Joku vois sanoa sitä romantiikaksi. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Tsilari on uudistunut voimalla ja jatkaa edelleen uudistumistaan, j opa osittain tuorein voiminkin. Sitä ei ole ollut saatavana juuri missään. Stadissa oli mont a ammattikalastaj aakin. PS. Se on ollut jopa liiankin hyvä korotuspaine jäsenmaksuun on ilmeinen. 2 Nyt on syksyn aika. Takavuosina silakkaa skruudattiin Stadissa ainakin kerran viikossa. Fisuja saa taas torilta ja onnekkaimmat saavat kohta hirvenlihaa landeserkuilta. Sitä päivää kantsii ventata! Heka L. Galis ei onneks viel oo mut venttaas vaan pari kuukautta niin sullekin tulee frysis. Siihen kannattaa suhtautua myönteisesti, eiks jeh. Se oli halpaa safkaa. Stadin Slangissa on tapahtumassa. Kun kysyy silakkaa kauppiaalta, he kertovat, ettei sitä saa tukuista. Kysymys on varrnaankin luonnon omasta kiertokulusta. Kuusi kertaa r,.uodessa ilmestyvä lehti on ollut hyvä vastike 20 euron jäsenmaksulle. Lehden nimi Tsilari tulee sanoista'till säljaFen", joka tarkoitti lehteä, sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen mryntitulon sai myyjä pitää itsellään. Mammat osasivat duunata siitä loistavia herkkuja. Savolaisten iloksitäällä kyllä saa muikkua, mutta se ei ole lainkaan sama asia kuin silakka. Stadin perinnefisu silakka on ollu ihan hukassa. Illalla alkaa olla pimeää. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Sähköposti: tsi lari@stadi nslangi.fi Seuraava numero ilmestyy elokuussa 2009 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 5.8.2009 mennessä. HwÄÄ KESÄÄ Tsilarin kaikille lukijoille.. Fisuhandelit ja torikauppiaat päriäsivät silakan myynnillä. Y$$tu&ffifi 4/ffiS Päätoimittaja Heikki Laurell 04OO-415 156 Stadin Slangi ry:n pj. Sitä paitsi on ihan kliffaa tsittaa himassa sohvalla kynttilän l1ysätessä ainakin jos on donna kainalossa. Huhun mukaan silakkaa ei syötetä enää edes minkeille sitä kun ei ole saatavana. Se tarkorttaa, että jonain päivänä Stadin kansallisherkkua on taas iisisti saatavana. Skrivaa Tsilariin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Lasse Liemola 050 585 B9B5 Aika on muuttunut nyt entispäivän arkiruuasta on tullut harvinaista herkkua. Sieniä voi kerätä ihan stadilaisistakin skutseista. Böndet roudaa stadiin kaikenlaista gutaa skruudattavaa. Kukaan ei osaa selittää sitä varmasti. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Tänä kesänä hiffas kuiteski jotain, joka Stadista puuttuu. Tarkemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. F-å#åk$n$mååuxs $ääm påily?#ffi** ffi rylut mås ffiffi såfiäkka. Syksy on kliffaa alkaa monessa mielessä. Mistä täma sitten johtuu
mennessä! OlliBull bjyydaa bestalle bulin flisan Kossua, Skåål slangiksi. TSEL&ffi$ 4/&S 3 {l{affssonin Ekin alkupalat Fh:i i#;,,1,n d,*$ j 41200e SISÄLT /t/ 0A1 \,1\\ lb\\ Pääkirjoitus ------------2 Mattssonin Ekin alkupala------3 Stadin Slangin hallitus-----------4 Bamlausdirikan lööppi------------6 Hörnit bamlaa---------------------6 Teatteriredu-----------l uclil.tfl lt truu-------------------------/ Slangijengi skiglaili----------'----8 Kimppabotskit----:-Eddu Janzzon on poissa--------1 Assärykmentin in lomareissu**-1 Bilikakundien Lintsija minä Hikinheimon huimapäät---------20 Kultainen vasikka--: ------------22 Tuttuja slangisanoja-------23 Snadisti sko ilesta-------------2 Skurulla Stoklksess a------25 Hesan Hurm*-.-----------------26 S i m m ismuistoja-----------------26 Kaitsun pakina..---------------28 Stadifroog i kset-..-..-------------30 Fotoskaba-----------30 Stadin kliffat mestal-------32 Sörkän friidun stooreja---------33 Stadin Slangin kamoja---..---34 Myyntihi nnasto*----..-*.----*-35 Sääntöuutta------------------36 Karaokeillat jatkuvat-------------38 Karin piirros------------------39 tapahtumasta TSITARISSA! Lähetä tiedot: ts i lari@stad i nslan g i.fi kassu-----------1 Ku ei oo ni ei oo voik o is opti ot. Bulin flindarin! 'l i e "**"'%-,5i :åir,s,,-" r!' i''if /-/ , t/ ';ir4r+/fi/;uPo äFJ Klaude B.. Toinen skaba: Hurrit lyftaa handun ja sanoo "skåå|" toisilleen biisin jälkeen, ja sitt kipataan, Härmäläinen "kippis" on vakava ja jäykkä kakstavuinen. slid ii slidii ' kummoset 4 5 2 Tulee iisisti vedettyy täydet lärvit sill'aikaa kun ne vaan sjungaa. HeLy (googlaa "HeLy juomalauluja) on "Palle" Palmrothin manttelinperijä härmäläisten vänkien snapsibiisien vääntäjinä. Oisko se "moi", tai "hei", tai "hui hai", tai mikä se ois. Pannaan jäsenäänestykseen.' Bestan ehdotuksen tekijälle Klaude panee flindarin Kossua. Lähetä ehdotukses Tsilarille. Sille pitäs heittää Stadin oma vastine. Yks vaan puuttuu: Härmän kulttuurin kehdosta, Stadista ei oo födannu ku yks snabaristyge 2003-07 snabaribiisiskabojen 10 bestan joukoissa, Tää homma pitää panna kondikseen! Skrivaa slangilla stadilainen snabaribiisi ja stikkaa se Tsilarille 30.11
Patsaalla puhuu entinen pääministeri Paavo Lipponen. (0s)-774 1041 toimisto@stadinslangi. . ' i I mari.j oki nän @sta{ i ns Ian g i,f i. Stadin Slangi ry laskee kukat muistömärkille. Jäsen Kimmo Karvinen Jäsen Erkki Noräberg Jäsen Cata Mansikka-aho Jäsen Outi Pakkanen Jäsen llmariJokinen Toimistonhoitaja, hoitaa'myös yhd istyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. fi TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 ' 00s50 HKI puh. fi www.stadinslangi:fi TOIMISTO AVOINNA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 Pöötoimittaja Heikki Laurell puh.0400-415 156 heikki.laurell@boyfi TSILARIN TOIMITUSKUNTA Erkki Nordberg puh.050-431 7123 enordber@welho.com Outi Pakkanen puh.040-765 5326 outi.pakkanen@welho. 4 YSgtÅRn 4lss H m.-i I *l; { ;{p TffiNl\4flTU5 luf , ,/ ./-* I J {.--r*/jnrf , {*'/', A{##|t.r_-iil*try/* PER,VI,JEJA KULTTIJIR|YHD|STYS VUADESTA tsSS ffi . ry& L L 3 g UJ $ ä ffi ' S 3m?'#-äffi?,. Päivä alkaa jumalanpalveluksella klo 11:30 Kallion kirkossa, josta siirrytään Assä-rykmentin muistomerkille Alli Tryggin puistoon klo 13:00. fi Cata Mansikka-aho puh.046-810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Erkki Nordberg puh.050-43i 7123 enordber@welho.com Outi Pakkanen puh.040-765 s326 outi.pakkanen@welho.com TALOUDENHOITAJA Kimmo Karvinen puh.050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet. fi JÄSENET Pertti "OlliBull" Anikari puh.050-344 8108 Hannu Heiskanen puh.0400-428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Kimmo Karvinen puh.050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet. fi tsilari@stadinslangi. (09)-66a 981 arno. lokakuuta 2009. soisalo@pp.inet.fi Raija Tervomaa puh.040-506 0954 raij a.tervomaa@kolumbus. fi ISSN 1239 -9s23 ILMOITUSMYYNTI Veikko Knuuttila puh,050-364 9690 veikko.knuuttlla@ kolumbus.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS O.Oras PAINOPAIKKA Auranen Oy, Forssa Ässä-rykmentti täyttää 70 vuotta Ässä-rykmentin perustamisen 70-vuotispäivää vietetään tavallista juhlavammin tiistaina 13. Lasse Liemola Puheenjohtaja Raija Tervomaa \hlapuheenjohtaja Pertti "0lliBull" Ani kari . Musiikista huolehtii Kaartin Soittokunta. com Arno Soisalo puh. " 14"9"1 995 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielön eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen, HALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh.050-585 898s lasse.liemola@liemola.com Varapuheenjohtaia Raija Tervomaa puh.040-506 0954 raij a.tewomaa@kolumbus
Syyskokous, ravintola Laulumiehet klo 18 00 26.11. Uusien jäsenten ilta, karaoken merkeissä, ravintola Laulumiehet klo 18.00 22.09, Slangitreflit ravintola Juttutupa klo 18,00 21 ,09. **) Paikka varmistuu myöhemmin. Slangitreffit, ravintola iuttutupa klo 18.00 MARRASKUU 07.11. Sana kartsalta, 20,10. llmoitukset: PD F-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Hallituksella on oikeus tehdä muutoksia toi m intasuu nn itel maan, 0lliBullja Lasse Liemola edustivat Stadin Slangia 10,-11,6.2009 H0l(/Elan non asiakasomistaja tapahtumassa Kaisaniemessä, I A S E AV P O S T r A Sfa din Slangi ry:n omilla kotiiivdilla . TIEDOT TAPAHTUMISTA SLANGIKAMOJ EN ESITTELY JA TILAUKSET . Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Resoluutio: 300 dpi:tä säh köpostiosoitteeseen : tsi la ri@stad i nslang i,fi Valokuvat toimiston osoitteeseen, Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Käsinkirjoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. Aineisto Tsilariin nro 6/2009 JOU LU KU U kilari ilmestyy viikolla 50 ')Frelssiksen patavahdit 20.12. Syysjorot 24.11. Snygei mmät joulubiisit, Paavalin Tsyrkka -) Päivämäärä varmistuu myöhemmin. TILAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN IÄSTnEKSI LIITTYMINEN ffiNWnffifl&Y ffiffiffiRffiMN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h köpostiosoitteesee n : ts i lari@stad i ns lan g i.fi sekä printit ja konekiryoitusliuskat toimiston osoitteeseen. YS$LARä 4IGS SYYSKUU 17.09. Toimitus li:: !i:t i;t 'i:) :,,r i:i ll:l :iil ,)l 't i;;: lt) :ö + ii-.i :.r,;ii tii: +jiilli+.iti:;?r ,t'/ , / ' ///, 4i{/t#t'*l;ft*t/{/, "d u7. Aineisto Tsilariin nro 5/2009 LOKAKUU Tsilari ilmestyy viikolla 41 1 0,10
Tsilarin julkaisukertojen lisäys 50% neljästä kuuteen tuo korotuspaineita Kuinka kauan voidaan jatkaa Tsi larin toimittamista yksi nomaa n tal koovoimin. Työkkärituki loppuu marraskuussa ja uutta tukea emme voi saa-da llmarille. Päätoimittaja Heka Lau rellin leedaama Tsilarin toimituskunta on upee jengi talkoovoimaa ammattilaisottein. Itte se varmaan vaglas mustia kolmioita jostain venttiilistä. Arkiset toimistoruti init ovät melkoinen duu ni-määrä tänä päivänä. Enset skjordat. Lasse Liemola bamis .',*äs$e'fiCmala@liemola.com. Marraskuun möötissä tehdään päätöksii. Tarttis myös siivota, inventoida myyntivarasto, tilata uutta myytävää. Plaanin vieressä oli snadi papruputiikki, mistä slumpattiin seikkailukniigat; Aarresaaret ja tollaset. Byrooseen tarvitaan välttämättä ainakin osapäivätoiminen hoitaja. Kun mutsi oli sukuloimas. Elannon yläkerta Toplarin ja Meklun risteyksessä. Hallituksen jäsen "0lli-bull" Anikari lupautu taittajaks. . Byroon rutiinit on kasvanu jäsenistön myötä: Kniigojen, cd-plattojen, lippisten, tpaitojen ja monien muiden slangikamojen blisaaminen ja postitus vie viikossa jo monta työtuntia, Jäsen-rekisterin päivitys on buli homma. Maikkoina kigun marinoimat kundit, pääIlä aina sprigit ja valkoTsilarin ilmestymiskertoja on lisätty. mä luotan slangijengiin et me klaarataan nää jututfiksustija stadilaist järkee käyttäen. Tulkaa messiin meidän järkkäämiin häppärei hin, ne on teitä varten duunattu. Tuomaksen lopetettua duunit päätti hallitus et nyt on sopiva rako stailata lehden feissi modernimmaks. 6 €.#ätu&ffiH 4lffiS , 13;'rlausdiril<au löö1:1:i *s ffiffiffiffiffiffi& ffiffiruäru&Å Mä stikkaan tän lööpin otsikoks "diippiä pöhinää" ku meidän tarttis nyt stannaa ja tsiigaa mis mennää. Hänelle lisäksi apuvoimia rutiinihommiin. Edellisessä Tsilarissa 3/2009 nä-kyijo uuden taittajan kädenjälki, Tämä numero 4/2009 jatkaa uu-distuslinjaa. 'Ku mä liityin jäseneks numballag2l niimeitolinoin 800 jä-sentä.Tän vuoden loppuun mennessä rikkoutuu 3000 maksa-van jäsenen raja. Nykyisin kun mä klabbaan kulmilla, mestat bamlaa mulle, nekin mitkä on trillattu kumoon ajat sitten. Masa Herlevin bossiai kana me skaffattii byroo, Kla ude " kopteri n " aloitteesta sl u m patti i sosialineuvoksen titteli Hurstin Vekalle, järkättii stadin perinnegeimit ja julkaistiiTsilari neljä kertaa vuodessa. Olisiko mahdollista saada nuorten iyöllistämistuella joku jangsteri appariks. Teimme viime vuonna jäsenkyssärin ja saatiin "kultaa, kunniaa ja mirhamia". Löytyyks jengistä vapaaehtosi i byrooseen jeesaamaan . Ja leffat Axa, Hespa, Ritz -Errol Flynn ja Johnny Weissmuller veti konnia daijuun. Redut, jorot, slangitreffit ja muut häppikset ja niihin ilmoittautumiset sitoo kapasiteettii ja resurssei. Hallitus on osaltaan funtsinu eri strategioita ja kuulis snadisti jäsenistöäkin. Lånnessä glensas Föliksen selkä, mistä abborrat metskattiin, idässä döngas Tölikan lahti, sillon skituviemäri. Gamlat fotot ja stoorit ovat stadilaista kulttuurihistoriaa, jonka veroista saa tsögaa. Tähän saakka on yhdistyksen talous kestäny nää uudistukset, kiitti kasvaneen jäsenkunnan. Viiskytluvun Stadi, skloddiaikoj en Tölika -ympärillä gungas suolavodaa, ei mitään jorpakkoa. Siihenkin byggattiin puide, yläosassa on slobojen kulttuurikeskus, entinen Jylla. Nyt niissä sjungataan hallelujaa tai blisataan nen tsittaiitiin faijan kanssa Ruusankadun bastussa, pukuhuoneessa galsaa Sittistä jafarjalla bytta kassissa, pyyhkeen alla jemmassa. Yhteensä 6 numbaa kliffaa pluggattavaa. Maitsikat ja fläsäbudjut, kaikki häipyneet veks. Nyt tarvittais uutta funtsausta, Jäsenmaksu on ollu monet vuodet sama 20 egee, sen inflaatiotarkistus olis vähintäänkin kohtuullista. Kuinka mennään eteenpäin, missä tulee kasvun rajat. . Byrooseen saatiin Vantaan työllistämis-tuella palkattua llmari Jokinen, joka on tullu meille tutuks aina positiivisena ja ystävällisenä siellä pistäytyvälle slangijengille. Niille ei brassailtu. Mä dyykkasin buliin pläägiin ku otin vetovastuun 9 vuotta sitten. I11alla tsiigailtiin kundien kanssa fuuletusfonarista friiduj en puo lelle, siihen asti kun gosari jaagas meidät pideltä veks. gsm 050 5B 5B 985 ffi # ffi ru ä Y ffi&ru4 ffiÅ "xlil:qöiiläIH;T: w gaan tai Heruliin asti. . Baislarit ja bulit smörepalat lasiskobeissa. Litski kauempana skutsari terotti meidän skrinnarit ja ruidun viipurilaisen fisulafkasta mutsi foras strömarit tsögeen. Slangijengi on kasvanu neljä kertaa bulim-maks. Linnankosken kansis Pakkilaatikko, minkä pidellä käytiin ryysikset ja välkän flaidikset knesat blodessa. Apteekin mäessä siirtomaatavarakauppa: jauhetun kofiksen stydi döfis ja Huba-huba purkka, mikä värjäs heela montun. Erkki-Johanneksen kanssa duunattii nyyaks Tsilarin formaatti joka oli ollu sanomalehtipaprulle painettu lltis-tyyppinen julkaisu. Syntyi aikakauslehtikokoinen hyvälle paperille painettu Tsilari, joka on kestänyt nykyisellään tähän päivään asti. Kliffaa kesiksen loppua ja syksyn alkua. Saksalan Harrille kuuluu tästä ajasta 2 vuot-ta, loput on ollu mun ja hallituksen vastuulla. . Byroon hoitaminen vain talkoovoimin on tuskin enää mahdollista, Duuni vaatii monipuolista osaamista ja laitteiston tuntemi.rsta. Taittajana on ollu Tuomas Aho. Lehti roudataan nyt himppeen joka toinen kuukausi. Futaamiset, felkkikset j a filkan brennaamiset gam1al1a kentsulla
Bilikatkin oli sillon maffi mp i a : N ash, T atr aplan, Ifa )a jenkkien buli taksiChecker. Miinan Montussa oli mahdollisuus dokailla limua ja tsufee jo enen näytöksen alkuakin ja kun silloin ei tullut vodaa, niin näin teimmekin, Ja sitten se alko, nimittäin ensimmäiset vesipisarat alko tippua ja jengi ryysi katsomoon, joka oli iso ja katettu, Mutta ennenku esitys ennätti alkaa, sadekin sluutas. lmppa, Kuuno, lmpan faija, juoruakka Lyyli ja Otto. Telkkari oli vasta tulossa. Miinan monttu on saanut nimensä aikanaan Turkhaudan kylässä asustaneesta Kuoppa-Miinaksi kutsutusta muorista, jonka talo oli Ryttylään menevän tien varrella montun pohjalla. Verhouksien döfan'ie1äkin klyyvarissa. kaikki tuli livenä. Katto lyftas viistoista senttiä ilmaan, kun Ilkka Koski kniibas höögeri11ä. Ja mikä esitys! Muutamaa muminaa ei kuulunut kunnolla, ne oli niitä jurristen jorinoita, eihän niitä muutenkaan oikein kuule eikä saa selvää, mutta kaikenkaikkiaan näyttelijöiden äänet kantoivat hienosti kaikkialle katsomoon ilman mitään otsatai muuhun paikkaan kiinnitettyjä mikkejä. Etenkin Simpauttaja (Jyrki Ylätalo)ja Julia (liris Mäenpää) istuivat rooleihinsa kuin suutarin sormi jonnekin ja monimuukin näyttelijä ylsi yllättävän hienoihin roolisuorituksiin, kuten esim. Ruokajuomina oli valinnan varaa, vettä, maitoa, piimää, viinilasillinen taiolut. sa,skfuudaniin fai jan kans_ qrAD I N S LAN C I LAI STE N TEATTE Rl RE D U sa siellä siputrpihvija sarjis J I viereen Himassa ei safKaTURKHAUDAN MIINAN MONTTLJLJN *?"*s"*9 tessa saanu lesaa. Kun ei ollu telkkaria. Teksti: Heka Mäkinen 6t vintola Serafiinan emäntä oli luonut upeat puitteet ja kattanut apulaistensa kanssa mitä maittavimman pitopöydän ihanine possunja lampaanfileineen, salaatteineen ja kaikenlaisine lisukkeineen. Perille löydettiin hyvin ja siellä oltiinkin ylitunnin etuajassa. Unkari-futismatsi. Valkan eno skaffas ekana, sinne tsörattiin sporalla. klo 20.00. Snadi yksiö oli fulsat talon jengiä jatäti kaateli borkat kaikille. Rokki shingras Härmään, Elvarilla rasvafleda stailina. Lafkojen lonareissa oli iltasin toosat auki, gartsalta pysfy tsiigaan programmia. Kiitos kaikille mukanaol tavataan taas reduilla! Ritva-Kyllikki IilUISTASTADIN SILAKMMART,KNAT 4,-10,2009! TSlI-ARI 4lO9 7 No taas oli busalastillinen innokkaita kesäteatterin ystäviä lähdössä redulle, ainoa ongelma oli vaan aluksi kokoontumispaikka, Elielin aukiolle oli liikennöitsijän edustaja käskenny tulee, mutta onneks kävimme lauantai-iltana tsiikaamassa mestaa, ja eihän sille Elielin aukiolle voinut tilausbussit tulla lainkaan, vaan oikea mesta oli Holiday lnnhotellin takana. Ia farjalla vihreä nortti huulessa Ja Edenborsa knuburassa. Messuhallin bokraukset. Emme tunteneet olevamme Hämeessä vaan Lieksan liepeillä. Huomasi myös, ettei tätä teatteria oltu perustettu tänä vuonna, kokeneita näyttelijöitä ja ennenkaikkea hyvää murteen taitoa muutamilta. Nahkarotsit ja lättäbresat riso vanhempia ja ne skiias: toi nykynuoriso trokaa ihan skeidaa, mitähän niistäkin oikeen tulee. Kiitos kuuluu kaikille, Näytelmän väliajalla oli meille varattuna uunituoreet pullat ja tsufet fiossa ei kitsasteltu, sai ottaa lisääkin) montun yläpuolela olevassa taryoilupisteessä ja näytelmän loputtua luudattiin maantien toiselle puolelle Nuorisoseurantalolle, jonne Oitin raleille, #. Montussa ei ole enää Miinan taloa, vaan talkoohengellä ja EU-fyrkalla duunattu staili teatteri 450 nupille. Puskas kipparina. SuomiRuotsi: Hellsten finnas Pettersonin rinnan mitalla. Oli olympialaiset, kofis meni veks kortilta ja banskut landas putiikkien hyllyille. Bolliksella kiinalaiset skulas pelkät ideaalisiteet klabbeissa. Pari ihmistä tuli omalla kaaralla, koska busapaikat oli tiukoilla. Teatteri oli stailija nyya, esitettävä styge oli Heikki Turusen Simpauttaja. ilman p1äägiä. Ja se jälkiruoka -tuoreita kesän marjoja vaniljakastikkeen tai kerman kanssa, Nam, Teatterilaiset ja ravintoloitsija olivat tilanneet paikalle myös Jartza Jazz Band'in, joka huolehti kliffasta gamlan stailin musasta, evergreenejä ja gamlaa jazzia,losi upeeta, No tiedättehän sen, kaikki sluutas aikanaan ja me oltiin takas stadissakin aikanaan, eli n. Ajoissa paikalle tulleena hiffasin, että normaaliin stadilaisten tapaan osa porukkaa oli jo löytänny busapaikan ja venaili sisäänpääsyä, Aimo lähti tsökaamaan puuttuvia ja melkein kaikki rundaili samoilla mestoilla pytingin toisella puolella, Elielin aukiolla, Kaikki kyytiin vaan, libarit jakoon ja matkaan
re.ffiffitu&ffi$ @i#w I Mil Lil $MNffi å1ilåltrfo,o'i:ilildA ffiLm
Kädenväännön voitti ylivoimaisesti Arska. Pari hiekkajaalaa tuli vastaan ja sitten suuri saksalainen ilmatorjuntalautta lähestyi Katajanokalta, missä oli sotasatama. Olisivatkohan heränneet natsitervehdyksiin. W:W KUHAVESILLE Köysi irti ja purje hilattiin ylös. Meillä oli onget ja repuissa evästä. Löysin mukavan kallionkolon melkein veden rajasta. Vade lmate e ki ehui alumiinikattilassa ja sekös teki mukavaa Elannon näkkärin ja porkkanamarrnelaadin kanssa. "Sen" pituusmittaus juhla-asennossa meni joliekin. Kohteena oli Koirasaari, Vasikkasaaren vieressä sijaitseva pieni saari, jossa jotkut meistä jo olivat käyneetkin soutuveneellä. Mihinkäs pojat on menossa. Masto oli liian pitkä. Syöksypommittajia oli peIättåvd -niistä lähti hirveä ääni. Pärj äättekö varmasti. Saksalainen moottoritorpeedovene oli muuttanut suuntaa ja ajoi 9 solmun vauhdilla etelään kohti Kustaanmiekkaa. Taivaalla pöristeli melkein paikallaan saksalainen S ti e gl itztulenj o hto kon e . Ldmmin kallio alkoi väsyttää ja taisin nukahtaa. Ja olihan meillä Hoodin airot ja hankaimet. rÄSEnTENVÄLISET Urheiluakaan ei unohdettu. Pari halkojaalaa ajoi Hakaniemeen päin vesi reelingin yli roiskuen. Pituussukellus oli Pulimannin. SYÖKSYPOMMITTAJA Sitten tuli yllätys -ampiaisia. TSfrkåR& 4/ffiffi Tilanne rauhoittui kun kaverit tulivat vintiltä alas. Jollain vä1ähti. Joo! fuli kuudesta suusta. KOIRASAAREEN Irtauduimme Pitkänsillan vieressä olevasta Lammassaaren laiturista ja länsituuli lähti heti kuljettamaan Kuhaa melkoisella vauhdilla kohti Lemminkäisen rantaa, nykyistä Korkeasaaren laituria, jonka edessä tehtiin aivan hyväksyttävä slaagi oikeaan Ja päästiin hailssille kohti Tervasaarta kuitenkin niin että vastaantuleva Mustikkamaan lautta ja puukaasu käyttöinen Lammassaaren vuoromoottori torventoitotuksen kera j outuivat väistämään. Lievä tuuli kuljetti mukavasti kohti Pitkääsiltaa. Pieremiskilpailussa oli taas Arska ylivoimainen. Maj oituimme länsir annalla olevaan tilavaan majaan, joka nähtävästi oli ollut verkkovaja tar tilapäinen asumus. Aivan oikein. Hei, kundit, millä me päästään sillan alta. Syvyyssukellus taisi o11a Jusan heiniä. Sitten tuli keskellä Kruunuvuoren selkää vastaan vuoromoottori, joka ajoi vierellemme. Suomenlinna ja Santahamina ovat sotatoimialuetta 1ähisaarineen. SYVYYSSUKELLUSTA Hei pojat. Huutoaja mekasfusta. Rantauduimme Koirasaaren salmeen mantereen puolelle tuulensuoj aan. Mutta purjealusta oli väistettävä, sen tiesi kipparimme Arska. -Varokaa puomia! Muutamia kunnon lehmänkäännöksiä. Natsitervehdyskilpailun voitti se, joka älysi mustata ylähuulensa nuotiosta ottamallaan hii1e11ä. Vähitellen alkoivat urheilut väsyttää ja jollakin oli pelikortit mukana,, oli siis pokan aika. Kohde näkyvissä. Kuha soudettiin sillan alitse oikean kaaren alta. Siinä meni monen viimeiset lantit jonkun toisen taskuun. Koirasaari, nykyisin täyttömaata, ölj ynj alo stamoalue, oli varmaan ollut hyvin varakkaiden omistuksessa päätellen omasta satamasta aallonmurtajineen, tenniskentästä ja huvilarakennuksen kivijalka se muuten oli muurattu pulloista ! Saaressa ei ollut muita. Pesä sai olla rauhassa. Lämmin kallio ja iltaaurinko kuivatti viltin ja v aatteet. Runkkauskilpailun voitti joku Höyhensarjaiainen. Miehistö eli vauhdissa mukana. Aurinko oli vielä korkealla Helsingin kattojen yläpuolella, joihin Koirasaaresta oli mahtava näköala. Sakemannit heiluttivat meille, kun ajoivat oikealta ohi. Kivenheiton yllätys, yllätys voitti Uuku. Koirasaareen. Huomenta! Mies tuli soutamalla salme en Vas ikkas aar en suun. Toivat halkoja idän suunnasta Hevossalmen kautta. Kuha pysyi pystyssä. Saimme kymmenkunta ahventa Ja särkeä, j otka käristimme nuotiolla. Parin päivän fuumiskelun jälkeen päätettiin, että mastoa ei lyhennetä vaan se nostetaan pystyyn vasta Pitkänsillan toisella puole11a. Joo, mutta pitemmälle ette voi mennä. Tuuli tarttui purjeisiin ja Kuhaa vietiin. Masto nostettiin ja vantit kiinnitettiin. Aallot pyyhkivät rantaa ja melkoinen peräaalto roiskutti vettä pariin metriin. Sain nyhtäistyä oman vilttini mukaan j a j uoks in r antaan. Niillä oli pesä vintillä katon rajassa ja niitä oli stukalaivueen verran. Ärcmen 4rys Suurikokoinen saksalainen moottoritorpeedovene ajoi rauhallisesti Kustaanmiekan suunnasta kohti Nimismiehen luotoa. Kippari-Arskan lisäksi meitä oli Hännisen Jusa ja sen broidi Uuku, Einar Boman eli Pulimanni ja joko Hurmerinnan Raiski Moltsakki tai Kuusilehdon Windy. Meitä vietiin ulos ja Iqaa. Ohitimme ilman kommelluksia Hylkysaaren Korkeasaaren kupeessa. Repuista löytyi Elannon näkkäriä, keitettyjä perunoita, suolasilakoita, piimää Ja porkkanamaffnelaadta. Kertomassa on enää kaksi, Jusa ja minä. Purje ylös ja Kuha syydasi myötätuulessa ensimmäiselle avomeri purjehdukse1le... Kaunis kesäilta. Purje puoleen, tuli käsky. Matka salmen yli manteree1le oli parikymmentä metriä. Sitten tuli äkkiherätys! Suu taynnd merivettä ponkaisin kallionkolosta ylös
Aläpäs sano. Masto nurin ja tulimme soutaen Pitkänsillan alitse kotisatamaan Työväentalon rantaan. Tunsimrne olevamme aarteenmetsästäjiä kun tuntitolkulla naarasimme. Onkos teillä ankkuriköyttä ja jonkinlaista naaraa. Nähtiin taas pari r,uotta myöhemmin. Uppoamisalue oli useita kymmeniä metrejä, joten moottorin paikalli staminen oli vaikeaa. Sota ioppui ja olimme aikamiehiä kun muistelimme reissua Koirasaareen. Onhan meillä! Syntyi vipinää, kun Kuha pantiin purjehduskuntoon muutamassa hetkessä. Moottori oli vanha Penta, joka narllsta käynnistettäessä oli ironnut. Niitä on ainakin parikymmentä ja hyddan paikalla on öljysäiliö. Kiitti vaan pojat. Tulimme uudelleen muutaman päivän kuluttua Ja meillä oli Kiva-jolla hinauksessa, joten pääsimrne kivikkoihinkin naarojen kanssa. Vettä oli karikossa varmaan neljä rnetriä syvimmillään. gsffi':g**ry%ffir Pal kitsemErne nvtr<våsen $åseffi ss. Ja tässä on vähän evästä, mies sanoi kun samalla heitti hauen Ja parisenkymmentä pienempää kalaa Kuhan pohjalle. Mikä koivu se niistä on. Kundit hyppäsivät veteen irrottamaannaaraa. Hellitetään jo. Lahjakortti on voimassa 2010 loppuun. Lisäksi arvomme 2 henqen ulkomaan lomamatkan henkilöiden keskön, iotka hankkivat vähintään viisi uutta iäsentä. rnutta se oli kirkasta. Mentiin soutamalla haaksirikkopaikalle puolen kilometrin päähän. Liian painavaja liian syvällä, Saksalainen laivastovierail u Gresan satama-altaalla kesällä 1 938. Suomenlinna ja Santahamina ovat sotatoim ialuetta! Mikä lie. Minulta putosi perämoottori tuonne karikkoon. E<äfiffa. 7 € arvoisen Stadin Slangin ry:n etusetelin. Antoi osoitteensa ja lähti soutamaan Vanhankaupun-einlahtea kohti. Nyt se jäi taas jumiin. He, he! Kaiko Jud6n e*l 4Ai,]l rÄlli' *\** L \,a Jäsenhankkii jokaisesta uudesta jäsenJasennanKKila saa roKarsesta uuoesla tasen maksunsa mafrsaneesta jäsenestä palkinhoksi ilÅx-€ffiffi tuåtrssääru. Vanha ruostunut katiska! Tyhjä jajäiden ruhjoma. rekrvtoåritfifah åailfla -[ "7.2d$g 3*.6]em',g * välisemä ailsaffia $udeet jåsenem hankkåmisesåa. Eikä löytynyt Pentaakaan. Olimme tehneet ne rautalangoista j a vanhoista rautanauloista. n, ffiarv*$$& fäygmm9 KULMAN KUNffi[T nasta. Ja tulihan sitä -meriruohoa Ja levää kizrnmeniä kiloja! Hei kundit. Koirasaareen. Mikä se rautavehj e mahdolli sesti on. Jos se on ollu siellä jo parikymmentä vuotta ja jos siellä on kanikoita, niin ne on ruostuneet puhki. Leppoisa itätuuli kuljetti Kuhan takaisin Hakaniemeen. j oten paikoitellen näki pohjaan asti. Vanhoja \/alkan kundeja,, mestari n1'rkkeilijä. Olkoon siellä. Joo, mutta pitemmälle ette voi mennä. TSELåRE 4/$S 11 Mihinkäs pojat on menossa. Minä otin maamerkit: Suomenlinnan majakka, se iso koir,'u ja Vasikkas aaren kärki ja hyppyrimäki, sanoi joku kun oltiin Talolla kaljalla. Se on kiinni jossain pitkässä raudassa! Naara saatiin irti, mutta raula jäi sinne. Tiäks mitä. Kaikki muut paitsi Kippari-Arska taisivar yrittddt sukeltamista, mutta tuloksetta. Leviä ja merimohoa oli paljon upea 'u'edenalainen maailma. Parin funnin yrittämisen jälkeen löydettiin sentään jotain. Jokalsesta 5 henqen rekrytoinnista såa lisäarvan arvontakoriin." n #ä'. Pirtutorpeedo! No, voi su. No
Näytelmällä Eddu voitti suuren Helsinki-aiheisen kirjoituskilpailun vuonna 2004. Porukan kitiikki hioi Eddusta p o ikkeuks e I I i s en taitav an ja herkkäv ai sto i s en kirj o ittaj an, jonka teksteissä stadin slangi elää aitonaja luonnollisena. Toinen kirja, "Palsa kanis, litski kalis", seurasi viisi vuotta myöhemmin, ja sarjan kolmas teos, "Villi Vallila", valmistui vuonna 2006. Sitä voi pitää dokumenttina oman aikansa j enginuorten elämästä. Elämänsä vaiheita eri puolilla Stadia Eddu on kuvannut avoimesti ja rehellisesti kolmessa kirjassaan. Heikki Paunonen. Sieltä Eddun tie vei \uonna 1950 Pennintielle Kumpikseen. Sen r,'uoksi E,ddun s 1 angi o 1 i p o ikkeuks e 1 I i s en m e hevä d j a v anhak ant ai s t a . Nyt sekin kapula siirtyy toisille. Hurrislangiksi nimittämänsä ruotsinkielisen slangin tallennuksesta Eddu kantoi huolta viimeiseen saakka. Viime vuosina tamä porukka on harventunut. Eddu Janzon syntyi 15. Vaikka Eddu ei enää ole keskuudessamme, hänen kirjoissaan ja Tsilarin kirjoituksissa 1940-60-lukujen Stadin kundit ja friidut elävät vielä kauan. Eddu itsekään ei enää päässyt siihen mukaan. Hän asul elämänsä ensimmäiset vuodet Hanasaaressa, missä hänen isällään oli kaksi venehallia, joissa hän huolsi ja säilytti kymmeniä veneitä. elokuuta 2009. YSETAffiä 4I*S Eddu Janzon on myös tallentanut laajan slangisanakokoelman Kotimaisten kielen tutkimuskeskuksen kokoelmiin. syyskuuta 1937. Alkuaan Kumpiksen kundej a oh 34. Hän itse muisteli asuneensa kaikkiaan 43 err paikassa Stadissa. Stadin slangi oli Eddun sydäntä lähellä aivan viime päiviin saakka. Kumpiksen talot olivat notkelmassa Paavalinkirkon alapuolella. Niistä ensimmäinen, "Rundi Stadis, väli1 snadis", ilmesryi vuonna 1997. E,ddu oli viimeisiä suuria slangintaitaj i a j a sellai sena j äämme hänet mui stamaan. Tsilarin lukijoille Eddu oli hyvin tuttu omaa nimeään fuamåa*rueesåa fu*ksäsåa s*kä kyre=*x*reåsåå säamgskår$*ååasksåsås, $*åke åä*e*såyFvaåå we$åä*äffi $ffi#set*ksåu mxäE*åsG rw*åsåkså. Paavalinkirkon toisella puolella olivat kuuluisat Kuntsit, ja pelätyillä Kuntsin kundeilla o1i tapana istua kirkon aidalla. Erkki Lyytikäinen on luonnehtinut Eddun kirjasarjaa Hesarissa Valkan trilogiaksi. Varsinkin Kumpiksella elämä oli usein värikästä ja rosoista eikä siitä puuttunut tummiakaan puolia. Eddu Janzon kutsui itseään slangikirjaihjaksi. Mdfi Janzon on poissa Vanha Kumpiksen kundi Edvard "Eddu" f anzon menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen 6. Kumpiksella Eddu vietti parhaat nuoruusvuotensa, ja siellä olivat hänen läheisimmät ystävänsä Kumpiksen kundit, joita Eddu muisteli viimeiseen saakka. Eddun mukaan Kumpiksen kundien jokakeväiseen tapaamiseen osallisfui viime toukokuussa vain neljä kundia. Hän oli siinäkin suhteessa harvinainen slangintaitaja, että hän hallitsi sekä suomenettä ruotsinkielisen stadin slangin. Ennen kirjojensa julkaisemista hän harjoitteli slangin kirjoittamista monta vuotta Pirkko "Pike" Periviidan vetämässä slangijengissä. Eddu oli aito Stadin kundi. Eddu kertoi oppineensa suuren osan slangistaan juuri heiltä. Hanasaaresta Eddun perhe muutti vuonna 1946 Lastenkodinkadulle Gresaan. Niitä Eddu Janzon on kuvannut varsinkin kolmanteen kirjaan sisältyvässä näytelmässä Villi Vallila
Mä olin tilannut kuhjut ja kittasin sitä kakessa rauhassa. Ei ollut mitään shaggaa edes kaapissa. Ämia se aika siellä meni ja sitten tultiin taas vek. Kai se mulle aika lailla griinas. Toi heti kärkeen sellaista lihasoppaa, jossa ei ollut yhtään tsöteä eikä podlarra. Sain liffan lomiksen noin vain tai eihän se mikään lomis oikeastaan o1lut, niitähän tavallinen kundi saa enimmäkseen vain gimman ottoa varten. Kyllä se niin on, ettdtaallane kaikki oikeat Stadin kundit nyt on valtion duunissa. No venttasin mä jotakin erikoista, kun siviilipöydässä skruutaa. Ei mulla vielä mitään kiirettä ollut, niin mä jäin sittaan sinne kuppilaan. Ja painuin äkkiä hatkaan. Taisi olla turha pyyntö sikäli, että ne olisi saanut kuulla muutenkin. Ketään ei ollut himassa, kun ringasin ovikelloa, mutta talkkarin avulla pääsin sisään. Rykmentin valistusupseeri L. Hyuä, ettei shikkani skoudea perään. Nimimerkki L-a:n lomakertomus on ilmestynyt tammikuussa 1940. Molon flygarit oli tullu Stadia tsiikaamaan ja piti painua keltsuun j ömmaan. Kai ne olisi jokainen mulle tokanu mitä vaan, mutta minähän olen aina sellainen plyyki poika häpeemään. Kuiva ja tyhjä Stadi silloin on dillempikin sen kyllä hogaa. Piti smiitaa Stadille skruutaamaan. Taisin olla liite jeevlin näköinen, kun friidu heti luudas luokseni ja selitti, että se on sellaista shaggaa, että siitä on ne vek siilattu. Mutta kyllä mun sittenkin taytyy sanoa, että yhtä kivaa kuin oli Stadiin päästä, niin ainaki yhtä liffaa oli sieltä pois painua. STADIN KUNDI r;ivl STADISSA Ovesta tulla tömähti reipas "ässä-rykmenttiläinen". On sitä jo niin kauan landella kagaamassa oltu, ettei tahtonut koko Stadia edes tsennata. Rykmentin valtalehti pyysi kuulla kuulumisia. Kun nurkan takana äkkiä treffasin postimikon ja luulin sen funnussanaa froogaavan, niin langasin sille tvårt, että "kissa". Tuli käyfyä Stadissa. Siel1ä oli oikein sellaisia siviilifriidujakin, joista te ette enaå mitään bonjaa. Komennuksella mä olin. Porlärvi ryhtyi ar,ustajineen julkaisemaan rintamalla Ässän uutismonistetta. Ja meitä ne kaikki venttaa takaisin, kun ensin on tempastu moloa reilusti nassunnokkaan. Ja paljon sattumia ja santsia kanssa. Ne luuli kai mua oikein "Marokon kauhuksi". Simahti se siltä fai1alta, forasin messissä sisälle ja stikkasin tuolin karmille. Ja siihen tempaukseen on tåma kundi vielä liian skagi. Öögaan strittas kuitenkin friidu rintamakragaria. Galsaa oli. En sunkaan mä niin dille olisi ollut. Aurinkoisella tuvan seinustalla on mukava hetken hengähtää ja muistaa kotiväkeä kirjeellä sieltä jostakin, Kuvan alikersantti on jäänyt tuntemattomaksi, mutta kuvaaja on ollut lääk.au Topi Kaiponen. Kasapanosta minä senkin nähdessäni heti funtsasin. Ei mun tarvinnu mitään skryytaa edes. Niillä on liffan näkönen pärstä, loistokledjut ja kivat klabbit. Arvi P. TSffi-ARt 4/$g 13 Assärykmentin lomalaisen tarina lomareissulta TAUSTAA Talvisodan Jalkaväkirykmentti 11 perustettiin 13. Tulin nyt froogamaan, minne mä ne foraan. Olin ihan änkkä ja kyttäsin vain suoraa tatsiin tatlatttaan. Ja sitten ne vasta frogata alko. Palsajekke meinas draisata manttelini vek, mutta kyllähän mä snajasin, että se vieras kundi yritti sitä multa evakuoida. 10 .1939. Kyllä ne ensin jokainen siellä leuhki kuinka lähellä ne oli pommeja ollu, mutta sitten ne hogas holet mun manttelin reunassa ja sai selville, että molo oli ne skytannu flygarin kk:lla täällä etulohkolla. Kovia ne oli kaveeraamaan ja griinas aina vä1i11ä. Hokkiin dalsin vanhasta tottumuksesta, sinne Bolliksen liepeille. Heti statsalla teki mieli frogata skoudelta tietä Valkkaan, mutta sitten tulikin keltanen spora ja siihen mä hoppasin. Tsökaamassa rykmentille paljon krääsää. Rykmentin tunnuksena ollut S-kirjain muunfui miesten puheissa melko nopeasti Ässäksi ja näin syntyi Ässä-rykmentti. 6f Kirioituksen on toimittan ut al ku peräisenä Tsilari a varten'Assä-rvkmenti n tiedottaja Rei no' Janhu nen. Yritin minäkin jotakin niille sprookata, mutta eihän sitä enää osaa. No, hoksasinhan mä heti ittekin, että dorka mä olin. Se kieron näköinen palsamikko kai ne oli nassuunsa kaatanut, Toihan ne mulle muutakin vielä, mutta eihän sillä satsilla reilu kragarikundi elä. Liffa siellä oli sitata. Kesken shaggauksen ilman muuta. Ei stogessa voinut paljoakaan goisia, niin että mua taisi goisattaa arka tavalla. ÖoUa ketä muistaa vielä mitä se on divasin pari glasaria ja sitten smiitasin yhteen kuppilaan ja otin siellä reilun annoksen rotulikeittoa. Tyhjä oli Hokki, ei yhtään ainoaa tuttua kundia, joku gisannäköinen bösse Ja part hassua gimmaa. Yht'äkkiä alko joka paikassa vonkua ja soida oikein vilt, ja fodea alko Iapata gartsalle sen kun kerkes. Kuva: Assä.rykmentin arkistosta,. Silloin kuppilan gimma latas mulle, etteks te meinaakaan mennä, ja tuumas vielä, ett se on niinkuin pakko mennä. Friidu toi mulle listan ja mä sanoin, että anna tulla Yaankaikki mikä furkkaan kuuluu. Ei ne juuri enää eldaa kuin ihan liite
Siellä bunkattais 18-20 kundin tuvissa, joissa olisi tilaa 4 mz ja 13 m3 jäbää kohden. Jokaiseen kerrokseen tulisi lisäksi hygieeninen huoneryhmä, toi s--in sanoen veski-, tvettisja kuivaushuoneet. Päämaj oitusyksikkönä olisi komppania, jolle varattaisiin stenukassussa aina yksi kerros. Samassakerroksessa piti hsaksi olla luentosali, kapun virkahuone, komppanian väpän byroo, sekä alikessujen ja koksujentupa. Koko byggan ja alueen perusidiksenä oli, että siellä skuffais fiudet ja dilppais ihmiset. Hän ei tietenkään o1lut käynyt itse inttiä, mutta kassusta tuli snygi ja toimiva. Hänen nimekseen tuli myöhemmin giftiksen jälkeen Martta MartikainenYpyä. Taiviksen kassun piirsi vuonna 1934 friidu, Puolustusministeriön arkkitehti Martta Martikainen. su s :. Luentosali-toimistosiipi Ja myöhemmin autotalli tulivat Pohj oisen Hespan puolelle. Kundit voisivat tarkkailla toistensa käyttäytymistä ja väpä tarvittaessa kundeja. Suomalaiset kassut piti duunata määrätyn perusajatuksen pohjalle ja vakiintuneiden normien mukaan. punglnosaa ruvettlln Juurl byggaamaan uusasiallisen funkkiksen periaatteiden mukaan. Idis Taiviksen kassussa on kolme kerrosta ja ullakkokerros. )l dt Tr s=:: :::S i=== S si:: ::.:=:--t:..==S:S :\_: := :\\: :S :€ SSs SS.s. Bilikoiäen kurvailuille tarvittiin pyöreitä muotoja. Taiviksen kassu olikin eka suomalainen kassu, jossa ilmenivät funkkiksen uudet suunnitteluperusteet niin muotokielessä, tilojen jäsentelyssä kuin yksityiskohdissakin. Kassu piti smoglata sisältä vaaleaksi ja hillityksi, jatta kundit pysyisivät pirteinä ja bygga siistinä. Mesta oli glaidu, sillä Fuu. TSHTAffiH 4/ffi$ Sodun jölkeen fiudeosastoa siiweltiin ympäri Stadia ja sen nimeä muutettiin ainu tarpeen niin vastiessu. Kundeille, skappareille ja toimistoväelle, jotka steppais kassun sisällä ja pitskulla, tarvittiin taas mahdollisimman suoria reittejä. yksityishenkilöt olivat sille lahioitta Taka-Tölikan Taivikseen Fiudekomppanian oma kassu päätettiin lopulta duunata Taka-Töölön Taivikseen Meklun ja Pohjoisen Hespan kulmatontille. Mutta omaa kunnon kassua komppaniallaei ollut. Koko idiksen lähtökohtana olivat autoj en ja ihmisten liikeradat sekä kassujenuudetnormit. 1934 Helsingin Autokomppania. Joukon vuhvuus ju bilikamäärii luonnollisesti kusvoivut koko 1920-luvun ujun samaIIu, kan inttiä duunattiin vakituisempafln kondikseen. Plantskun normit Puolustusministeriö funtsi ja käski 1 930-luvun alkupuolella, että Suomeen ei duunattais kassuja, jotka bygattais slobojen vanhojen monistettujen tyyppipiirustusten mukaan. Sen tehtävänä oli ököjen treenaaminen, gonamiesten tekninen koulutus, tsörauspalveluiden tuottaminen ja alikessujen kouluttaminen reserviin. Koska bygga sijaitsee kulmatontilla, majoitusja miehistön huoltotilat sekä myöhemmin vielä autokorjaamo duunattiin Meklun puolelle. Veskiin duunattiin pönttöjä niin, et niitä oli aina yksi 15 kundia kohden. Niiden välillä ei ollut mitään seiniä, koska siisteys 'säilyisi niin paremmin. Se oli kurinpitovallan yksi elementti. Tästä autoj oukosta tehtiin lopulta 01.05
Korjauspaja pääsi vasta heinäkuussa 1938 bytskaamaan Taiviksen kassulle, aluksi tosin tilapäisesti autohallin alakertaan. Sen on piirtäny toinen Puolustusministeriön arkkitehtibööna, Märtha LiliusTallroth. Kundien asuinkerrokset olivat niin kutsuttua sivukäytävätyryppiä. Taiviksen kassu oli siten näkyväl1ä paikalla oleva byggu, joka edusti inttiä. Toinen funkkiskolossi oli Gunnar Taucherin funtsima Kive1än sairaala, j oka o1i valmistunut vuonna I 932. Syöttölän seinäpintaan smoglattiin maailmankartta. Nekin olivat jo olleet koko kassun arkkitehdin, Marlta Martikaisen alkuperäisessä pienoismallissa. Myös rakennuksen käyttäjät, fiudegosset edustivat intin silloista nykyaikaisinta aselajia. Sen fiudet jäivät kuitenkin vielä toistaiseksi Freda 54:ssä olleisiin vanhoihin halleihin, joissa ne olivat tuiskun ja frysiksen armoille. joka oli Suomen pääkaupunki. Taka-Töö1ö rakennettiin s ittemmin l.uo sikymmenen lopulla'porvarifunkkistyyliseksi' asuma-alueeksi. Lisäksi siellä oli suuri oppisali, jossa oli tilaa 130 ökölle. Pitskun puolella olevissa miehistötuvissa oli sbulit ikkunat, jotka oli jaettu välipuittein snadeihin osiin. Mutta sen koko johtui siitä, että Stadin Autokomppaniassa palloili jo 1930-luvulla suunnilleen yhtä paljon jäblä, kun jossain landella olevassa nurmiporapataljoonassa. Halleihin skuffattiin halkaistujen sylintereiden muotoisten rakennusmassojen välistä. Sellainen oli muun muassa Kaarlo Borgin suunnittelema asuinbygga Töölön Helmi Pohjoisen Hesperiankadun ja Runebergin kadun kulmassa. Koska Neuvostoliitto olisi muuten tullut yksivärisellä punaisella maalattuna liian suureksi ja mahtavaksi, sen eri kansallisuuksien asuma-alueet väritettiin eri sävyisillä punaisilla väreillä. Sen pidikkeessä oli tyylitellyt leijonaja teräspipoaiheet sekä flaggastongan päässä Autokomppanian merkki. Pohjoisen Hespan puolen porashuoneen pystysuoraa rakennetta korosti vielä lipputanko. Kun pitskulle bygattiin vielä samaan aikaan bensis, niin koko kassu oli melkein valmis. Käytävän kaarevalie osalle oli bygatfu iasivitriinit, joissa oli näytteillä fiuden osia. Koko kassu oli normien mukaan aika buli yhdelle komppanialle. Autokomppania pääsi bytskaamaan uuteen kassuunsa 06.10.1935. Snadimpi glasari kun oli helpompi ja halvempi uusia kuin buli ruutu. Korjaamo valmistui 1opulta Meklun sivulle kassun pääportin viereen Sibben pudekan puolelle saman vuoden lopulla. Se sijaitsi Stadissa. Molemmissa kiinnitettiin huomiota ihmisten liikeratoihin: kulkureittejä minimoitiin samalla, kun työnteon menetelmiä teho stettiin. Kahdessa asuinkerroksessa oli kummassakin seitsemän fupaa sekä kuivaushuone, puhdistushuone, veskit ja pesuhuone. Tuvat ja hygieniatilat oli sijoitettu pitskun puolelle. 15 Fordismi ja taylorismi Autokomppanian kassusta tuli aikakautensa iskusanojen, fordsismin ja taylorismin liitto. käytettiin myös aamuvoimisteluja oppituntitilana. Sen porrashuoneesta tuli pystysuuntainen massa muuten vaakasuuntaisten majoitus ja toimistojen väliin. F Autopataljoona Ruokalan seinän kartta. Olihan kassu bygattu SA-Intin uusimman ja teknisimmän aselajin biligakundeille, jotka skuffas sen forderja. Byggan poikkeukselliseen edustavuuteen vaikutti oikeastaan kolme asiaa. Pohjoisen Hespan puoleisessa esikuntasiivessä oli esikunnan toimistotilat, joihin jäbillä ei ollut yleensä asiaa kuin käskystä. Ja komppanian miesja automäärät yaan kasvoivat j a kasvoivat. Varusmiesten edellytettiin aina vapaaaikoinaan Ja ohi kulkiessaan tsiigailemaan niitä. Rakennuksen ulkoseinät oli muurattu paikalla tiilestä. Sitten ne oli rapattu sileiksi ja smoglattu valkoisiksi. Se duunattiin kaupunkirakenteen sisälle kaupunginosaan, jossa oli jo joitakin aikaisempia funkkisrakennuksia. Mutta fiudeilta puuttui Taiviksessa vielä korjaaffio, joka toimi edelleen Stenbäckinkatu 8:ssa. Kassu Meklun puoleisessa ekassa kerroksessa olivat ruokala, kööki aputiloineen, sode ja poli. Uudet autohallit valmistuivat Hespan puolelle vastakesäkuussa 1936. Ne ilmaisivat kaikille mitä kassussa duunattiin. Ja fonarertahan arna rikkoontui. TSEL&RE 4/SS Kaartin Pataljoona Kadunkulman suuntaan duunattiin pyöristetty kulma, jonka vieressä oli myös byggan pääsisäänkäynti. Siihen oli kuvattu kaikki maailman valtiot, jotka oli olemassa vuonna 1935. Meklun puolella oli molemmissa kerroksissa koko siiven mittainen avara ja valoisa käytävä, jota. Sisään vedettyyn ullakkokerrokseen oli bygattu jumppasali. Koko komppania oli silloin lopulta saafu samankaton alle
Taiviksen varuskunta oli krigujenkin aikana buli. T ama patalloonan vahvuinen joukko-osasto sijoitettiin Taivikseen ja siihen liitettiin myös kassulla toiminut Stadin Komennuskomppanian Autoosasto. Sen jä1keen seurasi intissä yli puolen r,.uosikymmenen pituinen ihmettelyn aika. Voidaankin sanoa, että suunnittelija suorastaan valjastettiin intin prtyöhön. Väliaikaiseen Autopataljoonaan kuului esikunta, jossa oli Komento-, Koulufus-, Huolto-, Tekninenja Laakrntatoimisto. Kriguj en j älkeen Stadin Varuskuntapataljoona supistettiin krigujen jälkeen Helsingin Komennuskomppaniaksi. 1 1 .1,939, alkoi Talvisota, joka kesti 105 päivää. Silloin tapahtui ensimmäinen bulimpi muutos, kun Huoltokoulu 3 muutti 30.09. Taivikseen sijoitetun bilikajoukon nimeksi tuli silloin väliaikaisesti Autopataljoona, ja komppanioiden päivystäj ät saivat uudet päivystäjänkilpensä. Stadin Varuskuntapataljoona ja sen auto-osasto toimivat sittemmin Taiviksen kassulla ensin koko sloboja vastaan käydyn Jatkosodan sekä sen jälkeen sakemanneja vastaan käydyn Lapin sodan ajan. Pataljoonassa oli lisäksi Autokomppania sekä esikunnan alaiset varastot, huoltolajakorjaamo. Varu sku ntap ataljoona toimi sittemmin Stadissa koko Talvija Jatkosodan välisen Välirauhan ajan 13.03.19402s.06.1941. Kunniakomppanra ei kuitenkaan enää mahtunut kassulle, Yaan se jouduttiin sijoittamaan Sandikseen. Nyt sinne muutti Kaartin Patalj oonan pääosa Skattan Merikassulta vuonna 19 69 . Siinä esitettiin alueen pienoismalli, leveä j a valoisa sivukäytdv å, lasivitriini, j ossa oli opetusmateriaalia, miehistötupa, jossa varusveij arit olivat iltapuhteella huoltamassa varusteitaan, luentosali sekä nykyaikainen WC pönttörivistöineen, tosin ilman käyttäjiä. Moottoriajoneuvokouluun kuului Koulutuskompp anta, ja sie1lä pidettiin myös skapparien moottoriajoneuvokurssit. Komennuskomppania toimi sen aikana auto-osastoineen Taiviksen kassulla vuoteen \947 astt. Kurssilla kiinnitettiin päähuomio liikenteen, kuljetusten ja kuljetusvälinehuollon järjestelyyn nimenomaan intissä. Viimeisenä Taiviksen kassulla toimi enää sode. Suunnittelija sai itse esitellä kassunsa ja SA muokkasi samalla imagoaan. Sen kiinteä sisustus oli täynnä käytännöllisiä yksityiskohtia. Kaikki kurssitetut reserviupseerit olivat jo siviilissä kuljetusalan johtotehtävissä. Väliaikaisen Autopataljoonan kokoonpano pysyi viisi r,uotta samanlaisena. Koska se jo toimi Taiviksen kassun tiloissa, se voitiin luontevasti liittää Autopataljoonaan. Taiviksen muita yksiköitä olivat Esikunta, Komennuskomppania, Soittokunta ja S otilasmusiikkikoulu. Sekin joutui lopettamaan toimintansa päivittäisten asiakkaiden puutteessa heinäkuussa 2005. Kaartin Pataljoonan Autokomppania jatkoi siellä bilikaperinteitä. Eikä sen sisätiloja ole erityisen helppo muuttaa siviilikäyttöön. Kaartin Pataljoona Kun intillä ei ollut fyrkkaa, jakassukin oli vielä aika uusi sekä toimiva, byggaa ei juuri remontoiru. Se sai samalla oman kunniamarssinsa. Ja Puolustusministeriön Rakennustoimisto sai tietysti samalla myönteistäjulkisuutta. 6 Erkki Nordberg. Bygga siirtyi tietysti atkanaan S enaatti-kiinteistöj en omistukseen. Krigujen aika Kun slobot hyökkäsivät Suomeen 30. Näin eleltiin vuoteen 1981 , jolloin Sotilasmusiikkikoulu siirtyi sekin Lahden Hennalaan. Joukko-osaston nimeksi oli 01.01.1957 lopulta virallisestikin vahvistettu Autopataljoona. Intti pani parastaan. Kaartin Pataljoonasta tuli silloin sen yksi pataljoona, joka sijoitettiin kokonaisuudessaan tuolle palmurantaiselle Onnellisten Saarelle. Fotomontaasissa viestitettiin ja hehkutettiin myös byggan kaikenpuolista edustavuutta. Varu s kuntap ataljo onan lisäksi Stadissa ledinä tai komennuksella olleita sotilaita, joille ei löytynyt muuta majoitusta, pantiin bunkkaamaan sinne. Kaarlin Pataljoonan pääosa sinnitteli soittokuntineen Taiviksessa r,rroteen 1996 saakka, jolloin Sandikseen perustettiin Kaartin Jääkärirykmentti. Fiudet eivät kuitenkaan poistuneet Taiviksesta. Sode palvelikin krigujen aikana tavallisesti päivittäin noin tuhatta sotilasta. Stadin Bilikakomppanta levisi, koska sen kokenut henkilökunta tarvittiin rintamalle kenttäarmeijan lukuisiin moottoriaj oneuvoalan tehtäviin. Ja sen oli vielä suunnitellut nuori naisarkkitehti. Hublari julkaisi suunnittelijasta vielä fotonkin. Nykyisin kassun vastaisesta käytöstä taitetaan peistä Museoviraston, Stadin Kaupunkisuunnitteluviraston, Senaattikiinteistöjen sekä olemattomien ostajien tai haluttomien vuokraajien kesken. Ainakin osa siitä ja sen Auto-osasto sijoitettiin Taiviksen vain viisi vuotta vanhalle kassulle, jossa kaikki tarvittavat tekniset tilat olivat j o va lmiina. Siihen oli koottu kaikki ne elementit, jotka kassussa miellettiin nykyaikaisiksi. Haulit olivat taas himassa. Stadiin muodostettiin Talvisodan jälkeen Helsingin Varuskuntapataljoona. Y$fitu&ffi& 4lSS Taiviksen kassu ei kuitenkaan jäänyttyhjäksi. 16 Pr-homma Kun Taiviksen kassu valmistui, pressi hiffasi sen heti. Kassun tyyli oli snygi ja tarkoituksenmukainen. Suomen kuvalehti julkaisi myös 1935 byggasta oikein fotomontaasin. Vasta 31.12.1951 siihen liitettiin Puo lustuslaitoksen Helsingin Autokorjaamo. Autopataljoonan ekat kertikset järjestettiin keväällä 1958 ressuille, joista koulutettiin kuljetusja kulj etusvälineup s eereita krigun aikaisiin joukkoihin. Eka remppa duunattiin ilmeisesti silloin, kun suuret ikäluokat alkoivat funkea Stadin Autopataljoona toimi sitten Suomen mootto ri aj oneuvo ko u I ufuk s en rikoulutus siirrettiin Lahden Hennalaan. Pataljoonalle oli vielä 20.01 .1957 luovutettu entisen, 1920-1 930 -1ur,.u1la kahdessa paikassa, Stadissa ja Viipurissa toimineen, koko intin silloisen Autopataljoonan kunniakas flagga. Taiviksen kassu on oma kokonaisuutensa, j oka on suojeltu kaavalla. 1947 Hollolasta Stadiin. Tällaisessa kokoonpanossa jatkettiin sitten intin uudelleenjärjestelyyn asti, joka tehtiin juuri ennen Stadin olympialaisia 15.03 .\952
Joka tapauksessa Lintsi sytytti pikkukundin mieleen palavan rakkauden, ei ainoastaan Lintsiä, vaan koko sirkusmaailmaa ja tivoleita kohtaan. Aikuisena sain kylläkin kuulla, että tuo villi oli oikeasti kotoisin Englannista, eikä tainnut tietdd Afrikasta enempää kuin Tarzanin keksrjä Edgar Rice Burroughskaan. Muistan hämärästi nähneeni niitä eksoottisen näköisiä keltaisia kuorkkeja joissa Cokista kuljetettiin. E@&4. Vuoristorata oli valmistunut jo 13.1 .1951, tanskalaisen insinööri Jarlströmin toimesta, tosin alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Lisebergin huvipuistosta, Ruotsista keksittiin fuoda Lintsille "punnet sockerin" tekrlä Sprenger pumpulisokerilaitteineen joskus vuonna 50. Lehdessä oli kuva kolmiloikan brasilialaisesta olympiavoittaja Ferreira da Silvasta, joka oli tuo "mustanekru". Kokemus on rekisteröitynyt aivoihini jonkinlaisena ylittämättömänä nautintona. Myöhemmin sain seurata lumoutuneena ihan oikeita neekeritanssijoita leopardin nahkaisissa asuissaan ja sulkapäähineis sään Lintsil1ä. Se kummallinen pelonja hurmion sekainen tunne, j onka r,uoksi vieläkin r,.uoristorata on ajettava kerta toisensajälkeen. E,1ämäni ensimmäisen "oikean neekerin" kohtasin ky11äkin ihan kotipihan liepeillä. Nuo lapsenkokoiset miniaikuiset. Olympiavuonna 1952 rantautui Cokis Suomeen. Elettiin Olympiakesää. En ole sen jälkeen saanut mistään yhtä hyvää hampurilaista. Vallilan ruotsinkieliseen kouluun oli majoitettu urheilijoita ympäri maailmaa. Hattara piti Lintsillä aina saada. Jotenkin hämärästi rnuistan ekalta käynniltäni pelottavan vuoristoradan tervantuoksuineen j a kiljuvine matkustajineen. Samoin unohtumattoman vaikufuksen pikkukundiin tekivät "lilliputit". Kaiketi koin lievän visuaalishokin nähdessäni mustan miehen. Myös toinen herkkuja suoltava värkki, vohvelipannu oli suosittu. 17 Olin huudahtanut kovalla lapsenääne11äni faijalle: "Voi juku, ku musta nekru!" Paikalla oli sattumalta "lehtineekeri", eli urheilutoimittaja, joka oli ikuistanut tuon repliikkini oikein lehteen. Laite oli lainassa kuukauden veffan ja siihen kysyttiin lisenssiä, mutta kun sitä ei myönnetty, laite kopioitiin ja niitä valmistettiin sitten itse. Eka hampurilainen. Olimme faijan kanssa kävelemässä Ensikodintien mäkeä ylös, kun vastaamme tuli joukko urheilijoita. Joka tapauksessa yhtä hyvää ei Cokiskaan enää ole, kuin silloin niistä omituisen muotoisista lasipulloista juotu mustalimetti. Surmanajaja Suuronen ja lilliputit Lintsiltä muistiini on filmaanfunut elävästi sellainen valtava tynnyri, jossa "surmanajaja" Onni Suuronen ajeli pitkin seiniä moottoripyörällä. Lintsin hattarua ei voita mikään. En ole asiasta varma, mutta muistini kelaa, että niistä autoista sitä jopa myytiin halukkaille. Eräs mailman parhaista klovneista, jonka näin esiintyvän Lintsin Peacockissa, Ihan oikea neekeri. Asuimme Vallilassa, Mäkelänkadun ja E,nsikodintien kulmatalossa. Tärkeää oli myös muistaa, ettå hattara ja vuoristorata eivät sovi yhteen. Joukon pomona toimi r,uosia Chief Ormashi, suoraan pimeimmästä Afrikasta. Elämäni ensimmäisen hampurilaisen söin Lintsillä. Tuotteen nimeksi keksitthn"haltara", jolla nimellä se edelleen sulaa lasten suussa. Tosin noita meluavia ja käryäviä härveleitä kai työnnettiin yhtä paljon kuin ajettiin. Muistuttivathan ne jossain määrin vii skytluvun suurinta yleiI a KPryi a Teksti&kuvat:orriAnikari f OO Lt n$t lamtna Kun Linnanmäen t portit ensimmäistä kertaa avattiin yleiiölle 27.s.'l gsL, olin vähän alle kahden vuoden ikäinen. Oliko siihen aikaan pihvi stydimpäå tavaraa, vai kultaako muisti kokemuksen, mutta nykyiset hampurilaiset, kaikkine hörsyineen ja sörsseleineen öivat ylita fuota lapsena saafua kokemusta. Ensimmäisen elävän neekerin. Meni vielä joitain vuosia, ennen kuin pääsin itse kokemaan \uoristoradan, palleaa pakottavia kauhunhetkiä. Olisin varmaan jaksanut tuijottaa niitä kääpiöitä loputtomiin, mutta vanhempani eivät olleet yhtä lumoutuneita noista nukkeihmisistä. Sellaisiakin muistikuvia mieleni kaivaa esiin, että Lintsillä olisi ollut oikeita bensalla kulkevia pikku kilpa-autoja, joita pääsi sopivan kokoiset ja ikäiset ajamaan. Silti ne olivat sfydi juttu. Pienet naiset hulmuhameissaan, puuteroituine poskineen, maalattuine huulineen ja pienet miehet hatfuineen, oiivat kuin satumaailmasta. ts wy&... Itse en tapahtumaaa juurikaan muista, mutta faija leikkasi talteen lehtileikkeen, josta myöhemmin itsekin sain lukea repliikkini. Bensulla kulkevut kilpa-uutot. En vielä tuolloin tiennvt kodin ulkopuolisesfa maailmasta iuuii mitään, muita kotona harioittelin fo ensimmäisiä sirIr:':nn:;i!:"Eiå"rirl!h!!!n@ tifl ^"W,f:i,f tå"mi,:,i,'^::@ mutta tulipahan Lintsifriikki. TSfiLARt 4i$g Minulla ei ole tarkkaa tietoa milloin ensimmäisen kerran pääsin perheemme mukana Lintsille, mutta luulen sen olleen kesällä 1953 tai -54. Oli se hurjaa katsottavaa. Samoin tuntuu olevan Coca Colan kanssa
1980. Tein aikanaan kuutisen vuotta Lintsin mainontaa Ja loin oman pellehahmoni silloin. Enimmåkseen nautin vain lintsin ilmapiiristä, sen åäni stä. Joka kundihan tuolloin halusi o11a Kurre Lincoln. Yksikätisiå pelikoneita kyllä kaipaan, niissä oli enemmån fi ilistri j a fr,r'sistå tatsia. Manninen oli opettaja ammatilt aan ja aloitti silhuettien leikkaamisen Lintsillä jo vuonna -55. Kone oli nimittäin rikki ja antoi aina voittoa, olipa linjalla mitä tahansa kuvioita. Naisasialiitto Unioni sai lopetettua homman, naisen arvoa alentavanatyönäv. 18 sötapahtu maa, Äitienpaivänä vietettyjä "EltsunEoja" oikeine Coopereineen. Kävipä raskaans arjan ammattilaisten maailmanmestari Sonny Listonkin Lintsillä ottamassa näytösmatsin, olympiavoittaja Stepa Suvion toimiessa kehäjuristina. taiteilijoita. # OlliBullAnikari. Kirkuvat likat ei pikkukundia isommin kiinnostaneet, vaikkakin niitä vä1i11ä käytiin tuij ottamassa. Lentsikut, Lintsin hurjinvekotin. Nvkr'ään kär'n vain vuoristoradassa jä muutarnassa iisimmässä härvelissä. Se tapahtui Stadin Slangin j ärj estämässä Vrhreä Oksa uusien kvkr-jen ponnahduslauta -ohj ehllas sa syksyllä 2008, jonka juonsimme taikuri Jussi "Klabbis" Jalkasen kanssa "Blues Broideina". Töitä Lintsille. tuoksuista j a valoista. Lapsitenori Robertino Loreti, Cliff Richard, Anita O'Day, Lys Assia, George Ots ja tietysti Mario Weberin orkesteri ovat joitain mieleeni jääneitätähtiä. Kun kone oli tyhjä, ilmoitin siitä rahanvaihtajalle. Olen vannaan Lintsifriikki niin kauan kuin omin jaloin kulken-raan påäsen. Lintsifiiikki lodjuun saukka. Saatan toki tuhlata ionkun kolikon pelihalliss4 mutta suuremmat intohimot härveleihin on laantuneet. Niitä pellejä oli mainosten lisäksi lähes kaikissa härveleissä. Mukana hääräsi mm. Itse olen teettänyt useammankin silhuetin, tosin kaikki ne ovat vuosien saatossa johonkin hävinneet. Klovneista mieleeni on jäänyt maailmankuulut Charlie Rivel ja surullisen hauska hahmo George Carl. Sellainen nostotangolla yhdistetty kahden lentokoneen ohjaamoa muistuttava härveli, joka men i kumpaankin suuntaan Ja jossa kauhunhuutojen lisäksi kilisi ja kolisi irtoroinaa lattialla. Idea ei sytyttänyt, kuin korkeintaan pallon heiton tarkkuudessa. Peucock. Härvelin oikean nimen kuulin vasta vuosia myöhemmin. Nykyään tattaa hommaa jatkaa Eeron tytår Sirkka. Muistan että jossain härskilehdessä oli joskus jutfu jostain kaljupäisestä vedenneidostakin. YSätu&mA 4lffiW Joskus vuosia sitten pelasin yhden yksikätisen tyhj äksi. Idean tajuamisen aika tuli myöhemmin. En vain ole koskaan saanut aikaiseksi mennä hakuun mukaan, siiloin kun niistä lehdissä on ilmoiteltu. Vihreä Oksa revy) sr rth i S anomalehtimie syhdi st1,ksen toimesta r,.uonna --53. Oksalta ponnahti lukuisia uusia kykyjä, joista monet ovat jo legendaansia nimiä. Alussa Peacock oli sirkusteltta, jossa ehti esiintyä melkoinen maara kuuluisuuksia ympäri maatlmaa. Lintsin ulkoilmanayttamöIlä on myös esiintynyt melkoinen joukko kuuluisia varietee ym. Tosin olen tehnyt kyllä töitä Lintsille. Nykyään on taas uudet tekryätjahahmot. Uusi suosiota saanut härveli on "Hypytin", jossa porukka vangitaan i stuimi insa j a lähe IeIaan r aketin lailla kohti taivasta ja sitten fil,pvtelldän alas tullessa vatsat pehmeiksi. Ihmeen suosittu peli se kuitenkin oli, koska sen elinkaari taisi olla kolmisenkymmentä vuotta. Vasta \uonna 1956 rakennettiin Peacockille oma teatteritalo paikkaan, jossa se nykyäänkin toimii. Vedenneitoja pommitettiin. Varmaan tuhannet kävry ät ovat istuneet tuokion kasvoista silhuetteja leikkelevän Eero Mannisen mallina. Tanskalaisen hauskuttaj an, Victor Borgen muistan nähneeni myös ensimmäisen kerran Peacockissa. Lintsin hurjin laite oli pikkukundin mielestä, vuoristoradan jälkeen, "Kieputin". Ohjelma kantoi aina vuoteen 1968, jolloin se tapettiin surullisen kuuluia salla huviverolla. Vedenneitojen pudotus, joka tuli Lintsille jo vuonna -51, oli varsinkin bulimmille jannuille mieleen. The Delta Rythm Boys -lauluyhtye taisi vierailla Lintsillä useampaankin kertaan. Niin se kehitys kehittly jame siinämukana. Peliä pyöritti rva Seiterä, joka myöhemmin miehensä kanssa perusti oman kiertävän tivolin. Härvelit, suolu huvittelun keitossa. Lintsin perushärveleitä on luonnollisesti vanha Lasten karuselli,'vuoristorata, maailmanpyörä, Vekkula, kummitusjuna, joka kylläkin on menettänyt kaiken hohtonsa vuosien saatossa ja kaipaisi pikaista uudistamista, Hurjakuru, Ja entinen Enterprise, nykyiseltä nimeltään "Kehrä". Olen vuosikausia halunnut Lintsille kesätöihin. t!' Eero Manninen, silhuettitaiteilija. Kauan ei taskuni pullistellut kolikoista. Siitä pitivät muut pelikoneet kyllähuolen. Whreä Oksa. monitoimijuontaja Niilo "Tärva" Taryajärvi. Kesällä 1959 villitsi Paul Anka tuhannet nilkkasukkalikat hurmioon Dianalla ja muilla hittibiiseillään. Olen saanut toteuttaa myös oman salaisen haaveeni, esiintyä Peacockin lavalla. Meille kloddeille se kylläkin oli "lentsikat". Ohj elmalla oli oma tunnarikin noina aikoina, jonka sanat on säilyneet, mutta sävel lienee kadonnutta kansanperinnettä
4-yåahtetots synkonoil( yaihteinro . a r ja koelenkille. \,,. " Tarva myi oersoonansa kauoallisille maihoksille tutun radio" mainoksen siivellä. G.{MLÅT ÅNONSSIT; GAMLÅT ÅNONSSIT "Eevintuure" oli aikansa yleisimoiä oerätuuopareita.' llmoituksen aikoihin niitä oli saatavissa 15-40 hv:n moottorilla. Vatdovaffiåsi; låmmttyslaft@ gi taruftse .atussvetelip . Muistatko minä'vuosina Tarva veti aamukahviohjelmaanöa. Y$ätu&ffifi 4/SS 19 TAKUULLA SUOMA LAISTA DUUNIA! Auktorisoitu kiinteistöjen kunto-arvioija ja kiinteistökau pan kuntotarkastaja (AKK) frenl onttiPuoti 0y Hiffaa kotitalousvähen nvs verotuksessa! Kysy lisää Kållelta. lavas$ia . koverola@kol u m bus.fi Vanha Hämeenkyläntie 9 00930 Helsinki Hggfrksen t hatrilnn D n./7 v tr rq t;{arynwn skutsarst ahfue S#åm gtp $äpenfrfit 2@% ratsäffiilfr hfiäägfren ffiksaamrses Palvelupiste: Narinkka 3 Karnpin keskus GAMLÅT ÅNONSSIT. 4ö flv lrettorit€tro . Kalevi Koverola 0500 800 633 (0e) 587 5216 kalevi. KADETT COUPE: tr/tdikäs urhefltmd$. Muistatko mikä oli Evinruden pahin kilppilija. Tuulilasi 211964 fiAOETT: Fl,6nt polltoalnffi kstutr s r Ednofiialr nåkyyyy3 . Gil-h6lto ke{{daNå gul"oqt€Fq. Tekniikan Maailma 911 968 W-auae -Osilqkoo KOEAJOTARJOUS JOKA FIATKAISEE OPEL KADETT Tarttukaa nyt ohjauspyörään
Niin se friidu selvisi uhkarohkeudella ja röyhkeydellä vähintään käytöksen alennuksesta. Mulla oli vielä suu täynnä ja loPut duunasin pulpettiin, kun MOTO (Kotkatlahti) hiiPpaili luokkaan. Kesken tunnin se friidu tuli kalpeaksi, kun hiffasi, että sen luntit oli jäänyt sen koepaprun väliin. "PIIKKIS" (Raunio) huomasi tapauksen ja heti hartauden loputtua se ryntäsi yldkertaan ja siihen luokkaan, missä se kundi istui. Se sanoi "Antti menee sitten lopettamaan syömisen käytåv aån. HKYL:n vuoden 1946 I B luokka,antti takar.4 vas. Meillä oli muistaakseni ruotsinkielen kokeet. HKLY:n vuoden 1951 58 luokka,antti 2 vas. Sitten se palasi luokkaan Meille se näytti, että kaikki ok. Yks friidu oli duunannut kovat luntit verbien tailutuksista. Hyvä yritys oli, muttahuono tuuri. No se tietysti fiksuna kundina lähti kiipeämään portaita ylös ja meni ikkunasta sisään. Luokka tietysti purskahti nauruun ja MOTON niska rupesi punottamaan, mutta ei se perunut käskyään, joten mä sain mennä loPettamaan skruudaamisen käytäv ään. : "HIKINHEIMO" ( Heikinheimo) piti meille tuntia. Kerran oltiin aamuhartaudessa yläaulassa kahdeksan jälkeen, jolloin alakerran ulko-ovi lukittiin, ja ne jotka myöhästyivät jäivät ulkopuolelle ja saivat muikkarin. " Olin juuri lähdössä, kun joku kuiskasi, ota loput patonkista messiin ja niin mä pistin loput kainaloon ja lähdin kåytåvdd kohden. Yks fiksu kundi oli jäänyt ulos, mutta se ndki, että niiden luokan ikkuna oli kolmannessa kerroksessa auki ja vieressä kulki paloportaat. Kun sitten kokeet oli ohi ja maikka vei koepaprut open huoneeseen ja tuli pienen tauon jälkeen jatkamaan tuntia. No se pyysi maikalta lupaa päästä käymään veskissä, kun se voi vähän huonosti. Se nousi vastatessaan ylös ja silloin se kiljaisi kovasti, kun sitä sattui päähän, olihan sen tukka mun pulpetin välissä. Se sai, ja lähti heti. HIKNHEIMO ei kysellYt mitään, vaan sanoi vain "Antti ulos luokasta" Ja niin mä poistuin käytäväIle, tais tullamuikkari. HKLY:n vuoden 1952 58 luokka,antti seisoo vas.' raija koiran edessä i =. poiista. Mä otin varovasti sen tukan latvan ja pujotin sen mun PulPetin väliin. TSILÅRI 4/Og 0l 0s Me kundit kävimme ruokiksella läheisessä maitsikassa tsöpaamssa tuoretta patonkia, jonka me pyrimme skruu daamaan yleensä ennen tunnin alkua. PIIKKIS tiukkasi kundilta "mistä sinä tulit sisään", No eihän kundin auttanut, kun tunnustaa, että Portaita pitkin. Meillä oli fysiikan tunti , fysiikan luokassa, jossa pulpetit olivat siten, ettd : seuraavat pulpetit olivat ! aina edellisiäylempåna. Ff f Kf ruFf TfM $ru Ff UfMÅ PAA T Otteita tapahtumista Torkkel inmäen oppi koulusta HKfL: ssä ja vähän muualta. Kun se pääsi luokan eteen, se hiffasi, etta ma mussutin suun täYdeltäjotain. Mun edessä istui pitkätukkainen friidu, joka oli kova viittaama an ja kyselemään opelta kaikenlaista. Sitten se friidu tietysti viittasi ja ope antoi sen vastata. Ei se mihinkään veskiin mennyt, vaan seuraaY aankerroks een op ettaj ain huoneeseen. Aikan aan pala' sin sitten luokkaan. Se koputti ensin ovelle , ja kun kukaan ei vastannut, meni sisään ja etsi koepaprunsa ja otti äkkiä luntin sen välistä. Muikkari siitäkin taas tuli
No hyvin harva niitä oli itse kerännyt. Edelleen jalat koko ajan vaakatasossa, näin etenimme käsiä vaihdellen kohti salin toista Iartaa. Toinen kundeista oivalsi tilaisuuden ja tokaisi " kyllä meillä partiossakin on kova kuri". Kallion kirjasto oli mulle kuin toinen koti ja sopivasti mun skolematkan varrella. Yhden jutun mä muistan sieltä, mä olin snygen Friidun kanssa joraamassa siel1ä ja oltiin juuri tultu vetämästä tangoa ja mentiin ylätasanteelle sittaamaan. Sellaisiame oltiin. Sen pravuurinumero oli taiteilla koripallotelineen pää11ä. Oli alkamassa ussatunti j a me odotettiin MARIA (Sellman) paikalle. Meitä oli viisi "kauhukakaraa" Jope, Jussi, Raikka, Jokke ja mä. Kun sitten tuli mun r,.uoro ja "HES SU" kysyi kasvin suomen ja latinalaista nimeä, niin mä sanoin "en mä vaan tiedä", johon HESSU vastasi ky-syen "elääkö kasvien ke-rääjä vielä, no saat sitten kuutosen, kun et tiedä mitään" . Kundit menivät ja olivat siellä katuvaisen näköisiä, ja REKSI sanoi tiukasti niille " kyllä puna-anneijassakin on kova kuri, joten pitää teidänkin totella tddlld". Mä istuin rennosti ja samassa mä lensin täyden voltin ympäri yhdellä kierroksella kerien ja putosin alapuolella olevalle lattialle seläl1eni. Me teimme jujun vuorotellen, ensin köyttä myöden ylös jalat vaakatasossa, sitten katossa olevaa kiskoa myöden salin poikki, vain sormilla kiinni pitäen, koska muuta sinne ei mahtunut. Niin siitä selvisin. Mä tuplasin viidennen kielien takia, jamå olin sitten seuraavana syksynä aloittamassa uudelleen. 6f Tervei s in Antti Herttua. Tässähän sitä taas oli menneen ajan höpinää40 ja 50 luvulta. Oli luonsatunti ja "HESSU" (Väänänen) tarkasteli "meidän itse kerättyjä kasveja". Yks oli taitav a tasapainoilemaan. Kerran REKSN (Vartiainen) tunnilla pari kundia puhui tunnilla. Mä muuten olin täysin selvä. Tänä vuona me taas keräännytaan Wanhalle muistelemaan vanhoja 21 hyviä aikoja, en tiedä kenen koivet liikkuu vielä valssin tahdissa, mutta niinhän se rupee olemaan, että halua olisi, mutta kroppa ei tule mukaan. Tuolin takajalat v arn olivat osuneet tyhjän päälle ja siitä se lento johtui. Kerran taas, kun oli "HIKINHEIMON" tunti, se muuten teki aika usein virheitä kirjoittaessaan matikan kaavoja taululle, me oikaistiin sitä lyhye11ä buuauksella. Meidän pravuudinumero oli seuraavanlainen: jumppasalin vasemmalla laidalla roikkuu köysiä katosta ja oikealla puolella tangot, joita myöden kiivetään kattoa kohden. Siellä mä vietin aikaani, jos ei ollut mitään skolen matsia koriksessa, futiksessa tai yleisurheilussa. Oli se todella vaarallinen temppu, jot meiltä olisi sormet lipsuneet ja olisimme pudonneet lattialle, olisi voinut mennä j alatpo ikki tai vielä pahemminkin. Parhaita mestoja musta oli Vanha Boli ja Kestikartano. Jumppaope Hirki ei tiefysti ollut paikalla, ei me muuten olisi voifu tehdä näitäjutfuja. Siihen REKSI jo lempeämmin "vai olet sinä partiossa, no olkoon tämä nyt sitten vain varoituksella, saatte mennä". Kaikeksi onneksi ei satuttanut pahemmin, mitä muutama naannu vaan. Mä pistän muutaman foton kouluajalta, ensimmäiseltä luokalta -46 ja viidenneltä -51 ja -52. En suosittele yrittämään. Kestikartanossa skulas Erik Lindström. Siinä se seisoi käsillään ohuen levyn reunalla ja kulki edestakaisin meidän ihaillessa sitä. Friidu meni vasemmalle puolelle pöytda,mutta mulle jäi vain mesta pöydän päähän. Vuorollani menin ja lauloin mielestäni kohtalaisesti, mutta poistuessani luokan edestä, joku koiranleuka sanoi kovalla äänellä "Antti sähän lausuit h;rvin", niin se pilas mun hyvän fiiliksen. Sieltä mä lainasin myös koulukirjat, koska silloin oli joka vuosi samat kirjat, eikä ne vaihtunut kuten nykyjään aina uudet kirlat jokavuosi. Mullakin oli meidän naapurin Greetan kasvit, jotka olivat jo joten monenko polven perin-töä ne jo olivat. Kai niitä oli vielä muitakin, muttei nyt ei tuu muuta mieleen. Se kääntyi heti luokkaan päin ja kysyi "kuka se oli", kun vastausta ei tullut, sanoi se" kyllä minä tiedän ketkä buuasivat, ne ovat nuo tuossa seinän vieressä, mutta eivät ne uskalla tunnustaa". Sitten alas tankoja pitkin edelleen jalat Yaakatasossa. Kirjastossa ma lesasin kaikenlaista, poikien jännäreitä, Tarzan ja Marsin kirjoja sekä klassikoita Waltaria, Tolstoita, Kiveä ja Runebergta, yks englantilainen mulle on jäänyt mieleen, nimestä luulisi miehen kirjoittamaksi, mutta kimma sen on skrivanut eli George Eliotin Myllyjoen rannalla, musta se oli jotenkin kilffa opus. Meitä oli kaksi kundia , yks mua lyhempi, mutta oikein atleetti kropaltaan ja mä hoikempi kundi. No MARI tuli, ja kun se näki mut (olin ollut MARIN lelli aikaisemmin) sanoi MARI : "Voi rakas Antti, kun minä olen iloinen, kun sinä rulit takaisin". TSilLAmg 4lOS Meidän luokalla oli kolme kundia, jotka taisivat erikoisia temppuja. Me istuttiin peräkkäin oven suussa selät rennosti seinää vasten. Se otti selville keitä ne olivat, ja kutsui ne REKSIN kansliaan funnin jälkeen. Ennen sitä kierrettiin kaikki stadin jortsumestat ainakin pafl kertaa viikossa, kuten vanha Boli, SörkänVennu, Hämis,, Työvis, Kestikartano, Linnanmäen Iavalla kesällä, Uudenmaan osakunnan sali, Botta, Anna Vennu ja Dipoli. Koko luokka purskahti nauruun ja mä punaistuin korviani myöten. Kansalla oli hauskaa, ja sanoivat, ettei pitäisi ottaa noin paljon liikaa. Niin kaverit selvisivät siitäjupakasta. Alaluokalla muistan, kun piti mennä luokan eteen laulamaan
Valot: Terho Oksman. Jaakko ei kuitenkaan näe keinottelua mielekkäänä, joten Eedit keksii itse tien kohti rikkautta. Lippuja saa myös ovelta. Ohjaus: Lavastus ja puvustus: Mailis Kriikku. Tuominen tekee tasaisen suorituksen Jaakkona, nousten välillä huimaan lentoon. Elannon näyttämölle kappaleen on ohjannut Virva Itä-ranta. klo 18 l4.ll. Jotuni muistetaan vahvoista naiskuvauksistaan, ja naisten tarkkailuun hän keskittyy tässäkin näytelmässä. Myös Eeditin vanhempien Hermanin ja Katarinan suhdetta hallitsee raha, johon etenkin Eeditin äiti on syvästi Virva Itäranta. Näytelmässä on kaksi hahmoa joille rakkaus näyttäisi olevan rahaatärkeämpää. Kriikku vastaa myös puvustuksen suunnittelusta, joka osuu hyvin kohdilleen. RAHAVAI RAKruUS. f a{ a* b*,/'L/ Maria Jotunin vuonna 1918 kirjoittama Kultainen vasikka on klassikko, joka tuntuu olevan aina ajankohtainen. Sisarensa oppeja seuraava Lahja ei edes etsi rakkautta, vaan on päättänyt naida rahaa. Jaakko Honka on vilpittömästi rakastunut vaimoonsa. Etenkin Rosenbergin roolisuoritus tuo vakautta näytelmään. Jo vuonna I91r8 julkaistu draamakomedia on puettu nyt uuteen uskoon. Kohteeksi valikoituu konttoristi Pekka Karhu, jonka avulla Eeditin ja Lahjan äiti on onnistunut keinottelemaan itselleen aika tukun ruhaa. Etenkin näin taantuman alla, kun raha on noussut jälleen keskeiseen rooliin on näytelmä kuin suoraan tästä päivästä. klo 18 31.10. Ihmisellä ei ole arvoa jollei hänelle voida laskea hintaa rahassa. jota tulkitsee Anne Karhunen. Elannon Näyttämö muuttaa elokuussa 2009 Paasitorniin, Juho Rissanen -saliin (Paasivuorenkatu 5, 00530 Helsinki) Ohjelmistossa jatkaa Maria Jotunin Kultainen vasikka, joka on mestarillinen ihmiskuvaus, kome-dia rakkaudesta j a rahasta. Aliina on kaikkea tasapainossa pitävä voima, hahmo johon sekä Kultaisen vasikan henkilöt. E editin pikkusisk oa Lahj aa esittävä S ara-Maria He ino nen on roolissaan loistava. Tasainen näytelmä Kultaista vasikkaa katsoessa voi rauhallisin mielin unohtaa katsovansa amatööriteatteria ja keskittyä seuraamaan esitystä. Jaakkoa taas rakastaa Liina, Eeditin hyvä ystävä. Nimenomaan rahasta, sen puutteesta ja olemassaolosta on kyse Kultaisessa Vasikassa. Näyttelijöiden työtä tukee Mailis Kriikun suunnittelema lavasfus, joka on sekin vähäeleistä, mutta kekseliästä. Vanhempien rooleissa olevien Göran Rosenbergin ja Marina Mäkelän välinen kemia on välillä hirvin voimakkaasti aistittavissa. että yleisö voivat luottaa. kiintynyt. Lopulta kaikkea ylläpitävä voima on Jaakon ja Eeditin palvelija Aliina. klo 18 Liput: 11 euroa (S-etukorltIIa 9 euroa) Lippuvaraukset : www elannonnalzttamo. Myös Kankare tekee tasaisen työn, Eedit on sietämättömän itsekäs alusta loppuun. Hän luo Lahjasta yhtä aikaa viattoman ja manipuloivan hahmon, joka pysyy hyvin kasassa. fi tai 040-722 4664. Nuori pikkuvaimo on enemmän rahan kuin rakkauden perään javaati miestään rikastumaan, vaikka sitten keinottelemalla. Ohj auksesta vastaa Virva ltäranta. klo 18 24.10. Kysy myös ryhmävarauksia.6f ELANNON. Näytelmä on tasainen ja näyttelijät ovat omaksuneet hyvin roolinsa. klo 18 10.10. klo 18 03.10. Esirykset lauantaisin: 26.09. Jo pelkkä EräEskon olemus saa katsojan hykertelemään, mutta tapa jolla hän ottaa kaiken irti vähäsanaisesta hahmostaan on aivan omaa luokkaansa. Pääasiallisesti Kultainen vasikka kierlyy Juho Tuomisen laEijaKankareen esittämien Jaakko ja E,edit Hongan ympärille. Surkeaa hupia Kultainen vasikka on kirjoitettu komediaksi, mutta useimmiten se kääntyy kuitenkin tragedian puolelle. klo 18 17.10. Karhuna nähdään Mikko Erä-Esko, joka taatusti tekee Kultaisen vasikan kutkuttavimman roolin. Välillä puvut loistavat lavalla niin, että silmiä särkee. klo 18 07.11. Maria Jotuni: Kultainen vasikka. Siinä kun muut jahtaavatrahaa on Liina valmis myymään itsensä rakkaudesta. Rooleissa: Juho Tuominen, Eija Kankare, Cöran Rosenberg, Marina Mäkelä, Sara-Maria Heinonen, Tuija Niskanen, Mikko Erä-Esko, Anne Karhunen. Itärannan ohjauksessa Kultainen vasikka kääntyy hienosti amatöörinäyttämölle. 22 1'!,q*u Lq-LL-*åLLLmLL k #*HL Y$fiL&ffiff 4/ffiS 1,ft uL Elannon näyttämö. Turja Niskanen luo Liinasta surkuhupaisan kuvan, viinaan menevänä ja vulgaarrna näyttelijättärenä. Anni-Helena Leppälä E LA]VIVOA/ XÅYTrÅM Ö MUU TruA
1960-70 -luvuilla sana kimma, gimma tai gimuli alkoivat olla naisesta käyteltyjä yleisnimityksiä. Friidu on ruotsalaisperäinen ja ilmaisuna myönteinen sana. Vunhu hokema: "rakkuullu lupsella on montu nimeä", piitee tässäkin tupauksessd. Naista halventavia tai ilmaisultaan neutraaleja nimityksiä on lukuisia. Rahaja muiden pelikoneiden lisääntyessä syntyivät nimet automaatti, kone, jasso, pajatso. Joitain olen yrittänyt kerätä kokoon kuten esimerkiksi 1 900-luvun alkupuolella käytössä olleet biita, bledi, buffa, dassa, fenari, fligu, fliguski, flikka, jedarr, j entta, mimmi, naakka, nahka, pimu, poka, sugga, sussu, suttura, tsava, tsigu, tsiguli ja viivi. Ja ihsn lopaksi se tärkein arvonimi: MIJTSL. 23 Tekstija piirros: Olli Anikari Haahka, hanhi, kotka, klyhky, tsiguli, tipu ja bördi ovat lintumaailmasta keksittyjä nimiä. Näi1le nimille leimaavaa oli kohteen oletettu tat todistettu kevytkenkäisyys. Ammattinimityksistä tuoreempina voisi mainita ainakin parkkipirkon ja lappuliisan. Viimemainittuhan tarkoittaa vendjänkielessä huoraa tai ilotyttöä. Suvunjatkamisen, tan muuten v aan hillittömän intohimon ympärille syntyi nimityksiä jotka myös usein kuvasivat naisen ominaispiirteitä kuten: kiikku, patJa, lovi, reva, vako, pito, kiertopalkinto ja daisari. Ja myöskin se että, "siitä puhe, mistä puute". Erilaisia tyttöä ja naista tarkoittavia nimityksiä on ollut aikojen kuluessa käytössä kolmisen sataa, joten tässä artikkelissa ei ole mahkuja niitä kaikkia luetella, eikä kirjoittajalla ole niitä kaikkia tiedossakaan. Viivi, Mirkku, Mimmi, Elli, Emma, Kyllikki, Liisa, Pirkko, Sisko, ja Lyyli Ilmaisultaan positiivisena tunnettuja sanoja naisesta ovat myös flamma, dooris, henttu, sussu, beibi, hani, donna ja bööna. Todellisuudessu asiu lienee päinvastoin. Jorofriidu, jorolikka, joroskitari, skitari, j atsipiikki j a piikki. Blaij a ja tsiguli ovat myös venäjänkielen lainaa. Kiltsi, gimma, skremma ja gremma edustivat kuitenkin svedulainaa ja tarkoittivat kypsempää naista. 1950-60 -luvulla lisääntyi englanninkielen vaikutus, ehkä amerikkalai sten fi lmi en kautta ja niinpä nainen sai jälleen uusia ilmaisuja. E,simerkiksi negatiivisia nimityksiä ovat: blarla, bledi, buffa, dassa, fliguski, jedari, naakka, nahka, poka, tsiguli ja kurva. E1äinten maailmastakin revittiin ilo irti. Lankku tar lauta ilmaisivat selkeästi joidenkin ruumiinosien kehittymättömyyttä. Jälleen myös halventavat nimitykset saivat uusia ilmaisuja kuten pimu, pimatsu, pimutsa, horo ja horatsu. Viimemainitut kuvasivat uuden muodin mukaista, piikkikorkokengissä keikistelevää naista. Ilmeisesti se on syntynyt erisnimestä "Frida". Beibi ja hani ovat englantilaisperäisiä ja donna italiaanoilta pöllitty, arvostava ilmaus hienosta naisesta. Beibi ja hani olivat suoraa "enkunlainaa". Ihan uudempia nimiä on jakorasia, josta on muovautunut lyhyempi nimitys jakis. Nimet lehmä ja hirvi olivat aidosti böndeltä pölhttyjå, kuvaamaan isokokoistanaista. Sen enemnää tarttumatta näin alkuun naisen ruumiinoslsta kekåitryihin nimiin ja ilmaisuihin, on itse nainen tai tyttö, sB rakkain aihe. ffiästmrfaa äa faktaa Stmdfirr f Ehkäpä suosituin slangiån*j*n aihe on -kuinka ollakaan, nainen. Vanhemmista naisista käytettiin nimiä kuten: akka, eukko, harppu, muija, mummeli, mummo, skremma ja ämmä. Lihakaupan anti tyttöjen nimiin oli myös kuvaav aakuten: fi lee, kinkku, liha, potka, talousnakki, reisi ja herkkuperse. Kun prätkäkulttuuri alkoi levrta, syntyi sen myötä jälleen uusia nimityksiä kuten: vyöruusu, surinasussu, pärinäpirkko ja villamyssymis si. YSEtu&ffiH 41ffiW Sana friidu, on jo muodostunut arvonimeksi, kuten me slangilaiset ja yhä enenevässä määrin myös hesalaisetkin, hyvin tiedämme. Muita vastaavia nimistä väännettyjä ovat esim. Tuttuja slangisanoja. 1920-30 -lur,'uilla aIkoi esiintyä uusia nimityksiä, jotka kuvasivat enimmäkseen tanssivaa tyttöd, jonka hameenpituus alkoi silminnähden lyhentyä. Kimma sanasta oli paljon muunnelmia kuten: kimeli, kimmu, kimula, kimpsu, kimu ja kimuli. Näistä valtaosa on ruotsalaisperäisiä, tat suomenruotsalai sta alkuperaå. Kuikestu edellä kewotustu voisi suuda äkkiä väärän kuvan naisen awostuksestu
Vaik mä oon luullu, ettei mikään saa enää vanhaa maikkaa hereille, toi sai mut valppaaks. Mut ei sen huonommin pärjäävän tartte silti olla muuten huonompi tyyppi. On opiskeltu mukautetun opetussuunnitelman mukaan ja saatu hyvii tuloksii. Mitäs niist on välii, ku duunin tekee. Ongelmat on hävinny ja kakru on palannu takas bulimpaan ryhmään. Fyrkastako tääki on kiinni. Miten yli kolmenkymmenen oppilaan luokassa maikka pystyy tähän. Ois sit ollu ees sopeutettavien erityisopetus. Jos nää konstit ei riittäis, ni sitte tehtäis "erityisen fuen päätös", ku vastais 1ähinnä nykyistä erityisopetusta. Hei, hetkinen, mitä on tapahtumassa! Muutosta oli kuulemma valmisteltu kaikes hiljasuudessa jo parisen vuotta, mut ei maikoille kukaan ollu kaveerannu oikeen mitään. Rarya TSILAffifi 41SS %nreffid[seä skffiä$mstrffi "Erityisopetuksen mylläys hämmentää opettajia" (HS 5.8.) Teksti ja kuva: Raija Tervomaa HKYL, lA 1948-49. Ja jos viel kouluavustajaki on otettu veks, homma katuu handuihin. 24 Öögat nappas kyseisen otsikon Hesarista elokuun alussa. Lakiesitys tarjoaa lyhytaikaista tukea "Pikkupulmiin" olis nyt siis tarjolla osa-aikaista erityisopetusta. Ei nää uudisfukset ainakaan maikkojen työtaakkaa vähennä. Semmosiin "vähän vakavampiin ongelmiin" annettas "tehostettua fukea". "Ldhinnä" oli se sana, ku pisti mun öögaan ja niinhän se sit oliki, et myöhemmin siin samas artikkelis oli, et "erityisen tuen oppilaatkin pyrittäisiin pitämään muitten mukana yleisopetuksen yhteydessä". EHA oli must ainoo, ku jotenki kuvas sitä, mitä se tarkotti, harj aantumi s op etusta. Ois kai meistäkijoku tarkkikseen kelvannu, esimerkiks mä, mut opparist ei päässy, sielt lempattiin veks. Mun mielestä juttu nyt vaan on niin, et aina on ollu ja aina fulee olemaan erilaist jengii. Pari tarkkistyyppi voi panna luokan elämän ihan sekasin. Mä en tohon usko, ett luokkamuotoinen erityisopetus kuulemma leimaa penskoja. Snadis luokassa, korkeintaan kymmenen kaverin porukassa on fullu onnistumisen elämyks ii. Sopeufumattomien erityisopetus leimas kyl mun mielestä paljon enempi ku tarkkis. Bulis luokassa hitaasti oppivan itsefunnost karisee nopeesti viimenenki pisara. Mä oon tat'annnu pelkästään taitavii tarkkismaikkoi, ku on snadis ryhmässä saanu atkaan hp'ii tuloksii. Maikan aika menee siihen, et se saa jonkunlaisen työrauhan säilymään, kukaan ei kerkee oppii mitään, ei nopeet eikä hitaat. Mä en sillonkaan kässänny, mitä leimaamist siinä on, jos jeesataan sitä ku tarttee jeesii. Vaik ne väittää, et uudistus ei vähennä erityisopetuksen rahotusta, panee funtsaan, et fyrkasta taa on taas kiinni. Pentu oireilee, eikä itekkään ymmärrä miks. Entäs sit toi ESY ku tuli tarkkiksen tilalle. Tarkkispennun käytöshäiriöt ei oo sen omaa syytä. Mutsi ja falja dokaa tai on jotain muita ongelmii. Niinpä nyt huhuttiin, et koko erityisopetus lopetettais ja tuhannet koulunkäyntiavustajat, tyypit ku on jelpannu maikkoi, sais hatkat. Kuka on sit se tyyppi, ku ratkasee, mikä on pikkupulma ja mikä bulimpi. Taustalla voi olla joku sairaus, esimerkiks ADHD, ku korlaantuu ajan myötä, ku skidi saa johdonmukast otrjausta. $ li. Apukoulu kuulemma leimas pentuja. Joku pärjää skoiles hyvin, joku huonommin. Oppilaan etu. Miten maikat jaksaa. Entinen apuskoile oli yhtäkkii EMU, mukautettu erityisopetus. ESY,EMUOEHA Peruskoulu toi messissä erityisopetukseen ihan nyyat nimet. Esmes apparilaiset on ollu arna tunnnollist jengii, moni käsistään tosi kätevä ja duuneistaan viimesen pää1le huolehtiva. =. Jos snadien ongelmat vähenee, ni hyvä, mut mä en siihen usko. Tai sitte muksun himassa homma ei oo vanhempien hanskassa
Nimimerkki: Heikot refleksit Pentti Saannen r-\i -\ \ ,i\ 'J'-r-" t.Vekholmassatude veliode vesoide veitioradeveekennelide 3.9.1967 vestiade. Velloinside veepurinadeveemade vertyiside veikeanodeveali seenpude veekentees enlide. Velinode velloins ide vetsomas sakade vepahtum aatade. ettei tarlte munata itteensä isomman jengin edessä. Aiemmin oli tosi dorkaa maksaa busassa kortilla, ainakin silloin kun korttiin oli duunattu fyrkkaa ineen. Vähän paremmin skulas aikakortti, kun sitä vaan vilauttaa koneelle javenttaavihreetä. Veis emafvade velivatode veetfuneetmude veltavastivade, vevikideveloj atade veliode veussutnode velj onpade ! Veunutvade velivatode vehänväde venamaisiajude, vekämide vehänväde veittasihade. Venkude veltiintude veripade veivääpäde vekaisintade Veamensude Vetaj ankadevekallenode veliode velonenede vesäkilläpyde vej ade velläkyde Velsinginhede veitioradeveunuvade veyttinäde veikealtaode veunultavade! Vensioede "Venskaede" Vertavide/Ensio "Enska" Virta s'" 4m. Olin jo aikeissa skrivata Stadin dirikoille, että duunaisivat simulaattorin vaikka assalle sinne nykyisen koemasiinan mestoille. Se on kohta niin, etta kuljen omalla kaaralla kun se kaksi pällä on jo kannattavaa, ainakin seutulippu alueelta. Nyt ne funtsaa sitä että matkan tulis bungaa enempi kun matkakortin kustannukset on niin bulit. Mutta vielä mä studaan sitä, että kun nykyään kaikki täytyy duunaa ite niin varmaan seuraavaksi fulee busan putsaus matk an atkanaj a fonareitten tvettaus perillä päälle. Siinä saisi treenata sitå miten toimia mokoman tsetin kanssa. Veliode veksikade veettorimodeveunuavade. Vehdettiinläde Vekingillävide 28.4 vejade veuraavanaside veivänäpäde veliode veuskaahade vej ellaade velläside. En ole varrna onko jengi hiffannut, etta kortinlukij at skulaavat nyt snadisti paremmin kuin vähän atkaa sitten. Vej attelimmeade veukonade venssakade, vettäede velisiode veika-ade vennämede vetsomaankade veinakinade vehtäyde velmestakode veenyttäj äde venj aalide veliede venj alide 21, v ekajode vej aa-ade Vedingöönlide Vep steenrodesta. Se vois olla vaikka STRESSITSETTI tai jotain vastaaYAA. Nimittän tällaisen vanhan starbun oli aivan mahdoton selvitä kertaheitolla masiinan ohi niin, että se olisi stendannu vihreen eldaamaan vaan busakuskikin bamlas pilttuustaan ohjeita. Kuten sanotfu rakkineet skulaa nyt paremmin ja olen päässyt koneen ohi iisimmin. TSrtARt 4lS$ 25 S(.,-t*r-*A s e,((S # sTRESSITESTI Moikka te kaikki busalla, stogella tai rati kalla oogaavat gamut! Kun olen tällainen gamla stadilainen, niin en ole termeistä ihan saletti eli että, millä sanalla tai sanoilla on alettu kutsua matkakorttia. Sitä oli ihan paniikissa aina, kun oli lähdössä reissuun busalla tai muilla vehkeillä. Sitä funtsas, että kuis siitä mas inan kans s a flaidaamisesta taas selviää ja tuleeko vahingossa bungatuksi parikin reissua kerralIa. Kortinlukijan nappulatkin on kuin stebua tyrkkis, ei minkäänlaista rytmiä vai onko ne hipaisusellaisia vai mitä ne on. Siinä tulisi olla skunggaava Ja sböijaava Iattra, pari jenkkikassia täynnä tiilareita handuihin ja muutama dorka tyrkkimään selästä, kun kundi tai gimmayrittåå bungaa matkaansa t'rkkaa sisältär'ällä tsetillä. Vestalgiaanode veliode vehastaj aradeveinennade
Niiku siiheki ku sato, ni me pantii simmarit päälle ja mentii gar1salle hyppii kuralätäköihi. Yht'äkkiä minnasinkin, että Boris Crunstein oli skrivannu 20 vuotta sitten kniigan ")uutalaisena Suomessa" (alkukielellä "Jude i Finland", suomentanut Arvo Salo). Bragun simmistä me kutsuttii räkäplotiksi, kait se oli nii skeidane. Nyt lonskasin kniigan biblusta ja leesasin uudestaan. Mutases botnes oli hirveesti simpukoit. Sehä oli ruskeeta böndeltä tullutta köntsää, mut o1i siin seki jänskää, ku nous vedest ylös oli iha mskee. et ios siäl kävi r.rsein. Siin me sit simmauksen päälle tsitattii rantsussa ja vedettii sauhut, ja tsiigattii ku ellit kiipes botskii päiväkahville. joist tsiikattii onks helniii. Siäl oli buli hiekkamonde täys vodaa, jossa sitte pulikoitii. Stidit jollai oliki atna messis flekkiksii vafte. Sungin Tsilariin tuonut Arska Soisalo epäili, ettei sen skrivaajaollut Palle eli Reino Palmroth ja kyseli Tsilari n bluggaaji lta oikeata skrivaajaa. j::.:.---:::l ::t ::::: -' i+ t:l :,t t:i:: i= i: a :E! i+ l::i-: i.n .+i i.i+ iii] ,r:,:: il.-: Bragun allas kuivana. Siä1oli myös ulkolaisii botskei, joist me bummattii röökii, ja usei saatiinki. Ei meil ollu mitää mölee ja smörgareit messis, niiku jo1lai. Taustalla skidien kuritushuoneet, r\e h",)f\_0. KffiffifuåRg 4Iffiffi ':li iii!..i.:*,ir-l ,.+...! .,:$ :::iiii.r..:tj:+ Kyl me välil Simmisstadikallaki käytii, vaik sinne bun-qas jotai. z aau ,-= ;..: tI1 4&g 1lii{t ww äss äflw ai4g "6€ &q qg* {6 ws .r::.iiti*iffi:i. Ei tarttenu ku sanoo "sigaret" ja skönäri stikkas röökiaskin. Heillä taisi olla silloin jatkokrigun jälkeen melkoista "vipinää" keskenään. Siäl me brarjattii rnyös helmenkalastajii. Koko päir-ä siäl yleensä kuitenki kundien kanssa luuhattir. ja r ilua ja nälkääki nähtii. Skrivaaja selvisi froogaajalle gazetan painossa ollessa. Sit ku saatii fillarit me skujattii rantsuun, Sörkan satamaan simmaa. Nirnittäi vaaleetukkasil kär'i nii. ni tleda r.ärjayty vihreeks. Arska Soisalo Iloisella 50-lur,ul1a, ku mä olin viäl skidi, mä budjasin Harjussa. Simmisstadikalla oli ihme systeemi: skidit ei saanu mennä ollenkaa bastur.t lämmittelee. Vesi ei siit kyl petrannu. irr;; ,r"i*r .lg äsä W& re z 824 z. Huono tsägä, ei ollu. Seppo Palander $ --: :. Sellane löytyki Bragulta, mis oli iso allas kalsaa vodaa polskirnista varte. Vä1i1 sotkettii Kaivokselaan asti. Fillareil skujattii ympäri Stadii, .j a Vantskulta hitattii Pikkukosken simmis. Se oli Stadin ulkopuolella. Toiset kundit pelotteli, et monttu voi koska vaabragaa Ja pyörre imasee jätkät maan uumeniin. 5ungi oli myös aikamoinen "hitti" aikanaan. Sit alko tekee mieli vielä kaukaisemmille vesille. Sit alettii vähä skagaa ja etsii parempii mestoi. Aina löyty kamuja johonki braijauksee. Siäl me kroolattii skordareiden ja öljyn seas, muttei se haitannu, kliffaa oli. Kyl me sinne joskus päästii livahtaa, .1a siäl tuli hikiki, mut sit aina välil vake tuli tsekkaa bastunja ajo veke. Sillo sitä ei oltu viäl bygattu. Siinä Boris Crunstein kertoi ihan selvästi, että hän oli skrivannu sen näyttelijä Kirsti Hurmeelle. Talo oli buli ja kakruja vilt. HESAN HURME .i.::' r ii:i: '-i€irit::u" -=,::ii.+ '+ il,.i,.,.,..,,.,f Edellisessä Tsilarissa 3l2OO9 oli snygi rubriikissa mainittu 5ungi. Joskus joku kliffa starba sano vakelle, et "se onmunpoika". Siäl voda oii puhdast. ltse bluggasin sen väl ittömästi i I mestym isen jälkeen. mut kyl siälläki oli väriongelmii. Sit sai jäädä lämmittelee,, ja kyllä vakee vitutti. Se riitti aluks, ja oli kliffaa, mut sit alko tehdä mieli isommille vesille
9avoy,lealterl, Llppupalvelu, Kampln kegkuk$n lnfoplste.. TSILARI 4tO9 [Ä$SE TIEMOIÄ, OS SI ÄHI,Ä?URO, IRMÄ TÄPIO, MERISOFIÄ I,ÄKOUPOLOS, cHRyssÄ SKODRA, IÄRr PUHÄKAN ORKESTERT Llput 28 euroa
Niiden tekemiä tuhoja ei korjata päivässä muutamassa. Dokufestareiden vauriot ovat siis oikeastaan suhteellisen snadit. Ollaan siis montaa mieltci. T(i(i on demokratiaa ja sanan t)apaLttta. 20.000 kolmen-neljän vuoden kulutfua. Pientä vähennystä on kuitenkin tapahtunut erilai silla lail1isilla menetelmillä. Joi denkin s t adil ai s t en mielestci taas pitciisi kanit verrata rottiirt ja kohdella sen mukaisesti. Sitt on tietenkin stadilaisia. Että sillä lailla Kaj Grönholrn Himat kondikseen Plotskikatsit. Rabat o Kämpät Kylppärit . Silloin onnutaan festarimestoille muovikassit täynnä purkkeja ja flindoja. Ne skruudaa lähes kaiken vihertävän mikä eteen tulee. 20.000 kolmen-neliän vuoden kuluitua.. Eli ei puistoja eikä kaneja. Mutt järeämpiä otteita tarvittaisiin. Niiden ruokaja seksihalut ovat mittaamattomat. Mutta ei hätää, sillä päivässä-parissa Stadin puistoduunarit steedaavat kaiken törkyn pois. Tämän jä1keen ne flyttaa veks Stadista ja vaeltavat sisämaahan uusille safkamestoille. J a pttddthan stadilaisten muutamia kertoja vuodessa vähän irrotellaja päästää paineet ulos "kaikista aukoista". Mene ja tiedä. Dokataan, spuglataan ja tehdään snadit ja bulit tarpeet blomstereiden joukkoon. porkkanaa ja salaattia yms. citykanit. Jos Stadi n paättåjåt eivät voita kanikrigua, niin kanit skruudaa kaiken kasvillisuuden Stadin puistoista ja hautausmarlta. Kenties friidukanien e-pillereistä löytyisi ratkaisu. -jotka rakastavat södejä kaneja ja ronttaa niille kaa-1ia. 6.000, niin niitä on n. Ao4oo 705 635 Puh lfax (09) 827 3066 teijo. Taiteiden yönä, Vappuna ja Juhannuksena kuuluu "hyvään vanhaan tapaan" pistää snadisti vauhtia laiffiin järkkäämällä bulit dokufestarit, esimerkiksi Stadin keskeisiin puistoihin. Ja viikon tat parin jälkeen on Stadin puutarhuri järkännyt puistoihin myös nyyat blomsterit. nauttia bl oms tereis t a, puskista j a erilaisista treduista s ekri fo gelien tsungaamisesta. Yks bulisti viisas eläintiedeinspehtori bamlas mulle, että jos södejä kaneja oli viime \uonna Stadissa arviolta n. Södien kanien magaan menee monet tredut (kuoret ja juuret), puskat ja lähes kaikenlaiset blomsterit. Jälki on järkyttävän sikamainen. 6.000, niin niitä on n. pyn non e n @ kol u m bus.fi -+-{ \ t Yks bulisti viisas eläintiedein spehtori bamlas mLlle, että ios södeiä kaneja ;l) oil vilme vuonna Stadissa arviolta n. Bisnesmestat ym. Bulisti vakavampi j uttu j a uhka Stadin puistoille ovat sitä vastoin ns. Ehkä tdma olisi yksi ratkaisumalli Stadin näkökulmasta. I{e skrivaa aviiseihin j a kriyvcit pitskaamass a södien kanien pelastamiseksi Stadin valtuLtstossa jne. Näin siis j o s kanik antaaei raj oiteta. Näin säilyy kuulema mielenterveys
Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. fiielenklirttoiset asial alileen historiasta ia nvkviswdestä tulevat viihdvttävän hauskan ' ' 'stiikkailupelinmyötäiutuiksi. öugry; 29. $Å,J/lo1 oo o..ZgQ". 4 Skandinavian pohioisosien. LAU TA P E L I =E+i' l:::.._ ... aJpEA 9.Yh35g ,LAm 9.tadln-Stan$n ,'ffifriffiiF låsg|lhlnta;r*=* ##f:: "stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. Pelissä yhdistyvät seikkai I u fi n an s si maai I m aan, f aktati e d ot y ll ättäv i i n tehtäv i i n j a ta p ahtu m ii n hts torias fa. Pelin ohieet kahdeksalla kielellä. \,/ H EL?' Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. Y$mtu&ffiH 4l&$ =: r-== = = ==:J = = i.: s = ::
30 TS$LAR* 4/Sg Vastaukset 1 8.9.2009 mennessä Stadin Slangi ry Hämeentie 67, 00550 Helsinki. STADI FROOGIKSET Tsilari 412009 1) Helsingin ja Pietarin välillä alkaa liikennöidä vuonna 2010 uusi nopea junavuoro. Säh köposti : tsi lari @stadi nslangi.fi #$KtrårV YASffi rurutrfå}trru KtrSKtrFd Atrt/t!trL4fv 3 $H4$gru $å,4fvffi$ru luHLÅf{ftrfÄ,4. ti i /)t:::J // /' , -i '/ / I / J/ 7td,4:7,;4 *ry-,Fr,Y i J L /rI/.L/,it j /,/rlltl /' 3uosrrrEfrr & 'J! Vilna Euroopan kulttuurioääkaupunki 2009 Rflfika@Milme 7-11.10 (5 p:lgo !y'/h'ltö Kylpyläloma 13-17 .10 (Spv) nNaro*ilfuryhrym tävsihoito kvlovlässä ia 2-3 höitoa/päivä hinta 325 eur 23. 1809 oli Helsingissä asukkaita A) yli 4000, B) yli 5000, C) yli 6000 3) Torikauppa siirrettiin nykyiseltä Senaatintorilta Kauppatorille jo A) 1810-luvulla, B) 1830-luvulla, C) 18S0-luvulla 4) Helsingin ensimmäinen teollisesti elementtitekniikalla tuotettu lähiö oli A) Pohjois-Haaga, B) ltä-Pasila, C) Pihlajamäki 5) Hakaniemen torilla alkoi kaupankäynti A) 1887, B) 1897, C) 1907 6) Helsingin vanhin julkiseen käyttöön perustettu puisto on A) Kaivopuisto, B) Esplanadin puisto, C) Kaisaniemen puisto 7) Helsingin seudun asukastiheys on A) 1330 asukasta/km', B) 1550 asukasta/km', C) 1630 asukasta/km2 8) Kaivopuiston Rantatien nimi muutettiin Ehrenströmintieksi A) 1940, B) 1950, C 1960 9) lsotorin nimeksi muutettiin 1928 A) Hietalahdentori, B) Töölöntori, C) Haryutori 10) Kuudenneksi Linjaksi suunniteltiin alkujaan A) Haapaniemenkujaa, B) Sakarinkatua, C) Kaikukujaa Vastaukset sivu 38, *G'++, 3 )', p. Onko junan nimi A) Largo, B)Allegro, C) Dolce 2) Ruotsin vallan päätyttyä v. 26.12.2008 (ti-pe) 340 eur lhenkilö Tervetuloa viettämään ioulua kodikkaasti Riiassa joulumarkkinat Soita fi4$ Sgä 1S{ www.pamag.info katso myös muut rnatkat Tseffirlaa3<s mestånF ,OULUMATKA ffi *a f ;;iff**## # tå,* -m atkat
Sivulla 31 oli fotoskaban oikean vastauksen teksti on Aleksanterinkatu 36 ja 38. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvottiin kolme Stadin Slangi ry:n juhlakirjaa. co m. Onnetar suosi: Anna-Liisa Hakkarainen, Seppo Valo, Ensio Virta. Myös kuvien ottajan nimi Arska Soisalo oli jäänyt pois. Sivu 19 "Elannon näyttämön vieraana slangitre ffeillä" -j utusta puuttuivat kirj oittaj a Raija Tervomaan ja kuvaaja Essi Eerolan nimet. TStr-ARä 4l*S OIKEA VASTAUS: Fotoskabas sa 3 I 2009 kysyttiin punatiilitalon sij aintia. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie B, 00580 Helsinki Puh. (09) 774 33 477 ma-pe 7-18, la 7-15 te hta a n m yy m a I a@c h ef -wotki n s. (09) 774 33 44 I i h atu kku @c h ef -w otki n s. c h ef -w of ki n s. Koulun osoite on Hämeentie 80. Kysytty talo on entinen Vallilan kansakoulu, nykyinen Vallilan ala-aste. Vastauksia tuli 38 kpl, joista oikeita oli 37. Tasan Stadin parhait. Sir,u 22 "Skabarcita Sadanmarkan villoilla" jutun kirjoittaja oli Esko Hytönen. Teksti: Foto: Arska Soisalo oli jäänyt pois. Arska Soisalo. oN N |TTE rEMM E VOTTTA' tA! OIKAISUJA TSILARIIN 3/2009 Sivulla 11 jäsenhankintakilpailun aika on r.7 .2009-30.6.2010. Fs*tre r?lsss iin kf iffaan j*rugr$n, Iiity Sfadrm SfanEfrmf rdrww" s fa dis?s'a ff Så få 31 <rffi:'l e Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskuj u binoit, tekumekuslarbaa, ryynäri i... co m CHEF WOTKIN'S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET TEHTAANMwIvIÄIÄ puh. Siyulla 39 olevasta "Nuoriso skrivaa" jufun valokuvasta oli jäänytpois kuvan alareunassa ollut kouluj en osoite : Eläintarha, Savonkatu 2 jn 4. co m I www
Ne kun on tarpeeks gamloi, tsennaa varmaan monii tuttui esineit. \Iut ei tartte bungaa mitään. Alunperin divaris funtsittiinki, ett skaffataan vaan kniigoi, mitkä liittyy just taiteeseen, fotoihin ja leffoihin, mut on kuulemma r,.uosien varrella sit ruvennu tulee messiin muutakin. Mut Stadis on vähän harvinaisempi museoidis : Työväenasuntomuseo Kirstinkuj alla. 32 #ese##?ffitreiffe$T åfe mff??#. Museo oli kaks r,.uotta boses, ku siel tehtiin buli remppa. Bulirnmalle ryhmälle voi tilaa onran oppaan. Se on bygattu \uonna 1909 Stadin duunareille. Museon kämpät on duunatfu eri vuosikymmenille ja niihin on funtsattu aina, mitä just sillon oli duunariperheissä. Ja voi sielt hittaa kans gamloi leffajullei. Siel voi käydä tsiigamas, miten duunarit on ennen budjannu. Mielenkiintonen on kans kämppä, johon on jätetty kamat just niinku ne oli sen vikal asukil 1980-1uvu1. Niinku kakskytluvul, ku tuli työaikalaki, ni duunareilki oli vähän enemmän leedii, ni ne voi lysnaa vaik plattoi grammarist. Samal voi sit divarist slumppaa pari kniigaa. Itekseen kämpis ei voi dallaa. mikä näyttely siel rnillonki on. Ja vaikkei oiskaan kiinnostunu taiteesta, ni voi käydä tsiigaa muuten vaan gamlaa klitsuu. Eldiski kämppiin tulijo vuonna 1 9 1 8. Nyt se on taas auki kesäisin keskiviikost sunSTADIhI KLIFFAT MESTA| -:l!:i:!lt.'.:':rta!.,.'t!,:it* SMYYGAASTADISSA Tääl voi tsiigaa, miten duunarit on budjannu Divari Laterna Magica Rauhankatu seiskassa TSNLÅRB 4IT}9 Tekstija kuvat: Vin'e Obolgogiani nuntaihin. Näyttelyt vaihtuu parin viikon välein, ett kandee tsekkaa vaikk netist. asti. Sinne voi dallaa vaikk sporapysäkilt S n ell m an n in g urt s a lt a. tänä vuonna 2l .9. Divari on auki arkisin klo 11-17 ja lauantaisin klo 11-15, sunnuntaisin se on bosessu. Taidetta divarin klitsussa Rauhankatu seiskan divaris on buli valikoima kniigoi fotoista, taiteesta ja leffoista. Samal voi funtsaa, ett nykyään ei endå tartte onneks asuu ihan niin mont hemmoo yhes snadis huonees. Tällanen himaföneri oli duunaril joskus Taidetta ved u kl itsussa. Gartsal on koris tarjouksiiki, mitkä ei paljo bungaa. Käymälät oli klitsus. Viel mielenkiintosemmaks mestan tekee se, ett sinne on gamlaan veduklitsuun duunattu näyttelytila. Siel on fotoi, taului, veistoksii. Tai kolkytluvul moni oli skaffannu radion, ett pääs lysnaan Berliinin olympialaisii. Kriguaikana oli tietysti foneris pimennysverhot ja pIäägät oli duunattu paprunartsasta. Monis mais voi käydä museoissa tsiigaamas, miten on budjannu kunkut ja muu parempi jengi. \'aan pitää r.enaa, ett joku oppaist lähtee vetää rundii. Niinku vaikk se mutsi, joka budjas kämpäs seittemän skidinsä kans, sen äijä oli jo delannu. Mutt vuossadan vaihteen alus kämpät oli suorastaan modernei, ku niis oli hellat ja voda tuli sisään
Eihän ne nyt voinu bastuu valmiiks pilkotuil klapeil eldaa. Ei ku taas tsirraan. Ne oli veikeet kaverukset. Se oli pirtee ja hyväs kondikses, dallaili ulkona, samlas vatfui lähiskutsist ja oli kesiksel meiän kans landellaki. Kevtiällä se sit delas vek. .f hemmän tarpeellist juttuu. Mutsi aina kaveeras, kuin se oli menny sen kummitätin luo hatkaan, ku olo omas himas kävi faijan uuden muijan takii liian tukalaks. Se oli välil Svärjes duunissa, sitte taas tääl kotosuomes. Ne oli mutsin kans serkuksii, ja se joteski kuuluu meiän familiin etenki sen jälkeen ku mutsii ei enää ollu. Se maalas käpyi ja kehitti kaikenlaisist oksanpätkist ja kivist yhtä sun toista. Fyrkkaatarttr skaffaa. Kypsäs keski-iäs löyty taksari-Franssi ja sen kans monta rauhallist r,'uotta. Ne on tarkotettu puikoille ja muille kamoille, ku tavarat kuulemma kande e prtääo ordningi s. Se liitto oli ku painajainen ja se saiki otettuu siit hatkat kolmen snadin kans. Ulkoo tulles hoitsult pääs handust rautadörtsi, ku kolahti niin pahasti lonkkaan, et se murtu. Jos joskus on semmonen fiilis, et snaditki pulmat on vuoren korkusii, kantsii muistaa, mitä tält viisaalt vanhukselt opittiin. Monta kertaa äijän kans kaveerattiin, et kuin jotkut ihmiset voi olla tyytyväisii, vaik elämä on kasvattanu joskus kovallaki handul. "Sulla kun on iso perhe, ni kai näistjoku jotain voi tehdä." Ei niit oikeen ois kehannu ottaa, mutta ottamattakaan ei kehannu olla. Tosissaan se rupes maalaan vast, ku se oli jääny eläkkeelle, aikasemmin ei ollu aikaa eikä oikeen fyrkkaakaa, se kerran kaveeras. Monel tapaa elämä kerkes kolhii, enneku tuli iisimpää. Sveal ei ollu mikään iisi elämä, mut se kelpaa sankaritarinan malliks kelle Yaan. Mut mikäs sen oli kaikkee väsätes, ku se oli oikeestikin taiteilija. Mullaki on kristallivaasi Tsekeist, snadi matto Samarkandist, pellavapusakka Aran-saarilt, papyruskuvii Egyptist ja monta muuta enemmän tatvastc*reja 5vtra 33 päin, vaikkei ois just mitään syytä. Kaikist fiinimpii on mun mielest ne taulut, mis on sinivuokkoi, kissankelloi, omenankukkii ja muita kedon blumstereit, ku se on ite samlannu, forannu himaan ja sit siirtäny kuvaks kankaalle. S#rkän friidun TSTLARI 4/SS Meil oli vanha frendi, Svea. Saatettiin se sistalle reissulle just ku kesis alko. Serkusten elamat kulki omii polkujaan, tuli jiftikset, pennut ja duunit, mut sen verran ne aina treffaili, ettei päässy yhteys katkeen. Sit mul on kaikenmoisii kassei ja pussukoit ja koteloit, mis on vetskari. Ne plokkas marjat ja samlas sienet metskust monen kilsan päästä, dallas takas mökille ja ronttas messis viel vedui. Kummallaki oli pakaasit tdynnå kaikkee kamaa, etupääs tuliaisii himaan jääneille porukoille. Tuli yks harmi lisää. Kumpiki oli ollu koko ikänsä tosi tiukilla, mut nyt tuntu eläkkeest jdåvånj otain fikkan pohjalle. Elämä kantaa, vaik se välil antaa litsareitki tiukempii tällei. Se luuli, et se menee taas parin viikon lomikselle palvelutaloon, mut siel lekuri hittaski sen magast jotain, ku tartti leikkaa vekka. Se kerkes tä-tttiiä kevättalvella 5,siviis. Ne oli ollu mutsin kans parhart kavereit jo pentuina Lohjalla. Ku mutsi oli delannu, me ruvettiin käymään helssaamas Sveaa sen himassa. Ku duuni t atkanaan s luutas, ne hiffas, et yhes vois hommaa kaikenlaist. Usein tarttr grrrnaa, ku ne tuli niitten reissuilt. Kaupunkilähetyksen matkailukertsin messis tuli kienettyy monet Euroopan mestat ja kaukomail käytiin Egyptis ja Samarkandis asti. Ku mentiin sitä tsiigaan, vastas oli sama ilonen Svea, öögat tuikki niinku ennenki ja juttu luisti. Ei ollu pentui vaivoinaja ärjätki oli yläkerran maisemis. Ku ite hoitaa hommat niin hyvin ku voi, suulis paistaa, vaik joskus pilven takaa. Sen jälkeen ei himaan menemisest enää kaveerattu mitään. Samanen kummitäti hommas mutsin stadiin piikomaan, ku ripari oli tullu käytyy. Mä jututin sitä kerran, ja se kaveeras kuin sen mutsi oli patistanu sen seittemäntoistkesäsenä j iftikseen, jäi himaan yks suu vähemmän ruokittavaks. Ku meille skaffattii mökki, muorit rupes viihtyyn siellä. Ku lähettiin Svean luot vekka, se aina viimesimmäks toivotti "Hyvää tuuria" ja sitähän ei ikinä voi olla liikaa. Toissa kesiksenä oltiin viel kimpassa mustikkametskus. Aina ku me tehtiin lähtöö sen luota vekka, se rupes kääriin jotain meille messiin. Lomiksest tuli pitkä. Mummut rupes reissaan. "Mitä mä nyt teille antaisin?" Ei sitä kamaa sillä itelläkään niin paljoo ollu, mut arna se jotain hittas vekka annettavaks: taulunkehyksii meijän ärjälle, mulle kangasbiittei ja lankoja. Svea viihty luonnossa. Toiset taas on j atkuvast i naamanurin,.f Piirros:@liBull. Ku skoilet syksyllä alko, nää jäi fttraan lomista kahteen pekkaan. Niit on meilläki himas seinäl snadei ja bulimpii aika montaja muutama maisemaki. Meiän joulukuuses roikkuu aina sen värkkäämii koristeit ja kuusen alla stondaa snadei tonttui, ku veskirulla on saanu päälleen punaset kledjut ja hampust panat. Se hittas metskust kaikenlaist, ku voi duunaa vaik mitä. Noin vuos sitte alko ihan yllättäen sairaalareissut. Mut hyvää tuulta ei vekka leikattu. Solbackan torpan maisemis oli niitten himat ja Svean mutsi oli mun mutsin kummi. Mut ku oli osaavat handut eikä skagannu duunii, selvis pahemmistki mestoist. Ite tarttt kerää ja sopiviks pätkii
T-paita e /' Iffil -/ öho kallista kotia Pöytäviiri Postlmer&Jri. 34 YSetueffiå 4/#S "Sfm#ssry Sfmrcgrru fomrc*ia Jånrofl, fdvard uEddu": Pajsa ftanis, fitski jralrs i graa*röurnr :j I #FFj!!& l' t Jafizon, Edvard "Eddu": VliiWlila t Rehn, Leif: Gammelinl'annu Tervanaa, Raiia: 0ho &alfrsta kolia Kulmala, F,ppa: Änra pois mun kitarain ä Rehn, Leif: Jassen hån Gammeli 1ervcmaa, ålaffssonl Sftloddit braryaa tlfaffsson, Eki: Griinataa lrimpassa a, /---* -{tlt,/lEå*t**, ,/' filaflsson, Ell Kun Eki ali snadi x. Mäkelä, Juhani: Sfadin snadi slangisanaftir,la Samermäki, Jarma: Kuudes huone: Sarjakuvakkja Pahjola, Arva: Himaföneri Ienromaa, Rarya: f4utsija nå Mlestuoro tlfesfan laulajat tfrJevy rc I@f., lasse liemolan juhla-CB Vihreä Aksa
5€ Stadin Slangin oma postimerkki 2G I rpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin: Epäselvyyksissä, ota yhteys Stadin Slangin toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00 17.00, puh.774 1041. TTLAUKSTSTA prRrrÄÄN pArNoN MUKATNEN posTrrusKuLU. YSäLåRä 4/g}ffi 35 M3ryn:fdfussx$rffiså* STADIN SLANGIN OMAT KAMAT HINTA Tilaus / kpl LippiksetI mustaI Armylippis, musta [] Armylippis, hiekka 8€ kpl T.PAIDAT Kokolkpl:XS [] st] ru[] l[] xlll xxll 8€ il-t pl lsännänviiri 50€ kpl Pöytäviiri 25€ [I_--t pl Pinssit, Stadin Slangin pinssi 2€ kpl Gimis on Stadi kortit, 5 kpl 1€ I rpt Autotarra kpl 3€ Lehtiö, Niin gimis on Stadi 1€ I tpl KIRJAT Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ kpl -Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila 15€ kpl Lasse Liemolan juhlakirja, Anna pois mun kitarain 30€ [I--kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa kpl 8€ Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10€ l-l tpl Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10€ kpl 55€ l-l t<pt Paunonen, heikki: Suuri slangisanakirja I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I rl tdI 10€ [L-t pl Pohjola, Arvo : Himaföneri Rehn, Leif: Gammelin Jannu 12€ I *pt Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € ll-kpl Somermäki, Jarmo: Kuudes huone, sarjakuvakirja 128 LL-tpt Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi 10€ kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10€ kpl -ervomaa, Raija: Oho kallista kotia -Bygattiin uus hima 20G [L-kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 10€ [L-rpt Tervomaa, Raija & Mattsson, Eki: Skloddit braijaa 12€ [I--kpl MUUT TUOTTEET Lasse Liemolan juhla-CD 20€ []-t pl CD, Jörde-Juge 15€ I *pt CD, Stadin styget 20€ [L-rpl CD, Duo Snadi Pumppu: Slangi on swengiä 10 € I t<pl C D, M i es k u oro M esta r-lgglqf! !,191!!I9ta d i ss a 15€ fl-rpt [l-t pl Onnitteluadressit, 50v, 60v, 70v, 75v, 80v, 85v
Valitaan puheenjohtaja ja seitsemän (7) muuta hallituksen j äsentä joka toinen vuosi. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua yhdistyksen puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kotipaikka on Helsinki. Kutsu yhdisryksen kokoukseen on toimitettar-a jokaiselle yhdistyksen jäsenelle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta edellisen kevätkokouksen mdäräamäIlä tav allaj oko kirj allisesti tai yhdistyksen j äsenlehdes sä. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausunto hallitukselle i'iimeistään kaksi (2) viikkoa ennen r.uosikokousta. pykälän määräämissä rajoissa yhdistyksen kokouksien koollekutsumistavasta. Valitaan seuraavaksi tilikaudeksi yhdistykselle kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkast ajaa. ratkaistaan asia arvalla, muissa asioissa voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Käsitellään rnuut kokoukselle esitetyt asiat. Måarataän yhdistyksen puheenj ohtajan, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot ja matkakorvausperusteet. Valitaan vaalitoimikunta, johon kuuluu kolmesta viiteen (3-5) jäsentä seuraavaksi toimintavuodeksi. \-aalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Päätetään sääntojen 9. 5. Varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla Ja kunniajäsenellä on yksi (1) ääni. Yhdistys voi omistaa toimintaansa vaften tarpeellista irtainta j a kiinteää omaisuutta. 7. Kannatushenkilojäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä yksityisen henkilön j a kannatusyhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön. Tarvittaessa yhdistys hankkii tormrntaansa varten aslanmukaisen luvan. Kannatusjäsen voi myös maksaa kertakaikkisen kannatusjäsenmaksun, jonka suumudesta paättåä syyskokous. Vaalitoimikunnan tehtär.änä on laatia esitys valittavista hallituksen j äsenistä. Jäsen voi erota yhdistyksestä tekemällä siitä ki4ällisen ilmoituksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tar ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa. Mikäli äänet mener'ät tasan vaalissa ja suljerussa lippuäänestyksessä. 9. Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistys on perustettu syyskuun 14. päivänä 1995. Keskeisinimät' m u utokset koskevat varaou heen iohtaian vali n nan si irtäm istä vuosi kokoulise[d hallitukselle ja vaalitoimikunnan val itsemista, Yhdistyksen tarkoitusta koskevaa kohtaa muutettavaksi. Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja eivät maksa jäsenmaksua. 6. Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle yhdist,vksen hallitus. Kevätkokous pidetään r,uosittain maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun aikana hallituksen tarkemmin päättämänä ajankohtana. Kevätkokouksessa Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskij aa. Todetaan kokouksen laillisuus j a päätösvaltaisuus Hyväksytään kokouksen esityslista Vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeks i. Kannatushenkilöjäsenellä j a kannatusyhteisöj äsenellä on puhe-, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Yhdistys pitää yhdistyslain edellyttämää j äsenluetteloa.. 8. TS|LARI 4tO9 Hallitus valitsee keskuudestaan v ar ap uheenj o htaj an. Varsinaisessa yhdistyks en ko kouksessa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettär'ä hallitukselle kirjallisesti r'ähintään seitsemän (7) päir'ää ennenkokousta. Yhdistys pyrkii myös slangitiedon levittämiseen peruskouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä toiminnasta kiinnostuneet henkilöt. 1... Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää Stadin slangin sanojen ja sanontojen keruuta, tutkii slangin syntyhistoriaa ja slangisanojen merkitysten eroja kaupunginosien välillä. Yhdistyksen, j.g.tu näis.sä säännöissä nimetään yhdistykseksi, nimi on Stadin Slangi ry. Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä Helsingin leikki-, harrastusja kulttuuriperinteen taltioiminen, tutkiminen j a vaaliminen. Kokouksessa päätettiin jatkaa kokousta kaikkien jäsenten tietoon. Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Vahvistetaan talousarvio seuraavalle vuodelle sekä pdätetaan liittymisja jäsenmaksujen suuruudesta ja maksutavasta. Valtakirjalla ei saa äänestää. Yhdistyksen toiminta ei saa johtaa voiton tai muun taloudellisen ansion hankkimiseen siihen osallisille eikä saa muutenkaan olla pääasiassa taloudellista. 2. Käsitellään muut kokoukselle esitent asiat. Ehdotusta käsiteltiin vuosikokouksessa 24.3.2009, jossa niihin tehtiin muutoksia. Varsinaiselta jäseneltä, kannatushenkilöjäseneltä ja kannatusyhteisöjäseneltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta kultakin j äsen ryhmä1tä erikseen päättää syyskokous. Stadin Slangin hallitus ehdottaa yhdistyksen sääntöjä muuiettavaksi. Kokouksessa ratkaistaan asiat vksinkertaisella äänten enemåistö11ä. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdisryksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt yhdistyksen toimintaa. 4. kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskij aa. 3. Varsinaiselta jäseneltä perittävän liittymismaksun suuruudesta päattdå syyskokous. Tilinpäätös hallituksen kertomuksineen I'hdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta on jätettävä tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta. Aatteellisen toimintansa tukemiseksi yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää maksullisia huvitilaisuuksia, rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. niikäli jonkin asian ratkaisemisesta ei näissä säännöissä toisin säädetä. joka toimii myös kokoonkutsuj ana. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallirus. Hallitus voi erottaa vhdistyksestäjäsenen,joka' laiminlyö jäsenmaksunsa maksamisen kahtena (2) vuonnaperäkkäin toiminnallaan huomattavasti vahingoittaa vhdistystä. Leikki-, harrastusja kulttuuriperinteen vaalimiseksi järjestetään tapahtumia ja seminaareja, erilaisia näihin I i ittyviä näyttelyitä j a kerätään muistitietoa. Syyskokouksessa Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Samalla sääntöjä täsmennettävän ja ajanmukais: töuutta Sään ja julkaista a asia tulisi tki 19j rtti Jal 00! ,jo syyskokou ksess a 24.11 .2' sääntöehdotus Tsi Iarissa, ehdotetaan ehdotetaan tettavan. Todetaan kokouksen laillisuus j a päätösvaltaisuus Hyväksytään kokouksen esityslista Esitetään yhdist"vksen tilinpäätös toimintakertomuksineen sekä tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahr-istamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille. Kaikissa kokouksissa äänestetään vaadittaessa käyttämällä suljetfuja lippuja
Hallituksen tehtävänä on erityisesti: Toimia yhdistyksen toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että yhdistyksen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnot toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Yhdistyksen purkautuessa tai jos se lakkautetaan, yhdistyksen purkamise sta padttdv a kokous måaråa tavan, jolla varat käytetään yhdistyksen toimintaan läheisesti liittyvän tarkoituksen edistämiseen. 11. Valita tarvittaessa sekä erottaa yhdistyksen palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan. Pitää j äsenluetteloa. Ylimääräinen kokous pidetään, jos yhdistyksen kokous niin päättää tai milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen ääni-oikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian kä' sittelyä varten vaatii. muutos (muista jäsennumero). Yhdistyksen toimintaa hoitaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä yhdistystä edustaa syyskokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi (6) jäsentä. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen on lähetettävä jäsenille kirjallisena kaksi (2) r'iikkoa ennen kokousta.Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asiajonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Puh. Yhdistyksen nimen kirj oittavat puheenjohtaja, v arapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhortaja, heistä kaksi yhdessä. no Paikka Hak. Vahvistaa mahdollinen tehtäväj ako keskuudes s aan. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenj ohtaj a mukaan lukien vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä kokouksessa. TSE!-AR! 4/OS Yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi tarkoitettu asia, josta yhdistyslain tai näiden sääntojen mukaan on kokouskutsussa mainittava, on jätettävä hallitukselle kirjallisesti vähintään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Vastata yhdistyksen kokousten antamista velvoitteista. Valita yhdistykselle sihteeri ja taloudenhoitaja sekä mahdolliset toimikunnat. Ytimääräinen kokous on pidettävä kuukauden kuluessa siitä, kun siitä on edellä mainitulla tavalla päätetty tai esitettl' kirjallinen vaatimus. (koululainen tai opiskelija 5 € / v.) zu.{yrui rs#{sr* aMALLÅ JA FLMoirA TAVDELå-INFru Fssnosorrr€trsfi Maksu päivä: 4l I I. Hallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta. ::,,1., ,., , ,fa ,:,,:::,.tr,.,, . Päätökset hallituksessa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Luovuttaa tilinpäätös, tilit ja muut tarpeelliset asiakirjat tilin-tarkastajille vähintään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta. Hoitaa yhdistyksen taloutta. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. 10. Vastata yhdistyksen ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta. Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan yhdistyksen kokouksessa, 37 jos kokouskutsussa on muutosehdotuksesta mainittu ja vähintään kolme neljäsosaa (3 I 4) äänestyks e s sä annetuista äänistä on kannattanut muutosehdotusta. 09-774 1041 Sukunimi: Etunimet: f.* I I å E ä J akeluosoite: Postinumero: Pu helin: Postitoimipaikka: Säh köposti: Syntymäaika: Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu: "i äsen har"r ki ntaki I pa I I u Svntvmäoaikka: trr'lrli6s' E2Nlarnen I Koululainen ! Opisketija 1 .7.2009-30.6.20,,l0 Hankkijan nimi J äs. Suunnitella j a kehittää yhdistyksen kokonaistoimintaa sekä hoitaa yhdistyksen toimintaa yhdistyksen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti. Niiltä osin kuin näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan lakia. 14. ,i:t: :i yhdistys.-r4 s:^a'*st""g, rV:^ e 6rffi"W,"W#W I Osoitteen tms. Päättää yhdistyksen ansiomerkkien j a ansiolerykkeiden myöntämisestä ja muiden kunniaja ansiomerkkien esittämisestä. 13.Päätös yhdistyksen purkamisesta tehdään kahdessa perättäisessä vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, samalla åånimdaÅllä kuin edellisessä pykälässä on mainittu sääntöj en muuttamisesta. nro: Allekirjoitus Jäsennnu mero: Liittymismaksu 15 €. Puheenjohtaja tai hänen esfyneenä ollessa varapuheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle. 12. Jäsenmaksu 20 € / v
3B taas syk*yllä uvia kevään' L Karaokeil last a 1 4.5.09 t rak stä a :ln SC mi ;CS V, rnq 1er u\ .qnr 'ilm kr Tg * Vll e c II k Karåc Laulu illat jaJ enessa STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET 1) B, 2}A, 3)A, 4) C, 5) B, 6) C, 7)A, 8)A,9) B, 10) C Tule sinäkin mukaan, tartu mikkiin ia anna palaa. Laulumiehissä. k J äserr hekenn u s Stadin Slangi ry maksaa postimaksun Stadin SEmngi ry PERINNEJA KUL SIA '995 TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys #Å',!$ fuN''"sfadi r#mprr+ stq'q?gii srr ku nf aäträ sfmam X,tabhTdf " I I x I ! I I I I ! t x I E I E I ilt". Seuraava uusien iäsenien kaiaokeilta on 1 7 .9. TSILARI 4l0g Pirjo piti jengin virvokkeissa
/ -J rr-;fr t f ft't i ;' f[ rtt / #+: 'd Tl5 l\1 1[LtLLtLlJUb Lauantaina 3.1 0. Y',SfiLdhffiä 4/ffiS Kari Suomalainen Stadin Slangi ry:lle Seuraavassa numerossa : Christidesin stoori Jos sinulla on vanhoia kuvia Fennian talosta ia ehkä muusiakin asiaan liittvvästä, lähetä Tsilarin toimitukselle niitä lainaksi. to i m i sto@ stad i nl I an gi.fi I. Sittemmin hän inuutti Stadiin iä aloittitäällä itse oaoerossien valmistuksein vuonna 1898. klo 1B Elannon nävttämön uusiin tiloihin Graniittitalon Paasitbrniin, Juho Rissanen -saliin Paasivuorenkatu 5. N q q N G E o c G o I # Krei kassa svntvnvt Achilles Kvriaco Ch ristides I 1 864I 9231 tuli Suomeeh 1'800-tuvun loorissa. ffi# ry.€=' --t ii i 1 Jl i //J ':/-:il++=-/ -=-:å ///!rlr / ' / /r /. Qtl/ 1/; ', .// & t/* Pitkin kevöttö -62 hollituspiireissö esiintyi pyrkimyksici voltiontolouden tervehdyttömissuunnitelmien lootimiseksi. Hän perusti Tupakkatehdas Fennian vuonna 18Ö9.'Achilles sai Suomen kansalaisoikeudet ja avioitui suomalaisen Hulda Strömbergin kanssa. Achilles oetåutui aluksi Strenberoin tuoakkatehtaalle Pietarsaareen, iossa alettiin mvöhemmin välmistaa Saimaa-merkkiötä tubakkaa. KULTAINEN VASIKKA Maria Jotunin mestaril linen ihmiskuvaus, komedia rakkaudestajarahasta ffi Liput: 9 euroa Lippuvarau kset: www.stadinslangi.fi tai 09-722 1041 . Käytämme niitä jutun kuvituksena, Lähetä osoitteella: Stadin Slanqi rv Tsilarin toimitus, Hämeentie 6{0d550 Hki Laita mukaan nimesi ja palautusosoite, Sähköposti : tsilari@sladinslangi,fi 20 Tuntuuko tutulto
. \\ i ,r.\ \1 .\ 't t ;i \-t tJ .\i i. -e. r,: *R. --a .:=