Tsilari 4/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta | Hinta 10 € Merellistä menoo Stadissa!. Nro 4/2024 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 29
Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. “Stadilainen on jätkämäinen, päätyyn saakka ilkikurinen skloddi, puheissaan retee ja röyhkee, bamlaa mitä funtsaa, ei koskaan jätä kaiffarii ja flaidaa vaikka viimeseen hengenvetoon Stadin, stadilaisuuden ja Härmän puolesta.” “Stadin slangi on duunarien, jengien, rohkeiden kapinallisten, älykköjen ja toisinajattelijoiden kieli.” Pertti ”Pemu” Mustonen FOTOT: VEKTORI FREEPIK, TUSSIPIIRROS STADISTA KIRSI PÄÄSKYVUORI.
Simonen 29 Korttelislurkki O. Rinne 32 Rehupuntti J. Nyberg 39 Slangi järkkää Mestoja ja sprettailuu 11 Gnistanin stadika flekkas R. Palminen 25 Silta menneeseen O. Linna 18 Snadi Gammeli R. Kuutar 22 Stadin syke R. Jormanainen 33 Slangijengi 36 Skabat & Pluggaajat 37 Slangi blisaa 38 Hurrislangi R. 18. Kolanen 26 Stadilaisii tsoukkei S. 4 Snadit 5 Hedari T. SISIS Stadilaisii ja slangii 10 Stadin Friidun stoori V. Palminen Miks Gammelin patoo ei kandee purkaa. Nyman 20 Dorkan paminaa S. Jormanainen 33 Redu landelle S. Nyberg 14 Stadilainen alkuperäiskansa Kari 16 Suvilahden pätsi T. Paunonen 30 Tossust Alppilaan P. Lehtileike Pääskysen kannesta: Kansalliskirjaston arkisto. 3 Tsilari 4 | 2024. Anikari FO TO : M AT T I K A IN U LA IN EN . Saksala 15 Gamla slangi E. 12. Bulit skiglausbotskit kävi Stadissa, s. Linna 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. KANNEN FOTO: MATTI KAINULAINEN. Palminen 28 Slangiproffa vastaa H. Kauhanen 32 Rehupuntti J. s. Slangilodjun skolehistoriikki, osa 3. s. 8
Sarjan 80+ voittaja Riitta oikeella, vasemmalla pronssimitalisti Aune Tuomainen. asti, mut sentää Kondekan ja Myllikan assat on avattu elokuus eli Itään pääsee taas raiteita pitkin. Lännest on päässy koko kesän ajan Kamppii ja Idäst vähä vaihdellen, mut teorias ainaki Kaisiksee eli Helsingin yliopiston metrikselle asti. Riitta kommentoi: – Kovat pelit, mutta sisulla! Näytösottelus ennen Fiskiksel järkättyi bileitä Sauli Niinistö ja Teemu Selänne skulas parina, neki finnas. kaikki sporat, ku tsöraa Manskun, Hesarin ja Runskin risteykses – eli Oopperan risteykses – on enemmän ja vähemmän poikkeusreitil. Niit vinkkei tulee täs lodjus. Sit Steissin metris nyt tietty boses viel ainaki 1.9. Matsit kesti pari tuntii molemmat. Riitta finnas sen oman sarjan, jossa ykkösrankattuna oli saksalainen Viktoria Aselmann. Monist sanoist on eri versioit. Mihin tulokseen sä tuut. VK 4 Tsilari 4 | 2024. Liikenne nyyal linjal alkoi maantaina 12. Voit funtsaa, ett se, jonka sä valkkaat, on ihan yhtä oikee ku jonku muunki. Skaba on osa International Tennis Federation -kilpailusarjaa (ITF) ja siin skulataan sarjois 30+–80+. TL FO TO : R IIT TA KO R H O SE N K U VA -A R K IS TO . TL Täst se nyya spora tsöraa, dallausja fillaribaana skulaa kans kliffasti, jos ei haluu mennä yleisil tai omal fiudel. Ku sä skrivaat slangii, pysähdytsä välil funtsaa, onks se buli vai sbuli, tai shungaaks fogelit vai tsungaa vai sjungaa. kerran Suomessa, ja Riitta on ollu messis joka kerta. elokuuta, ja uus reitti tulee varmaa olee suosittu, ku se helpottaa monen matkaa Pasilan asemalle. Tai oliks sun skidiaikoina pitskul duunis gosari vai tsilari vai talkkari. VK Slangiopen snadit vinkit Stadin Friidu finnas HSL:n uutisii Oikasu Viime Tsilaris 3/24 väitettiin, ett lännest ei muka pääsis metrol ku Gräsaa asti. Suulis skriinas ja oli kuuma. Käytä sitä, mikä sulle on se kaikist tutuin. Siin oli kolme osallistujaa, kaikki skulas kaikkii vastaan. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / PE T R I SI PI LÄ . SNADIT Slangis ei oo mitään skoudei, ku sanoo, mikä on oikein ja mikä on väärin. Yks buli juitsu slangis onki sen rikkaus. Jengii tulee eri puolilt boltsii. Ei siis kandee pidätellä hengityst, ku venaa, millon pääsee taas tutuille reiteille. No sehän ei pitäny ollenkaa paikkaasa, vaan ainoostaan tosiaan Steissin metris oli boses. Midnight Sun by Freija -skaba järkättiin 10. Siit ei kande lähtee skragaan. Mut jotain pointtei kandee pitää mieles. Sanoi on syntyny mones vaihees, monest eri kielest ja siks yhelle ja samalla asialle voi olla mont sanaa. Yleiset on taas kesiksen ajan ollu ihan solmussa, esim. Se tiedetään, ett Manskun peruskorjaus sekoittaa liikennettä Stadis viel ainaki vuoden 2025 loppuun asti. Ai nii! Nyya spora eli linja 13 alko tsöraa Fiskiksen ja Böölen välii. Tän vuoden Stadin Friidu Riitta Korhonen skulaa tennistä ja osallistuu skaboihinkin säännöllisesti
Virvelle en edes osaa antaa tarpeeks bulii handuu, on se niin hyvä ystävä. Toinen lentosuukko menee Seppo ”Pahis” Palmiselle, jolle oon saanu skulaa millo vaa, bamlaa ja välil spiidaaki, ku on tullu kasattuu itelle vähän liikaa pressuree. Se on pitäny, minkä lupas ja enemmänki, se on jeesannu ja ollu tukena, ku mul on opintojen ja duunien kans meinannu handut loppuu. Tiina, Tsilarin toimitussihteeri 5 Tsilari 4 | 2024. Ja kolmas ihminen, kenest oon kiitollinen, on Slangiproffa Heka Paunonen. Et jos sä joskus oot funtsannu, mitä poliitikot oikein höpisee, ni tuu tekee Tsilarii – mut enneku steppaat inee, jätä ego narikkaan. HEDARI TIINA LINNA Enneku steppaat inee, jätä ego narikkaan. Ku omat handut loppuu, pyydä jeesii – ja ku jeesii tarjotaan, ota sitä vastaan. Heka jeesaa mua mun tekstien kans, oli niis slangii tai ei. Onneks mä olin nopeesti kaistalla, ojensin handun ja esittelin itteni, ja me ruvettii pamisee siinä sit kaikenlaista maan ja taivaan välillä. Toimitussihteeriks mä rupesin kesäl 2021, ku toimituskunnan OG-friidu ja Slangijengin moniottelija Virve etti itelleen manttelinperijää. Ekaks mä funtsin, ett onks musta hommaan, mutta ku Virve lupas jeesaa tarvittaessa, uskalsin hyppää buleihin buutseihin. Kundi ei sanonu oikein mitään, skriinas vaan lärvi muikeena. Mut me ei koskaan lytätä toisiamme. Tee redu ittees, skrivaa Tsilariin! M oni Slangijengist ei varmaa bonjaa, miten mä alun perin päädyin messii duunaa Tsilarii. Skrivausapuu Kartsa ei huolinu, mut froogas, haluisinksmä mukaan tekee Tsilarii – ja niin must tuli toimittaja. Kniigan nimi oli Puutalojen Hermanni, ja mä olin pluggannu sitä joskus aiemmin. Pian mun seuraks klenkkas kundi, jol oli päässä musta presa ja dorkaa pilkettä öögas. Kolme vuotta Tsilarin toimitussihteerinä on ollu aikamoinen kokemus. Aina ei tarvii antaa kaikkeensa, usein 30 prossaa on enemmän ku tarpeeks. Noista toi vika on sellanen, ett siit ei oo Tsilarin toimituskunnas ollu koskaan mitään epäselvää. Ps. Näist mageist tyypeist, joiden kans saan duunaa boltsin snygeintä slangiaviisii, on tullu mun frendei. Parhaat opit, mitä oon täst hommast tähän mennes keränny on (epäjärjestyksessä): 1. huom.). – Tää on tosi hyvä kniiga, mä sanoin, – Mun frendin, Visan, haussi on täs kniigas kans, Vellamonkatu 3 B (Visa ei enää asu siellä, toim. Kartsa oli sillon jo aika klesana, ja sen kirjaproggikset sen takii vähän jäissä. Ei me aina olla kaikesta samaa mieltä, joskus tunteet kuumenee ja kipinät lentää. Heka on jeesannu mua slangifrooguis, auttanu kaivelee oikeit sanoi, ja Hekan kans on pyöritelty ja punnittu sanoi, tarkotuksii ja taivutuksii. Sellaset ihmiset, ku keskittyy just suhun ja vaan suhun sillon, ku sä niit tarviit, on elämän aarteita. Terveisii Joulupukille. Mä törmäsin Kartsaan Herulin bastussa, ku tsittasin saunatauolla entises röökikopis. Stara tsittas mua vastapäätä ja ruvettii bamlaa yhdest kniigast, ku loju siin huoneen pöydäl. 2. – Kari Varvikko on tehny bulisti duunii tän kniigan kans, mä vaahtosin into piukeena, – Mä oon lukenu muitaki sen kniigoi, just näist gamloist puutaloalueist. Usein pelkästään se on auttanu, ett oon saanu purkaa sydäntä ja tiiän, ett langanpääs on oltu läsnä mua varten. Kliffojen tyyppien kans mikä tahansa tekeminen on mahtavaa, pidä sun jengistä kiinni! 4. Asiat riitelee, ei ihmiset. No joo, mä en aina oo lännen nopein, mut kyllä mullaki lopulta leikkas: – Ei ku hetkinen… Ootsä Kari Varvikko. No mä voin kertoo sen nyt täs Hedari-palstalla, ni on sit kirjois ja kansis: Kaikki alko, ku mä tapasin Varvikon Kartsan uudenvuoden aattona 2018, ja mul oli pelkästään pyyhe päällä. Niinpä mä tarjouduin, ett voin kirjottaa sen puolesta, jos se osaa sanella, koska mä osaan kymmensormijärjestelmän. 3. Starbu myhäili partaasa ja tsiigaili mua hattusa lierin alta, ku näytin talon sille. – Joo
Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar, varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinslangi.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 4 | 2024. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 29. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. Byroo on auki ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon)
Eli en snärkkää kauheesti, et päivät lyhenee ja pitää vetää paksumpaa rotsii niskaan ja semmosta. Stadihan on perinteisesti suht mäkinen mesta. Te tiedätte sen komeen galtsin, siinä Meikun rantsussa, sairaaloiden kohdalla. Joten oisko semmonen ok, et skuutit saatais vek jalkakäytäviltä. Yhtään. Ja dallailla vaan, siellä sun täällä. Mut ei kait sen enempää. Skidinä tietysti oli syksyllä snadisti haikeeta, ku kesis oli slut ja skole alko, ja myöhemmin ku oli duunissa, ruuhkadösässä saatto joskus happi loppuu. Ei anneta pipon kiristää, talveen on vielä matkaa! Pidetään fiilis virkeenä ja bamla taan ja skulataan! . Näissä slangitouhuissakin syksyyn kandee vähän niinku ryysiä, panna vauhtii klabbeihin, kekata kaikkee uutta kliffaa ja sillee, eiks jeh! Lähtee megeen! Jos on kesän aikana tullu tsiigailtua enemmän muita maisemia, ku Stadia, niin nyt kandee ottaa vanhat gartsat taas haltuun. BAMIS HARRI SAKSALA Dallailemalla Stadista löytää paljo semmosta hienoo stuffia, mitä ei nopeella faartilla tuu edes hiffattuu. Huomaan että käsiä nousee. Pitäskö kaikki vetää vaan tasaseks ettei tietylle jengille tulis hiki. Mitä lungista menosta tulee, ku jengi skramlaa jalkakäytävällä sun ohi tuhatta ja sataa jollain semmosella härvelillä, ku sähköllä toimivalla potkulaudalla vaikka! Ja usein vielä pari tyyppiä päällä! Mä myönnän, etten innostu ollenkaan. Syksy on aina ollu mulle joteski semmosta aika relaa aikaa. Dallailu on bueno laji! Paitsi et kaupunkidallailu ei ehkä oo enää niin lungii ku pitäis. Hara, bamis 7 Tsilari 4 | 2024. Syksyssä on kans omat snygit koukkunsa niinku esmes se, et monet uudet juitsut käynnistyy just syksyllä. Tsiigailla ja tsekkailla. Sehän ei oo ees pitkä! Mistä toi tommonen mäkikammo. Ja uudemmatkin. No mut hei, syksyy kohti kuiteski dallaillaan, fillaroidaan tai miten vaan. Nykyne fillarireitti, ku kulkee galtsin kohdalla, on kuulemma liian jyrkkä fillaristeille suhaa, joten siihen on bygattava veden päälle (!) erillinen silta, ku kiertää ne galtsit niin, ettei sitä mäkee tarvii nousta. No just! Olen suhannut sitä mäkee jo pikkukundina ja hyvin jaksoin. Mites sitte tää Meikun (Meilahti) fillarisilta. Dallailemalla Stadista löytää paljo semmosta hienoo stuffia, mitä ei nopeella faartilla tuu edes hiffattuu. En snaijaa. Dallaajat ja mäkikammoiset! M ä en skagaa syksyn tuloo oikeestaan olleskaan
(Skönärislangii 1800-luvult) = Purjehdittaessa tuuli puhaltaa laivan oikealta puolelta. _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ 8 Tsilari 4 | 2024. STADISSA TEKSTI JA FOTOT MATTI KAINULAINEN Bulit botskit Stadissa 4.–7.7.2024! Yks tän kesän huippujuttui oli se, ku gamlat purjeboskit skiglas pitkäst aikaa Stadiin. Hii-o-hoi, ei muuta ku botskei tsiigaileen! DATE _____ / _____ / _____ LOCATION ____________________ WEATHER _______________ VISIBILITY ____________________ _________________________________________________________ _________________________________________________________ _________________________________________________________ _________________________________________________________ _________________________________________________________ _________________________________________________________ _________________________________________________________ _________________________________________________________ _________________________________________________________ _________________________________________________________ Me n nä ä n s t y yr p u u rin hal s seil! Tän ä än olis puolika n nen holist o onausta! Tri m matk a a isoalamär s sy! J i ikatk a a purj e et! Matru u si heti mär s sykoriin! Kuka snutas mun sydvestin. = Trimmatkaa isomaston toiseksi alin raakapurje! = Vetäkää purjeet kokoon! = Matruusi, heti tähystyspaikalle (mastoon). Edellisest kerrast oliki jo kulunu öbaut 11 vuotta. = Tänään putsataan ja hiotaan laivan kantta. = Kuka varasti sadehattuni
Niist yli 50 botskist, ku saapu Stadiin, pisimmän redun oli tehny hurjapäät, ku skiglas tänne Guayas-nimisel kaunottarel Ecuadorist asti! Tän snygin kiulun tunnisti keltasini-punasest flagust, ku liehu sen ahteris. Stadist skiglaukseen osallistu öbaut 100 nuorta. T all Ships Races (TSR) järkätään Itämerel joka neljäs vuosi, ja sen pointtina on opettaa jangsterit skiglaan ja toimiin kimpassa riippumatta siitä, minkä maalaisii ne on tai mikä on niitten uskonto, sukupuoli tai sosiaalinen tausta. TSR on Euroopan bulein perhehäppening, ku ei bungaa yleisölle latin latii. Tsilarin toimittajan suosikki oli polskien Fryderyk Chopin, ku komeilee tän aviisin kannes. Ja sehä veti jengii botskien täkeille ja skansseihi tsiigaan, millast skönärin elämä oli enne ja nyt. Näist sai mielenkiintost infoo erilaisil rasteil ja työpajoil. Stadissa botskit skiglattiin Eteläsataman ja Kauppatorin kaijoihin, Skattalla Kanava rantsuun ja Krunikas T-kaijaan. Botski on ku snadi maailma, mis eletään kimpas muitten jungmannien ja skönäreitten kans, arvostetaan, jeesataan ja sparrataan toinen toista. Ja tietty botskeihi pääs tutustuun iha perskohtasesti. Skideille oli varattu bräidäämiseen ja askarteluun oma pudeka Satamakadun ja Kanavakadun höörnis, iha Uspenskin tsyrkan kainalos. . T-kaijan ikinuorten perinnebotskien, kaljaasi Astridin ja kuunari Svanhildin, meges pääs parin timman skiglauksille tsiigaan Stadii just siit suunnast, ku se näyttää parhaalt – eli skönelt! Sunnuntaina 7.7. Live-musaaki oli tarjol eri mestois joka päivä. oli aika heittää gudbait botskeille ja niitten fantsuille miehistöille. Skönäreit maailman merilt. Monenlaist fantsuu proggist oli framil niinku kunnon perhetapahtumas pitääki. Näil jangstereil olis paljon opetettavaa vaik niille, ku liidaa tätä meidän maailmaa. Itämeri on klesa ja sitä kandee jeesaa! Tall Ships Races -skaban yks pääidiksii oli dilkkaa jengille infoo siit, ku Itämeri on niin fittimäisen huonos hapes et se tarvii jeesii meilt jokaiselt. Pointtina on bjuudaa näille jungmanneille seikkailu, mis voi kokee jotain tosi mageeta ja yhteisöllist. "Purjeiden paraatii" oli kliffaa tsiigaa, ku nää merten kaunottaret skiglas muodostelmas Kustiksen läpi kohti seuraavaa satamaa, Tallinnaa. Meges on kuus Itämeren satamaa: Stadin lisäks, Tallinna, Liettuan Klaipeda, Puolan Szczecin ja sit viel Suomest Turku ja Maarianhamina. Skaban bulein botski oli Dar Mlodziez (Puola), pituus 94,8 metrii, korkeus 44,49 metrii. Jangsterit avas väylää hyvälle. Itämeri on niin fittimäisen huonos hapes et se tarvii jeesii meilt jokaiselt 9 Tsilari 4 | 2024. Skaban aikana näist nuorist tuli osa miehistöö, ku kaikki duunit tehtiin kimpas: jaettiin vahtihugit, opeteltiin takilaan kletraamist ja purjeitten sinksaamist, navigointii, botskin ohjaamist ja tietty kans kannen steedaamist ja tsökes kokkailuu. TSR:n sääntöjen mukaan botskien miehistöist vähintään puolet on oltava 15–25-vuotiait jangstereit, kundei ja friidui
Mut ku on plugannu koko kniigan, bonjaa, ettei se vois olla toisenlaine. Ja muuten: ku Hanna bamlaa duunist, se käyttää just sanaa duuni, ei työ. Taviksii ei ehkä niin sytytä Pasteur Mériux’n pneumokokkikonjugaattirokotteet, Hib-rokotteiden immuno geenisuudet tai adenovirusteknologia. Ja se, ku ei skagaa, saa bulimmin ku se, joka vaan tsittaa himas ja spiidaa surkeet kohtaloo. Mutsi ja faijaki varotteli, ett Hanna on liian vähän himas. Kniigas londataan pitkä pätkä Tsilarin stoorist. Se on niinku Hannan elämä: bulisti duunii ja snadi siivu itelle ja perheelle. Duuniasiat kiinnostaa taatusti bulim min niitä, jotka elää itekki terveysalan maail mas. Sit tuli koronaruljanssi, joka heitti Hannan framille. Ku pluggaa tän kniigan, ni bonjaa kyl, miks. Telkkaris Hanna valkkas elämänsä biisiks chileläisen Violeta Parran: "Elämälle kiitos, sain siltä paljon". Faktaa rokotetutkimuksest tulee niin stydisti, ett tavallinen meitsi ei paljo bonjaa eikä jaksa kiinnostuu. Se ottaa esimerkiks sen, ku Hanna nimitettiin Stadin Friiduks: ”letti putkella rientää kruunua vastaanottamaan”. WSOY 2024. Eikä aio viel heittää pyyhettä kehään, vaik sen nykyne mies Mika yrittääki bamlaa, ett tos iäs vois ottaa iisimmin. Valokeilas on sit poliitikot, jotka usein on kundei ja saa glooriaa. Eikä ne tsennaa kaikkii niit heeboi, joit kirjas vilisee. Mut mitä joutuu uhraamaan, ku valkkaa duunin, mis ei tsiigata kloguu ja shingrata himaan heti, ku päivä on lusittu. Mut Hanna jatkaa samal faartil fillaril ja elämäs. Välil on joutunu flaidaan jengin kans, hittaa ratkasuit. Ja vaik se myöhemmin budjaski Tapiolas, se ei tsennannu itteensä ”tapiolalaiseks kermaperseeks” vaan oli omast mielestään kova jätkä ja ihaili Stadin kundei. Jengi oppi tsennaan sen friiduna, ku bamlaa lungisti ja snaijaa hommat. Ja oli kliffaa treffaa Slangin tilaisuuksis tää fiksu friidu. Hanna ei ollu ehtiny ees hiffaa, ett se sellasii funtsas. Jotenki kiehto kaikki, mitä siit tihku eri kanavist. Se snadi siivu itelle Yhtäkkii rakas mies Steve shingras. Siit paistaa nuoruuden ehdottomuus ja innostus. Nuoruus kuulostaa tutulta Hannan nuoruudest saman ajan nuoret tsennaa ittensä tai ainaki aikakauden: politiikka skoleis, Koijärvi ja luonnon suojelu, oikeudenmukaisuus tai oikeestaan sen puute Suomes ja ympäri boltsii, Chilen järkky kohtalo. Hannan faijaan tarttu Stadin slangi skidiaikoina Sörkas. Hannan malli osottaa, ett kandee. Onneks Hannast on nyt skrivattu tää kniiga. Ku ei skagaa, saa bulimmin Kniigan nimestäki bonjaa, ett tää friidu ei skagaa. Ku Hanna bamlaa duunist, se käyttää just sanaa duuni, ei työ. Tai miten politiikot on yrittäny vaikuttaa tutkijoihin. 10 Tsilari 4 | 2024. Ja sit stuiduaikoina dokattiin. Kumpi on parempi, se ett mutsi on aina himas, mut ei osaa funtsaa muuta ku päivän safkaa ja pyykkei. Stadin Friidu ei skagaa Aloin pluggaa Terhi Hautamäen kniigaa Hanna Nohynek Peloton innoissani siks, ett rupesin fanittaa Hannaa, ku siit tuli Stadin Friidu 2021. Näin Tsilarin toimittajasta on kliffaa, ett Hanna diggas sitä, ett siit tuli Stadin Friidu. Kniigas londataan lääketieteen tohtori Folake Olayinkaa, joka bamlaa, ett kansanterveyden kentil on bulisti sellasii ku Hanna, tosi omistautuneit duunille, usein just friidui, mut joiden duuni jää jotenki jemmaan eikä niiden stoorei kerrota. Tai miten Hanna matkalegurina neuvoo jengii, ku on lähdös reissuun. Ehkä se yritti siit bamlaa. Se on ollu Hannalle supermielenkiintost, mut ei pelkkää suulberii. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI VIRVE KUUTAR S iks ehkä kniiga oli snadisti pettymys. Se oli kans vaativa faija. Järkkyy kyl, miten jotkut dillet on heittäny skeidaa Hannan niskaan, vaikkei ite oo kunnol ees bonjannu koko asiaa. Niiski hommis Hanna on ollu taitava. . Aika tiukkis kyl, voi bonjaa kommenteist. Se bamlaa kniigas, miten Hanna on julkisuudes usein tiukkis, mut sit siin on toinen, rento puoli. Ja se, ett fyrkan kiilto silmis ei duunata kaan rokotetta, mil ois voitu jeesaa skidei köyhis mais. Vai se, ett on harvemmin himas, mut järkkää kaikkee kliffaa ja vie mestoihin, mihin moni ei pääse ees aikuisena. Duuni on vieny Juha Siltanen tsennas Hannan jo nuorena. Mut vaik Hanna ei ehtiny olla friidunsa kans niin bulisti, ni jotenki kniigas jäi fiilis, ettei se mikään surkee mutsi oo. Pluggaa tää kniiga, jos sä funtsaat, kandeeks lähtee tavotteleen unelmiinsa. Ja seki, millane on friidujen rooli. Ei ehdi olla niin paljon skidien kans, eikä mies välttämättä bonjaa vaimon duuni-intoo. Mut on siin taviksiiki kiinnostavaa: mikä vaikuttaa skidien rokotusohjelmaan, miten rokotteit on tutkittu ja jeesattu jengii köyhemmis mais
Elias Äijälä skulaa Gnistanissa vasempana laitapuolustajana. Ne ei oo pahemmi arvaillu mitää elokuun alkuu mennes, ku tätä stoorii skrivattii. STADILAISII TEKSTI RAFU NYBERG FOTOT KALEVI HÄMÄLÄINEN S unnuntaina oli tarkotus skulaa IFK Mariehamnii vastaa, mut se jouduttii siirtää elokuun lopulle. Brankkari sammuttaa hiiltynyttä areenaa, jost ei oo ku rangat jäljel. Stadin kans tartee tehä diili, miten mestat Ogelis saadaa taas byggattuu. Tekonurtsiki otti hittii, ja fudisjengilt meni koko omaisuus savuna ilmaa pelikuteit myöte. Loput runkosarjan himamatseist Gnistan skulaa nyt Bolt Arenal, ja sit tsiika taa, mennääkö ylempää vai alempaa jatkosarjaan. Mut takas Ogelii ne kyl haluu nii pian ku mahollist, vaik ei se millää tuu onnaa enne ens kautta. 11 Tsilari 4 | 2024. tuli täystuho. . Ihan kivasti Gnistan-jengi oli hitannu nyyat mestat Klubin Bolt Arenalla. Se oli samal Gnis tanis seuran 100-vuotis juhla matsi, ja mestoill oli yli 2 900 tsiikaajaa, jote aika hyvin jengi hittas. Gnistanin hima stadika veti normaalisti 2 200 nuppii ja lisäkatsomoil snadisti yli 3 000, ja jokane matsi oli alkukaudest loppuunmyyty. elokuuta anto vastaukse. Ylempi vaatis kyl snadii ihmettä, vaik aika hyväl draivil tulokas on kuiteski skulannu täl ekal kaudel. Mustapekka-areena oli lauantaina aamuyöst syttyny flekkaan ja katsomost oli enää jäljell hiiltyneet rangat. Bolt Arena vetää päälle 10 000, jote kapasiteettii olis roimasti lisää, mut siirrost funtsittii ennakkoon, hittaisko nää Tölikaan asti – Ogelin jengi, ku vannoo kylähenkeen. Gnistan – Ogelin himastadika flekkas Ogelin Gnistan oli just päässy hyvään faarttii fudiksen Veikkausliigas, ku yhtäkkii 13.7. Varsinki HJK oli reilu, ku tarjos ilmaseks käyttöö Bolt Arenan Tölikas. Mustapekka-areena oli lauantaina aamuyöst syttyny flekkaan, ja katsomost oli enää jäljel hiiltyneet rangat. Muut jengit tuli jeesaa monel taval, ja okeestaan koko maan fudisyhteisö kokos voimat tilanteen klaaraamiseks. Ja ku juhlamatsis annettii viel VPS:lle pataan 3–0, nii se ei mitenkää himmentäny fiiliksii. Eka himapeli Tölikas 5. Mut aika saletist näyttää et jatkoski meil on Stadist kaks jengii, ku futaa ylimmäl tasol hyväl draivil. Flekkiksen syy on viäl hakuses skoudeil. Varsinki ku viel oli kesis kausi ja Pariisin kisat pyöri telkka ris samal
”Salo, Irma”, kajautin uljaasti. Sitten sain nöyrästi madella pöydän alle ja sieltä kiivetä plintille. Alustaja oli sitä mieltä, ett ketää ei sais röökaa. ”Mikä nimi?”, huudettiin. ”No vauva, ime tästä”, sanoi Ella ja työnsi tuttipullon suuhuni. (Nuori Voima 20.5.1932.) Tippakonventti ja muita bailuja Norssin konventti järkkäs jo 1870-luvulla tanssiaisii ja maskeraadeja. Norssin konventis kans väiteltii ja pidettii esitelmii erilaisista aiheista. Kirjotusskabas piti skrivaa runoja ja ”novelleja”. Meidät ”nahkat” oli komennettu ennen alkua käytävään. Vuonna 1879 V. Järvinen ”naiskysymyksestä”. ”Onko vielä nimeä?” – ”Äää”, sanoin, ja siitäkös melu nousi. Suorasanasen sarjan finstas Eila Laaksovirta SYK:sta. Meurman piti esitelmän ”naisista”, 1883 K. Häpesin kauheasti. Siit kuitenki äänestettii ja ”vid omröstning segrade emellertid åsikten att man skulle röka måttligt och ej börja för tidigt”. Mut niihin ei päässy iisisti. Kun tulin sisään, tervehti hirveä kiljunta minua. ”Siis Irma Elviira Äää Salo!” – Vihdoin sain hypätä alas – saadakseni kasteen eli kylmää vettä niskaani. Koko skaban voitti Norssin Konventti (28 p.). Sille tshöpattii piano, ja se bungattii nii, ett Merikanto piti skoles konserttei. Norssit ja ressut bjyydas niihi flammansa, ja niit kutsui kans ventattii. Näytteleminen oli suosittuu, ja jo 1874 esitettii Holbergin ”Ei ole aikaa”. Neljäs oli Elvi Sinervo samast skolest (3 p.). Elsa Soini Stadin skolet, osa 3: konventit ja teinikunnat Oppareis lukiolaisil on aina ollu omat kuviot ja kujeet. Väittelyjä ja kulttuuriskaboja Norssin konventin pöytäkirjoi on säilyny vuodesta 1874. Siinäkin oli runosarja ja suorasananen sarja. SLANGILODJU TEKSTI HEIKKI PAUNONEN LEHTILEIKKEET KANSALLISKIRJASTON ARKISTO L ukion ekaluokkalaiset oli ensteks pari viikkoo nahkoja ennenku ne hyväksyttii konventin tai teinikunnan jäseniks. Kun kaikkia oli enemmän tai vähemmän rääkätty, pantiin meidät lattialle istumaan ja lauloimme hartaasti ”Nahkojen marssin”, ”Porsaita äidin oomme kaikki”. Sen alkuajoista on skrivannu Jalmari Finne (1874– 1938). Nahkat ja nahkakonventit Koeaika huipentu sitte nahkakonventtiin eli nahkiaisiin. Naami aiset jäi sit vek, mut tanssei järkättii joka vuos. (Svensk Ungdom 23.3.1928.) Stadin skoleilla on kans länge ollu kulttuuriskaboja. Siin oli kaks pääsarjaa: skrivaaminen ja lausuminen. Vuonna 1878 väittelyn aiheena oli ”Lasisilmät antavat respektiä” ja 1885 ”kumpi hallitusmuoto on parempi, tasa valtalainen vai monar killinen”. Paras runonlausuja oli Tyttönorssin Irma Tyllinen (4 ½ p.). – Nyt se pelätty konventti on ohi, mutta voi niitä raukkoja, joita me ensi vuonna vuorostamme kiusaamme!” (Pääskynen 1934 No 6.) 1900-luvun lopulla alettii bamlaa nasuista ja nasujaisista: Nasupäivä oli iha hauska vaik meitä nasutettiiki ihan kunnolla! Viime vuosina on kritisoitu nasujaisii ja joissain skoleis niit ei saa järkkää. Sillon ne joutu palvelee lukion tokaluokkalaisii, ku koitti kekkaa niille nöyryytyksii. Dumarina oli Mika Waltari. Novellisarjan paras oli Matti Kuusi (5 p.). Krohn ”mormooneista” ja 1885 A. Muissakin skoleis väittely oli suosittuu. Gamlois skoleis oli konventit, sit niit ruvettii kutsuu toverikunniks ja kriguajan jälkeen ne on ollu teinikuntii. Runosarjan vinnas SYK:n Klaus Holma (5 pojoo). Konventis oli erilaisii proggiksii. Poikaja tyttöskoleis niit kutsuttiin tippakonventeiks. Helmi Krohnin, Arvid Lydeckenin ja Salme Setälän aviisissa Pääskynen skrivaa ”Tuuli” nahka konventin kauhunhetkistä: ”Oli toverikunnan ensimmäinen konventti, ”nahkakonventti”. Toka oli Norssin Matti Kuusi (4 p.) ja viides Tyttönorssin Aale Tynni (2 p.). Mones skoles niiden piti pitää hassui kledjui ja Hertsikan yhtikses ne joutu pitää kaks viikkoo dogin kaulapantaa. Yksitellen saimme astua sisään. Lausuntasarjan dumarina oli Eero Salola, Suomen eturivin lausujii. Ruotsalaisen norssin toverikunnassa väiteltii 1928 aiheesta ”Skolungdomen och tobaksrökandet. 12 Tsilari 4 | 2024. Fyren 17.12.1915 nambero 48–50. –”Onko muuta nimeä?” Ja minun raukan täytyi huutaa tuo inhottava Elviira, jota olen monta kertaa vetistellyt. Keväällä 1932 Helsingin Toverikuntaliitto järkkäs Kirjallisuus kilpailun. Musiikki oli kans suosittuu, ku skoles oli Oskar Merikanto (1868–1924)
Oikeastaan sain tanssia juuri niin paljon, kuin voin odottaa. 27.) Saima Harmaja (1913–1937) on skrivannu ekoista bailuistaan sen frendin Helin luona: ”Syyslukukausi 1926. (1893–1952) on skrivannu siit sydäntä särkevästi: ”Ja kun Norssin Tippakonventin kutsukortit tulivat Emmalle ja Marjaanalle, mutta ei Katarinalle, vaikka hän hengissä polvillaan rukoili postilaatikolta armahdusta, niin hän hymyili salaperäisesti ystävilleen heidän epähienosti kysyessään, ei myöntänyt eikä kieltänyt, ja otti osaa sydän jähmeänä uskottuna Emman ja Marjaanan salaisiin kokouksiin, joissa käsiteltiin pukua ja poikia ja joihin muilla ei ollut pääsyä. Otava 1931. Ja viikon verran hän valvoi yöt kierrellen ja voihkien pimeässä, ja odotti katastrofia, jonka tiesi huimaavan nopeasti lähestyvän niin, ettei ollut muuta edessä kuin pako – laivalla Saksaan – jalkaisin Savoon mummon luokse – tai suoraan Imatraan.” (Katarina menettää pelin s. 66–71. 3.11. Toivottavasti tulee hauskaa. Sitten kai voin päästä Helin bailuihin. Hän pitää naamiaiset lauantaista viikon päästä. Niit järkättii Stadin sveduskoleis, esmes Vårbal på Lärkan, Brobans bal, Norsens bal. (Elämän auetessa s. . Ai, niistä en ole vielä kertonut. Minua ei juuri kukaan tuntenut naamioituna, mutta eihän se mitään hyödyttänyt, kun ei kukaan ilmankaan tuntenut minua. (Svensk Ungdom 3.3.1931.) Sanasta bal on saatu bailut niiku glad-sanasta on saatu glaidu ja bod-sanasta buidu. Garm 20.8.1938 nambero 8. Bailuil ei oo mitää tekemist espanjan bailar ’tanssia’ -sanan kans. Balg ja ruots. Keskiviikko. Yhä sängyssä, vaikka hiukan virkeämpänä. Olycksfallsskydde t 1936 nambero 2. Eka tieto siitä on Stogiksen slangista vuodelta 1891: hippa ’fest, bjudning’. Svenska Akademiens Ordbokin mukaan se on voitu johtaa huudahduksesta hipp! Mut jännää on se, ett sitä on käytetty Suomenki sveduaviiseis jo 1910-luvulla. 13 Tsilari 4 | 2024. Hipat ’juhlat, tanssiaiset’ on kans gamla sana. – 15.11. Se on saatu svedusta ja tyskasta: saks. Kaikki tosi gamloi slangisanoi. Otava 1921. Koulutytön päiväkirjoja. Vaik se näyttää suomalaiselta, se on alkuaan svedusana. – HIFK:n jäsenlehdes skrivattii seuran juhlista: ”Vi firade och firades på allt sätt och på en av de större ”hipporna” höll vänsteryttern talet till värdarna.” (Helsingfors Kamraten N:o 3, Februari 1925.) Bailut tulee svedusanast bal ’tanssiaiset’. Alokasta tarkottava nahka(poika) on gamla sotilasslangin sana, Lönn rotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa on nahkapoika ’rekryt’ (1872). Elsa Soini: Katarina menettää pelin. Lähteet: Jalmari Finne: Pojat konventissa. Maanantai. Helsingin Suomalainen Alkeisopisto 1871–1887 s. 116, 120–121.) Skolebileistä on kaikil vilt muistoi, mut niit on minnailtu Tsilaris jo nii bulisti, ett siks tässäki on vaan gamloista bailuista. Uusi Suomi 2.2.1935. WSOY 1939. Pukuni oli kaunis, mutta eihän sekään mitään hyödyttänyt, kun en osannut tanssia kunnolla. bälg tarkottaa ’nyljettyy nahkaa’ ja ’pikkugloddii, kakruu’. Saima Harmaja: Elämän auetessa
Fotoskaba 2024 näyttely, Pikku-Finlandiassa Tsekkaa lisätiedot himasaitilta www.stadinslangi.fi/fotauskisa " Stadin snygein mesta " 14 Tsilari 4 | 2024. TERKKUJA KARILTA SARJIS KARI SUOMALAINEN K A R I SU O M A LA IS EN PE R IK U N TA . 2.10.-30.10. Tsilarilla on Kari Suomalaisen lupa julkaista yksi sarjakuva per lehti
No, saatto se olla joku toinenki friidu, mut mitä sen on välii, nyt enää. Nää julkastii skolen 75-vuotiskniigas v. Bärtsin skoilest ei paljo stuiduks lähetty blukkaan – no nyya pressa [ Tarja Halonen] oli kyl tehny sen muutama vuos aikasemmin. mä skulasin skoilen jengis jotai pari vuotta, vika matsi olikse Munkkaa vastaa. Moni hyvä frendi jäi sille tielle: ekaks tuli tiukat kuulustelut, tunnustus puristettii esiin ja moni reiluki jätkä laulo parhaat frendisäki boseen. . Munkin vaikeus Skruudimine oli skoiles järkätty jotenki kimurantiks. Ekaks me heitettii pakolliset pöperöt nassuun karseella faartilla. Ei ollu hyvä nakki, ei olleskaan. Tai mitä sä funtsit siit, et tärkein sana, verbi, pitää duunaa aina vikaks. Mä pussitin 44 bointsii, bonjaatsä – 44 bointsii reppuun! Mut spettariin maikka stikkas vaan ysin ku en skimbannu enkä ollu mikään haka pesiksessä, kansantanssis tai muissa landepaukkujen karkeloissa. on sinne kokeisiin mennä, et sä pärjää kuitenkaan”. Vai mitä. Nyt ne skloddit on aika buleja, kummatki. Skotasin friiduu Joskus tokal luokal mä bamlasin yhen meidänluokkalaisen gimman kans välkkäril, muutaman kerran ihan kaksisteenki, emmä ny tieteskää muista mistä. Mut toisin kävi, palikka! Meidän familje sai Stadin vuokrakämpän Koskelast ja me flytattii sinne susirajan taa, ja mä pääsin Ogelin skoileen, aika lähelle uutta himaa. Aluks kyl saksa tuntu vaikeelta ja rumalta, mut jatkos mä hiffasin, et se on lisäks dorkaa ja sen blukkaamine ihan pimeiden jobii. 1963–68. GAMLA SLANGI TEKSTI EKI KAUHANEN K ansiksen neljännel meil oli skabat, ketä pääs oppariin ja ketä joutu tsittaa jatkikset ja menee sit ammikseen tai duuniin. Me sählättii muuten ihan raivona, mut turpiin tuli, jotain 52-48. Sen kunniaks gamlan slangin palstalla Eki Kauhanen (1952–2013) minnailee Ogelin keskiskolee v. rohkas redisti ennen tenttii, et ”turha sun Erkki J. Tai sit jotai kuntopiirii, steegoi äkkii ylös, nartsaa alas, luudaust ja pyörimist ja kaikkee muutaki ihan dorgaa. Maailma on aika snadi, eiks totta. 1999. Mut basketis mä olin kingi... Ogeliha oli sillo vähä turhan snyygin jengin mesta ja skoile samanmoinen, et oliha se olo siel väliin sellast pakkoavioo, puolin ja toisin. Am Anfang Skoile alko sit 1.9.1963 nii et shungattii jotai virsii ja sit jäätii stondaa voikkasaliin. 1956. FO TO K N IIG A ST A K U M PU 6: ST A M A A IL M A LL E (1 99 9) . Ogelin yhteisskole fyllaa sata vuotta. Sit luudattii ala-aulaan, tempastii rotsit niskaan ja syöksyttii skoilen takaportille ja siel piti olla sit stäränä: pääsafka oli kato vadelmalimu ja hillomunkki, mut noutopiste oli bygattu muutaman metrin skoilen alueen ulkopuolelle ja bointsi oli se, ettei sinne saanu mennä. Sit joku tuli louskuttaa, et A ja B on englannin luokkii ja C saksan, ja sinne kantsuu nyt rynnii. Kaiken lisäks tipahti viel muikkari ku maralle illallinen. Viistoist vuotta myöhemmin – mä olin skodannu sen lyylin mun muijaks – me tehtii kimpassa eka kersa ja viis vuotta myöhemmin toka. Jotenki siit jäi skeidane fiilis. Silkkaa ilkeilyy, mä sanon ihan suoraan. Mut se jäi sit siihen, tai niin mä sillon luulin et jäi. Mitä jäi handuun. Äkkii vaa järkättii tarkkailupisteet maikkojenseurantaa varte, testattii viestintäsysteemit ja safka partiot lähti rohkeasti taipaleelle. Sä hittaat Kauhasen kaikki skolestoorit ja paljo muutaki nettisaitin stadinslangi.fi linkistä "Kauhasen slangi.net". Faijaki oli selittäny mulle, et valkkaa sit saksa: siin ois se idis, et ku kaikki muut bamlaa vaa englantii, nii sä snaijaatki saksaa kans. Mun maikka P.P. OYK:n uus bygga korkattiin v. Pääsafka oli vadelmalimu ja hillomunkki 15 Tsilari 4 | 2024. Basketti ihan jees Voikkatunnit oli ihan revasta: joskus piti sen ihme-tangon, ”rekin” ympäri hilaa itteesä solmuun eestaas ja se oli sit muka joku kippi tai kieppi tai joku sellane – nii jos ei pudonnu kesken kaiken kanveesiin, niinku mulle usein kävi. Se gimma kyl ite väittää, et ei me ikinä bamlattu skoilen pitsgulla. Mä menin sit sinne C:lle, mut ei sinne mitää tunkuu ollu: pari hassuu finninaamaa tsittas pöydän ympäril, mis oli sakemannien flagu
Lauantaina lauteille kiipes ekana mulle skidiajoista mieleen jääny Clifters, ku skulas ja rokkas nuotilleen ja viimeisteli show’n vielä ekan levysä hittibiisillä ”Hyvä bore”. Sillon stikkas vodaa aamusta alkaen, mutta tykästyin festareiden konstailemattomaan menoon ja urbaaniin venueen. Kaniksella Suvilahden helteessä Kingston Wall skulas päälavalla samalla, ku kveltsu pimeni. Musakattaus tarjoili ja kesä-Stadi anto parastaan. J os alotetaan snadisti takamatkalta, ni aina ku mä dallaan Tölikan tsyrkan ohi, nään sen tornin tai muuten vaan hengailen siin lähimailla, mä funtsaan Petri Wallii. Siitä hatunnosto. Terveisiä Mansesta Päivän bulein yllättäjä oli manselainen punk-bändi Nyrkkitappelu, josta en ollu koskaan aikasemmin kuullukaan. Jangstereiden lisäks mestoilla oli starbuja ja sit aika paljon kans keski-ikäsii. Tää meni heittämällä meitsin top 3 -listalle tän vuoden keikkakokemuksista. Walli oli stadilainen, se oli taiteilija, muusikko ja proge-rockin tienraivaaja, ku shingras toiseen hiippakuntaan niiku monet muusikot – liian aikasin ja omasta halustaan. Tänä vuonna artistikattaus oli lauantaina ku mulle tehty. Ja toisin ku ennakolta olis ehkä voinu odottaa, ne oli kans kohteliaita ja hyvätapasii. STADISSA TEKSTI TIINA LINNA FOTOT MIIKA STORM Tänä vuonna artistikattaus lauantaina oli ku mulle tehty. Hyvä bore Vantaalt Kävin Jytäkesä GO-GO -festareilla ekaa kertaa vuos sit kesäl. Eikä tarvinnu pettyy! Kundit pisti stagella parastaan, nautti yleisöstä, anto energiaa ja spaissas punkkii just passelisti itseironian mausteella: ei elämä oo niin vakavaa. Suulis skriinas ku valkone paholaine heinäkuun vikana viikonloppuna, ku Jytäkesä GO-GO -festari täytti Suvilahden punkrokkareista räppäreihin. No, olihan siinä aika bulisti kitaristei yhteen orkkaan, mut ehkä niit kaikkii tarvittiin. Walli oli progeyhtye Kingston Wallin liideri, ja duunas musaa, ku on isompaa ku ihmine. 16 Tsilari 4 | 2024. kesäkuuta, 29 vuotta sit. Mikään varsinainen punkkarifriidu mä en oo, mut frendien suosituksest menin kuitenki keikalle rotsi auki. Festaripäivän alusta loppuun asti mul oli koko ajan keikkoja, joita venata, käydä tsiigaamas ja joita voisin minnailla myöhemmin lämmöllä. Musa meni luihin ja ytimiin. Walli hyppäs Töölön tsyrkan tornista 28
Ku siihen tarjoutu mahis Jytäkesä GO-GO:ssa, ei tarvinnu kahta kertaa funtsaa, ku piletit oli jo tsöpattu. I’m the King, I’m the Sun Keikan, jota mä olin venannu jo monta vuotta, skulas koko festarin pääesiintyjä. No, olihan siinä aika bulisti kitaristei yhteen orkkaan, mut ehkä niit kaikkii tarvittiin. Skebas Jiri Nikkinen. Parasta oli, ku lopus skulattiin ”Hyvä bore”. Nimittäin ainaki mun fleda nous kohti taivasta heti ekoist soinnuist, iho oli kaniksella, ja tais siin vähä roskaaki mennä öögaan – jos ei aiemmin ni viimeistään sillon, ku skulattiin buleimmat hitit, ”I’m the King, I’m the Sun” ja ”Shine on Me”. Tän kulttibändin kultaaikojen kokoonpanosta mukana oli Jukka Jylli bassossa ja Sami Kuoppamäki rummuis. Mä oon halunnu päästä tsiigaa Kingston Wallia livenä niin pitkään ku jaksan minnaa. Cliftersin keikka oli just sitä, mitä odotin. 17 Tsilari 4 | 2024. Niitten lisäks omia skebojaan skulas viel Juhani Grönroos ja Esa Holopainen. Punkkarikundit Mansesta huusi gimmat eturiviin ja skulas biisin, jonka nimi oli, mikäs muukaan ku ”Mimmit mimmit mimmit”. Mikko von Hertzen ja Jesper Anastasiadis shungas, ja ne molemmat vastas kans perkussioist ja sit ne skulas skebaa.
Paikallinen krouvi serveeras öölii ja kirkasta. Loppupäätelmästä ollaan Gammeli on snadi, mut sen historia on buli Stadi grundattiin vuonna 1550 Vantaanjoen suulle Forsbyn kylään. Jotta vältyttäisiin vedenpinnan laskun aiheuttamalta laajalta tuholta liki kymmenen kilometriä ylävirtaan, tulisi rakentaa pohjapadot. Sitä koskee on petrailtu sillai, et fisutki diggaa. 18 Tsilari 4 | 2024. Tällä hetkellä Vantaanjoki on jo koko Suomenlahden paras taimenjoki. Tällä hetkellä Vantaanjoki on jo koko Suomen lahden paras taimenjoki. Museoalueen muurit pitäisi todennäköisesti vahvistaa, kun vesimassa ei enää olisi tukemassa niitä. Vierekkäin on kaks haaraa, toinen on padottu ja toinen flytaa leedinä. Kansallis arkistossa oleva kartta vuodelta 1760 osoittaa, että koski oli ennen patoamista lyhyempi kuin itähaaran vapaa koski ja näin ollen myös jyrkempi. Padost oli jeesii myöhemminki, ku masiinat rupes futaa sähköllä. INGRESSIN SKRIVAS SEPPO PALMINEN. Purkualoitteen tekijä Emma Kari hehkutti Hesarissa, että päätettiin purkaa pato, kun taas Museoviraston osastopäällikkö oli sitä mieltä, että päätettiin vain, että selvitys työtä jatketaan. STADIN MESTAT TEKSTI RALF NYMAN FOTO: RALF NYMAN. Se flytattiin nykymestoille vuonna 1640, ja Gammeli hiljeni. (Ne fisut, ku on käyny patoo tsiigaamas, hittaa kyllä itähaaraan.) Ikävä kyllä, Vanhankaupunginlahden kalat sisältävät niin paljon myrkyllisiä pfas-kemikaaleja, että niiden käyttöä ravintona on terveysviranomaisten mukaan huomattavasti rajoitettava. Epämääräst suhmurointii Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa vuonna 2022 noin viiden tunnin uuvuttavan kokouksen loppupuolella. Eli sellaista ennallistamista! Konsulteille fyrkkaa Helsingin kaupunki on teettänyt Sitowise Oy:llä laajan ja kalliin teknistaloudellisen esiselvityksen. Viime vuosina ovat kuitenkin tietyt tahot halunneet purkaa padon siinä toivossa, että kalojen nousu saataisiin paremmaksi. Purkuaktivistit ovat muun muassa Hesarissa esittäneet, että ’ennallistamisella’ saataisiin aikaan hieno koski merestä Pikkukoskelle asti. Louhittavan peruskallion tilavuus olisi 550 kuutiometriä, jonka lisäksi maa-ainesta pitäisi kuljettaa jokeen 600–1000 autokuormallisen verran. Vähitellen jokisuuhun bygattiin myllyi ja sahoi. T ää historiallinen alue on suureks osaks säilyny museona näihin päiviin asti ja on tällasena Suomessa ainutlaatunen. Pato on bygattu kiilamaisist stebunlohkareist, joit vodan paine prässää kii toisiisa. Kustannukset olisivat huikeat. Näin ei kuitenkaan ole. Länsihaaran vesiputous valmistui vuonna 1876. Päätös oli epämääräinen. Stadi tartti vodaa ja Vantaassa sitä piisas. 1700-luvulla tuli värjäämö, brygi ja brenkuntiputtamo. Stadi on ny syynänny patoo ja hiffannu et se on ihan kondikses eikä sitä tartte entraa tai fiksaa. Yks aikakaus oli finito, ku 1876 padottiin länsihaara ja siel ollu vedupato purettiin. Silti ei ole mitään takeita siitä, että kalojen nousu ainakaan ratkaisevasti paranisi. Itäisen haaran kunnostamiseen kala ystävälliseksi kaupunki on jo varannut 650 000 euroa, mutta kunnostus on jäissä purkuprojektin vuoksi
Tämän jälkeen on siis julkaistu Sitowisen selvitys sekä Museoviraston ympäristö historiallinen selvitys. Mainittakoon, että Museoviraston selvityksen päätekijä, Arkkitehtuurin Finlandialla palkittu Mona Schalin pitää vesiputousta histo riallisen teollisuus alueen sydämenä. Viitisen kilometriä Stadin keskustasta löytyy tällainen kulttuurihistoriallinen helmi, ainutlaatuinen koko Suomessa. Nämä molemmat perus selvitykset löytyvät netistä. Hänen mukaansa ’suojelumerkinnän kumoaminen ja siten padon purkaminen ei ole rakennussuojelua koskevan oikeudellisen sääntelyn kannalta mahdollista.’ Lisäksi vesilain mukaan lupa muutoksille voidaan myöntää vain jos ’hankkeesta yleiselle tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava.’ Mikä mahtaa olla tuo huomattava hyöty. nyt yhtä mieltä, eli että purku päätöstä ei ole tehty. Kaikesta tästä huolimatta purkuaktivistit ajavat jääräpäisesti padon purkua. Kuitenkin päätettiin aloittaa kallis ja hyvin hankala kaavoitusprosessi. Raportissaan Museolaitos vastustaa voimakkaasti padon purkua. Museoviraston kannan otto on myös varsin ehdoton. Vanhankaupungin nuorisoseuran (Gammelstadens Ungdomsförening) hallitus on yksimielisesti vesi putouksen säilyttämisen puolella. KARTTALÄHDE: KANSALLISKIRJASTO. On hyvin outoa on, että vaikka purkupäätöstä ei ole tehty, kaupunki on ilmoittanut, että aluetta ruvetaan kaavoittamaan. Museoviraston asiantuntijat pitävät tarpeellisena teettää useita lisäselvityksiä ennen päätöksen tekemistä. Ralf Nyman www.provanhakaupunkigammelstaden.org ralf.nyman@gmail.com Vuoden 1760 kartasta näkee, että länsihaara oli lyhyt ja jyrkkä. Johan oli vuoden 2010 Stadin kundin Peterin isoisän isä. Oikeassa ylänurkassa nykyiseltä nimeltään Villa Gammeli, jonka Johan Nyman rakensi perheelleen. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / SIGNE BRANDER. Tukee oikeusoppineilt Helsingin yliopiston ympäristöoikeu den professori Kai Kokko työryhmineen on käsitellyt laajasti ongelmia, jotka liittyvät juridiseen prosessiin. Valtuuskunnan kokouksessa 2022 ei vielä ollut käytössä Sitowisen teknistaloudellista eikä myöskään Museolaitoksen hyvin laajaa selvitystä. 19 Tsilari 4 | 2024. Meillä on myös Facebook-ryhmä osoitteessa www.facebook.com/groups/ vesiputous . Jos haluat olla mukana tässä työssä, voit liittyä yhdistyksemme jäseneksi. Me vesiputouksen suojelijat taas teemme työtä sen puolesta, että pato jätettäisiin rauhaan sekä, että itähaaran kunnostus toteutettaisiin. Alueella sijaitsee jo Tekniikan museo ja koko historiallista miljöötä voitaisiin elävöittää kulttuurikeskuksena. Ollaan kiipeämässä takapuoli edellä puuhun. Nyya kaava ilman purkamist. Uskomatonta resurssien tuhlausta! Handut kyynärpäitä myöten savessa Meillä vesiputouksen suojelijoilla riittää työsarkaa. Foto vuodelta 1907. Pro Vanha kaupunki – Gammelstaden ry tekee työtä oikaisemalla purkuaktivistien antamaa väärää tietoa ja heidän luomiaan mielikuvia ’luonnollista misesta’. Nykyinen silta on noin 40 metriä tuon aikaisesta sillasta pohjoiseen
M eilt on kyselty, et digataaks me yli kaiken sanaa 'dorka', ku me jankutetaan sitä joka mestas. Slangijengin jäsenet sendaa perusteltui ehdotuksii. Varmaan sama selittäjä, ku ei hiffannu, et siel skulattiin Daruden biisii "Sandstorm". Mun tietääkseni vaan yks hemmo on haistattanu pitkät Stadin Kundi -nimitykselle, siis kieltäytyny. Tartti styylaa arvovaltasten tyyppien kanssa. Siks et sillo ku spettari-idis kekattiin, se flygas silloselt toiminnanjohtajalt ja hallitukselt yli hilseen. Sit ku joku tsiigas telkkarist Pariisin olympialaisten avajaisii, ni eldis stendattiin kuumailmaboltsiin. Viime vuosien valkatut on ollu omien gartsojen dallaajii, toisinfuntsaajii, itse näisii, itsepäisii ja riippumattomii, monet snadisti särmikkäämpii ku jotku muut. Stadin Friidun ja Stadin Kundin valkkaa joka vuos yhdistyksen hallitus. Ku yhdistys oli lähtötelineissä, Friiduiks ja Kundeiks valkattiin usein byrok ratioiden näkyvii direktöörei. Ja tietysti nää auktorisoidut dorkat dyykkaa Slangijengin sisäpiiriin ja niist on hegist meille kaikille. On se niin väärin. Voiks johki valittaa, jos ei oo saanu. Voiks niit anoo jostain. Dorka on Stadin slangin kaikist stydein ja snygein hellittelysana, eikä tiukkapipo ikinä saa tätä boltsin upeimmaks luonnehdittuu spettarii. Me dilkataan Dorkan paprui sisäpiirille tai klemmataan tyyppei frendeiks sillai, et skrivataan niille Dorkan paprut. Paljoks ne bungaa. ”Yhdistykselt bragaa maine, jos me ruvetaan häpäsee jengii ja symffaa ihmisii dorkiks.” Metkaa (ja todella dorkaa) et kukaan niist ankeist epäilijöist ei oo ollu niin redi, et ois tullu sanoo: ”Sori, olin mä aika pönttö.” 20 Tsilari 4 | 2024. Stadin Friidulle ja Stadin Kundille annettavaa tittelii ja tauluu arvostaa jokainen stadilainen ja jokaikinen saaja traijaa harvinaist kunniaa bulilla ylpeydellä. Näin ei oo ollu aina. Kai te ny kuiteski hiffaatte, et mielipuolinen on 50 % positiivisempi kuin sana dorka ja blaa, blaa, blaa. PALMISEN PAMINA TEKSTI SEPPO PALMINEN Stadin Slangi ry on jengi, ku dilkkaa rispektii, siis kunnioitusta. 2 Aidosti Hyvällä Tavalla Dorkii Dorkan paprut on ny dilkattu ykstoist kertaa. Mä oon klaarannu tän varmaan viiskyt kertaa, mut jos mun mielest ihan täyspäisetki tyypit (niinku esimerkiks mun frendi Arska) on noin äimänkäkenä, ni kerrataan ny vielä. Ai et miks muutamalle Tsilarin toimittajalle on skrivattu Dorkan Paprut. Dorkan paprujen dilkkaamiseen kuuluu sarja skoijii rituaalei: tailoroitu sjungaus, Hyvällä Tavalla Dorkan spettari tekstin lesaaminen, raamitetun spettarin ja HTD-rintamerkkien luovutus sekä tietysti liikutuksen kyynelillä kirkastettu kiitospuhe. Se oli niitten mielest karmee ja kauhee. Stadin Slangi ry on jengi, ku dilkkaa rispektii, siis kunnioitusta. Siihen on bygattu ineen buli tsoukki ja se testaa sekä saajan et sen fämilin ja frendien huumorintajun. Eiks kukaa meist bonjaa, et osaa jengist ällöttää, ku hyvällä tavalla dorkat kuvittelee, et ne funtsaa jotenki avarammin ku muut. Härmän bulein kotiseutujärjestö haali prestiisii. Idis on alust saakka ollu se, et tsögataan fantsui tyyppei, aidosti Hyvällä Tavalla Dorkii, joist samalla skrivataan buli ja kiinnostava stoori Tsilariin. Dumarillakaa ei oo, vaik se hiffas Flemarilla tutun dorgan. Meneeks leimavero. Kertaus on studeerausten mutsi 1 HooTeeDee Dorkan paprut on ihan erilaist rispektin dilkkausta. Slangi jengin hallitus duunaa päätökset itsenäisesti. Se oli härmäläisen selostajan mielest mielipuolinen idis. Ja mikä helkkarin rapparilooshi tai friiduoletettujen ompeluseura päättää noist spettareist
Mä en saanu paprui synttärilahjaks, mut ylläriks kyllä. Tsiigaa tän lehden takasivu ja tuu meggeen. Paprut on ainoo spettari, jonka mielellään pluggauttaa kellä tahansa – ja aina tulee hyvä mieli. Miks näin. No, olin mä niitä jo vuoden verran venttaillu. Ne on dorkii, mut vaarallisel tavalla. Se duunaa kaikki päätökset kabinetin puolella. Kyse on nerokkaast ja välkyst tavast dilkkaa rispektii. Stadin . 5 Dorkii – pahalla tavalla Tää boltsihan on sellanen, et ilahduttavien innostujien ja innostajien inhottavaks vastapainoks buleiks bama reiks on hilattu tai ”äänestetty” ihan tajutto man klesoi dillei, skitsoi ja skeidan bamlaajii. 6 Tuu meggeen syyskuun kolmas Tiistaina kolmas päivä syyskuuta dilkataan Dorkan paprut numero 12. Sitä ei voi lahjoo, ei tsöbaa eikä uhkailla. Dorkan sisäpiiripapruilla oli tarkotus näyttää, et kyse ei oo häpäsyst eikä symffaamisest. Konsensus on ainoo päättämismalli ja komitea täydentää itse itseään. Spettari pätee sielläki, mihin Kartsa häippäs. Komiteaan on turha yrittää vaikuttaa. Dorkii ne on, kumpiki omal stailil, mut molemmat on Pahalla Tavalla Dorkii. Öögat valu vodaa. Varvikon Kartsa oli viel voimissaan. 4 Dorkien salaseura Dorkan papruja dilkkaa Dorkien komitea. Siks et sillai spettareit skrivataan tarpeeks skniidusti, eikä päättäjien pulpettiin vahingossakaan tsittaa sellasii tyyppei, ku blandaa Hyvällä Tavalla Dorkat ja Pahalla Tavalla Dorkat. Se sai ylläriks Dorkan paprut synttärilahjaks. Stadis stjärna 3 Sisäpiiri näytti esimerkkii Tsilarin toimitukses oli muutama riittävän dorka. Mä oon joskus skrivannu, et maailmas vallitsee sellanen hönelibalanssi, et eri puolil tarttee aina olla ihan toivottomii kilareit, joille kaikki griinaa räkäsesti tai joiden duunaamisii spiidataan köörissä. . 21 Tsilari 4 | 2024. Päätöksentekotavasta mikään osa ei oo julkinen. Tsembalois Kansallisteatterin Willensaunassa on saletisti dorkaa, mut en yhtään flöittaa: siel on Hyvällä Tavalla Dorkaa. Kliffempaa synttärilahjaa on kinkkist kekkaa. Sloboi tyrannisoi Vladimir, jenkkien pressaks on taas tyrkyllä Donald. Virve Kuutar sai Dorkan paprut kans yllärinä synttärilahjaks
Hän kysyy, mitä yhteistä on incelillä, känselöinnillä, woke-kulttuurilla, fomolla ja somella, Vastaamon jäbällä, lähiömutsilla ja paavilla. Buffon lisäksi Rantinojaa näkee Hietsun komediaklubilla aina kuun viimeinen lauantai Hietalahden Heming wayssä. Minä annan sinulle suudelman, joka saa sinut puhumaan!" hän haluaa sanoa. Eeva Rantinojan esitys Vallisaaressa sisältää kaikki neljä näytelmää, joissa on lähemmäksi 30 roolia, jotka yksi näyttelijä tulkitsee lavalla. Kesän kulttuuri uudistui rohkeasti Mikä neljästä näytelmästä on sinulle mieluisin ja miksi. Kaanaan häät, Ilveilijän synty, Lasaruksen kuolleista herääminen sekä Boni facius VIII = Mysterio Buffo! Katsoin viimeisen esityksen Vallisaaren Jäätelökahvila Pajassa, lähellä laivarantaa, josta poistuimme vesivuoro veneellä. ja 21.12.2024. Saitko ohjaajatai dramaturgiapua Mysterio Buffoon. – Tämä vaihtuu esityksen mukaan ja riippuu täysin siitä, minkä yleisö ottaa omakseen! Tällöin siihen jättää luonnostaan enemmän tilaa tai pääsee briljeeraamaan. FOTO: RAIMO GRANBERG. ja 26.10., 30.11. Tietenkin henkilökohtainen kamppailu enkelin ja juopon välillä on myös kutkuttava. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN D ario Fon legendaarinen näytelmä Mysterio Buffo nähtiin ensimmäistä kertaa Suomessa nais koomikon tekemänä keski kesällä Valli saaren kesä teatterissa! Vanhimmat näkivät sen italialaisen kirjailija ohjaajan omina tulkintoina. Kaikki ovat tärkeitä eri syistä. "Vain nauru nitistää isännät, naurun voimalla he muuttuvat vuorista kukkuloiksi ja lyyhistyvät kokoon. Tekstistä ja sen sisällöstä olen käynyt paljon keskustelua, miten yhdistää kytky nyky päivään ja olla samalla uskollinen alkuperäiselle tekstille. Milloin sinua näkee Stadissa esityksissä tai stand upeissa syksyn aikana. Viimeisten vuosikymmenten aikana spektaakkelimainen teos on liitetty Erkki Saarelan soolo bravuuriksi. Hän kanta esitti tarinat KOM-teatterissa 1987, ja se on myös taltioitu tele visioon. Sivuun Ensemble viehätti Veden tuntu -tanssillaan Kivinokan uimarannan takana. – Sain apua ystäviltäni Kristiina Puukolta ja Minna Kivelältä. Muuten ihan sama esitys. 18. Eeva Rantinoja tekee Suomessa ensimmäisenä naisena Dario Fon Mysterio Buffon heinäkuussa Vallisaaressa. Nainen tekee raikkaan erilaisen Mysterio Buffon Tekstit perustuvat keskiaikaisiin kiertävien näyttelijöiden monologeihin. 22 Tsilari 4 | 2024. – Mysterio Buffon näkee Käpylän Nyyrikissä 25. Miten rapmusiikki, ilmastonmuutos ja Välimeren lukuisat kuolleet tai wolttaaminen ovat yhteydessä Ilveilijän syntyyn. Taustalla esitystilan, vanhan ammusvaraston ohjeistoa. Minulla oli mahdollisuus haastatella näyttelijää. Tämän lupaa näyttämöllä taituroiva Rantinoja. Nina Mamia Company toi ”nuorten mummojen” Haihtuva-tanssiesityksen Tuska-festarille. Siellä mennään ilman väli aikaa eli kaikki putkeen. Ensi alkuun se oli Lasa ruksen kuolleista herääminen sitten treenivaiheessa Ilveilijän synty ja nyt viimeisenä on noussut esiin hulvaton paavi. Elokuu oli monien festareiden juhla-aikaa. Seurasaaren ja Vallisaaren kesäteatterit ovat laajentaneet perinteistä kesäteatteritarjontaa. Kuinka Lasaruksen kuolleista herääminen käy käsikynkkää stand upin kanssa, ja mitä vastaat, kun joku kysyy: 'Ollako vai eikö olla?' – eli kumpaa lopulta pitäisi kuunnella, juoppoa vai enkeliä, siihen vastauksen löytää yhtä varmasti tästä esityksestä kuin Tiktokista elämän totuu den tai ainakin helpotuksen – elämään, kipuun, syntymään ja läheltä piti -kuolemaan. Lopulta ne ovat henkilökohtaisia valintoja, mitä painottaa, mistä kerrotaan oleellinen ja mitkä voivat olla turhaakin toistoa riippuen toteutuksesta
Mies itse on tuntematon stadilaisille, vaikka julkaisi parikymmentä valokuvakirjaa 1950-luvun lopulta 1970-luvun puoli väliin. Moni ohikulkija tai penkillä istuja kysyy, mitä teemme. Tämä korostuu, kun pääsemme sokkeloisesta ympäristöstä toiselle puolelle Malmia ja puikkelehdimme junaradan alikulkutunnelissa. Näyttelyn avautumisen yhteydessä Helsingin kaupunginmuseo ja Volker von Bonin tunnetaan elävistä lapsikuvistaan kerrostalojen sisäpihoilta ja liikuntaleikeistä. Niistä 5 000 löytyy Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista. Von Bonin on tunnettu humanistisena valokuvaajana, jonka kuvissa korostuvat tavallisten ihmisten arjen hetket ja kaupunkimiljöö. Ryhmä loi esityskonseptin vuonna 2021 ja on siitä lähtien toteuttanut vuosittain liikkeellisen esittävän taiteen keinoin toteutetun kävelykierroksen. Painotalo julkaisi aikakauslehti Eevaa, jossa värivalokuvat pääsivät esille. Tässä lapsia Hietaniemen uimarannalta. Hän oli käynyt Helsingin saksalaista koulua jo 1930-luvulla diplomaattiperheen vesana. Retro spektiiviseen näyttelyyn on koottu kaupungin museon kokoel mista paitsi kuvaajan tunnetuimpia ikonisiksi muodostuneita Helsinki-kuvia, myös harvemmin nähtyjä otoksia. FOTO: MICHAEL CHAMPION. Koe kaupunki taideteoksena Fyysisen teatterin ryhmän Physical Operan Mikäpaikka@Malmi on esityksellinen kävelykierros, joka kutsuu kokemaan kaupungin taideteoksena. Kuvausmatkalla Helsingin olympialaisiin 1952 von Bonin ei tehnyt otoksia itse kilpailuista, vaan urheilijoiden ja katsojien ujoista kohtaa misista. Laura Humppila ja Katriina Kantola tanssivat ryhmästä hänen lisäkseen. Valokuvanäyttely vie katseen vuosi kymmenten takaiseen Helsinkiin. Fyysisen teatterin Välikoski (vas.), Humppila, Kantola ja Venäläinen näkyvät Malmitalon naapurissa. FOTO VON BONININ FOTOSTA: RAIMO GRANBERG. Mies asettui pysyvästi Suomeen v. Kun ohitamme ”Malmin Ibizaksi” kutsutun raflan, terassilta huudetaan seuraa. Taidokkaan Helsingin kuvaajan valo kuvat ovat henkilöä tunnetumpia. Kun ohitamme ”Malmin Ibizaksi” kutsutun raflan, terassilta huudetaan seuraa. Tanssijat löytävät mielenkiintoisia paikkoja, joissa malmilainen asukas kohtaa esityksen sattumalta ja me pääasiassa muualta tulevat katsojat havainnoimme aluetta. Katsojille halutaan rakentaa mahdollisimman saavutettava kokemus. Silloin esitys toteutui Arabia–Toukola–Vanhakaupunki-alueella, Itä-Pasilassa 2022 ja vuonna 2023 Pikku Huopalahdessa. Esityksen inspiraatio löytyy arkkitehtuurista, luonnon ja urbaanin kohtaamisesta. Ville Välikoski ohjaa ja tanssii ainoana miehenä. Tutustuimme Malmitalon, sen naapuri talojen tilaympäristöihin ja ikään kuin haimme mahdollisuutta löytää kehollisia tiloja, joissa leikkisyys ja paikallisuus tulevat osaksi ihmisten arkea. Neljä esiintyjää vuorotteli ryhmän kierrätystä, muut valmistautuivat seuraavaan esityspaikkaan. Haka salmen huvilassa on 10 kuukauden ajan ollut nähtävillä saksalais syntyisen miehen ikonisiksi muodostuneita ja vähemmälle huomiolle jääneitä 1950–80lukujen valokuvia Helsingistä. Lisäksi hän ikuisti runsaasti vanhoja rakennuksia ja maisemia. Von Bonin oppi varhain värikuvauksen tekniikan, jota käytti lehdissä Heute ja Quick. Taidot vuorottelivat: yksi lauloi ja soitti viulua, toinen teki akrobaattisia keholiikkeitä, kaksi muuta vaihteli poseerausja liikeroolejaan. 1955 saatuaan paikan valokuvaajana painotalo Tilgmann Oy:llä. Annika Venäläinen vierailee sekä Hussun Tussun orkesteri ja Malmin VPK. Mainoskuvaustöiden ohella hän tallensi Helsinkiä ja sen ihmisiä. Innostuin hänen ottamistaan Stadin uusien kerrostalolähiöiden betoni pihojen, leikkipuistojen ja lasten arjen kuvista. Humanistinen valokuvakatse Stadiin Stadin valokuvista kiinnostunut ihminen ei ole voinut olla törmäämättä Pommerista kotoisin olevan Volker von Boninin (1924–2006) valo kuviin. Pääasiassa mustavalkoiset kuvat edustavat sodanjäkeistä humanistinen valokuvauksen linjaa. Hän meni nuorena Saksaan armeijaan, jäi vangiksi Puolassa 1945 ja oli kolme vuotta vankina Siperiassa, mikä loi traumoja. Kustannus osakeyhtiö Parvs julkaisivat yhteistyössä Volker von Boninin valokuvia sisältävän elämäkerran, jonka on kirjoittanut valokuvahistorioitsija Yki Hytönen. 23 Tsilari 4 | 2024
Suositin ohjaajaa viemään elokuvansa Kallio kukkii tai Kallio kipinöi -festivaalille ja/tai Alppila-seuran tms. Ilmankos näytelmää ”ei suositella alle 18-vuotiaille”. Hän selosti tarinaa koko ajan. Klaara on kyllästynyt parisuhdeseksiin, joka tuntuu lisätyöltä kiireisen arjen pyörittämisen päälle. Hän tavoittaa niin lapsen itkupotku raivarit, kireiden tätien henkiset nutturat kuin mainiot nahka rotsimiesosansa. Tässä hän on Kulttuuritalon ja Kalliolan välissä. Annukka Valo ohjaa tämän ajankohtaisen, raikkaan ja silti viihdyttävän komedia avoimesta suhteesta. Esityksen jännite syntyy siitä, mitä tapahtuu, kun ideat siirretään käytännön toteutuksen tasolle. Nainen haluaa pysyä yhdessä Ilmarin kanssa ja pitää perheen kasassa, mutta toteuttaa silti seksuaalisuuttaan ja kokea jälleen intohimoa ja huumaa. Seksi Ilmarin kanssa tuntuu samalta kuin ”hammaslangan käyttö tai kuittien säästäminen: järkevältä, kunnolliselta, velvoitteelta”, esittely hekumoi. Näyttelijät selvästi vapautuvat vahvasta sisällöstä ja hyvistä repliikeistä. tilaisuuksiin. ”Suhteellisen vapaata” -esityksen on Riikka Suomisen romaanin pohjalta näytelmäksi sovittanut Aino Pennanen. Mutta monet kohtaukset varastaa IidaMaaria Lindstedt useissa karrikoiduissa hahmoissaan. Kari Lauronen, Iida-Maaria Lindstedt ja Eeva Putro ilakoivat Suhteellisen vapaan promokuvassa. Vapauden vaikeus parisuhteessa hauskalla älykkyydellä Puotilassa FOTO: PUOTILAN KESÄTEATTERI. Kumpikin saa tapailla muita ja harrastaa seksiä parisuhteen ulko puolella. Karo Lauronen, Puotilan vakiokasvo, joutuu enemmän naisnäkökulman kohteeksi, mutta selviytyy mainiosti niin perusmieskuin hurmaajahahmoistaan. Erityisen hyvä on hänen yliherkkä mieskaverinsa erokriisin keskellä. FOTO: MIRA-VEERA AUER. Dokumenttia on kuvattu erityisesti kahdessa paikassa: Kulttuuritalon edessä Sturenkadulla ja Sörnäisten ranta tiellä, Taideyliopiston lähellä. Elokuva oli itsenäinen osa MiraVeera Auerin ”Välähdys ihmisestä” -näyttelyä, joka pidettiin Laterna Magicassa. Nelikymppiset Klaara ja Ilmari ovat olleet yhdessä kuusi vuotta. He rakastavat toisiaan ja heillä on lapsi. Klaara hurmioituu Köpiksen matkan rennosta Markosta, Ilmari saa riipakseen häneen ripustautuvan yksinhoitajaäidin, joka on erityis opettaja. Ja entä jos kohdalle osuukin joku, joka kiinnostaa enemmän kuin vain yhden yön verran. Ohjaaja teki oppilastyönä lyhytfilmin isästään Marko Auerista, joka on asunut Kallion kulmilla pitkään. Kaikki on siis periaatteessa hyvin. Hän kertoi puna kapinan perinteestä suvussaan ja mummojen toimista sodan aikana ihmisten asuttajina, viinanmyynnissä ja nuorten poliisien majoittajina, jotka vaikenivat näkemästään. 24 Tsilari 4 | 2024. Marko Auer tuntee suur-Kallion tarinat. Isä-Auer kuvaa elävästi Kulttuuritaloa vastapäätä sijaitsevan Kalliolan setlementin toimintaa ja ”Rälläkkää” eli Pelasturarmeijan tilaa asunnottomille ihmisille. Kallio-dokumentti herätti kiinnostusta Laterna Magican Kirjagalleriatilassa Rauhankadulla näytettiin valokuvaajavideontekijä Mira-Veera Auerin lyhyt elokuvaa, dokumenttia Kallio – kenen kaupunki. Irrottelu kesäteatterissa tuo hänen bravuurinsa taitavasti esille. Se käsittelee ihmisen monimutkaista mieltä, itsetuntoa ja ristiriitaisuuksia. En muista koskaan nähneeni Eeva Putroa näin hurmaavana, vaihtelunhaluisena naisena, jolta löytyy ilmeitä jokaiselle Tinder-miehelle. . ”Suhteellisen vapaata” on erilainen, ”aikuinen” kesäteatteriesitys Puotilan kartanon pihalla. Elokuvan jälkeisessä loppukeskustelussa Kallio-elokuva selvästi aktivoi yleisöä. Juha Koistinen, Puotilan uudempi vakionäyttelijä, tekee hyvin tyypiteltyjä osia nössönä parisuhdemiehenä ja Köpiksen matkan iskijämiehenä. Mitään otsanrypistelyä katsojille ei silti näytetty. He päättävät avata parisuhteensa ovet ja aloit tavat yhtei sestä sopi muksesta avoimen suh teen. Kun parisuhdeterapiakaan ei auta, on aika sopia ”vapaasta suhteesta”
Seurasaaren Karunan kirkon edustalla seisoo näyttävä graniittinen hautakivi. Vähä niinku sil tyylil ja henges, et noi meidä esi-isät olis vaa hetkeks poistunu paikalta. Aateliste isoi karta noita siel ei oo. Selvää on kait kans se, et prolet haluttii pitää reunoilla, ettei ne vaa häiritsis ”parempaa jengii” sillosis kaupunkipuistoissa. Ulkomuseo Vuonna 1909 Föliksestä tehtii ulkomuseo. Me ollaa dallailtu, käyty safkalla ja paistateltu aurinkoista päivää sen kaltseilla. Seurasaaren maamerkkinä voidaa pitää katoksellista, valkoista puuarkkusiltaa. Ei ollu enää aatelisii ja papistoo, ku muodosti idearikkaan sillosen eliitin, eikä porvareita ja talonpoikiikaa. Et sillee, näissä vähintää yhtä upeis merkeis mennää vieläki. Me ollaa mun donnan kans tehty useampii reduja sinne. Se kutsuu meitä kaikkii historiast, skönellisest maisemast ja ulkoilust kiinnostuneit ihmisii ja antaa menneisyyden tulla meidä luokse. Föliksen uus nimi ”Seurasaari” tulee saaren käytöstä seurueiden redumestana. Se bygattii vuosina 1891–1892 puista, ku oli syysmyrskyn kaatamii. Alueelle antaa luonnetta finski-rakennukset, ku on eri aikakausilt ja niiden pihapiireit. Parempaa ku ei oo vielä keksitty. Vuonna 1913 museo siirty valtion hallintaan ja on nykysi Museoviraston alaine suojeltu ulkoilmamuseo. Tää Padisten aika ei jääny ilman merkkei. Alueen suunnittelus pyrittii kuitenki luomaa vähä paremman tasone puistoympäristö, ja siit tuliki suosittu redukohde. Haluttii lieventää yhteis kunnallisii jännitteitä, joten luotiin maisemallisii kehyksii sille, ett eri kansanluokat vois hengailla sovussa. Silta menneisyytee Fölis on yhden kniigan mukaa ”puisto skönen sylissä”. Munkkien, aatelisten, ja sotilaiden omistuste jälkeen vuonna 1871 Meilahti, joho Fölis kuuluu, siirty Stadin omistukseen 60 000 markan kauppafyrkalla. Säädyt lopetettii 1907. FO TO : V O LK ER V O N BO N IN / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Se ei oo ihme, onhan se osa uniikkii stadii. Toi ”uskonpuhdistus” on aika nätti ilmaus isolle breggikselle, jolla kunkku putsas karseessa rahapulassaan sillosen katolisen luostarilaitoksen fyrkat ja muun omaisuuden. Yhen kesän redun jälkee mä rupesin selvittelee ton mestan historiikkii. FOTO: MERJA WESANDER. Sitähä tuntu riittävän: virolaiset munkit, kunkku Kustaa, saaren nimi ja omistus, kansan puisto ja ulkomuseo. Kansanpuistosta tasa-arvoon 1800-luvun lopun kansanpuistot oli ”rahvasversioita” kaupunki puistoista. – Täs kohtaa on pakko todeta sarkastisesti noille idiksille ja perusteille, et UPEETA. Nyya nimi Vuoden 1650 tienoilt on Seura saaren alkuperäinen nimi Fölisö, Varsasaari. Hallitseva eliitti psyykkas sillo, et pieni tulone köyhä kansa, ku budjas kurjissa olois sa, oli altis huonoille tervey dellisille ja moraalisille vaikutuksille, joten niist saattas syntyy uhkii koko yhteis kunnalle. Lähteet: Seurasaari, puisto meren sylissä, Internet, Helsingin kaupunginmuseo (CC BY 4.0) Karunan zyrkka on v. Föliksen vieressä on munkkinimistöö, ku taitaa viittaa just tähä aikaa. Tilalle tuli kansaa edustavat ylä-, keskija alaluokka. Lahjotus sisälsi erinäisii taloudellisii ja kirkollisii erioikeuksii, muun muassa nykyisten Vantaan ja Stadin tienoilta. On todennäköstä, et nykyise Meilahden kaupunginosassa sijaitseva Fölis ja sen lähivedet kuulu munkkien vaikutuspiirii ja et nää luostarin jepet oleskeli ainaki lohenpyyntiaikaa paikkakunnalla fisustamassa. 25 Tsilari 4 | 2024. Kustaa Vaasan päivät Vuonna 1542, kunkku Kustaa Vaasa (1523–1560) aloitti uskon puhdistuksen ja julisti, ett maa-alueet, ku oli aikaisemmin kuulunu munkeille, oli nyt kruunun. STADIN MESTAT TEKSTI OSSI SIMONEN Fölis – silta menneisyytee Stadi on gimis, mut nii on kans Fölis. Nykyää sitä käytetää jumalanpalveluksis, konserteis ja giftismenois. . 1685 valmistunut puuzyrkka, ku on siirretty ulkomuseoon. Kirkkomaalle on haudattu ulkomuseon perustaja Axel Olai Heikel kimpas sen vaimon, Marian kanssa. V uonna 1351 svedujen ja tietty myös finskien kunkku Maunu Eerikinpoika (1319–1364) lahjoitti Padisten sisterssiläisluostarille Porvoon pitäjästä alueen, ku staijas Viron Haapsalussa. Vuonna 1889 Stadin laitamilla olleest Seurasaarest tehtii kansanpuisto ja virkistysalue, ku oli tarkotettu työväestölle. Alkuperäine Seurasaaren silta (1892) on Frithiof Mieritzin suunnittelema. Tekemisestä nimee Muun muas näiden ”jalojen” tavoitteiden saavuttamiseks ja niiden seurauksena Stadi vuokras saaren 1889 Helsingin anniskeluyhtiölle kansanpuistoks
– Boitsu hei, sovitaaks, et tost ei sit sanaakaa mutsille! Kundi nojas baaritiskiin ja spiidas: – Kakskyt vuotta me oltiin mun vaiffin kans ainaisonnellisii. Mut niinku Rick McArthur jo bamlas: – Gamlat stoorit ei häippäse mihkää. – Ei mulla, mut fransmanneil oli ihan älyttömästi. Onks siin muka jotain gutaa, et sä kaahaat mua päin. – Miks sä noin upeen fisun takas lemppasit. Firman bailujen jälkeen bossi symffas Mäkistä. – No joo, ku missää ei näkyny pirssii, tsirraa tai slurkkifiudee, ni mä funtsasin, et teikäläinen halus kuiteski äkkii himaan. STADILAISII TSOUKKEI TEKSTI SEPPO PALMINEN Fossiilisii stoorei Fillaristi tsöras yhen daamin päälle. 26 Tsilari 4 | 2024. – Faija, maikka väitti skolessa, et jotku elukat saa joka vuos nyyan turkin. Seuraavana päivänä skrivattiin aine snadistadin ihmeistä. – No, mitä sit tapahtu, sympatiseeras baarimikko. Mutsi bamlas toiselle mutsille: – Toi sun skloddis on kyl söde, mut mun mielest se ei muistuta yhtään sen faijaa. Oliks sul mitää kielitrabeleit. – Ny kyl rouval kävi huikeen hyvä mäsis. – Joo, just tänään mul oli leedii hommista. – Me treffattiin. – Kyl se on ihan samanlainen. – No miks sä sit lyftasit sille presaa. Ne hengaa huudeilla niin kauan, et joku hittaa ne, ja skrivaa uusiks. – Tää ku on mun broidin presa ja se on tsennannu ton gimman kakrust saakka. Yhtäkkii se hönkäs vieres tsittaavalle friidulle: – Tiekssä, et joka kerta ku mä hengitän, delaa ihminen. Duunipäivinä mä tsöraan rekkaa. – Sä kävit sit Pariisis. Yks hemmo tsittas biblussa ja lesas kniigaa delaamisest. – En todellakaan. Kaks äijää oli fisustamassa. Stadilaiset skloddit oli luokkaredulla Oobussa. Mäkinen ei sit funtsannu yhtään firman mainetta. Yks skloddeist oli ollu skarppina ja aloitti: – Turun linna stondaa snygisti ihan jätskikiskan vieressä. – Jengi bamlaa, et Mäkinen draisas firman kottitsärroi Stadin läpi keskellä yötä. – Vois jeesaa, jos sä tvettaisit sun leegot. – Tsennaaks sä ton friidun. – Mitä sä irvit. Kuulisit vaan, millai se mylvii, ku mä otan silt flindan veks. Tsärrois on molemmil puolil bulit yrityksen logot. Nää stoorit on plokattu sellasest kniigast ku 888 pientä pilaa. No joo, snadisti mä jouduin niit stadintaa. Toinen sai hilattuu botskiin bulin lohen, mut se stikkas se takas sköneen. – Ei mul oo varaa skruudaa noin tyyrist safkaa
Joka ilta se luudaa kapakois ympäri Stadii. Haapaselt jäi monttu auki ku se hiffas, et Hesaris oli sen oma kuolinilmoitus. Äkkii se skulas sen frendille: – Ooks sä jo plugannu tän päivän Hesarin. – Mut ethä sä viel osaa skrivaa. Mehä voitas tsöbaa aluks vaa kaks gondolii, yks uros ja yks naaras, ja annettas luonnon duunaa loput. – Mitä sä duunaat. – Diggasko se. Se meni posteljoonin kans jiftikseen. Sullaha ei oo räknaamisest mitää döfist. Ku se tsittas alas, baariin valu kaks frekkii prätkäjätkää. – Ei se mitää. Skniidaava poppoo valtuutettui nikotteli vastaan. Snadikundi raapusteli jotain paprulle. Siis mistä sä ny skulaat. – Et ookkaa, mut mä oon. – Mitä, mitä. Skabarikuski telkkarissa: – Ei skabois tartte studaa. – Mun vaiffil on nykyään fitti tapa. – Meitsien mielest kuus gondolii on verofyrkkien hassaamist. – Ei, se tsögaa meikäläist. Rekkakuski nous lungisti ylös ja dallas ulos. Ei broidikaa osaa viel lesaa. Rekkakuski oli just bungannu huoltsikan baarist tsufen ja smörgarin. – Kolme. Toinen niist liivijengiläisist skruudas kundin smörgarin ja toinen divas sen borkan. – Oon, pariinki kertaan. Liikentees niit tulee vastaanki. – Joo. Kundi: – Mä skrivasin sille breivin joka päivä kokonaisen vuoden. – Brenkku tekee sut sit nätiks. Maikka tako kundille pollaan simppelii matikkaa: – Jos sul on kymmenen karkkii ja sä dilkkaat ne fifti-fifti sun broidis kans, ni montaks se saa. Eihä se nössö osannu styyraa ees tota rekkaa. Stadin valtuuston miitingis ehdotettiin, et yritettäis edistää turismii ja tsöbattas Venetsiast kuus gondolii, nii et Gresa ja Busis ois ku Canal Grandei. Siel kaikki skitsot skujaa samaan suuntaan. – Ai, onks siit tullu niin doku. – Hiffasittekste, millanen snärkki luuseri! – Joo. – Mä skrivaan breivii mun pikkubroidille. – On mul, mut pikkubroidi on laskennos tosi onneton. Tsöras tos pitskulla pari motskarii ihan skeidaks. 27 Tsilari 4 | 2024. Vaiffi: – Enhän mä oo dokannu tippaakaan
Mut mikä se sitten on. 28 Tsilari 4 | 2024. Suomenkielinen saatto sanoo: friidu oli kiva, mut kundi dorka, kun taas ruotsinkielinen sano: fridun va kiva, men kunden dorka. Kielitieteellisesti Stadin slangi on ”mixed language” (sekakieli, kahen tai useemman kielen sekotus). Ja sit viel tärkee pointti: Stadin slangi ei ollu vaan stadilaisten oma kieli, vaan koko stadilaisen identiteetin kivijalka. Onks se suomen kielen murre niinku jotkut on esittäny. Svedusanoist vilt on tullu Uudenmaan svedumurteist, esmes buli, gloddi. Kielitieteellisesti pidginkieli on ”vähintään kahden kielen pohjalta syntynyt rakenteeltaan yksinkertaistettu kieli”. Lyhyt vastaus on, ett Stadin slangi ei oo pidginkieli. Siin on niin paljon ruotsalaisii ja venäläisii äännepiirteitä ja sanoja, ett se on ihan oma kieli. SLANGIPROFFA VASTAA TEKSTI HEIKKI PAUNONEN On pakko tsiigaa Stadin slangin ominaispiirteitä, ekaks sen äänteitä ja sit kielioppii ja sanastoo. 2015. Niitä on b, d, g, f, š (sh) ja tš (tsh), esmes buli, budjaa, giba, skeglu; faija, stiflat; šingraa, tšiigaa. Kaikis suomen murteis se on voimassa! Stadin slangin sanastosta ja kieliopista Gamlas Stadin slangis (1880–1919) on ollu ruotsalaisperäsii sanoi noin 70 prossaa, suomalaisperäsii noin 25 prossaa ja slobosanoi noin 5 prossaa. Suomen kirjaja yleiskieles on kans d, mut se vaihtelee t:n kans: pata : padan. Ja sit on viel vokaalisointu. Lähde: Viveka Velupillai: Pidgins, Creoles and Mixed Languages. Sen kielioppi ei oo yhtään yksinkertastunu ja sanojakin on vilde. H yvä froogis ja hyvä perustelu. Mika Vaara froogas viime Tsilaris Pluggaajien palstalla, ett onks Stadin slangi pidginkieli. An Introduction. Onks Stadin slangi pidginkieli. Slobosta on saatu esmes vielki yleiset sanat safka, lafka, mesta, bonjaa ja snaijaa. Stogiksen slangist on kans saatu sanoi, esmes bööna, jentta. B, d, g ja f on kans tuplana: glabbit, gloddi, blaggat, kliffa. Stadin slangis vokaalisointuu ei oo: esmes fyrkka, järkku, bööna. Pidginja kreolikielis on yleensä joku siirtomaavallan kieli ja yks tai useempi paikallinen kieli. Mut onks se sit pidginkieli. Stadin slangin äänteistä Stadin slangis on vilt ”vieraita” konsonantteja, ku ei oo alkuaan kuulunu suomen kieleen. Pidginist voi kehittyy kreolikieli, jos jengi alkaa bamlaa sitä äidinkielenä. Samal herää jatkofroogiksii: miks Stadin slangi ei oo pidgin kieli ja mikä se sitten on. Lisäks sen sanavarasto on suppee. . Monis sanois on vaihteluu: bragaa – spragaa, knubbi – sknubbi. Suomen murteist on karju, kolli ym. Vaara viittas kans siihen, ett ”se on aikanaan muodostunut lasten ja nuorison tarpeesta pystyä kommunikoimaan erikielisten stadilaisten kesken (suomi, ruotsi, venäjä)”. Stadin slangin kielioppi on suomee, ei yhtään yksinkertasempi ku suomen kirjakieles ja murteis. Mikä on pidginkieli. Sit on bulisti kahella tai kolmella konsonantilla alkavii sanoi, esmes braijaa, draisaa, fleda, glaidu, skaba, snadi, spettari; sklobot, skniidu, skruudaa. Silti Stadin slangi ei oo suomen kielen murre. Se meinaa sitä, ett sanas on vaan takavokaaleita a, o ja u tai etuvokaaleita ä, ö ja y: kala, kuja – tämä, kylä. Mut Stadin slangi ei oo kumpaakaan. Sörkan ja Rööperin esperantoo Kantsii viel minnaa, ett gamlaa Stadin slangii kutsuttii ”Sörkan ja Rööperin esperantoks”. Suomalaisii sanoi on kaltsi, pitsku ym. On pakko tsiigaa Stadin slangin ominaispiirteitä, ekaks sen äänteitä ja sit kielioppii ja sanastoo. Samallaisii kielii on paljon, ja yleisin tyyppi on sellanen, jossa kielioppi on toisesta kielestä ja sanasto toisesta, just niinku Stadin slangissa
Se lisäs juttuu katu-uskottavuutta. ”Ei saa kokoontua!” pottuili slurkki. Joskus hoettii: ”Istun taikka nussin, aina maistuu Tussin!” Semmonen karkkiaski oli siihe aikaa. Talvel skulattii gartsalätkää ja Kuntsin kentsul Hopsin vihrees pelipaidas pillerii. Se oli buli äijä, eikä sil ollu slurkkiformuu. Meidän jengis oli muutamii kundei, joil ei omaa faijaa ollukaa, ku se ei ollu palannu rindikselt himaa. Näin jälkeepäin funtsattuna, Jerusalemi sai heti meihin kundeihi semmosen stydisti ”isällisen” otteen. Kumpiksen tsimmikses tsillattii joka päivä, vaik regnas vodaa, tai sit brennattii nahkaa, ku suulberi griinas. Tämmösii minnaili OlliBull, gamla Valkan kundi, snadi roska öögas. Se ilmesty yksin yhtenä kesisiltana ruotsiksen yläpitskulle, mis me tsitattii skulaamas tsettii. Se kerto meille nimensä ja sen, et se oli uus korttelipoliisi. Välil beesattii bilikojen puskuris, monon botnet oli kynttiläl sliipattu. Sil tuntu aina olevan aikaa ja semmonen iisi rauhottava olemus. Parin kerran jälkee ne ei enää edes yrittäny fongaa meit bosee. Joku bulimpi kundi tokkas slurkin päästä koppakotsan ja stikkas sen viereiselle kafrulle ja siitä taas seuraavalle. Se kuulu siihe kulttuurii, et ku bamlas jotai stoorii, nii sitä piti tehostaa räkimäl aina sopivis väleis. Siitä alko kliffa tuttavuus tähän korttelislurkkii. Kesät skulattii Hopsin skjördas futista. Välikkönade oli nasta juttu. MINNAILUU TEKSTI JA PIIRROS OLLIBULL ANIKARI Valkan slurkit K u mä olin kloddi, joskus 50ja 60-luvuil, oli pitskut fyllana klenureit. Talvel ei kaks slurkkiikaa saanu dallaa rauhas. Meil oli skaba siitä, kuka ekana sai skotattuu slurkilt karvabresan päästä. Välil bankattii Hegen kertsis toisiamme bograushanskoil klyyvarii tai sportattii kaikenmaailman lajei. Bulimmat ja skrodeimmat kundit alko heittää levotont läppää slurkille. Ku me staijattii kaltsil, olis slurkit joutunu luudaa bulin rundin, ennen ku ne olis päässy ylös kaltsille ja saanu meidät skaffattuu bosee. Semmost slurkkii kaivattais nykyääki, ku lysnais nuorii oikeesti ja stikkais kliffoi idiksii. Slurkit lähti luudaa kundei bosee. Siit seuras, et kulmil alko päivystää aina kaks slurkkii kimpas. ”Morjens pojat! Ettehän te pelaa isoilla panoksilla?” Se alotti aika fleegusti, mut breinisti. Ei me aina oltu slurkkei kohtaa fittei. Korttelislurkki tuli sit häätää jengii vekka gartsan kulmist. Me annetti sille lempparinimi: ”Jerusalemi”, ku se bamlas meille kliffoi juttui siitä, ku se oli ollu vuosia lähetysduunis ”Raamatun maissa”, niin ku se asian esitti. Se alko käydä kuumana ja rupes uhkailee, et se fongaa kundit boseen ja vie ne Sturarin slurkkiksen häkkii. Jerusalemi stikkas redisti ittensä peliin, eikä kohdellu meitä vaa Valkan vandaaleina ja brottiksien duunaajina. Gosarit oli kantrannu slurkkikselle, et jätkät räkii kulmien dallausbaanat täytee, eikä ihmiset voi dallaa niist yli. Kavereit oli joka lähtöö. 29 Tsilari 4 | 2024. Sillon börjas tää korttelipoliisi systeemi. Ku slurkit dallas pitkin Mäklärii kahden talon välist, alko hillitön snögeboltsitykitys niit kohti. Jerusalemi ei koskaa stikannu mitää oordereit tai uhkauksii. . Keposet mullat ja buli tattis vaa Jerusalemille. Slurkin kotsa pyöri ringis monta rundii, ennen ku se stikattii sille takas. Illat notkuttii kulmil kavereitten kans ja räittii dallausbaanat täytee räkää. Korttelislurkki tuli sit häätää jengii vekka gartsan kulmist. Shungatti koval äänel härskei biisei. Oltiiha me osa niit bulei ikäluokkii, joist oli juttuu tsaittareis ja telkus. Mä minnaan yhdenki, jota kundit diggas. Me kundien kans alettii rundaa korttelii, sillai toinen klabbi dallausbaanal ja toine bilikagartsal
FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / CONSTANTIN GRÜNBERG. Joudun käveleen normaalii nopeemmin, et pysyn peräs. Ja pääsethä sinä sieltä aina lapion vartee, jos ei luvut suju, muistelen, ett faijan oli pamissu. – No hyvä. kysyy reksi Palonen. – Kyllä kai minä ny sen verran tienaan, et lukukausimaksut ja kirjat saahaa maksettuu. Olin ollu nii ajatuksissani, etten ollu ollenkaa kuullu reksin tuloo, ku olin vaa tsiigannu glokun minuuttiviisarii ja funtsannu samalla pääsykoetta. Ajatuksen voimallaks mä olin reksin käytävälle manannu. S il nimityksel oli Tossun reksi, Jokke Palonen, oli pillunkuvaa kutsunu neljä vuot aika semmi, ku meist joku oli ekal luokal, välkkäril sellasen piirtäny sormel huurteisee fönärii. Reksin idiksest nyyaan skoleen – Mitäs te Rinne täällä käytävässä teette. Pieni mies ruskees puvus, mua puol päätä lyhyempi, mut hoikka, suoraryhtine ja kovakuntoisen olone, sodas karaistunu reservin majuri, oli kaverit tienny kertoo. Melkeen säpsähdän ja nostan äkkii selän irti seinäst ja koitan seistä melkee asennos. 30 Tsilari 4 | 2024. Mummeli, meidän mantsan maikka oli stikannu mut ulos, kun olin sgriinannu äänee tunnil. Kuva on otettu keväällä 1959, juuri niihin aikoihin, kun olin reksin puhuttelussa. Stondaan käytäväs ja töllään skolen bulii kloguu, viel on kakskyt minsaa ennen ku kellot soi välkkärille eikä viisarit näytä liikkuvam mihkää. Holkki-Holopaine oli piirtäny pillun kuvan paprulle ja skrivannu sen alle: ”Oskari ensimmäisen monogrammi”. Pääsykokeist en kumminkaa enää muista mitää, mut kai ne vaikeet on ollu. – Pankaapa se ovi perässänne kiinni, reksi sanoo ja kiertää kirjotuspöytäsä taakse, istuu ja jättää mut seisomaa, vaik vieres ois ollu pari tuoliaki. Muitaki gamloi muistoi siin sit alko nousta mielee: – No mee ny sitte sinne oppikoulun pääsykokeisiin, jos kerran noin kovasti haluut, oli faija sanonu viis vuotta sitte, ku olin tuonu himaan kansiksen neljänne luokan spettarin ja kertonu mutsil ja faijal, et kaverit aikoo hakee Tossuun, opparii Helsingin Toiseen Lyseoon, poikaskoleen, ku oli Bärtsis Torkkelin gartsal. Helsingin toinen lyseo, ”Tossu”, osottees Torkkelinkatu 6, on nykyisin Helsingin kuvataidelukio Torkkeli. Tulkaapas, Rinne, saman tien kansliaan, minulla on teille muutakin asiaa. Sitku kukaa ei ollu tunnustanu, vaik reksi oli tivannu piirtäjää melkee puol tuntii, nii me oltii koko luokka tsitattu tunti jälkkärii. Sillo Mummeli oli tullu luokkaa, mut kävelly saman tien hakeen reksin. MINNAILUU TEKSTI PERTTI RINNE Tossusta Alppilaan Stondaan skolen käytäväl, luokan oven ulkopuolel selkä rennosti seinää vaste. Reksi kääntyy ja lähtee nopein askelin sen kansliaa kohti eikä ruskeitten tsengojen kumipohjist kuulu ääntäkää. – Kyllä rehtori, nauroin vahingossa väärässä paikassa ja tänne seisomaan maisteri Miettinen minut komensi, vastaan kirjakielellä, kädet suorina sivuilla. Ny näytti niinku klogun iso viisari olis vähä liikkunu. Onkos teidät poistettu luokasta. Se on kuvataiteen ja visuaalisen ilmaisun erikoislukio
Koulumatkatkin olisivat mukavammat, kun pääsette sinne suoraan raitiovaunulla. – Vaik kyl tää silt näyttäs, et uus skole ois jo tiedos. – Saitsä istuntoo. – En saanu, mut taisin saada fudut skolesta, sanon ja heiluttelen hakulomaketta. reksi jatkaa ja minä nyökkään. – Mitä sä Pera reksin kansliassa teit. Näyttäkää se vanhemmillenne, miettikää asiaa ja palauttakaa lomake tänne kans liaan täytettynä ja vanhempienne alle kirjoittamana viimeistään tämän kuun viimeisenä päivänä, reksi jatkaa, eikä piittaa mun hämmennyksestäni. 31 Tsilari 4 | 2024. Bärtsiin pääsis iisimmin Hämmästyn ehdotusta, enkä osaa sanoo yhtää mitää. Olin mä gimmoja jo funtsinu, mutten sano mitää. Tokal sivul on lomake, mis vaaditaa henkilötiedot, vikan spettarin lukuaineitte arvosanat ja huoltajan alle kirjoitus. Otan lomakkeen ja kiitän. – Tules Pertti syömään, ruoka on jo pöydässä! mutsi huutaa. Lukion erikoisuutena oli kolme linjaa: matematiikan, yleinen, reaalipainotteinen ja kielilinja. Se oli tulevan peruskouluuudistuksen opetusaineistojen ja -metodien kokeilukoulu, mitä meille oppilaille ei tietenkään silloin kerrottu. Opettajiksikin valittiin ilmeisen päteviä henkilöitä, kun heistä moni siirtyi jo vuoden parin kuluttua opetushallitukseen oman oppiaineensa ylitarkastajiksi. – Tässä on teille hakulomake. – Reksi anto mulle tänää tämmösen hakulomakkeen. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / TUULA SIPILÄ Sillo Mummeli oli tullu luokkaa, mut kävelly saman tien hakeen reksin. Ekal arkil on kuvaus uudest yhteislyseost: se on valtion kokeiluskole ja sen tarkotus on ryhtyy testaan uudenaikasii ja kehittyneempii opetusmenetelmii koko koululaitost varte. Nyyas skoles nyyat systeemit Himas lesaan lomaketta. Otan lomakkeen messiin ja tyrkkään sen faijalle, ku tsittaa jo pöydäs pottujaa kuorimas. Samalla kello soi, kumarran rehtorille, käännyn ja poistun käytävään, ku on jo täynnä välitunnille ryntääviä kavereita. Mul oli joulun jälkeen menny bänksit Millan kans, mist mutsi ja faija ei oo tienny mitää, ku ne ei ollu tienny, et mä olin kenenkää kans edes styylannu. Mut vissii reksi haluu, et mä sinksaan skolee – mä tuumaan – enkä rupee kinaan vastaa. – Yhteislyseo. Alppilan yhteislyseo, nykyinen Alppilan lukio, osottees Viipurinkatu 21, aloitti toimintansa 1.9.1959. . Sehän meinaa, että sinä poika jouvut likkojen kanssa samalle luokalle. Se sano, et mut on valittu uuteen kokeilukouluun, mis kehitetää opetusmenetelmii. Oppilaita kerättiin luokille 1–6 useista helsinkiläisistä oppikouluista. Tuskin siitä sulle haittaakaan on, voit vaan joutua oppimaan ihmismäistä käyttäytymistä, faija vinoilee. Reksi kumartuu kaiveleen kirjotuspöytäsä laatikoit ja ottaa sielt kaks aanelosen arkkii, jois näkyy jotai painatust. Mieles pyörii heti, et skolee kestää ny vaa dallata reilun vartin verran, mut sporalla, plus pitää dallaa pysäkkien molemmis päis, matka Alppilaa kestää takuulla pidempää, ja sit pitää viel herätäkki aikasemmi. Pepe kysyy. Faija laskee puoliks kuoritun potun lautasele, ottaa lomakkeen ja lukee koulun kuvauksen. – Alppilaan perustetaan uusi koulu, Alppilan Yhteislyseo. – Tehän asutte Hakaniemessä. Se aloittaa toimintansa ensi syksynä ja sinne tarvitaan uusia oppilaita, jotka siirretään muista Helsingin kouluista. Minusta teidän, Rinne, kannattaa hakea sinne. Se käski täyttää sen, ku se pitää viiä takas enne kuun loppuu
Jos mä haluun skulaa golfii, mä meen. Ekaks mä piipahdin Utsjoella, sit mä hittasin itteni Tervost, Äyskosken alajuoksult. En gång stadilainen – alltid stadilainen. Mä latasin, et stikkaa kybäl fisui. Tönö oli pimeenä. Kummalki kerral mä pääsin ineen varttii ennen mun aikaa! Ei onnaa Stadis. Sitä meitsi kaipaa vieläki. Stadin kapakois meitsii tsiigattiin aina kieroon. Mä olin umpilandel. Ei löydy Stadist. 1970-luvun Stadi oli sairaan magee pleisi. STADILAINEN REHUPUNTTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Tietokirjailija Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Satsi bungas kaks kybää. Fisustamas ja jaagaamas piti käydä heinähattujen huudeil, mut Stadi oli mun mesta. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Sit mä murjasin yhelle fisustajalle, et ku sä saat bulei abborii, muikkui ja kuhii, mä tsöbaan niit. Kaikki on lähel. Läpänheiton lomas mä kysäsin, et mistähä sais vedui. Sit se tärkein keissi: mä saan olla landel just sellanen ku mä oon. Ei löysä. Jos mä haluun jaagaa, mä lähen. Se on hiljasuus. No, emmä mitää reklaamii täst rupee duunaa, mut jos sul joku päivä brennaa hihat Stadin kaikistbuleimmanbamarin ja noitten apulaishöynien ihanan valopäisiin neronleimauksiin, flyttaa landelle. Sit mä olin huuli pyöreenä, ku tulin klesaks ja piti mennä leguriin arvauskeskukseen. Mestoil oli paljon jaagaajii ja fisustajii, ja aika moni tsennas meitsin Erä-lehdest. Laatu on huikee. Sit mä frogasin, et paljoks tarttee kaivaa kuvetta ja stikkasin kaiffarille kossuflindan. Frendi oli luvannu, et se duunaa sähköt ja vodat kondikseen. Moni tuli sauhuu, et mikä pervo sä oikee oot. Mä kävin födaamas Pieksämäel, mut skoleskloddina mä flyttasin Stadiin. Mä skujasin baariin, tsöbasin pilsun ja tsittasin pöytään. Siel mä kävin poikanorssin ja atskin. Ku fleda alkaa harmaantuu, pinnaki kiristyy. Täält saa kartanon samal fyrkal ku Rööperist kaksion. Siit se alko, landebuugin elämä. Sit mun rabas alko neljä bulii remppaa samaan aikaan. . Tääl böndel on yks keissi, mitä mä diggaan yli kaiken. Kaks päivää myöhemmi pitskulle raksutteli traktori perälava täynnä vedui. Ei onnaa Stadis. Siit lähtien se on tsöraillu mun pitskulle ja roudannu siistei fisui. Ei onnaa Stadis. Siit on yli kymmenen vuotta, ku mult kärähti totaalisesti käämit. Kerran se roudas kaheksa abboraa, ku paino yhteensä yli kuus kiloo. Mut ylläreit tuli. Sit piti mennä röntgeniin pari kertaa. Mä minnaan, ku mä stondasin ulkodörtsil. Oisko parikybää ok, frendi murjas. Yks ompelija korjaa mun kledjui, lyhentää hihoi ja punttei, eikä homma bungaa paljo mitään. Mä opin tsennaa kaikenlaist jengii. Mä öppnasin dörtsin ja yritin stikkaa eldiksen päälle. Tääl landel meitsi saa olla flesuu skruudaava, umpihetero, bensaa dokaaval bilikal tsöraava, häkkipäitä jaagava ja kniigoi skrivaava mies, jol ei oo tatskoi, ei rapalaa roikkumas ööras eikä sateenkaarifledaa kuupas. Se on ny skrivannu 50 kniigaa. Mä: – No, viikon kohokohta on aurausbilika ku käy kääntymäs pitskul. Sit mä tsittasin jakkaral ja tsiigasin snadei kuplii samppislasis tuikun lyysikses. Sit tääl on jengii, ku plokkaa marjoi ja sienii. Niit tuli yli puol muovikassillist. Flyttaa landelle 32 Tsilari 4 | 2024. Stadis oli aina taustaälämölöö, landel ei mitään. Mä blisasin mun luukun vek ja häippäsin – landelle. Aika löyty aina samalle päivälle. Mä sain bunkkaa mun frendin tyhjäs tönös. Ekaks sinne ryysäs hitosti jengii, joil oli snadei, rääkyvii kersoi. Me stikattiin klapit vajaan, ja niit oli bulisti. Jos mä haluun lähtee fisustaa, mä lähen. Mä olin äkkii meges kuviois. Mä olin ekaa kertaa iltatoril. Mua haastateltiin kerran johki proggikseen ja kamu frogas, et miten tääl sujuu talvi. Mä otin jemmast flindan samppista ja poksautin korkin. Mun tarttee tunnustaa – mä oon landebuugi. Mä budjasin yhes Alakivenlahen kerrostalos. Siel oli koju, mis blisattiin muikkui. Mitään ei tapahtunu, eikä kraanast tullu vodaa. Toisen kerran meitsilt oli vedut finito. Eikä sust silti ihan äkkii mitää tosi böndee tuu. Mä otin jemmast flindan samppista ja poksautin korkin
Niitä me digattiin sillo ja niitä me digataan aina: Little Willy, Poppa Joe, Wig-Wam Bam, Love Is Like Oxygen, Fox On The Run, The Ballroom Blitz. Kyl te sen tsennaatte, brittibändi, ku budjaa Next Door to Alice. Kaikki diggas. Jäbät veti viileet rokkenrollii, sellast, ku tällaset kalkkiksetki diggaa. Sit stagelle smyygas Topmost. Teksti ja foto: Seppo Palminen Käytiin landella Miks musafriikit skujas böndelle. Me oltiin ihan, et tällast lisää ja bulimmat lusikat. Sweetin nipust kaikki muut paits Andy on delannu. Teksti ja fotot Matti Kainulainen T silarin 2/2024 takakannes stondas reklaami, et on yheksästoist kerta ku Kisu Jernström ja sen vaiffi Tiina järkkää Possujuhlat – Grisfest niiden kyläbuidun pitskulla. Jollain ilveellä ne saa bulit starat hinkuumaan degerbyläisen buidun pitskulle. Sit oli tietysti meitsien feivörit Topmost ja lämppärinä Easy, Eagles tribuuttibändi. Häppeningiin on vapaa pääsy ja sen järkkää Hietsun kauppahalli ja portugalilaiseen safkaan erikoistunu Petiscaria-rafla. Serveerattiin skruudist, bissee ja vinkkuu. Topparit 60 vee Ny lämppärinä skulas granilainen cover bändi Hott File. Ku siel käy kerran, ykskää musadiggari ei jätä seuraavaa vuotta väliin. Sweet Possujuhliin kuuluu yks timangi tsydeemi. Tänä kesänä sinne on bygattu snadi stage, mis fiksusti valkatut bändit heittää perjantaisin keikkaa, tyyliin bändi per ilta. Svengaavaa perinnejazzii kesästadis. Kantsii joka kerta tsekkaa Tsilarin takakansi. No, mehä oltiin siel viime vuonna. Ei ollu mitkää jangsteribileet. . No, täl keikal Tsilarin kolumnisti Tommi ei ollu meggessä. Jäbät veti viileet rokkenrollii, sellast, ku tällaset kalkkiksetki diggaa. Tänä vuonna buli stara oli Sweet. Sillo bulina starana glenssas Smokie. Siel ei mitää pilipalipippaloit mainosteta. Tää vuos on letka Topmostin kuuskytvuotiskemui. Yleensä bändit joutuu sinksaa skulaajii siks, et moni on kypsyny rundaamiseen. Jos ens vuonna järkätään Possujuhlat, me mennään sinne saletisti. 6.7.2024 Tänä vuonna, heinäkuun ekana lauantaina reissattiin taas böndelle. Ei ihan huitsiin saakka, mut sinne Inkoon huudeille, Degerbyyhyn. Sillon ku stikkaa vodaa, ollaan ines, Petiscaria-raflan tilois. Sitä me on digattu kuuskytluvult saakka. Musa on pääasias jaskaa tai ainakin jazzahtavaa groovee. Sil on seitskytviis vuotta mittaris, mut aina vaa sil piisaa virtaa ja skrebaa hilluu stagella ku pikkukundi. Tällä kertaa yllärivieraaks oli bjuudattu Kisun frendi Pepe Willberg. Andy Scott, liehufleda skitta velho on veikee tapaus. Ja kans gutaa safkaa ja drinksui on tarjolla. Ainoo, ku dyykkas liikkuvaan stogeen, on Tommi Lindell. . SLANGIJENGI Hietsun kesäkeikat 33 Tsilari 4 | 2024. Fantsu Reija Lang ja sen bändi Hietsun stagel 5.7. Se bunkkas just sen mutsin systerin kämpillä Sveitsissä. Täs Unna Kortehisto & bändi heittää tuttui jazzstandardei kliffasti sovitettuina. T iesitsä, et Hietsun toril on nykyisin muutaki häppeningii ku pelkkä sunnuntaikirppis. Kisu ja kumppanit on tosi fakiireit. Topparit on ihme nivaska kundei, ku ei ihan joka viikko bytskaa kokoonpanoo. Mut kyl noi jangsterimmatki heebot osas kaikki ne makeet hitit, ku keikku 70-luvun slumppauslistoilla. Kuudest alkuperäsest on jäljellä viis: Gugi Kokljuschkin, Harri Saksala, Eero Lupari, Holle Holopainen ja Kisu Jernström. Keikat on just kliffaan aikaan klo 18– 20, et tällanen gamla starbuki jaksaa olla meges alust loppuun. Siel skulas sikamakee ja eniten huippu. Starbut jaksaa heiluu, stemmat on jämptei ja koko säpinä svengaa ku hirvi. Brittibändin jätkät on sistalla rundilla pitkin boltsii ja ainoo pysäkki Härmässä oli Possujuhlilla
Koko proggiksen veti Slangijengin bamis Harri Saksala omaan varman lungiin stailiinsa. Seppo oli pyytäny messiin kans viimevuotiset Stadin Friidun Seija Sartin ja Stadin Kundin Olli Ahvenlahden. Niiden julkistamine oli Stadi-päivän bulein juitsu ainaki Slangijengille. Ai, millane vuos mul on ollu Stadin Friiduna. Eiks Annalas vois olla omii slangi-iltoi. Meidän täytyy funtsaa kimpassa, miten slangii vois pitää esillä. FOTOT: ESKO KOIVISTO. FO T O : ES KO KO IV IS T O . Hyvä idea! 34 Tsilari 4 | 2024. Stadin Friidun ja Stadin Kundin esitteli Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen. SLANGIJENGI Stadi-päivän menoo Espalla TEKSTI: VIRVE KUUTAR Viime Tsilaris oli stoorit Stadin Friidusta Riitta Korhosest ja Stadin Kundista Janne Saarikivest. Sit Seppo kutsu lavalle Riitan ja Jannen, ku oli ekaks hehkuttanu kuin snygei heeboi ne on. FO T O : ES KO KO IV IS T O . Kliffa olla tääl Espan lavalla taas Stadi-päivänä. Meil oli oma slotti Espan lavalla, nii ett tapahtu siel bulisti muutaki. FO TO : R A M PE K U IT U N EN
Reitsu Lainela minnaski sit nuoren friidun, jonka se tsen nas frendinsä kautta. Ne on outoja mutta hauskoja. Slangikuoro shungas kans. Suomen eka nuorisoidoli bamlaili, skulas skittaa ja shungas mm. S langijengin hallituksest Ranccu Lilius ja Valtteri Hellgren roudas mestoille Slangijengin katoksen. Slangi ei sillon kelvannu mihinkään virallisiin mestoihin. Biisien melodiat ei ihan heti ekalla kuuntelulla jää kaaliin, eikä tarinatkaan oo ihan siitä ”iskelmällisemmästä” päästä. Me kuultiin stagelta neljä biisiä: Hullu Wiljami, Anniina, Kyyhkynen ja tuuli sekä Suvetar. Pluggaa tält aukeemalt Reitsun stoorii Iriksest.7 Pia Landén. Toisaalta myös ihan vakavasti otettavia. Siel blisattiin slangikamaa, Reitsu oli jeesaamas. Sen takia se paineli skutsiin ja skrivas siellä runoja, ja yks niistä oli just toi Suvetar. Ja tässäkin biisissä on humoristista fiilistelyä: ”Järjen ääni ei tänään mukaan leikkiin päässyt.” Ja sit todetaan huolestuneena: ”Älä kiipee katolle, Anniina!” Koska elämässä on tapahtunut niin paljon siirtymiä viime aikoina, Iris meinas että se tarttee voimahahmoja, joiden kanssa vois luudata eteenpäin. Reijo Lainela Maljani, kaljani juon mä Stadin onneksi. Reitsu skulas Iris Kukalle ja sai tän heti messiin. FOTO: ESKO KOIVISTO. . SLANGIJENGI Jengii oli bulisti T änäki vuonna Espalle oli tullu bulisti jengii tsiigaamaan proggista. Stadilaisii ja slangin bamlaajii on monenlaisii. Niissä kaikissa on aika omintakeinen ja joskus snadisti psykedeelinenki tausta. FO TO : V IR V E K U U TA R . Onneks nyt se kelpaa vaik Stadin dirikoille. H allitus funtsas, ett ois snygii saa da taas joku junnumpiki shun gaaja. Moni kävi plokkaamas Tsilarin himaan viemisiks. Sen verran on kuurotulkkaajafriidul otsa rypys, ettei kai ollu ihan iisii bonjaa slangii. Tekstin pätkä ”tunsin jotain vaan en tiedä mitä” kertoo vähän missä mennään. Matti Reittamo liidas tuttuu jengii. Anniinassa oli melko kova konekomppi, se tuttu 120 per minsa, vaan se ei tässä haitannu. Apulaisporkku Paavo Arhinmäki bamlas snygisti slangiks Stadista ja sen tulevaisuudesta. Yleisöst pysty eturivist bongaan Stadin Friidun 2019 Pia Landénin ja Slangin kunniajäsenen Ulla Toivaisen. Hittas siel Dorkiiki: HTD7:n puolikas Okko Kamu oli mestoilla kundinsa kans (toinen puoli seiskaa on sen vaimo Katriina Kamu) ja HTD3 joulupukki Timo Pakkanen. FO T O : ES KO KO IV IS T O . Toivottavasti ne innostuu kans liittyyn jäseniks meidän kliffaan jengiin. Se on jonkinlainen runsauden jumalatar. gamlast trubaduurist. Friidu skulas musaa läppärilt I ris käyttää aika omintakeista lavasettiä, eli läppäriä, josta se ohjailee elektronisia mutta myös oikeita aiemmin äänitettyjä soitinääniä, jotka sit muodostaa biisien taustasäestyksen. Ja totta kai biisi sopii hyvin kesään! Ja Iriksen lavaesiintyminen ja laulu oli kliffan luontevaa ja rentoa. S tagelle oli saatu kans kunniabamis Lasse Liemola. Joskus sillä on vielä skitta mesessä, mutta nyt oltiin liikkeellä kevyemmin. 35 Tsilari 4 | 2024. Se kerto senki, ett sen biisi "Diivaillen" oli radios esityskiellos vuonna 1958 sen takii, ku siin oli slangii. Hullu Wiljami kertoo tyypistä, joka luudailee pitkin Stadin kartsoja ja mietiskelee niitä näitä
Aina ku aviisi on duunattu, me ventataan fiidbäkkii. Ps. Funtsatkaa itte: kuus hedarii vuodessa, eikä kukaan riemastu, ees laimeesti. En tiedä, millä porukalla sen myöntämisestä päätetään. Jos haluat, voit laittaa lukijan palautteeseen. Mut sit onneks mun entinen duunikaveri Arska sendas ton breivin. 20 egee. Se on ihan hyvä idea. Tämä kommenttina pääkirjoituksen toisen kappaleen viimeiselle virkkeelle. Vuonna 1903 valmistuneen talon on suunnitellut Selim A. No, joskus joku jostain skrivausfibasta narisee, mut on se skniiduu. Sama arkkitehti on duunannut monta muutakin snygiä byggaa Stadiin, kuten Hietalahden kauppahallin, Villa Kiven ja ns. Eihä se mikään stydi ruikutus oo, mut jukupliut, et kävi taas tsägä. En odota kommenttiasi. Mut sitä ei tuu. Arska Pääredaktööri sai fiidbäkkii 36 Tsilari 4 | 2024. Tai voit froogaa juttui Stadist ja slangist. Riittää kun minnaat jomman kumman. Olettehan te toki dorkia. Vastaukset viimeistään 23.9.2024. Fotoskaban 3/2024 finnas Jukka Forslund. Onnittelut finnaajalle! Toimitus vastaa S aablari et tää on siistii. Lindqvist. SKABAT FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Sinne voit skrivaa snadei kommenttei Tsilarist, Slangin tapahtumist ja reduist ja vaik terveisii frendeille. Joukossa on hyviä valintoja. Ilkka Taipale muun muassa oli hyvä päätös. Voisit ainakin olla julkkareissa korostamatta itseäsi ja joulupukkia arvonimen saajina. Silitysrautatalon (Vuorimiehenkatu 4). Jos tiedät mihin tornia on käytetty, niin kerro ihmeessä, kun siitä ei löytynyt netistä tietoo. Pikkuisen minua häiritsee, kun vaikuttaa siltä, että nimitätte omasta porukasta arvonimen saajan. Minkä gartsojen kulmassa on tää torni. Tsilarin 3/24 Fotoskaban jugendlinna on Skattalta, Satamakatu femma. MARIT HENRIKSSON Pluggaajat-palstalle saa skrivaa nimimerkil, mut toimituksen pitää tsennaa skrivaajan oikee nimi. Se saa tsögaa palkinnon Slangin byroosta. Sendaa sun vastaus: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Mihin mä enää fittei hannaajii voisin tarttee, ku mul on noin skarppei ja välkkyi frendei! SP PLUGGAAJAT Moi Seppo Lueskelin ”päänsärkysi” Tsilarista 3/2024. Aeolus-talo on saanu nimesä tuulten jumalalta, ja blosistahan skönen lähellä piisaa. Tattis Arska. Käsittelet siinä HTDarvonimeä. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, ja finnaaja saa tsögaa Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. Sä frelssasit mut myrtsien kummajaisten kans styylaamisest
SLANGI BLISAA Musaa CD Slangimusa ei delaa koskaan 10,Käpy sata vuotta Elina Saksala Työväen pottumailta keskiluokan puutarhajuhliin 40,Sporapaita 25,Art Helsinki Kimmo Pälikkö 15,Nyt mä bonjaan! Suomi–Stadi sanakirja Heikki Paunonen ja Jeongdo Kim 29,Stadin kartsat ja mestat -kartta 5,Kaltsin Kaltsit – Bamlailuja Kaltsista Aulis Nyqvist 15, Mutsi ja mä Raija Tervomaa 5,Marimekon raitapaita 50, 37 Tsilari 4 | 2024
Men tät va den int å krävde pumpning me tre dars mellanrum. Båtskin fick ett passande och stilrent namn: Metallica. Men de dryga jobbe belönades bara me mistro. Den här gången var det int nån son flydde fälte, utan skadan fixades med svets å en bit ny plåt. Min äldsta båtski va en Haj från 1937, som redan va över 40 år gammal nä jag slumpa den. Ännu i mindre underhåll å bara att dra opp båtskin på egen strand ti vintern. . På segelklubben fick hon öknamne Watergate. Nå efter ett par dygn hade springona mellan borden (plankorna i ett båtskrov) gått igen så pass mycky att botskin kunde pumpas så den flöt. En buckla å skråmor va resultate efter en första inspektering. Men de gjorde han alldri. Som en klen tröst kan vi båtfolk försvara oss me miljöargument. Vi nyttja vindkraften långt före man kom på att göra el av den. Skiglande e ju i mångas tycke den ädla konsten att pröjsa häftit för å bli blöt å spyfärdi utan å ta sig nånstans. Han kom och inspektera projekte, såg fundersam ut å sa att han hör av sej. Så det blev att anlita proffs igen. B. På plussidan e alla upplevelser. HURRISLANGI RAFU NYBERG Skiglande e ju i mångas tycke den ädla konsten att pröjsa häftit för å bli blöt å spyfärdi utan å ta sig nånstans. Inte vackert men funktionellt å matchar den opolerade uppsynen. Ja hadde tänkt fixa opp den i rikit prima skick å börja restaureringen me å slipa den trären. Ja intala mej att störtfloden nog sinar när träet sväller av fukten. Ibland e dom svidande, men samtidit lärorika. S/y Gulej tjäna mej och vår familj i 30 år å erbjöd tusentals sjömil av upplevelser i den finska och svenska skärgården. Nå lite skavanker får de nog vara på en plåtbåt tyckte ja. De mesta under vatulinjen va halvrutit börjande från bottenstock, rodergenomföring å sambord (plankona närmast bottenstocken). Sen dess ha ja allti haft någon form av flytetyg; rotschare, aktersnurror å skiglare, optimister, laserjollar å kölbåtar i alla slags material: trä, plast å aluminium. S/y Zefyr va fin gammal dam, nästan tie meter lång å under två meter bred, me skinande däck å ruff i oregonpine. Underhållande båtfolk Ja va femåring nä fick ja min första egna båtski, en rotschare i glasfiber av tidigt datum. Efter att ja för drygt tie år sen tog över vårt lande i skärin sen skidi, va de dags å bytska skiglaren tie en motare å materialet från plast ti aluminium. Så ja fick själv lappa ihop vaja kunde me Sikaflex å drevning av hampa. Men vi sjösättningen i år fick ja en flash-back från träbåtstiden. Vattne sluta oxå plötslit forsa in, men de berodde på att kölen hade nått botten. Wisser 38 Tsilari 4 | 2024. Så underhållsfria båtskir finns int. Fast båtksin va upptagen på en strandslip (Ranturi) och dragen högre upp än på sommaren, lyfte vågorna ändå den från slipen så att den låg ett drygt dygn och skava mot en strandsten. Ja anlita en båtbyggare för att sköta dom här mera krävande åtgärdena. glasfiber. Förra hösten överaska en storm redan i september me ett vattenstånd på över en meter över de normala. Vid sjösättningen forsade vattne in överallt å båtskin börja sjunka allt djupare. I bottnet på bucklan va där en hårfin reva som tog in vatten ganska rejält. Nästa botski blev därför av ett underhållsfriare material dvs. Men mycky underhållning får man för fyrken
Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Käydään Ässärykmentin patsaalla klogu 13.00. Slangitsyrkka Kallion tsyrkassa, tsekkaa lisäinffoo himasaitilt su 13.10. Shungataan kimpas Juttutuvas klogu 17.00. Jangsterit dikkaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. TAKAKANNEN FOTO DUO HÄNNINEN & KOJO: TONY "TT" HELANDER. Tsiigaa takakansi. Tsilarin julkkarit klogu 17.00 Willensaunas. Täytä liittymislomake himasaitil osottees www.stadinslangi.fi Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Syyskuu ti 3.9. SLANGI JÄRKKÄÄ Slangi järkkää Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. 39 Tsilari 4 | 2024. shungataan Angleterres joulubiisei, yhteislaulut, Slangikuoro, tsekkaa lisäinffoo himasaitilta. Tässä Ist lukee runoja Teatteri Tuikkeen vappukarkelossa. Muista siis seuraa sitä kans! Stadin sykkeessä Tsilarissa 3/2024 kerrottiin runoilija Maaria Istin esikois teoksesta, Älä hullu rakastu runoilijaan, mutta jutussa ei ollut kuvaa hänestä. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Matti Reittamo johtaa Lokakuu Fotausskaba 2024 -näyttely, Pikku-Finlandiassa Kirjamessut 24.–27.10. Snygeimmät joulubiisit Paavalin Tsyrkas Ajankohtaisen ohjelman hittaat aina himasaitilta. klogu Shungataan kimpas Juttutuvas klogu 17.00. Marraskuu Syyskokouskutsu Ma 4.11. Klo 17 Kinaporin palvelukeskus. Slangitreffit Juttutuvas klogu 17.00. FOTO: RAIMO GRANBERG . ma 21.10. to 10.10. ti 10.9. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Stadin Slangi ry, Hallitus ma 25.11. Joulukuu ma 16.12. ma 23.9. Messis Friidu ja Kundi 2024. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii. Shungataan kimpas Juttutuvas klogu 17.00. Sääntömääräiset asiat
KUKA NE SAA. Dorkan paprut on arvokkain spettari ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. Näissä julkkareissa sertifioidaan, kuka saa seuraavat DORKAN PAPRUT . Kerranki yritetään saada mestoille koko Tsilarin redaktööriporukka. DUO MARIA HÄNNINEN & TAPSA KOJO Kaks talenttii multi-instrumentalistii MARIA & TAPSA saa stagella leedit handut Eikä siinä vielä kaikki. Tuu mestoille, ni oot ekoi ku saa tietää.. NÄÄ ON TAAS SELLASET TSEMBALOT, JOIT EI KANTSI MISSAA. Näissä julkkareissa dilkataan tasan kahdennettoista Dorkan paprut. Musakattaukses on stydi slangimeininki. Se nippu tsennataan siitä, et ne sietää kehumista ihan poskettomasti. Dorkan paprut dorkan paprut Dorkan paprut dorkan paprut Dorkan paprut dorkan paprut Dorkan paprut dorkan paprut Dorkan paprut dorkan paprut Dorkan paprut dorkan paprut DORKUUS ON KARTTUVA LUONNONVARA Tän Tsilarin no 4/2024 dorkista dorkimmat julkkarit revitellään Kansallisteatterin Willensaunassa Bergbominkujalla, tiistaina 3.9.2024 kello 17. Plugataan kimpassa tätä nyyaa Tsilarii