Silakkamarkkinoita on järjestetty Stadissa jo vuodesta 1.743. Eikä Stadin Slangin järj estämiä slangi-ilt oja jamuita j uttuja passaa ollenkaan aliarvioida! Syksyn viehätystä korostaa valon väheneminen ja pimeät illat. Kulttuuripuolelta loytyy jos jonkinlaisia rientoja syksyn jokaiselle päivälle. Kun kesäaikaa istuu torikahvilla, on päivittäinen kanssakäyminen helppoa. Muina esimerkkeinä vois mainita syyskuun meksikolaistapahtumat, lokakuun Ttrrkkiaiheiset tapahtumat ja monet, monet muut riennot. Useimmiten ajanvietepalveluiden hyödyntäminen on vielä edullista. Silakkamarkkinoiden ennä* tysvuosi on ollut vuosi 1958. Lasse 0400-415 156 Liemola 050-585 8985 Stadissa 11.08.2008 rykty tulee Stadiin TZ esä on nyt sitten eletty on -N,syksyn arka. 2 TSILARI ==:+:=i,l{"jii{ T$ILANI Päätoimittaja Stadin Slangi Heikki Laurell ff ttl pj. Se tekee kaikille hyvää mieltä. Silakkamarkkinat on vain yksi esimerkki syksyn mukanaan tuomista kivoista asioista. Tapahtuma on vanhin edelleen järjestettävä perinnetapahtuma kaupungissamme. Esimerkiksi Luonnontieteellinen museo on uudistuneena tosi kiva paikka. Viime vuosina veneiden määrä on jäänyt selkeästi pienemmäksi mutta mikään vähäinen tapahtuma Silakkamarkkinat ei vieläkään ole. Sinne pääsee femmalla eläkeläiset vielä puoleen hintaan! Ihan vihjeeksi museossa on vuoden loppuun saakka esillä erikoisnäyttely Kirahvit kimnaasissa. Nauti siis stadista! ota kaikki irti niin stadilaisuudesta kuin elämästäkin! Hyv öö sylcsy ö kaikille! Heka L. Oman Stadimme tarjoamat palvelut ja virikkeet hakevat Suomessa vertaistaan. Mutta torikahvilat suljetaan jossain vaiheessa ilmojen kylmetessä silloin kesäinen kanssakäyminen vähenee. Syksyllä on toisaalta helppoa unohtaa kaverinsa. aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.aaaaa. Dösät ja Sporat palaavat talviaikaan, koulut ovat vauhdissa, opiskelijat tulevat takaisin kesälaitumilta, metsästyskausi alkaa ja silakkamarkkinat tulevat. Syksy tuo tullessaan monia asioita. Kynttilän poltosta tulee romanttista fiilistä vielä vanhemmallakin iällä. Kaveria ei jätetä. Tästä ei tule tinkiä, ei edes syksyn vesisateessa. Helsinki tarjoaa mahdollisuuksia kaikkeen. Silloin Kauppatorin rannassa oli 128 venettä myymässä kalaa maustekalaa oli myynnissä yhteensä 23 tonnia. Se on vanha hyuä stadilainen periaate. Ota kaveri mukaan rientoihin, hae hänet kotoa ja ota iloa irti elämästä. Lisää tarjontaa antavat vielä lukuisat mielenkiintoiset museot. Yksi hyuä esimerkki on Vihreä Oksa, josta on lisätietoa toisaalla tässä lehdessä
Sr:.=l=i:tS TSILARI ffiaN w iTATTSSONIN EKIN ALKUPALA :aa -TrÅreÅ gvnDr KEffiÅ rÅ. Oikealla ratavartijan mökki.. MAaLqng qaa tänsh{ K4 tKBr ENnEN. -EN nä v,q4vnÅ -gtKotEM TeURqSr4JnTl lunarata Sörkan satamasta
stadinslan g i. cont Pekka Jokinen läsen Ilmari fokinen To i tr t i st o rtl t o it n.j n .j n h o it n tt r ttt, ö s ylt tl t st t,(selr .f risclr s ilt e e r i tt .j n s iht e e r i rt t eht äv i ti, r 1 m arr.j ok i ner"i @stad i nslan gi. ka rvi n en ri elisanet. fi *** Raija Tervomaa puh. h TÅt*{,,DENHSITÅJÅ Kimmo Karvinen puh.050-511 50;; k i m rrro. liemola@1 iemola. We.:Lt"lTdJ% Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. 0,50-5i^2 5A77 krnrmo.karvi nen@elisanet.fi Katriina Koivisto puh. 0100-605 6s3 Pekka fokinen pLrh. fi TOIMISTffi AVffiINNA tiistaisir-r ja torstaisrn klo I'l-17 ?ffiltÄmtffi T#åturlTU5 Pöätoitttittaja Heikki Laurell puh.0400-415 156 heikki.laurell@boy.fi TSlt,eRår-€ TOIMITUgKT'I'JTÅ Virve Obolgogiani 010-767 +212 Arno Soisalo (09)-661 98i Raija Tervomaa 0-10--''06 0954 Fjalar Åsten 0-i00-406 780 ISSN 1239-9523 ILMOITUSiT{YYNTI Pertti "OlliBull" Anikari puh. 0J J -2..9 5oo-. 0400-,100 ;i6 olli@ollibu11,fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS Tuomas Aho PAINOPAIKKA -{uranen Oy Forssa Fil ffi USTflT TAJ f 4 "'p.13*% Yi-rdistvksen terrkoituksena on Helsir-rgin puhekielert eli Stadin slangin tirltioiminen, tutkitniner"r ja vaaliminen sekä leikkija kultti,rttriperinteen'n aaliminen. 050-585 8985 las se. corr-r Varapuheenjohtaja Virve Obolgogiani puh. 040040A 736 olli@ollibu11.fi oss. fi T*[Ml5TO ja T5åLARIN TOIMITUS Hiinree ntre 67 00-;50 HKI prrh. kata.koir.isto @gruail. 040-767 1212 vo@mimino.fi IAqF NF"T Pertti "OlliBull" Anikari puh. (09)-7711041 toim isto@stadinslangi.fi tsilarr@stadinslangi.fi Ir' \r,l'r,. 040-506 0954 raij a.ter r,omaa@kolr-r mbr,r s. 4 ffiWwffimw %Wffiffigm ffiWåffi Pertti "OlliBull" Anikari Iäsen Katriina Koivisto Iäsen .#,*i1n I'a 'äereFq !l li*, , Lasse Liemola Puheenjohtaja Virve Obolgogiani Varapuheerlohtaia Kimmo Karvinen läsen Leo Hakanpää Iäsen Mnyr,y Raija Tervomaa läsen Leo Hakanpää puh. 040-505 4507 pekkjok@hotmai1.cotn Kimmo Karvinen puh
fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. ,l ' '-'J ::trr Aiheena mm. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Käsinkirj oitettuj a tekstej ö emme julkais e! KUVAT: JPEG, TIFF, EPS. Kalasataman slangiaiheiset ,-ii kadunnimet. Hallituksella on oikeus tehdö muutoksia t o i mint a suunnit elm a an. Syysmatka Irlanti/Dublin 16.09. fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköp ostiosoitteeseen: tsilari@stadinslangi. ITMOITUKSET: PDF-muodossa osoitteeseen: ta.lehti@kolumbus.fi Valmistamme myö s tnrv ittaess a ilmoitul*et, Toimitus. TSHfu&ffi$ 5 J,iJÅSENPOSTI Stadin Slangi ry:n omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: MruMM%stadflmstangfl"ffl Toimintasuunnitelma 2008 SYYSKUU 09.09. klo 18-20. .'il Tilai s uut e e n kut s ut a an my ö s nimi s t ö t o i mikun: j* kaupunki suunnitt elulaut akunn an edu stai TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sähköpostiosoitteeseen: tsilari@stadinslangi. Siangitreffit luttutuvassa klo 1 B-20 Tsilari ilmestly }IARRASKUU 01.11. Sana kartsaita Kallion tsyrkassa 19.10. Tiistain a 21.10. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Kat s o p öiv itykset netin kotisiv uilta! www.stadinslangi.fi JuttuG Tiistaina 16.9. \'ihreä Oksa / Linnanmäki Peacock 21. Slangitreffit Juttutuvassa klo 1B-20 LOKAKUU 10.10. "Missä kuljimme kerran" Helsingin kaupunginteatteri I 3.16.09. Slysjorot lauantaina klo lB ravintola Laulumiehet -) Slyskokous ja slangitreffit JOULUKUU -) Slangitreffit *) Frelssiksen patavahdit Tsilari ilmestyy " ) Päiväm åårå varmistuu myöhemmin Mahdollisesti jäsenhankintaskaba keväällä 2008. Vetäj änä Virv e Ob olgogiani. klo l8-20. 10. , Vetöjänä Lasse Liemola
hurrislangin osaksi SörnäistenHermanninrannan tuleyan työpaikkaja asuinalueen nimistöön. Tää on saletti juttu, et slangiaiheisii kartsojen nimii tarttee saada Heruli-Valkkaakselille. Miksi slangi ei kelpaa katujen nimeksi. Aloitteen allekirjoitti 44 valtuutettua, eli valtuuston enemmistö. Olin yhteydessä nimistötoimikunnan puheenj ohtaj a Annukka Lindroosiin sekä sihteeri Johanna Lehtoseen. "Mä tein aloitteen kadunnimistä, korttelinimet ei oo sama asia. Kaupunkisuunnittelulau takunta on omassa kokouksessaan päättän1t esittää 1 1 slangiaiheista korttelia. Lausuntokierroksen jäIkeen asia palasi valtuustoon lokakuussa 2007, jolloin kaupunginhallitus kehotti nimistötoimikuntaa ja kaup unki s uun nit t elul aut akun taa ottamaan stadin slangin syntyvaiheiden ajan 18901919 ja kultakauden 19201 9 4 9 sl angi aih ei s en nimi stö n, myöhemmän 1 9501 960-luvun slangin, 1970-1980-luv un kouluslangin, soy eltuvin osin nuorten käyttömön nykyslangin sekä myös ruotsinkielisen slangin, ns. "Eikö ole hieno juttu, he riemuitsivat". Nimistötoimikunta saa parhaat ehdotukset käyttöönsä. "Kiitti vaan, mutta tää ei riitä meille", mä jyrisin heille. Me kerätään omia nimiehdotuksia jäsenilta ja yhteistyössä Vartti-lehden kanssa järkätään lukijaskaba kliffojen slangiaiheisten kadunnimien hittaamiseks. Se on vaituuston enemmistön tahto ja kaupunginhallituksen kehoitusl' Olen ollut yhteydessä myös muihin valtuustoryhmiin, koska kaupunginhallituksen kehoitusta ei ole noudatettu. Slangi on Stadissa syntystadilaisten omaa kieltä bamlaa vielä yli 200 000 stadilaista. "Me kyllä j eesataan sua Lasse, tarvittaessa tehdään vaikka suullinen valtuustokysely." Käsittämätöntä niskurointia viranhaltijoiden taholta. 6 TSILARI +o'iti_]{s;is ffis-ddLÅusmr ru KÄN t"s(}Pp! Slangi on kadun' istönsä ansainnut nv,sa,a"" nlm" \ /altuustoaloite slangiaiV h.ir.r, kadunnimistön saamiseksi Hermanni-Vallila-Sörkka-Kallion tuntumaan rakennettavalle uudelle asuntoalueelle tehtiin viime vuoden tammikuussa, 3I.0I.2007. fr esse"l*emola@ liamola.csffi g$m 050 585 8985 I Lasse Liemola Bamis Kuva otettu Töölön kirjaston vierestä.. Nimistötoimikunta kiemurtelee tässä asiassa ja on kokoukses saan 12.3.2008 ehdottanut ko r tt elei d en nimeamistä slanginimistöllä. Meidän slangigurumme Heka Paunonen on tarkastanut suomenkieliset slangisanat ja svedupuolen sanoista on konsultoitu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen osastoa. Siangi on syntynlt Bärtsin duunarijengin keskuudessa ja Stadi on ainoo mesta koko maailmassa jossa sitä bamlataan. Slangi on stadilaist identiteettii jonka pitää näkyä urbaanissa ympäristössä ja kadunnimistössä. "Tämähän on huijausta" totesi eräskin ryhmän puheenj ohtaj a. Kliffaa syksyn alkuu koko jengille. Tiedän, että kaikki asiaa valmistelevat ei oo syntyperäisii stadilaisii eikä välttämättä bonjaa meidän omaa kieltä. Kliffaa et ne on nimetty mut nyt tarttis saada myös kadunnimet. Stadin slangi on kadunnimensä ansainnut. Tsemppi jatkuu ja slangijengi seuraa skarppina homman etenemistä
7ättä Vihreä Oksa revyy S0-luvulta tähän päivään Y\onna pd,f"MfrwwrfrilM LttLtla{Lt-wäelle" Vihreän Oksan perinteiden hengessä uusre n kykyien ponnahduslauta. 3 % t ..t ***** rr.r. * ** TEATTERI Ohjelmassa on kaksi n. lt 45 min. BAA'vArÄHTIIru Gc tÄntesrÄÄ: 'fr fug Lippujen varaus: Stadi n Slangin toimistosta puh.774 1041 Lipun hinta 12 €, Stadin Slangin jäsenhinta 10 € TAPAHTUMAA TUKEVAT: iirtrt'antrtÖki LINNANMÄEN guuu ltt X% .ttt ****s .ttt. 3 ** åse aet +*.+ O tu ,aa @e * ?;. mittaista näytöstä, N äytöksi ss ä o n sa m-a-:n!fl y q,, TERVETULOA! * nm tea ) 1! <fiärtti HOK9ELANTO
Ekoina vuosina Vihreä oksa oli teltas, mut ku Lintsiile bygattiin Peacock-teatteri, ni vuodest 1957 proggis siirrettiin sinne. Ekan kerran Vihreältä oksalta pysty ponnistamaan julkuks vuonna 1953. Heti proggiksest tuli buli menestys. Mut bulimpi historia Vihreällä oksalia viei toistaseks on kuitenki Lintsillä. Oli skidei ja nuorli ja vanhempii. Shungattiin aarioita ja kei,yempää musaa. Vika Vihreä oksa järkättiin vuonna 1967, Mutt se heräs uuteen eloon vuonna 2006,kun Slangi päätTanssiryhmä.. Ekal kerral juontajana oli Niilo Tarvaj ärvi. Vihreältä oksalt on päässy pinnalle tpppei, jotka kaikki nykyään tsennaa niinku Slangin bamis Lasse, Raittisen broidikset Eero ja Jussi, Jukka Kuoppamäki, Markus Allan ja Fakiiri Kronblom. Ne tseenas fyrkkaa omaan toimintaansa. 8 TSILARI $a':iirlti.liii vg&ffi sffiffi fuds#&råmffi o Stadin Slangi on jo ehtiny iteki tehdä snadisti historiaa, kun Vihreen oksan gaala on järkätty kaks kertaa. Esiintyjinä niis oli kans ammattilaisii niinku esimerkiks Siiri Angerkoski vuonna 1955 proggiksessa Kevätmässäys. Kymmenen vuotta re\Tyn käsiksen skrivas stadilainen toimittaj a j a käsikirj oittaja luha Nevalainen. Toukokuus 1953 revy\ttå Lintsin teltas kävi tsiigaamas 16 000 hemmoo. Syynä saatto olla telkkarin yleistyminen, ja kun vikoina vuosina ei enää ollu jengii niin vilde eikä se enää tuottanu järkkääjilleen $'rkkaa, niin yhdistys päätti lopettaa proggiksen. Toimittaja Maire Varhela ja lehtien pakinoitsijat oli kans tärkeinä messissä proggist funtsaamas ja järkkäämäs, ohjaajana oli Ari Laine ja orkan dirikana Harry Bergström. Esiintyjii stagel oli laidast Eero dy Jussr. Sketseillä ja nä1'telmillä oli kans oma mestansa proggiksessa. Vihreän oksan lisäks se on skrivannu elokuvakässäreitä, joista kahdesta se on saanu Jussi-palkinnonki eli kässäreistä leffoihin "Jälkeen syntiinlankeemuksen" (1953) ja "Tuntematon sotilas" (1955). laitaan taikureit, shungaajii, joraajii. Järkkääjänä oli Stadin sopulit eli Helsingin sanomalehtimiesyhdistys ry. H1wän alun jälkeen suosio alko laskee 1960-luvulla
Päinvastoin ku alkuperänen Vihreä oksa, nn/a versio ei tuottanu järkkääjilleen (eli Slangille) fyrkkaa. mis tsökattiin uusii kyki-i, \lut Slangis päätettiin, ett \-ihree oksa ei oo mikään skaba. eikä siinä mollata esiintyiii. Palataan tapahtuman juurille eli Lintsille ja Peacockiin. Proggiksesta tulee tietysti taas yhtä upee ku edellisinä vuosina. \lessiin otettiin muutamii samloi \-ihreän oksan esiintyjii niinku Raimo Sirkiä munnareineen ja Jaakko Kyläsalo, joka oli u.ronna 1960 messissä Neloset-yhtyeessä Jukka Kuoppamäen kanssa. Tietty Lasseki pääs stagelle, onhan sekin Vihreä11ä oksalla "luritellut tiensä tl.ttojen sydämiinl niinku Vihreän oksan historialiitteessä skrivattiin. Libareit ois voitu blisaa stydimminki. la toivottavasti saadaan kans Peacock tä1.teen, kun gaalast skrivataan enemmän erilaisis aviiseis. Niinpä Slangi järkkää sen Charleston. Onneks kuitenki ne, jotka oli tullu, oli sitä mieltä, ett proggis oli tosi hyuä.Kuka diggas eniten shungaaj ii, kuka imitaatto rii, kuka akrobaattei. Vihreel Oksal07.. Tavoitteena oli kanss saada proggiksest monipuolinen. Samaan aikaan oli jo telkkaris kaikenlaisii proggiksiis. Heti ekana vuonna karsintoihin tuli ihan kliffasti jengii. Itse asiassa ku bungattiin salivuokrat ja muut kulut, ni jäätiin snadisti pakkaselle. Tsiigaajii olis Savoyn saliin mahtunu enemmänki. ti iärkätä Vihreel oksal -gaalan. ?snLåmn 9 Oksan Caruso. Kyl Härmäst löyt1y taitavii nuorii esiintyjii! Niille kandee ja pitää antaa mahis päästä stagelle. Mut ihan kaikkeen ei talkoojengikään ehtiny. Ja Slangi sai nyyan h1vän frendinki, ku taikuri ]ussi jalkanen eli Klabbis tuli myöhemmin messiin järkkäämään seuraavaan Vihreetä oksaa. tänä vuonna uudestaan sunnuntaina 19.10.2008. Karsintoihin on ilmoittautunu jo erilaisia osaajia. Proggis oli vhtä h1.r.ä ku edellisenäki vuonna. Nyt ollaan saatu messiin Linnanmäki, HOK-Elanto ja Yartti-lehti/ Sanoma Kaupunkilehdet Oy, ettei Slangin tartte enää ite bungaa kaikkii kului. Mutt Vihree oksa on niin h1vä idis, ett siitä ei luovuttu. Ei o mitään bulei palkintoi, vaan paras palkinto on päästä esiinF'mään yleisölle upeelIa Sar-ovn lavalla. ffi Teksti: Virve Obolgogiani Vihreel Oksal07. Toivotaan, ett niist ainaki osa hittais vihreelt oksalt oman baanansa tähtiin. Oli pakko karsii r-ek hyviiki esiintyjii, ku ei kaiklii mahtunut messiin prog-9ikseen. Yuoden 2007 Ylhree oksa oli taas Savoyssa. Eikä ollu fyrkkaa buleihin mainoksiin. Ballerina
Urheilu ja sen seuraaminen oli myös lähellä hänen sydäntään ja hän kävi vuosikausia Helsingin jäähallissa kannustamassa |okereita ja HIFK:ta. I 0.08 Helsingin työväenopistolla sekä L7 .-30.1 1.08 Kallion kirjastossa.. Eteläsuomalaisen Osakunnan {ESO) hallituksen jäsen 1954-t955. Viime vuosina hän piti toimistoaan kotinsa läheislydessä Munkkiniemessä. Hån toimi aluksi muiden palveluksessa muttä perusti :myöhemmin oman asianajotoimiston )a toimikin suurimman osan urastaan yksi{isyrittäjänä. Hän oli yhdistyksen perustajajäseniä jno 003 sekä perustamisasiakirjan yksi kolmesta allekirjoittajasta. Hän oli m)'ös Mestari Nyrkkeilijäveteraanit ry:n sihteen ja toiminnassa mukana monella tavalla sekä seurasi lajia aktiivisesti. Ylioppilaaksi hän valmistui Ressusta 1952 ja osallistui aktiivisesti Ressun poikien, entisten luokkatovereidensa muodostamaan ryhmään, joka tapasi aluksi 5 vuoden välein mutta ajan kuluessa tapaamiset muuttuivat viikoittaisiksi ydinporukan kesken. C C GCS Hän oli hallituksen jäsen 1995-1996 ja sihteeri f995-1999. Papu eli suurimman osan elämästään rakastamassaan Helsingissä, sodan aikana Nervanderinkadulla ia viimeiset vuotensa Munkkiniemessä. Luonteeltaan Papu oli vstävällinen ja omasi erittäin suuren elämänhalun ja pystyi kääntämään ikävimmätkin asiat positiivisiksi. Papua voi h1wällä sp'llä kutsua fanaattiseksi penkkiurheilijaksi, joka an,osti hlwiä suorituksia mutta antoi myös kritiikkiä tarvittaessa. Hän keräili myös taidetta ja auttoi aikoinaan nuoria taitelijoita kehittymään urallaan. Papu valmistui lainopinkandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1957. 10 wffiffitu&ffiffi .@' f) aavo "Papu" Henrik Nenonen -lkuoli 30.5.2008 75-vuotiaana lyhyen sairauden jälkeen Meilahden sairaalassa Helsingissä. Papu sairasti pahaa astmaa, jonka vuoksi hän kävi armeijan kirjekurssina, kuten itse asian ilmaisi. Hän oli syntyny.t 9.8.1932 Helsingissä työläisperheeseen. Opiskeluaikanaan hän oli kiinnostunut teatterista ja näyttelikin YlioppiIasteatterissa merkittäviä rooleja sekä osallistui aktiivisesti osakunnan toimintaan, ollen mm. f Jari Nenonen Kirjaittaja on Papun vanhirc paika joka 1951-1974, "Kallio kipinöi" -viikolla 4.-I2. Ajatus,Aate jaYhteiskunta oli luetuimpien kirjojen joukossa. Hän sairasti viime vuosinaan vakavia pitkäaikaissairauksia, jotka rajoittivat hänen liikkumistaan mutta positiivisen elärnänkatsomuksensa hän säilytti viimeiseen asti ja oli sydämeitään Stadin kundi. Papu oli kiinnostunut monista asioista ja yksi tärkeimmistä oli Stadin Slangi ry. Papu oli myös kiinnostunut tieteistä ja luki jatkuvasti tieteellisiä teoksia, mm
ffi Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Turo ja vaari Slangin jöseniä molemmat.. )okaisen snadin kundin unelma varmaan. Jaskan faija Tapsa on kans Slangin jäsen. Ei nekään paljo ehdi joraamaan tai reduille, ku aika menee duunissa ja skidien hoidossa. Kundeille bamlataan tietr-str slangii kans. Mut mutsi ja falja vastas sen puolesta, ett taitaa olla Ravis, Lintsi ja Mäkelänrinteen uimahalli, mis ne on käyny tsimmaamas. Raviksel on duunis tuttui kundei ja siel Turo pääsee tsöraan traktoril, ruohonleikkurll ja jäädltyskoneella. Ei siel o nimittäin enää |askankaan elinaikana mitään ravei järkätty, ku ravirata siirrettiin Vermoon jo 70-luvun lopulla. |aska ja Tapsa kertoo, ett Turo tsennaa jo palton slangisanoi ja käyttää nirt ro snadisti itekin stoget ia tutikset on tuttui. Mut ei varmaan ainakaan haittais, jos ois kans skideilki erilaisii mahiksii oppii tsennaan stadilaisii perinteit. Tai edes niiden mutseille ja faijoille. Ku faijaki on skulannu KäPassa ja skulaa vieläki nelosdivaris ja treenaa snadit _iäsenet mutsinsa ja faijansa B-junnui, ni KäPas Turoki börjaa, ku kasvaa vaan vähän bulimmaks. fa niinhä se on, ett skidit oppii braijaten. kanssa. On se kliffaa, miten nimet säilyy. Tai Tirro bamlaa, ett tsiigaa tätä. Ehkä voitais funtsaa, ett ois joskus jotain proggista, mihin vois ottaa skiditki messiin. Ravis on siis Käpiksen ravirata. On se kuulemma jo käyny tsiigaamas futisskolee. Roni on viel niin snadi, ett se ei paljo Stadii tsennaa. Sen verran snadei kundit viel on, ettei Turokaan osannu ite vastaa, mitkä ois sen mielest Stadis kliffoi mestoi. Mutsin tai faijan tai vaarinki syli taitaa olla niit mestoi, mis se viel viihtly parhaiten, omas himas Ogelis. t ?sFremH 11 Slangin tosi snadit ..4 Fsenet o \'ålil bamlataan, ett Slaneiin pitäs saada messiin nuorempaa iengii. Ilut flyttas ne sit takas Stadiin, Käpikseen. Sundin Masan idis kuulemma oli, ett skidien kummi Sundin |ugi anto kurnrnilahjaks jäsenr1-den Stadin Slangiin. Ekat kol$t sekkaa se jakso olla kiinnostunu siitä, mitä valkku bamlas, mut sit finnas snadin kundin mieles keinu ja siel kungannu friidu. Ilolemmil ku on stadilaisii perinteit. Futaaminen onki homma, mitä -:7 't : Slangin Turo diggaa, ainaki faijansa mielest enemmän ku säbää tai lätkää. Kundien r-anhempien |askan ja Hetan mieiest se oli kliffa kummilahja. Rupesin sit funtsaa, mitäs kliffaa Slangi tarjoo tällasille nuoremmille jäsenillensä. Niinpä Turo, 2 r' ja Roni 11 kk, on ollu Slangin iäsenii jo muutaman kuukauden ikäsest asti. Heta tosin on födannu \-antaalla, ja skidinä budtannu Martsaris, mihir-r sen berggalainen faija ja tölikalainen mutsi oli Stadist flr-tannu. Siel on budiannu Jaskaki. Idiksii vois tsökaa vaik Raijan ja Ekin kniigast "skloddit braijaa'l Skidien vaari Tapsa bamlas, ett stadilaisuus on sydämessä, eikä siihen voi kasvattaa. No Salomaan perhees on homma hoidos oikeen kunnolla
Ku esat slangisgabat Käpiksen torpalia ja Hagiksen byggalla I'arain hankkimiseks patsaan tekoon oli supermenestys, nii Klaude Bremer ringas Sulanderin Vodelle, et perustakaa ny yhdistys, enneku joku toinen sen tekee. Porukassa on mukana jäseniä poliittisesti ajatellen laidasta laitaan, äärioikealta äärivasemmalle, ja kaikiile on tilaa ja mahdollisuus olla loukkaamatta ketään. Nii tapahtu, Stadin Slangi polkastiin käyntiin siis yhteistoimin ja -alottein heti alusta alkaen, muisteli Supa synttärihaastattelussa. Semmosta on silloin tällöin saattanut havaita. Stadin Slangi ja politiikka Ei o ollenkaan huono asia, et Stadin Slangin jäsenet ja johtoihmiset ajattelee yhteiskunnallisia asioita, ja ottaa kantaa poliittisesti. o Mitä enemmän ikää tulee, sitä nopeemmin aika tuntuu kuluvan. 12 wffiffitu&ffiffi ffiffidW ffiä ffiffi Öfuil ffiililffifl Åil Köilry{il sano Santasen Supä, 80 v. Eihän täst o ku viis vuotta ku Metsistön Vovo kirjoitti Tsilariin frendistämme, sillo 75-vuotiaasta Supasta, dipl.ins. Nlt sitte tapahtu viime vapun jälkeen Työläisäitipatsaan "provokatiivinen häväis. sa pönkittämiseen, suoraan sanoen äänten kalasteluun itselleen tai omalle poliittiselku mentiin arvokkaalle mestalle Sturarille, Braahiksen kulmaan, Santasen Supa, 80 v., on kiivenny Työläisäitipatsaan pikku kaltsille nciy ttäm ään, minkö tihuty ön j oku prov okaattori t errori sti, teki viime vapun tienoilla. Mut se pitää sisällään myös vaaran haksahtaa käyttämään Stadin Slangiyhdistystä ja sen lehteä Tsilaria h1wäksi esimerkiks oman ideologiansa julistamiseen ja jopa oman poliittisen aseman,% F"ffi 'flEB' fw rnry s *u-@. Sulo Santasesta lyömättömän jutun STADILAISUUDEN PERUSTYYPPI IA MONIPUOLISUUSMIES. Provokatiivinen hävåistys Santasen Supa oli Kirstarin jengin vetäjänä pitkälti toistaklta vuotta sitte messissä ideoimassa Työläisäiti-patsasta. ': e Mä panin kragan kaulaan, sano Supa. Sörkän,Valkan ja Hermannin kymmenkunta kundia oli keskenään bamlannu, että ku patsaita on paljo, nii kyl mutsienki kunniaks semmonen kannattas pysty.ttää. Nyt Supa siis täyttää syyskuun neljäntenä jo kahdeksankymppiä! Ei lähetä toistelemaan enää slangiyhdistyksemme perustajajäsenen meriittejä, vaan otetaan häneltä muutama muistelu ja tärkeä aj ankohtainen mielipide. le porukalleen. Se oli semmone sponttaani idea ja mukaan tuli heti jengiä, miestä ja naista, eri suunnilta. Siitä lähti liikkeelle oikeastaan myös idea Stadin Slangi -yhdistyksestä. los joku sattumoisin on nähny sillo teon ja sen tekijän, nii viranomaiset ois kiinnostuneita. Täs yhdistyksessä on tärkeintä helsinkiläisen puhekielen erikoispiirteen, slangin ja sen myötä perinnekulttuurin vaaliminen
Duunimestana ja työnantajana oli aluks Stadi, mut jatkossa oma suunnittelufirma, joka sai tehtäväkseen suunnitella mm. Seuraavat kaheksan r-uotta oliki sitte pitkä skolematka, mut myös aika ankeat lukupaikat. Me käytiin sitte klitsussa ja mä näytin, missä mä läkät väsäsin. &##. Parhaita vanhoja frendejä ja idoleja oli nii vilt, et mainitaan vaa Sorsan Valtsu, Alpo Savolainen, Sulanderin Vode ja Metsistön Vovo, kaikki sporttifrendejä. Tsilarin palstatila on rajalIinen ja päätoimittaja kehottaa lyhyempiin stooreihin. Finlandiatalon niitä asioita. Kaikkiahan joskus maSentaa Melkein aina ku treffataan Supan pärstä näy.ttää skriinaavan! Masentaaks sua ikinä. Sillon tällön. Supan faija oli son'ari, joka halus gloddinsa kär-r'än skolea. Puutalossa Santasen perheen hellahuoneessa oli asuinneliöita 18, kuus neliötä nenää kohti. Joku oli kiivenny patsaalle, puhkonu mutsipatsaalta silmät ja maalannu niist vuotamaan punasta verta pitkin naamaa, leukaa ja rintaa. Vois kertoo nii paljo stadista ja stadilaisista. Mun mielestä aivoja sähkötoiminnoilla on nii paljon yhteistä et siitä sit tuli ammattii, ensin vahvavirtapuolelle, mut sitte automaatiot vei mukaansa. Siks Supa keskitty läkien bluggaamiseen klitsussa, skitussa snadin hehkulampun valossa. Ku sä oot mun skolekaverini, norssi kans ja muhun rrerrattuna nahka (siis alemmilta koululuokilta ja -r'uosilta), nii voinha mä Sinutella sua, totes Supa, johon prispa, että totta kai ja onhan tää kirkkoherra "Sillikin'l Siljamäki, norsseja. Mut en mä pysty toisii tässä opettaan, kullakin on oma tyylisä selvitä. Haastatteli ja skrivas: Tappari Leväaho _;;f-s-å: t Tää oli mun hima. Supan hima on n\museona, Tr,öväen Asuntomuseona, jota stadimme pitää kondiksessa. Ku piispa oli kerran "nahka" Oltiin otettu tbtot patsaalla, dallattrin qartsan, Sturarin, r'li Supan lapsuuden kodin pitskulle. fa sit I'ielä oli snutannu kukkaseppeleen, jonka Kirstarin iengi oli äitienpäivänä laskenu patsaan juurelle! Kuka r-oi tehdä tällasta. Ku Supa on niitä kamuja, jotka on säil1ttäny aina vaatimattomuutensa ja puhuu h1vää mielummin frendeistään ku itestään, nii lopetetaan tää juttu toteamuksiin, et parhaat Supan mestat on Braahis, Eltsu, Alppilan hyddan ja ankkalammikon bärtsit, Kivinokka ja Blobika. Tos yllä on fönarit ja jnlkojen viereisen luukun takana klitsu ja skitu, mun lukumestani, kerto Supa Kirstinkadulla. Tää muistetaan, ku seuraavan kerran mennää sinne konserttiin. Sattu nii, et montakyta ruotta rnr-öhemmi Stadin piispa Eero Huovinen seurueineen oli piispantarkastuksella Tr-ör-äen Asuntomuseolla ja Santasen Supa siellä opastamassa. Semmost se oli niihi aikoihi. Siitä juttu siirtrskoleaikoihi. Toisil voi olla paljo pahemmin. Sit ku todettii, et menee aika kauan, enneku olisit valmis t1'öelämään, nii päätettii tavoitteeks sähködipl.inssin tutkinto, siis Polyeknilliseen vaa. Se o vaikeeta, ku pääsee bamlaamaan Santasen Supan kanssa. Norssin jålkeen Polille Mä olin kiinnostunu aivotoiminnasta ja ku faija kr.sv stuiduskabojen jälkeen, et mihis ny, nii mä kerroin haluavani lääkikseen ja opiskelemaan aivokirurgiks. Mä oon hoitanu omaa päätäni sillo sanomalla, et älä ota ittees turhan vakavasti. + wffiffitu&ffiffi 13 tvs'ljoka jarkytti mua, vei iha r-eks tolalta. Kyl ne snadisti päätä pyöritteli. Ku Kirstinkadun samalla pitskulla oli pari muutakin boitsua, jotka oli päättäny mennä Norssiin, Suomalaiseen Normaalih-seoon, aika kauaks, Ratakadulle Johiksen kentsun ja Tsyrkan r-iereen, nii sinne sitte Supakin lähti pyrkimään ja pääs sisään kans
Manu alko snadimpana kisata kundin kanssa kärräämisessä ja lisäs urheiluhulluna koko ajan vauhtia. Ku kolme jurrista alko vaatii aamuvarhain reissuun lähdös olleelta Manulta viittä euroo Pengiksellä, Manu puhui spurgut niin pyörryksii, et ne anto eget Manulle ja toivottivat viel surkeelle, muijan kartsalle fudanneelle, skraadisen matkiksen bääraajalle styrkkaa kestää. Manu on nyt gamloin talossaan budjaavista ja h1vä tuttu useimmille naapureille. Stadissa aluks Manu alko harrastaa kilpatanssii. Ku uhoaja sit pisti klpvarinsa ulko-ovest ulos, ni Manu tööttas. Nokkiinsa saannu kundi oli Piispan Eki. Manu budjaa Kalliossa Agricolankatu 4:ssä lähellä mestaa, josta hän 13-vuotiaana kloppina sai ekan kämpän. \.uorineuvos Armas Puolimatka piti yllä hlviä suhteita SNS:ään, kun rakennuslafka A. Pomo otti ahkeran kundin pian ammattioppiin. Oli lähdettävä jo snadina pääkaupunkiin onnea etsimään. Manu tsöras sieliä bilikaa ja hoiti muun duunin ohella ansiokkaasti filmiosastoa. 14 wffiffitu&ffiffi r j:i & ffiÄryryffi tu il ryW{ ffiffi ffiffiffiffiffiwrygwffiffi o Stadin Slangi ry onnittelee lämpimästi Manua, joka on oppinut stadin tavoille ja selviytynyt nokkeluudellaan tiukoistakin tilanteista. Monta vuotta Manu viihty myös Konelassa. Stadin Slangin huvitoimikunnassa, ei miehen vaiherikas elämä ole ollut aina mitään huvia. Manu on tsiigannu neuvostoleffoja tosi vilt ja ruskikirjallisuuden kuuluisimmat klassikot hittaat Manun kirjahyllystä. Manunkin tie I'ei knekkaussalille, ekaks Tarmoon ja sit fyr)ryn. Katsiterassilt Manu ihailee Hagiksen yli cityyn ja kauas skönelle avautuvaa, mieltä hivelevää panoraamaa bastuhugillaan. Manu meinas jo sipata, ku hänen kamunsa yht'akkii kippas kottarit nurin ja tuhahti suutuksissaan: "Tähän loppui mun osaltani." Manulle selr'is vast myöhemmin, et kar-erina oli ollu Armas Puohmatka. Yhtiös vallitsee stadilainen fiilis ja kaikki moikkaavat reilusti toisiaan. Toine sano: "Mahtaa toho nousta tosi korklie rakennusl' "Kuik niin?'1 kvseli toinen, "Katos, ku ylhääl nosturis lukJie Puolimatka'l Manu ja poliitikot Jos kysytään, kuka on käyny avannos nykyisen Raul CastEnnen torille ttilon N[anu tavallisesti antaa katusoittaialle lantin.. Se oli Suomen ekoimpia ja bulimpia. Manu meni nöyränä edellä ja kaveri tuli polleena perässä. Kaveri sluuttas heti, ettei kledjut likaantuis. Puolimatka Oybyggas mittavii hankkeita itänaapuriin. Eki totes siihen: "Ai leipää. Hänestä oli kehittyny eri duunimestois taidokas metallimies ja sorvari, joka skujas fiudella skabaa I1väskylan Suuraj oissa ja jolla oli rekkatsetti. Suomi-Neuvostoliitto-Seurassa hän selvisi eläkkeelle asti. Manu kertoo sit olleensa ainaski sadas eri duunimestas. Myöhemmi sattuki niin, et Byggalla jorois yks tunnettu stadin kundi, ain sliipatusti kledjattu, rupes kipaleen jälkee tönii Manua ja haasto pihalle skragaamaan. Piispan Eki otti bokrauksessa yhden matsin paidattomana "rapakon takana" ja bamlas Amerikan reissun jälkeen Manun mukaan englantii nii h1vi, et kotimaan murre meinas unohtuu. Kaveriks tuli isompikokoinen sälli. Mitäs leipä taas onkaan suomeks?" Ennen vaki duunejaan Manu oli hätäaputöissä kärräämässä Herttoniemen raksalla betonii. Manun eka duunimesta oli Ihari&Lehto automoottorikorjaamo Sallinkatu 4:ssä. Mones mukana olleel kundil riittää kyl huumorii ja värikkäit tarinoit elämänsä varrelta. Kragiksen seurauksena heistä tuli niin h1vät frendit, et neljän vuoden aikana ne oli kimpas joka päivä. Kotikulmilla Nummen pitäjässä ei "punikkien penskoja" arvostettu. He treffasir.at SNS:n aikoihin uudelleen. Ku Eki tarjos Manulle safgat Kaisiksessa, Manu ehdotti, et otettais leipää myös. Kun pari turkulaista katsoi ihaillen suurta ja mahtavaa rakennusnosturia. Ku dirikat hiffas hänen edustavan työväen urheiluseuraa, ni fudut tuli. Vaikka Manu on toiminut mm
Uran sista matsi tapahtu Ruotsi-ottelus Stig Sjoliniä vastaan Stadissa 1951. Manu diggaa Berggaa, joka on ollu perinteisesti duunarien alue. kerrokseen. Ennen kavereitten kans juteltii seurustelust ja treenaamisest. Oikea vastaus on Manu. Studattu r.astustaja Sergei finnas Helsingin Olympialaisis hopeeta välisarjassa (67 kg). Tanskalainen, Eurooppa-Amerikka -ottelun voittaja Christian Christianssen oli narukehässä yks kovimmist vastuksist. Kun Juri Gagarin avaruuslentonsa (12.4.1961) jälkeen saapu kesällä Suomeen, Manu oli hänen kuskinaan. Ku Manu sit Moskovan Olympiakisojen yhteydes vieraili Sergein himassa. Sillo Manu sano kovaan ääneen: "Anteeksi, voisitteko päästää mut pois tästä puhelinkopista?" Manu funtsi, et lähtiskö reissuun vai järkkäiskö 18.8. Manu anto fikkastaan lahjaks kundille taskuklogun. Se on lieveilmiöistään huolimatta budjausmestana nyt nuorten suosios eikä siel enää tsennata sellast yleistä ammattii ku työmies. Yhdes on aina kivempi juhlii ja muistella menneitä! Käpiksen työvis on ollu tuttu sankarille jo nuoruusaikojen joroista. Suomalaisen sisupussin moukut horjutti pahasti kaverii, joka edusti sillo maailmanhuippuu. N{anu tsuppas edellä portaat ylös 5. Silloin Sergei haki kaapista gamlat sotilassaappaat jaanto ne Manulle lahjaks sanoen: "Nämä ovat arvokkaimmat, mitä minulla on." Manu yritti kohteliaasti vastustella, mut ne stiflat on hänellä n1't skopessa. Himasta puheen ollen Manu muistelee omaa mutsiaan koko sydämensä lämmöllä. Manu kurvas bilikan edessä olevalle kukkulalle skutsin reunaan. Muissa jobeissa Manun rakkaus lajiin kyl jatku. Alppiksen lavalla Manu ja hänen daaminsa finnasivat sen ajan "Tanssii tähtien kanssa" -skaban. Sergei kyryi, kuinka Manu tällaisen kalliin lahjan antaa, niin Manu sano, et se on arvokkain esine, mikä hänellä on messissä. Manu ja urheilu-ura Ilanu kävi elämänsä kovimman knekkausmatsin syksyllä 1950 Messuhallissa, nykyisin se on Kisis. Turun kaupungin vastaanotolla kuuluisuuksien yhteiselle stroolausmestalle luvattiin duunata muistolaatta. Kartsa on ollut rankassa remontissa, mutta pian lafkojen piina sluuttaa ja skurut skujaa taas. Kallion tsyrkan vieressä pari turistii kysy yhdelt bokraajalt, et voitteko neuvoa, missä sijaitsee kirkko kalliossa. Suomi hävis tuplamaaottelun Neuvostoliitolle tyrmäär'ästi 0-16. "Se oli tosi rehti ja kovahermoinen mies." Ennen Saloa Gagarin ilmotti, et hänen pitäis stigata vodaa. Oli galsa talvipäivä. He ovat budjanneet samassa hoitokodissa. Juniorina Manu tsuppas perään, jos brankkarit lähti. Ku gentlemanni kerto matkalla, et hänen mutsinsa systeri on kans nuorena muuttanu Kanadaan, ni käsikynkässä asteleva nainen ilahtuneena huudahti: "Oh my God, Tyyra Saarinen oli monet vuodet Kanadassa minun paras ystäväni!" Mestari Nyrkkeilijdveteraanit ry:n entisenä puheenjohtajana ja entisenä TUL:n nyrkkeilyjaoston puheenjohtajana Manua on miellyttän1't veteraanien tunnuslause "Lujakin iskujenvaihto kehässä, muuttuu ystär-yydeksi elämäs seii Kirkkoherra Yrjö Simoj oki bamlas koskettavasti Herulin kertsillä Manun 75-vnotisjuhlis ystävyydest ja toisten huomioimisest. Mies ihmetteli: "Eikös toi tossa oo Kallion kirkko?" Ku vastaus ei tyydyttäny, ni "Porvoon pojalIi' välähti. Stadin muistomerkeistä Manu pistää ehdottomaks ykköseks Panu Patomäen veistämän Työläisäiti-patsaan. Manu käy Puotilas tsiigamas Kaitsua aina samalla, ku vierailee ystävänsä Paven luona. Matkalla Stadista Turkuun majuri Gagarin sanoi messissä olleelle everstille ottavansa fiudessa 15 minsan torkut. Kylässä oli myös tämän pojanpoika. Työläisäiti on Stadin muistomerkeistä Manulle kaikkein rakkain. Se taito on Manulle luontainen. Porthaninkadulla kahvila Harlekiini on mestariveteraanien tsufemesta. Manu kuului raittiusyhdistys Koiton johtikseen 20 vuotta ja yhtä kauan legendaarisen jortsumestan Yrjönkulman vaksina. Pareja oli i8 ja dumarit, mm.'Blunkka ja 'Samuliinii pyöri niiden seassa lavalla. o TSILARI 15 ron kanssa Konelan saunalla tai t1'öntäny Popedaa Helsingin tavara-asemalla Leonid BreZnevin kanssa. Pari tippu kisasta, jos dumari taputti selkään. Manu suht lyhyt bokrausura ponnahti nousuun TUL:n nuorten mestaruudesta 1948 ja vuoden pääst tuli jo mestaruus ja SM-hopeeta sarjassa 67 kg. Kun Manu äskettäin tuli Sörkästä Britan luokse Myllikkään, metros oli paljo jengii ja oviaukon aiueel moni bamlas kännykkään. Pysäkillä dörtsistä oli vaikee päästä ulos. Se on vaatimattomalla mestalla, mut arvokkaasti esillä Sturenkadun ja Läntisen Brahenkadun kulmassa. Stäränä häiskänä Gorbatsov hokas, et safööri oli heitä vastaan ottamassa. Ku ujo, maailman ihailema kosmonautti funtsi, voisko tää olla sovelias mesta, ni Manu meni ite nä1ttämään stailia. Sovjetin sankari Sergei Stöerbakov kolas Valkoisen talon kahakoissa. Gorba kävi tsiigaamassa 1989 valtiovierailullaan Hagiksessa Leninin huoneistomuseoo. Nykyisin huomio kiinnittyy toisenlaisiin asioihin. Manu hiffaa puheenaiheist tulleensa gamlaks. Manun läheinen elämänkumppani Brita kerto, että hänelle tulee vieläki tippa linssiin, kun hän muistelee sitä puhetta. Mihail Gorbatsov oli viimeisin suurmies, jota Manu kuskas. Hoksnokkanen Manu tarjoitu saattamaan vieraan perille. Manu kysyi kohteliaasti, voinko autaa teitä jotenki. Tosta ei moni stadilainenkaan olis selvinny. Manu knekkas yhteensä seitsemäs maaottelus Suomen landslaagissa. Veren punaama Manu oli yks harvoista, joka seiso pvsfvssä loppuun. E Jarmo Niemenkari. Ykän vinkkelissä Kaitsu Pahlmanin orkka skulas mosia vakkarina. Manu tsiigas klogua ja hiffas tasan 15 minsan kuluttua avaruuslentäjän heräävän. bileet. Vierasperäisesti spiikannu nainen sano tulevansa Kanadasta ja tiedusteli, missä on Kirstinkatu. Valtioiden korkea-an'oiset nokkamiehet olivat "ystär,lysottelua" seuraamassa. Manu vei kaverinsa skruudaamaan Heipan Herkkulounaaseen, jonne gutat safka-aineet tulee Wotkin'.silta. Lahjanantajan mukaan niillä on dallattu Moskovasta Berliiniin. Kirkko kalliossa, sehän voi olla Temppeliaukion kirkko. Nyky ään kysellään, mitäs pillereit sä syöt. biblun luona snögesatees veti henkee vanha nainen
:f, j '1'],.. Sen lisäks siel tsimmaa fisui. ..gtr. Kasin sporaki sinne föraa, eikä Manskult on pitkä matka daliaa. Siel voi tsiigailla palmui, kameliapuita, kaktuksii ja muit eksoottisii blummii ympäri vuoden. t{. Mut ku alkaa tulla syksyn koleet ja varsinki talvella, ni sitä joutuu tsökaan muit mestoi, mis voi funtsii, millast oli ku oli kesis. Kesiksel on pitskul kahvila, mist voi slumppaa tsufee ja jotain muuta snadii. Ia jos skrivaat viel mahdollisimman tarkat tiedot, niinku osotteen, millon on auki, jos netis on lisäinfoo tai jos sul on vaikk fotoi, ni kaikkee ois kliff" saada. Stadi slumppas puutarhan ja yhdistyksen muut byggat vuonna 7907. Sjöstrand tuli Sveduist Härmään. Sen virallinen osote on Hammarskjöldintie 1A. Puutarhas on kans Carl Eneas Sjöstrandin patsas Kultsi bamlaa fektalleen. Aina ei tartte flygaa johonki etelään. Mut jos joku ei tsennaa, mis sellane gartsa on, ni puutarhan hittaa, ku tsöraa Sturarilt päin Hesarii pitkin, Lintsin ohi, ni se on heti Vauhtitien jälkeen. Talvipuutarha on mihin vuoden aikaan tahansa eksoottinen kesäinen keidas keskel Stadii. Tilapäisist jutuist niinku nöyttelyist ei paljo kande skrivaa, paitsi jos tiedot on hyvis ajois. Yks tosi snyggi mesta sellaseen kesän kaipuuseen on Stadin talvipuutarha. Toimita idilcset toimistoon tai söhköpostil Virvelle: voCamiminort tai kerro, ku trefataan. Se siirrettiin puutarhaan turvaan, ku Hesperian puistos jengi ei antanu Kultsin bamlaa rauhassa. 16 wffiffitu&ffiffi @ rti: :i i1J'i: Tölle sivulle voit säkin sendaa idiksii omist lempparimestoistas Stadis, mis muittenki slangilaisten vois olla klif" köydö, mut mitä ne ei oo ehkä ite viel hffinnu. STADIN KtI FHAT MESTAT Talvipuutarha Kesiksel ku on puistot ja skutsit vihreenä, voi dallaa luonnossa ja pitkin Stadiiki rsiigaamas blummii ja kuuntelemas fogeleit. 4*.: q 4 # ffi T' .t, f .r: | ,:... Völil voi tsittaaki.. Puutarha on öpnattu yleisölle vuonna 1893. Kultsin kipsivalun se duunas Roomas jo 1867, mut se valettiin pronssiin vast 1930-luvul. ,.# rata omiin juhliinsa. Sen rakennutti kenraalimaj uri |akob |ulius af Lindfors, joka oli kriguansioidensa lisäks Suomes tärkee liikemies ja kulttuurimesenaatti 1800-luvun lopulla. r:. :.4 :"M,* 4?::""*w*-." E "'--:' .2äW,-*: 2 *,t1 ,a ,: -! 4'i,r, ;.::i2 ;:; 1i ?. Tsekkaa aina seuraav an Tsilarin aineistop äiv ät. Ku Lindfors oli puutarhayhdistyksen bamis, se rakennutti omil fyrkillaan talvipuutarhan ja lahjotti sen yhdistykselle, joka piti skolee alueella. Mestan voi kans vuokTalvipuutarhan edessä on upea ruusutarha. Niinku rakennuttaj an alkuperänen idis oli, ett jengi pääsis ilmatteeks tsiigaan mestaa, ni sinne edelleenkään ei tartte bungaa mitään. Puutarhan läntises siives voi tsittaa ja dokaa vaik borgat, jos on ottanut ite messiin. .'.. Kesäl on puutarhan edes komee ruusutarha, jonka on funtsannu Stadin puutarhuri Svante Olsson vuonna 1924. Byggan on funtsannu arkkitehti Karl Gustaf Nyström
I,tikä r'iei parast ei bungaa rnitään. Bibluis voi kär-dä lr-snaamas musaa tai londaa himaan cd-lei.yi. Ne tarioo mahiksen nettrsurlläiluun r-riilleki, ku ei oo omaa tietsikaa. Stadin, \rantaan ja Espoon biblut tekee kimppaduunii niin, ett voi londaa kniigoi, ler,yi, leffoi mist vaan biblust samal kortil. Klassikkoi niinku gamlat suomalaiset tai Tsapen pätkät, mutt kanss nlyempii. x Teksti ja kuvat: Yirve Obolgogiani ( I'i6.i ts ri I ..Fr : 'a, ', I ,i EI ,iI &:' Lisätiedot: Helsingin kaupungin talvipuutarha Hammarskjöldintie 1A h t tp : // wwr,v. aineistotiedustelut: 3108 533 1 *** . Voit suunnitella ja toteuttaa matka-aikataulusi juuri siten, kuin itse haluat. N{onet biblut järkkää erilaist proggista. Ne on kätevii vaik bilikas, ku tsöraa johonki landelle. Bibluist saa nykyään paljon muutaki ku vaan kniigoi. Sielt saa kniigoi aiheest ku aiheest. Yf st {i lr,ft srcs f *ns* fevvive v #rv'{sfefns f{ s rgs#tk#ifs,å*wf*fl*" å, J Mukanasi on aina "viiden tähden hotelli", viihtyisän rauhallinen ravintola ja kesämökki kaikilla mukavuuksilla. Ei tiettrniit kaikkii b-luokan pätkii tai i'iimisii supersuosikkei, mitkä p),örii leffois, mutt tsiigattar-ii laatuleffoi kuitenki. Modernii on seki, ettei tartte ees dallaa bibluun tsökaan, mitä kniigoi missäki olis. Hemmottele itseäsi, perhettäsi tai ystäviäsi ylellisellä lomamatkalla, Sinä olet sen ansainnut, TILAUKSET J a YHTEYDENOTOT: 050 344 8108 olli b ulltou rs@o ll i b u I l.fi vww.ollibull.fi 050 364 9690 Tölikan biblu.. Kaikki tiedot hittaa netistä, biblujen omilt sivuilt. Niille, ku ei enää nää ihan kunnol, on omii selkokirjoi, mis on bulirnmat tekstit. Tietty saa sinne bibluunki dallaa, on siel viel joku duunis neuvomas. hel. Eikä tartte ees ite tsöraa paikast toiseen, vaan kaiken voi tilaa omaan bibluun. Tai ios or-r lähös johonkin ulkorraille, ni biblust voi käydä tsökaamas kniigoi, mist saa hn'ii r-inkkei ja idiksii. Ja niin pysfy biblutki modernis ajas messis, ett niis on kans tietsikat ja nettiyhteydet. |a kniigoiki voi londaa kar-rs äänikirjoina. Y$ilLeffi$ 17 Stadin biblut Ne ku diggaa pluggaa, tsennaa, ett Stadin biblut on huippumestoi. Jos kesiksel tekee mieli vaikJi partsil pluggaa iotair-r dekliarii, ni ei tartte arna slumppaa omaks, ku biblust r-oi kär'dä londaamas. Matkailuautolla liikkuessasi näet ja koet paljon enemmän. \'aikk lainaukset ja palautukset nykyään hoidetaanki jo automaateil. Niis voi olla nävttelyit, satutuntei skideille, lukupiirei ja luentoja eri aiheist. Leffavalikoimis lört1r'vhs-videot ja dvdt. Eikä sekään bungaa paljo r'iiskyt senttii on tilausmaksu. fi / wp s/ po r ta I / Rakennu svi rasto > viheralueet > talvipuutarha puh.3103 9985 Avoinna: ti 09.0015.00 ke-pe 12.00-15.00 la-su 12.0016.00 Pääkaupunkiseudun kirj astot: www.helmet.fi Pääkirjasto Pasilassa sis.käynti Kellosilta 9 Avoinna: ma-to 10-20 pe 10-18,la 10-16 puh. Ja biblui on ioka puolel Stadii, melkein nelht, ett ei o yleensä pitkä matka dallaa lähimpään
Talon edessä on bussipysäkki ja parin sadan metrin pöässä linja-auto asema, josta dösät sleppaa Tallinnaan. .a,IÅ!&L-r, --gåffi:=" hä $E Stadin Slangin jäsen jo jo kolmannessa polvessa Stadin kundi Lindströmin Markku liikkui jo vuonna 1992 Virossa ja tyköstyi Haapsalu nimiseen pikkukaupunkiin. Oisko sittenkin kateus pitänyt lahden tällä puolen. Ios jotain haluaisi luonnehtia lottovoitoksi, niin tässä olisi siihen aineksia. Mlyyään jokunen vuosi sitten yrityksensä, Markun Neon Oy:n ja ansaittuaan näin enemmän aikaa itselleen, on hän muusansa Ullan kanssa viettänrt laatuaikaa Haapsalun asunnossaan. Ios omaisin kadehtimisen kyvyn, niin tässä sitä vois nyt kieriskellö itsesäälin ja kateuden vihreässä vellissä. Haapsalu sijaitsee Läänemaan kunnassa n. l{eljö asuinhuoneistoa käsittävä talo aivan kaupungin keskustassa, erään päökadun, Iaaman varrella, muutaman askeleen pöässä kaupoista ja muista palveluista. Markku on arr.'ostettu valomainosammattilainen ja kolmannessa poh'essa yrittäjä. Ahkeran rempan jäljiltä asumisen taso on melkeen snygimpi kuin Markun himassa, Stadissa. Löhes parisataa nelkkua käsittävässä kömpässä on huoneita viidessä tasossa, alakerran bastusta ylimmön kerroksen kattofönarilla varustettuun vierashuoneeseen. Markku onnistui hankkimaan sieltä itselleen kerrostalokömpän, jossa budjasi loma-aikoinaan muutaman vuoden. 100 kilsaa Tallinnasta etelöän ja länsirannikolle. \riimeisin kimppaduuni, tosin talkoopohjalta, on Slangrn b1'roon fönarissa fl11'saava Stadin Slangin valomainos. ..,#..,. Kadun toisella puolella kaupat ja tori joka on auki kuutenn pöivänö viikossa. Jo kotvan aikaa on Markku ylllttän1t meikäkundia lahtemään messiin Haapsaluun, mutta vasta n1.t se natsas. Kauan ei kerrostaloasuminen kuitenkaan tyydyttänyt Stadissa, omakotitalossa budjaavaa, kun eteen osui varsinainen namupala. 18 wffi$tu&ffiffi ffi ffi%mtuW :' r ä*a .,. Näistä viitekehyksistä syntyi sitten ajatus lähteä Markun. ffi rffit TI IT äFF -'i {ry o Markku on ainoa inttikaverini, tonka kanssa on kehittvnrt kestävä ystär,1ys ja onpa väliliä duunattu kimpassa duuniproggiksiakin. *& l,{ öky m ri P i i sp anli nn an t o r ni st a. Oma piha kiertöä autotallin ohi talon itäpäädyn, lasitetun kuistin ympäri talon taakse. KattoKassisen kotikau pu n ki ff jfri ffi Jtff låff iE: :lti &F H* ,i:.!:; 'Li: ": 4, i. Neljönnessä kerroksessa on isäntöväen makkarin lisäksi vierashuone, josta ovi avautuu "ranskalaiselle" pikku partsille
Sen jälkeen henki kyllä kulki. Tutustumisen arvoinen mesta. Eräs mielenkiintoinen kohde on ehdottomasti Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajana tunnetuksi tulleen Ilon Wiklandin museo. Ainoastaan kaks-kolme metriä s1vä! Yhteysbotskien s1wäys on tosi snadi ja vaikka botskien reitit on ruopattu, joutuu lautta sleppaamaan muutaman solmun nopeudella, sillä pohja on enimmäkseen hienoa hiekkaa ja stydimmät potkurivirrat voi nopeasti täyttää ruopattua väylää. + YSHfu&ffiffi 19 kärrpilie "Sööderi-Härmään 1 Sunnuirtair-ra heinäkuun kuudentena sleppasirnme Viikkarin XPRS-botskiin. Ilon Viklandin lap suuden maisemissa. Matka on parikymmentä kilsaa, mutta kestää melkein pari tuntia. Pari camping aluettakin löytn', Caravan Camping Pikseke sisämaassa ja Paralepa Camping merenrannassa. Hiidenmaa on "tuppukylämäisrydessään" ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde. Slumppasimme jätskit ja tsittailimme tienvarren tavernan terassilla kesäauringon lämmössä. Lotta pohdiskeli ääneen siinä ajellessamme kohti Tallinnaa: "Kyllä meidän varmaan täyt1ry mennä sinne Markulle kylään joku päivä!" ffi Teksti: OlliBull Kuvat: Mirkku ja OlliB Anikarien j engi hautausmaan edustalla.. Ilon muutti jo nuorena Ruotsiin, jossa tutustui Astrid Lindgreniin. Saaren etelä rannikolla on pieni Kassarin Saari jonne kannatti tehdä pikku rundi. Perjantail.önä jenkkiraudat rundailivat ympäri kaupunkia, toitottivat torvia ja polttivat kumia. Haapsalussa on tarjolla koko joukko erilaisia hoitoja ja hoidoistaan kuuluisia kylpylöitä, kuten Kylpylähotelli Fra Mare joka sijaitsee Haapsalun upealla hiekkaisella uimarannalla. Yhden päivän käytimme sleppaamalla Hiidenmaan ympäri. Itsekin istuskelin puoli tuntia suolahoitohuoneeisa kuuntelemassa rauhallista musaa. Haapsalusta länteen ajettaessa, alle kymmenen kilsan päässä sijaitsee Rohuki.ila, josta on lauttayhteys Hiidenmaalle. Näköala palkitsi kyllä kapeita ja jyrkkiä portaita könyämisen vaivat. \'iron kuuluisin kummitus, \ alkea Neito. Haapsalun neurologinen kuntoutuskeskus on vastapäätä Kylpylähotelli Lainetta, jossa meidän jengi kävi kokeilemassa hoitoja. Suosittelen. Ilon Wikland kä)tti paljolti kuvituksissaan muistojaan Haapsalun puutalokortteleista ja onpa Piispanlinnakin niistä tunnistettavissa. Lauantaina Piispanlinnan sisäpihalla oli rokkikonsertti ja sunnuntaina tapahtuman päätti jenkkirautojen paraatiajo. Saaressa on vierasvenesatama skiglaajille. Paljon olis tarinoitavaa tästä kliffasta kesäviikosta ja Haapsalusta, mutta lopuksi, näin julkisesti, bulit tänksit Markulle kaikesta kokemastamme. Linnan valleilla voivat lasten vanhemmat tsittaa piknikillä suurten tammien varjossa nurtsilla ja samalla pitää siimällä pikku kullanmurujaan. Saarella on useita majakkarakennuksia, jotka on museoitu. \bin vilpittömästi sanoa, että tr-kästyin minäkin tähän pikkukaupunkiin. Piispanlinnan ympärillä järjestettiin lomaviikkomme viikonloppuna American Beauty Car Show, joka oli keränn1t ympäri Balttiaa ja Pohjoismaita satoja "j enkkirautoji' kaupunkiin. Lotan lempinimi "pikkupaksukainen" (kaikella rakkaudella), johtuu siitä, kun hän nr.t sattuu olemaan viisvuotiaaksi aika bulin kokoinen ja snadisti hylkeenmuotoinen pikku gimuli. Kaupungissa on kolme hotellia ja paljon muita majoituspalveluja. Tavernan yhteydessä on pieni campingalue, joka vaikutti tosi siistiltä. Hiidenmaalla on tosin bulimpikin leirintäalue, saaren pohjoispuolella, mikäli liikkuu matkailuautollatai vaunulla, tai vaikka lillarilla. Pn'sin Markun messiin, vaikka hän oli tarjonnut vierailuviikkoa meille ihan omalla jengillä. Wikland on lahjoittanut "Ilonin Ihmeiden Maa -galleriaan" 800 originaalipiirrostaan. Me tsittailimme Markun kämpän rappusilla ja katselimme kun muskelibilikat poltti kumia. Omalla tavallaan ihan hauska häppis. Koko Haapsalu oli varmaan kerääntyn1.t ajoreitille. Hän kuvitti neljän vuosikymmenen aikana useita Lindgrenin kirjoja, joista tunnetuimpia ovat Ronja Ryövärintytär, Veljeni Leijonamieli, Katto-Kassinen ja Melukylän lapset. Linnan muurien sisälle, vanhaan vallihautaan on rakennettu viehättävä lasten leikkipuisto, joka henkii keskiaikaa leikkilinnoituksineen, keinuineen ja laivoineen. E1ämänmeno on tosi iisiä, alkuasukkaat r-stär'ällisiä, kaupunki on tulvillaan viehättäviä, vanhoja pitsikoristeellisia puutaloja, joita kaiken aikaa peruskorjataan. Kiipesimme erääseen majakkaan ihan Saaren länsirannalla. Meillä oli lengiä bilikan täydeltä, kun otrmme messiin vaimoni Mirkun iisäksi, t1.ttäreni Satun ja "pikkupaksukaisen 1 tyttärentrltäreni Lotan -viis vee. Tuntuu aika uskomattomalta että Haapsalun lahti on niin matala. Erityismaininta tuli pikkupaksukaiselta, josta tuli Maken h1vä frendi jo heti menomatkalla. Markku toimi pari päir'ää oppaanamme ja opetti meidät "talon tavoille'l \'ietett\.ämme laatuaikaa kimpassa, sleppasimme Mirkun kanssa tiistaina Markun Tallinnan botskiin ja jäimme viikoksi Haapsaluun ihan omillemme. Haapsalussa on Matsalun kansallispuistoalue, joka on Euroopan bulein ja runsain muuttolintujen pesimisja ler.ähdysmesta. Nähtävillä on historiallisia kohteita, kuten 1200-lur.ulla rakennettu Vanha Piispanlinna, jonka kappelin ikkunaan ilmestyy aina iltaisin elokuussa, täydenkuun aikaan. Hintataso kaikkiaan on vielä ihan edullista
Niitä ei otettu vastaan yksinomaan hurraa-huudoin. N1.t linja kulkee Kolmikulma -puistosta *), joka sijaitsee Erottajan-, Uudenmaanja Yrjönkartsojen rajaamalta alueelta Fredikan statsalle Itä-Pasilaan. Aleksis Kiven kartsalta vendattiin Traverssikuj alle. Hän sendas jutun täydennykseksi faijansa, Antti Miikkulaisen, nappaaman foton Honkasesta. Kiiffaa, että Terttu anto foton Tsilarin käytettäväks, jolloin nekin leesaajat, jotka eivät olIeet koskaan nähneet häntä, saavat nyt faktatietoa. Traverssikujalla sai lepuuttaa öögia VR:n entisen Pasilan konepajan snygissä tehdasarkkitehtuurissa. Bulein muutos oli busalinia 17 sl11'taaminen kokonaan. *) Puiston virallinen nimi, eikä mikään Dianapuisto. E Arska Soisalo Onkohan Honkasen lodjussa jötskiä. t. Reitti kulki Kolmikulmasta alas Mantskulle ja siitä Kaivokartsalle, sitten Hagiksesta Porthaninja Kaarlenkartsojen kautta Hesarille, josta vendattiin Flemarille ja siitä Aleksis Kiven kartsalle. Itse osuin aamulenkilläni Kolmikulmaan sopivasti ennen kahdeksaa ja pääsin messiin. Linjan numeroksi oli kaivettu "naftaliinista" nro 9, joka aikoinaan skujas Diakonissalaitokselta Havis Amandalle. Näille dilkattiin paikalla vapareita, joten sai ookaa sporassa laillisesti pommilla. Reissu taittu kliffasti "pirunkeuhkoj en' vauhdittamalla musalla. Tästä reitti jatkuu monen mutkan kautta Fredikan assalle ja siitä takas Kolmikulmaan samaa reittiä. Tämän reitin öpnaaminen toi buleja muutoksia Eteläisten kaupunginosien busareitteihin. Päättäreillä bjuudattiin folkalle borkkaa ja bulkkia ja himaan sai föraa vielä snygin suulisblumsterin (anteeksi, keksimäni slangisana). Patsaskin on nimeltään Tellervo Tapion t1'tär. 20 TSIL&mil o Pariinkymmeneen vuoteen öpnattiin Stadissa nyya sporalinja sunnuntai-aamuna 10.8.2008. Foto on otettu Yappuna 1947 Stokkan edessä Mantskulla. A Arska Soisalo ' .,a 4: i; I Eä +t Vielä snadisti Honkasesta r Terttu Miikkulainen oli blugannu Tsilarissa 212008 olleen s.nadin jutun menneiden vuosikymmenien "legendaarisesta" tsuppari ja jätskikauppias Aarne Honkasesta. Ekat hugit lähti Fredikasta 7:4I ja Kolmikulmasta klo 8:07
å TSItAR[ 21 l) Helsingin ensimmäinen rautatieasema valmistui A) 1860 B) 1861 c) LB62 2) Suunnitteliko sen arkkitehti A) Ernst Bernhard Lohrman B) Carl Ludvig Engel C) Carl Albert Edelfelt 3) Onko arkkitehti Lars Sonck suunnitellut Helsinkiin A) kolme kirkkoa B) kaksi kirkkoa C) yhden kirkon 4) Rakennustaiteen museo sijaitsee Kasarmikatu 24:ssä. STADI FRÖOGIKSET Tänä vuonna Whreä Ofrsa palaa juurilleen LirmrarJn:rtaa/Jc, Stadin Slangin jäseniä Vihreä Oksanja muihinkin järjkkäyshommiin ! Tule messiin byggaamaan yhdistyksen snygei tapahtumii! Skulaa llmarille byroon numeroon 774 1041, tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 T U LE,1'ESS',fl TOIM I M AAN ! €llärtti mr # aJÄREsrÄr: ffigkT ffift**i'6h''s"Y WåE' 1. Sen voitti A) Ville Vallgren B) Walter Runeberg C) Johannes Takanen 10) Helsingin ensimmäisen historian kirjoittaja oli A) Henrik Forsius B) Eirik Hornborg C) Eino E. Suolahti Vastaukset sivu 46. Toimiko samassa rakennuksessa aikaisemmin A) Yliopiston Voimistelulaitos B) Opettaj akorkeakoulu C) Läroverket for gossar och flickor 5) Vapaamuurareiden Suomen Suur-loosi ja temppeli sijaitsevat A) Kasarmikatu 16 B) Uudenmaankatu 40 C) Punavuorenkatu 2 6) Valmistuiko Olympiaterminaali A) 1e40 ' B) re49 c) tes2 7) Onko Senaatintori pinta-alaltaan A) 1,64 ha B) 1,84 ha c) 2,o4ha B) Kolmensepän aukiolla olevan "Kolme seppäd' -patsaan tekijä Felix Nylund käytti maileinaan A) Helsingin Atleettiklubin B) Helsingin |yryn C) Helsingin nyrkkeilijöiden voimailijoita 9) Aleksanteri II:n muistomerkistä järjestettiin kilpailu 1884. lirrncnntö[i LrNNnrumÄrru å.'' * "' i...:,"""åi...:;"1 HOKOTLANTO Etsimme aktiivisia $wkm kwmdffiffiffim fuffifumffiffiffi.
Pääosia esittävät: Kaisu Leppänen (Emmi H)'tönen), Eino Kaipainen (Erkki Hytönen, Emmin veli) ja Joel Rinne (lehtori Aarre Einola). Alemmassa kuvassa on rakennuksesta tulossa ihmisiä, keskellä Ioel Rinne. Kytymys elokuvassa "Synnitön lankeemus" ollut pieni asemarakennus Helsingin läheisyydessä tunnistettiin ja se oli Käpylän asema. Näistä kahdesta kuvasta toivotaan lukijoiden vihj eitä kuvauspaikasta. Vastauksia kuvista tai muuta elokuviin liittlvää tietoa voi lähettää myös Tsilarin toimituksen s-postiin tsilari @stadi nslangi.fi . Oven päällä on talon numero yhdeksän (9). Elokuva kertoo työläisperheen ty-ttärestä, joka rakastuu arvostettuun poikakoulun opettajaan. Ylemmässä kuvassa rakennuksen edessä seisoo mies (Eino Kaipainen) ja ovesta on tulossa nainen (Kaisu Leppänen). Nyt kysytty elokuva on Suomen Filmiteollisuuden (SF) ja Jorma Nortimon ohjaama "Slyllisiäkol Se on filmattu vuonna 1938. Rakennus voi olla koulu, virasto tms. Elokuvan "Valkoiset ruusut" koulukuva jäi vielä tunnistamatta. T$XtAmil \hnhat koti maiset el okuvat o Tsilari kääntyy taas lukijoidensa puoleen vanhan kotimaisen elokuvan helsinkiläisten kuvauspaikkojen tunnistamisessa. Vastaukset voi ilmoittaa |uha Seitajärvelle p.09-6154 0217 tai040-7253564, s-posti on i uha.seitai arvi@kava.fi . I Arska Soisalo Eino Kaipainen ja Kaisu Leppänen. Rakennuksen kuva.. fi /esittelv/perinne/. Siellä voi myös ilmoittaa tunnistamansa kohteet eteenpäin. Sitä ennen kuitenkin |uha Seitajärvi KAVA:sta kiittää aikaisemmin Tsilari 212008 kysymyksiin tulleista vastauksista. Muiden vanhojen kotimaisten elokuvien tunnistamiskohteita voi käydä katsomassa internetissä www.kava
Fj alle mi elip uuh a s s a an.. wffiffitu&ffiffi 23 20.7.2008 Susia vai lehmiö, Ruoka maittaa. Kaunista kesää. Pianisti viihdyttöä
9,4 18.-21 " . ,*.$ f lviys/r,ir it'rros Ytir * liiiÅr,liri iirttellin le nrssiltn. € F.R !j : j ;!. * \'c r tt ttt tt nr r r u ok t i I Lr t.. d-5-.*l*: .:._ '__ "tf =€ *€ i sF =wä -: sF -,-:i$ ; å.ti€ä*
, :rå,,;.:,+ ffi #t +i 5.2009 rhttssa kaupungisstt. 6 Tnrkkanntp uj i e rt p rtt srts. 9 Ruptttteluo knhy in odotettoessa. { Tritäkin käytiirt tsi ikaam ass tt.. 25 4 'iiiii'l :;4i .-,.: t* ' t,-i E., -1. .r: .a ' r?,'i' , 4,1 ^i,t"'ff ti jl ir, , .
Löhtöä odotellessa. Porvoon jokisuu. Porvoon vanha silta. L ött ähattu läh dö s s ä St adiin.. Stadi mereltä. P orv o on mukulakiv ikatu. 26 wsffitu&ffiffi 2.9.2009 Kuvat: Matti Karkman Hevoskyyti Porvoossa
Kaikki sopeutumattomat ovat aina hurmahenkiä, todellisia kylähulluja, jotka vievät maailmaa kuitenkin eteenI Vesta Pulkkanen "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. aikaisemmin. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. chef-wotkins.com TEHTAANMYYMALA Lihatukku Veijo Votkin Oy Vanha Talvitie B Puh. Aamulla oli jo alkanut sataa eikä sade hellittän1t koko päivänä. Myöhemmin ilmestyneessä Martti |ukolan toimittamassa Suuressa Olympiakirjassa sanottiin, että hän oli "tärähtän1't hurmahen ki'i Niin kai sodastahan oli kulunut jo seitsemän vuotta, joten uusi voitiinkin pian aloittaa. Sitten yht'äkkiä radalla juoksi upeasti askeltava valkopukuinen nainen. Kuuluin Elannon Iskuun, joka aikaisemmin oli ollut vain pelkkä Isku. MYYNTIPISTE Sokos Helsinki Postikatu 2 Puh.010766 1047 tehtaa n myymala@chef-wotki ns. Tapahtuma oli Bolliksella. Mutta me veimme ohjelman läpi kaikesta huolimatta. Olimme tietysti paljain jaloin, ettei jumppatossut kastuneet, ja vesi pursui varpaiden välistä. Silloinkin satoi avajaispäivänä. Luulin todella, että se kuului ohjeimaan, koska nainen juoksi niin upeasti. niin se muistaakseni oli. Miten oli yleisön laita, en muista, kaipa he melkoisesti kastuivat. Tasan Stadin parhait. com www. Eräs muisto o Olivuosi 1950,Helsingin perustamisvuosi 400 v. Heinäkuun 20. grrlworog*p2,g.g Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. (09) 77433477 Ma-pe klo 7-15, la 9-15 Toinen muisto o Oli vuosi 1952 eholympiavuosi. Eri voimisteluseurat olivat harjoitelleet yhteisen voimisteluohjelman, joka piti esitettämän juuri sinä päivänä. Hän pääsi häiritsemättä vastakkaisella puolellani olevalle puhujakorokkeelle ja sai sanotuksi englanniksi ladiesand genthmen kunnes Aarne Leskinen kiskaisi hänet tylysti alas. ri6 i;"-;l.i;;r TSiltÄml 27 Piirros: Eki Mattsson Stadilaisen et se dallaa tsennaa siitä ku tiikeri. E Vesta Pulkkanen Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskuiubinoit, tekumekuslarbaa, ryynanl... paln.. oli sinäkin vuonna perustamispäivä. Myöhemmin kävi ilmi, että hän oli saksalainen ylioppilas Barbara Rotbarth-Pleyer, joka halusi julistaa rauhansanomaa. 12.6. Kaikki sujui aiv4n erinomaisesti kun Paavo Nurmi tuli portista ja s1.t1tti tulen. Mutta niin me vain vedimme ohjelman lävitse
Melkein tekisi mieli sanoa, että miksei pistetty koko hommaa sileeks, ettei tarttis aina spiidaa salaa, kun menee ohi. No joo, taitaa jä dä kattelemiseksi, ajattelin. Tein työtä käskettyä ja annoin tulla nostalgiaa oikein sydämen täydelta! Minun juurenihan ovat s1wällä Fredikan kaltseissa, sillä asuin ensimmäiset 22,5 vuottani Pasilassa ja sinne tietenkin sydämeni jäi! Mai-Lis ja Lasse Könönen tekivät sitten valloittavan esityksen CD:lle tästä Syky Pasilassa -tangosta. Pasilan purkaminen oli yksi monista osoituksista suomalaisten siis meidän! ajattelemattomuudesta, perinteiden tärväämisestä ja ennen kaikkea työläiskaupunginosan harmonisen kokonaisuuden tuhoamisesta! Vastaavaa ei löydä kuin ehkä niin mistä. Muistin, että Könöset olivat tehneet yhteistyötä Anteron kanssa aiemminkin, joten tukka putkella sinne! Väliajalla rohkaisin mieleni ja nykäisin MaiLis Könöstä hihasta j a kerroin, että tässä olis hyvä Anteron tango, Syksy Pasilassa, johon tarvittais haikeat Pasila-aiheiset sanat ... sanat: Mai-Lis Könönen sdvel: Antero Pyyhtiä TEL: +358-{0)9-77 40 55A FAX: +358-(0)9-77 40 5s11 KYLAS/I'RENKATIJ 25 C OO58A HELSINKI, F I N LAN D vAT NO. Mutta, mutta, yllättäen sainkin puhelinsoiton: "Tää11ä Mai-Lis Könönen, siitä tangosta ja Pasilasta..l'Hän kertoi, että ei tiennlt Pasilasta muuta kuin nimen ja hän pyysi minua kertomaan Pasilan elämästä. Se lapsen sydämen vei, ei toista vertaistaan ei! On aarteena vaan tää kaipuu aina puu-Pasilaan! On seutu surullinen, Betoni harmaa turmeli sen. Soi haitarikin illoin peittäin epökohdat köyhyyden. Niin viihtyisäks tunsin sen, tuon paikan sielukkaan kotoisen; niin lempeästi kutsui valot p ikkurui st en r uutuj en. Se toiminnot luistaen, tarj osi kaiken tarp eellis en. Viereisellä sivulla on Antero Pyyhtiän sävellys Sylcsy Pasilassa, jonka on sanoittanut Mai-Lis Könönen (Unto Monosen Lapin tangon sanoittaja.) Kävi näin: Olin skrivannut Anteron tangon siihen kondikseen, että hirvasin ppaää sanoituksen siihen. Lahdessa oli Unto Monosen muistokonsertti nelisen vuotta sitten ja huomasin, että siellä esiint1y myös Mai-Lis Könönen miehensä Lasse Könösen yhtyeen laulusolistina. On kaipuuni vaan, näin paikkaan elämöäkin suuremp aan. Korjatut talot on kyllä moglattu ja laitettu kondikseen, mutta niiden elämä ja sielu on kadoksissa. Ainutlaatuinen historiallinen alue tuhottiin! Toivottavasti tulevat sukupolvet eivät ole yhtä dorgia kuin me! Pasilassa oli sellainen paikka kuin Mansikkamäki, ja siella budjasivat myös Pyyhtiät. 28 T$ILAMI svKsy 1ä5lLAs5A r Kaikki Stadin kundit ja gimmat muistavat tietenkin Puu-Pasilan. Musiikki oli heille kuin 'tukuvikdl ja pojista, Anterosta sekä Veijosta tuli muusikoita, taiteilijoita. Näin syksystäkin lämp öis emmän s azn, kun vanhaa muistan vaan. Fredikahan purettiin 70-luvulla eikä kukaan vastuussa oleva ole saanut edes ympäristörikosrangaistusta, vaikka sy)'tä olis!... tai jotain sinne päin sain mumistua. I,{iin hengitti luonto sen, my ös elämäämme y mmärtäen, ja siellä sykki sydän lämmin tunnelmaa sen ihmisten. Mä kätkin tuon idyllin, sydämeeni piilotin. Ja mikä parasta, molemmat jatkavat työtään täysillä! Veijon tapaa varmimmin kesäisin Kauppatorilla skulaamassa hanuria. Mielestäni Mai-Lis on tavoittanut Pasilan tunnelman y.timen täydellisesti ihan kuin hän olisi itsekin pasilalainen! Sanoitus on kaihoisa mutta myös raakaa todellisuutta: ... Veijo keskittyi kurttuun ja Antero kehitti lahjojaan monitoimitaiteilijana; säveltäjänä, maalarina, koristepuuseppänä yms. Fl A951 693s Ytunnus 0951693-5 TRAfVSPORT OY. Mai-Lis otti kohteliaasti nuotit mukaansa ja lupasi katsoa... Muutama puutalo jätettiin kuikuilemaan sinne kaltseille ikään kuin orvoiksi piruiksi helvetissä. "betoni harmaa turmeli seni Tarina laulussa on surumielinen, mutta niinhän se pitää suomalaisessa tangossa ollakin! Sanoisin, etta Syksy Pasilassa on kulttuuriteko ! Kiitos Mai-Lis Könönen ja Antero Pyf'htiäl X Tappu Syksy Pasilsssn Syksy saa Pasilaan, pois kuolee kaikki kukkaset maan; taas sydämeni varkain hiipii paikkaan tuttuun muistoj en s eikkailemaan
ar;ll e"sr 3.Ssn Copyneht A$ifutfifitntti*€nettifi g s. fflr Ern BT Em syk -sys siel lä Nätut ja $asil, kun vam-lra* muis*H* yaim. r #i -kiä liim-Foi -ssm*miin syk -ki sy -diin ltoi-mi* It.sr rS-*-r rg*r E* D.s. Em Arn Å*o s. e * pä -kohdat köy &yy * den. -._-J 2.Niia l.$yk sy s€tå viih tyi -sriks toi min-not g. Am Må kät-kin sy dä -men vei, tnon i dyl-tis; ei tcis ta $y dii-m€ * g7 Em P7 G kai puu ai na uPuE paik kaan elä märi kin Årrr be -to -ni hår rnaa tur me * Ii myös s lå ffaäm rne yffi miir -tii B7 Em riiå näin On aar-te -na On kai puu * ni ver -teis ni pii &r Äm * nen, $en, On seu-tu suNiin hen git ti g7 taan ei! lo tin. a* g7 Em Am EmB. g7 vaån YAAn Pasi -laån" suu-rem-pa*n. Pa-si tun -sin luis ta -sy-dti -fte-Iu yar-kail hii-pii paik-kaann*-fuunmuis*to jen seift-kai-lelm *pe ssti kut* sui ralot hai -u ri-kin il loin peit-ain I z.:. F* F*. +*+{ii="tiill TSILARI 29 dalce .f$"J ga"ri{nssa tanga sawt€ys"frnterc tryyfrila s*nsrtw lvtsi,/;is ltprd..rnst laan, pois kua -lm kaik ki k$k ka -set rmrtrn, rass ssno tuon pai -kan sie Iuk -knerr ko -toi sen, niin en tar jo si kai ken rar peel Ii senl soi I t' Ao, B?r-r---r.-. nd-li luon t* $eft. Em pik ku-ruis+en tuu-tu jen. fi:n nel-rnås sen ih -rnis tea. r{--r rfr E*
Nyt on naamarit vaihtuneet, mutta odotus on sama! Pursaa pitkin on käppäilly Nubiksen jätkät ja monet spurgut plokkaillu spaddun jämiä sen asfaltilta, se nöki myös Virran Olkun iskevän legendaa levylafkansa edessä ja totta helvetissä polariksen dörtsillä ståndas Topi! Aatos ei sillä kertoa pätiss1't Tehtiksen kludjuun sisään, kun petta .itt juippi Jlaidos sicltd litrtrtottst'r ]Ierkknrille, ja kun niiden faija k1'st', et' rrtiks ltirt'it ott ttttt ttokttsii, ne -flöittas brassanneensa, ntut ttelttirt onkirt broidiksia! Tel akk ak a dun s t ågeki sko ill a kulke e Röb an "i o H e r t t e s a a r e n v e t äm ät ö n ra.ja. 30 wffiffitu&ffiffi & ) lffi, /*rro ö:, \* SuV"yrtJrL*unu*), ett' j otain tap ahtuis!... Sadat Wärtsilän duunarit ylitti sen dtLLutirt .ia lintan väliilä, rnutta nopeimmin sen ylitti Åke, ioka.luoksi ltorteen slttrkkeja Fårdin kärjestö! Kun Kaiv arinJ ore oli ensimmäisellä iltalomallaan ruo diksesta, p ääsi kundit Sepänkadulla sulkeisiin ja poistumaan taakse, hitaimntnt joutuivat lapioimaan hiiliä Vuorimiehenkadulle, jossa loren nttttsi .io faija oli tsilareina! Myöhemmin lore sai omat ojennukset, kun sen vanhin skloddi pääsi lomalle Sörkasta! Kusse, Palis, Bata, Brilly ja Pena ståndts Tehtiksen kiskalla ja yenttas,
i& wffiffitu&ffiffi 31 "Puniksessa" kuria pitittöt yllä Pesola ja Nikula, eikä kellään ollu kanttia kertoa himassa jos oli saanut laakin palkeisiin. Fudasivat Polariksesta ulos ja nyt toi Jlindakin meni skeidaks... Pääsisköhän sitä edes bastuun sisäön?" "Toi Agricolan kirkon nuppi spöijaa viiden pallin blåsiksessa 92 senttii" sano Rauski Lissulle, kun ne nojaili Sepparin ohi, mut Lissu sano, et sä oot varsinainen aivo, eikä se sitä uskonu!. Se oli myös monelle elämänsä ensimmäinen "talo" ja niiden kohdalla jotka duunas vanhempana bregiksiö sattui myös muurilla t,arustettuja taloja! Moni kundi ja gimma veti ekat brenkut huiviinsa lohiksessa sillä aikaa kun toiset skrinnas russareissa tai skulas båltsin kanssa ja jos synty skragis soli rediä eikä kukaan antanut kenkaa! "1,{e meinna purkaa ton vanhan puutönön tossa kulman takana missö mä budjaan..
Siihen aikaanhan ei blisattu kaljaa urheilumestoissa niin kuin nr'kyään, vaan nestetasapainosta oli huolehdittava omilla poviflindoilla. Ei silti, että oltaisiin hirveessä jurrissa oltu, silleen snadisti vaan, että kliI1alta tuntui. Siinä meillä kundeilla oli tärkeät roolit. Muistan ,vhdenkin kerran kun kuljettiin Manskua stadiin päin. 32 äS$LAffifi ,& Tehtiin kaikenlaista r Sodan jälkeen asui Porviksen loppupäässä melkoinen kundijengi, jossa aina sattui ja tapahtui. Pikkugimmojen kanssa ei leikitty kuin hautajaisia. Poliisia ei siihen aikaan pahemmin ihailtu. Eikä me koskaan valitettu ettei nuorisolle annettu onria mestoja. Isompina kundeina me raivattiin ja tasoitettiin porukalla bertsulle snadi kentsu, jota sanottiin jumppikseksi. Siihen aikaan ei naispapeista varmaan osattu uneksiakaan. HU:n matseissa kär'misestä tuli jonkinlainen kulman kundien kansalaisveli-ollisuus ja meitä kehuttiinkin stadin korisjengien kovimmaksi huutosakiksi. Kyllähän joku parempi teki kieppejä ja muita temppuja, mutta se kova juttu josta pinnoja jaettiin oli kyllä leuanveto. Parhaimmat kundit pelasivat myöhemmin korista tullilaisessa jengissä HU-41, joka yleensä roikJiui sen aikaisen mestaruussarjan puolir'älissä, usein siinä paremmassa puoliskossa. Griinattiin ja tehtiin sellaista snadia viatonta jykeä. Kun pappi oli sanonut; "maasta olet sinä tullut ja maaksi olet jälleen tuleva" me kundit aina häippästiin ja gimmat jäivät laulamaan virsiä, spiidaamaan ja koristamaan hautaa horsmilla ja muilla yrteillä. Aluksi starbu nosti Eedenborsaansa r.htä kohteliaasti kuin mekin, mutta siinä puolykeä. Sitten tarvittiin vielä haudankaivaja, ruumisvaunun kuski ja pappi ja nehän oli kaikki miehiä. Sen huomasi siitä, että rofeksi pääsi ja poldeksi joutui. |ossakin vaiheessa alettiin rekin yli skulata lentistä ja kun suurin osa kundeista siirtyi koripalloon, tehtiin jumppikselle koristeline. Ensinäkin me hommattiin vainajat skotaamalla ripeillä fogeleita. Yleensä gimmat leikkivät kotia ja olisivat mielellään ottanut kundeja isäksi, mutta sellaiseen ei yksikään kundi alentunut. Porviksen eteläpuolella ei siihen aikaan vielä oliut taloja vaan puinen aita ja buli bertsu jossa pikkukundeina braijattiin räkäinkkaria ja sopppaskoobaria tai rofea ja poldea. Itse me kaikki duunattiin ja kamat joko kerjättiin tai böllittiin. Kliffaahan meillä aina oli kun jengissä liikuttiin. Kentsulla oli ensin rekki jossa roikuttiin, ja vedettiin leukoja. Meitä oli toistakymmentä kundia ja minä olin jonossa vikana. Suosittu homma oli kulkea peräkanaa noin kymmenen metrin etäislydellä toisistamme ja valita joku tärkeän näköinen gubbe kohteeksi, jolle jokainen sitten vuorollaan nosti kohteliaasti tsubua
Se täy.tyy meistä, sodanjälkeisen sukupolven kundeista sanoa, että kun tehtiin jykeä se oli yleensä melko viatonta. Soogausja foraussöövista. Jossakin Museogartsan p orttaris sa me vasta hirvittiin pysähtyä vetämään strumpat ja tsengat klabbeihin. Kerran me nuoremmat kundit jäätiin kuitenkin sittaamaan kortit handuissa. No leikkipeliähän tuo on, mutta korttipeli kun korttipeli, se on kuitenkin kielletty julkisella paikalla, joten menkää kotiinne pelaamaan. Tervetuloa! Q. Me pidettiin nöyrinä pokkamme ja kyllä siinä vähän taidettiin skagatakin, mutta kyllä sille jälkeenpäin griinattiin aikuistenkin settiringeissä. Siinä Toivonkadun Aikon nurkalla oli kusiputka, Panssaribaari. Mulle tuli heti mieleen ajat, kun pikkukundeina luudattiin kulmilla. Siihen aikaan skulattiin usein bertsuila settiä. Kyllähän me flaidattiinkin, mutta jos toinen oli maassa niin sitä ei enää monotettu niin kuin nykyään tehdään. Me oltiin nimittäin varattu vanhat mustanpekan kortit tätä jekkua varten. Siellä se vielä on. Siihen aikaan ne aina käski hajaantua, jos kolme neljäkin kundia siitas aidalla skeidaa bamlaamassa . Metropolin dörtsillä käännyttiin vielä tsiigaamaan ja ylös tuijottava jengi nä1tti vain kasvavan. Mä luffasin sinne ja aloin lorottaa. Muuten, alan miehet kutsu Toivonkatua "Katu Toiveen Särkyneeni Se on vajaa viiskytmetriä pitkä toisella puolella oli handeli, toisella (Messuhallin päässä) bose. Yleensä skulattiin marjapussia ja joskus harvemmin rahapeliä kuten venttiä ja sököä. Silloin minulla petti pokka. Kun mä olin kansiksessa (Pakkiksen skole Linnankoskenkadun loppupäässä) me futattiin taas kerran Mäntymäen hiekkakentsulla. Tatä jatkettiin jonkin aikaa ja kohta kulma oli mustana jengiä, joka tuijotti ylös pimefeen ja selitti toisilleen, että katolla on joku, joka aikoo tehdä itsarin hyppäämällä alas. Hei, nyt se näkyi taas! Pitäisköhän kayda soittamassa skoudeiile tai brankkareille. Ny se meni taas jemmaan sinne piipun taakse... Meinaakohan se h1pätä. Se tsiigas niitä ja rupesi griinaamaan, sitten se antoi setit takaisin ja sanoi vakavalla naamalla. Mitenköhän tollasenkin muistaa yli viidenkymmenen vuoden kuluttua. Päivisin siinä trokattiin brenkkua niille, ketä oli liian flillassa tai brenkkutsetti oli kuivumassa ("käykää myymälässä, myFkää käymälässei'). Mä menin takasin skulaan futista. Silloin otettiin hatkat ja pantiin kortit jemmaan, yleensä jonkun snadin ja viattoman näköisen kundin fikkaan, ettei niitä takavarikoitaisi. Kyllähän me aina hiffatiin kun kingit ridasivat bertsua ylös. tehtiin eräänä talvisena iltana kun Metropolissa meni joku h1wä leffa. Sinne shingras buli kundi, musta skegge leuassa. Krigu oli sen verran lähellä, että tiedettiin miten ihminen voi delata ihan oikeesti. Me otettiin tsengat ja strumpat klabbeista ja dallattiin paljain jaloin Hesperiangartsaa Manskulle päin. Iltasin siinä pyori kääntöpuolen poikia. Kerran funtsattiin, että sätkitaan handuilla ja klabbeilla joka suuntaan ja sanotaan, ettei se hajaantuminen oikein onnistu ku meidät on tehty yhdestä puusta. Sitä ei taida nykyinen videop elisuku polvi oikein bonjata. Jengi tsiigasi pitkään outoa sakkia joka bamlasi, ettei tällaisella lämpimällä kelillä ja sileällä asfaltilla kannata kuluttaa kalliita kenkiä. Oli slumpattu libarit ja näy.töksen alkuun oli vielä yli puoli tuntia. n Heka Tölikasta SöOvI KSII STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa. Toinen mieleeni jään1't samantapainen jyk. Kerran kesällä kun oltiin tulossa Hietsusta tsimmaamasta yks Rolle keksi, että ruvettaisiin braijaamaan landeja. Se kohtelias starbu ei ensin bonjannu missä mennään, mutta kohta se alkoi naama punaisena karjua helkkarin huligaaneista ja kun sen muija vielä kiljui poliisia me saatiin liikettä klabbeihin. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 41G 5140, Dörtsit levällää arkisin 7-1Bja lauantaisin g-15. Sitten se päästi ilmalaivan kokosen röyhtdyksen, korkkas kiinni flindan ja tokkas sen povariin. Olen ittekin födannu Tölikassa krigun aikana ja budjannu siellä kuuskyt r,.uotta. Oli siinä pokassa pitämistä, mutta kyllä siinä jälkeenpäin griinattiin jopa siinä määrin, että HOKin raflan tarjoilija käski meidät ulos. En muista tarkaan kuka sen keksi, taisi olla Kale, mutta me mentiin koko jengi seisomaan Kaisanja Mikongartsojen kulmaan, ruvettiin tsiigamaan ylös toisen kulmatalon katsille ja alettiin bailata ääneen: Näeks sä. Minua se tsiigasi jo kuin halpaa makkaraa, monttu auki ja alaleuka roikkuen kuin jakoavaimella. Siitä jykestä ei tullut mitään. Äija rupesi selittämään, että kun tulette tuonne isolle kadulle niin käänn1.tte vain oikealle ja Eduskuntatalon jälkeen sen ison keltaisen talon jälkeen vasemmalle... Se hiffas mut, heilautti spadan kokosta handua ja mörisi brenkun polttamalla bassolla: Stroolaa poika rauhassa vaan. Se veti Vinetto-byttan fikkasta ja divas kilometrin pitusen huikan. Klogu alkoi olla kymmentä vaille ja me singrattiin hiljaa vege. $+{t{":il.Få:t TSILARI 33 lessavälissä se alkoi jo ihmetellä. t Rudolf "Limppu" Lindblad l+i Katu Toiveen Särkyneen . Mä lesasin viime Tsilarista, että gamlat Tölikan kundit oli stellannu snadin tammen Bolliksen hörnille. Mulle tuli stroolishatä ja siinä oli folkkaa vilt, ei oikeen studannu strittaa puun juurelle. ]ulkinen korttipeli oli kuitenkin sodan jälkeen kielletty ja ratsupoiiisit, jotka sen sarjakuvasankarin mukaan Kingeiksi kutsuttiin, ridasivat usein bertsulle settirinkejä hajottamaan. Toinen niistä skoudeista, en tiedä sekö, joka osas leesaa vai se joka osas skrivaa, tarttui heti pamppuunsa ja me otettiin nopeat hatkat. Rolle meni kohteliaasti kysymään yhdeltä herraskaiselta pariskunnalta missä päin rautatieasema on. Kun toinen skoudeista komensi kortit tänne, niin minä vein sille nöyrästi mustapekkapakan handuun. Palveluissa löytyi. Yks jyke kuitenkin onnistui hyvin. ]a smiitas ulos. Skoudeille oli meistä kliffaa tehdä jykeä. Nykyisin mä stannaan Sörkan Kurvissa. Purskahdin nauruun ja kohta me koko jengi ulvottiin naurusta
t-Dl1 \-),\ l*l-y l_R.J I MUTT++ €:l XE rDÄr-r pn+*rA SISUAAN r, , Ot..r EHHÄ Ft.+HD611-tSTra $: 5.5.59. 34 TSILARI +*:.il"st",:;:i Nsvs St*ffisSss*€= SRsSS= SSss=SS sH=SSs LOPIJTO}{ TYOSARKA L..-rJ I ) I c-\ o( j .fr( }l PA RA-ttrRA I tt inr ST€ H p6rAvoJA I .) '/) !il Å)rh .d\/ \,+.g' t\ L.-
(kirj oitin muutama vuosi sitten Tsilariin jutun siitä). $*ffi+.:ffi TSILARI 35 JVTIELIPITEET Vielä sporalinjoista o Tsilari 312008 Tapio Salmisen spora-juttuun jatkan vähän vanhempaa (s.1938) tietoa sekä omia kokemuksia. Se oli Haagassa just ennen stokerataa, jonka alta menee Hämeenlinnanväylä, bulin punaisen vedubyggan jälkeen. Jos klabbit on huonos jamas ja dallaus tökkii meilt saa stylet käppäilytsebat, spesiaalistijust sulle duunatut tsengat tai pläägiin tarkotetut stötsit. Samalla tapapitskulla oli myös snadi kaltsi, jolla braijattiin, se oli milloin inkkareiden kytismesta, milloin båtski. Siinä pisti öögaan yks juttu: Virve puhuu Koffarin puistosta, jolla nimellä se kai tänään kulkee. Skuru M meni aikoinaan Munkkaan. Kukaan ei tainnut koskaan oikein nähdä koko äijää mutta huhunomainen pelote eli vahvana, ja toimi! foku huusi "Vaksi tulee!" ja silloin mentiin! Hittasin mutsin lodjuista foton, jossa n. I Pirkko Lähdesmäki *) Snadi täsmennys H-sporan kääntöpaikkaan. Jos tuli 3 T, niin voitiin myös Tolikan kauttakin kiertää Kallioon. Itse olen aina käyttän1.t SKURU-sanaa. Asuin Uudenmaankadulla w. Ei tarttis klenkkaa! Soleus Oy, slouganiltaan SoleusProteor, on erilaisten stötsien spesiaali budju keskel stadii Hogikses tai Ruskiksel. Futaat sä. Skulaat sä lätkää tai inegeimei. Silta oli nostosilta joka reistaili kylmien säiden aikaan. I Harry Bogomoloff (Bogo). Puistossa oli vihainen vaksi jolla oli verenhimoinen moppe messissä niin ainakin luultiin. 1944-63. Itse olin snadi 195O-lur,ulla ja silloin puhuttiin Sinkan (Sinebrychoffin) puistosta. 2-3-vuotiaana pyörin futarin kanssa siellä puiston bikeassa' osassa. Tän mä tiedän pomminvarmasti kun itse budjasin Uudenmaankatu 44:ssä ja puiston aita oli meidän takapitskulla. Hajumuisti on muuten aika vahva, sanoisin. Tsuppaa meille, zekataan sun kondis ja laiffi on taas kliffaa. Siinä oli sitten verkkoaita (tyhj ää) puistoaluetta vastaan, aidassa oli hole josta pääsi smyygaamaan puiston puolelle. Mun faija oli stadin sähkömiehiä, joka kävi korjaamassa sillan kondikseen. Oot sä sprottis. ööl Vörkki iks bodi vai klenkkaats sä. Muistiin on jäänyt pihan kakaroiden suuri määrä sekä himaan tunkeneet seudun hajut ja äänet: telakalla niitattiin laivoja, kaapelitehtaasta tuli jäänä käry, Fasulta suklaan tuoksu ja panimosta oma döfiksensä. Mulla on staili pitkä, vaalea letti ja se boltsi on tallessa vieläkin, se oli oikeasti käsipallo. H meni Haagaan, ja kääntöpaikka oli siinä jossain nykyisten tietyömaiden kohdalla, heti Ruskiksen jälkeen *). Manskulla Vanhan Ylioppilastalon edessä oli skurupysäkit molempiin suuntiin. I Arska Soisalo ,4 PQL7$=-' Fillaristit. Hagis, Siltasaarenkatu 1 1, 020 743 1800 & Ruskis, Kiskontie 1 ,020 743 1810 Koffarin puisto oli ennen Sinkan puisto I Pluggasin Virven stoorin puistoista Tsilarin numerosta 212008. Asuin koko nuoruuteni KalIiossa ja jortsuista tullessa tiesin aina hypätä 3 B skuruun, kun se meni Kallioon (Berghä11). B-skuru meni Kulikseen (Brändö), kulkien silloista puusiltaa pitkin
Rakennus valmistui 1906 yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan fysiologian laitokseksi, julkisivussa lukee INSTITUM PFYSIOLO GICUM. Piti olla kondiksessa dynamo ja flyysari, soittoklogu, lokkarit ja takalokkarin päässä kaksl'tsenttinen valkoseks moglattu stubu ja kissanööga. Samalla siin tuii tsiidattua miss kondikses oli ite suhari. Fllysari oli buli kuin viiden litran kattila. Sanoi, ett sill fiilarii ei srtten skujata ennen kuin n-ruutkir-r mestat on entrattu takas lain mukaisiks. T;r niikä hurjinta. Ohjausstonea k:ruheen levee eikä kloerta. Joskus funtsittiin kundien kans, ett ois kliffaa, jos oltais niin skramoja kor.rkseja, ett hivattais rutistaa llanun Harrikan ohjausstonga kapeemmaks. Tällä hetkellä siinä on yliopiston kasvatustieteen laitos. Fillarit piti entraa skramleyfillareiks. Moni varmasti muistaakin. Nykyinen HyikeenPYYtäjänkatu oli Kalastajantori. Tärkeetä o1i, ett se oli levee, leveempi kuin kaverilla, ja ett sen sai krinni lillariin. Taivr-rtettiin .iossain veduien tai stenujen r'äiissä. Punaset posket, kuin joulufibeli. Manu oli tiukka skoude, joka piti jengit nuhteessa ja edes jollain tavalla lainkuuliaisina. Skujatessa skeidat ia voda flygas 1'lös ia seikään. Kun ei ollut fyrkkaa niin duunattiin ite. Haisko brenkku. Oli snadisti vaikee vrittää skujaa. Todettiin Manu pirun skramaks' No, eihän me niitä fillarerta enää takas entrattu. ffi Seppo Korpinen Iäsert l33l @@@ TSILARI Stadin Slangi ry:n perinnekulttuurilehti. Vastauksia tuli 11 kpl, joista oikeita 10. \latru otti fillarin edestä klabbiensa väliin ja puristi stonsat-i kahvoja yhteen. Manun laki. Lyhlt ja melkein yhtä paksu. Välil meist tuntui, ett sill oli ihan omat lait. Meilt kundeilt se tsekkas fillarit. Suunnittelija oli arkkitehti Gustaf Nyström. Tietti-. Skujailtiin \/aan 1a kun kuultiin Manun Harrikan jr'minä niin luudattiin haneen' Aina ei ehditty. Tarvittiin neljä kundtt vetää stonga takas leveeks. Ei dr-namoa eikå fhr-saria.Takalokliari ihan Iiian lyhvt eikä r-alkoista stubua eikä sitä kissanööeaa. Manun lain mukaisia. Dvnamo I'eks, fl1ysis veks, takaloklizrri ainakin nelklt senttii lr-hvemmäks. O nnitt el emm e v o itt aj i a! lillareita huuli pr-öreenä. Kerran taas kun skujailtiin kartsalla pöIlähti Manu Harrikallaan siihen. Se ei er-rää kuitenkaan ollut pakollinerr. Jotkut kundit sai duunattuu sellaiset skolessa. Stonga sultritt sallittu leveys sais olla seitkrt senttii. Varmaan himassa kriinas miten oli jujuttanut kundeia. Mistäköhän sekir-r tuli. Iarrujenkin piti skulaa. Onnetar suosi: Akseli Kerönen, Lauri Oksanen ja Ritva Tuomi. 36 wffiffitu&ffiffi + Manu la Harrlka o Herneja Munkkisaari muodostivat niemen, jota me kriguaikana syntyneet ja sieliä budjaavat kutsuimme Munkaksi. Me kundit skagattiin sitä. Manu skujaili hernesopan värisellä, mahtava äänisellä sivuvaunuHarrikalla pitkin kartsoja. Ja mikä tärkeintä koko hommassa, ohjausstonga mahdollisimman leveeks. jonkun fillarissa oli viel sellanen sodanaikainen peltinen reiiitetty rekkaritaulu. Vaik kyll me \lanuu skagattiin! Mitähän \lirnulle ja Harrikalle kär'i mr'Öhemmin. |ossain vaiheessa iski meihin kundeihin "skramlel-" kllume. Biligasuhareilta se mielellään tsekkas paprut ja biligan kondiksen. Nrt kun funtsii, niin ei ,"\lanu varmaan niin fitti o1lut kun sanottiin. Jos röörin halkaisija oli liian buii, niin viiiattiin snadimmaks ja jos se oli liian snadi niin stikattiin väliin plootun Paiasia tai spikuja sopivasti. Olivat melkein kuin tehtaasta tulleet. Annettais Manun rähjää ja ite kriinattais vaan. IIanr-rr-t ruttaamasta tuli aika paltorl kapeempi. Yleensä sitä sanottiin vähän fittimäiseks äijäks. Sivuvaunun sitsi oli varmaan pehmustettu, ainakin Manulle. Bungasivat vaan ihan liikaa. Eikä sitt milläiin muillakaan. No, eihän fillarit enää entrattuina olleet sellaisia kun Manu määräs. ia olihan niitä monia muitakin mestoja ihan eri lailla kuin tänään. Mä luulen, ett vaik se vanhemmille staroille saattoi olla häijY niin meille kundeille se vaan brassas. Ei ollut pillejä. Ohjausstonga oli meidän kundien mielestä ainakin yli metrin levee. Manun ja Harrikan tärtrolla kunnon pari, joka hoiti hommansa niin hyvin kuin sillotn pitikin. Kartsat kans. Rutisi ia kaPrgnl. Edes seitkrt senttiseks. Otti vhden niistä ia ruPes ratsaamaan. Stikattiin vaan fillarit johonkin je-maan ja staijattiin kartsalla muina miehinä. Alle viiskl't senttiä. Stadissa vaikutti siihen aikaan skoude, jota kutsuttiin Manuksi. Tsiikas meitä ja Fotoskaba Tsilarissa 3/2008 OIKEA VASTAUS: Foto on Kruununhaasta Snellmaninkadun pohjoispäästä Siltavuorenpeng er 20. Rantsut olivat ihan eriiaiset kuin nykyisin. Prätkän sitsi oli jotain keinokumia ja buli kuin vanhan traktorin vastaava peltinen. Niit leveit stongii sai jostain slumPPaakkin, oikein niklattuja. Usein jostain gan-rlasta vesij ohtorööristä. Sellanen Punanen puolp)'öreä lasi, ihan kuin katkaistu kananäglu. Sitä hallitsi Wärtsilän tokka. Useimmiten tsittas sivuvaunussa, mutt skujas joskus itekkin. Kliffa aukee, jossa pysty skulaa boltsii ja skujaa fillareilla rundeja. Takasitsi oli samanlainen, mutt snadisti ylempänä. Piti ehdottomasti saada Päähän suikka, jota edessä koristi joku siivekäs prätkämerkki, niinku Jarva, Norton, Ärie1 tai Exelsior
L8,00 € (ovh. Ei tullut naioeroa, bygattiin uus hima. wffiffitu&ffiffi 37 R1$a Järvorna.a, Oho kallista kotia Raija Tervomaa; Oho, kallista kotia Bysattiin uus hima Oho, kallista kotia Bygattiin uus hima on tarina siitä, miten eläkeläispariskunta päättää myydä rintamamiestalonsa poikansa perheelle ja rakentaa itselleen uuden, nykyaikaisen kodin. 26,50 €)
Siel mä sitt pidin majaa aina vuoteen 1960, jolloin mä skiglasin avioliiton turvasatamaan. Että sillä lailla. rlts, ajan snadeista korttelibudjuista ja niiden aukioloajoista. Kriminkoivet, krimit ja biisamit oli ylellislyttä eikä ne ollu nii nuorten suosiossakaa. net, www. \ oivotteler-irt miten he klaaraar åt pgrhggll ruokahuollon. K.tta:ir,,n rrlt myös kun he eir'ät pääse shtrl.pailemaan lauantai-iltaisrr.i i.i kaikkina pyhäpäivina. Sellainen oli ,vks jääskoberatkaisu. Sunnuntaisin budjujen ja lafkojen dörtsit oli tietysti tiukasti kiinni. Iir-rtta ioidenkin n-rielestä pitirisi aukiolo.rik.ria l.i,.icrttii tästikin. Näitä snadia kliffoja putiikliejä ei enää ole. Semmonen ois ollu kentsulla tarpeen, ettei handut frvsannu. Ensikski oli kevätulsteri, miel. Mä budjasin mutsin ja fatsin messissä Munkkisaarenkadulla Rööperissä. Åiatella ettir budrut stikkaa dörtsit boseen io kur-rdelta lauantaisin pitska.r jotkut tr r pit hysteerisesti. Näin kuulema legendan mukaan, koska ]umala duunas tän maailman kuudessa päivässä ja loi hanskat naulaan sekä otti ehtoollispaukut seitsemäntenä päivänä ja tsittas I laiskasti persuksillaan ja ihaili mitä oli saanut aikaan. Näissä ei kukaan sano "hn'ää pän-ää" tai "miten voin palvella'l Palr'elu ja kohteliaisuus on useinimiten muisto vain, koska se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Myönteistä rrvkviän on se että bulit budjut ra kauppikset pitävät dörtseiä auki aamuseitsemältä iltar-hdeksään. Lammasturkki oli tosi makee, ku sunnuntaisin frysas aina jääboltsikentsuilla matseja tsiikaamassa, sillä tarkeni, ainoo ongelma tuppas olee klabbit, ku tavallisis tali'istifloissa ei ollu kovinkaa paksut botnet, piti ottaa ioku pahvi tai gamla Hesari klabbien alle. 5O-lur.ulla oli valitettavasti mennv jo mulimuotiki vek, joka oii viel -10luvulla suurta muotii. matti nokela. Ja vaik keväällä ja kuina vuodenaikoina käytettiinki snadeja pillerirasioita ja muita snadeja tsubuja päässä, niin talvella sen piti olla äl1ttömän pitkä ja levee harmaa viliahuivi, jonka molemmis päissä oli kirkkaarr r'ärisiä raito.ia ja siitä tuli nimike "\'illamr-ssr.missi'1 Se oli sitä iloista 50-lukual & Ritva-Kyllikki Kupiainen ,TÅA ON {TYDICTI cTÅPÅ/tIpt KEtCdt, ET KANTCIC KYL DALLAA t'{OCCELICTI KA/I(PIN O{TAPIN CKUTCA PILLE!, Kampin Kauppakeskuksen Suutari / Avainpalvelu Narinkka 3 puh. myllyhoito.fi. My1.iä on harr-inaisuus, koska heidän tilalle on tullut kassakimulit. 09 739 010 su utari@htp-palvel ut.com www.htp-palvelut.com irrtf ,b?riluto't v Y'rv j e'blUeV *#* Ota'k*wl* kii,toe.w ip ffi " " gkatLaa) o4oo so3l22 s to* td*t<a* e/-n^a;)) t '**'" " Johdon ja henkilöstön työnohjaaja SIORY. (siin oli sit vuorin lisäks villavatiini lämmikkeenä) ja myöhemmin alko olla jo tavallisenki friidun liksoilla ostettavissa jonkullainen turkki, joko tavallinen lammas tai kultalammas. Kouluflaja, erityisopeftaja %,r * ^ l l r i matti. nokela@kolu mbus.fi, www. Toisel puolel korttelia Hernesaarenkadulla oli bastu ja yks budju sekä snadi baagarilafka josta sai slumppaa lämmintä bulkkia. |a joroihin mennessä, parhaina viikkoina 5-6 kertaa viikossa, klabbeihin duunattii aina paksut strumpat, oii lehdestä luettu, ku jolleki friidulle oli senaikaset nr'lonsukat jäätynny säärii kiinni ja talvistiflat. # Kaj Grönholm Kledjustoori r Oon aikasemminkin skrivannu snadisti kledjuista ja Raijaki aika usein, mutt ny.t tuli taas mielee ne nuoruusajat 50-luvulla, ku piti olla rotseja joka lähtöön. Siihen gamla-aikaan, eli 1 960-luvulta taaksepäin, budjut pani dörtsit boseen arkisin viiden aikoihin ja lauantaisin ungefär yhdeltä. Duunattiin esimerkiksi maitoflindari pesulavuaariin ja valutettiin tautta kraanasta snadisti kalsaa vodaa. Mutt noist gamla-asioist mä oon sproogannut aikaisemmissa teksteis Tsilarissa, paitsi yhdestä asiasta. Nyt on vain bulia budjuja ja kauppiksia, usein pitkienkin matkojen päässä. \ Iuutan-ria tärkeitä pvhäpäiviä lukuur-rottamatta dörtsit or-at auki mr-ös sunnuntaisin. Mitenhän silloin gamlir-.ukoina klaarattiin safliaostokset, kun handelit ei oliut aukr iltaisin ja pyhinä JA KU\ EI AINAKAAN DUUNARIPERHEISSÄ OLLUT IÄ \ KAAPPEJA JA PAKASTIMIA. vaalea ja palsan sisällä ei ollu ku vuori, sit tuli kevätja kesäpoplari, ku sill ei tarennu piti slumppaa srysulsteri, tummempi ku kevätsellane ja pakkasten tullessa sit se talvipalsa. Nimittäin sen Koitran Ply. Joroihin mentii kassi kourassa ja ku rotsi oli jätett1.r'akelle, mentii veskii py.tskaamaa paksut strumpat vek ja joroplääkät jalkaa. 38 3S$L&ffitr + ceöuHoLmlu o Kun buli slobonaapuri kdvi snadin Finlandian kimppuun 1939 ja krigu börjas mä oiin seitsenvuotias ja ekalla luokalla Ratakadun svenski-kansikses. Siihen gamla-aikaan Munkkisaarenkadulla oli Pätsikän maitokauppa, Ahlstrandin sekatavarahandeli, fläsäja makkarabudju sekä kuppila
Senhän Nalle jo tsennaskin, mut oliks näis nykytelluis jotain muuta, mitä pitäis tsennaa, mietti Nalle. Tellujen keski-ikähän on nykyään abaut viis vuotta. "Keskeltä ei varmaa kantsi skotaa, ois kornin näköstä, kun Polttilan Eva bluggais uutisii snagle nupissa." Tirsku Guni. Eikä tarvinnu käydä jerkkuputiikin kautta, kun sen tellun pysty duunaa stondiksee, sklabbin varaan, samaan mestaan, kun se entinenkin. Eikä tarvii olla mikään Full HD, tavallinen terdväpiirto, eli HD, riittää ja kun tekin himassa tsiigaatte sohvalta 3-4 metrin päästä, niin tommonen 26-42 tuumaa on sopiva, mut snadimpikin näkyy ihan hyvin. +*-"i:i-ii.ili TSITAAI 39 o o Nalle tsiigas tossa vanhoi kuittei ja hiffas, et sen gamla telkkari oli jo kuus vuotta viisannu fotoo. Vaan roudas 32 tuumaisen, LCD HD Ready, taulutelkkarin himaan. Full HD:ssä juovii on 1080, mut sä et hiffais niiden eroo." "Sullahan on digiboxi, joten et tarvii digi versioo, mut HD Ready olis suotavaa]' "Karseesti erilaisii kirtsulyhenteitä, eihän niitä bonjaa Erkkikää!" Tuskaili Nalle. 1944.. Nalle funtsi, et on paras froogaa sen kamulta, Lefalta, millanen tellu kantNALTE A GUNI! Kun faiia nyyan telkkarin slumppas! sii slumppaa. "Taulutelkkari!" tokas Guni. Siis paras dallaa tutun kodinkoneblisaajan pakeille. "Kun olet vaan tollanen tavallinen töllöttäjä, niin voisit slumppaa LCD telkkarin, parilla skart-liitännällä varustettu. Nykyään ne on taulutelkkareita, voi ripustaa vaikka seinällel"'Nii, et siis telkkari, kuuden tuuman snaglella seinään, vai?" Skriinas Nalle soikeena. Samana iltana se gamla idänihme sitten simahti. " "HD, mitä se meinaa?" "HD, eli High Definition, on 720 juovaa vaakatasossa ja riittää vielä moneks vuodeks, koska vielä teräväpiirto lähetykset on harvinaisia, esimerkiks nää Olympialaiset Kiinassa ja ehkä joku luontodokumentti sillon tällön. Nää lyhenteet on joskus luokkaa GLOS, eli Golden Line On Side, eli kultainen raita kyljessä." "Niin, et mikä pannaan pakettiin. n Terkuin Bärtsin Kundi Kai Ekonen ö** Gamlojafttoja Vuorisolan tanssikoulu v. Löytyy japsii, korealaista, sakemannii ja jenkkii!" Nalle ei sitä virhettä onneks tehny, et olis slumpannu mahdollisimman bulin mahdollisimman halvalla. "Sun ei kantsi niillä vaivaa nuppiis, ne on vaan siks, et blisari kuulostaa siltä, et se tsennaiski jotain. Tosin muut viritvkset sitten veikin aikaa ja rutkasti kirosanoja, mut ei niistä nyt tässä stoorissa. "lää, sä slumppaa sellase TV ku pysty tsiigaa digi." svaaras Lefa, Nallen uteluun. "Mikä ihmeen taulutelkkari?" "No, etsä oo kuullu. Nalle funtsii, et taitaa olla lähiaikoina nlTan masiinan slumppaus edessä
Se oli kai sitä pakkoruotsii, mut oli se kliffa et faija osas ... Krigun jälkee mutsi oli duunis Liisankadun Elannos ja lesas svenskii iltaskoles ku Krunas budjas paljo ruotsinkielisii. Snadin karanteenin jälkeen, hurrit ku halus tshekkaa, onks skideis flatareit tai muuta feeluu, joku ikäloppu muija oli tullu tshiigaa finski-skloddien laumaa ja valkannu just mun mutsin ja sen broidin. Eki fick jenast ett slag så att hans tandprotes jick i två delar. sit kuitenki. Aluks ne sai kämpän jostai Viiskulmast, mut aika pian ne muutti Krunikaan, Vironkadu1le. Ne budjas sit Djuurgoordenis, keskel Stokista sellases parin systerin perintökartanos. Sit kerran faija oli, yhen Holopaisen |orkin kans, shingrannu stogel Tornioo ja ne oli päässy jo dallaa rajan yliki, mut jään,v sit bosee. var ee min flikka?" Eikä se tsöpannu mitää, jos mutsi ei ilmestyny tiskin taa. Ja faijaki oii kriguu paos Svenskissä, Skoones jossai lähel Gööteborii. De va så att två bönår jick framför åss, å vi försökt skåta dåm. På den tidn fick man int nya tekare från fattan, så Eki fick tjeka gröt enda tils hans morsa slumppa nya tekare åt hånåm. Kämpät Kylppärit o Bisnesmestat ym. Aluks ne oli ihan äimänä ku ne ei bonjannu svenskii yhtaa, mut kyl ne sit oppi ku kaikki frendit bamlas. Niit oli neljä broidista japarrl oli muija ja jokune skloddi. Ku talvisota sit s1tty, mutsi shingras broidisa kans botskil skönen yli Stokiksee. Skoilee se kävi tsyrkan vieres, samas mis tää nykyne pressa ja mäkin sit myöhemmi. Eki va annars vilt stydi, men han kund int knecka. Ne budjas sillo välil Linjoil, välil Hesaril, nii et Kallion kartsat, kentsut ja pitsgut tuli failjalle kyl tutuiks ja Bärtsin slangi. Ku faija palas sielt himaan, se ei osannu bamlaa finskii ,vhtaa! Sen kaverit pani sitä snadisti halvalla, ja sen mutsinki oli pakko dallaa milkkiksee froogaa myyjilt, et voisko ne jeesaa snadisti, ku se ei ite bonjannu mitä sen boitsu kaveeras. 40 T$Hn"&ffiH SÅNäffiFqN${ ffiSMUN ffi*Ks! *#s När Ekis tekxre brakr r En gång när vi for ti Mårgånstjema ä jära, så hamna vi i kragis utanför raflan. @ o4oo 7os 63s Puh.lfax (09) 827 3066 teijo. Faija oli jotai kolme-neljä, joskus vuonna 36, ku sen mutsi ja faija tokkas sille nyklat handuu ja painu duunii Konesiltaan, tähä Hagikseen. I Erkki Johannes Kauhanen fao tvl /^Y^\ I YrI f! I w II (( ilt N N o H I I N o TIV/A\N IIJTEZIilI n H imat kondiksee Plotskikatsit o Rabat . Kundit oli vaa skriinannu ja sönkannu solturlle jotai, et ei ne mitää svenskii ala "praataai Josain vaihees hurri-uffaril oli sit palanu pinna: se oli tempassu pislarin, lykänny sen kundien lärvien eteen ja sanonu, et "nu måste ni tala'l tai jotai sinnepäi. Yhel hurrimummol oli siel sellane tapa, et ku se tuli budjuu, ja jos se ei heti hitannu mutsii, se alko froogailee kovaan ääneen, et "var ee min flikka. Ku veeärrän hommat väheni, mutsin perhe flyttas Stadii tshögaa duunii, vuos-pari ennen talvikriguu. pyn nonen @kol u m bus.fi Ellet vielä ole, LIITY Stadin Slangin jäseneksi! www.stadinslangi.fi. E Eddu Janzon Pakkoruotsii, onneks o Mutsin faija duunas stogekiskoo ympäri Härmää jotai satakunta vuotta sitte, ja sen familje reissas messis, niinku usein tapa oli. Vi håka int att di hadd två jassar me såm kåm bakåm. När flaidiksen va över slapp vi int mera in ti raflan
Nykysin ei kukaan oo kuullukkaa pajatsoist, ku meil oli ennen kaikilla friiduilla ja kundeilla. Mut eihän niit bilikoitakaan menny ku jokunen sillon tällön. Joku tsöbas Toivelaulut ja londas muille tai sitte skrivattiin toisten vihkoista. Friidut bytskas kiiltsikoit ja kundit fritsui, jotkut kundit kiildekoitki. Vänkin keräämisjuttu, ku mä muistan oli: "saaks nyppii'i Se oli joskus viiskFtluvun alussa keskiskoilessa, ku alko oleen semmosii nukkasii villapuseroit melkeen kaikilla friiduilla. Niist nlpittiin nukkaa. Ku saatiin fyrkkaa, tsöbattiin Elokuva-Aitta tai by'tskattiin fotoi kavereitten kans, ku kaikki ei samlannu samoi. Tsöpataan nippu semmosii kuvii. Ku me oltiin kahen pikkukundin kans reissussa, niil oli pajatsot messissä ja niitten aika kulu kliffasti, ku ne bytskas pokemoneit iltasin, ku tultiin huoneeseen. Tsitattiin kaltsilla Hämärin varrella tai stondattiin Sörkan sillalia ja skrivattiin numeroit snadiin ruutuvihkoon. Se on voinu aluks alkaa jostain ihan snadista jutusta ja vähitellen on kertyny ihan arvokaski kokoelma. Nukkalevyist tuli kliffan monivärisii ja niit spaarattiin kirjan välissä. Oon mä vielä myöhemminki samlannu rekkareit mut ihan vaan knubissani, alottanut ykkösest ja sitte menny numerojärjestykses niin monta ku oon viittiny. Niit on kliffa spaaraa ja funtsii, mist minkäki on hitannu. Moni samlaa jotain määrätt1y kamaa ihan fyrkanki takii. Se on jo snadina pentuna verissä. Onneks me vahingossa kuitenki osattiin ainaki viime kerralla skaffaa semmonen nippu, mis oli pari ihan tarpeellistaki. Mä samlasin ainaki Ingrid Bergmanii, Olivia de Havillandii, Rita Hayworthii ja Gregory Peckkii. Sit on tarttenu rupee luudaan kaikki antiikkilafkat, ku on sattunu tielle osuun ja tsögaan ne ku ei oo sattunu muuten osuun. Monta kertaa synty aikamoinen flaidis, ku joku muka skulas surkeilla ja sai vaihtareina parempii. Fiuden rekkarien keräämiseen ei kans tarttenu fyrkkaa. Mä olin duunannu niihin pajatsoihin kassat valmiiks, kaks kumpaanki, ja parin illan jälkeen vekslattii kassojen mestat, ku kundit nopeesti oppi hiffaan, mis ne kassat oli. fa se kerääminen ei ne ees bungaa mitään. Gregory oli must ihana, ku se oli melkeen sukuu, ku se oli sillon jiftiksessä suomalaisen Gretan kans. Sit mä panin sinne väleihin semmosii ajatelmii, ku "ensimmäinen suudelma polttaa, toinen sytyttäiii vaik en ekast sekstikast snaijannu viel mitään. I Raija Tervomaa aaa FOTOSKABA w%ffiffiM@#&ffi% ffiffi%weNw Vastaukset 19.9.2008 mennessä Stadin Slangi ry Hämeentie 67, 00550 Helsinki Sähköposti : tsilari@stadinslangi.fi OIKEIN VASTANNEIDEN KESKEN ARVOTAAN 3 STADIN SLANGIN JUHTAKIRJAA.. Sit kauppiaat hogaa sen kans ja aina ku tulee uus kniiga, levari tai muu muotijuttu, snadeille tuputetaan kaikkee kräsää, ku on pakko slumppaa ja vanhemmat on hiilenä, ku ne kamat bungaa yleensä vilt ja ilmankaa ei oikeen voi olla, ku kaikilla on. Siin voi olla pelkkii vaihtareita. Ku mun omat friidut oli snadei, niilläki oli viel pajatsot. Samaa teki meiän pennut, ku ennen skujattiin pitkiäki matkoja ja tartti keksii niille jotain ajankuluu, ku takapenkilla tuli helposti flaidis. Toisen puseroo ei yleensä nypitty ilman lupaa ja saaks nyppiisanottiin, ku jollain oli senvärinen pusero, mimmosta värii ei vielä omassa nukkalevyssä ollu. Mullaki oli mustakantinen vihko, mihin mä skrivasin laulunsanoja ja liimasin kuvii, ku oli leikattu hurrilehdistä. Se oli siinäki mielessä skoiji tapa, et tunnilla kulu aika, ku voi nyppii edessäistuvan puseroo. Mä oon opettanu meiän snadit skulaan pajatsoo ja duunannu niille pajatsot kuvien vaihtamist varten. Mä oon samlannu jo monta vuotta stenui, ihan semmosii snadeja vaan, ku bulit painaa liikaa eikä niit voi iisisti drarjaa. Sitä paitsi ne muodit menee aika nopeesti ohi, ja sit tuiee taas joku toinen. Se tuppaa oleen semmonen harrastus, et se vie messiin, mut mikäpä harrastus ei veis. Toisaalta aina on ollu niin, et on samlattu jotain ja oppiihan siin ainaki oordninkii, ku niist duunataan listoi ja pannaan kortit ja fotot kansioihin. Pajatsot oli mun mielestä aika kauan muodissa. Tai sitte ne laski lehmii. Ku pikkukundit samiaa nykysin semmosii kuvii, niit on Pokemoneit ja Digimoneit, ni on iisi keksii niille se porsaanpäivälahja. Se oli kumma, ku sitä muisti, mikä numero oli jo vihkossa eikä pannu useinkaan samaa uudestaan. Mut eihän mummu snaijaa, et niitäki on erilaisii ja sillon voi tsöbaa ihan vääränlaisen nipun. Voiks keksii parempaa käyttöö käytetylle skolevihkolle! Kiiltsikoitten keräämisen jälkeen alettiin samlaa laulunsanoi ja filmitähtien fotoi. Mä luulen, et ihmisen sisään on jotenki bygattu, et sen tarttee samlaa jotain. Se oli vaan symffii, ku faija skujas aina semmosii teitä, et toisel puolel oli enemmän lehmii ku toisella. +ffii"rl{E TSITARI 41 SORKAN FRIIDUN STOOREJA Keräämistä o Meil on semmonen staili, et et aina ku jollain muksul on synttäri ja se saa lahjan, ni sen systeri tai broidi saa jonkun snadin pakun kans. Porsaanpäivälahjaks me sitä sanotaan. la ku ylimääräsii b1.tskataan kavereitten kans, ei ihan kaikkeen tartte ite fyrkkaa kä1ttää
wffiffitu&ffiffi 43 TUOTTEET VOIT TILATA MYOS POSTITSE. 10€ [kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ia mä 20€ Ekpl Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia * Bygattiin uus hima 18€ []kpl Tervomaa, Raija ja Mattsson, Erkki: Skloddit braiiaa 13€ [kpl MUUT Lasse Liemolan juhla-GD 20€ Dkol GD Jörde-Juge 15€ Dkpl CD Stadin styget 20€ Ekpl CD Duo SnadiPumppu: Slangi on swengiä 10€ Dkol CD Mieskuoro Mestari-laulajat: Mestarit Stadissa 15€ []kol M imino Art slanqikortit Skidi fl-, Häät fl-, Onnittelu E-, Rafla tr2€ Dkpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin: Jos on epäselvyyksiä, ota yhteys toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00-17.00, puhelin 7741041. Tilau ksista peritään painon mu kaiset postitu sku Iut.. STADIN SLANGIN OMAT KAMAT H inta Tilaus/kol Lippikset 8€ fl kpl T-paidat, mustat Koko/kpl: XS fl-, S E-, M [3-, L fl-, XL tl-, XXL fl_ 8€ []kpl Raitapaita Koko/kpl: XS E-, S fl-, M E-, L fl-, XL E-, XXL tr_ 12€ fl kpl Miesten lyhythihainen kauluspaita Koko: kaulus 4142 25€ Ekpl lsännänviiri 50€ Dkpl Pöytäviiri 25€ Ekpl Fritsu Stadin Slangin oma fritsu 2€ Dkpl Pinssit Stadin Slangin pinssi 2€ Dkpl Gimis on stadi-kortit, 5 kpl 1€ Ekpl Autotarra 3€ Ekpl Lehtiö: Niin gimis on Stadi 1€ fl kol KIRJAT Jalo, Heikki: Hatkat 10€ Ekpl Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ Ekpl Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila 15€ Ekol Lasse Liemolan juhlakirja 30€ tr kp Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8€ tr kp Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10€ u kp Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakiria 55€ n kp Pohjola, Arvo: Himaföneri 10€ n kp Rehn, Leif: Gammelin jannu 12€ Ekpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10€ []kpl Sannamo, Torsten A.: Kundina Hesassa flygaaiana kriqussa 17€ fl kol Somermäki, Jarmo: Kuudes huone -sarjakuvakirja 12€ []kpl Stadin Slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi
44 TSILARI Gamloja stadfotoja Kauppatorilla. Sto ckan kulm a Man skulla.
Lomii ne ei paljon joutanu pitää. "Pidä sä kollo toi ihan omana tietonas, ettet mokaa meitä, jotka jotain ees kässsää!" sano Hema. Mä olin ollu landella alkukesän ja tullu heinäkuun lopussa takas Stadiin. (koululainen tai opiskelija 5 €/v.). Snadin flaidiksen päästä broidikset ei päässy selville, kumpi vinnas, vaan totes, tää ehkä jatkuu. Veksi oli saanu pankista londii ja slumpannu bulin kolmion ihan läheltä.Veksii ei olis Gräsasta roudattu veks, edes kilon biitteinä. Siitä on 1ähes nelkl-tvuotta ja maailma muuttui silloin paljon. Edellisen vuoden tapahtumat oli jo ehkä painunu unholaan ju nyt r'äännettiin stoorii siitä, et j enkit flygaa kuuhun. Lissu ainoostaan sai snadisti fyrkkaa, koska oli friidu ja niin skätd, ettei vielä voinu tseenaa ite. Puh. Veksi oli duunissa, kuten Maikkukin, koska piti tseenaa vilt fyrkkaa siihen londiin. Hela jengi bamlas jenkkien redusta kuuhun. Täytä tekstaamalla ja ilmoita täydellinen posfios oitteesi! ns .el2oos "Ne flygaa seurlaavaks Marlssiin ja sit Jupiterliin!" melskas Ami. iårffi{:åii't TSILARI 45 HEMA&AMI Broidikset, Stadista! 1969 o Vuosi 1969 oli muutoksen aikaa monille. Mut niinku kerroin, et kaikki vouhotti vaan jenkkien kuuredusta. Jäsenmaksu 20 €/v. Heman ja Amin piti tseenaa itte omat fyrkkansa. Broidi oli fly'tannu mutsin kanssa Gräsasta veks jo kolmisen motta sitten, mut aikaajoin me treffattiin ja samalla kaytiin myös Hemaa ja Amii moikkaamassa. Mentiin siis treffaa Hemaa ja Amii, ekan kerran siihen uuteen kämppään. Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka: Sähköposti: Synt.aika: Synt.paikka: Sukupuoli: Ettvties trzNainen Poikkeava jäsenmaksu E Koululainen E Opist<elila Paikka Hak.nro: Aika Allekirjoitus Maksupv: Jäsennumero: Liittymismaksu 15 €. Se oli ilon ja hämmennyksen aikaa. "Kuussa on varmasti enkeleitä, onhan siellä Rauhallisuuden meri!" kaveeras Lissu. Ami oli alkanu saada stydii tsennii bograuksesta. I I I I I I I I I I I I I I I v d\. Niiden pet-I STADIN SLANGI ry:n JASENHAKEMUS E Osoitteen tms. Me oltiin ihan käkenä! Kasi) yhden aikakauden loppt' toisen alku sue oli kans lyftannu uuteen kämppään, kun se vanha bygga viimein purettiin ja tilalle bygattiin toimistohaussi. Mä olin kuullu siitä vaan radiosta, koska siel, mis mä olin ollu, ei ollu telkkarii. muutos (muista jäsennumero!) Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. 0g-774 1041 Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite
8720106 $tadin VÅKl0PUTKlTlt$oY Jäsenhakemus Stadin Slangi ry maksaa postimaksun Stadin S|angi ry STADIN SLANGI RY TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys I vl I I I I I I I I I I I v ,tb. "Luotosen setä sano, et ne ei missään kuussa käynykkään!" sano Lissu. Ne mihinkään kuuhun menny, studioon Holly'woodiin, Disneylandiin, Mikkihiirimaahan, Ankkalinnaan. Maanantaina 18.08.1969 oli enää parikytuhatta paikalla. Tosiasia on, että se ei ollutkaan Woodstockissa, vaan noin 70 kilometrin päässä Woodstockista, Bethelnimisellä paikkakunnalla, peltoaukealla, Asialla eir'ät tietenkään olleet "arvostetut" henkilöt, vaan ihan puskaradiolla toimivat, silloisen populäärimusiikin nauttijat. I Loppua kesää! Bärtsin Kundi Kai Ekonen Puh. Perjantaina I 5.08. Hema oli ite sen jälkeen muissa maailmoissa, kun Ami oli skotannu vasurikoukun ja oli vilt häijyn näkönen. "Se äijä ei ite oo käyny SalSTADI FROOGIKSEN VASTAUKSET: l)B 6)c 2)C 7) A 3)B 8)B 4)A e)c s)A lo)A vee pitemmällä1"'Merikapteeni, ja hah, buglikapteeni, niinku faija sano. Jotakuinkin kuukausi tän proggiksen jälkeen elokuussa järkättiin New Yorkin osavaltiossa Woodstockissa maailman ensimmäinen laajamittainen musiikkitapahtuma. 46 TSITARI :i1:=j9.":;-:5i ikänen snadi friidu puhu jotain, kukuulosti ihan järkevältä! "Mut miks kuu on edes olemassa?" froogas Ami. Eka P,'3tJt oli kuulemma rauhalliLauantaina 16.08.1969 Country Joe McDonald herätti porukan, vaikka pari artistii oli jo ehtiny esiinql'. |engi alko väsry ja fiilingit loppuu. Sha-Na-Na oli lähes tsoukki ja |imi Hendrix oli britti, vaikka sateessa skulaskin "Tähtilipun!" "Kirlka on rlautaa!" totes Ami ja Hema oli kerrankin samaa mieltä! Samoin allekirjoittanut. Me broidin kans studattiin kans snadisti, maailma alko tosiaan muuttuun. "Tietenkin torvi siks, et voitais dallaa yölläkin!" vastas Hema. I 969 alkoi mennä hulinaks, koska alko stikkaa vodaa ja vilt. Hema, joka oli ihan periaatteesta eri mieltä Amin kanssa, sano, et jenkit flöittas. |os ny C.J.McDeestä kertois, niin sais vastaukses; "Never heard!" Santanakin siellä oli, Canned Heat, Grateful Dead, The \\'ho, CCR ja eritoteen Janis )oplin; "Pleace, God, Would You Bv Me a MercedesBenz?" Sunnuntai I 7.08. Rantsus vinoilee, mut skönellä skagaa!" "Se Arlmstrlongi ei studannu, vaa steppas kuuhun ja sano, et ei tää mitään kummenpaa mulle oo, mut nää muut saaki siitä vilt enemmän fiilareit!" sutkas Ami. 1969 toivotettiin kaikki paikalla olevat ihmiset tervetulleiksil En tsennaa kuka tai mikä bändi skulas ekaks, mut sen snaijaan, et Melanie siel sjungas elämän uudesta alusta, "Brand Nerv Ka)"' Ia melkein, heti perään spiidas "Look What Thev'r'e Done to My Song, Ma'i Oli siellä Ritchie Havens, Tim Hardin, Ravi Shankar ja moni muu, niinkuin myös )oan Baez. Porukat keksi omaa gutaa, sitä mutaa. Oli siellä myös Guthrie, mut ei Woody, vain Arlo. " Onhan meillä fikkarlit, torlvi!" hiffas Ami, ja taas flaidis päällä, josta broidikset ei selvää saanu
F. ..t.==::_ ,1f1 U.ä **s : € _=S \ ' ,:i 's åj' iå5i, tia ;i::i:!,.: s i:::r"!' ,l+S.i $R,' Muista 17181 Stadin tärkein numero Lähetä kännykuvat ja tekstiviestit numeroon 17181 tai anna juttuvinkki osoitteessa www.vartti.fi. (kuvaviesti 0,60€ / sms 0,50€) %arlll.ll l'TtrT Vartin, Uutislehti 100:n ja Metron yhteinen uutissaitti. wffiffitu&ffiffi 47 r Sprhen sburinf.oigritus -yli [000o lu$iårSnbitt"qtriä., " :: sis ;l s. ** * --.1 . tu
Sisäänpääsytiput ja rannekkeet edullisemmin ennakkoon! €ltcitti Messissä: @rlrruRtlA WE. ,' a' Lungisti Stadin hauskimmassa mestassa! Valokarnevaatissa nautit huvipuiston laitteista ja riemukkaasta tunnelmasta välkkyvien valojen keskettä. i-., i. Hankkimatla rannekkeen ja huvittelemal[a Linnanmäellä annat oman panoksesi lastensuojetutyöhön