Tsilari 4/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 4/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27. vuosikerta | Hinta 8 € HTD 8 SAA PAPRUT Slangilodjun paluu
2022 ST AD IN KU ND I REMU UNIIKKI TARJOUS JAMIS MARKILTA: Originaali T-paita Remu Stadin Kundi 2022 musta tai valkoinen, koot: XS – 5XL 25 euroa/paita + mahdolliset lähetyskulut Tilaukset: Jamis Mark Oy jarmo.saramo@jamis.fi, 050 533 3313 Hietalahdenkatu 3, 00180
Kuutar & T. Pluggaa haastattelu sivult 8. Jormanainen 33 Slangi blisaa 34 Pluggaajat 35 Skabat 36 Slangijengi 39 Slangi järkkää KANSI: HITCHCOK KÄVI LINNUNLAULUSSA. 14. Leikkaa stadilainen murfologia talteen s. J. Kolanen 22 Elannon leipäkaupas P. Saksala 23 Rehupuntti / J. Juttu alkaa s. Linna 29 Stadi snygi, HeSa ei Snygi Stadi 30 Brenkku kortil. Pluggaa kommentti ja fiilstele viel snygei fotoi. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis / H. Paunonen 13 Tsennataaks landel slangii. Palmisen Skäfät, spädät ja stumpit on bäk. Kuutar 31 Kiilarit kuriin! H. Nyberg Stadin pormestari Juhana Vartiainen bamlas Stadi-päivän puheen ehdal avoklabbisen slangil. SISIS Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari / S. Palminen 32 Slangi on kliffaa, osa 2 M. 3 Tsilari 4 | 2022 FO TO : SE PP O PA LM IN EN .. Koivu 26 Skulaamisen hissaa V. FO TO : K A R I R A IN ER PU LK K IN EN / M U SE O V IR A ST O . FOTOFUUSIO: MARIT HENRIKSSON. Seppälä 24 Pluggauskorneri S. V. M. Kieli-ilotteluu 11 Lemppareist H. Dorkan paprut Vesa Pallasvesalle. Palminen 20 Kuka oli Topi Toikka. Nyberg Stadii ja stadilaisii 12 Stadiperintökohteit Snygi Stadi 16 Kulttuuria alkusyksyyn R. Kim 19 Lisää murfologiaa S. 19. Purkunen 38 Sveduslangii R
4 Tsilari 4 | 2022. Saitti on iisi ja intuitiivinen käyttää ja se pursuu kiinnostavaa ja hauskaa settii Itämeren tyttärest. Funtsattiin ens Tsilariin 5/2022 koota Slangijengin minnailuit skaboist. Klikkaa ittes interwebsiin ja innostu! . gaifa Tsiigaa vastaukset sivulta 35. jotain tällast voi Historia Helsinki -portaalist bongaa. Mee nettiselaimel osotteeseen historia.hel.fi ja pääset tutustuu paikallishistoriaan vaik klikkailemal sijaintei kartast. Jos sä oot ollu messissä – urheilemas, duunis, tsiigaamas –, ni skrivaa stoorii ja sendaa Tsilarin toimitukseen. TL FO TO : V IR V E K U U TA R K A R T TA : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . . Historia Helsinki -hanke koostaa Stadist tehtyy tutkimust ja sen tuloksii yhtee ja samaa mestaa, mist kuka vaa voi iisisti käydä pluggaamas Härmän buleimman stadin vaiheist. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Monet skidit sendattiin landelle veks Stadist. Virve Kuutar Skrivaa olympialaisista! Siit on tasan 70 vee, ku Stadis järkättiin olympialaiset 19.7.–3.8.1952. . Ois kans mahtavaa saada snygei fotoi. Niit stoorei ei tartte sendaa, mis spiidataan, ku ei päässy messiin. Esim. Gamla Stadin kartta vuodelt 1836, mis näkyy kans, milt Stadi näytti vuonna 1808. skriitta . VK Uus kiinnostava nettisaitti avattu! Stadin hissaa valottava Historia Helsinki -portaali on avattu
Meil on viime aikoi na ollu suht guta bamarionni: buli osa poliitikoist ja muist dirikoist ei oo ihan strittibollii. Yks niist stadeist on sellanen, et se skrivataan bulilla kirjaimella keskellä lausettaki. Jengi on boltsin onnellisinta, kaikki osaa lesaa ja räknaa, ainaski noin periaatteessa. Se on fantsu ohje. Stadilainen diggaa verbaalist braijaust, bonjaa ja bamlaa slangii, on melkeen aina redi ja kliffa hiippari. HEDARI SEPPO PALMINEN 5 Tsilari 4 | 2022 F OTO MAT TI S NE LL M A N. Siks kaikki stadilaisuuden roso kuuluu meiän sortimenttiin. Me on skrivattu skoijimpii reppareit ja haalittu nyyii jeesaajii. Siks me ollaan huolissaan Stadin ilmeen säilymisestä. Se kyl koklaa, et mikä fakiiri sä oikeen oot, mut ei yleensä skuffaa kaiffarii veemäisiin strobeleihin. Jatkossaki, pitäkää kii stetsoneist! Bulisti. Ja siks sanan fekta viuhuu joskus sellasel forssil, et puuteribeboille voi tulla paha mieli. Ne inttää, et mitä hittoo näist stooreist on puunattu vek. Mut ollaaks me rämäpäisii rebeleit, piisaaks meil älli ja onks meiä idikset kaikkee muuta ku stanttui. Ku Tsilari on Stadin Slangi ry:n jäsenaviisi, ni bulille osalle slangijengii tää on ainoo napasnöre Stadiin, stadilaisuuteen ja tähän poppooseen. Et napasnöre ei bragaa M ehän budjataan tällasel Suomi-nimisel pläntil, mis on helkkaristi vodaa, skutsii ja sitä snadii slobojen bomtsikaa studaavii härmäläisii. Yks niist stadeist on sellanen, et se skrivataan bulilla kirjaimella keskellä lausettaki. Duunareit ollaan ja tasan tällä toimitusjengillä on ny skramlattu läjään kuus Tsilarin namberoo. Lesaajat ei diggaa nössöö glenssausta. Stadeissa ne samat tyypit on ihan fiiliksis, ku buidut on turvoksis rättei ja roinaa, plus et raflois serveerataan safkaa ja brenkkuu. . Ne diggaa bailaa kimpassa, musa skulaa ja kaikenlaist tsembaloo järkätään. Me luvattiin tyrkkii Tsilari nextille levelille. Taitto on snygimpää ku ennen ja tätä koko juitsuu on funtsattu kroussimmin ku koskaan. No, se on kyl käytännös asennelaji. Me on peesailtu Tsilarin toista entist päätoimittajaa Varvikon Kartsaa: duunatte vaan sellast aviisii, ku ittekki diggaatte pluggaa. Tyyppei ku budjaa Stadissa sanotaan stadilaisiks. Meiän tarttee blandaa särmää meggeen. Häpi porukka budjaa stadeissa, paits kesällä, ku niil on böndellä kolme miljoonaa bastuu ja puol miljoonaa rutsarii. Tsilarihan on boltsin ainoo Stadin slangilla skrivattu printtiaviisi. Me ei voida sluibaa, ettei napasnöre bragaa. Fotaririnki on futannu rautasesti – eli on saatu stailimpii fotoi. Tsilarin entinen päätoimittaja Pemu Mustonen sano, et stadilainen on jätkämäinen, ikusesti ilkikurinen skloddi. Pemu on funtsannu senki, et Stadin slangi on duunarien, jengien, rohkeiden kapinallisten, älykköjen ja toisinajattelijoiden kieli. Demokratia futaa snygisti, korruptio on stumpattu olemattomiin ja jengin asenteet (paits joidenki) alkaa olla suht liberaalei ja lungei
Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Risto Lindgren, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) ja jäsenrekisteri risto.lindgren@pp.inet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinlangi.fi 6 Tsilari 4 | 2022. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Hallitus Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Ragnar Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Lasse Solman 1. BYROO: Jäsenasiat, redu ilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Tsilari / Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroos päivystää Tarja Valli. Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 27. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. varajäsen lasse.solman@gmail.com Valtteri Hellgren 2. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”
Ja taivas stikkaa sillon tällön kunnon strittiksen. Mut muutama sana. Teltta pakettiin, huuliharppu messiin ja menoksi! ++++ Stadin slangissa tuleva syksy on sillä tavalla erilainen, et jollei mitään yhtäkkistä muutosta koronarintamalla tapahdu, nyt päästää järkkäämään juitsuja vähän niinku aikoinaan. Rento mutta silti svengaa…. Meneeks se ihan noin. Ja tiettyä lungia otetta. Tänkertaisen otsikon kohdalla muistaakseni kävi aikoinaan just niin. Kliffaa hei! Joten kandee seuraa nettisivuja, ja Tsilaria myös! Kaikenlaista tietoa löytyy siitä mitä kaikkee glaiduu syksy tuo tullessaan!! Skulataan ja bamlataan! . Onks tää muka paras mesta ja semmosta. Meitä on niin moneen sporaan. Tää poplaulaja snaijas relan kuiteski ihan toisin. Meitsi hiffaa sen niin et rela esiintyjä on tosi lungi ja joteski irtonainen, vähä niinku puoliks ilmassa koko ajan! Kun joku on rela, se ei oo yhtään rautakanki tai semmonen, se on rento!! Ja svengi on sillon joteski itsestään selvää. ++++ Nyt kun kesis alkaa vedellä loppujaan ja jengi palailee skutsista ja ties mistä takas himagartsalle ja sinne, sitä funtsii mikä meitä tänne vetää. Kai se on jotain semmosta missä on särmää…, ainaski musta. Millanen laulaja on rela. Eiks tääl muka oo mitään mälsää. Jokainen voi noita funtsia. Ku muumithan ei pidä frysiksestä yhtään, ei yhtään, nehän vetää peiton korviin ja goisaa koko talven! Ja muistatte myös, Nuuskamuikkusen, sen, jolle syksy merkkaa taas ihan muuta eli lähtemistä. Mitä rela niinku tossa tarkottaa. On toisenlainen fiilis, kun kesis jää taakse, päivät lyhenee, illat hämärtyy. Syksy on meitsistä jees-aikaa. Rela mut silti svengaa S langi on usein semmosta et jos sä et oikein snaijaa sanojen merkitystä, lauseista voi tulla ihan jotain muuta ku ehkä oli tarkotus eli koko ajatus voi mennä nurin ja sitä rataa. Oho! Heti nousee käsiä ja joku huutaa: ”Sanos Hara millasta on oikea stadilaisuus?” Tajuutte, en lähde kelaan tota tässä sen enempää. Rela on sille niinku jotain jäykkää tai semmosta, tai näin mä ton tekstin ymmärrän. Stadi on sillon joteski ihan eri. Ja muistatte muumit, nehän valmistautuu jo syksyllä talveen. Varmana. Ja tekstinhän bonjaa dorkakin: ”Rento mutta silti svengaa”. Kun joku on rela, se ei oo yhtään rautakanki tai semmonen, se on rento!! BAMIS HARRI SAKSALA 7 Tsilari 4 | 2022. Joku funtsii botskin vetämistä ylös, joku kaivaa sadetakin esiin ja semmosta, eli kaikenlaista uutta duunaamista syksyllä riittää. Se on erään tunnetun härmäläisen poplaulajan ihaileva heitto eräästä ulkomaisesta laulajasta. Mikä täällä viehättää. Turha elvistely ei siihen kuulu. Mut, mut. Saletti, et yhtä totuutta ei oo
Jos ja kun, ni sit niille stikataan bulii handuu ja stydisti rispektii esimerkiks sillai, et Tsilariin duunataan snygi stoori. Kata ja Okko Kamu Kaheksas spettari dilkataan tän Tsilarin julkkareissa 18.8.2022 klogu 17 jälkeen Oodin Saarikoski-matolla. Kari Varvikko 3. Seppo Palminen 6. Ilkka Taipale 2. Virve Obolgogiani 5. Timo Alarik Pakkanen 4. Pauli Sivonen 7. Tarkotus oli ja on edelleen hittaa skoijii ja symppiksii hemmoi tai donnii, tsekkaa et ne on saletisti dorkii ja et ne on dorkii omalla metkalla tavalla. Ne seittämän edellist spettarii on dilkattu näille: 1. DORKAN PAPRUT TEKSTI SEPPO PALMINEN FOTOT KARI RAINER PULKKINEN / MUSEOVIRASTO Vesa Pallasvesalle skrivataan Dorkan paprut no 8 Siis mikä toi Dorkan paprujen idis ny olikaan. 8 Tsilari 4 | 2022 Vesa Pallasvesan fotas sen työn ääres Kari Pulkkinen.
Buliks kundiks se treenas ohjaajana Tuberkuloosiliiton kesäleireillä. “Jumaliste ette tuu tänne enää ikinä!” Omii spoorei se on skimbannu myöhemminki Vesan faija oli monipuolisesti kätsy, mut sodan sekottama höyrypää. Sen hösen paikalla on ny Lilla Teatern. Kaiffarit symffas sitä hurriks ja ties mikskä. Porttis Korkikseen Ihan kaikki ei handust skruudannu. Vedui lempattiin klitsuun, rottii skodattiin piekkarilla, pitskulla kävi skulaajii, sjungaajii, skeglunsliippaajii ja botlarien blisaajii. Ihan joka jätkä ei ois valkannu modernii joraamista. Ku se dokas, ni mutsist tuli ajoissa sitkee yksinhuoltaja. V esa Pallasvesa on niin stadilainen ku joku voi olla. Vesa oli et “nevö höörd”, mut ei siin mitää, jos duunii tehdään handuilla, siinähä kundi oli näppärä. Se päätti, et joku päivä mä viel oon tota samaa jengii. Vesan mielest se oli kova juttu. Se oli armoton sauhu jo skloddina, mut mutsi oli opettanu, et ku tätei ja setii tsiigaa öögiin ja pokkaa hövelisti, ni kaikki skruudaa sun handusta. Moni skloddi ku tuli kesäleirille, ni ekaks fleda ja skeidaset talvikledjut veks, DDT:tä klaniin ja täisaunan kautta jatkoon. Se on kai vieläki voimassa. Mutsi delaski siellä. Niiden fämili budjas Yrjönkatu kolmeskympissä, eli niin keskel Stadii, ku vaa voi kuvitella. Ku se födas vuonna 1947, se oli buleinta buumereitten ikäluokkaa. Simmis oli vieressä. Se pääs optikko-opistoon. Jäälautoilla oli jänskä skiglaa. Ku mutsi oli delannu, ni sen systeri Pulmu-täti adoptoi Vesan, lempinimeltään “Pätkän”. Riitta Vainion Modernin Tanssin Studio anto fantsun botnen. 9 Tsilari 4 | 2022 >>. Lähellä oli Alko ja skoudet kulmilla joka päivä. Ku Vesa tuli takas Stadiin, se bamlas sveduu. Ku meni mutsin kanssa, ni pääs friidujen puolelle tsiigaa daisareit. Onneks Vesa ei just maindaa siitä, mitä jengi bamlaa. Vesa ei studannu mitään Pulmu-tädin mielest Vesa tartti kunnon ammatin. Skolen voikkatimmoi se ei digannu yhtään. Se mesu jo funtsas, et tost kundist taitaa tulla tosi niska. Siel iisisti hiffas, et ei 60-luku viel ollu ihan niin Golden Sixties, ku nostalgian palvojat väittää. Vesa ja sen frendi oli varmaan ainoot, ku on saanu porttiksen Korkikseen. Stokkan hissifriidut ei Vesan sakkii digannu, eikä leluosaston daamit, ku vandaalit tuli taas häiritseen kultafisui. Kundit skimbas talvella Korkikseen vaik siin oli botskiväylä välissä. Se oli sporttinen, skrode ja pitkä junnu, 182 senttinen jo kolmetoistvuotiaana, nuorisojohtajatyyppii. Gosari jaagas skloddei Gamlantsyrkan pudekaan saakka, ku taas oli joku fönsteri stikkailtu stebareilla skeidaks. Mudel oli hyvä kielitaito ja duuniksee se järkkäs ulkomaisii esiintyjii huippurafloihin ja muihin mestoihin, mis tarttettiin bändei, sjungaajii, skulaajii, näyttelijöit ja joraajii. Vesa oppi tsennaa taiteilijoit ja heittää niiden kans läppää. Kaverukset meni tsiigaa, et onks jellonat himassa. Se ehdotti, et rupeet optikoks. Samas byggas oli Magin jätskifabriikki. Optikkomestari opetti Vesalle kaikki kikat, miten rillei duunataan ja fiksataan. Ei kantsi maindaa Pari vuotta ne budjas Stokiksessa. Ne huudit oli ku Federico Fellinin leffasta. Neljä vuotta ja Vesast oli leivottu ammattiylpee optikko. Onneks yks raivo vaksi eksy mestoille ennen ku jellonat ehti kehiin. Moni muistaa, ku Stadissa näyteltiin musikaali Oh! Calcutta! Vesa siel muiden jengissä hillu Pallasvesa tekee sen duunii stadilaisel asenteel; pieteetil ja intohimol – yhä edelleen Vesa oppi tsennaa taiteilijoit ja heittää niiden kans läppää. Siel se joras skrebasillaan Sitä ennen Vesa funtsas, et minkähän sortin arttu passais omien gartsojen dallaajalle. Vesa sai jädee suoraa fönarist, ku osas oikeel taval ruinaa. Kundit skabas jellonien kans karjunnassa. Pluggaamiseen kuulu kans treenausta Roban optikkobuidussa. Siel tyhjäs Korkikses jellonalinnan dörtsi oli auki
Vesa tsiigas jenkin feisii pitkään ja hartaasti. Mis tahansa oli jotain häppeninkii, siel oli Vesa meggessä. Vaan himlu oli rajana Kaheksankytluvulla kaikki julkkikset ja mä kieltäydyttiin tsöbaamast mitään muuta ku Vesan disainaamii, handuilla duunattui rillei. HTD:llä on stadilaisuus aina meggessä. Eikä siit sit mitää sukseeta tullu. Siks se on ikuinen monialadorka. Siin oli olevinaan roisii särmää seitskytluvun alkuun. Se tsennas kaikki tsennaamisen arvoset tyypit. Sit se piirs pyöreet kirjavat pokat. Vesa dallaili lungina teatterille puol kolmen maissa. Vesal on sellanen vamma, et se ei tee mitään sillai niinku snadisti tai ohimennen. Ei ollu kännyköitä. Se kuulu pitkään Kaupunginteatterin tanssiryhmään ja oli Tanssitaiteilijaliiton jäsen. Ere Kokkonen liidas, mut olihan se stoori ihan väkisin väännetty. Oppi tsennaa näyttelijöit ja kaikkii isoi bossei ja maailmantähtii. Niitten tartti duunaa buli kehystehdas Ristijärvelle. Dörtsi kävi tiuhaan. Vienti rupes vetää komeesti, oli oma näyttely Design Museossa ja hulppee pokanäyttely Alain Miklin kans kimpassa. Jengi oli tsitannu ja ventannu puol timmaa bulin näyttämön katsomossa. Mut sit tuli se 90-luvun alku. . skrebasillaan. Näytöksen jälkeen painuttiin ekaks Kallion Grilliin skruudaamaa, sieltä jonnekin ja sieltä sit yökerhoon. Siel kantsii stikkaa pari sanaa slangii tai ainaki sprettailla stadilaisuudella. Bulit ja snadit firmat oli Optilookin asiakkaita. Pallasvesa duunas nuorena kaikenlaist, myös mallihommii. “Wow! Tollasii disainereit ku Vesa, ei oo maailmas montaa. Vinkki niille ku tarttee rillei, jois on asennetta: Vesan buidun Optishopin osoite on Freda 26. Ku tollanen kämmi sattuu ammattireiskalle, siit voi snadiks aikaa jäädä skäfii skraidui sieluun, mut reissu jatkuu. Optikoitaha oli Stadissa ihan tarpeeks, mut kehysdisainereit hintsusti. Ai et mä olin diiva, ku mul oli koko ajan kolmet samanlaiset, mut eri väriset, just mulle duunatut pokat. Siin oli kummasti jotain hohtoo, ku rillien kehykset disainattiin sun pärstääs, eikä sillai, et buidu oli turvoksis kehyksii, joist blisaajasetä tai -täti yritti tsögaa sellasii, joit sä voisit suostuu käyttää. Ei helkkari. Pipsa tsennataan nykyään Esa Saarisen kuningattarena. Vesa ku on Hyvällä Tavalla Dorka, ni se voi taikoo sun rilleihin normaalii lempeemmän hintalapun. Ai niin, Rovaniemellä Vesa treffas boltsin södeimmän friidun, Pipsan. Kuhan ny lehtien lesaajat sai snadis ti kohuta ja vouhkaa. Sen pärstä stondas joka kolmannes mainokses. Jo skolessa se perusti luontokertsin ja studeeras fogeleit ja snadei nisäkkäitä. Täs hyväl vappumeiningil, niin ku stadilaiset on. On Vesallaki seuraavast jiftiksest kolme sporttist skidii. HTD 8 duunaa pokii kaikenlaisille naamatauluille. Ne meni jiftikseen jne. Taiteilija Vesa ja yhtiökamu oli skrivannu nimesä liian moneen papruun, oli londattu valuuttafyrkkaa ja sit ku pankki dirikat rupes panikoimaan, ni koko menestyvä pokabaletti stroolas alleen. Suhteet oli kondikses Hollywoodiin saakka. Onneks oli luonto Niin stadilainen ku Vesa on, luonto on sen yks intohimo. Yhtenä lauantaina Vesa oli saleteis, et Gilgamesh-päivänäytös starttaa kolmelta. Se oli kliffaa aikaa mut aika rääkkii. Ku jengi ja naistenlehdet, kaikki tuutit ja mä pidettiin Vesaa buleimpana guruna, se meinas gutaa sen rillilafkan bisnekselle. Näyttelijäliiton jäsen se on vieläkin. Vesan tsennas kaikki. Laponie-brändi fudi lujaa ja eri puolil boltsii. Niist se on aidosti ylpee. Muuta ylärajaa ei tsennattu ku himlu. Kliffaa jengii Vesa oli hyväksytty klovniskoleen Sveduihin, mut ei se sinne menny. Seitskytluvun puolvälissä Mä treffasin Vesan ekaa kertaa, ku rillilafka Optilook oli just startannu. Se esiinty, liidas ja junaili bulei projektei pitkin maailmaa. Kaks dorkaa tsittas vastakkain. Siin tuli tosi monta musikaalii jorattuu ja sjungattuu. Lopult kävi niin, et niille ei enää piisannu se kehyspaja pitskun perällä. Se alkoki kahelta. Vesaki budjas jossain vaihees Espoossa, mut luudas tietysti takas. Kaks dorkaa Mä minnaan, ku hyvällä tavalla boltsin dorkin av-tuottaja Ollie Hallowell käväs Suomessa, Stadissa ja Optishopissa. Se tsittas BirdLife Suomen hallitukses ja siit tuli sademetsäfriikki. 10 Tsilari 4 | 2022. Jenkeis niit ei oo yhtään.” HTD Dorkuus on niukkuushyödyke, mut mahtava luonnonvara
Sen lemppari tuli siit, ku se oli hitannu bulin spittakudjun. Joka kaupunginosas oli kovii skragaajii, kuten Herulin kauhu, Linjojen kauhu ja Sörkan Kauhu. Tsiigailin viis viikkoo sängys selällään kattoo Meikun shugikses ja funtsailin sinisii ajatuksii. Norssis oli 1920-luvul kaks Ollilaa. Aleksis Kiven kadul piti jöötä Miljoona viissataatuhatta. Stadis on oma Indiana Joneskin. Laitapuolen kulkijoitaki on mahtunu Stadiin, friidujakin. Sit nimii on kans muunneltu. GeeBee, Gunnar Bärlund, oli Suomen paras bograaja, mut se shingras sit Jenkkeihin. Sit mä lupasin skrivaa seuraavaks muista lemppareist. Sit himas mä oon opetellu kävelee uudestaan erilaisil tseboil. Kaltsin yhtikses oli 1950-luvul kaks Polameren broidii: Isopulla ja Pikkupulla. Mut sit niist lemppareist. Mones skoles maikat on käyttäny gimmoist ja kundeist sukunimii ja niist on ollu iisii vääntää lemppareit. Mä en rupee täs niit enempää luettelee. Etunimist lemppareit on saatu bulisti mut nii on sukunimistki. Lempparit osa 2 M ä skrivasin viime Slangilodjus (Tsilari 5/2021) semmosist lemppareist ku on saatu etunimist. Spitta-aikana skoudeil piisas duunii. Silkki-Saaran nimen tsennaa monet, mut sit 1900-luvun alus oli muitaki skoudeille tuttuja friiduja: Enkeli-Eveliina, Mikstuura-Missi, Rämppä-Lissu, Tenu-Iita ja Turkki-Sohvi. Niis gamlempi oli Muna ja nuorempi Snadi Muna. Slangikäännökset on tavallisempii: sukunimistä Kala, Kotila, Naulapää ja Ruokanen on tullu Fisu, Himis, Nageli ja Safkis. Jos skoles on ollu broidiksii, ne on pitäny erottaa. On kans kokonaisii nimiketjui. Kiinalainen eli Manu skujas Harrikal trokareiden fiudeja takaa. Niist kantsis skrivaa Tsilariinki ennenku ne unohtuu. Kaikki Tsilarin pluggaajat minnaa niit omilt skoleajoilt, ja lisää löytyy Suomi–Stadi-sanakirjast. Kaikki tsennaa viel MolliJorin, vaik harvemmat on kuullu tai nähny sitä livenä. Melkeen kaikki Stadin skoudet oli ennen landelt, mut vaan yhtä on kutsuttu Mättääksi. 11 Tsilari 4 | 2022 SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN. Mut se ketju on simppeli: Heliö > Neliö > Kuutio > Kartio. Jos niit ei tsennaa, ei hiffaa, miks Heliö-nimist kundii on kutsuttu Kartioks. Maikoil on joka skoles ollu paljon lemppareit. Yhtä Tapanila-nimist kundii kutsuttii Mosabackaks ja Tapiola-nimist giltsii Hagalundiks. Seki on voinu vaikuttaa niitten kutsumanimii. Se tulee nyt. Kaikusalost on saatu ekaks Kaiku ja sit siit Kieku, niiku tutus sarjikses, ja siit viel Ziegu. Toisist on tykätty enemmän, toisist vähemmän. Fox. Nuorena kundina se oli kans hyvä pikajuoksija, Fogeli från Ågeli. Se on Jaakko Frösen, proffa ku on tutkinu Petran papyruskääröjä. Fogeli eli Ola Fogelberg piirsi Pekka Puupää -sarjiksii. 1960–70-luvuil pilven veikkoi oli Isä Makdullah ja Kamasutra. Sukunimi on voitu kääntää vaik enkuks: Isotalost on saatu Bighouse ja Reposest Mr. Etunimist niit on saatu bulisti mut nii on sukunimistki. Puromasta on tullu Puuromaha. . Jengi tsennaa sen nimellä Klaude-kopteri. Jos joku ihmettelee, miks vasta nyt, ni mä oon ollu täs välis klesa. Skoudeil on ollu bulisti erilaisii kutsumanimii. Tunnetuil stadilaisil on ollu kans lemppareit. Jos joku halus tabuja, niit sai tsöpaa Apteekkarilt. Stadin Slangin perustajii ja ekoi bamiksii on Klaus Bremer. Skidinä seki oli iisimpää: ei tarttenu tseboja. Kaikki Tsilarin lukijat tsennaa vilt erilaisii lemppareit. Ainoo stadilainen skoude oli Longskonkka
STADIN MESTAT TEKSTI TIMO PAKKANEN FO TO : V O LK ER V O N BO N IN / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Jos sä haluut kans liittyy jengiin, skulaa Pakkasen Timpalle 050 5925964 tai mailaa osotteeseen santaclaus@kolumbus.fi. Stadinperintökohteet Snygi Stadi -jengi on meitsin eli Stadin joulugubbe Pakkasen Timpan idiksestä grundannu Unescon maailmanperintökohdetta modifioiden Stadinperintökohdeprojektin (ei siis erikseen skrivattuna Stadin perintökohde). FO TO : T EU V O K A N ER VA / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Siihen kuuluvat toistaiseksi meitsin lisäksi Klaude Bremer, Kari Avellan, Ranccu Lilius, Rinteen Pera ja Wuorenjuuren Antti. 12 Tsilari 4 | 2022. Kappelin terdel jengi viihtyy, ja on siel istunu moni taiteilijaki pitkii iltoi. Pysteistä messiin otetaan ne, ku on vuosien saatossa ”kunnostautunu” muutoinkin kuin vain stondaamalla paikoillaan. Rafloist on ehdotettu Elitee, Kosmosta, Lehtovaaraa ja Sea Horsee. joko niitten omassa tilaisuudessa tai, mikäli Stadin Slangin hallitus suo, Stadin Kundin ja Stadin Friidun julkistusseremonian yhteydessä. Kaivarin mattolaiturista Stadikan torniin ja Eliteen Snygille Stadille onkin jo ehdotettu seuraavia kohteita: Kaivarin mattolaituri, Stockan klogu, Assan vessa, Tuomiokirkon portaat (ei itse tsyrkka), Stadikan torni (ei koko Stadika) ja Primulankulma. Kappeli-rafla Espan puistos on ikoninen mesta Stadis ja koko Härmäs. Ehdokkaita Stadinperintökohteiksi voivat esittää kaikki Stadin Slangi ry:n jäsenet, mutta lopullisen hyväksymisen jokaisen kohteen osalta tekee Snygi Stadi -jengi. Toi edellä mainittu poikkeus on rafla Kappeli, Espan puistossa. Sen syntyhistoria on sen verran erikoinen, että itse bygga ansaitsee Stadinperintökohde-nimityksen. Uudet Stadinperintökohteet voidaan myös julkistaa Helsinki-päivänä 12.6. Rafloista pääsevät ainakin periaatteessa mukaan sellaset, jotka on stondannu samalla nimellä ja samalla paikalla grundaamisestaan lähtien. Ehdottomia ehdokkaita pysteistä on Eino Leino, jonka ympärille kokoontui 60-luvun puolen välin tienoilla Eikan pumppu, ja Havis Amanda ”torilla tavataan” -pat saana. . S tadinperintökohteiksi voidaan nimetä perusteellisen harkinnan jälkeen Stadin alueella olevia, mitä erilaisimpia, jopa ”institutionaalisia” kohteita, mutta ei kuitenkaan – ainakaan periaatteessa – kokonaisia rakennuksia, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Jokainen Stadinperintökohde saa sekä messinkilaatan ”Stadinperintökohde + nro xx ja pvm.” että kehystetyn nimityskirjan. Havis Amanda, ku tsennataan myös nimel Haaviston Manta, on Stadin ja salee koko Härmän tunnetuin pysti
Oon ohjelman juontaja Jaajo Linnonmaan suusta kuullut sellaisia slangisanoja ku skaba, skidi, snadisti ja minnaan hämärästi kans sanan snaijaa. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka sanoi on kulkeutunut Stadista muualle, ja kuinka hyvin muualla Härmäs kuin Oulussa tunnistetaan slangisanoja. Henkilökohtaisella kontaktilla pääkaupunkiseudulle ei siis näytä olevan bulii merkitystä slangisanojen tunnistettavuuteen. Tulos oli, että vastaajist sanan dösä tunnistaa 70, stadi 25, stoge 5, stidi 12 ja metskaa nolla. kautta, ku päättyi hiljattain. STADIN SLANGI JEONGDO ”JEKA” KIM 13 Tsilari 4 | 2022. Se kai meinas tsöpaa minulle jotain safkaa. . Oli helppo arvaa sanan tarkoitus, koska tyyppi ojensi mulle röökiaskia. Olin silloin varsin köyhä stuidu. Missä kulkee raja vain Stadissa ja muuallakin käytettävien slangisanojen välillä. Seuraavassa Tsilarin numerossa kerron, mitä havaintoja Joki-Pesola on saanut. Mua ihmetytti puolestaan se, ett kaikki skabaajat, ku tuli eri puolilta Härmää, näytti bonjaavan nää sanat (tai ei ainakaan kukaan froogannu, mitä ne tarkottaa). Toisaalta ”kuusi vastaajista, jotka kertoivat melko vahvasta kontaktista pääkaupunkiseudulle, ei tuntenut yhdenkään slangisanan merkitystä”. Se vastas, ett ”safka eli ruoka”. Oon törmänny slangisanoihin ekan kerran Turussa. – slangisanoja Stadista koko Suomeen | Osa 1 N eloselta oon seurannu Diilin 8. Kerran se froogas multa: ”onko sulla safkaa kotona?”. Mulla oli myös yksi turkulainen frendi, ku ei koskaan oo budjannu Stadissa. Siellä olin vaihtarina vuosina 2010–11 ja pluggasin suomen kieltä. En tiedä, oliks se tyyppi ihan turkulainen vai jostain muualta kotoisin. Oon netistä löytänyt Oulun yliopistosta vuonna 2015 maisteriksi valmistuneen Eero Mannisen gradun Oululaisten nuorten käsityksiä pääkaupunkiseudun puhekielestä. Missä kulkee raja vain Stadissa ja muuallakin käytettävien slangisanojen välillä. Ku mä olin yhdes saunaillas, yksi tyyppi froogas multa, ”haluutsä röökii?”. Samalt kaverilta opin myös sanan snagari. Bonjaaks böndet slangii. Koska Linnonmaa on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Kulikses, on ihan luonnollista, ett sen puheest kuuluu slangisanoja. Niist yksi oululainen käytti jopa näitä sanoi ite. Mä froogasin takas: ”mitä?”. Siinä Manninen froogas 80 oululaiselta jangsterilt, tunnistaako ne sanat dösä, stadi, stoge, stidi ja metskaa. Mannisen skrivaa, ett ”Yksi tai kaksi slangisanoista oli tunnistettu yhtä usein, olipa vastaaja raportoinut heikosta, olemattomasta tai melko vahvasta kontaktista pääkaupunkiseudulle”. Toki voi olla, ett se on budjannu pitkään Stadissa tai ainakin pääkaupunkiseudulla. Vastasin ”ei kiitos”, vaikka en tienny rööki-sanaa. Näitä froogiksii on itse asiassa Mannista aiemmin jo pyrkinyt selvittämään Orvokki Joki-Pesola vuonna 1993 sen gradussa
Ketään ei palvottu siks et sil oli fyrkkaa ja komee titteli tai symffattu siks et sil oli hintsusti hilloo eikä tittelii ollenkaan. Suulberi skriinas ja jengi hivas dallaa mestoille. – Yli kaiken mä diggaan sellasii mestoi, missä eri kieliset, eri puolilt ja eri kulttuureist tulleet ihmiset blandaatuu omaks paikallismeiningiks. Sen idis oli skabaa Tallinnan sataman kans, mut se pläni meni pipariks. Sporalla pääsee Rööperiin ja Bärtsiin, dösä vie Laruun ja landelle, tuubi skujaa Espooseen ja Kondekaan. Mut kyl sille Kustaa Vaasalle kroussit tattikset voidaan sendaa. Sillaihan tää on födannu Stadin slangiki. Tää on staili perinne. – Voitte olla saleteis, et täs duunis läppä flygaa bulisti, mut viime aikoina oon joutunu aukoo päätä turhanki vakavis tsembalois. Födas ihan oma stadikieli. Kaks vuotta oltiin veks, siis huidessa. Tänvuotiselle Friidulle ja Kundille päästään koht stikkaa bulii handuu. Täst kantsii pitää kii. Vartiainen sanoi, että ihmiset diggaa Stadii siks, et tääl budjataan lähekkäin, tääl on palveluit ja äksönii, rafloi, buidui ja pöhinää. RK KU STADI TÄYTTI 472 VUOTTA – Synttäritsembalot 12.6. Pormestari muistutti, että just 472 vuotta sitten Svedujen kunkku Kustaa Vaasa perusti Stadin. Sit oli sloboi ja finskei. Mä toivotan teille kaikille suulista suveen ja tänään stärää Helsinki-päivää! . Stadin slangi futaa edelleen. No sit Stadi flytattiinki nykyseen Krunikaan. U usi pormestari Juhana Vartiainen bamlasi Stadin slangil ekan kerran Espan lavalla synttärinä. Stadin idis ku on, et meiän ei tartte ihan tautisesti vältellä toisiimme. Se oli ehtaa stadilaisuutta. Ekaks tääl buli enemmistö bamlas sveduu. No, kyl Stadin Friidu ja Stadin Kundi saatiin sertifioituu, mut tutuil huudeil ei pidetty pippaloit. Toinen snygi perinne on toi, et Stadin Slangi ry dilkkaa joka vuos Stadin Friidun ja Stadin Kundin nimen ja arvon. Mä oon saleteis, et se ois ittekki ihan hoo moilasena, jos se nyt tsiigais, kuin gimiksen Stadin se sattu perustaan. Eri kieliset skloddit halus bonjaa toisiaan. Siihen on blandaantunu sakuu, lontoota ja somalii. Päinvastoin. Espan pudeka Kappelii vastapäätä, on se mesta, mis Helsinki-päivä huipentuu. Siks mä oon tosi glaidu, et aika rupee bytskaantuu uusnormaaliks ja voidaan taas järkkää kaikkee kliffaa kimpassa. Mä oon avoklabbinen stadilainen – Ku mä olin skloddi, meiän fämili flyttas just Kondekaan. Espan lavalla Perinteist pidetään kii aina, ku se on laillist ja sallittuu. Jengi tykkäs siitä, että uusi bossi laittoi itsensä rohkeasti likoon, ja kuulimme koko puheen slangiksi. Aina vaan slangilla on sama tarkotus: et stadilaiset bonjaa toisiaan. Vartiainen kertoo budjanneensa kolmella muullaki blandispaikkakunnalla: Pariisis, Lontoos ja Stokikses. SP STADI JA SLANGI FOTOT MATTI SNELLMAN TEKSTIT RK JA SP 14 Tsilari 4 | 2022. Ne duunas Stadin ihan väärään mestaan: Vantaanjoen aukkoon. – Niin kauan ku mä muistan, Stadin synttärii on pippaloitu nimellä Helsinki-päivä. Sitä lähiöö vast bygattiin. Siin on upee lista stadidiggareit. Se oli jännä mesta, blandis erilaisii hiippareit: duunareit ja viskaaleit. Sitä glaidumpi oli fiilis, ku Espan lava oli taas puoltoist timmaa meiän käytössä. Satama oli niin matala, et bulit botskit ei sinne päässy. Tääl ei voitu järkkää mitään
15 Tsilari 4 | 2022. Juhana Vartiainen lupas Tsilarin (5/2021) haastattelus, et synttäreil se bamlaa slangii. Slangikuoron shown liidas Matti Reittamo. Vuoden 2022 päivänsäde ja menninkäinen: Stadin Friidu on Minna Tervamäki ja Stadin Kundi Remu Aaltonen. Tommi komppaa ja stikkaa stemmaa. Uneen aika vaipuu dyykkas kybällä himaan koko porukalle. Ei flöitannu. Juhana Vartiainen: ”Me digataan Stadii siks, et tääl budjataan lähekkäin” Stadin Slangi ry:n bamis Harri Saksala spiikkas ja sjungas biisin ”Vanha Rööperi” niinku vaan gamla valtiomies haldaa. Näin snygii fotoo ei Hekan ja Jekan sanakniigast oo ennen nähtykää. Ku se skulaa ja sjungaa, ni siin ei fiilis lässähdä. Kisu Jernström tuli Degerbyn kyläbuidust gratuleeraa sen entist himastadii. Kundil on asenne kondikses. Tommi Lindell on upee viihdyttäjä, ku hittaa kiipparist fantsut saundit. Tuore Stadin Friidu ja Nyt mä bonjaan. Pormestari oli polleena, ku Minna halus fotaa selfien. Se repi kans kurttuu. Bulii handuu Kisulle (the original). Ja stadilaiset diggas. Onneks Hara sai sen smailaamaan ja lungiks. Remu, vanha rokkistara, yllättää aina
Lauluteksteistä punoutuu kokonaisuus, jossa haaveileva tyttö kasvaa unelmiaan toteuttavaksi nuoreksi naiseksi. Esityksiin rakennetaan visuaalisia elementtejä yhteistyössä valoja kuvataiteilijoiden kanssa. Oman musiikin tuominen erilaisiin tiloihin sillanalusista taidemuseoi hin, monitaiteinen yhteistyö eri taiteilijoiden kanssa sekä vahva ja ilmeikäs tarinankerronta ovat esimerkkejä Kulttuuria syksyä kohti Stadi monipuolistaa kesätarjontaansa kulttuurille paljon myös ilmaistapahtumina. Taustalla ovat Markku Aronkato ja Kaisu Kurki. Kuulin sitä ensi kertaa Vapaan taiteen tilassa Sörkassa 2017, sitten Korjaamon Vintillä 2019 ja nyt Seurasaaren juhlakentällä juhannusaattona. FO TO : JE SS E PA SA N EN . Sabrina Ljungbergia kiehtovat tarinankerronta sekä ihmis äänen kontrastit: herkkyys ja vahvuus, kauneus ja roso. Laulut kertovat nuoren naisen elämästä – ajasta aikaan kasvukivut ja onnenaiheet ovat samanlaisia. Viime kesän Biennalen Paviljonki jäi Lyypekinlaiturille ja siellä on voinut kokea meren äärellä tanssija sirkusesityksiä. Juhannuksen taianomainen tunnelma sopi oikein hyvin isolle naislauluryhmälle. Julia Fonkin ja Diedo Salvador ovat näyttävä pari Laajasalon Tuhkimossa. Yhtyeen perustaja Sabrina Ljungberg on säveltänyt laulut Kantelettaren teksteihin. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN S abrina ja Saarten tyttäret on laulukollektiivi, joka luo uutta musiikkia yhdistelemällä ikiaikaisia kansanrunoja tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin. ”Helsingin elävät kadut” on tuonut kahden kuukauden ajan kulttuuria ja elämyksiä kaduille. 16 Tsilari 4 | 2022 Sabrina ja Saarten tyttäret omaa maagisen kyvyn luoda taianomaista kansanlaulutunnelmaa.. Saarten tyttäret työstää musiikkiaan improvisoinnin keinoin. FO TO : T IIN A O A SM A A . Heittäytyvä ilmaisu ja draamallinen jännite ovat leimallisia yhtyeen esityksissä
Laajasalon Tuhkimo tarjoaa sadun taikaa Kylämetsä ry:n melkein 10 vuotta kestänyt näytelmäponnistus Vaaleanpunaisella huvilalla merenrannalla on vakiintunut Laajasalon Huvilateatteriksi. saakka. Korttipakka muuttaa muotoaan teoksesta toiseen. Erika Karjalainen on upea, koominen haltiakummi hienossa asussaan. Uusi teoskokonaisuus poik keaa hyvin paljon kaikesta muusta mitä hän on tehnyt. Hän näyttää mitä maskeilla ja äänenkäytöllä voi tehdä. FO TO : IN K A KO VA N EN . Diego Salvador on vähän vaisu prinssi etenkin ääntämisja laulutekniikaltaan, mutta on varmasti koreaa katseltavaa ja prinssinoloinen. Espan lavalla kirjailija Kaiho Nieminen. Joskus palkinto on annettu vuoden kulttuuriteolle, mutta 80-vuotias kirjailija sai sen pitkästä, tinkimättömästä urastaan vahvana ihmiskuvaajana, tarinankertojana ja verevän suomen kielen verrattomana akrobaattina. Nieminen sanoi haastattelussa, ettei aina pitänyt siitä, että Aino Keinäsen ja Antti Raitalan teokset Rosebud-kirjakaupan näyttelytilassa vievät todellisuuden tuolle puolen. Kuten Fonkin on prinsessanoloinen jo kotioloissa, muiden passaajana. – Olen hyödyntänyt suomen kielen vapaata sanajärjestystä toistamalla samoja lauseita niin kauan kunnes niiden kaikki mahdolliset sanajärjestykset on käyty läpi, Aino Keinänen kertoo. Vuosaarelainen pitkän linjan kirjailija Kaiho Nieminen sai Eino Leino -palkinnon 6.7.2022 Espan lavalla. Vuosaarelainen kirjailija on tehnyt 18 romaania tai novellikokoelmaa, häntä kutsuttiin ”oikeaksi työläiskirjailijaksi” Hannu Salaman ja Alpo Ruuthin tapaan. Hän tekee lakeija Grimin osan vuosien kokemuksella. ”Ota tästä nyt selvää” kehottaa pohtimaan taiteen olemusta. Unessa nähtynä jokaisella pelikortilla on oma merkityksensä. Kaiho Nieminen on alun perin eteläkarjalainen, mutta varhain Helsinkiin rakennustöihin 60luvun muutoksessa tullut duunari. FO TO : H A N N EL E SA LM IN EN . Teokset myös hymyilyttävät hiljaisella huumorillaan. Leino-palkinto elämän saranapuolen kuvaajalle Vuoden 2022 Eino Leinon palkinnon sai 6.7. Lyhyt esityskausi loppui juhannuksen alla, mutta tuottaja Harriet Kolehmainen kertoo, että uusia esityksiä on 21.–23.8. Hän on kielitaituri, jonka proosassa asuu elämän karhea tosiolevaisuus. Unessa pelikortilla oma merkitys Aino Keinäsen ja Antti Raitalan teokset Rosebud-kirjakaupan näyttelytilassa (Mariankatu 21) vievät todellisuuden tuolle puolen. Show’n valloittaa ohjaaja itse. 17 Tsilari 4 | 2022 >>. tästä. – Muu tuotantoni on käsin maalattua, kaksiulotteista eikä sisällä yhtään tekstiä. Kuvan filminauhan takana oleva teksti pohjautuu unienselityskirjasta poimittuihin selityksiin, jotka liittyvät pelikortteihin. ”Nieminen ei julista, mutta katsoo maailmaa pienen ihmisen näkökulmasta. Lukuisat kuvia kumartelemattomat romaanit kertovat ihmisistä, jotka ovat jääneet oven saranapuolelle ja saaneet osakseen enemmän ylenkatsetta kuin hymistelyä. Äänenkäytöstä prinssin pitäisi ottaa mallia. Hyväntahtoinen ja syvällinen sanoma kuuluu: hyvä voittaa pahan. Puhdas abstraktio on juuri sitä, mitä väittää. Kirjoittaa Nieminen sitten historiasta tai valtatien varren näivettyvästä EU-Suomesta”, raadin puheenjohtaja Juhani Lindholmin lukemat perustelut kuuluivat. Hän oli jopa Puolimatkalla luottamusmiehenä, kun esikoiskirja Lovistoori ilmestyi 1972. Pudonnut kenkä sopii oikean Tuhkimon jalkaan; hän saa prinssinsä. Maskeerausja ilmaisuvalmennuksesta vastaava Kaisu Kurki on mainio äitipuoli Superbana. Laulukollektiivi syntyi syksyllä 2015. klo 18. Näyttely alkaa Kiertoradalla. Taiteilijoiden monitasoiset ”veistoskollaasit” ja installaatiot ihastuttavat estetiikallaan ja kutsuvat katsomaan tarkemmin niiden pinnan alle. Teokset ovat kolmiulotteisia, sisältävät tekstiä ja kuvat on tehty digitaalisesti. Olen nähnyt Tirlittanin, Kolme iloista rosvoa ja Pekka Töpöhännän. Maamu Kotineva Thoorana ja Anne Baffour Thrillana täyttävät hemmoteltujen siskopuolten osat. Taiteen ihmemaahan voi astua 3.9. Se on esittänyt ohjaaja, näyttelijä Markku Arokannon johdolla mainiosti pohjoismaisia lastenkirjasarjoihin perustuvia esityksiä. Julia Fomkin on ihastuttava, hurmaava Tuhkimo, joka puurtaa kotona ”pahan” äitipuolen ja laiskojen sisarusten hyväksi, mutta pääsee loistamaan Linnan juhliin haltiakummin avustamana. Arokannon ohjaus seuraa Sakari Topeliuksen runokieltä. Markku Arokanto ottaa yleisön heti alkuesittelyssä monella kielellä. Klassikkosatu Tuhkimoa harjoiteltiin jo viime kesänä ja onneksi se toteutui nyt. Tässä taiteilijat Aino Keinäsen ”Korttipakka”-teoksen edessä
Tsilarin kuvaajan monien otosten perusteella siellä oli vapaata henkilökohtaista ja ryhmämaalausta Lapparin kallioilla meren poukamassa. . Vain kerran ääni katkesi hetkeksi. Ryhmä maalauspäivään osallistujia Lapinlahden kallioilla. Seitsemän kirjettä oli teemana G18-juhlasalin dramatisoidussa liedkonsertissa, jossa mezzosopraano Erica Back ja pianisti Mariko Furukawa esittävät eri naissäveltäjien musiikkia. Lapinlahden seesteinen kaupunkikeidas kutsui taiteesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneita mukaan kolmipäiväiseen kesätapahtumaan, jossa kaikki pääsivät rentoutumisen ja luovuuden lähteille. Kesän nuorena taiteilijana oli v. Suomen kuvataiteen päivää, joka on myös Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä. hänet sijoitettiin rakennustelineille senkin jälkeen, kun oli ryhtynyt vapaaksi kirjailijaksi. Siinä purkautui pitkä odotus mainiolle projektille. Back oli valinnut kuusi säveltäjää, ja hän luki aina meille kirjeen tekijöiltä ystävilleen. Ja sitten lauloi huumaavan komeasti. 18 Tsilari 4 | 2022. 30 min of Classical on jo tullut vakionumeroksi Café Engelin sisäpihalla, lounashetki harppumusiikilla höystettynä. Kannelmäen D-asemalla maalattiin rennosti yhdessä yhteisöpalstalla. Etenkin Ernest Chaussonin konsertto op. Kamarimusiikkia kaupungin sydämessä Stadin kaupunkikesän nautittava löytö on Helsinki Chamber Music Festival, joka aloitti 2017. Oodin Maijansalissa taidemaalari ja akva rellisti Mika Törönen maalasi ja sanoitti tekemistään. FO TO : A N N A -M A R IA V IK ST EN . Pohjoismaisten taitajien kamarimusiikkia kuuli esim. Suomen Akvarellitaiteen yhdistys kutsui kaikki vesivärimaalauksen ystävät juhlistamaan 10.7. – Vihdoinkin olemme tässä! laulaja huudahti innoissaan aluksi. 7–12-vuotiaille lapsille oli oma kokeilualue akvarellimaalaukselle. Vasemmalta Tiia Hämäläinen, Olivia Indrén, Vilma Hirvonen, Mia Uimonen, Mirka Vuori ja Ilona Rautiainen. Festivaalin infopisteeltä päärakennuksen edestä sai lainaksi maalausvälineet, mahdollisuuden ikuistaa maisemia ja jättää halutessaan oma työ osaksi tapahtuman kautta rakentuvaa yhteisnäyttelyä Venetsia-rakennukseen. Falkmanin pihalla, Bryggerin yöjameissa. Yleisö riemastui täysin. Edellisessä Sykkeessä 3/2022 olleen Hillevi Kilpeläisen kuvan otti Matti Hietala, ei Mauri Hietala. Koko kaupunki maalaa vesiväreillä Suuri Maalaustapahtuma 2022 oli jälleen ulkoilmamaalaustapahtumana. FO TO : R A IM O G R A N BE R G . PS. Ihmiset maalasivat vesivärein jokaiselle sopivalla tavalla. 19 viululle, pianolle ja jousikvartetille muodostui kamarimusiikin juhlaksi. 2000 syntynyt harpisti Hilda Kunnola. Suuret konsertit ovat olleet kirkoissa. Stadissa ohjattu maalaus keskittyi kolmeen paikkaan. Mezzosopraano Erica Back esitti uskomattoman taitavasti klassisen musiikin naissäveltäjiä Helsinki Chamber Music -festivaalilla. Juhlapäivä alkoi kukan laskemisella Hietaniemen hautausmaalle Helene Schjerfbeckin haudalle, jonka äärellä runoilija Henri Hirvenoja lausui runoja. Uusia paikkoja on haettu ydinkeskustan Torikortteleiden ja Katajanokan rinnalle. Sen sijaan ConCerto Temppeliaukion kirkossa päätti paikkansa lunastaneen festivaalin komeasti. Isommista iltatilaisuuksista Ritarihuone jäi hieman koleaksi
. Murphyn laki: Jos joku voi mennä reisille, se menee. Lisää stadilaist murfologiaa Viime Tsilaris mä innostuin skrivaa Murphyn laeist. Eli taas meni reisille: Oispa sen fitin jätkän faija käyttäny kortsuu! Pahan ikäaksiooma: Jangsteri mä olin helkkarin kauan sitten, mut nulikkamainen mä meinaan olla loppuun saakka. Rehupuntin resepti: Ku jutska on duunaamisen väärti, se kantsii heti draisaa överiks. . Jos sä tsemppaat sikana, et voi ku ny ei vaan menis reisille, ni arvaa mitä: se menee silti. Stadilainen ploggaa bointsit: ”Paa ny vittu tää mikki kondikseen tai mee tonne Nilsiään roudarikursseille. 19 Tsilari 4 | 2022. Valtsun sääntö: Jos keissin klaaraa stailisti ja ookoo heti ekalla kerralla, jengi ei yhtään bonjaa kuin fittii sen duunaaminen oli. Ku sä spruittaat reisille riittävän monta kertaa, ni jengi funtsaa, et ethä sä haldaa duunaamist ollenkaan. Tällasten skäfien, spädien ja stumppien idis ku on, et kaikki ei kaikkee diggaa ja et ainaski joltain tiukkikselt brennaa jossain kohtaa käämit. Vieno maksiimi edistymisest: Kaikki dyykkaa reisille spiidimmin ku koskaan ennen. Entisen kanisterin mylvimissääntö 2: Stadin stydeimmäl vaahtoojal on aina monopoli olla oikeessa. Tiinan tiivistys: Eiks ees joku vois ekaks funtsaa ja sit vast rupee vouhottaa. Täst seuraa: . Ei oo oikeet stailii ruikkii reisille. Dorkuuden perusidis: Skarppius ei oo muuta ku dorkuutta fiksusti käytettynä. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI SEPPO PALMINEN Joulugubben eka dialogiohje: Pönttö, miks sä bamlaat sillo ku sun tarttis lysnaa. Ku kukaan Tsilarin pluggaajist ei oo slepannu mitää dunkkaavaa buuausta, ni täs tulee sit seuraava satsi. Vai ootsä joku rasisti?” Murphyn globaali filosofia: Ku jutskat flygaa reisille Stadissa, ni ihan yhtä saletisti ne flygaa reisille joka puolel boltsii. Roopen analyysi: Jos lafkaan on skaffattu kaikkee skeidaa, pakkohan siel on kaikkee skeidaa trokaa. Tai siis mä näpyttelin skäfii, spädii ja stumppei snadisti niinku Arthur Blochin stailiin. Tosi ankee starba: Mitä fitimpi jätkä, sitä saletimmin se on dyykkaamas tyranniks jossain päin boltsii. Mut jos nää ei vieläkää ketää närästä, ni voi olla, et mun tarttee kekkaa jotain muuta. Korollaari sähläämisen onnesta: Mitä enemmän sä sähläät, sitä tiheemmäs sul on mahiksii ruiskii reisille
Ainaskin teki miäli brenkkuu. Ei me oltu sille tehty koskaan jäynää, meinaan ettei mitään mälvää niinku stikattu musuilla sen hegaa tai skotattu stritsalla kaukaa tai skulattu piruvviuluu sen fönsterin takana. Tiäs me ei oltu mitään hianohelmoja ja mamiksia. Mut ei oltu koskaan esmerkiks bötsätty mitään buiduista tai röövattu ketään flenasta tai klobattu kännistä starbea tai flöidattu kuanoon ketään, ei stadilaisia eikä landeja. Mut faija kiros, ettei Kaltsi noista tulppaaneista herää eikä tuu takaisin. Mä uskalsin. Se flänen Eroka tuli ihka tähän skrubun reunalle ja se meinas brakaa tänne grevariin mut ne sai sen boseen. Se draisas het fikkastaan broukun. Me vaan gyysattiin lunkina, ventattiin, tsiikattiin smyygaisko joku sen taakke tai tehtäiskö trokari tai muu gubru, jelppais yleensä jengiä. M eitä oli kahdeksan jätkää, se ratsujepari oli yksin. Sörkan rantsun botskeistahan sai, ja ne samlattiin aina kaikki kimpassa. Mulla tuli kans jano. Oltiin taas juu litsku samlattu ja oltiin niinku liite snadissa. 1929. Eikä Gunttakaa iisiny sen pualesta. Gamlaa slangii tsökas Mikko Seppälä. Soli aika ventterissä ja mä hiffasin et sil oli balsan povarissa pöytäflisu. Muut oli vaan sliibannu ja mutissu jotain knesariinsa niinku kloddina räkää lapaseen, mut Eroka sanos reilusti et: – Soli sit redi kaippari toi Kaltsi (se Kaltsi meinaa mua vaik mä oon Karl Gideon), aina se oli mukana remmissä jos me skimbattiin tai skiglattiin tai skulattiin futista skutsin planskulla. Joku skiias et ryysataan, pistetään Eerikssonnille hudaan niin et morgoonit skulaa noin vaan snadisti jebulis. Soli Eerikssonnin Guntan fade se koude, se hegabamari, konijebbis, ridarijepari ja se budjas Sadikassa. Jenny huus koko siunauksen ajan: – Aijaijai, aijaijai, aijaijai, miks se skotas mun Kaltsin! Kun mun arkku oli laskettu ni mutsi ja muut ja sukulaiset ja uskovaiset stikkas kolme lusikallista multaa pehmeesti vaan mun arkulle. 20 Tsilari 4 | 2022. Eroka tuli mun hautajaisiin, meinaan tänne Malmille. Sil oli siviilikaaveet, mut kylhä me se tsennattiin: soli siks monta kertaa goosannu meidät vege Hyddan bärtsiltä hegan selässä tsitaten. Ei Eerikssonni saanu Sörkkaa eikä Skattaa mun skotaamisesta. Se pääs määräaikaisella varotuksella. . Mutsi sliipas, faijakin niisteli. Kaikilla meillä oli duuniplade tai ainaskin vakinaista jobia, rehellistä mä meinaan, eikä me muuteskaan flöitattu, paitte mitä gimuleille ja böönille. – Mä skotaan tvärt sitä kun tulee. – Kaheksan riskiä miästä tulis kimppuun. Frogataan et ollanks me bläädää. – Ensiks mä skotaan kohti, ja sitte mä ammun ilmaan kaks kertaa niinku säännöt sanoo, vaikka paskaaks te laista tiädätte ettekä bonjaa, senkin Josafatin hampparit. GAMLA SLANGI TEKSTI TOIVO KAIPONEN FO TO SA K A R I PÄ LS I. Mut ku se rupes nyt siviilikledjuissa jäynään ja jaagaan meit vege Hesarilta, jumankeka selviä jätkiä kartsalta, ja sit viälä et se menee skulaan Mustan Maijan meitä tsökaan. Mua melkeen sliibatti. – Vaik sil ei ois ollu ku piikki fyrkkaa ni aina se skiias et samlataan jätkät skrramlataan. Kolme seriffiä sen laski eikä Guntan faija ollu hirvannu itte tulla. Hegajebbis Kokko v. Sit se pappi bamlas normaa lia skeidaa ja fatsi ja sukulaiset laski mun arkun. Dogattiin siällä Hyddan bärtsillä, joskus Josafatin montussakin, etupäässä spittiä mut muutakin. Tulkaa vaan, emmä teitä skagaa, mä oon virkamies ja viran toimituksessa. Etteks te hiisii. Eerikssonnin pualesta laskettiin komee kranssi, soli bönsempi kuin faijan seppele. H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Röönruusin Kaltsin balladi Tää Toivo Kaiposen slangistoori on julkastu Elanto-lehdessä nro 10–11 vuonna 1972
Se kävi Työväen Akatemian kurssin ja sit YKK:n lehtimieslinjan vuosina 1938–41. Sen oma jengi oli Kalervo, jonka puhiksena se oli kolkytluvun lopul. Leipäduunikseen Kaiponen oli krigun jälkeen Liikeliiton stuidusihteeri ja toimitti siin sivus niitten Liiketyöntekijä-lehtee. Kaiponen yleni kessuks mut haavottu ja flyttas himarindikselle. Just näil nimil Toivo Kaiponen signeeras sen lehtijutut. Mut sit 19-vuotiaana se pääs Sokkarin Valgan tehtaille. Sillon seiskytluvul Kaiponen skrivas taas uusii slangistoorei, joit ilmesty Elanto-lehdes ja Hesaris. 1964 juhlabökkerin Ässän tie. Skrrramlataan! Slangijehu Toivo Kaiponen Tsilarissa on julkastu putkeen kaheksan Toivo ”Topi Toikka” Kaiposen gamlaa slangistooria. Supliikkimiehenä se spiikkas jermujen Ässäkemuissa, oli järkkäämäs myös niitten 20-vuotiskekkereit ja kasas v. Sit viiskytluvul siit tuli Aikakauslehtien liiton asiamies ja kuuskytluvul se toimitti semmosii lehtii niinku Rikos poliisin mukana ja Kansa taisteli. 1940 hopeepokaalin, josta 18-vuotiaat sit skabas ”Topi Toikan tuoppi” -turnaukses. Loppukrigun se oli sit Uudenmaan Asevelipiirin sihteerinä, fiksaili jeesiä stadilaisille soltuille ja niitten perheille ja skrivas Aseveli-lehteen. Hobbyna slangi Duunin vastapainoks Kaiponen ehti harrastaa monenlaist. Palstanimi oli ”Toilauksia”. Toimittajanimi Topi Toikka Jos sun nimi on Toivo ni sun mutsis ja maikka saattaa kutsuu sua silleen. Mut kuka oikeestaan oli Toigis Kaiponen. Jatkosodan Ässäpataljoonas se innostu skrivaa slangijuttuja, joita ilmesty sit krigun aikana eri lehdis. Ai niin, ja sit Kaiponen samlas slangii. Ne budjas Bergassa ja Valgassa. Se oli käyny Ylen toimittajakurssin ja duunas kans radiojuttui. Skolen jälkeen Kaiponen lähti faijan följyssä uunisepän oppiin ja oli duunissa raksal. Kaiponen kuulu Stadin duunarikaupunginosist koottuun Ässärykmenttiin lääkintämiehenä eli jodipinnarina ja skrivas jo talvikrigun aikaan reppareita rindikselt. Ton ajan pakinoit on julkastu vuosien varrella myös Tsilarissa. Nimi ”Topi Toikka” tuli käyttöön jo kolkytluvul, ku se pääs Demariin skrivaa futiksesta. Se shungas jo nuorena skloddina oopperalaulaja Severus Konkolan opissa, joras sitte Kansantanssin Ystävissä, veti myöhemmin Helsingin Teatterikerhoo ja skrivas teatterikritiikkii muun muassa Liitosalueen Sanomiin eli Helsinki-lehteen. Se kävi Valgan kansista ja vietti kesikset Möliksen mökkipalstal Vanhankaupunginlahden rantsussa. . Ja ois niit viel lisääki. Se oli sanavalmis kaveri ja kynämiehii, joten ku Berggaan oma öpnattiin ”yliopisto” eli Yhteiskunnallinen korkeakoulu, ni Kaiponen kiinnostu. Mut muille sä oot Topi, Toikka tai Toigis. Kaiponen oli kova futaaja. Skaban vinnas faija ja tytär, Paul ja Pike Periviita. Ässärykmentti oli Kaiposelle tärkee porukka viel pitkään krigun jälkeenki. Nää lapsuudenmaisemat levaa Kaiposen slangipakinois. Sporttisuus tuli tarpeeseen syksyl 1939 ku tuli toi krigu. 21 Tsilari 4 | 2022. Kun Hesari ja Kotikielen Seura lanseeras seiskytluvun puolivälis skaban mis tsökattiin slangisanoi, Kaiposen sendaama kolmen tuhannen sanan kokoelma oli toka bulein. Yrjö Qvarnbergin lista oli viel pitempi mut siin oliki vilt tsirraja lekuri-aiheist sanastoo. TUL:n Helsingin piirille se lahjotti v. GAMLA SLANGI TEKSTI MIKKO SEPPÄLÄ T oivo Kaiponen (1911– 1980) födas stadilaisen uunimaakarin perheeseen. Kaiposen sendaama kolmen tuhannen slangisanan kokoelma oli toka bulein. Samaa skolee oli käyny vähän aiemmin Arvo Turtiainen, ”Stadin Arska”
Polakat, ranskanleivät ja hapanleivät pyöräytettiin valkoisen pakkauspaperin sisälle. Myöhemmin maito myytiin litran lasipulloissa, joiden korkkien väri kertoi maidon rasvapitoisuuden. MINNAATSÄ TEKSTI PENTTI KOIVU Ei päivää ilman Elantoa ”Ei päivää ilman Elantoa” oli iskevä ja totuudenmukainen mainos. Numerolapuille ei ollut tarvetta, jokainen tunsi toisensa ja huolehti omasta ja toistenkin vuoroista. K angasalantien päässä, Karstulantiellä oli Vallilan Kuntsin puutalojen keskellä Elannon maitoja leipämyymälä, joka palveli sen ympärillä olevien talojen asukkaita. 22 Tsilari 4 | 2022 Sturarin ja Kangasalantien kulmas olevan haussin kivijalas on nykyäänki ruokakauppoi: Alepa ja K-Market. Lauantaisin kauppaan oli ulkorappusille ulottuva jono. Elannon leipäkauppa Eurantiellä. Pesemättömänä se kannu haisi kamalalle. FO TO : R . Taloissa oli kaksi porrasta, joka kerroksessa neljä hellahuonetta, joita isot perheet asuttivat. Sisällä oli tiivis tunnelma, kun odotettiin omaa vuoroa. Täysinäisiä tonkkia ruipelot eivät olisi jaksaneet vetää. Kuntsin Elannon maitokauppa toimi kyläkaupan periaatteella: se oli kokoontumispaikka ja tiedonkulun keskus. Pitkänsillan tällä puolen oli Hakaniemen halli sekä Vaasankadun ja Sturenkadun hallit. Sitten tulivat maidolle litran vetoiset letkeät muovipussit, joista leikattiin matonkuteiden tapaan rihmat ja kudottiin mattoja. FO TO : PI ET IN EN / M U SE O V IR A ST O . Asiakas näytti itselleen sopivan voipalan, joka nostettiin puulastalla voipaperin sisään ja punnittiin ennen paketoimista. Laskutoimitukset tehtiin päässä, summat kirjoitettiin pakkauspaperille ja summa lyötiin kassakoneelle. Voi paloiteltiin rautalankanauhalla pienempiin paloihin. Pikkugiltsi kermakaupoilla. Juustoharkot pienennettiin jättisuurilla, kaksikahvaisilla veitsillä palasiksi. Asiakkaita riitti, kaksikerroksisia puutaloja oli parisenkymmentä. FO TO : T U N T EM AT O N / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . R O O S / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Maito mitattiin litran tai kahden pitkävartisella mitalla asiakkaan omaan alumiinikannuun. Elannon myymälöitä oli Sturenkadulla, Hämeentien päässä, korkeiden asuintalojen kivijaloissa. . FO TO : T U N T EM AT O N / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Myyjättäret tarvitsivat apua, ja me snadit kundit raahasimme lakupalkalla tyhjät maitotonkat takahuoneeseen. Ennen vanhaan oli erikseen maitoja leipämyymälä, kalaja lihamyymälä sekä siirtomaatavaraliike. Kuntsin Elannon maitokauppa toimi kyläkaupan periaatteella. Ennen vanhaan siirtomaatavaroilleki oli omat myymälät.. Voi tuotiin myymälään suurena kuutiona, juustot harkkoina. Pienen puljun buli valikoima Elannon myymälän myyntivalikoimiin kuului: irtoeli tonkkamaito, piimä, kerma, kotikalja, limut, juustot, kananmunat, irtovoi, näkkileipä, laaja leipävalikoima, pullapitkot, piparit ja joitakin leivonnaisia kuten aleksanterinleivos, omenaleivos, pariisinleivos ja punssileivos. Isot tonkat vetivät 40 litraa maitoa
Meitsin pokka piti. Mut nykyteknologia jelppii sitä. Joseph Pujol (1857–1945) oli ranskalainen sprägäriartisti, jota jengi tuli tsiigaa kauempaaki. P aukku, tuhnu, turaus, sprägäri, – siinä nimii rakkaalle skloddille. Mitenkähä Mr. Ku se oli vääntämäs skloddii maailmaan, leguri teki sille snadin operaation. Siihe loppu dokaamine ja karaoken sjungaamine, ku öögii kirvels. Joseph osas skulaa huiluu perseellään ja pysty imitoimaan sprägäilemäl tykkien jysäyksii ja ukkosta. Methanelt sujuis Porilaisten marssi. Ilmaa sakeempi jykevä dunkkis ilmesty ku tyhjäst ja levis läpi raflan. Sprägärit voi aiheuttaa pahaaki tuhoo. Sillo sprägäri yllätti mut täysin, prooot! Daami tsiigas vinoon ja skriikkas et sprägäsit sä. Sit sä venaat snadisti ja ryömit bunkkaan peiton alle ja rupeet sprägäilee legurin määräyksen mukaan. Ku joku päästää kunnon saundin, on ihan salettii, et kohta fisu nappaa. 23 Tsilari 4 | 2022. Mitä spägäri, latinaks flatus, oikein on. Mä minnaan ku jangsterina mä sähläsin raflois ja yritin skodaa misui. Sillon ku ollaan fisustamas tai jaagamas kundiporukalla, sprägäily kuuluu asiaan. Sit ei tarvittu ku yks kipinä ja kaboom, mestan katto flygas ilmaan. Pahimmas keissis kämpän förnärit bragaa söndriks. Methane. Se on äänetön, mut stydi. Vuonna 2009 kaveri esitti proggigses Britain got the talent Straussin The Blue Danube waltzin spägäilemäl – jengi sekos kokonaan. Se on ny skrivannu jotain 50 kniigaa jaagaamisest, fisustuksest ja golfista. Sprägäilyl on snadisti kehno maine. Mä oon kuullu et nanoteknologia on jo niin snygii, et sprägärit saadaan jeesaan meit. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JA FOTOT JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN OHO, PÄÄS SPRÄGÄRI! Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Jos pumpus alkaa tuntuu oudolt, ni ei muuta ku keitettyi egui, hernarii ja tummaa knakuu tanakasti huuleen. Amy ei pystyny enää sjungaamaan ilman et se sprägäili koko ajan. Just sillo, ku kapakka oli iha full, tää suolikaasutalebani päästi äänettömän leijan, siis savolaisen salatuhnun. Sprägäily voi olla kans arttuu. Tuhnus on snadisti rikkivetyy ja se ehkäsee dementiaa, syöpää, aivoinfarktei ja sydäreit. Hernesprägärit on sellasii kuuden magnitudin megajysäyksii. Jenkeis budjaavalle oopperasjungaaja Amy Herbstil kävi kans ohrasest. Joka jamppa saa sairaan snadin suolikaasureaktorin, ja putki tökätään hanuriin. Säästöö voi tulla energialaskus jopa dona vuodes! Lisäks Exeterin yliopiston proffat on hiffannu, et sprägäily on terveellist sekä sprägäilijälle ittelle, et kaikille ku hengaa siin ympäril. Mihin hittoon se dyykkaaki, stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Homma meni puihin. Eikä daamien seuras oo suotavaa turautella – tsargat o muuten pakkasel. Sitte tanakasti hernarii, piimää, bissee ja ruisknakuu huiviin. Sprägäri estää sydärin ja pelastaa Suomen kansanterveyden! Sprägäilys on omat säännöt. Ja mitä härskimpi turaus, sitä bulimpi fisu. Yks aamuyö mä dallasin upeen blondin kans kohti kämppää. ”En saletisti, toi saundi oli vaan ahdistuneiden suolikaasujen freedom momentumin riemun rääkäsy”. Nykyään kuulusin sprägäriartisti eli petomaani on brittiläine Mr. Sprägäri on äijien keissi, daamit ei tsennaa sitä – misuille sprägäri on tabu. Pari vuotta sitte yhen saksalaisen landebuugin navetas yheksäkyt kantturaa alko sprägäilee oikein urakal. Perusjampan suolisto väsää dunkkaavaa kaasuu jopa 1 200 cm³ päiväs. Karsein döfis tulee, ku skruudaa tanakasti banskui, papui, sipulii, porkkanoit, rusinoit ja hernetsubuu eli hernarii. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Reaktori rupee futaa, kun sprägäily alkaa ja energiaa siirtyy ilman piuhoi sähköverkkoon. Joku vuos sitte yhtä länsirannikon karaokeraflaa terrorisoi salasprägäilijä. Yhen radioäänen snadi tytär murjas kerran, et ei sprägäris oo mitään fiilist, jos siin ei oo styrkkaa dunkkist. Homma on kiellettyy bastus, sillo ku safkataan ja maahanpanijaisis (paits anopin). Oha se aika noloo ku mezzosopraano kiekasee korkeen C:n, ja takapääst kuuluu kumee prrrööööt! Seuraavaki stoori kertoo sjungaamisest. Wikipediast voi lesaa, et sehä on bakteerien ja hiivojen duunaa maa suolikaasuu.
Vielä ku ne rupeis taas blisaa aneita, ni fyrkkaa pursuis dörtseist ja fönareist. Stydeistä stydein suositus. Mä pluggasin nää kaikki landella, rantsubastun terdellä. Mut ei nää mitää böndebökkereit oo. Vuonna 2016 nostalgiaa tihkuva kampanja hilas Donald Trumpin pressaks Jenkeissä ja sai britit äänestää ittesä huitsiin Euroopan unionista. (Ihan skitsoo uhoomista.) Mul on fiilis, et jopa epäekologinen Virtika-brändi duunaa hiton paljon uskottavampii rättei: ”Virtikan kledjut ei tee sust parempaa ihmistä, mut ne on lämpimii ja pitää sut kuivana – ja tiä vaikka pääsisit pukille.” Tää kniiga on riemastuttava. Ai et mä diggaan tällast mesitsii, ku griinaa skeidasesti tekopyhille ja 24 Tsilari 4 | 2022. Antto Vihma NOSTALGIA Teoria ja käytäntö Teos Vaikee kekkaa ajankohtasempaa aihetta, ku nostalgia. Koskaanha ei voi olla saleteis, et millasest aiheest seuraavaks kimpassa bamlataan. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN Ei kaikist stantuint plugattavaa Skoijii, mut ku lesaa helkkaristi, ni joskus sitä hittaa nivaskan niin metkoi kniigoi, et niist on ihan pakko skrivaa muillekki. Patagonian missio toitottaa, et niiden bisnes on tän himaplaneetan frelssaaminen. Aikasemmin mainonnan idis oli serveeraa jengille sellast fantasiaa, et ku sä tsöbaat tiettyy brändii, ni sä oot ihan helvetin cool. Ny sellaset lafkat, ku trokaa brändikamaa, yrittää saada asiakkaat funtsaamaan, et ku sä tsöbaat tätä tai tota, ni sust tulee helvetin paljon parempi ihminen. Kakstuhatta vuotta, eikä just mitään oo tarttenu entraa. Nää neljä kniigaa on sellasii. Niiden missio ei oo nirhaa jengii bulisti ja nopeesti, vaan ”ratkaista monimutkaisia haasteita, edistää tieteellistä tutkimusta ja tarjota innovatiivisia ratkaisuja, jotta asiakkaat voivat pitää ihmiset turvassa”. Brasilian pressa Jair Bolsonaro haikailee fantsuu Antti Isokangas, Jani Niipola, Riku Vassinen VIHERPESUOPAS Miten merkitys muuttuu markkinoinniksi Nemo Tää on kantaa ottava kniiga. Unkarilaisille ja polskeille on flöitattu, et demokratia on ihan skeida systeemi hallita maata, tärkeet on saada gamlat ajat takas. No, tuskin mä sentään dorkimman tittelii tseenaan, mut monipuolisesti dorka mä oon ehdottomasti. (Koht mä spyttaan!) Boltsin kaikkien aikojen pähein brändi on katolinen tsyrkka. Boltsin bulein lafka, ku duunaa kenujen diggaamaa krigurojuu, on Lockheed Martin. Kniigoi mä diggaan sumeesti, oon saamarin utelias ja kinkkist kekkaa sellast asiaa, ku ei mua kiinnostais. Se on ku uskontojen Coca-Cola. Aika moni mainosja viestintäbyroo tseenaa fyrkkasa sillä, et ne tyrkyttää buleille firmoille ”vastuullist viestintää”. jeesusteleville lafkoille. Yks mun frendi epäili, et mä oon varmaan Stadin kniigadorkin hiippari. Eihän tää laiffi pelkkää dokaamist oo
Ku dogi on sentään ihmisen paras frendi, ni aika moni on ruvennu funtsaa, et miks tsöbaa rotueroteltu piski, ku voi adoptoida himaa tarttevan rescuedogin, jossain päin tsemppaavan ehdan gartsojen bastardin. Täs kniigas se funtsaa ekaks: ”Miten musta tuli mä?” Viel kymmenen vuotta sitten se symffas sen mutsii, ku kyl tuli bailuihin ja pippaloihin, mut smiitas vek ennen aikojaan. Lauran mutsi oli Hesarin toimittaja Pirkko Kolbe, pakinoist tsennattu nimimerkki Pii. GRETA – labbikseks maskeerautunu pantteri . SERGE – Helin kolmiklabbinen gorilla . Se on hiffannu saman ku meist useimmat, et delaamist oppii tsennaa, ku saman ikäsii frendei ruvetaan draisaa gravarille. Mutsi jo hekotti, et sul on Heikkilän muijien peffa. SHURIK – pietarilaiselt gravarilt Wall Street Journaliin . Mudelta Laura on ainaski oppinu skrivaustaidon ja särmän stikkaa ittesä kehiin ihan kybällä. PESKI – pörröturkin pitkä reissu omaan himaan . Niinku hiffaatte, ni proffatki on joskus ihan sekoboltsei. Ton neibörimaan pressa ku ei päästä nostalgiaa vek muodista. Itse asias stydi osa kaikkien proffien duunikuvioo on jatkuva ja skagaamaton toisinfuntsaaminen. Se räknaa jäljellä olevii vuosii. YODA – kokoonsa bulimpi dogi . Ja onhan meil Härmässäki jonkin sorttista ”Suomi takas” -vouhkaamista. Ja sit on tietysti Espanja, mist tuodaan paljon blandattui espanjanvinttikoirii eli galgoi. Turkin pressa Recep Tayyip Erdo?an uhoo Ottomaanien perinnöllä. Laura Kolbe KEHO Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen Kirjapaja Laura Kolbe on skarppi Euroopan hissan proffa Stadin pajalta. Siel rundaa jotain pari miljoonaa dogii ilman himaa. Sen ei tartte mitään. Toinen kulkukoirien emämaa on Romania. Jos ei hodeta olla meggessä, ni sit ei. Ihan niinku tähtitieteen proffa Esko Valtaoja skagaa, et se sortuu skulaa golfii, jos se ei eläkkeellä duunaa mitää fiksuu. Sloboissa autoritaarinen ja nostalginen nationalismi on saanu armottoman klesoi ja maailmanrauhaa sheikkaavii piirteit. Eikä maindaa Laura. LUCKY – Helin yksööganen flirttailija… Siel on tsennattui nimii ihmistenki listalla: Ismo Leikola, Hannu Lintu, Seela Sella. sotilasdiktatuurin aikaa. Mutsi sano et se oli ihan naatti ja halus himaan. Skolessa Laura oli niit spädii ja punkeroit friidui, ku jäi aina sistoiks, jos jumppatunnil valkat tiin jengei skulaamaan mitä tahansa geimii. Siin on ollu kinkkist välttää fiilistä, et maga, ahteri ja reidet on turhan giganttisis mitois. Rescuedogien adoptointi rupes yleistyy tos 15 vuotta sitten. Pelkästään Moskovassa himaa ja omaa ihmistä tsögaa 50 000 sitkeet stadidogii. Ne on sympaattisen metkasti Egyptin faaraokoirien näkösii, armottomii tsuppaajii. Se ei maindannu skeidaakaan. Tää kantsii ilman muuta lesaa, vaik mä oonki saleteis, et täst aiheest tulee uusii kniigoi ja sitäki uudempii. Sen duunii on funtsaaminen. Heli Mäenpää ETSII OMAA IHMISTÄ 25 tarinaa rescuekoirista Johnny Kniga Täl boltsil on 200 miljoonaa dogii, joil ei oo himaa. Lauran faijanki filosofia oli sellanen, ettei kantsi maindaa, mitä muut bamlaa tai funtsaa. Niin Lauraki häippää nykyään. Nää menee suoraan fiilistasoon. VÄÄTÄINEN – viipurilaisel on asiaa . Täs kniigas on 25 dogin selviytymisstroorit. Mut tätä kniigaa mä suosittelen. Aikaa ei kantsi hassaa mihkään, mitä ei diggaa. . Siellä niit hylätään gartsoille, luontoon ja roskiksiin. Kiinan pressa Xi Jinping toitottaa porukkaa hereille ja takas kunnian päiviin. Siin vaihees ku joku Usain Bolt olis spurtannu 50 metrii, galgo ois luudannu jo satasen. Tai siis se tarttee kaiken ajan ittelleen. Siit huolimatta Laura on glaidu ja positiivinen tyyppi. Ne on adoptoinu rescuedogei. Mut sit ku rupee vanhenee fossiiliks, sitä tulee niinku armollisemmaks ittelleen. 25 Tsilari 4 | 2022. Kaikist skoijimmin ja itseironisimmin Laura on funtsannu speegelin eessä. Mä luulen, et just siks Stadin Slangi ry sertifioi sen Stadin Friiduks vuonna 2020. Ne sanoo, et ei me tietenkään voida frelssaa kaikkii boltsin eläimii, mut ku me annetaan hima ees yhelle, se on just sille koko maailma
Skidiajoilt minnaan kans puhelinkopit. Tilaukset tuli snadeil pahvikorteil. Aika usein kyl just sen alueen sivu oli snutattu, joku muuki oli tarvinnu tietoo, eikä ollu paljoo funtsannu muita. Ei 18-vuotiaana viel paljo bonjaa skideist. Sillon piti slumppaa puhelinosake, ni meiän perheel ei varmaan ois siihen fyrkat riittänykkää. Nyt voi sit skulaa jo vaik tietsikal. V irve minnaa niinki kaus ku 1960-luvulle, mut Tiina ei oo skulaillu enne 1990-lukuu mihinkään. Puhelimen mesta oli tietty eteises, mut puhelinpöytää niil ei ollu, vaan puhelin oli seinäs – siin staijattiin ja bamlattiin, ja laskut pysy snadeina. Ei yhtään harmittanu bungaa niit puhelinlaskui, eikä ne ollu snadei. Mut usein käytiin tsiigaamas niis puhelinluettelon karttaa, ku tsögattiin jotain mestaa. Ku me friidut tultiin himasta, ni heti pitää skulaa frendeille. En mä varmaan niist kovin usein skulannu, sehän bungas fyrkkaa. Yleensä Suomes ei sillo enää mitään sentraalisaaraa tarvittu, mut jossain mestois oli vielä käsivälitteisii keskuksii. Ne hiffas, ett ku toine on gamlempi ku toisen mutsi, ni siin födaa jo bulisti erilaist stoorii siitä, miten puhelimel skulaaminen on muuttunu. Mä budjasin yksin, ni mutsi halus, ett mä saan tarvittaes sen kiinni, eikä mun saldoraja Skulataan Tsilarin duunaamine kimpas on niin kliffaa, ett sen kaks toimitussihteerii – edelline ja nykyne – päätti skrivaa kimpas stoorinki. MINNAATSÄ TEKSTI VIRVE KUUTAR JA TIINA LINNA Puhelimien evoluutio, eikä loppua näy. V: Abivuonna mä olin duunis Valtion Riksis eli siis Valtion / Riks -puhelinkeskukses Pääposti-talos. T(iina): Joo, mun mutsi on kans kertonu lapsuudestaan, ett niille tuli oma puhelin himaan vasta 1970-luvul, ku se oli jo teini. Lappu pantiin venaan linjan viereen, ja ku puhelu sluuttas, siihen skrivattiin, kauanks se oli kestäny. Kaks friiduu puhelinkopis Manskul 1969. 26 Tsilari 4 | 2022. Minnaan muuten vieläki parhaan frendin numeron ulkoo. T: Mä flyttasin 15-kesäsenä veke himast, ja sillon mun mutsi poisti mun klyygast saldorajan. Mä funtsin vaan, ett kandeeks tolleen fyrkkaa polttaa. Ekaks piti skulaa sille vastaanottajalle ja sit tilaajalle, ett täs tää sun tilaus on, ja piuha seinään. Sit oli autopuhelinosasto ja ulkomaan osasto. Siihen mahtuu lankapuhelimii – pyöritettävii ja näppäiltävii –, ekat kännykät, kosketusnäytöt. Bonjasin sit, ku oma skidi lähti Britteihin, ja me slumpattiin sille kännykkä, ett se sai sielt soitella meille ja mummillensa. 1960 ja -70-luku: V(irve): meil oli himas puhelin, ku mutsi oli gosarina. FO TO : SI M O R IS TO / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Minnaan, ett kerran yks faija soitti skidillensä autopuhelimest, mikä makso sillon ihan maltaita
1980-luku V: Miten sitä tultiin toimeen ennen ku oli kännyköitä. Ennen ku mä alotin, ne roudas sellast bulii lodjuu, joka painoki vaik mitä. Häläri oli sellane, ett skulasin mutsille ja annoin soida niin pitkään, ett se vastas, sit löin luurin kii, ja mutsi skulas mulle takas. Ei ainakaa tarttenu viiden minuutin välein ilmottaa, mis mennään. Niihän skulataan nykykännykäl: ekaks valkkaat numeron ja sit painat soittoluurin kuvaa. T: Mun muistot alkaa ysärilt, oon nimittäin ehta kasarin skidi. Mun aikana oli jo aika snadei kännyköitä. Näppäinluuris oli se kliffaa, ett sil pysty pelaa Hugo-pelii, ku sillon pyöri telkus. oo täynnä. T: Mul ei oo koskaa omas himas ollu lankapuhelint. FO T O : V IR V EN FO T O A R K IS T O T. Virve lankapuhelimes duunis 1990-luvul. 1990-luku V: Ku mä Moskovas 1994 bytskasin duunimestaa, ni siel piti olla aina jollain päivystävä puhelin, ett vastattiin 24 h asiakkaille. Ekan oma klyygan FO TO : PI X A BA Y. Kerranki mun mies joutu venaan mua melkein tunnin – mut venas kuitenki, plussat sille siit – ja oli ihan snärkkinä, ett mulle on sattunu jotain. Tsiigasin puhelinta sit välil. Mua se ei haittaa, eihän siihen aina tartte vastaa. Joskus oli kyl vaikeet, ku oli myöhäs, eikä pystyny mitenkään ilmottaa sille ku venas. Mun skloddi oli skulannu siihen 13 kertaa! Sen mielest siihen ois pitäny aina vastaa. Mä olin vaan tsiigannu kloguu väärin. Ihan hyvin kai. 27 Tsilari 4 | 2022 >>. Joku sentää hogas, ett numero valittiin pyörittämäl, mut seki pyöritti ekaks ja nosti vast sit luurin. Hugo-peikkoo ohjattii numeronäppäimien avulla. Silleen me tehtiin kans, ett mä skulasin mutsille ”hälärin”. Faxiki meil oli, faijal yks sen byroolla ja meil himas toinen sitä varten, ett joskus faija duunas jotain sen firman hommii himabyroolt. Mut mun faija on aina digannu tekniikkaa ja kaikkii härveleit, ni meil oli näppäinpuhelin jo sillon ku monil frendeil oli viel sellane rullattava versio. 2000-luku V: Monen mielest kännykkä on ikävä, ku pitää olla koko ajan tavotettavis. Mut kerran kyl skriinasin, ku olin kaupas. Ja se mun oman skidin eka klyyga vuonna 1998 oli Nokian banaani. Joskus, ku hommat meni vihkoon, Hugo huikkas, ett ”Herää, pahvi!” V: Tost pyöritettäväst puhelimesta Stadin museon opas kerto, ett nykyjunnut ei osaa ees skulaa sil
Siit asti oon eläny iPhonen kans hyväs symbioosi. Ku ei ollu enää Nokioit, ne slumppas mulle lahjaks Huawein. Alko elämä pelkän kännykän varas. Nokialainen oli sillon klyygien klyyga, ja edelleen ku tsiigaa gamloi leffoi, tulee bongailtuu Nokian klyygii. Nyt jengi bamlaa enemmän nettiyhteyksil ku mobiilil. Tekstaajan unelmaklyyga. Mun eka kännykkä oli Nokian 5110. Niin kauan ku oli Nokia. . Oli jännää lukee ja näpyttää tekstareit, ku buli osa viestin sisällöst piti arvaa. FO T O : V IR V EN FO T O A R K IS T O T. Ei siitäkää oo kauaa, ku videopuheluki oli ihan scifi-kamaa. Mun mutsil on ainaki täl hetkel One+. Ne oli sil osastol, mis blisattiin Vertui – Nokian superkännykkää, johon ei kyl monel ollu varaa. Se anto mulle sit vanhan Samsung Galaxynsa, ja sillä mä menin pitkään ennen ku voitin duunis myyntikilpailust iPhone 4S:n. Ja sit on kans se, mis vaihees ite tipahtaa kehityksen kelkast ja löytääki ittensä sielt jeesin toiselt puolelt. Nollarin aikana mä opin tosi nopeeks tekstaajaks, ja vanhan mallisel kännykäl oli must iisii kirjottaa nopeesti. Sen ku laski, kuin mont kertaa näppäint pitää painaa, ett saa sen kirjaimen, ku haluu. Minnaan, ku joskus 2008 luin, ett 2010-luvul jengi käyttää nettii enemmän klyygal ku tietsikal. Täst ei oo hajal ku lasi, näyttö salee skulais viel. Ku mä muutin nyyaan luukkuun Krunaan, ni sinne en enää hankkinu ees lankapuhelinta. Se puhelin ei ehtiny ollu mul kauhee pitkää, ku se tippu mun fikkast lattialle – kulma edel teitty –, ja näyttö meni sököks. Skidinä tsiigasin telkkarist salaist agenttii Maxwell Smartii, ku skulas pläägäpuhelimel, ni olihan se ihan vitsi sillo. Mul oli siit seuraava malli, snadisti snadimpi 3330. sain vuonna 2000. V: Totta, kehitys menee niin nopeesti, ett nyt on tosi vaikee arvaa, mis me ollaan vaik kymmene vuoden pääst. V: Mont vuot munki klyyga oli Nokia. Mä oisin halunnu hirveesti Nokian 3210:aa, mut en mä koskaan saanu sitä. Ne skagaa, ett klyygat on liian vaikeit. Mun skloddit oli kesäduuniski Nokian lippulaivamyymäläs Aleksil. Mut duunataanks luurei viel jossain muual. Oonkohan mä enää näkemäs sellast mahista. Vaik viel mullaki on frendei viimesii mohikaanei kai, ku ei oo halunnu älyy kännykkään. Nauroin sillon ja funtsin, että joopa joo, mutta nyt kelaan, ett vähänpä tosiaan bonjasin sillon. 2010-luku V: Nokia viel ruletti. Jeesaan parhaani mukaan, enkä onneks koskaan oo saanu niin bulii damagee aikaan, ettei sitä vois peruu tai fixaa. Jopa mun ekan älyluurin mä sain mun silloselt kämppikselt, ku sai itelleen duunist nyyan. T: Pitkään mun kännykät oli frendeilt saatui käytettyi klyygii. FO T O : V IR V EN FO T O A R K IS T O T. Siihen mä oon nyt toistaseks jämähtäny, slumppasin ite uudenki Huawein. Mun mutsi pyytää mult jeesii sen klyygan kans, mut mul alkaa olla fiilis, etten mä enää hiffaa, miten sen puhelin skulaa. Se on tavallaan magein klyyga, mitä mul on koskaan ollu – se oli nimittäin mun aikuiselämän eka puhelin, ku oli ihan bränikkä ku sain sen. Alan kyl funtsaa, ett vois vaihtaa johonki muuhun, kaiken ei tarttis olla Kiinas duunattuu. Salainen agentti Maxwell Smart (Don Adams) skulas pläägällä telkkarisarjas 1960-luvul. Älykännykkä on kyl tosi kätsy, siin on vaik mitä. T: Mä bonjaan ton kyl. Ehkä oikeesti viel joskus voi työntää handunsa sielt ruudust ja silittää skidin päätä. Toisaalt seki on kiva, ett nykyää hyvän älykännykän voi tsöpaa ihan muutamal kympil. 28 Tsilari 4 | 2022. 2020-luku V: Se on jo aikaa, ku omat skloddit bonjaa klyygist bulimmin ku mä. Mä funtsin jonki verran sitä, millaseks klyygaelämä tulevaisuudes muuttuu, ja tavallaan minnailen ”gamloi hyvii aikoi”, ku klyygii oli kahta merkkii: Nokia ja Ericsson
Saaret. Hesarin ekasta (vertailukelvottomasta) esityksestä puoli vuotta sitten mä diggasin ”Ahtia”. Nehän on: 1. Ahti, 2. Snygi Stadi -infoo – kamoon stadilaiset T än maailman ainoan Stadin oman asukasyhdistyksen Stadin Slangi ry:n jäsenaviisin eli Tsilarin edellisessä numerossa 3/2022 julkistettuun skabaan löytää stadilaisten mielestä paras vaihtoehto Makasiinirannan ankeen rantsumaiseman elävöittämiseks on jo tullut vastauksia ihan kliffasti. Mutta kun niitä vertailukelpoisia fotoja ei vaan mistään löytynyt. Avajaiset 1.9. Mä opin kaheksan vuotta Stadin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, ett lautakuntaa ja valtuustoa (Stadin korkeinta päättäjää) kusetetaan snygeillä piirroksilla, puistomaisilla näkymillä ja vääristetyillä mittasuhteilla. Tervetuloa.. Ja koristeina sekalaista silmägutaa Kauppahallin suuntaan. Riittää kun ilmotat kilpailuehdotuksen numeron. Sä hiffaat Tsilarista 3/2022 niiden yhdenvertaiset fotot, jotka ei kyllä kovinkaan paljon niistä kerro. Tää on vieläki hesalaisten arkkitehtien ja byggapuulaakien fyrkanhimoa Stadin ykkösrantsulle. Vastauksii on sendattu aina hispaanojen aurinkorannikolt ja muualtkin Eurooppast asti, mutta lisääkin saa tulla! Kyllä täällä Stadissa vakkaristi budjaavat vois sendaa enemmän omia feivörittiehdotuksiaan. Boardwalk, 3. Makasiinipromenadi ja 4. Tai kyllä sä voit myös ilmoittaa oman suosikkis niistä neljästä finaaliin päässeestä vaihtoehdosta skulaamalla gubbelle numeroon 050 59 259 64. mennessä Snygi Stadi -ryhmän vetäjälle, Stadin omalle joulugubbelle osoitteeseen santaclaus@kolumbus.fi. STADI JA SLANGI TEKSTI TIMO PAKKANEN Musta bygget on taas feikisti sitä, mitä STADILAISET EI HALUU – bulia betonia, bulisti himoja ökyrikkaille, duunimestoja ja ’tehobyggaa’. Neljässä vaihtoehdossa mä pääsen neljään kerrokseen melkeen kaikissa höseissä, jotka näyttää litistyneiltä, hämmästyttävän matalilta verrattuina Bernerin vanhaan taloon niiden takana. 2022 klo 16.00. Onneks vastausaikaa on vielä jokunen päivä tän Tsilarin ilmestymisen jälkeen, koska ne pitää stikkaa 15.8. . Viime Tsilarissa se onkin ihan yhtä korkeeta ja bulia byggeä ku muutkin. Stadin Slangi -yhdistyksen toinen perustajajäsen eli Bremerin Klaude muuten stikkaa täyslaidallisen harhaanjohtamisesta tässäkin asiassa koko suunnitteluskaban järkkääjille ja kans valtakunnan ykkösaviisille Hesarille otsikolla Hesa(ri) vetää höplästä. Kiitos Tsilari ainoasta rehellisestä esityksestä Etelärantsun suunnitelmista! 002 Klaude Stadin Slangin järkkäämän fotoskaban ”Stadin syvin olemus” vinnaajat ja parhaat fotot näytillä Rajala Galleriassa, Postitalossa, syyskuussa. Juhannuksen tienoilla HS esitti neljä vaihtoehtoa lukijoidensa äänestettäviksi, kaks mereltä, kaks Stadin puolelta nähtynä, yks yökuvana…taas johdattelevina, vertailukelvottomina! HS nuolee suurimman ilmoittajansa, rakennusteollisuuden p—ttä stadilaisista välittämättä
Ei, mut sitä slumpattiin brenkkukortilla. Kaikkihan tsennaa, ett pimeit pulloi sai Stadissaki monest mestaa. Tää idis ei ihan skulannu. Haluisitsä skrivaa Tsilariin siit muistoi. Viime Tsilaris oli fotoki ostokortist, Mauri Purkusen stooris. Nyt jos sun lähi-Alkois ei oo jotain, mitä sä haluut, voit tilaa sen verkos ja dallaa hakeen lähimmäst handelist. Mutsi kerto, miten se oli kerran nuorena friiduna ollu käymäs handelis, jonka dirikan se tsennas. Se vähens brenkkukorttien määrää. Brenkkuu ei voinu slumppaa, jos sul ei ollu korttii. Myöhemmin sai slumppaa jo bissee ja vinkkuu ilman korttii, sit viel väkevii viineiki. Mut tavallisen dokaajan elämää brenkkukortti snadisti rajotti. Puhutteluun tai kortti hyllylle Jos kävi liian usein handelis, ni joutu puhutteluun. Brenkku kortilla. Ku mutsi oli tullu veks sielt, ni jengi handelis oli tsiigannu sitä vindiin. Vuonna 1948 kekattiin, ett kortist piti bungaa leimavero. Sä et voinu siis dallaa ihan mihin vaan Alkoon, ku sattu oleen matkan varrella ja slumppaa sielt flindaa. Timon piti käydä Tapiolan brenkkuhandelis, varal sil oli Eteläinen Rautatiekatu kympin handeli. Skoudetki ilmotti Alkolle, jos joku oli joutunut boseen siks, ett oli tsörannu jurris. Kortit otettiin käyttöön Stadis tammikuun alus 1944. Yks ekoist tais olla Leppävaaras, mis mäki olin viikonloppuduunis 1980-luvun alus. Palveluu Timo Pakkanen kerto, ett oli vaan määrätyt handelit, mis piti käydä. Brenkkuu ei voinu slumppaa, jos sul ei ollu korttii. Aluks kortti leimattiin, ku kävi Alkos, välil merkattiin aina ku slumppas juomii handelist, sit vaan ku slumppas jotain vahvempaa brenkkuu. Ihan viel ei olla siinä, ett vois tilaa brenkut ja vinkut himaan asti. Mut ehkä myndikset joskus uskoo, ettei meidän dokaamist tartte niin bulisti valvoo ja päästään viel siihenki. MINNAATSÄ TEKSTI VIRVE KUUTAR B renkkukortin idis oli valvoo, ettei jengi slumpannu brenkkuu enempää ku niiden kandee dokaa – siis myndisten mielestä –, tai ettei kukaan voinu alkaa blisaa sitä pimeesti. 30 Tsilari 4 | 2022. Sit tuli handelit, mis sai ite ottaa flindat hyllyst. Se oli ite absolutisti siihen asti ku täytti 21. Mutsi skriinas, ett ne oli varmaan funtsannu: noin nuori friidu ja nyt jo puhuttelus, dokaaks se liikaa. Brenkkukortin käytäntöi bytskailtiin välillä. Krigun aikana ja sen jälkeen oli pulaa ja siks bulisti kaikkee kortilla – breguu, smiree, tsufee, sokruu. Brenkkukorteist luovuttiin 1970. . Dirika oli pyytäny sen bamlaileen omaan huoneeseensa, ettei tarttenu siin tiskil hengailla. Stikkaa meilii: tsilari@stadinslangi.fi. Alkoski on palvelu parantunu noist ajoist. Brenkkukortti voitiin ottaa kans hyllylle, jos epäiltiin, ett sä blisasit brenkkuu pimeesti. Dorka 3 eli Joulugubbe stikkas kerran idiksen, ett Tsilariin vois skrivaa brenkkukortist ja anto stooriin fotoks sen oman kortin. Sen jälkeen se onki sit oppinu arvostaan vahvempii janojuomii sen verran bulisti, ett on Unkun eli Underbergin suurlähettiläs Suomes ja K.H.P.V.:n eli Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan perustajäsen (perustettu vuonna 1978). Onks sul ollu brenkkukortti. Oliks brenkku kortilla
Pidin handun vielä takanani, ku otin numeroo. Olin samaa mieltä ja kehotin ryhtymää toimeen hymy päällä, et saadaan hauskaa videokuvaa. Bonjasin heti juonen ja iskin väliin et onks nyt tosiaan sun vuoros, sähän tulit vasta mun jälkeen. . Sitte vapautui luukku ja uus numero alkoi vilkkuu. Se takuulla kiros mielessään kunnolla mut ja torppaamani kiilausyrityksen. Jengii alko tulla lisää. Mä tulin vikaks tosta dörtsistä. ”Etkä, mä olen vika”, sano ukko. Kolmas sattu samas postis monta vuotta aiemmin sen vuoden ekana arkipäivänä. V uotta en minnaa, mut Larun Nordeassa kävi kerran niin, et mulla oli asiaa pankkifriidulle kahden kesken. ”Ihan itelle vaan, muistoks”, se sano. Sain päähäni olla postin vika kundi ja menin sinne puolta minsaa ennen sulkemista. Kukaan ei kuiteskaa liikahtanutkaan eli joku oli väsynyt venttaamaa ja häipyny. Kun se vihdoin pääsi sisään, niin mitä tapahtu. Toinen mainituist heeboista kekkas sillo, et sehän on muka sen hugi ja ryntäs luukulle. Postiin pääs nimittäin myös postilokero-osastolta takakautta jonottamatta. Täst aiheest voisin skrivaa vaikka kniigan, mut otetaan nyt vaan kolme kliffaa keissii esimerkin vuoks, etenki kun ne sattu samoil höörnil. Sisään takas tullessaan froogasin mihin se fotaa. Selitti, et se on menossa firmaluukulle eikä ota numeroa. ”Miten niin. Tässähä oli siitä harvinainen tapaus et se yritti kiilata mun taakse. 31 Tsilari 4 | 2022. Firmaluukulle asteli kaks metrii ennen sitä toinen gubbe, ku alko levitellä siihen ties mitä papruja. Mulle oli tullu joku lähetys ja tiesin, et postis on jonoo eli menin sellasen kymmene minuuttii etuajas. Niitä saa ja pitääki aina treffatessa snadisti kurssittaa stadilaisten tavoille. Mä näin et sitä hatutti raskaasti. Siel oli vuoronumerosysteemi, paitsi firmoille, joille oli oma jonotusluukku. Samalla se ilmoitti mulle et tommosta jätkää pitäis vetää kunnolla daijuun. Sisäl oli gamla gubbe fotaamassa, käväs siinä pitskullakin. Muutama siel jo venttas, jonoon vaan. Sillo nimittäin posti oli vikaa kertaa auki vanhas pleisis ja flyttas sit nyyalle ostarille. Tajus kuitenki et sen peli oli skulattu ja joutu ottaa pakkia. Mä ilmoitin sille et ”mistäs tiedät mihin mä oon menossa”. ”Mitä v----a?!” alko kundi ärhentelee. Postitäti oli vetämässä sitä boseen, mut mä ennätin just hyppää toisella fudulla ulos ja takas.” Ilmotin äijälle et ”mä olin vika, ja sun säännöilläs”. Kiilarit kuriin! Yks jutska, mikä mua risoo ihan kybällä, on jonoissa kiilaajat. Niinhä sitte kävi et se yritti mun edestä ineen, minkä torjuin. Kiinnitin huomiota yhteen kaippariin kun rundas siinä ympäril, muttei tullu jonoon. Sinne se kiilaaja jäi tuskaisena pyörimään kun shingrasin veks sille myötätuntoisesti hymyillen. Päätin olla ööga stäränä. ”Ota sit foto postin vikasta asiakkaasta”, ehdotin rintaa röyhistäen. En kiellä, tunsin kyl suurta vahingoniloo. Kävi nii et mun jälkeen tuli kaks nelikymppist heeboo, joista vain toine otti numeron, mut ne jäi staijaa jonoon silti. Siel oli systeemi, et laskut piti bungaa jonottamalla kassalla, mut luukuille piti ottaa numerolabari. Seuraava tapahtu Larun gamlas postis Gyldenintiellä, tarkka aika on tiedossa: 30.11.2016 klo 16.00. FUNTSINTAA HANNU NYBERG Ilmotin äijälle et ”mä olin vika, ja sun säännöilläs”
Kaarina viel tänä päivänä skriinaa mun egujen keittämistä. Kun mun entinen dirika Timo ties missä budjasin, niin se tuli moikkaa, ku sattu olee maassa. 1970 luvun lopus olin sit taas vanhalla mantereella ja tsökasin kämppää Frankfurtin kentän läheltä. Sen jälkeen mentiin mun himaan skruudaamaan ”Hogie’t”, poikamiesboksin väliverhon olin ite duunannu kaljatölkin renkaista, ku sai sillon irrotettuu tölkeist. Mä duunasin tsufet ja sit alettii juttelee, mut meidän ”keskustelu” hiippas huomaamatta slangille. Kyseli mitä puuhaan, sanoin et juttelen entisen bomtsigan kans, mut poikkee kylään jos ei oo pahempaa duunii. Ai nii, unohdin sanoo et tää on Stadin slangii, vähä siihe tyyliin, ett ”kaikkiha sitä snaijaa”. Ne bonjaa, ku bonjaa, loput ei Niil reissuil ei ollu Stadin slangil paljoo käyttöö, mut vähä myöhemmin onnas. Kun oli tottunu skrudaa yhden tai kaks eguu, niin nyt oli viis naamaa venaamassa tuleeks hommasta mitää. Siel oli Hilu, suomalainen friidu, jonka mä tsennasin Lufthansan lipunmyynnist, ku flygasin sielt kentsulta. 1970-luvun alus mä siftasin rapakon taakse ja sitte liikuttiin manteretta laidasta laitaan. Sitä kentsuu sitte käytinki lähes viikottain, ku liikuin ympäri mannerta. Ei kirkastunu tuijotus, eikä sanonu edes ”ahaa” vaan pelkästään, ai jaa?! Se gimma oli Kokkolast. Me Timon kanssa jatkettiin juttuu. Käytii Veskun kans tsiigaamas Drag Race -skabaa, mis fiudet skujaa lujaa. Täs kakkososas päästään pluggaa siit, miten Purkunen bamlas slangil rapakon takana ja myöhemmin viel Keski-Euroopas. (Tää oli snadisti enne euroja) 32 Tsilari 4 | 2022. Tais olla viikonloppu ja mä olin himassa. Ennen reissun jatkoo koslaan piti pistää löpöö, josta sit piti pulittaa D-huggei. Oltiin varmaan puol tuntii joristu kun mun puhelin soi. Kaveri vaan ei meinannu lähtee vek, ku ei ollu enne nähny sellasta kiirettä. Puol timmaa myöhemmin mä hiffasin kun giltsi tsiigas meit öögat bulina ku egut ja sitte kysy ”Mitä te puhutte”. Kerran ku Vesku oli menos koko Nuotion jengin kans Alpeille tsiigaa buleja stenuja, niin ne poikkes moikkaamaan. Ku tuli pimeet, me tsöpattii mukaan Hogiet (vähän stydimmät ku hodatit) ja skruudattii ne mun himas. Mauri Purkunen on draisannu slangii ja stadilaisuutta sen messis ympäri boltsii. Hilu sit tuli, ja mä esittelin ne toisilleen ja sit se meni hakee tsufet. MINNAATSÄ TEKSTI JA FOTOT MAURI PURKUNEN Stadin Slangi on kliffaa ku sit ei kaikki bonjaa | Osa 2 Tsilarin namberos 3/22 oli eka osa täst samast stoorist. . Skidit oli sillo viel snadei. ”Riimu” on ite nyplätty. Timo oli vanhempaa ”vuosikertaa” kun mä, jote se oli kasvanu vielä stydemmissä slangiympyröissä. Kääntymässä bulin rapakon takana Sen jälkee ruvettii liikkuu ympäri maata eri sairaalois, kävin jopa snadis Kittiläs, mut seki on kyl ny levinny. 1974, New Jersey, USA. Koko jengin (Veskun) kans, onnanneen egunkeiton jälkeen, skruudatiin niitä tsökessä. 1979 Dietzenbach, sillonen Länsi-Saksa. Sen stoorin ekas osas se skrivas siit, millasii kaikkii duunei se oli tehny ja millasiin mestoihin sen duunit oli sen vieny. Vesa ” Vesku” Nuotio (S-S jengii), mun vanha kamu, (tosin puoltoista kuukautta nuorempi) tuli kerran moikkaa ja vein sen tsiigaa ”Drag racing” -skabaa
MUSAA Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa. Raija Tervomaa: Mut sulle sattuu aina 5 EUR ale 6. Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne. Matti Kainulainen: Skloddi 10 EUR 5. SLANGI BLISAA MUUTA KAMAA . Raitapaita Marimekko 50 EUR ale 1 1 2 2 3 4 5 6 7 8 CD Sakilaiset Jätkä ja muita kupletteja 10 EUR 33 Tsilari 4 | 2022. Slangikartta/Stadin Kartsat ja Mestat 5 EUR ale . Erkki Alaja: Olympiastadion 15 EUR ale 7. Timo Mäkelä: Neiti Brander 15 EUR ale 8. Heikki Paunonen: Tsennaaks stadii, Bonjaaks slangii 20 EUR ale 3. 1. Niin gimis on Stadi-autotarra 10 EUR ale Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinslangi.fi tai sit voit käydä byroos päivystysaikoina: ti ja to klo 14–17. Heikki Paunonen & Jeongdo Kim: Nyt mä bonjaan Suomi–Stadisanakirja 29 EUR 2. Kimmo Pälikkö: ArtHelsinki 15 EUR, TARJOUS 3 kpl 40 EUR ale 4. CD tupla The Best of Finnish Classic Jazz 20 EUR Classic Jazz Society All Stars KNIIGOJA 1. Käy tsiigamas himasaitil: www.stadinslangi.fi tai byroos! CD Marino&Sunrise Orchestra 10 EUR Takaisin Rööperiin… kaipaan niin… KLEDJUJA CD Slangimusa ei delaa koskaan 10 EUR Esiintyjät: OlliBull Anikari, Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Jussi Raittinen Tapsa Kojo, Harri Saksala, Pirjo Tuohimaa, Marino, Slangibändi, Dumari Nurmio. Niin gimis on Stadi -kangaskassi, musta tai sininen 10 EUR . Sporapaita 15 EUR ale 2. Raija Tervomaa: Nopeammin ja korkeammalle 15 EUR ale Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson
Kirjakieles verbeil on mm. Mikko Seppälän mukaan meille swingpjatit ilmaantu sotavuonna 1943. Toisil oli leveeja kaarevakärkiset sveedupläägät. Joraaminen oli muuten sota-aikana kielletty, mut tanssiskolet sai toimii. Tsilariin ois kliffa saada stoorii pesiksestä. Niinpä oikee ajotus on kesä 1941. Se koskee myös monikon ekaa persoonaa: Me duunataan kaikkee kliffaa – Me ei duunata nyt yhtään mitää. Ruotsinruotsis on kans verbi swinga, joka tarkottaa soittaa, laulaa tai tanssia swingiä. Manskun ja Risustriitin kulmas kokoontu 40–50-lukujen vaihtees kans yks swingpjattiporukka. Mut sit jos se kielletään, sanotaan: Tääl ei sit duunata mitään ku mutsi kielsi. Minnaaks joku viel muit stadilaisjengei. Billie Holiday oli swingin musta kuningatar. Sit ku vielä lopust -n voi katoo, saadaan duunaamaa tai duunaa. Preesensmuodot ja infinitiivit on samallaisii: Se duunaa fillarin kondikseen – Se osaa duunaa fillarin kondikseen. Kaarlo Stenvall (1924–2001), Stenvallit Stadissa -kniigan kirjottaja, on kuitenki kertonu mulle, et swingpjatit ilmesty Stadiin jo aikasemmin, kesällä 1939 tai 1940. Slangis tätä eroo ei ole. Me voidaan sanoo: Tääl duunataan kaikkee kliffaa. Omas vastinees Palminen sinksas aikasempaa mielipidettään. Se kävi kans joraamassa Cotton Clubilla ja El Almeenilla. Swingjazzin kulta-aikaa kesti Jenkeissä 1930-luvulta 1940-luvun puoleenväliin. Friidujen nimitys oli swing pjatta. Slangis on tavallisesti vaan A-loppusii: alka/a – duuna/a. A-loppusii ja TA-loppusii perusmuotoja, kuten alka/a – maala/ta. Mut niiku Palminen skrivaa, duunata-muotoo ei aina voi sinksaa duunaa-asuun. Sveduis swingpjatit liikku usein buleis jengeis ja niil oli ainaki Stogikses skragiksii skoudejen kans. Kandeisko listaa kaikki 50-luvun stadilaiset pesisjengit. Sit kirjakieles on viel MA-infinitiivi: ajamaan, maalaamaan. Heikki Paunonen Stadilaiset pesisjengit Pesiksestä oli Tsilarissa snadi, tosi snadi stoori. seuraavii nimityksii: Swingschas, Ruskprick, Babsgosse ja Swingpjatt. Sen hobbyna oli 30–40-luvuilla amerikkalaiset musiikkileffat. Ekat tiedot siitä on vuodelt 1939. Svedusana pjatt tarkottaa keikarii tai arkikieles surkeeta rääpälettä. Meillä tää puoli liitty 50-luvulla lättähattuihin, niiku Mikkokin skrivaa. Jenkeist muoti levis 30–40-lukujen taittees Sveduihin, mis sen diggaajii, kundeja, alettii kutsuu nimellä swingpjatt. Tää ajotus, joka on Stadin slangin suursanakirjassa, on kuitenki liian aikanen. Toimituksen Kimmo Iso talo skrivas pesiksest Tsilaris 5/2017 (jos sul itel ei oo gamloi Tsilareit talles, stoorin voi pluggaa Lehtiluukus). Swingpjatit oli meillä niiden edeltäjii. Puhekieles ja slangis MA voi puuttuu: duunaamaan tai duunaan. Kalle oli Aleksis Kiven kadun kundeja. Meil ei oo vastaavaa sanaa ainakaan jääny haaviin. Sillon on kysymys passiivin kieltomuodoista. . Svenska Akademiens Ordbokin mukaan ruotsalaiset nimitykset swing pjatt ja swingpjatta oli halventavii. Ajaa, alkaa -tyyppiset muodot on kirjakieles sekä preesensmuotoja että A-infinitiivejä: Hän ajaa autoa – Hän osaa ajaa autoa. Helsingin pallonlyöjien, Puna Mustien ja Työväen mailapoikien lisäks ku oli ainaki Katajanokan Haukat, Pallotoverit (ja Helsingin Pesäpojat, alemmassa sarjassa) Olli Nieminen Toimitus vastaa: Hyvä idis Ollilta. Voi sanoo, et slangin kielioppi on simppelimpi ku kirjakielen. Seppo Niemelä kysy, miks Palmisen Snygii slangii -kniigas verbien perusmuodot on kirjakielen tapaan budjata, skrivata eikä niiku slangis budjaa, skrivaa. Herätteenä meillä oli Kalle Stenvallinkin mukaan ruotsalainen leffa ”Swing it, magistern!”, jonka pääroolissa oli Alice ” Babs” Nilsson. Tähän ajotukseen sopii sekin, et Stenvallin Kalle oli itsekin ensimmäisii swingpjatteja Stadissa, ennenku joutu rindikselle vuoden 1942 alussa. Toukokuussa 1941 Svenska Dagbladetissa järjestettiin nimikilpailu, jossa ehdotettii mm. Miks slangis ei sit oo samaa eroo ku kirjakieles. 34 Tsilari 4 | 2022. Mut kirjakieles maalata-tyyppisis verbeis näin ei oo: Hän maalaa taloa – Hän osaa maalata taloa. Kaikil ei ollu skragaa mut jos oli, se oli kapee, kesäkeiton värinen snoolsoppaskraga, mis oli snadi, peukalonpään kokonen solmu. Täst voi hiffaa, et duunaa-muotoo voi käyttää mones mestas: Se duunaa fillarin kondikseen – Sen pitäs duunaa fillari kondikseen – Se rupes duunaa fillarii kondikseen. Leffan ensi-ilta oli Sveduissa 21.12.1940. Kalle kerto, et sil oli silee, taakse kammattu fleda ja klabbeissa mustat, teräväkärkiset swingplatkut. Onks joku itekki skulannu pesistä nois jengeis. Niil oli snadisti erilaiset kledjut. Heikki Paunonen Snadisti viel swingpjateist Mikko Seppälä Skrivas Tsilaris 1/2022 mielenkiintosen jutun swingpjateist ja lättähatuist. PLUGGAAJAT Vähän vielä infinitiiveistä Kaks Seppoo, Niemelä ja Palminen, skrivas tän vuoden ekas Tsilaris Stadin slangin infinitiiveistä. . Selitys on simppeli: kieli muuttuu.
MARIT HENRIKSSON Missä peto budjaa. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, mis finnaaja saa tsögaa ite Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Samas haussis toimii nykyisin lastentarhamuseo. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Onnittelut finnaajalle! Fotoskaba 3 / 2022 vastaus Kakarat hengaa Ebeneser-talon julkisivus. Osote on Hesari 3–5. Stadin Slangi ry :n 27 v -bileet tulossa 13.9. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari Hämeentie 67 00550 Helsinki. Fotoskaban 4/2022 finnas Juha Sopanen. Vastaukset viimeistään 8.9.2022. Infoo mestasta ja proggiksesta tulee myöhemmin Tsekkaa byroosta ja himasaitilta. Wivi Lönnin suunnittelema haussi valmistu vuonna 1908 päiväkodiksi ja lastentarhanopettajien koulutusta varten. 20 egee. Järkätään Stadissa. 35 Tsilari 4 | 2022
Sielt oli kiva tsiikaa, ku jengii alko valuu kohti dösän pysäkkii. Mut kukaan ei hiffannu aluks pyytää silt Olli-nimiselt kuskilta pistää lämpöö päälle, ja bussin takaosassa jengi fryysas edelleen. ”Joo, on takana”, sano kuski ja avas pääsyn sinne jotain nappii painamalla. Ku mä avasin sen veskin dörtsin, en hiffannu sähkö nappulaa mistään. Rakuunasoittokunnan airut areenalla. Ton kauniin kledjun oli nainen hankkinut matkaa varten ja paleli nyt pirusti. Antsku rupes soittaan Ventoniemen lafkaan ja kyseleen, mistä tää meidän venttailu oikein johtuu. Huussihaasteita Mulla oli sillon jo kupla otsassa, ni mä kysyin Ollilta, onks dösäs veskii. Yhteensä meit oli ilmoittautunu 50 henkee, mut tais olla pari jääny viime hetkellä veks. Sielt luvattiin kuulemma lähettää uus dösä, joka tulis pikapikaa Viikistä meit hakeen. Antsku soitteli taas siin välillä, ku mitään dösää ei alkanu kuuluu. Niinpä mä nytkin olin jo stogessa, joka lähti Keravalta klo 8.56, vaik lähtö redulle tapahtuis Aleksis Kiven patsaalta vasta 10.30, jolloin Ventoniemen dösä starttais kohti Haminaa. Jengi palelee sateessa ja Antsku (fotossa keskellä) käy kuumana. Redu alkaa – tavallaan Sit alko tapahtuu! Tai siis aluks ei tapahtunu mitään, ku ei sitä meidän dösää näkyny missään, ja kello oli jo yli sovitun ajan. Jouduin raottamaan välillä vähän dörtsii ja pyyteleen Pitempi Hamina Tattoo -reissu slangijengin kaa Vaikka mun nuorin kundini oli ollut kouluttajana RUK:issa aikoinaan 13 vuoden ajan, ei mun ollu tullu käytyy ikinä Hamina Tattoossa. Steissin yhdestä kiskasta mä tsöpasin bulin pehmisjäden reissun kunniaks. Muuten siellä kyllä tulikin ravattua yhtenään – varsinki sen jälkeen, ku niiden perheeseen synty jälkikasvuu: pari södee friiduu. Lippuvartio paikoillaan. Yks daami tuli lopulta sielt takaa anomaan lämpöö ja asia tuli sit kondikseen. Kesäkuussa sain emailiin ilmoituksen Stadin Slangin redusta Hamina Tattooseen 16.7., matkan vetäjänä Antero Nuutinen. – Se mitään syttyny! Mut osasin mä hoitaa homman pimeessäki, ku olin tajunnu tsiikaan jo ovelta, missä se pönttö oli. Mun kävi sääliks sitäkin (nais)henkilöö, joka kertoi tsöpanneensa just tätä reduu varten uuden, söden kesäkleningin ja värjötteli nyt sateessa pikkukengissään. Mentiin sitte kimpassa pitään sadetta yhden lippakioskin alle. Dösä saapui klo 11.55. Ja sitten ulos – sateeseen. Vodaa tuli taivaalta aika reippaasti, ja jotku oli ehtiny alkaa palella. SLANGIJENGI M ulla oli muutama aikaisempi kliffa kokemus Anstkun vetämistä reduista, ja päätin viime tipassa lähtee messiin – varsinki sen jälkeen, ku kuulin, että tää mun nyt Porin Prikaatissa kapuna oleva kundini olis siellä samaan aikaan familinsa kanssa. No, mä funtsasin sit, että tietysti valo syttyy heti, ku mä suljen sen dörtsin sisäpuolelta ja painuin ineen. Aikasena fogelina matkaan Mulla on ollut tapana lähtee matkaan aina hyvissä ajoin, ettei mitkään häikät menomatkalla mokais itse tapahtumaa. 36 Tsilari 4 | 2022 TEKSTI JA FOTOT ULLA SAARNIO. – Sit lopul ta, vähän ennen klo 12 ilmesty Ventoniemen dösä, ja me päästiin sisätiloihin siit kalsalta kartsalta. Aleksis Kiven patsaan luona yhdellä penkillä sittas jo yks pariskunta ennen mua! Ne oli erehtyny tunnilla lähtöajasta. En ollut nähnyt sitä sitten huhtikuun, kun kundilla oli 50 v-synttärit
gaifa = kaveri, gamlemmat tsennaa kans gaiffarin Nää oli Avionin Prinssin stygest Vierivä kivi. Bastionin areena täytty vuorotellen toinen toistaan snygeimmistä solttuorkestereista, joista tässä luettelo: . VK. Saksan maavoimien vuoristojääkärisoittokunta . Niin tapahtu, ja me jatkettiin matkaa välittömästi, sillä Hamina Tattoon alkuun oli enää kolme varttii! Kuski piti sellasta vauhtii yllä, ett me ohitettiin sillä pikatiellä muita fiudeja yhtenään. Alankomaiden kuninkaallisten maavoimien edustussoittokunta esiintymisvuorossa. Se löytyy kyl googlaamalla. Nyt vasta mä uskalsin ottaa naukut mun vodaputelista, ku olin saanut aamutsufet lirutettuu ulos. Kliffaa jengii Mun reissu himaan Keravalle jatku Lahteen menevällä Z-junalla. Ku ilmotin, ett Hamina Tattoosta, se ilahtu ja kerto, ett se oli ollu byggaamassa sinne niit monii laitteit! – Tämänkö takii mun piti tsöraa Keravan ohi, ett sain treffaa viel tän kliffan nuoren kundin, ku mun oma poika jäi Haminassa näkemättä. Mä kerroin sit kuskille siit pimeest veskistä ja se pisti sinne valot taas jotain nappulaa vääntämällä. Rakuunasoittokunta . Kuski anto luvan safkaa dösässä. Kiitos Antsku ja kaikki muut messissä olleet urheat stadilaiset! Toivottavasti ei teist kukaan tullu klesaks, ku venasitte siin sateess dösää melkein kaks timmee! . Se oli hälyytetty himastaan duuniin, kun se eka kuski ei ollu koskaan löytäny perille). Olli ja Antsku sai ansaitsemansa taputukset reissun lopuks. Brekun kautta kiireel mestoille Antsku kerto, ett meillä oli ollu tarkotus pitää breikki Pyhtään ABC:llä ja skruudaa siellä hyvät sämpylät borgineen ihan rauhassa. 37 Tsilari 4 | 2022 Slangiopen snadien vastaukset: . Skotlannin kuninkaallisen rykmentin säkkipilliorkesteri . Mutt nyt se lähti soittaan sinne ja tilas sen aamupalan siten, ett me sitataan dösässä ja hän avustajineen hakee ne muonat bussiin. Vierustoverikseni sain yhden kliffan Stadin kundin, Kaitsun, jonka kanssa sitten paluumatkallakin dösässä sittasin ja bamlasin. Se tsiikas vähän väliä kännykästään reittikarttaa, ettei vain ainakaan enää eksyis. – Himassa olin takas klo 21.30. Juontaja Jussi-Pekka Rantanen ilmoittaa pitävänsä kädessään Englannin kuningatar Elisabet II:n viestiä Hamina Tattoolle. Ihan kiva reissu. Ku mä skruudasin sitä jädee ja fotasin aseman upeit kukkalaitteit, yks kaveri tuli bamlaa mun kans. SLANGIJENGI lähellä tsittaavilta anteeks etsiessäni veskipapruu, mutta en mä sitä hitannu. Rakuunasoittokunta marssi areenalle hevosairueen johtamana. Juttelin vierustoverini, yhen Pirjo-nimisen stailin rouvan kanssa niin tiiviisti, että havahduin vasta Haarajoen kohdalla tsiikaan ympä rilleni – ja stogen dörtsi sulkeutu ennen kuin ehdin painaa avaa-nappia! Ei auttanu muu kuin tsöraa Mäntsälään saakka. Siellä lohdutin itseäni taas yhdellä jätskillä. Se kysy, mistä mä oon tulossa. Alankomaiden kuninkaallisten maavoimien edustussoittokunta . Kandee tsekkaa kundin biisei. Niis on kliffasti slangii ja Youtubes on snygei videoit, mitä on fotattu Stadis. Nyt meillä oli aikaa poiketa Pyhtään ABC:lle skruudaan ihan rauhassa. Laivaston soittokunta . Trinidad ja Tobagon puolustusvoimien steelpan-orkesterissa oli tanssiesityskin. Soittokuntashow Esitys kesti 2 timmee. Kiitos Ollin, me ehdittiin just ja just paikollemme Haminan Bastionille, ku ohjelman mainio juontaja Jussi-Pekka Rantanen harjoitutti yleisöä taputtamisessa. (Olli oli muuten ollu Kiasman pysäkillä venaamassa meitä kyytiin. Inkeri anto mulle käsidesii, ku vodaa ei ollu tullu kraanasta. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Joidenkin orkkien ohjelma sisälsi myös kliffoi tanssija lauluesityksiä. Trinidad ja Tobagon puolustusvoimien steelpanorkesteri Karibianmereltä . Onneks oli ollut kyse vain ’pikkuhädästä’ ja mä lampsin niine hyvineni takas mun platsille yhden söden Inkerin viereen. En lähde tässä kuitenkaan selostamaan koko ohjelmaa. Klo 18 Olli otti kurssin takas Stadiin, missä me oltiin noin klo 20 eli ihan ajallaan! Osa jengistä oli jääny pois kyydistä jo Kurvissa. skriitta = velka, ite bamlaan skriita
Man ska sjunga hellre är bra. De här me supvisor e en egen konst. Båda fyllde ett dicksgalas me brencku å Svenne sa: Skål! – Ha vi kommi hit för å supa eller hålla tal, fråga Pekka. SVEDUSLANGI RALF NYBERG 38 Tsilari 4 | 2022. Nu kan vi kanske lägga Nato ansökan ti den här listan, men de hinner vi avgöra senare. Fast vi i Helan går verbalt uppmanar alla att tömma glaset till botten, behöver man int lyda. De får mej att tänka på den där klassiska historien fån Volvo verken i Torslanda i Göteborg där Pekka å Svenne beslöt sig för å ta ett glas efter jobbet. De gäller int att sjunga rent eller högt. Å nä de gäller kräftor, föredrar ja öl å brännvin framom vin.Men de hindrar ju inta att visan kan vara bra i alla fall. Hellre än bra N ä ja va snadi va de så att allt nytt som ti oss via Svärje. Hos os ha kräftsäsongen traditionellt inletts vid midnatt 20 juli, medan svedupellena fick vänta ti andra fredagen i augusti. Säsongen e alltså i full gång å många av oss föredrar att stava den kräftsäsången, för utan visor kring bordet, smakar kräftorna trist. De va bara två saker där vi va före dom: Det ena va klockan å de andra va kräftonan. Fast vi i Helan går verbalt uppmanar alla att tömma glaset till botten, behöver man int lyda. Di flesta av oss ha fått höra från våra ungars dagis, att di ha stämt upp me någon supvisa nä di ha blivi ombedda å sjunga nånting di kan. Ja ha en gång vari på en företagskräftskiva, där man satt tyst å skroda kräftona me korta avbrott för å höja ett glas emellanåt. Följande år fick ja vara ceremonimästare å delade ut ett litet häfte me supvisor på svenska å finska å dro igenom dem som försångare. . Så här kommer ett litet axplock på hur de kan låta i form av en av mina favoriter: (Melodi: I sommarens soliga dagar) Jag minns än idag hur min fader kom hem ifrån staden så glader och ställde upp flaskor på rader och sade nöjd som så: Bordeaux, Bordeaux! Han drack ett glas som i extas och sedan blev det stort kalas Och vi små glin ja vi drack vin som första klassens fyllesvin Vi dansade runt där på golvet och skrek tills vi blev blå: Bordeaux, Bordeaux! Men fullt så här vilt gick de no int till hemma hos oss. De va no en ganska bedrövli tillställning. För oss finlandssvenskar e de här me supvisor någå vi ha vuxi upp me. Man får bita av en snaps för å få den å räcka ti fyra sånger. De gäller att böla på me inlevelse. De ändra tillställningens karaktär helt, å ble en rikit roli traditjon
Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Treffataan toisemme nyyan Tsilarin ilmestymisen kunniaks ja bamlataan uusimmast lehdest. SLANGIJENGI Slangi järkkää Elokuu Torstaina 18.8. Monen skloddin mielest starbujen slangi on fantsun retroo ja monen kävyn mielest nyya slangi on tosi skoijii. Dyykkaa jäseneks slangijengiin! Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Syyskuu Tiistaina 13.9. 27.–30.10. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. Ylläreitäki on luvas. Lisää infoo tulee myöhemmin. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Jangsterit stikkaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Muista siis seuraa sitä kans!. Kirjamessut, mis Slangil on oma ständi. Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. Teemana on Stadi ja mestoil skulaa Fat Mama Band. Tsilarin 5/22 julkkarit Sörkan ruusus, osottees Pääskylänrinne 3. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Jäsenet saa kuus kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. klogu 18 Slangitsyrkka Bergan tsyrkas. Marraskuu Tiistaina 8.11. Lokakuu Torstaina 6.10. Stadin Slangi ry:n 27-v.-födlarit Stadissa. Maanantaina 10.10. Bottalla perinteinen kimppailta Natsa Klubin kans. Tsekkaa detskut takakannest ja tietty himasaitilt. Lisäinfo tulee sit himasaitille. Torstaina 15.9. Lisäinfoo himasaitilt. klo 17.00 Tsilarin 4/22 julkkarit Oodissa Saarikoski-matolla. Staga & Skrubun mestikset Aulangon Hugolla
Sillai me saadaan Tsilarille lisää pluggaajii ja voidaan olla saleteis, et yhdistyksen fyrkat piisaa jatkossaki slangin ilosanoman levittämiseen. Täst duunataan uus normaali. Frenditki kantsii ottaa meggeen, et ne hiffaa, kuin mageet on bamlaa ja lesaa slangii ja kuin snygii täs jengis on hengailla. Tsilarin toimitusjengi on mestoilla ja skoiji läppä flygaa. Kummasti se sielt vaan luukust dyykkaa kuus kertaa vuodessa. No, eihän tää tollast salamyhkäsyyttä voi maailman tappiin saakka olla! Tokat Tsilarin julkkarit torstaina 6.10.2022 kello 17 Sörkan ruusussa Tsilari numero 5 on sillo just ilmestyny. Aina ku Tsilari ilmestyy, järkätään kliffat tsembalot.. Kaikkee voi froogaa, kaikest voi olla samaa tai eri mieltä, ikiomii älynväläyksii voi sleppaa ilmoille ja haastateltavina on dorkii tai niitäki himmeempii stadilaisii. Skrivaa toi aika allakkaan ja tuu, ettei sua tartte turhaa venttaa. Julkkareis ja kaikis muissaki tsembalois koko idis on kliffa meininki ja et porukalla haalitaan tuoreit jäsenii. Stadin Slangissa on ollu stailina, et jäsenlehti Tsilari dilkataan ihan tollai, et kai sen jotkut dorkat on funtsannu, skrivannu, fotannu, sumplinu kokoon, taittanu ja niin edelleen. Ne ku ei oo himaan saanu, voi ploggaa Sörkan ruusust. Toimittajille voi stikkaa ruohoi tai risui