..._!&.t irts r-Y; % %., !L L! , | !r I *t i-i-LeLOLuGSa SL;-dtLr t I t. .l ./:r '-) ,/ ,/ !t ri i /; // i '/J=..' 41201 15. VUOSIKERTA HINTA5€ LL : t ! g #::::::r.:.,& r:t #€ b 'p'& I '?:4,+-,5;a.,. I CL /å -
Sä voit biblust londskaa ton Raija Tervomaan uuden bukin, jossa se kertoo stadin eläinpatsaist tai stadin matkailubyroost sä voit skaffaa dallausrundikarttoi, joitte avul sä hittaat historiallisen stadin eri mestoi. Eki opnaa jengin öögat bonjaamaan stadin pumppuu ja sieluu, kuinka stadin mestoihin on jemmattu stadilaisten laiffia ja historiaa ia miks stadi o ilman muuta mestojen mesta, Ekin toinen stoori tässä Tsilarin numerossa tsiigaa kans stadin lähihistoriaa, talvikrigun skragiksen vaikutuksii stadin elämään., Stoori valottaa meille, minkälaista aikaa oli välirauha stadissa ja stadilaisten elämässä, kuinka koko levaamisessa oli väliaikainen fiilis. Nyt ku on kesis ja suulperi skriinaa, on hotlaa lajengi svettaa, niin joku stadilainen voi spitskaa, ku sil ei oo kesämestaa eikä fyrkkaa, et se vois flygaa johki etelän biitsille ottaa suulista, goiisiija tsimmaa ja tsiigaa snygjei friidui. Siinä nyrkkisankaria valotetaan monelta hollilta, sekä huippuluokan knekkaajana että ihan tavallisena härmäläisenä, valkkalaisena Stadin kundina. Sit sä voit tietysti dallaa muute vaan stadis, lysnaa katusoittajii, Non usein ihan huippumusikanttei ku treenaa konservatoriois tai Sibeliusakatemias. Kantsii lesata. Tsilarin tämän numeron komeimpia lukukokemuksia on myös OlliBullin tyrmäävän hieno stoori knekkaaja Gunnar Bärlundista eli GeeBeestä. Jengi voi tietyst funtsaa, et kesiksel ois kliffaa mennä tsiigaa iha uusii mestoi, treffata uutta folkkaa, käydä lysnaamas jotain konserttii tai keikkaa. Stadi alkaa olla yhä enemmän meidän yhteist stadii, Siel o kliffa levaakesät talvet. Sil stadi o stadi, kesät talvet. Tietysti jos jengi panee ihan ranttaliks, niin skoude vie sutveks ja antaa sulle finkas snad isti yksityisopetusta tosta ka nsal I i sesta j ä ry estys I a i sta . Nyt toi uus kansallinen järjestyslaki antaa jelgille uutta vapäutta. :.tt,,,,:,.;+1X.ffi. KLIFFAA KESAA Tsilarin lukijoille. Tääl o bailuu, konserttii, tapahtuTaa, menomestoi ja kaikenlaist duunaamist joka makuun koko ajan. Pemu. Ne skulaa usein paremmin ku jonkun kesämestan kamarimusiikkifestivaalin jeng i yhteensä. Stadin tsyrkois sä voit lysnaa urkui, kuoroi tai klaverin skulaamist esimerkiks Temppeliaukion tsyrkas vaik joka arkipäivä. Foto: 0lliBull. Mut sekin aika alkaa olla ohi, siis toi kifrun kans jaagaaminen. Stadi o niin buli mesta, ettei kukaa hinnaa mennä tsiigaa kaikkii sen proggiksii, mestoi ja häppeninkei. Eikä sielt tartte shingraa mihkään Tsilarin kesänumeron tähtiskrivaaja on Nordbergin Eki. Se kantsii. Eki o skrivannu kaks tosi kovaa stooria, Ekaks Eki o arvioinnut stadin kuuluisan proffan, Heikki Paunosen elämänduunin torsen osan (eka ola oli Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, stadin suursanakirya) Stadin mestatbukin, 1129 sivuu stadilaisii mestoja )a fönareita stadin )a stadilaisten historiaan la nykyisyyteen. j ulkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Aineiston lähettäminen suoraan taittaialle on kiellettyä. Pemun pääkirjoitus Stadist ei tartte Shingraa mihkään ffiffiffitu&ffiffi ffid€ffi Päätoimittaja Pertti "Pemu" Mustonen 050 550 5706 Stadin Slangi ry:n pj. Eikä vaan kesiksel, vaan ymPäri vuoden, Sit jos jengil o fyffe snadisti finish, niin stadis o kans paljo erilaist kliffaa liu ei bungaa mitään tai iha vaan snadisti, euron tai kaks. Nyt stadin kartsat ja puistot o todella sun olkkaris. Lasse Liemola 050 585 B9B5 kesäöinä Krunikan katseiltsiigaamas himluu, staroja ja motlikkaa. Joku voi kans väittää, et se tsennaa kaikki stadin mestat, et sei hittaa enää mitään uutta ja kliffaa stadist Se nyt sit o kaikist bulein erehdys, mitä jengivoi kekata. Jokainen stadilainen voi iha joka päivä hittaa stadist jotain iha uutta ja kliffaa, joka saa sen siunaamaan, etse budjaa stadis ja etson myös kesiksel stadis. tankataan Espan puistossa. Kuinka jengi snadisti niinku sielunsa botnessa skagas, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mut kuinka stadilainen kuiteskin samaan aikaan oli redi tsemppaamaan stadin, Härmän )a sen oman familin puolesta, just niinkun stadilainen aina o duunannu. Lehden nimi Tsilari tulee sanoista "tiil säliaren", ioka tarkoitti lehteä, sähkösanomänr ionka yhden 'kappaleen myyntitulon sai mwiä pitäti itsellään. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie oz i00550 Helsinki Sähköposti : tsi lari@stadinslangi.fi Kannen foto: OlliBull ffiFft, Seu raava numero ilmestyy syyskuussa 2019 ju siihen tarkoitettu aineisto'tulee ol la toimituksessa 1 5.09 .2010 mennessä. Mut jotain hukattuu etelän reissuu ei todellakaa kantsi spitskaa. Kun lähetät iulkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ia osoittees i', vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Tai sit sä voit mennä tsimmaa iha mihi sua hotsittaa, ellei sit joku yksityisomistaja tuu tsöraa sua veks sen kifrun kans. . Tarliemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta +. Stadi pitaä kondikses lähes 30 rantsuu ja stadin naapureis niit o kans pilvin pimein. Sit sä voit mennä ottaa suulist uimastadikalle tai Kumpikseen, tai Seurikseen, Blobikaan, Pihlikseen tai Suokkiin tai sit sä voit valkkaa jonkun tsimmisrantsun. ' Vossikkaa .,;. Pluggatkaa Ekin stoorit. Jos sul ei oo klesat t<labOit sä voit dallaa ympäri stadii tsiigaamas snyggei haussei, patsait, muistomerkkei. Jengin ei tartte muuta ku lesaa päivän gasettaä, fiiin se honaa, et stadis o joka ikinen päivä bulit festivaalit ja juhlaviikot. Mut muute sä voit goisii Espan nurtseil, skruudaa sun smirgareitas, ottaa snadisti valkkarii tai niinku Hesaris skrivattiin, kasvattaa sun kesäkurpitsaas Kalasatamas, treenaa Falun Gongia Hespikses tai goisii sun riippumatos yötä päivää Kaltsin biblun kulmil tai tsittaa Skrlva aTsllarlin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Sta4in slangista
I Vuosien saatossa huvipuistovieraita on käynyt 53.8 miljoonaa, joista jokaiselle on syntynyt I omia lähtemättömiä muistoja ja mielikuvia huvipuistovierailusta. Historiansa aikana Linnanmäki on kerännyt lastensuojelujärjestoille yli 70 miljoonaa euroa. K.s s Sepss r* e $e fr rx f grår ax. Se on kesän mastis mesta ffiffi*. Linnanmäki on suomalainen instituutio, joka ei unohdu koskaan. K t Linnanmäki on Suomen suosituin huvipuisto, jossa on koko Pohjolan laajin laitevalikoima. -l-'5 ----' I .--t -'a---'---'--**i.';1);125* \ lt /"-)-'-'--.----'-*7i .ä Stod iloisen tsennoo siitö, el se dolloo ku tiikeri. Muistatko jortsumesta Rondon. TSILÅffi.3 41{ G affssonin Ekin alkupalat I t;r lJ;{;i r 41201 SISÄLT o ffi.'ffi' €r Ft st b-t ..=-.--.i-Så, It:::::_:_f t:: :t::lr' .:,ri f I Euilffi Silam Lfimretilffi ilennffimä ZEoEo kilo fr5800 Koska olit Lintsillä ekaa kertaa. Muistelmailta Lintsistä, sellaisena kuin Stadilaisena sen muistal Ulkolavalla ohjelm ttr jatkot ravi ntol a larrumiehessä. Mukana mm: Pääkirjoitus-----------------2 Mattssoni n Eki n al kupala-----------3 Stadin Slangin hallitus-------------4 Jäsenpostia----------------5 Bam lausd irikan lööppi--------------6 Arthurin lounas------------6 Himmeli puuttu peliin---------------7 Rainer Stenius-ponkaisi------------B Helsinki Cup'-9-11 Stadin välirauha---------------12-1 4 Nakkiemo-----------------15 Raijan nyya kniiga--16-17 Sörkan trubad u u ri--------------1 B1 I Gamlat anonssit--------------------1 I GeeBee, Valkan kundi-------2A-23 Stadin mestat--------24-25 Sautskin palsta----------26 Sori Lasse-------27 Minne mennä Stadiss a. Li n nanmäkeläiset ovat kutsuneet Stad i laiset 60v -rnu isteloi h i n. ----------28 Strömarimarkkinat------29 Stadi froogikset----------30 Fotoskaba 4110----------30 Fotoskaba 31 10 vastaus----------3 1 Stadin kliffat mestat-----32 Sörkän friidun stooreja --33 Stadin Slangin kamoja --34 Myyntihinnasto -----------35 Kuka vastustas----------36 Tervehdys Tam m isaa resta-------37 Jäsenhakemus -------37-38 Stadi froogiksen vastaukset-----38 Rutinapalsta--------------38 Karin piirros-----39 Stadilla kuultua -----------39 Pikkujou lu risteily--------44 :f. iljii: lasse Liemola & Purkkiorjat, taikuri Jalkanen, & OIIiBull Ban.d, kirjailija.Fgiju Tervomaa * bamlaa muistoia'Lintsiltä. x r^ E Ljili$i'i€, ; å lt-q*il F4 -b@ &*#€"11d l: rr-d""," l f t Gutaa kesistä ffi* . : '3.:*t:':f::::i ;-;t *vd å:# /a'1 . Linnanmäen ainutlaatuinen I tunnelma on säilynyt huvipuiston perustamisesta.,lähtien, vaikka kasvua ja kehitystä on I tapahtunut roimasti. Lähde muistelemaan Lintsillä koettuja asioita
050 585 BgB5 tasse@liemola.com Varapuheeniohtaja Hannu Heiskanen puh. Gata Mansikka-aho puh. ffi&LLåTUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. te rvom aa@kol u m b u s . il mari.joki nen@stad i nglang i,fi STÅffi$N SLÅNilä rv *ä-} PffiffitJSTTTTtJ J i 4.s.3 ssS Yhdistyksen tarkoitu ksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen"sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. fi Erkki Nordberg puh. 050 512 5077 . ka rvin en @el isa net.fi JÄSEhiHT Erkki Nordberg puh. 040 506 0954 r aija. Kl iffaa mqsaym nr"nad+Ct 1ii'i.. ku rvi nen @el m io.fi Mikko Seppälä puh. Kahvitarjoilu, Janumiehessä. 040 567 1404 moseppal@helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari puh. 050 344 81 B0B PAINOPAIKKA Fram Oy Vaasa tuwryfsK@$ SEA',Rrt4Yfrit s[Ä ITREFFI:h4ÅLLffiKilS äffire # Lasse Liemola Puheenjohtaja Ha,nnu Heiskanen Varapuheenjohtaja Cata Mansikka-aho Jäsen Mikko Seppälä Jäsen [INTSIt[4, lauantaina 28.8.201 klo 15:00 alkaen. 050-550 5706, m ustopertti @hotmai I . 040 567 1404 moseppal@helsinki.fi Pia Snellman pia.snell man@kol u m bus.fi TffiFtuTåSY# ja TSäL&Råru T*åNSITU$ Hämeenti e 67 00550 Helsinki : pu h (09) 77 4 1041 toi m i sto@stad i nsl an g i .fi tsi lari @stad i nslang i.fi www.stadinslangi.fi Y#äMgffiTffi &W#äruruÅ tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 wffiffitu&ffiffi 4d€ffi P&&Y#äffi$TTÅJÅ Pertti'oPemu" Mustonen puh. ki m mo. heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050 431 7123 enordber@welho.com . 4 Erkki Nordberg Jäsen Pekka Kurvinen Jäsen Pra Snellman Jäsen llmari Jokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. mansikka-aho@ eduskunta.fi Pekka Kurvinen pekka. 0400 428 325 hann u. 046 B1 1433 katri. 050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh. com TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh
Printit myös mielellään disketille tallennettuina. La 28.8 klo 15:00 Bulit Slangitreffit, Lintsillä SYYSKUU Ke 15.9 klo 13:30 Artturin Iounas. Ti 21 .9, klo 18:00 Slangitreffit, uusien jäsenten ilta. klo 17:30 Lau lelmatreffit. llmoitukset: PDF-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Ravintola Pirita. Pirita ja Stadin Slangi. TIEDOT TAPAHTUMI$TA SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET TILAISUUK$IIN ILMOITTAUTUMINEN JÄSENEKSI LIITTYMINEN A*Nffi* ffi* reN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh kö postioso itteesee n : s e kä ,Ji f,ll g'f3fålil:lfJ i L], *, t toi m iston osoitteeseen. Pe 27.8 klo 18:00 Vallilan kiryastossa Stadin Slangi esittäytyy. Resoluutio: 300 dpi:tä sä h köpostiosoitteesee n : tsi la ri @stad i nsla n g i .fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Su 26.09. YSEr&ffi* 4l{* Sla ngi kofisivu 'y;r illa ELOKUU La 14.8 klo 15:00 Piritan Stadin Vaari Rock Rav. Käsinkirjoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. HELY ry Pan i moravi ntola B ru uveri Kaup:,l3ff{ilpissa Häppis pidättää oikeuden tapahtumien I A S E AV P O S T I A Sfadin omilla . muutoksiin. Toimitus
,,"1/.;.i /'ti // j , ;i,{{{{1 !':' ,.;i'|iI:'(-/,1':i' *i'-' LONG HOT SUMVTER BULIr JUTUT Pitkä kuuma kesä tätä kesistä ei tää sukupolvi taatusti unohda. Tsiigatkaa meidän häppäreita ja tu lkaa messiin . klo 13 30 SLANGITREFFIT JA UUSIEN JÄSENTEN ILTA Tiistaina 21 .9. Ei tartte olla Prime Minister unohtaakseen mitä tuli bamlatuks,.. Mikäli uskomme ilmaston lämpenemiseen -ja miksi emme uskoisi, nii nyt tarttis hommaa tännekin joka mestaan kliimalaitteet helpottamaan meidän laiffii "Long hot summer" on ollu tosi bulijuttu, Slangijengin omat bulit jutut on toteutettu tänä vuonna jo osittain: MUTSI ON BESTIS oli megabuli häppis. LOKITUSTA JA SIIPEILYÄ Slangi-ideologia ja suosion kasvu on poikinut lieveilmiöitä, Yhdistyksen imagoa käytetään hyväksi oman hyödyn tavoitteluun, Jangsterislangissa puhutaan "lokittelusta" ja meidän ikäluokka puhuu "siipeilystä". 6 ffiffi r€c{r?g!-{:i'}ti' 'Y','1" {, ' , ,, , _ i:/, ,., *" i i ) t, t,f f'f ,f / t , ,. Tätä toimrntaa olemme tukeneet kaikin tavoin, toimintaajätuksem me m u kaisesti ed istäneet sla ng i ku lttu u ri a ja peri nteitä. Kliffaa loppukesää koko jengillel Seu raava Tsilari ilmestyy lokakuun alussa. Nyyaa jänskää on tu lossa . Ennätyspitkä hel|ekausi, heinäkuun keskiIämpotila (23 C) {aikkien aikojen korkein, edellinen ( 21 C ) mitattii v.1923 Joensuun Liperissä 37 ,2 asteen lämpöennätys. Samalla sydäris haikee fiilis, tää "jätskikesis" ei toistu meidän laiffin aikana. Hallitus suhtautuu kuitenkin kriittisesti toimintaan, jossa yhdistyksen imagoa käytetään hyväksi oman hyödyn tavoitteluun ja samalla nakerretaan meidän tulopoh )aa. Tsiigaa nettisivuja, ringaa byrooseen tai kysy kaverilta lisäinfoo.,. Ia*Ee.liemo'la@liernola-com. Paitsi tiätty yks vakikuvio on Stadissa ollu ja tulee nähtävästi olee jatkossaki joka kesä: Gartsaduunit joka korttelis, monttuja joka lähtöön. Arthurin lunssitreffit järkätään slangijengi I le klo 13:30 Hotelli Arthurin raflassa. t_ rap C nrr Lsret.. Lisää on tulossa Elokuussa: SLANGILOUNAS ARTHURISSA'11 B klo 13.30 STADIVAARIROCK CAFE PIRITASSA 14,B.klo 15.00 Yhteistyössä Back to Sixties & Cafe Piritta wffiffitueffiffi @d€ffi EanlIausciir-i liau lööl]lli O 1.04.201 BULIT SLANGITREFFIT LINTSILLÄ 2B.B KIO 15 OO Yhteistyössä Lintsin tuki ry:n kanssa. Jengi reduilee Kregussa, ltaliassa ja Espanjassa ja viihtyy siellä korkeemmissakin mittarilukemis. Espaakin on bygattu koko vuoden, yks kaista käytössä fiudeille, jonot alkaa Krunikasta, Uskomaton suoritus Stadin dirikalta Saurin Pekalta, joka lupas tarttuu tähän stadilaisii ärsyttävään epäkohtaan heti ku pääs bossiks. klo '18.00 Nyyat jäsenet saa kutsun pers.kohtaisesti. Lintsi bjuudaa borkat kaikille ennakkoon ilmoittautuneille. . Kandee skulaa byrooseen hetimiten. gsm 050 58 58 985 Affihuvfr,r Lorunas 'ffiuW r& ' jffry{ft. Pluggaa lisää Tsilarista, Syyskuussa: SLANGILOUNAS ARTHURISSA 15 9. Yhdistyksemme tulopohja rakentuu jäsenmaksuista ja erilaisten slangikamojen myynnistä. Ne on meille tärkeä tulolähde, jolla turvataan Tsilarin ilmestyminen ja monet ilmaistapahtumat, Se on saletti, että Stadin Slangi ry ei voi omia slangimaailmaa vain itselleen ja julistautua sen ainoaksi oikeaksi perinteiden vaalijaksi. Välimeren maissa kregut ("Soita mulle Sorpas, taikka ryyppään Herpas"), italiaanot ("Ciao ciao bambino") ja hispaanot ("bullfaitterit 0lö 0lö") on bygannu kliimavehkeet joka mestaan. On ollu kliffa nähdä slangin kaytön lisäantyminen mediassa ja eri yhteyksissä. . Stadin rantsut kelpaa tsimmaamiseen, sinilevää snadisti ja sekin harmitonta. Stadikalla saa brennaa naamansa ja grillaa persuksensa tai molemmat. Lafkat, dösät, raflat, hotlat, himat.., Fiudessa ku fiudessa on ilmastointi fioka täällä Stadissa on ainoo helpotus helteellä). Lasse Liemola, Bamis Ilmari lle. Stadin tortsilla Hagiksessa ja Kauppiksessa on makee tsittaa dokaamas borkkaa 1a tsiigaa ku jengi dallaa lungisti, kellää ei näy olevan hoppu. Nuutisen Antsa bamlaa taas skoijii läppää ja skruudataa magat täböiks gutaa saggaa. Miks tää kuumuus tuntuu sietämättömän hikiseltä täällä
Siihen aikaan me creattiin Siinä tsittaillessani Ja röökiaskei. Mä fönarin edessä. Mä oon monta kertaa jälkeen päin funtsaillu, et varmaan ne jutut futaa jebulisti, joita tulee töllöstä, missä jotku alkuasukkaat bamlaa esi-isistään ja våittaa et ne tulee jeesaa, ku on oikee fitti tilanne. trihän siihen duun, rullasin sen pampuks aikaan ollu mrtåå nettii, ja aloin jaagaa sitä ötökkää. HAL00! Taä ei o0 mikään mätäkuun floöba, Mä duunaan tohon messiin piirtämäni kuvan karkkiboksista, johon se potretti piti piirtää. Kaikki muut asktt olrn saaltll dunnattua taimissa. Siitä sitte vaan tutkimaan heppua ja piirtäm aån siitä snygi kuva. Mä luur-edin spadduu. 'F-_ -ztt= vaan ihan aikuisten tosi stoori. Se bökräs ja putos mun pöydän viereen lattialle. hen. Mä nostin sen pöydälle j a kopautin sitä vielä kerran korvan taa -than iisisti. Wikipediaa, Googlee ja sun Se flygas jotenki arvokmuita mestoja, joista nykykaan iisisti, niin ku se ois aan r,oi tsö._gaa tietoo ja ventanru, et mä osuisin siipotrettei. mntta yks aski, iossa piti olla kuvat appelsiinipuun oksasta, halkaistusta ablarista, karkit j a flygaaYa kimalainen, hindras stydisti. Joidenki tiedemiesten %" w. Sit mä duunasin nuppineulan sen bodin läpi ja tokkasin sen mun pöydän viereiseen seinään boseen. Mun duuni o1i piirtää faardiks sarja Pastirol -rnerkkisiä karkkiaskeJa. Must tuntuu kans, at tää himmelin j engi tuli hätiin, ku ne hiffas et kundilla on buli trabeli. ei se just jeesannu hikoiluun. No, mulla ei ollu aikaa syvätieteellisiin funtseihin. Siks ne sendas mulle sen bulin kimalaisen. Teksti ja piirros: OlliBull. siitä fluugasta ja valmiista funtsien mukaa, sen ei pitäis kynttä aflygaa ollenkaa. Puuttui nimittäin just se kimalainen. yht'äkkiä flygas fönarista \lä olin reklaamimaailman ineen hemmetin buli kimaanonssien uhri ittekin, eli lainen -ihan livenä. Mä sihtasin stäränå ja bankkasin sitä sillai aika snärkisti, ettei se menis ihan paskaks. Mut ku ne ei oo kertonu sitä tieteellistä faktaa sille kimalaiselle, ni se Yaan flygailee blummasta toiseen, ja nyt mun duunin fonarista ineen. tasin svettinä hiestä duuniMut sit mä tajusin, et se pöydän aaressä, öppenin fluuga oli ihan oikee. MG *:jj.* ,**"s=s$*srum Sf,*s#s* "Sså/*r;#ffi & Smd*rc.s=ls il==lr:ss#" g*fu* $*srms r*fodm#,$Ylifub',.*# r brm'jss -.'** f*rs *b/*ss t*d* sr fl*så> f* * l+= s $ls*Fiu..-,,TG. Mä aloin jo tempasin s1ämypinosta olla epätoivonen sen möttiekan Playboyn ku sattu hanäisen suhteen. bt'ffY #dF r*fufm#r'?t g;i d;="* -fu isiSS#s-?T *sf# sr$fu #åT msfum**. l.r ${!oa f #&€ ".* r 1tl tlt\tlt ',. lin ekaks et mun kuuppa oli Mä olin blaadannu jo himmenny siinä kuumuuvarmaan pual askii ja tsitdessa. jotka oli tarkotettlr lenkkien markkinoille. Mä en meinannu saada millään sitä kondikseen. brenkkuja viitsuumaillessani fönarista nietiketteij a duunattiin röövastapäisen talon seinää, k1ta brenkkumainoksii. 7 Kesäiltapäivä oli kuuma Ja i.aikka studion kaikki fonarit oli "sepposen seläl1ään". Suurennusglasarii mä en löytäny, mut luuppej ahan meillä oli ympari kämppää. 6 m* ffi åmrneli puuttlåu peliin. Niin ne on sitä ynnäilly. Svetti olo johtui osaks siitäkin, etta olin saanr-rt tosi bulin jobin duunattavaks ja se ei nyt just r'örkkiny kybällä. Ihme juttu-v armrta. S* #ds fo*s focs* _f_$. Mä olin penkonu kaikki kniigat läpi, joissa olis voinu olla kunnolt potretti siitä möttiäisestä ( \,lantukimalainen, Borlbus lucor-un-r )
Suomeen Rainer Stenius palasi vasta 1997,1a2002 hän aloitti pituushypyn vastu uvalmentajana Suomen Urheiluliitossa Vielä tänä päivänäkin hän lakaa tieto-taitoaan seuratasolla erilaisten projektien Ja koulutustilaisuuksien muodossa. Steniuksen toinen hyppy oli pidempi ja ratkaisi skaban hänen edukseen. Vuonna 1959 Eltsun kentsun pitu ushyppykasoilta ku u lu i kummia. Siinä olikin monilla asiantu ntijoi I la i h mettelem istä. Vasta Tommi Evilä ponkasi pidemmälle elokuussa 2005 ja nykyinen SE 822 on hänen nimissään. Antero Tirronen Kuvassa keskellä Rainer Stenius ja hänen vieressään vasemmalla Karl-Johan Forsblom. Edellisessä lehdessä oli mielenkiintoinen kirloitus Hakiksesta, mistä tuli mieleen, että noilla kulmilla budjas 50-luvulla monia vaikuttavia persoonia, Juttu sai oikeastaan alkunsa siitä, kun tsiigailin faijan gamloja fotoja. Ennätyksen rikkoutumiseen kului peräti 39 vuotta, vain Jarmo Kärnä onnistui hyppäämään samoille senttiluvuille vuon na 1989. Amerikan yliopistojen mestaruudet 1 965 ja 1966 Sittemmin hän väitteli I iiku ntatieteiden tohtori ksi si kälä isessä yl iopistossa. 1943 Helsingissä) ponkas miltei harjoittelemattomana ekoissa skaboissaan tuloksen 623. Kysyin faijalta kuka hän on. Tuolloin hän sivusi SE:tä tuloksella 804 ja voitti pituushyppykullan lisäksi kultaa 4x100 m:llä HKV:n joukkueessa. *t . Hän eteni nopeasti nuorten maaotteluedustajaksi ja syksyllä 196201 ivat vuorossa Belgrad i n EM-kisat. g_r 1 l4:*dAi4ffS4% *.i"o Siellä suomalaiset eq; -W'ffi hyppääjät lunastivat odo*'.-,,,.,*" *ffi 'r. Vuonna 1963 Steniuksen tulos parani 789:ään ja edustustehtäviä riitti luonnollisesti vuosiksi eteenpäin. Hakiksen kaiffarit ovat muistelleet, että Rainer skulas Haapiksen kentsulla TMP:ssa pesistä jo ennen yleisurheiluuraansa. &. Foton nappasi Agfan lodju kameralla Pertti Ti rronen, ; *# fnnen pli 't c #tW kundit #x *" 'tr='"r* l fäUtAA... Yhdessä niissä hiffasin bulin, vaalean kundin. +g*f Rai ne{,Steni Hakl ksen-Kundi'pö tukset ja hyppäsivät snadin Pohjolan maan Euroopan kartalle, .r,,': ' Pituushyppyskaba oli jännittävä ja sen voitti ii' neukkujen lgor Ter-Ovanesian. Seuraavana vuonna hän hyppäsi Los Angelesissa legendaarisen SE-tuloksen 816, joka oli maailman neljänneksi paras tulos. Rainer Stenius (s. Sporttipampuille tuli kiire värvätä Rainer bulimpiin skaboihin ja vielä saman kesän aikana hän petrasi tulostaan yli 40 sentillä. Nimittärn, toisen maailmasodan jälkeen nuoret tsökasivat idoleita avarakatseisesti. -trW E .":::,r--,, q-'x*ä*äiftäivis"xt ts* : ;f. Stenius opiskeli, sporttas ja budjas pitkään Yhdysvalloissa. 1 950-luvulla alkanut murros kotimaisessa yleisurheilussa merkkas nyyien lajien esille nousua, enää Suomi ei ollut pelkästään kestävyysjuoksijoiden luvattu maa. Vankkarakenteinen kundi oli stydi urheilemaan )a periaatteessa hänelle kävi laji kuin laji. On myös kerrottu, että hän olisi ollut haka koriskentillä. Tuloksellisesti hänen huippuvuotensa alkoivat 1965. Hänen takanaan nuoret suomalaiset Stenius ja Pentti Eskola kävivät jännän skaban muista mitskuista, Rainer vei hopean Eskolan nenän edestä vaikka molemmat olivat hypänneet saman tuloksen 785. Hän voitti mm. r'?id!rlt I| : t-4. Ei helkutti, mähän olin barnlannu miehen kanssa joskus yheksänkytluvun lopulla itsekin! Paljasjalkaisena Kallion kundina päätin tutkia Rainerin menestystä sportin saralla eikä se todel lakaan oll ut vaati matonta. Kuva oli otettu Hakiksen torilla vappupäivänä 1956. Rainer Stenius, kuului vastaus. tt* Joka tapauksessa, yleisurheilussa Steniuksen seurana oli Helsingin Kisa-Veikot
Camlat starbut vain skr agasivat väl i I h keskenään slangin oikeista termeistä, rÄita nW dumarille huutelillta kerkesivät. Se todisti mulle taas kerran, että fudis on kaikkien pallopelien kunkku ja hyvän kasvatuksen fantsr-r mutsi. Lätkää skulaa tisein vain re, joiden taidot Ja kaali ei riitä fudikseen. Si el I ä f u d atii i n I f utatti i n nuoruuden innolla. Hels|nki Cu pii n osallistui 19 maasta 1s000 junluq jotka skulasivat kaikktaan 3200 matsia. mutta on paljon liuonommalla filmauksella \ I\ I-matseissakin pilkkuja I Teksti: Sautski Fotot: OlliBull GI ai d u a fu d i sta/fufis ta Oikeaita slangista ei tullut rcomlaa skabaa Helsinki Cupissa. Ei auttanut r-aikka poika kieri kentsussa paremmin kuin Ronaldo Ja levitti käsiään naamallaan anova ilme. Mä olin jo lneno s sa vet amaån dumari a daUulln ku mun tytar sano: "Ota iisisti far1a, se kompastu omiin klabbeihin." \o joo. Siina iäi fudiksen MMlopputurnaus pahasti tokaks, c ffi ffi F hankittr-r.. T#äLåffiä 4/,Iffi I\1ä kär rn entisenä Pakilan Vedon iuunko\ ana pakkina taas tsiigaalnassa oman sukuni skidien rnatseja Bolliksella. Onneksi el heitä kukaan iaksanLr Iysngta. ronaldoa, myllerrä. Mut kyl mä itekin rair.osin sille yhdelle dorkalle duma".r rille, joka ei vislannu päivänselvåå pilkkua ku ntun tyttårenpoika pääsi läpi ja sitä klapattiin. Kentsu oli taynnå forlaania. robbenia, messiä, vtllaa, iniestaa, pujolia, ramosta ja molari kasiliaanoa
Mottona oli vannasti FIFA:n slogaanl "My game is fair play." Voihan nenä sitä taitoa ja skulaamisen iloa. Sä tuut vaihtoon ja hetken kuluttua p åås et takas matsiin. Sit valkku kekkas: "Näitsä kui ForIän ja Ronaldo otti atna snadit vesihuikat ku 1ääkintämiehet paikkas nrita. Yaan ei se mitään, meidän kundit flaidas ku esi-isänsä talvisodassa. Siin tarvittiin sit pikaluento nestevajauksen haitoista. f i niillä ollu kova jano, re v aantankkas vodaa. ,l*.t & '&. Hyvien idolien esimerkld puri taas. trn tiedä miten se jengi lopulta pär1äs sarJ assaan, mut just sellasta boltsin haldaarnista ja peli-iloa pitäis olla myös meidän junnuilla. Junnumatseissahan saa varhtaa skulaajia ku lätkässä. " S illon voda kelpas meidänkin kundille. -*:, P" ':qt:4,. Mut oli siellä j oku maahanmuuttajajengikin, j oka skulas reilusti omassa ikäluokassaan. Oiskohan slobojen kisapasseissa jotain snaibaa feelua. Ku meidän suvun junnu tuli vaihtoon, niin se oli melko puhki kolmenkympin helteessä. ':t z. On se silti fittiä ku slobot yrrttåå atna kusettaa muita fudiksessakin. 10 Sitä mä jäin funtsaamaan, et kuis noi slobojunnut ovat jokaisessa ikäluokassa lähes puoli metriä pitemplå ja paljon skrodempia ku meidän skloddit. Saihan ne daijuun, mut moraalisesti ne kyllä finnas. Valkku sano et juo vettä, mut kundi vastas et sillei oo jano. Se ei kuiteskaa menny perille. Mä lyftaan borsaani korkealle junnuvalmentajien edessä. Sisun ja treenarin neuvojen lisäks tarvttaan myös hyvää tekniikkaa ja hillitöntä hinkua päästä kentsulle viisaamaan osaamistaan
Tsiigatkaa miten he tsuppa avat boltsi klabbeissan nopeammin kuin kansalliset satasen rre starimme. Sautski ffi'ffi%ffiffi. Ehkä sitten joskus mun tyttar enpoika duunaa MMfrnaalts s a vo itokk aan r atkasukassin ja sanoo mulle: "Tänks Pappa, ffiä muistin ku sä sanoi et älä jää riplaamaan liikaa vaan skotaa heti ku voit." Sillon mä Yaan ihan pokkana smarlatsin itsekseni sisäänpäin. Parhaiten sen hiffaa tv:n analysoijien pysäytyskuvista. Pakilan Vedossa meidän rekka lienee ollut kolme kertaa putkeen omille j a sitte boltsi veke meikuilta. Siellä ei todellakaan joka jätkä tsuppaa saman boltsin peräss å. Ts tigatkaa rniten Esp anjan j engin spädimpiin kuuluva Carles P15 o1 tekee knubbillaan byyrin torninkokoisten puolustaj ien mellasta. Mut vide, jos me päästäis lanslaakitasolla edes seitsemään kertaan putkessa omille, niin me oltais fudiksessa jo paljo parempia ku sr,edut, ja le on sentåån finnannu arkoin aan MMhopee ta japarit -prons sit. Ja vielä, mä reknasin yhdessä Espanjan rnatsissa miten hispanot passas yhteen menoon 14 kefiaa omille, eikä se ollut omass a" alakerrassa". i å ;',q -iii a+ 1 : :>>l-_4: :t :: 11 Tsiigatkaa miten skulaajat kuolettav at tal aalta dyykkaavan boltsin millilleen klabbiinsa. Siis eiku kaikki heijaamaan Klubia affraki himamatseissa. Ja shakkipLrolelta, tsiigatkaa rniten parhaimmat jengit liikkuvat kokonaisuutena jr-rst ku valkku on mäåranny. Fantsua et meidän stadilaisten oma Klubi on Muurisen Anan johdolla taas bulein mestariehdokas ja se tekee myös mittav aa junnuduunia
S osiaaliministeriölle tehtiin lisäksi esitys reserviläisten huoneenyuokri en alentamisesta ja valtion osallistumisesta niiden hyyrien järjestelyyn;. Yhdistyksen huoltotyön tavoitteet mä årtteltiin 23 .09. 1940. Suuri voimainponnistus oli rykmentin patsaan aikaansaaminen Alli Tryggin Puistoon. 194A. Tappiot olivat siten yli kolmannes rykmentin koko vahvuudesta. Taloudellisessa puutteessa olevien jelppimiseksi perustettiin heti toukokuussa aseveliyhdistys, Ässä-rykmentti ry ja lokakuussa Assä-rykmentin naiset ry. [Jlkomaankauppa toi j avet, Ja fabriikeilla oli raaka-atneita. Keväällä vuokrattiin Stadilta alueita, jotka j aettiin ässäläisille perunapelloiksi. Sinne palkatut naiset olivat joko ässäläisten tat muiden yksiköiden sotaleskiä taikka henkilöitä, jotka tarvitsivat muuten välttämättä työtä. Hyviä satoja saatiinkin muun muassa nykyisen Hertsikan teollisuusalueen Ja Maunulan mailta. Suomi oli menettånyt 12 prossaa pinta-alastaan j a saman verran viljelymaastaan. Botlarin viljely j atkui sittemmin usean vuoden ajan. Huoltofyö jatkui vtronna l94I edelleen keräystoiminnan ja avustusten jaon merkeissä. Eikä uutta ehditty ralata. Raksoja valmistui vielä Hagiksessa ja Tölikassa ja muuallakin. Alkoi häämöttää pula, ja sen takana kurkki nälänhätä. wffiffitu&ffiffi #f€ffi 12 VAL RAU Stadia oli Talvikrigun ai kana pommitettu yhdeksän kertaa. Sen lisäks bungattiin vuokria, lahjoitettiin ompelukoneita, pieniä työkoneita sekä lastenja työvaatteita. Pommituksissa oli kuollut 97 henkilöä, vai keasti oli haavoittunut 38 ja lievemmin 222 henkilöä. 10. Lemminkäiselläkin oli vielä kalkkia, josta duunata betonia. Sen takia perustettiin oma Huoltotoimisto, joka sai tilat Liisankatu 16:sta. Toimikunta kääntyi heti Stadin Kaupunginhallituksen puoleen. Haavoittuneita oli kaikki aan 844. Pula alkaa Nestemäisten polttoja voiteluaineiden kulufus ia blisaus oli pantu sään* nöstelyyn jo ennen Talvikrigua syyskuussa 1939 .. Raha-avustuksia kyettiinkin vuoden l94A loppuun mennessä jakamaan 79 337 markkaa € 197 481. Riveissä oli kuitenkin suurra aukkoja. myymisen Suomeen. Kaatuneilta oli j åanyt 151 sotaleskeä ja 119 sotaorpoa. Loputkin saatiin pian sijoitetuiksi yksityisten työnantajien palvelukseen. Se paljastettiin 13. Eikä Hitler vielä digannut Suomea, vaanNeuvostoliittoa. Osa ässäläisistä oli j dånyt sodan takia työttömiksi, ja monella oli asunnon hyyra maksamrtta. Vaikka Suomi ei ollut omavarainen, oli Stadin buiduissa ollut kuteita, safkaa, röökiä, tsufea, sokrua ja kaikkea muuta tarpeellista. Muita rahoituskeinoja olivat muun muassa Messuhallissa jä{estetyt karneva.alit, .laljoitusten kerääminen ja joulukuun alussa Byggalla järjestetyt lastenjuhlat. Talvikrigun Assä-rykmentin rintamamiehet kotiutettiin toukokuus s a. Liinahamarissa oli satama, mutta sinne johti vain -tie, joka oli pitkä ja kapea soratie. Kesä 1940 oli aivan erilainen. Kavereita jelpittiin Kun Työja Huoltotoimikunta aloitti toimintansa, ässäläisistä oli työttöminä 177 aseveljeä. Böndelle oli paennut 185 000 stadilaista. Huoltotoimistossa kävi kundeja pitkin päivää. Heppoj a, nuoria isäntiäja karjaa oli delannut ja fiudeja romuttunut krigun arkana. Ja duunia oli. Rakennuksia oli tuhoutunut tai vaurioitunut 55 kuppaletta. Ulkomaankauppa oli jumissa, kun slobot miehittivät Baltian j a pääsivät Itämerelle. jotka olivat jääneet krigun takia maks am atta. Syksyllä slobot vielä lopettivat sovitun 10 000 tonnin viljaerän' ,-. Kauppaa voitiin käydä vain Ruotsin ia Saksan kanssa, joka ei myynyt Suomelle aseita. Kaatuneita oli kaikkiaan 466, joista 143 oli ollut pakko jättää kentälle . Se ei soveltunut raskaalle liikenteelle. Se osoittikin suurelle osalle töitä kaupungin laitoksissa Ja työkohteissa. Dorka tilanne Kesä 1939 oli ollut lämmin ja glaidu. Ensisijaisina kohteina tulivat olemaan kaatuneiden aseveljien puutteessa eläneet omaiset, sodan ja lamakauden vuoksi työttömiksi joutuneet aseveljet sekä yleens å vatkeuksissa olleet ässäläiset. Ässä-rykmentin naisilla oli myös oma työtupa Vilhovuorenkadulla
TSILARI ANA Sokeri oli rnäärätty takavarikkoon ja kortille 07.10.1939, jolloin ihmisille dilkattiin ekat elintarvikekortit. Kun safka vaan r'äheni, oli p akko fur1,autua'Yapaas een huoltoon' eli Mustaan pörssiin. Stadin skolet oli kuitenkin ollu pakko panna klosettiin ja skidit sendata himaan, kun slobo oli alkanut pommittaa Stadia. Koska polttoaineista oli pulaa, ikkunat piti talvella tiivistää kunnolla ja huoneet tuulettaa harkiten. Vilja ja viljatuotteet pantiin kortille 27.05.1940. 3i?:11'j åsa3 $*t; Es{3. Lämmintä vodaa piti käyttää säästäväisesti, eikä astioita ollut peseminen juoksevalla vodalla. Ma alaisserkun mustan pörssin hinnat eivät silti varrnaan heti olleet kaksinkertaiset. Seuraavat kuukausiansiot on esitetty nykyeuroina. Seuraavat hinnat on myös laskettu euroissa. Mölö ja gredda menivät säännöstelyyn joulukuun alussa. Yhdestä 400 gramman ranskiksesta sai pulittaa 1,95 10,7 5l euroa ja silakasta 1,82 12,501, palasokerista 3,24 [1,85] sekä tsufesta 8,7 I 16,421 euroa kilolta. sekametelit japerunajauhot. Krigun jälkeen oli pakko säännöstellä jo leipäviljaa. smöre 8,88 l4,l8l, botlarit 1,89 10,6ll, näkkäri I .97 11 ,601, naudanliha 4.30 [15,00], sianliha 6,48 [10,00] ja suomimakkara 1,38 19,201 euroa kilolta. Siis jos niitä sattui riittärnään j onon hänni lle. Syksyllä pantiin kortille m1'ös saippuaja puhdistusaineet, kledjut ja pläägät. Erikoistarjouksia ei ole otettu huomioon. Säännöstellyille tuotteille oli maåratty raj ahinnat, jotka eivät tietenkaån ri ittäneet tuo ttaji lle . Konttoriapulainen sai 485, aputöissä ollut nainen 412, Elannon leipomoapulainen nainen 368,,:lsekatyömies 487, Stadin ki:Nesmies 595, Elannon miesleipd,,,j.gka joutui tietysti tekemäiin yötyötä, 687 ja miespuolinen kansismaikka r: .853euroa kuussa. Elokuun 2008 hinnat on bongattu Hagiksen tortsilta. Vuoden 1940 hinnat ovat Helsingin kaupun.,ein virallisista tilastoista. Tsufeböönat oli kans takavarikoitu ja pantu kortille aivan lokakuun lopussa. Mutta Stadissa sai jonottaa silakkaakin. Suluissa hinta vuonn a 2008. Papruja muut palavat jätteet oli brennattava lämmitystarkoituksiin. *9&3 w 3s U Korvikepaketti ja ostokuponki vuodelta 1943. Kaikki ylimääräiset luukut cli pidettävä kiinni. tsaju. Sitä blisattiin vain parhaille kundeille. Mutta koska pääosa spadduista duunattiin intin tarpeisiin, rööki oli mennyt buiduissa tiskin alle jo krigun aikana. Siitä alkoi niiltq.Bil$p vltOlstetty jouluhiihtopääsiäisja kesäloma. Kessun viljely alkoikin heti kesällä 1940. F i i i ä ä$ \ $Te 1 gss F?* tr s = ffi w 3ä åå.'Y *3{ i. Suomen liput laskettiin puolitankoon. Kunnallisvero imi 9,4 lI7, 5 0] prosenttia tuloista. hallist a ja E,lannosta. Niillä sai sokrua kilon sierainparia kohti kuukaudessa. Se päättyi ainakin Stadin oppareissa vasta heinä-elokuun vaihteessa 1940. Fiskarin verkosta löytyneet isommat ja paremmat vonkaleet näet blisattiin suoraan rafloihin. Fisua sai sentään vielä. Stadilainen näkökulma Kaikki Stadin skidit olivat \ käyneet kansista, ammista :; tai opp artajo ainakin vuodesta 1921, jolloin Oppivelvollisuuslaki oli astunut voimaan. Liksatja hinnat Vuoden 1940 liksat olivat kuitenkin nousseet vuoden 1938 tasosta. Smöre ja ravintorasvat olivat ruorossa lokakuussaja liha sekä lihajalosteet maraskuun lopulla. Litra rnölöä bungasi 0,52 [0.88]. Sähkö bungasi kilowattitunnilt d 0,50 10,091, miehen spriki 25 6,8 5 1212,00f , blaagåt 54,15 1102,001, röökiaski 1,7 L 14,351,2h+ k vuokra uudessa kivitalossa -300,00 1634,201 ja skurutiketti 0,37 [2,00] euroa. Mutta sai siinä silloista penniä venyttää, jotta sai noilla liksoilla lapsiperheen asutettua ja syötettyå. Röökikään ei mennyt vielä kortille
Tähän Neuvostoliiton'pitkään käsivarteen' kuului kuitenkin aino astaan35 154 jäsentä, vatn prosentin verran suomalaisista. Stadilaisia kiinnostivat kuitenkin enemmän slobojen toimet lähialueilla. Koska stuiduskaboja ei voitu järjestää, kaikdi abit julistettiin stuiduiksi ilman skaboja vain hyvin lievän karsinnanjälkeen. wffistu&ffi* 4d*ffi Toinen ennusmerkki oli S uomen-N euvo s to 1 i iton Rauhan jaYstävyyden S eurä, j oka oli perustettu 22.05. Venäläiset pakottivat suomalaiset 08.09.1940 sallimaan joukkojen ja aseiden päivittäiset rautatiekuljetukset Vaalimaalta Suomen ja Stadin kautta Hangon vuokra-alueelle. 14 Kouluvuoden pituus oli niissä siten vain 73-78 koulupäivää, kun sen olisi pitänyt olla 200 päivää. 4-09 .06.19 40. Sitten alkoi TaisteluEnglannista. Sen jälkeen ne hyökkäsivät 10.05-25.06 .1940 Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin kautta Ranskaan. Krigu ei Välirauhan aikana koskettanut Suomea. Seuran suurimmaksi urotyöksi jäi Hakaniemen tortsille kootfujen halkopinojetr brennaaminen taivaan tuuliin. 1940 osoitteessa Hakaniemenkatu 11410. Flygarissa oli ollut tulenarkaa diplomaattipostia, ja pilotit olivat nähneet PunalaivastonhöyryävänViroon. Halot oli pinottu sinne Kallion ja Sörnäisten lämmitysj a sähköntarpeen tyydyttämiseksi tulevana talvena. fiutta ffidå m;aoft.ll kuit"nkitr. Niitä olympiaskabojahan ei tietysti voitu krtgiilri :tagi l, pifåä, ::. Että sellaista toverillista apua Bergan ja Sörkan duunareille 6f Eki Nordbers Perhe jälleen koossa, viettämässä koti-iltaa, Näyteikkuna Stadissa.. Se sentään kragas vastaan, mutta joutui antautumaan. Samassa hässäkässä slobot ampuivat Viron rannikkovesien yllä sköneen myös Aeron matkustajakone Kalevan. Mutta radiosta voitiin lysnata. Eräs merkkipaalu oli Suomen, Ruotsin ja Saksan välinen: r llleisurheilumaaottelu..Sq. Seura j ouduttiin lakkauttamaan j oulua atonaattona. lehdistä plugata ja leffoista tsiigata, kun sakut miehittivät Tanskan ja Norj an 09. Koko jengi delas. Skabo.ien ennusmerkki oli .", ettåluuri sakut olivat nyt myösmukana. Sakut saivat vastavuoroisesti 22.09.1940, kaksi viikkoa svedujen jälkeen, oikeuden lomailevien sotilaidensa kuljetuksiin Pohjanlahden satamisto Pohjois-Norjaan japäinvastoin. pidettiin Stadiknlla;joka$ jqri bygattu vuodqn 1,94{ otry.rnpialaisia varten. Puna-armeija miehitti Viron 12.-!7 .06.1940
Sanomalehti Päivän '*. tilaisuudesta. Kioskista sai myös tulospalvelua. On tässä työssä ikäviäkin puolia. ph p?n u mero =10 löytyy tietoa Pohjois-H aagasta ja em. Reumatismia ei kuitenkaan ole tullut, vaikka olenkin myynyt tässä jo kaksitoista Vuoita. Tämä on harvinaisen rauhallista seutua. 1957 . Tilaisuuteän oli saapunut vli 200 enti3tä ia nvkvistä nnhioic-haååaleista I aatÄn neliasf r rsnr rheen nif i Ärno "Ärska" Soisalo.'nohiciispohjois-haägalaista. nakkia. Yotyöhön tottuu, valvomiseen ei. Paljastustilaisuuden jälkeen vihittiin apteekkariAirä Hämälilis.9n Po.hjo!.s-Haag.a Hallastustrlarsuuoen lalKeen vlnlttlln apteeKKan l\lra Hamalalsen ronlols-naa8,a se[ralle lahjoittama "soppatykki" leikkipuistossa, samalla siellä tarjottiin mau.kasta makkarasorloaa osallistuiille. Samalla nakkikioski siirtyi Näyttelijäntien ja Pietari Hannikaisen tien kulmaukseen, sähkömuuntajan ja N äyttel ijäntie 2:nväl i i n . Laatän paljastuspuheen piti Arno "Arska" Soisalo, pohjoishaasalainen vuosina 1956 1964. Kyselijöille hän sitten kertoi, miten tämä tai tuo ottelu oli päättynyt. Lämmityslaitteita ei ole. Siirryttyään v. Markku Poutanen Arska Soisalo Markku Poutasen kotisivuilta h ttp : //www. Em. Va lintaa kin on : nakkeja, porilaisia, helsinkiläisiä ja tietysti "köyhis" sämpylä ilman Täustaa. lasten neuvola ja lasten leikkikoulu. ,r, Sanomissa oli yli 41 v vuotta sitten (23. Maustevalikoimaan kuuluu mm. Nimensä "Nakkiemo" hän sai nuorilta, joiden kokoontu mispaikka kioski oli. Nakkiemo toimi tärkeänä linkkinä nuorten välillä. Kioskilla riitti vilinää joka ilta. Kylmää hommaa tämä ofl, toteaa huopasaappaat jalassa rouva Kolari. vieressä oli Aira Kolarin, "Nakkiemon", ensimmäinen nakkikioski v. Y$*tu&ffiffi €f€# Tiivistelmä paljastuspuheesta Thalian aukiolla oli Suomen Turistiauto STA:n bussin kuljettajien koppi ja matkalippujen myyntipiste. Nakkiemolla oli kioskissa radio, hän kuunteli mm. Nakinmyyjän tyoaika on varsinainen yö ja asiakkaita riittää. Täällä olen melkein omalla kotipihalla ja sekin merkitsee paljon. galainenluosina 1956 1964. Rakennuksessa oli myös kolme Elannon myymälää: lihaja kalakauppa, ffiäitoja leipäkauppa sekä siirtom aatavarakauppa. Näin ankeissa tiloissa valmistuu parhaillaan maistuva "Helsinkiläi nen". PoHu siirtyi sieltä myohemmin PohjoisHaagan ostoskeskuksen alatasanteelle. Pakkasta, jäätäva tuuli, pinta-alaa kopissa on muutama neliö. Siinä otettiin keskiviikkoisin veikkauksia -.': vastaan. Lasiset seinät ja muoviverhot eivät liiemmin lämpöä pitele. Nakkiemo on grillauspuuhissa talvella 1969. Nakkiemo tunsi kaikki nuoret nimeltä. Varsinkin pakkasyöt ovat hankalia kylmässä kopissa. Päivätyöstään Finnairilta hän jäi aikanaan eläkkeelle. Maustemaku on kovin erilainen, mutta myyjä tuntee asiakkaittensa maun, kertoo rouva Kolari. sinappi, tomaattikastike, kurkku, sipuli, mutta suola on kuitenkin tärkein. Haastattelusta lainattiin kohtia paljastuspuheeseen. Täällä Pohjois-Haagassa on niin ihanaa. jääki e kko-ottel ujen tu lokset ja kirjoitti ne ylös. pnä) tammikuussa 1969 Aira Kolarin haastattelu, jossa hän kertoo työstään. Tässä Näyttelijäntie 2:n talossa toimi 1950-luvulla mm. Harvoin muistetaan tavallista arien-ahertajaa seinälaatoilla tai patsailla. Niinpä hän osasi aina tarvittaessa kertoa, oliko Kuvassa vasemmalta: Markku Kolari Nakkiemon kundi, Markku Poutanen muistolaatan puuhamies, Arno Soisalo paljastuspuheen pitäjä, puhe handussaan ja Juho Kumpulainen Pohjois-Haaga seura ry:n puheenjohtaja. Tästä johtuen tulen aina mielelläni tänne. Aira Kolari poistui keskuudestamme vuonna 2005. "Nakkiemon" koju kyyhöttää kadun varrella. Pieni iltapala maistuu kotimatka lla . Suosituin ostos nuorten keskuudessa oli "köyhis" eli halkaistu sämpylä mausteilla. Pidän työstäni ja ihmisistä. n o u seva . Lauantaisin Ja sunnuntaisin olen yollä kolmeen, muulloin kahteen. 1975 toisen työnantajan palvelukseen päivätyöhön, hän kerkisi palvella pohjois-h aagalaisia lähes 20 vuotta. co m : B0/mestat. Tilaisuudessa oaliastettiin nakkikioski-n mv 15 Foto: Markku Poutanen keqätlpahlunlqq.Tilais.yudgssq paljaglgttiin,.Llk\ikioskln.Tyyl.Sl,nil.u Kolariå "Nakkiemon"muistolaattä Näytteliiäntie 2:n seinässä Thalian aukion reunalla. joku määrätty poika tai tyttö käynyt sinä iltana ja ketä tämä oli kysellyt. Sunnuntaina 'l 3.6.201 vietettiin Pohiois-Haagassä kesätanahtumaa. Lämpimiä vaatteita tarvitaan ja runsaasti . Samassa kioskissa oli myös Pohjois-Haagan urheilijoiden veikkauspiste
16 wffiffitu&ffiffi #fffiffi ffiffiwffi Stadin friidu, Raija Tbraomaa on skriztannu taas tosi hyaän bukin. Skloddit ja skloddien skloddit messiin Lisäksi Raija skrivaa kliffasti hyvällä imulla. Fasun edessä o Fasun eli Fazerin kukko ja Erottajan kulmilla venttaa Kalatniminen juttu Ja niin edelleen. Kaikki bonjaa mitä se yrittää sanoo. Eli kulttuuristadilaisten jengi vaan kasvaa. E rottaj alt sta rttaava dösa 24 tarjoo kolme pystii. Samal redul on myös Kappelin kulmas Hei vaan eli llmaiskyytiniminen pysti, jossa snadi kundi tsöraa fisun selässä. Raija itse sanoo, et buki o skidien ja junnujen tietobuki st a din el äin aih ei s i s t p y s t e i s t. Se on ihan saletti, et näiden redujen ja satujen Ja mytologisten juttujen Ja stoorien jälkeen tän skloddijengin hinku oppii tsennaa stadi paremmin )a syvällisemmin kasvaa moninkertaisesti. Koko bukin hotkasee tunnissa. Noille reduille kantsri ottaa Raijan bukin lisäks messiin skloddit Ja skloddren skloddit. Högiksest voi mennä bongaa Högiksen raflan edest Pukki-patsaan ja samalla redulla kauppatorilt Havis Amandan Ja Kansal I isarkiston stekoi lt Snadin hiiren, joka on muuten tosi snadi. Se on samalla kertaa tietobuki, jossa kerrotaan Stadin eläinaiheisist pysteist ja siin o stoorei härmäläisist kua anaeistäj ist, lis äks se on snadi elöinop in kertaus, sit siin o antiikin mytologisii stoorei, ku kummasti aa artaa les aaj an sielunmaisemaa. Tämä lienee kans Raijan tarkoitus, onhan Raija kuiteskin tietoskrivaaja, palkittu sellainen Ja kunnon kansankynttilä, maikka, ku o jeesannu snadei stadilaisii bonj aamaan tän levaamisen menoo ja saamaan niitte Foto: OIliBull Foto: OlliBull. Se tarjoo useit vaihtoehtoja duunaa kulttuurireduja ympäri stadia. Mut M e s ik ämmen muur ah ai s pesäIlä o paljon muutakin kuin skidien tietobuki. Sit se on kans snadi ku lttu u ribu ki, joka johdattelee meidät just keskelle stadin kaupunkikulttuurii, sit se on snadisti kans runousoppii ja ru nobu ki . Kutosen raitsikan reitil voi bongaa kahdeksan erilaista patsasta )a kympin linjalt seitsemän. Eli tää snadi runobuki ja kliffa satukirja toimii samalla myös Stadii uudelta kantilta bjyydaavana kotiseutuoppaana. Se on tosi fiksusti ja oitelasti skriaattu. Kolmosen skurulla voi mennä tsiigaa Alppilassa Lintsin braijaavia karhuja ja Kalapoika-pystiä, Karhupuistossa bukin nimikkosankaria, Mesikämmentä muurahaispesällä ja Kallion virastohaussin pyskyltä kaupunginteatterin kulmilta voi hitata Thalia ja pegasospystin, Eiran hospitaalin kulmil o Metsäkaurispysti , Kaivaris Pekkakoira, llvekset ja Kalastava karhu ja Apollonkad u n pyskyn tu ntu mas M u seo ka rtsa I ve nttaa viel Kaksi karhua. Se on myös eläin pystiltä elä i n pysti I le johdatteleva stadin opaskirja
Mut muuten sarjassaan fantsu, ihan lyömätön buki. Miinan toinen lehmäpysti on Maunulan ostarin kulmil. Ku Raija skrivaa tosta Pyhästä Yrjänästä ja lohikäärmeest, niin siin saadaan kans snadisti eläinoppii lohikäärmeest. Fotos näkyy kyl kallioleikkaus, muttei kuiteskaa yhtään fogelii, ei ainaskaan vanhan starbun öogilla. Ät<t<ilyrkkä on muuten ennen Taideakate m ia n s ko lea käyn yt sekä hevostalouskoulun että karyatalouskoulun, et ei mikään ihme, et sen ammut o tosi hellyttävän snyggei. Se on matelijamainen ja suomuinen, voi olla sulkiakin ja siivet. Vaikka Stadi tsöras ton kuvanveistäjä Miina At<t<ilyrkän veks Stadist, niin Mrinan duunit kyllä jää Stadiin ainaski sadaks vuodeks. Onneks son aika heidi ja antaa jengin olla rauhas. Snadisti tarttee kans ruuvaa okulaari tiukemmalle, jos haluu bonjaa mitä bukiin painetuissa tassunjäljis lesaa. Nää snadit vasikat o hengannu Maunulas jo vuodesta 1978. Ku Raija skrivaa Drumssan lsokaari 11 pitskulla staijaavasta karhusta, niin oheistietona lesaaja saa tietää, et karhu luffaa tommoset 60 kilsaa timmes. Joittenkin fotojen painojälki o snadisti sameet. Stadist hittaa monta pystii karhuist. Hän heinäkirjaimin runonsa laati: "SLta rakastan Amalia" lhana sininen niittu Ja kuutamo, oi kuutamo. Pystin virallinen nimi on Aamulla. Se on tuol Arabiankartsal Hirsipuukaltsin kal I ioleikkaukses. Vaan muuan sonni, runoniekka Tekee kamalia. lhana sininen niittu Ja lehmän kuutamo. Mundest tulee eldist. Sivul 66 on foto kuvanveistäjä Jukka Vikbergin duunaamasta teoksesta, Lintuparatiisi. 17 Nyt kaikki maailman nutipäälehmät Kruunun saa päähänsä, Ja vasikat tanssii varpaisillaan, Ruusut kuonolla, Ja vasikat fanssti sukkasillaan Korvilla silkkiä, Ja kaikki lehmärunoniekat Seisovat lähteellä. Niis lesaa näitten pystien kuvanveistäjän nimi ja pystin osoite, et sen mestan hittaa. Sadan vuoden aikana karhu on ottanu nirrin veks yhdelt härmäläiselt, et aika hyvät suhteet kuiteski. wffiffitu&ffiffi €t€# hoksottimet sellaiseen kondikseen et ne saa itelleen kunnon duunimestan. Jussi Mäntysen karhuveistoksen kipsinen luon nosvaihe Siel Vanhankaupungin lahdella budjaa noit erityissuojeltui Natura-fogeleit, joit tarttee kohdella silkkihanskoil, et jos tosta Vikbergin duunaamast fogeliparatiisist ei hittaa yhtään fogelii, niin stadilaiset voi saada ton luontojengin niskaansa, tai ainaski Vikbeg tai sit ainaski bukin fotojen käsittelijä. Katla o nykyskidien tsendis. Hagiksen sillan ja Sörnäisten rantatien höörnassa o Miina Akkilyrkän pysti Joy. Sua rakastan Amalia Raija siteeraa tässä ammuosastossa Kaarina Helakisan iki-ihanaa Lehmäserenadia. Siin pitäs olla82 alumiinipronssi in valettua snadia fogelia niinku vapaana parvena. Siin kaks biligan osist duunattuu ammuu tsiigaa kui fiudet tsöraa niitte ohi kaameet ylinopeut. He juovat kultatsfa kuutamolientä Ratamon lehdiltä Ja so lmivat heinikkoon runoa pientä Timotein tähkistä. Nyt on tullut skryytattua Raijaa Ja sen bukia (sitä ei muuten ole skrivattu slangilla, muttei se haittaa) sen verran tuhdisti, et täytyy hittaa siit j ota i n arvosteltavaaki n . Tällasta ammu nostalg iaa lu u lis stadilaistenkin diggaavan. Et, tämmösf se on niinku laidast laitaan tää Raija Tervomaan buki. Se on duunattu vanhoist biligan osist. Karhu luffaa 60 kilsaatimmes Niille, ku ei hinnaa lesaa tätä bukii, kantsii kuiteski bjyydaa muutama makupala siitä, mitä lesaajaa sit venttais. Kantsii todella lesaa ;f. lhan kliffa ja hyvä idis tämäkin, mut painojälki on sen verran kälystä, et saattaa tulla snadisti strabelsii
Seksijutut oli Nyströmin spessu alaa. Esmes 'Gentlemanni Helsingistä' oli sakilaistyyppinen rutiköyhä mut törsäilevä bilehile, oikee jangsterien sankari: Kun vatsalleni alan velkaantuu niin en mene kuppiluun. Se liidas Herulin ia Tölikan tvöväen nävtelmäseuroi "nn.in ku ruoes tossa vuodeh 1914 kieripeil ammättimaiseks liuolettilaulaiaks Affu Tannei'ih stailiin. Se tekeyty sen byggan talariks ja shungas: wffiffitu&ffiffi €d€ffi Siellä niikee 'fotsitkin musterit". Esmes 'Heilaa Hermannista' se veti mimmin kledjuis ja vinkkas arna vähän välii öögaa yleisölle: Minii olen heila Hermannist' olen Qkännyt rytssästä, germannist'; mufl friiannut on n onta eri kundia, \,,vt ja oyt juuri otan englannin tuntis. Eri säkk åreissä tää mimmi sit lankee muun muas sakemannisolttujen "pitkiin limppuihin", englantilaiste skönärien "punasiin tupsuihin" ja niin edellee. Oskari Nyström (1879-1924) födas Oulus w ia sineras skönellä. Se oli roisein kupletööri, sen vihjailut ei jattåny karseesti tilaa mielikuvitukselle. 1B Nyström duunas Stadii tunnetuks ympärt maata. Nyström teki myös slangii tunnetuks ku se kuvas biiseissään Sörkan autenttist elämänmenoo. Ja voi siellii ntihdä liikaakin, kun kartiinin läpi siellä -->_ "tsiikuapi". Se biisi oli duetto, savolaiskoomikko Tatu Pekkarinen tsittas monttu auki "takapenki1", tsiigas ja snakkas: "Vai Havisen Manta! Katos tuon riehkän kun on häppiimätön! --Eikö tuon lie näläkäkii kun käjellään niin mahhoonsa pitelee." Pekkarisen kans Nyström rundas parin vuoden ajan. Sit se hamnas Stadiin ia rupes valaiaks. Moni biografi eli leevande oli Nyströmin aikaan "kinok abatee" , jossa liveohjelmaa oli enemmän ku keloje bytskaamisee olis tarvittu. Wertotietti minua a t aa aa wedaun reilusti Atppilaan. Keikoillaan Nyström'skulas alkuun skebaa ja shungas, mut rundas loppuaikoinaan pianistin kans.. 20-1uvun alus Stadis ei ollu tarpeeks luukkui ja läjäpäin jengii sullottii budj aan Suvilahteen yhteen buliin galsaan byggaan jos ne oli ku sillit purkissa. IJsein Nyström nappas garts alta tat pilalehdest jonku osuvan tyypin, skrivas biisin snadisti liiotellen ja veti sen sitte roolikledjuis. Kuvaavaa on et sen settiin kuulu sellane saitsaristyge jos se esitti stadilaist taksikuskii ku muka viisas Stadin nähtävyyksii tyyliin "Tuossa on Elanto, liike velaton". Sörkan trubaduuri Oskari Nyström muistelemassa meriseikkailujaan, Nyström teki biisillään tän "Suvilahden kasarmin" haljut olot tunnetuks paljo iskevämmin ku mihin gasetat pysty. Se hdusT<uitenki vaan heittää jurkkaa, bamlda ja åhungadjengille )e nalus KultenKl vaan nelftaa lUrKKaa/ Damlaa la Snungaa fenglll( iltamaiorois. kun väliseininä on vain kartiini. Siellä syön sinkkuu ja oa aa ryyppiiiin tenttuu jos ei ole puhdastu olen joskus loppuyön laulellut tääUä Helsingin putkassA. Maamme-lauluunki se hittas kaksmielise kantin: heila Hermannist snärkkää snadis ti " jos kukoistus kuoresta puhke aa"
1 920. Nyström oli iha helmutin suosittu mut levyi se ei päässy duunaan ku sen koko ura sattu just siihen kymmene vuoden saum aan, jollon sotien takii ykskää härmä1äinen ei påassy levyttään. Aika palj o Nyströmin biiseis naukk arllaa taskulämmint pirruu: Joskus kiiypi niin, että tuleepi kenann, silloin sitä ajetaan reesgndehemafln. ' Suomen Kuvalehti 1938 Suomen päilskalsunt*a: YOLTTf, {Pohianmaalla, !-{ärmästä vähän pohioi*e*n} Anöhssit pdimii OtliBull {r: . Jos kondis kestää. ryä ruååå ia iaäass& hååmeillä dln ffiffiffi,9ffiffi ssrkmfrfrsskemkffi * kevytinu$tav*, j*larrntukain*n urh*il$kenkå. lauluvihko vuodelta . Kaikki tsenn aa tån stoorin, mis Ema ja puuteripo skine Hulivili-Viivi treffaa Sörkän tullis ja lähtee Mosaan joroihi. Näis "kahvilois" oli usein stage, kuplettimestoi oli esmes Empire (IJnioninkatu 4l), Sillankorva (Siltasaarenkatu 3), Majakka (Eläintarhantie 1) ja Kulma (Arenan talo). nykyään vois heittääki volttia. Livestaget oli Lyyra nelkussa (Siltas aarenkatu 16) ja Kalevas (Hämeentie 5). * f4on*r rnai*i*ita mall*ia i*kc k*' rollisina tei ilnra* korkala, p*hixt raakakumia täi tayåliis{å kumi*. wffi$tu&ffitr st€ffi Nyström väsäs niihi sketsei jois oli kulissit ja kaikki. Se oli spitta-aikaa, jollon jengi tsittas kahvilois muka tsufel tai tsajul mut dokas oikeesti "kovaa teetä" tat muut plöröö. ... Oskari Nyströmin :. Nyströmin biisei on jonki verran shungannu muut artistit , ja varsinki 'Mosabackan lavalla' on j ååny ikivihreeks. Yårit: valkea, w f;r tuY"tril rlidinkin tekee rnieli heittää * niin sn hii* nellä hauska slla, kun on iuonut kupillisen ffi#Kffiffiw. Nyström teki leffoist stygenki,'Havaintoj a elävistä kuvista' : Kone kiertää kuvia, kauniita ja rumia, draama-rakksusntiytelmii j a humoristi Sapliinii; suu ja leuat lipattaa, mutt' ei kuulu sun&okaa' Keino kyllä oiva on, ja keksijä on Edison. Nyströmin huippuvr.rodet oli 1919-I924,jo11on se painatti jotain viiskyt stygee lauluvihkoina joit se sitte blisas keikoil, ja sai niit slumppaa buiduistaki. Ja leffatirroi sillon piisas, pelkästää Siltasaaren ja Hagiksen kanteil oli niihi aikoihin toistakymment mestaa. Issikka! Rum lbr reesunde, nimeä en sono, vaikka tiedän sen. 19 Mikko Seppälä GÅMLÅT ÅNONSSIT . G-{MLÅT ÅNONSSIT, GÅMIÅT,ANONSSIT Oliskohan ka nts in u slumppaa Nokian osakkeita jo tän anonssin aikaan..
nä Helsingin Jyryn bograusPian kuitenkin TUL:n nimeksalille. Bggraamisen lisäksi käimpiin sen ajan knekkaajiin Gunnar alkoi jurnpata, tsim.lukeutuva Kivistön Unski, maa ja skimbaa talvisin. jalle, Jess Willardille, Havan, n'äCs-a ''*äydyssä ot{elussa 1915. Näistä tapahtumista ei pik-'kuu'Gufiftr ollut tietoindn vielä moneen vuoteen. Tämä maailma oli tuleva tutuksi vuosia myöhemmin -kaikessa kovuudessaan. Pian tuo "sopimattomil[4",' elämäntavoillaan pahennusta herättänyt fft€s. I usein kavereiden kurmothoissa tohveleissa, koska ei tamaksi. a rr nyt, niin,pä vastustajat, otte,lut ja.f,yrkat alkoivat käydä vähiin. tåri. wffiffitu&ffiffi @d€ffi Teksti: OlliBull iittia. Toki Gunnarilla oli far.ya. Hän hiiptekniikkaa ja knekkailun paili treeneissä mutsin vankikkoja.. js-utui : myymää,n titte|i nsä valkoisen rodun edusta. Tälle "Galvestonin jättiläiselle" ei seitsemän vuotta kestäneen mestaruutensa aikana kukaan pärjän. i Rulta# Kijallisuus ja kuvaläh Rakas BeeBee / Gummerff Kehän sankarit I WSOY "= Piirros: OlliBull ä paremmin tunnettu Gunnar Bärlund =ryntyi Stadissa 9. Lowell raivasi sitten kaikki loputkin vadtustajat olympiakullan tieltä. ,,,,T,,*trohon aikaan uudella man:',,t,breella raskaan sarjan ätn. 1 .1911 . Kun kundi oli vielä luonteeltaankin kavereitaan pehmompi, joutui Gunnar .of,F:noussut kbko Suomen kansan tietoisuuteen ia Los Angelesin olympialaisten varmaksi mitali-ehdokkaa-ks i menestyksekkäästi eden neen amatööri u ran sa an s iosta. Tästä suivaantuollut varaa slumppaa oikeita ngela hän marssi 14-kesäiseknekkailutossuja. kiinnitti huomionsa ahkeraan 175 senttinen Gunnar ei bulisja lahjakkaalta vaikutta: takoostaanhuolimattaherät-neeSeen,,hongankolistajaan,, täny vielä erityistä huomiota ja alkoi n.iluor runJitte valmentajien taholta. Gunnar Nyman niminen starbu, joka oli pojan tunnustanut, mutta Gunnarin mutsi lngrid, ei halunnut purjehtia avioliiton satamaan. Perhe Bärlund budjas Sammatintiellä Valkassa, jossa tuohon aikaan oli vielä skutseja, bärtsejä, kujia ja pitskuja seikkailtavaksi., Gunnar venyi pituutta nopeasti ja seurau(sena oli fyysisesti niin hontelo klenuri, että kundilta jopa kiellettiin osallistuminen skolen jumppatunneille. Tappio ensimmäisessä matsissa Argentiinan Alberto Lovellille oli monen nyrkkeil/asiantuntiian mielestä raskaansarjan mo raalinen loppuottelu. Niinpä Gunnar kasvoi aikuisikään äitinsä ja ennen kaikkea rakkaan lda-mummun hoiVASSA. Bull \hlk Nyrklt :1900 -luvun alussa ei aulapsena varttuminen ollut yfrtä mutkatonta kuin nykyään. _,,,rnattinyrkkeilykehiä hallitsi ,i'täytin,, suvereenisti musta mies, John Arthur "Jack" Johnson
Säkkien ronttaaminen kasvatti lihasvoimaa ja kovuutta ja se alkoi näkyä seuraavissa matseissa. Samoissa skaboissa voitto sakemannien Walter Sabottkesta vauhditti myös Gunin uraa. Guni oli kiistaton raskaansarjan Suomen mestari. Skolea käytiin Valkan ruotsiksessa. Ekan kisamatsin Guni otteli 16-kesäisenä, 7A-kiloisena , , ,huioppina v. Guni oli varsinainen lukutoukka, mutta fyysisen kondiksen betraaminenkin alkoi kiinnoslaa 1a niin alkoivat voimahankintatreenit sveduista tilatun Swtng -tsaittarin oppien mukaan, Guni jäi pian mutsille fakkiin knekkailuharrastuksesta ja mutsi antoi kenkää moiselle hommalle. 1926, Stadin Työ""17,ffie11ä järjestetyissä Jyryn ,," entenvälisissä kisoissa. Vuonna 1930 Hippodromissa KIF:n järyestämissä kilpailuissa hän joutui tosi testiin. Hän opetteli skulaamaan banjoa ja kun kaverilla oli vielä hyvä lauluääni, oli suosio viihteen alueellakin taattu. 'W; W#.r.t, i#, wffiffitu&ffiffi #tsffi GUNI Valkassa kavereita riitti Ja erityisen läheiseksi muodostui ystävyys Koivusen Hanskin ja Tage "Tageli" Lindmanin kanssa. Vapaa-aikaa vietettiin kavereiden kanssa kesäisin Suvisaaristossa tai bluggaamalla esimerkiks "seitsemää veljestä", jonka Guni taisi osata jo lopulta ulkoa. Myöhemmin Guni tyrmäsi Gourewitschin vielä kahdesti. Kaksi erää riitti tämän "Wiipurin pamauksen" kukistamiseen. Pituuden mukana alkoi Gunille pian tulla painoakin ja kilpailu-u ra hah mottua. Juttua pää, ': tettiin juhlistaa slumppaamalla sloboita jätskikai,bpiaatta ' "harooshia marooshia. Skolessa Guni menestyi ja lukupäätä olis ollut pitemmällekin, jos vain olis ollut fyrkkaa opiskeluun. Välillä hän [avilelppi, ,, mässä mutsia, joka siivosi iltaisin lääkärin vastaanoton tiloja. mestari Eino Kalervon ja Meris .s# 4F "''' af '* i { -tt*F n","F ,a#*' c. Musiikin ystävänä Guni hankki koko Sarah Leanderin levytetyn tuotannon. Jyry lopetti toimintansa poliittisen ilmapiirin painostamana ja Guni liittyi nyt raskassarjalaisena Kl F : i in. g #. Vastapäiseen kulmaan kapusi Viipurin kovaiskuinen Wulf Gourewitsch. "Pohjolan leopardina" myohemrnin tunnetuksi tullut ja Los Angelesin olympialaisissa pronssia finnannut Bruno "Brynkka" Ahlberg budjas samoil kanteilla ja knekkas Helsingin Jyryssä. Pitskuilla braijattiin "röövaria Ja fasttaagaria. TUL erotti kaikki urheilijat jotka olivat osallistuneet näihin kisoihin ja Guni smiittas uuteen TYK:n jengiin, joka syntyi TUL:sta erotettujen n.150 seuran toimesta. Knekkailun mukana tuli uusia frendejä, joista monien kanssa toveruus säilyi koko elämän ajan. Toisaalta Guni oli oivallinen seuramies. "Eihän siitä haittaa voi olla, kun poika tekee läksynsä hyvin", puolusteli mummu. Vikassa matsissa, jo ekassa erässä. "".''i ,ni otteli keskisarjassa {72,5 ""ffil kot<enutta Sul'o Pohjolaa .-'.:'i'i'V'a an, joka bankkas vielä -''i""ffinuil<åtsen nin kanveesiin ekassa erässä.Tylystä alusta huolimatta Guni oJteli jo seuraavana vuonna TUL:n liittojuhlakisoissa ]a finnas kaikki 21 Ura eteni nousujohtoisesti ja ukkoja kaatui. Silloin tuli lda-mummu hätiin ja =._ sai mutsin puhuttua ympäri. Kun kansiksen jälkeen Gui ni ja Tageli skrivasivat ineen n n ammikseen, loppui lapsuus pitkiin byysiin ja kansiksesta : s,aatuun stipendiin. Buli ylläri tuli sitten vastaan Moskovan spartakiadin jälkeen Härmässä. Hankkiakseen fyrkkaa, Guni meni satamaan duuniin
Semissä vastaan dallas 206-senttinen britti Floyd. Helmikuussa maaottelussa kaatui svedujen toivo Folke Eriksson kolmannessa erässä la huhtikuussa sai kyytiä Topi Zidbäck, joka myöhemmin otti SM-kultaa. Olympiäkisojen jälkeen GeeBee,.smiittas KIF:stä Helsingin Htleettiklubiin ja uuden jengin.'påidfrssa,'. Niilo Rikulan veistämä GeeBeen oronssiveistos oaliastettiin 1 991, Se on toteutettd re'alistisia taide: ihanteita noudattaen, Kilpailun muistomerkistä järjesti Hermanni-Vallila seura, jonka puuhamiehenä toimi stadilalsille tuttu Klaus Varvikko. Tuleva Euroopan mestari saksalainen Arno Kölblin. Kuitenkin julkisuudessa järjestäjäksi ilmoitettiin, Suomen Lastenhoitoyhdistys, jotta vältyttäisiin 4A'/; huviveron maksamiselta. 3i jonka GeeBee bankkas kanveesiin kolmella iskulla ekassa erässä. Stadissa nyrkkeilyn ystävät olivat jo tuskastuneena ventaneet tilaisuutta nähdä buli Valkan kundi himaneliössä. GeeBee oli kuitenkin liian stydi vastus junnu ikäiselle HerbertilIe ja niin ykköspallilla stondas Buli Valkan kundi. Stogiksessa "Musta Pekka" Anderssonin. Liiton kassassa oli fyrkkaa 59,60 mk Ja kisoihin valitun GeeBeen edellytettiin bungaavan kisamatkan omasta lämiskästään, GeeBeen piti matkustaa kimpassa Svedujen jengin kanssa, mutta svedut olivat jo hatkanneet la niin GeeBee joutui matkustamaan aiemmin Stogiksessa tapaamansa toimittaja Bertil Kylanderin kanssa, joka lupautui toimimaan GeeBeen avustajana ja "joukkueen johtajana". Niinpä kauppias Volmar Vikström ja liikemies Nicolaus von Bell olivat 16,5 1935 ensimrnäisen Suomessa järjestetyn ammattinyrkkeilyiIlan järyestäjät. fto'nfia'{ 3'Vä h: bufi kund i fi,nnas':.$uvere ti,Sf\4:n'.:ja sen jälkeen' utamia kansainvälisiä matseja,mm. Samaan aikaan alettiin käydä neuvotteluja am matti laiseksi si i rtym isestä. Finaalissa vastapäisestä kulmasta hyökkäsi nuori, vasta 19-kesäinen sakemanni Herbert Rungen. Arno Kölblin saatiin uusintamatsiin GeeBeen vastustajaksi. Herbert ei ollut kuitenkaan rnikään turha sälli, sillä seuraavissa olympiakisoissa oli Herbien vuoro stondaa muita korkeammalla. Los Angelesin olympiavuonna 1932 GeeBee otteli kovia kansainvälisiä matseja, voittaen mm. Samoissa kisoissa Brynkka knokkas Urho Leskisen ja Hannes Koivunen Olavi Vuokon. Knekkailuväki vaati että Losiin oli lähetettävä GeeBee, Brynkka ja Hanski. Eka oikea ammattilaisrnatsi käytiin kuitenkin syyskuussa samana vuonna, Göteborgin Lorenzber:gin sirkuksessa. GeeBee johti viisi erää selvästi, mutta vesirajan alle lyonti aiheutti sitten harmittavan diskauksen. Estradiksi sopi juuri valmistunut Messu-. halli, jonka kaikki yli seitsemäntuhatta paikkaa myytiin loppuun. Vastustaja oli englantilainen Jeff Wilson, wffiffitu&ffi# @/€# GeeBeen ja Arno Kölblinin matsi on alkamassa stadin Messuhallissa 16,5,1935, GeeBee tyrmäsi Kölblinin kahdeksannessa erässä. Kun vielä kirjattiin päänahkojen listalle hollantilainen Rienus de Boer, oli ekan vuoden saldo merkiltään positiivinen. Ekassa matsissa GeeBee knokkas kankaalle romanialaisen Staniscun. KlF.n kisoissa kovaiskuisen sakemannin, Karl Badstubnerin. -fd r't E, 1 9r,il 5ll : gj'l '+i . Puhtaalla 3-0 finnauksella tie jatkui kohti kullan kimallusta. Toinen ammattilaisuraa aloittava knekkaaja oli GeeBeen ta Brynkan seuratoveri Onni Saari '*@w" Foto: OlliBu #* w m.$# t ,,*.i rjy; #3#. Marraskuussa GeeBee veisti olympiapronss'ia'", fi nnan,noen" sakema n n i Hans Kolhaasin päänahan. Tappio ekassa matsissa Argentiinan Alberto Lovellille oli monen nyrkkeilyn asiantuntijan mielestä raskaansarjan moraalinen loppuottelu, Lowell raivasi sitten kaikki loputkin vastustajat olympiakullan tieltä, Brynkka taisteli pronssi,mitskun, joka oli eka suornalaisnyrkkeilijän saama olympiamitali. Seu raava vastustaja oli jo kovempi luu. Matkaan lähtivät sitten lopulta vain GeeBee ja Brynkka. Seuraava uhri oli kuukauden päästä, jolloin pariisilaistuneen kuubalaisen Jesus Malibranin otteluhalut hiipuivat tokassa erässä. finnas heti lokäkuUssa.' sakemann,i' Kurt Kaminskin. GeeBee finnas pisteillä Zidbåckin. :._ "?ä. Virallisesti ottelun järyestdjänä oli vasta perustettu Suomen Ammattilaisnyrkkeilijäin Liitto. RYSTYSILLÄ TAALOJA VUOLEMAAN Debyytti ammattilaisena tapahtui jo huhtikuussa -34 Göteborgissa, amerikanruotsalaista Fred Lundahlia vastaan järjestetyssä ne$än erän nä5rtösottelussa. Mutta, vielä oli eräs kova amatöörikisa edessä, Huhtikuussa 1934 järkättiin Budapestissa knekkailun EMkisat. Olympiakarsinnat oteltiin toukokuun 29, Bolliksella
Madison Square Gardeniin oli järjestynyt vihdoin 3.11.-38 ottelu kalifornialaista Lou Novaa vastaan. Evan ei tarvinnut kylläkään seinä$@ ka sen a iuuri seisoskel lagl6dsij sittajia :killä riiai. Evan perheessä ei ollut totuttu ajelemaan taksilla, mutta ei hän tohti n ut kieltäytyäkään taryou ksesta. Eva lupasi kysyä proffaisukilta joka suostui, mikäli kaveri tulisi esittäytymään Evan vanhemmille. Evalt $il*Qf** me urheilua hanagtavaa vel,jeä, joten ei ollut itrmd'ffi, kumma, ett{ neidon edeffi illan viimeistil valsEra pd@$ 23 va isokokoinen Ja komea nuorukainen teki syvän vaikutuksen Evaan. Buli Valkan kundi oli dallannut oman, kovan polkunsa päähän. GeeBee kahdeksannessa erässä ja 0nni viidennessä. Nova otti viidennessä lukua, mutta sai sitten murjottua GeeBeen kovia kokeneet silmäkulmat aukija matsi keskeytettiin seitsemännessä erässä. ',,' ' "'llr:a huipentui vuosien 1937 ja -38 aikoihin, jolloin GeeBee '. Nuori mies erottui muista, opiskelijamaisista nuorukaisista )a hänen ulkomaalainen, hyväntuulinen olemuksensa sai Evan sydämen omituisesti pamppailemaan. Sellainen löytyi, nimeltään Paul Damsky, joka juutalaisena oli joutunut ottamaan hatkat Saksasta ja muutti Amerikkaan taaloja keräämään. Kehäduunia kyllä riitti vielä vuosiksi, niin että perhe pysyi leivässä, mutta nyrkkeilyura kulki yhä kaltevampaa luiskaa. Jostain syystä ottelua mestaruudesta ei kuitenkaan järjestynyt Ja niinpä GeeBee matkusti Stadiin, Vastaanotto Assalla oli jotain, mitä Härmässä ei oltu kuuna päivänä nähty. GeeBee matkusti pian Stadissa vietetyn loman jälkeen takaisin jenkkilään. #"W* " *agF ,i#,'*,rffili åEffe * [Fä#ffi* * å-%wr 'i,rt t '. Nuori hädpari vuonna 1938. Tuhannet ihmiset ryntäilivät nähdäkseen Bulin Valkan kundin Ja ensimmäisen suuren nyrkkeilysankarin, edes vilaukselta. Luurista kuului tuon eilisen, nyrkkeilijäksi itsensä tituleeranneen nuorukaisen miehekäs ääni. Näin oli ensimmäisten suomalaisten amrnattibokraajien kova Ja kivinen polku saatu au ki. GeeBee oli kerännyt nyrkeillään ja knekkailu-uran jälkeen telakkaduuneilla taaloja kuitenkin sen verran, että Bärlundien perhe saattoi smiittaa New Jerseystä Floridan Palm Beachiin viettämään eläkepäiviä. "Lähtisitkö kanssani tänä lltana ulos?" Gunnar kysyi. Tuo matsi muodostui kohtalokkaaksi käännekohdaksi GeeBeen uralla. elÄmÄru MfiTAtNEN LOVE STORY Eräänä lämpimänä kesäiltana 1932, Lisebergin huvipuiston tanssilavan reunalla Göteborgissa, seisoi nuori kaunis sairaanhoitaja odottelemassa, että joku komea kavaljeeri tulisi pokkaamaan. Teknillinen tyrmäysvoitto kuuluisan Madison Square Gardenin kehässä seitsemännessä erässä, ex-maailman mestari Max Baerin pikkubroidista, Buddy Baerista näytti avaavan tien aina MM-otteluun asti. Evan ja Gunin toinen lapsi, Richard "Dick" ' Gunnar syntyi "lsossa Omenassa" maailmansodan riehu,,',,1 essa vanhalla mantereella 13.4.1940. 1947 aikana 85 matsia, joista voitti 55, daijuun tuli 29 kertaa ja vain yksi päättyi tasuriksi. Seuraavana päivänä Evan äiti pyysi Evaa puhelimeen. Kun tanssi loppui,kysyi tuo päivettynyt urheilijan oloinen nuorukainen, voisiko hän saattaa Evan kotiin. Tämän tappion jälkeen estradit vaihtuivat vaatimattomammiksi ja tie MM-otteluun oli enää murtunut haave menneisyydessä. Eva empi kainosti ja väitti matkan olevan turhan pitkä, "Otetaan taksi" sanoi tuo golfhousuinen komistus, joka esittäytyi Gunnariksi. GeeBeen Eva-rouva piti hyvää huolta rakkaasta "nallekarhustaan" aina tämän elämän liekin sammumiseen saakka, joka flekkis sammui lopullisesti 2.8.1 982. Tuo matka ja nuorukainen mullistivat Evan koko loppuelämän. GeeBee bankkas Lou Novan kanveesiin viidennessä, mutta joutui luovuttamaan matsin seiskassa silmäkulmavamman takia. Paul Darnsky osoittau"*J tui ammattimieheksi ottelujen järyestäjänä , Ja mikä parasta, Damsky oli sanojensa mittainen mies, GeeBee ei koko uransa aikana joutunut huijareiden tai gangstereiden uhriksi, Sovitut ottelupalkkiot r r bungattiin aina reilusti. Kaunottaren nimioli Eva Maria Char1otta Melin. Se oli juuri sitä, rakkautta ensi silmäyksellä. GeeBee oli tuon ajan suosituin suomalainen . Gunnar teki hyvän vaikutuksen Evan vanhempiin Ja niin nuoret saattoivat viettää yhdessä ihastuttavan illan -joka lopulta tulisi jatkumaan elämä mittaisena r a k k a u s t a r i n a n a Vuosia myöhemmin Eva synnytti 4.6.1936 lnger -tyttären Göteborgissa. GeeBeen manageriksi ryhtynyt ruotsalainen Bertil Kylander järjesteli GeeBeelle otteluja vaihtelevalla menestyksellä Ja pian olikin edessä "Lännen valloitus" ja managerin vaihto kovemman luokan ukkoon. tajasta toiseksi, tällä raskaiden miesten listalla. :olijo ehtinyt kavuta maailman.;::-.;'*--mestafi,' "*uskea pomittaja", Jbe Lousin kuudennesta haasMolemmat stadilaiset bokraajat finnasivat vastustajansa. Eva oli,hyvän, ehkä: tiukankin kotikasvatuksen saanut nuori neito. Gunnar Bärlundin elänrä 01i., ,.,.',' niin täydellistä ihmisbn elä: mää, että sellaista"äi'Voi rikffiw rdffi"& . Viimeisen jäähyväismatsin Suomessa GeeBee otteli 3.6.1947 Messuhallissa, tyrmäämällä fransmanni Denis Julianin kuudennessa erässä
Jotkut on useimman sivun mittaisia, toiset taas lyhyitä, vain joitakin rivejä. Ja sinä atkana oli alettu kans bamlaa slangia. Sitten skidi meni Pitskulle, jossa oli aikanaan Skitu eli Skinderi ja Klitsu ja talossa vielä Vinde tai Vintsika. Pitskulta lähdettiin sitten Bärtsille tai Skutsiin tai Monttuun. Sen duuni julkaistiin jo vuotta myöhemmin. Mutta vasta vuonna 1899 pyysivät Stadin sanomalehdet Suomen Kotikielen S eur a a duuna amaan luette lon Stadin suomenkielisiksi paikannimiksi. H el s in gfo r s is ta S t o dik s i Stadi oli 185O-luvulla melkein ruotsinkielinen kaupunki, jossa suomalaiset olivat oikeastaan vain työ tar p alve lusväkenä. Hermanni on rat ja aJat tunnettu Herulina ja Vallila Valkk ana. Kaivopuisto, Bruna tai Kaivari on nykyslangilla TP-Mekka tat Pissaliisalandia. Jotkut slavariosan artikkeleista on skrivattu aika pitkiksi. Kun sitten vielä kasvettiin, lähettiin tutustuun Stadiin. Meidän gamloj en kantsii funtsii niitäkin. Mutta paikannimien varsinainen tarkistus tapahtui vasta kaksi vuosikymmentå myöhemmin. Sinne bygattiin koija. Meidän skidit vielä kiroo meidät. Käytiin simmaamassa Kyliksen tai Byijan simmiksessä Kyläsaaressa tai Bjellan tai Humiksen simmiksessä Humallahdessa. Siinä slangissa on ihan uusia riemullista innovaatiota. Se onkin kirJ oitettu sanakirJ urt muotoon, mutta ei yhtä tiiviisti kuin sellainen yleensä skrivataan. Ekaks on29 sivua Stadin ja sen mestojen nimien historiaa. Kalliosta käytettiin Vanhassa Stadin Slangissa useita nimiä, jotka oli kaikki johdettu ruotsinkielisestä nimestä 'Berghäll'. Niitä saa hyvin varustetuista kirjakaupoista. Saasteet ja muu tollanen pystytään hoitaan, mut mestoja ei saa takaisin." Snadin skidin eka Mesta on Oma Hima. Talvella käytiin skrinnaamassa Brahiksella tai Johiksella tai Väiskillä tai Bolliksella. Maistraattt asetti sitten vuonna 1908 oikein komitean valmistelemaan nimien suomalaistamista. Se on dorkaa. Professori Heikki Paunonen on nyt tutkinut Stadin mestoja ja skrivannut niistä kniigan. Loppu on sitten todellinen slavari. Pitkänsillan eteläpuolella oli taas Kruna, Kruniga, Krunika ja Krunikka. dw.ww \kK*n*itc He\singin ta Sen osuKKoid*n histr*r\cr]1-i ItJ WL, ossl W, K.ffiffitu&ffiffi 4l€ffi Sfa d i n mes tat.***r;""* Se on saatettu painoasuun yhdessä Marl atta Paunosen kanssa. Kniiga on arka jännästi skrivattu. 24 Slangisunn'mesta' tulee mukdollisesti venöi än s un astu I mj estn ost', mafrsto t, alue. Paikkua, sij aa, aluetta; duunimestaa ; onkip aikkctu, ap aj aa ; ty öskentelyp aikkua, t uakant e kop aikksa ru ufti es su; tanssipaikkafl; nuorten kokoontumispnikkaa; omaa olopaikkaa tai huonetta; pelipaikkaa urheilui ou kkueessu; tai jopa tilaisuuksia ja mahdollisuuksiu Jukka Pakkanen on skrivannu vuonna 1989 kniigassaan' Minun Hel s inkini' : "Ihmiset delaa mut mestat jää ellei mestoja pureta veks ja bygata uutta tilalle, niinkun ne tekee nykyään Hesassa. mitä j angsterit bamlaa. ts. Kniigan tai oikeas taan kniigojen, niitä on kaksi osaa ja yhteensä Il29 sivua, on kus tantanut Edico Oy, rsBN 97 8-952-s708 -4s -s . Sen näkökulma on Stadin ja stadilaisten kaupunkihistoriassa. Nykynuorison kielessä Pasila on Böle, Bölis, Böllis tai Böltsi. Kun sitten alko j ortsuttaa, mentiin Aalbergan tai Humikan työviksille tai Mosabakan lavalle asti. Tuona 80 vuoden aikana monista Stadin paikannimistä käytettiin kuitenkin epävirallisia nimityksiä. Nykynuorten kieltä on puolestaan Wallgoord City. praijattiin rofee ja pollarii, inkkarii ja skoobarii ja flaidattiin muidenjengienkanssa. Mestalls on slungissa tarkoitettu useitu tiihän &ih epiiriin liitEviä n sioita. Tavallisimpia olivat Berga, Berggä, B årgaja Bärggatat Bärkka. Sörkka-asu lienee vanhemp i ja alkuperäisempi muoto Sörnäisistä, mutta Sörkkä-asua on sitäkin käytetty ainakin j o 1 900-luvun alkupuolelta asti. Vaikka mestat on meillä muistoissa, Paunosen kniiga on siinä mielessä tuore, että siinä on mestojen nimiä myös nykyslangilla. Lasse Kuusela sjungas siitä oikein plattankin. Sillä. Suomenkielisiä paikannimiä alettiin kuitenkin kayttåå jo 1 840-1uvu11a. Pasila tsennattiin aikanaan nimillä Fredika, Fredikka, Firdo ja Frido. Panna an pffi esimerkkiä
Osasto ei kuitenkaan ollut suljettu psykiatrinen vuodeosasto, ja siellä hoidettiin myös neurologisia Ja ihotautipotrlaita. niitä. Ja monen talven iltojen luku.ri$ :. Paikalla oli Tullitupa, jossa toirni sittemmin Kallion vanha paloasema. Tulliasemalla kannettiin sulan maan arkana yhden hopeakopeekan tat neljän hopeapennin suuruinen tienkäyttömaksu Itäistä Viertotietä hevospeleineen käyttäviltä maalai s i lta. Jan-.esterit kr-rtsuvat Korkeas aarta esimerkiksi nimillä Korkka, Korkk arr, Korkki. Tulliaseman kulmaus, Sörkan tulli eli Tulli tat Tultsi oli suosittu tapaamispaikka, Ja sen mukaan koko Hakaniemeä kutsutti in atkanaan Tults iks i . Se on Stadi-aiheisten tietomittelyjen ehtymätön lähdeteos . jotka eivät kestäneet arnrerj an systeemej ?, JZ niitä. Skitsola, Splithill tai Klirninaalikukkula. Ekahan oli Stadin Slangin Suursanakirj a. Slavsri Redisti yli 1 000 sivua on sitten sanakirja Stadin Mestoista. Kondegz, Kontsu, Kortsu, Spugela tai Slummi. Slr.unnrila ja Syanidihäiriö Tai Jakontäestä: Skitsobakka. Skrtsobacken. Silloin Iavalla oli todella kansainvälistä porukkaa tanssimassa. Velo l2l: Velon lava entinen tanssil ava Käpylässä. Heikki Paunonen on skrivannu kniigaa ja Mart atta Paunonen j elp annu j a s elannu nettiä varmaan vuosikaudet. Otetaan niistäkin arlikkeleista part esimerkkiä Antenniosasto: Antenni, Niksula, Palikka, Palikkaosasto, Pöpilä. Tuloksena on Paunosten toinen monumentti. Tåta kniigaa voi pitaa todellisena pikkujättlIäisenä. Mut sit multa palo käämit ja mut förattiin Antenniosastolle Tilkkaan. Vrt. :,i.:i l:':.;:,. ll:.,:li:i+ :lt:;,L"ij ii rl; i;r1i:i.i:i:iii! r.::tj,;;+ Kffiffitu&ffiffi @f-ffiffi Ruoholahti, Gresa tar Ruohis on nykyslangilla vaikka Gräsäri, Ruhis tat Ruokis taikka Ruoho, GrasSi, Greenis tar niistä johdettu Marimaa tat Pilvilahti. Siel oli ihan oikeesti dorkia, mut sit siel oli sitä jengii, joka halus vaan päästä intistä ja yritti kusettaa lekureita." Fotor OlliBull Toisten mukaan sinne ei silti ollut helppo mennä: ei tuntunut hyr'ältä myöntää itselleen, ettei kestänyt armeijan systeemejä. '$$ : # elämys.. Muuan stadilainen oli jaånyt kiitollisuudenvelkaan sakilaisille: "Nyt taytyy mun arna filsa povarissa Sörkan tullissa blisaa golongii." 25 Sörkan tulliksi on kutsuttu myös Herulin tullia eli viiden pennin tullia nykyisen Hämeentien ja Haukilahdenkadun risteyksessä viistosti P aavalinkirkkoa vastap äätä. Siellä pidettiin tanssej a myös Helsingin olympialaisten atkana. Samoin Myllypurosta: Myllis, Pyllymuro. Vanha Valkan kundi Jukka Korhonen muistaa lavan hyvin: "Veneskoski skulas Velon lavalIa." Lava tuotti kuitenkin tapprota, ja se lakkautettiin muutaman vuoden kuluttua. Kontulasta on taas vain nykyslangin nimiä. Entisen Keskussotilassairaala 1 :n ps1,'kiatrinen osasto Tilkassa. Sörkan tulli: Tulli, TultSi, Tultshi entinen Hämeen tulli Hakaniemessä Pikkusillan pohj oispäässä, nykyisen Arenan talon edessä Hämeentien, Siltasaarenkadun sekä Säästöpankinrannan kulmauksessa. Antenniosastolle tuli kahdenlaista porukkaa. Hämeen tulli, Tullitupä, Viiden pennin tulli. Vrt. Hö,eäri tai Apinalandia. Muuan kundi muisteli inttiaikojaan: "Mä olin intissä Sandiksessa. Pr 11is sekä Spugepuro. Dorkis, Tilkka. Toukolan Teräs rakensi vuonna 1951 Velodromin fVelo 1] viereen rinteeseen tanssil avan. jotka yrittivät saada hu1lun paperit saadakseen vapalltuksen asepalveluks e sta
Melkeen 7 vuotta posessa tekee kovimmastakin murhamiehestä ja taparikollisesta aika pehmon kundin skuffattavaksi kiven sisästä rnulln j engin sekaan. Stikataan myös mestalleen bö siä koskevaa sanasto a. Nyt hän skotas Porvoossa hengiltä kolme kundia mäkkärikiskan jonossa. Mun miele stä "elinkautinen vankeus" pitäis sinksaa sanaan"maksimikakku". wffiffitu&ffiffi #f€ffi Sillon rnä kyllä antaisirr tsargot anoa arrnoa pressalta kun kolmannes kakr-rsta on tsitattu. Saatana, jos ei ne muuten usko, niin eiku lyUyä kaliin. Alan epäi11ä elinkaariennusteitamme ku elinkautinen kakku meinaa maksimissaan 1 4 vuotta. Kalle Isokallio sano Aamu-TV:n Jälkiviisaissa: "Käsiaseet on tarkoitettu vain ihmisten ja eläinten tappamiseen, mutta nykylakiemme mukaan eläimiä ei Suomessa saa käsiaseella metsästää ja kohteeksi j aåvåt silloin enaå vain ihmiset. Puoliautom aattinen browninki ja revolveri ei oo "kuularuiskuja" niinku muuan valistunut (nais)toimittaj a väänsi pokkana. Toi sen olotti, se loi ekoks tokos!. Tapauksesta on nyt bamlattu paljon. Puoliautomaattisuus meinaa sitä, ettå bösalla voi sko data lipp aallisen tar rullallisen yksittäisskoteja vetäm ättä välillä latausliikkeitä omin handuin. Ihan vain snaj uunne kun kumminkin tsiigaatte j enkkileffoj a j oiden asesuomennokset ovat yleensä ihan hanurista: Semiautomatic on myös se James Bondin tuttu Walther PPK, machine gun on konekifru eikä konepislari niinku kååntalat sen usein suomentavat. 26 Dorka juttu kiskan jonossa Kun mä seison tsyrkan alttarilla ja lupaan staijata mun giTman ki.passa 'lkunnes kuolema erottaa" niin se ei mernaa avistä maksimissaan vain noin 12-1 4 vuodeksi. Meillä pitäiski olla jenkkien ja brittien oikeussysteeffii, missä syylliselle voidaan stikata jopa 200 vuoden elinkautinen kakku. E,simerkiksi "Dirty Harryn" kuuluisa magnumColt .41 -rullareflu on puoliautomaattinen, sitä ei siis tartte virittä å hanasta j okaisen skoden j älkeen. Konepislari, niinku legendaariset SuoSitten vielä snadisti elinkautisesta. Puoliautom aattr ei siis skulaa kuin konepislari sarj atulella. Miksi siis puoliautomaattisia käsiaseita vielä myydään kun ne eivät kelpaa metsästysaseiksi. s:å =*=å tili:.=: iii " Surma-ase oli 9-mi I I inen Smith&Wesson o, -merkkinen puoliautomaattipistooli, joka oli vielä kaksi kuukautta sitten luvallinen. Samana tltana hän oli jo räyhänny muualIa. Hän duunas sen taas puoli vuotta henkirikoksesta saadun elinkautiskakkunsa sluuttaamisesta. Sitten jabäIrä stikkas vati lopullisesti nurin mäkkäruonossa. Kun mä seison tsyrkan alttarrllaj a lupaan starl ata tnun gimman kimpassa "kunnes kuolema erott aa" niin se ei meinaa avista tnaksimissaan vain noin 12-11 \'LIodeksi. Toista oli Villissä Lännessä, missä reflun hana piti vetäistä toisella handulla vireeseen arnauudelleen. f i r.annasti tee mieli joutua takaisin tsitt aamaan loppukakkua. Pitäiskö aselakia sinksa a ja olla skarpimpi elinkautisvankien vapauttamisessa. Sautski. Myytäköön pelkästään rekisteröidyille kilpaampuj ille käsias erta,j oita on pååsaåntöisesti ladattav auudelleen j okai s en laukauksen jälkeen." Kalle on mun mielestä erittäin skarppi kundi tässäkin jutussa
Tai sit joku dorka skremma bamlaa muille skremmoille, et älkåå nyt gimmat kertoko muille, mut ne jäbät oli mustiksii^ ku Lasse oli niin snygi kundi ja sjungas 27 niin kliffasti siit foratust skittasta. Mut täs se on nyt skrivattuna. ku me oltiin saatu stuidukotsa kupoliin. Ku mä joskus funtsaan sitä illalla, mä en saa oikein koisattuu. * t . Okei, me heiluttiin siinä jonkin aikaa ja hiffattiin sit lyftatajoku slaba mastoon, et ne näkee siel botskis, etjengii on tulossa dokaamaan. sit oli tarkotus mennä Klippanille. Ja joras ja skruudas ja veti snadisti brenkkuakin. Mut sit alko sattuu semmosta, mikä ottaa vieläki kaaliin. Mut älkää uskoko, jätkät. fiLassekaan. ffi #e. Klippanille kuljettiin botskilla Eteläsatamasta niinku kai nykyisinkin. Ku me tultiin mestalle, ' botski oli Klippanin päässä venttaamassa jengii helvetin kroussi portsari messissä. Juttu sattu vuonna 1959 toukokuun vikana. Portsari tsiikas jo kaukaa et mitä helvetin lössii siel nyt on. Ja funtsas nyya stuidupresa kutreilla et mikä niist tulee bulina. Niinku muistatte, meil oli snadisti brenkkua nupissa ja silloin sitä tekee kaikkea dorkaa. & & :t"" 14 Siijffi' Å .ii' ,4e"" .) å I **'}. Botski tuli kuitenki kaU aan ja portsari tsiikas vielä skarpimmin joka kundii öögiin niinku kaikki Stadin portsarit tsiikaa, funtsi vähän atkaa ja sano: "Täst jengist ei sitte kukaan tuu saareen".Aha. Nyt tietenki kaikkt alkaa funtsii, miks me tehtiin noin. Portsari vinkkas kuitenki suharille ja botski lähti Klippanille valkonen vaahto foörissä ku Suomen Joutsen. Si110in må voin taas koisii kunnolla. mis oli pääbailut, mis jäbät tsiikas gimmoja ja gimmat jäbiä. Mut mun oli pakko skrivata tåa stoori, et mä saan sen vek nupist. Ne oli menossa duuniin Klippanille. Vaik me kaikki staij attiin suorina ku tinasotamiehet. wffiffitu&ffiffi @dsffi Mun pitää kertoa teille, kundit jafriidut, yks stoori, mikä on vaivannu mua ainaki viisloy' vuotta. Me vaan duunattiin mitä duunattiin, koska me oltiin snadis fyllas ja atka skidejä vielä. Oli sista mahis myöhäsfy jostain skoileen liittyvästä. q i"t4;" {åÄ '!L.&. *HUHEpÄÄT P0TTutLEE" , 'ft# L ' ,?. En mä muista hitattiinks me mitään. pari jäppistä ja rnä. Enkä mä tiedä sitäkään pääskö Lasse myöhemmin duuniin Klippanille. Käytiin muuten eka kertaa Kämpissä ja portsari pokkas tervetuloa uudelleen ku me stikattiin sille fzrkkaa monta huggee niinku landelaiset. No, me muistettiin heti yks Lassen styke. No, ffie roikuttiin siinä rantsus sa ja sj ungattiin omast mielest upeesti ,,AANNAA POIS MIJN KIITARAAIN" j a botski alko tulla Klipp antlta. Jokujannu, joka on lesannu psykkaa skrrvaa varmaan Tsilariin kuus sivua siitä kuinka meit fudittiin kaaliin skloddeina. Ilman meidän lössii ja ilman Lassen jengii . Se strittaa öögaan. Me oltiin kundien kanssa myöhässä, ihan ku skoleski melko usein. Paikalle dallas kaikkien tsennaama Lasse Liemola, pari bändin starbua messissä. Se kai yritti selittää, et meidän lössi ei oo sen lössii. Jamä bonj aan senki, et se järkkää nyt mulle tsengaa Stadin Slangista, ku se on dirika. Pimeetä flindaa me ei kuitenkaan slump attu. ' 4{F-.$qe i *'*f "! '.' å Kuka ga$.loi minnaa, " sitä stidillä... Timppa rN $i):',åtl,,l. se puhuu skeidaa. Ainakin fiksut karjut ja gimmatbonj aatån. Lakra pluganneet sanois, et oikeusmurha. Ja jos taas fuduj a er kuulu, ma tiedän, etLasse on edelleen lungi kundi eikä se funtsi menneitä. Mä snaijaankyl, et se ei funtsi meit hyväIla. Me oltiin. Mu t äIkääuskoko, mimmit. Se on niit stoorei, jotka on ihan pakko skrivata, v ai kkei oikei n hotsitakaan. Okei. oltu vähän nappaamas botneja ennen iltabileitä. Entäs sit Lasse. Nyt alko Lassekin jo käydä kuumana, ku se ei päässy sjungaamaan. Ja me lähettiin sliiraan stadille kai tsökaamaanj ostain snadit knubbit. Niin ku futismatsissa, ku se millä on se ratdallinen skj orda vis laa paitsion, vaikkei se sitä ole
co m CHEF WOTKIN'S TEHTAANMYYMÄd PALVELUTTSKTT JA puh (0e) 774 33 477 MyyNrlplsrEEr tentaanli;;"iÄu":|3l, l"fu,s com ELOKUU 27.8. Yleisöopastus klo 14 Tyyl i kästän äytte I yssä Tuomarinkylän kartanomuseossa. FIäsää, tsieguraa, bradari i, metukkaa, broiskuj u binoit, tekumekuslarb ??, ryynanl.rr Tasan Stadin parhait. Yleisöopastus ruotsiksi klo 1 5 Tyyl i kästä-näyttelyssä Tuomarinkylän kartanomuseossa. Työpaja Koulumuseossa klo 14-1 9: Pula-ajan parhaat niksit. 28 wffiffitu&ffi# 4l€# "sfadln kundi ei duunaa, dakaa vaan Toi riimi ei rneillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. Taiteiden yö Helsingin kaupunginmuseossa Horisontissa Helsinki -näyttely on auki klo 17-22. Valtaku n nal I isten arkeolog ian päivien ohjelmaa. 1 6.9. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie B, 00580 Helsinki Puh (09) 774 33 44 I i h atu kku @c h ef-w otki n s. 13.9. Wallenbergin meriseikkailu -musiikkiteatteriesitys klo 1 I Sederholmin talossa 12lB e 30.9. c h ef-wotki n s. 26.9. Hakasalmen huvilassa Foto Signe Brander -näyttely on auki klo 17-22. Sederholmin talossa Yö-näyttely on auki klo 17-22. Unimaailmoj aja ku m mitusj uttuja Hämärän rajama i I la -tapahtu massa Sederholmin talossa klo 19-23 H. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. Tuomarinkylässä ohjelmaa koko perheelle klo 17-21 , Jytäjyrsijät konsertoivat klo 19, SYYSKUU 4.9. 26.9. Viaporin rakentajien jäljillä r pyöräretki ltä-Helsingissä klo 10 tutkija Markku Heikkinen, Helsingin kaupunginmuseo. co m I www. 1 loo o.r_pA Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan
Muuten se sma akaa skeidalta. En silti flaidaa makuasioista. Vain junalla tulleet skruudaavat sila kkamarkkinoilla mu i kkuja. Kyselemme siltä kuulumisia ja jaksaaks se viel ens vuonnaki tulla blisaamaan fisujaan Stadin markkinoille. Ite slumppaan sitä makeempaa ku mä oon puoliks rantahurri. Toivon silti hittaavani vanhukset vielä tänäkin vuonna botskissaan Koleraaltaassa ku niil on myös parhaat podlarit. Tsiigatkaa blisaaja, jolla on varmasti ite duunaamaa brödeä, ehtaa lähiluomukamaa. Kamoon lokakuu, tuu äkkii taas strömareines Stad iin ! Sautsk 6. Siin ei salaatteja eikä brokkoleita tarvita lisukkeiks ja se hakkaa mennen tullen svenskien purkkisillit, Neki on usein duunattu strömareista ku svedujen fisujen rasvapitoisuuspykälät on eri ku meillä. skönestä se on metskattu. Tsekkaamme myös kuka vanhasta jengistä on vielä jaksan u stepata tortsalle slumppaamaan strömaria. Joks kundi shingras himlan strömarimestoille. Ne bamlaa pokkana et niiden strömari onkin ltämeren silli. Tokaks, Kauppatortsa on strömarimarkkinoiden aikaan myös ainaki stadilais-starbujen treffimesta. 1 936 sSs*ffis€wwreffitrffiffiffi Mut melko dorkia on mun m ielestä nykymarkkinoiden oheiskamat. Kato, tossahan on Upi, Eki, Timppa, Kale, Pena, Hoge, Pertsa ja monen monet tutut iki-ihanat friidut kaikki taas tääilä. Enhän mäkään etsi savuströmareita Savonlinnan tortsalta. Leeendaarinen lukka sioilä sjungas aikoinaan, et mörkissä marrasku"ussa ei voi duunata åuuta kuin gtepata kapakkaan dokaamaan. Ois kliffaa jos jaksais vaik se ja sen muija on jo liki 8-kymppisiä. Niille vissiin ainoo oikee strömari on se hirveelle krabbesprägärille döngaava surströmming. Ekaks, ei ole gutampaa fisuisaa makuelämystä kuin suolaströmari tai ryytifisu kilohaili eli vaspuuki kuoripodlareiden, redisti ehdalla smörellä sivellyn mustan saaristolaisbröden ja bissen sekä snabareiden kera. Kliffaa! Mut mis on Jamppa. ltäisen Suomenlahden bröde srnaakaa snadimmin makeelta ku 0olannissa baakattu. Niinku jööranien surströmming. Kohokohta on perinteinen silakkamarkkinat, Stadin vanhin perinnetsembalo, ioka on iärkättv tiettävästi ainakin vuodesta 1743 saakka eli heti pikkuvihan sluutättua. Jos tsembalon nimi on "Silakkamarkkinat", niin ei siel jukulauta pitäs teltoissa luukuttaa pikaateriana valkosipulilla '1 3s;'a"n'ir ; tai muilla ihmemausteilla skarpattua paistettua muikkua. Monesta syystä. Ehkä niin, mutta ennen sitä on glaidu lokakuu. Kolkiks, se musta saaristolaisbröde on ehdoton juitsu strömarimarkkinoilla. Mä skruudaan muikkuja vain Savossa tai muualla järvihärmässä, Kaikki fisu on aina skruudattava sillä rantsulla, minkä 29 SSs$$ffi Me ollaan taas matkalla kaamokseen. ldän ja lännen brödeissä on myös makueroja. Kauppatorin strömarimarkkinat v. Steppailemme siellä kipparilakki knubbissa etsimässä tuttua fisuhandlaria itäiseltä tai läntiseltä Suomenlahdelta taiperäti Oolannista. Mut mä varotan aina junnujani: "Älkää menkö halpaan ostamalla brödeä, jonka käärepaprussa on täkynä Oolannin flagu." Se näet ei aina ole ehtaa kamaa vaan duunataan lisäaineineen usein bulissa leipomossa, vaik sen pitäs olla himassa baa kattu a . Nää on strömareiden bileet. ' " Onneks ne on heivannu taitonsa ja salaiset reseptinsä omille, nyt jo S-kymppisille, junnuilleen ja perinne jatkuu. wffiffitu&ffiffi 4lsffi Se on niitä juitsuja, josta aito stadilainen, olipa rikas inssi tai köyhä spurgu, ei ikinä jää veks. Se alkaa aina lokakuun ekana sunnuntaina ja pidetään tänä vuonna 3.-9.10
;t r.llili i 'i 'L I i*""rtr'""''I jll LL ' f'''i'' I:.:r:; 1,,,,{ J . i:i1:!-?:;4 .7_# -ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi w ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi ffi @ ffi wffiffitu&ffiffi @fsffi ffi r.1,!sa. Onko hän siviiliammatiltaan A) sotilas B) lääkäri C) apteekkari 6. Mikä on Stadin pohjoisin mesta. A) Viljo Revell B) Heikki ja Kaija Siren C) Alvar Aalto 7. A) Karhusaari B) Susisaari C) Kettusaari 3. ; i L ;*-LL L L^; L--\-. Pelkkä etunimi ei nyt riitä, ja kruunupäitä ei lasketa. I ar ri 1 "t I t a ! \ 'a a , -'r i,lli,i\til,t,r\i {. Mikä mesta on Fredika. A) 21 5 km' B) 515 km2 C) 715 km' 2, Mikä näistä ei kuulu Stadiin. " Beatles-ilta" ',1..',. qLl * \aLÄ .r+ LiqgL !! LL e*l*jhbrr.-tt*\ i r* f 1 i r* i i , : , ' t , ' ! ;\ I : . A) Hotelli Fennian talossa B) Svenska Teaternin talossa C) Stockan paikalla OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 38. Mika Waltari kuvasi Stadia. ::, l'.' l...l' I I {i,i:r, I'l.:, I t * L t ffi su 26.09,2010 klo 17:30-21 Pa ikka: Panimoravintola Bruuveri Kauppakeskus Ka m p issa, ravintolan takaosan ka binetissa, Fredrikinkatu 63 ab, Teema. Kuka on disainannu YmPYrätalon. Millä seuraavista jengeistä on eniten koriksen Suomen mestaruuksia. Mikä on Stadin pinta-ala. A) Siltasaarella B) Ullanlinnassa C) Töölossä 8. Missä se födas. A) HJK:lla futiksessa B) HIFK:llä pillerissä C) Panttereilla koriksessa 5. Missä oli magee rafla nimeltä Opris. 30 STADI FROOGIKSET Tsilari 4l 201 1. 'Stadin kundin kaihon' on säveltänyt Jussi lsomeri. A) Pasila B) Rauhankatu C) Fredrikinkatu 9. A) Malminkartanon Honkasuo B) Ala-Tikkurilan Taivaankansi C) Puroniityn Långerä 10. A) Aino Acktö B) Aurora Karamzin C) Minna Canth 4. Kuka oli eka mimmi joka sai oman nimikkogartsan Stadissa
verot ic polvelumoksui. Taiteiden yö Helsi ngin kaupunginmuseossa Horisontissa Helsinki -näyttely on auki klo 17-22. pyn nonbn@ kol u rn bus.fi lytäjyrsijät konsertoivat klo 19.. tervetulioisdrinkit . Bisnesmestat ym" äo4oo zos s3F Puh I fax {09} 827 SSSS teijo. Pelimannien skitat, kurtut, fieelit, munnarit ja muut musa\/ehkeet voi ottaa messiin fiilinkiä pukkaamaan. spo-hoitoio seuroovosti: ' oomioiset io illolliset I x kokovortolohieronto ioi ' kohvi/tee + vedet iokoisen 2 x ylövortolohierontoo illollisen yhteydessö I x kylpy volintonne mukoon . wffiffitu&ffiffi @/€ffi 31 åf**'.jf.* *s.-.:: " .B!.-, ffi wtu ;ffir, # fu** " i.: irr-,:*: € ffi treffataan joka M aanantai ! Funtsi valmiiks aiheita, mistä bamlattais. Voidaan snadisti skulaa välillä. Sederholmin talossa Yö-näyttely on auki klo 17-22. T"trstu motkopokettiin io lohde motkolle <ouniiseen Viroon: www.livoniotrovels.fi/tsilori ftffi lnoiriourumiser 3t B mennessö Rirvo-Kyllikki Kupioiselle &Wgfegm cun. 040 727 4938 sohköposti: rkkupioinen@gmoil.com q;fnaVELS ffi.rcffi 27.8. Mcrikon hinto 3,1C € / ^enkilo Aqvo l--lotel Spo on v. Tuomarinkvlässä perheelle klo 17-21 , Himat kondikseen Plotskikatsit o Rabat, Kämpät Kylppärit . 2 x l6 cl iolcnviiniö /henkilo 1 x jclkohoito 20 1C illoilisen yhteydessö . 2008 ovoitu korkeotosoinen spCI-hotelli upeine ollosjo scunoososloineen. Aqvo Spon vesipuiston, 'loivomotkot sounokeskuksen, uimohollin 'bussikulietukset io kuntosolin koytto koko ' moioitus 2hh motkon oion roioituksetto . Huoneet koikillo mukcvuuksillo. Maanantaisin klogu 17.00 Tervetuloa! ldiksen slangijengil le stikkas Pena Riuttu ja kamut LAHDE MUKAAN JUHLISTAMAAN STADIN SLANGIN ]5 -VUCTISTA TAIVALTA VI RON RAKVEREEN 17 -21 1020 l0 (5 pv) Motkopoketti sisöltöö: . Hakasalmen huvi lassa Foto Signe Brander -näyttely vfrll-/on auki klo 17-22
Niille ku haluu slumppaa jotain, Hietsu voi olla aarreattta. Mestan erikoisuus on betonikansi. Ku,c såsE j*åaår"x s$*äxppeffi ämå hä$s#ffir sffiåxåå $äää,$**sffiffi åäää $'Tr#å*{äsr fu*$äsåå.. Byggat ei kai kenenkään mielestä oo uritåån Stadin kaunistuksii. Kultsa. Jajos on liian kuuma, kandee dalIaa johonki buiduun. Neljän jälkeen alkaajo hiljenee, joten jos jotain haluu slumppä2, kandee käydä ennen sitä. Mikse t varauskniiga vois olla vaikk netissä. Kirppikselle Kaikenkarvasii kirppiksii on nykyään ympäri Stadii. Dallaamson Stadin matkailubyro o duunaa erikielisii brosyyreit turisteille, ku tulee tsiigaan Stadin ihmeitä. Tauno Palon patsas. Ku suulis skriinaa, ni jengii pyörii vilde torilla blisaamassa ja slumppaamassa. Mut korkeiden taloj en tönstereistä aukee kyl konteet näkymät muualle. Duunarimutsi. Mut on niil jotain, mist on iloo stadilaisilleki. %äm# $ src k$ s$€mä sffi #såmå Moni hikoilee heinäkuus Stadin helteissä. ett sinne påatettiin bygata kans asuintaloja. tri kaiken tartte arna olla nryaa Eikä kyl kaikkee tarltis aina ollakaa. Se tais olla snadisti parernpi systeerni, koska sillon riitti jengii viel illallaki. Ne tsennaa hinnat ja osaa sit satunnaiselta klitsun tyhjentäj äItä slumppaa halvalla sellastaki, minkä voi ite blisaa edelleen. Tai et Yrnpyrätalon duunas Kaij a Ja Heikki Sirön vuonna 1968 Ja sen rempan vuonna 2004 funtsi niiden skloddi Jr"rkka Sirön. Tosin illalla myyjillä, ku on sinne asti jaksanu venaa, saa jo bulrt rabatit kamoista.Ne, kun vaan haluu päästä niist eroon. Sinne piti aluks tulla \.aan byroita ja buidui, mut Stadi kasvo niin nopeesti. Yks reitti alkaa Hagiksen torilta Kaltsiin, AlppiIaanja Merihakaan. Mut ei oo kauaa, ku alkaa syksyn blosis, vodaa stikkaa ja suulis on enää muisto vaan. Tai sit voi dyykkaa hallin roskiksen vierest lodjuist kamaa, mitä joku ei oo saanu blisattuu ja on stikannu vaan roskikseen. Brahis ja rnonta nruuta mestaa. Ne ku käy kamaa blisaamaas kyl toivois, ett Stadin duunarit sais jotenkin fiksumman systeemin mestojen varaamiseen. jonka alla on yli 1000 rnestaa btlikoille ja osa Haapaniemenkatua. Yffi#tu&ffiE 4/€* Teksti ja kuvat: Virve Kuutar (0bolgogiani) Tai et linjojen nimiin mallii on otettu ehkä Jenkeistä tai Pietarista molemmissa ku on gartsoille annettu numeroit nirniks. Nyt, ku tori on auki ysistä aamulla seiskaan ilIalla,hawa viittii staij aa torilla koko påivåa. Kyl nykytekniikal pystyy funtsiin systeemin, ettei sielt voi kukaan liian usein varaamestaa itelleen. Mut kyl se oikee ja paras mesta on Hietsussa. Ku dallaa rertin oh.leiden mukaan tarpeeks kauan. Dorkaa, ett tarttee atna ite tsöraa Hietsuun erikseen. Tattaa sillon olla liikkeellä nekin, ku ihan duunikseen slumppaa ja blisaa kamaa. Kirppis on kyl hyvä idis, ettei kaikkee taftte arna kaatikselle roudaa. Ku siel jotain slumppaa tat blisaa, samal sitä j eesaa tätameidän boltsii. Siin on skrir-attu r.'almiit reitit ja esitelty erilaisii mestoi. Siel, mis blisataan mölöö, on galsa arna. Se meidän kandee meidän skideilleki opettaa. Niinku esmees esite Kävellen Helsingissä -7 reittiä kaupunkiin. 32 Ennen toril blisattiin kahdes hugis. Siit voi pluggaa, ett Ha.-eiksen halli on bygattu vuonna 191 1 ju sen on suunnitellu arkkitehti Karl Hård af Se..eerstad. Aamusta oli yhdet blisaajat ja illaks tuli toiset. Ja on reitin varrella kans Lintsi. Parh aat menee yleensä heti aamus ta. Kandee siis nauttii niin kauan, ku viel voi . Siel voi htttaa vaikka mita gamloi kamoi, kledjui halvalla, kniigo i ju kaikkee rojuu, mitä voi himas tarttee. tulee I97 0-lul.ulla by,*eattuun Merihakaan, josta orl hienosti skrivattu: Helsingin betoninen ylistyslaulu harmaan eri sävyille, Merihaka. Reitin Yarrelle osuu kans ravintola Toveri, jonka mestal oli melkein nelkyt vuotta legendaarinen rufla Alppimaa,ja ennen sitä viel kolkytluvulla ruokala Toveri. SMYYGAASTADISSA Kårplpis *år kyl h,"*v;å åcå$s, *åå*å kmåkk** äarååm aåne kaeåå$cs*åår r#Lådffiffi
Kantsii stannaa stadis. Mä en varrn aanoo kunnon stadilainen. ; i.r,,;,**'.' e å6*m'" .n,. Se _ on ihan tommonen perintei,* nen mökki. Mihin unohtu hyttyset ja muut harmit. Hissun kissun aamiaist värkkään ja päivä voi alkaa. \ eskii ei oo. Mustikoit on yleensä tullu ihan kivasti, mut tää kesis oli huono. Onneks ei latttaan asti. fräå#ffiffi så##n#j ffi 33 %#rkäre tuffiffi#ffiffiffiff9 Teksti: RaUa Tervomaa Viljele siin nyt sitte, onneks ei voi. Ja ne ilmestyy just sillon, ku tarttis rupee samlaan sienii talven tarpeiks. Meil ei oo kasvim aata, ei puutarhaa, ei mitään, ku pitäs pitskul pakosti duunaa. Ku eilen laskefut on saatu rantsuun. joku huussi pitskun peräl. ku ei oo just mitää nykyaikasii mukavuuksii. Sit yökledjut vekka ja simmaan ennenku on mitaan muuta duunattu. Sit ku tulee marJat, ei tartte funtsaa, mitä duunais. Kliffaa on se, et mökki on niin lähel, et ku rupee pipo puristaan, ei tarvi skujaa bilikal ku rimffiä, ni ollaan taas himas, mis voda tulee kraanast ja veskin viemäri skulaa. Nykysin on yaan tullu huonosti fisuu. , ,"t -%* *Tq*oft"%ha_ . Miss åan ei oo just ketään. Mikä siel on dallailles, ..,,*, .. Ne skruudaa parhaat fisut ja ehka jaagaa loput vekka. Pääsee haisieleen välil stadin kesistä. Tai sit se on vaan semmonen kliffa tunil€, ku rnelkeen kaikil härmäläisil kuulemma on ollaan osa bulimpaa järlestyst, yks osa luontoo. Sen verran oon tyhmä stadilainen, erten oo niit äänii tullu opetelleeks. Se mernaa sitä, et ku voda kevääl ja syksyl on korkeella, se tulee pitskulle asti. Alkukesiksenä rnä nautin siit rannan äänimaisemast. Ne on kaameita. Siel ku regnaa arna ja sisäl tarvii tsittaa kosteis kuteis, ei oo tietsikaa ei telkkarii. Kaikki ois ihan liian gutaa, jos koko totuus ois tossa. 3' s "' !4'" t*..')... Voi o1la. Usein skuj ataan fiudel tar fillaril viidentoist kilsan påahan "keskustaan" tsöbaan safkaa ja Hesarii, jos sitä ei oo käännn etty lande11e. Ne ku divataan, lorataan yleensä stadist messis. Ihan napa stenul ei kuiteskaan oo viel tarttenu simmaa. Me saatiin toi landemesta lähes kolkyt rruoma sitte. Metskust kuuluu, ku fogelit sjungaa: peipot, tiaiset, kerttus et ja monet muut, ku mä en ees tsennaa. Hyvä ku hittas maUan sielt toisen täält, mut vattui hitattii aika kivasti. Me on koklattu erivärisii kledjui ei auta.ÄUa skaffas semmoset oranssit kaavut, ku on verkkoo. Merelt päin taas kuuluu lokkien kirkufrl, joku sorsa vaakkuu sekaan ja nykysin messiin on tullu hanhet. Mä stondaan aikasin aamulla pitskul tai lairuril ja lysnaan, ku kahenlaiset äänet sekottuu toisiinsa. :@ Sen veffan on verkko. Mut sithä rlittaa äU ä1 duunii, ku se paikkaa plivdy'ksii. Me on funtsattu, et yks syy vois olla se, et lahdelle on flytannu hylje tar montaki. Jos viel sattuu niin hyvä mäsis, et fiskari putputtaa ohi, on ä än i m aarlmatäyde I I inen . Sit taas kesiksel, ku tuulee idästä, on matalatvodat. Kipot ja kopat messiin ja metskuun. Vodat tarrtee lyftaa kaivost tai rnerest. Ainaki ne repii verkot riekaleiks. Hyttysiin nyt voi tottuu ja niit ei aina niin karseesti ookkaa, mut hirvikärpäsiin mä en totu. Ne lipu vaan ohi ja voda nous ja nous. Yks taIvt, sillon ku voda nous stadissaki Marjikseen ja Kauppatortsalle, me tsiigailtiin tuvan fonarist, ku ohi meni kaikenmaailman kamaa, laudanpätkii ja lopulta snadien santalodju. Ku marJaredu ulottuu kauemmaks, on kliffa tsittaa välil kannon nokka a ja skruudaa smö rgarrt ja dlaa mehut tai borkat. Vaik mä viihdynki landella, must on kiva, et ei olla yhteen menoon liian pitkää arkaa. Vo dattarttee ronttaa jostain kaivost j a sit taas takas tunkiolle. Sitä ei kyl vinnnaa mikään. ku döfaa ja ku sen ryhjentää,ni spr,ttis meinaa tulla. Niitten läpi ei hirvikärpäset pääse, mut niis on se paha puoli, et ei oikeen naå sieniikää vaik kuin tarkasti tsiigais. et mä opin budjaan landella jo pentuna, ku mä siel kaiket kesikset snadina r-ietin. Verkoil fisustaminen on kokopäiväst duunii. wffiffitu&ffiffi 4t€# Ne sanoo, et kunnon stadilainen ei landel budjaa ees kesiksel. Mä nimittäin tykkään olla meiän landella. .:,i,:,.-. Mut vekka ei landelt päästy ennenku se taas laski, tiet oli poikki. Ku funtsaa vaik hiljasta pyhäaamuu Kauppatortsan tuntumas. Sit haarataån jotain pitskulla, äLjäomiaan liiteris tai verkkotelineel ju mä nyhdän voikukkii tar busaan j otain muuta yhtåturhaa. Maisema on kivikkoo, ku on joskus kai jääkauden aikana Suomenlahden perukkaan syntyny. Piirros: OlliBull Anikari. Mitä siel sit duunaa, ku ei handui voi mullas sotkee. iii:.' :t f tihee se Sit meiän landel on aika iso harmi se, et tontti on aIava. \'letskus tarttee skagaa käänneit ja nykyään karhuf aki. Alkusyksyksyst tulee puolukat, suppilot ja muut sienet. Ulkona itikat ja rnuut ötökät kiusaa sut melkeen kuoliryi aaks. fisut irrottettu jos niit nyt yleensä on tullu ja verkot selvitetty, onki aika lähtee koht takasi laskeen niit. Espiksen puistos blumstereit, gamla Ruuneperi tsiigailee Mantan suloja ja lokit kirkuu. Mikaån myrkky ei jelppaa
-'.1.... .:...: -,ofi, * l!: i ;: .r ,rt tr.' li: i' # ffi" '#'ffi"'J: . fl rf *J '! ,...,/i' j "=';1f','.f:f +i;rlfP . .e/ ...-.:..'.. Paunonen, Heikki: Suuris/angisan akirja Sfadin S/angin juhlajulkaisu: Niin gimis on Sfadi 3 f?,: Sfadin Slangi n seinäkalenteri Eki Mattssonin piirroksia ja ajatuksia /1 ^. Sfadin Sla ngi n ka rnoja Janzon, Edvard "EddLt": Maftsson, Eki: Palsa kanis,litskikalis Kun Eki oli snadi '-r* ro "lc*,rugtZ"* I .-:-.|.i., ...:.:::::ll::.':':..:,1.'., Kulmala, Teppo: Anna pois mun kitarain G Rehn, Leif: Jassen från Gammeli Skloddit braijaa 34 wffiffitu&RF 4J€* Tervomaa, Raija: Mutsija mä Rehn, Leif: Gammelin jannu Tervomaa, Raija: )ho kallista kotia Tervomaa, Raija Mut sulle sattuu aina Iasse Liemolan juhla-CD Mäkelä, Juhani: Stadin snadi s/angisan akirja Somermäki, Jarmo: Kuudes huone: Sarjakuvakirja Vihreä 0ksa, T-paita fl ril #,,',1F., . .r:'+:::,, +l'"''' Skloddit braijaa Pöytäviiri Postimerkki 0nnitteluadressit
10 € n kpl 10 € 35 trgfugrunreffiffiffiru 25 €, stadin slangin seinäkalenteri, Eki Mattssonin piirroksia ja ajatuksia.....10 € n kpl Autotarra 3€ kpl on Stadi 1€ tr kpl Mimino Art-kortit, skidi, häät, onnittelut, rafla 2€ E kpl KIRJAT Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15 € kpl kpl kpl 2€ 30€ 8€ 15 € 20 €, 10 € 15 € 5€ kpl kpl kpl 55€ l-l kpl 10 € tr kpl 12€ t kpl 10 € Lkpl 20€ kpl n kpl kpl kpl kpl I I I STADIN SLANGIN OMAT KAMAT Tilaus / kpl Lippikset ! musta [] Armylippis, musta tr Armylippis, hiekka T.PAIDAT Koko/kpl:XS [l ST M[l LT XLT XXLT kpl lsännänviiri kpl Somermäki, Jarmo: Kuudes huone, sar]akrykirya 12€ 10 € 10€ 18 € 10 € Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi f_ L ul LI r Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina Tervomaa, Räija & Mattssoh, Eki: Skloddit bratlaa MUUT TUOTTEET Stadin Slangin oma postimerkki Tilaajan nimi: 0soite: Postinumero ja paikka: Puhelin: Epäselvyyksissä, ota yhteys Stadin Slangin toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00 17.00, puh. flLAUKSTsTA penrrÄÄH pAtNoN MUKAIsET posnrusKULUT. 774 1041. kpl. I I I "l I I I I I I I I I I : I I I I I I I I I I I l.! I I I I I I t, I l, i I wffiffitu&ffiffi @d€ffi Pöytäviiri Pinssit, Stadin Slangin pinssi Lasse Liemolan juhlaki rja, Anna pois mun kitarain Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa Mattssoh, Eki: Kun Eki oli snadi Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirya Paunoner, Heikki: Suuri slangisanakirya Pohjola, Arvo: Himafoneri Rehn, Leif: Gammelin Jannu Rehn, Leif: Jassen från Gammeli Lasse Liemolan juhla-CD CD, Jörde-Juge CD, Stadin styget CD, Duo Snadi Pumppu: Slangi on swengiä CD, Sakilaiset, JATKA, J.Alfred Tannerin kupletteja Onnitteluadressit, 50v, 60v, 70v, 75v, B0v, BSv. TUOTTEET vol TILATA MYös posnrse
#s. ggmtotoTil SOOVI KSI I STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää Ja rautiskamaa. _ KÄfJ{f{EÄ RÅKE}JTAJWJSEE}J _ Q Tervetu loa UU SNLA RILLEILLÅ I{ AET HYVII{ Karhukin näkee jopa muuranarsen munat . Mistä syystä. Legurien arvion mukaan sen takii, et mun harrastuksiini on koko pitkän ikäni kuulunut sporttaaminen, simmaaminenja vesiboltsi. SILMALASIT . Ikäisekseni oon kuulema biologista ikääni paljo nuorempi kundi. ALOTETTA?! KUKA VASTUSTAS Pemu, nuoruudenaikoj eni uimarikaveri Mustiksesta, blobbasta. Jos Tsilari ja Stadin Slangin johtopoffas ny vaalien aIIa julkistais tämmösen alotteen, niin veikkaan, et ykskään poliittinen jengi, joka toivoo itelleen kannatusta ei vasfustais, vaan rupeis toimimaan tämmösen säästöalotteen puolesta. s f m regr" S TAMMOSTA SAASTO. Soogausja föraussöövista. 36 nille , vaarr päinvastoin säästöä terveydenhoitoja sosiaalikuluissa. 09-753 9299. S$ssegssnf å#klrbs" s f* dss. t-tÄöt'tTARKASH TUKSET th'TARVIKKEET Srsssdåsr -$l* ngin js{s,å'{i k*rtillii *äfJ {jrb *lcnruust*! Agricolankatu 11 ,00530 Hki Puh. Ja meidän kaikkien fyysinen, ja voisin värttää et henkinenkin kondis ei oo heikentynyt sitä tahtii, ku monilla meidän tutuilla frendeillä, jotka on jämähtäny himaan telkkartnåareen. PIILOLASIT . Yffiffitu&ffiffi 4lSffi Fe^rfe rn e$sifr* g{€$ff#trFs S*F. fues #$#### g$re##. Se ei merkitse lisämenoj a kunTokan linjan lekarin plotti kloddeille. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15. %*-ffi%%#furys$ s ss "*q*F E. Mä tulin just leguritutkimuksista, joista sain kiittävat awtot kondiksestani. Stadin Slangin perustajajäsen n:o 17. Me ollaan käyty viimeset kakskyt vuotta eri uintiseurojen kavereitten kanssa kolme kertaa viikossa Malmin uimahallissa aamuvarhain ensin simmaamass a ja sit dokaamassa borkat turinoinnin lomaan. Innostuksissani rupesin funtsaamaaq et ku sä nyt oot Tsilarin päätoimtttala, nii me voitais yhteistoimia, mä skrivasin tän alotteen ja sä paat sen avoimena brevuna Tsilarin palstoille näkyviin. Kantsis ainakin kokeilla ! Kuntoiluterveisin Tappari Leväaho, 80 v. Nyt sitte, tähän tää alote, joka ei oo uusi ja joka on tehty ja toteufunut monissa paikoissa ei puolilla Suomea ja eri stadeissa. gfin, ftffy $fa#ss. Se on merkinny niille stadeille ja landekunnille selv äå s äästöä terveydenho ito ja sairauskuluissa. KANTSU U FROOGAA HERTTIKAST Sorva aian katu 6, pu helin 020 55 65 140 . Stadilaiset v åtttää monesti, et ne vasta viisasta j engii on! Minkähän takii sit hesalaisilta ikähemmoilta aina vaan puuttuu toi lähes kaikki alla muualla Suomessa toteutetfu terveydenhoitotemppu. Monet eläkeläiset on varsin tiukoilla ja joutuu tarkkaan kattomaan, mihin rahansa panee. Seittemänkytä-, kaheksankytäJa yheksänkytäikäset starat, niin friidut ku kunditki, pääsee pommilla s imma amaan uimahalle ihin ja maauimaloihin lähes kaikki aIIa muualla, paitsi meiän omassa Stadissamffie, Hesassa
tr s & s * ffi & & s s ffi s ffi # ffi g g H s s ! H ä s I # & ff ä # # ffi I H 6 tr ffi ffi 6 s s # & ru I & ä ffi ä H s I s ffi Jakeluosoite: Postinumero. muutos (muista jäsennumero). no Paikka Hak. Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. n ro: Aika Allekirjoitus Jäsennnumero: Liittymismaksu 15 €. 09-7741041 Sukunimi: 37 Etu nimet. Postitoimipaikka: Säh köposti Syntymäaika: Su ku puoli: Poikkeava jäsenmaksu: J äse n h&ffi k$ måmkffi ffi ffiffi # $ ru _ Syntymäpaikka: LliMies I [] Koululainen I Opisketija $ .3.ff#*g-30.6,2S* ffi 2 Nainen Han kkijan nimi Jäs. Kuva on otettu tilaisuudesta, jossa han keideastani paljastetti in olym piaren kaat Stepan hautakivessä keväällä 2009. (koululainen tai opiskelija 5 € / v.) r Ävr Ä T E KSTAA M A L LA J A I LM O lra r Äv n e tu N E N Pos r,CIs o ITT E E S I I 4ä. Puh. Pu helin. Han kkeen toteutti Viipurin Nyrkkeilijät ja renkaat lahjoitti Olympiakomitea. Leppoisaa kesän jatkoa! Heikki Orasmaa Säadärc Slää=ffiå ry:$t jäsenhakeryltä s tr Osoitteen tms. Jäsenmaksu 23€ I v. wffiffitu&ffiffi #f€ffi ryu* H # rs&esffigcs ffiwww#ffi#wru äffiffiffiäm ** u*$ * *w*= € s Kmre ffiB xffiffiffitrffiffi $€Rtråså*$ååF $um$ffi fu*$ååuå vm*åå*ä*sre, Tsilaris sa 3110 oli hyuä juttu Sten Suviosta hienoa. Kuva, jossa on mm. Olli ,\1äki, oli Stepa juuri sellainen herrasmies asuineen, jollaisena hänet m u istan. Kuvassa olen ,\lalmin hautausmaalla Suvion Raili-vaimon kanssa Stepan haudalla
Samassa kappaleessa sanotaan, että Hemppa keksi "härveli" -nimisen uimahypyn, hyppy oli kehitetty Jenkeissä jo ennen kriguja. Jutun tulisi olla lyhyt ja selkeästi asiaa valottava kirjoitus. Tämä tapahtui lähes 70-vuotta sitten poi kanyrkkeilypäivillä Urheilubastussa Hesarin Ja Penkereen hörnissä. Arska Soisalo tr dffiä At"S *ffi* ffi?ffi.iwt"xs ffiry# e# "#jEF#'' # W%F # *"s JT ' ffiffirT, :'j"$ij ii:: ! i sry" # .p4l ''ii !,' .., 'j # %fu*; 'iii*L*i,' .^::..* -}{',.,'-* A k j ååstrffi hmkeä':T u s o'ffi#m#F Säm#ärre SEangi Yy TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Stad in Slangi ry maksaa postimaksu n e m s$mffi#$$ ffiffi&ru ffi$#ffiffiffi s$npeffiF. 1 917) H.JK:lla futiksessa 22kpt) apteekkari Heikki ia'Kaija Siren Siltasaarella Pastla 8.4 9.G Puroniityn Langerä ) Svenska Teaternin 10. 3B ltii .,if;i..rilffi'..1 Tämä on uusi mielipidepalsta niille jäsenille, joilla on hampaankolossa jotain slangiintai Tsilarin juttuihin liittyvää kritiikkiä. Hemppa oli hyvin taitava hypyn käyttäjä Hypyn virallinen nimi on "eteenpäin puolitoista volttia koko kierteellä' Hyppyä alkoi kutsua Helsingin Uimareiden (HU) hyppyvalmentaja Gube Aulanko "härveliksi", koska se näytti sellaiselta härvelöinniltä. B talO,SSa Kommentti Kumpiksen juttuun. Bluggasin Tsilarista 312010 OlliBullin jutun "Kumpikses tsrmmattii kesikset". C 2,C 3.C 4.A : 5.C 6.8 7.4 715 km2 Kettusaari Minnå Canth (v. Dyykkaajat olivat uimaseuroissa silloin lapsipuolen asemassa, joten he tarvitsivat jonkinlaisen yhteisen keskustelufooru m in . Helge "Hemppa" Wasenius oli "kunkku" jo 1950-luvun alusta 1970-luvun loppuun, eli kolme vuosikymmentä, eikä vain 1960-luvulla. Stadissa perustettiin jo kevättalvella v.1946 uimahyppääjien kerho, joka sai ntmekseen Härveli. Toimitus ei kuitenkaan julkaise henki lökohtaisu u ksi i n meneviä kaunoja, tai loukkaavia kirjoituksia. Hemppahan edusti Suomea Stadin Olympialaisissa 1952 Ja Melbournen Olympialaisissa 1956 sekä Torinon EM-kilpailuissa 1954. Hemppa itse kaveeras tastä rnulle jo vuosia sitten. Juttu antoi aihetta snadeihln kommentteihin: Kappale, joka alkaa "60luvulla dyykkaajien kunkku oli Hemppa Wasenius", joka keksi 'härveli'-nimisen hypyn". STADI .FROOGIKSEN VASTAUKSET 1. rugmfuffief uu ffi s g $ ,.l *d= ä 3 *F:! få gE å =a*€. Dyykkaajat edustivat kuitenkin skaboissa omia seurojaan, kuten Hemppa Helsingin Työväen U i rnareita (HTU) Yffiffitu&ffiffi 4fSffi Koska jutussa kosketeltiin myös bokrausta, täytyy kuriositeettina kertoa, että Hemppa on ainoa "härmäläinen", joka on finnannu Elis "Negru" Askin knekkauksessa
Sähköposti : ts i lari@slad i nslangi.fi Kerro mistä aiheista, paikoista, tapahtumista tai keistä ihmisistä haluaisit lukea Tsilarista. iii#O-luvul la singsatiif nouholto bsmlottuun koutsiin vokkoräil s igtseeing-ru ndeillo. lJur, mutto mullo on tössö kirjol I isuuden' jo toi t een os iontuntijoin puoltovo lousunto , ettö asioo on torkosteltovq osono ko konoisuutto...! Kari Suomalainen Stadin Slangi ry:lle SEURAAVAS TSILARISSA SA t I Lähetä osoitteella: Stadin Slanqi rv Tsilarin toimitus, Hämeentie 67i 0d550 Hki Laita mukaan nimesi ia palautusosoite. Loivuri bamlos-pokkanc , et Stodissa on loki, ffit jos rtorb * i'vieroists , sejoutuu'so. Voit itsekin kirjoittaa tarinoita menneestä tai tästä ajasta. "Ehköpö ovot jööneet kiinni jostoin kolttosesto." Lcipön stikkos Tsilorille Kuukon Vöiski. sellonen on akkojen duunii. Jutust tuli biitti Royol'Li nen selostuskonseptii. Kffiffitu&ffiffi Sd€# Taiteiden yö lähestyy.. ,,Sokemonnlt k*lu'tä jas jutun huuleki ,,t ,' ffi ut f rans rnanhäiihifi,'3ä'' pffis töbönö. "'Nouhasso bamlotoo kesymmin , ettö maton 'tvettcoj ien jengissci on'oina buli biitti storbui. HS 27 5 '1962. oletko valmis. vittoo syrjcihypyn tvettaomollo perheen motot. 39 xä'ö*H' f' -Teidöt on siis tovottu tekemöstö tor peitonne j ulkisello poikol lo
Tiistai 23.1 1. 'Kld 21 :00 kokoontuminen taffiGmnkiin, iossa kahvi liköörillä tai koniakilla. kuohuviinin. y ?" -24,"8 "{ "2{}r& i å.. -f €Ji# "+å. mm. gå. Keskiviikko 24.1 1 . t:t ,:l *.*. -Eå. =* *' :. www.stadinslangi.fi llmoita nimi, synlt. ja mätiä. Buffet lyf phofy: Bistro Maxiffie, erikoisaamiainen lisähin'taan 6,50 €, sis. klo 17:15 ruokailu, Buffet Symphony, glögi, iouluillallinen seisovasta poidastä, oluet ia viinit. aika ja mahd. klo 7:OO-10:00 . TERVETULOA VIIHryMAAN! #g ?. Itetta Oyj Olt,Butto P$kkuj o xx S sxrisfe i lyiåsem i { å *. Huoml Jouluillalliselle suositellaan pikkutakkia miehille. Club-One kanta-asiakas nro. klo 7:00.1 0:00 äamiai,nen,. =-%;' Maanantai 22.11 . Tallink Siljan joululahja slangijengille: 10 € hyvi-tys i 00 € myymäläri keltaostoksista Hinta: A-luokan hytti 2 hlö, 2 yötä, ruokailu, em.tuomat, 1.28 € i hlö. !å*. mennessä: toimJsto@ stad in slangi.fi. =€'= *bs * *t rltt\ * +,-*_, . t Lioui ia varaukset 1 5.9. f*uuu