Tsilari 4/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 4/2023 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 28. vuosikerta | Hinta 10 € Slangikuoro kybä vee Fengisposse duunaa teatterii
STADIN SNYGEIN BUIDU C M Y CM MY CY CMY K K-Market_BiiliTalo_AliJahangiri_Tsilari_90x131_01.pdf 15 14.8.2023 11.00. Mikä tahansa skraidu tällä sivulla fippaa Slangijengille buustii, jeesaa, et napasnöre ei bragaa, et Tsilarii duunataan jatkossaki bulina, kalseena ja karheena. Mun oman jässärin nambero on 500. FREDAN MURKINA Gutaa himasafkaa ja kaurismäkeläinen fiilis Vesa Pallasvesa, HTD 8 Freda 26 1897 I.F.K. Tälle sivulle skaffataan tyyppei, lafkoi, klubei, mestoi ja buidui, ku diggaa Stadii ja slangii. Stadin slangidiggarit Tää on slangidiggareiden kokoontumispaikka. Sit mä oon ollu pari vuotta Slangijengin kasöörinä. Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna. Mä oon duunannu issarin ja kirjanpitäjän hommii kolkyt vuotta. Sä bonjaat, et mikä maaginen styrkka on jemmattuna slangiin, sen bamlaamiseen, sjungaamiseen ja skrivaamiseen. En gång – alltid. Ragnar ”Ranccu” Lilius Numbat orderiin! Ku sä tarttet jeesii sun taloyhtiös tai yhdistykses kirjanpitoon, ni täällä mä oon. Ku sä stikkaat sun mesitsin diggarisivulle, stadilaisuus ilmiselvästi merkkaa jotain sulle tai sun prodaktsille. Sendaa mulle meili: risto.lindgren@pp.inet.fi tai skulaa: 0400 456 685 ”Last record shops standing” A.H.Records, Freda 12 Eronen Record Store, Laivurinrinne 2 Visusti Viiskulmassa Freda 16 KU BLISARI ON GIMIS, . HIFKii digataan kolmel kotimaisel: Kerran – aina. Koklaa Kingei, diggaat forevö
Pluggaa Upin ja Elviksen stoori s. Kuitunen 17 Jaska käväs tääl Härmäs O. Kolanen 32 Arttuu Malmist E. Tamminen 18 Sporttijäbä delas S. 30. Seppälä 24 Stadin syke R. Nyberg Räppii, mut ei räpellystä. Janzon & M. 34. FOTO: UPI SALLAKSEN ARKISTO. 8. Palminen 26 Lindellin linjauksii T. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Kainulainen 20 Harossii marossii H. FO TO : VA LT T ER I H EL LG R EN . Saksala 19 Gamla slangi E. Lindell 38 Människans bästa vän R. Kuvaöverit Slangijengist s. Jormanainen 33 Slangi blisaa 36 Skabat 37 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Stadilaisii ja yks ulkkari 12 Slangikuoron födikset R. 3 Tsilari 4 | 2023. KANSI: LIMINGANTIE KANNEN FOTO: MARIT HENRIKSSON 4 Snadit 5 Hedari S. Pluggaa juttu s. Paunonen 22 Ollaaks me sukuu. T. Aalto Tsilari treffas pallopelivirtuoosi Kyntsin. Lännenmäki 28 Fengisjengin teatteri R. SISIS Stadissa, taivaalla ja maalla 14 Hopeesiipi taivaalla M. Kolanen 27 Rehupuntti J. Ku Elvis dyykkas Stadiin, Sallaksen Upi oli valmiiks hereillä
Siks bungaaki bulimmin kun perusmarkettibregu. Jengii tuli niin vilde, ettei kaikki päässy ees tsittaan. Kuultiin bulisti Jussin hittei eri vuoskymmenilt ja muutama ihan nyya biisi, rokkii, kantrii, balladei. Primo on auki vaan viikonloppusin, pe klogu 15–19, la ja su klogu 10–18. Mun mutsi tsiigas mua öögiin, smailas ja vastas: – ”Mun rakas lapsi, ei koskaan.” TL Stadin Friidu täytti 80! FO TO : V IR V E K U U TA R . Ne duunataan juureen, ei oo mitään pikaduunii. Yhes bregus on pähkinöit, toises unikonsiemenii, kolmannes maltaita. FOTO: VIRVE KUUTAR. VK Jussi shungaa ”on niin kliffaa tulla Stadiin takaisin”. Se ei haitannu, ku bändi skulas sellast musaa, ett teki mieli joraa. Sielt saa gutaa breguu, artesaanii. Onks Stadi maailman toimivin stadi. Vissiin koskaan ei osata duunaa kerralla priimaa, ku just vast valmiiks saatuja sileitä ja siistei asfalttigartsoi ja -teitä revitään heti kohta uudestaan auki, ett päästään fiksaa jotain, mitä ei jostain syystä voitu panna kondikseen sillon, ku sama mesta just vähä aikaa sit oli remontis. VK Breguvalikoima entises Lapparin tsirras olevas leipomos Primos. Jauhot on spelttii, vehnää, ruista. Snygii breguu Entist Lapparin tsirraa yritetään pitää hengis. Siel on kahviloit, snadei buidui, museo ja monenlaist toimintaa. Kruunusiltojen buli bygga taas on pistäny mullin mallin koko Hagiksen, ja Kalasatama–Böle-sporareitti sotkee liikennettä, no Kalasatamast Velodromille asti. Virve Kuutar 4 Tsilari 4 | 2023. Maarit on aito stadilainen, se ei kumartele kuvia ja ymmärtää hyvän stoorin voiman. SNADIT Stadin Kundi stagella Jussi and the Boys skulas Storyvillen terassil yhten iltana heinäkuus. Sitä mä kyl aika usein funtsaan, ett kelle sitä stadii oikein bygataan, koska selkeesti ei ainakaan meille stadilaisille. Froogasin joskus pikkugiltsinä mun mutsilta, ett millon tää Stadi oikein tulee valmiiks, ettei noit nostureit ja tietöit olis aina joka kesä mestat väärällään. Mulle Maarit opetti Stadi-päivänä 12.6.2020, ku sen ekan kerran treffasin ihan livenä, ett sil ei oo mitää välii, onks joku stoori totta vai ei – kunhan se on hyvä! Tsilari onnittelee 80-vuotiasta! TL Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Jussi bamlas, ett uus platta Rokaten tieni meen on tulos syksyl, ja 15.9. Bregut blisataan kilohinnal, ni voi slumppaa vaik puolikkaan yhtä ja puolikkaan toista. Maarit on friidu, ku kohtaa jokaisen ihmisen sellasena ku se on. Heinäkuus kyltis pluggas kyl viel ”Paperi ja lahja”. Stadin Friidu vuosimallii 2009, buli persoona ja upeen uran tehny toimittaja, ammattiskrivaaja ja kulttuurihissadorka Maarit Niiniluoto vietti sen 80-vuotisfödiksiä 28.7.2023. Juuribregu tekee gutaa smagalle ja mielelle. Tänä kesänä bulii katubyggaa on ollu tavallistaki enemmän, ku auki on peruskorjaukses olevan Manskun (kestää vuoteen 2025) lisäks viel Lönkka, molemmat Espat ja Erottaja. . Maarit Niiniluoto Musatalossa Nyt mä bonjaan suomi–stadisanakirjan julkkareis 2021. Tietysti kans just öppnattu Tripla ja siihen kuuluvat fänsit nyyat bytingit ja tiejärjestelyt on sekasin, ku Keski-Bölee väännetään uuteen uskoon. tremolo Tsiigaa vastaukset sivulta 36. mandiska . järkätään Kultsal Jussin 80ja Boysien 60-v-synttärikonsertti. No, tällast se on, ku Stadiin duunataan maailman toimivinta kaupunkia. FOTO: VIRVE KUUTAR. Niiku aina kesäl, ni Stadin raksat ei pettäny tänäkää vuonna. Ku dallaa pää rakennuksen ohi rantsuun, ni hittaa viel snadin leipomon Primon
Mä tein asenneuukkarin: aloin tsiigaa maailmaa öögat auki, mut en tsögannu enää feelui. Mut mitä skrivas Pauli. Must on tärkeet, et ku sä rupeet poliitikoks, ni sä et hylkää sun identiteettii tai elämäntapaa. Aiheen Arhinmäki tsennaa hiivatin hyvin: Pasilan. HEDARI SEPPO PALMINEN Mut jos joku on stadilainen omien gartsojen dallaaja, kaikkee sen dorkuutta ei kantsi heti dumaa kusipäiseks ja kajahtaneeks. Must on snygii, ettei poliitikot oo kloonattui toistesa 3D-tulosteit, et ne tulee erilaisist taustoist ja alakulttuureist. Se oli tosi fitti asenne. Buleimmas osas boltsii tällanen inklusiivinen demokratia on vast haave, jos sitäkään.” 5 Tsilari 4 | 2023. ”Duuni näyttää olevan aika buli, ihan professionaalii tasoo. Ku snadisti bytskaa tsiigauskulmaa, sielt voiki hittaa jotain virkistävää. Tän Tsilarin julkkareissa dilkataan kymmenennet Dorkan paprut. Täs on kyse tsiigauskulman sinksaamisest. Ei ihme, että Pauli Sivonen sertifioitiin Hyvällä Tavalla Dorkaks jo vuonna 2021, järjestyksessä kuudentena. No, mitä me voitas täst Arhinmäen keissist oppii. ”Kaikkee” tarkotti sellasii jutskii, joit mä diggasin ja jotka mä olin itte kekannu. Se on skarppi eksemplaari tyypist, ku ei dyykkaa massan mukaan, vaan funtsaa ihan itte. Ei, Paulin mesitsi oli paljon freesimpi. Skolessa ja studeeraukses mä olin slöde. No, ainaki se, et kantsii diggaa tätä meiän poliittist systeemii. Ei kaikki stadilaiset mitää kiitosvammasii oo Skloddina ja jangsterina mä olin helkkarin besserwisseri ja kriittinen jätkä. Graffitist on tullu timmii arttuu, mut sen tarttee säilyttää sen originaali vastakulttuurin fiilis – jopa sen laiton särmä. Nehä ei ollu mun kekkaamii. Mä taas funtsaan, et tää meinaa sitä, et meitsien poliittinen kulttuuri on skrodee. Se ei ruvennu niuhottaa ja hurskastelee, et herttileeli, kyl tää ny on ihan karseeta, et bomtsikan jobi on liidaa Stadin kulttuuritointa, mut se on niin pönttö, et se käryy seinien töhrimisest kielletys mestassa. Meil on ollu ällii byggaa sellanen systeemi, et ku kundi on skloddina hengaillu Stadissa graffiti kulttuurii diggaavis jengeis, ni siit voi tulla ihan stydi toimentaja valtiollises ja kunnallises politiikas. Ku Stadin kulttuurija vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki kyrvähti juhannusaaton iltana laittoman graffitin smoglaamisest johki stogeradan tunneliin, ni sen vihamiehet, poliittiset vastustajat ja muut ”asialliset” ihmiset latas heti, et joo, se futishuligaani on ennenki plätränny brenkun kanssa, eikä sen stailist oo hirveen korkeit bointsei voinu ikinä dilkkaa. Ku mä olin kekannu ittelleni duunin av-tuottajana, yhtäkkii mä hiffasin, et jos mä en ny vendaa rotsii, mä känisen ja ruikutan lopun ikää, enkä saa jengii duunaa mitään buenoo. Rispektin dilkkaaminen ku taitaa olla Tsilarin ja koko Slangijengin idis. Se on harvinaist, smarttii ja välkkyy. Mä rupesin bongaa onnistumisii ja gratuleeraa niitten duunaajii. Vaikka me suomalaiset taidetaan olla maailmankaikkeuden tahmein jengi dilkkaa kiitosta, ni on meissä ilahduttavii poikkeuksiiki. Ja jumaliste, rispektin dilkkaaminen oli paljo kliffempaa ku urputus ja rutina. Loppujen lopuks politiikkahan ei oo mitään muuta ku yhteisten jutskien fiksailuu. Tietty, jos joku on täys tumpio, eikä todellakaan tseenaa mitään rispektii mistään sen skitsoist hölmöilyist, ni ei sellast väkisin tartte rupee säveltää. Pauli Sivonen, Serlachius-museoitten dirika on umpistadilainen ku budjaa Mäntässä. Pluggaa takis ja tuu mestoille. Mun puolustukseks voi stikkaa, et mä itte duunasin kaikkee sata lasissa, aina täysillä. Se tsiigas koko tsembaloo lungisti ja viileesti, tähän stailiin: Tollast näkökulman avaruutta mä diggaan. Monelt on kuulemma brennannu hihat, et kuin helkkarissa Stadin kulttuurist vastaava apulaispormestari voi duunaa jotain tällasta ja viel jatkaa virassa. Mut jos joku on stadilainen omien gartsojen dallaaja, kaikkee sen dorkuutta ei kantsi heti dumaa kusipäiseks ja kajahtaneeks. . Mä hittasin aina jotain urputtamist ja kitinää kaikist jutskist, etenki sellasist, joit oli duunannu joku muu
Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Tarja Valli 2. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Byroo on auki ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Valtteri Hellgren 1. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 28. 6 Tsilari 4 | 2023. varajäsen, sihteeri, toimistoduunari Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja reijo.lainela@gmail.com Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen Huom! Byroolla on nyyat aukioloajat
14. Minä vuonna Rolling Stones skulas ekan Stadin-keikkansa ja missä. 6. Mistä venäjän kielen sanasta juontuu slangisana skraitta. Millä kadulla sijaitsi leffateatteri Regia. Arkkitehti Lars Sonck on piirtänyt Stadiin pari tsyrkkaa. Syksy on snygien slangijippojen aikaa, joten luvassa Stadin slangin puitteissa kaikenlaista kimppakliffaa! Tuu messiin! Glaiduu syysaikaa! . 2. 12. 1. 7. Mistä leffateatterista käytettiin aikoinaan lisänimeä ”Hevostalli” ja missä se sijaitsi. Kyssärit V älillä on hyvä tsekkaa, miten hyvin sitä tsennaa Stadia ja stadilaisia juitsuja, eiks jeh. Mikä talo purettiin Makkaratalon paikalta 60-luvulla. 3. Missä on Katri Valan puisto. Minkä ikäinen Kirka oli, ku se aloitti The Creatures -bändin shungaajana. 8. Eli siitä vaan funtsimaan, mut huom., vain oman boltsin käyttö on jees. Kuinka pitkä on Pitkäsilta, ku yhdistää Krunikan ja Hagiksen. Hara, bamis 7 Tsilari 4 | 2023. 5. 15. Siks mä plokkasin muutaman kyssärin, joilla Tsilarin pluggaaja voi testaa, miten rooli oman elämänsä Esko Kivikoskena onnaa (Esko oli kova!). Mitä tarkoittaa slangisana smylkat. BAMIS HARRI SAKSALA Siitä vaan funtsimaan, vain oman boltsin käyttö on jees. 10. Tsekkaa vastaukset sivulta 36. 9. Millainen ihminen on filurgi. Minä vuonna Stadin kundi Jori Malmstén oli syntynyt. 11. Minä vuonna Eläintarhan ajot järjestettiin vikan kerran. Keitä olivat Liekkihotellin asukkaat. Missä kaupunginosassa on kirjailija Mika Waltarin födasi. 4. 13. Mitkä
Ne studaa, et ku bulit massat ei viel hihku, ni funtsaaks jengi et mä oon ihan dorka, jos mä jotain nyyaa rupeen diggailee. 8 Tsilari 4 | 2023. Skolessa meiän luokal oli snygi trendsetteri, Urpo ”Upi” Sallas. On sellasii ku flygaa keulilla ja innostuu uusist tsembaloist heti ja stydisti. Sit meiän luokal oli sellanen mamero perässä skimbaaja ku diggaili samaa ku muutki nynnyt, Paul Ankaa ja muita iskelmien sjungaajii. Siis eihän noiden fotojen välissä oo ku 64 vuotta. Ku Elvis Presley dyykkas Stadiin, Upi oli mun tsennaamist tyypeist eka ku moikkas rock ’n’ rollin kunkun tervetulleeks. Nykyään niit sanotaan edelläkävijöiks tai trendsettereiks. Sama kundi, sama idoli, sama vinyyli, no joo, skitta ei oo sama. Sit on sellasii blyygei nössöi ku tsöraa kaikkeen aina kuuden stogella. Ton mustavalkosen foton Upista nappas luokkakaveri Jukka Leino vuonna 1959. STADILAISII TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: MATTI SNELLMAN REKVISIITTA: URPO SALLAKSEN HIMA-ARKISTO Ku Elvis dyykkas Stadiin Jengii on kahta sorttii. Se mammari olin mä. Hivaaks tätä ees kertoo
Ei ollu ku Yleisradio, ja se yritti saada jengin lysnaa fiinimpää musaa, klasarii ja tollasta. Mä kysyin Upilta, et millasii plattoi mun ny kantsis tsöbaa. Fasun luureilla tsekattiin uusii stygei, ja Stokkan levyosastol oli snygit kopit, mis jengi tsittas lysnaamas. Eka luokka opparii me käytiin sillosel Kampingartsalla (nyk. Duuni oli rääkkii, mut tuli siit fyrkkaaki. ”Muistan vielä vuonna viiskytkuus, tuli rokki siit on ikuisuus.” Jos nyt ihan jämptei ollaan, ni rokki tuli kyl Jenkkeihin vuonna 1956, mut Stadiin se smyygas vast ihan viiskytluvun lopussa. Eka meiän tsiigaama Elvis-leffa oli Jailhouse Rock. Mut sit Upi vei koko köörin Hertsikan levybuiduun lysnaa Elvistä. Seuraavana kesänä Upi oli kesäduunissa byggalla. Mun eka oma platta oli Bill Haleyn Rock Around the Clock, savikiekko. Uuden ajan musadiggarit slumppas sähköllä pyörivän skraitan, ja vinyyliplattoi tsöbattiin levybuiduist: sinkkuja, eepeit ja älppäreit. Upin toinen lempinimi oli ”James”. Se johtu siit, et skolen reksi Jouko Teperi vittuili Upille enemmän ku mulle. Yhtä leffaa me digattiin Sit Elvist draisattiin Stadiin kans leffoina. Skolessa meiän luokalla oli sellanen friidu ku Lea Tenhunen. Niihin aikoihin meikäläinen sai sella sen Philipsin keltasen matkaskraitan. Sallaksen fämiliin tsöbattiin eka skraitta vuonna 1958 ja eka platta oli Se oli sitä aikaa, ku skitta soi ja spaddu kärtsäs 9 Tsilari 4 | 2023. Älpeet bungas bulisti: 2400 huggee. Mut ku se leffa flyttas Aliceen, Fredantorille, sinne pääs, ku me tsennattiin portsari. U pi ja mä oltiin hyvii frendei. Leffas ei ollu ku puolet Loving You -älpeen stygeist. Sit Tuulensuuhun tuli ensi-iltaan King Creole. Me ei kumpikaa päästy sinne ineen, ku me oltiin alaikäsii. Ku styget jo tsennattiin, filkast jäi joteski korni fiilis. Ja se filkka kolahti molemmille. Muska sjungas Elton Johnin biisin lätylle seitskytluvulla. Elannon tavaratalon levyosastoo Siltikses piti friidu, jol oli nii stärät kontaktit, et Elviksen albumeit sai jenkkipainoksina, ja Krunikassaki, ihan Upin omil huudeilla, oli Liisan levytupa. Upissa oli paljo enemmän kapinaa ku meikäläises. Lauantain toivottujen levyjen lopussa skulattiin muutama iskelmä ja yks hillitty teinirokki, mut se oli sit siinä. Sen systäri Marja Tenhunen perusti Suomeen Elviksen fan-klubin. Mullaki oli siniset stiflat. Sinkkuja, eepeit ja älppäreit Eli rokki dyykkas Stadiin ja koko Härmään plattoina. Se Marjaki kävi Hertsikan skolee, mut se lopetti ja keskitty pyörittää ihailijakertsei. Sit se skole flyttas veks Stadin keskustast ja siit tuli Hertsikan yhteiskoulu. Sinne tsörattiin dösällä 32. Urho Kekkosen katu). Upi ei tarttenu funtsimisaikaa: ”Ekaks on kato Elvis, sit tulee heeelvetisti tyhjää ja sit tulee jotain näit muita.” No, mähän uskoin, et varmaan gaiffari on saleteis, ku se sen noin stydisti hönkii. ”You can do anything but lay off of my blue suede shoes” Jussi Raittinen skrivas suomalaiset riimit Krokotiili rockiin. Reidio ois voinu jeesaa rokkii breikkaamaan aikasemmin, mut ei se jeesannu. Upi oli sen Elvis-kertsin ekoi Reidio ois voinu jeesaa rokkii breikkaamaan aikasemmin, mut ei se jeesannu. Elviksen eepee Jailhouse Rock. Se oli ihan OK styge, mut esittäjä oli vanha puldero starbu, ei mikää jangsteri-idoli. Mut friidut diggas Upin rotsii enemmän ku mun mokkapläägii. Eihä Elvis osaa ees sjungaa! Aluks Upikaan ei kovin skrodesti hihkunu, et se diggaa Elvistä. Love Me Tender ja etenki Loving You tuntu skoijaamiselt. Meiän luokkakafrut oli lesannu aviiseist, et Elvis ei muka osaa sjungaa, et se vaan keikuttaa lanteit. Rock ’n’ rollii ei skulattu reidios just ollenkaan. Se meinas, et kundi roudas himaan lisää Elvistä joka liksast: Hound Dog, Heartbreak Hotel, Tutti Frutti, King Creole, All Shook Up, That’s All Right. Sil oli punanen rotsi ja se roikutti spadduu samallailla ku James Dean, siis siihen aikaan ku blaadaaminen oli viel muodissa. Sisäpiiri-infoo Elviksen fan-klubilta Me oltiin Upin kans snadisti niinku etuoikeutettui tyyppei
Ei me Elvistä livenä päästy tsiigaa, mut joka platta piti kii ajassa. No, Upi londas sitä skittaa Raittisen broidisten ekoille keikoille. Niil oli oma aviisi, sellanen monistettu paprunippu, ku piti jengin ajan tasalla. Upil oli aina freesii sisäpiiri -infoo kaikest, mitä Elvis oli duunannu, millasii plattoi oli tulossa ja millasil fiiliksil Elvis oli intissä Doitslandis. Jerryn esikuva tais Elvistä enemmän ollakki svedujen Jerry Williams. Eikä ollu se Herulikaa. Mä tsennasin sen Lutherin. Krunikassa, samas talos ku Upi, budjas yks kundi ku tsennas Jussi Raittisen. Ekat skabat Byggalla järkkäs Klaus Varvikko (Tsilarin päätoimittaja Kari Varvikon faija). Sil kertsil oli luukku Erottajan pommisuojas. Ku sillo ei ollu viel ees kunnon jässäreit, Marja skrivas Upille sellasen väliaikasen tsetin: Elviksen kuvas oli Marjan nimmari. Ekaks Suomen rock-kunkuks valkattiin Kaj Järnström, alias Rock-Jerry, tokaks siin skabas tuli Timo Jämsen. Toisen rock-kunkkukisan finaali skabattiin Työviksen salissa Bärtsissä. Se tsennattiin Kurvin jengissä nimellä Keijo Ahola. Siel notku paljon sen ajan muusikkoi ja niitten diggareit. Me oltiin saleteis, et Timo Jämsen finstaa, mut dumarit diggas enemmän oobulaist Pekka Loukialaa. jäsenii. Upi ja mä tsitattiin kaikkien rock skabojen ja -konserttien katsomoissa. Ei ne mitää sulosointujen jubileumii ollu, mut joka kundi (ja ne muutamat friidut) oli turvoksis alottelijan intoo. Tsögattiin härmäläist rock-kunkkuu Jo jonkin aikaa oli Stadissa ja Oobussa yritetty hittaa härmäläist Elvis-tyyppii. Ne finstas Lars ”Heruli” Herrmann, tokaks tuli Bo Luther, ku budjas Leppäkoskella. Ku se tuli Sallaksille tsekkaa levyjä, se hiffas, et Upin akustises skittas oli snygimpi saundi ku sen omassa. Se ei meiän mielest ollu kovin hääppönen sjungaaja. Kaikist noist alkuajan suomirokkareist Jerryllä oli snygein talentti. 10 Tsilari 4 | 2023. Esimerkiks stygen Party se vetää paremmin ku Elvis. Jussi oli kans Suomen ekoi Elvis-diggareit
Sil on kesämesta Mäntyharjulla, skitta soi ja tilitoimisto on aina auki. Kuinka monta Elviksen biisii se onkaan esittäny ja sanottanu. Tarkotus oli järkkää muutamana iltana rock-häppeninki, mut show veti jengii pari kuukautta. Rokki oli ny huolella esitelty stadilaisille. Sitä me Upin kans treenattiin jo ittekki. Kliffasti on pyyhkiny. Breikkaamist venttas twist ja sit tuli rautis, siis The Shadows -bändin snygisti skulaama skittamusa. Elviksen ympärillä hengas aina jengi, ku ”piti huolta bisneksest”. Oobulainen Helge Siimes kekkas idiksen, et jengi varmaan diggaa nonarina skulattuu ja sjungattuu rock-showta. Luokkakamut oli Upille ja mulle snadisti kateellisii, ku me brassailtiin aina enkun tunnilla metkoil sanoilla. Mut se oli sit jo ihan eri stoori. Aika paljon. Tääl on kuunneltu monta gamlaa maestroo, ku skulas aikanaan Elviksen kans: Scotty Moore, D.J. Roobertin Rock Show Kaikki rock-skabojen osallistujat, paits Rock-Jerry ja Timo Jämsen, onnistuttiin skaffaa meggeen skoijeihin tsembaloihin. Elvis sjungas lätylle melkeen 700 stygee. Päivät se oli kamreerina Stadilla ja illat Hesarissa korjauspluggaajana – siis niin kauan ku aviiseis viel digattiin virheetönt skrivausta. Se vuokras Iso-Robalt SE-nimisen leffateatterin (nykyään Lähetysseurakunnan tsyrkka). Mut bulein osa niist on ollu pelkkii feikkei. Mä oon saleteis, et jos Upi ois hoitanu Elviksen bisnestä, stara ois vieläki hengissä. Ku sillo ei ollu viel ees kunnon jässäreit, Marja skrivas Upille sellasen väliaikasen tsetin: Elviksen kuvas oli Marjan nimmari. Lokakuun lopussa Benny Hermansson järkkäs viel kaks Rock Show’ta leffateatteri Fenixissä Hagiksessa. Numminen tilas suomenkielisen tekstin Jarkko Laineelta Elviksen stygeen Wear My Ring Around Your Neck. Hardin. Fontana, James Burton, Ronnie Tutt, Glen D. Kaikki Elviksen styget on skobessa jos jonkinlaisina painoksina, on käyty visiitillä Gracelandis ja jangstereille muistutettu, et kävi tsägä, ku tuli digattuu alust saakka sellast talenttii, jost tuli maailman blisatuin artisti. No, lauteil tais olla yhtä paljo porukkaa ku meit oli salissa. Se on melkeen ku finstais lotossa. Jorkka veti snygisti Elvis ei siis koskaan dyykannu Stadiin muuten ku virtuaalisesti. Upin mielest Jussin ehdoton Elvis-tulkinta on Pitkä Musta Auto. Elvis-diggarit bonjaa. . Kaikkii noit Elvis-kloonei on nähty ja kuultu. Funtsaa Raittisen Jussii. Ei Mun sormuksein läheskää Baddingin paras biisi ollu, mut ura lähti flygaa. Funtsatkaa: 1,3 miljardii tsibaletta levyi. Stagella oli broidikset Loukiala ja broidikset Raittinen plus friidut Tuula ja Paula ja sit se Benny itte. Niin sanottu suomirock on snutannu Elvikselt koko botnen. Rock tuli esiteltyy stadilaisille Toukokuussa 1961 Roobertin Rock Show sit hyyty. Totta kai me oltiin Upin kans tsekkaamas, et vieläks homma futaa. Fan-klubin aviisi oli duunattu antiikkisil kopiovehkeil. Fontana niit snadisti avitti. Byroon nimest hittaa kirjaimet TCB. Sieltähä niit hittas. Upi ja mä (hiffaa John Lennon -tyyppinen nahkapresa) luokkaredulla 28.5.1964, samana päivänä ku The Shadows esiinty Lintsin lavalla. Duunissa Upi oli bisi kundi. Me osattiin kaikki Elviksen biisien lyriikat ulkoo. Jos sen asiakkail on jotain strobelii, se hoitaa homman kondikseen. Idolii sen ei oo tarttenu bytskaa. 11 Tsilari 4 | 2023. Monta unelmaa on toteutunu. Taking Care of Business Ku Upilt kysyy, et millast on Elvis-friikin elo ollu, se griinaa. Pee Äs Älä koskaan kysy diggarilta listaa siit, mitkä on Elviksen parhaat biisit. Jos sun listaas kuuluu niist 10, aika monta buenoo jää veks. Etenki kolis Mystery Train, se ku on yks Elviksen parhaist stygeist. No, on Suomessa käyny Elvis-musan haldaajiiki. Ja pakko sanoo, et Jorma Kääriäinen (+ Agents) oli helkkarin liki originaalii, ku Scotty Moore ja D.J. Papru dunkkas, mut pluggaajat diggas. Upi on ny eläkkeellä, mut ei sen forssi oo mihkää hävinny. Ilman Elviksen esikuvaa ja stygei se ei ois varmaan ruvennu rokkariks ollenkaan. Ai et mitä Elviksest jäi meille handuun. Mihkää snobbailuun ei ollu fyffee. Upin Top Ten: Mystery Train Heartbreak Hotel All Shook Up Such A Night Little Sister Faded Love I’m So Lonesome I Could Cry Power Of My Love Do You Know Who I Am Kentucky Rain Mitä toi Upin fiuden rekkari oikeen meinaa. Oudoltahan suomeks sjungattu rokki tuntu vielä 70-luvullaki, ku Rauli ”Badding” Somerjoki hinku rokkariks ja M.A. Se ois ny 88, kaks snögegubbee
Sellainen löytyi Meilahden seurakunnan Ruskeasuon seurakunta keskuksesta. Snadista jengistä buliks posseks Aluksi ajatuksena oli jäsenten hauska yhdessäolo laulun merkeissä. Ensin kuoro syntyi slangi harrastuksen jatkeeksi. Vuoden kuluttua perustamisesta kuorossa oli mukana yli 20 laulajaa, ja neliääniseksi sovitettuja lauluja alettiin harjoitella sekä esitettiin niin Stadin Slangin kuin muissakin tilaisuuksissa. Lassella oli jo pitkä musiikkitausta; aluksi Cantores Minores, sitten klarinetin opiskelua Sibelius-Akatemiassa ja sen jälkeen useita aikuiskuoroja. Kuoro harjoitteli kerran viikossa ensin Ravintola Kaisa niemessä slangitreffien lomassa, mistä se siirtyi Herttoniemen Siilitielle, pesutuvan viereiseen tilaan. Lasse on siis ollut slangikuorolainen alusta lähtien, ja on edelleen. Lasse ja Matti lauloivat pitkään rinnakkain bassoina Matin perustaman Sonantekuoron riveissä. Stadin Slangi ry ja Slangi kuoro ovat alusta alkaen olleet kimpassa. Slangii voi bamlaa ja shungaa Musiikki on Stadin Slangi ry:n toiminnassa yksi identiteettiä kannatteleva voima. Muutaman jäsenen lisäys teki huoneen kuitenkin ahtaaksi, joten uutta alettiin etsiä. Tänään se on rohkeampi, osaavampi ja tunnetumpi kuin silloin ja sen salaisuus on hyvä yhteishenki, kiva meininki ja hyvä johtaja. STADILAISII TEKSTI JA KUVAT: RAIMO KUITUNEN Se alkoi 10 vuotta sitten pesutuvan eteisestä, sai vauhtia täysiltä penkkiriveiltä slangitsyrkissa ja otti ilmaa palkeisiinsa Espan lavalta, Musiikkitalosta ja kymmeniltä suurilta ja pieniltä, kivoilta keikoilta. Valoisat, avarat ja toimivat tilat sekä keskeinen sijainti lisäsivät kuorolaisten harjoitteluintoa. Sen perustivat huhti kuussa 2013 Stadin Slangi ry:n aktiivit; puheen johtaja Pekka Kurvinen, Lasse Solman ja Matti Reittamo. Tavoitteet ovat edelleen samat kuin aiemmin ja Stadin Slangi ry:n kanssa. 12 Tsilari 4 | 2023. Slangikuoro toimi aluksi osana Stadin Slangi ry:tä, mutta vuonna 2019 perustettiin uusi, itsenäinen, Slangikuoro ry. Yhteinen tavoite on edistää erityisesti Stadin slangiin perustuvaa lauluja kulttuuri perinnettä. Osallistumisprosentti harjoituksiin ja esiintymisiin on ollut korkea. Slangikuoro ry:n vetäjänä toimii kuorolainen Soile Tammisto. Hän on ollut Slangikuorossa lähes alusta lähtien. Kuoronjohtaja, kokenut kuoroja musiikkimies, haitarilla ja kitaralla lauluja säestävä trubaduuri Matti Reittamo antaa ohjeita: ”vedetään mieluummin hieman överiks, ei himmailla”, Matti on toiminut kuoron johtajana alusta saakka. Starbut diggas shungaa Sekakuoro syntyi kymmenen vuotta sitten. R uskeasuon seurakuntasalissa, Rastissa kajahtaa neli ääninen Slangikuoron nimikko biisi: ”Niin gimis on Stadi, ois toivomus snadi…” Rastiin on kokoontunut Slangikuoro. Kuorolaulu on ollut hänelle tärkeä Niin gimis on Stadi – Slangikuoro 10 vuotta Slangikuoro kesällä 2017
Se laulaa ilot ja surut, snapsilauluista virsiin, koko köörillä tai pienemmällä porukalla. Monipuolista shungausta Harvalla kuorolla on yhtä monipuolista ja rikasta keikkaohjelmaa kuin Slangikuorolla, joka on stadilainen, kaiken ikäisten ja näköisten raitapaitakuoro. Sekasin, mut kliffal taval Sekakuoron harjoitusten iloinen meininki vahvistaa tutkimuksissakin esiin tulleen tosiasian, että kuoro laulu parantaa elämänlaatua. Tästäkin syystä kuoron ohjelmistossa on runsaasti vanhoja lauluja. Kaikkia kiinnostavia lauluja ei aina saada ohjelmistoon, koska tekijänoikeus byrokratia vaatii aikansa ja osaajansa. Oikeastaan se on samantekevää. 13 Tsilari 4 | 2023. Slangikuoron treenit vuonna 2020, Rusan seurakuntakeskukses, ku oli jo kasvettu ulos sielt Siilitien pesutuvan naapurist. Väki on jonkin verran vaihtunut, monet meistä kuitenkin ovat olleet mukana alusta lähtien. Lauluja lauletaan slangiksi, suomeksi, ruotsiksi tai vaikka latinaksi. Monenlaisiin estradeihin ja esiintymisiin on totuttu aina Paavalin seurakunnan puistomessusta Snygeimmät joulubiisit -tapahtumaan ja kuorojen kierroksen kapakkakeikkoihin. Slangikuoro on käyny shungaamas kans Hekan senioritaloille. Onko salaisuus uuden oppiminen, innostus, sitoutuminen vai Slangikuoron repertuaariin kuuluu kans Tapsa Rautavaaran biisei. Vielä on varaa parantaa, joten toivottavasti voimme edelleen jatkaa yhdessä shungaamista.” . Se antaa paljon: jännittäviä kokemuksia ja paikkoja sekä uusia ystäviä. yksinkertaisesti pelkkä iloinen meininki. Slangikuoro ei pyri kolkuttelemaan kamari kuoro-osaston ovia. Terkut födlareilta Näin todettiin Slangikuoron 10-vuotisjuhlissa: ”Paljon on nähty ja koettu, on päästy isoille ja pienille, hienoille lavoille esiintymään. Ennen kaikkea se kuitenkin pitää ihmisen pirteänä ja terveenä. Ohjelmiston kokoaminen on toki haastavaa, koska uusia kuorollemme sopivia ja slanginnettuja kappaleita on vähän. harrastus, ja Slangikuorossa puoleensa vetivät rento meininki ja stadi laisuus. Laulaminen tekee ihmiselle hyvää – tämä on tutkittu asia, jonka mekin olemme saaneet kokea. Harkoissa on käytävä säännöllisesti. Onpa sitä oltu framilla bibluissakin, ja osa kuorosta yllättäen jopa Fuengirolassa Costan stadilaisten juhlissa sekä koko köörin voimin levytysstudiossa – ihmemaa sekin. Siitä se alkoi, ja harrastus jatkuu yhä. . Tämä on kuitenkin tutkittu juttu! Snadeilla ja buleilla stageilla Slangikuoro on Suomen ainoa Stadin slangiin panostava kokoonpano. Meillä on ollut hienoja keikkoja isoilla lavoilla kuten Finlandiatalossa, Musiikkitalossa, Kansalaistorilla ja Oodissa. Kuorossa laulaminen edellyttää nimittäin sitoutumista. Slangikuoron keikoist Hekalle voit pluggaa Tsilarist 2/23
Ja britithän taas kutsuu näit DC-kolmosii nimel Dakota, minkä nimen ainaki kaikki liimasormiset pienoismallien byggaajat minnaa. Palveluspaikkana oli aluks Kuljetuslennoston Pohjois-Atlantin osasto, mist se snadin ajan kuluttuu siirrettiin Euroopan osaston käyttöön. Sen bulein osakkeenomistaja on DC-Yhdistys ry, ku pyörittää flygaustoimintaa ja vastaa tän koneen huolloist ja ylläpidost. Yks Suomen parhaite huolletuist flyggeist Tän snygin DC-kolmosen omistaa gamlojen flygareitten säilyttämist varte perustettu Airveteran Oy. Tän flygarin oli tilannu Pan American Airways, mut krigun takii se otettiin suoraan tehtaan linjalt asevoimien käyttöön. ilma-armeijalle ja heti krigun jälkeen säilytettäväks Oberpfaffenhofenin varikolle Saksaan. Sen rekkari on siis OH-LCH. Pilottipiireis tää ilmojen kaunotar on ”Hotelli” sen rekkarin vikan kirjaimen mukaan. Hei tsiigatkaa, siin se taas flygaa! Rakas Stadi on buli, mut snadi. Sielt se slumpattii Suomen valtiolle, ku anto sille 19.6.1948 sen nykyisen rekkarin: OH-LCH. Lokakuus 1944 kone siirty jenkkien 8. Talvi kaudet Wanha Rouva budjaa Vaasan hangaaris, mis se aina huolletaan ja puunataan seuraavaa kautta varten. Stadin slangil vanha rouva olis kai tantta, mut se ei kyl mätsää yhtää tän daamin pirtaan. Kolmosen pilotit ja mekaanikot on alan huippustaroi, ku tekee duunit harrastepohjalt, eli ilman liksaa, vähä ku Tsilarin toimittajatki (hahah...). Hopeine fogeli Stadin taivaal! Jo kaukaa voi hokaa Pratt & Whitney Twin Wasp -tähtimottien matalasaundisen murinan: musaa korville ainakin meille ilmailufriikeille, ja miksei muillekki. 14 Tsilari 4 | 2023. Ekaks lysnaa saundin ja sit hiffaa taivaan sines hitaasti etenevän hahmon. Kasikymppine kaunotar Wanha Rouva födas 24.12.1942 Douglas Aircraft Companyn tehtaal Kalifornian Santa Monicas tyyppimerkinnäl DC-3A-453 ja valmistenumberil 6346. No sehä on tietty DC-3 tai kolmone tai ”Wanha Rouva” – mil nimel me ilmailudorkat sitä kutsutaankaan. Tyyppimerkinnäks tuli sillo C-53C-D. STADILAISII TEKSTI JA FOTOT: MATTI KAINULAINEN M onelle stadilaiselle yks varma kesän merkki on ku tää hopeenhohtone gamla flygari kaartaa Stadin pilvettömäl taivaal niin, ett siivet välkkyy suulikses
Sielt flytattii sit HelsinkiVantaalle, mist käsin toiminta jatkuu vielki. Tän kauden öpnas mun osalt kliffa redu Turku Airshow -lentonäytökseen 17.6. Elämys näil reduil on nii buli, et olis aika dorkaa ees yrittää sitä selittää. Ohi on! Vaan eipä ollukkaan... Fiilikset iha pilvis On mielettömän haadi kokemus heittäytyy Wanhan Rouvan vietäväks. Lähe flygaa! Wanhan Rouvan normi flygauskausi starttaa huhti–toukokuun vaihtees ja endaa syys–lokakuun vaihtees. Sit ku sut on hyväksytty klubiin, pääset valkkaan lentokalenterist mieleises redun, ja niitähä kesän mittaa riittää: paikallisflygauksii Stadin lisäks ympäri maakuntii ja siihe päälle viel mahdolliset redut eri kohteisiin esmes kotimaisiin ilmailuhäppeninkeihi tai Stadii on kliffa tsiigailla välil fogelien näkökulmast. Ja tätä skrivates olis plakkaris viel yks flygausredu Räyskälän kentsul häppeninkiin, ku järkätään 13.elokuuta. Lopult tää gamla työjuhta kotiutettiin siviiliin 28.1.1986. Meggeen flygausreduille pääset, ku ekaks liityt DC-yhdistyksen jäseneks. Tää uudestifödannu hopee siipi kunnioittaa perinteit ja operoi Malmin flyggikselt vuosikaudet aina siihe saakka, ku Stadin ainoo oma kentsu klousattiin. Toivottavasti tän stoorin fotot jeesaa tsennaan. Lennokast sotilasuraa kesti 80-luvun puolväliin asti (lentotuntei 4262). Vuonna 1970 koneelle tehtiin perushuolto, jonka yhteydes se muutettii ja varusteltii punabarettie hyppykoneeks tunnuksel DO-11. Sen ekan reittilennon, Malmi– Tampere–Vaasa–Malmi, se teki Aero Oy:n palvelukses 21.7.1948. Meitsille se on antanu kyydit kerran jos toisenki: paikallisflygauksii Stadin taivaal ja redui kotimaan lentonäytöksiin ja ilmailupäiville. Malmin kentsu, Liuskasaari ja Suokki on kaikki Stadin snygei maamerkkei ja upeit mestoi. 15 Tsilari 4 | 2023. Stadilainen fogeli OH-LCH operoi alust asti Malmin flyggikselt. Gamlan Dakotan slumppas Airveteran Oy, ja loppu onki sit tätä nykyhissaa. Vikan flygauksen Finnskin palvelukses se teki 1.4.1967, ku DC-kolmosten aika yhtiös päätty ja kaikki kolmoset, ku viel skulas, blisattii Ilmavoimille
Samal oot jeesaamas koneen säilymist flygaavana aarteena. vaik päiväks Tallinnaan. 16 Tsilari 4 | 2023. Osoite: www.dc-ry.fi . Ehkä bulein redu oli kesäkuus 2019, ku Wanha Rouva lennätti ryhmän ilmailudorkii Ranskaan, Normandian maihin nousun 75-vuotismuistobileisiin. Jos diggaat ajatust lähtee flygaa tän gamlan kaunottaren kyydis, mee DC-yhdistyksen saitille ja paa jäsenanomus vetään. Ohjaamost näkymä aukee alas ja eteenpäin. Valtava häppeninki ja saletisti unohtumaton kokemus megges olleille. Flygauskohteet vaihtelee vuosittain ja hinnat tietty redun mukaan, mut esmes puolen tunnin paikallinen flygaus bungaa öbaut 75–100 egee. DC-3 speksit: Kärkiväli 28,96 m Pituus 19,63 m Korkeus 5,46 m Maksimi paino 12,200 kg Moottorit 2 x Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp -tähtimoottoria Teho 1.200 hp/moottori Kulutus 400 l/ensimmäinen tunti, muuten 300 l/h Matkanopeus 274 km/h Lakikorkeus 7.315 m Toimintamatka 2.575 km Miehistö 3 Matkustajia 19 (32) Valmistaja Douglas Aircraft Company Suunnittelijat Donald Douglas, Arthur Emmons Raymond Ensilento 17.12.1935 Wanhan rouvan kyydis ei oo liikaa tilaa, mut kaikki mahtu tsittaa omalle penkille
Lounaalle taivalsin Manskun varrelle, ku mä kelasin, ett voisin skruudaa jossain juuri silloin, kun Jaskaa kiikutetaan Salea morottaan. Tällä kertaa mä menin Kaivogartsan ja Manskun kulmaan. Pala historiaa. Lopulta se tapahtui. Silloin mun konkreettisin elämys pressoista oli mun edestä just boseen laitettu Mansku. Mun alkuperäiset pläänit meni snadisti uusiksi, ku kaikki neljä: Baana, Työmiehengartsa, Lastenkodinkuja ja Lapinrinne oli bosessa. Suurvaltapoliittisesti jännittävä ja jännittynyt möötti herätti tietenkin mun mielenkiinnon, ja pörräilin mun fillarin kans helikopterien valvovien propellien alla: halusin nähä edes vilahduksia kylmän sodan tärkeitten tyyppien liikkeistä. Jaska tuli Stadiin TEKSTI JA FOTOT: OLLI TAMMINEN Joku morjestaa The Beastin etusivufönarist ja joku toinen somettaa takapenkil. Torstaina 13.7.2023. Jäi yliopistoravintolan safka nauttimatta, kun itänaapurin dirikaa kiikutettiin tapaamiseen. Noin klogu 22 huomasin, että kartalla oleva U.S. Himassa mä sain kuulla, että myös mun kämppikset oli lähteny pressajahtiin. Oli mustia bilikoita, salamyhkäisiä stevareita ja massiivisia turva-aitoja. Kuikuilin jo päiviä aiemmin duunin jälkeen massiivisia turvajärjestelyjä, mitä hotellin eteen pykättiin. Tästä Biden varmasti tsöraa. Stadin kesä anto parastaan. Ku Suomen miesten futismaajoukkue voitti Liechtensteinin ja eteni ekaa kertaa EM-kisoihin, olin torilla. 17 Tsilari 4 | 2023. Siinä se. Vartti. Innostunutta venausta ja bulei pettymyksii Mä en siitä lannistunut, vaan hetkeä myöhemmin siirryin kyttäysasemiin lähelle Radisson Blu Royal -hotlaa. Joku vilkutti The Beastin etupenkiltä. Just ajoissa, ku siitä Biden ja sen kolonna koukkas matkalla Salomongartsan tunneliin. Mun kuolemansynti on kateus. Jaska-setä oli totisesti tulossa! Pääpäivän tunnelmia Saapumispäivänä, torstaina 12.7.2023, pluggasin kaikessa rauhassa himassa uutisointia Bidenin liikkeistä. Tällä kertaa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden – kamujen kesken Jaska vaan – yöpyi noin kilsan päässä mun himasta, Radisson Blue Royal -hotlassa Kampissa. . Pöh! Kämppiskateutta ja kliffa sattuma Ku mä raahauduin takas himaan keskellä yötä, mä olin väsyny ja pettyny. Toinen. Puoli timmaa... Lopulta otin suunnaks Kampintorin, mist ainakin olis suora näköyhteys hotlalle. Just mulle. Seuraavana päivänä mä lähdin ”pirteenä” duuniin kaiken yökukkumisen jälkeen. Niinpä häselsin mun kämppisten kans pihalle, ja me onnistuttiin näkee vilahdus Jenkkilipun alla flyganneesta flygarista! Hetken mä funtsasin, että kyseessä olisi ollut Jaskan itsensä ajokki, mutta jouduin pettyy, ku pluggasin uutisista, että se oli jo laskeutunut. Diggaan kollektiivista riemua, innostusta ja juhlaa. Mun näkö kenttään ilmestyi bilika. Joe Biden Stadissa. Kolmas. Ku lätkässä tuli kultaa 2019, torille! Suomalaiset euroviisuharrastajat Liverpoolissakin funtsas – mä muitten mukana – mistä me kaivetaan tori, jos Käärijä voittaa. Minsat kulu ja mä seurasin iltapäivälehtien välityksellä Jaskan matkaa läpi Stadin. Mustii fiudei Radisson Blue Royal -hotlan parkkiksel. Air Forcen flygari oli Itäskönen yllä ja teki yllättäen kaarroksen niin, että se oli juuri meidän himan yli. V uonna 2018 olin vasta flytannu Stadiin, siis Trumputtimen aikaan. Tuskin se Jaska, mut salaa mä haluun uskoo, ett se oli. Kolonna tsöras mun ohi. Neki oli pysäytetty Baanalla, mutta sen jälkeen ne oli hiffannu siirtyy Työmiehengartsalle. Kohta olis mun vuoron nähdä vilaus maailman kuuluisimmasta ihmisestä! Paitsi että just ennen H-hetkeä pappa puikahti tunneliin. Kului kybä minsaa. Flightradar24 on saitti, ku seuraa lento liikennettä reaaliajassa ja se tuli tutuksi siinä kohtaa, kun aloin tsiigailla flygarin matkaa, ku kuskas Jaskaa Vilnasta kohti Helsinki-Vantaata
Skrivaili se tänne joskus ittekki, eikä ollu mikää slangipuritaani. Peesataan ny legendaa sen verran, et mitä Eki ois skrivannu tähän niinku kliimaksiks. Se skrivas skarppei ja glaidui kolumneja ainaki Veikkaajalehteen ja senaikaseen Urheilulehteen. Mehä ollaan tääl skrodeis handuis. No, matsin jälkeen ne oli taas lungei broidiksii. Ei Eki mikää verbaalinen fakiiri ollu, mut ku se bamlas, se oli streitti ja skoiji. HJK skulas A-junnujen futismatsii KuPSii vastaan. Se osas kuunnella ja bonjaa, styyraa ja avittaa. Se duunas ”rakkaudesta lajiin” kaikkee sellasta, mikä ilman sitä ois saletisti jääny duunaamatta. Toinen pleisi, mist Ekin hittas, oli Tölikan tortsa ja Tin Tin Tango. Kaikki broidikset skulas käsiksen SM-sarjan matsissa ja yksitellen Eki, Pera ja Risto joutu kahen minsan jäähylle. Kantsii dilkkaa tattikset kaikist päivist, ku on saatu olla ja elää. Wow! Eki oli tietysti Stadin Slangi ry:n jäsen ja diggas Tsilarii yli kaiken. Kundien faija, HJK:n joukkueen dirika, hiilty dumareille nii stydisti, et ne fippas sen veks kentsun laidalta. Kundi oli aina valmis jeesaamaan, kiinnostava ja kiinnostunut ihminen. Yks draisaa meiät Kuopioon Väinölänniemelle. Monena sunnuntaina se joutu pätkäsee sen saarnan, et kundit ehtis ajoissa matsiin tai treeneihin. Eki oli Stadin kundi ja slangi diggari. Se skulas topparina. Liikuntaneuvos diggas futista, käsistä, Stadikaa ja Bollista, oli HJK:n toimari ja AC Allianssin bamis, urheilumarkkinoinnin pioneeri, manageri ja sponsoroinnin spesialisti. Niist jokaikinen pluggaaja vakuuttu, et kundiha todella haldaa tän aiheen. Hengellisen perinnön ja sporttiinnostuksen Erkki peri faijalta, sosiaaliset taidot taas kaikist läheisimmältä, sen mutsilta Kaijalta. Niit bökkereit ei ollu skrivattu slangilla, ne oli funtsattu slangilla. . IN MEMORIAM TEKSTI: SEPPO PALMINEN, KU OLI JUTUTTANU ERKKI ALAJAN FRENDEI ILKKA JUVAA, RISTO NIEMISTÄ JUKKA PAKKASTA K u Erkki delas, se oli 71-vuotias. Eki skaffas aina jengii ympärille. Seitskytyks on snadisti yli skloddin iän. Erkki, identtinen kaksoisbroidi Pertti ja kolmas broidi Risto skulas kaikki futista ja käsistä. Tölikan ja Bärtsin kundi flyttas himluun Erkki Alaja 18.2.1952 – 20.7.2023 FO TO : EE M EL I SA R K A 18 Tsilari 4 | 2023. Suomen ja Stadin sporttijengi menetti ”ku inhimillisesti tsiigaa, ni tosi aikasin” kliffan kaiffarin ja uskomattoman moneen spöijaavan vaikuttajan. ”Ny snadisti jäitä presaan!” Tulos: kolme Alajan kundii jäähyllä ja faija, ku oli lempattu katsomoon. Sillai Erkki ilmas luonnettaan, eikä stroolannu ruutseille. Ku Pallokentän Sosiaalipalloilijat eli SOPPA järkkäs Bolliksel futis treenei skloddeille, Eki opetti niille joka treeneis kaks slangisanaa. Eki oli taustavaikuttaja, ihan viimesen päälle höveli toimentaja, ku ei koskaan ryysänny ja ängenny itteesä framille. Savolaiset griinas. Kaikkien sportti diggareitten kohtaus mesta Tölikassa oli Ekin mainos toimisto Pähkinä. Dumarin mielest molemmat Alajat tseenas keltasen tsetin. Monen stoorin kundi Sporttihan on turvoksis stoorei. Landelaiset duunas ekan byyrin. Pera oli molarina ja väitti et reppu oli Ekin syy. Se oli Pähkinän joulukonsertti Tölikan täydes tsyrkassa. Broidikset jaagas toisiaan pitkin Vänärii, mylvi ja mäiski. Jos me peesattais Ekii, tän muisto skrivauksen rubari ois Oodi Erkki Alajalle. Siel esiinty maan ykkösartistei ja koko jengillä oli kimppafiilis: tästä starttaa joulu. Eki oli lämmin kundi – ja ku futiksest oli kyse, ni välillä siin lämmös fleggas hihat. Se skrivas pinon kniigoi. Kaikki kolme tsittas siis jäähypenkillä yhtä aikaa. Erkki Alaja sai Taustavoima-tunnustuksen Urheilugaalassa 18.1.2018. Niitten faija Martti oli pappi ja koutsi. Viel kroussimpaa sporttilegendaa Alajat skrivas Hesarilla, Urheilu talossa. Se ois varmaan stikannu sen vakkarin: eiköhä duunata kiittimet ristiin. Eki oli aito slangidiggari Tosi moni minnaa, et Ekin ja Pähkinän jygelijubileumi oli aina muuta ku glögiltä dunkkaava pikkujoulupämpninki
Ja se johtu siit et yks ilta aika myöhää Pena ja Viki tuli jostaa Kurvin kautta himaa ja siin ne treffas Pikku-Ekun, se staijas siin kassi kurjuutta handus ja sano et sen pitäs stikkaa ne lestit, mut et sen klabbi oli nii helvetin klesa, ku siihen oli viime yönä skotattu ja kundit arvas heti loput. 1954. . Siinä se skiglariponttooni sit seiso, kunnes joku sen lopuks korjas veke. Kaikki meniki hyvin vähä aikaa ja osa kundeist osas jo kipinähommaa jonku verran, ku seki homma meni pommii. Kolmee iikkaa ne sit ronttas sitä niiden byggan pitskulle, mis ne duunas sille pukin, mihin ne kimpas lyftas se. Pena kysy Vikilt, et eks sil ollu sen klitsukämpän nykla ja olihan se Vikin fikkas. Yks kulman vanhempi kundi, yks Olle oli ruodikses oppinu titaa ja sen johdol kundit sit perusti titauskertsin ku ne sai talarilt lupaa käyttää sitä klitsukämppää siihe juttuu. Sit se toine homma ku meni plörinäks oli se titaaminen. Pena huus sille et se panis vaa klabbit botnee ku siin oli vaa vähä toista metrii vodaa. Se porukka piti sitten jurris nii kovaa messuu, et joku oli kai kantrannu talarille, nii et se sai tietää niist kemuist ja otti nyklat vek ja siihe lopahti titaustouhu, ku ei ollu muutakaa mestaa mis sitä ois pitäny. FOTO CARL GRÜNBERG / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. P ena ja Viki hittas Gammelilahden rantsust, Kyllaa vastapäätä, yhen flygarin ponttooni ja ne rupes funtsaa et siit vois värkkää snadin skiglarin. Yks stara, sen nimi oli Vallu ja sil oli paja takapihal, duunas siihe sit köli, ku kundit pani pulteil kii, mut siihe se homma sit toppaski, ku Pena ja Viki rupes styylaa ja Kake slumppas prätkän. Violankatu, romikset ja Kylla v. Kakel tuli kova hätä ja se yritti pysyy pinnal ja huus muille, et ne tulis jeesaa, ku se ei osannu simmaa. Ne otti messii pari vähä vanhempaa blaijaa, ku Ekku tsennas, ja suuntas Valkkaa. Siel kämpäs Ekku ensteks korkkas yhen lestin särkylääkkeeks ja kohta meni loputki brenkut sen sileän veegen. Sit ne kahlas rantaa ja draisas se vehe messii maihi. Eddu Janzonin stoori on julkastu aikasemmin sen kniigas Rundi Stadis välil snadis (1997). 19 Tsilari 4 | 2023. Siin puubyggas mis Viki budjas oli sellane klitsuu tehty snadi kämppä, ku oli talarin takana. GAMLA SLANGI TEKSTI: EDDU JANZON Olle oli ruodikses oppinu titaa ja sen johdol kundit sit perusti titauskertsin Kaks hommaa ku tyssäs Gamlan slangin näyte bamlaa täl kertaa titaamisest ja muistaki pikkukundien hommeleist. Gamlaa slangii tsögas Mikko Seppälä. Ekku froogas sit jos ne tietäs mistää koisumestaa. Ne skuffas se skönee ja rupes meloo sitä breduilla, ku ne hittas, Kyllan rantsuu päi. Ku ne oli siin puoles välis hela hoito kantras ja kaikki oli yhtäkkii vedes
Osa slobon o-kirjaimista ääntyy a:na ja h taas niin vahvana, et monet suomalaiset kuulee sen k:na. Se oli syötävä paikalla myyjän lasista pienellä puulusikalla. Lapsia ei vähääkään vaivannut se, että vettä ei lainkaan vaihdettu, yhtä vähän kuin se, että pyyheliina, johon lasi kuivattiin, oli hyvin epäilyttävän näköinen.” Jätski Jätski on aina ollu ekoja kevään merkkejä Stadissa. Maroosiryssiä Kauppatorilla vuonna 1907. Hänellä oli suuri viheriäiseksi maalattu pytty päänsä päällä erikoisesti vahvistetun lakin varassa. Jätski tuli Stadiin Sloboista 1800-luvul, eikä sen suosio oo sulanu viel tähän päivään mennessäkään. Päivä paistaa lämpimästi, leivonen laulaa, nokkois-perhosia lentelee, kylmäkukkia myydään, ja jäätelön kaupitsijat virittävät kesävirttänsä kaupungin kaduilla.” Samasta kevään merkistä skrivattiin kans ruotsinkielises Vappu-aviisis MAJA FÖRSTA MAJ 1.5.1870: ”Karoschinij maro-o-o-sch! Den välbekanta vårsång har redan i par, tre veckor smekt våra öron och bland vårens budbärare är ‘à la glaceryssen’.” Haroossii maroossii! ”Kesävirtensä virittäjät” oli maroosiryssii, sloboja, ku blisas jätskii ympäri Stadii. Stadilaiset alko matkii sitä huutoo, ja siit tuli haroossii maroossii ja karoossii maroossii ja monii samantapasii matkimuksii. Samalla ne huus kovalla äänellä: horoshoje morozhonoje ’hyvää jäätelöä’. FOTO: HELSINGIN JÄÄTELÖTEHTAAN ARKISTO. Käytön jälkeen lasi ja lusikka pestiin pytyn eri osastossa olevassa vedessä. SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN Sit ku Suomi itsenäisty, ne maroosiryssät alko shingraa 1920-luvulla Stadista vek. 20 Tsilari 4 | 2023. Helsingin jäätelötehtaan kipsa Keskuskadul. J ätskist skrivattii Uudessa Suomettaressa jo 28.4.1871: ”Kevät on tulossa. Väinö Tanner (1881–1966) muisti maroosiryssät lapsuudestaan Gresassa: ”Toisinaan tuli pihalle maroosiryssä herättäen heti huomiota äänekkäällä huudollaan ’haroossii maroossii’. Pytystään hän jakeli pienellä kauhalla lapsille tätä herkkua. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / SIGNE BRANDER. Annos maksoi 5 penniä
Yks vakimesta oli Kauppatoril Keisarinnan kiven luona, mut monet vaa kierteli niiden kärryjen kans ympäri Stadii ja sama huuto kuulu kaikkialla Stadissa. Sit oli viel semmonen sanonta, et ”on jäätelö hyvää kun yksin syö!” . Vaikka skaba on ollu kovaa, Magin broidien jäätelötehdas on vetäny pisimmän korren. Sit kuitenkin tuli vallankumous, ja ne siirty Suomeen duunaa jätskii. Jätskinhimo keinot keksii Kaikki vanhemmat ei antanu skidien tsöpaa sitä maroosiryssien jätskii, ku se oli epähygieenist, mut skidit meni sit naapuripitskulle, eikä vanhemmat nähny, et neki skruudas sitä jätskii puuluskalla lasista. 1800-luvun lopulla maroosiryssil oli jo kärryi, jois oli useempii sortteja jätskii. Täs reklaamis kiva-sanaa on käytetty sen alkuperäsessä merkityksessä ’hyvä’! Taitaa muuten olla ekoja kertoja, kun mainokses on slangii. Puh. Ne duunas kipsipatsait ja ne oli tullu Italiasta Pietariin tekee niillä bisnestä. Magin broidisten jätskifabriikki Sit ku Suomi itsenäisty, ne maroosi ryssät alko shingraa 1920-luvulla Stadista vek. Suomalainen Jäätelötehdas OY. Kun mä olin snadi 50-luvulla, fyrkkaa oli vähän. Mut mulla oli tosi harvoin hintaa tsöpaa sellasta. Talvella ne duunas niit kipsipatsait. 21 Tsilari 4 | 2023. Helsinki.” Lopult jätskist tuli jätskii ja jädee Jätskija jäde-sanat tuli käyttöön 1920–30-luvulla. Ken kerran kokeeksi ostaa paketin JÄÄ KARHUA, hänestä tulee jäätelömme ikuinen ystävä. 1904) pyysi: ”Stikkaa faittari, mä slumppaan garossia!” Henry Theel taas kerto, ku mä haastattelin sitä 1976: ”Me otettiin suulista siinä ja, toiset kloddit ne skruudas karraa siinä.” Ekbergil skruudattiin alaglassii Talvel ei ollu maroosiryssii, mut sillon skruudattii kahvilois alaglassii, alkuaan ranskan sanoista à la glace ’jäätelö’. JÄÄKARHUA myydään, samoin kuin tavallista jääte löämmekin, myynti rattaissamme Kaisaniemen puistossa ja Heikinja Simon katujen kulmassa, Helsingin Meijeriliikkeen ja Maanviljelijäin maito keskuksen myymälöissä. Vuonna 1896 födannu Toivo Lukander muisteli: ”Oli paljo semmosii asioit ku makso just piikin, maroosi oli niist yks.” Yks kundi sano Olli Malmbergin Katupoikia-kniigas 1915: ”Jos minä voitan, niin minä tshöps kaan fimalla karoosia.” Lauri Valo (s. Sielt se siirty 1915 Bulevardille. Vaikka Magin broidien jäätelötehdas oli Stadin ekoja, Stadis oli useita muitaki firmoja ku duunas jätskii. Firmaa johtaa nyt jo neljäs sukupolvi. Mut niiden tilalle tuli italiaanoja, Magin broidikset, ku oli kotosin Toscanasta. Nekin blisas jätskii suoraa kärryistä Stadin toreilla ja gartsoilla, yks oli Heikin esplanadil, nykyisen Manskun alkupääs. Ja ne, joil oli eniten fyrkkaa, slumppas 60-luvulla veneitä tai ammeita. Ne grundas ekan jätskifabriikin, Helsingin jäätelötehtaan, Keskus kadulle 1922. Jäätelö oli maroosii tai karoosii tai karraa. Ekbergin kahvilan mainos. Sillä on useempii jätskikiskoja Stadissa, ja on edelleen kevään merkki, ku ne öpnataan. Minä haen 10:– viidelle hengelle. Jotenkin piti erottuu toisista. Joka sukupolvi vähän erilaisii. Turuntie 28. Sanoista à la glace on saatu sveduun sana glass ’jäätelö’. Leo Aittovaara (s. Sata vuotta jätskii Sadan vuoden aikana kaikki stadilaiset on skruudannu Magin Jäätelötehtaan jätskejä. Sit ku fyrkkaa oli enemmän, voitii tsöpaa eskimopuikko, jossa oli suklaakuori ja sisällä vaniljatai mansikkajätskii. Myöhemmin tuli jätskikiskojakin, tunnetuin niistä Kaivarissa. Mut jätskii myytii vaan kesällä. Stadin snygeimpii kahviloita oli jo 1860-luvulla Ekbergin kahvila Aleksilla. 47 031.” Tääkin lafka oli nykyisen Manskun varrella. Glace on alun perin tarkottanu ranskassa ’jäätä’, ja à la glace on lyhennetty sanoista crême à la glace ’jäädytetty kerma’. Vuonna 1934 oli Hesarissa OY Töölön Jäätelöliike AB:n reklaami, jossa käytettii jätski-sanaa: ”Äiti ostetaan Kivaa Jätskiä Jälkiruoaksi. Uudessa Suomessa oli 13.6.1926 iso ilmoitus JÄÄKARHU-jätskistä: ”Keski-Euroopan Jäätelötehtaiden Liiton suosittelemilla kaikkein uusinmallisimmilla koneilla varustetun uuden jäätelötehtaamme valmistuttua olemme nyt laskeneet kauppaan amerikkalaisen jäätelön, Ice Creamin, nimellä JÄÄKARHU. 1906) kerto niistä tarkemmin: ”Tsaarin aikana venäläiset katukauppiaat myivät katoksellisista työntörattaista jäätelöä eli karoosia ja maroosia. Sillon slumpattii kiskalta halvin vaniljapuikko. Vuonna 1865 sielt sai slumppaa yli kymmentä sorttii jätskii: Vanijaglace, Citronglace, Hallonglace [Vadelmajätski], Chokoladeglace, Roseglace, Apelsinglace, Kaffeglace, Pistage glace, Tutti-Frutti-glace, Creme de Brulleglace ja Punsch á la Romeo-glace. Ilmoitus Helsingin Sanomissa vuonna 1934. OY Töölön Jäätelöliike AB. Jäätelö laitettiin kahden foffelin väliin.” Slangis jätski ei viel ollu jätskii Siihen aikaan ei slangissa käytetty vielä jätski-sanaa
Joskus joku mie tai mää paljastaa, et hei, toi onkin jostain kauempaa kotoisin. Varmaan niin, mut mä vaan ite tykkään, et Stadi on mun oikee himstadi ja et siks mä oon stadilainen. Mä oon studeerannu mun juurii jo melkee parikyt vuotta ja voin sanoo et mä oikeesti tsennaan mun rootsit. Ja luuleekse olevansa jotain erikoista. Ne oli ihan, et mitä toi kundi oikee höpisee. Ja mä en nyt tarkota teidän himaosoitetta. Mulla on tiedos kummanki Moi stadilaiset Tsennaattekste oikeesti mistä te ootte kotosin. Niinpä. No ei mun siitä pitäny skrivaa, vaan siit, et tsennaattekste teidän juuret. Joo, ja vaik mä oon födannu Larussa, ni mun mutsi flyttas Stadiin Mansest ja faija Porist. Ku mä olin snadi ja olin kyläs mun serkkujen luona Manses, ni niiden frendit katto mua vähä ku kummajaista kun mä bamlasin slangii. No aika moni sanoo jo, et ei toi jäbä oo mikään oikee stadilainen. Varmaan aika moni sanoo, et hei, mä oon oikee nakuklabbi, paljasjalkainen stadilainen, et mutsi ja faijakin asu jo Stadissa! Mut oliks ne stadilaisii. Niinhän on oikeestaan aika monen kohdalla. M ä oon aina funtsannu, et mä oon stadilainen, vaik mä oon asunu jo yli puolet mun laiffista tääl susirajan pohjoispuolell, Vantaalla. Take ja Lusa, ku Take oli snadi. Faijan faija, eli mun tuffa, fisusti silakoit Merikarvial. Ja mä sit muka oon joku stadilainen. STADILAISII TEKSTI TAISTO LÄNNENMÄKI FOTOT: TAISTO LÄNNENMÄEN ARKISTO 22 Tsilari 4 | 2023. Vai oliks ne flytannu tänne jostain periferiasta, landelta tai peräti ulkomailta. Ja mähän olin vaa niinku tavallisestiki ja bamlasin sillee ku himassaki. Mutsin vanhemmat oli pienviljelijöit Hämeenkyröst ja niide vanhemmat on siit lähistölt. Kenen mutsit ja faijat, tai niide vanhemmat o flytannu Stadii jostai muualt. Karjalan mamuja vai oikee landejuntti ja heinähattu
Tää on nasta harrastus. Siellä varmaan digattais kovasti, jos Slangijengi tulis kans tsekkaa, millast tää homma on. Merikarvian rippikirja. Jotku taas meinaa, et ne on lähes aatelisii, jos vaik 1400-luvul on ollu joku von Knoppelhof, ku on bylsinyt sen kimmakaverii, ja sä ootki sen jälkeläisii. Tai joudut matkustaa jonnekin hiton maakuntamuseoo. Nykyää riittää et osaa käyttää tietsikaa. Netist kandee tsekkaa lisää, jos kiinnostaa: www.kuulutkosukuuni.com Suvun tutkiminen ei enää oo sitä et tsittaat tuntitolkul jossain arkiston hämäräs selaamas vanhoi pölysii kirkonkirjoi. kerran. Sen nimi on Kuulutko sukuuni, ja se järkätään jo 23. Suvun tutkiminen ei enää oo sitä et tsittaat tuntitolkul jossain arkiston hämäräs selaamas vanhoi pölysii kirkon kirjoi. Kaukasimmat on födannu 1500-luvul. Tuu messiin! . Ja vaik sen järjestävän köörin nimi onkin Vantaan Sukututkijat, nii aika buli osa sen jengist budjaa Stadissa. 23 Tsilari 4 | 2023. Mut siitä sit vaan tonkimaan, nii et multa pöllyy. Jos diggaa sanaristikoit tai sudokui, ni tää homma sopii ku nenä päähän. Alkuun pitää yleensä tsennaa isovanhempien syntymäajat ja -mestat. Jos diggaa sotilasmeiningeistä, ni jokaisen suvust löytyy ruotusotamiehii, tai jos diggaa julkkiksist, ni sä voit tsekkaa ootsä sukuu jollekki jota sä symffaat. Ja jos tarvii jeesii, ni sitä kyl saa. Ja vaik sanotaaki, et sitä stidillä öögaan, ku vanhoja minnaa, niin tää poppoo tekee sitä ihan urakalla. Ku studeeraa kirkon kirjoi tai muide tekemii aikasempii selvityksii, ni aikaa ja borgaa kuluu ja pohdittavaa riittää vaik tappiin asti. Ei. Samal joutuu ja saa tutustuu eri mestojen historiaan ja tapahtumiin. Take Ps. suorii esivanhempii jo tommonen 1700 kipaletta. Mieltsi määrä matskuu on digitoitu ja se löytyy aika helposti netistä. Elli-mummu ja Take lypsyllä. Näyttelyosastoilla on sukututkijoit eri puolilt Suomee, on kans luentoi ja neuvontaa vaik siihe, et miten pääsee alkuun. Vantaal on esmes Suomen bulein sukututkimushäppeninki lokakuussa, 7.–8.10. Ja sit on kans landella budjaavii ex-stadilaisii niinku mä
Suhmurointi alkoi viime syksynä, ja neuvottelut ulkopuolisten kanssa ilmeisesti jatkuu edelleen. Koskensuu kirjoittaa laulelmansa arkihavainnoistaan eri vuodenaikoina, jopa eri kuukausina. ”Lopulta minusta tulee lintu” on näyttelyn vetoavan mystinen nimi. Kankaanranta on käynyt pohjoisen ihmisen tien kuva taiteilijaksi: Limingan taidekoulu, Sverige finska folkhögskolanin taidelinja Haaparannassa, Lapin yliopiston avoimen yliopiston kuvataiteen perusteet, vuosi Barcelonassa opiskelijavaihdossa ja lopulta kuvataiteilijan ammattiin valmistuminen Saimaan ammattikorkeakoulusta Imatralta. Hän tekee elämänkarheita, ihmisläheisiä runoja siitä, miten vanhallapojalla käy flaksi ja hän löytää tansseista toisen yksineläjän. Stadin päättäjät on fiksaamassa sitä, mikä skulaa hyvin. Elämänkarheita lauluja Stadin arjesta Ritva Koskensuu on näyttelijä, joka teki uransa lastenteatterissa, Penni, Hevosen kenkä, Pieni Suomi ja HKT. – Maalausteni kautta pohdin ihmisen katovaisuutta, asioiden hetkellisyyttä, haavoittuvuutta ja keskeneräisyyttä. Monet teksteistä ovat tarkoituksella lyhyitä, katkelmia pienistä hetkistä. FOTO: SANNA BREILIN. Maalaukset ovat kaikki vuodelta 2022. Anna-Mari Kähärä (vas.), Pauliina Saarinen, Susanna Haavisto, Anna Victoria Eriksson, Eija Ahvo ja Linda Hämäläinen laulavat hurmiossa Kapsäkissä. Kankaanrannalla on ollut yksityisiä ja yhteisnäyttelyjä ikäänsä nähden jo paljon. gallerioissa TM, Huuto, Ramkka ja Kaapelin Puristamo. Laulajatar tekee tärkeää työtä palveluja senioritaloissa. Mietin ristiriitoja, tasapainoa ja kaipuuta sulautua ympäristöön, Kankaanranta sanoo. Niihin hän on saanut peräti Kaj Chydeniuksen säveltäjäksi. Ulkoiset havainnot maailmasta ja oma sisäinen tunnemaailma menevät yhteen, eikä niitä pysty erottamaan toisistaan. Vuonna 2019 olin yhden julkkareissa. Osuuskunta Partuuna on julkaissut Koskensuun lauluja jo vuodesta 2013. Luontoelementit ja kasvillisuus kietoutuvat ihmis hahmoihin. Turun, Tampereen, Tornion lisäksi niitä on ollut Helsingissä mm. Myös sanat ovat myönteisessä mielessä sarjatuotanto maisia. Kysy siskoilta on hauska ja vauhdikas esitys. Käpylän klubeilta hän on noussut Kansallisteatterin Lavaklubille Tsilarin kulttuuritoimitus on saanu vakavii ennakkotietoi siitä, ett stadilaisii hyvin palvellutta Savoy-teatterii ollaan ulkoistamas kaupungilta privaatille toimijalle. Kuva-aiheet syntyvät taitelijalle ympäröivästä maisemasta, pihapiiristä ja luontokappaleista. Kulttuuria alkavaan syksyyn 24 Tsilari 4 | 2023. Kun Tivolitien laulut herättivät maestron tyyliin, sävellykset muistuttavat kovasti toisiaan. Hän on ollut freelancer-näyttelijä, joka tunnetaan radion Kantolan perheen punkkarista tv:n suosikkisarjoihin. Savoy-teatterin henkikökunnalle kaikki tää on aiheuttanut epävarmuutta. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN M ira Kankaanrannan öljyväri maalauksia oli esillä Galleria Katariinassa Rikhardinkadulla. Varttuneemmalla iällä Koskensuu ryhtyi yli 10 vuotta sitten tekemään omia laulelmia
Turun Kaupunginteatterissa vuonna 2021 kantaesityksensä ja huikean suosion saanut Kysy siskoilta nähdään ensi syksynä Espoon kaupunginteatterissa, jolloin tulee Hämäläisen tilalle Anna-Sofie Tuominen. Koskensuu antautui todella tulkinnan herkkyydelle silmät kiinni. FOTO: ESA TOROPAINEN. Musiikin on tehnyt Oskari Lehtonen, arkkitehtuuriasiantuntijana toimi Simon le Roux. Viime mainittu teki myös medleyn monologit Mustaa valoa. Koskensuu ja bändi esiintyvät Stadissa seuraavan kerran Kanneltalolla 4.9. Mira Kankaanranta ja öljy kankaalle -teos Kutsu Galleria Katariinan avajaisissa heinäkuussa. ja Valkea koskelle esittämään omia laulujaan. Koreografia on kiinteässä vuorovaikutuksessa Capellanaukiolla kiemurtelevan neljään metriin kohoavan vaaleanpunaisen teräsveistoksen ja sitä ympäröivän arkkitehtuurin kanssa. Omaperäinen koreografi haluaa olla itsenäinen instituutioista ja valmistaa esityksensä usein ulkotilaan, katsojille ilmaisina. klo 18. Vantaan taide museo Artsissa, Temppeliaukion kirkossa, Taide hallissa, Hernesaaren Löylyssä, Pihlajasaaren rannassa ja Tuomiokirkon portailla. Musiikkiteatterifestivaalilla saimme nauttia koosteen muodossa musikaalin parhaista paloista. Teos on yhdeksäs osa suuren suosion ja arvostelumenestyksen saaneesta koreografi Ismo-Pekka Heikinheimon teossarjasta, jossa taidetanssi, arkkitehtuuri ja musiikki kohtaavat. Kuulin Työväen Musareilla kuudennen laulusarjan ensiesityksen kolmen soittajan kanssa esitettynä. . Musikaalissa käydään läpi naisten kokemuksia kuukautisista pms-raivoon ja synnyttämisestä vaihde vuosiin niin samastuttavasti, että teoksen havainnot naurattavat silloin, kun ne eivät itketä. Ismo Dance Companyn teos soveltuu koko perheelle. Kutsussa esityksen konserttiversioon Kapsäkissä heinäkuun lopulla luvattiin yleisölle hauska ilta. Ritva Koskensuu tulkitsee tunteella laulujaan Stadista. FOTO: MARI KARJALAINEN. Näyttelijäkokemus näkyy tulkinnan vahvuudessa. Tanssia jokaihmisen arkkitehtuurille Anybody’s Architecture: Capellanaukio on tanssiteos viidelle tanssijalle yhdessä Kalasataman ihastuttavimmista julki sista ulkotiloista. // Kainaloiden alta sinkoo / ulos liputon tohkeissaan, / kuin jänis hän karkuun pinkoo, / varjoon korttelin katoaa. Musiikkiäänitteiden rytmittäminä tanssijat tekevät parkour-tyylisiä liikkeitä kohtauksesta seuraavaan. Tämä oli kaupungin tilaama tanssiteos. Nyt tanssiteos rakentui heinäkuun viimeiselle viikolle ruotsalaisen Jacob Dahlgrenin näyttävän veistoksen ympärille. Vaikka nuoruus katoaa, sydän roihuaa Musikaali Kysy siskoilta kertoo tarinoita naisten hormonitoiminnasta, naisten suulla. Kitaristi Matti Wallenius on sovittanut laulut ryhmälle, joka lähtee kiertämään esityksen kanssa. 25 Tsilari 4 | 2023. Heikinheimon aiempia tanssiteoksia on nähty mm. Lupaus myös täytettiin: nauroin mukana vatsa kipeänä tälle naisten tunnevuoristoradalle. FOTO: RAIMO GRANBBERG. Näyttelijöinä lavalla olivat Haavisto, Eija Ahvo, Anna-Victoria Eriksson, Pauliina Saarinen ja Linda Hämäläinen, joka oli minulle uusi vahva tuttavuus. Pitkässä Mustaa valoa -monologissaan ja laulussaan hän värisi vakuuttavasti: – En tahdo, että mun kroppa on ajastettu kone / En suostu olemaan aina näiden kiertojen armoilla / En tahdo, että mun elämä on jo jossain tiedostossa. Teoksen nimi viittaa sekä aamuvarhaiseen että ikoniseen veistokseen, jonka asukkaat, erityisesti lapset, ovat omineet. Kalasataman teoksessa tanssivat Ville Oinonen (vas.), Taru Aho, Meri Pajunpää, Antti Nieminen ja Heidi Tiainen. MUSARIT. Runossaan Syyskuun ikkunan alla Linnanmäen asuja tekee havaintoja ikkunastaan; – Lipuntarkastajat ratikkaan: / Äkkiä vaunu on siinä, / tarkastajat vauhdissaan, / niin kuin smurffit sini sinä, / joukko vaunuun livahtaa. Esitys konseptista vastasivat puhetekstin tekijä ja ohjaaja Satu Rasila, säveltäjä Anna-Mari Kähärä ja laulun sanoista vastaava Susanna Haavisto
On tutkimuksia, tilastoja, käyriä ja exceleitä, eikä loppua näy. Mites sulla. Pikkuhiljaa me sysätään yksinkertaisimmatkin älliä vaativat pikkujobit tekoälylle. Dannyn Kuusamo on jonkin sortin klassikkoiskelmä. Mutta oman kelailun pohjalta oon tullu tulokseen, ettei tää ihmisen ja digin kombo oikeen tunnu vielä skulaavan. . Pohjanmaa ei oikeen oo mulle avautunu, mut on siellä ainaki tosi kotiseuturakasta jengii, eli kai siinäkin joku oma juttunsa on. Kirjoittaja on monessa mukana sählänny stadilainen muusikko, ku on aina vieroksunu kolumnistien tapaa skrivaa nokkelia esittelytekstei itsestään kolmannes persoonas. Kuulostaa joltain Tolkienin keksimältä mestalta Mordorin ja Hobittimaan välimaastossa, mut on se vielä täpärästi Helsinkiä, Suutarilan ja Tapaninvainion huudeilla. Mä en oo montaa kertaa elämässäni fisustanu, mutta toi Junnun laini kyllä toimii musta nykypäivänäkin. Samalla on koko ajan tsekkailtu mitä se meissä saa aikaan. 26 Tsilari 4 | 2023. Kolme vuotta sitten muutin keskustasta Töyrynummelle. Mutta oikeestaan pointti, miks mä skrivaan tätä rönsyilevää vuodatusta Tsilariin on tää: Siinä vanhassa Kuusamo-biisissä sanottiin, että ”Helsingissä ei asu enää helsinkiläisiä”. Juha Vainio skrivas tekstin, ku selostaa, kuinka ankee mesta Helsinki muka on. Paitsi että eihän me sumpussa olla, vaan verkossa. Mut nyt en rupee nostalgiseks. Ja oon mä myös siemaillu viinii Wienissä, pari kylmää tsuippaa Lyypekissä… mut ihan yhtä siistii on vetää vetyy Lappeenrannassa, dallaa Aurajoen rantsua tai tsiigaa Näsijärvelle Pispalanharjulta. Ja sen sijaan, että yritettäis käyttää ja jumpata meidän omaa älyä, me duunataan itellemme näitä digitaalisia älyproteeseja. Mun blues lähti soimaan Eiran puuvillapelloilta, Kaivopuiston suistosta… ei siis erityisen raffi kasvuympäristö, vaan sellanen, ku oli varsin iisi ja ruokki mielikuvitusta – Stadin vehreessä ytimessä. Se on jotain muuta. Täytyy hiffaa ja suvaita erilaisuutta. Ja vaikka omat öögat on auki, niin se ei meinaa sitä, että kytätään ja kyräillään muita. Muutos oli mulle buli, muttei mikään ylittämätön kulttuuri shokki. Mun katsannossa on ehkä jopa piirun verran vaativampi taso. Katotaan sit ku kilsoja on kertyny vielä snadisti lisää. Tai mitä skruudaa, kenen kanssa bylsii tai paljonks on massii tilillä. Iso D sjungaa jämäkästä skutsista ja sinertävästä vaarasta. Lisäksi mä oon sitä mieltä, että sama asenne on syytä näkyy ja kuuluu kans hapettomassa tilassa. Jos tää ei mee jakeluun, niin ehkä sit tosiaan kandee pysyy vaikka siellä Kuusamon jämäkässä skutsissa sinertävän vaaran kupeessa. Muusikkona oon rundannu ja nähny Suomee melko kattavasti. Me ollaan poukkoiltu verkossa kohta kolkyt vuotta. Eli siellä verkossa, missä me poukkoillaan niinku ne Junnun fisut. Ja veke netistä kans. Skloddit käy skolea lärvi kii Tik tokissa, oppiminen mättää, eikä aikuisilla tunnu riittävästi mielenkiintoa tilanteen fiksaamiseen. Se on tieto ja taju siitä, että täällä on mun itteni lisäks muita, jotka käyttää samaa ilmatilaa ja niil on siihen ihan yhtä buli oikeus ku mul. Kiitti vaan, mutta stadilaisena mä luotan mieluummin kaupunkilaisjärkeen. Tän mä kelaan toisin. Koko ajan, 24/7: digidigidigi. Ku näistä teemoista puhutaan, jengi usein käyttää termiä maalaisjärki. Mä synnyin Kumpulan kättärillä ja budjasin ekat 54 vuotta Bulsan eteläpuolella, Rööperissä ja Ullanlinnassa. On jotenkin paradoksaalista, että jengi tyhmistyy sitä mukaa, mitä fiksummiks koneet tulee. Mulle stadilaisuus ei merkkaa tsiigaamista geeneihin, tai siihen missäpäin oot parkassu ulos ekat keuhkoihis vetämät ilmahenkoset. Jengiltä menee digipesuveden mukana duunit, sosiaaliset kyvyt, lukutaito, sivistys ja sydän. Mulle stadilaisuus ei merkkaa tsiigaamista geeneihin, tai siihen missäpäin oot parkassu ulos ekat keuhkoihis vetämät ilmahenkoset. Tavallaan se on ihan sama juttu, mut snadilla vivahde-erolla. Tavoitellaan maksimaalisia tehoja, eikä huomata, että siinä sivussa toi oma sisäinen käyttis ja kovalevy kaipais päivitystä, siivousta ja huoltotoimia. Pääsääntöisesti oon löytäny diggailun kohteita joka puolelta. Sen kanssa pitää oppii klaaraan riippumatta siitä, minkä värinen, kokonen, näkönen tai hajunen itse kukin on. Ainaki niin kauan ku liikutaan lain ja asiallisen käytöksen puitteissa. Siinä sanotaan kans: ”Näkymättömät langat repivät ja nykivät sätkynukkeja, jotka poukkoilevat kuin saaliskalat sumpussa”. Eikä tää rajoitu meihin Stadissa budjaaviin, vaan sama jumitus on päällä Hangosta Utsjoelle, Vaasasta Ilomantsiin, ja jatkuu koko boltsin ympäri. Aiheesta riittää dataa. Siihen sisältyy niin paljon oletuksia ja tasapäistämistä, että kaikki se uumoiltu säästö, jonka LINDELLIN LINJAUKSII TEKSTI TOMMI LINDELL Töyrynummi, Kuusamo, tekoäly ja Junnun fisut perään tässäkin valtakunnassa hysteerisesti haikaillaan, tulee vielä meille tyyriiksi
Studeeraajat hittaa koko ajan nyyaa keissii historiast. Mestast on löytyny bulei tonnarin muotosii pystei. Poskettoman skeida keissi. Ne froogas koko ajan, et millo (när) me oikeen päästään tsiigaa Bulii Tunafisuu. Sen kannattajat oli saleteis, et Buli Tunafisu ilmestyy jengille juhannus aattona. Se on ny skrivannu tasan 50 kniigaa jaagaamisest, fisustuksest ja golfista. Fyrkka liikku fikkast toiseen ja tunafisun hinta kletras pilviin. Se tarttu siihen kiinni, ja sit kävi kylmät. Mut etymologinen studeeraus vänkää, et sana fjäll meinaa kans bulii suomuu ja suojaa. Monet on saleteis, et nykyäänki Sveduist löytyy jengii ku on Bulin Tuna fisun lahkon membereit. Tositonnarikultti Jengi fisusti kybällä, mut tunafisuun liitty kultti. Sigtunan eli Itsetonnikalan gamla stadi oli tärkee mesta. Sielt on paljastunu antiikkinen jutska: tunafisun kultti. No, syväkurkut on vuotanu sen verran, et aina ku hallitus tsittaa, kaikil ministereil on meges pari purkkii John Westin tonnarisäilykkeit. Mesta oli massiivinen ja jengi blisas ja tsöbas siel siis niit fisui. 27 Tsilari 4 | 2023. Kun studeeraajat tonki gamloi graviksii, ne hittas, et Sältunan donnat oli persjalkasii, niiden keskimitta oli 140 senttii ja keskipaino 120 kiloo. Se jengi palvo himluun kletrannutta hapansilakkaa, eikä skruudannu just mitään muuta. Närtunan kylä oli boltsin eka mesta, ku joutu pulittaa rankasti verofyrkkaa ympäristöhaitoist. STADILAINEN REHUPUNTTI TEKSTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Poskettoman skeida keissi. Jengi kyl kuiskii ministereist ja kunkun fämilist, mut mitää vissii tietoo ei oo. Bulin tunafisun kultti Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Kirkkojen ja luostarien fyffet ja tyyriit metallit flyttas pohjoseen ja brittien parhaan näköset donnat valkattiin reissuun skönelle. Ihan äsken studeeraajajengi on hitannu Svärjest jotain tosi huikeet. Fjälltunan eli Tunturitonnikalan kylän popula budjas liki tuntureit. Jengin tartti skruudaa särkii ja käpyi ja Vallelle annettiin fudut. Niiden pintaan jengi on hakannu riimui, mut kukaan proffa ei tsennaa, mitä ne koukerot meinaa. Närtunan eli Millointonnikalan jengi funtsas et koko keissi oli feikkii ja fuulaa. Ota noist sveduist ny selvää! . Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Ku vihollinen huitas fektalla, se ei tehny kilpeen skraadii. Se sai nimeks Vallentuna sjön eli Vallentonnikalajärvi. Löytyy uusii dinosauruksii, kadonneit stadei, eikä tutkijat vieläkää oikee hiffaa, mist me älykkäät apinat, siis homo sapiensit, ollaan lähtösin. Svedut ihan kuistilla Vallentunan eli Vallentonnikalan mestoil sekoili aikanaan kunkku, Valle eka. Ympäristöhaittaa hanurista Mut sit löyty populaa, ku ei uskonu Buliin Tunafisuun pätkääkää. Ei ketkään muut ku kylän starbat saanu skruudaa tunafisun flesuu. Ekaks ne duunas kilven vedust ja liistras sen päälle parkitun tunafisun nahan. Bulin Tunafisun pastorit ja ylipapit, ku budjas siel, piti kulttimenoi. Ku sä funtsaat et härskist traanist duunattu hyljeöljy ei dunkannu ihan Chanel Femmalta, sä tajuut, miks gamloihin kniigoihi on skrivattu: ”Hellre till Helvete än Sältuna”. Ylipapeil oli tonnarin muotoset bresat ja stydisti flänässä ne ennusti tulevaa tunafisujen skreboist. Osa on ollu tosi karpaasei, meinaan viikingit. Fjälltunan jengi oli seppii, ku duunas snygei kilpii ja stydei presoi parkitust tonnarin nahast. Ku tunafisut ei kestäny hapanta vodaa, ne delas. Ne kletras botskeihi ja skiglas sen ajan pankkiautomaatille – Englantiin. Jengil oli huuli pyöreenä, ku gamloist fossiileist löyty todisteet siit, et Svedulandian järvis simmas aikanaan tonnareit (Thunnus thynnus). Tuna eli Tonnikalan kylä oli bygattu lähelle bulii jontkaa, mis jengi kävi metskaamas tonnareit. Tääl pohjosen karul tundral on jengii steppaillu tuhansii vuosii. N ykymaailma on huima mesta. Ei ne siit tietys tikkää kovin bulisti hihku. Korkeempaa maastoo vai seppäposseja. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Iha tärähtäny kunkku sai fantsun idiksen roudaa tonnareit huudeilla olevaan jorpakkoon. Tosimiehille tonnarii, muille hyljettä Sältunan eli Hyljetonnikalan mestan sakki oli hylkeenpyytäjii. Se voi johtuu siit, et geimien aikaan jengi divas sikana stydii brenkkuu ja naputteli umpijurrissa skraidui ja koukeroit pystien pintaan. Hapattamojen karsee dunkkis levis gamlojen annaalien mukaan Uppsalaan saakka. Meges oli svedujaki. Daamit sai safkaks vaan hylkeen traanii ja flesuu
Porttiteatterin esitykset pyrkivät uudistamaan taiteen tekemistä ja kokemista sekä luomaan tilaa monimuotoisuudelle teatterikentällä. Olemme Koko Teatterin salissa 2018, joka toimii vierailutilana Porttiteatterille. Usein katsojalle syntyy tunne, että jokin pieni sattuma on ohjannut kertojan elämää väärälle polulle. Mitä ihmiselle tapahtuu, kun hänet suljetaan TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI RISTO KOLANEN La Familia alku. Olin nähnyt sitä ennen Porttiteatterilta useita esityksiä. Ulossulkemisen kokemuksia Tarve dokumentaarisen Ruukun sirpaleita -esityksen tekemiselle sai alkusysäyksensä Porttiteatterin yhteisöön kuuluvien rikostaustaisten esiintyjien ulossulkemisen kokemuksista. Kiitokset menevät mm. Porttiteatteri on rikostaustaisten ihmisten turvasatama Porttiteatteri perustettiin Stadissa vuonna 2015. runoista, hetkistä, jotka leikkaavat menneen ja tulevan. Tarinat kerrotaan tavalla, josta ei puutu katutai paremminkin vankila uskottavuutta. Lauluissa kuuluu ja näkyy tekijöiden voimakas solidaarisuuden tunne. Kuulemme sekä nauhalta että livenä edessämme ihmisten kokemuksia lapsuudesta, nuoruudesta ja elämästä ylipäänsä taustana rikolliselle käytökselle. Muutama jaksaa hymyillä tai löytää tarinastaan opetuksen. Petri Richard Valkama teki kaksi muuta laulua: Harha-askel ja Asfaltti. FOTO: MINNA HATINEN. Moni kertoja on valtavan tosissaan, hymytön kasvoiltaan ja iholtaan, elämää kokeneen näköinen. Suomenlinnan avovankilalle. Se on sellasten vankien yhteisöteatteri, ku on vapautumas tai just vapautunu. Harha-askel on dokumentaarinen kollaasi, joka koostuu kirjeistä ja 28 Tsilari 4 | 2023. –S ano, jos sattuu, aivan kauheasti sattuu”, sanat vihlovat Hessu Elorannan laulussa. Harrastajaesiintyjät laulavat itse ja soittavat kitaraa, rumpuja tai huonetilan erilaisia esineitä. Esi tyk sillä on sanoma dokumenttiteatterina, ne ovat yhteiskunnallisia puheen vuoroja, joissa kuuluu rikoksen ja vankilakokemuksen ääni. Harha-askel on kiinnostava pohja isommalle dokumenttiteatterille. Taiteen ammattilaiset johtaa teatterii, ja niitten lisäks siel on duunis vertaisohjaajii ja sosiaaliohjaajii. Yhdellä ei ollut isäsuhdetta, toinen pelkäsi kiusaavaa talonmiestä, kolmannen vanhempi joi ja neljäs kehittyi poikapainissa tapaturmaalttiiksi. Vangit on stagella, ja ne tekee tosi hyvää teatterii. Se on ammattitaiteilijoiden ohjaama rikostaustaisten ihmisten yhteisöteatteri, joka on perustettu vuonna 2015. Isommat, dramaturgisesti valmiimmat esitykset olivat Kiasman suuressa esitystilassa ja Paavalin kirkossa. Ohjauksesta vastaa ammattitekijä Tuija Minkkinen, samoin musiikkidramaturgiasta Sanna Salmenkallio
29 Tsilari 4 | 2023. / Minut haetaan vankilaan jo tänään. Paluu voi olla erittäin vaikea ja pitkä tie. Yhteiskunnasta ulossulkeminen voi johtaa kivun kierteeseen. / Miten kerrotaan lapselle että ei olla yhdessä moneen vuoteen. / Siinä Peter Panin lapsuuden loppu Timo ja Genevieve miettivät Hevos salmi-runossa eroa lapsesta. FO TO : M AT T I SN EL LM A N . Pengerkadun Kalliosalissa, eli entisellä Ryhmiksen näyttämöllä. Ulossulkeminen aiheuttaa sosiaalista kipua ja kärsimystä, joka tuntuu jopa pahemmalta kuin fyysinen kipu. Se on dokumentaarinen ja runollinen esitys Stadin kaduilta ja vankiloista. Paul ja Daniel puhuvat Peter Panin lapsuuden lopusta: – Ero, suru ja häpeä / Miten aikuisuutta eletään. Minkälaisia satuja elämästämme piirtyy. / Lapsi katsoi merisilmillään / Luetaan vaan. FOTO: MATTI SNELLMAN. Höyhenen puhaltaminen ilmaan symboloi sitä, että kaverin ei anneta pudota kelkasta. Paavalin kirkossa muistan karhean miehen repliikin: – En voi koskaan vieranntua yhteiskunnasta, koska en ole koskaan kuulunut siihen Ruukun sirpaleita nähtiin Tampereen teatterikesässä elokuussa. – Perjantai iltapäivä. Se toi yhteen vankilasta vapautuvien väkevät runot ja Sibelius-Akatemia Global music -opiskelijoiden maagisen äänimaailman. Mihin kaikkeen ihminen on valmis saadakseen kuulua johonkin. FO TO : M AT T I SN EL LM A N . Aika hyvin harrastajateatterilta! Tarinoita leimojen ja tatuointien takana Jo pääsiäisenä 2023 oli mahdollista tulla kokemaan monologeja, joita ei ollut vielä esitetty missään, Porttiteatterin esiintyjistä koostuvan skapunk bändi Häiriintyneet Haitarit piti ep-levyjulkkari keikan. / Luetaanko satuja vielä kun tuun takaisin. Porttiteatterin esiintyjät sitoutuvat pitkäksi aikaa. / Neljä seinää, ruoka-ajat / Valot pois, kuudelta ylös. – tai hän ajautuu – pikkuhiljaa sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle. Termi ’ostrakismi’ on peräisin antiikin Kreikasta ja tarkoittaa ruukunpaloja, joilla äänestettiin maasta karko tetuista. Tässä ilmeikäs esiintyjä. – Mä oon mikrofonin takana. // Meni kolme vuotta. Sain Tsilarille käyttööni monologien käsikirjoituksen. / Vai pitäiskö vaan olla yksinään. / Etsin pojan silmistä rantajyrkännettä ja laivoja / Katotaan vaan / Luetaanko satuja sen jälkeen. Oikeita nimiä ei kerrota. Ikävä määräsi päiviä. Mitä oma kokemus vieraudesta, toiseudesta ja ulkopuolisuudesta tuo ihmiselle. Kun ihmiselle ei puhuta, häneen ei reagoida, eikä häntä lähestytä, tulee hänestä näkymätön ja merkityksetön. Itse rangaistus alkaa usein vasta lusimisen jälkeen, kun tuomionsa suorittanut on palaamassa yhteisöömme. / Räpiköin Vantaan tutkintavankilaan. Meidän rangaistusjärjestelmämme perustuu pitkälti ostrakismiin. Pieleen mennyt satukirja on syntynyt esiintyjien teksteistä omalle iholle historian merkitseminä. Vapautumisvaiheessa olevien ja vapautuneiden vankien sekä ammattitaiteilijoiden yhteisöteatterin esitykset ovat yhteiskunnallisia puheen vuoroja, joissa maailmaa tarkastellaan vankilasta vapautuneiden silmin. Vain kaksi esitystä järjestettiin osana Taideyliopiston Springfest-ohjelmistoa. Lavarunoutta ja livemusiikkia yhdistelevä esitys avaa tarinoita leimojen ja tatuointien takaa. Tää näyttämö on mun turvasatama tai bussi pysäkki matkalla huomiseen. . Porttiteatterin Pieleen mennyt Satukirja sai ensi-iltansa 18.5. // Vapaudun Hevossalmen rantaan kahden viikon kuluttua / Isä, katotaanko Breaking Bad, kun ollaan kotona
Reima Särkijärvi skrivas Tsilarin toimitukseen, ett stoorien jatkoks kandeis haastatella stadilaista 60-lukujen skulaajaa, vaik Jorma ”Kyntsi” Kyntölää. Tietysti mä kaduin sitä jälkeenpäin, 30 Tsilari 4 | 2023. Pluggaajiltaki tuli kliffasti stoorii pesiksest ja stadilaisist pesisjengeist. Pesiksest lätkään Viime vuonna ku pesis täytti 100 v., Tsilaris (3/2022) oli siit snadi juttu. Kyntsi skulas kaheksan kautta pesistä Työväen Maila-Pojis (TMP), ku oli Haapiksen jengi. Ne skulas kimpas pesistä, mut Rainer bytskas yleisurheiluun ja pituus hyppyyn. Kyntsi kerto, miten ne oli treffannu K-raudan avajaisis Rovaniemel. Sen nimis oli melkein 40 vuotta Suomen ennätys pituushypys. Pesis ja Haapiksen kentsu Kyntölät flyttas Klaavan taloon Töli kast 1950. Kyntsi kehuu, ett Karvonen oli hyvä etenijä. Kyntsin kans sama jengis skulas Halsuan Toivost Allan Karvonen. Siel skulattiin kesäl pesistä ja talvel lätkää. Mut pakko jatkaa lätkään ja vähän muuhunki. – Me voitettiin 7–4. Stoori Kyntsist piti siis olla pesiksest. Huippuhetkii Kyntsin huippuhetkii sportis oli 1965 Itä-Länsi-matsi. Faija oli urheilumies ja innosti skidejäki. Kyntsi meni esittelee ittensä Honkalalle, ku bamlas, ett kyl se Kyntsin tsennaa, Hagiksen kundei itekki. Snadisti nolona Kyntsi muistaa, ett samaan vuoteen osu kans yks fiba. Se oli mun uran huippukohta pelillisesti ja varmaan sen seurauksena mut sit valittiin vuoden pelaajaks. ”Täs fotos kiteytyy mun ura.” Urheilun Kuva-Aitta -lehden takakansi 1961. Honkala oli Keskon pääjohtaja, ja Kesko oli tärkee asiakas lafkalle, mis Kyntsi oli duunis. SPORTTII TEKSTI VIRVE KUUTAR K yntsist skrivas kans Matti Honkala (Tsilari 5/2022). FOTO: KYNTSIN ARKISTOT. Mä löin 4 juoksuu ja se juoksi ne kaikki. – Mä otin yhdes PuMu-ottelus kahden vuoroparin jäähyn, joka nyt on lähes ennen kuulumatonta pesäpallossa. Kyntsii otti päähän tiukas paikas: – Ku mä näin, ett se kaveri ehtii, ni mä annoin sille vähän niinku jääkiekko kankkuu – se lens ilmaan. Haapis oli lähin kentsu. Se voitti SM-hopeeta ja -pronssii, osallistu Liitto–Lehdistöja Itä–Länsi-matseihin. Siellä Kyntsi treffas kundin, josta tuli sen paras frendi – Rainer Steniuksen
Tempo tulee TMP:stä. vuosi, ku ne järkkää pesisfrendien kans Talmas Tempo open -golf turnauksen. Muit lajei Kyntsi skulas kans maahockeyta SM-sarjassa ja kaukalopalloo. Se jeesas suunnitteleen harjotteita, pelii ja pelitaktiikoita. Jäälle se silti ehti. – Sillon 60-luvulla ei ollu semmosta jättimäist vastakkainasettelu Jokerit – HIFK. Ku Mäkinen bamlas, ett se ois kiinnostunu lätkästä, ni Kyntsi vinkkas sille, ett Töölön Vesan lätkäjengil on skniidusti fyrkkaa. Niist on lähteny sellasii legendoi ku Kurri ja Selänne. Se oli käyny Jokereidenki treenei tsiigaamas. Stadin pesis nyt Kyntsi on tsiigannu, miten pesiksen suosio Stadis romahti. Valmennus homma ois kiinnostanu Kyntsii, mut duunit haittas harrastuksii. – Mul on varmaan kaikki Suomen mestaruudet yleisest sarjast viiskymppisiin. Kaikki dösät niist tuli steissille, mist oli lyhyt matka dallaa Hespikseen. – Se oli mun onni. . FOTO: KYNTSIN ARKISTOT. – Stadis pesiksen kuolema kirjotettiin sillä päätöksellä, kun Fin lan diataloa alettiin rakentaa. Kyntsille Jokerit on vieläki tärkee, se on käyny tsiigaamas kaikki Jokereiden matsit. Jo skidinä oli tärkeet, ett Haapikses tehtiin kaikkee kimpas. Kyntsin händäri on ollu 3,8. Valkuks Ku Kyntsi lopetti HJK:s, se siirty Jokereihin skulaamaan. Tutustuin sellaseen rakennusmestariin ku Aimo Mäkinen, ku omisti Pallo-Toverit. Nyt ne IFK:n pelikaverit istuu meidän kans Töölön torilla ja me ollaan parhaita kavereita. Bubnik rupes Kyntsin mentoriks. Gamlat frendit Yks tärkee pointti Kyntsille on, ett urheilust on tullu bulisti frendei. – Mä sanoin, ett millä eväillä mä alan valmentaa. Kyntsi Haapiksel 2023. Ekaks opetti omat skloddit, sit niiden skidit skrinnaamaan. Mähän oon pelaaja, emmä osaa valmentaa. Sit ku tultiin bulimmaks, alettiin käydä joraamas samojen kundien kans. Ja heinäkuus se pelas oman ikänsä 81. Tölikan lisäks Kyntsil on vakkari tsufejengi Hagikses. Ne ku skulaa golfii, bonjaa, ett se on snadi merkkipaalu. Sit kun omat kundit alko skulaa lätkää, Kyntsi ois halunnu alottaa junnu jengin kans. Voi kyl veikkaa, ett niis jengeis bamlataan urheilust. Eli ilman KHL:ää ois voinu jäädä olympiakulta ja maailmanmestaruus saavuttamatta. Suomen maajoukkuetta oli alkanu valmentaa eka huippuvalkku, tsekki Gustav Bubnik. Se oli 70 vuotta joka vuos jäällä. Sit Kyntsi innostu golfista. Nyt on jo 23. Bubnikin ansiosta voidaan sanoo, ett Jokerit sit nousi keväällä. Mut ei ollu mahiksii, duunis joutu matkustaa bulisti. Vaik monet dissas Jokereit ja teilaa koko KHL:n, ni Kyntsi funtsaa kans: – Mut ei kukaan oo kirjottanu siitä, ett ku Suomi voitti olympiakultaa, ni siin joukkuees pelas 13 KHL-pelaajaa. Hyvät frendit Kyntsi ja Kiukkis keräily sarjas. Vieläki Kyntsil on frendei niilt ajoilt. Talvella lätkää Vuonna 53 Kyntsi meni Töölön Vesan harjotuksiin junnuihin ja sit ykköseen ja sit Klubiin. – Mä sanoin, ett ota niihin yhteyttä, ni siitä voi syntyy jotain. 31 Tsilari 4 | 2023. Kyntsi kehuu, ett Mäkisel oli hyvii idiksii, niinku kaupunginosajengien perustamine. Ja sit siit synty. Mäkinen perusti Jokerit vuonna 1967. – Seuran talous oli Mäkisen lompakko. Vaik 60-luvul Stadi oli aika snadi, ni oli kuitenki bygattu Hertsikaa ja Haagaa ja muit lähiöit. Sit Stadi päätti, ett kentsu siirretään Meikkuun, siis skuttaan, niinku Jari Kolari jo skrivas (Tsilari 6/2022). – Sit se kai totes, ett tol kundil ei nyt oo kaikki hommat hanskassa. Mut ku sillosel valkul ja Mäkisel meni sukset ristiin, ni Mäkinen ehdotti Kyntsille, ett se rupeis valkuks. Mut Kyntsil kävi tsägä. Me taisteltiin hulluna paikallispeleissä, mut me saatettin mennä yhdes kaljalle pelin jälkeen. mut siin tilantees se oli joku selkärangan jatkeelt tullu reaktio. Kyntsi ei bonjaa, miksei kentsuu voitu duunaa Kaisikseen, mihin ois ollu kans lyhyt matka steissiltä: – Meil on edelleen täysin tyhjäkäynnillä Kaisu, ku on yhdes asias Suomen ykkönen: raiskaustilastoissa. FOTO: VIRVE KUUTAR. – Mun ura jatku sit aika erikoisel taval. Muutenki frendit on tullu urheilupiireist. Kyntsi ois halunnu mennä viel itekki skulaan Jokereihin, mut jatko valkkuna, ku sen frendi Bogomoloffin Harry pyys sitä messiin City-kiekkoon
Niinpä mä siirryin muiden mukana ” jatkikseen” Malmille Anjan peltoon. Niinpä päätin silloin, että jos mahdollista, teen Mosa-kniigalle jatkoks Malmista kertovan kirjan. Olinhan mä viettäny elämäni ekat vuodet Malmin Ormusmäessä.. Kun mä taannoin aloitin mun Mosasta kertovaa akvarellikirjaa, funtsasin, että Malmi on kans vaikuttanut melko lailla mun elämään. Jatkis oli vanhan suojeluskunta haussin tontilla olevas tilapäisbyggas, ku oli meidän puheis lato. Kirjakaupat välittää kans kniigaa, mut sitä pitää muistaa froogaa niilt eka. Vanha asema ja Elannon haussi sekä ns. Malmilla Kniigaa voi tilaa esim. jatkoskoleen. Syötä hakukenttään hakusana Ensio Aalto. Fotoja ja muistoja Malmilta Ratapiha Vantaan uimaranta Malmin tori oli sentään kapakoita ja kuppiloita, joissa riitti menoa ja meininkiä, ja taisihan siinä hötäkässä poikuuskin hukkua jonnekin Malmiraitin varrelle. Siitä gamlasta Malmista, jonka minä tunsin, ei ole enää montakaan maamerkkiä jäljellä. apteekin talo tai pankintalo – ihan miten halutaan – on vielä toistaiseksi säästynyt ajan tendalta . MINNAATSÄ TEKSTI JA KUVAT: ENSIO AALTO Kuuskytluvulla skolelaki määräsi, että kaikkien pitää käydä kuusi vuotta kansaskolee ja sen jälkeen pitää siirtyy ns. Kaikenlaisii kuvioita Malmi alkoi olla jo jollain tavoin tuttu, ja kun ikää tuli lisää, Malmin huvielämä alkoi kans kiinnostaa. En ole tämän kniigan sivuilla pyrkinyt esittämään tai etsimään mitään historiallista totuutta vaan lähinnä kuvia ja tunnelmia, jotka tuovat toivon mukaan myös pluggaajan mieleen hyviä muistoja vanhasta Malmista. Malmilta mulle löytyi kans pari duuni mestaaki seitskytluvulla. Minä kävin varmuuden vuoksi muutaman luokan pariinkin kertaan, mutta mitään kompensaatiota siitä ei kyl herunut. Toinen niistä oli Ormus mäes ihan sen tontin vieressä, jossa olin lapsena muutaman vuoden budjaillu. netist: Bod.fi/kirjakauppa. Kaiken lisäks vain muutaman kymmenen metrin päässä opin ahjomme silloisesta porraspielestä sijaitsi vuosia myöhemmin Malmin Kesti -nimisen raflan porraspieli, jonka edessä jälleen jonotettiin sisään pääsyä. Tapanilassa se nimittäin rajoittui bibluun, urheilutaloon ja snägäriin. Ympyrä oli siis jollain tasolla sulkeutunut
Musaa • Kniigoja • Kledjuja • Muuta kamaa 15:25:ALE Raitapaita 50:ALE Raija Tervomaa Mun Stadi 5:10:osa I 20:osa II 20:Niin gimis on Stadi -kangaskassi, musta tai sininen 10:ALE Sporapaita 15:ALE autotarra 10:. Moni ei varmaan ees snaijaa, kuin buli valikoima Slangin byroos on kniigoi ja muut kliffaa kamaa. ALE Stadin kartsat ja mestat -kartta 5:Jokasest kybän ostoksest kaupan päällisiks symppis Niin gimis on stadi -kortti, jonka on duunannu Eki Mattsson. Nyyat aukioloajat: ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18. 10:CD 15:29:Kamoi voi slumppaa netis: stadinslangi.fi tai meilil byroon osotteest: toimisto@stadinslangi.fi tai sit voit käydä byroos päivystysaikoina: HUOM! Byroon aukioloajat on muuttunu. Slumppaa kahel kybäl ja saat kaks korttii jne. Käy tsiigamas himasaitil: www.stadin slangi.fi tai byroos! SLANGI BLISAA Sakilaiset: Jätkä ja muita kupletteja 10:CD 25:25:Slangimusa ei delaa koskaan Esiintyjät: OlliBull Anikari, Maria Hänninen, Vesa Nuotio, Jussi Raittinen Tapsa Kojo, Harri Saksala, Pirjo Tuohimaa, Marino,Slangibändi, Dumari Nurmio
Fotossa Eki Mattssonin piirustuksesta duunattu julkka. 100-v. Pluggasiks Tommin kolumnin s. Stadi on gimis. Tommi on kans Tsilarin nyya kolumnisti. Raitapaitaposse eli Slangikuoro shungas slangistygei, ja suulis skriinas snygisti. Stadipäivä ja Stadin Friidun ja Stadin Kundin julkistaminen on kuitenki Slangijengin vuoden bulein juttu, joten siitä riittää lehteen juttua enemmänki. Tän aukeaman fotot on ottanu Esko Koivisto. Stadi buli, mut snadi. SLANGIJENGI Kesäkuukaudet ei yleensä oo yhdistyshäppeninkien runsaudensarvi, päätettiin Tsilarin toimituksessa viel täs namberos hekumoida Stadi-päivän fiiliksillä. Stadin Slangi ry on härmän bulein himahuudijengi. Stadin Friidulle ja Stadin Kundille päästiin koronan jälkeen jo tokan kerran stikkaan blumsterit, plakaatit ja kniigat handuihin Espan lavalla. Sen vuoden bulein juttu on järkkää Stadi-päivänä Stadin Friidun ja Stadin Kundin julkistaminen Espan lavalla. Tommi Lindell on multitalentti, ku skulaa kiipparii ja heittää läppää. 34 Tsilari 4 | 2023. Stadi-päivän yleisös tsittas mm. FOTO: VALTTERI HELLGREN. Olihan se nastaa, ku suuliski skriinas ja jengii oli ytimes ku pipoo. Ulla Toivainen (vas.) ja Stadin Friidu 2019 Pia Landén (toinen oik.). 26
35 Tsilari 4 | 2023. (T)silari: Kuka olet. Räppi on kapinaa, räppi on runoutta ja räppi on elämän tapa – ihan niiku stadilaisuus. Valtteri Hellgren Jere oli stagella liekeis ja yleisö diggas. Ollaan ylpeitä meidän kielestä ja annetaan sen kehittyä ja kukkia. (T): Mistä oot kotoisin. SLANGIJENGI Stadi-päivänä Stadin Slangin ohjelmaan oli saatu mukaan räppiä. Mulle Stadin slangi on tullu tärkeeks just bamlaamises ja frendien kanssa. Myöhemmin toki räpin mukana kun vanhemmat jätkät, esmes. (T): Millanen sun suhde Stadiin ja slangiin. Vaik kaikki räppärit ei osaa slangii, eikä kaikki slangin bamlaajat räppää, sopii slangi ja räppi yhteen niiku släbärit suveen. (J)ere: Jere Maajärvi 29-v. Pluggaa Varti aisen haastattelu Tsilarist 5/21. (J): Stadista, Malminkartanost tarkemmin, mutta oon budjannu myös ison osan lapsuudesta Itä-Helsingissä. Nyt Tsilari esittelee Espan lavalla Stadi-päivänä 12.6.2023 räpänneen Jeren. Se mikä musta on slangissa siisteintä, on se kun se kehittyy ja muuttaa muotoaan. räppäri ja Vaino Music Oy levy-yhtiön dirika. Täs viel Stadin Friidu 2023 Seija Sartti ja Stadin Kundi 2023 Olli Ahvenlahti. Joku on joskus mutissu, ett räppi on höpötystä naputuksen päälle, mut ku oikein höristää korvii, lyssnaa ja antaa rytmin viedä, voi päästä flouhun ja bonjaa, ett räppärit onki itse asias aikamoisii sananikkareit. (J): Oon nakuklabbi stadilainen, ja meil himas on aina bamlattu stadii ainakin osittain. Memmy Posse, Davo, Avionin Prinssi ja Notkea Rotta käytti Stadin slangii niitten räpeis, ja se teki vaikutuksen. Mua nuoremmat tsiigaa monttu auki ku bamlaan, ja tuntuu hassulta tulkkaa, mitä just sanoin, kun puhuu stadilaisten nuorten kanssa. Stadin pormestari piti jubileumeis puheen, ja bamlas se snadisti slangiiki
1963 15. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, mis finnaaja saa tsögaa ite Slangi lafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. leivonnaisten murut 5. Onnittelut finnaajalle! MARIT HENRIKSSON Bamiksen kyssäreiden vastaukset: 1. Tää snygi pytinki valmistu vuonna 1822. Slangiopen snadien vastaukset: . 13-vuotias 6. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. tremolo = krapula Graafikko, slangipakinoitsija, Stadin Kundi Eki Mattsson skrivas kniigaan Griinataa kimpassa slangisanontoi ja piirs niihin snygit kuvat. Oikee vastaus on Kaartin kasarmi, mis on nykyään puolustusministeriön pääbygga. Fotoskaban 3/2023 finnas Juha Sopanen. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Sörkassa Vilhonvuorella 10. asunnottomia alkoholisteja 12. Kallion tsyrkka, Agricolan tsyrkka 2. 1902 8. venäjän verbistä sygrat = soittaa, pelata, leikkiä 14. 75 m 7. Olympiastadionilla 1970 13. 20 egee. Osoite on Eteläinen makasiinigartsa 8. Vastaukset viimeistään 25.9.2023. Fotoskaba 3/2023 vastaus Jälleen Tsilarin fotoskabaan tuli tosi kivasti vastauksii, reilusti yli kybä! Bulit tänksit kaikille vastanneille. mandiska = mandoliini . Siltasaaressa 4. Skohan talo 11. Lapinlahdenkadulla 36 Tsilari 4 | 2023. Bio Hesperia Mannerheimintiellä Töölössä 3. kiero, laskelmoiva 9. Haussin ja sen mageet kipsikoristeet on piirtäny Carl Ludvig Engel. Nää sanat on siit kniigast: ”On semmone tremolo et tänää mä bytskaan figelin mandiskaa.” VK SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Koska me ei olla mitää tiukkapiposii niuhottajii, oikeeks vastaukseks hyväksyttiin täl kertaa kans Pääesikunta. Missä nää ruukkumaalarit majailee
Parhaiten mahtuu messiin yhden (max. opetuksessa, ja siinä odotellessani sohvalla hänen tuntinsa loppumista kääntyi opettaja puoleeni ja sanoi painokkaasti: Pirkko, NÄIN pitää soittaa, kuuntele Ollia! Nolotti siinä sitten, että tuon virtuoosin kuullen minua moitittiin. Silloin ei kyllä lasten tunteita mietitty yhtään. Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Tällä kertaa Tsilarin toimitussihteeri kämmäs fotojen kans ja kirjotteli ihan puuta heinää fototekstilodjuun. PLUGGAAJAT Skrivaa Tsilariin! Me julkastaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Skrivasin, että ”sähköraitiotieliikenne aloitettiin syksyn 1890 aikana”. Heikki Paunonen Oikasu fotost Viime Tsilaris oli Pluggaajat-palstal Tarja Uotilan hyvä kesäduunistoori. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Toivottavast suulis skriinaa teilleki! Terkuin Arto Kuutsa Lukiessani Tsilaria 3/23 ja juttua Olli Ahvenlahdesta muistui mieleen tapaus, jota en näköjään ikinä unohda. Tiina Linna Moikka, hienosti stilisoitu mun stoori, kiitos! Tänään kolahti postiluukusta ja vähän hirvitti, kun mies sanoi, että siellä on sun juttu. Sendaa sun slangi stoori muokat tavana tekstitiedostona (esim. 20–21) mä skrivasin Stadin gamloista skuruista ja sporista. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Tsilarin 5/23 juttujen dedis on 26.9.2023 Oikasu Skuru-juttuun Viime Tsilaris (3/2023 s. Fotossa ei kuitenkaan oo HK:n kyrsäfabriikkii vaan Marschan – niiku siin lukeeki. Kyl se tänne Böndelle Olariin tulee torstaisin. Tarja Uotila Kiitti taas Tsilarist! Hedari urputti, ettei Tsilari tuu himaan ajallaan. Ettei kukaan nyt luule, ett Tarja meni mogaamaan fotojen kans, ni tiedoks kaikille, ett fotoja juttuu varten ei metskannu Tarja ite. Jangsterit dikkaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Jutut julkastaan skrivaajan omal nimel. Toimitus voi lyhentää stoorei. Juttuun oli jääny moka. Oikee vuosi on 1900: syksyn 1900 aikana. Jutun yhteydes on buli foto ja sen kuvatekstis väitetään, ett fotos olis HK:n makkaratehdas. 37 Tsilari 4 | 2023. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Kenties Stadissa Kusti polkee hitaammin, kun on noi gartsat pantu joko jumiin tai remppaan. 3 000 merkkiä) tai kahden sivun stoorit. Soitot saivat kyllä osaltani jäädä aika lailla siihen. word) meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Hertsikassa kävin pianotunneilla pikkulikkana Aino Loikkanen -nimisellä soiton opettajalla. Olen lähes toipunut asiasta. Handu on pystys virheen merkkinä, niiku urheilus sanotaan, ja öögat on tarkemmat jatkos. Uskalsin sit lukee sen ja hyvin tehty. Pirkko Hovi Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Sitä ennen Omnibus-Osakeyhtiö byggas Hagikseen nykyisen Arena-talon paikalle oman sähkövoimakeskuksen, et niiden ei tarvinnu tsöpaa tyyristä sähköö muualta. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii. Yt. Minua edeltävällä tunnilla oli Olli A. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, ni kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Se keskus valmistu kesällä 1900
I de här falle va de en långt tidigare bokad resa som inföll några veckor efter att den nya familjemedlemmen dök upp. Ju mer det blåser å regnar, desto nöjdare e dom. . Tändena e snadiga, me dom e många å vassa. Å allt duger ti att gnava på: bord, stolar, skor, armar å ben. Å själv hinner man int me i alla svängar i den här åldern. Int e de ju första gången man e me om de här me hund i huse. Pico va speciellt tjomis me farsan som ansåg att de va den enda vän han hade i familjen. Min son å hans sambo skaffa en labrador, men jakten på den rätta valpen är inte alltid så enkel. Så mycke konster ha de int blivi av å lära henne. Nu ha vi alltså fått delta i nästa genenerationens hundgöra. Lapphundana e ju en av dom minst förädlade rasena å e en produkt av flockana som vallat renhjordana. Nä nån ha fråga mej om mitt förhållande ti kräken, brukar ja svara, att hundvän nog, men inte hundmänska. Så det va vi som fick ta hand om fostran i de här tidiga skede. Som vuxen skaffa ja en egen hund när dom egna ungana va kring tieåringar. Valpen tror antagligen, att hon heter Nej! fast hon egenligen e döpt till Harmi. Så va de bara att lyfta honom ombord. Väl i båten va han nog nöjd, eftersom han hade hela sin flock under uppsikt, men att han sku ha njuti av live ti sjöss e nog en överdrift. De va en lapphund som vi döpte ti Foxie på grund av snarlikt utseende med en räv. Brydde sej int om buligare gläfsande hundar utan marscherade raskt förbi me näsan i vädret. Vi bruka säja att han va den enda adliga i vår familj. Hundgöra F ick den här kesisen vakta min sons 10 veckor gamla labbisvalp i ett par veckor, å blev igen påmind om att de här me uppfostring e ett drygt don. Den lystra ti namne Pinoccio eller Pico och hadde ett högtravande tillnamn: af Talludden. I Svärje sku man säkert snacka om skit på snöret. Han va mer folklig av sig, inga adelsklingande tillnamn, men en stor personlighet likaledes. När vi närma oss bryggan, vände han reven mot båtskin å slo bromsana på. I och för sig trivs lapphundana me yrväder. De en mycky en valp hinner me, kan ja intyga. HURRISLANGI RAFU NYBERG Valpen tror antagligen, att hon heter Nej! fast hon egenligen e döpt till Harmi. I ställe bruka vi segla på den tiden, å han va allt annat än skeppshund. Att se dom två dalla omkring så lite komiskt ut me en 120 kilos husse ledande en 10 kilos jycke. Å om de regna marschera han int alls. Ja va kanske kring åtta, nä vi fick vår första hund: en tax , som va just så envis, arrogant å självmedveten, som en tax kan vara. Kanske det kommer en tid nä hon får visa sig på styva linan. Men vi hadde inga renar. Ute på lande e de lite lättare, men så fort man e innomhus e pirayan loss. De räckte me att markera de närmsta träde en meter från dörtsin. Men om vinden förorsakar 2–3 meters sjögång som båtskin skvalpar omkring i, blir dom spyfärdiga å vill hem. 38 Tsilari 4 | 2023. Men trots sitt snadiga format, va han en stor personlihet. Än så länge e de skit på snöret som gäller, men hon växer till sig
Käytännössä dilkataan stadilaist särmää. Lisäinfoo tulee himasaitille. Muista siis seuraa sitä kans! Syyskuu Ke 6.9. Tsekkaa ohjeet takakannest. Stadin Slangin ständi 7a132. Kuin se futaa. Napasnöre ei bragaa, kotiseutuylpeys säilyy, siis himahuudisprettailu. Snygimpää ja glaidumpaa joululahjaa eli jylarii on kinkkist kekkaa. Lisäinfoo tulee himasaitille. Lokakuu Ti 10.10. muutos (muista jäsennumero) Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: kundi friidu en haluu sanoo Mist tai kenelt sait idiksen liittyy Slangijengiin. klogu 13.00 Stikataan blumsterit Ässänrykmentin patsaalle. Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Skrivatkaa mut jengiin! Parast on liittyy jäseneks himasaitil (www.stadinslangi.fi). Voi sen tietysti antaa muutenki: synttärilahjaks, jiftislahjaks, ylppärilahjaks, yllärilahjaks, ihanmikslahjakstahansa. Mulle saa sendaa tietoo yhdistyksen tapahtumist ja laskut meiliin. Anna vuosikerta Tsilarii skideille, jangstereille, stadilaisille frendeille, böndeserkuille, studeeraajille, landelle flytanneille, espoolaiselle kamulle, vantaalaiselle kaiffarille ja ihan kelle vaan, ihan missä vaan, hyvästä syystä tai ilman mitään syytä. Osoitteen tms. Slangi järkkää Joulugubben vinkki: Ny sä voit lemppaa kaikki lahjatrabelit huitsiin. Pe 13.10. To–Su 26.–29.10. klogu 18.00 Slangitsyrkka Bergan tsyrkassa. klogu 17.00 Slangitreffit Juttutuvassa. SLANGI JÄRKKÄÄ Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. Pluggaa seuraavast Tsilarist. Jos sul ei oo nettii, sä voit täyttää tän lomakkeen ja roudaa / sendaa sen byrooseen, stikkaa sen hallituksen jäsenille tai jäsenrekisterin hoitajalle. Kniigamessut. klogu 17.00 Tsilarin 4/2023 julkkarit Kansallisteatterin Kahvila Willensaunassa Bergbominkujal. Ti 19.9. Paketoidaan Stadin Slangi ry:n jäsenyys vuodeks 2024
Sä voit kehuu tai haukkuu kaikkii Tsilarin redaktöörei – ja ne lysnaa ihan pokkana sun fiidbäkkii. Dörtsin hittaat iiseiten Bergbominkujalt, suunnilleen Ida Aalbergin patsasta vastapäätä.. mesta on kansallisteatterin haussissa. HARRI SAKSALA TOMMI LINDELL PEKKA AULA (melodia on sama kuin menolippu-kappaleella) Mestan nimi on Kahvila Willensauna. Näit tsembaloit ei sit kantsi missaa. Musaa serveeraa Slangijengin bamis Hara Saksala ja kiipparivelho, Tsilarin tuore kolumnisti Tommi Lindell. Kuka ne saa. Dorkan paprut on arvokkain spettari, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. Meil on tarkotus saada meggeen (ainaki melkeen) kaikki ne tyypit, ku on Dorkan papruilla sertifioitu. Koskaan ennen ei samaan mes taan oo ängetty yhtä aikaa tällast hiivii dorkuutta. Plugataan kimpassa tätä just ilmestynyttä Tsilarii. Jubileumin kunniaks Tiedeakatemian pääsihteeri, professori Pekka Aula bamlaa aiheesta: Hyvällä tavalla dorkat pelastaa maailman. Näissä julkkareissa dilkataan tasan kymmenennet Dorkan paprut. Dorkan paprut dorkan paprut Dorkan paprut dorkan paprut dorkan paprut Tän Tsilarin no 4/2023 umpidorkat julkkarit Kansallisteatterin Willensaunassa, keskiviikkona 6.9.2023 kello 17. Tuu mestoille, ni oot ekoi ku saa tietää. Eikä siin ollu ees kaikki