Tsilari 3/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 3/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. vuosikerta Hinta 8 € Lähde fotaamaan Stadin Friidu ja Stadin Kundi TsilariTaitto_3-17016.indd 1 13.6.2017 13.32
TsilariTaitto_3-17016.indd 2 13.6.2017 13.32
VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 13 Slangilodju 32 Slangi blisaa 33 Skabat 34 Slangijengi 36 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Stadin Friidu ja Kundi 2017. 30 s. Foto: Raimo Kuitunen STADI JA SLANGI 7 TSILARIN KANSI SKABAS – Virve hehkuttaa 12 FOTAA BRANDERIN MESTAT – Kuitunen skabasta 18 SPORAT JA DÖSÄT – Jennin gradu STADILAISIA 14 VAATIMATON MIES – Arskan synttärit 15 FUTAAJA JA BRANKKARI – Kautsi juhlii 20 BACKBERG – ITSENÄISYYSMIES – P.Hongisto historioi KULTTUURI JA REISSUT 16 GAMLAT MATKAILUJULLET – Arska näyttelyssä 25 LEFFASSA – Poulsen Hesperiassa 26 STOKIS JA STADIN SAARET – Raimo messissä SNAKKAILUU 22 NETIN PIONEERI – Huhtala opastaa 24 MÖKSÄLLÄ – Raija fiilistelee 28 ENNEN KU DELAAT – Palminen pamisee 31 LISÄÄ LIKSAA – Koroma Usarilla 38 RAKSALLA – Rafun kesäduunit Stadilaista breguu s. 8–11 Stadin Friidu ja Stadin Kundi Ei ehtiny tähänkään Tsilariin jutut kahelt vakkariskrivaajalta. Mut seuraavas numbas taas Kibe skrivaa ja Kolasen Stadi sykkii. F o to : E kb er g in ku va -a rk is to . SISIS TSILARI 3/2017 3 TsilariTaitto_3-17016.indd 3 13.6.2017 13.32
Fotopankis Timirin nimi on skrivattu samal taval ku sen gravaris: Timiriasew. Ne halus idiksen, joka ois iisimpi bonjaa ulkomaalaisilleki. Foto: Marjut Klinga. Kundiksi löytyi kuorostamme Timosen Jussi. Täytynee duunaa treffit ainakin johonkin näistä mestoista ja käydä maistelemassa Stadin omaa drinkkiä. Joni otti siis lisämausteeks Stadin, slangin ja duunas drinkin kopioiden Vodkaa Komisario Palmu -tekstiä. Vinnaajadrinkkiä Helsinki Cocktail 2017 saa kaikista skaban rafloista. Dallattiin Kauppatorin rantsussa ja Valkan tsufen tuoksussa. Palmu-drinkkii ei valitettavasti saa ees Gaijinista, niillä ku on lista jo muutenki täynnä. Jussi Timonen lesasi tämän Jonin skrivaaman slangitekstin samaan aikaan, kun Joni duunas Palmu-drinkkiä. Helsinki Cocktail 2017 korissa, missä on sammalta ja asfalttii. Messissä olemalla saimme varmaan ihan uutta frendijoukkoa, joille aiemmin slangi kielenä tai etenkään yhdistyksenä ei ollut lainkaan tuttu. MARJUT KLINGA Slangiteema messissä drinkkiskabassa 4 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 4 13.6.2017 13.32. Kevään esikarsinnoista Joni pääs finaaliin, joka oli toukokuisena tiistaiiltana Teatteri-raflassa. Ehkä joskus fotaaminen on bulimminki teemana. Mut se sai maininnan skaban södeimpänä drinkkinä. Nimistölautakunta on tsekannu oppaasta, miten Timirin nimi pitäis nykyään skrivaa. Mut idis stikattiin ideapankkiin. Gaijin-raflan baarimestari Joni Virta halus hittaa matalaäänisen kundin, joka suostuis drinkkipalkalla lesaamaan skabaajan slangintaman tekstin. Foto: Marjut Klinga. Idea ei sytyttäny tuomareita. . Finaaliin oli päässy viis skabaajaa, joiden stoorit kulki metrolla, sporalla, 50-luvulla ja tässä hetkessä. Siks niitten breivis nimi on eri taval. ja sendas ehdotuksen Stadin nimistölautakuntaan. Dumareita oli neljä ja kaikki korostivat, kuinka kovatasoinen skaba oli. Ne vastas: ”Nimistötoimikunta pitää Ioan (Ivan) Timirjazevin (1860–1927) muistamista Helsingin nimistössä kannatettavana ja suhtautuu aloitteeseen myönteisesti.” Mut ne jatkaa, ett nyt just ei duunata sellasii asemakaavoi, mihin Timiri yhdistys luontevasti ja Hagiksen rantsun nimet on valmiit. Arska ehdotti, ett Timirille vois kimpas Signe Branderin kans nimetä Hagiksesta Valokuvaajanrannan. Käytiin Lintsillä ja Keskuspuistossa. Laura asuu Espoossa, mutta oli pystynyt vangitsemaan stooriinsa ainakin minulle tutun Stadin. . Voiton vei A21-raflasta Laura Nissinen, joka kuljetti tarinassaan dumarit ja yleisön halki Stadin sataman kardemummalasteista Valkan Meiran kahvipaahtimon tuoksuun. Timirille oma gartsa tai tori tai jotain V iime Tsilarissa Arska Soisalo skrivas venäläisestä kenraalista, joka fotas Stadii. Bulit tänksit Jussille, että heittäydyit messiin ja tietty Jonille, että näit slangin merkityksen Helsinki drinkki -teemassa. Drinkki maistuu puolukalta ja tsufelta. Mut gamlahan on se oikee, niinhän Timiri ite sen skrivas. VK K eväällä byrooseen tuli pyyntö jelpata kundia, joka aikoi osallistua skabaan, missä haetaan Stadille omaa kesädrinkkiä. SNADIT Timonen pluggas Virran drinkkiin slangistoorii. Helsingin kaupunginmuseon verkos: www.helsinkikuvia.fi voi hittaa 555 Timirin ottamaa fotoo (tilanne toukokuus 2017)
040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Eks te skagaa, ett loppupeleissä teille jää luu handuu, jos faijanne panee tilit sileeks. Mummonneha oli faijanne oma mutsi. Me ei olla sen papparaisen kans puheväleissä. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Ei me enää kuuskymppisinä tarvita faijan hiluja. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Tässä iässä fyrkalla on vielä käyttöä. Myös perintöriidat on yleistyny ja dumarit tseenaa rosiksilla iisisti kymmenii tuhansii egejä. Kävi rosikses mite vaa. Siinä vanhoja dyykkausreissuja muistellessa, nyt jo viittäkymppiä lähestyvät äijät kerto, ett ne o nostanu rosikse faijaansa vastaa, ku tää on snutannu heidän mummosa fyrkat. Tässä on näitä perintötekijöitä. Jos te finstaatte, se on veks faijaltanne ja teidän perinnöstä, jos joudutte bungaa, se on pois omista fyrkistanne. Ett me ei blisata koko perintöö, niinku mummo olis alun peri halunnu. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Ja ny faija meinaa ite pitää koko potin. Sit me annettas sen skujaa böndemökilleki – käyntioikeudella. Eks te voi snadisti venttaa, ku seki varmasti aika pia stikkaa vitoset. Kundit bjuudas mulle öölit. Ei se niin vaan delaa. ON IHAN SALETTI, ett tos tulee takkii. Poistuessani kapakasta, funtsin, ett on se joillaki skloddeilla aika fittiä, ku on noita perintötekijöitä. Faija strittas sitä öögaa, ett se anto ne takas sille. Mäkin palauti sille sen lapsille sendaamat joululahjat. Me ei saada silt varmaankaa fyffee ennenku aikasintaa joskus viidentoista vuode kuluttuu. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. Niin no, mut ku mummo halus antaa fyrkat meille. Me o kyll luvattu, ett se saa nykyse muijasa kans budjaa loppuvuotesa siin ny perimässää, entises 50-luvun himassaa. Eiks toi o aika skeidamaista. Ja se kestää gravarii asti. Eiks se kuuluki sille. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Eiks teidä faija dallaa jo pitkälle kohti kaheksaakybää. Mitäs mieltä se isänne on. Pappa eli ysikymppiseks ja mummo lähes ysivitoseks. Useimmite kakrut flaidaa keskenää ja matsin päätteeksi, kävi siinä kuinka tahansa, sukujengi mykistyy. Jotkut lapset hyväksyy tän, toiste mielestä se ei oo lainkaa kliffaa. Tä. Fisustakaa, tsimmatkaa ja nauttikaa kesästä! . Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. PÄIKKÄRI PERINTÖTEKIJÖITÄ N ykysi on yleistyny sellane käytäntö, että mutsit ja faijat tuhlaa fyrkkansa jo eläessää ja skidit jää nuolee näppejää. JOO ISÄ MANIPULOI hilja kolannee alzheimeria sairastavan mutsisa nii, ett tää peru meille tarkotetu testamenti; puolet pesästä. Se väittää, että sen mutsi ite halus muuttaa testamenti, eikä oo kusettanu meitä. Törmäsin Juttutuvassa hyvän frendini kahtee aikuisee skloddee, jotka oon tsennannu jo ihan snadista. TSILARI 3/2017 5 TsilariTaitto_3-17016.indd 5 13.6.2017 13.32. Kukaan ei tsennaa enää toistansa. 050-552 1360 seppo@palminen.com Arno Soisalo puh. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh
Mä olin jotain 13 sillon, ihan snadi kolli siis. Mut mä tosiaan londasin sen Siepparin. Okei, sovitaanks niin, et jos et tsennaa noita, tsiigaa ne slangiproffa Paunosen slangiraamatusta, josta on just tullu uus painos!! Ja sit vielä. Mut sit siellä on sellasiakin slangisanoja, joita harvoin nykyään kuulee (ainaski meitsi). Glaiduu kesistä!! . Byroo on boses 14.6–13.7. Näin se menee. Aina. Siinä on tosiaan sanasto. Kliffa stoori. Skulaa voi muinakin aikoina. Aina ku mä menin helssaan Jaree niitten himaan (niillä oli mieletön kämppä Bulsalla, ehkä 10 huonetta?), tää giltsi löhös siellä olkkarin sohvalla pluggaamassa jotain. Mä londasin sen aikoinaan mun luokkakaverin Jaren isosysteriltä, joka suositteli sitä mulle. Ehkä Siepparin stoori ei vaan kolahtanut sille tai jotain. Se Siepparin sanasto on aika snadi. Nykyään kuvio on tietysti ihan toinen. Ainaski nykyään. Sen vuoksi Siepparin sanastossa on monia tommosia jotenki itsestäänselvyyksiä, sanoja niin ku faija, sanoja jotka kaikki nykyään tsennaa. Aika jees vai mitä. Mut uskokaa tai älkää, mä en koskaan palauttanu sitä (se on mulla aina vaan). Meitsille ihan tuttuu kamaa tietysti mut semmoselle, joka on Pönttövuoren takaa siitä on kyllä jeesiä, jos ei tsennaa slangia yhtään. NYT MÄ PLOKKASIN Siepparin hyllystä sen takii, et mä halusin tsiigailla bökkerissä olevaa slangisanastoo. Millon oot nähnyt viimeksi kniigan, jossa on sanasto mukana. Ihan sama stoori kuiteski. Se oli meitä vanhempi ja ehkä se piti itseään meitä snadisti fiksumpana. Senhän Reino Juupajoeltakin tsennaa, et se on isä!. Faija on aikoinaan ollut slangia, jota heinähatut ei oo tajunnu. Harvalle tulee tenkkapoo, et mitä faija oikeen tarkottaa. Ja kolahtaa edelleen. HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Harri Saksala harri.saksala@gmail.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Ja kun tää valinnanvapaus on joillekin tärkeintä, niin kniigasta löytyy myös Arto Schroderuksen uudempi käännös, mut se on kylläkin ilman tota sanastoo. Sieppari on aina ollu yks mun suosikkibökkereitä. Ihan totta!! Ja tietysti myös se, mitä faija tarkottaa eli et se on sama ku isä!! Tavallaan toi faijan löytyminen sanastosta on ymmärrettävää. Mut harvinaista. com Riitta Rannikko riitta.rannikko@kolumbus.fi Soile Tammisto soile.tammisto@saunalahti.fi Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Emmä halunnu nyysiä sitä tai mitään semmosta sillon. Eikä se Jaren systeri sitä koskaan kysellyt. Slangisanoja ei landella tsennattu. Siellä on esmes semmonen sana ku faija. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Se bamlaskin snadisti eri tavalla ku Jare ja mä. Ai et mitä noi tarkottaa. 6 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 6 13.6.2017 13.32. HARRI SAKSALA bamis harri.saksala@gmail.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI SIEPPARI J ebu! Plokkasin yks päivä hyllystä handuuni Siepparin, siis tän J.D.Salingerin Sieppari ruispellossa -kniigan, tän klassikon, sen mikä ilmesty jo kivikaudella eli joskus 60-luvun alussa Saarikosken Penan käännöksenä. KLIFFOJA JUTTUJA sieltä löytyy. Jos Sieppari ruispellossa on jäänyt pluggaamatta, bökkeri kantsii ehdottomasti tsekata. Se bökkeri vaan jäi mulle. MUT SILLON 60-LUVUN alussa sydeemi oli ihan toinen. Niinku pitskata, tai mäsis, tai vänkä. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Mut mulle Sieppari kolahti. Plokkaan esimerkin. Se Jaren systeri oli semmonen et se tsennas bökkereitä
Se on järkätty vuodesta 2012. TSILARI 3/2017 7 TsilariTaitto_3-17016.indd 7 13.6.2017 13.32. Heli Häivälä kerto, ett se mainittiin erikseen palkintogaalas ja sai bulit aplodit. . Tän Tsilarin eri sivuil olevist puhekuplist voitte pluggaa, mitä äänestäjät skrivas, miks niitten mielest Tsilarin kansi oli paras. Esiraadin valkkaamat kannet oli: Antiikki & Design 5–6/2016, Aromi Maaliskuu 2016, Avain 5/2016, Elle 7–8, Helen 4/2016, Image 1/2016, Improbatur 3/2016, Kamera-lehti 3/2016, Latu&Polku 3/16, Linnut 2/2016, Oma Aika 12/2016, Pirkka 11/2016, Plan 04/16, Plaza Koti 1/2016, Suomen apteekkarilehti 4/2016, TIEDE 2 /2017, Tsilari 1/2016, Vihreä Lanka 9-2016, Ylioppilaslehti Aino 1/2016, Yrittäjä 5/2016. Niiden valkkauksiin vaikutti, milt kansi kokonaisuutena näyttää, miten se ottaa huomioon pluggaajat, miten on käytetty fotoi / piirroksii, onks nyyii idiksii ja tasapainone kokonaisuus. Tää Tsilarin kansi oli messissä skabassa ja tuli komeesti neljänneks. Jokainen valkkas ekaks omat suosikkinsa ja sit kokoukses ne kimpas päätti, mitkä pääsee yleisöäänestykseen. Tsilari oli komeesti neljäntenä, se sai 706 ääntä. TSILARI VIRVE KUUTAR Tää kansi finnas skaban. Lisäks raadis tsittas Nono Alakari / hasan&partners, Pekka Punkari / Fotoinfo, Marjut Rajala / Lehtipiste Oy, Rosa Turunen / Paulig Group. Raadin valkkaamista yleisö sai äänestää oman suosikkinsa Yleisöäänestykses kolme eniten äänii saanutta oli Elle, Image ja Linnut. Asiantuntijaraati valkkas 74 skabaan tulleesta ehdokkaasta 20 kantta. Raadin bamiksena oli Aikakausmedian Heli Häivälä. Vikas ois ollu ajankohtane aihe – Malmin flygekentsu. Ku oli Tsilarin juhlavuos, ni mekin Tsilarin toimituskunnassa funtsittiin, ett voitais osallistuu. Skabaan sendattiin yli 8000 ääntä ja se sai niist 1469. Ja finnaaja julistettiin sit Editgaalas 23.3.2017. Ne yritti tsögaa ehdokkaita kaikist kolmest bulimmasta kategoriasta: yleisölehdet, ammattija järjestölehdet, asiakaslehdet. Oliki siis upeeta, ett Tsilari pääs tähän jengiin. Tsilarin juhlavuoden kruunaski se, ett päästiin jatkoon. Molemmat Tsilarin oman taiteilijan Jallu Kosken duunaamii. Tsilari melkein mitskuilla A ikakausmedia järkkää erilaisii skaboi jäsenlehdillensä niinku paras kansi -skaban. Skabaan piti valkkaa vuoden 2016 kansist yks ja pitkään funtsittiin, oisko vuoden eka vai vika kansi paras. Niinku hiffaatte, ni messis on bulien lehtitalojen ammattilaisten duunaamii lehtii. Se oli Image, minkä kannes onki ihan vetävän näkönen kundi – olikohan äänestäjät enemmän friidui. Mut päätoimittaja Kartsa päätti, ett skabaan lähti eka kansi. Siin on fiilinkii! Stadilaista fiilistä! Tän Tsilarin eri sivuil olevist puhekuplist voitte pluggaa, mitä äänestäjät skrivas, miks niitten mielest Tsilarin kansi oli paras
Fyrkkaa jäi enemmä, ku ei tarvinnu tokkaa evästä niin monee läpee. Saisio suoritti Suomen Teatterikoulun näyttelijäntutkinnon vuonna 1975. Pirkko Saisiolle on myönnetty J.H. Se oli eräänlaine ”snadikiska”. Skidinä Flemarilla Pirkko on vanhempiensa ainoa natikka. Tsennaa Leenan hyvi ja ei se mahdoto ajatus ole. Hän toimi Teatterikorkeakoulun dramaturgian professorina 1997-2001. Snadisti Stadin Friidun taustaa Pirkko Saisio (68) on syntyperäinen stadilainen kirjailija, ohjaaja ja näyttelijä. Erkon palkinto kirjasta Elämänmeno (1975), Valtion kirjallisuuspalkinto (1985), Finlandia-palkinto (2003), Pro Finlandia -mitali (2007) ja Aleksis Kiven palkinto (2016) 8 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 8 13.6.2017 13.32. Friidu on ohjannu myös monet kirjoittamistaa näytelmistä ja näytelly iteki teatterissa ja leffoissa. Mä lupaa funtsii. Pirkon faija puolestaa toimi pitkää Suomi-Neuvostoliitto Seuran (SNS) talousdirikana. Yleensä jengillä oli monta kakrua, ahkerimmalla jopa seittemä. Hänellä on laaja kirjallinen tuotanto ja hän on skrivannu romaanien lisäksi näytelmiä, leffaja telkkarikäsiksiä, pienoismusikaaleja, librettoja, biisien sanoituksia ja suomennoksia. Kirjailijan esikoisteos Elämänmeno ilmestyi 1975. Viiskytja kuuskytluvulla Flemari 13:ssa kaikki vuokrakämpät oli yksiöitä. STADIN FRIIDU KARI VARVIKKO P irkko Saisio on jo viidenne polve stadilainen. Stadin friidu Pirkko Saisio FUNTSII ETT SKRIVAISKO NÄYTELMÄN SLANGIKSI Tsittaamme vuoden 2017 Stadin friidun, kirjailija Pirkko Saision kanssa tsufella Kappelin terassilla, ku kerro Pirkolle, ett vuode 2016 Stadin friidu Leena Uotila toivoo, ett joku skrivais näytelmän Stadin slangiksi. Ylimääräistä fyffee ei ollu ja jos perheessä oli vain yks giltsi tai skloddi, sitä pidettii rikkautena. Snadina friidu budjasi Flemari 13:ssa. F o to : R ai m o K u it u n en . Ja vaikka nykysi jakaa himansa Krunikassa kimpassa virallisesti kafrunsa ohjaaja Pirjo Honkasalon kanssa, ni Bärtsi, Torkkikse ja Hesari kartsat ja pudekat o yhä mestoja, joilla o snygii dallailla. Gimman mummo ja pappa flyttas nuorina Kallioon. Saisioita ei voinu oikein pitää duunariperheenä, koska mutsi perusti Viidennelle linjalle hallikaupan, jota sanottiin Suome pienimmäksi buiduksi
Vaikuttaa siltä, että Suomessa huumori ja ilosuus alkaa vedellä viiimesiää. Teattereissa ja leffoissa on monipuolisia ohjelmia. Henkilökohtasuuksii ei pidä kuitenkaa mennä. Se snadisti skriinauttaa, kun jotku tahot vuosi sitte symffas sitä, ett telkkarista tuli Pekka ja Pätkä Suezilla, leffa, jossa kundit oli lankannu pläsinsä mustaks. Stadilainen panee kuitenki hanttii ja slangi ei iha heti heitä veiviää. TSILARI 3/2017 9 TsilariTaitto_3-17016.indd 9 13.6.2017 13.32. Vuodenajoille ei mahda mitää. Niide kanssa on vain elettävä. Etenki kesäiltoina ihmiset ovat entistä sosiaalisempia.” ”Stadii on tullu paljo etnisiä rafloja, sumppiloiden tilalle on syntyny snygejä tsufebaareja, kartsoilla on elämää. Nykysi Helsinki on iha toisella tavalla avoin ja viihtyisä kuin vuosikymmenii sitte. Seitkytluvu vasemmistojengissä oli valmiutta flaidaa samalla tavalla kuin Saksan liittotasavallassa vaikuttaneella Bader-Meinhof-ryhmällä eli Punasella armeijakunnalla. ”Ja siit me ei päästä mihkää, ett vaikka kuinka yrittäisimme kieltää, ni inessämme meillä on aina megessä suomalaista perimää, hissaa ja kulttuurii.” . Foto: Raimo Kuitunen. Kansainvälisyys on hulahtanu Stadii jäädäksee. Nimittelyssä kantsii muistaa seki, ett millä äänepainolla asian ilmasee ja onko messissä myös hitune huumorii. Puistoje ympärille oli duunattu myös kaikenlaisii aitoja, jotta porukka ei oikase gresa yli. Teos käsittelee ihmisryhmää, jonka elämää hallitsee voimakkaat määrittelyt niin tietee, tutkimukse kuin keskustelunki tiimoilta. Minkälaisena Stadin friidu näkee nykyse stadilaisen kulttuurin. Ja oha niissäki oma viehätyksesä.” Juhlanäytelmä Pirkko Saision tuorein kirjallinen teos on Kansallisteatterin Koivu ja Tähti -juhlanäytelmä, joka saa ensi-iltansa syksyllä. Foto: Raimo Kuitunen. Talvet o sitte asia eriksee. ”Vaikke diggaakaa nekruksi nimittelemistä tänä päivänä kovin fiksuksi, hissa on hissaa, ei sitä voi stikkaa nurkkaa. Ja jos romaneja morkattii joskus mustalaiseks tai manneks, seki kerto omasta aikakaudestaa. ”Vaikka faija bamlas slangiiki, niin kummisetäni Unski, joka oli taksikuski, heitti stadilaista läppää tosi makeesti. Hissalle on oltava rehelline. Bamis ja nyya Stadin Friidu. Sitä pidettii tosikkoje lössissä rasismina. ”Stadilaine kulttuuri on aika laaja käsite, mut jos mä ajattele vaikka lapsuutta, ni oha se muuttunu. Ne ku braijas nekruu. Stadin Friidut 2016 ja 2017. Saisio toteaa, että vastapainoksi meissä ihmisissä vaikuttaa koko aja hallitsemato puoli, joka ohjaa tätä laiffii ja valintoja ja välillä yllättää poruka. Jos mä mee talviltana vaikkapa Senaatintortsa poikki, se o iha autio. Onneksi neuvostouskollisuus oli tässä mielessä aika mone taistolaisnuore pelastus. Snadina pudeissa oli puistovaksit, jotka tsiikas, ett kakrut ei steppaile nurtsille. Siinä on sentää vielä pilkettäki.” Stadin mestat ja kulttuuri Saision mielimestoja Stadissa o Torkkiksen mäki, Kaivarin rantsu ja tietysti Hagikse tortsa, jossa on aina tuttuja ku sinne dallaa borgalle. Nykysi Helsinki on iha toisella tavalla avoin ja viihtyisä kuin vuosikymmenii sitte. Se on eräänlaine tulevaisuude kauhukuva. Siinä terrorismissa olis voinu tulla pahaa jälkeä. Pirkkoo risoo rasismi, mut se ei pidä stadilaisii rasisteina. Kyl mäki snaijasi sitä, mut sprookaamine o jääny, ku ei o ketää, jonka kans vois bamlaa.” Hissa on hissaa Stadin friidulla on aktiivine taistolaine menneisyys
mä sanon. Mut me budjattiin siellä 13 vuotta, kunnes muutettiin osoitteeseen Hämeentie 122. Heti alkuun, kerro mistä päin stadii sä oot. Reiskalla komppi kulkee Bamis treffas vuoden 2017 nyyan Stadin Kundin Reino Laineen. Eihän sillon F o to : R ai m o K u it u n en . Muusikon uransa ohella Reiska on ollu kansanedustajana vuosina 1996– 1998 ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1997–2004. Pyydän peremmälle ja sanon et ota tuoli alles. Old House Albertinkadulla oli niihin aikoihin tärkee jazzmesta. Ja kaks muusikkoo tietty bamlaa musasta, tällä kertaa varsinkin Reiskalle tärkeestä jazzista. Mun eka jazzbändi Mä olin 14 kun mä pääsin skolesta ja niihin aikoihin mä sain ekat drumsit. Pena on siks tärkee et Penan kanssa mä oikeastaan aloin diggailla jazzii. Vuonna 1981 se sai Yrjö-palkinnon, jonka dilkkaa Jazzliitto ansioituneelle jazzmuusikolle. Budjasin lapsuuteni Toukolanmäellä, niissä parakkitaloissa jotka oli melkein siinä Kustaa Vaasan tien ja Intiankadun risteyksessä. Faktoi Stadin Kundista Reino ”Reiska” Laine födas Stadissa 1946. Siellä mä budjasin sit niin kauan ku mä budjasin himassa. Sillon elettiin sodan jälkeistä aikaa ja ne talot oli semmosia läpikulkutaloja eli sä budjaat siellä vuoden pari ja pääset sit ehkä johki parempaan. Siellä mäkin aloin hengailla. Ja opin niiltä tosi paljon. Se oli mun eka jazzbändi. Reiska ottaa. 10 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 10 13.6.2017 13.32. Reiska on ainoo härmäläinen muusikko, joka on ollu stagella Pori Jazzeis joka vuos alust asti eli vuodest 1966. STADIN KUNDI HARRI SAKSALA M oi! Reiska sanoo ja heilauttaa ovella handua. Mä oon syntyny vuonna 46, se alottaa. Käärmetalon kulmilla Käpylässä budjas Kuutamon Ripa, Kuivalan Hessu ja Backlundin Kaitsu ja kun mulla oli yks hyvä Zildjan-pelti mä pääsin niiden bändiin. Mestan drumsarikunkkuja oli maan ykkösnimet Schwindtin Chrisse ja Pethmanin Anssi, joiden skulaamista mä tarkkaan kuuntelin. Lahden Pena, josta tuli myöhemmin fonisti, oli mun kaveri ja se budjas siinä ihan lähellä
Ne on hyvä lisä. Siellä treenasivat mm. Aina mä oon yrittäny puhua jazzin puolesta. Sit oliki päivän h-hetki. Bamis Harri Saksala tarttu mikkiin ja kutsu stagelle nyyat Stadin Kundin ja Stadin Friidun. Kuin myös Rusina (Esko Rosnell). Vuonna 1967 olin Pöyryn Pekan kokoonpanossa Montreux’n Jazzfestivaaleilla Sveitsissä, ja 1969 me voitettiin festarin bändiskaba Eero Koivistoisen bändillä ja päästiin skulaamaan Newportin Jazzfestivaaleille Jenkkeihin!! Se oli tosi kova juttu siihen aikaan! Monenlaist duunii Monenlaista jazzdrumsarin duunia on tullu vuosien mittaan tehtyy. F o to : V ir ve K u u ta r. Tikan treenikämpälle Himasta mä häippäsin kun sain pestin tangolaulaja Taisto Tammen bändiin. Tammi oli sillon tosi kuuma nimi. Vodaa stikkas. Slangifiiliksis Espalla Tänä vuonna Slangin proggis börjas Espalla klogu 9.30. Niiden ja monien muiden kanssa mä aloin sit skulata. Mä skulasin heti sielläkin. Pori Jazz oli myös tärkee juitsu kun se käynnistyi. Ja sen takia mä oon tästä nimityksestä tosi iloinen ja kiitollinen. Kunniabamis Lasse stagella. Se on aina ollu mulle tosi tärkee juttu. Ja jotenkin mä koen, et myös tää valinta Stadin kundiksi on niinku samaa, et se liittyy jazziin, siihen et mä oon stadilainen jazzmuusikko. Stadissa, Porissa, Montreax’ssa, Newportissa Stadiin ilmestyi uusia mestoja, missä skulattiin jazzia, niinku E-klubi Siltasaaressa. Vepsän Esko bamlas väliin, ku roudattiin bändikamoi, huumorii ja Stadin hissaa, stoorei riitti. F o to : H ar ri S ak sa la . Vuosi tais olla 63 tai 64. TSILARI 3/2017 11 TsilariTaitto_3-17016.indd 11 13.6.2017 13.32. Mä oon istunu erilaisissa lautakunnissa, toimikunnissa, valtuustossa, ja eduskunnassakin. Sit on myös tämmösiä yhden illan juttuja niinku Juttutupa, Sture ja näitä. Lasse veti nyyii sanotuksii ja gamlan Morjens Viivi. OlliBull lupas tuoda jengin takas Stadiin, ku Kaitsu shungas Lontoon gartsoista. VIRVE KUUTAR Eihän sillon voinu jazzmusaa oikeestaan opiskellakaan muulla tavalla ku kuuntelemalla. Jaska skulas viel Olli Anikarin ja K.Kaluginin kanssa. . Mä olin sillon Musiikki-Fasun varastossa duunissa Pitskussa ja tää Tammi tuli käymään siellä ja se oli kuullu et mä skulasin rumpuja ja se pyysi mua bändiinsä. Ja muutin Kuusankoskelle! Keikkoja oli tosi paljon, ympäri Suomee, parhaimmillaan viis keikkaa viikossa!! Kun mä parin vuoden kuluttua tulin takas Tikan treenikämppä Pengerkadun ja Hesarin kulmatalon klitsussa oli tärkee kiintopiste. Ja vakkarisoittomestojakin löytyy, niinku Storyville ja Koko Jazzklubi. Jazzkuvioitakin on enemmän. Paroni (Seppo Paakkunainen), Pökerö (Pekka Pöyry), Junnu (Juhani Aaltonen) ja Kalmisto (Teemu Hautaaho). UMO on skulannut jo vuosia ja hyvä niin. voinu jazzmusaa oikeestaan opiskellakaan muulla tavalla ku kuuntelemalla. Slangibändin proggikses oli kans omaa tuotantoo, Jaska Perkiökankaan biisi Mun klabbit rullaa. Kaikki tulevia kovia jazzhemmoja. Ja myöhemmin tietysti Groovy. Niinpä vaan snadi jengi aamuvirkkui oli mestoilla, ku Lasse Liemola shungas ja Mosabacka Big Band skulas. Jäbä kelaa -biisi meni nyyan platan julkkarina, ku Lasse veti sen hyvin fiilistellen play backina. Mulla on muusikon duunin ohessa ollu vuosien mittaan monia luottamusduuneja. Ja mähän menin. Sit lähettiin ulkomaille. Et aika vilkasta on. Musaosuuden sluuttas Slangikuoro. Ekasta platasta onki kulunu huikeet 60 vuotta. Tää mesta on kansainvälistynyt, mikä on hieno asia. Kliffa idis oli ottaa messiin stagelle nuori pari joraamaan. Ja aika paljon on kuviot muuttunu täällä stadissakin
järjestää Signe Branderin elämäntyön kunnioittamiseksi valokuvauskilpailun. Signe Brander kuvasi Helsinkiä vuosina 1907–1913; lähes tuhat negatiivia. Voit olla itse kuvaaja tai joku omaisesi, faija, mutsi, broidi, kloddi. Jos Sinulla on pöytälaatikossa freesimpiä fotoja samoilta kulmilta, ota osaa skabaan. Vaikka tehtävät olivat kulttuurihistoriallisia, monista valokuvista heijastuu samalla halu kertoa myös jotain aikakauden ihmisten elämästä. Sinisalo, H, Tähtinen,R: Suomen valokuvaajat. Miltä näyttävät Branderin kuvaamat mestat tänä päivänä. Konttinen, Riitta: Brander, Signe. Kilpailu on avoin kaikille. Tarkemmat tiedot tapahtumakalenterissa. Kuvat avaavat monipuolisen näkymän 1900-luvun alun Helsinkiin; niihin sisältyy paitsi rakennuksia myös tyypillisiä katunäkymiä sekä välähdyksiä kaupunkilaisten elämästä. Lähteet: Anikari, Olli, Suomen hovikuvaaja Signe Brander, Tsilari 1/2016. Brander-dallauksen tsiikaamaan Signen kuvauspaikkoja. -juhlavuoden kunniaksi Stadin Slangi ry. 1996. Kansallisbiografiaverkkojulkaisu. Signe Branderia kiinnosti erityisesti maisemaja miljöökuvaus. Tässä mielessä hänet voi hyvin rinnastaa I. Pakarinen,R.: Foto Signe Brander, Valokuvia Helsingistä ja helsinkiläisistä. Stadin Slangilla on meneillään hanke saada aikaan Signe Branderille muistomerkki, -katu tai -patsas. . SUOMI 100V RAIMO KUITUNEN V uonna 1911 perustetun Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston kivijalka on Signe Branderin valokuvien kokoelma. TULE MESSIIN dallailee Branderin fotojen maisemiin 15.8 klo 18. Kuvaaminen aloitettiin Vanhasta kaupungista, mistä edettiin Arkadiaan, Eiraan, Kallioon ja muihin kaupunginosiin. Ilman Branderin kuvia, emme tietäisi miltä Helsinki näytti sata vuotta sitten. Stadin Slangilla on parikymmentä Branderin valokuvaa ja kilpailun tarkoituksena on päivittää nämä Branderin kuvaamat kohteet uudemmilla otoksilla; itse otetuilla tai kuvalla, johon osallistujalla on omistusoikeus. Fotoskaba Suomi 100 v. Hän kuvasi myös muita kohteita Suomessa, muun muassa kartanoita ja vanhoja taistelupaikkoja. Fotot voi olla näpätty ihan millä vuosikymmenellä tahansa. Voit ottaa myös kameran handuun, kaverin mukaan ja dallata noille mestoille vaikka juuri nyt. Inhaan. Voit tsiigaa skabaan liittyvät Branderin fotot Tsilarissa 1/2017 tai Slangin saitilla WWW.STA DINSLANG I.FI. Stadi kasvoi hurjaa vauhtia. Sinulla pitää olla kuviin täydet oikeudet. Voit osallistua yhdellä tai useammalla fotolla. Treffit Hakiksen rantsussa ravintolalaiva Väiskin kohdalla. Varhaisimmat Stadin kuvat ovat vuodelta 1905. Skaban tarkoitus on löytää nyyat fotot Signe Branderin kuvaamista mestoista. Fotoskabaa jatkettu 30.8.2017 asti Piirustuksenopettaja ja valokuvaaja Signe Brander palkattiin noin sata vuotta sitten kuvaamaan muuttuvaa Helsinkiä. Kulttuurihistoriallinen kuvaaja Signe Branderilla on erikoisasema kulttuurihistoriallisena dokumentaristina. Hän määritteli itsensä kulttuurihistorialliseksi valokuvaajaksi. K. Jo 1898 hän oli ottanut joitakin maisemakuvia Punkaharjulta. Alanco, J. Kaupunginmuseo on laittanut Signe Branderin Helsinki-kuvat nettiin katsottavaksi. Muinaismuistolautakunnassa oli tehty päätös 1906 katoavan ja uudistuvan Helsingin taltioimisesta valokuvin. Helsingin kaupunginmuseo ja muinaismuistolautakunta halusivat ikuistaa kaupunkikuvaa. 12 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 12 13.6.2017 13.32. He päättivät ennakkoluulottomasti palkata nuoren Signe Branderin kuvaamaan lautakunnan valitsemia kohteita. Erityisesti hänet tunnetaan vanhan Helsingin järjestelmällisenä kuvaajana. Stadin Slangi tekee 15.8. Kuvissa on selvästi nähtävissä sekä Branderin oma suhde kaupunkiin ja sen asukkaisiin että hänen käsityksensä valokuvan sommittelusta ja kuvakerronnan periaatteista
Fyyraslaagissa voi flesaa Flesa-sanan lisäksi vanhimmassa slangissa on ollut myös samaa tarkoittava sana fleska sekä verbit flesaa ja fleskaa. Siinä pelaajia on poltettu heittämällä heitä raskaalla raakakumipallolla. Klesa-sanan tuntevat edelleen kaikki stadilaiset, mutta sen rinnalla on vanhastaan ollut myös muoto flesa. Se lienee Helsingin ruotsinkielisen slangin vanhimpia sanoja. Eddu Janzon kertoi eräästä kaveristaan, että ”tširra föras sen sjukikseen, ku se oli klesa.” Tširra on saatu suoraan Kirurgisen sairaalan ruotsinkielisestä nimiasusta Kirurgista sjukhuset eli Kirurgen. Ruotsin fläska-verbi on johdettu sianlihaa tarkoittavasta sanasta fläsk, josta suomeen on saatu lainasana läski. Esimerkiksi verbi tšiikaa, tšiigaa on saatu ruotsin kielen verbistä kika ’kurkkia, katsoa’. Flesaaja fleskaa-verbien merkitys oli kyseiseen palloon liittyen: ’mäiskähtää, niin että ottaa kipeää’. Helsingin ruotsissa siitä on johdettu myös litsaria tarkoittanut sana fläskare, jota on käyttänyt Zachris Topelius jo vuonna 1833. Vuonna 1902 syntynyt Väinö Kalervo kertoi, että ”välil oli kiva olla flesa nii et sai olla vek skolesta.” Hieman nuorempi Väinö Rausio puolestaan muisteli, että ”kundi dyykkas stenariin ja nyt se on flesana lasaretissa.” Tširra-sanan alkuperä on helppo jäljittää, mutta klesa-, flesa-sana on kovempi pähkinä. Ajatellaan vaikka vain sanoja kragaa, skragaa ja fragaa ’tapella’. Kun samaa tarkoittavasta sanasta on useita erilaisia muotoja, on yleensä aina lähdettävä liikkeelle vanhimmasta. Klesa-, flesa-sanoista flesa on selvästi vanhempi. . V ilkki-niminen sakilainen kertoi pilalehti Kurikassa vuonna 1913 kaveristaan: ”Se löi hoirolla yhtä knärriä ja se koisaa Tširrassa viäläkin.” Pikkukunditkin uhosivat: ”Tää vensteri [vasen nyrkki] viä Tširraan ja tää höögeri Malmille!” Kirurgisesta ambulanssiin Tširra tarkoitti alun perin Kirurgista sairaalaa Kasarmikadulla. Klesa-muodon rinnalla on lisäksi ollut myös glesa. Helsingin seudun vanhoissa ruotsalaismurteissa ki-alkuiset sanat ovat kuitenkin ääntyneet poikkeuksellisesti k:llisina. Kun on kragattu, on käyty toisen kraiveliin kiinni. Niiden taustalla on ruotsin sana krage ’kaulus’. Niinpä Tširra-sanan rinnalla on Stadin slangissa ollut samaa tarkoittava Kirra, samoin kuin tšiikaa-verbin rinnalla on vanhastaan ollut kiikaa ’katsoa’. Ruotsin yleiskielessä kirjoitetun kielen ki-alkuiset sanat ääntyvät tši-alkuisina. Vuonna 1910 syntynyt Väinö Salomaa muisteli: ”Oli aina raisua brassinkia ja joku joutu Tširraan välillä, meni nenu söndriks ja ögari ja klyyvari ja kuinka aina rookas.” Kundi dyykkas stenariin ja nyt se on flesana lasaretissa. Myöhemmin sitä on käytetty muistakin sairaaloista samoin kuin ambulanssistakin. Ne liittyvät kundien vanhaan suosikkipeliin, fyyraslaagiin eli kuningaspallon edeltäjään. Flesa-, klesa-sanoissa esiintyvä alkukonsonanttien vaihtelu on hyvin tavallista Stadin slangissa. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Klesa ja Tširra Tširra on ollut tuttu paikka Stadin kundeille monen sukupolven aikana. Se on ollut slangissa viimeistään 1900-luvun alkuvuosina, kun taas klesa-sanasta on varmoja tietoja vasta 1920-luvulta. Nyyssönen mainitsee Sörkan slangista 1916, että ”kun jotakuta poikaa pallotetaan, sanotaan jälestäpäin: se flesas.” Verbi fläska tunnetaan myös ruotsista. Sen vaan tsennaa hyväksi! TSILARI 3/2017 13 TsilariTaitto_3-17016.indd 13 13.6.2017 13.32. J. Sitä kutsuttiin koddaamiseksi, ja sitä suorastaan pelättiin, koska kova pallo teki paljaaseen ihoon osuessaan todella kipeää. Ruotsin Akatemian sanakirjan mukaan sen merkitys on palloon liittyen: ’osua paljaaseen ihoon, niin että tekee kipeää’. E. Klesa, flesa, glesa Tširraan vietiin, jos oli vaikka klabbi klesa
Jollain voi olla kuva, ett Arska on äree starbu, ku se aika stydisti ilmasee mielipiteensä, ku jossain mättää. Samaa idistä on Tsilarin Fotoskabas, mihin Arska on viime vuosina funtsannu mestat ja skrivaa vastauksiin aina snadisti infoo. Mut ku tsennaa Arskan paremmin, ni hiffaa sen huumorintajun ja kyvyn olla ironinen itellensäki. Iteki Arska skrivaa eri aviiseihin tärkeenä pitämistään jutuista tai tekee stadille ehdotuksii. Lopuks järkättiin tsufet ja bulkit skaban maalissa. Slangijengi tuli Arskalle tärkeeks, ku se jäi duuneistaan eläkkeelle ja kliffassa jengissä hittas bulisti nyyaa tekemistä. 1958. Nuoren Arnon nuoruusvuosiin kuulu – niinku muillaki Stadin kundeilla – jorot ja levarit. T oissavuonna juhlittiin Stadin Slangii, viime vuonna Tsilarii ja tänä vuonna juhlitaan 100-vuotiast Suomee, Arska on vaatimaton kundi – se ei oo kylil huudellu, ett tänä vuonna silläkin on bulit juhlat: heinäkuus tulee täyteen pyöreet 80 v. Niin mones jutus Arska on ollu messis, ett sen tsennaa kaikki. Arska on ollu hallitukses, Tsilarin toimituskunnas, tehny taustalla bulisti duunii. Yks Arskan bravuureita monena vuonna oli Stadi-suunnistuksen järkkääminen. Arskan mielest oikeit sotalapsii on ne, ku skagas pommituksii ja budjas kriguvuosinaki Stadissa. Slangiyhdistykseski Arskaa voi pitää dallaavana tietolähteenä. 14 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 14 13.6.2017 13.32. Ne pohjaa siihen, mitä Arska ite minnaa – ja se ei oo snadisti – mut faktat se tsekkaa tarkkaan. Niistä ajoista Arska on skrivannu Tsilariinki (5/2008). Fjallen kans ne oli 2000-luvul yhdistyksen voimakaksikko, ku Fjalle hanskas taloushommat ja Arska hoiti jäsenrekisterii. Tsilari onnittelee Slangin ja Tsilarin monivuotista ahkeraa duunaria! STADILAISIA VIRVE KUUTAR Arskan juhlavuosi Jos joku slangilainen ei tsennaa Soisalon Arskaa, se on joko tosi nyya jäsen tai sit on ollu messissä öögat boses. . Vuonna 2014 syyskokoukses Arskalle myönnettiin Slangin kultainen ansiomerkki. Slangijengiin Ku himastadi on tärkee, ei ollukaan mikään ihme, ett Arska lähti messiin, ku perustettiin Stadin Slangi ry. Frendit voiki saada välil hyvii vinkkei mielenkiintosist tapahtumist. Toimituskuntaan se on kuulunu melkein koko 2000-luvun, pisimpään ku kukaan muu. Tyylikäs teos, joka sopii täydellisesti voittajaksi näin Suomen juhlavuotena. Siks sitä ottaaki kupoliin, ku niin paljon bamlataan sotalapsista, ku shingras Sveduihin. Duunissaan Arskal oli tilaisuus olla messissä digiaikakauden syntysijoilla, ku Postisäästöpankkiin hankittiin Härman eka tietokone v. Se minnaa monet jutut ja jos ei jotain minnaa, ni sil on bulit arkistot Stadiin liittyvii skrivauksii, mist voi tsekkaa. Stadin kundi Arskan skidivuosiin kuulu krigu Stadissa. Arska funtsas reitin, mis jengi sai tsögaa mestoi ympäri Stadii. Foto: Mikko Reijola. Siinä hommas Arska on oppinu tsennaan Stadin museot ja arkistot. Arska käy monis tilaisuuksis, mis kerrotaan Stadista tai slangista. Arska on skrivannu monii kiinnostavii stoorei Stadista. Himastadin historiaa Himastadinsa historiasta ja tapahtumista Arska on tosi kiinnostunu. Tsilarin duunari Arska on ollu duunaamas alusta asti kans Tsilarii. Niinku viimeks nimistölautakunnalle ehdotuksen, ett kenraali Timiriazewille pitäs saada nimikkogartsa, ku se on fotannu niin paljon Stadii ihan vaan harrastuksesta. Usein Arska minnailee alkuaikojen hyvää fiilistä, ku kaikki puhals yhteen hiileen ja kimpassa funtsittiin, mitä vois duunaa, ettei slangi delais. Ja Arskan idis on sekin, ett Slangijengi on messissä, ku Ässien muistomerkille viedään blummat krigun muistopäivinä
. Ja yhtä kauan eli 35 v. TSILARI 3/2017 15 TsilariTaitto_3-17016.indd 15 13.6.2017 13.32. 2002. – HANNU ”KAUTSI” KAUTIAINEN 70V. Privaattielämää Murrosikäsenä menin Blunkan tanssikouluun Natsalle. HJK – Suomen mestarit 1973. Eteenpäin mennään niin kauan kuin jalka nousee rappusissa ja mieli pysyy virkeänä. Jossain vaiheessa jouduimme sanaharkkaan mustalaisten kanssa. Mut valittiin 1970-luvun parhaaks HJK:n puolustajaks. Kun lähdimme Duunarista, mua ja kahta mun kaverii puukotettiin gartsalla. Kautsi on skrivannu skideilleen snadisti stooria omasta elämästään. Voitimme Palolaitokselle futiksessa Stadin ensimmäisen Suomen mestaruuden. Varsinainen kumiukko, hieno mies. Pääsin karkuun ja mut vietiin Meilahteen tiputukseen. Ja tämän takia putosin myös maajoukkueringistä. Mestaruussarjapelejä mul on takana 180 kpl. VIRVE KUUTAR Stadin kundi, futaaja, brankkari juhlii 70v-synttäreitään heinäkuussa. Kohtalon vuosi Vuoden 1973 syksyllä mut nimettin maaottelurinkiin. Me mentiin jiftikseen 1970 ja meil on kaks kundia ja seittemä lastenlasta. Silloin meil oli valmentajana legenda Aulis Rytkönen. Saman rivin reunas Kaitsu Pahlman. Muut jengit, joissa skulasin ja valmensin, ovat: Kiffen, FinPa, HJK, KäPä, Pallo-pojat ja MPS. Olin hyvä skrinnaamaan. Skulasin kans pillerii KUV:ssa junnuna ja myöhemmin Mestiksessä. Palolaitokselle pääsin vuonna 1968 kesämieheksi. Eläkkeelle mä jäin v. Brankkari Mä olin 35 v duunissa Stadin Brankkarissa. Tässä snadi kooste kohokodista. Hengenlähtö oli hiuskarvan varassa. Parhaat vuodet meni Klubissa, mm. Futaaja Futista mä aloin skulaa KäPä:ssä ja HJK:n junnuissa. Talot oli bygattu 1700-luvun lopulla. Vuosi päättyi henkeäsalpaavasti. STADILAISIA HANNU KAUTIAISEN STOORISTA TOIM. Syksyllä 1965 treffasin siellä stadilaisfriidun Ailan. Tölikästä flytattiin Käpylään Käärmikseen olympiavuonna 1952. Jenkki-purkkapaketeis oli koko HJK:n jengin fanikuvat. Tsilari onnittelee reipaskuntosta futaajaa ja toivottaa kliffoja 70vbileitä heinäkuussa! Elän, pelaan, kuljen ja laulu soi. Kaaren Baarissa oli aina levyjorot. Toinen legenda Kaitsu Pahlman valmensi meidät Klubilaiset SM-mestareiksi 1973 ja pronssille 1974. Sain selkään kaksi skeglun iskua keuhkoihin asti. kipparina 1975. Myöhemmin 1970 menin Klubiin ja Mestaruussarjaan. Jengissämme skulasi myös viihdetähti Vesku Loiri maalivahdin tontilla. on takana Stadin futista. Joraamassa käytiin Kulttiksella, Ekspohallissa ja Letkuliiterissä Hyrylässä. Nyt mun kuntoiluun kuuluu: fillarointi, rappuskävely ja skimbaaminen. K u mä födasin, me budjattiin Tölikässä Mannerheimintie 46-50 Stadin vuokrakämpissä. Tapanininpäivänä oltiin kavereiden kanssa kaljalla Duunarissa Sturenkadulla. Ailan kanssa ollaan reissattu ympäri maailmaa ja mökkeillään. Oon skidistä asti digannu urheilusta ja faijakin oli innokas urheilumies. Kautsi ekas rivis kolmas oikeelta. Ne purettiin 1970-luvulla ja tilalle bygattiin kaks bulii hotlaa: Inter Continental ja Hotelli Hesperia.
”Pilailetteko te kustannuksellani…..?” Kastan sinut.… Sinilinnuksi!” On 21. Erkki Mattsson (1923–2008) piirsi julisteeseen modernin liikemiehen vihreässä puvussa ja hatussa. Tällä lentsikalla oli erikoispiirre, että heti lähtökiidon jälkeen se nousi erittäin jyrkästi reissukorkeuteensa. Lentoajat lyhenivät huomattavasti, melutaso matkustamossa oli miellyttävä, ja teknisiä ongelmia ilmeni vähemmän. Jotta sanoma saatiin välitettyä koko maailmalle, oli kutsuttava paikalle julistemestarit. helmikuuta 1960, ja Sonja Palmroth, Pariisin suurlähettiläämme vaimo, kastaa Finnairin kaikkien aikojen ensimmäisen suihkukoneen – ranskalaisvalmisteisen Caravelle IA:n. Eki oli loistava, pyyteetöntä duunia, omaa etuaan ja julkisuuttaan ajamaton taiteilija, jollaista tarvitsimme silloin ja myöhemminkin. Siitä hiffaa, että mainospiirtäjällekin voi tulla yllätyksiä vastaan. Hiffasin, että Kansan matkatoimisto Paasivuorenkartsalla järkkäs viikon reissuja Berliiniin. Näyttelyssä esiteltiin gamloja funkkistyylisiä matkailujulisteita 1920-luvulta 1960-luvun lopulle. Ne olivat sen ajan huippumainospiirtäjiemme ja taiteilijoiden suunnittelemia. Mä tsiikailin gaseteista matkatoimistojen ilmoituksia lomareissuista. Jostain syystä jenkkien lentoyhtiöt slumppasivat niitä vain 20 kpl käyttöönsä. ARSKA SOISALO EKS MINNAA J ulisteista paistoi läpi silloisten ulkomaalaisten ja kotimaisten matkailijoiden kutsu ”riemuhuuto paratiisista” eli täältä hittaatte koskemattoman luonnon, erämaata, modernin yhteiskunnan historiallisine linnoineen. Mattssonin Eki oli myös Stadin Slangi ry:n perustajajäseniä. Eräs juliste ja sen tekijä stoppas meikäläisen totaalisti. Mentiin sitten kaveeraamaan sinne byrooseen. meidän logossa ja pinssissä, jossa on joraava pariskunta. Niiden matkustamossa oli myös ranskalaisen tyylikkäät kolmikulmaiset fönsterit. Caravelle Fransmannit oli kekanneet, ettei suihkumoottoreiden tarvitse roikkua tasoista, vaan voivat olla flygarin peräpäässä, jolloin ne ”skuffaavat” konetta eteenpäin. Suihkarilla turvallisissa handuissa Kesällä 1960 funtsattiin duunikaverini Reiskan kanssa ”olis kliffa tehdä snadi lomareissu, koska olis käytössä upouusi suihkari”. Sinilintu ja sen sisarkone Sinisiipi pantiin reiteille Tukholma–Helsinki ja Franfurt am Main–Köln–Kööpenhamina–Helsinki. Kävi nimittäin ilmi, että piirrosherra vihreässä puvussa muistutti sattumalta toimitusjohtajaa, joka luuli, että Mattsson oli laatinut hänestä pilapiirroksen. Heillä on ollut buli duuni tsökaa ja hittaa näitä julisteita, useasta oli vain yks tsipale säilynyt näihin päiviin saakka. Siihen aikaan Finnairin toimitusjohtajan tuli kuitenkin hyväksyä kaikki mainosmateriaali, ja johtaja kieltäytyi hyväksymästä Mattssonin työtä. Oli buli onni, että saimme Ekin messiin heti alussa. Em. Me päätettiin, että mennään flygarilla Mattssonin Eki työpöytänsä ääressä. Reissut lähtivät lauantai-iltana Stokiksesta stokella Berliiniin ja sieltä takas Stokikseen. Eikä todellakaan ollut häpeäksi, että ensimmäisessä luokassa pystyttiin kuljettamaan peräti 16 matkustajaa ja turistiluokassa 57. lentokone oli erittäin suosittu eurooppalaisten lentoyhtiöiden parissa. Bäheesti duunattu! 16 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 16 13.6.2017 13.32. Oikealla on julisteen vieressä ollut snadi tarina, jonka kopsasin tähän juttuuni. Näyttelyn olivat koonneet Magnus Londen, Joakim Enegren ja Ant Simons. Mutta mietittyään asiaa muutaman viikon ajan, Finnairin johtaja muutti mieltään, ja juliste painettiin kaikesta huolimatta. Seuraava modelli Super Caravelle oli snadisti bulimpi ja sen nousukiito oli loivempi. Hänen handunsa jälki näkyy mm. Riemuhuuto paratiisista Kävin tsiikaamassa Kansallismuseossa tosi kliffaa näyttelyä, jonka nimi oli ämerikankielinen ”Come to Finland”. Mattsson ei ollut kuitenkaan edes tavannut johtajaa aiemmin. ”Pilaileeko taiteilija kustannuksellani?” Johtaja oli huudahtanut. Kuva Kansallismuseon julistenäyttelystä. Julisteen piirros aiheutti kuitenkin ongelmia
Reiskan orpana budjas Stokiksessa ja sovittiin, että hän tulee treffaan meitä Brommaan ja följaa stokelle, jolla mentiin Berliiniin. Kuva Kansallismuseon julistenäyttelystä. Me kyll tsörataan. Me kyll tsörataan. 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Bromma ei oo yhtään bulimpi kuin meidän Malmi. Olin kerran aikaisemmin v. 1955 flygannu, silloin lentsika oli Dakota (DC3), Seutulasta Oulun ja Kemin kautta Rovaniemelle Lappiin retkeilemään. Mannerheim-ristin ritari Olli Puhakka (43 ilmavoittoa, oltiin turvallisissa handuissa). Kömmimme kesä–heinäkuun vaihteessa Seutulaan. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Se oli silloin vielä muuriton stadi, jossa sai suht vapaasti käydä itäja länsipuolella. H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h. . Sen lennon kipparia en enää minnaa. Hiffasin kentsun laidalla, että lentomme kipparina oli kriguaikojen hävittäjälentäjä, kapteeni evp. Lento meni kliffasti. www.taksihelsinki. Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . Bromma niinku Malmi Kummallisia noi stokislaiset päättäjät, ne käyttää edelleenkin, nykyään jo melkein keskellä kaupunkia olevaa kentsuaan, eikä niille oo tullu mieleenkään slyytaa sen käyttöä ja byggaa kämppiä sille mestalle. 010 766 1047 Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! (Caravelle) Seutulasta Stokiksen laidalla olleelle Bromman kentsulle, Arlandaa ei vielä ollu. Meidän kuntapoliitikoilla taitaa jotenkin fiiraa tuolta latvasta. Caravellen juliste, jonka vasemmassa yläreunassa lukee ”Mattsson / SEK” (mainostoimisto). Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. + 1, 62 €/ m in + pv m . Takasin tultiin samalla tavalla Stokiksen Brommalta Seutulaan. Skulaa 0100 0700. TsilariTaitto_3-17016.indd 17 13.6.2017 13.32. Laskeutuessamme Bromman snadille kentsulle hiffasin, että kapteeni laukaisi jarruvarjon pyrstöstä hiljentämään faardia, koska kiitorata oli aika lyhyt suihkareille
Nää liikennevälineet oli sit sellanen sopivan rajattu kokonaisuus, ja siitki joutu kyl paljo karsii. Meil oli kiinnostava haastattelutuokio Stadin slangi ry:n toimistol muutamien varttuneempien slanginbamlaajien kans, ja sain siit paljo hyvää aineistoo. Skuruiks on alkujaan kutsuttu hevosvetosia raitiovaunuja, eli kyseessä on tosi gamla sana. Paunosen Heka epäilee, et se vois tulla joko ruotsin kielen sanasta skurvagn, jolla on kutsuttu sporakiskoil liikkuvii puhdistusvaunui, tai sit luisumista ja liukumista tarkottavasta suomenruotsin sanasta skurra. Ne on ollu käytös 1920-luvult lähtien. Kasikytluvun slangikeruus nuorist viel kolmasosa kerto käyttävänsä sitä, mut täs uusimmas keruuskabassa siit oli enää kaheksan mainintaa. 18 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 18 13.6.2017 13.32. Meitsin mielestä nää molemmat kuulostaa hyvinki mahollisilta. Slangi on sukupolvien saatos muuttunu ältsin paljo. Nää nuoret, joita mä jututin, ei tunnistanu koko sanaa, ja uusimmas slanginkeruuskabassaki siit esiinty vaa yks maininta. Se on ollu käytös 1900-luvun alust ja suosiolle ei näy loppuu. Kauhasen sanottamas biisis Sporakuski veisataan, niin ”sporalla stadilaiset skujaa”. Vuonna 2014 järjestetyn slanginkeruuskaban perusteella spora (tai spåra) on nuorten keskuudes ylivoimasesti käytetyin nimitys raitiovaunulle – vastaajist 78 prossaa mainitsi sen. Nää oli siis suosituimmat raitiovaunun slanginimitykset, jotka tuli mun aineistos esille. Niin raitsikka, raitsika ku ratikkaki on muodostettu kaikki sanan raitiovaunu pohjalt slangijohtimen -kka tai -ka avul. Monille tuttui juttui hittaa kuitenki yhä. Nuorist yli yhekskyt prossaa sano käyttävänsä dösää. Skuru on jääny sporan jalkoihin Ja sit niihin tuloksiin. Sen sijaan skurusta ei oo ihan täyttä varmuutta. Skrivaan täs, millasii tuloksii tutkimus paljasti. Sen mainitsi tos tuoreimmas slanginkeruuskabas 38 prossaa vastaajist. Spora on yks sellasist sanoist, jotka kuuluu slangin kovaan ytimeen ja läpäsee kaikki kerrostumat. Aineistona mä käytin Stadin skoleis järjestettyjen slanginkeruuskabojen tuloksia, slangisanakirjoja, biisien sanotuksia ja elämäkerrallisia slangikniigoja Eddu Janzonilta, Eki Mattsonilta, Raija Tervomaalta ja Kaarlo Stenvallilta. Joskus se kuitenki on tainnu olla tosi suosittu kaveriporukast riippuen – yks vanhemman polven haastatelluist käytti melkee pelkästää raitsikaa, ku muut puhu sporasta. Ratikka näyttäis jo melkee yleiskielistyneen. Niinku E. Spora-sanan tausta on aika selvä – se tulee ruotsin kielen raitiovaunuu meinaavasta sanasta spårvagn. Lähtökohtana mul oli se, et halusin tutkii slangin muutosta ihan sielt alkuajoilt nykypäivään asti. Tutkin joukkoliikennevälineiden slanginimityksiä pro gradussa. Sen sijaan skuru ei oo kestäny aikaa yhtä hyvin, vaan käytännös jo hävinny nuorten slangist. Voi olla et oikeesti bulimpi osa kyl käyttää sitä, mut ei miellä sitä niin slangiks et ois maininnu sen täs keruus. Lisäks haastattelin neljää lukiolaista, jotka oli osallistunu vuonna 2014 järjestettyyn slanginkeruuskabaan, ja vanhemman polven slangin bamlaajia. Vanhempi polvi Sporan kyydis läpi slangin vuosikymmenten Spora kuljettaa nii junnui ku gamloi staroiki, mut busalla teinit ei skujaa – ne hyppää dösään. Yhen k:n sisältävä muoto raitsika näkyy kadonneen nuorten slangist jo aikaa sit. Nää haastellut nuoret ei tienny nimityst ollenkaa, mut tunnisti sen kyl, ku se on nii lähel ratikkaa. Sen sijaan skuru ei oo kestäny aikaa yhtä hyvin, vaan käytännös jo hävinny nuorten slangist. Myös raitsikka näyttäis olevan katoamas slangist. Niinku vaik frenkkeli tai sipoolainen! Busa, dösä ja stoget Bussin nimityksis oli sit paljon selkeempi jako vanhemman ja uudemman slangin välil. SLANGI JENNI NEUVONEN S tadin kartsoil skujaa jos jonkinlaista menopeliä, ja ne on vuosien varrel saanu monii lempinimii. Paljastuhan sielt toki sit kans sellasii gamloi sanoi, mitä tää ysikyt syntyny tutkijanalku ei ollu ennen kuullukaan. J. Lopulta keskityin raitiovaunun, linja-auton, junan ja metron slanginimityksiin
Aikeena mul on tutkia sitä, ketkä slangia on bamlannu ja miten slangiin ja sen bamlaajiin on suhtauduttu. Nää vanhemmat kerto oppineensa sitä kartsoilt, monesti pari vuot vanhemmilt kundeilt. Sielt vaa lesaamaan! Slangin paris jatketaa Sit voisin kertoo viel, miks diggaan slangii. Siit esiintyy kans muodot stoke, ståke ja ståge. Aluks siit on ollu kans käytös muoto dösa, mut uusimmas slangikeruus sitä ei enää nuoril esiinny. Taitekohta on siin 60-luvun tietämil, millo dösä on tullu slangii. Nää tulee todennäkösest kaikki ruotsin junaa tarkottavasta sanasta tåg. Kyselin näilt nuorilt kans, puhuuks ne mielestään slangii. Mieletönt kelaa, miten paljo slangi on vuosien varrel muuttunu. Jos kiinnostaa tutustuu tähä aiheeseen tarkemmin, ni mun gradu Sporalla Stadilaiset skujaa – joukkoliikennevälineiden slanginimitykset löytyy netist. Mut sit se joutu lopettaa sen, ku tapas mummin, joka ei oikee digannu slangist. Äiti on kolmannen polven stadilainen ja sen faija, mun pappa, on parikybäseks asti bamlannu pelkkää slangii. Busa näyttäis kans lähes kadonneen nuorten bamlaamast slangist – siit on enää neljä mainintaa, joist kaks muodos pusa. Juna on slangis useimmiten stoge. Mut se varmaa johtuu siit et ne siihen osallistuneet skolet ei oo radan varrel. Ennen slangii lähinnä bamlattii, mut nykyään sitä esiintyy kans kirjotetus kieles paljo. Tää onki sit vähän pidempi projekti, jonka paris vierähtänee vuos jos toinenkin. Ku gradu on valmiina ja maisterin paperit plakkarissa, niin seuraava askel olis alkaa tekee väikkäriä. Aikarajauksena on suunnillee 1950-luku eli keskityn gamlaan Stadin slangiin. Kävi ilmi, et ne mieltää slangiks lähinnä vaa sen gamlan Stadin slangin, jota ne ei ite handlaa. Nykyslangiin tuleeki paljo sanoi just enkust. Siit huolimat kysees on kuitenki sama jatkumo, mitä todistaa just nää vuosikymmeniä säilyneet gamlat slangisanat. Kylhän niit kaikenlaisii väännelmii esiintyy, niinku vaik metukka, tuubi tai tunnelistoge, mut ne ei oo kovin yleises käytös. Keruuskabas 19 mainintaa sai mete, mut kaikki haastatellut lukiolaiset oli kuiteski vakaasti sitä mieltä, et mete tarkottaa pelkästää metroasemaa, ei metroo. Opiskeluaikoina kävin Stadis pyörähtää ja budjasin siel monta vuot, mut taannoin muutin takas kotiseudulle. Nykyään slangin oppiminen vaikuttais siirtyneen myöhäsemmäks – se alkaa tulla tutuks vast yläasteel. Jenni yliopiston rappusilla syyskuus 2016 handuis just saatu spettari. Kuitenki siin esiintyy edellee myös paljo gamloi slangisanoi, niinku noi liikennevälineiden nimetki osottaa. Meitsi ite on syntyny Stadin entises maalaiskunnas, Länsi-Vantaal. Tää muutos on lisänny lyhenteiden käyttöö, jotka on skrivatust kielest siirtyny puheeseen. Metrolle ei oikeen oo vakiintunu mitään tiettyy slanginimityst. No se on kaikkein snygein!! TSILARI 3/2017 19 TsilariTaitto_3-17016.indd 19 13.6.2017 13.32. Totuushan on se, et kyl nää nuoretki slangii bamlaa, mut vaa erilaist. Tsugen taustal on saksan kielen junaa tarkottava der Zug, ja se on ollu käytös 1940-luvult lähtien. Jos jatko-opiskelupaikka yliopistost heltiää, niin syksyl olis tarkotus alottaa. Mun äidin puolen suvus on kuitenki paljo stadilaisii. Busa, niinku jo yleiskielistyny bussiki, tulee slangiin latinan omnibus-sanasta. Vanhemmil haastatelluil stoge oli selkeest käytetyin junan nimitys. taas skujaa busalla. Edelleen slangii opitaan kyl frendeilt, mut sen lisäks kans netist. you only live once – elät vain kerran) on hyvä esimerkki. . Ja onhan se slangi yli 60 vuodes unohtunu. Dösän taustal sen sijaan lienee ruotsin kielen pient rasiaa tai laatikkoo meinaava dosa. Slangii opitaan frendeilt Näiden nimitysten lisäks kyselin haastatelluilt kans vähä, mist ne on slangii oppinu bamlaa. Kirjallisuusaineistos esiinty sen lisäks tsuge. Nuoret haastatellut ei tuntenu mitään näist tai tienny muitkaa slanginimityksii junalle, eikä niit siin slanginkeruuskabaskaan paljoo tullu. Et en mä juuri oo papan kuullu slangii bamlaavan, mut luulen et mun kiinnostus slangiin kumpuaa sielt jostain kuitenki. Slangii bamlattiin pienestä pitäen. Hyvähenkinen stadikuva juhlanumerolle. Täst yolo (engl. Nää liikennevälineiden slanginimitykset on gradun myötä nyt mun osalta loppuun käsitelty, mut tutkimus slangin paris jatkuu kyl varmaa edellee
Oltiin yksimielisiä siitä, että nyt oli aika ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin itsenäisyyden aikaansaamiseksi. Koko maan käsittävän värväystoimiston ohella toimisto suoritti myös tiedustelua ja otti aktiivisesti osaa sabotaasitekoihin räjäyttämällä laivoja ja varastoja. Harry Backbergin rooli kasvaa Maan alkaessa polttaa vakoilutoimiston päällikön Eino Polonin jalkojen alla hänen täytyi poistua maasta, jolloin Harry Backberg otti myös vakoiluosaston tehtävät hoitoonsa. Kohdattiin vuoden 1914 promootiojuhlat rohkeine miehineen ja rohkeine ajatuksineen. Tämä pieni joukko edusti uutta polvea, joka oli varttunut sortovuosien puristuksessa ja tuntenut silloiset iskut niin kipeinä kuin vain nuoriso voi tuntea. Henkilökohtaisesti hän suoritti vaarallisimmat tehtävät johtaen samalla järjestön toimintaa, mikä tapahtui tietysti mitä suurimmassa salaisuudessa. Kun nämä ”Pfadfinderit” – partiolaiset – joita oli vain 182 miestä, olivat saapuneet koulutusleirille, saatiin tieto Helsinkiin 15. Jo alkuvaiheessa polyteekkrien toimiston kautta jääkäripataljoona saii riveihinsä monta huomattavaa miestä. 20 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 20 13.6.2017 13.32. Ostrobotnialla Harry Backberg lopetti puheensa lauseeseen: ”Me olemme valmiita taistelemaan maamme vapauden puolesta.” Helsingin värväystoimistot Helsingissä oli kaksi huomattavaa värväystoimistoa. ”Vänrikin tarinat” olivat jättäneet heihin syvät jäljet ja jossain kolkutti esi-isien verenperintö. Toimisto levitti myös agitaatiokirjallisuutta. Kokous Ostrobotnialla Marraskuun 20. Spalernajaan Liisankadun toimiston tultua hävitetyksi jäi toimintaan polyteekkarien toimisto, jonka tehtävät laajenivat koko maata käsittäväksi. Ylioppilasnuorison isänmaan vapauttamista tarkoittava suunnitelma oli toteutumassa. SUOMI 100V PENTTI HONGISTO I sänmaanrakkaus, vapaus, uhrimieli ja uskollisuus valtiovallan korkeimmalle johdolle olivat voimakkaina kannustimena Harry Backbergin työssä kansamme itsenäisyyden hyväksi. Toinen oli teknillisten ylioppilaiden eli polyteekkareiden toimisto. Hän oli yksi siitä pienestä joukosta, jonka piirissä jääkäriliikkeen syntysanat lausuttiin. Toimisto kehitti yhteydet jopa Venäjän itärintamalle saakka ja välitti arvokkaita tietoja Saksan sodanjohdolle. päivänä 1914 pidettiin Helsingissä Ostrobotnialla kokous, jonka ainoa asia oli ”irti Venäjästä”. Ylioppilasnuoriso, joka oli alussa vain pieni joukko, käsitti ensiksi, että nyt Suomen oli mahdollisuuksiensa mukaan valmistauduttava taisteluun oikeuksiensa puolesta. Vasta tällöin aloitettiin suuri ja vaativa työ varsinaisen jääkäripataljoonan kokoamiseksi, jonka vahvuudeksi vahvistettiin noin 2000 miehestä muodostettava vahvennettu pataljoona. He olivat löytnäneet erinäisiä paljastavia papereita ja yhden pistoolin. 5.2.1893, k. He tiesivät maan olevan hädässä ja he tiesivät mistä päin vaara uhkasi. Jouluaattona 1915 santarmit murtautuivat toimistoon ja hävittivät sen. Harry Backberg Harry Backberg ISÄNMAANYSTÄVÄN MUOTOKUVA ”Kansamme syvän kiitollisuuden ja kunnioituksen saakoot kautta aikojen ne Suomen ylioppilaat, jotka panivat alulle itsenäisyysliikkeen.” Harry Aatto Edvard Backberg s. Kokouksessa olivat edustettuina useat osakunnat sekä Teknillinen korkeakoulu ja ylioppilaiden poliittiset yhdistykset. Liisankadulla tapahtuva toiminta kävi ajanmittaan vaaranalaiseksi. Teknillisten ylioppilaiden hallituksen puheenjohtaja Harry Backberg oli valittu heidän edustajakseen tähän ratkaisevaan kokoukseen, jonka tulinen keskustelu johti päätökseen ryhtyä aktiiviseen toimintaan. Tätä päivää on pidettävä uuden aktivismin merkkipäivänä. Sen loi Harry Backberg, joka oli valittu ylioppilaiden keskuskomitean jäseneksi. Paikalla oli 22 osanottajaa ja heidän joukossaan Harry Backberg. Myös valistustyö liitettiin Harry Backbergin vastuualueeseen kuuluvaksi. Puheet osoittivat itsenäisyyssiemenen todella itäneen. Tie, jonka Suomi ja sen isänmaallisesti valistunut nuoriso oli valinnut, oli uhkarohkea. Polyteekkarien toimisto hankkikin tarkkoja sotilaallisia tietoja Suomeen sijoitetuista venäläisistä sotavoimista ja Venäjän laivastosta, jonka pääankkuripaikka oli Helsigin edustalla oleva Kruunuvuoren selkä. Lockstedtin leirille saapuivat ensimmäiset jääkärit 25.2.1915. 24.2.1965 Kauniit värit ja lumoava kuva. 9.1915 Lockstedtin joukon laajentamisesta. Toinen Helsingissä ollut värväystoimisto oli Liisankatu 17:ssa. Venäjän keisari Nikolai II:n aikana Suomessa toimeenpantiin ankara venäläistämispolitiikka
Elokuussa 1940 syntyi ajatus 27. Pöytäkirjojen lukemiset ja kuulustelut venyivät niin pitkään, että tuomion julistaminen lykkääntyi. Kaksi viikkoa ennen vallankumousta viivähti onnen kirkas säde Spalernajan vankilan synkässä sellissä. Venäjän vallan laajenemisen historia, Saarijärvi 1980 Pekkola, Sulo-Weikko: Kalterijääkärit, II osa, Porvoo 1931 Wegelius, K.A: Suomen leijona ja Saksan kotka, Porvoo 1938 Järvinen, Ilpo: Kalterijääkäreistä, Helsinki 1996 Ostrobotnia. Vallankumous alkoi 7.11. Rajalle sakka pidettiin Harry Backberg jalkaraudoissa. Venäjän kalenterin mukaan) 1917. Pietarin asemalta hänet kuljetttiin käsiraudoissa Spalernajaan. Hänen vaimonsa sai 4. Spalernajan sellin avaimesta muotoiltiin Kalterijääkärien tunnus. (26. päivänä maaliskuuta 1940 Risto Ryti etsi turvaa Saksasta, jonka hän näki ainoana maallisena tahona, mistä apua oli saatavissa. oli joutunut ratkaisevaan ja vastuulliseen asemaan. TSILARI 3/2017 21 TsilariTaitto_3-17016.indd 21 13.6.2017 13.32. Kahleissa kuljetettiin palavasieluista itsenäisyystaistelijaa, rohkeaa värväriä vankilasta vankilaan kunnes matka päättyi Spalernajan tutkintovankilaan Pietarissa. Hänet vangittiin 18. Perinnejoukot Talvisodan päätyttyä 13. lk:n vapaudenristin punaisen ristin kera ja vapaussodan muistomitalin. päivänä helmikuuta 1916. Jo matkalla Pietariin Harry Backberg teki ensimmäisen pakoyrityksen. . Vapautuneiden kalterijääkärien joukossa olivat myös Hj.J.Procope, tuleva ulkomisteri ja presidentti Risto Rytin puolustusasianaja Sotasyyllisyys oikeuden käynnissä, sekä oopperalaulaja Wäinö Sola, Jean Sibeliuksen ystävä ja Savonlinnan oopperajuhlien yksi perustajista. Harry Backberg nappasi mukaansa sellinsä lukon avaimen, joka on tänä päivänä Sotamuseossa. Lähtiäistilaisuudessa laivan kannella Harry Backberg, entinen kalterijääkäri ja palavasieluinen itsenäisyystaistelija, puhui lähteville, joiden joukossa oli kaksi hänen poikaansa. Osanotostaan vapaussotaan Harry Backberg sai 4. Sellien ovet avautuivat ja kalterijääkärien kotimatka alkoi. Vankilasta hän suunnitteli myös pakoa siinä onnistumatta. Osa pataljoonasta laivattiin Turun satamasta 6. Bertel oli konekiväärimiehenä ja kaatui. Foto: Helsingin kaupunginmuseo, 1912. Insinööri Adolf Backberg ja veli Bertil pääsivät myös vapauteen. Kalterijääkärit vapauteen Aika kului. Lähteet: Jokipii, Mauno: Panttipataljoona, Tapiola 1968 Junnila, Tuure: Viimeinen Imperiumi. päivänä toukokuuta 1941. Hän johti koko maassa tapahtuvaa värväystoimintaa, tiedustelua ja sabotaasitekoja aina vangiksi joutumiseensa saakka. Vanhan stadilaisen tunnelman aistii hyvin. 10. Kirjoitus on lyhennetty Backberg-sukuseuran lehdessä "Papperin postia" 2016 julkaistusta tekstistä. Samana päivänä jolloin Harry Backberg vangittiin, vangittiin myös hänen isänsä, rautatiehallituksen liikennetirehtööri, insinööri Adolf Backberg ja hänen veljensä Bertel Backberg. jääkäripataljoonan perinnejoukkojen muodostamisesta. Helsingin ja Viipurin lehdissä julakistu kihlajaisilmoitus herätti hämmästystä Suomessa. Molemmat Backbergin veljekset ottivat osaa vapaussotaan. Kuultuaan siirrosta Pietariin hän antoi polyteekkarien järjestölle määräyksen toimittaa hänelle pistooli Kouvolassa junan pysähtyessä, mutta kirjeen myöhästyttyä pistoolia ei ehditty toimittaa. Harry toimi joukkueenjohtajana ja haavottui. Valmisteluihin osallistui myös diplomi-insinööri Harry Backberg, joka lupasi omistamansa insinööritoimisto Rattaan toimitilat salaiseen värväystoimintaan. Harry Backberg oli saanut luvan viettää kihlajaisiaan morsiamensa Lyyli Mikkolan kanssa.. lk:n vapaudenristin, vapaussodan muistomitalin ja kuparisen itsenäisyysplaketin
Eihän ne edes tienneet, mikä netti on. Siitä lähtien istuin koneen ääressä kuin tauti. Siellä oli tietokone asiakaskäyttöön. Freenet, sähköposti Yksi työntekijöistä kertoi Freenetistä, josta sai oman sähköpostiosoitteen. Silloin ei edes tunnettu semmoisia sanoja. Viimein minulla välähti. Kaivoin kurssimateriaalia esiin ja kaivoin Mol.fi:n IP-osoitteen toisen Hieno, nostalginen, toisista kansista poikkeava tyyli. Henkilökunta tuli tutuksi ja monet talon tavatkin. Yhtenä päivänä johtaja tuli varovaisesti kertomaan, että olivat keksineet tunnin aikarajan. Aamulla henkilökunta naureskeli, kun olin jonossa ensimmäisenä venaamassa, että ovet aukeaa. Palasin takaisin Stadiin ja syksyllä tapasin yhden Freenet-tutuistani. ”Ei ihan vielä”, vastasin. Duunipaikat nettiin Yks nainen oli ilmeisesti tsiigannu, ett tolla jäbällä on intoa koneisiin ja sai järkättyä mut Oulun yliopiston Internetkurssille, joka oli kyllä tarkoitettu opettajille, mutta sinne päädyin. 22 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 22 13.6.2017 13.32. Hän ohjasi minut yhdelle koneelle, jota pääsin räpeltämään. Multa meni varmaan toista tuntia seurata linkkejä paikasta toiseen ja jossain vaiheessa olin jossain Maailmanpankin sivuilla. Tuntui hyvin erikoiselta tsiigaa niitä mestoja, mitä netissä oli. Freenetistä semmoisia löytyi. Illalla toinen duunari yritti epätoivoisesti saada mua ulos. Parin tuttavuuden kanssa viestitellään sillon tällöin vieläkin. Skagasin oikein urakalla ja kaveri oli onneksi pöydän takana. Olimme saaneet tehtäväksi mennä Työvoimaministeriön palvelimelle katsomaan työpaikkoja. Pääsi tsiigaamaan, miltä se netti oikein näytti. Paikka olisi Kaapelikirjasto Kaapelitehtaalla. Eräänä päivänä tuli joku opettaja oppilaittensa kanssa tsiigaamaan kyseistä systeemiä. Klabbit ojennukseen ja menoksi. Amissa taas oli valjastettu kokonainen kone ja puhelinlinja sitä varten, että modeemilla sai ottaa yhteyttä samaiseen palvelimeen ja katsoa työpaikkoja. En vain tiennyt ketään, joilla olisi oma sähköpostiosoite. Voi kuulemma lähettää viestejä toisille ihmisille. Hän kertoi olevansa töissä mestassa, missä pääsi käyttämään koneita ilmaiseksi. K irjasto oli hyvin uudenlainen. Jos kerta samaan paikkaan pääsi Internetin kautta, niin miksei talo säästänyt ja tarjonnut yhteyttä Internetissä. Jossain vaiheessa Nettiopastaja Oli helmikuu 1994 ja viimeinen viikko kun näin Hesarissa jutun, jossa kerrottiin kaksi ihanaa sanaa: ”Tietoverkot” ja ”ilmaiseksi”. Kesällä kävin kääntymässä Riihimäellä, joka oli junttikylä Stadiin verrattuna. SNAKKAILUA AARO ”FRANK” HUHTALA samainen johtaja tuli kysymään, että jokohan se tunti olisi mennyt. Siitä lähtien mut nähtiin siellä joka päivä. Kerroin jutusta kaverilleni, joka tajusi heti, mistä oli kyse. Saati, että kirjastossa olisi päässyt tsiigaan, mitä kaikkea netissä on. Siihen aikaan puhelut maksoivat maltaita per minuutti. Olin seuraavana arkipäivänä Amissa tsiigaamassa mestoja. Ihailin systeemejä. Sitä piti päästä tsiigaamaan. Semmoinen piti saada, vaikka en ymmärtänyt, mitä sillä teki
Sen avulla olisimme hankkineet ne 10 laitetta ja niihin liittymät. Hauskinta oli, että Stockmannin alakerrassa emme löytäneet yhden ainuttakaan myyjää, joka olisi voinut myydä meille laitteet tai jonka kanssa olisimme voineet neuvotella sopimuksesta. TSILARI 3/2017 23 TsilariTaitto_3-17016.indd 23 13.6.2017 13.32. Itse näkee jo saapumispäivänä kirjan saapuneen ja pääsee hakemaan sen etuajassa. Kun pitää varata kirja kirjastosta, tulee ilmoitus kotiin sähköpostitse seuraavana päivänä. Annoin sellaiset asiakkaille mukaan. Haasteita on ollut, mutta niistä on päästy. Kun 2016 syksyllä näin netissä ilmoituksen, jossa eräälle yhdistykselle haettiin nettiopastajia kertomaan ikääntyneille, miten sitä nettiä käytetään, olin valmis kuin partiopoika. Kävimme läpi 5 yritystä, jotka möivät tabletteja ja nettiliittymiä. Tuli kommentti: ”Mikä minun nimi on?” Pomolla harmaantui loputkin hiukset hetkessä. Tarkoituksemme oli löytää ”täydellinen” järjestely. Monet niistä nostalgisista TV-ohjelmista näkyy Yle Areenalta. Otimme yhteyttä kaverin pomoon ja kerroimme asiasta ja säästöstä. Kuitenkaan emme vieläkään voi suositella yhtään yritystä. Ei tarvitse lähteä kioskille heti kello 07 aamulla, että pääsee töihin tai Marttakerhoon. Opit kiertoon Olen toiminut sovellusneuvojana, eli opastanut ihmisiä, jos heillä on ollut ongelmia koneen kanssa. Siten ylläpidän sekä parannan omaa ammattitaitoani. Tänä päivänä kun pitää löytää jokin asia, niin vastaus on: ”Katso netistä”. Tosin minulla ei ole ollut samanlaisia ongelmia kuin entisellä pomollani. Duuniin Yksi työntekijöistä perusti oman Internetkaupan ja pääsin sinne töihin. HSL:stä saadun tiedon mukaan kohta matkakortitkin pystyy lataamaan netin kautta. koneen avulla. Todennäköisesti nuo ikääntyneet olisivat menneet juuri siihen paikkaan ostamaan ne laitteet. Kun yhteydestä Internetin kautta meni normaali kuukausimaksu, olisi säästö jopa tuhansia markkoja kuukaudessa puhelinmaksuun verrattuna. Entisen kauppiaan poikana en pystynyt sanomaan asiakkaalle, etten palvele enää sulkemisajan jälkeen, vaan tein sopimuksia ilman eri korvausta ja faksasin eteenpäin. Viimein tuli tutuksi mm. Kun hän opetti suomea osaamattomia maahanmuuttajanaisia käyttämään tietokoneita, pyysi hän kutakin kirjoittamaan oman nimensä netissä olevaan lomakkeeseen. Olen opettanut työttömiä käyttämään tietokoneita. Toivottavasti opin näkemään ne ongelmat, mitä kyseisen sairauden omaavalla henkilöllä on tablettien käytössä ja saan hyvää mieltä, kun joku viimein onnistuu pääsemään nettiin ja saa laskunsa maksetuksi. Hänen palvelutasonsa oli vanhan Neuvostoliiton mallia ja pomoni pisti kaikki sopimukset poikki hänen kanssaan. Odottelen innolla ensimmäistä ”kurssia”, jossa pääsen opastamaan ihmisiä laitteiden käyttöön. Pelkillä säästyneillä pankkiveloituksilla maksaa nettiliittymänsä mennen tullen. Firma kasvoi ja muutti muotoaan. Voi niitä parkoja, jotka eivät ole uskaltaneet lähteä mukaan. Ilmoittauduin mukaan ja nyt olen itse käynyt ensimmäisen nettiopastajakurssin. Olisimme voineet esitellä niitä ikääntyneille ja kertoa, mistä juuri niitä laitteita saa. . Ei tarvitse lähteä pankkiin jonottamaan tunnin tai pari ja maksaa jokaisesta laskusta erikseen. Keskustelimme monista asioita ja kuulimme viisaita sanoja sekä saimme kurssista vielä todistuksetkin. Samaten työvoimatoimiston sivuilta löytyy ne aiemmin mainitut työpaikat. Ketään ei kiinnosta myydä kasaa tabletteja. Siihen aikaan yhteysohjelmat meni kahdelle disketille. Otimme yhteyttä Työministeriöön ja saimme luvan järjestää yhteydet Internetin kautta. Kyseisellä yhdistyksellä on muutama kymmentuhatta jäsentä ja yhdistys oli saanut rahaa sen verran, että olisimme pystyneet ostamaan 10 ”tablettia” ja niihin nettiliittymät. Tässä välissä oli eräs entisen Jugoslavian kansalainen perustanut oman nettipalvelun. Nyt hän varmaan funtsaa, että missä se hänen Lamborghininsa oikein on, kun ei asiakkaat tykänneetkään hänen palvelustaan. Monet Kelan asiat voi hoitaa netissä. Riemulla ei ollut rajoja, kun tajusimme mahdollisuuden. Kaikissa paikoissa tablettien hinnat olivat suunnilleen samat. Viimein ”pomoni” päätti ostaa laitteet eräästä paikasta. Jaakko ja Antti Rytsölä ja heidän nettiliittymät, joita tulin myyneeksi. Laskut on mukava hoidella omalta koneelta silloin, kun itselle sopii. Ym. Odottelen innolla ensimmäistä ”kurssia”, jossa pääsen opastamaan ihmisiä laitteiden käyttöön. Tabletteja ostamaan Tässä välissä lähdin koordinaattorin mukaan ostoksille. Lottoaminen onnistuu netin avulla. ”Katso netistä” Vuosien saatossa on netti tullut ihmisille tutuksi ja sinne on tungettu jo lähes kaikki mahdollinen palvelu
Oli snygi illansuu ja snadi saunamökki staijas rantsun tuntumas. Oli käyty pitkin kesistä tsiigailemas mökkejä, mut sopivan hintast ja näköst ei ollu hitattu. (Juttu kirjastani Mun Stadi, joka ilmestyy syksyllä) MÖKSÄ Vaik meiän mesta on matalan lahden rantsussa, tunnen, et skönee pitkin voin mennä vaik kuin kauas – Ameriikkaan asti. Dallaan möksän päädyn ohi pitskun poikki laiturille. Fisustaminen on äijän ja mun yhteinnen harrastus ja siin hupeneeki iisisti hela päivä. Aamulla, melkeen ennen ku saan öögat öpnattuu, on pakko päästä simmaan. Tää olis meiän mesta. Mä oon yleensä se, ku vetää verkot ”sukkana” ylös ja isäntä styyraa hissukseen airoilla. Hissunkissun dalsin takas fiudelle ja siirrän safkat skobeen ja vodat verannalle. Niil on siellä niitten ikioma himakolo ja ne pitää huolta, ettei mitään pahaa hendaa sillä aikaa, ku me ollaan Stadissa. Se on sammaloitunu ja sen alla on ovela hole. Botskilla tsörataan aamusta verkoille. Sitä tarttee samaan aikaan skagaa ja rakastaa. En lyftaa viel kamoja veks. Saalis merkataan fisuvihkoon, mist on vänkä vertaa, mitä millonki on saatu. Tuntu silt, et möksän tsögaaminen oli sluutannu. Haravoida voi tottakai, mut puutarhaduunii ei just oo, ku tontti on stenui täynnä, snadimpaa ja bulimpaa. Tsittaan hetkeks penkille ja lysnaan lokkien kirkunaa. Jonnaa ei oo enää, mut joka kerta, ku mä teen noi valmistelut möksäreduu varten, mä minnaan sen innon, millä se aina venas landelle lähtöö. Saatiin ajo-ohjeet ja tsörattiin perille. Ei kai oo kumma et uni maittaa joskus niin hyvin, et harmittaa, ku ei tuu noustuu aikasemmin. Sköne on aina mua kiehtonu. On aika purkaa kamat ja asettuu paikalleen. Jo rupee tuntuun landefiilis, mieli rentoutuu. Snadisti ku viel venttaan, ollaan perillä. Se ei oo ikinä sama. Jos on söde aamu, tsittaan hetken laiturin penkillä. 24 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 24 13.6.2017 13.32. Pian mutkan takaa ilmestyy eteen Loviisan tsyrkka. Fisuu nousee yleensä kotitarpeiks, joskus enempiki, niin et talven tullen on safkaa sopivasti pakkases. Bilika kaartaa motaritieltä veks. Tää on paras mesta möksällä. . Mun bulein nautinto landella on voda. On kevät, peipot sjungaa kuorossa. Vaik meiän mesta on matalan lahden rantsussa, tunnen, et skönee pitkin voin mennä vaik kuin kauas – Ameriikkaan asti. Botskin nokka kohti himarantsuu ja verkkolodjut telineelle, fisut irti verkosta ja möksän rappusille punnittaviks. Bastu lämpii melkeen joka ilta, ja löylystä simmaan tarttee mennä monta kertaa. Möksälle tullessa ja sielt lähtiessä mul on tapana moikkaa sitä tonttufolkkaa. Kesiksen aikasii aamui pitskulla ei kantsis missaa. Jos ottaa lipat, voi saalis iisisti häippästä takas sinne, mist se on samlattu – sammalikkoon, stenujen koloon. Jo alkusyksyst pakkailtiin joka viikonloppu duunin jälkeen mökkikamat fiudeen. Oli bastu, tupa ja brygga. Taaskaan en osannu pakkaa kamoja niin, ettei se ois hiffannu, minne matka. Elokuussa kaheksankytkaks ajettiin ekan kerran Loviisaan ja funtsailtiin, et kuka kumma oli kekannu byggaa tsyrkan keskelle kartsaa. Tänään suulis skriinaa ja voi duunaa jotain pitskulla. Sit mies perkaa ja putsaa ne fisut ja kimpassa selvitetään verkot eikä kauan kestä, ku on taas illansuu ja aika lähtee laskeen verkot. Äijä on pitäny kirjaa alust asti ja on siel huikeitaki saaliita, jos joskus vaatimattomampiiki. Loviisan metskut on niin kivisii, et skeban kans tarvii dallaa, ku niis liikkuu. Sit plugattiin Hesarist, et Loviisas blisattiin just passelii mökkii. Ei skujata päin, vaik siltä aina aluks tuntu. Joskus nojaan sitä stenuu vasten ja must tuntuu, et se jengi tsennaa mut. Ekaks tarttee käppäillä se perinteinen lenkki, ku mul on tapana, et saan täydellisen möksäfiiliksen. Se on jeevelinä, taitaa olla rouva saares pesällä hautomassa. Kesiksen marjaja sienireduil pitää olla stäränä. Jossain puksuttaa fiskari. Metskun lintujen laulu sekottuu merilintujen ääniin. Ku sitä hommaa on kymmenet vuodet duunattu, ei paljo tartte bamlaa. Telkkii simmaa kauempana ja sorsapari melkeen laiturin vieressä. Takalahdella joutsen jaagaa hanhee. Kaarretaan tortsan laitaa alas Saaristotielle. Mä oon aina funtsinu, et meiän mökkitontut budjaa sen stenarin alla. RAIJA TERVOMAA SÖRKAN FRIIDUN STOOREJA J onna, meiän rakas sakemanni pyörii mun klabbeis innoissaan. Fiude stannaa liiterin viereen. Oikeella polun vieres on buli stenu. Nykyään Stadin mukavuudet houkuttaa ja reissut on vähentyny, mut joka kerta, ku pakkaan kamoja lähtöö varten, minnaan kuin Jonna höösäs ympärillä ja rauhottu vasta, ku pääs bilikan penkille
Kohderyhmä ja ohjelmisto Hesperian kohderyhmäksi oli valittu 8–15-vuotiaat pojat. Päädyssä oli tietysti valkokangas ilman mitään esirippua. Sisään mentiin Manskun puolelta ja ulos spiden kautta porttarista. kymmenittäin erilaisia Lännen filmejä . Länkkäreitä tsiigaamaan mentäessä oli aina tärkeätä päästä eturiviin tsittaamaan. Hesperia aloitti toimintansa heti ja toimintaa kesti vuoteen -65 saakka. 10 muuta viidakkoaiheista filmiä . Talo byggattiin vuonna 1912. Tsilarissa 1/2016 on julkastu Arska Soisalon skrivaama stoori Iivari Vesterisen kniigasta. Ehkä joskus oli erillinen portsari! Kiinteät kulut painettiin alas jo silloin. 1955 33 miljoonaa ja v. Aulassa oli penkit, sisäpuoliset kaks mainosfönäriä ja kello. Honkanen avasi aulan ovet, aloitti lippujen trokauksen, repi ovella libarit, syöksyi konesaliin käynnistämään projektorin, vaihtoi kelat ja tuli päästämään jengin Bio Hesperia 50ja 60-lukujen legenda Töölössä Bio Hesperia sijaitsi Mansku 38:ssa vastapäätä Larin Parasken patsasta. Tölikän Lössi, johon itsekin kuuluin), jotka norkoilivat gartsoilla, baareissa ja skolejortsuissa, pyrittiin saamaan leffaan. Vesterinen on koonnut tiedot kaikista Hesperiassa esitetyistä filmeistä vuodesta 1950 eteenpäin. Teatterin tilat Teatteri oli snadi, ainoastaan 133 m 2 . Se Honkanen, jonka 50-luvun leffassa kävijät muistavat oli etunimeltään Allan. Niinpä filmiesityksen aikana oli aina yks tai kaks väliaikaa filmikelaa vekslattaessa. 11 Zorro-filmiä . Salissa oli 155 puista istumapenkkiä viettävällä puulattialla. Sisään mentäessä yleisöaulassa vasemmalla oli lipuntrokauskoppi. Ohukainen ja Paksukainen -filmejä Tarzan-leffoissa (apinoiden kielellä tar = valkoinen iho) jännitettiin aina, miten englantilaisen lordin poika pärjää Janensa, Cheetah-apinansa, Tantornorsunsa ja Numa-leijonan kanssa villejä alkuasukkaita, viidakon petoja ja roistoja vastaan. v. Abbot ja Costello -filmejä . 1951 180 markkaa, nykyrahassa 4,6 € Nykyisin hinnat ovat 12 € Vuonna 1945 Suomessa oli 36 miljoonaa elokuvissakäyntiä, v. Yhteenveto esitetyistä suosituista filmeistä: . Konehuone oli salin oikeanpuoleisen katsomon takana. Keskeltä aulaa mentiin esityssaliin kaksiosaisten paljeovien kautta. EKS MINNAA LARS POULSEN V uodesta -35 lähtien teatteri oli Honkasen suvun hallussa. Sen ikäiset kundit (mm. Niinpä Bio Hesperiankin 53-vuotinen taival slyyttas kesäkuussa -65. . Hänen omistukseensa leffa tuli vuonna -41. ulos. Se oli niin snadi, että sinne mahtui vain yksi projektori. TSILARI 3/2017 25 TsilariTaitto_3-17016.indd 25 13.6.2017 13.32. Itselleni jäi sellainen fiilis, että koko näytös oli ”yhden miehen show”. Tauon aikana käytiin spidellä jaloittelemassa. Salista oli dörtsit vessaan, siivousskobeen ja kaks ulko-ovea. v. Vuonna 1960 Suomessa oli vielä 610 elokuvateatteria mutta viisi vuotta myöhemmin vuonna -65 enää 384. Iivari Vesterisen Bio Hesperiasta kirjoittaman kirjan (josta olen tähän esitykseenkin koonnut tietoja) nimi Viidakosta Villiin Länteen kuvaa hyvin esitettyjen filmien sisältöä. 1941 10 markkaa, nykyrahassa 2,5 € . 26 eri Tarzan-filmiä . Robin Hoodeja . Tuli panoraamaelämys ja päästiin ekana plokkaamaan hylsyt. Elokuvien hinnat ja käyntimäärät Hesperian lippujen hinnat olivat: . Pohjapiirustuksesta näkyy, että ulkopuolella oli kaks mainosfönäriä leffajulisteineen. 13 eri Viidakko-Jim filmiä . Televisio sekä suuret teatterit paremmalla tekniikallaan, laajakankaillaan ja mukavimmilla katsomotiloillaan söivät pieniä leffoja pois. Siellä he saivat moraalista koulutusta, sillä leffoissa hyvikset voittivat aina pahikset. 1964 10 miljoonaa. Niinpä ohjelmisto oli seikkailu/jännitys/huumorilinjalta. Se oli omalla tavallaan Hesperian tavaramerkki, sillä tauon aikana saatiin kaveerattua ja vaihdettua mielipiteitä kamujen kanssa
Tällä reissulla Mother Africa -esitykset olivat todella tsiikaamisen arvoisia. Mut ny stikkas vodaa ja räntää, joten emme staijanneet ulkona. Botskilla kukin vietti aikaansa miten tykkäsi, mut osa jengistä sittas botskin ahterissa, josta näkyi kliffasti rantsusta irrottautuminen, kun lähdimme kohti Stadia. Esityksiä oli sekä menoettä paluumatkalla. Sinne oli bykattu uusi snyke terminaali ja botskikin oli kaijassa eri paikassa kun aikaisemmin. Oli kliffa hiffata, että messiin oli tullut monia sellaisia, joita ei aikaisemmilla reissuilla ole näkynyt. Tiistaiaamuna saavuimme Stokiksen Värtan-satamaan. Busa ja opas oli meitä rantsussa vastassa ja lähdimme kiertelemään Stokista. TsilariTaitto_3-17016.indd 26 13.6.2017 13.32. Huono ilma ei houkutellut ketään jäämään Cityyn vaan helajengi palasi botskille kolmen tunnin rundin jälkeen. Slangilaiset skiglas Stokikseen SLANGIJENGIN REDUJA RAIMO MIETTINEN Tsilari on aito paikallinen aikakausilehti. Proggista botskilla Botskilla on proggista lähes koko matkan ajaksi. Promenadella on erilaisia kauppoja ja rafloja, joissa voi viettää aikaansa ja kuluttaa fyrkkaansa. Foto: Raimo Miettinen. Se bykattiin Masa Yardsin telakalla Turussa, sen köli laskettiin 29.5.1989. Ekan kerra Stokis mainitaaan 1252 ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet.” Stokiksen mestat Kiersimme aluksi Djurgårdenissa nähden ulkopuolelta Vasa-museon, Nordiska-museon, Göra Lund Suulis skriinas kliffasti fönsterin läpi, kun keräsin kuteita risteilylle. Tukholman historian lyhyt oppijakso Wikipediasta: ”Eerikinkroniikan mukaan Tukholman perusti Birger-jaarli, joka halusi lopettaa karjalaisten sotaretkillään aiheuttaman vahingon Mälaren alueella. Mitat ovat pituus 203 m, leveys 31,5 m ja syväys 7,1 m. Busa oli Stokiksen rantsussa vastassa. . Sitä on modernisoitu 2006 ja 2014. Serenade on eka botski, jossa on kävelykansi eli Promenade, sen pituus on 143 m. Reissu oli taas kliffa, mistä bulit tänksit Anskulle ja muille messissä olleille. Slibarit saatuamme siirryimme botskiin ja etsittyämme hyttimme jätimme kamat sinne. Sitten ihailemaan Serenaden uhkeata sisustaa. Hyttejä on 986 ja matkustajia se voi ottaa 2852. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki -huvipuiston ja Skansen-eläintarhan. 24–26.4.2017 Hämeentie 65 00550 Helsinki . Lähdimme ajoissa kohti Olympialaituria, jossa ”vanha rouva” M/S Silja Serenade oli kaijassa. Djurgårdenin puistoalue on yksi Stokiksen kliffoimmista mestoista, siellä voisi kliffalla ilmalla viettää heladaagenin. O ngin vähän tietoja botskista. Serenade teki neitsytmatkansa 18.11.1990 eli botski on jo päässyt ”aikuisikään”
Rantsussa on vieläkin tiilenpaloja ja snadeja stenuja. Saareen pääsee vain kulkuluvan omaavat henkilöt. Kuninkaansaari Osa jengistä jäi sittaamaan kahvilaa, osa lähti Jarmon messissä dallaamaan kohti Kuninkaansaarta ja kalliosolaa pitkin Kuninkaansalmea. Matka Hevossalmen sillan kupeeseen kesti n. puol tuntii. Puolustusvoimien alainen Keskussääasema toimi saarella vuodesta 1946 kesään 1965. . Paluumatkalla osa jengistä nousi Kuninkaansaaren tykistöpattereille. Vallisaaren nya cafe. Treffasin tuttua jengiä, jotka venttasivat botskiin pääsemistä. Stooreja voi blukata Jarmon skrivaamasta bökkeristä Viaporin kapina. Susisaari Botski noukki meidät kaijasta ja seilasimme Kuninkaansaaren ympäri. Varsinaisiin stooreihin en tässä juuri puuttunut, jotta en skrivaisi ”uutta historiaa”. Helsingin kaupungin öljyntorjuntaasema. Sen on joidenkin stoorien mukaan kerrottu olleen ”sievä kerhotila”. Botskimme venttasi siellä ja päästyämme siihen skiglasimme Vallisaareen, jossa meidät jätettiin rantsuun. Luotsit tulivat saarelle 1700-luvun lopussa. Foto: Raimo Miettinen. Rantsussa oli Jarmo Nieminen meitä vastassa, sotapoliiseja ei tällä kerralla ollut tsiikaamassa kulkulupia ja henkareita. Olipa kliffa dallata Hakiksen torin läpi Hakiksen rantsuun, kun suulis skriinasi ja kamojen blisaajat olivat bykkaamassa myyntimestojaan. Mäellä olleiden tykkien katveessa kuulimme Jarmolta selostuksen salmessa tapahtuneista traagisista tapahtumista. Palailimme saaria yhdistävää maavallia pitkin takaisin Vallisaareen. Skaba päättyi fitisti, kun Kuninkaansaaren rantsun tuntumassa ollut ruutikellari sai täysosuman ja räjähti. Tarinaa tykkien varjossa. M arjut blokkas nimet ja sen jälkeen pääsimme siirtymään botskiin. Ajallaan suuntasimme keulan kohti Sandista. Slangin Viaporin kapina -risteily Slangijengiä Jarmon redulla. Täältä dallasimme entiselle Sandikan gamlalle lentoasemalle, jossa nyt on mm. Eka mesta oli aivan Uffarikerhon edessä oleva hautamuistomerkki. Sandis Sandis on ollut sotilassaarena jo 1800-luvun alusta saakka. 6.5.2017 TSILARI 3/2017 27 TsilariTaitto_3-17016.indd 27 13.6.2017 13.32. Sieltä oli yksi kiivaista tulitaisteluista, kun kapinalliset skotasivat Kuninkaansaaresta kohti Sandista ja sieltä vastattiin tykein ja konekiväärein. Foto: Raimo Miettinen. Sieltä oli upea näköala skönelle. Hiivari oli varsin snadi, joten keinuminen oli lähes olematonta. Juotuamme safkan päälle tsufet, olimme valmiit seurailemaan Jarmo Niemisen johdolla Viaporin Kapinan vaiheita. Kustaanmiekasta menimme läpi ja rantaannuimme Susisaareen. Foto: Marjut Klinga. Olipa taas kiffa Stadin Slangin järjestämä reissu, jossa saimme melkoisen pläjäyksen historiaa, josta ei usein bamlata. Tälläkin alueella on pitkä ja moinivaiheinen historia. Täältä palasimme takasin Hakiksen rantsuun ja kukin suuntasi taholleen. Saarella tapahtui 9. Vallisaari Vallisaaren historia puolustuskäytössä alkoi jo 1554, kun Kustaanmiekan salmeen tehtiin ensimmäisiä puolustusvallituksia. Saarella tehtiin Krimin sodan 1854–1855 jälkeen lisää linnoitustöitä. Kaijassa skiglaili snadisti heivaten JK-Linen M/s Monika. heinäkuuta 1937 tuhoisa ammusvaraston räjähdys, jossa kuoli 12 henkeä. Eka uffarikertsi bykattiin linnoitusjalkaväen uffareille 1800–1900-lukujen vaihteessa, tästä Viaporin tykistön komentaja on skrivannut 1901 lähettämässään breivissä. Se on vanhassa 1910 rakennetussa punatiilirakennuksessa. Tähän on haudattuna kolme solttua, jotka kuuluivat Viaporin linnoituksen jalkaväkirykmenttiin ja olivat tsaarille uskollisina kukistamassa kapinaa 30.7–2.8.1906. Dallasimme Upseerikerholle, jossa meille tarjottiin maittavaa lohikeittoa
Aina ku mä hiffasin jonkun kahjon nimisen kniigan, mä heti funtsasin, et kelle toi sopis. Sen hokaa heti ekoilt sivuilt. Mä tsöpasin koko nipun ja jakelin sen jengille jouluks. Dorka nimi Kerran yhes divaris oli joku jämäerä sellast kniigaa, mis oli listattu 101 jutskaa, jotka kantsii duunaa ennen ku delaa. O n siel muutaki krääsää, mut kaikist upeint, et siel on yli 3 000 kniigaa. Se kniiga on tarkotettu jenkeille ja muille ulkomaan eläville. Ne ei mitenkään oo maailman harvinaisimpii, tyyriimpii tai snygeimpii kniigoi, mut ku mä oon bygannu sen luolan niinku mun handubibluks, ni sielt hittaa aina jotain. Siihen aikaa ku mä viel duunasin (tässä tää duunata sana meinaa niinku tehdä työtä) joka päivä sillai et siit tseenas oikeen fyrkkaaki, ni mul oli sellanen staili, et jouluks tai muuteski ku mua hodetti, mä stiggasin byroon jengille kniigoja yllärilahjaks. Softi saundi ja metka, melkeen ökymagee mesta. Sil snadil kniigal oli velmu stoori. Mä valkkasin sielt hyllyist ihan summanmutikas yhen. Duunari duunaa Nytki ku mä funtsasin, et mist helkkarin aiheest mä taas skrivaisin tän slangipakinan, ni luola jeesas. Siin varotetaan, et skrivaaja ja kustantaja tvettaa handusa, jos sä tuut klesaks tai joudut boseen Alkuperäinen juliste Jorma Suhonen, 1940 Aero Oy:n mainosjuliste. SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Osa teist ehkä viime Tsilarist pluggas, et mul on sellanen oma dorkan kundin biblu Rööperis. Mun mielest se oli just riittävän dorka nimi. Kliffoin kansi Stadin kundille. Foto julisteesta Kansallismuseon Come to Finland -näyttelystä ja puhekupla: Virve Kuutar. Joo, se on varmaan boltsin ainoo äijäluola, ku on akustoitu kniigoilla. No, jätin mä yhen ittellekki. Mitä kantsii duunaa ennen ku delaa. Aina ku mult on idikset finito, mä dyykkaan sinne mun bibluun. Ja ku mä olin, ja oon vieläki, kirjadivareitten vakkaripoka, mä tsöpasin ne kaikki kniigat divareist. 28 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 28 13.6.2017 13.32
Siis et joku Virgin tai Richard Bransonin klooni rupee blisaan ryhmäreissui vaik kuuhun ja et Härmään flyttaa niin paljon jengii jostain huitsist, et täält pystytään skramlaan kokoon himmee futisjengi. Se meinaa siis, et yhen päivän aikana sun pitäis hengaa kaikil Monopolin gartsoil (22) ja steisseil (4), valkkaa joka mestast yks kapakka ja dokaa ainaski yks drinkki. Jos et oo just finstannu bulii nippuu paprufyrkkaa, heti seuraavaks kantsii klaaraa, et vaan yks muki per nuppi. Nää onnaa ihan stantuilt tyypeilt. Ja erittäin fantsuu, et kymmenen prossaa jengist väittää olevasa kertsin jäsenii. SKRIVAA KNIIGA, FINSTAA MITSKU TAI POKAALI, OPI SKULAAMAAN, NAPPAA PALKINNON ARVONEN FOTO, LÄMÄÄ GOLFISSA HOLARI, LUE JA TSIIKAA KAIKKIEN AIKOJEN PARHAAT KNIIGAT JA LEFFAT. Sen todennäkösyys on yks 42 952:sta. Jos mä pystyn duunaan holarin, skrivaan kniigoja tai finstaan mitskui ja pokaaleit, samaan pystyy kuka tahansa, joka diggaa duunaamist. Yleensä valkataan se, kumpi tuntuu skoijimmalt.) Mä en tarkota, et kuka tahansa saletisti duunaa holarin golfissa. Otetaan viel kniigast yks luku: LIITY KYMPPIKERTSIIN. Kaikist redein näist dokaamist koskevist jutskist kuuluu: MEE BAARIIN JA MÖLÄYTÄ ET DOKATKAA JENGI, MÄ BJUUDAAN. Ihan yhtä lälly on tääki: TSÖBAA JOTAIN MIHIN SUN RAHKEET EI PIISAA, ja tää: TSÖRAA FIUDELLA NIIN KOVAA KU SIL PÄÄSEE. Ihaks totta. Diggaaks sä duunaamist. Ja sit kantsii kekkaa joku snygi klaaraus, miks sä satut oleen näin hövelil fiiliksel. Mut bulin vedon voin lyödä, ettei ihan pian. (Tässä näyttäytyy sanan duunaaminen kaksoismerkitys. Jänskää, et viiskyt prossaa jengist diggais kuuluu kymppikertsiin. Route 66 tai jotain sinne päin, 4 800 kilsaa. Voi helvetti! Totta kai mä bonjaan, et ku toi skrivaaja on kekannu, et sen tarttee saada läjään 101 jutskaa, ni jossain vaihees idiksii ruvetaan rutistaan väkisin. Mä esimerkiks löysin siit kaks hommaa, jotka mä funtsasin et vois olla snygii viel fiksaa. Suurin osa näist duuneist on kannustavii ja stendaavii. Se et joku piffaa drinkit, on niin harvinaist herkkuu, et sillä saa kaikkien sympatiat. Voi olla et näist tulee viel joskus mahdollisii. Jos meinaat testaa tota, täs on mun neuvo: ota sun paras frendi meggeen, siis sellanen, jol on fiude, joka suostuu oleen yhen päivän dokaamatta ja roudaan sua baarist toiseen, ja joka sietää sua, ku sä öriset flänässä, ihan posket täys. Aika rehvakas murjasu. Mitä sulle tulee tost mieleen. tai futaat tyhjää, ku sä rupeet näit jutskii duunaan. Jotain kuiteski. Kymppikerhoon kuuluminen meinaa et sä oot bylsiny flygarissa, ku se on reissukorkeudes, noin kymmenes kilsas. Siinäki on kyse duunaamisest. Varmaan snadissa skrivattu Sit tosi möhlä ja frekki ja älyvapaa limboilu: MEE JOHKI STAILIIN RAFLAAN, SKRUUDAA JA DOKAA, JA HÄIPPÄSE BUNGAAMATTA. Vielä yks elämänfilosofinen kysymys: Mitä sä oot funtsannu duunaa ennen noutajaa. Mut sit siel on keisejä, joihin ei mun mielest oo mitään zargoja, niinku et FLYGAA STRATOSFÄÄRIIN ja OO TSIIKAAMAS KU HÄRMÄ FINSTAA FUTIKSEN MAAILMANMESTARUUDEN. Et niinku omalla riskillä, etkä tuu sit spiidaan, ku oot ihan stritissä. Samal voisitte funtsii sen reitin sellaseks, et siin viidentoist huikan jälkeen lähellä on lasaretti, jossa sulle voidaan työntää letku lutkuun. Loppuu Lapualla kirkon kupeeseen.” Sen mä oon skujannu montaki kertaa. Mä en montaa bointsii jakais siitäkään, et JÄRKKÄÄ HIMABILEET KU FOSSIILIT ON VEKS tai siitä et FIKSAA ITTELLES PORTTARI JOHKI RAFLAAN. Vai onks se. Mutsi ja faija ei siihen ihan ylettyny, mut kai ne mulle aika priimat geenit järkkäs. TSILARI 3/2017 29 TsilariTaitto_3-17016.indd 29 13.6.2017 13.32. Toinen jutska, mikä mul on ollu jo pitkään duunin alla: ELÄ YLI SATAVUOTIAAKS. Mä ku oon teini-ikäsest skloddist asti haaveillu, et mä viel skujaan fiudella Jenkkilän halki Nykistä Friscoon. Get your kicks on Route 66 Mitä tost kniigast 101 jutskaa, jotka kantsii duunaa ennen ku delaa, jäi niinku handuun. Mä ainaski slumppaan liianki usein sellast, mitä näin persaukisen ei pitäis ees funtsia ja mul on ollu montaki niin kämästä bilikaa, ettei niiden kans oo kiihtyny ku kuski. Treeniä. Onhan meillä tää oma 180 kilsan pätkä, jost Stadin Kundi Jussi Raittinen sjungas, et ”Orivedeltä se lähtee pohjoiseen. . Mulle tulee mieleen, et melkeen kymmenen prossaa jengist flöittaa. Loppu on varmaan kii siitä, kuin paljon mä diggaan duunaamist. Joo, ja tohon nimmari alle! Iisei ja kinkkisii Niist sadastyhest jutskast, ku Richard Horne -niminen skrivaaja on haalinu nippuun, osa on härmäläisille liian iisejä tai ei täst maailmast ollenkaan, osa on ihan dillejä, osa juntteja, mut on siel muutama aika vänkä juitsu, mitkä vois pöllii, duunata ja sit brassailla kuin rajuu kundii tai friiduu sitä ollaan. Härmäläisille ihan liian simppeleit rastei on NÄÄ REVONTULET tai MEE SIMMAAN NAKUNA. Siin kohtaa kelpaa mikä vaan, niin ku esimerkiks MONOPOLI-PELIN BAARIBONGAUS. Siis joka kymmenes leuhkii, et ne on duunannu flygarissa. Pluggaaja valkkaa. Jos ei oo posketont tsägää, tarttee todella diggaa duunaamist
Mut nyyaa on tokas kerrokses oleva staili juhlatila Ekberg Extra. Ja friiduille oli duunattu viel oma valosa huoneki ja siel sai sit rauhas bamlaa omii juttujansa. Kuppilaa diggas varsinki Stadin friidut. Vieläki Ekbergit pitää tärkeenä sitä, ett bregut ja baislarit duunataan samas mestas, mis niit blisataan. Skrivaa niistä Tsilariin! Slangijengi lysnaa Maj-Len Ekbergiä juhlahuoneessa. Dirikana on Maj-Len Ekberg ja jo viides polvi on messissä duunissa. Sen näkee vaik siit, ett Ekbergil on kolme leipurii ja viis kondiittorii, ku yleensä on toisinpäin, ett leipureit on bulimmin. Suosituin bregu on Basel. Varsinki aamiainen ja lounas on suosittui. Muutokset 50-luvul Vuonna 1932 kahvila bytskattiin katutasoon. Ja kaikki, mitä duunataan, duunataan aina parhaista raaka-aineista. Siel on oma snadi uuni, mis ne paistaa breguu. Nyya juhlakerros Leipomo ja konditoria on edelleen Ekbergin ydintoimintoi. Mut kahvilast saa sillonki tuoretta kamaa. Ainoostaan vitriinit ja osa kalusteist on bytskattu nyyiin. Alun perin kuppila oli tokas kerrokses leipämyymälän yläpuolella. Siihen Ekbergit on saanu reseptin sveisiläiselt leipurilt ja se on palkittu maailman parhaana leipänä. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT valmiit tuotteita eri puolille Stadii vaan ne saadaan suoraan uunista joko buidun vitriineihin tai kahvilaan. Jos haluu herkutella Viikonloppuleiväl, ni sit pitää käydä, ihan niinku bregun nimi kertoo, slumppaamas sitä viikonloppuna. Se on melkein jo baislari, ku siihen käytetään rahkaa, manteleit ja aprikooseja. Tuoretta breguu leivotaan aamusin, leipureittein duunipäivä börjaa neljän tienoilla. Ei tartte roudaa Ekbergin bregua ja baislareita Stadin maisemassa raflat ja kuppilat vaihtaa nimee siihen tahtiin, ett välil on vaikee pysyy peräs. Ku leipomoo bygattiin, tehtiin käytäväst tarkotuksel vino kohti buiduu, ett oli iisimpää kärrää painavii bregulastei buiduun, ku oli snadi alamäki. Onks sul kliffoi muistoi Ekbergistä. Sen voi varaa omiin bileisiin. Leipomo ja myymälä on boses sunnuntaisin. Foto: Virve Kuutar. F redrik Edvard Ekberg öpnas snadin leipomon vuonna 1852 Krunikassa. Sillonhan ei raflaan päästetty friidui ilman kundei. Tuoretta breguu joka päivä Kahvila on nykyään auki seittemän päivää viikos. Kliffaa testaa uusiiki mestoi, mut onneks on kans niitä, mis perinteet säilyy. Buli remppa oli 50-luvun alus ennen olympialaisii ja siit asti se on pysyny samas stailis. Foto: Ekbergin kuva-arkistot. Vuonna 1862 sil oli eka kuppila Aleksil. Baislareil onki tärkee rooli. . Ei uskois, ett tuotantoo on viel niin keskustas, funtsas slangijengiläisetki, ku pääs tsiigaamaan, missä bregui ja baislareita duunataan. Mestan valtti on tietty kans omien kondiittorien baislarit. ja siitä, mitä emäntänä toiminu Maj-Len Ekberg meille bamlas. Sielt flytattiin Keskuskadulle, mihin bygattiin oma komee kahvila ja leipomo. Nykyses mestas Bulevardil Ekberg on ollu jo yli 100 vuotta. Stoorissa on infoo slangilaisten vierailulta Ekbergille 26.4. Sitä duunataan vaan torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin. Tarjoilut saa tietty Ekbergiltä, sinne voi tilaa joko kunnon safkat tai sit borgat ja baislarit. Aluks snadimmas, mut vuonna 1915 rakennettiin bygga, mis Ekberg nykyään sijaitsee. Bulevardil kaikki Samas byggas on kaikki tuotantotilat ja gartsan varressa viel staili kahvila. Lafka on edelleen saman perheen handuis, omistajana on Otto Ekberg neljännessä polvessa. 30 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 30 13.6.2017 13.32. Ja lamput on edelleen Paavo Tynellin 50-luvul suunnittelemat. Yks niist on Ekberg. Tuoleist ja pöydistki suurin osa on 30-luvun hankittui
Ja sit nää miljoonan ruplan aivot kekkas, et tähän flekkikseen kantsuuki treenaa stikkaa pänikkä gasoo. MÄ TARKOTAN nyt sitä liksapapruu, jonka mä skuffasin latomon fakulle. LATOMON STREIKKI Ja sit alko kans tää helvetin lokomotiivi kiitään sellasta spiidii, et alko meikääki huimaa. Sit vaan, yks keissi johti toiseen ja kohta hokattiin, et oltiin jättämässä dedlainii, näitten feikkiprobleemien fiksaamiseks. Ja sit alko kans tää helvetin lokomotiivi kiitään sellasta spiidii, et alko meikääki huimaa. No, me kaikki alettiin brassaan, et jukoplivit, jos joku saa, niin muille kans. Ku tätä liksajuitsuu ei julkisesti jänänny käyttää streikkipelotteena, niin tää revoluussonipoppoo päätti skuffaa hemohessinä vaik latomon ilmanlaatuu, pesuhuoneen tippuvaa vodahanaa, välskärintuvalle pääsyy, pomojen tuilua, luottamusmiesjengin kuukausikokousten hillomunkkien laatuu ja kaikkee muuta tällasta feeluu skeidaa. Pantiin nimii paprulle ja mä roudasin tän paprun fakun koppiin. Joka duunimestassa stendaa flekkiksii, mut ne yleensä kyl pamlaamalla pystyy handlaa. ym. Se tais silloin olla, ku mä ekan kerran epäilin mun tsargoja, joskus lyftaa itteni fakukastiin. Mut miten sit kävi. Mut liksoista, niistä ei pomot pamlannu tietty mitään. Me konelatojat dokattiin aamutsufet ja pamlattiin kaikkee skeidaa. Siks ku ne veti roolii, et ei niistä ollu kukaan ees kaveerannu, ainaskaan julkisesti. No, se varmaan sit, joteski jeesaa jonkun epätoivosta sieluu. No, nää duunatut fiksaukset ei jengille riittäny, ku kaikki kai jo oli hinkuna venannu, et liksat kyl lyftaa. Tää mun papru, ku tuli Usarin luottamusjengin tietoon, varsinki, ku tää stallarisiipi siitä kuuli, niin alko tapahtuu. Joskus sit taas on jengii, jotka tykkää näitä notskeja blosaa bulimmiks. Ja joteski me duunarit ei vaan hokattu, miten tää äärijengi meitä raskaasti kusetti. Tästä alkaa revoluusseni. Ja sit tää kolmen viikon streikki alko. TÄÄ MARA, ku sen paprun lesas, niin se tsiigas mua snadisti säälivästi ja lausu, kuolemattoman sitaatin maailman kirjallisuudesta, et kundit, kundit hei, tää teidän juitsu, on ku Munchausenin taistelu tuulimyllyjä vastaan. . No, ihan poskoij, mä utelin kafruilta, et jos saamaan rupee, niin hinkuisko joku muu kans. No, mähän ekaks skäfästi mykistyin. Sit mulla pamahti mieleen, et mä dallaanki kaveeraan Maran, latomon faktorin kans, et jos se vaik stikkais meitsille snadisti lisää liksaa. Tää oli niille, ku panssarilaiva Potemkinin skotet. Ei helvetti, tää näin pitäny skulaa. Usarin eka tappiovuosihan oli 1959, joten varmaan fyrkkaa, ei firmalla ollu bulimmin enää jengille dilkkaa. No, tää snadi, mut vetin styrkka stallarijengi starttas funtsiin, et täs ois sit vihdoinki tää niitten buli tsargo duunaa Usari konkkaan. Ja siitä se roihu sit starttas. Tartti varmaan alkaa lesaan, noita tseehoveita ja dostojevskeja, et jos vaik sivistyis. Sit mua alko hintsusti vaivaan, et jotain tuttuu kyl, mut skulasko toi sitaatti, ny ihan noin. Sen piti olla, vaan yks dorga tsoukki. JASKA KOROMA TÖLIKÄN KUNDI S e oli yks lauantai aamupäivä, Usarin latomossa. Hanat korjattiin, hillomunkkeihin stikattiin tuplahillot, välskärintupa alko skulaa ym. stadia stailisti TSILARI 3/2017 31 TsilariTaitto_3-17016.indd 31 13.6.2017 13.32. Ja sit kävi, niinku ei pitäny
SLANGIJENGI TsilariTaitto_3-17016.indd 32 13.6.2017 13.32
ARNO SOISALO Missä tää staili bygga sijaitsee. 10. Vastaukset sivulla 36. Talossa majailee tällä hetkellä mm. Kuka komisario selvittää rikoksia Helsingin alueella Jarkko Sipilän teoksissa. Onneksi olkoon! Vastaukset viimeistään 15.7.2017 Paras, tyylikäs ja poikkeaa muista stärästi. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n palkinto. Seuran 100-vuotisjuhlia vietettiin 31.1.2017. Suomen Sukututkimusseura ja sen kirjasto. Mikä nisäkäs on kuvattuna Eläintieteellisen museon ulkopuolella seisovassa veistoksessa. 6. Kun aloittelee oman sukunsa tutkimusta, kannattaa piipahtaa siellä kysymässä neuvoja. / På vilken gata öppnades Helsingfors första folkbibliotek 1881. / Vilken anrik kappaffär i Forum fyllde 60 år 2012. STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Minkä kaupunkien välillä kulki ensimmäinen rautatie 1862. 7. Sendaa vastauksesi Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki tai sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi. Näin välttänee yleisimmät ”sudenkuopat”, joihin saattaa pudota kokemattomuuttaan. Mikä kulttuurikeskus sijaitsee Puotinharjussa, lähellä Itäkeskuksen ostoskeskusta. 3. / Vad heter gatan som går under Havshagen. Mikä 1910 rakennettu käytävä yhdistää Kaivokadun ja Aleksanterinkadun. Mikä arvostettu takkimyymälä Forumissa täytti 60 vuotta vuonna 2012. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. / Vad heter passagen från 1910 som förbinder Brunnsgatan med Alexandersgatan. / Vad heter kulturcentret som finns i Botbyhöjden när Östra centrums köpcentrum. / Ett hurdant däggdjur finns avbildat på en staty utanför Zoologiska museet. / Vad heter Jarkko Sipiläs kommissarie som löser brott i Helsingforsregionen. TSILARI 3/2017 33 SLANGIJENGI TsilariTaitto_3-17016.indd 33 13.6.2017 13.32. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. / Vilken rörelse arrangerade det så kallade Bondetåget till Helsingfors i juli 1930. Mille kadulle avattiin Helsingin ensimmäinen julkinen kirjasto 1881. Fotoskaba 2 / 2017 vastaus Kysymyksessä oli kansallisromantiikkaa edustanut ”tipujen” koristama talo, joka sijaitsee Kruununhaassa Liisankatu 16:ssa. 8. 1. Mihin tavarataloon liittyy kampanja 3+1 Päivää. Kirjastokin on tutkijoiden käytössä. Tsilarin 2/2017 fotoskaban arvonnassa finnas Esko Helin. / Med vilket varuhus förknippas kampanjen 3+1 Päivää. Mikä katu kulkee Merihaan alitse. Mikä liike järjesti niin kutsutun Talonpoikaismarssin Helsingissä heinäkuussa 1930. Kortteli on nimeltään Villisika. / Mellan vilka städer gick den första järnvägen 1862. 5. 4. 9. 2
Oppaamme Jarmo Niemisen kanssa reissuun suuntasi 64 slangilaista. Musajutskii ja vähän muutakin Toukokuun alussa sjungattiin kolmasti mutseille. Toukokuun aikana järkättiin myös Kaisiksessa jortsut ja samana iltana Paunosen Heka myi slangisanakirjan uusintapainosta. Vastaavia slangikierroksia duunattiin keväällä useampiakin. Leena ja Pia ostamassa Paunosen slangikirjaa Kaisiksessa. Foto: Virve Kuutar. Stagella sjungasivat nuoret Tom Eklund ja Enna Henriksson sekä konkarit Vesa Nuotio ja Pepe Willberg. MARJUT KLINGA Slangijengi joras, sjungas ja dallas pitkin saaria Kevät on ollut erittäin vilkasta aikaa monellakin tavalla. Foto: Marjut Klinga. Kukituksesta dallattiin Työväenasuntomuseolle, missä Herlevin Masa veti slangiopastuksen. Viikko huipentui Työläisäitipatsaan kukitukseen, jossa Harri Saksala piti puheen äideille ja yhdessä sjungattiin Äidin sydän -kipale. Tsyrkassa jengiä oli nelisen sataa. Ja jotta elämä ei olisi pelkkää sjungaamista niin duunattiin redu saariin teemalla Kapinaristeily. Kesäänkin mahtuu monenlaista kliffaa hommaa, joista lisää tapahtumakalenterissa. Kiersimme Santiksen, Vallisaaren, Kuninkaan-saaren ja Suokin kuullen Suomen historian kannalta liian vähälle huomiolle jääneestä Viaporin kapinasta. Jeesaamassa: Jenny, Tuula, Jorma, Ritva, Pia, Selja. 34 TSILARI 3/2017 SLANGIJENGI TsilariTaitto_3-17016.indd 34 13.6.2017 13.32. Ja samalla viikolla myös sjungattiin kimpassa kuoron kevätkonsertissa. Konsertin juonsi oma jäsenemme Sebastian Sebu Rejman. Foto: Marjut Klinga. Tuomiokirkko, loppulaulu Enna, Pepe, Leena, Tom. Foto: Marjut Klinga Harri bamlaa mutsienpäivänä. Lapinlahden sairaalassa yhdessä Klubitalon kanssa ja samalla viikolla Tuomiokirkossa, jossa puheen äideille piti Stadin Friidu 2016 Leena Uotila
. TSILARI 3/2017 35 SLANGIJENGI TsilariTaitto_3-17016.indd 35 13.6.2017 13.32. Yhdistyksen lahja Saurille kaupungintalolla. Ideoita tulikin rap-skabasta olutteemaan ja kaikkea siltä väliltä. 55 ¤ Urheiluhallit, 09-34 88 600, www.urheiluhallit.fi . Valtuustosalissa kuunnellaan Sauria. Foto: Marjut Klinga. Ajatuksena oli tarjota vuosien aikana vapareina toimineille lounas ja tutustuminen Kaupungintaloon. normihintaisista tuotteista -15 prossaa Natsa-klubi, Kasarminkatu 40, www.natsaklubi.fi . Jäsenetuja 2017 Bulevardin klinikka, Bulevardi 22, Puh. normihintaisista tuotteista -5 prossaa Hytösen Puoti, Hesari 19 ja Mansku 19 . Muista ottaa jässäri messiin. Stadin Kundi 2016 Pekka Sauri Viime vuonna valitsimme Stadin Kundiksi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin, jonka pesti Stadin duuneissa loppui 1.6. Kysyimme palautetta toiminnasta ja eniten tykkäyksiä sai Mutsi on bestis -konsertit sekä Hamina Tattoo eli musasta me digataan. Mutta vaikka pesti sluuttaakin ei Stadin Kundin rooli lopu. Laboratoriokokeet -10 prossaa . klubi-illoissa liput 20 ¤, norm. Saksalan puhe. 09-68 11390 . Tästä saimme taas stailin esityksen, kun Pekka suostui heti pyynnön saatuaan kierrättämään slangilaisia ”talolla” ja myös järkkäämään kokoustilan tsufeineen. Foto: Marjut Klinga. Toimistomaksut 5 ¤, oikea hinta 18 ¤ . 25 ¤ Sauna Hermanni, Hämeentie 63 . Punkkirokete 45 ¤, norm. Vuosia sitten järkättyjä perinnepäiviä kaivattiin, mutta muuten jengi oli kutakuinkin tyytyväistä tarjontaan. saunailloissa maksuton pyyhe ja muut peseytymisvälineet Tsekkaa taas seuraavasta Tsilarista nyyat jäsenedut. Jäämme mielenkiinnolla venaamaan mitähän sieltä suunnalta vielä kuullaankaan. 10 kerran uintisarjakortista -10 prossaa Ruohonjuuri, www.ruohonjuuri.fi . Nuorten jäsentemme Emmi Sulanderin, Valtteri Hellgrenin ja Joose Kyyrön kanssa ideoitiin heidän ikäisiään kiinnostavaa toimintaa. Messiin kutsuttiin myös henk.koht alle 35-vuotiaita jäseniämme, joista 3 vastasi kutsuun
. Asia kyllä tsennattiin, mutta yhtäkään kuvaa ei näyttäis säilyneen edes malliksi. 6.Lapuanliike / Lapporörelsen. . Jos sä haluut ehdottaa juttuu siihen, sendaa se toimitukseen 15.7.2017 mennessä. Jutut julkastaan skrivaajan omalla nimellä. Alunperin se oli Athena – Eerikinkadulla. word, odt, ei: pdf): tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa se koneella ja sendaa toimituksen postiosoitteeseen Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. SKRIVAA TSILARIIN! . Kahvipakujen bilikakuvat Edellisessä Tsilarissa oli kliffaa jutskaa bilikakuvista, itsekin niitä muutaman aikoinaan keräsin. Niistä kannen skabareist tsennas heti keulil olevat Mersu ja Jaguar, kolmas olikin harvinaisempi Pegaso. Mullakin on jäljellä toi OKAn kansio, mut valitettavasti se Schucon skabari on vuosikymmenten aikana kadonnut. 7.Helsingin ja Hämeenlinnan / Helsingfors och Tavastehus. Niistä kaikista oli omat OKAn kortit . 10.Stoa. Seuraava Tsilari 4/2017 ilmestyy. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Jokaisen Tsilarin sivun alamarginaalin on painettu numero ja vuosiluku. 4.Hirvi / Älg. Yleisesti taidetaan funtsii, et bilikakuvia alko tulla vasta 50-luvulla. Stadifroogis vastaukset / svaren: 1.Kari Takamäki. Se kansikuva on muuten mun faijan Ekin duunaama. Yritin netistä hittaa aiheesta lisää infoo, mutta huonoks jäi lopputulos. ARSKA SOISALO 36 TSILARI 3/2017 TsilariTaitto_3-17016.indd 36 13.6.2017 13.32. 8.Citykäytävä / Citypassagen. Toimitus voi lyhentää stoorei. TERVEISIN TIMPPA MATTSSON Feelu Tsilarin 2 alamarginaalissa Päivittäessäni leikekokoelmaani hiffasin snadin feelun, joka oli sattunut Tsilari 2 / 2017 kohdalla. 3.Ajatar. Leike on Uuden Suomen sunnuntailiitteestä 40/1938. VANHA STADILAINEN Viime numerossa oli Pluggaajat-palstalla Risto Sandstedtin kliffa stoori kahvipakettien skabareista. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarista, Slangin tapahtumista ja reduista ja vaik terveisii sun frendeille. . Mutta Orion-niminen leffa oli vielä krigujenki jälkeen Annanja Kalevankadun hörnassa. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Mä kuiteski minnasin et mullahan on joku gamla mainos asiasta jossakin jemmassa, niin ku sitten kovan tsökaamisen jälkeen ilmenikin. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkillä, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Sendaa sun stoori Tsilarin toimitukseen muokattavana tekstitiedostona (esim. HANNU NYBERG Orion krigujen jälkeen Tsilarissa 1/2017 oli story Orion-leffasta. Me julkastaan stoorei Stadista ja Stadin slangista. Nyt oli käynyt niin hassusti, että numerossa kaksi oli alareunassa 1 / 2017, eikä 2 / 2017. 9.Haapaniemenkatu / Aspnäsgatan. 5.Sokokseen / Sokos. Tai voit froogaa juttui Stadista ja slangista. 2.Rikhardinkadulle / Richardsgatan. Kun tarkkaan tsiigaa niin oikeassa alakulmassa on Ekin signeeraus. Enempi kuiteski innosti stidietiketit, niitä kun hittas ilmaseks
BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Uintietu -10 % Skutsarin kyltti Muistaaks joku vielä tätä kylttii. Se sendas nyt lodjuistaan hittaamiansa brenkkuaiheisii pilapiirroksia. . Oisko se joku OoPee tätä nykyä. TsilariTaitto_3-17016.indd 37 13.6.2017 13.32. Faijavainaa muisteli Malminrinteessä joskus viimevuossadan alkupuolella ollutta "siirtomaatavarahandelia" niinku silloin sanottiin. Jengii nauratti toi paatoksellinen sävy ja se, ettei se teksti oo kovin vahvaa mainosta. Ja kun sekatavarakauppa piti skrivata neliönmuotoiselle lätkälle,siinä luki: SEKATA VARAKA UPPA Tän idean on sitte pölliny Trafi, jonka logosta voi lesata tekstin: Liik enne vira sto. Toikin pankki on bytskannu nimeensä ainakin sata kertaa sen jälkeen. Tai TakaTöölössä, jossa mun jo sukunimenikin mukaan tarttee budjata. PEKKA TAKA Jallun pullopostia Tsilarin taiteilija Jallu Koski oli pitkään duunissa Alkossa. . Kauppias oli hiffannu sopivan plootunkappaleen, johon se oli kai itte duunannu tekstin. Tottahan se kai olikin, päinvastoin kun muuten iso osa mainonnasta. Tällai Tölikässä. FREESIN KLIFFA. Se oli skutsarilla fönärissä Mansku 25:ssä aika kauan. Näitä vanhoja hienoja mainoksia on eri puolella Stadia eri tavalla haalistuneina tai kuluneina näkyvissä. Ihan ton skutsarin vanhan mestan naapurissa siinä Sallinkadun kulman liikelukaalin ikkunoissa on Helsingin Osakepankin snygisti duunatut tekstit. Pläägiä ei täällä saa pysyvästi kondikseen. Jallu piirtäny Alkon lehteen Pullopostiin. Vodkaturistit
Mä sotkin fillarill seuraavaan mestaan ja sielt löyty mesu. Mut ensin piti hiffaa, et se tyyppi ku istuu skobes on varmempi nakki, ku se ku käy kyyläämäs ympäri mestoi. Eli ei muuta ku Hermannii, joss siihe aikaa toimi sellane asfalttifirma ku Cultor. Lopult mun vieres yks hemmo nosti handun ja voihkas varovaisest, et kyl tääl taitaa olla. No sit ei varma oo duuniikaa näkyvis, sano jätkät. Siin oli sit se kaivattu kolamiäs. Ois pitäny hiffaa et jonku verra kandee aina flöjttaa, jos haluu mestoille. Tulin takas skobelle ja sanoin et äijää ei näy. Ei tarviinnu runoilla jotai ceeveetä tai muuta legendaa. Nää rekryjututki suju paljo liukkaammin. Mä väsäsin koristerapparin appari-anterona friisei yhen eiralaise tönön räystäänreunaan. Tai no ei aina sitäkää, mut me opittii. Oli siis iha eri lafka ku se, joka myöhemmi duunas sokerii juurikkaist ja sit plisattii tanskalaisille. Ennen Stadis byggattii aina jotai tönöi ja raksoil tarvittii varsinki kesäll paljo jengii hanttihommiin. YHES PAIKKAA mesuu ei näkyny omas skobes ja duunarit käski hakee sitä jostain valuhommist sielt raksalt. KESÄDUUNI HAKUSES Kaikki tsennas siihe aikaa, et ihan raksapuole kingejä oli asvalttijätkät. . RAFU NYBERG B.WISSER Osuu asian ytimeen, stadi on snyki talvellakin! TsilariTaitto_3-17016.indd 38 13.6.2017 13.32. Oli siel duuniiki ja iha nastaa sellast. SEURAAVA KESÄ oli tarkotus sihtaa viäl ylemmäs. Kaikki tsennas siihe aikaa, et ihan raksapuole kingejä oli asvalttijätkät. N ykysi skideil tahtoo olla kesäduunii aika sniidusti tarjoll. Sille stikattii lapaan staga, jos oli pääss poikittain lauta, jolla piti skuffata reunoilt irtotavara ränniin jyrän edest. No mä dallasin ympäri mestaa ja etin. Tsiigattii huuli pyöreenä toisii et mikä helvetin kolamiäs. Jonkin sortin kesäduunin kohokohta seki. No, onha se tietyst rankkaa duuni säiden armoill, mut fyrkka tasottaa kummast kartsaa. Välil riitti ku vaa tuli mestoille näyttää naamaa ja kysyy mesult et onks duunii. Ne veti ainaki tuplasti liksaa, ku vertas tavallise byggan tariffeihi. Siin me stondattii aamul rivis kymmene karjuu, ku mesu tuli froogaa, ett onks jengis yhtää kolamiestä. Siihe katkes mun uraputki ohituskaistall. Ja sehä oli just sitä mitä me osattii
Stagella mm. la klo 14 Kuoro Vuotalossa. Täynnä. 21.10. to klo 18 Kuorojen kierros. Byroo kertoo lisää. Slangikuoro ja SMG swing-orkka. Syyskuu 2.9. 3.9. 15.10. SLANGIJENGI TsilariTaitto_3-17016.indd 39 13.6.2017 13.32. Aihe avoin. Ilmoittaudu byrooseen. 13.9. Ota kamera messiin. Stadin Slangi ry järkkää . Espanjan redu TÄYNNÄ. to klo 18 Taiteiden yön startti Valkka vapisee Paavalin suojissa 2. 21.9. Harri Saksala, Dumari ja OlliBull. Voima-tasapaino ja kuntosali. Osa fotoskabaa. 19.10. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus . su klo 11 Slangimessu Meilahden kirkolla. Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. 26.8. Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 300 €. Libarit byroosta. 29.7. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. muutos (muista jäsennumero) Jäsenmaksu 33 € vuonna 2017. 17.8. to klo 18 Kaisiksen kniigatreffit. Kysy libareita byroosta. Libarit 5 €. Libareita byroosta. to klo 18 Suuri slangi-ilta Kaisiksessa. ke klo 18 Viihdekonsertti Kaisiksessa. Muutokset ohjelmaan mahdollisia. kysy peruutuspaikkoja. la klo 11 Saaristoredu Isosaareen Jarmo Niemisen opastuksessa. to Teatteriredu Avoimet ovet teatteriin Ewa W. Sisältää opastuksen ja lounaan. Alle 18-vuotiaat 5 €. . Heinäkuu 25.7. Libarit 10 € byroosta. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . esitykseen. ti klo 19 Stydi klubi-ilta Korjaamolla. 24.8. 6.9. Elokuu 15.8. Kysy peruutuspaikkoja. Tsekkaa byroosta 045-186 7238. ei bungaa mitään. su klo 14 Kuoro Vuosaaren merimieskirkolla. Lokakuu 5.10. Slangibändi, stadivisaa, Saksala ym. la klo 10 Örön redu. to klo 18 Kaisiksen treffit. 22.10.–30.10. . Lähtö Hakiksen rantsusta ravintolalaiva Väiskin luota. la klo 19 Liemola 80v konsertti Savoyssa. 12.10. Bungaa 45e. Kysy byroosta libareita. 31.10. ti klo 19 Teatteriredu Tukkijoella esitykseen Hietsuun. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. ke klo 10 Tutustumispäivä Pasilan urheiluhallilla. . ti klo 18 Brander-dallaus Hakiksessa ja Krunikassa
Se mikä eilen viel oli iha kuranttii kamaa voi tänään olla täysin förbii. Nyt on vähä joka nurkall tarjolla näit Alepan fillareit, nii ei tartte edes nyysii. Jos fiudel pitää tsöraa, nii tosi stadilane suhaa takapenkiss mittarill. Tai jos ei massi riitä, nii otetaa fillari alle. *1239952332017* Ota putkikameli alle, jos ei hotsita dallaa Siisti kyyti on taitolaji ja se elää ajass. Viel pari vuott sitte kovin sana oli nyysitty jopo. Esimerkiks jenkkirassit on kovaa valuuttaa jossai Forssan Piknikill, mut nii laast siison et ei kukaa stadilaine kehtaa enää näyttäytyy sellasell ku korkeintaa kerran kuuss Handelitorill parkkiksell. Ja silti style on ihan tapissa. TsilariTaitto_3-17016.indd 40 13.6.2017 13.32