Nro 3/2016 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21. vuosikerta Hinta 6 € Stadin friidu ja kundi Reduja Vermoon ja Vallisaareen Tsilari_taitto_3-16_014.indd 1 13.6.2016 12.07
BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Tsilari_taitto_3-16_014.indd 2 13.6.2016 12.07. FREESIN KLIFFA
BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Foto: Mikko Reijola. M ai ja A st ik ai n en . Foto: Ossi Seppänen. Stadin nyya museo F o to : H el si n g in ka u p u n g in m u se o . Hannu Seppänen on sendannu Tsilariin faijansa otoksia Stadista. Tässä Hagis kuvattuna Pitkältäsillalta 50-luvulla, hiekkajaalat venaa purkua. s.19 TSILARI 3/2016 3 FREESIN KLIFFA. SISIS STADILAISIA 7 PITKÄÄN PÄÄTOIMITTAJANA – Virve treffas Hekan 8 TOSI STADILAINEN – Varvikko skrivaa Leenasta 10 STADIN KUNDI JA DIRIKA – Pirde bamlas Pekan kans 15 PITKÄNSILLAN POHJOISPUOLELLA – Saarnio skrivaa Ruuthista KULTTUURII JA FUNTSAILUU 20 MODERNI KAUPPA-LOPO – Kolanen Toivossa 26 FUNTSATAAN SNADISTI – Palminen diggaa Mäkelää 29 SAAKS SMAILAA – Emma froogaa 38 GRILLIFÄMILI – Sautskin hihat brennaa EKS MINNAA 12 KRIGU STADISSA – Elon stoori jatkuu 22 CAJSAN KAISIS – Maj-Britt skrivaa 24 JYRINÄÄ JA SALAMOITA – Pera ei skagannu 28 KARMEE LÖYTÖ – Ripa Laakson skutsissa STADIN MESTAT 16 VALKAN SIIRTOLAPUUTARHASSA – Vesa skidinä 27 STADIN ITÄÄ – Pasin mestat 31 LINTSILLE TAI MALMILLE – Kuutar joraa Tsilari_taitto_3-16_014.indd 3 13.6.2016 12.07
Suomen Euroviisujen ennätysmies esitti itse jo 14:ssa Suomen karsinnoissa kuullun sävelmänsä. . Lasse Mårtenson on kuvassa 22.1.1977 Ylen tv-studio 2:n suorassa karsintafinaalissa Pasilassa. Vetäjiks valikoitu kolme eri vetäjää, kolmella eri staililla: meitsi edustamaan nuorisoo ja ug-kulttuurii, Ollibull Anikari edustamaa vanhempaa jengii ja Stadin sekä slangin hissaa, sekä Tuohimaan Pirde edustamaan korkeekultsapuolta. Kahden voittajasävelmänkin, oma Laiskotellen 1964 ja Fredin Varjoon suojaan 1967, tehneen Mårtensonin laulu-ura euroviisuissa päättyi tähän. Larussa Kuikkarinne 1:ssä merenrannalla 60-luvulla Ruotsin superstaran Siw Malmkvistin kanssa asunut mies harrasti purjehdusta koko ikänsä. Kaikki paitsi purjehdus on turhaa Lasse Mårtenson esitti v. Viikon skabaan ollaan saatu ihan nastasti jengii osallistuu Facebookin puolel, mut rakentavan palautteen antajia proggikselle kaipaillaan edellee kipeest! Jos kiinnostuit, ni heitähän ihmees meilii toimistoon tai slangiradio@gmail.com Proggiksen voit lysnaa maanantaisin 18:30–19:30 ja lauantaisin uusintana 17–18 Lähiradion taajuudel 100,3 sekä yhdistyksen kotisivuilla tai Youtubesta hakusanalla Slangiradio. 1988 Junnu Vainion sanoihin. Myrskyluodon Maija syntyi myöhemmin. 1971 otetussa kuvassa Helsingin satama-alueen edessä. Haluttii jokaselle vähä jotain; uutta kohderyhmää kiinnostuu yhdistyksest, slangista ja stadilaisen kulttuurin vaalimisesta. Kappaleen nimi oli Kuusitoista hyvää vuotta. Meidän proggis on nyt pyöriny Lähiradiolla huhtikuun alusta saakka ja kaikki jaksot on kuuntelus Youtubessa. 4 TSILARI 3/2016 SNADIT Slangiradio S langiradio lähti suunnitteille jo vuos sitte, ku idearikas toiminnanjohtajamme Marjut heitti sen ilmoille. Tekijä kielsi sillä olleen yhteyttä Suomen 16-vuotisen viisutaipaleen kanssa. . Hän todistaa sitä jo v. Kevät vedetään vähä kokeilumeiningil ja ollaa hiottu ja haettu juttuun oikeet suuntaa. Meitsi nappas idiksestä kii ja kasattii jengi, jolla alettii funtsaa, miten homma saatais skulaamaa ja millasel sabluunalla. RISTO KOLANEN Tsilari_taitto_3-16_014.indd 4 13.6.2016 12.07. EMMA JÄNTTI Lasse Mårtenson (1934–2016) – muistoa kunnioittaen F o to t: A lv ar K o la n en V iimeinen Euroviisukarsinta
040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Eipä taitaisi olla mieltä siinäkään, että vääntäisi slangiksi jonkun herkullisen savolaissutkauksen. Sillo on ehkä fiksumpaa skrivata suomeksi. Nyt ku slangista ja tästä Tsilaristaki on tehty monenlaisia opinnäytteitä, voidaan Eddun tavoin funtsii, ett useimmiten korkeasti koulutettu henkilö ei varmaankaan snaijaa pätkääkää, ku joku vanha Hullun kurvin stara päästää täysillä tulee vanhaa slangii. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Ja jos on, missä määrin. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Jengin mielestä aviisissa ei sais olla juuri mitään suomeksi vaan kaikki olis skrivattava slangilla. Eri asia sitte on, onko Tsilari oikea väline kirjakielelle. Se että Helsingin puhekieltä tutkivat ja taltioivat oppineet, on hienoa ja välttämätöntä. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 5 13.6.2016 12.07. TSILARI ON slangilehti. Kielen aitous on valttia. PÄIKKÄRI TSILARISSA SKRIVATAAN SLANGIKSI J otku on skulannu ja spiidannu sitä, ett Tsilarissa on turhan paljo kirjakieltä. Sekstikat harvenee, kun henki döfaa. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Kuten useimmat bonjaavatki, niin on ihan eri asia skrivaa, kun stikkaa läppää. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Stadin Slangin ja Tsilarin tärkein tehtävä on pitää huolta niin entisten katupoikien kielestä kuin myös uusiutuvasta slangista. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Myös stoorien on oltava asvalttivoittoisia. Akateemisuus ei kuitenkaa saa tsöraa kartsojen kundien ja gimmojen yli. Eddu skagas, ett slangista on tulossa oppineiden hiekkalaatikko. Skribentti, joka skrivaa slangia sanakirjan kanssa tai duunaa sanoja jonoon paprulle niin, ettei hommassa ole tolkkua, on ku toi röökaava pimatsu. Kumpikin on kuitenki ihan yhtä dorkaa, jos hommaa ei hallitse, vaan skulaa besserwisserinä. TSILARI 3/2016 5 KARI VARVIKKO Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Mut nykysin se on niinki, ett näist kulmien kundeist suurin osa on jo gravaris, joten bamlaajiakaa ei ole. Kaikkea ei silti voi eikä pidä skrivaa slangiksi. Faijalla oli tapana sanoa, että jos gimma ei hiffaa ett leffan seinällä on kloku, kantsii pokaa nyya friidu, mieluusti sellane, joka ei shingraa pitskulle blaadille, ku projektoria ladataan. Kliffaa kesää! . VALKAN KUNDI, kirjailija Eddu Janzon skrivas joskus viistoist vuotta sitte Iltiksessä, ett aito vanha Stadin katuslangi oli hänelle ennen ”vanhaan hyvään aikaan” elämäntapa. Tällaisia ovat esimerkiksi monenlaiset viralliset asiat, kutsut, tiedotteet, erilaiset tutkimukset jne. Vaikka en ihan presiis olekaa samaa mieltä, asiassa on faktaa toinen puoli. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 21. SITÄ SLANGIA jota mua edeltäneen ikäpolven starbut harrasti, sprookaa enää harva ja viistkytluvunkin bamlaajat ovat jo lähtöskrubuissa
HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Riitta Rannikko riitta.rannikko @kolumbus.fi Emma Jäntti emma.jantti@gmail.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Niinku viime vuonna, ni tänäki, meitsil on hirvee hinku landelle kesäks. Meigä toivottaa kaikille nastaa kesää, viettää suvee sit böndel tai Stadis. Sillon siit jopa löytää uusii siistei puolii. Meil on just valitut uudet Stadin kundi ja friidu kehissä, handuissa uunituore Tsilari ja suuliski skriinaa, ainaki joskus. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Se et biisin nimi sattuu stadiks oleen Kesis böndel ei tarkota mitenkää et bönde ois huono jutska, eikä varsinkaa et just Kangasala ois erityisen skeida mesta. YLEENSÄ EN pahemmin maindaa jos kritisoidaan, mut täs tapaukses jengille oli pakko kertoo, mist kana strittaa. Skulaa voi muinakin aikoina. 6 TSILARI 3/2016 KESIS BÖNDEL J okunen vuos sitte tulin kääntäneeks klassikkobiisin Kesäpäivä Kangasalla stadin slangille. Täst on hyvä lähtee kesikselle. Iha sama, ei sitäkää oo iisi tajuu. com Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Toni Vihermäki tonivihermaki@gmail.com Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. . Mut silti ei tarttis alkaa ebaan. Bönde mikä bönde. Kiitti vaa Topeliukselle et heitti meitsille aikanaan tällaset riimit käännettäväks. Alotin sillä, et Kangasala on sikanastaa suomalaist böndee. Oon jo monena kesänä kelannu, et jos vaik ottais huoneen pariks yöks jostai ytimen hotlast, kävis tsiigaileen Stadin tapahtumii, tsittailis terdeil, skruudais torikahvilois, halleis ja raflois, kävis Lintsil, Korkkikses ja ehkä jopa saitsaril. Ku joku bamlaa stadii, ei se tee siit tyypist töykeet, tympeet tai ääliötä. Pointti täs on et kandee duunaa käännöksii, siitäki huolimat, et kaikki ei diggais. Vai kuin ite kääntäisitte sanat ”Mä oksalla ylimmällä, oon Harjulan seljänteen…”. Tänä kesänä meigä myös treenaa sillee et ku seuraava Tsilari pukkaa ulos, on bamis sellases tikis, ettei oo ennen nähty. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_3-16_014.indd 6 13.6.2016 12.07. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. ONGELMA VOI olla siin ettei lukija hogaa mitä siin sanotaa, vähän ku se ois käännetty jokski unkariks tai kiinaks. Pääasia on, et kunnioittaa alkuperäst tekstii ja antaa sille arvonsa. Vedän pitkäst aikaa bläägät klabbeihin ja skulaan ku mikäki Litti. Ja samal tulee tallennettuu myös slangii. Sen tuutte näkeen elokuus Käbiksen fudisgeimeis. Otan taas elukoit plantaasille, fiksaan mestoi, grillaan ja tsillaan. En osannu edes villeimis unis kelaa, et siit tulis sellast palautetta ku tuli. Taas kerran hogais, miten nasta mesta meil täs onkaa, sitä vaa pitää joskus tsiigaa ulkopuolisen silmin. Siin sanotaan heti kättelys et ”Mä tsittaan tääl sairaan korkeel ja tsiigailen mestoille…” Eli kysees on käännös, ei mikää raiskaus. Tänä kesänä ois tarkotus myös tulla turistiks Stadiin. Ei sil et mul ois ollu sinne mitää asiaakaa, mut kelasin et pakkohan tollaseen hyökkäykseen on heittää vastine. Tiedä vaik tänä kesänä piipahtaiski, oma bönde ku sattuu oleen vähä siel päin. Kuulemma saan käydä Kangasalla jos silt tuntuu ja käännöski kuulemma on, nyt ku sen on lukenu kunnol, ihan jees. Kangasalan sanomiin puski aivan simona breivii, et nyt se Garami on tehny pahimman mogansa, menny raiskaan meijän kansallisstygen kääntämäl sen Hesan murteelle. Tosin taitoo ei oo, mut korvatkoon kondis sen. SEURAAVAKS OTIN esille biisin varsinaisen sisällön. Ja koska se nyt sattuu oleen landel, ni mites sitä muutenkaa vois nimittää. Mun vastinetta ei nielty ehkä iha purematta, mut läpi se silti meni. Sit kolmas ja kaikist tärkein keissi mist puhuin vastinees oli kieli, stadin slangi. Eikä kieli raiskaa sisältöö, jos kääntäjä ei sitä duunaa. Meitsist tehtiin koko kylän pahin vihollinen ja tais joku vihjasta, ettei kande pahemmin tulla huudeille, jos haluu jatkaa maallist vaellust. Ku joku teke käännöksii ja skrivaa ne paprulle, pitäs ennen ku haukkuu kai bluggaa se teksti. Ois iha törkeen siistii fillaroida upouusil kaupunkipyöril mestast toisee ja sit ku pari päivää ois menny, häippästä takas landelle
Kannattaisko kuitenki froogaa enemmistön mielidettä näissäki jutuissa, funtsaa Heka. TSILARI 3/2016 7 SLANGIJENGI F o to : V ir ve K u u ta r S langijengin tärkee aviisi pysykin pitkään Hekan vastuulla. Metrolle louhittiin tilat 1964, vaikkei sinne koskaan sit tullu metroo. Heka toivois vielä, ett Elannon leipomon reseptit kaivettas jostain jemmasta. Klaude Bremer, va päätoimittaja Tsilari 2/2000 Jatkuu seuraavassa Tsilarissa Hekan kanssa treffattiin Stadin ekalla metroasemalla – Munkan ostarilla. Slangi on kaiken kansan kieli eli stoorei voi olla laidasta laitaan – Tsilaris on skrivattu suojeluskunnista ja työväentalosta – mut ketään ei saa loukata. Ne ku tsöraa fillarilla tai fiudella, joutuu joskus kans dallaamaan. . Vode Sulanderista Tsilari 1/2016 . Fjallen stoorit urheilusta oli hyvii, se tsennas kaikki ja oli jutuissa syvällä messissä. Ku olin ite messissä ekaa kertaa Tsilarin toimituskunnassa, hiffasin, ett Heka halus kans aina hittaa jotain ajankohtasta Stadista. Toiminnan suuntia Hekan mielestä Tsilaris on tärkeetä, että siinä on historiaa ja slangii, onhan se slangin pää-äänenkannattaja. Heka funtsaa, ett Tsilari on tyypillinen harrastuslehti, jossa on messissä kaikki, ku kynnelle kykenee. Eki Mattsson, vt päätoimittajana Tsilari 1/2000 . Sattuma pelissä, ett hitattiin oikee tyyppi. Ekana Heka mainitsee Soisalon Arskan, joka oli tarkka ku porkkana. Eikä se tehny muutenkaan roolistaan bulii numeroo. Stadin kehityksestä Stadin kehityksessä Heka on huolissaan siitä, että snadit äänekkäät ryhmät painostaa kehittään Stadia omilla ehdoillaan. Hyvät tiimit Toimituskunnassa Hekalla on ollu hyviä tyyppejä. Heka itte skrivas asioista, mitkä oli lähellä sitä, niinku majakkalaiva Helsingistä tai Autotalon Primulan jengistä. Leka Nummelasta Tsilari 2/2016 Väliaikasesti toimi: . Päätoimittaja ei tietty duunaa lehtee yksin. Sen mielestä päätoimittajan duuni ei oo täyttää lehtee omilla stooreilla, vaan editoida muiden jutuista kasaan hyvä kokonaisuus. Samoin Heka on hiffannu, ett Tsilaris on joskus asiavirheitä, toimituskunnassa pitäs olla sellanen tarkka ukko ku Arska, joka ennen aina tsekkas jutut. Kaikille pitää olla tilaa. Vankkaa slangitietoo saatiin, ku Paunosen Heka skrivas joka numeroon snadin kolumnin. Stooreja pitäs siirtää lähemmäks nykyhetkee ja ottaa messiin enemmän 50ja 60-lukui, eikä vaan 20-lukuu. Moni asia Tsilarissa on modernisoitunu, lehden taitto on muuttunu Hekan mielestä parempaan, ennen ku tsögattiin mahdollisimman edullinen tapa toimii. Niin Heka Laurell alotti vuoden 2000 kolmos-Tsilarista. Niin gutaa breguu ku duunattiin Elannossa, ei oo enää. Osa ottaa duunin tosi vakavasti ja osa duunaa sitä vasen handu fikkassa. Eikä sil olis edellytyksii kaupallisena lehtenä. Mut on silti muistettava, ett Tsilari on harrastuslehti eikä kukaan duunaa sitä ammatikseen. Tsilarin 20 v-juhlavuoden numerossa skrivataan päätoimittajista. Toinen on Malmin lentoasema, jonka haluu säilyttää 2/3 stadilaisista. TSILARI 20 V Tsilari_taitto_3-16_014.indd 7 13.6.2016 12.07. Aiemmin on skrivattu: . Soisalon Arska muistaa Hekan vastauksen omasta fotostaan Tsilarissa: ”mitä se siin tekis”. Nyyaa päätoimittajaa tsögattiin vasta vuonna 2009. Se oli böndeserkuilleki paras tuliainen. Ku slangii bamlataan, ni ei joka sana oo slangii. Nyky-Tsilarissa Hekaa häiritsee joidenki stoorien väkisin tehty slangi. Tietullejakaan Heka ei diggaa – nyt ku budjaa ite landella, joutus bungaamaan, ett pääsis omaan syntymästadiinsa. Parit Tsilarit hoiti Eki Mattsson ja Klaude Bremer. Jos joku asia stooreissa ei ollu Arskan mielestä oikein, se tsökas infoo ja skulas vaikka museoon ja tsekkas. Onhan 70-lukukin jo historiaa, Heka totee. Osa ottaa duunin tosi vakavasti ja osa duunaa sitä vasen handu fikkassa. Esimerkkinä fillaristit – ei Stadin liikennettä voi pelkille fillareille suunnitella. Heka bamlaa, ett joku sattu pyytämään, ei enää muista, kuka – oiskohan ollu Fjalle. Lisäks oli paljon satunnaisia vierailijoita. Tsilarin ruorissa Heka Laurell Tsilarille tsökattiin nyyaa päätoimittajaa Nummelan Lekan jälkeen. Matti Kohvalta tuli kans hauskoja juttuja
Nennellä oli pitkään päämestana Pengiksen Ryhmäteatteri, lapsuuden non-stopleffapiste; välillä näyteltiin Viidennellä linjalla ja välillä Krunikan puolella Kirjalla. Hänet muistetaan varsinkin styrkasta nuoren friidun roolista Televisioteatterin näytelmässä Solveigin laulu. Likalla rupee byysat pyörii klabbeis, ku se tsiigaa valokuvia vuosikymmenten takaa ja hittaa vaikkapa edesmenneen Valkan kesäteatterin Itä-Pasilasta. Nuoren näyttelijän duuni jatkui monissa eri teattereissa, mutt koko ajan hengailtiin Bärtseillä. Nennen aitous näkyy siinäki, ett friidu diggaa gamloja Stadin fotoja. Reima Kekäläisen ohjaama näytelmä filmattii lähes kokonaan Nennen himan kulmilla Kalliossa. Parhaillaan stagella on Flirttikurssi ja syksyllä tulossa Komisario Palmu. Jos et muista, tsiigaa vaikka Slangin saitilta. Friidu jopa bamlaa. Stadin Friiduksi tänä vuonna valittu näyttelijä Leena ”Nenne” Uotila on Kallion, tarkemmin Hagiksen gimma, josta heti hiffaa, ett nyt sun edessäs tsittaa aito stadilainen. Leena Uotila on ollut vakituisesti kiinnitetty Kaupunginteatteriin jo vuodesta 1997. Vierailuhommia tuli Kaupunginteatteriinki; Jouko Turkan ja Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä oli yksi huomatuimmista. Tsennaatko, ketkä ne oli. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 8 13.6.2016 12.07. 8 TSILARI 3/2016 STADIN FRIIDU KARI VARVIKKO S tadilaisiikii o monelaisii. ”Mä oon kuule niin stadilainen, että...Mä bonjasin ja bamlasin slangia jo ihan snadista.” F o to : M ik ko R ei jo la Snadisti Nennen taustaa Useimmat stadilaiset tsennaavat Leena Uotilan (68) ja luultavasti heinähatuistakin hyvin moni. KARI VARVIKKO Ekan kerran Stadin Friidu ja Kundi valkattiin tasan 20 vuotta sitten 12.6.1996. Se on tänä päivänä harvinaista ite Bärtseilläkin, jonka snadeissa kuppiloissa hetulaa heitetään usein böndeaksentilla. Nenne on giftiksessä näytelmäkirjailija Henri Kapulaisen kanssa ja heillä on kaks skidiä, joista toinen, Arttu on myös näyttelijä. Moni on rekisteröiny gimman hyvin myös tv-sketsisarjasta Hukkaputki (1981–89). Stadilaisuus ja Stadin Leena Uotila Stadin Friidu 2016 ONKS SUN KLABBIS KLESA. Leena ”Nenne” Uotila on finstanu parhaan naispääosan Jussi-palkinnon leffasta Rakastunut Rampa
”En mä nytkää ole maaseutuihmisiä, vaikka meillä onkin kesäpaikka lähellä Hämeenlinnaa. ” Skolessa stagelle Kansiksen alaluokat Nenne kävi Kaisiksessa, siirty sitte Töölöön yläluokille ja oppariin Tyttönormaalilyseoon. Skolan näytelmissä en koskaan saanut esittää prinsessaa, noitaa kylläkin”, Nenne nauraa. TSILARI 3/2016 9 historia on Stadin friidulla veressä. ”Se homma meni aina vähä förbii. Kuka vaan voi lähettää yhdistykselle postia, jossa ehdottaa jotakuta henkilöä. Kiitti, ett valitsitte mut!” . Sit himas mull o paljo Stadista kertovia kirjoja.” Kakruna tulevalle näyttelijälle stadilaisuus merkitsi identiteettiä, eikä hän silloin bonjannu, ett on muunlaisiaki ihmisiä. Snadina Paasipuistossa, Byggalla, Hagiksessa Kallion friidun ekat lapsuuden muistikuvat liittyvät Paasipuistoon ja Arenan taloon. Sillo täti huus sille, ett onks sun klabbis klesa?” Nennen äiti ja täti olivat duunissa Helsingin Työväen Säästöpankissa. Sitte sitä barbia hypittiinki toden teolla. Stadin Friidulle on jäänyt mieleen myös esiintymiset Lintsillä. Linnanmäen kummitusjunasta mulle jäi trauma ja vuoristorata on vieläkin ylittämätön paikka.” Stadin Friidu Leena ”Nenne” Uotila ei duunaa kynttilää vakan alle, vaan aikoo jatkossa olla entistäkin stadilaisempi. ”Maikkana oli sen ajan suuri tähti Ansa Ikonen. Hagiksen tortsa ja kauppahalli olivat myös suosikkimestoja. Bönden viehätys on avautunut hänelle paljoa myöhemmin. Valintaperustelut päätetään kukin vuosi erikseen ja aina ei hallituksen ykköseksi valitsema tule valittua esimerkiksi siitä syystä ettei hänen aikatauluun sovi tulla lavalle 12.6 tai nimitys on vastoin hänen arvojaan. MARJUT KLINGA Siis tää on niin kliffaa olla Stadin Friidu! Hallituksen jäsenet bamlas, miten Friidu ja Kundi valkataan. ”Mä tykkään Stadista aivan hirveesti. Skrinnaamaan dallattii Pragun kentsulle ja Nenne muistaa yhäki sen, että häntä jurppi, kun halus luisteluskaboihin pikarit mut joutu kilpailemaan kaunareil. Tyttönorssissa ”Tipulassa” oli näytelmäkertsi, jossa jo giltsistä näyttelijän urasta haaveillut koululainen oli innokkaasti mukana. Mutsi ja faija eivät kuitenkaan sprookanneet slangii, vaan siitä huolen piti usein perheessä visiteeraava Nennen täti. Paasivuorenkartsan pudekassa, bokrauspatsaan takana Nenne leikki puistotädin kanssa ja Arenan talossa hän oli viisivuotiaana lastentarhassa. ”Siis tää on niin kliffaa olla Stadin Friidu! Mä oon ihan otettu. Kun koitti joraamisen aika, suosikkimesta oli Kulttis. Snadina Nenne kävi tsiikaamas, ku faija piti perustamansa Helsingin ympäristöteatterin treenejä Byggalla. Torilla stondas aina kesäsin ”Viettelysten vaunu”, josta sai slumppaa jätskii. Karkkia tuli kuitenkin kiitokseksi. Mua hatuttaa vanhojen talojen purkaminen ja rakastan Stadin ”hovikuvaaja” Signe Branderin fotoja. Stadin Kundi ja Friidu valitaan hyvinkin demokraattisesti. ”Jotta kesän tullessa pääsi pitskulle polvisukissa, piti olla 15-vuotias. Jälkeenpäin valinnoista ei voi valittaa, mutta mielipiteensä saa tietty tuoda julki joko suoraan bamikselle sami@samigaram.com tai byrooseen tai mikä ettei Tsilarin pluggaajat-palstalle. Yks homma oli sekin, että skidit oli aina messissä stikkaamaassa polttopuita klitsuun. Kaupunkilaisuuteni näkyykin nimenomaan siinä, ett mökin pitää olla lähellä jotain kaupunkia.” Täti bamlas slangii Nennen mutsi oli stadilainen ja näyttelijäfaija Eki budjasi jo 30-luvulla Stadissa, vaikka alunperin oliki lähtösin Sääksmäeltä. Täti oli pääluottamusmies ja äiti myöhemmin pankinjohtaja Mauno Koiviston sihteeri. Hampparinlaakson kallioilla pomppiva pikkupimu ei tuntenu minkäänlaista vetoa landelle. Näiden ehdotusten pohjalta sitten hallitus kokoaa listan, joista keskustellen valitaan kunkin vuoden kundi ja friidu. Nennen tädin mies skulas pesistä Työväen Mailapojissa (TMP) ja Nenne oli usein pesismatseissa Hesperian ja Haapaniemen kentsuilla tulostaulujen numerotyttönä. Foto: Virve Kuutar Tsilari_taitto_3-16_014.indd 9 13.6.2016 12.07. Faijansa kautta hän joutui sunnuntaisin ulkoilmanäyttämölle lausumaan runoja. ”Kerran meillä oli himassa jotku bileet ja sinne tuli joku jäpikkä, jolla oli kipsi jalass
” Tsilari_taitto_3-16_014.indd 10 13.6.2016 12.07. Mä kuitenki karistin oitis Hämeen tomut mun klabbeist heti seuraavana päivänä: painuin Stadin kesäyliopistoon ja aloin studeeraa psykkaa.” Pekka kaveeraa, et intohimo psykkaan ei ollu mitenkään itsestäänselvyys, vaan opintosuunnan valinta tapahtu lukion ammatinvalinnassa poissulkuperiaatteella: ei ainaskaa tota tai tota! Kiinnostus ihmismielen toimintaan ja se, mikä saa tyypin tikittään ja tekeen just tiettyi valintoja, alko sit imee megeen siinä määrin, et Pekka väitteli Lontoossa filosofian tohtoriks psykologian kommunikaatioprosesseist. Matka jatku sit Hämeenlinnan kautta takas Stadiin, ja osoitteisto kattaa monia Stadin alueita: kundi on budjannu Etelä-Haagas, Laitsikas, Rööperis, Suokis, Krunikas ja Ullikses. 10 TSILARI 3/2016 J oo, mä opin tsimmaan Larun biitsil ja budjattii siin Isokaarel monet vuodet. Tiedon monopoli on murtunu. ”Nythän mä oon keskellä sitä, mistä väittelin. Nyt julkishallinnon tieto on julkista, ja kaikki voi vapaasti vaik seuraa pääministerii Twitteris! Avoin kommunikaatio mahdollistaa kansalaisten vaikutusmahikset ja on demokratian kivijalka.” Dirika, jolla on fasuuna – vaik kiinnitettäväks tikkatauluun Pekan hallintoalue on rakennusja ympäristötoimi. Tää kommunikaation digija somevallankumous on ny täs läsnä, ja yhteisöhän muodostuu kommunikaatiosta. Se födas Neitsytpolun vanhal Kättäril ja flyttas sit Laruun, Isokaarelle. Se sisältää esmes F o to : M ik ko R ei jo la STADIN KUNDI PIRJO TUOHIMAA Stadin Kundiks Pekka Sauri! Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on budjannu 61-vuotiaasta laiffistaan 47 vuotta tääl Stadis. Vesitorni oli just bygattu, ja minnaan tsiigailleeni ja ihailleeni sen kantarellimuotoo. Ennen valtaapitävil viranomasil oli kaikki tieto, ja muu kansa oli niiden armoilla. Sit mun mutsi ja faija flyttas Hämeenlinnaan, ja skrivasin stuiduks Hämeenlinnan lyseosta
Kunpa toi Pekan esimerkki leviäis muuhunki vallankäyttöön, joka edelleen on liian anonyymiä ja loppupeleissä vastuuta välttelevää. Toinen liitto Pirjo Hiidenmaan kanssa on kestäny parikyt vuotta; niil on 15-vuotias friidu Ilona. Ne sai kolme kundii, joista vanhimmal on myös jo skidi, Pekka on siis ukki. Mut some-vallankumous palveli mun ideaa johtajuudesta ja toimi mun puolesta. Sit mä olin toiminnanjohtajana kolmannen sektorin järjestössä (Terveet elämäntavat ry), joka rahotti Helsinki TV:hen Yölinjaa – siis telkkariohjelmana. Olihan se herätys. ” ”Ongelma psyyken hoidos on vieläkin se, että ensiapuun pääsee kyl suhteellisen hyvin, mut hoitosuunnitelmia ei tehdä, vaan annetaan lääkitys. Näin Tsilarin 20v juhlavuonna valintaan ratkaisevasti vaikutti se, että hän on tehnyt kanditutkintonsa käyttäen Tsilari-lehdissä olleiden kirjoitusten slangisanoja. Ite muistan hurjat snögetalvet, joina Stadi meinas hukkua lumeen ja jengi oli kipakkana, ku teit ei aurattu tarpeeks nopeesti. Itsemurhat onki vähentyneet ny tollaset 30%. MARJUT KLINGA Slangin eka bamis Vode Sulander, ekan Slangipalkinnon saaja Emmi Sulander ja palkintoidiksen keksinyt Heka Paunonen. TSILARI 3/2016 11 pelastuslaitoksen – brankkarit ja muut, jotka pitää meistä hätätilanteis huolta – ja palvelukeskuksen, josta duunataan safkat vaik skoleihin ja daagiksiin. Kai tää kielii tietystä kotiseuturakkaudesta”, toteaa Pekka. Onneks siitä on menty hurjasti vielä eteenpäin, ja monenlaiset psykologiset ohjelmaformaatit on ny arkipäivää. Täs on vielä paljon duunia, ja resurssit on rajalliset.” Mä tutustuin Pekkaan 80-luvun lopulla, jollon tehtiin Radio Cityn Yölinjalla-ohjelmaa ensin jonkin aikaa yhdessä ja sit vuoroviikkoina. Foto: Mikko Reijola. Avoin kommunikaatio mahdollistaa aidon yhteisöllisyyden.” Stadin ihmisten ja inhimillisyyden puolustaja Psykologian opintojensa aikaan Pekka suoritti myös psykiatrian cum lauden Lapinlahden sairaalassa ja sai aikamoisen tärskyn: ”Joo, mä olin 20-vuotias ja näin sen kaiken. Mielenterveyden Keskusliiton puheenjohtajaaikoinani mä tsemppasin itsemurhia vastaan, tehtiin paljon tiedotustyötä, jotta ihmiset uskaltais rikkoo hiljasuuden sen tabun takaa ja puhuu asiasta. Korvissani kaikuu myös roskaamisen vastaisen kamppiksen julkiset roskikset, joista saatto yhtäkkiä kuulua: ”Minä olen Pekka Sauri! Päästäkää minut ulos täältä!” Ny Pekka tsittaa mua vastapäätä lungina. Neljä skidii ja lapsenlapsi Pekan eka vaiffi oli Gandul Saris. Espalle oli taas kerääntyny bulisti jengii tsiigaamaan Stadin Friidun ja Kundin julkistusta. Onks vallan kahvaan ollu iisi asettua. Siinä vakavasti psykoottisten potilaiden kanssa työskennellessä pahin hybris ja kaikkivoipasuus karisi. Niitä ei muodostu, koska suunnitelmallisuus puuttuu. Pekan puhuva pää näky öistä Stadi-maisemaa vasten, ja sekin proggis varmaan osaltaan näytti jengille, ettei terapeuttista keskusteluu kandee skagaa. ”No, aluks oli hakemista. Tää merellinen luonto on niin hieno, just bongasin merisaunion. Muita ton alan professuureja ei maailmassa muuten oo ku Oslossa. Mä tosissani pyrin avoimeen johtajuuteen ja siihen, et olisin liidaamas yhteisöllisesti näit asioita. Mä seuraan fogelei ja luonnonvarasii kasvei, nimenomaan tääl Stadis. Foto: Virve Kuutar. Sillon Pekka sano julkisuuteen et haukkukaa mua, mä oon täst vastuussa. Se anto vallalle kasvot ja otti julkisen vastuun. Duunit vie tietty Pekan laiffist paljo aikaa, mut perhe viettää kesiä Vuosaaren mökil. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 11 13.6.2016 12.07. Mut hei, mitä sä sit harrastat. Tänä vuonna palkinto myönnettiin Emmi Sulanderille synt.93. Ensteks luulin sitä tavalliseks, mut sen lehtiä tarkasteltuani huomasin sen merelliseks kasviks. Pirjo on Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen tietokirjallisuuden proffa. ”Harrastuksen määritelmä kai on, ettei se liity mitenkään duuniin. Sinne pitää mennä botskil, joten se tuntuu irtiottona, vaik tarttiski sit aina välil tulla keskustaan duuniin. Palkinto myönnetään vuoden aikana slangin eteen duunia tehneelle. . Melkeen kolme vuotta siinä vierähti. Se on varmaan myös yleisen avoimuuden lisääntymisen ansiota, ja kunditki uskaltaa nykyää bamlata juitsuistaa paremmin. Uusi slangipalkinto Stadin Slangi ry otti tänä vuonna käyttöön myös uuden palkitsemistavan ”slangipalkinnon” Tätä on yhdistykselle ehdottanut slangiproffa Heikki Paunonen. Sit se julisti Lumisodan! Mä minnaan ton tosi hyvin, ku asuin TakaTöölös ja kahlasin snöges sillon polviani myöten päivittäin. Sitä vaan yrittää lievittää kärsimystä. Paradoksaalisesti syntyy tilanne, jossa jonoja ei ole
Taisin mä vähän luudatakin välillä. 1947. Stadiin kun tultiin, niin rupes hälytyspillit soimaan. Reittihän mulle oli jo tuttu. Gartsat olivat aika tyhjiä, eikä bilikoita paljon näkynyt, paitsi brankkareita ja skoudeja, jotka painelivat pillit soiden sinne ja tänne. Kunhan vähän flöittasin itteeni ja muita. Mä tulin siis pommilla koko matkan Toijalasta Stadiin. Koko Stadi oli kuin mykkäfilmin aikainen tuppukylä. Mä ainakin olin aika levee, että mun faija oli it-mies. Foto: SA-kuva. Toijalaan tultiinkin aika nopeasti ja siellä mä sitten hengailin solttujen joukossa ja venttasin Stadiin menevää stokea. Se meni kuitenkin siinä tunnekuohussa aika nopsasti. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 12 13.6.2016 12.07. Mä näyttelin vähän reteetä ja olin niin kuin kuka hyvänsä rindikseltä lomalle tuleva solttu. Seuraavana aamuna, kun kukko oli kolmasti kiekunut, mä lähdin dallaamaan steissille. Sinne oli kymmenen kilsan matka. 12 TSILARI 3/2016 S tokekin tuli melko pian ja kun mulla oli figgassa muutama ropo, niin mä hyppäsin sistaan vaunuun. Kaverukset Arska ja Ama krigun jälkeen v. Niinpä me Niemen Aman kanssa aina välillä sitten livahdettiinkin muutaman kerran ulos ja kiivettiin sinne kaltsin päälle stikkaamaan stepareilla niitä slobon pommikoneita. Sitten kun stadinstoke tuli, niin mä hyppäsin meggeen. Se oli silloin sodan alkuvaiheessa ollu aina täynnä jengiä, jolla oli melkein kaikilla eväät mukana. Ei siellä nyt varsinaisesti frysannu mutta kalsa oli kumminkin. Vaikka ei kukaan tietenkään luullu mua sotilaaks, kahdeksan vanhaa pojankloppia. Ainakin Stadi, maan pääkaupunki, oli aika paljon räjähtävää metallia saanut niskaansa. Siellä oli aina sellainen kostee dunkkis ja melko vilponen. Himatalo ehjänä Mun kotitaloni Martsu eli Marjatta stondas kyllä ihan ehjänä. Slobon pommit oli taas kerran molskahtaneet sköneen, eikä kukaan varmaan ollu delannukaan ainakaan niissä pommituksissa. Stogesta hälytyspillien Stadiin Mä en tienny ollenkaan riittääks mun fyrkat Stadiin asti ja niinpä mä lusmuilin ihan täydessä stokessa siellä ja täällä. Pommikuoppa Hagiksen hallin kohdalla. Joka mestassa oli lautasuojat ja fönerit oli peitetty pressuilla ja muilla suojilla. ARSKA ELO SOTALAPSENA SUOMESSA Osa 3 STADISSA Koko Stadi oli kuin mykkäfilmin aikainen tuppukylä. Foto: A.Elon arkistot. Jengi ryysas stokesta suoraan pommisuojaan, mutta mä puikahdin Kaisaniemen puistoon ja sitä kautta Hagiksen torille ja edelleen Hämeentietä pitkin Vilhonvuorengartsalle. Siinähän oli siinä Martsun kaltsien alla pommisuoja, jonka katon paksuus oli monta metriä kivikovaa kalliota. Siinä matkan varrella tuli jo ”vaara ohi”-merkkikin. Jos stadin ilmatorjunta ei olis ollu niin tehokasta kuin se oli, niin koko Stadista ei ois ollu jäljellä kuin kauniit muistot. Kuljeskelin ees taas ja aattelin, että jos kondari jotain kysyy, niin mä sanon, että mutsilla on liparit, mutta se on jossain täällä, enkä mä tiedä missä. Mä tiesin, että Toijalassa mun oli bytskattava stokee, että mä pääsisin Stadiin. Koko Suomi tuntui olevan kusesssa, kun slobon pommit olivat repineet muitakin Suomen kaupunkeja ja kauppaloita
Lähdin nimittäin pitkin Hämeentietä himaan päin. Silloin mullekin tuli vähän skagis ja lisäsin spiidiä. Mä nyt olin kuitenkin sen tehnyt ja olin siis himarapassa Vilhonvuorengartsalla. Mä luffasin melkein autiolla gartsalla, bilikoita ei näkynyt just ollenkaan, mitä nyt brankkarit kaahasi eldiksiä sammuttamaan. Kun mä olin ohittanut Haapiksen kentsun ja Elannon ja lähestyin Otskia, niin mä näin, että toisella puolen gartsaa luudas joku gimma niin kun Hagikseen päin. Mutta mä halusin kuitenkin olla pari päivää Stadissa. Mä selitin sille, että mä en voinu olla siellä kun Stadia pommitettiin ja mä olin huolissani kaikista teistä. Sulla on skole kesken ja olisit onnellinen, kun sulla on mesta missä voit olla näitten pommitusten ajan. Soltut venaa sporaa Hagiksen torilla. En muista oliko se Pako Alcatrazista vai mikä, mutta se vaikutti kuitenkin mielenkiintoiselta. Niinpä mä pummasin mudelta fyrgendaalia ja lähdin skurulla Hagikseen. Ei kovin fiksua ja filmaattista. Foto: SA-kuva. Hagiksessa oli monta leffateatteria ja siellä Tuulensuussa meni joku Alcatrazin linnoituksesta kertova leffa. Kun koko kuvio oli läpikäyty ja mutsi vähän rauhottunut, niin se lähti jonnekin soittaakseen sinne Matkuun, että poika on tullut Stadiin. Emmä tiedä mitä kaikkea ne puhuivat, mutta mutsi oli aika vihainen mulle, kun se tuli takaisin himaan. Leffaan Hesarissa oli aina perjantaisin leffailmoitukset. Niiden välissä puikkelehti slobon pommikoneita ja niitä oli paljon. >> Tsilari_taitto_3-16_014.indd 13 13.6.2016 12.07. Me budjattiin seitsemännessä kerroksessa, mutta mä en malttanut odottaa hissiä vaan luudasin rabat ylös. Siihen aikaan lämmitettiin paljon semmosilla metrisillä feduilla. Nyt kun mä olin kerta himassa ja siihen aikaan leffateattereita oli Stadissa pilvin pimein. Just kun oli päästy jännään paikkaan rupes hälytyssireenit huutamaan ja näytös keskeytetttin. Kun se tuli lähemmäs niin mä hiffasin, että se oli mun mutsi, joka oli lähtenyt hakeen mua. No, rahastajasta huolimatta päästiin Hagikseen, jossa torilla oli aikamoiset fedupinot. Kuvapirtti, Casino ja Tenho olivat lähimmät teatterit, mutta niissä ei menny mitään kliffaa. Mäkin luudasin. TSILARI 3/2016 13 Mutta silloin, siis kun mä tulin karkulaisena landelta, hälytys oli jo ohi. Ilma oli täynnä alas-ja ylöspäin menevää rautaa ja räjähdysainetta. Pitkään aikaan se ei saanut sanaa suustaan, änkkäs vaan, että ” mitä sä täällä teet, sunhan pitäs olla landella”. Johonkin taloon oli pommi osunut koska palavia papruja leijaili vastaan ja pitkin gartsaa. Niin kuin oli joka mestassa, meidänkin pitskulla. Siihen aikaan kakrut vielä uskoivat ja tottelivat vanhempiaan, niin, että mä sanoin joo joo. Mulla oli sellanenkin toive, että mä voisin käydä joku ilta levarissa. Mutsi avas dörtsin Mutsi tuli avaamaan dörtsiä ja se meinas lentää revalleen kun se näki mut. Se ei kuitenkaan sanonut ”spotta ej på golvet”, koska se luki vaunun seinällä. Eihän mulla ollut nyglatkaan messissä, niin että mä ringutin oviklokua. Tsilarin pluggaajille jatkiksena juhlavuoden numeroissa Arska Elon stoori siitä, miten snadi kundi koki kriguajat Stadissa ja landella. Se sano, että seuraavalla stokella sun pitää mennä sinne takas. Silloin oli skuruissa vielä rahastajatkin, sellaiset, jotka sanoivat aika usein ”ettenpäinframåt vasso gu.” Ne oli kuulemma kaikki Sipoosta, eikä ne muka osanneet suomea. Kauhee jylinä kävi kun it ampu ja taivas oli täynnä valkoisia hattaroita. Luulen, että se oli sallittu leffa taikka sitten ei, mutta sinne mä vaan änkesin. Aatelkaa mikä ristiriita, pikku kundi karkaa landelta Stadiin keskellä sotaa ja pommituksia. Joissakin leffateattereissa, niin ku Plazassa oli snadi kamina nurkassa ja siellä oli eldis, Mutta Tuulensuussa ei ollu ja sinne mä menin. Ensteks se halas mua ja sitten se haukku mut ja sit me hölkättiin yhdessä sinne Marjatan kallioitten alla olevaan pommisuojaan. Jengi ohjattiin viereisen talon pommisuojaan ja kaikki melkein luudas sinne. mutta ihan eri suuntaan
Oli mulla vähän haikeet fiilikset lähteä, mutta ei auttanu, mude oli niin tiukkana. Reitinhän mä tsennasin ja stoke puksutti niin ku ennenkin. Yks ainoo renginretale siellä oli, mikä olikin hyvä juttu, koska se renki oli aika kliffa kundi ja sitä paitsi mua vähän nolotti koko landelta pako. Mä tiesin, että Toijalassa piti bytskata toiseen stokeen, eihän siitä ollu kun muutama päivä, kun mä olin tullut samalta asemalta Stadiin päin. Foto: SA-kuva. Mutta jyväjemmariks musta ei kyllä ole. Jatkuu seuraavassa Tsilarissa. Oli ne kuitenkin venannu mua, koska koko kööri oli mua vastassa siinä pitskulla. Onneks sillä rengillä oli hesta mekkessä ja niin me sitten ajaa köröteltiin hissukseen takaisin Hirvikosken kartanoon. Ne tais vähän skakata, että mulla olis flatareita. Jollain oli jopa tippa linssissä tai sit mä näin väärin. Eikä ne skriinannu ollenkaan kun mä sanoin, että eihän teilläkään kaikilla ole omaa sikaa. Mä taisin heittää siinä vähän liioitellun kuvan, että siellä oli kaikki melkein tuusnnuuskana. Jengiä dallaa ulos pommarista. Ne vissiin luuli, että kaikilla stadilaisilla on jonkinsortin kotieläimiä. IT ampuu. Sit tultiin taas Matkuun. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Takas landelle Seuraavana päivänä oli sitten edessä paluu landelle. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 14 13.6.2016 12.07. ” Voi kauheeta ” ne hoki ja mä taisin saada anteeks suuren pakomatkani. Solttuja oli taas pilvin pimein, niin, että mä funtsasin, että onkohan siellä rindiksellä enää kukaan skragaamassa, kun täällä Toijalassa tuntuu mennen tullen olevan koko Suomen armeija. Bastun jälkeen ruvettiin taas skruudaamaan ja sit mun piti kertoa niille, miks mä olin sillai lähtenyt ja miltä Stadi näytti pommitusten jälkeen. Foto: SA-kuva. Hämeentie 65 00550 Helsinki . Tällä kertaa mua ei ollu mikään lähetystö vastaanottamassa. . Sehän oli koko sakki aika kliffaa porukkaa. Taivas oli täynnä valkosia hattaroita. Ihan ekaks ne vei mut bastuun. Jos mä en olis ollu muurarin poika stadista, niin mä olisin voinut jopa tykätä siellä olosta
Tsilari_taitto_3-16_014.indd 15 13.6.2016 12.07. Elinikäisiksi frendeiksi kundit tulivatkin ja Hannu auttoi Alppia kirjojen valmistelutyössä. Jos ei kirjailija kulje edessä, hän kulkee takana. Kundit perustivat leffakerhon ja senaikaisilla alkeisvehkeillä tekivät leffan, jonka kopiota jaagataan tsiigattavaksi. Foto: KAVI. . Foto:KAVI STADILAISIA PEKKA SAARNIO Alpo Ruuthin Sörkasta tämän päivän Sörkkään Kämppä, Alpo ”Alppi” Ruuthin romaani antoi Työväenkirjastolle aiheen kahteen tilaisuuteen, joissa Sörkan ja Kallion alueita ja asukkaita arvioitiin eri näkövinkkeleistä. Hima ja skole Tilaisuudessa mukana olleella Aulis Ruuthilla, Alpin pikkubroidilla, ei ollut ikäerostaan Alppiin nähden johtuen paljonkaan kokemusta itse kirjan kämpästä, mutta ajan ilmapiirin ja Alpin elinolosuhteet hän toi esiin kertoen mm. Sörkan todellisuutta kaikki tyynni. Alpo Ruuth dokkarissa Pitkältäsillalta pohjoiseen. Skolen huonot ja hyvät puolet sekä ilmapiirin ummehtuneisuus ja yltiöisänmaallisuus olivat tulleet esille jo ekassa Ruuth tilaisuudessa, jossa näyttelijä Pekka Laiho oli koulua luonnehtinut. Työväenkirjastolle Alpo Ruuth -tilaisuudet oli ilmeinen voitto. perheen budjaamisesta faijan skutsarilafkan takahuoneessa. Ensimmäisessä happeningissä bamlattiin alueesta ja siellä budjaajista yleisesti. Kirjailija Jukka Parkkari puolestaan kuului Alpin varhaistuttuihin. Leffassahan tämä oli vahvassa roolissa ja lopuksi murjuun tuotiin vielä Alpille ja Aulikselle pikkusysterikin. Tokassa oli aiheena kirjailija Ruuth itse, hänen pääteoksenaan yleisesti pidetty Kämppä ja siitä Veikko Kerttulan 70-luvun alussa ohjaama leffa. Leffassa Peran roolin vetänyt Pertti Melasniemikin tuntui tyytyväiseltä yhä kokonaisuuteen, vaikkei hänelle ollut jäänyt mieleen kuin poliisin (Leo Lastumäki) kuulustelukysymys: ”Runkkaatsä?” Tästä tuli Pertsan ja Leon ikuinen tapaamisrepliikki. Kuvamainoksessa taiteilijayhdistys Kiilan lippua kantoi silloinen puheenjohtaja Alpo Ruuth takanaan Stadin Arska (Turtiainen) vaimonsa Brita Polttilan kanssa ikään kuin todisteena, että kirjallisuus on aina osa yhteiskuntapolitiikkaa, haluttiinpa sitä tai ei. TSILARI 3/2016 15 K irjailija Hannu Mäkelä kertoi ihastuneensa Alpo Ruuthiin juuri Kämpän tekstin kautta. Kämpän tapahtumailmastoon liittyi läheisesti päähenkilö Peran skole, Helsingin toinen lyseo, yhdistetty sotilasakatemia ja munkkiluostari, kuten Alpin pitkäaikainen frendi Pekka Saarnio itsekin kolme vuotta Tossua käyneenä oppilaitoksen määritteli. Sörkastakin on nyt flytattu Sörkkään. Sörkan nuoren polven historiaa Kirja Kämppä ja siitä pusattu leffa ovat yhä tänään tärkeä osa Sörkan ja sen nuoren polven historiaa, jolloin jokaisella pienelläkin alueella oli oma slanginsa. Samassa nuorisoosastossa Kulttuuritalon nuorissa hän oli Alpin kanssa leffahommissa. Työväenkirjaston paneelissa vasemmalta Aulis Ruuth, Pekka Saarnio, Veli-Pekka Leppänen, Hannu Mäkelä ja Jukka Parkkari
Kyllä mutsi ja faijakin mökillä kesäaikaan budjas paljonkin. Mä otin vaniljaa ja broidi suklaata. Mun isobroidi oli pari vuotta vanhempi, joten se pääsi jo muuallekin. Jotenkin jääny mieleen, että se tais kyl EKS MINNAA VESA LAINE Kesiä Vallilan siirtolapuutarhassa Mä olin tosi snadi 50-luvun alussa, kun mutsi ja faija sekä mummo ja vaari hogas, että pitäis löytää joku mesta missä vois viettää kesää muuallakin kun vaan Stadin keskustassa. Sielt löyty mm. Kuppalas pidettiin sit botskiskaboja snadeilla leikkibotskeilla. Siirtolapuutarhassa järjestystä piti yllä yks vaksi muistaakseni nimeltään Kinnunen. Joku hiffas, että se meni kans jonkun sairaalan ohi ja siks me nimettiin se oja Kuppalaksi. Ne tuli aina duunista skurulla sinne ja me oltiin monesti broidin kanssa fillareilla vastassa, ellei sit ollu muuta menoo. No, sit ne hiffas et Valkan siirtolapuutarhassa olis yks kliffa mökki ja snadi plantaasi myynnissä. Kyl me kerran vähän skagattiin. No, mehän dyykattiin kaiteen yli ja spurtattiin haneen. Ainoo dunkkis tais tulla kyl siit läheisest yleisest huussist, mut siellähän niit apinoitakin varmaan oli. Mummo tsöbas meille aina jätskit siit sporastondarin lähellä olevasta kiskasta. Se oli aika skrode äijä, joku oli tietävinään että se oli entinen brotari. No, kerran me oltiin vähän hypitty kiskan pöydillä likasilla skloboilla ja Kinnunen yllätti meidät. Verannalla vaarin kanssa sit skruudattiin mummon duunaamaa vellii ja muitakin safkoja. No, siitähän seuras ilman muuta, että meistä broidin kanssa tuli puutarhan Johnny Weissmullereitä. Se otti vyön byysoistaan ja esitti, että nyt tulee kundeille vähän remmii. Vanhempana sit kyllä se vahinko korjattiin. Mummon kans yleensä mentiin, kun mutsi ja faija oli duunissa. Nehän meni ja tsöbas sen. Faija vei meitä Stadissa silloin tällöin leffaan ja parasta mun mielestä oli Tarzan-leffat. Vaari oli kova bygailee kaikkee ja sehän duunas sinne mökkiin vajan ja lasiverannan. Muitakin kavereita oli, mut noitten kanssa eniten häärättiin. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 16 13.6.2016 12.07. Päivät pitkät flengailtiin ja kletrailtiin yhes bulis koivus ja nuuhkittiin ilmaa, että missähän päin isojen apinoitten lauma dallaa. Ei se perään lähteny, eikä se ois meitä kiinni saanutkaan, kun me tsennattiin kaikki puskat ja salareitit. 16 TSILARI 3/2016 E kan kesän mä enimmäkseen goisasin ja gungasin lastenvaunuissa marjapuskan juurella. meitä snadisti vanhemmat broidikset Maukka ja Pera sekä muitakin kundeja kuten Kimmo ja Juhani. Foto: Päivän Sanomat 11.7.1959. Olihan siellä kyl friidujakin mut niitten päälle mä en vielä tossa vaiheessa bonjannu. Vaari skujas pirssii stadissa ja kävi tosi usein sit vapaapäivinä ja joskus kyytien välilläkin bilikalla siirtolapuutarhassa. Brassattiin kirkkistä Kavereitten kanssa duunattiin kaikkee mahdollista mitä ton ikäset pikkukundit nyt vaan voi kekata. Skujas siellä kyl joskus aikuisetkin. Sit ku vuodet kulu niin mehän lähettiin dallaan ja rundaan pitkin siirtolapuutarhaa ja hiffattiin, että täällähän on muitakin saman ikäluokan pikkukundeja. Skurulla Tölikasta Me budjattiin siihen aikaan Tölikassa Runskilla ja sielt oli tosi iisii tsöraa skurulla Valgaan. Se katto läpi sormien meidän fillarointii vaikka se oli periaatteessa kiellettyy siellä. Siirtolapuutarhan läpi virtas snadi oja. Kundit oli polleeta, ku ne pääs lehteen. Meidän mielestä se oli kuitenkin aika redi gubbe. Brassattiin kirkkistä, purkkista, metsästystä ja ajamista sekä tietenki inkkarii ja skoobarii. Mut ennen kaikkee puukiipeilyy. Siirtolapuutarhassa oli kiska missä blisattiin limuu ja röökii ja muutakin
Silloin oli kanssa erilaista kliffaa happeninkiä kuten musiikkia, luftariammuntaa ja erilaisii sporttikisoja. Sitä mä en muista, että noissa kesäjuhlissa kukaan ois koskaan pahemmin dokaillu tai flaidannu. Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . + 0, 25 €/ 10 s + pv m . 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . at. at” H in na t 1, 17 €/ pu h. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 17 13.6.2016 12.07. Ne blisas ton Valgan mestan veks ja tsöbas tilalle Vihdistä tontin, johon sitten bygattiin mökkii ja muuta. No, tulihan se meidänkin datsalle ja kyseli kaikkee ja otti fotonkin meistä pikkukundeista. 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Vaikka parhaat skidimuistot onkin Valkasta, niin kaikkee kliffaa siellä böndelläkin sitten pysty duunaan. ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. . Oltiin me sen jälkeen aika polleeta kundii. Kerran mekin broidin kanssa osallistuttiin yhteen sporttiskabaan. Joku aika sitten mä tämmösenä yli kuuskymppisenä starana kävin huvikseni dallaamassa siirtolapuutarhan vanhoilla mestoilla, ja siellähän se vanha datsa oli vielä paikoillaan. Voihan se tietenkin olla, että joku gubbe on vähän flänässä ollukin, sitä vaan ei sen ikäisenä vielä oikeen hiffannu Tutuilla mestoilla Se oli tosi nastaa aikaa mut kaikkihan loppuu joskus. Broidi sai jopa hopeeta. Mulla on vieläki jossain jemmassa se pronssilusikka. 010 766 1047 snadisti griinailla, kun se tsiigas meidän lähtöö. Se fotohan sitten julkaistiin kyseisessä aviisissa 11.7.1959. Ekat bailut oli juhannuksena, jolloin brennattiin kokkoo ja paistettiin tsieguraa snadeimmilla notskeilla. Kuvassa on mulla ja broidilla tietenkin Tarzan-simmarit ja broidi gungaa rekillä knubbi maata kohti. Ne pidettiin tervetulokeskuksessa eli Terviksessä, joka oli bygattu siihen yhden kentän laitaan. Meitä skabaajia oli sillä kertaa kans vaan kolme kundia. Skulaa 0100 0700. Valkan siirtolapuutarhassa järkättiin myös joka kesä kahdet kyläjuhlat. Mutta se onkin sitten toinen stoori niinku Kiplingin Rude sanois -tai joku. Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Foto lehteen Kerran heinäkuussa paikalle tuli käymään Päivän Sanomien toimittaja tekeen juttuu ja haastattelemaan jengiä. Me kyl tsörataan. kasta. Elojuhlat oli sitten tietenkin elokuussa. Oli sitä snadisti stailattu ja uusittu, mut edelleen ihan tuttu niin kuin muutkin platsit. Kun me broidin kanssa alettiin olla kymmenen vanhemmalla puolella niin vanhukset funtsi, että nyt pitääkin saada järvenrantaa ja muuta landemeininkiä. Levarista styrkkarin kautta skulattiin Tapio Rautavaaraa ja muuta taattua kamaa. No, mä olin jo siihen aikaan niin rautasessa kondiksessa, että sain kunniakkaasti pronssii. Siinä kisattiin kolmessa lajissa eli juoksussa sekä pituusja korkeushypyssä. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti
Vapaan pääsyn ehdoilla designattu museo avaa stadilaisille korttelin palasen, jossa hissa, arkkitehdit ja moderni lyö yläfemmoja. Täällä voi paitsi käydä näyttelyissä, myös piipahtaa ostoksilla, oleskella tai vaikka tehdä töitä. B ränäri museo koostuu oikeastaan viidestä gamlasta tönöstä ja niiden keskelle bygatusta modernista palasesta. Kikkailut takaa sen, että perusteellisen remontin jälkeen lopputulos on todellakin spesiaali. Museolla ei ole mitään sen kummempaa nimeä (Helsingin kaupunginmuseo), mutta inessä säännöllisesti vaihtuvat näyttelyt takaavat freshin menon. 18 TSILARI 3/2016 Karnevaalifiilistä Katariinangartsalla ennen museon avaamista. Foto: Maija Astikainen. Museossa on myös kolme hienoa sisäpihaa, joista esimerkiksi Falkmanin pihalle ei ennen ole päässyt kuin poikkeustapauksissa.” KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Tsekkaa Stadin hissaa Stadin kaupunginmuseo avasi toukokuun puolessa välissä uuden mestan Aleksille, ihan siihen Senaatintorin kulmaan. Museojohtaja Tiina Merisalo bamlaa: ”Halusimme luoda uudesta museostamme kokonaiselämyksen, joka alkaa kadulta, jatkuu sisäpihoilla ja läpäisee kaikki tilat. Ekat esitykset kulkevat nimellä Helsingin valitut palat, Museum of Broken Relationships, Lasten kaupunki ja Aikakone. Meille on aina vapaa pääsy, joten suunnittelimme koko museon sisustusta myöten matalan kynnyksen periaatteella. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 18 13.6.2016 12.07. Helsingin kaupunginmuseo
Tulos oli enemmän kuin riittävä, sillä vaan puolet lahjotetusta tavarasta on ylipäätänsä mahtunut esille. Jonoo museon dörtsillä, ku se öpnattiin. Tää mesta palaa jälleen stadilaisten skidien käyttöön: sinne avataan päivitetty versio Lasten kaupunki –näyttelystä. Foto: Maija Astikainen. Viereisiltä pöydiltä voi bongata gamloja etikettejä ja mässypapruja. Niiden lisäks megeen on päässy muun muassa kaikkein skideimpien museovieraiden oma merellinen leikki-, lukuja leponurkkaus. Museum of Broken Relationships on kiertänyt aiemmin muun muassa Berliinissä, Taipeissa, Lontoossa ja Buenos Airesissa ja kasvattanut esinekokoelmaansa jokaisessa kohteessaan. Aleksin museon lisäks Stadin historiasta voi löytää kliffoja ja kiinnostavia juttuja myös Hakasalmen huvilalta, Ratikkaja Työväenasuntomuseosta sekä Ruiskumestarin talosta. Stadin hissaa mones mestas Stadin uus kaupunginmuseo on siisti yritys tuoda taas vähän elävämpää menoa tähän cityyn. Kaupunginmuseossa voi tsiigata ja tsennata menneiden aikojen menoa. Staili sisustus Yleisellä tasolla Stadin kaupunginmuseon tärkein pointti on tietenkin se, että kyseessä on maailman ainoa museo, jonka aiheena on pelkästään Stadi. Helsingin kaupunginmuseo. Lasten kaupungissa Stadin hissaa kerrataan erilaisilla leikeillä ja duunailuilla. Viimeks, kun Lasten kaupunki oli auki, niin näyttely keräs puolentoista vuoden aikana peräti 110 000 kävijää. Loppuihin voi tutustua netissä, jossa voi myös käydä skrivailemassa oman erostoorinsa. Sinne jengi on nimettömänä lahjottanut kamojaan, joilla on ollut jokin stoori porukoiden paritai ihmissuhteissa. Sitä näkyy tietty näyttelyissä, mutta myös sisustuksessa. Toinen toukokuussa avattava näyttely on Helsingin valitut palat. Näyttelyssä voi esimerkiks dallailla 1930-luvun kadulla, stedata legendaarista 1950-luvun hetekkaa tai hengailla 1970-luvun bissebaaris. Neljäs näyttely kulkee nimellä Aikakone. Juottolasta löytyy myös jukeboksi, johon stadilaiset sai maaliskuussa äänestää kliffoimpia Stadiaiheisia biisejä. Jengin omii muistoja Suurin huomio kohdistuu kroatilaiseen kiertolaisnäyttelyyn, Museon of Broken Relationshipsiin. Eri ajat on otettu stailisti huomioon: esimerkiks aulassa sohvaryhmä etenee jugendista ysäriin ja taiteilija Jasmin Anoschkinin cityeläimet hengailevat tammenterholamppujen alla. Stadissa tätä kamaa ja niihin liittyviä stooreja kerättiin kuluvan vuoden helmi-maaliskuussa. Avajaisissa oli nasta tempaus, kun museoväki piti mestan auki koko vuorokauden ympäri ja kuulemma aamuyöstäkin jengiä oli tullut mestoille tutkimaan Stadi-juttuja. Tää systeemi duunaa koukkauksia Stadin menneisyyteen ja nostelee esille jengin yhteisiä muistoja kaupungin historiasta. Samanlaista meininkiä löytyy esimerkiks myös Kansallismuseon yläkerroksista. Baruski-ajan lisäks Aikakoneella pääsee myös dallaamaan 1960–1980-luvun Stadin kaduille ja pihoille. Kaiken tän lisäks näyttelyssä on esillä myös yhdeksänkymmentä vuotta vanha pienoismalli vuoden 1878 Stadista. Siellä esitellään Signe Branderin sadan vuoden takaisia fotoja, joita on duunailtu parempaan kuosiin uusilla digisysteemeillä. Nurkasta löytyy myös Ruutuysi-ohjelmasta tuttu lokerikko. Ton kerran suosituimmat jutut, kuten 1970-luvun mummola, Sederholmin puoti ja kansakoululuokka on säilytetty. Juottolasta löytyy myös jukeboksi, johon stadilaiset sai maaliskuussa äänestää kliffoimpia Stadi-aiheisia biisejä. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 19 13.6.2016 12.07. Sederholm skideille Kolmas näyttely avautuu himmeen siistiin mestaan eli Stadin gamlimpaan tönöön, Sederholmin taloon. Kaikki nää kuuluvat Stadin kaupunginmuseon museoperheeseen eli niihin pääsee aina ilmaseks ineen ja laatu on taattu. . Allekirjoittaneen diggaamasta sisistuksesta huolimatta museon pääosissa ovat kuitenkin näyttelyt, joissa korostetaan stadilaisten ja Stadin fiiliksiä, arkea sekä ite koettuja juttuja
Toivoon ei ole pääsykokeita; jokaiseen tuotantoon on eri haku. Illan mittaan tutustutaan toisiin syvemmin keskustelun kautta ja ihmisten persoonat avautuvat katsojalle. Erja Jokinen on koskettava Kauppa-Lopo kerjäläisten Helsingissä. Sängyn lavastus oli kekseliäs. Luonnollinen teatteri on visuaalista, koskettavaa ja samaistettavaa. Seksiä ja rockrollia Flemarilla Toivon nuori, tabuja pelkäämätön yhteisö toimii Telakkarannassa tuoden uutta ja riippumatonta teatteritarjontaa pääkaupunkiseudulle, juhlava slogan kuuluu. Se tulkitsee nuorten aikuisten ihmissuhteita, scifiä ja lastennäytelmää aikuisille. RISTO KOLANEN STADIN SYKE STADIN PIENTEATTERIT 18 Toivo tekee luonnollista teatteria Teatteri Toivo toimi aluksi raikkaana, nuorekkaana vierailijana muiden tiloissa, kunnes pääsi Flemarille, jonka varrelta se muutti Hietalahden vanhalle telakka-alueelle, Nosturin taakse. Baarista päädytään jatkoille ja ennestään tuntematon kolmikko ajautuu yhdessä sänkyyn. Sänky oli peräseinällä ja katsoimme kuin tirkistelijät keskusteluja peräseinällä. Sen ohjasi teatteri perustaja ja johtaja Sara Salmenmäki. Sänky oli kevään 2013 menestys, ”seksiä ja rocknrollia Flemarilla”. Aluksi se kiersi Narrin, Teatteri Ilmiön ja Valtimonteatterin tiloissa, kunnes majoittui hetkeksi Fleminginkadulle. Kuva Toni Ahola. 20 TSILARI 3/2016 T eatteri Toivo on vuonna 2007 perustettu ammattijohtoinen teatteriseurue, joka edustaa ”Suomessa poikkeuksellista”, luonnollista tapaa tehdä teatteria. Tervetulleita ovat teatterin ammattilaiset ja opiskelijat kuin ensikertalaisetkin. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 20 13.6.2016 12.07
Teatterileikit ja deittileikit ovat uusi tapa kerätä sitoutuvaa yleisöä lounaisen Helsingin telakka-alueen energiseen tilaan. Täällä inhimillinen hätä on suurimmalle osalle vain kaupunkikuvallinen haitta. Kesällä 2015 lavalla nähtiin suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikko. Ihmiset ovat myllänneet kotikonnun. Teatterileikkejä ja deittejä Toivo kantaa nimeä, joka kuulostaa ironiselta kommentilta kokoomuksen vaalibrändiin. Ilmassa leijuvasta ruudinkärystä huolimatta korppiveljeksillä on kevättä rinnassa ja Kristian Korppi ryhtyy pesänrakennuspuuhiin. Tämän vuoden alusta Toivo laittoi uuden vaihteen silmään: Tuotannot suurenevat. Kalevin soidinmenot eivät ota sujuakseen, mutta hän saa seuraa everstin radiosta. Kömi istuu koko monologin tuolilla juoma kädessä ja kertoo, millaiseen muotoon elämä miehen ruhjoo. Seuraa kolme pitkää päivää ja yötä vatsasta kouraisevaa vapaapudotusta. Teemu Taurula on vahva pääroolissa. Eläinten idylliä saapuvat rikkomaan niin tarhasta karanneet minkit, kaupungista joen mukana kulkeutuvat myrkyt kuin majavien patoja tuhoavat räjäyttäjät. Anssi Kömi tekee vahvan monologin miehen pudotuksessa. Esitykset ovat yli viisi-vuotiaille, mutta enemmistö oli selvästi aikuisia! Parhaimmat sadut koskettavat kaikenikäisiä. Nuorten scifiklassikko onnistui Syksyllä 2014 sai ensi-iltansa Orson Scott Cardin 1980-luvun scifi-klassikkoon perustuva Ender’s Game. Kuva: Toni Ahola. Hän ei ole nyt Kuopiosta, vaan itärajan takaa ja heijastaa oman kurjuutensa paremmin toimeentulevaa naiseen, koska tämä on kotoisin samalta suunnalta, Karjalasta. Korppi-sarja on musiikkinäytelmä (eläin)perheestä, vaikeuksista selviämisestä sekä ihmisen ja luonnon kohtaamisesta. Paikkaa hallitsee tärkeilevä eversti armeijoineen. Salaviisas teksti on täynnä Jukka Parkkisen riemastuttavaa kieltä ja aforismeja. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 21 13.6.2016 12.07. Vasemmalta Teemu Taurula, Mirna Kulas ja Claudia. Ja millainen tuttavuus on Kaukaa Pohjoisesta saapunut Supikoira. Sankarimme päätyy perheriidan jälkeen Stockan pakastealtaaseen rapujen sekaan. Kalevi Korppi asustaa kumppaniensa Majavan ja Piisamin kanssa rauhaisassa Jokisaaressa, jossa ihmisiä ei juuri tavata. Live-muusikot eläytyvät. TSILARI 3/2016 21 Kauppa-Lopo kerjäläisten Helsingissä Kauppa-Lopo Extended Edition 2013, siis laajennettu painos, pudottaa Minna Canthin 1800-luvun lopun klassikkonovellin henkilöiden putoamisesta ”dickensmäisestä luokkayhteiskunnasta” nyky-Helsinkiin. Anssi Kömin mainiosti monologissa esittämä perheenisä-tietokoneammattilainen sekoaa viikonlopun alla. MTV:n uutisten loppukevennyksiin mahtui helmikuulla pätkä, jossa sanottiin, että jos on kokeillut Tinderit ja Eliittikumppanit, seuraa voi hakea livenä Toivon deittileikeistä! . Anssi Kömin itsensä peliin täysin heittäytyvä tulkinta antoi vauhtia armottomalle yksinpuhelulle. Lopo ja Janne Miralan esittämä sivukulkija löytävät hetkeksi köyhien onnen herkässä yhteiskuntasatiirissa. Erja Jokinen esittää Lopoa koskettavasti. On lapset. Kuva: Toni Ahola. Kuuluuko korpi eläimille vai sotilaille. Helsinki kuvataan syrjäytyneen kirpputorimyyjän, Kauppa-Lopon, silmin. Ja sunnuntain tasoittavat. Korppi, majava ja piisami Jokisaaren rauhassa. Kuningas Alkoholi heiluttaa valtikkaansa. Kaksi elämänmuotoa taistelee olemassaolostaan. Lauantain kännäys. Se oli tarkka läpileikkaus yhden elämän hajoamiseen, ilman mitään taustoitusta. Sen ohjasi Ville Haikola, joka löysi teatteriin edellisen syksyn scifiseikkailusta! Kevään 2016 Korppi ja korven veikot -esityksessä Kalevi Korppi veljineen palaa Jokisaareen. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13), YT:n (1/14), Avomet Ovet (2/14, KokoTeatterin (3/14), Ryhmäteatterin (4/14), Klockriken (5/14), Zodiakin (6/14), Q-teatterin (1/15), KOM-teatterin (2/15), Takomon (4/15), Hurjaruuthin (5/15), Valtimonteatterin (6/15), Kapsäkin (1/16) ja Ilveksen (2/16). Kauppa-Lopo työllistää miespomon riistämän romanikerjäläisnaisen vaihtamalla yhdessä kauppaliikkeen logoja omiin kangastuotteisiin, kunnes jää kiinni. Sara Salmenmäen Pedon varjo oli keväällä vahvan tunteellinen kokemus kaikille intiimin teatterin ystäville. / Jos ulos määt, / sen näät / säki. Pitkä, fyysisesti esiintyjiltä paljon vaatinut tieteisseikkailu ampumisineen ja hyppyineen jäi kyllä vahvasti mieleen, vaikkei olisi aihepiiriin tutustunut. On työstressi. Jos taas menee vähän paskemmin, on helppoo tuntee sellasta viattoman uhrin oikeutettua vihaa, mies perustelee. Jukka Parkkisen romaaniin perustuva lastennäytelmä Korppi ja kumppanit esitettiin toukokuulta syksyyn asti. Sitä sävytti Erno Hulkkosen musiikki ja uudenlaisella mappingtekniikalla toteutetut videoprojisoinnit. Viimeinenkin sulake napsahtaa, kun pomo uhkaa irtisanomisella. Pohjana ollut Conor McPhersonin käsikirjoitus oli terävä. Ohjaaja Ville Muhonen sai idean, kun Rautatieaseman kerjäyspaikan keskellä oli mukiin printattu teksti: ”Kotimainen vaihtoehto”. Esitys on tarina ystävyydestä, erilaisuuden kohtaamisesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Näimme sykähdyttävän avaruusseikkailun, jonka kolmetuntisessa esityksessä nähtiin synkkää peliä, akrobatiaa, taisteluja sekä huikaiseva loppuhuipennus. Miehen vapaa pudotus – On vaimo. Nuori poika vedetään keskelle kamppailua, joka ratkaisee kokonaisten sivilisaatioiden tulevaisuuden. – Jos tuntuu, et menee hyvin, on helppoo onnitella itteään. Toivon historian suurimmassa tuotannossa 18 nuoren miehen ja naisen esiintyjäjoukko pelasi synkkää peliä ihmiskunnan kohtalosta. Tiloja vuokrataan seminaareille, festareille ja vierailuesityksille. Pomon tietokone lentää kadulle. Korpit uudistavat lastennäytelmää – On kevät tullut, / jo kukkui käki. On perjantainen nousuhumala. Välillä hän oksentaa, iskee pian tytön baarista ja ajaa taksilla tämän Eiran luksusasunnolle
Taustalla näkyy vähän vanhan kappelin kivijalkaa. Cajsa Wahllund, Kaisaniemi ja Ravintola Kaisaniemi! Se on Suomen vanhin keskeytyksittä toiminut ravintola. Se sijaitsi Aleksin ja Sofiankadun kulmassa olevassa Sunnin talossa. Nykyinen katu STADIN MESTAT MAJ-BRITT JÄRVINEN Tuntematon gravari. Uuteen pääkaupunkiin Vuonna 1819 Cajsa muutti Suomen uuteen pääkaupunkiin, Helsinkiin, jonne hän perusti majatalon. Kellarimestari Beckman oli tehnyt konkurssin ja Cajsa Wahllund siirtyi johtamaan ravintolaa. Siltasaaren kärkeen hän perusti Emelienburg-nimisen ravintolan, jota pian ruvettiin kutsumaan Säästöpankiksi, sillä kaupunkilaisten rahojen sanottiin päättyvän sinne. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 22 13.6.2016 12.07. Turun Akatemian jäsenet alkoivat suosia Seurahuonetta, missä palvelu pelasi, ruoka ja juomat maistuivat. Syytä muuttoon ei tiedetä. Cajsan ura menestyvänä ravintoloitsijana sai alkuna Turun Seurahuoneelta. 22 TSILARI 3/2016 Reunakivien reunustama muistomerkitön hauta on Cajsa Wahllundin viimeinen leposija. Ensimmäiset seitsemän vuotta hän asui ja toimi Turussa. Niin sanottu parempi väki rupesi suosimaan paikkaa, josta syystä Cajsa rupesi pitämään myös ravintolaa siinä. Foto: Arno Soisalo C atharina ”Cajsa” Wahllund syntyi Värmlannissa vuonna 1771 ja muutti Suomeen noin 30-vuotiaana. Mitä yhteistä on Stadin Slangi ry:llä, Värmlannilla, Turun Akatemialla, Sunnin talolla ja Säästöpankinrannalla
Venäjän keisari oli kieltänyt vanhat vappujuhlat mutta ylioppilaat alkoivatkin juhlia toukokuun ensimmäistä päivää, Cajsan syntymäpäivää. Toiminta laajeni edelleen, ei ajatustakaan siirtyä viettämään eläkepäiviä. Tuntematon hautapaikka Syksyllä 2015 yhdistys Minnesvårdarna Rf (Muistojen vaalijat) aikoi kiinnittää metallisen nimilaatan Cajsan haudan reunakiveen mutta siihen tulikin este. Mamselli Catharina Christina ”Cajsa” Wahllund kuoli Helsingissä 72 vuotiaana 13. Haudalle pystytettiin muistomerkki, kivipilari ja uurna, mutta se katosi tuntemattomalla tavalla 1940-luvulla. Hänen kirjoituksessaan oli myös valokuva Cajsa Wahllundin hautamuistomerkistä. Muistomerkki poistettiin jostain syystä haudalta 1940 luvun lopulla ja hauta otettiin hautausmaan haltuun odottamaan tarpeeksi korkea-arvoisen henkilön hautapaikaksi. *) Hautapaikka ei ole tuntematon. Säästöpankinranta on saanut nimensä tämän ravintolan mukaan. Viimeksi mainittu seikka vaikutti osaltaan siihen, että varsinkin ylioppilaat muun yliopistoväen lisäksi suosivat paikkaa. Liki 70 vuotiaana Cajsa vuokrasi Kaupunginkellarin, teatteritalon ravintolan sekä otti vastatakseen Kaivopuiston Seurahuoneen toiminnasta sen ensimmäisen toimintavuoden aikana 1838 – 1839. Kymmenen vuoden kuluttua hän vuokrasi Helsingin kaupungilta oikeuden ravintolatoimintaan tässä puistossa. Kohta ravintola tunnettiinkin Cajsa-omistajan mukaan Kajsa-/Kaisaniemenä. Hän on antanut nimen parille kolmelle kadulle sekä isolle keskeiselle puistoalueelle ja pisimpään Helsingissä yhtäjaksoisesti toimineelle ravintolalle. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 23 13.6.2016 12.07. ”Tyhjälle” haudalle pitäisi palauttaa em. Ottotyttären lisäksi hänellä ei ollut muuta perhettä. . kirjailijat, arkkitehdit, historioitsijat kirjoittivat lyhyitä artikkeleita kotikaupungistaan. Yhtä lailla kuin Säästöpankkia ylioppilaat suosivat tätä uutta paikkaa. Cajsan ravintoloissa vallitsi miellyttävä ilmapiiri, tarjoilu oli kaikin puolin hyvää, jopa velaksi saattoi syödä ja juoda. *) Ylioppilaiden vapun juhlintaperinne sai sekin alkunsa Cajsasta. Heidän joukossaan kirjailija Gunnar Mårtenson kirjoitti De dödas gårdar Helsingin vanhasta hautausmaasta. Nykyään suomenkieliset ylioppilaat kokoontuvat viettämään vappua Ullanlinnan kentälle, kun taas ruotsinkielisten vappuperinteisiin kuuluu kokoontua Kaisaniemeen, jossa Akademiska Sångföreningen, akateeminen kuoro, tervehtii kevättä. 1947 julkaisi Holger Schildts förlag VÅR STAD en bok om Helsingfors -nimisen kokoomateoksen, jossa silloin tunnetut ruotsinkieliset kulttuurihenkilöt: mm. Kuva kirjasta VÅR STAD en bok om Helsingfors. heinäkuuta 1843. V. Hautakonttorissa oli käynyt ilmi, että hauta oli luovutettu edelleen, vaikkakaan sitä ei vielä ole otettu uusiokäyttöön. Näin ollen vastattiin kysyttäessä, että Cajsa Wahllundin hautapaikka on tuntematon. muistomerkki tai ainakin maininta, että ”Tässä lepää mamselli Cajsa Wahllund”, samma på svenska. Hänet haudattiin Hietaniemen hautausmaalle siunauskappelin länsipuolelle kortteliin 9. Turun palon jälkeen yliopisto oli muuttanut Helsinkiin. Lopulta koko laajaa puistoaluetta ruvettiin kutsumaan sillä nimellä. Luulisi, että Hietaniemen Vanhalle hautausmaalle mahtuu yksi merkittävästi Helsingin historiaan vaikuttanut ravintoloitsija. ARSKA SOISALO Foto: Hufvudstadsbladets bildarkiv. Aluksi Cajsa harjoitti virvokkeiden myyntiä kioskista, jonka paikalle myöhemmin valmistui Sjöpaviljongen, Meripaviljonki-niminen ravintola. Ravintola Kaisaniemi Cajsa laajensi toimintaansa ja alkoi vuonna 1827 pitää kahvibuffettia Töölönlahden rannalle perustetussa Seurapuistossa
No, ku me kerran oli sateeseen astuttu, nii turha siin oli enää juosta. Eiköhä mennä mökille vaa?” Ameeba ja mä oltiin samaa mieltä, mutt silti se oli melkonen shokki, ku me astuttii Eltsun katoksen alta sateeseen. Info saitilta: www.myrskyvaroitus. Aurinko oli jo laskenu ja taivas oli ihan pilvetön. ”Juma, tsiigatkaa hei tonne Kuliksen sillan taa! Sielhä on ihan musta taivas. Stadis katkes sähkötki koko yöks ja rajuilman takii tuli bulisti vesivahinkoi, liikennehäiriöitä ja flekkiksii. ”Pitäsköhä täst lähtee mökille päin, ettei kastuta. Samalla alko tuulla ja hetken pääst me huomattii, et pilvet oli melkeen päällä. Vettä siis todella tuli. Ihme, ettei me oltu sitä aikasemmi hokattu. Ja vettä tuli, voi että sitä tuli. Välil tuli vodaa niin bulisti, ettei viemärit ehtiny vetää ja gartsoilla oli jossain mestoissa jopa puol metrii vodaa. Meist kukaa ei ollu koskaa nähny niin kovaa sadetta. ”Mehä ollaa jo sen verran märkii, ettei lisäsade mitää muuta. Ne mustat pilvet nimittäin tuli lujaa kohti Kuliksen siltaa eikä ollu yhtään hetkee, ettei vähintään kaks, kolme salamaa olis räiskiny yhtä aikaa. Salamoit räiski monta kerralla ja jyrinä oli ihan jatkuvaa. Risil oli sitä kautta lyhempi matka, ku sen mutsin mökki oli ihan Kiviksen uimarantsun vieressä. Tommost mä en oo kyl ikinä ennen nähny!” Vodaa ku kraanasta Siinä me stondattiin naamat kaikki samaan suuntaan, kolme gimmaa ja neljä kundii, melko lailla äimän käkinä jokainen. Ei meist kukaa ollu koskaa nähny mitää vastaavaa. Jos me mökillä nähtiin, et mustat pilvet oli stadin päällä, nii ei ne Hertsigassa satanu, vaa Vallilas, Käpyläs ja jossain siellä, ku ei ne pilvet koskaan tullu Vanhankaupungin lahden yli. Siin oli ainaki Koivusen Risi Kiviksest, kolme friiduu KTV:n alueelt ja sit siirtsigast Ropen Timppa, Ameeba ja mä. Friidut, Kirsti, Sirkka ja Maija oli tullu jo aikasemmi. Mehä oltiin märkiä, ku uitetut koirat jo sekunnissa. Mäki tsiigasin tosi tarkkaan, ku mä mielestäni näin pitkälle hyvin, busan numerotki erotin aina kauempaa ku muut, ja must rupes näyttään, et ne pilvet tuli koko ajan selvästi lähemmäks. Sitä ylläpitää jengi Ilmatieteen laitoksen duunareita, jotka harrastaa myrskyjä. Leevi Korpela on tsökannu infoo rajuista sääilmiöistä Härmässä. ”Ei kai meidän kannata täs kököttää ja kuvitella, et toi loppuu”, tuumas Timppa. Tsiigaa ny vähä itekki noit pilvii”, Risi sano, ”nehä tulee lujaa ihan suoraan tänne ja koko ajan niis näkyy salamoita. Koht voi sataa lujaa, jos noi pilvet vaa tulee tänne.” Risi osotteli sormellaan Kuliksen sillan suuntaan ja siel tosiaan oli tosi mustaa pilvee nousemassa. Ameebaki tuumas, et eiköhä meki lähetä, ja nii me lähettii. Ekat pisarat tuli tuulen mukana, melkeen vaakasuoraan. Sähköt veks Mä ku käännyin meidän portista sisään, nii hokasin, et mutsi oli sammuttanu valot ja tsittas pirtinpöydän penkillä kynttilän valossa. VK Tsilari_taitto_3-16_014.indd 24 13.6.2016 12.07. Gimmat alko saman tien tehä lähtöö ja Risi sano, et taitas olla paras painella Kiviksen suuntaan. Mustaa pilvee Siin kivilaitsil me sit bamlailtiin niitä näitä, kundit veti röökii, gimmat ei, ja kaikki kateltii, ku ilta hiljalleen pimeni. Arabian talojen takaa se oli viel vaaleempi, ku aurinko oli paininu suunnilleen sinne, mihkä Vantaan joki laskee. Mut jos pilvet tuli maan kautta Roihiksen suunnasta tai Hiihtomäentien korkeiden kerrostalojen ja Naurissalmen sillan välistä, nii sillon mutsi aina juoksi kerään pyykit sisään ja sen jälkeen se sit yleensä satoki. Ku mä kysyin, et miks EKS MINNAA PERTTI RINNE Stadin kovin ukkonen Meit oli vajaa kymmenen gimmaa ja kundia hengailemassa Kartsun rantsussa. Kaikki jumppasalien ja saunojen suihkut oli pientä sen rinnalla, miten isoja pisaroita, miten tiuhaan ja miten kovalla voimalla vettä tuli. 24 TSILARI 3/2016 M eil oli usein tapana hengailla Kartsun kivilaiturilla ja uimakopilla kesäsin, ku illat oli valosii eikä ollu muutakaa puuhaa. Nii me sit dallattiin siirtsigan päätietä kaikki kolme rinnakkain ja sit erottii kukin omille mökeillemme. Olihan se salamoinu jo ennenki, mut nyt oli salamoita yhtä aikaa koko ajan ja ku yks jyrinä yritti lakata nii kaks tai kolme jyrinää oli alkamas saman tien. com. Me pantiin juoksuksi ja ehittiin just ja just Eltsun entisen kioskin syvennykseen, katoksen alle, ku vettä alko tulla niinku raanasta laskien. Toi on ihan kohta jo täällä päällä”, Timppa sano. Stadin kova ukkonen herätti erityistä huomiota siks, ett just samaan aikaan tsittas geofyysikkokongressin avajaispäivän juhlaillallsella melkein 2000 geofyysikkoa ympäri maailmaa ja sai tsiigata tätä mahtavaa luonnonilmiötä. Timppa, Ameeba ja mä oltii ensin notkuttu siirtsigan Eltsulla, mut sit me nähtii Risi ku se tuli busapysäkilt, se oli ollu leffas, ja me lähetti sit nelistää dalsiin Kartsulle. Se on skrivannu kans infoo tästä ukkosesta, joka riehu Stadissa ja muualla Uudellamaalla yöllä 25-26.7.1960. ”Puhut, Pera, skeidaa. Hetki sit se oli ollu viel vaaleen turkoosi, mut alko olla jo melko tumman sininen. Stadis mitattiin ukkosen aikana vodaa 88 mm eli regnas enemmän ku normaalisti koko elokuussa. ”Kyl ne tähän suuntaan näyttäs tulevan”, mä sanoin, ”mut ei ne välttämättä tähän sada.” Sit mä selitin kaikille muille sen, mitä mutsi ja faija oli monta kertaa puhunu, et vesi ohjaa pilvet veks, sadepilvet ei tuu veden yli. Ne näytti paksummilta ja korkeemmiltaki, mitä mä olin ikinä nähny
Eihän ny hullukaan tommoseen ilmaan ulos lähe, vaik olis mimmonen pakko. Nykysin duunaan näit dogei mun likan kanssa yhessä. Mä kiipesin omaan bunkkaani verannan vintille. Samalla ulko-ovi kävi ja faija tuli sisään ihan yhtä märkänä ku mäki. Sitä mä vähä funtsin, et oisko sil väliä, ku meidän toosa oli mua paljo vanhempi Telefunkkeni, joku putkiradio, mist sai asemat kuuluun, jos sai. Foto: Sari Isoniemelä Tsilari_taitto_3-16_014.indd 25 13.6.2016 12.07. Tässä muutama esimerkki meidän kasvattamien dogien nimistä: Hertsikan Hani, Sörkän Sälli, Stadin Stydi, Rööperin Remu, Lintsin Likka, Högiksen Häiskä, Eikka Leikka ja Haviksen Manta Himassa meillä budjaa omist kasvateist Kuliksen Kundi, Fiskiksen Friidu ja Stadikan Stibari. Tästä sit pienen funtsimisen jälkeen synty meidän kennelin nimi ja kasvatetaan dogei nyt sit nimel Snadifrendi. Faija ny oli kumminki ollu sitä mieltä, et kyl se mökillä piisaa. Yks kliffoimmist hommist on keksii uusii nimii meidän pennuille ja se onki laajentanu mun slangisanavarastoo ihan huisisti. Ajattelin skriivaa teille vähän, miten mä olen tehny jo muutaman vuoden ajan stadin slangii tunnetummaks. SLANGI TERKUIN SARI ISONIEMELÄ JA SOFIA HÄMÄLÄINEN KENNEL SNADIFRENDI Kennel Snadifrendi Täs fotos teille skriinaa Kuliksen Kundi, joka on tuol dogien show maailmassa meidän menestynein jäbä. Samal mietin et dogit on aina ollu mun tosi hyvii frendei. Seuraavana päivänä, ku mä menin duuniin poliisikoulun byggalle Otaniemeen, nii äijät kerto kuinka jonku kissa oli ollu koko yön ihan pörrössä ja toisen puhelin kilissy koko ajan. Lönnrotinkatu ja Kalevankatu oli ku Imatran koskia eikä mikään kitakaivo imeny sitä vettä pois kadulta. Alkuun mulla oli dogeina russeleita ja funtsasin, et ne ei ehkä tule olee se mun lopullinen rotu, mut aina mun dogit tulee olee snadeja. Mun piti ajaa ykkösellä kaasu melkeen pohjassa, ettei pakoputki olis imassu vettä. Mä pystyin lukeen ihan hyvin, ku koko ajan salamoi. . ”Ei siellä ajosta mitään tule. Näyttelyt ja kasvattaminen alko kiinnostaa ja vuonna 2006 pistin pystyyn meidän kennelin. TSILARI 3/2016 25 se noin teki, nii se selitti, et sähköt pitää katkasta ukkosella, ettei salama iske mökkiin; radioki voi mennä pilalle. Ruattalaisen teatterin eteen sammu autoja, ku vesi meni pakoputkeen. Siin oli ULA ja viel skraitta päällä kannen alla. No, meil ei mökillä ollu kissaa eikä puhelintakaa, nii et se siitä. Samalla on tullu opetettuu tolle likalle sen kotikaupungin omaa kieltä. Himassa meil oli Salora. Suomalaiset tuntuu diggavaan näitä, kun niil on lyhyt turkki, ne on pystykorvasii ja aika saman värisiikin, kun suomen pystykorvat. Turha siellä olis ollu tolpalla seistä.” Salamoi ja tärähteli Me riisuttii märät kledjumme faijan kanssa ja mutsi levitteli ne kuivumaan verannalle. Eihän ny hullukaan tommoseen ilmaan ulos lähe, vaik olis mimmonen pakko. Mä olen aina digannu dogei ja vuonna 2005 päätin, et voisin alkaa duunaa niiden kans muutakin ku lenkkeilyy. Niin siin sit kävi, et toi rotuki muuttu matkan varrella ja me kasvatetaan nyt pienii sileekarvasii portugalinpodengoja. Nää podengot on semmosii noin viiskilosii vähän ketun näkösii dogei. Siihen olis ajot jääny. Seki tuntu selvästi kuinka siirtsigan savi tärähteli, ku salamat iski Hertsigan galtseihin. ”Onks faija ajos”, mä muistin kysyy, ku se tuli mieleen. Lähin pois kesken vuoron, ku ei siellä missään näkyny enää yhtään ihmistä. STADILAISIA Terve! Olen Sari Mariksesta ja kolmannen polven stadilaisia. Mutsi sano, et on se, ku sil on yövuoro. Valoja ei tarvinnu
Ekoja sellasii mä lesasin 45 vuotta sitten Pääkaupunkilehdest. Ku se Jussi hiffas slangipakinat ennen meitä, me muut ollaan kopsaajii, plagioitsijoit ja snutaajii. Kaikki fibat annetaan anteeks. Niit skrivas Juhani Mäkelä. ”Jos kaikki se aika, ku dirikat skulaa golfii, käytettäis ihan kunnon duuniin, tää boltsi tuntuis – viel kornimmalt pleisilt.” ”Ei oo kämäsii idiksii – on vaan liian snadisti punkkuu.” On upeeta olla slangipakinoitsija Sit viel tällanen stubu stoori Juhani Mäkelän stailiin. Mä ja kaikki mun frendit plugattiin ja digattiin niitä, mut meit jurppi ihan sikana, et miks just toi Jussi meni hiffaamaan slangipakinat, eikä me, vaik me ois voitu. Mähän oon, nimenomaan slangipakinoitsija. Hiton simppeli kaava: voit skrivaa mitä tahansa tuubaa, kunhan skrivaat sen stadiks. SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Rupea slangipakinoitsijaksi! Yleensä jengi funtsii, et skrivaaminen on fittii duunii, ku tarttee kekkaa niin helkkaristi uusii tsoukkei et tekstist tulis kliffaa. Jussin huumoris oli ihan oma staili ja se on paljon skarpimpaa ku useimmil niin sanotuil humoristeil. Mä oon etuoikeutettu jätkä, valon skidi. Mut tos lokakuus ja marraskuus se fiilis joteski haihtuu.” Sitten pari Jussin funtsaamaa kiteytystä Jussi skrivas nää landebuugienki bonjaamal kielel, niin et mä jouduin slangintaan. Ne londaa, sinksaa ja nyysii muilta niin paljo ku ehtii ja kehtaa. . Mä stikkaan sen meneen Tsilarin toimitukseen, mist mä saan oitis makeen paljon ylistyst, bulii handuu ja kiitti kiitti. Mun bolla on ihan turvoksis idiksist. Tää on nyysitty yhest Jussin pakinast, mut ku tää oli skrivattu yleiskielellä, ni slangi on meikäläisen. No mä kerron. Tässä mä siis niinku imitoin Jussii. Mitä enemmän Stadis on meitä slangipakinan skrivaajii, sitä ihanammaks mestaks maailma muuttuu. Mä tsittaan mun tietsikan ääreen, eikä kulu ku hetki, ku pakina on tönkössä. Tarttee myöntää, et mä iisisti spräädään mun slangipakinoil, ku sehän just on mun elämän tarkotus. Ehdotus (tää on ihan mun oma idis!): Stadin Slangijengi vois ottaa nyyan painoksen Juhani Mäkelän ekast kniigast Stadi on buli mutta snadi ja ne puljun bamarit vois kanonisoida Jussin postuumisti Stadin Kundiks 2017. Oodi Juhani Mäkelälle Niinku fiksuimmat teist on jo hokannu, täst pakinast ny vaan sattu tuleen snadisti tällanen oodi Mäkelän Jussille. Vaikka teevee teki Jussista Sartunnaisen matkailijan ja aikamoisen julkun, mun mielest Jussii ei noteerattu skrivaajana niin korkeelle ku ois pitäny. Se vaan näyttää mölöltä.” ”Ku o kesis ja suulis skriinaa, mä oon aika patriootti kundi. Ne on toinen toistaan skarpimpii, enkä mä meinaa pysyy mun dongareis, ku koko ajan tekis mieli skrivata mun lesaajille. Ku Tsilari taas ruinaa mult pakinaa, mä otan duunin kirkuen vastaan. Ei kukaan skrivaaja tempase kaikkii murjasui omast kaalist. Luova jengi panee idikset rundaan. On upeeta olla pakinoitsija, etenki slangipakinoitsija. Mä suosittelen kaikille: ruvetkaa skrivaamaan pakinoit, ja nimenomaan slangipakinoit. Kyllä riepoo. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 26 13.6.2016 12.07. Jos mä joskus joudun varjoon, mun hehku lyysää niin et varjo häippää. Mulle skriinaa aina suulis. Täs on muutama sitaatti Jussin kniigast Funtsataan snadisti (aforismeja ja oivalluksia Stadin slangilla): ”Ei porho oo muuta ku prole, jollon hynää.” ”Niin urbaani tyyppi, et salaatin skruudaaminen on sille luontoredu.” ”On iisimpää olla peeaa, ku fikas on fyrkkaa.” ”Kiasma on staili bygga. Tarttee myöntää, et mä oon edelleen Juhani Mäkelä -fani. Ne oli nasevii ja hilpeit. Toi on karsee funtsausfiba. 26 TSILARI 3/2016 E simerkiks slangipakinat on upee idis. Mä arvaan, et monet teist funtsii, millast on pakinoitsijan elämä. Sillai jengi saa nyyaa funtsattavaa, friskausta muuten aika flättiin elämään ja kliffoi aiheit mist voi jauhaa seuraaval tsufebreikil. Mä sanon et älkää ny viittikö flöittaa, ku ne vakuuttaa, et mä oon taas duunannu skrivaamisen historiaa Ku Tsilari ilmestyy, kaikki mun tuhannet fanitki pääsee tsiikaan, kuin stärää legendaa mä oon taas stikannu. Sellaset skrivaajat, ku uhoo, et kaikki niiden timangit idikset on niiden omii, jauhaa skeidaa
Stadilaisesta hengestä puhumattakaan. Mä budjasin heti telakalta pääsyn jälkeen Puotilassa bulin kartanon lähellä. Pasi Puottarin ostarilla äksiisikuva vpk:n esityksestä. Ei ollut yks tai kaks kertaa, ku oltiin frendien kaa Itiksen dösäaseman alla tuubiradan varressa luvattomilla reissuilla. Ekaks tuli gamlempi Itis eli Sittarin (bykattu 1977) ja kyttiksen (1984) välinen alue, sit ysärin puolivälin paikkeilla uudempi Itis. Otetaan pieni katsaus historiaa. Spåria ne landetaajamissakin suunnittelee helpottamaa kulkemista, ku dorkat dirikat ne on heivanneet veks. Kerran meil meinas olla kusiset hetket, ku fitit jengiläiset skodas fasaaneja ja me kiltteinä kloppeina skagattiin pirusti. Osaks Stadia Itä-Helsinki on liitetty osaks Stadia jo 1946 sekä 1966 (buli alueliitos sekä Vuokin liitos) ja siel asuu neljännes stadilaisista. Moniko arvaa montako kilsaa Stadin alta löytyy paskatunnelii. Vähän ennen tuubin rakentamista alko gartsalla näkyy se, mistä Itis nykyään tunnetaan eli rupes Puottarin ostari – Puhos, jäämää tokaks. Oon meinaan paskadaivaaja eli tallaan viemäreissä Stadissa ja muualla. . Ne onkin mielenkiintosii. Kai tän ny hannaa jo kertoo ettei jää mutsille poseen. Kartanon porukat oli häipyny jo ajat sit, joten meil jangstereilla oli siinä tosi kiree majaskutta. Tuubilla stadiin Jos oli mun himaseutu tuntunu alueliitoksen jälkeen olevan ”puolivälissä Sipooseen”, niin tilanne muuttu oleellisesti v. Toi Itiksen alue oli alun perin ihan landee – Nymanin pelloiksi sanottiin. Silloin ku ei seikkailtu tuubitunnelissa, painettiin menee kauppakeskuksen katoilla ku mitkäki Tarzanit. Ei siis mikään snadi pitäjä eikä niin kovin juniori iältään. TSILARI 3/2016 27 J a entäs mutsit – kyl niilläkin on sata varmaa tapahtunu vaik mitä, mut niistä stooreista ei tuppaa kuulemaan jostain syystä. Aloin mä vähä eksyy tonne Vantaankin puolelle – aika paha… Vissiin multaki irtoo yhtä paljon juttuu sit gamlana starana ku Tsilarin Sepolta. Sittarin katolla Alkuperäisen Sittarin ja Hansasillan (1986) katot oli kans tuttui. Nythän toi kauppamesta on laajentunut just sinne Sipooseen päin. Iha himanaapurissa oli gamlan kartanon skutsi. Tuubirataan liittyy veikeitä skidiajan muistoja. 1982, ku koko Suomen tuntema Tuubi eli Metro valmistu ja me päästiin ajaa iha ytimeen snadissa ajassa. Seuraavalla kerralla voisin kertooki mun duunimestasta, sillä edes gamlat starat ei kaikki oo niissä mestoissa käyny. Onhan tätä sattunu kaikenlaista jo näilleki vuosikymmenille. Tultiin normaalii vauhdikkaammin veke sielt ennen ku vaksit hogas, mitä skloddit duunaa. Kyl mä jaksan ihmetellä kuin fantsuu meidän faijoilla on ollut, ku lysnaa niiden läppää. Ja siinäkin me ollaan tietty ykkösii et muilta kaupungeilta ei löydy edes parii kymmentä kilsaa. EKS MINNAA PASI KLINGA Itä-Stadista nostalgiaa On taas Tsilarissa 2/16 niin hyvii juttui et pakko itekin skrivaa etenkin Palmisen ja Jäntin innoittamina. Sit ku ikää karttu ja alko enempi kiinnostaa muijat, raflat ja tuli laajempi frendijoukko niin seikkailut jatku Vuokkiin, Meltsiin, Kondekaan ja silleen. Tuubii ja spåraa ei muualla ookaan. Ei niil oo spårii, ei tunneleit. Pasi naapuriskutsin majalla. Se ku oli niiiiin jännää. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 27 13.6.2016 12.07. Samoihin aikoihin valmistu nyyat talot Mariksen, Roihikan ja Puottarin kupeeseen eli Itiksen kaupunginosa, jonne sit flytattiin – Kauppikselle siis Kauppakartanonkadulle. Mennäkseni asiaan nii aattelin nostaa hattua itä-Stadille ja kertoo, mitä siel on sattunu tos kasari-ysärilukujen taitteessa. Palmisen Sepolla on eri asialliset stoorit. Kerran meinas käydä paska mäihä ku juostessa meni klappi sisään Sittarin katosta
Mentiin vedun viereen tsittaa ja funtsaan: mitä nyt duunataan. Se oli kaulastaan ihan luumunsininen. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 28 13.6.2016 12.07. Ne otti sen delanneen alas vedusta. Prassattii skutsis, oltiin Tarzaneita, Zorroja, skoopareita ja inkkareita. Sen hyvin bonjaa, sillä Stadissa kesät on tosi kliffoja. Hirttäytynyt mies, buli juttu! Oltiin tsiikattu jemmasta bärtsinnotkelmissa lempiviä pareja, mut ei vielä bonjattu, kuinka kliffaa touhua se olis myöhemmin. Kundi männynoksas Skutsimme stadin puoleinen reuna rajoittu Lääkärinkatuun, jota pitkin eräänä päivänä jengimme dallas kohti Laakson ratsastusstadionii, kun yhtäkkii hiffattii paksus männynoksas hengaava kundi. Osa jengin kundeista oli joutunut flyttaan landelle hyttysten skruudattavaks, mut pitskulle jäi kuitenki hengaan muutama kundi, joita landelle ei saanut kankeamallakaan. Metskattii pitkin rantsuja, skabattii keskenämme Eltsun kentällä eri lajeissa, käytii Jätkässä tsiikaamas buleja botskeja. 28 TSILARI 3/2016 EKS MINNAA TÖLIKÄN KUNDI RIPA HOLMSTEN K äytiin simmaamassa Humiksessa, Hietsussa ja joskus Munkas Torpanrantsus, minne skujattiin fillareilla. Ollaan täs tsiikattu tota kundii jo toista tuntii ja niin hätistely loppu sit siihen. Lopulta skoudet tuli bilikalla paikalle, mut ilman punast hätälyysist ja sireenii, mikä meistä kundeista oli dorka juttu. Snadimmat kundit, joil ei ollu fillarii tai ne ei osanneet viel tsörää, tsittas pakkarilla. Skoudet draisas sen ruumishuoneelle, jonka teräksinen ristillä merkattu portti oli ihan vieressä. F o to : V ir ve K u u ta r Ollaan täs tsiikattu tota kundii jo toista tuntii ja niin hätistely loppu sit siihen. Meilt ei koskaan kyselty tapauksest mitään, joten kai se oli sitte skoudeille klaari juttu. Sairaalan porttarissa oli snadi luukku, ja luukun takana tsittas vanhempi gimma. Buli juttu bärtseiltä Oli alkukesä, vuosi oli 1948 tai niillä main. Se varmaan luuli juttuni kuultuaan, et snadikundi strittaa nyt öögaan, mut lupas kuitenkin soittaa skoudeille. Ne alko ensi töikseen jaakaa meit veks mestoilta, mut mä sanoin niille, et tää juttu on meil handus. Meit kundeja, tai ainaki mua, juttu jäi mietityttää sen verran, et muistan sen viel tänä päivänä. . Skoudet tuli ilman sireenii Menin sitte takaisin kundien luo. Nyt meitä kiinnosti stydisti vaan tää delannut kundi. Sanoin kundeille, et menen Tubiksen porttivakelle bamlaan tapauksest
Meikä veti hulluu reivii Michael Jackson -tyyppisin muuvein John Scatmanin tahtiin. Pitäskö meidänki smailaa vähä enemmän, ihan vaikkei tuntiskaa. Sekoilevatarjoilija kaivelee äässii ja klyyvarii. . Moni dallaa vaa omii matkojaa. PS Pokerina pilotin sketseist voi käydä tsiigaa pätkii Facessa hakusanal Pokerina. Kylteissä oli fotoin varustettuja stooreja, joista muistan yhden menneen jota kuinki näin: ”Skidinä hogasin maassa markan ja nappasin sen. Ku ovest astu inee kuskinpaikalla istu jota kuinki neljää kybää oleva mies paksuine pullonpohjalaseinee; ”HYVÄÄ PÄIVÄÄ!” äijä heitti niin kuuluvasti smaili naamal, et hyvä ettei tukka lähteny päästä. Porukka olis selkeest halunnu enemmänki reagoida, mut kukaa ei oikee hannannu muut ku vinosti vähä olan takaa smailaa. Meitsi juons Jorgen inee ja Jorge nous Fisusatamast skeban kans heittää biisii ja jakelee tulppaaneja friiduille. Eka performanssi käytii ottaa metros Jorgen kans. Vaik on yhdes, pitää saada olla yksin! No joskus kyl pääsee itteekki huvittaa tää meininki – tai ainaki sillon ku mennää siihen toiseen laitaan nimittäi siihen, et jengi alkaa usein aika galsaks. POKERINA Tsilari_taitto_3-16_014.indd 29 13.6.2016 12.07. ALOIN ABAUT vuos sit skrivaa sketsikoostetta, jossa tarkotus on hämmentää jengii ja taltioida vähä jengin reaktioo. Pitäskö meidänki smailaa vähä enemmän, ihan vaikkei tuntiskaa. Meitsi on koittanu kertoo jengille, et tääl opetetaa, et on epäkohteliasta yytsii muiden meininkei. Ku dösää astu inee, oli pitkin dösää ripustettu ite duunattuja kylttejä. Landet kelaa, et miks ihmees me stadilaiset ollaa nii tylyy jengii – kukaa ei tsiigaa tai smailaa metros tai dösäs. Olin yhtee aikaa duunis Espoos ja aina välil sattu kohalle hyvin erikoinen dösäkuski. Ei naurattanu, mutta frendei kyllä. Jengi käveli vastaan ku haamut! Ku biisi lopult loppu ja meikällä hakkas pumppu sataa – hogasin, et selän taa jengii oli tullu fotaamaan. Messiin oon saanu viime vuoden aikan myös muutaman muun tyypin, joidenkaa ollaa jalostettu hommaa. DÖSÄSSÄKI SAA SMAILAA!” Muut stoorit oli kaikki saman tyyppisii, toinen toistaan omituisempia juttuja, mutta pointti oli kaikissa sama; DÖSÄSSÄ SAA SMAILAA! Täytyy myöntää, että hymy myöski tarttu – joka kerta! Äijän pointti hommas oli kyl hyvä – snadi teko voi seivaa monenki päivän! Mitä mielt sä oot. TSILARI 3/2016 29 EMMA JÄNTTI AGENTTI STADIN GARTSALLA M e suomalaiset ollaa monien kuvauksien mukaa jäyhii ja jäykkii örmyjä, jotka ei bamlaa eikä smäidää tai no sekstaa niinku se vanhal slangil sanottas (meitsille se sana meinaa jotain ihan muut, mut se on sit eri stoori). Ottaa selfiee kesken duunipäivän, syö käsin noutopöydäst safkaa ja sikailee menemää mite huvittaa. Yks mimmi tuli tapauksen jälkee kiittelee, mut vastaan tulijoiden ilmeettömät reaktiot jäi silti eniten mielee ja myöski kameralle. Tarjoilija on käyny keikkailee pitkin Suomee, eikä tähän mennes viel missää oo jengi puuttunu tyypin käytöksee, muut ku vähä heittämäl pikku läppää ohimennen. Kuka jeesaa ku jengi on hädäs. Toinen performanssi duunaattii Steissin Kompassille. Se ei ollutkaan markka vaan purkka. Huhtikuus päästii jo kuvaamaan matskuja kasaan ja meininki oli aika kreisiä! Niinku arvata saattaa, hiljast oli. Tosin ei sitä muualkaa suomee kauheesti puututa jengin toilailuihin; sekoilevatarjoilija on meitsin spessunumero, mitä välil tilataa eri bileisii
Sillon teininä kyll tuntu, ett siel joutu joraan ihan vanhojen äijien kans – olihan ne ainaki kolkyt tai nelkyt. Mut seitkytluvun puolivälis sitä ei enää ollu, me käytiin frendien kans Luolassa. . Snadisti on mahiksii Stadin rajojen sisäpuolellaki. Ku ikä alko riittää rafloihin, ni ei niis mestois, mis käytiin – niinku KY:llä, Tavalla tai 33:ses, mitään tangoo ja valssii skulattu. . Niille ku haluu oppii Legendaarinen Blunkka, joka faijan stooreist päätellen on opettanu puol Stadii joraamaan, on flytannu toisiin sfääreihin. Meidän oma slangijengiki järkkää välillä joroja. Seuris: Antin aukio, ti klo 19.00–19.45, 5.7.–2.8. Mut perinteet jatkuu – Blunkan friidu Clara vetää skolaa vieläki Stadin keskustassa. Legendaarinen Pavi on viel pydes. Ite me käytiin 70-luvulla joraamassa Kultsalla ja jotkut frendit kävi Pavilla. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Kesällä jorataan Sörkan Vennu ja Annan Vennu on mestoi, mitkä mä tsennaan vaan mutsin ja faijan stooreista. TSILARI 3/2016 31 K ultsalla oli tokas kerrokses disko, mut me oltiin innostuneita kans perinteisistä joroista ekas kerrokses. Se oli limudisko, eli mestaan pääs nuoremmatki. Jortsuopetusta on järkätty ekan kerran vuonna 1998. Stadilaisenki pitää tsöraa landelle, ainaki Vantaalle asti. Jortsuopetusta järkätään Kantsus, Pikkuhuopalahdes, Itikses ja Seurikses. klogu 19. Jorot alkaa klogu 18 ja juhannusjortsut perjantaina 24.6. Tänä kesänä Lintsillä jorataan taas perinteisii livemusan tahdissa. Lintsille joraamaan Faija bamlas, miten viiskyluvulla Lintsillä jorattiin. Joka ilta opetellaan vaan yhtä joroo ja alotetaan alkeista. Pikkuhuopalahti: Tilkantori, Tilkankatu 13, ma klo 19.00–19.45, 30.5.–22.8. Stagella on jortsukansan suosikkei niinku Janne Tulkki ja Tulinen sydän (30.6.), Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty (7.7.). Voi siis ite valkkaa, haluuks oppii valssii, foxii tai vaik fuskuu. Viime vuodesta hommaa on hoitanu Taideosuuskunta Tsuumi ja kumppanina on Stadin kultsat tai paikallisyhdistykset. Paitsi mitä nyt pitää välillä tietty skruudaa Lintsin herkkuja, vaik vohveli, mist kermavaahdot valuu pitkin poskii. Viime vuosina jengi on alkanu innostuu joraamisesta ja jengi tsöraa pitkin Suomee eri lavoille. Mut jos varamestaa ei oo, ni jortsuopetus perutaan, ku regnaa kunnolla. Tarkotus on joraa aina ulkona, jossain mestois on varalla sisätila, jos sattuu stikkaan vodaa. Rondo-tanssihalli bygattiin olympiakesäks. Joka torstai skulaa tsennatut bändit. Kaupunkitanssien mestat ja ajat: . Ja kai sit stadilaisten kiinnostus paritansseihin alko delaa, ku mestat katos. ei opetusta 23.6. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 31 13.6.2016 12.07. Tanssiskolien lisäks erilaiset yhdistykset järkkää opetusta ja mahiksii joraa. Kantsu: Sitra-tori, Kanneltalon etupiha, Klaneettitie 5, ma klo 17.30–18.15, 6.6.–8.8. Kesällä voi kans kokeilla erilaisii jortsui iisisti. Monta vuotta niit veti Hilkka Toivonen-Alastalo, joka alun perin oli idistä keksimässä. www.tsuumi.com > koulutus Lintsillä jorataan taas: Foto: Linnanmäen kuva-arkisto. Itis: Tallinnan aukio, Kauppakeskus Itis, to klo 19.00–19.45, 9.6.–18.8. Samaa historiaa mulle on Alppilan lava tai Kirjan jortsut. Niitten saitilta voi tsiigaa proggiksen. Vikan kerran pääsee joraamaan 1.9., ku shungaamas on Saija Tuupanen ja eXmiehet. Etukäteen ei tartte ilmottautuu, eikä tartte olla omaa parii messissä. . . Lintsille ei bungaa mitään sisään nii, ett joraamaanki pääsee ihan ilmaseks. Kaupunkitanssit tarjoo eri puolilla Stadii mahiksen oppii nyyii joroi. Malmi: Ala-Malmin puisto, Malmitalon takana, Ala-Malmin tori 1 ke klo 17.30–18.15, 3.6.–26.8.
Kuka avasi Helsingin olympialaiset vuonna 1952. Vastaukset sivulla 35 1. Missä on Helsingin vanhin kioski. Tilaisuutta juhlisti Malmsténin oma orkesteri, Helsingin poliisisoittokunta, johtajinaan kapellimestarit Arthur Fuhrmann ja Erkki Karjalainen. Malmsténin muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja, eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman luovutti patsaan Helsingin kaupungille. / Elisabetsskvären omringas av fyra gator var av tre är Norra kajen, Elisabetsgatan och Mauritzgatan. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 32 13.6.2016 12.08. 6. Millä vuosikymmenellä Helsingin katuja alettiin päällystää asfaltilla. Valitettavasti ajan saatossa on unohdettu, että ”Molli –Jori” nimitettiin postuumisti Stadin kundiksi 100-vuotisjuhlan yhteydessä.. 32 TSILARI 3/2016 SLANGIJENGI SKABAT STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Stadin Slangia edustivat paikalla: pj. Vilken är den fjärde. Ylipormestari Kari Rahkamo vastaanotti patsaan kaupungin puolesta. 5. Paljastuspuheen piti säveltäjä Ilkka Kuusisto, joka nimitettiin Stadin kundiksi 12.6.2008. 2. Tsilari 2/2002 uutisoi, ett Molli-Jori nimitettiin postuumisti Stadin kundiks. Kuvanveistäjä Raimo Heinon suunnittelema patsas sijaitsee Arkadianja Fredrikinkatujen kulmassa olevassa puistikossa, mikä nimettiin taiteilijan mukaan Malmsténin kulmaksi, Malmsténs hörna. Kuinka monta ulosmenoa on Pitäjänmäen liikenneympyrässä, jota pidetään Suomen vanhimpana. Stadin Slangi ry:n edustajat kävivät myös laskemassa kukkalaitteen Hietaniemessä Malmsténien sukuhaudalle, siellä lepäsi myös kuukautta ennen isänsä 100-vuotistilaisuutta kuollut Ragni Malmstén. Mikä legendaarinen ravintola sijaitsi pitkään samoissa tiloissa, joihin ravintola Holiday vastikään avasi. / Vem öppnade OS i Helsingfors 1952. Laulusolistina esiintyi Malmsténin tytär Ragni Malmstén. 3. Hän födjas 27.6.1902 Stadissa ja delas 25.5.1981 samoin täällä. Veistos paljastettiin lauantaina 27.6.1992 taiteilijan syntymän 90-vuotispäivänä. 10. ARNO SOISALO Mistähän hittaat näin snygin seinän. Katukyltit paljastettiin torstaina 27.6.2002 taiteilija Malmsténin syntymän 100-vuotispäivänä juhlayleisön läsnäollessa. Slangin edustajat Ossi, Arska ja Lasse kävi laskemassa seppeleen gravarille Hietsussa. Ossi Jussila ja hallituksen jäsen Arno Soisalo. Lasse Liemola, vpj. 9. / Vilket decennium började Helsingfors gator asfalteras. Nyt vihdoin pitäisi saada toimistoon valokuva tai muuten näkyä tämä tunnustus. / Under vilken månad regnar det i allmänhet mest i Helsingfors. / Vilken legendarisk restaurang fanns länge i samma faciliteter där var restaurang Holiday nyligen öppnade. / Är Stockmanns adress Mannerheimvägen, Centralgatan eller Alexandersgatan. Kymmenen vuoden odottelun jälkeen Stadi oli saanut vihdoin aikaiseksi katukyltit puistikon reunaan. Missä kuussa Helsingissä yleensä sataa eniten. Onko Stockmannin osoite Mannerheimintiellä, Keskuskadulla tai Aleksanterinkadulla. 8. / Hur många utfarter har Sockenbacka rondell som anses vara Finlands äldsta. Mikä on neljännen nimi. 4. / Vilken gren är den 1955 grundade idrottsföreningen Sparta IF:s främsta. Mikä laji on vuonna 1955 perustetun urheiluseura Sparta IF:n ykköslaji. Liisanpuistikkoa ympäröivästä neljästä kadusta kolme ovat Pohjoisranta, Liisankatu ja Maurinkatu. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. 7. / Var finns Helsingfors äldsta kiosk. / Vilken dag utnämns Stadin Kundi och Stadin Friidu. Fotoskaba 2 / 2016 vastaus Skabassa ollut patsas on säveltäjä, laulaja Georg Malmsténin muistoksi pystytetty. Minä päivänä jaetaan Stadin Kundija Stadin Friidu -tittelit
Mitä juttuu diggasit eniten, mikä juttu kolahti tässä Tsilarissa. TSILARI 3/2016 33 SLANGIJENGI SLANGIJENGI SKABAT JUHLAVUODEN SKRIVAUSSKABA Tsilari tsökaa tähtireportteria O sallistu Tsilarin skrivausskabaan ja skrivaa oma juttusi. . Vastaukset viimeistään 5.8.2016 Tsilarin 2/2016 skaboihin vastanneista onni suosi Pirkko Nikusta. Jos hyviä stooreja tulee tarpeeks, niistä duunataan kniiga. Maksimipituus on 7000 merkkiä (n. Sendaa vastauksesi Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki tai sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi. Onneksi olkoon! Tsilari_taitto_3-16_014.indd 33 13.6.2016 12.08. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden sekä Paras stoori -skabaan osallistuneiden kesken arvotaan palkinto. Skaban säännöt . Jutut Slangin byrooseen viimeistään 31.7.2016 suljetussa kuoressa, kuoreen: ”Tsilarin tähtireportteri”. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto. Ootko seikkaileva Tintti, hittaatko reportaasin aiheen Stadista vai mikä on sun idis. Skrivaa nimimerkillä ja laita kuoreen snadimpi kirjekuori, missä on päällä sun nimimerkki ja sisällä sun oma nimi ja yhteystiedot. Paras stoori Tsilarin juhlavuoden kunniaks järkätään nyya skaba ja froogataan joka lehden parasta stoorii. . Jutut pitää skrivaa slangiks. . 2 liuskaa). Tsilarin 2/2016 parhaaks jutuks eniten ääniä pluggaajilta sai Ripa Holmstenin Botlarikauppias. Skaban finnaaja julkastaan syksyllä Tsilarin juhlanumerossa 5 / 2016. Skaban tuomaristoa johtaa Tsilarin päätoimittaja Kari Varvikko
Ja tottakai stagelle nousi myös Slangikuoro. Viikon lopuksi 40 friidua ja muutama kundi suuntasivat Työläisäitipatsaalle, joka kukitetaan aina mutsien päivänä kello 12.00. Pensaan lajike määrättiin Stadin puisto-osastolta, joka myös hoitaa alueen istutuksia. Ja ihan varmasti jäsenistössä on myös tsyrkassa viihtyviä. Perjantai-iltana 600 stadilaista dallas sjungaamaan Tuomiokirkkoon, josta oli oltu vuoden verran poissa. Lisäksi sjungattiin Reittamon Matin johdolla Äidin sydän ja tietty Gimis. Jos sinua kiinnostaa vaikkapa talkoohommat Lähteellä, kantsii dallata suoraan sisään ja ilmoittautua messiin. Illan aikana kuultiin myös Pro Lapinlahden edustajan Katja Liuksialan yhteenveto missä tällä hetkellä mennään. 34 TSILARI 3/2016 SLANGIJENGI Perinteiseen tapaan toukokuun ekalla viikolla juhlistetaan mutseja monella eri tapaa. Foto: Mikko Reijola. Tänä vuonna yhdistys kukitti patsaan ja piti puheen toista kertaa, koska alkuperäisestä ns. MARJUT KLINGA Mutsien muistelot Esko Vepsä bamlas slangijengin puolesta mutseille. Yhdistyksen puheen piti Esko Vepsä, joka laski myös kukat patsaalle. Monen mielestä tsyrkassa sjungaaminen ei kuulu stadilaisen elämään mutta tila on edullinen ja markkinointikanavat mahtavat. Sinne olimme saaneet vieraaksemme Stadin friidun vuodelta 1996 eli Eva-Riitta Siitosen, joka valittiin jo viime vuonna tapahtuman kummiksi. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 34 13.6.2016 12.08. Lyytisen puhe oli koskettavan omakohtainen. Selja Räikekin oli saapunut paikalle ja sjungasi Äiti pien -biisin. Tsyrkassa oli vilde jengii Mutsi on bestis-tapahtumassa. Foto: Mikko Reijola Pia Landén on ollu alusta asti messissä kukittamassa duunarimutsien patsasta. Puheen jälkeen kuultiin eka englanninkielinen esitys meidän konserteissa ja vieläpä blueskipale. Kirstarin jengistä ei paikalle jaksanut enää kovin moni tulla. Foto: Mikko Reijola. Toistamiseen viikko alkoi Lapinlahden sairaalan biisi-illasta, jonne oli tiensä löytänyt 50 friidua ja kundia. . Esitys on kuultavissa himasivuilla www.stadinslangi.fi Solisteina tsyrkassa kuultiin Eino Gröniä sekä Selja Räikettä ja slangiksi sjunganneita Harri Saksalaa ja Vesa Nuotiota. Mutsi on bestiksen mutsipuheen piti tällä kertaa maailmallakin mainetta niittänyt blueskitaristi kahden kundin mutsi Erja Lyytinen. Hän sai silloin myös luvan istuttaa ns Äiti-puun eli ruusuorapihlajan. Vepsän jälkeen kukat tuli laskemaan Pia Landen, joka on ollut alusta asti messissä
7. Ja lehden takasivun osoitetieto on muokattu nyt jäsenkortiksi maksaneille. Sauna Hermanni Hämeentie 63 pyyhe ja pesuaineet ilmaiseksi jäsenille joka päivä. Pasilan urheiluhallin kahviossa Radiokatu 22 kaksi lounasta yhden hinnalla 30.9 saakka aina kun lounasta on tarjolla. Tästähän aika usein on bamlattukin ja mielipiteitä on ollut suuntaan ja toiseen. Kundit muistelevat Yhdistyksemme perustajajäsenet alkavat olla jo siinä iässä, että muisti alkaa pätkiä tai muuten vaan maallinen vaellus katkeaa. Lehden painoon mentäessä saattaa olla jo lisääkin matskua kasassa, mutta nyt on nauhalla jäsenten 1,4 ja 5 muistelot. 9. Näistä lisää elokuun lehdessä. 5. . viisi. Foto: Mikko Reijola. 6. Heka, Vode ja Supa minnaili yhdistyksen perustamisen aikoja. Illan aikana sjungattavat biisit sovitettiin aina alueen nimistöön: Rööperiin tai vaikkapa Onkimiehen blues, jossa mennään fisustaa Töölönlahden rantaan. Aloitimme tämän duunin ekasta puhiksesta ja päätoimittajasta Voitto ”Vode” Sulanderista sekä alkuvuosien puuhakundista Supa Santasesta. . Jäsenedut Pitkästä aikaa olemme jälleen saaneet kumppaneita, jotka antavat muutakin kuin lehden ilmoituksia eli peruskundit ja -friidut saa jotain bonusta, jos bungaa eurot ajoissa. OlliBull skulas Idänpisteessä. 3. Kaikkialla jengiä oli useita kymmeniä, mutta se mikä kosketti vielä enemmän, oli keskustelujen laatu. 8. Punavuoren Ahveneen oli jengi hitannu Slangitreffeille. Ja perustamisen lisäksi on tietty tärkeätä kuulla, miten jengistä on tullut näinkin buli. Keskustelua johti myös alusta saakka messissä ollut slangiproffa Heka Paunonen. Samalla sabluunalla (trubaduuri hallituksen edustaja byroo) kierrettiin niin Tölikassa, Rööperissä kuin Vuokissakin. 4. Foto: Mikko Reijola. Jään jännityksellä venttaamaan kun äänite tulee julkisuuteen, mitä keskustelua sillä olevat mielipiteet herättävät. Elokuussa / Augusti. Urheiluhallit 10 kerran sarjakortin ostajalle -10%, lisäksi . Yhdistyksemme on Suomen kotiseutuliiton jäsenyhdistys, jonka vuoksi on ilman muuta selvää, että duunaamme aina kimpassa seurojen kanssa, jos menemme heidän alueelleen. . Bulevardin klinikka Bulevardi 22. Aleksanterinkadulla / Alexandersgatan. Presidentti Juho Kusti Paasikivi / President Juho Kusti Paasikivi. Himasivuilta lisää tietoa. 1930-luvulla / 1930-talet. Stoorit mitä kundit ja gimmat kertoivat, herättivät muissa läsnäolijoissa aina vaan lisää muistoja. Kevään aikana bamlattiin eri puolilla Stadia Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Hytösen puoti Helsinginkatu 19 ja Mansku 19 normaalihintaiset tuotteet -15%. Saimme nauhalle 2 tuntia tiukkaa asiaa, josta valtaosa liittyy Työläisäitipatsaan hankintaan, mutta nauhalle tallentui myös ekan Tsilarin päätoimittaja Voden mielipide Tsilarin tämänhetkisistä kirjoituksista. 2. Esplanadin puistossa / Esplanadparken. . TSILARI 3/2016 35 SLANGIJENGI Jo viime vuonna startattu kierros Stadin eri osissa sijaitseviin kapakoihin jatkui tänä vuonna. Erilaiset stoorit oman skolen maikoista tuntuivat olevan niitä, mitkä kiinnostivat eniten. Tässä tällä hetkellä voimassa olevat alennukset. . Maneesikatu / Manegegatan. Sen vuoksi olemme päättäneet tallentaa kaikkien alkuvuosien tärkeiden tyyppien stoorit, jotka liittyvät jollakin tasolla yhdistyksen perustamiseen. Sipuli. Foto: Marjut Klinga. Syksyllä tähtäämme Pasilaan muistelemaan PuuPasilan aikoja sekä Vallilaan. Kaikissa bamlauskuppiloissa oli myös paikallinen asukasseura messissä eli bulit tänksit Punavuori-seuralle, Töölö-seuralle ja Vuosaariseuralle. . Voden mielestä lehdessä on nykyisin liian vähän tosi slangia. . Tsilari_taitto_3-16_014.indd 35 13.6.2016 12.08. 10. 12.6. Käsipallo / Handboll. Kesäale punkkirokote 49e oikea hinta 59e ja myös runsaasti muita tarjouksia. Ruohonjuuri-myymälät normaalihintaisista tuotteista -5%
Toiset pääsi niin hyviin famileihin, etteivät halunneet tulla takas tänne himaan krigun jälkeen. Mä budjasin koko kriguajan Alppilassa Viipiksen ja Kotkiksen kantissa. tuli Slangin juhlavuoden runoskabassa tokaks. Me todella tiedämme krigusta jotain. 200 metrin päässä Viipiksen ja Savonkartsan hörnassa, siinä missä stokerata menee Nordenskiöldinkartsan yli. Meille lähin pommisuoja oli n. Nyyan logon duunas Kai Ekonen eli KaizuHani, 70-luvulla Atskin oppei suorittanu graafinen ilmiö. Pommisuojassa ventattiin kundien kanssa pommituksen sluutaamista, koska heti vaara ohi -merkin jälkeen sluudattiin tsiikaan, jos hitattais sirpaleita, jotka oli vielä kuumia. mutsin broidin hautajaisissa, kun hän kaatu krigussa. Sen edustalla oli puinen rakennelma, jonka alta ilmasuojelumiehet pääsivät kurkkimaan pommitusten tilannetta. Joskus mutsi anto maitokannun handuun ja sano mee tsökaan soppaa silloisen Kalliolan jakelupisteestä Vaasanrinteeltä. F o to : A rs ka S o is al o . 36 TSILARI 3/2016 SLANGIJENGI Sotalapsena Suomessa Moi ”kaima”! Olit skrivannu kliffan jutun kriguajoista täällä Stadissa ja muualla Härmässä. En tiedä montako vielä tulee. Mä olin kuitenki 26. Päätin kuitenki svaaraa näiden kahden osan perusteella. päivän pommitusten aikaan n. Tästä pommisuojan dörtsistä luiskahdettiin salamana sisään ”turvaan” hälytyksen alettua. 40 km päässä Saukkolassa krigua paossa. rautatieasema, Alppilan Vesilinnat, joista Stadi sai juomavetensä, päärautatie pohjoiseen ja rantarata Turkuun sekä Fredikassa ollu buli VR:n konepaja, jossa korjattiin stokeja ja bygattiin uusia. Erityisesti mun ööga huilas sun pärstän foton alla olevassa snadissa rubarissa SOTALAPSENA SUOMESSA. Kyllä sinnekin näky ja pommitukset, taivas oli ihan punanen, ku Stadi brennas. Itse olen budjannu melkein koko krigujen ajat Stadissa, saanu kärsiä vilua ja nälkää sekä sittaa pommisuojissa yökausia, varsinkin helmikuun 6., 16. Onneksi eivät onnanneet meidän hyvän IT:n ansiosta. päivä 1944 slobojen terroripommituksien aikaan, joiden tarkoitus oli tuhota Stadi ja sen asukkaat. ARSKA SOISALO Tsilarin perinteinen Lesaajat-palsta on nyt Pluggaajat. En halua vähätellä ulkomailla budjanneiden skloddien vaikeuksia. . Se arkun päällä sittaaminen oli musta jotenkin outoa. Ei heillekään monelle ollut helppoa lähteä ja jättää mutsi, faija, sisarukset sekä frendit tänne. Kyllä tossa kriguajassa oli monet kliffatkin puolet, koska elämä oli ainakin välillä erittäin jänskää, kun sai brassaa kifrun ja pislarin skoteilla, joista sai ruutia ja voi rakentaa tussareita. Siellä dilkattiin jotain luusoppaa fatille folkalle. Mielestäni sotalapsistatus kuuluu myös meille Stadissa ja Härmässä budjanneille skloddeille. Hälytyksen tultua me sluudattiin sinne ja samalla tsiikattiin, kun pyöreän Vesilinnan katsilla olleet valonheittimet tsökas slobojen pommareita ja it-tykki skotas niitä. Kaks osaa on jo ilmestynyt. Kaizu on monipuolinen taiteilija, piirtämisen lisäks skrivaa slangii, mm. Sieltä landelta jäi mieleeni yks karmea näky. Eräs isäntä ajeli reellä, jossa oli lastina ruumisarkku ja sen sisällä vainaja. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 36 13.6.2016 12.08. Slobojen tärkeimpiä kohteita Stadissa olivat: mm. ja 26. Mua on risonu vuosikausia tää sotalapsistatus, jonka ovat omineet Svärjessä tai Danskissa kriguaikoina budjanneet suomalaiset skloddit. Monelle sattu niin fitit kriguvanhemmat, että olis ollu parempi jäädä himaan. Tässä oli tää mun vuodatukseni, johon sain kimmokkeen sun hyvästä jutusta. Ei se mikään pommisuoja ollu alun perin, vaan Velolle asti louhittu aalloppitunneli, jota käytettiin myös pommisuojana. Joskus sirpaleet putoili kantapäille sluudatessa. En mä sitä arkkua skakannu, olin mä niitä nähny ennenkin, mm. Hyvä, että selvennät omana erillisenä osiona sotalapsiasiaa. Isäntä sittas muina miehinä arkun kannella ja ohjasti heppaa
Tääl landella mä kesäl useimmiten bailaan nii, et sittaan rivarin takapitsulla, öpnaan viskiflisan, stendaan bulin siggen ja lysnaan fogelien shungaamist. Tää starbu otti lungisti ja minnaili, miten ennen divattii simaa ja tieteski shiivaa, magaan tungettii tippabregui, jotka o ku nippu daggareit. rivierakallio.fi. Aurinkoa odotellen HELI KARLSTEDT Riviera Kalliossa Moi, Kyllä Stadin äänitorven pitäisi tietää, ettei elokuvateatteri Riviera sijaitse Kalliossa . Snadi hinku olis viel käydä Kämpin raflassa skruudaamas tartarsmörgari, niiku staraan gutaan aikaan. . Kohta mä skujaan nyyan rundin sinne Stadiin. . SEPPO Toimitus vastaa: Tsennataan, että Riviera on oikeesti Harjussa. Buli fogeli flyttas himakartsalle Tässä foto himakartsalt Sörkästä Junonkadult, ku yllättäen aamupäiväl 20.4.2016 buli Kuukkeli flyttas koristamaan kulmia. Old Skipper ei ole ollut Pursimiehenkadulla vaan Laivurinkadulla. Tääl Sippolas budjas pari entist Stadin kundii, joiden kans pidettii slangipalaverei, mut ny ne on kumpiki kolannu veks. Sillail se skulas ainaski sillon. Kyl röökaamine o ihan revasta, mut mäki alon uudestaa vaa protestiks, ku se o nii kiellettyy. Folkkaa o vilt enemmän ku ennen ja fiudei tsöraa yhtenä snarana. Viime vuonna se meni vähä dorgaks, ku mä kuppasin orpanan luona Hyrylässä liian longaan ja tiuku oli jotai 15.00, ku singrasin Stadiin, sen pahimpaan ryysikseen. Niinku vaik tän leffateatterin perustajillakin, leffan nettisaitti kun on www. . Pieniä asioita ovat, mutta kun itse asuin 60 v huudeilla niin ne nyt vaan pistivät silmään. Aamul gartsat ol kaamees kondikses, skeidaa oli nii vilt, et gosarit joutuu överiduuniin. Mä oon päättäny slyytaa röökaamisen, mä oon redin puoltoist vuotta draisannu 20 snadii siggee viikos ja yhen bulin pyhäsin. Old Anchor oli Pursimiehenkadulla. Tosin tänne flyttas yks kuuskymppinen hanu Harjutortsalt, mut se skiiaa sellast skloddien siansaksaa, etten mä snaijaa olleskaa. Tätä ennen meni 15 vuotta ilman stubuu, silloin aikasemmin mä draisasin snuguu ja kaikkee muuta mist kärtsää lähti. Mut puhekielessä jengillä Kallio alkaa levitä ja onks se paha. Ku mä kävin leguris ajotsettii varte ni leguri kysy brenkust ja spaddust. T. Ens kerral, ku Stadiin singraan ni tsiigaan klogua ja järkkään rundit lungimpaan aikaan. Skrivaispa ny vaik joku stadinkundi tai -friidu slangipakinan starasta maratoonari Hokkasesta, joka aikoinaan skuffasi marratsärraa pitkin Jorvaksentietä Westendin höörneil ja nähtii usein Stadilla pari, kolme pahvilodjuu knubunsa päällä. ARZI Nubis Heippa. Ei ole tarkoitus nipottaa, mutta pari huomautusta toimitukselle haluaisin antaa. Mä vandrasin melkee kaikki mestat, mis mä oon budjannu eli Pakila, Valkka, Kantsu, Munka (Eira), Kurvi. Emmä viittiny flöitata, vaa skiiasin et kumpaaki kuluu sen ja sen verran, siihe leguri vastas, et se ny o iha sama mitä noin stara kubbe itteensä tankkaa. Ei muuta ku vilt terkkui kaikille Stadin kundeille! . TIMO AALTO F o to : T im o A al to Tsilari_taitto_3-16_014.indd 37 13.6.2016 12.08. Iltamyöhäl flaidattii Mantalla ja aamul tsögattii jeesii kaameesee krabbiksee. Nyt o vappu bailattu. Hieno värikäs fogeli! On muuten kuvanveistäjä Villu Jaanisoon Nääsvillessä duunaama veistos. Olis se huisin vänkää viel joskus sittaa sellases lössis bamlaamas slangii. TSILARI 3/2016 37 Gresakotsan jorinaa Mä oon ventannu, et slangiaviisist sais bluggaa slangii, mut skeidat, selkokielel skrivattui staroja skolelägii hissast, mantsast, elämäkertoi jne. Inkkari ringas Stadist ja skiias, et siel oli slangijengi koolla ja huulet flygas. 4/15 lehden artikkelissa Käpylän Pyövelistä päihdetyöntekijäksi sanottiin Nubiksen sijainneen Albertinja Uudenmaankadun kulmassa, kun se kuitenkin oli Albertinja Pursimiehenkadun kulmassa. 2/16 lehdessä Stadifroogis osassa kysymykseen 5 on mielestäni väärä vastaus. Kävin myös tsiigaamas onks Jätkäsaari, Hietsu, Ärtta ja Kaivari viel mestoillaan. Huisisti o Stadi muuttunu siitä, ku flyttasin landelle
Sen verran respektiä mulla vielä silloin oli. Silloin voi myös päreet kärtsätä ku hihat on karrella. Pelkkä grilliskruudan venaaminen toi spottiksen munnariin. 38 TSILARI 3/2016 SAUTSKI ÄLÄ BRENNAA HIHOJAS H ihat voi brennata monessakin mestassa, mut kesällä se tapahtuu kummiski useimmin duunatessa grilliskruudaa. Piti stikata bensaa hiilille, ja flekkashan se niin, että hihat siinä brennas. Tästä lähtien grillatkoon ihan itse. Mutsi menee kattamaan pöydän ja tsekkaamaan lisukkeiden tilanteen. Mä tsennasin kui puu ja hiili flekkaa ja miten ne syttyy snadista lastustakin. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 38 13.6.2016 12.08. Mutsi rapsuttaa fleshuista pahimmat ”koksit” veke ja duunaa skruudan lautasille ja roudaa ne pöytään. . . Siinäpähän vain mukisematta tuggaavat huonosti grillattua fleshua ku Jenkki-purkkaa. Skruudaamisen jälkeen mutsi siivoaa pöydän ja tiskaa. . Erään kerran kuitenkin faijastaan mallia ottava mun teini-ikäinen jangsteri, jo silloin mua paljon fiksumpi nuori kundi, froogas ihan vain oppiakseen multa, miten tämä grillihomma oikein skulaa ku hän on hiffannu, että: . Mä kysyn mutsilta skruudin jälkeen, et mä saisin plusbongoja tekemieni kuluneen viikon mokien korvaamiseksi, et oliks vänkää saada taas viikonloppuna leediä kokkauksesta. Mä paan fleshut grilliin, nälissäni suoraan bensanmakuisiin liekkeihin, kun ne perkuleen hiilet eivät lastuilla alkaneetkaan brennaa. Mutsi tulee ulos huhuilemaan aidan yli naapurin gimmalle rehvastelevalle meikulle, et fleshu brennaa. Mä otan fleshut grillistä ja stikkaan ne mudelle. . Mä relasin viikonloppuisin duunielämästä grillaamalla fleshua bisseflinda handussa terassilla. Me oltiin vuosikaudet häpi grillifämili. . Punkkuflindakin oli valmiiks öpnattu ilmaantumaan dokattavaks fleshun kanssa. Ku mulla oli kauan sitten vielä perhe kimpassa ja budjattiin vänkässä omakotitalossa terasseineen, niin grillaaminen hiili-Luciferilla oli mageinta kesäproggistamme. Kyllä nakuklabbi stadilaisfaija handlas nämäkin juitsut! ME OLTIIN vuosikaudet häpi grillifämili. . . Siin pian tsitattais terassin suuliksessa venaamassa faijan kesäistä grilligurmeeta. Mut aina voi silti klipata hihat veke ja duunaa pitkähihaisesta skjordasta kesäskjorda. Mä olin tietty grillimesu, ku mä olin entinen Töölön Kaminabroidien eli Nuotioveikkojen partsikalainen. Mutsi duunaa salaatin, lisukkeet ja jälkiruuan. Kandee aina funtsaa positiivisesti. Tsiigatessani hänen ilmettä mä funtsasin, ettei joillekin gimmoille mikään riitä, perkele. Mutsi käy kaupassa ja valitsee fleshun tai kabanossit. . Mutsi duunaa lihan tai avaa kabanossipakun grillausta varten, stikkaa sen tarjottimelle tarvittavien grillauskamojen kanssa ja roudaa ne mulle, joka hengailen pihalla grillin luona bisseä dokaten. . . Hyvä ettei koko terassi. Hiiltyneet mestat antavat mielestäni fleshuun karsinogeneettisen miehekkään kliffan makusävyn. Mitähän siitäkin tulee. Fleshut ovat äkisti pariloituina veetun sitkeitä, mutta kukaan ei hiffaa siitä valittaa. Aina vaan näytetään hapanta feissiä, vaikka meikä mitä yrittäis
18.8. . Arpajaiset. 13.10 ke Laulelmailta Idän Pisteessä. Stagella Stadin kadonneet styget. ke Vermon ravit 15 € sis. Kysy peruutuksia. to Kuorojen kierrokselle messiin illalla 25.8. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadin Slangi ry järkkää . ke klo 17.00. Mm Tsilariturnaus, pussihyppykisa, saappaanheittoa, musiikkia, kahvio. 17.8. to klo 16.00. Byroo lomilla 23.6–12.7.2016. Heinäkuu 27.7. 18.8. Redu Musiikkianäyttelyyn Hakasalmen huvilaan. TSILARI 3/2016 39 SLANGIJENGI . la Hamina Tattoo-redu. . Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. to Taiteiden ilta Valkassa. Redu Etno-Espaan. Jäsenmaksu 32 € vuonna 2016. su Slangimessu Meilahti. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . Ohjelmassa myös Stadi-kisa ja rastirata ja kirkon ympärijuoksu. 20.10 to klo 18.00 Suuri slangi-ilta. Muutokset ohjelmassa mahdollisia. . Alle 18-vuotiaat 5 €, ei liittymismaksua. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. Redujen ilmoittautumiset byrooseen. la klo 11–16 Käpylässä Koko perheen ulkoilmatapahtuma. Liput 75/80 € Kysy byroosta. Syyskuu 4.9. 10.8 ke klo 16.00 Redu Vartiosaareen. Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. Lokakuu 6.10 to 18.00 Kniigatreffit Janne Virkkunen. 13.8. Elokuu 3.8. kahvit + yhteiskuljetuksen. Vallataan puisto musiikilla. saunomisen, venekuljetuksen ja iltapalan. ke Heinolan kesäteatteri redu. Tsekkaa byroosta 045-186 7238. to Slangitreffit Lakineuvontaa/ Seppo Vaittinen sekä kirjaesittely: Kohtalona Suomenlinna Ida Lindström 22.9 to Kniigatreffit Mikko-Olavi Seppälä: Suruton kaupunki. Täynnä. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 39 13.6.2016 12.08. 6.8. Bungaa 10 € sis. 8.9
*1239952332016* ALEPA ON KAUPUNKILAINEN RUOKAKAUPPA JA FILLAROINTI ON KAUPUNKILAINEN TAPA LIIKKUA. Tsilari_taitto_3-16_014.indd 40 13.6.2016 12.08