anna Taina Aleksandra Kortelainen . Stadista ja stadilaisuudesta Annan stadilaisuus kumpuaa faijan tavasta olla stadilainen. syntynyt 12. Anna kertoo kuulumisiaan ja vastailee muutamiin uteluihini eloisasti ja laveasti. Istumme Karhupuiston laidalla kahvilassa ja jutustelemme niitä näitä. Nykyinen kotiseutu on Kallio, jossa Anna on asunut jo toistakymmentä vuotta. Kallio on kuin kotikylä monenlaisine ihmisineen. Äitikin sopeutui nopeasti stadilaiseksi, olihan hänelläkin urbaani tausta, Viipurista Helsingin kautta Tampereelle. Se oli aitoa stadilaista keskikaupunkilaisuutta. Siellä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee, ja jos haluaa muualle, spora vie. filosofian tohtori . Kättärillä syntynyt tyttö muutti lapsena isän duunin vuoksi Stadista Vaasan kautta Turkuun, mutta palasi nuorena maisterina takaisin rakkaaseen Stadiin. Mutsi on bestis tapahtumassa Anna kertoi äidistään. 8 TSILARI 3/2015 A nna on julkaissut parikymmentä teosta, joista kolme on ollut Tieto-Finlandiaehdokkaina. Tuttu friidu slangijengille siis. Siellä on opiskelijoita, nuoria perheitä, mutta yhtälailla vanhoja mummoja, jotka ovat asuneet samassa asunnossa nelikymmenluvulta lähtien. Hän on suosittu luennoitsija ja naisasianainen, joka on palkittu useita kertoja sekä kirjailijana että TV-esiintyjänä. Sieltä hän ei aio muuttaa minnekään, tai ehkä korkeintaan rakkauden perässä. Tsilari_taitto_3-15_17.indd 8 15.6.2015 13.59. nainen ja äiti F o to : M ik ko R ei jo la . tutkija . kirjailija
Myöhemmin koulut ja harrastukset olivat kävelyetäisyydellä. Lapsen kasvamista tytöstä nuoreksi naiseksi äidin on ollut onni seurata. Kadulla saattaa kävellä vastaan entinen opettaja tai joku muu vanha tuttava. Aina löytyy jotain sellaista, mitä ei vielä ole lukenut. TSILARI 3/2015 9 kolumniin. Hän kertoo, että on saanut tietoisuuden naisena olemisen arvosta kotoa. Suurelle yleisölle Anna on tullut tutuksi myös televisiosta. Helsinki tarjosi vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Oman tyttärensä puolesta ei Annan ole koskaan tarvinnut olla huolissaan. Ei pidä antaa alistaa itseään ja omaa tietään tulee kulkea ja omaa työtään arvostaa. Onerva-näyttely, joka kuvasi 1910-luvun Stadia. ”Olen syntynyt Töölössä, mutta minulla on kodikas olo värikkäässä Kalliossa.” Naisista ja naiseudesta Helsinki on naisten kaupunki, on aina ollut. Kirjoista ja kirjoittamisesta Lapsena oli hauskempaa lukea kuin kirjoittaa. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 9 15.6.2015 11.44. Ei pidä antautua turhan takia määrättäväksi, jos tuntee olevansa oikeassa. Ystäviä on vanhoista tarhaja koulukavereista nykyisiin Kallion ilmaisutaidon lukion luokkatovereihin. Foto: Mikko Reijola. Maaseudulta tänne tulivat tytöt aikanaan ”piikomaan”, tehtaisiin töihin ja opiskelemaan. Se salaperäinen joku on kertonut, että näin on Kalliossa muka lupa menetellä. Kotona on seinät täynnä kirjahyllyjä. Isosta kaupungista löytyi oma ”kämppä”, oma elämä. Kallio kuuluu heille eikä muualta tuleville, jotka pitävät Kalliota jonkinlaisena tallinnanlaivana. Myöhemmin Turussa leikittiin siskon kanssa nukkekodilla, mutta kirjojen lukeminen oli kaikkein hauskinta. Aluksi tyttö ei ylettänyt vielä hissin nappulaan. Naisena olemisen arvon Anna on saanut siirtää nyt 16-vuotiaalle tyttärelleen. Kallio on kuitenkin kalliolaisten koti, ja yöllä on hyvä muistaa, että jokaisen ikkunan takana nukkuu ihmisiä, jotka rakastavat kotikulmiaan. Nykyään lukeminen on ”parasta kirjoittamisen jälkeen”. Hiukan lapsista ja lapsuudesta Annan oma lapsuus oli aluksi leikkiä kotona ja leikkipuistossa Museokadulla, jossa puistotädit pitivät lapsista hyvää huolta. Anna on Kallion kirjaston vakioasiakas. Silti 1920-luvun kivitalo on aina ollut lapsiystävällinen: jo tytön ollessa pieni naapurit ja talonmies kyselivät häneltä aina kuulumiset. Jo isoäiti oli 1920-luvun naisasialiikkeessä mukana ja äiti opetti Annalle, miten naisen tulee arvostaa itseään juuri naisena. Kun asutaan Kallion kokoisessa kylässä, läheltä löytyy kaikki, kirjasto, koulut, harrastukset. Bamis Sami Garam ja Stadin Friidu pääs vossikka-ajelulle. Se on kuitenkin varmaa, että työn alla on toinen Viipuri-aiheinen romaani. Suuri urakka oli myös Ateneumin L. Yhtään kirjaa ei voi heittää pois. Anna tunnustautuu feministiksi. On oltava reipas. Tulevaisuudesta Tulevaisuudesta ei voi koskaan tietää. . Oikeastaan ainoa asia, joka aitoa kalliolaista harmittaa, ovat muualta tulevat ”turistit”, jotka tulevat viikonloppuina olutkasseineen sotkemaan ja metelöimään. Muitakin projekteja on vuorenvarmasti suunnitteilla. Hän on ollut vakiovieraana ja käsikirjoittajana Timo Harakan juontamissa 10 kirjaakirjallisuusohjelmissa. Niinpä Anna onkin ensimmäinen Turun yliopistossa taidehistoriasta tohtoriksi väitellyt. Useimpien hänen kirjojensa ja tutkimuksiensa näkökulma on ollut naiseudessa. Ohjelma palkittiin vuonna 2011 parhaana tv-keskusteluohjelmana. Ainakin työhuoneen pitää aina olla Helsinginkadulla, hän tarkentaa ja iskee silmää. Varmaa on myös, että kalliolaisena aikoo vastakin pysyä tämä Stadin friidun arvonimestä ”onnesta mykkyrällä” oleva ikiliikkuja. Anna kirjoittaa sitä Viipurissa, sillä siellä on helppo keskittyä työhön aidossa ympäristössä
Tsilari_taitto_3-15_15.indd 10 15.6.2015 11.44. ”Tottakai otan sen mielelläni vastaan. Ne olivat myös valintaperusteissa. Esittelemme uuden Stadin Kundin ja keskitymme nuoruuden Stadi-elämään ja lauluihin ja niiden taustoihin tuotannossasi. Mulle ei ole tullut koskaan mieleenkään, että osuisko se omalle kohdalle, vaikka olenkin tehnyt pitkään biisejä stadista ja aiheen ympäriltä. ”Mun kotitalo oli Mannerheimintie 45, siinä Nordenskiöldinkadun kulmauksessa. Stadin kundi Hector kelaa Manskun vuosia Laulaja-lauluntekijä sekä radio-ohjelmien juontajana ja toimittajana sekä TV 1:n viihdeohjelmien ohjaajana pitkään toiminut Hector alias Heikki Harma on vuoden 2015 Stadin Kundi. Olen nähnyt Bolliksen eli Pallokentän ja sen ympäristön muutokset himan ikkunasta. Meilahtikin on nykyään jotain ”Länsi-Töölöä”. Myöhemmin lähdin Tölikasta, mutta Tölika ei lähde koskaan minusta.” Heikki Harmalle laaja alue on keskeistä elämässä. Sehän on suuri kunnia. 10 TSILARI 3/2015 H ector on hyvin ilahtunut valinnasta. Kyllä tämä hyvältä tuntuu!” Tölikan kundi Kolmatta polvea stadissa, missä päin. Olen kolmannen polven stadilainen ja ollut Stadin Slangi ry:n jäsen kyllä useita vuosia. Hän tarkentaa sen Taka-Töölöksi, mutta tuhahtaa, kun alati vaihtuvat grynderit muuttavat stadin osien nimiä. Olen katsonut tähän asti sivusta valintoja. Vanha Saharakin on nykyään tekonurtsia.” Hän asui Munkkiniemessä muutaman vuoden, lipsahti Espoon puolelle STADIN KUNDI RISTO KOLANEN SYNTYNYT MANNERHEIMINTIE 87:ÄÄN, SINNE ARAVATALOJEN PUOLELLE LAADEN LÖSSISTÄ. F o to : M ik ko R ei jo la . ”Koko lapsuuden nuoreksi aikuiseksi vietin Tölikassa. Kuinka vanhojen tenniskenttien päälle rakannettiin ensin tekojäärata, Jäästadion ja sitten Jäähalli
”Kaupunginosittain siinä oli eri variaatioita, mutta pääasiassa samat sanat, Nuoret lisäsivät kodissa puhuttuun slangiin kadun kieltä. Nyt Hector on asunut Länsi-Käpylässä parikymmentä vuotta. Jos olimme vaaleatukkaisia, niin tulimme himaan vihreätukkaisina lapsina, koska uimastadikalla käytetty kloorin määrä oli valtava.” Laaden lössi Heikki Harman faija oli töissä suuressa suomalaisessa energiayhtiössä, mutsi oli kotirouva, joka hoiti neljää kakaraa. Olimme aika rauhanomainen porukka. ”Kyllä laulu kertoo täsmälleen Mansku 45 ja 47 talojen kaveruksista. Hectorin lapsuudessa puhuttiin aikalailla perusslangia. Erämaaksi ne moukat kutsuvat tätä stadia ainokaista, johon synnyin ja kasvoin, joka solullani elin korttelikahakat, satamat, joissa soi laulu muista maista... Meidän ja naapuritalojen katoilla kiipeilystä, ja kulmilla luudaamisesta. Uimastadion oli lapsena tärkeä, siellä stadin skidit viettivät kesiään 1950ja 60-lukujen taitteessa. ”Laaden lössi tai jengi oli hetken aikaa. Laulu Stadille on rakkaudenosoitus ja tunteen kirjo kotikaupungille. Ake on kuollut. ”Sinne minäkin menen aikanaan, perhehaudat ovat odottamassa.” Ake, Make, Pera ja mä ”Make duunas kellariin pommin / minä myöskin mukana hommin / ensikänni keralla rommin / annoin ylen niin kuin toisetkin…” Monelle sukupolvelle Ake, Make, Pera ja mä (Hectorock 1 -albumi, 1974) kolahti nuoruuden herkkyydessä ja se on yksi stadilaisin laulu, vaikka Hector itse haluaa mainita Laulun Stadille, joka on erikseen haastattelun lopussa. Kauneuspilkku Stadin poskessa!”, Hector hehkuttaa. Käpylä on toki osittain puutarhakaupunginosa, hieno ja kehittyvä alue, jonne sporakin vielä kulkee. Ja vaikka sen kaduilla puhalsi viima, ja talvi sen saartoi jäillä Sen keväällä herätti elävä kiima ja elämä kaduilla näillä... Mitä stadi oikeasti merkitsee. ”Tarkoitan sitä maisemaa, joka syntyy, kun meidän kulmilta lähtee keskustaan tai Ruskiksen suuntaan, sen metsiin.” Elämä pyöri näillä Manskun kulmilla. Seuralla oli toimitilat ja kanoottivajat Soutustadionia vastapäätä. Kun toimittaja puhuu Käpylästä ”taitelijakylänä”, taitelija itse kiistää sen. Erämaassa on keidas sen antimista noina elokuun iltoina pulppuilee tuhat runoa runoilijalle... Se merkitsee eniten. Se metsä oli meidän seikkailumaailma. ”Rakennus oli arkkitehtonisesti arvokas. Olimme intiaaneja ja muita. ”Ei pidä luulla, että vein mä niiltä kunnian silloin, / kun tuskin uskalsin mä koskee / aroin huulin jotakin poskee, / kuinka paljon, kuinka turhaan hellyyttä mä silloin pelkäsin!” Sipoon kirkko myydään pois Käymme läpi taitelijan stadilauluja. Kaikki samaa Tölikaa. Tölikan kakaroilla ei musta ollut ihan omaa slangia.” Manskun jengillä oli sitten oma nimensä. Se tarkoitti meitä Laakson skutsissa kulkevia korttelin varhaisnuoria. Humallahti ja Käärmesaaren intiaanikesät ”Faija oli Merimelojat -melontaseuran puheenjohtaja. Make on vielä hengissä, kutsuin hänet puhelimessa konserttiinkin muutama vuosi sitten. Valokuvasin Sipoon kirkon kuvasarjana, kun se pudotettiin purkumoukareilla alas. Vihreätukkaisia skidejä kadulla Hector on sanoittanut ja esittänyt ainakin kymmenkunta Helsinkiä eri tavoin käsittelevää laulua. Asfalttiprinssi alkaa: ”Mitä nyt. ”Se on median luoma harhakuva. Mitä puhuvat vieraat kaupungista, joka keväällä neidon viettelee tuonne tuuhean saarnin alle. Jonkin verran oli kahinaa Reijolankadun toiselle puolelle aravataloihin. TSILARI 3/2015 11 >> Haukilahteen. Töölön yhteiskoulu oli Urheilukadulla, ala-aste, silloin kansakoulu toisella puolen Manskua. Paikat ja tunnelmat. Aina sen mukaan mitä leffoja Axa tai Sininen kuu näytti lapsille. Poika Olli sävelsi, Hector sanoitti. Laaden jengin suosikkipaikka oli ratsastusstadikan katsomossa, siellä vedimme salaa röökiä. salkkumiehet nurkissamme häärii, pankit meidän leivän rahaan käärii,/ asfalttiprinssi mä oon !” Sipoon kirkon luona voi vain seistä voimattomana ja lausua: ”Batman, ethän auttaa vois, kun meidän linnat myydään pois?” Stadille Mitä puhuvat vieraat rakkaastani . Niin rakastan sinua, kanssasi lähden taas iltakävelylle, kun hopeinen syys-sade levittää viuhkansa peltikattojen ylle... Faija puhui slangia, mutsi yleiskieltä. Keitä pojat olivat oikeasti. Humallahden rannat ja intiaanikesät Käärmesaaressa olivat tärkeitä paikkoja. (Laulu Stadille, alunperin taiteilijan kynästä, Ei Selityksiä -albumi, 2004) Tsilari_taitto_3-15_17.indd 11 15.6.2015 13.49. Maantieteellinen sijainti ei ole olennaisin. Nukkuva stadi -laulussa (1992) on kaksi polvea yhdessä. Silloin Linnankoskenkadulla asunut Heikki Harma arvosti sitä ”jugendlinnana”, suunnilleen nykyisen Korjaamon ja vaunuhallien paikalla. ”Keskuspuisto eli Laakson skutsi alkoi kulmiltamme. Tietysti Hietsun biitsit ja Hietaniemen hautausmaa olivat tuttuja.” Pinnallista elämää -laulussa (Nuku Idiootti -albumilla 1987) on kohtalon kieltä, jossa Hietsun skrubuun, johtaa lopulta taitelijan tie. Pera oli aina fiktiivinen henkilö, joka koostui useista peroista.” Hectorin mielestä tärkeämpää kuin missä tarina tapahtui, on yleispätevä tunnelma nuoruuden kipeydestä ja hellyydenkaipuusta. Mihin tapahtumat ”sijoittuivat”. Varhainen Asfalttiprinssi (Herra Mirandos -albumi 1973) paikantuu suoraan Sipoon kirkkoon, joka purettiin pois. Sitten oli Käärmesaari, seuran lomasaari Lauttasaaren edustalla, ja siellä jäsenillä oli siirtolapuutarhamökin kokoisia kesämökkejä. Laulaja-toimittaja kirjoittaa juuri muistelmiaan, jonka työnimi on Mansku. Jos oli Zorro, niin sitä, tai sitten oltiin muskettisotureita, tarzaneita tai länkkärisankareita. Oli tärkeä mainita laulussa, paikansi Manskun muutoksen siihen”, Hector kertoo
Hän on vähän ylpeä siitä, että ”vanhan liiton miehenä” teki yhteisjutun räpbändiin, ensimmäisen aallon hiphoppiin. Sain jännetuppitulehduksen, kun napsuttelin kuvamixaajalle 8:n kameran käskytykset ja kuvavalinnat. ”Me oltiin selkeästi akustinen folkrockbändi. ”Ne oli kimppasanat, kundit teki omia riimejä Itä-Helsingistä ja minä omani siihen Wanhan Liiton tyyliin.” Kaivopuiston konsertit televisiossa Heikki teki v:sta -68 v:een -80 Yleisradiossa lukemattomia musiikkiohjelmia, mm. Mutta kaikki eivät ehkä muista televisio-ohjaajan työtä, vaikka se näkyi ulospäin. Kirja ilmestyy 2016, kun on Hectorin 50-vuotisen taitelijataipaleen juhlavuosi. Kaivarissa pääsin hyödyntämään myös Stadin kesän kaunista rantanäkymää, jota koko Suomi sai katsella.” Kirja juhlavuonna 2016 Heikki Harma puhuu tarkasti, koska sanat ovat hänen työtään – sekä tekstintekijänä että toimittajana. Espalla oli paljon jengii. Eturivissä viime vuoden Stadin Kundi Jussi Raittinen Tsilarin päätoimittajan Kari Varvikon kanssa. 2009, kun Yle kutsui hänet tekemään retrosarjaa POP EILEN-TOISSAPÄIVÄNÄ, joka keräsi viiden vuoden ajan sunnuntaiaamuisin puolimiljoonaisen yleisön. Olimme siis ensimmäisen aallon etnotai maailmanmusiikkibändejä. 80-luvulla hän siirtyi TV1:een toimittajaksi ja ohjaajaksi, ja myöhemmin myös MTV:hen. ”Se on tässä nyt tekeillä, hissun kissun. huippusuosittua sarjaa Pop eilen tänään. Erikoisinta ohjelmistossamme oli, että lauloimme hyvin kansainvälisiä biisejä, parhaimmillaan yli 20:llä kielellä. Mun piti ohjata vaistolla. Hän palasi Radioon v. Kun Yleisradio lopetti sarjan, se jatkuu kesäkuusta alkaen Novassa. Mulle se oli hyvää hyvää harjoitteluaikaa sanoittajana, kirjoitin kaikki Cumuluksen tekstit.” Tää on mun stadi -kappaleen (2002) Hector teki sukupolvea nuorempien tekijöiden, Kapasiteettiyksikön kanssa. He kaksi ja larulainen Anki ja Cay Karlsson Mechelininkadulta perustivat Cumuluksen. . Siinä oli jo Pitäjänmäeltä koulutoveri Sakari Lehtinen. Foto: Mikko Reijola. Kirja kertoo mun kehitystarinan muuttuvassa Helsinki-ympäristössä, mitä se oli lapsena 50-luvulla, nuoruudessa 60-luvulla, ja mitä me ollaan nyt.” Jätämme aihiot tarkemmin itse kirjaan. Rankin muisto on, kun Sielun veljet tuli suoraan 1980-luvulla Moskovasta keikalle, eikä ehtinyt kameroiden kanssa harjoitella. 12 TSILARI 3/2015 Les Mirages ja Cumulus Heikki Harma perusti ensimmäisen bändinsä Töölön yhteiskoulussa, Les Mirages. Hän muistaa monet asiat tarkasti, koska tekee kirjaa ensi vuodeksi. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 12 15.6.2015 11.44. Kirja ilmestyy sen kunniaksi. ”Ohjasin televisiolle hupisarjojen, Euroviisujen sun muiden lisäksi myös aika monta suoraa Kaivopuiston rockkonserttia. Sillä ei juuri ollut stadilauluja
Kuhunkin aihepiiriin liittyy kolmentasoisia tekstejä: lyhyt selkokielinen, aihetta syventävä ja aihepiiriin liittyvä kaunokirjallisuusnäyte tai kiinnostava tietotekstikatkelma. Kirjan aiheet etenevät aakkosjärjestyksessä asukkaista jokamiehenoikeuksien ja Nokian kautta tanssilavakulttuuriin, viinanjuontiin ja äitiysneuvoloihin. Arktinen banaani. Ilmoitan sitten, jos tilanne muuttuu.” Selitä tämä sitten maahanmuuttajalle! Kiitos EU:n ja kansainvälistymisen yleensä, nämä asenteet ja miesten mallit ovat onneksi muuttumassa. Huumori ja itseironia ovat paikallaan. Mieskin saa näyttää tunteensa ja itkeä. Jätkät ei puhu eikä pussaa. TSILARI 3/2015 13 Pynn nen ilmo 18. Se palvelee hyvin asiaansa. . Hetkittäin lukija saattaakin epäillä, että näinköhän maahanmuuttajan taitotaso yltää ymmärtämään kaikkea painettua. Tervomaa julkaisi jo vuonna 2003 Kansanvalistusseuran kustantaman Kättä päälle, Suomi-tietoutta maahanmuuttajille. Rapussa ei moikata ja halaaminenkin on vähän vaikeata. Samalla kun suomalainen on Kulkurin iltatähti, hän on myös sitä mieltä, että tosimies ei itke. Taloudellisten huolien lisäksi hän tuntee itsensä hyödyttömäksi. Yhdessä vaikkapa maahanmuuttajan kanssa. Sen sijaan työttömän osa ei ole helppo. TSILARI SUOSITTELEE KARI VARVIKKO TERVETULOA HIENO KIRJA MAAHANMUUTTAJILLE Raija Tervomaa: Tervetuloa, opas Suomen historiaan, kieleen, kulttuuriin ja tapoihin. Kivasti aiheittain kerrottua faktatietoa riittää, mutta samalla kirjoittaja osaa hymyillä meille suomalaisille – varsinkin miehille. ”Olen kerran sanonut, että rakastan sinua. Tervetuloa on helppolukuinen paitsi selkokielisyytensä vuoksi myös siksi, että kirja on mielenkiintoinen. Syleillessään pikkunäppärästi laajaa, hyvin valikoimaansa informaatiokenttää Raija kertoo mielenkiintoisia yksityiskohtia myös tavalliselle kotimaiselle taatelin tallaajalle. Totta sekin, että Suomessa arvostetaan ammattitaitoa kädentaidosta kirjaviisauteen. Kun Tervetuloa on kooltaankin mukavasti povitaskuun tai laukkuun sopiva, sitä on kiva lueskella kesäterassilla kahvikupposen tai olutlasin ääressä. Puhumattakaan selittämään itselleen, miksi suomalainen haluaa olla yksin tai mitä se sisu oikein on. Suosittelen. Tervetuloa onkin aiemman version paranneltu, ajankohtaisempi painos. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 13 15.6.2015 11.44. joulukuuta 2011 20:48:05 S tadin Slangi ry:n tuottelias kirjailija Raija Tervomaa on kirjoittanut – poikkeuksellisesti ei slangilla – kirjan niin maahanmuuttajille kuin muillekin Suomesta ja suomalaisuudesta kiinnostuneille. Yli kaksisataasivuiseen, kovakantiseen taskukokoiseen kirjaan mahtuu hengästyttävän paljon tietoa, olettamuksia ja kummallisuuksia
Heka Laurell skrivas Tsilarissa Teijasta: ”Kliffaa Teijassa oli, et se ei oo pätkääkään diiva, vaik olis vähän varaaki olla.” Friidui ja kundei on aina haastateltu Espan lavalla. Hän oli minulle kuin isä.” Stadin kundiks valittu Fjalar Åsten tsennataan futisdumarina, mut on se duunannu paljon kans Slangin hyväks. Paitsi hyvien kniigojen ansiosta, niin Märtan valintaa hehkutettiin Tsilarssa muutenkin: ”Ku Märta vastaanotti Stadin Slangin spettarin julkistamistilaisuudessa Espan lavalla 12.6., me oltiin kaikki nin ylpeitä Märtasta: vimosen päälle stailin mimmi, ja vaik on snadi ja hento, on sitte sitkee stadilais-sissi! Samana vuonna valkatusta Stadin kundista Åke Blomqvistista skrivattiin Tsilarissa: ”Diplomijoromaikka, opetusneuvos Åke Blomqvist on ehta Stadin kundi kantapäästä hiuslatvoihin ja verta myöten. Siitä Heka Laurell skrivas: ”Se kantsii varmaan ostaa ihan Stadin kundi 2001 tittelin kunniaks!” Vuosi 2002 Stadin friiduks valitusta Vivica Bandlerista skrivattiin: ”stadilainen friidu, jonka elämäntyönä on ollut suomenruotsalaisen kulttuuriperinteen edistäminen perustamallaan Lilla Teatern’in pitkäaikaisena johtajana”. Samana vuonna hallitus päätti vielä nimetä Georg Malmsten Stadin kundiksi post mortum festum. Vuosi 2003 Stadin friiduksi valittiin uutisankkuri Eva Polttila. 14 TSILARI 3/2015 V uosituhannen ekaks Stadin friiduks vuonna 2000 valkattiin kirjailija Märta Tikkanen. Pakenin kotioloja lukemaan Kallion kirjastossa kaikkea laidasta laitaan.” Vuonna 1985 ilmestyneen kniigan Kultasuu Anja on skrivannut Stadin slangiks ja lisää: ”Slangissa on ihailtavaa sen verbaalinen notkeus.” Stadin kundiksi valittiin Paavo Einiö, jota Matti Kohva kuvas: ”Legendaarinen jazzin ja futiksen ystävä, ikinuorekas Paavo – Pave Einiö. Vivica budjas pitkään samoilla kulmilla, niin Annika Hällsten skrivas Tsilarissa: ”Talvella vietti 85-vuotissyntymäpäiviään samassa keittiössä, jonka halkolaatikosta hän pienenä tyttönä tapaili tähystellä ikkunasta.” Aatos Erkkoa pyydettiin uudestaan Stadin kundiksi ja perustelunakin oli: ”kaikille tuttu stadilainen voimahahmo, jonka käden jälki näkyy Stadissa monella tavalla. Sikspä Fjallella oli styrkka mielipide Tsilarin haastattelussakin: ”Jotkut meistä ei diggaa nykyslangia koska ne ei bonjaa sitä. Kukapa meistä ihanan ja huolettoman viisikymmenluvun teineistä ei muistaisi.” Slangista Paavo Einiö funtsaili ”Slangia mä bonjaan, mutta ei sitä tuu spiikattua enää juuri lainkaan. Stadilaisuudesta hän totesi Kohvan Masan skrivaamassa Tsilarin jutussa: ”Kotikaupungissa on helppo asua ja tehdä töitä. Slangi liittyi jo Evan lapsuuteen, kun äiti Brita tapasi Arvo Turtiaisen. Opin lukemaan jo neljän ikäisenä. Nuoruudessa ei juuri muuta puhuttukaan.” VIRVE KUUTAR Vuosien 2000–2009 Stadin friidut ja kundit Stadin friidulle ja kundille ei oo koskaa duunattu ihan tarkkoi valintakriteereitä, kuhan valitut on stadilaisii ja hyvii sellasii. Stadin friidun ja kundin valkkaaminen on buli juttu ja yleensä saa kans medias huomiota. Tsilarista on voinu pluggaa, miks joku on ollu tittelin arvonen. Hän on opettanut Stadin kundeja ja friiduja jo ainaki viidessä sukupolvessa ei vaan joraamaan vaan myös ranskalaisille tavoille eli käyttäytymään silleen ett ladon seinästäki revitty on oppinu sisäsiistiks, kohteliaaks ja hyväkäytöksiseks.” Vuosi 2001 Stadin friiduksi valitun Krunikan giltsin Teija Sopasen kaikki (tai no, ehkä ei ihan junnut) minnaa Suomen neitona ja monivuotisena telkkarifeissinä. SLANGIJENGI Tsilari_taitto_3-15_15.indd 14 15.6.2015 11.44. Enpä ole tosin muuallakaan budjannut”. ”Arvo muutti meille kun olin viiden ikäinen. Atski on kundi, joll on aika sporalippu fikkassa ja joka mieluusti dallaa gartsoilla.”. Stadin kundiksi valkattu Alpo Ruuth paljasti Arska Elon haastattelussa, et siltä oli tulossa nyya kniiga Kallion kundi ei kuole. Entäs sitten! Ei tämä yhdistys kauaa elä vain meidän huruukkojen ja –akkojen voimin.” Vuosi 2004 Stadin friidu kirjailija Anja Snellman vastas Matti Kohvan frooguun, miten siit tuli kirjailija: ”Onneton lapsuus Sörkassa Kallion kirjaston kupeessa
. Kohvan Masa skrivas taas Tsilariin: ”syntyi Stadissa, kävi skolaa Munkassa. Tsyrkan vaikuttaja Esa Siljamäki valittiin Stadin kundiks ja siitä Kohvan Masa skrivas: ”syntyperäinen stadilainen , myös ennen muuta duunissa kaikkein stadilaisimmassa kaupunginosassa Kalliossa.” Vuosi 2006 Stadin friidu Leena Palotie tsennattiin ympäri maailmaa. Tsilari 1/2015 vuoden 1996 Stadin friidu ja kundi . Kirjassa näkyy Kjellin erinomaisen laaja kansan eri piirien tuntemus duunareista vuorineuvoksiin, skrivas Kohvan Masa. Nina Hyvärisestä skrivattu stoori Tsilarissa oli otsikoitu: ”Stadin friidu on aina liikkeessä.” Jutun skrivas Sara Nyberg ja Stadista nyya friidu bamlas: ”Nautin Stadin kesästä, katujen kansainvälisestä hulinasta, menosta ja meiningistä. Ku Olli Ihamäki pyys Raijalta slangipakinoita radioon, tsennas buliki yleisö Stadin friidun. Kirjailija Kjell Westö oli edellisvuonna finnannu Finlandia-palkinnon kniigallaan Missä kuljimme kerran. Se kertoo Stadista vuodesta 1905 talvisotaan saakka. TSILARI 3/2015 15 Vuosi 2005 Stadin friidu Raija Tervomaa on ollu slangijengin kantava voima. Stadi oli jotenkin snadimpi, iisimpi. Hän ajeli taksia opiskeluaikanaan ja soitteli jazzia. Tsilari 2/2015 vuosien 1997-1999 friidut ja kundit Tsilari_taitto_3-15_15.indd 15 15.6.2015 11.44. Haluan olla sykkeessä mukana.” Ilkka Kuusistosta skrivattiin, että Stadin kundi kasvatti poikansa Sipoossa. Ja soittaa edelleen Commander’s Gang –nimisessä kvartetissa sekä laulaa Helsingin Poliisilaulajien kuorossa.” Jukka onki skulannu Commander’s Gang –bändinsä kanssa sen jälkeen Slangin tapahtumissakin, mm. Siltä pohjalta alko syntyy stoorei slangiksi. Vuosi 2008 Tanssitaiteilija. Kirjailija, journalisti ja suomalaisen viihteen historioitsija – ja ehdottomasti yhtään liioittelematta alan elävä tietopankki, valtakunnan pätevin.” Stadin kundii Pentti Arajärvee Raija Tervomaa haastatteli Mäntyniemessä leppoisasti kahvikupin ääressä. Upeen roolin Kati veti jo aika junnuna Stadissa kuvatussa styrkassa leffassa Täältä tullaan elämä vuonna 1980. SLANGIJENGI Tän 20 vjuhlavuoden Tsilareissa minnaillaan aiempia friiduja ja kundeja. Minna Lindgren jatko juttuunsa, ett monipuolinen musiikkimies, säveltäjä, kapellimestari ja entinen oopperajohtaja Ilkka Kuusisto eläkkeellä palas lapsuudenkotiinsa Töölöön. Espan lavalla. Skoudesta tuli Stadin kundi, ku Jukka Riikonen valkattiin. Vuosi 2009 Kun Maarit Niiniluoto valkattiin Stadin friiduks, skrivas Outi Pakkanen: ”Tuoreen Stadin friidun työura on niin pitkä ja monipuolinen, että pelkästään se olisi täyttynyt helposti yhden aukeaman tästä lehdestä. Broidin kanssa kuljettiin kahdestaan leikkikouluun Viiskulmaan. Niinku Kohvan Masa skrivas: ”Oli ilo ja kunnia päästä haastattelemaan erästä monista kansainvälisistä huippunaisistamme, genetiikan tutkijaa professori Leena Palotietä. Poliisiksi Jukka ryhtyi sattumalta. Kielestä Raija skrivas: ”Slangin ymmärtäminen ei tohtorille kuulemma tuota vaikeuksia, olipa kyseessä vanhempi tai uudempi kielimuoto.” Lapsuutensa Stadista Pena bamlas: ”Kotini oli Fredan ja Lönkan kulmassa. Vieraat olivat hyvin otettuja ja ihastuneita Stadista – eikä syyttä”. Vuosi 2007 Näyttelijä Kati Outinen tsennataan monista päärooleistaan Aki Kaurismäen leffoissa. Paikalla oli yli 100 genetiikan tutkijaa kaikkialta maailmasta. Äskettäin Leena veti kansainvälistä Human Genetics organization kansainvälistä kongressia Finlandiatalossa. Matti Kohva skrivas, miten äikän maikkaa oli pyydetty messiin Slangin hallitukseen ja sit slangiskabaan. Sarjassa on julkastu:
1999 tuli kuluneeksi 60 vuotta, kun JR 11 (Ässärykmentti) alettiin kuormata juniin ja lähettää Karjalan kannakselle valmistautumaan mahdolliseen Talvikriguun. SLANGIJENGI Tsilari_taitto_3-15_15.indd 16 15.6.2015 11.44. Klaude veti niin hienon show, jota harvoin näkee. Joissakin skaboissa oli eri sarjat friiduille ja kundeille. Stadin Slangi ry:n edustajat: pj. Tämän skrivaaja lonskas rutsarin venevuokraamosta ja rutsas tsökaamaan sen kellumasta ja toi rantsuun. Joku sai halvalla hyvän vesitiiviin klokun. 16 TSILARI 3/2015 K eväällä 1999 Slangin hallituksen kokouksessa Klaude stikkas funtsattavaks fiksun idean ”Stadin perinnepäivästä”, joka pidetään kesällä. Sprikistä Klaude skrivaa v. Foto Heikki Laurell. Paikalla nähtiin myös vuoden Stadin kundi Åke Blomqvist, joka näytti viihtyvän hyvin. Skabattiin myös Formula Neppis Stadi Grand Prix. Vasemmalta hallituksen jäsenet: Atte Lintuniemi, Ossi Jussila ja Arska Soisalo. 3000 Kolmas bamlausdirika Stadin Slangi ry:n perustajajäseniin (nro 2) kuulunut Klaus ”Klaude” Bremer valittiin bamlausdirikaksi vuosiksi 1999–2000. Klaus Bremer sekä hallituksen jäsenet Atte Lintuniemi ja Arno Soisalo laskivat ekan kerran blumsterit ”Haavoittuneelle Leijonalle” Alli Tryggin puistossa pidetyssä muistotilaisuudessa. ARSKA SOISALO Kuvassa etualalla bamlausdirika ”Stadin kansallispuvussa” bamlaamassa yleisölle. Yleisö kiemurteli naurusta. tsieguraa bulimpaan nälkään. Hän on födjannu Stadissa 3.11.1938. Ilma näytti uhkaavalta, koska oli regnannu aamusta alkaen kuin ”Esteristä”. Sinne oli myös Stadin brankkarit tuonu bulin tikasauton, joka oli erityisesti pikkukundien mielenkiinnon kohde. päivä v. tanssinopettaja, opetusneuvos Åke Blomqvist Kappelin viereen bygatulla tilapäisellä lavalla, koska soittolava oli remontissa. Titteliä oli anonut Stadin Slangi ry. Paikalle oli saatu Raimo ”Höyry” Häyrinen juontamaan ja muutenkin hauskuuttamaan jengiä sutkauksillaan. Klaude käväs kopterillaan Töölönlahden yläpuolella 200 metrissä ja stikkas Timex-merkkisen klokun jonkkaan. Stadin II Perinnegeimit Tokat perinnegeimit järkättiin 17.8.2000 samassa mestassa kuin ekatkin. Jengiäkin oli koleasta säästä huolimatta paikalla n. Brankkarit piti myös näyttävän pelastusharjoituksen skönellä. Just ku skabojen piti alkaa, niin suulis alko kriinaa ja päästiin faardiin. Eka Perinnepäivä pidettiin 19.8.1999 Hesperian puistossa ja Töölönlahden rantsussa. Skabojen tulosluettelot ja finnaajien nimet julkaistiin Tsilarissa. Silloin skabattiin mm. Töölönlahden poikkiuinnissa, Töölönlahden regatassa, snarahyppelyssä, skrubussa, paperiliidokkien byggaamisessa ja lennättämisessä. 2007 ilmestyneessä Stadin Slangi ry:n 10-vuotisjuhlajulkaisussa "Niin gimis on Stadi". Sen jälkeen se jissattiin paikalla olijoiden kesken. Skrubua skulas vähän gamlemmat stadilaiset ”uhkapeliluonteensa” vuoksi. Blummat Ässille ja joraten Espalla Lokakuun 13. Kansallispuvun Klaude oli teettänyt 1920ja 1930-lukujen sakilaisten kledjujen malliin, siihen kuului myös merimiesskjorda ja staili bresa. Siitä tuli suurmenestys, paikalle tuli arviolta 4500 stadilaista tutustumaan ja muistelemaan lapsuutensa brassauksia ja pelejä. Helsinki päivänä 12.6.2000 julkistettiin Stadin friiduksi kirjailija Märta Tikkanen ja Stadin kundiksi dipl. Tämä Stadin friidun ja kundin julkistaminen oli yhdistyksen tähän päivään asti hauskin julkistaminen. Siellä skabattiin samoissa lajeissa kuin edellisenä vuotena. Paikalla oli grilli, josta sai slumppaa mm. Hän toimi hallituksen jäsenenä 1995–1997. Virallisena ohjelmana oli, kun bamlausdirika luovutti Tasavallan Pressan ja pääministerin allekirjoittaman spettarin, jossa kaveerattiin, että laupeudentyöntekijä Veikko Hurstista on tehty sosiaalineuvos
Bremer on koulutukseltaan diplomiekonomi. 1978 hän perusti oman lehtikustantamon Kustannus Oy Autotekniikan (v:sta 1991 B Yhtiöt Oy), jonka hallituksen päätoimisena puheenjohtajana toimii edelleen. Tän juhlavuoden Tsilareissa minnaillaan aiempia bamiksia. . Hän tuli tunnetuksi myös Radio Cityn lentävänä liikennereportterina ”Klaude Kopterina” vuosina 1989 2000. Tempaus sai vilt huomiota mediassa. Hyvän yleisömenestyksen takia päätettiin järkätä III Stadin Perinnegeimit 16.8.2001. Tässä oli Klauden bamlausdirikakauden kohokohdat. Vilt muutakin duunattii ja suunniteltii, mutta nämä jäivät erityisesti mieleen. Klaude kohautti folkkaa toisen kerran mennessään pressan Itsenäisyyspäivän vastaanotolle ”Stadin kansallispuvussa”. Oli se niin kliffaa touhuta siellä rantsussa. Edustajana hän tuli tunnetuksi liikenneasioiden ajamisesta ja erityisesti yksityisautoilun puolestapuhujana. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 17 15.6.2015 11.44. Hän oli myös Stadin kaupunginvaltuustossa RKP:n ryhmässä sitoutumattomana 1993 – 2000 sekä samalla kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen. Tsilari 1: Vode Sulander. Foto Heikki Laurell. Hän ei enää asettunut ehdokkaaksi v. Snadisti Klauden muista harrastuksista Hän kerkis osallistua myös politiikan tekoon Slangin toiminnan ohella. Kansanedustajakausi kesti 1995 – 2003. 2003 eduskuntaan. Hänet valittiin RKP:n listalta sitoutumattomana edustajana eduskuntaan. Se kuulu Elisabeth Rehnin suusta sveduks: ”voi kauhee minkä näkönen toi on”. Aiemmin on skrivattu: . Tsilari 2: Matti Herlevi. SLANGIJENGI Kuvassa Klaude tsaivaa Stadin friidu Märta Tikkasen kanssa lavalla. Hän yritti myös muuttaa kansanedustajien pukeutumiskoodia edustajakaverinsa kanssa tullessaan kerran eduskunnan istuntoon siistit polvihousut, polvisukat ja hyvin plankatut tsengat klabbeissaan. TSILARI 3/2015 17 henkeä, tsieguraakin plisattii n. . V. Klaude kaveeras myöhemmin lysnanneensa yhen ainoan pahan arvostelun. 700 kpl
Kaks jengii Stadista Tähtirintojen nousu tarkoitti sitä, että Veikkausliigakauden 2015-16 ehdottomasti odotetuimmat skabailut käydään juuri Klubin ja HIFK:n välillä. Yleisöäkin varmasti riittää jatkossa, sillä eka matsi oli hyytävästä tuulesta huolimatta loppuunmyyty jo hyvissä ajoin. Sen sijaan tähtirinnat on pärjänny hokin puolella enemmän tai vähemmän kiitettävästi. Jokainen menestyvä suomalainen palloilusarja tarvitsee yhden stadilaisen jengin, mielummin kaksi. Vuosi oli 1972, kun HIFK viimeksi kohtasi Klubin raitapaidat. 18 TSILARI 3/2015 S kabailu kuningaslajissa ei ole uutta, sillä ensimmäinen Stadin derby pelattiin jo 106 vuotta sitten vuonna 1909 Kaisaniemen hiekkakentsulla. Paikalla oli alle neljä kiloo katsojii ja bolliksella häärivät monelle nykyfanille tuntemattomat jätkät, kuten Roto Paatelainen ja Kalervo Paananen. Täydellä Sonera Stadionilla molemminpuolisia huutajia oli 10 071, mikä on myös uusi Stadin derbyjen katsojaennätys. Klubin lätkäajat eivät ehkä enää koskaan palaa, mutta Stadin futisherruus on taas tänä vuonna pitkästä aikaa jaossa. Ensimmäinen, 23.4.2015 väännetty kamppailu Klubin ja HIFK:n välillä päättyi kutkuttavasti tasan 1-1 ja jätti Stadin herruuden edelleen avoimeksi. Toisella on iso kendoleima otsassa, toinen taas on Suomen menestynein jaripallojengi. Tuolloin HIFK rökitti Klubia peräti 7-0, mutta tulos ei ennustanut tulevaisuuden kehityslinjoja. Sellaiseksi myös HIFK oli monen vuosikymmenen ajan matkalla. Vuosien taaperrus lähiöiden pikkukentsuilta päättyi lopullisesti vasta viime syksynä, kun HIFK nousi Veikkausliigaan voitettuaan viimeisen divarimatsinsa dramaattisten vaiheiden jälkeen. . Klubin puolella taas emoseura oli suurissa massiongelmissa omien lätkäsijoitustensa takia ja lopulta raitapaidat luopui kokonaan muun muassa juuri kiekosta ja alkoi panostaa pelkästään futikseen. Paanasen kanuunan laulettua Klubin voittoon kyseissä matsissa HIFK:n tuska kasvoi ja kauden jälkeen alkoi sen totaalinen syöksy pohjalle. 60-luvulta lähtien HIFK:sta oli alkanut kehittyä lätkään Suomeen tunnetuin brändi ja kendo rupesi pikku hiljaa hallitsemaan koko seuraa. Pitkään näiden jengien välinen skabailu oli tasaista, mutta 70-luvulta alkaen ero repsahti. Klubista ykkösfutisjengi, HIFK vuosia mutadivareissa Seurojen erilaiset toimintastrategiat ovat myös näkyneet niiden viime vuosikymmenten urheilumenestyksessä. HIFK taas ei ole edes skulannut futista pääsarjassa 43 vuoteen, vaan jengi pyöri vuosia mutadivareissa Ämpsien, Kiffenin ja muiden legendaaristen, mutta taantuneiden seurojen kera. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 18 15.6.2015 11.46. Klubista kasvoi Suomen ykkösfutisjengi, jolla on tänä päivänä 27 futiksen Suomen mestaruutta, ja joka on pelannut Euroopan huippusarjoissa aina Chämppäriä myöten. KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Stadin Derby HIFK ja HJK, tähtirinnat ja raitapaidat, ehkä kaksi Stadin legendaarisinta urheiluseuraa. Jengin ja median kiinnostus on Suomen futisskeneen nähden täysin poikkeuksellista
Stadilainen futis alkaa kiinnostamaan. Yleensä noi aviisit ei hirveesti skrivaa futiksesta mutta nyt oli stooreja ulkona jo useita viikkoja ennen matsia. Bulille massalle ei Stadis oo enää vaan Klubia, vaan tääl on nyt myös IFK. IFK:n kanssa vedetään ihan normaalisti: kuin stadilainen toiselle stadilaiselle. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 19 15.6.2015 11.47. Olihan se ihan mieletön tapahtuma. Flabatkin meni hetkessä. Seurat teki kuitenkin hyvää duunia ja palvelut pelas ainakin omaan öögaan tosi kurantisti täydellä stadikalla. Ei olla enää kesäl klubi ja talvel IFK, vaan aina IFK! Kyllä siis uskon, että tästä tulee se Suomen ja Stadin seuratuin matsi IFK-Narrien tilalle. Tietysti sitä on jääny elämään kanssa jotain semmosia fraaseja, mitä kukaan Kingien ulkopuolelta ei tsennaa. Ei yhtään tyhjää penkkiä missään. Riippuu varmasti paljon siitä, kuinka hyvin IFK skulaa derbyissä HJK:ta vastaan. Lättäjalat duunaa mitä lättäjalat duunaa, ei oo mun homma ottaa kantaa niitten tekemisiin. 3 Derbyn ympärillä puhuttiin paljon mahdollisist skragiksist, jotka kuiteski jäivät varsin vähäisiksi. Mutta kehitys loppuu tyytyväisyyteen ja kyllä me se Klubi vielä tällä kaudella rökitetään! 2 Mitä tykkäsit Kingien toiminnasta ennen peliä, mutta ennen kaikkea myös sen aikana, jos vertaat sitä HJK:n faneihin. Terassit ja kadut oli hallus, vedettiin stydil possel ja leveel virneel, Stadi on punanen! Selkein ero oli mentaliteetissa, me painettiin bulimmalla! Kun hupiklubin marssi meni Manskun jalkakäytäviä pitkin ja venttas risteykses että kiesit stoppais, meillä oli koko Urheilukatu hallus! Siihen päälle vielä koko ysikybänen ihan karmeella brenolla, ei paljoo kuulunu toisesta päädystä. Onko havaittavissa, että Stadin kilpaurheiluskene olis siirtymässä lätkän puolelta futikseen. TSILARI 3/2015 19 F o to : Je re N ev al ai n en TSILARI HAASTATTELI HIFK:N FANIRYHMITTYMÄ STADIN KINGIEN EDUSTAJAA TAPAHTUMASTA: 1 Millainen fiilis sinulle Kingien edustajana jäi ensimmäisestä Stadin derbystä. 4 HIFK ja Jokerit skabasivat kendon puolel reilut 50 vuotta ennen kuin narrit poistui Suomen kiekkosarjoista vuonna 2014. Millaista kieltä Stadin Kingit käyttävät keskenään ja bamlatessaan HIFK:n emoseuran kans. Kyllä me käytetään jonkun verran Stadin Slangia. Se, onko kaikki suoraan hokilta pois, on vaikea sanoa, mutta kyllä ainakin futiksen kiinnostus tulee selkeesti kasvamaan. Jengi kuitenkin valitsee jo puoliaan ja todellinen skaba siitä, onko stadi röda vai sinivalkonen on jo alkanu. 5 Stadin Slangi ry:n jäsenille kieli on luonnollisesti tärkeä tekijä. Mitä mielt matsin etukäteisvalmisteluista (neuvottelut skoudejen ja seurojen kanssa, turvajärjestelyt jne.). Niin moni on natiivi siinä. Kunhan IFK vaan hoitaa asiansa siihen kondikseen, että ne nähdään Veikkausliigassa vielä pitkään. Me Kingit ollaan tsennattu se aina, mutta on ollu siisti tsiigaa, kuinka muutkin stadilaiset bonjaa sen nyt. Ja se fiilis kun Korhonen duunas 1-1 pilkulta, ay caramba! Tuntu, että se kaikki oli palkinto siitä, kun oltiin vajaa kymmenen vuotta sitten jossain kolmosdivarissa chanttaamassa kolmenkymmenen jäbän kanssa jonkun kumpareen päällä ilman mitään oikeeta katsomoa. Enkä näe mitään syytä, miksei ne näin tekis! Uusia jäbiä valuu tasaseen tahtiin mestoille tsiigaamaan matseja, viime derbystä ulos jääneet skaffaa flabansa entistä aikasemmin, matsi myy entistä aiemmin loppuun ja hulina derbyn ympärillä alkaa jo viikkoja ennen. Ehkä blandataan skidisti enemmän sanoja sveduista messiin kuin tavallisen paljasjalkaisen stadilaisen kanssa bamlatessa
Nastaa oli kans spruitata vodaa suoraan tuubista tai niist pyssyist. Osa niist oli tosi buleja, faija sanoi, et harvinaisen monta. Kliffaa meillä kaikilla kuiteski oli, etenkin ku mä lähettelin sellaista klabbilla polkaistavaa ilman voimalla skulaavaa välkkyvää rakettia ja kaikki hurras. Sitä ku viel vähä tuunas ahomansikal ni avot! Sveduiski me käytiin bongaamassa Pippi Långstrump, siel Visbyssä. Sen sijaan mä diggasin tosi bulisti ravustamiset, tai niinku ennen sanottiin, kravustamisest. Vähän niitä himmas ku vedin piruetin stagan kaa. Mä kyl diggaan enemmän tota jälkimmäistä vaik ei sil veivaamisel mitää fisuu tullukaan. Oli tosi nastaa simmata siellä ja mul oli kanssa sellainen dyykkausputki, jonka läpi pysty hengittää ja maskilla näki tosi hyvin botneen ja abboreita. PS kiitti vielä siitä viimevuotisesta lippiksestä, on ollu borsa päässä kuten fotost voi hiffaa. Landen vintiltä löydettiin kaikkee nastaa kamaa, erityisest mä innostuin yhest vanhast uunist ja baakasin kaikenlaista torttuu jengille. Tsaukki vaan, Uki . Sit kesis taas loppu ja me muutettiin Stadiin meidän landelta Espoosta. Mä olin kans aika fiiliksissä ku meiän plotti lämpeni parhaimmillaan 25 gradiin saakka. Stadissa meil on tramppa, josta mä oikeesti diggaan ja on nastaa pomppia siel mun neiborin kundin kaa. Ja mun broidi skulas skittaa ja opetti muakin. No se hetki on ny. Jengin jangsteriosaston kuulumisia UKI JA KARI JANGSTERIT Moi, mä oon Uki ja virittelen mertaa aika fiiliksissä Tsilari_taitto_3-15_15.indd 20 15.6.2015 11.47. Ja mä duunasin pisteen kans mun kaunoskrinnauksen ku siel ei ollu muita kundeja ja aloitin lätkätreenit. Kliffointa sen himas oli ku pääs laskee liukumäkee sielt vinalta suoraa pihalle. Ne sano, et muuten tosi nastaa skruudata niitä mut kuulemma sandi vähän rapisi leegoissa. Silloin päätin muskarin sijasta ruveta treenaa jotain kielipeliä. Mut nastoja kundeja kaikki. Pidettiin kahdet rapubileet ja jengi laulo hurrilauluja. Mut sitä mä en digannu ku koko ajan piti laittaa kräämii ku soolis kuulemma skriinas nii paljo. Mä olin rutsarin peräsimessä, lyftasin kaikki merrat ja saatiin parina iltana tasan huntti niitä. Ja mustikkamjölkkis oli mun feivoritti. Väillä ne liippas tosi läheltä mut ei niitä saanut ainakaan handulla kii. Kesä meni kliffasti ja me metskattiin faijan kaa mut mulle ei ihan selvinny tarkoittaakse, että pitää olla liero koukussa vai voiks vaan heittä skebaa. Ja samal sai kirmata nakuna. Faija on ihan kade ku sil ei oo vielä sellast. Sehän ei oo mulle mikään probis ku mä oon siel hurridaagigsessa mut sitä sunfarallaleita mä en kyl oiken bonjaa. Ja sit käytiin slidaamassa sellasessa vodaparkissa tosi buleja rännejä, jotka päätty erikokoisiin plotteihin. 20 TSILARI 3/2015 H audi taas! Vuos sitte mä skrivasin sen ekan jutun tähän läpyskään ja taisin lupailla et kerron lisää stoorii taas ku femma on tullu täyteen. Ehkä mä taas vuoden päästä skrivaan kui mul skulaa. Ku tarjolla ei ollu muuta, niin menin kanteletreeneihin. Aika monet kyl budjaa siel ihan vuoden ympärikin. Vähän spennas siel vinalla ku kaikenlaiset gubbet piti mölyy ja spotit välkky. Tuli meinaan skimbat yllärinä ja niillä on nyt ekat bärtsit koluttu. Toi öinen boltsi on rundannu noi kakstoista varvia täyttä mollotusta ja aattelin vähän pamlata mitä meitsi on duunaillu tona aikana
Nuorten koulutustaustalla ei slangiin liitettyjen oletusten vastaisesti ollut lähes ollenkaan yhteyttä. Toisin kuin Stadin slangin syntymisen aikoihin, nuorten oma puhe ei siis edusta irtiottoa vanhempien käyttämästä kielimuodosta vaan pikemminkin mukailee sitä. Osalle slangi kuvastaa enemmän omien isovanhempien ja vanhempien käyttämää kielimuotoa kuin nuorille ominaista puhetta. Aihepiirit Slangissa identifioituminen juuri helsinkiläiseksi näkyy erityisesti paikannimissä ja valtaosa aineistoni haastateltavista mieltääkin nimityksen stadi juuri helsinkiläisten käyttämäksi nimitykseksi heidän omasta kotikaupungistaan. Tekstissä mainitut lähteet PAUNONEN, HEIKKI 2000: Stadin slangi historiallisena, kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä. Pitävätkö nuoret itse slangin puhumista tavoiteltavana vai pyrkivätkö he välttämään slangivarianttien käyttöä omassa puheessaan. Muita runsaasti käytettyjä slangimuotoja ovat esimerkiksi dösä, stoge, steissi ja tsygä. – Virittäjä 110 s.336–364. Kaikki ovat syntyperäisiä helsinkiläisiä ja heidän äidinkielensä on suomi, kolme on kaksikielisiä. Toisin kuin yleisesti on oletettu, ammattioppilaitoksessa opiskelevien nuorten puhe ei sisältänyt enemmän slangivariantteja kuin lukiossa opiskelevien nuorten puhe. Vanhalle Stadin slangille ominaiseen tapaan myös aineistoni 1990-luvulla syntyneiden nuorten käyttämä slangi kuvastaa vahvasti heidän omaa elinpiiriään: heidän käyttämänsä slangisanasto liittyy vahvasti kaupunkiin ja siellä liikkumiseen, koulunkäyntiin, eri tunnetiloihin ja adjektiiveihin (magee/makee, siisti, urpo, kämänen) harrastuksiin, tekemistä ja olemista kuvaileviin ilmauksiin (duunaa, tehä duunia, hengaa, säätää, venaa) sekä tupakointiin (stenkku, stendari, stidit, rööki) ja bileisiin. Seitsemän opiskelee lukiossa ja kaksi ammattioppilaitoksessa. Slangin käyttäjät Tutkimuksen perusteella nuorten oma suhtautuminen slanginkäyttöön vaihtelee: osa nuorista kokee slangin stadilaisten omaksi yhteiseksi kieleksi, jota tulee käytettyä luontaisesti erityisesti muiden stadilaisten kanssa kommunikoitaessa. Tulosten perusteella helsinkiläisnuoret käyttävät yhä monipuolisesti erilaisia slangisanoja, myös jo vanhaan Stadin slangiin kuuluneita slangi-ilmauksia, kuten fikkari, lande, lungi, portsari, safka, snadi, stoge ja stidit. Oma tutkimusaineistoni ei pienen kokonsa puolesta taipunut tilastollisten yleistysten tai laajan kokonaiskuvan hahmottamiseen, mutta tarjoaa kuitenkin kurkistuksen slangin nykytilaan muutaman helsinkiläisnuoren puheessa. Pro gradu-tutkielmani kaikkine tuloksineen ja aineistosta löytyvine slangisanoineen löytyy myös verkosta: https://helda. Lukiossa ja ammattioppilaitoksessa opiskelevien nuorten käyttämät slangisanat eivät myöskään poikenneet radikaalisti toisistaan. Periaatteessa aineistostani löytyvät merkitysryhmät vastaavat siis hyvin Heikki Paunosen aiemmin esittelemiä, slangin keskeisiä aihepiirejä (Paunonen 2006a: 336–364). TSILARI 3/2015 21 V uoden 2014 lopulla valmistunut pro gradu -tutkielmani Voiksä stikkaa mulle stidit ku mullon stendari bänks. Toinen aihepiiri, johon liittyviä slangisanoja aineistoni nuoret suosivat, ovat ihmisiä, ihmisryhmiä ja perheenjäseniä koskevat nimitykset, kuten broidi, faija, mutsi, systeri, jengi, stadilainen ja lissu. – Heikki & Marjatta Paunonen (toim.) Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii – Stadin slangin suursanakirja s. Slangi elää Tutkimukseni osoittaa, että Stadin slangi on edelleen elinvoimainen, helsinkiläisten oma kielimuoto. – Havaintoja syntyperäisten helsinkiläisnuorten slanginkäytöstä käsittelee slangisanaston käyttöä yhdeksän 16–19-vuotiaan helsinkiläisnuoren puheessa. ERIKA VIERTO STADI JA SLANGI Havaintoja helsinkiläisnuorten slanginkäytöstä Tsilari_taitto_3-15_15.indd 21 15.6.2015 11.47. Aineistoni nuorten osalta oli havaittavissa myös viitteitä siitä, että nuoret, joiden molemmat tai toinen vanhemmista oli syntyperäisiä helsinkiläisiä, käyttivät huomattavasti monipuolisemmin ja runsaammin slangivariantteja puheessaan. Kotikielen seura, Helsinki. 14–44. PAUNONEN, HEIKKI 2006a: Synonymia Helsingin slangissa. Helsinki. Paikannimien lisäksi suuri osa nuorista käyttää slanginimityksiä kulkuvälineistä ja esimerkiksi rautatieasemasta. helsinki.fi/handle/10138/136572 Puhuvatko helsinkiläisnuoret vielä slangia vai onko se väistymässä yleisen Helsingin puhekielen tieltä. Osa nuorista taas kokee slangin käytön väkinäiseksi ja epätoivotuksi. Stadin slangi ei siis ole vielä kuollut ja kuopattu, vaan elää helsinkiläisnuorten puheessa muutenkin kuin muiston tasolla. . Erityisesti raitiovaunu on informanttien puheessa slangimuodossaan spora
Katajanokan Haukkoihin. Yleensä meedus oli Pirhosen Riibert, Varheen Kimmo, Kostiaisen Koimo, Lehtosen Ile ja Masa ja kolme STADIN MESTAT JUSSI LUUKKO SEPPARIN KUNDI SEPPARIN KUNDIT OSA 2 Suuri osa meist jäbistä sporttas ja me harrastettiin lajia ku lajia aina mahiksen ja vuodenajan mukaan. Jumppasaliin oli byggattu oikea kehä ja domarina oli joku bokrailun vanha Suomen mestari. Siin brenkku döfas liite, mut oli se taitava jälli. Mulla oli himas Martti Jukolan futiskirja, josta mä tsökasin kundia Siel oli sen fotokin ja teksti: 30-luvun legendaarinen vasen väli, 38 landslaagia. Ei me sitäkään oikein snajuttu, et Ibe hävisi, vaikka sen vastustaja meidän mielest luudas Ibee vaan haneen niin kuin Springemar Johansson Olympialaisissa. Useimmille tuli kuitenkin esteeksi kunnon skrinnareiden hankinta. Ku pilli soi ja sai bokraa, Stuiban ja mun handut rundas ku vindiksen siivet. Innokkaimmat meistä meni skulaan pesisseuroihinkin mm. Sepparin kundeina itteensä pitvät jällit budjas pääosiltaan Sepänkatu 13-19 taloissa, aivan Agricolan tsyrkan höörnillä. Meeduun oli eksynyt pari kundii myös Vuorimiehenkadun Sepparin puoleisest talosta. Eikä sen jälkeen kulunut ku pari sekkaa, kun domari tarras taas meitä niskasta kiinni ja böijas meidät köyden alta kehäst vek ilmoittaen, että meidät oli diskattu tappelun vuoksi. Itse Suomen bokrailun isä Viktor Smedskin kävi moikkaamassa meitä. Sepparin kentsulla skulattiin niin pesistä ku futistakin. Näin synty lattari, jolla voi tulla Kaivarin jyrkkiäkin kaltseja alas ja duunaa tiukkoja kurvia. ESP:n suosio perustui hyvin monipuoliseen toimintaan. Siihen aikaan oli myös tapana, et kun skimbat katkes jyrsittiin skeglulla skimban kärki rundaks nysäks ja soogattiin tsengan takaa pätkä vek. Pesis oli yllättävän suosittua jopa niin, että TYPYkän skole skulas oppiksien Suomen mestisfinaalissa Vimpelin landeskolea vastaan. Peippas meidät kaikki. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 22 15.6.2015 11.47. ESP:n toiminnassa olen skulannut pingistä ja korista, bokrannut ja brotannut, ollut yleisurheiluskaboissa Suomenlinnan kentsulla, kelkkailukisoissa Kaivarissa tai suunnistamassa Laajasalossa. Niillä oli hyvä skrinnata sitte Kaivarista takasi Seppariin. Sepparilt Eltsuun ja Kaivariin Usein me skuffattiin myös Eltsun kentsulle sporttaan. Mitä korikseen tulee, niin me kundit hiffattiin, että jumppasali oli tyhjänä tiistaisin ja torstaisin iltapäivällä. Ei me Stuiban kanssa kyllä sitä bonjattu, sillä kyl meidän mielest turpiinhan sitä bokrailussa pitää vetää. Vuoristo sai lempinimen ”Punis” ihonsa punakasta väristä johtuen ja Manninen oli Eki vaan. Kerran bokrailuskaboissa mulla oli matsi Stuibaa vastaan. Eihän se mikään buli töyssy ollut, mutta olihan siinä sentään puusta byggattu ylämäki. Talvisin lätkä olisi ollut poikaa ja toki sitä skulattiinkin. No tottakai me sanottiin, et tuu jengiin vaan. Sitte se domari sano: ”Bogratkaa älkääkä flaidatko.” Sit me saatiin taas takoo. ESP ja sen merkitys kulmien kundeille ESP:n (Eteläisen Seurakunnan Pojat) toiminta 50-luvun Rööperin bulien ikäluokkien parissa oli todella tärkeää. Ku ei ollu fyrkkaa niin ei ollu fyrkkaa. Kyllä se antoi riittävää haastetta meidän puupulikoille ja rotanloukkusiteille. Korkeushyppy ja aitajuoksu oli niin vänkää, että pari meistä otti osaa aitajuoksun koululaisskaboihinkin ja sai siitä fribarit SuomiRuotsi maaotteluun. 22 TSILARI 3/2015 F udiksesta muistan kerran ku aika deekun näköinen veijari pyysi päästä skulaan meeduun. Mutta sitten mä tsennasin kun buli handu otti mua niskasta ja veti Stuibasta irti. Sillä oli Agricolan tsyrkan sivusiivessä snadi jumppasali, useampia kertsihuoneita ja bulimpaan lauantai-illan kokoontumiseen voitiin käyttää seurakuntasalia. Sporttilajeja oli laajan skaalan mukaisesti. Mut Varheen Panu innostu olemaan lätkämolari niin, et se itte byggas maalinkin, jonka raahas joka päivä talomme eteen. Seurakunnan vaksina oli Hilta-täti niminen vanha daami, jota oli helppo peippaa ja niin me skulattiin sitten korista. Ku skulis oli finis mä kysäisin sen nimee. Talvella Kaivariin houkutteli siellä oleva hyppyrimäki Hynda. Kuiteski äkkiä me saatiin varoitus tappelemisesta. Sen vetäjillä aluksi Anderssonin Kallena tunnetulla Erkki Arhinmäellä ja sitten Eki Mannisella sekä Armas Vuoristolla oli merkittävä rooli useimpien Sepparinkin jäbien hommissa. Siin molensa edessä se saatto staijaa lähes koko päivän ja kuka tahansa sai laukoo kuteja, joita Panu ansiokkasti torju
Kerran me porukalla hyyrattiin kokonainen laiva, jolla jyskytettiin Utöhön. Niinpä kertsiin jäljelle jäikin sitten vain hilseet ja mammarit. Sunnuntaisin iltapäivällä, kun kaikki päivän hölmöydet oli jo ohi, oli sit poikatsyrkka Agricolan tsyrkas. Pari kertaa vuodessa treffataan yleensä Viiskulmassa olevassa raflassa – meille vain Primulan kulmassa. Lauantai-iltaisin oli sitte buli kertsiilta. Skruudattiin ja yövyttiin botskissa ja bamlattiin mukavia. Rantsu ja sköne on aina merkinnyt meille kundeille paljon. Sillä oli oma nyklakin jumppasaliin. – Meil oli into niin kova, et me suunniteltiin omat pelikledjutkin ja otettiin ittellemme jenkkinimi Globetrotters. Leffat oli niin sanottu ”Filmikamari” käynyt sökaamassa yhest filmivuokraamosta. Ekaks oli joku piirretty kuten esimerkiksi Kippari Kalle, sitten tuli vanha jenkki Mickey Rooney hupileffa ja illan kruunas sit skooparifilmi, joka päätty siihen, et sankari sekstas jotain giltsii. Täytyihän sen ollakin, sill peippashan se Jyryssä, joka oli Sörkän puolen mestisseura. Ana ja Jussi Luukko Panu Varheen lätkämole Sepparin kundien korisjengi Globetrotters Tsilari_taitto_3-15_15.indd 23 15.6.2015 11.47. Me kundit ei snajuttu, mistä se oli sen forannut. Se ei kestänyt ku noin puol timmee niin et barskitki kundit jakso olla meedus. Vanhat siteet Seppariin ovat yhä vieläkin kuitenkin säilyneet. Fiilis ja siteet Seppariin säilyvät On klaaria, et pääosa Sepparin kundeista budjaa jo muualla – osa jopa landestadeissa. Valitettavasti ESP:n vapaaehtoistyötä tehneet ohjaajat siirtyivät muihin hommiin ja aika alkoi muuttua. Nykyään on jo vaimotkin otettu meeduun. Täytyy vain todeta, et aina stooria riittää ja kliffaa on treffata. Välistä saimme tosi kovaa seuraa, kun Cederbergin Ana ilmesty salille. Kaikenlaisii toopeja proggiksii oli tarjolla. Tietysti siitä seuras karmee mökä. Jätkää oli ku pipoo. Niinpä suurella osalla on ollut jonkinlainen botski – snadimpi tai bulimpi – motskari tai pursari. Anasta tuli sitten aikanaan sporttileguri. Monet ovat siirtyneet myös kokonaan toisiin maisemiin. . Mut kaiken huipuksi oli lopuksi yleensä kolme leffaa, joita näytettiin 16-millisellä ratisevalla masinalla. Lopullinen isku ESP:n vyön alle tuli, kun ledariksi tuli nya päätoiminen nuoriso-ohjaaja jostain landelta ja jonka mielestä Rööperin kundit oli jätkiä ja hamppareita. Mut kova se oli skulaan. TSILARI 3/2015 23 meitä Luukon broidiksia. Lämpöö riitti stepuseinä hikos niin, et lattialle alko levitä lammikoita seinän viereen
Budjattiin teltoissa, simmattiin ja oli kivaa. 24 TSILARI 3/2015 S illan ylitys kostas 25 penniä. Sitten oli asiakkaina – kundeina ruotsalaisia, jotka tökkäsivät öörejä lodjuun. Parhain liikepaikka oli assa. Kävin vain pikipäin asemaraflan karvahattupuolella skruudaamassa lihapiirakan, se kostas huggen. Snadienkin piti yrittää tseenata. Kun olin silloin aika tummaihoinen, niin kuin kai vieläkin, ja snaggasin stadin slangia, jota eivät paremman väen partiolaiset aina bonjanneet, oli se aiheellinen kysymys. Menin vastapäiseen kuppilaan, jossa söin ison munkin ja join lasin maitoa. Suulari griinasi, ei ollut frysis ja rantsussa oli gimis koisia. Se olin minä. Rajat oli selvät. Mude antoi mulle muutaman markan. Sillä viikolla tseenasin rekordini 200 markkaa. EKS MINNAA HARRY KUISMA JYNSSÄRINÄ Ennen talvisotaa ollut kesis oli mielestäni paras. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 24 15.6.2015 11.47. Illalla menin levariin Tenhoon, Hesarille, siellä oli aikuisten leffa, jännä menossa. Kerran ei mulla ollut lanttiakaan ja jouduin skujaamaan Hertsikaan Viikin kautta fillarilla. Skurukin meni Haagaan ja Brändöön. Heillä oli ns. Jynssärin työaika oli 4 tuntia, mutta kerran kävi niin, ettei seuraava tullutkaan. Hesa – se oli stadin nimioli snadi ja snygi, liffa. Tunnustan nyt, vaikka annoinkin sen mudelle. Iltanuotiolla ohjaaja luki kummitusjuttuja. Laiturin reunaan oli jäänyt nauloja poistamatta ja tietenkin sain sellaisesta haavan ja arven, mikä vieläkin on tallella. Kun oli kaunis ilma ja paljon duunia, tein 8 tuntia yhteen menoon. Siihen aikaan tsuppari sai 300 markkaa kuussa. Blanderoina sai käyttää vain Vikingiä. Jynssärillä oli ranskalaisen kepin tapainen kotsa, jossa oli numero ja sitten metallinen lukittu lodju, johon maksu laitettiin. Mitään sossua ei silloin ollut. Jynssääminen jatkui koko kesän ja kun oli paljon jynssäreitä oli huonojakin vuoroja, satoi tai oli kalsa ilma. Sitten oli vielä jynssäriä varten polvituet, sillä kyykyssähän se homma piti hoitaa. . Kerran eräs vähän tuiskeessa ollut duunari tokkas mulle kakskymppiä, tsuugun, eikä se tietenkään mennyt lodjun reiästä läpi. Filmin loppukohtauksessa ”tanssii” villi-ihminen. Muuten silloin tehtiin kengänkiillottajista filmi ”markka parilta kaksi parhaalta”. Kristika oli saanut oikeuden pitää kengänkiillottajapoikia, 12-vuotiaita plankkareita kesällä. Mä muistan vieläkin kristikan juhlasalin näyttämön yli kiertävän tekstin: ”pyhäasussa väkesi nuori eteesi nousee niin kuin kaste helmasta aamuruskon”, vaikka en ole yli 70 vuoteen siellä käynyt. Ne oli parhaita asiakkaita ja niitä oli jonossa venttaamassa jynssärien palvelua. Ohjaaja, joka sekin tietty oli poliisi, kysyi onko se puukon jälki. Minäkin pääsin viikoksi. Kun leffa alkoi ja liput oli myyty, päästi portsari sisään takapenkille parista markasta. Sen teinkin, vaik vähän studasin. Nyt stadi on läjä lähiöitä, joissa budjaa sekalaista seurakuntaa. Kerran viikossa lodju tyhjennettiin, manit pantiin posaan ja messiin papru, joka piti muden kuitata. Tuosta kesästä ja sen ajan Hesasta voisin skrivata enemmänkin joskus, jos jotakin hotsittaa leesata. Sen pääovien edessä oli kahta puolta asiakastuolit jalkatukineen ja niiden alapuolella lodjut, joissa pidettiin harjat, kiillotussametit ja blanderot. ansiopoikakerho, johon valkattiin poikia perheistä, joilla oli paljon skloddeja ja fyrkasta pulaa. Tilkan takana oli Haagan köpis ja Vantskun koski oli rajana ja Brändön silta. Tsengat kostas huggen ja stiflat kaks. Leirillä Kristikalla oli myös partio ja niillä oli leiri Vantskun Ruutinkoskella. Ja hienoja arvotaloja on purettu mitään sanomattomien liiketalojen tieltä. Mä tsennasin silloin melkein kaikki kartsat, sillä olin fillarilla liikkuva tsuppari. Kristikan plankkarit Vuorikadulla oli Kristika niinku vieläkin sekä pikatoimisto Mars. Se sanoi et pistä fikkaan. Mutta se oli liitte seenare. Handuun ei saanut ottaa fyrkkaa. Sesonki alkoi vappuna. Tsengat kostas huggen ja stiflat kaks. Silloin oli tapana, että duunaritkin pukeutuivat pyhänä rotsiin, valkoiseen paitaan, kragaan ja kunnon bläägiin. Ansiopoikakerhoa veti Karaste niminen rikospoliisissa palveleva hieno ja poikien arvostama mies. Siitä oli vaan harmia
Kundi oli vedessä, me vedettii se veneen vieressä rantsuun. Ne peitettii hyvin ja pukit laitettii niiden alle. Tiukimmat stadilaiset sanoo et stadi loppuu siihen mihin spårakiskotki. Kerran kävi niin et ku se bilika oli tulossa nostaan meidän botskii vetee, se meni liian lähelle vettä siin kivetyksell ja se plutas veteen. Se oli nuoruudessaan nähny dokaamist niin paljo ja oli se itteki joskus dokannu. Sen takii venejengi käviki siit tsöpaamas kaljat ja brenkut ku ne lähti skönelle. Siitkää mä en tiä et kuin sen kundin kävi. Se hyppäs vennen kannelle, mut klabbi lipsahti ja se plutas vodaan. Se oli sellanen snadi vanha stara. Me nostettii kundi laiturille ja samassa tuli tsirra ja vei kundin. Pitkänsillan brenkkuhandeli Kaisun rantsu oli siit paha mesta, joidenki mielest hyvä, et sillan toises pääs oli brenkkuhandeli. Sil oli vähän samanlainen botski ku meilläki, mut se oli tasaperänen. Nykyään mä tajuun et ne oli dokuja ja niil oli vaikeeta ku ne ei pystyny sluuttaa dokaamist. Kaks kertaa kävi nii, et kundi oli hypänny skönee eikä jaksanu tsimmata ja me jelpattii ne rantsuun. Huvittavinta oli, kun se nousi sukelluksist, tuli ekana näkyvii ojennettu handu ja siin edellee se flinda. Rantsu oli nii lähel, et ei ollu ku snadi kartsa välis. Ne dokas öölii, Sorbarii, Stidii, Kossuu, Vinettoo tai Jalluu. Mä olin kundien kans messis. Se oli ihan tajuttoman näkönen. Keväisin pienimmät botskit laskettii sköneen miesvoimin. Mä oon budjannu melkee viiskyt vuotta Hagiskes ja Kallios. Brenkku piti dokaa faijalt salaa. Se dokas eks sen kaljan. Mä muistan vaa et sil oli musta sprigi päällä ja et sen suust oli valunu valkost vaahtoo. Kuski pääsi kyl kuivin klabbein rantsuun. Ei siihen mun muistaakseni mitää suurempii klommoi tullu. Joskus keväisin ja syksyisin kävi joku koisaamas veneissä. Meille kävi kerran nii, et mun hyvä kaiffari, Käntsi tuli veneesee, ja sil oli avattu kaljaflisa handus. No sit on selvää et meijän skidit on kans stadilaisii. Joskus me otetti vähä knubbiiki yhes. Oli lämmin ilma, se riisu kledjut veks ja me lähettii viikonlopuks Pirttisaaren vesille, niin kuin oli tarkoituskin. Faija olis ollu vihane, jos olis hokannu. Botskit rantsussa Yhen kesän meijän botskin vieres oli kirjailija Alpo Ruuthin botski. Naara oli semmonen pitkä tanko snarojen päässä, jos oli snadei koukkui. TSILARI 3/2015 25 T oisel kertaa oli brankkarin kundit jo sammakkomiehineen rantsus vastas. Matkaahan ei ollu ku tollaset 100 metrii. Uskallan siis sanoo et mä oon stadilainen. Veneet nostettii talveks ratsuun. Se oli jotakin 50luvun puolivälii. Joskus lauantaisin keväällä rantsus oli kymmenii staroi ku vaa stondas ja dokas botskien välis. Pahinta oli et ne jopa skeidas botskiin. Joihinki laitettii pyöreet puut alle ja ne työnnettii sköneen. Botskit vedetti muutamien tukinpätkien päällä meree. Lopult joku koukku kävi kii ja ne sai ylös sen ruumiin. Monet on hypänny jurris. Mä en koskaa saanu tietää kuin sen oikeesti kävi. Bulimmat nostettii sit autonosturilla. Rantsus stondas paljo folkkaa. Siin liikku nii paljo dokuja, et kaikki irtilähtevä oli vietävä himaan ja vinttiin. Mitää kamaa ei uskaltanu jättää sinne. . Sinne se jäi stondaan kallelleen, puoliks veden alle. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 25 15.6.2015 11.47. Kai siin oli vähä vodaaki messis. Muu on landee. Aikansa ne siin souteli ja yritti löytää sitä. Nii me nostettii Käntsi veneesee. Toinen kerta oli samanlainen. Sillon ei ollu sellasii dyykkareit ku nyt. Soutuklubin rantsus, lähellä stogerataa oli skoudet naaraamas botskilla hukkunutta. Pitkänsillan brenkkuhandeli oli siit hyvä mesta, et sinne pääs melkee botskilla sisää. Usein skriinattii, et kundeil oli botskis enemmän brenkkuu ku bensaa. Täyty tilata toinen bilika vetään se veks sieltä. Kyl mäki otin knubbii, mut yritin duunaa botskii kans. Tsirra tuli ja vei sen. Jokainen saa funtsii niinku lystää. Messis oli joskus kaikenlaist jengii, ohikulkijoit, jurrisii, puolijurrisii, krabbiskes olevii ja selvin päin sähläävii. Kyl meilki oli öölii botskis, joskus paljoki. Se ei sietäny dokaamist. Ekan kerran elämässäni mä näin delanneen ihmisen Kaisun rantsus. Hima Siltiksessä -stooreja on julkaistu vuoden 2014 Tsilareissa JORMA MOLL STADILAINEN Hima Siltiksessä, stoori jatkuu Vuosien varrella on Pitkältsillalt dyykannu monta kaverii alas vodaan
Kesiksellä aika moni stadilainenki reissaa landelle. Jos sul esimerkiks on möksä landella, ni on Kuin stadilainen klaaraa landella. Tutustu landelaisiin Mitä enemmän böndejä sä tsennaat, sitä iisimpää sul on landella. Älä helkkarissa lähe landelle umpitollol asenteella. Nää ku tsekkaat, ni nautit landella olosta enemmän, et tuu tehneeks karseita mokia, etkä saa skraiduja lärviin tai itsetuntoon. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 26 15.6.2015 11.47. Älä oo ääliö! Landelle meno on taitolaji. Jos sä funtsaat olevas joteski landebuugeja fiksumpi ja filmaattisempi siks ku sä budjaat Stadissa ja snaggaat tätä meitsien fantsuu slangii, ni sun ei kantsi lähtee provinssiin ollenkaan. 26 TSILARI 3/2015 SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA N iinku: How To Survive In The Countryside, eli mitä kantsii ja mitä ei kantsi. 1. Jokaikinen gubbe ja gimma ihan missä huidessa tahansa osaa paljon sellasta, mitä sä et osaa, ja jokainen tietää paljon sellasta, mitä se et tiedä. Ku osa tosi stadilaisist käy böndellä aika harvoin, ja mä taas oon siel helkkarin usein, ni mä funtsasin snadisti jeesaa ja skrivasin tällaset kymmenen pointtii, mitkä kantsii studeeraa just ennen lähtöö. Sä vaan munaat ittes ja samalla kaikki muutki stadilaiset. 2. Tältä näyttää, ku Palmisen huussis on dörtsi auki
Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Skutsi on lantsareiden Lintsi Skutsi on härmäläisten sielunmaisema. Totta kai mä bonjaan, et jos huussii joutuis käyttään ympäri vuoden, ni frysishän siinä talvella tulis. 6. Vaikka kuin päästelee kevyitä tai raskaampii sprägäreit, ni dunkkis ei tihene kovin stydiks. Tän takii kenenkään stadilaisen ei tartte yhtään studaa. Särjet ei kelpaa ku kateille, mut abborista, etenki jos ne ei oo liian snadeja, saa kelpo safkaa ja lahna on savustettuna tosi gutaa. Vaik mä täs oon antanu böndellä olosta ja jurbaanoista positiivisen mielikuvan, ni pitää myöntää, et itellekin on joskus tullu fiilis, et hei nyt riitti, pakko päästä nopeesti Stadiin. Samalla voi duunaa vihdat, jos osaa. Esimerkiks jos sun älliluuris ei skulaa 4G-tahtiin joka niemes ja notkos, ni älä ruikuta. Aina löylyjen välis voi dyykkaa jonkkaan. Eikä tartte käyttää simmareita. Jos sä näät, et talon pitskulla dallaa kanoja, ni kantsii heti pyytää, et jos ne blisais sulle eguja. Jos mä olisin lantsari, ni mä pitäisin mun skreboillani kyl paljon tyyriimpää hintaa. Mut ku se sama kundi on vieny sen saman jengin skidejä skutsiin, se ei meinaa saada niit vek, vaik ne on käyny siel jo kakskyt kertaa. 4. Kaikist simppeleint on metskaa laiturilt. Ekaks siin kuluu timma tai puoltoist, et se bastu saadaan kondikseen. Nopeesti ja sujuvasti. 8. Eli siel voi saada daijuun. 10. Mult jäi haavi auki, ku mä tsiikasin sen talliin. Ennen lande oli lähellä. Meil on landella sellanen möksätalkkari, ku duunaa kaikki sellaset juitsut, mihin mä en kykene. Mee fisustaan Fisustus on kliffaa puuhaa. Esimerkiks meidän möksän paskimosta on komee näkymä: vodaa ja fogeleita. Se johtuu siitä, et siellä päin on saatu kimulit uskoon, et rutsaaminen pitää niiden daisarit stydeinä. Pari kertaa ne on ollu innoissaan. Ne maistuu paljo paremmilt ku sellasten tipujen egut, ku joutuu budjaan häkeissä. Sinne ne menee dallaamaan, ku on fitti fiilis tai ku ne tarttee maagist styrkkaa. Prutkulla pääsis näppärästi, mut meiän landella ei oo ku rutsari. Samaa reittii, ku landellekin päin. Se ei ollu koskaan ennen ollu bastussa, mut se innostu niin, et se byggautti bastun niille himaan Marlborough Cityyn. Etenki Savossa, jos sä näät et gimma ja kundi on botskissa, ni yleensä se gimma rutsaa ja kundi fisustaa tai tsittaa vaan kyydissä. Kerro, kuka sä oot ja näytä et sul on peukku keskel handuu ja kysy, et jos sä tarttet jotain jeesiä, ni voiks sä tulla pyytään. Ne bungaa pari egee tsipale. Jos satut hittaan jonkun luomutilan, se meinaa et se farmari ei käytä mitään keinoskeidaa tai myrkkyjä. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 27 15.6.2015 11.48. Tekee gutaa stadilaisenki bollalle olla muutama hetki off line. 7. Peffa ois hileessä, kundeilla sladdi ja pallit ihan skäfinä ja gimmoilla fjosa kohmeessa. No, se kertoo susta frendeilleen ja arvaa, onks jengii ja värkkii jeesaamassa, ku sä tarttet traktorii tai bobcattii, ku sä tarttet 20 tonnii soraa rantsuun tai sun pitäis roudaa ruosteinen kaasugrilli kaatikselle. No, se landebuugi suhtautuu tietty sympaattisesti suhun, ku se hiffaa et sul on itseironiaa meggessä, etkä sä muutenkaan vaikuta ihan mulkulta. Sielt ne plokkaa kaikkee terveellist: marjoi, sienii, syötävii kasvei. Landebuugeille skutsi on lasaretin, tsyrkan, lataamon, punttisalin ja apteekin yhdistelmä. Sil on siel täys setti musavehkeit ja kaikki studioheebelit niiden garagebändii varten. Paits et se on stärä kaikis byggausduuneissa, ni se on aika fakiiri skulaan skittaa. Kerran yks mun frendi jenkeistä kävi visiitillä meidän landella. Kaikist nastointa on skiglaa botskilla fisustaan vähän kauemmaks. 9. Vaik sä kuinka yrittäisit klaaraa, et ihanimmat löylyt saa Stadin yleisis bastuis, ni skeidaahan jauhat. Skeidaaminenki on elämys Kunnon landemestaan kuuluu skitula, siis ulkohyyskä. 3. Ja muista aina! Tätä viimestäkään neuvoo et sit huuda pitkin kylää. Bastussa käynti ei oo mitään hätästen tyyppien touhuu. Kyl siin aina muutaman sintin jallittaa. Slumppaa paikallist Kandee tsöpaa kaikki safka ja muu tarpeellinen sielt lähelt. 5. Mul ei oo tallis ku bilika. Yleensä parhaat mestat on aina jossain muualla. Puisto on stadilaisille tuttu, mut skutsia monet meikäläiset pitää pelkkänä feduvarastona. Bänät vertailulle Ei kantsi ruveta vertaileen, et kuin teil tääl landella kaikki on niin helketin alkeellista ja meillä Stadissa taas kaikki niin saamarin snygii. Ja jos sä tsöpaat ne egut suoraan niilt böndeiltä, ne on tuoreit. Jos sä esimerkiks oot Vimpelissä ja satut meneen siihen niiden Sopupeli-raflaan, ni siin tiskillä just ei kantsi mylvii, et pesis on ihan puppelipojujen laji. Siks nää mun ohjeet skulaaki vaan kesiksellä. Ja vaikket sä ois yhtään jurrissa, mut tsittaat Vehoniemen fiudemuseon terdellä ja siihen paukkaa yhtä aikaa joku liivijengi, ni ploggaat vaan pokkana kamas ja lähet nykiin, etkä mussuta ees puoliääneen, et kato, moposkoilan tarkkis on päässy luokkaredulle. Ku me Stadissa on totuttu skeidaamaan kaakelikopissa dörtsi bosessa, ni huussissa pidetään dörtsi auki. Saundi on ihan erilainen ku Stadissa. Tosin mä oon hiffannu, et monet stadilaiset melkeen skagaa skutsissa, ku ne ei oo tottunu oleen niin tiheis mestois. Älä ruinaa turpiin Snagareil tai raflois ei kantsi ruveta skulaan poskee. Ja sehän onnaa. Eli vaik sä olisit Stadissa se kyylä ku ei moikkaa ees samas rabas budjaavii, ni landella kandee moikata kaikkii ja mennä heittään hetulaa. Niis voi olla gamlat mestat ja kliffa jengi, mut upein fiilis on rantsubastussa landella. Vera Eicholzilla oli mökki Vartsikassa 40-luvulla. TSILARI 3/2015 27 fiksuu käydä moikkaamassa kaikkii ku budjaa niillä huudeilla stedisti. Käy bastus ja simmaamassa Suomes on kaks miljoonaa bastua. Tää on landella käymises kaikist kliffointa. . Landella ku jengi on fyllassa, ne voi olla yhtä bimboi ku flänässä olevat stadilaiset. Virvelillä voi saada bulimpia fisuja: haukii, kuhii tai taimenii. Ellei osaa, ne voi tsöpaa paikalliselt torilt, mis joku pappa tai mummu niit blisaa. Yks mun stadilainen frendi kerto, et ku sil on useampii skidien skidejä, ni se on vieny sen koko jengin monta kertaa Korkikseen ja Lintsille
Tietty varsinkin kriguaikana siirtolapuutarhat oli kans tärkee mesta saada lisää skruudattavaa. Valkas on ollu aiempina vuosina snadi kahvilaki. Jos ne alunperin oliki funtsattu vähävarasille, ni nyt on hinnat on aika korkeit, ettei niit nyt ihan jokanen voi slumppaa. Lisäks on talkoohommii, ku järkätään tilaisuuksii tai duunataan yhteisii mestoi kondikseen. . klogu 18-24. Oma mökki Siirtolapuutarhat on tietty ennen kaikkee lomamesta niille, ku on onnistunu slumppaan sieltä itelleen mökin. Jorata saa avolavalla ja jortsumusaa skulaa Marino & Sunrise Orchestra. Niihinki voi mennä muutki ku mökkiläiset. Eikä niit kauheesti oo blisattukaan. 28 TSILARI 3/2015 VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT I dis oli kans, ett duunarit viettäis vapaa-aikaansa ”oikein” ja ett varsinkin tehtaissa duunissa olleet sais vastapainoo duunilleen. Jos on kiinnostunu omasta mökistä, ni kandee käydä tsiigaamassa sen puutarhojen ilmotustaului.. Mökkii ei kande slumppaa, jos ei jaksaa duunaa pitskulla mitään. Kylänraitti Pakilan siirtolapuutarhassa. Kylänraitille dallaan Kyl siirtolapuutarhoihin voi mennä dallaan muutki ku mökkiläiset. Mansikkapolulla on säilynyt alkuperäne, 1930-luvun siirtolapuutarhamökki. Ne kun slumppaa mökin, diggaa mestoi ja niitten skiditki ehkä jatkaa puutarhan hoitoo. Siirtolapuutarhojen omat saitit. Ruskiksen jälkeen Stadiin on bygattu kahdeksan puutarhaa lisää: Kumpula (1926), Valkka (1932), Hertsika (1934), Tali (1936), Ogeli (1940), Marjaniemi (ryhmäpuutarha, 1945), Pakila (1948) ja Klaukkalanpuisto (1977). Ku on menny portista sisään ja vähän aikaa dallannu, tulee kyl fiilis, iha ku staijais jossain landella kylänraitilla. Kesäkuussa 1918 kaupunginvaltuusto päätti duunaa ekan siirtolapuutarhan Rusalle. Mökin saa slumppaa vaan stadilainen, jolla ei oo ennestään omaa palstaa. Mökkiläiset on sit yhdistyksen jäsenii. Bulein on Pakila, mis on 320 mökkii. F o to : V ir ve K u u ta r. Puutarhan viljelyy pidettiin hyvänä harrastuksena. Snadin noin 10 neliömetrin kokosen mökin on piirtäny Stadin asemakaava-arkkitehti Birger Brunila ja arkkitehti Väinö Tuukkanen vuonna 1932. Niis on tarkkaa, ett pitskut ja mökit on kondiksessa. Tai sit blisataan jolleki valmiiks tutulle. Lisää infoo: Ulla-Maija Laurila: Vapaahetkien kuluksi, Helsingin kaupunginmuseo Tutkimuksia ja raportteja 1/2008. Siirtolapuutarha-alueet kuuluu stadille, joka vuokraa ne yhdistykselle. Idis oli, ett ne perheet, joilla ei oo mahista shingraa stadista veks, sais vuokraa snadin palstan, missä perhe vois viettää lomaa eikä se bungais paljon. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 28 15.6.2015 11.48. Landelle Stadissa Stadissa on ollu siirtolapuutarhoja jo melkein sata vuotta. Monissa puutarhois on kans juhannusjuhlat tai elojuhlat. Jäsenmaksun lisäks ne bungaa vuokraa omasta palstastaan sen neliöiden mukaan. Se on auki sunnuntaisin klogu 13-15, ei bungaa mitään, jos käy sitä tsiigaamassa. Pitskut vaan on snadimpii ku landella ja mökit lähempänä toisiinsa. Se on varmaan Härmän snadein museo. Sielt voi hittaa ilmotuksen blisattavasta mökistä tai sit voi skrivaa sinne omansa. Joskus voi joutuu tsökaan kauanki, ett hittaa mökin, minkä vois slumppaa. Siel grillataan makkaraa, blisataan sumppii ja on siel bissetelttaki. Riippuu kans alueesta, millanen vaihtuvuus siel on. Esmees Talissa on perinteinen juhannusjuhla perjantaina 19.6. Valkan puutarhassa on museoki, jota voi käydä tsiigaamassa. Ei siis tarttee välttämättä shingraa Stadista mihinkään, jos haluu tsennaa, millasta olis landella. Ainaki Pakilas on sunnuntaisin klogu 10-14 kesäkahvila niitten kerhotalos
Reissumies on viimeinen näyttely Urheilumuseossa ennen parin vuoden perusteellista remonttia, johtaja Pekka Honkanen kertoi meille. Hän muistutti, että Rautavaara oli myös keihästyylillään itseoppinut. . Mieshän on kuin filmitähti -yleiskuva näyttelystä. TSILARI 3/2015 29 R eissumies Tapio Rautavaaran tarina -näyttely 7.3.-25.9. Kannattaa todella mennä katsomaan. Toivo Kärki on vielä vuorossa. Lisätietoja toimistolta ja Slangin kotisivulta kesällä. Urheilukisoissa miehet olivat usein Suomi-paidoissa. Reppu ja reissumies -ajan valokuvaajan Alvar Kolasen poikia. Tapio Rautavaaran ura monipuolisena Urheilumuseossa Stadin Slangi RY tekee retken 3.9. Valokuvia ja levykansia Näyttelyssä on paljon valokuvia, levyjen kansia, digiluuppi eli vaihtuvat kuvat, vanhoja TV-haastatteluja ja elokuvakatkelmia ja -lauluja. Reppu ja Reissumies, Kulkuri ja joutsen ja Reissumies ja kissa ovat tuttuja. Tapio lauloi Tapsan kappaleita Tapio Liinoja lauloi puolentusinaa tunnettua Tapsan kappaletta Olli Ahvenlahden säestämänä. Keihäät olivat puuta ja miehet rautaa Olympiavoittaja Tapio Korjus avasi näyttelyn ja sanoi sen kertovan ajasta, jolloin keihäät olivat puuta ja miehet rautaa. Rautavaaran rintakehä oli nuorena sairastelun takia heikko eikä kestänyt Järvisen tyyliä. Hyvin ehtii. Vuosi 2015 on tärkeä vuosi suomalaisessa viihdehistoriassa. Ensin oli Olavi Virran 100-vuotissyntymäjuhla, maaliskuulla oli Tapio Rautavaaran syntymän 100-vuotisjuhla. Mukana on monta Tapsan jousiammuntakaverin Alvar Kolasen ottamaa valokuvaa, sekä kuvina että Triolija Rytmi-levymerkkien levykansina vitriinin sisällä. Rautavaaraa elokuvassa esittänyt Liinoja hauskuutti yleisöä sanomalla Ahvenlahden muistuttavan päivä päivältä yhä enemmän Reino Helismaata, jonka kanssa Tapsa kiersi Lappia 1948-49, mutta välit menivät pitkäksi aikaa poikki. Rautavaara-näyttelyyn. Muistan lapsena valokuvaamoalakerran kodissa, kun laulaja, elokuvatähti ja urheilumestari tuli kuvausotosten jälkeen juomaan kahvia ja syömään äidin leipomia pullia olohuoneeseen. Siihen asti hallitseva tyyli oli heittokäden taakse vienti, joka tapahtui alakautta heilauttamalla Matti Järvisen ja muiden malliin. Näyttely on esillä syyskuun lopulle Rautavaaran kuolinpäivään asti. Hän kehitti yläkautta taakse heilauttamistyylin, joka jäi elämään nykyaikaan. Kuva: Jari Kolanen Tsilari_taitto_3-15_15.indd 29 15.6.2015 11.48. Urheilumuseossa Olympiastadionin sisällä arvostaa kohdetta ja tuo hänen uransa urheilijana, laulajana, elokuvaja televisiotähtenä hienosti esille kaikessa monipuolisuudessaan. Se kertoo ihmisen tarinan nimensä mukaisesti. Epävirallinen pisin heittotulos, yli ME-tuloksen, syntyi jo rintamieskisoissa Karhumäessä jatkosodan aikana. Varsinkin laulut ja värikkäät elokuvajulisteet vievät nostalgisesti vanhaan sodanjälkeisen rakennuskauden aikaan. Niistä Huippu-urheilija oli minulle uusi. TSILARI SUOSITTELEE RISTO KOLANEN Metsäkuvat on otettu kohteen ja kuvaajan yhteistyönä Jorvaksessa tai muualla Helsingin lähiseudulla. Kirjoittaja ja kuvaaja ovat Rautavaaran 1950-luvun jousiammuntakaverin ja keski-ikäisen laulajan nk
M . S . 10 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . Toimisto avoinna ti klo 14–18 ja to klo 12–16, puh.045 186 7238. Stadin Slangi ry. maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl STADIN SLANGI BLISAA TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. Tsilari_kraasa_1-15_7.indd 2 4.6.2015 11.28 Tsilari_taitto_3-15_15.indd 30 15.6.2015 11.48. L . M . XXL . L . Friidu 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. M . XL . XL . XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita pitkähihainen Stadin Slangi -brodeerauksella koko . XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen lyhythihainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Kundi . KLEDJUT Kaulaliina sini-valkoraidallinen Stadin Slangi-brodeerauksella 15 € kpl T-paidat koko . lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl Varvikko, Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 25 € kpl Varvikko, Kari: Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä 25 € kpl Kahila, Heikki: Ääneen elettyä 25 € kp Raittinen, Jussi: Vanha rokkistara 25 € kp PLATAT JA STADIN KARTSAT JA MESTAT – HELSINGIN SLANGIKARTTA Kauhanen, E. J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Jörde-Juge -cd 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tilata tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. L . S . XXXL 27€ kpl MUU SÄLÄ Isännänviiri 50 € kpl Olkakassi brodeerauksella sin, musta, pun. S . XL
M . Korkikseen seilas outo kylpyammeen näkönen snadi botski. XL . TSILARI 3/2015 31 KLEDJUT Kaulaliina sini-valkoraidallinen Stadin Slangi-brodeerauksella 15 € kpl T-paidat koko . Mutsi tykkäs, et sinne, ku skuffataan tää meidän jengi, niin faijan kyl tartti kans olla meggessä. XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita pitkähihainen Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Friidu 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl Varvikko, Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 25 € kpl Varvikko, Kari: Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä 25 € kpl Kahila, Heikki: Ääneen elettyä 25 € kp Raittinen, Jussi: Vanha rokkistara 25 € kp PLATAT JA STADIN KARTSAT JA MESTAT – HELSINGIN SLANGIKARTTA Kauhanen, E. No, noi käärmeet ja rotat ei paljo saanu meitsii innostuun. Mut ei niille saanu stikkaa mitään safkaa, ku niitten maga olis brakannu ja ne ois varmalla delannu, mutsi valisti. Sit vaan jonoon venttaan. Niistäks noi laamapaidat väsättiin. Norpilla oli nastat öögat, ku ne tsiigas jengii niitten altaasta. Ku päästiin Korkiksen rantsuun, niin ekaks mentiin tsiigaan jääkarhut. S . Ne aapat osas duunaa kaikkee kliffaa, ku ne koitti kerjää namii. L . J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Jörde-Juge -cd 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tilata tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. . Mutsi studas, et se ei pysty ypö handlaa kolmee dorkaa skloddii, ku ne ei jaksanu venttaa, et dallattais iisisti yhessä. Tsilari_kraasa_1-15_7.indd 2 4.6.2015 11.28 Siihen botskiin joutu nouseen kapeeta feduluiskaa ja mutsi oli snärkkis, ettei me vaan pudota sköneen. Oli kliffaa tsiigaa, ku noi propellit vatkas vodan ihan vaahdoks, ku se lotja lähti kaijasta kohti Korkista. Siit sitten yhen erakkonallen karmeen stenulinnan ohi. Sit taas eteenpäin, totes Rahja punakaartissa, ja tuli seeprat ja kamelit ja noi laamat. Mut ei nyt funtsita sitä enää. Stadin Slangi ry. Kundi . M . XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen lyhythihainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Toimisto avoinna ti klo 14–18 ja to klo 12–16, puh.045 186 7238. Siihen botskiin joutu nouseen kapeeta feduluiskaa ja mutsi oli snärkkis, ettei me vaan pudota sköneen. Kaikki, ainaski kundit, oli blukannu Tarzanista ja mäki tsiigasin, et oli se ollu kova kundi, ku se oli flaidannu ja skeglulla nirhannu tollasen. HKL:n kiska blisas tiketit. Niinku noi kotkat ja haukat ja huuhkajat. maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl STADIN SLANGI BLISAA TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. 10 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . XL . XXL . Ponkastiin sporaan, joka tsöras tonne Krunikaan. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 31 15.6.2015 11.48. M . Mä koitin startissa skuffaa itteni tän botskin ahteriin. L intsi, Seuris ja Korkis oli nää mestat, jossa meidän fämilin pysty bongaan joka kesis. Apinalinna oli sit kans kakrujen yks suosikki. Sit noi leijonat. No, tää redu Korkikseen tyssäs monta kertaa ihan kalkkiviivoilla, ku faijan kondis brakas tohon brenkkuun. XXXL 27€ kpl MUU SÄLÄ Isännänviiri 50 € kpl Olkakassi brodeerauksella sin, musta, pun. Ne tsimmas skönevodassa bulissa altaassa. Sit ku lähettiin takas, niin Korkiksen rantsussa oli jädekiska ja vaik me oltais oltu miten fittejä tahansa ja vaik mutsi ois uhkaillu, et ei jädee sit, niin se sit kummiski aina slumppas ne meille skloddeille. JASKA KOROMA TÖLIKAN KUNDI REDULLE KORKIKSEEN F o to : V ir ve K u u ta r Korkikseen pääs viime vuonna vaik Vispilä-botskilla. Nää riikinkukot oli kans ihme fogelii, ku niitä tartti slibaa, et ne öpnais niitten pyrstön. Meitsille kyl toi Korkis oli ykkönen. S . XL . L . S . Jotkut fogelit kylläki. L
Fotoskaba Tsilarissa 2/2015 Fotoskaban buli fogeli staijaa Tokoin rantsun koirapuistossa, stokeradan itäpuolella heti Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välisen salmen jälkeen olevassa rinteessä. Kumma juttu, että jotkut älykääpiöt on siltä välillä kiskonu knubin veks. Jos et halua leikata ristikkoa lehdestäsi eikä sinulla ole kopiokonetta käytössäsi, voit myös jäljentää oikean vastauksen vaikka ruutupaperille. FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Tsilarin 2/2015 skaboihin oikein vastanneista onni suosi Ove Holmastoa. Strutsin duunas Stadin Käsityöpajassa Gennadi Pitschulin, joka oli flytannu Suomeen Ukrainasta. Onneks Stadi on sen kunnostanu ja tuonu takas normaalien stadilaisten ihailtavaks. Sille pitäis byggaa Vastaukset Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Vastaukset viimeistään 5.8.2015 SLANGIRISTIKON DUUNAS SEPPO PALANDER Kaikki määräpäivään mennessä tulleet ristikon oikeat ratkaisut ja fotoskaban oikeat vastaukset osallistuvat Stadin Slangi ry:n kirjapalkinnon arvontaan. ARNO SOISALO Tsilarin 2/2015 ristikon oikee ratkasu. Ristikon ratkaisu julkaistaan seuraavassa Tsilarissa. SKABAT järkusta häkki ympärille – on se niin söde. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 32 15.6.2015 11.48. Se pystytettiin vuoden 2000 alussa. Onneksi olkoon! Missä osoitteessa nämä kolme snygiä dörtsiä sijaitsee. 32 TSILARI 3/2015 SLANGIJENGI RISTIKKO Hiffaaks sanat. Hänelle lähetettiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto
Joka kysymyksen jälkeen pitää kirjoittaa oma etunimi + ikä. / På vilket hotell jobbade ishockeymannen Frank Moberg i tiderna. Minkä hotellin tanskalainen Steen Viktor Christensen ryösti ennen kuin ampui kuoliaaksi kaksi poliisia Tehtaankadun ja Kapteeninkadun kulmassa syksyllä 1997. Vastaukset sivulla 36 1. / Vem fick mest röster, 15 964, i Helsingfors valkrets i vårens riksdagsval. Minkä niminen on Laajasalon ja Santahaminan välinen salmi. / På vilken gata finns Svenska Klubben. Nyt kerätään siis Stadi-aiheisii kysymyksii stadilaisilta skideiltä ja nuorilta. 8. 2. Kuka on suunnitellut Sibeliusmonumentin. Tähän mennessä koossa on Kysymyksiä uuteen Nähdään Kellon alla Vi ses under Klockan –lautapelin kysymyssarjaan kerätään 10-15-vuotiailta stadilaisilta. Ja mielellään saa kirjoittaa kysymykset sekä suomeksi että ruotsiksi! Lisää frooguja funtsataan – nyt skideille about 250 kyssäriä, mut tarvitaan lisää! Eli jos sulla on noin 10-15-vuotiaita skidejä, lastenlapsia tai tsennaat muuten sen ikäisiä, jotka haluis osallistua, niin ota yhteyttä Jesperiin. / Vad hette Helsingfors första finskspråkiga dagstidning. / Vilket år blev Helsingfors huvudstad. Lisäkysymysboxi, jossa on 400 nyyaa kyssäriä, tuli pari vuotta myöhemmin markkinoille. 5. / Var spelar HIFK:s bandylag sina hemmamatcher. 6. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 33 15.6.2015 11.48. Jesper – froogumestari. Lähetä ehdotuksesi: Jesper von Hertzen (jesper.hertzen@hbl.fi, 0500-505054) Jokaisessa kysymyksessä tulee olla kolme vastausvaihtoehtoa, joista yksi on oikea, kaksi muuta vääriä. Mikä musiikkiryhmä esiintyi Kauppatorilla noin 90 000:lle katsojalle 26. Minä vuonna Helsingistä tuli pääkaupunki. Kuka sai eniten ääniä, 15 964, Helsingin vaalipiirissä kevään eduskuntavaaleissa. 7. / Vilket hotell rånade dansken Steen Viktor Christensen kort innan han sköt ihjäl två poliser i hörnet av Fabriksgatan och Kaptensgatan hösten 1997. toukokuuta 2006. / Vad heter sundet mellan Degerö och Sandhamn. Millä kadulla sijaitsee Svenska Klubben. 3. Pelissä on 1200 kyssäriä kaikkeen Stadiin liittyvästä: gartsoja, byggii, spåralinjoja, museoita, sporttii, ihmisii, hissaa, rafloi ja baarei. Tää Stadi-aiheinen tietovisalautapeli tuli markkinoille loppusyksystä 2011. 10. Siin on kans luontoo, kirjallisuutta, leffoi, musaa, patsaita, puistoi ja kaikkee, mikä nyt jotenki liittyy meidän rakkaaseen Stadiin. 9. 4. Jesperillä on tän vuoden projektina duunaa oma kyssäriversio skideille ja nuorille. TSILARI 3/2015 33 SLANGIJENGI STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. / Vem har designat Sibeliusmonumentet. Mikä oli Helsingin ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti. / Vilken musikgrupp uppträdde på Salutorget inför cirka 90 000 åskådare den 26 maj 2006. Missä hotellissa jääkiekkomies Frank Moberg aikoinaan työskenteli. Missä HIFK:n jääpallojoukkue pelaa kotiottelunsa. Froogut duunas Jesper von Hertzen SKABAT Tsilarin pluggaajat on saanu jo pitkään testaa omaa Stadi-tuntemustaan frooguilla, jotka on Jesper von Hertzenin funtsaamasta lautapelistä Nähdään Kellon alla Vi ses under Klockan
Vepsän kanssa bamlaamaan pääsee seuraavan kerran 13.8 Kaisiksen treffeillä. ”Olimme jälleen kerran dallanneet läpi Kaisiksen puiston treffataksemme frendejä.” ”Kaisiksen torstaitreffeillä voi ihan vaan olla ja kuunnella tai voi hiffata frendejä joiden kanssa bamlata.” Tsilari_taitto_3-15_15.indd 34 15.6.2015 11.48. Tähän tapaanhan ennen joulua kehotetaan antamaan kaverille mieluummin lahjaksi ajatus lehmästä kuin vaikkapa uusin romaani. Selitys ei ollut Stadin kartsat tai muut aarteet vaan Viapori. MARJUT KLINGA TOUKOKUISELLA FILLARIREDULLA HEPO RY:N KANSSA Vepsän kuulijoita. Välillä käytiin Viipurissakin ja Viaporiin pysähdyttiin pitemmäksikin aikaa. Foto: Mikko Reijola. Mieleen nousikin ajatus mainoskampanjasta, jossa kansainvälisen tuen tapaan kerrotaan ”anna satku lapsi saa vuoden viulutunnit” tai ”kybällä uusi koulureppu”. Silloin aiheena on bastukulttuuri meillä ja muualla. Jussi Raittinen Stadin kundi 2014 on ainakin tehnyt tärkeän päätöksen lähtiessään mukaan tukemaan tämän paikallisjärjestön toimintaa. Yleisö kysyi hyviä kysymyksiä ja otti esille tärkeitä näkökohtia. Yllättävän paljon kysyjissä oli miehiä. Foto: Mikko Reijola. Paljon ei vaadi, että syrjäytyy, jos ei kotoa ole mahdollisuutta tukea koulunkäyntiä tai vaikkapa harrastustoimintaa. Oliko asiana Marja Puhakan (joka muuten on meidän jäsenemme) esittely Pelastakaa lapset Helsinki ry:n toiminnasta vai Jussi Raittisen sooloesitykset kipaleista Diivaillen, Manana tai Kolmatta linjaa takaisin. 34 TSILARI 3/2015 SLANGIJENGI SLANGITREFFIT 8.4. Myös Vepsän faktojen hallinta on uskomatonta.” Näin kommentoi yleisö. Messissä silloin myös saunamajuri Mika Sauna Hermannista. Kaisiksen raflaan oli tullut keväisenä torstai-iltana lähes 40 henkilöä paikalle. Mahdoton tietää mutta se oli varmaan Marjan ja Jussin taka-ajatuksenakin, että täydentävät toisiaan. Ja äänessä tietty Esko Vepsä; oikea slangibamlaamisen guru. ”Vepsän ollessa äänessä on illan saldo taattua tavaraa niin puheiden kuin fotojen osalta. Sami Garam ja Matti Kinnunen fillariredun kärjessä. Sinne on isommankin aluksen helppo parkkeerata, kun kaijaan pääsee melkein suoraan avomereltä, kertoi Vepsä. Tänäkin iltana Vepsä aloitti stoorin 1550-luvulta ja kaukaa Vanhankaupunginlahdelta. Kuultiin selitys sillekin, miksi Venäjä halusi Helsinkiin. Osa varmaan vaan bamlaamaan keskenään ja treffaamaan tuttuja, mutta osa ihan oikealle asiallekin. oli Stadin satamien kehitys Vantaalta Vuosaareen. MARJUT KLINGA TORSTAI-TREFFEILTÄ KUULTUA Illan aiheena 16.4. Viaporista ja Stadista siirryttiin vuosien myötä Vuokkiin, josta satama sai oivallisen kotipesän
Ja tytönhän hän sitten sai”, Maarit heittää. ”Ja presidentin tytöksi”, kuten Maarit itse luonnehtii. Niin, Se Sattuma: pressa oli toipumassa eturauhasleikkauksesta HYKSin pedissä. Maarit antoi treffeillä munnarinäytteet. Pirkko Mikonmäki ja Pentti Palander tykkäävät slangitreffeistä. Nauhurille taltioitui UKK:n reipasta tarinointia. Maaritit ovat frendejä jo Suomen Kuvalehden avustajajengivuosiltaan. Koko stoori on luettavissa hänen kniigastaan Tyttö ja nauhuri, jota on kehuttu ainutlaatuiseksi muistelmateokseksi nuoren Maaritin tiestä toimittajaksi ja Suomen Kuvalehden kautta tasavallan presidentti Urho Kekkosen läheiseksi. Treffi-ilta etenee ja kiehtova stoori tulee päätökseensä. Pariskunta tykkää treffeistä ja siitä, että ”Gimis-laululla” startataan. ”Treffeil on kliffaa tsiikaa ja lysnaa uusii ja gamloi stoorei stadilaisista ja stadista. Maarit Tyrkkö lahjoitti tälle samanlaisen Porojärvellä vappuna-75, kun oli mukana keväthiihtoretkellä nauhoittamassa miesten eräjuttuja ja skimbausstooreja. Siinä on päähenkilönä pressa itse. Heidän mielestään aiheet ovat kivoja, kniigatreffit tosin parasta. Hiffataan juttui, jotka on jo unohtunu. RIITTA RANNIKKO Pressa oli soitellut saranahuuliharpulla nuoruudessaan. Maarit kertoo kliffasti, kuinka hän, toimittajan duunista haaveillut nuori nainen, pääsi mutsinsa suhteilla Suomen Kuvalehden avustajaporukkaan. Kekkosjuttu hamnas sitten Maarit T:lle, joka nappas nauhurinsa ja suuntasi Meilahteen. Pirkko ja Pena ovat tyytyväisiä. ”Tulee stadilainen fiilis”, Pirkko naurahtaa. ”Naiset tulee ja menee, mutta ystävät ja tytöt pysyy!” Slangijengi lysnaa skarppina värikästä bamlausta. Hän oli viestittänyt olevansa halukas kertomaan sairaudestaan Suomen Kuvalehdelle. Foto: Mikko Reijola. Siitä alkoi luottamuksellinen yhteistyö, joka aikanaan oli kansakunnan varovainen puheenaihe. Oli kliffaa, mitä Maarit Tyrkkö itse halus nostaa esille kniigastaan. Yhteissjungauksia lisää, ja vaikkapa jokunen terveysproggiskin olis jees. Pressa ja skrivaaja hittasivat toisensa. Treffien jälkeen Riitta Rannikko (vas.) pääsi jutustelemaan Maaritien Tyrkkö ja ”Stadin Friidu” Niiniluodon kanssa. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 35 15.6.2015 11.48. Ja sit voi bamlaa niist uusien frendien kanssa.” Maarit Tyrkkö (nyk. Foto: Mikko Reijola. Mikä stoori! Hyvä esitys ja nastat treffit”, siinä pariskunnan yhteenveto onnistuneesta illasta. Huovinen, skrivaajana friidunimellään Tyrkkö) nappaa mikin ja starttaa uskomattoman tarinansa. Maarit Tyrkkö signeeraa kniigojaan kertoen samalla, että pressa luovutti hänelle arkistoitavaksi ”yhteiseen arkistoon” kiinnostavia papruja saatesanoin ”luotan Sinuun”. Kaisiksen salista Pirkko Mikonmäki ja Pentti Palander löytävät passelit paikat. Edes tieto treffien vähentämisestä joka toiseksi torstaiksi ei harmita. Kniigailta kirjailija-toimittaja Maarit Tyrkön seurassa on alkamassa. -Mut nää kniigatreffit on kyl tosi hyviä, ku itsekin lesataan paljon. ”No jopas”, Pirkko ja Pena kommentoivat. ”Presidentillähän oli kaksospojat, joiden lisäksi hän sanoi aina kaivanneensa myös tyttöä. Siniristilippu Kaisiksen raflan ovenpielessä helssaa slangijengin tervetulleeksi treffeille. ”Lisää Kekkosen flikka käväs treffeillä yhteissjungausta vaan, ja terveysproggiksiakin johonkin väliin. Ja sitten tapahtui Se Suuri Sattuma, joka johdatti hänet pressan luottotoimittajaksi. TSILARI 3/2015 35 SLANGIJENGI T orstai-ilta, viikko vappuun. Maarit selvittelee tätä matskua parhaillaan ja työstää jo seuraavaa kirjaa. Foto: Mikko Reijola. Ihmeelliset yhteensattumat veivät toimittajafriidua eteenpäin. Stoorintekoa tarjottiin Maarit Niiniluodolle, joka kuitenkin duunas toista stooria
Rantsussa on vakkarifisustajia, kysele niiltä, ne antaa hyviä vinkkejä. Jutun ekassa kipaleessa kaveerattiin hauskasti reduista Seurikseen ja Hietsuun. Hevossalmi / Hästnässund. Valmiit tervehdykset voi sendaa Tsilarin sähköpostiin. Lordi Jaska Koromalle Bluggasin Tsilarista 2 / 2015 skrivauksesi Redulla Seuriksessa. 7. 5. Napakat jutut sopivat lehteen parhaiten. 9. Nyt selvis, että niistä oli kaivettu savea tiilien duunaamista varten. Sain heiltä vilt lisää tietoa ja snadin esitteen ”Seurasaaren kansanpuisto”, jossa on asiasta enemmän. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Innostuin nyyista tiedoista ja tilasin audienssin Seurasaarisäätiön byrooseen saadakseni lisäinfoa. joissa kerrotaan lisää tiilien duunaamisesta. ja sen dedis on 5.10. Tervehdysten keräämisestä vastaa päätoimittaja Kari Varvikko. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 36 15.6.2015 11.49. Eiks olis ollu kliffempaa sittaa tai goisia filtillä ja ottaa suulista. Niiden asevelitalkoissa meidänkin viikonloput vierähti. Omalla nimellä kirjoittaminen on toivottavaa. Juhlanumba ilmestyy 4.11. Tsilarin seuraava numero 4/2015 ilmestyy 5.9. Mä oon käyny Föliksessä ekoja kertoja jo 70 vuotta sitte ja luullu aina, että ne on snadeja merenlahtia saaren rantsussa. ARSKA SOISALO TSILARI 5/2015 JUHLANUMBA Tsilarista 5/2015 on päätetty Slangin 20-vuotistaipaleen kunniaks duunaa juhlanumero. Eila Hiltunen. 1812. 6. Sieltä lyftattu savi oli sinijuovaista ja erittäin sitkoista. Palace. Jaana Pelkonen. Stadilaiset 20e/vuosi, landet 40e/vuosi. Sen vikassa kipaleessa oli tosi mielenkiintoinen tieto snadeista lammikoista, joita on saaren eteläpäässä. 36 TSILARI 3/2015 SLANGIJENGI Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Mediakortissa Slangin nettisivulla hittaat ilmoitusten mm-koot. Siihen toivotaan jäsenten muisteluita yhdistyksen toiminnasta – skrivaa, mikä sulle on jääny mieleen näistä 20 vuodesta, mikä on ollu kliffaa, haadee tai muuten vaan muistamisen arvosta. 60 merkkii) 35 eur. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen: tsilari@ stadinslangi.fi tai koneella kirjoitettuna toimituksen postiosoitteeseen: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Suvantoluvat voi ostaa Kuninkaansaaren meri-infosta. 8. Ihmettelin kuiteski litskisti sitä, kun te perille päästyänne staijasitte siellä. Päivälupiakin saa, info kertoo lisää. Sekin oli nyyaa mulle, koska kriguajan jälkeen 1940-luvulla meidän familissa ei sellaista harrastettu. Kun tulee tällaisia mielenkiintoisia juttuja, pitäisi skrivaajan mainita lähteet, joihin artikkeli perustuu. 2. Hesperia. Käytiin me kundiporukoilla reduilla ja simmaamassa eri mestoissa, korkeintaan fibeli fikkassa provianttina. Muista valtion kalanhoitomaksukin. rintamamiestaloja Stadin lähiseuduille. Siihen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 5.8. Brahen kentällä / Braheplan. Perimätiedon mukaan Mannerheimin kerrotaan kutsuneen Wallinia ”Seurasaaren marskiksi”. Suometar. Hintoihin lisätään 24 % alv. He suosittelivat myös leesaamaan Pirkko Leino-Kaukiaisen skrivaaman kniigan Tuntematon sotilas Turkin sodassa. 3. Jos haluat kirjoittaa nimimerkillä, laita toimitukselle perustelut ja tiedoksi oma nimesi ja yhteystietosi. 4. Se perustuu saaren isäntänä 1892 – 1928 olleen vääpeli Sten Anders Wallinin (1853 – 1937) muistiinpanoihin, LESAAJAT Kandee mennä kalaan Nyt kaikki Vantskin suvannolle metskamaan, otti on parhaimmillaan, tulee jeddaa, abboree, kuhaa, skitareita, vimpaa, lahnaa, toutainta, joskus lohtakin. mennessä. Juhlanumbaan voi jokainen slangilainen ja slangilaisen frendi ja stadilainen lafka skrivaa oman tervehdyksensä. Johtuen osittain siitä, että krigun jälkeen elimme hurjaa rakennusbuumia, korjattii raunioita ja bygattii mm. Kibelle voi sendaa stoorei ja idiksii meilillä kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi. 10. Maurinkadulla / Mauritzgatan. Juhlanumbaan duunataan kans junnu/jangsteriliite, jonka päätoimittaja on Tsilarin toimituskunnan junnuin eli Kimmo ”Kibe” Isotalo. Siellä treffasin kaks kliffaa gimmaa: pääsihteeri, FM Aila Niemisen ja assistentti, FM Riikka Vilénin. Tervehdykset bungaa 1/32 ilmoitus 50 eur, 1/16 ilmoitus 75 eur ja rivi-ilmoitus, missä voi olla yks tai kaks rivii (max. Vähän evästä messiin ja borkat termariin!! On kliffaa metskaa ku suulis skriinaa ja fogelit sjungaa TERVEISIN PUUSEPPÄ KARI SKRIVAA TSILARIIN!
MARJUT KLINGA JUHLAVUOSI Stadin slangi ry:n 20v juhlavuoden superviikko Sulo Santanen ja Marjatta Salminen kukittamassa Työläisäitpatsasta. Patsaan tähän asti kukittaneet Kirstarin jengiläiset alkavat ikääntyä ja hommaan kaivattiin hieman lisäpotkua. Foto: Mikko Reijola. Konsertin ikäjakauma oli upeasti 1,3v ikäisestä aina yli 70 vuotiaisiin. Talo on päästetty surkeaan kuntoon, mutta toivon mukaan saadaan tila arvoiseensa jatkokäyttöön. Trubaduuri Tatu Mustonen ja Eva-Riitta Siitonen hommissa. Paikalla 40 stadilaista. Foto: Mikko Reijola. Puun lajikkeen ruusuorapihlajan oli nimennyt Stadin puisto-osasto ja toiveena on, että puu kasvaa ja voi hyvin vielä vuosikymmeniä kuten Lapinlahden tuleva hyvinvointikeskuskin. Myös slangikorteilla oli kysyntää. Ensi esityksensä meidän tapahtumassa soolona veti myös kuoron johtaja Matti Reittamo, joka esitti kappaleen Orvokkeja äidille. Kukkien laskun jälkeen kaikki sjungasivat yhdessä Äidin sydän -biisin. Idea sai ainakin tukea sekä entiseltä ylipormestarilta, Stadin Friidulta Eva-Riitta Siitoselta että ent.kulttuuri-toimittajalta Kirsikka Moringilta, joka muuten oli valinnut mutsi-teemaan tarinan koulukiusatun pojan tekstistä äidille. Lapinlahden Lähde yrittää duunata eri kumppaneiden kanssa suljetusta sairaalasta uutta hyvinvointikeskusta, jossa voisi rentoutua niin kulttuurin kuin erilaisten mielenterveyshankkeiden avulla. Jengi tsiigaa ÄITIpuun istutusta. Heidän jälkeen kukat kävi laskemassa Stadin Slangi ry:sta Marjatta Salminen. Parhaiten tuntuivat tekevän kauppansa Mutsi ja mä sekä Seittemän broidii -kniigat. Vietetään sitten tulevaa 50v juhlaa puun katveessa. Slangikuoro lauloi hienosti ja myös artistimme Maria Hänninen ja Tatu Mustonen olivat kumpikin erinomaisia. Koko yhdistystä ei välttämättä olisi edes olemassa ilman tätä patsashanketta. Sitä odotellessamme on tarkoitus käydä sjungaamassa puulle 3.6 ja 6.8 klo 18.00. TSILARI 3/2015 37 S uomen suurin kotiseutuyhdistys täyttää syksyllä 20v ja sen kunniaksi päätettiin ottaa ilo oikein kunnolla irti teemasta MUTSI on BESTIS. Tilaisuus huipentui ÄITIpuun istutukseen sairaalan viereiseen puistikkoon. Viikko päätettiin 10.5 myös historiallisesti ottamalla koppi Työläisäitipatsaan kukituksesta. Viikolla pidettiin aiemman yhden ison tsyrkkakonsertin tilalla kaksi Mutsi on bestis –konserttia, joista toinen 4.5. Slangijengin on syytä näillä landemarkkinoilla näkyäkin, jotta ei vallan vääristy ihmisten mielikuvat Hakiksen seudun asukkaiden puhetyylistä ja muusta ulkoisesta olemuksesta. Kampin palvelutalossa, jonne oli tullut harmittavan vähän jengiä, vaikka mutsista bamlaamassa oli itse tietokirjailija Anna Kortelainen .Onneksi fiilis parani huomattavasti, kun suunnattiin Lapinlahden jo suljettuun sairaalaan 7.5. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 37 15.6.2015 11.49. Ja mikäs muu sen paremmin voisi meidän yhdistyksen toimintaan kuulua kuin tämän patsaan kukitus. Patsas sijaitsee Sturenkadun ja Läntisen Brahenkadun risteyksessä sievässä puistikossa ja kukitusta oli tullut seuraamaan 40 henkeä. Viikko startattiin Hakiksen markkinoilta 3.5., jossa oli sikana jengiä ja kundit hankkivat lahjoja mutseilleen. Kukat laski ensin Sulo Santanen ja Pia Landen Santasen kertoessa tästä vetovastuun siirrosta. Tervetuloa lauluiltoihin. Ei mitenkään huono tapa juhlistaa äitienpäivää
Ja kossusnabari kyytipojaksi. Tai sit vaan suolaströmarina kuoripottujen smeedussa ja mukana snaibasti tilliä. Mut ei sillä mitään väliä; strömari on silti kitarisan gutaa kamaa stadilaisille. Ihan snadisti historiaa smeeduun. Alkukesästä ja myös -syksystä strömari viihtyy Stadin bryggojen alla. Sitku mut vierotettiin tissistä niin milkkiksen jälkeen eka uusi maku mulle tuli mutsin mulle muussaamasta strömarilodjusta. Tuoretta strömaria saa tietysti parhaimmin aamuisilta tortseilta, mut kyl sä voit itekin sitä metskata. Surku vain, että bulein osa siitä menee rehuks turkistarhoille vaikka se on skruudafishuna ainakin stadilaisille herkumpaa ku lohi tai muikku. Se oli plokannu kaikki ruodot siitä veks ja sen maku oli mulle ku nykynirsoille lappilainen loimulohi. Hän kyllä tsennaa gurmeet. Hirveetä haaskuuta. Siin oli vielä sekin, että strömaria ei tarttenu slumpata mustasta pörssistä, sillä Stadin fiskarit toivat sitä botskeillaan Kauppatorin rantsuun joka päivä. Svedutkin pitää sitä ehtana sillinä purkittaessan ”Abba-silliä”, vaikka se ei meillä kelpaakaan Ahtitai O’Boy –sillipurkkiin; meillä kun tarvitaan sillille bulimpi rasvapitoisuus kuin svanttejen pykälissä. Niillä eväillä skulaa jo iltaan saakka. Sitä pyydetään lähinnä troolaamalla vuosittain naftit 100 miljoonaa kiloa. Entä strömari nykyisin. . Eiku strömarit leivitettynä tai ilman sitä pannuun, voita alle ja suolaa päälle; sen monimutkaisempaa stadilaisen todellisen gurmeeskruudan duunaaminen ei ole. Fantsua! Kysykää vaik bamlausdirikaltamme. Ja voi vide, sinapilla voidellut paistetut strömaripihvit tai hiiliströmarit pottumuusin kanssa, niistä ei gurmeeskruuda parane vaikka tv-kokit tyrkyttävät meikulle mitä tahansa yrtein maustettua ulkomaanskruudaa. Kertokaa mulle mikä maistuu paremmalle ku tuore ”kultafishu”, eli savustettu strömari skruudattuna aamulla Kauppiksen tai Hagiksen tortsalla. Mä synnyin, ku mun faija rupes flaidaan slobojen kanssa siinä jatkokrigussa. Eiku litka jonkkaan ilman mitään täkyjä, pelkät koukut riittävät, ja kohta sulla on Lauttiksen tai Vuokin bryggoilla Alepan kassi täynnä tuoretta strömaria ihan ilmaiseksi. Enkuksikin se on Baltic herring, joten brittien ja jenkkienkin mielestä se kuuluu sillien jengiin. Siihen sä sitten kiskaset päälle tortsaborgat ja jos sulle vielä jäi jotakin fyrkkaa jäljelle, niin sä slumppaat smeeduun vaik lihiksen tai berliinimunkin. Silti se oli isoon nägikseen mitä buleinta herkkua. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 38 15.6.2015 11.49. Strömari on saalismäärältään Suomen tärkein fishu. Strömari oli tuolloin stadilaisten pääruokaa ja siitä valmistettiin lähinnä strömarilodjua ilman ruokakermoja, pekoniviipaleita, purjoja ja sitruunamehuja. 38 TSILARI 3/2015 Tuoretta strömaria saa tietysti parhaimmin aamuisilta tortseilta, mut kyl sä voit itekin sitä metskata. Siitä vaan litka bryggalta jonkkaan ja saaliina on kilokaupalla norjalaista allaslohta bulisti herkullisempaa fishua. Se fyllas magan vänkästi eikä aiheuttanu sprägäreitä. Ainaki mun stadilaisesta mielestä. Litskaaminen ku on metskaamista eikä siihen tarvita maksullista fishustuskorttia. SAUTSKI SKRUUDATKAA STRÖMARIA S tadilaisen ikkari fishu on kautta aikain ollut sillin sukuinen strömari, eli stogella tänne tulleille muikunskruudaajille tiedoksi: se on silakka. Hei kyllä me stadilaiset ollaan häpiä jengiä ku meidän ei tartte bungaa kalliita lupia lohen metskaamiselle
mennessä toimistoon. Kesäkuu Ti 30.6. REDU TÄYNNÄ. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. To 13.8. muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. Syyskuu Ti 1.9. Kysy peruutuspaikkoja. klo 12.00 Tapio Rautavaaraa slangilla ja ilman Ogelin seurahuoneella. Sateella ollaan sisätiloissa. Jäseniltä 7e muuten 10e To 3.9. Ti 8.9. La 22.8. klo 17.00 Juhlaristeily. Ti 18.8. Yhteislaulua slangilla ja ilman. Andrei Huhtala: Punis. Ei siis sovellu liikuntaesteisille. klo 18.00 Kniigatreffit Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä/Kari Varvikko Ma 14.9. Reitillä jopa 35 metrin korkeuseroja. Ti 15.9. Jortsut Kaisiksessa. klo 18.00 Lauluilta Lapinlahden sairaalan sisäpihalla. klo 17.00 Redu suljettuun sotilassaareen Vallisaareen oppaana Jarmo Nieminen. Varustaudu maastojalkineilla ja säänmukaisilla varusteilla. Sen jälkeen tai ovelta tuntia ennen 15e. Lisäksi pussihyppyä ja leikkimielinen keihäskisa yhteistyössä Oulunkylän aluetyön ja muiden toimijoiden kanssa. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 39 15.6.2015 11.49. . Elokuu To 6.8. KYSY PERUUTUSPAIKKOJA . Ilmoittautumiset 1.8. klo 18.00 Kniigatreffit: Hannes Markkula: Rikollisten ja presidenttien pöydistä klo 19. Arpajaiset. Aiheena bastukulttuuri meillä ja muualla/Esko Vepsä. klo 18.00 Kniigatreffit ”Katupojasta kirjailijaksi” – Torsti Lehtinen . Lokakuu To 8.10. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi . Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . klo 18.00. To 27.8. Muutokset mahdollisia. klo 17.00 Redu Suokkiin. Retki kestää 4 tuntia. Jäseniltä 7e muuten 10e To 24.9. klo 18.00 Slangibastu Sauna Hermannissa Hämeentie 63. Jäsenmaksu 30 € vuonna 2015. Tarkemmat tiedot toimistosta. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadin Slangi ry järkkää ILMOITTAUTUMISET / FROOGAT Stadin Slangin toimisto Marjut Klinga Puh. Torstain slangitreffit Kaisiksessa eli ravintola Kaisaniemessä. Liput 10e/ jäsen,12e/ei jäsen ennakkoon 20.8 mennessä. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. Kohteeseen siirrytään vesialuksella, jossa paluumatkalla nautitaan iltapala. Tsekkaa byroosta: 045-186 7238. klo 18.00 Slangibastu Sauna Hermannissa Hämeentie 63. klo 18.00 Slangitreffit Kaisiksessa. klo 15.00 Opastettu redu Tapio Rautavaara näyttelyyn Stadikan Urheilumuseoon. Lava on vapaa halukkaille soittajille. Vapaa pääsy. TSILARI 3/2015 39 SLANGIJENGI
. Lauantaina 22.8. kello 12-17 Ogelin Seurahuoneella Tsilari_taitto_3-15_15.indd 40 15.6.2015 11.49