Ne o redei, empaattisii, ne jeesaa ja bonjaa sua ku sul o trabelsei, ne voi olla snadisti karskei, mut ne diggaa sua varmasti, vaikket sä ois edes stadilainen ja vaikket sä osais bamlaa slangiikaa, vaik sä bamlaisit vaik savooki, kuhan ne vaan bonjaaa, et mitä sä niinku sprookaat. j u I kaistavaks i tarkoitettu säh köi sessä m uodossa. Ollaanha me koko jengi stadilaisia, * jotka ei vedä hernettä kolviin i:* vaik oltaiski snadisti kry eri mie_ltä juitsuista. Pemukin just tänään ku se skrivas tätä pääkkärii meni messiin Facebookin, ku sen skloddin skloddi Matti oli frogannu sitä sinne ja ennen ku se sai tän pääkkärin skrivattuu, niin melkein kymmenen facebook'tyyppii skrivas Pemulle ja sano, et sä oot ihan kiva kundija voit olla mun kaiffari. Lasse F)*r"r: u * !råäå{i rj*itu s Kaå kåsä åärkcär:ä & kaåffmnäå Antakaa palautetta b ." Skrivatkaa palautepalstallemme. Se oli helvatin hyvä idis, tää Hagelin idis järkätä vanhojen frendien treffit tonne Sunilan höörnen pitskulle. No siks, et nää proffat ja muut fiksut ku studeeraa maailman asioit, niin ne o hiffannu et jengin, siis kaiken jengrn ensteks tärkein juttu, mikä merkkaa eniten koko Iaiffis on diggaaminen, siis kaveruus, kaiffarit, siis tommonen läheisyys, frendit! Proffat bamlaa, et kaikki imeväiset tarttee tota diggaamist, eniten kurteski nää jäppiset, siis thmiset. ,: .::..r..It. Ekaks niitte piti siel pitskul tsiigaa toisiaan ja jissaa, et kuka o kukin. Y#$L&ffiå ffil€ # Mustonen 050 550 5706 Liemola 050 585 B9B5 Täs modernis laiffis o muitaki keinoja hankkii itelleen frendei kuin se, et sä dallaat kartsoil sun doggendaalis kans ja treffaat muita hunden omistajii ja bör.yaat bamlaa niitte kans tai et sä tsittaat hiekkalodjun reunalja bamlaat muitte skidien mutsien ja fatsien kans ja saat niistä frendei.Nykyjengi o hiflannut muun muassa ton Facebookin. Slangi, sen bamlaaminen ja bonjaaminen paras slibari päästä tosi kaiffarertten föliin Stadilaiset o iisiijengii. Lehden nimi Tsilari tuleie sanoista "till säliaren", ioka tarkoitti lehteä, sähkösanomaa, jonka yhden 'kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, OO55O Helsinki Sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Kannen foto: 0lliBull i_ t 7-: ffi rytrF-*,rltumr Seuraava numero ilmestyy sy.ys[rggsa 2010 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 1 5.11 .2010 mennessä. Taikemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Aineiston lähettäminen suoä"-ä,@ne ." fAlettyä. 2 Pemun hyvä frendi, Hagelijärkkäs syyskuun alus noille 194050-luvun Sunilan kulman friiduille ja kundeille pitskuttreffit. Sunilan kulma on Topeliuksen kartsan ja Meikun kartsan höörnes ja sinne pitskulle dallattiin Eino Leinon kartsan 12 D porttarin kautta. Sinne ku sä meet mekkeen, niin sul äkkii on tuhat frendii. 6 -* Sautski Skrivaa Tsilariin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. .-:+j å.S'. .t 1. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Ja sit ku jengi oli tunnin staijannu ja bamlannu ja skriinannu, niin sit ne dallas tsufelle tonne kahvila Regattaan soutustadikan höörnelle. kyl me silti pysytään frendeinä. Siit tulitosiglaidu fiilis, Kliffa kunditoiskloddin skloddi Matti, ku honas frogaa Pemuukin mekkeen. Pemu Päätoimi tLaja Pertti "Pemu" Stadin Slangi ry:n pj. Elijos jengihaluu ollaglaiduia häpi, niin setarttee kaiffareit ja diggaamist. KLIFFAA SYKSYÄ Tsilarin lukijoille. Ja jos eijissannu, niin sit piti frogaa, et hei, kuka sä ootl Ja sit ku ne rupes taas minnaa, et kuka o kuka ja ku oli snadisti kraamattu ja bankattu selkään, niin sitotettiin jengistfotoja ja alko kaamee kalabaliikki ja bamlaaminen. Et miks soli niin helvatin hyvä idis. Yks tosi hyvä kikka hittaa vanhoi frendei ja saada uusiiki on olla messis Stadin Slangin pippaloissa ja duuneis. Suurin osa jengist o tietysti bonjannuki kui tärkeitä frendit ja kaiffarit o. Tosi nastaa olla messis täs nykyskidien hittaamassa frendiverkostos, ei silti on siel messis kans ältsisti gamloi fossiilei niinku Pemukin. ru i' Kommentoikaa, kritisoikaa ja vaik välist ,{ & 'morkkaisitteki Tsilaria ia sen skrivaajia kvl me silti nvsvtää'n frendeinä
TSgå-åRr 5l€ & atfss onin Ekin alkupalat ä*-IM.{J {.x s12010 s r s Ä lr Seniili jcitkci. o Pääkirjoitus-----------------------2 Mattssonin Ekin alkupala----------3 Stadin Slangin hallitus---:-::-4 Jäsen postia--------------------------5 Bamlausdirikan lööppi-------6 Arthuri n lou nas-:-----------------6 Klubi yli sata vuotta----------------7 Duunarien skydikset-------------8 Laaj iksen koi rapysti--------------9 Sienivaara---------------------1 0-1 1 Stadivaari Rock----'-----12-1 4 Satunnainen matkailija---:--l 5 Vuoden kaupunginosa------------1 5 Stadilaistunut pariisilainen--1 6-1 B Vinski ei oo täällä----------------1 I Sakilaismusrkaali-----------20 Sakilaisen laulu---------------21 Gamlat fotol----------------22 Laterna Maciga------------------23 Raija Lintsiltä-----------------' --24 Slan g itreffit Lintsil lä-----------25 Sautskin paki na-----------26 Moi tropiikista -----------------------27 Minne mennä Stadissa--------28 Slangia kiekkomainoksissa---29 Stad i f roog ikset---------------------30 Fotoskaba 5/1 0---------------------30 Fotoskaba 4/1 vastaus-------31 Stadin kliffat mestat---------32 Sörkän friidun stooreja--------33 Stadin Slangin kamoja--------34 Myynti h in nasto---------------------35 Jäsenhankintaskaba--------36 Redit kundil------------------------37 Jäsenhakemus-----------------37-38 Stadi froogiksen vastaukset---38 Perästä kuuluu---:-------------38 Karin pi irros:------------------------39 Stadilla kuultua-----------------39 : syys KoKo Us, ma 29.11 . klo 18.00 Hermannin Diakoniatalo, Hämeentie 73. fut'w;"' rl ffi=-,.7.W.ta..-:::::':et =".*,!.:zr:=:.'.41'""-=;'':":-:-::+i::-':--:! vÄr-A tvt rssnnrArA: A A N Ä Mr TÄK. €, 'a:. Erovuorossa ovat: puheenjohtaja Lasse Liemola, sekä hallituksen jäsenet Kimmo Karvinen, Cata Mansikka-aho ja Erkki Nordberg. Käsitellään sääntöjen 7 $ määrätyt asiat: toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 sekä toimitetaan hallituksen ja tilintarkastajien vaalit. Tsebot messis mut skimbot himos
046 810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Pekka Kurvinen pekka. F.åAL!*ITLIS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh. tervomaa @ kol u m b u s.f i Erkki Nordberg puh. 050 512 5077 kimmo. 040 567 1404 moseppal@cc. 4 Hannu Heiskanen Va rapu heenjohtaja Erkki Nordberg Jäsen Pia Snellman Jäsen llmari Jokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. proggi:Ia. 050 585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh. 040 506 0954 ra ija. ilmari.jokinen@stadinslangi.fi s"rÅLllhi SLÅl{Cl rv ON PFRUSTilTTLJ } "i4.E.19q5 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Kahvitarjoilu, Kliffaa musaa ym. 0400 428 325 hannu. Parvessa on kliffa flygaa!. 050 431 7123 enordber@welho.com Gata Mansikka-aho puh. (09) 774 1041 toimisto@stadinslangi.fi tsi la ri@stad i nslan g i.fi www.stadinslangi.fi TSln'!!ST* ÅV*!**f{A tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 YSsLåffi& SIS * PÅåT*Ir|{ITTÅJA Pertti "Pemu" Mustonen puh. t Kimmo Karvinen SEURAAVAT SLANGITREFFIT Cafe Pirittassa, tiistaina 12.10.2010 16.11.2A10 klo 1B:00 alkaen. com TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. luu messiln. heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050 344 8108 PAINOPAIKKA Fram Oy Vaasa g%'S&J$SK'&g #'@ '7.7' $-å ,&Lå_åTtJS ä#'X * ,,.,r&, jri /// /'/,'// {// } '/7,.2" /rr, jttt r/ L/,14 Lr,tr 2ltrt((//, p E R t N N EJ A KIJ LT T U U RtY H D t SIyS yUODES rA t SS S gy' Lasse Liemola Puheenjohtaja Cata Mansikka-aho Jäsen s& tE *T**F ' -tF* {l!Fr. ku rvinen@elmio.fi Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@helsinki"fi Pia Snellman pia.snellman@kolumbus.fi T*i&f l$T0 ja TSttAR!rd T0lttqlTU$ Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. 050-550 5706, mustopertti@hotmail. karvinen@elisanet.fi dntLttL I Erkki Nordberg puh
klo 16.00 Snygeimmät joulubiisit Paavalin tsyrkassa Konsertit myös neljänä adventtisu nnu ntaina eri kirkoissa Häppis pidättää oikeuden muutoksiin. Käsitellään sääntöjen 7 $ määrätyt asiat: toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 sekä toimitetaan hallituksen ja tilintarkastajien vaalit. ke 24.11. klo 18.00 Slangitreffit Cafe Piritta ke 17 .11 . Erovuorossa ovat: puheenjohtaja Lasse Liemola sekä hallituksen jäsenet Kimmo Karvinen, Cata Mansikka-aho ja Erkki Nordberg. TILAISUU KSIIN ILMOITTAUTUMIN EN JÄSENEKSI LIITTYMINEN . aa Slane i rv:n kofifrviilla Toimitus. klo 18:00 Slangitreffit Cafe Piritta MARRASKUU ti 16.11. llmoitukset: PD F-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. ti 12.10. lA s E AV P O S T rA Sfa din omilla TIEDOT TAPAHTUMISTA . T'åF.A*&ffi& 5lS * LOKAKUU su 10.10. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. klo 18:00 Slangitsyrkka. SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET . klo 18.00 Syyskokous Hermannin Diakoniatalo, Hämeentie 73. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. klo 14.00 Snygeimmät joulubiisit Kaltsin tsyrkassa su 19.12. Kaltsin tsyrkassa. JOULUKUU ke 15.12. Jouluristeily Helsinki-Tukholma-Helsinki ma29.11. Käsinkirloitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. klo 13:30 Hotelli Arthurin lounas ma 22.11. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. TIETOA YHDITYKSESTÄ KOTISIVUJEN OSOITE: ^,e ^ ^ilQ -il ,^ -a ,Ae KM[ffogUeOInSl,Am!ry,Uf AMNEMSTFO1F TSIffiR[ftN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh köpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi.fi sekä printit ja konekirloitusliuskat toimiston osoitteeseen
Nuutisen Antsa bamlaa skoiiii läppää ja skruudataa magat täböiks Sutaa saggaa. ,i, ,, /r't ..1 ,i i',:i riit,iii ' -.::'+i'!L'i' SLANCU ENGI N OMAI SPEEDYSTYRKAT Stadin Slangille on bygattu oma speedyjengi. Tsilaritiimi on uuden bossrn Pemun johdolla hioutunu toimivaks kimppajengiks ja saumaton keskinäinen yhteistyö on näkyny uudistuneena taittona ja sisällön runsautena. Paavalintsyrkka säilyy jatkossaki Snygeimmät Joulubiisit tapahtuman päätsyrkkana neljäntenä adventtisunnuntaina 19.'12.2010 klo 15.00. Kaltsin tsyrkassa. Hallitus on ollu yks mun bossikauteni parhaita. järkkää isyrkkatapalitumaa. kans on ollu kliffaliidaa Suomen suurinta kotiseutuyhdistystä. Stadin mestat näyttely on Pakkasen Timpan ohjaukses duunaamas tähän adti buleimmat häppikset. Se on noin kolmenkymmenen jäsenen muodostama tiimi, joka starttaa liikkeelle'yhdellä kännymesellä. Tsennaa juures ja bonjaat enemmän. Nyyaa jänskää on tulossa... Lasse Liemola, Bamis C) aa-[Tl l] s Artlrult'[in [I[lidrS ta.l] Arth u rin I u n ssitreff it iärkätään s I an giiengi I le klo 13:30 Hotelli Arthurin ra[lassa. Tuu paikalle tekee tärkeit päätöksii. Kallion seurakrinnan Kirkkoherra Riitta Männistö oli glaidu ku olin häneen yhteydessä ja ehdotin, et Stadjn Slangi tulee j-elppii. Tammikuun lopussa Kaupungintalolla Stadarilla öppnattava fotonäyttely städilaisist mestöist oheistapahtumineen kiinnostaa saletisti perusstad ilaisten I rsäks myöhemmi n tänne flytan neita. Kimppaduuni on poweria ten points koko jengille. Kimpfiaduuni oh on poweria ten points Tsilarin toimitusku n nalle. Se on ollu pistämätön jelppis meidän järl<käämi9sä megahäppiksissä: Viime joul u na S\YG E I M:VA-T JOU LU B I I S lT Paävalin isyrkassa, toukuussa MUTSI ON BESTIS Tuomiotsyrkassa, älokuussa BULIT SLANGITREFFIT Lintsillä ja nyt lokakuussa SLANGITSYRKKA Stebari Aksun päivänä, sunnuntaina 10.10. Sillo valitaa uus hallitus liidaamaa yhdistystä. klo 13:30 ke 17 .11 . Varabamis Heiskasen Hanski Stadin åkutsari -stikkaa mesen ja jengi on kasassa anytime. Toivottavasti pl uggaajat hiffaa tuloksii jo seuraavis numerois. Borkat ja bulkit bjuudataa. gsm 050 58 58 985 l-laurlauscj.it'il'ått töö1: tr i 03. lasse.liemola@liemola.com. Slangin hallitus saitästä vifrleen ja päätettii ottaa tapahtuma hoitoon per heti. ässtu&ffiä si€ # b ,..f?e / / i'' 1,t. Kimppaduuni on poweria ten points teille ku ootte messissä. 1 0.201 Talkooduunina tuotettu lehti on stadilainen voimannäyte joka saa kehuja ammattilaisilta. Kliffaa lokakuuta ja syksYY, seuraava Tsilari ilmestyy joulukuun alussa, tsiigatkaa meidän häPPäreitä ja tulkaa messiin. päivänä t<to tå.00. Jäsenmäärän kasvu antaa meille enemmän mahiksii kehittää lehtee, olis tosi mahtis jos me voitais lisätä ilmestymiskertoja nykyisestä kuudesta kahdeksaan. Sovittil lisä\s et jouluna järkätää kaltsin tsyrkkaan Snygeimmät Joulubiisit yhteislaulu keskiviikkona iS.lZ.ZOlOklo 14.00. Slangin syyskokous on maanantaina manaskuun 29. Tän jengin. klo 1 3 :30 ke 15.12. Buli tänks nykyiselle hallitukselle. Stadin Slangin speedystyrkat on treenannu ja hioutunu toimivaks tiimiks, jokainen tsennaa omn duuninsa ja hommat hoidetaan kliffalla fiiliksellä. ilmoittaudu I Imarille.. Samalla vahvistetaa ens vuoden toimtntasuunnitelma ja budjetti. Tää jengin diggaama häppis olijäämässä vek, ku edelliset järkkärit hälus höivata homman. SEURMVAT ARTHURIN LOUNAS TAPAAMISET: ta 14.10. Tsilari on parantanu omaa osaamistaan, lokakuussa pidettii Arabi-anrantsussa ideapalveri toimituskunnan kanssa. klo 13:30 IOU LU RISTEILY ULi -Tukholma-Hki lähtö ma22.11 oaluu 24.11
Muurisen kout saamana Kuusysi stedas mestan härmäläisen jengifutiksen huipulla. Kimpassa Klubin junnukretsojel kanssa se on skramlannu stydin botnen junnuja matsi bruukiksille. Neil Lennonin jeesinä. Siinä duunissa "Anatoli" jatkoi kesään 2005 saakka ja kynttäs samalla matsimäärissä Laaksosen Olan jälkeen Härmän kaikkien aikojen tokaks pitkäaikaisimmaks pääkoutsiks. Muurinen ja KIubi skrivas ekaks kaksvuotisen sopparin rundeille 2008 ja 2009. Guta duuni listeri-Stadissa hiffattii Härmän Chigacossaki ja '1980-luvulla jo kolme SMkultaa finnannu FC Kuusysi pestas Anan pääkoutsiks rundille 1988. ANTTI''MURSU" MUURINEN, Muurisen Ana on HJK:n pääkoutsi rundeilla 2008-20'10. jatkos dallaa ulos mitskujen FF Jarossa "Mursu" duunas dilkkiksest. 7 Teksti & piirros: Oti8utto. Vuoden'1999 hopeemitskujen jälkeen Muurinen valkattii A-maajoukkueen pääkoul siks. divarissa pelannees Kontussa, jonka Ana lyftas Ettan kärkijengien kretsaan. HJK ry on klubifamilin ydinkretsa, se alkuperänen KLUBI, ku födas 19 6 1907. Tää mestis mestalle 7. Ana alotti koutsiuran '198'1 sillon 4. Eka rundi ku ei saatu mitskuu, Vuonna 1996 Jaro finnas oli Kuusysissä 1993, jonka yllärinä grundisarjan, mut joutu jälkeeAna ottihatkat. HJK ry bjyydaa mestan jokaiselle boltsista lumoutuneelle junnulle jolla on haluu ja kykyy kehittyy hui ppuskulaajaks. ja nestal rundilla jo skramlas sit snygiin mestaan viidenneks. Klubrn nuor n ikäkausjengi on F9. Viidel nestal rundilla lahtelaiset finnas välil hopeeta ja välilmestaruuden. Klubi on järkänny mahkut lahjakkaiden skulaajien pääsyyn bulien maiden kentsuille. Vuonna 2009 "Tuure" skrivas nyyan sopparin, joka spredaa 2012 Eukunmestikseen asti. Klubissa Ana sai bailaa toistaseks ainoota Härmän Cupin finnausta rundilla 1998. Klubi on saletisti Härmän paras futisseura. Klubin junnujen ikäkausjengit on vakkarina Eukun stydeis kutsuturrauksis. Junnugimuleiden ikäkausjengitki rundaa stydisti kansainvälisil kentsuilla. Elokuussa 20'10 gungaili juttuu, et Baxter häiläis rundeil 2010-11 skottilaisen Celticin pääkoutsin. Sopparii spredattii ainaki tälle vuodelle Klubin bamlausdirika Lyytikäisen 0-P bamlas, et IVluurinen on ainoo koutsi, joka skulaa Klubin näköstä pelii. YSåL&ffiä SiS & HJK 0y on buulaagi, joka skramlaa futista ja siihen kimppaavii bisneksii ja skulaamista futisliigassa Liiga-HJK ry:n jälkeen. taas gutaa duuniija lyftas 1994 Rundilla 1997 Ana smiittas edellisel rundil dyykkaamisKlubin koutsiks ja liidas jengin vaaras olleen jengin liigan heti mestariks. OISKO MURSUSTA UELÄ MAAJOUKKUEEN pÄÄxoursrxsz Nykynen maajoukkueen pääkoutsi Stuart Baxter valkattii 28.1.2008 hommaan kaksvuotisella sopparilla. HJK:n leidit on finnannu22 SNi-kultaa. Slitä ylöspäin sinivalkonen baana liidaa starbolen reservijengiin KIubi04:ään Viime vuosina homma on skramlannu aina vaan kansainvälisemmäks. Mestarien liigassa nestalla rundilla. HJK ry on gimmafutiksen pioneeri Härmässä. Onko Tuure niin stydi kundi, et Härmä tarvii äijää, tai ylipäätään, pitääks noita koutseja hamnaa muualta. KLUBI:YLil SAffiAVUOTruA STIADil LAil STIA TUTII STA" Stadin suosituin futisjengi on tehny jo yli 100 vuotta duunii härmäläisen futiksen lyftaamiseks. Rundit 1997-1999 Klubia menestyksel koutsannu Ana dallas takas Klubin pääkoutsiks. Eiks meil Härmässä oo ihan saman tasosiikoutsei, niin ku nytvaikka Ana "Mursu" Muurinen. Tuure ja Boltsiliitto on kiistäny väitteet Celticin pestistä. Kysyn vaan
Kulkeminen kävi kuitenkin päinsä, kun oli iisi, ei turhia uhonnut eikä liioin studannu. Kun oli lähdetty Talvikriguun, oli saatu kokoon vain puolitoista rykmenttiä. Puoluetoimikunta ei katso enää olevan olemassa esteitä sosialidemokraattisesti ajatielevan työväen suojeluskuntiin liittymiselle." Lahtarikaartista Kotijoukoiksi Skydiksillä oli 1930-luvun lopulla kyllä ollut jäsenistöä Pitkänsillan pohjoispuolella, mutta aika hinisusti. Pataljoona kokoontui sen jälkeen runsaan kuukauden ajan treeneihin, joissa annettiin tavanomaista mosuritetsausta. 'Vallilan Rykmentti' perustettiin 23.03.'1941. Sen kundeille jael tiin samalla asetakki ml36 sekä joitakin muita varusesineitä. Se johti myös Talvisodan Assä-rykmentti Ry:n sekä koti' seutuyhdistys Sörkan Gibojen perustamiseen. ltse Valkan skydis perustettiin muodollisesti Vapunpäivänä. Hän toimitässä tehtävässä 04.1'1.1944 saakka, jolloin skydikset lakkautettiin. Paikallispäällikköinä toimivat vänrikki Artturi Metsola 01 .04.17.06.1940 ja luutnantti Ake Strand 17 .06.1941-4.11 1944. Talvikrigu bytskas kuitenkin duunarien suhtautumisen skydiksiin ja skyddareihin, Se johtui pitkälti siitä, että yöt oli bunkattu samoissa korsuissa, päivät flaidaitu samoissa taisteluhaudoissa ja tehty samoja kriguduuneja. Stadissa perustettaisiin nyt kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen jalkaväkirykmentti. Osalle DTP:n nuorista skyddareista annettiin eräänä elokuisena lauantaina'hiljainen hälytys'. Tämä Tammikuun Kihlaus julkistettiin 23.01 . Sen aluepäälliköksi nimitettiin reservin kapteeni, Talvikrigun Assä-rykmentin adjutantti L. Rykmenttiä sponssas muun muassa Ajantieto Oy, Kultasepänliike A, Salmi, Urheiluliike Raul Hellberg, Toiminimi Viktor Kallio sekä Suomen Kultaseppä Oy. Siitä kertoneessa SDP:n Puoluetoimikunnan julkilausumassa sanotaan muun muassa: " ... Tämän tapahtuman aikoihin elettiin Suomessa sekä sisäettä ulkopoliittisesti kriittistä aikaa, Onkin mahdollista, että improvisoitu DTP koottiin Stadin skoudejen reserviksi. 1 940 radion iltauutisissa ja seuraavan päivän sanomalehdissä. Edellinen muodostaisi suunnitelmien mukaan liikekannallepanossa Jalkaväkirykmentti 26 ja jälkimmäinen Jalkaväkirykmentti 47 rungon. Perustavaan mööttiin osallistui noin '150 jäbää, joista suurin osa oli gamloja skyddareita. Skydisviikolla tai skydiksen treenipäivinä ei silloin ollut erityisen glaidua steppaa skydiskledjuissa Bärgassa, Sörkassa tai Valkassa. Kukin Suojeluskunta-alue perusti siihen komppanian. Rykmenttien rungon muodo-stivat pääasiassa Talvisodan Assän miehet, jotka dilkattiin kumpaankin rykmenttiin. Tästä suuresta määrästä skyddareita muodostettiin nyt pataljoona. Pataljoona lakkautettiinkin 30.09.'1940.. Sörkan ja Valkan Rykmentit Välirauhan aikaisten liikekannallepanosuunnitelmien mukaan piti koko Suomessa perustaa enemmän joukkoja kuin mitä oli saatu perustettua Talvisodan alla. Sörkan Skydis,'Sörkan Rykmentti' aloitti toimintansa 01 .01 .1941 . Nämä skydikset perustivatkin sitten kesäkuussa nuo rykmentit. Rykmentin esikuntaan sijoitettiin muun muassa demarija reservin kapu Kalle Lehmus. 8 ?sår&reä 51€ * missaan Hatjalahden iärvellä ja Kuolemajäruellä, duunattiin Suomessa kaksi merkittävää yhteiskunnallista päätöstä ja tehtiin pari kovaa diiliä, Suomen Työnaniajien Keskusliitto, STK tunnusti ammattiliitot ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton, SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinorta koskevissa kysymyksissä. Tällainen penseys näkyi tietenkin myös Helsingin Suojeluskuntapiirin jäsenistön ammattijakaumassa. Niillä oli käytännössä ollut periporvarillisen'Valkoisen Suomen'imago. Liikekannallepano pantiin toimeen 17.06.1941, jolloin aseisiin käskettiin vuosina 1 896-1 91 I syntyneet asekuntoiset jäbät. Heidän piti ilmoittautua sunnuntaina Gamlassa Messiksessä sivareissa ja, mikäli mahdollista, reukut fikassa. Ne toimi kuitenkin koko Jatkokrigun ajan ja tuki Sörkan ja Valkan kundeja, jotka flaidas rintamalla. Hänestä tuli myöhemmin Puolustusministeriön kansliapäällikkö. Se oli suunnilleen seuraavanlainen: bamarit ja dirikat I %, stuidut ja skolelaiset 54 %, byroojengi 8 %, käsityöläis el 2 o/0, palveluskunta 8 o/o,jaduunaritlT o/0. lkäluokat 19191920 sekä vuoden 1921 alkupuolella syntyneet boitsut olivat silloin vasta ruodiksessa. Komppanioita koulutettiin oman ohjelman mu kaisesti viikoittaisissa treeneissä koko kevään ajan. Arvi P. Desantintorjuntapataljoona Helsingin Suojeluskuntapiiriin olijo keväällä 1940lisäksi perustettu tilapäiseksi luonnehdittu Desantintorjuntapataljoona, DTP. Poijärvi. Pitkänsillan pohjoispuolelle perustettiin lisäksi kaksi omaa skydistä, Sörkan Rykmentti ja Vallilan Rykmentti. Toinen oli Suojeluskuntajärjestön ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen välinen diili, joka tehtiin 1 5.02.1940. Sörkan ja Valkan skydikset eivät siten ehtineet juurikaan hankkia aseistusta ja varustusta perustamilleen rykmenteille. Syyskuussa ilmeisesti katsottiin kuitenkin, että sisäja ulkopoliittinen tilanne olivat lauenneet sekä rauhoittuneet. jotka jokaisen piti henkensä pitimiksi duunaa. Sinä sundiksena kommarit, lähinnä Suomi-Neuvostoliitto -Seura järjestivät näet mielenosoituksen ihan Messiksen lähellä Mäntiksellä. Vasemmiston laillisissakaan järyestöissä ei oikein ollut digattu skydiksiä ennen Talvikrigua
lnttiin joutui silloin muun muassa myös 08.05.1900 Porvoon maalaiskunnassa muonarengin perheeseen syntynyt räätäli Arvid Mikael Janhunen. Hän oli jäänyt vangiksi Tampereella ja tuomittu kolmen vuoden ehdolliseen kuritushuoneran-gaistu kseen. g: å. Mä en oo pystyny selvittää, et oisko sillä mahdollisesti ollu Trm-niminen dogi. RiittaBrelih I eeÅ sksffiffi k*rrmppfsfs Tsilarin numerois 212010 ja a12010 on ollu tarinaa Raija Tervomaan skrivaamasta buukista "Mesikämmen muurahaispesällä", mihin on koottu tietoo Stadin elukkapatsaista. Samalla alettiin kouluttaa myös niiiä vanhempia ll luokan nostomrehiä, jotka eivät olleet käyneet inttiä 1920ja 1930 luvulla. Se oli slumpannu mestan itelleen v. Onpas varsinaisen nasta aihe, wau! En oo viel ehtiny skaffaa buukkii, mut aion kyl skaffaa. Kundit bunkkas siellä aluksi deltseissä ja sitten parakeissa. Mut lulkaa kuitenki tsiikaa Timin pystii. Talvikrigun aika-na hän oli silti duunannut sky-darina väijyjä Stadissa. Ja lisäks. Se budjas r arsinaisesti jossain Eirassa, mistä sen porukat botskilla skujas tänne Degerööhön vaan kesäsin. Nuorille mokkereille annettiin koulutus pääasiassa prikaateissa, jotka oli ryhmitetty itärajan läheisyyteen. Voihan myös olla, et tos Raijan buukissaki on jotain Timin pystistä, kun tosiaan en oo viel ehtiny sitä hankkii. Yleisesti folkka kuitenki funtsii, et Timin on pitäny olla dogi. Korpraali Janhunen käskettiin liikekannallepanossa JR 26, Jatkosodan Assärykmentin riveihin. Hän oli 17-vuotiaana skloddena lähtenyt liksan perässä ja kiihotuksen innoiitamana punakaartiin. on kans yks koirapysti. Härmän intrn krigun ajan vahvuus piti saada mahdollisimman buliksi. TSåå*å,KX 61ft& Punikkeja ruodikseen Intti toteutti välirauhan aikana, 1 3.03. Pytinki, minkä mailla pysti on, oli tohon aikaan oopperalaulaja Aino Acktön omistuksessa. Tai oikeestaan se ei oo koirapysti vaa muistomerkki. Paljo kummempaa fotoo ei pystist saa, ku ympäristö on pistetty niin matalaks. Jos joku tietää jotain tost Timin pystistä, olis kiva kuul1a. Janhunen suoritti ruodiksen 40-vuotiaana ja kotiutui täysinpalvelleena korppina 14.10.1940 Kaikkiin hänen sotilaspassinsa arvostelu kohtiin oli merkitty mainesana 'hyvä'. Et siin se uskollisen Timin pysti staijaa niin ku kuvast näkyy. nris rnä budjaan ja rnitä joku tosi tiukkis vois pitää jo böndenä. Tämä tarkoitti sitä, että myös Vapaussodassa punakaartissa palvelleita jäbiä käskettiin ruodikseen. Sen mukaan ruodis kesti kaksi vuotta. 1940-17 .06.1941 välillä mittavan koulutusprojektin. Se seisoo tuol puistossa yhen pienen kukkulan pää11ä. I 904. EkiNordberg Tääl vähän niinku Stadin reunamailla Laajikses. Oon sillon tällön kyselly, tietäiskö joku jotain tosta pystistä. ku esimerkiks kateista harvemmin sanotaan "faithful". enkku oli aika harvinainen kieli noihin aikoihin ja Aino Ackt6, niinku muutki härmäläiset taiteilijat, kävi sillon eniten Ranskassaja Saksassa. mut ei oo kukaa hiffannu, mikä juttu se on. Tai jos mä joskus saan täst jutust lisätietoo, voin taas skrivaa Tsilariin ja kertoo muillekki. Rakennusvirasto parturoi keväällä koko kukkulan niin puts-plank, ettei jääny yhtään puuta eikä pensasta pystyyn, meni ruohotupotki ja jäi vaan semmost ihme pölyy jäljelle. Jotenki vaan tuntuu, et se olis antanu piskilleen jonkun komeemman nimen, jonku oopperan tenori-roolin tai silleen. Hän kaatui sankarivainaj ana 26.11 .1941 Karhumäen lähellä ja nimitel tiin seuraavana päivänä Assärykmentin ensimmäiseksi Mannerheim-ristin ritariksi. Ratkaisuun vaikutti kaksi seikkaa. Toinen seikka oli SDP:n sekä Suojeluskuntajärjestön välinen vuoden '1940 diili. Täytyy vannaan kysyy tuolt Museovirastosta, onks niil mitää hajuu täst jurust. Uusi asevelvollisuuslaki astui voimaan 01 .01 .194'1. Se on Tullisaaren puistossa ja siin lukee "Faithful little Tim, 1908"
r::,:.r: il . Lähteet: Toivo Rautavaara: Mihin kasvimme kelpaavat. .' !' f:;,1 SuippomyrkkySeltikki. WSOY Harri Harmaja, Mauri Kurmonen, Hans Akerblom: Myrkkysienet ja sienimyrkytykset, Weilin&Göös 1 978 Laakamyrkkyseitikki . # tr ffi KUN ,MENET tE TARKKIS ON TAPPAIIA
i i:-:r1-_: 1::'",, g{ t : 1 'åå. -x, {::l,i:;' :i .i. ' ,_ a's 3*-' .å:
Sixties Singersien sopraanot vas. Monica Aspelund, Kati BorgPenttilä ja Yrsa Gri.ine. Tilaisuuden kruunasi Mape Veijalainen, joka hoiti spiikkaukset snygesti. Sitten tuli vanhaa Beatlesia ja lisää jerkkulankaa kuten inkkaribiisi Geronimoym. Ensin se stikkas vähän vodaa mut sit mollikka griinas, eikä frysiksestä ollut tietoakaan. Tää juttu alkoijo iltapäivällä. Ne kun bonjas musan päälle hiffas että BTS orkissa soitti kovan luokan skulaajia. Jengiä oli tullut kammo määrä niin että ;ärkkäri tais saada slaagit. b"ffi'S'TÄ.I'I TIil.å.4,I Y&gL&ffig sJ€ * Bändit kuten Scaffolds, First, Oldies ja Ernos skulas melkein originaali kokoonpanoissa. 12 Stadivaari Rock 2010 soi ekaa kertaa Hagiksen kulmilla Cafe Pirittässa lähel skönee Back to the Sixties (BTS) yhdistyksen orkat, skulas ehtaa 60-luvun musaa Lauantaina 14.8 2010 Cafe Pirittassa. Sittispaikkoja oli gniidusti. Svengas kuin hirvi, niin et giltsit alkoijoraa vaik ei ollut joromestaa. Jengiä staijas käytävillä ja skuffas toisiaan kun musa alkoi. Mä dallasin sinne tsigaamaan kun sain vihjeen Metro blesusta missä ne sano et ei bungaa mitään. Cafe Pirittassa oli "täysi tupa" yleisöä. Itse slumppasin kaljat ja jäin staijaamaan kahden kamun kanssa traballa aivan stagen vieressä. Styket oli just niitä mitä meikka muistaa Räkälästä (Haka kerho Hagiksessa). The Scaffolds aloitti snygillä jerkkulanka slovarilla 'Theme from Young Lovers' mikä sai monelle tipan linssiin heti alkuun. Munkin klabbi meni tahdissa niinkuin ennen vanhaan. Skitoissa oli oikea saundi, eikä klingannu falskisti. såFs P {ffi $Y?A
Pikkis Pengikseltä (65 v ) Ernot Kati Borg-Penttilä (laulu) ja llari Hannula (laulu). Paikalla oli kaikkiaan kuulemma jengiä noin 700. Tässä kun funtsin mitä vois petrata, niin tää mesta on liian snadi tälle jengille, puhumattakaan siitä jos väkee on tuplasti. No tää oli eka kerta ja siitä tuli kyllä BTS:lle ja Pirittalle kultamitsku. On aivan saletti että näin hyvälle tilaisuudelle pitää saada jatkoa. Järkkäri lle (Pirittalle) tulee haasteita miten saada lisää skeidaloita, nurtsille joropaikka, katsi minkä alla staijaa jos heittää vodaa, plösöt skremmat pois lavan edestä ja bändilava näkyviin. Funtsimista löytyy ens vuodeksi miten petrata ja miten hanskataan että ei levii Hagiksen torille asti. 'gqSgt f,Ste 3:,.{ *'1 4 !:Så &-;54eq* ;å! il å"d Valtaosa jengistä oli noin 50-65 vuotiaita, joille heräs varmaan 60-luvun fiilikset. .åI $#* :$ixex -*"-f,*.
Kicke Bergholm (basso) ja Harry Bergholm (soolokitara). :.€f ., €* The First yhtyeen Suntsi Järvinen (rummut ja laulu). Markku Veijalainen juontaa The 0ldiesia stagetle. r _* .-i-a': fu.e. The Scaffoldsien veljekset vas. Takana Eki Sutela (soolokitara ja laulu), keskellä Curre Andersen (komppikitara ja laulu), oikealla Masa Saari (basso ja laulu).. 14 r1irst Erbc lfh€ 5c&ftold-s fbe Oldies Slxties' Sin{rers Jusaojar ea*s vauee! Ave Lönforss, vanha The First yhtyeen jäsen, vierailee keikalla mukana. Timo Jämsen (The Esquires), vaihteeksi yleisön joukossa
Landeskrivaajat ei edes tajunneet mitä me sprogattiin, Ai et se tekr meille kummallekin meisseliä. Aktiivista asukastoimintaa ja tapahtumia RoihuvuoriSeura on toiminut alueen asukkaiden yhteen kokoajana jo 50 vuoden ajan. Se oli eka ja paras laatuaan. Hän oli mun kamu ja oppi-isä, Jussi sano kerran mulle, ettei joka sanan tarvii olla slangia vaik funtsaiski kaiken slangiks. Vikaks oltiin Jussin kanssa kimpassa K.H.P.V:n julkaisemassa pakinakniigassa "Joulupukki ja seitsemän tonttua". Sen julkaisuinfossa me treffattiin taas, snubbailtiin )a stikattiin strubaa niinku ennen. Jussi oli ekaks duunissa toimittajana Yhtyneissä Kuvalehdissä 1959-'1960, Suomen Tietotoimistossa 19601963 ja Viiikkosanomissa 1963-1965. Stadin SIangi ry ja Tsilari on n ittelevat Roi h i kaa. Päätapahtumapaikkana toimii illalla japanilaistyylinen puutarha, jossa laajaa ohjelmatarjontaa valaistaan kymmenin tervapadoin, värivaloin ja vedenalaisin valoin. Jussi, meit jäi monta stadilaista kaipaamaan sua. Viimeisten parin vuoden aikana toiminta on aktivoitunut paljon tavanomaista kaupunginosayhdistystä monipuolisemmaksi. Kunniapalkinnon otti vastaan Joensuussa Kotiseutupäivi11ä 6. Japanilaistyylinen puutarha on Roihur,.uoren keskeinen ja tunnettu kohde, jota tullaan katsomaan kauempaakin. Eläkevuotensa Käpylän kundi Jussi budjas Ranskan Rivieralla missä hän delas B. Vuoden 2009 elokuussa Roihuvuoressa j ärj estettiin ensimmäisen kerran Kyläjuhlat, jotka onnistuivat yli kaikkien odotusten. it trffir-.$Effir. Tänä vuonna Kyläjuhlat järjestetään toisen kerran 21.8.20t0. Mulla oli etuoikeus olla Jussin duunikaveri ku hän oli Pirkan pomoskrivari 1a mä olin duunissa Keskon tiedotusosastolla. Tapahtumakokonaisuus käsitti lopulta lähes 50 erilaista, kaikille ikäryhrnille suunnattua kulttuuritilaisuutta ja se muodosti 7 % koko Helsingin Taiteiden yön tarjonnasta. Tunnustuksen tuustalla on alueen usukkuiden uktiivisutts ju yhteisöllinen kyliihenki sekii inno stus o man slu een ke hittämis een. .'å l.r': .,.F''*-: Juhani "Satunnainen mal kailija" Mäkelä (1938-2010) oli Stadin kundi, joka skrivas just sitä mun slangia eli 1950-luvun slangisanoin. Kaikkki sanat slangiks väännettyinä on pelkkää kikkailua, mallia hiffaateks kui hyvin mä bamlaan v slangia. Voi dorka niitä kahden stadilaisen sekoiluja landekauppiaiden jengissä niiden kauppiaspäivillä eri puolilla Härmää. Mut aina tehtiin duunit vimpan päälle. Sautski å ". Sanaa voi jakaa myös slangiks. tuksi kiryastaan "Stadi on buli mut snadi" sekä skrivaamastaan "Snadista slangisanakirlasta". Slangin taitajana ja siitä skrivaajana Jussi tuli tsenna15 -k-* *gv 1{ ** i # .å ',1:li' "%* &;ls b*-ft. Minuun kolahti tosikovaa Jussin ikimuistoinen slangikäänös jouluevankeliumista. Mut se ei oo oikeesti elävää slangia. nisirnmälle Ei jedulleelt,,, Itä-Helsingin Roihuvuori on Vuode n 2010 kaupunginosa Su o m e n Koti s eutu liitto on v ulinnut Roihuvuoren koko muats kösittiivössä kilpuilussu vuoden 2010 kaupunginosaksi. 8.20 1 seuran puheenj ohtaj a Veij o Lehto. r F ffi r'd I Satun' &r& #''lfirfr .,ai:at å liia lähti ffi. elokuuta 2010. Se johtu tasan siit et Jussi funtsas vakkarijuitsuja toisin ku muut. Vuosina 1965'1969 Jussi oli Pirkkka-lehden päätoimittaja ja sen jälkeen hän toimi freelancerina 1969197 3 javiimeksi Yleisradion Tv 1 :n toimittajana 1973-1994. Mä oon muistannu sen. Sillon just Pirkasta tuli Härmän eniten pluggattu aviisi
Siellä hän myös viettr onnellisen lapsuutensa, CI au den F er nand-isä soif feli kampilyyraa ja pasuunaa, lsoisä lauloi kansan sävelmiä, Näin musiikin kautta faiiat m u okk a siv at ti etä pikku p oi a n tulevaan elämään. Äiditta ia isältä perityt o mi n ai su u det tähtäsiv ät tai d e al al I e, m utta tekniikka vei kuitenkin voiton ja niinpä Ct au d e p ä äty.i o pi g[e,t.g ry agy insinööriileteitä, qFr"-* x\f,r1 F4$ t'\7,a\ %N t 'l'llL IT 7LlI'lCn 1Q'llll\,l , Wt,(7t f !!; . FX. 7L YSäg-&ffi* S/€ * Claude syntyikotona käfi\ön avustuksella, ihan Saint Ambroisen kirkon kulmilla Pantsissa, kuuti senky mmentä v u otta sif fen. ) a c %
Täällä olen soittanut sitä muutamassa bändissä, kuten Spailpin, Boolabus, Kill Kelly. Claude, Greg ja Tusse. Ensimmäisen kitarani niin kaikuva ja niin harmoninen ääni. Milloin muutitte Suomeen. Nyt soitan OlliBull Bandissä slangimusiikkia ja kyllä me soitamme monenlaista muutakin hauskaa, monella kielellä ja hyvällä mielellä. Musiikkiharrastus antoi voimaa kestää vaimon menetyksen tuoman ikävän. Sitten muutimme läntiseen esikaupunkiin, jossa vietin nuoruuteni. Soitan 4-kielisiä plektrasoittimia jotka viritän viulun tavoin, eli G-D-AE:ksi. Saint Ambroisen kirkon urkujen sointi, kampilyyran kiehtova ja jännittävä ääni, Opera Garnierin kattomaalaus, Eiffel Torni, tietokoneet ja tietokoneohjelmointi. Nyt jo 24ja 28 -vuotiaita aikuisia miehiä molemmat. Olen ja olen siitä iloinen. E päjärjestyksessä : vanhemmat ja isovanhemmat, rakas vaimoni, ystävät, maailman musiikki, 1azz, ooppera, kielioppi. 1975 Pariisin alueen teknillisestä korkeakoulusta. . Kumpikaan ei ole toteutunut täysin. Nuoripari muutti pian Suomeen ja monsieur Bouillin päätti opetella kieltä, joka ei tuntunut kuuluvan mihinkään kieliperheeseen koko maailmassa. Mikä kokemus on vaikuttanut voimakkaimmin elämääsi. \V\ KN ffi. Toivoin kuitenkin että oliKill Kelly bändi skulaa stydii lrkkurokkia. Se on hyvin elävää, niin lrlannissa kuin muuallakin maailmalla, monessa muodossa. Olen aina soittanut musiikkia kotona ja silloin tällöin myös yleisön edessä. Vas. Mitä työtä olet tehnyt Suomessa. Soitan myöskin akustista kitaraa, huuliharppua ja usein suuta, eli laulan mielelläni. Mitä ajattelit silloin kun vaimosi menehtyi. Ajattelin, että minunkin elämäni loppuisi pian. Yhdeksän vuoden vanhaksi asuin Pariisissa, talossa jossa olin syntynyt. Lista on vielä auki. Halusin soittaa klarinettia ja löytää sellaisen taikasauvan joka tekee ihmiset iloisiksi. Beatlesit, Andy lrvine, Donal Lunny, Miles Davis, Ella Fitzgerald, Edith Piaf, Jacques Brel, L6o Ferrö, Georges Brassens, Serge Gainsbourg, Bourgognen viinit, loimulohi. Tykkään hyvin paljon irlantilaisesta kansanmusiikista. Kun perhe, työ ja sosiaalinen elämä oli kuitenkin kantanut Stadissa jo kolmisenkymmentä vuotta, tunsi Claude kuuluvansa enemmän tähän kummalliseen maahan, kuin että olisi palanut Ranskaan. Olen opettanut ranskaa aikuisille, musiikkia ja matematiikkaa ranskaksi ala-asteen lapsille, ja olen ollut mukana lT-ohjelmointi-, tutkimusja kehitystyössä. Clauden rakas vaimo menehtyisyöpään lähes kolme vuotta sitten. Mikä oli lapsena suurin haaveesi. Kaksi poikaa. Claudella on kaksi sisarusta, jotka asuvat edelleen Ranskassa. Ranskassakin sitä soitetaan ja kuunnellaan ja jopa Suomessa. Ranskassa vuonna 1977. Vietitkö nuoruutesi Pariisissa. Naurava trubaduuri Claude Bouillin ja Tusse Thomasson. 1978 heinäkuussa. Mitä soittimia soitat. Esimerkiksi alttobanjoa, mandolaa, mandoliinia. Missä ja milloin tapasit vaimosi. Niinpä jäätyään lT-jätti Nokialta pois, päätti Claude heittäytyä täysillä kokopäiväiseksimuusikoksi. Rakkaus sitoi nuoret yhteen ja ennen pitkää soivat hääkellot ranskalaissuomalaiseen "klangiin". 17 simme voineet olla vielä yhdessä ja rakastaa toisiamme. Soitan mielelläni kaikenlaista musiikkia, mistä tykkään. Minkälaista musiikkia esität. TSrL&må 5l{ & Claude valmistui diplomi insinööriksi v. Nuoren miehen suunnitelmat ajautuivat raiteiltaan, kun hän tapasi Pariisissa suomalaisen kaunottaren Piken. Sain tilaisuuden rupatella tämän trubaduuriinsinöörin kanssa ja kysellä tyhmiä. Montako lasta sinulla on. Oletko nykyään päätoiminen muusikko.
Rakennetaan lisää ratikkaraiteita. Toivon kovasti, etteivät autot valloita Stadia kokonaan. Se mistä tykkään eniten Stadissa, vaikka se onkin pääkaupunki, se on edelleen ihmisen mittainen. -"'*?**..*..'' OlliBull Bandin m-0tsiltotl:* Ji & *. 18 .f' ri tJ flsJsi f n i g'L:C 'J:TTJO,)!fS, rilci ei htris K$$tu&ffis Sls * Onko sinusta tullut Stadilainen, vai oletko yhä henkisesti pariisilainen. Sitä en älynnyt Pariisin aikoina. Sellainen ajatus tuntuu hyvältä. Pariisissa autoliikenne on jo aika tukahduttavaa. Jos6phine Baker lauloi joskus:'J'ai deux amours, mon pays et Paris". Minäkin voin sanoa, että j'ai deux amours, Helsinki et Paris... Stadissa pidän erityisesti Eteläsatamasta, laivoineen siis... Vielä sen gartsoilla voi luudaa (he-he!) ilman, että saa hiilidioksidimyrkytyksen. Pitääks kääntää toi. Sekä että
Erkki Johannes Kauhanen .,:!.* Vieno Orvokki Kauhanen (0.s. Vaihdetravar linssir. Se halus palvella ihmisiä, se oli sille sydämen asia, Syntymäni (1 952) jälkeen Vinski oli puolipäivätöis "sekatavarakaupas", mikä oli meitsistä kliffaa, ku buidu oli samalla karkkikauppa, Viime vuosikymmenet Vinski oli Teboilin Etelä-Suomen konttorissa. {+,:=}:EE **3 :: {=7:,7i8,-o.; :,:-:-, :. l$etoimiva laukairija. Vinski satiu födaan Kankaanpäässä, minne sen faijan ratatyömaa oli edenny, Kun krigun sireenit alko soida Krunikas 1939, Vinski oli broidisa Vooen kans Djurgårdenis. .= .! t'a= -& -; :1 ?i:az 1+. Suomen Kuvalehti 1938 åå ,\f\S ' ,Å*p*-F* I Wr/"* sffiä* pffim':"$ä mmåm r@hk€E$"$ffi kemg€ssffiä LJusir IAi'iA-kenkå, ;oka edrsaa !iin4isimnän muoijn m!kaista, reijit€ttyä ja korkearinta;srå t'/yppjä, l-Jseita väreiä. Skolen jälkeen se pestautu myyjäks Liisankadun Elantoon -dirikagski sitä houkuteltiin, mut se jobi ei Vinskii kiinnostanu. ,4, 2 4,-a ",..': :) t i;:rr=':j,EL?tE i:r:N,*?Lfu%E', Kuinkahan Exaktan fotari pelittäis nykytarpeisiin. Berliinin festivaaleil 1951 Vinski treffas snadisti snobin mut fiksun Penan, Tää ihastu Vinskin reippauteen, tietouteen yhteiskunnallisisia asioista ja bodiin, joka, sehän oli täydellinen. 1ä ZF+^;t4-.?z = ..'... ta:: + c i'z; :+z 'z 4 . Lisäks satapäisen joukon kotija ulkomaisii frendejä, Vuodet kulki kulkuaan, monet frendit sluuttas lentiksen, mut Vinski ei: Se teki tiikerihypyn ja ilman polvisyndejä. Ehkä Vinski oli mutsina kai liianki hyvä: ku perheen ainokainen flyttas himasta 25-v, ei se osannu botlarii kuorii, nappii ommella, eika se tsennannu, mis imurii pidettiin. ä-sgLÅKB Sl€ & VINSKI EI OO ENAA TAALLA Vinski tykkäs familjeesta, ihmisten palvelusta, lentiksen skulaamisesta ja fönstereiden tvettaamisesta. . Ja mittaris 62 vee! Vinski arvosti puhtautta ja vilplttömyyttä, rehellinen piti olla: "lkkuna, näköala todellisuuteen on pidettävä niin puhtaana, että sydän voisi pakahtua", kuten runoilija skrivaa. Sanottiin leikillisesti, että Vinskin ja Penan kundi oli periny mutsisa tunteet ja faijasa järjen. Mä dallaan dörtsille, paan sen boseen, enkä tsiigaa taakseni. Vinski oli hellä ja rakastava mutsi. lÅMPeå€ M aail v$filtin nttitlet:;nkien rrikiislelttil; 19 kino-filmiä varten. Vieno skulas lentistä pari-kolme kertaa viikos; Mä tsittasin katsomos Viri-kaakaosta ja hillomunkeista nauttien: Seurauksena mä sain läskii keskivartaloon ja Vinski mitaleja, Iusikoita 1a pokaaleja laatikoittain, seura oli Eiran ja Koiton Riento. Duuni-ura alko Vinskillä tsupparina, siinä tuli Stadin mestat tutuiks, Ja Stadin friiduha Vinski oli, vaikka "landesyntynen", niinku me faijan kanssa sitä kiusoiteltiin. Stokigses. Sisarmalli, 5€awdard.Exakåa6 4/6,5 sm:n ruliafilmiä varrenDRESDFN sräjEsEN s9 Anonssit poimi: OlliBull. Raatikainen) födas 7.2.1932, delas 11.9.2010. Valotusajat l,/iOOO_12 se_ kuntia. Sängyssä on ruumrs, mut mä tunnen, et mutsi ei oo enää täällä, täl boltsiila. Suomen Kuvalehti 1938 Snygit popot syksyn modeen. a4 j= .--... Tsittaan Vinskin huoneessa. Ja Luoja paratkoon jos olis menny toisinpäi
Täs on hauä sauma köudä tsiigqa miten ioku charieston tai blackbotton oikeesti kuuluu aötAa. ja turret on iha 1ääpä11ään. Talvisi on sit nasta duunaa jotai vähä toisenlaist, mut kuitenki sellast joroo, mitä Suomes on joskus ennen digattu. porukat tykkää. Sillo meil on aina perinnereleet niskas. . kundeil nysät dongarit ia friiduil essut ja kaikki. Sit must alko tuntllu, et näit ois kans tosi rnakee joraa ja et täst vois syntlT/ kimPas ältsin hauska proggis. . Sit meil on ollu aiheena Pitkänsillan stoori ja yks proggis oli sota-ajan tanssei. Kledjut on tietenki sen stoorin mukaset ei mitää polvitupsui eikä aina soi kurttu siin taustal, vaan meil on ollu monii erilaisii bändei. Ensin mä funtsasin, et nää laulut on tosi kiinnostavii historiallisesti, ku ne kertoo nii paljo Stadist sata r,uotta sitte ja saa viel nauraaki koko ajan. Meil koko homman idis on joraa nii, et katsojil on kliffaa, ja siks vanhoi tanssei voi vähä lreesaa ja koklaa joskus jotai iha ufooki. Nykyään meil on parikymment tanssij aa, kaikenikäsii, mut uusii mahtuu kyl aina. Meil on peruskurssi joka vuos, seuraavaks tammikuus, sielt pääsee messiin. r.. Me on tehty jo kaua tanssiteatterii, jossa j orataa ja kerrotaa sillaijoku stoori. ja siit se lähti. mut jotkut tiukkisfabut ei kyl oikee vielkää diggaa, vaik ne on saanu jo nelkyt vuotta sulatella. Mut aniietaa ler'en bamlqa mikä tåä Seuriksen jor:oporukka oikeen on ja mist täs hommelis on lcyse. Ia siin ohella tulee tiettV n'ää tangot, jenkat,bostonualssit, ja Sakilaisetpumppu ueiuaa kuplettei, Tiin proggik-sen on kekannu.ja ohjannu.lere löppinen, 'Seuia'saaren Kansåntanssiiat iv:i[iideri ja Kaupunginmuseon tiedottaja' lorot on arrfrnnu koreo,qrafi Varpu Heinohen, kledjui disainannu ja kai duunannuki 'Sanna Pietilä. Ku rnä oon kaupunginmuseos duunis, se on vähä ammattitauti. Hyvin se on skulannu. Turisteille me näytetää, mite nää täkäläiset alkuasukkaat j oraa. Ku me ollaan stadilaisii, monet meiän proggikset kefioo Helsingist eri aikoina. * Seurasaaren Kansantanssijat on ollu alusta asti, vuodest 1910, vähä niinku kapinallinen kansantanssiseura. Me treenataa paljo, ku meil on hitosti keikkaa kesäsi. Tää uusin juttu, kuplettimusikaali, alko siit, et mä tutustuin Sakilaisiin ja niitte kuplettilevyihi. Mä annoin sit Sakilaisten levyn Varpulle. Meil on kova draivi niis vanhois j ortsuis, heitetää sit menuertii tai ripaskaa. Teksti: Mikko Seppälä 'sffuåiffi $ttå€flti il' T' [i': tltl ",\ l'Cf". '3,. 5..i 1'1 1ii lsl I I Spitta-ajan joromeininki herää henkiin syksyllii ku 40 auottn fy-Ilanaa Seurasaaren kansantanisiiat ja lT-auotias Snkilaiset-orhesteri tuo pnrrnsaaloihin tunnin mittasen minimusikaålin "Helsinki kuplettien ia kepeiden tanssien kaupunki". Meil on kans ollu muutaki ku tanssii niis jutuis, on sjungattu ja skulattu teatterii. Meil on ollu yks jumL siit, miten kartanois bailattii yli 200 r,rrotta sitte, ja me on jorattu sellasii tanssei, jotka oli tosi kuumaa kamaa Stadis 1800-1uvul. YSäLAffiå 5I€ * Piirros julkaistu Tuulispäälehdessä 16-1711916. Mut kyl siin on ollu aika paljo duunii, et tää jutlu tuli valmiiks
Kyll' kivain sakin malli On Sörkan apaaseill'. (Puhuen) Eilen oltiin porukalla joraa/rassa talolla. Pitää paraadaa sinne ny. YSäL&ffi8 SIS * Teksti julkaistu Tuulispäälehdessä 1917 Iäss' näätte sakilaisen Oon Sörkan sällejä. no 5)AKr flsem [au[u ifur:*:'"u,,,",, 21 (Puhuen) Jukralavita, mä muistan kun Väsä, Frontin Unski ja minä kerran sitattiin tuol'Vartshin skutshissa ja skulattiin hoitoo, Bastmanilta slumpattiin risu oltta, joka dokattiin kolmeen pekkaan. Huligaanit / SKS 2002 R. Se oli aika hulinaa. Väsä oli söögannu pulia ympäri koko stadia, ja lopuks' saanu pari flisua jostain Sörkan lafkasta. Hellureij, tsh uheij, tarallallaa, Himpun on knalli kallellaa. Mä hoiron povess' kannan, Kun menen joraamaan, Ja sälleill' molliin annanl Jos ryppyilevät vaan. Siell' treenattiin joraa apaasia hoirot suussa. Mull'ain on levee knalli la kiva beena pääss'. Siel' snadiss' mörskäs s' skor aa Mös joroks' panna voi. Hoito on joskus suussa/ Kun pistoa me jorataan. Yhtäkkiä Väsä honas pari jebaria vedukasan takana. Hellureij... Mä olen sakin malli, Vaikk' onki n nokka rääss'. Puhuen) Je sällit, se on huisin kivaa olla Sörkan apaasi. Tokattiin suolaa flisuihin ja alettii skakaa. Rindelin piirroksia, julkaistu Fyrenlehdessä 1913. Yilä: Nokkava nuorukainen Pitkänsillan pohjoispuolelta. Siel' Sörkan sällit joraa Kun munnarit ne soi. Jännä paikka! Mull' kanissa on palsa, Ja aporkat mä möin, Vaan koisaan, kun on kalsa Mun sussun mörskäss' öin. Kun kave rasi n sussun pyör ryksi i n jutuilla, pääsin koisaa hänen mörskään. Hei hulinaa! v (Heiluttaa puukkoa. Morjens siL'! -_E;: ;i:!-i. Piirros julkaistu Tuulispää lehdessä 36/1904. Me paraadattiin yhteen botuun, joka oli Vartshin rantshussa, ja painettiin folseen rantshuun. Kerran sitattiin piikin paikalla leevandess' ja jiirattiin, kun Pariisin apaasit jora' hoirot suussa. Mä kyttäsin yhtä motevaa sussuLt, jolla on snadi mörska Bärkassa. Mä himpun puliks haisen Ja käytän mällejä. Tänään mull' on täräys sen sussun kanss' Nuuskamyllyssä Cammelissa. Hellureij... Tvärt meill' oli täräys parin sussun kanss, Peräläskän mörskässä. Jebareja jurnutti, kun eivät saanu meitä boseen ja alko stikkaa musuja meidän botuun. Eiks' mallaa levee knalli Ja dongeritkin meill'. Huligaanit / SKS 2002 a
Bensowin talon syvennykses olleest "London Hat" -nimisest buidust se slumppas borsan ku höyrytettii matalaks; sit räätälis kavennettii byysan lahkeet iha pillikuosiin. Bamlaa ja samal samlaa: tää Vikin frendi Jussi Nyyssönen oli kaikkein innokkain kerää niit slangisanoi. Slangiproffa Heikki Paunosen lausunnon mukaan "sanatietoja on noin 800, ja hänen kokoelmansa on todella hyvä". Ja krigu. Tääl se oli Koneja Silta Oy:n duunarija määrättii punakaarti in. Mut Vikii ei duuni napannu, se hengas gaiffarinsa Jussi Nyyssösen kans gartsalla ja metskaamas, ja aina välil ne kävi joraamas pistoa. Se budjas Käenkujalla Onnela-taloyhtiös, mis oli fedubyggaa gresapitskun ympäril. Viki oli aito sakilainen, födannu vuonna 1 896. Se oli 30 vuotta skuruvarikol vaununkorjaaja. i f::::::.:: r : l f',.' . Nyyssönen oli kai födannu Savossa ja se pluggas ittensä stuiduks. .:-. Niil oli ihan oma staili, ne oli sakilaisii. i l:.,1i:],i.,r .:. Viki ja Jussi kuulu just niihi kavereihi ku rupes ekana bamlaa Sörkan slangii. ::r::.r. Ja Sörkan Cibat -jengis se oli messis nii kauan ku siell pyöri reilui duunareit eikä mitään akateemista porukkaa. {. Se jäi eläkkeelle 1993 Liikennelaitoksen kassanhoitaja na. ! .**:@.se*g. äS*Ldåffi$ f:;' *: Fibeli putos puust aika lähituntumaan. Niitten perhees oli 7 lasta, faija oli seppä ja ayjyrä. Ja eiku Messuhal Ii in joraamaa. Vikin sakilaistouhut slyyttas ku duunija perhekuviot tuli väliin. N imittäin tän sakilais-Vikin pojasta, Reijo Nylundista, tuli sit aikanaan lättähattu ainoo vaa et slangii Reiio ei ' jostai syyst bamlannr-r vaik ne budjas Hesaril ja Vasiksel. Reijo kävi snadina skloddina vaklaa Alppilan joroi kunnes pääsi ite messiin. Mikko Seppälä Tsilarin lukijat nrt jos teil pyörii himan nurkis magee gamla foto johon Iiittyy joku stoori ni ei muuta ku toimittakaa se Sfadin Slangin toimistoon! Tsilari tekee siit jutun! Reijo Nylund entisen duunimestan edes, iha vastapäätä Stadin Slangin toimistoo. I L I l':,:r:,::i:.ri::r:. Vuonna 191 7 Viki singras Pietariin duuniin, mut se lähetettiin takas Stadiin ku vallankumous puhkes. Myöhemmin se skujas Stadin gartsoi Valion mölökuskina ensin hestikoil, sitte bilikal. Lopuks se skujas rekkaa raksoil
Linnamainen talo sai purkutuomion vuonna 1960ja tilalle rakennettiin vuonna 1962 val mistunut Alvar Aallon piirtämä mielipiteitä ja kiistaakin herättanyt Enso-Gutzeitin pääkonttori. Kolanen ikuisti Brita Koivusen ja Eino Virtasen orkesterin Kalastajatorpan Pyöreästä salista. Koianen pisti kamerat paikalleen ja asetti luonnonkomeudessa olleet muusikot siten etta kuva olijulkaisukelpoinen. .. Helsinkiläiset nuoret muusikot Heimo'Holle" Holopainen, Eero Lupari, Harri Saksala ja Edward Vesala perustivat Apollo-yhtyeen kuu nvalloitusvuonna. Näin syntyi kuva Diiva-kirlailija Hans Selosta Rottapuistossa Penkkarikuva 1971 on Svenska Teaternin edestä Työura Levytukussa, Scandiassa ja Musiikki-Fazerilla johtr ammattimaiseksi pr-kuvaajaksi..EP-levyjen kansia, prkuvia ja aikakauslehtien kansia'syntyi vuosiäh l gbg-1916 välissä paljon. Kalle Kaart,nen ja Raimo Sarkio. Kuvassa ovat Erkki Sgppa Vieno{ekkonen, Tapani Färding, Jaakko Salo. galleria Laterna Magicassa, Rauhankatu 7, Kruununhaka. Monet tunnelmalliset Helsinki-kuvat myöhemmältä ajalta ovat syntyneet ennen kaikkea Kotiposti-ltihden tilaukse'sta. TUU MESSIIN!. Kuva ilmestyi Stump-lehden takakannessa marraskuussa '196g ja uudelleen Hollen story, vol 1 -kiryassa (Edita 2000). Historiallisesti mielenkiintoinen on Kauppatorilla partiolaismarssista 1950-luvun lopussa otettu kLva, ionkä taustana on vanha Norrmenin talo Katajanokalla. Laulajatähdet ja pysyvät iskelmäorkesterit kiersivät Suomea. >i3-:.... Valokuvaa ja odotti kun rockareiden il^'omaalaus kesti 3-4 tuntia. Hänen kokoelmassaan on Helsinqin muuttuvia kasvoja esittäviä kuvia, jotka ovat usein syityneet puolivahingossa taustana ystävistä tai perheestäotöttuihin kuviin, Alvar Kolanen sai ensimmäisen kameransa jo teinipoikana 1930-luvun puolivälissä ja hän tallensi sillois'en kotiasuntonsa ympäristöä Johanneksen kirkon ja lso-Robertinkadun tuntumilla. YSEL&mg SIS * Tähtåen ja staeiin kuvåa E-et*rna &4aElcessa '! 9."ä #.*"$ 3."! 'å * Alvar Kolasen perhe muutti Helsinkiin 1930-luvun alkupuolella. Muusikot ovat Pentti Vuosmaa, Aarni Mustonen, Brita Koivunen, Eino Virtanen, Lasse Wiberg ja Heikki Kivenheimo. Mainostarkoituksessa on otettu myös Vieno Kekkosen ja Jaakko Salon orkesterin polat AlvarAallon suunnitteleman suositun tanssipaikan Kulttuuritalon seinää vasten. Proggis bungaa 10 egee. ' Alvar Kolasen valokuvien näyttely: "Tähdet tuikkivat Olavi Virrasta lrwin Goodmaniin,, on esillä 15.10.-13.11. F,i ra SNYGE|MMÄT KRTCU-AfAN SryCET Stadin Ässien, Ässä-Rykmentin JR 1 1 71 -vuolisen rundin muistoksi 05.1 2.2010 klogu 1B:00 Paaval i ntsyrkassa Sammatintie 5, Valkka, Stygeistä vastaa Korsuorkka, dirikana Pepe Kovanen
et prätkäkuski tippuu sinne tynnyrin pohjalle. Sit oli ne surmanajajat, ku tsöras motskaril bulin puisen tynnyrin seinii pitkin. niinku Solmu Mäkelä, ku duunas sen ihrneternppui. Siit on jääny mieleen taas se kettinkikaruselli ja kummitusjuna ja semmonen labyrintin tapanen. Vedenneidot oli kans kova juftu. Sen plattoja lysnattiin, jos sattu oleen skraittaja opeteltiin shungaan Dianaa ja You are my destiny ja Put your head on my shoulder ja Lonely boy... Autoradal oli kans vänkä törmää. Köynnit hurr)ettee Meni monta r,.uotta, ku Lintsi oli melkeen jääny unohduksiin. Patellavyö ja nirunurus$nduulit Seuraavat muistot ajottuu jo niihin aikoihin, ku ruvettiin käymään Lintsillä joraamas. tai Tuol on mun kultani ain 11rhä tuolaa. Siel oli kansainvälist ohjelmaa, o1i vanhan ajan sirkustunnelmaa. Hattarat tarttu poskiin ja jäde oli gutaa. ?'SlL,eR, 5l{ & Ja oli ne makeit suomekski. Sil oli sillon viel buli klyyvari. metri sinist flanellii ja pussi makaroonii. Lasse niit shungas. Kundit stikkas boltsii ja jos ne osu semmoseen nappulaan, mimmi tippu altaaseen ja kirku samalla. Ei niit voinu velliks kuukaa. Eikä mitä vaan makaroonii, vaan ihanan keltast, ku finskin makaroonit oli sernmosii harmait puikkoi, vodaa ja jauhoo vissiin. Siin oli kaikenmoisii elukoit, ku seläs voi tsittaa. Seuraavan kesiksenä saiki sit studaa Vuoristoradas, ku pani magan kierlään. Sen plattoja lysnattiin, jos sattu oleen skraitta ja opeteltiin shungaan Dianaa jaYou are my destiny ja Put your head on my shoulder ja Lonely boy... Niinpä mun mieleen on klaaristi jääny ne kolme kamaa, ku me vinnattii sielt onnenpyöräst. Siit mä oon aina eniten tykänny. Niit oli klifla tsiigaa. Se o1i vissiin se samapyörä, ku sit tulevina vuosina o1i Lintsilläihan Lintsin alkuvuosina sitä ruli koklatruu. Vuonna viisyheksän tuli Paul Anka, ku pani friidut kirkumaan. Hame oli everglatsee, alla perunajauhol tärkätty alushame. Ne tais tykkää härmäläisest meiningist, ku ne oli Lintsil monena kesiksenä. Mehän sit skruudattiinki ne herkut himas melkeen heti kuivilteen. Ei ollu laatu viel kohallaan. Jengi stondas ylätasanteel ja skagas. En kyl siit mitään kellekkään kaveerannu. Rohkeet tsittas ekas vaunus mä en jänänny, ku skagasin peremmäIläki. Kaikki stadilaiset minnaa kuin snadisti meil oli krigun jälkeen kaikkee ja seki, ku oli. ja meist se olijänskää. Niit oli kliffa tsiigaa. Flanellist mutsi duunas mulle liivitja tsule divattiin pikkuhiljaa, ku tuli tarpeeks tärkeet porukkaa visi itti i in. Kulleno Linnan sirkusorkka skulas ja meges ol i kotimaistki ohjelmistoo. Niinpä me yhtenä päivänä 1ähettiin sinne Tivoliin. Ja oli ne makeit suomekski. *,,i,r.'Jå[,il. Sen tartti olla pyhä, ku se oli leedi sen duunist ja \uos oli vissiin nelkytviis. Jos oli fiurkkaa, pyöritettiin onnenpyörää. Lasse niit shungas. Sain mä kyl kerran jonkun pehmosen nallenki, ku oli aika buli. Vedenneidot oli kans kova juttu. Pusero oli valkonen hottipusero tai korkeekauluksinen nykysin sanottas tpaita, ku oli yleensä hakan eul al kinn attu ni sk an iakaa kireeks, kaulukset ku tuppas venyyn liian löysiks. varsinki, jos sattu oleen joku kundikaveri messis. rnis oli peilei ja tarrti skriinaa ihan älyttömästi, ku niist näky millon tosi plösö, millon ihan riuku friidu, ku oli snujus vähän minne päin tahansa. Sain mä kyl kerran jonkun pehmosen nallenki, ku oli aika buli. Kundit stikkas boltsii ja jos ne osu semmoseen nappulaan, mimmi tippu altaaseen ja kirku samalla, ja meist se oli jänskää. Vuonna viisyheksän tuli Paul Anka, ku pani friidut kirkumaan. Ne shungas Tula tuulalaa, posket puulalaa... Niist ajoist on jääny mieleen The Delta Rhytm Boys, ku oli Lintsillä jo heti ekana r,-uonna. Tuli paketti borkkaa. vedettiin nansoi ja saatiin palkinnoks kaikenmaailman krääsää. 24 &4etrf s{*tist .f\anetlii" Mutsi oli semmonen, et se aina koitti järkkää mulle kaikenmoist vänkää, rnihin se vaan sai fyrkat riittään. Mamis ei kandenu olla. Joku r,.uos myöhemmin tuli se vanhanaikanen karuselli, ku skulas posetiivimusaa. Sitte omat pennut tuli siihen ikään, et tarlti rupee käymään Lint#dnn Ennenku Lintsiä viel rslikaa, fasten Päivät iärkkäs snadin huvipuiston Messi"rke ntsuf le. Himassa se tsittas hetekan päällä monta r,ttotta. Peacock oli ekana r,.uonna Circus-teltta, muutaman vuoden pääst se tsennattiin jo Peacock-teatlerina ja viiskytlur.un lopulla sil oli jo oma bygga. Siin sain ookaa muutaman rundin ja nastaa oli. oli kortilla. Kaikist kliffoin oli kuiteski onnenpyörä. Wwvipuistoaw Ku Lintsi sit yheksäntoistviiskyt öpnas sen portit, mutsi toi mut tietty huvipuistoon. Oli patellavyö ja nirunarusandaal it. vedettiin nansoi ja saatiin palkinnoks kaikenmaailman krääsää. Mä en muista ihan kaikkee, ku siel kentsul oli, mut ainaki oli kettinkikaruselli. Sii oli sillon viel buli klyyvari. Himassa se tsittas hetekan päällä monta vuotta. Jos oli fyrkkaa, pyöritettiin onnenpyörää
\lLrt paljo oli tu[Iu uusii r ekottin-rii niinku melkeen joka r,uos tulee vicläki. Viimesimmän r ierailun tein Lintsille viirre s1'ks,vnä, ku skrivasin juttr"ri c-läinpatsaist ja otettirn tbtoi \{esikärnmenknii-saa \ arten. Oli joku nrodisaiheinen revyy. Niitten Lirrtsikcikat hoitaa niitten omat vanhernmat. Lirrtsilt voi hittar prri rosi snygii Mikko Hor in eliiinpystii. Muistan yhenki kerran lähes kolkvt vr-rotta sitte. YSstu&$ä$ Si€* tokrääsärj. lougaen sielt näk1 ki. Tultim meiän vanher-nman fi'iidun kans. if,rllr'lllliOir I sttlffttt itt . ku tuleva y[1'y oli.just r.nenny inttiin. Sielr r oi tsiigaa omaa Stadii sen joka kantilt. niin kauan ku sitä kesti. mut Peacocissa käytiin tsiigaanras Iloiscn teatterili rer 1 il monena vuonna. .1" t$t#tltt l#ttfttttt 1'(tt Liill$lt *k{le*tAi hitr,tit, sstfrtsrs.ef{Jås $ff.s luc; gi S*r;g*er rnr#d'#rr" &fdrf gr*ff*s li{t{tl! Lintsi" år.rrusåyf rrd$ftr{, fidrvrr.e Ås'sår-iiifd, dks jeh! Foto: 0lliBull 25 : \ iin!.run\bo,. Lastensuo'yelcfyön \ hgaii&,si _a. Nlaaihranpyörä oli kuiteski y'htä makee ku ennenki. Lasten lasten karrs ei oo just tullu kä,vtyy. Leikkir is karhuis pikkunallet ridaa ernon selässä ja kalapoika halaa buliifisr"u,r
Gamlan mummon suhaamassa romu-Volvossa pelkääjän perrkillä tsittas nuori nainen sylissään snadi skloddi. Jos näin on, niin silloin mun mielestä tollasilta darjuilta sais ottaa setin lisäksi myös fiuden veks. Sen kuski anto hanaa ja riuhtas liikkeelle jo päin punasia. Perinnekäyttäytymistä tai ei, mut kandeis mummonkin silti sentään funtsata snadisti, ettei tapa perillisiään pelkästään laista piittaamattomuuden takia. 26 Nyt funtsaillaan, et aletaan entistä bulimmin stikkaa aj okieltoj a liikennetör1töilyistä eli otetaan setti väliaikasesti veks. SaLrtski Kuvan bilika ei liity tarinaan, Foto: OlliBull *; å ä Eö c $ e .-r*-'''i'il'. Ja rnitä rnä bongasinkaan. mut sehän pian tsiigataan jos nyyat systeemit toteutuu. Mikä liikenteessä on niin helkutin vaikeeta. Vuosia sitte ku Enemmistö ry. Seuraus: Monta bilikaa, joukossa kaksi Stadin dösaa. Jätkä ei siis hyötyny rikkeestään yhtään mitään. Mut ei se viitsiny. Ei siitä vaaratilannetta tullu. Se on oikein ku ei valistus eikä Liikeneturvan miljoonakampanjat enää pure, Pehmot kyllä aina sönkkäävät, et l(ovennetut rangaistukset ei lehoo. Sen kuski pamlas kännykkään just sillä handulla, jolla olis o1lu iisiä stikata vilkkuvipua oikeelle, merkiks meille nruille. Snadikin tbppäily aiheuttaaruuhkan ja koltsuja. Ei rurvaistuinta eikä -vöitä. että mitä se muille kuuluu minne se vendaa, sehän ite tietää mihin se on menossa. mufirmo suhaa nokka ruudussa ja vieressä tsittaa perinnepuvuissaan kultaa kiiltäen kaks sukupolvea huolettomasti turvattomassa kyydissä. et miten hyvin kovat kundit haldaahommat. seiso ja ylitti bonjata mihin jätkä on skujaamassa. Suhasin Viikin suoraa, missä yhdessä mestassa on ker.yelle liikenteelle tien ylityskohta liikenneflyyseineen. ja ; flSt t muut pipertäjät pääs määrään ia Stadin liikennesuunnittelijat oli Forssan'inssejä i..Y ,7 , ni trafiikki tökki pahasti vaik fiudeja oli snadimmin ku [änään. et mis mä tein mokan. Silloin liikenne srriuis paljon snyuimlnin. jos landebuugi on tääIlä hukassa ku se ei hiffaa valkata oikeeta kaistaa ajoissa ja saa aikaan muhkan. Stannasin tokana bilikana jonossa punaisiin valoihin ja arratkaapa rninkälainen fiude oli jonon ekana edessäni. .fx, )"1 t =.. No, arvaatte kyl1ä; buli ja kallis. ton dorkan takiahan mä rnyöhästyn treffeiltä. ct kaikki opitaan vast sitte ku farja vetelee sotilasvyö11ä perseelle, solkipää e dellä'l Siitä tulee rc\ ran kipcct lei.jonarnustel ruat -tosirt ttegoina. Mut onks todella niin, että ku mä stadilarsena tsittaan mun laatubilikassa, niin älkää te mur.rt tulko soitteleen mu1le. et määrätylle jengille ei yleiset säännöt meinaa skeidaakaan. Mähän oon mestarikuski ku rnä tsennaan yhden kundin j oka tsennaa yhden jätkän joka on ollu samassa skolessa ku Kimi. Bensaa flekkas turhaan ja kaikkien r'käyrä nous korkeelle. Nyya systeemi olis mun mielestä ihan jees. Siitä vaan. Mä tajuun. Jätkä varmasti funtsas. Siks kai täällä on teh[v hwiäkin svsteemeiä Silti aina hailtana on ratin takana tsittaavat sekoboltsit. Sen hiffasin kahden päivän aikana himahörneilläni. Onks vieläki nii. Ny on vissiin forssa'.'.*V . 3$eätå v*ks sffiedäm'xffi'?&stakår: r'l--l Nykyisin Stadin liikenne skulaa aika kliffasti. mut se todisti mulle taas kenan. Nyt funtsattavana olevan uuden systeemin mul<aan setti lähtee hyllylle myös punasia päin suhaamisesta, skidien roudaamisesta ilman lakisääteisiä turvavälineitä ja suhaamisen aikana pamlaamisesta kännykkään ilmanHF-valnTiutta. Siinähän ne sitten tsittais pitkään Stadin dösissä ja luntsars. Ku kaahaajalta on punaisia valoja päin suhattuan plokattu setti hyllylle, niin eiköhän se jotakin opeta jätkälle enemmän ku pelkkä valistus, statistiikka ja teoria. Voihan veeru. Nykyisin homma skulaa seuraavasti: "Jos vastaaja tuomitaan rangaistukseen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta, tuomioistuin määrää hänet samalla ajokieltoon enintään viideksi vuodeksi." Toistuvista ylinopeuksista yhden vuoden aikana, oliks se ny neljännen ylinopeusplitikan jälkeen, plokataan kans setti kuivumaan. ?såå-ARt 5.140 Siks mun mielestä rnonokansa j a riisipussikuskit on rupusakki, joka pitäis kokonaan poistaa tosikuskien tieltä. Suhatessani taas Viikintien päässä oler aan kiertoI iittymään, niin siellä pön'äs jo yks bulevardimaasluri. Ite pääsin liikkeelle viiden sekan kuluttua ja stondasin jonossa seuraavissa punaisissa taas saman bilikan perässä. Sillon ainaki perinne sluuttaa. Mut ehkä se sittenki vörkkis paremmin ku "Turvallisesti liikenteessä" brosyyrit. Mä skujasin myös Malrnilla. mut rulipahan näytettyä meille muille. Ja dösajonossa ne ihrnettelis miks helkutissa toi yks kundi ei tajuu näyttää r'ilkkua ku se lähtee kienoliitwrnästä. ,."* laisLen inssien ekan sukupolven stadilaiset skloddit taiuneet iuitsut ia päässeet ins'41,1'.+"' Illl.lcllllt\]\lLUl\1\lPclllcl)l'lvcll1\llLltlCjcr\-,ll)llclUllllllllllNutallodlI.l\yUllvlJJlllIlUlJJC-."tY laisLen inssien ekan sukupolven stadilaiset skloddit tajuneet iuitsut ja päässeet ins'41,1'.+"' seiksi Stadille duuniin
Pöyryn Pekkis eli Vido Pössö kestä tuli muusikko oli mun bestis mut sekin kolas, Drumsari JC Kapari taas rupes skn, vaa snygejä runoja mutta seki delppi sit. lå Kuka I ,. Beisissä meidän mesessä oli joskus Katraman Jori ketä on ny pitkin planeettaa kuuluisa mestariluokan klasaribasisti, ei missään sektiossa vaan konsertoivana ja levyttävänä supersol isti na. Kliffat kaikille. Hessu tekee kovaa kamaa edelleen eikä sille ole kellään enää saumaa käskeä hajaantumaan. Bellevuessa Skattalla bulit kundit sinksas brenkkua ja plaadia ja kyhnyä, kovat karjut kävi tukkukauppoja yläkerran kabinetissa, ja dunkkelia brenaa ja plaadia tuli botskeista. Bottalla oli taas Ossi Aallon bändi, mun kaiffari Tammisen Veka oli pianossa ja arraalana. Kerran mä olin nuorisokuppilassa borkalla. Se oli krousi kundi ja tartti välillä kyhnyä niinko skrodet kundit tarttee, plaadiin tai bre-naan tai kimmoille vilauteltavaks. Drumsarimme Max Yrjolän kaikenkattava tunnuslause kaikuu varmaan vieläkin Stadin kartsoilla: 'BOPPIA IKA KAlKKl.' Moro Max, nähdään joku päivä Stadissa jollei tulla blindareiks. Y$ätu&ffi* ffilS * Mä tulin snadi aika sitte Tsi I ari n bl uisaajien jengii n mesee4 terkut kaikille ja kliffa kato ko on aviisi minkä krelistä mäkin diggaan bluisaa. Joo mä tsennaan miltä se tu ntu u. Syyskuussa mä käyn taas tsiigaan Stadia, onkse taas muuttunu mut, onkse vielä kans paljo sama vanha kunnon Stadi. Jätkät jammas sistan setrn joka kundi eri biisiä yhtaikaa, Selvemmät jortsaajat oli snadisti ihmeissää, mitä nyt. Flädäristaili tuli varmaan Lester Prez Youngilta, uuden tenoristailin faijalta, sillä oli aina porkpie hat, siis lättähattu otsalla. Meitsi: Mä tossa vieressä, Hessu tossa mäessä. Kerran joku oli.klipannu lehdestä otsikon HAKA TAPPOI KOLME MIESTÄ ja kliistrannu sen levybaarin fönsteriin aamuyöllä. Messis oli fylla ja me möykättii. 'l. Savanna on nykyään kai aasialainen, Haitin haussiakaan ei enää ole, ja Bellevue on snygija kallis mesta mistä saa ekan sosiaaliluokan safkaa. Neljäs Ressun jätkä oli Tsygge. Jepari kävi funaamaan ankarasti, kelas kaalissansa, mitä ohjesääntö sanoo, karjasi sitte HAJAANTUKAA! Hessu ja mä hajaannuttiin. Jepari: missä te asutte. Se kävi JATPn kaa Stadissa blosaamassa. Pira oli tenorissa kerran, kai Lämiskän bändissä ja keikoilla Malminrinteellä, mikä sen mestan nimi oli. Tsygge menr snadimpien luo, ja sen montusta kuului uhkaavaa mörinää: "MORO PIKKUMIES HERAA KYSYMYS METALLIRAHASTA STIKKAA TSYYGY." Mukru taas duunas omaa slangia: "Ny tattarit nokkimaan ja stadille ruukulle ja tapittaan missä böönat on". Sillä oli levybaari Uudenmaankadulla. Jos saa siteeraa sen fiiliksiä: "Kun sumu/kun yksinäisyys/kun muistot /Mikä ihmeen hiljaisuus muka. Setin aikana fage tai joku kävi niitten rännija drumsikoteloilla, siella oli pari flinsaa jemmassa. Joka paikassa pää auki: RUMPUSOOLOjA! ldempänä Sörkan ja Bärtsikan keilit flaidas välillä. Mä budjasin varmaan 10 rneslassa Sfadissa millan missäkin, Krunikassa paljo 1950ia 60-luvuilIa. ltsepalvelunarikasta kuului karsee huuto ,'SAATANA MUN ROTSI ON VlETYl" Minuutin päästä sama korsto ja kahta kauheempl huuto: "SAATANA El 0KKAAN!" Alaja yläikäsinä tsitattii välillä galtsulla Savannassa eli Kengässä ja Laatu-Haitissa. Mä tapasin f ,ffi;fl:Ul;å:,åHul: tsugelle ko se budjas melkeen landella. .* ganfoiminnaa, 'p 1 *'' "sitästidillä... Siihen aikaan oltiin jamikundeja, tuotiin boppia H är m ään nii nku Sar m anton Hessukin, Hessun kaa oltiin noin 1 957 Marian-Kirkkokad u n h ö r n assa alkuill asta kalkessa rauhassa bamlaamassa musaa, tuli skoude pamppu rryössä, mitäs te, sanottiin, me fässä bamlataan. Mä styylasin aika nuorena Stadin snygeimmän Marrtan kaa. Musa svengaa niinko ennenkin, mä väijyn ja höraan etenkin uutta jaskaa, funksoulia ja brassikamaa ja välillä jammaan omiani keyboardilla minkä snadit artriitit antaa periks. /Koko pitkän illan/ olen ajatellut sinua." Toi on nääs Stadin kundin yksinäinen rakkausruno setistä nimeltä Fiktiivisiä runoja (Tammi 1984), varmaan skrivattu yhdessä kapakassa Rööperissä, Kannu oli sen nimi jossain vaiheessa. Dirika tuli sanoon, tää on sista ilta ku te skulaatte täällä. Nyt mä oon gamla stara ja budjaan honööriproffana Keski-Amerikassa ja Karibialla, ja mulla on lattariperhe ja paljo kliffoja paikallisia systereitä ja broideja. Mä luulen, kummanki mutsjt oli kimpassa siinä raijauksessa. t Annan Vennulla jammasi stärä tenoristi Antti PirtinheiI mo. Mua fiddittää vieläkin noitten mutsivainaiden dorkuus vark ne oli muuten ihan OK. Mä olin sit iät ajat Työtiksessä duunissa ja välillä kiersin maailmalla. foni stailisti toisessa suua f pielessä, se on snygi karju g vieläki mä luulen. &4må är* **ä 6 d ååKESäffi Tinde Partanen, Costa Rica, Nicaragua ja Kuuba Ahti Molander kans oli mun kaiffari ja soitti välillä trumppaa meidän treenausmestassa meidän kaa Se oli snygi kundi ja kova torvisti, diggas Kenny Dorhamia ja oli Stadin eka flädäri ja me muut heti perässä. Herbert "Häkä" Katz oli maan skittakunkku, siis elgisti. Töölön Akatemian eli Ravintola Töölön eli Höölön portsari taas oli klipannu otsikon mitä se piti esillä narikassa: MUNATARKASTUS LOPETETTU TOÖLÖSSÄ Superkliffa kundi on Jussi Mäkelä, luokkakundi Ressussa Justiin hiffasin et Jussi delas ihan vasta Ranskassa. Koko sen illan se varmaan tsittas siellä ittekseen ja nyyhkijotain kimmaa jonka se oli menettäny. Se meni sen verta vakavaksi ko me digattii olla vaan kahestaa daallamassa ja sekstailemassa ja skole meni v snadisti läskiks niin et sen mutsi föras sen Svärssrin enkä ma saanu ikina enää ottaa yhteyttä. Skulaatte sistan setin ja katootte silmistä
Muutenki me skujataan sut minne vaan sä hiffaat mennä. Taiteilijaopastus klo l5Asfalttia ja auringonkukkia -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. co m www. Yleisöopastus klo 17.30 Asfalttia ja auringonkukkia -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. (09) 3102 9842 tai marja.nykanen(at)hel.fi. Neulomuksia ja muisteluksia {yöpaja klo 13-15 Sederholmin talossa. (09) 774 33 44 I i h atu kku @ch ef -wotki n s. Ennakkoilmoittautumiset työpajaohjaaja Marja Nykäselle puh. Muistojen paikat -kuvatyöpaja klo 13-15 kuva-arkistossa, Sofiankatu 4. gr^,toh1 oo oToo \,/ H EL?' Snadisti landemmaltaki me tullaan sut yhtä iisisti plokkaan. Museokerhon joulu ku rssi 7-'l 0vuotiaille keskiviikkoisin klo 14-15.30 Lastenmuseossa. ch ef-w otki n s. U n ih iekkaa-kehtolau lu konsertti klo 1 B Sederholmin talossa. 24.11.-1 5.12. Esitelmä Käytännöllistä ja kansainvälistä 70-lukua mainonnan silmin klo 1B Hakasalmen huvilassa tutkimuspäällikkö, FT Minna Sarantola-Weiss 07.11. Tasan Stadin parhait. Tiernapojat klo 1 6 Tuomarinkylässä. Esitelmä Suomalainen sänky klo 1B Sederholmin talossa FM Maqa-Liisa Lehto 21.11. Neulomuksia ja muisteluksia {yöpaja klo 13-15 Sederholmin talossa. 11.11. 11.11, Yleisöopastus ruotsiksi klo 15 Asfalttia ja auringonkukkia -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Yleisöopastus klo '17.30 Asfalttia ja auringonkukkia -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Tiernapojat klo 14.30 Ruiskumestarin talossa. MARRASKUU 04.11. 14.10.Yleisöopastus klo 1 7.30 Yö-näyttelyssä Sederholmin talossa. 17.11. 28.10. 18.11. Taiteilijaopastus klo'l 5 Asfalttia ja auringonkukkia -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. TSTLdLRE 5l{{3 "Stadin kundi ei duunaa, dokaa vaan..." Toi riimi ei meillä futaa, mut jos sulla jostain syystä, ni skulaa ittelles bilika ainaki himareissua varten. 28.11.Adventin avaus Kaupunginmuseon joulukauden perinteiset avajaiset Katumuseossa klo 12-15. 14,11, Sibelius-Akatemian oppilaskonsertti klo 14 Tuomarinkylän kartanomuseossa. 7 -IFY \eatua Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynanl... 27 .10. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. 28 LOKAKUU 13.10. Tiernapojat klo 13 Sederholmin talossa. Jouluaskartelua klo 1 3-1 6 Lastenmuseossa. 28.11.-9.1,201 1 Ruiskumestarin talo ja Tuomarinkylän kartanomuseo perinteisessä jouluasussa. co m CHEF WOTKIN'S TEHTAANMYYMÄLÄ PALVELUTTSKTT JA puh (0e) 774 33 477 ma-pe 7 -18, la 7 -15 MYYNTIPISTEET tehtaanmyymala@chef-wotkins.com CHEF. 21.10
29 YSäLåRl 5110
A)Kannelmäki B) Kumtähden kenttä C) Vanhakaupunki 10. Kuka on disainannu Stockan byggan. Aika kiva kahvila aikoinaan oli Mississippi. Oliks se... A)Sigurd Frosterus B) Eliel Saarinen C)Alar Aalto 9. :rtii.t{ g f'llli WUMffi ?*3* *4Fd ;€,rå:-! i -FlJ&1!A -]i å ",-" :. A) Stadi on buli mutta snadi B) Joron jäljillä C) Funtsataan snadisti 4. Mutta mikä on korkein luonnonpaikka. Stadi on Suomen suurin työnantaja. Mikä näistä ei ole Jussi Mäkelän kniiga. A) Paavo B) Heikki C) Hannu 6. Mitään tuntureita Stadissa ei ole, Malminkartanon täyttömäki (90,6 m) on Stadin korkein mesta. A) Futaaja B) Jäänsärkijä C) Rikollinen 7. Mikä on muusikko Tuomari Nurmion etunimi. Kuka tää jannu on. Folk-ilta 28.11. A) 2e 000 B) 39 000 c) 49 000 3. Missä se oli. Ranskalainen ilta Paikka, Panimoravintola Bruuveri Fredrikinkatu 63 ab Kamprn ostar la, ravintolan kab net ssa. Mikä tarkotti vanhan slangin sana "jungo". A) Mustikkamaalla B)Meilahdessa C) Kaivopuistossa 8. Kuinka paljo porukkaa on Stadilla duunis. Mikä mesta on Gammeli. Tällä jannulla ei ole nimikkogartsaa Stadissa, mutta sen vaimolla, sedällä ja isosedällä on. A)Skegluu B)Jangsterii C) Hestikaa OIKEAT VASTAUKSET SIVULLA 38. Murtaja-Max tunnettiin aikoinaan Stadissa. 30 STADI FROOGIKSET Tsilari 5 I 2010 1. A) Käpylän Taivaskallio B) Heikinlaakson kallio C) Kivikon Starttimäki 2. A) Kustaa llAdolf B)Aleksanteri lll C)Nikolai ll 5. Kyssärit laati: Mikko Seppälä /'/'t ' LfIILL .iL Sunnuntaisin klo 17'.30-21 24.10
hinta 235 € JOULUMATKA KYLPYLÄÄI{ Narva-Joesuu Spa 22-26.12.2010 (5pv) Täysihoito kylpylässä, retki Narvaan ja 2-3 hoitoa päivittäin. Bisnesmestat yin. hinta 335 € Soita ja kysy lisää Ulla Gustafsson PAMAG matkatoimisto Gsm 040 5221 91 Puh 09 22430050 www.pamag.fi -1i'' .:'.,;...' -' **;*ä'-'r]:*.,a;***9. Marraskuu Esitelmä: Käytännöllistä ja kansainvälistä 70-lukua mainonnan silmin to 4.1 1. Pelimannien skitat, kurtut, figelit, munnarit ja muut musavehkeet voi ottaa messiin fiilinkiä pukkaamaan. Kämoät Kylppärit . YS*L&Kå SIS * 31 ,d:TF*., ): r: a: :: : .: *.+:*.+91-tlg13:r*,**ågj1i]g@t4=a* PIKKUJOULUMATKA HAAPSALUUN 26-28.11.2010 (3pv) hinta 175 € ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ RIIKAAN 3-6.12.2010 (a pv) Retki Jurmalaan ja illallinen Lidossa. Rabat. Voidaan snadisti skulaa välillä. klo 1B Hakasalmen huvilassa. Maanantaisin klogu 17.OO Tervetuloa! ldiksen slangijengille stikkas Pena Riuttu ja kamut Himat kondikseen Plotskikatsit . ffo+oo 7os 635 Puh / fax (09) 827 3066 teijo. Taiteilijaopastus klo 1 5 ,f z 1* ,;! ,$ * '31 .3 i:* 5 * ::q ,f ,* 1* & ]åi s 4 .# tl Å i : ffiffi treffataan joka Maanantai ! Funtsi valmiiks aiheita, mistä bamlattais. su 7.11 . Asfalttia ja auringonkukkia -näyttely Hakasalmen huvilassa. pynnonbn@kolumbus.fi
Paitsi leffafestarin Kino Lokakuu aikana, sillon leffois on tekstit ainaki lontooks, jos ei suomeks. vois fluudaa. Voi käydä opiskelee kieltä, tsiigaa leffoi tai näyttelyit ja pluggaa kniigoi biblus. Tunnelma on vähän ku ois llytanny itäiseen naapuriin suoraan Stadin gartsoilta. Itiirt hieroja voi lähties sit barrlaa: sul on kroppa ihan hyväs kondikses. Sukukansan hittaa Viroinstituutis. joka flyltas just kesäkuus Eesti Majaan Suvilahteen ( S örläisten rantatie 22). Puisto on Lenininpuisto. N'fr.rt kandee ltntsaa iteki, nritä duunais. Sellasii on vaik Tö1ikas Hieronta-akatemia. Leninin puisto i* l. Hierojii on Stadis vilde. Proggiksen hittaa narikan vierestä ala-au1asta. Dörtsit on auki joka arkipäivä, senku vaan rohkeesti dallaa sisään. Esmees ranskalaisiin voi tutustuu Centre de Francais'ssa (Kaapelitehdas) ja saksalaisiin Cocthe-instituutis (Mansku 20 A). (Ruusulankatu 7) ja Länsi-Pasilas Suomen Urhei luhiero.iaopisto (Pasilan Puistotie 6). jonka nimee ei ainakaan kaikki diggaa, ku kylniki Vesilinnangartsan puolella on sotkettu. Mut konsertteihin (oihin ei aina ees bungaa mitään) tai näyttelyit voi mennä tsiigaan. rffi ,,"I];{i,tåiA I . eller Ilies n irneä. Ettei tää mitään uutta oo, ku gartsal kuulee vieraita kielii. Siitähän se on slangiki födannu monen kielen sekotuksesta. * SMYYGAASTADISSA Syksyå ku i:l*gaa ja stikkaa vo{*aa, n! aikaa tuntsiij* rnestci, r"trls ei cis galsa. Stadis on kans itäisen naapurin kulttuurija tiedekeskus, entises skoles (Nordenskiöldinkatu 1). Siinä kroppa ja mielikrn usein relaa. Puisto on bygattu 60-1uvun alus, mut Leninin nimen se sai vuonna 1970 starbun I 00-r uotisjuhlan kunniaks. 32 Såadåm åq*åff*ä m*säaå Kunsuinviilinen Stadi Stadissa on aina budjannu kaikenmaalaisia hernmoi. Ennenku on legurireissu. vaikk bamlais vaan härmää tai slangii. Ja yks hyvä vinkki on kans: kandee käydä hierojalla. Teksti ja kuvat: Virve Kuutar (Obolgogiani) Puistoihin dallaan ennenku tulee snögee Sitä bamlataan, eltei ttirri rniestä pahenna. Skulaakohan tää kans puistoihin. ettei tulis mestat klesoiks. Mut jos haluu bungaa snadisti vähemrnän. Vaikk ky! si'ksyNki Stadin gartsoil vci dallaa, n.!ennä tsiigaar": vaik Stadir: snygei puistoi. d 3' F g* 5 .i*S**d Sih$ian iL:t: : S+,'t'* Ft{!fij$ n.: s il. Svedut on Espoon puolel, Hanasaares. Kultsan takana, Lintsin vieres on snadi puisto. #. mis opiskellaan hierorrist. Jos hyvä säkä kä1. voi käydä jossain skoles. Jos haluu tsennaa paremmin muunmaalasten kulttuurii, niin sekin Stadis onnistuu iisisti. Puistoon on alunperin istutettu r-ilde harvinaisii kasvei ja se on r ieläki kasvibonlareitten suosiossa. dallaa tai harrastaa muuta liikuntaa. Kroput kondikseen Härmäläiset jää r'ek duunista usein. Leffoi sinne kandee mennä tsiigaan, jos bonjaa sloboo. ku selkä tai klabbit bragaa
ku vähiten voi itleensä puolustaa. et jokainen snadi ja vähä bulimpiki koulularnen on saanu rtelleen oikeen ja mieleisen mestan. ellei enernpiki. Esrnes yl ivilkkaus korjaantuu ajan myötä, ku skidi saa johdonmukast ohjausta. Sit tuli alaaste ja yläaste. Miten yli kolmenkymmenen oppilaan luokassa maikka pystyy siihen. YSäL&ffis 5tS * 33 fnååeåue: sår:*rcla Teksti: Raija Tervomaa E,nnen oli kansis ja oppari, tarkkis ja appari. Pari tarkkistyyppii r oi panna luokan elämän ranttaliks. Ja ku ei jengil o tietoo. Maikka hifffaa millon skidil on paha ollaja millon se tarttec erityist tukee ja jeesii, joku tavallises oppimises, joku ihmisiks olemises, joku taas voi tafttee haasteellisempaa lisämatskuu. Ors sit ees sopeutettar icn erityisopetus. rnukautcttu erityisopetus. Maikka, ku hiffaa, rnillon pentu r oi hrronosli. : ,. Maikka, ku on kai ainoo alansa ammattiiainen. Ala-asteen maikka on monen kersan kans enemmän aikaa ku sen himan väki. Mikä vika apLrskoiles oli. aina siihen koulutukseen on karsee ryysis. Ongelmat on hävinny ja kakru on saanu eväät elämää vaften. Vaikkei maikkojen liksat pysty k ilpaileen rnon ien muitten liksojen kans. Jos jeesataan sitä ku tarttee jeesii. Snadis luokassa, korkeintaan kymmenen kaverin porukassa voi pär1ää. Mä tsennaan vaan taitavii tarkkismaikkoi. ku lysnaa sen huoletja koittaa hoitaa sen pulmat niin hyvin ku kynttää. Tarkkispennun käytöshäiriöl ei oo sen omaa syytä. et mitä niitten knubbeis liikkuu. ",:,.-.:!?,,:::._, 'l;;r-1 F i. Yks on kätevä . ku ekat avusrajat nrli skoileihi ja larttee sanoo. Entäs sit toi ESY, ku tuli tarkkiksen tilalle. et niks keskiaste on ala-asteenja yläasteen jälkeen, ku luulis, et se on nirtten r älissä. pentrrjen. ku taas toisel on peukku keskel handuu. ll:::... serlmosen ku sopiijust sille. Eihän maikatkaa mee vaik lekurille sanoonl et älä nyt tosta leikkaa. M itä leirnaamist siin on. huhut lähtee liikkeelle. snadisti vakavammiks ja entyisiks. Avustajat on jelpannu rnaikkoi. Sitä mä aina ihmettelin. Kuka on se tyyppi, ku ratkasee, rttikä on pikkupulma ja rnikä bLrlimpi. Entinen apLrskoi le oli yhtäkkii EMU. Mutsi ja laija dokaa tai on jotain muita ongelmii. TLrli EMUT ja ESYT ja EHAT. klesojenja vanhusten. Mä olin vrel duunis. On onneks viel nuorta porukkaa, ku haluu pitää huolta meiän kasvavast nuorisosta. i tscrunuosl karisee nopeesti vi imenenk i pisara. ci nopeet erkä hitaat. rnitä suunnitellaan. Ei se voi olla niin, et kaikki on pätevii uudistaan skoilee siks. Ne väittää, et "uudistukset" ci vähennä erityisopetuksen rahotusta. Jotenki vaan panee funtsaan, et fyrkasta nääkion taas kiinni. Joku pärjää skoiles hyvin, joku huonommin. Niitten jälkeen ke skiaste. ku noist skoilejutuist pääättää. Erityisopetus sai uudet nimet. Sopeutumattomien errtyisopetus on kyl mun mielestä paljon pahempi ku tarkkis. ku on snadis ryhmäs saanu aikaan hyvii tuloksii. Ja jos viel kouluavustajaki on otettu vcks, homma kaatuu handuihin. Kukaan meist ei oo födannu pahana. Voi olla, et mukstrn hirnassa homma ei oo vanhcmpien hanskassa. er halroist asioist on ollu vhtri paljo jeesii. Bulis luokas pennun, ku oppii hitaammin ku muut tai ei muuten selvii bulis porukas. Mä oon tämmönen gamla sprägäri, mut jotenki tunluu, e[ vaik skoiles rncnis kuin hyvin, sinne tarttee muutaman vuoden välein joku Eskon puumerkki stikkaa. Pennul on kurjat fiilikset, eikä se itekkää ynmärrä miks. Maikan aika menee siihen, et se saa jonkunlaisen työrauhan säilyrnään, kukaan ei kerkee oppii mitään. Juttu aviisis sai vanhan maikan funtsaan. Ne on kans rnääritelly pulmat pikkusiks. Erityiset pulmat vaatii lähinnä nykysen tlpasta erityisopetusta. @. M itäs niist on välii, ku duunin tekee . ku ei muka leimannu pentLr.la. se on ihan väärä mesta. ja et aina ku tarttee spaaraa, mennään ekaks niitten kukkarolle. Paljon on tarttenu snadin elämäs tapahtuu, ennenku se on ruvennu oircileen niin pahasti, et se on häiriöks sen lähimmilletai etkave $ %, ,<_r:: reitten tafttee sitä skagaa. Meinaan tottakai peruskouluu. Intcgrointi on skoiles päivän sana. eikä jengi oikeen snaijannu, et mitä ne rnerkkaa. ku on eniten j eesii tarttenu. "Eritvisopetuksen myllävs hämmentää opettajia". Kuunneltas ammattilaisii, ku uudistuksii ruvetaan funtsaileen. t Nyt ku skoilet on jo pyörähtäny kunnolla käyntiin. Erityisopetuksen rruutost on kuulemma valmisteltu pari vuotta, mut ei maikoille kukaan oo kaveerannu oikccn rnitään. Ku niit lyhenteit rupes öpnaan, mä ainaki funtsasin, et yhtä paljon ne leimas ku entiset. , -_ -.-piirros:0tErlto '-d "*-""*. ku kaikki on sitä ite käyny. Skoileis skagataan, et koko luokkarruotonen erityisopetus sluutaa ja tuhannet koulunkäyntiavustajat saa hatkat. N4iks vaan lähinnä. Maikkojenki kantsis kans rtrpee oleen ite arnmal.istaan polleita niin, ettei kuka vaan voi tulla sanoon, kuin sitä hommaa on hoidettava. Onneks me ei olla kaikki samanlaisii. Saiskohan se olla rnaikka. mllt ennen muuta niit pentui. -., E -..-.,. Mun duuniaikana tosin sattu se paras uudistus, ku toi kaikille kersoille sarnat mahikset saada opetusta. Niinhän tehään muissaki ammmateis. Moni sitä sillon epäili, mut niittenki on tarltenu totee, et hyvä siit tuli. Mut ei sen huonommin pärjäävän tartte silti olla rnuulen surkeernpi tyyppi. tarttee r aan toivoo. Perusskoile toi messis kans monet uudet nimet. Fiksut päättäjät on sen kekannu
,ra./ $f Stadin mestat 2 osaa 'jlL!f rÅ!LrLll Mäkelä, Juhani: Stadin snadl slangisanakirja Lasse Liemolan 'ffm /'/i/rr,/ l/ t {1{rtt(ri'(.t,. YslLAffilst€s 3r##ff. ffå {w#Ja :: :'{&6 : :::i: : ,: :ii:-n:r:-=! :*:::.::ii:: ji::::,::.r:ili*€ Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila Rehn, Leif: Gammelin jannu Ohö !allistå kötia Tervomaa, Raija: jho kallista kotia Kulmala, Teppo: Anna pois mun kitarain Rehn, Leif: Jassen från Gammeli Tervomaa, Maftsson; Skloddit braijaa Maftsson, Eki: Griinataa kimpassa Tervomaa, Raija Tervomaa Raija Stadln S/angln Mut sulle sattuu aina Mesikämmen juhlajulkaisu: nuurahaispesällä Niin gimls on Stadl Paunonen, Heikki: Suuri slangisanakirja Grmis on Sfadi 0nnittelukortit gr****",34 l'-l I rPÄt:FA I I l<AI!lF| mndl fffiffiitul w 'ii::?,i,i::ii,;,f i!,r,' HIMAIONERI Pohjola, Arvo: Himaföneri Tervomaa, Raija: Mutsi ja mä ;tr= iK;.q ;h*;# Slangl on Swengä Kauhanen Johannes Snadi Pumppu, CD Sradin styget CD T-paita Stodin mes{st (7t::.:.:.:: /* $; ,..,.,., 0nnitteluadreisll ' /t i /, L ', t'111, -lr/. {)t ge trt e f . }fäf-Fsff,
I I l. TUOTTEET v0lrlLATA uvös posrtrsE. 7741041. YSeS-ÅKr 5/{ tr%,f3*/ffifr&rmd?#s*ex STADIN SLANGIN OMAT KAMAT HTNTA Titaus / kpt ] Lippiksettr .!1.1 Armylippis, musta f Armytippis, hiekka 8 € !_fpt T.PAIDAT Koko/kpl:XSE stl lf xll xxlE lvtl 35 8€ +' nnanviln 50€ Pöytäviiri 2s€ Pinssit, Stadin Slangin pinssi 2€ i no' Gimis on Stadi kortit, 5 kpl 1€ I I I I I I I I I I I I I I I lv I I I I I I I I I I L I I I I I I I I I I I U td= Autotarra KIRJAT Janzon, Edvard "Eddu": Villi Vallila Tervomaa Reiia' l\/r,t ",,llo ""ttI Tervomaa, Raija: Mut sulle sattuu aina Tervomaa, Raija & Mattsson Erkki: Skloddit braijaa 20€ E-kpl 3€ f] -tpt Janzon, Edvard "Eddu": Palsa kanis litski kalis 15 € E_tpt 15€ Lasse Liemolan juhlakirja, Anna pois mun kitarain 30€ I-tpl Mattsson, Eki: Griinataa kimpassa S € ]_fpf Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi 10 € E_fpl It/läLalä lr rhani' Q+^.li^ .n^Äi ^l^^^i^ ^^^l'i.i^ ^ r MäElä Jqani: Stadin snadilQngisanakirJa 2€. f i 9{tt' slllseittemän broidii, (lyh. TtLAUKsrsrA pentrÄÄu pAtNoN MUKAtsET poslrusKULUT. käänn.) 15 € E_xpr Malaste, Pentti: Uusi testamentti Stadin slangilla 20€ E_tpf Paunonen Heikki: Suuri slangisanakirla 55 € J_fpt Paunonen Heikki: Stadin mestat, suurteos osat 'l-2 Pohjola, Arvo: Himaföneri 10€ [Rehn, Leif: Gammelin Jannu 12€ l___________f,pf ] Rehn, Leif: Jassen fran Ganrrneli tO C f l knl r ITn, t.,T: Jassen Tran uammetr 10 € f_kpl Stadin slangin juhlajulkaisu: Niin gimis on Stadi 10 € Ti kpl Tervomaa, Raija: Mesikämmen rrurhrirp.sällä ja muita patsastarinoita 18 € l_kpl Tervomaa, Raija: Mutsija mä 95€ 8€ E-rpt 8€ lL rpl MUUT TUOTTEET ] Lrct. 5€ I_tpl [9,'{lt'.nniryllp:1''.rr! 2€ f-kpr l l Tilaajan nimi:i 0soite: Postinumero ja paikka: Puhelin: Epäselvyyksissä, ota yhteys Stadin Slangin toimistoon tiistaisin ja torstaisin klo 14.00 17.00, puh. Liemolan juhla-CD 20€ f-rpr i CD, Stadin styget 20 € l_fpf GD, Duo Snadi Pumppu: Slangi on swengiä 10 € ]_tpt cD, satilaiset, JÄTKA, J.Alfred rannerin kupletteja 15 € E-rpt Onnitteluadressit,50v.60v, 70v,75v,80v,85v
MATKAN ARVONTAANI). KimiAalto (2), Pekka Ahmakari (2), Markku Al6n (1), JariAndersson (1), Pertti "OlliBull" Anikari (3), Timo Askolin (3), Anja Auersalmi (1), Calle (Kalevi) Collin (1), Leo Ekholm (5 !), Tarja Ekholm (1), Esko Eklund (2), Merja Eklund (1), Ritva Forslund (1), Pentti Friman (1), Kaisu Havana (1), Erkki Heikkilä (1), Matti Heino (1), Pekka Heino (1), Markku Hild6n (1), Arne Hölphers (2), Pertti Hämäläinen (2), Terttu llmanen (1), Martti "lnkkari" lnkinen (211), Kari lno (2), Leila Jokinen (1), Harri Järvinen (1), Raine Järvinen (1), Seija Järviranta (1), Liisa Kallio (1), Reijo Raikas Kallio (2), Heikki Kaseva (1), Arja Kero (1), Unto "Unski" Kerrman (3), Paula Kiuru (3), Jukka Korvola (2), Kalervo "Jallu" Koski (4), Roger Kother (1), Erkki "Eki" Kuosmanen (10 !), Tarja Kuparinen (3), Ritva-Kyllikki Kupiainen (5 !), Sinikka Kurikka (3), Pekka Kurvinen (1), Markku Kuusla (1), Pentti Laakso (1), Pia Land6n (1), Harri Larmela (1), Mika Lehto (1), Reijo Lehtonen (1), Seppo Lempinen (1), %rja Leskinen (1), Lasse Liemola (5 !), Ari Lievo (1), Jyrki Liimatainen (2), Rudolf Lindblad (1), Markku Lindström (2), Aslak Lukander (6 !), Pekka Luoma (1), Leo Luoti (1), Rainer Lönnqvist (1), Kalevi Malmström (1), Pertti Montonen (1), Pertti "Pemu" Mustonen (2), Aune Mäkinen (5 !), Tuija Neva-aho (2), Aino Nieminen (1), Erkki "Eki" Nordberg (1), Antero "Antsku" Nuutinen ('1), Sinikka Nyman (1), Mauri Ojanen (3), Tapio Ojanen (2), Heikki "Hessu" Orasmaa (2), Kari Paajanen (1), Timo Pakkanen (2), Paula Pehkonen (1), Jenny Peipinen (5 !), Kari Peltonen (1), Tuula Penttilä (2), Matti Pietiläinen (1), Marja-Terttu Pulkkinen (1), Pertti Rasilainen (1), Marja Reijonen (1), Matti Reinholm (3), Ari Reinikka (1), Per Riuttala (2), Pekka Rosön (2), Ari-Antti Ruusuvaara (1), Mirja Ryske (5 !), Tuula Räihä (1), Aimo Salmelainen (1), Mika Salolahti (1), Yrjö Sarahete (2), Matti Saverikko (1), Timo Siivonen (1), Lassi Siljander (1), Lars Solman (1), Pekka Sorsa (2), Matti Sund (10 !), Eero Suojasalmi (1), R. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15. 09-753 9299 FuIe messir* kfåffaarz jengiin, lfrfy Sfadfn Sf*ngffi:l urwiar. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 55 65140. 36 JÄSEN HAN KI NTAKI LPAI LU N 2OO9 2O1O REKRYTOIJAT, SAAVAT JOKAISESTA UUDESTA, LI ITTYM ISJA JASENMAKSU NSA MAKSAN EESTA JASENESTÄ 7 EURON ARVOISEN ETUSETELIN, VOIVAT NOUTAA LAHJAKORTIT TOI M ISTOLTA. Soogausja foraussöövista. s fadill s { a n q i.fi YSgL&ffiC %fft* SILMALASIT PIILOLASIT NÄÖNTARKAS. JÄSENHANKKIJOIDEN NIMILISTA NÄKYY ALLA (HANKITTUJEN JÄSENTEN MAÄRA MAINITTU SULUISSA JA HUUTOMERKKI PERÄSSÄ, JOS ON PAÄSSYT ULKOMAAN. Anneli Suomalainen (2), Jari Söderström (1), Kimmo Tevaluoto (2), PerttiTevilin (2), Eeva Tiihonen (1), Tauno Timoska (1), Pentti Turunen (2),Taina Turva (2), Seppo Töyräs ('1), Toivo Vänskä (1), Heljä Walamies (1), Katja Äilata 1t; Puh. I K AI K K E A RAKEIJTÄ IW IS E E N Tervetuloa UU SILLA RILLEILLA I{ AET HYVII{ Karhukin näkee jopa muuranarsen munat 'a a Z Strttlix S{axgitt i iiisenk*rrål{ii Agricolankatu 11, 00530 Hki. TUKSET TARVIKKEET '-2# r; *le*ne*t*i SOOVI KSII STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa
Koko idis on siinä, että joku surkimus skriinataanjengillä veke. Omasta mielestään reditkin kundit tsittaa ja tsiigaa telkkarista kaikenlaisia heikompia lenkkejä tai idoleita, joissa dumarit latistaa ja loukkaa osallistujia tösi törkeästi. Skulaataan äänestysnumeroon .ja osallistutaan kiusaamisen himan sohvalta. Nyt on yleisesti hyväksyt tyä, ettei riita, etta kingeille hurrataan, vaan fibaajia tai muuten huonoja symffaillaan julkisesti. Redi kundi avaa ovet friiduille, ottaa kotsan veke hississä tai sisällä ja moikkaa tullessa ja mennessä. Jos sai dunkkuun, riitti kun putosi ja matsi päättyi siihen. Jos joku väittaä, että ne on eri asioita, pettää vaan itseään. Redi kundi ei ryysaa jonoissa ja antaa sporassa tsittimestan vanhoilleja friiduille. Jos skolessa meni huonosti, jäätiin vaan luokalle ja plugattiin samat läket uudelleen. Mitä roisimmin, senvänkempää. Aikahan ajaa tietysti tällaisten vanhojen starbujen ohi, sen Morrikin myöntää. Siitähän skidit saa selkeän käyttäytymismallin, jota sitten sovelletaan kar-tsoi I la j a duunimesI å I I a t I I , : [l Osoitteen tr.:. Mutta silti kandeis joskus tsiigaa peiliin ja funtsii, onks kaikki muutos todella edistystä. Mistähän se mahtaa.johtua. Fiudeilla skujattaessa handu nousee kiitokseksi kun kaista on vaihdettu ja joku on antanut tilaa. jouduit blyriin. Mitä enemmän ivaat, sen paremmin jengi skriinaa ja taputtaa. Skoleissa oltiin lungisti eikä ruodiksessakaan simputeltu, mitä nyt uusien mokujen kanssa vähän brassailtiin. Mahtaisko niiden puuttuminen johtuu siitä, että Stadiin on flytannu niin paljon landelaisia ja monen värisiä ulkolaisia, jolloin omaa jengiä ei oikein tahdo löytyä. 37 Snadit kulttuurit häviävät, redi kundikin alkaa olla katoava luonnonvara ja tärkeä suojelukohde. Nyt on _ toisin. toissa. muutos (muista jäsennumero). (koululainen tai opiskelija 5 € / v.) rtrKs rAÄ fl,{A g{-A JA t{_A#SrrÄ fiA yeFt Ltw€,v pss m0ssrrrgFsf,. Ei siitä mitään traumoja saatu. puh. Ellet osannu futaa tai skrinnaa. Hyvät ja redit tavat eivät haittaa ketään, mutta harvenevat silmissä. Ei Morrikaan sitä tiedä, mutta yhden asian olen hogaruru muuttuneen. YSXLÅKå 5I{& trå&fp KereregK * #ff K# fffgf'rå.f Silloin joskus kun Morri oli snadi oli itsestään selvää, että Stadin kundi oli redi. Skoleissa ja duunissa kiusaaminen on aika yleistä ja skidit skotaa toisiaan harva se vuosi. # Kun skabailtiin, kingeille hurrattiin, mutta ei muitakaan symffailtu. Palautusosoite: Hämeentie 67, 0os5o HetÄinti. Jäsenmaksu 23€ lv. Jos jok-u spiidaa" dumarit saa lisää hinkuu ja futii raukkaa henkisesti entistä enemmän. og-2741041 Stedin SlanEi ry:n jäsenhakemus // Sukunimi: Etunimet: I I I I It I T å t I I I It .t 1., "bt I I T Puhelin: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Sähköposti: Syntymäaika: Sukupuoli: Syntymäpaikka: L-l l Mies tr2l.larnen Poikkeava jäsenmaksu: ! Koululainen [] Opistetila Paikka Hak,nro: Allekirjoitus Jäsennnumero: Liittymismaksu rsiyrli Maksupäivä: 15 €
On myös ihan sama, missä 1ärjestyksessä jutut ilmestyvät. Oli myös mielenkiintoista bluggaa vuoden'1940 hintatasoa verrattuna nykytasoon. Laurell) kehotti taittajaa lopettamaan moiser pelin, Silloin ne loppuivat. yhdistystämme ja sen jäsenistöä kohtaan, että jutut julkaistaan siinä ensi painoksena eikä "iltalehtijuttuina" jälkikäteen. a :::?: :.r:":PALSTA sekä sen harjoittama avustus'1a huoltotyö, Juttuun olisi pilänyt lisätä aikalaisen haastattelu, jossa olisi tullut esiin minkälaista elämä oLi silloln puutteen ja krigun uhan alla. Hänen täytyy osoittaa reiluutta ja kunnioitusta lehteämme. KI Skrivaa tälle mielipidepalstalle, jos on hampaankolossa jotain slangiintai Tsilarin juttuihin liittyvää kritiikkiä. 0len kiinnittänyt huomiotani pitkin kevättä ja kesää Tsilarissa julkaistuihin taittajan (OlliBull) juttuihin, jotka on julkaistu vähän aikaisemmin mm, Kallio Lehdessä ja Puolikaupunkia lehdessä. Tässä tapauksessa marssijärjestys on väärä. sotaleskinä ja sotaorpoina. Mielestäni yhdistyksen jäsenen ja Tsilarille duunia tekevän on uhrauduttava oman edunja julkisuuden tavoittelusta. Syksyllä 2009 silloinen päätoimittaja (H. Tsilarissa. kun jossakin julkaistaan jotain s angiksi. Eikä minun ole tarvinnut juttujan tyrkyttää. Kiitos Arska. Katson OlliBu lille ans oksi sen että hän on saanut hyvä juttujaan julki näinkin monessa lehdessa, Ts lar taputtaa karvaisia käsiään loka kerta. '.* 3B KRITIIK Stadin Välirauha Nordbergin Eki oli skrivannu hyvän 1a mielenkiintoisen artikkelin Välirauhasta vuosina 1940-1941. OlliBull "Nakkiemo" juttu Nakk emo -1utun fotossa oli snadi feelu Kuvassa vasemmalta Piti bluggaa Kimmo Kolari eikä Markku Arska Soisalo *n: d: *lil tdif jnå?: !:sä riitrr :l"t:jl ;.-il I : i.h ti;:q. .j.åa-. GeeBee Tsilarissa oli hyvä OlliBullin skrivaama arlikkeli GeeBeestä, lhmettelen snadisti, mikä kiire artikkelin julkaisulla oli. Jutun tulisi olla lyhyt ja selkeästi asiaa valottava kirjoitus' Stad in Slangi ry maksaa postimaksun 3 E 3 E I i I I E ! -a t E å $ I t E E E E { E i E å t I *@_ '7'/ ' i **trf{ri,j#*u;7; /j'r#r 11 : ^, LT T u u R t y H D t s rys vuoDES rA I ss s J?/ .-',r' ,:* "ffie,,sfådi a z. Otsikossa na nittu julkaistiin vähän ennen Tsilaria ainakin Puoli Kaupunkia lehdessä. Vaikka ehdotin lähettämässäni vastineessa Tsilariin 3 I 2010 juttuja bokraajista, niin tarkoitin unl'olaar jääneitä" kuten oli PeMun artikkeli "Pohjolan leopardista". Himmeli puuttuu peliin. Siinä valotettiin Ässä-rykmentin Talvikrigun menetyksiä kaatuneina, haavoittuneina. En tarkoittanut näitä, joista on julkaistu kniigoja yms. Niinpä Tsilarin juttuja kaikki gazetat saavat vapaasti latnata ja mitä laalemmin stadilaisuuden sanoma leviää maailman lehdistöör, YS*LåffiE Si "å # sen parempi. Jäsenistöstämme löytyy vielä hyvissä ruumiin ja sielun voimissa olevia friidu1a kundijäseniä, jotka olivat sen verran buleja silloin, Mua kriinatti Ekin tahaton ja hauska feelu "Stadin skolet oli kuitenkin pakko panna klosettiin". Tietysti jokainen saa tyrkyttää juttujaan muihin julkaisuihin. Sen olisi voinut jättää ensi vuoden ensimmäiseen Tsilariin, siihen se olisi sopinut kuln nyrkki öögaan, koska GeeBeen syntymästä tulee kuluneeksi 1 00 vuotta 9.1 .201 1 . Antakaa muutkin lukijat meille palautetta Pemu OlliBullin terveiset Arskan muisti toimii valikoivasii Ei edellinen päätoimittala antanut ordereita kirjoittelun lopettamisesta, Hän vain toivoi, että niissä olisi maininta jos juttu on julkaistu aikaisenr r esim. Ässä-rykmenti ry:n perustaminen oli kuvattu perusteellisesti STADI FROOGIKSEN VASTAUKSET 1 C) Kivikon Starttimäki 62,8 metriä 28) 39 000 38) Joron jäljillä 48) Aleksanteri lll (Dagmarinkatu, Mikonkatu, Aleksanterinkatu) 5C) Hannu 6A) Futaaja (Max Viinioksa) 7B) Meilahdessa 8A) Sigurd Frosterus 9C) Vanhakaupunki 10) Skegluu II jåscn naKgir'l rå5 ,,' .::a:.. Hyvä, että kulmahampaasi ovat kunnossa. kyllä ne on tilattula artikkeleita. 16 r-å bt&cx isl 3 gäru9å rv t,r i TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Lr ud=. N'1utta jatka sinä Arska kuitenkin pi kkulen gnasaamista. ltsektn olen töhertänyl jutun n, kymmenen vuotta sitten. Arska Soisalo Pemun vastaus Arskan kritiikkiin: Tsilari on vapaa stadilaisuuden ja slangin foorumi. Siitähän sinut parha ten tsennataan. Kuriositeettina voin mainita, että tämäoli jo viides artikkeli GeeBeestä Tsilarin historiassa. ttf'F?åfi sf #I?qlf ,.,"* ,, sff k# pfäå{J# .f ]lt, , uu"'i 'r tifi?äl"i trfc;?fftrJJ j j ',ta d-. ja joista ei saa mitään uutta irti. Näköjään päätoimittajan vaihtumrnen purki aiemmat käytännöt. Ei exeikä nykylse ä päätoimittajalla ole valtuuksia puuttua kenenkäar 1äsenen kirjoituksi n r.uissa lehdissä
Ruoko jo uni moittoo, mutto heti jos mö ojottelen työtö niin ?uPee pyörryttöön... Kaivarin rantsussa, cafe Carusellissa kokoontuu ienei stadilaisia ioka Perjantai klogu 10.30-12.30. Harrius Piitulainen puhelimessa.. voit itsekin kirjoittaa tarinoita menneestä tai tästä ajasta. Kuvassa vasemmalta: Seppo Sukki, Risto Vesterinen, Harri Piitulainen, Teddy Ylönen, Kaj Wallin, Julle Järvinen, pöydän päässä Esa Malm. ;, -';i 1 . SEURAAVASSA TSILARISSA: Lähetä osoitteella: Stadin Slanoi rv Tsilarin toimitus, Hämeentie 6il0d550 Hki Laita mukaan nimesi ia oalautusosoite. Oikealta takaisin päin: Pertti Pajunen, Risto Kuusiola, Heikki Orasmaa, Heikki Makkonen ja Simo Salonen. -*-s*tu&ffi$ sl€ * 39 Kari Suomalainen Stadin Slangi ry:lle Mullo on joku kummo touti. Kokoavana voimanä oä toiminut udkollisesti Harri Pi itu laihen, yksi tunnetui m mista stadi laisi sta kehäd uunareista. Sähköposti: tsilari@sladinslangi.fi Kerro mistä aiheista, paikoista, tapahtumista tai keistä ihmisistä haluaisit lukeä Tsilarista
LTUUrakointi Oy on yksi Suomen johtavista tasoite-j a maalausurakointiin erikoistuneista yrityksistä. Meillä on käytössämme ainoana rakennusmaalausyrityksenä Lloyd,s serifioimat ISO 9001 ja ISO 14001 standard ien m u kaiset laatu-ja ymäristojärjestel mät. gl\ å_u \ LTU laatutyötä urakalla. 01 841 2800, fax 01 841 2814 Riihimiehentie 4, 01720 Vantaa WWW.LTU.FI mii URAKOINTIO Y. Yrityksemme juuret juontavat vuoteen 1986 asti. ilU URAKOINTI OY www.ltu.fi Puh. Vuosittain tasoitamme ja maalaamme yli 2500 asuntoa ja merkittävän määrän liike-ja toimitilakohteita