I IJJJJ rl g'I eJ ?I3,1 I) ! FygrrtrrallsE vel Koffiffimr sbw$ffitr konrfrt s.,Trz,, r I ) ll rvl )_ 1J I i \cJtll I 3J I_,_rtf lS Il cJ e ct t l-r ) -[?J!]lJ] 'tqfrtt i *åL*tft$l " '
Toinen on rullauskuntoisena tallessa' Lentävän koneen Voi hyvällä tsäkällä nähdä esimerkiksi Malmin lentoasemalla. Siellä ollaan säältä suojassa. Onnea ja rnenestystä vaan onneksi kuppilat sentään jäävät Stadiirr. Päätoimittaja r aiiitr,tu. Se on DC-3. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67 ,00550 Helsinki Säh köposti : tsi lari@stadi nslangi.fi. Talouslama ei anna mahdollisuuksia rakentaa lämmitettäviä j alkakäytäviä kaikkialle. PS.PS.PS. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Talkkarin palkkaaminen ei sekään onnistu ihan helposti halukkaita ei työttömyydestä huolimatta ole. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ia osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Jouluunkaan ei enää ole paljoakaan atkaa, vain yksi kokonainen kuukausi. Ydinkeskustassa pääsee dilppaarnaan pitkiä matkoja katon a11a,, erilaisissa tunneleissa ja käytävissä. PS.PS. Tail{emmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Yksi uusi tieto on meille kaikille tutun Primulan leipomon muutto landelle. Heka L. Tän lehdert kannessa f11'-eaa r.anha lentsikka. joka aikanaan nosti Suomen kansaa ilmaan. Liukkaimpia kelejä varten skloboihin voi duunaa liukuesteet. \'ksi on edelleen lentävänä museokoneena Suomessa. Karlsoilla on nimittäin kohta liukasta. Lentsikalla tehdään nostalgisia lentomatkoja lähiympäristöön. Liukastumisen vaara onkin suuri kotipihalla' Oikeita talonmiehiä ei enää ole kuin nimeksi. Lehden nimi Tsilari tulee sanoista "till säliaren", ioka tarkoitti lehteä, sähkösanomaa, ionka yhden -kappaleen mwntitulon sai myyiä pitää. Se on kliffa juttu. Lasse YSILARI SIOS 0400-41 s 1 s6 Liemola 050 585 B9B5 ffi#å#åki ujmååexs Seuraava numero ilmestyy elokuussa2OO9 ia siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 26.11.2009 mennessä. PS. \e or at olleen kliffoja. Hartmannin uuteen sairaalaan voisi käydä tutustumassa miellyttävämminkin kuin potilasjonoon j oururnalla. Tärkeintä on kuitenkin olla varovainen. Siksi kartsat ja pitskut voivat olla tosi petollisia. Tsilarissa tapahttru kaikenlaista. Mukaan pääsy edellyttää yleensä koneiden taustayhdistyksen jäsenen kutsua lennolle. Stadissa tapahtuu kaikenlaista. v Samalla toivotatt ttteuest] stä seuraajalleni. Asialle pitäisi tehdä jotain kun vaan tietäisi mitä. HwÄÄ SYKSYÄ Tsilarin kaikille lukijoille. Yksi sellainen on käynti skutsarilia. Kffi&wä äruH** ffi *3* vffiH swäs On vähän blosannut viime aikoina ja vodaakin on stikannu ihan redisti. Se merkitsee talven tuloa Stadiin. Kesäsklobot ovat jää11ä surkeita, sitä voi lentää peffalleen yllättävänkin helposti. Stadilaisen on syytä ottaa talvi vakavasti. julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Jos kulkee yhtä huolettomasti kuin kesällä, voi joutua lasarettiin ihan yks kaks. Kr seessä on vapaaehtoinen muutos, ei fudr.rt. 2 Päätoimittaja Stadin Slangi Heikki Laurell ry:n pj. Haluankin kiittää kaikki friiduja ja kundeia yhteisistä hetkistä. itsellään. Todistetusti niistä on paljon apua eritoten ikäihmisille. Ne ovat kuin fiudessa käytettävät nastarenkaat. Skrivaa Tsilariin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Yritys on shiftaalrassa leipomotoimintoj aan Järvenpäähän. Keskustaan on toki viime vuosina tullut lämmitettäviä jalkakäytäviä. Stadilaiselle jää silti muutama mahdollisuus
Oisko se "moi", tai "hei", tai "hui hai", tai mikä se ois. Lähetä ehdotukses Tsilarille. I Bestan ehdotuksen tekijälle Klaude panee flindarin Kossua. ,.::. Skåål slangiksi. Härmäläinen "kippis" on vakava ja jäykkä kakstavuinen, Sille pitäs heittää Stadin oma vastine. TSltARg 5l** 3 Maffssonin Ekin alkupalat kMJk{+{,ud s 41200e SISÄLTÖ Jollei bostu, brenkk.u jo tervo JelPr, nr se..oL golsan sProgofl n hugt. Pannaan jäsenäänestykseen. ffi Mattssonin Ekin alkupala:-----Stadin Slangin hallitus------------4 Bam lausdiri kan lööppi--------------6 Mikä ihmeen Hely*-: S lan g i uutiset-------------------------8 Tsaukki älä oo taukki--------------9 Ki mppabotskit---*---------------1 Stadin buleimmat julkkikset----1 O pe ra @az z*---------------1 Stadilainen duunari--*----------1 Syys koko u s------------------20 Viljo Kajava---------*-------------20 Sääntömuutos--------------------2 J atko ko kous-------'---------------2 Pojat löivät vetoa-**: ------------22 Tu I i peru nakauppias-------------22 Tä rpätti h öyryä----*------------23 Tervehdys-Kunna I I isneuvos----*------------24 Stadin kundien reissu------------25 Henry Theell--------25 Pohjois-Pasi la--------*------------26 Skeidaan plutaava Stadi--*----*26 Larun linkki---------27 Sprägääminen slyyttas-*-----:28 Oi kaisuja Tsi lari 4/09-----*-------29 Stadi froogikset--------------------30 Fotoskaba 5/09------------------30 Fotoskaba 4/09 vastaus---*-----31 Stadin kliffat mestat--*..-----*--32 Sörkän friidun stooreja-----------33 Stadin Slangin kamoja-..---------34 Myyntih i n nasto---------------------35 Bruningin perunat----------------36 Eläviä kuvia..------:--*:-----37 Stadi froogiksen vastaukset----38 Karin piirros------*----------------39 Nyt voit ilmoitella iloisesta perhetapahtumasta TSILARISSA! Lähetä tiedot: 't I : i I t I q i I 1 {,b4 + Bulin flindarin! Klaude B. tsi lari@stad i nslang i.fi. Toinen skaba: Hurrit lyftaa handun ja sanoo "skååI" toisilleen biisin jälkeen, ja sitt kipataan. .t *
soisalo@pp. puh.0400-428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Kimmo Karvinen puh.050-512 5077 kimmo. ' ilmari,jokinön@stadinslangi.fi STADIN SLÄl'{Cl ry ON PER,USTETTU 14"9"'l g$s Yhd istyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. fi Raija Tervomaa puh.040-506 0954 raij a.tervomaa@kolumbus. fi JÄSENET Pertti "OlliBull" Anikari puh.050-344 8108 Hannu Heiskanen . (09)-77a 1041 toimisto@stadinslangi. ." sl{Nfiå .SY;.n SAÅru?#å/äAARAISEN VUS$IKfiKOUKSEN ä4"3.2009 3-&TKOKOKOUS PIDETAAN TIISTAINA 24.11.2009 KLO 18.00 PAIKKA: RAVINTOLA TAULUMIEH EI HIETANIEMENKATU 2, HELSINKI Kimmo Karvinen Jäsen Cata Mansikka-aho Jäsen. karr,'inen @e1 i s anet. (09)-664 981 arno. fi www.stadinslangi.fi TOIMISTO AVOINNA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 YSTLARI SlOg 4*r;1, I /:{iir T#lMITUS Pöötoimittaja Heikki Laurell puh.0400-415 156 heikki.laurell@boyfi TSILARIN TOIMITUSKUNTA Erkki Nordberg puh.050-431 7123 enordber@welho.com Outi Pakkanen puh.040-765 5326 out i.pakkanen@welho. fi Cata Mansikka-aho puh.046-810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Erkki Nordberg puh.050-431 7123 enordber@welho.com . inet. ffi&[=$=gTLl $ 4"*#s Raija Tervomaa Vaiapuheenjohtaja Pertti "0lli Bull" Anikari Jäsen Outi Pakkanen Jäsen llmariJokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. fi ISSN 1239-9523 ILMOITUSMYYNTI Veikko Knuuttila puh.050-364 9690 veikko.knuuttila@ kolumbus.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS OlliBull PAINOPAIKKA Auranen Oy, Forssa MUISTA! STADIN sl,qNsl qxFd SÅANTOeÄ/iÄRlitNrru $YYSKOK#åJS PIDETAÄN TIISTAINA 24.11.2009 KLO 18.30 PAIKKA: RAVINTOIA LAULUMIEHEI HIETANIEMENKATU 2, HELSINKI STAtr$ru .. HALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh.050-585 8985 lasse.liemola@liemola.com Varapuheenjohtaja Raija Tervomaa puh,040-506 0954 iaij a.tervomaa@kolumbus. fi TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 005s0 HKI puh. fi tsilari@stadinslangi. karvinen@elisanet. Outi Pakkanen puh.040-765 5326 outi.pa kkanen@ wel ho.com TALOUDENHOITAJA Kimmo Karvinen puh.050-512 5077 kimmo. com Arno Soisalo puh
TI ETOA YH D ITYK$E$ffJK,, 'aufu rolsvuåfEN ö'söiTE: ': psfuEfi,ffi i': rt: Printit myös mielellään disketille tallennettuina, Käsin kirjoitettuja tekstejä emme julkaise! JPEG, TIFF, EPS. Hallituksella on oikeus tehdä muutoksia toi m i ntasu u n n itelmaan. SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET . Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Muista kiryoittaa yhteystietosi. TILAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMIN EN ;ÄSeTEKSI LIITTYMINEN TS[ffiRffitrN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h köpostiosoitteesee n : tsi lari@stad i ns lang i.fi sekä printit ja konekiryoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Kaipaatko oman pitskun tyyppejä. Slangitreffit, ravintola Juttutupa klo 18,00 MARRASKUU 07.11 Syysjorot 24.11. Resoluutio: 300 dpi:tä sä h köpostiosoitteeseen : tsila ri@stad i nsla ng i,fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. **) Paikka varmistuu myöhemmin. Pistä "etsintäku ulutus" Tsilariin. llmoitukset:. 20.10. ?. Lähetä osoitteeseen ts i la ri@stad i ns I a n g i:_fi r:l:ll:lrt.i:::: i .liir :i: :iril' I i '::r.::l r: i l // -/// / ///" 4^rl ?* w'ifT ' I : -t-, .r , / "'/ [ ./ k]t' . ,g. JA S E A{ P O S T rA Sfa din Slangi ry:n omilla kotiiivdilla . YWHU$ffiSSA. TIEDOT TAPAHTUMISTA . TStLART Si#* **e€ -77 /-/, t/ {//, /) 4ifi r ; /|tp /r*t y7+ w 5 Tsilari ilmestyy viikolla 4l 1 0.1 0. Snygeimmät joulubiisit, Paavalin Tsyrkka -) Päivämäärä varmistuu myöhemmin. Aineisto Tsilariin nro 6/2009 JOULUKUU Tsilari ilmestyy viikolla 50 -) Frelssi ksen patavahd it 20,12. Syyskokous, ravintola Laulumiehet klo i8,00 26.11. i Etsitkö vanhoja koulukavereita. Sana kartsalta. Olisko kliffa tavata
Nyt kevätkokouksessa ekan kerran hyväksytty sääntomuutos täYtyy hyväksyä toisessa kokouksessa muuttumattomana ilman lisäyksiä. Kokous on monellakin tapaa tärkee ja olis toivottavaa, et jengi olis paikalla tekemäs Päätöksii. Stadissa budjaa enemmän ulkomaalaistaustaist jengii ku suomenruotsalaisii, jotka kuiteski on meidän alkuperäisväestööl joskin häviävä luonnonvara. Mutt mutt, mä en koht bonjaa mis mä budjaan ku omaa tuttuu slangii kuulee vaan meidän omis tapahtumis.. Täst on tullu hieno perinne, siit alkaa oikee joulu. Slangijengi on aktiivista, meil on häppiksii joka viikko ja jäsenii on vilt messissä... Se olis vähän niinku takapakkia hikiset haasteet Uudistunut [ehti enkä halua uskoa, et kukaan sitä on meidän lippulaiva, jostavoidaan tosissaan tulee ehdottamaan. Kandee tulla.lysnaa slangitreffei tiistaina 20.10. Ne roudaa tänne omii tapoija kulttuurii. lE ffl r a lL,pur&vARAUKsET BRÄTWURjTIÄ, HÄpÄNKÄÄLlÄ i'rå";,äil iiiiqyt{mliei, $rangin byroo Blft[E JÄ tHllv/\Ä* o"'f:å*ffT,:,,X1f,,ifå ouh.09 7741841 ' la, l,t t It lvrl rlry.stadinstangi.fi ",*, JORTTU M UtÄÄ tKU LÄÄ: * f' ':' --: lavasåcw tympaa nskaansa ffi,lpf,st dinsrangi.ri r# mf ' ia saa iufitan kuinll:ff mt";""r$sdrq 'lq,1ti.:':xTERVETULOÅ IORAÄMÄÄN!. Nyt kokoukselle tuodaan ensi vuoden budjettiehdotus, jossa joudutaan esittämään jäsenmaksun korotusta. Heka Laurellin vek jäämistä osattii odottaa, mut kun hän päätöksensä mulle kertoi nii tuntui, ku oikee handu olis kiskaistu Slangi on svengii...slangilla menee lujaa...slangi on inee... Suomen suurin kotiseutuyhdistys on kasvanu mittoihin, jotka vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän sitoutumista. Hekan pallille tsittaajalla on tosi ta. Vaalivaliokunta on uusi, riippumaton elin, joka valmistelee vuosittain syyskokoukselle hallituksen jäseniksi valittavat ehdokkaat. gsm 050 58 58 985 ffigr$rg*$sf w@, Erottajankatu 15-17, Helsinki {d lJ (J q.4j j \H ffif;€€-ffiffi ffi* ffi €F-ffiffi ffi&W$Wffiffi \ tLlBÄRlN HINTÄ 10. Täytyy muistaa, et toisin ku osakeyhtiöissä ja firmoissa, yhdistyksen hallitus toimii niiden ohjeistusten mukaan, ku kokous Päättää. Ymmärrän heitä, elämäntilanteet muuttuu ja yhdistyksen hallituksessa on duunii jokaisen vastuualueella. Tätä ei todellakaan johdeta toinen handu/C:ssä. Meill on ollu tanä vuonna hyvää tiimityöskentelyy ja kliffan redifiilis. , /'r' , SLI I BAA STADI LAI NEN SNADI MMASTAKI N Yffiäfu&ffiH ffiIffiffi harvennetaan nykyisestä kuudesirti. Messissä Henkan sukulainen Pertti "Pemu" Mustonen, joka myös tsennataa slangiPakinoitsijana Jouluki stondaa dörtsillä, rälläkkä venaa, et me taas jeesataa niit ja stondataa patavakseina. Varapuheenjohtajan valinta esitetään sirrrettäväksi hallitukselle. Se on ollut ainakin koko mun bamiskauden sama, eli 20 egee. Ellei sitten päätetä, että Tsilarin ilmestymiskertoja Ku tää Tsilarr stikataa jengille, ollaan jo puolivälii lokakuuta. Lasse Liemola bamis lasse,li:emola@liemola.com. "Ken on tullut takaa Vantaan slangia ei bonjaakaan, rnenee stadilainen messiin landeläinen toisen kaa, smygaa murteet Stadiinkin, häipyy taika Flemarin, sliibaa stadilainen snadimmastakin", sjungas Fredijo kymmenen vuotta sitten. Mitä tää meinaa. . Me stadilaiset ollaan vähemmistönä omassa himassa, jengit flyttaa Stadiin landelta ja "Huitsin Nevadasta". 0nks se nyt sitä globalisaatioo jost meidän Tarja bamlaa. Mahdolliset uudet ehdotukset käsitellään syyskokouksen muissa asioissa ja ne jäävät sääntötoimiku nnan val misteltavaksi, Jäsenmaksua joudutaan hilaamaan ylöspäin. .snygii, ..siistii. g,.tåCrTJlltÅ r,,,,oI1l^!,it1f1,åY,-ä I', ,i '. Sillo Hanski Heiskasen vetämässä illassa bamlataa Ja sjungataa Henry Theelin hengessä. .. s.sffi .S.'"ry' "1 ' { '.r i. Haluun kertoo sen hyvissä ajoin, et jengillä on aikaa funtsia mulle seuraajaa. . . Tsilarin päätoimittaja on vaihtumassa. kliffaa. paukutella henkseleitä. Tulevassa syysmöötissä vaihtuu myös hallituksen 1äseniä, jotkut ovat eri syihin vedoten luoPumassa jatkopestistä. Ammattilaista duunia talkoovoimin. kivaa.. Luopumisen aika Täma kausi tulee mun osalta olemaan viimeinen eli ens vuonna ( 2010 ) on vuorossa uuden bamiksen valinta. Sääntöihin ehdotetaan muutoksia. Ankkalammikko kuivuu, sveduslangin taltiointi Ja tutkiminen on jääny huolestuttavan vähälle huomiolle; meitsin slangii on skrivattu kansiin ja kniigoihin yli 30 000 .sanaa, sveduslangista on tallennettu vajaat 1000...ta dej i kragen "jättekiva", börja skriva! gang Marraskuussa, tiistaina 24.11.2009 on Stadin Slangin syysmöötti. Olis hyvä, jos jatkaja saatais mpssiin ens vuoden hallitukseen
# ao Piirros: OlliBull. Tr u b ad u u r itr effi t s aiv at h eti v a n kku m atto man suosion, ia niiden vakiinnuttua päätettiin pe r u staa I au I e I m ay h d i sty s to i m i ntaa' tu ke m aan 'kevättalvetla 2002. 7 HELY rÄruÄÄU HELY järyestää vuosittain 1-2 konserttia, joka toinen vuosi suomenkielisten snapsilaulujen sanoituskilpailut, sekä joka kuun 3. Lisäksi ovat jäsenillat joka kuun 1. TOIMINNAN TUKEMINEN Jäseneksi liittyminen on toiminnan tukemista, Jäsenet saavat etuja, tiedotteita, alennuksia ja mahdollisuuden edistää musiikkiharrastustaan taiammattiaan. sunnuntaina "Laulelmatreffit". Laulelmatreffeille on yleisöllä vapaa pääsy! HELY:n toimintaan voi tutustua lähemmin sivuilla*:.t.info. Yhdistyksen perustamiskiqan allekiryoitti 7 henkilöä, Heti yhdistyksen perustamisen jälkeen päätettiin toteuttaa pitkään mielessä kypsynyt ajatus perustaa trubaduurien omat esittelysivut internetverkkoon, Sivujen tarkoituksena on toimia infokanavana kaikelle laulelmaan liittyvälle tiedolle. MIKA IHMEEN HfrLYT H e I si n ki lärset tr u bad u u rit koko o ntu iv at 1 9 9 -l u v u n lopulla vapaa-aikanaan silloin tällöin yhteen musisoimaan ja toisiaan tapailemaan eri ravintoloiden kabineteissa. Syntyi ajatus siitä, että voisivathan musisoinnrsta nauttia myös ravintola'asiakkaat. Sivuja ylläpitää HELY:n nykyinen puheenjohtajaAriTalkamo. keskiviikko. Teatteriravintola Arenan kanssa tehtii n svksvl I ä 2001 sopimus kokoontumisesta'Trubaduiritieffit" nimellä sunnuntaisin kerran kuussa, kesäaikaa lukuunatta m atta. Laulelmatreffien paikka on nyt uusi: jazz+avintolanakin tunnettu Kantis Ruoho-lahdessa.Juonnettujen, teemallisten Laulelmatreffien aluksi esiintyy vieraileva artisti, jonka jälkeen "lava on vapaa". TSILARI 5lO9 HELY ry:n TOIMINTA-AJATUS HELY:n toiminta-ajatus on ylläpitää ja kehittää kotimaisen laulelman harrastusta jäsen istönsä kesku udessa, vaalia ja kehittää laulelman perinnettä maassamme sekä edistää laulelman ja trubaduuritaiteen arvostusta, Tarkoitustaan HELY toteuttaa jäqestämällä lauluja keskusteluiltoja sekä koulutusta ja opastusta jäsenistölleen, edistämällä kanssakäymistä muiden laulelmayhdistyksien kanssa, järjestämällä konsertteja ja yleisötilaisuuksia, tukemalla ja kehittämällä alan julkaisu-, kustannusja tallennetoimintaa, seuraamalla laulelmakulttuurin kehitystä sekä tiedottamalla siitä. HELY kiittää kaikkia jäseniään sekä muita toimintaansa tukeneita tahoja. ' Teksti HELY ry:n lwalla Helsingin Laulelman Ystävät HELY ry:n perustamiskokous pidettiin Helluntaina, 19,05 2002 Helsingissä Kulosaaren Kasinolla. Toimintaa voi tukea myös ostamalla lippuja HELY:n järjestämiin konsertteihin, tai HELY-pinssejä, yhdistyksen julkaisemia cd-albumeja Ja snapsilaulukirjoja, joita myydään kaikissa HELY:n tilaisuuksissa. On tärkeää, että laulelmasta ei tule valtavirtamusiikin varjoon katoavaa perinnettä
Samoin nimet pyritaan vääntämään "hauskemmiksi", kuten pääministeri Matti Vanhanen : knuburaministeri Gamlasen Masa, kaupunkisuunnittelulautakunta : cityfuntsilautis jne. 8 SfanEfs"då"d frsrsf* Jrussr J*r"r *s . KI ISTELTYJA KI ITETTY $ffiruffisåJ# St an gi y uti si a ol i al u n pe r i n tarkoitu s kokei I I a vaan pyöli vuotta, muttä myö.ntging, pTl.qyte o7 ollut vlle:Ws Metrö i*:i to:i'mitukselle.'Sitfå s;1ysrä ahielma 6n iatkutnut nut io kolme vuotta! Kin uutisetbn iäänvt keiätauolle, ovat kuunteliiat s_oitel/ee t ja m eii I an nt eet ki u kku i s i a ko m m e n tte i a. Myöhemmin sponsorina on toiminut tnm. radiomainonnan suunnittelua ja toteutusta avaimet käteenperiaatteella. Hän otti yhteyttä Stadin Slangin aktiivijäseneen, OlliBulliin" johon oli tutustunut slangimusiikin kautta. Metro FM:n ohjelmatarjonta muodostuu musiikista ja ajankohtaisista liikenneraporteista 24 tuntia vuorokaudessa. Slangiuutisten sPonsorointi on herättänyt paljolti mielenkiintoa sekä ohjelman omaleimaisuuden että myös radiomainonnan yleisen kasvutrendin vuoksi. Metro FM:n mediamyynnistä vastaa Mediasales Finland OY, joka on CommunicorPin omistuksessa oleva mYYntij a rnarkkinointiyhtiö. Oikeat uutiset toimittaa edelleen Metro FM:n uutistoimittaja Matti Välisalo. Rikoksista, sodista ja muista negatiivisista asioista ei yleensä kerrota. Asiasta ei tarvinnut pitkään neuvotella ennenkuin päätettiin ryhtyä hornmiin. HKL kun on aina suhtautnnut slangiin rnyönteisesti. Metro FM:11ä soi 70-, 80ja 9O-lukujen popja rockmusiikki. Kanava aloitti 1ähetystoimintansa toukokuussa 2003 laajennetfuna paikallisradiona YffiHtu&ffi$ sf#ffi Suur-Helsingin alueella ja on nykyään Stadin suurin paikalli sradiokanava. stadilaisen ravintolaketjun raflat Storyville ja Ryrny-Eetu. Slangiuutiset taVoittaa ioka viikko too ooo ' kuanteliiaa.. Metro FM tarjoaa asiakkailleen mm. Aamulla puoli kymtneneltä 1ähetetyt uutiset kuullaan uudelleen iltapäivällä kello 15.30. Mutta jos tällaisin keinoin saadaan slangille uusia ystäviä, niin mikäpä ettei annettaisi näidenkin kukkien kukkia KUI]Yru SLAI{GIUUTISET SYI,{TYI. Joulukuusta ja ensi vuodesta käydään par'arkaa neuvotteluja. Pääpaino on kuitenkin 80-luvun rnusiikissa. Näin ollen Slangiuutiset tavoittaa j oka viikko noin 100 000 kuuntelijaa. Lisäksi kanava tarloaamyös Päivittäiset STT:n uutiset Ja F orec an sääti edotteet. Varsinkin tällaiset itse keksityt yhdyssanat ovat aiheuttaneet päänsärkyä monille puhdasoppisille slangin hanastaj ille. Hän meilaa uutiset arkisin aamuseitsernältä OlliBullille, joka kääntää ne slangiksi ja keksii päivän aiheisiin liittyvät loppukevennykset. Juuri tämä seikka antaa herkullisia mahdollisuuksia vääntää slangiuutisiin samankaltaisia sanahirvityksiä. Communicorp to irnii ttsei ssa eri Euroopan maissa, joissa se omistaa lähes 30 radioasemaa. Päivittäisenuutistarjontamme suomenkieli on usein sellaista kapulakieltä, että tavallinen kansalainen ei sitä aina edes käsitä. Jussi puhui asiasta tuottaja Liukkos-Lassin kanssa. Radiomainonta saavuttaa asiakkaansa huomattavasti paremmin kuin perinteinen printtimainonta. Vaikka slangiuutiset saa aiheensa oikeista uuutisista, se on kuitenkin luonteeltaan humoristista asiaviihdettä. Slangiuutiset 1ähetetään kahdesti päivässä. MITEI{ SLANGILTUTISOIIVTI TAPAHTULT. Joitain vuosia sitten toimittaja Matti Välisalo tuli keksineeksi, että uutisiakin voisi kääntää slangiksi. Hän ehdotti asiaa myyntipäällikkö Jussi Jonesille, joka on paljasjalkainen stadilainen. Metro FM:n otnistaa Metroradio Finland OY, joka on osa irlantilaista Communicorp GrouP Ltd viestintäkonsemia. Kanavan pääkohderYhmänä on aktiivinen +30 vuotias aikuisväestö. Metro FM on aikuisväestölle suunnattu, koko pääkaupunkiseudun ja ympäryskuntien musiikillinen paikallisradio. Ohjelmassa pyritään käsittelemään pääkaupunkiseudun ajankohtaisia asioita muuttuneista liikennejärjestelyistä poliittisiin päätöksiin ja silloin tällöin jopa onnettomuuksiin. Tehtiin "demouutiset", joilla idea myytiin vuoden sopimuksella ensimmäiselle sponsorille HKL:1Ie. Ovat luu[leet uutisten loppuneen. Nykyinen sponsori on \/araosajätti Biltema, jonka kausi jatkuu ainakin marraskuun loppuun. SATATUHATTA KUUIVTELIJAA VIIKOSSA. Olli meilaa uutisten slanginnoksen toimittaja Jussi Jonesille, joka lukee ne eetteriin
On hän tosin ollut julkrsuudessa ennenkin, esimerkiksi 80-90 -luvuilla menestystä saavuttaneen Juliet Jones -bändin rumpalina. Kerra vuollessa stikkasin ruosteisel Moral vähä sormee vahingos ni eiks se menny luuhu asti tost vasemman etusormen nivelen päält! Ne isommatki nakyvät verisuonet molemmat katki ja tollee, mut sulis skriinas ku viimestä paivää, oltiijust saavuttu ystävän böndelle ja saatu ekat sahtimukit alas ja kylmät kaljat oli avoimina, ni mikä hätä mul siina, mä vaa stikkasin handun ylös ja annoin blodden valuu niinku kainaloon päin ja pitelin sormee ylhääl kovassa uskossa kunnes haava vähä umpeutu ja sit myöhemmin illan tultua ikään kuin vuolin haaverin reunat niinku repsottavist nahoist ja VOILAA, ihan upea eheytyminen! Ei niinku tullu mitää ikävän näköstä arpee, mut jos tsiduu tarkkaan, ni näkee ihan suoran viivan siin mihin terä kävi. Jussi Jonesista on tu1lut varsinainen julkkis p alj olti Slangiuuti sten ansiosta. TSILARE 5I*S KL-K401V JL-SSI JOATES. Slangiuutisia on pidetty monilla tahoilla jopa kulttuuritekona. Sain ranteen hoidettua tosi hyväks ja tohdin epäillä josko siit jäis mitää arpee Osaan kätten työt Ja pienet haaveritki hoidan ihan ammattimaisesti, ei saa vaa sählätä, vaan tarttee pysyy rauhallisena ja tehdä hyvin. Mut toisii tikkei en oo konsanaa ansainnu! Tälläst tekstii vaan ihan lämpimiksemme jaksoin jotenki teille skriivaa luettavaks, mut oli mul ihan syykin tähä E-mailaamisee! Mul nimittäin tuli ihan hauska niin ku hauskuutus juttu mielee, ja tää on myös toisaalta melko pitkälti aika totinen, mutta silti aika hauska juttu, minkä kelasin et Stadin Slangi saattais haluta julkastaki Tsilaris kevennyksenä! Elikka tää juttu menis näi et: Olin kerra; ryyppäsin, sit totesin ääneen et: "00N KAYNNISSA", mut jotenki sille "Y":lle kävi jotai! Sit seuraavana päivänä tsiigasin, lompakko ammotti tyhjänä totesin: "KRAPULA" ku piti sanoo et kauhee rahapula, sit kävin yr1öö ja luin samal vessanpöntöst äänee et: "ORAPIH-LAJA"! Myöhemmin kaverit jeesas etse olikyl:"ARABlA" emmätiä kaine nekiolivähä juubas, Janne Valtteri Helin Helsingin Kamppi. Sekin oli hyyä esimerkki siitä. Myöhemmin koitin yltää samaan ku meijän Welshin Corgi hauva ku se oli jotenki järkeilly tennispallost karvat fek. Ihan kokonaan ei rnuusikko kai koskaan pääse eroon musiikista. PaaValin kirkkoon, joka on mitoitettu 600:lle, ahtautui tuhatkunta ihmistä ja,parisataa jäi ovien ulkopuolel:tre. l' määränsä yli odofusten, : . _:: :; .r piiämäärån, että slan gi e lää, kehil-ryY ja voi hyvin. Sit kaveri pisti mun handui sinne liekkeihi vähä ku oli niin samanistinen tunnelma, väki kumisutti rumpui eikä ees kovin huomannu millaset sällit just paukkas tulen loimun äärelle, ni mul brennas oikeen käden ranne pikkasen siin järkyttäväs metalli aironis ku oli se syndi siin. Jr.rssi on nelikymppinen Stadin kundi, joka on viettänyt koko elämänsä Stadin kuhnilla. # Jeksfi;.,Räij6,, kuvat: OlliBull G Tsaukki älä oo taukki ! Täs skriivaa Janne Valtteri Helin, kello 0B:10, 22.08.2009 ja ulkon skriinaa suulis! Eile oli Taiteide yö jälleen kerran, ja mentiin sellasee johki Neljän Tuulen tiipiisee, jos oli metallitynnyrist leikattu se yläosa nijost oli tehty notskin ympärys suojus. Myyntityössä Jussi tunnistetaan usein Slan-eiuutisista tuttuna radioäänenä. 'fu{etro FM: a:slangiuutiset, on'saå :€rkeän pää.. Siistin palohaavan himas teräväl jungel sillee ettei siihe jääny rosopintaa, nii et siihe tulis hyvä rupi, otin hotin dushin ja kylläpä teki gutaa koko homma näin kun klaaristi ottaa. Snygeimmät joulubiisit pitäisi saada radioitua -vaikkapa sitten Metro FM:n, kanavilla 95,2 ja kaapelikanavål'la 91,3. No sillo lähettii neuvolaa ja siäl lekuri kysy et pistetääks tikit vai perhoslaastari, ni mä pyysin perhoslaastarin ku toivoin etten ikin sais tikkei. No sit mä dallasin nextix himaa enkä viitsiny enää mennä kaljalle vaik kaveri sano et se bjuudais, ku funtsasi et haluun hiilata handuni kuitenki rauhas .Nyt se on jo parempi. Niinpä Jussikin hakkaa kannuja aina silloin tällöin. Kyrnmenkunta levyäkin ehdittiin julkaista ennen kuin bändi pakkasi kamat kassiin ja por-ukka hajosi kuka minnekin. Lähin faijani mekee huoltsikalle ja pyysin mattoveitsen et ostettais, sit himas lähin vuolee tennarii kunnes oho! Peukalon puoleenväliinhän se Stanley-veitsi uppos, ja täl kertaa lekuri pisti heti tikaten ja arpi komeilee yhä peukus. lhan skidinä alle kouluikäsenä havittelin kerran mandariinejä ruokapöydällä olevast keraamisest astiast seisten sinisen punarenkaisen kloddien leikkimopon päällä, kunnes mopo lipes ja mä ryhdyin takoo silmäkulmaa ensin se kopsahti pöydänkulmaan, sit jotenki tuolin kulmaan ja sit viel lattiaan, ja verta tuli kuulemma ku härän kurkust! Muistan et näky niinku ois ollu matto tos oikeen silmäkulman edes. Kulffuuriteko oli myös viime woden jouluviikolla Stadin Slangi ry:n ja Paavalin seurakunnan järyesltryä Snygeinrmät joulubiisitkonsertti. Jussin suuri rakkaus on Helsingin 0lympialaisiin vuonna 1952 valmistunut HAI-Iuokan purkkari, SLÅN.GI EI'{Å JA iOI HWI]V. Jussin påatyi alkanaan Metro FM:n toimitukseen ja kohtasi myyntimiehen kovan elämän. ettå slangi ei ole sammaloitunut. Bändillä oli yrnpäri maata parhaimmillaan yli satakuusikyrnmentä keikkaa vuodessa. Konsertin saamasta suosiosta johtuen tänä vucnna on päätetly pitää kaksi j oulukansertti a s atnana päivänä;jotta kaikki halukkaat pääsevät kuulemaan,, slangilla esitetråviä joululauluja
Pomomies oli kiva. HINAUKSEEN Viissataa niin hinaan sen Hakaniemeen, sanoi tuttu Mustikkamaan venekuski. Kala-auto tuli, sanoi joku kundeista. Tuli talvi ja vene katettiin. Lähes neljän tunnin hinaus Sörkasta Sompasaaren ohitse ja Pitkänsillan alta pddttyi onnellisesti, vaikka pari kertaa olimme upota. Osan kundeista piti olla painolastina perässä, jotta rikkinäinen keula nousisi ylös. Se oli viimeinen paukku. Kymmeniä ikkunoita aukesi eikä ihme, olihan sota vasta päättynyt. Mitä. Saatiin botski parilla tonnilla ja yhtiö hoiti veneen samaan rantaan viitisenkymmentä metriä sivuun Halosen ateljeen ikkunan edestä. Vettä täyteen ja kaaripuu putkeen ja tulPat päihin. Hankimme parimetrisen kolmetuumaisen vesijohtoputken. ROMUKAUPPA KANNATTAA Kului kuukausi kun Hännisen Uuku tuli bilikseen parin muun kundin kanssa ja kysyi: Haluatteko fyrkkaa. kysyttiin satamamestarilta. Osa kundeista oli jo töissä Ja toiset opiskelivat. Millä se luulee vievänsä sen veg. Talven aikana suunnittelimme Anssin opastuksella veneen sisustuksen ja takilan. -Kenen se on. Moottori, potkuri ja peräsin olivat poissa. baraudat, teräsharjat ja muita työkaluja löytyi. ru-KW'W, * K HVÅ ft J Å. Pitkälläsillalla oli kymmenittäin uteliaita katsomassa moista hinausyhdistelmää: Mustikkamaan moottori perässään 1920-luvun miehistölaiva täynnä meluavia pojankloppeja. Eikä ihme sillä veneessä oli viisimetrinen akseli ja reelingin ympäri kiersi paksu rautavanne. Yli kaksikymmentä metriä! Reilu äUä Kertoi myöhemmin saaneensa teräsakselista moninkertaisen hinnan. Se olisi vaatinut kallista ammattimiestä. Se jäi siihen! Kaupungilla ei ollut kalustoa kuljettamaan sitä. Hei kundit, siellä on iso botski!Missä. Keulasta oli kolme neljä lankkua poikki. Apu saatiin ihnaiseksi kun bulit kundit järkkäsivät hänelle j otain mustan pörssin kamaa, josta hän reilusti maksoi. Saatiin rahat kasaan vanhemmilta ja omista kukkaroista. Selitimme. Vene oli saatava pois. Peltosen Eerolle ja Ahtajan Ristolle annettiin vetopalkkaa. Yks romukauppias osti sen ja vie sen veg. Akseli oli vielä paikallaan. Putki lähti kuin torpeedo kun toinen tulppa Petti. Kuvanveistäjä Halonen valitti kaupungin satamaosastolle, että hänen näköalansa on pilalla. Arska luovutti päällikkyyden väliaikaisesti jopa muillekin kun toimimme kuljetustehtävissä rahdaten matkustaj ia Kulosaaresta Mustikkamaalle. Vene j äi hietikolle. Jumalauta mikä säkä. Se oli päämajamme, jonne parhaimmill aan mahtui kymmenkunta kundia eikä friiduj akaan kielletty tulemasta tutustumaan alukseen. Sörkän laiturin alla Sumppaa vastapäätä. Se pysyi pinnalla kun pari jätkää vuorollaan kippasi vettä ämpäreillä yli laidan. VESILLE Tuli kevät. Osa veneen kaarista oli uusittava. Ei jumalauta! Maalihan on kovaa kuin kivi. Hiki lensi kun toistakymmentä kundia työnsi ja ähelsi veneen veteen kankien avulla. Joo. Nosturi ei mahfuisi Pitkänsillan alta. Myytiin se vene. Saimme arvokkaita neuvoj a naapuritalossa asuvalta insinööriltä Immulta. Ikivanhaa lohkeillutta maalia 1ämmitettiin puhalluslampuilla ja iskettiin työkaluin maaliin kiinni, jotta saadaan kuusipinta esiin. Tiellä se on. Myöhäiseen syksyyn ahersimme veneen kimpussa. Nyt meilläkin oli fyrkkaa monta tonnia, kunhan ensin tuhottiin muutama satanen jätskiin ja leffaan. Ei selityksiä. Se sahaa sen poikki sirkkelillä ja sanoi tekevänsä siitä vaikka saunan. Viikko yritettiin, mutta ei tullut mitään. Jopas pojat urakan ottivat, ravistelivat isät päätådn. KOVAHOMMA Pari puhalluslamppua. Tehtiin välirauha Halosen kanssa, kun hän tuli katsomaan venettä opettajani Ilmari Augustus Hiitosen kanssa, joka asui samassa talossa ja TSäLAffiH sl$$ kertoi meidän olleen mukana VSS-hommissa sodan atkana, Vene oli leveä kahdeksanmetrinen V-mallinen tiikkirunkoinen pelasfusvene. '10 ISO BOTSKI Kuhalla tehtiin paikallisristeilyjä 1änteen arna Seurasaareen asti ja idän suuntaan Kivinokkaan Ja Vartiokylänlahdelle. Nuotio oli rantahiekalla, missä kaaripuuta pehmennettiin keittämällä. Se on ollut siinä jo parikymmentä vuotta.Häh! Voiks sen ottaa. Sitten helvetinmoinen jysäys. Sinne! TIIKKILAIVA Se oli jonkun huolintayhtiön vene Herttoniemessä. Mikä se oli. Saatiin muutama ylimääräinen markka, joista päällystö otti bonuksen. Sen kun viette. Sinne! Siinä se oli kyljellään! Suuri kymmenmetrinen lankuista rakennettu miehistönkulj etusmoottori ajalta, j olloin isommat puutavaralaivat lastattiin Kruununvuorenselä11ä. Se oli siinä ja pysyi. Siellä oli tunnelmaa, kun öljylamput paloivat ja lämmittivät. Keularikko oli huomattavasti pahempi kuin luultiin. Tuttu Demarin kuormaautokuski, Peltosen Eero, veti veneen vaijerilla maihin tarkalleen kuvanveistäjä Emil Halosen ateljeen eteen! Vasta rannassa huomattiin kuinka suuri vene oli. Uuku löi hirveen tukun seteleitä biljardipöydälle. Mistä. Ei kenenkään. Häh. Tuurilla rantauduimme S aariniemen kärkeen rantahietikolle. Puska ujelsi paikalle. Romukauppias antoi vinkin vanhasta pelastusveneestä. Mutta kun seuraavana päivänä työt loppuivat, pari isääkin oli paikalla valmiina talkoisiin. Kuha alkoi käydä joskus pieneksi, joten tähyilimme suurempaa alusta. Homma toimi ja monta kaarta notkistui
Alkoi kölin asennus ja maston teko. jotka kaikki olir at r akiruisessa duunissa. Nimesi olkoon Kitty. Me muut koulukummajaiset oltiin kesällä tsupparina. Jäsenhankkija saa jokaisesta uudesta jäsenJasennanKKila saa roKarsesla uuoesta rasen maksu nsa maksanee'sta jäsenestä pal kinhoksi 7 € arvoisen Stadin Slangin ry:n etusetelin. Sen rnateriaalin lahjoitti pyöreine messinki-ikkunoineen ruttavamme romukauppias. kliffa. Farve$sffi ffis. Styyriaukossa oli ritilärallit. Vesiraja vedettiin valkoisella 1a pohj ar,'äriksi Gunardin punainen. 1fi Kaiko Judön. Juhlallinen vesillelasku. Kuva: Antti Miikkulainen' muuta kamaa veneelle. Täkki oli tammea ja hyttirakennelma mahonkia. \ eneessä oli neljä pääosakasta. Runko oli kunnossa. JULKISUUTTA Joku paikallinen aviisi huomioi meikäläisten touhut ja sekös lisäsi puhtia liikaakin ja vanhemmat loutuivat hakemaan kotiin läks1'-jä lukemaan. Purjeiden teossa saatiin ammattilaisten apua. Bomannin Eikka touhusi jossain rättihommissa, mistä hän hoiti sisustuskankaita. Kuusilehdon Windy, joka oli kultasepän opissa, saivat tehtäväkseen ruorin. Kymmeniä ikkunoita aukesi eikä ihme, olihan sota vasta päättynyt. Se hinasi veneen Suomenlinnan pikkutelakalle, j ossa safunnaisesti Arskan pikkubroidi I trb ii4nr! loLw iE! ' l*nah* * g Falkitseffrr?r* f:ybyf; välises?ä alkama ue.td*n jäs*ar*n Fxarnk$qåmf,se s*a. Sittemmin tunnettu laivansisustusarkkitehti. Meillä oli sponsorikin, sama huolintaliike, josta vene oli ostettu. laivakellon ja kompassin kunnostamisen. Sain täkkimatruusin nimityksen, mikä nähtävästi johtui siitä, että faija heitti autokuormallisen vanhoja vaijereita ynnä 11 Sitten kuului helvetinmoinen jysäys. TSH-ARn Sl{39 Onneksi oli vnmelnen kaarikin. Varakippari oli Hännisen Jusa, joka oli myös venepuuseppäopissa. LiSäksi arvomme 2, hengen ulkoniaa.n lorya: matkan henkilöiden kesken, jotka hankkivat vähintään viisi uutta iäsentä. Kipparina tietenkin Kuusiston Arska, joka oli vener eistämöllä töissä. Toiset hieroivat vielä persettään koulunpenkkiin, kuten Grönholmin Leksa Ressussa älläjätkä muuten jolla oli jommankirja mukanaan veneessä. Salongissa oli neljä punkkaa ja foörissä kaksi. Putki lähti kuin torpeedo kun toinen tulppa petti. Joku paikallinen aviisi huomioi meikäläisten touhut ja sekös lisäsi puhtia liikaakin ja vanhemmat joutuivat hakemaan kotiin läksyjä lukemaan. Laakson Tottekin pyöri mukana oppia ottamassa. Parikymmentä jätkää oli köysissä kiinni kun laiva laskettiin petiä pitkin mereen. Syyskesästä tiikkirunko kiilsi. Sieltä hän sai ilmaiseksi vanhoja heloj a, pulttej a, kuparinauloja ja muuta pientä. Päte toimi juoksevien asioiden hoitajana hänestä tuli myöhemmin insinöörieversti. Lahjakortti on voimassä 2A70 loppuun. Meikäläinenkin kävi varmuudeksi keskikoulun kolme luokkaa kahteen kertaan. Kitty oli kahveliriki kahdella klyyvarilla Ja keularaa'alla. Jokaisesta 5 henoen rekrvtoinnista såa lisäarvan arvontakoriin." rekrytoinnista såa lisäarvan arvontakoriin.n äÅh€ffiffi to?fissxHru. Taisi olla valkoviinipullo, joka pirstoutui veneen keulaan. Ama ja Hännisen Jusa hommasivat veneiden parissa. Taki la tuli kalliiksi, mutta joten kuten siitäkin selvittlin
Pintti ja Sigge on saanu suomalaiset nimet yleisökisan tuloksena. Krigun jälkeen panimohevoset draisas kaljaa 1940-luvun slYYttiin, jolloin Sinebrychoff alkoi tsöraa kallaa bilikoilla. Sffi^DII fU tsULEII MTMIIAT MEKKI\K6ET Köyhä venäläinen kruununtalonpoika Peter lvanovits Siiebrjukov (n. Vuonna 1890 Si nebrychoffin tontil le bygattiin nyya talli 60 panimohevoselle. Sörkkaa pitemmälle ei shiivaa tsörattu. 1750-1805) lähti 1700-luvun lopulla vaimonsa Marvan ja lapsikatraan kanssa Gavrilovin kauppalasta Moskovan pohjoispuol'elta kohtiVanhaa Suomea ia parempaa elämää. Nikolai Sinebrychoffilla oli panimon alkuvuosina muutama hevonen. Nikolai muutti asiakkaittensa perässä ja atoitti käpakoitsijana Länsi-Mustasaarella. Peter sai pian Ruofslnsalmen linnoituksesta oikeuden kauppapuoiiin 1a kapakanpitoon. Stadilaisten mielestä Stadi ilman Koffin hevosii, ofl ku kalja ilman vaahtoo, tai Stadi ilman slangii Sinebrychoffilla on ollu Hietsussa talli ja panimohevosii melkeen 190 vuotta. Melkeen kaikki panimon hevoset dilkattiin krigujen ajaks intin käyttöön. Vuonna 1819 hän huusi 'kymmeieksi v uodeksi yksinoikeudel ol uen. Panimohevosten kaviof kopisee tänään asfaltilla ihan niin ku pari vuosisataa sitten Stadin mukulakivigartsoilla. Sama na vionna Nikolaille myönnettiln oikeus hankkia maata ja peristaa pani mo kaavoitetu n kau pu nki al ueen ääril aidalle Hietal ahteen. Nestalla vuoskybällä KOFFin punasii kaljavankkureit draisas Bisse, Birra ja Nikolai. myy nlii n i a v al mi stukseen Hetsingissä. YffiHh&ffiH ffiI*ffi Ne kynttäs snygisti tykkien, safkakärry1en ja delanneiden solttujen vetäjinä. Niiden duunii jatkaa Pintti , Sigge ja vikana slumpattu Väiski. Hevostallista duunattiin bilikakudju. Nuori liikenero toimi Lainaus: www.koff.fi kauppiaana ja rakennusurakoitsijana, kunnes Suomen sota romahdutti markkinat ja Riotsinsälmen rykmentti siirrettiin 1999 Viaporiin. Stadin esikaupunkimestoille ja landelle kaljat slepattii yhdeksällä omalla bilikalla )a yhdellä pirssillä. Kuski sai tsöraa samaa hevosta vaan puol päiväå, sit oli singsattava hevosii toisen kuskin kanssa. '1930-luvun slyytissa Sinebrychoffilla oli jotain nelkyt hevosta, joilla kaljaa slepattiin buiduille ja rafloih in . Ne pyöritti mallasmyllyy Ja draisas mallasja mäskikuormia. Kun bisnes alko futaa snygisti, piti hamnaa lisää heppoja. Nikolai delas vuonna 1848. Yrityksen Iähes 2A0-vuotinen historia ifsessään kertoo tuotteiden laadusta ja tuotteiden kehityksestä aikojen saafossa. Silloin panimolla oli jo yhdeksän hevosta ja yks hevoskäyttönen parikivinen mallasmylly. Sörkka ja Rööperi dallas Hietsuun vuonna 1978, Styrkka ja Fyrkka 1984. Hänestä tuli oluenP?liia ia s.otavä.en kaisipi;,t, mari<eten'tti, Va'nhin poika Nikotai (1789'1545)-oppiisänsä I apitäiseiakaupanteonalkeet'.lsänkuollessahänolivasta16-vuotias, åutta otti rohköastivastuun perheensä liiketoimista. Hevoset jeesas panimomesuja monissa styrkkaa vaativissa duuneissa. Niitä sahattiin Hietsusta kudjujen jäähdyttämistä varten, et kal)aa voitiin kypsyttää hitaasti kesäkuumallakin. 1 860-luvulla hevosii hamnattiin Pietarista. Perhe asettui 'asumaän Kymiin. Se oli ensirhmäinen luku menesfystarinassa, ioka iatkuu edelleen. Kauramoottorit startattiin taas'1 960-luvulla, kun Koff ja Siff tuli taloon PR-osaston ed ustusduuniin. J 12 on Pohjaispanima ja yksi Euroopan nykyaikaisrmmisfa juoma-alan yri$ksrsfä. Talvisin hevoset draisas skönestä tonneittain jääbiittejä. Yhtiölft on pitkä hisforia oluiden, siidereiden, lonkeroiden sekä virvoitusja energiajuomien valmistajana ja markkinoijana. $inerrycnor maiden vanhin. Bulit jyllantilaiset edustusduuneissa. Sinebrychoff on tänään myös innovatiivinen ja moderni panimo, joka on osa kansainvälistä Carlsberg-konsernia. Koffin konit Stadissa
Tärkee juttu on ystävällisyys ja kyky tulla juttuun ihmisten ja muiden hevosten kanssa. Bändin bulein torvi (se soitin), trumpetisti ja rumpali meni talliin ineen ja alko skulaa jotain biisii.. Duunihalujakin pitää kyl olla sopivasti. Eero tvettas paineruiskulla Pintin klabbeista oljet ja muun skeidan. Hollannissa duunatut pläägät naputellaan kavioon kympin spiguilla. Tais heppa nauttii ihan oikeesti aamupesusta. Sen säkä on '155160 senttii ja se voi painaa ylitonnin. 9-vuotias Sigge oli jo saanu aamusuihkun ja staijas pilttuun ulkopuolella, kapeessa käytävässä )a kaapi lattiaa malttamattomana. Jyllantilainen on buli ja skrama, mut onneks ihan iisi duuniheppa. Tallin dörtsillä tuli vastaan Lehtosen Eero, Koffin hevosm ies. Pintti ja Sigge on samaa sukuu, mut luonteeltaan yhtä persoonallisii ku me kaksklabbisetki. Koffin edustushepat on födannu Tanskassa, jossa Jyllannin hevosii on jalostettu stydiin vetoduuniin yli B0 vuoden ajan. Koffin hevosten pläägän numero on B-9. Jyllantilaisen klabbilla on leveyttä kengityssepän kahden handun verran. Pitkät reissut kovilla gartsoilla vaatii stydit ja oikeen muotoset kaviot. Härmänhevoset dallaa puolta snadimmilla pläägillä ja ne tarttee nyyat pläägät noin 10 viikon välein. Astu in ineen talliin ja olin törmätä heti tosi buliin "hevonperseeseen". Panimohevoset valkataan vaativaan duuniin henkisten ja fyysisten ominaisuuksien mukaan. Perjantaina 11.9. sleppasin aamukybältä Koffin hevostalleille, Buliksen Hietsun siidulle. Heppojen duunina oli draisaa nelihenkinen bändi Steissille Syystober häppikseen. I 3-vuotias Pintti staijas mestalla valmiina aamusuihkuun. Pintin ööganahat Iurpahteli snadisti. Kun hevoset oli puettu paraatikondikseen )a valjastettu vankkurien eteen, testattiin 5-kesäisen Väiskin musikaalisuus. Raskassarja la iset. Se venttas et pääsis duuniin, dallaamaan Stadin gartsoille. TSELåRT SISS =' Sinebrgchoff Väiski sai nimen sinebrykoffilaisilta. Visiitillä Koffin talleilla. Kengittäjä singsaa pläägät noin kuuden viikon välein
En tarvii, ku mä bamlaan sitä päivittäin Mut ihan oikeesti, nää Koffin hevosmiehet blisaa sitä kamaa säkitettynä ja handelikäy. Ku n bänd i ja tru mpetistin snadi tytär flengas vankkureille, Eero ja tallimestari Nymanin Make tsittas kuski pukille, bändi alkoi skulaa ja hepat dallas portista Buliksen trafiikin sekaan. Olis muuten tosi snygi juttu, jos Koffi ei ikinä luopuis tästä parisataavuotisesta pani mohevosten perinteestä. Koffin panimohepat on niin rauhallisia heppuja, ettei niitä muu liikenne just häiritse. Nymanin Make kysy multa, et tarviinks mä hevonskeidaa. ,.,,^"e$P # Kundit valmiina duuniin.. Siihen aikaan ku ma olin kloddi, ni meidan pitskulla Valkassa kävi aina yks jyväjemmari blisaamassa peru noita ja muita vihanneksii. Usein sen koni skeidas siihen pitskulle ja talon muijat skabas keskenään kuka saa ne hevosen pullat koljuttuu pitskulta kudjuunsa. Joskus kun kybän pakkasella on heitetty keikka, niin täti-ihmiset on päivitelleet moista "eläinrääkkäystä" tajuamatta sitä tosiasiaa, että kuskit ne siinä tsittaa rääkättävinä. Koffin konit kuuluu Stadiin, niin ku knesa lärviin 6f Kuva: Sinebrvchoffin aineist'opaLvelu å' t 'å .& ,:.,'-.@ :.=. Väiski otti homman ihan iisisti ja osoitti näin, että kyl siitä kunnon panimoheppa vielä tulee. ldiksenä oli testaa sitä, miten Väiski suhtautuu torvimusan ääneen. Turistien kännykamerat sihtas vankkureita koko matkan. å'. Se ei oikeastaan johdu siitä, etteikö hepat pärjää galsassa, vaan siitä kun kuskit joutu u tsittaamaa n vankkureilla perskarvat jäässä. Hevoset nauttii galsasta kelistä. Se tuli lauantaiaamusin hevosen kanssa ja blisas kärryiltä suoraan jengille oman palstansa tuotteita. Gamlat sporat ei niitä häirinny. Ainoastaan silloin kun nää nyyat matalalattiaskurut, eli "saksanseisojat" otettiin Stadissa bruukikseen, häiritsi niiden outo kolina Pinttii ja Siggee. Talvella ku frysis dyykkaa 15 graadiin, ei hevosiitsörata gartsalla. Sehän on stydii kasvukamaa kukille. Eiks je. Matkalla Steissille riitti gartsan varrella jengii ihailemassa Stadin bulimpii julkkiksii. Talvella perskarvat Jaassa. Tulevaisuudessa nyt vielä junnuikäinen Väiskikin pääsee jatkamaan Pintin ja Siggen hommia, kunhan saa lisää oppia ja kokemusta
era Kävimme myös merikapteenien kylässä Käsmussa ja Altjan kylässä. Siirryimme katetun luostarin sisätiloihin. Kylät ja kartanot olivat todella katsomisen arvoisia varsinkin kun ilma suosi herttaisen lämpimästi meitä. Kiertoajelun jälkeen oli Tallinnassa vielä mahdotlisuus tehdä viimehetken ostoksia jonka jälkeen Linda Line toikin meidät takaisin STADIIN fi Kiitokset kuuluvat oppaallemme UIIa Custafss onille ja PAMAG-matkoille. Alkupalat, pihvit, jälkkäri ja tsufe. Kalastajien kylissä katsoimme paikallista elämää. Hotlan puutarhassa otettin pienet drinksut, esittely ja muisteltiin vanhoja aikoja Taas baanalle kohti Piritan Luostaria, "Birgitta-festivaaleja" )a OPERA@JAZZ KONSERTTIA! Päätapahtuma alkoi ulkoseurustelun jälkeen. Matkat kesti '1 ,5 tuntia. 15 Teksti: Unto Kerrman ',,/',f '22.8.09 Kylät ja kartanot olivat todella katsomisen arvo i s ia varsinkj$, kun.ilma s u os i h ertta ise n Tall tsöras meidät kliffa ö&,H,isen illan vastassa joka raflaan, missä oli tosi hyvä safka. Alkupalat, pihvit, jälkkäri ja tsufe, ".$" ",. Sen jälkeen pari kautta maailman tunnettua klassista ooppera kappaletta johtajana itse maestro Eri Klas Näin jatkui konsertti kahden kappaleen erissä 3,5 tuntia, välissä puolen tunnin tauko. Botskimatkalla oli kliffaa jutskata kavereiden kanssa. Sen jälkeen Dzingelhotlaan missä budjattiin. Konsertti alkoi parilla ikivihreellä jazz-såvelmällä Antti Sarpilan johtaessa orkesteria. TSFLAffiE 5Iffi* Stadista lähdettin Linda-linen aluksella. OLI IHAN MAHTAVAES'TYS Seuraavana aamupäivänä oli kliffaa istua hodlan puutarhassa Ja keskustella edellisen illan konsertista. Tallinnassa meillä oli dösä vastassa joka tsöras meidät skruudaarn aa n kliffaa n raflaan rnissä oli tosi hyvä safka. K1o12.00 tuli dösa hakemaan meitä hodlasta ja tsörasimme kohti Lahemaata ja siellä sijaitsevia kartanoita Palmse, Sagadi, Kolga sekä muita kauniita Virumaan nähtävyyksiä, jotka on viime vuosina kunnostettu hienoi ksi
Uffarit kuitenkin duunasivat yleensä niiden sotasuunnitelmat ilmeisesti yleensä Klubi-askin takakanteen. Sen tarkoituksena oli tehdä duunarien oloja paremmiksi duunarien ja työnantajien yhteistoiminnalla sekä sivistämällä duunareita. Snadisti herraskaisempaa siis. Achilles sai Suomen kansalaisoikeudet ja meni avikseen suomalaisen Hulda Strömbergin kanssa, niin että kai hän osasi jo silloin bamlaa Stadia vaimonsa kanssa. luvun lopussa. Duunari Tehtailija sai pian kokoon niin paljon gillaa, että kykeni itse fuomaan tehtaalle tupakan raaka-aineet. Askin takakanteen voi tehdä muistiinpanoja tai vaikka piirtää talon pohjapiirroksen. Sieltä hän forasi Stadiin ja aloitti täällrä itse paperossien valmisfuksen vuonna 1 898. Perheeseen syntyi kolme skidiä, kaksi kundiaja friidu. Ekat puuimukkeen kanssa poltettavat röökit duunattiin Fenniassa vuonna 1902, jolloin maan ensimmäinen pöllitupakka Työmies, Duunari tuli markkinoille. Vieressä luki suurin kirjaimin'Työmies'. Niiden papru oli yleensä valkoista. Melkein kaikki rupesivat vähitellen röökaamaan sitä. Vaikka olihan Fenniallakin oma pilliröökinsä. Yksi holkki tuli atna askin mukana. Duunsrien asialla Toinen stadilainen teollisuudenha rjotttaja, Victor Julius von Wright [185619341 oli perustanut Stadiin niin kutsutun liberaalisen, wrightiläisen työväenliikkeen. Niitä fuotiin Suomeen Mustanmeren rantamilta Turkista ja kotimaasta Kreikasta. Ainakin krigujen jälkeen Duunarin papru oli jotenkin ruskehtavaa, josta sen erotti muista röökeistä. Röökien nimet kalskahtivat aluksi komeilta kuten 'Isänmaa' ja 'Kansallisteatteri'. *,pl 23 st Stadilainen Duunari Kreikassa syntynyt Achilles Kyriaco Christides [1864. Suomen Työväenpuoluekin perustettiin vasta vuonna 1899. Siinä oli Suomen leijonavaakuna ja sen pääl1ä Fennian nimi. 19231 ei kaiketi nuorena digannut Balkanin sekaisia oloja, vaan skiglasi botskin mukana Suomeen 1800. Duunarirasian kansi oli sär,ytetty vihreäksi ja prrnaiseksi. $#t. Eikä Duunari ollut menestys vain Suomessa. Tuollaisen idiksen katsotaan nykyisin heijastelevan wrightiläisen duunariliikkeen patriarkaalista luonnetta. Rööki oli niin laadukas, että se palkittiin spaddumessujen kultamitalllla Pariisissa vuonna 1907 ja Bryssessä 1908. Koska Achilles oli taitava röökin sekoittaja ja ilmeinen liikemies, hän vuokrasi pari naapurihuonetta duunimestaksi, palkkasi pari duunarta ja perusti Tupakkatehdas Fennian vuonna 1 899. Ekaksi niitä duunattiin Achilleksen köökissä silloisen Vladimirinkadun, nykyisen Kalevankadun talossa numero 49. Sen nimi oli Fennia, ja se oli kai samanlaista kuin Klubi 7 tat 77. d * 'ä*._." äfficl #3r Teksti: Eki Nordberg Joo, funtsikaas tai koklatkaas vaan, miten ja miltä fransmannien Gauloises maistuu vielä tänäkin päiväna. Eikä alkaakaan, kun Fennia keskittyi duurraamaanvaan sitä. Koska Duunarissa ei ollut filsua, sen päähän pantiin puinen holkki, jonka läpi haiut sitten imettiin. Luokkaerot eivät kuitenkaan olleet vielä silloin täysin selkiytyneet. Täällähän ei vielä sentään skragattu niin kuin Balkanilla. 16 TSILART SIOS Achilles kulkeutui aluksi duuniin Strengbergin röökitehtaalle Pietarsaareen, jossa alettiin myöhemmin duunata Saimaa-röökiä
S 9 oli kaksipaikkainenja kaksitasoinen flygari. E,i kauhean vallankumouksellista. Mvöhernmin vuonna 19.1I Tupakkatehdas Fennia lahjoitti vielä nimikkorahaston Suomen Kulttuunrahastolle. Hel s in-ein Työväenyhdistyskin oli perustettu vasta \.uonna 1884 1ähinnä Victor Julius von Wrightin aloitteesta. Toinen putosi maahan Alpeilla ja toinen putosi Zinchrnj ärveen. Syynä oli kaiketi huonosti valmistettujen potkurien vaurioituminen. bytskas sitten nrmensä \/Lioltna I903 Suomen Sosialidernokraattiseksi Puolueeksi. Sen Fratrn duunaama moottorr kehitti 300 heppaa. Stadin Röökiduunarier.i jäsenmäärä kasvoi hr.ronattavasti jo toisena toimintavuotenä. ionka Italia oli lahioittanut Suomelle sn skuussa l9 19. Toinen syy lienee ollut se, että lehden aatteelliset kannattajat vieraantuivat lehdestä. 17 Se kuitenkin tuhoutui lento-onnettomuude ssa, joka sattui Stadin Sandikassa toukokuussa t920. Se oli 4-8 sivlln laajuinen, sanomalehden kokoinen kultturelli viikkolehti. Tuota päivää vietetään Suomen ilmavoimien vainaj ien mui stopäivänä. :.li:iim',*;'. Kun niitä oltiin lentämässä ltaliasta Suomeen, ne kuitenkin tuhoutuivat Sveitsin ilmatilassa syyskuussa1920. Samoihin aikoihin bygattiin Siltasaarelle Työvistä, Byggaa. Mahdollista on myös, että suomalaiset lensivät koneilla varoituksista huolimatta sateeseen, mikä tuhosi koneiden potkurit. Sunnuntain päätoimittaja oli Eino Leino jl toimitussihteeri sovinnaiseen porvarilliseen elämänmuotoon kriittisesti suhtautunut kirj ai lij a L. Lentobotskeja Lentobotski on vesiflygari, joka simmaa hudassa runkonsa, eikä kellukkeiden varassa. Bygga sijaitsi alan satamaradan vaffessa. Tehtailij a Achilles Kyriaco Christides sponsoroi myös Byggan rakentamista. Sitä duunas Societa Idrovolanti Alta Italia [S.I.A.I.]. Arnmattiosastolle duunattiin oma flagga vuonna 1907. Patruuna ei kai ollut lukr.loiden rnielestä riittävän liberaali. Osaston tärkein duuni oli tuolloin "ammattitoverien kehittäminen näkemään oman taloudellisen olonsa ja elämänsä ja että ainoastaan yhteenliittymisen avulla voidaan poistaa ne epäkohdat, minkä alaisina työntekijät saavat kestää kaikenlaista sortoa Ja puutetta". Savoia S 9 oli saapasmaalainen lentobotski vuodelta 1918. Achilles Christides ra* hoitti myöhemmin kahden samanlaisen flygarin oston Suomen Ilmavoimille. Sunnuntaissa käsiteltiin muun muassa uskontoa ja kirkkoa, kirjallisuutta ia näytelmiä, runoutta, proosaa, liiketaloutta, naiskysymystä, filosofraa, tiedettä ja lopulta myös päivänpolitiikkaa. Vuonna 1913 firmalle valmistui lopulta oma talo Gresaan osoitteeseen Ruoholahdenkatu 23 I Köydenpunojankatu 10. Fennian rsännistö näet lunasti srlloin jäsenkortit kaikille duunareilleen. Osaston jäsenet olir.at silloin pelkästään naisia. Gresun Duunari Achilles Christides ja Tupakkatehdas Fennia olivat aluksi tehneet Duunaria eri puolilla Stadia. Tehdas laajeni myös Bergaan Kolmannen linjan ja Hämiksen kulmaan. Kulttuuria Stadissa ilmestyi vuoden 1916 alusta syyskuuhun 1918 lehti, jontä nimi oli 'Sunnuntai'. YSELÅffi* 5/** D.ernarit. Pahat kielet väittivät, että se oli kopsattu ranskalaisesta FBA-lentobotskista. Onerva I Hilja Onerva Madetoj a o.s. Vuoden 1917 tapahtumat Venäjän vallankumouksesta 1ähtien katsottiin myös painaviksi ja yleistä kiinnostusta herättäviksi j utunj uuriks i. Flygarin lentopaino oli I 140 kiloa ja suurin nopeus 140 kilsaa tunnissa. Helsingin tupakkatl.öläisten ammattiosasto oli puolestaan perustettu Stadin Duunari1'hdistl,ksen YhteYteen todennäköisesti vuonna I 902. Se johtui taas siitä, että Fennian tehtaanpatruuna Achilles Christides otti lehden haltuunsa 'itsevaltaisin ottein'. Suomessa oli jo yksi tällainen lentobotski. Kuva@ T,A/Markku Poutanen Sätkäkoneetja klutsi, '.'. Lehtinenl. Siipien kärkiväli oli 13.2 metriä, pituus l0 ja korkeus 3.9 metriä. Punakapina, Vapaussota, Kansalaissota, Sisällissota, Luokkasota, Veljessota, kuinka vain,, pudotti Sunnuntain tilaqamdtärän puo leen. Lehti kaatui loppujen lopuksi talousvaikeuksiin
Pagu sisälsi verokahvia, verosokeria ja Työmiestupakkaa. Krigujen aik*a röökimesut saattoivat saal da vapautuksen sotapalv€'' luksesta, sillä röökin toimittaminen rintamalle, j ossa soltut flaidasivat sloboja vastaan, oli niin tarkead. Talvisodan jälkeen tehdassaleissa paiski töitä -3$ duunaria. Röökikortista tulikin åeti himoittu salakauppa'ärtikkeli.,Siitä maksettiin joFa haikeat 2 000 markkaa ,t€,354,501. Sotilaan muona-annokseen kuului tuolloin viisi t5l röökiä päivässä. l t. Sukua on sittemmin palannut takaisin ilmailun pariin. Kotirintamalla spaddut painuivatkin heti tiskin alle, josta kauppiaat blisasivat niitä vain parhaille kundeilleen. Christidesin suvun yhteydet tupakkateollisuuteen päättyivät I 960-luvun alussa, kun pöllitupakan valmisteveroa korotettiin. Hän pani omistamallaan Sorkin tilalla aarin alan peltoa kasvamaan tupakkaa. Se oli Stadin ensimmäisiä rakennuksia, joissa käytettiin betonipalkkej a j a betonisia välipohjia. Mutta Sörkan kundeja ei Talvisodan jälkeen unohdettu. Duunaria markkinoitiin koko kansan taloudellisena savukkeena. Tupakkatehdas Fennian koneet painoivat laakerit punaisina koko krigujen ajan Duunaria inttiä varten. Viimeiset spaddut duunatr1 tiin Rettigin tehtailla Turussa. Hienonokkaisimmat upseerit ja lotat ristivät sen huhujen mukaan Työmstateksi, koska Twenty Goldin ja North Staten saanti oli tyrehtynyt. Sörkan Giban jäsenkortti v, 1948. ^d4t' ffip@*"oi**' Työmstate Talvisodan aikana röökiä ei vielä säännöstelty, mutta kaikkien röökitehtaiden tuotannon pääosa meni rintamalle. Lisää sai kanttiineista, missä niitä sitt nlikin. Sitten Lääkintöhallitus kielsi Duunarin tekemisen Sellaisenaan korkeiden tervaja nikotiinipito i suuks ien vuoksi. Achilles Christidesin poj anpoika Tom Christides toimii tätä ny$ä lentoyhtiö Blue 1 Viestintäj ohtaj ana. Kaiketi juuri duunaria ja tiskin alta. Duunaria valmistettiin 1930-luvulla suurtuo-, tantona viiden SUUreft .Rä: pid-koneen voim:in. Myös Väinö Tanner heittäytyi tupakkapulan yllättäessä omavaraiseksi. Duunaria tehtiin kuitenkin vuoteen 1984 saakka. '.4,t \fr d -;= nurkkien taakse jo Välirauhan aikana. Korffiannokset olivat neljä [4] ",1asraa pillisavukkeita,, l6 sikaria tai 100 graffImaa piipputupakkaa kuukaudeksi. Ekat kessuviljelmät olivatkin ilmestyneet tupien I t ! '*t i i J @ Talon olivat suunnitelleet Valter Jung ja Emil Fabritius. Tehtaan koneita käytti 17 sähkömoottoria. Kuusi vuosikymmentii stadiluistu röökiä Syksyllä 1945, jolloin krigu oli jo,fir+is, muttayl l,isyystarvikke ef otrivat Vibiä k**illa",: :saatto:i kE'nnön metsuri sq.?da tsöbata'metsäffömaidddi tehopakkaukseni.{stoluvan sai, kun oli hakannut neljä pinokuutiometriä halkoja. 1909. Lehdessä sitä mainostettiin 1 930-luvulla seuraavasti : "Polttaessanne Työmies-sar,ukkeita olette taloudellinen, sillä tupakanpaljouteen nähden vastaa kotelo Työmies-savukkeita hyvinkin 2-3 koteloa savukkeita paperi-imukkeella."Aika stydiä kamua S11S. Mutta sitten korttiaika päättyi ja tulivat Stadin Olympialaiset. Tai ehkä sittenkin vain kateelliset jermut olivat si1le tuollaisen nimen keksineet. Byggan julkisivussa oli klassillisia piirteitä. Kun Sörkan Gibat perustettiin Kaisiksen raflassa Välirauhan aikana 12.10.1940, Achilles Christides lahj oitti tilaisuuteen röökit. ,,,r:,'ai. Tupakkatehdas Fennian toiminta myytiin Rettigille vuonna 196I ja tehdaskiinteistön Uudelle Suomelle. Rööki pantiin säännöstelyyn i'vasta 01.1 0.I942. 18 TSULARä SISS Pikku Fennia, Strengbergin mainos Suomen Kuvalehti v. Duunarilla meni ihan hYvin vielä koko 1940-luvun loppuajan. ry& ffi4 tå, w & ?fit"'zi;i : r, i :i E *r =-r, --. Kiso-jen myötä suomeen ham-nasi ulkomaisia fi ltt eri s a vukke it a, Ja kotimaisten spadduj en tuotanto alkoi kääntYä hiljalleen laskuun
Y'*S$L&ffi$ SiffiS 19 TAKUULLA SUOMALAIS TA DUU "F'f Auktorisoitu kiinteistöjen kunto-arvioija ja kiinteistökau pan kuntotarkastaja (AKK) f,enl onttiPuoti 0y H iffaa kotitalousvähennys verotu ksessa! Kysy lisää Kallelta. koverola@kol u m bus.fi Vanha Hämeenkyläntie 9 00390 Helsinki gtksen battnn {mptn skuffiartt frilile tc[ääEfren saannrsesM, Palvelupiste: Narinkka 3 Kampin keskus GÅMLÅT ÅNONSSITGÅMLÅT ÅNONSSIT. 1t'w*,W*, g,@WW;***e ddS,.' *tffidt)# f , tr,å.aö.dwr 1.rd*iwfi " iäe*&rnrlflqw #{#yffi&tcr{rrs#rrr*xs**.. GÅMLÅT ANONSSIT Maailma muuttuu, " mutta Pikku-Fiiu ei koskaan! Mi*i#t#tud#* qi*e, {e,ff fur#iM rlrg$wm 2**4fu'e. Kalevi Koverola 0500 800 633 (0e) 587 5216 ka levi
meri, rakkaus ja ihmisten väliset suhteet. Talvisota oli Kajavalle suuri murros, ja yhteiskunnallinen runous sai väistyä luontoaiheiden ja irnpressionismin tieltä. Vallilalaisen runoilijan juhlailta jatkui Vallilan kirjastossa, jonka yleisöjoukko sai illan lopuksi nauttia Runoteatteri ILOn esittämän Vaililan rapsodian. Varhaisin tuotanto olikin kovin yhteiskunnallista Ja vasemmistolaista. Valitaan kokou ksen sihteeri 4. Kokouksessa on kahvitarioilu Monikymmenpäinen joukko oli kokoontunut runoilija Viljo Kajavan muistolaatan paljastustilaisuuteen Mäkelänkatu 3.n edustalle 22.9.2009 illansuussa. Tqit,as ei scgto yhtcjcin sanlo nteille, vesi ort hiljaa ja kuuntelee, mutta maa nciyttcici siltci kuin sekin polttaisi s av ikopp ai s t a piipptta silloin kun isociiti ja minä poltamme. Käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat 1 4. Vahvistetaan talousarvio vuodelle 2010 sekä päätetään liittymisja jäsenmaksujen suuruudesta ja maksutavasta 1 0. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 5. Syystäkin siis vallilalaiset pitävät häntä omana runoilijanaan. Lapsuudessa koettu vuoden 1918 Tampereen valtaus näkyi hänen fuotannossaan yhteiskunnallisen vastuun kantamisena. Jos kokouksessa aiotaan päättää asioista, joista yhdistyslain tai yhdistyksen sääntojen mukaan kokouskutsussa on mainittava, on niistä tehtävä esitys hallitukselle ennen kokouskutsun ju lkaisemista. Viljo Kajava syntyija kasvoi Tampereella. Määrätään yhdistyksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien pal kkiot ja matkakorvau kset 9. Oi murheen tulipalonsavLt, hwtttt kaupungin kasvoil I a ja kaikki kirkonkellot vaiti. Valitaan yhdistyksen varapuheenjohtaja vuosiksi 201 0-2011 Valitaan yhdistyksen hallitukseen kolme jäsentä erovuoroisten tilalle vuosiksi 2O10-2011 12. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 2010 B. Keskeisiä aiheita olivatkin luonto. Yalitaan yhdistykselle kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet 13. Runoilija oli asunut tuossa talossa vuosina 1950-1998, rniehuutensa parhaat vuodet aina kuolemaansa asti. Ensimmäinen kokoelma Rakentajat syntyi vuonna 1935,ja vielä 87-vuotiaana hän julkaisi runokokoelman Vielä piirrän viivan. Hyväksytään kokouksen esityslista 7 . 20 YStrtuAffiä $fffiS %/&äå* Ka$ävätrx syrlfym;åsåä "ff ffi# vumsp,*&a Raija Tervomaa Fotot: Arska Soisalo STAffiäzu StuAruffiä ffiVgru o0 ös eö og 60 €a SMzuY#EffiAÅffiÅäT€ffizu SYYSKffiKGEJS prnrrÄÄN TlsrAtNA 24.11.2009 KLO 18.30 PAI KKA: RAVI NTOLA LAU LUMI EH ET, H I ETAN I EMENKATU 2, HELSI N KI Esityslista 1. Runoilija Viljo Kajava oli varsin tuottelias kirloittaja. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6. Rakastetun runoilij an syntymän satavuotispäivää juhlistetaan teoksen Viljo ,-,-W.. Kokouksen päättäminen Varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi aiottu asia on ilmoitettava hallitukselle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. il i il I ./t J ,nt6/'wrj Kaj avan kauneimmat runot uusintapainoksella.. Valitaan kokouksen puheenjohtaja 3. Kokouksen avaus 2. Hannu Mäkelä kertoi puheessaan monivuotisesta ystävyydestä Kajavan kanssa, ystävyydestä j oka oli alkanut Otavan aikoina 1960-luvul1a. Me poltanltne piippua i I I a n I cimp i m cill ci p ortaal I a isoiiiti ja minä ju meillci on hyvii hetki
Yksi sadasosa (1/100) on jäsenkunnastamme n. Valitaan vaalitoimikunta istuvan istuvan hallituksen ulkopuolisista jäsenistä, johon kuuluu kolmesta viiteen (3-5) jäsentä seuraavaksi toimintavuodeksi. PS. luku 20S) Jos hyväksytään yksi kymmenesosa (1/10), se on jäsenmäärästämme n. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6. # Rss ss s$ s s ft s * *E s. 30 jäsentä. Jatketaan yhdistyksen sääntömuutoksen käsittelyä vuosi kokou ksessa 24.3.2009 tehdyn päätöksen mukaisesti B. Arska Soisalo T$ätÅffi[ 5l$S $$$å=:={ *-q r\t$.:* *$t_==E $ r-\i:$rt$Si\qS+*$!:+! $ $:E+....-q q SffipuN-SWryG$ KYrm $ sffiN VU@SNKOK$UäffiEN 24"3"2(mg $ASKffiK0KffiUS PTDETÄÄN TIISTAINA 24.11 .2009 KLO 18.00 PAI KKA: RAVI NTOIA LAU LUMI EHEI, H I ETAN I EMEN KATU 2, HELSI N KI Esityslista 1. Valitaan kokou ksen sihteeri 4. Vaalitoimikunnan tehtävänä on laatia esitys valittavista hallituksen jäsenistä, Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka toimii myös kokoonkutsujana. Ehdotan, että yksi kymmenesosa (1/10) muutetaan yksi sadasosa (1/100). Kokouksen avaus 2. Maria "Maija" Janzon # s.$ s ss ff$s. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa 5. Valitaan kokouksen puheenjohtaja 3. Vuosikokouksen jatkokokouksessa päätetään puheenjohtajan perättäisten kausien rajaamista kahteen kauteen eli enintään neljä vuotta kerrallaan. Stadin slangi oli hänelle sydämen asia. Sen määrän voi vielä saada kokoon tarpeen niin vaatiessa. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen säännöissä voidaan myös määrätä pienemmästä vähemmistöstä kuin 1/1 (Yhdistyslaki 5. 300 jäsentä, pykälä jää kuolleeksi kirjaimeksi, Se määrä on mahdotonta saada kokoon eli hallitus voi istua turvallisin mielin. 21 Kannattanee harkita myös, koska yhdistys on kasvanut näin suureksi, valtuuston perustamista kahdeksan kymmenen (B-10) jäsentä, joka valvoo hallituksen tyoskentelyä jäsenkokouksien välillä, Valtuusto olisi elin, johon yksityinen jäsenkin voisi valittaa huomaamistaan epäkohdista. Pykälä 9 Ylimääräinen kokous pidetään, jos yhdistyksen kokous niin päättää tai milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/1 0) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaati i. Pykälä 7 Kohta Syyskokous: Valitaan puheenjohtaja Ja seitsemän (7) muuta hallituksen jäsentä joka toinen vuosi, Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan i ärj estäytym is ko ko u ksessaan ku I uvaksi vuodeksi. Hyväksytään kokouksen esityslista 7. Tarkemman mietiskelyn jätän sääntötoimikunnan harkintaan. Sääntömuutos Luettuani Isilarissa 412009 olleen sääntömuutosehdotuksen, huomasin muutamia kohtia, jotka vaativat korjausta ennen sääntöjen hyväksymistä, En kirloita koko pykälää uusiksi, vaan korjattavan kohdan. Kokouksen päättäminen Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi on julkaistu elokuussa 2009 Tsilarissa numero neljä vuosi kokouks en 24.3.2009 päätöksen m u kai sesti. Sama #.6, -." li I /t l ll I */A"J"#E/ Funf$aa åäfä tarka$f$f Stadin Slangi ry: n hallitukselle Kiitän lämpimästi Stadin Slangi ry:tä muistamisesta mieheni Edvard "Eddu" fanzonin hautaj ai sti I ai s u u dessa
i egutki '$ P styilimpii! ; l lr4 Stadin Slan omat J0uruTRHF tiistaina 8.1 2.O9 klo 1 B-21 Hagiksen hallissa. duunaan ja laitan sen lattialle tohonnurkkaan. # Markku "Bobi" Poutanen jäsen no: I92 i e& Ennen oli -. PERUNOITAA... \ Pqiat /öt toa Kananmunasta Elettiin 1950 ja -60lukuj.n vaihdetta PohjoisHaagassa. Oli se siivo, ei kukaan välittänyt seinistä tar tapeteista kunhan kanamuna saatiin rikki. Mutsit ja faijat tuli pihalle ja oli lähdössä Ruskeasuon käryjen luo jajoskus syntyi talleille takaisin. Huuskoska hiukan heilutteli jo esiliinaansa kiukkuisena mun perunavati, voi noita poikia. Lattialle oli puhe, no hyvä on sano Vesa. Sanoin, ei se käy, minä 22 YS$L&ffiä Slffiffi *-r* ä" g e $ s sås ry#rLå ätäK4rippEffis & LrfiEä &* g å å ** åT#V#S KärrV$ ffi#*äl ffi*hj*äs* h€ åaffiffieffi OIi aamupäivä javuosi 1957. Hävisin vedon ja Vesa meni HOKKIIN ja Huuskoska sai uuden perunanpesuvadin. Faija fuu tsiigaa, huuti Vesa, kun gosarin kundi hävii vedon. Griinasin kun rappingit flygas nurkasta,, mutta kananmuna staijas paikallaan. Alkuaikoina hevoskyytiä. Lyötiin Iapaa, purin snadisti huulta, kun olisi naurattanut niin peijakkaasti. "Hepokatti" löntysnon kyhnäkellareita. Pojat ja tytöt pyörivät kauppiaan kanssa huutamassa joka rapun alakerrassa niin kovaa kun jaksoivat; PERUNOITAA... Käry oli Eikalla tyhjä kyydissäpolleana. Homma sai uuden käänteen, kun vati oli perkuleen mutkalla ja Vesa pIäjäytti egun paskaksi. Vesa rupesi grttnaa jatokaisi siihen, kiinni veti, paljonko. Vesa sanoi mutsille, että anna yks kananmuna Ja pesuvati. Tuli perunakauppias hevoskärryineen Pohjois-Haagaan. Far.1a sano Vesalle että paukuta se vati mutkalle siinä nurkassa, niin sit ylefyt. Vesa rupesi selittää,, että duunataan tohon keskelle ja må paukautan sen paskaks. Minä, broidi ostivat suuria satseja talja Loirnukosken Jorma, veksi, mutta myöhemmin "hypätkää pojat vua kyykyllä väheni hankinnat kun tiin, kyllä se passaa", sanoi ei kerostalossa ollut kunE,ikka. Mammat keräsi sen hevosen paskat kaduilta kukkaravinteeksi. Sillä oli lavalla perunaja porkkanasäkkejä, sekä muita juureksia. Griinasin itsekseen; paraskin kannustaja. Pyydettiin pieniä jonoja. Vesalle tuli jo vähän hiki ja huili. Sanoin Huuskosen Vesalle, ettet saa kananmunaa rikki pesuvadilla, kun laitan sen lattialle enkä laita mitään sen eteen. Pryyy polle.. Rouva Huuskoska siihen; Vesa, Vesa varo sitä perunavatia, johonka farla sano hakkaa, hakkaa. Duunasin raa'an egun lattialle ja ihan nurkkaan kiinni. ja pysähtyi Ohjaajantien ja Pastori Jussilai'sen tien kuimaan meidän pihatle. Ostaa sai perunoita säkkitai kappakaupalla. Rouva Huuskonen ihmetteli, että mistä on oikein kyse ja tokaisi Vesalle raakako, johonka Vesa raaka, raakaja skodas mulle silmää. Siksi teli Pastista alas ja iso lauei voinut ostaa liikaa niiden ma kakaroita juoksi perässä itämisen ja säilyrnisen ta1a me kolme "sankaria" kia. Mentiin niiden olkkariin ja siirsin mööpeleitä pois olkkarin nurkasta, jos niitä sattui olemaan. Sanoin että 10 kpl fi lkkaripurkkaa HOK : sta. Huuskosen faljalla alkoi jo klutsi pyörimään huulessa ja sanoi Vesalle, että iske kovaa,, kyllä se hajoo. a rn TERVETUTOA MfSSIIN!. Dallattiin Huuskosille Pastikselle ineen
Ilta hämärtyi,, tuli nälkä ja ajateltiin, onkohan ne kotona jo huolissaan meistä, pitäisikö lähteä PohjoisHaagaan takaisin. "Sankarit" hiippaili kotiin ennen keskiyötä, eikä naurattanut kun soitettiin ovikelloa. Kun vaan oli iisisti eikä avannut dörtsiä tuntemattomille, niin hyvin pärjäsin. En tahtonut vähän vanhempanakaan mi11ään saada stidiä sytfymään. Ajateltiin etta ne meitä etsivät. Mulla oli hyvä mäihä: sairauksista selvittiin "luonnonlääkkeillä" delaamatta, samoin talvi-ja jatkokrigun pommituksista ilman sen suurempia traumoja eikä taån greisimmäksi fultu. Musta-Maija lipui Ilkantietä pitkin. Jotta ei tärpättihöyryn määrä olisi jäänyt liian snadiksi, duunattiin vielä yöksi muutama tippa tyynyliinaan, josta sitä saattoi hengitellä koisatessa. Tämä kun tajuttiin, niin atna kun nähtiin Musta-Maija, dyykattiin ojaan piiloon. Ei ollut antibiootteja eikä muitakaan hyviä medisiinejä. Vähävirran veljekset Jykä ja Ripa tulivat Hultin Lihasta mutsinsa kanssa sekä moikkas, kun oltiin koulussa nähty. Tyynyliinan tärpätti saatettiin korvata kamferitipoilla, joita vanhemmat ihmiset ottivat sokeripalan pääilä vaivaan kuin vaivaan. Hevosen häntä nousi ja rupesi valtavat pallukat tippuu hännän alta. Mulla oli onneksi bulimpi broidi, joka skolesta tultuaan saattoi vähän jeesata, jos jotain sattui. Mielellään ei tunnustanut olevansa klesa, kun tsennasi, millaiset tropit oli ventattavissa. fi 23 rYa toa Tä Ja rpättl slpulr oo noY mar i ,*. No. Eikalla oli lavalla perunaja porkkanasäkkejä, sekä m uita juureksia. On iisiä bonj ata, etta meikästä tuli sipulirajoitteinen. Oltiin aivan märkänä ja likaisia. Skideille sitä ei annettu. Oltiin huuli pyöreänä ja pidettiin nenästä kiinni. (siis varma selkäsauna oli tiedossa). Toinen flunssatroppi oli tärpättihöyry. Ei tarvinnut vanhempienkaan olla snärkkarrna, että duunaisin jotain dorkaa, kun olin esmerkiksi aina skagannut eldistä yli kaiken. 5f Markku "Bobi" Poutanen jäsen no:192 Tässä sikaflunssaa ventatessa tuli mieleeni kertoa millaista kloddina oli olla klesa. Se oli kuumaa 'i,.-maitoa, jossa oli sipulia. Ei ymmärretty hyppää pois, popsittiin vaan porkkanoita, eikä E,ikkakaan meitä pois ajanut. Ei kyllä saatu pumpernikkeleitä sinä iltana. Y$ffitu&ffiH S/ffi# Käännyttiin Aino Ackte'n tien risteyksessä Thalian aukion torille ja siitä jatkui matka löntystellen Ilkantietä pitkin. Ei se ilmeisesti kovin stydiä ollut, kun ei bökrätty, mutta nyt kuulostaa alka arveluttavalta keinolta. Loppujen lopuksi oltiin Ruskeasuon hevostalleilla ihmettelemässä kopukoita. En muista ketä upposi tosi syvälle rämesuohon, sitä sitten kimpassa kiskottiin ylös. Mä en kyllä yhtään skagannut, vaikka budjasin yksinään. Olin silloin vasta 7 v. eivät ne raaskineet enaa selkää antaa, vaan kylvettivät arnmeessa ja syöttivät pojat. Mä olin kersana aika usein klesa, ja arna yleensä silloin, kun jotain kliffaa olisi tapahtunut; skolen j oulu -ym. festareissa esiintymistä tms., mutta kuulema klesana arna hyvin kiltti. On ollut noloa funnustaa, ettå ei syö sipulia. Kuka gamloi i Wff minnäa, sitä # w, I ' stidillä'.. tr. Oltiin Ilkantien metsässä, joka oli oikein rämesuota silloin -ia olimme keränneet marloja j oita nälkäärnrne popsittiin. Telefoonia ei ollut, kännystä bamlaamattakaan, joten pakko mutsin ja fatsin vaanoli jättää skidi himaan ja toivoa, etta se pär1ää koko duuniajan itekseen. Bunkan viereen siirrettiin stole, jonka päälle laitettiin mehulasi, nesfuukeja, ehkä jotain snadia sapuskaa ja gutaa, mikäli sellainen pysy magessa. niin kuin etsivätkin. Onneksi oltiin, kuin uitetut koirat, muuten olisi tullut "tupenrapinat" pojille. Loppuj.n lopuksi poliisien ja naapureiden kanssa meitä olivat etsineet, sekä olivat olleet naaraamassa Sammakkolammesta ym. Lähelle kasattiin myös bökkereitä ja Ieluja siltä varalta, ettei ollut ihan naatti vaan jaksoi leesataja skabata. Ovi aukesi ja selitettiin heti ummetja lammet. Taas jouduttiin dyykkaa suohon piiloon ja joltain hukkui kenkä sinne. Silloin ei mutsi eikä fatsi saanut duunista leedii, vaan klesa skidi sai jäädä yksin himaan bunkkaan. Leguria vaivattiin harvoin. ja muut suunnilleen saman ikäisiä. En olisi halunnutkaan, niin pahalle se snöfas. Matka jatkui Huovitielle ja siitä edelleen Liimataisen E,sson ohi Keskuspuiston rnetsään. Kuumaan vodaan laitettiin tarpåttiå, sitten viltti niskaan ja näin syntyneen teltan sisä11ä nuuhkittiin, nykytermein "impattiin", höyryä. Toki olivat huolissaan. Sipulimaito oli se ensteks AuliKuvaja kamalin
joiden kanssa esiinnyimrne paljon juhlissa ja jopu keruan TES-vision silloisessa studiossa. Yffi*L&ffi* Sl** Kävimme monina kesinä katselemassa synnyinseutuamme, j ossa elimme nuoruutemme. w{å Näin maailma menee eteenpäin ja rneidän täytyy mennä mukana. Synnyin silloin kuuluisalla Tehtaankadun Kätilöopi stolla. Oli meidän Leppäsuo, jossa leikimme, vaikka se oli kielletty junaradan vuoksi, vaan ainahan kielletty on rhanaa. 24 Ymx-v*hdys $tmdå r: säar.xg[ ånås*t Päätig-: tässä hil!a[<seni vksin *lå*n r*uistella aik*ia ia sillcisfa kaq,eneita Malrninkadun seudu{"ta, s*kå äru#rlruden ehkä vähän huriiaf;Eir"r aåkc$a. Vaan kyllä kaikki on muuttunut. Kaikkein hämmästynein olin, kun pojanpoikani pyysi viime jouluna koulunsa puurojuh\aan, enkä ollut tiennyt missä hän kävi koulua, kun olivat olleet vuosiaulkomailla. Tavattuamme Kampissa 1ähdimme Lapinlahdenkadulle päin. Muuten kaikki oli aivan samanlaista kuin silloinkin. Ja YLLÄTYS YLLATYS koulu oli minunkin käymäni kansakoulu Lapinlahdenkatu 10, joka on nykyisin kansainvälinen koulu. Tämä oli Kalevalan päivänä, koska lauloimme Ja lausuimme enimmäkseen Kalevalaan liittyviä runoja. Haluaisin varsinkin löytää niitä tyttöjä. Tapasimme aina Yrjönkulman salissa harjoituksissa monena päivänä viikossa. joka oli Albertinkadulla. Silloin olin r,'ielä Eila Sinikka Kaasinen. Kaikki muuttui kun menimme naimisiin ja tuli perhe. Katsellessani siellä juhlasalia, joka ennen tuntui suurelta olikin melkoisen pieni. Kaitsu on ollut myös yhdistyksemme hallituksessa ja huvitoimikunnassa. Sinikka Kolehmainen Kuva: Antti Miikkulainen Hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuutettuna 20 vuotta ja kiinteistölautakunnassa 24 vuotta, josta puheeniohtaiana 22 vuotta. E,ipä muuta kuin hyr,ää syksyn alkua kaikille jäsen n39. Asuin Malminkadulla vuoteen 1968. Paljon onnea uudel le ku nnal I isneuvoksel le! *e, Stadin Slangi ry €ra€ " { r' ,-rr, r/ l*f .t ll ,,'/' t'-j''t/' {''/ / /.r .,',,/-:^{:!,1 :,:;,/-!!,!;'.r/n ffä Kunnal lisneuvos Kai Hagelberg Tasavallan oresidentti Tarja Halonen on suon ut 12.6.2009 jäsenellemffi€, iakennusmestari Kai Hagelbergille ku n nalfi sneuioksen arvon.. Saisikohan tämän lehden kautta yhteyttä vanhoihin ystäviin ja tuttuihin. Kurr tässä lcukkaannnuin, enkä pääse åiikkurnaån, #n aikaa tällaiseen. Ryhmämme käytti nimeä AINOTYTÖT
Tattis Iikkennöitsijöille, Lars ja Daniel Federleylle. k. "Syyspihlajan alla", "Liljankukka" ja "Satumaa", mutta hän lauloi myös ooppera-aarioita. lnkkari & Pena. Sporaan mahtuu 30 henkilöä tsittaamaan. i .,r lf il'JJ :irJj !t.'l,1,iiii'=iii t _, ,t tj.,1 r;::i 25 7'ii iii u tt't:i ') .* l i l:rJ'håffiffirv Thtrtrt SäedåHå $<uxffid$ Henry Per-Erik Theel Pseudonyymi: Heikki Hovi s. Joitain muutoksia alkuperäiseen malliin on duunattu. 1919 joka on duunattu Hietsun telakalla samana vuonna, on rempattu kondikseen Virossa 2009. Metallija puuduunit on viimeistelty Val kassa, H KL: n vari kol la. Kesävaunu no 237 vm. 19.12.1989, Helsinki Henry Theel oli 1940ja 50luvuilla Suomen suosituimpia laulajia, vaikkakin hän levyttija esiintyi aina 1980-luvulle saakka. Lähde: Wikipedia \\r \. rundin Oy Stadin Ratikat Ab:n omistamalla gamlalla, avomallisella sporalla. Oli tosi kliffa skujaa gamlalla sporalla. Rundi kesti n.2O minsaa. , r ,: f \. Theel oli mukana myös revyyteatteri Punaisen myllyn toiminnassa. Alkuperäinen spora, joita oli 27 kpl, tsöras Stadissa vuosina 1919-1952. HKL:n linjoilla ne tsöras vuosina 1945-1952. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat mm. Rundi lähti Havis Amandan pysäkiltä reittiä: Kauppatortsa Katariinangartsa Snellu Liisangartsaa Unkan yli Kaisiksengartsalle, siitä Manskuu Kolmen sepän patsaan ohi Aleksille ja Unkalta takas Havis Amandan pysäkille. Rundi bungas 5 egee. Henry fheel nousi ensimmäisen kerran menestykseen vuonna 1942 levyttämällä Arvo Koskimaan tangon "Syyspihlajan alla"; myöhemmin hän teki siitä vielä kaksi uutta levytystä, Menestystä jatkui 1950-luvun alkuun asti, kunnes seurasi pitkä tauko, Henry Theel palasi levylaulajana julkisuuteen 1960-luvun alkupuolella ja julkaisi siitä lähtien uusia levyjä tasaiseen tahtiin miltei kuolemaansa asti, 1970-luvun alusta lähtien hän oli Pauli Granfeltin yhtyeen vakituinen solisti, 1940-luvun lopun suosituin suomalainen iskelmälaulaja lauloi asemiesillassa vuonna 1942. E s i merki ks i tu rvatangot u I kosivu i I le ja säh köjarrut. Yffi$L&ffis S/#S Såmd$ru kur:C*er: rffiåss*s ffiärstäal ila k*säsp#rä!la Pari Stadin kundia, Frimanin Pena ja Mara "lnkkari" lnkinen, oogas 1.8. 14.11.1917, Helsinki. Henry kertoi myös lapsuutensa Helsingistä ja uransa alkuvaiheista, Rauhan tultua hän oli mukana revyyteatteri Punaisessa myllyssä, jossa syntyi myös laulajan legendaarinen lapsihahmo Pikku-Pirkko
Puhtaanapito Stadissa on kunnan duunia. nurkkiin strittaarninen j a skeidaaminen. Ylenpalttisesti. eiks niin. rnissä "mutsi kyllä steedaa liat ja korjaa roskat bor1": eikä aina tee sitäkään. Mutt ei se kyltti ihan niin kentaminen Pasila Pohdorka sit ollukaan, ku mä jois-Pasila). Toki. Skloddit tottuvat jo himassa roskaat'naau. Enkä mä oo ees hiffanhu, ett siel ois mitään muuta ku VR:n varikkoi ja Shellin bensis. kolurannen maailman sluutr-ieissa ja jopu "sivistvneessä" Er"rroopassa ja Jenkeissä. Kari "Sautski" Sautere karisautero@nettr.fr Ässä-Rykmentin 70-vuotismuistoksi 11.1 0. Niin, ett on se hysin netist, ett Pohjoisvä ku skrivataan valmiiks Pasilaan on funtsattu jo nyt, mis tollane Pohaluetta, mis budjais joku jois-Pasila on, ku sitä al4000 hemmoo ja siel ois kaa jengi tsökaa sit jos7000 duunimestaa. Voihan veetu, gartsat Ja puistot olivat täynnä "rnäyräkoiran" kuoria. Eiks ne milloinkaan koqaa roskiaan pois'. YS$tuåffi* ffi1ffiffi Onks sY1' Stadiin junalla tulleiden r.ai kotoutettavien muukalaisten. Pohjoisemekaks funtsin. klo 18.00 järjestettiin Paavalinki rkossa korsuhartaustilaisuus. Nyt on mun hugi tehdä se sama. Jos mä stikkaan spaddutai purkkajärnän gaftsalle, niin varmaan joku plokkaa sen joskus bort. Funtsin, ett miks ei kylttiin o skrivattu vaikk Metsälä tai Maunula, siel sentään budjaa jo jengii ja on kaikenlaisii firmoiki. Oon mä kuullu Länsi-Pasilast ja ltä-Pasilast, mut ei oo koskaan osunu öögaan Pohjois-Pasila. niin nuoften nykystadilaisten juhlakäyttäytymiseen näyttää kuuluvan mm. Ei kyllä korjaa neilläkään ilman riittär'ää fyrkkaa. En oo mis osis, mihin bygataan aiemmin missään hifhimoja, duunit alkaa kai fannu, mutt nyt plugga2014. Tilaisuudessa esiintyi Korsuorkesteri.. Se on nykyisin kirjaimellisesti skeidapuhetta! E,i tarvitse stepata stadilla edes taiteiden yön jälkeisenä aamuna kun kompastuu roskaanja paskaan. mutta vain bulista furkasta. Nykymaaihnassa ei kantofuoleja enää tarvita; onhan meillä 1ähes jokaisella oma fiude ja loput jengistä käyttää dösaa, sporaa tai metroa. Ei siinä klabbit skeidaannu. Olen aina kauliistellut erilaisissa dokkarerssa näkyvää skeidaisuutta er-rtisessä Neukkr"rlassa. ntutta kuka bungaa sen'l Sä ta rnä! ;f Jo gamlat rooualaiset päivittelivät aikoja ja tapoja. Dallasin tässä eräänä aamuna stadilla. kus viiden vuoden kulutStadin infos skrivataan, tuu, sit ku siel on ekoi ett byggaaminen aloduunimestoi. Mielestäni se ei kuitenkaan ole fyrkkavaan irimakasvatuskysymys. Skeidaan ffimfljmäs*ffims$äm Ku mä tsörasin vähän aikaa sitt Hartwallareenan ohi ja tsiigasin nyyii opas-kylttei, mä funtsin ekaks, ett kylttien skrivaajat oli kekannu ihan oman mestan pllrtaqva 26 Stadis: Pohjois-Pasila. Ei mun mielestä kuurt-iankaan, vaan tämän päir äu l-rirnakasvatuksen. Garlsoillamme on kumn-iinkin vielä ajoittain avoviemäreitä, kun juhlajen-uille ei ole riittävästi bajamajoja. tyhjiä olutja siideritölkkejä ja flindoja, mäkkärin ja nakkikiskan paprukääröisiä jämiä, röökistumppeja ja kaikenlaista muuta skeidaa. Ja vaikka olisikin. tettas ens vuonna (tsiigaa, www.hel.fi alueraTekstija kuva: Virve Obolgogiani t rilHJ*IS-PÅSILå i ffiSRffiå SNLE i åK KHSKU$ ST -*TIITRÅLTH VR TAVARA -å$f,MA VR SSII$$TåTI*f'l f* ffiI HÅRTWåLL åRHHNÅ Stadi on määritelmän rnukaan "Itämeren tytär" ja "Valkea kaupunki". Mun Stadi, "tyttäreni", on raiskattu roskalla. Entisaikojen ylirnyksiä kuljetettiin kantotuoleilla etteivät he olisi sotkeneen klabbejaan katrlen avoviemäreihin
On se kyllä sanonu senkin, ettei terveen ihmisen pitäis ollenkaan j äädä eläkkeelle, eikä ainakaan kuuskytkolmevuotiaana. vaikka tietenkin jatkan skrivaamista niin kauan ku vintissä on valoa, niin ku Lenita on satfuvasti sanonu. Se oli polkenu himastaan Pohjois-Norjasta koko Euroopan läpi ja funtsi jatkavansa ainakin Kreikkaan ja Turkkiin. "PääItä seiskytyks, mut sisältä seittemäntoista. sf**grr*, fus.: dffifcs*ff **r:*sfa p*af*ff*r: ;*r&* ru{r$ni {st:i*sj fcfrmff{*;å s#iftrr 3* ff*#usf*fi fo*t'*fssfr, mrl*s": nra f:*frgisin fe"sffa ft*s#efufusf var:fo#r?a. Pari kertaa se oli stikannu fillarin junaan, mut kuulemma lähinnä siks, kun ne nuoret kondarit oli niin kliffoja. 5J 27. Mut kliffaahan se on, ku tilille tulee tietty fyrkka täsmällisesti kerran kuussa. Se oli funtsannu, miten sais aikansa kulumaan, ja sit se oli päättäny ostaa fillarin. Se mimmi oli jääny tekikin. LÅRå"Jru ttrruKKg Viirne aikoinahan on paljon barnlattu vanhusten huonosta hoidosta, ihan syystäkin, vaikka ittelläni on kyllä melkein vaan hyviä muistoja oman faijanija rnutsini hoitokodeista. Tervomaan Raija -tuo oikeesti forever young leidi lausahti kerran just maaliin: "Päältä seiskytyks, mut sisältä seittemäntoista." Sen mä yritän pitää mielessä, ku välillä kolottaa eikä aina niin hotsitakaan. YSfrLåffiffi SI#ffi KtrKÅ*ruWruå€Å?,ffi." ja skidit oli lentäny pesästä. Jouduin saman tien muistuttamaan itteäni, että mähän tosiaan siirryin kesäkuun alussa virallisesti e1äkkeelle. Siis kuka on vanha. Sitä me ihmeteltiin vakuutusvirkailij ankin kanssa, kun kävin viemässä papruja uutta verokorttia varten. Nuorelta, hmmm... Jos kaupassa nuori myyjä teitittelee, pidän sitä vaan hövelinä, samoin ku sitä, että nuori kundi tarjoaa dösässä paikkaa. !'1srru:* r'irfo*ff* ,':rä *fir: s##d# lreb'#r'. Miksei se ole TYOeIäke, kun se keman on duunista kerlynytkin. Vaikka en enää mikään nuori friidu olekaan, niin vanhukseksi kieltäydyn toistaiseksi rupeemasta. " Raija Tervomaa. Se jotenki rauhottaa, vaikka en kyllä snaijaa, miks termin pitaa olla VANHUUSeläke. årfå *:rru$raj#rs**rr var:f:air:fur:frsr: m:* la fu r*isiri v# r fu iraa fu *id*m k* r.'*i,-:-: rrufoa f Mä en ikinä unohda yhtä Se mimmi sittas joka tosi vauhdikasta hanlaapäivä ekana aamiaispöytukkasta norskidaarnia, dässä silmä kirkkaana, jonka kanssa bunkattiin savaikka olis bailannu dismassa täyshoitolassa Sarakossa jonnekin neljään jevossa kuuskytlu'u,un losaakka, niin ku se usein pulla. ny vauhdissa mukana... Siis mitä se kundi multa tommosta meni kyselemään, nuorelta ihmiseltä ! . Ihmetteli vaan, mipari vuotta aikasemmin ten mä vähän yli kakseläkkeelle, ukko oli kuollu kymppinenenoikeenpysyKyllä se on korvien välissä -vähän kulunu klisee mutta tosi on, niin ku entinen KOPin dirika aikoinaan jyrähti telkkarimainoksessa. Siis ihan ehdottomasti. Miten ihrnisen ikä mitataan
Eikä samperi, sehän se oli tää Hjeltin Eikka. Henki ei pihissy eikä puhissu. Se on vaan selnmonen kapistus tää ihrnine, et jossei joku systeerni skulaa niin ku se on tarkotettu, ni se kekkaa nyyan systeemin. Mä otan nirrin itteltäni, ni ei iää kukaa syyllisyytee -Ja sillai." Eikka alko funtsailee, ku se slaafas siin lasaretin bunkassa, et kuin täs sais ton sprägäämisen slyyttaamaa -ihan fäärdisti. Se tanas kummallaki handulla stydisti lutkust kii ja alko rutistaa. s'\ Plotskikatsit . Mä muistan ku Valkan gamla jengi bamlas, et Huuskos-Onni, se gamla skönäri joka dallas sillai kummasti gungaam alla, sillo joskus viiskytluvun slyytis, vai oisko ollu kuuskytluvun alkuu. Heikuran Hanskihan se oli, se gamla kniibaaja. Bisnesmestat ym. 28 Samassa kuulu hirvee (pprmuut) rupsaus E,ikan hanurista. Nyt s# spnäg#ån:frnerr styyttas. Öögat pullotti ku Lehtiskän tomaatit torikojussa. No oli miten oli. Eikkaha se oli, se .1o11a oii ne haitaripussibyysat ja syksypuolel viiskasiha se oli. Eikka funtsas et nyt se slyyttas meikäkarjun sprägääminen. OlliBull Nakuklabbi Valkan kundi. Rabat . no4oo zos G3s Puh lfax (09) 827 3066 teijo. Ja toinen rupsaus heti peräå. Kämpät Kylppärit . 2 &cio<r; STADIN SLANGI RY:N s.AA\lroMAARAINEN Himat kondikseen {+' 7 /". Se kuristi ja kuristi. Jos se oli sitteki viiskytluvun puolvälii kevää11ä, vai oisko ollu ihan gesiksen alkuu jo. TSrLÅRt 5lS9 No siin alko huuletki taas skramlaa bruniks ja öögat hamnas gamlan pilkkeen. Ja sit alko tulla vaskitorvimusaa Eikan revaposkista ihan yhtä soittoo. E,iku, ei se ollukkaa HuuskosOnni. Vai olisko se sittekää ollu kuuskytluvun alkuu. Fitilthä se tuntu, mut ei antanu Eikka spöijii tuumaakaa. niin ku Valtosen muijan kirjopyykki. Siihe jäi se ittesä tappamine ja Eikka dallaili melkee satakesäseks ja viel vikana päir.änäki dokas kolme tölkkii raakaa piirnää. Uskot sä, et Eikka oli ihan kuutamolla ku se bonjas, et sen kroppa r-upeski peräpääst vetää luftii inee, ku yläpääoli bosessa. Se päätti yöllä rutistaa siin tsinan hetekas itteesä lutkusta niin kauan, et henki hatkaa. "No. pyn nonbn @kol u m bus.fi SYYSKOKOUS 24.11 .2009 KLO 18.30 Tervetuloa!. Yhtenä aamuyönä, ku kaikki goisas ja oli ihan hiljasta, Eikka rupes rutistaa itteesä hengiltä. Eikka alko tsemppaa takas liveen. ennen ku sl111'ttas sprägäämisen, -ihan ftiärdisti. "Mä en ala täs kitumaa. nii et huulet alko bläntsää ihan kretuliinin siniseks. niin ku ei oikee rnistää muistakaa E,ikan uroteoist. Ja tdd juttu or-r ihar-r tosi. Eikka hölläs rutistamisen ja funtsas, et ei sit tullu ittesä tappamisest mitää. Eikka oli saanu stydin klesan ja leguri alko noituu et, "Et sinä E,ino enää kauaa kuule garlsalla dallaa, ku susta henki erkanee." No Eikka siitä snärkkäämää ja funtsaamaa et'. Et heebo kynttäi s hengissä. rnitäs tää nyt sitte meinaa?" funtsas E,ikka siinä kesken kuristamisen. Eikka kekkas lopulta stydin kikan. Ainaki niin gamla jengi bamlas Valkassa
UqEA Ovh 35 €. Tarkoitukseni ei ollut antaa lukijoiden ymmärtää että nuo vanhat nimet olisivat olleet minun talteen keräämiäni. Oikaisu Tsilarin 4l2AO9 juttuun. -:ii.:n Skandi navia n poh ioisosien. Se ei ollut suunniteltua, eikä millään tavoin tarkoitushakuista. kirjoittamani artikkelin johdosta. JOULULXtrIA W langln 29 Historiaa ja faktaa Stadin friiduista Esitän syvimmät pahoitteluni Tsilarissa 4109 sivulla 23. Se vain oli jäänyt pois taittaessani artikkelia, silkkaa huolimattomuuttani. Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. Koulun lyhennys oli HlCr'L eikä HKLY. mielenkiintoiset asiat alileen historiasta ja nykyisyydestä tulevat viihdyttävän hauskan seikkailupelin myötä tutuiksi, Pelr'ssä yhdistyvät sei kkail u fi n an ssi m aail maan, f aktati edot y ll ättäv i i n tehtäv i i n ja tapahtumiin historiasta, Pelin ohieet kahdeksalla kielellä. Arska Soisalo = ::= il: i..i .i'ij S$ + j+r,.$ ii LAUTA )!:l 11 al I :::,. Sivulla 20 "Hikinheimon huimapäät" jutun kahden ylimmän kuvan tekstit olivat vaihtaneet paikka. "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. YffiFL&ffifi ffi/ffiS Oikaisu iaTsilari 412009 lehdessä ol leisi in artikkelehin. ""J"' " J-.'-"""'*' Olin unohtanut lähdelainauksen maininnan lehdestä. Lähde oli "Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii", Stadin slangin suursanakirja (WSOY) Au ri n koisi n syysterveisin OlliBull Anikari PS. thÅ,W1 oo ofgg vt H EL?' Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan.. Ansio niistä kuuluu luonnollisesti Heikki ja Marjatta Paunoselle. Sama juttu oli myös Kallio-lehdessä vko 34-35.09, jossa lähdelainaus oli mainittu
Aamiainen hotellissa. 6) A) B) Kellotaulun pinta-ala on 7 ,16 m2, 6,38 m2, 7,54 m2 7) Katajanokalle rakennettiin satamarata Töölön ratapihalta A) 1881 -1884, B) 1886-1890, c) 1891-1894 8) Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu toimi Nervanderinkadulla A) 1 935-197 5, B) 1937-1972, c) 1939-1977 9) Em. koulutalon suunnitteli arkkitehti A) Väinö Vähäkallio, B) Gunnar Taucher, C) Hilding Ekelund 10) Ässärykmentin (JR 11 / JR 26) taistelujen teistä on Helsingissä A) yksi muistomerkki, B) kaksi muistomerkkiä, C) kolme muistomerkkiä Vastaukset sivu 38. Alustava ohjelma: PE 20.11. h otel I i maioitu{ iaefussa 2 hh+ aåmiainen,'vksi ateria, 'matkanjohtajan palu.elut ja ooppdra lippu + Krerros pan mom useossa. suuntaamme kohti Peipsijärven rantakyliä, joissa vastaan tulee aivan torsenlainen maailma. Tallinnassa meillä on bussi vastasssa. Le Coq pan imornuseo -Manon ooppera ffioPPEMffi TARTTOON 20-2 2.11 .20A9 {pe-la} Hinta 220 Eur I henkilö H i nta a n sisä/f wä t; Laiv am atkat. Säh köposti : tsi lari@stadinslangi.fi # gKEf ru YAS E4 rVruffgtrgr$ KSStrgfV AffiY#fiL4rl$ 3 SFA#fFf Så,4&/Ggrui juHLÅffftrjA.4. b u s s i ku I ief ukse f. Tartosta suuntaamme kohti Pöltsamaan kaupunkia, vierailemme linnanpihalla sijaitsevassa viinikellarissa Laiva lähtee Kohti Helsinkiä klo 16.00 Lähtö: Perjantaina 20,'tl , Klo 8,00 Helsinki-Tallinna Eckerö Line, Paluu: Sunnu nlaina 22.11 Tallinnasta 1 6.00 Eckerö Line Helsingissä noin 19.30 Soita 040 52ä t St S www.pamag.info katso myös muut matkat il4*fftån jarye,s{ää #t*t G-matkat. Peipsin rannan kunnissa puhutaan pääasiassa venäjää tavat ja uskonto ovat erilaiset kuin muualla Virossa, Malottumme Tartu Hotelliin. / //s Tartto-Peipsijärvi-A. 1A21.11. lllalla Manon ooppera, SU 22.11. Päivällä vierailemme A. Vastau kset 26.1 1 .2009 men nessä Stadin Slangi ry Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Le Coq panimomuseossa. TS*LÅRI SIGS STADI FROOGIKSET Tsilari 5l 2009 1) Harjun ruumishuone valmistui A) 1e1e, B) 1923, cl 1e27 2) Onko Helsingin aseman kellotorninkorkeus kadunpinnasta A) 48,5 m, B) 52,0 m, C) 57,5 m 3) Aseman kellotaulun ison viisarin pituus on A) 135 cm, B) 145 cm, C) 151 cm 4) Kellotaulun A) 120 cm, B) 110 cm, C) 130 cm 5) Kellotaulun A) 2,85 m, B) 3,02 m, c) 3,10 m pikkuviisarin pituus on halkaisija on Jatkokysymys: Mistä kioski siirrettiin klvassä olevaan paikkaan
' , .ONNITTELEMM,E VOITTAIIA! 31 syksyllä 2009 lllan alku noudattaa Treffien teemaa. fr Fläsää, tsieguraa, bradari i, metukkaa, broiskuj u binoit, tekumekuslarb ?a, ryynanl... "GlMlS ON STADI", Stadin lauluja, vierailijana Jussi Raittinen, juontaa OlliBull 1 3.12. Teos on Urheilur.nuseon 1änsipuoien kalliolla Pallokentän yläpuolella. 2001. co m I www. Sulasol-tuolakvartetti, Tiernaooiat FsxJs $?$trsssrff $sfå#mmru jemErrrx, frrfg Sfe#fst S$mmgrrrsf wwmr" s fa d*# s $e s.. c h ef-w ot ki n s. "SI-{AVILAINEN ILTA" Vysots ki kon serti n jatkona "slaavi lai nen Su n nuntai " 15.1 1. &åi #$#mp#m ?ffif. Oikein vastanneet: Rauno Munukka ia Teuvo Palin saivat Stadin Slangin ry:n juhlakirjan. Se on Helsingin kaupungin tilaama Denise Zieglerin "Konsefito Laaksolle", joka valmistui v. co m CHEF WOTKIN'S TEHTAANMvvtuÄlÄ PALVELUTTSKTT JA puh' (0e) 774 33 477 MyyNnp,.t=ritehtaa,W;;"iÄu,:nlå,-',Å,uu,,, "o^ I $ ffi ffi ;HA! ar?)w,: 'iif$t: # sFm "Sfm#s ru?€,ffi s{ryry#4{ n. Vastauksia tuli 3 kpl, ioista oikeita oli 2. gJ. ',JOUt"UA QDOTELLESS/(" vierailevia kuoroja mm. Y$trtu&ffi$ 5i#ffi Tästä fotosta kyseltiin: Fotoskaba Tsilarissa 4 I 2009 OTKEA VASTAUS: Fotoskabassa 4i2009 kysl,ttiin kapellimestarin koroketta muistuttavaa taideteosta. 18.10. (09) 774 33 44 I i h at u kku @c h e f -wot ki n s. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. Tasan Stadin parhait. ffiFffifuffigf " .t Helvn laul'elmatre Arska Soisalo 5 ula,so I -tu p lakV-artetti,,Ti e rn apoj at. Tauon jälkeinen osuus on vapaa "open stage"-periaatteeI Ia
Ku tutkijat on hiffannu, ett tsajus on kaikenlaisii vaikutuksia, kujeesaa, ettei tulis gisaks, ni ehkä sitä kandeis dokaa vaik vähän stydimminki. com laisii pussei ja koko ajan blisataan kans enemmän ihan oikeit teenlehtiiki. Sellast voi hittaa vaikk snadist handelist E,erikingartsalta. Borgat oli tuttu juitsu jo sillo, ku härmäläiset oli osaa Svedui. fi AINASNÖGEE Nyt ei tartte stadilaisten sliibaa, ettei pääse skimbaan ku ei oo snögee. Skideille Teekauppa Th6huone Eerikinkatu 12 av. Tai sit voi slumppaa kausikortin. Linnunlaulun Sinises huvilas on Ateljee-Galleria Helenius, mis voi käydä tsiigaamas Marja Heleniuksen duunaamii veistoksii ja Jorma Heleniuksen maalauksii. Yhen keran libari bungaa 15 egee, seniorit pääsee arkisin päivällä ineen kybällä ja skidit kaheksal egel. Skirnbaarnas voi käydä hela dagen aarrlukuudest iltayhteentoista. Hallis voi käydä kans skrinnaamas, skimbaamas ja skotaamas ja duunaa kaikkee muutaki. ma-pe 10-1 8, la 11-17 www.thehuone.com. Kaikis handeleis (siis tavallisis, ei pitkäripasis) hyllyist hittaa vaikk minkäLisätiedot: Sininen huvila, Linnunlauluntie 11 C I av. Siin pitää kyl sit snadisti nähdä vawaa, ku joutuu hauduttaan tsajun jossain pannlls. Mut usein se kannattaa. la-su klo 12-18 www.j orma hele n i us. Siel blisataan mustaa, vihreetä ja vaikk punast tsajuu darjeelingii, shenchaa, oolongii nimii on vilde, eikä niit kai tsennaa kaikkii kukaan. Mesta on arkisin boses, mut auki lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-18. Sit ku alkaa olla jo bulirnmin teefriikki, alkaa tsökaa jotain paremman sorttista tsajuu. Siel on vodan äärel oma fiiliksensä, mitä lisää tietty komeet byggat. Nyyas Ylläs-hallis Itiksest Keliäykköst vähän matkaan Kivikkoon päin on atna snögee. päivittäin 6-23 (kassa 8-21) www.yllashalli.fi SMYYGAASTADISSA YSILAffiä SIffiS Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani on oma pulkkarnäki ja mutsit ja farjat voi tsiigaa skidien touhui vaikk raflas tsitaten. Niit tuodaan eri maist, niinku Japanist, Kiinast j a Intiasta. Ylläs-halli Kivikonlaita 5 av. Maalauksis on komeita maisemii. Tsaju tuli enemmän messiin r,.uoden 1809 jälkeen, ku Härmä liitettiin itäiseen naapuriin. Ne voi dokaa vaikk gallerian parlsilla. TSAJUU Stadilaiset niinku härmäläiset muutenki dokaa paljon enemmän borgaa ku tsajuu. Libarit bungaa neljä egee ja sil luv ataan kans bj uudaa borgat ja bulkit. Jorma Helenius on taiteilijana realisti, ei siis taftte yrtttaå funtsii, mitä mikäkin taulu on esittävinään. Sänd$rx k$ åffmä nw#stmå ?,4ftrtrFrA JA trsfåfKsff Töölönlahden maisemat on tosi stailit. Libareit blisataan aamukasist iltaysiin
Oli ikävä sitä landen populaa. Siel piti spaaraa vodaa, ku pata oli snadi ja usein sitä oliki mustempi bastust tullessa ku sinne mennessä. Mä pyysin mutsii piirtään jotain breivin loppuun ja se piirski yleensä kissan takaapåtn, ku ei kuulemma osannu muuta. Mutsin ja mun kaverin, Tuovin kans oltiin kirjeenvaihdossa. Eikä siirdekassakaan saa olla enää koko kesää, kai vaan viikon kerrallaan. Perhees oli pappa, mamma, täti ja mua kuus vuotta vanhempi pikkuserkku. Mul oli mutsii ikävä. Järrren voda oli puhdasta ja lämmintä, sai simmaa mielin määrin ja joskus mentiin rutskaan. Paitsi sitte, ku olin alottantt k e s ci d u un it ne lj cito i s tvtto ti aana. Parasta oli kuitenki, ku mutsi tuli kesiksel mua tsiigaan. Mut ne kesikset on \ ,{: KU KESAT Ofr-I KESIA kokonaan toinen stoort. Muita asioit sain kyl toimittaa, niinku hakee postin, ku dilkattiin noin kilsan päähän Karin porstuaan. Sai dallaa palj ain j aloin eikä välii vaik lehmänskeida pursus varpaitten välistä. Abboraa ja särkee tuli, ku vaan viitti metskaa. Mut ei se mitään. Lempitäti vispas pilkkumis voita särpimeks ja tuoreet voikokkareet seilas kirnupiimässä. Mut se oli vaan savubastun nokee, koko friidu oli kyl kuurattu kunnolla. Meiän perhe vietti niis monet kesät, ku tehtiin kesäduunii. Ja sitte sain foraa joka aamu maitokannun metskun läpi yhen metsänhoitajan huvilalle ja tuoda tyhjän kannun ti1a11e seuraavaa aamuu varten. Lähin budju oli kolmen kilsan päässä ja sinne mua ei yksin päästetty. Mitä ne pennut duunas, ku stadiin stannas. Kaikkee vänk åå bratjaamist kai niil oli: byggas koijii, metskas skitareit Kyliksen rantsussa ja kävi Mustikses simmaamassa. Fönari oli auki, ja me jorattiin pitskulla marjapuskien välissä. Vähän bulimpana lysnattiin serkun kans radioo, ku oli sisällä kammarin pöydällä. Mut osasin mä bratjaa yksinki ja aina voi bamlaa mamman kans. Ei sil mulle kyl liikaa aikaa ollu. Marjoja oli metskus ja puutarhassa ja fibelitki ehti kypsyy ennen himaan lähtöö. Mun mielest se mesta oli tosi makee, semmonen vanhan stailin kakskerroksinen pitsihuvila ja siin oli buli puutarha. Faijan eno oli pienviljelljä Karjalohjalla. ifi. Ne piti snadii friiduu ku blumsterii handus, siis tosi hyvänä. Vanhan ajan kesiksen viettoo ei enää monellakaan kakrulla oo. Oon mri monta kertaa funtsanntt, et en mä paljookaa tiedci siitci, mitci ennen kesiksinä stadissa braijattiin. Ku piti lähtee landelta himaan, mul oli taas tippa linssissä. Jotkut sanoo sitä Inkoon puuroks. Tokattiin busaan ku postipaku skoilen sluutaamisen jälkeen, yleensä heti toukokuun viimesenä. Monet oli osan kesiksest leirillä tat siirdekassa. Mitään oikeeta duunii ei tarttenu tehä, j otain vesiheinää samfrlådum st**rejä 33 S#rk*n €8 ct lasin kanoille ja possulle ja muuta snadii askaretta. Mä plankkasin sen joka ajonjälkeen ainaki aluks. YSILARil S/O9 Yks mun frendi kv,seli, et miltci rnusto snadino htnht, ku mci en ikinci saanu ollo koko kesistci stqdisscr niinku melkeen kaikki muut kakarat. Perheil on omat mökit tai sitte reissataan tai ollaan himassa muuten vaan. Mut siis sendattiin landelle. Tartti plokkaa talven marjat ja sitte puol 'gr:q r Teksti: Raija Tervomaa kylää oli varannu ompeluksii, ku "Mailis on niin hyvä" duunaan nyyaa ja endraangamlaa. Sen merkki oli Svensk fauber. Se oli täyttä kesiksen viettoo pula-ajan penskalle. Se tsittas fuolilla sen oman punkan vieres eikä ikinä rutissu, vaik tais olla aika klesa. Viimesenä landekesänä sain sit mennä budjuunki asti, ku mutsi tsöbas mulle fillarin. Sielt sai jokainen tsökaa omansa. Ku busa lähti stadin linja-autoasemalta, mä spiidasin joka ker1a. Lypsylämmint mjölkkistä sai divaa, pappa veti uistimella haukee, porsluan komeros oli palvattu kinkku ja botlarit omas klitsussa. Jussin jälkeen nyyat tsökattiin suoraan pellosta. Ainoo puute tais olla se, et kavereit ei just ollu, ku maatalojen penskat joutu tekeen paljo duunii jo snadina. Snadina kesät oli aina kesiä. Aamulla herättiin vinttikammarissa lehmänklokujen kalinaaan. Se mesta oli Puujärven kylän toka vika mökki. Mun kesikset landella oli kuitenki kliffoja. Ei tuu lehmät ja muut kotieläimet tutuiks muutaku e1äinpuistoissa. Lauantaina sai lämmint smörgarii ja sitte pääs bastuun. Taisin mä niil reissuilla j otain kasveistaki oppii. Bastun jälkeen oli safkana aina melakkapuuroo. Tuli lauantain toivotut. Sil oli aikaa pennulle, ku sil oli reuma eikä se päässy liikkuun. Sen jcilkeen ei mentv lundelle enriri ees loppttkesiiks. Elokuun viimesenä sama paku stikattiin taas linjuriin ja takas himaan. Se tuli jussin jälkeen busassa ja mä olin siit felosta tosi pollee. Semmonen on snadin mieli. Mulla ne brassaukset rajottu yleensä kevciriseen j a alkusyksyyn
re slqgÖi * å Mäkelä, Juhani: Stadin snadi slangisanakirja Pöytäviiri Postimerkki 0nnitle/uadressif. 34 Janr,on, Edvard "Eddu" : Palsa kanis, fifski kalis Janzan, Edvard "Eddu": Vtllithllila Rehn, Leif: Gammelin jannu Tervomaa, Raija: 1ho kallista kotia Kulmala, bppo: Anna pois mun kitarain Rehn, Leif: Jassen från Gammeli Tervomaa, /vfaflsson: Skloddit braijaa Maftsson, EIri; Griinataa lrrmpassa Tervomaa, Raija Mut sulle sattuu aina Lasse Liemolan juhla-CD ru G ri Hlsöå$Öi,I**I I siaiw Somermäki, Jarmo: Kuudes huone: Sarjakuvakirja Sakilalsef JätKä CD Pohjola, Arvo: Himaföneri Tervomaa, Raija: Mutsija mä t ,-L r:'/ m Vihreä ?ksa, T-paita ä T-paita s#m #sru Sfg rugrm d{# ffi #g#rsrL*ffis s/ffis Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja Sfadin Slangln juhlajulkaisu: f'/lln gimis on Stadi ffi lffi CDJevyt ffi u{' fil: )i mS-is" '"ät ad
T-PAIDAT i [gto/Qt:xst] Jq ryq lsannanviln l[] xl[] xxlU I € Pöytäviiri P!nssit, Stadin Slangin pinssi Gimis on Stadi kodit, 5 kpl Autotarra Lehtiö, Niin gimis on Stali KIRJAT Janzon, EdvarJ';itd;": Palsa kanis, litski kalis 15€ Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila 15€ 12€ 10€ 12€ 10€ 20€ i8c r!!tu! l kpt l kpl 50€ 25€ [l-t pl kpl kpl |-l t<pt [l t<pt [l kpl [L-t<pt []-tpl []-kpl [L-kpl 10€ 13€ n kpl t-a s s e _ti ry9t a n_iyhJ a -_C_D_ CD, Jörde-Juge CD, StrJin styget 20€ 15€ 2A €, kpl Postinumero ja paikka: Epäselvyyksissä, ota yhteys Stadin Slangin toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14,00 17.00, puh. r%dryru*#fuår.,å?#sffim I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I *l dr I TSfftu&Rä s1ffiffi Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina Tervomaa, Raija & Mattsson, Eki: Skloddit braijaa MUUT TUOTTEET i STADIN SLANGIN OMAT KAMAT HINTA LippiksetI musta[] Armylippis, musta I Armylippis, hiekka I € . Puheiln: |-l t<pt co, ouo $;di ir*ppr: Slangi on t*ångia 10€ [l rpt CD, Sakilaiset, Jätkä,J. Alfred Tannerin kupletteja 15 € n-fpl Onnitteluadressit, 50v, 60v, 70v, 75v, 80v, 85v 5 € l-fpt Tilaajan nimi: Osoite: 35. 774 1041, TUoTTEET votrLATA nayös posrrsE. TTLAUKSTSTE prRtrnÄN pArNoN MUKATSET poslrusKuLUT
Perheemme budjas kuusikerroksisen talon ekassa kerroksessa, joten emme kovinkaan usein hälYtYksen sattuessa menneet talomme väestönsuojaan. Joku kundi väitti tsiikanneensa komeroon, et' kalliit viskit ja konjakit olivat mYös tärvääntyneet. että Pommi oli tullut valoaulaan aivan seinää hipoen. Asukkailla Piti olla paperinen tumma valoa 1äpäisemätön rullaverho', joka tuli reunoistaan Parnaa tiukasti fönärilasia vasten puurimoilla siten, ettei valoa PäässYt vähääkään falskaamaan ulos. Kolmen alirnman kerroksen pelttsessä fonsteriPellissä oli hiPaisujälki, joka kertoi siitä. Tämä oli tiukka ja virkaintoinen iäbä,joka herkästi synffas ihmisiä snadeistakin rikkeistä. Eråånä yönä oli jälleen hälytys. Näitä krigun j ättämiä jälkiä jouduin useita r'uosia ielittäniään ihrnisille. Porukka skagas Bruningiä. Kellarikomeron dörtsi oli rikki ja aikaPahasti kärvähtänyt. Siellä muutama är.1ä. Asuntotltne ovi oli auki PonaskäYtävään. 6f Aulis "NaPPi" \'askimo åE: ffiffiffiffi€reffiH re ffiffiflwwreffie.F Moni saattaisi fffitsata, åa: nyt on meininki skrivata safkasta ja skruudaamisesta. Hän joutui kuitenkin palvelemaan himakartsallamme suojeluvalvojan apulaisena. Sinne oli ylemmistä kerroksista j äänyt j oitakin henkilöitä, jotka eivät enää studanneet mennä talomme valoPihan poikki väestösuojaan. että se oli hilkulla. ettei koko hausi olis flekannLrt. Puoli metriä itään päin. Perheemme budjas Tarkkiksella (Tarkk'amPujankadulla). Oli kuulemma höörattu vahingoniloista hihitystä ja smailausta' Siis skriinausta vakavall a hetTSILARI 5/Gg kellä. Faijan tehtäviin kuului tsekata, että Pimeään vuorokauden aikaan ei fonstereistä näkYnYt minkäänlaista valoa, ei niin viiruakaan. Aamulla käYtiin tsekkaamassa vaurioita. Toisetkin 1ähellä olevat keltsukomeroiden dörtsit olivat saaneet osansa "1ämpöhoidosta". hae santaa sieltä lodjusta". ja lrlul-l falla stikkas hiekkaa roihuihin. Joku bamlas rabassa kovalla äänellä: "ei noita paloPommeja saa sammu-maan vedellä. Taas joku karjui: "ei-ei vettä. Ne innostuu lisää vaan". ja sireenit skulas suoraa ääntä. ',.rlr+ i:.* i :iiöill;: ryt""äsä on mindis kriguajalta'. Faija oli slepattu himaan jo sotansa sotineena, ja vanhempana ärjänä. Se pommi tiesi osoitteensa. . Minut oli siirretty kYIPPärin ammeeseen patjoineni ja Peittoineni jatkamaan koisaamistani. r 36 Elettiin jatkokrigun at' kaa. Sitäpaitsi, jos Bruning olis hiffannu jengin sluudaa\,'an hälytYksen aikana valopitskulla, olisi seurauksena voinut olla hirvee älämölö. Usein kävi niin, että Tähtitorninmäeltä kantautuvaan tYkkien jYtkYtykseen oli helPPo nukahtaa. Se olikinjo rutiinihommaa. ItänaaPurin flYgarit olivat taivaallamme. TdÅlå kertaa mYöskin pamlauksen sorinaan, joka kuului eteisestämme. \ alopihan keltsun dörtsin edessä oli asfaltissa PYöreä noitr 70 senttinen Paikka vuosia kn-eunjälkeen. Kaikesta oli raPortoiva valvontaseeffille. Faijan tehtäviin kuului mYös hälYtysten aikana tsiigata Porukan perään, ettei jäätY seisoskelemaan Porttareihin, eikä rappukäYtäviin. Än<la heräsin sellaiseen rysähtävään ääneen' Sitten joku karjui: "Pomui tuli valopihaan". Moni oli sitä mieltä. Flekkis sammui melko pian. Hetken päästä tYkkien jYskytys Tähtiksellä taukos. Pieni Palopommi oli läPäissYt valopitskun asvalttitason Ja osunut suoraan eversti Bruningin kellarikomeron täysinäiseen Perunalaariin. Faija sai seeffikseen eläkkeellä olevan eversti Bruningin, joka budj asi samassa talossa. Näin lieskojen lYövän valopitskulla keltsun dörtsin edestä. Hälytys oli finis ja slobotr flygarit veks'. Olipa huono säkä, ku' brenkut tneni, sanoi joku teisivimeessä. i a kattorakenteet olisivat olleet eidiksessä
Elokuvia ei esitetä Pe 23.10. (koululainen tai opiskelija 5 € / v.) 4; TAYTA TffK$ffi AMÅLLÅ JA ILIIåOITA TAYDELIIÅ,€',V P$$il#$Ofrrffi'trS,J. 11.15 Jörn Donner: Kuka on helsinkiläinen (25 min), 11.45 Helsinki sään armoilla (26 min), 12.20 Helsinkiä 1 920-40-luvulla (37 min), mykkä, 13,00 Helsingin aika (27 min), 14.00 Tähdet kertovat komisario Palmu (95 min), 15.40 Kaupungin tähdet tarinoita Kruunuvuorenselältä (43 min) Ma 19.10. n ro: Maksupäivä: Allekirjoitus Jäsen nn umero: Aika Liittymismaksu '15 €. 9.15 Helsinki sään armoilla (26 min), osittain mykkä, 9.45 Meren Helsinki (32 min), 10.20 Saapuvien laivojen satama (12 min),10.35 Kaupungin tähdet tarinoita Kruunuvuorenselältä (43 min), 11.20 HKL 50 vuotta (55 min), 13.00 Herra Elanto (55 min), mykkä, 14.00 Helsinki, ikuisesti (75 min), 15.15 Helsinki ja kevät (31 min), osittain mykkä, 15.50 Eläintarhan ajot (36 min) Ke 21.10. 9,15 Kuvien ja laulujen Helsinki(26 min),9.45 Kuvia Helsingistä 1921-30 (15 min), 10.00 HKL 50 vuotta (55 min), 11.00 Herra Elanto (55 min), mykkä, 123A Helsinki, ikuisesti (75 min), 13.45 Kaupungin tähdet -tarinoita Kruunuvuorenselältä (43 min), 14,30 Eläintarhan ajot (36 min), 15.10 Laiva on lastattu (17 min) Pe 16.10. Ohjelmanmuutokset mahdollisia. muutos (muista jäsennumero). 11.20 Helsingin kaupunginvaltuusto 125 vuotta (30 min), 11.50 Helsinki, Pohjolan valkea kaupunki (16 min), 12.10 Saapuvien laivojen satama (12 min), 13,00Aleksanteri I (59 min), 14.00 Nikolai I (59 min), 15.00 La 17.10 11.15 Aleksanteri I (59 min) 12.15 Nikolai I (59 min), 13.45 Herra Elanto (55 min), mykkä, 14.45 Helsinki, ikuisesti (75 min), 16.00 Kadonneet korttelit: Kaupunki liikkeessä (23 min) Su 18.10. no Paikka Ha k. 10.15 Meren Helsinki (32 min), 10.50 Saapuvien laivojen satama (12 min), 11.05 Kaupungin tähdet -ta ri noita Kruu n uvuorenselältä (11 min), 13.00 Jugend-arkkitehdit maailmaa parantamassa (15 min),13.20 Helsinki kasvaa (12 min),13.35 Helsingin aika (27 min), 14.05 HKL 50 vuotta (55 min), 15.00 Helsinki kasvaa (12 min) La24.10. Elokuviin on joka päivä vapaa pääsy. To 15.10. 11.15 Aleksanteri ll (59 min), 12.15 Aleksanteri lll (59 min), 13,15 Nikolai ll (59 min), 14.45 Herra Elanto (55 min), mykkä, 15.45 Helsinki 400-vuotias (22 min), 16,10 Jörn Donner: Kuka on helsinkiläinen (25 min). 10,15 Helsingin aika (27 min), 10.45 Helsinkiä -rakkaudella (34 min). Stadin Slangi ry:n jäsenhakerryå us I Osoitteen tms. Palautusosoite: Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Eläviä kuvia entisajan Helsingistä, ohjelma 1 5.10.-25.10.2009 ligilili ll:i| i?ffi,lLlillåål Helsingin kaupunginmuseo esittää päivittäin Helsinki.aiheisia elokuvia museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4. 9.15 Olga ja Oskar (27 min), 9.45 City-eläimet (34 min), osittain mykkä, 10,20 Aleksanteri lll (59 min), 11.20 Nikolai ll (59 min), 13.00 Herra Elanto (55 min), mykkä, 14.00 Helsinki, ikuisesti (75 min), 15.15 Pula-ajan elämää (24 min), 15.45 Helsinkiä -rakkaudella (34 min) TSg&-AR[ 5l$S 37 Ti20.10. 0g-TT4 1041 Sukunimi: Etunimet: lj r å*J fr ä ä g fi fi fi å $ fl f; J a kelu osoite: Postinumero: Puhelin: Postitoim ipaikka: Sä h köposti: Syntymäaika. Puh . 11.15 Helsinkiä -rakkaudella (34 min),11.50 Helsingin aika (27 min),12.20Tempus fugit (25 min) 13,15 Kadonneet korttelit l: Keskustan puretut arvotalot (16 min), 13.35 Kadonneet korttelit ll: Puutaloja kantakaupungissa (21 min), 14.00 Kadonneet korttelit lll: Kaupunkiliikkeessä (23 min) 14.25 Kadonneet korttelit lV: Pukinmäki ja Malmi (29 min), 14.55 Helsinki, ikuisesti(75 min) 16.15 Herää, Helsinki (7 min) Su 25.10. 9.15 HKL 50 vuotta (55 min), 10,15 Daniel Nyblin, suomalaisen valokuvataiteen isä (15 min) 10.35 lvan Timiriasew (15 min), 10.55 Eläintarhan ajot (36 min), 12.00 Aleksanteri I (59 min), 13.00 Nikolai I (59 min), 14.00 Aleksanteri ll (59 min), 15.00 Keisareiden Helsi n ki (22 min). Tor22.10. Sukupuoli: Poikkeava jäsenmaksu: Jäsenhankintakif; pailu 1 .7.2009 rr -30 Syntymäpaikka: 1 Mies I Koululainen tr .6.20'10 2 Nainen Opiskelija Hankkijan nimi Jäs. Jäsenmaksu 20 € I v
STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET 1) B, 2)A, 3) C, 4)A, 5) B, 6)A, 7) C, 8) B, g)A, 10) C Stadin Slangin tuttu jengi stondas 4.'10. Sturarin 1a Aleksis Kivengartsan kantilla. markkinatortsalla koko sunnuntaipäivän dilkkaamassa jengille "slangisanomaa'. Sama jengi, Pena, Topi, lnkkari Tiina Markku -ja ketä kaikkii siellä sit olikaan. 3B TSILARI SIGg Wanhan Valtterin kirpparilta h ittaa ga.m loi kniigoi, tsaittareit Ja slamy.;a. Valtterin Kirppari toimii VR:n vanhalla konepalalla. Valkan entisen stogeradan varrella, Wanhan Valtterin kniigabuidu on auki vaan viikonloppuisin. Slangijengi väijyi Hagiksen tortsalla, vaikka vodaa regnas ku tropiikissa. Kiitti bulisti! h Jäsen hakem us Stadin Slangi ry maksaa postimaksun Stadin $langi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys I x $ $ : I ! I I I å ä * I ! I I il= I I. Tälle aina luotettavalle jengille täytyy nostaa kotsaa. Sieltä voi hittaa tosi snygei vanhoi kniigoi, tai tsaittareit, ihan jostain '1900-luvun alusta, Jos kestää ryysistä, kantsii käydä smyygaamassa
Eve kiitti io löks tokos himoon. Skrivaa ia lähetä fotbt'Tsilarih toimitukseen. Mö leikkosin sd,n vöhön vli olkooöille åjil:T,:ili,t"jo tosi kerroksitt'oin. sellosel tcikötökö-meinineil. Motkuston si I ytimeejo voihon nextii sporoo. ::t:::t::l::j:.f SE TS il-irlil::!::-:ii:i::{1t:;.]il:i::::::i j Omistaa Oy Alkoholiliike Ab HS 4.12.62 .a'::.:r::::::::::::n.::i r: :i:. Dolsin pysökil lejo hyppöön dösoon. Sill oli pitkö tukko, yletty melkein perseeseen osti. Skrivaa ia lähetä foiotTsilarih toimituksä'eh. Eve holus hiusten leikkauksen. Sähköposti : tsilari@slaöi nslangi.fi VA S S A SSA: U RAA ILARI Stadin skvettamäet. Nooro, Liino jo Rooso. M<i jöin viel'siivoo poikkoi jo pöösin sit siivouksen jölkeen h'imoonTtY fileikän skolepölvö Meitsi heröö oomul, hiisoon röökin. Kriquaian Joulut. Ko"ulun ruoko on oino ollu mulle bonorii. . c { Perussetti. Löhin muutomon timmon oikosemmin, kyl mö kavin sof kol siel. Moikko oli tosi tyytyvor nen, et se oli onnistunu hyvin. Onkö siriulla muistoia ia fotoia sota-aian Jouluista. Y$til-ÅRil S/&S 39 Kari Suomalainen Stadin Slangi ry:lle . Mun pciros kaveri Eve oli mun osiokkoono. Syksymmällä on tiedossa uudia juttuja. Tsilari kökoaa aiheesta tarinaa. Onko sinulla muistoia ia fotoia Stadin hvppvrimäistä. ot'sisto, Evet ei mut mä leikottii viistosti io tosi rikotuks. 5e on ihon tukosso Koulu olkoo kosjlt jo mun rolexinöyttöcijo kybö minsos yli, mut äi,midiksii. Mun esiq Mö muiston ku yhtenö pöivcinci koulus meille tuli omat osiokkoot. Nuoriso skrivoo Saimme tähän numeroon Kauneudenhoitoalan oppilaitoksesta pari snadia juttua. .,., Lähetä osoitteella: Stadin Slanqi rv Tsilarin toimitus, Hämeentie 6d0d550 Hki Laita mukaan nimesi ia oalautusosoite. Tsilari kökoaa aiheesta tarinaa. Must siit tuli tosi iu.1jo..!ve tyksi kons pö'ljon. : -:' : .iii::::i ._,' ' r t: i+t;:at:!r:rfti:,t:;rta:::::..
VTE rru URAKOINTI OY www.ltu.fi Tela 7 valkoinen seinämaali I L HUOM! Tämän tuotteen ostaja saa telasefin kaupanpäälle. klo 10-14 VART Laadukas maalija maalaustarvikekauppa. €* UxDcRIt VARI .*. ::s \ ". i:. ffi# Jåj;' rllJ"ffi'u* _-de4+ai::;*s|..# _ --i4&:djån_*.:I. Pääyhteistyökumppaneitamme ovat Teknos Oy, Kiilto ja C.E. l . Lindgren joiden laadukkaat tuotteet löydät uudesta myymälästämme Meiltä saat myös kuvalliset henkilökortit, sekä tilaustuotteina parketit ja laminaatit sekä korkkilattiat. 2500 asuntaasekä r'son joukon liikeja toimitilakohteita. 't *ud wvtrw.mekanovari.fi VA fVTAA tr VA RI fffi e tF4XOj8ri cv "rttslotg Ii ,* ,, Puh:{09} 788 058 Riihimiehentie 4 41720 Vantaa sTossA REMOTVTTITALO ou*d. Nyt meillä on nykyaikaisemmat ja monipuolisemmat myymälätilaf. Avajaistarjou kset jatkuvat ai na lokakuun loppuun asti. ( ,0ffi 1&, MYYMALA AVOINNA: Arkisin klo 7-18 Lauant. ! .....1 r\! t,w l.;"': 2,*F 18 cm telasetti + 50 mm sivellin ä^{ .*,Ft 6gl ###'15afa 4 _!# ry#, vii / j4o .$v -t\9' k s g1; xå lr. tt Tela 7 valkoinen seinämaali 2,7 L O* rm '-y :+=-+::+1!S:: ttsffitrP.€ ä ffiffi *å f ffi$#\ E , iJ '. fifr"Y" Viime aikoina olemme laajentaneet taimintaamme myös n '::#y:,x?#f,#/,Frf V rexuos ffi K1.lOS. Mwmälämme muutti elokuun alussa Ri il'i i m iehentiel le, Vantaan Varistoon. LT U -U rakoi nti on Suom e n s u u ri n a su ntoko hte i d e n m a al a aj a, Vuosr'ffain tasaitamme ja maalaamme n