Tsilari 4/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Marjut – Slangin nyya duunari Tsilari_taitto_4_14_16.indd 1 1.9.2014 9.11. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Flyge kentsun tulevaisuus. TSILARI 4/2014 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 19
+ 0, 25 €/ 10 s + pv m . Me kyl tsörataan. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. (09) 774 33 44 lihatukku@chef-wotkins.com | www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMÄLÄ puh. at” H in na t 1, 17 €/ pu h. Skulaa 0100 0700. Kotikorttelit Tsilari_taitto_4_14_16.indd 2 1.9.2014 9.11. Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . Tasan Stadin parhait. CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. at. kasta. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. (09) 774 33 477 ma-pe 7–18, la 7-15 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii..
Työväen Arkisto STADIN MESTAT 13 VIELÄ YKS BENSISSTOORI – Lassi Tilander 18 SILTIKSEN HIMAN TOKA OSA – Jorma Moll 22 STADIN AINOO FLYGEKENTSU – Pauli Hankonen 28 SNADISTI JEMMASSA – Virve Kuutar hitannu mesto KULTTUURIA 7 GAMLAA SLANGIA – Mikko Seppälä skrivaa Nenosen kniigasta 26 ARKISTON AARTEITA – Arska Soisalo kertoo leffoista 31 RYHMIS ON BULEIN – Risto Kolanen 34 SLANGIJENGI TATTOON MUSAA LYSNAAMASSA – Raimo Miettinen STADILAISIA 8 SLANGIN NYYA DUUNARI – Kari Varvikko skrivaa Marjutista 9 SLANGIJENGI NUORENEE – Marjut Klinga esittelee nyyan jäsenen 12 BÄRGAN JA TÖLIKAN KUNDIT – Slangiproffa Paunonen 15 KALE STAGAN VARRESSA – Ulf Sundström 16 STADIN KUNDIT TUKKIJÄTKINÄ – Allan Eloranta 35 SLANGI POHOJANMAALLA – Erkki Vepsä DORKII TAPOI. 14 KUNDIN EKAT KÄNNI – Jaska Koroma minnailee 24 RAFLOISSA BLAADAMISESTA – Palminen paminoi 22 10 Kimmo skrivaa Stadin kesästä Malmin flygekentsua tarvitaan SISIS Tsilari_taitto_4_14_16.indd 3 1.9.2014 9.11. TSILARI 4/2014 3 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 15 Sörkän friidun stooreja 20 Fundeerauksia 33 Skabat 38 Sautski 39 Häppikset Kannen kuva: Oiva Hurme: Syksy
4 TSILARI 4/2014 Virka Gallerian julleissa nostalgisii ohjeita 1950-luvulta. Risto Jarvan syntymäst tulee 80 v, Jaakko Pakkasvirran 80 v-synttärit näkyy kans arkiston proggiksessa. VIRVE KUUTAR Kukkia poismenneelle Tepalle Jäsenemme Terttu Miikkulainen on sendannu Tsilariin paljon fotoja, jotka on tuonu pluggaajille muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton myymäläjulisteita oli ekaa kertaa esillä bulimmassa näyttelyssä. Juhlavuosii on muitaki. Orionin mestalla oli alun perin Bio Athena. Jos kiinnostuit tai ohjelma muuten herätti kysymyksiä, lisätietoja saat toimistolta. Tsilarin toimitus muistaa kiitollisena ahkeraa avustajaansa. Jullet oli blokattu Työväen Arkiston kokoelmista. Foto KAVI:n arkistot Tsilari_taitto_4_14_16.indd 4 1.9.2014 9.11. KANNEN FOTO Virka Gallerias oli kesällä näyttely, mis pääs tsiigaamaan 1950-luvun osuuskauppojen julleja. Tsilarin päätoimittaja Kari Varvikko teki Tertun kanssa duunia useita vuosia Tanotorvilehdessä, jonka päätoimittajana on. Animaatiothan on vilde muutaki ku vaan skideille duunatut piirretyt, sen näyttää Orionin syksyn teema. Ekan maailmansodan alkamisestaki on 100 vuotta. Kannen syksyisen jullen taiteilija Oiva Hurme oli stadilainen graafikko, joka teki duunii mm. Byroo sijaitsee Hämeentie 67 katutasossa ja ovet ovat avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14-18. Leffateatteri bygattiin vuonna 1927 ja aluks se toimi nimellä Bio Athena. Koko arkiston proggiksen hittaa netistä: www.kavi.fi (Kansallisen audiovisuaalisen instituutti, joka ennen tsennattiin Suomen elokuva-arkistona). Siit on 30 v, ku se alotti arkistoleffojen esittämisen. Voit myös meilata osoitteeseen: toimisto@stadinslangi.fi tai pirautella numeroon:045-186 7238. SNADIT ORIONISSA 30 VUOTTA ARKISTOLEFFOJA Leffateatteri Orionissa on juhlakausi syksyllä. Elannolle, KK:lle ja OTK:lle. JEESAAMAAN SLANGIJENGIN HÄPPIKSIIN Stadin Slangi ry:n järkkäämiin tapahtumiin kaivataan usein vapaaehtoisia erilaisiin avustaviin tehtäviin. Syksyn proggiksessa juhlistetaan kans sitä, ett Suomes on duunattu animaatioita jo 100 vuotta
vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista ”till säljaren”, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. En suostunut, mutta kävimme myöhemmin ottamassa matsin Vartiaisten salilla Uudenmaankadulla. TSILARI 4/2014 5 LEDARI KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA Päätoimittaja Kari Varvikko puh. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Pirjo Tuohimaa puh. Työläiskirjailija Lassi Sinkkonen oli skrivannut viimeiseksi jääneen kirjansa Sirkkelisirkus, kun juhlimme sitä kaksin käsin. 040-773 7834 pirjo.tuohimaa@gmail.com Arno Soisalo puh. 040-503 4312 willehard1919@gmail.com Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Lassi pukeutui aina tyylikkäästi; hänellä oli musta lieripresa ja pitkä nahkatai perperirotsi yllään. Huono vitsi. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ilmoitushankkija Kari J. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Seurasin vierestä, kun Ilkka Kylävaara tempasi maljakolla Aki Kaurismäkeä, Daniel Katz painiskeli ympäri salia ja Arto Paasilinnan nyrkit heiluivat kuin myllyn siivet. Annoimme portsarille reilut fyrkat ja luudasimme jatkoille Lassin himaan Munkkaan. Pane nyt helvetissä se ase pois! Poika menee sänkyyn. Nyberg Puh. Heitin läppää mm. Kun vielä kerkiän, kiitän kliffasta illasta ja poistun taksiin. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Kun Jomppa ja Heikki Turunen tsittasivat Kosmoksessa, siihen tuli rouvasihminen, joka kysyi ranskaksi olisiko pöydässä tilaa. Tsilari_taitto_4_14_16.indd 5 1.9.2014 9.11. Hävisin kaksi nolla, mutta kun painoeroakin oli yli 60 kiloa, oli sinänsä ihmeellistä, että selvisin hengissä. Itse kävin raflassa ekan kerran 1960-luvulla, mutta vakituisemmin 1970-luvulla. Olen säikkynä. Jorma Ojaharjun, Heikki Turusen, Jouko Tyyrin, Lassi Sinkkosen, Pentti Saarikosken, Pekka Kejosen, Alpo Ruuthin, Tommy Tabermannin, Mauri Heinosen, Juhani Harrin, Aimo Kanervan, Raimo Verasen ja Pekka Laihon kanssa. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Dumareina olivat Olli Mäki, Erik Nikkinen ja Pentti Rautiainen. ”Jaaha, jos ei ole sitä dans la tablea, niin kyllä mulle käy muikutkin.” . 040-725 3788 kimmo.isotalo@helsinki.fi Risto Kolanen puh. Vuotta myöhemmin kirjailija tappaa itsensä; ilmeisesti juuri tuolla samalla reflukalla. Siinä huikkia nautittaessa pinkaisee makuuhuoneesta paikalle Lassin pikkupoika, joka ei tahdo usko faijan komentoa: Punkkaan siitä! Mies käy jossakin ja takaisin tullessaan hänellä on handussa tuhti pyssy, koosta päätellen ehkä Magnum 357. Eiköhän sitä nyt käydä koisiin, Lassi virnistää tussaria pyöritellessään. Ojaharju haastoi Kalevankadun asfaltille skragaamaan. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. KOSMOS – MUISTOJENI RAFLA K un näinä aikoina ilmestyvät muistelmani Sermin takaa: Kääpiöitä ja jättiläisiä, mielessäni käy ravintola Kosmos, joka tänä vuonna tulee toimineeksi 90 vuotta. Simpauttaja Turunen, joka ei tajunnut ranskaa pätkääkään, luuli naista tarjoilijaksi ja käsitti tämän esittävän hänelle jotain hienoa safkaa. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 19
Kesän kauniit muistot mielessä kohti väririkasta syksyä. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toimistonhoitaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Juska Teittinen puh. Magee kesä on antanut puhtia ja nyt sitä voi jälleen täysin daisarein painaa hommia Stadin Slanginkin eteen. Syyskuu alkoi vauhdikkaasti Kaisiksen jortsuissa. 6 TSILARI 4/2014 HALLITUS Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. En koe itseäni oikein mökki-ihmiseksi, niinpä olenkin aina viettänyt kesäni Stadissa. Mukavien ihmisten treffejä ja Stadin Slangin järjestämää erilaista ohjelmaa on tiedossa aina lokakuun loppuun. TÄYSIN PURJEIN Tsilari_taitto_4_14_16.indd 6 1.9.2014 9.11. Se on aivan hurmaavaa, etten sanoisi ihan taivaallista! Kun pitskun ulkonäkö omien handujesi ansiosta vaihtuu viikottain, se on niin silmiesi kuin mielesi ilo. Lämpimin halauksin Jatta Ps. Stadissahan on sellaiset tsimmisrantsut, että vek alta. Siihen asti nykyinen hallitus toteuttaa saamiaan tehtäviä tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Takana on tosi hulppee kesä, joten jengi on varmastikin blogannu kaikki Dvitamiinit. Pikkufriiduna minut tsennattiinkin Mustiksessa ’ruskeana Jattana’, koska päivetyin hyvin, kun olin hela dagen ulkosalla. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. HS teki kundin suorituksesta haastattelun, joka nähtiin myös videolla lehden TV-sivuilla. 040 769 3941 juska.teittinen@gmail.com Kari Varvikko puh. Tiedossa on myös Sandiksen redu, jossa jengi saa infoa niin menneestä kuin nykyisestäkin saaren elämästä. Siihen, että he flyttasivat duunia, ei liittynyt mitään suurta dramatiikkaa ja kundit eivät heivanneet uppoavaa laivaa, vaikka monet epätietoiset ehtivät jopa sellaistakin funtsia. Elokuu alkoi kivasti, kun byroossa vieraili nuorimies Sebastien Rejman, joka suoriutui slangitestistä 15/15 eli sai täyden potin. Itse olen päivittäin pulahtanut lämpimässä skönessä ja se on kliffasti friskannu hikistä pintaa. Lopuksi snadi naisnäkökulma: olen kesän aikana palauttanut muistiin sukan kantapään kutomisen! . Diggaan tökkiä ja nyhtää puutarhassa. MARJATTA SALMINEN VARABAMIS merjette.salminen@gmail.com VARABAMIS www.stadinslangi.fi K esän kynnyksellä byroomme vastaava ja slangibamis saivat mittarin täyteen ja päättivät lähteä botskista suurta meteliä pitämättä. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Stadin Slangistoge höyryää täydellä faartilla kohti marraskuun vuosikokousta, jossa uskon syntyvän hyviä päätöksiä
Rikolliset pyrkivät estämään nousevan nyrkkeilysankarin, Kaapo Tiukkasen, ottelun. Vielä vuonna 1981 häneltä ilmestyi Espan kuuluisaan taiteilijaravintolaan liittyviä anekdootteja kokoava teos Tavattiin Brondalla. Yksittäiset slangisanat istuvat hieman kömpelösti kirjakielisiltä kalskahtaviin repliikkeihin: ’Me olimme Lassin kanssa menossa levariin ja seisottiin porttikäytävässä kun Tiukkanen tuli ulos kartsille. Pojat kaatavat löytämänsä viinapullon viemäriin, koska ovat oppineet vihaamaan alkoholia. Siinä tuli silloin juuri yksi fiude, jonka hän pysäytti, ja sitten se fiude lähti.” Ohessa katkelma vuoropuhelusta: – Voimmehan me ruveta dekkareiksi omin nokkinemme jo nyt, ennen kuin Tanhu antaa meille jotakin duunia tuossa asiassa. Voihan olla, että meillä on kiva sägä sen hittaamisessa. ”Ai jee, mutta tästähän taitaa tulla eri jännää”, huudahtaa Masa, ja huolestuu sitten: ”Mutta jos joudut bokaan” – tässä sana on merkityksessä ’boseen’. Nenosen kirjassa tuntuu vahva päihteidenvastainen juonne. TSILARI 4/2014 7 K irja eli 1940-luvulla noususuhdannetta. Lohtua Tiukkaselle tuo rakkaus kilpakumppanin sisareen. MIKKO SEPPÄLÄ GAMLA SLANGI Vilho Nenonen: Viimeinen erä (1948) Tsilari esittelee Vilho Nenosen poikakirjan, jossa slangia puhuvat teinipojat selvittävät nyrkkeilymaailmaan liittyvää rikosta. Niitä ovat ’dalkkari’, ’rööki’, ’lodju’ ja ’jebulis’. Slangia mausteena Poikien käyttämät slangisanat on suomennettu alaviitteisiin. – Sitähän minäkin ajattelin. ”Ai jee, mutta tästähän taitaa tulla eri jännää.” Tsilari_taitto_4_14_16.indd 7 1.9.2014 9.11. Tiukkanen on hyveellinen työväenluokkainen sankari, joka on tapellen raivannut itselleen tilaa koulussa. Bokrataan ja skiglataan Vilho Nenosen Viimeinen erä (Karisto 1948) kuvaa nyrkkeilymaailmaa. – Mutta etkö sinä nyt bonjaa! Mennään hakemaan fiudea. Poikakirjoissa, varsinkin salapoliisikertomuksissa, oli vanhastaan Helsingin kuvausta. Rikolliset kuuluvat taas herrasväkeen, onpa joukossa virkaheitto urheilutoimittajakin. – Sehän voikin olla näissä lähiseudun pirsseissä. Kirjoja kustannettiin, painettiin ja luettiin paljon. Rikolliset sen sijaan kumoavat maljoja ja ovat syyllistyneet myös huumausaineiden salakuljetukseen. Mutta se tässä lemppaa, kun ei tiedä mitä oikein tekisi. . Urheiluaihe oli hänellä pinnalla sodan jälkeen: vuonna 1946 hän oli kirjoittanut kirjan TUL:n mestaripoikia. Kun Tiukkanen katoaa, neuvokkaat ja rohkeat pojat, 15–16-vuotiaat Aku, Masa ja Lassi, ryhtyvät selvittämään tapausta. Metsä on ’skutsi’ ja ’hinta on raha’. Siihen kuului luontevana ja katu-uskottavuutta tuovana elementtinä Stadin slangi – usein nokkelien koulupoikien suusta kuultuna. Välillä Kruunuvuorenselällä purjehtien he pelastavat sankarin, mutta hänet lyödään sairaalakuntoon. Opettaja Vilho Nenonen (1896–1984) oli syntyperäinen helsinkiläinen
Kuinka usein olinkaan mutsin tai faijan kyydissä heidän kurvaillessaan vaunujaan yöksi talleille. Jäsen joka odottaa seuraavaa Tsilaria lukien sen kannesta kanteen niin pian kuin mahdollista. Nyt hän on jämähtänyt Mellunmäkeen. Toiminnanjohtajan ominaisuudessa hän aikoo suunnitella ja toteuttaa Stadin Slangista elävää kaupunkitoimijaa. En vaihtaisi päivääkään pois mistään niistä hetkistä mitä näissä kylissä olen kokenut. Kolmen lapsen mutsi kertoo harrastavansa liikuntaa, valokuvausta, lukemista ja mummona olemista. Valtaosa ihmisistä oli korkeakoulututkinnon suorittaneita. . Marjut on naimisissa toisen aidon stadilaisen kanssa ja jälkipolveakin on. Nyya friidu Slangin byroossa: Marjut Klinga Tsilari_taitto_4_14_17.indd 8 3.9.2014 10.13. Lähes puolet hakijoista oli naisia, koulutustaso peruskoulutuksesta tohtoriin. Hän on pitkään vaikuttanut muun muassa asukastoiminnassa, pyörittänyt asukastilaa ja kulttuuritoimen avustuksilla rakentanut niin kotiseutupolkuja kuin Naisten päivän paneeleja. Uusi toiminnanjohtajamme on sitä mieltä, että tyytyväinen jäsen on yhtä kuin uskollinen jäsen. Ja mitä ihmeen kuuta: kuu on tässä stadilaisen tyytyväinen mieli, kun hän bluggaa Tsilaria tai vaikkapa tsittaa Kaisiksen pöydässä. Sellaisia tyytyväisiä slangilaisia tavoitellen on hyvä tähdätä juhlavuoteen; tuleehan ensi vuonna 20 vuotta Stadin Slangin perustamisesta. Duunia haluavien taso oli hyvä ja jakauma monipuolinen. Hän on kiertänyt lännestä itään eli Kannelmäessä meni 20 vuotta ja Itäkeskuksessa saman verran. Olette saaneet ahkeran työmuurahaisen jonka sydän laulaa Hallelujaa saadessaan tavoitella kuuta taivaalta. Toiminnanjohtajaksi hänet valittiin kesäkuussa 31 pätevän hakijan joukosta. Näin hänellä on laajat kontaktit erilaisiin toimijoihin. Valkassakin kävin jo ennen skolen alkua. Marjut ei ole kulmien gimma, vaan lähiöiden kasvatti ja ylpeä siitä. Vaikka aito stadilaisuus onkin syntynyt Kallion kartsoilla ja Sörkan kuppiloissa, Stadin kasvaessa lähiöistä on tullut oma osansa Stadia. Stadilaisuus kimpoaakin jo sieltä. Akateemisuus ei kuitenkaan painanut työvaliokunnan ja valintapäätöksen tehneen hallituksen vaa'assa vaan kiinnitettiin huomiota tietotekniikan hallintaan, sosiaalisuuteen ja kykyyn tulla toimeen ihmisten kanssa. SLANGIJENGI 8 TSILARI 4/2014 Stadin Slangi ry:n uusi toiminnanjohtaja Marjut Klinga (55) on kolmannen polven stadilainen. Marjut toteaa olevansa sporaja dösäkuskin suhteen tulos. Ikähaarukka oli parikymppisestä yli kuuteenkymmeneen. Uusi toiminnanjohtaja on sydämeltään stadilainen – Mitä olette palkanneet ottaessanne duuniin meikäläisen. Marjut, joka on keskikoulun käynyt lastenhoitaja, on avoin ja aktiivinen organisoija. Jäsen joka tulee Kaisiksen treffeille kerta toisensa jälkeen ja on iloinen saadessaan olla osa jengiä. Uskon Stadin Slangin toimintaan ja stadilaisuuteen ja haluan viedä stadilaista kotiseutuhenkeä ja perinnettä eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla, Marjut sanoo
Foto: Marjatta Salminen Kuka on seuraava. Tsilari_taitto_4_14_16.indd 9 1.9.2014 9.11. Sebastian Rejman esiintyy perustamansa Giant Leap yhtyeen kanssa englanniksi, mutta ei pois sulje slangilla väsätyn biisin esittämistä tai jopa tekemistä. SLANGIJENGI TSILARI 4/2014 9 HS:n oli tarkoitus kuvata HSTV:hen aito tilanne, kun nuori mies vastaa HS:n slangivisaan. Sebastian on budjannut eri puolilla kaunista Stadiamme. Ett ois parempi mahis tutustuu bamisehdokkaisiin, seuraavassa Tsilarissa tarjotaan tilaa friiduille ja kundeille, joita homma kiinnostaa. Ja jos kaveri vakuuttikin ulkoisilta raameiltaan, löi hän ainakin minut ällikällä vetäessään täydet pisteet tässä monelle kokeneemmallekin tyypille haastavassa kisassa. Riippumatta kaupunginosasta Stadi on Sebun mielestä paras mesta maailmassa – etenkin kesällä. Jos oikein hyvin käy voimme kuulla Rejmania jossain muotoa omissakin tapahtumissamme. Jos funtsaat, että olisit hyvä bamis slangijengille, skrivaa Tsilariin oma stoorisi. Tervetuloa mukaan kliffaan jengiimme; Sebastian Rejman jäsen numero 5928! . Kisan kysymykset kun on vielä kirjoitettu ns. Sebastiania ei tarvinnut houkutella jäseneksi, koska hän rakastaa Stadia ja kokee stadilaisuuden ja slangin bamlaamisen osaksi omaa identiteettiään. Joukossa oli HS:n toimittaja ja valokuvaaja, mutta he jäivät väistämättä varjoon, kun vierailun syy, Sebastian Rejman ilmestyi ovesta. Kisa käytiin läpi ennätysajassa, jonka jälkeen Sebastian Rejman teki fiksun päätöksen ja liittyi ainoaan oikeaan jengiin eli Stadin Slangin porukkaan. Stadin slangilaisuus ei ole vaan ukkojen juttu Kundi veti täydet pisteet Hesarin slangivisassa. Elokuisena keskiviikkopäivänä saimme varabamiksen Marjatta Salmisen kanssa byrooseen iloksemme kolme nuorta toinen toistaan salskeampaa urosta. Slangiksi tai ei. vanhalla slangilla ja Sebastian on syntynyt 1995. (dedis 5.10., jutun pituus n.200 sanaa / 1500 merkkiä ). Syyskokouksessa 24.11.valitaan slangijengille nyya bamis. Kallio, Gresa,Vuokki ja Laajis vain muutamia mainitakseni
Kallion block party Meitsi vieraili tänä kesänä kaikkien pikkujuttujen lisäksi kahdessa suuressa tapahtumassa: Kallion block partyssa ja Flow festareilla Suvilahdes. Mun slangitausta tulee pitkälti faijalt, joka on sitä mulle ja systerille aina bamlannu. Mun mielestä kesäinen Stadi on aina ollut paras Stadi: sä voit mennä Hietsuun tai stadikalle tsimmaa, istahtaa jolleki monist terdeist, vääntää futist tai biitsii tai vaan vaikka tsittaa Temppelinaukion kirkon galtseille ja kattella alas Fredalle. Skriivamisen lisäks diggailen paljon kaikenlaisist Stadiin liittyvist jutuist ja tapahtumist sekä urheilust ja hissast, joten niistä kaikista tulee varmasti jossain vaiheessa kirjoteltuu. Että ollaan tavallaan päästy irti sellasesta liian tuotetusta ja kontrolloidusta meiningistä ennemminkin siihen, että mestoilla olevat tekee siit setist omansa näkösen. Mä siinä tsiigailin sitä sen touhuiluu jokusen tovin ja selailin samalla tota Tsilarii, joka oli myös alkanut ilmestyy porukoille. KIMMO ISOTALO STADILAINEN Wadap, Tässä teille skriivaa Tsilarin uusi kasvo, kundi kasarin loppupuolelta. Muutama vuos sitten se rupes myös selittää tällasest Slangi ry:stä ja niiden erilaisist seteist. Nastaa syksyä kaikille, Kimmo Tsilari_taitto_4_14_16.indd 10 1.9.2014 9.11. Mä en oo ennen slangii kauheesti skriivaillu, mut muuten on tekstii kyllä väännetty erilaisiin papruihin varsinkin tos yliopistol ja tietty nettiin. Jengi krebas kadulla, keinut roikku katulampuista ja Stadin kesä Mä tunnen jengii, jotka väittää, että kesää ei kantsi tuhlata Stadis, koska siellä ei kuulemma sillon hengaa ketään, eikä siel tapahdu mitään. Yhteistä näille kaikille on, että kaikkien tapahtumien järkkääjät on vaan halunnu järjestää juttuja, jotka niiden ittensä mielest on olleet jotenki siistei. Ne sanoo, että kaikki häippäsee jonnekin landelle tai pidemmälle, ja että ainoo mitä sä voit Stadissa nähä on korkeintaan pari eksynyttä böndee. Hetken mä viel kelasin näit juttui ja rupesin tos viime vuonna myös ite käymään mutsin ja faijan messissä paris tapahtumas. Muuten meitsist vois kertoo, että oon itse asissa skidinä pyöriny lähinnä tuol landen reunoilla Puistolassa, mutta nyt viimeset viis vuotta budjannu Tölikäs ja Kampis. Vihreetä valoo tuli chiiffeilt ja tässä sitä nyt ollaan. Hengailun lisäks viimesen parin kolmen vuoden aikana jengi on jotenkin herännyt ihan uudestaan ja ruvennu järkkää kaikenlaista siistii settii. 10 TSILARI 4/2014 N o mä oon eri mieltä. Törkee määrä erilaisia juhlia Kuitenkin nykyään Stadis myös puhaltaa uudet tuulet. Sen bravuuri on stooreilla jostain Kuliksen kulmien tapahtumist vuodelt nakki, jotka nykyää kuulostaa siltä, ku neukku ois ollu käymäs Nykis. Siitä se innostus sitte lähti ja kun tää toimittajan paikka tuli keväällä vapaaks, niin ei mennyt kauaa, että meitsi pisti paprut sisään. Ja bonari tietty se, ettei täält löydy noita itikoit läheskää samal taval, ku jostain landelt. Ekat bileet pidettiin lauantaina 2.8 suurimmalta osin Hesarilla, joka oli pistetty liikenteeltä poikki. Nykyään löytyy uimapäivää, raflapäivää, skumppaja kaljakelluntaa, festarii, yhteistä muuten vaan duunaamist ja ihan törkee määrä erilaisia juhlia
Tietty siellä on myös sitä musaa, joista isoimmat olivat tänäkin vuonna ulkkaribändei, kuten Outkast (USA), Die Antwood (SA) ja Manic Street Preachers (GBR). Suvilahdest kato löytyy asfalttii, eikä mitään erillisiä kaljatelttoja edes ole. Ei sillä, että Flow´ssa fiilis ois jotenkin ankee, vaan että koska kyseessä on kuitenkin bisnesjuttu, jonka pointtina on tehdä niiden omistajalle massia, ni toteutus on tietty erilainen. Jengi järkkää Stadissa kaikenlaista siistii settii niinku ravintolapäivä. Että ei olla niin kuin jossain landefestareilla, jossa pitää ryömii mudas ja sitten tapella bisseist pienes karsinas. No meitähän se ei haitannu, vaan painuttiin siitä vielä Sompasaunalle jatkoille ja tsimmailee kaikkien rändömien kera. Eikä sielkää ne poket tosiaankaan fiilistä haitannu, sil Suvillahden vanhan kaasulaitoksen pihamaastossa vuosittain järjestettävät festarit oli tänäki vuonna tavallaan Stadin kesän kohokohta, ainakin meitsin ikäluokalle. Flow festarit Jos block party oli jollakin asteella vapauden juhla, niin Flow festival oli ehkäpä sen vastakohta. . Ja ehkä just sen takii noi block partyt onnistuu joka vuos, sil siitä sekä kaikeasta muusta siisteydest tuli sitte kytiltki kehuja ja tervetuliaistoivotuksia enski vuodelle. Fiilisteltiin frendien kanssa sitä menoo pitkin päivää, mutta kauhean myöhään nää kemuthan ei kestä. Tsilari_taitto_4_14_16.indd 11 1.9.2014 9.11. Nyt vaa kohti snögekelei ja kaivaa skimboi kellarist. Kysymys on enemmänki just kesähengailupäiväst, ku mistää megabailuist. Ei siellä kuitenkaan mitään rollareita tai pomo Springsteeniä tulla koskaan näkemään, koska kyseessä on ennen kaikkea tietyn genren bileet. 8–10.8 pidetyt bileet onkin mediassa julistettu myös kesän jonkinlaiseksi päättäjäisiksi ja aika hyvin se kuvasi noita festareita tänäkin vuonna, vielä kun vikat hellepäivät osu just tohon kyseiselle viikonlopulle. Öögaan pisti se, et kaikil oli hyvä fiilis ja nautinto just siitä, ettei joka kulma ollu täynnä kieltoi, pokei tai stevareit. Skideiltkään ei kysytty mitään peiffei, vaan niille oli hommattu ihan omat bileet kans. Siisti fiilis päättää kesä lämpimäs merivedes ja tsiigailla Stadin valoja. Tällä tietylle genrelle löyty fanei tänäkin vuonna semmoset vajaa 60 000 ja bileet olikin sen mukaset: meno oli vähintääkin kreisiä ja kemut loppu sunnuntaina vasta kun, poket vetäs töpselit seinästä ja ohjas jengin ulos alueelt. Oli miten oli, niin Flow´ssa ideana on se tietty hyvä fiilis, millä ne järkkääjätkin pitkälti ratsastaa. TSILARI 4/2014 11 Maukka Perusjätkäki kävi vetäsemäs keikan siitä Flemarin kulman Alepan katolta. Vähän niin ku ethän sä veis Katri Helenaa Woodstokkii. Ne staget ei ole myöskään missään keskellä peltoo, vaan tarkasti sommiteltuna kaiken muun taidetilpehöörin keskelle
Eivätkä Tölikan kunditkaan enää odota sepelikivet käsissään Bolliksen liepeillä Sörkan tai Bärgan kundeja. Siinä ei nokka kauaa tuhissut, kun porttikongista heilahti ilman varoitusta harmaa nyrkki, joka löi ja lujaa. Aseina olivat sepelikivet, ja joillakin kundeilla oli kattilankannet kilpinä päässä. Juhani Mäkelä onkin muistellut, miten hän sai äkkiä köniin, kun uskaltautui saattelemaan Byggalla tapaamaansa friidua Kurviin. Se olis ollu niinku muatohauskis eli nyrkkiä motoon ja huamenna vege.” Tölikan kundin oli puolestaan erityisen vaarallista mennä saattamaan Kaltsin tai Sörkan jenttaa tämän kotikulmille. 1912 Bärgan ja Tölikan kundit Tsilari_taitto_4_14_16.indd 12 1.9.2014 9.11. Foto Helsingin kaupunginmuseo.v. – Koska sä aiot takaisin antaa, gibani herttainen. Topi Toikka muisteli: ”Ei Bärikan jätkät juur käyny Tölikan Vennulla joroissa. Ainaskaan oikein jengissä. Kallio on nykyisin muuttunut opiskelijoiden ja taiteilijoiden kaupunginosaksi. 12 TSILARI 4/2014 F laidattiin myös muualla, esimerkiksi Eltsun skutsissa, kuten oheinen Velisurmaajan stadilainen versio kertoo: – Mistäs tulet, kustas tulet, kundini herttainen. Vanhat Kaltsin kundit ja friidut alkavat olla kohta vähemmistönä omassa kaupunginosassaan. – Älä puhu pahaa vainajista, mun mutsini kultainen! Jotkut Bärgan ja Sörkan kundit olivat kuuluisia tappelijoita. . Se oli semmonen synnynnäinen katukragaaja.” Bärgan kundeilla ei puolestaan ollut asiaa Tölikan puolelle, ainakaan joroihin. SLANGIPROFFA HEIKKI PAUNONEN Stadissa on aina ollut jengejä, ja niiden kesken on aina flaidattu reviireistä. Vuonna 1915 syntynyt Paavo Tuomi muisteli erästä: ”Se Badde oli niin kova kundi, se pani kaikille kuanoo. Vesilinnanmäen kallioita – Tölikan ja Bärgan kundien skragismesta. Stadi ei enää ole entisensä, mutta vanhoista ja uudemmistakin jengiskragiksista vois moni vielä skrivaa Tsilariin ennen kun nekin unohtuu. Raja on ollut erityisen jyrkkä Bärgan ja Tölikan kundien välillä. Erkki Johannes Kauhasen mukaan Bygga oli vielä neutraalia ei-kenenkään-maata, mutta siitä pitemmälle ei tölikalaisten ollut turvallista mennä. – Tölikan kundin nyrkistä, mun mutsini kultainen. 1910-luvulla oli tavallista, että Bärgan ja Tölikan kundit kokoontuivat tappelemaan Vesilinnanmäen kallioille. – Mistäs on pärstäsi vereen tullut, gibani herttainen. – Eltsun skutsista slaiskaamasta, muorini kultainen. Että auta armias, jos Tölikan kundit tuli tänne Bärggaan. Enää tätäkään rajaa ei ole
Reijolankatu on se lyhyt gartsanpätkä joka lähtee Manskulta kohti Stadin jäähallia. Sittemmin siitä tuli pelkkä TB ja nyt se toimii nimellä Teboil/Lukoil. Munkkeja paistamaan. ”Mikä tää on?” hämmästeli myyjä näyttäen sitä myös lähellä seisovalle kollegalleen. Sehän oli luonnollisesti Kalmarin Unioni. Funtsaan asiaa joka kerta kun dallaan siitä nykyään ohi matkalla Hifkin matsiin. ”Löytyiskö tällaista?” kysyin ja ojensin tulpan myyjän käteen. Huoltisala on kokenut isoja muutoksia viimeisinä vuosikymmeninä. Esso oli myös jenkkifirma, jonka alkuperäinen nimi oli Standard Oil. Gulfin bensis Reijolankadulla v.1959, Foto: Helsingin kaupunginmuseo Tsilari_taitto_4_14_16.indd 13 1.9.2014 9.11. Stadissa se byggas Munkan ekan huoltiksen Huopalahdentien kulmaan, jossa nyt toimii Neste ja sitten sillä oli Sturenkadulla, Aleksis Kiven kadun kulmassa iso huoltis, jota isännöi Suli Tuominen, joka omisti myös useampia taxeja. . TSILARI 4/2014 13 HUOLTSIKAT LASSI TILANDER I tse budjasin tuolloin läheisellä Päiviksellä ja täyteen pumpattua boltsia tarvittiin sillä luonnonvaraisella kentsulla, joka sijaitsi nykyisen Kansaneläkelaitoksen paikalla. Nyt tämä, isolla lipalla varustettu, vanha ja suojeltu funkkisbensis myy Nesteen löpöjä ja vanhoissa huoltohalleissa toimii joku hampurilaisrafla. samaisen bensiksen kanssa aivan muissa merkeissä. Sillä on ollut isoja huoltiksia mm. Kuulin jokin aika sitten kuinka Pekka Tiilikainen selosti radiossa tapahtumaa livenä. Gulf oli rantautunut tänne Suomeen 1930-luvulla tsöbaamalla pienen paikallisen firman nimeltä Suomalainen Nafta. Sitten täällä oli vielä ammattiautoilijoiden oma firma Union, jonka dirikana toimi pitkään pesisliiton pomo Erkki Kivelä. Väänsin vanhan irti ja marssin läheisellä Vihdintien Teboilille. Unionista muistuu mieleen alan vanha vitsi, jossa kysyttiin, että mikä olikaan maailman vanhin huoltis. Lopuksi kerron hyvän esimerkin siitä millaisia melkein kaikki huoltikset tänä päivänä ovat. Molemmat pyörittivät hämmentyneinä päätään ja siirtyivät takaisin hommaan jonka he hallitsevat paljon paremmin. Gulfin leipiin Kohtalon oikusta pääsin syksyllä 1956 samaisen jenkkifirman Gulfin leipiin, ja jouduin duuniasioissa tekemisiin mm. Pieniä jakelubensiksiä firmalla oli myös sekä Hämiksellä, että Ratakadulla. Itsepalvelu muutti paljon ja sitten katosi myös huoltopuoli kun fiudet huolletaan nykyisin pääosin maahantuojien merkkimestoissa. Maailman vanhin huoltis Muista bensiksistä muistan hyvin Manskun Esson, joka koki unohtumattomimmat hetkensä suurlakon aikaan vuonna 1956 kun autoilijat ja lakkovahdit ottivat siellä kiivaasti yhteen. Hella Wuolijoki. Halusin vaihtaa ruohonleikkuriini sytytystulpan. 1970-luvulla stadissa revittiin surkeilematta alas snygejä vanhoja rakennuksia, ja Gulfin arkkitehdit oli sitä mieltä, että Reijolankadun bensiksen iso lippa pitää liian vanhanaikaisena repiä alas. 1930-luvulta alkaen maassa toimi myös alun perin sakemannien firma nimeltä Trustivapaa Bensiini, joka rauhanehtojen mukaan joutui sodan jälkeen neukuille. Tennispalatsin päädyssä ja Ruskiksella. Myyjänä oli monella tapaa tuttu ja nykyisen ulkoministerimme Erkki Tuomiojan mummo, liikenainen, kirjailija, radion pääjohtaja ym. Gulf tai Gluf niin kuin sittemmin fudut saanut blondi keskusfriidumme sen välillä äänsi, ei koskaan yltänyt aivan suurten eli Shell’in ja Esson kokoiseksi, mutta parhaimmillaan sillä oli reilut sata huoltista ympäri landea. Hollantilais-englantilainen Shell on muiden länsimaisten yhtiöiden tapaan poistumassa Suomesta, ja tämä bensis on yksi sen viimeisistä. Skrivasin tuolloin dirigallemme, että vastustan lipan repimistä, sillä joskus voi kehitys mennä siihen suuntaan, että jengi tankkaa itse omat fiudensa ja jos sataa niin lippa olisi hyvä olemassa ja niin se sai siihen jäädä. Bensismuistoja Ekat bensismuistot liittyvät Reijolankadun Gulfiin, jonne heti sodan jälkeisinä vuosina aika ajoin dallasin lisäämään ilmaa futariini. Olympiakesänä 1952 lähelle meitä valmistui Tullinpuomin komea Shell, josta saa muuten edelleenkin palvelua eli ei tarvi välttämättä omia handujaan liata
Tutkimussuunnitelma oli jo palautettu, kun kahdennellatoista hetkellä maaliskuussa 2012 vaihdoin aiheekseni stadilaisuuden. Kandidaatintutkielmaa kirjoittaessani liityin Stadin Slangin jäseneksi. Slangikurssi notkeutti mieltä myös slangiksi kirjoitetun lähdeaineiston käsittelyyn, sillä parikymppisenä en toki vanhaa slangia luontevasti bamlaa. Yksi tutkielman keskeisiä huomioita onkin, että stadilainen identiteetti korostuu stadilaisen kokiessa toimivansa oman yhteisönsä edustajana yhteisön ulkopuolella. Enkä ollut ainoa proseminaarissani – edullinen opiskelijajäsenmaksu on nuorille houkutteleva ja yhdistykselle merkittävä keino tavoittaa nuoret mukaan toimintaan. Innoissani osallistuin Mikko Seppälän työväenopistossa ansiokkaasti pitämälle Stadin slangi-kurssille, joka oli valtava inspiraation ja taustatiedon lähde pro gradu -tutkielmalleni. Päivi seppelöitynä Filosofisen tiedekunnan maisteripromootiossa. Minua on nimitetty, tai nimitelty, stadilaiseksi ainoastaan kotikaupunkini ulkopuolella. 14 TSILARI 4/2014 T utkimusaiheena stadilaisuus on itselleni läheinen, sillä olen syntynyt ja aina asunut Helsingissä. Minä sen sijaan tunsin raapaisseeni vasta pintaa, ja oikeastaan siltä tuntuu edelleen. Nuoren tutkijan sormia kihelmöi päästä Tsilariin käsiksi. Stadilaisuus ja kansatiede Kansatiede on ihmiselämää tarkastelevaa kulttuurintutkimusta. Olen aina rakastanut kotikaupunkiani ja pitänyt itseäni stadilaisena, mutta en ladannut stadilaisuuteen sen suurempia merkityksiä – kunnes ne annettiin ulkopuolelta. Harva jatkaa saman teeman työstämistä graduksi, sillä aihe saattaa tuntua jo raskaalta ja loppuun käsitellyltä. Tsilari tutkimusaineistoksi Valitsin tutkimusaineistokseni Tsilarin, sillä julkaisun sivuilla käydään jatkuvaa neuvottelua stadilaisuuden olemuksesta. ”Miksi tehdä jotain muuta jos voi tehdä sitä, mitä rakastaa?” kysyin itseltäni. Tsilarin pääsanomaksi on silmissäni muodos tunut suvaitsevaisuus, niin ulkopaikka kuntalaisia kuin toisia stadilaisia kohtaan. Oppiaineen proseminaarissa syksyllä 2011 aloitin kandidaatintutkielmani yksilönvapaudesta kansallisessa lainsäädännössä ja kansalaiskeskustelussa. Stadilainen identiteetti uudelleenmääritellään vuosikerrasta toiseen. Lehtiaineisto on tutkijalle kiitollinen lähdelaji, sillä tutkijalla PÄIVI VON RABENAU STADILAISET Tsilari kutkuttavana tutkimusaineistona Tänä keväänä Helsingin yliopiston kansatieteen oppiaineesta valmistui stadilaisuutta tarkasteleva pro gradu -tutkielma, ”Diivaa sakkii vai redii jengii – Stadilaisidentiteetit esityksellisenä yhteisönä Tsilari-lehdessä 1996–2014”. Foto: Apirat Nomnavi Tsilari_taitto_4_14_16.indd 14 1.9.2014 9.11. Isosta päätöksestä seurasi valtava helpotuksen tunne, vaikka kirittävää riitti. Kiinnostuin tarkastelemaan stadilaisuutta yhteisönä, joka stereotypisoinnin ja ulossulkemisen keinoin jakaa henkilöt ”meihin” ja ”muihin”. Eikä sävy ole aina ollut myönteinen
Funtsi oikean käden liike niin kuin stikkaisit leipiä sköneen 6. Tsilarin pääsanomaksi on silmissäni muodostunut suvaitsevaisuus, niin ulkopaikkakuntalaisia kuin toisia stadilaisia kohtaan. ULF SUNDSTRÖM SPORTTIKUNDI Tutkielma löytyy kokonaisuudessaan kirjoittajan nimellä Helsingin yliopiston e-thesis -palvelusta, osoitteesta ethesis.helsinki.fi. 50 vuotta aiemmin HGK:n jäseneks siirtyny Kale pamisee diggaavansa koutsaamisesta, koska se pitää gubben skarppina. Älä fuulaa ittees, älä matki jangsteriskulaajia 10. Duunaa korvan taakse suunnan vaihto ja oikee taiminki . Grundin täytyy olla kondiksessa, jotta homma pysyy handussa. Usein kelataan, että golfissa voi olla haka tosta vaan, mutta oikotietä onneen tsögen kautta ei oo. Kaiken on sillo natsattava kohdalleen, bamlaa Kale Paloheinän rangella. Teksteissä linjataan, ettei merkitystä ole sillä, sanooko mä vai mie, Sörkka vai Sörkka. TSILARI 4/2014 15 itsellään ei ole vaikutusta tutkimusaineiston muodostukseen eikä siltä osin vaikutusta tutkimuksen tuloksiin. Ens vuonna täyttyy 30 vuotta PGA:n jäsenenä. Jokainen skulaa oman kroppansa ehdoilla 9. Kalen idiksiä fabuille ja gummeleille 1. Pitkästä julkaisuhistoriasta kartoittaa oivallisesti yhdistystoiminnan kehityskaaren ja tavoittaa ääniä, jotka eivät enää ole muuten kuultavissa. Stadin kundi yli 50 vuotta stagan varressa Kale Tellqvistillä on oikeet gripit ja stanssit, ku staga heilahtaa Tsilari_taitto_4_14_16.indd 15 1.9.2014 9.12. Antoisaa lehdessä on sen moniäänisyys ja välittömyys, jolla kirjoittajat jakavat omia ajatuksiaan. Laajaa tutkimusaineistoa kahlatessa saatoin vain ihastella sitä tarmoa ja omistautuneisuutta, jolla lehteä on tehty. Mustavalkoisesta, sanomalehtipaperille painetusta nelisivuisesta julkaisusta on kasvanut tämä värikäs ja runsassisältöinen paketti, jonka lehdillä versoaa mielipiteiden, muistelmien ja tarinoiden koko kirjo. . On päästy vallitsevaan hetkeen, jossa hyväntahtoisesti nauraa saa niin itselle kuin muille – onhan huumori merkittävä ryhmäkiinteyden ylläpitäjä. Tsekkaa, et alaselkä pysyy streitttinä 7. Klaaraa pron kans grundit kondikseen 3. Vältä liikaa handuillla lyömistä, alakroppa messiin 5. Gamlana starana Kalen on helppo samastuu konkaripelaajien probleemiin toivottaen kaikki konkarit ja vähemmän konkarit treenaamaan ja skulaamaan messiin jokagubben baanalle Paltsariin. Sittemmin kulmat ovat hioutuneet. Gamlempanakin voi, ja saa nauttii skulaamisest. Jumppaa ittes lämpimäks, 15 minsaa on tarpeeks 2. Stadilaisen merkittävin ominaisuus ei ole kielenhuolto, vaan suvaitsevaisuus ja avoimuus toisia kohtaan. On nasta tsiigaa ku oppilas kypsyy ja hiffaa ne jutskat, joit koutsaan. Golf on sporttii, jossa snadi boltsi ja bulit liikeradat osuu yksiin. Vuosien saatossa stadilaisuuden sisällöstä on neuvoteltu kärkkäästikin ja maalaishuumorilla on maiskuteltu. Debattia halutaan ja uskalletaan käydä, ja stadilaisuus on taas muutoksessa. Kale lupaa viel Stadin Slangi ry:n jäsenille rabatin joka tekee gutaa bosalle mikäli joku sakki sattuis kuumenee koloboltsin treenaamisesta. Lyhennä swingi ittelles sopivaks, puolikkaallaki swingillä pääsee lähelle holee 8. Oo lungi se on golfin grundi, älä runttaa 4. Oikee grippi ja stanssi yhdistettynä heilahtavaan stagaan on kinkkinen yhtälö. Tsilari on stadilaisuuden historiankirjoitusta ja varsinainen aarreaitta aiheesta kiinnostuneille. T änä syksynä 76 vee täyttävä, vuonna 1961 Laajiksessa golf-uransa börjannut Kale Tellqvist skulaa ja koutsaa yhä
Jotkut omista luokkatovereistani joutuivat Ii-joelle ja eräs poika oli kesän porvoolaisella maatilalla. Keittiö sijaitsi muutaman sadan metrin päässä asunnolta ja joskus taidettiin matkalla laulaakin marssittaessa. Sinne tuli toista sataa 15–17-vuotiasta koulupoikaa useasta helsinkiläisestä koulusta. Ajoneuvoja ei edes polkupyöriä meillä ei ollut. Huonoa käyttäytymistä eikä edes kortinpeluuta ollut juurikaan. Saksasta oli kai saatu meillekin riittänyttä ”Milkaksi” kutsuttua herkullista maitopohjaista makeaa ruuan täydennysainetta. Hernetms. Hyvin nukuttiin häiriöittä, joskin eräs poika viihdytti usein myöhäisiltaa esiintymällä nukuksissaan nyrkkeilijänä kehässä. Kerran jostain koulukodista omille teilleen lähteneet pari tyttöä aiheuttivat kuitenkin kahdelle vauhdikkaalle veljekselle siirron leiriltämme, koska he olivat onnistuneet päästä tyttöjen kanssa lähempiin tekemisiin. Itse jouduin hankkimaan hanskat ja kulkeminen Kontiolahteen ainakin toiseen suuntaan onnistui peukalokyydillä kuormaauton lavalla. Uiminen ja lähimetsissä vaeltelu sopi useimmille. Elintarvikepulasta huolimatta ruokaa saatiin jokseenkin riittävästi, laihuuden ohella varsinaista nälkiintymistä ei näkynyt. Jotkut harrastivat jazzin kuuntelua. Työajan ulkopuolella ei ollut järjestettyä ohjelmaa. Perunat olivat koko maassa vähissä, mutta tilalla oli turnipseja tai lanttuja. Kerrossängyissä oli mukavat olkipatjat. Työvaatetus omalla kustannuksella Työt vaativat saappaita ja työkäsineitä. Kavereiden kesken vallitsi yllättävän ystävällinen henki, sillä yhtään tappelua ei ole jäänyt mieleeni. Tsilari_taitto_4_14_16.indd 16 1.9.2014 9.12. Ensimmäisenä työaamuna kokeneet työnjohtajat antoivat meille välttämättömät uittosauvat, keksit ja jakoivat pojat työkohteisiin. papujauheesta tehty vihreä keitto oli vastenmielistä, mutta kaiketi se oli terveellistä ja ravitsevaa. Työviikot Järjestimme kotiutumisen jälkeen vielä juhlaillan hienossa Kalastajatorpan ravintolassa. Työleiri Meidät majoitettiin ilmeisesti ammattitukkilaisia varten tehtyyn kaksikerroksiseen hirsirakennukseen, jossa oli neljä suurehkoa makuusalia. 16 TSILARI 4/2014 T yötäni vakuutusyhtiön vahtimestarina ei hyväksytty työvelvollisuudeksi ja niin lähdin kesäkuun alussa Ristisaareen, Joensuun lähellä sijaitsevalle Uittamon puutavaran erotteluasemalle, Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksen palvelukseen. Vapaa-aikaa, ruokapulaa Helsinkiläispojille leirin luonnonkaunis maasto avarassa jokimaisemassa oli hieno kesänviettopaikka. Itse harrastin veistotaidetta puukolla liittyen ystäväni työpajalla Helsingissä tekemiini puutauluihin. Leirinjohtajana toimi luutnantti, joka soveltuvin osin noudatti joukossamme armeijan käyttäytymissääntöjä. Oli hänellä unessa joskus tyttöystävä, jolloin hän paljasti muhinoinnitkin. ALLAN ELORANTA EKS MINNAA Stadin kundit uittotöissä Keväällä 1944 sain monien muiden helsinkiläisten koululaisten kanssa lakiin perustuneen määräyksen lähteä työvelvollisena viranomaisen osoittamaan työpaikkaan. Ruotsinkieliset sulautuivat täysin joukkoon, joten kieliongelmiakaan ei syntynyt. Näiden hankkimista varten tarvittiin erikoislupa Kansanhuollosta, jonka toimipiste oli Kontiolahdella, n.10 km:n päässä Ristisaaresta. Asuntorakennuksen eteen järjestäydyttiin paririviin tiedotustilaisuuksiin ja joka kerta ruokailuun lähtöä varten. Melko lähellä oli myös upeita vaaramaisemia, johon juhannuksen aikaan menimme pienenä ryhmänä patikoiden tutustumaan. Uittotyöt Pielisjoen täyttävät tukit olivat kesäkuun alussa jo odottamassa työpanostamme. Pojat olivat kouluista joka puolelta Helsinkiä. Joskus sitä saattoi saada keittiöltä hyvillä suhteilla paljaaltaankin maisteltavaksi. Helsingin helmikuussa tapahtuneiden voimakkaiden pommitusten johdosta koulut oli suljettu Oppilaista osa oli kaikonnut maaseudulle koulua jatkamaan, osa oli liittynyt jo 16-vuotiaanakin ilmatorjuntatykistöön ja jotkut olivat siviilityöpaikassa, kuten minäkin
Itselleni sattui huolestuttava tapaus, kun Varpua (viehättävä leirillämme työskennellyt tyttö) nostaessa suuni tuli täyteen verta. Stadilaiset tukkijätkät valmiudessa Varpu jakamassa korviketta Tsilari_taitto_4_14_16.indd 17 1.9.2014 9.12. Monille suomalaiselle tällainen näkemys oli yllättävä, koska lehdistö ja radio yrittivät pitää yllä uskoa voittoomme. Parin viikon työskentelyn jälkeen minut siirrettiin ”vekselimieheksi” ja tämä miellyttävä toimipiste laiturin päässä, vapaana tukkien melkein pakkotahtisesta siirtelystä oli hämmästyttävän leppoisa. Muoto oli erään tehtaan tukkileima ja siihen oli selvästi merkitty: ”PTL 6, IV JOUKK, 1944” (Poikatyöleiri 6). Tämän vuoksi menin Joensuuhun tutkittavaksi. Leiri lopetettiin, saimme työtodistukset ja sain lisäksi leiriltä muistoksi metallisen, kaiverruksin varustetun asetin. Jotkut pojat kertovat kuulleensa taistelun ääniä. Tukkien ohjailu erottelutynnyreiden eteen oli yksinkertaista, kevyttä ja tylsää puiden keksillä siirtelyä. Sieltä tukkisuma ohjattiin niputettavaksi ja edelleen uitettavaksi tehtaalle saakka. Lapin ja Norjan kierroksen jälkeen he palasivat Helsinkiin seuraavana kesänä. Hän uhosi minua hämmästyttäen, että kyllä Hitler ja Saksa häviävät tämän sodan. Olen jälkeenpäin arvellut, että ehkä työnjohtaja halusi antaa minulle tämän erikoistehtävän, koska olimme Allan-kaimoja. Äitini suvussa oli ollut paljon tuberkuloosia ja minuakin äiti oli tarkastuttanut usein keuhkotautisairaalassa. 1988. Toimintaan jäi vapaa-aikaa, joka käytettiin keskusteluihin ja kertoiluun. Osoituksena joukkueemme kypsyydestä järjestimme kotiutumisen jälkeen vielä juhlaillan hienossa Kalastajatorpan ravintolassa. . Ii-joen tukkileirillä työskennelleet kaksi luokkatoveriamme eivät saapuneet kouluun ja vähitellen selvisi, että he olivat liittyneet Suomesta poistuviin saksalaisiin joukkoihin. Mikko Laaksonen julkaisi heidän kokemuksistaan romaanin ”Punanatsi” v. Tällöin veren tulo uusiutui, mutta ehkä Ruotsissa saamani hyvät ruuat haihduttivat sitten taudin merkit. TSILARI 4/2014 17 sisälsivät 48 työtuntia, joten lauantainakin tehtiin 8 tuntia töitä. Iältään he olivat 16–17-vuotiaita ja yhdessä me hankimme emaloidun, kauniin rintamerkin. Heistä tuli ajan mittaan mm. Tynnyreissä, vedenpinnan tasolla työskentelevät pojat vetivät omaan, puomeilla rajoitettuun alueeseensa kuuluvat, tukin päässä oikealla leimalla varustetut ”Enso” tai ”Repola” jne tukit sisään. Muistelmia sotatoimista Leiriaikanamme Ilomantsissa, n. Poikien terveydentila oli ilmeisesti hyvä eikä mieleen ole jäänyt yhtään merkittävää tapaturmaakaan. Kirjeenvaihdosta äitini kanssa oli tullut kyllä tietoja kaatuneiden arkkujen suurista määristä Vallilan asemalla Harjun ruumishuoneella. Puomin avaus ja sulkeminen sekä viestintä seuraavalle työpisteelle oli vekseliryhmän helppo puuha. 80 km:n etäisyydellä käytiin rajuja taisteluita. Pääsimme jatkamaan koulua lokakuun alussa. Tupaamme majoitetut pojat olivat vireitä ja luovia henkilöitä. Vasta neljän vuoden kuluttua havaittiin minussa keuhkotautioireita. Syyskuussa Neuvostoliiton kanssa sovitun välirauhan johdosta alettiin palata normaaliin elämään. Vekselimiesten tehtävänä oli laskea täyteen tullut tukkisuma jokea alaspäin. Meidän vetäjänämme toimi paikallinen, seurallinen nuori sotainvalidi, jolla jo riitti kertomuksia myös sodasta. Konkreettisena tuntumana meille läheisestä vaarasta oli poteroiden kaivaminen sotilaiden toimesta alueellemme. opettajia, suunnittelijoita, juristeja ja ainakin eräästä jopa vuorineuvos. Muistaakseni olimme jokseenkin ainoita ravintolavieraita tällöin, lokakuun lopulla. Muistaakseni lääkäri ei löytänyt mitään vakavampaa vikaa. Mieleeni on jäänyt tapaus metsässä, jossa tapasimme vartioidun, suomenkieltä puhuneen sotavangin
Mä oon periny sen. Se oli ammatiltaan hatunh öyryttäjä, niiltä ajoilt ku ukot viel käytti kunnon presaa. Meijän viidennen kerroksen fönäristä näky Steissin tornin klogu ja muutenki yli koko Kaisun ja Stadin. Faija sano et eiks se riittäis jos tuutte Hagiksen torin laitaan tsiigaan ku mä nousen raitsikast. Kerranki mä muistan, ku joku oli heittäny pari ranskista roskiksee. Mä muistan ku mutsi tvettas kledjui siel. Niil oli kait joku tarkotus kasvattaa skidit oikeeseen ideologiaan. Faija oli pikkukundi, kymmenvuotias sillon. Mä sanoin et ”Mies astui junasta”. Se oli tosi ankara. Se poltti ain pilliklubii ja se sprookas svenskaa meijän mutsin kans. Mut en mä muuta muista ku et niis huudettii aina ihan huisisti. Talon uloin siipi oli nii et fönärin edes oli naapurin Hansenin rouvan parveke. Mut kyl se fyrkat anto kummiski. Faija väitti, et ne flygas Tallinnan yläpuolel. Leffassa Me käytii paljo leffas. Se kysy mitä te meette tsiigaan. Sotaaika oli nii lähellä ja muutenki se oli väärin. Niit oli huisin paljo pikkukundin mielest. Yleensä valittii semmonen filmi, mis skotattii eniten. Roskat lastattii talikoilla lavalle ja tsörattii kait Pasilan kaatikselle. Stogeradan kohalt oli skotattu Pitkää siltaa. Roskis Talon roskis oli etupihan ylänurkas. Kliffa muisto hänestä ja siit haussist. Mä funtsasin et noinhan meidän mutsiki oli opettanu. Keväisin klitsun luukkuja pidettii auki et klitsu pääsi kuivuun. Meit kakrui varotettii aina niist auki olevist luukuist. Myöhemmin se Hansenin rouva anto keinutuolinsa meille. Meil oli kova maikka, Niinari, oikeelt nimelt Hugo Niiniluoto. Tvettaamisen jälkee pyykit piti viel kantaa märkinä vinttii kuivuun. Voda lämmitettii padas feduilla. Se oli mun mutsin entinen duunikaveri. Kerran taivaanrannalla näky suihkareitten vanoja. Kerran mä muistan et mä pummasin faijalt leffafyrkkia. Puuklitsu ja pesutupa Meidän talon puukitsut oli takapitskun alla. Meijän mutsi sai aina jouluks lahjaks omalt mutsiltaa lehden, jonka nimi oli ”I rätt Spår”. Roskisbilikat haki roskat. Sillon ei ollu Näkin siltaa viel bygattu. Kundit huhuili et se oli saanu Hima Siltiksessä, osa 2 Hagis ja Siltis oli aika paljo toisen näköst mun skidiaikoina ku nyt ku meijän omat skidit tallaa sen striittejä. Sen omisti kaks jutskuproidista. Me ku haluttii et niis flaidataa ja skotataa paljo. Faija, systeri ja mä oltii aina jeesaamas. Bygga Meijän toisen huoneen fönäri oli Byggalle päin. Pitskulla oli luukkuja, joista fedut pudotettii alas, klitsun käytävälle, josta ne edellee lempattii omaan komeroon. Joskus myöhemmi alettii leesaa Hesarit avosteluja leffoist ja koetettii siit tsiigaa et mitä kantsii mennä tsiigaan. Kansis Me käytii kansista Kaisun skolessa. Mutsi oli aina sanonu, et skruudista ei saa heittää veks. Pesulataat oli sementtiset. Se oli muuten mulle suuri apu skoleaikana. Lafka mis ne oli ollu samas duunis oli ollu Erottajalla ja sen nimi oli ”Lontoon Hattu”. Hagiskes oli siihen aikaan kolme leffateatterii: Plaza, Pallas ja Fenix eli Fenkku. Kuskit otti leivät eriksee ja laitto ne sivuun. Siel näytettii lasten leffoja. Se oli kostee talven jäljilt ja pahimmist paikoista homees. Se oli juossu sillan yli ku skoteja vinku ilmas. Nytteki se stondaa meijän olohuonees. Se on Luojan lahja. Mä otin varmaa yhen parhaimmist fotoist mitä mä oon koskaa ottanu siit Hagisken rantsust ku jaalat stondas ankkuris. Tarina kerto et joskus aikasemmin joku muija oli pyykkiä duunatessaa snaralle tippunu luukust klitsuu ja delannu. Joku kundi sanoki et ei ne arvostelijat mitää tiijä siit et mikä on jännää. Plaza oli slobojen omistukses. Zorroo, Tarzanii, ViidakkoJimii ja semmosii me tykättii tsiigaa, nii ja inkkarija skooparileffoi tieteski. Mä muistan joskus ku bilika ajo Siltistä pitkin ja lavalt lenteli roskapapereit tuulen voimasta. Sen se muisti itsenäisyyden skragiksest. Siellä mäki alotin kesäduunit vuonna –60, Talousjaksos ”tilapäisenä reikäkorttioperatöörinä”, niinku se virallisesti sanottii. Mutsi usein pamlas fonäris sen Hansenin rouvan kans. JORMA MOLL STADILAINEN Tsilari_taitto_4_14_16.indd 18 1.9.2014 9.12. Kuorman päälle duunattii pressu. Joskus dunkkis oli kova. Faija oli muuten budjannu Stadis jo sillon ku tääl skragattii itsenäisyydest. Ne oli molemmat ollu VR:llä duunis. Siin kaikes oli kova duuni. Pesutupa oli kans takapitskulla. Mutsi oli käyny svenski skolan ja se pamlas yhtä hyvin härmää ku svenskiiki. 18 TSILARI 4/2014 S iltis oli nasta mesta budjata, etenki enneku Sillankorvan talo bygattii. 50luvulla ku me muutettii Siltiksee, oli Hagisken rantsus paljo santajaaloi
Avikseen Mä menin avikseen, faija delas ja mutsi jäi yksin budjaamaan siihen Siltasaarenkatu nelosee. Siinä meni taas yks Juged-haussi Pitkänsillan pohjoispuolet. Nuorena kundina sil oli ollu tubi toises keuhkos. Se oli saanu fedunpalan sirkkelist öögaan. Elämine oli niukkaa ja liksat snadit. Mutsi sano, et faija on semmonen et ku se on vähä jurris se on ilkee ja alkaa helposti skragaan. Meijän faija ei ollu mikää doku, mut kyl se myöhempinä vuosinaan otti brenkkuu joskus. Se tuli kyl sit sokeeks vähää enne ku se delas, mut se oppi aika hyvin tuleen toimeen sen kans. . SAK purki talon ja byggas siihen uuden. Mutsi rupes spiidaan, et faija voi tulla sokeeks. Mä menin hakeen mutsin himasta ja me talutettii faija omaan bunkkaan. Ku se on enemmän jurris se vaa skriinaa ja sjungaa.Kerran mä muistan ku mä tulin illal himaa ja kiipesin rabaa ylös. Ööga parani ja faija jatko duunis käymist. Pääsin mä stuiduks, mut nii huonoin papruin, et ne numerot ei oo painokelposii muualla ku siin spettaris. Toinen ööga sil oli tullu sokeeks ihan pikkukersana. Siel oli sen duunimesta, Suomen Hiilihappoteollisuus. Se dallas aina Sörnäisten rantatien toiseen päähän. Faija oli siin firmas duunis ihan nii kauan ku se jäi eläkkeelle. Mä en ollu mitenkää hyvä skoles, mut Niinarin tunneil mä viihdyin. Ylhäältä Linjoilta ja Kallion kirkon luota oli puutalot purettu jo aikasemmin. SAK tsöpas sen veks ja mutsi oli talon sista asukas. Pitkään oon funtsinu, et mistä se johtu. Mä olin skoles välillä huono ja välillä ei ihan nii huono. Se oli vähän toisenlainen maikka. Käsitys oikeasta ja väärästä oli selvä. Ja just tietenki siihen terveeseen öögaan. Yhen vuoden meil oli maikkana J.F.Kesti. Nyt must tuntuu et se johtu siit et se oli johdonmukanen. Mä muistan sen siit ku luonnonhissan maikka sano et ihmisen selkärangas on 33 nikamaa ja muotoki on sama ku Meritullinkadulla, ei ihan suora vaan pari mäkee. Faija tsittas siin rabas eikä jaksanu kiipee ylös. Just hiljakkoin mä leesasin jostain et 50luvun duunariperheel oli työtä tekemäl vähemmän fyrkkaa, ku mitä Sossu takaa tänään jokaiselle. Neljännen kerroksen kohalt kuuluu soinnikast lauluu: –Papa älskar mama, mama älskar papa…papa älskar mama. Leffateatteri Pallas Siltasaarenkartsalla Bygga purettiin 1958. Nurkkalyseo Mä pääsin myöhemmin oppariin Kulmikseen, se oli Krunikas. Kerran mä sluutasinki jo välil ja menin duunii. Kerran faija tuli duunist ööga kyynelii valuen. Nykypykälien mukaa sellast kundii ei päästettäs kilsaa lähemmäs duunimestaa. Se typetettii veks pelist, nii et se eli yhel keuhkol. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Kaheksanvuotist skolee mä jouduin käymää 9 ja ½ suvee. Se oli ihan jurris. Mä tulin kohalle. Sen osote oli Meritullinkatu 33. Onneks se ei ollu vakavaa. Lekuri oli sanonu sille, et sen sydänki on siirtyny melkee keskelle rintaa. Mut jatkoin taas syksyll. Me budjattii toises pääs. Siihen aikaan tuli käytäntö et maikan piti käydä jokaisen oppilaan himas. Se oli joutunu elämänsä varrella kärsiin paljo. Kundit skriinas et se käy vaa sen takii ku se saa ilmaset tsufeet joka himas. Skolen oikee nimi oli Kulmakoulu, mut nurkkalyseoks sitä aina haukuttii. TSILARI 4/2014 19 joskus varotuksenki siit et se oli antanu litsareit kundeille. Faijan duuni Faijan duunimatka oli lyhentyny ku me oltii muutettu Siltikseen. Tsilari_taitto_4_14_16.indd 19 1.9.2014 9.12. Mut se duunas kummiski ihan kaikki puusepän duunit
Jostain ihme syyst mun esiintymishalut vaan hyyty kansikses. Vitsit et oli kliffaa. Mä minnaan ikuisesti sen ekan biisin: ”Ei oo, ei tuu”! Yleisö oli pähkinöinä, ja jäin heti koukkuun. Kimpas oli kiva laulaa, mut yksin esiintyminen oli musta ihan karseeta: mä skagasin nii et mä ihan tärisin. Suomalaisen Oopperan historia alkaa jo 1800-luvun puolelta, Aleksanterin teatterin se sai käyttöönsä 1919. Jos vois postuumisti myöntää Stadin Friidun arvonimen, Aino ansaitsis sen ehdottomasti! Upee bassobaritoni Tom Krause födas myös Stadis ja toi meille maailmanmainetta; uudemmista oopperastaroista stadilaisii on ainaki sopraano Ritva-Liisa Korhonen. Mut onneks mä en oo ammattilaulaja: saan vaan nauttii ilman paineita. Lauloin kuulemma ennen ku bamlasin. Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi budjaa Tölikas. Jokanen duunas vuorollaan. Aina voi koklaa vaik jotain uutta genree tai hiffaa äänestään uusii ominaisuuksii. Mutsi ja faija kerto, et mä järkkäsin snadina pinnasänkykonserttei ku olis pitäny goisaa. Aino Ackté, joka muuten födas Stadis, oli tiukka johtohahmo sekä Suomalaisessa Oopperassa että Savonlinnassa, ja sen huvilassa Laitsikassa pidetään vieläki konserttei. Esiintymispelost mä pääsin pikkuhiljaa äikän open ansiosta: meidän ei tarvinnu pitää esitelmii luokan edes yksin, vaan duunattiin ne ryhmätöinä. Meinasin et ei vitsit, tää piipittäjä en oo mä! Innostuin kuitenki jatkaan ääneni kouluttamista, viimeks Taru Valjakalla. Lukios mä valitsin kuviksen ihan vaan siks ettei tarttis shungaa. Karaoke on edelleenkin mun rakas harrastus. Laulaminen on mielettömän terapeuttista. Sit jos joku viel aplodeeraa, fiilarit petraantuu pitkäks aikaa. Ku mä olin shungannu, meidän musadirika sano et Pirjo, ny sä meet laulutunneille tai me kannetaan sut! No mä otin selvää, kuka ois bueno alkeisope. Ja instrumentti on ikioma ja ainutlaatunen, toista sua ei oo! Joten shungaileen siitä! . Ny mä shungaan sekä kevyttä klasarii sopraanona et swingiä ja jaskaa matalemmalta. Kerran Turo Herala pisti meidät tekeen lauluimprovisaatiota, siis veteleen hilseestä jotain siinä reaaliajassa ite kehitettyä sävelmää. Mirjam Helin -laulukisat oli just, ja mä tsittasin ja tsiigasin Teemalta intopiukkana niit lähetyksii. Tsilari_taitto_4_14_16.indd 20 1.9.2014 9.12. Ja ääni täris siinä samal, tietty. Koska mul oli matala ääni ja niil oli liian vähän kundei, ne pisti mut tenoriks! Siel ylärivis me töötättiin kovaa ja korkeelta nii et kitapurjeet heilu – viis kundii ja yks gimma. Pikkuhiljaa skagikset hälveni, ja sit uskaltauduin eka kertaa shungaan karaokee. Duunissa radiossa meil oli kaikkii äänikoulutuksii. Mut nimittäin pistettii henkisis kilpailuis aina shungaan, ja mä inhosin sitä kilpailemista. Faija opiskeli nuorena klassista lauluu Pia Ravennan johdolla; siltä mä oon periny shungaamisen ja laulumusasta njyytaamisen lahjan. Ku hengailin teekkariporukois seukkausaikaan, opin kaikki fantsut teekkarilaulut, ja musta tuli epävirallinen yhteislaulattaja biletyksis. Stadi on loistomesta budjaa jos sattuu diggaan klassista lauluu. Tietysti venaan Oopperan kauden alkuu ja fanitan monii suomalaisii laulajii. Sit jos radiost tuli jotai kliffaa rytmikäst ja svengaavaa musaa, mä rynkytin tahdissa leikkikehän laitoja ja opin iisisti kaikki iskelmät ulkoo. Ku olin oppinu bamlaan julkisesti studaamatta, alko shungaaminenki tuntuu mahdolliselta.Liityin kuoroon opiskeluaikana, Wiipurilaisen osakunnan laulajiin, koska ne treenas Liisankadulla, mun opiskelumestan vieressä. Siinä saa koko kroppa resonoida kaikkii fiiliksii mitä ikinä tuntee, saa purkaa riemuu ja raivoo ja depistä. Mut edelleenkään ei tullu mieleen esittää yksin mitää. FUNDEERAUKSIA PIRJO TUOHIMAA 20 TSILARI 4/2014 Koska mul oli matala ääni ja niil oli liian vähän kundei, ne pisti mut tenoriks! SHUNGAAMISEN ONNI T e jengiläiset olette varmaan jo hokanneet, et mä diggaan shungaamista ihan äldesti. Löysin Mikko Pasasen, jolla kävin pari vuotta. Mikko teki sellasen ihmeen, et löysi musta korkeen sopraanon! Se oli melkeen identiteettikriisin paikka, ku olin shungannu rintaäänel tenorikorkeudelt siihen asti. Kätsä duunimatka! Shungaaminen on sellanen harrastus, jos ei koskaan tuu valmiiks
. . Tää Rami oli lyftannu puntteja jo vuonna 1952 Stadin olympiageimeissä. Niinhän siinä sit kävi, ettei aikaakaan, ja olin fyllassa ku käki. Sitä väsättiin jotain pari viikkoo. Jotenki siihen porukkaan änkes pari rehevää rubensmuijaa. Mut friidut varmaan taas tahtois unohtaa sen. Se oli Salmisaari-brenkkuu. En mä siinä, taju kankaalla, kauaa saanu olla, ku heitin ryynit sen mekolle. Joka vuos, jussiks, rakennettiin Pikkusaareen kokko. Kauhee huuto ja funtsasin vaan ettei ne mutsinvaistot niin syvällisii tainnu ollakkaan ku tää neitsyt maria huusi ku pajadeeri. Siellä rantsussa oli sellanen punttilyftis hörna, jossa treenas yks Tuonosen Rami. Sit ku kokko oli eldannu finaliin ja jengi huvennu rantsusta, kuka kunnekkin, vaksit rudas veneellä ittensä Pikkusaareen, kokon jämille sittaan. Siellä ne dilkkas kaikille safkan, ja mutsi tykkäs, ku se oli duunissa, eikä sen tarttenu stressaa, et mitä me kakrut skruudattas. Pikku kundina mä ja mun snadi systeri ja broidi vietettiin kesistä Hietsun uimarantsussa, skidien puolella. Sillä kertaa mä kans pääsin meggeen. no, se onki sit toinen juttu, sano Kiplinki. TSILARI 4/2014 21 M ä oon joskus funtsinu, et kundit yleensä muistaa niiden ekan kännin. Tälle yhelle noist meidän muusista tuli kai äidillisii fiiliksii ja se väänsi mun nupin sen sylkkyyn. Ja jos stikkas vodaa, niin me roudattiin kannulla pöperöö himaan. Tylyn makusta, mut sisulla heitin ainetta huiviin. Sit vielä tästä Tuonosen Ramista . No, mun ekaan känniin. Me käytiin, mutsi, faija ja me skidit jussina kuuntelemassa ku faijan broidi pamlas siellä jostain Suomen suven hiljaisuudeta ja rauhasta, samalla ku joku känninen kundi riehu lavan vieressä ja kaikki vaan tsiigas sitä. Kaikki Tölikan jengistä varmaan tsennas tän mestan. Sit kaikki vaket ja nää donnat alko vetää brenkkuu ja tää punttilyftari tarjos mulle kans. Snadilla aidalla erotettu muusta rantsusta. Koko elämä edessä ja tulevaisuus jo takana … Nuoret konkarit … Ei tää vanheneminen naurata, mutta toisaalta,ei tää syntikään oo … Juha Turunen KOROMA JASKA KOROMA EKAT KÄNNIT SANAN SNADILLA SUDILLA Tsilari_taitto_4_14_16.indd 21 1.9.2014 9.12. Siellä skulattiin felkkistä ja braisattiin kaikkee kliffaa. . Sillai mä sit myöhemmin treffasin näitä Hietsun vakeja. Sit ku mäkin olin jotain 15, tää Rami hommas mut kans sinne duuniin. Mä en ny jaksa sen kummemmin selittää tän felkkiksen sieluu, mut ainakin mä sain jotain talenttii siitä mun tulevaan futisbyyrariaikaan
Näitä paikkoja ovat Katajannokan vesilentosatama, Santahaminan lentokenttä, Kalastajatorpan lentosatama, Palosaaren lentosatama, Luoto, Kaivopuisto ja Ullanlinna. päivänä. Kesällä 1948 Aeron kyydissä pääsi jo Amsterdamiin saakka, josta oli hyvät jatkoyhteydet muualle maailmaan. Helsinki sai vuoden 1952 kesäolympialaisten isännyyden ja se lisäsi painetta uuden kentän duunaamiseen. Jo kesällä 1947 Helsingistä pääsi reittilennoilla ulkomaille. Torstaina 1. Kentsulla on värikäs historia ja sen toiminta jatkuu edelleen vilkkaana, mm. tärkeenä koulutusmestana. Uudet flygarit alkoivat olla liian painavia operoidakseen suopohjan päälle rakennetulta kentältä, jonka kiitoteiden kantavuus oli 25 tonnia. Tämän jälkeen Malmilta Malmin kentän frendit on huolissaan siitä, että Stadin ainoo flygekentsu haluttas lopettaa. Malmin lentoasema – 76-VUOTIAS TOIMINNAN KESKUS, OSA 2/2 Malmi on DC-yhdistyksen museokoneen DC-3 kotikenttä STADIN FLYGEKENTSU PAULI HANKONEN Tiesitkö ett Stadissa on lennetty 1920-luvulla ainakin seitsemältä eri paikalta enemmän tai vähemmän säännöllistä lentoliikennettä. Sit yllättäen 1946 joulukuun lopulla valvontakomissio ilmoitti, että lentoasema luovutettaisiin takaisin suomalaisille viipymättä! Kohti maailmaa Ensimmäinen Aeron DC-2 kone laskeutui Malmille evakkoretkeltään jo tammikuun 4. lokakuuta 1952. Malmin kenttää kuitenkin kehitettiin ja uudet ajanmukaiset ravintolatilat anniskeluoikeuksineen saatiin käyttöön. Tsilari_taitto_4_14_16.indd 22 1.9.2014 9.12. helmikuuta 1951 tuhannet suomalaiset olivat kokoontuneet Malmille vastaanottamaan marsalkka Mannerheimia, joka saapui viimeisellä matkallaan Aeron erikoislennolla Genevestä. Tosin Aeron koneilla pääsi vain kotimaan lennoille, sillä Aerolla ei ollut lupaa vielä osallistua ulkomaanliikenteeseen Pariisin rauhansopimuksen ratifioinnin ollessa vielä kesken. Viime Tsilarissa oli stoorii siitä, millon ekat flygarit nähtiin Stadin taivaalla, miten kentsuu bygattiin ja miten siviili-ilmailu toimi kriguun asti. Malmia ei suinkaan suunniteltu lakkautettavaksi, vaan sitä suunniteltiin käytettäväksi yksityisliikenteeseen ja vuokralentoihin. Aero Oy oli siirtänyt toimintansa Hyvinkäälle, jonne oli järkätty dösäja stogeyhteydet Helsingistä. Reittiliikenne siirtyi Malmilta Seutulaan kokonaan 26. Lentokoneiden sodanaikana kokema huima kehitys oli jättämässä Malmia ajasta jälkeen. Vuonna 1947 esitettiin lehdistössä ensimmäistä kertaa ajatus kokonaan uuden lentokentän duunaamisesta. Malmin liikenne kasvoi koko ajan 40-50 lukujen vaihteessa ja huipentui olympiakesään 1952, jolloin Malmi palveli Helsingin lentomatkustusta yhdessä vasta avatun Seutulan lentokentän kanssa. 22 TSILARI 4/2014 K rigujen jälkeen valvontakomissio piti kenttää tiukasti hallussaan ja siviili-ilmailu oli Suomessa haasteellista. Olipa matkustajien käytössä vielä ravintolan lisäksi staili baari, josta sai cocktaileja kansainväliseen tapaan. Flygaria lentänyt lentokapteeni Raunio kertoi lehdistölle: ”Kone tuli kuin vanhasta muistista kotiin, eikä se ihme ollutkaan, sillä minun asuntonihan sijaitsee Malmin välittömässä läheisyydessä – joten ’mökin’ porstuassa ollaan.” Vaikka lentoasema ei ollut kovin kehuttavassa kunnossa sodan ja valvontakomission jäljiltä, alkoi lentoliikenne elpyä kovalla vauhdilla. Liikennetilastojen mukaan olympialiikenteestä 38% hoidettiin Malmin lentoaseman kautta. Malmin laajentamistakin tutkittiin vuonna 1948, mutta halvemmaksi tuli duunaa kokonaan uusi lentoasema raskaalle kalustolle
Se on koko Suomen kustannustehokkain koulutusmesta ammattilentäjille. Jos lentokyyti ei jostain syystä Malmilta hoidu, niin sit Google maps tai Eniron kopterikuvat auki ja ihmettelemään. Nämä Finavian sisäiset rahansiirrot vääristävät kuvaa Malmin kentän taloudellisesta tilanteesta. Ootte varmaan huomanneet, ett tääl on aika paljon byggaamatonta mestaa. Kenttä on palvellut monenlaista toimijaa esimerkiksi rahti-, taksi-, purje-, koulu-, kuvaus-, viranomaisja valvontalentoja sekä laskuvarjohyppyjä ja lentonäytöksiä. Parhaiten sen näkee ilmasta. 700 ja toimintaa tukevia jäseniä eri yhdistyksissä ja kerhoissa useita tuhansia. Ja tappiot katetaan täysin Finavian omilla tuloilla, veroeuroja siihen ei käytetä. Myös ex-ministerin tölväisy 70 harrastajan kentästä ja Hesarin artikkeli parin miljoonan tappioista vuodessa on jotain niin käsittämätöntä ja syvältä kaivettua tarkoitushakuista skeidaa ett huh huh.. Siellä oppilas maksaa lupakirjastaan 12 800 euroa ja systeemi (eli me Tsilarin lukijatkin) loput. Kuvat: Kirjoittajan omat arkistot, Malmin lentoaseman arkistot Malmin terminaali 2013 Valvontakom issio saapuu 1944 Tsilari_taitto_4_14_16.indd 23 1.9.2014 9.12. Sen lisäksi, että Malmin 76 vuotias lentoasema on kulttuurihistoriaa, on se myös maamme tärkein lentäjien ammattikoulu Suomessa. Muun muassa Suomen Ilmailuliitto arvioi omien tietojensa valossa tappioiden olevan mieluummin kymmeniä tuhansia vuodessa kuin miljoonia. Malmilla toimii myös Helsingin Vartiolentolaivue, joka suorittaa paitsi valvontameripelastusja muita pelastuspalvelutehtäviä, myös kouluttaa omia oppilaitansa. Mainitsemisen arvoinen on myös Malmilta 1987 liikkeelle lähtenyt Mathias Rustin ”rauhanlento” Moskovaan. Tuloja Malmille saataisiin kehittämällä sitä snadisti liikelentojen suuntaan. Lähteet: Kirjoittajan omat arkistot, Malmin entoaseman ystävien arkistot, http://malmiairport.fi/ ”Malmi – Helsingin Lentoasema” Sipilä – Haikarainen – Wahl. Byggaamiseen mestoja Stadissa kyllä riittää, kyse on enemmän kaavoituksen tehokkuudesta kuin tonttimaan puutteesta. Nythän Malmin tulevaisuus näyttää jokseenkin hataralta, ku päättäjät haluis duunaa tolle saviselle suolle lähiön. Lisäksi Aeron koneiden huollot tehtiin Malmilla vuosina 1953 1954 ennen kuin Seutulaan saatiin huoltotilat. Harrastelentäjiä Malmilla on n. Esimerkiksi Partia Pilot Trainingissa Malmin kentällä ammattilentäjän lupakirja bungaa yli 110 000 euroa ja siitä maksetaan valtiolle viel 24% alvii. TSILARI 4/2014 23 lennettiin vielä tilauslentoja aina Välimerelle saakka Veljekset Karhumäen lentokoneilla vuoteen 1954 asti. Jo nykyisin siellä vierailee jonkun verran liikesuihkuja ja 10 – 30 paikkaisia charter koneita, mutta lisääkin mahtuisi jos halua kentän snadiin tuunaamiseen olis. Jos et ole vielä käynyt Malmin kentällä, niin tule kahvilaan borkalle tutustumaan 76-vuotispäiviään viettävään ikinuoreen tänä kesänä! . Erikoisena ja ainutlaatuisena järjestelynä Helsinki-Malmin tulosyksikkö joutuu maksamaan lentäjäkoulutukselle tärkeistä lennonjohtopalveluista Finavian muille tulosyksiköille vuosittain summan, joka kattaa merkittävän osan Malmin esitetyistä tappioluvuista. Malmin kenttä ei ole Stadille uhka tonttimaan viejänä, vaan mahdollisuus ikkunana maailmaan. Finavia ei julkista yksittäisen kentän talouslukuja, mutta Finavian vuosikertomuksen mukaan puhdas voitto oli 15,1 miljoonaa euroa vuonna 2013. Samaan aikaan Porissa Suomen Ilmailuopistossa koulutetaan jengiä veroeuroilla. Yleisilmailua ja koulutusta Reittija tilauslentoliikenteen siirryttyä Seutulaan alkoivat Malmin yleisilmailun vuodet. Malmin kenttä itsessään on merkittävä viheralue, jossa eläimet saavat olla rauhassa ja kiertää kenttää suosittu kevyen liikenteen ulkoilureittikin. Kirjoittaja ei ymmärrä, mikä riesa lentoasema oikein Stadille tai valtiolle on. Tulevaisuus – onko sitä
Mä skrivasin ja liidasin tai olin muuten megessä ihan helkkarin mones röökiproduktios, joist yhessäkään ei murjastu, et vaan tosi älykääpiöt menee tähän retkuun ja rupee blaadaan. Samoin kaikki menomestat. Paraski jeesustelija! Totta. Niiden mielest spadduttelu oli tosi kusipäist touhuu. Mun mutsi ja faija ei röökannu. Tartteettiin staroja ja halukkait piisas. Aika harva niist sporttaajist röökas itte, mut ku fiuden kylkeen oli smoglattu Rothmans, paidas luki Mallu ja purjees Belmont, ni kaikki ne oli röökaamisen mannekiinei. Oltiin nuorii ja villei ja vapait. Poliitikot oli lirissä. Mut yks asia sielt puuttu. Aina ku spadduvero nousee, tarkotus on vaan suojella jengii keuhkosyövält ja muilt tappavilt taudeilt. Mun mielest ne oli ihan kalkkiksii. Kai se siihenki aikaan jo snaijattiin, ettei spaddu mitään terveellist oo, mut ku elämä stumppaantuu aina sielt lopust päin, ni siit ei maindattu. Se ei ollu paljo mitään. Tsilari_taitto_4_14_16.indd 24 1.9.2014 9.12. Ja vaik pari muutakin mun itteni lisäks funtsaa, et mä oon suht skarppi jäbä, ni todellisuudes mä olin ketjuröökaaja. Onneks joku välkky kekkas karmeen uhkakuvan, tukehtumalla delaamisen. Saatiin kestoselitys. Jos sä et röökannu, ni sä olit ihan mamis. Mut ne uhos et sitä ennen vedetään niin hirvee reklaamisirkus, et joka saamarin nössö näkee ittesä ridaavana ja röökaavana skoobarina ja joka mummu sjungaa kuin Mallu smaagaa ja venttaa bökat kosteina, et joku ilta se omien polkujen dallaaja stondaa spaddu huules sen dörtsillä. Joskus sillä vuosikymmenel se hiffattiin, et aina ku valtio tarttee lisää fyrkkaa, ni aakkosten alusta löytyy kohteet: A niinku alkoholi, B niinku bensa ja bilikat, C niinku cigarettes siis spaddu. Eikä ollu ollenkaan yhdentekevää, kenen väreis skujas taitavimmat kuskit motskareit ja rallii ja formulaa. Julkkikset ja muu pintajengi tapetoitiin logoilla. 24 TSILARI 4/2014 S kolessa se alko. Mut sit terveysbyrokraatit rupes jaagaan röökilafkoja joka puolel boltsii ja mylviin, et spaddureklaamit tarttee kieltää. Niis raflois ei enää dunkkaa kulttuurilt. Röökiaski makso muistaakseni 107 markkaa. Ja kaikki muutki blaadas: maikat, legurit, James Dean ja Marlon Brando. No, ton Uncle Philipin propagandatyypit hiffas heti, et tätä skragista ne ei finstaa. Fisut ja flesut maistu ku ennen. Ihan noin tsekkaamas, et kaikki on kodikses. Esimerkiks ton Maikkarin startin bungas suureks osaks rööki. Pakko myöntää, et monestaki syystä mun kantsis mylvii täst aiheest aika iisisti. Ne hiffas kekerosbergin Ku on fyrkkaa, ni pystyy tsöpaan talenttii. Se oli niin helvetin cool. Duunarit ja duunittomat röökas eniten. Totta kai ne snaijas, et spaddun veron korotus rassas raskaimmin kaikist köyhimpii. Raija diggaa Kosmoksen, Salven ja Sika Horsen strömareit ja mä taas köödefileetä Lehtovaaras ja Tanen sipulipihvii Elites. Mä oon dokannu ja haistellu kaikki stadilaisten suosikkiraflat. Siel hengas leffajengii, näyttelijöit, kirjailijoit, maalareit, toimittajii SEPPO PALMINEN PALMISEN PAMINA Enää ei dunkkaa kulttuurilt Mä kävin mun entisen gimmafrendin kans skruudaamas muutamas legendaarises stadilaiskapakas. Kaikki kovat jätkät ja mielenkiintoset ellit veti röökii. Ne byggas brändejä jo ennen ku se sana opittiin tääl ees tsennaan. Uncle Philip bungaa Spaddubisnes käytti tanakasti fyffee reklaamiin. Bulit spaddulafkat haasto toisesa skabaan, et kenen tv-spotit oli staileimmat, kellä oli rankimmat bileet, fantsuimmat showt ja kreiseimmät lanseeraukset. Se meidän safkarundi meni ihan kliffasti. Joku kekkas keuhkosyövän Ku mä rupesin röökaan, elettiin kultasen 60-luvun alkuu
Asemaravintolassa blaadataan 1949-50. Piti pistää kuteet partsille tuulettuun. Siitä kai joku terveysbyrokraatti äkkäs, et passiivinen blaadaus, siis se et hengitti sitä ilmaa, on yhtä tappavaa ku aktiivinen. Snadisti niinku kulttuurin greddaa. Meidän jengin entinen kantamesta, Eiran Grilli, dunkkas röökin ja sveitsinleikkeen blandaukselta. Ku sä oot marketin kassal ja haluut tsöpaa askin, sulle ei näytetä, mitä sä oot slumppaamas. . Terveysbyrokratia on knekannu röökibisnestä turpaan. Sun tarttee tsennaa koodi, oikee numero. TSILARI 4/2014 25 ja mainoshemmoi. Tsilari_taitto_4_14_16.indd 25 1.9.2014 9.12. Siin siivel mäkin persaukinen oon päässy moneen flänään. Enää ei saa röökata julkisis mestois, ei kapakois, ei duunis, ei parvekkeil, ei ees omallaan. Mut tarttee myöntää, et taas ku tuli käytyy niis tutuis raflois, ni must siel döfäs joteski liian steriililt. Stydi dunkkis Ku raflast kaatu himaan, ei voinu dyykkaa suoraan bunkkaan. Ja kaikki muutki blaadas: maikat, legurit, James Dean ja Marlon Brando. Emmä ihan sitä full flavour -dunkkista sinne kaipaa. Vieno siggen odööri Mä lopetin röökaamisen jo ennen ku leguri määräs. Kolkyt savutont vuotta on tehny gutaa mun palkeille. Mut sellanen vieno ja terveellinen, spraypullost spruitattu synteettinen siggen tai snagan odööri ku toivottais mut tervetulleeks, ni mä tsennaisin heti, et déjà vu, täälhän on uhonnu ja kinannu maailmaa paremmaks samanlaisii dorkii ku meikäläinenki. Kledjut dunkkas niin stydisti röökiltä, et sitä piti laimentaa pari päivää ennen ku ne päällä kehtas mennä taas duuniin. Harva hivaa enää blaadaa. Ja sit oli kaikenlaist bamarii, ku halus bjuudaa. Uncle Philip koisaa kanveesis ja studaa, et joutuuks se ja sen frendit bungaan röökaajien omaisille siit, et spaddu on duunannu jengii kalsaks. Daijuun tuli Ny kaikki on pantu uusiks. Foto Helsingin kaupunginmuseo. Ku raflast tuli himaan, kledjut dunkkas stydisti röökiltä. Vehje sylkäsee hihnalle ruman boksin, mis graafikon duuni on pilattu teksteil: Röökaaja delaa hitaasti huomenna, Röökaava mutsi munii kipeen skidin, Röökaajan sladdi on slöde
Elokuva on riemukas kertomus neljän henkilön, Sirkan ja Arvon sekä Kirstin ja insinööri Karman ( Ansa Ikonen, Tauno Palo, Birgit Nuotio, Jalmari Rinne) sotkeentuneista rakkausasioista, joiden taustalla vaikuttavat Sirkan ja Arvon sotajalalla olevat tiukat ”mammat”. Filmin Pohjolan valkea kaupunki (1939), on laatinut Helsinki-Seura Helsingin kaupungin myötävaikutuksella. Elokuvan valmistumisen jälkeen pidettiin hotelli Aulangolla juhlat, joiden aikana Sirkka Sari kuoli tapaturmaisesti. Sari oli kuollessaan vasta 19-vuotias. Sarin perässä huipulle kiivennyt kavaljeeri ei nähnyt putoamista vaan ainoastaan sen, että näyttelijätär oli kadonnut. Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (1910 – 1917) näyttää kivasti Helsinkiä. Risto Orko Suomenlahdella ohjaamassa elokuvaa VMV6. Se on mielenkiintoinen katsaus 1930-loppupuolen Helsingistä ilmasta sekä kaduilta. ARSKA SOISALO LEFFAT Tsilari_taitto_4_14_16.indd 26 1.9.2014 9.12. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (entinen Suomen elokuva-arkisto, SEA) on julkaissut viime vuosina ansiokkaan kokoelman vanhaa suomalaista elokuvamusiikkia mm. Stadista lyhyesti HELSINKI lyhytelokuvia 1910 – 1971 on KAVI:n tuottama kooste vanhoista lyhytelokuvista, joita on esitetty aikoinaan kokoillan elokuvien alkufilmeinä sekä uutiskatsauksina. Kaikki rakastavat Elokuva Kaikki rakastavat oli ohjaaja Valentin Vaalan ensimmäinen Suomi Filmille tekemä ohjaustyö, joka valmistui 1935 ja toi samalla julkisuuteen suomalaisen elokuvan valovoimaisimman valkokangasparin Ansan ja Taunon. Eräänä iltana kaikki muuttuu, kun hän kokee ”suuren seikkailun” Vinter –nimisen miehen (Olavi Reimas) pelastaessa hänet humalaisen miehen ahdistelusta. Lisämateriaalina nähdään lyhytelokuva Suomi – Filmi Oy:n toiminnasta, Salon Lindbladin naisten muotia esittelevä mainos Korkeampaa pukukulttuuria kohti sekä huvinäytelmä ”Pelle Petteri”, jonka olivat käsikirjoittaneet Aino ja Tatu Pekkarinen. Rikas tyttö Rikas tyttö oli toinen Valentin Vaalan ohjaama elokuva, jonka pääosaa näytteli ohjaajan löytö Sirkka Sari. Eine Laine, Kirsti Suonio, Uuno Laakso. Anni Hall (Sirkka Sari) on hemmoteltu seurapiirityttö, jonka elämään kuuluu lähinnä ratsastusta ja juhlimista. DVD:ssä on vielä lisämateriaalina Kamerat pyörivät (1935): Valentin Vaala filmaamassa Kaikki rakastavat elokuvaa Hangossa ja Helsingissä. Oli todella jännittävää katsoa sen filmausta myrskyävällä merellä. Aulangon savupiippu, joka todellakin muistuttaa näköalatornia. Siinä Hannes Häyrinen hauskuuttaa katsojia ryhtyessään valelääkäriksi isänsä kunnanlääkärin sairaskäynnillä ollessa. Miespääosaa esitti Olavi Reimas, muissa osissa mm. Tästä filmistä alkoi toista naispääosaa esittävän Lea Joutsenon komediaelokuvien sarja. Kuvaajana oli Theodor Luts. Tapahtumapaikkana on kesäinen pensionaatti, jonka omistaa lemmenkipeä Josefine. Musiikin sävelsi Into Arpa ( Pekka Akimov). Siinä huomaa nykyisen Ruotsin Suomi-filmin klassikoita ”Uus-vanhaa” suomalaista elokuvaa voi nyt katsella DVD-kaseteilla. 26 TSILARI 4/2014 N yt uudistunut Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti (KAVI) on jatkanut julkaisutoimintaansa ja julkaissut Suomi Filmin klassikot ”Kaikki rakastavat” ja ”Rikas tyttö” sekä lyhytelokuvista koostetun ”Helsinki lyhytelokuvia”. Myös Olavi Virta nähdään ensimmäistä kertaa valkokankaalla tässä elokuvassa. Hannes Häyrinen, Irma Seikkula ja Turo Kartto. Käsikirjoitus: Nisse Hirn, kuvaus: Armas Hirvonen ja musiikki: Harry Bergström. Elokuvan käsikirjoituksen laativat Valentin Vaala, Topo Leistelä ja Jussi Routa ( Erkki Pakkala). Lisänä on Kuvia elokuvan tekemisestä, missä näkyy mm. Lemmenliekit roihuavat niin kylpylässä kuin aitan kulmallakin – kaikki rakastavat. Sarin ruumis löydettiin lämmityskeskuksen tuhkanpoistouunista, ja häntä yritettiin elvyttää, mutta kymmenen minuutin kuluttua paikalle saapunut lääkäri totesi hänet kuolleeksi. vuosilta 1931–1936, 1937–1939, 1940–1942, 1943–1945 ja 1949. Juhlan aikana illan hämärässä oli Sari kiivennyt mieskavaljeerinsa kanssa Aulangon kattoterassille, jossa Sari putosi näköalatasanteeksi luulemansa savupiipun kautta lämmityskeskukseen. Annin veljen elokuvarooli oli ensimmäinen merkittävä rooli Hannes Häyriselle. Muissa osissa olivat mm
On mielenkiintoista seurata katutöitä sen aikaisilla koneilla ja menetelmillä. Lyhytfilmissä Heikinkadun historiaa (1936) saa seurata kadun muuntumista tulevaksi Helsingin valtaväyläksi, joka nimettiin Mannerheimintieksi 4.6.1942. Katajanokka (1960) on hieno kuvaus satamasta, telakasta, Uspenskin katedraalista ja asukkaista yli puolivuosisataa sitten. Samalla näkee kuinka kerrostaloja rakennettiin siihen maailman aikaan. Vuoden 1917 Vapunviettoa voi katsella Pohjois-Espalla, Kauppaja Rautatientorilla. Talon ympärillä oli puiset rakennustelineet, jotka nousivat talon kanssa samaan tahtiin. Tässä on kolme herkkupalaa, joita Tsilarin toimitus suosittelee lehden lukijoille ja muillekin Helsingin historiasta ja kotimaisesta elokuvasta kiinnostuneille. Kaikki rakastavat elokuvan DVD – kasetin kansi, jossa ovat Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Helsinki-aiheisia mainoksia on koottu hienoksi mainoskatselmukseksi vuosikymmeniä sitten esitetyistä silloisten tyylikkäiden ravintoloiden ja kahviloiden mainoksista sekä esityksiin tulevien uutuusfilmien trailereista. Se palauttaa mieliimme hienot kisat, jotka selostaa tyylikkäästi kreivi Carl-Erik Creutz.Ympyrätalo (1969) on Kansallis-Osake-Pankin teettämä elokuva, jossa seurataan asiantuntevan selostuksen kanssa vuonna 1966 alkanutta kaksi vuotta ja kaksi kuukautta kestänyttä talon rakentamista. Nikolajeffin autokaupan edustalla, nykyisellä Paasikiven aukiolla, pidetyssä autoparaatissa. Foto: Suomi – Filmi Rikas tyttö elokuvan DVD –kasetin kansi, jossa Sirkka Sari, Lea Jouseno ja Olavi Reimas. Lisäksi nähdään Vappuriehaa (1914) nykyisellä Paasikiven aukiolla ja Kaisaniemessä. Autokauden alkua (1914) saa ihailla S. Tämän filmin on bamlannut kliffasti slangiksi Stadin Slangi ry:n jäsen Matti Ahava, joka budjas kloddina Linjoilla. Filmissä Uudistuva Kallio (1962) voi seurata, kuinka Linjojen vanhat puutalot pantiin sääliä tuntematta mataliksi uusien kivitalojen ja uusien asukkaiden tieltä. Silloin ei ollut käytössä nykyisiä rautaputkista koottavia tellinkejä. Kino Palatsi (1968) on järkyttävä dokumentti Helsingin hienoimman elokuvateatterin ja edustustilan purkamisesta. . Bulevardi (1964) on kaunis kesäinen kuvaus mannermaisesta puiden holvaamasta puistokadustamme. On onni, että siitä on jäänyt oheinen dokumentti muistuttamaan tuosta ajasta. Siinä nähdään kuinka häikäilemättömästi päättäjät toimivat puolivuosisataa sitten. TSILARI 4/2014 27 suurlähetystön paikalla (Pohjois Espa 7) olleen hienon palatsin. Värikäs kisakaupunki (1954) on runollinen värifilmi Olympialaisistamme (1952). Filmin selostaa Topo Leistelä omalla kiinnostavalla tavallaan. Kantsii lysnaa Masan jutustelua, joka sopii Berggaan kuin nyrkki öögaan. Helsingin hetkiä (1971) on upeasti toteutettu Helsingin kaupungin tuottama historiallinen dokumentti, jossa näytetään myös vastakohtia kuten: Norrménin upea punatiilinen palatsi (1897 -1960) Katajanokalla ja sen purkamisen jälkeen paikalle ilmestynyt Enso-Gutzeitin pääkonttori. Foto: Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti KAVI Tsilari_taitto_4_14_16.indd 27 1.9.2014 9.12. Teatteri ehti toimia 1911 – 1965, se ei ollut pelkkä elokuvien esittämispaikka. Foto: Suomi – Filmi Helsinki-aiheisia lyhytelokuvia DVD -kasetin kansi
Biblun päädörtsi on Fabianingartsalla. Samal voi lysnaa, mistä nykypäivän stuidut bamlaa tai tsiigaa, ku ne näpyttelee läppäreitä tai kännyköitään. Sielt ku dallaa ineen, ni pääsee lähelle hissei ja voi tsöraa ylimpään kerrokseen. Tai sit tsiigaa ohi dallatessaan, ett mitäköhän tohonkin on duunattu ja mikä gamla bygga siit on hävinny. Arkkitehteinä oli Selina Anttonen ja Vesa Oiva. Sopii Stadiinkin. Ja ku Stadiin ulkomailtaki tulee turistei, ni pitää täällä tietty olla niillekin mestoi. Jotain mitä ne voi tsiigaa ja mestoi, mis ne voi goisaa. Ja ku shiftaa himaa, voi viel gartsalla ihailla upeen näköstä byggaa, joka yhdistää fönstereitä ja punasii tiilii. Jotain nyyaa, jotain gamlaa, jotain londattuu – vai miten se friidu jiftikseen mennessään klensaansa funtsaa. Alas voi dallaa valkosii kierreportaita.ja sit tuleeki lähemmäs Vuorikatuu, mist taloon kans pääsee. Mut eihän me dallata enää pitkin skutsei tuohivirsuissakaan. Osa hotlan huoneista on gamloissa 20ja 50-luvuilla bygatuissa tiloissa, osa on nyyassa rakennuksessa. On niit välil buleiki muutoksii, mist skrivataan joka aviisis ja sit jengil on mielipiteitä puolesta ja vastaan. Nyya biblu stuiduille Kaisikses monet minnaa Pukevan, gamlemmat bamlaa Kappiksesta. Siel voi tsittaa aamutsufella, käydä päivällä skruudaamassa tai illalla dokaa lasin vinkkuu. Jos on aikaa tsittaa hetki, voi käydä tsökaamassa baarista bissen tai tsufen ja siinä ihmetellä ympärillä olevii eri aikakausien seinii. Nyya bygga on saanu tänä vuonna Wienissä arvostetun tiilirakennusten kansainvälisen palkinnonki Wienerberger Brick Award 2014:n. Kaisaniemengartsalta tulee liukuportaat aulaan. Kirjastokortin yliopiston bibluun voi saada kuka vaan ku budjaa Suomessa ja on täyttäny viistoist vee. Samal voi lysnaa, mistä nykypäivän stuidut bamlaa tai tsiigaa, ku ne näpyttelee läppäreitä tai kännyköitään. Eikä Paasitorni tähänkään pysädy: jos skrivaa siit ens vuonna, voi viel lisätä nyyan raflan eli Meripaviljongin, jota nyt bygataan skönelle kellumaan Säästöpankinrantsuun. Kaisa-talos on biblun lisäksi kahvilaki, mis blisataan skruudattavaa ja kniigoi: Gaudeamus Kirja ja kahvi. Vaik se onki stuiduille duunattu biblu, Härmän bulein tiedekirjasto muuten , saa siellä käydä muutki. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Ku Stadiin bygataan jotain nyyaa, ni aina ei heti hiffaakaan, jos mestat on snadisti jemmassa. Nyyat käyttäjät tarttee nyyii mestoi. Rakennus on yhdistelmä gamlaa ja entisen parkkiksen tilalle bygattuu nyyaa. Duunareiden byggan nyyat kuviot Ku jengi kävi ennen Byggalla, ei ne tarkottanu mitä tahansa byggaa, vaan se oli vaan se yks: Siltiksessä duunareitten yli 100 vuotta sitten arkkitehti Karl Lindahlin funtsaama työväentalo, johon 20-luvulla bygattiin lisätiloja paikalla olleesta kalliosta louhituista stenuista niinku alkuperänenki komee graniittilinna. Ja sit funtsaa, ett pitäs käydä tsiigaamassa. Ylhäällä on partsi, mist voi tsiigailla Stadin kattojen yli Tuomiokirkolle. Lisäks siel toimii kaks avointa raflaa, niinku demareiden (ainaki ennen) kansottama Juttis ja hyvän safkan Graniittilinna. Nyyaa stailii snadisti jemmassa Tsilari_taitto_4_14_16.indd 28 1.9.2014 9.12. Kaks vuotta sitten kokouskeskukseen öpnattiin nyya hotla: Scandic Paasi. Nyt Paasitorni on kansainvälinen kokousja kongressikeskus, mis voi järkkää gamlas juhlasalis ja muis kabineiteis kokouksii tai muita yksityistilaisuuksii. Vaikkei hotlaa stadilaisena tarttiskaan, ni modernii hotlan lisärakennusta voi käydä tsiigaamassa Paasitornin sisäpihalla, mihin pääsee Paasivuorengartsalta (siis siltä puolelta, mis on puisto ja knekkaajien patsas). 28 TSILARI 4/2014 S tadi muuttuu eikä sitä aina bytskata parempaan suuntaan, ainakaan kaikkien mielestä. Samalla mestal on pari vuotta staijannu nyya Kaisa-talo. Ja vaikkei kniigoi meniskään londaan, kandee käydä tsiigaamassa upeeta arkkitehtuurii, jota on palkittuki
Siel voi käydä tsiigaamassa Mantaa öögasta öögaan: Tai ihailla Ville Vallgrenin luomia, aikoinaan kovasti kohua herättäneitä friidun muotoja. Kaisa-talon biblun päädörtsi on Fabianingartsalta. Mut tätä yhden huoneen hotlaa ehtii viel tsiigaamaan, vaik sinne ei goisaamaan enää pääsekään. Pitkään jemmattu Stadin ulkopuolella on bulisti upeita saarii. Elokuus hotla on valmis – ja kaikki yöt buukattiin täyteen nopeesti heti ku niit ruvettiin blisaan. Tänä kesänä sinne pääsee botskilla Kauppatorin rantsusta kerran tunnissa. Foto: Virve Kuutar Paasitornin nyya hotla on palkittuu tiiliduunii. loppukesän ja syksyn eli 12.10.2014 asti. Mut ne kun on ollu intin käytössä, on ollu tavalliselta jengiltä jemmassa tai niihin on voinu mennä vaan jollain järkätyllä redulla. Ineen bungaa 3 egee ja mesta on töllääjille auki klogu 11.30-17.30. Matka kestää 10 minaa ja se bungaa 7 egee menopaluu tai 4,50 sivu. Lonnalle on öpnattu rafla ja kahvila eli sinne voi mennä skruudaamaan. . Foto: Virve Kuutar Tsilari_taitto_4_14_16.indd 29 1.9.2014 9.12. Snadi Lonnan saari Kauppatorin ja Suomenlinnan välis oli kans yli 100 vuottaa intin käytössä ja toimi esmees miinanraivaussaarena. TSILARI 4/2014 29 Manta jemmassa Sen, ett Mantan ympäril tapahtuu jotain, hiffaa kyl kuka vaan, ku dallaa Kauppatorilla. Tai sit vaan tsittaileen kalliolle ja tsiigaamaan skönelle. Foto: Virve Kuutar Hotla, missä pääsee Mantan viereen goisaamaan. Se on bygannu muuallakin hotlan jonku tunnetun patsaan ympärille. No, sehän ei oo hökkeli ollenkaan vaan nyyaa taidetta. Joku on voinu kyl funtsaa, korjataankohan sitä, vai mikä bygattu hökkeli on. Japanilainen Tatzu Nishi kutsuttiin Stadiin funtsaan nyyanlaista taidetta. Tatzu Nishi blokkas Mantan ja pitkin kesää on sit Mantaa jemmattu, ku sinne on bygattu yhden huoneen hotlaa. Jos ei oo ottanu omii eväitä messiin ja tekis mieli skruudaa kallion kolossa, ni piknik-korin voi slumppaa kahvilastakin
Viihdeohjelmat, Velipuolikuu, Mutapainin ystävät, Tabu ja Nyhjää tyhjästä nostivat uuden polven koko kansan tutuiksi. Teatteri yhdistää vakavuutta viihteeseen onnistuneella tavalla. Yhteiskunnallinen trilogia työn muutoksesta Kahden talvinäyttämön työnjaossa toisessa oli usein kokeellista, toisessa taitavaa sketsiteatteria, yhtälailla molemmissa kotimaisten näytelmäkirjailijoiden kantaesityksiä. Kuvaaja: Tanja Ahola STADIN SYKE RISTO KOLANEN R yhmäteatteri, kansan suussa ”Ryhmis” oli ensimmäisiä vapaiden ammattilaisten ensemble, joka yhdistyi teatteriproduktiokohtaisesti. Nuori Kari Väänänen vakuutti. Evergreenin kanssa, uuden polven vahvana tulkintana. liikkuvan kameran videokuvan taitavassa käytössä 2010-luvun parasta suomalaista tarjontaa. Pengerkadulla esitettiin Arto Mellerin Sopimus Mr. 30 TSILARI 4/2014 Riku Nieminen vapautui Munamiehestä Peter Paniksi. Trilogia oli yhteiskunnalliselta teemoiltaan ja esim. Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän työn muutosta yhteiskunnassa käsittelevä näytelmätrilogia on merkittävintä viime vuosina. Vuosikymmenen kesäteattereista mieleen jäi Don Juan, pääosassa Kari Heiskanen ja Sara Paavolainen. Ohjaaja-johtaja –kaksikkona olivat Arto af Hällström ja Raila Leppäkoski. Se toimi yli 30 vuotta Pengerkadun näyttämöllä ja laajentui vuoden 2007 alusta myös Helsinginkadulle Urheilutalon viereen. Ryhmiksen perustajapolvi oli vuoden 1966 Lapualaisoopperan henkisiä perillisiä. Jatkuvaa kasvua (2011) päätti sen mistä, Euroopan taivaan alla (2010) sekä Päällystakki (2009) aloittivat. 1980-luku oli yhtä menestystä, joka nosti myös tähtiä elokuvaja televisiotuotantoihin. Martti Suosalo loisti ensimmäisen ja viimeisen pääosassa gogolilaisena ilmeettömänä, mutta eleillään Ryhmis on suurin, usein myös kaunein STADIN PIENTEATTERIT 8 Ryhmäteatteri on helsinkiläinen ammattiteatteri, joka syntyi 1960-luvun lopulla. Suomenlinnan kesäteatteri on ”kolmas näyttämö”. Sen toinen polvi nousi 1970-luvun lopun Teatterikorkeakoulu nuorista, Pete Q:n 1978 sukupolvesta, joka hylkäsi edeltäjiensä aatteet ja alkoi nauraa vakavuudelle. Tsilari_taitto_4_14_17.indd 30 3.9.2014 10.14
Rosvolaivan kansi oli vaihtunut sumuiseksi rantatöyrääksi. Jatkuvaa kasvua nosti esille kaksi taitavaa naisnäyttelijää Tiina Lymin ja Ursula Salon, koomisia rooleja upeasti vaihtaen. Kuvaaja: Anna Salmisalo Chike Ohanwe ja Maija Koivisto ovat erilainen Robin ja Marian. Pengerkadun viimeinen kevät Nätti tyttö, vähän pehmee Helsinginkadulla haki kolmen sukupolven naisten sisintä olemusta, Suomi-neidon kovuutta ja pehmeyttä. Kuvaaja: Janne Siltavuori. Iltalypsyn juontajakaksikko Taisto Oksanen ja Minna Suuronen varastivat shown useasti. Paljon oli hyvää Juha Kukkosen ohjauksessa. Aivan huikea oli Robin Svarströmin ja Pakarisen paritanssi iskelmäsanojen tahdissa. Aliina Tomnikov oli hurmaavan herkkä Leena ja Robin Svarström pelottava Kapteeni Koukku. Peter Pan todella lensi. Kesän 2012 huipennus, Ryhmäteatterin Peter Pan oli kekseliäästi kehitelty edellisen vuoden Ronja Ryövärintyttären lavasteista, joissa oli tuttuja vuoria ja linnoja. Syksyn 2013 Jäniksen vuosi oli Arto Paasilinnan alkuperäisteoksesta tuotu nykypäivään, talouden globaalistumiseen, työssä väsymiseen, leppoistamiseen ja ympäristötuhoihin. Ohjaaja Juha Kukkonen halusi heillä laajentaa mieskuvaa. Liisa Ihmemaassa uppoaa Liisa ihmemaassa kesällä 2014 jätti mielen välillä sekavaksi. Riku Nieminen oli uskottava Peter Pan, poikana, joka oppi lentämään onnellisten ajatusten avulla, mutta ei halunnut kasvaa aikuiseksi. Ensimmäinen puoliaika synnytti odotuksen ekokriisiajan satuhahmosta, toinen puoliaika kehittyi toiminnalliseksi temmellykseksi, joka sekoitti länsimaisia satutarinoita Lewis Carrolin ikoniseen tarinaan. Enemmän tietoa, Kaisa Rissanen, Ryhmäteatteri – yhteisvoimin jo yli 40 vuotta, Teatterikeskus 2009 verkkoartikkeli. Tuomas Nevanlinnan sanoilla leikittelevä kieli puree lapsiin varmaan paremmin kuin sen yhtenäissatumaailmaan piilotettu sanoma. Upein suoritus lavalla oli ilmeikkään Emilia Sinisalon muuntumisleikki eri rooliasuihin. Maija Koivisto oli aivan hurmaava Marion/Martin, jolla on Keira Knightleyn ulkonäkö ja herkkyys. Kummassakin sama perustila, kalliot/linnat ja nostettava lava käytettiin kekseliäämmin. Mikko Penttilän Irvikissa ja Juha Pullin Ruskearusikko on hyvä koominen sivupari, joka varasti ajoittain koko shown. . Näytelmän pinta-ajankohtaisuudessa paha hallitsija vaihteli presidentin ja pääministerin tuoleja kuten Venäjällä kymmenen vuoden ajan. Sormet hunajapurkissa oli jäähyväisesitys Pengerkadun klassisella vuonna 1982 teatterille korjatulla näyttämöllä. Anna-Riikka Rajanen on Ryhmäteatterin uusi tähti, joka pisti silmään jo viime syksyn Jäniksen vuoden jäniksenä ja hän esittää pääroolin hyvin. TSILARI 4/2014 31 puhuttelevana tragikoomisena hahmona. Aku Hirviniemi valloitti monta kohtausta. Robin Hood varastaa itselleen Robin Hoodin sydämen esitys kesällä 2013 ei sytyttänyt samalla tavoin kuin Ronja Ryövärintyttären sydäntäyteinen lämpimyys ja Peter Panin opettavainen lennokkuus. Kuvaaja: Johannes Wilenius Kolme polvea näyttelee yhteen: Minna Suuronen, Kaija Pakarinen ja Emilia Sinisalo. Esityksen kantava vetovoimainen näyttelijä puuttui, kapteeni Koukku oli apulaisohjaajana. Sirja Sauroksella on vaativa rooli pahana Herttakuningattarena. Puheliaan näytelmän kahta pääroolia kantoivat tyrmäävä, miehensyöjä Sanna-Kaisa Palo ja hänen varjoonsa jäävä Juha Kukkonen, virkaheitto vähän charmiton näyttelijä, jonka elämäkertaa yritetään tehdä. Juha Kukkonen sai joukkueen pelaamaan hyvin. Anna-Riikka Rajasen Liisaa ympäröi värikäs mielikuvitusmaailma. Lavastus ja tarinan kuljetus tempaisivat aikuisenkin hyvin mukaan. Minna Suuronen oli hieman hysteerinen äiti, Kaija Pakarinen taitava mummo. Sanna Warsselin köysitemput ovat yhtä vaikuttavia kuin saman tekijän Helinä-Keijun lentely Peter Panissa 2012. Ylermi Rajamaan ja Kreetta Salmisen lapsensuhde on lämmin. Risto Jarvan viimeisen elokuvan pääosan esittäjä Antti Litja löi symbolisesti kättä porkkanalla itsensä oloisen eli vähäeleisen Robin Svarströmin kanssa videoidussa lopussa. Neljä kesää klassista satumaailmaa Kaikkein sydämellisin neljän perättäisen kesän satunäytelmistä oli 2011 Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär, jonka hurmaavassa pääosassa oli aluksi Kreetta Salminen ja loukkaantumisen jälkeen Rosanna Kemppi. Kuvaaja: Johannes Wigelius Tsilari_taitto_4_14_16.indd 31 1.9.2014 9.12. AnnaRiikka Rajanen lauloi jäniksenä kuin enkeli. Robin Hoodin miesjoukoissa Vesa Virrin pikku John oli huvittava, samoin Juha Suihkon munkki Tuckin/ Tuchén eleet. Lopun ekologinen sanoma tuntui yhtä päälle liimatulta kuorrutukselta kuin Aarni Kivisen Isän lukema toiveluettelo tietoisuuden kasvusta
M . J: Stadin styget 20 € kpl Kauhanen, E. M . L . M . XL . XL . lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. Friidu 5 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija & Mattsson, Eki: Skloddit braijaa 8 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl PLATAT JA MUU SÄLÄ Kauhanen, E. army-malli musta 10 € kpl T-paidat koko . STADIN SLANGI BLISAA Stadin Slangi ry. L . J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Stadin kartsat ja mestat – Helsingin slangikartta 10 € kpl Jörde-Juge -cd, 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Stadi Musicard, CD-postikortti 15 slangibiisiä 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. XL . Kundi . musta . S . Toimisto avoinna ti ja to klo 14–18, puh.045 186 7238. L . XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . 32 TSILARI 4/2014 KLEDJUT Lippikset . S . Tsilari_taitto_4_14_16.indd 32 1.9.2014 9.13. S . XXXL 27€ kpl KRÄÄSÄ Isännänviiri 50 € kpl Pöytäviiri 25 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . XXL
7. Teoksen nimi on Silmä. Vilken grupp sjunger låten Kevät som börjar med orden ”On siis kevät kuljen Hakaniemen rantaan, tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa”. På Elisabetsgatan har funnits (en finns fortfarande) två restauranger i vars namn ordet ”Kolme” finns. Ketkä kolme presidenttiä on ikuistettu Eduskuntatalon lähettyville. a) 68 500 b) 93 600 c) 129 000 d) 268 200 10. Fotoskaba Tsilarissa 3/2014 Taideteos sijaitsee Kasarmitorilla samassa mestassa, missä on 1800-luvulla ollu yleinen kaivo. 2. Kuinka monta asukasta Helsingissä oli vuosisadanvaihteessa siirryttäessä 1900-luvulle. 8. 9. Vilken amerikansk afärsman har fått en gata uppkallad efter sig på Munkholmen. Onneksi olkoon! Vastaukset 1. 6. Vilka tre presidenter finns avbildade bredvid och framför Riksdagshuset. Vastaukset sivulla 36 FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Vad heter Helsingfors äldsta ryska restaurang. Sen on duunannu v.2006 kuvanveistäjä Jukka Tuominen. 4. 3. Vem blev känd som smugglarkung, fotbollsstjärna och människorättskämpe. 5. Hurdana prylar såldes i Winters affär. Kuka tuli tunnetuksi niin salakuljettajana, jalkapallotähtenä kuin ihmisoikeustaisteilijanakin. Mitkä nämä ravintolat ovat. Minkä amerikkalaisen liikemiehen mukaan on nimetty katu Munkkisaaressa. a) 68 500 b) 93 600 c) 129 000 d) 268 200 Hur många invånare hade Helsingfors vid sekelskiftet 1900. Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Vastaukset viimeistään 1.10.2014 Tsilari_taitto_4_14_16.indd 33 1.9.2014 9.13. TSILARI 4/2014 33 SKABAT STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinkiaiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Vad hette den berömda operasångaren vars villa finns i Turholm på Degerö. Vad hette byggnaden där radiokanalen Radio City startade sin verksamhet. Mikä yhtye esittää laulun Kevät, joka alkaa sanoin ”On siis kevät kuljen Hakaniemen rantaan, tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa”. Oikein vastasi: Olavi Ahomaa, joka sai Stadin Slangi ry:n kirjapalkinnon. Millaisia tavarota Winterin liikkeessä myytiin. Froogut duunas Jesper von Hertzen ARNO SOISALO Miltä katolta hittaat tän näkösen härvelin. Kenen tunnetun oopperalaulajan huvila sijaitsee Laajasalon Tullisaaressa. Liisankadulla on ollut (yksi on edelleen) kaksi ravintolaa, joiden nimessä on sana ”Kolme”. Mikä oli nimeltään rakennus, jossa Radio City aloitti toimintansa. Vilka två restauranger avses. Mikä on Helsingin vanhin venäläinen ravintola
Täällä et voi eksyä, korkeintaan voi pääsi mennä pyörälle.” Kun tulet Haminaan , pysähdy ja hiffaa kuinka yli 360-vuotinen kaupunki bamlaa sulle stooreja jos stannaat niitä kuvittelemaan. Joten kyllä solttubändellä on varsin pitkät perinteet täällä suloisessa Suomessakin. Minusta paras esitys oli Norjan kuninkaan Haminaan lähettämän His Majety The King’ Guard, 140:n sotilaan orkka ja vartiokomppania. Haminan Bastioniin oli saatu todella hienot solttuorkat kuudesta eri maasta. Valtaosa jengistä oli kuten tavallisesti hyvissä ajoin paikalla, näin saatoimme treffata vanhoja frendejä ja vaihtaa kuulumisia, sekä tutustua nyyiin frendeihin. Paluumatkalla skruudattiin salattibuffet ja katkarapukeitto ABC Amiraalissa. Hamina Tattoossa solttubändit skulaa Hamina Tattoo pistettiin pystyyn ekan kerran 25 vuotta sitten, eli vuonna 1990. Olimme Haminassa hyvissä ajoin ja bamlasimme ennen Haminan Bastionia menoa puun varjossa kuulumisia ja mitä esityksestä venttaamme. Toinen todella fiini ja omaperäinen esitys oli oman Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan esitys. Ne olivat nyyan armeijan systeemin mukaisissa kokoonpanoissa. Se on peräisin 1720-luvulta. Suulis skriinas kliffasti snadien pilvien takaa, kun lauantaina elokuun tokana päivänä treffattiin gamlan Fennian edessä. Foto: Raimo Miettinen Tsilari_taitto_4_14_17.indd 34 3.9.2014 10.14. Kevät tuli ja Slangista tuli Anskulta viesti, että reissuun lähdetään ja messiin lähtijöiden pitää bungata. Kaikkihan on ainakin blukannut että Haminan gamla osa on bykattu ympyrän muotoiseksi. Nyt on kakrutaudit podettu ja homma toimii kun kunnon orkka. Kempä tietäis ja hiffais mitä tulemaan piti. Sillä jaksoi himaan saakka. ”Haminan vanha keskusta on nähtävyys. Se antoi kliffasti lisää poweria jatkaa reissua kohti Haminaa. Hommaa oli todella treenattu ja se skulas niin musan kun solttujen äkseerauksen suhteen kun tanssi. Tehdään tämän eteen se, mitä kukin voi. Ja takas himaan Tämän vuoden Hamina Tattoon teemana oli ”Itämeri – hieno menneisyys, parempi tulevaisuus”. Kohti Haminaa Kuski tsörasi meidät ekaksi Pyhtään ABC steisalle, josta Ansku oli buukannut meille porkat ja sämpylät. SLANGIJENGI 34 TSILARI 4/2014 Olimme himassa bamlanneet jo usean vuoden ajan, että olisi kliffaa mennä tsiikaamaan Haminaan solttuorkkien kavalkadia: No talvella hiffasin Tsilarista, että Stadin Slangi on järkkäämässä reissua kesällä 2014 Haminaan tsiikaamaan Tattoa. Kiitoksia kliffasta reissusta järkkääjille ja Stadin Slangille. No mähän pistin viestin, että me ollaan messissä. Se todella antoi kuvan meidän asevelvollisuusjärjestelmän korkeasta osaamisesta ja suoritustasosta. Tämä on eka kerta Hamina Tattoon historiassa, kun kaikki suomalaiset solttubändit ovat yhtä aikaa stagella. Tämä on hyvä esimerkki siitä miten asevelvollisten osaamista osataan käyttää puolustusvoimissa hyväksi. Tämä on perustettu vasta 1990 Haminassa. Tosin myös Lappeenrannan Rakuunasoittokunnalla on pitkät perinteet aina 1600-luvulta saakka. Hommaa johti kentsu Axel Lowen joka oli Keski-Euroopasta hiffannut että tällaista bastionisysteemiä oli iisi puolustaa. Suomen, Norjan, Saksan, Iso-Britanian, Venäjän ja Japanin valikoidut solttuorkat duunasivat parastaan. RAIMO MIETTINEN SLANGIJENGI LYSNAAMASSA SOLTTUMUSAA HAMINASSA Venttasimme puun varjossa jengiä ja bamlasimme summerista. Kaupungin ympyräasemakaava ja sitä ympäröivä tähden muotoinen linnoitus muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Suomen vanhin solttubändi on 195-vuotias Kaartin sotilassoittokunta, joka on skulannut viidelle keisarille ja kaikille itsenäisen Suomen pressoille. Jengistä jäi vain yks gimma vek, se kun ei vissiin hiffannut mestaa eikä lähtöaikaa. No osa oli ollut täällä ennenkin ja ”muka ties” mitä tulemaan piti
Tsilari_taitto_4_14_16.indd 35 1.9.2014 9.13. Ne kyseli, että voiskos ne tulla skabaan Stadiin joskus meidän treffeille ja tuoda pari pelimannia meggeen ja mä sanoin, että frogaan sitä hallitukselta. ESKO VEPSÄ TSILARI 4/2014 35 SLANGIA LANDELLA Vallisaaren redulla Royal Cats –botskilla proggista järkkäs Solman, Poutanen ja Reittamo. Itse skabas meitä oli kaks jäbää Stadista. Ei ne varmaan bonjanneet, mistä stygi kerto, mutta glaidua oli. Kovasti tykkäsivät. SLANGIJENGI Ilmajoella järkättiin gliffa skaba, jossa stadilaiset bamlas slangia ja etelä-pohojalaaset omaansa. Se stoori on täs aviisis, jos sille löyty mestaa. Oli tosi gliffaa sitata illan lämmös, kun mollikka hiljalleen hiippas kohti skutsin reunaa ja keli on kuin morsian. Ei niil mitään domareita ollu, vaan yleisö nosteli handujaan, et kuka voitti. Ja olen jo frogannukin. Itikat on niillä siellä pellolla mutustelemas gresaa, ne on lehmii nääs. Sit Make bamlas siitä, ku se styylas yhde friidun kans stasen villoill, mutta homma kusi, ku siltä gimmalta puuttu hampaista joku styge ja se vislas aina ku sitä sekstattiin. Snadi Isla (1,5 v) pluggaa Tsilaria Foto: Kerstin ja Kalevi Oras Skabaan osallistunut slangistoori julkaistaan seuraavassa tsilarissa. Siel oli tosi skabat munnarin skulaamises ja sitte niis vähärivisis eli yks ja kaks rivises hanuris tai sirmakas tai saapasvarres tai kurtus, kuis itse kukin sitä hanuriaan tituleeraa. Mitä rajumpi imu, sitä kornimpi vislaus ja siin se romantiikka sit delas. Budjasin nääs viiskyt vuotta sitten siin sadimmassa Kyröössä ja esitin stoorin, kuin ne mut otti siel vastaan ja mä tietty ne. Mä vähän lipasinkin sinnepäin, funtsin, että saisin paremmat pojot, kun pokkaa oikeaan ilmansuuntaan. Jalosen Markku ja mä. Niit oli neljä ammatilaista kahta tavallista stadilaista amatööriä vastaan ja silti me duunattiin hommat ihan OK. Aluks se sjungas pätkän Stadin Kundin Kaihoo (niin gimis on Stadi) ja tosi snygisti sjungaski Siinä jengi sittas ku tsyrkas ja lysnas ihan hartaina. Pinnat himaan. No nehän sen vinnas kimpas. Vallisaaressa kesäkuussa staijattiin yli 150 gamlan puun alla, jengii oli 60, oppaana Jarmo Nieminen. Make sai rajut aploodit, skegen muistoks ja taputukset selkään. Ne oli eri puolilta ja selvästi kiertäviä taiteilijoit, jotka kyllä osas hommansa. Pohjalaasil oli ammattiesiintyjät, jotka esitti valmiiksi skrivattuja stooreja. Skaba ei ollu ihan ryppyotsaisten hommaa, vaan enemmä skriinit öögankulmis duunattu juttu. Ei olut inisijöitäkään, joita paikalliset tituleeraa hyttysiks. Mä oli tokavikana ja bamlasin omista kokemuksistani Stadin kundina Landella. Make alotti, ku sen eukol oli vähä hoppu himaan
b) 93 600 10. Aino Ackté SKRIVAA TSILARIIN! . Ne pidettiin ihan toisel puolel Stadii, nimittäin etu-Tölikässä ja mesta oli kauppakorkeakoulu. Joku oli slumpannu Alepast skreboi, kyl skrebat jemmataa byysiin, eiköhän ne ollu eguja siel budjus. Jatsarit o stiflat, joita varsinki stailit tsingurasällit klabbeissaa käytti, niis oli haitarivarret ja ne oli glenssattu nii, et ne glimmas ku jutskun skrebat kuutamos. Meil oli tapana pitää skiiaustilaisuuksii silloin tällöin shiivan ja ölvin kraftilla ja bamlata sai vaa slangilla. Lepakko 7. Eikä Rock Jerry ollut eka kundi Stadissa, joka näytti ”mitä rokki oikein on”. Napakat jutut sopivat lehteen parhaiten. mennessä. Rock-kunkku 1959 Palmisen muuten kliffaan rock-kunkkujuttun (Tsilari 2/2014) liittyen on aiheellista korjata pari mokaa. Ei oo Kuutar bluggannu staroi Tsilareit, ku yrittää omia ittellee ”bamari”-sanaa, mä sitä jo aikoinaa tarjosin Lasselle, ku muaki hirvitti se ”bamlausdiriga”-sana. Henry Fordin / Henry Ford 2.Ståhlberg, Svinhufvud & Kallio 3. Bensikset ja huoltsikat TSILARI 1/2014 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 19. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Bensikset ja huoltsikat Skvettamäess ä Tsilari_1-14_17 .indd 1 4.2.2014 13.06 Kirstarin Jengi ja Duunarimutsi Foogufledat TSILARI 2/2014 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 19. Little Richard esiintyi sellasis leffoissa kuin Tunnista tuntiin (1956), Uusi Rock ’n’ Roll (1956), Minkäpä tyttö sille voi (1956) ja Mister Rock ’n’ Roll (1957). Bamari, gåsari, dispari, kaikki staraa slangia 18-luvulta. Ja sit viel snadisti noista artisteista ja platoista. Bellevue 9. ANTERO TIRRONEN, KALTSIN KUNDI Liffaa ku leffas on klogu Tollast lausetta bulit kundit skiias aikoinaa snadeille klenureille. Timo Jämsenin lisäks Stadin Haka-kerhossa skulas rokkii sen niminen kaveri ku Jorma Kalenius, jolla oli myös maamme eka nuorista kundeista koottu yhtye Rock Devils. Tällasii tekis miäli oikoo, mut ku alkaa jo veto slyyttaa. Mä en sitä oikeen snaijjannu silloin, enkä snaijjaa vieläkää, kai siin o jotai liffaa. Mä en bluggaa just olleskaa niit selkokiälisii stoorii nii, et mulle ei Tsilaris oo vilt bluggattavaa ja taidanki jo ens vuonna slyyttaa jäsenmaksun bungaamisen. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen: tsilari@ stadinslangi.fi tai koneella kirjoitettuna toimituksen postiosoitteeseen: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Uusia laulajia otetaan mukaan. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Tervetuloa mukaan matkaan!!! Slangikuoron harjoitukset jatkuvat syksyllä osoitteessa Siilitie 11. Ja kyllä LESAAJAT Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Tänne landelle flyttas aikoinaa muutamii kundei Stadista nii ku mäki, ny niist o kolannu jo kolme ja meit o enää kaks, ku venttaa gravikselle flyttaamist. Jos haluat kirjoittaa nimimerkillä, laita toimitukselle perustelut ja tiedoksi oma nimesi ja yhteystietosi. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Stadin Friidu ja Stadin Kundi Tsilari_3-14_18.indd 1 13.6.2014 12.01 niitä Pikku Rikun LondonEP-levyjä myös slumpattiin ja rundattiin ainakin Hakiksen ja Kaltsin kundien ja gimmojen skraitoissa ihan kiitettävästi. SLANGIJENGI 36 TSILARI 4/2014 METROLLA MUSIIKIN MAAILMAAN Slangikuoron matkassa kohti itää Hagiksen hallin 100v bileiden ja Hertsikan kyläjuhlien jälkeen Slangikuoro jatkaa itään: Kuoro esiintyy Matti Reittamon johdolla 11.10. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Tsilari_2-14_22.indd 1 27.3.2014 12.11 Suuren slangiskaban tulokset TSILARI 3/2014 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 19. Se merkittävin on, et ei Hesarin Työviksen juhlasalissa mitään rock-kunkkuskaboja 1959 skulattu. Leluja / Leksaker 6. Kyllä täällä rock ’n’ rollia tsennattiin. Tavaramarkkinat 4. Soita Matille 050-5991091. Jo pelkkä vilkaisu kirjaan Selluloidi soi – rock ’n’ rollja twistelokuvia (2006, Johnny Kniga) kertoo, kuinka paljon noita rainoja aikoinaan näytettiin. Algot Niska 8. Omalla nimellä kirjoittaminen on toivottavaa. Tsilarin seuraava numero 5/2014 ilmestyy 5.marraskuuta. Kolme Kruunua & Kolme Liisaa 5. Ny meit o vaa kaks eikä oo vilt bamlattavaa, kaike lisäks ollaa nii ku rollaattorijäbiä, ei oo Tsilari_taitto_4_14_17.indd 36 3.9.2014 10.15. Mellunmäen Likkojen lauantaissa klo 12.15 ja marraskuussa Vuosaaressa. 50-luvun Stadissa oli paljon leffateattereita ja niissä rundas myös tosi bulisti nuorisopätkiä. Se taas ei oo olleskaa liffaa, et slangilehti Tsilari o lähes kokonaa selkokielinen, se o mun miäles buli häpee. Siihen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 5.10. Joskus sattuu mun öögaan joitaki feelui kässäyksii, nii ku ”jatsarit olis empaattisii”
Onni muodostuu niin snadeista murusista, että kaikki ei niit ees hiffaa. Haloo! Ei signaalia! mitä ####????, eihän se ole mahdollista! No, otetaan rauhallisesti, hyllyt täynnä plugattavaa, mitä sieltä löytyísi. Siltä istumalta Stadin Slangi sai uuden jäsenen. Ja olihan se minulla mukana lomamatkalla Virossa, mutta siellä sama kuumuus! Luin siis ihanan Tsilarin loppuun tänä aamuna ja koska telkkari edelleen näyttää tuota pirullista ”ei signaalia”, niin päätin skrivata teille ja purkaa tuntojani, en telkkarin johdosta vaan sen johdosta, että totesin jälleen kerran, että Tsilari on maan paras lehti ja jostakin syystä juuri tässä numerossa oli niin monta mahtavaa juttua, että naurusta ei ollut tulla loppua. Tämä on siis eräänlainen thänks-kirje koko toimituskunnalle. Mutta kuten muutkin landelaiset sanovat, niin sydän ja mieli on stadilainen, vaikka en vanhaa stadin slangia haldaakaan. Onhan Tsilaria plugattu jo viitisen vuotta. SLANGIJENGI TSILARI 4/2014 37 järin liffaa eikä just skriinatakaa, mut nii kaua ku suulis kriinaa mie naatiskelen tuulen suhinast veduissa ja fogelien shungaamisest. Kun TV tekee tenän Moi hela jengi, Kävi näin, että eilen illasta lähtien mun telkkari ilmoittaa ”ei signaalia”. Syntyy kirje, joka ei ilman tätä tilannetta olisi syntynyt. Fakta on, että se jäi helteiden takia kesken en pystynyt silloin kunnolla keskittymään siihen. Tsilarista vielä haluan kertoa, että mun jälkeen sen kiitollisuudella lukee Teneriffalla asuva frendi ja hän puolestaan antaa sen vielä omalle frendille ja kuka tietää, ehkä se vielä jatkaa matkaa tämänkin frendin jälkeen. Mukaan tulin sattumalta, kun kreikan tunnilla näin Lassen portfoliossa intressantin lehden ja mä heti kyselemään että mikä toi on. Bulit thänksit kaikille upeille slangilaisille! Reduilla tavataan taas! MILLIE EKQVIST Oikaisu Tsilarin toimitus pahoittelee feeluu viime Tsilarissa 3/2014:Sivun 35 jutussa ”Lukijatutkimuksen palkinnot” yks palkinnon saajist oli Tapio AHTI, eikä Ahto. Arvo Pohjola Tsilari_taitto_4_14_16.indd 37 1.9.2014 9.13. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että nyt asun täällä landella Olarinimisessä lähiössä. Se lehti ei lähtenyt maailmalle, vaan sen olen tarkkaan tallentanut. Itse asiassa, isoisäni juttukin on kerran julkaistu Tsilarissa 6/2010 (”Työsiä dilkkaamassa” vuosisadan vaihteessa). Terkkuja sistalle skolekamu Inkkarille, joka tietääkseni viel dallailee siellä Hekan himamailla Nurmijärvellä. ARZI Virve Kuutar kommentoi: Mun ehdotus oli bamis, ei bamari. Summa summarum, mitä seuraa siitä kun telkkari tekee tenän. TSILARI 3/2014 mua siellä oikein odottaa. Olenhan sentään syntyperältäni monen polven takaa ihan aito stadilainen (vaikkakin hurri sellainen)
Mä oon yli seiskakymppinen stara, joka skujaa joka päivä Stadissa. Kerran vuodessa ne järkkää ”bilikattoman päivän”, mut ei se mitää vörki ku skouden mukaan silloin on keskustassa ihan yhtä paljon fiudeja ku muuteski. Niinku mä. Sit mä kusen snadisti omille pläägilleni. Mut jos niitä ei vapauteta ja tungetaan privaattibilikat hiljaisenakin aikana vain yhdelle kaistalle ni aina syntyy kaikkia veetuttavia liikennehärdeleitä. Toisessa kaistainfossa luki Lahti ja Helsinki ja siinä toisessa Virenoja. Ei sillä, etteikö starojen jengissä ole paljon myös erittäin gutia ja spiidejä kuskeja. Kyl mäki oon eksyksissä niinku landebuugi Stadissa, ku mä treenaan löytää Turussa tai Tampereella perille ilman GPS:ää; sillee perstuntumalla ja maantietsetin avulla. Ku vantaalainen, joka pääsis Stadiin ihan hyvin stogellakin tai espoolainen ainaki tulevaisuuden metrolla, suhais bilikallaan tulliin ni siltä rokotettais kulkuproopuskasta 10 egee. Lopullista kilkkausta ei tapahtunut ku mä sain vendattua nippanappa alta veks, mut akka tsiigas mua vihaisesti niinku mä olisin ollu joteski feelussa. . Siellä mä sit hiffaan alta aikayksikön tyhjän parkkiruudun ku buugit on lemnannu bilikansa sinne tullin parkkimestalle ja tullu stogella tai dösalla joko tänne duuniin tai muuten vain steppailemaan. Sillä jos ne on kauempaa ku Vantaa tai Espoo, ni mistä helkutista ne snaijaa mihin ne hamnaa ku kaistakyltissä lukee vain ”Kehä 1 itään”. SAUTSKI Pynn nen ilmo 18. Mun ehdotus onki et stadilaiset saa skujaa bilikoillaan missä tahansa Stadissa, mut muualla budjaavat ei saa. Jos mä olisin Stadin Stalin ni mä määräisin sillon et ns. Ku mä viimeks kävin siellä ni siel oli vain yhdet liikenneflyysit ja niihin kaks kaistaa. Sit siihen tullin hörnelle tarvittais viel buli parkkis ja Stadin dösan pysäkki mist ne pääsis halvalla julkisella vehkeellä Stockan hörnelle. S tadissa bamlataan eri kuppikunnissa alvariinsa fiudettomasta keskustasta. Privaattifiudeilu ei todellakaan ole delaava laji. Se tietysti vaatis bilikatulleja Stadin rajoille. joulukuuta 2011 20:48:05 EI SKULAA VAIN DÖSILLÄ Tsilari_taitto_4_14_16.indd 38 1.9.2014 9.13. Yks päivä vihreä flyysi anto mulle luvan suhaa Annankadun yli Uudenmaankatua Erottajalle päin, mut eiks Annankadulta ängenny punaisia ja mua päin ikivanha muija isolla bilikallaan. Vaik metro, skuru ja dösa klaaraavatkin hommansa Stadissa tosi hyvin, ni ei ne sittenkää nuiji oman bilikan käyttöä. Mutku noi eriväriset pipertäjät, yleensä stogella Stadiin tulleet tai sit niiden skloddit, on jääräpäisiä dorkia ni joskus kandee antaa niille snadisti löysää, ettei ihan hanurista revittyjä funtsauksia ruveta paneen toteen. Sit kandeis vielä niille landebuugeille ku on bungannu sen 10 egee tullimaksua pitää snadi tentti siel tullissa, niinku et tietääks ne mihin ne on suhaamassa ja mitä kautta. Eihän ne oo kelannu mistä ilmansuunnasta ne on tänne suhaamassa. julkiset kaistat pantas leediks arkisinki päiväsajan hiljaisimmilla hetkillä kaikelle trafiikille, niinku tossa Runskilla Kauppiksen hörnellä on tehtykin – ja siellä homma skulaa ihan jees. Skeidat mulla mitään juitsua ollu menossa Virenojalla. Pianhan kaikki skujaa sähkötai hybridivehkeillä edellyttäen tietty, et niiden verotusta alennetaan tosi bulisti. Toi privaattifiudeilu ei todellakaan ole delaava laji. Niitten pitää bungata Stadissa suhaamisesta. Ei ainakaan meidän pihan parkkimestalla ole dösapyskää. Ei siitä sen enempää, mutta jäin silti funtsaamaan että oisko sittenkin jees, jos gamlojen suhaamisja hiffaamiskykyä tsekattais joteski nykyistä skarpimmin. Mä en oikein bonjaa niiden motiivia ku toi ilmastohysteriakin on Stadin liikenteen kohdalla ihan överiksi mitoitettua. Mä vaan donkkaan Pihlajamäessä bilikaani ja suhaan keskustaan. Onneks on olemassa sellasiaki mestoja niinku toi Orimattila. Siinä itää tai länttä funtsaillessaan ne on sitten ihan skagina, jarruttelevat, shingraavat yllättäen kaistaa ja PANG – taas on radion liikennetiedotuksen mesta. Ne funtsaa kuis kliffaa ois, jos privaattibilikat ois kokonaan veks kantastadista ja ne ite tulis sinne dösalla ja sit ne vois vapaasti dallaa keskellä niinku Manskua ja Aleksia. Oliki ihan iisi nakki suhata motarille ja takas Stadiin. Snadisti mun on vedettävä takasin heinähattujen uunona olemisesta Stadin vendoissa
erillinen ilmoitus) SLANGIJENGI Stadin Slangi ry:n häppikset KUTSU SYYSKOKOUKSEEN 24.11.2014 Stadin Slangi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään ma 24.11.2014 Ravintola Kaisaniemessä. Kallion kirkko. . klo 18.00 Slangitreffit ravintola Kaisaniemessä. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. Tule ja ylläty! Pe 10.10. To 25.09. Entisten nuorten levydisco. klo 18.00 Slangitreffit ravintola Kaisaniemessä. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus . Paikalla Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Stuba Nikula. To 16.10. Kirjaesittely Pieni raitiovaunukirja Jorma Rauhala Ma 24.11. Varsinainen kokous alkaa klo 18.00. klo 18.00 Slangitreffit ravintola Kaisaniemessä. Illan päätteeksi Tarinateatteri Vyöruusu esiintyy. Kokouksessa päätetään vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä valitaan puheenjohtaja ja uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ( Kari Varvikko, Lasse Solman, Kimmo Karvinen). Mahdollisuus ostaa kirjaa. Tilaisuus alkaa jäsenyyden tarkistamisella ja kahvitarjoilulla kello 17.00. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. ILMOITTAUTUMISET / FROOGAT Stadin Slangin toimisto Marjut Klinga, Puh. klo 18.00 Slangitreffit ravintola Kaisaniemessä Paikalla entinen oikeusministeri ja Uudenmaan maaherra Jacob Söderman. Hauska hattuilta, Yhteislauluja laulattaa Matti Reittamo. Kirjaesittely, Kari Varvikko: Sermin takaa: Kääpiöitä ja jättiläisiä To 9.10. To 13.11. klo 18.00 Slangitreffit ravintola Kaisaniemessä. Perinteinen kirkkotapahtuma Ohjelma tarkentuu. To 23.10. Jäsenmaksu 28 € / vuosi. klo 18.00 Slangitreffit ravintola Kaisaniemessä. klo 16-20 Redu Sandikseen opastus 2h Jarmo Nieminen, Upseerikerholla ruokailu, 35e TÄYNNÄ! To 18.09. Teema: Fillaroiden 20v juhlavuoteen. Marraskuu To 6.11. Paikalla Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä. klo 18.00 Slangitreffit ravintola Kaisaniemessä. To 30.10. klo 18.00 Perinteiset slangitreffit ravintola Kaisaniemessä. klo 18.00 Slangitreffit ravintola Kaisaniemessä. Paikalla HePon eli Helsingin Pyöräilijöiden edustajia kertomassa fillaroinnista Stadissa. klo 18.00 Syyskokous ravintola Kaisaniemessä (ks. klo 18.00 Slangitreffit ravintola Kaisaniemessä. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Tsilari_taitto_4_14_16.indd 39 1.9.2014 9.13. Illan aikana Enter yhdistys kertoo toiminnastaan ja opastaa tietokoneen ja kännykän käytön ongelmakohdissa. Teema: Stadin maisemia vuonna 2050 To 20.11. Lokakuu To 02.10. . Syyskuu Ke 17.09. Illan aluksi kuulemme Jacke kirjan esittelyn/Heikki Saari. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €
VAPAA PÄÄSY Slangitsyrkka Tsilari_taitto_4_14_16.indd 40 1.9.2014 9.13. Kallion kirkossa Aleksis Kiven ja Suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10.2014 klo 18.00 Tervetuloa! Stadin Slangi ry yhteistyössä Kallion seurakunnan kanssa. Fo to H el si ng in ka up un g in m us eo