Tsilari 3/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 8 € STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI DORKIEN PALUU. Nro 3/2021 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 26
Jos tää Tsilari on dilkattu sillo ku piti, jouluaattoon on puol vuotta eli 183 yötä! Mä oon rundannu Stadis ja täs huudeil joka joulu bulisti yli puoli vuosisataa – paits et viistoist jouluu meni Japanis. on bulein Stadissa ikinä järkätty kuvataidehäppeninki. Stadin Musataloon flygaa yli viissataa duunii skideilt yli neljästkymmenest maast ympäri boltsii. Nyt kantsii buukkaa joulugubbe etävisiitille. Stailit friidut diggaa glaidui kledjui. Ja duunei voi tsiikailla, buukkailla ja slumppailla. Freda 33 Ku skidit smoglaa ja ritskaa, fossiilit diggaa kybällä. Sit ku skidit duunaa arttuu joulugubbelle, ne voi olla saleteis, et äbaut 7 miljardii tyyppii komppaa. Musatalon dörtsit on auki joka päivä aamust iltaan, eikä hengailu bungaa mitään! Tsembalot järkkää Santa Claus Forever Oy. Kyl te sen tsennaatte: joulugubbe Pakkanen, 050 59 259 64, santaclaus@kolumbus.fi Rajaton luovuus – skidit sen handlaa! Joulugubben kloku on aina oikees. KIDS2SANTA2021 15.11.–12.12. Skulaa joulugubbe Pakkaselle 050 59 259 64 tai stikkaa meilillä santaclaus@kolumbus.fi Buukkaa etägubbe himaan ajoissa!. No diggashan ne eikä tarttenu ryysäillä liikenteen seas, eikä aikataulu sliirannu sekkaakaan. Viime jouluna mä koklasin, et diggaaks skloddit ja fossiilit, jos striimi vie mut tripeille mun kammarist niiden himaan ympäri boltsii
38–39 Slangijengin vuosimöötti TSILARI 3/2021 3 VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Pääkkäri 6 Yhteystiedot 7 Lööppi 12 Breivi sankareille 24 Stadin Syke 36 Slangi blisaa 37 Skabat 38 Slangijengi 40 Pluggaajat 43 Slangi järkkää Stadin Friidu ja Stadin Kundi 2021. s. – Hellgrenin deittikorneri 28 GAMLA SLANGI – Pari breivii rindikselt s. 8–11 Stadin Friidu ja Stadin Kundi 2021 on valittu! SISIS Stadin Friidu ja Stadin Kundi 2021 sai snygit plaggarit, mis on Branderin fotot.. Foto: Raimo Kuitunen. – Pakkasen lista 26 STADILAINEN REHUPUNTTI – Jormanaisen laiffii landella 35 KOLMAS POLVI STADISSA – Moll skrivas Aarost STADI JA SLANGI 30 VI HÖLL PÅ Å TRÄNA – Nybergin sveduslangi 32 STUBUT – Palmisen sensuroidut STADIN MESTOI JA PERINTEIT 14 ITÄMEREN TYTTÄRET – Linna jututti Stephanieta 23 DORKAN PAPRUT TAKAS – Palminen vie meidät Mänttään 31 SPORADUUNII – Jalonen skrivas 42 KU EI OO PURJE KONDIKSES – Nybergin B.Wisser KYLTTYYRI 18 KANDEE PLUGGAA – funtsaa Palminen 21 MITEN DEITTAILLAAN NYKYÄÄN. – Nyberg äänesti 34 HIMAKULMA KIVEN GARTSAL – Palander minnailee STADILAISIA 8 STADIN FRIIDU 2021 – Tammisto skrivas 10 STADIN KUNDI 2021 – Palminen jututti 20 KUKA FINNAS OLYMPIALAISIS. MINNAILUU 13 SUPA – Tervomaa skrivas 22 MUSIIKIN MAESTRO – Kolasen stoori Lasasesta 27 LAILLINEN VAALIVILPPI
Kova duuni Airilla tulee tässä olemaan, mutta hänellä tuntuu olevan kyllä aika hyvät suunnitelmat. Slangijengi oli pari vuotta sitte tsemppaamas Jaakkolaa et se sai tsögattuu fyrkat kasaan. Jos tanssisali oli tunnetusti nuhjaantunut ja tunkkainen, oli takatilojen kunto odotuksiakin pahempi. Airi Kallio bamlas, mitä se aikoo duunaa Kaisikses. länkytys-kortti ragee Tsiigaa vastaukset sivulta 41. MS KAISIKSEN REMPPA ALKAA! R estaurointimestari Airi Kallio (Tsilari 02/21) kutsui stadilaisia tsiigaamaan, miltä Kaisiksen kaaos näyttää. . Slangijengi suuntasi mestoille ja kuuli samalla, mitä on tulossa. Jätetään koko korjausvelka uuden omistajan vastuulle, ja se nostaa riskiä. Siin funtsataan mitä musa kertoo Stadista ja mitä nää styget merkkaa stadilaisille. MARJUT KLINGA Slangijengii tsiigaamassa, mitä Kaisikses tapahtuu. Fo to : Ra im o Gr an be rg .. Nyt Jaakkola on luvannu et tää 40 minsan filkka tulee ilmaseks slangijengin tsiigattavaks. Kallion Airilla tuntuu olevan landelaiseksi yllättävän paljon sisua, joka varmasti vie eteenpäin. Lisäksi hänellä on hyviä ideoita vaikkapa vapaaehtoisten käytöstä! Homma käynnistyy varainhankinnalla. Tsilari seuraa Kaisiksen muutosta Cajsan Helmeksi. VK Fo to : Ra im o Gr an be rg . Kuten kaikki tietävät, Stadin tapa päästä eroon hajoavista mestoista on myydä ne siinä kunnossa kun ovat puutteellisen hoidon jälkeen. Portaat vintille. Tarkotus ois järkkää syksyllä slangijengille oma leffamöötti! . 4 TSILARI 3/2021 SNADIT UUS DOKKARI STADIN STYGEISTÄ H uhtikuus tuli enskariin Suvi Jaakkolan ja Gennady Kurushinin dokkarileffa Lauluja Helsingistä. Slangiopen snadit Bonjaatsä nää
Noinki skloddiks se skrivaa stailii slangii, mitä tällanen fossiiliki bonjaa iisisti. Mikko on monipuolisesti slangidorka älykkö. Vaik sille skrivattiinki jo Dorkan paprut, joka yö se vaan tsiigas samaa roisii, märkää unta, et joku päivä siit vois viel tulla Tsilarin päätoimittaja. Duunaatte vaan sellast Tsilarii, ku ittekki diggaatte pluggaa!” Okei. Se on slangimaikkana työviksel ja duunas slangiproffa Hekan kans kniigan siit millai skrivataan snygii slangii. Siks ei mamoilla mekää. Se pluggaa pajalla suomen kieltä. Virve on ainoo friidu koko boltsil, jolle on skrivattu Dorkan paprut. MIKKO SEPPÄLÄ, takassingraaja, oli jo Mustosen Pemun aikaan toimitussihteerinä ja draisas sit koko balettii, ku muut lähti lätkii. KARTSAN PRESA FUTAA IHAN KYBÄLLÄ . Kartsan etägriinaus täytti koko kämpän: ”Hei, älkää ny jauhako tollast skeidaa. TSILARIN TÄÄ KOKO SHOW on kimpas duunaamist. . Mut meille jäi Kartsan presa. Se ei bamlaa göntsää selän takana, sil on skrebaa sleppaa koko shitti sun öögille. RISTO KOLANEN, kaikkien kulttuuritoimittajien faija. Se ku ei koskaan studannu tai spöijannu. Jos sattuu, et meil on skimbat ristissä, me funtsitaan: mitä mieltä Kartsa ois ollu. VIRVE KUUTAR (oikee sukunimi on hirveen vaikee: Obolgogiani) sinksas ny toimittajaks. NII, JA SIT MEIL ON TÄÄ ”PAHIS-PALMINEN”, jätkä mikä jätkä. Ne sendaa meille sveduslangii, jangsterislangii, minnailui, terkkui landelta, omii funtsauksii… TOIMITUSMÖÖTEIS MEIL ON AINA YKS SITSI LEEDINÄ. Ku ikäsä o skrivannu kulttuurist, sen klaaraa vaik öögat bosessa. Klaaras pestin tosi urheesti. Tohtorisjäbä haldaa kybällä Stadin hissan ja gamlan slangin. No, ny se on. Siin staijaa Varvikon Kartsan borsa. Risto oli edellisen Tsilarin päätoimittaja. Slangi on Valtsulle niinku fämilifeelu ja joka mestas se stondaa erilaisuuden flagu keulilla. Se on ihme blandis redii, lungii ja fittii tyyppii. No, ekaks meil on ihan nyya toimitussihteeri Tiina Linna, milleniaali lyyli, ihan täyttä jerkkuu. Pitäkää kii stetsoneist! Bulisti. Kartsaa me ei saatu takas, ku se delas. VALTTERI HELLGREN on toimituksen maskotti. Tiina on viestintäniska. Toimitus skrivaa sellasii stoorei, ku ne keskenään päättää ja sit on buli jengi, ku jeesaa skrivaamal mitä itte diggaa. Edellises Slangin hallitukses se sai päheen lempi nimen: ”v****ileva teini”. Siit tulee varmaan jonkun lajin maailmanmestari, kuhan se ny oppii uskomaan itteesä. TSILARI 3/2021 5 M ä oon ihan fiiliksis, ku me on saatu takas buli osa Varvikon Kartsan aikasest toimituksest ja snadisti ekstraaki päälle. Yks vika Virves on: se hittaa mulkvisteistki aina jotain hyvää. Bulisti respektii! Me yritetään saada se viel bonjaa, et jos se skrivais slangii, stoorit ois stydimpii ku kirjasuomeks. Sepi SKUFFATAAN TSILARI NEXTILLE LEVELILLE PÄÄKKÄRI SEPPO PALMINEN Fo to : M at ti Sn el lm an. MILLANEN TÄÄ JENGI SIT ON. Me sauhuttiin, et millä helkkarin ilveellä me ny skuffataan Tsilari nextille levelille. Fantsuu et se dyykkas taas tikkana toimitukseen
Byroos päivystää Tarja Valli, joka hoitaa toistaseks slangikamoi. 045 186 7238 Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Mikko Seppälä Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n Jäsenja tiedotuslehti 26. Byroo Risto Lindgren, Talouden hoitaja jäsenrekisteri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinslangi.fi, 045 186 7238 Byroo on boses heinäkuun.. Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 15–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238. 6 TSILARI 3/2021 www.stadinslangi.fi HALLITUS Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto, varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Mikko Seppälä, sihteeri mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Valtteri Hellgren, tiedottaja valtteri.hellgren@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Matti Herlevi, varajäsen hm.herlevi@kolumbus.fi Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset
Mut kansanmelodia siis, ja sehän meille sopii, eiks vaan. Mut jebu, monenlaista kundia ja friidua löytyy. Pääjuitsu et skole oli slut! TOI SUVIVIRSIHÄN on alkujaan Svenskeistä, 1600-luvun lopulta. Svenskeissä sen skrivaajana on pidetty pitkään jotain Kolmodin-nimistä heeboa Visbystä, Gotlannista, siltä saarelta siis. Niinku esmes se et aamul saatto goisaa niin pitkää ku huvitti ja sitä rataa. Runoilija P. Suvivirttä tietysti, mitäs muuta. Mustapää on skrivannu joteski et ” Suvivirsi on virsistä suloisin”. Joku on nimittäin snadisti tutkinu asiaa ja hiffannu et melodia taitaakin olla vanha kansanmelodia. BULIT ONNITTELUT vuoden 2021 Stadin Kundille Eerolle ja Stadin Friidulle Hannalle! Niin gimis on Stadi! Ja kliffaa kesää kaikille! . Just niin, ja skolelaukku stikattiin saman tien nurkkaan ku kaikkee kesiskliffaa oli luvassa. Ne on sun omia tsibunoitas. Eli pidetään jatkossakin mökää eikä päästetä päättäjiä höliseen ihan slööberiä, eiks jeh! SLANGIN MITTARIIN on kertynyt jo sen verran aikajanaa, et erään asian suhteen voi jo bamlata snadisti perinteestä. Mut ei kuulemma pidetä oikein enää. Jos mä nyt tsiigailen vähä taaksepäin ja tsekkaan valituksi tulleiden nimilistaa, niin täytyy sanoo et aikamoisesta persoonagalleriasta on kysymys. Täällä Härmlandiassa me muuten plokattiin virsi meidän omaan virsikirjaan tosi vikkelään eli heti 1700-luvun alussa. Eikä mitään väliä vaikka spettari ei ollu ihan semmonen ku mutsi ja faija olis toivonu. Se on tietysti Stadin Kundin ja Stadin Friidun jokavuotinen valinta ja tuloksen julkistaminen yhtenä vuoden parhaista päivistä eli Helsinki-päivänä. Voi olla. Ja lujaa hoilattiinkin. Ei oo yhtään kliffaa jos esmes lekuriinpääsyä pitää venata viikkotolkulla tai et skolelaisten juitsuissa kukkaronsuu on tosi supussa. TSILARI 3/2021 7 KESIS, VIRSI, KUNDI JA FRIIDU J okainen meistä minnaa, ku skole loppu ja kesis alko, ja sen mitä silloin hoilattiin. Mut kaikki me varmaan toivotaan, et tulos oli semmonen et perustason juitsut vois ehkä hoitua jatkossa paremmin. Siis niinku oikeesti. Jotkut on tuttuja jengille jo ihan valtakunnallisesti, jotkut taas ihan tätä stadilaista paikallisporukkaa. Mä en ala heti tässä kyseleen et et mites ne meni, ketä sä äänestit ja sitä rataa. Voi olla et kun sä pluggaat tätä juttua, kuntavaalit on heitsuli vei, ohi, förbi tai miten vaan. Hieno melodiahan se on, simppeli mut tosi staili. SIT ASIASTA viidenteen. Heh, heh. Hara BAMIS HARRI SAKSALA Jos mä nyt tsiigailen vähä taaksepäin ja tsekkaan valituksi tulleiden nimilistaa, niin täytyy sanoo et aikamoisesta persoona galleriasta on kysymys.. Tosi gamla biisi siis, kivikautinen melkeen. Se hoilaaminen oli vähä niinku jonkinlainen vapausriitti: päästiin vek skole-nimisestä vankilasta, ahtaiden seinien sisältä. Oisko sitä hyräilty ekana suomalaismetsissä (finnskogar)
Pois heitetty kertakäyttömaski gartsal on entinen spaddunnatsa, jonottajien turvavälit maalattu kauppojen kassojen eteen ja käsidesipullo venttaa lähes joka kaupan ovella muitaki ku kulmien deekui. Himassa faija, jumppamaikka ei sanakirjaa tarvinnu, ku antoi tulla täyslaidallisen gamlaa Sörkan slangii varsinkin innostuessaan tai kiivastuessaan. Muistona siit on tääl Stadin keskustas Ruttopuisto, gravis, minkä multiin stikattiin 1875 stadilaist. Riesa on meillä tuttu juttu jo vuodest 1754, ku musta surma riehu ja raivos ympäri boltsii. Vähemmän tiietään ihan privaatisti, mistä tää Stadin himojen kaapin päälle hypähtänyt daami on bygattu. Mut Hanna, ylilekuri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosastolt on tullu meiän olkkareihin pamisee tilanteest aina rauhallisesti, asiallisesti ja pelottelematta. Vaikk se ei tsennannu ennestään, mikä juttu koko homma on, se bamlaa, ett funtsi snadisti, mitä se meinaa. Ja kyllähän se sillä skidisti brassailikin kovien kundien tapaan. Hanna on paljasklabbine stadilaine, eikä turhii hötkyile. Mutsin hima oli ollu ruotsinkielinen, mutt sitä kieltä ei Hannan himas saanu bamlaa. Stadin Friidu 2021, Hanna Nohynek. Viel Mikä yhdistää Ragni Malmstenia, Anja Snellmania, Reiska Lainetta, Jörkkaa ja Hanna Nohynekia. Rajotukset, kiellot, kehotuksetkin tuntuu varmoilt ja uskottavilt. Ympäri Härmän Hanna tsennataan sen duunist koronan päihittämises. Mistä muusta jengi tänää bamlaa kuin koronasta, sen kiihtymisest, laajenemisest ja leviämisest. Siihen kyl Stadin Slangin lafkast löytyy useammanki sorttist bökkerii jeesaan. Peloton friidu oppi slangii jo pikkugiltsinä Hanna diggas kybäl, ku se valkattiin Stadin Friiduks. Fo to : Ra im o Ku itu ne n.. Se födas ihan Stadin ytimes, gamlal Kättäril Ullanlinnas, Neitsytpolun ja Tehtaangartsan kulmas, mutt Stadin maisema avartui verstaal pluggaamisen aikaan sentään jopa Rusalle saakka. 8 TSILARI 3/2021 STADIN FRIIDU SOILE TAMMISTO Stadin Friidu 2021 Hanna Nohynek T än vuoden Stadin Friidu, Hanna on näkyny julkisuudes enemmän ku moni estradien parrasvaloihin pyrkivä pikku stara. No se, ett ne on omilla aloillaan ja tehtävissään kunnostautuneita, tunnettuja ja arvostettuja kansalaisia. Täs on menos maailmanlaajunen vitsaus, mihin kuiteski onneks löytyy jeesii: rokotus. Ei ainakaan sokerista, sen verran pahas mestas se on viime aikoina ollu. Ennen kaikkee ne kuitenki on Stadin Slangi ry:n valitsemii Stadin Kundei ja Stadin Friidui. Pitääks haastattelut ja ohjeet antaa tästä lähtien slangil
Helsinki on ihmisenkokoinen stadi, tääl on iisii liikkuu paikast toiseen, mut samal tää on monikulttuurinen ja globaali. Skönen lähel neljä vuodenaikaa on huikee rikkaus. Bulein osa stydeimmän riskin jengist on saanu ainaki yhen piikin, ja toisii annetaan vauhdilla. Aina hitattiin ratkasun lisäks plan B ja varmuuden vuoksi vielä C. Ei Stadia sellaiseksi kannata runnella”. Mercedes-Benz 230 Cabriolet B vuodelt 1937. Se kiinnostu erityisesti kehittyvist maist ja Filippiineist, ja niis sitä venttaski ihan toisenlainen maailma. Samal se fiilas ihan kybäl tän boltsin mait ja kyldyyreit ja lähtiki lopult vaihtoon Kaliforniaan asti. Filippiineille bygattiin Hannan jeesil nyyaa tutkimuskulttuurii ja sen, sekä kovan duunin tuloksena födas rokote, ku jeesas, et pikkuskidei ei enää delannu niin paljoo. Ja ku duuniin liittyy paljon reissaamist, on välil sitäkin glaidumpaa, ett voi lomailla Härmäs ja landel, mis voi chillaa ja olla familin kans. Duunin ja huvit on siis voinu yhdistää. Rakkaus duuniin ja sen tekemiseen on varmaan sekä opittuu, että perittyy. Osa piti keksii lennostaki. Nykysin Hanna ei osais edes olla jouten ja niin kauan kuin duunihommat on tarpeeks erilaisii ja haastavii, ne kiinnostaa ja niiden kans on nastaa. Skidiaikojen gesikset oli duunileirii ja kuntopiirii, mutt kersat oppi sitä diggaa ja pitään samal hauskaa. Stadiin on aina kliffaa palata Hanna pamisee kyl olevansa bulisti duunin perään, eikä halua tehä muuta ku sitä. Maailmahan on pullollaan pilviin ulottuvia, luotaantyöntäviä megasitejä, joissa ei ole hyvä olla. Se liikkuu paljon, käy landel, diggaa luontoo, gimmojen lesausrinkii, ja päänsä se voi nollaa esmes lastenlasten kanssa. Boholin saaren paikallinen arki sai funtsaamaan maailman eriarvoisuutta. Tasapainoiluu yksityiselämän ja duunin kans on aina, mutt onneks nykynen siippa on lähtenyt joskus duunireissuillle mukaan. Vaik duuni oli intensiivistä, viihtymisen ja elämisen teki iisimmäks filippiiniläisten glaidu meininki. Stadissa on upeita mestoja, joissa olla ulkona, nautitaan niistä ja siten myös vähennetään koronatartuntojen riskejä”. Niillä oli myös uskomaton kyky ratkasta ennalta-arvaamattomii tilanteit luovasti. Suharina omistaja Heikki Helminen. . Tärkeitä sanoja Tsilarin lukijoille Stadin Friidulta 2021. Se sanoo tsennaavansa olonsa kotosaks kaikis maailman kolkis. Stadin Friidu ja Stadin Kundi tsöras mestoille snygin fiuden kyydis. Taito ja mielikuvitus joutu koetukselle, sekä osaavii handu että tarvittavii aparaattei puuttu. ”Enemmän pitäisi vaalia vanhaa ja rakentaa uutta vanhan ehdoilla. Näitä ihmisiä sekä kauniit rantoi ja kirkkait sukellusvesiä Hanna jäi Filippiineiltä kaipaamaan. Silloin ei työjutskia mietitä, se on just parasta. Täl hetkel se ei hiffaa Stadin yltiöpäist byggaamiskiimaa. TSILARI 3/2021 9 lukiolaisena Hanna funtsi alkaa pluggaa suomen kieltä ja kirjallisuutta, mut sitt tulevaisuudensuunnitelmat meni uusiks. Kesken kaiken pluggaamisen se kekkas, ett haluu tsiigaa tätä palloo viel bulimmin, otti välivuoden ja reissas Latinalaises Amerikas siippansa kans kaheksan kuukautta. Hanna diggaa, ett Oodi ja Musiikkitalo on parast mitä on tapahtunut pitkään aikaan. Miksi fillari ja ratikka eivät voisi olla kingejä. Hanna painottaa viel kesän kynnyksel stadilaisille: jaksaajaksaa! ”Vaikka kesä on kauan odotettua loman ja yhdessäolon aikaa, pitäisi jaksaa vielä muistaa noudattaa koronan varotoimia, jos on saanut vasta yhden rokoteannoksen ja jos on tekemisissä rokottamattomien kanssa. Se, että tsygällä pääsee helposti ympäri vuoden omille tärkeille mestoille, merkkaa Hannalle paljon. Stadin Friidun painavaa puhetta, moni tsennaa saletisti samoin. Jangsterina se reissas usein Stokikseen tai Pariisiin ja kelas jopa jossain vaihees pestautuu Etelä-Afrikkaan Johannesburgiin tutkimushommiin. Hanna kasvo työn eetokseen, sen familissa skideilt vaadittiin paljo. Miksi Malmin lentokenttää ei voisi säilyttää. Vaikk virusmuunnokset voi kääntää tilanteen surkeemmaks, ollaan kahen rokoteannoksen jälkeen niiltäkin aika hyvin suojas. Kahden annoksen jälkeen voi jo elää vapaammin. Se hittaa aina upeit freesei mestoi, mis födaa tunneside ihmisten, taiteen, luonnon tai muun tärkeen jutun takii. Miksi talojen julkisivuissa ei voisi käyttää mielikuvitusta. Elämän ihme ja ihminen alko kiinnostaa niin bulisti, ett Hanna päätti lähtee pluggaa lääketiedettä ja erikoistu siit viel skidilekuriks. Lopuks Hanna haluu viel sanoo, ett koronatilanteen suunta on hyvä. Tätä Stadin Friiduu ei tosiaan oo minkään himamöksän stenuklabbiin kytketty, eikä se saletisti olis siinä pysynykkään. Valmistumisen jälkeen Hanna rupes tutkijaks ja keskitty keuhkosairauksiin. Mut kyl Stadi on kuitenkin se juttu, ja Stadissa sen rannat ja sköne. STOORIN SLANGINSI TIINA LINNA Hanna diggas kybäl, ku se valkattiin Stadin Friiduks. Fo to : Ra im o Ku itu ne n.. Onks täl tekijäl ja kokijal tiimaa itelleen. Se toivoo, et gesiksen myötä tartuntaluvut lähtis alas
10 TSILARI 3/2021 STADIN KUNDI SEPPO PALMINEN Eero Huovinen tsiigaa öögiin Mitä puuttuu kundilta, ku on Stadin emerituspiispa ja pajan emeritusproffa. Molemmat diggas aihetta. Se on valkattu vuoden bamlaajaks, Vuoden Norssiks, vuoden käyttäytyjäks ja vuoden positiivisimmaks suomalaiseks. Tost listast ei voi puuttuu mitään. Mä menin treffaa emerituspiispaa. Papin kersan klyyvari Skoiji fiilis. Sen bailukuteis klenssaa Suomen jellonan ekan luokan komentajamitsku ja Luterilaisen tsyrkan Pyhän Henrikin kruksi. Stadin Slangi ry sertifioi sen Stadin Kundiks 2021. Me bamlattiin Stadist, stadilaisist ja stadilaisuudest. Enää sen ei tartte. Ei ollu kinkkist. P aits et Eero on ihan snadist skloddist saakka ollu wannabe-stadin-kundi. Melkeen mua kyl hävetti, et ku pari timmaa oli jutskattu, mä tsennasin Huovista, mut yhtä paljon Fo to : Ra im o Ku itu ne n.. Mun ainoo tarkotus oli plokkaa eväät stooriin, siis tähän juttuun
Siihen aikaan poikaskolee kävi pelkästään kundit. Stadilaiset tsennaa säännöt. Eihä. Timo Pakkanen ja Heikki Helminen teippaamas fiudee. TSILARI 3/2021 11 Huovinen tsennas mun tapaa funtsia. Se oli samalla taval ylpee himahuudeista ku stadilaiset on ylpeit Stadista. Eero, sä oot födannu Stadissa ja toivot, et sä joskus delaatki Stadissa. Niihän me välillä ollaanki. . Kundit oppi arvostaa friidui Eero kävi poikanorssin, tyttönorssi oli Tölikässä. Mut jos messiin dyykkaa outoo remmii esimerkiks landelta, ne ei ehkä bonjaa stadilaist huumorii. – Hesperian puiston ja Runskin vinkkeli on mulle yks Stadin pyhist mestoist. Stadi on tietenki ykkönen, mut ei ne muut mestat sen huonompii oo. Mun tosi Stadi ei oo buli, se on snadi. Voi olla, et nykyfuntsauksel tollases diggaamises on jotain feeluu, mut on mulla siit mielikuvast vieläki jämät jälellä. Pitää käyttäytyy arvokkaasti, instituution ehdoilla. Eero Huovinen oli skidinä ujo, ei mikään henkseleitten paukuttelija. Skrivas Auroran lasaretist breivin kolmelle skidille, Eerolle, Matille ja Sakarille: ”Onko ollu vänkää vai dorkaa?” Slangi ei flaidannu uskon kielen ja Himlun Faijan haltuun jäämisen kanssa. Mutsi haldas slangii ja käytti sitä. Vänkää vai dorkaa. Ei ees Stadin piispa voi olla liian stadilainen. Staili oli, et älä tuu tänne brassailee, älä luule et sä oot jotain, älä dallaa tääl huudeil knesa pystys vaik sun klyyvaris onki buli. Mä oon saleteis, et bamlaus stadilaisuuden syvimmäst olemuksest ei jää tähän. Slangijengin bamis Hara Saksala onnittelee juhlakaluja. Ku niit ei siel ollu niist födas sellanen kiiltsikkamainen mielikuva. No, onneks meil on ees tää yks. – Oppiiha sitä, ku tollast tarpeeks lysnaa. – Ku sellanen jätkämäisyys on kroussi osa stadilaisuutta, joskus kantsii snadisti funtsaa. Mitä enemmän me funtsataan, sitä parempi Stadille ja Suomelle ja ihmiskunnalle. Se oli räväkkä kundi, diggas glaiduu yhdessäoloo ja bamlas kansan kielellä. Siel pidettiin rotsii ainaski snadisti raollaan. Kaikki on dallausetäisyydellä. Ne voi funtsaa, et me ollaan diivoi. Fo to : Ra im o Ku itu ne n. Tää boltsi ois bulisti fiksumpi, jos meil ois enemmän tollasii eerohuovisii. Se johtuu siitä, et Huovinen on niit harvinaisii jäppisii, ku on kiinnostuneit toisist ihmisist. Pyhii mestoi ja rakkait Stadilaisuus on rakkautta pleiseihin. Mut turhast spräädäilyst me voitais kyl ravistautuu vek. Mä luulen, et vaik moni sua on kehunu, kukaan ei oo laukonu sitä just tällai: sä oot tosi hyvä jätkä ja tseenaat ihan täysillä Stadin Kundin nimen ja arvon. Stadin keskustas on Buli Tsyrkka, yliopisto, Espa, pari tortsaa, botskit, sköne. Mones mestas joku koulukiusaaja tai muu pottuilija stikkas papin kersan ruotuun. Poikanorssis oppi paits stadilaiseks, kans arvostaa friidui. Eeron faija oli siis pappi, tuomiorovasti, mutsi hammasleguri. Ensin mul ei ollu kanttii. Sit bulimpana ku ois ollu, mä hiffasin, et mähän oon piispa. – Esimerkiks uskonpuhdistaja Martti Luther oli aika liki stadilainen. Jos jotkut funtsaa, et stadilaisten mielest Stadin ja kaikkien muiden mestojen kesken vallitsee joku karsee vastakkainasettelu, ne ei vois olla vääremmäs. Mä esimerkiks stikkaan mun snadeimman broidin kans tosi stydii tsoukkii, äkkii ja kieli poskes. Teki mieli olla rento, snadisti kapinoiva Stadin kundi. Se tsiigaa sua öögiin, se lysnaa lungisti, se bamlaa viisaita, se haluu bonjaa mitä säki pamiset eikä sil oo hirveetä hosista viskoo omaa lätinää mellaan. – Mä olin skolessa liianki kiltti. Mä oon födannu Mehiläisen lasaretis. Joillain oli stadilaisittain koko ajan rotsi auki. Kulttuurihima, epäilemättä, mut slangii ei synffattu. Jätkämäiset kehut Upeeta, et nyya Stadin Kundi diggaa funtsaamist. Ei stadilaiset mitään frekkei ja härskei öykkäreit oo. Ja sit on Kampintori, Freda, Ratakatu… Skolegartsojen varrelt sitä tsennaa joka dörtsin ja fönärin. Ku on tarpeeks kauan saanu elää, moni huudi on tullu tutuks. Fo to : Ra im o Ku itu ne n.. Se ois halunnu olla enempi kundii, enempi jätkää, snadisti reteempi, sellanen ku luottaa aina itteesä
Fo ta aj a: Si m o Ri st a. SEPPO PALMINEN Kohta Stadissa päästään taas hengaileen bulilla lössillä! Avobreivi stadilaisille Stadilaiset bamlaa ja skrivaa mitä funtsaa. Ette oo studannu ettekä spiidannu, vaik duunis ei oo voinu koskaan olla saleteis, et draisaaks toi tyyppi tautii ja tuunks mä ny itte klesaks. Stadin Slangi ry on Suomen bulein himahuudipoppoo. Te ootte lasareteis, rokotusmestois ja terveyskeskuksis jeesannu meit muita klaaraan ton kornin ajan yli. Stadilaiset diggaa sitä ku saadaan jengii kokoon ja dilkataan fiiliksii kimpassa. Fantsuu, et tollast upeet jengii on olemas. Funtsattiin, et ku Tsilari tarttee joka namberoon snygei fotoi, ni ois kliffaa, et Stadin fotareist kaikist stärimmät ois meikäläisii. . Varmaan te näit jo tsennaatte, mut seuraavas Tsilaris me esitellään kaikki niskat: Raimo Granberg, Marit Henriksson, Jussi Jalkanen, Esko Koivisto, Raimo ”Rampe” Kuitunen, Jarmo Meriä ja Matti Snellman. Me skaffattiin kokoon fotarien rinki. Siks just stadilaisil on ollu poskettoman ankee ja järkky koronavuosi. 12 TSILARI 3/2021 STADILAISIA M eil on Tsilaris starttaamas ihan nyya systeemi. Peukkuu teille ja bulit thänksit! Helsinki-päivänä 12.6.2021 Stadin Slangi ry:n hallitus TSILARIN FOTARIT ON SERTIFIOITU Fo to : He ls in gi n ka up un gi nm us eo . Ku slangijengin jäsenet taas funtsas, keist tulee tänvuotiset Stadin Kundi ja Friidu, ne hogas, et samal tarttee stikkaa bointsei ja tattiksii bulimmallekki porukalle: stadilaisen asenteen hiffanneille hoitsuille ja legureille. Stadilaiset ei jätä kaiffarii ja ne flaidaa vaik viimeseen hengenvetoon Stadin ja stadilaisuuden puolesta
Ei se skulaa, ku skagaa, funtsin. Puitteet oli snadit, mut unelmat bulit. Voisinks mä lähtee messiin. Mä sain tehtäväks kokoo aineiston ja skrivaa sen kässäriks. Senki kasaamises Supa oli ”henges mukana”. Sinne tarttettas bamiseen jokunen muijaki. Harvoin oon menny kurviin niin vauhdikkaasti! Ku tultiin perille, Supa kysy: ”Skagasitsä?” Vodea jututettii, borkat divattii ja takas samaa faartia himaan. Myöhemmin nähtiin sillon tällön, joskus jossain tapahtumas, joskus kartsalla, joskus Itikses. Tuli snadisti haikee olo. Mattsonin Eki duunas kässärin ja snadi porukka mun oppilait pääs ”näytteleen”. TSILARI 3/2021 13 M ulle muistuu Supa mieleen joka kerta, ku skujaan Puotilaan Karhulangartsaa ylös ja tsiigaan oikeelle – siel budjas Supa. Jotta jungeskaba tulis tutuks niillekki, ku ei sitä tsennaa, paan tähän viel heittojen järjestyksen Supan ohjeen mukaan: ”Mahat, selät, nyrkit, keski, terä, potut, lillit, nipat, pää”. SUPA Pluggasin viime Tsilarist, et Supa on lemnannu maallisen dallauksen. Näyttely oli melkonen menestys. Kuskina Supa oli sillonki, ku keväällä 1997 kuvattii Kirstarin pitskul gamloi braijauksii. Frendei jo ysärilt alkaen Oli syksy 1995, Stadin slangi ry oli vastikään perustettu. Monta kliffaa tapaust oli matkan varrella, mut varsinki yks on jääny mieleen. RAIJA TERVOMAA IN MEMORIAM. Enää ei treffata. Förattii slangin jaloo sanomaa, bamlattii ja skrivattii. Videonauha taitaa olla jemmas jossain. Hurahti iisisti timma jos toinenki. Mulla ku on vilt muistoi Supast ja monist kliffoist duuneist sen kans, funtsasin, et on kliffa diilaa ne hela jengille. Monena iltapäivänä skoletuntien jälkeen Supa ja joku toinen kundi oli bilikoitten kans venaamas Myllikän pitskulla. Kaikki gamlat kaiffarit tsittaa koht iltanotskilla. Yhdistys oli jo kymmenvuotias. Mä olin samlaillu jo jonkin aikaa braijauksii ja skoles omien oppilaitten kans treenaillu niitä. . Yhteisii kniigaproggiksii Kirstarin pitskun braijauksist sain idiksen mun kniigaan Stadin skloddit braijaa. Braijauksii skulattii ja videopätkää tsiigailtii Slangin kaksvuotisjuhlanäyttelys, ”Niin gimis on Stadi”, Jugend-salis vuodenvaihtees 1997–1998. Yhdistyksen eka puheenjohtaja oli Sulanderin Vode. Käytii skoleis kaveeraamas maikoille ja kersoille, Supa messis, usein kuskina. Se toimitti säännöt mulle ja niist selvis tarkkaan kuin mont skulaajaa tarttetaa, heittojen hyväksyminen, heittojärjestys ja sit se juttu, ku voittajan on duunattava pelin jälkeen. Ku Supa tsennas Voden mua paremmin, lähettii kimpassa Vodee treffaan sen himaan. Valkattii viiden hengen toimituskunta. Voden funtsaukset kuulu tietenki saada kansien väliin. Aito Stadin kundi, redi kaveri on vekka. Supa skujas bilikaa ja mä vieres. Kliffoi, gamloi braijauksii saatii talteen. Puitteet oli snadit, mut unelmat bulit. Se toi terkkui sen faijalt, Vovolta, ku oli Supan lapsuudenkaveri. Oltiin järkkäämäs tokaa slangiskabaa Byggan saliin. Se varmisti, et messis on takuusti kans kundien brassauksii ja skulauksii. Metsistön Maija, mun kaveri, tuli helssaan mua. Esimerkiks jungepelin säännöt se tsekkas tarkkaan, ettei tullu fiboi. Oli aika duunaa historiikki, juhlakirja. Muistelen, et Supa hoiteli siel ainaki Skrubun skulaamist. Ihan kliffasti skabois pärjäsin, mut besta juttu oli, et pääsin kliffaan jengiin, sain uusii kavereit – yks niist oli Santasen Supa. Aina riitti juttuu, juotii borkat tai pantii muuten vaan maailmaa paremmaks. Slangijengis oli vänkää
Stadilaiset ehtii ja jaksaa skrivaa ja bamlaa kotikaupungistaan, vaik ne ois kiireisii, väsyneit tai ankeel mielel. Siellä nimittäin saa parasta söörviisii, törmää ain tuttuihin, ja matkal himaan voi stoppaa hetkeks satamaan tsiigaamaan botskei ja skönelle. Fo to : M ar it He nr ik ss on TIINA LINNA STADIN MESTAT. Stooreja Itämeren tyttäriltä Skrivasin viime Tsilarissa snadii stoorii Vivica Bandlerista, Stadin friidusta, jonka ympärille födas aikoinaan kyldyyripiireis melko buli henkilökultti. Niin ku Wardi-Husa ite skrivaa, ja mitäpä sitä kierteleen: Stadi best! Ja siitähän aidon stadilaisen tunnistaa, nimittäin rakkaudesta Stadiin, stadilaisuuteen ja tietty slangiin. Wardi-Husan famili budjaa yhä samal gartsal ja samojen jugend-talojen katvees, minkä varrel ku ite födas ja kasvo. Mailailtiin Wardi-Husan kanssa kevättalvel, ja sen minnailuist tuliki sit niin bulisti stoorii, et päätettiin antaa sille täst kolmosnumerost ihan oma aukeama. Yks toinen gimma, joka on budjannu koko elämänsä snadeis ympyröis tääl Härmän ainoos Stadis, on Stephanie Wardi-Husa, neljännen polven paljasklabbinen Stadin friidu. Niin styrkka, et jengi fanittaa Vivicaa ihan kybäl viel tänäki päivänä. Näyttää Koffarin piknikmestat ja pulkkamäen, käydä ihailemas tuttui heppoi, kiertää parhaat galtsut, ja viedä Hietsun halliin. 14 TSILARI 3/2021 W ardi-Husa on itekki kerenny jatkaa syntyperästen stadilaisten katkeamatont ketjuu perheessään. Friidu skrivaa ett se on kiitollinen ja onnellinen siit, ku saa viedä omaa skidiinsä samoihin mestoihin, mis ite kakruna luuhas. Sil ku on jo oma kersa, sellanen snadi skloddi
Ei tullu mieleenkää koodailla, ett ollaa myöhäs, joten siks oltiin aina ajois. Suurimmal osal saldorajat huusi punasel jo pari päivää luurin aukeemisen jälkeen, ja niit vikoi jäljel olevii skulausminsoi hillottiin hätätilanteit ja muit tärkeit juttui varten. Siinäkin mielessä Wardi-Husa edustaa vanhojen aikojen stadilaisuutta, että sen lapsuudes ja nuoruudes tällit oli pakko sopii johonki ja sit vaan luottaa, et toinen kans tulee mestoille. The album -julkaisussa se on bamlannu, ett oppi tsennaan ja fiilaan taidetta faijaltaan, joka kuulemma saa snadin slaagin aina käydessään likkansa luona kylässä. Stadist on tehty laului, siit on maalattu taului, kuvattu leffoi ja ohjattu näytelmii. . Koffin pollet reissulla. Vivica Bandleria ja Stephanie WardiHusaa yhdistää paitsi stadilaisuus ja elämä kantakaupungis, myös omilt porukoilt opittu, suvus kulkeva rakkaus luovuuteen, duunaamisen meininkiin, arkkitehtuuriin ja inspiroivaan jengiin. TSILARI 3/2021 15 Itämeren tyttärest on skrivattu kniigoi, stoorei ja runoi, siit on bamlattu gartsoil, toreil, pitskuil ja estradeil. Broidin kanssa käytiin kakaroina hakemas mässyy lähikulman tutult kiskalt, mis ei koskaan ollu muit asiakkait, teininä darramätöt toisen kulman raflast, mis taas sai aina jonottaa. Kierreltiin lapsista saakka taidegallerioissa inspiroitumassa, tutustumassa ja oppimassa taiteesta. Fo to : M us eo vi ra st o Fo ta aj a: Au ku st i Tu hk a Fo to : M us eo vi ra st o Fo ta aj a: Sa ka ri Ki ur u. Onneks stadilaisten tapana oli jo sillon pitää, minkä lupaa. Maalaukset on kuulemma ripustettu ihan päin seiniä. Se funtsii hahmottavansa mestat edelleen idyllisen tavaratalokiinteistön kautta, ja minnailee, ku se jangsterina sopi frendiensä kanssa treffit aina Stockan klogun alle. ”Taide ja kulttuuri ovat erittäin lähellä sydäntäni. Hietsun halli 1954. Ja onpa slangi alkanu tarttuu jo Wardi-Husan perheen nuoreen vesaankin. Vaik kännyköit ysärin lopul ja 2000-luvun alus jo oli, ei meil milleniaaleil ollu viel tietookaan karttasovelluksist, HSL:n appeist tai rajattomist nettija puhepaketeist. Taide ja kulttuuri on kuitenkin niin paljon enemmän kun yksi teos tai uskonto. Skideistä klabbit paranee Mun frookikseen slangin bamlaamisest himas Wardi-Husa vastaa niin osuvasti ku vaan slangii bamlaava voi: ”Meillä puhutaan kyllä jonkin verran slangia kotona, mutta se on enimmäkseen ruotsin ja suomen kielen välistä sekotusta”, ja sitähän gamla slangi, gartsojen kieli, on. Jos myöhästy, missas kaikki kliffat jutut – tai ainaki suurimman osan. Se on se fiilis, se miljöö, se kokonaisuus, jonka Stadi kokoaa yhteen ja tarjoaa asukkailleen”, Wardi-Husa skrivaa mailissaan. Wardi-Husa muistaa viel gamlat ajat, ku Stadin ydinkeskustaa määritti Stocka. Kiintopisteenä Stockan klogu Wardi-Husalle stadilaisuus meinaa ennen kaikkea ”turvaa, kotia, sykettä, kulttuuria, traditiota, ylpeyttä, liikettä, trendikkyyttä ja kehitystä”. Ipana hauskuuttaa välillä mutsiaan bamlaamal melkeen ku gamlat starbut. Wardi-Husa sluuttaa pitkän ja antosan, monisanasen mailinsa siihen, ku sen mielest on kaikist parast Stadis, ja siihen on hyvä päättää tääki stoori: ”[M]onipuolisen kulttuuritarjonnan lisäksi (parasta on) yhteenkuuluvaisuus monimuotoisuuden keskellä”. Stadin ytimen ja oman himakorttelin gamloista jugend-pytingeistä huokuu Wardi-Husalle turvallisuutta, skidiajoista lämpimii muistoi skrinnaamisest isovanhempien kans Tölikan jäällä ja glaiduist, vartin pitusist spåramatkoist himaan. Pääasia on, että ympärillä on taidetta ja mielellään bulisti. Mutta Wardi-Husa taitaa olla enemmän käytännön tekijä kuin pikku juttujen kanssa puuhasteleva piipertäjä. Onneks stadilaisten tapana oli jo sillon pitää, minkä lupaa, joten pettyy tartti vaan harvoin. Stadilaisuus ja kaupunkilaisuus on opettanu Wardi-Husaa diggaan ja arvostaan myös landee ja luontoo, mut Stadi kontrasteineen tarjoo tarttumapintaa, jota vain oma kotikaupunki voi skideilleen tarjoo. Erityisen häpi Wardi-Husa on siit, ett sai födaa ja kasvaa just siellä, ku födas ja kasvo
Siksi Ulla-Maija Forsbergin Stadin slangin etymologista sanakirjaa on odotettu pitkään. Stadin slangin suursanakirjassa on noin 35 000 sanaa. 10–11.) Huomio kiintyy siihen, että Forsbergilla ei ole johdannossa lainkaan lähdeviitteitä. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU 16 TSILARI 3/2021 F orsbergin päälähteenä on ollut Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (2000). Sen lähtökohtana oli suomen ja ruotsin kielten törmääminen. – – Stadin slangin tapauksessa näyttää käyneen niin, että suomenkieliset pojat ovat tarpeeksi ruotsia kuultuaan ja mitä ilmeisimmin sitä myös aika hyvin osattuaan kokeneet, että suomea voi puhua myös ruotsin sanoin. Stadin slangin syntyvaiheita on kuvannut jo Heikki Waris väitöskirjassaan 1932. Käytännössä suomenkieliset pojat ovat alkaneet puhua kaksikielisissä porukoissa ruotsinkielisten kundien slangia ja tuoneet siihen myös suomalaisia sanoja mukaan. Melkein minkä tahansa sanan pystyi vaihtamaan slangin nimissä ruotsin sanaan. Olen Sloboa Stadissa -teoksessa päätynyt siihen, että vanha Stadin slangi on kerrostunut viimeistään silloin vanhemman ruotsinkielisen slangin päälle (s. Tällaisen sanamäärän lainaaminen lyhyessä ajassa sana kerrallaan ruotsista ei vaikuta todennäköiseltä. Se myös selittää, miksi vanhassa slangissa noin 70 prosenttia sanoista on ollut ruotsalaisperäisiä. Forsbergin sanakirjassa on noin 2 600 sana-artikkelia. Päähuomio on vanhassa slangissa, mutta mukana on sanoja aina 1990-luvulle saakka. Väinö Tanner (1881–1966) kertoo muistelmissaan, että suomenkieliset kunditkin ovat puhuneet hyvin ruotsinvoittoista slangia jo 1880-luvulla. 56–57). Tätä kuvaa olemme ruotsinkielisen slangin tutkijan Mona Forsskåhlin kanssa täydentäneet. Stadin slangia onkin luonnehdittu ”Sörkan ja Rööperin esperantoksi”, jonka tehtävänä oli yhdistää kaksikieliset poikaporukat yhdeksi joukoksi. Slangin alkulähteille Forsberg käsittelee aluksi Stadin slangin syntyä: ”Stadin slangi syntyi Helsingin työläiskortteleissa 100–130 vuotta sitten. Sanaartikkeleissa on myös perussanojen johdoksia, joten todellinen sanamäärä on suurempi. Toinen merkittävä lähde on ollut Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (1979). Fo to : Ga ud ea m us .. Stadin slangia on puhuttu kaksikielisissä suomalaisruotsalaisissa poikajoukoissa, joissa Wariksen sanoin ”molemmat kielet sulautuivat yhteen”. Sama ilmiöhän on nykyisin käynnissä englannin kielen kanssa.” Niinpä ruotsin kielestä on lainattu jopa keskeistä perussanastoa, kuten sköne, skutsi, mutsi, faija, systeri ja broidi. Hän on ajoittanut ruotsinkielisen slangin synnyn ainakin 1870-luvulle. Hän luonnehtii niitä ”perussanoiksi”. (S. Forsberg on maininnut, mistä hänen käsittelemänsä sanat ovat peräisin. ULLA-MAIJA FORSBERG: Stadin slangin etymologinen sanakirja Stadin slangisanojen alkuperä kiinnostaa meistä monia. Hänen näkemyksensäkin poikkeaa aiemmista. Suuren urakan valmistuttua onnitteluihin liittyy kuitenkin muutama kysymys
Lähteeksi hän mainitsee Kaisa Häkkisen viime vuonna ilmestyneen kirjoituksen Jeesuksen muorista Stadin friiduun. Sanojen etymologiat ovat kiehtovaa luettavaa ja vievät lukijan mukanaan yllättävienkin ahaa-elämysten maailmaan. Mutta hän viittaa toiseenkin selitykseen. Käsittelin niissä myös kymmenien muiden slangisanojen alkuperää. Viittaan friiduun ja Fridaan myös teoksessa Sloboa Stadissa s. Olen Sloboa Stadissa -teoksessa käsitellyt mm. Siitäkin esimerkki. Sen rinnalla on ollut myös fleska ’kipeä’ sekä verbit flesaa ja fleskaa ’tehdä kipeää’. TSILARI 3/2021 17 Nuorisokulttuuria ja historiaa Forsberg mainitsee myös, että ”joidenkin sanojen alkuperän selvittäminen vaatii syvällistä tietoa slangin syntyvaiheista, stadilaisesta nuorisokulttuurista ja Helsingin historiasta” (s. Kund-sanaakin on käytetty kielteisissä yhteyksissä, esim. Vanhempi sana on kuitenkin flesa. 9–10): ”Lopuksi sana-artikkelissa on lueteltu tärkeimmät lähteet, joihin artikkeli perustuu. 124. Jo yli sata vuotta sitten slangissa ’kipeää’ tarkoittivat sanat glesa, klesa ja flesa. Onkin todennäköisempää, että muutos kund ’asiakas’ > kunde ’pojke (vulg.)’ on tapahtunut jo Helsingissä, mistä kunde on levinnyt Sipooseen ja Tenholaan. Stadin slangin etymologinen sanakirja on kaikkiaan merkittävä virstanpylväs Stadin slangin tutkimuksessa. Ne liittyvät vanhaan pallopeliin, fyyraslaagiin, jossa pelaajia poltettiin heittämällä heitä raakakumipallolla. sanoja ygla ’sileä puoli pelinapissa’ ja raakyglika ’pelinappi, jonka kanta sojottaa pystyssä’. Kumpaakaan artikkelia ei ole Forsbergin lähteissä. Verbi fläska tunnetaan myös suomenruotsin murteista ja ruotsinruotsista, merkityksenään ’(pallosta:) osua paljaaseen ihoon niin, että tekee kipeää’. Etymologiset lähteet Iso periaatteellinen kysymys liittyy Forsbergin lähteisiin sekä etymologisten lähdeviitteiden käyttöön. Kun kova pallo osui paljaaseen ihoon, se teki kipeää. Mutta hänen viitteiden käyttönsä on muutenkin valikoivaa. Fo to : Ka lle Ha va s, He ls in gi n ka up un gi nm us eo .. En osannut selvittää niiden alkuperää. Niinpä friidu olisi siis heila. Olen kirjoittanut friidusta ja Fridasta ensimmäisen kerran jo 1989 artikkelissa Från Sörkka till kulturspråk ja sen jälkeen vuonna 2006 artikkelissa Synonymia Helsingin slangissa. Nordenstrengin sanakokoelma puuttuu Forsbergin lähteistä. Fläska on johdettu sanasta fläsk ’läski’ (tarkemmin Tsilarissa 3/2017). Sana kunde ’pojke (vulg.)’ sisältyy Rolf Nordenstrengin jo 1890-luvulla Helsingin ruotsinkielisestä slangista keräämään aineistoon. Friidu on voitu saada myös nimestä Frida. Hänen mukaansa kyseessä on karkea, alatyylinen sana. Ygla ja raakygliga ovat Forsbergin sanakirjassa, mutta ilman yhtäkään viitettä mihinkään etymologiseen lähteeseen. Iso osa Stadin slangin sanoista on läpinäkyviä. 105). Siksi olisi odottanut, että Forsberg olisi viitannut myös niihin. Käännyinkin siksi ruotsin kielen emeritaprofessorin Ann-Marie Ivarsin puoleen, jonka apuun viittaan myös tekstissä (s. Poikia Havis Amandan patsaalla 1920–30-luvullla. Han är en gammal kund hos polisen. Se tulee puolestaan verbistä ležát’ ’maata, loikoa’. Forsbergin mukaan slangisana ei olekaan peräisin ruotsin kirjakielestä vaan suomenruotsin murteista, joissa kunde tarkoittaa ’poikaa’. Siitä on kuitenkin vain pari hajatietoa Uudenmaan ruotsalaismurteista, toinen Tenholasta ja toinen Sipoosta, missä sanan alkuperäinen merkitys on ollut ’filur’ eli ’kelmi, lurjus’. 7). Kundi ja friidu ovat Stadin slangin ydinsanoja. Forsberg mainitsee käyttämistään lähteistä ja lähdeviitteistä (s. Forsberg viittaa itsekin näihin seikkoihin. Koska artikkelit itse ovat lyhyitä ja tiiviitä, on myös lähteiden kohdalla pitäydytty keskeisimmissä.” Mitkä sitten ovat näitä ”tärkeimpiä tai keskeisimpiä lähteitä”. Siitä seuraavassa esimerkissä. Kaikkiaan tällaisia artikkeleita on aika vähän. Friidu-sanakin on mielenkiintoinen. Ruotsin ’asiakasta’ tarkoittava kund-sana on toki tuttu, mutta slangissa kundi tarkoittaa ’poikaa ja miestä’. Forsbergin lähteissä ei ole ainoatakaan sellaista tieteellistä artikkelia, joissa olemme Forsskåhlin kanssa, kumpikin erikseen, kirjoittaneet slangisanojen alkuperästä. Slangi syntyi Stadin kaksikielisissä poikaporukoissa. Ratkaiseva kysymys on, mikä niistä on alkuperäinen. Seuraava esimerkki kertoo, mistä tässä on kyse. Forsberg on lähtenyt asusta klesa, joka olisi voitu saada venäjän sanasta ljóža ’makuusasennossa’. Stadin slangin etymologinen sanakirja on kaikkiaan merkittävä virstanpylväs Stadin slangin tutkimuksessa. Ei viitettä siihenkään. On kuitenkin sanoja, joiden selvittely vaatii perehtymistä yli sadan vuoden takaiseen Stadin kundien arkiseen elämään ja monikieliseen kieliyhteisöön. Silti näyttää siltä, ettei hän ole perehtynyt kovinkaan hyvin aiheeseensa liittyviin lähteisiin. Siitä on lyhyt matka sanaan kunde ’pojke (vulg.)’. Forsberg mainitsee sanat friidustaa ja friiaa ’seurustella’, joiden taustalla on verbi fria ’kosia’.
Mut blues on slangimusaa. Skoles se oli studattu juippi, sit siit tuli mainosgraafikko. Ku mä olin ihan snadi, mun faija sano, et jos sä joskus joudut sellasen friidun kämpille, ku ei lesaa kniigoi, älä helkkaris dyykkaa sen kans bunkkaan. Ainoo, mis Reetu survoo snadisti servoo, on toi maine, et se on varmaan bylsiny enemmän blaioi ku muistaa. Mitä ny se biisi siit gamlast holvitsyrkast ja se duetto broidin kans Liisan dogist. Sjungaus suju klesana paremmin ku bamlaus. Bulit tattikset Elina Saksalalle. Pluggaaminen kantsii aina, dorka! Jos sä haluut tsennaa, millanen joku tyyppi on, sun on paras päästä tsiduu sen kniigaskobee. Kniigat bamlaa siit hiiparist enemmän ku pläsi, kledjut tai pläägät. Peruspopulan öögis Eppu on ollu aliarvostettu jäbä ja broidin kans sil on ollu henkist flaidista. Aika moni stadilainen luulee et Frederik, junttidiskon kingi, on stogen tuoma ja kaukaa. Nää stoorit oli pakko saada jemmaan. Jos tyyppi ei pluggaa kniigoi, siin on jotain falskii. Moni muistaa, ku Kaarina Kaikkonen duunas tilateoksen bulin tsyrkan rappusille kolmesttuhannest rotsist. Ai, et mitä täst kniigast jää handuun. Upeet duunii ja styrkka näkemys. Ainaski hiffaa, et Reetu osaa griinaa ittelleen. 18 TSILARI 3/2021 KNIIGAT SEPPO PALMINEN Elina Saksala Eero Raittinen – Mies matkallaan Reuna Tätä kniigaa on ventattu. Stydi suositus.. Tällasii kniigoi mä oon viime aikoina plugannu. Blues on samanlaist. ”Ny jätkät täs on liikaa emotionaalist buusterii liikentees.” ”Sarcha, sun sikuus on aivan monumentaalista.” Eppu ei vedä yhtään keikkaa looteristi. Luudaa haneen ja sassiin! No, must tuli kniigadorka, muiden dorkuuksien lisäks. Seitskytluvun alussa Reetust ruvettii leipoo Suomen Tom Jonesii. Mut kyl niit sit flygaski. Ei tartte starbuna spiidaa, et voi vidy, ku jäi toiki idis pelkäks funtsaukseks. Se antaa vapauksii. Kundi oppi blaadaa nelivuotiaana, faija rupes dokaa, himas flaidattiin, skidi luudas kartsalla ja huligaanien jengis. Raittisen broidiksist toinen me tsennataan ihan helkkarin hyvin. Ku Reetu födas, fämili budjas keskel Stadii – Steissii vastapäätä. Ei oo. Reetu griinaa, et jos se fiksais taidetta kaikist sille stikatuist giltsien kalsareist, mestan pitäs olla viel bulimpi. No eihä kundi voinu snaijaa, et se gimuli valkataan Stadin Friiduks viidenkymmenen vuoden päästä – ja sit pressaks. Jussi on itte skrivannu paritki muistelmat ja Stadin Slangi valkkas Jussin Stadin Kundiks vuonna 2014. No, aika monta vuotta kulu ennenku lauteille rupes flygaa friidujen pikkubyysii. Jussihan on härmäläisen rock-musan dallaava tietokirja, mut pikku broidi Eerosta ei tiedetä just mitään. Se ei oo duunannu läheskää kaikkii friidui, ku ois sitä hinkunu. Kniigan kokoon haalimiseen osu snadi breikki ku Eppu sai aivoinfarktin. . Parikyt bändii plus solistiuraa, iskelmäst progeen, rockist bluussiin, ruutsii koko kaari. Ennen ku se rupes sjungaajaks, se julkas STUMP-nimist nuorisolehtee. Ilkka Sysimetsä, Tommi Pietarinen Harva meistä on Frederik Otava Kniiga starttaa Kaisiksen pudekast. Ei oo. . Se on esimerkiks disainannu kaikki Frederikin älppärien kannet. Mut sitkeesti Eppu klaaras ittesä kondikseen. Tän kniigan ku pluggaa, tietää aika paljon lisää. Siel neljän vanha Ilkka jäynää Tarjaa ja skuffaa santaa sen byysiin. Slangis on aina leikki päällä
on skrivannu ittestään romskun. Ei ollu mitää geepeeässii. Harva siel rikastuu, mutta kaikki siel oppii.” . . Numminen HELSINKIIN Aviador M.A.N. Eka buumi hyyty 60-luvun lopulla, mut 90-luvun alussa Mensosen Kari tartti Katinkultaan äksönii. Mut siit mul ei ollu mitää snajuu, et ku Timppa studeeras pajalla, se tsöras taksii ja tseenas sillai opiskelufyrkkaa. Tää on kniigan kakkospainos. Tosi kliffoi stoorei. ”Pakko bonjaa yhteiskuntaa, et sen luutuneisuutta vois vastustaa.” ”Taiteen perustehtävä on kyseenalaistaa.” . Meil oli Timpan kans paljon yhteist: sen ajan Stadi, Peugeot 404, Pertti Lindqvist oli kansikses mun luokkakaveri. Raimo Pesonen, Jukka Lindfors, Markku Salo: Dumari – Vanha ja Uusi Testamentti LIKE Bibluuki tuhdimpi kniiga, melkeen 800 sivuu. Kniigoist tää on ykkönen. Ne ku ei pluggaa, ei opi Handee tsennaa – siis tota uskonnotont mystikkoo, järjestelmällist idioottii, ahkeraa laiskurii ja realistist romantikkoo. Tuomari Nurmion dallaus on ollu täys stydii fjongaa. Aarni Nybergii diggas kaikki. ”Ikään kuin intuitiivisesti.” . Upeesti skrivattu. TSILARI 3/2021 19 JOS SUS ON TOSI KNIIGAFRIIKIN VIKAA, NI ÄLÄ UNOHDA NÄITÄ: Heikki Herlin Tuollapäin on highway Teos Mun bulisti diggaaman Niklas Herlinin poika Heikki lyftaa presaa delanneelle faijalleen. Piti olla suharin rotsi ja koppalakki tai tsuikka ja siin oma nambero. Aluks kaikki Fenderin omistajat oli stadilaisii. Oli niin vannoutunu taksari, et delaski rattiin. Sillo kuuskytja seitskytluvuilla taksarin piti tsennaa Stadii. ”Vain rämäpäät pärjää tässä maailmassa.” ”Nää rypyt ei oo tullu nauramisesta.” ”Maailmalle kannattaa aina lähteä. Ande Päiväläisen frendit kaivo skittat esiin ja loppu onki legendaa. ”Kohta onkin taas seuraava keikka joka skulataan, skujataan ja dokataan pois kuleksimasta.” . Ainaki yks oli molempien suosikki. Markku Veijalainen Back to the Sixties – suurella tunteella Readme.fi Hämeenlinnan hemmo bamlas reidios ja töllös jo sillo, ku siel skulas boltsin rautasin musa ja sumeimmat bändit. peesaa Juhani Ahoo. Mape on stärä skrivaaja ja Aki Schadewitz alan fotareist ihan fakiiri. Seki skrivas aikanaan kniigan Helsinkiin. Timppa oli lungi, symppis kundi. No, kyl Mape Veijalaist voi jo melkeen stadilaisena pitää, Tölikän kundi. Sen tilastotieteen luennot oli aina turvoksis, ku se oli niin gimis tyyppi. M.A. M.A. Pokaa on joka lähtöön: on duunarii ja dirikaa, jollain fikkat tursuu fyrkkaa, toisil ei oo latin latii, jotkut on julkkui, toiset taviksii, joiltain jää fiudeen lämiskä, toisilt döfis. Poka säily hengissä. ”Jonkin uskomuksen mukaan vainajan sielu on kiinni niissä paikoissa, missä hän on ollut onnellisimmillaan.” ”Maailma pelastuu vain, jos me rakastamme toisiamme enemmän:” . Myöhemmin siit tuli Stadin sosiaalija terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja, Hesse von Hertzenin seuraaja. Tsennasin molemmat jäbät. Hannu Ignatius, Tomi Lindblom Tapsa – Koko kansan reissumies Aviador Mä oon plugannu Tapio Rautavaarast kniigoi ja paljon muuta. Ja sit piti näyttää kuskilt eikä hampuusilt. Timppa stikkaa stoorii kans pajan maikoista. Timpal oli tasaluku: 5800. Tässä Nummisen nimi on Juho Niitty, muut sählää omilla nimillä. Millast se duuni on: fiudel tsombailuu, jengin kans bamlaamist, pitkiiki paussei ja kyytien venaamist. Koko stoori on siis totta, paits jos Numminen on sattunu panee omiaan sekaan. Skrivaaja Timo Honkala tsittas Stadin valtuustos niihin aikoihin ku mä olin Stadin lehdistösihteeri. Fo to : Se pp o Pa lm in en. Ei se Mersuu mällänny. Mä pluggasin tän yhel tsittauksel. Jengi bamlaa, et millanen Tapsa ihan oikeesti oli. Siis kuuskytluvulla. Se sai jonku ihme slaagin ja futas tyhjää. Näist hiffaa, kuin paljo sitä tsennaa jengii, ja ku joku tsöraa tollast kumijalkaa, ni kyl sil stoorii piisaa. Timo Honkala Keltainen valo Stadin yössä Books on Demand Tällasii kniigoi on kliffa pluggaa. Vinkki: tätä kniigaa blisataan Stadin Slangin byroossa
Pentti Linnosvuo (alk. 25.11.1911 Viipurin maalaiskunnassa, d.19.10.1988 Stadissa, nyrkkeily, Berliini 1936 . 12.10.1969 Stadissa, hiihto, 50 km, Lake Placid 1932 . Ville Ritola, f. 13.08.1900 Tampereella, d. 09.12.1889, Kuopiossa, d. Veli Saarinen, f. Kustaa Pihlajamäki, f. 21.04. 1898 Mikkelissä, d. 27.08.1967 Stadissa, Helsingin Jyry, Helsingin Atleettiklubi, paini 75 kg, Amsterdam 1928 ja 79 kg, Los Angeles 1932 . Yrjö Lindegren, f. SPORTTII TIMO ALARIK PAKKANEN Seuraavis Tsilareis on idis valkkaa olympia finnaajista osa ja skrivaa niist lisää. 18.02.1909, d. 25.09.1979 Stadissa, Oulunkylän Tähti, yleisurheilu, keihäänheitto, Lontoo 1948 . 18.01.1896 Peräseinäjoella, d. 26.07.1882 Loviisassa, d. 29.01.1976 Stadissa, voimistelu, moniottelu, joukkueottelu ja hevonen, Lontoo 1948 . 05.06.1919 Viipurissa, d. 30.08.1887 Muhoksella, d. 13.06.1897 Turussa, d. Sten Suvio (alkujaan Schuschin), f. 15.11.1987 Stadissa, kreikkalais-roomalainen paini alle 67 kg, Melbourne 1956 . 01.11.1968 Stadissa, pariluistelu Antwerpen 1920 . 17.04.1902 Nurmossa, d. Toivo Loukola, f. Elmer Niklander,”Oitin kanuuna”, f. Hannes Kolehmainen (oikealta nimeltään Juho Pietari) ”Hymyilevä Hannes”, f. 09.11.1959 Stadissa, Mikkelin Kilpa-Veikot, yleisurheilu, 5-ottelu, Antwerpen 1920 ja Pariisi 1924 . 16.09.1902 Virolahdella, d. Kaarlo ”Kalle” Anttila, f. 25.07.1884 Potsdamissa, d. 08.03.1915 Pirkkalassa, d. Albin Stenroos (oik. Nimen jälkeen on skrivattu lemppari, jos on, millon ja mis on födannu ja delannu, mitä seuroi edustanu, mis lajeis saanu kultamitskui, mis olympialaisis kultamitskun ja minä vuonna. 22.07.1965, HKV, yleisurheilu, keihäänheitto, Los Angeles 1932 . Aale Tynni (oikealta nimeltään Aale Maria Tynni-Haavio, vv. 19.01.1890 Hausjärvellä, d. Einari Teräsvirta, f. 02.10.1902 Kortesjärvellä, d. Tapio Rautavaara, f. 23.11.1995 Stadissa, voimistelu, joukkuekilpailu, Lontoo 1948 . 02.10.1973 Stadissa, Turun Urheiluliitto, yleisurheilu, 10000 m Antwerpen 1920 ja Amsterdam 1928, maastojuoksu Antwerpen 1920 ja Pariisi 1924, maastojuoksun joukkue Pariisi 1924, 1500 m, 5000 m ja maastojuoksun joukkue, Pariisi 1924 . 30.04.1971 Stadissa, HKV, Turun Urheiluliitto, yleisurheilu, maraton, 1924 Pariisi . 10.01.1984 Stadissa, Helsingin Poliisi-Voimailijat, yleisurheilu, 3000 m estejuoksu, Amsterdam 1928 . Lauri Lehtinen, f. Lindroos), f. Verner Weckman, f. 12.11.1942 Stadissa, yleisurheilu, kiekonheitto, Antwerpen 1920 . Veikko Huhtanen, f. Ludovika Jakobsson (o.s. 22.02.1968 Stadissa, paini, kreikkalais-roomalainen 85 kg, Ateenan välikisat 1906 ja 93 kg, Lontoo 1908 . nimeltään Oskar Albinus), f. 07.12.1914 Viipurissa, d. Eero Lehtonen, f. 10.08.1908 Kerkkoossa, d. 01.01.1975 Stadissa, Helsingin Jyry, HKV, vapaapaini 67, 5 kg Antwerpen 1920 ja kreikkalaisroomalainen paini 62 kg, Pariisi 1924 . Paavo Nurmi ”Lentävä suomalainen”, f. 1940–1960 Tynni-Pirinen), f. Matti Järvinen, f. Jos sä tsennaat näist jonkun ja haluisit skrivaa, ni kerro Tsilarin toimitukseen.. 25.11.1899 Hollolassa, d. Täs siis jatkolista. 17.03.1933, Vaasassa, d. 24.04.1982 Stadissa, yleisurheilu, 3000 m, 10000 m, 3000 m joukkue ja maastojuoksun joukkue, Pariisi 1924, 5000 m, Amsterdam 1928 . Stadilaiset olympiavoittajat OSA 2 Viime Tsilaris alko stoori olympiavoittajista. Messiin ei mahtunu ne, ku on födannu jossain muual, mut delannu Stadis. Eilers), f. 12.11.1952 Stadissa, taidelajien kaupunkisuunnittelusarja, Lontoo 1948 . 11.01.1966 Stadissa, yleisurheilu, 5000 m, 10000 m ja maastojuoksu, Tukholma 1912 sekä maraton, Antwerpen 1920 . Inkerinmaan YläSakoskassa Venäjällä, d. 10.02.1944 Stadissa, HKV, Helsingin Poliisivoimailijat, paini, vapaapaini 56 kg, Pariisi 1924 ja 61 kg, Berliini 1936 . Kyösti Lehtonen, f. 20 TSILARI 3/2021 Muualla födannu, Stadissa delannu . Väinö Kokkinen, f. 13.07.2010 Stadissa, ammunta, vapaapistooli Melbourne 1952, olympiapistooli, Tokio 1964 . 04.12.1973 Stadissa, yleisurheilu, 5000 m, Los Angeles 1932 . 13.03.1931 Jämsässä, d. 24.02.1889 Vehmaalla, d. 21.10.1987 Stadissa, taidelajit, Lontoo 1948
2. Itse olen käynyt Deittisirkuksen ja Match By K-pikadeittitapahtumissa. VIRVE KUUTAR Moni ei saa suutaan auki, ennen ku on avannu flindan, eikä hiffaa, et molemmat ois kandenu pitää boses. Toki tämä ei ole mikään tae sille, että ihmiset olivat silloin suhteissaan onnellisempia. Deittisirkuksen tapahtumissa friidut sittaa omissa pöydissään ja kundit dallaa friidujen pöytien luota toiselle. Silti ajattelen itse, että vain tapaamalla ihmisen kasvotusten saa oikean käsityksen siitä löytyykö kemiaa. Tai baarissa. Eli 20 henkeä tekee kuntopiiriä, friidu on tietyn treenin kohdalla ja kundi vaihtaa paikkaa. Osaatko luetella deittisovelluksia. Toki osaan. Ihmiset olivat ehkä siinä mielessä mukautuvampia ja osasivat ajatella asioita pidemmällä tähtäimellä. Haastattelen Lovenan ja Match By K:n yrittäjää Katri Gruneriä 2020-luvun parisuhteen etsinnästä. Eikä siin mitään yhteisii skloddei lähetty funtsaan – vaik niiden duunaamist treenattiinki. Sit oli niit ku treffas mieluummin livenä jorois tai baaris. Toki liikkeellä kannattaa olla avoimin mielin eikä ajatella, että nyt on pakko löytää joku. Deittailu on muuttunut ajan saatossa siinä missä aikakin, eli paljon. 1. . Tänäkin aikana parisuhteen etsintään on tullut uusia tapoja. Deittikulttuurin muutos Stadissa budjaa paljon sinkkuja. Koronan takia tapahtumat ovat olleet tauolla tutuilla yrittäjillä. Ennen parisuhdetta etsittiin paljon rationaalisemmista syistä. Tavataan, mutta vähemmin. Mut ku snadisti funtsaa, ni hiffaa, et eihän ne oo oikeestaan kumpikaan mitään uusii juitsui. – ARVO POHJOLA. Kun oma fiilis on rento, niin silloin tutustuminenkin on helpompaa. Ke vi n Ph ill ip s / Pi xa ba y VALTTERI HELLGREN STADILAISII tutustuminenkin on. Nykyään kumppania etsitään mätsäämään omaan elämäntyyliin ja arvomaailmaa. Match By K:n treenitreffeillä taas kundi ja friidu treenaavat kimpassa ja bamlaavat siinä sivussa. Uskon, että koronan jälkeen ihmiset tapaavat muita taas ilomielin livenä. Itse olen ollut sinkku jo 10 vuotta. Hengailtiin kimpas. Se ei sentään onnaa netis vieläkään. Miten deittailu on muuttunut 1950-luvulta tähän päivään tultaessa. Tai ei diggaa järkättyi pikatreffei, mi hin tulee jengii, mitä ei ite tsennaa. Alkoholi saa ihmiset rentoutumaan ja sitä moni tarvitsee uskaltaakseen avata suunsa. Baarissa tutustuminen on sosiaalisesti hyväksyttyä, koska ihmiset tietävät, että sieltä mennään usein etsimään seuraa. Epäilen, että ennen ei myöskään luotettu niin vahvasti ensivaikutelmaan ja kuuluisaan kemiaan. . Silloin kriteerit olivat myös erilaiset, koska kumppani löytyi yleensä lähipiiristä. Panostamme laadukkaisiin profiileihin ja siihen, että ihmiset ovat aktiivisia. On tullut deittisovelluksia ja tapahtumia baarissa tapaamisen rinnalle. Lovena on tarkoitettu parisuhdetta etsiville sinkuille. Ihmiset arvostivat jollain tavalla myös eri asioita. MONI KU TSIIGAA nykyst deittailu meininkii, mis tsögataan friidui tai kundei netis, voi tsennaa ittesä fos siiliks, ku ei oikeen bonjaa touhuu. Ennenki joku skrivas lehteen kirjekaveriilmon: kuvan kans varppi vastaus, ja toine lähti sokkotreffeille, ku frendi pyys. Kanavat vaan on muuttunu. Silti kaikenlaiset tapahtumat ovat loistavia tilanteita tutustua uusiin ihmisiin. Nykyään markkinoilla on useita eri sovelluksia, mutta maailmanlaajuisesti isoimmat ovat Badoo, Tinder, ja Bumble. Tavataanko enää perinteisesti slangilla sanotusti joroissa. Olen hyvin kiinnostunut sovellusten toimintamekaniikasta ja kehittelen parhaillani itsekin tiimini kanssa uutta deittisovellusta Lovenaa. 3. Haittapuoli on se, että alkoholi saattaa myös rentouttaa liikaakin. Parisuhteen etsiminen menee koko ajan enemmän nettiin. TSILARI 3/2021 21 N äin änkyttäjälle se on helpompaa, kun toinen venaa sitä, että mä rupean bamlaamaan, eikä mun tarvitse mennä ennalt aavistamattomasti kenenkään luokse puhumaan. Puolison löytyminen merkitsi turvaa ja suvun jatkumista
Läpimurto tapahtui Scandialevy-yhtiössä 1961–65 Jaakko Salon ohjattavana. Jo nuorena PSO-levy-yhtiön johtotehtäviin noussut muusikko perusti 1958 Four Cats -lauluyhtyeen, jonka toinen perustaja oli Esa Laukka. Se esiintyi Lumilinnassa-ohjelmassa 1965, joka voitti Montreux`n Kultainen ruusu -kilpailun. Heille kehittyi länsinaapurissa tarttuva iloinen swing-ote, erityinen klangi laulaa ja soittaa. Mallia swingiin Sveduista Kuulin Pentti Lasasta viimeisen kerran pari vuotta sitten Aino Acktén festivaalilla Kallion kirkon Cafe Sonckissa, missä hän soitti Seppo Hovin ja Pekka Sarmannon kanssa. Lasanen soitti ja sovitti ammattilaulajatyttärensä Minna Lasasen kanssa Big Swing Orchestra -bändissä. Heistä syntyy jo aika hyvä rytmikombi pilven päälle.. Muusikko-säveltäjä Pentti Lasanen (1936–2021) kuoli keväällä. Hän seurasi musiikin maestrojen, Ossi Runne ja Heikki Laurila, matkaa tuonpuoleiseen orkesteriin. Yhtye piti 50-vuotisjuhlakonsertin 2009 Savoyteatterissa. Musiikin monitaituri Mutta Pentti Lasanen oli jazzdiggari, taitava sovittaja ja säveltäjä, jonka musiikkia kuultiin paljon 1960-luvun suomalaisessa uudessa elokuvassa. Hän hallitsi parhaiten monta puhallinsoitinta: saksofonin, klarinetin, huilun ja trumpetin. Klubia vetää tytär puolisonsa, rumpali Kepa Kettusen kanssa. STADILAISII RISTO KOLANEN Musiikin maestrona seitsemällä vuosikymmenellä Pentti Lasanen (Four Cats, neutri) ja teksti: Pentti Lasanen on stadilaisen suosikkilauluyhtyeen Four Catsin tunnettujen laulujen EP-kannessa, Scandia 1962, ajan suosikkien Laila Kinnusen ja Olavi Virran kera. Siitä tuli tavattoman suosittu viihdelauluyhtye sekä käännöskappaleilla että omillaan. Lasanen oli hänkin Ruotsin sotalapsia, kuten Laila Kinnunen, Lasse Mårtensson ja moni muu. Kuva: Alvar Kolanen. Hän kilpaili myös Lasaset-laulukvartetin kanssa. Muistamme lapsuudesta kappaleet Saku Sammakko, Suuret setelit, Sabeline, Kaikki muuttuu, Painu pois Jack ja Lennä mun lempeni laulu. 22 TSILARI 3/2021 L asanen syntyi Kotkassa, mutta vietti pääosan elämästään Helsingissä. Four Cats jatkoi vaihtuvilla kokoonpanoilla 2000-luvulle asti. Kai Lind liittyi mukaan 1960, ja Kai Ruohonen täydensi klassiset neljä kissaa. Lasanen Happy Jazz Club -nimellä käynnistyi 2019 musiikki-ilta, joka on kunnianosoitus perinteiselle jazzille ja isän pitkälle uralle sekä jatkumiselle jälkipolville. . Hän voitti vuoden 1985 Syksyn sävelen kappaleella Luokses jään. Vuonna 1992 hän sai perinteisen jazzmusiikin esittämisestä Louis Armstrong -palkinnon. Kallion kirkon itäpäädyn konsertissa Pentti Lasanen pyyteli hieman anteeksi sitä, että sairaus saa hänen vanhat soittajakätensä vapisemaan, ”mutta se tuo vain ylimääräistä vibratoa soittoon”
Ja sit jurppii. Ja näkee siel muutaki, muun muassa kelle on skrivattu Dorkan paprut numero 6. Ylläriflindat dilkkaa joulugubbe. TSILARI 3/2021 23 STADILAISIA SEPPO PALMINEN Ei mitään trabelii! Täs oli snadi paussi, ja hätäsimmät jo skagas, et ollaaks me lempattu fantsu idis huideen. Skrivaa niille spettarit ja duunaa jokasest buli ja symppis stoori Tsilariin. Tsiikataan opastettuna Banksyn näyttely. Stoori oli Tsilarissa no 1/2019. . Spettari numero neljä skrivattiin Virve Obolgogianille synttäriylläriks marraskuussa 2019. Ei olla, me on hyysätty sitä huolella. Hampurilaiset ja munkkitsufet. Se on spräädänny niil nii et joulugubben kammarin huudeil ei budjaa ketää ku ei spettarii tsennais. Banksyn katselijat. Snadi paussi matkalla. Bungaa: 100 € . Redu Mänttään: Banksyn näyttely ja Dorkan paprut . Paussi Vehoniemen fiudemuseolla. Puolen päivän maissa Serlachius museo Göstassa. No, nää kakshan on Tsilarist tuttui, mut Dorkan paprut no 6 duunaa rajat remonttiin. 16.9. Raportin voi pluggaa Tsilarista 2/2019. Lähtö torstaina 16.9. Me buukattiin snadi dösä. Muut näyttelyt voi tsiikaa just niinku lystää. Mitää stoorii ei voitu skrivaa, mut böbiki bonjas, et kyl Virven meriitit papruihin piisaa. Sit heilahti se penalttiboksi. Ilmottaudu messiin: E-maililla: toimisto@stadinslangi.fi, luurilla: 045 186 7238. Dorkan paprut dyykkaa takas D orkan paprujen koko itu oli hittaa Hyvällä Tavalla Dorkii tyyppei, stadilaisii tai böndei, sellasii kel on asenne kondikses. Tsiikaillaan, millasii bilikoita niil on tänä vuonna. Jutun hittaa Tsilarist 4/2019. Dilkataan Dorkan paprut ja duunataan jotain nyyaa spaissii seremoniaan. Stadissa ollaan kello 22. Bungaa 100 € per pläsi, myös viskaaleilt. Sit tsörataan Stadiin. Kolmannet paprut dilkattiin Timo Pakkaselle. Ekat Dorkan paprut sai Ilkka Taipale helmikuus 2019 Sörkan Ruusussa. Ku suurin osa täst toimitusjengist tsittas vuoden verran jäähyllä, me ei voitu skrivaa uusii stoorei Tsilariin. Viidennet Dorkan paprut skrivattiin sit Seppo Palmiselle. Serlachius Museo Göstassa on näytillä gartsojen arttuu, mystisen Banksyn auktorisoimaton näyttely A Visual Protest. Kakkospaprut pokkas Kari Varvikko 75-vuotislahjaks samassa mestassa, öögat vodassa. Koko idishän oli Sepin ja totta kai sen äijäluolas oli jo vuoden verran ollu spigu seinässä spettarii venaamas. Fo to : Sa m po Li nk on ev a. Ne ku skniidaa tai kuppaa ilmottautumisen kans, ei kerkii jengiin. Reilut parikyt tyyppii mahtuu viel meggeen. Kelle se spettari skrivataan, selvii seuraavast Tsilarist syyskuun alussa. klo 8–22 . Kartanolunssi Göstan raflassa. kello 8. Tai joitain sinne päin. Meit kyrsi ja oltiin joidenkin mielest ihan stupidoit, mut paprut pidettiin hengissä. Tuu meggeen! Tsilarin jengi ryysää Mänttään 16.9.2021. Kello 17 maissa dösään ja klyyvari kohti Stadii. kello 8:00 Kiasman edestä tilauspysäkiltä. Jos hodettaa tsiduu koko spettarishow, dösä Mänttään starttaa 16.9
24 TSILARI 3/2021 RISTO KOLANEN STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN SYKE Kulttuurikierros kesään Maria Lund hurmasi Ruuskanen Railio-klubilla. Varhaistuotanto on yksityiskohdiltaan rikasta ja usein kertovaa. Hienoimpia osuuksia olivat Ruuskasen uudet sävellykset Britta Polttilan suomentamiin Bertolt Brechtin runoihin Minä näen usein öisin unta ja Mahogannylaulu n:o3: Aamupäivän harmaudessa / Kesken viskigrogin / Tulit Mahogannyyn / Tulit Mahogannyyn / kesken viskigrogin viimeiselle / tuomiolle tulit, miehet vastasivat Jumalalle. Heitä ovat opiskelutoveri Eva Cederström, opettaja Sam Vanni, vanhemmat Signe Hammarsten-Jansson ja Viktor Jansson sekä elämänkumppani Tuulikki Pietilä. Tunnemme Lundin hyvänä laulajana, musikaalien pääosista ja Tanssii tähtien kanssa -kisan voittajana. Mustat silmät loi saliin venäläisen sielunmaiseman. Ohjelmisto puikkelehti Oskar Merikannon kansanlaulunomaisesta Ma elan Bachin sopraanoaariaan ja Puccinin Nessun dormasta Anna-Mari Kähärän ja Anna-Leena Härkösen parodiaan vääränlaisesta miehestä, joka rakastuu kaukosäätimeen. Taiteilijan omien maalausten rinnalla nähdään teoksia hänen lähipiiriinsä kuuluneilta ja häneen vaikuttaneilta aikalaistaiteilijoilta. Fo to : Ra im o Gr an be rg Ku va : Ra im o Gr an be rg. Näyttely esittelee Janssonin taiteellisia lähtökohtia ja ilmaisun kehittymistä. Laulutaitonsa ja valtavan musikaalisuutensa Lund on perinyt vanhemmiltaan Tamara Lundilta ja Alexandru Ionitzalta. Monilahjakas Jansson painotti usein olevansa ensisijaisesti taidemaalari, vaikka loikin uraa myös kirjailijana, kuvittajana ja sarjakuvataiteilijana, mistä yleisö hänet parhaiten muistaa. Jansson opiskeli 1930-luvulla Tukholmassa taideteollisuuskoulussa ja Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, opintojaan hän täydensi Pariisissa. Ilta alkoi heavymusiikkikappaleella Higway to Hell. Isä Viktor ja äiti Signe takimmaisina, veljet pelaavat shakkia edessä ja Tove vasemmalla. Syntinen tulkinta SirkkaLiisa Sassin hauskasta biisistä, siitä, miten ”Iloista antajaa Jumala rakastaa”. Vain Tsilari oli paikalla! Tove Jansson kuvataiteilijana Didrichsenin kevään ja kesän 2021 näyttely Maalaaminen on kaikkein tärkeintä keskittyy Tove Janssonin uraan kuvataiteilijana. Perhe-teos, 1942, on Toven omakuva ja muotokuva Janssonin perheestä. Vanhemmalla veljellä Per Olovilla on yllään sotilaspuku. Taidekoulutuksen ohella lähipiiri ja kollegat vaikuttivat taiteilijaperheessä kasvaneen Janssonin taidekäsityksen muodostumiseen. Mutta hän löi meidät ällikällä rohkealla ohjelmistolla yli musiikin lajikirjon. Musiikkiteatteri Kapsäkin vakio-ohjelmistoa Vallilassa on ollut pianisti-säveltäjä Maija Ruuskasen ja viulisti-laulaja Veera Railion emännöimä klubi kymmenen vuoden ajan. Toukokuun vieraana oli jo toistamiseen ”Maria Lund – Kuudella kielellä”. Jansson seurasi taidemaailmaa aktiivisesti, muttei tarttunut uusiin suuntauksiin ensimmäisten joukossa, vaan pysyi pitkään uskollisena nuorena omaksumalleen ranskalaiselle kolorismille. 1950-luvun teoksissa ilmenee pyrkimys yhä yksinkertaisteMaija Ruuskanen (vas.), Maria Lund ja Veera Railio ovat lyömätön yhdistelmä Musiikkiteatteri Kapsäkin klubilla. Laulaja petrasi koko ajan tulkintaansa tyhjässä salissa, kun esitys striimattiin
Simon kuvia nähtyään arkkitehdit nimesivät hänet ”arkkitehtuurin kriitikoksi”, Ristan elämänkumppani Hannele Salminen kertoo Galleria Laternassa Rauhankadulla toukokuussa olleen näyttelyn katsauksessa. Simo Rista maalasi Stadia kameralla Helsingin katujen, rakennusten ja ihmisten mestarikuvaaja Simo Rista menehtyi äkillisesti sairauskohtaukseen helmikuussa 2021. ravintola TBA:ssa Suvilahdessa. Hän vaihtoi jo varhain sukunimensä, koska ei halunnut ratsastaa vanhempiensa maineella. Arkkitehti Alvar Aallon tuotanto Ristan kuvaamana tuntuu kiinnostavan edelleen. 2017 etnoalbumi-palkinnon Emma-gaalassa. Hän oli eturintamassa, kun valokuvaajista leivottiin taiteilijoita, valokuvataiteilijoita. Koska Rista asui Kruununhaassa lähes puolet elämästään, on selvää, että Krunikka on verkossa löytyvässä tiedostossa Stadin taivaan alla – valokuvia Helsingistä hyvin edustettuna. Sieltä ”Simpan silmin” siirtyi kesäkuuksi kirjakauppa Rosebudiin Mariankadulla. oktaaveria tuottamaan lauluääntä matalampia taajuuksia. . Elämys oli visuaalisesti kaunis, monitaiteellinen fyysinen kokemus. Kesätärppi: Art of Pop -näyttely avautui 12.6. Krunikan taiteilija Omppu Omenamäki lahjoitti kuvaajan 80-vuotisjuhlissa hienon muotokuvapiirroksen päivänsankarista. tumpaan muotoon ja hallittuun sommitteluun. Tuultettaria on kuultavissa Stadissa 10.7. Albumi Tules maas vedes taivaal sai v. Itäsaksalainen palkkikamera Contax D oli ensimmäinen väline. Taideteoksen nimeen tiivistyy valokuvataiteilijan työn ydin: ”Simon silmässä”. Fo to : Ka ri Ha kl i Fo to : Jo ha nn a Sa ur am äk i. Tuulettaria ovat Venla llona Blom, beatboxaus ja laulu, Sini Koskelainen, laulu ja Piia Säilynoja, laulu. Kuusisaaressa sijaitsevaan taidemuseoon pääsee parhaiten metrolla Aaltoyliopiston asemalle ja sieltä bussilla. Urbaania folkpoppia neljällä ihmisäänellä Tuuletar on suomalainen a cappella -lauluyhtye, joka yhdistää suomalalaista kansanmusiikkia, rytmikästä beatboxausta sekä vaikutteita maailmalta, Bollywoodista, Afrikasta ja bulgarialaisesta naiskuorolaulusta. Simo Ristan muistinäyttelyn avajaisissa kuraattori-kumppani Hannele Salminen vasemmalla, ”Simon silmässä” edessä ja takana Riitta Leivo laulaa Summertimea Vesa Anttosen säestämänä Laterna Magicassa. Kaikki sai alkunsa, kun tuttu äiti pyysi Simoa valokuvaamaan lastaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden Ensikotiiin. 1960-luvulla Jansson kokeili myös täysin abstraktia ilmaisua. Tuulettaren hurja energia, ja urbaani nykymusiikki välittivät vahvaa tunnelmaa. TSILARI 3/2021 25 Venla Olina Blom (vas.), Johanna Kyykoski, Sini Koskelainen ja Piia Säilynoja tekivät hienon Tuuletar-keikan Saurahuonella Käpylässä. Se mahdollisti arkkitehtuurin kuvaamisen. Rista dokumentoi myös merkittävien rakennusten: Eduskuntatalon, Finlandia-talon ja Säätytalon mittavat saneeraustyöt. Heille oli tärkeää myös ”pienen pojan varjo”, lapsinäkökulma Stadiin. Siltä ilmestyi Rajatilaniminen albumi, jonka valtavan hieno julkaisukonsertti oli kaksi vuotta sitten Tavastialla. Jäsenet tapasivat Århusin musiikkiakatemiassa 2011, joskin he ovat niittäneet mainetta enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Valokuva arkkitehti Toivo ”Toke” Korhosen talosta päätyi Arkkitehti-lehden kanteen, ja sille tielle kuvaaja jäi. Bob Dylanin originaalipiirrokset ja Andy Warholin Posterjuliste näyttely muodostavat yhdessä mielenkiintoisen Stadin kesäkohteen. Neljäs Tuuletar Linda Ilves, laulu, Rajatilassa on vaihtunut Johanna Kyykoskeen. Ristalle kamerasta tuli sivellin, jolla hän maalasi Stadia. Vuoden kansainvälistyjäksi Tuuletar valittiin 2019 Etnogaalassa. Messukeskuksessa. Musiikki tuotetaan ihmisäänellä, mutta yhtye käyttää efekteihin mm. Myös Tsilari on julkaissut paljon Stadin arkea ja elämää 50 vuotta sitten tallentaneita valokuvia, joita Eeva ja Simo Rista ottivat Kaupunginmuseolle. Rista oli syntynyt Helsingissä 22.5.1933 kuvanveistäjäpariskunta Essi ja Ben Renvallin kulttuurikotiin. Viides Tuuletar on tavallaan ääniteknikko Joonas Saikkonen. Cafe Seurahuoneella oli toukokuussa kaksi pienimuotoisempaa striimikeikkaa, ”Kohtaaminen Käpylässä”: livemusiikkia, keskustelua ja mutkatonta tunnelmaa
Jussi tsiigas kananpersettä hitaast ja tökkäs peukun ineen lihikseen. Stadilainen rehupuntti Juha ”Jorkki” Jormanainen on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, Kuopion huudeilla, keskellä ei mitään. Mä födasin Pieksämäel, mut flyttasin Stadiin mun fämilin kans, ku mä olin kasi. Seitskytluvul kundit oli kundei ja gimmat gimmoi. Ku Karhuvaaran Late sai koepaprun, se sekos. Oli mageeta tsittaa rantsus, skruudaa jädee ja tsiigaa skönee. Maikat tinttas karttatsepal handuille tai kaaliin, jos sä sähläsit. Ku jonkun heebon kalkkikset oli skujannu landelle, me ryysättiin niille. Reksi stondas aamuveisuis aina mustat glasarit öögil, ku sil oli karsee tremolo. Ei tää dunkkis mitää, mut mun öögat stikkaa vodaa”. Joka kerta mä tsöbasin tötteröjätskin, kahel boltsil. Skoijin monel landelaisel on huuli soikeena, ku ne tsiigaa Jorkin sauhuumist.. Me ei notkuttu Steissillä tai muis hämäris mestois. Jos sä oot oikee stadilainen, sä diggaat bilistä ja kaisaa. Siihen tarttettiin mun toka skole, Suomen paras, siel Ratakadul. Se on ny skrivannu jotain 50 kniigaa jaagaamisest, fisustuksest ja muusta. Suulberi brennas, fogelit sjungas ja skole oli sassiin over. Ihan sama mihin aikaan sä roudasit ittes sinne, samat starbut siel oli aina skulaamas. Meitsin porukois ei imuroitu kamaa, eikä nirhattu ketään galsaks keklul niinku nykyään. Tava oli ykkösmesta ja Remu & Hurriganes kingi. Ganes oli Rock. Me duunattiin safkaa ja dokattiin snadisti vinkkuu ennenku skujattiin dösällä tai sporalla menomestoille. ”Sä blisaat tän lihiksen mulle, velaks.” Yks Stadin ykkösmestoist oli Fredan bilishalli, entinen leffateatteri Alice. Ku mä menin kveltsul goisaan, mul jo raksutti, et mitähän jäynää huomenna. Viikonloppusin me tietty bailattiin. Mä oon funtsannu, et ei pelkkä Stadis bunkkaaminen must stadilaist duunannu. Kerran maikka dilkkas latinan kokeit. Poikanorssis ei ollu sillo friidui. Kananperseen pullapuoti oli snygi pulju. Mä dallasin rantsus rotsi olal ja snygit stiflat klabbeis. ”Jätkät hei, tää on mun rekka, seiska miinus, jee, jee!” Maikka mulkas sitä ja murjas: ”Late hei, se on yks miinus”. Eteski keväällä mä jäin usein notkuun Stadiin skolen jälkeen. Oli vaan sairaan nasta kööri skolefrendei ja jätkämäist menoo. . Ku skolesafka oli karmeet, me tsöbattiin kananperseelt munkkei, lihiksii ja cokist. Siihen aikaan skole oli erilaist ku nykyään. Me hengailtii lungisti, ja Stadi piti meist huolta. Kerran mä olin kamun kans tsöbaamas lihiksii, ku kananperse bamlas, et se ei voi blisaa ku frendil on saldo finito. Make taas kantras maikalle: ”Ope hei, toi kundi mun edes sprägäilee. Mihin hittoon se dyykkaaki, stadilaisuutta se draisaa aina meggessä. Mä minnaan yhen kerran, ku Hurriganes oli lauteil, Albert Järvinen viel megges. Ku fyrkkaa oli hintsusti, moni tsöbas luotol. Just sillon Stadi oli mulle ku mutsin lämmin hali skidinä. Sillo äijät skulas kaisaa, ainoot oikeet bilistä. Me budjattiin Tammisalos ja mä kävin skolee Roihikses. 26 TSILARI 3/2021 STADILAINEN REHUPUNTTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN M eitsi on landebuugi. Stadilaisuus on mielentila Skole oli kliffaa ja seitskytluvun Stadi kolahti täysillä. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Sielt löyty snadei ihme budjui, pölysii divareit, ja pari himmeet räkälää, mihin pääs ineen ilman paprui. Se huoju jurrissa spaddu huules, mut skulas skittaa ku enkeli. Me ei koskaan flaidattu, eikä porukan tarttenu studaa Stadis mitään. Siel mä luudasin skulaamas bilistä skoleajan kaikki safkikset ja skolen jälkeenki
Oli ne laskut muuallakin sekaisin, eräässä paikassa tarkistuslaskennassa hitattiin Niinistön pinosta yli 250 Haaviston ääntä. faijansa kanssa skabaavan saman puolueen ehdokkaan ääniä. Nyt oli kolme vaihtaria: Aku Ankka, hämähäkki tai tyhjää, jonka valkkasin. Sitte kekkasin pirullisen jygen: menin äänestää, mut merkattii listaan, sain äänestyslipun, menin koppiin mutta en äänestäny ketää. Skagis on, ett ne pistää jemmaan esim. . Sillohan oli jo alkuskaba ja finaali tarpeen vaatiessa. Paprujen mukaan kaikki oli okei, tosin saatteeseen oli duunattu, että joku olis mahdollisesti shingrannu liparia tiputtamatta. Skrivasin jutskasta kolme kertaa Lauttasaari-lehteen ja froogasin äänestyspaikka 31C:n vaalilautakunnalta selvitystä. Minulle jäi vaali-illan laskennan jälkeen käsitys, että kaikki täsmäsi”. Tää ja mun keissi johti siihe, että saman vuoden kunnallisvaaleihin annettiin stydi suositus ettei ehdokkaat itse osallistu ääntenlaskentaan. Mitä sano vaalilautakunnan puhis: ”En ole tiennyt mitään. Hieman vaikutti et vaaliuurnaa hoidellut gubbe olis hiffanu jotain, mut ei se ehtinyt froogaa mitää. Absurdi huomautus jos kerran kaikki täsmäs. Olin just nimittäin ottanut hillittömän skriitan. Finaali oli pahempi rasti, tyhjää ei enää hyödyttäny äänestää. Ei oo kuulunu mitää, lautakunta oli hissukseen kuin hiiret stritillä. PS. Tää muutos tuli jo 2017 ku 2016 ois ollu peräti kolmet vaalit. TakaTöölössä kävi sit niin, ett kokoomukselta jäi 198 ääntä laskematta. Vaikka vaalilipun föraaminen mun tapaan ei oo mitenkää laiton temppu, en sitä kuiteskaa suosittele. Kovasti se väitti, ettei ole mahdollista et ääniä vois teoriassakaan kadota. Stikkasin liparin povariin ja dallasin pokerina ulos.. Kävi kuiteski niin et tyhjii tuli tavallist enempi ja ministeriö ilmoitti et jatkossa ne menee kalsasti hylättyjen kasaan. Täh. Siten et stikkasin liparin povariin ja dallasin pokerina ulos. Kaikki täsmäs muka Parin päivän päästä gravasin netistä äänestyspleisin tulokset. Yhdes oli kyl potentiaalia mut kun se onneton meni bamlaamaan, et kämppälainan korkojen vähennysoikeutta pitäis pienentää, niin sen peli oli skulattu. Taaskaa ei ollu mulle sopivii ehdokkaita paitsi ehkä yks, joka sekin onnistu mokaamaa ennen vaaleja. Pressavaalit 2012 Itse asiaan päästään 2012 pressavaaleissa. Tyhjähä on mielipide sekin. Joku stärä lesaaja vissiin hiffas et aikajanalla kunnallisvaalien ois pitäny olla jo viime vuonna eikä vasta nyt 2021. Alkuerässä äänestin sillä mielellä, ett yks vakiehdokas putoo pelistä, ja putos kanssa. TSILARI 3/2021 27 MINNAILUU HANNU NYBERG K aikki alko jo vuonna 1982 pressavaaleista, jossa ehdokkaista oikeen kukaa ei ollu niin paljon mun makuun että oisin äänestäny sitä. Sekä äänet (sisältäen hylätyt) ja äänestäjät stemmas! Alko asian selvittely valtakunnan vaalivastaavan kanssa. Juju oli se ettei mun ääntä myöskää hylätty! Miten se oli mahdollista. Mun periaate on aina äänestää kaikis vaaleis. Sittemmin on tsydeemit tiukentuneet, kaikkien ehdokkaiden sukulaisiakin kumminkaimoihin asti on kielletty osallistumasta mihinkään vaalilautakuntien toimintaan. Ja Suomi on mukamas demokratia. Äänestysliput kuiteski tsökattii Oikeusministeriön arkistosta, ei niitä tietenkää kukaa enää kolmatta kertaa laskenu. Kerron nyt stoorin yhdestä Härmän vaalista, jossa itse aiheutin sen verran häikkää, että vaalilakia skarpattiin ainakin osittain munkin vuoksi. Laillinen vaalivilppi Viime vuoden jenkkien pressavaalien tiimoilta oli liikkeellä kaiken laista fuulaa koskien vaalien laillisuutta
Voi gimiksesti ja jos treffaat joitain kaippareita ni sano tervaksia. Et ne mukamas tahtos tutustua friiduihin ja ettei se mukamas käy muuten kuin joroissa. Kyllähän ne tiäs hogas et mä olin rindikseltä mut ei mul sen parempi flaksi käyny. Et ne tulee ihan suuhun ruinaamaan röögiä ja sit ne venttaa viäl et niille böfläis jotakis täältä rindikseltä. Muija skrivas et sieltä tortsalta ei saa slumpata marjoja. Ne on kuulemma ruvennu trokamaan niitä korkeemmasta hinnasta. Sähän olet tiäs vielä toibiksella. Jos gifru otta litskukaan johonkin veedin boseen niin heti brakaa vatua ku Esterin… no niin sä bonjaat. Ollaan ja ventataan et slobolta loppus sisu ja se lähtis haippimaan Uralille. Nääs kun kundit tuumas täällä et ne gimmat siellä stadissa on ihan villissä. Bööna kun bööna tsiikas ihan vindiin mun sittistä busakkaani. Mä vedän tästä steevlat klabbiini ja lähden stooaan sinne kahdeks tunniks. 28 TSILARI 3/2021 GAMLA SLANGI TOPI TOIKKA Valtsu skrivaa brevarin Toikalle Stadiin Morjens Toikka! ”Ja heti mä hiffasin et soffa on vek”, voisin skiiata sulle kun jouduin tänne uuteen jengiin. Mut sit ku kragingit on lopussa ni me starbet täältä rindikseltä pistetään sellaset äijät matalaks. Se mun naarmuni on jo kondiksessa, enhän mä muuten olis takaisin tänne rindikselle joutunutkaan. Breivit on julkastu Korsulukemistos 2/1942.. Oli se sunkin hiffannu, mut sä olit tsitannu raitsikassa ja se sanos et se ei hogannu olik sulla tseboja messissä. Mitä ne snadit kundit oikein meinaa siellä stadissa. Tääl on blundrannu melkein joka päivä ja se vodaa on melkein polviin. Klasu taitaa olla nyt jo siviiliduunissa, mä treffasin täällä yhden kaipparin joka tsennaa koko meidän tsirikan ja se skiias et se oli nähny Klasun duunikaaveissa dallaamassa Hesarilla. Tokataan vähän noin niinku nenuun, eiks je, Toikka. Mä bluggasin Hesasta et ne tahtos joroja sinne stadiin. Mut sehän on ihan päin h-tiä! Me saadan flaiskata täällä rindiksellä, ei olla duunissa, eikä saada mitenkään fyrkkaa kasaan (se mitä mä finnaan pokassa on niin litsku ettei siitä kannata kehua) ja sit siellä stadissa on jotain sellasia gimmoja ja starbeja kun tseenaa sillä et blokkaajia on mukamas vähän ja niitten täytys saada ne killat omaan fikkaansa. Mitä oikein yrrää flöitata selvässä asiassa. Mun mantskuni paino ainakin 47 kiloa kun mä tulin vartiosta. Siätäs saada sellasten nimet ylös ja hommata ne tänne rindikselle vähäks aikaa ni ne kai hogais ettei me nyt joudeta joka paikkaan gyysäämään. Stiflat on aina märkinä kun stooaa sloboa kyttäämässä tuolla skuijan reunassa. Onkohan se Klasu taas alkanu dokata. Tää on nyt koko brevari niinku sliibausta mut kyllä kai sä bonjaat et mua litsku kismii ja korpee ku ne siviilit ei honaa mikä niille olis hyväks. Silloin kun mä olin lomiksella siellä stadissa ni ne oli just ne nuorimmat kundit kun oli kaikkein villeimpiä. Moin vain. Ei silti et mä olisi niitä kytänny, mullahan on jo oma mokkura ja kaks kloddiakin, muuten mä vain. Mites se sun klabbis jaksaa. Tartteksä vielä tsebaa vai osaakssä dallata jo ilman. Siellä vanhassa keilissä oli kyllä korsuissa vilt kivammat pritsit kun täällä mutta meillähän olikin Klasu messissä ja se osas duunata yhtä ja toista. Mut mitäs täältä nyt olis runoilemista. Oli sulla sitten höntti tuuri kun sä jouduit sen knagun alle niin rivosti. Se kundi tuumas et se oli ollu niin krabbiksen näkönen, se Klasu. Ja friidut kans. Ja tiäs me mentäs vähän matkaa perässä ja tsiikattaisiin et se pysyy kans siel. Nehän oli ihan dorkia. Jaha, Toikka, mua tultiin purraamaan taas vartioon. Valtsu Gamlaa slangii tsögas Mikko Seppälä. Ja sit kun tulee vuoroltaan vek ni skutsin lävitte tullessa saa veedistä uutta vodaa niskaansa
Mä kävin Venttaliitessä tsikaamassa jos siellä ois tavannu vanhoja kaippareita mutta siellä oli ihan uusia pärstiä. Joo. Ne gimmat tuumaa vaan ettei me mua tsennaakkaan, mut mistä ne mun muistas kun mä olin siellä rindiksellä. Mä en o saanu slumpata röökiä enää pitkiin aikoihin semmoisista buiduista, joista mä tavallisesti ennen sitä aina tsöpskasin. TSILARI 3/2021 29 …ja Toigis lykkää svararin Stadissa syyskuussa. Jeh. Nääs ku mä sain sieltä Aseveljien liitosta fribarin Punkaharjulle ni mä olin siellä goisaamassa kaks viikkoa. Sua hanettaa, niin mä ainakis olin hogaavinani sun brevaristas, näitten stadilaisten hommat. Vanhoja ne yrrää pyörittää ja näkyyhän niissä folkkista piisaavan. Halidai! Toigis. Mä en oikein bonjaa et onks nää nykyset friidutkin ihan dorkia kun ne viittii olleskaan styylata tommosten snadien kundien kanssa. Muuten täällä stadissa menee noin vain snadisti tämä elämä. Mutta kun on siellä rindiksellä ollut niin on oppinut gyysäämään kaikkea vähän toisilta kantilta. Ja kuiteski mä olin silloin ennen vanhaan niitä jorokundeja, jonka tsennas joka friidu pitkiksen tällä puolella. Tää saa nyt riittää sulle tällä kerralla. Heppulei, Valtsu! Mä en ole ennen ehtinyt skrivata svararia sulle ku mä olin gesiksellä landella. Fo to Ha ns Li nd h. Joskus oltiin skuijassa tsökaamassa veediä ja sitten me oltiin blokkaamassa gresoja vek sieltä Finlandian pellolta. Ässärykmentin komentaja ”Eevertti” Laaksonen lätkii korttii syksyl 1941. Porkat vain dokasin ja en edes tokannu driksaakaan sille friidulle kun se oli niin koppavan näkönen. Jos en mä saa lisää toibista ni mä yrrään hommata itteni samaan jengiin sun kanssas. Jeh. Levareissa ei ole juuri uusia filmejä. Kyllähän muakin vanhana stadin kundina litsku korpee tsiikata kun moona on litsku tiukalla tortsalla, varsinkin marjat. Taidan tulla ja vanhaks ja flaksi on menny sen tien. Ihan nuoretkin friidut tsittaa blaade suussa vaikka tässä vanhankin masin röögaamisen laita on ollut vähän niin ja näin. So ta m us eo .. Eiks je. Eihän näillä nykyisillä kundeilla ole mitään sellaisia vetoja kun meillä silloin kun me oltiin saman ikäisiä. Se gyysäs mua kun abaa, ei tsennannu olleskaa vanhaa Toigista. Uffareide teltas niil on näköjään tsufee, sylttyy ja Fasun mellii. Joo. Kyllä me klenkkaan vielä liitte mut tseban mä tokkasin takasin Tsirraan. J. En mä nyt ihan slaafannu koko aikaa, olin mä niitten gimmojen kanssa aina litsku duunissakin välillä, pari timmeä päivässä. K. Ja gimis siellä olikin olla. Mä olen joskus iltasin ollu dallaamassa friidun messissä Espalla ja keskistadilla. Nää uudet pärtät, friidut ja tsalit ovat kai parempia kundeja niille kun oikeen vanha masi ja stadin kundi. Ja kun sieltä ei saa enää ööliäkään ni mä siftasin heti vek. Mä skriivan sitte lisää kun mä olen käynyt toibiksen loppuessa Tsirrassa. Ja joskus me ollaan menty jonnekin lafkaan tsittaamaan ja siellä on ollut sama juttu. Eihän nää juipit, nää nuoret kundit bonjaakaan mitä jorot oikein on, niin että turhaan sä mieltäs vaivaat sen kanssa
Så finns de ju fortfarande dom, som diggar att loda runt, på nån bana eller i skutsin eller efter nån boll. Men de e int för kondisens skull, utan för fyrken. Nu tror ja de enda som finns kvar e nån slags säbäturnering å Stafettkarnevalen, å dem ha man int hålli på två år nu på grund av Coronan. Å att dagens lönnfeta kloddar int rör på sej. PÅ VÅR tid va ambitionerna snadigare. Å om du ska ha någo, så slumpar du de me ett par klickar å får de skickat hima om en stund. 30 TSILARI 3/2021 Å behöver int ens lätta på reven för å vara me. Att lära sej att böja en glasfiberstav å plötslit få en meter till på resultate gav kicks. Å samtidit e de många som tycker att vi gamyler int snajar någå alls om datorer utan att vi måst anlita våra ungar för att få hjälp me uppdateringar å annat liknande. Men vi prova på allt möjlit. De ble inga medaljer å int någå proffskontrakt heller. Å speciellt oroade e man för att kondena int klarar sig i skolen. Å du kunde göra allt möjligt i skolen utan att joina nån klubb eller nåt lag. Vi dalla eller to dösän eller fillaren om vi sku nånstans. ELLER SÅ har vi olika uppfattning om va som e viktit. Å behöver int ens lätta på reven för å vara me. Men ja väntar fortfarande på att en sponsor ska hoka mej. På vår tid loda vi ju runt som fan överallt å dona de mesta självv. Nån kanske tycker att me de resultate va floppen garanterad redan utan å träna. Å speciellt kondena sitter flera dygn i streck å lirar me sina speldatorer. Nu räcker de me å googla. Åtminstone dom delto ja i. Int va vi någå talanger direkt, mera totala amatörer. Å att ungana kan mycke mer än sina lärare. . För mej va de längd-, höjdå stavhopp som gällde å så tresteg föstoss. För lodande å lirande e siktar nufötiden på å bli proffs. Du kunde loda eller hoppa bara för att de va nasta. Sen börja andra saker bli intressantare å dom hitta man int på sportplanen. Å de fanns till å me skabor mellan skolena som man kunde kolla sin egen nivå. Vi höll på å träna både inne å ute nästan varje da. Först e de ju föräldrana som sponsar men sikte e på att få nån annan så småningom. Vem ska man nu tro på. Å allt präidände me tie stickor på brädan, kyrkråttor å hopprep e helt förlegat. De va bara å haka på me andra likasinnade. Att skolen int har tillräcklit datorer å smarta majkor så vi halkar på efterkälken hela tiden. Här i Stadin fanns en pulju som hette HSID (Helsingfors Skolidrottsdistrikt), som ordna mästerskap i friidrott, skidning och slalom. Int e dom ju dorka eller tröga, dom e bara lata å ointresserade. Nä Dick Fosbury vann höjdtävlingen med sin egen floppstil i olympiska spelen i Mexico 1968, va vi redan nästa dag i skolens jumppasal å öva floppande me ryggen mot ribban. Ja lyckades komma över 160 cm me den stilen då som fjortonåring. Men finns de hopp så finns de tro brukar man säja. SPORTIT VÄRRE G anska ofta ser man att gänge oroar sig för att vi int hänger me i digiutvecklingen. De finns betydlit häftigare grejer man kan skula me på nätet. Vi plugga knigor år bläddra i lexikon om vi sku veta någå. RAFU NYBERG STADI JA SLANGI. JA TROR att ja va me i alla di här grenana å skaba i åtminstone fem år från 10 ti 15 års ålder
Ekat vaunut tilattiin Tanskasta Scandia-nimiseltä tehtaalta. Metrin raideväli ja vihreet vaunut Yksi merkittävä juttu oli kuiteski se, ett hevosis oli siis vaan yks hevosvoima, eikä ne jaksanut kiskoo hirveen painavii vaunuja. Yksi idea oli, että duunataan kaapeli maan alle kiskojen väliin. Ne oli alkuun hevosvetoiset, mutt just siks on moni asia vielä nykyäänkin ihan sama ku aivan alussa vaik hevosii ei enää oo. Fo to t: M ar kk u Ja lo ne n. Ne ei paljo värejä kyselly ja niin tuli 15 umpivaunua ja neljä sivuilta avoimia kesävaunuja. Näin tehtiinkin. . Färlander, J. Ne saikin Stadilta luvan, ja sitt ruvettiin duuniin. Ensteks pohdittiin, ett miten ne uudet spårat liikkuis. Ainakin kaks vikaa gubbee pitäs ringata klogui. Yhen hepan voimist sähkökaapeleihin On sanomattakin selvää, ett vaik liksat oli aika huonot, ei firma tällä päässy rikastumaan. Täss oli jo kaks asiaa, jotka on alust lähtien olla samat. Nää perustajat ei ollu ihan mitä tahansa äijiä, vaan mukana oli seuraavat herrat: liikemies U. Niinpä ne perusti Helsingin raitiotie -ja Omnibussiyhtiön ja samma på svenska. Paitsi kuskeja, jotka hoputtivat hevosii ja jarrutti alamäessä ihan käsin, nii tallilla, joka oli duunattu Tölikaan ja oli nimeltään Ruusulan talli niin siell oli jengii runsaasti. Niinki varhain ku vuonna 1900 Stadiin saatiin siis sähköraitsikat, ja pollet pääs laitumille ja aika iso määrä henksaa sai lähtee. Sitä paitsi, tarvittiin myös tyyppejä, jotka hommas hevosille polttoainetta eli heinää ja siivoojia jotka piti paikat kondiksessa ja siisteinä. Tallberg sekä K.H. Tässä on yks syy, ett Hesan spårat suhaa kiskoilla, joitten väli on tasan metri. Kuivalla kelillä toimiva ratkasu, mutt jos tuli vodaa niin ei. Ekat linjat väsättiin Töölöstä Kaivariin ja Sörkästä Lapinlahdelle. Tallil oli tietysti mekaanikkoja, jotka huolsi vaunut, niiden lisäks siel oli viel seppiä, jotka fixas rikkimenneitä osia ja duunas kenkiä hevosille. Niinpä sitt ruvettiin funtsaa, ett jotain pitäis tehdä. Tätä funtsattiin siks, ett Saksassa oli käynyt ikäviä vahinkoja, ku sähköt oli kytketty suoraan kiskoihin. Palmu sekä kolme kauppiasta, P.E. Ne kokoontu 1889 ja päätti anoo Stadilta lupaa bygata pari linjaa. Yks polle oli duunissa vaan kaks tuntia kerralla ja jos oli jyrkempi mäki niinku nykysen Snellmanninkadun notkossa, ni siell oli ns. Sitt Helsingin kaupunki tuli kuvaan ja melko pian osti kaluston ja linjat vuonna 1913. Tää hevoshomma oli rankkaa aikaa. Täll lafkal oli noin 100 pollea ja hirvee määrä muita duunareita. hevospoika, joka valjasti lisähevosen, kun vaunua nyittiin ylämäkeen. Sen hiffaa muun muassa siitä, ett Stadiin tuli ekat spårat jo 1890. Tää idis kaapelista ei saanut kannatusta ja niin päädyttiin ilmajohtimeen ku bonjattiin, ett talvella oli snögee, joten kaapeli ei skulais. Renlund. Entisaikojen duuneja OSA 2 Stadi on aina ollu kehityksen kärjessä. Ja se väri, se on just sama vihree ku nykyäänki, vaik sitä koetettiinki 1976 muuttaa punaharmaaks, mutt jengi ei siitä digannu. Tälle raideleveydelle saatettiin byggaa keveitä vaunuja. Näillä oli nimittäin stadin snygeimmat rautahandelit, ja myös fyrkkaa. Niinpä vanha väri palautettiin. TSILARI 3/2021 31 MINNAILUU MARKKU JALONEN N eljä stadilaista liikemiestä funtsas, ett Hesa tarttee spåria
Jokanen roskisdyykkari ja jokanen hutsu vois olla sun faijas ja mutsis. Mä en oo koskaan pystyny funtsaan, et mun fanit ois jotain ihan stupidoi. Mä oon armoton addikti: mä en pysty käymään kirjikses ilman et mä slumppaan jotain. Palmisen pamina (SENSUROIMATON). Turha spräädää! Tsägäst tää on kii. Melkeen kaikki muu saa olla feduu, mut ei bolla. No, jemmassaha nää oli, eikä aika oo näist särmää smirglannu. Tyyppei on kahta lajii: toiset ei tsögaa mitään ja toiset ei mitään hittaa. Sendaa samalla sun yhteystiedot. Ne ei vaan koskaan ilmestyny, ku sillosen hallituksen enemmistö fippas päätoimittaja Kartsa Varvikon hyllylle ja sensuurin rupinen handu stikkas osan valmiist stooreist huideen. Mitä ei kantsi pluggaa kahteen kertaan, ei ois kantsinu pluggaa ekaakaa kertaa. Moni porho funtsaa, et fyffe on sielunominaisuus. Ei tää mikään skaba oo, mut kyl jengi äkkii hiffaa, kuka on Tsilarin spädäkunkku. Joka stumpin alle duunataan funtsaajan nimi – siis sun. Melkeen päinvastoin. Fedust on moneks. Ku sä delaat, ni sellasetki hiipparit, ku ei koskaan sua digannu, hiffaa et sähä ootki kliffa tyyppi, et sun kaikist snygein tsoukki oli futaa tyhjää. Tuu säki skrivaamaan. Sama kundi kunkkuna ja roskisdyykkarina on eri kundi. Tää on iisii ja kliffaa. Sä vaan kekkaat tai nyysit idiksen, koklaat et se futaa slangilla ja sendaat Tsilarin meiliin (tsilari@stadinslangi.fi). Yks hailee, ooks sä porho vai persaukinen, niin kauan ku sul on fyffee fikkassa. 32 TSILARI 3/2021 SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT Nää funtsaukset mä skrivasin jo pari vuotta sitten Tsilariin 4/2019. Tuli viel mieleen, et ei mul tällasiin spädiin mitään monopolii oo. Pluggaaminen kantsii aina, dorka! Oisko sunkin jo syytä lesaa kaikki ne kniigat, ku sä oot aina brassaillu plugannees. Ne ei paljo bamlaa, ku hiffaa, et melkeen aina ne bonjataan väärin. Spädeist julkastaan kaikki, ku on sen väärtei. Finstaajat, kunkut, bomtsikat ja muu fyrkkajengi ei koskaan usko, et niil ny vaan sattu olee helkkarin hyvä tsägä. Toi jeesaa just yhtä paljo ku stroolaaminen vastablosikseen
TSILARI 3/2021 33 Joo, elämä on spädä, mut smaili ei vie ku pari sekkaa. Mist mä voin snaijaa, mitä mä funtsaan, ennen ku mä oon lysnannu, mitä mä bamlaan. Fibaaminen on helkkarin yleist, snadisti noloo, mut ihan sympaattist. Mä olin saleteis, et ne bamlas meikäläisest, Siks paljo ne griinas. Totta kai mä uskon hyvään tsägään. Fittii, mut yleensä se ainoo, ku lataa faktaa, on jengin surkein bamlaaja. Me ollaan sitä, mitä me funtsataan. Eikä me olla sitä, mitä me duunataan. se ainoo, ku lataa faktaa, on jengin surkein bamlaaja. Sun on fiksuint pitää monttu bosessa, vaik jengin mielest hiljaset oiski stupidoi, ku bamlaa ja sillai todistaa, et sä oot ihan toivoton palikka. Parhaansa ne on skrivannu paprulle. Niinku mä esimerkiks. Jos sä duunaat enemmän ku mä, sä oot dorka. Miten mä muuten voisin sulattaa, et joku täys mulkku klaaraa ihan siinä ku mäkin. Plösöjen mielest ei kantsi skuffaa huomiseks mitään, minkä voi skruudaa jo tänään. Jos kymmenen tyyppii sattuu bamlaan meikäläisest, ni yheksän bamlaa ihan skeidaa. Jos sä duunaat vähemmän ku mä, sä slarvaat. Sä dallaat tän gartsan vaan yhen ainoon kerran. Landebuugit flyttaa Stadiin tseenaan fyrkkaa – niin et ne pystyis tsöpaan möksän böndeltä. Skrivaajat on ihan pelkkii humpuukimaakareit. Kaikki mitä sä meinaat duunaa, duunaa ny! Koht tulee hosis. Elämä on liian stubu hassattavaks mulkvistien kans flaidaamiseen.. Kundin määritelmä: simppeli vehje, siihen kipataan galsaa birraa ja siit tulee haileet stroolii. Moni buli ja mahtava tyyppi tai jutska on lähelt tsiigattuna tosi nössö ja säälittävän snadi. Aina kantsii bamlaa totta, vaik sen takii joutuis joskus snadisti flöittaan. Flöitti kerkii luudaa Stadist Manseen, ku totuus vast traisaa stifloi klabbeihin. Me ei olla sitä, mitä me skruudataan. Joo jätkät, stifloi, byysii tai rotsii mä en osaa ittelleni duunaa, mut elämisen filosofiaa mä en ruinaa ketään teist ittelleni skrivaan. Mulkuist tyypeist kaikist fiteimpii on ne, ku yrittää hirveesti shouvaa, et ne on muka tosi fiksui
Elämää Harjussa Vaik tää ei oo kotiseutulehti, ni mä kuitenki skrivaan skidivuosieni kotiseudusta. Huonoja saunoja Mitähä englanninkieliset mahto funtsia ku saunoja mainostettii huonoina (Sauna Bad). No siihe aikaa turisteja oli kai aika hintsusti. Kaasuhella, kylppärii ei ollu, vodaa tuli vaa galsana. Sit se kyrpäyrjö hyppäs pakuun mitää antamatta, mitää sanomatta, ja kaahas veke. Eli mä budjasin Harjussa, Kiven gartsalla, vastapäätä SOK:n tehdasta. Olin kokemusta viisaampi. Ei ollu hissiä. Se tajus heti homman ja otti ruuvarin handuun ja tuli vääntää skopen dörtsin auki. Yhden kerra sattu fitti juttu, ku löylypuolelle mennessä laitoin pesukamat sinne hyllylle, minne ne kuuluki laittaa, mutta erehdyin laittaa myös vaateskopen nyggelin siihe pussiin. . Sit menin kuitenki bamlaa kassarouvalle ongelmastani. Talomme oli Harjun puolella, mut ku astu ovest gartsalle oli jo Valkan puolella. 28 neliön kämpässä meit budjas viis henkee. Valkka alko talomme kivijalast. Yleisiä bastuja oli kuitenki joka puolella, himanki lähellä oli pari, joissa tuli käytyä viikottain lauantaisin. Edessä sadan markan villat. Fo to : Se pp o Pa la nd er 19 60 .. 34 TSILARI 3/2021 STADIN MESTAT SEPPO PALANDER T alos oli seittemän kerrosta, ja meiän luukku oli tietenki viimesessä. Kledjuja ei oltu ehditty pölliä. Vasemmalla VR:n konepaja, keskellä SOK:n tehdas ja oikealla HOK. Homman hoidettuani mä tulin äkkii alas ja kerroin äijälle et homma on hoidettu. Näkymät himafönest Valkan puolelle. Sit se näki mut ja kysy: ”Viittiks sä viedä tän tuolin tonne ylös?” Se ties et sen asiakas budjaa seittemännes kerrokses ja talo on ilman hissiä. Taustalla Aleksis Kiven kansakoulu, jota mäkin kävin. No, tietysti joku mulkero pölli pussini. Näkymä kotitaloni pitskun puoleiselta partsilta. Alppiharju ja Kallio oli sillo slummialuetta. No mä lupasin ronttaa sen tuolin sinne seittemäntee, luullen et nyt saan hyvät tienestit. Myöhemmin kävin yksin. Äijä tuli ulos ja veti nojatuolin takaluukusta gartsalle. Hissitöntä menoa Yks kerta ku mä staijasin sii meiän himan edessä gartsalla (yleensä siin ei saanu olla, ku slurkki tuli ajaa veks), ni siihen kurvas paku. Ensin mutsin kanssa naisten puolella, kunnes yks snadi giltsi rupes mesoo, et ”toi on liian iso poika.” Sen jälkee kävin faijan meggessä miesten puolella. Sillä kertaa jäi pesemättä, mut äkkii kävin suihkussa ja funtsin, et pitääks mun lähtee munasilla himaan. Olin taas kokemusta rikkaampi. ja kysy: ”Viittiks sä viedä tän tuolin tonne ylös?” Se ties et sen asiakas Fo to t: Se pp o Pa la nd er 19 60
Nykyään tehdään paljo handelii yli rajan. Skagikseen oli siis aihetta. Ne skotas siel buleilla kanuunoilla harva se ilta. Nykyää Stadin kartsoilla saa dallata ainaki ihan lungisti. En mä tiä oliks sillä varotuksella suurempaa merkitystä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Villamammutti STADILAISIA JORMA MOLL Sanasto, jos tarvitaan: Immelmanni = taitolentoliike lentokoneella Flygari = lentokone Pommari = pommikone Suvi = vuosi Slobo = venäläinen Päästä haneen = päästä karkuun Klitsu = kellari Bulisti = paljon Smyygata = tarkkailla, vakoilla Dallata = kävellä Lungisti = rauhallisesti Tehdä handelii = käydä kauppaa Budjata = asua Pintajengii = hyvinvoivaa väkeä Skagis = pelko Hyyrata = vuokrata Buli = iso Fönäri = ikkuna Kifru = kivääri Bygata = rakentaa Flöitata = valehdella Tsiigata = katsoa Folkka = väki Aaro Aaro födas Stadissa. Mun skoleaikana 50-luvulla bygattii paljo uusii hausseja. Sillon löytyi vuonna 1954 mammutin olkaluu Hertsikasta, saveen hautautuneena talon perustuksia kaivettaessa. Hertsikan galtsien laella Aaro saa budjaa rauhassa nykystadissa Hertsikan galtseilla, ei oo solttuja eikä mörssäreitä. Melkein kaikki folkka pääsi haneen: klitsuihin, pommisuojiin, landelle. Ku rauha tuli, mutsi varotti meitä 40-luvulla, et älkää vaa sanoko sanaa ”ryssä” Stadilla muiden kuullen. Pahimmillaa fönärit tärisi Tölikas. Pilvissä piileksivät Slobon flygarit ja pommarit. Slobon vodka on herkkua monelle. Nyt Aaro ja sen porukat budjaa Hertsikas korkeel galtsil. Haussi bygattiin alun alkaen 50-luvulla. Vanhempi jengi pamlas et slobot voi tulla takas ja ottaa sen mikä saamatta jäi, koko Härmän. Pulu teki immelmanneja Stadin taivaalla ku mä synnyin. Laru on aika lähellä Porkkalaa, ja se oli hyyrattu sloboille. Jos slobo tulee vastaan voi hyvin moikata ja taputtaa olalle nii et pomppa pöllyää. Aaro saa budjaa rauhassa nykystadissa Hertsikan galtseilla.. Mun faija oli suojaamassa Stadia duunaamalla väestösuojii. Bungaskohan ne mitää hyyraa siit Porkkalast ikinä. Mä oon Aaron mutsin faija, kaikki ollaan synnytty Naistenklinikalla Tölikassa. . Meil on ikäeroo 76 suvee. Larusta tulee mieleen sodan jälkeiset skagikset. Nykyään talossa budjaa tavallisii stadilaisii, nuorii ja gamloi. TSILARI 3/2021 35 O li sota. No, Wikipedia kertoo että Neuvostoliitto maksoi alueesta vuokraa viisi miljoonaa Suomen markkaa vuodessa, ja saatiinpahan olla rauhassa, etteivät tulleet skotailee kifruilla Stadin keskustaan. Mä muistan lapsuudesta ett siellä asu aika paljo pintajengii, mutt hyvä ja rauhallinen mestahan se oli. No, olihan Hotelli Tornissa Valvontakomissio vaklaamas ett mitä Härmäs tapahtuu. Larus on kliffaa kasvaa, ainaski nykyää Ekaks Aaron perhe budjas Larus. Härmä oli aika alistetussa asemassa, kunnes Valvontakomissio otti hatkat. Jännää muuten et Suomen puolella on Miessaari mut Viron puolella Naissaari. Aaro ei viel pamlaa Stadin slangia, mut ku tsiigataan snadisti, voi tulla myöhemmin tekstii bulisti. Ne treenas botskien upottamist Porkkalanniemen ja Viron Naissaaren välillä. Muistu mieleen jännä juttu Hertsikast. Slobon flygarit pomitti Stadii
Kimmo Pälikkö ArtHelsinki 20 EUR, TARJOUS! 3 kpl 50 EUR 6. 1. 5. Postikortti Klesa 1 EUR SLANGI BLISAA Musaa CD Marino & Sunrise –Orchestra: Takaisin Rööperiin 10 EUR CD Slangimusa ei delaa koskaan 10 EUR esiintyjät: OlliBull Anikari, Maria Hänninen. 36 TSILARI 3/2021 8. 10. Käy tsiigaamas himasaitil: www.stadinslangi.fi tai byroos!. 8. Kimmo Pälikön Helsingin kaupungintalo Kermansavi 18 x 20 cm 30 EUR 9. Musta lippis, mis on Stadin Slangin logo 10 EUR 11. Vesa Nuotio, Jussi Raittinen Tapsa Kojo, Harri Saksala, Pirjo Tuohimaa, Marino, Slangibändi, Dumari Nurmio. Kari Varvikko: Puutalojen Vallila 25 EUR Muuta kamaa Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinsla ngi.fi tai sit voit käydä byroos päivysty saikoina: ti ja to klo 15–17. Slangikartta/Stadin Kartsat ja Mestat 10 EUR 10. Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa. 3. Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne. Raija Tervomaa: Sankareita kaikki 18 EUR 7. 6. Heikki Paunonen: Sloboa Stadissa Stadin slangin etymologiaa 30 EUR 4. 7. Kniigoja Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson. 2. 11. 1. Jukka Pakkanen: Helsingin tuulia Stadin valoja 5 EUR 3. Mikko Mattlar: Stadin disko historia 30 EUR 2. Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii Bonjaaks slangii 20 EUR 5. 9. 4
Staga&Skrubu on yleensä skulannu mestikset syksyllä Laajasalon golfkentsulla. Sen finnas Maj-Britt Lindholm, joka saa hakee palkinnon Slangin byroosta. VIRVE KUUTAR Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Staga&Skrubu skulaa golfii Isosaaressa torstaina 2.9.2021. Fotoskaba 2/2021 vastaus Viime skaban fotos oli Mohandas Karamchand Gandhin (1869–1948) klabbi – täs fotos nyt koko patsas. Se staijaa Hämeentien varrel Ristikkokadun ja Allotriankujan välises puistikos. Mut ny tehdään poikkeus. Lassi Pekka Tilander on funtsannu sinne neljä nyyaa griinii ja muutaki kliffaa. Vastaukset viimeistään 2.8.2021. Sen on lahjottanu Intian hallituksen kulttuurisuhteiden neuvosto meille vuonna 2019, ku Mahatma Gandhin syntymäst tuli 150 v. Suomen bulein golftoimentaja GoGolf Oy on ruvennu operoimaan Isosaaren kentsuu ja duunannu sitä skulattavammaks. 15.00 lähtö takaisin Isosaaresta. Onnittelut finnaajalle! Skabaan oikein vastanneiden kesken arvottiin palkinto. . 11.00 yhteislähtö Isosaaren kentsulle, 9 reikää, 2 timmaa. Kaikki bungaa, myös viskaalit. 10.00 lähtö Kauppatorin rantsusta. Omat stagat voi ottaa meggeen, mut ei tartte, ku sielt voi londaa. Mis staijaa tällanen stebu, ku merkkaa rauhaa. . TSILARI 3/2021 37 SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. jouko.a.laitinen@gmail.com +358 50 917 8147 netissä tällä sivulla lukee: Lataa esite tästä: gogolfisosaari.fi/staga-ja-skrubun-mestikset Suomen buleimmalla himahuudiyhdistyksellä on maailman snadein golfkertsi. Annetaan ny jengin duunaa ja suuliksen brennaa, mut syksyllä käydään tsiigaamas, onks ne saanu jotain fantsuu aikaseks. 13.00 lounassalaatti Upseerikerhon terassilla. Viime Tsilarin Skabas oli paha fiba. Sen finnas Maj-Britt Lindholm, joka saa hakee palkinnon Slangin byroosta. . Stagatarpeest ja safka-allergioist kantsii lätistä Laitisen Jokelle samalla ku kertoo et lähtee meggeen. Skabaan oikein vastanneiden kesken arvottiin palkinto. Onnittelut finnaajalle! Sendaa vastauksesi sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Kuvan 3 klogu oli tietty Valtioneuvoston linnas Senaatintorin varrel eikä Säätytalos. . Sori! Fyrkkaa tarttetaan 79 € per tyyppi. . 15.30 paluu Kauppatorille
Jengi lysnas stäränä maskit lärveis. Tyssäisikö ”Saksalan kolmosen” hyvin alkanut taival jo alkumetreille. . Jäsenmaksut pidettiin ennallaan: 35 € ja perhejäseneltä 18 €. . Hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille ei makseta palkkioita. Etukäteen kiharaiselta vaikuttanut savotta oli siis edessä. . Palautettiin sääntömuutosesitys valmisteluun. Vähän ennen H-hetkee taivas repes, vodaa stikkas ja karsee blosis riepotteli Kaisiksen puita, mut vedenpaisumuksen läpi kokousmestalle kahlas päättäväistä slangijengii. . Edellisten vuosien tekemisistä ja tekemättä jättämisistä haluttiin saada selvyyttä ja istua oikeutta. Ilmassa kieppuivat niin lakipykälät, hikiset kuoropaidat kuin buidun ja lafkan semanttiset erot. Polveilevassa keskustelussa oli kasvomaskit lujilla. . Sitä moni oli ventannu ja viimestään nyt irtos sokka. Viimesenä kohtana oli vuoden 2019 aikaset asiat, jotka entiset toiminnantarkastajat oli nostaneet tarkasteltavaks. Vuosien 2019 ja 2020 rettelöiden aikana yhdistyksen hallituksesta erosi kaikkiaan kuusi henkilöä kesken kauden, ja korona oli torpannut vuosikokousten järjestämisen ajallaan. Toiminnantarkastajina jatkavat Pirkko Mikonmäki ja Sirkka Muranen. Yhdistyksen puheenjohtaja on Harri Saksala. . Vuoden 2020 hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille myönnettiin tilija vastuuvapaus. SLANGIJENGI 38 TSILARI 3/2021 Vuosikokous – vihdoinkin! ”Tää oli paras kokous mis mä oon ikinä ollu!” puuskahti yks väsynyt mutta onnellinen slangijengin jäsen, kun kolmetuntinen vuosikokous Kristikan vanhassa juhlasalissa Vuorikadulla oli saatu päätökseen. Viertolan suvereenit otteet herätti ihastusta möötin jälkeen: ”Ja se viel skriinas koko ajan!” Kopahdus kerrallaan laskeuduttiin listaa. Lopuks shungattiin Niin gimis on Stadi. Helmikuussa 2021 toimitetussa vaalissa valittu hallitus sai vuosikokouksen vahvistuksen. Kokousväki tunsi olevansa turvallisessa kyydissä. . . Saksalan kolmosesta stagella Outi, Mikko, Valtteri, Matti, Soile, Hara ja Timo. Vuoden 2020 toimintakertomus hyväksyttiin ja tilinpäätös vahvistettiin. Märällä asfaltilla himaan päin steppaillessa monilla oli keventynyt mieli. . 2019 toiminnantarkastajien kirje, jonka perusteella käytiin laaja keskustelu yhdistyksen hyvän ja huolellisen taloushallinnon merkityksestä sekä yhdistyksen tarkoituksen mielessä pitämisestä. Ja taloushallinnossa tulee skarpata. Yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2021 hyväksyttiin. Käsiteltiin v. Ulkona myrsky oli laantunut ja ilma puhdas. Lopuks Stadin Slangin perustajajäsen Klaude Bremer nous pystyyn, rykäs silleen kuuluvasti ja muistutti kaikille, mikä tän slangijengin tarkotus oikeestaan on. Fo to : Vi rv e Ku ut ar Fo to : Vi rv e Ku ut ar. Kokouksen puhis pusersi puheenvuoroista ydinkohdat uudelle hallitukselle evästykseksi: vois olla parempi, jos Stadin perinneyhdistys ei jatkossa tekisi ulkomaanmatkoja (vaik toi korona joskus hellittäis), vaan pysyis pilttuussaan Kehä kolmosen sisäpuolella. MIKKO SEPPÄLÄ Stadin Slangi ry:n yhdistetyn syysja kevätkokouksen 26.5.2021 päätöksiä: . Myös uuden, helmikuussa 2021 valitun hallituksen toimivalta oli vahvistamatta. Sihteeri noukki parhaansa mukaan olennaisuuksia sekamelskasta. . Valantehneet tilkkarit pitivät välillä neuvoa, joku huuteli ohjeita etäyhteydellä. Onneks kokouksen puheenjohtajaks oli saatu yhdistyslain läpikotasin tsennaava ammattilainen, Juha Viertola
Eki skrivas, et sen lisäks keikoil kävi Nummelan Leka, Nenosen Papu ja Jussilan Ossi. Slangikurssit jatkuu taas syksyl. Slangijengi Elsaa ja Lyylii moikkaamas. Eki Mattsson muisteli Slangijengin juhlakniigas (Niin gimis on Stadi, 2007), et jo vuonna 1997 joku kekkas, et tarttis lähettää staroi skoleihin bamlaan kersoille slangii. ottaa slangiks. Koko kurssi vedettiin etänä. Nyt korona-aikana ei oo tietty voinu vierailla suoraan skoleis, mut nettiyhteys on nykyaikaa. Harri, Soile ja Outi stikkas Slangijengin blummat duunarimutseille. Mut ku jengii alko olla jo aika snadisti, kekattiin, ett Slangijengi vois olla messis täs traditios. Jengi oli hyvin messis, osa bamlas linjoilla ja osa skrivas tsättiin, millasii slangisanoi ne ite käyttää tai bamlaaks ne slangii. Siel ne, ku tuli mestoille, sai spettarin. Eihän tarvitse ku bluggaa Hesaria tai Hoblaa. SLANGIJENGI TSILARI 3/2021 39 Mutsien päivä Kirstarin jengiläisillä oli tapana treffaa aina mutsien päivänä Työläisäiti-patsaalla. TIMO PAKKANEN Slangivierailut skoleissa Slangijengi on käyny skoleis bamlaamas melkein siit asti, ku yhdistys perustettiin. On iisii purnata ja jupista selän takana, mutta nyt me ryhdytään ihan oikeesti kritisoimaan useinkin ihan kreisei byggaplaaneja. Jos kiinnostaa olla mukana aktiivisessa kritiikkijengissä, hyppää messiin Snygiin Stadiin! Stikkaa meili Slangihallituksen jäsenelle Pakkasen Timpalle osoitteeseen santaclaus@kolumbus.fi tai skulaa numeroon 050 59 259 64. Mut kurssin jälkeen päätettiin treffaa Tauno Palon pudekas. Snygin Stadin ekoissa ”kokoontumisajoissa” jollakin kliffalla terassilla funtsaillaan tulevia aiheita – ja niitähän riittää. SLANGIOPE VIRVE KUUTAR Snygi Stadi seuraa ja kritisoi Stadin kaupunkikuvan muuttumista Stadissa ja sen huudeilla yli seitsemänkymmentä vuotta budjanneen Pakkasen Timpan vetämään kaupunkikuvajaostoon Snygi Stadi kuuluvat Klaude Bremer, Hessu Rautvuori ja Antti Wuorenjuuri. Kosken snygit spettarit dilkattiin taas kevään kurssilaisille. . Ohjaaja Taina Rauhamäki froogas byroosta, onnaisko. Ne kyl epäili, et eihän skoles voi slangii bamlaa, äikänmaikathan on aina inhonnu sitä. Sehän on meistä itsestämme stadilaisista ja tietty erityisesti slangilaista kiinni, millasena me halutaan nähdä meidän ikioma Stadi nyt ja tulevaisuudessa. Mut hallitus hoiti blummat ja messis oli snadisti muutaki jengii. Mut ylläri oliki, et maikat innostu siit. . Esimerkkeinä pelkästään tältä vuodelta: ”Staden bygger för tätt, högt och massivt” HBL 21.03., ”Kaupunki kabinettiherrojen hiekkalaatikkona”, Kamppi-Eira 6/21, ”Irti autoiluun perustuvasta suunnittelufilosofiasta” HS 26.03.”Voisiko ydinkeskustassa sijaita pieni metsikkö?” HS 17.04., ”Helsinki järjestää kilpailun Makasiinirannan kehittämiseksi” HS-Torstai viikko 20. Taina skrivas paussin jälkeen: ”Ihan huippu taidepaussien aloitus.” Kimppaduuni skolejen kans voi siis jatkuu poikkeusoloiski. Slangii Työvikses Työvis ja Stadin Slangi järkkää kimpas slangikurssii Työviksel. Ammattiopisto Live funtsas, et ne vois niiden ekan Taidepaussin 12.3. Tapahtumasta ei tänä vuonna infottu laajalti, ku oli päällä viel rajotuksii. . Google meetsis oli koolla skolen maikkoi ja oppilaita lysnaamas, mist slangi on tullu, miten se on muuttunu ja muutaman slangirunonki ku kerran oli taidepaussi. Fo to : Vi rv e Ku ut ar. . Tietoo tulee Työviksen saitille 14.6., tsiigaa: ilmonet.fi. Taiteilija Jallu K. VIRVE KUUTAR Fo to : Vi rv e Ku ut ar Työviksen kurssilaiset Harri, Markku, Jaana, Sirpa, Pertti ja snygit spettarit. Fo to : Pe nt ti Ha vi a
Mulla olis snadi muistelo tosta samasta hommasta. kerran se kehu, ett se maksaa liksastaan enemmän veroja, ku yhden kundin faija saa liksaa. Se et toimii vastuullisesti suojautuen niinku viranomaiset on suosittanu ja välttää kontakteja, ei niinkään nypi, mut se nyppii kun osa jengistä ei välitä skeidan vertaa ohjeista. Tää faija oli muuten proffa. Mut sitte tähän Sieppariin. Kyllä sekin tuntuu dorkalta ett vaikka Stadi ja jopa tää Vantaan periferia on tiuhasti tykitetty roskiksil, niin osa jengist stikkaa maskin mäkeen gartsalle just sil hetkel kun se rupee tuntuun turhalta. Lisäks se jakso aina kertoa, että sillä on junge veskassa, mikä sillä oli aina messissä. TIMO YRJÖLÄ Koronakelausta Kun funtsii miten korona ja sen tuomat rajoitukset on muuttanu mun arkee, niin ekaks hiffaa ett ei oo kliffaa kun jengii tulee vastaan ja moikkaa, mut meitsi ei tsennaa kuka kumma sielt maskin takaa huutelee ja on mutkin bongannu. Baana on sit koristeltu näill nyyilla sinija valkovuokoill. Hienoa aikaa! Åke ajoi siihen aikaan vihreällä Jaguarilla, sylissään ajon aikana aina mäyräkoira. No, Saarikosken Pena kuuli kans tästä Rööperin kunkusta. Voi jumankauta! Kundilla oli skeglu megessä maailman rauhallisimmassa mestassa, Rööperissä! Tsennaatte varmaan tyypin. TERVEISIN RAIMO MELING Snadisti lisää Siepparista ja Saarikoskesta Tsilarissa 2/2021 oli Heikki Paunosen juttua Siepparista ja Pena Saarikosken käännöksestä. Koulu toimi siinä vuosikymmenet. Oli miten oli, me lesattiin siihen aikaan paljon ja varmaan joka jannu slumppas tai lontskas Siepparin. Se on tietty dorkaa kun frendei ei voi tapaa niin kuin normiaikaan, skruudaankaan ei tätä skrivatessa voi mennä lähiraflaan. Sen mutsi ja faija sekä Pena olivat evakkoja, joten himassa ei bamlattu slangia, eikä Pena hengaillut Stadin jengeissä. Koska OV oli buli ja skrode, se sai meidän puolesta olla vaikka Kiinan keisari. Penahan kävi skolensa Rööperin vieressä. Uuden kielen oppiminen sujuu tietenkin iiseimmin, kun on joku maikka. Tää muualta tullu OV oli nimittänyt itsensä jossain vaiheessa Rööperin kuninkaaksi ja tää täysin dorka juttu levis maailmalle. Esim. Niitä oli siihen aikaan Stadin riesana 1–2 tsipaletta joka kaupunginosassa. Olin hänen oppilaansa 50-luvulta. Joka kundi varmaan myös tykkäs bökeristä. En oo kade hallituksellekaan, kun tuntuu ett pykäläviidakko on just niin sokkeloinen kuin alkumeno Kalasataman Redissä. Raili (sukunimi unohtunut) ja Seija Sironen. Ja Pena muisti sitten tän Rööperin kunkun. Moni varmaan funtsas, et toi Holden on ihan ku mä itte. Pena joutui siis opettelemaan uuden kielen, kun se alkoi duunata Siepparin käännöstä. Vastuut sinkoilee kuin boltsi flipperissä: kaiken tarkotus on varmaan ollu yksilön oikeuksien varmistaminen. Mut joka jätkä oli kans samaa mieltä siitä, että kieli oli dorkaa ja Pena oli vähän niinku pilannu kliffan kirjan. Tämmöisiä muistoja artikkeli herätti. Mut hommat ei etene, kun aina jostain nykästään – kuin citykani borsasta – joku fiksu (?) Ypäjän hevosopiston kautta oikikseen selvinny poninhäntäinen apulaisproffa, joka on sitä mieltä että (nyt) snadin ihmisen perusoikeuksia levittää tautia synffataan. Saarikoskihan ei osannut slangia. Fo to : He ls in gi n ka up un gi nm us eo , Ka ri Ka ip ia in en. Olkoon sen tsalin nimi tässä jutussa OV. Mun klabbit ei oo enää entisessä kondiksessa, joten mä en pääse livoon, jos jotain sattuu. Sliirasin nuoruuteni ja myös Siepparin ilmestymisen aikoihin Rööperissä. Ehkä porukassa on yhtä bulisti astmaatikkoi kun norskien skimbalandslaagetissa. Niin ainakin OV bamlas. Mä en hivaa sanoo sen jannun nimee, koska se on buli ja skrama. Noihin aikoihin Rööperissä budjas yks kundi, joka oli flytannu sinne jostakin. Ne on tärkeempiä kun saada koko jengi terveenä edes Teinei Blunkan jortsuskoles 1960-luvul. Ku Pena sai sitten duuniks kääntää Salingerin Siepparin ruispellossa, sille tuli snadi pulma. Toisen kerroksen alasalissa pyöri yleiset kurssit ja pidemmälle kehittyneet harjoittelivat saman talon yläkerrassa Tanssiklubi Blomqvistissa. 40 TSILARI 3/2021 Kiva juttu Blunkasta Oli kiva artikkeli Blunkasta uudessa Tsilarissa. . OV oli niin fitti tyyppi, että sitä singras mielellään toiselle puolelle kartsaa, jos näki sen tulevan vastaan. Valitettavan usein on silloin asialla meitsii nuorempi jengi, vaivaako typeryys tai ehkä ne haluu spiidata perinnönjakoo, kun vanhat ei tajuu delaa ajoissa. Ingressissä ei mainittu Blunkan tanssikoulun sijainnista Yrjönkulmassa, eli Simonkadun ja Yrjönkadun kulmarakennuksessa, jossa hän mielestäni aloitti tanssikoulun. Åken parina silloin oli mm. Me ei tiedetty, mistä se jäbä tuli, mut se halus tehdä tuttavuutta ja bamlas meille jotain tuntematonta kieltä, joka muistutti vähän slangia. Sen jutut oli sellaisia, ettei niitä hotsittanut kuunnella. . Se siis tartti maikan. Ja niin OV opetti slangiaan Pentti Saarikoskelle, joka käänsi sitten Holden Caulfieldin stoorin. Visiirikauppaa ei oo näille vielä vuodessa löytyny. Se ei oikein tienny kuinka Stadissa bamlataan ja se halus käyttää slangia kirjassa. Harrastin tanssia vuosikymmenet eri seuroissa ja yhteys Blunkkaan säilyi
Lantiss on kaks puolta! Mä muistan vanhan sloganin ett köyhän ei kandee slumppaa halpaa. Itse oon kypsyny ja funtsinu etten tietosesti osta mitään kiinalaisten duunaamaa, en vaikka paketit kulkee eessuntaas niin ettei tarvii kuin tilata laaturoipetta ja halvalla. Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. LEO KARETVAARA, 2020 SKRIVAA TSILARIIN! . Kun siintää nasta baana niin kiihtyvä on kaara, kun sinne kurvaat! On kai se nasta homma, ei pala sulla pinna, ku renkaat ulvoo. word) Tsilarin meiliin: tsilari@stadinslangi. HANNU TEIVAALA VANHA PIERU VANTAAN MYRTSISTÄ Kiva jäbä Ootsä joku mannekiini ku sul on kledjut fiinit, vai mitä sä duunaat. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. ”Mä arvasin, et sä vedät esiin länkytys-kortin, ku et viitti vastaa mun perusteluihin.” ragee = raivota ”Tyyppi alko ragee meitsille, vaik se ite bamlas pelkkää skeidaa.” välieriin tässä skabassa. Itse mieluusti slumppaan härmäläisten tekemää kamaa ja niilläkin fyrkillä koitan tukee duunipaikkoja täällä. En Kiva jäbä. Ei jätkä muuta tarvii, ku vetää kolme varvii, ni on jo velttoo. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Toimitus voi lyhentää stoorei. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Slangiopen snadit (s. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. En tsennaa tota logiikkaa. Paljon bamlataan ett junnuille tää on tosi dorkaa aikaa, niin kuin varmaan onkin, tsemppiä teille! Mut itse gamlana funtsin myös ett täss nyt nykästään vuos kaks (?) mun sistois mahiksist nauttii laiffista omilla ruleilla, ja se ottaa pannuun. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Diggaatsä oikeistoo vai suosit vasemmistoo, vai keskustassa luuraat. Hyvät fibat suotakoon heille. TSILARI 3/2021 41 välieriin tässä skabassa. Seuraava Tsilari 4/2021 ilmestyy 2.9. . Mut toisaalt voi tsiigaa kun himan bomsa ei oo moksiskaan, nauttii introventtinä kun ei tarvii tapaa ketään muita ja voi keskittyy omiin juttuihin. Himootsä burgerii vai leikit vegaanii, kun sä skruudaat. On kiva joukos ulvoo ja aina öisin valvoo ja antaa mennä vaan! Kun jätkät puskaan sammuu, ni lehmät vieres ammuu, ku kesis on. Vetäisetkö kuonoon jotain jäbää huonoo, ku naama vituttaa. Viikon päästä luvatun piikin toivossa. Se pitää nytkin, sillä vaikka Kiinan suunnasta tää tuli tilaamatta ilmaseks, niin kalliiks on käynyt meille kaikille monin tavoin. . Muista laittaa muutama kuva kirjoituksesi mukaan. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. 4) vastaukset: Länkytys-kortin vetämine = dissataan sitä kenen kans bamlataan ja ruvetaan leimaan sen argumenttei länkytykseks. Jutut toimitukselle 2.8.2021 mennessä. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Eli osalle jengistä tää voi olla tosi laatuaikaa
Mut täs manööveris kyl hiffas, ett tositilantees sii ei oo mahiksii kaivaa jostai jemmast varaglasareit tai piilareit, jos tilanne on päällä. Keskell botskii stondaa tunnetust purkkaris skeba, jota sanotaan mastoks. Yleensä tehää tietty perussäätö, ku botski on saatu vesille ja masto pystyyn. Yhet makaa Naantalis Kailon saaren edustal ja toiset Katanpääss lähel Isosaaren majakkaa. Aallokkoo oli parin metrin verran ja meno aika kuoppasta. On mull vuosien saatos pudonnu parit muutki okulaarit jorpakkoo. Ne ku ei tsennaa juttui ja luulee et botskii skujataa niiku fiudee, ne hommaa motaribotskin. Onneks niit oli messis yhet varalla. Ne ei vaa pidä skebaa pystys, niill säädetää kanss purjeen muoto. Vanttiruuvit Fo to : Ra fu Ny be rg Et ku yöll tulee skiglaaja vastaa blehat pääs, nii se ei vättämät oo lesoomist. Onneks kaikki osat oli talles, nii et vantin sai kasaan. Työn tuoksinass lepattavan fokan skuutti oli kiskassu multa rillit päästä. Sillee masto nojas suojan puolelle nii, ett irronneen haarukan sai takas vanttiruuvin jengoille. . Ne viritetää yleensä mahdollisimman tiukoiks ainaki edess ja sivuill. MUT YKS kerta en muistanu varmistaa. 42 TSILARI 3/2021 FOKUS HUKAS J os ei oo tähä mennes tullu selväks, nii seilori on skönell se, joka tsennaa jutut ja hanskaa tilanteet. Mut aika harvoin tällasii haavereit silti on neljän vuosikymmenen aikana sattunu. Ne on hukkunu, ku on dyykannu sköneen eikä oo hokannu, et mulha oli viäl glasarit pääss. Vähä enne ku piti tehä venda, mä rupesin tsiikaa, et nyt tos heiluu joku outo snara isopurjeen takana. Pääasia, et fokus ei pääse katoomaa. Pyysin vaimon pinnaan ja opastin ohjaa nii suoraa kurssii, ett paine pysy pääl blosiksen puolelt. Pääasia, et fokus ei pääse katoomaa. Näit tukivirityksii sanotaa staageiks. Jos siinä ois tehny vendan, ois saanu koko maston purjeinee kumoon ja pahimmas tapauksess sittloodaan syliin. Mut pakko on kyll myöntää, ett välil itelki on ollu touhuiss vähä skarppaamise varaa. Aikanaa otti päähä, ku mut raakattii snadin taittofeelun takii, et kylhän nyt semmone on korjattaviss glasareil. Löysäsin vähä fokkaa nii et sai työskentelytilaa vantin ja rustiraudan (se hela kannes joho vantti kiinnitetää) ympärille. Ekan snadin rundin jälkeen kandee vantit viäl kiristää, niin saadaa talven jäljilt snadi venymä fiksattuu. Ja siinhän se lepatti, styrpuurin puoleine ylävantti, joka oli karannu vanttiruuvin jengoist. Paitsi et fokus oli hukass. Mut jos ne vetää liian tiukoiks, skeba vääntyy sivusuunnas jengalle ja nii purjeen trimmaaminen menee poskelleen. Joskus on tsempattu vahvuuksil varustetuil blehoil, vaikkei oo suulberist ollu tietookaa. Tää tsiigaaminen on vesil aika oleelline juttu ja siin ollaa äkkii kuses, jos fokus katoo. Enimmäksee on tullu toimee varaglasareil, mut on täs oppinu tsennaa muutamii optikoit reitin varrelt. Oltii liikkeell jo kesisrundill vaimon kanss ja päästy Porkkalan selälle. Et ku yöl tulee skiglaaja vastaa blehat pääss, nii se ei välttämät oo lesoomist. Se pysyy pystyss, ku sihe on viritetty neljään suuntaan vaijerit (tai teräsrodit). Vastass oli aika tiukka läntisen puoleinen blosis ja lähettii vetää ekaa legii luoteeseen. Eli näiden kanss on jonkin verran säätöö aluks, ja yleensä ne sit varmistetaa, et ne pysyy kiinni. RUODIKSES EI oo asiaa laivastoo, jos on jotain feeluu öögis. Ku sen viäl fiksas lukkomutterill, nii pääs heittää vendan toiselle legille ja kaikki oli taas kondikses. RAFU NYBERG B.WISSER
Jos sua kiinnostaa, ni ota yhteyttä Soileen. Heinäkuu . . ilm. fogeliredu Pertti Salolaisen kans, lisäinfoo myöh, ilmottaudu byrooseen. to 2.9. pvm. klo Krunikka-dallaus, Markku Jalonen oppaana, 10 egee, säävaraus, ilmottaudu byrooseen. Lisää jengii mahtuu messiin. Vapaaehtosii kaivataan monenlaisiin duuneihin. Byroo on kesiksellä. . . Soile Tammisto hallituksest valkattiin vetämään tiimii. Kirjamessut, Slangilla ehkä oma ständi. Kerro sille, jos sua kiinnostaa lähtee messiin. myöh. . 23. klo 10 Slangitsyrkka, Slangikuoro shungaa ym proggista, Kallion tsyrkka. Elokuu . 28–31.10. Stadikan redu ja Erkki Alaja, lisäinfoo tulee . Slangiakatemia starttaa syksyllä. . Lisäinfoo tulee sit syksyl, ku homma lähtee käyntiin. su 10.10. Vetäjäks tulee Virve Kuutar. ilm. Lokakuu . . Alkuvaihees idiksii on kehitelly Tarja Valli, Virve Kuutar ja Raimo Kuitunen. . klo 8–22, Mänttä / Banksy ja Dorkan paprut, 100 egee, tsiigaa lisätiedot s. Slangi järkkää Häppis ja Slangiakatemia palaa kehiin Eli snadi jengi funtsailee tapahtumaidiksii ja sitä, miten niit vois järkkää ja kertoo sit hallitukselle. SLANGIJENGI TSILARI 3/2021 43 . klo 10–15.30 Staga ja skrubu -golfskabat Isosaares, 79 egee, tsiigaa lisätiedot s.37. Siin on tarkotus pluggaa slangikniigoi ja tsekkaa, mitä nyyaa on hitattu slangitutkimuksis. Snygi i kesist ä! Fo to : Ti in a Li nn a. pvm. Vuoden 2021 jäsenmaksu 35 €, perhejäsen 18 € (ei Tsilaria) Täst hittaat Stadin Slangi ry:n järkkäämää proggista. myöh. Syyskuu . to 16.9. ke 18.8
44 TSILARI 3/2021