Vielä jatkuu Stadin kesä! Nro 4/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. vuosikerta Hinta 8 €
Me kyll tsörataan. ARVO POHJOLA Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Me kyll tsörataan. 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Skulaa 0100 0700. Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h. Mut me dallataan handut nyrkissä, eikä elämä saa otetta. A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! Hämeentie 65 00550 Helsinki . Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Meitä kaikkia ottais elämä joskus handusta taluttaakseen. www.taksihelsinki. 010 766 1047. + 1, 62 €/ m in + pv m
8 Stadin striimatuin. VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 16 Slangilodju 32 Slangi blisaa 33 Skabat 34 Slangijengi 36 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Kotiharjun bastu. F o to : P ek ka K er än en SISIS Bileet – 80 v s. 10 Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Skulaa 0100 0700. Me kyll tsörataan. www.taksihelsinki. SLANGIJENGI 7 SHUNGAAMAAN – Matti kutsuu kuoroon 11 KUMMIHOMMAA – Marjut klubitalolla 15 SKRIVAUSSKABASTA – Dokki skönelllä HISTORIA JA KULTTUURI 12 GRAVARIT KONDIKSEEN – Klauden ehdotus 14 TÄHTI SAMMU – Kolanen Annikista 20 DROM – Kolasen sarja 21 STADIN POMMITUKSET – Hammar runoilee EKS MINNAA 18 GRESAN ALKO – Kaiposen balladi 30 EI ENÄÄ SKIDI – Raija 50-luvulla 31 FOSSIILEI – Virven kesäduunit SNAKKAILUU 20 STADIN GARTSOILLA – Tuuliainen vosikasta 28 STADII TSIIGAAMASSA – Palminen turreista 38 KESÄFIILIKSII – Rafu botskissa s. A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! TSILARI 4/2017 3. Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h. Me kyll tsörataan. + 1, 62 €/ m in + pv m . Foto: Jussi Jalkanen
ARSKA SOISALO Uimastadikalla 1969, Helsingin kaupunginmuseo. Tosi upeeta, ett slangi on otettu messiin, ku skideille opetetaan suomen kielen eri puolii. Bulit juhlat on 24.8.2017 Korttelijuhla Alppikadulla. . Skaban finnas Tölikka 7 – 5. Aluks ei ollu omaa mestaa, vaan laitos oli hyyryllä Linderien talossa Unioningartsalla. Nyyas stooris kundi froogaa toiselta: ”Pääsitsä bängiin sitä mihoo vai pitiks fläppää?” Ku ei Tsilarin pluggaajatkaan välttämättä bonjaa tota nyya slangii, ni täs snadisti gamlempaan stailiin sama: ”Pääsitsä bylsiin sitä friiduu vai pitiks vetää handuun?” Kniigaa käytetään skoleissa eri puolil Härmää. Sataviiskyt vuotta duunii A urora Karamzin perusti Stadiin Helsingin Diakonissalaitoksen, se öpnattiin 150 v sitten eli joulukuus 1867, keskellä nälkävuosii. Sanoma Pro. Kniigas on kans messissä näytteet kundien dialogist vuosilt 1909 ja 2016. SNADIT Skolessa slangii S langiproffamme Heka Paunonen kerto, ett ekan kerran skoleissa on äikän kirjassa messissä slangii oikeen kunnolla. Osallistu skabaan 30.8.2017 mennessä. Juhlavuonna järkätään opastuksii Diakonisslaitoksen alueella (elokuus tiistaisin klogu 16) ja Päärakennuksen museoo, Aurora-salii ja tsyrkkaa pääsee tsiigaamaan 31.8., 28.9. Sen eka dirika oli leskirouva Amanda Cajander. Hyvän ja mielenkiintoisen kuvauksen avajaisista ja muustakin sen ajan Uima stadikasta hittaat Tsilarista 3/1997, silloin oli kulunut puolivuosisataa avajaisista. ”Joka paikan Eki” eli Erik von Frenkell bamlas avajaisissa. . . Nykyään ainoo bygga, mikä on viel alkuperäses käytös alueel, on tsyrkka. ja 26.10. Lisätietoi saat netistä tai byroosta. klogu 16. Oiski kliffa tietää, miten maikat bonjaa stoorin ja kääntää savoks tai suomeks ton saman. Vuonna 1875 Aurora slumppas sille oman byggan Skattalta. Tsilarin 3/1997 hittaa byroon arkistosta, jos artikkeli kiinnostaa. F o to : V ir ve K u u ta r. Mut ku sekin tuli snadiks, alettiin byggaa nyyaa Alppikartsan korttelii Hesarin ja Ekan linjan väliin. Aloitimme Viipiksen ja Kotkiksen kundien kanssa heti ekana kesänä avajaisten jälkeen siellä hengailun. Eltsuun. Sillon koko mesta muuttuu juhla-alueeks klo 11–17. Stadista Alppigartsalle kulkee spora: Diaspåra, mis on kans proggista. Vikat kerrat kävin siellä kolmisen vuotta sitten. Bygga tuli valmiiks 1897 eli siitki tule tänä vuonna 120 v. Fotaaja: SKY FOTO Möller Kniigasta: Katri Karvonen, Sari Lottonen, Helena Ruuska: Kärki 9. Tsiigaa netistä tai Tsilari 1/2017, mitä mestoi kandee lähtee fotaamaan. Äidinkieli ja kirjallisuus. VK Urheilu-uutinen 70-vuoden takaa L auantaina 27.6.1947 pullistelivat sanomalehtien urheiluosastot, koska Uimastadionin juhlalliset avajaiset oli edellisenä päivänä. Lähde: Diakonissalaitoksen saitti VK Fotoskaba Branderin mestat Vielä ehdit osallistuu skabaan, mis tsögataan fotoi samoilta mestoilta, mitä Brander on fotannu. 4 TSILARI 4/2017. Sen jälkeen alko simmausskabat ja voda boltsimatsi Tölikka – Sörkka. Kniigan Kärki duunaajat froogas Hekalta, saisko ne laittaa kniigaan lyhennelmän HS Teema -aviisis julkastusta Hekan artikkelista, mis kerrottiin slangista
Tuon ajan bisnesjäpikät funtsas varmasti pariki kertaa enneku investoi snadeille peräraiteille. Raskaudenpelko oliki ikuinen painajaine. Joten fönarit oli kaiken lisäksi tiukasti bosessa. Isokenkäset Stadin dirikat eivät oikein diganneet Sörkkaa sen paremmin kuin Hermanniikaa. Puu-Heruli viimeiset ajat alko olla käsillä 1950-luvun lopulla, jollo nykyste kerrostaloje täyttämää ns. Terveydenhoito oli hyvin olematonta, lekurii ja lasarettii shingrattii vain pakon edessä. Kurjat klitsubuidut oli varsinaisii basilliviljelmiä, eikä heinähattuje karvaooppelie safkakuormat – joilla usein oli juuri viety skeidaa ja lehmänruhoja tms – ollu juuri sen mieltäylentävämpii. Snadit ja kliffa näköset tönöt oli jokseenki huteroita ja epäterveellisii suuren osan vuotta. WANHAT HYVÄT ajat, niin kutsutut, ei useimmite ollu järi hyvät. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. Viimeksimainittuu tavallisesti synnyttämää. Mutta taloudelliset realititeetit alko purra; stenuu vedun sijaa ja tontit hyötykäyttöön. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Tyypillinen kuvio oli, että ylimpänä tontilla sijaitsi mökki, sen alla skitula ja sikala ja alimpana kaivo. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Näihin kuulu myös kunnianarvoisa Hermannin apteekki. Kymmenet ja taas kymmenet erikokoiset puurakennukset täytti kaupunginosa. PUUTALOISSA KÖYHYYDEN ominaistuoksu oli usein muikeanpuoleinen eikä raitista ilmaa pidetty edes terveellisenä. TSILARI 4/2017 5. Olemattomat sosiaalipalvelut vielä 1930-luvulla, kova ja huonosti turvattu duuni, usein työn jatkuvuude kyseenalaisuus, skidie suuri määrä aikana, jolloin ei ollu snajuukaa perhe säännöstelystä, ei ihme että melkone osa porukasta eldas ennenaikaisesti loppuu, niin henkisesti kuin fyysisestiki. PÄIKKÄRI HERULI – DUUNARIEN PUUSTADI S tadin esikaupungilla, Pitkänsillan toisella puolella, oli aikoinaan sellane maine, että siellä puubyggissä vietettii eräänlaista kalifornialaista elämää. Lokakuussa julkaistavassa bookissa on viitisenkymmentä kuvaa ja myös tietoa puu-herulilaiste arjesta. 050-552 1360 seppo@palminen.com Arno Soisalo puh. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Lafkan naapurissa, Hämeentie 71, sijaitsi pitkää Helsingi skoudepiiri, tuleva viides piiri. ”Köyhä ainoo lohtu” bungattiinki sitte kasvavana kakaralaumana ja ahtaana budjaamisena. Viertotien varrelta löyty maidonsekoituskaivo, joka antaa kuvan safkan blisaajie laadullis-hygienisestä moraalista. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. . kivi-Hermannii alettii byggaa toden teolla. Vuosisada vaihteessa alueella budjas jengii yli 4000 eli enemmä ku populaa oli Mikkelissä tai Joensuussa. Entiste herulilaiste mielee on Orioninkadulta jääny pitkä rivi vehmaide pitskuje reunustamii snygejä savuja, joissa kämppien messissä on jokune flesubuiduki. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. ”Ei työläisgimma pääse giftiksee, se joutuu!” ei ollu katteeto sanonta. Puubyggan edessä oli hevospuomi asiakkaiden hummille. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Vanhan talon, kehitykse tieltä puretu foto oli viela joskus 30 vuotta sitte apoteeki pusseissa. Hämeentie (Itäinen Viertotie), Orioninkatu ja Vellamonkatu. Brenkku virtas, kapakoissa flaidattii ja horatsujaki oli pilvin pimein. Tsekatessani vanhoja fotoja, jotku kartsat ja kvarttaalit nousee toistesa edelle. Sellasii on mm. Kirja julkasee Hermanni-Vallila Seura ry. Sitävastoin Viertotien puoli oli jo parempaa mestaa ja kivijalassa saatto olla katkeamato nauha puoteja. HERULIA JA Toukolaa ruvettii byggaa Kumpulan säteritilan maille 1883. Olen vuode verra tsökannu fotoja ja skrivannu kniigaa Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan/Puutalojen Hermanni (Kustantaja Laaksonen). Tosin jo toistakymmentä vuotta aiemmi Helsinkii oli laajennettu yli nelinkertaiseksi, jote tonttimaata riitti toistaiseksi. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh
Ja kyllä sen ajan Stadin levylafkoistakin saatto hitata jonkun jazzpladun. Sen musassa oli alusta pitäen jazzvaikutteita. DALLAPE OLI 30-luvulla se oikea bändi. Ja pian Kultsalla (Kulttuuritalo) skulas Coltrane, Ellington, Sarah Vaughan ja kaikki nää tämmöset!! Funtsatkaa!! Siis maailman jazzeliitti!! Ja konsertteja saatto olla 2 illassa. Tulis aika komee lista, eiks jeh! Bamlataan ja svengaillaan!! . Ja millasta jengiä täällä alko rampata, oikeita staroja! Satchmo ( Louis Armstrong) tais olla eka. Ja tää tapahtu siis joskus 20-luvun lopulla. Skulaa voi muinakin aikoina. Meitsi on varma et jaskasta oli Stadissa kuultu jo ennen ku Andania kiinnitty Skattan kaijaan ja ihan vaan siks et stadi on satamakaupunki. Ja Kultsa aina ku nuijalla!! Voi sanoa et jaska meni noihin aikoihin stadilaisilla todella himaan! Mä oon joskus funtsinu et ois hienoo, jos Kultsalla olis yks seinä, mis olis fotot kaikista niistä staroista (oli ne sit jazzia, rockia tai mitä vaan), jotka siellä on skulannu. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Mä jotenki muistan et Pahlmanin Helge, bändin pitkäaikainen muusikko ja kapu, kerto juttua et usein bändin kundit skulattuaan keikan jossain keskustan raflassa häippäs vielä sen jälkeen Käbiksen työvikselle treenaamaan uutta kamaa, ja hottia sen piti sillon olla! Ja hotti oli tietysti svengaavaa jazzvaikutteista musaa. Sehän tuli seilaamalla muusikoiden fölissä jollain höyrybotskilla jonka nimi Andania. HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Harri Saksala harri.saksala@gmail.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Oli sellaisia ku Katzin veljekset, Herbert (”Häkä”) ja Wille, sit oli Pahlmanin Kaitsu, Melakosken Eki ja monet monet muut. com Riitta Rannikko riitta.rannikko@kolumbus.fi Soile Tammisto soile.tammisto@saunalahti.fi Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Moni varmaan tsennaa stoorin siitä miten tsääs (voisko sen skrivata noin?) eli jazz tuli stadiin, ja ylipäätään tänne Härmlandiaan. 6 TSILARI 4/2017. Ja olihan juitsu myös niin et 30-luvun lopun suosikkivokalisti Eugen Malmsten piti itseään ennen muuta jatsimiehenä. Myös kokonaan nyya jazzmuusikkojengi astu framille. Sotien jälkeen stadilaiset jaskakuviot saivat uutta draivia ku sellaiset tyypit ku Paavo Einiö (Stadin kundi 2004) ja Johan ”Mosse” Vikstedt alko duunailla kaikenlaista rytmimusahärdeliä. HARRI SAKSALA bamis harri.saksala@gmail.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI TSÄÄS!! J ebu. Ja bändejäkin syntyi, 50-luvun lopulla starttas mm. Eli skönärit oli jo aiem min slumpannu plattoja reissuillaan ja shingrannu niitä tänne mukanaan. NOIHIN AIKOIHIN ei varsinaisia jazzmestoja kuitenkaan vielä ollu. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Mut konsertteja alko olla. Täällä kun on aina oltu ajan hermolla. DDT. Ihan saletisti
Harvalla kuorolla on näin monipuolista ja rikasta keikkailuohjelmaa. Slangi-kuoro on yksi Stadin Slangi ry:n tarjoamista monista harrastusja toimintapiireistä. Foto: Marjut Klinga.. Se on oikea kuoro, jossa lauletaan 3–4 -äänistä musaa, mikä edellyttää tietyn asteista musiikillista osaamista. Se on jäsenille maksuton ja talon puolesta saa vielä esiintymisasun yläosan, raitapaidan ja huivin. Kuorolaulajan elämähän on pitkä mutta hauska. Jos homma kiinnostaa, niin otapa yhteyttä! . Se on nähty. Kuoro esiintyy Koskelan vanhusten keskuksessa 22.3.17. T änä keväänä kuorolla oli 26 kokoontumista, joista keikkoja oli lähes kymmenen, sokerina pohjalla esiintymiset SPR:n kokouksissa Kansalaistorilla ja Finlandia-talon lavalla, Paavalin seurakunnan puistomessussa ja tietysti kevätkauden päätapahtumassa Espan lavalla Helsinki-päivänä. Syksyllä odottavat sitten uudet haasteet, tsyrkkajutut, snygeimmät joulubiisit, Suomi 100 -proggikset ja monet muut kliffat jutut eri mestoissa. Syyskausi alkaa kuorojen kierroksella elokuun 17. ”Niin gimis”. Mutta matkalla oppii, jos haluaa. Kun kuoro perustettiin, joukossa oli vain muutama, joilla oli aiempaa kuorokemus ta. Foto: Marjut Klinga. Kuorosta kuuluu… Slangikuoro on nyt toiminut neljä vuotta ja vähän päälle ja vauhti senkun paranee! Jengi on sitoutunutta ja innostunutta oppimaan ja se näkyy ja kuuluu tuloksissa, sointi on kehittynyt huimasti. ja sitten varsinaiset harkat Ruskeasuon hienoissa harjoitustiloissa 30.8. Lähde messiin Jos olet aina halunnut laulaa muuallakin kuin kylppärissä, niin funtsipa kuorolaulantaa kivassa jengissä! Varoituksen sana on tietysti paikallaan, jos tälle harrastukselle antaa pikkufingerin niin se voi viedä koko handun. MATTI REITTAMO 050 5991091 SLANGIJENGI MATTI REITTAMO Kuoro Paavalin puistomessussa 11.6.17
Axel ja miljoonat lysnaajat N uoret lysnaa aina erilaist musaa ku niiden mutsit ja faijat. Monil ihmisil on paljon massii, mut harva niist on onnellinen. Eikä monikaan härmäläinen tsennaa Axel Thesleffii. Juoneen oli monii idiksii. Kuka slumppaa enää plattoi, ku musaa voi lysnaa suoraan netissä. Ja siel kans syntyy ne bulit luvut, striimauksist Spotifyssa, Youtubes ja muissa musan suoratoistopalveluis. Vuodest 2011 Axel on säveltäny ja tuottanu siis musaa, duunannu mm. Keikoilla Axelin ainoo biisi ei oo karmasta. Keikkakutsuja on tullu Romaniaan, Georgiaan, Lontooseen ja Tukholmaan. Axel on stuiduna Stadin yliopistos, pääaineena musiikkitiede ja VIRVE KUUTAR STADILAISIA Keikalla. Se ei oo mikään ihan perusmusavideo, vaan niinku snadi leffa. Axelin biisii Bad Karma on Youtubes lysnattu yli 163 miljoonaa kertaa. Biisit on vähän niinku omii skidei, ei niistäkään voi laittaa yhtä ylitse muiden, Axel funtsaa. Videolla kundi tseenaa vilde fyrkkaa, mut epä rehel lisin keinoin, eikä vaikuta ollenkaan onnelliselta, vaik on päässy huipulle, raha tuo vain murheita. Suomes Axel on skulannu The Circus -klubilla Moderat-bändin lämppärinä, Dropzone-porukan järkkäämis bileissä, Kosmos-festareilla, Espoon kulttuurikeskuksessa. Faktaa vai fiktioo. Lopuks sille käy huonosti – bad karma. Video julkastiin tammikuus 2017 ja alle puol vuotta myöhemmin sitä oli tsiigattu yli 860 000 kertaa! Video on kuvattu kokonaan Stadis, mm. Axelin on hitannu kans BBC, joka proggiksessaan viime vuonna esitteli 20 minaa Axelin musaa ja toukokuus kutsu haastatteluun. Se on ainaki faktaa, ett musaa lysnataan ihan eri taval ku vaik meitsin nuoruudessa. Elokuun alus oli keikka Kallio Block party -jatkoilla Kultsalla. Ja ku hakee joka biisissä erilaista meininkii, ni riippuu siitä, millä tuulella on, mitä diggaa. Kanaval oli sillon jotain 300 000 seuraajaa ja sen videoil 40 000 tsiigaajaa. Nyt sit venataan, millon menee rikki 200 miljoonaa kuunteluu. Härmäläisii muusikoit ja shungaajii ei paljo tsennata muis maissa. Mut kaiken muutti karma. Kaikki biisit on niin erilaisii. Monikaan Tsilarin pluggaajist ei varmaan lysnaa elekronist musaa. Jätkäsaaren nyyas Clarion-hotlas. Axel bamlaa: – Lähdettiin miettiin biisin lyriikoita. Omista biiseistään mitään lempparii se ei hittaa. Hyvää karmaa Axel ois voinu jatkaa tuntemattomana muusikkona ja skulaa snadeis tapahtumis Stadis ja muualla Härmäs. Musaa koko elämä Vaik Axel säveltää, tuottaa, käy skulaamas keikoil, ni se ehtii viel duunaa muutaki. Progessa ja rockissa se hiffas mahiksen monipuoliseen ilmasuun ja tarinan kerrontaan ja lähti messiin bändeihin. Snadisti nörttinä se innostu 15-vuotiaana kans tsekkaan, mitä nyyaa saundimaailmaan sais tietsikal. Vaik biisin nimi on Bad Karma, ni Axelille se oli uskomattoman hyvä menestysstoori. Muutama vuos sitte Axel latas sen Youtubeen, jonka musakanava otti sen ohjelmistoonsa. muutaman EP:n. Ihan huikeen buli luku! Klassista, progee, elekronista Axel on harrastanu musaa kymppikesäsestä, ku se vuonna 2000 alko ottaa pianotuntei. Mut fanei löytyy ympäri maailmaa. Myöhemmin se alko diggaa progee ja rockii, varsinki 60ja 70-lukujen musaa, niinku bändei Yes ja King Crimson. Foto: Pekka Keränen. 8 TSILARI 4/2017. Mietittiin, miten tarinasta tulee sellanen, joka kuvastaa sitä biisii. Sen suosikkei on ollu sellaset bändit ku Sigur Ros ja Back Emperor sekä Indie-artistit niinku Aphex Twin, Telefon Tel Aviv, Radiohead ja Gold Panda. Axel funtsi, ett saahan biisi sit ainaki sen verran lysnaajii. Vuonna 2016 Axel päättii duunaa biisistä videon. Mut jo ekan vuoden aika na biisii oli lysnattu melkein miljoona kertaa
. Stadissa Axelille sydäntä lähellä olevii mestoi on Kalasatama, Sörnäinen. Foto: Pekka Keränen. Toinen mesta on himakulmilla Roihiksen vieressä Marjaniemi. Mun nimi kun ei kerro mitään. Bändin levyn The Adventure of Harry and Walrus Kane brittiläinen Classic Rock Magazine valkkas viidenneks parhaaks progealbumiks vuonna 2015. Ja jos biiseis on jo nyt punjabii, jota fanit muutenkaan ei ymmärrä, ni vois niis yhtä hyvin olla suomeeki. Sen lisäks ois siistii päästä Aasiaan, skulaa vaik Kiinassa tai Intiassa. Se ett messis on muitakin taitelijoita ku muusikoita, tuntuu inspiroivalta. Bad Karma on levinnyt täällä myös, mut monille on ollu yllätys, että oon Suomesta. Hommii hoitaa kans manageri ja PR-kundi, jotka jeesaa sitä keikkamatkojen järkkäämises ja mediasuhteis, ett Axelille jäis bulimmin aikaa sille tärkeimmälle – musan tekemiselle. Studioo ne vuokraa kans muille musan tekijöille. Alku on lupaava. Musa taitaa olla Axelin koko elämä. Axelii kiinnostaski duunaa jotain bulimpaa, poikkitaiteellista, mis vois kaikki visuaaliset elementit tuoda mukaan. Axelin biiseis ei toistaseks kuule suomee. Nyt sit venataan, millon menee rikki 200 miljoonaa kuunteluu. Sille ei kyl oo ongelmaa siinä, ett biiseis ois kans sanoi suomeks. Electric Castle –festarit, Romania. Kundeil ei oo mikään vaatimaton tavote: ne haluu olla Härmän menestynein indiemusalafka. Niil on oma studio Vantaalla. Foto: Pekka Keränen. siinä sen suuntauksena on elektroakustinen musa. Netissä kysellään, mistä olet kotoisin. Nyt on menos mielenkiintosii yhteistyöprojektei. TSILARI 4/2017 9. Stadista maailmalle Ku Axelilta froogaa, tsennaaks jengi maailmalla, että se on suomalainen ja stadilainen, ni Axel vastaa: – Ei oikeastaan. Se on viel messis levylafkas Khatru Music, jonka se frendiensä kans perusti pari vuotta sitte. Axel käy siellä lautailemassa ja samal ihailee auringonlaskui. Musassa on jo aineksia sieltä, ku biiseissä on punjabin kieltä. Muuten Axel bamlaa, ett sen bulein tavoite on onnistuu taiteellisesti. Ja baana Stadista tähtiin on toivottavasti kans avoin Axelille. Omaan musaansa Axel tarttee vaan läppärin ja koskettimet ja duunaa musaa himassa. Ihan kaikkee sen ei tartte ehtii duunaa ite. Axel on avoin kaikkeen. Nyt se funtsaa, ett olis hienoo päästää kiertään Eurooppaan isommille festareille. Se alue on kotoisan oloinen, kun siellä järkätään Flow-festarit ja on ollut siellä monissa bileissä ja iteki soittanu Suvilahden alueella. Suomessaki ihmiset on ollu ihmeissään. Sen biisis Free, joka julkastiin tänä vuonna, shungaa vokaalit Ronja ja ne äänitettiin Khatrun studiossa. Octopie on kans noteerattu jo maailmalla. Longboard-laudallaan se kruisailee ympäri Roihiksen mäkiä. Axel skulaa kans koskettimii Octopiebändissä, joka soittaa progee. Axel funtsaa, ett foneettisesti suomi on makeen kuulosta ulkomaalaisen korvissa. Sen lisäks se on opiskellu Sibelius-akatemiassa sivuaineena musiikkiteknologiaa. Bändii oli Axelin kans perustamas Tom Tamlan der, aika pian messiin tuli Jere Lehto maa. Kruunuvuoressa. Ois siistii Axel oli tänä kesänä skulaamassa Electric Castle -festareilla Romanias
F o to : V ir ve K u u ta r. F o to : V ir ve K u u ta r. Tsiigaa, millanen kundi juhlii kasikybäsii syys kuus – Suomen eka shungaava teiniidoli, Slangin monivuotinen bamis ja kunniabamis Lasse Liemola. Slangin teejoroissa solistina 2007. Tsilari onnittelee! Rambling Cowboys. STADILAISIA Lasse juhlii! Yks foto kertoo enemmän ku tuhat sanaa. F o to : M ik ko R ei jo la . Kinapori. F o to : M ik ko R ei jo la . Bilekonsertti Savoyssa 2007. Slangiristeily 2013. F o to : V ir ve K u u ta r. Vihreel oksal 2006. F o to : V ir ve K u u ta r. 2017. 10 TSILARI 4/2017. Hagiksen torilla 2007. Synttäribileet 70 v Annalassa. Slangin juhlakir jan julkkarit 2007. F o to : V ir ve K u u ta r. F o to : V ir ve K u u ta r
F o to : M ar ju t K lin g a. Juhan kanssa keskustellessa tuli päällimmäisenä mieleen sama seikka kuin muitakin paikan kävijöitä jututettaessa nimittäin, että mestan ilmapiiri on positiivisella tavalla eteenpäin menevä. Klubitalolla on ollut minulle hyvin eheyttävä vaikutus. Emme valikoi jäseniämme, ovat he sitten paljasjalkaisia vai budjaavatko edes Stadissa. Saimme keväällä nauttia Klubitalon asiakkaiden taideesityksestä Lapinlahden Mutsi on bestis -illassa, kun Pauli Löija esitti Nuoruustangon todella mahtavasti. Lapin lahden sairaalan puistossa. Foto: Marjut Klinga. TSILARI 4/2017 11 SLANGIJENGI. – On vaikea kuvitella mistä itseni löytäisin ilman Klubitaloa, toteaa Juha. . Tangon lisäksi kuulimme Frendin laulun, joita molempia säesti Matti Reittamo. Ensiksikin yhteistä on se, että kaikilla on ollut mentaalista problematiikkaa, jo se yhdistää ihmisiä paljon. Illan aikana lysnattiin myös ku klubilaine Juha skulas figelillä biisit Katupoikien laulu ja Päivänsäde ja menninkäinen. Kaksinkertainen voima – Mielenterveyskuvioissa on paljon herkkiä ja lahjakkaita ihmisiä, niin että jos klubitaloa ei olisi, niin nämä ihmiset olisivat varmasti paljon enemmän heitteillä – ehkä sairaalakierteessä ja kaikessa muussa epäterveessä, niin Stadin klubitalo – SLANGIJENGIN KUMMIKOHDE VUONNA 2017, OSA 2 Tsilarin kakkosnumerossa saimme tutustua Klubitalon arkeen Juhan haastattelujen pohjalta, mutta stoori jäi hieman kesken. Rastin kerhotilassa Klubilaiset huolehtivat tsufen myynnistä ja hyvin tuntui baakelsit maistuvan. Kyselin Juhalta Klubitalon merkityksestä frendien saantiin ja muutenkin hänen elämäänsä. Tulevaa ohjelmaa Klubitalon juhlavuosi päättyy juhlakonserttiin 19.11 Kallion kirkossa, jonne myös yhdistys tuottaa ohjelmaa. K lubitalo on muutakin kuin duunintekoa. Ja Juha kertoikin saaneensa useita monivuotisia frendejä joita hän tapaa viikoittain; useimmiten kahden kesken. Toiseksi on se seikka, että ne ihmiset , jotka toimivat samoissa yksiköissä ja tekevät samanlaisia töitä, tuntevat yhteen kuuluvuutta senkin takia. Puun luona sjungattiin perinteiseen tapaan Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, jossa esilaulajana toimi myös Pauli Löija. MARJUT KLINGA kuin varmasti olisin itsekin, toteaa Juha ja jatkaa vielä ikään kuin loppulauseeksi: Täytyy myös mainita, että klubissa on oikeastaan kaksinkertainen ’voima’ saattaa ihmisiä yhteen ja tutustumaan toisiinsa. Stadin Friidu puhuu sanasta äiti, slangijengi lysnaa. Nyt skrivaan lisää siitä, miten Klubilta saa frendejä ja mitä kaikkea kliffaa duunattiin loppukeväällä. Siellä on paljon asioita joita saa tehdä mutta myös asioita jotka ovat aidosti haasteellisia. Mentaalinen ongelmakenttä vaatii suvaitsevaisuutta ja sitähän slangijengi korostaa omassa toiminnassaan. Klubitalo on ollut äärimmäisen tärkeä osa elämääni. Vastaavasti Klubitalolaiset olivat vierainamme Tuomiokirkon Mutsi on bestis -konsertissa 11.5 ja duunissa 17.5 kuoron kevätkonsertissa. F o to : M ar ju t K lin g a. Edellinen mesta, missä olin, oli kuin vankila tämän rinnalla. Pauli Löija laulaa, Matti Reittamo säestää. Konsertin lopuksi dallattiin puistoon tsiikaamaan Mutsipuuta yhdessä Stadin Friidun EvaRiitta Siitosen kanssa. Yhteistä toimintaa Klubitalon kohderyhmä on upea yhteistyön muoto slangijengille. Emme valikoi, mikä slangi on oikeata vai onko sitä edes olemassa
Siellä oli pimeää. Valkosia ristejä pitkissä riveissä, muttei jengiä ollenkaan. Kyseiseen prikaatiin koottiin vailla sotilaskoulutusta olleita asekuntoisia miehiä. Rykmenttiin kuului useita vasemmistolaisen ajatusmaailman omaavia miehiä. 28.9.41 korpraali Janhunen lähti [Kuismalassa] vapaaehtoisena partionjohtajana ottamaan kosketusta viholliseen ja kohdattuaan vahvoissa hirsivarustuksissa olevan, automaattikiväärein varustetun vihollisosaston, hyökkäsi parilla käsikranaatilla ja pistoolilla varustettuna yksin heidän asemiinsa, valtasi ne, sekä otti samalla Janhunen bamlas mulle Jouluaattona mulla on ollut tapana dallaa Stadin gamlalla hautausmaalla. Ässärykmentti) riveissä. elokuuta 1918. Janhunen tuomittiin elokuussa 1918 avunannosta valtiopetokseen kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta tuomio muutettiin Janhusen isän ja Haltialan kartanon työnjohtajan vetoomuksen jälkeen viiden vuoden ehdolliseksi vankeustuomioksi. Tätä ihaillessani ajauduin Mannerheimin ja muiden pressojen hautamonumenttien taakse. M un mutsi ja faija on kuopattu sinne. Janhunen vapautui vankileiriltä 16. Sytytin ja stikkasin sen maahan snögen peittämän laatan viereen. Siinä luki ”Mannerheim-ristin Ritari”. STADILAISIA KLAUDE BREMER 12 TSILARI 4/2017. Hän saavutti kutsuntaiän 1920-luvun alussa, mutta häntä ei ”poliittisesti epäluotettavana” kelpuutettu suorittamaan asevelvollisuutta. Seuraavana päivänä konekiväärimiehistön kaaduttua haki korpraali Janhunen konekiväärin omien luo vihollisen ankarasta suorasuuntaustulesta välittämättä. Talvija jatkosota Arvid Janhunen hankki itselleen vaatturin ammatin ja muutti Rovaniemelle. Loppiaisena alko kiinnostaa kenelle mä olin stikannu mun kynttilän. Jatkosotaan Janhunen lähti Jalkaväkirykmentti 26:n (ns. Ei ollu jannuilla enää surevia omaisia. Kynttilä stadilaiselle Janhuselle Mulla oli fikassa vielä yks hautakynttilä. Asemasotavaiheen aikana osallistui korpraali Janhunen [Suokumaalla] ripeänä ja pelottomana konepistooliampujana useihin rohkeisiin ja tuloksellisiin partioretkiin vihollisen puolelle. Vuonna 1934 hän liittyi suojeluskuntaan, millä hän ilmeisesti halusi ottaa etäisyyttä menneeseen. Snaijasinhan mä että se oli kriguissa kaatuneiden stadilaisten vika jemma Hietsun kärjessä. 18.9.41 tuhosi korpraali Janhunen [Villavaarassa] automaattikiväärillä 40–50 vihollista, siten vaikuttaen vihollisen uhkaavan hyökkäyksen torjumiseen, sekä valtasi tielle tulleen auton, vangiten sen miehistön. Löysin valoisassa helposti mestan. Sen jälkeen oon stikannu Janhusen pojalle aina silloin tällöin kynttilän. Talvisodan sytyttyä Janhunen ilmoittautui halukkaaksi rintamalle, mutta punavankitaustansa vuoksi hänet kutsuttiin koulutukseen 21. Siellä mä törmäsin Mannerheimristin ritari Arvid Janhuseen. Kuulusteluissa Janhunen kertoi liittyneensä punakaartiin muiden yllytyksestä ja ennen kaikkea liittymisestä luvatun 400 markan palkkion toivossa. Myös marsalkka Mannerheim sai todennäköisesti tietoonsa Janhusen menneisyyden, koska kaikkien Mannerheim-ristin ritareiksi ehdotettujen taustat tutkittiin tarkoin. Janhunen piti menneisyytensä omana tietonaan eikä puhunut politiikkaa, mutta hänen asetoveriensa uskotaan olleen selvillä siitä, että hän oli entinen punavanki. Olisko ollu 10 tai 15 yksinäistä lepattavaa liekkä hela bulilla kentsulla. Se oli kova jäbä. Arvid Janhunen taisteli Tampereen punakaartin riveissä Pispalassa, ja antautui valkoisille Tampereen taistelun jälkeen. Jouluaattona se on upee mesta. Talvisodan aikana Janhunen toimi leikkaajana Salutskij-veljesten vaatetustehtaassa Helsingissä ja vaatturina Oy MuotiTuotteella Helsingissä 1940–41. Sen verran oli turvetta nimen päällä, että selvisi vasta kun kynnellä raapi kirjainuria pitkin: Arvid Janhunen. Prikaatiin Uttiin vasta maaliskuussa 1940. Kynttilät flekkaa haudoilla, jenggii parveilee pilvin pimein, hiljentyneinä, delanneita omaisia muistellen. 26.8.41 hän panssaritorjuntamiehenä tuhosi [Kähärilässä] valtaamallaan vihollisen pikakiväärillä muutaman metrin päähän edennyttä hyökkäysvaunua seuraavan, parinkymmenen miehen suuruisen vihollisosaston, minkä jälkeen hänen ryhmineen onnistui tuhota hyökkäysvaunu. Harjasin handulla veke snöget graniittilaatasta. Janhunen ylennettiin korpraaliksi lokakuussa 1940. Kalevankankaan vankileirillä hän sairastui keripukkiin, ja menetti hampaansa. Arvid Mikael Janhunen (8.5.1900 Porvoon mlk – 26.11.1941 Karhumäki) oli ainoa Suomen sisällissodan aikana punakaartien riveissä taistellut, jolle myönnettiin Mannerheim-risti
Mannerheim-ristin lähtöhinta oli 30 000 euroa. huhtikuuta 2017. 18 kovaa vastarintaa tekevää vankia, tuhoten loput. Ristiä seurasi suurikokoinen pronssinen hautaplaketti, joka on nykyisin Jalkaväkirykmentti 26:n perinnejoukko-osaston Kaartin Jääkärirykmentin perinnehuoneessa Helsingin Santahaminassa. Janhunen oli ensimmäinen ritari, joka kaatui jatkosodassa. 30.9.41 lähti hän ensimmäisenä miehenä ”vetämään” komppanian hyökkäystä ja vaikutti siten suurelta osalta erään kylän [Viitana] valtaukseen.” Kunniamerkit Korpraali, konepistoolimies Arvid Janhunen oli Mannerheim-ristin ritari numero 43. marraskuuta 1941. Mannerheim-ristin kohtalo Arvid Janhusen saama Mannerheimristi joutui kadoksiin hänen leskensä mentyä uusiin naimisiin. Erityisesti mainittiin hänen kykynsä saada miehet mukaansa ja hyökkäämään. divisioonan komentaja oli ehdottanut sitä jo 6. TSILARI 4/2017 13. Arvid Janhusen saama Mannerheimristi huutokaupattiin Helsingissä 1. Kullatuilla kirjaimilla. Samana päivänä korpraali Janhunen komppanian etenemisen tyrehdyttyä [Kuismalan] kyläaukean laitaan, pyysi ja sai joukkueen johtoonsa ja valtasi jatkuville operatioille tärkeän kylän. Ansaitsishan toi, ja sen kamut, ett edes niitten nimet pystyis leesaan, ku Suomessa juhlitaan 100-vuotista itsenäisyyttä. Tänks kundit, ett me saadaan elää vapaassa maassa! Musta Stadin Slangi vois hoitaa homman. Kunniamerkki myönnettiin hänelle päivää hänen kuolemansa jälkeen, mutta 4. Nehän delas, ett me voidaan nyt nauttia. Hän haavoittui kuolleeksi tekeytyneen vihollisen luodista vaikeasti vatsaan ja menehtyi 25. Foto: Klaude Bremer. . Häpee, ett kriguaikana delanneiden stadilaiset gravarit on näin kehnos kondikses. Merkille on asetettu myös vientikielto, eli sitä ei saa viedä pois Suomesta. Jo ennen Mannerheim-ristiä Janhuselle oli myönnetty erään menestyksekkään hyökkäyksen johtamisesta neljännen luokan Vapaudenristi miekoilla, joka myönnettiin erittäin harvoin muille kuin upseereille. kenttäsairaalassa Juustjärvellä. Hänet on haudattu sankarihautaan Hietaniemen hautausmaalle
Tähti palasi 1970-luvun lopulla. Tiet olivat huonoja kulkea pitkillä autotai linja-automatkoilla. Hän toimi Erik Lindströmin orkesterin solistina vuosina 1956-57 ja esiintyi pitkään aviopuolisonsa Pentti Tiensuun orkesterin laulusolistina vuosina 1958-67. Kaihoa ja mustalaislauluja Jatkoa tuli menestyslaulajalle. Levyja lehtikuvissa Annikki Tähti esiintyy usein ikäistään vanhempana, ladyliketai toimiston virkanainen kuvissa. Kultalevyidean Paavo Einiö keksi Amerikasta markkinointijipoksi. Silti piti olla pienissä piikkareissa, päällä jotain liehuvaa ja avonaista. Täytyi olla koreata. 1960 Jukka-pojan syntymään, mutta ainakin levytysura jatkui. Hän ei uskonut Viipuri-romantiikan purevan suomalaisiin kymmenen vuotta sodan jälkeen! Stadin Slangin Viipurin matkalla alkusyksystä 2013 tutustuimme Viipurin lähellä sijaitsevaan vanhaa puistoalueeseen, jota on vähitellen remontoitu. Joissain tähticharmin annetaan kukkia; lauloihan Tähti monia ikivihreitä elokuvasävelmiä käännöksinä. Hän syntyi Kalliossa ja oli Siemensin palveluksessa 1950luvun alussa. Peter von Baghin ja Ilpo Hakasalon Iskelmän kultainen kirja -teoksessa (1986) hän sanoo: “Jos ulkona oli 28 astetta pakkasta, sai olla varma, että useissa taloissa oli sisällä 25 astetta. 2008 katkaisi lopullisesti esintymisuran. Tähti laulaa Monrepos`n Pelastusarmeijan uniformussa Aki Kaurismäen elokuvassa ”Mies vailla menneisyyttä” (1996). IN MEMORIAM RISTO KOLANEN ENSIMMÄINEN NAISSOLISTI – TÄHTI ON POISSA Alkukesästä saimme tietoon suruuutisen Annikki Tähden (19292017) kuolemasta. E nsimmäinen levy syntyi jo 1953, ja siitä saatiin näyte Lasse Pöystin ohjaamassa musiikkielokuvassa ”Kaksi hauskaa vekkulia”, jossa hän esittää iskelmälaulukilpailun voittajasävelen dramaattisessa iltapuvussa. Tähti esitti dueton jossain firman tilaisuudessa. Tähti kiinnitettiin Onni Gideonin tunnettuun orkesteriin vuonna 1954. Tähti lauloi usein englanniksi, mutta yleisö otti mielellään vastaan vieraalla kielelläkin esiintyvän levyttävän tähden. Pieni sydän, Balladi Olavinlinnasta, Kuningaskobra, Niin paljon kuuluu rakkauteen, joista kaksi ylsi kultalevyyn. Hän esitti myös mustalaisja/tai unkarilaislauluja, kuten Budapestin yössä (1957), Mustalaisviulun (1960) ja Pustan poika (1961). Laulajan karu keikka-arki Kirjoissa Annikki Tähti on puhunut paljon 1950-luvun keikkailun arjesta. Sitä voidaan pitää nuoremman kulttuuritekijän tribuuttina laulajalle, joka tuli elokuvaan 1953. Valokuvaaja-isäni otti mustalaisasukuvat, joista hehkeän haaveileva kuva on mallina. Levyllä on myös kappale Mustalainen ja Lapin äidin kehtolaulu, jota kuvat eivät ainakaan markkeeraa. Mutta yleisö siellä pienissä kylmissä taloissa oli hurjan lämmintä ja vastaanottavaa.” “Levyttävä tähti” oli mainosvalttia maaseudun tanssipaikoilla ja keräsi yleisöä läheltä ja kaukaa. Hän teki kokoelmalevyjä ja sai kunnianosoituksia. Tämä ei tullut kanteen, jossa on sama kansallispuku sillalla. EP-levyn Yksinäinen kylä (1960) kannessa Tähti on pukeutunut poikkeavasti mustalaisen kansannaisen asuun, ja katselee sillalta. Lindström kääntyi sävellyksensä kanssa muutama vuosi aiemmin perustetun Scandia-Musiikin puoleen, joka hyväksyi sen ja valitsi esittäjäksi suhteellisen tuntemattoman uuden laulajan Annikki Tähden. Esiintymislavat olivat heikosti lämmitettyjä. 14 TSILARI 4/2017. Näin uhkean erilaisesta Annikki Tähti näyttää ”Yksi näinen kylä” EPlevyn kansikuvaa varten otetuissa kuvissa. . Ääni kantoi vielä hyvin, kunnes sairaus v. Eräs työtoveri järjesti hänelle tapaamisen kapellimestari George de Godzinskyn kanssa, joka antoi hänelle laulutunteja parin vuoden ajan. Vuorosanoissa hän kertoo, että ”on nuorempana laulellut”. Hän lopetti keikat ensi alkuun v. Stadilaisen laulajan muistoa kunnioittaen. Hän oli yksi Paavo Einiön vakiosolisteista Scandia-Musiikin suosituissa Iskelmäkaruselli-konserteissa, joita järjestettiin talvisin Kauppakorkeakoululla ja kesäisin Linnanmäellä. Erik Lindström sävelsi ja Aili Runne sanoitti ”Muistatko Monrepos’n”, jonka Toivo Kärki torjui Musiikki-Fazerilla. Kuva: Alvar Kolanen. Levystä tuli Suomen historian myydyin kappale ja se oli ensimmäinen kultalevyn saavuttanut iskelmä, tuoreeltaan yli 34 000 kappaletta. Tuona aikana levynkansi oli hyvin konkreettinen, yksi yhteen tarinan ja laulun kanssa
Missä viipyvät auttajat siellä. SAkuva. Yöhävittäjät Malmilta vastassaan saavat lentäjät tuntea nahoissaan, sillä käyvät ne Hesaa nyt puolustamaan. Is-miehet he auttamaan rientää. Sot.virk. Tauno budjaa nykysin Larussa ja funtsaa, ett ilmasuojelus 16kesäsinä messissä olleet kundit ansaitsis kans veteraanitunnuksen. Äidit, lapset ja vanhukset kauhuissaan pelastustaan he ottavat loukossaan. Näin taistelu hiljalleen haihtuu, öinen piina jo aamuksi vaihtuu. On ambulanssien ulvontaa, palokunnat myös kohteisiin kiiruhtaa. Hetken hiljaista on, kunnes uudestaan tuolta uusi jo aalto on tulossaan. Tykit sulkuja taivaalle ampuu. Myöskin tutkat yössä ne peilaavat, missä viholliset nyt seilaavat. Helsingin pommitus 1944 Pohjoisranta. Nämä Irjat ja Raijat ne viestin tuo puolustuksesta vastaavain miesten luo. Pojat 16-vuotiaat, vanhukset he ulkona raivaavat hikoillen. Ulospääsyyn on sortuma tiellä. Toiset letkusta vettä he suutaen kotejaan, isänmaataan näin auttaen tehden työtä he äärillä voimien ilomielin ja innokkaina. nyyalle skidien tsirralle. Tähän yhtyvät sireenit ulisten myös rikkoen kotien rauhaa. . Siinä Vuosaaren pellot saa osansa. E.Sundström. TSILARI 4/2017 15. Vaan Suomenlahdelta, kaakosta taas kerran jylinä pauhaa. Yhä pauhu taivaalla kovenee, koneet kaupungin ylle jo lähenee. Pommit putoaa, alhaalla rysähtää. Nyt kutsutaan hävittäjät ilmasta pois, että tykit ne sulkuja ampua vois. Myös vaaralle herkkä on lasti tää, joka kuskille patteriin vietäväks jää. Tykin putkesta ammus taas jysähtää Jossain talo jo liekehtäin sortuu. Rakas Helsinki säästyi se jälleen. Tauno on kans skrivannu kniigan elämästäään Kauvattan pojasta Stadin kundiksi (2014), jota se blisas ite ja anto fyrkat hyväntekeväisyyteen, mm. Näin Hesa jälleen on taistellut, miehet, naiset, pojat kaikkensa antanut. Kone irti ei pääse nyt kiilastaaan, vaan savuten alas jo suistuu. Tauno on tullu Stadiin Satakunnasta vuonna 1941, alotti duunit tsupparina. Sulut koneiden luona kun rävähtää, siitä pelko jo lentäjäin aivoon jää, täältä lähteä tahtoo jo poiskin. Mereen metsään ne pudottaa pomminsa. Suomi 100v teemaan Tauno sendas Tsilarille runon, jonka on skrivannu kokemuk sistaan 16vuotiaana Stadin ilmasuoje lussa. Valonheittäjät sammuvat myöskin. Varikolla taas miehet nyt kantavat tykin ammusten laatikot painavat. Työt päättyneet jälleen on Helsingin ja ihmiset palanneet koteihin kukin olostaan iloiten nauttimaan, kun levähtää jälleen näin hetken saa. Valonheittäjät etsivät saalistaan. Vihdoin pääsevät ihmiset loukostaan joutaa auttajat hetkeksi huilaamaan, kunnes apua muualle tarvitaan, sinne reippaasti rientävät jälleen. SUOMI 100V TAUNO HAMMAR silloin 16-vuotias Is-sotilas (1943–44) Helsingin kolmas suurpommitus 26.–27.2.1944 Tauno Hammar, Slangin jäsen täytti huhtikuus 90 v. Tuolla pommi on osunut talohon, jonka suojahan ihmiset tulleet on. Jo ihmiset ylinten kerrosten alas suojaan he juoksevat kiiruhtaen sinne turvaan pommeilta rientäen
Tässä tulee vain kestävyys kysymykseen. Virheeseen viittaava stappel-sanakin on ehtinyt muuttua stipluksi. Yksittäisiin ruutuihin hypättiin yhdellä jalalla, pariruutuihin jalka kumpaankin samanaikaisesti. Sanadekkarille nousee seinä eteen. e. Kun on päästy kaikki ruudut lävitse joko suoraan tai ensi ruudun kautta, suoritetaan korssaus joko kiven kanssa tai ilman kiveä hyppäämällä yhdellä jalalla ympäri. Barbista on Stadissakin ollut suuri määrä erilaisia versioita. Jos näitä sääntöjä vastaan rikkoo, tulee pelaajan alkaa jälleen siltä ruudulta, jolta lähti. Skrubun alkuperä on läpinäkyvä: se tulee ruotsin kuoppaa tarkoittavasta sanasta grop. Barbi – matka maasta taivaaseen! Jos Stadin kundien kansallispeli on ollut skrubu, friiduilla se on puolestaan ollut barbi. Myös barbi-sanassa b ja p ovat vaihdelleet: barbi, parbi, parpi. Se ansaitsee tulla lainatuksi kokonaisuudessaan: ”Kiveä potkaistaan ruudulta ruudulle joko siten, että toinen jalka on koko ajan ylhäällä tahi siten, että lasketaan toinen jalka joka ruudussa alas. Taustalla on ruotsin verbi stappla, jonka merkitys on horjua, hoiperrella, kompuroida. On piirretty monenmuotoisia ruudukoita, ja säännötkin ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. Samoin 3) ei saa potkasta kiveään viivalle, 4) eikä ruudun yli. Kumpaakin on Väinö Tannerin (1881–1966) mukaan pelattu ja leikitty 1880luvulla Sadikoiden pihoilla Gresassa. Nyyssö sen Sörkan slangikokoelmaan vuodelta 1916. Voidaan määrätä erikoisia ruutuja, joissa saa levätä. B arbin lähtökohta on yksinkertainen: on piirretty tietyntyyppinen ruudukko hiekkaan ja myöhemmin liidulla asfalttiin. Ne ovat kuuluneet Stadin leikkiperinteeseen varmasti jo aiemminkin. J. Vielä löytyy joskus sääntönä, että 5) tulee sanoa päivää, kun joutuu samaan ruutuun toisen kanssa, 6) hyvästi, kun pääsee toisen ohi ja 7) mittemuuttia, vastapäätä, kun on vastaavalla ruudulla toisella sivulla.” Barbi – etymologinen pähkinä Ei taida enää monikaan Stadin friidu muistaa korssauksia tai tervehdyksiä toisia pelaajia ohittaessaan. Siinä ensimmäinen, toinen ja kolmas ruutu olivat peräkkäin. E. o. kuin on ruutuja barbissa tai niin monta kuin on pelin alussa määrätty suoritettavaksi. Sen pitemmälle ei kuitenkaan päästä: ruotsinruotsissa sanotaan hoppa hage. Huomattava on, että peli ei ole näin yksinkertainen, sillä on otettava huo mioon stappel (staplaaminen), s. Pirkko Periviidan mukaan Museokadulla hypittiin himmelibarbia. Se oli tavallista barbia harvinaisempi. n. Barbi-sanaa ei Ruotsista tunneta. Himmelibarbi Avain löytyy kuitenkin Töölöstä. Kun tämä on tehty, s. Tulee hypätä niin monta kertaa esim. Himmeliin hypättiin tasajalkaa, ja toisella tasajalkahypyllä käännyttiin 180 astetta ja palattiin samaa reittiä. o. Barbi tunnetaan myös suomenruotsista, missä ruutuhyppelystä on käytetty ilmauksia hoppa barbi tai hoppa ruta. Barbin laita on toinen: se kuuluu Stadin slangin suuriin etymologisiin pähkinöihin. virheiden teko: 1) ei saa astua viivalle, 2) eikä gibbata toisten pelaajain kiveä omallaan. Lisäksi tarvittiin litteä ja liukas kivi, jota heitettiin tietyssä järjestyksessä ruutuihin ja potkittiin ruudusta toiseen. Barbin säännöt Yksityiskohtaisin kuvaus barbin säännöistä sisältyy ylioppilas J. Kun on päästy kaikki korssit, on vielä suoritettava yhdellä jalalla hyppäämällä loppukorssaus. Toinen pelaaja saa vuoron. on suoritettu ensimmäinen (tai yksi) korssi, on oikeus heittää toiselle ruudulle kivi ja jatkaa kuten edellä. 16 TSILARI 4/2017. Jos kivi tai jalka osui viivalle, tuli stiplu ja vuoro siirtyi seuraavalle leikkijälle. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Jos kivi tai jalka osui viivalle, tuli stiplu ja vuoro siirtyi seuraavalle leikkijälle. Neljäs ja viides olivat vierekkäin, kuudes oli yksittäin, seitsemäs ja kahdeksas taas vierekkäin, yhdeksäs yksittäin ja päässä oli kaksoisruutujen levyinen puoliympyrä eli himmeli. Vanhassa slangissa leikistä on käytetty myös sanoja barbiida, parbiida, parpiitta
Paradiesspiel on yhdistetty myös Danten (1265–1321) Jumalaisen näytelmän päähenkilön matkaan Helvetistä Kiirastulen kautta Paratiisiin. Jo antiikin Roomassa On arveltu, että jo antiikin Roomassa lapset ovat hypänneet barbin tapaista ruutua. TSILARI 4/2017 17. Flygaribarbi. Suomenruotsin ja Stadin slangin barbisanan alkuperä löytyy sittenkin läheltä: barbi ja barbiida juontuvat ruotsin paratiisia tarkoittavasta sanasta paradis. Ajatus on sopinut hyvin myös katolisen kirkon maailmankuvaan. Nykyisin leikki tunnetaan lähes kaikkialta maailmasta. . Stadin Arska kirjoitti juhannuksen viettäjistä: ”Ne meni kyttään suulista kun se kletras oppohimmeliin.” Barbia paratiisista Barbin alkuperän kannalta avainsana on kuitenkin saksan Paradiesspiel ’paratiisipeli’. Lekar och spel. Wessmanin mukaan tällast barbii hypättiin Sipoossa 1954. Ne ovat perua jo katoliselta keskiajalta. Ysiruutu oli Hölle eli helvetti. Puolipyöreä himmeli-ruutu tuo mieleen myös kirkkojen kupolit. Sana on tuttu Stadin slangistakin. Ja Ruotsin Akatemian sanakirja mainitsee, että ruotsissakin on vanhastaan käytetty sanaa paradis hyppyruudu kon viimeisestä ruudusta. Jos niin on, niin barbi on jo alusta lähtien ollut vertauskuvallinen matka maasta taivaaseen. Wessman skrivaa erilaisista barbeista ja niiden säännöistä kniigassa Finlands svenska folkdiktning VIII. Leikeille ja peleille on aina ollut ominaista, että ne ovat helposti levinneet paikasta toiseen, ja niissä on usein säilynyt vanhoja aineksia uudempien kerrosten alla. Saksalaisessa pelissä ensimmäinen ruutu on Erde eli ’Maa’. Skidit hyppää ruutuu välkällä Vesalan skolen pitskulla 1980. Ekas ruudus plug gas alkuperäses saksankielises barbis Erde, vikas oli Himmel. Toiseksi viimeinen ruutu, johon ei saanut heittää kiveä ja jonka yli piti hypätä, on Hölle ’Helvetti’, ja sen takana häämöttää puolipyöreä Himmel eli ’Taivas’. Saksan Himmel on sama sana kuin ruotsin himmel, josta on suomen murteisiin saatu olkikoristetta ja katosta tarkoittava himmeli. Eräiden tutkijoiden mukaan barbin taustalla on ikivanha kosmologinen maailmankuva. Himmelibarbi. Onkohan tässäki ollu kristillistä idistä. Himmelibarbin kaltainen ruudukko, jossa oli yksi tai kaksi poikkisakaraa ja puolipyöreä viimeinen ruutu, tunnettiin toki Stadissa muutenkin 1950–60-luvuilla, mutta sitä kutsuttiin yleisesti lentokonebarbiksi. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. (1962) Ristikkobarbi. Jouko Könönen. Silläkin päästiin maasta taivaalle, tosin ilman uskonnollista symboliikkaa. Saksalaiset nimet, Himmel und Hölle ’taivas ja helvetti’ ja Paradiesspiel ’paratiisipeli’, sisältävät viitteen kristilliseen aikaan. Sen syntyvaiheet jäävät kuitenkin hämärän peittoon. Myös tanskassa ja norjassa ruutuhyppelystä on käytetty nimitystä paradis. Nimitys Tempelhüpfen eli ’temppelihyppely’ on helppo ymmärtää. Himmelibarbille löytyy vertauskohta saksalaiselta kielialueelta, missä barbia vastaavalla leikillä on ollut monta nimeä, muun muassa: Himmel und Hölle ’taivas ja helvetti’, Paradiesspiel ’paratiisipeli’, Tempelhüpfen ’temppelihyppely’ ja Reise zum Mond ’matka Kuuhun’. Himmel und Hölle vastaa Museokadun himmelibarbia
Sielt löyty kans Toivo Kaiposen slangiks skrivaama stoori Balladi Gresan Alkosta. Jallu piirtäny Pullopostiin. Jallu kerto, ett ku lehti levis ympäri Härmää, ni messiin oli kans duunattu sanasto, ett jengi ois bönde-Alkoiski bonjannu jutun idiksen. EKS MINNAA VIRVE KUUTAR Jallun pullopostia T silarin pluggaajat tsennaa jo taiteilija Jallu K. 18 TSILARI 4/2017. Kosken. Foto: Virve Kuutar. Ku se tsekkas lodjujaan, ni se hittas kliffoi kuvii, mitä se on duunannu Alkon aviisiin Pullopostiin. Jalluhan oli pitkään duunis Alkos. Jallu ja Jallun kuvia. . Lestien palautus
TSILARI 4/2017 19
Se on tehnyt sekä perinteistä mustalaisteatteria että uutta monikulttuurista integraatioteatteria, joka myös kouluttaa koululaisia ja opiskelijoita ilmaisutaitojen kehittämiseen. Etenkin yhteiset joukkolaulut toimivat vahvasti. Linda Roine alias Mercedes Bentso huomattiin Temppeliaukion kirkossa 2011. Luovan kulttuurin yhdistys Drom ry:n juuret ovat Veijo Baltzarin v. Haastattelin häntä oppikoulun viidesluokkalaisena Helsingin kirjamessuilla Vanhalla ylioppilastalolla ison magnetofonin kanssa. Seitsemän kielen kitaralla Veijo Baltzarin Mustalaiskabaree Seitsemän kielen kitaralla sai ensi-illan Euroopan omatunto -konferenssin aikana maaliskuulla 2014 Aleksanterin teatterissa, Helsingin vanhalla monikulttuurisella teatterija oopperanäyttämöllä. Temppeliaukion kirkon akustiikka on vaativa, koska esityksessä juostiin seiniltä toisille paljon. Näin syntyi Teatterikorkeakoulun yhteyteen yhdeksän kuukauden mittainen mustalaisteatterikurssi vuonna 1981. Repliikeissä toistuvat myös sanat ”Euroopan unioni” ja kerjäläisongelma. Mustalaiset tarvitsivat teatterialan peruskoulutusta. 20 TSILARI 4/2017. Baltzarista tuli välittömästi suomalainen julkisuuden henkilö, jonka myötä myös media ja yhteiskunta alkoivat kiinnittää Suomen mustalaisten tilanteeseen enemmän huomiota. Kykeni tulevaisuus tuottamaan mitä tahansa, kadotetut kulttuurit ovat sen suurimpia menetyksiä, jotain sellaista minkä tilalle se kykenee tarjoamaan vain sähkökäyttöistä hammasharjaa, kirjailija sanoi. Sen laulussa Mustalaisen uni Veijo Baltzar sanoo: – Eilen tanssin sielustani kuin nuori morsian, / tänään on mieli hapanta kuin viini, / pimeään yöhön ovat karavaanit kadonneet. Baltzar tunnustaa olevansa kärrymustalaisten perillinen, jonka nuoruus vaihtui koko ajan vanhempien ja elannonhaun mukaan. Se sai merkittävää tunnustusta. Teatteri Drom muuttui vuodessa ammattiteatteriksi, joka sai vuoden Teatteritekopalkinnon 1981. Mikkelistä Mustaan ruoskaan – Mustalaisten kulttuuri on monen vuosisadan perinne joka heikkenee, jota parhaillaan koetetaan tallentaa. 1976 Mikkelissä perustamassa Teatteri Baltzarissa. Mikä on vähemmistöjen identiteetti maailmassa, jossa raha on korvannut raamatun tienviittana. Seitsemän kielen kitaralla on myös parodia, jossa nykyajan kuvauksellinen episodi monikulttuurisuudesta esitetään aikana, jolloin asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat maailmanlaajuisesti kiristyneet. Vanhemmalla iällä radikalisoitunut Baltzar ei puhu itsestään ”romanina”; hän pitää sitä valtaväestön (sievistely) terminä. Drom-teatterin esitys oli tanssiltaan, laulultaan ja tunnelmaltaan väkevä. V uonna 1968 ilmestyi Veijo Baltzarin esikoisromaani Polttava tie. Kuva: Esa Toppila. Mustalaisen uni kirkossa Temppeliaukion kirkko oli uusi areena syksyllä 2011, kun Baltzarin vuosina 1992–94 eri puolilla Itä-Suomea ohjaama kristikansan pääsiäisteemaa romanikerjäläisten tähän päivään mukailema musiikkinäytelmä Jumala on suuri sai uuden tulkinnan. Ensi-iltajuhlassa kirjailijan poika, näyttelijä Kasimir Baltzar lauloi RISTO KOLANEN STADIN SYKE STADIN PIENTEATTERIT 23 Drom – mustalaisnäyttämöstä integraatioteatteriksi Dromteatterin juuret ovat Mikkelissä, josta toiminta laajeni Helsinkiin. Yhdessä pääosassa loisti hyvin nuori Linda Roine, tunnettu sitten rap-laulaja Mercedes Bentzinä. Näytelmän sai kokea sekä Töölön että Temppeliaukion kirkossa. Kaunis esitys haastoi kysymään: Keitä ristiinnaulitaan tänään. Esiintyjät lauloivat kauniisti ja puhuttelevasti. Teatteri henkilöityy yhteen mieheen. Töölön seurakunta, Caisa, opetusministeriö ja kaupungin kulttuurikeskus tukivat kirkkonäytelmää, joka päivitti pääsiäisen kärsimyssanoman nykyaikaan. Sen suoritti yksitoista näyttelijäoppilasta, jotka näyttelivät keskeisissä rooleissa kurssin lopputyössä, näytelmässä Musta ruoska
Mutta kuka oikeasti voittaa. Synnissä kaikuvat 50–ja 60–lukujen iskelmien sanat. Mustalaisen uni on paikoin itseironinen: – Eilen vielä olin sielultani kuin nuoren unelma / Tänään on mieleni kuohuva kuin meri / veljien mukana karkasi ilo vaarojen teitä. Elettiin nousuaikaa, syntyi nuorisokulttuuri, suomalainen iskelmä kukoisti, rock`n roll, leveät mekot ja farkut tulivat. Nuorten tyttöjen ja naisten ikähaarukka on 14–28 vuotta, minulle sanottiin. Kuva: Raimo Granberg. Kirjailija, joka on radikaali politiikassa ja yhteiskuntakeskustelussa, on nyt leimallisen mustalaisromanttinen tarinassa. Sarjassa on neljän vuoden aikana esitelty Kel lariteatteri 2/13, Kultsa 4/13, Jurkka 5/13, Viirus 6/13, YT 1/14, Avomet Ovet 2/14, KokoTeatteri 3/14, Ryhmäteatteri 4/14, Klockrike 5/14, Zodiak 6/14, Qteatteri 1/15, KOMteatteri 2/15, Takomo 4/15, Hurjaruuth 5/15, Valtimonteatteri 6/15, Kapsäkki 1/16, Ilves 2/16, Teatteri Toivo 3/16, Universum 4/16, Teatteri Helsinki 5/16, Teatteri Tuli 6/16 ja Aleksanterinteatteri 1/17. Kuva: Raimo Granberg. Oikealla punaisissa hyvin liikkuva Aino Sederholm ja vieressä Nina Castén. Hän laulaa kaksi laulua ”Mustalaisen uni” ja Dimitri, Baltzarin kanssa. Baltzarilla itsellään on jälleen pääosa mustalaismieshahmona. . Etualalla (vas) Lia Goresh, tärkeän sivu osan esittäjä Aino Sederholm, Veijo Baltzar ja Lilian Luo. Luovan kulttuurin yhdistys Dromilla on pyrkimyksenä saada aikaan, ja nimenomaan Aleksanterin teatterin tiloissa, pysyväluontoinen, vakiintunut monikulttuurinen teatteri Baltzar. Kyse ei ole enää mustalaisteatterista, vaan teatterista, joka tuo yhteen eri kulttuureista tulevia helsinkiläisiä ja pääkaupunkiseutulaisia. Paita on auki, sänkykamarikatseella lavalla liikkuva kiinnostuksen kohde hurmaa kaikki. Tciko antaa sormuksia usealle naiselle, mustasukkaisuusdraama lättähatusta ja pärinäpojasta on valmis. Monet asiat symboloivat nuorten vapautumista, pukeutumistyylillä ja musiikilla. spontaanisti kauniin rakkauslaulun Illan tummuessa. Nina Castén mustalaistyttönä erottuu joukosta erinomaisena laulajana ja kantaa esitystä hienosti osaamisellaan. TSILARI 4/2017 21. Nuoret naiset olivat tietoisia itsestään ja eroottisuudestaan. Synti ja nuoret kulttuurissa Integraatioteatteri Baltzarin (ex-Drom) kevään 2016 näytelmä Synti elää 1950–luvun suomalaisessa kaupunkimiljöössä. Runo Oodi mustalaistytölle ote koskettaa monia naisia: – Rakastan sinua tumma tyttö, / rakastan hiustesi purjetta, / korvissasi välkkyvää kyyneltä, / huuliasi silkistä tuuleen, / rakastan lämpöäsi kylmään yöhön. Kuva: Esa Toppila Nina Castén ja Veijo Baltzar laulavat kaunista venäläistä ”Dimitriä”. Pääosanaiset olivat lukiolaisia. Aiemmissa Baltzarin töissä on ollut vahvempi yhteiskunnallinen sisältö. Seitsemän kielen kitaralla vahva joukkokohtaus. Sen kuultuaan moni olisi ehkä suonut, että hän olisi laulanut koko miespääosan, koska isällä oli kahden päivän konferenssipuheet äänen rasitteina. Ehkä se on itseironiaa. Carmen, jota Lilian Luo esittää, voittaa miehen näytelmän lopussa Lia Goreshin esittämältä kilpailijalta, eri vaiheiden, monien laulujen ja hienon orkesterin siivittämänä
Parhaat kaverukset Järvise Jussi ja mä erässä vastatusten. Ei skloddei stöörannu mennee boltsin haikeet idylii, sitä mitä kelpo lesaaja hittaa vaa tsapen gamloissa leffoissa. Niillä kävi taas tosi huono tsäkä. on sekavaa fillarin ja shampioonin rundaamista velon karheella betonipinnalla. Noihi aikoihi ei pahemmi vietelty YK:n lasten oikeuksien päiviä. Vaasiksella kävi hyvä säkä. Vaasiksel kävi tsäkä Keppari piti öögaa skarppina, se oli tosi tärkee stadin virkamies. Sata saletisti arvaat, mihin sitä kurinpitovälinettä tartti. Aina poitsut jonku asfaltittoman holen gartsasta hittas, et skruipa pysty skrabaa pehmeesee soragartsaa. T salit brassaa skruippaa tai kilkkistä. Tsirraa ei tarttenu shampioonia viedä, mut lärvi ja kroppa sai kokovartaloihokuorinnan. Ja oliha buli broidi sparrannu Bikun huippustimmii. Messuhallissa kohtaa kultamitalin voittaneen Puolan Piatkowskin. Bikun matsi Helsingin olumpialaisten nyrkkeilyn keskisarjan ensimmäinen otttelu on käynnissä. Mä en muista, mihi lehtee se skrivas, olikse demari vai stadari. Ainakii fillariskapausjengeissä, ku Vode itekkii skapas. Nappi kallee (jepari) piti skagaa, vaikka oli kunnollakii, ku se taas ties et tsaleilla kumminkii aina oli jotain jugee kiikarissa, vaikkei muuta nii ohimennen voi stikkaa jonku gartsaflyysikse skeidaks. Puolet Vaasiksen himoista oli gamloi vedurötisköit. Velolla oli 200m. Velolla skapa Yks Voden raportti on jääny mielee. Molempii sikin sokin ja kliffaa o. Kysykää vaikka Vodelta. Sen vastuulle oli langetettu, ettei skloddit mellasta ja dallaa Valkan-Galtsin-Sörkän vastabyggatuille puistonurtseilla. Seuraavana päivänä tökerösti tyyliäni myötäillen kommentoin Bikulle sitä matsii, nii herrasmies Biku vaa lyhyesti totee: oisit ite menny kehää. Slobojysykii osu vaa kolmee. Vode selostaa: 2 m enne molee Järvinen johtaa 10 senttii. Bilika tai pari päivässä skujas pitki Vaasista. Esimerkiks Inarin gartsasta brennas hela etelähalssi. Tossa faartissaha se meinaa sitä, et seuraavat 20 m. Voden reportterin lahjat nimittäin hiffattii jo sillon. Antikainen ottaa etusnujun ku Aatto Pietikäinen (Kuopion poekia) St.Moritzin mäkiskapassa ku voittaa kultamitkun. eräajoskapat. Toinen suojelusenkeleistäni (buli broidin lisäksi) Nybergin Biku (Birger) seinäntakanaapurimme Vaasiksen himassa. Vode osaa paremmi kuvaa, TSILARI 20 V SKRIVAUSSKABA AULIS ANTIKAINEN Katu särkyneiden täyttyneiden toiveiden Katu Vaasan OSA 1 Strumpat tseeguralla, esiliinat syddinä estämässä pyhämekkoo skeidaantumasta, letit vaa fladraa ku snadi friidut brassaa barbiruutuu, hyppysnaraa, paimentaa käpylehmälaumoi ... Kuukauden kuluttua mun feissistä ei hitannu ainuttakaa finnii eikä liio sen koominkaa. Sehä onnistuu vaa, jos ja ku suulberi skriinaa. vedee tai konttii bamlaa. Blukaajan fantasia saa ny pärjää 5–10 v omillaa, tai pitää leedii. 22 TSILARI 4/2017. Tommost nimeekää kukaa ei ollu ees hiffannukaa. Kaverit skriinaakin mun diplomaattistailii stailiin: ”jos Aukki ois Suomen ulkoministeri, Härmä ois vartissa kragiksessa Svärjenki kanssa ja sehä on bulin snadisti hankala jobi kelle vaa.” Sulanderin Vode voi tarkistaa olikse Smeds ku selosti sen matsin. Brennaa filkkaspädää brennarilla. Varoo vaa piti, ettei stikkaa jonku himaa flekkiksee, ku budjas vedubyggas. Keppari nimen (virallinen puiston vartija) skloddit anto, ku silloli 1,5m longa tseba. Smedsin selostuksen mukaan dumarit vei Bikulta kultamitkusenssin. Seuraan ottelua radiosta, Victor Smeds selostaa (toimittamansa kirja unohtui muuten palauttaa 70 vuodeksi Galtsin bibluun). Riuhtasee ittensä ainakii puol metrii stonga päälle ja voittaa ku voittaaki ton erän. Mut voito hurmassa lyö klabbit lölleröiksi. Jengi skarpimmat. Historioitsija stikkaa sut olumpia (noteeraa slangiformaatti) vuotee 1952
mitä tapahtuu ku täydessä satikassa kiinteekappasella ratafelolla velolla lyö klabbit löllerölle. Mä oon ekalla dilkkausrundilla. Ja fyrkkapropleemi meni deepitille. Lehden dilkkausta Mutsi oli meidän familin töpinäsheefi, se kerkes joka mestaa. Joka penni piti kuittaa mutsin allekirjotuksella, itelle jäi se minkä poka anto tippii. Ilmanks se raatokii ittens enneaikasee hautaa et tsalit sais käydä skolee ja tulla papeiks, niinku se monesti valveilla uneksi. Kaikilta ennenku ne sai koppalaki ja messinkinumeron kokardiks, käytii jebbiksella antamassa sormenjäljet jebbikse bumakoihi. Mut tunnin kuluttua se o brennannu vek, ja mä nippa nappa etten sloknaa. Anna mun kaikki kestää ja kokee, sanois niuho. Mut nää villat oli ne kun skulaa jotai roolii tässä keississä. Flemarin – Porvoon Aleksis Kiven katujen väliin jäävä veduvillakolmio y.m. Eihä mulla ekalla rundilla ollu. Byroossa tähteelle jääneet styket slatari olis kumminkii eldannu keskuslämmityspannussa. Fotokii otettin lärvistä, koppalakki ja kokardi päässä, edestä ja takaa niinku konnilta konsanaa. Vodelta voitte senkii kysyy kellä siihe aikaa oli 1000 metrin aika-ajon alle 18v epävirallinen härmän strekka 1.18.2 voitte yllättyy. Mutsi oli meidän familin töpinäsheefi, se kerkes joka mestaa. Byroossa piti aina reknaa, oliks ennakkoo niputettu passelimäärä. Vaikka syntyishä niistä kliffoi stoorei ainaki Kalle Päätalon paksu rompsu verran. TSILARI 4/2017 23. Kaikkee sitä pitikii siihe aikaa smyygaa. . Ne huikkaa (ei sknubbii ota) journalistille, onks sul yhtää ylimäärästä, mä kyllä betaalaan. Broidi ja mun keikaksha se jäi. Koli oli tosi nirkosessa. Kahden kuukauden kuluttua mä oisin kelvannu vaikka Marilyn Monroen stuntiks lärvipuoleen. Sitähä ei pantu toosaan. Siit o niin paljo skrivauksii ettemmä ees kehtaa bamlaaniistä hitusen v.....a. Kesät jynssäreinä Kesät meni kivasti NMKY:n jynssäreinä. Mutsi oli onnellinen ku sill oli nii jelppimää redit poikaset. Lisää skaban stooreja on tulos viel seuraavis Tsilareis. Siviiliammatiltaaki se oikeestikii oli slurkki. Ja kaiki puoli laiffattii häpi laiffii. Mut mull onkii semmone fysiologine etu kropassa ja plödässä mitä ei oo monella. Dilkkausrundikii lähellä. Oli se kumminkii onnellinen ku se hiffas et me klaarattii laiffi iha ok. villojen pitskuilla tsittaa ässärykmenttijengii, keltä puuttuu handu, keltä klabbi, joltai molemmat. Mut arvaa montaks oli huomenna. Se oli ottanu Vapaa Sana -lehden dilkkauksenkii kontollee. Toosa oli glosettu peltine fyrkkalodju, niinku skloddien säästöpossu, nykla oli vaa NMKY.n slurgilla. Nykyää äijilläkii on siinä sotkemista, vaik niil o kaikki ”energia” kikat kropassa. Se smydjas päivät pitkät onks tsalit mestoillaa. Feloha o sama nykyääki. Mähä aina tietty otin jonku 10 stykee yli. Järvisen Jussi muun muassa budjas niissä. Rahat tilitettiin äidille lyhentämättöminä. Jos jaksat blukaa, mä kerron. Osa 2 on seuraavas Tsilaris. Ku mä stikkaan sokrubiitin haavin nii se on minuutissa styrkkana mun blödässä ja skinissä kropassa. Me skapattii hugeista kumpi kerkee ensiks ku hiffattii mitkä bisnekset avas. Byroo mistä lehtihivakka tsökattii oli Vaasis 4:ssä, mehä budjattii kasissa. Mut eihä se ite kerenny sitä dilkkaa
Avioero, uusi avioiliitto. Myös Välimerellä seilasin, Ranskassa. Ja skönellehän moni stadilainen kundi tais shingraa. Meni hermot, koska olin mustasukkainen, ja yritin itsemurhaa. jne. Välimerellä taas tapahtui semmoistakin, että mursin nilkkani, ja lekurit kipsasivat glappini skreboihin asti. Sairaalan ympäristön muistan kuitenkin kauniina; mestan pihapiirissä oli paljon kukkia, ja kerran näin pihamaastossa kauriitakin. Rööperin kundeja mä oon tavannut kolmisen kertaa viime vuosina. Joten palaan snadisti nykypäivään. Naapuri Stadista Mulla on ollut monta duunimestaa. Ihan kliffaa näitä on blukkata. Ja vieläpä Nykissä. Nykissä olin kaksi viikkoa sairaalassa tyräleikkauksen takia. Ja tsimmaaminen oli kielletty. Jos skrivaisin kaiken, tästä tulis aika pitkä teksti, tai jopa romaani. Stigatkaa breiviä, jos haluatte. L ähdin 15-vuotiaana skönelle. Puolan linjalla kaverit risti mut Pikkujättiläiseksi – ja nimi tuli tutuksi tempausteni takia kaikissa Ilmari Tuulen laivoissa. Välimereltä muistan ajan kun oli hiton kuuma, yli 40 plusastetta. Eka jobi oli s/s Ariadnella. Skolaaikana mua kutsuttiin Dogiksi, ja jotkut ehkä vielä nykyisinkin – tosin ei meitä montakaan enää elossa taida olla. Sen seurauksena mun öökat tulehtui niin, etten saanut niitä aamulla auki – ja eikun lekuriin taas. Kokemuksia skönellä Monenlaista olen kokenut skönellä ollessani. Hollannissa jopa mielisairaalassa. Tässä taas yks skabaan osallistunu stoori – skönellä on sattunu ja tapahtunu. Kliffaa kesää kaikille. Yritetiin koisata täkilläkin, muttei siitäkään tullut mitään. Stadis tavattiin ravintola Salvessa, joka on entinen Polaris ja Pikaeineksessä ja jossain hotellissa. Jatkan juttua myöhemmin lisää, jos teitä kiinnostaa lukea. Hyttien fongareista ei ollut apua, kun ulkona ei blosannut. Mulla muuten leikattiin styybuurin klappi vek. Vaan viina vei nuorta miestä silloin, ja sain lemput sieltä yhdeksän kuukauden jälkeen dokaamisen takia. Papruissa lukeekin, että mä olen monisairas. Tää tapahtuin noin kuusi vuotta sitten. Lisäks on pumppuhäiriöitä ja keuhkoahtaumaa jne. Jos skrivaisin kaiken, tästä tulis aika pitkä teksti, tai jopa romaani. Nyt mä elän yksin. Redillä oltiin yli viikko. Reiskan stooreja Olen entisen Rööperin Reiska, syntynyt vanhalla Kätilöopistolla Tehtaankadulla. Nykyisin mä budjaa Turussa. . Ja mä tulin taas Stadiin, juhlimaan mun synttäreitä. Jälleen uusi avoliitto, mutta tämäkin nainen kuoli. Ariadnen jälkeen oli muitakin botskeja; kävin Englannissa Lontoossa, Saksassa, Puolassa, Norjassa. Mun toinen vaimo kuoli syöpään. 24 TSILARI 4/2017. Nyt on lauantai, 7.7.2016. Käytiin kerran myös Virossa. Mä täytän tänään 78. Yksi stadilainen kundi Make, muutti vaimonsa ja kahden snadin koiransa kanssa mun naapuriin. Mun skolakaveri Yrjö on lähettänyt mulle näitä Tsilari-lehtiä. TSILARI 20 V SKRIVAUSSKABA REISKA ”DOKKI” RANTANEN Kaikkia Tsilarin juhlavuoden skrivauss kaban stoorei ei oo vielä julkastu. tutustuttiin tossa pitskulla viime kesänä, kun olin sporkalla ja suulista ottamassa. Ja voi olla, että kyllä teitä kiinnostaakin. Mut me tsimmattiin silti
Mr Blues 2008. Niinpä froogasin Jussilta, voisko se sendaa jotain Tsilarin pluggaajienki iloks. 2006. Ja kaikis se on yhtä taitava. Ja kliffasti tuli heti paluupostissa muutama tän kesän foto. Korkeavuorengartsan ja Pikku Roban kulma. F o to : V ir ve K u u ta r. Lintsi 2010. Pitkä odotus, Hesari. . Jussi esiintyy kans Mr Bluesin ja Taikuri Klabbiksen hahmois. STADIN MAISEMIA VIRVE KUUTAR Isoisän silta aamunkoitteessa. F o to : V ir ve K u u ta r. Jussin fotoja O on tsiigannu naamikses, ku Jussi on postannu sinne tosi snygei fotoi, mitä se on ottanut eri puolil Stadii. Yhen Jussin foton stikkasin kanteenki, siin on magee fiilis, ku kundit tsittaa bastun jälkeen vilvottelemassa keskel Stadii. Kai kaikki tsennaa Jussi Jalkasen. TSILARI 4/2017 25. Niinku täs fotaamiseski. Ekan kerran tais slangijengi tutustuu siihen, ku se osallistu Slangin järkkäämään Vihree oksa -häppikseen v
Ite voi sit hakee seuraavan potilaan sielt jono etupääst. Sen pitää saada haastaa riitaa ihan mist vaan, kuskin naamast, ajotyylis tai reittivalinnast. Sniiduu jengii Toine motivaation laskija on se, et jengi sniidaa nykyään aivan älyttömästi. Vaikeet pokat ei motivoi Mut ne on just noi vaikeet tyypit, jotka osaltaa aiheuttaa vosikan työvoimapulaa. Vois sit seuraavan päivän neuvotella, et lähetääks rosiksee vai hoidetaaks juttu ilman viraomasii. Sen ei auta, ku lähtee takas jonon väärään päähä. Mut sitä vois käyttää kans oharintekijöiden, herjaajien ja uhkailijoiden tavottamiseks. Tekniikka mahollistas kans noiden jullikoiden soittelijoiden laskutuksen. S e saa joka taksarin kelaa, et samaa tyyppii ois nastempi skujaa ruumisautol. Miksei sitä tehä. Se on aina vetäny brenaa – ja viel väärää sellast. Paitsi sillo ku toine tekee sun Terveisii vosikast Oon tuuraillu vosikas nyt jo viistoist vuotta sillon ku omat duunit on vähis. Ja se on kyydis aina öisin. STADILAISIA JULLE TUULIAINEN 26 TSILARI 4/2017. Niit on ehkä joku yks prossa asiakkaist. Sielt voidaa tsiigaa jälkeepäi, jos joku on vaik keikannu vosikan. Tšennaan nimittäi monta kundii, jotka on lähteny alalt kiitää aika nopee ja ruvennu skujaa jotai rahtii. Herkkuu on, ku keskustas on pitkät jonot tolpil ja tyyppi käy ebaa heti lähdös. Sellast kuskii ei ookkaa, joka ei koskaa sais sitä väärää pokaa. Ihan kliffaa hommaa, sekä yöl et päiväl. Varsinki korttimaksajan luulis olevan viel aika iisisti hitattavis. Viel kymmene vuotta sit tuli hyvät tipit, mut nyt ollaan nii kitupiikkii! En mäkää tosin erityisesti diggaa jotai tippikulttuurii. Meinaan, et moniko muu saa duunis nii paljo herjaa ja suoranaist uhkailuu osaksee samal liksal, ja saa viel olla yksin sen dorkan, tai pahemmas tapaukses kahen dorkan kans! Se turvakamera niis vosikois o aika hyvä juba. Jos sellasii saa huonol tsägäl pari kolme saman yönä, ni ei vähää aikaa oikei taksiduuni motivoi. Päivisin siel on lähinnä mummoi ja sit noit pingviinei, eli sprigijengii, niist edelliset usein peräti herttasii ja jälkimmäisetki vähintää asiallisii. Paitsi sit ku se skeidakuorma osuu messii. Niist saa sit välillisesti kärsii koko Stadi, ku keskustas on yöllä pitkät jonot ja toisaal seisoo vosikoit tallis ilman kuskii. Meinaan, et ku muaki vanhaa valkonaamast Stadin kundii nimitellää mutiaiseks, ni mitä kaikkee nää idän ja etelän kundit saakaa osaksee. Enkä usko, et vika on työhaluis, vaa se on just noi vaikeet tyypit, joiden oikeestaa pitäs reissaa miekkataksil. Vosikas alkaa olla aika paljo ulkkareit, mut tummaihoset kestää yleesä vaa vähän aikaa. Voi heittää sen ulos jo Marskin patsaan kohal
Tulkaa kundit ja gimmat ees kokeilee. Mut nykyää siel kyl vetää aika hyvin. Jos mä vaik ny paan tekstareit joillekki isännille, ni heti rupee luuri soimaa, et pääsenks mä ens yöks tai huomiseks. Siin saa kokee Stadin sykkeen eri puolil ja eri vuorokauden aikoina. Välil siin stressailee jossain keskustan iltapäiväruuhkas ja välil on jonku hiljasen kylän raitil Stadin ulkopuolel. Vaikkette kauaa viihtys, ni on se yks kokemus kuitenki. Samal teist tulis paljo kivempii pokiiki jatkos. Erityisesti mä toivosin sinne jotai isokokosii, lyhytpinnasii asiakaskouluttajii, jotka viittis vähä pyöräyttää sitä yht asiakasprossaa vaik lumi hanges. Ja varsinki jälkimmäisest on kyse yöllises vosikas. hyväkses enemmä, ku sen tarvii. Ja jos osaa ite bamlaa, ni usei syntyy iha hienoi keskusteluit. Mä en aiemmi ees viittinyt skujaa kesäpäivii, ku ei siel saa olla šortseis. Päiväl skujaat dirikoit ja mummoi, illal ja yöl bailareit ja aamuvarhasel meet lentoasemalle. Tai jos sen liksa ei kiipee minimirajan yli. Ihannepoka on vähän känninen, kuuskymppinen duunarimies, siit ei reilummaks muututa. Jos keikka vetää huonosti, ni päiväl lesaat jotai kniguu tai lehtee hyväs nojatuolis ja skujaat välil, ku saat pokan. Onneks nyt alkaa olla noit bilikoitki, mitkä lämpiää ilma, et mylly pyörii. Laitteet herättää, jos on poka tulos. Ja sen näkee jo lähties, tuleeks tippi vai ei. Nyrkkisääntö on, et mitä rikkaampi, sen itarampi. . Ja välil käyt tsufel jossai kolleegojen kans bamlaamas. Ellei se sit viel oo ite joku vosikkakuski. Jotku elämäntapavalittajat ku valittaa siitki, et se taksari pitää duunipaikkaasa lämpimänä, ku se hengaa tolpal. Päiväl skujaat dirikoit ja mummoi, illal ja yöl bailareit ja aamuvarhasel meet lentoasemalle.. Samat bilikat saa kans viileeks kesäl. Hiljasena yönä voit ettii tyhjän tolpan, loksauttaa dörtsit lukkoo, kaataa mimmikipin ja käydä goisaa. Duunii Stadin sykkees Mut ettei menis pelkäks marinaks, ni toisaalt, on se upeet duunii kans. Ja ku alotat vuoron, et voi tietää, mist päi Stadii löydät ittes vaik tunnin pääst. Kundit ja jotkut gimmatki painaa siel illat, yöt ja sunnuntait ilman mitää lisii ja sit joillai ei oo varaa heittää ees parinkyt sentin tippii. Kandee tuurailla Ja siit hienoo duunii, et friikku voi tehä sitä sillo, ku sille sopii, nii paljo ku jaksaa, tai sit vaa kerran kuus tai vähemmänki. Niide omii työhuoneit lämmitetää varmaa sillonki, kun nei ees oo siel! Yöt läpeesä. Nyt sinne ei sentää enää sula hellepäivin. Eli jos omaa duunii ei riitä, ni vosikkaan vaan tuuraileen! Ain on duunii tarjol
Sveduille vois turisteina antaa 8 bointsii. Turistit hytis frysiksessä. 28 TSILARI 4/2017. Botskeja on kahta värii, valkosii ja punasii. Se on mua aina hävettäny, ku turistei on hengaillu tääl jussina. Et jos me viel yritetään skramlaa tänne lisää kävijöit, me ollaan koht ihan yhtä kusessa. Ku joku flygaritikettien blisaaja on hehkuttanu, et tääl on joka lähtöön eksoottist tsiigattavaa ja et tääl budjaa tosi kliffaa jengii. Jotkut mun tsennaamat kyynikot on tylyttäny, et mitä hemmettii mä otan turhii murheit turisteist. Hei kamoon! Mul on snadista kundist saakka ollu sellanen vamma, et jos joku stikkaa stupidoo herjaa, mun on vaikeet pitää monttu bosessa. Mä oon udellu, et ku sä oot pystyny valkkaan kaikist maail man pleiseist, ni miks sä oot flygannu, skiglannu tai skujannu just Stadiin. J oo, onhan tääl komeit haussei. No, ei ne aina ihan turvoksis oo, mut ku ne sahaa tos edestakas, ni kyl sielt aina muutama hilpee porukka saadaan Stadii piristämään. Terdet oli auki, mut eihän siel tsittaa voinu, vaik muutama urheesti koklas. Ja sit kesäkuus, sama kalsee tärinä. Me bamlataan muitaki kielii ku stadin slangii ja jeesataan mielellään, et turret hittais kaikki mageet pleisit ja pääsis iisisti eroon fyrkistaan. Niiden mielest on fittii, ku massoittain turistei velloo huudeille ja joka mestas on hirvee ryysis. Mut olihan Stadis taas kerran autioo, ihan ku tänne ois tiputettu joku neutronipommi, niin et jengi on delannu mut tönöt senku stondaa. Kaikki raflat bosessa – paits Fredalla Kynsilaukka. Turreina, niinku me niit synffataan. Enks mä bonjaa, et kaikis niin sanotuis buleis turrekohteis jengi on ihan kyrpiintyny. Sit ne dallaa Stockalle, mist ne ei tsöpaa tarpeeks. Tää ei oo mikään tilastotsekkaus, mä oon vaan koko ikäni kyyläilly kaikkii Stadin ilmiöit. Siel ne skruudaa lunssiks soppaa ja dokaa valkkuu. Turret dokaa ja räyhää, ne spyttii ja strittailee puistois, ja paikallinen jengi ei voi muuta ku tsiigaa vierest. Meil on niiden kans niinku sinksausdiili: ne käy Stadissa ja me käydään Stokikses. Rehellisesti lätisten mua taas säälitti tos toukokuus, ku Stadis oli tosi galsaa. Ja tosiaan, budjataanhan tääl me, fantsut stadilaiset. Joka kippo pystyis roudaan yli 2 000 tyyppii kerralla. Se ku oli auki aina. Iltapäiväl svenskejä hittaa Espan terdeiltä, mis ne dokaa bissee tai vinkkuu. Tsiikataas nyt, mist Stadiin turisteja eksyy ja miks ne tänne tulee. Koko jengi, paits me tosi stadilaiset, siis kaikki landelta flytanneet on ollu tonkimas ruutsejaan jossain huitsissa, dokaamas ittesä fyllaan ja sippaamas johki mättäälle tai murkkupesään. Eli et jos tarkotus on, et Stockan stondis jatkuu, tarttetaan muutaki ku svedujen fyrkkaa. Svedupetterit tulee botskilla Aika buli osa Stadin turisteist on sveduja. Svedut dallaa Eteläsatamast tai Skattalt Kauppahalliin. Ja mä oon jutskannu näiden turistien kans. Tyhjä Stadi Onneks kuiteski tänä vuonna oli jo useam pii rafloi auki, niin ja Stocka ja joitain muitaki buidui. Ku ne on plugannu netist tai jostain brosarist, et Stadi on maailman snygein mesta. Sääli et ne lopetti sen. Ne on stailii jengii, snadisti skniiduja (niinku mekin SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA Turistina Stadissa Mä oon usein funtsinu, et millanen fiilis noil turisteil mahtaa olla, ku ne tulee Stadiin pällisteleen, niinku meki hortoillaan Pariisis, Köpikses tai Nykis
Niiden on pakko siduu Sibeliuksen röörit ja se matala tsyrkka Tölikäs. Jos turistei tulee liikaa, meil ei enää oo tilaa, ei oo coolii ja ilmakin on skeidasempaa. Ekaks tuli siis japsit, sit tuli korealaiset ja nyt on tullu kinkit. Tai ei ne samat. Mul on niiden kans yhteinen missio: pitää Stocka stondikses. Kaikki niist ei oo ihan varmoja, missä maassa nyt ollaan, mut dösän numeron ne muistaa. Reilut kymmenen vuotta siten japsit kuvas Pursan varrel olevas baaris yhen leffan. Ne tulee risteilijöil, monta tuhatta kerrallaan. TSILARI 4/2017 29. Arvaat varmaan, ketä niist bulein osa on äänestäny pressanvaaleis. Tuli vaan mieleen, et ku paras, mitä me pystytään turistelle serveeraan, on noinki simppeli jutska, ni tulevaisuus näyttää siistilt. Rantsussa ne pakataan numeroituihin dösiin. Sit ku Neukkula bragas, mä hiffasin, et haa, nyt niiden ryhmäslobojen skidit tuli tsekkaan, et bamlasko faija ja mutsi skeidaa vai totta Stadin snygeydest. Aika moni roudas megessä votkaa ja kaviaarii trokattavaks stadilaisille. Ne kaikki tsögaa Ruokala Lokkii. Pari timmaa Stadissa ja seuraavaks staijataan Pietaris. Tää on premium-pleisi Mun ei siis tartte olla ollenkaan huolissaan siit, et Stadissa on välillä galsaa. Niillekki vois antaa 8 turistibointsii. Mä en oo koskaan digannu kaviaarii enkä votkaa, mut joskus mua ne itäturistit säälitti niin paljon, et mä tsöpasin niilt jotain. Ja meil stadilaisil on taas entist enemmän tilaa ja cool ja palkeet skulaa. Ne on saleteis et se yks höneli viel endraa Amerikan taas kroussiks ja stydiks. Starbut on blösöjä ja gimmat ruipeloit. Siks ku tääl on niin paljon tilaa, siks ku tääl on viileetä, siks ku tääl on iisii hengittää, ilma ei oo niin skeidasta ku Tokios, Soulis tai Pekingis. F o to . Ne on spaarannu fyrkkaa koko ikäsä, et ne pääsee kerran elämäs Eurooppaan, mist kaikki niiden esifaijat on joskus flytannu bulin skönen yli. Funtsatkaa mikä potentiaali. Jenkeist ei voi erehtyy Niil on shortsit päällä kaikil keleil ja lenkkarit klabbeissa. Mut ei mitään paniikkii. Kolmen sukupolven sloboja Sloboihinhan stadilaiset tottu jo Neukkulan aikaan. Jos ei oo tilaa, ei coolii eikä puhdast ilmaa, turret pysyy himassaan. Niit tulee kartta handussa Viiskulmaan. Okei, ja on Härmäs muutenki snygii, on muumeja ja joulugubbe (tattis Timo Pakkanen). Mut ny ne on tullu takasin. Puolet sen raflan staabist oli klaaraamas, et mitä mikin rivi siin tiketis meinas. Ja snaijaatteks te, miks ne kaikki diggaa Stadii ihan kybällä (nää on siis niit mun antamii turistibointsei). Sit ku ne hiffas et jumaliste, ei niit kusetettukaan, ni ne oli ärtsyi ja myrtsei, niinku et ei-kusetus oli surkeet söövistä. Meillä ku futaa toi automaattinen turrebalanssin säätö. No toisaalt, ei noist jenkeist mitään trabelii oo. Mul on liian monta upeet jenkkifrendii, et mä hivaisin antaa näille risteilyamerikaanoille turistibointsei ollenkaan. Mun ei siis tartte olla ollenkaan huolissaan siit, et Stadissa on välillä galsaa. Niiden käytös oli aika frekkii. Ju ss i Ja lk an en . Me ku asutaan Rööperis, ni ollaan totuttu japseihin. Ja aina siel on jengissä joku, jonka isomuden ruutsit on Haermae, Finlandia. Sillon ne tuli ku luokkaredulle ja niil oli helkkarin snadisti fyffee. Siit tuli kulttikamaa Japseissa. Kansainvälisil turistitermeil se on cool. On siin rafla vieläki ja kaikki ne turistit haluu käydä siel. Eniten otti kaaliin kerran ku oltiin tos Espal yhes raflas skruudaamas, ni vieres slobojengi oli duunannu pitkän kuitin, mut ennen ku ne suostu bungaan, ni hirvee möykkä, ku ne oli saleteis et niit yritetään strittaa öögaan. Jos haluut oppii jotain jenkkien politiikast, bamlaa niiden kans. Ainaki osalt niist oli toi stritti kiivenny fledaan, ku proleist oli äkkii tullu porhoi. . Ne ei tullu enää kimpas ku luokkaredu. Niil oli paksu nippu vekslattuu paprufyrkkaa ja helkkarin bulit citymaasturit, jotka ne skujas Stockan parkkiin. Nää kolmannen sukupolven uusslobot on paljon iisimpää ja symppiksempää jengii. Funtsatkaa ku kaikki Stadissa käyneet kinkit flygaa takas ja diivailee, et ne on ollu visiitillä mestas mis on tilaa ja coolii ja snygii, ni tääl on ens kesänä ojossa aika monta selfietsebaa. Kamaa ne tsöpas niin paljon ku sinne fiudeen mahtu. Japseja on 130 miljoonaa, etelä-korealaisii 50 miljoonaa ja kinkkejä 1 400 miljoonaa. Kamut vois ruveta mököttään. Välil ku toi ruplan kurssi oli ihan kuralla, sloboja ei näkyny Stadissa just ollenkaan. Japsei, korealaisii ja kinkkei Kaikist eksoottisin turistijengi Stadiin tulee nykyään kaukaa idästä. Stokiksessa), mut mitään trabelii ne ei aiheuta. Kansainvälisil turistitermeil se on cool
Tais mennä snadisti sinnepäin, ku ne opittiin matkimal. Ei kans enää funtsailtu, mitä Tellervo duunas äijien kans Kyliksen rantsus tai miks naapuribyggan Pena leveili sen fyrkilla. Kylhän meilläki sjungattii himassa, mut ne oli sen ajan iskelmii ja kriguajan viisui. Täyskellos oli vaan se paha puoli, et ku se oli ympyräks klipattu, se rupes toisist reunois venyyn. KELLOHAMEITA JA SPITTAREITA V iiskytluvun alussa mä en ollu enää kakara – ainakaan mun omast mielestä. Opittiin askelet, mut kans oikeet tavat. Me ei oltu enää snadei. Sjungattiin bulien starojen messis ja koitettiin saada melodiast kiinni. Tän tapast joromestakulttuurii ei enää oo, paitsi kai kesiksinä lavoilla. Ku musa rupes skulaan, kundit lähti liikkeelle vinkkaan itelleen sopivaa kaverii. MUSTAKANTINEN VIHKO oli joka friidul pakko olla. Pengiksel oli nonari, Arina. Mun kaverin tuttavat budjas Pengiksellä. Sit skrivattiin kuolemattomii ajatelmii fotojen alle, semmosii ku ”Ensimmäinen suudelma polttaa, toinen sytyttää”, vaikkei sekstaamisest ollu viel oikeen mitään hajuu. VIISKYTLUVUN PUOLVÄLI tuli ohitettuu, skoile päätty ja alko muut hommat. Vain muutamat jäi elinikäsiks frendeiks, mut muistoissa kaikki on viel messissä. Me bonjattiin, et sedät oli klesoi ja förattiin hoitoon tai fengikseen, ja et Tellu pokas äijii Martsun kaltsin juures, ku se tartti fyrkkaa brenkkuun. Enää ei braijattu pitskulla ja kaltseilla, enää ei skagattu soitinlafkan äijää eikä muitakaa ”namusetii”. Siin porukassa meki stondattiin ekaks takarivis hissun kissun. Kundit stondas joromestois lattian toises reunas, friidut vähän ku tyrkyllä toises. Ei ollu sen ajan kankaat viel kovin hääppösii. JOS OLI levareit ympäri stadii, niin eipä ollu pulaa joromestoistkaa. Hyväl tsägäl siel voi joskus tsiigaa setin kolmeenki kertaan ennenku vaksi tuli jaagaan veks. Levaris tartti tsittaa aina, ku liparin verran oli fyrkkaa koossa. Sinne päästiin joskus messiin lysnaaan semmost musaa, mist ei ollu ikinä ennen kuultu. Polilla lysnattiin Erik Lindstömin orkkaa ja Helena Siltalan ranskalaisii korkoja, Natsalla tartti roikkuu lavan reunalla ja tsiigaa Lasse Mårtensonii, ku se skulas pianoo. Vaikkei me friidut sitä yleensä saatu himas bamlaa, se jäi elämään kartsojen, jengien ja nuoruuden omana kielenä. HÄMÄRIN JA Kulmavuorenkartsan höörnas oli Neoviuksen kässälafka. Niist ajoist on vieläki mieles monet jutut ja slangi, tottakai. Blunkka bamlas sivistyneesti, kutsu oppilaita herroiks ja daameiks, mut oli tarkka, et kaikki skulas oikeen. Me oltiin kesikset duunissa ja meil oli omaa fyrkkaa. Ei meiän tarttenu smyygailla enää pusikos kyttäämäs, mitä ne siel duunas. Must oli tullu teini, vaikkei meit siihen aikaan teineiks sanottu. Tutuks tuli niin häävalssi, ku jiven monet kuviot. Seki me hogattiin, et Pena oli viinatrokari ja tienas vildest, mut sen tartti olla koko aika stäränä, ettei se jäis fakkiin. Ei siel just piirrettyi tsiigattu. Mut nää ei tahtii haitannu. Kaikkein jännimpii oli länkkärit, mis hyvät jenkkiskoobarit jaagas pahoi inkkareit. Sen eteen samlaantu melkeen joka ilta lössii. Lössit hajos, friidut ja kundit lähti omille teilleen. Siel pyöri timman ohjelma, ku alko aina alust uudestaan. Oli Taloo, Natsaa, Kievarii ja Polii, kesiksel Lintsi ja Vanha ja Alppiksen lava. Muistoissa Satchmo sjungaa vieläki What a wonderfull world. Tää musa oli toista maata. Jos sattu styylaan eikä ollu muuta gutaa mestaa, voi fiiraa aikaa nonarin takapenkil. Åke Blomkvistin skoile opetti vuoskymmenet Stadin nuorisoo joraamaan. Siihen skrivattiin biisien sanoja ja sivuille liimattiin fotoi, ku oli klipattu yleensä svedulehdist, Allas veckotidningist tai Allersist. Me tiedettiin. Friiduil oli ballerinat, levee hame ja kovaks tärkätty alushame. Vaikkei me friidut sitä yleensä saatu himas bamlaa, se jäi elämään kartsojen, jengien ja nuoruuden omana kielenä. Siin tartti friidun asettuu fiksusti tarjolle. . RAIJA TERVOMAA SÖRKAN FRIIDUN STOOREJA 30 TSILARI 4/2017. Sarah Vaughan ja Louis Armstrong oli ylivertasii, ja niitten biisit oli pakko oppii ulkoo. Mut mitä me duunattiin. Niil oli meit hiukka vanhempi kundi, ja sil oli skraitta ja plattoja. Enkkuu ei viel osattu. Kundit veti päälle nahkarotsin, klabbeihin spittarit ja duunas brylkreemil letin kondikseen. Kellohame oli kova sana
. Mut mun yks kesäduuni viel elää ja kukoistaa: Aleksi 13. Ne on Stadin keitaita, mis on ilo käydä dallaamas, vaikkei omaa mökkii siel oliskaan. Siel välitettiin kans sillon kaukopuheluita mestoihin, mis ei ollu automaattikeskuksii. Kliffa duuni, ku oli suulista, mut fittii, ku stikkas vodaa. Eka Aleksi 13 öpnattiin tähän mestaan vuonna 1967 ja siit tuli koko buidulle nimi. Me tsitattiin Pääpostitalon yläkerroksis, mis oli buli sali täynnä pöytii johtoineen. Seuraavana kesänä mä olin sisätsupparina Instrus Vanhal Talvitiel. Kokonaan ei oo Primulan nimi kadonnu, ku Viiskulmast viel hittaa sen nimisen raflan. Kaikki skrivaa vaan sähkösesti. Kuppilas ja tsupparina Mun eka kesäduuni oli skoleaikana 70-luvul Primulan kuppila Haagas. Mestas, mist ennen tsögattiin ensipäiväkuorii, voi nyt käydä slumppaamas kameran. Olin osastol, mis blisattiin skideille kledjui. Ja on niist gamloista duunimestoistaki jäljellä ainaki kliffoi muistoi. Tavaratalos on dirikana Taija Ruotsalainen, nuori friidu. Mielenkiintost, ett sillo oli bulein valikoima kokoo 42 ja siit bulimpii oli tosi skniidusti, koot 44–46 mahtu yhteen hyllyosastoon kaikki. Buli puntti bungaa vaan egen. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Kesäduunien mestoilla Sain idiksen skrivaa gamloist kesäduunimestoist, ku hiffasin, ett yks niist viettää 50vuotisjuhlii tänä vuonna. Duuni on ihan kivikautta, eikä samas byggas oo enää postiikaan. Mut käyn nykyäänki samal gartsal aika usein. Kesäduunit on ollut hyvii mestoi oppii kaikenlaista. Ei oo Valtsuukaan enää eikä sen kuuluisii vaaleenpunasii kassei. Primulan kuppilat on pyyhkästy veks Stadin kartalta ihan niinku Valion baaritki. Nyt kundeil on niin bulit klabbit, ett kai ne tsögaa pläägii jo botskiosastolt. Sellast ammattii kai ei oo enää olemassakaan, ett joku roudais breivei ympäri taloo. Ja kaikki se, mitä oon niis joskus oppinu. Sitä mielellään suosittelis nykyjunnuilleki. Ne mestat on onneks viel olemas: Tali ja Kumpula – niinku tietty muutki siirtolapuutarhat. Puutarhat Kaks kesää mä oon ollut duunis siirtolapuutarhassakin, siis Stadilla. Siellä mäkin olin duunis, blisasin kundien pläägii. Siel tarttuu välil handuun teetä, halvaa, jotain spessujauhoi tai muut erikoist. V aikkei duunimestoi enää ookaa, niin samoil nurkil hittaa nykyään jotain nyyaa kiinnostavaa. Foto: Aleksi 13 kuvaarkisto. Tai ne duunit on niin kivikautisii, ettei sellasii enää tarvita. Steedasin yleisii tiloi, leikkasin nurtsii, hoidin istutuksii. Buidut Sit mun kesäduuni oli Valtsu Sturalla. Se on muodin tavaratalo, mist hittaa suomalaisii ja maailman merkkejä. Ennen kännykkäaikaa Yks mun kesäduunimesta on ajalta ennen ku kännykät kekattiin. Sillon oli autopuhelimii ja niitten väliset puhelut välitettiin Valtion – Riks -palvelus. Pläägäosasto on Pohjoismaiden bulein. Wotkinii vastapäät toisel puolel gartsaa on Ararat basaari, mist mä käyn tsögaamas yrttei. TSILARI 4/2017 31. Mut on ainaki rafla ja kuppila, mist saa gutaa safkaa. Entisen Lundqvistin liikepalatsin funtsas Selim A.Linqvist vuonna 1898, sitä bygattiin pari vuotta. Siel ku on Wotkin, mist saa Stadin parhaat tsiegurat, gutaa lihaa ja niitten ite duunaamaa sienisalaattii. Mun kesäduunimesta: pläägäosasto, mut nykyaikana. Harmi vaan, ett duunimarkkinoil on järkyt määrät ilmast työharjoitteluu, ettei firmoil oo enää samal taval intressii ottaa nuorii duuniin ja bungaa niille liksaa. Nykyään se on härmäläinen perheyritys, osa L-Fashion group oy:tä, mis dirikana on Keni Luhtanen. Mut sit hiffasin kans, ettei bulii osaa gamlojen kesäduunien firmoist oo enää olemassakaan. Se viettää tänä vuonna just 50-vuotisbileitä ja niitten päämesta Aleksil on Stadin snygeimpii byggii
SLANGIJENGI
10. Talo on valmistunut 1905 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Nyberg & Löppönen. Minä vuonna spårat alkoivat liikennöidä Stadissa. Kamppi-Eira lehden nro:ssa 11 / 2017 oli artikkeli ”Ehrenströmin torin laidalla”, jossa mainitaan mm. 7. / Fotbollsklubben FinnPa lades ner 1998 och dess främsta merit var FM-brons 1997. Sendaa vastauksesi sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Kumpi lienee vanhempi Sörnäisten kutsumanimi: Sörkka vai Sörkkä. STADIFROOGIS Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. 3. / Vilket smeknamn för Sörnäs torde vara äldre: Sörkka eller Sörkkä. 8. / Vilken societetsdam och stormecenat bodde i Villa Hagasund fram till sin död 1902. ARNO SOISALO Mistä hittaat nämä snadit ja söpöt tsalit kannattamassa ”fogeleiden kylpyja juoma-allasta”. Nykyään rauhallisena uinuva aukio tunnetaan Kasarmitorina, jonka nimi juontuu viereisestä arkkitehti Engelin piirtämästä Kaartin kasarmista. Vad är FinnPa en förkortning av. 4. Kuka seurapiirirouva ja suurmesenaatti asui Hakasalmen huvilassa kuolemaansa saakka 1902. 1. / Var i Helsing fors finns Finlands äldsta väderstation. Mistä FinnPa on lyhennys. Vastaukset sivulla 36. ”Poiketkaamme 205 vuotiaalle Nya Torgetille, jonka laidalla komeilee kaupungin kauneimmaksikin taloksi valittu Torilinna”. / Vilken i Helsingfors född formgivare har designat Bollstolen och Pastillen. Onneksi olkoon! Vastaukset viimeistään 5.9.2017 TSILARI 4/2017 33 SLANGIJENGI SKABAT. 6. Fotoskaba 3 / 2017 vastaus Fotoskabassa oli Ahvenen korttelissa Fabianinkatu 13 sijaitsevan Torilinnanimisen kiinteistön kuva. Mikä Ruskeasuon Kosoistentien varrella sijaitseva huoltoasema on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Kuvassa näkyvän porttikäytävän molemmin puolin on suomen– ja ruotsinkieliset pronssilaatat, joissa lukee: ”Tällä paikalla sijainneen Rosenkampfin puutalossa asui vanhuuden päivinään Helsingissä syntynyt JOHAN ALBREKT EHRENSTRÖM todellinen valtioneuvos, Helsingin keskustan asemakaavan suunnittelija, KUSTAA III:n sihteeri ja myöhemmin Suomen senaatin jäsen”. Jalkapalloseura FinnPa lakkautettiin 1998 ja sen parhaimmaksi saavutukseksi jäi SM-pronssi vuodelta 1997. Minä vuonna valmistui Tullinpuomin Shell-bensiiniasema. Kuka Stadissa syntynyt muotoilija on suunnitellut Pallotuolin ja Pastillituolin. / Vilket år började spårorna trafikera i stan. / Vilken konstgjord sjö i Vanda fungerar som reservkälla för Helsingforsregionens dricksvatten. Mikä oli Stadin eka suomenkielinen päivälehti. Mikä tekojärvi Vantaalla toimii Helsingin seudun juomaveden varalähteenä. Hänelle sendattiin Stadin Slangi ry:n palkinto. Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. / Vilken bensinstation vid Koroisvägen i Brunakärr håller öppet 24 timmar om dygnet. / Vad hette stans första finskspråkiga dagstidning. Froogut duunas Jesper von Hertzen FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Tsilarin 3/2017 fotoskaban arvonnassa finnas Marjatta Kaistila. a) 1939 b) 1952 c) 1960 d) 1972 5. 9. a) 1939 b) 1952 c) 1960 d) 1972 / Vilket år blev Tullbommens Shell-bensinstation klar. 2. Arkkitehti Ehrenström ideoi vuonna 1812 upouuden torin, jonka vilkasta hyörinää hän tarkkaili kotitalonsa ikkunasta. Missä Helsingissä on Suomen vanhin sääasema
Eli yksi tärkeä peruste voisi olla Stadissa budjaaminen mutta pitääkö olla födannu Stadissa?. Nyt hallitus aikoo keskustella hakuehdoista jo ennen kuin ehdokasasettelu avataan vuoden 2018 valintoja ajatellen. Lähempänä saatte lisätietoa ja osviittaa uutuuksista ja vieraile vista tähdistä. . Friiduja ja kundeja valitaan muuallakin kuin Stadissa Stadin Slangi ry on valinnut jo yli 20 Kundia ja Friidua vuodesta 1996 alkaen. Voit toimittaa perustelusi joko maililla: toimisto@ stadinslangi.fi tai kirjeellä Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Jelppaa hallitusta ja kerro, mitä perusteluja pitää ottaa huomioon valittaessa Stadin Kundia ja Friidua. Tai vastaavasti Kundin kohdalla. Valintoja tehdään myös palvelutaloissa Stadilainen palvelutalo Mariankoti on nimennyt jo useamman vuoden friiduja ja kundeja. Foto: Marjut Klinga. Slangijengi kirjamessuilla Stadin Slangi ry osallistuu kolmatta kertaa Stadin omiin kirjamessuihin. Hänen kohdallaan ei ainakaan tarvitse kyseenalaistaa valintaperusteita. Slangjijengi oli kans messissä SPR:n järkkäämällä Gimis-torilla Slangikuoro stagella. Kirjamessut järkätään 25–29.10 Helsingin messukes kuksessa. Yhdistys ei ole koskaan määritellyt nimitysten valintakriteerejä, vaan kunkin vuoden hallitus on tehnyt valintapäätöksen kulloinkin tulleiden ehdotusten perusteella. Foto: Tarja Siparin arkisto. Pöytäpaik ka on 7h129. 2017 tulivat valituiksi Lea Patovir ta ja Pentti Vanninen. Mitä sinä näet tärkeäksi perusteeksi, jotta joku friidu saisi tuon tavoitellun tittelin. joka on asunut 65 v Kalliossa, viimeksi ennen Marian kotiin muuttamista Harjutorilla. MARJUT KLINGA Mariankodin vuoden 2016 friidu Helvi Porkka. 34 TSILARI 4/2017 SLANGIJENGI. F o to : M ar ju t K lin g a. Aiempina vuosina on valittu tv-kuuluttajaa, toimitusjohtajaa, oopperalaulajaa, kaupunginjohtajaa vain muutamia ammatteja mainitakseni. Ideaa kopioitu ulkomaillakin Costan Stadilaiset valitsevat myös vuosittain omat friidunsa ja kundinsa, mutta heitä kutsutaankin Costan friiduksi ja kundiksi. V. Vuonna 2016 kundiksi valittiin jo poismennyt Paavo Noponen ja friiduksi Helvi Porkka, 92v. Vuonna 2017 Friiduksi valittiin Pirkko Saisio ja Kundiksi Reiska Laine. Ehdokkaita on saanut nimetä kuka tahansa riippumatta siitä, onko hän yhdistyksen jäsen. Eli aito Kallion kasvatti. Valittujen kirjo on hyvin laaja
Urheiluhalleilla on keskimäärin hyvät puitteet liikuntaan. Hydrobiciäkin on tullut kokeiltua ja siinä ehkä eniten näkyy vaihtelu ohjaajien taidoissa. Lisäksi Urheiluhallit on järkännyt vuoden aikana pariin otteeseen maksuttoman lajikokeilupäivän Pasilan urheiluhalleille. Mutta toinen ja jäsenten kannalta varmasti vielä stydimpi kimppahomma on ollut Urheiluhallien tuki liikuntaan. Silloin klo 10–13 välisenä aikana on mahdollisuus valita kolmen eri ryhmän joukosta kaksi, sanoo Pirkko ja vannoo ehdottomasti olevansa silloin messissä. – Hienoa että yhteistyömme jatkuu ja saamme syksylläkin 13.9 muuten tulla testaamaan lajeja maksutta. Slangijengi liikkuu eri puolilla Stadia Slangijengi on perinteisesti jorannut, bamlannut slangii ja hankkinut kniigoi, mutta viime aikoina on suunnattu energiaa myös liikkumiseen. Kirsi näkee erittäin tärkeänä sivistyksen ohella tarjota ikääntyvälle jäsenistölle keinoja hoitaa kuntoaan. Paloheinän golfredu. Jumpan jälkeen skruudaamassa Garamin raflassa, jossa slangilai set sai alennusta. Ja yhden sellaisen seurauksena saimme myös kasaan ryhmän tiistaiaamuihin, jossa senioreja liikuttaa Kirsi. Ja myös vesijuoksu on tullut Pirkon säännölliseen ohjelmaan. F o to : M ar ju t K lin g a. Ja sama tarjous on voimassa edelleen. F o to : M ar ju t K lin g a. TSILARI 4/2017 35 SLANGIJENGI. F o to : M ar ju t K lin g a. Joten tarvitaan tyyppejä, jotka stikkaa oman ilmoituksen Tsilariin ja siten saamme fyrkkaa painaa lehteä. Kaikkihan tsennaa, ettei aviisia pelkillä jäsenmaksuilla duunata, koska paino ja postitus bungaa aika bulisti. Ryhmä tullee täyttymään pikaisesti eli varaa mesta byroosta heti. . Vallisaaren redulla dallattiin. Garamin puhisaikana fillaroitiin ja skulattiin futista ja tietty dallattiin saarissa. Ja useimmille ihmisille kuntoilu onnistuu paremmin seurassa ja ohjatusti. Pirkko käy myös simmaamassa alehintaan Mäkelänrinteessä sekä joskus Malmin hallillakin. Pirkon mielestä ammattitaitoiset, senioriliikuntaan perehtyneet ohjaajat saavat vähemmänkin liikuntaa harrastaneen innostumaan kunnon kohottamisesta. Jäsenemme Pirkko Haapala vastasi muutamiin froogiksiin aiheesta, millaisena hän on nähnyt tämän mahdollisuuden. Slangilaiset jumppaa Pasilassa. Tänä vuonna jo toista vuotta messissä ollut Helsingin Urheiluhallit on tukenut toimintaamme monin eri tavoin. Säilytystiloja tavaroille voisi olla hieman paremmin. F o to : M ar ju t K lin g a. Sotilassaaret ovat edelleen eniten diggattu kohde, mutta myös muuta fyysistä duunii ollaan tehty. Ihan konkreettisesti vaikkapa simmaamaan on päässyt 10 prossaa halvemmalla hankkimalla heiltä 10 kerran sarjalibarin. Tietty yksi tapa on ollut buli mainostila Tsilarissa. Edessä Markku Hildén. Teemana voima ja tasapaino, mutta myös kuntosalilla tuli käytyä
25 ¤ Sauna Hermanni, Hämeentie 63 . vuosiker ta Hinta 8 € Sadan vuoden bileitä TsilariTa itto0117 013.indd 1 27.1.20 17 11.21 Nro 2/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. Pohjoisesta löytyi kaatopaikka ja sen pelottavat korstot, joten seikkailijat kääntyivät etelään kohti Hakista. Jos sä haluut ehdottaa juttuu siihen, sendaa se toimitukseen 5.9.2017 mennessä. 0968 11390 . Toimitus voi lyhentää stoorei. muisteltiin Ruuthin Apen kertoneen tarinaa skiglausreissusta mattolaiturilla. Valitettavasti mulla ei ole mitään käryä, missä toi stoori on julkaistu. 2.Silvolan tekojärvi / Sillböle bassäng. Sinänsä kyl outoa, ett mäkin muistan hyvin kerrotun ton skiglauksen, mut täs lehdes julkastus stooris ei kyllä mainita siitä mitään mitään. . 36 TSILARI 4/2017. Niiden jutuista Ape itekin on skrivannu lehteen. Voihan se skiglaaminen olla tietty joku toinekin stoori, mutta kliffa tääkin on! Mä muuten oon pyrkinyt pääsemään elämässäni tsiigaamaan aina noi ”ratkaisevat kolmisenkymmentä metriä” jotka tossa jutun lopussa mainitaan. Gamloilla mestoilla Moi, Tsilarissa 1/2017 oli Raijan juttu ”Gamloilla mestoilla”, jossa mm. 6.Eero Aarnio. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. Messissä oli Ape, Maukka ja Eetsa, josta Ape skrivaa: ”Vaikka Eetsa oli kelpo jäbä, hän oli vasta hikisesti kolmen ikäinen”. Ape yritti karkuun, mutta tinanappi sai kiinni ja raahasi autoon. 7.Sörkka. Seuraava Tsilari 5/2017 ilmestyy 5.10.2017. Niistä ku hittaa aina mielenkiintosii stooreiki. word, odt, ei: pdf): tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa se koneella ja sendaa toimituksen postiosoitteeseen Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Jos sua kiinnostaa, sendaa meilii tsilari@stadinslangi.fi tai skulaa Virvelle: 040 7674212. Silloin oli piiska paikalla: ”Täällähän te vintiöt olettekin”. Ape skrivaa, että on matkaillut sen jälkeen maailmalla, mutta silti viisivuotiaana tehty reissu on hurjin. 55 ¤ Urheiluhallit, 0934 88 600, www.urheiluhallit.fi . Jäsenetuja 2017 Bulevardin klinikka, Bulevardi 22, Puh. Ainoa vinkki mikä tossa on, että ”kirjailija viimeistelee viidettätoista romaaniaan”. Punkkirokete 45 ¤, norm. normihintaisista tuotteista 5 prossaa Hytösen Puoti, Hesari 19 ja Mansku 19 . 8.Suometar. Yks juttu tuli vastaan kuusi vuotta sitten faijan kuoleman jälkeen hänen jäämistöä peratessa ja otin sen talteen. Muista ottaa jässäri messiin. Stadifroogis vastaukset / svaren: 1.Kaisaniemessä / Kajsaniemi. 4.b) 1952. Ilta jo hämärtyi, kun he pääsivät Pitkänsillan yli ja viimein lumoutuivat sipulikirkon nähdessään. Toimistomaksut 5 ¤, oikea hinta 18 ¤ . normihintaisista tuotteista 15 prossaa Natsaklubi, Kasarminkatu 40, www.natsaklubi.fi . Sendaa sun stoori Tsilarin toimitukseen muokattavana tekstitiedostona (esim. maksuton pyyhe ja muut peseytymisvälineet Tsekkaa taas seuraavasta Tsilarista nyyat jäsenedut. 10.Aurora Karamzin. Jutut julkastaan skrivaajan omalla nimellä. 9.Finnairin Palloilijat. Tunnen ton stoorin hyvin, sillä Apen kanssa redulla oli mun faija (Eetsa ja setä (Maukka). Me julkastaan stoorei Stadista ja Stadin slangista. PAULI HANKONEN Lehden stoori on kolmen pikku kundin seikkailuista, kun ne lähti tsiigaan, mitä kaikkea on pohjoisessa tai etelässä. Elokuus aletaan tsögaa vapaaehtosii, jotka ehtis jeesaa hakemiston luomisessa. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarista, Slangin tapahtumista ja reduista ja vaik terveisii sun frendeille. vuosikerta Hinta 8 € Pluggaa kniigoi Timirin fotot Nro 3/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. 10 kerran uintisarjakortista 10 prossaa Ruohonjuuri, www.ruohonjuuri.fi . klubiilloissa liput 20 ¤, norm. 3.Teboil. Laboratoriokokeet 10 prossaa . 5.1900. SKRIVAA TSILARIIN! . 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Jos sul on tietsika, mielellään kans netti ja ees snadisti aikaa, ni lähe messiin. Duuni ei oo vaikeeta ja on varmaan kliffaa tsekkaa gamloi Tsilareita. VK Nro 1/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuur ilehti 22. vuosikerta Hinta 8 € Lähde fotaamaan Stadin Friidu ja Stadin Kundi TsilariTaitto_3 -17016.indd 1 13.6.2017 13.32 Tsilarin hakemisto Nyt on päätetty duunaa sähkönen hakemisto Tsilarin jutuista. Tai voit froogaa juttui Stadista ja slangista. Sitä harmittI vain se, ett reissu jäi kesken ”Ne ratkaisevat kolmisensataa metriä. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkillä, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Mitä siellä olisikaan ollut.” Minnaaks joku, missä lehdessä tää on julkastu. Tarkotus on kerää kaikista Tsilareista hakusanoja eri aiheista, ett ois iisimpää hittaa, mistä Tsilaris on skrivattu. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin.
Valtuutetut politikot sanoivat, olipa hyvä, että tulitte nyt, täässä kokouksessa olisi päätetty Kiviksen kohtalosta. Kaavoitus vielä kesken, joten dikkasin laittaa kaikille tsiigattavaks mitä on skrivailtu aina EU-komissioon asti. Mut kun on gamla stadilainen ja kaikki kesät snadina budjannu Kivinokassa ja tsiigannu vuosien varrella, miten bosset stadin asioista päättää, niin on aina vähän niinku varpaillaan, asiat on aina muuttunut vaikka jotain on luvattu, niin ei se ole mennyt niinku on bamlattu. toukokuuta 2016 Kivinokan Kannatusyhditys ry Seija Suorsa-Pahl” Kivis on stadilaisten keidas. Tuli mieleen muisto, nykyinen kiskanpitäjä Maija, jonka kanssa lähdimme yhdessä tähän 2006-vuoden projektiin, Kaupunginvaltuutettuja tapaamaan, se oli päivä 26.10.2006, Maija aina sanoi, et Seija,meidän kyl pitäis jotain duunata tän Kiviksen säilymisen puolesta ja sit innostuin taas, olinhan putkahtanut maailmaan 1949 Kiviksen uimarannan lipputangon alla ja ihanat lapsuusvuodet ja halu et paikka säilyisi tuleville sukupolville ja stadilaisille kesänviettopaikkana, joilla ei böndellä ole paikkaa kesäänsä viettää. Tuo päivä jolloin menimme kirjelmän kanssa valtuutettuja tapaamaan, oli päivä, jossa Kiviksen kohtalosta olisi päätetty. ”Yli 80 vuotta, on Kivinokka ja lähialueet eläneet sopusoinnussa ihmisen ja luonnonmonimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen kanssa, annatteko arvoisat päättäjät vielä toiset 80-vuotta lisää?”… ”Kivinokka-ja lähialueet ja niiden himokas rakennuttaminen asuinalueeksi on ollut vuosikymmenien taistoa, nyt tuntuu turvalliselta ja mieli on onnellinen, tulevaisuudenkin pienet lapset voivat jättää jalanjälkensä, kuten olen itsekkin lapsena saanut, Kivinokan kallioille, rannoille ja nauttia.”…. Kivinokan kaavoitus Funtsasin, et ku Tsilari on perinne-ja kulttuurilehti, niin miks en sit skrivaisi sinne ja laittais samalla tattikset stadin bosseille Kivinokan kaavoitusasiasta. Kymmenen vuotta kulunut 26.10.2016, kun tämä viimeinen taisto alkoi Kivinokan säilyttämisen puolesta, sitä ennen 1970-luvulta alkaen. ”Toivomme, että Kivinokka säilytetään ja kaavoitetaan kokonaisuutena, tällaisena kuin se on palvellut jo ihmistä ja IBA-1 alueen lintuja viherja virkistyskäyttöön tuleville sukupolville. TSILARI 4/2017 37. Päätin siis tässä laittaa viimeisen kirjelmäni stadinpäättäjille luettavaksenne, samantapaisia on monta ja myös EU:lle bamlasin samat skrivaukset. Tässä kirjelmästä otteita: ”Nyt olemme sitten Kivinokan kaavoituksen kanssa silmätysten. Helsingin Kaupungin suunnitteluvirasto on suhtautunut myönteisesti yleiskaavoitukseen, Kivinokan-ja sen lähialueiden kaavoittamisesta, viheralueeksi.”…. Noi asiat siivitti skrivaamaan päättäjille. SEIJA SUORSA Seija sendas breivinsä jo viime vuonna siin oli messissä kirjelmä Stadin kaupunginvaltuutetuille. Tsiigattuu on tullu, miten stadin bosset on himoinneet alueen byggaamista. Helsinki 27. Kivinokka on hengähdyspaikka kiireisen EU-kaupunkimme Helsingin sylissä, kaupunkilainenkin lapsi ja aikuinen tarvitsee tällaista aluetta. Kotiseutuneuvos Klasu Varvikko oli messissä ja Vanhankaupunginlahden Herulinrantsusta, antoi hyviä neuvoja, miten buliplääkäisten kanssa pärjäilee, muistan hänet jo skidiajoilta, koiranleukaili aina, että perheemme muksut on duunattu Kivinokan skutsissa. Foto: Virve Kuutar. . Nykyisinkin budjailen kesät Kivinokan maisemissa, ja oon tosi kliffaa kun on tuollainen paikka stadilaisille, jossa voi nauttia ja skriinailla luonnonenergioissa
KU ME päästii tän kimaran jälkee Naantaliin ja kaveri tuli mun bilikall vastaan, nii neiti ilmotti vakavall naamall, et nää oli kyll koko hänen elämän pahimmat kaksi viikkoo. Sillo aluss skiglaamine oli aika rujoo settii. Et kyll on joillaki ollu vaikee lapsuus. Täss on tietyst oma perheki saanu olla messis, vaik sill puolel intohimot ei aina oo ollu ihan yhtää tapiss ku mulla. Olut ei nyt varsinaisesti kuulu katsastusvarusteisii, mutt en oo ilman sitä viell uskaltanu lähtee kruisaamaa. Välill saatto mennä viikkoki ennenku pääs tämmösee mestaan. Palvelui oli aika harvass paikass ja se oli aina palkitsevaa ku pääs jossai peseytyy kunnoll ja skruudaamaa valmiisee pöytään. En tiedä tulinko vilkasseeks tota lastii hieman liia pitkää, sill kaverill ilmeisest tuli tunne, että tää vaatii jonku selitykse: – Vaimo on ihan hulluna tohon sittiksee, se tokas. NO, ON se myönnettävä, et mäkin oon välill hiema oikonu. Kierrettii Gullkronat, Uutööt, Stenskärit, Jurmot ja moni muu mesta Oolannin puolell. Daami vaa murjotti etupiikis ja jutteli frendien kanss kännykäll. Ku muutamii kymmenii kertoi on vetäny Stadi-Hanko välii, nii alkaa juoni olla jo melko hyvi halluss. Seilorillhan on oltava kosteet elementit hallus. RAFU NYBERG B.WISSER Daami vaa murjotti etupiikis ja jutteli frendien kanss kännykäll.. Vikana vuonna, ku meidä pikkufriidu, silloi 13 vee, oli mukana, me tehtii tällanen rundi. Toisill se onnistuu paremmi. Ei sill liikkeell olles lutrata, mut jontenki se maistuu erityiseltä, ku pääsee perille ja on poijuryypyn aika. Ei saa pidettyy kaikkii tyytyväisenä, vaikk yrittäis. Nykyää on meininki semmone, ett kaikki pyörii palveluje ympärill. Kersoille pitää olla wifii, pallomeree ja seikkailupuistoo ja ku sellane mesta löytyy, siell hillutaa päivätolkull, vaikk tuoll on koko sköne avoin ja täynnä iha oikeit juttui. Mut sellast se välill on. Kus skidit oli snadei, me kryssattii neljä, viis viikkoo putkee ja ehdittii koluta kaikenlaiset mestat. SEILORIN NESTEET BALANSSIS M ä oon aina viettäny kesät saaristos ja skiglannu omall botskill yli kolkyt vuotta Suomen vesill ja vähä kauempaaki. OLTII OOLANNIN puollell Lappon saaress ja piene osuuskaupan kassajinos edell oleva kaveri nosti hihnalle kaljakopan, jos oli 23 pulloo bissee ja yks sitruunasooda eli sittis. Mull oli yks kaveri, joka usein jeesas ja sai botskin käyttöö alkuja loppukesäks, ku hoiti nää pakolliset siirtymätaipaleet ja toi botskin meille Turkuun tai Nauvoon. Jos ei oo saunaa, poreallast tai paljuu, nii ei kandee harkitakaa. . Sit me rundattiin teinien kanssa kaikiss mansikkapaikoiss siiit länteen
3.9. to ”Faijat on nastoja kundeja”ilta ravintola Nyyrikin Pohjan Akassa. . to klo 18–20 Taiteiden yö Valkassa Paavalin puistikko: slangibändi, Harri Saksala, tietovisa, Tsyrkan ympärijuoksu. Ilmoittaudu byroossa. Jäsenyys tarkistetaan ovilla alkaen 17.00, kahvit klo 17.30. to klo 13 Slangimuistelot Työväenasuntomuseolla, Paula Toivanen. Vapaa pääsy. su klo 10 Slangimessu Meilahden kirkolla. Sonja Lumme ja bändi SMG klo 19. to klo 18 Suuri slangi-ilta Kaisiksessa. klo 18 Kirja-ilta Kaisiksessa, aiheena Stadin saunat. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta .. 15.10. Ota kamera messiin. Tsekkaa byroosta 045-186 7238. Alle 18vuotiaat 5 €. Libarit ennakkoon byroosta 20.8 mennessä 5 €. STADIN SLANGI RY:N HALLITUS SLANGIJENGI . la klo 19 Liemola 80v juhlakonsertti Savoyssa. 7.9. ma klo 18 Syyskokous Kaisiksessa. Stadin Slangi ry järkkää Stadin Slangi ry:n sääntömääräinen syyskokous . muutos (muista jäsennumero) Jäsenmaksu 33 € vuonna 2017. 31.10. Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 300 €. 19.10. mennessä hallituksen tietoon. Syyskuu 2.9. 13.11. Jäsenyys tarkistetaan ovilla alkaen klo 17. Elokuu 15.8. Myös kirkon sisäpihalla ohjelmaa. su klo 15 Kuorotapahtuma Vuosaaren merimieskirkossa, slangikuoro megessä. Lokakuu 5.10. 6.9. . Jäsen voi esittää asioita syys kokouk sen esityslistalle toimittamalla siitä pyynnön 13.10. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. Kirjamessut. Slangikuoro, solistina Selja Räike. 13.9. maksaa posti maksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus . Jos sinulla on jokin kokoukselle esitettävä asia, laita siitä tieto toimistoon. Kolme vaihtoehtoista lajia. Ravintola Kaisaniemessä 13.11.17 klo 18. to Kirja-ilta Kaisiksessa aiheena ”Vanha palaa”/Outi Popp kertoo. 10.10. 21.9. Slangikuoro. Musiikkia. to klo 13 Slangimuistelot Työväenasuntomuseolla, Raija Tervomaa ja ”Mun Stadi” . Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Sen jälkeen 10 €. to klo 13 Slangimuistelot Työväenasuntomuseolla, Pia Landen ja Matti Herlevi. Osa fotoskabaa. ke klo 10 Maksuton lajiopastus Pasilan urheiluhallilla. Heikki Paunonen, Raija Tervomaa, slangibändi 26–29.10. ti klo 18 Slangitsyrkka Kallion kirkko; Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Pirkko Saisio, slangikuoro. Kahvitarjoilu alkaen klo 17.30. 28.9. ti klo 17.30 Brander-dallaus, lähtö Hakiksen rannalta. 24.8. Vieraana kirjailija Ata Hautamäki kniigan Aito isä tiimoilta. 17.8. ke klo 18 Buli viihdekonsertti Kaisiksessa. 23.11 to klo 19 Buli yhteislauluilta Hakasalmen huvilalla, säestää Matti Reittamo. ti klo 19 Suuri slangikonsertti Korjaamolla liput 8 € jäsenille (Nurmio, Anikari, Saksala, slangibändi) . Tuomiokirkon portailla, Erottajan aurinkoterassi klo 20. Esityslistalla toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018 sekä henkilövalinnat vuosiksi 2018–2019 erovuoroisten tilalle (4 henkilöä). . to klo 19 Kuorojen kierros. Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. Marraskuu 9.11
Yhes.. Ruoka-Kalevalassa kirjoitamme yhdessä suomalaisten kanssa suomalaisen ruokakulttuurin tarinan ja kuvaamme menestyspolun tulevaan, jossa Suomi ottaa paikkansa Maailman kekseliäimpänä ruokamaana. Tää oma lafka on vaikuttanu bulisti stadin safkakulttuurin kehitykseen niin budjuissa ku rafloissa. Sähän sen tiedät. Stadin oma lafka on yli vuosisadan ajan vaikuttanut monin tavoin pääkaupunkiseudun kehittämiseen ja on yhä vahvasti läsnä satojen tuhansien ihmisten arjessa. Yhdessä on kuljettu pitkä matka, tuotu leipä pöytään ja katettu parempi tulevaisuus. Dilkkaa sun oma stoori – säväri tai dissaus, snadi tai buli, mutt just sun näköses. Samalla polulla dallataan edelleen. Safka ja yhes skruudaaminen tuo elävii muistoi, joiss kaikki aistit on läsnä. Elanto perustettiin 1905, HOK vuonna 1919 ja vuoden 2004 yhdistymisen jälkeen nimi on ollut HOK-Elanto. Mistä bamlataan. Mutta mitä stadin ruokapöydissä oikeesti skruudataan. #ruokakalevala #suomiruoka HOK-Elanto onnittelee 100-vuotiasta Suomea näin juhlavuoden alussa. Tuu messiin! Kerro stooris omin sanoin, vaikka slangiks. *1239952342017* Osuustoiminnalla oli tärkeä rooli maamme kansallisessa heräämisessä kun rakennettiin itsenäisen valtion toimintaedellytyksiä ja tunnusmerkkejä