vuosikerta Hinta 8 € Futista, fudista, futista Slangimusaa. Nro 4/2018 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 23
Helsingin Taksiopisto, puh. 50 €) Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . PS. 050 514 5840 koulutus@taksihelsinki. FREESIN KLIFFA. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Uintietu -10 % Senioriliikunta 5 krt 25 € (norm. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Osan jengistä joutuu tsöraan landelle.... 010 766 1047 Tuu taksinkuljettajakurssille! Tsiigaa lisää täältä: Tuu tsörää meidän bilikoilla, löpökin bungataan ja saat viel liksaaki. 30 €) 10 krt 47,50 € (norm. 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki
SNAKKAILUU 13 TUNTEIDEN TULKKI SHINGRAS – Aulis ja Risto minnailee 22 TEATTEREISSA – Kolasen syke 26 BREIVI PARTSIKALEIRILTÄ – Mikko-Olavi ja gamla slangi 32 ÄLY VÄLKKYY STUBUSTI – Palminen ja Jallun luunaamat 34 JUMPPAA SKOLESSA – Tuuliainen ei digannu SPORTTII 11 FUTAAJII RIITTI 50-LUVUL – Tirronen Hunneista 16 BBC JA RISKIIN KUNTOON – Olli salilla 24 SUOMI MESSIIN – Kibe funtsii futaamista 42 SLOBOISSA SKIGLAAMAS – Rafu muistelee STADILAISII 14 ERILAINEN KANAVA – Olli kävi Lähiradios 18 REIKÄKORTTIMIES – Arska tsennas Rungon 20 LAKIHOMMII SLANGIKS – Varadumari Korhonen 27 SLANGITAIDOIST PALKITTU – Marian faija 35 PUTKIA JA SORVAREITA – Limpun duunimuistoi STADIN MESTAT 19 ELANNON BUIDUT JA DUUNIT – Virve ja Selja minnaili 21 VIIME VUODEN FINNAAJA – Stooreja Vuokista 28 PUU-PASILA – Aallon kylä 30 ROIHIKSEN SKOLE – Wecksu tsennas Raikan 31 PELTSEI JA LEHMII – Kuutar melkein ku landel SISIS TSILARI 4/2018 3 Musaa Nappuloille futista 60 v s. VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 12 Slangilodju 36 Slangi blisaa 37 Skabat 38 Slangijengi 40 Pluggaajat 43 Stadis tapahtuu Martti Matilainen: Kotiinpaluu näyttelykokonaisuudesta “Mun Stadi Kalliosta Rööperiin”. Pauli Silvennoisen arkisto.. 8 s. 10 Foto: KäPan kundit Tottenhamin paidois
Stadilaisissa turvallisissa handuissa Gromyko rykäs : – prostite! – anteeks ja siihe mä: – nitshivoo! – ei se mitään. Bonjaaks sä Palmisen tsoukkei. Kerro, mitä mielt sä oot ja landebuugeillekki, mitä tää meinaa. Avajaisnäyttelyn on bygannu Tokios 2001 perustettu jengi ja siit on saitilla skrivattu: ”teamLab tunnetaan immersiivisistä digitaalisista installaatioistaan”. Ny sen uusin kniiga on Snygii slangii. Ja Leningradissa. KARI VARVIKKO 4 TSILARI 4/2018 Byroossa voi käydä päivystys aikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. KARI VARVIKKO F o to t: S ep p o P al m in en . Landebuugien mielest Seppo spräädää slangil, ku ne ei bonjannu mitään. Sen omast mielest tyypillist, itseironist, stadilaist hersytyst. Kerrotaan, ett Lenskissäki skagattiin niin paljo, ett siellä hitsattiin viemäriluukut boseen. Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Siiit osa on nyyii näyttelytiloi, mitä on bygattu maan alle ja osa on gamlaa, vuonna 1936 rakennettu Lasipalatsi, leffateatteri Bio Rex ja Lasipalatsin aukio. Amos Rexin proggis on nyya taidetta, usein teknisesti kokeilevaa. . Sain hollattuu papparaise pystyssä samalla, ku ministerin tukijengi hyökkäs jelppii isotsengasta tappiaan. . Lähetä meili Tsilarin toimitukseen: tsilari@stadinslangi.fi ja sä voit finstaa arvonnas Snygii slangii -kniigan. Kai te bonjasitte, mist toi jengi tsennataan. Aika tsydii tsoukkii on kans toi uus rekkari. Amos Rex N yya Amos Rex, Härmän bulein yksityismuseo avaa dörtsit 30.8. Meneeks tää yli hilseen, vai onks tää snygi tsoukki. Tsiigasin, ku edessäni koisas läjä erilaisii telkkarikaapeleita. VIRVE KUUTAR Gromyko dyykkas syliin Etykissä O lin toimittajana megessä Etykissä vuonna 1975 ja venttasin istunnon alkamista Finlandia-talon bulin salin dörtsin luona. 045 1867238 toimisto@stadinslangi.fi Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Byroo. Luvas on siis jotain ihan muuta, ku mitä voi käydä tsiigaamas Atskis. . teamLabis on jotain 500 heeboo taiteijoit, animaattoreit, koodareit, arkkitehtei, matemaatikoit, graafisii suunnittelijoit ja kirjailijoita. Takarekkarin alle se on duunannu viel jatkoo mesitsille. SNADIT Ku viemärit hitsattiin boseen S tadissa hitsattiin viemäriluukut boseen, ku Putin ja Trump skujas bamlaan Pressan linnaan. No, ettei Mathias Rustin broidi pääse dyykkaa sinne sukellusbotskilla. Miks viemäriluukut. Sil oli jo edellises bilikas teipit dörtseis, Buddhan pläsei, ku se oli skrivannu sellasii golfkniigoi. Minnaatte varmaan, ett vuonna 1987 sakemanni Mathias Rust vuokras Malmilta Cessnan ja flygas sillä Moskovan Punaselle tortsalle. Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. Funtsasin, ett joku menee vielä turvalleen niihin ja kuinka ollakaa, slobojen ulkoministeri Andrei Gromyko dallas paikalle ja otti lipat suoraan syliini. Amos Anderssonin museo oli vuosina 1965-2017 Yrjöngartsal samas byggas, mis mesenaatti, lehdenkustantaja Amos Anderson (1878–1961) budjas ja mis sil oli byroo. Installaatioit, mihin voi dallaa sisään. Ku Seppo ekaa kertaa skujas ton fiuden yhen snadistadin handelin eteen, ni meinas tulla daijuun. Neukuilla oli boltsi hukassa. Siit tulee hyvä lisä Stadin taidetarjontaan, ei varmaan huonompi ku Guggenheim. Jengi ei ollu uskoo flygaamista todeksi. T ää on Seppo Palmisen uus fiude. . Skulaa voi muinakin aikoina
Runko toimi Stadin kaupunkisuunnittelulautakunnan bamiksena 25 vuotta. Sittemminhä Elanto ajautu 1990-luvulla yrityssaneeraukseen. PÄIKKÄRI TSILARI 4/2018 5 JAUHOKAUPPIAS YLERMI RUNKO E lannon pitkäaikainen päädirika tsennattiin tannerilaisena jääränä, joka ei 1980-luvulla suostunu edistysmielisen osuuskauppaliikkeen suurfuusioon. Hermanni-Vallila Seura teettikin patsaan veistäjällä Niilo Rikulalla Gunnar Bärlundin normaalikokoisen pronssisen knuburan, joka stondas kunniamestalla jauhokauppiaan himassa. Parin konjakin jälkeen se kuitenki funtsas: ”Ei helvetti, ei sille portsarille voi laittaa kenkää. YLERMI EI OLLU KUITENKAA mikä tahansa puotipuksu vaan yksinhuoltajamutsin skloddi Bärtsiltä, joka flaidas EU-jäsenyyttä vastaan, kannatti Elannon shingraamista S-ryhmään ja sitä kautta HOK-Elannon födjaamista. Ylermi yritti uudelleen. Eki oli kuitenkin skrivannu Rungosta muistokirjoituksen Demariin. KU YLERMI RUNKO täytti viiskyt, jututin sitä Marskin kabinetissa Sosiksella. ministeri, OTK:n bulin dirikan Eero Rantalan käämit fleggas ja Ema symfas puoluekamraattiaan kokouksessa: ”Pidä sä jauhokauppias jauhot pussissas!” Vaikka Elannolla oliki fyffee, sen bisnes ei enää levinny ku Elanto. 050-552 1360 seppo@palminen.com Arno Soisalo puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Pitskuskulaajat musisoi Hermanni-Vallila Seuran bredukäräjillä Sturarilla, ku Elanto lopetti kuulusan limppusa leipomisen. Mut kliffasti ei menny edistysmielisellä osuustoiminnallakaan. Portsari avas ja dirika ehti sanoo: ”Olen Elannon pääjohtaja...”, ku kerberos totes, ett niin ne kaikki sanoo, ja stikkas dörtsin klyyvarin edestä kiinni. OTK:n dirikat tarjos jauhokauppiaalle vuorineuvoksen arvoa, jos tämä pyörtäis päänsä. Niinpä mm. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Mee ny hakee vaikka hovi paikalle. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. ”Tää o Elannon päädirika. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Hittasin ainoastaan ministeri Matti Louekosken. Stadin Kundiksi Runko valittiin 1997. Sieltä bongasimme pirssin Elannon kuppilaan Angleterreen. Portsari avas oven ja tokkasin äkkii jalkani dörtsin väliin. ?. Ku pääjohtajalla rupes pahasti keittää, sanoin ett anna ku mä koputan. Ite asiassa sehän o iha jees, ett kaikki Runkoo leikkivät ei pääse ineen.” Pian Ylermi Rungon potretti ilmesty Elannon raflojen narikoihin. Ku kapakan edessä oli pitkä jono, Ylermi sano, ett me ei jonoteta ja koputti dörtsiin. Kundin ansioks on luettava, ett se ei suostunu Kiviksen kaavamuutoksiin vaan alue säily duunareiden käytössä. Eniten friiduu kuitenki jurppi se, ett edessä venttas sukulaiste kans skaba perinnönjaosta. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Ku tsittasimme pöydässä, Ylermi vielä puhis, ett se antaa kundille monoo. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinne– ja kulttuurilehti 23. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Erkki Tuomiojaakaan, joka oli Elannon vaikuttajii, ei näkyny. Ovi meni taas boseen. YLERMI OLI MEGGESSÄ grundaamassa GeeBe patsasta Valkkaan ja keräs monilta kihoilta huikeen läjän fyrkkaa sen pystyttämiseksi Paavalintsyrkan budeen. Silmäätekevien puuttumisen hiffas myös Ylermin tytär, joka kerto faijan olleen ristiriitasii funtsauksii aiheuttava persoona. Gimma tuli ja ovimikko meni linkkuun. YLERMIN MUISTOTILAISUUDESSA Kallion tsyrkassa 2013 oli nihkeesti isokenkäsii päättäjii. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh
Päivä lyhenee, ilta hämärtyy . . Syksyisessä Stadissa on myös omat hyvät vibansa ja fiilarinsa. Ketään ei yhtäkkiä ollu niinku missään. Syksy kun on myös aikaa jolloin slangiyhdistys starttaa taas monenlaiset mainiot sydeemit ja erilaiset kliffat juitsut ja kuviot käynnistyvät. Kaikki vaan häippäs täältä ja yleensä johki pöpelikköön, eli landelle. Et myös semmonen kesästadi tää on. com Soile Tammisto soile.tammisto@saunalahti.fi Raimo Kuitunen, varajäsen raimo.kuitunen@outlook.com Olli Anikari, varajäsen olli@ollibull.fi 6 TSILARI 4/2018. Ylipäätään sillon oli jengillä semmonen fiilis et tänne ei voinu kesällä jäädä. Mut ei kannata maindaa, ei yhtään. Mut moni tsiigaa kuvion myös toisin eli jää kulmille. Jos joku jää, niin se jää. . Ja etenkin juhannuksena. HARRI SAKSALA bamis harri.saksala@gmail.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI PORTTILANKKUA JA SNADISTI MUUTAKIN S illon ku meitsi oli tommonen snäfä kundi ja tuli kesä ja lomat alko ja tommosta, niin sillon Stadi aina tyhjeni. Se on sen oma asia ja se on ookoo koska jengi snaijaa et myös Stadissa on nykyään kesällä kliffaa. Tai jos joku jäi, se oli täys dorka, tai vähintäänkin ihan skitso. Kyllä osa jengistä edelleen laukkaa kesällä johki korpikuusen alle miljoonien itikoiden sekaan ja eikä siinä mitään. Yks syy siihen oli tietysti et aika moni siihen aikaan oli landelta (on vieläkin) ja et ne oli oppinu siihen, et kesällä piti aina pyörii landella eikä Stadissa. 4 alalaita. Täällähän voi duunailla kaikenlaista ku mestat on auki ja semmosta. Stadi ei goisaa kesällä, ei olleskaan. STAILI ON NOISTA AJOISTA snadisti muuttunut, eiks jeh. Kannattaa siis olla hereillä ja tarkkana ja tsuumailla tarkasti yhdistyksen nettisivuja – ja lähteä sit mukaan! Skulataan ja bamlataan! . VAAN KOHTA ollaan syksyn kynnyksellä. Tai sit sä vaan dallailet täällä ympäriinsä, treffaat gartsalla vaikka sun vanhan kaiffarin, heität läppää ja jos suuta kuivaa, tarjoot sille kesäsnubin vaikka Porttilankku-flindastas (saaks sitä vielä?). Ja semmostakin voi täällä sattua et yhtäkkii pitkin Espaa suhaa letka mustia bilikoita ja joku kysyy sulta, et meniks tossa se yks jäbä, se se … no nimi ei nyt muistu mieleen. Ja kaikki mestat oli bosessa. Puheenjohtaja Harri Saksala harri.saksala@gmail.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Seppo Palminen seppo@palminen.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Ei niin mitenkään. Stadi ei ollu kesällä niinku mitään. Ja jos joku jää, vaikka just juhannuksena, jengi ei tsiigaa semmosta enää kyttyrään. Pelkkä stupido stebukylä vaan. Sä voit heiluu vaikka vaan omilla kulmilla tai tsittailla esmes Kaivarin galtseilla ja tsiigailla skönelle (Särkkä, Harakka, Uunisaari!). Harri Saksala bamis HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s
Hakemiston etusivul on lista Tsilareist, mitkä on jo messis. Samal me ollaan vaihdettu ajatuksii muustaki ku vaan hakemistost. Vapaaehtosina slangijengiläisinä hakusanoi on skrivannu Eero Åkerblom, Esko Vepsä, Hannele Eloranta, Kirsi Lauren, Leena Svensson, Olli Ovaska, Petri Vainio, Risto Lindgren ja Taisto Lännenmäki. H akemisto on saitil, mis on muitaki sanastoi. Netis on siis vaan hakemisto. Leena lopetti viel: ”Koko yhdistyksen toiminta ’henkilökuntineen’ on tullut tutummaksi, on ollut hienoa nähdä, mitä kaikkea on saatu aikaiseksi ja saadaan edelleen.” Mä iteki oon samaa mieltä, ett koko hakemiston kokoomises on tosi kliffaa se, ett hittaa kaikkee infoo slangijengist ja Stadist. Perushaku: Klikkaa ”Tee sanahaku” ja saat näkymän, mihin voit skrivaa sua kiinnostavan aiheen kohtaan: ”Hakusana”. Hakemistoduunareitten kans on meilitse flygannu froogui ja idiksii. Onki kliffaa, ett me saatiin hakemisto sinne, ei tartte ite ylläpitää mitään bulii järjestelmää. Niit ollaan merkattu hakemistoon korjattuina ”p.o. Täs on jeesannu kans Arska Soisalo. Slangin omalt saitilt hittaa nyyimmat Tsilarit, vuodesta 2012. Sun tarttee tsögaa se Tsilari, mis juttu on joko sun omist lehtiarkistoist tai käydä pluggaa byroos tai biblus. Niil saa listan jutuist, mihin hakusana on liitetty. Jotain fiboi ollaan kans hitattu. Ku froogasin, miten duuni on sujunu, ni Leena skrivas, ett alkupähkäilyn jälkeen homma lähti käyntiin tosi iisisti ja on ollu kliffa pluggaa gamloi stoorei. Joka jutust tulee esiin Tsilari ja sivunumero. Sitä ylläpitää Kielipankki, mis on messis yliopistoi ja mm. Hittaa infoo Valmiist hakemistosta on toivottavasti iloo slangijengin lisäks tutkijoille ja toimittajille, joit kiinnostaa slangi ja Stadi. – pitäis olla”. Pari kertaa ollaan treffattuki, ainaki osan kans. Klikkaa suurennuslasia TSILARI 4/2018 7. Siit voi hakee infoo hakusanoil. Toistaseks vast osa Tsilareist on tsekattu, mut duuni jatkuu. Aikakaudet on luokiteltu vuosikymmenten mukaan. Homma on viel kesken, mut jos sul on jotain palautetta tai sust ois kliffaa olla messis hakemistoo duunaamas, ni skrivaa meilii: tsilari@stadinslangi.fi. Näitten ahkerien duunareitten ansiost matskuu on netis jo kliffasti. Idis mestast saatiin meidän slangiproffalt Heikki Paunoselta, jol on tiiviit suhteet Kotukseen. Ja ku hakemisto on finaalis, infoo hittaa viel iisimmin. Ja yleistietoki on lisääntyny. Klikkaa ”Suorita kysely”. Fotoista on merkitty hakemistoon muitaki, ku alun perin Tsilaris kuvateksteis skrivatut, jos heeboi on tunnistettu. VIRVE KUUTAR TSILARI SUOSITTELEE Tsilarin hakemisto Tsilarin hakemisto alkaa olla siin mallis, ett sitä voi jo suositella jengille. Fotot ja piirrokset on merkattu erikseen heti otsikos. Kotus (kotimaisten kielten keskus), jonka kans me ollaan tehty slangiin liittyyvii juttui ennenki. . Ahkerat duunarit Hakemiston pohjan duunas Niklas Laxstöm, joka tekee Kotukselle IT-proggiksii. Tsilarin hakemiston sä hittaat osotteest: https://sanat.csc.fi/wiki/Tsilari. Saat listan jutuist, mis on skrivattu sun valkkaamast aiheest. Tietty vuosi on merkattu vaan, jos se on joku ihan spessu, niinku olympialaiset 1952. Sanahaun jälkeen voit käyttää semanttist wikii eli tsekkaa kaikki stoorit, mil on joku sama ominaisuus, niinku aikakaus, skrivaaja, mesta tai palsta
Kuorolle tämä on jo kolmas kerta tätä upeaa näytöstä. Kts. viereinen mainos. Kts. Olemme päättäneet yrittää jelpata Natsaklubilaisia mainostamalla tilaisuuksia ja nyt järkkäämme sinne jopa oman slangi-illan. Ravintola Kaisaniemi Syyskautemme perinteisessä Kaisiksessa on huomattavasti snadimpi kuin yleensä, mutta alkaa bulisti kun Marino ja Sunrise julkaisee slangiplatan ”Takaisin Rööperiin”. Pudekasta Musatalolle Stadin syyskauden käynnistää perinteiseen tapaan osana Juhlaviikkoja Taiteiden yö. Viime vuoden Stadin Kundi Reiska Laine kokoaa frendejä Claes Anderssonista Harri Saksalaan esittämään jazzahtavaa musaa ja ennen heitä stagelle nousee meidän oma slangibändi, mutta ohessa lisää stooria Natsan kuvioista. Kaisiksessa järkätään levynjulkkarit 17.9 jossa platan voi hankkia myös omaan himaankin. Näistä kolmesta Kultsa jatkaa edelleen upeasti toimintaansa, vaikkakin jortsut taitavat puuttua ohjelmistosta. viereinen mainos. Meidän musaryhmät ovat olleet eri puolilla Stadia sjungaten slangibiisejä. Syyskuu käynnistetään nyt jo toisen kerran ihan omalla Slangikonsertilla. Siellä esiintyvät OlliBull sekä meidän oma Slangibändi. 8 TSILARI 4/2018. Stadin kulttimestat Moni meidän lesaajista on viettänyt ikimuistoisia iltoja Kultsalla tai Bottalla tai Natsalla. MARJUT KLINGA SLANGIMUSAA Slangimusaa Stadin syksyyn Yhdistyksemme tavoitteena on tehdä slangin kieli tutuksi mahdollisimman monelle ja mikäs olisi kliffempi tapa siihen tutustua kuin sjungaaminen. Viime vuonna sitä testattiin Tölikan Korjaamolla, joka olikin loppuunmyyty reilulla sadalla libarilla. Nyt jo kolmatta kertaa olemme megessä järkkäämässä Taiteiden yötä Paavalin pudekaan. Taiteiden yö on todella hyvä ilta tutustua Stadin monipuoliseen taidevalikoimaan monella eri kulttuurialalla. Bottaa on yritetty elvyttää heikoin tuloksin ja nyt on pelkona, että sama käy Natsalle. Tai vaikka ihan joraaminen slangimusan sävelin. Ja stagelle nousevat takuuvarmat viihdyttäjät Jussi Raittisesta Dumariin. Samaan aikaan Slangikuoro ja Marino ja Sunrise esiintyvät Kaapelitehtaalla. Kaisaniemen syyskausi päättyy 17.12 joulubiisi-iltaan, mutta siinä välissä on kaksi tavallista bamlausiltaa. Nyt nostettiin hieman panoksia ja konsertti järkätään Musatalon Black boxissa 7.9. Pudekassa myös muuta ohjelmaa. . Jo ennen tätä varsinaista kauden aloitusta kuoromme on ollut megessä Kuorojen kierroksella jossa ensin sadat kuorot sjungaavat Tuomiokirkon rappusilla ja sitten kiertävät kapakoissa
Stadin Kundi Jussi Raittisen 75 v-synttärikonsertti ja nyya platta Kultsalla la 6.10. Mut ei me puhuttu Tsilarin slangia. Keikat alettiin 70-luvun lopulla Marina & Marino duona. Me naurettiin, kun ei tajuttu siitä mitään. Synnyin kyllä Stadissa joskus 1940-luvun lopussa. Mun piti skrivata Natsasta. Elokuus julkastaan Jussi & The Boysin nyya platta: Unioninkatu 45, jonka nimi tulee Jussin himatalosta. S l a n g i b ä n d i s e k ä C l a e s A n d e r s s o n i n b ä n d i s o l i s t i n a a n H a r r i S a k s a l a . Platan levyjulkkarit järkätään 17.9 Kaisiksessa ja sitä saa tsöpaa slangibyroosta tai nettikaupasta. Levyjä busattiin tasaisesti, skloddimusaa, humppia, valsseja, ikivihreitä, lattarimusaa, rokkenrollia, platat tuotettiin itse ja blisattiin keikoilla ym. Snellmanin kansis ja Norssi tuli käytyä. Joku tosi fossiili ehkä muistaa historian. Heti alkuun sori, ett mä en osaa skrivata tota slangia niinkuin te. J o r a t a a n , v ä l i l l b a m l a t a a n j a s k r i i n a t a a n n a s t o j e n g a i f f a r e i t t e n k a n s ! Liput: Stadin Slangin ja Natsa Klubin jäseniltä 10 € ja muilta 15 € TUU MESSIIN BAILAA! Yllätyk sii! MUUSIKKO RÖÖPERISTÄ Harri ”Marino” Heinonen flyttas Sörkästä Rööperiin 50-luvun alussa. nyya musaa Suonna Konoselta, Matti Johannes Koivulta ja Pekka Raittiselta. . Platalla mm. Joskus tavattiin Skattalla seiloreita ja spurguja, jotka puhu sellaista. 1960-luvulla tuli nuorisobändit ja jengi alko kutsua mestaa ”Natsaksi” ja myöhemmin N-Klubiksi. . Järkkärijengi lupaa paljon hyvää musaa, tosikivaa aikuista seuraa, ylläreitä, kuumia hodareita ja muuta nastaa, muun muassa ikioman halauksen jokaiselle vieraalle by klubibossi Pokke. Natsan Klubib ändi kans stagel la Classic Rock Music Lovers | Music & Dance Since 1963 Classic Rock Music Lovers | Music & Dance Since 1963 Classic Rock Music Lovers | Music & Dance Since 1963 Classic Rock Music Lovers | Music & Dance Since 1963 Gamla snygi NATSA! Ritaus: Kimmo Pälikkö Ly s n a t a a k l i f f a a m u s a a , j o t a e s i t t ä ä m m . Ne järkkää ikioman illan kaikille stadilaisille ja Natsa Klubin jäsenille ja muille kliffoille ihmisille. Mutta se oli toinen juttu eikä kestänyt kauan. Classic Rock Music Lovers | Music & Dance Since 1963 Pe 05.10.2018 Ny kaikki minna ilee! Stadin Slangi messissa Natsaklubill!! messissa .. Joku ehkä kävi myöhemmin joraamassa ”Uudella Natsalla” Puotilan Vartiokylässä. Nylands Nation´in eli ruotsinkielisen Uudenmaan osakunnan talo Stadin Kasarmikadulla tuli valmiiks 1901. Mutta hei. Siellä nähdään, jorataan, kuunnellaan bändejä ja bamlataan se mitä osataan. . Skulaa vahvistettu Jussi &The Boys. Musahommat käynnisty 60-luvulla Putilinin ja Ingmar Englunnin skittatunneilla ja Flamenco-oppi Jose Aldaven johdolla. Natsa ei ole yhtä vanha mesta kun slangi on kielenä. Messissä Diandra, joka shungaa bändin ja Carolan yhteisii biisei niinku Hunajainen ja Jo riittää. Konsertin juontaa Jake Nyman. Ågelin jazzopistolla skaalat ja harmoniat hiottiin kondikseen. Kaikenlaisia kemuja vedettiin ja Svedubotskeilla pyörittiin 15 vuotta. Nyt kaks Stadin järkälettä, Stadin Slangi ja Natsa Klubi on tehnyt yhteistyödiilin. NATSA KLUBIN PERÄGUBBE RAULI F o to ja d es ig n : P as i R y tk ö n en TSILARI 4/2018 9. Dallapé-bändi alko skulaa siellä jo 1930. Mutta Natsakin kuuluu Stadiin niin kuin klyyvari pollaan. Marinan menehdyttyä v.2002 hommat jatkui Marino & Sunrise-orchestrana (jatkuu edelleen). Marinon pumppu on aina sykkinyt vanhalle stadille, joten nyt oli aika duunaa CD Takaisin Rööperiin, nyyaa ja gamlaaa matskua, svengaavaa joroja kuuntelumusaa. STOORIN SKRIVAS HEINOSEN HARRI MOI JENGI. Skidinä asuin Krunikassa. Lokakuun 5 päivänä Kasarmikadulla on rytisevän räiskyvä fiestailta
Valkkuina toimi D-junnut. Vuoden 1958 KäPan jengii. Hekan perusfuntsaus oli, ett hyvä nappis o myös snygi ihmine. Pikkukundit duunas liigaa varten oman johtokunnan, joka otti hommat hoitaakseen. Liigan perustaminen Nappisliigan perustaja oli Heikki Kauppala, Hekan perusfuntsaus oli, ett hyvä nappis o myös snygi ihmine ja kliffa valkku on sellane, jolle tällä o tosi buli merkitys. L iigassa treenaa vuosittain yli 300 friiduu ja skloddee. Nykymeiningissä Nappisliiga merkkaa jengille paljo ja se takaa Käpiksen Boltsille sen, ett se pystyy huolehtii myös futiksen tulevaisuudesta. Tämä oli myös perusta nykyselle Nappisliigalle, joka tulee skulaneeksi tänä vuonna 60 vuotta. Käpiksen skloddien 12 joukkueen futisliiga grundattiin, kun kundeille ei hitattu pelihugeja bulimpien kaiffareiden jengeissä. Bamariksi valittiin 14-vuotias Kauko Virta. KARI VARVIKKO SPORTTII KäPan nappisliiga 60 v Käpiksen kundit päätti grundaa vuonna 1958 oman futisliigan samalla viisii ku engelsmannit. Erikoiseks jengin tekee sekin, ett se skulaa samanlaisissa kledjuissa ku jäbät Englannin liigaseuroissa. Suomen ja maailman ekan nappisliigan kautta Käpiksen Boltsissa födaa skulaajii niin ulkomaisiin akatemioihi ku himasarjoihinki. 10 TSILARI 4/2018
Alarivissä vasemmalta oikealle ovat: ”Crisse” Christer Sjöblom, Jorkka” Jorma Koskinen, ”Reka” Reijo Tainio ja ”Eki” Erkki Sormunen. Olimme tosi polleita, ja moni duunas liigaverkkarit päälle niin skolee ku tsyrkkaanki. – Mä ja mun kaksoisbroidini Lauri olimme nappulajengin mallinukkeja, joiden ylle soviteltiin ekoja skulauskuteita. Vuoteen 1963 mennessä Hunnien joukkueissa futasi 68 miesja 161 juniorifutaajaa, jotka olivat Kaltsin, Hakiksen, Sörkän, Valkan ja Alppilan kundeja. – Olen oppinu arvostamaan ja kunnioittamaan vastustajii, palaute on ollu upeeta ja frendien ystävyys kestäny koko tä snadin iän. KäPa nappas SM-hopeaa ja todisti näin, ettei ole KäPan nappulaliigan vuoden 1958 futisopit flygannu harakoille. Ikämieste futis jatkuu edelleen, mutta hitaasti kiiruhtaen! Pauli hehkuttaa. SM-70 futisturnaus oli Tampereella 7.7. Erkki Gustafsson kutsumanimeltään ”Sänkä”. Mutsit tuli talkoisiin messiin ja ne rupes kuuskyt vuotta sitte keväällä ompelee skloddeille ”englantilaisii” pelipaitoi. Kentsulla tuli sellane fiilis, ett boltsiki flygas entist paremmi. S tadissa riitti futaajia 1950–60 luvuilla. Siinä seittemänkymppiset näytti tämän päivän nappiksille kuinka hieno Futisperhe on. Juhlamatsi KäPan nappikse 60-vuotis juhlamatsi Nappis 1958 –Nappis 2018 futattiin 27.5. Sänkä oli yksi maamme taitavimmista ja teknisimmistä futaajista. Hän kuului Suomen edustusmaajoukkueeseen ja oli mukana edustamassa Suomea Berliinin Olympialaisissa vuonna 1936. . . Se on antanu jengille elämän mittasen kaveruuden ja ystävyyden, mitä jengi edelleen vaalii Helsingin piirin ikämiessarjoissa 60-65 v. PERTTI TIRRONEN Tää foto on Pepen kuvakokoelmasta ja siinä on Hunnit ry:n futaajia 1960 luvun alussa Brakulla. Snygis pelipaidas boltsiki flygas paremmin Snadin ikänsä KäPassa skulannu ja sen eteen duunii tehny Pauli Silvennoinen kertoo, ett fyrkat pelipaitoihin ja muuhu matskuu päätettiin hankkii jätepapruu keräämällä. Stadin slangin suursanakirja esittelee hänet ”parhaana triplaajana”. Fotossa ylärivissä vasemmalta oikealle ovat: ”Brynkka” Pentti Sacklen, Lasse Valkama, Olli Ponsi, ”Pepe” Pertti Tirronen, Kari Vasara (nojaa eteenpäin ja hänen takanaan) ”Lilla” Keijo Ponsi, ”Kalju” CarlJohan Forsblom ja reunimmaisena oikealla ”Teukka” Teuvo Gustafsson, joka toimi myös toisena valmentajana. Broidikset Pauli ja Lauri. Hunnit futas TSILARI 4/2018 11. Sänkä toimi itseoikeutetusti Hunnien innostavana päävalmentajana ja hänen poikansa Teukka toisena valmentajana. Hunnit ry perustettiin14 heinäkuuta 1959 ja sen perustajien ydinjoukkoon kuului mm. Me saatiin kertoo muille kundeille, ett kesäkuussa vedetään niskaan upeet nappuloiden liigapaidat
Jalkapallomaali on puolestaan ollut mole, veska, häkki, kassi, katiska, reppu, rysä ja byyri. Suomea ei näissäkään skaboissa nähty. Mut rankkarin voi vetää kans suoraa yläklyygaa. Voisikohan Stadin Slangi järjestää tästä aiheesta oman nettikyselyn. Se reppuri ei ehdi sillo mukaa. Tukimiehiä kutsuttiin vanhastaan myös halvbakeiksi. Kultsi taas vetäs rankkarin oikeesta alaklyygasta sisää. Heidän edessään oli kolme tukimiestä: oikea ja vasen halvi ja keskellä sentterhalvi, keskustukimies. Silti sata vuotta sitten, Tukholman olympialaisissa 1912, Suomi ylsi aina pronssiotteluun. Se vihittiin käyttöön syyskuussa 1915. Laidoilla viilettivät laitahyökkääjät, oikea ja vasen ytteri. Kumpi on suositumpi. kassari, reppuri, rysäri ja byyrari. S ata vuotta sitten valmistui myös Töölön Pallokenttä eli Bollis, Suomen ensimmäinen nurmikenttä entisille kaaliryssien pelloille. Välihyökkääjät, oikea ja vasen inneri tai mellani, olivat ketjussa hieman taempana. FUTIS VAI FUDIS. Vanhastaan sitä on kutsuttu myös holeksi: konstiks toi on rankkarist holeen vetää, kirjoitti Aarne Laurila 1951. Mutta entä sitten otsikon kysymys: futis vai fudis. Vode Sulander kertoi: Valtsu tempas vaparin suoraan yläklyykaan. Tänä kesänä on jälleen seurattu jalkapallon MM-kisoja. Puolustavia pelaajiakin oli viisi, alimpana kaksi puolustajaa, oikea ja vasen pakki. . Välierässä vastaan tuli Englanti, joka voitti 4–0, ja pronssimitalit vei Hollanti murskaluvuin 9–0. Futis-asua on käytetty jo toistasataa vuotta, kun taas fudis ilmaantui sen rinnalle 1940-luvulla. Ennen pelaajien roolijako joukkueessa oli selvä. Maalivahtia on iät ja ajat kutsuttu molariksi tai veskariksi. Avajaisissa pelattiin juhlaottelu IFK – Kiffen, jossa voiton vei Kiffen 4–2. Ensin kaatui Italia 3–2 ja sitten Venäjä 2–1. HJK, HIFK, Kiffen, HPS, Pallo-Pojat, Ponnarit ja Kullervo, jotka kaikki pelasivat silloin Mestaruussarjassa, eivät tosin yhtaikaa. Osa niistä on johdettu maalikehikkoa tarkoittavasta sanasta. Monia alkuaan maalikehikkoa tarkoittaneita sanoja on käytetty myös pelissä tehdystä maalista. Hänestä onkin eri aikoina käytetty monia nimityksiä. Ei auttanut vaikka ytterinä hääri Algoth Niska. Valtsu tempas vaparin suoraan yläklyykaan. Viime vuosina on hehkutettu Stadin derbyä ne harvat kerrat, kun HIFK on sattunut skulaamaan HJK:n kanssa samaan aikaan Veikkausliigassa. Talvisin kentällä skulattiin jääboltsia, jota siihen aikaan pelasivat myös naiset. Muuan Kurvin kundi kehui taitojaan 1960-luvulla: No mulle voi tulla boltši yläflyykaa tai alaflyykaa ja sitte siitä keskeltä, se on aina poseidon, se o aina bosessa. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU 12 TSILARI 4/2018. Myös äänestäjien perustelut jakautuivat kahtia. Molari Maalivahdilla on aina ollut suuri rooli. Sentterit, ytterit, pakit Nykyisin pelaajien ryhmittely vaihtelee joulukuusesta, himmelistä tai timantista erilaisiin muihin asetelmiin. HJK:laiset halusivat selvittää, kumpi sanoista on suositumpi, ja järjestivät 2014 Facebookissa siitä äänestyksen. Toivo Kaiposen mukaan 1920-luvulla ”holena oli vaan kaks tšebaa”. Muita eri aikoina käytössä olleita nimityksiä ovat mm. Tulos meni lähes tasan: 52–48 % futiksen hyväksi. Futis on tietysti vanhempi, sillä se tulee ruotsin ja englannin sanoista fotboll ja football. He liikkuivat enemmän kuin pakit ja osallistuivat myös hyökkäyksiin, kun taas pakit pitivät paikkansa alhaalla. Jalkapallomaalin nimityksistä puolestaan monet viittaavat maaliverkkoon. Hyvä hyökkääjä osasi myös vetää tarkasti. Me puhuttiin 1950–60-luvuilla skolessa fudiksesta. Hyökkääjiä oli viisi. Vielä 1950–60-luvuilla Stadissa oli useita eturivin joukkueita, mm. Tahtipuikkoa heilutti keskushyökkääjä, sentteri. Kaitsu Pahlmanin omaa skotee, banaanipotkuu, ei enää kukaan osaa futaa
Tekstissä eronnut mies kaipasi perhettään, ja sen kertosäkeestä jäi elämään sanonta ”en ole katkera mutta kuitenkin”. Skrattattii vielä kunnalliskodillakii…no hernehä siinä Reksalla klyyvarii luudas. Levytyksiin tuli pitkä tauko, mutta keikkailu jatkui. Ja entäs nyt: surullisen hahmon ritari, koko Härmän folkan rakastämä sympaattinen viikonloppuisä ku flyttaa toiseen ulottuvuuteen. Chrisse Johanssonin, naisen, sanat Jukka Kuoppamäen sävelmään olivat sielunsympatiaa niille miehille, jotka menettivät avioerossa lapsensa äidille tai joutuivat muuten syrjään perheestään. Hän syntyi Helsingissä 27.12.1933 oulunkyläläiseen työläisperheeseen, jonka vanhemmat harrastivat laulua. 1979 ilmestynyt Yksinäinen –albumi, joka myi yli 86 000 kappaletta ja sitä seurannut albumi Viikonloppuisä 75 000 kappaletta. Hän kunnioitti yleisöään pukeutumalla hyvin huolitellusti. Välillä hän ryhtyi autokoulun opettajaksi. TSILARI 4/2018 13. Unski valistaa: mä oon kesäbrankkari. RISTO KOLANEN Kallio Tsilarin kansikuvakundina 1/2005. Silloin tarvittiin hänen tyyppistä esiintyjää”. IN MEMORIAM Maestro Reijo ”Fabi” Kallio K ulmilla poitsuja neljä –Peltosen Unski, Hongan Jussi, mä ja Reksa ”Fabi” Kallio. Sen kaihon tulkiksi ja tavaramerkiksi Kallio tuli. Mä siinä vaivihkaa sinne jonnekin ylöspäin Tapsaa ihailin ja funtsin, on siinä staralle annettu kaikki mahdolliset miehen geenit. Me mykistytään, ku ei oikein snaijattu tsymffaakse vai brassaakse. Fabi hugillaan bamisee: mä oon laulaja –Fabiola. Suuren suosion saivat v. Yhtä sun toista muutakin päiviin mahtui. Ku aletaa hiffaa, ruvetaa skrattaa kaikki kolme maga kippuralla, ettei dallaamaa pystyny. Kalliolla oli 1960-luvulla oma orkesteri, jossa hän sekä lauloi että soitti bassoa. Poikkeava esimerkki on Bill Haleyn Rock Around the Clock, suomeksi Tunnista toiseen. Kansan syvät rivit janosivat ulkomaisen populaarimusiikin keskellä kotimaista iskelmäja tanssimusiikkia. AULIS ANTIKAINEN Yksinäisen miehen kaiho I skelmälaulaja Reijo Kallio kuoli 18.6.2018 Espoossa 84-vuotiaana. Jossain mun kesäduunimestan = Käpylän brankkariasema paikkeilla tsalit hetkeks stikkaa gimunat mielestään ja heittäytyy henkeviks ja rupee funtsii syvällisiä. Kallio urheili Oulunkylän Tähden riveissä ja esiintyi sen illanvietoissa. Tanssiravintolakeikalta löytyi 1959 Inkeri-vaimo. Seuran tunnetuin jäsen oli Tapio Rautavaara, jonka auton kunnostamisesta on ohessa muistelo. PakilanOgelin rajamailla Tanhiksella gimunoita tsekkailtiin. Laulu-ura kesti peräti 55 vuotta. Sen kesän tärkein pelastustehtävä Käpiksen brankkarille oli kun Tapsa ”suuren” bilika brakas just brankkarin pitskun eteen. Sattumoisin sittemmin treffailtaessa ammatinvalintaansa kommentoi: ”On tää folkan viihdyttäminen nii rankka jobi, et ennemmin mä meen betoniraudotusta busaamaan taivasalla siltabyggaduunimaalle marraskuussa, ku räntää regnaa vaaterii.” Kepeät mullat tai lempeän lauhat liekit Fabille krematorioon. Se leppy vasta Pirunkaltsilla, kun Unski (armoitettu gimmojen kumooja) oli skötannu meille (mä jäin taas ilman) snygit friidut. sen, jonka manageri Klaus Varvikko järjesti Kauppakorkeakoululla. Viihdeyrittäjä, tanssilavakeisari Jouko Elevaara kuvaa Kallion valtavaa suosiota oman Merikievarinsa nousun symbolina: ”Hän oli yhden aikakauden ykkösartisti. . Viimeisen esiintymisensä Kallio teki vuonna 2009. Kesäpäivänä jonakin Stadin lämpimin tsimmamestavoda pani jengin puoliks luudaten singraamaan Pirunkaltsin tsimmarantsuun. Kuin tuhka tuuleen -levy (1981) myi platinaa ja vielä kaksi seuraavaakin kultaa, mutta vuosikymmenen puolivälissä Kallio vähensi esiintymisiään. Hän levytti jo 21-vuotiaana ensimmäisen levynsä, sekä perinteistä iskelmää että ulkomaisten listahittien käännöksiä. Tapsa tyytyväisenä myhäillen tsiikas, kun bilika oli taas iskussa. Kallio voitti useita iskelmälaulukilpailuja, mm. Reijo Kallio oli komea, kiharatukkainen mies ja taitava laulaja, joka antaumuksellisesta uramenestyksestään huolimatta säilytti aina ihmisläheisyytensä ja vaatimattomuutensa. . Kuka fyrkan tarpeeseen mitäkin duunaa ja busaa. En ole katkera mutta kuitenkin Kallio palasi 1970-luvulla ensin keikoille ja sitten nostalgiaja humppahuuman harjalla levylaulajaksi. Biisiensä myötä Reksaa pitkään muistaa…mä loppuun asti. Ja oli myös Veikko Huuskosen ja Paavo Tiusasen orkestereissa. Kappaletta pidettiin Maarit Niiniluodon mukaan niin rohkeana, että se makasi pari vuotta levy-yhtiön pöytälaatikossa. Heille syntyi kaksi poikaa. Ja me hela brankkarin jengi mentiin paneen Tapsan bilika kondikseen. Menestyneen paluukautensa tunnetuimmat Kallio-hitit kertovat suurella tunteella suuren rakennemuutoksen ja 1970-luvun pienen lama-ajan aiheuttamasta miesten yksinäisyydestä
Talovastaanotossa kuuluvuus riippuu korttelien byggien massoista ja kerroskorkeudesta. Eka puoli vuotta mentii muutaman heebon voimin. K ooltaan snadi paikallisradioasema skuttaa itseään bulimpaa proggistarjontaa ympäri vuorokauden. Seppo Julin, Lähiradion dirika. Vaikka Lähiradio on epäkaupallinen yhdistys, on se juridisesti samalla viivalla muiden kaupallisten paikallisradioiden kanssa. Olen Lähiradion pitkäaikaisin duunari. Toiminnan alussa oli neljä itsenäist studioo, joissa kukin taho duunas omii proggiksii. Se että kanavalla ei ole kaupallisia mainoksia, on stydi biitti Lähiradion perusidistä ja oma valinta. Porvoon siiduun kuuluvuus vörkkii vielä melkeen kuuskyt kilsaa. Nykyään radio-ohjelmia duunaa melkeen kuudenkybän jengi, stadilaisist, landelt smiitanneist ja outsaidereihin. ”Lähiradion (100.3 MHz) lähetysantenni on samassa mestassa, Metsälän keskuspukessa, ku kaikkien muidenki Stadin paikallisradioiden antennit. Foto: Olli Anikari. 14 TSILARI 4/2018. ”Ohjelmasisältö ei just ole bytskannu vuosien aikana, mut sendisaikaa on OLLI ANIKARI STADILAISIA Max Kalban (oik.) vetää Sporttituntii. Lähetysajat dilkattii silloin tahojen kesken. Lähetysteho on 500-1000 wattii, eli sama ku vastaavilla asemilla ja kuuluvuusalue on sama ku muilla paikallisradioilla. Epäkaupallisuus traisaa omat rahotushaasteet, mutta me ei olla tehty yhtään konkkaa, toisin ku aika monet kaupalliset radiot”. Lähiradio 30 vee. . Toimittajien jengi on kirjava porukka ammattilaisista asiansa haldaaviin eri alojen harrastajiin. Millaisia oli vapaan sanan födis äänet. Alotin syyskuus 1988 osa-aikasena toimittajana ja dilkkasin samaan aikaan postia duunikseni. 40 kilsan säteellä. . Meges oli Samfundet Folkhälsan, Työväen Sivistysliiton Helsingin aluejärjestö ja Kansan Sivistystyön Liitto. Lähetyssiirron lyftaaminen betras viitisen vuotta sitten snygisti kuuluvuutta”. Maantieteellisesti se snadisti vaihtelee mestast riippuen, mutta kuuluu melkeen kaikkialla n. Nykyisin kanavan taustalla on enää Kansan Radioliitto. Kävin duunaamassa haastiksen herkästi griinaavasta Lähiradion ”capo di tutti capista”. VAPAAN STADILAISEN RADION ÄÄNITORVI Seppo Julin on nakuklabbi stadilainen, 30-vuotisjuhlavuottaan viettävän, stadilaisen Lähiradion päätoimittaja. Foto: Olli Anikari. Bilikavastaanotossa Lohjan harju katkasee kuuluvuuden ja Stadista Hyvinkään kanttei lähestyessä alkaa ääni himmaa. ”Kun kanava starttas tammikuus 1988, oli messis neljä toimiluvan haldaajaa, jotka kimpassa alotti epäkaupallisen radiokanavan bruukiksen. Kuinka kauas Lähiradion ääni kuuluu. Julin on varabamlausdirika Kansan Radioliiton hallituksessa, joka on ollut Lähiradion taustavoima koko 30-vuotisen toiminnan ajan. Kantsii käydä bluggaa Lähiradion saitilla: www.lahiradio.fi. . Onko vuodet bytskannu proggiksien sisältöö
. Proggis jatkuu pitkin syksyä elokuusta alkaen, joka kuun ekana maanantaina klogu 19:30 ja uusinnat torstaina klogu 18:00, kanavalla 100.3 MHz”. Kiitti haastiksesta Seppo Julin ja buli lykky Lähiradiolle! 100.3 MHz Lähiradio Hämiksellä. tunnettuja stadilaisia. . Jari Luukkasen Cafe Tallin, eestiläisen musan proggista on duunattu alusta asti ja se on pitkäaikaisin proggis. Vaikka proggis on bamlauspainotteinen, on sitä värittäny neljän skulatun, Stadiin liittyvän levyn arvostelu. Meidän proggikset poikkee jostain ”Radio Novan” tyyppisestä genrestä aika stydisti. Siihen on Stadin Slangi ry. Somalian sproogiksen lisäks on kurdin-, mandariinikiinan-, venäjän-, englannin-, espanjanja ranskan kielisiä proggiksia. Vieraina on ollut kaupunginosa-aktiiveja, muusikoita, kirjailijoita, poliitikkoja ym. . TSILARI 4/2018 15. Ilman kvartaalifuntsien kahleita. Sillon kun Folkhälsan oli viel jengissä, oli proggiksii svedusproogiksel parina päivänä viikossa. Foto: Olli Anikari. sopinu kliffasti omalla ”Slangin levyraati” proggiksella. Meidän nyya hanke on nesta vuoden alussa starttaava ”Halloo”, sveduu suomalaisille proggis. Parikyt vuotta toimineita proggiksia on aika monta”. Tää jengi haldaa snygisti oman alansa jutut ja niillä on jertta stydisti messissä. Sen pohjalta ei voi skaffaa johtopäätöksiä tähän päivään muuten, ku että alle kolmekymppiset ei ehkä lysnaa Lähiradioo. ”Joo toki. Usein vapaaehtoisten duunaamaa ja bamlauspainotteista. Ei voida funtsaa, että joku asiasta ihan pihalla staijaava vois määrätä mitä levyjä saa juttuun liittyen skulaa. saatu stydisti lisää. Proggiksien duunaajat on kyl vuosien mittaa bytskannu. Nyt ku alkuvuosien luvanhaltijat on smiitannu vekka, on Lähiradion sendisaika 24/7. Onko Lähiradiolla sponsoroituja proggiksia. Sillon toimittajakin saa liksaa duunistaan. mainstream lajeista, vaan usein marginaalisista sporttilajeista, pitää musankin olla lajin kuuloista”. Näin me saadaan litskisti fyffee ja kyntätään handlaa meidän omat vakiokulut”. Fyrkka ei silloin määrää näitä juttuja. Meillä on esimerkiksi Max Kalban liidaama suosittu proggis ”Sporttitunti”, jossa skulataan gamlaa rokkii. ”Se on Lähiradiolle luontainen ideologia, että toimittaja voi itse valkkaa omassa proggiksessaan skulattavan musan. Tarkoitus on traisaa svedusproogista tutummaksi härmäläisille. Meillä ei ole reteetä toimituspäällikköä, jonka duuni on valkkaa musaa proggiksiin. ”Kuuntelijatutkimusta ei ole ollut varaa duunaa, siks stärää profilointia ei Lähiradioo lysnaavist kynttää stikkaa. Proggiksen sisältöö on koko toiminnan ajan stärätty yhteiskunnallisee suuntaan. . Koska proggiksessa ei useinkaan bamlata ns. Aikuisjengi ja seniorit taitaa olla tyypillinen kohdejengi”. Siihen saatiin kolmivuotinen toimintafyrkka. Vaikuttaa siltä, että Lähiradion siivet kantaa aika stydisti. Ketkä lysnaa vapaan sanan kana vaa. . Voiko Lähiradiosta lysnaa eri kielisiä proggiksia. Kyllä tällaselle bruukikselle voi stikkaa kotsaa kattoon. Siinä meitä verrattiin manselaiseen Radio Moreeniin ja turkulaiseen Radio Robin Hoodiin. Meillä on bulisti musaproggiksia, joissa musan genreen vihkiytyny toimittaja bamlaa alan tekijöistä, niinku blues-, jazz-, maailmanmusatai muista genreistä. Somaliradio tuli messiin 1991, tosin progen duunaajat on bytskannu, mut aika pitkään se on yhtäjaksoisesti vörkkiny. Tampereen yliopisto duunas tutkimuksen joskus 90-luvun alussa. Vapaa, fyrkasta riippumaton, sisällöltään monimuotonen bruukis vapaaehtosten voimin, skuttaa tulevaisuuden visioille bulit mahkut. Yks hengellistä proggista duunaava tyyppi on ollu kanssa alusta alkaen. Tää onnaa siksi, kun me hyyrataan lähetysaikaa ja studioo muille kretsoille. Idiksenä on ollut traisaa aina joku stadilainen kaupunginosa tai lähiö tsuumailun alle ja siihen kimppaava kutsuvieras. Kuinka Stadin Slangi pääsi messiin Lähiradion proggikseen. ”Stadi on dilkannu fyrkkaa viikottaiseen ”kaupunginosaradion” proggikseen. . Enimmäkseen meillä toimitusduunia häsläävät heebot on harrastusbotnelta, vapaaehtoisia duunareita. Saako toimittaja valkkaa itse musan proggikseensa. ”Kyllä meillä on joitain projektijuttuja, joihin on dilkattu esimerkiksi yhteiskunnalta fyrkkajeesiä
B BC on yhdistys, eli jäsenet omistaa salin. Voimailua vuodesta 1968 Seura födas kun Pepe Salosen Kuntomiilu-nimisellä salilla Kaltsissa treenanneet Jorma Räty, Heikki Salonen, slangijengille tuttu Klaus ”Klaude-kopteri” Bremer ja muutama muu bodauksesta kiinnostunut kaveri päätti duunaa bodaukseen painottuvan, uudentyyppisen kuntosalin. Jäsenillä on oma nykkeli ja tagi, joilla pääsee ineen ja voi treenata silloin kun se itselle sopii. BBC on ollut voimailualan pioneeri ja BBC Stadin vanhin bodisali. Legendat vierailivat salilla Jenkkibodauksen legendat, BBC:n kunniajäsen Arnold Schwarzenegger, Franco Columbo ja Frank Zane ovat käyneet salilla treenaamassa. OLLI ANIKARI SPORTTII 16 TSILARI 4/2018. on miesten kuntosali, missä ei ole pulppuavia suihkulähteitä, marmoripylväitä, eikä tupsuja nurkissa, niin kuin suomalainen bodilegenda, salin perustajajäsen Heikki Salonen bamlas. Mainetta on skaffattu niin kehonrakennuksessa kuin voimanostossakin. Se takaa skäfämmät treenimaksut, kun toiminnalla ei skaffata taloudellista voittoa. Kaikki fyrkat traisataan jengin palveluun ja salin vermeisiin. Jo alusta alkaen BBC oli bulissa asemassa Suomen kehonrakennusja voimanostotoiminnan sekä kuntosalitreenin leviämisessä ympäri Suomea. ”Tällä salilla tehdään vaikka maailmanmestareita” Arnold Schwarzenegger. Salin dörtsi on auki 24/7 joka päivä. kehonrakennuksen maailmanmestaruuden Manilassa 1980. Vermeet edusti sen ajan stydeimpiä laitteita Suomessa. Huoneisto, jossa seura edelleen toimii, slumpattiin myöhemmin omaksi. Vaikka yöllä, jos uni ei tuu bollaan. Nykyaikaisia laitteita on hamnattu lisää vuosien mittaan. käsipainot duunattiin stogen akseleista. Sali starttas 1968 Valkassa ja on härmän vanhin bodisali. Back”, joka finnas mm. Kun Pepe smiittas Hotelli Aulangon bomsaksi, hän blisas Kuntomiilun treenivermeet BBC:lle. BBC:n bamlausdirikaksi valkattiin Heikki Salonen ja “Hessun” kanssa toimintaa oli kehittämässä Jorma Räty eli “Mr. Seuran perustamismöötti pidettiin 6.10.1968. Paljon jäsenet kyllä duunas itsekin, mm. Intoo riitti, buli biitti BBC:n toiminta käynnistyi n. Jäsenkandidaatilla piti olla kahden jäsenen suositus. 30:n kaverin porukalla, joka päätti kimpassa hyyraa huoneiston Vallilan Pälkäneentie 19. Into oli stydi ja nyyat jäsenet joutuivat jonottamaan päästäkseen salin jäseniksi. Tämä idis tuotti seuraavien vuosikymmenien aikana lukuisia Suomen mestareita ja jopa maailmanmestarin. BBC:n idis oli stydi Seura halusi olla etta jengi kehonrakennuksen ja voimanoston sporttijengeistä härmässä. Bodybuilding Club ry
. Treenit vetää Olli Anikari yli 50 vuoden kokemuksella. Fiilis on rennon stadilainen ja slangiläppää stikataa treenin ohessa. Kurssin kesto 3 kk. Stadin Slangin ”Riskiryhmä”. Salilla treenaa tavallisia kuntoilijoita ja eri lajien harrastajia. Nimi ”Riskiryhmä” tulee siitä, että saadaan jengille treenattua ”riskimpi bodi”, estämään flygaamisia talven liukkailla keleillä ja muutenkin pärjäämään fyysisissä haasteissa. Hinta on 20 € kk / 5 € kerta (vähem män kuin röökiaski). Monet nyyat jäsenet valitsee BBC:n salin sen rennon stadilaisen fiiliksen takia. Jokainen voi rauhassa treenaa just niin kuin itse haluaa, mutta jeesiäkin kyllä löytyy. BBC:llä vörkkii sama filosofia kuin julkisessa bastussa: pukkariin jätetään niin kaluunat kuin tittelitkin. Kuntosaliharjoittelun voi aloittaa myö hemmälläkin iällä. Kaikki treenaa salissa tasavertaisina. Jerkku kolisee ja painoja lyftataan tosissaan. Lisää infoa BBC:stä hittaat netistä: bodybuildingclub.fi. TSILARI 4/2018 17. Iäkkäiden terveyslii kunnassa suositellaan kestävyysliikun nan lisäksi säännöllistä lihasvoima ja tasapainoharjoittelua toimintakyvyn ylläpitämiseksi, vähintään pari kertaa viikossa tehtäviä lihasvoimaa lisääviä ja tasapainoa betraavia harjoituksia. Joskus vuosimööttiksessä joku on ehdottanut, että pitäisi ottaa gimulitkin salin jäseniksi. 50 vuotta rautaa BBC viettää 50-vuotisjuhlavuotta tänä vuonna! Seura jatkaa alkuperäisellä idiksellä edelleen. Nyt Stadin Slangi ry ja Bodybuilding Club ry ovat järkkäämässä seniorijengil le omaa ”Riskiryhmää”, jonka tarkoitus on betraa slangijengiä stydimpään kondikseen. Ilmoittaudu Marjutille byrooseen tunnuksella: ”Riskiryhmä”, niin saat tarkemmat ohjeet. Jengiä on moneen stogeen Taviskuntoilijoita, eri sporttilajien kilpailijoita ja harrastajia – junioreista opiskelijoihin ja työikäisistä senioreihin. Stydi biitti jengistä on kuitenkin sitä mieltä, että äijillä pitää olla joku mesta mihin pääsee muijaa hatkaan. BBC on vanhan liiton äijäsali, jossa voimailu, lihasten ja hyvän kondiksen kehittäminen on edelleen kunniassa. Riskiryhmään otetaan (kuusi / ryhmä) Stadin Slangin miesjäse niä. Treenataan pari kertaa viikossa. näyttänyt tietä alan bulille kasvulle, jota nykyajan voimailuja kuntoilubisnes edustaa. Tyypillinen salilla treenaaja on – kuka vaan. Jos olet eläkeikäinen starbu ja haluat betraa fyysistä kondistasi, lähde messiin. Stydein syy taitaa olla kuitenkin se, ettei huoneistoon pysty järkkää lisää saniteettitiloja
Toisessa he sittaavat penkillä haastateltavina telkkarin aamulähetykseen. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Runko vieraili usein PSP:ssä tutustumassa meidän installaation uutuuksiin. Eläkevuosinaan hän oli näkyvimpiä sosialidemokraatteja Suomen EUjäsenyyden vastustajissa. Rungon ensimmäinen toiminimike oli konttoritöiden suunnittelija eli ”kellokalle”, kuten heitä silloin kutsuttiin. V. Ylermi Runko kirjoitti lähes jokaiseen lehden numeroon artikkeleita reikäkorttikoneiden käytöstä. Reikäkorttimiehiä Duunimestassani Postisäästöpankissa oli 1950-luvun alkuvuosina yksi maamme suurimmista reikäkorttiinstallaatioista. Hän kannatti reipasta rakentamista ja oli valmis sallimaan Helsinkiin korkeitakin rakennuksia. Joskus niissä oli jotain knoppejakin lukijoita varten. Hän vaikutti myös Kivinokan säilymiseen virkistysalueena. Stadin kundi vuodelta 1997 Kesäkuussa oli taas tärkeä päivä, kun valittiin Stadin Friidu ja Kundi, kaikkien tsennaamia kulttuurivaikuttajia, kuten Friidut ja Kundit usein. Rista Simo SER. Ansiokas toimija Kunnallispolitiikassa Runko toimi vuodesta 1968 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana 25 vuoden ajan. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Hän jopa säilytti työhuoneessaan Tannerin aikaiset huonekalut. pitää huoli, etteivät IT-pattereiden kranaatit päässeet loppumaan taistelutilanteen aikana, vaan he hakivat täydennystä tilanteen mukaan ammusvarastoista. Hän sai ensimmäisen vakituisen työpaikkansa Elannosta 1950 ja oli koko työuransa Elannon palveluksessa. Kallion kundista pääjohtajaksi Ylermi Yrjö Runko (13.6.1927 Helsinki – 7.10.2013 Helsinki) oli Helsingin Kalliosta yksinhuoltajaäidin poika, josta tuli osuusliike Elannon pitkäaikainen pääjohtaja. Runko koki olevansa Elannon pitkäaikaisen toimitusjohtajan ja suuruuden luojan Väinö Tannerin perinteen vaalija. Mukana oli yleensä kamreeri Sulo Rosenqvist, joka oli meidän reikäkorttiyksikön päällikkö. 1997 Kundiks valittiin Ylermi Runko, jonka naama ei ollut kaikille tuttu, mutta joka oli vaikuttanut Stadissa laajasti. Helsingin kaupunkisuun nittelulautakunnan kokous 1970. Hän valmistui merkonomiksi v. Toisessa staijasivat friidu, Ragni Malmstén ja kundi Ylermi Runko rinnakkain. Ollessaan konttoripäällikkönä hänen johdollaan hankittiin Elantoon IBM 605 -merkkinen tietokone. S illoin julkistamistilaisuudet olivat erittäin vaatimattomia. Katariinankatu 3. Tsilarissakin oli minimaalinen juttu ja pari vaivaista fotoa. Tästä tehtävästä hän yleni reikäkorttiosaston päälliköksi. . Tie pääjohtajaksi avautui vuonna 1968, kun pääjohtajaksi alun perin valittu Mauno Koivisto saikin viran Suomen Pankista. 1955 julkaista Reikäkortti-lehteä. Runko toimi myös ansiokkaasti sotilaspoikana Helsingin ilmapuolustuksessa Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä v. ARSKA SOISALO STADILAISIA 18 TSILARI 4/2018. Hän kävi myös joskus testaamassa silloisessa Postisäästöpankin reikäkorttiyksikössä kytkemiään reikäkorttikoneiden kytkentätaulujaan, joilla ohjattiin reikäkorttikoneiden toimintaa. Ne eivät olleet kasvaneet vielä nykyiseen ”kansanjuhlan” kokoon ja muotoon. Sotilaspoikien tehtävänä oli mm. 1949 ja jatkoluokan suoritettuaan diplomimerkonomiksi 1950 Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta. 1944, mistä hänelle myönnettiin Jatkosodan Muistomitali. V. Lisäksi hän kannatti Helsingin metron rakentamista ja tietulleja. Konttoripäälliköksi hänet nimitettiin 1957 ja hallintojohtajaksi 1965. Elannon reikäkorttiosaston esimies Ylermi Runko järjestää koneen kytkentöjä 1953 (tai 1955). 1953 Suomeen perustettiin Reikäkorttiyhdistys, joka alkoi v. Silloin nimitys julkistettiin aamulla klo 8:00 Kappeli Esplanadin kentsulla yleisön keskellä puheenjohtaja Matti Herlevin johdolla
Mut se jäi sielt sit veks, ku eka skidi synty. Nyt on kai pakko uskoo, et on ammatinvaihdos edessä , mut HOKkia muistan aina kybällä. Myöhemmin sen paikalle tuli S-market. Duunimesta Mutsi oli duunis Larun Eltsus. EKS MINNAA VIRVE KUUTAR HOK-Elanto – paras duunimesta ikinä Olin aina digannu tehdä duunia kaupassa erilaisten ihmisten kanssa. Kerran yks Slangin jäsen bamlas mulle, ett pitäs skrivaa Tsilariin siitä, miten fantsu duunimesta Eltsu oli. Vikas operaatios oli sattunu joku hoitovirhe. Kaikki oli just niin ihanaa kuin olin haaveillutkin, kunnes vuoden päästä alkoivat handut huutaa hallelujaa. Kantsii hakee Hokille, jos vaan diggaa tehdä kaupan tai raflojen duunei. Saatiinki S-pankist reilu huntti, ku oli korkoi osuussumman lisäks. Se tais aluks olla sekru. . Käytiin sit systerien kans borgalla – vähän niinku mutsi tai Eltsu bjuudas. Ku me budjattiin 60-luvul Manelas, meil oli Ylä-Eltsu ja Ala-Eltsu. Sillon tsiegurat paloteltiin buidus leikkuukoneel, mist lähti hirvee ääni. Se ku tarjos duunareille, joil ei ollu ollu mahiksii skoleen, tsembalot edetä urallansa. Mut sillon ei ollu mitään sähkösii järjestelmii eikä fyrkat tullu suoraan tilille. Lähes 10 vuotta HOK kuntoutti ja maksoi sairaslomia, kun tsekattiin erilaisii muita duunei. Nippuun pantiin kumppari ympärille ja päälle papru, mis oli kuittien summa. Senkin faija tai mutsi oli menny nuorena Eltsuun duuniin ja oli niitten oman E-akatemian kautta päässy myymälän bossiks. Ku vuos oli loppu, me tsitattiin tsögen pöydän ääres ja laskettiin niiden keltasten kuittien summii. Sit mutsi vei ne Eltsuun ja sai niist kliffasti fyrkkaa. Ylä-Eltsus oli toinenki osa, mis blisattiin flesuu ja tsieguraa. Ne piti niputtaa niin, ett joka nipus oli tietty summa. SELJA KLINGA TSILARI 4/2018 19. Ala-Eltsu oli bulimpi. Myyjä veti koneen hantaakist ja kannuun tais tulla puol litraa. Iisimmät laskettiin vaan päässä. Eltsust me bamlattiin, ku tarkotettiin Elantoo. Ja tyhjist pusseist virkattiin mattoi. Egut piti laittaa buidus alustalle, mihin sytty valo, ku paino nappii. Koko vuoden mutsi keräs kuittei. Ihan aluks mölöt haettiin omaan peltikannuun. Ylä-Eltsuu vastapäätä oli kans Hokki, mut siel me ei paljoo käyty. Sitä toista Eltsuu, mis tsörattiin bilikoilla tai fluudattiin, me ei snadeina tsennattu –paitsi jostain faijan stooreist. Eikä meil tietty ollu mitään laskukonetta. Lähibuidu Ku mä olin skidi, ni safkat ostettiin lähibuidust tai Hagiksen torilt ja hallist. Myöhemmin mölöö ruvettiin blisaan muovipusseis. Siit ties, ett ne oli kondikses. Mutsi ja Eltsu Sen jälkeen, ku mutsi delas, oli bulisti hommii hoidettavana. Ja heti kaikki pomoista lekureihin rupes funtsaa, miten mun duuneja voitais keventää. Vieläkin pomot oli selvästi kovin pahoillaan, että mulle oli pakko antaa fudut. Ylä-Eltsust slumpattiin ainaki mölöö ja egui. Yks niist oli S-osuustilin lopettamine. Niist aina välil joku bragas kassiin. Kuittirumba Eltsu palkitsi uskollisii asiakkaita bungaamal niille bonareit ostoksist ihan niinku buidut nytki. Olihan meidän bulin perheen melkein kaikki vuoden safkat slumpattu Eltsusta. Niillä oli paras mahdollinen duunilekurikuvio, mitä voi olla ja kertakaikkiaan ihanat pomot. F untsailtiin samal mutsii ja Eltsuu. . Paprul alekkain laskettiin, ku summat oli bulei. Oon hiffannu, ett aika monen muunki stadilaisen mutsi on ollu duunis Eltsus,. Piti tsiigaa näkyks eguis vaaleit täplii. Vaikka oli jo lekurin lausunto, etten kykene kaupan hommiin, HOK järkkäs mulle kaikenlaista tutkimusta ja fyssaa, kunnes lopulta oli pakko luovuttaa, kun toisen handuleikkauksen jälkeen sanoi myös selän välilevy ittensä irti hommista. Olin päässyt lopultakin sinne, minne olin aina halunnut eli marketin kassaks. Meilki oli sellanen monta vuotta olkkaris partsin oven edes. Ja systeriki oli siel kesäduunis
Mutta kun semmonen päivä koittaa, niin on hyvä tietää mistä löytää luotettavan dumarin. Slangin puhumista ujostellaan, mut miks ihmeessä. Stadin slangi on meidän oma hemmetin hieno ja elävä murre! Se pitää ite ottaa haltuun. 045 6581 333, jouni.korhonen@stadu.fi Maailman ainoo stadinkielinen lakitoimiston himasaitti: www.stadu.fi Stadin Slangi ry:n jäsenille alennus – 10 % normaalihinnoista 20 TSILARI 4/2018. Ei sitä slangia tuu kukaan muu suojelemaan jollei stadilaiset ite. Stadin alueella asuu oikeesti joka viides suomalainen. Dumareita pidetään vähän jäykkänä porukkana, eikä aina syyttä. Ja stadin kieli on meidän kieli, ei pelkkä nuorten kloppien hömpötys tai kielioppivirhe. Ja ellei konstit riitä, otetaan kikka-kolmoset avuksi! Bamlataan stadiks Ja tässä on ihan tietty idis, miksi nostan tätä slangia esille. Mun ajast eniten menee snadien ja keskibulien firmojen jelppimisessä. Tää on meidän himaseutua ja siitä pitää olla ylpee. Mä kuulun kans noin 100 eturivin dumarin joukkoon, jotka antaa puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien yli sadalle tuhannelle jäsenelle. Bamlataan stadiks, kun kerran ollaan stadilaisia. . Mul on kokemusta niin kampaajien, ravintoloiden ku kuorkkarija dösäfirmojen jelppimisestä. Kukaan ei toivo, että tulis dumarille asiaa. Plus sopimuksia, vahingonkorvauksia, mitä milloinkin. Oon huomannu, että stadilaiset on välillä vähän ku eksyksissä ja skagaa olla oma ittensä. Joku kaunis päivä mä vielä skrivaan hoviin valituksen stadin slangilla. Useimmat keissit ratkeaa kyllä nykyään neuvottelemalla ennen oikeudenkäyntiä. Avioeron jälkeen osituksia, perinnönjakoja, joskus liikennerikoksia tai muitakin rikoksia. Slangijengille rabattii Mutta on mulla dumarina ihan tavallistakin väkeä asiakkaana. Uskaltakaa puhua maailman upeinta stadin slangia! Ei muitten suomalaisten eessä tartte stadilaisten yhtään hävetä. Musta on upeeta että Tuomari Nurmio laulaa slangiksi ja että Sami Garam vääntää slangiksi niin Akkaria kuin Asterixii. JOUNI KORHONEN STADILAISIA Slangidumari jelppii Slangidumari. Eniten on duuniriitoja, fudut duunipaikasta tai liksaongelmia, tai sekä että. Ja mukavan – niin hölmöä kysymystä ei tule, että asiakkaalle nauraisin. Vai ootteko joskus tavanneet murrettaan häpeevän pohojalaasen, sanattomaksi jäävän savolaisen tai kotipaikkaansa anteeksi pyytelevän turkulaisen. Rehellistä duunia tekevää jengii, jota on ilo jeesata. Stadin Dumarin saitilla on myös Stadista rouheita kuvia kasvavasta Stadista ja sen ihmisistä 1960-70-lukujen vaihteesta. Mä jelpin mielelläni myös Stadin Slangin jäseniä, yrittäjiä tai yksityisihmisiä, joille on luvassa 10 prosentin rabatti normaalihinnoista. Jouni Korhonen, Stadin Dumari, varatuomari Mannerheimintie 113, 00280 Stadi Puh. Ei mennä rosikseen, jos ei ole pakko, mutta sitten flaidataan kunnolla, jos sinne asti mennään. Oikee stadilainen on rento, nokkela, vähän näsäviisas, elämää ymmärtävä ja isojen massojen keskellä ittensä näköistä elämää elävä ihminen. Joka kymmenes suomalainen asuu pelkästään Stadissa, ja mitä muuta Espoo ja Vantaa on kuin Stadin nukkumamestoja. Vai luullaanko. Tää on vähän toista, käykää tsiigaamassa. Jostain ihmeen syystä stadilaisia luullaan ylpeiksi, jos puhuu stadin slangia. Maailman ainoo stadinkielinen lakitoimiston himasaitti kandee tsekata, kun ei stadinkielisiä himasaitteja muutenkaan juuri oo. Tää slangiasia kun saataisiin vielä kondikseen niin ois täydellistä. Mun mottoni on Duunilla diiliin, staililla matsiin. M ä oon pistäny pystyyn byroon uuteen toimistohotlaan Bruniksella, Manskun päässä. Tosi kivaa porukkaa enimmäkseen. Kyllä joku konsti aina keksitään asiaan kuin asiaan. Ota vaan rohkeesti yhteyttä, ei tarvii skagata. Ette varmana. Stadin Dumari on firman oikea virallinen nimi
ERIK NUUTINEN Moninaisuus, yhteisöllisyys, rentous M inä muutin Vuosaareen Paloheinästä pitkin hampain tyttären perheen perässä parikymmentä vuotta sitten lastattuna kaikilla mahdollisilla ja mahdottomillakin ennakkoluuloilla. Nyt hyppään vaan metroon ja menen esim. Nyt enemmällä kokemuksella. Kaiken kaikkiaan ihan kliffa kaupunginosa. Kun me tsögattiin kämppää ”vanhuuden päiville” niin tsekattiin sellainen mesta, josta on hyvät liikenneyhteydet, palvelut ja luonto. MAIKKI ETSOLA Hämeentie 65 00550 Helsinki . Vuosaari on ehdottomasti paras kaupunginosa. Nuorille Vuokissa riittää harrastusmahdollisuuksia, onhan meillä uimahalli, jäähalli, golfkenttä, urheilukenttä ja sisätilat salibändille. Jos harrastaa esim. Joku varmaan yhdisti ajatuksensa Vuosaaren Rastilaan, jossa 1990 luvulla sijaitsi ”mogadishu road”, sekin on hiljentynyt. myöhäisnäytöksistä metrolla himaan) ja bussi 560. Fillarilla mekin liikumme, koska bilikasta luovuttiin 3 vuotta sitten. Naapureita moikataan ja autetaan. Osa jutuist oliki jo viime vuonna ton uutisen yhteydes. VIRVE KUUTAR Larun kundi Vuokkiin V uosaari eli Vuokki, joskus sanottii Nodika, kun olin nuori. Ennen ku julkastaa heinä-elokuun vaihtees uus kaupunginosa, ni täs viel snadisti lisääki pointtei, miks Vuokis on kliffa budjaa. Viime vuon se oli Vuokki. . Vuokki on kannuksensa ansainnut. Sen vaan voin sanoa, että kliffa mesta tää on asua, enkä ole vielä mitään mälsää löytänyt. Olihan niitä, jotka sanoivat, -et mitä sä sinne ghettoon flyttaat. Harrastaa voi melkein mitä vain. Metroja busayhteydet toimii joka suuntaan loistavasti, Minä en ainakaan lähde enää bilikalla surffailemaan stadiin. ulkoilua niin Uutelan metsäpolut, Uutelan kanavan maastot, uimarannan alue ja Kallvikin niemi grillauspaikkoineen ovat nastoja mestoja. . Kaukana mutta lähellä. Columbus on sopivan kokoinen ostari. MARJUKKA KUNNARI Metsäpolut, uimarannat, grillauspaikat M oi...olen budjannut Vuokissa vasta vähän yli kuusi vuotta, enkä ole joka mestaa kerinnyt koluta. . Budjasin kuusivuotiaaksi asti Kalliossa, sitten Rööperissä, Töölössä, Meilahdessa ja lopulta Paloheinässä, joka olikin jo periaatteessa landella. fillaritiet ja muut kulkuväylät ovat hyvin duunattu maisemaan ja yhteydet joka paikkan jees. Kaikki nämä löytyvät Vuokista. Tsilaris (5/2017) Marjut Klinga skrivas uutisesta ja oli keränny jäsenilt stoorei, mitä ne diggaa Vuokis. Kappelin terassille kuuntelemaan jazzia tietysti parin bissen voimalla eikä bilikaa ole tippaakaan ikävä. Meri, metsä, uimarannat, palvelut, erilaisuus, moninaisuus, yhteisöllisyys, rentous, avaruus, tilavuus. Boijen sairaalassa födlannu, Larussa kasvanut ja nyt eläkepäiviä Vuokissa viettämässä. Miks Vuokki. Mulle Stadi oli aikaisemmin loppunut Lauttasaaren ja Kulosaaren siltoihin. Vuokissa on erittäin hyvä infra eli esim. Näin olen kyllä sanonut kaikista aikaisemmistakin asuinpaikoista. . 11 vuotta on budjattu, enkä mä vieläkään ole sitä ”ghettoa” hitannu. Stadin eri osat on finnannu ennenki: 2010 Roihis, 2009 Mosa, 2006 Kondeka, 2002 Käbis. Kaiken kaikkiaan makea mesta. STADIN MESTAT Vuokki – viime vuoden paras K esä-heinäkuun vaihtees Suomen Kotiseutuliitto julkasee, mikä on tänä vuonna Vuoden kaupunginosa. Vuotalo tarjoaa kulttuuria. Jengi täällä on ystävällistä. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki TSILARI 4/2018 21. KAJ-ERIK FOHLIN Metro, ostari, kulttuuria L iikenneyhteydet ovat hyvät: metro (joka saisi kyllä kulkea puoleen yöhön, jotta pääsisi mm. Ihan oikeasti, tää on huippumesta! . Vuokki on myös erittäin kultturellinen mesta ja esim Vuotalossa sitä riittää konsertteja myöten
U usi iloinen teatteri on palannut ”rikospaikalle”, Peacockin perinteiseen isoon saliin. Jaakko Saariluoma ohjasi, kymmenkunta käsikirjoittajaa tuotti tekstiä. Heistä löytyy myös komedianäyttelijä. Vahvaa Jotunia Elannon Näyttämöllä Elannon Näyttämön Huojuva talo poikkeaa EN:n ranskalaisista salonkikomedioista. Kirjan talolla. Leena Uotilan ja Sari Sikanderin Sunnuntaiaamu on mainio sketsi naispappien krapulaaamusta illan juhlinnan jälkeen. Lampi ja monipuoliset näyttelijä-laulajat Sami Hokkanen ja Sami Hintsanen vetävät monta hauskaa numeroa. Taustalla on oma perhe-elämä ja sen Kesän kulttuurikierros Tuhansien ämpärien maa on musiikiltaan ja tanssiltaan taitavaa viihdeteatteria Linnanmäen Peacockin lavalla, jonne UIT syntyi 40 vuotta sitten. RISTO KOLANEN STADIN SYKE 22 TSILARI 4/2018. Ei ehkä kaikkein UITparasta, mutta perushyvää tekemistä. Toki ”Juhas, Orvos ja Tervos” muodostavat kolmen muskettisoturien ryhmän, joka taistelee Sote-joukkoja vastaa. Kuva: Mirkku Merimaa. Kuva: Kimmo Karjunen. Hyvin esiintyvät Viivi Pumpanen, ex-missi, ja Erika Vikman, tangokuningatar, ovat mainioita mm. Linnanmäki haki välillä muuta profiilia; UIT talvehti vuosia Arena-teatterissa Hakaniemessä. ”Real facetime” –ilottelussa baaritiskillä tanssijatyttöjen kera. Esityksen helmiä on Mikael Saaren upea laulu Tuo päivä kun jäät luoksein sekä Ansku Bergströmin, Katri Mäkisen, Mikko Ahdin ja Matti Puron rytmikkäät yhteistanssit. Poliittista ajankohtaisuutta on nyt vähemmän kuin joskus ennen. Tyypillistä on yhä se, että kaikki UIT:ssa tekevät kaikkea: laulavat, tanssivat ja replikoivat kohtausten tiuhassa tahdissa. Heistä monet ovat stand up –lavoilta tai televisiosta tuttuja. Huojuva talo on suomalaisen kirjallisuuden ja näytelmien klassikko, joka ilmestyi 20 vuotta Maria Jotunin kuoleman jälkeen ja kohautti aikalaisia. MeToo-ajan hengessä miesten perinteinen herrakerhoasenne sopeutuu nykyaikaan Jussi Lammen mainion parodian johdolla. Diginakki-sketsissä Antti Paavilainen ja Jean S -muusikot eivät meinaa saada yhtä porilaista ostetuksi kioskilta ilman digihöpinää. ”Yksi kaikkien puolesta” vaihtuu: ”Pelastukoon ken voi”… Yhteiskunnallinen piikki suuntautuu kaupan ja palvelujen digitalisaatiota vastaan. Tuhansien ämpärien maa viihdytti vapusta alkaen yleisöä ajankohtaisilla ja ikuisilla aiheilla. Janne Marjaaho etualalla, barokkiyhtye Cornucopia Hannu Vasara (vas.), Marianna Henriksson, Louna Hosia ja Pekka Silén luovat monen aistin tunnelman Cirkon maneesille. Se jatkaa syksyllä viiden esityksen voimin, 29.9.–13.10. Sinne se myös kuuluu ja siellä se syntyi tasan 40 vuotta sitten
He tempasivat heti yleisön mukaansa show’n räiskyvällä visuaalisuudella ja flamencon intensiivisellä rytmiikalla ja intohimolla. Trio Flamenco Visionsiin kuuluvat laulaja Anna Murtola, kitaristi Juho Koskimies ja flamenco-tanssija Elina Robinson. Ne myös laantuvat ja antavat tietä tanssijan ja neljän soittajan välillä eleganteille ja välillä kiihkeille tansseille sekä pakahduttaville oopperakatkelmille. Flamenco avasi Iholla-klubin uuden paikan Jo vuoden 2016 alusta saakka Ihollaklubi toi itäiseen kantakaupunkiin merenrantaravintola Pirittassa kerran kuussa aitoa ja ilmaisuvoimaista livemusiikkia: etnoa, folkia, jazzia ja vokaalimusiikkia, nousevia tähtiä ja vaihtoehtomusiikin lahjakkuuksia. Esitys ei moralisoi, ei sääli, ei asetu kenenkään puolelle eikä ketään vastaan. Lean ja ”tohtori, sanomalehtimies” Eero Markun katkeran avioliiton tarina kertomus vääristä valinnoista, elämän arvaamattomuudesta, väkivallasta ja alistamisesta, mutta myös naisen alistumisen synnyttämästä noidankehästä. Hienoja ovat myös Suvi Lahdenmäen monet erilaiset osat palvelijoina ja siskoina. Kapsäkissä esitys oli Cirkoa intiimimpi yleisön läheisyyden takia. Barokkiyhtye Cornucopia vastaa musiikista. Edellisessä ovat mukana laulajan lisäksi huipputaitava Joonas Widenius, kitara, Hannu Rantanen, basso ja Espanjassa maailman flamencon huippujen kanssa työskentelevä Karo Sampela, perkussiot. Pohjoiset tuulet myllertävät Superborea on poikkitaiteellinen, moniaistinen esitys, jossa kolme perinnettä kohtaa: uusi sävellys barokkisoittimille, barokkioopperan sävelet sekä nykytanssin kieli. Iholla Fiesta Española toi esille kaksi maailman pohjoisimman flamencolaulajattaren kokoonpanoa: Anna Murtola y Grupo ja Trio Flamenco Visions. Uusi koti on kesäkuulta alkaen uusvanha tapahtumapaikka, ravintola Väinö Kallio Elannon vanhassa päärakennuksessa, jonka suunnitteli Väinö Vähäkallio ja joka valmistui vuonna 1928. Säveltäjä ja nokkahuilisti Pekka Silén koostivat musiikkikokonaisuuden ja sovittivat soitinyhtyeelle osat Rameaun oopperasta. salaisuudet. Koskisen uudesta sävellyksestä, Jean-Philippe Rameaun oopperan Les Boréades musiikista sekä Janne Marja-ahon tanssista hänen ja Kaisa Torkkelin koreografiaan. Kapsäkin kuvissa korostuivat syksyn putoavat lehdet seinillä. Sovittaja Pieta Koskenniemen ja ohjaaja Tarja Koskelan tulkinta on monia muita armollisempi. Mies keskittyy omaan uraansa ja haluaa säilyttää vapautensa. Upeaääninen Anna Murtola (kesk.) laulaa Juho Koskimiehen kitarasäestyksellä, kun Elina Robinson tanssii uutta flamencoa ravintola Väinö Kallion Ihollaklubilla. Kuva: Jarmo From. Murtolan uusi levy Fuego Por Dentro ilmestyy syksyllä 2018. Juho Tuominen kuristaa Eija Kankaretta henkisesti, ja tässä fyysisesti, Elannon Näyttämön hienossa Huojuvassa talossa, joka saa jatkoa syksyllä. Lehtola on tanssija, koreografi ja pedagogi, joka on hankkinut oppinsa sekä Suomesta että Espanjasta. TSILARI 4/2018 23. Espanjasta lähtöisin olevan flamencomusiikin vahvat tunnelmat vaihtuvat iloisesta alegríasta aina soléan syvällisiin sävyihin ja bulerían riehakkaisiin rytmeihin. Kuva: Raimo Granberg. Rakennus heräsi uuteen eloon koko kansan huviksi ja isossa art deco -salissa on muitakin tapahtumia. Hän työskentelee Imperfecto-kollektiivinsa kanssa, joka edustaa uudenlaista flamencotaidetta. Superboreassa raivoavat pohjoiset tuulet ja myrskyt. Kun ristiriitoja syntyy, Eero osoittautuu väkivaltaiseksi. Muut naiset alistuvat miehen peffalle taputtelulle, mutta viimeinen, Siiri, antaa kädestä takaisin ja kohtaa loppunsa. Robinson, o.s. Sen uusin teos Flamencovisions sai ensi-iltansa keväällä. Superborea on koostettu Juha T. Tanssin vimma ja intohimo väistyvät, lopuksi kaikuu vain yksinäinen bassonokkahuilu. Flamencolaulaja Anna Murtolan sooloprojekti keskittyy flamencomusiikin ytimeen: ihmisäänen vahvaan ja herkkään voimaan. . Elannon Näyttämön Huojuva talo juhlistaa Lean ja Eeron rooleissa todella keskittyneen hyvin näyttelevien, Eija Kankareen ja Juho Tuomisen 30-vuotista uraa teatterin lavalla. Konsertti tarjosi uutta suomalaista flamencomusiikkia, perinteisen flamencon tummia sävyjä, sekä kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita, joissa laulajan sävykäs ääni sekä yhtyeen virtuoosimaiset rytmit pitävät intensiivistä vuoropuhelua. Lea on alun perin valoisasti suhtautuva, itsenäinen nainen, joka tapaa juhannusjuhlissa kaksi ystävystä, mutta valitsee väärän miehen. Nainen keskittyy kotiin ja lapsiin. Marja-aho on tavattoman intensiivinen tanssissaan yleisön ja soittajien edessä tai kiivetessään seinää pitkin. Koskinen on työstänyt kaikki sävellyksensä osat dialogina Rameaun musiikin kanssa. Kimmo Karjunen täytti ensin Cirkon Maneesin ja keskikesällä Kapsäkin teatterisalin huikeilla valoilla ja hienoilla projisoinneilla
Suomen surkeus Suomen surkea futisrekordi on varmasti useimpien tiedoissa, mutta kerrataan vielä pääpiirteet: meidän jengi ei oo ikinä osallistunu futiksen arvoskabojen lopputurnaukseen. Solidi suoritus. Venäjän kisat on ollut Peetult vakuuttavaa esitystä, eikä Pasilan kirkkaat valot oo häikässy lahen kundii tainnoksiin. Vuorollaan omat geiminsä on taputellu muun muassa viime skabojen mestari Saksa, hallitsevat Euroopan mestari Portugali, sen naapuri Espanja sekä lattareiden ylpeydet Brasilia ja Argentiina. Mansen mestari Wiss on puolestaan ollut asiantuntijoiden Creme de la creme Futiksen MM-skabat & suomalaiset Tätä skrivatessa vuoden 2018 futiksen MM-skabat ovat kääntyneet loppusuoralle ja jäljellä on enää kaksi geimiä sekä neljä tiimiä. Kun vetelee turnamentist summa summarumit, ni ei voi kun ihmetellä yhtä asiaa: miks Suomi ei oo ikinä näis geimeissä mukana. Tältä pohjalta on myös aiheellista vähän perata nyt käynnissä skabojen näkyvimpien suomalaisten eli tietty Yleisradion kanavilla pyörineen jengin onnistumisia. Pari kertaa on melkein päästy jatkokarsintamatseihin, mutta niilläkin kerroilla kaveri on aina ollut parempi tai sit ollaan vaa ite sählätty huolel pallo omaan pussiin. Lahen toinen asiantuntija on ollu Suomi-futiksen ykkösstara Jari Litmanen, jonka kohtalona on nyt jäädä ekaa kertaa missään ränkkäyksessä Peetun taakse. Litti skulas muun muas Ajaxis, Barcelonas ja Liverpoolis aikansa koviempien futareiden kans. Peetu dominio hyvil havainnoilla sekä varsinkin tilastonippelitiedol, minkä palkintona Yle ostiki tolle jäbälle piletin ratkasumatseihi paikan päälle. Näist ehkä Honsu on saanu eniten aikaa esitellä omaa pärstäänsä sekä miellyttävää maikkaääntänsä. Belgia tai suomalaispatujen suosikki eli lädit pokkaa himmeimmät mitskut lauantaina, ja Ranska tai Kroatia pääsee nostelemaan FIFA World Cupiksi nimettyä pyttyä nextinä sunnuntaina 15.8. Ammatiksee Peetu skulas pitkään varsinkin Saksas, jonka jälkeen äijäst on kasvanu Ylen lähetyksien vakkarifeissi, niin näihin arvokisamatseihin kuin talven tsämppärilähetyksiin. Majumenestyksen puutteest huolimatta futis on kuitenkin supersuosittua täälläkin, aina Stadista landelle ja skutsin perukoille asti. 24 TSILARI 4/2018. Asiantuntijoiden bencheil on käyny tsittaamas ja bamlaamas lössii joka puolelt Suomee. Kentsuil on nykyää jo täysin eri sheriffit ku sillo 1990-luvulla, minkä takii Jarin ysärineimdroppailu kuulostaa suht koomiselta. Perinteisistä suurmaista Hollanti ja Italia eivät päässeet edes Venäjälle asti – eikä muuten Suomi tälläkään kertaa, jos joltakin jäi se huomaamatta. Futisexpertit landelta Ekana futisexperteistä nostetaan framille Suomen Chicagon kundit, joista eniten ruudussa feissiään on kuluttanu Petri ”Peetu” Pasanen. ”Littiä” vaivaa nimittäin aika paha nostalgisointipöpö, eikä kuningas oikein pääse irti fiilistelemästä omaa uraansa – joka tietty oli hemmetin kova. Valitettavasti nykyää kyl eletään jo 2010-luvun loppua, eli Jarin kaikki skulaavat frendit on jo hyvin pitkälti eläkkeellä – eivätkä määrittämässä esimerkiksi brassien tai Espanjan otteita. Jengi potkii nahkakuulii huolel joka puolella maata ja lisenssipelaajien määräl mitattuna futis on yks härmäläisten eniten diggaamista lajeista. Peetu on lahtelaisen futiksen kakkostara, joka tsennattiin kentsulla huikeen kanuunan omaavana pakkina: seuroissa se pelas topparin, mut majus useimmiten laidal. Muita landei experttijengis ovat edustaneet muun muas Jani ”Honsu” Honkavaara Seinäjoelta, Jarkko Wiss Mansesta ja Mika ”Nure” Nurmela Oulusta. KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO I te turnaushan on ollut yllätyksiä täynnä, kun moni ennakkosuosikki on lähetetty himaan jo ajat sitten. Lisäks kunkun pitäis kyl jo pikku hiljaa hiffaa edes auttavasti nykyajan perusteet, eli et kaikil on internet takafikas, eivätkä ne lattarit oo suurelle jengille enää kauheen vieraita huudeja
Lehtola on kyl tuikkinu vahvasti ja pitkään. Kun vetelee turnamentist summa summarumit, ni ei voi kun ihmetellä yhtä asiaa: miks Suomi ei oo ikinä näis geimeissä mukana. Välillä Wiss on myös laittanut yli-innokkaat toimittajatkin kuriin. Fc Lahden koutsi Toni Korkeakunnas jäi vähän hajuttomaksi ja mauttomaksi, mutta Klubin vanha stara Erkka V. yhdessä edellämainitun Peetun kanssa: aukotonta analyysiä ja loistavia havaintoja. Onneks uusi tsäänssi päästä skaboihin koittaa taas parin kuukauden päästä. Erkkaki on tienannu puhtaat paperit näist skaboist. F o to : P ix ab ay / Q u in ce M ed ia TSILARI 4/2018 25. Lisäks, jos Ylen studiostaki löytyy tänkin verran jäbii & Miettinen, jotka tsennaa futist, ni ei luulisi homman aina olevan niin vaikeeta. Tsirbojen näkemystä mukaan on tuonut onnistuneesti Marianne Miettinen. Erkkahan oli mukana skulaamassa jo legendaarisessa HJK:n tiimissä vuonna 1998, joka ekana suomalaisena jenginä ikinä pääs fiilistelee tsämppärihumua alkulohkomatsien verran. Stadilaiset starat Skutsien ja böndien kundien sekä gimmojen lisäks studiossa on onneks nähty myös stadilaisia. Isot maat kyykkäilee huolella, kun taas snadit valtiot, kuten neljän miljoonan jantterin Kroatiat menee pitkälle ja reilun 300 000 ukkelin Islantiki pääs messii. . Läppä lentää, mutta kohtuullisesti kuitenkin, eikä lähetyksen arvo ota täst liikaa damagee. Erkkahan oli mukana skulaamassa jo legendaarisessa HJK:n tiimissä vuonna 1998, joka ekana suomalaisena jenginä ikinä pääs fiilistelee tsämppärihumua alkulohkomatsien verran. Nykyään Erkka on Peetun tapaan Ylen vakkarifeissejä lähes jokasessa jaripallolähetyksessä, eikä syyttä! Ammattikoutsin taidolla Erkka osaa analysoida matsit ja jengit, minkä lisäks Erkan esiintyminen on myös miellyttävää tsiigata, kun se ei oo pelkkää pönöttämistä
Juttu on julkaistu aikoinaan Partio-lehdessä 6/1924. Se joka ei tvärt tule veteen kun me muut, viedään se vängällä, tai pistetään päivällä bökät päällä sittaamaan veteen ja tanssitaan sen ympäri yks nigrutanssi. Sano sille kans että se lähettäs gutaa, bulkkia, karkkuja ja lakua, mutta ei saa skribata osotekorttiin että paketis on gutaa, vaan että siin on sukkia. Ymmärräks, me lastataan ruddari äkkäseen ja poimitaan sitten vattuja. Se on eri haga keikka, sillä silloin saadaan me mennä metsään skruibimaan mustikoita. Mä vinnasin sprookaamiskilpailuissa ja sain puoli kiloa daidluja. Sillon on uunoa kun sataa, sillä ne kun on kokkia ei saa rähjätä isossa teltassa vaan pitää sökätä puita. Vasta kun päällikkö puhaltaa torveen lopetetaan koisailu ja sitten seuraa urheilua, lassonlangaamista, luffimista ja pussijuoksua ynnä muuta. Me mennään sokerijuurikaspellolle souviin, mutta me tehdään Höyryleipomon kanssa niin, että me grevataan vain liite rikkaruohoa vek ja pistetään paljon multaa päälle. Se joka on flaidannut, kironnut tai mälväillyt saa nyt poimia mustikoita. Kun ulkona sataa, tippuu yhdestä reijästä liite vettä, mut ei se te mitään kun alla on vain yks skolekirja. Jos murssa kysyy plugganks mä laskentoa niin sano sille juu. Mun nimeni täällä on: Turpajyrääjä. Tavallisesti on meillä potlareita, vilssonin kylkiluita ja humpuukisoppaa, tai lihasoppaa eli mennerheiminsoppaa. Kuule se öljy jota meidän piti sillon ottaa kun oltiin gisoja, oli kai riisiöljyä. Me putsataan sillä tshengut ja kummarit, se gölsa saali on teltsun mattona. Silloin mennään me tshirraan. Leirillä saadaan me ensin simmata ja sitten taas skruibia. Kokkina on kans joskus kiva olla ainakin silloin kun duunataan makeasoppaa daidluista ja knibeleistä. Me ollaan Arkan kans ruvettu botskilla sökaan risuja yhdestä gimiksestä platshusta, jota kukaan muu ei tiedä. Sitten me skruibitaan puuroa ja maitoa ja Arkka syö enimmin ja minä olen kolmas. Helsingin kaupunginmuseo. Sano mutshille että hammasharja kun mä toin tänne on hyvä olemas. Aamulla me tammataan filtit ja Torakka, yks snätsä kaveri, saa pistää sen omat filtit kuivamaan jos ne on märät. Gimis broidi! Tääl on eri gimis olla! Me soovataan 4 kaveria yhdess teltsussa. Siellä päivystäjä maalaa jodilla gäbänkuvia koipiin. Muuten kaikki tietää että mä saan himasta safkaa ja silloin kaikki ruinaa sitä. Kaikkein kivainta on leirivalkea. Ei muuta sitten tällä kertaa kun morjens. Kaikkein hoobointa tulee sitten. Kun meidän vartio on tisurina ei me tehdä muuta kun tokataan tiskit rantshuun. 26 TSILARI 4/2018. Silloin on kans hagaa kun jää milkkiä purkin pohjalle sillä muut ei trikkaa sitä kun minä. GAMLA SLANGI Reiska: Kirje kesäleiriltä – kakskytluvun slangilla Mikko-Olavi Seppälä sendas Tsilariin gamlan slangitekstin, Reiskan kirjeen broidilleen kesäleiriltä 27.7.1923. Se on mälvää, mitä vasten minä en koskaan räyhää liikaa. Aallot laittaa ne puhtaaksi ja sitten ne pistetään aurinkoon kuivamaan. Sitte mennään me rantshuun jumppaamaan ja simmaamaan. Pikkupojat ei saa kun 1 mukin näin illalla. Partsikalaisii stoges ja saattajia Stadin assalla 1920luvulla. Heippara sanoi rttä sellaiset on elämän funktshuunit. Kun on syöty seisoo lipputangossa: lepo. Illalla saadaan tshajua tai kaakaota keksin kanssa. Fades osaa kroolata, yks simmamaijari opetti mulle. Mä luulin että niitä juuria vois skruibia ja me syötiin niitä Arkan ja Vilin kanssa, mutta maga tuli niin eri gisaks, että meidän piti syödä kirurkissa jotain öljyä. Pistää jalat pussin kulmaan ja luudaa sitten, niin vinnaa varmasti. Foto: Hannes Mustakallio. Mä hokasin kivan keikan. Me sitataan kuin indarit filttiin käärittynä nuotion ympärillä, hoilataan, skulataan turpajyrää, pluisataan ja sprookataan. Sillä tapaa pääsee eri äkäseen
Ku se kävi himas, ”ni kundit tsiiikas pitkään, että toi on käynyt Amerikassa. Eliel Snell bonjas slangii ja Maria funtsas, ett faijast vois saada kliffan stoorin Tsilariin. Jutun otsikkona oli Krunan Snellu. Ainaki Snellu, jonka tytär liitty slangijengiin viime vuonna. Maria sendas Tsilarille matskuu Kotilieden haastiksen vuodelt 1993 ja kopion siit kunniakirjast. Ja oli porukoiski eroi. Nyt kun käy Amerikassa, niin se on kuin olisi käynyt Porvoossa.” Kerran Snellu meni duuniin svedubotskille ja froogas kipinältä, onks siel muit suomalaisii. TSILARI 4/2018 27. ”Mutsi stikkas klitsarin korvalle, kun mä snadina kundina kaveerasin himassa stadin slangia”. Slangiki on vähän hukas. Vesku ja Simo Salminen esitti Auvoo ja Kultsii, ja niiten slangis on käytetty just Snellun slangitaitoi. Kriguun ja skönelle Snellu lähti kriguun 16-vuotiaana. Kuuskytluvul se oli bamlannu Kohtauspaikka X -proggikses slangiks omaa elämäntarinaansa. Seuraavana päivänä Maikkarin konttoril oli jengi froogannu toisiltaan, oliks ne lysnannu ku Turtiainen bamlas. ”Krunassa oltiin niinku kristikassa: enste pyhäkoulus, sitten mentiin partioon.” ”Sitten oli toinen porukka esimerkiksi Sörkassa, jotka duunas brekkiksiä klitsuihin.” Snellu kertoo kans, ett Stadin jengit tsennas toisensa ja jos vaik Tölikan jengi tuli Krunaan, sillon flaidattiin. Snellu budjas Krunas ja sen mutsi ja faija funtsas, ett slangi on sakilaisten kieli ja mummiki tvettas suun saippualla. Siinä oli mitskutki rinnassa. Maria bamlas, ett sen faija on ollu messis Tarvajärven proggikses ja duuninsa ansiost se tsennas monenlaist jengii, niinku Speden ja Vesku Loirin. VIRVE KUUTAR STADILAISIA K u Maria (Riina) Söderberg oli plugannu Tsilarii, se alko minnailla faijaansa. Monikohan heebo on saanu sen siks, ett snaijaa slangii. ”Kaksistaan ollessa me stikattin keskenämme suomea. Sil oli siel botskilki koijan alla Suomen ilmavoimien kapteenin puku. Aarne Tarkas oli sit korjannu, ettei se mikään Turtiainen ollu vaan Snellu. Mä stikkasin mun himasprookia, hän stikkas kirjakieltä. Maissa Snellun vika duunimesta oli Maikkari, mis se oli 24 vuotta. Snellun slangii on snadisti muutettu jutus yleiskieleks, ett jengi bonjais, mut kliffasti siin on tallel gamlaa slangii. Friidu takas Stadiin Maria on Tölikan friidui, mut budjaa nyt landella. Ku ne tuli satamast snadis fyllas, ni kundi veti lentokapteenin kledjut päällensä. Mut yks kundi tuli kuitenki bamlaa Snellulle suomee. Se oli sveitsiläinen, joka oli ollu krigus flygaajana. Snellu bamlas haastattelus, miten slangi vaihtelee Stadin eri osis, jossain tuli bulimmin sanoi sveduist niinku Krunas oli gosari, mut Sörkas talari. Nyt se on flyttaamas takas Stadiin, kuhan hittaa sopivan luukun. Jutus skrivataan, ett Snelluu palkinto snadisti huvittiki. Ku Snellu jäi eläkkeelle, se skrivas kutsunki slangiks. Ku krigu loppu, se oli 22 ja shingras skönelle. Se sano, ettei oo. . Ei tartte olla Tölikast. Marian oma kundi budjaa puuValkas, joka on Marian mielest ihana mesta. Himaski Snellu bamlas slangii. Paljon sen kauempana Maria ei viittis Stadis budjaa. Slangin bamlaajalle kunniakirja Kalevala-seura jakaa kunniakirjoi Suomen kansan hengenperinnön tietäjille ja taitajille. Ja varmaan faija diggais pilven reunalla. Se sveitsiläinen kundi on ainoa ihminen, jonka mä olen kuullu kaveeravan perfekt suomea.” Maikkarilla Ku mutsi esitteli Snellulle yhden friidun, ni skönärihommat jäi vuonna 1954. Se venaa kans, ett pääsee kaikkiin kliffoihin Slangijengin jutskiin messiin. Krunan Snellu Kotilieden Inkeri Apilasalo haastatteli Stadin kundii, ku se oli saanu Kalevalaseuran kunniakirjan marraskuus 1993
28 TSILARI 4/2018. Kun asutus lisääntyi ilman asemakaavaa, talot seisoivat sikin sokin mutkaisten kujien varsilla. Aikaa myöten erottuivat yleisessä tietoisuudessa myös kantapasilalaiset ja tulokkaat. Pasilan siirtomaata sanottiin Mattilan kaupaksi. Pasilan esikaupunkiasutus syntyi aikanaan suunnittelematta, jopa ilman lupaa. Kuvaaja: A.Pietarinen, 1937. P asilassa asemasodan aikaan syntyneenä ja yhtäjaksoisesti asuneena tulin tuntemaan paikkakunnan ja suurimman osan kanta-asukkaista. Tämä vuosikymmen oli Pasilan historian värikkäintä aikaa. Ensimmäisen huvilatontin vuokraajalla muurari Karl Rautellilla näyttää olleen kiinnostava rooli esikaupungin rakentamisessa. Rautatie oli aivan vieressä ja Fredriksbergin pysäkki oli otettu käyttöön v. Keskinäistä kanssakäymistä Pasilassa ihmiset tunsivat toisensa, monet vuosikymmenien ajan. Kun mitään rajoittavia rakennusmääräyksiä ei ollut, jokainen rakentaja sijoitti talonsa ja tarpeelliset ulkorakennukset usein epätasaiselle tontille vapaasti oman harkintansa mukaan. Hevosmies kuljetti lähdevettä nelipyöräisillä vankkureilla, joilla oli kaksi puutynnyriä lappeellaan. Tontiltamme Hannankatu 8/Pasilankatu 33 (nyk. Tuottoisa tila toimitti päivittäin kaupunkiin maitoa ja kauppatorille voija juustotuotteita sekä perunoita. Monet jo iäkkäät kantapasilalaiset muistellessaan entistä synnyinja kotiseutuaan kutsuvat sitä nimellä vanha Puu-Pasila. Pasilan esikaupungille oli olojen epävarmuus ja yleisen mittapuun mukaan varsin vaatimaton asumistaso. Yhdyskunnan häviäminen Helsingin kartalta oli puolestaan määrätietoisen suunnittelun tulosta ilman Helsingin kaupungin asemakaavaa. Omat sosiaaliset ryhmänsä muodostivat talonomistajat ja vuokralaiset. Elannon liike oikealla, kuva otettu Susannankatu 2. Radiokatu 9-13), josta maksettiin esikaupungin korkeinta vuokraa, toimitti ukkini Matti Aalto terveysvettä työpaikalleen eduskuntaan, kaupungin virastoihin ja lääkäreiden vastaanotoille. Kiinteistöt rakennettiin aikanaan vuokratontille, jotka Böhlen tilan haltija Julius W. Tämä liikenneyhteys oli tärkein edellytys esikaupungin syntymiselle kallioiseen maastoon metsän keskelle, etäälle muusta asutuksesta. Talot mutkaisten kujien varsille Böhlen tilan maalle rakennetun, sittemmin Pasilaksi nimetyn esikaupungin syntymisen riittävät selittämään pelkästään yleiset tekijät. Pasilan työväentalossa pidettiin yksityisiä perhejuhlia kuten häitä ja syntymäpäiviä. Kaikesta huolimatta Pasilasta kehittyi sosiaalisesti toimiva ja ympäristöltään rikasilmeinen asuinalue. 1886, jolloin paikallisjunaliikenne alkoi Helsingin seudulla. Suurimmalla osalla Pasilan rakentajista ensisijaisena motiivina ei ollut vuokratalon pystyttäminen, vaan asunnon hankkiminen omalle perheelle ja hankkeen rahoittaminen rakentamalla huoneita myös vuokralaisille. Fredriksbergin kartanon päärakennus, oikealla puinen asuinrakennus ja vasemmalla navetan pääty. Maan itsenäistyttyä ruvettiin järjestämään tanssi-iltoja. Pasilassa oli tuolloin 1110 lämmitettävää huonetta kaikkiaan 186 rakennuksessa. Kuvaaja Constantin Grönberg, 1963. Pasilan kartano. Hän rakensi useita taloja Pasilaan ja myi ne sitten. ANTTI AALTO STADIN MESTAT Minun kyläni – Puu-Pasila Fredriksbergin kartano oli 1850-luvulla näyttävä maanviljelysja karjatila noin viiden km:n etäisyydellä pääkaupungista. Asukkaiden keskinäistä kanssakäymistä edesauttoi osaltaan alueen yhtenäinen väestörakenne. Asukkaita oli 2688. Myös poliittiset ja maailmankatsomuserot noudattivat ainakin jossain määrin tätä jakoa. Kronqvist vuokrasi edullisesti. Lähdevettä Pasilan luonnonrikkauksiin kuuluivat esikaupungin luoteispuolella sijainneet kaksi hyvästä vedestään kuuluisaa lähdettä. Vuosien varrella monien rakennusvaiheiden tuloksena huvilat saivat sen hahmon, mikä niillä oli 1910-luvulla ja sen jälkeen otetuissa valokuvissa. Kahta samanlaista taloa Pasilaan ei rakennettu. Asema sijaitsi alkuaan ratapihan länsipuolella. Toisesta sai raaka-aineensa Pasilassa toiminut limonaditehdas. Pasilan asuntojen vuokrat olivat kaupungissa perittyihin vuokriin verrattuina alhaiset
Vuonna 1915 syksyllä kaikki suomenkielinen kouluväki siirtyi Pasilasta uuteen suureen punatiiliseen, Eläintarhan kansakouluun, joka oli juuri valmistunut. Siirtoväkeä Pasilaan tuli muutamia perheitä. Kesällä v.1928 valmistui raitiolinja 10 Pasilasta Nordenskiöldinkadun varteen ukkini toimesta. Radiokadun kulma, Pasilankadun ja Raakelinkadun kulma, Pasilankatu 2527, taustalla Pasilan kirkko Raakelinkatu 4. Kuvat kirjasta Antti Aalto: Minun kyläni PuuPasila. Kuvaaja: A.Pietarinen, 1937. Kuvaaja: Aulis Ryyppö,1968. Sulo Karpio ja Jalmari Hopeavuori jatkoivat toimintaa vilkkaana kuin monet muutkin maan parhaista nuorisovetäjistäviimeisenä Veikko ”Veka” Niemenperä. Vanha koulutalo säilyi pasilalaisten äänestyspaikkana koko itsenäisyytemme ja vanhan Puu-Pasilan olemassaolon ajan sekä valtiollisissa että kunnallisissa vaaleissa. Lähteenä: Helsingin kaupunginmuseo. Kun Pasilan asema v.1924 siirrettiin länsipuolelta itäpuolelle, ei ollut enää tarkoituksenmukaista käyttää junayhteyttä Pasilasta kaupunkiin. Kuvaaja: Kari Häkli v.1973 TSILARI 4/2018 29. Radiokatu 911, hyvästä vedestään kuuluisa lähdekaivo edustalla. Valokuvaaja Signe Brander vieraili kameroineen usein Pasilassa. Tunnettu, juuri perustettu Dallapeorkesteri esiintyi syyskuisena iltana v.1925 Pasilan työväentalon suojissa. Mukavuuksien puuttumista pasilalaiset eivät pitäneet sellaisina puutteina, että olisi siksi pitänyt hakeutua muualle. Matti Aallon koti, Pasilankatu 33Hannankatu 8 nyk. Pasilan seurakuntatyön rinnalle perustettu poikakerho sai huoneiston kirkkotalosta Raakelinkatu 4. Vilkasta kanssakäymistä Vuosisadan vaihteessa aloitti toimintansa Pasilan suomenkielinen kansakoulu Kyllikinkatu 10. . Pasilan lastentarhaan saatiin johtokunta v.1906 ja johtajattareksi valittiin lastentarhanopettajatar Eva Brander. Puurakennukset, pihat istutuksineen ja ympäröivä luonto aikaansaivat maalaistunnelman; tiivis asutus taas teki ihmisten välisen kanssakäymisen vilkkaaksi, ystävälliseksi ja inhimilliseksi toisiaan kohtaan. Avustuksia toimintaan tarha sai Helsingin pitäjältä, Helsingin kaupungilta ja rautatiehallitukselta sekä vuodesta 1925 yksinomaan Helsingin kaupungilta. Toiminta alkoi hyvällä menestyksellä sulkien piiriinsä lähes kaikki Pasilan pojat. Pasilan kartano. Osastoa johti saarnaaja Arvo Hursti. Asuntojen puute oli kuitenkin jarruna isommalle muuttovirralle. Elämä Pasilassa ei ollut pelkkää idylliä, silti siitä kehittyi asuinympäristö, johon kiinnyttiin. Fredriksbergin kartanon päärakennus, oikealla puinen asuinrakennus ja vasemmalla navetan pääty
7. 1. Mut eipä mitään, heti toisemme me tsennattiin ja skumpat kaiken kunniaks heitettiin naamariin! 6. Tän häppeningin muistoks me tää loru skrivattiin ja tiedoks bulein tänksein Tsilarille sendattiin. Ja siinä menneitä kun aikamme me muisteltiin ja luokkafotoist entisiä tyyppei skannattiin, niin päätettiin, et jatkoo tästä pitää seurata ja lisää skoleporukoita jengiin skaffata. Treffit tehtiin Musataloon siitä paikasta, vaik fasaadit ei enää ookaan snygil mallilla. No, Raikka oli Raikka, vanha skolekaveri ja gamloist luokkafotoist se myös meidät bongasi. 8. Tässä heidän 1Bluokan foto v. Kun himaan lähdön aika koitti, niin me sovittiin, et viiskyt vuotta nyt ei mee seuraavaan miitinkiin. Jos tsennaat itses fotosta, tai jos AnneMaj Ståhlberg, Raimo Kuitunen ja Riitta Weckman tuntuu tutuilta tyypeiltä, pistä meiliä Weckmanin Riitalle, joka nykyään on Brelih: riitta.brelih@pp.inet.fi. Me päätettiin, et stikataan Raikkee vaan meilillä ja froogataan, et onko sama tyyppi kyseessä. Ja yllärinä huomasin myös tutun joukossa: koulukamu Raikkahan siin kattoo sivulla. 30 TSILARI 4/2018. Siit Tsilarille tattis kuuluu, et me treffattiin ja porukalla gamlat stoorit läpi kelattiin. 4. Kun tässä viimest Tsilaria illal pluggasin, niin hallituksen nyyat naamat samal tsekkasin. 5. Mut koska puoli vuosisataa siit on vieriny kun opparissa samal luokal me on nyhjätty, niin päätin tsekkaa Ancalta, toiselta kamulta, et onko samaa mieltä, et Raikka on kuvassa. ANCA, RAIKKA, WECKSU EKS MINNAA Vanhat skolefrendit treffaa (SÄVEL: ISOISÄN OLKIHATTU) Tarinan skolefrendit kävi Roihikan opparia. 3. 195960. Anca vastas heti, että takuuvarma on: feissin tunnistus on tasan aivan kiistaton. Me nähdään ihan kohtapuoliin samas mestassa ja yritetään megeen plokkaa uusii naamoja. 2. Ja eikun snadii suunnitelmaa siitä pusaamaan, miten tästä eteenpäin me nyt sit jatketaan
Sinisel dösäl pääsee tai vaik dallaamal ja fillaril, jos budjaa oikeil nurkil. Jos ei satu tsiigaan bulei byggii, mis jengi budjaa ihan niiden peltsien vieres. Heinää ja lehmii Gamlois leffois jengi on peltsil duunis, nostaa heinää seipäille. Hector shungaa yhes biisis, ett se lähtee landelle lehmii tsiigaan. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Ihan ku landella Stadi on siit kliffa stadi, ett tääl on mestoi, mis on ihan ku ois landella. . Voi dallaa vaik pitkospuit Lammassaareen. Ja jos duunis tule hiki, ni Blobikan rantsu on lähel. Mut Stadis voi päästä gamlaan nostalgiaan. TSILARI 4/2018 31. Kevääl jengii ryysii joukoittain tsiigaamaan, ku lehmät pääsee laitumelle. Viikin peltsit näyttää muutenki siltä, ku ois jossain kaukana landella. Tsimmaamaankin pääsee eri puoli Stadii hoidetuil rantsuil. Mut ei sen tarttis. Palstoi ei kaikille halukkaille ees riitä. Jos ei oo saanu omaa palstaa tai jos ei viitti ihan niin paljon tehdä duunii, ni voi käydä Blobikaan skruudattavas puistos. Foto: Virve Kuutar. Joka keskiviikko 12.9. Tääl on skönee mones suunnas ja suurin osa rantsuist on kaikille leedei, ett sinne pääsee dallaileen, tsiigaileen skönelle ja haaveileen. Mestoil on sillon joku ohjaamas, ihan itekseen sinne ei saa mennä huseeraan. Keskel saarta on Pohjolan pirtti, mitä voi vuokraaki omiin bileisiinsä. Lammassaarest Kuusiluodolle pääsee pitkospuita. Foto: Virve Kuutar. Niit näkee Stadiski. Skruudattavaa Ympäri Stadii on viljelypalstoi, mitä jengi voi vuokraa ja sit kasvattaa siel omii botlareita, blummii tai mitä ny jokanen ite diggaa. Niinku Haltialas, mis on lehmii, lampait, sikoi, kanoi. Bertel Jung funtsas suunnitelman, joka on hyväksytty yli 100 vuotta sitten 1914. Ne ku on kiinnostunut fogeleist, voi kiivetä niit tsiigaan torniin joko Lammassaares tai matkal sinne. Siel voi kerran viikos koklaa, millast se viljely on. Jos käy tsägä, voi nähdä vaik viiksitimalin. Ja vaik sitä sanotaan puistoks, ni oikeestihan se on ihan skutsii Rusalta tai Laakson tsirran takaa ja jatkuu Manelasta Pirkkolaan ja Vantaan rajalle asti – Haltialaan, mis onki Stadin buleimmat skutsit. K aikki tsennaa ainaki keskuspuiston, se ku börjaa melkein keskustast Töölönlahdelta ja jatkuu vaik kuin pitkälle. klogu 17-20 voi kimpas kääntää maata, kylvää, kitkee ja poimii satoo. Kesällä mesta on auki klogu 7-23. Lehmii on Viikiski. Syksyl eläimet viedään sisätiloihin ja talvel niit voi käydä tsiigaamas iltasin ja viikonloppusin. Nykysin landel on kyl modernimmat tavat. Raittiusseura Koitto vuokras saaren 1904 stadilt kesäsiirtolaksi, mihin jäsenet vois mennä viettään kesistä. Mut poluil riittää mestoi muutenki. Mut koirien kans Lammassaareen ei saa dallaa just niitten fogelien takii. Pitkospuita ja fogeleita Ja niist Viikein peltseist ei oo pitkä matka luontopolullekaan. Se on Stadin toinen hyvä puoli. Niit voi kesäsin hittaa naapurisaarelt Kuusiluodolt. Ja heinät viedään Haltialan eläimille talvisafkaks. Jos joku kaipaa landefiiliksii, ei tartte tsöraa mihinkään kauas. Ja vaik saaren nimi on Lammassaari, ni ei siel silti lampait oo. Voi mennä sköneen tsimmaan. Reitti börjaa lähelt Vanhankosken kävelysiltaa. Talkoojengille tarjotaan tsufee ja soppaaki. Dumaris järkätään heinätalkoot joka kesä heinäkuun alus. Siel on reilut sata mökkii, ett jos menee retkeileen, ni pitää tsiigaa, ettei kenenkään pitskulle mee häiriköimään. Ei niit heinäseipäit enää näy vaan bulei muovipaalei. Viikin luontopolul voi hittaa fogeleita
Joku päivä mun paatti skiglaa rantsuun, mut mun tsägäl mä oon varmaan just flygarikentsul. SPADDU SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM WWW.PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA 32 TSILARI 4/2018. Kantsii järkkää sillai, et friiduil on kliffaa. Spädät paminat Mä funtsasin, et tällai kesäl ku suulis brennaa ja fogelit sjungaa, ni jengi ei varmaan diggaa mitään hirveen pitkii lätinöit. Tuleeks täst mitään, vai duunataaks vetskarit kii. Ei kaikki rupee joraan balettii. Et kaikist kliffoint on pluggaa tällasii stubui älyväläyksii ku on iisei bonjaa. Monel viisii stadilaisuus on ku kalpeeposkihanhen skeida: toisest pääst se on musta, toisest valkonen. Stadilainen voi flyttaa Stadist, mut Stadi ei flyttaa stadilaisest. Tsoukki on siinä, et hiffaa snadiutta buleis jutuis ja buliutta snadeis. Jos sä et divaa brenkkuu, et blaadaa spadduu etkä skujaa fiudel, mikä sä oot. Yleensä ku kundi sanoo, et sil oli kliffaa jonku friidun kans, ni se ei tarkota bamlaamist. Golf ja bylsintä on kaks ainoot jutskaa, joit voi diggaa, vaikkei ookkaan niis hirveen hyvä. Skordarit mitään turvallisii oo. Kesälläkään älä rupee bylsiin kenenkään kans, ku on skitsompi ku sä itte. Muut ku stupidot ei oo skarpeimmillaan brekkaril. Jos kaikki se aika, ku dirikat skulaa golfii, käytettäis ihan kunnon duuniin, tää boltsi tuntuis – viel kornimmalt pleisilt. Ennen ku menee jiftikseen, kantsii tsiigaa, millaselt tuleva puoliso vaikuttaa kunnon flänäs. Jos friiduil ei oo kliffaa, kellään ei oo kliffaa. Jos sul on blöde beba, sä tarttet bulit byysat. Yks mun frendi oli kortsujen hevijuuseri, mut jäi dösän alle. Eli niille ku diggaa tällasii stubuist pätkist duunattui paminoit, tää on ny sellanen pamina mitä ne diggaa. Siks mä plokkasin tähän paminaan vaan tätä laittii kamaa: ordereit elämään, tosi stadilaisen määritelmii ja paljo sellast, mitä joku mua skarpimpi on joskus funtsannu, mut ei oo kekannu bamlaa stadin slangil. Miks muka mä en sais olla plösö. Miks kukaan tyytyy oleen fitti, ku ihan snadisti tsemppaamal se vois olla – ihan täys mulkku. Jotku pitää tosi stadilaisii snadisti fitteinä, vaik ne ei koskaan bamlaa selän takana mitään sellast, mitä ne ei hivais bamlaa pläsikkäin. Daisarit ei oo yhtään snygit – kundeilla. Veropihtari
Spurgun määritelmä: se dokaa enemmän ku sen leguri. Mä oon lopettanu dokaamisen. Nyt Jallun luufeissit kohtas ne funtsit, ku Palminen päätti tähän Tsilariin skrivaa stubui älyväläyksii. Tutkimusten mukaan, jos sun mutsi ja faija ei duunannu, et duunaa säkään. Duunaaminen on perinnöllist. Ennen breguu ei kantsi dokaa mitään ginii stydimpää. Se näyttää ja tuntuu ihan dorkalt, se bamlaa ja skrivaa ku dorka, mut älä anna sen hämää ittees. Dorka pitää olla, muttei böbi. TSILARI 4/2018 33. Metkaa, mut bissemainoksis kellään ei oo bulii magaa. Ku matsi on skulattu, kunkku ja solttu slepataan samaan lodjuun. Ootsä hiffannu, et ku skloddeille stikkaa boltsin, ni ne rupee heti skulaan. Niis oli kaikis joku idis, ois voinu lisää vielä jonku snadin funtsin. Koski sendas mulle kerran erilaisii luufeissei, mitä se oli piirtänyt. . Ku järkkää idikset jonoon, ni hiffaa, ettei niit kovin paljoo oo. Koville jätkillehä brennaa aina mollikka, friiduist puhumattakaan. Me ei lopeteta braijaamist siks et meist on tullu niin fossiileit, meist tulee fossiileit siks et me lopetetaan braijaaminen. Jeesannu stadilaisii bylsiin – vuodest 1819. Se on dorka. Duunaa joka päivä jotain dorkaa, sellast mitä muut ei oo tarpeeks dorkii duunaamaan. Jokainen tosi stadilainen on dorka, jotkut snadisti, jotkut stydisti. Tai ei se siit oo kii. DORKA ELÄMÄ Tyypil, jol ei oo grammaakaan dorkuutta, on kilokaupal jotain paljo skitsompaa. Mitä bulimpi kaali, sitä stydimpi hedari. Yhdistin siis kahen slangijengin taitavan starbun Jallun ja Sepon duunit, vaikkei starbut oo toisiinsa treffannukaan. VIRVE KUUTAR DOKAAMINEN Birra. SKRIVAAMINEN Kaikki skrivaajat on dorkii, mut kaikki dorkat ei oo skrivaajii. S langin oma taiteilija Jallu K. Tyypit ku ei dokaa brenkkuu, ei koskaan hiffaa kuin gutaa galsa voda voi olla. Sellaselle jengille, ku diggaa pitempii stoorei, mä lupaan taas skrivaa niit lisää syksyl, ku rupee strittaan vodaa. Sellaselle jengille, ku diggaa tällasii skäfii funtsauksii, mun tarttee kertoo, et mun kniiga Snygii slangii on näit ihan turvoksis. Mä haluun olla saleteis, onks mul kliffaa
Mä en ollu nuorenakaa ollu koskaa niin teräksest, ku niin kagevuosin. On jengii, jotka o hyvii pallopeleis ja sit on yksilöliikkujii. Mut mites ois sit ton ruumiinkulttuurin kaa. Mut ei nyt kuitenkaa nii, et siit joraamisest tulis joku inhokki niille. Ja sit ne ku sporttas skoleajan ulkopuolel jossai boltsijengeis, sai sporttaa jumppatunneilki ja huonommat sai vaa tsiigaa vierest. Nythä niil täytyy olla kai yliopistotason koulutuski. Ite mä sinnikkäästi jaksoin jatkaa skimbaamist ja fillarointii, mut en miissää tapaukses skabaten. Julle sendas Tsilariin nipun stoorejansa ennen ku se delas. Ei tuottanu pulmii mulle, mut kyl mua säälitti ne frendit, ku ei osannu tsungaa mitää ja sit ne rääky jotai Jänis tsittaa maassa –biisii. Parit, kolmet kovat treenit viikos teki ihmeit. Mä oisin kyl digannu niit juppatuntei, jos ne maikat ois sanonu, et menkää skulaa futist ne, jotka haluu ja loput voi dallaa puol timmaa toho suuntaa ja toisen puolen bäkkii. Siit saa lopult sellase inhon kaikkee liikuntaa kohtaa, et tyyppi on pian kolmikymppinen, ennenku se siit paranee, jos sillonkaa. Eli siin vaa hyvä esimerkki siit, et kaikki vois liikkuu mont kertaa viikoski, jos se ois yhtää kliffaa. Jollei jotai hotsittas joraa, ni menköö sit toisen maikan kans ulos marssii ja tsungaa jotai marssilaului. Must skolee mennää oppii kielii, hissaa, bilsaa ja muuta, eikä jonku kentsun laitaa staijaa ja tsiigaa, ku toiset skulaa. Mut jos tyypille opetetaa monta vuotta peräkkäi ja herkäl iäl, et kaikki liikunta on sielt, minne suulis ei paista, ni kyl se menee perille. Mut mitä tai ketä tällane hyödyttää. M einaan et ainaki viel 70-luvul jumppatunnit oli sitä, et maikka valkkas ite pari luokan parast sporttaajaa, jotka sai sit valkkaa jengit ja sit kehnoimmat jäi ain vikoiks. . Ja siihe aikaa ei kyl mitää yksilölajei ainakaa skoles juhlittu, ei varsinkaa sillai, et ois vaa kliffaa skimbaa, skujaa fillaril tai dallaa skutsis ilman mitää skabaa. Sovittiin Jullen kans, ett stoorei julkastaan Tsilareis jatkoski. Yks oli ku skulattii lentist, vaik seki on boltsilaji. Ja ne sen ajan maikat tais tsennaa tasan kolme lajii, futiksen, lätkän ja sadepäivii varte oli koris. Pantas kundit ja gimmat yhdistetyl musaliikuntatunnil joraa seuratanssei ja diskoo kans, ja sit tietenki salsaa. Siin sai käyttää karttaa, kompassii ja pollaasa, ja luffaa skutsis omaa tahtii. Voiskohan meikäläiset rekkakuskit ja liikemiehet joskus tulevaisuudes markkinoida ittesä Keski-Euroopan gimmoille paremmin, jos ne vaik osais joraa. Mut se oli kingii, ku kerran joku sijaismaikka vei meiet suunnistaa. Eiks näit jumppatuntei ja musatuntei vois mitenkää joskus ajaa yksii, ees muutaman kerran vuodes, nii et jengi vois oppii vaik joraa. Pallopelaajat dissas, mut niil kerroil muutki sai liikuntaa. Mitä parempi boltsin peräs luffaaja tyyppi oli, sen enemmä se niit tuntei diggas – ja päinvastoin. Kas, ku ei ne sinneki keksiny viel jotai vesipallopelii! Muutaki ku pallopelei Mun koko skolehistoriast mä muistan vähän jumppatuntei, joit mä tosissaa diggasin. Se ois ollu nii makee breikki siihe skolepäivää. Jumppaa ja musaa kimpassa Toine hyvä tapa kiusaa murrosikäsii on laittaa ne tsungaa yksin jossai luokan edes. Eihän jumppamaikaks enää pääse sil, et on vanha aktiiviurheilija. Kerran vuodes kidutettii uimataidottomii viemäl jengi simmiksee. Yks vuos meil oli jumppamaikka, ku veti välil hikijumppaa ja se oli ihan ok. Ei nää finskikarjut oikei hyvin pärjää maailman gimmojen kans vielkää, ei ainakaa länsisuunnas ja ilman fyrkkaa. No, kai se ny sentää on muuttunu. Tai et jossei lätkä hotsita, ni tuokaa skimbat skolee ja menkää ladulle jumppatunni ajaks. JULLE TUULIAINEN STADILAISIA Liikunna iloo Mä oon joskus mesonu skolen kädentaitojen opetuksest. Siel ku ainaki mun skoleaikan oli kaikkee turhaa ja sit taas tarpeelliset taidot jäi ite opeteltaviks. Joo, ja käsis oli kans niist kliffaa. Ja mä olin jotai kolkyt, ku mä lähin treenaa kagee. Hei, jos se seitkytluvun meno rulettaa jossai päin vielki, ni sit meien yliopistolaitokses on jo paha vika. Kai siel ny sit oppii muutaki ku sen, et mis kohas lätkäs on paitsio ja millo futikses annetaa rankkari. No kyl ne jumppatunnit sit viimesen skolevuoten maistu, ku tsitattii läheises baaris tsufel tai keskaril, spadu huules. 34 TSILARI 4/2018. Jos liikunta ois kliffaa Mul vielki nousee karvat pystyy, ku ain välil joku fasu medias kiekuu, et niit skolen jumppatuntei pitäs lisätä. Ain piti olla vinnaajii ja luusereit. Siin hittas omat voimavarat
Kustun usko Kustu oli mies, jolla oli hommat hanskassa ja sana hallussaan. Sorvaajaksi mut saa sanoa vasta sitten kun sua ruvetaan kutsumaan mestaajaksi! Sisäduuni Makkara oli stadin kundi Mylliksesta, jolla tarinoita riitti. Siitä sorvari Arska otti itseensä ja paineli niska punaisena konemestarin koppiin. Muistojen joukkoon Minusta tuli ajan myötä koko tehtaan pääluottamusmies, ja siitäkin hommasta syntyi monta, ei aina niin mukavaakaan, muistoa. Sen sisältämät paskavedet lorisivat kaivoon ja dunkkis oli karmee. Minä kaivoin trasselin takataskustani ja rupesin siivoamaan naurunpyrskähdyksen mukana haalarinrinnuksille roiskunutta hernekeittoa. – Duunit kyllä hoituu, mutta saaks niistä liksaa kans. – Ei oo, mä oon aina saanu brenkkua ku oon tarvinnu. Niinpä niin, muistoja riittää ja Hertsikan öljymyllykin on jo siirtynyt muistojen joukkoon. Nämä jutut ovat jääneet mieleeni Hertsikassa sijainneen Öljynpuristamon eli ÖP:n verstaalta. – Taidatkin olla huumorimiehiä. Muihin ominaisuuksiin kuului melkoisen janon lisäksi se, ettei hän ottanut lippistä päästään edes syödessään. Tontin ja koko vanhan teollisuusalueen täyttää tänä päivänä nykymuodin mukaiset helkkarin rumat kerrostalot. Hän katseli Kustua nenänvartaan pitkin ja kysyi: – Miksi Ylitalo ei ota lakkia päästään ruokapöydässä. – Sopimuksen mukaan ja noin kymmenen prosenttia talokohtaisia lisiä. TSILARI 4/2018 35. Hän korvasi ne tilipussissa nimikkeillä hitsaaja ja sorvaaja. Tartteeks tuoda omat haalarit. – Mieluummin maanantaina. Jatkuvaa kolmivuoroa tekevässä tehtaassa syntyi paljon ongelmia semminkin, kun porukka oli sitä mieltä, että liksa on niin hyvää, että sitä tarttee alati kinuta lisää. RUDOLF LINDBLAD STADILAISIA Duunissa bamlattiin stadii Verstaalla huuli lensi ja ainakin 70-luvulla aika usein aidolla stadin kielellä. Kerran kun istuimme tehtaan ruokalassa hernesoppa lusikoimassa, tuli hieman uskovainen yli-insinööri samaan pöytään. – Hehe, taisi olla vähän turhanaikainen kysymys vanhemmalta ammattimieheltä, mutta tämä on jo vakavampi. Inssi istui hetken hiljaa mietteissään ennen kuin teki jatkokysymyksen: – Mihin se Ylitalo oikein uskoo. Eihän siinä auttanut muu kuin mennä takaisin dunkkikseen. Irrotimme ison keskipakoispumpun ja vedimme sen taljan varaan roikkumaan. Me paineltiin ulos haukkaamaan happea. mutta silloin alkoi kova ukkossade. – Eiks ne oo sellaisia pitkiä pyöreitä, joissa on hole keskellä. Meillä on kuukauden koeaika, mutta jos työ sujuu yhtä hyvin kuin huulenheitto, sovit varmaan porukkaan. Sorvaaja ja mestaaja Palkanlaskija oli kai käynyt vähän liikaa skolea, koska hänen mielestään sellaiset vanhat hyvät ammattinimikkeet kuin hitsari ja sorvari eivät olleet kunnon suomea. Toi bilika on tosin aika tehokas estämään dokaamista duuniaikana. Siitä alkoi yli viisivuotinen työsuhde, josta on jäänyt mieleen monta kliffaa tarinaa, kuten esimerkiksi nämä. – Mä uskon, että mun knubura frysaa jos mä otan tsubun vek, sanoi Kustu ja jatkoi pokkana lusikoimistaan. Onko teillä ollut ongelmia alkoholin kanssa. Minä aloin jo lausua sielunvihollisen nimeä sekä monasti että painokkaasti kunnes Makkara pisti homman nauruksi sanomalla: –On se, Limppu, helvetin hyvä, kun ollaan käyty niin paljon skolea, että saadaan olla sateella sisäduunissa. . – Ei tarvitse, kaikki työvaatteet kengät mukaan lukien on talon puolesta. Koko verstas kaikui kun hän karjui: – Sano sille helkkarin ämmälle, että mä oon sorvari. Voitko aloittaa huomenna. sosiaalipumppaamon simahtanutta pumpun laakeria vaihtamaan. – Mun uskoni kieltää, murahti Kustu ja haukkasi palasen näkkäristään. K un itse hain sinne töihin Hesarin ilmoituksen perusteelta, jolla etsittiin putkiasennuskokemusta omaavia koneasentajia, syntyi korjaamon konemestarin ja minun välillä seuraavanlainen dialogi: – Tiedättekö putkista mitään. Kerran jouduimme yhdessä tehtaan ns. Herra pyöritteli päätään ja siirtyi toiseen pöytään
eri kokoja Kaulaliina, brodeerattu Lippis logolla Musta t-paita tekstillä “Niin gimis on Stadi” Villasukat Olkaveska tekstillä “Niin gimis on Stadi” musta. 20/22 € Auvinen Jari: Puu-Pasila 25 € Auvinen Jari: Puutalojen Kallio 25 € Honkala Timo: 100v Stadin jortsuja ja tanssimestoja 22 € Garam Sami: 7 broidii 10 € Lindström Ida: Kohtalona Suomenlinna 20 € M MALMI-Helsingin lentoasema 30 € Mattsson Eki: Griinataan kimpassa 8 € Mattsson Eki: Kun Eki oli snadi 10 € Nieminen Jarmo: Viaporin kapina 30 € Pakkanen Jukka: Helsingin tuulia, Stadin valoja 20 € Pohjola Arvo: Himaföneri 10/12 € PPaunonen Heikki: Sloboa Stadissa 30/32 € Paunonen Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii 40/45€ Pälikkö Kimmo: Art Helsinki 40 € Raitanen Maia: Evan ?ba 12 € Rauhala Jorma: Pieni raitiovaunukirja 15 € Rehn Leif: Gammelin jannu 12 € R Rehn Leif: Jassen från Gammel 10 € Seppälä Mikko-Olavi: Suruton kaupunki 30 € Stenvall Kaarlo: Stenvallit Stadissa 40 € Varvikko Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 20 € Varvikko Kari: Älykääpiöitä ja hengenjättiläisiä 25 € Varvikko Kari: Julistekirja 30 € 36 TSILARI 4/2018 SLANGIJENGI. sin. Gimis Gimismuki 60 € 15 € 10 € 20 € 20 € 10 € 10/12 € 10/12 € 18 € 15 € 8 € 20 € 18 € 10 € Mesikämmen muurahaispesällä Skloddit braijaa Mut sulle sattuu aina Nopeammin, korkeammalle Sankareita kaikki Mutsi ja mä Platat ja muu sälä: Raija Tervomaa: Tilaa netissä! www.stadinslangi.. Tuotteita ostettavissa myös byroosta Hämeentie 67 00550 Helsinki T-paita Musta t-paita Niin gimis on Stadi-tekstillä ja spora-kuvalla. KNIIGAT KLEDJUT Seppo Palminen: Snygii slangii 20/25€ Raija Tervomaa: Mun Stadi 10/12 € Isännän viiri 80 € CD postikortti Kauhanen Eki: Stadi skulaa 2 Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja Jörde –Juge Heikkinen Eetu: Niin gimis on Stadi Liemola Lasse: Jäbä kelaa PPostikortit Kartta Autotarra Nähdään kellon alla-peli 5 € 10 € 10 € 10 € 10 € 10 € 1-2 € 1-2 € 10 € 12 € 35 € MYYNNISSÄ MYÖS: Kari Varvikko: Puutalojen Hermanni 20/22 € Matti Kainulainen: Skloddi 25/28 € Marimekon raitapaita, pitkähihainen, brod. tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.
10. / Vilken kulturell byggnad ritades av arkitekt Timo Penttilä och stod klar 1967. tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.. 3. ARNO SOISALO Mistä hittaat näin komean graniittilinnan. / Vilket förhållandevis känt namn på en holme finns det av såväl i Esbo som i Helsingfors. Minkä 1967 valmistuneen kulttuuriin liittyvän rakennuksen piirsi arkkitehti Timo Penttilä. Fotoskaba 3 / 2018 vastaus Fotoskabassa kysytty patsas Punapursi oli kuvanveistäjä Ukri Merikannon (* 20.3.1950 † 25.7.2010) työstämä. a) insekter b) fåglar c) fiskar d) kräldjur 5. Vastaukset viimeistään 5.9.2018. eri kokoja Kaulaliina, brodeerattu Lippis logolla Musta t-paita tekstillä “Niin gimis on Stadi” Villasukat Olkaveska tekstillä “Niin gimis on Stadi” musta. Teos on valmistunut 2007. Kuka on maalannut Kalevala-aiheiset freskot Kansallismuseossa. (med tio meters noggrannhet). / Vad kallades Granvägen i Mejlans efter krigen på grund av det stora antalet inflyttade viborgsbor. Millä nimellä kutsuttiin sotien jälkeen Meilahdessa sijaitsevaa Kuusitietä, koska sinne oli muuttanut huomattava määrä viipurilaisia. 7. Froogut duunas Jesper von Hertzen STADIFROOGIS Stadifroogis – Kysymyksiä Helsinki-aiheisesta lautapelistä nimeltä Nähdään Kellon alla – Vi ses under Klockan. Mistä juomasta Kalevankadun Villi Wäinö on eniten tunnettu. / Hurdan typs drycker är Villi Wäinö på Kalevagatan mest känd för. Mikä oli ensimmäinen niin sanotuista ”Kalaravintoloista”, joka avasi 1992. Tsilarin 3/2018 fotoskabaan ei tullu yhtään oikeeta vastausta. Päätettiin siis sendaa Markulle Stadin Slangi ry:n palkinto. sin. / I vilken park finns den av skulptören Yrjö Liipola gjorda statyn Tellervo. Millaisten eläinten mukaan valtaosa Kampin ja Punavuoren kortteleista ovat saaneet nimensä. Mut Markku Jalonen tsennas ees patsaan veistäjän. Onneksi olkoon! KNIIGAT KLEDJUT Seppo Palminen: Snygii slangii 20/25€ Raija Tervomaa: Mun Stadi 10/12 € Isännän viiri 80 € CD postikortti Kauhanen Eki: Stadi skulaa 2 Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja Jörde –Juge Heikkinen Eetu: Niin gimis on Stadi Liemola Lasse: Jäbä kelaa PPostikortit Kartta Autotarra Nähdään kellon alla-peli 5 € 10 € 10 € 10 € 10 € 10 € 1-2 € 1-2 € 10 € 12 € 35 € MYYNNISSÄ MYÖS: Kari Varvikko: Puutalojen Hermanni 20/22 € Matti Kainulainen: Skloddi 25/28 € Marimekon raitapaita, pitkähihainen, brod. Patsas sijaitsee Haartmaninkatu 2:ssa, entisen Naistenklinikan ylija apulaisylilääkärien virka-asuintalon, nykyisen Kipuklinikan edustan nurmikolla. 2. 1. Kuinka pitkä Vanha Kauppahalli on (10 metrin tarkkuudella). 4. Sendaa vastauksesi sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. / Vilken gata kallas ofta Hesari. Missä puistossa sijaitsee kuvanveistäjä Yrjö Liipolan veistämä Tellervo-patsas. Gimis Gimismuki 60 € 15 € 10 € 20 € 20 € 10 € 10/12 € 10/12 € 18 € 15 € 8 € 20 € 18 € 10 € Mesikämmen muurahaispesällä Skloddit braijaa Mut sulle sattuu aina Nopeammin, korkeammalle Sankareita kaikki Mutsi ja mä Platat ja muu sälä: Raija Tervomaa: Tilaa netissä! www.stadinslangi.. 8. SKABAT Skabojen vastaukset Fotoskabaan oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Ukri Merikanto oli kolmannen polven stadilainen. a) hyönteisten b) lintujen c) kalojen d) matelijoiden/ Efter hurdana slags djur har majoriteten av kvarteren i Kampen och Rödbergen fått sina namn. / Vem har målat de Kalevalainspirerade freskerna i Nationalmuseet. Hänen isänsä oli professori ja säveltäjä Aarre Merikanto, jonka isä Oskar Merikanto oli myös säveltäjä ja Johanneksen kirkon urkuri. Sen omistaa HUS. 9. Mitä katua kutsutaan usein nimellä Hesari. Tuotteita ostettavissa myös byroosta Hämeentie 67 00550 Helsinki T-paita Musta t-paita Niin gimis on Stadi-tekstillä ja spora-kuvalla. Vastaukset sivulla 41. FOTOSKABA Tsennaaks mestan. 20/22 € Auvinen Jari: Puu-Pasila 25 € Auvinen Jari: Puutalojen Kallio 25 € Honkala Timo: 100v Stadin jortsuja ja tanssimestoja 22 € Garam Sami: 7 broidii 10 € Lindström Ida: Kohtalona Suomenlinna 20 € M MALMI-Helsingin lentoasema 30 € Mattsson Eki: Griinataan kimpassa 8 € Mattsson Eki: Kun Eki oli snadi 10 € Nieminen Jarmo: Viaporin kapina 30 € Pakkanen Jukka: Helsingin tuulia, Stadin valoja 20 € Pohjola Arvo: Himaföneri 10/12 € PPaunonen Heikki: Sloboa Stadissa 30/32 € Paunonen Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii 40/45€ Pälikkö Kimmo: Art Helsinki 40 € Raitanen Maia: Evan ?ba 12 € Rauhala Jorma: Pieni raitiovaunukirja 15 € Rehn Leif: Gammelin jannu 12 € R Rehn Leif: Jassen från Gammel 10 € Seppälä Mikko-Olavi: Suruton kaupunki 30 € Stenvall Kaarlo: Stenvallit Stadissa 40 € Varvikko Kari: Kääpiöitä ja jättiläisiä 20 € Varvikko Kari: Älykääpiöitä ja hengenjättiläisiä 25 € Varvikko Kari: Julistekirja 30 € TSILARI 4/2018 37. / Vilken var den första av de så kallade ”Fiskrestaurangerna”, som öppnade 1992. / Hur lång är Gamla saluhallen. Mikä suhteellisen tunnettu saaren nimi löytyy niin Espoosta kuin Helsingistäkin. 6
Tapahtumaa olivat järkkäämässä Keijo, Pentti, Kari, Aune, Tarja, Eva joille kaikille tosi buli kiitos. Museolla oli koko kesän joka lauantai vastaavia tapahtumia. Kesän aluksi esitimme slangimusaa Paavalin puistikossa 3.6 päivällä. Musaa pudekassa esittivät tuttuun tapaan Slangibändi ja OlliBull. Seuraavalla viikolla Slangibändi duunas Stadin museon kanssa ohjelmaa stadilaisille Ruiskumestarin talon Pihasoittajat-tapahtumassa. MARJUT KLINGA 38 TSILARI 4/2018 SLANGIJENGI. Skaban vinnas yllättäen tsyrkan jengi. Foto: Marjut Klinga. Foto: Marjut Klinga. Mestoi rajoitetusti. Lisäksi dörtsit tilaan ovat aina auki tiistaisin klo 14–18 siten että paikalla takuuvarmasti joku bamlaaja ja tietty tsufetkin tarjotaan. Outi itse tulee paikalle 3.10. Nyberg. Olimme myös ekaa kertaa myymässä slangituotteita Hakiksen hallissa samaan Mölkkyskaban finalistit Oili Sajasto, Santtu, skaban voittaja Harri Ojala, Kari J. Lukupiiri Yhdistys tsekkaa lukuisten pyyntöjen jälkeen intoa kimpassa lesaamiseen. Olisi hyvä. Tämä oli eka kerta, kun pormestarin aamutsufet tarjottiin Espan lavan yhteydessä ja sen vaikutus myyntiin oli huomattava. klo 16. Tämä messu on tehty kimpassa jo 3 vuotta. Tsiekuraa oli myynnissä Sauna Hermannin Mikalla. Viikko huipentui Paavalin seurakunnan puistomessuun missä tekstit lesattiin slangilla (slanginnos Esko Vepsä) ja kuoromme sjungas slangilla. M usiikillinen rooli slangiporukoilla jatkui kevään vaihtuessa kesäksi. Ekaksi kirjaksi on valittu Stadin Friidu Outi Pakkasen uutuus Linna, joka tulee vasta syyskuussa kauppoihin. Pitskulla oli kuulijoita lähes 50 ja ikärakenne oli todella kattava (1v–82v) Sää suosi musan esitystä ja akustiikkakin toimi hienosti. Tapahtuman aikana skabattiin mölkyssä ja megessä oli tsyrkan jengi, Klubitalon kundit, slangilaiset ja Costan Stadilaiset. Lukupiiri käynnistyy heti alkuun ja entinen slangiakatemiakin siirtyy tähän uuteen tilaan muuttaen samalla hieman muotoaan. Slangibändi skulas Paavalin pudekas. Ajatuksena on valita yhdessä joku kirja, jonka jokainen lukee itsekseen ja sitten siitä keskustellaan. jos kiinnostuneet varaisitte jo nyt kirjan ennakkomyynnistä tai kirjastoista, jotta kaikilla se sitten lokakuussa olisi. Tapahtumassa kävi pari sataa valkkalaista ja hieman kauempaakin tullutta kundia ja friidua. Jatkamme kimppahommii seuraavaksi syyskuussa, kun järkkäämme opastetun redun Hakasalmen huvilan näyttelyyn Suruton kaupunki – 20-luvun Stadia. Opastettu redu on 25.9 klo 17 ja bungaa 10 €. Kokoontumisia olisi kerran kuussa. Stadi-päivä Helsinki-päivän ohjelmasta olikin juttua jo viime numerossa, mutta muutama sana näin talkoolaisten näkökulmasta. Ilmoittaudu byrooseen. Tilassa ryhdytään pitämään bamlaustuokioita erilaisten aiheiden ympärillä ja sinne toivotaan monenlaista toimintaa. Ja omiin kirjoihin voi saada Outin nimmarin lukupiirissä. Slangijengin kesää Slangikertsi Yhdistys ottaa omaan käyttöönsä nykyisen byroon vieressä olevan liiketilan. Jos sinulla on ehdotuksia toimintaan kertsiä koskien, laita vinkkiä toimisto@stadinslangi.fi. Jos lukupiiri kiinnostaa, ilmoittaudu megeen: toimisto@stadinslangi.fi. On todella hienoa, että porukoista löytyy niin runsaasti musadiggareita
normihintaisista tuotteista ale 15 % Metrosuutarit.fi liikkeitä mm. Syyskausi Lehden ilmestymisen aikaan olemme jo olleet kerran Hakiksen markkinoilla 4.8 sekä Haminan Tattoo-showssa ja Vallisaaren suljetulla alueella. senioriliikunnan 5 kerran sarjakortti hintaan 25 € (norm. tsimmauskursseista ja vesijumpasta 15 % ale Käpylässä, Pasilassa ja Kilossa (Espoo). 18 €) . näyttelyyn Suruton kaupunki, oppaana Mikko-Olavi Seppälä Redu bungaa 10 €. 0968 11390 . Tänksit siis Jormalle ja Tuulalle, Tarjalle ja Pirkolle, Ritvalle ja Keijolle, Rampelle, Evalle ja Leenalle sekä tietty kaikille esiintyjille. Punkkirokete 45 ¤, norm 55 ¤ FitPit Oy, www.uimaopetus.fi . Muista ottaa jässäri messiin. aikaan. Kesällä on käyty myös tsekkaa muutamia golfkentsui, mutta niistä enemmän lokakuun numerossa. Kampissa, Kontulassa, Tapiolassa. Foto: Virve Kuutar. Bulit tänksit kaikille vapareille, jotka ahkeroitte Stadipäivänä vaikka Stadissa olisi ollut rutkasti kaikkea kliffaa happeninkiä. Jäsenetuja 2018 Bulevardin klinikka Bulevardi 22, Puh. Toden teolla kausi käynnistyy etenkin musiikin osalta kuorojen kierroksella 16.8. Syyskausi huipentuu pikkujouluihin Tallinnassa. normihintaisista tuotteista ale 10 % TaxiMeri www.taximeri.fi 045134 9950/Meri Laine, merimaili@gmail.com, ”Iisi tapa skujaa Stadissa tai böndelläkin” . Olethan jo hankkinut libarisi slangikonserttiin 7.9 Musiikkitalolla. saunailloissa maksuton pyyhe ja muut peseytymis välineet Selma Palmun tekstiililiike 4.linja 20 . Ilman vapaaehtosia ei homma skulais. TSILARI 4/2018 39 SLANGIJENGI. 10 kerran uintisarjakortista ale 10 % . pienoisbussi/minitaxi kyytiä Slangin jäsenille ale 10 % Urheiluhallit 09 34 88 600, www.urheiluhallit.fi . Ilmoittaudu: toimisto@stadinslangi.fi. Laboratoriokokeet ale 10 % . . 10 % alennuksen tarvikkeista Ruohonjuuri www.ruohonjuuri.fi . 30 €) Tsekkaa taas seuraavasta Tsilarista nyyat jäsenedut. Tarja Valli ja Eva Rehbinder blisaa slangikamaa. . Kysy lisää byroosta. Foto: Marjut Klinga. Slangikuorolaiset shungas Stadipäivänäkin. Toimistomaksut 5 ¤, (norm. 20 % alennus palveluista ja töistä . Hytösen Puoti Hesari 19 ja Mansku 19 . Opastettu redu 25.9 klo 17 Hakasalmen huvilaan. normihintaisista tuotteista ale 5 % Sauna Hermanni Hämeentie 63 . Lipareita voi hankkia joko Musiikkitalolta tai netistä ticketmasteri.fi
Oon snadisti pessimistinen. Skolematkani suuntautui Karstulantien Kuntsilta Kumpulankadun kautta Hämeentielle. . . VIRVE KUUTAR Herulin bastut Moi. Sit me funtsattiin, oliskohan Tsilarin pluggaajilla sellast jemmas tai tsennaiskohan joku, mist foton vois saada. Luin tässä aamutuimaan uutta Tsilaria ja törmäsin mielestäni asiavirheeseen Herulin stoorissa. Se kundi, kenen kans bamlattiin Orrauksesta, ei oo mistään hitannu fotoo Stadin ekast taksist. Ne on ku sanakirjaa käyttämäl tehtyi. Ei myöskään kukaan olisi sanonut skulata tsyrgan klogua, koska skulaaminen on pelaamista. Pari pikku esimerkkiä mainitakseni: Kai Westman (1/2018) käyttää sanaa ”brennata” merkityksessä palaa, vaikka stadilainen käytti sitä merkityksessä polttaa, esimerkiksi brennata filkkaa. . Olen allekirjoittanut useammankin adressin flygekentsun säilyttämiseksi. KARI VARVIKKO Kumpulantie Seppo Rosendahlin mainioon Heruli-artikkeliin oli pujahtanut snadi virhe: Kumpulantie oli kyllä komeasti Kumpulankatu eikä tie. Kulmassa oli snadi mjölkkikauppa, josta slumpattiin kivoja penninkarkkeja. Jonot oli parikin sataa metriä. Saa nähdä, säilyykö vaiko eikö. . Edes fiude on Oldsmobile, sen vieres Cadillac, molemmat vm 1905. Kumpulantiehän taas on gartsa, joka alkoi ja alkaa Mäkelänkatu 62:n kulmasta Pasilaan päin. Ku mä olin blugannu pari stoorii, ni oli selvää, ett suurimmas osas juttui on sama virhe, ku aiemmi Yleiradios esitetyis slangipakinois. Signen mestat -näyttelys yks kävijä bamlas Stadin takseist ja minnaili, ett eka taksikuski oli Gustaf Orraeus. Se oli aluks vossikkakuski, mut bytskas bilikaan toukokuus 1906. Voi siis sanoa skulata futista tai lätkää. Sil oli Stadin eka taksilupa. TERVEISIN JARI LAURINEN Toimitus vastaa: Jep, bastu oli Eurantiellä. ENSIO VIRTA Nimifeelui Uunituoreessa Tsilarissa Malmin flygekentsu-jutussa mainittu hemmo on Raine Haikarainen (ei Hakkarainen). Foto: Helsingin kaupunginmuseo. EERO ÅKERBLOM Tsilarin slangikirjoituksiin liittyen Mun yks kamu antoi mulle tän Tsilari-nimisen lehden, joss on stadin slangill skrivattui juttui. On kirkonmiehiä, teologian tohtori ynnä muuta, ja pitänyt ansiokkaasti möykkää flygekentsun puolesta. Stadin eka taksiasema kauppatorin laidalla, PohjoisEspalla. Hittasin pari muutakin nimifeelua, ku duunasin Tsilarin hakemistoo: Olli-Pekka Ronimus on Olli-Matti (Pentti Holapan parempi puolisko, sivu 12), ja Risto Kolasen skrivaamassa tarinassa sivulla 22 Musta Orfeusleffan tunnari (suomeksi Yön väistyessä) ei ole Antonio Carlos Jobimin vaan Luiz Bonfan säveltämä. 40 TSILARI 4/2018 . Bastuista tarinoidaan jutun alussa ja särähti korvaan näistä yks, ”Inarintiellä vaunuhallia vastapäätä”. Onks kellään fotoo Stadin ekast taksist. Edelleen hän käyttää sanaa ”heidän” vaikka stadilainen sanoo ihmisestä ”se” ja vastaavasti ”niiden”. Ei myöskään sanota Virongartsa, vaikka gartsa katu onkin. Muuten seuraava ja viimeinen kadunpätkä Toukolaan päin mentäessä oli Hermanninkatu, jossa aiemmin oli sijainnut levari Bio Hermanni. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta .. Ei kukaa stadilaine noin puhunu. Toivottavasti hän jaksaa möykätä noissa merkeissä vielä kauan. Inarintie kun on Hauhontien suuntainen eikä oo yhteydessä ratikkahalleihin. Ainoa mun muistikuva Iniksestä on sen handeli ja handelin sairaan pitkät jonot, ku jengi venttas joskus 70-luvun puolivälin maisemissa uutta omppuviinitoimitusta kauppaan. . Ei kukaan myöskään sanonut ”eks minnaa” –det minns jag väl. Siellä ainaki ite oon skloddina käyny, samassa porttarissa oli sauna ja vastapäisestä dörtsistä mentiin klitsuun, jossa oli Kotkien painisali, jossa myös veikkausten vastaanotto. Harald Rosenberg, 1906–1909. Ettei vaan olis Eurantiellä. Aloitin skolenkäynnin syyskuussa 1939 Toukolan alakoulussa. Henkilö voi kyllä mennä gartsalle tai dillata pitkin gartsaa. Kadunpätkä jatkui sitten epävirallisena ”Pennintienä” Kumpulaan päin
Muutama fiba, mihin Heikki on kiinnittänyt huomioo, ei oo kyl fiboi, ku funtsaa laajemmin. Jos sä haluut sun jutun siihen, sendaa se toimitukseen 5.9.2018 mennessä.. 5. Ja kyl jengi voi dallaa Virongartsaa tai Liisankartsaa. Tai ei oo skrivannu oikeen mitään, mut nyt tekee mieli saada jotain muistiin gamloista ajoist. b) lintujen / b) fåglar. Janoinen Lohi. Kiitoksia tarjoilusta. Tulin katsomaan Helsingin nähtävyyksiä – Onks täs Stadis mitään vänkää tsiigattavaa. Bulii ei ehkä käytetty Tölikas, mut muual kyllä. Aluksi haluaisin löytää hyvän majoituspaikan. Mut ihan niinku meki opetellaan muit kielii, ni saa landetki opetella slangii. 2. 4. Ne on syytä opetella jo ennen kaupunkiin saapumista. Siinähän onkin meri ja laivoja. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. – Möykkääks noi teidän kakrut aina tollai. Ottaisin lasillisen sherryä. Helsingin Kaupunginteatteri / Helsingfors Stadsteater. Muutoin lehti on hauskasti slangia ja sitä kautta historiaa vaaliva ja sellaisena kannatettava. 7. Monel on slangi päässy ruostuun, ku sitä ei oo voinu duunis tai muuten skidiaikojen jälkeen bamlaa tai sitä ei oo koskaan oikeen skrivannu. Oluesta / Öl. word) Tsilarin meiliin: tsilari@ stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Pikku Viipuri / Lilla Viborg. Hanasaari / Hanaholmen. Ja kyl mones mestas minnataan, minnaillaan. Kaikki tämä alkaa olla historiaa, mutta aito stadilainen ei slangisanoista koskaan pääse eroon, vaan niitä edelleen tupsahtelee milloin missäkin yhteydessä. 9. Mä lähden täst sit lätkiin. Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. – Stikkaa mulle jotain brenkkuu. Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Sil stadilaisel klangil. Kolmikulman puistossa (Dianapuistossa) / Trekantsparken (Dianaparken). Siinäki Heikki on oikees, ett slangii ei oo iisii oppii, jos tulee landelt. Mut sanakirja handus tietty ei kande lähtee skrivaan. ”NORDEN” ELI VIRALLISEMMIN: HEIKKI POHJOLA Toimitus vastaa: Heikki on ihan oikees siinä, ett läheskään kaikki Tsilarin stoorit ei oo täydellist slangii – mikä nyt sit sellast oliskaan. Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Ollaan saatu muiltaki palautetta Tsilarin kielestä – millon on liikaa slangii, millon liian vähän. Tässä vain muutama pointti. 8. Sanal brennaa on kaks merkitystä: polttaa ja palaa – tietää Paunosen buli slangisanakirja. Heido.” . Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Skulaaminen ei ollu pelkästään pelaamista, skulattiinhan sitä skittaakin. Anteeksi, herra, että astuin varpaillenne. 85,3 metriä / meter. Pakinoita ja satiireja Helsingistä: ”Kuten alkuperäisasukkaat kaikkialla maailmassa, myös helsinkiläiset ilahtuvat suuresti, jos muukalainen osaa edes sanan tai pari heidän kieltään. Ovatko lapsenne aina noin iloisia ja vilkkaita. – Ekaks tarttis päästä johki mestaan, mis voi goisaa. Honkalan Timpalle terveisiä. Näkemiin. Tavallinen se tietty oli pikku kundeil, ku brennas filkkaa. – Jumbe, sköne ja botskeja. Sendaa sun stoori muokattavana tekstitiedostona (esim. Samoin lehden etusivulla esiintyvä ”nyya vuosi” kuulostaa oudolta. TSILARI 4/2018 41 Seuraava Tsilari 5/2018 ilmestyy 3.10.2018. Sehän onki kliffaa slangis, ett eroja voi olla jopa Stadin eri osien välil. 6. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. . Skrivaamalhan sitä kehittyy, joten ihan kliffaa, ett meil on bulisti jäsenii, ku viittii skrivaa Tsilariin. Akseli Gallen Kallela. VIRVE KUUTAR SKRIVAA TSILARIIN! . Voi olla, ett se on uudempaa sanastoo, mut sellastahan slangi on – kehittyy koko ajan. Nyt se on slangipakinoiden vakiosanastoa. – Kuule, karju, vie se klabbis muualle tai tulee hudaan. Ja vaik skrivaa Tsilariinki! Niinku Juhani Mäkelä skrivas kniigassaan: Pääasiassa pääkaupunki. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Siksi tässä esitellään joukko matkailijan avainlauseita, ensiksi suomeksi ja sitten stadiksi. Kuitenkin kun ilman todellista omaa historiaa aletaan kirjoittaa slangilla juttuja, niin siinä käy samoin kuin ummikon kirjoittaessa Googlen avulla espanjaa. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Parast slangii skrivaa tietty ne, jotka on bamlannu sitä aidosti. Minun lienee nyt aika jättää teidät viettämään perheelämää. 10. Sanaa buli ei ainakaan Tölikassa koskaan puhekielessä käytetty, vaikka kaikki sanan tunsivatkin. Lisäksi on sanottava, että Stadin ulkopuolelta tulleen oli mahdoton opetella aidolta kuulostavaa slangia, koska Stadin slangiin liittyi aivan olennaisesti stadilaiselle ominainen puheen nuotti. 3500 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Meidän mielest ei haittaa, ett stoorit on snadisti rososii. 3. Toimitus voi lyhentää stoorei. Tsilaria selaamalla niitä löytyy vaikka kuinka paljon lisää. – Onks toi flinda jo tyhjä. Helsinginkatu / Helsingegatan. Eks minnaa – on yks Tsilarin vakkaripalstoista
Treffattii se Nuijamaal ja saattii seltys. Luotsi klettraa bryggalle, tarttuu puikkoihi ja skujaa aina seiffist satamaan. Letkan muut botskit tuli mun peräss. Ammattimies hanskas homman. Itänaapuriss, ne on viäl tarkempii. Nyt piti suunnata takas kanavan suulle. Uuras) kanavan suulle, jos slobot ei millää uso, et meikäläine kippari hittaa. PUOL KOLMEN jälkeen tuli Viipurin suunnalt yks letka, jonka kärjes oli kolmikerroksine ökymotskari, joll oli Svedun lippu peräss. Oli kävelly iha omin klabbein laiturilt maissa oottavaan fiudeen. Ei, se kyyti pitää säätää viikkoi etukätee, hommaa viisumit ja muut proopuskat ja sopii, et sä oot botskillas tasan tietyll kellonlyömäll lähtövalmiina Vysotksis. Siin se oli, tilattu luotsi. Meil oli paksukarvane lapinkoira messiss ja sill tuli aika tukalat paikat suulikses ku ei botskis päässy mihinkää varjoon. Rakkoki rupes pakottaa. Me oltii tokana jonoss. Otteet näytti vähä horjuvilt eikä meno mitenkää parantunu, ku se pääs tasaselle. RAFU NYBERG B.WISSER 42 TSILARI 4/2018. Lähettii aamukuudelt Sammiost nii, ett oltais tasan yhelttoist oikeess mestass. Paikall oli kymmenkunta meikäläist kippoo, joiden oli tarkotus jatkaa letkas tilatun luotsin johdoll. Viimene rajanylitysmesta on Sammion saari Haminan edustall. Valinta osu 40-jalkaseen teräksiseen motskaripurkkariin. Viiden sulun jälkee oltii kymmenelt illall Nuijamaanjärvell takas Suomen puolell Sen luotsin kaappaaman motskaripurkkarin kippari sattu muute olee mun vaimon duunikaveri. Perill oltii puol tuntii etuajass. Siell luotsipakko koskee snadeiki botskei. . Luotsi lipo huuliaan ja silmäili, mikä suomalaisbotskeist näytti lupaavimmalt tarjoilun jatkumiseks, ettei valuis hyvä hiivari hukkaan. ISOBROIDI VALVOO S uomen vesil isot botskit joutuu aina ottaa luotsin megeen, ellei botskin omall kapull satu olee eriksee hommattuu luotsispettarii just sille reitille, jota skujaa. NÄIN OLI ainaki 2000-luvun aluss, ku me kerran tehtii perheen kanss toi reissu. Päästii ehkä kolme merimailii suunnitellun reitin mukasest, ku liidaava botski yhtäkkii kurvas paapuuriin, meritsetin mukaa ehottomast kielletyl alueel. Sielt lähettii omas tahdiss nousee ylöspäin ja etenpäin kanavaa. Blåsis oli aika niukass, suulberi skriinas ja lämpöö oli päälle kolkyt astetta. Päättelin, ett kusess ollaa, jos tonne mennää, joten jatkoin sallitul väyläl iha ohjeiden mukaa. Ainaki jos ne on ulkomaalaisii ja niill on massii bungaa näist palveluist. Matkall ei saa missää poiketa väylält, eikä käydä mais edes perill Vysotskis, jos sä joudut venttaa sitä luvattuu ja bungattuu luotsii. Päästii ehkä kolme merimailii suunnitellun reitin mukasest, ku liidaava botski yhtäkkii kurvas paapuuriin, meritsetin mukaa ehottomast kielletyl alueel. LÄHETTIIN SIIS koko letka luotsin ja motskaripurkkarin johdoll ylös Viipurinlahtee. Luotsi oli yhtäkkii hiffannu, et hänpä näyttää heill vanhan sotilasväylän, jota ei oo merkattu meritsettiin. Sit ruvettii venttaa. Se nimittäin saattaa joskus kestää. Svedujen tarjoilu oli selvästi pelannu tulomatkall ja näin löyty luonnolline selitys aikataulun venymiselle. Venttaamine vaa venähti. Vajaan sadan metrin pääss kaijalt näky pari puuta ja päätettii uhmata maihinnousukieltoo ja käydä kusettamas koira puide varjos. Viipurinlahden edustall oli pakko heittää peltigenua kehii ja skuffattii sit loppupätkä konevoimall. Ne rantautu meijän vieree ja ylhäält kolmanne kerrokse bryggalt alko kampeemaa itteensä tikkait alas hahmo, joll oli skjorda napaa asti auki ja koppaborsa kupolill. Parin tunnin pääst oltii koko karavaani kanavan ekall sulull Brusicnoes (Juustila), joho pakkoluotsaus päätty. Esimerkiks ku haluu skiglaa skönelt Saimaalle, nii siin on reilu 10 merimailin pätkä Vysotskist (ent. Meni tunti ja toinenki
Kaisiksessa Marino ja Sunrise. TÄYNNÄ. Oppaana Esko Vepsä. 7.9. Ti Klo 14 Slangikertsi kokoontuu nyyassa tilassamme. Ke Klo 15 Uuden treffipaikan avoimet ovet Hämeentie 67 A 3, eka vieraamme Stadin Kundi Reiska Laine nyyan kniigansa kanssa. klo 18 Syyskokous. Ma Klo 19.30 Stadin levyraati. Täynnä. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. Alle 18vuotiaat 5 €. Ma Klo 17 Stadin historiaa kuvin ja sanoin, Esko Vepsä. Ma Klo 19.30 Stadin levyraati, teemana Kundit Stadin kartsoilla. Bungaa 35 €. 15.12. 16.10. Vapaa pääsy. . Paavalin kirkon aulaan jossa se on 22.9 saakka. Joulukuu 10.12. 9.10. Isäntänä Paavo Arhinmäki. Ke Klo 18 Kallion slangitsyrkka, Slangikuoro, Janus Hanski, Olli Anikari, puhe apul.porm. Jouluinen illanvietto ravintola Kaisiksessa, Jussi Raittinen, Vesa Nuotio. Täynnä. Kaisis. 19.11. . 17.9. klo 15 Snygeimmät joulubiisit Paavalissa 17.12. 5.9. . 11.9. 6.9. Varaa mestasi ajoissa. Nurmio, Saksala, Raittinen, Anikari, Tuohimaa ja slangibändi. La Klo 10 Redu Vartiosaareen, Jarmo Nieminen. 23.8. Kannatusjäsen yksityishenkilö 50 €, kannatusjäsen yhteisö 150 €. 1.9. Ti Klo 14 Slangikertsi, avoimet ovet aina kuuteen saakka. maksaa posti maksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadis tapahtuu Täst hittaat Stadin Slangi ry:n ite tai muiden kans kimpas järkkäämii tapahtumii ja proggiksii. To Kirjamessut – 28.10. Ti Klo 14 Slangikertsi, avoimet ovet aina kuuteen saakka 25.9. . saakka. Pe Klo 19 Slangikonsertti Musiikkitalon Black boxissa. To Klo 13 Golfredu Laajasaloon. Jos haluut saada tapahtumalistan paprulla, voit tsögaa sen byroosta tai slangitreffeiltä. Signen mestat fotonäyttelyn avajaiset Paavalin kirkon aulassa. Pe Klo 10 Redu Riian ja lähialueiden historiaan 3 yötä. Ti Klo 9.30 Redu Eduskuntaan. TSILARI 4/2018 43 SLANGIJENGI Proggikseen voi tulla muutoksii. Ti Klo 14 Slangikertsi, avoimet ovet aina kuuteen saakka 25.9. To Klo 17 Taiteiden yön slangiohjelmaa Paavalin puistossa. klo 12 Joululounas hotelli Arthurissa bungaa 36e VARAA MESTASI AJOISSA. 4.9. Tsekkaa Slangin saitilta tai byroosta 045186 7238. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: alle 18 v. Rav. Vieraina Timo Saarto ja Heikki Paunonen. Tsiigaa edut Slangijengiaukeamalta.. 29–30.11 Pikkujoulumatka Tallinnaan 1 yö hotelli Cityssä VARAA MESTASI AJOISSA. Oppaana Esko Vepsä. 10.10. Pia Pakarinen 15.10. Kysy lisää byroosta. Liput 22-25 €. 18.9. Pääset kliffoihin tapahtumiin ja redit stadilaiset lafkat antaa jäsenetui. 14.9. 3.10. Kandee liittyy Slangijengiin, ni oot messis ylläpitämäs slangiperinteitä. Huom. La Klo 13 Lauttasaaripäivät, Slangikuoro. Ti Klo 14 Slangikertsi, avoimet ovet aina kuuteen saakka. Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. Vinkkaa frendilleki! Jäsenet saa tän snygin Tsilarin kuus kertaa vuodes himaan (muuten Tsilarin vuosikerta bungaa 50 egee). Fotonäyttely Signen mestat ennen ja nyt Arabiakeskuksessa Hämeentie 135 b 22.8 saakka Näyttely siirtyy 23.8. 10e. To Klo 18 Kuorojen kierros. Ma Klo 17 Levynjulkkarit rav. klo 18 Fiilistellen faijoille-ilta Käpylän kirkossa, biisejä faijoille faijoilta. Slangibändi, OlliBull, juoksuskaba, GB:n patsaan kukitus, Valkka-dallaus. Kysy peruutuspaikkoja. Tuu tsufelle tai muuten vaan treffaa frendei. Marraskuu 16.11. Lokakuu 2.10. Musiikkitalo/ Ticketmasters.fi. Syyskuu 1.9. . Ti Klo 17 Opastetti redu Hakasalmen huvilaan Suruton 20-luku näyttelyyn. Elokuu 16.8. Ke Klo 17 Lukupiiri Hämeentien kertsillä, vieraana Stadin Friidu Outi Pakkanen. 23.10. 8.10. Ti Klo 14 Slangikertsi, avoimet ovet aina kuuteen saakka. Bungaa 315 €. muuttunut aika. 3.9. muutos (muista jäsennumero) Jäsenmaksu 33 € vuonna 2018. 25.10. Ilmoittaudu byrooseen. Ti Klo 14 Slangikertsi, avoimet ovet aina kuuteen saakka
Rekisteröidy: kaupunkipyorat.hsl.fi Ku va HS L/ La ur i Er ik ss on. *1239952312018* Kumppani ALEPA-FILLARI ON KESÄN MERKKI! Tänä kesänä Helsingissä ja Espoossa rullaa peräti 2550 Alepa-fillaria