Tsilari 3/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta | Hinta 8 € STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI 2022 Pluggaus vinkkei suveen. Nro 3/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27
Koivu 27 Stadilaiskundi maailmal M. Saksala 29 Slangi blisaa 30 Skabat 31 Pluggaajat 32 Slangijengi 35 Slangi järkkää KANNEN FOTO: MATTI SNELLMAN Stadii, suvee ja stadilaisii 8 Stadin Friidu R. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis / H. Pluggaa kolumni sivult 25. Vuoden 2022 Stadin Kundi Remu Aaltonen ja Stadin Friidu Minna Tervamäki Slangijengin bamiksen, Harri Saksalan kans Espan lavalla. Lisää fotoi ja reportaasii Stadi päiväst seuraavas Tsilaris 4/22! FO TO : M AT T I SN EL LM A N . Toikka 17 Vallilan kuntsit muistois P. Wisserin kesät böndel R. Kolanen 10 Stadin Kundi V. Mäkinen 34 B. Nyberg Rehupuntti hittas netistä valkkarin peräkammarinki kundeille ja friiduille. SISIS Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari / S. Palminen 21 Uutta ilmettä Stadille Snygi Stadi -ryhmä 26 Hyvält tuoksuva lav stoori M. Kuutar 14 Kesälesausta S. Purkunen 28 Runo Stadille H. Heikola Minnailuu ja stoorei 16 Eldis riehu Arabias T. 3 Tsilari 3 | 2022. Pluggaa haastattelut sivult 8 alkaen
. KHO:n päätöksist ei oikee enää voi valittaa mihinkää, joten niiden, ku budjaa Vallilanlaaksos ja sen lähialueil tai viihtyy kesämökil, kandee pikkuhiljaa rupee täyttää korvatulppavarastoi. . Mut ne ei ehkä minnaa, ett pesistä skulattiin tosi aktiivisesti Stadis 1950ja 1960-luvuil. FO TO : V IR V E K U U TA R . Rakentamisen on tarkotus starttaa noin vuoden pääst. Roihuttaret skulaa Superpesis-sarjas, nous sinne viime kaudel. Se slumppas bulisti taidetta, yli 500 teosta. Niit pääsee tsiigaa Kirpilän taidekotiin keskiviikkosin ja sunnuntaisin, eikä bungaa mitään. Avobiitles . Sinne voi mennä vaik bongaileen maisemii Stadist. Ekat SMskabat ki skulattiin Stadis 1922 Tölikas, ja sillon ekaks mestariks tuli Helsingin Pallonlyöjät. Stadi aikoo toteuttaa sporalinjan niin, ett se tulee halkoo bulii puistoaluetta keskel Valkkaa ja samaan syssyyn muuttaneeks aluetta aika rohkeel handul. VK Antti Favén: Siltasaari – näkymä Korkeasaaresta (1922) Sporalinja Vallilanlaakson viereen Korkein hallinto-oikeus (KHO) nuiji toukokuus 2022 äänin 3–2 lyttyyn valituksen siitä, ett Fisiksest Bööleen kulkeva spora linja lisäis metelii Vallilanlaaksos. . VK Roihuttarien matsis elokuus 2021. Nyt friidujen pesis on vahvoil Roihikses. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Klyyga Tsiigaa vastaukset sivulta 31. Taidetta himassa Pohjosel Hesperiangartsal on leguri Juhani Kirpilän gamla hima. Jos spora itessään ei lisää metelii, rakennusvaihees sitä tulee saletisti ja paljon. Virve Kuutar Pesistä 100 vuotta Moni funtsaa, ett pesis on ihan böndelaji. 4 Tsilari 3 | 2022 FO TO : M IK K E K A A N IL A .. PuMus skulataan vieläki pesistä, mut toinen 60-luvun vahva stadilaisjengi TMP (Työväen mailapojat) on jättäny pesiksen. Niil oli bulisti friidujen SM-kultaa 60-luvul. . TL Sporalinjan reitin on tarkotus kulkee ton dallausja fillariväylän oikeelt eli etelän puolelt. Stadilaisii mestareit ei ookaa nähty vuoden 1973 jälkeen, ku PuMu finnas
Ne on sellaset tsembalot, mis ollaan ihan fiilareis, et on saatu taas duunattuu uus Tsilari pällisteltäväks. Toimitus haluu kuulla, et onks me käytetty meille londattuu etuoikeutta snygisti ja stydisti – vai tartteeks duunaa lisää särmää. Sitä plugataan kimpassa ja ääneen, demotaan ajankohtasii dorkii, digataan tai symffataan skrivaajii ja etenki ollaan glaidui siit, et Slangijengil on oma aviisi. Siit linjast se päätoimittaja on vastuussa. Me päätettiin, et ku seuraava Tsilari tulee ulos, ni järkätään julkkarit. Päätoimittajaa tarttetaan oikeestaan vaan sillo, ku funtsataan, et futaaks tää kokonaisuus. Tsilarin toimitus on turvoksis etuoikeutettui, ja sähän tsennaat, kuka tääl on pääetuoikeutettu. Päätoimittaja tsiigaa vaan, et koko baletti steppaa sen mielest jotakuinki oikeeseen suuntaan. Ekat Tsilarin julkkarit järkätään Oodin Saarikoski-matolla torstaina 18.8.2022 kello 17. Joo, no ei se ihan hirvee skäbä oo, vaik päätoimittaja joskus näpytteliski jonkun stoorin lehteen, jos siel on tilaa ja jos se stoori tsittaa lehden linjaan. Dorkuus jeesaa. Meit ei ollenkaan äglöttäis bamlaa sellastenkaan tyyppien kans, ku on eri mieltä, päinvastoin. Toimituksen mielest ois viel kliffaa, jos se bamlais suoraa, ettei koko ajan tarttis arvailla, et onks toi ny kehumist vai vittuiluu. Sä voit olla oma ittes ja just niin ronski, frekki ja jätkämäinen, ku sua hodettaa. HEDARI SEPPO PALMINEN 5 Tsilari 3 | 2022 F OTO MAT TI S NE LL M A N. Slangi on gartsojen esperantoo. Slangin käyttö tekee susta ja meist kaikist etuoikeutettui. Slangi on poskettomii omii vapauksii tyrkyttävä kieli. Ku bamlaa tai skrivaa slangii, ei tartte yhtään studaa tai bromssaa. Pluggaajil on iankaikkinen oikeus joko diggaa lehtee tai olla diggaamatta. No, oikeestaan se on aika looteri ja löysä jobi. Yks velmu friidu kysäs, et ku sä oot Tsilarin pääredaktööri, ni mitä sellanen tyyppi oikeen duunaa. H edari on sanakniigojen mukaan päänsärky tai isku päähän. Siis onks Tsilarin ilmestyminen pluggaajille läheskää yhtä bulii jubileumii ku toimitukselle. No, varmaan meil jonkinlainen fiilis on – eli ihan henkimaailman hommii. Toimituksen slangissa hedari meinaa kans pääkkärii eli pääkirjoitusta. Meist ei ois yhtään skeida idis, et jutskattais kimpassa, pluggaajat ja toimittajat. . Niit ku ei tuu, jurppii saletisti. On meil toimituksessaki välillä skimbat ristissä. Tähän hedariin mä en kekannu mitää sen stydimpää niittii, ku et slangi on poskettomii vapauksii tyrkyttävä kieli. Parast ois jos päätoimittaja ei ois armoton tiukkis tai herkkänahkanen puuteripylly. Hedarin skrivaajan päänsärky on siis pakiteeraa stydi isku lesaajan päähän. Hedari on niinku tällanen kolumnin mittanen breivi päätoimittajalt tai joltain muult toimittajalt pluggaajille. Sen mielest! Sen ei tartte maindaa, joraaks joku skrivaaja fuskuu tai joku toinen cha-cha-chaata. Debatti kummasti virkistää. Toimittajat, innokkaat skrivaajat, fotarit, toimitussihteeri, taittaja ja kirjapaino sen lehden duunaa. No, mist toimitus voi tsennaa, et digataaks sen duunii vai ei. Koko toimitus on vastuussa pelkästään pluggaajille, ei kellekkään muille: ei hallitukselle (paits siltä osin ku ne pluggaa), eikä kevättai syyskokoukselle (ai niin, mut pluggaajiihan nekin on). Steppaaks tää baletti oikeeseen suuntaan
6 Tsilari 3 | 2022. Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 27. varajäsen lasse.solman@gmail.com Valtteri Hellgren 2. Byroos päivystää Tarja Valli. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. BYROO: Jäsenasiat, redu ilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Tsilari / Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Hallitus Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Ragnar Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Lasse Solman 1. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Risto Lindgren, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) ja jäsenrekisteri risto.lindgren@pp.inet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinlangi.fi Byroo on boses heinäkuun. Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin
Vassaguu! kesä – kesis, suvi, sommeri aurinko – arska, mollikka, suulis, suulberi olut – bisse, kaltsu, blöö, ölppä, ohraleipä vene – botski, kippo, kiulu, purkki kesämökki – landeluukku, mökkerö, plantaasi, tönö maaseutu – bembööle, böndelä, junttila, lande, Taka-Hikiä ranta – rantsu, biitsi, hietsu metsä – skugge, metsku, skutsi, skugeli suudella – sekstaa, imutella, smokkaa, smäidää, pussaa sade – strittis, vodis juna – stoge juhannus – jussi kalastaa – fisustaa maalainen – bönde, kauralakki, junttipussi, toukohousu, turvenuija sauna – bastu pullo – flinda, botla, puteli, tuubi tanssia – bailaa, joraa, hillua bussi – busa, dösä jäätelö – jätski, jäde, lötikkä haitari – rantapiano, snarkku, ryppy makkara – tsiegura, rasvakaapeli, slertsa viinapullo – brenabotle, kiikari, nuija, lasinen laulukirja krapula – krabbis, aamuaurinko, balalaikka, pulteri, jysäri aurinkolasit – suulispokat, arskat, suodattimet humala – hiprakka, naamat, tuiske, lärvit, jurri, huppeli kuljeskella – dallaa, hengailla, pyöriä, zombailla, palloilla järvi – jonkka onkia – metskaa auto – bilika, fiude, kosla, rotisko, kottero, kaara moottoripyörä – motskari, prätkä, kumitassu purjehtia – seilaa, skiglaa, kruisaa raha – fyffe, hillo, kyhny, massi, taateli, tuohi, täppä rakastella – borstaa, bylsiä, höylää, lempiä, niin tai näin punaviini – punkku valkoviini – blankku, valkkari Linnanmäki – Lintsi Glaiduu kesistä! . Hara Jos et muuta hiffaa ottaa landelle messiin, niin kandee ottaa ainaki slangi BAMIS HARRI SAKSALA 7 Tsilari 3 | 2022. Jokainen snaijaa et slangisanat kulkee boltsissa tosi iisisti. Jos et muuta sinne hiffaa ottaa messiin, niin kandee ottaa ainaski slangi. Joten yks neuvo. Kesis & slangi K esä, tosi glaiduu aikaa! Moni staijaa sillon vaan Stadissa, mut moni skujaa johki landelle, johki pöpelikköön, niinku johki savonmualle ja sinne. Ja niiden kanssa on aina kliffaa, eiks jeh, joten duunasin snadin kimpun kesikseen liittyviä slangisanoja
S yntymästadilaisella tanssijakoreografilla on loistava ura Suomen Kansallisbaletin tähtitanssijana. Sujuva siirtymä baletista uuteen tanssiluovuuteen Kansallisbaletissa avautuneet mahdollisuudet tanssia laajalla skaalalla huippukoreografien teoksissa ovat rikastuttaneet suhdetta taiteelliseen luomiseen. Kun junioritanssija kaatui alastulossa, Tervamäki STADIN FRIIDU TEKSTIT RISTO KOLANEN Minna Tervamäki haluaa luoda uutta tanssin liikekieltä Minna Tervamäki (s. Vuosien varrella Tervamäki on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi saksofonisti Timo Lassyn, harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen, mediataiteilija Marita Liulian, flamencotanssija Kaari Martinin ja kuvataiteilija Hannaleena Heiskan kanssa. Tervamäki on tulkinnut päärooleja lukuisissa koko illan baleteissa, kuten esimerkiksi Prinsessa Ruususessa, Gisellessä, Oneginissa, Bajadeerissa ja Raymondassa. Nykyisin hän jatkaa balettia ja nykytanssia luovasti ja uudistavana tanssijana sekä koreografina. Eri taiteenalojen välisissä luovissa kohtaamisissa Tervamäki haluaa haastaa itsensä sisäistämään uudenlaisia tapoja hahmottaa tanssin dramaturgiaa. Tervamäki esiintyi yli 25-vuotisen tanssijakiinnityksen aikana Kansallisbaletissa lähes kaikkien arvostetuimpien klassisten balettien päärooleissa. Tanssijanuransa alusta lähtien hänellä on ollut tarve luoda ja tuoda esille myös henkilökohtaista liikettä. Minna Tervamäen upeaa tanssia näki kolmen teoksen yhteisillassa Aleksanterin teatterissa toukokuussa 2022. Yhteen kehoon mahtuu koreografin mukaan lukuisia tapoja luoda liikettä. FO T O : R A IM O G R A N BE R G . Hän on tehnyt läheistä yhteistyötä myös koreografi Robert Sher-Machherndlin kanssa ja esiintynyt tämän teoksissa New Yorkissa, Boulderissa ja Helsingissä. FO TO : A N N I JO K IM IE S. Sen jälkeen hän on luonut reilut parikymmentä teosta. Tervamäki debytoi koreografina vuonna 2005 ensi-iltansa saaneella teoksella Something Else. FO T O : M IN N A H AT IN EN . Se näkyi äsken televisiossa Helsingin Kansainvälisen Balettikilpailun (31.5.–6.6.2022) gaalan juonnoissa. Tanssillisen kielen ytimessä on huippuunsa hiotun balettitekniikan avaaminen uudenlaisiin suuntiin – oli keskustelukumppanina sitten jazz, flamenco, sirkus tai kuvataiteet. Jo parikymppisenä tanssija teki haastavan kaksoispääroolin Joutsenlammessa, ilmaisuvoimaisena Odettena ja Odilena. Yleisö ja kriitikot ovat ylistäneet hänen voimakasta, ilmaisultaan rikasta ja laajalle ulottuvaa tanssiaan sekä tarkkaa liikekieltään. Kun Muusikkojen liitto palkitsi Tervamäen vuonna 2011, häntä kiiteltiin valovoimaisuudesta tanssitaiteilijana, luovuudesta koreografina ja esimerkillisestä kannustavuudesta kollegana. Tässä hän on kuvassa Anni Jokimiehen (takana) kanssa. Hän aloitti baletin 7-vuotiaana ja pääsi Kansallisoopperan balettikouluun Helsingissä 1981. 8 Tsilari 3 | 2022. Visuaalisissa teoksissaan Terva mäki vaihtaa kärkitossut tunnelman mukaan korkokenkiin tai paljaisiin varpaisiin, ja välillä hän saattaa nousta rengastrapetsilla korkeuksiin pyörimään. (Jotakin muuta). Nykyisin Terva mäen toiminta painottuu poikkitaiteelliseen yhteistyöhön koreografina. Tässä hän on kuvattuna Kasarmitorin kesässä 2021. Hän on saanut Positiivisuuden kunniamaininnan. 1968) on jäänyt eläkkeelle Suomen Kansallisbaletista. Koreografi tutkii teoksissaan baletista kumpuavaa, pehmeänä virtaavaa liikettä yhdistäen siihen voimaa, rentoutta ja ennalta-arvaamattomuutta. Valovoimaisuus ja positiivisuus saavat kiitosta Tervamäki on saanut tanssijanurallaan kiitosta monesta suunnasta. Kuvataiteilija Hannaleena Heiska ja tanssija Minna Tervamäki esittävät Jälki-performanssiaan Kaapelitehtaan Turbiinisalissa 2018. Vuonna 2009 hän sai Tähtitanssijan nimikkeen ensimmäisenä tanssijana Kansallisbaletissa. Minna Tervamäki tuo tanssia kansan pariin
Se oli tietenkin hyväksi ravintolayrittäjille. 9 Tsilari 3 | 2022. Yksityisyrittäjänä Tervamäki muun muassa opettaa tanssia ja rentoutumistaitoja sekä luennoi yrityksissä. korosti, että oleellista ei ole pieni kömmähdys, vaan se, miten tanssija nousee ylös ja kokoaa itsensä. Tervamäen upeaa tanssia näki kolmen koreografioimansa teoksen yhteisillassa Heaven’s Gate nuorten tanssijoiden kanssa. Helsinkiläiseksi. T: Mitkä kaupunginosat Helsingissä ovat tutuimpia, asumisen, opiskelun tai työn kautta. Omassa elämässäni on ollut paljon hetkiä, jotka ovat muokanneet ajatteluani, arvomaailmaani ja valintojani. Oliko tämä alkuperäinen urasuunnitelma vai vain tapahtunut kehitys. MT: Minulla ei todellakaan ollut nuorena tanssijana tällaista suunnitelmaa. Tunnen olevani kuin kivassa kyläyhteisössä, jossa on paljon tuttuja. Olen viettänyt näillä alueilla todella paljon aikuisikääni ja olen erityisen kiintynyt Punavuori–Rööperi–Eira-alueeseen. Eli bonjaatko ja bamlaatko kieltä. Se on todella tärkeää, ja nostan hattua kaikille opettajille heidän työstään. T: Jouduit kokemaan tapaninpäivänä tsunamin Kaukoidässä joulun aikaan 2004. T: Vietit kurinalaista balettitanssijan elämää viralliseen eläköitymiseen asti. Mutta samalla on todettava, että loistavaa työtä balettija tanssikoulutuksen eteen tehdään ympäri maata. Vaikka ymmärränkin, että periaatteellisia päätöksiä piti tehdä, olimme aivan liian pitkään järjettömässä tilanteessa, jossa kulttuuria rajoitettiin mutta esimerkiksi ravintoloissa sai käydä. com ja dokumenttia https://yle.fi/aihe/ artikkeli /2011/05/18/minna-tervamakienemman-kuinballerina Stadin Friidu Tsilarin tentissä: Unelmiin kannattaa tarttua tässä ja nyt! T(silari): Missä olet syntynyt, millaiseen perheeseen vanhempien ammattien mukaan. . Hän on tehnyt paljon opetustyötä nuorten parissa, työllistänyt muita tanssijoita ja tehnyt tanssia tunnetuksi kansalaisten silmissä. Try Me Good King on tanssia ja laulua yhdistävä esitys Britannian kuningas Henrik VIII:n vaimoista, joita hän vaihtoi tai teloitutti poikalapsen, perillisen synnyttämisen takia. Osaltaan kärsimme siitä edelleen, koska ihmiset opetettiin pysymään kotona ja katsomaan tapahtumia muun muassa striimattuna. Kulttuuri sai kärsiä paljon korona toimista. Suomen ja maailmankansalaiseksi. MT: Valitettavasti tätä harrastusta määrittelee se, kuinka helppoa lasten ja nuorten on päästä balettitunneille. Osaavia opettajia ei varmaankaan ole ihan joka paikassa – tai balettikoulutusta ylipäänsä. Minna Tervamäki jäi eläkkeelle Kansallisbaletista keväällä 2012, mutta tiivis työskentely tanssija– koreografina jatkuu. Minulla on aina ollut kiinnostus omien koreogra fioiden tekemiseen ja yhteistyöhön erilaisten taiteilijoiden kanssa. . FO T O: P I A IN G BE R G . Unelmiin kannattaa tarttua tässä ja nyt! T: Miten koet, että taidetta ja taiteilijoita on kohdeltu koronavuosina, toistuvien ja vaihtuvien tilaja katsomorajoitusten takia. MT: Se oli todellakin monella tavalla järisyttävä kokemus. Mutta kyllä se silloin antoi rohkeutta alkaa toteuttaa omien esitysten ja koreografioiden tekoa. Tullaanko alalle isoista kaupungeista vai pienemmistä kylistä. T: Kuinka kaupunkikeskeistä balettija muu tanssialan ammattilaisten tausta on. Sen jälkeen sinut on nähty laajentamassa tanssin aluetta. MT: No, en taida olla ihan kotonani Stadin slangissa, mutta kyllä ymmärrän riittävästi. Hän oli kilpailun järjestäjän hallituksen puheenjohtaja. Vuoden 2013 lopussa ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa Minnan metodit (Otava). Olen ilman muuta helsinkiläinen, täällä olen asunut koko ikäni. Miten se muutti sinua tai on vaikuttanu elämääsi sen jälkeen. MT: Mieheni Mika, yhteinen tyttäremme ja jo aikuinen Luka, mieheni poika, kuuluvat perheeseen. Esittelyssä on käytetty hyväksi kotisivua: www.minnatervamäki. Ihan viimeksi Tervamäki on nähty kahdessa Aleksanterin teatterin, vanhan oopperabaletti-areenansa, esityksessä toukokuussa 2022. Siinä mielessä tsunami ei ollut yksi ainoa ratkaiseva asia. MT: Punavuori, Ullanlinna ja Rööperi ehdottomasti. Yleisö ei ole edelleenkään palannut samalla volyymilla kulttuuritapahtumiin kuin aiemmin. Tyttärestäni taitaa kasvaa ihan stadilainen. Mutta, koska silti selvisimme molemmat mieheni kanssa, en voi verrata kokemustani vaikkapa niihin ihmisiin, jotka todella menettivät läheisiään tai vammautuivat pysyvästi. M(inna) T(ervamäki): Olen syntynyt Helsingissä, mutta vanhempani ovat muuttaneet Helsinkiin muualta Suomesta opiskeluaikoina. Aleksanterin teatterin kulmat tietenkin myös. Itseasiassa, en olisi ikinä uskonut, että tanssiminen jatkuu vielä kymmenen vuotta Kansallisbaletista eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Tämä kaikki on lähtenyt tavallaan luovaan hulluuteen luottaen ja kokeillen. T: Mitkä ovat nykyiset perhesuhteesi. Mutta kulttuuri sai kyllä kärsiä liian jyrkistä toimenpiteistä. MT: Pakko sanoa, ettei se oikein hyvin sujunut. Isäni oli diplomi-insinööri ja äitini merkonomi. T: Osaatko tai ymmärrätkö Stadin slangia. Kysymykseen uransa jatkosta hän kehotti toimittajia palaamaan asiaan kymmenen vuoden kuluttua. T: Koetko itsesi stadilaiseksi. MT: Ehkäpä kaikkea tuota
10 Tsilari 3 | 2022. Leffan on nähny varmaan moni, mut kuka ehti kesäl 2016 Korvenkylän kesäteatteriin. – Mä olin häkissä, ja alko soimaan sellane kansanlaulufiilis. Ku Eero kysy Remult, ketä se oli ajatellu rooliin, Remu vastas: – Marlon Brandoo, mut se ei käy, ku on heittäny jo lusikat. Eero lupas duunaa paremmin, mist Remu bamlaa: – Se on hyvä jätkä. Remu smailaa: sehän oliki Otto – se otti ihmisiltä. Otto-faija. H enry Aaltosen elämä ei oo ollu iisii, eka hima oli stogevaunus. Se on stadilaine. Ei kukaan muu ois voinu tehdä. Mä sanoin, älä rupee v##ilee. Jotkut bändin roudarit skagas sitä. Sille on tehty källei, fyrkat on förattu. Roadrunner-älppäri ja ”Get on” on legendaa. Remu Paras Stadin Kundi on kundi, ku bamlaa slangii. Remu vaati, ett kaikki duunataan kybällä. Biisit suomeks Remun eka biisi suomeks oli ”Kenen yhden vaan”. Mä oon siit mielissäni, ett ne tekee hyvin. Niinku ”I will stay”, ni kimmat laulaa. Rokkikunkku Hurriganes synty v##tuksesta: Remu fudittiin vek Kalevala-bändist. Päällikön johdol födas Suomen stydein rokkibändi. Sille on legurit sanonu, ettei se enää dallaa. Foto Roadrunneralbumin kannessa. Siks Remu on ihan timangi. Se on ollu boses, vetäny fiudel päin tolppaa. Se on musikaali. Se on v## just niinku pitää. Se on eri juttu ku Hurriganes. Stagel piti täräyttää. Valinta Stadin Kundiks ei tietty tuu vaan remuslangist. Remu halus, ett bändin meno on erilaist ku kellään muulla. Remu alko raapii stidei. Mut tuli. Remu on rokkikunkku ja elävä esimerkki siit, millasii stadilaiset voi olla: ne ei skagaa eikä anna periks. Mä pyysin vartijalta, onks sul kynää ja paperii. Cisse Häkkisen pisti skulaan bassoo, skebaan ne hittas Ile Kallion ja sit Albert Järvisen. FO TO : R IS TO V U O R IM IE S. Remu itekki funtsas, ettei skutsiin tuu ketään. Leffa ja musikaali Ganes-leffas Remuu esitti Eero Milonoff. Se sano, ettei tää oo mikään kirjeopisto. Löi luukun kiinni. STADIN KUNDI TEKSTI VIRVE KUUTAR FO TO : R E M U N H I M A A R K IS TO T. Teatteri mainosti: ”täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita höystettynä täysin omaa luokkaansa olevalla remu verbaliikalla ja kaikkein tunnetuimmilla Hurriganes-klassikoilla.” Remu itekki diggas: – Se oli helvetin hyvä. Silti se lähtee reteesti rotsi auki uusiin tsembaloihin
Kimmat on muuttunu: – Jätkät on ihan kusessa näiden ämmien kanssa. Ett v## nyt mä pyydän sult apuu enhän mä mikään fakiiri oo, saatana. Mut emmä mikään hihhuli oo. – Noi kytätki on kaikki heinähattuja. Remu anto ohjeet, miten homma hoidetaan, mihin kamerat. Ne luuli, ett ne tulee tänne paneen Stadin järjestykseen. Se skagas itekki, ett sille järkätään jotain ja se joutuu boseen. Se vetää just niinku pitääki. Fatta jakaa fyrkkaa, ettei jengi bonjaa, ett niitten pitäs ite duunaa jotain. Yks musavideo duunattiin Nokalla 1987. Mut ei Remu varmaan opi, ja miks sen pitäskään. Jumalauta mua on painanu, ett mitä se Remu on siel Porvoossa, se pitää saada Stadiin. – Se tietää, ett mä oon dorka. Koukku oli Käpyläs tarjonnu kyytii vanhalle äijälle. . Osa on viel tallella himas. Remu lupas hoitaa. Kundi selvis. Sellane määrätty taajuus, mikä ihmisel on. Kohtalo toi Remulle kans sen nykysen himan. Mul on mesta. Poika varjoisalta kujalta (toim. Remuu v##ttaa, ett tääl häärää liikaa heinähattuja, jotka on joskus savipassilla tullu Stadiin. Ei sen kans tartte puhuu mitään. Kerran Remu kävi tsiigaamas kundii, jonka yli jurrinen oli ajanu. – Se tietää, ett mä oon dorka. – Mä oon suosiossa, ne pitää mut hengissä. Se on kato mystistä. Sehän on Stadin Kundi. – Kerran ku saa Elannon leiman, sitä on kusessa aina. Se kans mielellään jeesaa ja neuvoo muita. Ne tuntee jotain juttui, ni se teksti toimii. Jengi ei bonjaa luontoo, kaupas ei sanota ees päivää, pankist ei saa fyrkkaa, juntit tulee elvistelee prätkillä, pitää meluu itestään. Mä laitoin silmät kiinni, ja oli pimee häkki, eikä ollu kynääkään. Ne vanhat ihmiset, ku mä meen minne vaan. Tää on viel kiltti jätkä. Markku Salo: Remu (ja äänikirja, mis bamlaa Eero Milonoff) . – Sit mä aattelin, ett v## näin tää kuuluu mennä. Ja sit maistuu toi pirunkusi. Se on kato siinä. Mä en oo ikinä enne puhutellu, mut tehdääks diili. Kopin dörtsi aukes. Karma ja järkkääjä Remu uskoo korkeempiin voimiin. Remu kiehuu, ku minnaa yhen, joka tuli aukoon päätänsä gartsalla: – Tarhapöllö tulee tänne kuuden junalla kumisaappaat jalassa ja tulee mulle niinku v##leen! Kato peilistä! Mee takas sinne skutsiin! Tää on Stadi, mä saan sanoo mitä vaan. Mut mun mielest se ei oo normaalii, ett nuori jätkä makaa koomas. Niin synty video ”Viittä vaille kaks”. Yks sen neuvo on, ett ku yks lähtee, ni toinen tulee. Remu näki fönsterist YLE:n auton. – Universum on sellane, ett se palkitsee omansa. Markku Salo, Peter von Bagh) . Musa on niin tärkee. Mut ei se niin mee. Mut ku se hiffas, ett kundi on Remun poika: – Nyt mä tuun kyytiin. Espanjan himas partsil se pyys jeesii: – Hei kuule äijä siel ylhäällä. Remu tsiigas Jukka Virtasta, ku oli saanu luvan vankilan dirikalta. Skrivas stideillä. Varsinki ku mennään taiteeseen: nautinto ja ilo, sen pitää olla innostunu. Ekaks äijä vastas, ett on pakko dallaa, ett pysyy kondikses. Jukka Annala: Remusanakirja FO TO : V IR V E K U U TA R FO TO : R IS TO V U O R IM IE S Remu jeesas yhtä äijää ja slumppas kontillisen kiinalaisii vaasei. Se palas takas Stadiin Porvoost 2015. Sit se alkaa leipoo. Siin pitää olla rakkautta ja lämpöö ja kaikkii. Voi v### mä vaan sanon! Asiat on Remun mielest muuttunu huonompaan. Remul on tuttui musaja sporttikundei, jotka brenkku on vieny. Remu kertoo Michael Monroest ja filosofoi musasta: – Mike on stadilainen. Jeesaa mua. Sen kans menee studioon ja pyörii vaan. Stadi ja stadilaiset Remu shingras Porvooseen, ku se alko funtsaa, ett omalle skloddille Stadis oli liikaa houkutuksii. Ku Remult froogaa, mikä suomeks shungatuist biiseist jää eloon, Remu vastaa: – ”Täysikuu”. Jos haluu tsennaa Remun paremmin, kandee tsekkaa haastatteluit netist ja pluggaa kniigoi: . Mut bonjas, ett lupas liikaa. Nyt mä oon kuses. Koukku sanoo, v## ku oppisit pitää turpas kii. – Stadilainen – täytyy kyl sanoo – se on ihan erilaine ku kukaan muu, sen kans tulee juttuun. 11 Tsilari 3 | 2022. Ellei niitä oo, ei oo elämääkään. Remu on kans hiffannu, ett Stadi voi olla paha mesta: – Jos ihmiset tulee muualta, ne tavalla tai toisella hukkaa sen oman minänsä ja alkaa vetää roolii
Slangin sisäheittoon on vaikuttanu salee svedu. Mä oon sendannu mun artsun Virittäjä-lehdelle. Salee moni lesaaja kans kelas samoi jutskii. Tämmöst ilmiötä kielitieteen jargonilla kutsutaan sisäheitoks. FUNTSINTAA JEONGDO KIM 12 Tsilari 3 | 2022. Ku tsiigaan näit sanoi, mielee tulee viro, ku lesasin sitäki aikoinaan. Mä skrivasin yhen artsun, missä mä syynäsin tätä slangin sisäheittoo. Viroks ystävä on sõber ja ystävän on sõpra. turkulaisest turklaine, palveluksest palvlus, ensimmäisest ensmäine jne. Siin väitin et slangin sisäheittoon on vaikuttanu salee svedu, ku svedussahan papper ja socker muuttuu määräisiks muodoiks pappret ja sockret. En tiiä, onks Tsilarin lesaajis semmosii, joille Rauman murre on tuttu, mut siinäki bamlataan esim. Mä oon koklannu samlaa Hekan ja Marjatan Slangin suursanakirjasta samantyyppisii slangin sanoi eli sanoi, mitä on saatu härmän sanoist samalla tavoin. Ja niit on ihan vilt, esim. Se on saatu sillee et paperi-sanasta e on häipänny ja lopun i:n kohalle tullu u. Nii slangin bamlaajat kopsas näit svedun muotoi, mut samalla niiden loppuun stikkas härmän johdinaineksen u niinku dorkasanan loppuun -ka-aineksen. Mut mä taas oon funtsaillu enemmän papru-sanaa. Ulla-Maija Forsbergin Stadin slangin etymologinen sanakirjan mukaan dorka on londattu svedun dåre-sanast, ja samalla sille on lisätty härmän johdinaines -ka. Mut papru-sanan födaamisest Forsbergin kniiga ei kerro. Sit tällane svedun määräisen muodon kopsu levittäytyi muihiki härmän sanoihi. Papru on dorkempi sana ku dorka! V iime Tsilarissa skrivattiin et Dorkan paprut on dilkattu Katriina ja Okko Kamulle. En tiiä, miten kielitieteen dorkat reagoi tähän mun teoriaan, mut olkoon, tää on mun teoria. Mun mielest papru on tullu härmän paperi-sanast. Oon siis bongannu tämmösii sanoi kaiken kaikkiaan öbaut 80. Mut ei ois mitään järkee, ku slangi ois tekemisissä viron tai Rauman murteen kans. Eli virossaki sanan e häippäsee, mut se tapahtuu vaan sillo ku sana taipuu eri sijamuotoihi. kaverista kafru, kivääristä kifru, kakarasta kakru, sokerista sokru, tikarista tikru jne. . Siin jutus nää Kamut funtsas, et mitä dorkuus meinaa tai millaisii on dorkat
Ja motarilla ei oo sit yhtään snygii braijaa mitää skabarikuskii! Kliffaa tsiigaa, blandaantuuks viimevuotinen tuloslista. Mukaan mahtuu (82-vuotisen perinteen mukaan) 20 skulaajaa. Ny duunataan historiaa! Ny duunataan historiaa! Stadilaiset dyykkaa takas Aulangolle skulaa golfii Stadilaiset dyykkaa takas Aulangolle skulaa golfii Staga & Skrubun mestikset Hugo-kentsulla 15.9.2022 Kello 10 treffaaminen Hugo-kentsulla, Aulangonkuja 2, Hämeenlinna. Syksyllä Lassin, siis viime vuoden Staga & Skrubun mestarin, ikä on jo kaks snögegubbee. Jos joku tarttee kyytii, siitäki kantsii jutskaa Jokelle, ni koitetaan järkkää. Teksti: Jouko Laitinen Hugo on Suomen ainoo alkuperäses gamlas kuosis oleva golfkentsu. Sillo funtsattiin, et Suomeen ryysää helkkaristi turistei ja et Aulangon snygis funkkishotlas budjaa varmaan paljon golfii skulaavaa jengii. Buffet-safka bungaa 11,90 egee per nenä. Se bygattiin ja ku flaidiksis oli paussi, ni parikyt stadilaist golfaajaa + cädit skujas fiudeillaan Aulangolle öpnausskaboihin 15.9.1940. jouko.a.laitinen@gmail.com +358 50 917 8147 Fo to : La ss i P ek ka T ila n de r. Kello 16 maissa me on saletisti saatu aikaan hämminkii nii et piisaa ja gratuleerattu finnaajii tarpeeks, et me voidaan häippästä. Tarttettiin stadilaisii, ku kukaan paikallinen ei sillo viel golfii skulannu. Me ei yhtään tykättäs kyttyrää, vaik tänä vuonna meggeen lähtis uuttaki jengii, ihan vaikka jangstereit. Stadiin saatiin kans kaikenlaisii olympiabyggii: Stadika, Velo, Ruddis, Simmisstadika ja Olympiakylä Käpikseen. Sen avaamisest tulee syksyllä kuluneeks 82 vuotta. Kello 13 jälkeen lyftataan bägit fiudeihin ja skujataan Everstikentsulle, Aulangon-Heikkilän tie 91, Pekola. Sen raflassa skruudataan ja dilkataan palkinnot. Fiksataan porukat ja starttijärjestys. Isosaaressa ykköseks skulas Grand Old Man Lassi Tilander. Okei, mut sit tuli krigu, eikä niit kisoi järkätty. Tässä on vuoden 2021 podium: keskellä mestari Lassi Tilander, oikealla Seppo Palminen, vasemmalla Kimmo Karvinen. Kaikki bungaa snadin green feen, 20 egee. Foto Jouko Laitinen. on siis historiallinen päivämäärä. Se duunattiin vuoden 1940 olympialaisiin. Kerro samalla händärisi. Stadilaiset, siis Talissa skulanneet bomtsikat, oli ollu meggessä järkkäämäs sitä golfkentsuu Aulangolle. Just sillo me skujataan Hugo-kentälle Hämeenlinnan Aulangolle ja skulataan Staga & Skrubun mestikset. Kello 11 alkaen skulataan 9 skrubun skaba, lyöntipeli, händärit meggessä. Ilmoittaudu heti. 15.9. Lontoota bamlaava Fred Smith ja Talin kenttämesu Lauri Arkkola disainas 9-skrubusen baanan
Claes Andersson oli niska kaikes mitä se duunas. Emmäkää. Kuka teist ties, et Stokiksen olympialaisis vuonna 1912 Suomen futaajat tuli neljänneks, melkeen mitskuille, ja jengillä oli päällä HIFKin punaset paidat, tähti vaakunalla peitettynä. Kantsii muistaa, et ne ku ei pluggaa, ei oo yhtään niit fiksumpii, ku ei osaa lesaa. Kerran – aina! En gång, alltid Mikko Kuustonen Omaelämäkerta Johnny Kniga Ihan siitä riippumatta diggaaks sä teeveetä tsiigattuas Kuustosta vai et, pluggaa tää kniiga. Ei oo 14 Tsilari 3 | 2022. Slangijengi valkkas Åken vuoden 1998 Stadin Kundiks. Nää fantsut stoorit ja jämptit tilastot sai redisti tseenatun hunööripleisin mun biblun hyllyssä. Se oli kieltolainki aikaan viel skrodes kondikses. Kniigas oli paljon tuttui nimii. Muita mun tsennaamii hifkiläisii oli ainaki Helmut ” Bubi” Hess, Pekka Hämäläinen ja Pertti Alaja. Kuustosen elämäntaidoist tärkein on hervoton ihmettely. HIFKillä on seittemän Suomen mestaruutta, mut se on rähminy kans ankeesti alemmis divareis ja pompannu taas takas omille mestoille. mikää pokkari: 541 sivuu stoorii ja tilastoo. Ai, et oo yhtään futisdorka. Jumaliste, Harri Laine ja Henri Tötterman on tehny giganttisen duunin, ku ne on skaffannu ja fiilannu HIFKin futishistorian snygiks bökkeriks. Mut ku mä olin tän kniigan lesannu, ni mä hiffasin, et tässähä on toistasataa vuotta stadilaist yleissivistyst. Et ois imuroinu mitään nyyaa funtsattavaa. Mikkoo ja Hessuu koplaa musa, mut kaikist stydeimmin: ne on molemmat ihan tajuttoman Harri Laine, Henri Tötterman PUNAINEN STADI HIFK:n jalkapallon historia vuoteen 2020 Bookcover Mitää näin bulii ja skrodee ei stadilaisest futisseurast oo koskaan skrivattu. Se sanoo, et se saa stydeimmät kiksit elämän dorkuuden hämmästelyst. Åke Lindman, liukutaklauksen mestari, fittien roolien näyttelijä ja ohjaaja oli 60-luvun lopulta asti jiftikses Pirkko Mannolan kanssa. Diggarit pysyy meggessä ku hillutaan finstaajina tai ku kaikki on menny perseelleen. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN Kesälesaamista Oot sä kesällä Stadissa tai landella, brennaaks suulis tai stikkaaks vodaa, aina kantsii pitää snadi pino kniigoi handujen ulottuvilla. Hiffaat, et sjungaaja ja musan duunaaja voi olla välkympi ja skoijilla tapaa dorkempi ku ekaks vois funtsaa. Emmä meinaa, etteks sä yhtä suvee vois lesaamattaki lojuu, mut oishan se noloo, jos sä oisit syksyllä yhtä pönttö ku kevällä. Siit tuli leguri, jazz-pianisti, kniigojen skrivaaja, poliitikko ja kulttuuriministeri. HIFKin fanikulttuuri on upeeta. Ja presa veks päästä. Sen paras frendi on varmaan toi Heikki Silvennoinen, posketon talentti, bluesskittan mestari ja kummeleiden se kaikist kreisein. Futis oli sen ykköslaji, mut yhtä hyvä se oli sulkikses. Jengis oli kuus iiefkoon kundii, muun muassa Algoth Niska, smuglaajien kingi. Kniigafriikki on ihan täpinöis. Ku tän kniigan on lesannu, tajuu kans jotain siit, kuin stydisti futis yhdistää
Ja tää on enemmän ku suositus: Stadissa tai landella, lesaa tää kniiga! 15 Tsilari 3 | 2022. No, on niil landekortteeri Karkkilan Vaskijärvellä. Tätä kniigaa ei voi muuta ku suositella. Ku Jukka käppäilee Bulsalla, joka tyyppi tsennaa, et tos tulee artisti. Metkaa, et bulein osa lafkoist, joiden kans MAKIA on skabannu esimerkiks Jenkeissä, on konkassa tai muuten finito. Se anto Jukalle fudut, luurilla. Siks se on aina redi kliffoille idiksille. MAKIA on skoiji brändi kans siks, et se on ehtaa vastavirtaa. MAKIAn ruutsit on Stadissa. Pitää olla rämäpää, skagikset ja nynnyt ei pitkään fudi. Ennen tän kniigan pluggaamist mul ei ollu hajuukaa gartsamuodist eli streetwearist. Ku Juha Kärkkäinen (tavarataloketjun omistaja) rupes stikkaa julkisuuteen sikarasistist ja muutenki kusipäist legendaa, eikä spöijannu häpeemään, MAKIA pisti diilin poikki. Yhes vaihees Mikon unelma oli julkasta lätty, jota blisattas vaan apteekissa, reseptillä. Ne rakastu. Jukka sinksas regulaarin fämililaiffin kahden kundin huusholliks. Ku ne oli ollu nelkyt vuotta kimpassa, ne meni jiftikseen. Jukka ei vois budjaa Stadissa muualla ku Rööperissä, kaikist pariisilaisimmil huudeil. Ne ei siis enää blisaa sille firmalle kamaa. Jukka on saleteis, et epävarmuuden vastapainoks ihmiset tarttee fantsui asioit. Aikasemmin ku jangsteri täytti kaks kybää, sen piti ruveta käyttää fossiilien rättei, ni ”fuck!”, enää ei tartte. Hessuu siteeraten: ”ETS, En tiä, saatana.” Jani Niipola Viha rakkaus MAKIA – katumuodin messiaat Johnny Kniga Voiks mikään olla stadilaisempaa, ku MAKIAn stoori. Mehän ei olla täällä ku kerran. Se tarkotti bulii hiivii menetettyy fyrkkaa, mut brändin mainetta se puleeras kummasti. Paakkanen bonjas artistin arvon. Arvaat varmaan, et mä niin diggaan gartsojen kieltä ja relaa asennetta: ”What the fuck!” Ulla-Maija Paavilainen JUKKA RINTALA – Elämänviiva Otava Tää on stoori kundist, ku on uransa aikana saanu kaiken maineen, minkä näin snadis maassa voi saada. Ny mä bonjaan, et MAKIA hissas rebelit ja lungit laatukuteet yhtä digatuiks ku bulit maailmanbrändit. Korkeintaan se voi dallaa Fredan buidust Ekbergille skruudaan yhen baislarin, samppanjakorkin. Jukka on bisi, pedantti ja boheemi yksis kalsareis, renessanssityyppi. Hengailukledjubrändi MAKIA perustettiin kesällä 2001. Aina ei kuitenkaan oo kliffaa olla edellä aikaansa. Mikko diggaa pimeit ja kohtuuttomii tsoukkei ja sarkastist itseironiaa, mitä pullisteleva rock-kulttuuri on turvoksis. Se tuo suhteeseen särmän ja energian. Ku jollain itteesä kunnioittaval friidul on tärkeet bailut, klensan disainaa Rintala. Matti Vaskelainen on supertyyppi. ”Through the rough seas.” Meikäläinenki oppi, et gartsat on kovii joka puolella boltsii. Flaidis on ikuista ja yhteistä. Kakskyt vuotta brändi on lietsonu tsöbaamisen himoo, kateutta, heimoon kuulumista, ihailuu, raivoo ja jos mitä. Ku brändissä on asennetta, ni sitä sit on. Gloria-lehti joskus skrivas, et Jukal la on yks periaate: se ei koskaan flyttaa Bulsan pohjoispuolelle. Kundit on ”match made in heaven” Ku Kirsti Paakkanen oli tsöbannu Marimekon, se palkkas Jukan suunnannäyttäjäks. Kundeilla oli idis, et eiköhä duunata oma brändi, ois niinku jotain saatu elämäs aikaseks. Ku ne tekee duunii duuona, Jukka saa olla stara ja taiteilija, Matti handlaa huumorilla ja suurpiirteisyydellä kaikki käytännön jutskat. Se ei varmaan oo tän kniigan takakannen sisäpuolelle liistrattu CD-lätty: 10 nyyaa biisii. Voi se anteeks antaa, mut vaikee sitä on unohtaa. No, Jukka vapautui muihin luoviin tsydeemeihin. dorkii. Mikolla ja mulla on yhteisiiki unelmii: et sais loppuelämän hengaa sellases jengis, ku diggaa toisiaan ja et fyrkkaa ois sen verran, et vois duunaa just mitä hodettaa. Jukkaa snadisti pänni. Ne on oikees. Rööperi on buli osa firman brändi-imagoo, henkinen hima. Kantsii elää niin ku tuntee. Jukka Rintala, kledjuartisti, oman alansa kunkku. Sitä joutuu venttaamaan. On se niin kauan ollu tos kledjubisnekses, et sille ei duunikuvion sinksauksist ilmotella puhelimessa. ”IVK” Päheen brändin tsennaa, ku siit födaa viboi ja fiiliksii. Ku Mika Ihamuotila oli tsöbannu Marimekon Paakkaselta, se skulas Jukalle ja sönkötti, et toi sun stailis ei sovi mun Marimekko-funtsauksiin. Stadin paras brändi MAKIA oli jo vuonna 2009
Molin ollu siäl Järvisell muutaman päivän ja olin brassaamassa niiden kolmosen kundien kans siäl Suruttomien bärtsillä ku brankkarit huus torveen ja se ruiskuhegan kello kilkutti. Oli se komee elssika! Emmä niin bulia eldistä ollu viälä paljon mitään nähnykkään. M ä taisin olla jotain kuus vuotta kun mutsi tuli huissisti gisaks ja se joutus lasarettiin. Me ite budjattiin sillon Brahiksen kutosessa Bärikassa. Kun ne brankkarit läks takasin ni mä pääsin niiden Bärikan brankkarien hegassa Waasikselle asti. GAMLA SLANGI TEKSTI TOIVO KAIPONEN Eldis jossakin Tulipalo Gresassa 1912. FO TO : SA K A R I PÄ LS I. Kyl siäl oli sit vildisti folkkista Arabian tehtaan paikkeilla. Kyllä niillä oli kaski kans niinku oikeillakin brankkareilla. Ne tsennas siittä ku niil ei ollu formuu. Niillä brankkareilla nääs. Ja niil oli beernharttilainen koira ja se ulvos koko ajan ja repi itteensä pandasta sinne eldikseen päin. Et tiäs hega itte vaan ne brankkarit kun oli Bärikan brankkikselta ja ne skujas Hesaria pitkin niin et tukat oli suarana. Niitä tuli pääbrankkareista ja muualtakin. 16 Tsilari 3 | 2022 Gamlaa slangii tsökas Mikko Seppälä.. Savuu oli niin jummisti. Noli sanonu et simmaajia kyl oli ollu mut ei noo hogannu et kukaan olis blundrannu tai jääny sköneen dyykkishauskis. Se Järvisen täti oli sill laill meidän tuttu et se setä oli kans kakluunimaakari niinku mun faijakin ja moltiin ennenki käyty niillä. Faija budjas tiäs himassa ja laitto ittelleen saggaa mut mun piti mennä Järvisen tätin lua Waasikselle. Niit brankkareit skujas aina vaan lisää. Kaikkii ne vanhat kans ajattelee ja fundeeraa. Friibrankkaritkin oli messissä. Vode sliibas vaan ettei se hittaa takasin himaan vaik soli bulimpi kun mä, mut mä skiiasin et ei siin oo mitään vollaamista kun dallaa samaa Wiartsikaa vaan raitsikakiskot keskellä kartsaa. Yks Voitsi läks kans mun messissä mut Maistaadissa se käänty takas ja rupes vollaan et se saa mutsiltaan skribaa ellei soo himassa kun faija tulee duunista ja ne rupee skruudaan. Järviskä skiias viäl et jos hän ei anna mulle saggaa olleskaan ku se tarttee ny lämmittää kolmannen kerran ku Järvinen on jo skruudannu ja Aarre kans. Juu. Stoori on julkaistu Helsingin Sanomissa 23.7.1977. Jeh! . Olispa ollu elämänsä bönsimmässä eldiksessä messissä ni viis veisais saggalle. Hegojen pläsin päällähän on jouhii. Vaik ne oliski paistinbotlareita. Mut mä luffasin brankkarien perässä. Mut joko nei kuullu tai sit noli niin maffia et nei viittiny vastaa niin piänille kundeille. H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Me luffattiin kundien eli tsalien kans alas Hesarille ja Wiartsikalle ja frogattiin niilt brankkareilta et missä se eldis on. Järvisen täti oli eri jeeveli. Mut son eri juttu. Näinhän mä jo kaukaa et Arabiiassa tai jossain Gammelissa se eldis on. Juu. Sillon ku Järvisell oli Kallenpäivä tai se täytti vuasii. Sit saatto kääntyy takasin ja tuumata et on menossa buiduun slumppaan mutsille sogruu ja jästiä. Sil oli oma kloddi kans ku kävi Söörnäisten kimppaskolee. Folkkista ei just dallannu enään sinne päin. Emmä voinu ruveta flöittään sille mitään ku emmä tiäny ittekään mitä klogu oli sillon mut se voinu olla vildt ku mulla ei ollu nälkä eikä jano. Kun tuut aptarin kulmaan niin tottakai sä Wasiksen ja himan hittaat. Väliin tartti dallatakin ku ei jaksanu juasta. Ja Josafatinlaakso on siinä ihka vieressä. Paitti molin nähny melko bulin elssikan sillon ku me vähän aikaa budjattiin Wiipurin Sorvalissa. Ku siäl ei paljon ketään budjannukkaan. Kartsan yli oli eri monta letkuu. Se haukkus mua ja sanos et soli ollu Sumpan rantsussa frogaamas pyykkäreilt et oliks ne nähny tommosta suursilmästä pikkukundii jolla on vaaleensininen plyyssi tääll simmaamassa ja hukkumassa. Kun oot käyny mutsis asioil aptarissa ja buiduissa Vilhovuorenkartsalla. Kylässä meinaan. Mä lähdin skabaan niiden hegojen perään. Soli Kupsuksen talo ku eldas. Jepareita ei ollut monta ja niit oli helppo flöittaa ku sanos vaan et budjaa Gammelis ja on himaan menossa. Steevlat kyl oli melkes kaikilla ja sit semmoset valkoset ja keltaset ja vaaleenvihreet pitkät takit vaan
Valtaisa mankeli rullasi edestakas, sileitä liinavaatteita tuloksena. Kuva on otettu 12.3.1959. Vallilan kuntsin talot purettiin 1960-luvun tietämillä, yhtään taloa ei säästetty. Vinttikerroksessa puolestaan oli pyykkien kuivaushuone talvikäyttöön, kesäisin pyykit liehuivat piha-alueella, puiden väliin viritetyillä naruilla. Juustot ja voi tuli kauppaan harkkoina, maito ja kerma tonkissa. Karstulantien asuntoihin sentään vesi tuli sisään ja meni ulos putkistoa pitkin, ja WC-tilat olivat rapussa tai kellarissa. Puita varten kellaritilassa oli tilava liiteri, jonne halot tai klapit viskottiin pihaluukusta. Kuntsien talot olivat perua 1920–40-luvuilta. GRÜNBERG. Puut piti olla omasta takaa, ja isossa padassa kuumennettiin pyykkivesi. Vasemmanpuoleinen talo, X, on Karstulantie 2–8 ja kotini siellä toisen kerroksen päädyn oikeassa nurkkauksessa. Naapuritalossa oli Elannon maitoja leipäkauppa. Taloissa oli kaksi kerrosta ja kaksi rappua. 17 Tsilari 3 | 2022. Neliöitä 25–35 per asunto eli hellahuone. Monikäyttösii tiloja Pienempiin asuntoihin asukkaat rakensivat itse pahvija verhovirityksellä makuutilan. Sylillinen klapeja oli nimensä mukaisesti syli klapeja. Ruokapöytä, muutama tuoli, piironki tai senkki, muuta ei huusholliin sitten mahtunutkaan. Muuten yksi ja sama huone toimi oleskelutilana, keittiönä ja makuutilana. Kangasalantien Punakuntsi valmistui ensin ja Karstulantien Valkea kuntsi eli Rapattu kuntsi myöhemmin. Klapikauppoja oli lähitienoilla. Hetekat ja pukkisängyt olivat sänkyinä ja lisäpeteinä. Skrivaaja on Sörkän ja Vallilan Kuntsin kasvatti, nyt 80-vuotias. Leivät käärittiin valkeaan paperiin. . Rapun ja WC-tilojen siivoamisesta huolehti jokainen perhe vuorollaan. Kassakone oli iso kampimallinen eli kammesta veivattiin summat koneeseen. Köökissä puuhella Puilla lämmitettävällä hellalla valmistettiin ruoka. Säiliön kraanaa kääntämällä lirutettiin kuumaa vettä tiskivedeksi ja asukkaiden peseytymistä varten pesusoikkoon. Yhdessä kerroksessa oli aina neljä asuntoa ja niille yksi yhteinen WC. MINNAATSÄ TEKSTI PENTTI KOIVU FOTOT C. Laskutoimitukset tapahtui päässälaskuna. Meno niin ku Melukylän lapsissa Lapsia oli joka perheessä useita, joten pihapiirissä riitti leikkikavereita. Siivousvuoro ilmeni fanerilipukkeesta, joka riippui siivousvuorossa olevan asunnon ovisaranassa. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Klitsust vinttiin Kellarissa oli myös ”kylmähuone”, jossa säilytettiin perunoita, juureksia, sieniä ja muita elintarvikkeita. Kangasalantien taloissa ei juuri mukavuuksia ollut: WC-tilat eli huussit olivat pihalla, vesi piti kantaa sisään ja jätevesi virtasi putkistoa pitkin viemäriin. Hetekan ”alatasolla” oli petivaatteille säilytyslaatikosto. Lipeällä valkaistiin lakanat. Kangasalantien ja Karstulantien välisessä kulmauksessa oli Vallilan urheilukenttä, ”Kuntsin kentsu”, luistelurata ja lasten leikkipuisto kahluualtaineen. Vallilan Valkea kuntsi käsitti parisenkymmentä taloa. Asuimme 1950-luvulla näissä hellahuoneissa. Kaikki pyykki väännettiin ja käänneltiin ja kuurattiin käsipelillä pyykkilautaa vasten. Halot sahattiin hellan uuniin sopiviksi ja kirveellä pilkottiin klapeiksi. Monet viljelivät Vallilan vuokrapelloilla omaan tarpeeseen juureksia ja muuta sellaista. Nimet tulivat talojen väreistä. Stoorei Vallilan kuntseilt Helsingin kaupungin kunnalliset työväenasunnot Vallilassa, siitä Vallilan kuntsi -väännös. Koska puiden välit olivat pitkiä, tarvittiin pyykkiseipäät väleille. Pyykit puhtaaks pesutuvas Jokaisen talon kivijalassa oli pesutupa. Aikuiset lapsetkin asuivat pitkään kotosalla. Uunin seinämuuri lämmitti asunnon, ja sen kupeessa oli kuumavesiallas. K untsin talot rakennettiin Helsingin asuntopulaa lievittämään. Mankeli oli vuokrattavissa Mäkelänkadun kivitalojen kellarista
FO TO : IIR O K U O SM A N EN . – Kahdeksan yhtyettä, kaksi lavaa, kaksi dj:tä ja levymyyntipisteet loivat varsin riittävän minifestivaalitunnelman. Taiteellinen vastuu konsertin sisällöstä ja tyylilajista oli Esa Kuloniemen tinkimätöntä käsialaa, Pajamäki kiittää. Järjestäjät olivat yleisöikäystävällisesti sijoittaneet pöytiä juhlasalin reunoille, koska emme jaksa pogota kuten 40 vuotta sitten. Yleisöä pakkaantui tavaratalon eteen, ratikat pitivät tunnin tauon ja hyvin eri-ikäinen väki viihtyi todella hyvin. Tässä katsaus kesän kylttyyrihäppeninkeihin. Tässä ajassa punkin paluu Paasitorniin toimi hyvin kahden vuoden koronakaranteenien jälkeen. Hän esiintyi Kill City -nimisellä klubilla Kalliossa; sen purkaminen on taltioitu 1980 Tapio Suomisen nuorisoelokuvaan Täältä tullaan elämä. Elämä ja elävä musiikki tuntuivat palanneen Paasitornin kerroksiin. Sellaisena kuin hänet haluamme. Perintö velvoittaa Ramones esiintyi Talolla 1978 ja Sex Pistols olisi esiintynyt, jos olisi saanut. Facebookkutsussa pyydetään anteeksi sitä, että Sex Pistolsin konsertti Talolla peruuntui, kun nuorisojärjestöt torjuivat bändin suomalaisille lapsille vaarallisena. Kesäteatterit kerää yleisöö, ulkoilmakonserteis nautitaan livemusast ja monet ilmaistapahtumat ilahduttaa niin stadilaisii ku turreiki. Kuulin Maukkaa enemmän kuin aiemmin yhteensä. Nimi osui hyvin. Maukka Perusjätkä ja moottorisaha Paasitornin lavalla. Sali oli hyvin täysi. Kulttuuria kesään Stadin kesään kuuluu sköneltä puhaltava blosis, pitkät valosat kveltsut, Kauppatoril turistien jädet ja lihikset näpistävät kirkuvat kalalokit ja buli määrä toinen toistaan glaidumpii tapahtumii ympäri kaupunkii. 18 Tsilari 3 | 2022. Järjestö osallistui boikottiin. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN K un Chisu lauloi Stockan kellon päällä kahden säestäjän kera 29.5., tuntui, että Stadin suvi on tullut. Paasitorni ja sen toimitusjohtaja Osku Pajamäki kokosivat stadilaisen punknuorison 1970–2020-luvulta Työväentalolle, Byggalle, Paasitorniin. Punk palaa Byggalle Tulin Paasitornin Pääsiäispunkiin lauantai-iltana klo 20.20 maissa. Anteeksipyyntö ei ollut henkilökohtaista; Osku oli 1979 vasta Nuori Kotka -ikäinen. Maukka Perusjätkä lauloi: Kaikki tiet vievät Kallioon
Saimme kuulla runoja ja katkelmia Hämäläisen tuotannosta sekä tutustua hänen elämänvaiheisiinsa. Äiti elää vaatimattoman kitsasta elämää lastensa, ahdistuneen Fredrikin ja harmaan Gerdan kanssa. Aiempina vuosina näyttely siirtyi pandemian takia syksyyn. Maukka Perusjätkällä on hyvä perusironia. Ihminen erkaantui luonnosta ja halusi kesyttää sen omakseen. – Kuvaan luonnon ja ihmisen välistä sidettä. Hillevi Kilpeläisen samastuminen Helvi Hämläiseen tuo näyttämölle voimakkaita tunnelmia. Helvi Hämäläisen kirjallisen nahan alla Mitä tapahtuu, kun nuori kirjallisuudenopiskelija pääsee tapaamaan Finlandia-palkittua, melkein 90-vuotiasta Helvi Hämäläistä tämän kotona. 29-vuotias Essi Pitkänen on yksi 40:stä. Kolmantena koronakeväänä monologi nähtiin ensin Kap säkissä ja sitten Teatteri Ilmi Ö:ssä vierailuna. Maisterinäyttelyyn osallistui tänä vuonna 40 kuvataiteen maisterin tutkintoaan viimeistelevää taiteilijaa Kuvataideakatemian opetusalueilta: maalaus, kuvanveisto, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Teoskokonaisuuteni syntyy neljän figuurin sarjasta. Pajamäki kertoo lehdelle, että tapahtumassa oli tasaisesti 700–750 osallistujaa klo 19:sta yli puoleen yöhön. FO TO : M AT T I H IE TA LA . Kirjailijan ja näyttelijän kohtalot kietoutuvat tiellä taiteilijaksi. Essi Pitkänen: Iltainen usva, Kuvataideakatemian Galleria. Näyttämötaiteen uusi, nouseva kyky Juho Mantere liittää ohjaukseensa persoonallisen humoristisia piirteitä. Mitä tapahtui hänen työssään, perhe-elämässään. Kristiina Kinnunen on ollut mukana käsikirjoituksen teossa esittäjän kanssa. Pieni taimi kasvattaa metsän Kuvan Kevät valtasi toukokuussa Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuva/Tila-gallerian sekä monia muita tiloja Kuvataideakatemian uudesta Mylly-päärakennuksesta Sörnäisten kampuksella. Tapasimme myös Hämäläisen aikalaisia, kuten Saima Harmajan, Katri Valan ja Olavi Paavolaisen, johon yh-äidillä, kirjailijalla oli suhde. Talouteen on muuttanut myös Gerdan tuore aviomies, ylväs Axel, joka flirttailee häpeämättä anoppinsa kanssa. Esitys kääntyy karnevalistiseen mustaan huumoriin. Tästä ainutlaatuisesta kohtaamisesta tuo opiskelija, näyttelijä Hillevi Kilpeläinen sekä ohjaaja Mikko Lammi työstivät Minä kirjoitan, minä kirjoitan -monologin, jonka ensi-ilta oli jo keväällä 2020. Paasiravintolassa esiintyi Sorsajengi, jonka naislaulusolisti on mainio. Oivallamme vasta luonnon vehreyden kuihtuessa miten paljon tarvitsemme sitä. Ihmisen ja luonnon parisuhde on hyvin väkivaltainen. Työskentelyni alkaa luonnoksista ja kehittyy hiljakseen kokonaisuudeksi kuin pieni taimi, joka vähitellen kasvattaa ympärilleen metsän, Pitkänen kertoo. Lapsia vaivaa kodin hyinen kylmyys – fyysi nen ja henkinen. Kirjailija on tunnettu inhorealistisista naisja perhekuvistaan 1900-luvun taitteesta. Pelikaani alkaa suruajalla: isä on kuollut. Olemme Iso-Roballa sijaitsevan Ilmi Ö:n pimeässä salissa kirjojen keskellä, kulttuuripiirien juorujen pauloissa ja keskellä sodan pommituksia Helsingin Töölössä. Kansallisteatterin Lavaklubilla nähtiin esityksestä katkelmia, joissa mukana olivat myös Dos Pedros eli Pertti Taivainen, kitara ja Matti Hietala, kontrabasso. Saimme kokea Säpinää, Vaatteet (on mun aatteet, Lontoon skidit), Rockilla apatiaa vastaan, Kissanpennut ja monta muuta stygeä. Materiaalini ovat puuta ja kiveä. 19 Tsilari 3 | 2022 >>. Perheen hyistä kylmyyttä August Strindbergin paljon esitetty Pelikanen sai aika irvokkaan tragikoomisen tulkinnan Teatteri Viiruksessa. FO TO : R A IM O G R A N BE R G . Metsää tulee ymmärtää, kuunnella, ja sille tulee puhua. Jengi tanssi enemmän. Hän poistui Työväentalon juhlasalista moottorisaha kädessä. Kilpeläinen on tavattoman ilmaisuherkkä, puhdaskasvoinen näyttelijä, jolle Hämäläisen tarinan tulkitseminen ja hänen persoonaansa eläytyminen tuntuvat kasvaneen melkeinpä elämäntehtäväksi. – Pyrimme vakiinnuttamaan mahdollisuuksien mukaan pääsiäispunkin, kuten myös Rockabilly Christmas -tapahtuman. Hänelle luonto on iki aikainen kiinnostuksen kohde
Iida Kuningas on heikko Gerda, mutta tekee myös kummitusmaisen piian roolin. Saamme nauraa jumitilannetta, jossa toisistaan vieraantuneet siskokset taantuvat takaisin lapsuutensa totuttuihin toimintamalleihin. Äänirooleissa olivat Salla Honkanen, Lassi Jämsä, Marja-Riitta Nissinen, Lassi Ruippo ja Meri Salo. Antiikin legendan mukaan lintu ruokkii poikasiaan omalla sydänverellään. Joonas Heikkinen on samoin kaksoisroolissa, ohjaaja ja Axel kaikilla koomikon kyvyillään. Saimme ehkä vain kuulla hieman liikaa suomalaisia sananlaskuja yhteen pötköön. Absurdi hissikomedia sisaruskilpailusta Jumissa on kantaesitys puhumattomuudesta ja sisarussuhteiden hiertymäpisteistä. Nadja Räikän aavemaisen kolkko valosuunnittelu on persoonallinen. FO T O : LI IS A T U R U N EN Anu Palevaara, Veera Railio, Laura Voutilainen ja Maija Ruuskanen (edessä) tanssivat, laulavat ja näyttelevät valloittavasti Origo – Keväthuudossa Kapsäkissä. . Veera-tädin satunurkka rytmitti kivasti lauluesityksiä. Esitys tuo yllätyksiä. Palevaara laulaa hyvin, tanssitaidot tiedämme. Pandemia on ollut synkkää aikaa, mutta nyt maailma vapautuu uuteen kevääseen: – Astun valoon, kylmä raukee vihreyteni virkoaa / Itää ilo, virtaa riemu / Nousen kevääseen. Korttitalo ja valta rakennelmat alkavat horjua. Ruuskanen paitsi säveltää ja orkestroi myös tekee puhuttelevia sanoja. Martin Bahnen Fredrik rypee heikkouksissaan, mutta sytyttää myös palon. ORIGOn loppulaulu soi kauniisti ja katsoo tulevaan luottavaisesti. Katsojat istuvat Viiruksen lattialla kehässä, ikään kuin draaman keskiössä. Railion säveltämä Keskeneräinen tiivistää musiikki-illan sanomaa: – Ei mua ehjäksi kuvaksi saa / En mä kehyksiin tahdokaan (…) Liikaa aikaa ei koskaan saa. Mantereen ja Viiruksen Pelikaani on toista maata näyttelijöiden ylimeikatussa lookissa. Siellä oli viime syksynä vieraana pitkään suosiota nauttinut laulaja-sellisti Laura Voutilainen. Pelikaani on tiivistunnelmainen, perheen sisäisten salaisuuksien vyyhti, jonka psykologisen valtataistelun taustalla kummittelee rahan valta ja muutoksen pelko. Kiusalliseksi muuttunut sisarussuhde purkautuu ahtaassa miljöössä, josta ei ole ulospääsyä. KeKo Kollektiivi tuotti tarinan. Elannon näyttämöllä äiti oli pari vuotta sitten pikemmin uhri, jolloin Pelikaani on uhrautuvan rakkauden symboli. Seuraan liittyi näyttelijä-koreografi Anu Palevaara. Hissikriisin aikana siskosten vuosia patoutuneet tunteet purskahtavat ilmoille koomisten käänteiden kautta, ja todellinen syy sisarusten etääntymiselle löytyykin jostain aivan muualta. Ida Kuningas (vas.), Martin Bahne ja Maria Ahlroth esittävät persoonallisen draaman perheen kääntymisestä sisäänpäin Teatteri Viiruksessa. / Oikein läheltä jos katsotaan: Keskeneräisyys palkitaan. Upea Maria Ahlroth esittää Elise-äidin antiikin Medeiana, majesteettisen pahana hahmona, joka jättää lopussa lapsensa palavaan taloon. Saamme kokea samaistuttavia väärinkäsityksiä sekä myötähäpeää, aikamme meemikulttuurin helmiä ja näyttelijöiden fyysistä ko miikkaa. Teemoja lähestytään taidokkaasti absurdin komiikan kautta Teatteri Tuikkeessa, Tapanilassa, toukokuun lopussa. Uratykki Saara ja äärimilleniaali Mariella jumittuvat älyhissiin matkalla äitinsä syntymäpäiville. Ryhmä sai ohjaajakseen kokeneen musikaalitekijän Markku Nenosen ja valmisti yhteisvoimin ORIGO, Keväthuudon. Mainiosti tyypitellyissä rooleissa nähdään raikkaan ilmaisukykyinen Mimmu Korvenpää ja suorittamista jännittävä, liikunnallinen Milka Rasimus. Voutilainen on hyvin ilmeikäs näyttelijä; sitä Railio on tehnyt teatterissa. FO T O : SA N N A BR EI LI N . Ahdas hissijumi sai Milka Rasimuksen (vas.) ja Mimmu Korvenpään taipumaan akrobaattisiin liikeisiin. FO TO : ER N ES T PR O TA SI EW IC Z. Lahjakkaat naiset kysyvät, kuka minä olen, mistä tulen ja minne menen. Sisäänpäin kääntyneessä yhteisössä vallitsevat sen omat kieroutuneet säännöt. Teos käsittelee myös samaistuttavalla tavalla kateutta ja alempiarvoisuuden tunnetta nykypäivän suorituskeskeisessä yhteiskunnassa. Kuulemme vain uusia lauluja, joista naiset vastaavat alusta loppuun itse. 20 Tsilari 3 | 2022. Trillerimäisesti haetaan ja löydetään isän piilotettu testamentti. Ia Nissisen ja Olga Rantalaihon käsikirjoittama näytelmä on nokkela kertomus kahden aikuisen naisen sisarussuhteen dynamiikasta. ORIGO astuu valoon Musiikkiteatteri Kapsäkin vakio-ohjelmistoa Vallilassa on kymmenen vuoden ajan ollut pianisti-säveltäjä Maija Ruuskasen ja viulisti-laulaja Veera Railion emännöimä klubi
Osallistut Snygi Stadi -ringin järkkäämään skabaan, kun valkkaat oman suosikkis neljäst finalistist. Meggeen saatiin eri puolilt boltsii yheksän skabaajan porukkaa. H omma liikahti sit sillai, et Makasiinirannan huudien disainaamisest järkättiin kansainvälinen skaba. Vaihtoehdot on siis: 1. Osoite on santaclaus @ kolumbus.fi ja emailin Gimis Stadi on snygi Öbaut vuos sitten maailman ainoon oikeen Stadin päättäjät hiffas, että varmaan tarttis tehä jotain sille aika ankeelle rantsumaisemalle, joka toivottaa botskeilla skiglaavaa jengii tervetulleeks Pohjolan valkeeseen stadiin. Makasiinipromenadi 4. Skaban tulokset julkastaan Tsilarissa 5/2022. Lähtö 16.7.2022 klo 10.30 Aleksis Kiven patsaalta Rautatientorilta ja paluu n. Niitten duuneist valkattiin kakkosvaiheeseen neljä plänii, ku oli sen raadin mielest joteski parhait. Kesäredu Slangijengillle Hamina Tattooseen SNYGI STADI SNYGI STADI -RYHMÄ tarttee olla perillä 15.8.2022 mennessä. Ne on aakkosjärjestykses: Ahti, Boardwalk, Makasiinipromenadi ja Saaret. Matkaoppaamme Antero Nuutinen. Ilmoittautuneille lähetetään maksuohjeet. Ahti 2. Matka bungaa 100 egee ja sisältää bussimatkat, lipun klo 14.00 marssishow-esitykseen, kahvit sämpylöineen ja lounaan lounaspöydästä. Nää kaikki neljä on ollu stadilaisten pällisteltävinä eri mediois jo jokusen kuukauden, ja tablitsa on sellanen, et skaban finnaaja klaarataan tän vuoden syksyllä. Snygi Stadi -ryhmä: Klaus Bremer, Timo Pakkanen, Antti Wuorenjuuri, Kari Avellan, Ragnar Lilius, Pertti Rinne >>. Sun ei tartte muuta ku sendaa sun ehdotukses nimi tai numero, perustelujen kans tai ilman perusteluit. NY TSEKATAAN, MITÄ ALUEEN KÄYTTÄJÄT ELI STADILAISET FUNTSAA Osa jengist, jopa Stadin ulkopuolelta, on tainnu jo ehtii valkkaa oman feivörittisä, mut Snygi Stadi -ryhmä haluu viel kerran esiin aitojen stadilaisten mielipiteet ennen virallisii päätöksii ja fanfaareit. Boardwalk 3. TSIIGAA, VERTAA, FUNTSAA, VALKKAA, VASTAA! . klo 20.00. Ilmoittaudu byrooseen meilillä toimisto@stadinslangi.fi tai skulaa 045 186 7238. Saaret Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kliffoi palkintoi Slangibyroon buidusta, muun muassa 3 tsibaletta Heikki Paunosen ja Jeongdo Kimin suomi–stadisanakniigoi Nyt mä bonjaan. Mukaan mahtuu 50
Eka idis, Ahti. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N K I. Toka idis, Boardwalk. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N K I. 1 2 22 Tsilari 3 | 2022
Kolmas idis, Makasiinipromenadi. 3 4 23 Tsilari 3 | 2022. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N K I. Neljäs idis, Saaret. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N K I
Eka kerta, ku tää dorka skrivaa stadilaist murfologiaa. Ökyrikkaaks alta aikayksikön: Buidut on turvoksis krääsää, jota mä en tartte enkä hingu. Täst seuraa: Jos on tsäänssi, et useet jutskat menee reisille, reisille menee just se, ku aiheuttaa eniten strobelii. Niist on duunattu monta erilaist kniigaa ja niit taas on blisattu miljoonii tsibaleit. Murphyn filosofia: Smailaa... Tärkeet on, paljoks siit saa rabattii. Stadilaist murfologiaa Arthur Bloch on entinen jenkkiduunari, fiudentvettaaja ja basisti. Mä oon seitskytluvult saakka digannu Blochin skoijii ja hilpeet stailii. Osa näist funtsauksist on ihan mun ikiomii, nii et turha syyttää Arthur Blochii. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI JA FOTO SEPPO PALMINEN 24 Tsilari 3 | 2022 Murphyn lakei vinos pinos.. Onneks se rupes skrivaajaks. Pahan paradoksi: Mä oon hiffannu, et parhaat frendit kyl tsennaa, kuin dorka mä oon, mut ne hengaa silti, tai just siks, mun jengissä. Virven huomio: Murphy oli ja Roope on – pessimistei. Murphyn laki: Jos joku voi mennä reisille, se menee. huomenna on viel surkeemmin. Se kekkas nimittäin noi Murphyn lait. Tiinan lakoninen lause: Mikään ei oo fittii sille, jonka ei tartte duunaa sitä itte. Pemun periaate: (stadilaisen välinpitämättömyyssääntö) Jos mestoille dyykkaa tyyppi, ku ehdoin tahdoin haluu todistaa et se on ääliö, ni sitä ei sit ruveta estelee! Jorkin havainto klosareist: Ku teeveest tuuttaa sporttii, ni ku starba eksyy lähikuvaan, se spottaa, spyttaa tai skrabaa skreboi. Globaali huokaus: Murphyn lait ei näytä kaikis maissa futaavan. Reisille meni: Skloddina mä toivoin, et maailmast ei koskaan tulis sellasta, ku se ny on Faijan hankintasääntö: Ihan yks hailee, mitä joku bungaa. Glaidu korollaari: Onneks miljoonat dillet, diktaattorit ja muut lupaavat älykääpiöt on hyytyny jo reisille. Entisen kanisterin mylvimissääntö: Yheksänkyt prossaa kusipäist funtsaa, et ne on keskivertoo välkympii. Mäkelän Jussin huoli: Montakoha neroo on jääny födaamatta siks et heteet on ruikittu reisille
Se on ny skrivannu jotain 50 kniigaa jaagaamisest, fisustuksest ja golfista. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Lönnrot kyl dokas itte brenkkuu ja punssii Runebergin fölis. Kandee minnaa, et kaikki samppikset on kuohareit, mut kaikki kuoharit ei oo samppista. Benjamin Franklin murjas aikanaan snygisti: ”Vinkussa on viisaus, bissessä on vapaus, mut vodassa on pöpöjä.” In vino veritas. Sillo ei ollu pleikkareit, ei facee, ei nettii. Kaks samppisflindaa on sama kun fantsu leguri. Sitähä ei bättre folk digannu yhtään. Vinkku on kuitenki se, mitä jengi lipittää enite. Ku silt frogattiin, et miks, ni se murjas: ”Mite niin miks, eiks kaikki muuki jengi vedä samppista huiviin brekkaril?” Bollingerin samppislafkan entinen dirika Lily Bollinger murjas aikanaan samppiksest: ”Mä dokaan samppista sillon kun on hyvä fiilis ja silloinki kun mul on masis. 25 Tsilari 3 | 2022. Kundit oli kerran duunannu kiljuu ja jengi veti sitä innolla huiviin. Bissee dokattiin janoon, safkan meges ja muuten vaa – ei ollu Vissyy eikä Eviaanii. Mihin hittoon se dyykkaaki, stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Jumppamaikka Tuomo Jalantie tsiigas hommaa muutaman minsan ja lähti dallaan vege. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Brenkkuu, tenuu ja vinkkuu Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Siis päivässä. Skeida nakki. Aina kun boltsi tuli meitsien kenttäpuoliskolle, kaikki kundit dyykkas sen perään. . Mun frendi bamlaaki aina et kolme flindaa hemmetin tyyrist vinkkuu on aina paree ku yks flinda kyykkyvinkkuu. Jos sä jouduit lasarettiin Stokikses keskiajal, ni minimisatsi bissee oli kaheksan litraa. Skoleaikaan Norssissa me ei dokattu, mitä nyt snadisti lukios. Ja samppis on vinkkujen kingi. Svedu-Finlandin aikoihi yks täysdorka kunkku, Kustaa III, heitti läpän, et ny on tiputtelu finis normijengilt. Meil oli lentismatsi A-luokan hikipinkoi vastaan. Tiputtelu ja tenuttelu jatku. R akkaal skloddil on monta nimee. Ne alko raitistaa normidallaajii. Stoorien skrivaaja Lönnrot duunas Kajaanis raittiusseuran, mut jengi ei digannu sitä pätkääkää. Kerran se murjas, et buli magnumflinda samppist on just jees, kun kaks jäbää skruudaa raflas – sillo ku toine ei dokaa. Tanskassaki bisse maistu. Mä dokaan joskus yksin, mut jos meges on frendei, samppis on must. Brenkku ja bisse ei ollu outoi sille jengille, ku dallas tääl Pohjolas aikoi sitte. Viistoist litraa päiväs oli viel iha okei. Muuten mä en koske samppikseen ollenkaan, paits jos mul on jano.” Samppis on fantsu vinkku, mut jos haluut laatuu, joudut kaivaa kuvetta. Ne murjas Lönnrotille, et kyl me meges ollaan, jos vaan saadaan dokaa stydii brenkku paukku aamul ja muutama safkan kans. Mut stydi brenkku oli siihe aikaan iha oma keissi. Mut fakta on, et brenkku on osa niin stadei ku landeeki – on ollu aina ja tulee aina oleen, bamlaa raittiusheebot raittiusmestoissaan ihan mitä lystää. Jos sul on kolme samppisflindaa, sä voit käskee legureitten skimbaa huitsiin. Jengi veti hirveet kilarit ja kunkku oli saada fudut duunist. Jengi tiputteli tenuu himas ja oli soosis aamust kveltsuun. Joskus mä lipitän sitä, kun ei oo hungeri, mut jos on, mä dokaan sitä kunnol. Fransmannit diggaa samppista ja ne on funtsinu, et yks samppisflinda jeesaa enemmän ku kämäne lekuri. Sir Noël Peirce Coward oli ”brittipiiras” artististara, joka dokas aina brekkaril samppista. Jengi on dokannu aina ja tulee aina dokaamaan. Halpiskuohareil ei voi ees borstaa leegoi. Ainoo, mist normijengi sai jotain kiksei oli tanakka dokaamine. Sir Winston Churchill kippas aikanaan samppista stydisti
Parast ennen -päiväyski on förbi. Mä oon jo vanha käpy, ja fabriikin takuu ei oo enää voimass. No, ei siin mitään, stadilainen voi flytata stadist, mut Stadi ei flyttaa stadilaisest. Se diggas mua ja valkkas mut stärän klyyvarin takii. . Välil jurppi, välil brennas suulis. Osa-aikast stadilaisuutta Ku budjaa landel, voi välil käydä Stadissa tsiigailee vanhoi mestoi. Vaikk tän Stadin kundin susi raja oli Helsingin gartsa, nii silti mä flyttasin friidun messis Sököön, landelle. Yhen Galtsin opparin friidun, Pikken siis, passeli döfis ja Maukan stärä nesa leedas nyt jo 60-vuotiseen hengailuun. Mun on käyny tsägä, ihan posketon munkki, ku hittasin ton Pikken. MINNAATSÄ TEKSTI MAURI HEIKOLA FO TO : M A U R I JA PI R K KO H EI KO LA N H IM A -A LB U M I. Niinku hiffaatte, tällases fossiiliski on fiiliksii ja inessä snadi stadi. Olin informoinu muit jannui et näpit irti tosta, se on mun heinii. Nii gimis ku Stadi onki, laiffi vaan nyt sattu oleen muualla. Ettei vaan tuu apatiaa, ku döfis oliki väärä. Kantsii luottaa klyyvariin. N o, tulihan se silmänilo Bärtsin Maukan tsekkaan. Sökös sit budjattiin ja skidit duunattiin. Se ei ollutkaan bönde, vaikk budjas Lepuskis. Pikke Maukan sylis.. Tää kuustoistavuotias ku oli koko skolen stailein bööna. Toffeekarkki, toffeelikööri tai toffee kolina. Studasin snadisti opparin jortsutreffeill, tuleeks mimmi vai ei. Kiittimet ristiin, et mun friidulla on ällii ja närvii siätääkseen tätä papparaista. Klyyvari giftis Jos aikoo hitata friidun pitkäaikaiseen styylaamiseen, ei riitä milt se näyttää, kuulostaa, tuntuu tai maistuu. Tää Pikke oli just se friidu, jonka vällyjen alle piti päästä. Jutska oli saavuttanu sen söden osapuolen korvannipukat, et silleen. Olikin födannu Stadis. Aikooks digata sitä sit lopun ikää. Silloin fiilis on ku osapäivästadilaisel, tai osapäiväböndel. Joras kliffasti, döfäs joteski toffeelle. 26 Tsilari 3 | 2022 Keinu mun kans. Tarttee tsennaa döfis kans. Mut mun ei tartte funtsii, mitä pitäis skruudaa, ku tää mun friidu huolehtii viälki musta. Giftikseen ja landelle Sit tää friidu kailotti kaikille, et me ollaan nyt kihlois ja mennään giftikseen koht, niin on funtsittu
Siellä me sitte käytii pimeellä skruudaamassa porkkanoit, tomaattei ja mitä siel ny sattu olee. Kortista leikatti pala vek, jolla sai sit jonku mielest tarpeeks papui, ettei tsufen ryystäminen mee jengiltä iha överiks. . Kirralle (Kirurginen sairaala), jossa spora pysähty iha etee, ettei tarttenu paljoo dallaa. En kuitenkaa viittiny kysellä safkan perään sen enempää. Siit ku dallas kaltsia alas, pääs puurakenteiseen ”kylpylään”, jossa tsimmattiin nakuna. Sielt me käytii tsöpaamas kahvinpapui, mut siihe tartti olla ostokortti. Kai ne sillonki bamlas Stadin slangii, mut siit ei ollu mulle paljoo hyötyy, ku ekaks piti oppii bonjaa, mitä mutsi mulle ylipäänsä mutisi. Sillä oli vaikutusta myös himassa. Mauri Purkusen minnailut julkastaan kahes osas, joten muista pluggaa stoorin jatko-osa ens Tsilarist, ku ilmestyy 11.8.2022. Siin kulmas oli siihen aikaan buli monttu – nyt siinki on simmis – joka oli aidattu 4 x 4-tuumasil parruilla. Kerran siel Kirral oli myös Väinö Myllyrinne huilaamassa, ku oli siihe aikaa mailman pisin korsta, 2,5-metrine ”hongankolistaja”. Ilmeisesti se pääs kuitenki joskus lähentelee heilaansa, jost sitte tuli mun mutsi Naistenklinikal vuonna 1941. 27 Tsilari 3 | 2022. Siel oli eri puolet gimmoille ja staroille, ettei tarttenu sekoilla. 1960-luvulla pääsin samassa firmassa duuniin, jossa liikuttiin enimmäksee sporalla. Skloddi ja mutsi 1950 luvul siel sitte hiffasin jo toisen kielen, ton slangin, jota sit pääsin bamlaaman kundien kans. Ensteks sieltä dallattiin, työkalulaukku mukana, Hesarin ja Brahiksen kulmalle, jossa oli ratikan pysähtymismerkki. Stadin Slangi on kliffaa ku sit ei kaikki bonjaa | Osa 1 Ekaks vähän taustaa: mun faija oli aikoinaan idässä huonosti palkatussa kokopäiväduunissa. Näist jutuist pitäis vissii olla iha hiljaa, mut nyt ne maanomistajat on varmaan jo delannu, kun me skruudattii niiden vihannekset. Ilmoittauduin portilla niinku piti, ja ottivat sisään. Kun faija sit pääs lopult niist sen hommist vek ja sai paremman duunin, niin muutettiin Taka-Tölikaan, Messeniuksenkartsalle, iha mun syntymämestan viereen. Mä tietysti kysyin, ett ”kuin nii” ja se sano: ”no se saa mut tuntee, et mä kuulun jengiin”. Kerran sit jouduin menee Sörkan ”käytöksenoikaisulaitokseen”. Ekaks tuli mielee et, nyt kun oon ”kiven sisäs”, niin saan sitte kokee miltä safka maistuu bosessa. Funtsasin, kun olin siel vapaaehtosesti, ne ois kenties funtsinu, et kundilla ei oo kaikki tallella ja lähettäny mut Lapinlahteen. Työterveyslaitoksen kohdalla, Topeliuksengartsan toisella puolella, oli buli monttu – siin on nyt simmis – jossa oli joidenkin snadeja maaplänttejä, jossa ne kasvatti erilaisii vihanneksii. Siel kaltsin päällä, nykysen Hyksin vieres, on buli stenukasa, pronssikautinen hauta, ja sen vieres oli Missisippi-niminen kuppila. Yks aamu, just ennen Eltsun ajoja eli mutsinpäivän, fiudeja motskariskaboi duunasin ”pakkotsufet” valmiiksi ennen Eltsuun lähtöö. Tsimmaamassa me käytii Humiksessa. Tekstissä mainittu ostokortti. Meidän talost, gartsan toisel puolel, oli Varuboden sekatavarabuidu. Lapinlahdessaki tuli käytyy, mut en vissii ollu tarpeeks dille, ku ne aina päästi mut vek. Se skruudaaminen piti kuitenki jättää väliin, kun olin tullu liian aikasi tai tein duunit liian nopeesti ja sapuska-aikaan oli vielä timma tai vähä yli. Firman huolto oli Kalliolanrinteellä, iha Brahiksen vieres. MINNAATSÄ TEKSTI JA FOTO MAURI PURKUNEN E nsteks budjasin mutsin kans Iso Roballa. Niiden päällä sitte tsitattii ja ventattii sporaa, ku sitte tuli ja pysähty keskelle gartsaa. Siitä rupesin funtsaamaan, et tarttee vissii rupee skarppaamaa siin, mitä sanoo, kun mutsi saattaa snaijaa mitä mun pollassa pyörii. Päivänvalossa me braijattii inkkarii ja skoobarii gartsan toisel puolel, laitoksen vieres olevassa skutsis. Duunihommat pistää liikkuu Sit alotin fillaritsupparina, koko elämän kestävän liikkuvan duunin, Stadin keskustassa: sillo kaikki lafkat ja muut oli siellä. Sielt sitte ookattiin esim. Sitte vein sen mutsille ja se sano: ”must tuntuu niin hyvältä kun sä kutsut mua mutsiks”. Vihannesvarkaissa nykysel simmiksel Nälkää ei meidän skidien kuitenkaa tarttenu nähdä. Funtsaa, kun mutsi, nenä kundin navan seutuvil, tsiigas ylös kohti latvaa ja sano sitte etusormi suorana, ”tuut sitte himaan skruudaan, etkä mee jengis kans jonnekki hilluu”. Mahto mutsilla olla kova duuni kundin kans. Kaikenlaisii laitoksii Siin hommas tuli sit koluttuu kaikki Stadin sairaalat
Stigu flyttas Kanadaan stannaa siellä vieläkin Kimde tsungas Saksassa oikeessa oopperassa ei missään kapakassa Starden mä näin Vasiksella oli gosarina yhdessä talossa painoa päällä reilu hundra ei meinannu tsennaa Jokipekka on styyrmannina jenkkibrakussa seilaa jossain Kauko-Idässä sen mutsi budjaa vielä hörneillä Timppa flygas Finnairilla jämät hihassa sen broidihan delas ajat sitten veti brenkkua, sä muistat Dimi goisaa ortodoksien gravarilla siinä Marian tsirraa vastapäätä iso ässä knokkas sen sit lopulta Veka jäi stogen alle Bysassa sloknas kiskoille se oli slyyt No, mitä mä funtsailin, olis kliffa samlaa jengi kokoon mentäis ottaa shiivaa Töölön Akatemiaan tai jonnekin kulmille mitä sanot. Missä kulman kundit. STADIN MESTAT TEKSTI JA KUVITUS HEKA MÄKINEN 28 Tsilari 3 | 2022
Raija Tervomaa: Mut sulle sattuu 5 EUR (ale) 8. KLEDJUJA CD Slangimusa ei delaa koskaan 10 EUR (ale) esiintyjät: OlliBull Anikari, Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Jussi Raittinen Tapsa Kojo, Harri Saksala, Pirjo Tuohimaa, Marino, Slangibändi, Dumari Nurmio CD tupla The Best of Finnish Classic Jazz 20 EUR Classic Jazz Society All Stars KNIIGOJA 1. Matti Kainulainen: Skloddi 10 EUR 6. 1. Niin gimis on Stadi -kangaskassi, musta tai sininen 10 EUR . Eki Mattsson: Kun Eki oli snadi 8 EUR 7. Käy tsiigamas himasaitil: www.stadinslangi.fi tai byroos! CD Marino&Sunrise –Orchestra 10 EUR Takaisin Rööperiin….. Raitapaita Marimekko 50 EUR (ale) 1 1 2 2 3 4 5 6 7 8 CD Stadi Skulaa 2 5 EUR (ale) 29 Tsilari 3 | 2022. Heikki Paunonen-Jeongdo Kim: Nyt mä bonjaan Suomi–StadiSanakirja 29 EUR 2. Raija Tervomaa: Skloddit braijaa 15 EUR Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson. Timo Mäkelä: Neiti Brander 15 EUR (ale) 5. Kimmo Pälikkö: ArtHelsinki 15 EUR, TARJOUS 3kpl 40 EUR (ale) 3. SLANGI BLISAA MUUTA KAMAA . Sporapaita 15 EUR (ale) 2. Niin gimis on Stadi-autotarra 10 EUR (ale) Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinslangi.fi tai sit voit käydä byroos päivystysaikoina: ti ja to klo 14–17. Raija Tervomaa: Mun stadi 15 EUR 4. MUSAA Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa. Slangikartta/Stadin Kartsat ja Mestat 5 EUR (ale) . kaipaan niin….. Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne
Tarkka osote on Aleksi 36 B. Vastaukset viimeistään 14.7.2022. MARIT HENRIKSSON Mistä skideihin liittyväst haussist tällanen kuva löytyy. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, mis finnaaja saa tsögaa ite Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. Fotoskaban 2/2022 finnas Harri Nilsson. Ristikon ratkasun hittaat sivult 35. TL SKABAT Slangiristikon on funtsannu ja duunannu Seppo Palander. 30 Tsilari 3 | 2022. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Onnittelut finnaajalle! Fotoskaba 1 / 2022 vastaus Viime skaban leijona vartioi läpikulkijoit Nordean pankki museon eli entisen Yhdyspankin pääkonttorin dörtsis. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. 20 egee. FOTOSKABA Tsennaaks mestan
. Fredriksbergin työväentalo valmistu jo vuonna 1902, ja siel järkättiin tietty kokouksii, mut myös kaikkee fantsuu, niin ku häitä ja synttäreit. P.S. . avobiitles = otsakalju, myös kaljuaan peittelevä mies . Toimitus voi lyhentää stoorei. Työväentalo staijas Maistraatinkadun ja Selmankadun kulmas kallion päällä. Sendaa sun slangi stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. M. VK Seuraava Tsilari 4/2022 ilmestyy 11.8.2022. Fotaajan nimi kuitenki oli kuvas ihan siel, mis pitiki. Aalto ties kertoo, ett tanssioreksteri Dallapén eka keikka ei ollukaan Sörkän Vennulla syksyl 1926 vaan Fredriksbergin työväenyhdistyksen haussilla ”syyskuisena iltana jo vuonna 1925”. Antti Aallon tiedot on peräisin sen ukin, Matti Aallon, tarkoist päiväkirjoist. Jutut toimitukselle 14.7.2022 mennessä. Fotossa Fredriksbergin työväentalo, jota ruvettiin byggaamaan talkoilla vuonna 1907. Jorausiltoi ruvettiin järkkään just 1925, ja sellases jorausillas Dallapékin soitti ekan keikkansa. Tossa viel foto. Kerkeeväinen Niille, joilt jäi okulaarit himaan Tsilarissa 2/22 oli kuulemma sivulla 11 olevast Aarre Elon nuoruudenfotost joidenki vaikee hittaa fotaajan nimee. PLUGGAAJAT Skriivaa Tsilariin! Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. TL 31 Tsilari 3 | 2022. TL FO TO : C O N ST A N T IN G R Ü N BE R G . word) meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. klyyga = puhelin Nää sanat oli nyyan Stadin Kundin Remun sanoi, hittaat ne ja bulisti muita snygei ilmasuit Jukka Annalan Remusanakirjast (2008). Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Slangiopen snadien vastaukset: . M. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Joskus mogii sattuu, ja vaikka tällä kertaa niin ei käyny, ni huonoöögasimmilleki tiedoksi, ett tää kyseinen Elon kuva, Maarit Niiniluodon skrivaamas nekrologis, oli fotarilegenda Alvar Kolasen ottama. Meille Tsilaris on nimittäin tärkeet kertoo, kenen fotoi me käytetään. Tsilarin vakkaripluggaja, gamlaan malliin brevareita skrivaava Antti Aalto lähetti tällä kertaa postii koko Slangijengin bamikselle, Hara Saksalalle. H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Aalto puuhas kaikenlaista PuuPasilan kaikkien asukkaiden hyväks. 3 000 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Aalto alotti kansanedustajan hommissa nuorena kundina, ku se valkat tiin eduskuntaan vaan 31-kesäsenä vuonna 1907. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Foto ois kliffa ylläri. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille
Niinpä hallituksen jäsen, entine pankkilainen Ranccu handlas homman. Edelleen joka vuosi Slangijengi käy tervehtimäs Työläisäitipatsasta mutsienpäivänä. Niemi ”Kallio ei lähde minusta, vaikka minä olen ”joutunut muualle”! PS. Lopuks friidut houkutteli jengin laulamaan kimpassa. Ne oli valkannu upeit stygei eri vuosikymmenilt ja eri mantereilt. Kivaa lämmmintä kevättä teille kaikille gimmoille ja kundeille! . Sit bamlas Stadin Kundi vuodelt 2009 Pentti Arajärvi. Patsas kuvaa työläisäitejä Helsingin Kalliosta. Hänen nimensä kauvan sitten unohdettiin. Sit nähtiin stagel gamla tuttu Slangi kuoro, eka keikka tutuis raitapaidois ja punasis huiveis pitkäst aikaa. Tunnelma oli tiivis Lapinlahdes kahvilan pöytien ääres, bulisti ei jääny leedei mestoi. Kaikenlaisii gamloi kojeit Pankkimuseos. Bamis Hara veti tilaisuuden omaan lungiin tyyliinsä ja aloitti illan upeilla biiseillä Nocturne ja Taiselija, mihin Heikki Harma (Stadin Kundi vuodelt 2015) on skrivannu sanat suomeks. Proggiksen kruunas Eija Ahvo, jota säesti Minna Miettinen. Se oli funtsannu stoorii Lapparin hissasta ja siitä, miten sitä nyt kehitetään järjestöjen kimppamestaks. Slangijengi istutti sen seittemän vuotta sitten ihan ekan Stadin Friidun (1997) Eva-Riitta Siitosen kans kimpas. Lisää tällast, skrivas ykski friidu Slangin naamikseen. Tsekkaa viereiselt sivult fotoi tän vuoden fiiliksist. Minä tahtoisin veistää hänen kasvonsa granittiin. Lausun ohjelmassa Elvi Sinervon runos ta ”Hän kaukaa katsoo sinuun” yhden säkeistön. . Patsas kuvaa Kallion työläisnaisia 1940– 1950 luvulla. Vääjäämättä päädyttiin silloin yhteen henkilöön: työläisäitiin. Suureksi symboliksi pystytetty ”Työläisäitipatsas ” Sturenkadun ja Läntisen Brahenkadun kulman puistikossa on hieno kunnianosoitus lujista ja vahvoista äideistämme, kuvauksellisesti veistetty monumentti äideistämme. SLANGIJENGI Mutsienpäivän etkot Kliffaa ku vihdoinki päästiin taas treffaan slangijengiläisii. VK FO T O T: V IR V E K U U TA R Työläisäitipatsaasta Vuonna 1993 syntyi saunan lauteilla Vallilassa neljän miehen ryhmä, joka muisteli lapsuudenmaisemiaan Pitkänsillan pohjoispuolen linjoilla ja kulmilla. Mutseist on moneks. Jengi oli tosi glaiduu, ku pääs kiinnostavaan mestaan, mikä on yleisölt yleensä boses. Patsastoimikunta muodostettiin syksyllä 1993 ja siihen kuului 12 jäsentä. Patsastoimikunta, me kalliolaiset, olemme itse projektia ideoineet ja kustantaneet. – Se oli kovaa aikaa. FO TO : M A IJ A M A R JA N EN . Nuo vuosikymmenet olivat ahkeran työn vuosia niille, jotka useinkin kahta kin työpäivää tehden elättivät perhettään ja rakensivat sodan jälkeistä Suomea. Hän oli monista muudan. Veljeni Seppo Niemi suunnitteli ja ohjasi TV2:lle asiohjelman ”Työläis äitimme” vuonna 1998. FO T O : H EL Y R A U T IA IS EN KO T IA LB U M I. 32 Tsilari 3 | 2022. Lehtileike Seppo Niemen ohjaaman Työläisäitimme-ohjelman ilmoituksesta. Hänen sankaruutta huudan. Ja ku oli mutsienpäivän etkot, ni tietty se bamlas mutseistaki. Ylistämällä alistettu äiti on kiitoksensa ansainnut. Hän oli työläisnainen. Vaan tänään ylistän häntä. Seisomme ylpei nä sen äärellä. Omista hartioista piti ottaa voimat, ei sitä minnekään sosiaalitoimistoon siihen aikaan lähdetty, muisteli äitini. Ihmeteltiin, miten oli niiltä sijoilta näihin päiviin selviydytty ja kenen ansiosta. Virve Kuutar Pankki museo Jäsenilt tuli idis, ett ois kliffa mennä Pankkimuseoon. Mikko Helenius skulas argentiinalaist tangoo – kaht soitinta kahel handul – bandoneónii oikeel ja koskettimii vasuril. Työnteollaan he olivat nostamassa Suomea jaloilleen sodan jälkeen. Osa biiseist oli Minnan duunaamii. . Hely Rautiainen o.s. Runo kuuluu kokoelmaan Neidon kaivo, 1950–56. Ku oli skruudattu gutaa kakkuu ja divattu tsufee, ni dallattiin ulos tsiigaan Äitipuuta
FO T O : R EI JO SA LO VA A R A . Jos sul on frendei, ku ei oo jäsenii, kandee vinkkaa nyt niillekki. päivä toukokuuta. Fogeliredun opas oli luottokundi, Pertti Salolainen, ku kaitsi 11 slangijengiläistä ympäri Stadin edustan gamloi sotilassaarii. Kaikki, ku hankkii kaks jäsentä, saa palkinnon! Ku hankit neljä jäsentä, saat kaks jne. Aamupäivän sää oli snygi ja jengil fiilis katos. Redun aikana bongattiin ainaki 22 erilaist fogelii, tässä niist 21: valkoposkihanhi, meriharakka, isokoskelo, harakka, varpunen, peippo, kanadanhanhi, kalalokki, merimetso, harmaalokki, kottarainen, kivitasku, heinäsorsa, kyhmyjoutsen, harmaasorsa, räystäspääsky, haarapääsky, sepelkyyhky, kesykyyhky, västäräkki ja haahka. FO T O : O SM O VÄ IS Ä N EN . SLANGIJENGI Tuu messii kliffaan Slangijengiin – ja tuo frenditki mukana! Jos sä et oo vielä Stadin Slangi ry:n jäsen, ni nyt kandee liittyy! Kaikki ku liittyy elokuun loppuun mennessä, saa valkata liittymislahjaks kamaa Lafkasta. Tsiigaa Lafkan saitilta esimerkkei lahjoista, mitä sulle voidaan postittaa, ku oot liittyny. Valkoposkihanhet on varma kevään merkki Stadis. FO TO : V IR V E K U U TA R FO TO : V IR V E K U U TA R FO TO : V IR V E K U U TA R Pia esitteli gamlaa fotoo, ku kirstarilaisii oli viel messis bulisti, ja kerto hissaa. Parasta nähä porukkaa livenä pitkän etäajan jälkeen! . FO TO : TO M M I TO R PP A Varabamis Soile bamlas. Tätä lajii löytää Stadist alottelevampiki bongaaja. Redul pääs myös kiipee portait. Jos hankit 5 jäsentä, voit saada bulin slangisanakirjan! Kamppis jatkuu elokuun loppuun. Foton nappas ohikulkija jengin pyynnöstä. Kliffa päivä ja nastaa jengii. Stadilaiset fogelibongarit Suokin Tykistölahden sillalla. Blumsterit mutseille Stadin Slangi jatkaa Kirstarin jengin perinnettä viedä blumstereita Työläisäitipatsaalle mutsienpäivänä. FO T O : O SM O VÄ IS Ä N EN . 33 Tsilari 3 | 2022. Jos meet käymään byroossa, ni sul on viel bulimmat valikoimat. . Jäsenhankkijatki voi saada palkintoi. TL Slangijengi bongas fogeleit, ja suulis skriinas Stadin taivaalla. Slangijengi kävi bongaamas fogeleit Slangijengi teki redun Suokkiin 17. Lasse ja Matti veti tutun Niin gimis on Stadi -yhteislaulun
Ekaks kaikki tsittas vaa himas ja koitti hiffaa mite päin olla etänä. Sitä haetti snadil rutsaril merimailin pääst lähteestä ja draisattii himaa ämpäreil. Mä tsennasin sillon kymmenii ihmisii, ku budjas ulkosaaristoss ympäri vuoden. Niiden jutuist kuuli, et tää meiän alkeelline kesismeininki oli sittenki aika löysää verrattuna syksyn blosiksii ja talven frysiksee. Sä et tiedä niitte nimii, mut niitte piskit sä tsennaat kaikki. Pitää olla sisävessat ja luudaava voda hanast, ilmastoinnit, tiskikoneet ja tie perille. Mut kaivoo ei oo viälkää, ei sisävessaa, luudaavaa vodaa eikä ilmastointii. Onneks merituuli hoitaa sen homman aika hyvin, jos suulis skriinaa. Vaik täs oli vuosikausii oltu kehitykse kärjes ja ajan hermol dissaamal IRL:ää (In Real Life), nii kylhän se aika pian valkeni, ettei tuolt virtuaalimailmast sittekää irtoo hirveit kiksei. Täs ollaa äkkii aika vaarallisil vesil, ku mökkikää ei oo iha niit helpompii hobbei. Mut viimeset kymmene vuotta on byggattu snadisti lisää, fiksattu mestoi ja saatu sähköt ja tie perille. Meiät karkotettii böndelle aina kesiksen alus, ku skolet finnas, ja palattii himaa sit elokuun lopul, ku skolet alko taas. No, niist tyypeist ei jäljel oo enää ketää. Böndelle karkotettu N ää koronan jälkimainingit on näkyny jengin olemises ja duunaamises monel tapaa. Nykyää ei tollasii murjui tsiigata kovin hyvällä. No sit tuli piskit kehiin. WISSER RALF NYBERG 34 Tsilari 3 | 2022. Me budjaattii saaristos kallioisel mestal joho spada ei uponnu kymment senttii syvemmälle, eli vodaa ei saanu kaivost. Se oli jotenki steppi treffaamise puolelle, sil koirankusetus on oikeesti aika sosiaalist puuhaa. Aina joku tulee froogaa, et saaks tota silittää tai mitä rotuu tos on tai muuta sellast mis pääsee omistajana pätee tai brassaa. Ei siit elinikäst traumaa tullu, vaan siel mä budjaan edellee. Et jotenki se jeesas ittee, ku jollaki on viäl fittimmät oltavat. Ja sit on tietty kaikki ne muut kusettajat, joit rundill treffaa. Tai elannon tseenaamisee fisustamal. Mut kyl siel landel oli iha nastoiki juttu mun aikana. No, tähä juttuu lähti koronan kyydis moni sellaneki, ku myöhemmin hiffas, et näithä pitää ruokkii, kusettaa ja kasvattaa, ja se voi olla tän päivän nopeiden kiksien jaagajaalle vähä liikaa. Sai liikkuu vapaasti botskil, sai metskaa ja präidää galtseil ja skutsis. Sit jengi rupes taas slumppaa kesämökkei itellee, ku piti jotenki hakee elämyksii. . Ja kyl sitä taas osas arvostaa, ku pääs takas Stadii ja treffaa frendei. Ku ei päässy reissaa, nii piti ruveta stailaa himoja, nii et pääs näyttää vähä muutaki ku taustalle eksyneit vähäpukeisii perheenjäsenii. Siel kyykittii snadis tönös, joho oli roudattu kaikki vanhat mööpelit stadikämpist vuosien varrel. Sai duunaa heinää seipäille ja hakee mölöö alumiinikannul suoraa navetast. Mun ikäluokka on tietysti kasvanu nois olois. Kolkyt vuotta meni välis skiglaillen, ja böndel oltii vaan satunnaisesti. Pian valkeni, ettei tuolt virtuaalimaailmast irtoo hirveit kiksei B. Otettii hanskaan teamsit, zoomit ja meatit nii duuniss ku leedinä, mut ku sitä oli jonki aikaa säätäny, nii kylhä se alko ottaa pannuu
Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Dyykkaa jäseneks slangijengiin! Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Monen skloddin mielest starbujen slangi on fantsun retroo ja monen kävyn mielest nyya slangi on tosi skoijii. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Treffataan toisemme uusimman Tsilarin ilmestymisen kunniaks ja bamlataan uusimmast lehdest. Jäsenet saa kuus kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Syyskuu Tiistaina 13.9.2022 Stadin Slangin 27-vuotisbailut. Lisää infoo tulee myöhemmin. Jangsterit stikkaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Muista siis seuraa sitä kans!. klo 17.00 Tsilarin 4/22 julkkarit Oodissa Saarikoskimatolla. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. Tsiigaa lisäinfoo sivult 13. Tsiigaa lisäinfoo sivult 21. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. SLANGIJENGI Slangi järkkää Heinäkuu Kesäredu Slangijengillle Hamina Tattooseen Lähtö 16.7.2022 klo 10.30 Aleksis Kiven Patsaalta Rautatientorilta ja paluu n. Matka bungaa 100 egee. Tsekkaa detskut takakannest ja tietty himasaitilt. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Merkkaa päivä allakkaan nyt heti. Torstaina 15.9.2022 Staga & Skrubun Mestikset. Elokuu Torstaina 18.8. klo 20.00. Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta
Ne ku ei oo himaan saanu, voi ploggaa Oodissa. Kummasti se sielt vaan luukust dyykkaa kuus kertaa vuodessa. Tsilarin toimitusjengi on mestoilla ja skoiji läppä flygaa. Stadin Slangissa on ollu stailina, et jäsenlehti Tsilari dilkataan ihan tollai, et kai sen jotkut dorkat on funtsannu, skrivannu, fotannu, sumplinu kokoon, taittanu ja niin edelleen. Skrivaa toi aika allakkaan ja tuu, ettei sua tartte turhaa venttaa. Täst duunataan uus normaali. Frenditki kantsii ottaa meggeen, et ne hiffaa, kuin mageet on bamlaa ja lesaa slangii ja kuin snygii täs jengis on hengailla. No, eihän tää tollast salamyhkäsyyttä voi maailman tappiin saakka olla! Ekat Tsilarin julkkarit torstaina 18.8.2022 kello 17 Oodin Saarikoski-matolla Tsilari numero 4 on sillo just ilmestyny. Sillai me saadaan Tsilarille lisää pluggaajii ja voidaan olla saleteis, et yhdistyksen fyrkat piisaa jatkossaki slangin ilosanoman levittämiseen. Toimittajille voi stikkaa ruohoi tai risui. Kaikkee voi froogaa, kaikest voi olla samaa tai eri mieltä, ikiomii älynväläyksii voi sleppaa ilmoille ja haastateltavina on dorkii tai niitäki himmeempii stadilaisii. Aina ku Tsilari ilmestyy, järkätään kliffat tsembalot.. Julkkareis ja kaikis muissaki tsembalois koko idis on kliffa meininki ja et porukalla haalitaan tuoreit jäsenii