Tsilari 4/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 8 € Tsilari_42021_20.indd 1 Tsilari_42021_20.indd 1 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Nro 4/2021 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 26. vuosikerta Hinta 8 € DORKAN PAPRUT PAULI SIVOSELLE MÄNTTÄÄN Slangiskaban finnaajat Nro 4/2021 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 26
Tsilari_42021_20.indd 2 Tsilari_42021_20.indd 2 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Tsembalot järkkää Santa Claus Forever Oy. So what! Skideil on lisää aikaa duunaa fantsuu arttuu. Freda 33 Safööri Jonne Luomala +358 400 885 344 jonne@kivenlahdentaksit.com www.chauffeur.fi Tsittaa Stadin snygeimpään kyytiin Bungaa saman ku peruspirss i! KIDS2SANTA2022 Musiikkitalo 14.11. Stailit friidut diggaa glaidui kledjui. 11.12. Joulugubbe Pakkanen, 050 59 259 64, santaclaus@kolumbus.fi Stadilainen ei maindaa! Korona skuffas näyttelyn vuodella eteenpäin
SISIS Slangiskaban finnaajat Foto: Virve Kuutar Pluggaa Pauli Sivosen stoori s. Palminen 22 Stadin syke / R. Kolanen 29 Rehupuntti / J. WISSER – Nybergin stooreja Sykkiläisten Aatelinen Anekdoottikerho slangiskabassa s. TSILARI 4/2021 3 VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Hedari / V. Paunonen 18 Kantsii pluggaa / S. Kuutar 6 Yhteystiedot 7 Bamis / H. Tsilari onnittelee tuoreinta dorkaa! Tsilari_42021_20.indd 3 Tsilari_42021_20.indd 3 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Fo to : Se rc la ch iu sm us eo t. 8–10. 12–13. – Snygi Stadi 28 KRIGUBREVARI – Terkut Toikalt 32 MALMILT JA MUUALT – Heinosen mestat 36 LIIKENNERAIVOO – Funtsaa Linna 42 B. Jormanainen 30 Sveduslangii / Nyberg 37 Skabat 38 Slangijengi 40 Slangi blisaa 41 Pluggaajat 43 Slangi järkkää Kansi: Dorka nro 6 Foto: Sampo Linkoneva MINNAILUU 11 KESÄDUUNIT – Hakkikselt 17 FREDI – Kolanen muistelee 20 LINTSILLÄ JANARINA – Laiho kesäduunis 21 STADIN KESÄ – Mäkisen mestoi 26 DAGGARIBISNES – Liljan stoori 31 GAMLOI DUUNEI – Jalosen saaga, osa 3 34 SKOLEHIPAT – Rautvuori skrivas STADI JA SLANGI 14 VAKKARIFOTAAJAT – Palminen kokos 24 SKUUTIT KURIIN. Saksala 16 Slangilodju / H
. Fotot kertoo, millasena nuori taiteilija näki oman himastadinsa. Väitöskirjassa ei käsitellä Stadin slangia vaan eri-ikäisten helsinkiläisten puhekieltä Töölössä ja Sörnäisissä. 4 TSILARI 4/2021 SNADIT Tsilari Akateemisesta Ne, ku ei oo Slangijengin jäsenii, mut haluu pluggaa tätä meidän snygii Tsilarii, voi slumppaa sen Slangin byroosta tai Akateemisest kirjakaupast Espalta. . 1970-luvun alussa oli vielä vanhoja töölöläisiä, jotka puhuivat lähes täydellistä kirjakieltä. Näyttely on upee aikamatka 60-luvun Stadiin. lähetään – lähdetään, kattoo – katsoo, korkee – korkea, poikii – poikia, me mennään – me menemme, lapset leikkii – lapset leikkivät. Tsilari_42021_20.indd 4 Tsilari_42021_20.indd 4 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. VK VÄITÖSKIRJA HELSINGIN PUHEKIELESTÄ OLLI KUPARINEN väitteli Tampereen yliopistossa 18.6.2021 aiheenaan ”Muutoksen mekanismit: Kolmen aikapisteen reaaliaikatutkimus Helsingin puhekielestä”. Sörnäisissä oli puolestaan vanhoja työläisyhteisön jäseniä, jotka puhuivat murteellisesti. Suosittelen. TARJA VALLI HÄPPIS-JENGILÄINEN Akateeminen blisaa Tsilarii, ja on siel näkyny slangii muutenki, niinku sillon, ku Sloboa Stadissa -kniiga ilmesty. HEIKKI PAUNONEN Kuva Unioninkatu, 1968 Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Libarit bungaa 10/12 egee, alle 18-kesäset ilmaseksi, museokortti skulaa. Fotot herättää muistoi, tunteit ja uteliaisuuden ihmisii kohtaa ja froogui, ketä ne oikein on ja millast niiden elämä on sillon ollu. Siitä seuraavassa Tsilarissa. Fo to : Vi rv e Ku ut ar . Tsiigataan, pääseeks slangiproffa taas samalle stagelle, ku tänä vuonna ilmestyy suomi-stadi-sanakirja, mitä se duunaa Jeongdo Kimin kans. 1940) fotoist on blokattu näyttelyyn 155 mustavalkokuvaa 1960-luvulta. Olin hänen vastaväittäjänään. • fläsäri • käbi Tsiigaa vastaukset sivulta 37. VK Fo to : Is m o Hö ltt ö VIELÄ EHTII NÄYTTELYYN! I smo Hölttö – Kohtaamisia 1960-luvun Helsingissä Helsingin kaupunginmuseo Hakasalmen huvila 31.10.2021 asti, ti klo 11–19 / ke–su klo 11–17. Niitä ovat mm. Slangiproffa Heikki Paunosta haastatteli huhtikuus 2016 Kalevi Koukkunen, ansioitunut sanakirjojen toimittaja. Hakasalmen huvilaan pääsee ilmaseks joka kuun vikana perjantaina klo 11–17. Helsingin puhekieltä on tallennettu vuosina 1972–74, 1991 ja 2013. Helsingin puhekielen tutkimuksessa tarkastellaan puolestaan sellaisia kielenpiirteitä, joissa kirjakieli ja puhekieli eroavat toisistaan. . Nyt nämä erot ovat lähes tasoittuneet. Kun tutkitaan Stadin slangia, kohteena ovat sanat. Fotaaja Ismo Höltön (s. Fotoist hittaat bulist menneisyyden stadilaisii ja maisemii, mitä ei enää oo
Mut se on tietty aika skeidaa, jos on niin hullu, ett joutuu hullujenhuoneelle. Eli ne sanat, mil halutaan arvostella jonku älynlahjoi tai oikeemmin sitä, ettei niit oikeen oo tai ett niit on tosi skniidusti. . . Se on varmaan karannu Kivelän kympist. Tai niinku jangsterit bamlaa: daiju, kallu, pääli, vajari, retu, retardi (nää mä londasin slangiproffan vikast keräyksest). Se ei oo penaalin terävin kynä. Onneks sen nimi ei ollu Hulda. Kandeeks sil muka elvistellä. Mut kandee funtsaa snadisti tarkemmin. ”Älä ny dorkii puhu!” KU KÄYTTÄÄ sanaa dorka, pitää bonjaa noi nyanssit. On siis aika siistii olla hullu tai friikki. . Siit sä bonjaat varmaan, ett dorkuus on jotain, mis on idistä ja millaseks kandee tulla – jos ei viel oo. HULLU. Mut must tuntuu, ett aika lähel niit tulee sit aihe, mitä ei niin digattu. Ihan fantsu ja Dorde sopii snygisti kantamutsiks meitsille, ku on (toistaseks) boltsin ainoo friidu, jolle on stikattu Dorkan paprut. Tai eihän sellasii mestoi nykysin oo. Sen muija – siis meidän suvun oikee kantamutsi oli Dorde. TSILARI 4/2021 5 M eidän sukuu (faijan puolelta) on hitattu 1600-luvulle asti kersantti Kasperiin. Funtsaa vaik näit: sä oot ihan dille / seko / sekoboltsi! Toi on ihan tärähtäny / kaheli / haneli / pöpi / böögi. Joku on kniigafriikki, joku on lätkähullu. Ja siit meidän suvun kantamutsist vielä, siit Dordest. FRIIKKI. TOSIKOILLE DORKA on dorka, ilman mitää positiivisii vibroi. . Dorkuus onki jotain, mitä kaikki ei bonjaa. ”Ara skujaa ku dorka, ku se on stidissä.” . Ihan samal taval voi sanoo, ett joku on friikki tai hullu, eikä sekää on välttämättä kliffasti sanottu. Yks mun frendi tunnustaa, ett se on ihan futishullu. Sillei kyl lanttu leikkaa. MUT IHAN kingii on tietty olla dorka! Kuhan on vaan dorka h.t.d. ”Suli on ihan dorka, se ei snaijaa mitään.” . Vaik kyl must tuntuu, ett slangijengis on bulisti dorkii – eihän me kaikki muuten oltas ihan dorkasti innostuttu slangist eikä ihan hulluna digattas meidän himastadii. . Se ei oo niit välkyimpii. NOIST HETI BONJAA , ettei niil oo tarkotus kehuu ketään. Sillei aina välähdä. Niil on paljon snygimpii nimii niil mestoil siis, mihin mennään lataan akkui. ”Smopikas meil oli ihan dorka maijari, ku se suosi vaan friidui.” . Nimittäin voi olla dorka kans pahasti eikä hyväl taval. Sille oli kunkku lahjottanu Möngölän tilan, jonku puolikkaan manttaalii. Sithän mä oisin voinu saada hullun paprut. Jonku mielest ei kantsi. Täs Tsilaris kerrotaan, kuka saa Dorkan paprut numero 6. Tää ei muuten ois mun himastadi, ellei faijan faija ois shingrannu Stadiin. DORKA! HEDARI VIRVE KUUTAR VIRVE H.T.D. . Se oli niin dorka, ett lähti friidun peräs ja jätti tilukset broideille. ”Ku mä olin leguris, se dorka käski mun stritata flindaan.” . Sillei oo kaikki muumit laaksos. Ku hullu on jotain kliffaa, ni joku vaik sanoo itestäänki, ett se on hullu tai friikki. Ohan se snygii olla luovasti hullu. Niinku mä. Viel snadisti rikkaampiiki ilmauksii on: . ”Snadina on aina dorka ja bulimpana tulee dilleks.” . Mä diggaan kybällä tota nimee. Mut ku funtsaa, ett moni taiteellinen duuni vaatii luovaa hulluutta, ni hulluus onki yhtäkkii jotain positiivista. Paunosen sanakirjaki antaa bulisti esimerkkei: . Mä oon ihan leffafriikki. 4 Tsilari_42021_20.indd 5 Tsilari_42021_20.indd 5 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Ne ku tutkii slangii, on hiffannu, ett slangis on tosi bulisti sanoi, ku merkkaa dokaamist ja friidui – kaks juitsuu, mitä kundit on tainnu diggaa kybällä
Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 15–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. Aikakausmedia ry:n jäsen Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Tsilari_42021_20.indd 6 Tsilari_42021_20.indd 6 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Byroos päivystää Tarja Valli, joka hoitaa toistaseks slangikamoi. 6 TSILARI 4/2021 www.stadinslangi.fi HALLITUS Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto, varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Mikko Seppälä, sihteeri mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Valtteri Hellgren, tiedottaja valtteri.hellgren@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Matti Herlevi, varajäsen hm.herlevi@kolumbus.fi Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. 045 186 7238 Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Mikko Seppälä Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Stadin Slangi ry:n Jäsenja tiedotuslehti 26. Byroo Risto Lindgren, Taloudenhoitaja, jäsenrekisteri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinslangi.fi , 045 1867238 Byroo on boses heinäkuun
Sillä eihän syksy mitään pelkkää mollii oo. Haloo, kuullaanko siellä kaupungintalolla!! LOPUKSI MUUTAMA sana rakkaista slangikuvioista. Eli rento positiivinen svengi niinku liidais, se olis se päälinja. Ja sit vaan messiin!! Syksyllä stikkaa vodaa joo, mut ei aina hei, joten lungia mut samalla skarppia (korona ym!!) syksyn aikaa! . Toimii ja on lungii hei! Tai häippäset vaikka johki skutsiin, niinku esmes sieneen, ja duunaat hyvää safkaa. Tai no ehkä Malmille mut sä tsennaat mitä mä tarkotan. Nään heti nousevia handuja. Kiitti. Tämmöstä oli täällä jo varmaan kivikaudella! Eli sitä et kun Stadin gartsat revitään auki, niin ne on auki ja – pitkään! Eli oikeestaan aina. Joten oisko tommonen yks purnaus per stoori ok. voit plugata tarkempaa tietoa tän aviisin sivuilta, mutta myös netistä (stadinslangi.fi). Niin ku esmes skloddina se et skolet alko! No joo, toi oli vitsi hei! Mä väitän et syksy on vänkää aikaa. Ei oo kovin pitkää aikaa siitä ku sua pidettiin umpidorkana jos sä esmes jäit Stadiin juhannuksena. Tai no okei, ehkä joku (jyväjemmari?) lähti Seurikseen tsiigaan sitä bulia kokkoo mut semmosii oli vähän. Kandee olla tarkkana. Itkuvirsiä on tylsä skrivaa ja kuka sellasii haluis plugata. Ei kukaan. Sekin me tsennataan. Ja jotenki tuntuu siltä et toi tommonen menee vuosi vuodelta vaan pahemmaks. Kaikista riennoista, byroon aukioloajoista, slangitsyrkasta yms. Sä et voi paeta niitä skrubuja ja kieltotauluja ja ties mitä roinaa et niin mihkään. Ja tänä päivänä se on glaidumpi ku joskus aiemmin. Syksyllä taivas voi stikata vodaa, joudut vetään rotsia niskaan, neesa vuotaa ja sitä rataa. ”Tommosta toi on kesän kanssa,” mä heitän, eli muisto vain jää á la Jouko & Kosti. Tai sit vaan pluggailet vaikka slangiproffan slangikniigaa jossain lähipudekassa vanhat stailit Reiskat (Ray-Ban) öögoilla! Tosi kuul! Tai smailaat ku joku vetää fillarilla shortsit jalassa ja neesa sinisenä kaatosateessa – syksyllä! Eli kaikkee septemberhauskaa Stadissa riittää! SIT TÄMMÖSTÄ. Oon funtsinu et näissä meitsin stooreissa yleisfiiliksen tulee olla positiivinen. Jos et oo duunissa niin senku dallailet vaan omilla kulmilla, moikkailet frendejä ja jutskaat vaikka jostain koronatilanteesta (auts!) jos et kliffempaa keksi. Siis kaikki. Miten se kesä hurahtikin taas niin sata lasissa,” sä kysyt. Aina ollu vänkiä juitsuja syksyllä. Koko ajan. Mut sit kuiteski jotain skraadejakin kandee olla, eiks jeh. Ja me tsennataan myös et muutos on tapahtunu vähän ku skabarilla ois suhattu: vauhdilla. Mut kaiken tän glaidun fiilistelyn keskellä meitsiä risoo täällä yks tosi yleinen juttu. Jos tää koronatilanne suinkin sallii, mitä me kaikki toivotaan, monenlaista kiinnostavaa zäpinää ja touhua on luvassa eikä ees kaukana horisontissa. Ja tätä on täällä joka puolella. TSILARI 4/2021 7 SYKSYLLÄ STIKKAA VODAA. Tosin monen boltsissa jauhaa näihin aikoihin Mårtsikan sjungaama ”Kaikessa soi blues”. Ettei vaan pelkkää smailausta. Hara HARRI SAKSALA bamis BAMIS HARRI SAKSALA Tsilari_42021_20.indd 7 Tsilari_42021_20.indd 7 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Eikä tää oo mitään uutta. Mut ei se mitään, mä snaijaan et vikkelään kesä on hurahtanut useesti ennenkin eiks jeh! Vaan brennata toi mennyt osas! Se brennas niin et kärtsärinkin ois saanu iisisti eldaan! Vaan nyt mennään syksyä. Kaikki lähti juhannuksena landelle tai skiglaileen ja sitä rataa. Semmonen voi saada mollivaihteen päälle, mut vaan sillon tällön, onneks. No, tässä sit tän stoorin eka ja se menee näin: Stadi on glaidu mesta, se me tsennataan. Ei ihme. Ei floppii olleskaan, ainakaan meikämannesta. Miks ihmeessä siihen ei saada muutosta
Sen innostus tökkii jengii megeen ja antaa toivoo. Tsilarin toimitus tsögaa tyyppejä, ku täyttää slanginkäyttäjien kriteerit. Sen skarppius avaa Mäntän, Stadin ja ihmiskunnan näköalaa. Dorkii tosikkoi on joka paikka turvoksis, mut Hyvällä Tavalla Dorkii ei oo läheskään tarpeeks. 6 Me ku kuulutaan tähän Slangikertsiin, meille slangi on rohkeiden kapinallisten, älykköjen ja toisinfuntsaajien kieli. Me jaagataan niit siks, et me halutaan tsekkaa, kuuluisko ne boltsin snadeimpaan vähemmistöön. Siks kaikki edistys, mitä maailmas tapahtuu, on dorkien ansioo. Dorkat yrittää muuttaa maailmaa. Fiksuina itteesä pitävät spöijaa ja sopeutuu. Sen lungius fudii peffalle joka nurkan takana smyygaavii tiukkapipoi. Foto: Serlachius-museot Tsilari_42021_20.indd 8 Tsilari_42021_20.indd 8 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Se dallaa omii gartsoi ja omii polkui. Ilman epäilyksen häivää: Pauli Sivonen on Hyvällä Tavalla Dorka! Pauli ja Mänttä. Me tsennataan Pauli Sivonen. 8 TSILARI 4/2021 DORKAN PAPRUT SEPPO PALMINEN Pauli Sivonen – STADILAINEN TOISINFUNTSAAJA ON H.T.D
Ysillä Pauli rupes funtsaa, et kai tääl tarttee oikeen ruveta duunaa jotain. Millai stadilainen voi olla wanna-be-mänttäläinen. Kahekskytluvulla suurin osa bändeist veti lontooks. Se on varmaan ainoo Hifkin lätkäjengin kannattaja, ku budjaa ”in the middle of skutsi” – Vilppulan ja Ruoveden rajalla. Kukaan mänttäläinen ei viel sillo ollu kuullukkaa, et Stadissa budjaa sellanen diinarin, basistin ja pasifistin yhdistelmä, jost vois olla jeesii. Sivonen oli ekoi kokonaan peruskoulun käyneit skloddei, Myllypuron skoles musaluokalla. TSILARI 4/2021 9 Pa ul i Si vo se n hi m aal bu m i. Onneks siel on födannu ja sinne on flytannu sellastki jengii, ku ei koko ajan hannaa ja snärkkää. Se oli höyrähtäny rokkiin, vai oliks se folkkii ja poppii. Ei mitään retroslangii, vaan sellast gartsoilt tuttuu kieltä. Suomi-rockin niskoi oli Eput ja Juice. Serlachiuksen taidesäätiön fyffeillä ruvettiin smoglauksii sit esittelee bulimmalleki jengille. Oli itse asias taitava basisti ja stemmojen sjungaaja Kelpo pojat -nimises jengissä. Snadistadist on duunattu yks Suomen digatuimmist kulttuurimestoist. Kelpo pojat oli outo ilmiö. Vuosituhannen vaihteessa Mäntällä kävi posketon tsägä: Serlachiuksen teollisuussuvun arvokkuus ja Pauli Sivosen dorkuus retkahti kimppaan. Slangii rock-musan lyriikois. Kaikki on tsägästä kii Jos joku ei oo viel käyny tsekkaamas, mitä Mäntäs on saatu aikaan, ni hipi hipi. Mäntän fabriikis oli duunis jotain 2200 tyyppii. Kartanost tuli taidemuseo. Sanat skrivas Tomi Kontio. Kelpo pojat Bärtsi oli Paulille ihan nyya ja fantsu mesta. Se on varmaan maailman snygein pianofestivaali. Mäntän tsyrkka taitaa olla ainoo, mis urkuparven fönaris on sponsorin logo. Oltii kovii kundei. Myllypadontie ykkösen jengil oli jatkuva flaidis kolmoses budjaavien kolkkareiden kanssa. Skulas figelii ja klassist skittaa, mut diggas kans skrivaamist. Pauli lähti jaagaamaan ku pyydettiin, vaik onki "pasifisti ja elämäntapavihree". Sellast kunnon Stadii: linjat, biblu, snadei buidui, gamloi starbui ku sleppas legendaa. Sitä roudataan megessä, mihin hittoon kundi sit singraaki. Yhet velhot kekkas Mäntän kuvataideviikot. Tsilari_42021_20.indd 9 Tsilari_42021_20.indd 9 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Sivosest tuli etästadilainen. Foto: Pauli Sivosen hima-albumi ”Mäntällä kävi posketon tsägä: teollisuussuku Serlachiuksen arvokkuus ja Pauli Sivosen dorkuus retkahti kimppaan.” >> Junnuna Sivonen skulas bassoo. Eka taidemesenaatti oli jo apteekkari Gustaf Adolf Serlachius, se ku perusti paprufabriikin. Toiset fakiirit kekkas Mäntän Musiikkijuhlat. Koko Stadin keskustan Pauli oppi haldaa vast ku se meni pajalle pluggaa hissaa. Sponsorin logo fönarissa No, ei siel sillo mitenkään nollilt tarttenu starttaa. Se meni Bärtsin ilmaisutaidon lukioon. Diggas Bob Dylanii ja Neil Youngii. Myllikaki on Stadii Pauli Tapio Sivonen oli Myllikan skidei, stadilaisii, mut ei mitää asfalttiprinssei. Gösta byggautti himakseen Joenniemen kartanon ja haali sinne gamlaa ja nyyaa arttuu. Ku bisnes rupes pyörii snadimmal staabil, koklattiin stikkaa kehiin kaikki idikset, et huudeille saatais lisää äksönii. S erlachius-museoiden dirika Pauli Sivonen on stadilainen, mut ihan ikiomal staililla. Ei lyöty dunkkuun, mut viskottiin snadei stebui. Vuorineuvos Gösta Serlachius oli tosi niska. Skagaamattoman taiteen häpening antaa nykytaiteelle tsäänssin ja mestan päästä jengin pällisteltäväks. Kletrattiin kaltseil ja luudattiin skuttas. Sillai, ku bonjaa stadilaisuuden asenteeks
Totta kai se oli kliffaa, mut oli se korniiki. Mut arvatkaa, kuinka helkkarin monta nyyaa frendii me saatiin. Se kysy et voisiks sä tulla Mänttään palaveriin. Duunina on funtsaa, miten Mänttä-nimisest mestast saadaan jotain niin spessuu, et museon dörtsillä on 200 metrin jono. Jatkuvasti baanalla, ikuist roudaamist, kurjii mestoi. Tsilari_42021_20.indd 10 Tsilari_42021_20.indd 10 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. En mä halunnu mennä inttiinkään, en ees sivariks. No, vuorineuvos Serlachius ja taidesäätiön varabamis Bengt von Bonsdorff flygas lunssille Hannoveriin. Sprigi päällä ja smaili herkässä. Tohtori siit kyl tuli duunin ohessa. En halunnu. Jossain vaihees oli pakko kysyy, et hei, tätäks mä haluun duunaa lopun elämää. Mä oon aina inhonnu sääntöjä. Banksyn taide on visuaalist slangii. Tarkotus oli ruveta vakavasti otettavaks historian tutkijaks. Ja taas soi kännykkä Pauli oli dirikoimassa Hannoverin maailmannäyttelyn Suomen osastoo, austellungsdirektor, ku sille skulas Mäntän neljäs ja sista patruuna Gustaf Serlachius. Se jono ei synny, jos museo ei oo hitannu dorkuuttaan. Ei lähteny, se jäi Mänttään. Siit ei voinu kieltäytyy Ennen ku aplodit oli kuultu ja kehut kerätty, Pauli funtsas, et tää on vaan tällanen välikeikka, ja et se lähtee takas Stadiin ja pajalle duunaa väikkärii. Kantsii muistaa, et Stadin vaakunassa kelluu keikutettava botski. Välillä on hyvä tsägä mullakin. Pauli sano, et sori, mä oon ny kii tääl Doitslandis. Jaagaus on eettisin tapa, jos sä skruudaat lihaa. Duunina on funtsaa, miten Mänttä-nimisest mestast saadaan jotain niin spessuu, et museon dörtsillä on 200 metrin jono. Dorka paikka – hyvällä tavalla –Mäntässä budjaa hämmästyttävä määrä avarakatseisii tyyppei. Pauli Sivosen elämän toistaseks bulein duunirasti on ollut Joenniemen kartanon kylkeen bygattu Gösta-paviljonki ja nyyan museokokonaisuuden junailu. Mut sit Mikko Myllykoski kysy mua duuniin Heurekaan. Me tarttetaan sellanen hemmo ku funtsais ja starttais meille nyyan museon. –Mänttä on niin dorka paikka, et mä oon päättäny jäädä tänne, ku mä joskus jään eläkkeelle. No sellaset pantiin lusimaan. Duunina ei oo pelkät museot. . Sampo Linkoneva kysy, tulisiks mä metsästämään. Serlachiuksen vanha pääkonttori, Valkoinen talo, piti pelastaa tolkun käyttöön ja duunaa siit museo, joka kertoo suomalaisen ja paikallisen teollisuuden stoorii. Fo to : Se rla ch iu sm us eo t Fo to : Pa ul i Si vo se n hi m aal bu m i Sivonen tietää, ett buli osa dorkuutta on osaa nauraa – ennen kaikkee itelleen. Mä oon ollu sen fani siitä saakka, ku mä tajusin et sellanen hemmo on olemassa. Taidesäätiön bamis Henrik de la Chapelle nimittäin sano, et ny bygataan jotain uutta. Joo, mähän oon utelias heittäytyjä, Suomen aseistautunein pasifisti ja elämäntapavihree. Ku päästiin jälkkäriin, diili oli kondikses. P.S. Kuus kuukautta ja 17 päivää. Tällä kertaa se ei nikotellu. Saneerattu ja velmusti funtsattu haussi perustuu vuorovaikutukseen ja elämyksellisyyteen. Emmä ekaks meinannu mihkään tieteen popularisointihommiin lähtee. Dorkan paprut jaetaan Mäntässä 16.9.2021. Skruudattiin fisuu. –Mä olin dyykannu takas pajalle studeeraamaan oikeen tosissaan. Mut sit mä kuitenki menin. No, sain mä opiskeluluvan. Sit Mäntässä yhdistettiin Serlachius-museoiden hallinto ja dirikan mestaa tarjottiin Sivoselle. Samaa dorkuutta on ne hakemukset Euroopan kulttuuripääkaupungiks. Mä olin periaatteellinen pasifisti, totaalikieltäytyjä. –Ai, Banksyn näyttely. 10 TSILARI 4/2021 Pasifisti bosessa –Keikkaa pukkas ja Härmää rundattiin. Mun fengis oli lentoasemalla. Marketist tsöpattu liha tulee keskitysleireist. Pauli plokkas ympärilleen porukan, ku päästi luovan dorkuutesa irti. Ei tullu Mäntästä, eikä tullu vahvistetust Tampereesta. Kävi se pajallaki ja studeeras viel ittesä taidehissan maisteriks. Gustaf-museoks nimetty konsepti oli buli tapaus koko museojengille. Banksy on “stadilainen” botskin keikuttaja
Varsinki jenkit oli anteliait; mennen tullen tuli neljännesdollari tai jopa dollarin seteli. Kuulosti erikoiselt, jännittävältki. Yks konsti oli kerätä talon asukkailta jätepaperia. Pulloi ei saanu antaa asiakkaille, ni meil oli pahvimukei, mihin kokis niille kaadettiin. Aamul piti viedä edellisen päivän matkustajakorttien yhet kappaleet Tennispalatsissa sijaitsevaan osoitetoimistoon poliisien tsekattavaks. Sit hogasin kerran Hesaris ilmoituksen, missä Valio hakee jäätelönmyyjii uudelle Keimolan moottoristadionille. Sillon kierrettiin kaikki kerrokset ja plankattiin ovien ulkopuolelle jätetyt kengät. Hommat helpottuu Myöhemmin piti keksii muuta jobia ja ku Stadikalle haettiin kokiksen myyjiä, hain pestii ja sain sen. 1960-luvul starttaski sit jo liiketoiminta: onkimatojen myynti Kauppatorin Kolera-altaan reunal mun broidin ja serkun kanssa. Kisojen seuraaminen jäi kyllä aika vähiin. Se oli kiva duuni, sai omaan tahtiin dallailla pitkin tuttuja kartsoja ja mestoja. Menin tyrkylle ja sain pestin. Meiät kymmenkunta kundii kuskattiin snadil bussil Keimolaan, pakattiin laukku täyteen tuuttei ja ruvettiin kierteleen katsomois. Ku jompikumpi tuli, ni ovi kii ja täys vauhti päälle. Ekana kesänä duunasin aamuja iltavuoroja ja myöhemmin yövuoroiki. Jengis oli yks kundi, ku skruudas ite niin monta tuuttia, et sille ei jääny palkkaa ollenkaan! Oikeisiin duuneihin 1960-luvun puolivälis pääsinki jakamaan Iltistä tilaajille kotiin iltapäivisin ja sain oman alueen kotinurkilta Puu-Vallilast. Sit homma jatku ja vaikkei se mikään rahasampo ollukaa, ni sentään spårafyrkat tienattiin. M un frendin Tabun kans raahattiin ne lähimpään keräysmestaan, mikä alkuun oli meiän naapuris Ouluntien puolel puutalon kivijalas. Ei ollu helppoa pujotella ahtais katsomois bulin lodjan kanssa, tarjoilla ja rahastaa. Kaikki ulkomaalaiset kolikot pysty vaihtaan markoiksi KOP:n pääkonttoris Aleksilla. Joskus kenkään oli laitettu snadisti fyrkkaa palkaks plankkarille. Mut se onkin ihan toinen juttu. Me skriinattiin ja todettiin, et hyvä vitsi. Daggarit lodjaan ja vehnäjauhoa pinnalle lihottamaan. Lisäks asiakkaiden matkalaukut kannettiin, jos vahtimestari ei sattunu olemaan mestoilla. Ja jos portieri oli varattu, hoidettiin puhelinherätykset vanhalla piuhakeskuksella. Muutamien ovien takan oli ärhäköitä koiria, jotka oli salamana lehden kimpussa heti kun sen sai tuupattua sisään ja yhen puutalon kämpäs oli kissa tai kissoja. Aamulla aikaisin käytiin Rautatieaseman lehtikioskist ostamas asiakkaiden tilaamat lehdet ja vietiin niiden oven taakse valmiiks. Palkka oli ekana vuonna 125,mk/ kk, mutta työhönotossa luvattiin, ett riksaa tulee ainakin saman verran ja niin tuliki. Muistan vieläkin yhest rapust kolmen tilaajan nimet. Vielä jäi rahaa muuhunki! Aamuvuoros oli kaks hissipoikaa, iltaja yövuorois yks. . Pääsin haastatteluun ja siitä hommiin. Kuorma oli kevyempi ja homma muutenki helpompaa. Hissis oli kaksi nopeutta ylös, samoin alas, sen vieres seistiin ja venattiin kutsuu tai asiakast. Ku olin skrivannu Märskyst stuiduks, olin yöportierina ennen kuin astuin armeijan harmaisiin Kajaaniin. Mut ei se ollu vitsi. Kumpulasahan me oltiin kaiket päivät Tabun ja muitten kanssa muutenki. Lupa piti hakee satamakonttorist, ja sinne meki dallattiin. Hotelli Helsinki oli niin kliffa duunimesta, ett olin siel monena kesänä, myös vahtimestarina. Täyty pitää klyyvarista kiinni, kun avas postiluukun: stradjan dunkkis oli niin raju! Ainoo huono puoli tos Iltiksen jakohommas oli, ett oli sen tunnin keikan takia tavallaan kiinni koko päivän. Helsingin kaupunginmuseo. Hissil ajamist ja vähän muutaki Pitempiaikaiset kesäduunit alko 1960-luvun loppupuolel, ku huomasin lehdessä ilmoituksen, hissisuharin pestist Hotelli Helsinkiin. Opettelin sanomaan kerrosten numerot ja ”olkaa hyvä” monel kielel, ku se tiesi enemmän riksaa eli tippiä. Yövuoros oli eniten hommia. Olin monis kisois ja jäi siit fikkaan enemmän fyrkkaa, ku madonmyynnistä. Ekast palkasta ostin radionauhurin Renskan myymäläst. MINNAILUU TAPANI ”HAKKIS” HAKKARAINEN Tällanen saalis skruudais bulisti daggareita. Tsilari_42021_20.indd 11 Tsilari_42021_20.indd 11 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Sain tummanruskean univormun, mis oli kiiltävät napit, mutta en onneksi pillerigotsaa! Ekan duunipäivän jälkeen oli maha glesa jatkuvasta ylös-alasmenosta, pitihän sitä treenata jarruttamaan sujuvasti kerrosten tasalle. Ekan kerran ku mentiin Kauppatorille ja asetuttiin myymään, yks iso kundi tuli heti tivaan, meilt madonmyyntilupaa. Alkuun piti vihosta tsiigata, kenen postiluukust niit sujautettiin, mut aika nopeesti ne jäi mieleen. Iltahämärässä sateen jälkeen luudattiin lähipuistojen nurtseil fikkarien kanssa ja plogattiin uteliait kastareit mielin määrin. Foto: Eeva Rista. Intin jälkeen palasin tuttuihin hommiin hotelliin, mutta myös Hesarin Clubille harjoitteleen. Mut sit kekkasin, ett aamul fillaril Kumpulaan uimaan, välil duuniin ja sit takas. TSILARI 4/2021 11 KESÄDUUNIT Snadina kundina, alle 10-vuotiaana 1950-luvul, oli kova hinku saada jostain fyrkkaa, ku ei ollu vielä mitään viikkorahoja. Mut homma oli aika raskasta snadille kundille: iso peltilaatikko täys puteleit ja jäit roikkumas mahan päällä. Joskus lodja saattoi vähän vuotaa ja housut kastu. Eurantiellä oli Hesarin noutopiste, mist lehdet haettiin isoon kassiin ja sit menoks. Ku se lopetti, oli lähin mesta klapikauppa Keiteleentiel
Se päätti froogaa Tuulalt, voisko skaban finnaajat kerää sanoi viel lisääki. Musatalon terdel treffattiin ja bamlattiin slangist sällien ja slangiproffan kans. Ne funtsas kans, ett oishan se ihan siistii saada viis hunttii ja lähtee niil fyrkil vaik Tallinnaan. Vulgaarii sanastoo ”Paris tunnis saatiiin kasaan roimasti slangisanoja”, Georg minnaili. Niil oli jo valmiiks oma Aatelinen Anekdoottikerho, mis on messis jotain kymmene kundii, ku on innostunu sivistyssanoist. Slangiproffa vahvisti, ett kundien lähettämä sanamäärä erottu selkeesti muista skabaajista. Sil hypäril kundit alko funtsaa slangisanoi ja skrivas, mitä sattu tulee mieleen. Ei niist kukaan aatelinen oo, nimi kekattiin ihan läpällä. Ilmari Heka kävi treffaamas kundei SYK:s sanakeruun jälkeen. Sil nimel lähettiin skabaanki, vaikkei kaikki kertsin kundit ollukkaan messis slangisanoi funtsaamas. Äikän maikka sanoo niit sälleiks. Tuula ite minnas, ettei se ehtiny montakaan kertaa skabast bamlaa, ku koronan takii kaikki siirtyki etäopetukseen. S kabaidiksen faija oli slangiproffa Heikki Paunonen, joka on keränny slangii Stadin skoleis 1970-luvult asti. Osa oli sellasii, mitä ne ite käytti ja osan ne oli kuullu muilta. Skabasta ja sen tuloksist eli siit, millasii sanoi jangsterit käyttää ja miten slangi muuttuu, Heka skrivas Tsilaris 5/2020. Ne lupas jeesaa. Skabas luvattiin finnaajille komee palkinto: viis hunttii. Niist sinne terdelle ei päässy Herman ja Tobias, ku ne oli reissuis. Mut onneks äikän tunnin jälkeen oli sopivasti hypäri. Mut Heka ei jättäny asiaa siihen. Eikä ne kieltäytynykkään. Fo to : Tu ul a Uu si -H al lil a Tsilari_42021_20.indd 12 Tsilari_42021_20.indd 12 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Niinpä Heka skaban järjestelytoimikunnan nimis ehdotti Slangin hallitukselle, ett varsinaist ekaa palkintoo ei jaettas ollenkaan, vaan annettas snadimmat fyrkkapalkinnot. Monet nuoret funtsaa, ettei ne oikeesti bamlaa slangii, ku ne luulee, ett slangii on vaan joku gamla slangi. Tuula bamlas kundeille, ett Paunosel on ehdotus, mist ei kande kieltäytyy. Georg kiteytti idiksen: ”Kaikkii ajankohtasii aiheit, mist 18-vuotiaat puhuu ja mitä ne ajattelee.” Muttei sanasto pelkkää kirkkovenettä tai anakondaa ollu. Mut se oli päätetty, ett siin pitää olla sana anekdootti. Äikän maikka Tuula UusiHallila bamlas skabast omil tunneil ja kannusti opiskelijoit osallistuun. Heka anto listan sanoi, mihin yleensä on tullu skabois bulisti varianttei. Ehkä viestintä ei skulannu, ehkä äikänmaikoil oli liikaa duunii, ehkä koronaki vaikutti. Max täydens: ”Joo, vulgaarii sanastoo tuli iisisti”. 12 TSILARI 4/2021 STADILAISIA VIRVE KUUTAR Aatelisii anekdoottei vai sällien slangii. Viime vuonna järkättiin Stadin skoleis slangiskaba. Kundit päätti viettää bakkanaalisen illanvieton ja tsiigaa, mitä sanoi viel tulis mieleen. Fotossa: Georg, Max, Heikki, Aleksi ja Tobias. Aihepiiri, mihin helposti hitattiin enemmän sanoi, oli alatyylii, kerto Ilmari ja lisäs, ett Paunosen ohjeis oli sanottuki, ettei kande funtsaa liian siveellisesti. Sen finnas SYK:n lukion jengi Aatelinen Anekdoottikerho. Ehdotus, mist ei kande kieltäytyy Slangiproffalle oli tietty pettymys, ett skabaan osallistujii oli vähän ja nyyii sanoi tuli niin snadisti. Skabaan otti osaa Herman Hirvensalo, Aleksi Niskanen, Georg Närjä, Tobias Pahkala, Ilmari Parviala ja Max TalviOja. Tajunnan virtaa Skabast lähti infoo Slangin byroost äikän maikoille Stadin skoleihin. Hallitus ja byroo sit handlas homman niin, ett loppujen lopuks kundit sai Slangin ja Työväen arkiston hommaamina palkintoina Burger Kingin lahjakorttei ja slangikniigoi. Mut skaban kokonaistulokset jäi kauas siit, mitä aiemmis skabois on saatu kerätyks. Ne diggaa braijaa niillä ja erilaisil kielikukkasil. Ja jangsterit funtsaa muutaki ku mäyriksii ja pleksien vetämist, joiden jälkeen sit byytataan tai syleillään pönttöö. Aleksi lisäs, ett somest tulee paljon sanoi. Äikän maikkaki ehti mestoille moikkaa
Sit tulee snadisti slangiiki: ”Bulit tänksit Paunoselle.” Projektii abisällit piti ”mukavana vaihteluna banaaliin lukioarkeen koronakriisin keskellä.” Snadisti kundit pääs kehumaan omaa skoleeki: SYK:s on kerätty ekana skolena slangisanoi jo 1908–1909. . IB-linjalaiset bamlaaki kahta kieltä sekasin. Musatalon terdel Ilmari, Max, Georg ja Aleksi bamlas slangista Tuula-open ja ja slangiproffa Hekan kans. Georg bamlas kans, ett varsinaisii slangikirjoi on nuorten vaikee pluggaa, ku niis on bulisti sanoi, mitä ne ei bonjaa. Skolen perinteet Kundit skrivas SYK:n vuosijulkaisuun skabasta, ei kuitenkaan slangiks vaan omal tyylillään sanoilla keikaroiden: ”annoimme ajatustemme Tonavan virrata.” Se ”purkautui slangisanojen runsaudensarvena”. Eikä 50-luvun nuoril ollu kai nuuskaakaan. Ku maikka on ite innostunu, se saa jangsteritki messiin. Georg on hiffannu, ett slangin kaut voi tulla kans trendisanoi, mitkä sit hyväksytään yleiskieleen. Jos kaikki suhtautuis duuneihinsa samal innol, ni tää boltsi vois olla bulisti parempi mesta. Tekstin loppuun se lisäs: ”Ehkä opettajan kannattaa antaa angstisille nuorille välillä lupa kirjoittaa aivan omalla kielellään, ilman virheiden pelkoa. Kyttäämisen ja kyyläämisen kaveriks on tullu stalkkaa. Nykyään on denssii, lössii, ettanii, siberiaa. Ilmari funtsas viel sitäki, miten sana somettamine on syntyny – ekaks on sana englanniks social media, sit siit tulee suomeks versio: some ja sit siit duunataan viel verbi: somettaa. Senki jälkeen sykkiläiset on säännöllisesti keränny matskuu, mitä on käytetty lähdeaineistona. Silti on gamloi sanoi, mitä jangsterit käyttää nykyäänki, niinku vaik: faija, mutsi, dösä, spora, rotsi, fillari. Läpällä leikitään kielel, käytetään kapulakieltäki: jonkun toimesta. Fo to : Vi rv e Ku ut ar ”Nuorena olemisen ilon hiffaa aina liian myöhään. ”Somettaa on jo ihan legitiimi”, Georg bamlas. Jutus ne kutsuu slangiproffaa ”slangisanojen messiaaks”, ”eittämättömäks mestariks”, ”slangikulttuurin soihdunkantajaks”. Se pätee varmaan bulimminki ku vaan johonki skabaan osallistumiseen. Ku Tuula skrivas äikänmaikkojen lehteen Virkkeeseen slangin skrivausoppaasta Skrivaa snygisti arvostelun, se sano sitä asenneoppaaks. Ett näidenki kundien elämä ois iisimpää ja niitten hommis – mihin ne nyt ikinä ryhtyykään, se näkyis. Listaan tuli ihan mielenkiintosesti gamlemmille bamlaajille tuttui sanoi, mut sit niitäki, mitkä on ilmestyny slangiin vasta täl vuosituhannel. ”Se kulttuuri vaan on valtavirtaa”, Ilmari lisäs. Niinku vaik sen, ettei ne bamlaa vaikuttajist vaan influenssereist. Jos ees sillon.” Arvo Pohjola Tsilari_42021_20.indd 13 Tsilari_42021_20.indd 13 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Niille, ku ei skulaa netis tai konsoleil, voi olla aika hebreaa niihin liittyvät sanat: pleikka, ninska, stiimi, dc, grindaa, pingi. Somest tulee bulisti sanoi, mitä ei vaivauduta ees kääntään tai mist käytetään lyhenteit: ig, face, dinderi, wa. Max minnaili muitaki enkust tulleit sanoi. Se bamlaski, ett anglofonisest maailmast tulee bulisti sanoi nykyslangiin. TSILARI 4/2021 13 funtsas, ettei nuoret skrivaakaan pitkii stoorei slangiks, mut pikaviestimis ne ei kyl skrivaa mitään kirjakieltä. Aina ku treffaa nuorii, joil on just skole loppu ja ne funtsaa, mitä ne seuraavaks alkais duunaa, ni toivoo, ett ne hittaa jotain, mist ne innostuu. Heka lisäski, ett onhan 50-, 60ja 70-lukujen slangiki ihan jotain muuta ku vaik 20-luvun slangi. Niinku ne ite skrivas Paunosen kielen tutkimuksest: ”antaumuksellinen innostus säteilee”. Enkku rulettaa Ilmari on stuiduna SYK:n IB-linjal, mis opiskellaan englanniks. Pinnaamisesta listaan tuli tuttui sanoi niinku sluibaa tai skippaa, mut snadisti oudompiiki niinku movettaa. Jos 50-luvun nuoriso fiilisteli sillon nyyan kokiksen kans, ni nykyjunnut dokaa energiajuomii ja on kekannu bulisti nimiiki niille: megis, mösse, es, möfö, möljö, ed, lohikäärmelimppari. Innostuksen säteilyy Yhen asian täst skabast ja sen tuloksist voi kans hiffaa: sen, miten buli merkitys on opella. Kirjoittamisen lukot voisivat aueta. Ku jangsterit flaidaa, ne ottaa erää, biiffaa tai vetää pataan. Elämästä voisi tulla vähän iisimpää.” Aatelisen Anekdoottikerhon sällit ei taida olla niitä angstisii nuorii eikä ehkä niin sällejäkään, ku siit tulee enemmän mieleen gartsojen kundit, ku heiluu jossain kulmilla spaddu huules, flinda tai pirii fikkas
Siel oli maikkana Nenyen Sakke. Osa duunist on tekniikan haldaamist, osa luovaa dorkuutta. Sit sä ohjaat ja venttaat, sommittelet ja säädät, tsögaat et lyysis on snygii. Matti Snellman Matti valmistu ammattifotariks Lahden Muotoiluinstituutissa. Et ku sua briiffataan, ni kantsii lysnaa huolella, millast fiilist tällä kertaa on haussa. Se velho leipo jengist tosi niskoi. Matti hiffas jo jangsterina, et fotaus on palveluduuni. No, hetihän ne sen bonjas. Stärää porukkaa. Tärkeint on bonjaa, et tuli ruusui tai risui, stritti ei saa kiipee lettiin. Ku Masa dyykkas av-bisnekseen, se finstas heti ekalla kaupallisel duunilla kotimaisen av-festivaalin Grand Prixin eli tvettas koko poppoon. 14 TSILARI 4/2021 FOTAAJAT SEPPO PALMINEN Tsilarin fotaririnki Koko toimituksen jengi suorastaan sprettailee, et fotarien rinkiin on saatu skaffattuu tällanen hiivi talenttii ja intoo. Ihan skäfästi niit infottiin, et Tsilarin jeesaaminen on Stadin upeinta himahuudiduunii. Nää kaikki kameravirtuoosit dyykkas meggeen vapaaehtosesti, ilman mitään uhkailuu tai pakkoo. Tässä kaikist snadi pamina. Tsilari_42021_20.indd 14 Tsilari_42021_20.indd 14 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11
Ja rupes. Vanhoilla hausseilla ja huudeilla on paljon kerrottavaa. Esko on svetannu studiolyysisten paahtees jotain nelkyt vuotta. Tän foton nimi on: Tsiigatkaa jätkät. ”Stadi on niin nasta mesta, et mä en voi olla päivääkään kuvaamatta. Siks se on VALOkuva. Seuraavan linssin kans ei flöitattu. Se kyylää koko ajan, et hittaisko jotain erikoista. Mut niille öpnataan dörtsei sellasiinki mestoihin, mihin muut ei pääse. Stadin ainoo ikihippi, jol on aina kamera megessä. Jarmo Meriä Kuuskytluku oli just saatu käyntiin, ku Jarmo födas Naistenklinikalla. Fotarin duuni on jotain ihan spessuu. Jussi sai synttärilahjaks cocis-kameran ja rupes näpsii fotoi. Esko Koivisto Mihin me näit ammattireiskoi tarttetaan. Brenkkuu se on ollu dokaamatta koht 20 vuotta. Raimo Kuitunen Rampen ura kallonkutistajast fotariks on vänkä. Fotariks se rupes vasta ku digitaalikamerat yleisty. Jussi sanoo, ettei osaa maalata, mut se smoglaa kameralla ja valottaa kaikkee ku liikkuu tai pysyy paikallaan. Skloddina se näki tivolissa taikurin, ku stroolas jengii linssiin. Fotarina Jarmo on näkijä. Rampe on ollu tv-kuvaajana, opettanu fotaamist ja fotojen käsittelyy sekä ohjelmien duunaamist. Eniten mä diggaan gamloi haussei.” Jarmo on entinen skolekeljuiltu. Sit se jemmaa fiiliksen talteen. Nyyii jäppisii, ainutkertasii häppeninkei, niit on kliffa ploggaa linssin läpi. ”Stadi on snygi mesta. Raimon tsennaa iisisti: sirokokonen heppu, snygit kuteet, fleda ponnarilla ja skegge. Kundi on toisen polven stadilainen, budjannu Haagas, Roihikses, Tölikäs, Lapparin pitskulla ja Eduskuntatalon molemmis ulokkeis. Joo. Mä diggaan näit gartsoj, joita mun mummut ja vaaritki aikanaan dallas. Se on fotannu Stadin eri osien endraantumist ja fotaa edelleen. Fotari on niinku lukijan tai katsojan öögat. Jussi on ollu pitkään Tsilarin hovifotaajii. Takas Stadiin ja Rööperiin se flyttas vast intin jälkeen. Kymmenen vuotta sitten fotaamisest tuli sille myös hobbi: maisemii, elukoit, jengii, kaikenlaisii tsembaloit, proggiksii ja arttuu. Jussi Jalkanen Jussi on velmu ja monitaitonen kundi. Ku on tarvis fotoo tai videoo, mainosbyroot, media ja mitä kummallisimmat firmat tsöpaa Eskon mestoille. Snygeimmillään Stadi on sumuöinä.” Raimo Granberg Stadilla rundaa sellanen läppä, et jos sä oot jossain kulttuurihäpeningis ja hiffaat, et siel ei oo fotaamas Raimo Granberg ja skrivaamas Risto Kolanen, ni voi olla, ettei se mikään varsinainen kulttuurihäpening ookkaan. Mut filosofia on sama. Hissun kissun se rakastu hetkien jemmaamiseen. Nykyään se treenaa ku dorka. Kaikist noist mestoist on tullu paits tuttui, kans osa omaa stoorii. Jengi funtsaa, et fotarit vaan kurkkii ja kyylää. Stadilla ku dallaa, fotarina tsiigaa huudei ihan ku ois eri öögat. Siltä tsittaukselt se päätti ruveta taikuriks. TSILARI 4/2021 15 Marit Henriksson Siltiksen friidul on nöyrät eväät kainalos. Jemmataaks joku hetki tai bygataaks viesti, ihan sama, lyysis ratkasee. Tsilari_42021_20.indd 15 Tsilari_42021_20.indd 15 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Hiffaa kaikkee mitä ei oo ennen hogannu. Lehtifotaus, mainosfotaus, kaikenlainen muu studiofotaus ja kuvankäsittely, ne on omanlaist duunii jokainen. Skidinä mä ihastuin lähiluontoon ja rantsuihin snadin fillarireissun päässä. Marit finstas Slangijengin Signe Brander -fotoskaban vuonna 2017. Raimo on pitkän linjan toimittaja, ku on aina duunannu kaikkee, mitä toimittajilt voi venaa. Ku se on leedinä, sil on kaks lataamoo: erämaa ja sköne. Kameran linssin läpi näkee aina jotain uutta. Slogan kuuluu: Taikaa, viihdettä ja huumoria jo 46 vuotta. No joo! Kantsii minnaa, et amatööri tarkottaa sellast tyyppii ku duunaa jotain intoo piukassa ja rakkaudest lajiin. Signe on Maritin bulein idoli. Kolme ekaa vuotta se budjas Rööperissä, Skönäringartsalla. Sit se lempattiin evakkoon landelle. Seitsemän kertaa maastofillarilla Lappiin, ilman seksibyysii. Se sanoo, et se on fotaajana ihan amatööri. Fotaus on taikaa. Esko elää ikiomaa unelmaa ja budjaa luontoidyllii. No kuvittele vaik Tsilarii ilman yhtään fotoo. Kuka toi luulee olevasa
Gamlast slangist hittais muutenki vilt snygei sanoi, ku joku vaa viittis grevaa ne sielt framille. Ku me oltii snadei, me samlattii sammakonpoikasii lasipurnukoihi. Suomenruotsis skitsa-sanal on ollu kans merkitys ’berätta lögnaktiga historier’ eli ’puhuu pötyy’. Forsberg skrivaa, et se on saatu slobosanast golová ’pää’. Mut svedus on sana skissa, skitsa ’kuvailla jotakin’. Uudenmaan murteis se on klobbo. Otetaan ne uusiokäyttöön! . Siit saatii slangii kimbat ja sit sen etee lisättii s > skimbat. Sä voit lesaa täst Tsilarist 1/2017. Kundit on samlannu niit samoi nuijapäit jo yli sata vuotta sitte ja niist ne on saanu sen sanan klobo ’pää’ slangiinki. Toisii on voitu kans symffaa ja sanoo, et se on bulifinn tai buliflintt, ku meinaa skrodee tai daijuu kundii. Siit on saatu se skitsaa ja sit siit skiiaa. Skrinnarit tulee siit. Forsbergin mukaa nää sanat tulee savolaismurteist, mis on sana kiiastaa ’huutaa, puhua kovalla äänellä’. Svedumurteis niist on monta sanaa: klobbhyvu, klobbhuvu ’nuijapää’ ja klobbmask ’nuijamato’. Me kutsuttii niit nuijapäiks. Sit oli kans sana skitsaa: Mitä mä skitsaan ny maikalle. Snadin rinnal on ollu kans snaidu ’pieni’. Slangis sen alkuu on lisätty s: s+nadd > snadi. Mut must se ei oo iha saletti. Kantsis kyl muidenki. Yks jännä sana on kans globo, klobo ’pää’. Mut buli onki gamloi svedusanoi, ei kuiteskaa kirjakielest vaa murteist. Ite slangisanoist siin oli kuitenki aika hintsusti, mut nyt tulee puheeks sellasii sanoi, joil voi olla erilaisiiki selityksii. Samantapasii sanoi on muitki: bailut (< ru bal), glaidu (< ru glad), stadi – staidu (< ru stad) ja buidu (< ru bod). Ennen oli: Mitä se friidu skiias sulle, ku sä lähit följaa sitä. Niis bulen, buli, bulin tarkottaa ’paisunutta’ ja kimmast ku venaa beibii ’paksuu’. Niist laudoist käytettii Uudenmaan svedumurteis sanaa kimba ’kimpilevy’. Mut skimbat on sit kimurantimpi juttu. Svedus on sana klubba ’nuija’. Sen sä hittaat Forsbergin kniigastki. Nää on tosi gamloi sanoi slangis ja snadi – snaidu menee samaa settii. Svenskeis ja norjan murteis sama nadd meinaa ’pientä fisuu’. Se skiiaa olis kätsä sana nytki. Bulist tulee monelle ekaks mielee slobon bolšój, ku meinaa isoo. ”Stadi on buli mutta snadi”, skrivas Pääkaupungin Jussi, Juhani Mäkelä, 1970-luvul. Savolaismurteist ei oo just tullu sanoi gamlaan slangiin. Ruotsin kirjakieles on sana skridsko, mut suomenruotsis se on skrinnsko. Sanast snadi Forsberg skrivaa et se tulee sanoist knatte, knatting ’pieni malja; pienikokoinen ihminen, pikkupoika’. 16 TSILARI 4/2021 HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU V ikas Tsilaris oli juttuu Ulla-Maija Forsbergin nyyast Stadin slangin etymologisest sanakirjast, mist hittaa kaikkee kliffaa. STADIN SLANGIN ETYMOLOGIAA Gamlast slangist hittais muutenki vilt snygei sanoi, ku joku vaa viittis grevaa ne sielt framille. Se äänty kans niis murteis kimba, ei tšimba. Ku niist tehtii sukset, ni niit kutsuttii ekaks tunnkimbareiks. Me kyl bamlataa, ku me puhutaa jostai, mut meil ei oo slangis sanaa ’sanoo’. Forsberg skrivaa, et se tulee sanast skida ’hiihtää’, mut se ei kerro, mist se -mbon siihe saatu. Se ei kyl iha stemmaa ja toinenki selitys tulee kans mielee. Uudenmaan svedumurteis on sana nadd ’pieni säynävä’. Gamlas slangis oli bulisti semmosii sanoi, joit kukaa ei enää käytä. Mut mist nää sanat on saatu. Tsilari_42021_20.indd 16 Tsilari_42021_20.indd 16 20.8.2021 10.57 20.8.2021 10.57. Ennen kundeil ei ollu fyrkkaa tsöpaa suksii vaa ne duunas ne ite tynnyrinlaudoista. Ainoo, ku sitä nykysin käyttää, on Stadin Slangin sihteeri Mikko Seppälä. Mut mist se sit on saatu slangii. Stadin kundit on ain ollu kovii skrinnaa ja skimbaa
linjalla 1968. Koko kansan sydämiin Fredi lauloi itsensä kappaleilla Pieni nukke, Milloinkaan en löydä samanlaista, Rakkauslaulu, Puhu hiljaa rakkaudesta, Avaa sydämesi mulle sekä toisella euroviisulla 1976 Pump pump. Ääni on vahva, olemus ikään nähden ”vanha” kravattipuvussa. Hän kysyi heti, että kuka on tenori, saanko hänet tänne. Kun mun armeija oli loppu, niin mä menin sinne ja mä olin kuullut, millainen se Topi on ja mä sanoin heti jo ovella, et mä en sit sun tangojas ikinä tuu laulamaan, että se tuli selväksi! Topi sanoi, että ei tartte, ei tartte. RISTO KOLANEN IN MEMORIAM Fredi 3. Molemmat harvinaisuudet löytyvät YouTubesta. Käännösiskelmien rinnalla Siitonen sävelsi paljon lauluja itselleen ja muille. Frediä muistelee Tsilarin kulttuuritoimittaja Risto Kolanen. – Me tehtiin Kivikasvojen kanssa nauha ja lähetettiin se Musiikki-Fazeriin Toivo Kärjelle. Hieno kiteytys maailmanhistoriasta. Kysyin Folk-ajasta ja ajan yhteiskunnallisesta liikehdinnästä. Tiedä häntä. Kuvan kasvoista näkyy suuri kunnioitus. Siitonen kuuluu Hämeenlinnassa vaikuttaneiden viihdyttäjien laajaan piiriin, ”hämeenlinnalaiskoplaan” Irwinin, Kai Hyttisen, Vexi Salmen ja Markku Veijalaisen kera. TSILARI 4/2021 17 Elämä on matka – MUISTOJA FREDISTÄ STADISSA Yks Härmän parhaist sjungaajist ja ikonisimmist saundeist vaikeni kevääl 2021. Foto: Jenny Lindborg. Fredi esitti Junnu Vainion sanoittamaa klassikkoa pitkään ja usein. Vexi Salmen sanat sopivat kypsän vaiheen Fredin tulkitsemaksi. Foto: Alvar Kolanen. Kivikasvot-show'lla oli parhaimmillaan 2,5 miljoonaa katsojaa. Vuoden 2013 Kallio block partyssa Fredi lopulta palautti Oivan portsarille kuuluisan lantin. Juha Vainion sanoilla oli yhtymäkohtia todellisiin henkilöihin. Julkisuudesta ei erityisemmin puhuttu ja tyttäremmekin luuli pitkään, että kaikkien vanhemmat laulavat työkseen. Ja siltä istumalta kirjoitettiin viiden vuoden sopimus Musiiki-Fazerin kanssa. Hän huitaisi ajan mielestään. Perheelle Fredi oli Iso Kaikkien aikojen ensimmäiseksi Stadin Friiduksi vuonna 1996 nimitetty Eva-Riitta Siitonen kertoo muistosanoissaan, että perheelle ja läheisille Matti oli jo kauan ollut Iso. Kun nuoret aktiivit alkoivat järjestää korttelijuhla Kallio Block Partya, sen itseoikeutettu tärkeä osa oli kansan kunniakävely Fredin mukana Kolmatta linjaa Oivan ovelle, jossa portsari saa lantin takaisin. Folk-Fredistä koko kansan laulajaksi Fredi lauloi seitsemällä vuosikymmenellä ja suomalaiset ovat kuljettaneet ääntä matkassaan sukupolvien ajan. Hän lauloi Mustien panttereiden kansallishymnin Tapaaminen. Tsilari_42021_20.indd 17 Tsilari_42021_20.indd 17 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Häntä kiinnosti elämän tarkoituksen pohdinta. Puheenvuoron pyysi vanhempi henkilö, joka sanoi olevansa se ”Oivan portsari”. Siitosille syntyi kaksi lasta. Mutta kaunis balladi yhdisti ikäpolvia. Olin mukana haastattelemassa Frediä keväällä 2012 Alvar Kolasen valokuvakirjaa varten Siitosten Töölön-kodissa. 1987 hän teki oman sävellyksen ja sanoituksen, komeasti videokuvitetun Maan valitus –laulun ihmiskunnasta, joka kadotti uskonsa sotien ja väkivallan maailmassa. Heistä Taikapeilistä tunnettu Hanna-Riikka kuoli vaikeaan sairauteen. Tv-ohjelmassa laulaja kertoi filosofiastaan syvästi. Kuva levy-yhtiön julkaiseman nuottivihon kannesta. Hän voitti Euroviisut 1967 kappaleella Varjoon suojaan. Elämä on matka -musiikkivideo tehtiin mainostamaan SuomiTV:llä nähtyä Fredin vieraana –ohjelmaa, jota tehtiin 12 jaksoa vuosien 2010–11 aikana. L aulaja, säveltäjä ja viihdetaiteilija Matti Siitonen (1942–2021) kantoi Fredin nimeä armeijaajoistaan lähtien 1960-luvun puolivälissä. Vedin kerran paneelikeskustelun ravintola Oivassa. Roskisdyykkarin balladi oli silti 1965 ensimmäinen tunnettu laulu. Siellä syntyi myös taitava lauluyhtye Kivikasvot. Nostamme hattua Fredin elämäntyölle ja katsomme sineen taivaan. Kolmatta linjaa takaisin ilmestyi keväällä 1968 ja muodostui klassikoksi. Viime vuosina nuoret usein keikoilla kiittelivät Frediä turvallisesta pysyvyydestä, siitä, että hän edelleen lauloi, vaikka laulut ovat olleet mukana jo heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa elämässä. . Kärki vaati kahta levyä vuodessa, mutta laulaja suostui vain yhteen. Fredi levittää kätensä kuin ottaakseen ihmiset omakseen. Nimen antoi vanhin lapsenlapsi. Fredi esitti mainiosti Ohukaista ja paksukaista Jori Dolivon kanssa. Rakkauslauluissa kansa arvosti varmaan sitä, että hän antautui täydellä sydämellä tulkintaan eikä pelännyt arvostelua naiiviudesta. Seuraavana aamuna ovikello soi toimittajille, niin jäi kerralla “Folk” nimestä pois. – Iso antoi perheelle musiikin, laulut, leikit ja hassuttelun, mutta oli myös meille turvallinen kallio, jota vasten lapset ja lastenlapset ovat kasvaneet
Bulimmasti vaan ku bamlaa, ni jenkit repee saletisti. Pari vuotta sitten se tuli klesaks ja legurit hiffas, et sil oli ALS, harvinainen ja fitti tauti. Tää on ku skrivattuu stand up -komiikkaa koko kniiga. 18 TSILARI 4/2021 KNIIGAT SEPPO PALMINEN Tommi Saarela Pave Maijanen – Elämän nälkä Tammi Pekka Juhani ”Pave” Maijanen oli Lappeenrannan kundeja. Rosvot tsennas Kentsun – se oli se korni ja sarkastinen kyttä. Siel tsennaa stydisti, millast on olla häpi. Ku Pave alko budjaa Stadissa, se kääns rotsin ja rupes diggaa Jokereit – ei enää SaiPaa. Se jaagas niit sutenöörei, ku paalas fyrkkaa friidui blisaamalla. Siit ei voinu parantuu. Siit asti Paven ei enää koskaan tarttenu änkee mihkään. Vika bändi ku rundas bulisti oli Silvennoinen & Maijanen Band, mun mielest paras poppoo, mis skittavelho Heikki Silvennoinen on koskaan saanu stagella lyysaa. Tän kniigan skoijeint antii onki hiffaa, millai koomikko tsiikaa Jenkkilää, ”the land of the free”. Paradise, Rock’n’Roll Band, Royals ja upee sooloura. Mut ei meist kaikist silti mitään kniigadiggareit tullu. No, kaikkiha me ollaan tavallaan pluggaustaitosii. Ja niille ku diggaa suosituksii, täs on taas muutama. Me opittiin lesaa jo skolessa. Ekaks sun tarttee flyttaa ihan erilaiseen maahan ja kulttuuriin, ihan erilaisen porukan pällisteltäväks. Kenneth Eriksson, Jeanette Björkqvist Kovat kadut – Ammattirikollisten jäljillä WSOY Jo ihan snadina kundina Kenneth Eriksson, alias Kentsu, plokkas asenteet Stadin gartsoilta. Pidä huolta, et pluggaat tän kniigan. Bulimpana siit tuli sit legendaarinen slurkki Stadin skoudikseen. Se skulas ittekki lätkää show-jengi Pietarinkadun Oilersissa. Maijanen oli kaiken lisäks innokas fotari ja lätkäfriikki. Se erikoistu buleihin rosvojengeihin ja paritusbisneksen nilkkeihin. Pave oli sunnuntaiskloddi, aina kliffa tsägä, paits ihan finaalis. Studaaminen on turhaa. Jepareiden keskuudes sitä kutsuttiin horatsukytäks, vaik ei se huorii jaagannu. Täs kniigas toi stoori ei mee ihan noin. Mul on Viiskulmassa meidän huudien ehkä ainoo äijäluola, ku on akustoitu kniigoilla. Jotkut on joutunu, jotkut pakotettu.” Onks ne ku diggaa pluggaamist joteski stärempii ku pluggaushaluttomat. Hector, Kirka, Pepe Willberg ja Pave täytti jäähallit ja Stadikan. Sanottiin, et Kentsu vastas neljää regulaarii dekkarii. Jos joku funtsaa, et eihä tos mitää, johan se kundi oli Suomessa tsekannu, et kaikki sen tsoukit futaa. Sit ponkes Mestarit Areenalle. Se oli jo aikoi sitte snaijannu, mikä on universumin bamlatuin kieli – ihan ylivoimasesti – se on skeida lontoo. Tsilari_42021_20.indd 18 Tsilari_42021_20.indd 18 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Aina oli dörtsi levällään biisien duunaajalle, sjungaajalle, skittan ja muiden instrumenttien skulaajalle – ja bassohan on bändin skrebat. Ismo Leikola, Angelika Leikola Suo, kuokka ja Hollywood Siltala Boltsin hauskin jäbä Ismo Leikola ja sen vaiffi Angelika tunki kamat neljään kapsäkkiin ja flygas koklaa, pärjääks Ismo stand up -koomikkona Los Angelesis. ”Jos luulee, et on olemassa onnellisii huorii, on väärässä. Kentsu ei digannu jauhaa skeidaa tsufebreikeillä. Koko ajan piti olla äksönii. Kateutta jenkeissäki esiintyy, mut mulkkuudeks se ei yleensä kehity niin saletisti ku Suomessa. Pluggaushaluton ei oo yhtään fiksumpi ku pluggaustaidoton. Vaik Suomee bulisti synffataanki maailman amerikkalaistuneimmaks maaks, todellisuudes meil on jenkkien kans helkkarin hintsusti yhteistä. Sil oli ikioma staili, ku se järkkäs konnat boseen. No, yleensä mä en ihan hirveesti just tolla dorkuudella spräädäile, mut tarttee myöntää, et kyl mua sellaset tyypit säälittää, ku pluggaa vuodessa saman verran ku mä viikossa. Sit sun tarttee olla tarpeeks dorka, et sä kehtaat pomppaa stagelle stikkaan sun törttöö aksenttii. Tuottajana Pave oli megessä Wigwamin, Hurriganesin ja Dingon albumeilla. Meikäläisest tuli. Monipuolisesti lahjakas muusikko flyttas Stadiin, ku Pedro Hietanen plokkas jengii popstara Kristianin bändiin. Ismo Leikolalle toi ei oo ollu vaikee rasti
Kentsu veti esiin paksun kniigan. Siit tuli Eric Too Much. Tällasii skoudei ei varmaan enää valmisteta. Skrivaaja on ”lehtineekeri” nirriin ja bludeen. Siitä lähtien Kari Jalkanen tsennattiin Klabbina tai Klabbisena. Kuulusteluis sil pysy närvit kalseina. Ny jotkut kehtaa urputtaa, et me ollaan hirvee eläkepommi, et me on jo saatu liianki buli siivu gutaa ja et se kaikki on jansgtereilt veks. Se tarkottaa, et meil on 25–30 vuotta mahiksii duunaa just mitä huvittaa. Täs viel tän kerran pluggaussuositukset samas fotos. Meil on tää slangi, mut Oulun huudeilla singottiin esakieltä. So what. Roistothan ei yleensä kerro eikä muista mitään. Tuli nuorisokulttuuri, nuorisomuoti, nuorisomusa ja nuoriso-ongelmat. Idis on dilkkaa kalkkiksille kanttii ja jangstereille tolkkuu. Kari Jalkanen diggas niit niin paljon, et sjungaamisest tuli sen duuni. Kai te ny sillä pärjäätte! Mut snadisti te joudutte viel venttaan. Ku me oltiin jangstereit, meidän jäljilt jäi maffi sti kaikkee nyyaa. Harva meist klasariin spottas. Erkki Liikanen sai idiksen. Suomeks sellast sjungas Lasse Liemola ja Pirkko Mannola. Eikä me mitään bulii ruinata, ihan vaan snadii respektii. Sä siis kuulet esan, mut bonjaat, mitä meinataan. Primulan kuppilas slepattiin niin snygii slangii ku irtos. Meidän skloddit perii meilt 600 miljardii egee. Me ku ollaan kondikses, digataan rock’n’rollii ja eletään elämän parast aikaa. Mahdaks sä ees osaa lesaa?” Veli-Antti Savolainen Kolmas elämä – Riskiryhmän elämäkerta Readme.fi Täs kniigas mylvii buli ikäluokka, siis tällaset meikäläiset. Olen suomalainen -biisin jälkeen Juankosken Elviksest tuli kaikkien härmäläisten idoli. ”Et sä vidy vois jo delaa!” Kentsu ei kränäämisest maindannu. Kentsu veti esiin paksun kniigan. Ei oo. Joka aviisi tuuttas rubareit, et se pläträä brenkun kans. Se födas Suonenjoella, mä Stadissa. TSILARI 4/2021 19 Kentsun draivist urputti Slobojen suurlähetystö ja rosvojengi United Brotherhood. Antti Heikkinen Elämä, Kari Tapio WSOY Mä oon kuukauden vanhempi ku Kari Tapani Jalkanen. Mehän eletään niin sanottuu kolmatta ikää, siis eläkkeelle jäämisen ja seniiliks käppyräks endraantumisen välist aikaa. Mut ku jepari ottaa lungisti, konnilta brennaa päreet. Me oltiin snadisti yli skidejä, ku me jo päästiin käyttään valtaa. Fo to : Se pp o Pa lm in en . Tsilari_42021_20.indd 19 Tsilari_42021_20.indd 19 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Me jelpataan teit ja huolehditaan. ”Jos et sä haluu bamlaa, ni pidä sit pääs kii, et mä saan rauhas pluggaa.” Joskus meni sata, joskus kakssataa sivuu, mut aina rupes konna livertää. . Ku bamlataan, ni joku itsestään selvä sana bytskataan sanaan esa. Jalka on slangilla klabbi. Ei tartte shouaa eikä fi lmaa. Ku Kari kävi ekoja kertoja Stadissa, jätkät sopi, et nyt ei olla savolaisii, bamlataan paikallist. ”Et aio pluggaa tätä esaa. CV on skrivattu. Murrosiässä reidio skulas skniidusti jangsterimusaa. Sai Liikanenki nyyan nimen. Bygattiin hyvinvointiyhteiskunta. Böndeiks ne paljastu. Se oli Esa Granrothin idis ja niin Klabbii, niin Klabbii. Klabbi oli sitäpaits stärä ja kliff a kundi, verbaalisesti velmu, niinku tää kniigaki. Kolmannes iäs ei tartte studaa et fi baa, eikä tartte stressaa turhist. ”Jos et sä haluu bamlaa, ni pidä sit pääs kii, et mä saan rauhas pluggaa.” Joskus meni sata, joskus kakssataa sivuu, mut aina rupes konna livertää. Voi olla just niin dorka, ku siistilt tuntuu. Meille jäi jotain jemmaan, ku 80-luvulla infl aatio jeesas
Lintsillä janarina Olin viel aika junnu, kuudentoist, ku pääsin Lintsille kesäduunii. Nimi tulee siit, et Lintsil oli aikoinaa dirikana yks Brunila ja sil oli konttori siin mutkan vieres. Jos joskus joudut staijaa hetken jonos ku venaat baanan kyytii, niin tsiigaa hupii siihen Brunilaan. Mun eka kesä meni Vekkulas mattopoikan ja taisin mä staijaa välil vaksina lastenlaitteiski. Jos sul on povaris tai skjordan edes horos fikas kamaa, niin niit luurei, koukkui, glasareit ja hilui lentää radalle enemmän kuin snadisti. Pekka on ollu graviksel jo pitkään, lyftaan mun lätsää gubben muistolle. Ei se ny itel varmaa nii snygisti menny, mut sillee kuiteski, et ne otti osaks perhettä. Ekaks tsittasin siel peräl, mut aika nopee aloin staijaa, ku se duuni on iisimpää nii. Oliha Pekka tietty bamlannu kundeille etukätee, ku se oli iteki ollu janari junnumpana. Glaidui kesii ne oli. On niit pirun fitteiki juttui ollu joskus, mut toivottavasti ei enää tuu. Kaikil ei maga kestäny. Sen stogen bromssit on muuten puhtaasti mekaaniset, eli siel ei oo mitään tehostint jeesaamas. Ei siel siis staijata sen takii, että se olis vaan snygin näköst, vaa siks, et siin pystyy käyttää kropan painoo jeesinä. Janarin hommii, baanal. Eikä se tietyst mikää läpihuutostoori ois dallaa sinne, ku vanhempien janareiden sana painaa, että huolitaaks uus kundi jengiin vai ei. Laiturimies, joka antaa jokaiselle stogelle luvan lähtee, on radan pomo ja se tsiigaa, et kaikki hommat skulaa ja et joka janari skujaa iisisti. Voima siirtyy suoraa janarin handuist jarrupaloille ja siit baanaan, joka sit himmaa vauhdin. Nopeesti hogaat, et joka janari kääntyy tsiigaa taaksepäin siin mutkas, eli siihen kaijalle. Siel sattu vaik mitä. Ja ku oli budjannu skidistä asti siin Lintsin kupeessa, niin tsennashan sitä mestan. Aluks vähä studasin, ku menin vanhemmilt janareilt ujosti froogaa, että sopisko tulla oppilaaks. Yhes on käyty skujaa maailmallaki monet tykeimmät ja snygeimmät radat. Eikä sekää haitannu, et sai vähän mynttii, ku jeesaas kummasti kesiksellä. Mä diggasin siit duunist, ku oli nii hyvät duunifrendit. On sielt löytyny spärdäreitäki, onneks paketis. Joku vääräleuka vois veistellä, et aika hätänen sais teiniki olla, jos meinais ehtii niit käyttää sen parin minsan rundin aikana. Moni ei varmaan kelaa myöskään sitä, et yleensä sitä stogee jarrataan enemmän ylämäes, ku painovoima jeesaa samal janarii. Meitsi. No, en kränänny vastaa ja lupasin tresaa. VIRVE KUUTAR Tsilari_42021_20.indd 20 Tsilari_42021_20.indd 20 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Jarrumies on kundien kundi, on friidut funtsannu kai jo melkeen seiskyt vuotta. Mä hittasin sen mestan mun parhaan frendin Maken kaut, ku se oli ollu siel jo pari kesää duunis. Se on arkee, että jengil lentää kamat fikast veks siin vikas hyndäs. Ei sentää satanu snögee, mut stikkas vodaa huolel ja galsa blosis sai fiiliksen snadisti maihin. Kaikil ei maga kestä Mä kävin sit ennen seuraavaa duunihukii hakee toiset kledjut rättivarastolt, ku siihe aikaa hittas gamlan ulkoilmalavan alta. Eihä sitäkää koko byggaa enää oo. Eihän sitä gamlaa Vekkulaa enää ees oo, mut moni varmaan minnaa sen lopus olevan liukumäen. Se meni onneks iha ok ja sen jälkee pääs ekaa kertaa koklaa stogen jarruttamist. Kaikki varmaa minnaa, et janari on se jamppa, ku staijaa siel stogen peräs ja kiskoo sitä staagii, et sen stogen vauhdin saa himmaa. Se tuliki froogaa, et oisiksmä kiinnostunut testaa jarrumiehen hommii Vuoristoradalla. Moni ei vältsisti hiffaa, et se vika mutka siin ennen tunnelii kulkee janareiden kesken Brunilan nimel. Pari ekaa timmaa piti vaa tsittaa stogessa ja tsiigaa, et lentääks laatta vai ei. Ei niist ehkis mitää kniigaa skrivais, mut kaikenlaist on niilt kesilt jääny mieleen. Baanal pari ekaa viikkoo on oppilasjaksoo ja sillo vanhemmat kundit tsiigaa, et miten junnulla hommat skulaa. Se on vaa varabromssille, jos varsinainen bromssi pragais, eli ei siitkää saa tavallisest mitään jeesii. Janarit sit koittaa hittaa niit sielt baanalt. Tais olla siin synttäreiden aikoihi kevääl, ku staijasin taas yksin jollai lastenlaitteel, ja keli tuntu pirun keljult. Kiva kesäduunimesta se oli ja kaikist fiteimmät fiilikset on jo unohtunut, ku ohan niitkin joka mestassa. Ja lätsii tietysti kans. Duunijengi kimpas myös vapaalla Mul meni lopult Lintsillä 13 kesää, joist 12 baanal, eikä sil liksalla vältsisti tekis niitä duunei, jos se jengi ei ois nii timanttist. Se on vika mesta ennen tunnelii tsiigaa, et kaijalle voi skujaa nätisti ja et laiturimiehel ei oo mitään viisattavaa. Tokan lintsikesän mä täytin sit 18 eikä ollu enää iäst kii, et mitä hommii sai duunaa. Ja hyvä nii, ku tarvittiinha me junnut ain sillon tällö vähä ojennust. Ei se viel sillon tullu heittää läppää muuten vaa, ku ei viel oikein tsennattu kunnol. 20 TSILARI 4/2021 MINNAILUU JANI LAIHO S iel oli sillon pomona yks Pekka, ku otti mut duuniin. Ku jonkulaine perhe se janarijengi oikeest on. Mä olin yks niistä kundeist, ku jeesaas mattoi jengin alle, et ne pääs laskee mäen alas. Nyt sit ehkä joku minnaa ja froogaa, et mikä se buli kaasuflinda siin stogen peräs on. Siit on jo 15 kesää, ku mä jätin ne duunit, mut edelleen ollaan jengin kans tekemisis ja tehdään välil reissuiki kimpas. Tsiigasin, ett Pekka dallaa kohti ja kelasin, et mitäköhä meitsi on taas mogannu. Ja näkihä siel snygei friidui. Reilu kundi, mut osas se kyl olla fittiki, jos hommat ei skulannu.
47 000 stogee (ennen koronaa) Tsilari_42021_20.indd 21 Tsilari_42021_20.indd 21 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Hiljaisuuden hittaa gravarilta. Stadin kesä K esä on ku snygi bööna. Janoisten keitaat. Bokrailun pyhättö. Kauppatorin kaijassa rinnakkain kelluu lottovoittajan lelu ja snadi ruddattava paatti, muutaman hepan snurre perässä. STADI JA SLANGI HEKA MÄKINEN Talonmiehen kämppä Harakas. Bulit pasaseerit ja pitkäkaulaiset kraanat. Axassa tsungataan hallelujaa, Coronassa spöijaa jehovat ja Ritzissä skulataan bilistä. 24 m korkee (maanpinnast) . Saaristo ei kuitenkaan ole mun ainoa timangi. Sillon on ihan pakko klabbaa rantsuun. Mä oon kolunnu Itä-Suomen korpia, Lapin tuntureita ja Härmän pitkää rantaviivaa Oulusta Haminaan, mutta saaristo kolahti heti. Suulis onkin koko baletin kummitäti. Lintsin Vuoristorata Baana . Kun meidän pikku friidu slaafaili kehdossa, piti ruveta funtsaan nimeä. Baana on 960 m longa ja n. Stydein vauhti ekas alamäes, n. Vanhat leffat, nyt muistoja vain. Bollis. Ja muut maamerkit. Risuhokki Meikussa, Akatemia Tölikassa, Pikku-Vallila Valgan vehreydessä. Rajiksen bryggalta näkee, kun fiskari puskee Föliksen selälle. Luodot ja saaret, kristallinen suolavoda gungaa suuliksessa – revi siitä. Fo to : M ak e Sa ar el a. Marja-Liisa oli samaa mieltä, vääntöä ei tullut. Kesä on shingrannu Stadiin! . Mulla oli heti valmiina – Suvi. Kun Äiti Itämeri lettaa kesän Stadiin, koko niemi lyftaa puoli metriä ilmaan. Tölikan kansis – smobika. Mäntymäen bärtsit ja Laakson skutsit. Tarzan, Oku ja Paku, Tsape – kadonneet. Hietsu, Stadin Copacabana kutsuu. Kesän aikana skujataan n. Saatiin styrkkaa koko talveks. Pakkilaatikko Töölöngartsalla ja Urheilukadun Tykki. Tekee mieli ihan sliibaa. Sitten taas rantsuun. Se shingraa kehiin kevein askelin, lämpimin blosiksin, ja sköne döfaa suolalta. Helsingin kaupunginmuseo. Olympialaituri ja Kauppatori. Siellä mutsi ja faija goisaa. Siellä pulpetit treenas Stadin kundeja ja friiduja elämää varten. Bygattu 1951, eli nyt on gamlan rouvan 70-v bilevuos! (födikset oli 13.7.) . Terassit rantsussa, Sörkan sydämessä, Vasiksen kainalossa. Nauvossa se skriinaa aina. Vanhat skolet. Foto: Merja Wesander. Wärtsilän tokka Hietalahdessa. Vitivalkonen Stadikan torni. Hietsun bulilta ja Kaartin snadilta. Brunssan rantsusta näkee Merisotakoulun byggat Suokissa. Kesikset Nauvossa, Turun saaristossa. 60 km/h . TSILARI 4/2021 21 Foto stogejen varikolt, taivaanrannas staijaa Bärgan tsyrkka. Kirsikkana Hagiksen tortsa – torien ykkönen. Kisahalli, mulle aina Messuhalli. Se nimi traisaa aina mun eteen suuliksen ja skönen
Kuulija joutuu matkalle keskustan ahtaista kerrostaloneliöistä haavekuvaiseen lapsuuteen, jonka isossa roolissa ovat luonto, joutsenet ja eräs erityinen henkilö. / Syvät rotkot joiden pohja on kuin harsuuntunutta ihoa. Koko gesiksen bulein juttu oli tietty Helsinki Biennial Vallisaares. Hallan teksti on samalla kahden tanssia videolla. E ino Leinon palkinto 2021 myönnettiin keskellä kesää Espan lavan Päivitä Leino -runotapahtumassa helsinkiläiselle runoilija Miia Toiviolle. Rossi aloittaa monologinsa yksin asuvan miehen kalenterisuoritusten kuvaamisesta, mutta päätyy loppua kohti yksinäisyyden tuskaan, kun kukaan ei soita hänelle. / Yhä pienempiä elinalueita. Tekijä on tavattoman ilmeikäs ja herkkä tulkinnassaan. Keskusteluissamme nousi nopeasti pinnalle ajatus siitä, miten eristävältä ja kivuliaalta tämä viimeinen vuosi on tuntunut. Runoilija uskoo pelastavaan tekijään: ihmisen lapsenomaiseen iloon ja taitoon hämmästyä asioista. Toivion runous on samalla merkityksistä tiheää ja helposti lähelleen päästävää. Tekstin työstäminen lähti puhtaasti halusta tehdä teatteria. Fo to : Ta id ek ol le kt iiv i Pe rin nö ttö m ät ry . –Mietimme miten voisimme toteuttaa esityksen korona-aikana vastuullisesti ja turvallisesti, saaden oikeasti mahdollisuuden toteuttaa itseämme. / Kaikki nämä saavutukset. Iso-K jylläs bulisti ja ines piti pitää pari metrii turvavälii, vaik olihan se stailivalintaki. –Miten saan sut vakuuttuneeksi siitä, että ansaitsen ystävän. Sillä tarkoitetaan toimintaa Tuli & Savu -lehden päätoimittajana ja kirjoittamisen opettamista. / Niin paljon tietoa, että on parempi vaihtaa kanavaa. Brittein saarilla opiskeleva Sanna Salán on upea yksinäisen avaimenreikätirkistelijän monologissa Teatteri IlmiÖ:n esityksessä. / Olemme tehneet tämän kaiken aivan itse. / Paratiisi on täällä, hietakehto, outo lehto. / Kaukana kavala maailma, ja siellä saa pysyäkin. Tsiigaajat saa elämyksen jo flottamatkast, ku Tsuumi kutsuu Uunija Vasikkasaareen. 22 TSILARI 4/2021 RISTO KOLANEN STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN SYKE Kulttuurikierros syksyyn Stadin gesis -21 laajens esittävän kyltyyrin kokemisen mahiksii lähisaariin. Salánin Joutsenet kertoo upeasti nuoren naisen tarinaa nuoruuden ja aikuisuuden häilyvässä leikkauspisteessä, hetkessä, joka tuntuu eristävän muusta maailmasta. Uusi kokoelma Sukupuutot (2019) on pelottavan ajankohtainen länsimaisen ihmisen osasta yltäkylläisyydessä, joka ei luo tarkoitusta elämäämme. Haaveissani en ole yksin Olemisen hauraat ääriviivat – pirstaleita yksinäisyydestä on lavalla nähtävien näyttelijöiden Valtteri Rossin, Matleena Hallan, Jenna Schleiferin ja Sanna Salánin kirjoittama ja ohjaama monologikollaasi, joka käsittelee yksinäisyyttä, menetystä, kaipuuta ja toiveikkuutta. / Älä tule paha kakku, ei voi tulla, / ei saa tulla. Nainen kohtaa sisäisen äänensä elämäänsä kontrolloivana friikkinä, josta hän haluaa eroon. Silloin asiat eivät aina ole sitä miltä näyttävät. Hän yhdistää vakavaa sanomaa ironiaan runossa Dystopian aakkoset: –Sanon tämän täysin vailla ironiaa: / Paratiisi on täällä./ Meidän keskellämme. Ja hei: se jatkuu viel syyskuun! Tsilari_42021_20.indd 22 Tsilari_42021_20.indd 22 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Kesäteatterin kaveriks tuotiin jorausteatterii saaren hiekal tai nurtsil. Hän sai sen monisävyisestä, taidokkaasta runoudesta ja työstä kotimaisen lyriikan hyväksi. He esittivät sitä heinäkuussa Teatteri Ilmi Ö:ssä Iso-Roballa. Se on matka aikaan, jossa rutiinit ovat särkyneet. Schleiferin esityksessä pitkä ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat vieneet ihmisen murtumispisteeseen
Th em Merphing -esitys oli nähtävillä pienelle joukolle katsojia Nukketeatteri Sammon lavalla Erottajanmäellä ja se striimattiin ensin Facebookin ja sitten YouTuben kautta. Katselijat kokoontuivat Rantakasarmin HAA-gallerian eteen, mistä naamioitu tanssija haki heidät lyhyelle kävelylle puutarhaan Suokin sisääntulotunnelin läpi. Foto: Miia Autio. Pertti Salolaisen valokuvanäyttely In Retrospectative on Rajala Galleriassa Mannerheiminaukio 1, Postitalo 1.–30.10.2021. Katharsis on saavutettu. Takana seisovat vasemmalta Meeri Lempiäinen ja Jaana Kovanen. Paikan historia ja siellä käyvien ihmisten sosiaalinen toiminta ovat antaneet ideoita kohtauksille. . Laura Pietiläinen tanssii Kevään heräämisen Suomenlinnan salaisessa puutarhassa. Saari on monen sukupolven stadilaisen kesäparatiisi, josta tehtiin kansanpuisto jo 1929. Siellä tanssija heräsi eloon ja kutsui ringissä istuvaa yleisöä mukaan luonnon heräämiseen. Tanssi juhlii ihmistä Koreografi Kati Korosuo ja työryhmä, tanssijat Jaana Kovanen, Meeri Lempiäinen, Marlon Moilanen, Meri Pajunpää ja Sofi a Simola vastaavat alkukesän vaikuttavimmasta tanssiesityksestä. Voimahahmo Laura – Th e Light Of All eli koreografi -tanssija Laura Pietiläinen johdatteli ihmiset mystiselle matkalle salaisessa puutarhassa Suokissa. Teos esitettiin Pihlajasaaren uimarannalla ja monien auringonpalvojien ihailemien perinteikkäitten uimakoppien edustalla. Tsilari_42021_20.indd 23 Tsilari_42021_20.indd 23 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. alhaalla), Marlon Moilanen ja Meri Pajunpää. Tanja Illukka (vas.), Satu Rekola ja Jaakko Simola esittivät viehättävän parodisen rantaelämätanssin Pihlajasaaren uimakopin edessä. Rantatanssia Pihlajasaaren uimakopeilla Suomi on kesäteattereiden luvattu maa, mutta missään ei esitetä kesätanssiteatteria. Foto: Sanni Priha. Ensin he tulevat suurin odotuksiin kevyissä rantavaatteissa ja riisuvat uimavaatteet esiin ja tekevät liikkeitä ja poseerauksia hiekalla seisovien tai istuvien katsojien välissä uimakoppi nro 37 edustalla. Foto: Lilli Helin. Monien näyttämöteosten lisäksi Pietiläinen on tehnyt yhteistyötä eri taiteilijoiden kanssa muodin, tuoksujen, musiikin ja kuvataiteen parissa. Immanuel Paxin luomat valot ja varjot tekevät esityksestä jotain suurempaa. Kevään herääminen Suokin salaisessa puutarhassa HEMERA – Kevään herääminen on luontoon kytkeytyvä tanssiesitys, joka sai ensi-iltansa Art Fair Suomi goes Galleries -festivaaleilla kesäkuulla. Nuoremman polven, silti kokeneet, tanssijat Tanja Illukka, Satu Rekola ja Jaakko Simola esittävät rantaelämän parodiaa. Foto: Sakari Viika. TSILARI 4/2021 23 Syystärppi! . Miia Toivio luki runojaan Espan lavalla Eino Leinon palkinnon 2021 juuri saatuaan. Tässä hetkessä syntyvän koreografi an teoksessa tilan saa antautuva keho, nähdyksi tulemisen kokemus ja sellaiset liikkeet, joihin ei voi piiloutua. Them Merphing tanssissa Nukketeatteri Sammossa Sofia Simola (vas. Mikko Helenius säestää koko esityksen bandoneónilla sopivalla musiikilla Gerswinin Summertimesta Tero Vaaran Vielä on kesää jäljellä –iskelmään. Hän kanavoi meihin kevään energioita ja luontoa. Tutustumiskäynti näyttelyyn opastuksineen pyritään järjestämään myös jäsenistölle lokakuussa. Anybody’s Architecture: Rantaelämää -teos käyttää visuaalisena lähteenä Pihlajasaaren uimakoppien muotokieltä ja yksityiskohtia. Värikkäät uimakopit ovat kuin pieniä taloja, joilla on pyramidikatto ja korkeimmalla kohdalla taivaaseen kurottava tappi. Esitys on näennäisen spontaania liikettä, mutta samalla jatkuvaa itsetarkkailua ja luo katsojalle puhdistavan ja keskittyneen kokemuksen. Niinpä Ismo-Pekka Heikinheimo ja hänen Ismo Dance Companyn työryhmänsä loivat uuden lajin: nykytanssi voi olla myös iloa, svengaavaa rytmisyyttä ja hupaisia kohtauksia esitettynä uimarannalla. . Th em Merphing on hengästyttävä ja intensiivinen nykytanssiteos, jossa tanssi juhlii ihmistä. Korosuon uusin teos kiteyttää hänen pitkäaikaista pyrkimystään Dance to a beat -tanssitekniikkaan, jota olemme nähneet Höyhentämön esityslattialla Kaartinkaupungissa ja Vapaan taiteen tilassa Sörkassa. Tanssiesitys liittyy kuvaja videotaiteilija Sara Pathiranen videoteokseen HEMERA – Tanssi keväälle, joka oli esillä Helsingin Taiteilijaseuran järjestämässä Island of Empathy –näyttelyssä HAAgalleriassa Suokissa koko kesän. Laura – Th e Light of All on Pietiläisen järjestyksessä toinen sielun voimahahmo, joka johdattaa taiteilijaa eri elämänvaiheiden, myös haasteiden läpi
Sakut hiffas trabelit jo 2018 Oikeesti muualla EU:ssa, ja etenki Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa, snaijattiin heti kättelyssä, et skuuttien liikenneskäbät tulee bungaan jengille miljoonii, jos niit ehkäseen ei saada stydei pykälii. Ministeri fudi liikkeelle idistä, et lautojen vuokrafirmat alentaa skuuttien nopeutta Stadissa yöllä ja keskustassa päivällä. Vakuutus maksaa SEPPO PALMINEN JA SNYGI STADI -JENGI STADI JA SLANGI Fo to : M ar it He nr ik ss on Kuin noi skuutit saatais kuriin. Stadi taas lupaa, et lautojen parkkeeraus järkätään turvalliseks. Oobussa yks lyyli delas, ku dösä skujas sitä päin. Jengin pani funtsaan se, et e-lautojen kolariluvut kasvo kesällä katastrofimittoihin. Vuokrafirmat sitoutuu esittelemään liikennesäännöt selkeesti. Legureil alkaa keittää, ku päivystykseen roudataan joka päivä lisää uusmuotoiltui, asfaltin sliippaamii lärvei, leegot pitskulla ja handut palasina. Ja ku alkaa legureitten iltahugi, lasaretin trafiikki vaan kiihtyy, ku flänässähän skuuttaus on ihanaa ja iisii. Tsöraaminen on sallittu pelkästään pyöräteillä ja ajoradalla tiukasti oikeessa reunassa, molemmat handut ohjaustangolla (plitika 10 €), ku kääntyy, tarttee näyttää merkki handulla (rikesakko 10–25 €), on ajettava aina suoraviivaisesti ja peräkkäin (rinnakkainajosta rikesakko 15–30 €), suurin sallittu ajonopeus 20 km/t (plitika 10–150 €), ei enempää ku yks tyyppi laudalla (rikesakko 10 €), liikennevaloi pitää noudattaa (plitika 60–180 €), alottelijoilla promilleraja 0, muilla 0,5, sääntörikkomuksissa 0,3–1,09 promillee antaa seurauksista riippuen yleensä 500–1500 egen plitikan, fiudenajokortilliselle ajokielto 1–12 kuukautta. Ei oo vakuutusta, ku korvais omat vammat tai ees muille aiheutetut. Jalkakäytävil skujaaminen on kielletty (plitika 10–25 €). Ei ainakaan sillee, et levitellään handui ja jupistaan. Etenki dallaajat, ikäihmiset ja invalidit on vaarassa, totes Liikenneturva. Ministeri vaatii, et fyllassa skujaamista tarttee vaikeuttaa. Aina voi syyttää jotain strittibollabyrokraattii, ku ei heti bonjannu, et koko Stadissa liikkumisen idis spruittaa reisille, jos dallaajat joutuu studaa noit äänettömii skabareit. Yhdeksänkyt prossaa skuuttifiboist sattuu flänässä skujaaville. Tsilari_42021_20.indd 24 Tsilari_42021_20.indd 24 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. 24 TSILARI 4/2021 T silarin toimitus kysy Snygi Stadi -jengiltä, et mitä mieltä siel ollaan. Tää lista on pitkä Skuuttailun alaikäraja on 14 vuotta, vuokralaudoilla 18 ja laudalla pitää olla vastuuvakuutus ja sen pitää olla esillä rekkarissa. Esimerkiks Saksassa skuuttailuu on pantu ojennukseen plitikan uhalla. Onks skuutit niinku olennainen osa Snygii Stadii, vai ollaaks me vaan niin stupidoit ja muumioit, et me ei snaijata kuin modernii ja kliffaa on luukuttaa fleda liehuen päästöttömil sähköpeleil ja haistattaa pitkät kalkkiksien säännöille. Härmässä skuuttipykälät skutsissa jo pari vuotta Ministeri Timo Harakka treffas skuuttifirmojen dirikoita. Ittehän ne skuuttaajat on niin luupäitä, et kypärää ei ainakaan käytetä. Skoudet voi kans pysäyttää jurrissa olevien liikkeellelähtöjä
. Hessu R Kyl stadilaiset oppii, ku opetetaan Härmäläiset on joissain asiois niin pönttöö jengii, et ne ei osaa käyttää omaa nuppii eikä usko mitään ordereit, ennen ku ittelle tulee jotain trabelssii. Stydein konsti on tietty säätää Saksan ja muutaman muun EU-maan tapaan eriasteisii rangaistuksii holtittomille skuuttaajille, mut ennen ku Stadissa ollaan niin pitkällä – jos sinne saakka edes dyykataan – ni tarttis tehdä jotain ja heti! Mitä jos järkätään Stadin, Liikenneturvan, Stadin skoudiksen, Husin ja skuuttifirmojen yhteistyönä tieto-taitoskabat skuuttien käyttäjille. Ainaski Stadi, -kele! Klaude Ei me mitään tiukkapipoi olla Tää mun mesitsi tulee Stadin leikkipudekast. Nyt siel vaaditaan lautojen kieltoo samoist syist ku Stadissa: holtiton skujailu jalkakäytävillä ja usein jurrissa. Niin ku et ne vetää lipat skuutilla ja saa aivovamman, eli et pahimmas tapaukses ne on veks tästä maailmasta. Ei mitään taitotemppunäytöksii. Portugalissa on kypäräpakko. Stadilaiset periaattees suvaitsee melkeen mitä vaan, paits muitten satuttamista. Sporat kulkee puoltyhjinä ku muutama pysäkinväli bungaa jotain kolme egee. Pariisissa on kuulemma ainaki yks dallaaja delannu skuuttikolarissa. Mitä–mitä–häh?! Skoudet ja poliitikot on vaatinu kypäräpakkoo (nyt pelkkä suositus) ja skuuttaustsettii. Kypärist ei oo tietookaan, ja kallovammat paranee huonosti. Samaa vois toivoo meille kävyille. Mikä muuten on se Stadin keskusta, mis saa skuuttaa vaan 15 kilsaa per timma. Eli jos sä meet mutsin pyykkivesii kauemmas ja meinaat skuuttaa, ni kandee tsekkaa, millasii pykälii siel on käytössä, ettei tuu trabeleit. Kyl noil skuuteil tääl voi tsöraa, mut valvontaa tarttee kiristää ja porukalle pitää takoo kaaliin liikennesääntöi ja vastuullisuutta. Ku jengi tulee kapakasta snadis fyllas, ne ottaa laudan ja koht ollaan trabelsseis. Bygataan sinne sellanen vanha kunnon ”lasten liikennekaupunki varttuneemmalle jengille”. Periaattees hyvä juttu. Nyt jopa Härmän liikenneministeri on pitänyt mööttii skuuttifirmojen kanssa. Saksan lisäks vaan Ranskassa on vakuutuspakko. Mitskut ja pokaalit bungaa tietysti skuuttilafkat. Jos skujaat ilman vakuutusta, bungaat rikesakkoo 30–70 egee. H.T.D. Ois hienoo jos noi snadit giltsit sais kasvaa aikuisiks ilman et ne joutuu skuuttien ruhjomiks. Brenkkupromilleraja on yleensä 0,5, Itävallassa 0,8. Laudassa tarttee olla kaks jarruu (rikesakko 70 €), äänimerkki sekä etuja takavalo (rikesakko 15–20 €). Toivois tietysti et Härmäki jo heräis. Härmähän on näis kuviois vast mitä-mitä-häh-maa. Alankomaissa skuutit on kokonaan kielletty yleises liikentees. Skuutitki on niille sit ihan turhaa rojuu. Käytännös mä luulen, et tulokset jää taas säälittävän hepposiks. Yks tai kaks päällä, ei aikaakaan ku pääsee tsirralla lasarettiin. Ja totta kai megges on kans Stadin Slangi ja mediaa niin paljo ku saadaan kasaan. Pistetään pystyyn oikeen kunnon viikonlopputapahtuma esimerkiks Narinkkatorille tai Oodin eteen. Ku siel gartsoilla liikkuu kans dallaajii, invalidei ja mutsei ku skuffaa skidei tsärrois. Eli jotain tarttis kekkaa, et skuuteilla opittais tsöraan snygisti ja vastuullisesti ja et niit ei enää jätettäis lojuu mihin sattuu. Skuutti pitää parkkeeraa niin, ettei se haittaa dallaajii, ikäihmisten tai liikuntavammaisten kulkuu tai pyörätuolin käyttöö. 3 Foto: Jarmo Meriä Tsilari_42021_20.indd 25 Tsilari_42021_20.indd 25 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Tai sit niilt bragaa klabbit, handut tai öögat ja lätty turpoo nii, ettei mutsikaan tsennaa. Pelkkää valistusta: miten skuuteilla skujataan fiksusti ja miten ne parkkeerataan niin ku pitää. TSILARI 4/2021 25 alkaen 33 €/vuosi. Joissain maissa alaikäraja on 12, jopa 10 vuotta, jos on joku kalkkis megessä. EU:ssa ei oo yhteneväisii skuuttipykälii. Mul on täällä kaks mun tyttärentytärtä
Faijan bilika oli sen oma ja vekselivetoinen. Yleensä niissä säilöttiin baakkelseja, mutta elävän materiaalin säilömiseksi ajattelin niiden olevan oivallisia. Niitä sai slumpata saaristolaisten fiskareilta. Snygi starbu ja buli pöytä. Tuoretta fisua blisataan suoraan botskista. 26 TSILARI 4/2021 Y htäkkii hiffasin Kolera-altaalla yhen starbun, jolla ei näyttäny olevan muuta duunattavaa, ku goisata pätkittäin. Oma bisnes pyörimään Niin, se ajatus bisneksestä. Ei tarvi bungaa mitään lupamaksuja. Soli optikko, möi brillejä Nissenillä Keskuskadulla, mist me dallattiin – ei käsi kädessä – torin kulmassa olevaan satamatoimiston byroohon tai vastaavaan. Fisut ne skruudaa itte, tai jättää torikauppiaille myyntiin, saa siit jonkun huggen.” Mä rupesin funtsiin, että osaanhan mäki daggareita plokata. Kundi ryki vähän aikaa, luki pari paprua ja ilmoitti, ettei tommonen snadi skloddi mitään pumaskoit tartte. Tsiigattiin botskeja ja fisukauppiaiden tarjontaa. Mulla oli Airamin litteä fikkari suussa, lierot tuli jonoissa, ja kun ne sattu naimaan, mä sain tuplat. Mutsi vaan perkas ne niin tehokkaasti, etten omalla lautasella niit yleensä nähny. Fisustajat syöttää niitä siimoihinsa ja saa fisuja. Päätin aloittaa liikemiesuran ja pistin myyntipisteen Kauppatorille. ”Tää on ihan vapaa paikka.” Ja mä jäin. Mulle faija antoi osakepääomaksi pari huggee ja niillä sain toritädeiltä slumpatuiks muutaman pahvirasian. Mee tsittaan sinne altaan rapuille ja ala myydä matojas. Faijalta kysyin, ”mitä toi touhuaa?” Faija vastas, että ” blisaa dakkareita. Ja pysyin peloissani pari tuntia paikallani. Siel vahtimestari ohjas meidät tärkeän dirikan huoneeseen, ku oli kai joku torikaupast vastaava. ”Häivy!” Pelästyin ja aloin kerätä kamojani, mut mun selän takaa ilmestyi kalakauppias, ku hätisti leidin tiehensä. Mutsi tosin arveli, että joku lupa pitäis toimintaan saada. Sano, että tule koska vain ja istu siinä ja myy lierojasi. Seuraavana aamuna staijasinki jo Aleksin ja Keskuskadun kantilla ja venttasin mutsin safkataukoa. Me budjattiin Harjukadulla, Kruunun yläpuolella, eikä Aleksis Kiven kadulle, Harjun ruumishuoneen nurtsille ollu pitkä matka. Vähään aikaan ei tapahtunut mitään. Seuraava yö oli levoton ja nousin ennen kloku kuutta, mut lopult tuli aamu. Faijan ja mutsin kans kävästiin Kauppatorilla, niin ku usein lauantaisin. Skruudattiin böglingejä. Mut ku kauppa ei oikein käyny, mä lähin himaan ja ajattelin, ettei MINNAILUU RAIMO ”NUPPU” LILJA Daggareita blisaamassa Kesä viiskasi se kai oli. Aina siellä joku vihertävä heinätupsu oli, mihin daggarit suuntas. Lafka aukee Korppiapteekkia vastapäätä Siinä mä tsittasin, sää oli kohtuullinen, normaalin kesäinen Stadissa. Mun faija ku skujas kuorkkia KTK:n keikkakuskina, lupas stikata mut altaalle ennen ku ite meni duuniin. Foto: Helsingin kaupunginmuseo Tsilari_42021_20.indd 26 Tsilari_42021_20.indd 26 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Kävinhän mä usein elokuisina iltoina plokkaamassa metskilierot lähinurtseilta. Laatikko vieressä ja rasiat ulottuvilla. Sit vastapäisessä kantissa istuva vanha, ainaki kolmekybänen bööna, dallas mun luo ja sano, että tämä on hänen mestansa. Saatto olla fyllassa. Niillä sit metskasin Sörkän rantsussa ja sain skitareita, abboreita, lahnoja ja särkiä
Botskeja Kolera-altaalla. Myyntipäivän jälkeen piti tietty dilkata kassa puoliksi. Aamulla ajoin taas skurulla Koleralle ja laitoin handelin pystyyn. Mee tsittaan sinne altaan rapuille ja ala myydä matojas. Seuraavana suvena hommat jatku, päivän kaks viikos. Kundi slumppas kaikki käteisellä, ku oli siihen aikaan ainoo maksutapa. Nyhdin niille nurtsia ja kaavin multaa mukaan. Foto: Arvo Kajantie, Helsingin kaupunginmuseo En tajunnu kysymyksen syvintä tarkoitusta, vaan kerroin saaneeni riittävästi. Tsilari_42021_20.indd 27 Tsilari_42021_20.indd 27 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Hommat jatkuu ennen ku loppuu Onneks taas oli sadetihkuinen ilta ja yö. Mä sain siit yhtiökumppanin, ku tuli duuniin aamukymmenelt ilman myyntiartikkeleita ja tsittas mun vieres altaan reunal ku muumio. Virittelin fikkaria ja purnukkaa, mihin saaliin keräsin. Ne budjas Kristianinkadul Krunikas eli aika lähel. Eilinen kundi dallas ohi ja huomas mun uudet elukat, tsiigas niitä ja vahvisti tuotteen olevan priimaa. TSILARI 4/2021 27 kannata palata. Skole oli jo alkamas, mä olin keränny niin bulisti fyrkkaa, ett pystyin tsöpaa sil hela syksyn Tex Villerit ja käväsin Kruunun nonaris aina ku ohjelmisto vaihtu eli joka viikko. Aamulla takasin torille, tällä kertaa sporalla. Kotiin goisaamaan vähän jälkeen puolenyön. Mullahan niitä oli, joten ruvettiin kaiveleen lodjua, kunnes asiakas totesi niiden olevan lähes hengettömiä ja tosi laihoja. NIIN PITI VIELÄ MAINITA , ett ku tsittailin portail, faijan täti, Anni ja systeri Lea kävi aamupäivisin stikkaamas mulle tsieguraa, smörgareit ja pullomaitoo lounaaks. Mut mä sain varmaan kakssataa daggaria. Olihan se ihan kiva kaveri, mut ei sopinu tällaseen vaativaan duuniin. Kuvio jatku pari päivää , mut sit mä lopetin. Sää oli edelleen hyvä, ja se böönaki oli kadonnut; Kolera-allas oli kokonaan mun. Täl kertaa kuivempi yö, mutta saalis kymmeniä syöttejä. Varmaan kakssataa masia. Yöllä kuitenki tihkutti vähän vodaa ja ajattelin käydä tsekkaamas, olisko ongen verran daggareita tarjolla. Varsinainen tilipäivä siis! Sain nimittäin tonnin ja lähdin himaan. Mutsi ei tykännyt niistä laatikoista keittiössä, mut mutsit onki omituisii. Siit lisää Tsilarin tulevis numerois. Kaupan päälle sain hyvän neuvon nakata vähän ruohoo ja multaa lodjuun, se ku pitää daggarit virkeempinä. Tuli hirvee saalis. . Se tartti kuulemma taskufyrkkaa ja lähinnä vetelehti himas kesiksel. Ei tarvi bungaa mitään lupamaksuja. Halusin rikastua lisää ja lähin illan pimeydes kaivelee lisää dakkareit lähitienoon pihoilt, aina siel jokunen vihreä tupsu törrötti. Eka oli aika rauhallista, mut sit tuli kundi, joka halusi ostaa sata syöttiä siimaansa. Faija ja mutsi oli keskustellu frendiensä kans mun touhuista ja ne ehdotti, ett niiden skloddi vois lähtee mun messiin. ”Eihän näitä skruudaa ees kampela!” Se slumppas kuitenkin kaikki ja sanoi tulevansa ylihuomenna takas. Mutsi huokaili, niin ku se usein teki. Faija kysyi: ”Saitko?” En tajunnu kysymyksen syvintä tarkoitusta, vaan kerroin saaneeni riittävästi
llareille ja ylikin. Moi kun moi, Toigis Gamlaa slangii tsögas Mikko Seppälä. Stoori kertoo bileistä ku järkättiin Ässien hyväks Fennian talon ravintola YH:ssa 25.9.1943. Joo. Kyllä kaikki stadin friidut edelleenkin venttaa teitä takaisin ja tietysti niitä ventataan vielä hanakammin, joilla jo on gimma ja morkku. Kun hälytys on ohiiohei mä pistän tän brevuni postilodjuun ja saatte blukata tän oikein jengissä, jos niinkuin huvittaa. Joo. Tsilari_42021_20.indd 28 Tsilari_42021_20.indd 28 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Te kyllä bonjaatte. Ny siinä on tilaa niinku siinä muinosen likan… No niin. Kartsa siinä Kaivokadulla on duunattu uuteen kondikseen, raitsika skujaa ny keskellä ja vildisti on tilaa . Yy-Hoossa, joka on jermujen oma lafka siinä entisessä Grandissa Statsaa vastapäätä oli juhla. Halidai sinä Kanta-Ässä, Kustassonni ja te muut mukana vavisseet. gelillä eri fäinisti. Taukka sjungas ja ne kaks muuta tsiikas ja me, folkkis, me tsiikattiin ja kuunneltiin. Orkka skulas aina mellaan sellasta dundeellista: öitä ja iltoja, Sorrentossa ja Kannaksella ja jossain muuallakin. Se oli kuullu rappuun mun skrivausmasiinani naputuksen. ksu se onkin. udeille ja . Sit me juhlittiinkin tässä viime kuussa. Vildisti on ollu sellasiakin gimmoja, jotka saivat eri hienon lomiksen Punkaharjulla ja Lohjalla. Ootte kai blukannu Hesan blisareista että teidän gimmanne ovat saaneet fyrkkaa sieltä Liisankadulta**. Jeh. Me kyllä ventattiin et Regina olis kans sjungannu, mut ei tullu mitiä. Se buli bygge*, jota ruvettiin duunaamaan Olumppialaisia varten ja joka on stooannu tellinkien peitossa tähän saakka on nyt riisuttu ja vilt . Niillä sinisillä raitsikabusareilla meitä on förattu duuniin tonne landelle. Että mitä me ässäläiset ollaan täällä touhuttu. Selityksii: *Hotelli Vaakuna **Helsingin Asevelipiiri, Liisankatu 16 A 28 TSILARI 4/2021 Tää Toigiksen breivi on julkastu v. Eiks vaan. Että ei me olla laakereilla koisattu. Talkkari tuli ja skiias et tarttee mennä klitsuun sillon kun on hälytys. Ohjelmassa oli ässäläisten ohjelmaa ja oli siellä muutakin. (Mä budjasin siihen aikaan Kuntseilla siellä Valkassa, toiset teistä budjas Kaivarissa, Rööperissä, Tölikassa ja kuka missäkin. Jeh. Mä olin ihan loppuun saakka siellä festissä ja oli siellä sellasiakin, jotka oli aika vildisti kaffessa tai naftassa tai niin päin pois. Mun tarttee lopettaa ny. Sitten siellä oli mun kilpailijani Palon Taukka, joka näytteli Regina Linnanheimon ja Jorma Nortimon kanssa snadin stumpin siitä ”Herrasta ja Ylhäisyydestä”. Botlareita on ollu vildisti vähän yhdellä sun kahdella. Häyrisen Hanski jutteli mukavia ja yks ”pahantorjuntapäällikkö” (sot.pastori), joka oli silloin kraginkin alkaessa alikessuna ens pataljoonan korohorossa spilkkas looni. Mekään. Folkkista oli niin vilt ettei kaikki mahtuneet sisäänkään. Noin ulkopuolisesti tsiikaten on stadi hiukan muuttanu muotoaan. 1943 Peikkosoturis, Ässäpataljoonan rindislehdes. Talkooduunia ja motteja on kans duunattu. Kaivokatu on nähkääs tvetannu pärstänsä. Joo. Hissukseen menee. Toigis snakkaa bileistä ku järkättiin Ässien hyväks Stadissa 25.9.1943. GAMLA SLANGI TOPI TOIKKA Brevari Stadista rindikselle Mun tarttis skrivata jotain täältä stadista. Vilt kivoja jemmoja meillä oli kaikilla ja urheita me oltiin, ilmankos meistä sellaisia ässiä ny on tullukin.) Joo. Niil oli kivat kaaveet ja oikeat sellaset somberot, joita me snadina kundina himottiin, kun me brassattiin röövaria ja vastaagaria kuka missäkin skuijassa tai bärtsillä. Joo. Ässäläisten gloddeja on ollu hoidettavana Karkkilassa ja jossain niiden mellessa, mut se on kuulemma sotasellainen ja siitä ei sprookata enempää. Mä meinaan sitä friidua, jonka starbe läks Amerikkoihin kun… No niin
Mä lämäsin tsägällä boltsin griinille ja matkaa holeen oli viistoist metrii. Jaagaus on tosi päheet geimii. Fisustus, golf ja jaagaus Golfista on skrivattu bulisti. Dorka mikä dorka! Sit mä rupesin skulaa golfii. Kerran se murjas, et lähetään niitten landelle, ku fossiilit on vek. Mä väitän, et hemmo oli henkisesti stadilainen, saletisti. Misu alko öpnaa vinkkuflindaa, mut arvatkaa, mitä mä duunasin. Sit tuli vika hole. Sä et saa funtsaa mitään muuta ku, mitä sä just sillä sekalla duunaat. Ota matsii viel kerran, ihan himpun verran. Kaikki noi geimit on snygei, mut aina ei voi finnaa. Mä jopa styylasin yhen fantsun mirrin kans. Mä en halunnu muuta ku veks sielt baanalta. Eniten mä diggaan bulien mustien fogeleiden, homenokkien, jaagaamist talvella. Hätäsesti mä tökkäsin stagalla boltsii – ja se kaarto sen matkan todella snygisti ja kolahti holeen. Niil oli siisti stuuga ihan skönen rantsus. Siinä ne meitsin hobbyt sit on: fisustus, golf ja jaagaus. Kalkkikset roudas kesällä skloddit landelle mummolaan. Skodasin fogeleit, moosei ja muita häkkilatvoi. Brittiskrivaaja Robert Service rustas aikanaan tällasen värssyn. Mut mitä se geimi on. Mä minnaan, ku mä olin fotaamas Gloria Openii Talin klubilla. Mihin hittoon se dyykkaaki, stadilaisuutta se draisaa aina meggessä. Aika usein sä saat hudaan ja funtsaat et eihän täs oo mitään tolkkuu. Mut se on vaan laiffii. No, mähän rupesin. Tai jos sä golfbaanan vikal holel kelaat, et mitä sä bamlaat, ku sä oot finstannu sen kisan, ni the game is over. TSILARI 4/2021 29 STADILAINEN REHUPUNTTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN S ellanen meitsi on, ainaki sillo ku mul on leedii. . Sit steppas friidut kuvioon. Niis kaikis on yks yhteinen jutska. Mä olin jo duunissa, ku kaverit heitti läpän, et sun tarttee rupee jaagaa. Mä funtsin, et näin höhlä laji ei oo mua varten. Se oli kliffaa puuhaa ja mä olin ihan blisattu. Kesämisu oli ekaa kertaa golfkentällä, mut skrivas stoorii lehteen. Siel mä opin tsittaa bryggalla ja metskaa snadei fisui. SELVIYTYJÄ Iisii on spiidaa kun tulee turpiin ja delaa, Iisii on omia mokiaan kelaa. Onks laiffi geimii vai geimi laiffii, sitä funtsii moni. Tripladorka Juha ”Jorkki” Jormanainen on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Sun pitää olla joka geimis meges täysil, koko ajan. Tsilari_42021_20.indd 29 Tsilari_42021_20.indd 29 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Tää juttu alko, ku mä olin ihan skidi. Pitää olla superdorka et jotain tollasta diggaa. Me oltiin Piccadillyllä, ku se daami murjas: ”Mennään tsiigaan ku noi mimmit läimii noit valkosii boltsei tseboil tuol hiekkamontus.” Game of golf. Jos sul on helkkarin buli fisu kii ja sä rupeet funtsaa, et mitähä safkaa siit vois duunaa, sä häviit sen matsin. Mä haluun vaan fisustaa. Mä olin varmaan tokaa kertaa skulaamas Luukin baanalla, geimi meni ihan perseelleen, boltsit flygas skutsiin ja mua kyrsi rutosti. Kato iisii on delaa, tosi tyypit ny vasta alkaa pelaa. Kun lärvi on ruvel ja daiju down, kledjut skeidas ja polla poks. Funtsatkaa snadisti, ulkona on kolmenkymmenenviiden pinnan frysis, sä roudaat selässä tykkii ja reppuu, paino kakstoist kiloo ja skimbaat umpihanges aamust kveltsuun. Se on ny skrivannu jotain 50 kniigaa jaagaamisest, fisustuksest ja golfista. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Mut matsaa ilman snadeinta tsäänssii, se vasta on tosi geimii. Vähän bulimpana kaikki leedi aika piti vaan fisustaa. Ittekki oon skrivannu siit neljä kniigaa. Mä strippasin kledjut veks, bytskasin fisutuskamppeet päälle, otin mun virvelin ja dallasin rantsuun fisustaan limatuubei. Sillon mun kuupassa kolahti – musta tuli golfdorka. Niist sai tajuttoman hyvää safkaa ja taattuu luomuu
Annars kan man åka dit. Mopeder fick ha högst 1,5 hk effekt på motorn och en topphastighet på 45 km/h. De va en engelsk Silver King från början av 30-talet. Ja hadde svårt att tro att de stämde, men så tycks de vara. Du e ju fotgängare. Å int sku de skada, fast du sku behöva svara på några frågor om trafikregler innan du kan ladda ner appen. Me den får man skuja på trottoaren, berätta han. Men ibland hände de att ja rymde från parken å skuja hima på egen hand. Då hade man knappast trott att spakbrädena skulle göra come back. Man får ju hoppas att di sku tygla de här lite me både promilleoch fartbegränsningar. För några år sen berätta en gammal klasskompis, att han hade slumpa en fyrhjulig el-skoter, en slags korsning mellan golfcart och invalidmoped. Parktantena band sen en röd rosett i håre på mej för att bättre ha koll på var ja va. Du behöver int ens slumpa nåt eget fordon, utan allt finns inom räckhåll bara du laddar ner en app. Å hellre läsa på innan man sätter an. De e bättre å varva ner innan man laddar upp. Å int skadar de fast man tagit några järn före de. Den tjäna mej troget ända tills ja fick körkort å egen bil, som egentligen var morsans. Först hadde vi dom små hopfällbara aluminiumkickboardarna på 80-talet, sen kom kick-biken me de stora framhjulet och nu har vi dom elektrifierade scootana. Jag minns ännu att märket va Crescent Bambino och jag tyckte inte om den. Tyvärr var konstruktionen stadi och hållbar och jag fick dras med eländet oändligt länge trots ivriga försök att få den å braka. En rikit egen, ordentli 26-tummare av märket Terässiipi först i 10-årsåldern. Sen e de bara stiga på brädan å ge järnet. Tsilari_42021_20.indd 30 Tsilari_42021_20.indd 30 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Ingen kollar. På lande hade ja också tagit hand om morsans gamla fillare. SENT OMSIDER fick ja ärva min storasyrras 22-tummare. Polisen razza mopparna ivrigt och med dålig tur kunde du körkortet uppskjutet me ett år om du åkte fast med för hög hastighet. 30 TSILARI 4/2021 SCOOTGÄNGARE M itt första egna fordon va ett sparkbräde. Antagligen nån reform som Berner hitta på. NU DRÄLLER de av likasinnade överallt i stan. Man e fotgängare fast grejen går hårdare än nån kan loda. RAFU NYBERG STADI JA SLANGI Sen e de bara stiga på brädan å ge järnet. . Me de skuja ja runt i Mejlans oftast under övervakning av föräldrana. Å man får vara på fyllan hu mycky som helst. NÅN GÅNG va de ganska strikt me va man fick ha för drivkraft på ett fordon och hur man följde trafikreglena. Man e ju scootgängare. Å kanske en röd rosett i håre om du e onykter. Det säger sej själv att de här va på tiden före man hitta på att använda hjälm på tvåhjulingar. Men de ha de gjort i flera repriser. Nä ja ble lite äldre byttes sparkbräde mot en snadi fillare med pedaler på framhjulen. Stångfylleri var också något som övervakades och skuja du på fyllan me fillare kunde de hända att du ble av me körkorte. Det här framhjulsdrivna missfostret va långsammare än mitt sparkbräde
Joitain raitsikoita tuli myös Amerikasta. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Asean skurut skulas aina viiskytluvulle asti. Joskus kävi niin, ett kun skurun jarrut toimi paineilmalla, nii kohta rupes lattian alla jyskyttää, kun säiliöön pumpattiin lisää ilmaa. TSILARI 4/2021 31 MINNAILUU MARKKU JALONEN U udet sähköspårat tilattiin Saksasta Kummerin tehtailta, ku niiden arveltiin olevan hyviä. Niitä duunas AEG-tehdas. Helsingin kaupunginmuseo. Rahastaja uniformussaan. Keväisin mä ookasin aina Arabiaan ja menin tsiikaamaan, kun jäät lähti Vantaanjoesta ja sinkos kliffasti padon yli. Munkkiniemeen ajo hienot ja pitkät telivaunut. . Ja niin ne olikin, sillä muutama kesti aina 50-luvun alkuun. Tän linjan päättäri oli meidän päässä Marian sairaalan edustalla, ja se meni aina Arabiaan asti. Ens kerralla uudet jutut mut pysytään edelleen liikennelaitoksen hommissa. Sisäkatos oli myös sulakkeet, jotka meni joskus vek päältä, mutt ne sai takas ihan kääntämällä kahvasta. Jos meni pitkäks, joutu kuski ulos ja kääns vaihteen pitkällä rautatangolla. 1956 funtsattiin kiskoja Kuliksen sillalle, mut siitä luovuttiin ja duunattiinki kolmikaistainen tie. Katossa oli snadi kello ja kun sekä perävaunun että vetovaunun rahastajat oli saanu dörtsit boseen, niin se vetovaunun rahastaja kiskas snarasta jollon kello kilahti. Se keinu sillee snadisti, mut se oli vaan kliffaa. Kuskil oli vasemmall puolel kampi semmosessa hienoss lodjus, ku tais olla messinkii. Osa käytti Raitiotie -ja Omnibussiyhtiön vanhoja numeroita, mut jollain linjalla oli pelkät kirjaimet. Mä suhailin kuutosen linjalla silloin tällöin mutsin kanssa johki mestaan Stadissa. Näis ASEAn vaunuis rahastaja kulki penkkien välis ja joko rei’itti jo ostettuja libareita tai myi kertamatkoja. Sit alko tapahtumaan. M meni Munkkaan, H tietysti Haagaan ja K suhas Käpylään. Entisaikojen duuneja OSA 3 Hesan kaupungin liikennelaitos otti ohjat handuihin, ku raitiotieja omnibussilafka lopetti. Siitä kuski ties, ett nyt saa lähteä. Se oli suuri huvi enne ku telkkari tuli. Raitsikoita slumpattiin kans Saksasta. Tsilari_42021_20.indd 31 Tsilari_42021_20.indd 31 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. Se tais olla niin, että jos ei vetänyt niin vaihde käänty. Se irrotti käsijarrun, ku oli ihan keskellä nokkaa ja sitt mentiin. Jostain piti saada virtaa uusiin raitsikoihin, ja eka höyryllä toimiva voimalaitos bygattiin Hagikseen. . Se oli niitten privaattilinja, jossa Stadilla ei ollu osuutta, koska Kulis oli oma kunta. Muutaki ku kuljettamist Sitt oli viel sellanen juttu, että ku tultiin vaihteelle, niin kuski joutu vetämään snarasta, ku meni läpi katon, sen katolla oleva häkkyrä alas. He ls in gi n ka up un gi nm us eo . Uusii sporii ulkomailta Sitte tuli Kummereita korvaamaan ruotsalaiset ASEAN skurut, jotka oli aika moderneja ja niillä ookattiin pitkälle 50-luvulle. Tohon aikaan ei bamlattu hiilijalanjäljistä. Mä olin varma, ett mä osaisin ajaa skurua. Siirry vaunussa etusuuntaan! Stig framåt i vagnen! Asean skurun sisätilat. Foto: Foto Roos. Niissä oli bulit ovet kun Kummereissa oli ollu vaan aukko seinässä, ja se oli varmaan aika kalsa talvella. Siin luki ett eteen ja taakse ja sitten siin oli oli teksti rinnan ja sarjassa. Stadi rupes duunamaan vauhdilla uusia linjoja ja jo 1920 oli ainakin kymmenen linjaa valmiina. Samalla varattiin paikat kahdelle muulle. Mä ajelin joskus ihan yksinki päästä päähän, ja tsiikasin tarkkaan mitä kuljettaja duunas. Sitt ookattiin ja mä muistan sen raitsikan äänenki kun oli niinku oomppom, ooppom. Sitte niitä förattiin lastentarhojen pihoille tai muihin mestoihin. Dörtsei ei saanu boseen, mut se haittas vaan talvel. Yks oli pitkään Veräjänmäen päiväkodin edessä Jokiniementiellä. Sitä mä en oikeen bonjannu. Yks poikkeus oli ja se oli Kulikseen menny spåra KB eli Kulosaari – Brändö. Ekat muistot näistä oli, ett niissä oli kuski keulalla ja penkit oli vastakkain. Täss oli siis kuskin, tai niinku jotkut sano, saföörin hommat. Fo to : Ru ne be rg . ?
Oli jännää mennä länsipuolen kiitoradan päähän, kun koneet lensi siitä yli ihan päätä hipoen. Sieltä sit 1954 Ala-Malmin Sunnuntaipalstoille, mistä porukat oli ostanu talon ja tontin. Kyseinen takapiha oli kans kuorkkien parkkis ja kesällä -52 sattuikin sitten onnettomuus, kun kuorma-auto peruutti pihalla, eikä huomannu mua, vaan peruutti mun päälle ja mä jäin takapyörän alle puristuksiin. Mummoni asui myös meillä ja hoiti minua ja pikkubroidii Keijoa, kun mutsi kävi töissä. Iso piha oli mahtava kesäparatiisi. Jos aihe ei oo viel ihan kirkas sun pollas, mut palo skrivaamaan on kova, ni voit silti sendaa mailin – voidaan funtsii skrivausidiksii myös kimpas. Samoihin aikoihin me fl ytattiin Malmin lentokentän eteläpuolelle pieneen mökkiin, jonka paikalla staijaa nykyisin K-Rauta. Tsilarin mailiosotteen hittaat sivult 6. 32 TSILARI 4/2021 MINNAILUU ERKKI HEINONEN M un mutsi muutti Stadiin Skattalle vuonna -48 eli vähän sen jälkeen, ku mun faija oli fl ytannu tänne. Mummo ehti nähdä tapahtuneen ja pysäytti kuskin huutamalla sille. Asuntomme oli Malmin gravarin pohjoisportin lähellä, siitä vierestä meni junarataki sinne gravarille. Pihan perällä liiteri ja bastu sekä ulkohuussi. Naapurustossa oli samanikäsist skideist bulisti leikkikavereita. Ne ei tullu kimpas, vaan tapas täällä jossain vaiheessa, ja mä synnyin vanhalla Kätilöopistolla huhtikuussa 1949. Mutsille leguri oli sanonut, etten tulisi selviämään. Sitä pitkin kuljetettiin muun muassa krigussa kaatuneita. Espoosta fl ytattiin mutsin kanssa Riihimäelle ja sieltä sitten 1951 Malmille. Fo to : Er kk i He in os en hi m aal bu m i Tsilari_42021_20.indd 32 Tsilari_42021_20.indd 32 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. Meillä kundeilla riitti jännitystä, ku mentiin Elämää ja sattumuksia Malmin lentokentän laidalta ja muualtakin Tsilarin pluggaaja Erkki Heinonen sendas toimitukselle stoorin skidiaikojensa Stadista ja Malmista vuosien 1948–74 väliltä. Flygarit lensivät kentältä ja kaikki kiitoradat taisivat olla silloin käytössä. Kerran puurunkoinen purjekone, putosi syöksykierteessä maahan. Faija meni Sveduihin töihin ja mutsin piti lähteä turvataloon Espooseen mun kans. Tärkeint on, ett idis, näkökulma ja stoorin aihe liittyy jotenki Stadiin, stadilaisuuteen tai slangiin. Turvatalo oli tarkoitettu yksinäisille mutseille ja niitten skideille. Sattuu ja tapahtuu Mun aika meni Malmin gravarin laidan kämpän takapihalla leikkien. Talo oli gamla ja huonokuntoinen, rakennettu joskus 30-luvulla. Noh, selvisin kuitenkin onnettomuudesta, mutta kävelykykyni katosi vuodeksi, ja mutsi joutui jäämään veke duunist hoitamaan minua. Tilanne oli niin vakava, että olin tajuttomana kuukauden verran. Vodaa saatiin omasta kaivosta ja sitä riitti hyvin kuuminakin kesinä. Mutsi oli byggalla, faija tsöras kuorma-autoa malmilaisessa Öhnbergin fi rmassa. Sitten mut vietiinkin Malmin sairaalaan. Me julkaistaan säännöllisesti slangijengiläisten ja muidenki pluggaajien stooreja, joten jos sul on joku juttu tai aihe, mist haluisit skrivaa, ni stikkaa meille mailii
Oli makeeta olla siinä höyryn peitossa. Vuonna 1959 kolmannen luokan jälkeen muutimme Ala-Malmilta Koskelaan ja sieltä Valkkaan ”Kuntsin” kentän yläpuolelle. Pienja pirttiviljelyä Silloin oltiin perheissä omavaraisia, oli perunaja ryytimaat sekä paljon omenapuita. Oli meillä saksanpaimenkoirakin, Peta. Jäät oli varastossa sahanpurun peitossa, ja faija loukkas jalkansa, ku se nosteli niit siit. Koulussa eli skolessa diggasin maantietoo, veistoo ja piirtämist sekä urheiluu. Stoorin slanginsi Tiina Linna. Silloin jäitä säilöttiin Vantaasta joen varteen varastoon kesää varten rafloille. Ympärillä oli kaupungin peltoja, joita kynnettiin kylvöä varten, ja puimakoneet pui viel nykyäänki syksyisin viljat. Talvisin oli jännää laskea Sepänmäestä Tullivuorentien jyrkkää mäkeä alas isolla puisella vesikelkalla, mis oli useampi skidi kyydissä ja naapurin isompi kundi ohjaimissa. lentokentän puolelle aidan raosta leikkiin sodanaikasil valonheitintorneil, mitä kentäl oli muutamii. Tunnen olevani himassa, ku fönarista näkyy Malmin flygarikentsu, ympäröivä luontoparatiisi ja se, ett flygarit saa viel flygaa Malmilt – toivottavasti joskus vielä ja pitkään. Foto: Erkki Heinosen hima-albumi Foto: Erkki Heinosen hima-albumi TSILARI 4/2021 33 Tsilari_42021_20.indd 33 Tsilari_42021_20.indd 33 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. Jossain vaiheessa Peta annettiin pois kaupungin keskustaan, mut nopeesti se palasi omia teitään takas. Laitettiin nuolenpäihin naula rautalangalla kiinni, niin oli makeeta ku ammuttu nuoli jäi puuhun pystyyn. ”Omista kokemuksista kertyy vuosikymmenten aikana ymmärrystä elämään.” Mun kundi födas vuonna 1970 ja niin must tuli faija. Paluu pysyvästi takaisin Ala-Malmille tapahtui 1973, kun me ostettiin faijalta Malmin mökin tontin puolikas. Se fiksattiin peltiluiskalla niin kuin silloin oli tapana, ja myöhemmin sain onneks nyyan tilalle. Ku me budjattiin Koskelassa, meidän leikkipaikkana oli usein Vanhankaupungin kosken ja putouksen seutu. Lentoasemalla viihdyttiin usein lentokoneita tsiigaillen. Postimiehen kanssa juotiin aina tsufet ja heitettiin läpät. Koulutalo on edelleen pystyssä ja Stadi on antanut sen kyläyhdistyksen käyttöön. Ja mikä parasta: mun kundin perhe budjaa täs ihan lähellä. Nyt tämän voi jo kertoa: meillä oli tapana pudotella lumipalloja veturin piipusta sisään. Ku meitä oli lopulta neljä skloddii, ni olihan siinä porukoil hommaa, mut aina oli safkaa pöydässä, vaik fyrkast oliki tiukkaa. Kuvassa kirjoittaja vasemmalla. Hetihän niitä piti lähteä kokeilemaan, mutta jo ekasta mäenlaskussa meni suksi poikki. Falkullan tilalla me Malmin skidit urheiltiin talvisin, mäki sain ekat Karhu-skimbat 7-vuotiaana joululahjaks. Jousipyssyjä tehtiin kuusen oksasta ja leikittiin Robin Hoodia ja Wilhelm Telliä. Kyläyhdistyksen aktiivisuuden ansiosta rakennus välttyi purkutuomiolta. Kerran keväällä putosin jyrkältä rinteeltä koskeen ja meinasi taas käydä huonosti, mutta onneksi paikalle osunu kundi onnistu pelastaan mut kuivalle maalle. Se ei päässy moneen vuoteen duuniin sen jälkeen. Edelleen asun Muska-koirani kanssa kahden talossani nauttien eläkepäivistäni. No, ei me omenaa sentään ammuttu kenenkään pään päältä. Piilareita (varsijousi) taas tehtiin laudanpätkästä ja jousi siihen päähän. Mutsi oli myyny omansa jo aiemmin vieraalle, ja vanha talo oli purettu. Olihan märissä kledjuissa mutsille selittämistä. Syömistä riitti syksystä kevääseen saakka. Olin silloin viel armeijassa Isosaaressa. Koskelassa ja Valkassa meni ikävuodet 10–21 ja tärkeäksi harrastukseksi tuli fudis, jota jatkoin vielä 56-vuotiaaksi asti. Joskus 1950-luvun puolessa välissä faijalle sattui raju onnettomuus jäänajossa. Meidän talo Malmilla jäi kesämökiksi ja tulihan siellä joskus frendien kans juhlittua teininä. Pikku hiljaa uusiin maisemiin Alotin skolen vuonna 1956 Tapanilan koulussa. Rakensin oman talon ja alotettiin perhe-elämä. Koulumatkat olivat jänniä, kun Tapanilan sillan kohdalla piti jäädä venaan, koska höyryveturi tulee. Pikkubroideja födas viel kaks lisää, Tapio ja Jorma. Joulupäivän aamuna mentiin Malmin tsyrkkaan – muistan, ku snögee oli paljon ja oli kovat pakkaset. Peta on haudattu meidän vanhan omenapuun juurelle. Mutsi joutu hankkiin perheelle elannon.
Tosta instituutiost en oo tainnu pluggaa juuri mistään, ni yritän nyt skrivaa joitain minnauksii noista teinibailuista. 34 TSILARI 4/2021 Tsilari_42021_20.indd 34 Tsilari_42021_20.indd 34 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. Foto: Kari Hakli. EKS MINNAA HEIKKI RAUTVUORI Konventteja kultaselt 60-luvult Stadin oppiskolen ”konventit” eli oppilaitten koulubailut jumppasaleissa. Tsilarin pluggaajat voi sit lisätä tähän omii tietojaan bailujen järjestämisistä, ku mulla ei oo niistä juurikaan kokemusta. Bändi skulaa sprigit päällä. Me 1960-luvulla Stadin oppiskoleissa olleet saatetaan minnaa skolebailut eri puolil Stadia. Helsingin kaupunginmuseo
Sen valtavalla volyymilla skulaama ”Kolme kitaraa” jäi pyörryttävästi mieleen. ?. Munkan yhteiskoulul sujuu parijoraaminen. S tadissa grundattiin muutama vuosikymmen sitten yhdistys nimeltään ”Back to Sixties”. . Mut sitä mä en minnaa ett mun skoleaikana jengi olis vetäny skolebailuis brenkkuu tai huumeit. Skolebailut hiipuu Mä tulin stuiduksi v. Vahvistimiksi kelpas ASA-putkiradiot. Minnaan, että landepaikkojen tanssilavoil ei tangobändien väliin juuri hyväksytty skittabändien pitkätukkia Stadista. Skolebailustailia 60-luvun malliin. Missä bailattiin ja miten mainostettin. Aika kultaa muistot, jengi usein bamlaa. Liput oli duunattu monistuskoneella, eikä tietty mitään huvivero tms. Mä muistelen, ett skolen viitosel (vastais kai nykyisin peruskoulun vikaa luokkaa) liityttiin Konventin tai ”Teiniliiton” jäseniks ja saatiin lupa käydä nois bailuis. Foto: Helsingin kaupunginmuseo TSILARI 4/2021 35 PS. Kiinnostus päästä joraamaan meinas ett piti mennä tanssiskoleen, ku vanhempien mielest piti osaa monia tansseja kuten jiveä ja foxia. Minnaan kun kerran lähdin dösällä Maunulan skoleen, mis esiintyi silloin uransa alussa ollu Kirka. Niin ku alussa kerroin, mulla ei ole kokemusta bailujen järjestämisestä tai bändien tilaamisesta. Siel Eero ja Jussi esiinty ekoi kertoi. Edistyneimmät pääsi omien koulubailujen lämppäribändeiksi ja käyttämään skolen sinänsä alkeellisia vahvistimia ennen kuin jo hieman nimeä saaneet vierailevat bändit ja sjungaajat esiinty omilla hienoilla vahvistimillaan. Foto: Kari Hakli. 1968 ja sen jälkeisestä skolemaailman asioista mulla on hintsusti tietoja. Helsingin kaupunginmuseo. Lähellä himaa oli Ressu. Mutta keskitytään nyt Stadin koulubailuihin. Sen sijaan mä oon ollu junailemas skolejortsujen mainoksia oman skolen ilmoitustaululle. Tietty mä tsöbasin Tsilarissa mainostetun kaima-Paunosen ja Virve Kuuttaren kniigan Skrivaa snygisti. . Musan volyymi oli aina valtava. Jengi honas noi ilmotustaulujen paprut ja niissä näkyi oman skolen lippuvastaavan nimikin. Stadi ja ehkä skäfästi Espoo ja Vantaakin oli ne mestat, mis rautalankamusa ja beatlesmeininki oli ylivoimaisia. Sellaiseks kantsi pyrkiä koska silloin pääsi ilmaseks sisään bailuihin. Pääsymaksu ei ollu buli, eikä mitään maksullisia narikoita ollu. Jengi diggas bulisti tota Beatleskauden alkuaikaa, ja suomalaisten nuorten amatöörimuusikoiden – kai ne sellasiks oli silloin laskettava – bändit skulas musaa skolessa; siis nuorilta nuorille. Olin ekaa kertaa siin lähiös ja vähän skagasin skolen löytymistä. Niit kokoonnuttiin seuraamaan lavan reunalle niin ku konsertissa ikään, ite joraamisen jäädessä vähemmälle. Skolessa tuli sit lopulta hieno palkinto, ku päättäjäisbailuissa kuulin ekan kerran livenä Th e Strangersia. Useimmat skolet oli aika lailla Stadin keskustassa ja ne oli helppo hittaa. Myös Venäläinen koulu Kaarelas oli jännä hittaa. Stadin Slangin bamis Harri Saksala on yks niistä kundeista ja kimmoista, ku kävi skittabändiensä kans skulaamassa eri oppareissa, ”teinibailuiks” kai kutsutuis tanssitilaisuuksis. Lähellä oli tietysti ”normaalit” nuorison jortsumestat Natsa ja Expo-halli mut niistä bamlaaminen olkoon eri juitsu. Täytyy muistaa, että yli 50 vuotta sitte ei ollut olemassa mitään ”sosiaalisen median” kanavia kuten nykyisin. Mun himaa vastapäätä olleen sveduskole Brobanin oppilaana oli Rock-Jerry, jota tietty ihailtiin. Monet 60-luvun nuorisobändeistä jatkoi tälle vuosituhannelle. Yli viiskyt vuotta siitä ja missä nyt mennään. Samoihin aikoihin Tekniikan Maailma julkaisi piirustukset puisen sähköskittan rakentamiseks ja monien koulujen veistosaleissa 15-vuotiaat kundit alkoi työstämään niitä. Dannyn aikanaan mahtavat lavashowt oli liian buleja jumppa-ja juhlasalien stageille. Buliin suosioon noussu skittabändi esiinty Satakuntatalon (SATO) juhlasalis Kampis, tanssikoulu Terpsikhoren konsertis joskus 1964–65 tienoilla. Juhlaja jumppasalien saundit Teinijengi oli siis 1960-luvun alussa lääpällään Englannista lähtösin olevaan uuteen musasoundiin eikä Elviskään tuntunut enää innostavalt. Mulle se aika päätty siihen, ku slobojen tankit vyöry Prahan kartsoille elokuussa -68. Ainakin meidän skolessa Norssissa niiden järjestäjän nimi oli ”Konventti”. Kellaribändejä födas ku itestään. niin viattomat koulubailut sluuttas. Mä luulen, ett niiden käyttö alkoi leviämään 70-luvun alussa ja kun samaan aikaan alkoi politisoimisaalto, kouluneuvostot jne. Toi 60-luvun aika ennen seuraavan vuosikymmenen myrskyisää politiikan tunkeutumista oli viel aika viatonta. merkintöi tunnettu. Piti alkaa ”tiedostamaan” ja dokaaminen oli helpompaa skolen ulkopuolella. Minnaan, että opet kyllä vaklas haukan lailla jangstereiden roikkumista toistensa kaulalla hämyisissä jumppasaleissa. Tän jutun pluggaajat voi nyt arvioida miten Stadin gamlan nakuklabbi-staran slangi kulkee… Ton slangikniigan sisältö on hirmu arvokasta, suosittelen! Yli viiskyt vuotta Tsilari_42021_20.indd 35 Tsilari_42021_20.indd 35 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12
Fiudeen tulee korkeintaan vähän skraiduu maalipintaan. Fiudekansa raivoo spandex-fi llaroijille siit, ett ne pitää liian tiukasti kiinni autoilijoiden väistämisvelvollisuuksist. Niinpä niil ei välttämät oo hajuukaan mistään väistämissäännöist ylipäänsä. Some on tuonu liikenneraivoon ihan nyyan ulottuvuuden. Se, ett aina ei vaan nää, ei oo syy, näkeehän Teriski* kaiken paitsi lyijylevyn läpi. Buli osa sotkee menee sykkelil. No, fi llari on ajoneuvo, eikä kuulu jalkakäytävälle missään olosuhteissa, jos oot yli 12 vee. Sillon pitää aina tsiigaa tarkasti, koska monesti se viereist kaistaa tsöraava fi ude ei muista yht tieliikennelain tärkeint pykälää ja painaa suojatien eteen pysähtyneen fi uden ohi ilman, ett pysähtyy ite. Monesti fi udekuskitkaan ei tiiä tota ja usein ne on kohteliait ja hiljentää tai stoppaa pyörätienjatkeen eteen. Ne vaan kelaa, ett ku täs on fi llaritie ja kävelytie vierekkäin ja tos autotiel on valkost viivaa, ni se meinaa, ett tää täs on suojatie. Se meinaa, ett siit saa kyl ajaa tsygäl, mut väistämisvelvollisuus on pääsäännön mukaan fi llaroijal. Dillet ei hiff aa, ett pahimmas tapaukses se on fi llaroija ite, ku delaa tai joutuu Hyksiin. Munki tulee pluggattuu kaikenlaist keskusteluu, mis vakioasetelma tuntuu olevan fi llaristit versus autoilijat. Varauksella tietty, jos kaistoi samaan suuntaan menee useempi. Tsennaan fi llaroijan, fi udekuskin ja dallaajan väistämissäännöt ja noudatan niit. Stadis kulkee kaikenlaist hiihtäjää: yhet dallaa, toiset kulkee yleisil, osa tsöraa bilikal, jotkut skuuteil. Fillaroijien mielest autoilijoil pitäis olla öögis vähintään röntgenkatse ja täysympyrän kääntyvä polla, ettei ne ajelis kolmion takaa tai kääntyis suoraan ajavan fi llaroijan eteen. 36 TSILARI 4/2021 Fillareille suojatien taval merkitty gartsanylitysmesta on nimeltään pyörätienjatke. Poikkeukset osotetaan liikennemerkeil, ja yks poikkeus on, jos fi llaritie menee suoraan ja fi ude on kääntymäs. Slangin starbut varmaan kelaa nyt, ett pikkugiltsi huutelee olevansa retro, mut oli miten oli, ni aika bulisti tuol gartsoil dallailee, fi llaroi ja tsöraa muaki nuorempaa jengii. . Usein olis kyl iisimpi sotkee koko matka autotien oikeet reunaa, mut samal ku se on iisii, se saa ainaki mut useesti skagaan. Ne ei vaan tiiä, ett suojatie ei oo suojatie paitsi dallaajille. Mun autokoulun maikka opetti kans, ett vaik sul olis liikentees mitä oikeuksii – nykyään taitaa kyl olla vaan velvollisuuksii – ni yliajo-oikeutta ei oo kellään. Dösat esimerkiks tsöraa monesti tosi lähelt ja niit saattaa tulla monta peräkkäin. Kumpiki huutaa omaa näkemyst omast poterost, eikä anna senttiikään periks siin, ett edes yrittäis snaijaa, mitä se toinen oikeen meinaa. Joskus Stadis tsygäilyl sääntöjen mukaan on kylläki haastavaa, niin ku esim. TIINA LINNA FUNTSINTAA *Teris = Teräsmies Tsilari_42021_20.indd 36 Tsilari_42021_20.indd 36 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. Sillon kääntyvä väistää, niin ku bilikoidenki kesken. Vaihtoehdot on joko vaihtaa fi llaritielt autotielle tai ajaa hetki matkast jalkakäytäväl. Siit mä oon ite pitäny kiinni ja jarruttanu sillonki, ku sen toisen olis kuulunu väistää, sekä fi llarilla että fi udella. Mä raidaan mun kakspyöräsel liikennesääntöjen mukaan. Se on kasarilaatuu, niin ku mäki eli upee ja kovaa vauhtii retroutuva yksilö. Siin sit pitäis salamannopeesti päättää, miten meinaa matkaa jatkaa. T söpasin muutama vuos sit itelleni tosi snygin fi llarin. MIKÄ MEIT TIENKÄYTTÄJII OIKEIN VAIVAA. Mäki diggaan kulkee mun kasarikaunottarel, saan arkiliikuntaa ja se on paljon nopeempi kulkuväline ku mun klabbit, vaikkei nekään hitaimmast pääst oo. Kyl mul on mul ajokorttiki, mut ei fi ude usein ainakaan kantakaupungin alueel oo paljoo – jos yhtään – tsygää nopeempi. Mun autokoulunmaikka opetti, ett jos joku antaa tilaa, ni mee aina, ja sitä mä oon pyrkiny noudattaan. Moni bilikakuski luulee, ett fi llari pitää aina taluttaa suojatien yli, niin ku pitääki, jos haluu, ett se on suojatie. Fillaroinnis on semmost vapaudenfi ilist, mitä ei dallaamises oo, varmaan se on just se vauhti. Siin on stydimmälläki fi llaril vaikeet pysyy pystys. Sturarilla, mis toisel puolel Mäkelängartsaa fi llaritie vaan yhtäkkii loppuu. Mut fi llareille suojatien taval merkitty gartsanylitysmesta on nimeltään pyörätienjatke. Mä bonjaan molempii puolii, mut must buli probleema on se, ett läheskään kaikil Stadis fi llarii ajaval ei oo sitä fi udekorttii. Niinpä valinta on selvä: ei muuta ku ajotielle
Vastaukset viimeistään 18.10.2021. Fotoskaba 3/2021 vastaus Viime skaban fotos oli Rauhanpaasi, jonka on duunannu Kenichi Hiratsuka. Häppeninkien aukeemist venailles voi kuluttaa tiimaa vaik lesaamal jotain. Eli vaik kaikki kliffa livehomma meni taas Avin määräyksest käytännös jäihin, ni skarpataan me viel. Slangiopen snadit (s. Se staijaa Kivikos, snadis pudekas Kivikonkaaren ja Linnoituksentien välis. Esmes. Sit se staijas VR:n makasiinien edustalla Eduskuntataloo vastapäätä, mist se fl ytattiin 2001 Kivikkoon. Aika: ma 6.9. Stadilaiset lauteilla -kniigan voi slumppaa jo nyt Slangilafkast. . Skaban arvonnas fi nnas Kari Toppari, joka saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Slangiakatemiaa vetää Virve Kuutar, mestoil on kans Mikko Seppälä. Onnittelut fi nnaajalle! Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Tsilari_42021_20.indd 37 Tsilari_42021_20.indd 37 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. TSILARI 4/2021 37 SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Mis voi tsiigaa tällasii boltsei ja mikä tän duunin nimi on. Hinta 30 egee. TL Slangiakatemia starttaa . Viel pitäis jaksaa tsemppaa! Rehupuntti-Saarikko sen murjas jo aikaa sit: Koittakaa jaksaa! No, se oli suunnattu lähinnä niille, ku pluggaa jotain verstaalla, mut Slangijengiki voi oppii siit jotain. . klo 17–19 ja sen jälkeen kerran kuussa . Alun perin se duunattiin Perunatorilla 1990 osana stuidujen proggista. VIRVE KUUTAR Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, mis on palkintona kamaa Slangilafkast. Ilmottaudu messiin: virve.kuutar@gmail.com. ”Nappasin käbin Espalta”, skrivas Tuomas Vimma yhes sen kniigas. käbi = taksi, mittari, vosikka. Stebu on punast graniittii Orivedelt. Bamlataan kimpas kirjoist, mis on skrivattu slangii, tsekataan, millasii tutkimuksii slangist on tehty ja funtsataan slangii. 4) vastaukset: fläsäri = muistikuva, ku tulee yhtäkkii (enkun flashback) ”Ku on skidinä mutsin kans pyöriny Hagikses, ni sit ku käy siel nyt, tulee joku fläsäri, ku näkee Ympyrätalon”, bamlas Avioinin prinssi Tsilarin haastattelus 2016
VK Stadi-päivän etkoilla byroon edes ahkerat friidut Pirkko, Marjatta, Outi ja Sirpa. 1930-luvul födanneet (317) fi nnaa kolmannen sijan just ennen 60-lukulaisii (310). 30.7. Ja snadi, mut snygi juttu kävi, ku Finlandia rupes soimaa mieskuoron sjungaamana just samoil hetkil, ku uudet Stadin Friidu ja Stadin Kundi kurvas mestoille. Messiin kutsutaan aina kans aiempii Friidui ja Kundei. Jos et oo käyny Slangin byroos, kandee käydä tsiigaamas, mitä kaikkee kliff aa sielt voi slumppaa. Ja Stadihan on Härmän eka ja ainoo pääkaupunki – Oobu ei koskaan ollu itsenäisen Suomen pääkaupunki, vaan Stadist tuli sellanen jo 1812, ku oltiin viel slobojen vallan alla. Esiteltiin yhdistyst, jaettiin Tsilareit ja blisattiin kniigoi, plattoi, korttei ja muuta kamaa, mitä Slangil on varastois. Eronneist vaan 31 on ollu alle 70 v. Jengii tuli ihan vaan treff aanki toisiinsa, ku ei oo pitkään aikaan ollu siihen mahiksii. Niin ku täst bamlataan: “Stadi on buli, mut snadi,” ja sen voi fi ilaa kaikist syvimmin just Stadi-päivänä. Ilmotukses luvattiin snadisti proggista, ni ex tempore Marino vetäs komeet shungaukset ja Virve pluggas runoi Himaföneri-kniigast. SLANGIJENGI 38 TSILARI 4/2021 Stadi-päivän etkot Häppis ideoi kesäkuus snadisti vipinää byroon edustalle perjantaina just enne Stadi-päivää. Saatiin nyyii jäseniiki. Foto: Virve Kuutar Stadi-päivä Slangijengin yks buleimmist juitsuist on Stadin Friidun ja Kundin valintojen julkistus Stadi-päivänä. Jäsenist Stadis budjaa 1833. Eronnu on 185, mis on aika bulisti luonnollist poistumaa. Foto: Maija Varpa Slangijengin jäsenet Slangijengis on (31.7.2021) messis 2652 jäsentä, joist friidui on 749 ja kundei 1903. Numbat keräs jäsenrekkarist RISTO LINDGREN Slangijengin vanhin jäsen Arvo Niemi fyllas 100 v. Tää Stadi-päivä jaksaa kyl aina ilostuttaa ja avaa meidän rakkaan himastadin sydämen jotenki ihan omal tavallaan. Päätettiin ottaa uusiks, ku lafka aukee elokuus. Foto: Virve Kuutar Mestoille fillaroi kans Marino, joka shungas ja sai friidut smailaamaan. VK ja TL Kyl Stadi-päivä aina yhden skumpan arvone on – vikat sissit terdellä: Stadin Friidu 2009 Maarit Niiniluoto, Tsilarin toimitussihteerit Virve ja Tiina sekä Stadin Kundi 2013 Heikki Paunonen. Bulit onnittelut! Foto: Virve Kuutar Tsilari_42021_20.indd 38 Tsilari_42021_20.indd 38 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. Turkulaisille se on tietty vaikeet, mut fakta on fakta. Eniten jäsenistös on 40-luvul födanneit (1092), tokana tulee 50-luku (629). Koronan takii tänä vuonna piti proggist rajottaa eikä mestoil ollu samanlaist kansanjoukkoo ku Espan lavan edes on ollu. Saatiin bamlaa Stadist ja slangist useempi timma, sukupolvet ja kokemukset kohtas, ku sinnikkäimmät tsittas Musatalon terdel niin kauan, ett rupes stikkaa vodaa. Nuorint jengii eli 2000-luvul födanneit on 22. Ihan yhtä paljon on 1920-luvul syntyneit, joist vanhin täytti 100 heinäkuus! Tänä vuonna on liittyny 51 uutta jäsentä. Byroo on auki ti ja to klo 15–17. . Suulis skriinas melkein hela päivän ja Slangijengin jangsteripuoleltki oli mestoil hallitukseski vaikuttava Valtteri Hellgren ja Tsilarin nyya toimitussihteeri Tiina Linna
Sä voit olla messis just sen verran, ku sust itest tuntuu hyvält. Kerro samal, mitä sust ois kliff a duunaa ja mis sä oot hyvä: portsarina, tsufen keittäjänä, kamojen blisaajana, jengin viihdyttäjänä tai osaisitsä päivittää himasaittii, duunaa esitteit / ilmotuksii, shungaa, skulaa, skrivaa, piirtää, joraa. Tsilari_42021_20.indd 39 Tsilari_42021_20.indd 39 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. Slangitsyrkka 10.10.2021 klo 10 . Tutustu nyyaan Stadikaan: . musaa, messis on kans Slangikuoro ja shungataan kimpassa slangilla. klo 13–17. Järkätään seurakunnan kans. Jos sul on tunteen paloo slangiin ja aikaa olla messis, ni ilmottaudu hallituksen jäsenille tai byrooseen: toimisto@stadinslangi.fi . opastettu redu, urheilumuseo ja torni . Bamlaamas Stadin Kundi 2021 Eero Huovinen ja kirkkoherra Riikka Reina . VK Fo to : Ju ss i Ja lk an en Fo to : He ls in gi n ka up un gi nm us eo Tsekkaa himasaitilta tai byroosta, vaikuttaaks rajotukset tapahtumiin. Hommaa dirikoi hallitus, mut sen lisäks tarttetaan jengii, ett skulais kaikki: Tsilari, Slangilafka, Häppis, Snygi Stadi -tiimi, Slangiakatemia, tiedotus, tapahtumat, byroo, kirjanpito jne. Stadikan redu 28.10. . Fo to : Ra im o Ku itu ne n SLANGIJENGI TSILARI 4/2021 39 VAPARIKS SLANGIJENGIS on perinteisesti tehty bulisti duunii ilman liksaa – ihan vaan siks, ett jengi on kliff aa ja siks, ett slangi on maailman hauskin kieli, ja sitä on tärkeet pitää hengis. Monenlaisille osaajille kekataan kyl tekemistä. Erkki Alaja bamlaa kniigastaan Olympiastadion . Redu bungaa 25 egee, ilmottaudu byrooseen syyskuun loppuun mennessä. Kallion tsyrkassa
Kniigoja Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson. 1 2 3 4 5 6 7 8 10 9 Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa. Mikko-Olavi Seppälä: Parempi ihminen Parempi maailma 30 EUR 9. Niin gimis on Stadi -kangaskassi, musta tai sininen 10 EUR SLANGI BLISAA Musaa CD Stadi Skulaa – Stadin styget 2 Erkki Johannes Kauhasen slanginnoksii tutuist biiseist. SLANGIJENGI 40 TSILARI 4/2021 . Seppo Palminen: Snygii slangii 22 EUR 7. Eki Mattsson: Kun Eki oli snadi 8 EUR 6. Timo Honkala: 100v Stadin jortsuja ja tanssimestoja 20 EUR 4. Erkki Alaja: Olympiastadion 30 EUR 2. Käy tsiigaamas himasaitil: www.stadinslangi.fi tai byroos! 1. Rock-yhtye Kenonen. Villasukat, Stadissa duunatut 20 EUR . Heikki Paunonen, Virve Kuutar: Skrivaa snygisti 25 EUR 8. Niin gimis on Stadi autotarra 12 EUR . Raija Tervomaa: Mut sulle sattuu aina 8 EUR 10. Kaulaliina 15 EUR . Ulla-Maija Forsberg: Stadin slangin etymologinen sanakirja 30 EUR 3. 10 EUR CD Jätkä Sakilaiset, solistina Mikko-Olavi Seppälä 10 EUR Muuta kamaa Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinsla ngi.fi tai sit voit käydä byroos päivysty s aikoina: ti ja to klo 15–17. Matti Kainulainen: Skloddi 8 EUR 5. Raija Tervomaa: Mun Stadi 15 EUR Tsilari_42021_20.indd 40 Tsilari_42021_20.indd 40 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne
Hän opetti mulle slangin alkeet, ja kyl mä vähän tätä katuopoikien kieltä osaan. Kegluu sill ei ikinä ollu messissä – ei tarvinnu olla. Toinen huomio Yrjölän tekstistä koskee Yrjölän mielestä fi ttiä tyyppiä OV. Talomme oli Harjun puolella, mut ku astu ovest gartsalle oli jo Valkan puolella. ”Kantsii lysnaa pluggaajii. Nyt kun toi uusin lehti tuli, niin mä tajusin heti, että jotain on tapahtunut. Hannu Salama skrivas Penasta kirjan Legenda jo eläessään -sarjaan. Foto: Matti Snellman Tsilari_42021_20.indd 41 Tsilari_42021_20.indd 41 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. TURO SAARINEN Näkymät himafönest Valkan puolelle. Mä tsiigasin apinalaatikon, ja honasin, että täällähän on uus päätoimittaja. Mä toivon ettei kukaan sotke tätä tyyppiä MerimiesOkuun, jonka mä tsennasin vuosikymmeniä. Siinä Pena kertoo opetelleensa myös slangin kun tuli stadiin sveduista krigun jälkeen. Yrjölä on paljolti oikeassa siinä, ettei Pena bamlannu slangia, bonjas kyllä. Merimies-Okukin (oikealta nimeltään Oskari Vilhunen) oli ollu sveduissa kriguskidinä ja ehkä siks Yrjölä ja jotkut muut Rööperin kundit ei tsennannu sitä. Sori. Tylsii aviiseja on Suomi täynnä, mutta slangi kuolee pois, jos slangilehti on kuin joku Kankaanpään Sanomat. Uutta draivii ja gamloi pluggaajii Moi vaan sinne toimitukseen! Olen lukenut Tsilaria jo varmaan 15 vuotta, ja olen aina täpinöissäni, kun se kolahtaa postiluukkuuni tänne Espoon skutsiin. Foto: Seppo Palander 1960. Hurriganesin tunnuslause oli aikanaan ”Only rock’n roll!” Tsilarii pitäis vääntää samalla asenteella, ja nyt alkaa suunta löytyy. Niin pitää ollakin. Jumbe hei! Palminen on saanut lehteen kunnon draivia: meno on selvästi levottomampaa kuin ennen. Oku oli kaksmetrinen stadissa födannu seilori, joka ei skagannu ketään eikä mitään. Vasemmalla VR:n konepaja, keskellä SOK:n tehdas ja oikealla HOK. Ei muuta ku lisää hanaa! LAURI LARMELA Vielä Saarikoskest, Siepparist ja OV:sta Timo Yrjölä skrivas et Saarikosken Pena ja sen vanhemmat olis ollu evakkoja. Diggarit nostaa . Arvo oli syntyisin Malminkadulta, ja se bamlas slangii tosi hyvin. Okun ja Penan slangiin vaikutti saletisti molempien kriguskidiireissut sveduihin. Täs tulee fotot oikees järjestykses fototeksteineen tietty. iliksii, mut stydeimmät kiksit saa, ku mulkvisteilt brennaa käämit.” Kari Varvikon toimitusfilosofiasta Kartsan prsea. Sen takii se pani skloddinsa Norssiin, Sirkan tosin tyttönorssiin. Oku budjas skönevuosiensa jälkeen Israelissa kibbutsissa kunnes tuli Koffi lle Hietsuun duunaan bissee, bägissä oli yleensä evässmörgarit, ei muuta keglua kun korkeintaan voiveitsi. TSILARI 4/2021 41 Oikasu Viime Tsilaris oli Seppo Palanderin skrivaamas stooris snadi feelu sen sendaamien fotojen järkäs. No joo, födashan Simo Saarikosken skloddit, Pena mukaan lukien, Karjalassa Impilahdella miss Simo budjas ennen krigui, mut kyll Simo oli nakuklabbinen stadilainen Norssin kundi ja siitä ylpee. Kun kerran Stadin asioista skrivataan, niin pitää olla vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ainakin enemmän ku kaikki perhanan landebuugit. Valkka alko talomme kivijalast. En ole mikään Stadin kundi, mutta faijan faija kyl oli. Jäbä oli vuosikertaa 1909, eli tsaarin aikana syntynyt ja sodat käynyt starbu
Reissun varrelt on bongattu nastoi mestoi ja välill sellasii, ku kandee rundaa kaukaa. 42 TSILARI 4/2021 FAKTAT LOKIKIRJAAN JA BOLTSIIN I hmisen vintti on bygattu vähä siihe mallii, ett se valkkaa mitä kovalevylle tarttuu. RAFU NYBERG B.WISSER Tsilari_42021_20.indd 42 Tsilari_42021_20.indd 42 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. Siks kandee välill skrivaa muistii, miten jutut meni, nii kaua ku sen viel minnaa. Sköne on arvaamaton elementti ja milloi tahansa voi blosis, sumu tai pimee iskee yllärinä. Siin kohtaa on väylät Nauvost, Airistolt ja Hangost ja luulis, ett se ois ollu aika ilmeine lokaatio byggaa jotai siistii marinaa ja kerää fyrkat jengilt ku skujaa siit ohi ja tsögaa seiffii landausmestaa. Ja aina pitää tsennaa mis ite on. Jotkut merkkaa faktat omaa päivyrii tai skrivaa päiväkirjaa. Ei riitä, ett on varaa slumppaa botski, jos ei oo kykyy hanskaa sitä. Siihe ei oo valmist appii, mitä vois ladata kännykään. Nii kauan ku mull on ollu botski, oon skrivannu lokikirjaan mitä on tehty, mis on oltu, kenen kans on oltu reissus, mitä purjeit on nostettu tai onks jouduttu heittää konetta kehiin. Mut rantsus handelii ja raflaa pitäny Boris oli iha huipputyyppi, ku hanskas tilanteen hyväl supliikil. Sen pitää löytyy kovalevylt omast boltsist. Mull ei oo ollu sellasee tarvetta ja yleensä oon pitäny kiinni journalistin ohjenuorast, ettei hyvä stoori välttämättä kärsi siit, ett kaikki faktat ei oo kohillaa. Botskii ei skujaa ku fiudee, vaik siihe ei oo omaa tsettii, se vaatii taitoo ja kokemust. Piti huuhdella kaikki seuraavass mestass. Rahastuspuoli oli kondikses ja se kerättii heti ku köydet oli kiinni laituris. Hyvä stoori ei välttämät kärsi siit, ett kaikki faktat ei oo kohillaa. LÖYTYY LOKIKIRJAST kyl muitaki mestoi, jos on joutunu venttaa satamapalvelujen byggaamist. Plarasin jotain gamloi merkintöi ja sielt hyppi silmille tällasii juttui yli 30 vuotta sitte, ku saariston vierassatamat oli viäl aika kirjavas vaiheess. Vodast tuli mielee toine mesta, mitä lokikirjaskirjauksen mukaa kandeis varoo eli Korpoström. Tähä päivään mennes nää feelut on jo fiksattu ja nykyset skiglaajat ja motareill skujaavat saa vastinetta fyrkalle. Omat värkkäämiset kampee framille ja muiden jeesi feidaa, vaik oikeesti ois ite pyöriny vaa kulisseis. Mut skönel on jostain syyst ollu vähä eri meininki. Tän kesän kelit on tuonu uutta jengii skönelle ja jotkut on reisuss aika hataril eväil. Mut kaikki on merkattu lokiin saman tien. Siin vaihees kiitti onnee ett varustus oli viel vähä karu ja meill oli voda vaihettavis kanistereis. Me shingrattii siält aika äkkiä. No, marinaa ei näkyny vuosiin, vaan pikemminkin vaan kuulu paikalle eksyneist botskeist, ku tsiigasin merkintää vuodelt 1986. Yks sellane oli Vuosnainen Kustavissa, jost lauttaliikenne Ahvenanmaalle lähtee. Ku pitäis kelaa, mitä joskus on tullu duunattuu, tuppaa stoorit vähä kasvaa ja paranee. Siks kandee skrivaa lokikirjaa mitä on duunannu ja oppii samal, mitä ite tsennaa ja mitä botski vaatii. Niukat oli eväät vielä 80-luvulla, vaikka mainoskyltit lupas, ett kohta valmistuu marina. Vedettii tankit täytee vodaa enne ku hokattii, ett täähä dunkkaa iha naftalta ja maistuu suolaselt. Kakskyt huggee oli siihe aikaa melko sama määrä, mitä bungas sellasis huippumestois ku Hangos tai Naantalis toho aikaa. . Välil on osuttu stebuihi tai karikoille, mut vaa yhen kerra on tullu sellane paikka kohalle, ett ei ois päässy ite irti. Ois ollu fittimpi juttu spuulaa joku sadan litran kiintee tankki. Paraisil ei ollu muit palveluit ku laituri ja poiju, ja vodast ois pitäny spetaa viäl kymppi lisää. PARAISTEN PORTTI on hyväs, suojases mestas ku tullaa Gullkronan selän kupees
klo 13–17. SLANGIJENGI TSILARI 4/2021 43 . Päivä ilmotetaan myöhemmin. Tsekkaa byroosta, mahtuuks vielä messiin. . . Kandee liittyy jäseneks Slangijengiin, ni oot messis ylläpitämäs slangiperinteitä. Kirjamessut, Slangin oma ständi 7b 130 . to 28.10. su 10.10. Stadin Slangi ry Hallitus . klo 17–19 Slangiakatemia, funtsataan kimpas, mitä kirjoi ja tutkimuksii slangist on. Tsilari_42021_20.indd 43 Tsilari_42021_20.indd 43 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12. Lisäks asialistal on sääntömuutos ja jäsenten mahdollisesti hallitukselle sendaamat asiat. Slangijengille järkätään redu, mis Pertti bamlaa fotoist. to 16.9. Syyskuu . Voit ilmottautuu patavahdiks byrooseen. Lokakuu . Kokousmesta: Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki, mahdollisesti etäosallistuminen. . . Jangsterit stikkaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Jäsenet on etusijal Slangin järkkäämiin häpeninkeihin ja ne voi saada rabattii kniigoist ja muist kamoist ku blisataan Slangilafkassa. Slangi järkkää Dyykkaa jäseneks slangijengiin! Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Monen skloddin mielest stardujen slangi on fantsun retroo ja monen kävyn mielest nyya slangi on tosi skoijii. . Marraskuu . 1.-30.10.2021 Pertti Salolaisen fotoi RajalaGallerias Postitalos. Joulukuu . klo 15 Snygeimmät joulubiisit, Paavalintsyrkka. Ilmottaudu: virve.kuutar@ gmail.com . Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Täst hittaat Stadin Slangi ry:n Täst hittaat Stadin Slangi ry:n järkkäämää proggista. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. ma 6.9. järkkäämää proggista. . Kokoukses käsitellään sääntöjen määräämät asiat: jäsenmaksu, toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2021. 28–31.10. Stadika, opastettu redu, urheilumuseo ja torni, Erkki Alaja bamlaa kniigastaan, redu bungaa 25 egee, ilmottaudu byrooseen syyskuun loppuun mennessä. klo 10 Slangitsyrkka, Stadin Kundi Eero Huovinen ja kirkkoherra Riikka Reina bamlaa, shungataan kimpas ym proggista, Kallion tsyrkka. su 19.12. Kutsu syyskokoukseen 24.11.2021 klogu 17.00. . Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Musailta Natsalla (tai muussa kliff assa mestassa), lisää infoo tulee myöhemmin. klo 9.00–19.00 välillä Frälssiksen Padat, Rautatieasemalla (aikataulu tarkentuu marraskuus). Vinkkaa frendillekki! Jäsenet saa tän snygin Tsilarin viis tai kuus kertaa vuodes himaan (ei-jäsenille Tsilarin vuosikerta bungaa 50 egee). Ei oo tyyrist! Proggikseen voi tulla muutoksia, tsekkaa himasaitilta tai byroosta. Koko tsembalo bungaa 35 egee vuodessa. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. klo 8–22, Mänttä / Banksy ja Dorkan paprut, 100 egee. Jäsenet saa viis kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. 15.–24.12
Tsilari_42021_20.indd 44 Tsilari_42021_20.indd 44 19.8.2021 14.12 19.8.2021 14.12