vuosikerta | Hinta 10 €. STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI 2024 Nro 3/2024 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 29
Kaks rundii = 12 skrubuu. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. MERKKAA TÄÄ PÄIVÄ NY KALENTERIIN. 2 2 4 Liput ennakkoon: 59,50€ Degerby Deli & . 7 . L A U A N T A I N A 6 . Jos sä oot tähän saakka vältelly kertsin mestiksii, tai epäilet, et sun meilis ei oo Staga&Skrubun listoilla, stikkaa Jokelle mesitsi: jouko.a.laitinen@gmail.com PLÄNI: treffaaminen Laajiksessa kello 10 dosettien vertailu + virvokkeita kaks rundii golfii starttaa kello 11 jotain kevyttä skruudista + virvokkeita tsettien vertailu ja pytty dilkkikseen hintsut palkinnot mut griinataan bulisti. Portilta, jos jää, 65€ Hotellitarjous:www.hotellisiuntio.fi /sweetdreams ”The Ballroom Blitz”, ”Fox on the Run”, ”Little Willy”, ”Blockbuster”, ”Poppa Joe”, ”Wig-Wam Bam”, ”Love Is Like Oxygen”… Staga &Skrubu skulaa golfii Laajasalon kentsulla tiistaina 27.8.2024 Maailman stubuin golfkertsi dyykkaa takas ruutseille ja mestikset skulataan taas vanhalla, symppiksellä Laajiksen kentsulla, osoitteessa Repossaarentie 15. 2 4 . Laitisen Jokke sendaa lisää infoo kaikille ku on ollu meggessä. TOPMOST TOPMOST Hott File DEGERBY POSSUJUHLAT • GRISFEST k l o 1 8 . Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis
Paunonen 22 Stadin Syke R. Kolanen 26 Ogelin futista R. Lindell 31 Slangi blisaa 32 Slangijengi 36 Skabat 37 Pluggaajat 38 B. Kainulainen 25 Gamla slangi M. Nyberg 27 Sporttii Haagast A. KANNEN FOTO: ESKO KOIVISTO. Saksala 28 Rehupuntti J. Palminen 20 Signe. Hara ja Virve valokeilassa Hykkylän bileissä s. M. Nyberg 39 Slangi järkkää Stadilaisii 14 Mitä jengi tsiigaa S. 8. 12. Wisser R. FO TO : ES KO KO IV IS T O . 16. SISIS Stadi ja sen mestat 16 Stadin skolet H. Seppälä FO TO : R A M PE K U IT U N EN . Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. 3 Tsilari 3 | 2024. Palminen 19 Spädät, skäfät & stumpit S. Ismail 30 Folk tuli Stadiin OlliBull Penkkarit on gamla perinne s. Stadin Friidu ja Stadin Kundi Tsilarin haastattelussa s. Jormanainen 29 Lindellin linjaus T. 4 Snadit 5 Hedari S
Ihan pihalla on oikeestaan kaikki, joiden tarvii käyttää tota risteystä millään kulkuvälineellä. TL FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / PE K K A V Y H T IN EN . Jos Tsilarin pluggaajis on vielä sellasii, ku ei oo lesannu Lassista skrivattuu kniigaa GOLFDORKA LASSI TILANDER – NÄKÖALAA KAIKILTA VUOSIKYMMENILTÄ (TAHTO), ni lesatkaa ny ainakin GOLFLEHDESTÄ numero 2/2024 Sami Sarpakunnaksen skrivaama kolmen aukeeman juttu: 90 kysy mystä 90-VUOTIAALLE LASSI TILANDERILLE. Helsignin yliopisto) ja lännen suunnast Gräsaa. Syksyl 2024 remppa etenee Runebergingartsalt Reijolangartsalle, mut poikkeusmeno ei lopu enneku vuoden 2025 lopus. Kukaan ei bamlaa tolleen, vaan sanois: ’Ku Lasse fluudas, se tsiigas, onks takana ketään’. Lassi sanoo, et ku ikävuosii skaffaantuu, ni on iisimpää ”skulaa alle oman ikänsä”. Metrikset boses Vastahan siitä päästiin, ku Vuokkiin haluavien piti tsinksaa metroo kesäsin Itikses. Ne öpnataan vast 2. Lassi on tosi fakiiri dilkkaa toivoo meille golftai muuten dorkille jangstereille. Lassi on tietenkin golfdorka, maan digatuin golf vaikuttaja, plugatuin ja pitkäaikasin golfskrivaaja ja Suomen golffilosofien ykkönen. Se on upee stoori. Mut et 90-vuotiaana kroppa spöijaa viel golfsvingiin, kundi nauttii skulaamisest, on golfin dallaava tietopankki, muisti on skarppi ja kondiksessa eikä huumorin tajust oo stumppaantunu biittiikää. päivästä alkaen Steissin ja Kampin metrikset on boses koko kesän. Kolmas kesäkuuta käytiin gratuleeraamas sankarii Partiotiellä. SP 4 Tsilari 3 | 2024. PY Y K KÖ . Kesäkuun 3. Heti perään metroliikenne oli poikki Kuliksest Gräsaan, ku Kulosaaren siltaa siirrettiin. Niinku vaik: ’fluudatessaan Lasse tsiigas, onks takana ketään’. Niit vinkkei tulee täs lodjus. Kandee vaik bamlaa itelleen ääneen, mitä on skrivannu, ni se voi jeesaa. Eikä kande skrivaa: ’skruudattuamme lähdimme skulaamaan futista’, vaan: ’ku me oltiin skruudattu, me lähdettiin skulaamaan futista’. SNADIT Ku skrivaa slangiks, kandee muistaa muutamii pointtei, mil saa tekstist sujuvampaa. Ens Tsilaris seuraava vinkki. Lauseenvastikkeit ei kande käyttää, ne kuulostaa slangis kankeilt. Lassilt se onnas ekaa kertaa 82-vuotiaana. Siin kuulee iisimmin, kuulostaaks sujuvalta. Nyt hommat on kuitenki edenny, ku katutyöt on vallannu Runebergingartsan ja Hesarin risteyksen, eli yhen Stadin liikenteen solmukohdist. Keski-ikänen tarvii hellää hoitoo. Saa nähä, mitä katubyggaa sit keksitää. TL FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / A . Steissin metris, ku sitä vast byggattiin vuonna 1980. Mut eipä mitää, pitäähän sitä metriksiiki joskus fiksaa, ohan se jo mitä, 43 vuotta palvellu. Virve Kuutar Manskun työmaa laajeni Manskun remppa alko jo kevääl 2023, mut ei oo viel läheskää valmis. Jouni Flinkkilän sanoin: kaikkee muuta mä Lassissa kadehdin, paits sen korkeeta ikää. Kohta se koko silta puretaan, ni metrot on taas tulilinjalla. syyskuuta, joten idäst päin ei oo asiaa maanalaisel ku Kaisiksee (nyk. Slangiopen snadit vinkit Lassi Tilander, HooTeeDee, täytti 90 vee Lassi on eka yli ysikymppinen Hyvällä Tavalla Dorka. Siit tulee glaidu mieli. Mut sitä ennen ne, ku matkustaa metrol, pääsee nauttii jälleen siit ihanuudesta, ku linjat ei oo käytös. Manskun katutyötä huhtikuussa 2023. Harvoin lehtijuttuu plugatessa griinaa niin bulisti. Korvaavaa kulkinetta on kuulemma järkätty, mutta hakeehan se muotoosa, että jengi oppii uudet reitit. Eli jos mitenkään onnistuu, ni kandee ettii itelle nyyat reitit
Eteenpäin gonzojournalismin viitoittamii baanoi. Skolessa ykskään maikka ei digannu Johnii. Vanhat blaijat ei just kikata. The Beatles, monien mielest kaikkien aikojen kovin nippu, oli järkyttävän samanlai nen ku Tsilarin toimitus: duunariperheitten skloddit höyhens toistesa vastenmielisii luonteenpiirteit. Beatlesien jätkä oli John Lennon, Tsilarin jätkä on paha P. Gonzon niskoi on oudot tyypit, omien gatsojen dallaajat, skrivaajat, mystikot, kerettiläiset, smoglarit, anarkistit, kapi nalliset, truba duurit – ne fudii meit peffaan, et me nähtäis maailmaa uudella tapaa. Hölynpölykielest tuli sen feivörit. Silti se täytti meiän dorkuuskriteerit. Se bamlas Liverpoolin duunareitten slangii scousee. Bylsiminen ei oo kliffaa muiden ku amatöörien mielest. Lennonin maailmannäkemys oli vaistomaist surrealismii. Vuonna 1964 ilmesty John Lennon panee omiaan. Miks Lennonille ei sit skrivattu Hyvällä Tavalla Dorkan spettarii. Onks Tsilarist tulossa turbokiihdytteist gonzojournalismii. Miks John Lennonille ei skrivattu Dorkan paprui. Lennon oli slangidiggari ja bulikaliberinen ärsyttäjä. Balanseeras, bokraili ja protesteeras. Beatlesit skulas sitä joka yö Hampurissa, bulissa bordellissa. . Ihan niinku kaikki bändit ja solistit tuuttaa omaa rock’n’rollii. Ekat Dorkan paprut skrivattiin Ilkka Taipaleelle 3.1.2019. Ku Klux Klan fleggas biitlesien fotoi ja järkkäs kaikenlaist rähinää. Joka poppoossa joku on eniten jätkä. Naapurin friidu opetti sille roisii tsoukkei. Eli Dorkan paprut ois tarttenu dilkkaa Lennonille postuumisti – ja oisha se ollu helkkarin kornii. Se rupes skrivaa omii absurdei tekstei. Sitä paits Dorkan paprut oli Tsilarin nykytoimituksen idis ja Slangijengin hallitukselt, ku sillo tsittas, se flygas hitosti yli hilseen – eikä hitaimmat bonjaa sitä vieläkää. No, tot tahan se oli, mut jengilt brennas käämit Jenkkilän Bibluhuudeilla. Paul McCartney skrivas esipuheen: ”Eihän siinä mitään järkeä tarvitse olla – jos se on hauskaa, siinä on ihan tarpeeksi.” Dorkat tsennaa toisesa. Sanat surrea listisen kummalliset: sä voit lyödä mua dunkkuun, brennaa mun hösen, pöllii mun fiuden, dokaa mun brenkut, fudii mua pläsiin, bamlaa must skeidaa… kuhan et vaan steppaa mun sinisille mokkatsengoille. Tää biisi on Carl Perkinsin. Ne bonjaa gonzon epäpyhän huumorin. Anne taan dorkuuden loistaa. 5 Tsilari 3 | 2024. Se ei ottanu itteesä, eikä mitään muutakaan, vakavasti. Luova dorka vään teli sanoja jo skloddina. Kaikki on dorkii eri tavoin. Kumpikaan ei matele ineen aivojen kautta, ne dyykkaa suoraan skreboihin. Tarpeen tullen se viritti arvostelu kyvyn ja maun kehnoiks. M eist joka kundi ja friidu bamlaa, skrivaa ja sjungaa ikiomaa slangii. Otetaan vaikka klassikkobiisi Blue Suede Shoes. Stadin Slangi ry födas vast syyskuussa 1995 ja kulttiaviisi Tsilarii ruvettiin duunaa seuraavana vuonna. No, ku se yks höneli, kajahtanu strittibolla, pahalla tavalla dorka Mark Chapman skotas Johnist ilmat pitskulle Nykissä joulukuussa 1980. Siis slangi ja rock’n’roll. Elvis duunas siit tanakamman version. Se oli Lennon, ku stikkas, et Beatles on populäärimpi ku Jesse. HEDARI SEPPO PALMINEN Lennon oli slangidiggari ja bulikaliberinen ärsyttäjä. Se hittas biblusta Lewis Carrollin skloddeille skrivaaman Liisa ihmemaassa. Se on ehkä paras esimerkki dorkuuden voimasta. Se ei maindannu skeidaakaan itteesä taukimpien höpinöist. Gonzo vaatii redak tööreilt jerkkuu talenttii, fotareilt öögaa, kaikilt duunaajilt bodattui pallei – ja pluggaajilt slangidiggarin snajuu. Kimpas ku duunaa, kaikkee rosoo ja särmää ei tartte smirglaa vek
vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinslangi.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen Byroo on kesiksel eli boses 13.6.-5.8.2024 6 Tsilari 3 | 2024. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroo on auki ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 29. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin
Oon joskus aiemmin kertonu et meitsin musahommat starttas ku olin vielä ihan skoddi. Eikä ollu mitään kunnon kamo ja kaan mut ne mitä oli, niillä pärjättiin. Se oli 50luvun puolväliä, olin jotain 8 v. Hilluttiin ”Pälsin Tivolissa” (Hgin Yhteislyseo) Lapinlahdenkadulla. Ja bändi elää – ja potkii! . Ei oo skagattu kopsata muitten idiksiä vaan alettu duunaan ja sit ku on duunattu, on duunattu kunnolla. ja aloin rampata viikot tain Pahlmanin Helgen kurttuopissa Aleksis Kiven kadulla. Ankaraa vääntöö, Pahlman oli tiukka musavääpeli mut hyvä niin. Sit vaan haku päälle ja koko ryhmä kasaan – Topmost!! Treenikämppä hoitu Tehtaankadulta erään talon klitsusta ja hirvee treenaa minen potkastiin käyntiin! Kliffaahan se oli, jos mikä! Skolen jälkeen budjattiin kämpällä! Ei mitään nuotteja ollu. Ja sinne päästiin. Musankin suhteen juitsut on menny just niin. Glaiduu kesistä!! skulataan ja bamlataan Hara, bamis 7 Tsilari 3 | 2024. Radiosta nauhotettiin biisejä ja sit vaan korva kuulolla niitä hinkkaamaan. Kybällä ”Metsäkukat” ja muut haltuun! Kun tää rautalanka tuli sit muotiin joskus 60luvun alussa, se ei kiinnostanu mua niin yhtään. Se oli mulle ihan maitoo. Ja sit ku oltiin saatu neljä viis biisiä johki kondikseen, alettiin kyseleen, mihkä päästäis veteleen. Niin se meni. Klitsutarinaa S tadissa on aina oltu kiinnostuneita siitä mitä jengi maailmalla puuhaa, niinku kaikesta nyyasta ja semmosesta. Siihen vaikutti ehkä eniten et olin hiffannu radiosta tai jostain jotain paljo paljo styrkempaa eli jatsia eli jaskaa! Mustaa kamaa! Se oli tosi dynyä! Ja sit vielä se Duke Ellingtonin ison bändin veto Kultsalla! Voi herra jumala sentään mikä ryhmä ja mitä musaa! Harri (13 v.) oli ihan monttu auki! Et tommosta voi olla!! Kun Rollarit ja Animals ja sen tyyppiset bändit jyräs sen rautalangan ja tuli blues ja rytmibluusi ja semmoset ruutsimmat stailit, mä olin et nyt bändi pystyyn – ja äkkiä! Onneks eka bändikaiffari löyty läheltä eli luokkakaverini Gugi. Ja asenne on ollu niinku se et jos noi duunaa tommosta niin miksei mekin. Oman skolen bileisiin. BAMIS HARRI SAKSALA Radiosta nauhotettiin biisejä ja sit vaan korvakuulolla niitä hinkkaamaan. Lällyä. Mut se eka veto meni niin kiville et päätettiin et tää oli tässä, Topmost loppu tähän!! Varmana! Mut antakaas olla, kului jotain pari viikkoo niin taas oltiin siellä treenikämpällä – Tehtaankadun klitsussa!! Toi tapahtu siis syksyllä 1964 eli Topmost 60vjuhlavuosi menossa
Otto oli kans innokas puutarhamies ja moni toimimies muutenki. Annala pysy kolmes polves samal suvul, mut ku Lennardil ei ollu omii skidei, se skrivas stadille, ett puisto avattas stadilaisille ja huvilast tehtäs museo. Kolmas kummi nimettiin myöhem min. 1990luvul stadi päätti, ett siit pitäs kehittää puutarhakulttuurin keskus. – En edes muista, missä kaikessa se oli mukana, Riitta toteaa. Nill oli jo huvilan alueel toimintaa. Tarja oli kans messis huvilan uusis avajaisis, ku ulko seinät oli moglattu. Piti perustaa kiinteistöyhtiö. Otto tais olla Riitan sukulaissielu Otto ja Anna Wasenius rakennutti Annalan kesähuvilaks 1832. Riitta on usein ite mes toilla kybält aamulla. Mut stadi ei blisannu yhdistykselle. Riitast tuli yhtiön ba mis. Sadal donal bygga vaihto omistajaa vuonna 2017. K u Riitta Korhonen bamlaa, mitä kaikkee se on duunannu Stadin hyväks, se sanoo koko ajan: ’me’. Riitan spesiaali on gluteenittomat, vegaanit taatelikakku ja saaristolais leipä. – Nyt Annalan tiloi vuokrataan, järkätään konserttei ja sunnuntaisin on kahvila. Ne on nyt esillä huvilas. Annalan upeet istutukset ja Riitta venaamas kahvilan avaamist. Ehtona oli ki, ett ne pitää säilyttää Annalas tai sit lahjoittaa kaupunginmuseolle. Otto istutti alueelle 200 lehtipuuta, duunas talvipuutarhan. Sillon snadi Lasse eli Slangin nykyne kunniabamis budjas Annalan keltases byggas. Ku Annala bygattiin, ympäristö oli surkees kondikses. Ja sithän se duuni vast alkoi, ku huvila pantiin kondikseen. Mut onneks stadi hiffas sit, ku Ara bianrantsuu alettiin byggaa, ett An nala on snygi mesta ja puistoo alettiin kunnostaa. Näyttää siltä, että Otto ja Riitta on sukulaissieluja, Riittaki on mones ju tus messis. STADIN FRIIDU TEKSTI VIRVE KUUTAR Yhes Friidu-ehdotukses skrivattiin: “lähti luomaan kulttuurikeitaan helsinkiläisille rapistuneesta Villa Annebergista”. Leipuriryhmä duunaa tarjoilut. Puisto duunattiin, mut museota ei. Riitta bamlaa, ett Tarja on ollu hyöty kasviyhdistyksen jäsen jo monta vuot ta ja Laura Kolbe kulttuuri ihmisenä kiinnostu puistosta ja puutarha kulttuurista. Sen lisäks, ett se on saanu bulisti aikaa, se ei ota koko glooriaa itellensä. Jo ennen huvilan slump paamista, sen 190vuotis bileisiin oli pyydetty Laura bamlaamaan Euroopan puutarhakulttuurista. Annala on nyt snygi huvila ja upee puutarha. Annala blisataan! Riitta oli Hyötykasviyhdistyksen ba mis, ku ne kuuli 2016, ett stadi aikoo blisaa gamlan huvilan, ku vaati remp paa. Riitta ei aikaillu, ne alko samlaa nimii papruihin: ”pelastetaan Annalan huvila puutarhakulttuurille”. Sit ne alko kerää fyrkkaa, loput Riitta bamlas pankilt lainana, ett yh distys vois slumppaa huvilan. Sitkee kaupunkiaktivisti Stadin Friidut pyydettiin kummeiks Annalan kummeina on kaks Stadin Frii duu: Tarja Halonen ja Laura Kolbe. Yks vuokralaisist oli Liemo lan puutarha, joka viljeli kasviksii ja blisas niitä torilla. Sen pelastaja on siis hyvä tyyppi Stadin Friiduks. – Tää oli aika pitkään unohduksis, Riitta bamlaa Annalasta. Mesta oli vuokralla, huvilaski bud jas jengii. Eläkkeellä olevan suurlähettilään Pekka Kujasalon kummitäti oli alku perästen omistajien sukuu eli Wase niuksii ja Riitta kertoo: – Hän toi meille arvokkaita esineitä huvilan alkuajoilta. Yhteistä niille on rakkaus puutarhoihin. FOTO: VIRVE KUUTAR 8 Tsilari 3 | 2024
9 Tsilari 3 | 2024. Se flyttas Stadiin vuon na 1963. Riitta sanoo, ett skidien kans on ihanaa. Duunin ohes Riitta opiskeli. Sitä aikaa Riittaa minnaillee oman kaupunki aktivismin heräämisenä. – On täs ollu kaikenlaista, Riitta skriinaa. Se hiffas, ett Suomes ki turve sopis hyvin hoitoihin. Riitta bamlaa selvästi pettyneenä: – Kaikki sano: joo, joo, mut sit se oli: ei, ei. Ne vastusti kans Arabianrannan stydii byggaamista, mut kehnommal menestyksel: – Ei meitä paljon kuunneltu. Ei onnannu, mut Riit ta pääs duuniin turvelabraan. Toukokuus Riittaa kävi haastatte lemassa korealainen toimittaja ryhmä. Riitta oli messis järkkäämäs koulutusta turve hoitajille. Mä en ole vielä oppinut sanomaan tehokkaas ti ei. Riitta on kans messis Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin liikkeessä ja oli jo sen esiselvitystyöryhmäs, mis oli stadin edustajatki. Kaikil aktivistihommil ei oo yhtä onnellinen loppu ku Annalal. Hyötykasvi yhdistys neuvotteli vuonna 2000, ett saatiin Anna lan kasvimaat kondikseen. Bamikses taas ViikkiSeuran bamiksena Riitta on ollu niin kauan, ettei enää ees muista. Riitta on ollu pikku Marttana. Lisensiaattiduunin se skrivas turpeesta, kartotti Suomen soita ja niiden laatuu. – Minuun slangi ei oo valitettavasti tarttunut. Jos Stadis ois enemmän sellasii aktiivei ku Riitta, ni tääl vois moni asia olla paremmas kondikses. . Erityisesti harmitti, kun melkein 15 vuotta kasvatetut trooppiset kasvit hei vattiin mikä minnekin eikä stadin di rikat bonjannu Gardenian merkitystä. Mutta tosi hyvä, että säily tetään tällaista perinnettä. Stadiaktivisti födas Riitta budjas Annalan naapuris sil lon, ku se oli viel vuokrakäytös, ja oli Toukola Vanhakaupunkiyhdistyksen hallitukses ja sit bamis. Nyt puhe on yleiskieltä. Sitä paitsi siel on jo ihan vieres valmis mesta koptereille Malmin flygekentsu. Kylpylät ei sitä bonjannu, ois ollu sotkusta hom maa. Siel oli puutarha aihetta, erilaisia tapahtumia, järkättiin semi naareja, kutsuttiin kaupungin hallitus tsiigaamaan. Talon pitskulla on kans snadi palsta ja niityllä Riital on aari viljeltävää. Se oli päässy tu tustumaan kuukauden stipendiaattina ItäSaksas turpeen ja soiden käyttöön. Riitta oli aiemmin kansainvälises turve yhdistykses aktiivina (yllättyks joku?). Nyt Riittaa huolettaa Viikinmäen huipun snadi, mut snygi kalliosuo, joka jää alle, jos mestoille bygataan. Ku messis on toine aktivisti, joka viel tsennaa stadin tsydeemit, ne skrivaa kannanottoi kaavauudistuk sist, niinku vaik vastusti Kivikon helikopteri kenttää. Aktiivigeologivuosina Riitta budjas eri mestois ja bamlaa, ett siihen aina tarttu paikkakunnan murre. Annalaski on kasvimaa. Pikkuserkku vihjas, ett käy kartanpiirtäjän kurssit ja tuu tänne Helsinkiin. – Kun ei kukaa muu suostu. Sinne tulee kummipäiväkodin skidit keväällä istuttamaan ja syksyllä korjaa satoo. Snadist asti ahkerana Riitta funtsaa, ett aktiivisuus ja yh teisöllisyys on tullu himasta. Viikki seuran kans Riitta oli messis pelastamas Gardeniaa. Sen mutsi oli Martoissa ja faija maamies yhdistyksessä. On ollut monta mutkaa matkassa, et tä kaupunki ei sitten satsannut tähän, Riitta bamlaa lungisti, vaik vois stadi aktivistii ottaa tollanen saamattomuus kupoliin. FO TO : V IR V E K U U TA R Seinällä Otto ja Anna Wasenius voi tsiigaa tyytyväisinä, miten upees kondikses niiden gamla huvila on. Siit tulis bulisti meluu viikkiläisten himahuudeille. Pikkuserkku oli duunis geologises tutkimuslaitokses. – Mut sitä kehitetään nyt tässä. Ku Hara skulas Stadin Friidun nimi tyksestä, Riitta funtsas: – Hieno juttu, kertakaikkisen upeeta! Ekaks Riitta kyl funtsas, millä perusteella ja kuka oikeen keksi sitä ehdottaa. Ku se pluggaa tän stoorin, ni ehkä se sit bonjaa, mil perusteella. Riitan himas EkoViikis partsi on joka kesä ku snadi kasvihuone: tomaat tii ja bulisti kukkii, joskus salaattii ja jotain muuta. Slangi ei oo tarttunu Riitta flyttas Stadiin tosi nuorena Sa vosta. – Ku meen sinne Savvoon, ni sit huastetaan savvoo hiljoo ja kovvoo. Enkä skrivannu ees siitä, että se vielä kasikybäsenäki käy skulaamas ten nistä ihan skaboissaki. Sieltä korealaiset kekkas kutsuu Riitan 2008 EteläKoreaan tsögaamaan hyvää hoitoturvetta. Eka hyvä teko oli se, ett ne sai rekat veks Hämeen tieltä. Oma savon murre tulee esiin vaan, ku käy himahuudeil. Jossain vaihees huvilan katto alko vuotaa, sen stadi korjas. – Kotoa en päässy kouluttamaan itseäni. Riitta yrittiki sinne kartanpiirtäjäks. Riitta hiffas, ett siel mutakylpyhoidot oliki turvehoitoi. Riitta valkattiin yhdistyksen kunnia jäseneks vuonna 2000, ku se lopetti ba miksena ja flyttas EkoViikkiin. Sit bygga oli tyhjillään vuosii ennen ku stadi kekkas, ett sen vois blisaa. Ne kävi blisaamas taimii, joita sen mutsi oli kasvattanu, tilas siemenii, pussitti niit ja blisas. Kekattiin sit turvesauna. Siksi oma murrekin on häipynyt. Luonto on tärkee Koulutukseltaanki Riitta on luonnon tutkija, geologi
Mummi oli tehny työurasa mainos piirtäjänä. J. Mä hif fasin vast aikusena, ett isovanhemmat kerto samoist tapahtumist, ku ne bam las vuodest 1918, niin erilaisii niitten stoorit oli. Janne Saarikivi kuuluu optimistiseen sukupolveen FOTOT: ESKO KOIVISTO. – Tosi hyvä fiilis, stadilaisena tää on mulle jopa bulimpi kunnia ku E. Sen fönarit oli gartsan alareunassa. Sulka hat tuun ja stipendi handuun, tokaisee Stadin Kundi 2024, Janne Saarikivi. Miltä nyt tuntuu. Isoukki lukitiin mieli piteesä takia fengikseen Skattalle, ja koska vankienhoito oli noina aikoina bulisti surkeemmas jamas, ku nykyää, piti heela fämilin flyttaa peräs. Arkisin Saarikivi ja sen broidi vietiin päivähoitoon mummin galleriaan. Mummin galleria oli Yrjön ja Eerikingartsan kul massa, klitsussa. Sen mutsi, mun mummi, eli yli 90vuotiaaks ja kerto usein, ettei ollu hiffannu mitään krigun uhkaa tai mitään. Mulle se oli turvapaikka: gamlat ihmiset ja gamlat merkitykset painuu maan alle, ja mä voin olla tur vassa siellä. – Gamlat ajat tuli aika iholle. – Isoukki oli itse asias hillonnu kasa kaupal gamloi breivei, ku sen skidit ja vaimo oli skrivannu sille fengikseen, Saarikivi muistelee. Sit kerran talkkari skulas ovikelloo ja käski painuu pommisuojaan. Kaupungissa tarvitaan paikkoja, joihin lain koura ei ulotu. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, mutta Saarikiven mielestä kielen puolesta kannattaa vaikka delaa. Ku bluggasin niit, mis oma ukki oli skloddina tikkukirjai mil skrivannu, että “meillä on isi, sinua kova ikävä, mikset tule jo kotiin”, ja sit isoukki oli vastannu, että ei voi nyt just tulla… Saarikivi vaikenee. 10 Tsilari 3 | 2024. – Mulle Stadi on ainoo hima tääl Härmäs, vaik ulkomail onki tullu bud jattuu – Viros, Norjas, Unkaris, Venä jäl, Ranskas… Mun faija födas Tölikas, talvisodan aattona. Mutta toi saalta, eipä noi heinähatut tuol landel muutenkaan bonjaa haagalaisen sielun syvyyksiä. Se oli vaan ollu bei bin kans “imetyshöyryissä” himassa. Mummin taidegalleria Yrjönkadun ja Eerikinkadun kulmassa oli lapsuuden turvapaikka, lukiovuosia Kalliossa väritti toivo, ja nuorelle aikuselle maailma oli yhtäkkiä ihan auki. Nyströmin palkinto, jonka sain pari vuotta sit – se on siis vähä niiku tiede miesten Finlandiapalkinto. Saarikiven isoisovanhemmat pääty kumpiki Stadiin “vuoden 1918 tapah tumien takia”. – Joskus mä funtsaan, ett voinks mä edes sanoo, ett mä oon stadilainen, ku mä kerta oon Haagast. Mutsin suku oli valkosii ja faijan puolelt taas punasii. Muuten perheen faija olis delannu nälkään ja galsaan. STADIN KUNDI TEKSTI TIINA LINNA Janne Saarikivi minnailee mielellään gamloja hyviä aikoja – niinhän me kaikki. Radan varresta klitsun kautta Bärtsiin Skidinä elämä Haagassa oli idyllistä. Kesäinen aamupäivä, helsinkiläinen kahvila, ei taustamusaa. – Mulle Stadi ja stadilainen kulttuu ri on kuva just noista ajoista
Tarvitaan enemmän joutomaita, tyhjii rakennuk sii, tiloi, ku jää sivuun. Itänaapuriin kin Saarikivi on valmis lähtemään heti, ku sinne taas pääsee: tiede ei odota. Tavallaan vois ajatella, että vaihtelu on slangin aluemurretta. Slangin aluemurteet Kielitieteilijä Janne Saarikivi on sitä mieltä, että Stadin slangi on kieli, ei murre. Bärtsist Saarikiven kanssa samal ta vuosi kurssilta pääs stuiduks moni nykypäivän kova taide ja kulttuuri nimi. Miten kaikki oikein hoituu, kun tutkimustakin on ja vapaaaikaa ja perhesuhteit pitäis kans vaalii. Välillä se skrivaa kolumnei, esseit ja arikkeleit eri lehtiin, välillä on vie raana radioohjelmas, joskus se antaa haastattelui lehdille ja toisinaan istuu telkkaris pamisemas milloin missäki paneeli tai muussa keskustelus. Niin sen kuuluu mun mielestä mennä, Saarikivi funtsaa. Itse asiassa skagasin varsinki Kantsuu, PohjoisHaagast pohjoseen, siel oli aika eri meno ku meillä. – Ja sit yks tärkee juttu, ku kuuluu stadilaisuuteen, on mun mielestä se, ett täällä viihtyy myös kesällä. Se puuhaa ja häärää kaikenlaista handut saves koko ajan. Kasarin ja ysärin vaihteessa oli buli murros monel tapaa. – Slangist mulle tulee aina mieleen mun faija ja sen broidi. . Niillä, ku steppaa nyt aikuiseen elämään, on ihan erilainen maindsetti. – Mä oon aika rotsi auki mones asias, esmes mun arkielämä on usein aika levällään. Yks niist on vuoden 2018 Stadin Friidu, Maija Vilkkumaa, toinen pit kän linjan politiikan vaikuttaja, Stadin apulaispormestari Anni Sinne mäki. 11 Tsilari 3 | 2024. Se on merkki siitä, ett slangi on elävä kieli, ku vaihtelee kaupungin osien välillä. – Mä diggaan tätä, ett kaupungin osissa on eri kulttuuria, eri identiteet tiä ja eri slangia. Niissä kaupunki voi elää ja hengittää, kaikkee ei tarvi siivoo ja sukii. Kaupunginosaidentiteetin lisäk si stadilaisuuteen kuuluu Saarikiven mielestä tietynlainen kapinallisuus ja se, että kaupungissa tarvitaan paikko ja, joihin lain koura ei ulotu. Me kasvettiin aikusiks maailmas, ku oli täynnä toivoo ja positiivisuutta, ja se näkyy meidän koko sukupolvessa. Välil mä nakkelen mun skideille gamloi slangisanoi ja skriinaan, ku ne ei snai jaa sanaakaan. Myöhemmin piirit laajeni enem mänkin, ja varsinkin vuodet Bärtsin lukiossa 1989–1992 toi elämään stogen ja dösan: – Aina piti päättää, kummalla men nään, koska molemmat oli käytös. Ei odota Saarikivikään. Niiku kaikki fiksut tyypit, Saari kiviki on bonjannu, ett tärkeet elä mäs ei oo muitten miellyttäminen tai vieras koreus vaan se, ett keskittyy nii hin asioihin ja ihmisiin, joilla on itelle eniten merkitystä. Toisaalta se funtsaa – niiku kaikki tutkijat aina siit aiheest, mitä ne tutkii – onks kaikkee ihan pakko määritellä niin jetsulleen. Boheemi tutkija keskittyy oleelliseen Vaikka boltsi tuntuu olevan niin jen galta, ett vuoden 1918 tapahtumat ei keskiikäsest Saarikivest tunnu niin kaukasilt ku parikybäsest stuidust, boheemi kielentutkija uskoo edelleen rauhaan ja rakkauteen. – Me ollaan boheemi sukupolvi. Toisaalta nykyään bamlataan sel last slangii, mist Saarikivi ite on ihan pihalla. Ei tarvi lähtee böndelle raataa, hakkaa halkoi tai nauttii luonnonrauhast. Galsa krigu päätty, Berliinin muurin murtu, Neu vostoliitto hajos, Eurooppa ja maailma avautu, ilmassa oli uskoa rauhaan ja parempaan tulevaisuuteen. Ne bamlas klif faa gamlaa slangii, sellast, mist mun omat skidit ei bonjaa yhtään mitään. Yli päänsä elämä varsinki kakarana kes kitty aika paljon raiteiden ympärille. "Me kasvettiin aikusiks maailmas, ku oli täynnä toivoo ja positiivisuutta, ja se näkyy meidän koko sukupolvessa." Kaupungissa tarvitaan paikkoja, joihin lain koura ei ulotu. Himas on sotkusta ja aikataulut vähä niin ja näin, mut mä en jaksa maindaa siit, koska se ei oo mulle tärkeetä. Meille kaikki oli mahdollista
Saatiin taas dilkattuu infoo Slangi jengistäki ihan uusille hemmoillekki. Reitsu Lainela, ku oli ite stagel, bamlaa: – Hykkylän skolen tekniikka on kyllä uskomattoman hyvä ja moni puolinen. Hykkylä oli hyvä valinta senki takii, ett siel oli ihan huikeet kamat. sit skolen juuret sai alkun sa Viipuris. Siit me kekattiin pyytää se kans bileisiin. Löytyy videotykkiä, ääni tekniikkaa ja lamppuja vaikka mihin valoshowjuttuun. Buffast ei saanu tsufee Ennen ku jengi pääs saliin joraamaan, venattiin rukousaulas. Meil kävi tsä gä, ku se sattu dallaan saliin just sillo, ku me oltiin siel ja skolen vaksi pyys sen jeesaan. Niist puolet oli Slangin jäsenii. STADIN MESTAT TEKSTI VIRVE KUUTAR Kuka ei minnais omii skolebailui! Millast musaa siel oli, kuka siel skulas, kenen kans pääs joraan tai miten maikat niuhos, ettei vaan kellään ollu brenkkuu messis. Ku kasööri Sirpa reknas tulot ja menot, ni oltiin lähel nollaa. 12 Tsilari 3 | 2024. Reitsu alko funtsaa, onkohan muis skoleis nykysin samanlaisii tsydeemeit ja minnaili omaa skolee, Larun kansista 60luvun alus: – Siellä ei ollu juuri mitään vempai mia, paitsi se tavallinen keskusradio ja rupiset snadit ämyrit joka luokka huoneen ylänurkassa. Se on monen slangilaisenki gamla skole. Mesta sai gam lat hykkyläläiset minnailee, miten sin ne dallattiin enne parijonos. Toivottiin, ett jen gii tulee niin bulisti, ett saadaan kaik ki kulut bungattuu. Selvästi monet hykkylä läisetki innostu lähteen messiin siis. Mut ei sitä nappii niin iisi ollu pai naa. Bileet päätettiin järkkää 2024, mikä sattu viel oleen skolen juhla vuos. Tasan 150 v. Talkooduunareit eri hommiin saatiin Slangijengist ja hykkyläläisist. Sitten kerättiin kovalla härdellillä jätepaprua, siitä ku silloin maksettiin jokunen lantti per kilo. Repe tsiigas ihaillen heti ekal kerral, ku käytiin skoles, miten skolen oppilaal Onnil oli homma hallus. Reitsu, Hara ja Tommi 60-luvun fiiliksis. Tasan 150 v. Aloin funtsaa, ett vois järkkää bailut, mis fii listellää eri vuosikymmenii. Joku valitti, Nostalgiset skolebailut FOTOT: RAMPE KUITUNEN Lasse Liemola ja Jukka Riikosen bändi sai jengin joraamaan. Sielt se sit krigun aikaan flyttas Stadiin Helsingin kaksoisyhteis lyseoks. Niille, ku on bilettäny 70luvul, oli aika huikeet pluggaa, ett kundit skulas enne sprigi päällä. Kova juttu! Meillä oli ihan telkkari skolessa. Ei me oltas ilman jeesii niist selvit ty. Päätettiinki järkkää nostalgiset skolebailut slangijengille. Meit oli noin 150. Hykkylän bileet minnataan Juttusarjan vikas osas oli Hykkylän legen daariset bileet. Sillä fyrkalla sitten ostettiin kouluun televisio. Siin oli kans buffa, mis blisattiin snadii snäk kii ja virvottavii juomii. Suunnilleen siin onnistuttiin. Olis skoleen kyl bulimminki jengii mahtunu. Jengii oli bulisti Libareit blisattiin jäsenille kybäl ja muille kahel kybäl. Siks oli iisii valk kaa nostalgisten bileiden mestaks Hyk kylä. I dis alko itää, ku Tsilaris skrivat tiin skolebileistä, ekaks Heikki Rautvuori 60luvun konven teist (Tsilari 4/2021), sit Maarit Niini luoto minnaili Esa Kataja vuorta, jonka foto oli bilejutus (Tsilari 5/2021). Ja ne kaikki skulaa nappeja painamalla. sit skolen juuret sai alkunsa Viipuris. Ja siel se hoiti homman ihan kybäl. Sarja sluuttas mun stooriin 70luvust
Niilt lysnattiin Lassen biisei ja siirryttiin kätsysti 60luvulle. Dj Andy ja sen friidu FOTO: REPE RANTANEN 70-luvul ei enää bileis ollu bändei, vaa sillon soi diskomusa. Ja tietty talkoolaisille ja kaikille niille, ku skulas ja shungas jengin iloks stagel. Se oli londannu stailinsa Andy McCoylta. Hara bamlas slangist ja mä Hykkylästä. Millo skolebailuis on kukaan tsufee ruvennu keittään, hei?! Samal oli Lafkan kamoi myynnis, musaa, snygei tpaitoi ja Raija Tervo maan kniigoi. Rukousaulas oli buffa. Exhykkyläläinen Pekka, ku oli messis bileis, sano mulle myö hemmin: – Tylsint oli se, ku sä menit sinne ylös sanoon, ett bileet on loppu. vuoden biisi – siis musaa, mitä skolebailuis sil lon skulattiin. Seki on musahemmoi, skulannu aikanaan Steel City bändissä, joka nosti Kaija Koon pinnalle, skri vannu sille monta tsibaletta. Reitsu funtsaa, ett jengi tuntu diggaavan bailuja ihan kybällä. Raijahan on kans Hyk kylän friidui. Buli kiitti kaikille bulist duunist, Repe, Reitsu, Rampe ja Valtteri! Niin ja Sirpa, joka laitto buffan bungaus välineet kondikseen ammattilaisen ottein. Niin se vaan on, ett kimpassa on kliffempaa. Ja sekin treenis tais kulua valtaosin kah via lipitellen ja jotain makeita möyk kyjä napostellen muusikkojen juttuja höpisten. 13 Tsilari 3 | 2024. Repe pyys frendinsä Egon eli dj Andyn messiin. Kliffaa oli Bailuis jorattiin, lysnattiin hyvää mu saa, minnailtiin gamloi skoleaikoi ja treffattiin tuttui. Lassel oli viel yllärinä gamla grammari, mil pysty skulaan savi kiekkoi. Koko lodju kniigoi meni ja kai Lassen fanit haki niit nimikirjotuksiiki. ettei ollu tsufee. Mä meinaan siinä mielessä, ku me tree nattiin vain kerran ennen keikkaa. Livemusaa 60luvult skulas näit bi leit varten koottu trio: Hara, Tommi Lindell ja Reitsu, joka funtsaa: – Siellä stagella kun skulattiin Ha ran ja Tommin kanssa, niin se taisi mennä ihan nappiin loppujen lopuksi. . Meil järjestelytiimiläisilläki oli tosi kliffaa. Jukka on gamla skoude ja se on skulannu Commander’s Gangin kans, Lasse on ollu niil solistina. Mutta hyvä fiilishän se on pääasia. Nyt Jukka kokos kvintetin ja snygisti starbut ve ti evergreenei 50luvun skolebailujen stailiin. Proggis Bamis Hara Saksalan kans me kimpas avattiin tilaisuus. Joku hiffas, ett sil oli jopa snadi flinda messis. Sit stagelle nous Las se ja Stadin Kundi 2006 Jukka Riiko nen. Dj Andy kokos soittolistan sil idiksel, että olis kaikilta 70luvun vuosilt ns. Tietysti se että skulaa parin niin ammattitaitoisen hemmon kanssa, niin sehän jo auttaa hitsin paljon. Stadin kunniabamis Las se Liemolaki toi omii kniigojansa ja sano, ett niit saa dilkkaa ilmaseks, mut nimikirjotus bungaa kybän. 70luvul ei enää bileis ollu bändei, vaa sillon soi diskomusa. Pitäsköhän järkkää viel uudet. Vaik järkkää skolebailui. Siks nostal gisiin bileisiin päätettiin hankkii tiski jukka. Ja jengille ku tuli bilettään
FO TO T: ES KO KO IV IS TO . Vai oliks se Slangijengin glooriabamis Lasse Liemola, Slangikuoro tai Iris Kukka, ku pyöristi huulet. Mut näin muikeit naamareit hittaa porukan joukost harvoin. Niitäks jengi diggas näin bulisti. Porukkaa oli ku pipoo Espan Lavalla. 14 Tsilari 3 | 2024. Siel julkistettiin Stadin Friidu ja Stadin Kundi -tittelien saajat: Riitta Korhonen ja Janne Saarikivi. Esko Koivisto nappas nää fotot Stadi-päivänä 12.6.2024 Espan lavan katsomosta. STADISSA TEKSTI SEPPO PALMINEN Mitä jengi tsiigaa. Lisää näist tsembaloist voit pluggaa Tsilarist numero 4. Apulaispormestari Paavo Arhinmäki bamlas snygisti ja Slangijengin nykybamis Saksalan Hara stikkas rennot juonnot. Suulberi skriinas ja vähäks oli jengii
Tsilarin numeros 5/2016 oli Prinssist buli henkilö haastattelu. Stadilaisen kulttuuriduunin lisäks Prinssi on legen daarisen SMC Lähiörotat räppikollektiivin jäsen, ku diggaa tykitellä varsinki gamlaa Stadin slangii. Nyt me voidaan vähän tääl toimitukseski brassailla, ett me on bongattu Avionin Prinssi jo enneku siit tuli niin meinstriimii, ett Stadi ite älys palkita sen. Tsilarist tuttu räppäri sai mitskun J ari Mölsä eli Avionin Prinssi sai Stadipäivänä Helsingin kaupungilt Kultainen Helsinki mitskun. Toinen, mitä Prinssi diggaa, on Tsilari. 15 Tsilari 3 | 2024. Stagella Janne Saarikiven (kesk.) kans alustuksen pamissu Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen (oik.). Tsilari onnittelee Avionin Prinssiä tunnustuksest. FOTO: ESKO KOIVISTO. Mitsku stikattiin sille, ku se on jaksanu vuosikym menii pitää Stadii, stadilaisuutta ja Stadin slangii esillä. Ehkä se on iteki plugannu Tsilarii ja varsinki Slangiopen Snadit palstaa, ku yhdessä sen biiseist se räppää, ett Tsilarist voi ja kandee sparraa slangioppei. Tiina Linna PME Records Espan lavalla blumsterit ja spettarit Kundille ja Friidulle stikkas tuttuun tapaan Virve Kuutar (vas.). Taustalla vuoden 2023 Stadin Friidu Seija Sartti
16 Tsilari 3 | 2024. k. Penkkareis on täys karnevaalimeininki: kaikki mikä on ollu kiellettyy, on sinä päivänä sallittuu. F. Nybergin pienessä ravintolassa” jo vuonna 1900. Seuratkaapa muidenkin SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN Penkkarit on jo kauan ollu skolen huipennus: lähtö skolesta, jäähyväiset maikoille ja askel aikuisuuteen. kello 7 j. m.) i l m a n v ä k i j u o m i a. Kun penkinpainajaisii vietettii raflas, mis jengi dokas rankasti yötä myöten, monet ekaa kertaa, se herätti vildesti pahennusta. Stadin skolet, osa 2: penkkarit Kaikki mikä on ollu kiellettyy, on sinä päivänä sallittuu. K otuksen sivuilla kerrotaan penkkareista: ”Sana penkin painajaiset juhlan nimenä on tullut käyttöön 1900luvun ensi vuosikymmeninä. ”Entinen ressu Väinö Tanner vietti kuitenki penkin painajaisii ” C. Perinne födas Norssis Ekan kerran penkinpainajaisii on avii sien perusteella vietetty Suomalaisessa Norssissa 1888. Uudessa Suomettaressa oli vuonna 1891 ilmotus: ” Helsingin Suomalaisen Normalilyseen esikoi set (8:s luokka v. Mut kaikki ei dokannu: ” Niin tulee nuorison tehdä. pp. Riemuu, riehumista, möykkää ja dokaamista! Hykkyläläisten penkkarisanomaa. Nykysuomen sanakirjan aineisto kokoelmassa on varhaisin sanatieto siitä vuodelta 1908. Paitsi maikkojen mielestä. Wii purin suomalaisen klassillisen lyseen kahdeksannen luokan oppilaat ovat päättäneet viettää ylioppilaskekkerin sä (”penkinpainajaiset” y. penkinpainajaisten vuosipäivä.” (US 8.3.1891 ja 10.3.1891; niihin viitattiin samas aviisis jo 10.3.1889.) Tapa levis nopeesti ympäri Suomee. FOTO: SKS:N KANSANRUNOUSARKISTON KUVA-ARKISTO / PEKKA ELOMAA. 10 p. 1888) kokous Hespe riassa tiistaina t
FO TO : K A N SA N K U VA LE H D EN N U M ER O 11 .3 .19 32 . Orkkis-kuvatekstis lukee, ett: ”Abiturienttien kovaäänistä ilonpitoa Helsingin kaduilla.” Penkkarimeininkiä melkein 100 vuotta sit. Förebilden till ordet har jag fått av en våra vänner, som föreslagit att det fula [‘ruma’] “penkinpainajaiset” (festen på skuddardagen) skulle bytas ut mot skuddargille [’pudistajaisjuhla’].” (Nordan 24.3.1924.) Pian ehdotettii, ett skuddargille lyhennettäs asuun ”skud dis” (Svenska Pressen 6.3.1926). – – Av verbet skudda kan man bilda ordet skuddardagen, som borde fylla ganska stora fordringar, det är kärnfriskt svenskt och målande. FO TO T: H EL SI N G IN SA N O M A IN A R K IS TO / T U N T EM AT O N . oppilaitosten ylioppilaskokelaat tätä hyvää esimerkkiä.” (Wiipuri 3.3.1898.) Merkitys muuttu Penkinpainajaiset on tarkottanu alun perin illanistujaisii, juhlaa jonkun tilai suuden, esmes käräjien, päät teeks: ”Perjantaina t. FO T O T: N U O R EN V O IM A N A R K IS T O . 13 p:nä pi dettiin Joroisissa tavan mukaiset käräjäin ”penkin painajaiset” kunnan omista massa Juhanalan talossa.” (Sawo 30.4.1888.) Koska penkinpainajaisii alettii viet tää ekaks suomenkielisis skoleis, sana tuli käyttöön kans sveduskoleis. k. Abirekka karkauspäivän aviisis 24.2.1952, jolloin karkauspäivä oli helmikuun 24. Penkkareist on skrivattu kans Nuores Voimas. Norssin abiletkan kärjessä helmikuussa 1966. Näytteitä fiudekyydist 20.3.1932 namberos. Oli kui tenki niitä, ku ei tykänny siitä ja vaati, ett pitäs käyttää ruotsinkielist sanaa: ”Det är många lovande människo barn, som i dessa dagar skuddat skolans stoft av sina klövar [’pudistaneet kou lun tomut sorkistaan’]. Kansan Kuvalehteen pääsi kans abit, ku oli fiudejen kyydis penkkaripäivänä. Kliffa, ett perinteet muuttuu ja säilyy samaa aikaa. 17 Tsilari 3 | 2024
Vi går med tunga hjärtan, vi skall sakna den. Nää sanat ei yleistyny, vaan edel leen sveduaviiseiski skrivattii ”penkin painajaisista”, kunnes 1938 nimi merkki Th. Marika Tandefelt kerto, ett Åggelby Svenska Samskolanissa lähtölaulu alko 1966 näin: ”Nu är det slut, vi lämnar skolan, it’s penkkis time. 18 Tsilari 3 | 2024. WIKIPEDIA: PENKINPAINAJAISET. Siin ovil ne maikat boustaili ja ratsas jengilt fiunoi. Sit illalla toiset viel raflaa ja toiset abiristeilylle, Stogiksee tai Tallinnaa.” Vaik abit lähti penkkaripäivänä suu rel mekkalal skolesta, niil oli viel siel stuiduskabat ja tenttei. Abeil on asiaa Abit oli etukäteen moglannu pah vi tai fanerilevyille iskulauseita ja piirustuksii, jotka saatto liittyy skoleen, stuidu skaboihin tai johonki ajankohtaseen aiheeseen. Nimimerkki H. TAMMI 1947. Stadin suomen kielisis skoleis oli jo sitä ennen alettu bamlaa penkkareista. Charlotta af HällströmReijosen artikkelia.) Penkkaripäivä alotettii riehakkaas ti skoleis. TANNER, VÄINÖ: NÄIN HELSINGIN KASVAVAN. 1950luvul niit oli jo buli letka. Muut fiudet tsöras sii nä järjestykses, ku ne tuli mestoille, mut Norssin bilikat oli aina ekoina. Tillsammans, nu säger vi adjö!” Jo kauan on ollu niitä, ku on tullu vikana päivänä skoleen jurrissa, ja niitä, joil on ollu flinda jemmassa kledjuis. Etkoiltii Vuokin mettel. Ja tietty, omat eväät messissä. LÄHTEITÄ: AF HÄLLSTRÖM-REIJONEN, CHARLOTTA: BÄNKSKUDDARGILLET ÄR INTE SÅ URSPRUNGLIGT SOM DET LÅTER (ILMESTYMÄSSÄ). Benkku ja Cride kerto Vuokin lukion penkkareista 2012 ja 2014: ”Plä näiltii monta viikkoo aikasemmi, mi te smuglataa märät penkkareil skolee. W. Oli mahtava fiilis skujaa niiden kaik kien ohi jonon kärkeen. . Helena Saarikosken väikkärin kannessa on abeja penkkariajelulla. Ja aina sillon oli galsa! Proggis jatku viel illalla. Kr. Me oltii pämppäämässä Poliisien majalla Larussa. Piispojen ja pappien rouvat vaati 1933 tiukempaa kurii skoleihin (HS 11.3.1933), ja Skolehallitus anto useesti kovii ordereita penkkareista (esmes HS 12.2.1958, HS 7.2.1969). Stadissa abit on tsörannu bilikoilla jo 1910luvun alusta lähtien. käytti niistä sanaa penkis (Svensk Ungdom 17.12.1938). skrivas aviisissa Suomen Nainen 15.3.1913: ”En kosketa maaseutu oloja, koska en tunne niitä. – Mutta Helsin gissä – en tosin puhu kaikkien koulujen oppilaista – niin, Helsingissä ajetaan automobiilillä tuntikausija.” Viel 1930luvun alkupuolella ajettii Espalla isoil umpi ja avofiudeil mut sit alettii tsöraa kuorkeil. Voisko se johtuu siitä, ett ekat penkkarit järkättii just Norssis. Nää kaks sanaa on sit kulkenu rinnakkain tähän asti. Niissä näky kans ajan henki. Sko les ne kierteli eri luokissa ja shungas (pilkka)lauluja maikoista. Startti oli Kaivarissa Merisatamassa. Luokan aktivistit halus niillä viitata chileläiseen yhty eeseen ja Chilen tilanteeseen, yhdellä jopa pluggas kaavussa: VOI CHILEÄ, VOI MEITÄ! Sit kaikilla oli aina bulisti karkkii kaikille skideille, ku oli tullu tsiigaa abeja. KIELIKUVASTIN 2006–2008. Hämyst hörppimistä vessois ja lopult Stadi ytimee rekkojen lavoil. Virve kerto, ett 1974 Hykkyläs A luokan abit oli pukeutunu tummiin kaapuihin. Aamu ku oltii kiskottu märkää, oli kyl hyvä men nä skolee pienis nousuis. KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUS. Mentii raflaan tai vuokrattii joku mesta. PENKINPAINAJAISET ELI PENKKARIT. Ke min lukiossa abit puhallutettiin 1974 (HS 19.2.1974). Siinä skrivataan sanan alkuperäst: ”Penkinpainajaisten us kotaan olevan vapaa käännös ruotsin kielen sanalle bänkskuddagille.” Täysin älyvapaa tieto! (Svedusanoista bänkskuddargillet ja penkis ks. Oikee vika päi vä oli, ku niist tuli kevätjuhlas stuidui ja koko skole jäi kesikselle. Och utur den na tvångsinrättning, it’s penkkis time. Shungattii kans skolelle, ku jäi taakse. Joskus maik kojen huumorintaju joutu koetukselle. Sama meno, eri ajat Wikipedias on artikkeli Penkin painajaiset. Voi funtsii, miks Norssin bilikat oli ekoina. Penkkarit on penkkarit Tää kuvio on säilyny samana vuoskym menii. Abit oli sopinu jo etukäteen, millasis kledjuis ne skoleen tulee. Tsörataan Espalla Sit on ollu vuorossa penkkariajelu Espal la. Sit ku Norssin kolme bilikaa oli redi, letka lähti kohti Espaa. Saatii flindat stäässättyy boolseihin
de Talleyrand Kaikist välkyimmät tyypit rupee lehtimiehiks, toiseks parhaat glenssaa bisneksessä, roskasakki pyrkii politiikkaan ja paskiaisist tulee dumareita. C. H. S. Se bungaa snadimmin ku feislifti. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI SEPPO PALMINEN Kustomoitui spädii Ku suulperi brennaa ja stadilaiset notkuu terdellä, ne on aika tahmeit keskittymään mihkään pitkiin jorinoihin. Jos kundi on falski, öögat kyrväyttää sen. Hallock Yks frendi elämän aikana on bulisti, kaks on hiton monta, kolme menee jo överiks. Francois de La Rochefoucauld NO READING AREA 19 Tsilari 3 | 2024. Mencken Älä koskaan jauha skeidaa ittestäs. Siks mä tsögasin taas nivaskan tällasii placeholdereit. Francoise Sagan Mä oon melko saleteis, et kaheksankyt prossaa jengist elää skloddist fossiiliks ilman ainuttakaa omaperäst idistä. Mick Jagger Ees Paunosen Hekan bulissa slangisanakniigassa suksee ei tuu ennen duunii. Malcolm Muggeridge Se, joka ei tiedä mitään dorkuudesta, on pöntömpi ku luuleekaan. Addison H. Jos sä oot tarpeeks bueno, fyffee flygaa sulle dörtseist ja fönareist. Auberon Waugh (engelsmanni, toimittaja) Giganttisin fiba elämäs on hinkuu tseenaamaan fyrkkaa. Yoko Ono Yli viiskytvuotiail friiduil pitäs olla ainaki yks pinkki paitis. Henry Brooks Adams Useimmille kundeille suksee merkkaa tsöraamist makeil fiudeil, kaikist seksikkäimpien kimuleiden kepittämist ja takafikkaa bungaa siit kaikesta. Pierre Proudhon Bulit bamlaajat ei oo koskaan bulei duunaajii. Thomas Middleton Skulaa, älä bamlaa. Kadu sitä, mitä sä oot jättäny duunaamatta. Vidal Sassoon Dorkaa, mut jengi ei bonjaa, et kaiken tarkotus on haalii niin paljo hilloo ku ikinä niin nopeesti ku suinkin niin stailisti ku mahollista. Rudyard Kipling Älä koskaan kadu mitään, mitä sä oot duunannu. Hayakawa Eka jutska, minkä mä tsekkaan kundissa on öögat. Lordi Rootes Ennen ku sä londaat fyffendaalii sun frendiltä, funtsaa kumpaa sä tarttet enemmän. Elmer Diktonius Maailma on niin turvoksis dorkuutta, et humoristin on kinkkist panna paremmaks. Sun frendit kyl hoitaa sen sun puolestas. Anne Dickinson Jos sun tekee mieli vastaa eldikseen eldiksellä, muista et brankkarit käyttää vodaa. Duunaa sitä, mitä sä diggaat. M. Laureen Bacall Mä diggaan sitä, et jätkät on jätkii – skrodei ja nulikkamaisii. Tukea lukemisen lopettamiseen Stöd för att sluta läsa Friidun idioottivarmasti vörkkivä kauneudenhoitotökötti on likinäkönen kundi. Malcolm McLaren Bulit on bulei vaan siks, et muut on polvillaan. Joka muuta väittää, jauhaa skeidaa. Siis ku joku on joskus jossain murjassu jotain jonkun mielest nasevaa, ni ku mesitsin kustomoi snadil slangispaissil, ni siit tulee originaalii välkympi – tai sit ei. L
Signel oli uniikki kyky luoda sen kame ralla näkymii, jotka ei ollu pelkkii litteit kuvapintoi, vaan niis oli aina joku stoorin, parhaimmillaan moniulotteinen. Signe makaa sen bunkassa, öögat kii ja funtsaa omaa elettyy elämää fota rina ja stadilaisen elämänmuodon tallen tajana. 20 Tsilari 3 | 2024. Pyykkärinaiset Leppäsuolla. Signe Brander 1907. Heti ku krigu alko, Kivelän potilaat roudattiin Nikkilän dorgikseen, jem maan Stadin pommituksilt. V iime vuosisadan alun yks tunne tuimmist fotareist makaa sipoolaisen lasaretin juhla salis, yhdes muiden kans, ku on tosi surkees kon dikses ja koht jo delaamas. Epämääräne briiffi Signe Branderin elämänduuni sai startin, ku Stadin Muinaismuisto lautakunta (nyk. Kirjailija Pirkko Soininen on skrivannu upeen kniigan fotaajast. Briljantti esimerkki on Leppäsuon pyykkärit – foto, jol on täs Pirkko Soinisen romskus iha spe siaali rooli. Se tallensi näkymiä, ku on jo kadonnu Stadista. Krigu, 1942 Toisin ku jossain on skrivattu, Signe ei ollu siel mielenterveyspotilaana – muuten vaan pahasti klesana. Signe minnailee sen ottamia fotoi, yks kerrallaan, ja niihi liittyvii stoorei. Museovirasto) sendas sille syyskuus 1906 breivin, mis ker rottiin et: ”Muinaismuistolautakunta päätti tarpeellisten kaupunginosien kuvauttamisen suhteen kääntyä neiti Signe Branderin puoleen; kuitenkin, TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI MATTI KAINULAINEN KUVAT HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Signe. Janottaa, laiha soppa ei pysy magas ja öögat ei kerro, onks päivä vai yö
Sitkee daami Snadisti ympäripyöreetä lätinää lauta kunnan dirikoilt, mut Signe ei tähä tyytyny. Daami sendas herroille näyte fotoi, mitä se oli ottanu kartano miljöist, mis oli erilaist valojen ja varjo jen leikkii ja ihmisii, ku puuhaili niitten omis askareis. Se loi vaikutelman, ku lopult kolahti näihi, ku liidas lauta kuntaa. Hoitsun mysteeri Välil, ku voimat sallii, yksin jätetty Signe bamlaa vakkarihoitsun kans, ainoon ku oikeesti välittää, ja vastai lee tän froogiksiin. Mitä vastauksia hän voi löytää. Signe tsennaa, et koht on aika byts kaa hiippakuntaa; toinen ööga ei nää mitää ja toinenkin, se kaihin sumenta ma, vaan jotain hahmoi. Ja hyvin kolahtiki, ku heti lokakuus se päätti palkkaa Signen fo taamaan ja tallentamaan Stadii, ku oli katoomas öbaut saman tien. Loppuhan onki sit meille kaikille tuttuu kulttuuri perintöö. koska syksy on jo edennyt niin pitkäl le, ettei huomattavia rakennustöitä tehdä, ei valokuvaustyötä suuressa mittakaavassa nyt suoriteta, vaan pää asiassa vain tarpeen tullen.” Nimmarit oli skrivannu valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausen, museoamanuenssi Karl Konrad Meinander ja arkkitehti Gustav Nyström. Kuka seisoi kameran takana. 21 Tsilari 3 | 2024. FOTO: MUSEOVIRASTO / SIGNE BRANDER. Vain kuvat jää Kniigas Signe funtsii: Ehkä joku jossain tulevaisuudessa katsoo kuviani ja miet tii, kuka nämä kuvat otti. Henkilöt vasemmalta: Reinhold Hausen, Karl Konrad Meinander ja Gustaf Nyström. . Mitään muuta mi nusta ei tähän maailmaan lopulta jää. SIGNE ELÄMÄNKERRALLINEN ROMAANI, 224 SIVUA KIRJAILIJA: PIRKKO SOININEN KUSTANTAJA: BAZAR KUSTANNUS 2024 TAITTO: JUKKA IIVARINEN KANNEN KUVAT: SIGNE BRANDER HKM KANNEN SUUNNITTELU: MIKA TUOMINEN Kuvassa Muinaismuistolautakunta opastaa Signe Branderia Kallion kaupunginosan kuvaamiseen. Ainoot kuvat on enää muistikuvii. Täs tuleeki fra mille kniigan yks snygeimmist kohdist, ja se liittyy Signen mestariteokseen: Leppäsuon pyykkärit! Mut tän enem pää en suostu paljastaan. Ku pluggaat tän bökkerin, ku on hienosti jäsennelty ja skrivattu, herää senkin foton stoori eloon. Signe ihmettelee Saimihoitsun kiinnostust häntä ja hänen duunei kohtaan. Ei muuta kuin kuvani, olin siellä missä kuvasin
Niemi valloittaa aina ihanan ilmeikkäillä hymyillään. Helsingissä tarjonta on laajaa. Viime vuonna Kulttuuritalolla, nyt Savoyteatterissa, sali oli täynnä. Eilen saimme nauttia lajikirjoltaan monipuolisen ohjaaja Si mo Heiskasen ja tanssijanäyttelijä Kaisa Niemen näytteitä hauskoista sisääntuloista ja ämpärin kanssa lei keistä. Ne maistuivat eilen hyvin. 1kerrok sen perähuoneeseen avattiin hänelle nimetty runoolohuone, joka on esillä koko kesän. Tänä vuonna on ra kastetun lastenkirjailija Kirsi Kun naksen 100v.juhlavuosi. Annantalo, Hurraa ja Ruutiafestarit, Hurjaruuth, Nukketeatteri Sampo ja Pakilan uusi Nukketeatteritalo ovat ol leet esittelyissä tasaveroisesti aikuisten kulttuurin kanssa. Seitsemän askelta rakkauteen tanssi teoksen kantaesitys oli Oulun Vanhan kappelin 100vuotisjuhlaviikoilla vii me marraskuussa. Helsinkiläisen kulttuurin aktiivinen monitoimimies Sampo Laurikainen jäi eläkkeelle, mutta syke ei sammu. Tanssija pysäyttää hetken liikkeisiin Balettitanssijan koulutuksen saanut TuuliMaaria Louhensalo Linds tröm esittää (kirkko)histo riallisia naishahmoja soolourallaan. FOTO: JAANA AF HÄLLSTRÖM / DIAKONISSALAITOS 22 Tsilari 3 | 2024. Olen esitellyt myös lastenkult tuuria KulttuuriSykkeessä Tsilarissa. Hän organisoi toisen kerran Solidaarisuutta aina! -konsertin. Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström parhaiten vahvoista naisista kertovista kirkkoteoksistaan. Hän on luonut kansain välisen uran balettitanssijana sekä koreografina. Lapset saivat maalata ja harrastaa kuvaaskartelua. avattiin myös Annan talolla. Usein esityksissä on kuusi henkilöä. Kahvilatoimijana on helmikuulla aloittanut PuffyMiniPancakes, joka tuo Suomeen Hollannista idean sekä suolaisista että makeista pikkupannu kakuista. FOTO: ANNANTALO. Uutuusteos on luotu Oulun hautausmaan kauniin Kappe lin juhlakuukaudeksi. Katsomokokemus on aina myönteinen, erilainen. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN URB-kaupunkifestivaali keräsi hyvin väkeä Kiasman, Stoan ja Kaapelin Pannuhallin tapahtumiin. Kirsi Kunnaksen runo olohuone auki Annantalolle Valtakunnallinen lastenkulttuuri viikko 13.–19.5. Saimme maistiaisia Tii-tii-Tiitiäisestä, jonka kanssa tanssiteatteri Glims & Gloms kiertää. Nykyisin sekä Nizzassa Ranskassa että Helsingissä työskentelevä solisti tanssija ja balettimestari tunnetaan Suomessa parhaiten vahvoista naisista kertovista kirkkoteoksistaan: Turun tuomiokirkon Kuningatar Kristinas ta, Rooman Villa Lantesta lähteneestä kiertueteoksesta Pyhästä Birgitasta, Kulttuuria kesän sydämeen Simo Heiskanen ilmehti Annantalolla Kirsi Kunnas -olohuoneen avajaisissa Kaisa Niemen kanssa. Lapset ansaitsevat sen
23 Tsilari 3 | 2024. FO TO : R A IM O G R A N BE R G . Keväällä 2024 Ist julkaisi omakus tanteena ensimmäisen runokirjansa Älä hullu rakastu runoilijaan (löytyy HTTPS://HOLVI.COM/SHOP/KOKO TAR.) Hän on esiintynyt kutsuvieras runoilijana jo monessa paikassa ja lukee runonsa tavattoman intensiivisesti. Hyvä malli on Stadin Friidu 2022 Minna Tervamäen urakehitys eläkkeellä. Mitä meidän pitäisi tästä ajasta muistaa, oppia ja välittää eteenpäin. Harri Saksala tulkitsee väkevästi Kozman & Prevertin Muistathan, Barbara ja Jacques Brel`n Amsterdamin ja Vanhojen rakastavaisten laulun Savoy-teatterin vappukonsertissa. Samalla ne tarkastelevat selviytymistä yksilötasolla, miten henkilökohtaisis ta suurista käännekohdista ja niiden aiheuttamista vaikeistakin tunne tiloista voi selviytyä. Maaria sanoo runoissaan sen, mitä Minttu vasta nieleksii Minttu Istermaa, taiteilijanimeltään Maaria Ist, on kirjoittanut käytännössä aina. Maaria Ist on runoja, sanoja ja symbo liikkaa rakastava lava sekä esikoisrunoilija, joka nauttii paitsi ha vainnoida, kirjoittaa ja sanoittaa ympä ristön ilmiöitä – myös esiintyä suurella palolla ja intohimolla! – Koenkin olevani ennen kaikkea lavarunoilija, jolle oleellista on, että jokainen runo tulee sielun tai selkä rangan ytimestä asti, räjähtää lavalle tuhansiksi säkenöiviksi kirjainten ja tunteiden valopalloksi, olematta kui tenkaan sekava, hyhmäinen tai vai keasti ymmärrettävä. Hän kirjoiteli jo kouluvihkojen ja kauppakuittien selkiin, ja myöhemmin myös päiväkirjoihin, tieto koneiden ja puhelinten muistioihin. Tsilarin toimittaja ja kuvaaja bonga sivat Maaria Istin Teatteri Tuikkeen lavalta vappuaaton iltamissa. Samoin Kansallis museo on ollut esityspaikka muoto kuvien keskellä. FO TO : JO O N A S TA N N IN EN . Kaikkien elollisten yhteys maailmassa – Olen tehnyt Selviytymisopas maa ilmanlopun lapselle teoksen kaikille meille, jotka elämme tässä hetkessä ja ajassa, valtavien yhteiskunnallisten, ilmastollisten tai henkilökohtaisten muutosten keskellä. Haasteet eivät lopu ikään. HAMissa kokonaisuutta täydentä vät uusi veistossarja, maalaukset sekä Timo Kaukolammen suunnittelema FO T O : R A IM O G R A N BE R G . Kim Lamminen tekee hienon roolin Nuoren Vihan esityksessä Elannon Näyttämöllä Kirjalla. Diakonissalaitoksen kirkko on perinteinen idyllinen kulttuurin tyys sija, jossa olen nähnyt paljon laulu, lausunta ja tanssiesityksiä. Miten voimme unelmoida uudenlaisia tapoja elää?”, Nastja Säde Rönkkö määrittää koko kesän esillä olevaa kunianhimoista näyttelyä. Taiteilija opastaa käytännönläheisesti, mitä kasveja voi syödä metsään eksyessä ja samalla luo kuvitteellisia tulevaisuuden maailmoja toiselle planeetalle muuttamisesta. ”Joutsenet”runo alkaa: äkkiä kaik ki muuttuu, / samoihin kuviin astuu eri hahmot, / samalla saunan terassilla uudet ihot höyryävät / sillä samalla, / jossa itse viime kesänä tunsin, / että olemme ehtymässä, / näin jo yhteis ten kuvien katoavat ääriviivat / ei se mitään rakkaani, / olen onnellinen! / olen onnellinen puolestasi, / uusista kuvistasi / olen onnellinen puolestani, / minä pääsin kuvistasi irti. Jotain poliittista, yhteis kunnallista tai ympäristöön liittyvää on peruuttamattomasti suuren muu toksen keskellä. Auroran ja Birgitan näin siellä. Tanssija on hyvin esteettinen; hän tanssi kaikilla raajoillaan pääsisäisjan läksiäisesityksessään. Hän kuljeskelee kirjastoissa, nuuh kii ja elää runokirjoja. Uskon, että LouhensaloLinds tröm jatkaa omia tanssi ja koreografi esityksiä, koska niitähän eläkesäännöt eivät koske. Helsingin Diakonissalaitoksen tilaus teoksesta Aurora Karamzinista sekä Oulun tuomiokirkon tilaus teoksena syntyneestä upeasta Tomusta Taivaanrantaan keväältä 2022. Kohderyhmänä ovat kaikki, sillä palautteen mukaan runot ovat samaistuttavia ja helposti lähestyttäviä ”salamasotavyörytyksiä”. Vidha Saumyan Nursing this wound / Tämän haavan hoivaan -teos Helsingin taide museon näyttelystä ”Tyttö joka muuttui Ruusutarhaksi”. Teokseni taustalla on ajatus siitä, että jokin maapallon elä mään vaikuttava tapahtumaketju on jo käynnissä. Hän valitti jälkikeskustelussa, et tä ”joutuu eläkkeelle” tanssijaikänsä takia. Hänen viimeisin uutusteoksensa: Pysäytetyt hetket sai ensiiltansa syyskuussa Turun tuomio kirkossa. Helsingin taidemuseon, HAMin suuren kaarihallin täyttävän instal laation videot ovat kertomuksia mene tyksestä, kaipuusta ja tuntemamme yhteiskunnan viimeisistä hetkistä. – Esiinnyn useimmiten taitelija nimelläni Maaria Ist – Maaria viimeis tään sanoo sen, mitä Minttu nieleksii
Tun nelma nousee, kun Alisonin lapsuuden ystävä, näyttelijätär Helena saapuu kes kelle kolmoisdraamaa. Elämäänsä tyytymätön, työväen luokkainen, alun perin koulutettu Jimmy Porter ja hänen keskiluokkai nen vaimonsa Alison elävät epätasa arvoisessa avioliitossa. Hän suostutte lee raskaana olevan Alisonin jättämään Jimmyn, eikä tavoite ole pyyteetön. Brittiläisen John Osbornen kirjoit tama näytelmä Nuori viha (Look Back in Anger) sai kantaesityksensä vuonna 1956. Esityksessä luettiin, koottiin ja revittiin sanoma lehtiä lattialta aika tolkuttomalla ta valla. Jimmyn verbaaliset hyökkäykset kohdistuvat ennen kaikkea Alisoniin, mutta myös Cliff saa niistä osansa. Kirjan talon versio tyytyy enemmän yksilölliseen kapinaan. Elannon näyttämölle ohajuksen ja sovi tuksen teki Sanna Paula Mäkelä Maini Palosuon suomennokseen, joka oli tuore. Ihmisten pahoin vointi on nähtävissä yhteiskunnan eri kerroksissa ja kulminoituu usein myös aggres siiviseen somekäyttäytymiseen ja katuväkivaltaan, tekijät perustele vat. Nuori viha jää henkilö kohtaiseksi itseinhoksi Elannon Näyttämön versio John Os bornen kirjoittamasta draamasta Nuori viha vakuutti loppukeväällä Kirjan juhlasalissa vahvalla näyttelijäntyöllä ja lennokkaalla tekstillä. Osborne ja muutama muu saman kirjoittajasukupolven edustaja leimat tiin 1950luvulla ”nuoriksi vihaisiksi miehiksi”. Kim Lamminen on aivan loistava uusi teatterikasvo Jimmyn ristiriitai sessa osassa. Näyttely avattiin saman aikaisesti viereisen kaarihallin Kuka on eläin. Borkat / tsajut huvilan salis, mis lysnataan kans musaa. Susanna Sainio on laskelmoiva Helena hienostelevan tupakan polttonsa kera. Parisuhteen kol mantena pyöränä, samassa taloudessa asuva, sovitteleva ja empaattinen Cliff yrittää rakentaa sopua avioparin välille ja pitää ankean vuokraasunnon ilma piiriä edes siedettävänä. Jimmyn huonosti peitelty itse inho purkautuu henkiseen väkivaltaan, joka on erittäin ajankohtaista myös nyky Suomessa. Yh dessä ne herättelevät ajatuksia kaik kien elollisten välisestä yhteydestä ja empatian perustavasta tärkeydestä. 24 Tsilari 3 | 2024. Skulaamassa Stadin Kundi 2023 Olli Ahvenlahti. . Redu Annalaan äänimaisema. Jimmyn makeiskioski jää hunningolle, kun ihmissuhteet mutkistuvat. Helena korjaa Jimmyn hoteisiinsa. torstai 27.8.24 klo 17–19 Stadin Friidu 2024 Riitta Korhonen esittelee snygii Annalan huvilaa. Mielenkiintoi set henkilöhahmot kuljettivat tarinaa myös komediallisin keinoin. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan englanninkielinen kirja Survival Guide for a Post-Apocalyptic Child yhteistyössä taiteilijan ja Lönnströmin taidemuseon kanssa. Kuten Osbornen draaman nimi on sievistelty alkuperäisestä ”Älä katso taakse vihaan”, joka korosti rea lismia ja yhteiskuntakritiikkiä. Rönkkö on palkittu helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee moni alaisesti mediataiteen, performanssin ja tekstin parissa. Eemeli Uutunen rakentaa Cliffistä tossukka kaverin taitavasti. Tarja Varsa tekee Alli sonista alistuvan pikkuvaimon, joka uskaltaa ottaa eroaskeleen. Lisää infoo proggiksest (ja siit, paljonks bungaa) tulee myöhemmin, mut merkkaa jo päivä sun kalenteriin ja ilmottaudu byrooseen: toimisto@stadinslangi.fi. Näin 2011 Teatteri Jurkan version, jossa Jimmy oli kebabin pitäjä ja poti yhteiskunnallista katkeruutta, jonka esitys tulkitsi perussuomalai suuden syntyperustaksi. näyttelyn kanssa. Sodanjälkeinen sukupolvi oli menettänyt uskonsa perinteisiin arvoi hin, pilkkasi sodankäyneiden ihmisten arvoja ja turhautui luokkayhteiskun nan etuoikeuksiin harvoille
Jos vage pääsi yllättämään, se tarttu niskasta ja sleppas kundin simmiksestä vege. Siell oli bygga mis Elanto piti kloddien kesis mestaa. Matkalla ohitettiin Stadin teurastamo. Waseniuksen Hempan. Simmis oli bygattu puusta ja siell oli ponnarit ja kaikki kolme kerrosta. Pitskuilla riitti kavereita. Saaren toisella puolella oli hiekka rantsu ja simmis. Sim mausmestoissakin oli valinnan varaa. Simmis oli bygattu puusta ja siell oli ponnarit ja kaikki kolme kerrosta. Lahti döfas viemärien jätteistä, jotka teurastamo skuffas sköneen. Yks jännä mesta oli vielä sopivan fillarimatkan päässä: Köpiksen plotti. Tsalien puolel ei ollu nii nuukaa oliks mimmoset bögat tai sit kroolattiin munasilleen. Se jäi Sompasaaren sataman alle. Silloin ei ollu vielä siltaa Bräntsikasta. Brassattiin koko päivä muiden messissä. Höögis oli kanssa siinä lähellä ja on tietty vieläkin. Kuumilla kaltseilla oli kivaa ottaa suulista. A ina tää Stadi on ollu liffa mes ta. Se oli bulin bärtsin alapuolella. Jos jonkun snadin fi sun sai, se stikattiin takas kasvamaan. Humiksen simmis 20-luvul. Joskus teki mieli muualle. Gamlaa slangii tsögas Mikko Seppälä. Lähin oli Blobika jonne tartti men nä botskilla. Se oli stydi ja stärä, se stikkas pari jät tiläistä ja skyytas volttiin. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Tääl on jotain satakolkyt kilsaa rantsuu, ja reknaa siihen viel simmikset, plotit ja saaret päälle. GAMLA SLANGI TEKSTI EKI MATTSSON Aina tääl Stadissa on päässy simmaan. Tsiigattiin kun joku buli karju jumppas. Se oli bärtsiin louhittu syvä monttu, jossa oli kirkas ja galsa voda. Sekin on jo veks. Voda oli liitte savista muttei se haitannu. Se oli suunnilleen siinä missä nyt skulataan tennistä, Hesperiankartsan päässä. Se ei ska gannu mitään. Botski lähti siitä mistä Blobikaankin. Kesikselläkin. Kundit oli uteliaita ja yritti aidan raoista ja oksanreijistä tsiiga ta miltä alaston friidu näyttää. Ei silloin otettu simma reita edes messiin. Ei ne kysyny ketä me ollaan, kaurapuuro ja milkki tokattiin knesan eteen. Dallaamalla Eltsun ja Tölikan halki Taivallahteen. Gamlan slangin näyte on Eki Mattssonin kniigast Kun Eki oli snadi (1995). Usein oli metskit messissä. Kun läheinen autopataljoona tuli bulilla jen gillä simmaamaan, sanottiin et vodan lämpö kohos hetkellä parilla asteella. Humiksessa oli kanssa semmonen simmis kun Blobikassa. Vantskun Pikkukoskelle oli kivaa skujata fillarilla. Ei tuntunu yhtään dorkalta vaikkei pääs sykään landelle. Aidan toisella puolella simmas gimmat niin ettei sim mareita tarvittu. Me skagimmat vaan tsiigat tiin alhaalla kateellisena. Naapuribyggassa, Porvoonkartsal la, budjas yks snadi luupää jonka toinen hima oli Blobikan simmis. Sinne mentiin yleensä vaan mutsin ja faijan messissä tsiigaa maan aboja ja kamelia tai muita ulko maan eläviä. Joskus me kin päästiin treenaamaan leuan vetoo ja kieppii. Viemärien suulla voda oli punasta. Hietsun toisessa päässä oli rekki. Blobikasta Käpiksen plotille 25 Tsilari 3 | 2024. Sieltä se alko sen vuosikymmenet kestäny huippudyykkaajan ura. Toisella kertaa mentiin Sumppaan. Kun päästiin hikisenä perille ja simmarit oli valmiina pääl lä, dyykattiin suoraan jokeen. Matka vaan oli paljon snadimpi. Sumppaakaan ei enää oo. Mentiin Hietsuun. Semmosena päivänä kun mollikka lämmit ti kivasti lähettiin simmaamaan. Sen paikalla on buli buli puna tiilibygga, joka venttaa jo meikäläistä, Kustaankartano. Vapa flöidattiin rantsun pajusta. Hietsu oli onneks niemen toisella puolella ja sen voda näytti aika puhtaalta eikä se döfannu. Alle kymmenen ikäse nä se tuli kympistä nuppi edellä. . Mus ta tuntuu et silloin snadina semmosii päivii oli vilt enemmän kun nyt
100 vuotta sit Idrottsföreningen Gnistan födas 1924 ku puolisen tusinaa jätkää, ku budjas Ogelis Åggelby Svenska Sam skolanista ja Svenska Reallyceumista (Revan), halus treenaa ja skabaa eri lajeissa kotihuudeillaan. Messis on futaajii kaikis ikä ryhmis, 5vuotiaist junnuist yli 55vuotiaisi gubbeihi ja akkoihi. Pelillisest pyörittii lähinnä piiritasol ja tulokset oli aika vaatimattomii. Toivotaa, et mennää hyväl meiningil edellee. 1930luvul Gnistaniin liitty toinen jengi IF Sportaren, joka vaati, ett perustetaa oma fudisjaosto ja ruvetaa kunnol keskittyy lajiin, ja sit niin tehtii. Mut Suomen Cupissvuonna 1935 HJK otti pataan 1–0 Gnistanin himaareenal. Krigu tuli välii ja Gnistanin sku laajat joutu keskittyy muihin lajeihi eli ampumahiihtoon rintamal. Oli kuviois kans naisjumppaa, pingistä ja suunnis tust. Tääl on Stadis oltu iha huuli pyöreenä ku normaalist eka kausi tuppaa olee enem män oppimist ku finnaamist. Gnistan on saanu koko kylän liikkeelle ja uudel sarjatasol jengii vähä laajemminki lehtereille. Katsomo tuplattii kaks kertaa Viiskytluvun alussa IF Gnistanill oli noin 300 jäsentä ja nyt luku on noin 1 200. Oma stadika Vuonna 1934 byggattii Ogeliin upee nyya kenttä, ku oli sen verran hyväs kondikses et harjotusmatsei tuli ve dettyy jengien kans eri puolelt Stadii. Äijien jengi sai heti lentävän startin ku finnas himas Turun Interin 2–1 ja vierais Tampereen Ilveksen 4–6. Alus ne keskitty luu daamisee ja skimbaamisee, mut oli siin heti mukana jengilajeiki kuten fudis ja pesis. Ogelis tää on tsennattu jo pitkään, ja seura täyttää tänä vuonna täydet 100 vuotta. Ogelin stadion on nykyään nimetty paikallise lafkan mukaa Mustapekka Areenaks ja kasvo kapasiteetilt kaksi kertaseksi tälle vuodelle eli vetää nyt 2 400 katsojaa. Ku tää lehti ilmestyy, on 12.6. M oni stadilainen rupes var maa kelaa, et mist päin Poh janmaata tämmöne pulju tulee, mut ei, sehän onkin iha stadilainen jengi, Kehä Ykkösen sisäl jopa. Fiilis Ogelin stadikal on ollu iha ta pis ja kaikki meedus sillai hyväll mei ningil, ei mitää kusipaipäistä flaidaa mist ja uhoomist nii ku on nähty tuol Tölikan kulmil. Pantii fokus fudiksee ja uudeks diri kaks tuli Jacke Söderman. Seuraavana vuonna ba mikseks vaihtu Nils Andersson, ku tarjos jatkuvuutta, mitä oli kaivattu. Edustusjoukkueen ensimmäinen piiri mestaruus finnattii 1947 piirin IIIluo kassa ja 1958 noustiin jo maakunta sarjaan, jost ei enää hevillä luovuttu. Siit Gnistan alko kehittyy yheks Hel singin piirin voimakkaimmist junnu kasvattajist. Luudaamine ja skimbaamine jatku vireenä vielä koko 50luvun. ollu Ogelis bulimpi koitos, ku eka paikallis derby skulataan niis maisemis. Sekää ei liidannu ku vuoden verran ja kävi selväks, ettei snadi seura voinu haalii kakki lajei omii liiveihi. Toinen oli tammisaarelainen EIF, mut se toinen oli nimeltään IF Gnistan. Vuon na 1945 ruvettii hiljallee lämmittelee junnu toimintaa, kun piirin sarjoihin osallistuttiin B ja Cjunnujengeil. FOTOT: ESA MALM Ku fudiksen Veikkausliiga starttas tänä keväänä, kööris oli kaksi ihan nyyaa jengii, joist kumpikaan ei ollu koskaan skulannu aiemmi täll tasol. 26 Tsilari 3 | 2024. Kuuskytluvul Gnistanin edustus jengi finnas piirimestaruuden 1B luokas ja kolkutteli välil Suomisarjan porttei, mut iha siihen ei rahkeet riittä ny. Perustamisest saakka bamiksena toi minu Bobo Krabbe vetäyty ja uudeks dirikaks tuli yleisurheilumies Ernst Fogde. Ku seura lähesty sen 40vuotis päivää, alkoi vanhat dirikat vetäytyy. Äijien edustusjengi skulaa nyt ekaa kautta ylimmäl tasol Veikkausliigas ja muijien edustusjengi on kakkostasol. Pelasta jaks ilmaantu Stig Kämpe, joka toi mi dirikana vaikeena ylimeno kautena 1968–1969. SPORTTII TEKSTI RAFU NYBERG Gnistan – Ogelin kipinä futaa nyt huipputasol Ogelin stadikan katsomot on täys jengii, ku Gnistan ottaa matsii. . Jacke Söderman astu bulimpii plää gii valtakunnan tasol ja aika ei riittäny enää rakkaalle harrastukselle. Meno on aina hyvä ja fiilis katossa
Ripa, Veka, Pave ja sit Pirhosen Hessu, jonka faija oli mestari sjungaaja. Ihme nimii Enää ei Bollista ole, eikä futis ole mulle niin tärkeää, vaikka kyllä mä siitä yhä diggaan. Molemmat kunnostautuivat myös futiskentsuilla byyrareina. Ihan hirvee eldis. Niillä pysy boltsi fikkassa ja vaikka missä. Aina välillä tulee Stadia ikävä, mutta onnexi tyttäreni skloddit budjaa siellä. Sit me hiffattiin, että Davehan otti handuun filkkarullan, suurennuslasin ja pisti ne brännaa. SPORTTII TEKSTI ATIK ISMAIL Snadina mä diggailin tietysti Peleä ja Pahlmanin Kaitsua. Treenattiin Bolliksella ja himamatsit skulattiin Stadikalla. Musasta tuttuja molareita Me jatkettiin futaamista. FO T O : H JK :N A R K IS T O . Jimin öögista hiffaa, ettei se oikein bonjaa missä se luudaa. Me tsiigattiin, että mitä se oikein meinaa. En meinannut hiffaa, että flabarit pitää tsöbaa kiskalta. Musiikin lisäksi heillä oli boltsi hallussa. Paljon frendejä, Karvosen ja Vainion broideja. En meinannut hiffaa, että flabarit pitää tsöbaa kiskalta. Davekin budjas Ryytimaantiellä, siellä mäen huipulla. Siitä ohi käveli Da ve Lindholm, joka kantoi skittaa handuissa. Liekit kohosi tai vaaseen asti. Eihän ne mitään fogeleita ole. Yhtä asiaa mä en vaan bon jaa: Miks äijien landslaagia kutsutaan Huuhkajiksi. Haagan kundeja Atik vauhdissa nuorena miehenä Saharan hiekalla Klubin paidassa. Vasemmalla FinnPan Pentti Kokko. Jalli tettiin toisiamme ja välillä itteemme. Kliffaa oli. Budjattiin Stadin lähiössä, Etskussa Ryytimaantiellä. Mä muistan ikuisesti, kun kerran se roudas ne sinne puistoon. Oli tää maalaisjuntti aika dorka! . Ja gimmat on muka Helmareita! Naisten maajoukkue se on. Nasta kundi, joka koko si snadimpana koottavia. Viimeksi, kun tulin heitä tsiigaa, hogasin Steissillä, että sporat liikkuu ihan eri numeroilla eri reittiä kuin sil loin ennen. Loirin Ves kuun ja Cisse Häkkiseen. Meidän pomo oli Einiön Paavo, joka blaadas aika usein Bostonia. K erran skulattiin peffistä sii nä puistossa, joka oli siinä vieressä. 27 Tsilari 3 | 2024. Miesten Amaajoukkue se on. Broidi ja mi nä liityttiin Klubiin. Ulkostadilaiseks böndelle Tästä on kohta neljä vuosikymmentä, kun stoge kuskas mut pöndelle: Kuo pioon. Yhessä kuvassa se stondaa Jimi Hendrixin vieressä Seutulan kentällä. Pääsin murkkuikään ja tutustuin muutamaan molariin. Edarijengiin buleille kentsuille Täytin 18 ja pääsin Klubin edariin. Jimin öögista hiffaa, ettei se oikein bonjaa missä se luudaa. Kliffa dirika, joka toi myös ihan huippu artisteja Suomeen keikoille. Duunattiin kikkoja ja kyllä sitä Kaitsun banaanifutua yritettiin matkia
Sit vedettiin Bon Vivantis fantsut mätöt huiviin ja lähettiin tsiigaan misui. Joraamine meni aika kiihkeeks ja sit se tapahtu. Mä murjasin viileest: ”Kuule Irmeli, mul on niin karsee hedari, et mä en pysty duunaa, goisataan vaan”. Täysluuseri casanova Sitähän meitsi on, näin on näreet. Bob Marley sjungas aikanaan: ”No woman, no cry.” Kun mä panin lusikat jakoon vikan kerran, mä tsöbasin Jenkeist homopillerin. Helvetti on olemas ja meitsi tsittaa sen kuumimmil lauteil. Meikä tsittas pöytään ja alko heittää läppää. Ja sit goisattiin. Loppujen lopuks mä olin misujen hytis ja sairaan upee daami sano, et sen piti käydä veskis kaunistautumas. Yhes pöydäs tsittas kaks mirrii. Mä en usko taivaaseen tai helvettiin. Mä luuhasin aikanaan Stadin yössä frendien kans. 28 Tsilari 3 | 2024. Mut ekaks piti joraa. Ei oo jeesannu ees lisäoksygeeni, siis lisäbrenkku. Snadi, plösö ja hikine daami oli fiiliksis ja heti me ges. Siihen loppu hameväen tsiigailu. Snadin läpänheiton jälkeen missidaami oli fiiliksis ja heitti sellast stoorii, et öörat punotti. Se on ny skrivannu 50 kniigaa. Sit se taas tapahtu. Sillo se taas tapahtu. Niitähä löyty, ja meitsi joras yhen upeen mimmin kans. Sit tuli väsy ja piti mennä petiin. Päästiin hitaisiin, mut äkkii mun olalle putos stydi handu. Ku mä heräsin lattialt, mä funtsin, et väärä lauserakenteen valinta. . Meitsi möläytti: ”Kyl sun kans ois mageeta bylsii, mut jumppaa ekaks tosi sun röllykkämaga vege.” Kabooom! Stydi oikee suora keskelle kuuppaa. Ku mä heräsin lattialt, mä funtsin, et väärä lauserakenteen valinta. Daami oli perso bylsiin ja sehä sopi mulle. Mä stikkasin dongarit vege ja hyppäsin bunkkaan. Oliks se heitto sen arvost. Meitsil oli meges makuupussi ja mä heitin, et mä goisaan siin, vaik olohuoneen matol. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Tietokirjailija Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Ja lemppas meitsin hytist veks. Oli. Siis snadi, plösö ja hikine. ”Sirpa, sä oot sika”, se kaunotar skriikkas. Mä oon tän boltsin surkein casanova, ku pitäs heittää lempeet läppää daamille. Mä tsittasin bunkan reunal ja tsiigasin sitä toista daamii. ”Jortsut on ny finito”, sairaan skrode korsto möläytti. Mut mä minnaan aina sen snadin, plösön ja hikisen mirrin glaidun feissin, ku mä livahdin sen bunkkaan. Yhtenä viikonloppuna mä olin menos jaagan peuroi, ja misu pyys mut mutsisa luo yökylään. Se siit daamist. Iltaha oli tosi jees, gutaa safkaa ja priimaa punkkuu. Frendit hyyty, mut meitsi rynnisti baaritiskille ja tilas flindan Domppaa. Jangs terina meitsil oli sen verran tsägää, et olin avikses ja sain duunattuu täyspäisen skloddin. Mut mä tsennaan sen, et jos meitsi herää yöllä siihe, et mun exvaimo skriikkaa, et nyt bamlataan parisuhteets, keissi on saletti. Se budjas mestoil, mis oli bulisti valkohäntäpeuroi. Yleensä skodausyritykset on menny vihkoon. Mielipuolisen upee misu ja sen daamifrendi. Sen jälkeen mä oon möhliny vaik kuinka monta häpykukkulan vallotusta. Ku mittaris on riittäväst vuosii, sitä funtsii delaamist. Toine oli ku Miss World. Ei löysä. Mut Irmeli möläytti, et me goisataan makkaris! Fuck, stikkaa ny oma mutsi goisaan soffalle! Makkaris Irmeli kävi käsiks ku yleinen syyttäjä. Olihan meitsil joskus joku misu iha styylausmieles, Irmeli. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Edes olis vaakamambosessio tai pari. Ku me mentiin Norjaan fisustaan lohii, me hypättiin Siljan botskiin Stadissa. Sit veskin ovi aukes. Pilkku oli just tulos. Mä funtsin, et onks se jees, et mageet misut pääsee bylsii, mut daamifrendit ei. Dallattiin johki yöklubiin ja baaris tsittas kaks daamii
Tämmösestä sanoilla leikkimisestä slangikin muodostuu. Säännöt on kyl tarpeellisia. . Skrivattuja ja skrivaamattomia. Ja kohta me ollaan niin uusavuttomia, ettei osata enää moikata ja jutskaa säästä ilman jotain tekoälyä. Jos sä jäit steis sille, niin älä jumita laiturilla niiden edessä, jotka avoimin mielin on lähdössä vasta ekalle reilille. Joku keksii jotain, muut plokkaa sen, ja ilmaisu etabloituu. Slangi on silleen bäheetä, ettei siinä oo sääntöjä. Koko öyhöttämisen, maalittamisen, loukkaantumisen, uhriutumisen, toisten kyyläämisen ja omiin poteroihin kaivautumisen kulttuuri perustuu tämmösiin käsityksiin. Siks voi dallaa Hesarii pitkin Hesari handussa. 29 Tsilari 3 | 2024. Meitä riittää moniin juniin, mut jotkut niistä meni jo vuosia sitten. Niinku moni muukin sana, joka on irrotettu alkuperäisestä merkityksestä, tyyliin ”kattaus” tai ”lauteet”. Staili on vapaa, mut suositeltava, ja asiayhteydet merkkaa. Siks mä toivon, että mun, sun, tai naapurin JuckaJessican identiteetti ja näkemykset on kiinni muustakin, ku tollasista mainitun tyyppisistä lokeroinneista. Siinä on pätkä, jossa yks sankari kymmenien tyhjien pullojen ja täysien tuhkisten seassa raivoo frendilleen, että on olemassa sellainen sääntö, että kaverin poskeen ei stumpata röökiä. Lopulta ne voi muuttuu niin laimeiks, että mun kaltaisten tienraivaajien ja hipstereiden (mitä sä naurat…?) pitää luopuu niistä ja keksii tilalle jotain uutta. Mut kaikilla on aivot, eikä kukaan kiellä niitä käyttämästä. Rouheus. Jotenkin alkaa olla fiilis, että nykykansalainen ei pian klaaraa sekuntiikaan ilman, että tsekkaa jostain ohjeistosta, miten missäkin tilanteessa pitäis olla. Luullakseni se lähti muusikkopiireistä ja levis laajemmalle. Tätä mä arvostan: sääntö keskellä kaaosta! Sääntöjä tulee koko ajan lisää. Se kun ei oo murre, vaan kielellinen ilmiö. Mä oon keski-ikäinen, kalpeehipiäinen, lihaa syövä heteromies. Paitsi on yks juttu missä se toimii: Leipä. LINDELLIN LINJAUKSII TOMMI LINDELL ”Kirjoittaja on monessa mukana sählännyt stadilainen muusikko, joka on aina vieroksunut kolumnistien tapaa kirjoittaa nokkelia esittelytekstejä itsestään kolmannessa persoonassa.” On olemassa sellainen sääntö, että kaverin poskeen ei stumpata röökiä. Jotkut läpät päätyy puheesta kirjoituksiin, medioihin ja mainoksiin. Ja sit toisaalta kaikki sekoilu on myös ihan fine, jos laki ei sitä erikseen kiellä. Eli bisneskielellä niinku winwintilanne. Mut rouheutta mä en enää kestä. Yritän muuten ite nykyään skruudaa enempi vegee, koska se on hyväks mulle ja tälle planeetalle. Monilla vaan tuntuu olevan hukassa se, että kriittiseen funtsailuun tarvitaan muutaki ku simppeleitä faktoja ja valmiiks pureskeltuja yleistyksiä. Mulle on ihan yks hailee sanooks joku Sörkka vai Sörkkä, snagari vai snägäri, mut yhdestä jutusta mä en jousta, mikä kaikille junantuomille mainittakoon: Ullis ei oo sama ku Tähtäri. Mulla ei oo tarvetta tai kiinnostusta olla mikään oletettu, kun nää nyt on ihan selkeetä ja havaittua faktaa. Säännöt sanelee, rouheus rasittaa Se löi läpi joskus 8090luvulla. Mun eräs suosikkiesimerkki aiheesta löytyy suo malaisesta black metaldokkarista ”Loputon Gehennan liekki”. Koodeja joo, mut ei selkeetä oikeeta ja väärää. Ja jos menee zimmaan Hietsun rantsuun, ei kandee sopii treffejä Hietsun kirpparille, ku ne on eri mestoja. Tää on se nykyaikaa riivaava pyörre, joka imee syvyyksiinsä järjen äänen, empatian, totuuden ja ihmisyyden. Ikään ku pykäliin ois varta vasten jätetty reikiä kaikenlaista porsastelua varten. Sääntöjen ulkokuoren tuijottamiseen ilman niiden sisään leivottujen ajatusten hiffaamista, sekä riman alittamiseen sieltä, missä se milloinkin vinossa repsottaa
Mun mielest parasta musaa duunattii 60 ja 70luvuil. Brittifolk rokin buli stara oli Richard Thompson Fairport Convention bändi. Rautalankamusa oli lyftannu fra mille jo kuuskytluvun alussa The Ven tures ja The Shadows bändien uutena juttuna. Faija it te skulas kurttuu ja se sano joka kerta mulle et, skulaa jolppi kurttuu. Tääl oli folkkiklubei jois skulas sen ajan suomalaiset huipputyypit Hector, Anki Lindqvist, Petri Hohenthal, Pertsa Reponen, Tapio Kyöstilä, Vesa Nuotio, Babben Helsingius ja monii muita. Rollarit kävi rokkaamas Yyteris ja sinne Stadistaki tsöras stydi jengi tsiigaa näitä pahoi poikii. Aika pian Stadilaiset kundit innostu skulaa rautalankaa. Jengi kävi tsiigaa Mikko Niskasen ohjaamaa ”Käpy selän alla” rainaa, josta tuli va paan bylsimisen klassikko. Ku folkki shingras Stadiin 30 Tsilari 3 | 2024. Stuidut valtas gamlan byggan. Kyl mä oon sitä mieltä, et folkki ja rokki ei delaa koskaa! Tämmösii funtsaili nakuklabbi Val kan kundi citylappalaisen kans partsil, ku mitskus oli ainaski 27 graadii. Kliffat kesikset sulle ja kiitti ku jak soit bluggaa tän stoorin. Joskus 67 Messik ses skulas The Beach Boys ja Kultsal legenda Jimi Hendrix. . Kovii ulkomaisiiki bändei heitti keikkaa härmäs. Slangiin alko tulla sty dimmin enkunkielen sanoi, ku telkust tulvi valmiiks griinattui jenkkisarjoi. Barbara Helsingius ja Willie Nelson. Skutsis ei blosiksest ollu tietookaa. Ku päästii himaan, ni lappa lainen kellahti partsille pit käksee, ku sinne ei suulberi brennaa. Mun daijus tärähti ku mä kuulin höyryradiost, ku joku Donovan shungas, ett “Yellow is the colour of my true love's teeth – In the mornin' when we rise” – tai nii mä ainaski kuulin ne sanat. Se on kunnon soittopeli. Nesta vaihe oli sit folkrokki. Mä osaan vieläkin monta bii sii ulkomuistist. Oli semmonenki ilmiö, ku FolkFredi, joka tsittas kaatiksel ja shungas Roskisdyykkarin balladii. Jonkun laist folkrokkii skulas Jethro Tull bän din ”Hullu huilumies” Ian Anderson. Ku olin saanu boseen folkkigenrest, ni alko löytyy buli jengi kovii nimii, niinku Bob Dylan, Joan Baez, Pete Seeger, Peter, Paul & Ma ry ja monii muita. Olihan Dylan jo skulannu sitäki lajii, mut varsinaisii folkrokin staroi oli Neil Young, Stephen Stills, Joni Mitchel, The Band ja kanuskien stara Gordon Lightfoot. Legendaariset rytmibroidikset Eero & Jussi Raittinen, Pepe Willberg ja Danny & Islanders oli kuumaa kamaa silloin. Nakit bludes treenattii ”Emmaa” ja jotai sen ajan Shadows tai Beatlesstygei. Jenkkiläs jotku kantristarat, niinku Willie Nelson, John Denver ja John ny Cash shungas kantrifolkkii. Se skulas poikkihuiluu ja stondas yhdel klabbil. Mä kyl dig gasin stydimmin Rollareist. Stadis folkki oli stydi juttu. Ollaa glaidui, se ei bungaa mitää. Heti ku mä pääsin kesäduunii tsuppariks kirjapainoo ja sain ekan liksan, me kaverin, Aholaise Hessun kans dallattii skittabuiduu ja slumpattii samanlaiset skitat. No kuiteski, mä olin ihan myyty tä hän folkkijätkään. Tsittasin sit partsin tuolis, dokasin borkkaa, smaagasin säästöjumpulaa ja minnai lin kuuskytlukuu. FUNTSINTAA TEKSTI JA PIIRROKSET OLLIBULL ANIKARI H eitettii helteinen aamulenkki citylappalaisen kans pitkin Kivikon kaltsei. Sit al ko stydit skittatreenit. Silloin kovii bändei oli The Strangers ja The Sounds, joka keikkailee vielä nykyää, välil rokkikukko RockJerryn kans. Mä duunasin tsufet tulille. Se oli stydi tahattoman komiikan juttu. Pultsareille bygattii Liekkihotelli, jonka perustajii oli Arska Parkkila ja Marraskuu liike. Aika pian Stadilaiset kundit innostu skulaa rautalankaa. Eikan pumppu kokoontu Eino Leinon pat saal. 60luvulla tuli epiltsut ja kort sujen handeli alko skäfää. Noihin aikoihi 68, mä dyykkailin lyhyin syöksyin Öbiksen skutsis Suokin Rantapyssys. Mä en ottanu sitä juttuu koskaan tosissaa. Mä slumppasin heti sen LP:n ”What's Bin Did and What's Bin Hid”. Mä kloddina pummasin monena vuonna skittaa joululahjaks
SLANGI BLISAA Musaa CD Slangimusa ei delaa koskaan 10,Käpy sata vuotta Elina Saksala Työväen pottumailta keskiluokan puutarhajuhliin 40,Sporapaita 25,Stadin kartsat ja mestat -kartta 5,Marimekon raitapaita 50, Art Helsinki Kimmo Pälikkö 15,Nyt mä bonjaan! Suomi–Stadi sanakirja Heikki Paunonen ja Jeongdo Kim 29,Kaltsin Kaltsit – Bamlailuja Kaltsista Aulis Nyqvist 15, Mutsi ja mä Raija Tervomaa 5,Kangaskassi, musta tai sininen 10,31 Tsilari 3 | 2024
Tie sitsä, ett Barbie synty samana vuonna ku DDR:n Nukkumatti – se symppis, ku stikkaa unihiekkaa skidien silmiin. Saksa toistu moneen kertaan, se on ollu leluteollisuuden mekka. Ajatuksena oli kans, ett pitää saada fyrkkaa naisille ja mutseille duunii, mitä ne voi hoitaa himas. FOTO: RAMPE KUITUNEN. Siihen väliin mah tuu ihan mieletön kokoelma nukkei, fiudei, pehmoeläimii, peltilelui, nukke kotei, snadei ja bulei lelui. Petra funtsaa, ett lelut kuljettaa ta rinoita historiasta. Meidän visiitti oli yhtä stoorien juhlaa. Petra kehuki, ett museon muumikokoelma on var maan paras esillä oleva. Lelujen stoorit S langijengil oli Suokin lelumuseos huikee mahis kuunnella HTD11:n eli Petra Tandefeltin elävii stoorei byggasta ja sen leluista. Mut Petra bamlas vaan, ett älä viitti heiluttaa, mun tarttee saada goisaa. Toisest, ku braijas G.I.Joella, tuli solttu. Muumikokoelman kohdalla Petra innostu kertoon, miten sen ja museon nimi näkyy Toveleffas. Vitriinis vaaleenpunases mekos nukke 1830-luvult ja stoorien kertoja Petra. Ja qrkoodil hittaat viel bulimmin stoorii eri kielil, suomekski. Ja totes lisäks, ett aina ku sä annat skidille jonku ka man, sen mukana kulkee viesti. Petran puhees flygas lelu tehtaiden ni mii, vuosi lukui, suunnittelijoita, mist lelut on tullu museoon, kuka niil on braijannu, mist ne on tehty, mitä ne on merkannu eri aikoina. Petran stoorei et pääse kuuleen, mut vitriineist voit pluggaa leluist infoo. Siihen londat tiin museost muumei ja Petran himast maalausteline ja lamppui. . Museon vanhin nukke on 1830lu vulta. Samaan aikaan alettiin duunaa kans pehmoapinoit, mut nalle finnas. Sillon, ku Petra oli ski di, kummitus tuli ravistaan sen sänkyy. Petra tsennaa, ett kun deillekki haluttiin jotain vastaavaa, ku friiduil oli nuket, eikä kundit voinu niil braijaa. Siit, miten lelut on voinu vaikuttaa skidei hin, Petra kerto, ett kundist, ku braijas mekanol, tuli pienkoneiden korjaaja. Messissä oli kliffasti jengii, Hara bamlas mutseista ja Virve pluggas faijansa runon Kiitos sinulle, mutsi. SLANGIJENGI Mutseille blummat Mutsien päivänä käytiin taas stikkaamassa blummat Työläisäiti-patsaalle. Petra näytti, ett gamlat nuket oli aikuisnukkei, joil oli snygit kledjut. alkaen klogu 18:aan asti. Lelui on voitu kans käyttää oman aikansa propagandaan, on ne sit sotaajan lelui, avaruuden val lottajii tai keräilykorttei. Niinku se, ett frii dut braijas Högforsin hellalla, mihin voi oikeesti duunaa flekkiksen. Silleen ne oppi keittiötaidot. Sit Turus oli paja, mis ne koottiin. Yks duunas peruukkeja, toinen ompeli kledjui. Turun Martois vuonna 1908 Aurora Jansson ehdot ti, ett ruvettas duunaan suomalaisille skideille kotimaisii nukkei. Vuonna 1959 tuli Barbie ja taas on aikuisnukkei. Virve Kuutar FOTO: SEPPO PALMINEN 32 Tsilari 3 | 2024. Tai ett Barbie onki kopio saksalaisesta Lillistä. Vikaks herkuteltiin viel Samovarbarin jädel, kakuil ja tsajul. Mut Suo meski on duunattu lelui. Uusimmat lelut on Neukkulan hajoomisen ajoilta. Siin Petra kerto viel kummituksist. Ootsä koskaan funtsannu, miten nallet födas. Kesäl museo on auki joka päivä ekaks klogu 1117 ja 22.6. Jos sua nyt alko ottaa kupoliin, et tet ollu messis, ni voit mennä tsiigaa maan Lelumuseoon ihan itekki. Sit braijattiin vauvanukeil. Niin födas Marttanukketeollisuus. Vierailun jälkeen joku bamlas, ett oli ihan uskomaton galleria
Kiitos kaikesta. Päivilläkin raja. Arvo Pohjola 33 Tsilari 3 | 2024. Vilde on ollu tsiigattavaa. Ekan linjan pitskulta lähti liikkeelle. On kai jotain jääny tsiigaamat taki. Kulmien kundeja. Mä frogasin, että mitäs nyt. Mutsin handusta pitäen, Hagiksen torille. Gamelan on aika näyttävän näköinen setti soittimia, mist tulee mieleen huone kalut. Noon nähty, laidas ta laitaan. Kiitos sinulle, mutsi, jokaisesta kaverista, jonka olen täältä Stadista hitannu. Kau punginteatterin näytelmään. Meikä kun on näitä juttuja tutkinut, on törmännyt siihen, että aina kun joku juttu mukamas selviää, niin siitä aukee kymmenen uutta ongelmaa ku pitäis tutkia. Koska toi Indonesian kulttuuri on todellakin niin monipuolista ja länkkäreille ehkä myös hämmentävää. Se sista. Lipunu ohi. Sta din kundin taru. En sano kuin Tapsa: en päivää kään bytskaisi vek. Mä roudasin koko setin näitä soittimia teatterin alakerran studioon ja rupesin niitä siellä skulaamaan ja äänittämään. Kaikki ei vaan o flöidattu samasta födusta. Vuonna kaskytkahdeksan se alkoi. Oikeesti pitäis olla ainakin tusina soit tajaa, että homma aukenis kunnolla. Ne, ku oli luudannu pai kalle Kuusisaareen ja sitannu tuoleilla, kuitenkin ehkä sai joitain snadeja vink kejä tästä moninaisuudesta. Kaikenlaiset platsit. Kiitos sinulle, mutsi, jokaisesta päi västä, jonka olen saanu täällä Stadissa palloilla. Mikä lie vika na. . . Kiitos sinul le, mutsi, kaikesta, eletystä, nähdystä, koetusta. Vuokista Laruun. Ne muuten oli tyypillisiä jaavalaisia makeita möykkyjä, joista myös mä diggaan! Tsekataan sitten syksymmällä, mi kä on homman nimi. Byggat, skurut, rantsut ja kulmat. Täytyy unohtaa dorkat ja muistaa vaan kliffat. Hän siihen meinas, että ei mitään ihmeem pää, mä vain mielessäni sisustan mun himaani… Lopuksi lähetystö oli duunannu jotain hyvää snackia ja tsuffeeta ja teetä, jotka näkyi maistuvan jengille. Aikoinaan mä duunasin itämais tyyppistä musaa yhteen Stadin Onhan plötsärilläkin rajansa, niin kuin Stadillakin. SLANGIJENGI Kiitos sinulle, mutsi, jokaisesta päi västä, jotka olen saanut näitä Stadin mestoja tsiigailla. Kiitos sinulle, mutsi K iitos sinulle, mutsi, jokaisesta päivästä, jonka olen saanu näitä Stadin gartsoja dallailla. Ekan linjan bärtsiltä Hamppikseen. Kuulijat jopa toivoi, että vois olla pidempikin selostus aiheesta. Mutta se homma täytyy sitten funt sata ja järkätä myöhemmin. On vaan yks Stadi, mut niin on vaan yks mutsikin, meillä kaikilla. Sitten yksi teatterin orkesterin lyömä soittaja luudas paikalle ja jähmettyi niille sijoilleen (!) ja näytti funtsaavan jotain. Niin kasvo treviri. Toisia ei. Toiset on stydimpiä, tai smartimpia. Siellä oli ihan mukavasti porukkaa paikalla. Reijo Lainela S langijengi teki huhtikuussa kult tuuriredun Indonesian Helsin ginsuurlähetystöön Kuusisaa reen. Jortsu mestat, Fasenda ekana. Kulmien kundi. FOTOT: RAMPE KUITUNEN Kulttuuriredu Indonesian lähetystöön Jaavalaisessa klassisessa kulttuu rissa on juttuja, joilla kaikilla tuntuu olevan joku symbolinen merkitys. Eväät meillä suht samat. En mä niille nyrkkiäkään näytä. Toisia Stadi on kolhinu. Niitä löytyy, siltojen alta ja päältä, moikattavia. Mä ja mun vanha frendi Nikke Ni kamo skulattiin joitain näytteitä ga melansoittimilla eri kokoonpanoilla. Jos et nyt päässy messiin, niin seuraava vierailu saattaa ehkä onnistuu vaikkapa ensi syksynä. Lekari, kansis, ribari ja ruodis. Olkaa siis kuulolla! Mutta ne, jotka tän kevään vierai lulla oli messissä, ehkäpä sai joitain uusia juttuja funtsittavaksi. Eletty, mitkä eletty
Tapsa Kojo komppas skit talla. Ku Kisu Jenström shungas Jussin muistoks. Ku häippästiin himaan, kukaan ei murjottanu. Pilli oli klesa, mut ku se lupas sjungaa, se sjungas. Se on multitalentti muusikko. Sehä oli Jussin sa nottama. SLANGIJENGI J a kyllä piisas hersytystä. Upi klousas koko kitinän: ”Niin, dorka oon mäkin, Elvisdorka.” Just ku fiilikset oli ihan kliimaksis, Saksalan Hara sjungas viel stydisti Niin gimis on Stadi. Ku oli Kisun hugi sjungaa, koko jengi snaijas, et toi kundi ei oo mikään luuseri. Yks sen entinen duunikamu piti stu buu pitemmän luennon siit, et fossii lit järkyttyy, ku Tsilari on dorkasanan hevijuuseri. Maarit Niiniluoto muisteli Jussii ja Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen haastatteli. Tätä finaalii Jussiki ois digannu, vaik sen oma versio täst biisist oli bu listi erilainen. Maa ritin skobest ois juttuu piisannu koko illaks, mut se joutu feidaa, ku aikaa oli niin skniidusti. Mut ei. Se oli ollu Jussin intti kaveri Mikkelissä. Bamlaajist stydeimmät skraidut jät ti Sallaksen Upi. Siel oli kestodorka Kisu Jernströn, redaktööridorka Maarit Niiniluoto, Elvisdorka Upi Sallas, sporadorka (ja bamis) Hara Saksala, kolmosdorka Timo Alarik Pakkanen, monipuolisesti dorka Tapsa Kojo ja itse häpäsijä kuutosvilli Palmisen Sepi. Fossiileille dorka meinaa hulluu. Tapsa Kojo komppas kaikkii muita sjungaajii ja itteesä. Molemmat todisti sille dorkafobian riivaamalle friidulle, et ne tsennaa Sepin vuosien takaa – ja dorka se on, ihan aidosti. Tapsan pianokomppi futas niin snygisti, et bulein osa jengii ei hiffannu esitykses just mitää häikkää. Teksti: Seppo Palminen FOTOT: RAMPE KUITUNEN. Ylläriesiintyjäks paljastu Palmisen Sepi. Tällä kertaa ei kellekään dilkattu Dorkan paprui, mut giganttinen rem mi dorkii bamlas Jussista ja sjungas Jussin biisei. No, onneks meggessä oli Ars ka Ahti ja Upi, Sepin duunikamui jo rantsubyrokratian ajoilta. Tapsa Kojo skulas skebaa. Se tietty funtsas, et jengi ke huis, kiittelis ja hersyttelis. Paiskaaja kukkanen stikkas taas hilpeet herjaa aina, ku fem ma piti yli kolmen sekunnin paussin. Jengi ei pyytäny, mut silti se sjungas Jussin biisin Ronski Antti. Ku Stadin Kundi oli flytannu buliin bändiin, Slangijengi dyykkas huudeille fii likset framilla. Ny se skulas vaan pianoo ja Martinmerkkist snadii skittaa, mis on hulppee saundi. Se ku oli tsennannu Jussin pitempään ku me muut. 34 Tsilari 3 | 2024. Palminen järkytty vast ku se fibas ja meni pyytelee jengilt fiidbäkkii viime Järkyttävän snygit julkkarit Muisteltiin Raittisen Jussii Tsilarist. Kisu veti Haran kans Topmostbiisin Näen mustaa vain. Jengi diggas Tapsa Kojon ”Oolshuk appii” eli Juice Leskisen lyriikoilla Järkytyin
Iisii olla samaa mieltä, ja kesäkuun eka lauantai onki siihen just paras päivä. Nostalginen aikamatka 1700-luvulle Kun Kustaa III Joulupukin tapasi Kunkku Kustaa III ei tsitannu Joulugubben polvelle, mut viereen se pääs. Kustaakunkku ehti vielä perustaa tänne Pohjanlahden toiselle puolelle kolme kaupunkiakin: Kuopion 1775, Tampereen 1779 ja Kaskisen 1785. Vaik oli vähän pilvistä, ni jengii oli bulisti ja raitapaita jengi shungas hyvällä fiiliksellä. Niin teki Slangi kuoro Töölöntorilla. Kustaan päivänä Suomen linnassa Kustaanmiekan huudeilla, ku Joulu gubbe itse piti omaa ”hoviaan” Suomen linnan legendaarisen Lelumuseon terassilla. Timo Alarik Pakkanen 35 Tsilari 3 | 2024. Tiina Linna Raitapaitaposse pisti kesän alkamisen kunniaks Suvivirren pakettiin. Samalla ”Suokin valtio vierailullaan” 232 vuotta myöhemmin kyseinen kruunu pää treffas itseään sata vuot ta vanhemman Joulugubben. Ja olis varmaan perustanut niitä enem mänkin, ellei varsinainen svedupetteri, kapteeni Jacob Johan Anckarström olis posauttanu pistoolilla kunkkuam me Stokiksen oopperatalon naamiai sissa 16.3.1792 kylkeen sillä seurauk sella, että Kustaa III delas pari viikkoa myöhemmin. HTD on lyhenne tittelistä Hyvällä Ta valla Dorka. Vaik Vuokko Hovatta on espoolainen, ni joskus niilläki välähtää: Vuokon mielest kaikkien pitäis kuunnella Suvivirsi kerran vuodes. Petra on HTD numero 11, kun taas Joulugubbe kantaa numeroa 3. ”Valta kunnan valtaherrat” tapasivat nostalgi sissa fiiliksissä toisensa aikamatkalla 6.6. eli samana päivänä ku on skole jen päättäjäiset, on hyvä päivä lys naa ja shungaa Suvivirsi. ”Dorkan spettari onkin arvokkain papru, joka tosi stadilaiselle voidaan myöntää”. FOTO: JOULUPUKIN ARKISTO. FOTO: RAMPE KUITUNEN. SLANGIJENGI T aas on jälkipolville kerrottavaa, kun vuonna 1746 födannu svedu jen ja finskien kunkku Kustaa III tuli tsekkaamaan elämän menoa perustamassaan Suomen linnassa, jo ta byggaamaan se aikoinaan rekrysi svedulaisen sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin. Ja koko vierailun oli tietty järkänny Lelumuseon viehko omistaja Petra Tandefelt, ku on – niiku Stadin Joulugubbeki – aateloitu HTDtunnuk sella. Slangikuoro shungas Töölöntorilla 1.6
SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Fotoskaban 2/2024 finnas Kirsi VaaraniemiHaapala. En tiedä miten pidgin-kieli ja slangi kielitieteessä erotellaan toisistaan, mutta itse pidän mahdollisena, että pidgin-kielen edellytykset eivät täyty, koska kyse on lähinnä sanastosta, ei niinkään puhutun kielen rakenteesta. Tarja saa hakee byroost itelle jonku kliffan lahjan, max 20 egee. PLUGGAAJAT Missä päin Stadia on tää snygi jugendlinna. Onnee finnaajalle! Hei, voidaanko stadin slangia pitää eräällä tapaa pidgin-kielenä. Yt. 20 egee. ”Sen voi lausuu molemmil kotimaisil, mitäpä hyvää nimee muuttamaan”, Tarja funtsaa perusteluissa. Vastaukset viimeistään 29.7.2024. Kundi ja raput ovat osa Juha Pekka Korhosen vuonna 1991 tekemää Puunkuuntelija-taideteosta. Korhonen halus, että kundia paijataan paljon, niin se pysyy kirkkaana. Snadit skidit saa tsittailla sen vieressä. MARIT HENRIKSSON Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Mika Vaara 36 Tsilari 3 | 2024. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Kaikki ehdotukset oli niin hyvii, ett toimitus päätti konsultoida rouva Fortunaa valinnassa. Ehdotuksii tuli kuus tsipaletta, ja ne on täs: Spiidi (tää sai kaks ehdotusta), StaRBo, NIPA, Itispora ja Spåra. Onnittelut finnaajalle! Nyyan sporan nimi on Spåra Tän vuoden ekas lehdes Tsilari pyys ehdotuksii nyyan sporan, numero 15, nimeks. Arvaa jos et tiedä! Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, ja finnaaja saa tsögaa Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. Ymmärtääkseni se on aikanaan muodostunut lasten ja nuorison tarpeesta pystyä kommunikoimaan erikielisten stadilaisten kesken (suomi, ruotsi, venäjä). Tuttu friidu suosi Tarja Uotilan ehdotusta ”Spåra”. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Kiva jos haluatte tätä pohtia kanssani. Tsilarin 2/24 Fotoskabassa skloddi tsittaa Bärtsin biblun skidiosastolla. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki
Yhekskytluvun lamassa firma kaatu rytinällä. Parin muun fotaajan kans ne perusti QStudion, mainos fotaamisen ykköslafkan. Jussi toivo, et sen tuhkat sirotellaan noille rinteille. Vaikka olisitki sen sillo lesannu, pluggaa se uudestaan. Sveitsissä on yks hiukeen snygi mesta: Mont Fort, Verbierissä, kor keutta 3328 metrii. Sen jussimaisempaa stoo rii mä en ois pystyny duunaamaan. Näin tapahtuu. Juhani ”Jussi” Kaarenmaa 23.4.1941 – 11.5.2024 Golfmaikkojen nestori skimbaa uudes ulottuvuudes in memoriam 37 Tsilari 3 | 2024. PLUGGAAJAT J ussi ei delannu nuorena. Se ei tarkota, et Jussin laiffi ois ollu pelkkää jubileumii. Niin on tarttettu. Oppi Jussi ittekki skulaa. No, kukaan muu golfmaikka ei opettanukkaa svingin rytmii Sound of Musicin sä velin: ”Ota staga handuun ja rupee hyräilee gungaavaa stygee Edelweiss, Edelweiss…” Jussi oli Stadin kundi joka solul taan. Se ois voinu, mut niin symppikset ja lungit kundit on kaikkien luonnonvoimien suojelukses. Seppo Palminen FOTO: TERO REPO. Me ku tsennattiin Jussi golfproona, otetaan presa päästä. Viime vuonna mä skrivasin Jus sista aukeeman jutun Tsilariin nume ro 2/2023. Kukaan ei ois voinu opettaa stydimmin asennetta, ku velho itte – elämällä. Se yks elämän tapainkkari elää ikuisesti kaikkien golfdorkien ja slangi diggareitten muistoissa. Rupes draisaa herrojen ja rouvien bägei. Herroist bulein oli Eljas Erkko. Sellasii ku Jussi ei ollu ku yks. Niilt huudeilt moni fyrkast jotain bonjaava meni kädiks eli mailapojaks Talin golf kentsulle. Oli siel kaiken laist karonkkaa, mut komediaa seu ras tragedia ja tragediaa komedia. Jussi tsögas itteesä ja hiffas et golfmaikkoi tarttetaan maailman tappiin saakka. Ja ku osas, ni opetti: golfii, tennistä, skimbausta. Ja niin tarttettas edelleen. Draaman kaarest otettiin irti niin paljon, et kukaan ei ois pystyny skri vaa Jussin stoorin käsistä etukäteen. Födas Vihdissä, mut flyttas jo skloddina Pitskuun. Jussist tuli kovan luokan fotari
Runollisuus oli olympialaji vuoteen 1948 ja viimesin mestari oli Suomen Aale Tynni runollaan ”Hellaan laakeri”. Sillo ilmesty vähä joka mestaa hyppy paikkoi. Kovat piipus Pariisii Skidinä tuli präidättyy kaikkee kliffaa ja siihe aikaa omast mielest iha hyö dytönt settii kute kirkonrottaa ja kymmene tikkuu laudal ja tollasii. Oli niit iha oikeit lasikuituseipäit kans, mut ne bungas sen verra et ei niit iha joka jätkälle riittäny, ja painorajat oli aika tarkat. B. Nykynuoriso varmaa kelaa, et liittyks tää joteski moottoriurheiluun vai bisseen. Wisser B. Ei ihme, ett Olympiakomitea on ruvennu funtsii, et runonlausunta pitäis taas palauttaa lajeihi. Tän päivän kloddithan treenaa vaa peukkuja. Ite asias, ne on järkäämäss karsintoi, jos joku voittaa matkan Pariisin olympilaisii, ku rustaa aiheest jonku värssyn. Me oltii amatöörei. WISSER RAFU NYBERG 38 Tsilari 3 | 2024. 1962). Mun oma enkka oli silloin 14vuotiaana 160 senttii, eli ei häävi, mut tavotteet oli vähä erilaisii silloi. Skolejen järkkäämä Move!mit taus paljasti muutama vuos sitte, ett neljäsosa kaheksasluokkalaisist ei pysty tsittaa selkä suorana tasasel lattial. Nykyää kaikki on nii tosikkoi kaikes urheilus, ett mitää ei voi duunaa, ellei tähtää ammattilaiseks. Ei ollu seuroi rahastamas, ei vanhempii roudaaamas, ei mitää. Skebat tehtii lepäst, joka oli kevyempää puuta. Oli vaa nastaa. . Oli vaa nastaa. Skoles oli vähä parempii varusteit et pääs testaama vähä rajoi ja ainaki jumppa salin alastulopatjat oli kelvollisii korkeushyppyyn. Putken piti olla sen verra ohutta kamaa et se spöijas, mut hyppääjä sen verra köykäne, ettei skeba paukahtanu tuhanne päreiks kesken loikan. Urheiluki oli aika kovas huudos ja me koklattii iha kaikkii lajei kolmiloikast moukaarii. Jostai raksalt oli saattanu löytyy sahapurui tai kutterilastui pehmittää alastuloo, mut ei sii paljo kandennu heittäytyy selälle nii ku nykysi, vaa paree oli landaa klabbit ekana. Mut nyt vaa peukut laulamaa ja rustaamaa runoi! Mulla hiipi jostain kovalevylt mielee yks tällane spoken word henkine lausah dus kuuskytluvult, joka vois inspiroida: ”Miehet jotka tekevät, näkevät ja kokevat, vetävät ne väkevät” Sillä taidettii mainostaa röökii aikanaa, mut ei se haittaa. Ku Dick Fosbury finnas korkeushypyn olympiakulllan Mexico Citys 1968 omintakeisel stylellää, oltii meki jo seuraavana päivänä skoles välitunnil treenaamas loikkimist selkä edel. Ku tähtää korkeelle, kandee stikkaa kovat piippuu. Jotkut jäljitteli lasikuituseipäit ja väsäs ne 50 mm sähkäriputkest, mut se oli aika riskialtist hommaa, ku ne tuppas prakaamaa kesken hypyn. Minnaan, et Roihikses oli joku värkänny suoran baanan, jost sai parikyt metrii faarttii ja sit oli skrubu joho stikattii skeba ja jonkilaiset telineet ja rima, jonka yli päästii. Meille riitti oma ilo, ja ku nyt kelaa, nii näköjää pidettii itemme kondikses ja saatii sellast hyötyy, joka jeesaa viäl tähä ikään asti. Fudist skulattii kesäkaudel kavereiden kans pitskul joka päivä skolen jälkee ja talvisi lätkää. Kaikki oli omaehtost ja järkättii ite. Eihä siel siin lajis viäl kisata, vaa palkintona on flabat yleisurheilukisan katsomoon, mut ei tiedä vaik nii olis sit joskus. Ei ollu seuroi rahastamas, ei vanhempii roudaaamas, ei mitää. Nää oli niit aikoi, ku Pentti Nikula oli ponnannu skebal melkee viis metrii ja tehny maailman enkan (494 cm v
Marraskuu ma 25.11. ma 23.9. Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Matti Reittamo johtaa ti 27.8. Muista siis seuraa sitä kans! EI! Tän Tsilarin ilmestymisest EI JÄRKÄTÄ julkkareita! Ja muista kans, ett byroo on sit boses heinäkuu n. Shungataan kimpas Juttutuvas klogu 17.00. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. to 10.10. Vierailu Annalassa klogu 17–19. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. Jangsterit dikkaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. SLANGI JÄRKKÄÄ Slangi järkkää Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. 39 Tsilari 3 | 2024. Shungataan kimpas Juttutuvas klogu 17.00. Messis Friidu ja Kundi 2024. Täytä liittymislomake himasaitil osottees www.stadinslangi.fi Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Elokuu: ma 26.8. Käydään Ässärykmentin patsaalla klogu 13.00. Slangitsyrkka Kallion tsyrkassa, tsekkaa lisäinffoo himasaitilt su 13.10. ma 21.10. Joulukuu ma 16.12. Shungataan kimpas Juttutuvas klogu 17.00. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Slangitreffit Juttutuvas klogu 17.00. Messissä Olli Ahvenlahti Syyskuu ti 10.9. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. klogu Shungataan kimpas Juttutuvas klogu 17.00. shungataan Angleterres joulubiisei, yhteislaulut, Slangikuoro, tsekkaa lisäinffoo himasaitilta. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii. Snygeimmät joulubiisit Paavalin Tsyrkas Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. Matti Reittamo johtaa Lokakuu Fotausskaba 2024 -näyttely, Pikku-Finlandiassa Kirjamessut 24.–27.10