i ii$d*:r:=r=.. -. .. -:..=.. * 'r: ,-) ll '/ (;' qt _. =*:: :l t,å { :E + :== : r ;=egi +3 R iBB+* F*-; l*-,. t,t,. :\ 'a :.: b :| ' *r. ' €,,tä i" ;a-*å&. ' +.*68::-::'' ' :i:igg+::: :* S-å;å€:.:, A*qF:j::', årffi= p.i€f , s, -+'* S {i::ii:+ F"i"x i -ei-,rE.+ ;:..B 5 iäi w lil .ri: :trt l *:, ii; ':jg!. ,,. ::, ,i :t:.:,: .-;,lqt : T%=-fu tI _q ^is+=4-= & d ds q. €r t'j", 'å &-: € t: ==' ffi -,?' re t ,€=&egä; ; Er t 't *s E* år"€ i{ffi.: iägt 1 E :* :t :å =s # s €::--$r =* -å ': * ,i.. : ] *. ;l; W*# E3 r?lf +===i]=:iwE @ G&tc"+ F-qFR e' rE kw,'r& W'*Wr rx . .:-.il:: +. + ., *:=r= -l' -'r5+j .Jl;=
aaaaaaaaaaaaaaaaaaraaaaaaaaaaaaa wffiffitueffiffi Stadissa 12,09.2008 Våiaudu huomiseen Stadi olkoon Stadi lI faailmantaloudessa melVl".e nyt vähän kehnosti. Syksyn kohokohtiin kuuHeikki Laurell rf:t1 pj. Fiuden voi joskus jättää parkkiin ja vaik dilppaa lahihandeliin. ]sl'r t jlf\---^^\LroÄe'ia tuodaan rryLyirin ulkomailia iha*,, kuten siirtoma atavaraa sotien jälkeen. Se on nähty niin monesti ennenkin. Sbuliakin pankkia kaatuu jenkeissä. Täällä suvaitaan kaikenlaisia tallaajia. i'.lTaas moni yrittää valtuugtoon. _I_sojen ient t ;"^".^t ,isoo -ne bxa\ difrnyt ,. Stadi olkoon siis aina sradi! I Heka L. Mut stadilaista öögaa ja tilanteen tajua stoken tuomilla ei kuiteskaan ole ei ainakaan heti. 2 wsffitu&ffiffi r:i*i.ii Päätoimittaja Stadin Slangi luvat kunnallisvaalit. Stadilaisesta näkökulmasta tsiikaillessa kantsii kuiteskin muistaa yks juttu. Helsinkiä ei voi muuttaa landeksi, ei edes kaupunginvaltuustoon pyrkimällä. Kunnon stadilainen äänestää stadilaista. Ihan aina ei kantsi jättää valoja päälle makuukamamriin jos sielt lähtee vaik köökiin duunaan safkaa. Veik,Stadissa menee nyt hgin;,p;tää våta$,tua huomi seen. Lasse 0400-415 156 Liemola 050-585 8985. Landelta muuttanut intomielinen pyrkfri voi lupailla paljon. Ties minkämoiset byggafirmat ovat liemessä. Manskulla saa steppailla vapaasti oli sit kotoisin Sonkajärveltä tai Somaliasta. |oskus kuiteskin stadilaisenkin mieleen herää kotiseuturakkaus ja oman maailmankuvan puolustaminen. Silakkaa kantsii käydä ostamassa. |os on mahdollista, kannattaa stikkaa snadisti forkkaa jemmaan pahan päivä varalle. Tärkeintä on kuiteskin omien elintapojen muutos. Stadi on avoin kaikille. Sit kun kaikki hinnat taas nousee vielä tästä, ei liksat ja eläkkeet kuiteskaan nouse samassa tahdissa. .t sil.\ \ lU_ .l r '.-. possun fläsä on kelpo safkaa aina ei tarvii herefordilaista sisäfilettä
74RW4N lyrrafrnrcEgT,4 KIINAL4ISRUNDEfgT,q t ) a Toiminnass a olev a v anhan aj an ylei s öpuhelin S of ankadulla.. TSILARI + MATTSSONIN EKIN ALKUPALA -rlEDÅrKös PeKt{n ntsrå Tuo KIwrtN KELT4 tUtW JOKI 9,4fr VrttWå
0400'4t5 1s6 heikki.laureil@boy.fi TååtARåFå TCIliv{åT{.,l5KUNTA Virve Obolgogiani 0$-767 1212 Arno Soisalo (oe)-664 eB1 Raija Tervomaa 0-10-506 095-l Fjalar Ästen 0400-+06 780 ISSN t239-9s23 ILMOITUSMYYFåTi Pertti "OlliBull" Anikari puh. 050-585 8985 lasse.liemoia@liernola.com Varapuheenjohtaia Virve Obolgogiani puh, 040-767 42t2 vo@rnimino.fi iÄsrNnT Pertti "OlliBull" Anikari puh. fr tsilari@stadinsiangi.fi www.stadinslar-rgi.h T*ITdIsTffi AVOINNÄ tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 Virve Obolgogiani Varapuheeniohtaia Leo Hakanpää Iäsen Kimmo Karvinen Iäsen Raij* Tervomaa Iösen TSfiilffimlil T0lMlTtis Päötoimittaja Heikki Laurell puh. 0400-605 653 Pekka fokinen puh. 040-506 09s4 raij a.ten'ornaa@kolu rnbu s. 4 ffi# ffiru w& %ffiffiffiwrc ffiffiffiffiffiä ffiWåtrx ffimffiffiffieffiffi ffi##ffi Pertti "OlliBull" Anikari Iäsen Katriina Koivisto läsen #Ma.,yr,y päffiusrffiTTu le.wwq% Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingil puhekielep eli Stadin slangin taltioimilen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen' HAttIT#* Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. fi TAtffiL.}DENH*ITAJA Kimmo Karvinen puh.050-5125077 kimmo.kan,inen@e1isatret, fi Tffi!Ml$TO ja TSI["ARIN T*IMiTUS Hämeentie 67 00550 HKI puh. 050-344 8108 olli@ollibull.fi L*sse Liemola Puheenjohtaja ri"+W+å, :i :i.Sb e ']--h*+*,'l #E$$".iaiE6ie Pekka Jokinen lösen i l I 1 I I å"-__l Ilmari |okinen To im i s t o nh o it tt i a .i a h o it tt a nr1' ö s yh di st yk s e n .i ä s e n siht e e r i n .j tt siht e e r i n t eht iit' i ii, ilmari.j okrnen@stadinslangi.h s*e Raija Tervomaa puh. (09)-771t01t toi misto @ st ad i n sl a rl g i. 044-259 5005 kata.koivtsto@ gmall.com **o. 050-344 B10B olli@ollibull.fi TAITT0 ja SIVUNVÄI-MISTUS Tuomas Aho PAIh.{GPAIKKA Auranen 01' Forssa Leo Hakanpää puh. 040-505 4507 pekkjok@hotmail.com Kimmo Karvinen puh.050-5125077 kimmo.karl'lngn@el isanet,fi Katriina Koivisto puh
10. Sääntömääräinen SYYSKOKOUS. Yhdistvksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot ja matkakorr.aukset. 9. iitrkouk,sen avaus. 7. 13, Käsitellaän muut kokoukselle esitetr,t asiat 1-1. \ alitaan yhdistykselle varapuheenjohtaja vuosiksi 2009-2010. Knln' it arj o ilu kokouks en j öIkeen. 12. Todeiaan kokouksen laillisuus. 4. I 1. 3. \ alitaan kokoukselle puheenjohtaja. 5 ffis 25.1 1.2008 kello 18.00 Rat' i r r t ol o L aulumiehet Hietaniemenkata 2 Esifr-slista l. \-alitaan kokoukselle sihteeri. \-alitaan kaksi pö1'täkirjan tarkastajaaja kaksi ååntenlaskijaa. 8. \ alitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet r-uodeksi 2009. 5. 6. Liittvmismaksu, jäsenmaksut ja talousarvio r-uodelie 2009. Kokouksen päättäminen. Hn-äksr-tään kokouksen esityslista. \ alitaan yhdistyksen hallitukseen kolme jäsentä erovuoroisten tilalle vuosiksi 2009t010. \-arslnaisessa yhdistyksen kokouksessa käsiteltä', aksi aiottu asia on ilmoitettava hallitukseile r'ä:-ntään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Ttrs kokouksessa aiotaan päättää asioista, joista r-hiistr-siain tai näiden sääntöjen mukaan on koko.iskutsussa mainittava, on niistä tehtdvä esity5 lu1litukselle ennen kokouskutsun julkaisemista. li ,'-,:r it'rn tr soitukset 2. Torrr-rintasuunnitelma vuodelle 2009
Hallitus piti syyskuun 1. Muita kadonneita saaria ovat mm iso ja Pieni Verkkosaari, Sompasaari, Hanasaari ja Kana, Pannukakku ja Siltasaari. joista toivotaan Tsilarin lukijoilta infoo ja muisteloo. Skrivaajia on ollut ja gamloja fotoja kaivettu kotialbumeista näytille. Kaikista näistä olis Paljonkin kerrottavaa ja ehkä ne vielä kertovat kukin oman stoorinsa Tsilarissa. .. "QUO VADIS?" kyrytään jäseniltä tämän numeron liitteellä johon toivon vilkasta mielipidevaihtoa. Hertsikan edustan kallioniemen kesäsiirtolasta on jäljellä vain MÖLYLÄ, jonka alkuperä on jo unohtunut. Tsekkaa tarkempaa infoo netistä tai Tsilarista ja tuu ihmeessä messiin kavereiden kanssa. Yhdistyksen jäsenmäärä on jatkanut tasaista kasvuaan ja ylittaa jo 2600 rajan. Kliffa juttu joka on nähtdvä ja koettava! ffi Lasse Liemola Bamis lssss.liErnsla@liennsla.cotn @ gsm 050 595 8985. päivänä. Korvaako laatu määrän. päivänä Savoy-teatterin lämpiössä kehityspalaverin jossa funtsittiin tulevaisuuden suuntaviivoja. Tulevaisuuden kasvutavoite. Kolmen vuoden kuluttua voitais pitää taas SLANGINÄYTTELY yhdessä sTADIN MESTATnäyttelyn kanssa. Kallioinen, puuston peittäMä KYLÄSAARI Oli Pitkänsillan pohjoispuolen stadilaisille lähinnä maallinen paratiisi. Siellä oli myös tanssilava. TSILARI on meidän tärkein juttumme paitsi infokanavana tapahtumille myös Stadin ja stadilaisten menneen maailman tallettajana jälkipolville. Uskon, että tästä tapahtumasta tulee vuosittainen megajuttu yhdessä Lintsin ja muiden sponsorien kanssa. Sinne perustettiin myös uimalaitos "tYötätekeväile luokalle" vuonna 1910. >F )t Yr Syksyn suuri ponnistus on lokakuussa järkättävä VIHREÄ OKSA baana tähtiin. Tsilari ilmestyy nyt joka toinen kuukausi, kuusi numeroa vuodessa. Erilaisia tapahtumia pyritään järkkäämään "jokaiselle jotakin'-periaatteella. Erilaiset keruukohteet ovat mm. Juttua kyllä piisaa, se on hiffattu... läsenten ikääntyminen. Saareen pääsi kätevästi dallaten puusiltaa pitkin joka bygattiin 1900-luvun vaihteessa. Mölylä oli Vanhankaupunginlahden työväen kesäsiirtoloista ensimmäinen. Yhdistyksentoimint aajatuksen toteuttamista jatkaa Kulttuuritoimikunta. pihaleikit, jortsumestat jne. Tapahtumia on järkätty aktiivisesti ja osanotto niihin on ollut vilkasta. Vanhankaupunginlahti oli aikanaan köyhälistön kesälaidun, Pitkänsillan pohjoispuolen työväenyhdyskunnan virkistyspaikka. Seurat ja järjestöt pitivät Kyläsaaressa kansanjuhlia; proggiksessa oli köydenvetoo, pussitappeluu, renkaanheittoo ja skotaamista. Jäsenten mielipiteitä ja ehdotuksia tarvitaan. Kuinka suureksi me voimme kasvaa. Meillä on kaksi näytöstä sunnuntaina lokakuun 19. Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia. W#ffiWffiWffi t @F-'.f : @ $Å,SåL,åUSNIRIKAFI LOT}FP: A ntiikin Rooman historili,un kuuluisa kyssäri -atbrismi sopii Stadin Slangille ny.t, kun olemme lopettamassa meidän 13. Pohdittin jasenistön aktivointimahdoliisuuksia ja erilaisia toimikuntia, joissa jokaisessa olis yksi hallituksen jäsen. *>lYr Kuka muistaa Sompasaaren sataman rakentamisen yhteydessä kadonneet saaret. Tunnetuin niistä oli Lammassaari, naapurissa postimiesten Kuusisaari. toimintavuottamme. Treffattaisko useammin,vaik joka viikko. Arvioitiin nykytilaa ja kehittamisen mahiksia. SLANGITREFFIT on vakiinnuttanut asemansa ia |uttutuvan iso sali on jatkossa käyössämme. Karsinnat Pidettiin slyskuussa ja tulossa on uskomattoman taitavia uusia kykyja viihteen eri aloilta. Ilta oli kaikin puolin hyvä ja hyödyllinen. Ensi vuoden budjetin tekoon valittiin kolmijäse-ninen fyöryhmä: bamis, varabamis ja taloudenhoitaja
{} Lt '!'åF BAA'VAT HTIIru <frärtti HOKOELANTO. ffäyföksrssä on sama ohjelma. ) tT t, I fJLiLf F}U i-i Linnanmäen Peacock-teatterissa .,F, lÄruesrÄÄ: 5f =å ;'a-w4 . mittaista näytöstä. It 45 min. ä1-*n " ) Lippujen varaus: Stadin Slangin toimistosta puh.774 1041 Lipun hinta 12 €, Stadin Slangin jäsenhinta 10 € TAPAHTUMAA TUKEVAT: Vunrl,s'nffttikt LINNANMÄEN 7**u la" i!.: aaaaa **e*n "ctt* ,y ** r*+ öaa +:, O 4 +C +3 E 3.. 7 äÅiä Vihreä Oksa rev)y S0-luvulta tähän päivään 1. TERVETULOA! 19,10.2008 klo 15.00 ja 19,0$ . t 4*'cat' ***** t**ss $ ** TEATIERI Ohjelmassa on kaksi n
Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. fi L Valokuvat toimiston osoitteeseen. 8 #g,&g@ e ffi# fSffi @& WY W % w ffiWWWffiffiWW Toimintasuunnitelma 2008 LOKAKUU 10.10. Slangitreffit Juttutuvassa klo 1B-20 Tsilari ilmestyy MARRASKUU 0l.ll. fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. ?oimitus. Vihreä Oksa / Linnanmäki Peacock 21.10. Syysjorot lauantaina klo 1B ravintola Laulumiehet 06. fi Valmistamme my ö s tar v ittaess a ilmaitulcset. Katso p öivitetyt tiedot tapahtumista myös netin kotisivuilta! www.stadinslangirt : :: Stadin Slangi ryr:n omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: \mffiM"stadflnstangf,"ffl Rlsls TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sähköpostiosoitteeseen r tsilari@stadinslangi. 1 l. ILMOITUKSET: PDFmuo do ss a osoitte eseen : ta.lehti@kolurqbus. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen: tsilari@stadinsianei. Sana kartsalta Kallion tsyrkassa klo 1B 19.10. "Snygeimmät joulubiisit'l Paavalin kirkko *) Frelssiksen patavahdit Tsilari ilmestyy *) Päivämäärä varmistuu myöhemmin Hallituksells on oikeus tehdö muutoksia t o imint a s uunnit elm q an. "Paukkurauta-Tarja ja Huuliharppukostaja' -r eW, Komediateatteri Arena 25.lL Syyskokous klo 18 ravintola Laulumiehissä JOULUKUU *) Slangitreffit 2l.l2. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Kösinkirj oitettuj a tekstej ö emme julkaise! KUVAT: ]PEG, TIFF, EPS
jotka on samoist ;isioist tuntsannu eri lailla. Knrigast, samoin ku n;',:.-:lästki on skrivattu io r iice eri lehdis ja jengil on tietti tr:ri mrelipiteitki molenrnrist joka lähtöön. Stadilaiset on erilaisii vieläki. Kaikki \-armaan hittas kans snadei vksrtviskohtii, mitkä oli itelle Stadist erityisen tuttui. Skolekav erit b o ngas toi sen s a: gamlat hykkylölöis et.. Mut on siin meille välil haastettaki: et me osattas kans hyväks1y ne erilaisetki hemmot ja niiden mielipiteet. Eikä se oo vieläkään. ?::.r:r. Sfit On Kafi Heis-":lt:-:*unannu nä1'telnr;r.. Kukapa ei toivois, että jäis perheensä ja frendien mieleen viel sitteki, ku ei oo enää ite tääl dallaamas. Eikä kaikkien stadilaisten elämäkään oo ollu samanlaista. siangijengin tiett\' ::r€:ri-rJ tsiigaan niin stadilais: s:..'..::r. '--.;,:. ffi Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani 1 . Sil aikakaudel, mitä Missä kuljimme kerran kuvaa, ristiriidat oli niin styrkkii, et piti skotaamalki asioit ratkoo. Jotkut niit traumoi, jotkut hyvii opetuksii. Kuka tsennaa IFK:n, kuka Kivinokan, tai jolleki mestat, mist bamlattiin, on läheisii.la kuka kenenki när.telmän tppin kans o1i samaa mieltä. Niinku näytelmäs bamlattiin niin kauan ku joku meit funtsii ja muistelee, ni meidän klabbien jäljet tuntuu niis stebuis, mis me ollaan kerran dallattu. Monet siirtää sit omille skideille kokemuksiaan. Molemmille puolille jäi traumoi, mist ei oikeen osattu bamlaakaan. parempaa elämää. Missö kuljimme kerran kertoo upeesti näitten erilaisten ihmisten erilaisii stoorei. WffiffiW&Wffi 9 MISSMreKreRRåN DåLLåKTIiN slangij engi teatterissa o Stac:1 ^r-:tdr-uodelta 100K':-\t' t::, r-,n :krivannu Staci:i.r '" .:;i.i,aisista Finlandra-:.-i-: --n -riiqan Missö kttl.it,,,::,:, -.. \.k: a:ia ainaki on varma: Stadis on aina budjannu erilaisri tn;'pei. Stadiin on flvtattu muualta ja täält on shiftattu kuka skönelle kuka vaikli Stokikseen tsökaamaan Väliaj al tsökat aan b aislarit. ^\lut kr-l näytelmästki bonjas ihan tarpeeks, ku vaan tsennaa Stadin historiaa. Siin varmaan onki vks Stadin mielenkiintosii puolii, tää on buli mesta ja kaikki voi hittaa jotain itelle kliffaa. Teatteris jengi funtsas kans, bonjaaks r-rättelmää, jos ei oo pluqannu kniigaa etukäteen
Onneksi kyseessä oli Teatteri Pihan esitys legendaarisen Ässärykmentin toimista sodan aikana, esitys toi elävästi mieleen sodan kauhuineen. Sotafilmit ja näytelmät menevät suomalaisiin h1vin, vaikka todellisuudessa toivovat, ettei sotia tulisi enää koskaan. Nä1'telmän kantaesitys oli elokuussa 2007 jakaikki 9 esitystä olivat loppuunm)Td)4. Arto Myllärisen ohjaama esitys "Ässärykmentti'l tapahtui Kalliossa, piha-alueella, sateen ropistessa sekä näyttelijöiden että yleisön niskaan. Ja lisäksi nä)tKeskellö Marskina Timo Närhinsalo joka viettöä tiinä vuonna 4}-yuotistniteilijajuhlaa. 24.8.-08 klo 14.00 se alkoi, talvisota. Mirva Koivukangas ja lanne Virtanen.. Erilaisia virityksiä tehtiin sateensuojiksi, mutta eipä se sade haitannut pahemmin, näy.ttelijät ylsivät loistosuorituksiin ja yleisöstä varmasti moni muisti, ettei se ollut helppoa pojillemmekaan, si1loin, luotisateessa. Amanda Kauranne ja Petri Liski. Tämä 13 esityskerta oli myös täynnä ja esitettiin miltei samalla roolituksella. 10 W%ffiW*ffiWffi . Ässärykmentti koostui pääosin Kallion pojista sekä Porvoon seudun talonpojista, urheilijoista y.m. Nä1.telmä siis alkoi ja kyllä se sodalle tuntui, muistan lapsuuden ajalta
Osa unelmista on rapistunut, osa toteutunut. Kotona odotetaan. I Kosti Koskela väri ristiltä kuiskaa "kyllä, kyllii'1 Matka jatkuu. Näen äitini lämpimät silmät, jotka sanovat "kylld' ja ryönuoret upseerit sekä talonpojat Porvoon seudulta. Kaikkien tuntema "Niin gimis on Stadi" -laulu on sävelletty ja sanoitettu yövartiossa, vihollista tarkkaillen. Tätä kysyn kävellessäni yksin öisellä kalliolaisella kadulla. \lolemrrilla rintamilla on kuljettu toir-orikkaastr, rohkeasti, pelonsekaisin tuntein, o Ässärykmentti on när-telmä helsinkiläisistä miehistä, joiden sotakokemus loi pohjaa myös oman aikamme suomalaiselle yhteiskunnalle. Näy.telmän paatfitya aplolarnto Mökinen ja lanne Virtanen. I Arto Myllärinen rä.. deja tuli niin, ettei ollut loppua ollenkaan, sateesta välittämättä. I OHIAAIAN SANAT Eivöt suuret vedet voi tta sommuttaa vaivalla, ilolla, väsyen, jopa unelmoiden. Tu'itauon aikana kuului len 1tä Sibeliuksen Finlandia laulettuna tosi upeasti. että r-aikka när-telmä esitettiin talor htiön sisäpihalla. On ollut etuoikeus tehdä tätä tarinaa osaavan esiintyjäjoukon kanssa. Hän lau1oi kauniin, surumielisen laulun kuin Cantores Minores laulaja konsaan, siinä oli tunnetta. Rakastaako kukaan minua sellaisena kuin minä olen, sfftämättä ja muuttamatta. Toinen laulusolisti oli poika nirneltä Petri Liski. Sotaa se oh. -{ssärvkn-rentti oli 1ähtenrt \ allilan ruunrishu()neen asemalta kohti Kuoler-naiän'eä lokakuu...r I9,r9. Suuri osa yleisöstä kun oli sitä ikäluokkaa, että on kokenut sodankauhut. Moni hämrnästr-i ja lyseli, kuka on tämä laulaja, jonka ääni oli kuin tehntälle sävellykselle. Elämä on sattunut ja satuttanut. Näytelmä kuvaa myös kotirintamaa, kalliolaisten evakkoelämää Vihdissä. \är-tteliiät visir'ät hienoihin sut-rrituks:n Tarnro Iläkisen iohcol.a ja Tinto Närhinsalon -\larsalklia ei ollut alkuperäistå liur-'nt-rnrpi, r.aan hänen "Sut-rmen sotilaat" osui kuin r-ra'.r^an kantaan. Sotatalven 1939-40 ennen kokematonta dramatiikkaa unohtamatta aavistusta huumorinpiikkees teisiin vetoava. Kulunut ja kuluttanut. Siirr,vimme ruokailupuolelle aterialle, joka sisältyi lipun hintaan. 105 päivää hitsasi yhteen erilaisista taustoista tulleet miehet, kalliolaiset työläiset ja töölöläiset lemisen tarve omana itsenään ei ole vuosikymmenten saatossa muuttunut. å sffiffitu&ffiK 11 telität olir-at orientoituneet niin hn-rn. Esitlt s areeftan& toimii nostalgisen rauhfrise korttelin sisäpiha. Niin sen pitääkin olla. Siellä monen silmäkulmassa oli muutakin kosteaa kuin sadepisara. Mielestäni näytelmä oli hlvin esitetty ja tun**>(rokkau o On oliut mielenkiintoinen niatka tutustua Ässärr knre niirt vaiheisiin, niin I..uolemanr ärven ja Hatjalahden ntaiseirissa kuin kotirrntarnaila Helsingissä ja Kalliossa. TEATTERI PIHA on Kalliossa, osoitteessa Alppikatu 19. Ässärykmentti kuvaa, kuinka sodan kauhut yllättivät nuoren tasavallan arjen ja sen pääkaupungin ihmiset. Lokakuussa 1939 matka alkoi Vallilan ruumishuoneen asemalta kohti Kuolemajärveä. se toinri. äänentoistolaitteiden ir-ristessä pornmien pudotuksesta ia räiähtelr ä ja Iisäksi si1\'ua tuli rirttär-ästi. Sakari Kuosmanen, joka esitti ser-r kappaleen arvon mukaisesti, hän se oli, tämä taituri. Ihmisen h1väksvt1'ksi tu*Yr>l Suurin osa Ässän miehistä tuli Kailion kaupunginosasta
Hlvin nopeasti stadin kundit joukossa muutamia porvoolaisia turpeenpuskijoitakin kotiutuivat Suomenlah. Muiden mukana sotavaltion kutsun kuuli helsinkiläinen Aleksi Siltala, jo Luojaansa tapaamaan siirtynyt perushelsinkiläinen. lokakuuta lähtien, annos olisi kilo hepeä kohden kuukaudessa. 12 €#9tu&ffiffi fullion io Sö rkan r ykm, entti Perjantaija 13. "Oli huonot ilmat", Aleksi Siltala muistelee tuloaan rintamalle. Tämö sai myöhemmin nimen Ässä-rykmentti. Siellä pataljoona jaettiin moneen osaan. Suomessa oltiin kuunneltu kummia radioista ja plugattu aviiseista, vaikka kotirintaman kauhut olivat vielä snadeja ja kauppatiskillä kestettdviä: sokeri takavarikoitiin yleisestä myynnistä jo 7. Minö jouduin ensimmäiseen konekiväärikomppaniaan ykköskivääriin." Muutamassa päivässä bygattiin Pitkiksen pohjoispuolisilla skoleilla taisteluvahvuinen kolmipataljoonainen lalkaväkirykmentti 11 (JR 11). Aamulla varhain menimme Haapaniemen kentälle, jossa jörjestettiin komppaniat ja joukkueet. Divisioonaan, jonka seeffrnä aloitti eversti O.B. Rupesimme kaivamaan tankkiesteitä ja kk-pesäkkeitä ja varustauduimme vihollista varten." Talvisodan jalkaväkirykmentti JR 11, jonka peitenimenä oli S-rykmentti lieneekö tuo "S') tarkoittanut Sörnäisiä aloitti ylimääräiset, eli YH-treenit everstiluutnantti Niemeläisen komennossa. Siltala lähti ensimmäisten joukossa kokoamispaikalle. "Koululla olimme viisi vuorokautta ... Kun krigua jonka s1'ttymiseen ei monikaan silloin vielä uskonut olisi flaidattu runsas viikko, saisi komentaja antaa duuninsa tulisemmalle uffarille, everstiluutnantti Inkalalle. ja8. "26. Vanhan, punaisen tiilirakennuksen liepeillä Sörnäisten laitamilla kokoontui hieman alle kolmetuhatta nuorta karjua, jotka kaikki puristivat handussaan tai fikassaan vaaleaa, painettua pahvista bumagaa, jossa oli synkkä osoite: Harjun ruumishuone. Nordenswan, kuuluivat myös JR 10, IR 12 sekä kenttätykistörykmentti KTR 4, KevFt Osasto 4 sekä pioneerikomppaniat 7. Sitten muodostettiin rykmentti. Osa tuli sinne Haapaniemen kentsun kokoamispaikalta, osa suoraan himastaan. 10.1939 päivän iltana, kun olin kirjoittamassa, soi ovikello ja tuli kutsu, että tänään kello 23 pitää olla Kallion kansakoululla, Neljännellä linjalla mukana suojeluskunnan varusteet: kivääri, parabellumpistooli ja ne varusteet, mitä olin suojeluskunnasta saanut ... ". Karulta se kuulosti, mutta kolkot olivat ajatkin natsi-Saksa rrysasi Euroopassa ja idän uhka neuvosto-Ryssistä marssi pitkin Itämeren rantsuja. Karsein tälli, eli borkan säännöstely alkaisi tosin vasta 28.10. päivänö aloitimme marssin Kuolemajörvelle. Löhtiessämme koululta viritimme Iaulun "Elon mainingit korkeina käyvdt ... Oli menossa lokakuuta vuonna 1939, kun Kallion, Sörkan ja Alppilan kundeja alkoi kokoontua mestaan, jossa monikaan ei ollut käyn1't sitä ennen. "Alkujaan se oli ]RL1. Int oli rekryyteilleen varannut, oli hurtti huumori koviila viimeistään silloin, kun he kuulivat stogensa sistan steissin nimen: Kuolemajärvi, joku ihme mesta LänsiKannaksella. päivä ... " 72. Samaan 4. Päästessömme säkeeseen "Ällös itke mun kultani kallis" valuivat kyyneleet poikien silmistä." Stadin kundeilla, jotka bunkkas läheisillä skoleilla ja joille dilkattiin niitä vähiä armeijan releitä, joita S.A
Eldanka-järven jäö -laulussa mainittu Makkarakukkula kuuluu sekin Ässien sotahistoriaan. Sain neljä k o nekiv ä är i ä h allint a ani, mut ta miehiä oli oikeastaan enäö vain yhteen kivääriin. päivän iltana tuli kapteeni Luukko ilmoittamaan, ettö ryssiä tulee alas Tuitunmökeä. Sotiin osallistuneita, tuolloin kaksikymppisiä Ässäveteraaneja on hengissä vielä kourallinen. Jo viikon viivytysja vetär-tr-mistaisteluj en kuluttua saivat sekä rykmentinkomentaja että koko divisioonankomentaiakin siirron pois. kello 73.00. Aarne Saarinen rr hn-i f-aiiansa malIiin kivinrieheksi. Stadin Slangi laskee kukat Ässsir ykrrcöntin p ats aalle r ykmentirc v u o sip äiv än ä 73.70. Pelkästään tuona päivänä, 23, Joulukuuta S-rr-kmentistä kannettiin takalinjoille 28 kuollutta ja noin sata haa'u.oittunutta. Maaliskuun 8. Myöt konekivöärin vetohevonen kaatui samassa taistelussa, Aleksi Siltala on muistellut tulikastettaan." Ennen kuin puoli vuotta olisi kulunut, monet "ässistf' itse asiassa kaikkiaan kuusi ja puoli sataa maksaisi mlytin mvöhemmän maineen hengellään. "loulukuun 7. Koko divisioona menetti yhdessä ainoassa viikossa hiukan alle kaksi tuhatta miestä. ntoskat ja kir-iporat sair at kntia seuraar-ien r irkkoien aik.rna "^\lrhinkäs porukkaan te kuulutter'. WffiffiWffiWW 13 r den rantsulle, lossa alkoivat rempata sinne r-apaaehtoisjengillä br-gattua pääpuolustuslinjaa, maahan kaivettua taisteluhautoien labvrinttia. JR11 kotiutettiin pääosin kesäkuussa. Vihoilinen hyökkäsi Kannakselle 30. maaliskuuta 1940 Tervajoella. Minulta paleltui jalat niin, että yielä joskus nytkin lähtevät kynnet irti." Sodan keskellä stadilaistakin kiinnosti perussuomalaisen tarve paästä saunaan. Rykmentin kaatuneille pystl'tetty muistomerkki Alli Tryggin puistossa, kävelymatkan päässä Teatteri Pihasta Hämeentien varrella, Haapaniemen kenttää vastapäätä. "Hölmöntölmäyksend' tutuksi tullut viivästyn1.t hyökkär's keskel.tettiin vihdoin epäonnistuneena. 19. I<yllä siina jäi paljon ryssiä hangelle. päivänä yksinomaan suojattomilla kalliosaarilla kaatuneita Ässiä oli yli 30, haavoittuneita taas yli sata. Puheet Iioskor-asta ailkoivat olla i-hä hurjerrif.,ia. "Siinä meitä vastassa oli muun mukana yhdeksän tankkiakin. Kaatuneiden vihollisten määröä en tiedä, mutta uskon, ettö niitö kuoli aika paljon, meikäläisiö kaatui kahdeksan miestä ensimmäisessä taistelussa. Alkoi tuntua mukavalta, kun saimme heittöö löylyci ja lämmitellä lauteilla. Se oli kyllö ankara taistelu: jot meni vihollisia paljon niin kyllö meikälciisiäkin. Käsky tulituksen lopettamisesta tuli 13. " Makkarakukkulan taistelua kävimme joulukuun 22.Il T,,!,',il:?:; rokautta. joten lapiot, kanqet. Meidän konekivääri, jonka johtajana toimin, meni niin loppuun, ettö hajosi taistelun jälkeen. Konekiv öärimies Aleksi Siltala kuvaa taistelua näin. Kaikki oli valmiina, katsoin eteeni ja näin, ettö ry)ssid tulee pitkissä sinelleissäätt. Puolijoukkueessakin olisi pitänyt olla kahden konekiväörin miehistö", Siltala kuvaa taistelujen rajuutta. I lr'öhemmin tulisivat koko valtakunnalle tutuiksi Aarne Saarinen, kova kommari mutta vieiä kovempi konekir-ääriampuja, nälttelijä Hannes Häyrinen, hanuristi Vili Yesterinen ja moni muu. Minä sitten tietenkin ensimmäisenä lauteille, koska olin lämmittänyt saunan. Se oli tosi kylmää hommaa,kunpakkasta oli yli 30 astetta ja pelkät nahkasaappaat jalassa. Ry nn öt es s ämm e kkp es äkke e seemme tuli kranaatteja niin, että oli heittöydyttävä alastomana lumihankeen ja odotettava sirpalesateen laantumista. Sellainen oli joulusaunakokemukseni vuonna 1939. Pöätimme lämtnittää joulusaunan, vaikka kranaatti oli vienyt siitä oven pois. Oli kuin puuropata olisi kiehunut, kuulaa ja krannottia tuli solkenaan. ' \rr .iihelt .\ssä-rykme nttiin'. Ässät ottivat rajan yli tulleet vainolaiset vastaan Summasta Iänteen, Suomenlahden ja Viipurin välisellä alueella. I Antti Kauranne Veteraani Aleksi Siltalan muistelmat on lainattu teoksesta "Isänmaan puolesta lumalaan turvaten", kustantaja Esikoislaestadiolaiset ry, 1 999). Marjapellonmäki on paikka, jonka entiset .{ssä-r'eteraanit mainitsivat kauhulla. L in nt-r.tustoiden, suljetun ja koehä'r:r .ten lomassa kundit t:irg.r.^ir *t toisiaan ja tunnistivat r.ntrnia kovia sporttareita .iensistä: kultamitalinyrkkeilii.r Sten Suvio ja huippuiutrksiia Taisto Mäki, keihärin maailmanmestari Yrjö Niklianen, skrinnaaja Antero Ojala, olympialaissimmari \äinö Leskinen ja edustustutaaja Kiki Kilpi. Stadin Slangi on lainannut kirjoituksen n äy t elm än kä si ohj elm a st a. Eihön se ollut kaikkein parhaimpia saunareissuja, mutta t ulih an s iin ä kar ai stuks i." Seuraava verilöyly koettiin Viipurinlahdella, jonne rykmentti oli joutunut vetäytymään helmikuun lopulla. Taistelun aikana minut määrättiin puolijoukkueen johtajaksi ... loulukuuta alkaneet torjuntataistelut olivat menest\.s, joka innoitti päämajan tr,likkelissä komentamaan suomalaiset vastahyökkä)'kseen. N)4 heidän keski-ikänsä on yli 90 vuotta. Oikealla alkoi kookoo lnulaa ja niin mekin yhdt'ittmte siihen. Ylipäällikhö N,lannerheimia ei liian nopeasti vetäi,tyvien suojajoukkojen vetelyys ilahduttanut. Otimme vaatteet ja saappaat kainaloon ja ryntäsimme ulos. Aleksi Siltala muistelee komppanian joulusaunaa: "Oli kulunut miltei kuukausi siitä, kun olimme käyneet saunassa. Pidimme pL4olelle viimeiseen asti. \äitä nuoria duunareita ia rakaita puna-aatteen diggareita johtivat r-htä nuoret, pääosin Töölössä kasvaneet valkokaulusköi-hälistön puhdasotsaiset ufi-ari skloddit, nuoret vänrikit ja luutnantit. 1ek.rt. Ässren kLrltttiuri oli monenkirjar-air: Saarisen faija oli kivenhakkaaia Armas Saarinen, joka taisteli kapinassa 1918 punrri:ten puolella ia istui sodan rälkeen bosessa. marraskuuta 1939. Silloin ryssä alkoi paahtaa kranaatteja ja saunasta lensi nurkkakin pois. Koko talvisodan 105 päivän ajan etulinjassa taistellut rykmentti ei kertaakaan käsbrttä jättän1't viholliselle asemiaan. Latasin, mutta Luukkn kaski odottaa, ettö tulee isott'tpi osnsto. On siinä surusanomien tuojilla piisannut Kalliossa kiirettä ja työläiskodeissa ovat k1yneleet virranneet. k.:n näitä treffasir tt. Laulajia oli lössissä kuoroksi asti, vaikka taistelutoiminta hieman haittasrkin shungaamista. Ässär;tkmentin patsas sij aitsee Alli Tryggin puistossa.. Lr-selir åt ntuut, samatseen -1. Kaikkiaan "Ässän pojista' vain kaksi viidestä palaisi takaisin himakartsoilleen ilman skraaduja. Dir tsir-rr'rnaan sijoitettr-r.ien rVkt::enttren häiskät stadilai:iit;. Kolminkertainen määrä tulisi haavoittumaan. \ astattiln ja myFtti clli sr::r'nit
Evakot valmistivat saatavilia olevista aineksista tuntemattoman sotilaan Paketteja, joihin pistettiin päälle osoitteeksi "etulinjaanl Sotilaat tekivät työtään rintamalla ja kotijoukot järjestivät olonsa ja tekemiset sodan vaatimusten mukaisesti. Evakkojen jatkuva vaellus opetti naiset käyttämään ajan myötä housuasuja niiden käytännöllisyyden vuoksi. Sota koettiin yhteiseksi onnettomuudeksi. Ia niitö tuli yhä lisää, myös naaPureihin. Siitä he saivat jatkaa matkaa jalan ja etsiä turvaa ja yösijaa mistä talosta kukin sai yön pimeydessä. Perheen äiti tuskaili, koska kaikkea ei voinut ottaa mukaan ja perheessä pitkään ollut orkideakin piti jättää kaiken muun hyvän lisäksi. Pelkoa aiheuttivat havainnot desanteista, mutta ainakin useimmiten jutut olivat huhumyllyn jauhamia. Onnellinen oli se, jolla oli tuttava tai tut' tavan tuttava, jonka luo pyrkiä. wsfitu&ffiE :jietiii"ili;ii 14 O rkide a kukkii e delle en H el singin Talv ip uut arh a s s a o Talvi oli tullut ja sota sen myötä. öta Piirros: Eki Mattsson Ritsaus.. Tuli maaliskuun kolmastoista l94},rauhan päivä. "Iltapäivällä aioi Pihaan setäni auto Helsingistä. Ihmiset kantoivat toinen toistensa kuormia." Elämä järjestettiin parhaan taidon mukaan Helsingin Ympäristössä ja naiset järjestivät käsityökampanjoita ja muuta hyödyllistä tekemistä. Ei kestän1t aikaakaan, kun Lumikuningatar oli symboloimassa rauhaa kauniiden valkeiden kukkien voimin. Puutarhan hoitajana 30 vuotta toiminut Aini Tähtinen sai kukan neljännellä linjalla asuneelta rouvalta jo vuosia sitten, kun rouva teki muuttoa vanhainkotiin. Tiedossa' ni ei ole yhtaan taloa, jossa heitö ei olisi otettu ystövällisesti vastaan. Kukat voivat hlwin ja kukkivat hyvästä hoidosta tp.'tyväisinä kevättalvisin. Kaikki söngyt olivat niin varattuja, että L}-vuotias sisareni nukkui tuolien päällä.Isäni, äitini ja minä nukuimme "siskonpetissä" keittiön lattialla. Lainaukset: talvisodan tunnelmia Helsingin Maalai skun' nassa, Sirkka Borg. Ne jotka tuotiin meidän suuntaamme, purettiin autosta nYkyisen Vantaankosken möelle. Perheen äiti ryhtyi hoivaamaan kukkaa samal1a rakkaudella kuin lapsiaan. Perhe oli lähdössä marraskuun lopussa 1939 pakoon pommituksia Helsingin lähiseudulle. Oli tuttujo j, tuntemattomia. Lumikuningatar-orkidea oli vielä hengissä. Monessa kodissa juhlittiin rauhaa liput puolitangossa ja hiljalleen. Päämöörästä ei ollut tietoa, mutta maalle ja pommitusta pakoon. Aiti päätti laittaa kukan uunin sYvennykseen talteen toivoen sen kestävän edes jonkin aikaa ilman hoitoa. Sopu antoi sijaa. loka talossa heitä myös oli. Illan pimetessti tuli kuorma-auto, jonka lava oli töynnä ihmisiä. I Eero Lounela Lumikuningattaren tarinan kertoi elökkeellä oleva Talvipuutarhan hoitaja Aini Tähtinen. Alkuun ruokaakin oli riittävästi. "Kaikki vapaana olevat autot oli möärötty kuljettamaan ihmisiö pois kaupungista. Neljännen linjan perheessä koettiin pieni ihme. Pakokauhu oli vallannut Helsingin." Neljänneltä linjalta lähtenyt perhe sai muiden mukana hyvän vastaanoton evakossa j a heidän elämänsä olisi hieman turvallisempaa maaseudulla, vaikka pommit jylisivät ja ikkunat helisivät ainakin Malmin lentokentän suunnalla, jota vihollinen pommitti ahkerasti. Talvisodassa mukana olleen Lumikuningattaren "jälkeläisif'voit nähdä Helsingin talvipuutarhassa Töölönlahden kupeessa. Helsinkiläiset uskaltautuivat evakosta takaisin koteihinsa, niin myös Kallioon. Eräässä perheessä neljännellä linjalla valmisteltiin evakkoon lähtöä. Siinä tulivat myös hönen vaimonsa ja tötini. Stadin Slangi lainannut kirjoituksen
Oliko sen osoite A) Mikonkatu 15 B) Mikonkatu 17 C) Kaisaniemenkatu 5 8) Nvlc-inen Helenankatu on harvoja entisen sijaintinsa ja ler.ertensä säilyttäneitä katuja Ruotsin vallan ajalta. @ STADI FROOGIKSET ffi Tänä vuanna Vihreä Oksa palaa juurilleen Linnanwoäett,e" sl ss ss €s $ * #: H \ E å .å € Peacack-terlfiertin su n n untai n a I 9.1 0,2U)8 klo 15.00 ja 19.00 HTIIN Stadin Slangin jäseniä Vihreä Oksanja muihinkin järJkkäyshommiin ! Tule messiin byggaamaan yhdistyksen snygei tapahtumii! Skulaa llmarille byroon numeroon 774 1041, tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 TULE'1'ESS'Ifl TOIMIMM ffir å 6 rÄRrEsrÄÅ: ffiÅ# ffitua6a*"* * \3TA,AHT*HAA,tKEVAr: pirrrrcnrnfi1, <fraFJJi i:X Åli'I,li'! HoKsELANTo t,4si 'S€s' Etsimme aktiivisia. 1907 . Oliko sen jatke pohjoiseen nykyisen Valtioneuvoston linnan kohdalla A) Koulukuja B) \irorikatu C) Kellor.uorenkatu 9) Helsingin Olr,mpialaisten aikaan oli tää1Iä huvitteiupaikka "Broadrva)' bar'l Sijaitsiko se A) Liisankadulla B) Kaisaniemenkaduila C) Arkadiankadulla 10) Helsingin ensimmäinen kivitalo oli A) Sederholmin talo B) Bockin talo C) Burgmanin talo Vastaukset sivu 52. & YS#tu&ffiffi 15 l) 2) 3) Suomen Palloliitto perustettiin Helsingissä 19.5. Oliko laiva A) Arcturus B) Oihonna C) Leo 7) Helsingissä oli sodan aikana ravintola YH (Ylimääräiset harjoitukset). Oliko perustamispaiklia A) Ravintola Kämp B) Ravintola Catani C) Rar-intola Seurahuone Heisinki siirrettiin nykyiselle paikalieen Vironniemelle \ antaanjoen suulta A) 1610 B) 1;+0 c) 1610 Helsinein tärkein vientituote 1600la oli A) Egiptin parrut B) Hollannin pelkat C) Terva ja 1700-lur.uil4) Isovihan raunioittaman Helsingin ensimmäinen julkinen rakennus oli Ulrika Eleonoran kirkko. Valmistuiko se A) 1727 B) 1724 c) 1722 5) Oliko Ulrika Eieonoran kirkko Helsingin A) ensimmäinen-, B) kolmas-, C) neljäs kirkko 6) Havis Amanda tuotiin laivalla Ranskan Le Havresta Helsinkiin syksyllä 1907
|a miks. fa joskus osuu kohdalle patsas, mist rupee funtsiin enemmänki sen historiaa tai sitä aikaa, millon se on duunattu. Mutt aina välil hiffaa sellasii, joihin ei o ennen kiinnittäny huomiota. Stadin patsaist on tietty vilde kniigoiki on hlvin tsennatuist kuvanveistäjist erikseen ja kokoelmii. 16 tl,& Tölle sivulle voit säkin sendaa idikii omist lempparimestoistas Stadis, mis muittenki slangilaisten vois olla kliff" köydö, mut mitö ne ei oo ehkö ite viel hffinnu. Mut kuvanveistdjä ei ehkä ite ollu funtsinu niin paljo politiikkaa ku muuten idiksen antamii mahiksii noin niinku taiteelliselt kantilta. Toimita idikset toimistoon tai sähköpostil Virvelle: vo@miminort tai kerro, ku treffataan. Niit sitt tsiigaa vähän aikaa, ekaks ihan vaan, mitä ne esittää ja miten ne on duunattu. Siin on Kalevalast londattu teksti: Tuuli neittä tuuitteli. Tänä vuonna just juhlitaan Stadin symbolin Ville Vallgrenin Havis Amandan 100-vuotisjuhlii. |oskus yhen patsaan kaut sit joutuuki ku 1öytöretkelle historiaan. Ku se paljastettiin 18.1 1.1898, senaattori Leo Mechelin bamlas Härmän vaikeest tilanteest sortovuosina ja paremmast tulevaisuudesta. Ilmatar ja sotka.. KultHaaksirikkoisten p atsaan yksity iskohta. Mutt jos omas hyllys ei satu oleen sopivaa, eikä jaksaa dallaa bibluun, ni tällaseen tiedonjanoon saa nykyään iisisti jeesii netistä. Funtsi jetgi sitäki, ett patsaan hahmot tsiigaa länteen ja on vendannu selkänsä idälle ja skönelle. Stadin eka patsas, mitä ei duunattu jonku hemmon tai tapahtuman kunniaks oli Robert Stigellin Haaksirikkoiset Tähtitorninmäellä. Jugend-salis oli kesäl nä1'ttelyki, mis kerrottiin Mantan syntyvaiheista ja siit polemiikist, mitä patsaan naku friidu herätti julkasun jälkeen. Sibben puistos Tolikas on patsas, mis on friidu ja fogeli. ffiftffidflrye pffit ffiffit c Ku Stadis dallaa, voi tsiigaa patsaita, mitkä kaikki tsennaa. Sit voi funtsaa, keitä ne säätiön perustajat oli. Vois funtsaa, ett aika tavallinen idis omaa kansalliseeposta on käytetty vilde taiteen eri aloilla. Mut mielenkiintone on kans teksti patsaan jalustas: Sen on Stadille lahjottanu vuonna 1939 Leo ja Regina Wainsteinin säätiö. Säätiö järkkäs vuonna 1930 skaban, mis tsökattiin Kalevala-aiheista patsasta Stadiin. Tsekkaa aina seuraav an Tsilarin aineistop äiv öt. Skaban finnas Aarre Aaltonen ja patsas julkastiin 1946. Sielt voi tsökaa taustatietoi patsaille Stadin omilt sivuilt tai Stadin taidemuseon sivuiit. Patsas on kuvanveistäjä Aarre Aaltosen Ilmatar ja sotka. Kuvanveistäjän nimen yleensä hittaa jostain patsaan takaa tai alanurkast. Tilapöisist jutuist niinku niiyttelyist ei palio kande skrivaa, paitsi jos tiedot on hyvis ajois. Sit rupee funtsaan, kuka sen on duunannu. Ja jos skrivaat viel mahdollisimman tarkat tiedot, niinku osotteen, millon on auki, jos netis on lisöinfoo tai jos sul on vaikkfotoi, ni kaikkee ois kliff" saada
nriten ne rrn pä.rtr-nrHärt-nä;rn \-;ri*^ r t-rihair sttä ainaki arrr ata. 17 tuurirahaston nettisivr-rit 1ör'tn' snadi teksti. Sen lisäks niist riittiiä aina bamlattavaa. fi /suomi/veisto/index.html http ://www.he12.fi /kaumuseo/muistomerkit/index.htm 9ao ffYlff*:. S1.rnqi'e:rsr^le tärkee patsas rrn trett\ P.rnu Patomäen Duunarimutsi Sturaril. ::r-is r.r nrrllor-r. ffi Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani ffi Lisätiedot: http :/lwww.taidemuseo.hel. Trilline r 159l1981). E,rikseen voi viel tsiigaa, n'ritä nlyii patsait on tr-rliu tiii tulossa. ett osittain sama jengi. mutt sr-riautettu Suonten kr-rlttur-rrrrahastoor-r \-Llonna 100,3. Toivottavasti yhdistyski on r-iel s;rdan r.uoden pääst. kr-r i.Lrl-Ius patsaan pystlyn, oii perLlstarrassa sellastaki r'1'rdistr stii ku Stadin Slangi f )-. .ftrir.ie n stotrri >itt oliski se. Patsaat on paitsi Sterdin taidetta, kans yks osa Stadin l-ristoriaa. Osa niist on r-:ran snadei, niinku Anna Iäämeri-Ruusuvuoren Lastensiirtojen muistolaatta, joka tän r-uoden keväällä duunattiin \rR:n entisen rahtibyggar-r seinään Elielinaukiolla. p äiikon suli Leo \\-;unsteir-r (188,1-19,8) ja sen Biirir stokis todannu ntuija Reqina rr.s. Sivuilt voi tsökaa pirtsait kuvanveistäjän tai patsaan nimen mukaan. \hikk se, onks Oleg Kirjuhinin r\Iaailman rauha Hagikses Stadir-r rumin veistos tai onks Yeikko Hirvimäen Kuningasajatus Tolikas kasa stebui r.ai upee kunnianosotus Mika Waltarille. Muist;raks se. I volatsartt.. ett siiiitiö on perustettu \-uonna 1918. .'.: tsiigaa sitä vaikk sirdan vl.t''den päästä. iokaisel saa onneks olla oma mielipide. Taidernuseon sivuilt voi plusqair, ett Stadis on yli 400 r-rlkoveistosta. Mitäköh.ln iL-:ris.1i1 joku stadilainen. Perustaiat oii Odess;rs toclannu kiiltp-,p"' irneLl\-O S. Ja on siel karttaki, mist r"oi tsiiqaa jonku mestan kaiklii patsaat. Gamlat patsaat on 1800-1uvun lopult ja jotain ,vksitr-isii patsait voi lö1tää sitäkin galrlempii
Suomen ensimmäinen Tietokone IBM 650 otettiin kä)ttöön Postisäästöpankissa (PSP) syksyllä 1958. Silloinen reikäkorttikonekapasiteetti käsitti mm.: tabulaattoreita, kalkulaattoreita, kollaattoreita, sorttereita, reproja ja tulkkikoneen. Yhdelle kortille mahtui B0 numeroa tai aakkosta. DI:t Hans Andersin ja Tage Carlsson. Niiden hoitaminen kirjanpitokoneilla kavi lahes ylivoimaiseksi. Teknillisessä Korkeakoulussa aloitettiin rakentaa ESKO tietokonetta (Elektroninen $arja KOmputaattori) 1 950-luvun puolivälissä, josta piti tulla Suomen ensimmäinen tietokone. Säästötilien kirjanpitoa ei voitu siirtää postien vastuulle, koska siihen liittlvää ammattitaitoa ja konekapasiteettia ei heillä o1lut. PSP:ssa siirrlttiin jatkosodan päättymisen myötä säästötilien (Leijonakantisen) kirjauksessa Hollerith reikäkorttikoneiden käyrtöön. Taustalla on Nuuttisen Manu. Tämä johtui Helsinkiin keskitetystä kirjanpidosta, koska pankkipalveluja ja rahaliikennettä hoitivat. Sen vuoksi pankkiin tilattiin joulukuussa 1957 IBM 650 -merkkinen tietokone. Asiakasmäärän jatkuva tasainen kasvu ja pankkien välinen kilpailu pakotti miettimään uusia ratkaisuja asiakasreskontran hoitoon, joka laahasi toista kuukautta jäljessä. Sitä rakensivat mm. pääosir-r postikonttorit, joita oli n. Ratkaisu oli siirtyä kuukausikirj auksesta kymmenpäiväkirjauksiin ja yhdistää useita tr'ör'arheita tietokoneella hoidettar.aksi. Nämä koneet olivat mekaanisia ja toimivat releillä. Kone valmistui pari vuotta ENSI'n kayttoonoton jälkeen. Edessään tabulaattori ja reikcikorti lltkija ja tqkanaan tietokoneen keskusyksikkö. Asiakasreskontra ja tilitapahtumat (panot ja otot) olivat reikäkorteilla. Tietokone ristittiin ENSI'ksi. Tietokoneen hankinta Leijonakantisen haltijoita oli 1 950-luvun puolessavälissä j o yli miljoona. Heille avattiin säästötili PSP:ssa, jonne kotiuttamisrahat maksettiin. Uusi ja suuri asiakaskunta oli armeijasta kotiutetut sadattuhannet miehet. parituhatta koko maassa. PSP:iin tilatussa laitteistossa asiakasreskontra yms. Idean isät olivat apulaisjohtaja Kalevi Tilli ja apuTaustaa Tämä on snadi juttu Suomen ekasta tietsikasta, jonka skrivaan yleiskielellä varmuuden vuoksi. Samalla saataisiin p1'sä1.tettyä henkilökunnan jatkuva kasvu. 18 wffiffi%ffiwffi ,,, @: ) ffiffiRrc*ffiHHeL*R : ::: r'lirr.r::.1 ., :i.:i'ii:r: .l ':tr;ir r,:rl r::.;it:'.'l,i +,,,:n r:l.tiri tll:: Iutun kirjoittaja tutkii jotai reikökorttict "tärkeänö kuin paiseen puhkoja". ENSl-rakkaus muuttui vuosikymmenien mittaiseksi työuraksi tietotekniikan parissa. Tästä tilauksesta sai alkunsa ennen näkemätön kehitys kohti tietoyhteiskuntaa, jonka päätä ei vieläkään ole näklvissä. koneilla hoidettiin keskitetysti säästötilien reskontra ja koronlasku. Tulin v.1954 PSP:n Säästökonttorin reikäkorttij aokseen operatööriharjoittelijaksi. Hollerith reikäkortti oli ohuesta kartongista valmistettu esipainettu kortti, jossa oli B0 saraketta pituusja 12 saraketta korkeussuunnassa. Em. Silloisen pankin pääjohtaja Teuvo Auran mielestä nimi oli onnistunut. olivat vielä reikäkorteilla
Kesällä 1958 järjestettiin testit meidän operatöörien parissa, joissa valittiin soveliaimmat koulutettavaksi operointija muihin tietotekniikan tehtäviin. yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskukäskyt, tietojen luku rummulle ja siirto muistipaikasta esim. Ennen kuin oli mitään taltioitavaa, piti suunnitella tehtävää varten ohjelma. Suomen ensimmäisiksi tietokoneoperatööreiksi valittiin Aarno Hanni, Arno Soisalo ja Kalevi Takala. ENSI pelasi siinä mm. Koulutus ei saanut häiritä päivän rutiineja, joten se oli sijoitettu työpäivän päätteeksi omalle ajalle. Se ikuistettiin myös filmille, joka esitettiin television uutiskatsauksessa. Tähän asti oli pärjätty "pelkälld'kykentätaidolla. Siitä syksystä tuli erittäin kiireinen, koska 1.10.1958 oli ottolainauskorkoja alennettu 3/+-prosenttiyksikollä. Koulutuksessa opiskeltiin ja jouduttiin omaksumaan aivan uusia asioita, kuten suunnittelua, vuokaaviotekniikkaa, ohjelmointia, Boolen algebraa, binäärieli kaksilukuj ärj estelmää, koneen toimintaperiaatetta j ne. Ohjelman tekijänä oli Jukka Virtanen. Keskusja voimayksikkö tulivat Ranskasta, muut mm. Se tuli sitten eräänä iltana ulos suorana lähetyksenä. Ekonomi Reijo Pukonen (PSP) selostaa juhlayleisölle reikökorttien luku_ia lövistyslaitetta. Sukselainen, Suomen Pankin johtokunnan jäseniä, PSP:n hallituksen jäseniä, Suomen IBM:n toimitusjohtaja Bengt Grönholm sekä Euroopan IBM:n korkeinta johtoa, Pohjoismaiden Yhdyspankin (PYP) johtokunnasta toimitusjohtaja Osmo Toikka ja johtaja Kalevi Tilli*) sekä valtionvarainministeriön korkeinta virkamiesjohtoa ja myös konesalin henkilökuntaa. Magneettirummulle taltioitiin ohjelma, joka luettiin reikäkorteilta. eduskunnan pr.rhemies V. Koulutusta veti ekonomi Veli-)uhani Savio IBM:stä, joka oli m)rynlt tietokoneen PSP:lle. Yhteen sanaan mahtui $rmmenen numeroinen iuku ja etumerkki tai viisi aakkosta. Em. Tilaisuudessa oli paijon eri lehtien toimitIajia ja kuvaajia paikalla. kolme tuhatta. Operaatio koostui käskystä, joka oli kaksi merkkiä pitkä numerokoodi, "tieto-osoitteesta' (data address), joka oli neljä ) Valtionvarainministeri Päiviö Hetemöki painaa "starttia" pääiohtaja Teuvo Auran opastuksella. Jokaista työvaihetta varten oli olemassa "käsky" (operation), jonka mukaan tietokone toimi. 1 0. käsivarren paksuisilla kaapeleilla voimayksikön kautta keskusyksikköön. Käyttöönotto |uhlallinen käyttöönotto tapahtui perjantaina i 7. Toisaalta oli mielenkiintoista seurata ohjelman tekoa. Pukosen pöön takaa näkyy huoltoinsinööri Fagerströmin (IBM) kasvoja.. fuhlallisen käyttöönoton jälkeen alkoi arkinen aherrus. Englannista ja Hollannista. Meitä oli minimimiehitys enää töissä. wffiffitu&ffiffi 19 laisosastopäällikkö Sulo Rosenqvist. Kuvausja toimittajaryhmä pyörivät monta päivää tiekonesalissa "sotkemassa" meidän rutiineja. Taustalla Aallon Lare (SS ry:n jäsen), hänen edessään lehtikuvaaja, jutun kirjoittaja. J. *) Siirtyi PYP:n johtokuntaan kesällä 1958. tulostukseen, eri käskyjä oli parisenkymmentä. 1 958. Olimmehan jo ennen sitä opetelleet ja testanneet tietokoneen käyrtöä. Se tiesi ylimääräistä saldeerausta. erästä intialaista peliä (NIM?) ja taisi hävitä vielä vastustajalleen. Varsinainen tietokone oli keskusja voimayksikkö, Keskusja voimayksikkö toimivat radioputkilla, joita oli yhteensä n. Sr-r-skuun lopulla 1958 tuotiin tilattu Iaitteisto lentoteitse Suomeen. Laitteet kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran PSP:ssa. Laitteisto muodostui keskusvksiköstä IBM 650 ja voimar-ksiköstä IBM 655. Tietokonetta varten jouduttiin vetämään konesaliin 500:n voltin voimalinja, koska verkosta saatava jännite ei olisi riittäny.t. Keskusyksikön "sydän" oli 2.000 sanaa käsittär.ä magneettirumpu, joka pyöri 12.500 kierrosta minuutissa. Henkilökuntaa konesalista oli jo vähennetty. Periterialaitteina tuli lisäksi kaksi IB\l 407 tabulaattoria, korttien lukuja lävistysvksikliö IBII 350 sekä korttien lukuja lävistysyksikkö IB\l 3-;-r. Varsinainen saldeeraus oli parin kuukauden päässä joulukuussa. Kä1'ttöönoton jälkeen myöhemmin syksyllä Yleisradio teki televisioon ohjelman ENSI'stä. Läsnä olivat mm. Koulutus aloitettiin loppukesästä ja se jatkui aina tietokoneen tuloon saakka. Tietokoneen käynnisti valtionvarainministeri Päiviö Hetemäki pääjohtaja Teuvo Auran opastuksella. Tekniikasta Tietokone toimi ohjelmalla, joka taltioitiin tehtäväkohtaisesti magneettirummulle. Sama laitteisto oli otettu kä11töön USA:ssa vain reilu kolme vuotta aikaisemmin, joten olimme PSP:ssa silloin ajanhermolla. Käskyjä olivat mm. henkilöt olisi jo korkea aika rehabilitoida Suomen kaupallishallinnollisen tietotekliikan päänavaajina. Periferialaitteet oli r-hdistetlr. Sen lisäksi oli iso joukko kondensaattoreita ja tasasuuntaajia
Käyttöja ohjelmointihenkilökunnan koulutus uudelle tietokoneelle aloitettiin keväällä 1962. Tässä koneessa ei ollut enää radioPutkia, vaan ne oli korvattu transistoreilla ja diodeilla. Kun suunnitelma oli valmis aloitettiin ohjelman koodaus. Koneessa oli ferriittirengasmuisti, jolloin kaikki muistiPaikat olivat yhta noPeasti saatavilla. Siihen kuului keskusyksikön lisäksi IBM 1402 "readeri / punch' ja IBivl l403 "printteri'i Tässä koneessa ei enää tarvittu kYtkintauluja. Lomakkeeila oli valmiit kentät: "Locationl johon tuli muistipaikan osoite (5), seuraavana oli käsky (3), sitten tieto-osoite (5) ja loPuksi seuraavan käskyn osoite (5). tabulaattori. tieteellisiin tarkoituksiin. Listaus myös oli ainakin kolminkertainen tabulaattoreihin verrattuna. Lomakkeella oli varauduttu koodaamaan suoraan konekielellä tai symbolikielellä. Rummun muistipaikat oli numeroitu 0000 1999. suomalainen tohtori Volontis. Silloisen matematiikkakonekomitean sihteeri Olli Varho kävi myös laskemassa tilastojaan meillä. Saman vuoden keväänä oli tullut ensimmäinen IBM 1401, toisen Poiven tietokone. Helsingin kaupunki laski vuosina 1960-1961 r'irkamiestensä palkat Otto Karttusen johdolla, josta tuli myöhemmin Valtion Tietokonekeskuksen (VTKK) ensimmäinen ylijohtaja. 210 kierrosta sekunnissa, kertYi Ylimääräisistä kierroksista isoissa töissä paljon hukka-aikaa. Kone oli sisäiseltä nopeudeltaan monta kertaa nopeampi kuin ENSI. Program sheet" -lomake. Kun tietokone käYnnistettiin, se ujelsi kuin suihkumoottori, koska magneettirumpu kiihdltti vauhtiaan päästäkseen työskentelYnopeuteensa 12.500 kierrokseen minuutissa. 20 WffiffiWMWW merkkiä pitkä sekä seuraavan käskyn osoitteesta (instruction address), joka oli neljä merkki pitkä. Toisen sukupolven tietokone Operatöörien kannalta ENSI oli sympaattinen tietokone. Sen avulla pääsimme vaivattomasti mukaan tietotekniikan'bravanpyöräänl Ylitöitä jouduimme tekemään kovasti' ENSI'stä jäi meiile vain Positiivisia muistoja. ENSI'n tärkein työ oli säästötilien kirjaus eli säästöPäiväkirja (SPK). Sitä varten oli käytössä esipainettu "650 S.O.A.P. kolme kertaa noPeamPi kuin aikaisemmilla koneilla. I Arska Soisalo Alalla 1.4. Tällä kielellä koodattiin käskyt sYmbolisina kuten yhteenlasku "add", vähennyslasku "sub", tiedonsiirto "mov" jne. Kansaneläkelaitos oli tilannut samanlaisen koneen magneettinauhoilla ja he kär'ivät myös testaamassa tulevia ajojaan. Sitä Yritettiin vuonna 1959 mutta koneen kapasiteetti ei mahdollistanut yritystä. Svenska Handelshögskolanin opiskelijat kävivät joskus IBM:n johtaja Kaj Lagerbladin johdolla pelaamassa yrityspelejä. Teknillinen Korkeakoulu, matematiikan professori Olli Lokin johdolla, oli mYös asiakkaamme. s äily t e t ä än Tekniikan mu seossa Viikintie 1. 1 1. Se mullisti tietotekniikan ja sen käytön lähes täydellisesti verrattuna edellisiin tietokoneisiin. Neljän vuoden kuluttua 1966 hankittiin pankkiin kolmannen sukuPolven tietokone IBM 360. Ilmatieteellinen keskuslaitos (nykyään Ilmatieteen laitos) kävi laskemassa ja tulostamassa säätilastoja. Kertaakaan sen lähes neijän vuoden aikana, jonka tietokone oli PSP:ssä, ei esiintyn)4 mitään vikaa rummussa ja sen käynnissä. Myöhemmin kehitettiin USA:ssa ohjelmoinnin aPuvälineeksi SOAP -kieli (SYmbolic Optimum AssemblY Program), jonka kehittämiseen osallistui mm. Silloin tietokoneen sisäinen nopeus laskettiin millisekunneissa (sekunnin tuhannesosa). ENSI poistui kaYtosta kesälI^ 1962 täysin palvelleena, mutta ulospäin h1väkuntoisen näköisenä. Sen jälkeen luettiin ohjelmakortit rummulle muistiin ja kone suoritti ohjelman "käännön' konekielelle ja samalla optimoi ohjelman suorituksen mahdollisimman tehokkaaksi. Ensimmäinen IBM 1401 oli vain kahdeksan "kilon" (8000 muistipaikkaa) tietokone reikäkorttir.ersiona. NormaalinoPeudessaan se kävi täYsin äänettömästi. Pääesikunnan ballistinen toimisto kävi derivoimassa eli laskemassa tykkien ammusten lentoratoja. Tavoite oli nopeuttaa kirjaus kuukausittain tapahtuvasta kolmeen kertaan kuukaudessa. 1 994 Kuvassa tietokoneen keskusyksikka 650, vieressä lukuja lävistysyksikkö 350, sitten 407 ja sen vieressä lukuja lävistysyksikkö 355, Ti et oko n e e s s a ollut m agn e e t t ir ump u. Kun ohjelma oli saatu koodattua, se tallennettiin reikäkorteille yksi käskY/kortti' Alussa koodattiin lomakkeelle käskyt ja osoitteet konekielisenä. Varhosta tuli myöhemmin Suomen IBM:n toimitusjohtaja. U lkopuoliset käYttäjät PSP vuokrasi koneaikaa mm. Korttien luku ja lävistys oli n. Vaikka rumpu pyöri n. Tämä tarkoitti, että seuraava käskY otettiin mahdollisimman 1äheltä edellistä käskyä, ettei rumpu joutunut pyörähtämään koko kierrosta, vaan ainoastaan osan kierroksesta. 19 54-30
Lipun hinta 30 € (norm.hinta 34 €). klo 19.00. f&r. Esitykset j atkuu at 3 1. Teatterie sity s Stadin Slangin j äs eni stölle Esitysp åivå, to 6.11. Tämänkertaisen tarinan päähenkilönä on railakas punapää Paukkurauta-Tarja, jonka saluunassa Euroopan Unionin mahtimiehet mielellään pistäytyvät paukullaja panevat jopa jalalla koreasti. Osansa saa myös Turun puolen Tex Willea jolle Lucky Luke on jäänyt kiitollisuudenvelkaai Mutta kaiken keskellä haarii salaperäinen Huuliharppuko staja, jonka henkilöstä edes Paukkurauta-Tarja ei saa selvää. 12.200 8 saakka. wffiffitueffi# 21 K@HEDIATEATTERI ARENA Titta Jokinen Lavalla: Titta Jokinen, Santtu Karuonen, Kiti Kokbonen, Antti Laukk"arinen, Jobanna Kokko, Matti Ristinen, Anu Sinisalo ja Panu Vauhkonen P q.ukkur autq Tarj a j a Huulih 6rpp uko stoj o r eu y )/ Ko medi a teatter i A ren as s a ei ole to tuttu ku m art am aan v altaap itävien kuvia. Liput varataan toimistolta viimeistään 17.10. mennessä, voidaan raskuttaaja -"0'"il:l':,;.';i,#:ä*ffi:ffJfi:':::i::::::::[a' Lipeuja varattu 100 kp' -ä*kt*itå tE.g,zoså Ohjaus: Ere Kokkonen Nlusiikkir _lussi Liski Koreografral jkrkku Nenonen Komediateatteri Arenan Paukkuraata-Ta{aja huuliharppukostaja tevrynensi-ilta on 18.9.2008. Legendaariset syysrevyyt ovat paljastaneet armotta kotimaisen politiikan käsittämättömät kiemurat ja asettaneet ne ystävällisesti hymyillen uuteen naurettavaan valoon. Paukkurauta-Tarjaja Huuliharppukostaja -revyy tuo KomediateatteriArenan näyttämölle jälleen hulvattoman joukon tutunoloisia taruhahmoja, joiden tarinoilla on yllättäviä yhtymäkohtia jopa todellisuureen. Villissä Lännessä kohtalo kolhii tasapuolisesti sekä Lapin silmänkääntdjien takinkääntajaa Paavoa ettå hyvahampaista Lucky Lukea, jolla yleens å ainakäy hyvä tuuri
Esteri 'Essu' Varvikko (86) perusti yhdessä siskonsa Helmi Ekmanin kanssa baarin vuonna 1956. Marraskuussa 1992 toimittaja Seija Sartti kirjoitti Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä, että "Minibaari viettelee maksiannoksinl Ruoka oli edelleen yhtä maukasta kuin konsanaan Essun aikana. Mm. 22 .t?.,it'f.ir_:.. Se oli Kallion helmi. Muutaman vuoden jälkeen Helmi jäi hommista pois ja Essu piti baaria 1970-luvun alkuun, jonka jälkeen hänen yhäkin omistamaansa kiinteistöön tuli uudet liikkeenharjoittajat. ij.{:"4i ,* .,: ,.; i. ffiffiffiffi Mffiffi oli Kallion hel mi .S .s' w .: ;r= *== *. 51'ömämiehiä sen sijaan riitti jonoksi kadulle asti. 'iY --rd -i..i. '# ..9. Baarin nimi tuli Tirntemattoman sotilaan Rokasta. Rokka oli Väinö Linnan Tuntemattoman sankari, joka varsinkin Edvin Laineen elokuvassa teki Varvikoihin vahvan vaikutuksen. Lopullisesti Rokka suljettiin 1990-luvun loppupuolella, jolloin paikalla aloitti pizzayrrttäjä. :..:tiit:. * Rokka-Baari Kustaankatu 2:ssa Kalliossa oli aikansa käsite. Annoksia myl.tiin tuhannen kappaleen päivävauhtia. Olisin ollut erittäin iloinen, jos joku olisi jatkanut vielä Rokan perinteitä, mutta kun sellaista ei lö1.tynyt, päädyimme vuokraamaan tilat pizzayrittdjälle ja näin Rokan tarina loppui, Essu pahoitte1ee. Kukaan ei sauhutellut ja kahvin juojillakin oli kiire, kun ihmiset odottivat vapautuvaa paikkaa ruokatarjottimet käsissään. Henkilökuntaa Rokassa oli aikoinaan 22 ja istumapaikkoja kymmenessä pöydässä.. Parhaimmillaan 22-palkkasessa baarissa ruokalistäla oli yli sata annosla ja ä la carte -listaa vaihdettiin jatkuvasti. kokki fouko Tuominen työskenteli baarissa yli 20 vuotta. -'. Essu keskellö, viides vasemmaltn. Sotien jälkeen Kallion kulmilla pyöri myös toisenlaisia sankareita; niitä, joista ei koskaan tullut oikeita sankareita vaan ioiden elämän sota pilasi. Vielä tänäkin päivänä kun tapaa vanhoja stadilaisia tai maalta vuosikymmeniä sitten tänne muuttaneita, harva on se, joka ei olisi käynyt Rokassa. Tämän teki mahdolliseksi se, että baarin pitäjien Tarjaja Hannu Mantereen palveluksessa oli suuri joukko Rokan entisiä työntekijöitä. Baari aloitti toimintansa yleislakon aikana, mutta sen tausta ei liity lakkoon: sieltä ei jaettu ruokaa lakkolaisille eikä sieltä saanut itse asiassa varsinaista rokkaa lainkaan. Sen voi sanoa olleen Stadin kuuluisimman ruokapaikan. Helsinginkatu oli 1950luvulla varsinainen rähjäpaikka, mutta rneillä ei annettu kaljaa eikä meillä oilut humalaisiakaan. Osa Rokka-Baarin henkilökuntaa 1960-luvulla
Essu meni verottajan puheille ja pp.si heitä tulemaan syömään ja tarkistamaan, minkälaista ruoka on. Annokset olivat tuhteja ja hinnat pidettiin edullisina. Menin töihin aamulla neljän viiden aikaan ja kotiin pääsin illalla ky*menen jälkeen. Pikku-Kalle ja Myllyrinne vetonauloina Varvikoiden'perheeseen' kuului yli 30 vuoden ajan iähes ottopoikana Suomen pienin taiteilij a'Pikku Kalle' Hydön, j oka oli varreltaan vain 118 cm. Henkilökunta oli hienoa. He tekir'ät ruokaa kuin omaansa. fa veroprosentti putosi. Pienenä erikoisuutena mainittakoon, että sittemmin Hermanni-Vallila Seuran ja Kr'läsaariliikkeen puheenjohtajanakin toiminut Klasu ei briljeerannut isoa dirikaa, vaan kuori k1'mmenisen vuotta Rokka-Baarin perunoita niin Kustaankadun ja Kustaankujan r.arastohuoneessa kuin Vellamonkadun kellarissakin Hermannissa. Pisteenä iin päälle kaikille ty'öntekijöille maksettiin kuukauden palkka joulurahana. Vaikka Rokka ei mainosta juuri tarvinnutkaan, myös selIaisia ideoitiin. Lisäksi perheystdvänä oli myös Suomen ja vuosien ajan niin ikään maailman suurin mies Väinö Myllyrinne (248 cm). Voissa ja kermassa ei säästelty Essu kertoo, että paistajat ja kokit olir-at kuin koneita. Kannattaa muistaa, että mikä maistuu omassa suussa, maistuu useimmiten toistenkin suussa. los olisin nuorempi, perustaisin Rokka-Baarin varmastikin uudelleen, Esteri Varvikko tuumii. Siinä oli naurussa pitelemistä, kun Rokkaa markkinoitiin näillä kahdella ihmeellislydellä. Rokassa työtahti oli kova, mutta l.astaarrasti palkat hyvät ja henkilökunnan etuina oli paitsi ruoka myös railakkaat joulujuhlat, joissa esiintyi huippuartisteja, olihan Essun edesmennfi aviopuoliso, kotiseutuneuvos Klaus Varvikko tunnettu manageri tuohon aikaan. T,vöntekijät söivät ilmaiseksi niin paljon kuin halusivat ja he saivat tulla syömään myös vapaapäivinä, Essu muistelee. Henkilökunnan vaihtuvuus oli lähes olematonta. Helsingissö riittää kaljakuppiloita, mutta rehellistä ruokabaaria on vaikea löytöä. Lähtemään joutui vain ios ei pvsr.n,r,t muiden tahdissa. Pikku-Kalle meni nälkäisenä ovesta sisälle. Rokassa kävtettiin niin voita kuin kermaakin. Verolautakunnassa ei uskottu, että Rokassa käytetään laatuaineita ruoaniaitossa ja mätkäsi lisää veroja. Kerran verottajakin yritti panna verolle Rokka Baarin ruoan. Ei tullut kuuloonkaan, että wienerleikkeen munamaitoon olisi laitettu r.että r,'aan kyllä se oli kermaa ja maitoa. Helsingissä riittää kaljakuppiloita, mutta rehellistä ruokaa ammattitaidolla tekevät edulliset ja laadukkaat ruokabaarit ovat harvassa. w ffi,ffiWffii ffi Iffiffi 23 Työtä tehtiin kahdessa vuorossa; oli kaksi kokkia, kaksi annostelijaa, kaksi kylmäkköä, tiskaajia, keittiöapuiaisia, lihanleikkaajia jr.. Yhdessä keittiön kanssa huoneistossa oli neliöitä r'ain 56 mr. *t* Piirros: Eki Mattsson Söörvikset.. Tein vuosien ajan kahden ihmisen työt. ffi Kari Varvikko I,{ykyisin Rokka-Baarin tiloissa toimii Erol Akdoganin vetömä pizzeria. Kalat ia lihat paistettiin aina eri panr-iuissa; ruoat eivät varmasti olleet saman makuisia. Jonkin ajan kuluttua Myllyrinne tulee ulos mahaansa hieroen: "Rokan annokset todellakin lisäävät kasvual' Essu Varvikon sormet syyhyävät vieläkin: Ios olisin nuorempi, perustaisin varmasti uuden Rokka-Baarin. Meillä ei koskaan ollut mitään riitaa. Pian sain kirjeen, jossa todettiin, että tarkistus oli suoritettu ja ruoka todettu erinomaiseksi. Lihat tulir-at Helsingin Kauppiailta tai lihakauppias Rädyltä Helsinginkadulla ja Essu, joka 1940-luvulla oli työsker-rnellrt Elannon lihapuolen vastaavana Runeberginkadun mr-r'mälässä, palautti oitis tuotteen, joka ei ollut tarpeeksi laadukasta
o1ffir" Mustan kahvi n tarana . Näytökset olivat viikonloppuisin, sillä Linnanmäki oli suljettuna arkipäivisin. 24 ?SilLåffiffi i.ig.ui1.'i";.i aa Lt NNANMKI vuonna 1953 r Viisikymmentäviisi vuotta sitten eli paljon ennen kuin IDOLS-kilpailuj a j ärj estettiin Suomessa, olivat Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen jäsenet keksineet mainion tavan saada yhdistykselle varoja ja antaa mahdollisuuden eri alojen kyr,yille päästä esiintymään suuren yleisön eteen. Veikkaukseen oli lähetetty Ruotsista sisaryhtiö Tipsjänistä lahjaksi kahvia. Ensimmäinen työpäivä lähti reippaasti käyntiin ja työsuhteeni kesti yli a0 vuotta kunnes jäin eläkkeelle v. En muistanut edes miltä'bikea kahvi" maistui. Sisarelleni Ritvalle ja minulle ei esiintyminen ollut ensimmäinen kerta. Tästä mustasta kahvista tuli sitten tapa enkä koskaan myöhemminkään laittanut mitään valkoista joukkoon ja sokeriakin suurin piirtein sen yhden palan verran. "Mukaan mahtuivat monen alan taitajat; klovnit, jonglöörit, huulija harppu-ihmiset, asiatytöt, lättähatut ja lattajalat jotka viimeksi mainitut eivät kuitenkaan kuulu niille kahdelle steppaajatltölle, joilla on niin umpihienot rotusääret, että loppuosa muusta ohjelmasta on oikeastaan aivan turha esittääkään, koska se joka tapauksessa menee hukkaan ainakin miespuolisilta katsojilta" totesi Helsingin Sanomat 30.4.1953 arvostelussaan tulevasta ohjelmasta. Olin aloittaessani seitsemän vuotias. Ihan kun oiisin tiennlt, miltä saippua maistui, mutta kuvittelin. V. Idoleinani olivat olleet Fred Astaire ja Gene Kelly, amerikkalaiset filmitähdet. Tietä kysymään tulivat mm. Tätä riemua kesti toukokuun ajan kunnes oikea varietee saapui ja valloitti sirkusteltan. 1946 olin menossa ensimmäistä päivää uuteen työpaikkaani Oy Veikkaustoimisto Ab:hen sittemmin Veikkaukseen. Esityksessä tapahtumapaikkana oli lavasteellinen Kolmen Sepän patsas, Aleksin ja Mannerheimintien risteyksessä, johon esiintyjät saapuivat milloin minkin tekosyyn nojalla. Suojärven veljekset. Parhaiten mieleeni on jäänyt fakiiri Kronblom, joka sanoi: "Suolaa, suolaa, vielä enemmän suolaa'l Fakiiri Kronblom, jonka siviiliminä ei koskaan paljastunut, esiintyi myöhemmin usein Suomen Televisiossa. Olin valvonut koko yön, ehkä en ollut ehtinlt kotiin yöksi vaikka aamu olikin jo tullut. Steppaamisen olimme aioittaneet jo vuosia sitten Akseli Vuorisalon tanssikoulussa. Sara) "stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. Koeesiintymiseen oli tullut noin 100 esiintyjää, joista 33 valittiin. Aarno Walli johti orkesteria, jossa soittivat mm. Vauhti oli kova, nuori kun olin. Lasten messuilla Messuhallissa. Olimme esiintyneet useamman kerran erilaisissa tilaisuuksissa, mm. ffi Sprsterveisin Soile Koponen (os. W&eolog-.'.g.2*g.g Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. Myös neekerinä esiintynyt Kari Nurmela, joka menestyi ulkomailla myöhemmin, pistäytyi. Lapsena olin kai juonut jotain pullamössökahvia mutta sehän ei sanonut mitään. Seuraavan vuoden )'954 esiintyjäjoukosta tuli oikeita taitelijoita seuraavista laulajista: )uha Eirto ja Brita Koivunen. Sitten päätin juoda ihan mustana, vain yhden sokeripalan kanssa. Suomessa kun ei kahvia oltu nähty moneen vuoteen. Televisiotahan ei Suomessa tuolloin vielä ollut, joten elokuvissa tuli käytyä aika usein. Itselleni taisi mieluisinta olla eri laitteisiin pääseminen ilmaiseksi ja jäätelö, jota saimme syödä mielin määrin. W Vesta Pulkkanen. Rotusääret omisti sisareni Ritva, minulla oli kyllä ripakintut, kuten 12-vuotiailla yleensä on. Oli sama mihin sitä pullamössöä laittoi. Taisin ensin kokeilla kerman tai maidon kanssa, en muista kumman, mutta se maistui ihmeesti saippualta. Tätä termiä Suomessa käytettiin, koska me olimme monta vuotta juoneet vain korviketta. Mutta n1't olimme saaneet 'bikeaa kahvia"! En oikein tiennyt, miten sitä olisi paras nauttia. Sunnuntaina oli kolme näytöstä ja lauantaisin oli kaksi. laulajat Mauno Kuusisto, Erkki Widsten ja Yrjö Olavi Simonen. Yhdistys järjesti kykyjen etsintätilaisuuden Helsingissä maaliskuussa 1953. Aahh, siinähän oli ratkaisu, se oli virkistävää ja hyvän makuista. "Nuorten kykyjen kevätkeikaus Vihreällä Oksalla" esitti toukokuun ajan rer,1yt1'yppisen "speksin' kuten ennen sanottiin. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. Niilo Tarvajärvi esitti liikennepoliisia, jolta kyslttiin neuvoa. -82
äsffituffimE 25 SSs=SS s-H:SSs S-s*s SS S SS V*S S ils S SE=S S S S * S $=* Ei mitään selityksiä! Jalankulkija saa jäädä alle ai noastaan suojakäytävällä ! f(r =ffi =;/ e I I \ 4 dF 'tlttttllll,, o ffi 21.10.59 SööVI KSI I STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa. KANTSU U FROOGAA H ERTTI KAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 416 51 40. Tervetuloa! qP or. Dörtsit levällää arkisin 7-18ja lauantaisin 9-15. Soogausja föraussöövista
Faija roudas mut 1950-luvulla mukaan Hesperiaan, Väiskille ja Brakulle, joilla kentsuilla skulattiin mestistä, nykyistä liigaa. Hämeen jengit Tarmo, Ilves ja TBK oli aika lailla muita edellä ja sanonta hämäläisluvut \ÄÅ, Töölön Vesan jöökiekon SM-sarjaan 1956 noussut joukkue. Yhteistä niille oli puulämmitteiset pukukopit, suihkuista ei tietoakaan ja matsien tauoilla vapaaehtoiset kolasivat lumet veke baanalta. Alhaalla Erkki Halinen, Erkki Leppöniemi, Kalevi Alexius, Keijo Tammi nen, Kai Halimo ja Seppo Tammi (Veikko Haapakoski),. Homma muuttui ratkaisevasti vasta vuonna 1966 kun lokakuussa siirrl.ttiin stadissa jäähalliaikaan. fengin ja koko kauden maalikunkku oli tuolloin muuten Arska Klinga, joka teki Kil1'-enin 30maalista peräti 17. Buli Arska jatkoi uraansa huippumolarina futiksessa. Brakun kenttä sijaitsi nvkf isen leikkipuiston kohdalla, \räiskillä on vieläkin ollut kaukalo entisessä paikassa mutta Hesperian kentän paikalla seisoo Finlandia-talo. Itse olen ollut messissä todella pitkään näissä 1ätkähommissa. Väiski oli IFK:n kotikentsu, Hesperia Karhu-Kissojen ja Klubin ja Vesalla oli Brakunsa. 26 tffi @ $ e Tutkimusten mukaan lätkä on suomalaisille aika tärkee juttu suuri osa jengistä pitää edelleen vuoden 1995 maailmanmestaruutta tosi bulissa arvossa. Takavasemmalta valmentaja Lauri Linnonmaq, "Raimo Syrjönen, Martti Kekkonen, Pentti Simola, Veikko Haapakoski, Aarno Taskinen, Pentti Kilpelöinen, Risto Lehtonen, Reijo Simola. Iääkiekkoliitto perustettiin vuonna 1 928 j a lätkä oli pitkään pillerin varjossa myös Stadissa. KUV:n ja IFK:n matseja kävi jengiä tuhatmäärin tsiigamassa. Silloin ei matseissa paljoa flaidattu, kunhan skulattiin. Vuosikymmenen alussa Kiffen pelasi myös mestikaa, mutta katosi sitten Suomisarjan syövereihin keväällä 19,;3
Sen kentsun taitavin kundi oli Uffe Lindholm, josta tuli IFK:n mestispelaaja ja mun inttikaveri Sandikseen. Uffe pyöritteli meitä muita mielin määrin. Arska Hiekkaranta kehitti ekana stadissa lämärin heti, kun stagat alkoi niitä kestää. pelaajat alkoi saada pinnarahoja, ammattilaisuus häämötti. Itse kävin kundien kanssa avojäällä Sepänpuistossa, Sepparissa. \älillä tuli snögee niin, että jäätä piti kesken eränkin putsata. Areenapalvelut ovat tuttua suomalaista perinnetasoa: kioskista sai mehua kylmänä tai kuumana ja lisäksi paikalla oli maaotteluissa nakkikiska. Lopunhan te tiedätte: halleja on nyt stadissa lähes 20, lisenssipelaajia tuhansia. Joskus vaksit oli sammuttelemassa valoja vikan erän aikana koska duuniaika oli tdynnä, mutta yhteisvoimin sellaiset provokaatiot torjuttiin. Eikä tauolla enää soi El Bayon tai |ohnny Guitar... ffi6$ 27 syntyi silloin kun ne yleensä voitti muut jengit suurimaalisesti. Skruudattiin nakkeja voipaperipaketista, sinapit valuivat milloin minnekin. N'Iutta yhtään matsia ei jään,r,t skulaamatta, kesti sitten pidempään tai ei. Ei se varmaan oikeasti niin ollut, mutta kyllä siellä kentän laidalla oli frysis. Alarivi Wallen, Mara Nurminen, Upi Koiv unen, v as emm alt a: P ett eri Malin, tunt em aton, Fjalle Årten, Pöikkä Linna, Enska Santanen, Perde KonPepe Kärkkäinen, Eki Kuosmanen, Eki Aimio.. Siihen piti olla kanadalaisia stagoja, sillä Velikat ja Alat napsahti heti poikki kun niillä yritti kovia skoteja. Mainitsen vain muutamia, lista on oikeasti paljon pitempi. Kun sitten siirryttiin halliin niin kaikki muuttui. Niinpä minusta ei tullut pelaajaa, tuli vain dumari, jota hommaa olen yleisön pyynnöistä huolimatta jatkanut vuodesta 1955 saakka. Ajan merkkihahmoja oli Snaibeli Lindström, jonka harhautuksiin meni äijä kuin äijä. Aika pitkälle ollaan siis tultu riippuvalojen kaihoisasta maaiimasta. Kaikkihan tietää, että ennen talvet oli talvia ja kesällä o1i aina suulista. Jengiä käy halleissa satoja tuhansia tsiikaamassa matseja joka talvikausi, joka nykyään alkaa syyseikä joulukuussa. ffi&w M ffi. Tälle kaudelle sarjoihin on ilmoittautunu lähes 200 harrasteja seniorijengiäl Liigassa tseenaa helposti huntin kaudesta. Vesasta jdi mieleen kivat Simolan broidikset, joista vielä Roopen kanssa skulataan kaukista pari kertaa viikossa, KarhuKissoista Knutski Knuutinen sekä Unski Viitala, jonka jakaus oli kohdallaan kovissakin matseissa sekä Klubista tietysti väkivahva Kiukki Katainen. Pelikamat (paidat ei ollut enää kutistunutta villaa), suojukset, stagat ja meininki. Yleensä pelattiin pipo päässä, Hannu Kyllästisellä oli sen ajan fillarikypärä. ffi Harry "Bogo" Bogomoloff &&& Kallion ja Vallilan kundeja Käpylän torpan joroissa 1 980 I uvu I la Ylöriv i v asemmalta: Aukka tiainen, Laukki Aho
Tsilarin lukijat mr-ristavat jo gamlat ajat paremmin ja tsennaavat, että Mustat Hurmurit on ollut monessa lajissa ihan Suomen huipulla. 6 Kajka Holmberg, Hannu Pulkkanen ja Kille Hakala ovat Kifenin pitkan lijan futaajia. @ 6 Kifenin kova nyrkkeilykahdeksikko valmentajanaan Einar Bergman (oik ) Köpiksessä 1931. 9 Kifen otti ainoan miesten handiskultansa 1978 pelaaja-koutsino s Stadin nuorella polvella on vain kalpea aavistus siitä, miten kovaa jengiä Kiffenissä on ollut 100 r'r-roden aikana. ::$ irR S re..";n" 'lt$; -;i '.q{ ""'. Maailmansota esti skulaamisen 19I4, mutta Kiffen oli taas championi 1915 ja 1916. lo 1913 KIF voitti ekan kerran äijien Suomen mestaruuden futiksessa. Seura baiiasi just slyskuun lopulla upeat geimit Kaisaniemen raflassa, joka oli fullsatt jo pari viikkoa etukäteen. 't .#*.,--.. Kiffen on alunperin KIF eli Kronohagens Idrottsförening tai ihan alkuun Idrottsförbund. Bograajat vasemmalta Runar Dickman, Oscar Ellenberg, Gösta Hagelberg, Harry Sahala, Bruno Ahlberg, Ville Syrjänen, Torsten Ström ia Gunnar Bärlund. 9 lare Lindahl odottaa stadikalla syöttöä Atikilta, eikä MP:n Seppo Hujanen ehdi väliin mestiksessä 1977. Sieltä mentiin juomaan porkat ja samppakaljat Svenska Klubbenille, jossa ensin palkittiin 100 Mustaa Hurmuria, joista kolmasosa oli jo delannut, ja jotkut kävi onnittelemassa vanhoja kliffoja Krunikan kai11äreita. Päivällä porukat oli koolla perustamismestan kulmilla Liisanpuistikossa, jossa laskettiin blommat Pellingin taistelun muistopystillä. Sen perusti j.ngi skolepoikia, jotka olivat futanneet jo monta vuotta alkuun seurattomina Liisanpuistikossa ja Maneesikadulla Schybergsonin perheen trägårdissa
Mutta Hurmureita on vain yksi ja oikea: Kiffen. Stadikalle tunki sitten kivasti jengiä, joka huusi Go Kiffen Go. Pilleri toi lempinimen Kiffen siirtyi mustiin paitoihin futiksessa vasta 30-luvulla, ja sitten jouduttiin olemaan välillä muunvärisissä, kun dumarit halusivat omia mustan vain itselleen. YSätu&ffiffi 29 I vuod en n sporti n huipulla Neljättä mestaruutta saatiinkin odottaa melkein 40 vuotta, ja silloin monien tsennaama Denna Lindell oli jo Kiffenin pomona 1955. Jengi muistaa, miten nousu tapahtui kahdessa vuodessa Gutu Westerholmin palattua treenariksi. Sen sijaan lätkässä KIF skulasi kolmesti championiksi 1939, r94r ja 1943. Vuodesta 1980 Kiffen on ollut korkeimmillaan Kakkosessa, jonne se n1t ihan tosissaan taas pyrki. Mestikassa voitettiin molemmat kerrat Klubi, ja Atik teki melkein mitä lupasi etukäteen tosin se palasi sitten pian takaisin raitapaitaan. duunasi Jare Lindahl vaikka kl)ryvarilla. Sovulla päästiin ratkaisuun, ja nyt moni muu4 Professori Kari Uusikylö pelasi uransa loppuvuodet Kfenissä j a oli j uhl ab aml a aj a Kai s ani em e n I v u oti sb il ei s s ä Futiksen tapaan pillerissä Suomen landslaagi oli kerran yhta skulaajaa vaille puhdas Kiffen, mutta yhtään kultamitskua bandyjengi ei tuonut. Seuraavana vuonna Denna delasi ja tuli lähtöpassit mestiksestä. Kaikkein suurin stara oli Holger "Hoge" Granström, jota kaikki snadit kundit ja vähän suuremmatkin diggasivat. Laitimmainenfutismitsku oli hopea 196I. Vikan kerran Kiffen oli mestiksessä ainakin toistaiseksi 1977-78. Näistä mestareista puolet jengistä pääsi vielä omin koivin juhlimaan Kaisuun seuransa 100 vuotta. )äsenkunta levisi Hogen ) kin jengi haluaa olla musta. 9 Kiffen voitti naisten handiksessa Suomen mestaruuden tuplasti 1992-93.. Melkein puolet maaleista lainen. Svedun Idrottsbladetin legenda Torsten Tegner kekkasi nimittää vieraita Svarta Charmöreiksi, kun elegantti asu oli muuten musta, mutta kundeilla oli valkoiset hanskat ja huivit. Tämä lempinimi johtuu kuitenkin pilleristä, kun Kiffenin bandyäijät oli skulaamassa Ruotsissa 1926
Mutta ensin tarvittiin omaa mutsia, ja sitten rupesi friidutkin kiinnostaa. Naiset pelasi myös pilleriä. "Brynkka'toi Los Angelesista 1932 Kitrenin historian ainoan olympiamitskun. Tennistä skulasivat daamitkin, vaikka ihan ekaksi kundit oli päättän1t, ettei muijia oteta Kiffeniin. Koko ajan on hameväki osallistunut Kiffen Bowlingin touhuun Mercurin kellarissa ja nykyisin Talissa. Sinisestä suklaatista tuttu Karl F. = L=<åS =s=+s-=jiw= s\*gi= ::r::::. Kova isku oli sporttiporukoille stadissa, kun Hoge kaatui jatkosodassa. "GeeBee" Bärlund ja Bruno Ahlberg olir.'at Kiffenin miehiä. Futisgimmat skulasi mestiksessä 1981-89, mutta sitten ne vaan kyllästyi ja lähti. Pikaluistelun tulevat olympiavoittajat Clas Thunberg (peräti 5-kertainen) ja Julius Skutnabb olivat jo veks KIF:stä, kun ne voittivat olympiakultansa. Bograilu oli Kiffenissä kova laji 3O-luvun alussa, kun tuleva Euroopan mestari Gunnar 6 Hannele Puuskari (nyk Paasonen) nousi lS-vuotiaan a n ai s t e n j alkap allom aaj o uk kueeseen. 30 ) ansiosta Krunikasta Kaivariin. järkkäsi fyrkat, kun KIF omisti Haagan ampumaradan 30-luvulla. Samoin kävi vitosen juoksun Berliinissä 1936 voittaneelle Gunnar Höckertille, josta tuli sankarivainaa. Vuodesta ).991 on tullut 18 * Kifenin gimntat pelasivat futista mesti ! Mustien Hurmurien toistaiseksi vika futiskulta jaettiin 1955 stadikalla, jonka valotaululla komeilee koko onp anon nimet. Mutta nykyjengi muistaa enää Liettilän kodinkonelafkan kertsihuoneen Kisahallissa ja Pihliksen bingon. Tauon jälkeen naishandis on Nortti Norstedtin johdolla taas piristymässä ykkösdivarin tasolla. KIF omisti ampumaradan Fazerrt olivat aikanaan Kiffenissä kovaa porukkaa, joiden johdolla harrastettiin ampumista. Fyrkka ei ole Kiffenillä enää riittänyt uusiin mestoihin 9O-luvulla, mutta onneksi Lindellin jälkeen HL Group Pihliksessä on mesenaattina avannut basen ukset. |a myl.tiin veks aika nopsaan. Handis ja bowling kovat lajjit Futiksessa Kiffen on nyt huipulla Old Boys SM-kisoissa. Lukaaleja olimme hyranneet ympäri stadia paljon aiemminkin. Edellisessä kävi islantilaista handisporukkaa juhlimassa ja jälkimmäisessä vietti Atik ekoja kihlajaisia. Niin lätkäliitto kuin Futiksen Hesan piiri perustettiin KiF:n kertseissä. Handismuijat sen sijaan olivat Suomen mestareita 1992 ja 1993,ja cupissakin tuli kaksi kertaa ykköspokaali. Ennen sotia Kiffen menestyi myös monissa muissa lajeissa. Kun B0-luvulla seuralla oli tovin bingolukaali Pihliksessä, se maksettiin ihan KOP:n tiskiltä londatulla pääomalla
Ikikset pärjäsi 80-luvun useimmiten SM-kultakannassa. Mutta upea KIF:n historiikki valmistui 100-vuotisjuhliin ja Mustien Hurmurien tarina jatkuu .... Rolf B äckmark kiersi vielä 1958 Finnkampenissa pitkää viestiä, kunnes pantiin pillit pussiin rataja kenttäurheilussa. Pärssisen Antti heitti toukokuussa 2007 täydet 300, ja Esa Hämäläinen tehtaili seuraavalla kaudella kahdesti 300. Lajin KIF-tähdet vuosien saatossa olivat Erik Eriksson, tuleva ME-juoksija Benkku Sjöstedt, Nils Nicklen, Yrjö Nikkanen ja Veikko Nyqvist. Handiksen miesten ainoa mestaruus tuli Lokari Lehtolaisen komennossa 1978 ihan suomalaisvoimin, kun toiminta oli snaijattu viedä Pirkkolaan 1968. ksessä 1981-89. ffi Timo Huotinen 6 Nipa Mikander sai Kaisun juhlissa timanttisen seuratoimijan merkin 50 vuoden ansioista. Koutsi Harri Lipponen vasemmalla.. Keilailussa Uno Söderström KIF:stä voitti historiallisen ekan Suomen mestaruuden. Ecksteinin Timo oli maalikingi 1981, ja mitskut tuli vielä 1989, kunnes 2003 porukat lopetti skulaamisen mestiksessä. Kaisun juhlassa b amlasi lahj akkuusproffa Kari Uusikylä, joka skulasi Kifussa r973-76. Samana vuonna Sporan Ripa Hämäläinen skulasi ekana Kiffenistä landslaagissa. Yleisurheilussa Kiffen voitti Kalevan Maljan 1943. Nykyporukka nousi HBL:n 1. divariin kaudeksi 2007-08 juhiavuoden kunniaksi. Kevyemmän musan edustajista nuori Brita Koivunen liittyi Kiffeniin ennen kuin tapasi Paavon. Viimeiset starat olivat maalikuninkaat Åke Forsberg l95I ja Ykä Asikainen 1955 sekä veskassa Klingan Arska, joka oli lätkän maalikuningas ja kova heittäjä handikSCSSA, Handis meinasi kuolla Kifussa 1955, kun Nalle Björn meni perustamaan Spartan, mutta uskollinen Kaivarin jengi sai juuri vielä porukan pvstlyn. * Arska Klinga oli Kifenin futisveskari, mutta myös lätkän maalihai ja handiksen vahya heittäjä. Pirtukuningas Algoth Niska liittyi Kiffeniin jo 1910 eli samana vuonna, kun Kiffen h1wäkslttiin Palloliittoon. Evert Heinström sai Lontoossa 1948lämpöhalvauksen. Kiffenin ja svedujengin Fredrikshof IF:n välillä on skulattu seuraotteluiden maailmanennätys, kun on kohdattu ilman katkoksia vuodesta 1924.Kiffarit nappasivat ekan vierasvoiton 1970, kun botskin sijasta ottivat flygarin ja yllättivät ilmestymällä baanalle ihan freesissä kondiksessa. KOK:n suomalaisjäsen Peter Tallberg skulasi myös junnuna Kiffenissä, stadin dirikoihin noussut Harry Bogomoloff oli toisen polven Kiffari jo melkein syntymästään asti heti sodan jälkeen. Kuuluisaa jengiä Kiffenin 25-vuotisbileissä oli stagella omasta jengistä Erik Cronwall ja Molli-Jori Malmsten. :.iw' wffix&&ffiffi 31 mitskua, joista neljä kultaista
com www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMALA Lihatukku Veijo Votkin Oy Vanha Talvitie 8 Puh. "On tää maailma muuttunu ihan dorkaks, vai mitä Nalle?" "Joo, meinaat sä nyt noita olumpialaisii, vai touhuu ihan yleisesti?" "Sitä mä vaan, et miten meill voi talvet olla lämpimii, mut kesälläkin joutuu pitää rotsii ja pitkiksii, suurimman osan aikaal' "Ilmastonmuutos, snaijaat sä, NALLE A GUNI Kaltsin kundin ja Herulin friidun funtsei se vissiin meinaa sitä mitä bulis kniigas stoorataan, eli annetaan sille, jolla jo on, siks täällä Suomessa, nykyään tulee vodaa himmelist, kesät talvetl'"Sillon, kun mä olin vielä ynga ja staili friidu, nii kesät oli kuumii ja talvel pakkanenkin pani parastaan." "Taas sulla meni noi funtsit tohon suuntaan, mut siltä se mustakin tuntuu, et oiskos sitä tullu niin gamlaks, et kaikki oli ennen paremmin. Skulaat sä lätkää tai inegeimei. Oot sä sprottis. Mutsi ja Faijakin aina stooras vanhoist hyvist ajoist, eikä ne tarkottanu Eläintarhan ajojal' Tässä vaihees dörtsin klogu ringas, Lefa tuli treffaa. Futaat sä. Nalle ja Guni oli heti fölis, Lefa oli "grattis å gimis" kaveri. Siitä mistä bamlattiin, ei kuulu tähän stooriin, pitäähän sitä olla skrivaajalla aiheita jatkossakin. (09)77433477 Ma-pe klo 7-15, la 9-15. ryynafll... "|å, mä tsenna semmosi Talvei, ku strittiki frysas kaarel, å somra, nä hiki kuivu rubarii, såfå sä ehti plyhkil"'Sillonku mä olin vielä hamppina rantsus ja roudattiin botskeist kamaa, nii talvel frysas ku snadi kurre ja kesäl meinas putoo jo aamusta, jos ei ollu vodaa folisl' Pääs Nallekin sanoo. "Leva va buli komedi, mut enast, ku vilt skriina, va Gude å sun gronni." Oli usein kuultu elämänviisaus, Kaltsin eri mestois. Telkku oli duunattu boseen ja juttu luisti. 32 T$äIANI ii-ct..-..t=:=.i o I Nalle ja Guni tsittas soffalla ja tsiigas nryaa telkkarii, sielt tuli tietenkin uutiset. "Tseenare, Nalle å Guni, mä saapu just Tallinnast, mä oli broidi kans siel, jette guta reissu! Tos on tollane snadi flinda, hakee glasarit å Guni kuuka kaffel'Lefan bamlaustaili oli ihan harkittua, kundi osas bamlaa jotain viittä, kuutta kieltä, kotimaisten lisäks engelskaa, sakuu, fransmannii ja joitain muitakin. H Glaiduu Syks11' toivoo Bärtsin Kundi Kai Ekonen Vörkkiiks bodi vai klenkkaats sä. Taiteilijamies ja intohimoinen harrastajateatterin jäsen. Hogis, Siltasaarenkatu 1 1, 020 7 43 1800 & Ruskis, Kiskontie 1 ,020 743 1810 FIäsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskuiubinoit, tekumekuslarbaa, parhait. Tsuppaa meille, zekataan sun kondis ja laiffi on taas kliffaa. Ei tarttis klenkkaa! Soleus Oy, slougoniltaon SoleusProteor, on erilaisten stötsien spesiaali budju keskel stadii Hagikses tai Ruskiksel. Se snadi flinda ehti loppuu ja Nalle kävi korkkaamas uuden, Guni kokkas uudet borkat ja kolmestaan, gutat kaverit spendas kliffan sundisillan. Jos klabbit on huonos jamas ja dallaus tökkii meilt saa stylet käppäilytsebat, spesiaalistijust sulle duunatut tsengat tai pläägiin tarkotetut stötsit. "Ilmastonmuuto s, tsennaaks mä ny iha oikee, et te bamla prägäreist?" "Eiku siitä, et enne oli sentään kunnon talvet ja kesätl' Sai Guni sanottuu skriinaksen ohessa. MYYNTIPISTE Sokos Helsinki Postikatu 2 Puh.010766 1047 te htaa n myyma I a@chef-wotki n s
Reitti oli Mantan patsaalta Snellmaninja Liisankatua Hagikseen, sitten Porthaninkatu, Karhupuisto, Kaarlenkatu, Hesari, Brahis, Sturari ja yhteinen päättäri kasin kanssa Paavalin tsyrkan edessä. Staraks se kylläki nous vasta ku se oli roudattu Lontooseen, mut se on toinen stoori. YSffituffiffit 33 @ MIETIPITEET Soisalon Arskalle kommenttil I Vanha ysin spora skujas Paavalin tsyrkalle silloin kun mä olin snadi, siis 1950-luvulla. S-ErukortiIla2€ etu näytelmän lipuista (norm. elannonnayttamo. Raitiotieseuran nettisivuilta hittaa kaikki sporalinjat entiset ja nykyiset, osoite on http://www.raitio.org. ffi Hannu Nyberg jäsen 2034 w I I I ffi F "*ffiffi ,,&# KULTAINEN IZASII( Elannon l{äyttämöllö Kultainen vasikka on MariaJotunin mestarillinen ihmiskuvaus, armoton komedia rakkaudes ta ja nhast a. Ei, kyl tää vinkuskebaa skulannu heebo oli ihan pesunkestävä ("vaikka Omolla =Ellet vielä ole, LIITY Stadin Slangin jäseneksi! www.stadinslangi.fi tvettais" ) j enkkikundi, fodj annu 1942 Seattlessa. Lippuja saa myös ovelta tuntia ennen esitystä. ELANNON NÄYTTÄMO Kaikukatu 2c, 6.krs. H O I( Elont o t arj o a a v äli aj alla S Et uk o r t ill q. fi. On se tietenkin voinut skuj ata Diakonissalaitoksellekin sitä aikaisemmin, mutta sellaista en muista. Pahoittelen feeluani. klo 18.00. LIPUT! Lippupalvelu 0600 10 800 (I,30 €/min + pvm). MUUT ESITYKSET LAUANTAISINI 25.I0., 1.11., 8.11., L5.1I., 29.7I. LISATIEDOT www. h qb v in. (Hämeentie 1 1), Helsinki. Tattis Eero huomiostasi! I Heti, kun olin blugannu kommenttisi, tuli kristallinkirkkaana mieleeni, että linja ysi skujas Mantalta Valkkaan eikä Diakonissalaitokselle. Ookasinhan sillä itsekin lukemattomia kertoja vuosina 1953-\976, koska satuin budjaamaan sopivasti reitin varrella. ffi Arska Soisalo ++t Henkka, ehta ienkki e Snadisti otti öögaan ku edellises Tsilaris skrivattiin yhdes jutus et Jimi Hendrix ois niin ku ollu engelsmanni. g Eero Åkerblom jdsen 264 Lävistetyt. Ei pitäis enää näin gamlana luottaa yksinomaan "umpiluuhun'. 11 €). ja 13.I2.k1o 18.00. ENSI-ILTA LAUANTAINA 18.10. Jo vuonna 1918 julkaistu uskalias draamakomedia on puettu nyt uuteen uskoon, Ohjauksesra vastaa Viru a Itör antq. Ei Bonusta
Mutsi syntyi samana vuonna kuten Mika Waltarikin (Waltari Oksasen talossa Saariniemenkatu kutosessa, mutsi Sirkuskatu kolmosessa). Sirpaleviuhkan pääosa kohdistui Saaristoon, missä ikkunoista tuli silppua. Hetken kuluttua tuli Kallion paloasemalta kaksi brankkarifudea. Taustalla oleva laituri oli "kimppabotskien telakka" sota-aikana. Meillä oli kimppabotskerisellä botskilla hän purjehti töpankinrannassa ja Sirkusja, joilla olivat niminä Kiva, muijansa kanssa Stokikseen, puiston ympäristössä. IKL oli Isänmaallinen Kansanliike (öörioikeistolainen militaristijärjestö). 1944, kun Stalinin ikiomat kaukotoimintailmavoimat (UDD) pommittivat 6, 16, ja 26 päivinä kahdentoista tunnin ajan yö11ä. Meistä oli klifaa kun kastuttiin. Ne ampuivat töydeltä laidalta vadua. Vesijohdot ja vessat murtuivat. Budjattiin Sääsja. Senviereen tuli iso pommihelmikuussa 1944 jalaiturista tulihellapuita.Byggan jaSaariston ikkunat menivätpokineen sisään. Kirjakaapit, tuolit ja muut huonekalut hajosivat pirstaleiksi. Istuva Härkä, Hullu Hevonen, Ehdoton kunkku oli Kuusispuuseppä, duunasi itseileen RoikkuvaRäkä jaHiipiväHalton Arska "Puna-amiraali" ja botskin Suokin telakalla. Vanha työväentalo Yrj önkadu1la oli "Torppa' ja Hagiksen Byggu "Kivitorppa 1 Kansalaissodan tai veljessodan tai kapinan kuten mutsi sanoi aikana valkoiset antoivat sille nimen "Pirunlinnai (Pale Palmroth, kuvakokoelma) Talo on kokenut kovia aikoja kansalaissodan aikana 1918 kun valkoisten avuksi tulleet saksalaiset ampuivat sen tykistöIlä tuleen. Mielenosoituskulkue järjertäyQy lKL-liikettä vastaan. Byggan kundit Kun snadina brassattiin inkkaria ja skoobaria pitskulla oli 1 930-40 -luku. Vain vankat kiviseinät jäivät pystyyn.Torni paloi, se rakennettiin myöhemmin uudestaan. Istuimme pommarissa Byggan kusiksessa. Vesitykit hajottivat kulkueen, joka oli luvaton. Helsingin pommituksissa v. Vaari oli seppänä ja kivimiehenä Byggaa rakentamassa ja budjasi Sirkuskatu kolmosessa viereisellä tontilla. Kuvassakulmankundit tutustuvat vanhaan botskiin. Ikkunalasit pokineen tulivat sisään, ovet lentelivät portaikkoon. Tyoväentalo valmistui 1908. Skrivari oli silloin mutsin kanssa on pommarissa. Inkkaribomsat Säästöpankinranta vuonna 1934. Talo tärisi mutta vankat kiviseinät kestivät. Nykyisin se Paasitorni "Graniittilinndl stadilaisittain "Bygga' tai vaan "Talo", joka tunnetaan myös 'Punaisen linnoituksen nimellä. 34 Wffiffiä&ffiffi Bygga 100 vuotta I Helsingin Työväentalolla on monta nimeä. Meillä Hood, Kuha ja Kitty. istui paskat housussa styyoli oma jengi "Byggan keili'l Sittemmin Arska, venerissä toistakymmentä tuntia. Siellä oli lämmintä, keskuslämmitys. Kohta oli lähettywillä pölyä, huutoa ja itkua. Valkopino smlygasivat klitsuissa rantsun laivaston komentamistamallaan kahdeksanmetja rantsussa. Se oli kaaos se
He budjasivat Stokiksen Teebpzssä viidennessä kerroksessa. Suuresta joukosta kundeja ovat mieleen jääneet Puikkosen Eki, Stykin Pena, "Tamppu" Tairo, Kaivolan Vili, Valon Harri, Sandströmin Kalle, Kohtasen Matti ja monta muuta. Röökistä s1ttyn1.t tulipalo lopetti Arskan elämän alle kuuskymppisenä. Alkoholinkäyttö aiheutti välillä ongelmia. Arska stlyrasi botskin läpi myrskyn Tukholman saaristoon missä vaihtoi kuivat vaatteet. Matala bassoääni kuulutti: Kuvassa "Oksasen talo", Saariniemenkatu 6. Markööri (= Markus) oli biliksen kirjuri, joka valvoi myös järjestystä ja piti apelilistaa (= pelivuorolista). Nykyisin talon paikalla on SDP:n puoluetoimisto. Minäkin vietin siellä aikoinani monta vapaapäivää kun skole ei maistunut. Sen kellareissa ja pihoilla on brassattu monet jännötkin leikit. Rakennus on luultavasti Venekerhon maja ja uimalaitos. Kundeista ovat muuttaneet hiippakuntaa monet noin tai alle viiskymppisinä kuten Kuusilehdon "Windy'l Leppäsen Masa, Vesangon Pena, "Mohsakki'] Hurmerinnan Raiski, Marttilan Iyrki, Koskisen Keijo, Hännisen "Uuku" ja Tonttilan Kalle, jotka olivat Rantsun laivaston matruuseja tai puolimatruuseja kuten skrivarikin. Monet biliskundit olivat mestarismiehiä omilla aloillaan. Biliksen kundit Byggan bilis oli alkujaan elokuvateatteri Punainen Lyhty. Koska biliksessä pyöri aika kirjava jengi, siellä oli pidettävä myös huolta j ärj estyksestä. N1.t Biiis on veg, ja niin on suuri osa sen kundeistakin. Kun se tuli liian tutuksi paikaksi siirrl.ttiin niemen kärkeen Halosen ateljeen eteen rryppyjä ottamaan. Vanhempia kliffoja herrasmiehiä. Jos joku aiheutti epäjärjestystä tai epäsopua hänelle annettiin ohjeet olla kunnolla. "Byggan keilin' päämaja oli Työväentalon pihalla halkopinojen välissä. |ärj estyksenpito oli "Markuksen" harteilla. 1920-luvulta lähtien mesta oli Hagiksen suosituin ajanviettopaikka. Skrivarin ynnäyksen mukaan pyöri kulmilla lähes sata vintiötä. Kuva on otettu Byggan tornista.. Sitten hän komensi tutuille biliksen miehille kotiinmenon ja jos oli tuntemattomia miehiä, he saivat lähteä poliisiauton mukaan tutustumaan "Penkereen' huntin hotelliin (sakko oli satanen). Sellaiseksi valittiin Penkereen poliisilaitoksen ylikonstaapeli maanmainio Rönkkö, joka toimi järjestyksenvalvojana silloin tällöin vapaavuorojensa aikana. 4, ;,"' ;:i; ;;; :;, ;;; ::;;; W%ffiWffiWffi 35 kun ei voinut peräsintä hellittää. Aikoinaan se oli verraton mesta, mutta niin oli sen jengikin. Eläintarhantie vuosisadan vaihteessa. Jengin nuorin "skoobari" oli N1'lundin Kurre "Billy The Kid" ja "Tannaliannaaridari", joka läiski persettään ja antoi koninsa kulkea, delasi nelikvmppisenä kun lopetti dokaamisen. Se on kokenut sodat, lakot, pula-ajat, työttömlydet ja muut yhteiskunnan murrokset. Jos sinne sattui paikalle ajamaan sellainen slurkkifiude, jossa Rönkkö oli työvuorossa, hän käski pysäyttää auton siihen. Yleensä ohjeita toteltiin. Vaimo kertoi, että hän lenteli kajuutassa sinne tänne kun he ylittivat Ahvenanmeren. Siellä oli ammattimiehiä, opiskelijoita, eläkeläisiä ja joukko lähiseutuun kuuluvia pummeja ja elämän koettelemia yksilöitä. Huuli lensi Kolmosessa skulattiin kaisaa. Oksanen, Lappalainen, "Fransa'i Eikka, Haapanen, Ilmari ja Meriluoto. Oli tuilut tavaksi ottaa snadeja' biliksen porttarissa. Oli pesiksen, koriksen ja futiksen pelaajia vihreän veran äärellä. Mutta ei aina.louduttiin palkkaamaan paikalle erityinen vahtimestari järjestyksestä huolehtimaan
Naurunrömähdys. järjestyssäännöt. Patsaan mallina olivat Helsingin lyryn bograajat Uuno Pitkä ja Svan (?). "Tunnen"; vastasin. Valituksia ei tullut. Skrivarin mutsi syntyi talossa Sirkuskatu 3 samana vuonna. Antton ) "Kaisa kulmaan" Klonk. Yksi kivenmurikka lensi lahden yli "punaisen mökin" ikkunasta sisään. Kakluunit avotakkoineen ovat Saariston vlpe)'s."Se on Hakaniemen he1mi'l julisti runoilija-kirjailija Arvo Salo, joka väsäsi taloa varten pitkän nelitrokeisen Saaristorunon talon BO-vuotisjuhlia varten. "Toimittaja" älykkö pikimies oli asialla, Allan Hatakalla oli usein nasevia aforismeja, kuten: kun pääoma loppuu täl,tW ottaa oma pää avuksi. Ruutupaperiile oli kirjoitettu mustekynäIlä kaksitoistakohtainen kieltotaulu. "Tunnetko?", kysyi hän. Oksasen talo Kerran SAK:n puheenjohtaja Vihtori "Viki" Rantanen kysyi minulta Byggan puistossa: "Kuule, kuka ton puutalon omistaa?'] "Oksanen'] vastasin. Sama arkkitehti piirsi sitten talon viereiselle tontille. Nykyisin nämä järjestyssäännöt on päivitelty ja lintujakaan ei saa enää ruokkia piI Kaiko Judän halla.. Yksi täkkipölkky pyöri ilmassa kuin tulitikku ja putosi Saariston tontilla olevan huussin "miehille" -puolen katosta sisään. Pomo ei puhunut mitään. Talossa on kaunis puutarhapiha. Saariston talo Kun Byggaa rakennettiin kysyivät ammattimiehet sen arkkitehtinä toimineelta Karl Lindalilta suostuisiko hän myös piirtämään heille oman talon viereiselle tontille. Samalla "naisille" -puolen ovi aukesi ja sieltä ryntäsi naishenkilö joka korjasi hamettaan. Rantanen sanoi sitten: "Sano sille että mä ostaisin sen!" Tein työtä käskettyä. Laturi latasi piippunsa ja totesi: "Vai ei irtoa 1 Seuraavana päivänä laturi huusi römeäliä äänellä: "Paukku palaa, ampu tulee" Menkää kauemmaksi, Esteri on paskalla Kallio n1.tkähti, kun Esteri pieraisi. Saariston talon pihalla on yieläkin tallella lasivitriini, jossa on ilmoitustaulu. Selitin Rantasen asian. Mika Waltarin syntymäpaikan mukaan olen antanut niille nimet Mika, Sinuhe ja Kaptah. Enoni Toivo Nymannin = Uusio kertomaa vaarilta Antton Nymannin kertomana. Tiiliä ja laasteja upposi taloon paljon. Menin käymään Oksasen luona. Vaikeuksista huolimatta talosta tuli komea luomus, joka on samaa graniittia kuin byggakin. Oksanen tuli vastaan ovelle. Kiviä lensi vajaan kilometrin päähän ratapihalIe. Siel1ä oli, "Kommunisti" keskelle. puoluetoimisto. seuraavia sääntöjä: kieltoja ja hlviä tapoja noudatettava portaissa 1äpikulku kielletty pihalle porttikonkiin ja portaisiin sylkeminen ehdottomasti kielletty pihalla'pillittäminen' kielletty (pillittaminen oli kundien kä).ttämä vihellyskieli). "Tottakai'l vastasi arkkitehti. Kerran pomo huomautti laturille, että kiveä ei irtoa tarpeeksi nopeasti. Nyky in en P a asiv uor enkatu. "No mitä sulla on asiaa?'] hän kysyi ovella. N1.t talon paikalla on SDP:n Nyman. Punainen kolahti keskelle. Siinä luki mm. Takana Nyrkkeilijcit-patsas, tekijä lohannes Haapasalo vuonna 1930. Harakat ovat tulleet myös meidän Saariston pihalle. Pihassa on myös suuri lehtipuu, jossa on harakanpesä. Siinä oli aikoir-raan mm. Soitin ovikelloa. Olen heittän1.t niille joskus leipää kun ne räks1ttävät. 36 wffiffitu&ffiffi @ Skrivari "tumput sLtorana" Sirkuspuistossa (nykyinen Paasivuorenpuisto) vuonna 1939. Siellä oli venäläisiä upseereita nauttimassa paikallisista iloista. Niitä on ollut tavallisesti kolme. Matala talo takana on Saariniemenkatu 6, missä Mika Waltari syntyi vuonna 1908. Talon perustan rakentamisessa oli omia vaikeuksia. Samalla hän lähetti minua myöten Rantaselle sanan, että tulee käymään. Hevoset joutuvat odottamaan. Oksanen plysi sisälle ja juotiin kahvit
Stritattiin siitä postiluukusta sisään, molemmat. 1i;4rf1-;{i,rifi ?5ätAn! 37 Nel osen skurun redtrl svenskifriid ujen lyseon pitskuun! (?) o Tää skole oli meille aika arvoitus, sitä sanottiin ruotsalaiseks tlttölyseoks, mut kukaan ei ollu siitä niinkän varma. Tosi outo skole, vai olikse sittenkään mikään skole. Me skulattiin futista ja lätkää vuostolkulla loharin kentsulla, mut mitään liikettä siinä skolessa ei tuntunu olevan. Mut vielkään, sielt skolesta ei näkyny mitään liikettä. Tosi outo mesta. 8720106 Stadin VÅKl$PUTKlTlt$ov. Jos jollakulla on tsennii mikä tää skole tai mesta oikeesti oli, niin vois skrivaa Tsilariin! Puh. Joku äijä kävi sillon tällön siel pitskussa luuta kourassa ja talvella kolan kanssa tsöraamassa snögee pitskun laidoille. ]oku tyyppi stooras mulle, vuosii sen jälkeen, et sen kuskin nimi ois ollu Häkkinen, mut taitaa varmaan olla vaan tsoukki. |älkeenpäinkään ei kukaaan kertonu, siitä meidän tempauksesta. Ttrltiin yhdelle dörtsille, siin pluggas "Vaktmestare'] ringattiin dörtsin kloguu, mut mitään ei tapahtunu, vaik sielt kuulu radion uutis lähetys. Skriinattiin niin vilt.Vielä pari tuntii tän jälkeen se skuru staijas Tää foto on siitö, kun skuru kääntyy Kasarmigartsalta Punanotkongartsalle! Takana: "Veijo" Esson gamla bensis! siin samas mestas ja mä kävinkin kneppaa siitä pari fotoo, meidän gamlalla kinarilla. Mentiin sinne keskellä päivää, jotain kahden pintaan. Hiffattiin, et dörtsit ei ollu boses, vaan niistä pääs luudaa ihan vapaasti. Jäätiin vielä venaa, et tuleeks sieltä joku, mut mitään ei tapahtunu! Radio pauhas vaan edelleen. Friidun friiduu siel ei ollu hiffannu kukaan. Koskaan ei oltu hiffattu siellä mitään liikettä, päiväsaikaan ja saati mihinkään aikaan. Ihan outo skole! Kerran päätettiin sitten |oren, mun sillosen parhaan frendin kanssa ottaa asiasta selvää. Mentiin tsiigaa, et mitä oli tapahtunu ja hiffattiin nelosen skuru siellä skolen aidasta melkeinpä puoliks sisään tsörattuna. Kun HKL tsöras outoon mestaan joskus keväällä 1969 ja Jenkit sitten vasta kuuhun! Heinäkuussa! f Teksti ja kuva: Bärtsin kundi Kai Ekonen Ps. Sitten eräänä päivänä kuultii vilt metelii, Joharin kentsulle. Saatiin |oren kanssa oikee neronleimaus! ]älkeenpäin hävettää vieläkin, vaik siitä on jo lähes nelky vuotta. Snaijattii heti, et se tuli skurusta
Toiset oli kleiniä, ei ne mitään duunannu eikä tseenannu. Arska sano, ett Kuntisilla budjas kovimmat jätkät. Kun oli kieltolaki, niin ne slumppas brenkkunsa trokareilta. r Kaivolan Arska ja Iso Toppo muistelevat allekirjoittaneen kanssa elämää Herulissa ja Valkassa pääosin ajalta ennen kriguja. Joskus messis oli aika blödejäkin. Sielt ne ei osannu meit tsökata. Aikoinaan talossa oli 23 yhden huoneen asuntoq. Fyllassa niitä kundeja sai skagata. Niillä oli aina jungot, keglut tai hugarit messis. Joskus me painuttiin niitä jömmaan meidän byggan skeidaseen klideeen tai slitsuun. Joskus kundeilla oli gimmojakin messissä, mutt kaikki ne döfas wildisti. Mut kyl niil oli aina killaa ju byttoja. Ne oli varmaan skruudannu flesua tai oikeastaan Wilsonin pintaa. Ne snutas jostain pesetaa tai papua ja sitt se fiuna oli useimmiten litteissä taskukanikoissa, joita ne kanto tikassa. Ne skramlas fyrkkaa ja slumppas mäsärän tai varpusen (kermokeflisu) ja se oli sitten oikeeta virolaista spittaa, niittiseksaa. Niitä kyllä skagas ja ne oli kans kovii dogaamaan. 1920ja 31-luvulla tclon editse dalktttiin tsimmaqmaan Kyliks een. 38 €ffimffiffiffiffi Par€mpi snadi tuimis kw bub {w;mis Osa lll Asuintoloksi 1910 luvulla valmistunut rakennus Soarenkatu 17:ssö on kappale väärentämlitöntä Herulia. Arska muistelee, ett kun ne kundit tuli Kyliksen tsimmikselle fyllassa, niin ne riisu tsubat, krääsäiset kledjut ja pläägät tai boblat wege ja alko braljaa natskua. NylEisin se on suojeltu. 1970-Iuvulli se aloitti toimintansq hoitokotina. OIi niillä saggaakin ja ne skruudas hampparinvääräå, jola ne slumppas fatsin flesubuidusta.. Byijassa ne goisi grabbiksessa botskien alla, vaikke ne ollukaa roskisdlykkareita, mutt niillä oli niin kova bulttari ja varmaan sökö olo
Skutsari Pääkkösen tsengajengi spudjas kivarii vastapäätä ja me sbudjattiin siin ekas bvggas ganggigsenkulmas. Ku me siin sii kumarreltii ja tsiikattii ett näk1yks niit fisui siel jonkas, niin Spuduita flygas kotsa daiust. Ja Herulin tullipylväät ovat yhäkin paikoillaan. |oroissa ne joskus kävi; Talolla tai Vennulla vetämässä pistoaJ' Arska on sitä mieltä, että äijät oli liksujakin. "Siitä vaan sisään kiltsin luukust, lattialankkuja sivuun ja sit äkkiä tsittaamaan ettei se vage hogannut." Myöhemmin Bio Herulin talossa oli mm. "Kerran joku snadi kaippari sleppas ribellä siihen buliin rumpuun, mutta onneks se ei mennv sönreksl' Oli hemesoppa-kuntsit ja GeeBeen himabvgga Sammatintien ja Anjalantien kulmassa. Ei niill ollu ikävä mutsia ja fabulia. Frällsis, Pianotehdas ja hevostalli. Spudu sai fisut ja skotsan samalla, je. Melko usein myös fiälläkkä skulas kitaraja rumpusooloja. Se oli kiva mesta, siitä hiffas koko maailman stoorit, joita tulikin sitten tsiigatuksi ihan lanttustydist. @' ,i W%ffiWffiWffi 39 "Kyll jeppet, koukut ja sheriffit otti niitä usein boseen ja vei putkuun snarkkaamaan. Samalla kun koukkasin sen skotsan, sleppasin mutaa siit yhden botskin kupeesta. Sinne kakrut menivät kiltsin luukun kautta, kun heillä ei ollut yhtaan fyrkkaa eikä mutsillakaan ollut sitä antaa. Aina snadina stikattiin stebuloit siihen kivarin seinään ja hiilikellarin buliin järkkuluukkuun ku se piti mahtavan äänen ja sit ku se dalari tuli wzc?, tsööpaa meit ett päästii kliffasti hatkaan. Pohjamudan kautta siinä tuli samalla ne skitaritkin siihen kotsaan. Aina kun ne otti snadit, ne huusi: "Hilidai ja Giffengaalisl" Ne sanoki, ett parempi snadi tuimis ku buli laimis! Oli niillä yksi aforismikin: "Biffaa buffa leffaan, niin buffa biffaa beffaa!" Kun oli gimis fiilinki, niin kundit dallas ja sjungas niin että Ki'lis ja Heruli raiku: "Ort girttis kun gesis ei oo _frt,sis eikö galis ort kiytt dalsii skutsiss kurt kuuset gungaa ja _f'ogelit s.1tfitgan .1n pil*n dögaa." Kun vkskin kundi tömmas varpusta, niin se huusi että tsiikaa, kun kentlemanni pitää kiinni etiketistäl Kun snadina kundeina Jlai d at tiin j a bra ss at t iin Iso Toppo joka sbudjas snadina kundina guntseilla kertoo, että se oli gimistä aikaa. IåL; +358-rc)9-77 40 55A FÄX: +358-(0)9-77 4A 5s11 I{TIÄSÄÄ RENKATU 25 C OA58A HELSINKI, FI NLAND vAT NC" Ft 09576935 Y-tunnus 095f 693-5 ?"ffi,4i\fs p#s?r #y. W Kari Varvikko Herulin kundi Orioninkadun päässä on viela harvoja suojeltuja Herulin puutaloja. Mä sanoin, ett mä tsökaan sun skotsas ja samalla smetskaan ne fisut sulle ja tokkasin itteni sinne jonkkaan. Siin oli pari botskii hollattu Byyan rantsuun. fa sitten kun valmistui Valkan kerhokeskus, kaipparit pääsivät vähän sivistyksenkin makuun, kun saivat ohjattua kerhoja urheilutoimintaa. Tuohon aikaan brassattiin Valkan jääkentsulla ja slepattiin hyddasta skimboilla ja plattareilla. Kun ne oli joskus selviä, niin ne skulas skrubua. Kyliksessä oli kliffa käydä bongaamassa rantsujäillä. Se olis bungannu bulisti eh 25 penniä (stsygufima), mutt sitäkään giilaa ei kellään o11ut. |uu kato kun me Spudun (Iso Kalle) kanssa mentiin sinne Byyaan, me tsitattiin siin snadilla valkosella puukaarisillalla. Redi juttu, joka kerta. Iso Toppo muistaa, että alhaalla snadissa Herulissa oli levari Bio Heruli. Siellä oli 'torvi' ja muita orkkia. ]ebu jel Valkan bärtseille tuli usein kesäisin erilaisii skulisjengii'soittikselle' skulaamaan
Mä muistan 1,hen kerran ku satuin oleen menossa mestalle parin kaverin kanssa. Raflassa vallinnu glaidu ja liffa fiilis jäi kuiteski pysrr'ästi mieleen. Kokernukses oli suuren maailman meininkii. Ne häämötti viäl jossain kaukases tulevaisuudessa. Silloin meil ei Stadis ollut viäl noit etnisii rafloja, joita nykyisin on pilvin pimein. Ilur-rten glaidu ilta senkun jatku, r-alomerkkiin asti. Yhtenä toisena iltana naapuripöydäs oli mahtimeno joka prakas kn'neliin. Stadilaisraflojen populas oli viäl 1950-luvun alkupuolella muista poikkeava liffa rafla jossa nappailtii viinii ja sjungattii. Mesta tsennataan viäl tänäki päivänä viinijuhlista, viinikellareista ja olutpanimoista. Sinä avasit ikkunasi ja kummasti hymyillen sinä pudotit jokaiselle tulipunaisen kukkasen. ]oka tapauksessa se oli liffa väriläikkä sillosten raflojen joukossa. Meillä sellanen itävaltalainen viinirafla, oli silloin ihan spesiaali ja nimenomaa siks, et siäl sai sjungaa, viiniglasari handusl Sehän oli siihen aikaan, virkavallan ja Alkon vinkkelistä, ä1list,-r.ttär'ää vapaamielisyy'ttä. I Eki Mattsson Lähteet ja kur.at: Hotelli i a roy intolafttuseo illutlg+ti'i €rin=iin$ s5a loku huomasi sctttmåfta * se oli kai Watkinson ettö sefenaadi sulle ihan velvollisuutemme of', le kolmisin seisahduimme me alle sun ikkunas' ja punaisen lempun näimme me pelavan huoneessas', Ah muistan ympärillij . Tuskin sitä trabelii kovin moni edes hogas. Ah, Kuuban helmi, sud en unohda rniil*inkoar.. Ja me itki.mme haikeasti ja horjuimme satamdön. En tiä kenen hommii oli se et Unioninkatu 24:ssä öpnattii 17 .9.7938 staili, wieniläistlyppinen viinitupa jolla oli 82 oikeudet. Kuuban yö, ' je nuorena, hehkuvana joka ainoa sydän lyö + Tom iouloi murheelllsesti jo säesti Watkinson Minä nielin kyyneleitä, olin kovasti onneton. Muutaman siivun jälkeen tunnelma jo höijas ja ruvettii sjungaan muiden meges. Juomalaulujen ja iskelmien sanat plukkas pöydille dilkatuista, talon omissa lauluvihkoissa. Oiskohan sattuma, et Itävallan suurlähetystö budjaa nykyisin sillosen Grintsingin viereises haussissa, Unioninkatu 22. Tarjoilija jeesas valkkaan viinin. Nimensä Grinzing se oli saanu saman nimisestä kaupunginosasta joka on Wienissä. Nnn, rakaslin sinua .slltoin ja rakastan vieläkin, ja sun punainen sukkanauhas' on aarteeni kallehin. |o gartsalle kantautu sjungi "Trink, trink Bri.rderlein trink, lasst doch die Sorgen zu Haus..."Sisuksissa pokan eteen avautu poikkeuksellinen rafla. Säestyksestä huolehti kansalliskiedjuinen trio; haitari, fi geli ja piano. Karaokerafloist ei ollu viäl tietookaan. Friidu kin-rpo5 p6ydästä, veti kur-rdrn Iärr-rin litsarin ja paiskas r-iälä r-iinilasin sisällön kaverin pärstään. En tiä milloin Grinzing pani dörtsisä sistan kerran boseen. Ei tarttenu skagaa et poke rlTsaa paikalle, tarttuu kraiveliin ja draisaa häiriköt gartsalle. Meiät ohjattiin liffaan loosiin joka oli koristeltu, niinku muuten koko rafla, r'iiniköynnöksin. Sistaks se tempas sormestaan sormuksen, stikkas sen pör'ao dälle ja rlysas dörtsistä gartsalle. Mikään kantapoka mä en täs viihtyisäs viinituvassa ol1u. on ihana. Nuoren parin välille svntr' .iostai slJ-stä kranä. 40 W%fl,W-&WW . Varsinainen bailaavan jengin kaupunginosa
Tänne käpylylään!" ne kysyy yhä vaan uudelleen ja uudelleen. Pari mustahuntust muijaa venaa skidien kans liikennevalojen vaihtumist. Hämistä alas tulee gamla kutosen spora, sitä tsöraa joku tumma kundi. Me ventataan, ku pian KoneSillan pilli vislaa; sillo on duunit slyyt ja dörtsit aukee. Se oli ennen kriguu duunis täs samas mestas ku faija n1t, jossain polttouunil. On päässy tsiigaa vähä muitki mestoi ja erilaist jengii. Sit pilli vislaa ... Välikyssärinä voisin taas heittää että: Miks slangin puhuminen on olevinaan jotain egoiluu, mutta kun siirrltään karjalanmurteeseen niin kyse onkin "söpöilystzii'. Itse en osaa ainakaan vie1ä (jos koskaan) vastata tähän kysymykseen. Niil on kertsi täs talos, mut siel ei kai saa blaaffi Erkki Johannes Kauhanen daa.. )a poistuminen ei tarkoita, ettei milloinkaan palais bäckiin. must ei. Duuni oli niin dorkaa, ettei siihen saatu ketään äijää niil liksoil. Täs talos on Kansan Arkisto, mis faijast ja papast on oma mappi ... Slangi on Svengiä ja Stadi on aina hima. X Emma Jäntti landel la r "Miks sä oot tullu Stadista Heinolaa. Mä stondaan tos mutsin kans tehtaan portil, en oo ihan kai viel skoiles ja pidän tiukasti kii mutsin handust. Kaikesta huolimatta, on ollu siistii lähtee stadista landelle. Skolen peräs landeile ja tsiigaa vähä muitki mestoi, ku stadin huudit. Eikä se enää asukaan mummon kans kimpas. Ei se ole pelkkää egoiluu ja slangia. On sitä oppinut kelaa asioit erilailla. fr:*n;'r' a:^* ff*. h9. Nyt voimme toki tulla kysymykseen siitä, ajatteleeko näin kaikki. fos mä oon skeida heebo, ni kaikki stadilaiset on skeidoja heeboja. Millasta on ollu varttuu Stadin huudeilla. Ku faija oli snadi, ne budjas täs lähel, Linjoil ja Hesaril, siel faija oppi slangin, mitä se usein himas puhuu, mulleki. $.r,44,l-; #^* &, *"*^.-'aH : Grtnzd*gln tsts.ra*tf;lttuta * Filn Hns{*gt gdrtbolc lhan ku ketä tahansa o Tsiigaan fonsterist Haapikselle päin... Faija hiffaa meidät ja se vilkuttaa mulle. En oo yksilö oon Stadilainen. kerran, mut pitkään. Tsiigaan fönsterist Haapikselle päin ... Nii ju fibeli tai aplari, mut niit ei faija kuitenkaa koskaa skruudaa vaan se tuo ne takas himaan, mulle. 1938. Sil on ruskee nahkaveska, mihi mutsi aina aamul duunaa smirgarit ja milkkiflindan. Se on oikeastaan samansuuntainen kysymys kuin se, että: "Millasii stadilaiset oikeesti on?" On mahdotonta saada jengi hiffaamaan, mitä stadilaisuus oikeesti on. Vastapäätä, Neljännen linjan kulmas, tshiigaa joku polvihousune japski karttaa nikoni magan pää11ä. Vai vaan ainoastaan ne, joilla ei ole vielä kumEmma löntti. Me ollaan menos faijan mutsin luo kylään, se budjaa yksiös tos Flemaril. Miks landet haluu Stadii. S*ffi+-s\lii ?SXLåffi# 41 Stadilainen lähti. Eiks Stadilaiset voi yhtä hlvin haluu landelle. Muutama somaliäijä vetää röökii meidän raban edessä; ne kaveeraa jotai ja skriinaa täböil päälle, ku ihan ketkä tahansa paitsi ettei ne oo fyllas. Faija on tullu jo ihan eturivii. 9. "Miks en?" kysyn ja kerron taas yhden tiivistelmäversioista. No arvattavissa voikin olla, ettei aina olo kovin helppoa olla stadilainen landella: Jos mä oon kliffa tyyppi, ni kaikki stadilaiset on kiiffoja tllppejä. moisia elämänkokemuksia. Vaiko ne, jotka ajattelet vain yksinkertaisesti kaiken niin mustavalkoisesti. Ja tietää et aina pääsee bäckii Stadii. Tää kortteli on täynnä aika uusii hausseja, tätä sanotaa n1't Näkinpuistoks. la faijan faijaki oli samas tehtaas, se oli joku tyokaluviilari, mut enää se ei oo siellä. Siitä tarinasta olisi voinut alunperin skriivaa stoorin paperille, jonka olisi laittanut jengille jakoon, ettei olisi tarvinnut kertoa yhä uudelleen ja uudelleen samaa stoorii. Pois lähteminen ei ole sama kuin hylkääminen. Tämä stadilainen otti 1a Grinzingln avafalspäivänå 17. Vaan se sisältää monta rankkaa, mutta opettavaista tarinaa
Tosi kiellettyä hommaa. Vähän alussa sattui, mutta sitten helpotti, h1vä säkä vai mitä). Se oli kanssa loistomesta meille skideille. Mä dyykkasin venevajan harjan kohdalta pää edellä veneiden sisään aukon kohdalle. Sitten me lyötiin vetoa, kuka uskaltaa juosta laukkaavien hevosten välistä läpi haan. (Heti, kun päästiin stadiin, piti mennä koklaamaan taitoja uimastadionille. Uimamaisteri Tässä on kerrottu, kuinka uimme ja sukeltelimme, se johtui siitä, että heti kesän alussa meille pidettiin uimakoulu. Meidän piti muuten kerran viikossa tehdä vähän duuniakin eikä vain leikkiä eli siivottiin ulkona ja sisällä mestat ja tietysti marja-aikaan poimia marjoja sekä auttaa keittiössä. Nlt te tietysti ajattelette tuhmia, mutta ei me siihen aikaan vielä sellaisia osattu ajatella, kun ei ollut TV mistä olisi opittu tuhmia. Siellä sitä sitten asuttiin aina vapaa-aikana. Johtaja tuli meidän luo ja sanoi, en minä olisi sinustakaan Antti uskonut tällaista ja löi mua vasemmalle korvalle kämmenellään korvapuustin. navetta, talli, sikala, lampola ja kanala ja yläkerroksessa tila heinille, joten oli tosi pitkä rakennus. Se oli pieni hiekkaranta Päijänteen puolella. Kaikkia se ahneus teettää. Meille muuten kerrottiin, mistä tää Kellosalmi oli saanut nimensä. Niin. Siitä se nimi tuli. Tällä puolella ei ole muuta kuin seinää, ei ikkunoita tai ovia. Iso r.ihan aikaan, kun venäläiset tuhosivat kaiken eteensä sattuvan, niin kyläläiset raahasivat kirkon kellon piiloon tänne salmeen. Kaikki ei viitsinyt ruveta etsimään niitä, mutta pari meitä löysi viisi kappaletta ja innolla pistimme ne sen selkään, tarttuivat kiinni ja alkoivat imeä verta. Samanlainen buli kaksikerroksinen valkoiseksi maalattu talo se oli. Tuskin meillä kellään oli kelloa, mutta jostain kumman slystä me tulimme retkeltämme aina ajoissa syömään, eikä kukaan koskaan saanut tietää suurta salaisuuttamme. Johtajien pöydässä oli aina perunoita ja muutenkin paremmat sapuskat kuin meillä. Hyi olkoon, mutta hän voitti ja luovutimme karkkimme hänelle. Hän sanoi meille, syökää ihan hiljaa rauhassa, minä kär'äisen tuolla naapurissa. Kun hän oli hävinnyt nurkan taa, iski minuun johtajan tauti ja astuin pöydän päähän ja aloin matkia johtajan puhetta, muut purskahtivat nauruun ja minä r'ain jatkoin innoissani, kunnes vhtäkkiä nauru loppui ja tuli hiljaisuus. No kyllä me kukin vuorollamme teimme sen tempun, onnistuneesti, kunnes johtaja tuli yllättäen kulman takaa ja huomasi mitä me kundit teimme. Me kundit leikittiin taas inkkaria ja skooparia navetan vintillä, sieltä oli kiva hypätä luukuista alas heiniin ja taas takaisin vintille. Se oli jännää olla vedessä, kun vesi ensin laski pitkälle rantsusta ja sitten äkkiä taas nousi tuoden ison aallon. Kauniilla ilmoilla söimme ulkona pitkällä puupöydällä. Taas me kundit jouduttiin vintille koisaamaan. Paras olla siivosti, tai muuten tulee hyppynarusta. Tiedä häntä kumman sain, mutta paljon tehtiin tutkinnon eteen, uitiin rinta-, selkäja krooliuintia, piti uida vaatteet päällä ja pelastaa toisia, sukeltaa pitkän matkan. Selostetaan vähän mestoja täällä. Näin keskelle jäi mainio iso tila meille penskoille leikkipaikaksi. ja "pääsin" Kellosalmen kesäsiirtolaan (myöhemmin vaimo kyllä oli sitä mieltä, että se oli varmaan Kellokosken eikä Kellosalmen, jos tiedät mitä eroa niillä on). Mua kuumotti ja punotti vielä monta päivää tillikan jälkeen koko vasen puoli poskea. Pihan jatkeeksi alkoi ensin vähän peltomaisemaa ja sitten metsää. Meillä ei aina ollut pottuja vaan syötiin lantun palasia niiden sijasta. Tähän voikin sitten jatkaa tarinaa, mitä me tehtiin marjamatkalla metsässä, yhden kaverin ja kahden friidun kanssa. Siitä vähän matkan liftt oli saunatuparaken]os sitten katsotaan talosta oikealle, niin pieni väli tyhjää ja sitten alkaa naapurin talousrakennus. 42 Yffiffifu&ffiI STADIN KUNDI kolmannen kerran landel la o Kesällä 1945 olin 13 v. Minäkin lakkasin puhumasta ja huomasin hiljaisuuden slyn, johtaja seisoi nurkan takana katsoen meitä. Mulla muuten kävi "hyvd'säkä, kun mä olin raksalla duunissa ja heitin roskapuita kuormiksen lavalle, niin yks pamautti mua rintaan, niin että kylkiluu murtui ja mä "jouduin" sairaslomalle viikoksi. Vähän mä spennasin, että osunko siihen aukkoon vai en. Friidut pääsivät alakertaan. Sai suorittaa uimakandin tai uimamaisterin tutkinnon. Vähän niin kun armeijassa, kuoria perunoita ja tuoda puita. No meitä oli kolme kundia, nyt me keksittiin kiva jäynä, mentiin kenenkään huomaamatta sinne ja härnättiin niitä hevosia laukkaan ympäri hakaa. "Antti sitten kerää tänään yhden vlimääräisen litran mustikoita rangaistukseksi'iNo se ei mulle ollut mitään, sillä olin hn'ä poimija ja olin hyvilläni, että sillä selvisin pälkähästä. N1t sitä sitten osattiin uida, ainakin paperin mukaan. Kun tän rääkin jälkeen sitten mentiin jonnekin paikkaan saamaan todistus ja uitiin vielä saamaan seppele kutreille, niin oli se onnea. Arvaa vaan, missä mä vietin päivät makaillen ja uiden uimastadionilla tietysti. Talosta vasemmalla oli pitkä rivi talousrakennuksia, joissa oli ollut mm. |ohtaja vahti meidän syömistä sillä kertaa. Se oli seuraavanlainen, ensin mentiin kauemmaksi metsään muista eroon, sitten äkkiä astiat täyteen ja meidän piilopaikkaan. Siinä me uimme alasti, kuin pienet enkelit, ei ollut mitään vaikeuksia, rakensimme hiekkalinnoja ja nautimme kauniista kesäilmasta ja ihanasta maisemasta, meillä oli vielä metsän reunassa pieni risumaja sadetta varten. Mulla on vasen korva kuuloltaan heikompi kuin oikea, mahtaako olla siitä tällistä perua, mene ja tiedä. Kiellettyä aluetta oli talousrakennuksen takaosa, sillä siellä oli naapureiden ratsuhevoset haassa. Kerran olimme ulkona sr'ömässä pitkässä pöydässä, mä istuin melkein pöydän päässä oikealla puolella. NIe kaikki olimme hyviä marjanpoimioita, joten se auttoi meitä toteuttamaan suunnitelmamme. Näitten jälkeen vähän matkan päässä on paikka tosi bulille sonnille, joka on aina kltketty kettingillä rautakankeen nenärenkaasta. Hieno homma oli se, kun sisdvesilaiva kulki salmen läpi, silloin tuli ensin nousuvesi ja perästä päin laskuvesi. Piti myös sukeltaa pinnalta syvälle pohjaan, hakemaan joku esine sieltä ja lopuksi hypätä mahdoliisimman korkealta joko jalat tai pää edellä veteen. Meille se oli kivaa olla vedessä ja kulkea veden mukana edestakaisin kelluen. Kauhu säkä, meidän johtaja oli sama gumbe kuin siellä Vääksyssä. Rantsussa yks kaveri löi vetoa makeisista, että saamme pistää hänen selkäänsä löytämiämme iilimatoja
Vastauksia tuli 10 kpl, joista oikeita 5. Minä olin toinen, joka pääsin "vieraan tytön viereen', jo pikkupoikana. Kerran neitoset kysyivät johtajattarelta voisivatko he ottaa viereensä pari poikaa, mikäs siitä vaan sanoi hän. Se iso sonni tuijotti meitä pitkään, aina kun menimme metsään marjaan. Rakennus on Olaus Petrin kirkko. Se sai aika palan nurkasta irralleen. Mitä enemmän aurinko peittyi kuun taa, sitä pimeämmäksi ja viileämmäksi maisema tuli, kunnes aurinko peittyi kuun taa kokonaan, vain heikko auringon valon kajo, näkyi kuun ympärillä. Sieltä tuli pari miestä ja ne saivat sonnin aisoihin ja veivät omalle paikalleen. Kun sitten kuu alkoi peittää aurinkoa ja me katselimme hämmästyneenä ja vähän pelon sekaisesti. Jännittävin tapaus sattui 9 heinäkuuta vuonna 19 45, valmistauduttiin Suomessa näkywään täydelliseen auringon pimennykseen. Hyppynarusta Siitä hlppynarusta muistui mieleen, pieni juttu, oli ollut iltahiljaisuus meidän vintillä, jonka piti tietysti se iso ronski johtaja. Kun se päivä sitten tuli, kauan odotettuna, olimme kaikki valmiina keskellä pihaa, että näkisimme tapahtuman mahdollisimman h1win. Ei kestänyt kauaakaan, kun portaista alkoi kuulua askeleita, johtaja olikin sulkenut oven sisäpuolelta eikä ulkopuolelta. ä Antti Herttua **Q Fotoskaba Tsilarissa 4t2008 OIKEA VASTAUS: Foto on Etu-Töölöstä Minervankadun ja Apollonkadun risteyksestä. Sellaista oli kesäsiirtoloissa vaiherikasta ja turvallista elämää, poissa stadin melusta. Ijr*i..l*'"]{::; TSILAMI 43 me ainakin luulemme vieläkin. Ovi paukahti alhaalla ja tuli hiljaista, kunnes se kaveri avasi taas suunsa ja sanoi "ei muuten sattunut yhtään, mulla oli tyyny pehvan päällfi Ei kestän1't kauaa, kun alkoi kuulua askelia taas rappusista ja johtaja oli tehnyt saman tempun eli oli iaittanut oven kiinni sisäpuolelta. Kerran kun olimme jo sängyssämme ja valmistaudumme nukkumaan, oli jo aika myöhäinen ilta. Kuului äänekästä ulinaa, kun iskut sattuivat kohteeseen. lokainen vuorollaan sanoi pelokkaalla äänellä "en se ollut minf', kun hän tuli sen kaverin kohdalle ja esitti kysymyksen, sanoi kaveri samoin "en se ollut mindii Mutta j ohtaja sanoikin'blitpa" ja löi kolmasti hyppynarulla kaveria keskikroppaan. Sitä kesti onneksi vain vähän aikaa ja aurinko alkoi hiljalleen tulla esiin kuun takaa, ja pian valkeni, lämpeni ja linnut alkoivat taas visertää, me huokasimme helpotuksesta, että se oli ohi. Oli vielä lämmin ja vain pieni tuulen vire kävi. Se ei estän1t meitä, kun aputytöt vihelsi pitkän vihellyyksen eli sai mennä uimaan. 14 leukaa Muistan, kun uhosin kundeille, että vedän koska tahansa leukoja ainakin 14 kertaa. Taas oiimme saaneet olla yhdessä friidujen kanssa, se oli jännää. Hän lähti jyrkkiä rappuja alas ja alhaalla hän sulki oven perässään. Niin me muuten luultiin. N1.t sitten kuului todellista valitusta ja itkua. Kerran mut herätettiin kavereiden toimesta kello 2 yöllä ja kundit sanoivat mulle "ala kundi vetää nyt leukoja ainakin 14 kertaa, tossa on katossa hirsiä, niin että siitä vaan 1 Ei mun auttanut, kuin tehdä minkä olin luvannut ja vetää todella 14 leukaa, kaikkien sääntöjen mukaisesti eli kädet ojennettuna suoriksi alas mennessä. Oli se jännittävä tapaus meille kaikille. Monta päivää ennen hankittiin lasin palasia, jotka noettiin mustiksi, sillä pimennystä ei saanut katsella paljain silmin, vaan ainoastaan noetun lasin läpi. Päivä oli kirkas aurinkoinen, ei pilven hattaraa taivaalla, ihan kuin tätä tilaisuutta varten näin hieno ilma. lohtaja soitti naapuriin, sillä kukaan muu ei sitä uskaltanut mennä taltuttamaan. fohtaja tuli sänkyjen viereen ja alkoi vuoronperää kyselemään,'blitko se siniilljoka puhuit. Onnetar suosi: Esko Helin, Henrik Stork ja Eero Åkerblom. Kun kuului kaksi pitkää vihellystä, sukelsimme takaisin muiden joukkoon. Kun hiljaisuushetki oli ohi, sanoi johtaja, että nlrt sitten pitää olla hiljaa ja nukkua. Olin silloin 13 vuotta. Äkkia kuului kovaa mölinää ja hetken kuluttua kuului kova rysäys, joka kuului avan talon lähellä, nousimme kurkkimaan ja näimme sonnin irrallaan ja se oli jo kerran puskenut talon nurkkaan. Yks kovapäinen ja suurisuinen kaveri alkoi taas selittämään, ettei hän pelkää sitä ukkoa, eikä piittaa sen säännöistä, me muut kuuntelimme vain ja annoimme kundit uhota, meillä oli jotenkin aavistus tulemasta. Vielä me meidän jengi keksittiin kiva juju, kun mentiin uimaan pojat vasemmalle ja friidut oikealle puolelle laituria. Tuli melkein pimeää, ilma viileni huomattavasti ja linnut lakkasivat laulamasta, tuli kolkko pelottava olo. Ehkä se vaistosi missä ne härnääjät majailevat eli talossa. Me kaverin kanssa, samoin kuin ne kaksi friiduakin, sukelsimme kenenkään huomaamatta sillan alle, jossa taas treffattiin. Siellä nukuin kuin siskoni kanssa konsanaan, Se oli kai tarkoitettu äidin sylin korvikkeesi,luulisin. Laiturin reunat oli laudoitettu umpeen aina pitkälti veden pinnan alle, joten laiturin alle ei normaalisti pääss1.t. Hän meni suoraan sen kundin luo ja repäisi viltin pois kaverin päältä ja heitti tyynyt sivuun ja sanoi "no nyt sitten sattuu ihanan oikeasti eikä vain näytellen" ja sivalsi hyppynarulla muutaman kerran vain housut välissä olevalle persuksille. "Olkoon tällä kertaa tässd'sanoi johtaja ja lähti taas alas. O nnitt el emm e v o itt aj i a!. Me muut oltiin kauhusta jäykkinä, peitto silmien tasalla ja rystyset valkoisina peiton reunassa kiinni. He pesivät meidät kaikki saunassa ja vahtivat, kun kävimme uimassa talon takana olevassa uimarannassa. Jotkut kundit härnäsivät sitä, vaikka sekin oli ankarasti kielletty. Sellainen tapaus se. Toinen kummallinen juttu oli, meillä oli kaksi apuneitosta noin vähän päälle kahdenkymmenen luulisin. Se on valmistunut l932ja sen on piirtänyt arkkitehti Ture Ryberg
Mutt kun nää kortit on tullut ilmeisesti jäädäkseen, niin mä haluaisin niitä lisää muutamiin tosi tärkeisiin lafkoihin. * Kaj Grönholm FSTSSKABA tia W%ffiWNs%eK% Mffi%W&WW Vastaukset 11.11.2008 mennessä Stadin Slangi ry Hämeenti e 67, 00550 Helsinki. Näitä uusmuotoiltuja, skloddien leluja ei voi verratakaan siihen. Kaunis keltainen Iakkaus, siniset fillarit samoin kuin sininen lokari sekä brommssit. Tuhoisa (monille) mutt redi systeemi. Faartti oli melkoinen ja sitten hätänen vendi Hesarinkartsalle. Tulin fiinisti alas Flemarinkartsaa, missä budjasimme. Krigun melskeihinkö. Talvikrigun srth,essä olin jo 17 v. Eiks olis kliffaa. fos esimerkiksi on bungannut vuoden aikana yli viissataa eurorahaa hammasremonteista niin sais juurihoidon tai tekarien vuosihuollon ilmaiseksi. Privateilla hammaslegureilla vois myös olla bonuskortteja asiakkailleen. Hinta 98 huggea. Kuka ja mikä sitä duunas ja mihin sen tuotanto katosi. Tai sitt hammaslegureilla vois olla parit "hullut viikot" vuodessa jolloin sais kolmet paikkaukset yhden hinnalla. Mahtaa bungata bulisti eurof,irkkaa sekä lisäduunia liikemaailmalle koko bonus-, plussa-, kanta-asiakasja alennuskorttishorv. Yks tällainen kortti tuli päivälehden tilauksen kylkiaisenä, yks eräästä ay-lehdestä johon skrivaan stooreja, yks pesulafirmasta, yks taloyhtiöstä ja niin edelleen och så vidare. Eli sitä enemmän kun dokaisi niin saisi bonuksena lisää dokattavaa. Se oli vauhdin hurmaa parhaimmillaan. 98 huggea oli siihen aikaan buli fyrkka, mutta onneksi sain londattua varakkaammilta. En koskaan saanut omakseni sellaista, sillä duunarihimassa furkkaa tarvittiin muuhunkin kumin sparkkikseen. Kun tämän lisäksi on nuo obligatoriset ajo-, pankki-, henkilöja kelakortit, niin kyllä muovisia snadia kortteja kertyy buli määrä. Niitä oli kahta tyyppiä, mutta tämä toinen oli stailimpi ja paremman mallinen. fi OIKEIN VASTANNEI DEN KESKEN ARVOTAAN 3 STADIN STANGIN JUHLAKIRJAA. Alkosta esimerkiksi voisi kerätä plussapisteitä joka brenkkuostoksesta ja sitt sais ilmaiseksi perunaviinaa kerättyjen pisteiden mukaan. 44 TSI&&RI ::i++i"s{=F$ Gp.duHoLMl1ir e Mull on lievästi liioitellusti kerrottuna melkein kokonainen snadi muovikassi kaikenlaisia muovikortteja joilla saa bonuksia ja alennuksia erilaisista lafkoista kaikenlaisista kamoista sekä safkoista. Sähköposti: tsilari@stadinslangi. Mutta viis siitä sanovat hvtyväisinä firmojen talousgurut, sillä viimekädessä me tavalliset tallaajat bungataan koko touhu ostoksiemme hinnoissa. Sit koko rumba uudestaan ja sais kaks kertaa anteeksi ja niin edelleen. g Vesta Pulkkanen/ Timo Nysten. Mutta niin stailia sparkkaria en sittemmin hitannut. Minua jäi jatkuvasti kaivertamaan kun en koskaan saanut sellaista omakseni. ja kasvanut ulos potkulautaleluista. Myös Stadin Virhepysäköintibyro vois ilahduttaa stadilaisia autoilijoita kantaasiakaskortilla. Tässä r'ain muutamia esimerkkejä glaiduista korttiratkaisuista, joista olisi bulisti iloa ja snadisti hyötyä jengille. Mutta mihin shingras Otso. Fillarin nimi oli Otso. Mihin katosi Otso. r Se oli 30-lui.ulla. Ja vielä unohtui mainita erilaiset jäsenkortit... Kliffoja slysilmoja ja sopivasti vodaa. Kun kundin tai friidun korttiin on rekisteröity esimerkiksi kybä kipaletta virhemaksua sais kaks seuraavaa plitikkaa anteeksi. Palkitseminen kiihoittaisi tekemään yhä enemmän virhepysäköintejä ja stadin pysäköintivalvojat tsimmais eurois. Pari tai ehkä neljä muoviläpyskää mä oon ite järkännyt, mutt kaikki muut on tullut tiiaamatta. Snygi sparkkari. Funtsikaa mikä hieno ele stadilta "tunnolliselle" ratinvääntäjälle joka tuottaa fiirkkaa stadin rahakirstuun
1971 luhlaviikolla nöin avonaisella skurulla ajaen. Faijanfaijal, nii sehän budjas meidän kans kimpas, nii sil oli taas mämmi, mitä se ei taa suostunu skruudaan, ei sitte millää se vaan heitti, et "ristitty ei syö paskaa'i Tost mulle tuli boltsii yks juttu. Tai mikä pakko se oli ... Mä tulin sillo, jotain kai sit 9-l0-vanhana skoilest himaa ja Rinteen flesukaupan luona, Pengiksen ja Sagiksen kulmas, rupes magas kiertää nii helvetisti ja mä olin saletti et n1t tulee skeidat byysiin. Eli faijal oli mitta täys sitä lajii. No mä kyl ehdin, mut en vetäny siit kuiteskaan mitää sen bulimpii johtopäätöksii. safkaha oli ihan gutaa, niin paitsi lanttu. :-set;ill"t*iil äsät&ffiffi 45 Gamlojafttoja c E Poliisien soittokunta esiintyi v. No, paitsi kerran. :* --eE s=* Tattist safkast, faita r Melkee aina sillo SO-luvul me nokittii himas, ja ronkeli ei saanu olla, kaikkee mitä mutsi oli tshöges duunannu, oli pakko skruudaa. ffi Erkki Johannes Kauhanen &å+ TSILARI Stadin Slangi ry:n perinnekulttuurilehti. Sillo mä funtshasin, et jos siel ylhääl joku Gubbe tätäki hommaa jotenkivaklaa ja pystyis mua snadisti jeesaa, niin nyt sil ois h1vä sauma duunaa jotai hyödyllist ja avittaa sen verran, et mä ehtisin himaan ja veskii... Kerran ku himas mä sit aloin ihan poskoijil muka rukoilee safkan päälle, ni faija hiilty ja sano, et: "perkele, mä on tän portshuan sulle koval duunil ja niska limas saanu slumpattuu ja jos jotain siitä kiität, niin mua'l Sen jälkeen ennoo rukoillu, en ennen enkä jälkeen skruudimisen enkä muutenkaa... fa ku mä olin "faijan boitsu", ei munkaa tarttenu noteeraa lanttuu. Mä olin sillo skoiles tokal tai koimannel, ku maikat vaati, et ennen ku sai alkaa lappaa pöperöö magaa täyty panna handut ristii ja tai oikeestiha ne oli fingerit ja stikkaa tattikset yläkerran Bulille Faijalle. Faija oli krigun aikaan Stadis joutunu vetää lanttuu magaan sububa ja soseena, keitettynä ja smöres paistettuna ja se kerto, et yleensä se oli jotai frysannutta ..
Toi elämäntoveri kyl muistaa symffaa, ku mä staijaan joka kenkälafkan fönarin eessä. Gimmakar-eri. Tuovi sai samarilaiset. "|ust uutta modellii'l väitti Elli. NIul on totoki, ku me stondataan Tuor-in kans meiän raban eessä nailonit ja käärmeennahkatsenqat klabbeis, handuis pitsisormikkaat, päällä kapee musta hame ja valkonen pusero rvppyst nailontlykii. Ku se tuli siihen kohtaan et "Monen vuoden jälkeen Hesarilla luudaani ni mulla rupes raksuttaan, et mimmosil tsengoilla mä oikeestaan oon Hesarilla luudannu. Oli viel pula-aika, ku r-nutsi tsöbas Laitisen kenkälatkast uudet kangastsensat, klr oli beesväriset ja r-rirs oli ruskee kumipohi a. IIun oli ruskeet ja niis oli pää11ä r'aaleemman ruskee hihna ia kantalapus nurmaria \-arten metaililer-l'. Seuraavat tärkeet oli varmaan korispläägät, ku mä tsöbasin omal liksalla olr'mprakesänä. Noita ku sais skoben tä1teen! On vaan yks tosi paha ongelma, klabbit. Muistelen, et mul ois ollu kahetki semmoset, Toisis oli kiilapohja, ku oli duunattu semmosist kapeist vedunpalasist ja taipu dallates. I'.ummallaki löysä puolrotsi, Tuovilla sininen, mulla beessi, ku mutsi oli endrannu pieneks jääneest pitkäst rotsista, Oli mulla balleriinato ssutki. Ei kerenny kuluu, ku muistaakseni ne klobot loppu johonki vesisateeseen, paprukangaspäälliset prakas lätäkössä. Toisten pohjat oli kokopuuta ja niis oli raudanpalat kannas ja kärjessä, ettei pohjat kulunu liian nopeesti. foku vois ihmetellä kuin just ne, mut mun ja muittenki friidujen mielest ne oli tosi makeet. Mun yks frendi on kotosin pohjosest. Toisen tsengois oli nauhat ia toisel oli neppari. ]os alotettas ihan alusta niin kaukaa, ku pystyn muistaan. Mä olin tietysti landella. \rit oli kahet. Sitte tuliki korkotsengojen aika. Se on se sama muoti, millä mä omat klabbini pilasin yli viisky vuotta sitte. Kävi vaan niin hullusti, et mun klabbi oli kesiksen :rikana kasvanu niin paljo, et ne toiset oli heti liian snadit. Mut sitte tuli muotiin ne kapeekärkiset spittarit, joihin tartti tunkee klabbit, vaikkei ne ois kunnolla mahtunukkaan. E\ o4oo zo5 63s Puh .lfax (09) 827 3066 teijo. Mä luin jostain aviisist, et muoti pilaa muijien jalat. Ne ja vihreet 1appusammarit kuuluu samaan stoorrin ku Pave. Pave oli eka kundikiiveri ja sil oli prätkä. Nirunarusandaalit taas liittly mun muistois j otenk i ev er glazeklen saan ja Vanhan joroihin. Kaiklii darllas koko talr-en monoissa. Se kaveeras, et ne skaffas friidujen kans tsengoja Ruotsist. Ne dallas Tornios rajan yli klabbeis pelkät päällyskengät, semmoset harmaat elefanttitossut, ku oli siihen aikaan kaikilla. Talvella ei palion tarttenu funtsaa, mitä klabbeihin panee. Syksyllä, ku opparin eka alko, mul oli tuliaiks saadut kahet uudet nahkaset tsengat ruskeet ja beessit. Ei nää kai ihan järjestykses oo, mut pentuajoist ekaks tulee mieleen tietysti puuklobot. pyn nonen @kol u m bus.fi. Toiset oli mustat nrokkaset ja paksun pohjan reuna o1i olevinaan käärmeenn;rhkaa, toiset oli taas kokonaan sitä käärmeennahkaa ja nris oli kanta auki. Ei auttanu, vaik mä kuin r-ritin vetää varpaita kippuraan. Tonnin stifloi ei mulla oo oilu koskaan eikä muitakaa pläägii, ku ois niin paljo bungannu. Kämpät Kylppärit o Bisnesmestat ym. Olin justvähän päälle ky-menen, ku mutsi meni kesällä Svärjeen duuniin. Ku Elli hiffas, et siirdekan tsögen friidut halus niit tsöbaa, niitten hinnat hlppäs yks kaks aika korkeelle. Myöhemmin -70-luvulla, ku oltiin kesäsiirdekas duunis Parkanossa, kyläkaupan Ellilt löyty pula-ajan puukloboja. \la stn l;rsin monta kuukautta Par-en kans, olin oikee surinasussr-l samrrarit ja korisplääqirt. 46 WffiffiW&Wffi @ 4# SORKAN FRIIDUN STOOREJA Tsen$at, pläägät Yai stiflat s Mä oon aina tykänny tsengoista. Mä kerkesin skaffaa kolme parii ja meiän friidut kä,rttiki niitä jonkun kerran. Mut moneen mielenkiintoseen klabbiin pantavaan kapineeseen liittly ihan vänkii muistoja. Sit ne slumppas naapurist itelleen makeet tsengat, ku pysty föraan iisisti Himat kondikseen Plotskikatsit o Rabat . Ne on mul r-ieläki himas jemmassa ia när1än niit meiän snadeille joskus. Ku tsuppas rabas tai kartsalla, ne kolis makeesti ja nartsaa oli kliffa hyppää kai just sen kolinan takii. Mut fiini tartti olla. Ne kuuluu yhteen jiven, Lintsin, alushameitten ja leveen hameen kans. Yks päivä lysnasin taas radiost tuomari Nurmion kipaletta tonnin stifloist. Opparin ekoilla jollain skoilekaveril oli mustat jatsarit, tais olla suhteita ulkomaille tai skutsariin. Tais mennä niihinki pläägiin aika palio pisteitä
Faijansa sit puolestaan mua morkkas, et tarttiks panna kundi skoileen systerin vanhois, punasis saappaissa. Kuormia tuli lymmeniä j a taas kymmeniä. Maatuulella kauheet döfikset ja savut painui skönelle niin, ett Pihliksen saarikin peittyi siihen ja tuntui varmaan Virossa asti. Tsennaisin sen vieläkin nesassani. Olivat puolimärkiä, tai puolikuivia. Ku valkoset kesätsengat oli valmiina, tsöbattiin pelkät valkoset stretsvarret ni homma oli klaari. Luodon vierellä oli pieni valkoinen majakka. Siihen se sitten loppui. Pian meill jokaisella oli niitä kymmeniä kiloja. Ei mitään kanahäkkejä! Niin, ja olihan meill kaasuakin ihan omast takaa. Vaikk oli kuinka terävä kekke messissä niin kuorimisesta ei tahtonut tulla mitään. Silloin joku fiksummista hiffas, ett ollaankohan me ymmärretty ihan oikein. Banaanien dyykkaus nääs loppui. Ihan kummin vain. Sitt yks bilikakuski kertoi mitä ne Pehkut oli ja, vaik ne olikin jo hitanneet omat banaaninsa niin niit vois vielä löytyy meillekin. ll*':,.-l:1":illij ?SILAMI 47 klabbeis niitten elefanttitossujen sisällä. No olihan meilläkin klitsut. Syötiin kuitenkin mitä kuorituks saatiin. Kun oltiin skruudattu raakoja banaaneja niin magat pöris ja oli glesat ja spräkärit oli tuimia. Sillä, kun aikansa joku propelipää jossain oli antanut käslcyjä "tulta" eikä aina tsiikannut tai kuunnellut mistä päin bloosis sinä päivänä tulee, niin johan rupes taPahtumaan. Flygareista ei siihen tarkoitukseen silloin ollut hajuakaan, niin kuin tänään on. Kun skönematka oli pitkä ja vei aikaa olivat banaanitertut suoj attu paperisäkeiliä, joissa oli sisällä pitkiä, ainakin parikymmentä senttisiä "havuneulasia'i Ihan niin kuin meidän kuusenneulaset, mutta pirusti pitempiä. Isompi kundi oli ekalla, ku se tuli kerran spiidaten himaan. En tiä olinks mä enempi köyhä ku dorka, mut n1t on kliffa pentujen kans skriinaa noit juttuja, vaikkei ne sillon kai paljon naurattanu. Niemi päättyi skönelle päin niin, että viimeisin rakennus oli Fordin. Ja loytyihan niitä. Niin tuimia, ett talon rouvat kehoittivat lopettamaan lgpsyttämis hommat, tai ainakin menemään pitskulle tai kartsalle f ärttaamaan. Viikon parin pääst alkoivat kuitenkin olla snadisti pehmeempiä. Mitä nyt snadisti nestemäisessä muodossa. Roudataan pehkut sinne ja kun niit on siell tarpeeks niin stikataan ne eldaamaan. Botskit rahtas niitä ilmeisesti suoraan jostain bendubandubanaanimaasta.Tai oliskohan jossain Euroopan satamassa ollut jokin välivarasto. Savu oli mahdotonta. Saattoihan niistä osansa saada Hagiksen sillan toinenkin puoli. Fordilla oli oma kaijakin. Tällainen polttohomma ei varmastikaan nykyPäivänä kaikenlaisten valittajien ja vihervouhottajien aikana olis ollenkaan käynyt päinsä. ä Seppo KorPinen Iäsen 1i31. Eikä tuili hiffannu rnitään. ]os halus käydä luodolla vaikkapa metskaamassa tai simmaamassa niin piti hypellä pitkin stenuja. Ei muuta kuin kaivelemaan ja dyykkaamaan. Välillä brennattiin ja sitt taas kun mestat oli jäähtyneet tuli uusia kuormia. Eikä sillä niin väliä, vaikka knubbissa vähän jomottaisikin. Ja kai sen kaasunkin oikealaatuisuudella olis merkityksensä. Siitä muistui mieleen tapaus joskus viiskytluvun alussa. Siinä oli tilat mlyntiin, näyttel11'n ja korjaamolle. Vain aallonmurtajan alkupäätä oli vähän matkaa tasattu, muuten oli vain ne kivenlohkareet. No, mehän osattiin vetää fönsterit ja dörtsit boseen, mut savut ja döfikset tuntui varmaankin RööPerissä ja stadin keskustassa asti. Eivät eidanneet kunnolla, mutta kärtsäsivät sitäkin paremmin. Ei ne meidän "itän hetelmät" keltasek muuttuneet. No, joka taPauksessa botskit töijas Skattan kaijaan ja banaanit purettiin jonnekin tuontifirman kätköihin. Sitt kuultiin, ett siell tuontifirmassa ne stikkaa banaanit pimeeseen klitsuun klpsymään. Kuin Afrikan yöt. Tais rupee mätänemään. Sitä vastapäätä oli jonkun matkan päässä snadi kallioluoto, Ruumiskari. Sen ja rantsun väliin oli joskus bykattu valtavista kivilohkareista alkeellinen aallonmurtaja. Kuoretkin irtos jo helpommin. Lasti varastoitiin, mutta mihin kuskata, tai mitä tehdä pehkuille. Oli varmaan saanut savuista ja döfiksistä oman osansa. Niihin aikoihin alettiin maahan taas tuoda banaaneja. Nyt mä snaijaan, milt siit tuntu panna ne klabbeihin, ku mä tsiigaan sen opparin ekan luokan luokkafotoo. Itse banaanit olivat aivan vihreitä ja raakoja. Mut kliffa on tsiigaa snygin näkösii tsengoja muitten klabbeis. Meidän ei. )os aamulla "tulta" käskyn aikana bloosaskin skönelle saattoi Puolelta päivin bloosatakkin jo sköneltä stadiin päin. Skruudattiin ia skruudattiin ja spräkärit kävi aina vaan tuimemmiks. Silloin joku propelipää jossakin varmaan hiffas, ett siell Fordin kärjessähän on se aallonmurtaja jonka alkupää on vähän matkaa tasattu. Snadi kirves auttoi vähän. Apuna käytetään jotain kaasua. Mun ei oo viime aikoina enää tarttenu dallaa ePämukavil tsengoilla, merkkaa toi mukavuus enempi ku muoti. Banaaneja tuli paljon, mutta kyllä tuli pehkujakin. Munkassa, niin kuin me kloddit silloin sanottiin. Ei kuitenkaan enää ehditty muuttaa metoodia. Itähiivarilla sinne ei ollut mitään asiaa. Päästään niist helposti eroon. Toisen kerran taas tsöbattiin talvisaappaat isommalle friidulle ja kasvunvaraa kans. Meil oli tietysti taas sillonki hintsusti fyrkkaa, mut valkoset saappaat tartti skaffaa, ku kert kaikilla semmoset oli. Ikään kuin menneiden muistoksi. Lisäks siel oli aitaukset tuontibilikoille. Vihreitä ia kivikovia kuin betoni. Ilmeisesti banaanitertut haluttiin siten suojata kolhuilta ja kalsalta. Ihmettelivät varmaan, ett "mitähän ne taas siel duunaa'l Useimpien eldiskertojen jälkeen joku propelipään bosseista antoi "tuli seis" käskyn. Mutt kun tuuli osaa kääntyä. Budjattiin Herneja Munkkisaaren muodostamalla niemellä. Oltiinhan me fotoissa nähty, ett oikee banaani on keltainen silloin kun se skruudataan.la sitä paitsi sen kuoret irtoo silloin ilman työkaluja. Mun omat friidut muistaa, ku muotiin tuli stretssaappaat. Snadi friidu eturivissä valkoset letit ja niin bulit saappaat, et yhteen varteen ois iisisti mahtunu kaks säärtä. Kaverit oli symffannu sen saappaita, et ne oli friidujen. Muuten heilt menis taju. Vanhoissa taloissa vielä oikein stydit kivistä duunatut ja varmasti pimeet. Mustaa tuhkaa ja Palaneiden banaanien jämiä, joita sateet huuhteli sköneen ja liotti maahan ja se kauhee dofis. fälki rantsussa oli kauan hurjan näköistä. Niin sitten alkoi tapahtua. Ei vaan oikein pystytty tekemään niille mitään. Jos pitäiskin olla pirusti valoa. On snadisti sama fiilis, ku entisel kundilla, ku sano "voi ku olis figeli, voi ku osais skulaa." Voi, ku olis spittarit, voi ku soPis klabbiin! * Raija Tervomaa Bantskufa rantsusta o Yritin tossa äskettäin poltella kaisloja. Silloinkin niin, ettei maga mee rikki ja spräkärit pauku. Rantsua kutsuttiin Fordin kärjeksi. Silloin ajat olivatvähän toisenlaiset.Itselleni eivät banaanit sen jälkeen ole erikoisesti maittaneet. Me kundit ihmeteltiin aluks, ett mitäs nyt on tapahtumassa
Mäkelä, fuhani: Stadin snadi slangisanakirja '''(vreLQ4 ' 1. 48 W%WWMWW falo, Heikki: Hatkat Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja Stadin Slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi Mieskuoro Mestqrilaulajat CD-levy lanzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis ' r{IldnBÖtiä,Ri ' ,: |anzon, Edvard "Eddu": l'illi VaIIiIa G Kulmala, Teppo: Anna pois mun kitarain T \lattson, Eki: Griinataq kimpassa Lasse Lienrolan juhla-CD Raitapaita m^ Få;i: -Etadi n slarisii ffi 6i.tr.,, t t.F. |'--5 n a tl i P wnp urr C D le v t' Kauluspaita Rehn, Leifr Gammelin jannu lilitr 1..,.:,r.., Oho kallista kotia Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia Rehn, Leif: lassen från Gammeli Tervomaa, Mattsson: Skloddit braijaa T-paita Sannamo, Torsti: Somermäki, farmo: Kundina Hesassa Kwrdes huone: Jlygaajana ftrlgrrssa ,.;"' .-:,rokiria E= ffi;ffi Pohjola, Arvo: Himafoneri Tervomaa, Raija: Mutsi jamä tiö Army-lippis loulukortit Onnittelukortit
"; &:;;';t';; t'; WffiffiWffiWW 49 TUOTTEET VOIT TILATA MYOS POSTITSE, STADIN SLANGIN OMAT KAMAT Hinta Tilaus/kpl Lippikset: DMusta f Army-lippis, musta EArmy-lippis, hiekka 8€ Ekpl T-paidat Koko/kpl: XS E-, S E-, M E-, L fl-, XL tl-, XXL tl8€ Ekpl Raitapaita : musta/valko, harmaalmusta Koko/kpl: Str-, ME12€ Dkpl Miesten lvhvthihainen kauluspaita Koko: kaulus 4142 25€ Ekp lsännänviiri 50€ flkp Pövtäviiri 25€ Ekp Fritsu Stadin Slanqin oma fritsu 2€ Ekp Pinssit Stadin Slangin pinssi 2€ flkp Gimis on stadi-kortit, 5 kpl 1€ tr kp Autotarra 3€ tr kp Lehtiö: Niin qimis on Stadi 1€ tr kp Slanqin ioulukortti 1€ Ekp KIRJAT Jalo, Heikki: Hatkat 10€ Ekpl Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis, litski kalis 15€ fl kpl Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila 15€ Ekpl Lasse Liemolan iuhlakiria 30€ Ekpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa B€ []kpl Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja 10€ Ukpl Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja 55€ u kp Pohjola, Arvo: Himaföneri 10€ Ekp Rehn, Leif: Gammelin jannu 12€ flkp Rehn, Leif: Jassen från Gammeli 10€ [kp Sannamo, Torsten A.: Kundina Hesassa flygaajana krigussa 17€ tr kp Somermäki, Jarmo: Kuudes huone -sarjakuvakirja 12€ tr kp Stadin Slanqin juhlajulkaisu: Niin qimis on Stadi.. Tilau ksista peritään painon mukaiset postituskulut.. 10€ tr kp Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä 20€ flkp Tervomaa, Raija: Oho kallista kotia Bygattiin uus hima 1B€ Dkp Tervomaa, Raija ja Mattsson, Erkki: Skloddit braijaa 13€ tr kp MUUT Lasse Liemolan iuhla-CD 20€ Ekp CD Jörde-Juqe 15€ u kp CD Duo SnadiPumppu: Slangi on swengiä 10€ tr kp GD Mieskuoro Mestari-laulajat: Mestarit Stadissa 15€ u kp Mimino Art slanqikortit Skidi U -, Häät D -, Onnittelu fl -, Rafla n 2€ Ekpl Joulukortit: Kuusi D -, Haqis U 2€ trkpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero ja paikka: Puhelin. Jos on epäselvyyksiä, ota yhteys toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00-17.00, puhelin 7741041
Taustalla Vuosaari ja tornitalo Cirrtts.. 50 w%ffi%MWW, Fotojo Stadista F?\q 94t l äffi ;eTq * r' &* .* *,rni. * ry Vispilii yauhdissa. Kaunista H ev o ss alnt e n
Snadi munschare under klyyvarin o dalla allti me samma gamla basker på boltsin, sommar o vinter. Simppas farsa va biolog o maikka i nån skole i Stadin. Varje da va han o tsiiga att bilikan va i skick, men sällan va han ute o skuja me den. Suonperä o Pertti Salolainen o andra Majstadskunder. Dom budja i f ärde våningen o hade alla fonarena mot gåisan.Iivari va allti noga me att ingen fick ge shagga åt fågelina för att dom sket överallt. Där va andra kunder som va lika tröga i boltsin som han ryckte vi, Teppo |. Ingen snaija rikit va de va för kiva i de där, så vi börja sen kalla Simppa för Tipuministeri. Han bruka allti ha sin terrier-dogi me sej. Bara lite grått här o där. Han tyckte om OlaviVirtas bitar så ofta kom han sjungande "|ärjen veit ja minusta orjan teit" -x STADIN SLANGI ry:n JÄSENHAKEMUS E Osoitteen tms. Gäll röst hade han, som en sopran eller eunuck, när han kom sjungande. Han skriva lappar i trappona o nita alla möjliga plakat på alla stolpor i grannskapet, men de jeesa int mycky. Väggana täcktes av taylor fyllda me färtsin, skalbaggar, spindlar o allt liffa som man sku ha kunna tänkt ha kravlande i bunkkan i krabbisen av tri dagars dokande. SimPpa hade hört samma juttu men han trodde att de va bara skitsnack. Efter lite funtsande tyckt han att de kanske sku funka, men han va int säker. Han hade en gammal Studebaker som va hans ögonsten. En hade Simppa fått nästan tam. Fönare va öppet o Pulun ) lI I I L I I I I I I I I I I I v d\ Nazlfägel in r I samma höse som vi budja Simppa. O Simppas farsa! När man dalla in i deras hima va de som man sku ha hamna i djungeln. Orsaken va att han nästan allti va i stakan! Han hade ett liffa sätt att sjunga eller vissla allti när han va full. Tyyne hette dogin. Puh. Kumma pulu, kanske den va i övre medelåldern om man tsiigar bara På färgena. Några vanliga pulun forsökte komma o snota en bit men SimPPa jaga veck dom. Sagt o gjort, vi paina hima ti dom en eftermidda efter skolen som hade börja igen. Nu tokka han buliga skivor bulkki där o sen börja vi lq.ttä va som händer. Värsta matama va gamla käringana. Han hade o lärt sej o stoPPa fågelir så fan vet fast han ida sku ha sin gamla dogi Tryne oppstoppad i bokhyllan. Han va en snadi bisi som så ut som Hitlers fvillingbrorsa. Han hade me sej en buli kikare o ett block som han sen skriva opp märke på fågelina som han bonga. Han va väl 3-4 är äldre än ja o han va o ofta vi Tähtäri o brassa. 09-774 1041 Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Puhelin: Postitoimipaikka: Sähköpos Synt.aika: ti: Synt.paikka: Sukupuoli: E't ttrties EzNainen Poikkeava jäsenmaksu E Koululainen E Opisretila Paikka Hak.nro: Aika Allekirjoitus Maksupv: Jäsennumero: Liittymismaksu 15 €. Någo plågande av djur tyckte han int om, men tyckte att de sku vara kiva o tsiiga i alla fall. Den så intressant ut eftersom den va nästan vit. muutos (muista jäsennumero!) Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Täytä tekstaamalla ja ilmoita täydellinen posfios oitteesi! ns lnt2oos. (koululainen tai opiskelija 5 €/v.). :.:ti.:r"i:-::i: TSILARI 51 eller någo motsvarande me sin gnäliiga röst. Jäsenmaksu 20 €/v. Han förklara precis hu den sku donas o vi funtsa iite om man sku kunna föreslå åt Simppa att vi sku prova om de skular. Tammefan, farsan va konservator o! Stoppa opp allt mellan flatare o älghuvu. En stor del av tavlona va hans. På deras fönarebreda fanns några pulur som kom varje dag dit o shagga. Nån sorts albino nästan. Vi hade ren märkt att fibelin int faller långt från träde när man tsiiga på SimPPa. En kväll just vi Tähtäri berätta Junni att han hade hört om nån jasse som hade fånga en pulu o dona sån där fallskärmsjägare av den. Ända sen han va rikit snadi bruka han paina iväg ti Vik o bonga fågelir. Vi satt kanske en halv timme innan albinon kom. Däför paina SimPPa ofta me 63ans dösä ti Malms skrubuplats me håven i nävan! Där fanns färska blommor o många olika sorters färtsin som kålfärtsi, citronfärtsi, riddarfärtsi o va di nu heter
Den hade Simppa själv dona av en gammal pingisboltsi, som han skuri i klyu.Vi mågla ett par hakkors där me, stoppa fast den me gummiband så nu va den färdi. w Leif Rehn "I{iin gimis on Stadi! Tokalinj alt a S ö rkköön" uusi aika Kallion kirjastossa Viides linja 1I on 3.-16.'11.2008. Simppa hade en linkliare me för säkerhets skull. |a hade grön färg hima som ja bruka använda för Airfix flygarebyggsatser. ,l',, Avoinna arkisin klo 8.00-21.00 .'l',, , javiikonloppuisin kto 10.00-16.00. 52 wffiffitueffim skaga int alls när Simppa tokka nävan ut o knep pulun från gurkan o draisa in den. Sen gurgla den en par gånger o sket på Simppas klabbi. Han hiva ir-äg den o pulun flaxa a'u' bara perkele, men int ble de ti någo. Nu sku den provflygal Simppa öppna fönare medan vi alla andra tsiiga ut om de sku funka. De så int ut att bli någo dess vidare, den kunde int dalla eller flyga ordentlit så Simppa to fram sin linkkare o lossa all fallskärms utrustning. Den tokka vi på ryggen me hjälp av fyra gummiband. Nazipulun som så ut som en äkta Lapplandsbrännare från krigutiden. Grön me bulit hakkors på vitt runt botten, ganska staili gentligen. \rr loda ner för trappona ut på gåisan för att tsiiga. Speciellt dom som visste vilka som hade dona hela juttun. Han va ju nästan ornitolog så han sku aldri göra sånt här. Älla "r'isste" att de int kunde vara gåisans Tipuministeri som hade dona de. Vi hade spara några jätskistidir som vi hade spöja lite i ändan. Olyckli men humoristisk in ti de sista. Pulun va fri o oskadd. Ja hade dyka hima i roskisen o hitta ett tomt Armiro-paket som farsan hade hiva. En del staija bara o flabba. Annamma så pulun såg liffa ut. Nästa steg va att dona en packad fallskärm på ryggen. Den flyga kanske 50 meter veck o landa haht på näsan på gåisan, flaxa vingana en par STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET: 1)B 6)C 2)A 7)A 3)c s)A 4)A e)B s)B lo)c gånger o börja dalla omkring trögt o iisit. Sen börja den o tsiiga va vi tänkte dona. Nu så de svårt ut för pulun att dalla, men skit i de. Kirjasto on auki ma-to klo 10.00-20.00, pe klo 10.00-18.00 ja la-su klo 10.00-16.00. Sen to den de ganska iisit, då börja vi. \är vi kom ut staija de ren nlanga grannar som sYor \-ent satan som kunde \rara så där fitti mot djur. Funka bra, vingana rörde sej på pulun rikit normalt. Nu fattades bara en hjälm på huvu. Vi börja me skimbona. Työväenopistossa nä1'ttely on avoinna kuten , Tsilarissa 4/2008 on mainittu eli 4.-12.rc.08. Dom vira vi runt klabbina o klona me björntråd så att di passa perfekt. Den dalla ännu några minuter o funtsa innan den hiffa att den kan flr'ga igen, sen flaxa den ti Simppas fönare igen, tokfan! Senare bamlades de ännu iänge om den... \zd\ I I I I I I I I I I I I v crb Jäsenhakemus Stadin Slangi ry maksaa postimaksun Stadin Slangi ry STADIN SLANGI RY TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys. Nu ble pakete en fallskärm
Yhdistyksen hallitus toivoo mahdollisimman monen vastaavan tähän jäsenkyselyyn, jonka perusteella tulevaa toimintaa voidaan suunnitella entistä paremmin. Tuki loppuu kuitenkin aikanaan. Yhdistyksen toimistoon onkin hankittu toimistonhoitaja, jonka palkaamiseen on saatu tukea. Retket ja muut tapahtumat on pyritty järjestämään nollatuloksella. Tarkoituksena on jatkaa perinnettä. Stadin Friidu ja Kundi Toimintansa alkuajoista lähtien Stadin Slangi on valinnut Helsinki-päivänä 12.6. Jäsenkunnan ikärakenne ei ole paljonkaan muuttunut, eikä nuoria ole saatu mukaan juuri lainkaan. Talous Stadin Slangin talous on vakaa ja kulut on pystytty peittämään jäsenmaksuja muilla tuloilla. Espan lavalla julkistettavan Stadin Friidun ja Kundin. Painatus-, postitusja muita kustannuksia ei pystytä peittämään ilmoitustuloilla. Uusia jäseniä on tullut vuosittain 100-200. On tullut aika katsoa tulevaisuuteen, ainakin viiteen seuraavaan vuoteen (2013) ja kartoittaa jäsenkunnan ajatuksia siitä mitä Stadin Slangilta odotetaan. Treffit toimivat jäsenten tapaamispaikkana. 5. 71 Saan jäsenmaksulle vastinetta 72 Jäsenmaksuja on nostettava tuen loppuessa mikäli tulot eivät riitä kuluihin 73 Jäsenmaksuja ei pidä nostaa, toiminta on sopeutettava tuloihin 74 On etsittävä uusia rahoituslähteitä, mitä kyllä tr trtrtr kyllä ei eos trDtr trtrtr trtrtr trDD er eos trtr trtrD trtrtr Stad i n Sl a n g i n h a I I itu s ki ittö ö j ö se n kyse lyy n vo sto o m i se sta.. Perinnettä on haluttu jatkaa, koska tapahtuma on lähes ainoa tällainen tilaisuus tuleville laulajille, soittajille, sirkustaiteilijoille ja muille esiintyville taiteilijoille. Lehti toimii informaatiokanavana jäsenille, sisältää jäsenistön kirjoittamia juttuja menneiltä ja nykyisiltä vuosilta ja ottaa kantaa stadin slangin vaalimiseen. Pyydämme mahdollisia kommentteja asiasta. Voit myös jättää lomakkeen missä tahansa yhdistyksen tilaisuudessa sen järjestäjälle. Tapahtuman rahoitus on pyritty hoitamaan yhteistyöja sponsorisopimuksin sekä pääsylipputuloilla. Lehti ilmestyy nykyisin kuusi kertaa vuodessa, jotta ilmestymisväli ei olisi liian pitkä tapahtumista ja toiminnasta tiedottamiseen. Tapahtuman yhteydessä Stadin Slangi on saanut paljon julkisuutta tiedotusvälineissä ja yhdistyksen toiminta näin levinnyt hesalaisten keskuuten. Leikkaa irti, taita lomake kahtia, sulje reuna teipillä tai nitojalla ja laita lokakuun aikana postiin. Merkitse rasti ruutuun (kyllä / ei / eos = en osaa sanoa). Stadin Slangi ry JASEruKYSELY 2OO8 kyllä tr tr D D tr tr tr tr tr D 21 Jäsenmäärää tulee kasvattaa ainakin 100 jäsenellä / vuosi kyllä tr et eos Dtr trtr trD trtr trD Dtr trD tr tr B tr 22 Nuoria tulee saada mukaan entistä enemmän tr 23 Jäsenmäärän lisäämiseksi tiedotustoimintaa tulee lisätä D 24 Nykyisten jäsenten tulee houkutella lapsiaan ja tuttaviaan jäseniksi 25 Aktiivista jäsenhankintaa ei tarvita 26 On jä rjestettävä jäsen han kintakampanja 27 Jäsenhankinnassa on käytettävä muita keinoja, mitä 3. Vihreä Oksa Stadin Slangi on elvyttänyt 1950 -luvun Linnanmäen Peacock teatterin Vihreä Oksa -perinteen, jossa uusille taiteilijoille tarjotaan ponnahduslauta tu levaisuuteen. Yhdistyksen toiminta on muotoutunut nykyiseksi 13 toimintavuoden aikana. Slangitreffit Kuukausittaisia slangitreffejä on pidetty ravintola Juttutuvassa. Jäsenmäärä ja -rakenne Stadin Slangissa on 2600 jäsentä, josta valtaosa on täyttänyt 50 vuotta. Tsilari Stadin Slangi julkaisee jäsenmaksuun sisältyvää Tsilari -lehteä. 1. kyllä ei eos trDtr Toivon lehden sisältävän: 611 Tietoa Stadin Slangin tulevista tapahtumista 612 Juttuja "vanhasta Stadista" 613 Kulttuuriaiheita 614 Matkakertomuksia 615 Jäsenten kertomia tarinoita 61 6 Nuorten kirjoituksia 617 Tietoa Stadin tekemisistä 618 Kilpailuja 619 Pakinoita kyllä ei eos trtrtr trtrD trtrtr trtrtr ntrtr Dtrtr trtrtr trtrtr trDtr 620 Lehden sisältöä tulisi muuttaa, mitä lisää, mitä pois tr tr tr 621 Lehden ulkoasua tulisi muuttaa, miten Lehden lukeminen 622 Luen säännöllisesti Tsilarin 623 Luen lehden kannesta kanteen (ainakin lähes) 624 Luen lehden valikoivasti 625 En lueTsilaria juurikoskaan 7. Tapahtu ma on Stadin Slangil le mel koinen voimanpon nistus. qP I I I I I I I I I I I I I I I I l-' I I I I I I I I I I I [ .* I I I I I I I I I I I I I I v d\ oo Stadin Slangin toiminta-ajatuksena on stadin slangin puhekielen sekä helsinkiläisen leikki-, harrastusja kulttuuriperinteen vaaliminen, taltioiminen ja tutkiminen. Kulloisenkin vetäjän (= hallituksen jäsenen) tehtävänä on ollut ohjelman keksiminen. Olen Stadin Slangin jäsen, koska minusta on tärkeää: 11 Stadin kulttuurin ja kielen vaaliminen 12 Yhdistyksen vireä toiminta l3 Slangitreffit 14 Tsilari 15 Jorot 16 Teatterija museokäynnit 1 7 Virkistysja tutustumismatkat 1 8 Stadisuunnistus, tsörää lungisti 19 Sana kartsalta, toritapahtuma 20 Ehdotan uusia toimintoja, mitä 2. Jäsenmäärän kasvaessa toiminta on laajentunut, eikä tapahtumiin ilmoittautumisia, slangikamojen myyntiä ja muita toimistotöitä ole pystytty enää hoitamaan talkoovoimin. Vlhreä Oksa -perinnettä tulee jatkaa Mahdolliset kommentit 6. Toivon tilaisuuden sisältävän kyllä ei eos 31 Musiikkiesityksiä tr D tr 32 Esityksiä ajankohtaisista Stadin aiheista tr tr tr 33 Tarinoita Stadin mennneiltä vuosilta tr tr B 34 Tietoja tulevista tapahtumista fl tr tr 35Tarvikemyyntiä tr tr tr 36 Muuta slangiaiheista ohjelmaa, mitä tr tr tr 4
I v Jäsen kysely Stadin Slangi ry STADIN SLANGI RY TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Stadin Slangi ry maksaa postimaksun
ir.i . (kuvaviesti O,OOCZ sms 0,50€) WarlllJl vartin, Uutislehti 100:n ja Metron yhteinen uutissaitti. WffiWWMWW 55 =.* S:* W *Wi:* :: r F :ss' k S'= . R . ;r: r+ -,i ',..r! "=:{* :. -€ t#_ *". .. . S.: 't;t* .* å . Muista l7l8l stadin tärkein numero Lä.hetä kännykuvat ja tekstiviestit numeroon lTrgrtai anna juttu_ vinkki osoitteessa www.vartti.fi. i+}
F=Js=n i*i= I t \*6i rlLsrL"{ ,rftF,nW' Messissä: @rmnunlrA €llartti. Sisäänpääsytiput ja rannekkeet edullisemmin ennakkoon! it.ll?tbhtu. Hankkima[[a rannekkeen ja huvittelema[la Linnanmäe[[ä annat oman panoksesi lastensuojetutyöhön. F, J; !'i t : ii i'vi,'i i Lungisti Stadin hauskimmassa mestassa! Valokarnevaatissa nautit h uvipuiston laitteista ja riem ukkaasta tunnelmasta vätkkyvien valojen keskettä