Tsilari 4/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Jumpparit vallotti Stadin Juhlavuosi jatkuu Tsilari_taitto_4-15_10.indd 1 21.8.2015 9.31. TSILARI 4/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20
Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . at. ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Skulaa 0100 0700. Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . + 0, 25 €/ 10 s + pv m . Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. 010 766 1047 Tsilari_taitto_4-15_10.indd 2 21.8.2015 9.32. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Me kyl tsörataan. Kotikorttelit Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . at” H in na t 1, 17 €/ pu h. kasta
7 SISIS s. TSILARI 4/2015 3 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Lesaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Foto: Jarmo Niemenkari Frooguissa kysytään tästäkin skolesta. Skabat s. 32 STADILAISIA 8 NYYA JÄSEN – Marjut skrivaa Tatusta 9 MINNAILLAAN FRIIDUJA, KUNDEJA JA BAMIKSIA – Arska, Risto ja Virve 23 CISSE ROKKAA – Markku Poutanen minnaili 24 KÄMPPIEN BLISAAJA – stoori T-J Kyyröstä SPORTTIA 14 VÄRIÄ STADISSA – Jarmo Niemenkari Gymnaestradassa 16 KNEKKAAJA KÄPYLÄSTÄ – Kari Varvikko skrivaa 18 BOLLIS – Kibe Isotalo pluggas Alajan kniigan SNAKKAILUU 7 JUHLAVUONNA DUUNATTUU – Marjut skrivaa 26 HYVIÄ TAPOJA – Palminen tsiigaa öögiin 30 LISÄÄ MUISTELMII – Hurme pluggas Varvikon kniigan 38 HÄRMÄLÄISII PERINTEITÄ – Sautski divaa bissee STADIN MESTAT 20 UUDISTAVA TAKOMO – Risto Kolanen kävi Fredalla 22 SEPPARIN KUNDEJA LISÄÄ – Matti Reinholm 28 AARREMESTOI VAI ROMIKSII – Virve Kuutar 29 NELJÄNNELLÄ LINJALLA 80 V – Tähtinen minnailee Tsilari_taitto_4-15_10.indd 3 21.8.2015 9.32. Foto: Virve Kuutar Juhlavuosi jatkuu Tsennaatko Stadia
Vuonna 2004 ne päätti lyödä hynttyyt yhteen ja synty HOK-Elanto. . Eniten loppuvuoden aikana uusia maksavia jäseniä hankkivalle luvataan ensi vuoden jäsenmaksusta vapautus ja lisäksi kolme eniten hankkinutta palkitaan risteilylahjakorteilla. Kuva: Alvar Kolanen. Kniigassa on reseptejä, joita on iisi duunaa mökillä ja joiden raaka-aineitakin löytyy usein lähiskutsista tai jopa omalta pitskulta. S tadin slangin pitkäaikainen jäsen Tapio Leväaho, koki heinäkuussa juhlapäivänään yllätyksen,kun hänen boitsunsa Ahti ja Sami kuskasivat faijan botskilla himasta Vuosaaresta Hagiksen nyyaan Meripaviljonkiin. Matsista lisää seuraavassa Tsilarissa. 11 kuvasta puuttui kuvateksti: Hector ja Cay Karlsson lauloivat ”Länsituulen” Syksyn Sävelessä 1970. Futaaminen oli lähellä Hurriganesin legendaarisen basistin Cisse Häkkisen sydäntä. JARMO NIEMENKARI Tsilarissa 3/2015 s. Molemmilla osuuskunnilla on oma kiinnostava historiansa. Cissen muistolaatta paljastettiin muistomatsin yhteydessä Haagassa. 4 TSILARI 4/2015 SNADIT Yli sata vuotta Elantoo S tadilaisen osuuskunnan perustamisesta tulee tänä vuonna 110 vuotta. Elantoi perustettiin tiuhaan tahtiin, ennen bamlattiinki, ett levii ku Elanto. Sami on duunannu kniigan kimpassa kundinsa Kasperin kanssa. Foto: Ari Wiskari. Tämä on kappaleen promokuva Sibelius-puistikosta. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 4 21.8.2015 9.32. Siellä häntä venttas muutamia läheisiä frendejä, jotka pääsivät viettämään nastan iltapäivän yhdessä iloisen sankarin kanssa. Ne ei oo ehtiny, ku Elantoi ei oo ollu muutamaan vuoteen. TSILARI ONNITTELEE: Tappari Leväaho 85 v. Ja kai on niitäki, ku ei käyny siel ihan periaatteesta. VK. Lisäys: Tappari uljaasti handu pystyssä. Lisätietoja byroosta. Lähde: HOK-Elannon nettisivu: https://www.skanava.fi/web/hok-elanto/yrityksesta/historia Hanki lisää jäsenii Slangille! Stadin Slangi ry käynnistää jäsenhankintakampanjan joka alkaa välittömästi. . Alkuperänen osuusleipomo perustettiin 15.10.1905 ja sen jälkeen alko näkyy sit osuuskauppojaki Stadissa, Osuuskunta jakautu kahtia, ku duunarit ja jyväjemmarit alko olla liikaa eri mieltä. BAMIKSEN NYYA KNIIGA: Keittiö mökillä S ami Garamin nyya kniiga antaa idiksii mökillä kokkaamiseen. Foto: Jarmo Niemenkari. Juuret asfaltissa.” Kaikki stadilaiset on varmaan käyny Elannosta slumppaamassa mölöö, breguu tai sekrusta karkkeja, paitsi ne ku ihan snadei. SOK ei alkuun näkyny Stadissa ennen ku v.1919 perustettiin HOK. . Nykyään gartsoil ei näy enää Elantoi, vaan niiden tilalle on tullu S-marketit ja Prismat. Niinku ne nyt mainostaa: ”Stadin oma lafka 110v HOK-Elanto
Hänellä ei ollut frendejä eikä fyrkkaa. Ps. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Sporttaamisestakaan ei tullu mitään. Viikinki oli muutamaa päivää ennen kertonut Iltalehdelle stoorin, jossa se bamlas nuorempana käyttäneensä huumeita. Mä voin flytata ylä-tai alakertaan vaikka huomenna enkä mä tykkää siitä lainkaan kyttyrää. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Myöhemmin Demarin emeritus urheilutoimittaja Kauko-Aatos Leväaho paheksui Halmeen käytöstä aviisinsa palstoilla. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. TSILARI 4/2015 5 TONY HALME – NÖÖSISTÄ MIEHEKSI J ututin tähän Tsilariin Jukka ”Pyöveli” Järvistä, bokrauksen raskaan sarjan entistä Suomen mestaria. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Kun kundit tuli viimeisellä busalla Stadista, he saattoivat jurrissa heijaa ostarin nakkikikiskan myyjineen päivineen lähiskutsiin. Lehdistötilaisuudessa kundi oli levee ja esiintyi kuin maailmanmestari. Kaippareita ärsytti kiskagimuli niin paljo, et joka kerta iltaisin dokureissun jälkeen he mällissä rullasivat mökin selälleen. Kysyin, miksi hän flöittas mua. Nuorena kundina Tony budjasi kolmisen vuotta Markusaksen Krissen himassa Kantsussa. Marraskuussa 1999 Tony finstas Kisahallissa unkarilaisen toisen luokan vastustajansa Ferenc Deákin tyrmäyksellä. LEDARI Tsilari_taitto_4-15_10.indd 5 21.8.2015 9.32. Tsennasin Viikingin jo yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Tsilari ottaa vastaan jäseniltään ja kaikilta muiltakin halukkailta maksullisia tervehdyksiä Stadin Slangin 20-vuotisjuhlanumeroon, joka ilmestyy 4.11. KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Paitsi, että parivaljakko föras kaupasta bissee, he saattoivat joskus yöllä peruuttaa kuormurin holihandelin ikkunasta inee, duunaa lavalle täyden lastin ja dokaa snadisti kossuuki ennenkö kytät ehtivät paikalle. Tsieguran myynti tortsalla sluutas pitkäks aikaa siihen. Heittäessämme hetulaa Hagiksen hallissa, sivusimme myös Tony Halmetta, kundia joka sai Pyöveliltä daijuun 1996, mutta pudotti tämän seuraavan vuoden SM-knekkauksissa. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Tontsa kerto kerran mulle pulleena, et hän ei oo koskaan ottanut nappeja eikä ikinä vetäny mustaa friiduu tai kundii. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. Ei pidä elää kuin viimeistä päivää, mut pitää elää täysillä. Se oli eka ja vika kerta, kun mut on pressin edustajana stikattu ulos lehdistötilaisuudesta. Tony ja Krisse olivat kundeja, joita jengi selvästikin skagasi. Rivitervehdys 35;, (1/32) 50;-, (1/16) 75;-. Kundi vastas, et eliniällä ei ole merkitystä vaan elämän laadulla. Tonylle oli jo skidistä kasvanut päälle varsinainen perusvitutus. Tästä hiffas olivatko kundit palanneet jo Stadista Kantsuun. Kerran kun Tonilla oli taas kova faarti päällä, froogasin et eikö hän studaa delaamista. . Kantsun kingiltä meni nervi ja se rupes myylvii: Saatanan Kannelmäen prinsessa, tule kehään! Jos tota pingviiniä ei poisteta täältä, nii mä lähden! Järkkäri kävi hihaan ja katsoin parhaaksi shingrata takavasemmalle. Mua otti se päähän, koska mulle aikaisemmin myöntämässään haastattelussa kundi kiisti koskaan skruudanneensa nappeja. Aineisto toimitukseen viimeistään 5.10
Se aika menee ku siivil, ku vaa pitää haadee ja ottaa relaa. Toki otettiin vähä iisimmin ja oli snadisti hiljasempaa, mut nyt taas painetaan täböö. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Eikä sekää haittaa et matkal on lähiöit ja muit alueit mis jengi voi hoppaa inee tai veke. Ite rata ja sen steissit on niinku mitkä ja mis vaa, mut kova juttu täs onki se et stogel pääsee nyt suoraa flygaristeissille, eikä bungaa skeidaakaa, pelkän seututsetin verran. Eli ne ketkä häipyy flygaril tai flygaa meille kylään, pääsee mestoille sairaan hyvin. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. Se aiheuttaa taloudellisii haasteit, joist selvitään pelkästää tarkan egen politiikal. Toisaalt kesä oli sikajees niille, ketkä saa slaagii liian kuumas. On ollu nasta huomaa, et stadilaisii, slangiin liitettävii tapahtumii tekee muutki ku Stadin Slangi. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_4-15_10.indd 6 21.8.2015 9.32. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. 6 TSILARI 4/2015 KLIFFAA SYKSYY SLANGIJENGILLE N yt alkaa olla kesikset taputeltu ja stadilaiset on tullu hiljalleen bäks himaan, Stadiin. Tää syksy on myös kimpas tekemisen aikaa. Kesäl oli iha selkeet et osa oli böndel, mut silti kesisajan tapahtumiski oli meges ryhmää iha sopivasti. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. Jubaan täst siks et must toi stogerata tekee Stadist entistäki urbaanimman, kansainvälisemmän ja houkuttelevamman mestan. Kesis on aina kesis ja ainaki meigä diggailee. . Jos tuntuu silt et koht on kaamos ja galsat kelit, ni nou hätä, seuraavaan Jussiin on enää reilusti alle vuos. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Tää täydentää meijän omii proggiksii, eikä oo keltään veke. Byroo on kesiksellä: 6–17.7. Mut niin tää vaa menee, et kaikki kallistuu ja meijänki yhdistys joutuu elään sen kaa. Must kuitenki sää on sellanen jutska, ettei sille oikeen mitää voi. Tokihan me vaalitaan perinteit monel suunnal, mut hienoo, et ei olla enää ainoo organisaatio joka pitää stadilaist kulttuuriperintöö ja slangii yllä. Sit on pakko jubaa snadisti fyffest. Turha siis mutista siit, turha kiitellä sitä. Viel kuitenki tätä läppää skrivates tsittaan böndel, ite byggaamal terdel, diggailen suulist ja kelailen menneit ja tulevii. Jos viel lähtee vertaileen snadimpiin Härmän stadeihin, ni meijän Stadi on entistki bulimpi samal ku muut putoo kelkast. Syksyl on tietty 20-vuotisristeily, mis pannaan jalal koreesti, mut myös paljon muuta kliffaa duunattavaa jortsuist kniigatreffeihin ja takas. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Täl hetkel yhteistyökumppaneit on jokunen, mut jos jollai on stiggaa uusii, ni ei haittaa. Slangin kevät oli täynnä tapahtumii, mis oli jengii messis kiitettävästi. Toivottavasti treffataan monis eri tapahtumis ja päästään jubaan lisää. Tää kesä oli tavallaan iha syvält, jos diggailee enimmäkseen biitsil löhöilyy ja helteit. Tän kesän aikana olin taas kerran ite böndel sikana, mut ku tulin Stadiin käymään ni oli pakko käydä tsekkaas yks kovin juttu mitä meil on tääl pitkiin aikoihin nähty: kehärata. Ellei sit löydetä joku hillopäällikkö tai lafka, joka haluu stiggaa handuu fikkaan ja bungaa juttui. Ois iha törkeen siistii jos massi riittäis ihan tost vaa kaikkeen, eikä kulut kasvaiskaa. HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Meigä haluu toivottaa kaikille nastoi ruskaretkii ja sikahyvää sienija marjasaalista
Onhan ihmisellä oltava unelmia; stadilaisellakin. toimisto@stadinslangi.. . Nautitaan Stadista ja toisistamme nyt vuonna 2015 kuten aikanaan vuonna 1995 ja varmasti vielä vuonna 2055… MARJUT KLINGA BYROOVASTAAVA JUHLAVUOSI Tsilari_taitto_4-15_10.indd 7 21.8.2015 9.32. . . . . Ja jotta kaikkea kliffaa päästään tekemään, kaivataan myös duunareita/ vapaaehtoisia/talkoolaisia ihan raakaan duuniin kuin myös suunnittelemaan toimintaa. Sitovat ilmoittautumiset 30.11.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimisto@stadinslangi.. Maratonilla sai bamis juosta ihan itekseen, ja fillareidenkin selkään nousi vaan toistakymmentä ihmistä. Stadin Slangi ry:n juhlavuosi 2015 Stadin Slangi ry:n juhlavuonna toimintakalenteriin oli laitettu ihan uusia aluevaltauksia kuten fillarointi, sulkis ja maratonit. Huom. Hotelli sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä Toompean mäeltä ja Vanhastakaupungista. Ajatus oli lisätä erilaisia liikuntalajeja toimintaan teatterien ja karkkitehtaiden rinnalle. . Varaa hoitopaketit edullisesti etukäteen hotellin nettisivuilta tunnussanalla "Stadin Slangit". . Lauluillat tehtiin yhteistyössä Pro Lapinlahden kanssa ajatuksena tukea tämän tärkeän kiinteistön säilyttämistä stadilaisten käytössä. Tekeillä on toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Sulkis veti eniten väkeä, mutta syynä taisi olla jotkut isommat kisat. Nettisivujen osoite on: Nettisivujen osoite on: www.meritonhotels.com/spa-varaus Huom.Passi mukaan ! Lähtö ma 11.1.2016 Helsingin Länsisatamasta klo 10.30 Saapuminen Tallinnaan klo 12.30 Lähtö Tallinnasta to 14.1.2016 klo 13.00 ja saapuminen Helsingin Länsisatamaan klo 16.30 Hintaan sisältyy: matka Helsingistä Tallinnaan ja hytit matkatavaroille bu?et-aamiainen laivalla kuljetus satamasta hotellille kolmen vuorokauden majoitus kahden hengen classic twin huoneessa kahden hengen classic twin huoneessa kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö hotelli lainaa kylpytakit ja tohvelit aamiaiset sekä bu?et-päivälliset hotelli Meritonissa kolmena päivänä kuljetus hotellilta satamaan paluumatka Tallinnasta Helsinkiin ja hytit matkatavaroille ja hytit matkatavaroille läksiäiskemuissa nautitaan venäläinen juhlaillallinen läksiäiskemuissa myös karaoke Reissu maksaa 250€ Stadin Slangi ry:n jäseniltä ja 255€ ei jäseniltä. . Tärkeintä näissä silti oli, että jäsenten ehdotuksia tuli kokeiltua kuten myös tehtiin Sauna Hermanniin suuntautuvilla slangibastuilla. Kaunis ajatus oli myös, että ne lajit saattaisivat houkutella nuorempaakin väkeä toimintaan. . Kevään kokeiluista eniten suosiota ovat saavuttaneet lauluillat Lapinlahden sairaalassa ja bamlauskuppila ravintola Viidessä pennissä. Ilmoittautumisesi jälkeen saat maksuohjeet. . tai kotisivuilta www.stadinslangi.. Juhlaristeily 14.9 käynnistää seuraavan vuosikymmenen yhdistyksessä, jonka jäsenten ikärakenne on aika haastava. . Jos haluat entistä enemmän vaikuttaa ensi vuoden ja tietty tulevien vuosien toimintaan, voit syyskokouksessa 19.11.15 asettua ehdolle hallitukseen tai voit jo vaikka huomenna ottaa selvää, mikä työryhmä tai talkoohomma olisi sopiva sinulle. Kaikista edellä mainituista järkättiin tapahtumat, mutta kiinnostuksen aste oli kutakuinkin pieni. Yhtenä vaikuttimenamme oli myös suojella perinteisiä kohteita kuten Hermannin kohdalla yhteissaunat. Matkanjohtajana toimii Antsu Nuutinen Tervetuloa unelmien hemmottelulomalle ! Toimi nopeasti ! Vain 25 huonetta varattuna. Molempia ideoita jatketaan syksyllä käytännön tapahtumina, mutta myös yhteistyönä näiden eri toimijoiden kanssa. Toivoisin, että mahdollisimman moni teistä antaisi vinkkejä, mitä olisi kliffa duunata kimpassa.
MARJUT KLINGA F o to : Tu o m as K ai la . Lähempi tutustuminen on näyttänyt Tatulle, että kyseessä on mukavan lämminhenkistä porukkaa. Stadin slangin uusi jäsen numero 6163 ”Olen lauluntekijä ja trubaduuri Helsingistä, Stadista” sanoo uusi jäsenemme Tatu Mustonen, joka edustaa jäsenistömme uutta verta. Hän pääsi siellä myös mukaan istuttamaan ÄITIpuuta yhdessä Stadin Friidun Eva-Riitta Siitosen kanssa ja samalla tietty esittämään ”puulle” yhden omista kipaleistaan. ”Olen aina budjannut Stadissa”. ”Oon aina digannu laulaa Dumarin biisei. Yhdistys suunnitteli 22.8. ”20 vuoden päästä oon lauluntekijänä kehittynyt siihen pisteeseen et pystyn kirjoittaa ja laulaa teknisesti yhtä hyvin ku osaan skulaa skebaa nyt tällä hetkellä.Eiköhän ne parhaat biisit sielt sit pikku hiljaa putoa paikalleen...” Tatu Mustosen omia bändejä ovat Punaiset Kengät ja PASTiS. 8 TSILARI 4/2015 SLANGIJENGI T atu on siis seitsemän vuotta vanhempi kuin yhdistyksemme. tapahtumaa Ogelin seurahuoneelle, missä Tatu on duunissa ja sitä kautta tuli meillekin tutuksi ja mukaan tapahtumiin. . Tulemme varmaan kuulemaan Tatua soolona tai bändin kera vielä tulevaisuudessakin. Tervetuloa tähän kliffaan jengiin, Tatu. Myös Tatu tuli sillä tavalla mukaan toimintaan. Olemme tarjonneet biisintekijöille ja niiden esittäjille tilaisuuksia esittää omaa musaa tai toisten tunnetuksi tekemiä biisejä. Yhdistys täyttää 40 vuotta vuonna 2035; mitä Tatu duunaa silloin. Eli kuten me sanoisimme ”kliffaa jengii”. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 8 21.8.2015 9.32. ”Kyllä musiikki on mun tulevaisuuden työmaa, seikkailu ja elämä”, toteaa tämä nuori trubaduuri, joka pyynnöstä esitti Lapinlahdessa Oi mutsi, mutsi -biisin melkein alkuperäistä paremmin. (80-luvulla syntyneitä jäseniä meillä on Tatun lisäksi 86, joista kaksi on jopa hallituksessa eli Emma Jäntti ja Jesper von Hertzen.) Kulttuuri ja etenkin musiikki eri muodoissaan biisin sanoista aina sen esittämiseen asti on kautta aikojen ollut yksi yhdistyksen kulmakivistä. Voin kuvitella laulavani enemmänkin slangiks.” Yhdistyksemme tuli Tatulle tutuksi tutun vihjeestä, mutta hän sanoo silti tietäneensä Stadin Slangin ryhmän olemassa olosta jo aiemmin. Tatu sjungasi muutaman oman biisin ja yhden sekä Rautavaaralta että Tuomari Nurmiolta Mutsi on bestis -konsertissa Lapinlahdessa. Tästä poiki esiintyminen 12.6 Espan lavalla Stadin Kundin ja Friidun nimeämistilaisuudessa, joka taisi olla Tatun tähän saakka suurimman yleisön edessä tehty keikka. Aina tarkoittaa Tatun kohdalla reilua kahta vuosikymmentä
skulas Radion Sinfoniaorkesterin Nuoret solistit -konsertin solistina ja oli finnannu pianotrionsa kanssa Erkki Melartin kamarimusiikkikilpailun triosarjan. Tsilari 3/2015 vuodet 2000-2009 VIRVE KUUTAR Tsilari_taitto_4-15_10.indd 9 21.8.2015 9.32. Junnutkin oli Risto Räppääjä-leffan tähtiä: Olivia Ainali, Joel Bonsdorff, Lauri Karo ja Venni Uotila. Vuonna 2011 friiduks valittiin näyttelijä Minna Haapkylä ja kundiks taksikuski Harri Savunen. Svengaavaa bluesia JUHLAVUOSI 20 V Vuosien 2010-2014 Stadin friidut ja kundit Näiden vuosien friidujen ja kundien valinnat on varmaan kaikil viel tuorees muistissa. Vuonna 2013 kundiks valkattiin meidän oma slangiproffa Heikki Paunonen. Kundiks ku valittiin muusikko Jussi Raittinen, joka sujuvasti shungaa slangiksikin. Friiduks valittiin räväkkä Lenita Airisto, joka tsennattiin ekaks Suomen neitona ja sitte sanavalmiina yrittäjänä. Käy ineen, stobe handuun ja relaa. Tsilari 1/2015 vuosi 1996 . KNIIGATREFFIT KAISIKSESSA TIISTAINA 8.9.2015 kello 18.00 Kari Varvikko ei snyyaa ! Näin on. . Sillon päätettiin valkata kans Stadin junnu, joka oli Juho Valtonen. Nyyista valituista eli tän vuoden friidusta Anna Kortelaisesta ja kundista Heikki Harmasta oli buli juttu viime Tsilarissa. Friiduksi valittiin Anne Berner, Vallila-firman dirika ja nyyan lastensairaalan fyrkankeruun keulahahmo. Junnuina oli koko Cantores Minores –kuoro. Vuoden 2012 valitut oli esiintyviä taiteilijoita: friiduna oopperalaulaja Taru Valjakka ja kundina Esko Salminen. Tää 17-vuotias kundi oli melkonen viuluvirtuoosi, mm. Siks ihan vaan snadi yhteenveto tähän sarjan lopuks. V uosikymmen alko Stadista skrivanneilla kirjailijoilla, ku 2010 valittiin friiduks Outi Pakkanen ja kundiks Kjell Westö. Sarjassa on julkastu: . Tsilari 2/2015 vuodet 1997-1999 . Vuoden 2014 kundivalintaa oli varmaan venattu monta vuotta. Tän 20 vjuhlavuoden Tsilareissa minnaillaan aiempia friiduja ja kundeja
Syyskokouksessa kulttuurikeskus Caisassa 2000 oli esityslistalla uuden puheenjohtajan valinta, koska silloinen puheenjohtaja Klaus Bremer oli kieltäytynyt jatkamasta tehtävässä. Tapahtumaa oli hieman muutettu, se alkoi puolenpäivän aikoihin Espan lavalla, jossa juontajana oli Arska ”Jatkoaika” Elo kliffaan tapaansa. Friidut, kundit, perinnepäivät Keväällä ei ollut muita buleja tapahtumia vuosikokouksen lisäksi kuin kevätjorot Gammelissa. Lassen ensimmäinen julkinen tehtävä oli jo 9.1.2001, kun Valkan bulin kundin Gunnar Bärlundin syntymästä oli kulunut 90 vuotta. Ossi Jussila ja hallituksen jäsen Arska Soisalo. Stadin Slangin Perinnepäivä järkättiin kolmannen kerran 16.8.2001. Valkassa GeeBeen patsaalla Stadin Slangi ry ja Mestari Nyrkkeilijäveteraani ry:n järkkäämässä tilaisuudessa Slangin blumsterit laskivat pj. Uudella puheenjohtajalla oli siten hyvä tilaisuus tutustua yhdistyksen toimintaan ja jäsenistöön sekä ottaa se ”haltuunsa”. Lasse Liemola, vpj. F o to : V ir ve K u u ta r. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 10 21.8.2015 9.32. Siellä esitettiin stadilaispainotteista ARSKA SOISALO SLANGIJENGI Stadin kaupunginvaltuutettu, yrittäjä Lasse Liemola liittyi Stadin Slangi ry:n jäseneksi 21.4.1999. Kesäkuussa julkistettiin Stadin friidu ja Stadin kundi Espalla perinteisellä rutiinilla. Äänestyksen voitti Liemola, joka aloitti neljäntenä puheenjohtajana 1.1.2001. Lasse shungaa Paavalin tsyrkassa 2008 Snygit joulubiisit-tapahtumassa. 10 TSILARI 4/2015 NELJÄS BAMLAUSDIRIKA: Lasse Liemola tuplasti P uheenjohtajiksi ehdotettiin kaupunginvaltuutettu Lasse Liemolaa ja Stadin Kulttuuriasiainkeskuksesta johtaja Tapani Närheä
Harjoittelujakson jälkeen hänet palkattiin osaaikaiseksi toimistonhoitajaksi. Töölönlahden rantsussa jatkettiin skaboja ja ”Höyry” Häyrinen spiikkasi urheilumiehen otteella. TSILARI 4/2015 11 prokkista ja mm. Lasse itse oli tuttu näky esiintyessään skittoineen jäsenten ja nuorisoidoliaikojensa fanien iloksi tsyrkassa, slangitreffeillä ja muissa tapahtumissa. Välillä jorattiin grammarin säestyksellä. Liemolan johdolla. – 26.5.2002. Stadin IV perinnepäivä pidettiin 15.8.2002, ohjelma alkoi Espan lavalta. Jussila ja hallituksen jäsen Soisalo. Tällä kertaa tilaisuuden juonsivat huippuposkisolistit Arska Elo, Masa Kohva ja ”Höyry” Häyrinen. Joulukuussa lämpeni Joulubastu jäsenistölle sauna Hermannissa. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 11 21.8.2015 9.32. Espalta siirryttiin Sanomatalon Mediatorille slangipaneeliin, jossa aiheena oli mm. Väkeä oli kliffasti paikalla. Samalla syntyi ajatus kerätä Slangin historiaa yksiin kansiin, ja vuonna 2007 ilmestyi Raija Tervomaan toimittamana monipuolinen juhlajulkaisu Niin gimis on Stadi. Lehden uutta stailia funtsasivat pääasiassa pj. Jengiä oli kivasti paikalla, mutta edellisten kertojen tasolle ei ylletty. Vuosi 2002 alkoi kliffasti vanhalla rutinalla pj. Liemola, vpj. Liemola ja Erkki Johannes Kauhanen. Lasse gamlan himansa pitskulla Annalassa 2007. Oman ponnahduslautansa Vihreän oksan tapaan hän ideoi uusille kyvyille baanan tähtiin. Alkuverryttelyn jälkeen lähdettiin skabaamaan Töölönlahden rantsuun. Syyskokous pidettiin Kulttuurikeskus Caisassa. Osattiin sitä siis jo 14 vuotta sitten ”slangisaunoa”. Juhlajulkaisussa Lasse kirjoitti, että pitäisi harkita toimistonhoitajaa yhdistyksen toiminnan kasvaessa. stadilaisuuden henki, slangin asema sukupolvien vaihtuessa. Liikennelaitoksen soittajat, Hemppa Kuparinen sekä Reijo Kallio harmonikkamestari Merja Ikkelän säestyksellä musisoivat. Joulukuussa oli perinteinen Joulubastu sauna Hermannissa. Stadin Slangi ry:n hallitus päätti siirtää toimintavuoden 2001 ylijäämästä 20.000 mk (3.363 €) perustettavaan Stadin Slangi ry:n stipendirahastoon. Meille oli annettu pari kolme pataa, joilla päivystimme. Liemola ehti toteuttaa vielä ideansa, että Stadin Slangi menee jeesaamaan Frelssistä patavahdeiksi joulun alla. ”Malmstenin kulmassa” (Fredan ja Arkadiankartsan kulma) ja Hietaniemen graviksella. . Vapaaehtoisia tuntui riittävän jonoksi asti. Lasse ehti omalla kaudellaan isännöidä vielä toisenkin juhlanäyttelyn vuonna 2010 samassa paikassa. Slangia edustivat pj. Yhteensä Lasse ehti toimia bamiksena 10 vuotta. Aleksis Kiven päivän sana gartsalta kasvoi moniksi tsyrkkatapahtumiksi, joita järjestettiin myös joulun alla ja äitienpäivänä. Siitä alkoikin hänen pitkä kautensa, joka päättyi vasta vuoden 2012 lopussa. Keskustelijoina olivat Eki Mattsson, Juhani Mäkelä, Alpo Ruuth, Sami Garam, Raija Tervomaa, Torsti Lehtinen ja Eddu Janzon. F o to : V ir ve K u u ta r. Uudet kaudet Lasse Liemola valittiin uudestaan bamlausdirikaksi vuosiksi 2005-2006. Meidän slangitapahtuma pidettiin Harjun nuorisotalon edustalla. Toimistoon palkattiinkin työharjoittelija Ilmari Jokinen syksyllä 2007. Kiitokseksi syyskokous 2012 päätti myöntää hänelle kunniabamiksen arvonimen, yhdistyksen ensimmäisen. Bamiksena Lasse vei aktiivisesti slangin ilosanomaa monille eri foorumeille aktiivisena toimijana ja yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi. Snygimpi Tsilari, uusia tapahtumia Syksyllä hallituksessa ja Tsilarin toimituksessa funtsattiin Tsilarin uudistamista tabloidimuodosta aikakauslehdeksi. Tsilarin (4/2012) haastattelussa Lasse sanoo bamiskaudestaan, että se on ollut ”kaikkein tärkein juttu mun laiffis”. Syksy meni kivasti suunniteltujen tapahtumien toteuttamisessa. Pj. Sitä muutakin laiffii on ollut, kuten Suomen ensimmäinen nuorisoidoli 1950-luvulla, luottamustehtävät Stadin politiikassa parinkymmenen vuoden ajan, Afasiasäätiön hallituksen jäsen, Rotarit ja tietysti oma yritys, joka usein Slangin arpajaisiinkin lahjoitti päävoiton herkkukorin. Samalla nimettiin ”Molli-Jori” postuumisti Stadin kundiksi. Vihreel oksal järjestettiin muutaman vuoden ajan Savoy-teatterissa ja Linnanmäen Peacockissa. Molli-Jorin syntymän satavuotispäivää vietettiin 27.6. Siellä tuli eteen puheenjohtajan vaihdos, koska nykyinen ei halunnut jatkaa. Hänellä oli kuitenkin hyvä ehdokas Harri Saksala uudeksi puheenjohtajaksi. Uuden snygimman Tsilarin ottivat jäsenet vastaan innostuneina. Espan tapahtuman medianäkyvyyttä hän piti tärkeänä. Lassen bamisaikana jatkettiin hyviä perinteitä ja kehitettiin uutta toimintaa, musiikki oli vahvasti esillä. Stadin friidun ja kundin valintoihin Lasse vaikutti vahvasti hallituksen tehdessä niistä päätöksiään. Juhlanäyttelyitä Stadin Slangin täyttäessä 10 vuotta 2005 järjestettiin juhlanäyttely ja paikaksi saatiin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselta kaupungintalon aula. Ensimmäisen kerran osallistuimme Kallio kukkii-tapahtumaan, joka järjestettiin IX kerran 17
Mul on vaan hahmotelmia. – Me asuttiin Rööperissä, kun olin skidi, se oli vielä 60-luvun alkuun aika toisenlainen mesta ku nykyisin. Sellanen kyllä syntyy, lupasi Harri 2002 lehdelle. Mies on tuottelias, vanhojen bändien paluukeikoilla, ja Yrjänä Sauroksen kanssa. Topparit syntyi ”Pälsin tivolissa” Harri löysi jatsin 60-luvun alussa, nakkas haitarin vuosikausiks komeroon ja hankki fonin. Ku mä menin oppariin ja pian muutettiin Pengerkadulle Kallioon, ne Rööperin jengihommat multa jäi. Lauluja, vuosia, elämää – Osat 1-2 ilmestyi viime vuosina uutena levykokoelmana. Apollo kuunvalloitusvuonna 1969 Stumpin kanteen. No, miten kävi. Kuvassa Eetu Wesala, Harri Saksala, Holle.Holopianen ja Eero Lupari. Otin soittotunteja Pahlmanin Helgeltä, sehän on sen ”banaanipotku”-futaajan ja muusikon, Pahlmanin Kaitsun faija, niin se asu sillon Aleksis Kivenkadulla pikkukundille oli kova homma raijaa isoo kurttuu kahdella busalla Rööperistä Hesarin taa. – Hande Nurmio otti uuden slangilaulun. Pojat näkivät Elephant Memory –jenkkibändin psykedelisen LP-kannen ja halusivat seurata sitä. Foto: Alvar Kolanen. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 12 21.8.2015 9.33. Häntä haastateltiin tuoreeltaan syksyn 4/2002 Tsilariin. Slangija nuoruusmuistoissa käytetty Erkki Johannes Kauhasen esittelyä Tsilari 4/2002. Slangi sanoina, ei puheena Mulla on slangi vähän kuin Alpo Ruuthilla. Maaalasivat 3-4 tuntia ennen kuvanottoa toisiaan. – Joo, isommilla kundeilla oli jengeis kovempaa juttuu. – Radio Stadin toimittajana sattui käsiini, joskus 90-luvun puolivälissä, Mattssonin Ekin slangipakinakirja, ja mulle tuli mieleen, et radioonkin pitäs saada joku slangijuttu. Nykyinen bamis Sami Garam oli hallituksessa, tiedottaja Matti Kohva varabamis. Se olis ollut eläkeläistyypin hommaa... 12 TSILARI 4/2015 S aksala muisteli Erkki-Johannes Kauhaselle: – Se alko hanurista, ku vanhemmat mulle osti, kun olin siinä kuuden vanha. Skrivailin sitten slangilauseita, joita kuuntelijat saivat kääntää selkokielelle. Niis puukortteleis oli pääasias duunariperheitä. – Kävin usein Kultsalla Helsingin jazz-festivaaleis, ku Einiön Paavo järkkäs. Mä oon tehny lauluja Stadista, mutta slangibiisiä ei vielä ole. RISTO KOLANEN JUHLAVUOSI 20 V VIIDES BAMLAUSDIRIKA: Pätkätyöbamis Harri Saksala Muusikko, laulaja, juristi ja kulttuurin todellinen monitoimija Harri Saksala oli Stadin Slangin bamis 2003–2004. Onneks homma skulaa yhä. Slangi oli jo iso dynaaminen yhdistys. Olin tyytymätön omaan ajankäyttöön. Mulle slangi ei ollut bamlattua jatkumoa. . Oppikouluvuosina, ”Pälsin tivolissa” eli Helsingin yhteislyseossa Lapinlahdenkadulla, syntyi koulubändi Topmost vuonna 64. Fjalle (Åsten) hoiti byroota, Soisalon Arska jäsenasioita. Monet kumppanit oli vanhempia. Vanhemmilla kundeilla oli, me sijoitettiin Rööperis sanoja väliin. Toisessa kuvassa pojat ovat Apollon ainoassa levypromossa Stumpin kantta 1969 varten kuvassa. Taiteellinen katulaulaja 1980-luvulla Johanna-Kustannuksen porttikäytävässä Tähtitorninmäellä. Tynkäkausi ajankäytön vuoksi – Olin innostunut bamis syksyllä 2002. Hara on syntymästadilainen, joka on budjannut pitkään Käpylässä omakotitalossa. Oisin halunnut jatkaa, mutta lehtorin työ Humakissa vei aikaa. – Merisairaat kasvot -biisi oli just Topmostin, seuras sitten Soulset, Apollo ja Punainen lanka. – Mä olin nuorempi perustajapolvea. Foto: Kari Riipinen. Ikkunoista ja ovista tuli jäseniä. – Musta tuntuu, että niitä just nää slangilaulut vois eniten kiinnostaa
Keväällä 2014 ruvettiin tsökaamaan uutta duunaria byrooseen. . Oi Helsinki, jännittävin oot, kun sinussa painii Nurmo ja New York. Pekka Kurvinen – uudistaja KUUDES BAMLAUSDIRIKA: Lasse Liemola päätti sluuttaa pitkän kautensa vuoden 2012 lopulla. Mustarastas arvatenkin luona muistorikkaan penkin konsertillaan kevätilloin vei haaveisiin. OI HELSINKI Oi Helsinki, eksoottinen oot, sun toreillas kohtaa mykkyys ja small talk. Pekka funtsas kans, miten Tsilarii kandeis uudistaa. Oi Helsinki,vanhanaikaisuus on vahvuutes`vaikka aika on uus`. Tulokset oli kliffaa luettavaa, kun melkein 90 prossaa vastaajista oli Tsilariin joko melko tai erittäin tyytyväisiä. Oi Helsinki, kauneimmat on puus` kun latvoissa tuulee tango ja blues. . Muutenkin yhdistys oli hyvässä kondiksessa, fyrkasta ei ollu pahasti pulaa ja nyyii jäsenii tuli koko ajan lisää. Kaikille jotain kliffaa Ekassa Tsilarin lööpissään Pekka skrivas buleimmaks haasteeks sen, ett kaikki melkein 4000 jäsentä hittais jotain kiinnostavaa ja innostavaa Slangin toiminnasta. Kylillä ja gartsoilla kävi kuhina, kun tsökattiin bamisehdokkaita. Slangikuoron ekat esiintymiset oli joulukuussa 2013 tsyrkkatapahtumissa. Slanginkeruukilpailu järkättiin Stadin skoleissa slangiproffa Paunosen alotteesta. HANNU SINNEMÄKI Tsilari_taitto_4-15_10.indd 13 21.8.2015 9.33. Se skrivas slangikuorosta, joka alottikin Matti Reittamon johdolla.. Taas vilkahtaa verhot ikkunan, kun joku hoipertaa ulos ovesta kantakapakan Kesäillat Kaivopuiston korvaamattoman luo muiston, sykkeessä niin nuorekkaassa kun juhlittiin. Nykyaikaan kuuluu some ja Pekka kannustiki slangilaisia skrivaamaan naamikseen juttuja. Pekka pyys slangilaisia funtsaamaan nyyia idiksiä, mitä voitais duunaa perinteisten hommien lisäks. Foto: Marjatta Salminen. Tsilari 3: Klaus Bremer. Onneks hallitus ei sentään kerralla vaihtunu, jeesaamaan jäi muutama konkari. Kun slangissa rytmi keikaroi, ja juuret Karibian tai Kuopion aksentoi. Syyskokouksessa valkattiin bamikseks yrittäjä, liikkeenjohdon konsultti Pekka Kurvinen. Ku toiminta kasvo, päätettiin osaaikasen toimistonhoitajan duunista tehdä kokopäivästä. Tsilari 2: Matti Herlevi. Kun onnen saa,katseen luottavan, kun lausuu hellästi kädet kaulakkain: ”sua rakastan”. Samaan aikaan se tsiigas, ett pitää uudistuu. Yhdistys seilas varakippari Marjatta Salmisen johdolla seuraavaan syyskokoukseen asti, missä valittiin bamikseks Sami Garam. Pekalla on myös aktiiviupseeritaustaa, mistä saatiin mallii, ku tiukan tarkkaan stailiin Pekka heti kokouksessa bamlas näkemyksiään. Uudistuksii Pekka näki tärkeeks sen, ett yhdistys säilyttää tehtävänsä slangin keräämises ja säilyttämises. . Oi Helsinki, muistot lapsuuden niin ihanan, kenties rikkinäisen. Ja kaiken puntaroi niin kuin vain voi tuo lokki Suomenlinnan majakan. Slangijengille tuli yllätyksenä, ku kesällä Pekka sai tarpeekseen bamiksen hommista ja eros kesken kauden. Tän juhlavuoden Tsilareissa minnailtiin bamiksia. Nyya varabamis valittiin kans. Keväällä 2014 froogattiin pluggaajilta, mitä ne funtsaa Tsilarista. Mutsi on bestis –tapahtumassa 2013 Pekka kaikkien tsennaamien friidujen seurassa. TSILARI 4/2015 13 JUHLAVUOSI 20 V VIRVE KUUTAR N uorempi sit hitattiinki. Aiemmin on skrivattu: . Toiveena oli kans, ett hitattais nuorempaa jengii ottamaan vastuuta. Tsilari 1: Vode Sulander. Oi Helsinki,malja nuoruuden, kun rannoillas kuultaa yö kesäinen
4000 ja Seitsistä seuraavakssi eniten eli 3700. Kisafiilistä Stadin gartsoilla Helsinki otti ennätysmäärän vieraita lämpimään syleilyyn. Voimistelua pikkuskidistä seuranneena kiertelin innoissani kaiket päivät ympäri Stadia tsiikailemas esityksii. Suomesta osallistujii oli n. Se oli ainutlaatuisen upea voimistelujuhla. Gymnaestrada saatiin Suomeen. Se oli gutaa Gymnaestrada toi Stadiin liikunnan iloa Oli kliffaa, et 15. Elämän eliksiirii pressalleki Ulkolaisii vierait ihastutti, kun ne hokas, että Suomen expressa Tarja Halonen oli lungina messissä yhdes ryhmäs, joka kävi kaupunkilaivoilla esittämäs kisajumppaa. Helsinkiin saapui kaikista maanosista 21000 voimistelun harrastajaa. Jumppareita näkyi 12.-18.7. Voimistelijat oli majoittunu yli 50 skoleen. Vaikkei suulis paljo skriinannu, ei tullu vodaakaan. Foto: Jarmo Niemenkari Tsilari_taitto_4-15_10.indd 14 21.8.2015 9.33. STADISSA TAPAHTUU JARMO NIEMENKARI Sonera-stadikan kentällä duunattiin kliffoja kuvioita. Voimistelu sopii kaikille ja tekis slangijengillekin gutaa. Niinpä väkeä tungeksi aamusta iltaan kaikilla tapahtumamestoilla: Olympiastadikalla, Jäähallissa, Sonera Stadiumilla, Messukeskuksessa ja kaupunkilavoilla. Vapaaehtosiiki oli 3000. Olin iteki messissä, sillä Helsingin Jyryn Lipstikkaryhmä oli blokattu esiintyy Pohjoismaiseen iltaan. 14 TSILARI 4/2015 J engi sai Stadissa tsiikata yli 200 timmeä huikeita voimisleluprokkiksia 15 eri areenalla. Jokainen stadilainen aisti kliffan kisafiiliksen treffatessaan dallaavia reippaita jumppaporukoita. Kaupungil rundailles kaveerasin voimistelijoitten kaa ja treffasin tuttuja. kauniin pääkaupunkimme katukuvassa ja yhteisen liikunnan riemun tsennas heti ekasta päivästä. Se oliki mahtava kokemus, joka opetti samal bonjaamaan, miten buli duuni on tehty näytösten eteen. Muutama flygge sveitsiläisille tarttettiin ja rekvisiittaaki niil oli kolmisen rekkakuormaa. Ne tsöras skuruilla, dösillä ja stokeilla kisapasseillaan. Saatiin naamat telkkariin. Jokainen Gymnaestrassa oli satsannu maltaita päästäkseen esiintymään ja nauttimaan muiden ohjelmista
Stadissa on hyviä voimisteluseuroja. Kuvioiden ja muotojen kautta ohjelma kauniin musiikin myötä huipentui Stadionin viheriön keskelle muodostuneeseen suureen valkoiseen joutseneen. Hän oli myös rundannu Senaatintorilla ja Sonera Stadiumilla. Joka päivä pitäis voimistella, mielellään heti aamulla. Etelävuori), joka sendas foton. Toivonkin, että syksyllä, kun vuorot alkavat, uusia lapsia ja aikuisia tulee saleille. Päättäjäisissä selvisi, että seuraava Gymnaestrada järjestetään Itävallassa 2019. Ilta oli kokonaisuudessaan onnistunut. Iltaisin vois mennä seuran harkkoihin. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 15 21.8.2015 9.33. Näin vastasi jo pikkutyttönä voimistelun alottanut Outi: ”Liikunnan ilo on ihmisen voimavara. Kokemamme perusteella voimistelu on heille elämän eliksiiri, joka antaa terveyttä, suorituskykyä, notkeutta ja voimaa. Hän on esimerkiks ollu TUL:n liittojuhlilla äiti-lapsi-kenttäohjelmassa tyttärensä Annan kanssa. Valkea lintu -ohjelman musiikkina soi Nightwish ja joutsen oli loppuhuipennus. Näytöksistä mielestäni oli kaikkein upein Fig-gaala – Live, Love, Laugh. Päättäjäisten jälkeen kysyin häneltä, mikä on Gymnaestradan mesitsi meille suomalaisille. Ehdin seurata kuvioita hieman tarkemmin. Keskiviikkona törmäsin Paavo Nurmenlavan tuntumassa voimisteluguruun Eila Uittoon. Esitykset ovat taiteellisia, taidokkaita, hyvin treenattuja sekä mielikuvituksellisia. Käpylän voimistelijat esiinty Kustaankartanossa starbuille. Foto: Jarmo Niemenkari. ”Tällaista liikunnan juhlaa voisin ihailla vaikka kuinka paljon. Myös Sveitsin ilta Gymnastics is relative jäähallissa oli ollut STT:n urheilutoimituksen esimiehen Kaija Yliniemen mukaan huikea. Osallistujat ovat panostaneet huisisti aikaa ja rahaa reissuun. Esityksen päätteeksi yleisön osoittaessa suosiotaan arviolta 40-60 vuotiaat saksalaismiehet asettuivat katsomon eteen riviin ja heittivät vuorollaan kaanonissa koko voltin taaksepäin. Riikkasten ryhmässä oli slangikuorossa laulava, Jyryn naisosaston puheenjohtaja Outi Havia. TSILARI 4/2015 15 mainosta suomalaiselle demokratialle. Pääsihteeri Maria Laakson mukaan onnistuminen johtui kiitettävästä valmistelusta ja yhteishengestä. Funtsimme, millaisia eroja eri maiden voimistelukulttuureis me oltiin hiffattu ja sitä, mikä saa voimisteluväen ympäri maailman joka neljäs vuosi kokoontumaan yhteiseen Gymnaestradaan, jossa mitaleja ei jaeta. Voimistelu on perusliikuntaa. Eilalla oli fikkassa tiketit Midnight Sun Specialkenttäohjelmien iltanäytökseen. Harvas maas dirikat on yhtä lähellä folkkaa. Lopulta voltia heitti peräperään jopa 40 kimmoisaa ukkoa, vaikka jokaisella oli rankka ilta takana. Tarjalla on Stadin friiduna paljo kokemust voimistelustki. . Stadilaisten elämässä Gymnaestradaa ennenkin: Kohti Wieniä v. Huikeita esityksiä Ennen illan näytöstä Stadikan kahvilassa tapasin Eilan uudelleen ja muita voimistelun asiantuntijoita, mm. Ohjelmat sisälsivät sellaista taitoa ja osaamista, mikä lumosi. He toistivat esityksen kaikille katsomoille. Mesitsi kaikille Gymnaestrada sujui niin hyvin kuin on mahdollista ja messissä olleet diggasivat Helsingin olosuhteita. 1965: Munkkivuoren yhteiskoulun friidut treenaa suomalaisten seurojen bulia ryhmäohjelmaa varten. Voimistelu sopii kaikille ja tekis slangijengillekin gutaa. Osallistujat vaikuttivat todella iloisilta, energisiltä ja sosiaalisilta ihmisiltä. Siinä voimistelijat olivat uhmanneet painovoimaa ja Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Mukaan liittyi spontaanisti miehiä muista maista. Miesten ja lasten isohko määrä ulkolaisissa porukoissa oli itselleni yllätys. Valkeassa linnussa esiintyi liki 900 taitavaa naisvoimistelijaa eri seuroista ympäri Suomen. Siihen oli kai koottu 20 esitystä 18 maasta. illan odotetuimman ohjelman Valkean linnun koreografin Riikka VirkajärviJohnsonin, joka selvästi snadisti skakas, vaikka esitreenit lupas hyvää. Jyryllä on vuoroja Vallilan koulussa, joka on Stadin slangin byroota vastapäätä Hämeentiellä.” Voimisleluliiton sivuilla ja Facebookissa uskotaan, että Gymnaestradan vaikutus jatkuu seuroissa pitkään, sillä se oli osallistujille ikimuistoinen kokemus ja ohjaajille erinomainen ideasampo. Havaitsin, että yhdessä kuviossa voimistelivat Helsingin Jyryn Ihanaiset Minna Närvän johdolla. Hän työskenteli vuosikymmenet voimistelun parissa, on laatinut ja nähnyt paljon erilaisii huipputason kenttäohjelmii. Fotossa edessä keskellä Lea-Paulette Seres (nyk. Foto: Jarmo Niemenkari. Kaikissa niissä on mukana sellaista iloisuutta, luovuutta ja liikunnan voimaa, mikä panee sydämen sykkimään”, fiilisteli Eila. Snadimpien osallistujamaiden yhteisesityksessä oli voimistelijoita niin paljo, et osa joukosta voimisteli kaarteissa futiskentän rajojen ukopuolella. Valkoinen lintu esitettiin uudelleen
Steisin jenginuoresta varttui päihdetyöntekijä, kamaja brenkkuduunari, joka yhä tsiikaa heikompien ja densojen perään. Pyövelin vika matsi. Stadin kaupunginvaltuutettuna (sd) hän tsittasi ensin sosiaalilautakunnassa, nyttemmin urheilulautakunnassa. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 16 21.8.2015 9.33. Jangstereissa tulevaisuus Käpylän kundi, mutta Vantaalla födjannu ja Varistossa lapsuutensa viettänyt Jukkis pyöri jo ihan nuoresta Stadin jengeissä. Nykyisin hän styylaa Stadin Slangin ry:n varapuheenjohtaja Marjatta Salmisen kanssa. Eli elämä on ihan laiffii. Pian Aseman kundit alkoivat kuitenkin syrjäytyä; dokata, käyttää kamaa ja rosvoilla. 16 TSILARI 4/2015 K eskikoulun käynyt kundi alko alle viiskymppisenä studeeraa diakoniaa ja pluggaa sosionomiksi diakoniaammattikorkeakoulussa Alppilassa. Ennen tuota päätöstä oli ehtinyt tapahtua paljon ja niin myös sen jälkeen. Ennen kuin rupesi kokopäiväiseksi opiskelijaksi AMK:ssa hän oli duunissa Nubiksessa Albertinkadun ja Uudenmaankadun risteyksessä stondaavassa, himaa vailla olevien stadilaisten ’hima himattomille’ vieraskodissa. Tänä päivänä jätkistä 70 % on kuopassa tai lusimassa. Aikaa tapettiin Steissillä ja Espalla. Järvisellä on entisestä liitostaan teini-ikäinen tytär Veera. Valmistuttuaan vuoden 2016 lopulla Jukka aikoo jatkaa hommia Vieraskodissa. Vuoden aikuisopiskelijaksi Jukka Järvinen valittiin 2008. Flaidiksiakin oli. Vuonna 2007 Jukkis päätti luudaa megeen kuntavaaleihin. STADILAINEN KARI VARVIKKO Käpylän Pyövelistä päihdetyöntekijäksi Jukka Järvinen (51), yksi Suomen kovimmista entisistä ammattibokraajista stikkas pyyhkeen lopullisesti kehään kymmenen vuotta sitten. Viime eduskuntavaaleissa jäbä pyrki eduskuntaan, mutta tavoite jäi vielä saavuttamatta
Nyt loppu brenkun otto. Kundien managerina toimi Gary Trevet. Jälkeen päin funtsattaessa oli hieno juttu, että ei niitattu. Viikinki ja Pyöveli. Pyöveli oli skruudannu koiran eväät. Tilanne oli järkyttävä. En unohda sitä koskaan. Näin Jukka ’Jukkis’ Järvinen, jota Pyöveliksikin joskus symfattiin, kasvoi knekkauksen myötä lyömättömäksi, jelppiä tarvitsevien kafrujen ja friidujen frendiksi. Monilta skideiltä puuttuvat myös miesten mallit ja himakuri. Isäpappa tsiikasi poikaa vähän loivasti ja totes ykskantaan: Ei lyödä. Sitä ennen hän oli lätrännyt brenkun kanssa lähes kymmenen vuotta. Faija oli reilusti yli satakiloinen jäpikkä, kaksinkertainen brottauksen Suomen mestari ja myös nyrkkejään kehässä heilutellut konkari. Jukka oli päättänyt, että jonain päivänä osat vaihtuvat. Kerran hän heräsi aamulla himassa Käpylässä, kun dogi nuoli naamaa. Sen jälkeen ei ole dokattu huikan huikkaa. Menin Ruotsiin tekemään ammattilaissopimusta 1994 ja olin juuri tsiikannut Mariellalla leffan ’Kuoleman kyydissä’, kun skönenkäynti yltyi ja aallokko pauhasi. TSILARI 4/2015 17 Pikkupyöveli ei lähtenyt jengin messiin tekemään brekkiksiä vaan rupes knekkaan. Kun ukko auko päätään, Jukka totesi äijälle, että nyt tsiikataan mistä täi kusee eli kumpi meistä on stydimpi. Muistellessaan bokrauksen yhteydessä sattuneita mieleen jääneitä tapahtumia, Jukalle nousee kaksi päällimmäisiksi. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Uran kohokohta oli Elviksen kotikaupungissa Memphiksessä käyty matsi kivikovaa Jack Jacksonia vastaan. Ulkona skiglasi monia paatteja ja skönessä hyppelehti snadeja mustia pisteitä. . Vuonna 2001 hän bokrasi MM:sta (IBU) ja hävisi kulman auettua belgialaiselle Derek Valleylle. Ammattilaismatseja oli yhteensä 31, joista 25 voittoa; niistä tyrmäyksellä 9 ja häviöitä 6. Ne olivat hädässä olevia ihmisiä. Mestaria kerrakseen Parhaimmillaan 1990-luvun puolivälissä Pyöveli kniibasi Jenkeissä Muhammed Alin valmentajan Angelo Dundeen tallissa yhdessä kaiffarinsa Jyri Kjällin kanssa. Jukkiksella oli kaksi kertaa lähellä myös IBU-liiton MM-vyö. Faija, joka välillä dokas paljon, veti poikaa usein pataan. Samalla meteli kävi korvia huumaavaksi ja botski heittelehti. Normaalit leikkimiset ovat vähissä. Amatöörinä hänellä oli 105 matsia, joista klaarasi 85. Ihmisten hämmästys ja hätä oli aitoa ja ennen kokematonta. Ps. Tänä päivä Jukkiksella ja faijalla on ihan normaali isäpoikasuhde. Fundeeratessaan mistä nykyjangsterien väkivalta kumpuaa, Jukkis uskoo osasyynä olevan tietokonepelien ja väkivaltaleffojen. Jukka ’Pyöveli’ Järvinen bamlaa bokrailusta Erkki Alajan Bollis-kniigatreffien jälkeen Kaisiksessa 5.11.klo 19.00. Silloin Herra häntä puhutteli. Oli kuin koko maailma olisi pysähtynyt. Koiran eväillä Käpylän Pyöveli pani lopullisesti korkin kiinni vuonna 1998. Se oli sitä oikeata miesten mallia. Jo ennen alkavaa bokrausuraa hän myös skulasi futista ja voitti SM:n HJK:n edustusjoukkueessa C-pojat 1977, jonne nousi Kannelmäen HJK:sta. Jack oli listattu jenkkien kymmenen kärkeen. Nuppi kelasi ja kelasi. Olin treenaamassa MM-ottelua varten Floridassa vuonna 2001, kun World Trace Centerin tornit romahtivat New Yorkissa. Nyrkkeilyuraa kesti kaikkiaan 26 vuotta, joista 15 ammattilaisena. Pyöveli finstasi. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 17 21.8.2015 9.33. Kun ukko auko päätään, Jukka totesi äijälle, että nyt tsiikataan mistä täi kusee eli kumpi meistä on stydimpi. Jukka Järvinen voitti amatööriuralla kolme Suomen mestaruutta ja ammattilaisena ’Pyövelinä’ peitotessaan Tony Halmeen 1996, yhden. Radiosta kuulutettiin, että meillä ei ole hätää, mutta vieressä sjunkkaa Estonia. Tvettaan mennessään, hän tsiigas spegeliin ja hogas, että turpa oli täynnä maksaa ja maissia; koko pärstävärkki oli ihan veressä. Kun kundi oli treenannu vuodesta 1979 HeNy:n salilla Ruskiksella 4-5 kuukautta, hän meni kerran yöllä jurrissa himaan
18 TSILARI 4/2015 A laja on plärännyt teostaan varten läpi suuren määrän monipuolista lähdemateriaalia, mikä kuuluu kirjan sivuilla tarkkaakin tarkempina detaljeina. Dresdenissä von Frenckell harrasti ja stedaili useita eri lajeja maahockeysta futikseen, tenniksestä kelkkailuun ja autourheilusta hiihtoon. 1952) on tehnyt bulin duunin urheiluväen hyväksi kootessaan Töölön Pallokentän, Bolliksen 100 vuotisen historian yksien kansien väliin. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 18 21.8.2015 9.33. Lopullisesti urheilukärpänen puraisi tätä maamme historian suurmiestä, kun hän häämatkalta palatessaan pääsi seuraamaan KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Erkki Alaja – Bollis: Töölön Pallokentän 100 vuotta KIRJA-ARVOSTELU: Entinen aktiiviurheilija, nykyinen tietokirjailija Erkki Alaja (s. Erik von Frenckellin idis Töölön Pallokenttä bygattiin sata vuotta sitten venäläisten vanhalle kaalimaalle urheiluvaikuttaja Erik von Frenckellin aloitteesta. Luutnantti Carl Theodor von Frenckellin skidi oli opiskellut Dresdenissä dippainssiksi 1900-luvun alussa ja innostunut kaupungin teknillisessä yliopistossa urheilusta, joka oli 1800-luvun lopulla syrjäyttänyt vanhat voimistelua ja terveysliikuntaa suosineet suuntaukset. Lopputuloksena on teos, joka peilaa oivallisesti Bolliksen kehitystä osana suomalaisen yhteiskunnan sekä Stadin historiaa. Käytetyt arkistot, lehdet, kokoelmat ja kirjallisuus antavat kuvan hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tehdystä työstä
Finskin pukukoppikäytävät tuntuivat jotenkin kliinisiltä hammaslääkärikäytäviltä”. Stadikan valmistuminen vuonna 1938 kohotti alueen arvoa entisestään ja presidentti Kyösti Kallio julisti alueen suomalaisen yhteistunnon tyyssijaksi. Kendohalli valtasi tenniskenttien paikan ja Töölön jalkapallostadion yhden futiskentistä. Entisestä merenpohjasta kehittyi suoalue ja sittemmin venäläinen kaalimaa, josta lopulta yhden miehen innostuksen pohjalta hioutui todellinen urheiluhelmi. Tivolimäen huipulla sijainnut hyppyrimäki on joutunut väistymään, kuten myös mäen rinteillä ihmisiä viihdyttäneet Tivoliravintola ja tanssilava. Stadilaisille tarina cityn entisen landealueen Töölön kasvusta nykyiseen arvoonsa tarjoaa varmasti useita tarttumakohtia, joista kuulisi mielellään enemmänkin. Bolliksen tarina alkoi, kun von Frenckell flyttas skolet koluttuaan takaisin Stadiin Hämeentie 65 00550 Helsinki . Futis ja muut lajit Bollis –kirjan heikkoudet ovat vaatimattomia. Urheilullisesti teoksen pääosassa on jalkapallo ja Bolliksella pelattuja tärkeitä futismatseja esitellään tarkasti pieniä yksityiskohtia myöten. Osakeyhtiön mailla pelattiin ennen kaikkea futista ja jääpalloa, mutta myös tennistä, maahockeytä, golfia, lätkää, baseballia, käsipalloa ja pesistä. Eri lajeja olisi voinut esitellä tasapuolisesti, mikä olisi korostanut Pallokentän merkitystä koko urheilulle, eikä vain futikselle. Ansiokkaan taustaselvityksen ansiosta niin Bolliksen merkittävät tapahtumat kuin Stadin historia tulevat selkeästi esitellyksi. Näiden puuttuminen on sääli, varsinkin kun huomioidaan Alajan tekemä valtava tutkimustyö. Vanhasta kunnon Pallokentästä on jäljellä kaksi nurtsikenttää ja nekin ovat nykyään lämmitettäviä. Sittemmin Bolliksen alue laajeni ja kenttiä tuli lisää. Bollis on todistanut niin Armi Kuuselan kotiinpaluuta Miss Universumina kuin talonpoikaismarssin kokoontumista. Urheiluinnostuksen vallassa von Frenckell valittiin IFK:n varapuheenjohtajaksi sekä vastaperustetun Osakeyhtiö Pallokentän (Aktiebolaget Bollplanin) puheenjohtajaksi. Stadin historiaa Alajan kronologisesti etenevä teksti on mielenkiintoisesti skrivattu ja mukaansatempaavaa. Kirjan tieteellinen arvo olisi korkeampi, jos se olisi varustettu asianmukaisille lähdeviittauksilla. TSILARI 4/2015 19 Stokiksen vuoden 1912 olympialaisia, jossa Hannes Kolehmainen juoksi Suomea maailmankartalle. Yhtiö vuokrasi Stadin kaupungilta 11 hehtaarin pläntin vanhalta kaalimaalta, jonne se rakennutti Suomen ensimmäisen nurtsikentsun heinäkuussa 1915. Bollislaisuus ei ole kuitenkin riippuvainen aidoista tai rajoista, eikä sen henkinen merkitys ole hävinnyt mihinkään. Sukupolvilla on omat kokemuksensa Pallokentän alueista. Ekasta nurtsikentsusta suomalaisen yhteistunnon tyyssijaksi Bolliksen tarina alkoi, kun von Frenckell flyttas skolet koluttuaan takaisin Stadiin. Esimerkiksi entinen jalkapalloilija ja toisen polven bollislainen Pasi Rautiainen kuvailee, että ”Mulle Bollis oli se vanha Bollis. Tästä maamme ensimmäistä nurmikentästä kehittyikin nopeasti koko Stadin ja suomalaisen urheilun kokoontumispaikka sekä keskus. Erkki Alajan teoksessa Bollis saa arvoisensa kunnianosoituksen 100-vuotispäivänsä kunniaksi. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Tsilari_taitto_4-15_10.indd 19 21.8.2015 9.33. Tölikän kaupungistuminen ja niittyjen, kaltsien sekä upeiden villojen väistyminen korkeiden kivitalojen tieltä on tarina, joka uppoaa jokaiseen stadilaisen kuin hullu puuroon. Kaikkiaan Bollis Töölön Pallokentän 100 vuotta on kunnianosoitus alueelle, jonka tapahtumarikas stoori on hieno osa suomalaista urheiluja kulttuurihistoriaa. Alueella on myös ridattu, skrinnattu, jousiammuttu ja otettu vastaan olympiasankareita. Bolliksen alue on vuosien aikana muuttunut monta kertaa. Von Frenckellin, Lauri ”Tahko” Pihkalan ja Paavo Nurmen kaltaisten urheilusuurmiesten lisäksi Alaja ei unohda myöskään vähemmän tunnettuja, mutta suuresti urheilukulttuurimme vaikuttaneita persoonia. Kisojen jälkeen tuoreen aviomiehen kerrotaankin todenneen nuorelle vaimolleen, että ”olympiakisat on joskus saatava Suomeen.” Tuo unelma oli alkusysäys myös Töölön urheilualueen synnylle. Tekstin lisäksi myös kirjan useat vanhat ja upeat kuvat antavat lukijalle mahdollisuuden kurkistaa menneisyyteen ja vertailla tämän suomalaisen urheilun keskuspaikan sekä sen ympäristön vaiheita Bolliksen nykyisen tilan kanssa. Esimerkiksi ”palloprofessori” ja Tampereen Ilveksen perustajahahmo Niilo Tammisalon tarina on hienosti ripoteltu kirjan sivuille. Ikääntynyt, sekalainen seurakunta yli jengirajojen viihdyttää yhä toisiaan Pallokentän nurtsien ottelutapahtumissa. Tässä näkyy selvästi Alajan oma futaajatausta sekä hänen veljensä rooli Suomen Palloliiton puheenjohtajana. . Viimeisimpänä entisen ridausmestan paikalla rakennettiin kuplahalli
– Minulle on tärkeää viedä taideelämyksiä niiden ihmisten luo, jotka eivät pääse taiteen luo muuten, Kaartinen perusteli. Se kertoo tarinan Hannasta, joka vasta äitinsä kuoltua alkaa muistaa ja kaivata. Kahden naisen bravuuria Estella ja Sofia kanalassa oli ensimmäinen näytelmä, jonka näin keväällä 2013 Takomossa. Se katsomo ja näyttämö on heille, jotka haluavat nähdä tai haluavat näyttää enemmän, paremmin ja kokonaisvaltaisemmin. Hannana Tarja Heinula loistaa elämänsä roolin matkalla uraohjuksesta muistisairauteen. Lisäksi oli mukava nähdä Minna Aro ja Jukka Juolahti pitkästä aikaa rooleissa. Vanhukset olivat eriasteisesti muistisairaita, mutta tuokiot saivat aikaan voimakkaan kokemuksen samassa hetkessä olemisesta. Lopussa Hosiasluoma haudataan elävänä multaan keskellä näyttämöä. Ensimmäinen puoliaika on hajanaisempi, toisen puolen Pasolini-sovellus perheestä ja Hanna Raiskinmäen STADIN SYKE RISTO KOLANEN Teatteri Takomo on pienteatteri Fredalla Punavuoressa. – Teatteri on maailmankuva, Takomo julistaa. Molemmat artikuloivat erityisen hyvin, Dadu on siitä palkittukin. Myllypuron palvelukeskuksessa. Esiintyjille jaetaan Nalle-karkkia. Takomo tekee yhteistuotantoja ja jäsenistön omia esityksiä sekä tarjoaa vierailuja. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 20 21.8.2015 9.33. Takomon esitys on täynnä pikkurikollishuumoria, isoja kollektiivimaalauksia, joiden esikuva on viimeinen ehtoollinen, Jenni Urpilaisen koreografioiomaa tanssia, miesprostituoidun haastattelun ja Björn Wahlroosin videoidun puheen Pörssitalon 100-vuotisjuhlista. Pääosissa ja esityksen päätekijöinä muutenkin ”karismaattinen” Joanna Haartti ja ”hysteerinen” Noora Dadu, jotka ovat 2010-luvun helsinkiläisiä teatterimainetta kartuttaneita Takomon nykyjäseniä. Teatteri haluaa olla pieni ja kevytrakenteinen huoneteatteri, jonka teokset ovat moniäänisiä ympäröivään yhteiskuntaan, jonka asioista se haluaa keskustella, naiskuvasta vanhusten muistiongelmiin. Vuosittain on yksi oma teos yhteistuotantojen lisäksi. Pian puhuja onkin pyörätuolissa avuttomana. Dadulla on kuulaat kauriinsilmät, joihin moni ihminen hukkuu näyttämöllä ja katsomossa tulevina vuosina. STADIN PIENTEATTERIT 13 Takomo uskaltaa Fredalla Noora Dadu valmisti monologia viisi vuotta. Istumapaikkoja on noin 80. Sinusta tehtiin laulu Vanhusten asema, hoito ja muistisairaudet, Suomessa nousee teatterin aiheeksi useassakin 2010-luvun näytelmässä. Pitkäperjantaina 2014 katsoin herkeämättä otteessa pitävän rakkausja kärsimysnäytelmän. Esitys vieraili Töölönkadun palvelutalossa, ja on kiertänyt Lappia myöten. Perustajapolveen kuuluivat nuoren polven uudistava ohjaaja Kristian Smeds ja hänen ikätovereitaan näyttelijämaailmasta. / Ei kuljeta hyvää sanomaa / pyrstössään / kukasta kukkaan, Teemu Mäki sanoo runossaan Rakkaus runokokoelmasta Kuolevainen 2008). 20 TSILARI 4/2015 T eatteriyhdistys Takomo ry perustettiin syksyllä 1996 Helsingissä. Yhteistyö Teatterikorkeakoulun kanssa tuo kerran vuodessa maisterin lopputyön nuorelle tekijälle. Wahlroosia, rakkaudella – Rakkaus ei ole mehiläinen. Esitys syntyi yhteistyönä Rospuutto-ryhmän kanssa ja osana Teatteri Takomon vanhustyöprojektia syksyllä 2010, kun teatterilaiset järjestivät lukutuokioita mm. Ytimessä ovat uteliaisuus ja uskallus. Taiteellinen linja perustuu haluun kokeilla, ottaa riskejä ja innostaa. Se oli jatko-osa esitykselle Estella ja Sofia matkalla manalassa vuonna 2010. kokeellinen, uudistava näyttämöteos on Teoreema (Rakkausnäytelmä). Takomo on ammattitaiteilijoiden yhteenliittymä, joka haluaa löytää teatterin tarpeellisuuden tässä ajassa. Haartti vakuutti jo Teatteri Jurkan Soita minulle, Billy -esityksessä. Kolmas sarjassa oli Estella ja Sofia hypnoosdissa. Se ei karta naurua, surua eikä paatosta. Siinä brittiläinen kaunispoika Terence Stamp hurmaa porvarisperheen kaikki jäsenet ja palvelijat sukupuoleen katsomatta. Kuva Mitro Härkönen. Kuvataiteilija Teemu Mäen ja Niina Hosiasluoman ohjaaman esityksen innoittajana on toiminut Pier Paolo Pasolinin samanniminen elokuva vuodelta 1968. Kati Kaartisen Sinusta tehtiin laulu oli huhtikuulla 2013 runonkaltainen kantaesitys muistin ja minän haurastumisesta ja hiipumisesta
Kuva Cvijeta Miljak Teoreema . Tämä esitys vieraili jo Ryhmiksessä ja tulee kiertämään festivaaleja. Pinja Hahtola (oik) ja Noora Dadu tanssivat. kuva: Kai Widell. Teatteri panostaa kristikansan kärsimysaikaan. Sitten syntyy toivonkipinä. Toisen puoliskon aloittaa hunnutetun Dadun kaunis tulkinta laulusta Habbaitak Bissayf, arabiversio ranskalaisesta iskelmästä. Henna Hakkaraisen loistavasti tulkitsema nainen taistelee reviiristään: – Minä pidän hedelmäni itse ja syön ne kaikki. Alku oli luentomaista itsetilitystä omaan heräämiseen Suomessa. Lopulta hän kärrää aineiston kaatopaikalle ja saa potkut. . Lopuksi asiaansa paneutuva näyttelijä esittää oman rakentavan ja aika maltillisen kahden valtion ratkaisun, joka jättää tilaa yhdelle yhteiselle valtiolle (joka nyt ei ole mahdollista). Sinusta tehtiin laulu. Piia Peltola ohjaa kaunistelemattoman tarinan yhteistyössä teatterikorkeakoulun opetusteatterin kanssa. Ensin aukeaa Suomesta kriisialueen rajatodellisuus ja kylmä kohtelu. Palestiinalaisen isän ja suomalaisen äidin tytär havahtui omaan kansallisuuteensa ja etnisyyteensä 11.9.2001, kun hän näki New Yorkin tornien kaatuvan terrorin kohteena. Toinen puoliaika alkaa niin, että roolit ovat vaihtuneet. Dokumenttiteatteria Palestiinasta Pääsiäisen ajan 2015 hieno esitys oli kiistämättä lahjakkaan, ilmeikkään ja taitavan Noora Dadun Minun Palestiinani. Oli välillä vaikea keskittyä sanomaan, kun ilmeet hallitsivat lattiaa. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13), YT:n (1/14), Avomet Ovet (2/14, KokoTeatterin (3/14), Ryhmäteatterin (4/14), Klockriken (5/14), Zodiakin (6/14), Q-teatterin (1/15) ja KOM-teatterin (2/15). Viisi vuotta Dadu rakensi dokumenttiteatteriesitystä, viiltävän koskettavaa ja puhuttelevaa ”monologia kahdelle näyttelijälle”, jossa Iida-Maria Heinonen esitti tv-toimittajaa ja israelilaisia rajapoliiseja. Saara Viikan käsikirjoitus on purevaa tilannehuumoria, viistoa kauhua ja nousevia aavistuksia jännityksestä ihmisten välillä. Julia Lappalaisen herkästi näyttelemä nuori nainen on nyt nukkavierun poliitikon työntekijä vaalin alla. Muurit kaatuvat. Sitten juhlitaan hänen pitkää työuraa. Tarja Heinula (etualalla) on erinomaisen herkkä muistinäytelmän pääosassa. Takomon kevät päättyi vahvasti syksyn esitystä ennakoiden. Henna Hakkarainen (edessä) Jouko Puolanto ja Julia Lappalainen suistuvat raiteiltaan. TSILARI 4/2015 21 sukupuolettomasta viettelijästä on tiiviimpi. Ryhmä on hyvin yhtenäinen vinossa maailmankuvassaan ja esiintyjät laulavat erityisen hyvin. Aluksi ikääntyvä nainen pissaa lattialle. Kuva: Kai Widell Tsilari_taitto_4-15_10.indd 21 21.8.2015 9.33. Sisään syöksyy vanhempi markkinointikonsultti, joka valtaa Jouko Puolannon ironisesti esittämän miespoliitikon huomion ja syö nuoren naisen ulos. Yleisökirjaan joku merkitsi, että vain vanhempi ihminen voi ymmärtää kuvauksen naisen kaaresta työelämässä. Paikalle ryntää harjoittelija, joka valtaa naisen tehtävän runoilijan elämäkerran kirjaajana Kansallisarkistossa. Molemmat naiset katoavat kekseliään lavastuksen seinistä ulos. Viisto aukko elämään Aukko oli elämää viistoon katsova kolmen näyttelijän keskittynyt draama kesän alla. Lopussa on tytär-äiti kohtaus, joka jää aika irralliseksi
Meidän jengi tunnistaa ittensä enemmänkin Rööperin kundeiksi. Luukon Jussin stoorien jälkeen oli pakko hypätä PC:n puikkoihin. Parin vuoden päästä Seppari oli jo auttamattoman snadi meille buleille teini-ikää lähestyville kundeille. Mietin pitäiskö pikemminkin sanoo, et postiLUUKOSTA tuli matskua. Kamat oli parasta B-ryhmää eli nahkarukkaset handuissa, sanomalehtiä säärisyndeinä ja isotupsuinen pipo sai toimia kypäränä. Näyttää siltä, että Jussin jengi on födannut 1940-luvun alkupuolella, kun meidän jengi taas 1940-luvun loppupuolella eli olemme ns. Muistan faijan yrittäneen korjata KOHO-lätkästagan lapaa kasaan vanhojen flanellikalsareiden punteilla. Itse jouduin jengissä kantamaan norssilaisena niin pesis-, koriskuin lätkämainettakin. Pesis oli meidän juttumme Katajanokan Haukkojen siipien suojassa. Omat juttumme tuolta vuosikymmeneltä osuu enimmäkseen lätkä-, lentis-, pingisja pesispeleihin. Pari lämäriä ja lapa oli päreinä, vain kärjessä oleva rautapiikki piti säleet kasassa. ”Seppari” kirvoitti meitsin funtsaamaan, mitä sepparilaisuus on tai miten se määritetään. Näin fiinisti emme itse analysoineet, kentsu ja puide olivat Seppari ja tähän kasaan sai mennä myös Sepänkartsa. Vain muutama vuosi ikäeroa ja kaikilla omat lössit, joiden kanssa duunaa jotakin kliffaa. Jengiä kentsu imi ainakin alueelta, jota rajasi Freda-Iso-Roba-PerämiehenkartsaTehtis. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 22 21.8.2015 9.34. Urheilu oli siihen aikaan aika halpaa hommaa. Muistelimme, kun skurulla kaikkine kamppeinemme reissasimme treenausmestoihin Kaisiksen, Ruskiksen, Haapiksen, Meikun, Hesperian ja Velon kentsuille. Niin, noita Jessen lisäksi muita jengiinne kuuluvia jäseniä oli meidänkin kulmien jengin hyviä tuttuja kuten STADIN MESTAT MATTI ”ALBIINO” REINHOLM SEPPARIN KUNDEJA MEKIN…. Kampin Boltsi öppnas dörtsit oikeen lätkäjengin perustamiseen ja sarjassa skulaamiseen v. Paunosen ”mestojen” mukaan Seppariin kuulunee sekä Sepän puisto ja Sepän kenttä. Kun tekele oli kuivunut kovaksi, sillä pystyi skulaamaan tai ainakin siihen nojaamaan – kohottaminen oli mahdotonta! Porukka ei ollut mitään pillerin pyörittäjiä, vaan ihan oikeita lätkäjunnuja. Postiluukusta putosi postia, Tsilari tuli. Taitoa oli, vaikka varustepuoli olikin hieman heppoista. Ja tietty kiihkeimmät jatkoivat läpi teinivuosien aina ikämiesikäisiin asti. Into skulata lätkää ratkaisi. 1962. Lätkävarusteilla ei pröystäilty Muistelimme 50 vuotta gamloja olosuhteita, kun useimmat meistä stagan ja pukin kanssa aloittivat uraansa Sepparin kentsun jäällä, jos ”Veripää” sen oli armollisesti jäädyttänyt. Apollokartsalta Stenroosin puusepänverstaasta hankittiin sekundoja puisia KOHO-stagoja kolmella huggella. Ei ihmekään, kuten Jussi mainitsi – fyrkkaa ei vaan ollut. Niin, bulit perheet ja snadit fyrkat, huono yhtälö! Treenaushimo oli kova ja siihen ei muutaman huggen puuttuminen vaikuttanut. Lisäksi Sepparissa sovittiin, että kohottaa ei saa eikä taklata. Rööperin Ankkojen, jossa budjausmestalla ei ollut niin nuugaa, jengissä skulas myös pari TPYK kundia kuten Palmulan Jokke ja Perälän Tapsa. Molemmat jengit ovat dallanneet samoja spooreja Sepparin ympäristössä. Tämän alueen keskustaa ite kutsuimme Rööperiksi. 1950 -1960-luvuilla Seppari (ja myös Rööperi) kuhisi broidisarjoja, joten jokaisen oli löydettävä oma lössinsä budjauspaikan, skolen tai harrastuksen parista. Jengiin kuulumisen kriteerinä oli rööperiläisyys ja lätkätaidot. Muita Seppariin, lue myös Sepänkadun, vaikka useimmiten jengislangissamme Seppari on Sepän puide tai Sepän kentsu, kuuluneita alueita olivat Hernis, Ullanlinna, osin Kaivari. Joukossa on lentiksen maajoukkuepelaajia ja pelaajavalmentaja, pro-golfari, huippu lätkädumari, euroopan paras lentismies, Itä-Länsi skulaaja, firmapingiksen huippu, urheilutoimittaja ja monta muuta taituria ja pari ZOOMilaista sekä vieläkin yli 65v -sarjassa keskimatkoilla juokseva jäbä. Eri-Keeperiä vaan rutosti flanellin alle ja päälle. 22 TSILARI 4/2015 S porttiasiat oli noina 1950-luvun tenava/murkku/teini-ikäisinä pääosissa. Eikä homma jäänyt vain lätkän skulaamiseen. Oma jengimme koostui lähinnä lätkäporukasta, Sepparissa 1958-1963 skulanneista kundeista. Sepparilaisuus Treffasin juhannusviikolla lentiksen SM-miehen, maaotteluskulaajan ja valmentajan, pingisja lätkävirtuoosin Pertti Laaksosen alias Ciceron kanssa Kostiaisen Jessen, vahvimman liimamme Jussin jengiin. Saimme 50 v -treffeissämme 2010 Vierumäellä Rööperin Ankat -nimen, jota ylpeänä kannamme. Totta kai käytiin myös Kryptassa kasvattamassa habaa ja skulaamassa talviaikaan pingistä. Jussin mainitsemasta pulitalosta jengissämme häärivät myös Hynösen broidikset. Seppari oli tuon legendaarisen 1950-(1960-) luvun sulatusuuni. suurten ikäluokkien kasvatteja. Perheissä oli melkoinen kopla suita, joille oli hankittava safkaa
Joskus tuntuu, että ihan liiaksikin, vaikka nastaa hommaa onkin. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 23 21.8.2015 9.34. Minä punatukkaisena ja pisamanaamaisena paloin aina kuin perskorven Antti ja siitä tuo Albiino-nimi. Vuosittaisissa Ankka-treffeissämme aina muistelemme noita ”kultaisia vuosia” Sepparin vaikutuspiirissä milloin Primulassa, Sikalassa (SeaHorse) tai kuten viimeksi käynnillä Urheilumuseossa Stadikan tornin juurella. Jengiä oli menneinä vuosina ihan sikana, mutta tänään Seppari on tyhjä. TSILARI 4/2015 23 Varheen Ile ja Luukon Simppa. Juhlafotosta puuttuvat ulkomailla budjaava Hynösen Jussi, Perälän Tapsa, Srömbergin Era ja Mäkelinin Jarkko, jonka osoite on jo mullan alla. Siis kaikki skrivaamaan, siitä se lähtee. Toi on aika mielenkiintoista, toi harrastuksiin rahtaaminen. Talvisin siellä järkättiin russareita ja Varheen Ile sekä Wikströmin Ragnar parin mimmin Anna-Maija Kivisaaren ja Pia Saikkosen kanssa tekivät piruettejaan. Myös Puniksesta Hakkaraisen Pena toi luokkiansa skulaamaan sinne. Alarivi vasemmalta: Pertti ”Cicero” Laaksonen, Markku ”Make” Kuusla, Aarne ”Arska” Nybäck, Nojaamassa Jorma ”Jore” Knuutinen, Keskirivi: Matti ”Albiino” Reinholm, Pekka Koskela, Jouko ”Jokke” Palmula, Jouko Heinonen, Seppo ”Hynde” Hynönen, Antero ”Antsa” Heinonen. Albiino-lisänimen sain broidiltani Rööperin aikoina. PS. Ja sitä ”Stadin snadin slangisanakirjan” uusintapainosta odotellessa… . Tämä kommentti otettakoon rakentavana, koska sitä originaalia omine slangin nuotteineen on jäljellä enää mullan alla. Seppari lienee ollut TPYK:n kotikenttä ja taisi olla skolepesiksen suosittu kentsu. On hienoa, että näistä ajoista skrivataan Tsilariin, ja että nuo slangia harjoittelevat ja ”pahoinpitelevät” skidit voisivat bonjata edes osin sitä ”lähes alkuperäistä”. Jengin juhlafoto 50 v Vierumäellä 2010. Elävä paikka noina aikoina ja noilta ajoilta – kartsan dörtsiltä näki suoraan bailulattialle, jossa meno oli kiihkeää jo iltapäivän aikaan. Onneksi olivat muutamaa vuosikertaa nuorempia, etteivät joutuneet jenginne pauloihin, vaan jäivät meidän nuorempien ihailtavaksi. Takarivi: Kurt ”Kurre” Selenius, Seppo ”Nasku” Reinholm, Kimmo ”Kimsi” Särmäkari, Reijo ”Reiska” Montonen. Sepparissa budjas myös joukko sisarusparvia, joissa oli tosi siistejä friiduja. Kentsulle maksoi, joten aitojen ulkopuolelta tsiigattiin kaunareiden kiemuroita ja piruetteja. Nuoremmat broidini Pena ja Nasku olivat aina kesäisin tosi ruskettuneita pienestäkin suulberista. Ei varsinkaan, kun Falernoa, Polarista, Pikku-Ankkuria tai Iso-Ankkuria, millä nimellä Pursan ja Kankurin kulmakapakkaa kutsuttiinkaan, ei ole enää olemassa. Iltaisin kentsulla skulattiin ”murkkujen sekasosiaalipesistä”. Keväisin kentsun reunoilta plokattiin kiiltäviä huggeja, jotka paljastuivat snögen alta, kun folkka oli sinne pudottanut russareiden aikana. Norssin Turnareista olivat muut Luukon broidikset ”näköistuttuja”. Samoin kuin Stadin Arskan tulkinta Rööperistä – sitä ei enää ole. Johis, joka taisi olla Norssin kentsu, oli Katajanokan Haukkojen treenikentsu ja skolen jumppatunneilla usein siellä skulattiin myös fudista. Sitä riittää ruuhkavuosia elävien mukuloittemme lisäksi vielä meille isovanhemmille. Ainakaan omat 1970-luvulla syntyneet friiduni eivät sitä bonjaa
Purkka oli Hellaksen Filmitähti-sarjasta (Serie A 1957–1960). Menetti filkkarinsa huonolla tsägällä, jos pakkokassan väliin iski. Piti myös pukeutua ja muutenkin näyttää Elvikseltä. Pelaaja duunasi oman purkkakuvan jonkin sivun väliin ja tämän pelatun kuvan joutui vaihtamaan vihkossa sillä sivulla olevaan filkkariin. Jengiä oli oikein jonoksi WC:n ulkodortsillä ja minä portsarina keräsin fyrkat. Näin kuvat aina vaihtuivat. Nämä taas duunattiin vihkoon. Fyrkat oli kerätty ja Cisse meni WC.n pöntönkannen päälle seisomaan kuin lavakorokkeelle, vuosi oli 1960. Cissen Elvis-konsertti skolen vessassa Kahdella Haagan rokkarilla oli kaikki kondiksessa, ei muuta kun Tolarin koulun kundeille esiintymään. STADILAISIA MARKKU ”BOBI” POUTANEN CISSE HÄKKINEN – Rokkia ja filkkareita Haagassa Harvalla oli skraitta himassa vielä 50-luvulla. Saimme gosarin luvalla hakea hänen miljoonalodjustaan prikkoja, joita sitten pohjiin snaglattiin. Pääsymaksu oli filkkaripurkan hinta, olisiko ollut fima, en muista tarkkaa. Spittariraudat piti olla. Foogut ja spittarit Cissen mutsi Irma oli ammattimainen steppaaja ja opetti minulle ja Cisselle steppausaakkoset. Rokkikonsertin skolapäivä oli päätöksessä ja me suuntasimme suoraan Ohjaajantien HOK-kauppaan slumppaamaan filkkaripurkkaa, missä oli kuva sisällä. Siinä samalla opittiin Elvifs-liikehdinnät heidän olkkarissaan Rokin soidessa. 24 TSILARI 4/2015 O ltiin kavereiden kanssa usein heillä kuuntelemassa Roketirollia ja muita nuorisobiisejä. Suurin osa purkkaa heitettiin mäkeen ja kaikki filkkarit laitettiin talteen skulausvihkoon. Aina ei ollut varaa ostaa skutsarilta rautoja, joten jouduttiin keksimään omat kikat. Cisse vähän studasi ja treenasi Elvis-vetkutusta toistellen: ”Wop bop a loo bop a lop bom bom, Tutti frutti, oh rutti, tutti frutti, oh rutti...” ei suomeksi vaan aitoa Elvis-meininkiä. Cissen kanssa tunti-pari mainostettiin, että silloin ja silloin alkaa Elvis-konsertti alakoulun vessassa. Niillä tehtiin myös snadia bisnestä. Foto: Markku Poutanen. Elviksen meriittiä en rupea edes luettelemaan, kun on vieläkin ykkössuosikkini. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 24 21.8.2015 9.34. Oli muuten stailin näköinen Elvis. Spittarit piti myös olla hyvin blankatut ja tottakai myös raudat edessä sekä takana. Christer Hugo ”Cisse” Häkkinen 1961. Vihkossa ei saanut olla kuin kolme pakkokassaa (salaa neljä). Meillä oli Vaaksan farkkujen fikat täynnä hiluja. Ettei Stadissa olisi soiteltu pelkkää humppaa päivät pitkät, kunnon Rock and roll -musa olisi ollut sallittua, ainakin nuorison mielestä. Sitten meille tuli kuvioihin mopot, brätkät, fiudet ja tietysti friidut, se on taas toinen stoori. Naapurin Häkkisillä oli jo 50-luvulla levari, jonka vanhin veljeksistä Denkku oli slumpannut tsupparin fyrkalla. Tutti frutti, oh rutti… Elviksen muna oli pitkä kun pika juna… Tutti frutti, oh rutti.” Jenkkikassit olkapäällä heiluen, niissä oli muutama kniiga, penaali ja tietysti skulausvihko mukana. . Myöhemmin sain oman (osittain risan) levarin, joka staijasi pöydällä neljän stidiaskin päällä. Häkkisen Cisse asui Ohjaajantie 5-7:n S-rabassa, ennen muuttoa Tolarintien kasiin. Yleisempiä rasvoja olivat Brisk, Brylcreem ja Suave. Fleda oli rasvattuna, kaulukset pystyssä ja isot hörökorvat punaisena. Muutaman kerran siinä kundeille rokkasi. Tommyn loistavat biisit olivat Tallahassie Lassie, Rock With The Caveman ja Singing The Blues. Olivat muuttaneet Skattalta Pohjois-Haagaan, minä tulin samana vuonna 1956 Valkan Kuntsilta. Oltiin muutaman vuoden samalla luokalla Tolarin kansakoulussa, siis piha-, kouluja nuoruusfrendejä. Foto: Markku Poutanen. Cisse rokkasi ja jengi löi käsillä tahtia aivan haltioissaan ja huusivat uudestaan, uudestaan... Elvis Presley ja Tommy Steele olivat silloisia idolejamme kundien keskuudessa, kuten myös Pat Boone. Kappaleet olivat Tutti Frutti ja Blue Suede Shoes. Monesti vuosiakin jälkeenpäin, Cissen kanssa lämmöllä tätä konserttia muisteltiin. Fledaan duunattiin heti aamusta kunnon rasvat. Päätettiin, että tänään pidetään rokkikonsertti alakoulun WC:ssä. Ulkokuoria ei siinä ollut. Joka kundilla oli Stadissa Elvarin foogu. Mitä sanoja edes nyt muistikaan, mutta toistot menivät loistavasti; -Tutti frutti, oh rutti. Yhdellä hyvällä kuvalla saattoi saada viisi tai kuusi yleisempää kuvaa. Oli Elvis, Pat Boone, Tommy Steel, Gina Lollobrigida ja tietysti suosikki BB eli Brigitte Bardot. Sivut oli taitettuna siten, että vaihtokuvat olivat piilossa sivujen välissä. Oltiin taas skoleen menossa kaulukset pystyssä lauleskellen: ”Wop bop a loo bop a lop bom bom.. Snadimpi kärkirauta oli kahdella snaglella ja takarauta kolmella kantapäähän naulattuna. Hyvin svengasi Helinin Raimolta saatu skraitta. Opittiin sanoja, joita lantioheiluttelun myötä hoilattiin ja steppailtiin. Laskuvihkosta tehtiin ”paperipajatsoja”. Harvinaiset kuvat säästettiin ja niillä tehtiin eri vaihtokauppaa
Timo-Jussi Kyyrö ja Pasi Aalto, Re/Max Suomen toimitusjohtaja. Keskinäinen luottamus voi kokea kasvua, kun asioita ”bamlataankin lungisti, pilke öögankulmassa”. f Mikä on asuntokaupan tilanne mielestäsi loppukesästä 2015 pkseudulla. TSILARI 4/2015 25 STADILAISIA KARI J. Aluekokemukselle kannattaa antaa arvoa. Stadissa kämpillä on kestoimu Tsilari tapasi helsinkiläisen kiinteistövälittäjän Timo-Jussi Kyyrön elokuun alussa. Henkilökemioiden kohtaaminen on tärkeää ja se, että välittäjä myös kuuntelee sinua, eikä vaan ylistä omaa ainutlaatuisuuttaan. Välittäjän ammatti on tänä päivänä monipuolista konsultointia ja kyky kuunnella asiakasta on arvokas lisä, perinteisen sanavalmiin myyntimiehen habitukseen. Pelkkä LKV-tutkinto ei tee välittäjästä sinänsä automaattisesti huippumyyjää, mutta vastuunkanto, asiakirjojen tulkitseminen ja asioiden tarkistaminen ovat monesti myymälässä tämän henkilön vastuualueita. Ostajilla on tänä päivänä paremmat mahdollisuudet kuin koskaan toteutuneiden kauppahintatietojen saamiseen. f Miten stadilaisuus näkyy sinun työssäsi. Arvon antamista ammattitutkinnon suorittaneelle välittäjälle ei valinnassa kannata väheksyä. Monesti kuulee sanottavan, ”me myimme juuri tästä kulman takaa viime viikolla rivitalohuoneiston”. Mieleen on Timo-Jussille jäänyt repliikki isältä, jossa kaksikieliset stadilaiset kundit olivat Aulangolla 1950-luvun alussa. Välittäjän tulee osata tavoitella parasta mahdollista hintaa, mutta välttää ylilyöntejä hinnoittelussa. Hyväkin asunto voi jäädä seisomaan kuukausiksi, jos lähtöhintaa ei ole arvioitu oikein. Muut ominaisuudet ovat työssäni ratkaisevampia onnistumisen kannalta. Me ollaan bonschareita Stadista. Espoo ja Vantaa ovat tulleet myös tutuiksi osittain välitystyön myötä. Stadilainen toimeksiantaja saattaa ilahtua siitä, että välittäjä hallitsee ainakin slangin alkeet. Kauppojen lukumäärä on hieman ollut laskussa koko maan huomioon ottaen viimeisen kahden vuoden aikana. Hyvä on Kyyrön mielestä muistaa, että vaikka pitemmällekin voi yhtiön sääntöjen mukaan mennä, tehokkaasta ajankäytöstä ja etenkin aluetuntemuksesta ei voi aina mennä toimeksiantajalle takuuseen, jos helsinkiläinen välittäjä häärää liikaa Lohjalla tai Pornaisissa. ”Tuokaa reilusti bärschaa vaan. Siihen asiaan on vuoden 2016 alussa jo lakimuutoskin tulossa, Kyyrö toteaa haastattelun päätteeksi. Kellosta kun on puhuttu, se on ”klogu” ja paita yleensä ”skjorda”. Stadilaisen hierarkian muokkaaman historian tunteminen on myös etu”. Myyntipiste on Ullanlinnassa Korkeavuorenkadulla, mutta myyntialue on koko Helsinki. Pääkaupunkiseudun houkutus työpaikkojen ja opiskelupaikkojen runsauden vuoksi on pitänyt pintansa, huolimatta sangen korkeiksi kohonneista asuntojen hinnoista. f Mitkä ovat neuvosi välittäjän valintaan. f Mikä on oma suhteesi elämäsi varrelta Stadin slangiin. Mustikkamaa on meillä aina ollut ”Blåbika” ja Vanhakaupunki ”Gammeli”. Aina kannattaa pyytää tarjous ja arvio vaikkapa kolmelta eri välittäjältä. Schaaberi ei heti lopu”. Välittäjän työtä tekevät menestyksekkäästi Helsingissä niin syntyperäiset helsinkiläiset kuin myöhemmin elämän varrella pääkaupunkiin muuttaneetkin. NYBERG T imo-Jussi Kyyrö on tehnyt välittäjän työtä 11 vuotta ja koko ajan pääkaupunkiseudulla. Isäni on neljännen polven helsinkiläinen ja on pitänyt meidän perheessä huolen, että slangia on mahdollisuus kuulla ja tarvittaessa oppia”. Kantastadilaisen asiakkaan lausahdukseen, ”Liisankadun pohjoispuoli on Krunassa aravakansan aluetta”, olisi ollut huomattavasti vaikeampi välittäjänä reagoida vakuuttavasti, jos olisi itse muuttanut Helsinkiin 2000-luvulla, Kyyrö muistelee asiakaskohtaamistaan Kruununhaassa. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 25 21.8.2015 9.34. Jos Sirpa samasta firmasta on myynyt sen ja sinä olet antamassa Saulille kapellimestarin roolin oman asunnon myynnissä, varmistu hänen kokemuksestaan alueella.
26 TSILARI 4/2015 M ä komppaan sitä Robertii kybällä. Te voitte tietty opettaa nää omille skideillenne. Helsingin kaupunginmuseo. Ja jos ne draisais mut sit telkkariin ja tekis must sellanen julkkiksen, jota jengi ällöis. SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Tsiigaa öögiin! Tos viime vuosituhannen lopulla ilmesty sellanen kniiga, mis Robert Fulghum -niminen jenkki uhos, et kaikki mitä sen on tarttenu elämäs hiffaa, se oppi lekaris. Mä oisin koht ku se yks lätkäkoutsi prinsiippeineen. Jotkut oppii ne himassa, jotkut skolessa, duunissa tai giftiksessä. Näit pointsei ei oo ku viis. Ja sit varmaan joku höynä stylistipelle tulis vaahtoon, et mulle mallais sellanen kirjava rotsi, korni skraga ja kalpeet spittarit. Oon täs funtsaillu, et voisin vaik ruveta rundaan skoleissa ja kertseissä paasaamas mun ikiomaa stailii. Mut kuka suostuis lysnaan tällast fossiilii. Edinburghin herttua prinssi Philip tsiigaa öögiin miss Suomea Ursula Rainiota Helsingin kansainvälisillä messuilla 1970. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 26 21.8.2015 9.34. Varmuuden vuoks mä skrivaan näit mun paminoit vaan Tsilarin lesaajille. Foto: Kari Häkli. Sitä opusta blisattiin ihan sikana ja se on vendattu 12 kielelle, mut ei stadiks. Mä opin jo ihan skloddina kaikki ne harvat jutskat mitkä tarttee haldaa. Elämä on helkkarin simppeleit juitsui. Siis niinku et skulaa redisti, älä tinttaa kaiffarii daijuun, tvettaa handut ennen skruudaamist ja ota tupluurit ku rupee ramaseen. Jotkut ei opi mitään missään
Siit voi tulla viel millanen stara tahansa. Paa guta rundaan! Moni stadilainen vänkää olevasa redi tyyppi, ku laukoo suoraa niinku asiat on. Tält pallolt löytyy ihan tarpeeks tyyppei, ku hoitaa marinan ja murjotuksen, tiuskinnan ja ruikutuksen, spiidaamisen ja vollotuksen. Ja sit jos joku ei hivaa tai älyy tsiigaa sua öögiin, ni voi se viel joskus oppii. Mä tsennaan helkkarinmoisen revohkan hiippareit, joil ei oo kanttii, ällii tai munaa tsiigaa öögiin. Me kaikki mokataan joskus. Ku sä paat gutan rundaamaan, se on ku stendaisit mollikan skriinaan. 5. Eli jos joku on ollu mulkku, ni ei se oo tatska sen otsas. 2. Älä usko. Ja vaik maailma kuin futis sua kaaliin, murjotus ei jeesaa yhtään. Jos jonkun lafka on menny konkkaan tai joku snadi tai buli tsembalo on paukkunu puihin, ni ei se välttämättä tarkota, et tyyppi on ihan luuseri. Niiden okulaarit rundaa ku puolukat tai sit ne tiiraa stiflojesa kärkii. Sua ei siin kööris kaivata. Siis edessä (öögiin tsiigaten) ja etenki takana. Mut muut ei bonjaa keljuu läppää jelppimiseks. Anna suulberis griinaa! Älä koskaan murjota. Mut mun kaiffari Kari vast tosi mesu on handun sheikkaamises. Mut joka kerta ku sä griinaat ja tsiigaat jengii öögiin, sun fiilikses tarttuu ja maailmast tulee snadisti parempi mesta kaikille. Mä en oo viel törmänny yhteenkään niin mölöön tyyppiin, ettei siit hittais ees jotain positiivist. Älä studaa mokaamist! Ihme touhuu tää härmäläisten hinku dilkkaa kaikki juitsut aina kahteen osaan. Niit rupee kyrsiin, niist tulee ärtsyi ja mörkkei, niiden mielest sä oot ihan nuija ja jos ne on sua skrodempii, voit saada viel dunkkuun. 1. TSILARI 4/2015 27 Vaik nää on iisit oppii, buli osa jengist ei näit tsennaa. Esimerkiks et ei kantsi studaa mokaamist. Ne kyylää ohi. Slangibyroo vois itse asias dilkkaa sellasii muistislabareit, mist nää vois pluggaa aina ennen ku treffaa jonkun tyypin tai joutuu johki outoon sakkiin. Vaik mul ittel on stydi koura, silti mun tarttee oikeen virittäytyy, ettei lapa bragaa. Se tarkottaa, et se on hivannu koklaa ja duunaa jotain, ettei se oo snärkänny fibaamista. Osa jengist menee aina retkuun. Peffan puolelle. Funtsatkaa! Viis sekkaa ja se räpylä flyttäis bruuniks fläkiks sen äimän byysiin. 3. . Mä toivon, et viel joskus stadilaiset tunnistaa siitä, et ne osaa nää. Tsiigaa öögiin! Sust voi tuntuu itestään selvält, et ku sä bamlaat jonkun kans, ni sä keskityt siihen ja tsiigaat sitä öögiin. Okei. Slöde handu on kaikist haljuin synffaus, minkä voi toiselle sysää. Parhaille kamuille voi tietty viskoo mälviäki totuuksii, ku funtsii et ne voi frendii jeesaa. Ne pälyilee ja vilkuilee sinne tänne. Ja jos joku on sun mielest niin kusipää, et siit ei oo mitään gutaa sanottavaa, ni pidä monttu bosessa. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 27 21.8.2015 9.34. Joka tuutis meille väitetään ettei näil kanteil voi budjaa ilman surkeet pläsii, kiroiluu ja kränää. Siis niinku skegluu selkään. Ei meist sen takii tuu (niinku dumari Nurmioki sjungaa) helvetin huonoi ihmisii. Ei ne oo, kaikki. Ihan ku ne studais et joku flöitti tulee julki. Prässää stydisti! Ku sä moikkaat jotain tyyppii, siis niin virallisesti et paiskaatte oikeen handuu, ni prässää stydisti (ja tsiigaa öögiin). Bonjasiks sä. Meille voda on aina märkää, stebut kovii ja huitsi on saamarin kaukana. No mitä sit. Ja se osuu sun lättyys just kaikist fiteimmäs mestas. Siks kandee sinksaa stailii. Sun on mahotont hiffaa, lysnaaks ne sua ollenkaan ja maindaaks ne. Siin poppoos on kundeja ja gimmoi, jangstereit ja käppänöit, buleja bamareit, maistereit, tohtoreit, legureit, inssei, duunareit ja rappareit. Kelaa vähän! Jos sä viskot skeidaa flygaan, ni se on ku bumerangi, se tulee aina takas. Voi ku mä joskus oisin mestoil, ku joku hemmo tarjois Karille lötköö handuu. Niist sä voit tsekkaa, voiks tohon tyyppiin luottaa ja kantsiiks sen kanssa (sanan kaikis merkityksis) duunaa yhtään mitään. Luulis, et niiden mutsit ja faijat ois kertonu, et öögat on sielun speegeli. Niinku täs ny meitsi ku narisee, et toiset tsiigaa öögiin ja toiset ohi. Buli osa jengist raksuttaa, et ku kerta kaikkee ei voi murjasta feissitysten (öögiin tsiigaten), jää paljon kornii kamaa, minkä voi stikkaa takanapäin. Luulis, et niiden mutsit ja faijat ois kertonu, et öögat on sielun speegeli. Niist sä näät heti, palaaks tuikut ja onks ketään himassa. Ku ne lesaa aviisei tai tsiduu töllöö, siel on pelkkii kurjii rubareit ja mälvii uutisii. Onneks mä en kuitenkaan uhoo, et meil ei oo mitään mahiksii, ku me ollaan näin ääliöit. 4. Mehän brassaillaan sillä, et meidän skolesysteemit on huippuu, ku skloddit oppii matikkaa, fyssaa ja kaikkee kinkkistä. Oot sä millä huudeil, mistä syyst ja missä kondikses tahansa, älä näytä ankeet naamaa. Skeidan jauhamisen sijast rupee kertoon hyvää. Mul on ollu periaate, et mulkvistien kans en tee duunia eikä lerppunäppisil kevytkättelijöil oo mitään tsargoi mun asiakkaiks, kumppaneiks tai frendeiks. Mut ei se oo. Pääasia, ettei se studaa. No, ku systeemit on niin upeet, luulis et me saatais skidit iisisti oppiin mitä vaan. Iisisti tulee fiilis, et kaikki dirikat on sikoi, kaikki poliitikot skoijareit, kaikki viskaalit muumioit ja kaikki julkut sekoboltsei
asti. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Toisen roju – toisen aarre Jengillä tuntuu usein olevan skobet täynnä kamaa. Mestoi ei voi varaa etukäteen, vaan ne bungataan torivalvojalle suoraan käteisellä. Tori on auki ympäri vuoden ma-pe 8-18 ja la 8-16, toukokuusta syyskuun loppuun sunnuntaisinki klogu 10–16. Talvikaudella mestan voi slumppaa vaan hallissa. Järjestäjät laittaa ne valmiiks varatuille paikoille ja jos ei oo koko tori blisattu täyteen, ne järkkää pöydät lähemmäks hallii, ettei kukaan yksin staijaa torin toises nurkas. Mut on kyl bulisti sellastaki, mitä tulee säilyttäneeks vaan siks, ku ei raski stikata roskikseen. F o to : V ir ve K u u ta r. Ku suunnittelee menevänsä blisaamaan, pöydän voi slumppaa kesällä etukäteen netistä, myyntipäivänä torivalvojalta Hietsun hallista. Niistä voi slumppaa pöydän tai hyllynpätkän yleensä viikoks. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 28 21.8.2015 9.34. Mesta bungaa 27 egee ja siihen sisältyy pöytä. Ku ne on viel ihan hyvii. Mestoi on reilu sata ja parhaina viikonloppuina ne blisataan loppuun jo hyvissä ajoin. Ellei sit niiden himaan kelpaa vaan nyyat ja niidenki pitää olla jotain trendirojuu. Jos iskee inspis, ett nyt vois saada skobei tyhjemmiks, ni eiku kirppikselle. . Hagikseen tai Malmille Tänä kesänä Hagikses on jo toista vuotta kirppis sunnuntaisin, paitsi kuukauden ekana sunnuntaina, ku on maalaismarkkinat. Mesta bungaa arkisin 15 egee ja viikonloppusin 27 egee ja siihen sisältyy pöytä. Hietsussaki näkee turistei ainaki niinä päivinä ku Hernesaares on bulei risteilybotskei. Torille mahtuu 200 pöytää. Hietsussa niinku muillaki kirppiksillä kiertää ekana jengii, jotka blisaa kamoja iteki ja yrittää tsökaa satunnaisilta skoben tyhjentäjiltä helmet veks. Välillä voi tietty käydä lisäämäs kamaa tai tsekkaamas, ett oma hylly näyttää snygiltä. Legendaarinen Hietsu Hietsusta skrivataan jo turisteille tarkotetuis oppaissaki, niinku Pariisin tai Lontoon kirppiksistä. Jos omat kamat tuntuu olevan erityisen snygei, ni voi tsökaa jonku buidun, joka blisaa vintagee tai second hand –kamoi. Gamloi rojui nekin on, mut kuulostaa staililta. Itsepalveluu, vintagee, sekondhändii Jos ei ite ehdi tai viitti staijaa blisaamassa, voi tsökaa itsepalvelukirppiksii. Keskeisel mestal kirppis houkuttelee kans ostajii. Jos toivoo saavansa bulimmin fyrkkaa, voi huutokaupata sitä huuto.net –saitilla tai sit voi stikkaa ilmon saitille tori.fi. Mesta bungaa 9 egee ja pitää tuoda oma pöytä. Ylä-Malmin torilla on kirppis arkisin klogu 9-18 ja lauantaisin 8-16. Se on auki klogu 12-17 eli ei tartte herää niin aikasin, jos sinne menee blisaamaan. Kaikkiin kamoihin pitää stikkaa hinnat valmiiks ja sit, ku varaus loppuu, saa myydyistä kamoista fyrkat. Nykyaikaa sit on se, ett stikkaa ilmotuksen kamoistaan nettiin. Messissä on itelle tärkeitä aarteita. Arska Turtiaisen runossa Arska Stadista kerto, miten nuori kundi tseenas fyrkkaa: ”ja skroduja tsökasin ja traisasin niitä barkkikseen.” Barkoffin romukaupan kaltaset buidut, mis slumpattais oikeesti romuu, on tainnu Stadis kuolla sukupuuttoon. 28 TSILARI 4/2015 Y ks sauma päästä kamoist eroon on, ku skidit – omat tai jonku tutun flyttaa veks himasta. Kirppis jatkaa viel 27.9
Tuovinen menestyikin niin, että rahapaketteja heitettiin ikkunoista valtavasti. Kolmas mieleen jäänyt talon asukki oli Reijo Tuovinen, jolla jo nuorena oli varsin hyvä lauluääni ja käytti sitä hyväkseen, kun aloitti ”pihalaulajan” uran. Näitä treffejä on järkätty jo 32 kertaa. Muistoja kolkuttelee myös, Kone Oy:n hissiasentaja Sulevi Mailasalo, joka toimi Vallilan työväentalolla nyrkkeilyohjaajana Kotkien treeneissä ja tuomitsi eri otteluita, joita järjestettiin Helsingissä. Sitä koulua käytiin, ensin mutsi ja faija, sitten broidi ja viimeisenä minä, joka olin pesueen nuorin. Jaskahan nousi myöhemmin palloilun sekä jääkiekon huipuksi. ”Suli” opetti myös minua, sillä mummoni piti Eerikinkadun urheilusaunaa eläkeikään asti ja isäni ja minä kävimme sunnuntaisin aamulla mummon luona. Hän ohjasi liikennettä ja oli varsin pidetty poliisi, minkä näki jo siitä että pömpeli peittyi jouluna lahjoihin kun autoilijat ajoivat ohitse. Olen ilolla seurannut, että meillä on koko Stadi edustettuna eri kirjoittajien muistelmilla ja se antaa hienon tunteen ja potkua, kun lähdetään viemään ja juhlistamaan Stadin Slangin 20v juhlaa. Joten nyt jo toivotan vaimoni kanssa paljon onnea omalle jengille. Sellainen oli Euroopan mestarin mieleen. Elis ihmetteli mummoni sitkeyttä, kun hän kantoi halot sisälle ja lapioi koksit. Talon kiinnostavia asukkeja Toinen muisto on, kun maajoukkueessakin pelanneen koripalloilija Pilkevaaran,”Pilkun” isä toimi liikennepoliisina Mannerheimintien ja Runeberginkadun risteyksessä olevassa liikennepömpelissä monet vuodet. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 29 21.8.2015 9.34. Tästä kun talon väki sai kuulla, niin maalarit katosivat aika nopeasti. Vähän dorkat maalarit rissasivat umpeen seinään maalatun GB-kuvan nyrkkeilyasennossa ja omakätisen signeerauksen. Mummon sauna Eerikinkadulla Mummoni päästi sunnuntaisin myös nyrkkeilyn Euroopan mestarin, Elis Askin treeneihin joten pääsin tuntemaan Eliksen erittäin hyvin. . Elis sanoi, että sulla on maailman paras mummo. Lisäksi hän lämmitti miestensekä naistensaunat ja urheilusalin. Näin teimme monet vuodet ja niin astui kuvaan myös ”Suli” joka antoi opastusta nyrkkeilyn saloihin. TSILARI 4/2015 29 N äistä muistoista ensimmäisenä tulee mieleen Tauno Rautiaisen järjestämät tietokilpailut, jossa yhtenä kysymyksenä oli, missä Helsingissä sijaitsi ensimmäinen urheilusauna ja vastaus oli ”Neljäs linja 14”. Sama talo, jossa Gunnar Bärlundkin ”GB” kävi treeneissä. Olen Jaskan kanssa käynyt ravintola Kaisaniemessä keväisin, jolloin Kallion kundit ja friidut tapaavat toisiaan. Foto: Kari Häkli. Näistä hommista mummo siirtyi suoraan Maunulan vanhainkotiin. Hyviä muistoja tuo mieleen myös voimisteluporukka Nokipojat, jonka voimahahmoista yksi asui alapuolellani kauniin vaimonsa kanssa. Minä ja ystäväni, Jaakko ”Jaska” Manssila keräsimme rahapaketteja. Siellä oli hima noin 80 vuotta, aivan Kallion kansakoulua vastapäätä. Elis sanoi, että sulla on maailman paras mummo. Helsingin kaupunginmuseo EKS MINNAA RISTO TÄHTINEN NELIKSEN KUNDI, NYKYÄÄN ROIHUVUORESTA Neljättä linjaa takaisin… Nyt 80v-päivien lähestyessä on mieleeni noussut yhä useampia mieluisia muistoja ”isosta talosta”, Helsingin Kalliossa Neljäs linja 14. Heidän tyttärestään tulikin Miss Suomi myöhemmin. Silloin kävin samalla salilla ja sieltä saunaan. Painoin Elikselle aikoja vanhalla messinkikellolla, 3 minuuttia ja minuutti huilia ja taas 3-minuuttia kahteen kertaan. Tämä on Neljäs linja 14 kohdalta vain pintaraapaisu, mutta on hyvä välillä lopettaa, jotta jää toiseenkin kertaan. Myöhemmin urheilusauna muutettiin yksityissaunaksi, ja kun sitä remonttia tehtiin, tapahtui karmea moka. Panoraamassa Kallion kirkon tornista talo 14 näkyy keskellä
M . 10 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . XL . lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl Varvikko, Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 25 € kpl Varvikko, Kari: Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä 25 € kpl Kahila, Heikki: Ääneen elettyä 25 € kp Raittinen, Jussi: Vanha rokkistara 25 € kp PLATAT JA STADIN KARTSAT JA MESTAT – HELSINGIN SLANGIKARTTA Kauhanen, E. M . Friidu 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Jörde-Juge -cd 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tilata tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. L . Kundi . S . XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen lyhythihainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Toimisto avoinna ti klo 14–18 ja to klo 12–16, puh.045 186 7238. L . 30 TSILARI 4/2015 KLEDJUT Kaulaliina sini-valkoraidallinen Stadin Slangi-brodeerauksella 15 € kpl T-paidat koko . Tsilari_kraasa_1-15_7.indd 2 4.6.2015 11.28 Tsilari_taitto_4-15_10.indd 30 21.8.2015 9.34. Stadin Slangi ry. S . XL . XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita pitkähihainen Stadin Slangi -brodeerauksella koko . S . L . maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl STADIN SLANGI BLISAA TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. M . XXXL 27€ kpl MUU SÄLÄ Isännänviiri 50 € kpl Olkakassi brodeerauksella sin, musta, pun. XL . XXL
Tässä toisessa osassa on Stadin kundille hämmästyttävän paljon heinähattutarinaa landelta, siroteltuna stadilaisjuttujen väliin lukijan hämäämiseksi. 10 € kpl Pinssit 2 € kpl Autotarra 3 € kpl Fritsu 2 € kpl Onnitteluadressit 50, 60, 70, 75, 80, 85, 90 vuotta (ympäröi ikä) . Kirjan kuvaus nyrkkeilijä Gunnar Bärlundin patsaan saamisesta Vallilaan on oiva kertomus toteutuneesta patsashankkeesta. S . Stadin Slangi ry. Toimisto avoinna ti klo 14–18 ja to klo 12–16, puh.045 186 7238. L . TSILARI 4/2015 31 KLEDJUT Kaulaliina sini-valkoraidallinen Stadin Slangi-brodeerauksella 15 € kpl T-paidat koko . Itsekin nyrkkeilyä Gee-Been seurassa Jyryssä harrastanut Varvikko oli patsashankkeessa alusta asti mukana. Yhteistä Kyläsaaren ja puu-Vallilan kansalaisliikkeissä oli ihmisten asian puolustaminen kaupungin virkakoneistoa ja sen tahallista väärää informaatiota vastaan. Gee-Bee Valkan kundi Helsingissä on monenlaisia patsaita siellä täällä. Kaikki patsashankkeessa mukana olleet voivat olla tyytyväisiä: siinä se Vallilan iso, kiltti urheilija seisoo komeana muistona jälkipolville, Suomessakin oli joskus kovia urheilijoita! Kokonaisuutena Kari Varvikon muistelmien toinen osa on sujuvaa luettavaa. XXXL 27€ kpl MUU SÄLÄ Isännänviiri 50 € kpl Olkakassi brodeerauksella sin, musta, pun. Onkohan kaupungin johdolla ja virkamiehillä edelleenkin sisäänrakennettu ylemmyyden ja kaikkitietävyyden mekanismi. XXL 60 € kpl Finnwearin mustavalkoraitainen lyhythihainen t-paita Stadin Slangi -brodeerauksella koko . S . Kyläsaari-liike Kuvaus kamppailusta Kyläsaaren jätteidenpolttolaitoksen lopettamiseksi on kirjan ehdoton huippukertomus. Seitsenkymppinen energiahöyrykone, joka on vuosikymmenet ihastuttanut ja vihastuttanut meitä stadilaisia ja vähän heinähattujakin kirjoituksillaan, puheillaan, teoillaan. Kaupungin silloinen jätepomo Heikki Saarento selvitti, että ”Kyläsaaresta pääosa syntyvistä savukaasuista onkin vain hiilidioksidia ja vesihöyryä”, kun Hermannin ja Vallilan asukkaiden ikkunalaudat olivat päivittäin mustana noesta ja tuhkasta Kaupunginhygieenikko esitti näkemyksenään ”ettei Kyläsaari ole vaarallinen paitsi, jos istuu piipun päällä!” Kyläsaari-kamppailusta ihmiset vastaan virkamiehet 1980-luvulla tulee eittämättä mieleen 2010-luku Helsingin päätöksenteossa. XL . Kansalaistoimikunta ”piipun kaatamiseksi ” perustettiin 1980, kirja kuvaa erinomaisesti, miten Kyläsaaren aiheuttamia saasteita, nokea, tuhkaa, viimeiseen saakka kaupungin johdon ja virkamiesten taholta vähäteltiin ja vääristeltiin. lautapelin lisäkysymykset 23 € kpl KNIIGAT Garam, Sami: Seittemän broidii 15 € kpl Janzon, Eddu: Palsa kanis, litski kalis 10 € kpl Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20 € kpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa 8 € kpl Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € kpl Murtomäki, Pauli: Lähdössä linnut 12 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 1–2 95 € kpl Paunonen, Heikki: Stadin mestat 3 28 € kpl Pohjola, Arvo: Himaföneri 10 € kpl Pälikkö, Kimmo: ART Helsinki 40 € kpl Rehn, Leif: Gammelin jannu 12 € kpl Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10 € kpl Stenvall, Kaarlo: Stenvallit Stadissa 42 € kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen muurahaispesällä 18 € kpl Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 10 € kpl Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina 8 € kpl Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle 20 € kpl Tervomaa, Raija: Sankareita kaikki 18 € kpl Varvikko, Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 25 € kpl Varvikko, Kari: Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä 25 € kpl Kahila, Heikki: Ääneen elettyä 25 € kp Raittinen, Jussi: Vanha rokkistara 25 € kp PLATAT JA STADIN KARTSAT JA MESTAT – HELSINGIN SLANGIKARTTA Kauhanen, E. Aiheet ja tarinat ovat toki toisia, ehkä vielä laajemmin koko maailmaa syleileviä kuin ensimmäisessä osassa. XL . XL . Kundi . Niin Pohjois-Koreassa kuin Kannelmäen ostarillakin. Tsilari_kraasa_1-15_7.indd 2 4.6.2015 11.28 T ästä konkreettinen osoitus on Varvikon uusi kirja Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä henkilökohtaisten muistelmien toinen osa, omakustanne kuten ensimmäinen osa Kääpiöitä ja jättiläisiä. Ja on edelleen. Hauskaakin, mutta välillä on ikäviäkin asioita esillä, rasismia, sortoa, köyhien päähän potkimista niin meillä kuin muuallakin. Ainakin terveydenhuollon alalla tuntuu siltä. . Kannattaa lukea. TSILARI SUOSITTELEE PEKKA HURME Varvikko vauhdissa Kari Varvikko on uskomaton jätkä. Linnaan joutui Karinkin kavereita, puukot ja nyrkit heiluivat, viinaa ja huumeita oli Kannelmäen yössä. XXL . J: Stadi skulaa 15 € kpl Mieskuoro Mestari-Laulajat: Mestarit Stadissa 13 € kpl Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 15 € kpl Jörde-Juge -cd 15 € kpl Stadin mestat, lauluja Helsingistä 20 € kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tilata tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl STADIN SLANGI BLISAA TILAA NETISSÄ! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. Hankkeitahan on ollut paljon, mutta toteutuksia huomattavasti vähemmän. Tähän tahalliseen väärään informaatioon törmää tänäkin päivänä kaupungin asioissa. Kannelmäessä Varvikko kuitenkin ahkeroi, teki Tanotorvi-lehteä, järjesti Mätäjokifestivaaleja ja oli monipuolisesti mukana kansalaistoiminnassa niin Kannelmäessä kuin toisella puolella Helsinkiä Hermanni-Vallila – seurassa. Kirjoittajan sympatiat ovat koko ajan eri tapahtumissa sorrettujen puolella. L . Toinen osa on sujuvaa jatkoa ensimmäiselle osalle sekä sisällöltään että tyyliltään. M . Toinen kirjan erinomainen kuvaus Stadista koskee kamppailua puu-Vallilan säilyttämistä. S . Harva kuitenkaan tietää, miten patsas vaikkapa jollekin henkilölle syntyy ja mitä se maksaa. Ja jaksaa aina vaan, kone ei hyydy, vierivät kivet ei sammaloidu! Tsilari_taitto_4-15_10.indd 31 21.8.2015 9.34. M . M . Kannelmäki – kova paikka Kari Varvikon elämän yksi keskeinen, stadilainen, vaikkakin ihan reuna-alueella oleva mesta on ollut jo vuosia Kannelmäki. XXL 15 € kpl Marimekon raitapaita pitkähihainen Stadin Slangi -brodeerauksella koko . Siinähän kaupungin johto oli tehnyt rakennusliikkeiden kanssa alustavat sopimukset koko alueen purkamisesta. Friidu 5 € kpl Lautapeli ”Nähdään kellon alla Vi ses under klockan!” 43 € kpl Em. Kirjassa kuvataan erinomaisen elävästi tapahtumia, henkilöitä asuntoalueelta, jossa koko ajan sattui ja tapahtui. L
Vastaukset Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Vastaukset viimeistään 5.10.2015 SLANGIRISTIKON DUUNAS SEPPO PALANDER Kaikki määräpäivään mennessä tulleet ristikon oikeat ratkaisut ja fotoskaban oikeat vastaukset osallistuvat Stadin Slangi ry:n kirjapalkinnon arvontaan. Valitettavasti siis skaban vastauksen saattoi lukea Hesarista ennen Tsilarin ilmestymistä. Nyt oli tunnistettavana entisen Luther-kirkon sisäänkäynnin upeat dörtsit. Onneksi olkoon! Mistä hittaat tän snadin tyypin. Jos et halua leikata ristikkoa lehdestäsi eikä sinulla ole kopiokonetta käytössäsi, voit myös jäljentää oikean vastauksen vaikka ruutupaperille. Tsilarin 3/2015 skaboihin oikein vastanneista onni suosi Pirjo-Riitta Walleniusta. SKABAT Tsilari_taitto_4-15_10.indd 32 21.8.2015 9.34. Hänelle lähetettiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto. FOTOSKABA Tsennaaks mestan. 32 TSILARI 4/2015 SLANGIJENGI RISTIKKO Hiffaaks sanat. Ristikon ratkaisu julkaistaan seuraavassa Tsilarissa. ARNO SOISALO Tsilarin 3/2015 ristikon oikee ratkasu. Fotoskaba Tsilarissa 3/2015 Tsilarissa on julkaistu fotoskaboja jo vuodesta 1996 alkaen. Ensimmäisen kerran sattui, että joku toimittaja oli julkaissut samasta aiheesta Hesarissa 26.6.2015 artikkelin ”Yökerhoista tuttu sali taas kirkkokäyttöön”, onneksi kuitenkin ilman dörtsifotoja
Vad mäter den gröna stolpen på Brunnsgatan utanför Järnvägsstation. Hur högt är det. a) Kungens väg b) Af Hessens väg c) Gustav Vasas väg d) Presidentvägen. Rukoushuone, kokoontumistilat ja toimisto kävivät ahtaiksi. Lähde: Suomen Luterilaisen Evankeliumisyhdistyksen viestintäpäällikkö Martti Haverinen ja yhdistyksen arkisto. TVoch radiotornet i Böle är Helsingfors näst högsta byggnadsverk. Kirkko sai nimen Luther-kirkko, Luther kyrka. Kuinka korkea se on. 5. Evankeliumiyhdistys osti talon ja sijoitti toimistonsa ensimmäiseen kerrokseen. Mikä on Hämeentien ja Lahdenväylän välillä sijaitsevan tienpätkän nimi. a) Presidentin linnan b) Eduskuntatalon c) Postitalon d) Svenska Teaternin. Pasilan linkkitorni on Helsingin toiseksi korkein rakennelma. Kirkkoon tuli myöhemmin ravintola, ensimmäisenä Cafe Barock 1990-luvulla. Mikä Renny Harlinin osaomistama ravintola avattiin 1995. 8. 3. Kauppias Birger Tallbergin keräämä ryhmä osti Helsingin kaupungilta 1877 tontin Malminkatu 12. Vastaukset sivulla 37. 1930 alettiin uudistaa Malminsekä Fredrikinkadun puoleisia rakennuksia. 2. Talvisodan pommituksissa se vaurioitui pahoin, mutta se korjattiin välirauhan aikana ennalleen. Vad heter inredningsbutiken som grundades 1992 och som åtta år senare flyttade till hörnet av Stora Robertsgatan och Annegatan. Myöhemmin siinä oli useita eri-ikäisille suunnattuja ravintoloita, Nyt on tarkoitus avata vuoden 2016 aikana Luther-kirkko uudelleen. Var finns restaurangbåten Flying Dutchman. 7. Arkkitehti Karl August Wrede suunnitteli uusgoottilaistyylisen rukoushuoneen tuhannelle sanankuulijalle aiemman rukoushuoneen viereen Fredrikinkatu 42:een. Evankeliumiyhdistyksen toiminta hiipui Helsingissä 1960-luvulta lähtien. Arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemat muutostyöt käynnistyivät 1931 ja rakennukset saivat nykyisen ulkomuotonsa. Kymmenen porrasaskelman korkeudella on kolme vankkaa suippokaarista puista pariovea. 1. ARNO SOISALO Tsilari_taitto_4-15_10.indd 33 21.8.2015 9.34. 6. Mellan vilka gator löper Victors Handelspassage. V. Vilket årligt evenemangs symbol är regnbågsflaggan. Minkä katujen välissä on Victorin Kauppakuja. Rukoushuone vihkivät kirkoksi 1931 piispat Max von Bonsdorff ruotsiksi ja Jaakko Gummerus suomeksi. 8. a) Presidentens slott b) Riksdagshuset c) Posthuset d) Svenska Teatern. Liike kasvoi Helsingissä nopeasti. Froogut duunas Jesper von Hertzen SKABAT Snadisti Fotoskaban 3/2015 erikoisuudesta. TSILARI 4/2015 33 SLANGIJENGI STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Vad heter universitetet som bildades 1.1.2010 då Helsingfors handelshögskola, Konstindustriella högskolan och Tekniska högskolan gick samman. Arkkitehti Theodor Höijer suunnitteli punatiilisen kaksikerroksisen rukoushuoneen, joka valmistui 1878. a) 146 meter b) 170 meter c) 200 meter d) 245 meter. 3:16. Wreden piirtämää kirkkoa korotettiin kolmella kerroksella ja jatkettiin Fredrikinkadun katulinjaan asti. Mikä yliopisto perustettiin 1.1.2010 Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknisen korkeakoulun yhdistyessä. a) 146 metriä b) 170 metriä c) 200 metriä d) 245 metriä. Kirkkorakennuksesta tuli kuusikerroksinen, se sai uuden funktionalistisen julkisivun. Vad hette restaurangen som öppnades 1995 med Renny Harlin som delägare. Niiden sekä kolmen korkean suippokaarisen koristeellisen ikkunan yläpuolella lukee rakennusvuosi 1894 ja raamatunkohtana rippikoulujen ulkoläksyistä tuttu pienoisevankeliumi Joh. a) Unioninkadun ja Fabianinkadun b) Uudenmaankadun ja Iso Roobertinkadun c) Unioninkadun ja Etelärannan. Mitä Kaivokadulla Rautatieaseman ulkopuolella sijaitseva vihreä tolppa mittaa. Minkä vuosittaisen tapahtuman symboli on sateenkaarilippu. Mikä on nimeltään sisustuskauppa, joka perustettiin vuonna 1992 ja joka kahdeksan vuotta myöhemmin muutti Iso Roobertinkadun ja Annankadun kulmaan. Malminkadun puoleista toimitaloa korotettiin kerroksella. 10. Evankeliumiyhdistys myi koko kiinteistön 1989 vakuutusyhtiö Sammolle ja rakennusyhtiö Polarille, jotka saneerasivat ja laajensivat sitä. a) Unionsgatan och Fabiansgatan b) Nylandsgatan och Stora Robertsgatan c) Unionsgatan och Södra kajen. På vilken byggnads tak fanns stans första landningsbana för helikoptrar. Missä sijaitsee ravintolalaiva Flying Dutchman. Vanha rukoushuoneen uusgoottilainen punatiilinen sisäänkäynti jätettiin syvennykseen sellaisenaan. Minkä rakennuksen katolla oli kaupungin ensimmäinen helikopterikenttä. 4. 9. Vad heter vägavsnittet mellan Tavastvägen och Lahtisleden. Sen ylimpiin kerroksiin tuli asuntoja. a) Kuninkaan tie b) Af Hessenin tie c) Kustaa Vaasan tie d) Presidentintie
Kaikki muu suunnittelu olikin tarkoituksella jätetty fillaristien käsiin. Muutamilla oli tarkoitus polkea vielä himaankin jopa Keravalle saakka. Gatehousen torniin. Ensi töikseen Vepsä vei meidät ryhmissä hissillä ylös ns. Jarmo on kirjoittanut ja Retkeillen halki Stadin Stadin Slangi ry:llä oli alkukesän aikana ilo tehdä neljä hyvin erilaista retkeä. Yllätys tulikin jo ennen lähtöä, kun Paloheinän maja oli kiinni ja Maunulan maja liian lähellä. Redulle oli tiensä löytänyt myös hallituksen nuorin jäsen Emma Jäntti. Neljäs redu, joka lähti kyllä Stadista mutta päätyi kauas Hämeeseen, saa arvoisensa kohtelun, kun siitä kuvauksen skrivaa oikea kirjailija. Pyhäaamu valkeni kauniina, mutta sekään ei ollut saanut stadilaisia liikkeelle ja siten meitä oli vain tusinan verran lähtöpaikalla. Foto: Mikko Reijola. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 34 21.8.2015 9.34. 34 TSILARI 4/2015 SLANGIJENGI Fillariredu 17.5.15 Olimme käynnistäneet yhteistyön Helsingin polkupyöräilijöiden kanssa jo alkuvuodesta Kaisiksessa ja tavoitteena oli tehdä yhteinen redu halki Stadin. Vepsä toimii vapaaehtoisena merimieskirkossa ja näkee siten sataman hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin me stadilaiset yleensä. Reitti kulki uuden Auroransillan kautta Keskuspuistoon ja sieltä pitkin metsäteitä kohti Vantaan rajaa. Foto: Hannes Markkula. Muu porukka pääsi perille aikataulussa ja nautti hyvin ansaitut munkkikahvit ennen paluumatkalle lähtöä. Isäntänä meillä oli monista slangitreffeistä ja slangibastusta tuttu Esko Vepsä. Olimme sopineet meidän bamiksen Garamin Samin kanssa lähtöpaikaksi Vauhtitien ja maaliksi Paloheinän majan. Tartuimme ehdotukseen, että kohteena on Pitkäkosken maja. Vuosaaren satama 28.5.15 Toinen uusi aluevaltaus slangijengille oli Vuosaaren satamaan tutustuminen. Vepsä on kiertänyt myös ulkomailla monissa satamissa ja siten hänen tarinointinsa on hyvinkin värikästä ja mielenkiintoista. Fillaristien bamiksen mielestä määrä oli just hyvä, jotta hitaammatkin pysyvät messissä. Meikäläiselle reitti osoittautui jo puolessa välissä mahdottomaksi ja jouduin jättämään leikin kesken. Messissä olleilta tuli myönteisiä kommentteja fillaroinnin sopivuudesta slangijengin toiminnaksi ja ehdotuksia seuraaviksi kohteiksi. Kahvinjuonnin lomassa Vepsä kertoi meille merimieskirkon toiminnasta ja ajatus kevätretkestä Eurooppaan sai monta kannattajaa. Suunnitelmat etenivät ja tarkentuivat keväällä ja viikkojen aikana ehti maalikin muuttua. Oppaanamme oli jo aiemmilta reduilta tuttu Jarmo Nieminen. Jengiä oli mukana 40 henkeä eikä enempää olisi voitu messiin ottaakaan. Opimme erilaiset käsimerkit, joilla perässä tulijoille kerrotaan kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Vapaaehtoiset olivat järjestäneet sinne voileipätarjoilun ja kylläpä olikin maittavat leivät. Oheisessa stoorissa kerron niistä kolmesta. Siellä oli eräänlainen katselutasanne, josta käsin hän näytti meille sataman toimintoja ja kuvaili laajasti satamatoimintojen kehitystä Vantaanjoen rannalta keskustan kautta tänne Itä-Helsinkiin. Reitillä oli paljon nousuja ja laskuja sekä runsaasti muutakin liikennettä. Ylätasanteelta siirtyminen sisätiloihin merimieskirkkoon ei olisi lainkaan houkuttanut, mutta hyvä oli, että maltoimme kuitenkin sinne siirtyä. Jengi dallaa veks Vuokin sataman Gatehousen tornista. Mikäs siinä, jos reitin pituus säilyy lähes samana ja yhtä hyviä pullia on odotettavissa. Jengi lähtöpaikalla kohti Hausjärveä. Vallisaari 30.6.15 Perinteiseen kohteeseemme eli Vallisaareen oli lähdössä 60 henkilöä
Tsilari_taitto_4-15_10.indd 35 21.8.2015 9.34. Niille noustua näki koko avomeren ja muut naapurisaaret kuten Suomenlinnan ihan eri näkökulmasta. Foto: Mikko Reijola. Pena on osallistunut aikaisemminkin reduille ja piti niitä hyvin järjestettyinä. Tässähän mukavasti virkistyy, hän totesi. Linnoitusten suojassa olisi myös hienot puitteet erilaisille taideleireille. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Turkhaudan kylä, jossa olimme, on vanhaa kulttuurimaisemaa peräti 1200-luvulta. Kävelimme ensin halki villilehmusten valloittaman alueen, jonka aluskasvillisuus oli uskomattoman runsasta. Nieminen ajaa myös eräänlaista säätiötä, jonka keräämillä tuotoilla ylläpidettäisiin saarta. Pitkin saarta oli jo nähtävissä Metsähallituksen tavoite luoda saarelle paremmat edellytykset virkistäytymiseen. Erilaisia pöytäryhmiä oli rakennettu jo useaan kohtaan ja erillisen piknikalueen hahmottaminen ei tuottanut vaikeuksia. On silti sääli, ettei ole näköpiirissä mahdollisuuksia luoda linnoituksiin jotain uutta ja ihmeellistä. Nähty komedia ei ollut pelkää hupailua, sillä aihe lapsettomuus – on vakava asia, stadilaiset tuumivat. Onkin toivottavaa, että nyt kun saaret ovat siirtyneet Metsähallitukselle, ei kuitenkaan anneta vapaita käsiä toiminnoille. TSILARI 4/2015 35 SLANGIJENGI kuvannut Helsingin saaristoa erittäin laajasti, mutta etenkin entiset sotilassaaret ovat hänelle sydämenasia. Meille kerrottiin, että menestyviä näytelmiä oli luotu teatterimonttuun jo 1990-luvulta lähtien. Lähes kokonaan amatöörivoimin näytellyn polskan oli ohjannut Sanna Saarela. Tämä on onnistunut ihan sillä, ettei saariin ole ollut vapaata pääsyä. Kiinnostuksen kohteena oli Miinan Montun kesäteatterin näytelmä Haikaranpolska. Kun teatteriin laskeuduttiin, monet puusta moottorisahalla leikatut, vaivaisukkojen ja –akkojen kaltaiset veistokset, asiallisesti pukeutuneina tervehtivät Stadin slangilaisia. Huolestuttavaa, jos vilkkaan autoliikenteen takia monttu ja samalla teatteri tuhotaan, kuten alustavasti on suunniteltu. Paluumatkalla Royal Cat alus tarjosi meille tunnelmaan upeasti sopivan kalaisan saaristolaispöydän, josta varmasti kaikki löysivät riittävästi syömistä. Vallisaari kuten varmaan kaikki sotilassaaret ovat kasvattaneet ainutlaatuisen luonnon ympärilleen. Puitteet takaisivat uskomattoman miljöön erilaisille taide-esityksille musiikista kuvataiteisiin. Kannatettavan kuuloinen idea. Itse näytelmä oli paikkakunnan talkooväen ponnistusten lopputulos. Lehtomaisen metsäalueen jälkeen tulimme lähemmäs saaren rantaa ja vallialuetta. Saaret olisi syytä pitää enemmän rajatuille ryhmille ja opastetuille retkille kuin vapaaseen oleskeluun. Pentti Turunen tuumi reportterille, että kesäiset teatterireissut ovat seuran monipuolista antia. Maistuvat sapuskat juomineen seurojentalolla kruunasivat tyylikkään kulttuuri-matkan. Tänne palaamme aivan varmasti ellemme vaihda välillä kohdetta vaikkapa Kuivasaareen MARJUT KLINGA STADIN SLANGIN VÄKI OPISKELI LASTEN TEKOA Puolisensataa seuran jäsentä ”uhrasi” sunnuntaipäivän (2.8) matkustamalla Stadista Hausjärvelle Ritva-Kyllikki Kupiaisen johdolla. Ruokailun jälkeen yhdyimme trubaduurimme Matti Reittamon virittämään lauluun Niin gimis on Stadi ja sen jälkeen vielä moniin muihin tuttuihin säveliin. Harva kuitenkaan arvasi, että näytelmässä valistettiin meitä tilanteesta, jossa lapsi ei ole tullakseen monista yrityksistä huolimatta. Jengi oli tyytyväinen! HANNES MARKKULA Slangijengi fillariredulla, keskellä Ulla, Aune ja Eira. Hanketta on raivokkaasti vastustettu
Mä oon toistaiseksi asunu yli puolet elämästäni Stadissa siellä idän ghettolähiöissä, mut päätin lähtee silloisen perheeni kanssa rauhallisemmille vesille ensiks tonne Lahen suunnalle ja sit sieltä vielä Turkkuseen maaseudulle. Just kuten Emmalla niin mullakin on ollut ymmärryksessä vaikeaa täällä pöndellä. Pitäkää Stadi lähellä, vaik ite olisitte kaukana toivottaa PASI KLINGA, STADILAINEN VUODESTA -79. Sillosen turkulaisen muijan mutsiki kysy silt böönältä miks se puhuu toisist noi. Tsilari 5 / 2015 juhlanumba Tsilarista 5/2015 on päätetty Slangin 20-vuotistaipaleen kunniaks duunaa juhlanumero. Juhlanumban jangsteriliite Juhlanumbaan duunataan kans junnu/jangsteriliite, jonka päätoimittaja on Tsilarin toimituskunnan junnuin eli Kimmo ”Kibe” Isotalo. Tän ei oo tarkotus olla vastaus pluggaajan toiveeseen eli jos jollain heräs idis skrivaa flygarikentsun byggaamisesta, ni stoorii Tsilariin. Skidinä olleet paikat on räjäytetty taivaan tuuliin et saatais lisää mestoja sisään muuttajille. Ei sitä viittiny kysyäkään mut selvishän se et dösää ne meinas. Tsilarin seuraava numero 5/2015 ilmestyy 4.11. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Napakat jutut sopivat lehteen parhaiten. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 36 21.8.2015 9.34. Kibelle voi sendaa stoorei ja idiksii meilillä isotalokimmo@gmail.com. Ja te tsilarilaiset autatte mua paljon, ku saan lukee näit vanhoja stadin muisteloita sieltä historian harmailta ajoilta ja tosi hyvä kun on tullut nuorempaakin väriä teksteihin Emman, Samin, Kiben ja muiden myötä. Omalla nimellä kirjoittaminen on toivottavaa. . Sit se alko menee ihan pelleilyksi, tuli eri värisiä ihmisiä, suomalaiset äijätkin hakkas kirveellä tuubissa ja kaikkee sontaa. LESAAJAT SKRIVAA TSILARIIN! Kuka tsennas Seutulan työsiirtolan. Juhlanumba ilmestyy 4.11. Miks kaikki mestat bygataan täyteen tönöjä. Valmiit tervehdykset voi sendaa Tsilarin sähköpostiin: tsilari@ stadinslangi.fi. Mediakortissa Slangin nettisivulla hittaat ilmoitusten mm-koot. Et saanhan sanoa itseäni edelleen stadilaiseksi. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen: tsilari@ stadinslangi.fi tai koneella kirjoitettuna toimituksen postiosoitteeseen: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Syy, miks lähdin menee sieltä, on toi hillitön elämän menon muutos. Jos haluat kirjoittaa nimimerkillä, laita toimitukselle perustelut ja tiedoksi oma nimesi ja yhteystietosi. Toinen ”ongelma” tuli tääl Turus ku mä tuppaan puhuu ihmisist se-muodossa. Tervehdykset juhlanumbaan Juhlanumbaan voi jokainen slangilainen ja slangilaisen frendi ja stadilainen lafka skrivaa oman tervehdyksensä. Ite on pakko kerran kuussa käydä Stadissa, vaik edelleen hirvittää se byggaamisen ja muuttajien määrä. Koska saan lukea artikkelin lentokentän ”työmaasta” jossa ”juopot” rakensivat lentokenttää. Emmä tiiä, ooksmä kuten fanhat gubet, jotka muistelee esim 50-lukua, ku meinaan et viel 90-luvun puolivälissä meno oli paljon hillitympää Itiksessä ja muualla idässä. Joten lähdettiin landelle. Mut puhuis suomee eli mennään dösäl, ostetaan dösätsetti jne. Työsiirtolassa teki duunii Finavialle sakkovankeja ja niitä, ku oli kännissä tsörannu, loppuvaiheessa vankei, joita pystyttiin pitään avolaitoksessa. 36 TSILARI 4/2015 SLANGIJENGI Neljännen polven muistelot Täs tulis terkut yhdeltä sydämestään bulisti stadilaiselta, jonka ulkokuori on ihan snadisti värittynyt landemaisemalla. Silloin bygattiiin flygarikentsuu, rankkaa duunii – lapioilla ja kuokilla. Mestaan joutu monia tsennattuja tyyppejäkin, kertoo tiedote. Siihen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 5.10. Ja kyl tääl on niin rauhallista. Mun lapsi synty (eli viidennen polven stadilainen) niin mä kelasin et se on saatava veke täältä. 60 merkkii) 35 eur. Ensin Lahes mä olin ihmeissäni ku porukka puhu linkulla menemisestä. ja sen dedis on 5.10. Se perustettiin 1.3.1950 ja aluks siellä oli vankeja melkein 450. Miks kaikki haluu tulla niin pohjois-Savosta kuin itä-Afrikasta meidän mestoille Stadiin. Siihen toivotaan jäsenten muisteluita yhdistyksen toiminnasta – skrivaa, mikä sulle on jääny mieleen näistä 20 vuodesta, mikä on ollu kliffaa, haadee tai muuten vaan muistamisen arvosta. FROOGAA SOILI NICKEL MUNCHENISTÄ Tsilari kommentoi: Rikosseuraamusviraston tiedotteessa 9.4.2009 skrivattiin, että työsiirtolan melkein 60-vuotinen historia slyyttas. Hintoihin lisätään 24 % alv. Tiedän et äikäntunnilla sanottiin et silleen sanotaan eläimistä (mut mehän ollaan eläimii). Tervehdykset bungaa 1/32 ilmoitus 50 eur, 1/16 ilmoitus 75 eur ja rivi-ilmoitus, missä voi olla yks tai kaks rivii (max. Oikeestaan mun on tehnyt mieli skriivata teille nää terkut jo ajat sitten, mut vasta Emman Tsilarin 2/15 numerossa skriivaama juttu pisti mulle fuduu takalistoon et sikäli täs on samaa aihetta kuin sulla, Emma. Tervehdysten keräämisestä vastaa päätoimittaja Kari Varvikko. Muuttajille pitäis luoda wannabestadilainen-maksu. Ainakin sydämeltäni olen edelleen ja toi likkakin muutti sinne takas. mennessä. No mut jottei tää homma menis ihan mustamaalaamiseksi niin kerronpa jotain kirkkaanväristä. Ku työsiirtola pantiin boseen, jengi siirrettiin Keravan vankilaan. Mä jo mietin et hitto, mä oon viallinen, MUTTA kun tulin ekan kerran sinne muuton jälkeen himaan käymään mutsin himaan ja kaikki puhu samallailla, niin hiffasin et mä oon ihan fine, koska mä oon stadilainen! Kolmanneks tuntui pirun hyvältä ku tää mun likka kävi luonani ja sanoi ”venaa mä oon kohta valmis”, niin toi yks sana ”venaa” sai olon niin kotoisaksi kun en ollut kuullut sitä vuosiin. Et kovin stadilaisena mua ei maantieteellisesti voi enää pitää, mut kuten mainittu sydämeni on aina Stadissa
Mutt kyll se joutu dallaamaan aika tavalla kummassakin päässä. Ei ne meitä pikkufriiduja koskaan hätyytelleet, niille riitti kun sai esitellä aarteitaan. / Antalet cyklister som cyklar förbi. Mä muistan, kun yks ”intellektuelli” kundi kävi lainaskimbat olalla vain ilmoittautumassa startissa ja ajo sitt H-raitsikalla toiseen päähän. Kuvan sendaaja Leo Hakanpää itse tsittaa eturivissä. Usein opiskeltiin Hesan balalaikkaorkesterin tahdissa, kun se treenas alakerrassa. 3. Formverk. 4. 2. Sieltä mä sitt tulin stuiduks. Duunarien kaupunginosa Sörkka, Kaltsi ja Alppila. Silloin kundit ja friidut kävi omia ripareitaan. Planet Hollywood. Kun mä olin ihan snadi, Mansku oli vielä Turuntie. Talvisin kaikki hiihtoladut alko Laakson kentältä, sieltä skimbattiin TYK:n hiihtopäivänä Haagan hiihtomajalle (onks sellasta enää?) ja takasin. Sieltä muijat kävi keräämässä ratsastuspoluilta paperikassiin hevosenpullia kukkasilleen. 9. Keskuspuistossakin, kun dallasin Sibikseltä duuniin Pasilaan 70-luvulla. 146 metriä / 146 meter. Onneks olkoon vaan, uus Stadin kundi! Mäkin olen Tölikasta, me ollaan dallattu samoja kartsoja snadina, mä vaan oon vähä vanhempi. Hei, ei mun pitäny näist skoleasioist kertoo, vaan siitä, ett mua lämmitti valtavasti, kun sä puhuit Laakson skutsista ja että se on sen skutsin ainoo oikee nimi ja vanhoille tölikalaisille tärkee. Monille kundeille rippipuku oli ensimmäinen puku, joka heillä oli koskaan ollut. Niit oli vielä ns. Aalto-yliopisto / Aaltouniversitetet. Joku toispaikkakuntalainen voi funtsata, ett se on karseen synkkä mesta, mihin ei hirvaa mennä, mutt mulle se on aina ollu kotihaka tai kotilaidun. 8. Kustaa Vaasan tie / c) Gustav Vasas väg. Mun hima oli Urhiksella, meill oli yhteinen seinä Töölön yhteiskoulun kanssa, jonka sä kävit ja jota mäkin kävin keskikoulun verran. Mä tsiigasin kartasta, ett se on enää aika kapee soiro, mikä siit on jäljellä, mutt mä toivon ett se nakertaminen on nyt loppunut. Se toimi silloin vielä siinä ortodoksiseurakunnan talossa Manskun alkupäässä Mikadon ja Wienin välissä. Yks olennainen osa Laakson skutsia kesäsin oli ne papparaiset, jotka siellä heilutteli ”olennaisia osiaan” ohikulkijoille. Ohiajavien pyöräilijöiden määrää. Ykskin huhuili pusikosta surkeella äänellä : ”Pidä mua vähän kikkelistä kii.” Mutta mä sanoin tylysti, etten mä nyt kerkii, kun mun tarttee mennä duuniin. Postitalon / Posthuset. Mutta kun mä olin ollu jonkun aikaa duunissa yhessä kirjiksessä poikanorssii vastapäätä, niin mä hiffasin, että ehkä lukiokin olis jotain. Hector, Stadin kundi. Laakson skutsista me plokattiin äitienpäivänä valkovuokkoja mutsille ja kerättiin keväisin faijan kanssa nokkosia, joista tuli paljon parempaa soppaa ja muhennosta kuin pinaatista. Laakson skutsi-parkaa on nakerrettu salakavalasti vähän joka puolelta, vaikka se on yksi Stadin keuhkoista. 6. Vieläks sellasta harrastettiin sun skoleaikana. Skoudejen hevoset oli Ruskiksen talleilla ja oli siellä Anderssonin tallikin, jossa käytiin hevosia hoitamassa. Unioninkadun ja Etelärannan / Unionsgatan och Södra kajen. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 37 21.8.2015 9.34. 7. 10. Ja aina oli ridaajia skutsissa tai treenaamass hyppyjä Laakson ratsastuskentällä. Mä tykkäsin, että mulle riitti, kun skimbat pakkas meneen maikkojen kanssa ristiin. Tilaisuus oli myös suuri juhla koko perheelle. Mä en enää kehdannu mennä kakrujen joukkoon päiväkouluun, kun mä olin niin vanhakin melkeen 18 ja oli se duunikin vaan menin Jyllan iltalinjalle. Terkkuja lähettää MATA, YKS PUNAPIPONEN URHIKSELTA Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Mun suuri suosikki oli ratsastava naispoliisi Hertta Upari, tosi herttanen ihminen ja hyvä ridaamaan. Helsinki Priden / Helsinki Pride. Voi vitsit, ett oli kiva lukee susta stoori Tsilarista. 5. Pitkänsillan kupeessa Kaisaniemenlahdella / I Kajsaniemiviken vid Långa bron. Me ollaan oltu sun kanssa samassa paikassa duunissakin, muttei koskaan tehty kimpassa hommia, mä edustin tekniikkaa. TSILARI 4/2015 37 SLANGIJENGI Ripille Kaltsin tsyrkasta 14.3.1948 Keskellä tsittaa liperit kaulassa pastori Toivo Kuusiola
Sillon on jees, jos tyrkyllä on kopallinen mitä tahansa bisseä. Ja yleensä se aina ottaa, mut ei tullakseen spöndeen. Olipa se bisse sitten ykköstä tai nelosta. Tiedoks vaan bastukaiffareilleni böndellä. . Niinpä mulla on vartsua väittää, et sokkotestissä ei monikaan hiffaa yhden stoben jälkeen maultaan eri veroluokkien bissejä. Sillon sen eka purema iskee stadilaiseenkin, ku Ukko Ylijumalan vasama suoraan iskiasnerviin. Ei siellä kukaan dokaa Budia päästäkseen spöndeen. Jenkkien eniten slumpattu bisse on vodalta smaagaava Budweiser. 38 TSILARI 4/2015 Härmässä sillä yritetään saada perseet olalle ja siihen tarttetaan kopallinen bisseä. Mut ei se mihinkään olis brakannu. Et mä en kuulostais ihan fariseukselta ni kyl mulle nelonenkin smaagaa gutalta. Mä oon lätränny bissejen kanssa lähes ammattikundina. Mul on raameissa jopa panimoalan mulle antama diplomi niistä duuneista. SAUTSKI BISSENPUREMIA E i ole montakaan juitsua joka smaagais gutammalle ku saunakuistilla bissen eka klunkki. Muistatteks aikaa, ku vieraille tarjottiin aina IV-olutta, ku se oli keppanaa joteski parempaa. Mutku meidän vaalikarja meinas repii pelispyygänsä, ni se puolue alko selitellä, et ei ne ihan oikeesti meinannukkaa sluutata keppanan slumppaamista Siwasta. Yleensä silloin etelän kundi tarjos vieraalleen kallist Lapin Kulta IV:ää. Sehän oliskin ihan dorkaa, ku siihen on olemassa bulimmat eväät niinku viskit, votkat ja brandyt. Meillä on vieläkin Härmässä harhaluulo, et mitä enemmän bisse bungaa niin sen gutampaa se on. Mut oikeesti kyse on siitä, miks mitään bisseä yleensä divataan. Ku landepuolue meinas vaalien alla, et keppana pitäis siftata takasin Alkoon, niin jengi rupes kletraan barrikaadeille, ku sen mielestä maailma brakais silloin. Janon kyllä poistaa kliffasti myös huuberi tai vissy, mut niist puuttuu just se bissen ”eka purema”. Härmässä sillä yritetään saada perseet olalle ja siihen tarttetaan kopallinen bisseä. Savubastussahan kylvetään aina tuntitolkulla ja kuistilla tsitataan monta kertaa huokailemassa ja spaddulla. Loppubisse flindasta onkin sit vaan janojuomaa. Lisää divatessa toki holi alkaa vaikuttaa IV-bissen eduksi, mut siin on sit jo smeedussa noususpöndeä eikä ehtaa makufiilistä. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 38 21.8.2015 9.34. Siihen ei tartteta koko kopallista. Maku niinku betras matkalla 4-tietä pitkin Stadiin. Rotsia vendaillaan politiikassa ain tarpeen mukaan. Muualla jengi dokaa bisseä vain janon sammuttamiseen, hyvänä ruokajuomana tai frendien kanssa jutskailun laimeana seurustelujuomana. Ihan dorkia vaihtoehtoja divata bastukuistilla ovat siideri ja lonkero saati sit skumppa, joka suorastaan pakkobylsii härmäläistä saunakulttuuria. Jenkki froogaa aina ekaks vieraaltaan: Otaks bissen. Silloin funtsattiin, et markkinoiden kallein bisse olis myös maultaan bestaa kamaa. Keppana on meillä jo ”perinteinen kansallisjuoma”, vaik ihan oikeesti se on sahti. Folköl, jööranien eniten divaama bissetyyppi, kuuluu sekin samaan settiin. Jenkeissä Budia pidetään aikuisten Cokena eikä spöndeä aiheuttavana bissenä. Ei niin ole käynny esimerkiks Jenkeissä ja Svedussa. Se on styrkaltaan ku meidän kakkosbisse. Mut kovalla hinnalla ei ollu mitään duunaamista Lapin Kullan hinnakkaan maun kanssa. Feelu! Sen kova hinta byggaantu brenkkuprosenttien verotuksesta sekä roudaamiskuluista Torniosta Stadiin. Bisse ku bisse ni savubastujenne kuistilla divattu eka klunkki on ku fogelin milkkistä
27.11. Vapaa pääsy. Marraskuu 1.11. Slangikuoro. 12.11. Syyskuu 8.9. Maksuton. 22.10. to klo 18.00 Kniigatreffit Torsti Lehtinen: Katupojasta kirjailijaksi. la klo 17.00 Slangitsyrkka Kallion kirkossa pääpuhujana Virpi HämeenAnttila, esiintyy Selja Räike, FrimFram sekä Slangikuoro. Jäsenmaksu 30 € vuonna 2015. Ilmoittaudu byrooseen. ke klo 14.00 Redu Viikin jätevedenpuhdistamoon. Mukana menossa myös Esa Siljamäki. pe klo 11.00 Uutisvuodon kuvaukset. 20.11. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadin Slangi ry järkkää . 29.9. Mukaan mahtuu 25 henkilöä. to klo 18.00 Syyskokous kahvitarjoilu alkaen klo 17.00. su klo 15.00 Snygeimmät joulubiisit Paavalin kirkolla. 24.9. Muutokset mahdollisia. ti klo 18.00 Slangibastu sauna Hermannissa Hämeentie 63. Kysy byroosta onko vielä tilaa. pe klo 18.00 Snygeimmät joulubiisit Vanhassakirkossa. 13.10. pe klo 11.00 Uutisvuodon kuvaukset, ilmoittaudu byrooseen. su klo 10.00 Hakiksen markkinat 5.11. muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. Joulukuu 4.12. pe klo 18.00 Pikkujoulujortsut+arpajaiset, soittaa Anne ja Omat Pojat. . Lokakuu 8.10. 19.11. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. 11.9. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. Kysy byroosta 045-186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. to klo 17.00 Bamlauskuppila Käpygrillissä Osmontie 3, trubaduuri. 15.9. TSILARI 4/2015 39 SLANGIJENGI . pe klo 11.00 Uutisvuodon kuvauk set, ilmoittaudu byrooseen. ti klo 18.00 Kniigatreffit Kari Varvikko Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä. to klo 18.00 Kniigatreffit Erkki Alaja:Bollis 18-19, sen jälkeen bamlataan nyrkkeilystä/ Jukka Järvinen. to klo 18.00 Tuplakniigatreffit Hannes Markkula Presidenttien ja murhamiesten pöydissä sekä Andrei Huhtala: Punis 10.10. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 39 21.8.2015 9.34. . ti klo 18.00 Slangibastu sauna Hermannissa Hämeentie 63. 4.12. 20.12. . FrimFram-duo soittaa. 28.10. Sääntömääräinen syyskokous pidetään ravintola Kaisaniemessä 19.11.15 klo 18.00 Kahvitarjoilu ja jäsenyyden tarkistus alkaa 17.00 Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät asiat: toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 sekä valitaan uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten (3kpl) tilalle. Kokous päättää myös mahdollisesta ehdotuksesta uusiksi säännöiksi erillisen kokouksessa jaettavan esityksen mukaan. ti klo 18.00 SLANGIBASTU sauna Hermannissa Hämeentie 63. to klo 18.00 Slangitreffit ”Mun gamla Stadi” Ilmakuvia Stadista 90-luvulta+Jarmo Niemisen kniiga liittyen sotavankeihin vuosina 1917-1918
Tsilari_taitto_4-15_10.indd 40 21.8.2015 9.34