Tsilari 5/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

– Oispa joulu ainainen jos noi on mulle jokainen! Kliffaa jouluu! Tsilari_taitto2.indd 1 14.11.2011 11.22. vuosikerta Hinta 5 € Mutsi ahtaa fatsi rahtaa mitä skidi funtsii mahtaa. TSILARI TSILARI 5–6/2011 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 16
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 Tsilari_taitto2.indd 2 14.11.2011 11.23
TSILARI 5-6/2011 3 FUNTSINTAA 22 PIRJO TUOHIMAA Fundeerauksiafönarinedessä 23 OLLIBULL Kustakelpaa,bludeei 29 LEFA REHN Grannbisinsglömdabilika 42 SAUTSKI Myyntisprogatonuseinskeidaa MESTAT JA PYSTIT 27 MANTSKU 134 Entistenasukkaidengeimit 28 KOUKUSSA PYSTEIHIN Musiikkiajateatteria 30 GEEBEE-PATSAS nousiVallilaan20vuottasitten 32 GRAVARI KESKELLÄ STADIA Vanhantsyrkanpude EKS MINNAA 16 TUPSUA JAAGAMASSA JockeHuhtalajaKaivarinkurre 26 HIMAPIHA Jääkärinkatu8satavuottasitten 34 PYYKKÄRIT RaijaTervomaanSörkän friidunstooreja TSILARI SUOSITTELEE 24 STADIN MESTAT 3 MeluudattiinStadingartsoja 25 NOPEAMMIN KORKEAMMALLE Sporttiajakulttuuria 35 OIKEAN JOULUPUKIN MATKASSA Pukiltapukkaskniigaa OMPPU postikorttien herra himakulmilla Lankarullia ja lippakiskoja – Stadin kiskat 8 12 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Bamiksen lööppi 36 Stadin Slangi blisaa 37–38 Skabat 40–41 Lesaajilta 43–44 Missä mitään menoo SISIS Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 Kannen kuva: Jallu K Koski Kannen runo: Seppo ”Kalle” Kankkonen Tsilari_taitto2.indd 3 16.11.2011 11.39
Mulleniintuttuonhantuorundi: Vaasis,BrahisjatietystiFlemari jaStadinhelmi-stradatuoHesari. Vaikkaolisfikkassalitskistifyrkkaa, Enskagaa,enspennaa.Siitäsesynkkaa! Pannaanlikoonsevitonenjafima. OnStadingartsoistaHesarikivoin. Onkivataasfiilis,mäleedinägungaan. .. TvärtsassiintaasminutFortunatsennaa, Sillointaassuulberigriinaajabrennaa. Jonnekinjortsuihin,bailuihinföraan. Mistäpäparemmanmestanmähittaan. Täällärytmionstaili,reiluonfolkkis. O K S A N E N STADIN MESTAT jatkaa Fredikassa StadinSlangiry:n15-vuotisjuhlanäyttelyStadinmestatflyttasmarraskuussa PaavalintsyrkastaItä-Pasilaan,Pasilan kirjastoon,jossaseonesillävuodenvaihteenyli.Käykäätsiigaamassa! KÄSIKIRJOITTAJA: Mikko-Olavi Seppälä KUVATOIMITTAJA: Riitta Toiviainen ARKKITEHTI: Tarja Kunttunen GRAAFIKKO: Samppa Ranta, Punavuoren Folio Oy SUOMENNOS: Mikko-Olavi Seppälä RUOTSINNOS: Maria Vidberg NÄYTTELYTYÖRYHMÄ: Timo Pakkanen, näyttelypäällikkö Henrik Ekwall, näyttelymestari|Terhi Ainiala Olli Anikari|Kirsi Hasu|Liisa-Maija Hertto Miia Iisakkila|Anni Kostamovaara|Tarja Kunttunen Heikki Paunonen|Soile Pietilä|Arne Pihlström Samppa Ranta|Mikko-Olavi Seppälä Raija Tervomaa|Riitta Toiviainen Pirjo Tulikukka tyo ryhma .. FRED RUNEBERG SNADIT Tsilari_taitto2.indd 4 14.11.2011 11.23. Veikko Lehmuksela (1981) VekaLehmukselaskrivasStadin kundinkaihonkrigus,mutskrivasse myöhemminkislangitekstei.’Bärtsin kundiiHesarilta’eivissiinoosävelletty. Kunviimeinvektäältämädöraan, niinHesariltamessissäjotakinmäföraan.. Vekenkoskaantäältämäflyttaa. 4 TSILARI 5-6/2011 OlenainamäollutBärtsinkundi. Olikeväinenilta,suulispaistojablosas passelisti. . Fyrkallakaikilleskriidanibungaan. Friiduniluomäskurullatsöraan. BÄRTSIN KUNDIN HESARILTA Kliffahyppykurssioliförbiijaja pahvissaolimesujennimmarit.Tiistai 19.4.1966olisuuripäiväni.Duunin jälkeenskujasinfiudellaniMalmin flygarikentsulle.Vähäjännäsinja skagasinmunekaalaskuvarjohyppyä. Negartsattsennaansnadistaasti näitähändallannutonjomunfatsi. Gartsojakivojaglaidunasteppaan, vislaanjahoiluniilmoillesleppaan. SeBärtsinhelmenäglenssaileeilloin. Muisteloja LASKUVARJOHYPPY 19.4.1966 TE K S TI ?L A K E. Nastafiilis.Olinhypännyekan laskuvarjohyppyni. KulmillaremuujoBärtsinjengi, tsiringaniinkiva,redituoremmi. Kertsinkonkarijengijeesashypynvalmisteluissa.Hyppypläägät klabbeihin,intinPT-10-varjohudaan, varavarjomaganpäälle,pottapollaan jahyppymesuAnteroTakkalaviel syynäskamat.Kertsinomaflygari OH-CSE”ekko”eiollukondiksessa jamehypättiinCessna195OH-CSB -flygarista.Hyppymesuduunasvarjon avaussnaranpilotinpenkkiinkiijame kiivettiimasinaantsittaamaan. Josbrögujoskusonstenujenalla, mägriinaanvaanjaHesarilladallaan. Ulos-komennollaskuffasinklabbini dörtsiaukostaulos,muthirveähiivari meinasnappaanevek.Kletrasinulos treenattuunhyppyasentoon.Menekomennollairrotinhandutstongastaja dyykasinmelkeinselälleenvarjonalkaessapurkautuapussista.Seuraavaks mämuistanvaakuoliihahiljasta.Buli vihreäumpikupuyläpuolella,mökäävä flygarisingraskauasjamägungasin Malminkentsunyläpuolella.Hissuksee landasinkentsunhörnessäolevaa Wihurinhalliakohti.Maatuliäkkiä vastaan,klabbityhteenjakierähdin upeestivanhanbaananviereen. Hesariltastartannuonmonijulkkis. Jailmettäöögaan,onhanHesarimunhima. Bulintähtimoottorinmahtavamökä kaikukorvissakunoustii600metrin korkeuteen.Anterostikkaskrepparin ulosjatsekkassilläoikeanhyppymestan.Flygarikruisashyppylinjalle
vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista ”till säljaren”, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Nuori voima panee uudet tuulet puhaltamaan. Eli, rakas Lukija! Ota iisisti ja koeta kestää! Myös uusi toimitussihteeri aiheuttaa muutoksia. Huilivuoroon vetäytyneiden Sautskin ja Olli Bullin tilalle ovat tulleet toimitussihteeriksi Mikko Seppälä ja taittajaksi graafikko Mika Huovinen. Stadi on stadi ja jengi bamlaa slangia, muistelee menneitä ja funtsii uusia kujeita kuten aina. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Millään lehdellä ei ole niin stydiä Lukijan ääntä kuin Stadin Tsilarilla. Uudet miehet ja tuulet tuovat tietysti muutoksia myös Tsilarin ilmeeseen ja sisältöönkin. Välistä joku hiffaa ihan uuden slangisanankin, erityisesti nuo junnut! Mutta sekin kuuluu asiaan. . Uudet voimat edustavat uutta näkökulmaa. PEMU STADIN STYDIMMÄT LUKIJAT Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 16. Se voi vaatia totutteluaikaa. Se on tietysti aina tervetullutta. LEDARI Tsilari_taitto2.indd 5 16.11.2011 11.48. Stadissakin uudet talot aiheuttavat aina kovan rähäkän, mutta sitten silmä tottuu maisemaan ja äkkiä uusi kulma onkin ihan kliffa. Tsilarin ulkonäkö varmasti jonkin verran muuttuu. Tsilarin suurin voima on sen oma lukijakunta, stadilaisuuden ydinmehu, jonka muistelot ja slangin hersyttelyt ovat kultaakin kalliimpaa kulttuuritietoa. 040-567 1404 tsilari@stadinslangi.fi Toimituskunta Erkki Nordberg puh. Jengi on kuitenkin etevä tottumaan. Näkökulma juttuihin voi vähän muuttua. 040-506 0954 raija.tervomaa@kolumbus.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Muistakaa skrivata Tsilariin. Päätoimittaja Pertti Mustonen puh. TSILARI 5-6/2011 5 V uoden 2011 viimeinen Tsilari on pantu kasaan uuden miehistön avulla. Itse stadia ja sen slangia, kulttuuria ja perintöä Tsilarin uudistukset eivät tietenkään mihinkään heilauta. 050-550 5706 mustopertti@hotmail.com Toimitussihteeri Mikko Seppälä puh. 050-431 7123 enordberg@welho.com Raija Tervomaa puh
Tsilari duunataan kaksoisnumerona. Hela hommat on saatu duunattuu talkoojelpillä! Bulit tänksit meidän speedyjengille, joka on aina messissä jeesaamassa. Homma saadaan duunattuu talkoofiiliksellä! Bulit tänksit hela toimitusjengille! Stadin Slangi – yhdistyksenä dallaa omii polkui: Jäsenii tulee joka kuukausi lisää, tiätty niitä myös poistuu mut nettolisäys on selkeesti positiivinen. 040-567 1404 tsilari@stadinslangi.fi Pia Snellman pia.snellman@kolumbus.fi Toimistonhoitaja ja jäsensihteeri Ilmari Jokinen puh. Me halutaan pitää kii viiden kuuden numeron ilmestymisestä – useimmat yhdistykset saa duunattuu neljä – koska tää toimii myös meidän häppisten infokanavana. 09-774 1041 toimisto@stadinslangi.fi S ä pluggaat nyyaa Tsilarii. Vuos alkaa olla loppuslut. Tätä papruu näyttäis olevan helpompi leesaa ku fontti on aikaisempaa bulimpi. Marraskuussa on syysmöötti. 050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet.fi Pekka Kurvinen pekka.kurvinen@elmio.fi Cata Mansikka-aho puh. Bulit tänksit hela hallitusjengille! . 050-585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh. Loppuvuonna slumpattii nyya byroo. . Jengi on ottanu tän duunin sydämen asiaks. Nastaa hiffaa, ett jotkut on jo froogannu pääsiskö megeen styyraa slangijengii. . Leipääntymisest ei oo ollu hajuukaan, jokainen hallituksen jäsen on paikkansa fyllannu. Tää hallitus on hitsaantunu kimppaan ja yhteistyö on ollu tosi nastaa ja tuloksellista. Kulunu vuosi on ollu slangijengille vauhtivuosi. 0400-428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Kliffaa Jouluu ja Gutaa Nyyaa 2012 hela jengille! NYYAT BLOSIKSET Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Gamlat öögat pääsee iisimmin ku ei tarvi tihruilla. 6 TSILARI 5-6/2011 BAMIKSEN LÖÖPPI HALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. Se on kova juttu näinä ankeina aikoina ku monet yhdistykset painii jäsenkadon kuristuksessa. Ja perinteeksi jo muodostunut Pelastusarmeijan patavahtivuorot. 046-810 1433 cata.mansikka-aho@ eduskunta.fi Erkki Nordberg puh. Sisältöö on skarpattu ja uusii skrivaajii on saatu megeen. Valitaan erovuoroisten tilalle hallitukseen uusii naamoi. Snadilla jelpillä syntyy aito joulufiilis ku saa bamlaa lahjoittajille ”kiitos ja hyvää joulua”. 050-431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh. Jokainen taittaja haluu duunaa oman ”Eskon puumerkkinsä” joka näkyy ja erottuu. LASSE LIEMOLA BAMIS www.stadinslangi.fi Tsilari_taitto2.indd 6 16.11.2011 11.48. Meidän ikärakenne on nuorentunu, jangsterit on ollu messissä kybällä. Kaikki kliffat häppikset saatii toteutettuu toimintasuunnitelman mukaisesti. Hallitus toimii talkoofiiliksellä ilman liksaa, möötissä skruudataa sämpylät ja dokataa borkat. Loppuvuoden häppikset on tutut: SNYGEIMMÄT JOULUBIISIT Kaltsinja Paavalintsyrkassa, slangitreffit, slangilounas, slangiristeily. Alkuvuonna toteutettiin STADIN MESTAT -näyttely Kaupungintalolla eli Stadarilla
TeijaSopanenkuolilokakuunneljäntenä2011.Hänsyntyitammikuussa1933 Helsingissä,Stadissa. . Tsilari_taitto2.indd 7 14.11.2011 11.23. StadinFriiduksTeijavalittiinvuonna2001. Teijanelämäänkuuluikolmeavioliittoa,näyttelijäMattiOraviston,nyrkkeilijä PerttiPurhosenjavuodesta1979alkaenteatterijohtajaLauriVääränkanssa. HärmäläistenjastadilaistensydämissäTeijaeläävieläkauan. Teijaehtipitkänjulkisenuransaaikanaollamonessamukana.Yleisradion pääkuuluttajanroolinlisäksihänjuonsiohjelmia,toimikuvaussihteerinä,kokkasi tv:nruokaohjelmissa.TeijanhymyjamaukkaatherkuthurmasivatTeijankeittiöohjelmassa.MyöskirjoittajanaTeijakunnostautui.TV-uransajälkeenhäntoimi hetken,vuosina1974-75,Mona-Liisa-lehdenpäätoimittajana,avustiJaana-lehteä jaSeura-lehteä. Teijaolimeidänkaikkientelkassahymyilevähenkilökohtainenfrendi. KunTeijatoivottijengillemyöhäisohjelmienjälkeenhyvääyötä,niinjengikin toivottisamaaTeijalle.Lähes20vuodenajanTeijaedustimeilletelevisiota.Teija lähettimeilleohjelmiaeikäyleisradio.Teijanlämminhymytoilämpöämyösjengin sydämiin.KunTeijakuvaruudussatsiigassuoraanjenginsilmiin,niintulisellainenfiilis,ettäTeijapuhuujuuriminulleeikämuille. TSILARI 5-6/2011 7 S tadinfriidunTeijaSopasenkuolemajärkyttikaikkiastadilaisia.Teijaoli yleisradionekakuuluttajajatoimittajavuosina1957–74.Kuvankaunis Teijaolivalittu1953Suomenneidoksi20-vuotiaana.Pelkkäkauneusei kuitenkaantehnytTeijastakokoHärmänjakokoStadinTeijaa,vaanennen kaikkeaTeijanlämminsydänjamieli. TeijanhymyvalloittikokoHärmän.KymmenenkertaahänvoittiTelvis-patsaan,jokavuodesta1962alkaenjaettiinparhaallenaispuoliselletv-esiintyjälle. P-U STADIN FRIIDU FLYTTAS HIMLUUN Vuoden 2001 Stadin Kundi Alpo Ruuth ja Stadin Friidu Teija Sopanen. Vuonna1998yleisradiotekiTeijastadokumentin,muotokuvannaisesta,joka tulisuomalaistenolohuoneeseen17vuodenajan
8 TSILARI 5-6/2011 Tsilari_taitto2.indd 8 14.11.2011 11.23
Työhuoneessaodottikliffaylläri. Omppubudjaaitsensäoloisessa gamlassajugend-byggassa,Krunikassa. ”Omppu” Omenamäki POSTIKORTTIEN HERRA TEKSTI?JA?FOTOT:?OLLIBULL?ANIKARI >> K urvailinyhtenäkauniina lokakuuntiistaiaamupäivänäMeritullingartsalle, treffaamaaOmppua,”postikorttienherraa”.Ensimmäisenkerran olintreffannuOmpunKyypparin pystiksessä,siinäErottajanjaLuddan kantilla,joskusvuonnavuonna -72.Tokiolemmetreffanneetsilloin tällöinGrafianmööteissätaijoissain muissayhteyksissäjaviimeaikoina mm.PiitulaisenHarrinisännöimillä treffeilläKaivarinCarusellissa.Jo parivuottaaikaisemminsyntyiidis skrivaa”korttienherrasta”snadistoori Tsilariin,janiinsovittiintapaamisesta Ompunbyroossa. TSILARI 5-6/2011 9 STADILAINEN OlliBull Anikari treffasi graafikko Omppu Omenamäen tämän himakulmilla Krunassa. Myös yhteistyötä slangijengin kanssa viriteltiin. Huonettavisuaalisestihallitseevanha kunnonreprokamera.Samanlainen vermejokaitsellänikinoliaikanaan mastistyökaluna.Tsitattiinsitten Ompuntyöpöydänääreenminnailee gamloja. Kunolinselvinnymustastarautaportistajaluffannumuutamatrappuset tokaankerrokseen,oliOmpunhimadörtsijovalmiiksauki.Siinäeteisessä puristeltiinensinhandutjanäytettiin hampaat.SittenOmppuesittelisnygin kämppänsäkaikkinematkamuistoineen. Tsilari_taitto2.indd 9 14.11.2011 11.23
OmenamäkienhimaRauhangartsa kasissaolisamallaskutsarinverstas jaOmpundöfismuistieivarmaan koskaanglömmaasitäliiman,nahanja kumindunkkistajokakuuluiperheen arkeen. Suureen maailmaan, 1995. Suomen kaunein postimerkki vuodelta 1991 on eräs Ompun tunnetuimmista duuneista. Oskusta Ompuks KrigustaeiOmpullaolekovinpaljon muistikuvia,muttayhdenvoimakkaanvisuaalisenmuistikuvanhän traisaaesiinkuupasta.Naapuritalon pommituksenjälkeenolibrankkarin spruuttaamasammutusvodafrysannu gartsallejaosittainjäänsisäänoli jähmettynyselälläängoisaavakuminennukke.Siinäolikrigunkauheaa symboliikkaa,jokapiirtypikkukundin mieleen. Tsilari_taitto2.indd 10 14.11.2011 11.23. Vuodesta 1974 Ompulla on ollut oma konstubyroo, Ateljee Omppu. Kesätkuluierilaisissatouhuissa jaPohjoisrantsunbotskikaijoilla brassaillessa.Snadeifisujametskattii, (s. Osmo Omenamäki suoritti ABC-piirustuskoulun 1954–1955 ja valmistui Taideteollisen keskuskoulun koristemaalauslinjalta 1959. 2. 1940 Helsinki) on stadilainen graafikko, joka tsennataan suunnittelemistaan postikorteista ja fritsuista. Lisäksi hän opiskeli Mainosgraafikkojen skolessa 1962–1964. Ompunskutsari-faijaolikaikkien krunikalaistentsennaamastarboja niinpäkaiOmppukin,ainakinkloddien jengissä.SkoleenhändallasKaisikseen jajokunenvuosimyöhemminskurulla Kallioon.Jotkutkaveritdyykkas PorthaninmäessäNeljännenlinjan kantillavauhdissaskurunavonaiselta takasillaltagartsalle,muttaOmppu snadistiarempanakundinaoogas kiltistiKarhiksenpysäkille. Kämmekkäällä. Häkkinen, menehtyi nelisen vuotta sitten. Osmo ”Omppu” Omenamäki Omppu on Suomen ansioitunein ja kansainvälisesti tunnustetuin postikorttien kuvittaja. Ripatti. Sokoksen tavaratalossa, Kauppamainoksessa ja Mainosyhtymässä. Faijasuutaroijamutsihandlas asiakkaatjakämpänstedauksen.Faija olihämäläisenävähäniisimpiheppu, kuntaasmutsikarjalaisenaolivilkkaampijahallitsisubliikinasiakkaiden kanssa.FaijaduunasOmpullekin snadinskutsarin”rumpupallin”,ihan oikeennäkösen.Ompunensikosketus taiteenmaailmaantapahtusamassa talossabudjaavankehysliikkeen omistajanjamaalarin,JaskaHamarin duunienkautta,joitaoliripustettu takahuoneenseinille. 15. Omppu teki pitkän päiväduunin mainoskonstuna eri reklaamibyroissa noin 14 vuoden aikana, mm. Ompun puoliso, offset-asemoija Sirkka o.s. 10 TSILARI 5-6/2011 Skutsarin skloddi Omppukertoilinuoruutensa Krunikastajavisiitistäänpehmeen bregunmaassa,sotaahatkassa. Ompun gamlikset olivat skutsari Anton Omenamäki ja liikkeenharjoittaja Aina o.s. Kynttilät
VuodetvieriABC-piirustuskolen duunienparissajaaikanaankoittisittenaikaastuaduunielämään.Omppu pääsipiirustusnäytteidenperusteella somistajaharjottelijaksSokoksen tavarataloonvuonna–56.Somistajan oppiloimonipuolisenbotnentulevalle konstuelämällejavuonna–61Omppu saimainospiirtäjäharjottelijanmestan Kauppamainoksessa.Myöhemmin, ammattitaidonkarttuessaOmppu tsittasTeknillisessämainostoimistossa vuodenverranjapääsilopultabulimpaanreklaamibyrooMainosyhtymään. Kortit maailmalla ”Omppu”Omenamäkionvarmaan ansioituneinjakansainvälisestikintunnustetuinpostikorttienhärmäläinen kuvittaja.Kaikkiaaneriaiheisiakortteja onkertynyn.1500.Hänonduunannu mm.Unicefillemaailmanlaajuiseen levitykseensuunnattujakortteja41 erilaistaaihetta.Tähtipuu-postikorttiablisattiiEuroopassav.1972yli5 miljoonaakappaletta. Nuori konstu. Käyttögrafiikannäyttelyihinhän onosallistunumonissamaissaympäri maailmaa.Myöskotimaassamoniin maalaustaiteennäyttelyihinOmppuon ottanuosaa. Tsilari_taitto2.indd 11 14.11.2011 11.23. EhdotinOmpullekimppaaStadin Slanginkanssa,korttienblisaamisen merkeissä.OnhanOmppuOmenamäki StadinjaKrunikanomakundi. TSILARI 5-6/2011 11 taioikeestaakauhottiipaljainhanduin. Sieltävuonna–74hänlähtikokeilemaa omiasiipiäjaperustiomantyöhuoneen,AteljeeOmpun.Flyttaaminen itselliseksoliaikaiisibiitti,olihan Omppuhankkinuammattiinsastydit kannukset14vuodenaikanaerilaisissa konstuduuneissa.Viimevuosinahänoli erikoistunukuvitusduuneihin. Jokusensnadinfisunpikku-Osku traisashimaanlasipurkissajasyötteli niitäkunnesnekelluimagaylöspäin– daijuvei. Tallessa sydämen. Olet mielessäin. . ExlibriksiäonolluesilläainahärmästäKiinaanasti.KaikkiaanOmppu onpiirtänyniitä44.Apurahojakion herunuuseitavuosienvarrella.Ompun duuneistaonjulkastuEskoO.Haapaniementoimittamakniiga;Omppu – graafikko.ToimittajaInkeriNumminentekitv-dokkarinKuvat kulkevat vuonna1995.SamanavuonnatoimittajaEskoO.HaapaniemiperustiOmpulle fan-clubin,”OmenamäkiKeräilijät ry:n”.Kertsilläonomatiedotus-ja jäsenlehti. OmpunpostikorttejaonollutmonissanäyttelyissäkotimaassajaEestissä
Sil oli ruskee pahvilodju knubbin päällä täynnä jädee. HKM. Se luffas pitkin Porvoonkartsaa ja stannas Karjalankartsan höörneen ja siinä se blisas jädepuikkoja. Kappeli stadin eka kiska Meeisillo,kumetehtiinbisnestäHonkasenjasenitaliaanonkans,olleskaan bonjattuetmeoltiinkappalestadilaista kulttuuriperintöäjamessissäStadin julkisenkatukaupanhistoriassa. PEMU?MUSTONEN 12 TSILARI 5-6/2011 J engitieskertoo,etHonkanen olikovakundiluffaamaratoonii,etsoliolluskaboissa messisjafinnannutki.Honkanenluffasniinstärästijädelodjusen knubbinpäällä,etseneitarttenutpitää siitähanduillakiinnikuinpahimmis kurveis. Samoihinaikoihin1940-luvulla meidänkulmillajätskibisnestäharjoitti kansyksvalkotakkinenitaliaano,ku tsöraskolmipyöräiselläfillarilla.Siin oliedessänelikulmanenvalkoinen lodju,jossaolijätskii.Pemuminnaa vieläihanselvästi,etsilitaliaanollaoli kapee,pitkäpärstäjaharmaasgeggetai viiksetjavalkonensuikkasenknubbis. Foto Jarno Peltonen 1971. Stadin kiskat OVAT STADIN KULTTUURIHISTORIAA Pemun eka kosketus kiskakulttuuriin oli jätskinmyyjä Honkanen, snadi starbu ku luffas Stadin kartsoil. JernberginKappeliolipaikoillaan vuoteen1865saakka.Yhdenvuoden sentilallaolikondiittoriMagiton väliaikainenkiska-Kappeli,mutsen jälkeenbygattiinHampusDahlströmin disainaamauusibuliKappelinrafla.Se valmistui1867. GAMLA STADI Tsilari_taitto2.indd 12 14.11.2011 11.23. Metietysti,kaikkiKarjalankartsan jaPorvoonkartsanfriidutjakundit tsöbattiinjädetHonkaselta. JaseekaKappeliolikansstadilaisen kiskakulttuurinalku.Jernbergblisas Kappelissaanpelkkäälimsaa,leivariija makeisii. Sekaijohtusiitä,etEspanpuiston kohdallaolisillosnadivasikkahaka, jossaskruudasvasikoitjalampait.Siin olikanssnadinkappelinnäkönenkoju, jostblisattiinmilkkii.Sitjokuhonas, etpaimenolatinakspastorjajengi rupeskinkutsuusitäkojuukappeliksja senjälkeenkaikkiipytinkeisiinkohtaa okutsuttuKappeliks. Honkasellaeiollukiskaa,mutse olisihanhyvinvoinutduunaaoman kiskankinpystyynjablisaasiinä jätskinsä.NiintekikondiittoriJohan DanielJernbergkuse1840duunas omankiskanEspanreunaan.Seoli Stadinekakiska,ihansnadipömpeli, jotajengirupeskutsuuKappeliks. Mediggattiinkuiteskienemmän Honkasta.Seolijoteskinromanttisempijasportimpi.Muttietystime tsöbattiinmyössiltitaliaanolt. Runebergin Espan vanhin kiska on Fabbarin kulmassa
Jätskikärryolisemmonengroussi puupyörillärullaavasinkitetylläpellillävuorattulodju,jonneolistopattu sahajauhoo,salttiajajääpalojajaneljä kupparistajätskiastiaa,joisolivanilja-, suku-,mansikka-jasitruunajädee. 1800-luvullajengidiggasdallaaja tsittaaulkona.Rafloijakahviloitoli vildesti.Ulkoilmarafloiolimelkeenjoka kulmas,limu-jasanomalehtikiskoi. Hartwallillaoliomalimsatehdas FabianinjaHallituskartsanhöörnes. Sjöström,DeckerjaHöijerolihyvii kaiffareitkeskenään.Niiloliyhteinen arkkitehtibyroojakunHöijersai disainatabulituusrenessansi-stailiset haussitEspalleniinsenkaiffaritDecker jaSjöströmsaidisainataEspankiskat. Nekinoliuusrenessanssi-stailia. Foto Kari Hakli 1971. Kaikkisnyggeimmätkiskat,raflatja hotlatolijustEspankulmilla. Kolera-altaanreunassaolikahdeksankulmainenkiska,jotaympäröisnadi terassijapenkkejä,joillajengitsittasja dokaslimsaajabamlaskaikkeekeskenään.Ryynekreeninpatsaankohdal olikanskiska.Vuonna1865kuolitosi hotlakesis,niinjengidokasyli3 000 glasariilimsaapäivässä. Pohjoissatamaanpakkahuoneen tortsilleduunattiinsamanlainenkiska Atskin kulmille kiskat on vissiin aina kuulunu. HKM. Ryssienduunaamaajädeeblisattiin ekakskauppatortsillajasitnerupes rundaaympäristadianiittekärryjen kansjanehuusiHarosjii-maroshjiieli gutaajätskii.Niilryssienjätskikauppiailolikaikilsamanlaisetkledjut,valkonenessu,sinisetbyygatjapusakka, stiflatjakoppalakki. Tsilari_taitto2.indd 13 14.11.2011 11.23. Nebygattiinoikeinsnyggeiks,koska niittepitihoukutellajengiitsöbaa kaikkeegutaa.Neoliainaarkkitehtuurinviimeisenmuodinmukaisia.Neoli uusrenessanssiajugendia,historismii taifunkkista,yhtästailejakuStadin uudetbulithaussit. Stadinvanhatkiskatolikinoikeestaansnadeibyggia,stadinkoristuksia. TSILARI 5-6/2011 13 >> Ryssät blisas jätskii 1800-luvunloppupuolellaStadin katukauppaolitosivilkasta.Kauppiaatronttaslaukkuja,tarjottimia taiskuffassnadiakärryä.Neblisas limsaa,hedelmii,banskuja,fibeleitäja aplareita,karkkia,jätskiäjaröökiä. Kaivovodasta tuli klesaks 1800-luvullajengitsökasniittenvodan stadinkaivoista.Sitkaivovodamuuttu ihanskeidaseksjajengikudokassitä tuliklesaks,tulitubii,lavantautii, magatautii,ripuliijakoleraa. Ryssätblisastsaikkaa,röökiija jätskiä. Funkkiskiskat ennen funkkishausseja Nääkaikkistadinvanhatkiskatonkin ainadisainattujustsiihenstailiinmikä onollutarkkitehti-muotiasillo,kune onbygattu. Jengisano,etHartwallolitosifiksu starbu,kuseblisasryssillejamuille pelkkäävodaajasaisiitäniinpaljo fyrkkaa,etsebyggasitelleenbulin stenuhaussin. Me ei sillo olleskaan bonjattu et me oltiin kappale stadilaista kulttuuriperintöä ja messissä Stadin julkisen katukaupan historiassa. Mutoliniitmuuallakin.Eltsunja AlppilanpudekatjaKaisisjaKaivopuistoolisnyggeimestoi.Duunarit diggasSeuristajaHöbigaa.Höbigaan byggattiinsnadirafla,karusellija jortsulava.1880-luvullasinneruvettiin kuskaaelukoit,ekatkarhutoliMashaja Mishajasitparinvuodenkuluttuatuli Grisha.JääkarhunnimioliFinke. HartwallolikansKaivohuoneen bisneksessämessissä.Ryssäläiset kylpylävieraatdokasKaivohuoneella Hartwallinkivennäisvodaajanekävi baadaamassajatsimmaamasUllanlinnankylpylässä.NeskruudasKaivohuoneellajadallasympäriKaivopuistoo kuneluuli,etnetuleesitparempaan kondikseen. Jengieisitoikeinvogannutdokaa kaivovodaavaanseslumppaslimsaa jakivennäisvodaa.Hartwallduunas omiakiskojastadinkeskustaan.Niit bygattiinkauppatorille,Espalleja Kaivopuistoon.Neolisnygginnäkösii, niinkusnadejatemppeleitä. Espankiskatolidisainattusamalla stailillakuEspanuudetbulithaussit, GrönqvistintalojaKämppi.Kiskat disainasivatarkkitehditFransA.SjöströmjaTheodorDecker.Grönqvistin talonjaKämpinsuunnitteliTheodor Höijer
Nytkiskatoduunattuhausseihin sisään,yleensäpohjakerrokseen,katutasoon.Nytbamlataantalokiskasta. Foto Matti Honkavaara. Stadinvanhimmatkiskato RyynekreeninEspankiskatjavanhan kauppahallinedessästondaavajugendtyylinenkiska. PemukintsennasEkelundin. Nääfunkiskiskatolimuutenekat funkisbyggatkokostadissa.NesiisbygattiinennenTölikanfunkkishausseja. 1960-luvullaolinakkikiskoja, snagareit.1950-luvullaVanhalla alettiinblisaaranskalaisiibotlareit jagrillattuatsieguraa,porilaisiija pommesfrittiä.Jengirupeskutsumaan mestaaPerunatoriks. Tsilari_taitto2.indd 14 14.11.2011 11.23. NiitolimuunmuassaTapanilanja Pasilantortsilla,Talinsiirtolapuutarhankulmilla,Vanhankaupungin VantaansillanreunasjaKarhupudekas. Jätskin,tsieguran,nakkien,porilaisten,karkinjalimsanblisaamiseeno ollutkaikenlaisiavirityksii.Aluksnää kauppiaatorontanneetkannettavia laukkuja,sittenneoskuffannumyyntikärryjä,sittentulisiirrettävätpyörillä kulkevatkiskatjalopuksnääpaikoillaanstaijaavatkiskatjanykyäänkiskat ovähinääninkadonneetkatukuvasta. EkelundodisainannuTöölöntsyrkan, Stadintaidehallin,Luthertsyrkan, Velodromin,Olympiakylän,Maunulan rivaritjakerroshaussit,disainannut kokoMaunulanasuinalueenmuiden muassa. SiisEkelundinneroudellastadinidarit dirigatpyyhkirevaansa.Eimitään väliä! Perunatorilla skragattiin Stadinkartsoilotietystiollukaikenlaistablisaamistaina.Nääfiinit arkkitehtiendisainaamatluksuskiskat eivättietenkäänolleetainoitajuttuja. Kasarmitorilla on Taucherin lankarullamallinen kiska. Bonjaattekste,neolitositärkeitjuttuja noisnaditstadinkiskat.Neolistadin rakennuskulttuurinuuttakerrostumaa, neskulasniinkuhistoriallistafanfaaria ennenfunkkisstailinesiinmarssia. TölikassaSandelsinkartsanja Runskinkulmasolifunkkiskiska 1960-luvunalkuunsaakkasamoin RuskiksellajaManskunjaKoroistenkartsanhöörnes. EtniinhyväfrendiPemuoliEkelundinkans! No,noiEkelundinlippakiskatoli stadinyleisinkiskamallipitkänaikaa. JosjokudiggaastudeeraatarkemmintätäStadinkiskakulttuurii,niin kantsiilesaaAnneMäkisenbuki,Kioski, kipari, kiska ja snagari.SieltäPemukin onplokannutätäkiska-tietoo. Pemu oli Ekelundin frendi Ennensotia1930-luvunloppupuolella Taucherdisainasvieläuudentyyppisiä kiskoja.Neolinäitlankarullamallisiapyöreitbetonifunkkiskiskoja bulimpia.Neolilipallisiakiskoja.Niis olibulimpityötilablisaajalle,limsat, karkitjakamatoliesillä.Näituusii kiskojaoKaisiksenpudekas,Apollon jaRunskinhöörnesjaPohjolan-ja Kullervonkartsankulmas.1950-luvul näitälippakiskojaolistadissapilvin pimein.Niittentyyppipiirustukset oliduunannutHildingEkelund,yks Härmänparhaistaarkkitehdeist. Senräystäisskriinaslohikäärmeet.Se oliihanpasseliEltsuun,varsinkinku Stadiolifuntsinutduunaaeläintarha EltsuuneikäHöbigaanminnesesit duunattiinkin.EltsuunjäivainEläintarhannimi.Eltsunkiskaflytattiinsit lopuks1960-luvullaSeurikseen. HKM. JaPirkkolanaukealla,jossasillooli busanpäättäri.Pemunkinskiditkävi 70-luvullatsöbaamassasiitäkiskasta jätskitjakarkit.SekinoliHildingEkelundindisainaama.Sitseriivattiinveks kokokiska!Funtsatkaa!Sepurettiin. 14 TSILARI 5-6/2011 kuEspalle.EltsuuntulikansHartwallinkiska,EläintarhantienjaVauhtitien kulmaan.Seolitosihaadeennäkönen. FunkiskiskojastaijasKasarmintoril, Rautatientoril,RyynekreeninEspalla, MikonkartsanjaPohjois-Espanhöörnes jaPohjois-EspanjaFabianinkartsan höörnessekäHagiksentortsil. Pemuviisassillejoskus1970-luvun alkupuolellayhtästooriajonkaseoli skrivannu.EkelundsanoPemulle,etjos hänsaispäättää,hänstikkaisPemun skrivauksensuoraanroskikseen. Näävanhatkiskatolistadilletosi tärkeithaussei.Itsestadinarkkitehti GunnarTaucher,jotajengikutsui SörkanEngeliks,disainas1928stadille tyyppikiskatfunkkisstaililla.Niitte katsitjaseinätolivalettubetonist.Ne oliihanrundejataisnadistisoikeit
Seonihankliffaa.Nytontullutkans muotiin,etjengivoijärkkääomassa himassaantaikesämökeilläänbileitä, jonnekukatahansavoitullaskruudaa, dokaasufeejaleivarii.Isäntäväki duunaasafkaajakofeigoojasaasiitä snadistifyrkkaa. 1960-luvullalehtikärrytkatoskartsoiltajatilalletulisnaditlehtikiskat. Siinoliihanhyväsortimentti,pilsnerii, limsaa,karkkii,sukuujaröökiijaPemu saitoimiikiskanvastaavanablisaajana. Bisnesideaeikuiteskaanihan skulannu.Pemunimittäinskruudas itekaikkikarkitjasukutjadokaslimut jaantoisnygginnäköisillefriiduille ilmatteekskaikkeegutaajaHenry puolestaandokaskaikkipilsnerit. S. HKM. Salokangas. Pemuneno,Brynkkayrittikans pikkukundinatseenaafyrkkaaplankkaamallajengintsengojaassalla.Aina kunskoudehiffassen,selähtihaneen minkäkintuisthinnas.Silolisnadi pakkilodjukainalossa,jossasiloli smörjetjaborstat.Joskuskusejoutui lähteehaneentosikiireelläniinasiakkaantsengoillejäibulitlankkikokkareetkäsittelemättä,mutsileiolluniin väliä,kusesiinhosikseseihinannu myöskäänlaskuttaasenasiakasta. Jasiitäsesittenrupeslevii.Ne rupesblisaafilmii,röökiijakarkkia. ”Et,niinsejuston!” Pemukinonollutsnadistitoskiskabisneksesmessissä.PemunmutsiSvea jafatsiHenryduunaskiskanniitten kesämökinyhteyteenDalsassa.Kuusiaidastasogattiinkolmemetriikuusiaitaaveksjatilallebygattiinlippakiska. Foto V. Hämeentien ja Vilhovuorenkadun kulma vuonna 1957. Etseoliaikapiankonkassakoko kiskabisnes. Lehtisenmummutulitosiglaiduksja sano,etPemuoviisaskundi. SiellärantsussaLehtisenmummopiti lippakiskaa.Sieltäslumpattiinlimsatja sukutjabamlattiinpolitiikkaaLehtisen mummunkanssa.Seolikommarija jengitsymffasmummua,etRyssässä jengilläeiosafkaa,kaikkivaanbyggaa tankkejajapommeja.Pemubonjas, etLehtisenmummutartteesnadisti tukeaaatteilleenjaPemusanosille,et ryssilläonnoiviiisvuotissysteeminsä, etnytnebyggaahaussejajaduunaa tankkejajapommejajaetsitseuraavallaviisvuotiskaudellanerupeeduunaa safkaajakaikkeegutaa,etteitartteku vähänventtaa. EkatR-kiskattuliassoillejo1910. Neblisasrautatieassoillagasettaaja bukia.Seolipuulaaki,jonkaomistivatkustannus-OyOtava,Hesarieli SanomaOy,HuusiseliHufvudstadsbladet.1920silolijo100kiskaaympäri Härmää.Pikkuhiljaanerupesblisaa stokejenlisäkskartsalla.1933nesai ekankiskansaassanulkopuolelleitse stadiin. SeonkovasanatääR-kiska.Jengi sjungaakohtajounissaankin,etnopeaa jamukavaaonasiointi! Härmäsojoyli700R-kiskaa.Eikä tääR-kiskatouhuostannannupelkästäänHärmään.NiitäonmyösVirossa, Latviassa,Liettuassa,Venäjälläja Romaniassa. Pemuminnaakanshyvinvanhat lehtimummut,kutsittasniittelehtikojujensisälläniinkunsnadislodjus.Siin neblisasgasettaa.Yöksnejoutuaina ronttaasenlehtikojunjohkusäilöön. . Bisnesidea ei skulannu PemuviettisenkesiksetainaDalsassa. Nytniitojokamestassa,ostareissa jamissätahansabulimmassataisnadimmassahaussissa.NytR-kiskastasä pystytslumppaalähesmitätahansaja kohtaMaunulan,PakilanjaPaloheinän postikinflyttaaPakilantienR-kiskaan. Tsilari_taitto2.indd 15 14.11.2011 11.23. Sielläjengilläojokakartsallajakulmassaomasnadilafka,jossablisataanja duunataankaikenlaista. Sitkujengi1940rupesveikkaamaan elitippaamaan,niinR-kiskatoliheti juonesmukana. Snadistisamanlainenkehitysalkaa ollanoillabensa-asemilla.Nekylkans yhäblisaatotabensaabiligoihin,mut senlisäkssävoitskruudaa,dokaa, tsöbaabensa-assoiltaihamitätahansa. Nopeaa ja mukavaa on asiointi NythärmäläisiloR-kiskat. KohtalevataanniinkuThaimaassa. Kurvissa staijas ennen tällanen Ekelundin lippakiska. TSILARI 5-6/2011 15 Snagarinedesoliainapitkäjono,ja tietystijengikiilasjaskragas.Pemukin saikerranhudaaniinetluulisenetuhampaidentulleenalahuulenläpi Kaikkikatuhandelimuutenkiellettiin1920-luvullaalle15-vuotiailt
Sittensetyönsiuteliaanjakutittavan kuononsapeukalonijaetusormeni väliin.–Nyt!,Wexasuhahti.Salamannopeallahandunkouraisullasain kuinsainkinkurreaniskastakiinni. Minäpröövasinsamaa,jatodentotta: kurrelähtikaahaamaanhetimeitä kohti.Pidineteenojennettuahanduani tupsukorvansuuntaan.Wexakuiskasi: ”Pidäkouraavähänposessa,ettäsen onpakkotullatsekkaamaan,onko sullapähkinää.Sittenkunseonaivan handusivieressä,teetvainnopean kouraisunjakurreonsinun.Niin iisiäseon.Olinjopäästääsprägärin skagiksestajajännityksestäjohtuen. Sillähetkellähiffasin,mitenkansainvälinenmestaStadioli.Kiirehdimme TähtikseltäalasVuorimiehenkadulle, jotaWexanimitti”kultahampaisten gartsaksi”jasieltäRyssienlähetystön ohiTehtaankadulle.–Nytollaanjoaika lähellä!,WexahuudahtiPyhänHenrikintsyrkantakanaolevandagiksen kohdalla.SenpudegongintoisessapäässäonUrsantähtitornijaolivieläpieni mäkihyndäkinsiihenaikaan.Pienempi kuinHertsikan,muttaolikuitenkin. TreffasinekakertaaelämässäniWexan.Sebudjas samassabyggassaPohjoisellaMakasiinigartsallakuinminäkin.Senkin faijaoliuffari.Wexaolimyösetäinen sukulaiseni. Viimeinkurreirrottiotteensajapääsihaneenpitkinpudennurmeasellaista karkua,ettäoksatpois.Peukalonija Kymmenvuotiaina ”Tupsua” jaagaamassa JORMA?”JOCKE”?HUHTALA Jorma Huhtala 2.6.1959 kymmenvuotispäivänään, eka päivä Stadissa. K esäkuunalussa1959me flytattiinböndeltästadiin. –TuollapäinonTallinna,siitävähän oikealleSaksajavieläoikealleSvedu, Wexaspräädäiliviittilöidensamaanaikaanhanduaanmainittuihinsuuntiin. Tsilari_taitto2.indd 16 14.11.2011 11.23. Muttasittenalkoitapahtuajotakin, mitäenollutosannutventata.Kurre iskikeltaisetnaskalihampaansa peukalonipäänympärille.Tunsin, mitennepureutuivatniinsyvälle,että neolivatvastakkainpeukalonkynnen molemminpuolin.Aloinravistella otustairti,jolloinseflygasipeukalon päässäedestakaisinkuinpatalappu.Se olijuuttunuthampaistaankiinnikuin dorkaksipimahtanutterrieri.Peijooni ehtivielävetäämultaisellakynnellään oikeankädenranteenisivustaansyvän skraadin,jostanäkyisenjälkeenpätkä ranneluutani.Senarpinäkyyvieläkin, yli50vuottamyöhemmin. Hiffasintuskinpuoliahänenslangistaan,koskaolinvastaböndeltäStadiin flytannutoukohousu.Eikunsaman tiendallaamaanKaivariin.Saksalaisen tsyrkanjasveduskolenohitettuamme kiipesimmeTähtikselle.HuipultaaukenimessevänäkymäyliOlympiakaijan Skattalle,NJK:lle,Klippanille,Suokkiin jaainaSandikseensaakka. Voitonriemunfiiliksilläeiollutrajaa. –Hei,tsiikaa,tuollaonnyteka kurre!Spöijataankyykkyyn.Me voidaanflöitatasitä,kunduunaamme tällaisiahoukutusääniä.Wexaliikutti kieltäänkitalakeenjatakaisinpäästellenmerkillisiäsäksättäviäsaundeja. Joensitreffauksessammekerroin hänelleeräänaikaisemmanskolefrendiniArinkesystäkurresta,jokaoli istunutluokassahänenolkapäällään, herättyäänlounasaikaanhänen puseronsafikassasafkansnöfikseen, maikankauhuksi.Kerroinhalustani snutatasamanlainenitselleni.Wexa innostuiideastajahetkenfuntsittuaan häntokaisi:–Kaivariin!Sielläon kesyjäkurreja.Seonlähelläsköneä tuollaTähtiksentakana,Wexakertoi. Kurrenluottamusnostattiminun fiiliksiäni.Enollutkoskaannähnyt ilmielävääpörröhäntäänäinläheltä, paitsi”Tupsun”sielläskolessa.Viimein kurreuskaltautuiaivanhanduni viereenjanousitakajalkojensavaraan. 16 TSILARI 5-6/2011 EKS MINNAA
TSILARI 5-6/2011 17 Jouko Vuorinen (edessä vasemmalla) lähetti foton, jossa Käpylän koulun skidit ovat 1953 Rastilan kesäsiirtolassa. Pääasiaolise,ettähänhinasiluunsa paikalta.Wexalöysipudenroskiksesta pariaikasiistinnäköistäklyyvariliinaa. Ensnaijannuollenkaan,ettäolisin voinutsaadajäykkäkouristuksensiitä jutusta.Enkäskagannutmutsillekaan kertoakokototuuttaasiasta.Flöittasin vain,ettäolimmekiipeilleetsen sveduskolenpihallaolevassalautakasassajaettäolinsaanutventtinisiellä olleistaruosteisistaspiguista. Minäällistyinöögatpyöreinä.–Kukahantässäoikeinkiusaajaketä?,minä ähkäisinjanostinesiinbliidaavanhanduni.Sennähtyääntätilähtijuosten haneen.Luulikohänaiheuttaneensa senitsehuitomisellaanvaityytyikö hän”luonnonantamaankostoon”. Viisaus treffaa kovankin boltsin joskus. Wexalöysitilanteestahuumoriakin. –Taidetaansiirtääkurresnutaukset tuonnemmaksi?–Noaivanvarmasti, minähymähdin,eimeidänolisipitänyt yrittääsnutataaikuistaoravaa,seoli seperusfeelu,minäjälkiviisastelin. Nurdellatsitatenpainelinkirveleviä venttejäniniilläjasainbliidaamisen vähitellenloppumaan.Siinävaiheessa muistin,ettäAriolihankkinutTupsun joihankloddinapesästään.Minäolin sensijaanyrittänytsiepatatäysikasvuisen,kesyksiluulemammevillinoravan. . ranteenibliidasivataikalailla,mutta siitähuolimattapettymysjaskagis olivatjärjestyksessäänensimmäiset fiilikseni.Senjälkeenaloinhuolestua venteistä.Meilläeiollutminkäänlaistaklyyvaripyyhettä,laastareista nytpuhumatta.Jokuvanhatantta tulijuostenmeitäkohtipitäensuulissontsaansakoholla.Josluulinhänen olleentulossaminuajelppaamaan,niin pieleenmeni.Päinvastoinhänkepitti minuakipeästiolkapäähänvarjollaan, kirkuensamalla:”Huligaanitkiusaamassapieniäluontokappaleita!,hän symfasimeitäraivoissaan,poliisitässä pitäisihälyttää.Häpeäisittevähän”. Enpäolesenjälkeenainakaanmoisia Tupsujaenääjaagannutkaan.Nevaihtu iänmukanaihantoisenlaistentupsujen jaagaamisiksi.Viisaustreffaakovankin boltsinjoskus.Kyllänoitaeläimiädelaa sukupuuttoonihanriittävästiilman minunapuanikin,minäfuntsasin.Pari päivääeteenpäinminäolinkuumeessa. Tsilari_taitto2.indd 17 14.11.2011 11.23
Foto Pertti Jenytin. Lehtikuvaaja skrivaa historiaa fotaamalla, osa 2 Tsilari_taitto2.indd 18 16.11.2011 12.05. Luddan kundit ovat fotaajat Pertti Jenytin, Pentti Koskinen, Erkki Laitila, Hannu Lindroos, Jarmo Matilainen, Martti Peltonen ja Jorma Pouta. TSILARI?5-6/2011 Luddan kundit Päivälehden museossa oli syksyllä seitsemän fotaajan retrospektiivinen näyttely. Stadin Kluuvinlahti kostaa. Vedenpaisumus Mikonkadun ja Hallituskadun (nyk. Tsilari esittelee lisää mestareiden otoksia. 18. Yliopistonkadun) kulmassa 1969
19. Rautaruukin tuotantolaitoksen vihkiäiset 1970. Foto Martti Peltonen Spede vastusti suomalaista elokuvapolitiikkaa 1981 pilkkomalla filmejään palasiksi. Missä kalanmyyjät nykyään ovat! Foto Pertti Jenytin. Foto Martti Peltonen. >> Folkkaa piisas, ku Marskin ratsastajapatsas paljastettiin 4.6.1960. Shaahi alas! Poliisi korjasi Ilkka Taipaleen ja Erkki Tuomiojan mielenosoituksesta 1970. Foto Martti Peltonen. Tauno Palo Ida Aalbergin patsaalla 1973. Foto Pertti Jenytin. Kuvassa myös Edinburghin herttua, prinssi Philip. TSILARI?5-6/2011. Tsilari_taitto2.indd 19 16.11.2011 12.05. Foto Martti Peltonen. Tavallista kalanmyyntiä kauppatorilla 1964
Tsilari_taitto2.indd 20 14.11.2011 11.24. 20 TSILARI 5-6/2011 Fotot Pentti Koskinen
Foto Hannu Lindroos. TSILARI 5-6/2011 21 Romanit häädettiin Kalasatamasta. Skinimiekkari Stadissa. Tsilari_taitto2.indd 21 16.11.2011 12.06. Foto Hannu Lindroos. Kallion Tartsa skoolaa pressana patsaan paljastuksessa. Foto Hannu Lindroos. Foto Hannu Lindroos. Snökeä Stadissa – VR:n lumihuolet Linnunlaululla
22 TSILARI 5-6/2011 Tsilari_taitto2.indd 22 14.11.2011 11.24. M unrakkaasTölikanhimassanionsairaanmagee fönari.Olkkaristamävoin tsiigaillaavointataivasta jaaistiaskönenläheisyyden,vaikkei sesuoraannäykään.Blosiksetjaregnit jasnögetpaukkuusuoraanpäinlasia josonvähänhaidumpisää.Sillonon huisiaollaiteinesjatsiigatakuluonto myllertääkokostyrkalla. FUNDEERAUKSIA PIRJO?TUOHIMAA FUNDEERAUKSIA FÖNARIN EDESSÄ Joskus mä melkeen spiidaan ku en bonjaa miks kaikki pitää nykyää funtsia vaan fyrkkana. Joskusöögaanliukuukuumailmis taipari,niistätuleesitnosteinenfiilis! Mäoonmuutenflygannusellasen kyydis.Tosisiistiioli,sainsenreissun 50-vuotissynttärilahjaks.Suosittelen! Einäämeitsinnäköalatkylihan pelkkääluontofilkkaaoo:bygnadeist maheinonLastenlinna.Sielhoidetaan esmessellasiiskideijoiltonpinna bragannukuniidendorkatmutsit jafaijatvaanflaidaajadokaahimas jajättääklodditheitteil.Nemuksut saahoitoojavoikäydäsielskoleekin, josneeijaksanormiskolestsittaa mestoillaanjalysnatamaikkoi.Niille järkätäänäksöniijakaikkeekliffaa duunaamistaetnesaamuutafuntsittavaajapääseelaiffiinkiieikäoo enääniinervei.-Lastenlinnaonstara bygnadieikälasaretinpitosiinäenää oikeenskulaa;siksonfuntsittuetse pitäistrokata.Mutmikssitäeivois pannakondikseen?Taitaataasollakii pätäkästä?Notärkeintähänontietenki hoitaaneskidit,vaiksitjossaintoises murjus,mutLastenlinnaonStadinja kokoSuomenhistoriaa!Instituutio!Se onalkujaanfuntsittujaduunattujust skideille,jasenäkyykaikes. Jostaassuulisskriinaa,mänään Hietsuntornin,HaniksenvoimalanpiipunjajopaLauttiksenkyrkan!Rajiksen dogipuistonilotulituksetvoinkyylätä kotisohvalta.Jafuntsaa:josoonvaik klesanahimassanikeitänvaanstydit tsajuttaitsufeetjastikkaaneldiksen kyntteliinjarojahdanihaileennäköalaa.Ainasiinäjotainhäppeninkiä on:fogeleitvoibongailla(oonnähny erinäisethanhiauratnysyksyl)jaihmetellästaroipuita,joitatäsonympärillä ihanpuistoksasti.Vuodenrundissa niidenväritvaihtuumahtavasti. Munlompsastasaisvaikverokarhuki evakuoidavähäenemmän,kuvaan saataisnääjuitsuthaldattuu. Meilstadilaisilonbulisydän.Tää cityonihanässäsuvaitsevuudessa,se onhistorianperujajajohtuuvissiisiitä ettäälonolluainakeskimäärinvähä värikkäämpääporukkaa(monessaki mieles)kumuuallamaassa.Ennen sotiagartsojennimetkinolikolmel kielel!Stadistaonollumyösiisireissata ulkkiksilsaamaanvaikutteita.Siks meilonkinyniinsnygemestabudjata, enkämämilläähaluisettääfiilis mährättäisjollainihmerasismiltai aggrebamlauksel.Aitostadilainen kunnioittaakaikkienihmisarvooeikä halveeraaketään. Joskusmämelkeenspiidaanku enbonjaamikskaikkipitäänykyää funtsiavaanfyrkkana.Kelaany: sellasiiarvoi,kuesmesskideistäja starbuistahuolehtiminen,niiteivaan saamitatataalois.Ekaduunataan silleeetnehommathoituuasiallisesti, jasitvaaraavitaanjostainnefyrkat.
Sitpitipolkeekaasuspeduunilkka kaheksikkona.Kylsesitlähti. Seuraavanaaamunasekundi skulasKortillehädissään,kuJeeppiei startannu.Korttiluettelisilleoordikset jakundilähtikoklaamaa.Parintimman päästäkundiskulastaasjaoliaika fitinoloinen.”Mäensaanusitäsun Jeeppiikäyntiin.EikäsaanuEsson huoltomieskään!”Korttistikkasiisinä: ”SunhanseJeeppion,eikämun.”Nyt sejanatuinenalkohikeentyytosissaan. Täsboosasonflinderifyllanakustaa.” Korttilyftasmuovikassiisnadisti,niin kuvarmistukseks,etteisebamlannu flööbaa.”Ootsämenossaterkkariin?” Mähogasinfroogaa.”Jebulis,mäjouduntraisaajotokaakertaatänkustan sinne.”HeittiKorttihappamasti.”Oliks siinäekaskustasjotainfeeluu?”Mä utelin.”Nojootaiei,mutkutähän flinderiinpitikustapitkinyötä.Ku mäkävinyölläkusella,nienhänmä minnannustroolaatähänflindaan, vaanmäkusinpyttyyn.Aamulmä kylmuistinkustatähänflindaan, mutseoliniinkuväärinkustu.Ois pitänystroolaayöllätähänflinderiin, tsiigaakloguujaskrivaaaikatommoseenpabruun.Sillaisemeneeniinku oordistenmukaa.”SelittiKortti. KerranKorttiblisasjaslumppas bilikansapariinkertaan.Siloliyks JeeppimyynnissäHesarissa.Joku landelainenstarbuskulassillejasano tulevansatsögaileesitäkärryy.No, seolisitäaikaakubilikoibytskattii löpölläkulkeviks.Seviritysolikylihan snygistiduunattu,mutsevaatikuiteski snadinbensatankinjaröörit,kusitäei saanukäymäänpetroolillafrysiskelillä. Neskrivaspabrutkondikseenja Korttirullasfyrkattöttöröllejapovariin.JanarilähtitsöraaJeepilläjohonki maitolaiturimaisemiin. ”Mähaluunpurkaasenkaupan!”Kortti pysyipokkana.”Autoonmyytysiinä kunnossakunsekaupantekohetkellä oli.Sitäpaitsisähännäitetsefutas ihankybällä.Sillähänsäskujasitsinne Kalakukkolaan.Mutjossähaluut, nimävoinslumppaasensultaveks, muthintaonjokatolaskenu.”No janarihaluskuitenkimyydäsenbilikan takasKortille,melkeenviisdonaa halvemmallakumitäsesiitäbungas. KUSTA KELPAA, BLUDE EI TSILARI 5-6/2011 23 Tsilari_taitto2.indd 23 14.11.2011 11.24. ”Ootsämenossaduuniin,kusulla ontoimuovikassihandussa?Onkssul evässmörgaritsiinä?”Mätölväisin Kortille.”Ee-enmämihkääduuniin oomenossa.Mähänooneläkegubbe. Näillämennäätaas,minnaili OlliBull”NakuklabbiValkankundi”. ”Onsevaanihmejuttu,kujosmä haluunmennäluovuttaabludee,nimä oonliiangamla.Mutjosmäluovutan kustaa,nimäkylkelpaan,vaikuseempaankikertaan.”ValittiKortti. SemmonenkauppamiesseKorttion. OLLIBULL H orjuinyhtenäaamuna Kolumbuksenostarin käytävää,kunvastaandallas tuttuheppu.”Moi!Mitä Kortti-Marhosenmaailmaankuuluu?” Heitintylsänhuulen.”Eikurjuutta kummempaa”.KuittailiKortti.Kortti tsennataatylynäkauppamiehenä, jonkamottoon:”sebungaasatasen jakaveriltasatakakskymppii”.Kortti blisaajabytskaamitävaan,mistä saakyhnyy.Seblisaisvaikkagamlan mutsinsa,jossenmutsilevaisvielä. . No,Korttikoutsassillekundillekuinse bilikapitäästarttaa.Siihenoliduunattujokubakeliittikatkaisinkojelautaan jasiitäpitimuistaavendaaensteks oikeeseensiiduun,ennenkustarttas
Stadin kartsoja dallattiin. Rundit Stadissa Paunostentässäkniigassarundaillaan Stadingartsoillajaaikapaljonerikaupunginosissa.Skolegartsatovattietysti pakollisetjaniidentalotsekänäyteikkunat.Eihänskideilläollutsilloin varaatsöbatamitään,mitänytleffassa snadistikarkkia.Muttapariskunta ontietystipaneutunutmyöskatujen rakennustenhistoriaan.Sellaisiinkin näkymiin,joidenrakennuksetböndeltä tulleetarkkitehditsittenvalitettavasti revityttivätvek. Böke on meidän suurten ikäluokkien nostalgiaa. Eivätkävanhemmatjuurikyselleet, missäolimmeiltammeviettäneet,jos vaintulimmesäälliseenaikaanhimaan. ISBN 978-952-5708-60-8. Parasta antia Kniiganoikeastaanparastaantiaovat aikalaiskuvauksetsiitä,mitenme skiditmentiinnoinaaikoinatäysillä. EKI?NORDBERG ME LUUDATTIIN STADIN GARTSOJA 24 TSILARI 5-6/2011 P aunosenpariskuntaonjulkaissutkolmannenosantrilogiaansa’Stadinmestat’.Marjatta Paunonenontässäteoksessa merkittyensimmäiseksijaHeikkivasta toiseksikirjoittajaksi.Yhtäkaikki. Kirjassaonrunsaastiaikalais-janiitä aikaisempiakinkuvauksiasiitä,miten silloinoltiinjaelettiin.Olihan1950-luvullakansakoulussavieläoppiaineena sellainenkuin’Ympäristöoppi’.Sen oppikirjanaluettiinTeppoJ.Mäkelän vihkosta’KotikaupunkimmeHelsinki’. TSILARI SUOSITTELEE Tsilari_taitto2.indd 24 14.11.2011 11.24. Muuttoveisklodditjaböönatuusiin ympyröihin.Kunskoleaeibytskattu, koulumatkoistatuliuseinpitkiä. KierrosalkaatietystiRööperistä, UllanlinnastajaEirasta,jossaPaunoset ilmeisestiviettivätlapsuutensa.Mutta sittennemeneeGresaan,Kamppiin, keskustaan,Skattalle,Krunikaan,Laruun,MunkkaanjaTölikaan.Ihanniin kuinskidienasuma-alueet,skoletja skolematkatalkoivatulottua.Tavallista olinäet,ettäperheetmuuttivatusein. Helsinkiinolivuonna1955rekisteröity 25 675autoa,196039 936autoa,mutta vuonna1965jo77 270autoa.Sotiensatuttamatspugetjanarkkaritviihtyivät omissaoloissaanVaasiksenkulmilla, PommarinlähistölläHesarinmolemmillapuolillajaHampparilaaksossa.Se sijaitsisuunnilleennykyisenKaupunginteatterintienoilla.Pudekoissa tsittasnamusetiä,muttakuneimennyt houkutustenlähelle,eivaaraaollut. Josnähtiinetvaksituli,nisitainapiti lähteehatkaa.Niitolijokapuistos.Ne olivanhojamiehiä,mitkäolieläkkeellä, janiilläoliformujalakki.Neoliaika juonia,etneväijyjossakisiel,etteine pyrkinykkäämuuhunkunappaasen pallon.” Tai:”Pesutuvatolivatnaistenvaltakuntaa.Niissäkinkylläskidien,varsinkinfriidujenpitiollakokoajanjeesaamassa.Ensinvarattiinpesutupavuoro; osallaolivakkarivuorojavaihtaminen eitullukuuloonkaan.Ensteksvietiin kaikkivalkosetlikoon,tavallisesti lipeäveteen,kueiollunoitapyykkipulvereita.Sitkunneolilionneet,niitä hinkattiinpyykkilaudankanssa,lopuks huuhdeltiin,sittenväännettiin,pantiin pyykkikoriinjavietiinulosnarulletai talvisaikaanvindeenkuivumaan.” . Yleensätultiin,koskameelimme täysilläjaolimmeiltaisinnälkäisiäja väsyneitä.Tuntuukonykyvanhemmista liiankinhyvältä. Edico Oy, Helsinki 2011. Mesuuretikäluokatsaimmeliikkua Stadissavapainakuintaivaanlinnut; apostolinkyydillä,fillarilla,skurulla jalopultadösallakin.Viidenkilsan kävelylenkkieimeitähengästyttänyt. Omienjakaverienperheidenmuuttojenmyötämuistotjamuistikuvat vievätmyösaivanlapsuudenManelaan, sittenRuskikseen,Kivihakaan, KannelmäkeenjalopultaRoihikaan sekäKondekaan.Senjälkeenpalataan Alppilaan,Bergaan,Kinaporiinja Valkkaan.Sittenmennäänvielädösalla vanhaaViertsikaapitkinpohjoiseen StadinsyntysijoillejaMäkelänkatua Käpylään.LopuksifillaroidaanKulikseenjaVuokkiinsaakka. Marjatta Paunonen & Heikki Paunonen: Stadin mestat osa 3. EikäStadikaanollutpelottava. ”Nuorisontekemisiäkylläpitivät silmälläuseammatkinaikuiset.Silloin olioikeesemmoisiapuistovahteja,silloinhaneisaanunurtsillakaankävellä virallisesti,vaikkasalaapelattinpalloo. Eikäseeloniinkauheaaollut. Kyseessäonkahdenedellisenosantäydennys,jokaolipakkotehdäkin.Böke onmeidänsuurtenikäluokkiennostalgiaa.MiltäStadisilloinnäyttijamiltä seaikansaskideistäjamurkkuleista vaikutti.TodellinenSakariTopeliuksen MaammekirjaStadista
se sanoo: koskas pesuvadista ennen on fisuja tullu. Se sittaa pesuvadin ääressä ja metskaa sill on onki ja kaikki. Ne tsiikaa toisiinsa ja blinkkaa silmää mut se metskaa vaan. KatriVala,[alk.]KarinAliceWadenströmasuiaikanaanVilhovuorenkujan varrella.Suomenvaltionpalkinnon saanutrunoilijakuoliRuotsissa. Urheilijaja taiteilijapatsaita. ”Erkki Toukolehdon luoma urheilijapatsas sijoitettiin nykyiselle paikalleen Akseli Toivosen kentälle Käpylään vuonna 1950. . Toivoisi, että melko syrjäisessä paikassa oleva patsas löytyisi helpommin”. TahkoPihkalanmuistomerkkion Olympiastadioninkaakkoispuolella Tahkontientuntumassa.Pihkala onkuvattumuistomerkissäyhdessä hänenlempilajissaan,suunnistamassa. M esikämmenmuurahaispesälläonnytsaanutjatkoa. Edico 2011. Reduehdotuksia Kirjanlopussaonmuutamiaretkiehdotuksiajaalussasekälopussakartatsen varalle,ettäjokuhaluaisinähdäsaman reitinvarrellauseitamuistomerkkejä. Kilpailija on antanut kaikkensa, ja katsoja saa päätellä, onko hän voittanut vai hävinnyt. Raija Tervomaa, Stadin Friidu vuodelta 2005, on Stadin Slangin, Stadilaisuuden ja Stadin skidien praijismuistojen kantava voima. Dösa69vieEngelinaukioltaAkseli ToivosenkentällejaOgelintortsille TapsaRautavaaranmuistomerkille. Jokuvoitietystiihmetellä,miten brottailujamusasopivatyhtaikaasamaantilaisuuteenjatilaan.Vastauson tietystisimppeli.Torviseitsikonmusa peittelipainijoidenhenkilökohtaiset, tahdonvastaisetäännähtelyt.Mutta eipäsporttailulla,kniiganduunamisella,sjungaamisella,maalaamisella jakuvanveistollaolekielellisestikovin paljoneroa.Sporttaaminenon’ruumiin kulttuuria’jajopamaanviljelystäkutsutaansivistyssanalla’agrikulttuuriksi’. Häneltä on taas ilmestynyt uusi bööki, joka jatkaa siitä, mihin edellisen lopetti. Uudenbögennimitulee nykyaikaistenolympialaistentunnuslauseesta’Citius,altius, fortius’,’Nopeammin,korkeammalle, voimakkaammin’. EKI?NORDBERG TSILARI 5-6/2011 25 Tervomaa, Raija: Nopeammin korkeammalle. Kiertomatkojavoitehdäkahdeksikon, kolmosentainelosensporalla.Stadin keskustassavoitietystidilpatakin. Bööginnimelläonmyöskolmas ulottuvuus.Niilläsanoillaonhelppo kuvatamyösSuomenmoniaurheilijoita jaerialojentaiteilijoita.Useatovat olleetlähtöisinvaatimattomistaoloista. Heponnistelivatkuitenkinvastoinkäymisistähuolimattasisukkaasti, kunpyrkivätpäämääriinsä.Sankaritarinoitasiis.Näillenaisillejamiehille olikotikielestäänriippumattayhteistä myösrakkausomaanIsänmaahansa sekäsenkansaan.Jamonellatietysti Stadiin. SPORTTIA JA KULTTUURIA Tsilari_taitto2.indd 25 14.11.2011 11.24. Ne kysyy: no tuleeks fisuja. Runoilijantuhkauurnaonmuurattu Marjatanmäelle,nykyisenKatriValan puistonHämeentienpuoleiseenpenkereeseen.TapioTapiovaaraonsuunnitellutnimikkopuistoonyksinkertaisen muistolaatan.Siinäonteksti:”Runoilija KatriVala11.10.1901–28.5.1944”. Arska ja Katri Runoilija,reservinluutnanttiArvo Turtiainen,StadinArskaoliduunarien jaTalvisodanjälkeenmyösrauhan puolestapuhuja.Hänsairunojensa aiheetuseinjuuriStadista.Taiteilija RaimoUtriainenonsuunnitellutArvo TurtiaisenmuistomerkinKarhupuiston viereiseen,KallionKirjastontakana olevaanMattiHeleniuksenpuistikkoon.Muistomerkissänäkyvätpurjeen jatiimalasinmuodot.NiistäArskaon runoissaankertonut. Veistoksen mies lepää polveensa nojaten. Dösien14ja18pysäkeiltäonlyhyet kävelymatkatsekäSibelius-puistoon sekäMerikannontielleToivoKuulan muistomerkille. Bussi75viePuistolantorilleRepe Helismaanmuistomerkille.Dösat40ja 43skuffaavatElielinaukioltajadösa41 RautatientoriltaNäyttelijäntienjaOhjaajantienkulmaukseenIdaAalbergin tienmuistomerkille. Patsas on valettu pronssiin ja siitä käytetään myös nimitystä ’Loukkaantunut’ tai Haavoittunut urheilija’. Perhereduillevoihoukutellamukaan myösskidejäjaesimurkkuja.Lahjontanatäytyytietystikäyttäärunsasta burgerilounasta.Murkuistaenmenisi enäätakuuseen,elleivätmutsijafatsi oleerityisiätarinankertojia.Siihen böökiantaaoivateväät. Sportteja Raijanböökieiolepelkkäkuvakniiga, vaikkasiinäonkinkuvatjokaisesta patsaasta.Siinäonainamyösvasemmallasivullarajuaperehtyneisyyttä vaatinutselvitysitsepatsaastajavähän tekijästäkin.Jaoikeallasivullaonjoko kulttuurijuttuaikakaudesta,patsaaseenikuistetustahenkilöstätaihänen tekstiään.Patsaidenkuvanveistäjät onesiteltykirjanlopussa.Muutenhan pitäisimennäoikeinbibluunselaamaan tietosanakirjoja. Ne kattoo toisiinsa ja sanoo: ei se ihan dorka ole. Pronssisenpatsaanjalustassaon Pihkalannimenjaelinajanlisäksi lainaushänenajatuksistaan:”Urheilun avullakansammeparhaaksi”.Onneksi Ässä-rykmentinmiehetolivatpoikina januorukaisinanoudattaneetohjetta, vaikkeivätoikeinskimbataosanneetkaan.Skrinnaaminenolitutumpaa. Lisäksivoitehdälöytöretkiäskuruilla,dösillataitsugeilla.T,NjaI-junilla pääseeKäpylään,OgeliinjaPuistolaan
HKM. Mäkinpluggasinmutsinslumppaamii”Titanikinperikatoa”,”Tehtailijan rakastajatarta”,”Pyhääsontiaista”, ”Mestauskirveenallavihittyjä”,”KuningatarDraganseikkailuja”ja”Saako haikaratulla”.Nokkatalissajaharja pystyssälesattiijapihakaverienkans skryytattiikukabotnamminsnaijasi. Iivanattrokasivatmuonaliepoja. DirikkaGratsullamänäinsenekan autsikan.Seolivildistiskakaava Ford-hoppa.KerranseförasVapunja minutpommillaookaamaan,kume gnatattiinsenkilpikonnalleBrunssasta gresaa. KlasimestariKolukoffiolifyllane bisi.Harvasepäiväsekolushimaan djengittömänäjajeevelinä.Kolukofska torveilijahoittasijamukiloiäijäänsä.Sikiötslaiskasivatjaliipasivat nälissään.JoskusKolukoffipitikalaasit murjussa.Silloinsesjungasjatanssi ripatskaa.Votkavaluiruokatorvesta jaskegidarras.”Jaljubljutebje”,hoki DimitriVeralle. EnkelintekijäEveliinakyyräilimuita talonakkoja.Sehyysäilikaikenkarvaisiatsaikkareitajapimeitämiesten metskaajia.Senmörskässärällättiija slaidattii.Jeparitpitivätsenhyyskässä useinratsioita.KerranböböKusti tiggasEveliinaaduunaamaansysterilleenkelin.Sillointämärupuliakka kniipasKustiasoppaputkestajaspottas sitäpäinhöskiäjasparkkasrevaan. Löftaskossenimihimpunruskille. S euraavaslangimuisteluskoskee tontillaJääkärinkatu8sijainnutta1900-luvunaivanalun puutalojenpihapiiriä.Nämä seudutolivatjosittenvuosikymmenen puolivälissävarsinporoporvarillista asuinseutua.Sielläonkuitenkin aikoinaanvietettyvarsinvärikästä stadilaistaelämää.Hyvääslangillista aivovoimistelua. Foto Signe Brander. Jääkärinkatu vuonna 1907. Lähde: Marjatta ja Heikki Paunonen, Stadin mestat osa 3. Tämä tuntemattoman tekijän slangimuistelma sisältyy Kullervo Linnan kokoamaan aineistoon. Sitähaikarajuttuamudeyrittijömmata, mutkylmegrevattiiseainaesiinja lettitukillekinviisattiin. Posetiivareitajakaikenkarvaisia skulareita,miekannielijöitäjajumppaajiavisiteerasharvasepäivä.Niill olipapukaijoijamarakatteiijapiruja pullossa.Papukaijanokkassnadista lodjustaonnenlehdentisikalla.Senlehdenmellassaisnobinfriiduntaifainin snooparinpotretin,jokaesittitulevaa hilsua.Kävipäjoskuskinuskiakin.Niil olivinditöögatjatöppufutut. UseinpollaritputsasKolunSannin, Mikstuura-MissinjaEnkeli-Eveliinan boksit.Kenasialumppujajabrenkkusia luffareitastyltattiiissikanroskiinja kuskattiiSkarppiksenboseen.Monella oliturpapunasenajapeffapleekinä. Yhentullivagenmamma,Lääkreenin mummu,oliglaidujagimisihminen.Se pjuudasuseinmeillefateillekläpeille kaikenlaistagutaajalesasSotahuutoa. Neoliaikamatojajumppaamaanja slangaamaanhukareita,rundaamaan boltsiajasveljaamaaneldistäja miekkoja.Mutyksoikeinhiisijasnobi italieenaripoikkesvainlauantaisin draisaamaanhaitarii.Sekunnaspilkata kivasti.Gimmatjajentatolivataivan pörrönätähäntumpelistiin. ”Aurevoir”,hoittasselopuksijalyftas kuuföödaansa. Edico Oy, Helsinki 2011. Olisiellämusikanttiiki.Yksoli trykkariLindforssi.Sedokaspomppaa japloosaskornettii.Holi-Imppaoliollut huurnistinakaartissa. Stadin kartsoja dallattiin. Huipurilainenlumppuribytskas savvatii,kukkopilliijaprenikoigimmojenkanslumppuihinjarätteihin. Kyluseatottanhessuistajalikoistakävi söndistakijauseinPursiksenrälläkässä sjungaamassa.Joulunasaatiinrälläkästäsapuskahivakoitajakledjuja.Tattista vain.” . GAMLA SLANGI 26 TSILARI 5-6/2011 Himapiha Tsilari_taitto2.indd 26 14.11.2011 11.24. Kustirääkäsjapomppashimaan,jotta popotkolis. Onnenblaadiaslumpattiihuisistija fyönääsatelifönstereistä.”Kitos,kitos, kaunisfrouvajanättineitti”,pokkaili rutunvetäjäjaplokkailikolikoita. Ottanpihaolikubulsaleffatai sirkus.Mämuistanmontaliffaaja konuatyyppiä.Niitäoliomastatakaa juavisiitillä.Karoosiruskijamunaryssätrokasivatharoosikaroosiaja eggimunia.Joskusputoslentostenu munakasaan.Muttritsojajaprutskuja einäkynykellään. Yksfiisöögajaklinkkabeenakäippärä konttasakoillejajentoillejänniä jatkoheftiä.Niitäneventtasivatkillingitnevassa. ”EistaijaaenäävanhavedutaloJegis ottanplatsilla.Nytsiinäskroppailee bulistenustajajärkustapykättymaffi linna.Mutvanhangubbenpollassa spiglaakersavuodetjahimapiha.Mielessätuijaileelevatuthaidutjamörkit vuodet.Noin40-50vuottasittesen skitinjarutintalonegasplötsijakalju Gratsoff.SeoliOnni-stuidarinfaija. Josgimmoillaeiolluthintaa,niisoltut antoivatkrittaataikärsivätliepansa kaffestajabulkista. Tästästuddaristatulisittetyyris fiskaali.SebytskasnimensäTalakseksi
SitsiirryttiinNaistentalon(Mannerheimintie93)ravintolaWhiteLadyyn, jossaPerajaRipapitivalokuvaesityksen,johonolikerättykaikiltavanhoja valokuviameistäskideinäeriporukoissaniinpitskullakuinskutsissa. Sitkerranmähiffasin,etsetalo täyttääpian70vvuonna2011.Silloin memuutamienkafrujenkanspäätettiin,etmäskrivaantalonhallitukselle jaehdotanetnepitäs70vgeimitja kutsuintalonentistjengiisinnemyös. Jokkemuutenmuistaavieläkinkaikkientalossabudjanneidensukunimet ulkoa.Jokkelausunimetvähänniinku juhlarunonasiinpitskulla.Jokke nimittäinopettelihissinvieresollutta nimilistaaainakusevenashissii. Suosittelenmuutenstadilaistentalojenjengeille,ettäkerätkäämuutaman kundinjafriidunporukkajakutsukaa kaveritentisestätalosta1940-60 -luvuiltayhteiseentapaamiseen.Nyt kunollaaneläkkeelläniinonaikaa plokataihmisetjasenvointaata,että tuleekliffatapaaminen. 1946–62?–?ja?aina! Foto Risto Honkala Tsilari_taitto2.indd 27 14.11.2011 11.24. Sitmentiinviereisenkorttelin,Pihlis 16Meikuntsyrkkaan,jokavalmistui v.1956.KirkkoherraRonimuskertoi meillekirkontoiminnastajahistoriastajamehänellemitenpyörittiinkirkon kertseissäjajumppasalissanostelemassapunttejataipelaamaskoristaja käytiinriparit.Pirkkisvielähistorian openakertoimeilletalonperustamisen historiaajaEeroHannukainenMeikun alueenhistoriaa. Skruudattiin,otettiinvähänäkäräisiä jamuisteltiinmenneitäaikamyöhään iltaan.Jakliffaaoli!Japäätettiin,että kyllävieläuudelleenkinkokoonnutaan nytkunonkaikkienosoitteetkasassa. . Niileikuitenkaaollusuunnitelmis pitääbileitä,mutneilmottietme voidaankyljärkkäägeimitvaikkatalon pihalla. MANTSKU 134 – entisten asukkaiden 70 v geimit TSILARI 5-6/2011 27 MESTAT TIMPPA?HONKALA meikkulainen?vuosina. Bamlattiinaina,ettäpitäskasatajengi vieläjoskuskokoon. Pihallatsiikattiinparpinhyppypaikat,käytiinklitsustsiigaamasvanhat braijauspaikatjamuisteltiinkutsilari heittivälillämeidätsieltäuloskusiel eioikeestaanolissaanuolla.SitPirkkis kutsumeidät6.kerroksenluukkuunsa, jostaolikomeetmaisemattsiikatayli MeikunLaruunasti. Mätoivottelinjengintervetulleeks, napattiinKorkintarjoomatsnaditkuoharitjavarmuudeksvieläesittäydyttiin jakerrottiinmiskämpäsolibudjattu jakoska.Bollatjengiloliaikaharmaat jamagaakinolimonelletullutmutta kylläsieltänevanhojenkamujentutut piirteettuliesiinjamenoolikohta kuinennenvanhaan. M eilläkrigunaikanajaheti senjälkeensyntyneilläoli gliffaaasuustadiskukamujariittiniinkundeille kuinfriiduille.Mutpikkuhiljaaporukat muuttivekkunetulivanhemmiks tainiidenmutsitjafatsitsainyyan jayleensäbulimmanluukunjostain muualtaHesasta.Mutkaveruusjäijaoli ainakliffaakutreffasjonkunstadissa. Niinmesitruvettiin”Jokke”Reijo Aron,Enäjärvennyk.Jantusen”Pirkkiksen”,”Korkki”MarttiKorvenmaan jamunbroidienPeran,RipanjaKarin kanskerääporukkaajaniinmeitäoli sittenla3.syyskuut24entistkamuu talonpihalla.Kolmeasuuvieläkin talossa!Pirkkiksenlisäkssilloiset KajanderinsisaruksetPippijaKirre
Kun menee aikaa ja tulee välimatkaa, hänen neroutensa kyllä huomataan.” TeatteritaidettaedustavatIda Aalberginmuistomerkit.Toinenon Pohjois-Haagassataiteilijannimee kantavantienvarreljatoinenKaisaniemenpudekas,Kansallisteatterin pienennäyttämöntuntumas.Tauno Palonmuistomerkkiontaiteilijan himankulmilHesarinvarrel.Nää molemmatoistakuustinoussu kansainvälisikstaitureiks,mutkielitaitoeiriittänyjamäsnadistiluulen,et ainakaaTaunoPalooeioiskovinpaljo kiinnostanukkaa.Kaikki,kutsennas Palon,kehusenrehtiiluonnetta.Siks tartteelopukskaveeraayksstoorisen viimesiltvuosilta. Kuulafiirasvappuu1918Viipurin Seurahuoneella,kusejoutusuukopuun jurristenjääkärienkans.Läheltä skotattuluotikatkaslupaavansäveltäjänuranliianaikasin. Maamme-laulunsäveltäjä,Fredrik PaciusonsaanuomanpystinKaisiksen pudekaan.Paciusolisyntyjään sakemanni,flyttasStokiksestSuomeen jajäitänne.Paciuksensäveltämä Kaarle-kuninkaanmetsästysolieka suomalainenooppera.Saksalainen säveltäjäoliduunannusenruotsinkieliseentekstiin. KOUKUSSA PYSTEIHIN RAIJA?TERVOMAA OSA 3 MUSIIKKIA JA TEATTERIA 28 TSILARI 5-6/2011 N yt,kuNopeammin, korkeammalleonjomaailmalla, aattelinskrivaavielsnadin pätkänmusastajateatterista. Kuvanveistäjä Kain Tapper on itse kuvannut Tauno Palon muistomerkkiä: ”Graniitti muistuttaa Palon järkälemäisyydestä ja ruusuistutukset ja kalliolta soliseva vesi taiteilijan herkkyydestä.” Tsilari_taitto2.indd 28 14.11.2011 11.24. ToivoKuulanlaajasttuotannostyli muittenonnoussuHäämarssi.Sen soidesondallattujiftikseenjosadan vuodenajan. Helismaatekinoinviistuhatta sanoitusta,joistlevytettiin1500. Lahjakastkundiitukikuiteskisenajan parhaatsäveltäjät,muunmuassaJean SibeliusopettiKuulaajajengitykkäs, etKuulaaparempiieiSuomesollukkaa muitakuSibbe. Reino HelismaanmuistomerkkiPuistolantortsalonjykeväluonnonstenu, misonRepenpronssinenmuotokuva. Sibelius-monumentintsennaakaikki, mutonSibbelvieltoinenkipysti, muotokuvaVillaGyllenberginpitskul Kuusissaares. Toivo KuulafödasVaasas.Senmutsi jafaija,vääpeliMattiKuulaeiyhtään tykännykukundiharrastimusaa. Elokuvakäsikirjotuksetjanäytelmät syntykansRepenkynästä.Helismaaei saanueläissäänkunnonarvostust,mut jomuistokonsertishäntäkunnioitettiin mm.seuraavinsanoin:”Sellaista miestä kuin Reino Helismaa oli, ei ole vielä tässä maassa ollut tällä alalla ja kestää kauan ennen kuin toinen hänenlaisensa tulee. Seviettiviimesiiaikojaanaikahissunkissunhimassa,mutsuunnilleen vuottaennen,kusedelas,sattunäin: Jokuhuumehörhökävibusapysäkil kegluhanduskuskinkimppuun.Palo tsittaslähipenkisjalähtiekanajeesaan, pitistyrkilhanduillahäirikköökiinni niinkauan,etparinuorempaatuli apuun. KorkokuvassaonHelismaanlaulusta lainattuteksti:”Niin paljon on aihetta lauluun.” Reinoolihuumorimies,mutei ikinäsortunupilkkaanjailkeilyyn. Sillonoltiinvielbulinnaapurinvallan allajatarttiollastäränä,etteikärytty vallankumoushankkeist.Siksstuidut shungashelamatkanjuhlakentsulle nyyaabiisii,miskaveerattiinvaan södestmaisemastjatulevaisuudesta, Maamme-lauluu. ”Josminälaulelmieniavullaolen voinuttuodaedesjonkunlähemmäksi musiikkia,olenkiitollinenjailoinen.” . Netykkäs,etsemmonenolisyntii. Musapystejäsainkniigaan seittemän.Kaheksanniitoiskylollu, mutRautavaaranolinpannujourheilijoittenmessiin.AlotinMaamme-laulun muistomerkist,kuonstondannuKumtähdenkentälläFloran-päivästä1848. GeorgMalmsteninmuistomerkki onFredalla.KokokansanMolli-Jori oisvoinuduunaamerkittävänuran oopperassa,mutsevalkkaskevyen musan.Olkoonilosenjamyönteisen Malmsteninsanathyvänäloppuna pystistooreille
Närhanvaknaisinbunkkahadehan tappamononfrånenaklabbin,plåmsan hadealltkvarutomfyrken,skjordanva flotiavspyttisoendasomhanhittai byxfickanvahimanycklanaoettkvitto frånStoryvillepåöverentonni.Annars vafilkkanheltav!Intmindeshanens huhanhadekommihimaohuhanhade hittatisinegenbunkka.Hanskäring vanoghimamenhonöppnaintkäften påheladan.Honvafittioskusäkertha varifärdiattslåihjälbisinsin.Nuhade hanordentlimorkkisomandolindarra. HanskonttisepåBullansåhanbrukaoftatokkabilikaniparkkinånstans näraJohanneskyrkan.Ellernånstans påsödrasidanavBullan.Nutvinnavi gartsonaopponer,enkelriktadeeller int,ståndaitrafikljusosvor,menint hittavihansbilikasåvipainatiUrsis påenkoppborkkaimellan.Litesnöge hadedekommipåveckoslutemenint såmyckyattdeskuhastöri.Grannen funtsaredanatthanskuskulatislurkkinaofrågaomdihasitthansbilika, mendiskuvälhatokkahonomibutkan föratthaskujaistakan.Viglömdehans ”stärä”idismesamma. ?????????????????????. ??????????????????????. Någoannatkomhanintihågmera. Pålördasattjahimaoväntapåatt hanskuskulaattnupainarviiväg. ????????. ?????????????????. ????????????????????. ??. ?????????????????????. ???????????. ?????????????????????. ????????????. Hanfrågaomvisenkansuhaefter hansbilikapålördasåskujarhanveck den.Påfredaskuhankommahimame taxi.Devaingatrabelsåjalovaskuja honomintiStadinsennästadag. Klogunhannvälblifyraojafuntsaatt helafestenhadefariåtreven,menhans bilikaståndaintpåparkkisen.Senmitt ialltskulahantiminkänny.Hanva istakanännuovisstinthuhanhade kommihimaens.Hansnörvlanågo omatthelabuntenhadetokkaförstti Marskioshagga.Dehadevarireditblöt shagga,oefterdemindeshanattjänge börjasåsmåningomsökasejåthimahålle.Hanvarikitsådärstyditistakan närhanhadeträffanånsloboblaijalite efterattrestenavjängehadeshingra hima. Stackarsjävel. . I grannrabanhärivårthösebudjar enliffaäldrebisi.Handuuna längesomreppuriinnanhan grundaenegenkonsultlafkamitt iniStadin.Däförbrukarjaoftajävlas mehonomattallasommisslyckasme reppuriduuneblirkonsulterförattdi snaijariteorinallt,menkanintettskit omsjälvaduuneipraktiken.Ibörjanble hanfittipåminajuttur,menmetiden såtohandeiisitobryddintsåmycky omattjaslängdekäftåthonom. LEIF?REHN Tsilari_taitto2.indd 29 14.11.2011 11.24. Påsöndanhadehanenfiilisatt hanhadegoisablandormarospindlar. ??????????????. ?????????????????????. Eftersomhanesåenviskomvi överensattnästagånghanstickero bailarmekundersåskujarhanförst himasinbilika,senkuskarjahonomti Stadin.Senfårhankommaveckbäst fanhanvill.Skahanmevåldhasin VolvointiStadinsåfårhanförmej goisafastpåenparkbänkelleributkan. Jasaattnutarvinorrasidano tsekkarGeorgsgartsanochLönkkan odomknutana.Vihannskujaungefär tiLönkkaparkennärhanbongainen bilikasomliknahansegna.Jastanna breveenlikadanVolvofarmaresomhan hade,grannenhoppautoforoputsa rekkarenfrånsnöge.Ofanannamma, devarättbilika!Visserligenmeenplitikalapppåfönaren,mendevaiallafall hans,odärståndadenkanskeettpar hundrameterfrånhanskonttis.Han bleglaidusåperkeleodemestasom lysteoppivintermörkrevahansgula norttifärgadetändernärhansmaila. ??????????. Nuedeopptihonomhuhangörnästa gång.Omhanännufårlovavkäringen sinattbjudautkunder. Hansokularervaröasomtomater,men hanhadeblåstisinbrenkkumätare ovisarenstannavinoll.Vitokkalite senareinmotStadinscentrum,och ungefärviEspenfrågajavarthans bilikava?Nubörjahanhostaostamma ospråkaatthanintkomihågvartden va!Justså,devasomfanfuntsajaför mejsjälv.Hanhadealltisammatrabel närhanduunamittiStadin.Varjedag staijabilikanpåolikapaikkor.Han kundeinttadösänospårantistansom andrautanhanvaenenvisjäkelsom skuhabilikanmesejfasthansensku fådallafemkilsatikonttisen.Menti Stadinskuden,fastinthanhadenån egenparkkipaikka. ????????????????????. ????????????. ????????????????????. ????????. Vihaalltijeesavarannomnåndera behöverchaffarenånstans,ellerska kuskabilikantihuoltoellernågo.En dagsåjahonompågåisanohanbamla attpåfredanskuhanbjudanågrakunderpåshaggaobrenkkuinånkabak. ????????????. ????????. PÅ SLANGI GRANNBISINS GLÖMDA BILIKA TSILARI 5-6/2011 29 ?????????. ??
Hermanni–Vallila-seura junaili Aluksikaupunginvirkamiehetolivat laittamassapatsastapultsareiden iloksi,pensaidentaakse,muttaonneksiterhakkaanHermanni-Vallila SeuranpuheenjohtajaKlausVarvikon sinnikkyydestäjohtuenseonnyt jalankulkijoiden,autoilijoiden,bussi-ja ratikkamatkaajiennähtävissäkadun reunassaSammatintienjaSturenkadun kulmassa. AikoinaanGunimyösvihittiinPaavalin kirkossa,sekinhänenselkänsätakana. GAMLA STADI Tsilari_taitto2.indd 30 14.11.2011 11.24. Jonkinverransiitävarmastihyötyivät niinStadikuinValkkakin. Palkintolautakunta,johonasiantuntijajäseninäkuuluivatmm.kuvanveistäjäKainTapper,kuvanveistäjä GEEBEE-PATSAS NOUSI VALLILAAN 20 VUOTTA SITTEN KARI?VARVIKKO Patsastoimikunnan jäseniä tulevan patsaan pystytyspaikalla Paavalin kirkon edustalla. 30 TSILARI 5-6/2011 G unnarBärlundinGeeBee-patsaanpystyttämisestäVallilan Paavalinkirkonpuistoon tuli8.lokakuutakuluneeksi 20vuotta.Suomenkaikkienaikojen kovimmannyrkkeilijänveistosseisoo reilunsadanmetrinpäässähänen lapsuutensakotiovestaSammatintiellä. Guninpatsasonniitäharvoja kulttuurinähtävyyksistä,jotaeiole pystytettypiiloon.Yleensähänpatsaat sijoitetaanniin,ettäniitäeihogaa muutoinkuinmenemälläveistoksen juurelle.NäinolikäydäGunillekin. Kunniapatsaansyntysanoista kuuluuHermanni-VallilaSeuralle. GeeBeejoskukaonpatsaansa ansainnut.Turhaansitäeiolevalittu yhdeksiSuomenparhaistajulkisista urheiluveistoksista. Veistostaalettiinkaavaillajovuonna 1976,jolloinGeeBeevierailiSuomessa. HänolijohankkinutkannuksensaveistämälläPihtiputaalleJormaKinnusen Keihäänheittäjäpatsaan. GeeBeeoliennensotianiitävoimia maammehistoriassa,jokayhdisti kansaalaidastalaitaan.MaailmanmestariJoeLouisintoisenahaastajana, Suomenviejänämaailmankartalle GunnarBärlundoliomaaluokkaansa. Vuonna1988ryhdyttiinsanoista tekoihinjaseuranyhteyteenperustettiinGeeBee-patsastoimikunta.Vuotta myöhemminjärjestettiinpatsaskilpailu jasenvoittiKainTapperinoppilaanaja avustajanatyöskennellytkuvanveistäjä NiiloRikulateoksellaan’Yksintanssi’. TällöinhänetkutsuttiinHermanni-VallilaSeuranjäseneksi
GeeBee sitten hanskat sai Jyryn boksareilta, ensi kerran nenään kai tuli Jyryn konkareilta. KunlisäksiHelsinginkaupunkilupautuihuolehtimaan400000markalla jalusta-,ympäristö-yms.kustannuksista,patsaansyntyminenolitosiasia. TaiteilijaRikulavalmistijoukon GeeBee-pienoispatsaita,joitatarjottiin yritystenjayksityistenihmistenkokoelmiin,jasamallaavattiinpankkitilit lahjoituksiavarten. Näinsaatiinkokoonlähes600000 markkaa. GeeBee oli ennen sotia niitä voimia maamme historiassa, joka yhdisti kansaa laidasta laitaan. Patsas hälle laitetaan nyt oman kadun laitaan, ylpeänä Guni seisoo siinä ilman paitaa. Tsilari_taitto2.indd 31 14.11.2011 11.24. Helsinginpuolestapatsaanotti vastaankaupunginjohtajaKariRahkamo.Patsashankkeensuojelijanatoimi UudenmaanlääninmaaherraJacob Söderman. Suomen lippu korkealla ylpeästi heilui, Guni iski miestä ketoon ja alta poies keinui. Varojenkeräämisenvarsinainen priimusmoottorioliElannonentinen pääjohtajaYlermiRunko.TämäisokenkäinenStadinkundi,Bärtsinkasvatti, käyttitäysinpyyteettömästihyväkseen henkilökohtaisiasuhteitaanjahankki pienoispatsaitavastaansaaduilla lahjoituksillavaltaosanrahoista. Hermannissa 4.8.1988 Klaus Varvikko Balladi GeeBeestä GeeBeen patsaan paljastuksessa piisas folkkaa. TSILARI 5-6/2011 31 PekkaPitkänenjataiteilija,lehtoriLauri Tamminen,luonnehtiteostarytmillisestijaliikkeellisestihyväksi.Lopullista työtäajatellenluonnosolikehityskelpoinenjasetäyttihyvinkilpailun asettamatvaatimukset. Muistakaamme vielä kerran sankaria suurta, onhan kundi Vallilasta ja stadilaista juurta. Tämä jengi junaili patsaan Patsastoimikuntaan;työvaliokuntaan sekärahoitustyöryhmäänkolmen japuolenvuodenaikanakuuluivat mm.YlermiRunko,AtleSalokangas, LauriTamminen,OlofFjäder,Jorma Limmonen,VeiniHeino,SimoSairanen, JostiAhonen,KlausVarvikko,Seppo Mustonen,AllanNurminen,Valtter Sorsa,MauriLaaksonen,PekkaHurme, RaimoRiihelä,UrhoNiemenkari,Paul Koskinen,HeikkiLindqvist,Allan Lindfors,HannesKoivunen,OlliMäki, MaunoLaine,MarttiHuhtamäki,Matti Korkala,RistoLeino,ErkkiWallenius, ReijoVartia,PenttiRautiainen,Tapio Pakkanen,ReijoLehkonen,Ilmo Lounasheimo,PerttiPaloheimo,Reino Björklund,ErkkiTuomiojajaKari Varvikko. Sitten alkoi treenata, mummon ohjatessa niin hän oppi knekkaamaan Valkan kellareissa. . Guni varttui, paino karttui raskaan sarjan myötä, ammatikseen maailmalla sai hän tehdä työtä. Patsashankkeen startatessa Hermanni-Vallila Seuran puheenjohtaja Klaus Varvikko kirjoitti runon/laulun Gunnar Bärlundista: Balladi GeeBeestä Syntyi kerran Vallilaan aito Stadin Guni, Guntseilla hän nimen sai, mut Sammattiin hän tuli
Annankadunpuolellapuistikkoa sijaitseekorkeaobeliskinmuotoinen hautakivi,jotarauta-aitaympäröi. TämävaltioneuvosJohanMagnus Krookinhautaonikäväesimerkki alueenmuistomerkkienrappiotilasta. Hietaniemenhautausmaaotettiin käyttöönvuonna1829jolloinhautaaminentäälläpäättyi.Vuonna1900 hautausmaannimivaihdettiinVanhan kirkonpuistoksi. Viereinen isokokoinen hautamuistomerkki on kenraalimajuri Heribert Conrad Reuterskjöldin. Tsilari_taitto2.indd 32 14.11.2011 11.24. 32 TSILARI 5-6/2011 GAMLA STADI K äysisäänpuistikkoon Bulevardiltajohtavanportin kautta,jonkaC.L.Engelpiirsi roomalaisenmallinmukaan. Kauppaneuvos Johan Sederholmin mausoleumi. AivankirkonYrjönkadunpuoleisella kulmallaonlääninrovastiFredrik Collininhautakivi.HäntoimiHelsingin pitäjänjaHelsinginkaupunginjakamattomanseurakunnanpappinajaon ainoatällehautausmaallehaudattu pappishenkilö. YrjönkadunjaKalevankadun kulmauksessaonkauppaneuvos JohanSederholminmausoleumi.Alun perinJohanSederholmhaudattiin UlrikaEleonoranhautausmaallemutta siirrettiintännekunSenaatintori Keskellä Stadia sijaitsee melko tuntematon mutta historiallisesti kiinnostava hautausmaa. Krookinperillisetovattarjoutuneet kustantamaanrestauroinninmutta Kaupunginmuseoonviivytellytasian kanssajomontavuottasilläkorjausta pitää”suunnitella”. Vanhan tsyrkan PUISTIKKO MAJ-BRITT?”MAIPPI”?JÄRVINEN FOTOT?ARSKA?SOISALO Valtioneuvos Johan Magnus Krookin hautamuistomerkki. Uudenkaupunginkaavanvalmistuminenviipyijasiksipäätettiinrakentaa väliaikainenkirkkouudenhautausmaanviereen.Kirkko,jonkaC.L.Engel suunnitteli,valmistuivuonna1826ja setoimiivielätänäpäivänäväliaikaisuudestaanhuolimatta. HelsinginensimmäinenhautausmaasijaitsiVantaanjoensuullajonne kaupunkioliperustettu.Kunkaupunki siirrettiinnykyisenSenaatintorin seudulle,niinuusihautausmaaperustettiinsamallealueelleUlrikaEleonora kirkonviereen.Kunuuttakaupunkikaavaaruvettiinsuunnittelemaan, niintämäuusihautausmaasiirrettiin armeijanharjoituskentällekuivalle hiekkanummelleelinykyisenVanhan kirkonpuistikonkohdalle.Harjoituskentänvieressäoliarmeijanampumarata,nykyinenBulevardi.Tämäuusi hautausmaavihittiinkäyttöönvuonna 1790,aluettaolikäytettyhautausmaanajovuonna1710ruttoepidemian riehuessaHelsingissä. Hautausmaan entinen pääportti, jossa on suomenja ruotsinkieliset muistolaatat ruttoepidemiaan vuonna 1710 menehtyneille. Uusmaalaistenesikaupunginsijaitsi täälläpäinkuntaasnykyinenKruununhakaolihämäläistenesikaupunkialuetta
Tsilari_taitto2.indd 33 14.11.2011 11.24. Joh. Oppaana toimi yhdistyksen intendentti Henrik Degerman). Edelleensamallapuolellapuistikkoa löytyysuuri31suomalaisensotilaan monumentti.HekaatuivatVironvapautussodassavuonna1919.Monumentti, jonkahuipullaonsymbolinenvirolainenristi,paljastettiinvuonna1923. BulevardinpuolellaolevistahautakivistämainittakoonGustafWilhelm Samson-Himmelstierna,viimeinen vainajajokahaudattiintällehautausmaalle1800-luvulla.VieressäonUlrica LovisaHeidenstrauchinhauta,hänen kauppiaspuolisonsarakennuttinykyisenpresidentinlinnan. Weurlanderin muistomerkki. ViereinenisokokoinenkenraalimajuriHeribertConradReuterskjöldin hautamuistomerkkionA.Ehrenströminpiirtämä.ReuterskjöldoliSuomen armeijanylikomentajavuoden1818 jälkeenjaonnistuiPietarissaneuvottelemaanjasopimaansuomalaisten upseerienpalkoistajaetuisuuksista. Aatelistoonkuuluviaeihaudattu Helsinkiinvaanheidäthaudattiinkotikuntiensasukuhautoihin. Kauppias And. Viron vapaussotaan osallistuneiden suomalaisten vapaaehtoisten yhteishaudan muistomerkki. . Portinlähelläsijaitsevakauppias And.Joh.Weurlanderinhautakivin ontyypillinenesimerkkiporvariston hautakivistä.Weurlanderinpuutalo sijaitsiKruununhaassaLiisanpuiston luona. TSILARI 5-6/2011 33 rakennettiinjaedellinenhautausmaa jäisenalle.MyösjoidenkinJohanSederholminjälkeläistenhaudatsijaitsevattässämausoleumissa.Rakennuksen ovenavainonhukassa. (Muistiinpanojani Hautausmaakulttuurin ystävien järjestämältä kiertokävelyltä syyskuussa 2011. Vasemmallepuolellehaudattiin54 Vapaussotaanosallistunuttasaksalaistasotilastajaoikeallepuolelle16 suomalaistasotilasta.Monumentit paljastettiinvuonna1923javuosittain huhtikuun12päivänälasketaanniille seppeleet.Näinollennämämonumentitmuodostavatelävänosantästä vanhastahautausmaasta. Hautausmaaotettiinuudelleen käyttöönvielävuonna1918jolloin kaivettiinkaksijoukkohautaa,yksi kummallekinpuolellekeskikäytävää. Hautausmaan entinen pääportti, jossa on suomenja ruotsinkieliset muistolaatat ruttoepidemiaan vuonna 1710 menehtyneille. NurmikollalähelläkirkkoakallellaanmakaavakivionStadsfysikus (kaupunginlääkäri)OlofBerndt Rosenströminhauta.Hänoliaikanaan kaupunginainoalääkärijamm.rokotti 3 000asukastaisorokkoavastaan
Josolikesis,pyykitdraisattiinkuivuunpyykkipalkkarille,kuolimeiänraban viidennenkerroksenkohalla.Sepalkkarioliniinkubulipitsku,mutoikeestiseoli pihabyggantasanenkatsi.Sielolivänkä tsuppaanadeetaihyppääparpii.Mutsillon eisaanu,kuolipyykkiikuivumas.Muijat olijeevelinä,joslakanattuliskeidasiks. Kupyykitkuivuulkoilmas,nedöfasaina putsiltjaraikkaalt. Talvellapyykkinartsatolivintillä,mis kledjutekaksjääty,mutlopultakuivuki. jolloin Joulupukki on Japanin-turneella Edico Oy – stadilainen kustantaja stadilaisille! Joulupukki lahjoittaa 30 % palkkiostaan ja Edico 5 % kirjan myyntituloista suoraan tsunamin uhrien hyväksi toimivalle japanilaiselle Tsunagari-avustusjärjestölle! Tsilari.indd 1 3.11.2011 16.24 Tsilari_taitto2.indd 34 14.11.2011 11.25. Handutolikalsat,kupyykkiiviruttimoneskylmäsvodas,jasitnekledjuttartti kiertääniinkuiviks,kuvaankynttäs.Lakanoittenkiertämisesmäpystyinjeesaan ihanjustsilsamalstailil,kusefriidusiinDuunarimutsipystitSturarinjaBrahiksen höörnas. Mankeliolinaapuritalos.Sepitivaraa ainaetukäteen.Mutennenmanklaust lakanattarttivetää.Kumäolinsnadi,sain tsittaaainalattiallalakananalla,kujoku vetimutsinkans.Kävisnadiblosisniin,et lettimelkeennouspystyyn. SÖRKÄN FRIIDUN STOOREJA RAIJA?TERVOMAA A tskinkokoelmanäyttelyynoliduunattumurreääniopas.Kaheksan tyyppiisaivalkkaaitelleenmieluisantaideteoksenjakaveeraasitomal murteellaniitajatuksiitaimuistoi,kukuvatoimieleen.Porukasoli tyyppeiLauriTähkästRiittaUosukaiseen.Olinsnadistilevee,kupääsin itteenifiinimpäänseuraan.Muapyydettiinbamlaanjostainkuvastslangilla.Tyko SallisenPyykkäritkolahtiheti.TulitaaskerranmieleenomahimaHämärillä,rabat, porttarit,klitsut,vintit,palkkaritjapesutupa. KumädallaanBrahiksenkulmil,mä useintsiigaanDuunarimutsipystii.Mä muistanHämärinhimanpesutuvan.Ja snadinhetkentuntuuihansilt,kuse kiehuvanpyykin,höyrynjasuovandöfis tulisselkeenämunklyyvariin. Meiänvalkosetkiehupadas.Siittulisehöyry.Padanallaveduteldasilosesti,ja mutsityrkkäslisääklapiipesään.Aamullamutsiolipannukirjavatkalsaanvodaan likoon.Meiäntalonkraanoisteitullukukalsaa.Eiihme,etpyykkärinhandutjoskusfrysas.Mutnytsesaipuiseenpesualtaaseenlisäkskuumaavodaasieltpadast, misvalkosetkiehu.Oliaikarupeehinkkaankirjaviipuhtaaks.Pyykkilaudastolisiin hommasjeesii,olimuutenkirystysetkovilla. Kuvalkosetolikiehunutarpeeks,netarttisaadasemmosenpitkäntsebanavul padastvekkailman,etkärtsäsitteesä.Kueessäolikuminenförkkeli,eiainakaan magakastunu. Mutsilähtipesutupaanillalla.Selatovalkosetpyykkikoriin,semmoseenpärekoriin.”Meenpaneennäävalkosetlikoon,oonvarannupesutuvanhuomiseks”,se sanojalähti.Jotainsaippuaajalipeekiveeseottimessiinjasithissiin.Meiäntalon pesutupaoliB-rabas,puolesvälisklitsuunmeneviirappusii.Pesutuvanfönaritoli katsinrajas,jajostsiigaskartsaltpesutupaan,neolijustsiinjalkakäytävänreunas. TämmösenjutunSallisenglaidutpyykkimuijatmutinnostiduunaan. Nyt Timppa on skrivannut kirjan, jossa muistelee Joulupukki-kokemuksiaan viidenkymmenen vuoden ajalta Stadissa ja maailmalla. – 27.12. Stadin Slangin jäsenille Pakkasen Timpan muistelukirja ”Oikean Joulupukin matkassa” vain 23 euroa (ovh 29,50) näistä paikoista: Edico Oy Arja Sunikka 044 020 0770, www.edico.fi TP-Relations Oy / Santa Claus Forever *) Hietalahdenkatu 10, 050 59 259 64 *) Ei 21.11. PYYKKÄRIT Se palkkari oli niinku buli pitsku, mut oikeesti se oli pihabyggan tasanen katsi. . 34 TSILARI 5-6/2011 Oikean Joulupukin matkassa Aattona 1961 ekan kerran Joulupukin kuteet päälleen vetänyt Pakkasen Timppa on hoitanut punanutun hommia jo yli puoli vuosisataa. Mutsieiollukylmikäänhyväjuoruun,sitäeipahemminkiinnostanumuittenasiat. Kauheehöyry!Aikapianmunöögattottusiihenhöyryynjahiffasinetmutsi stondaspadaneessäjabamlasjotainyhenLiimataisenmuijankans.Liimataiset budjasC-rabasjamäbraijasinuseinpitskullaniittenfriidun,Sylvin,kans.Sylvin mutsiolitullutvettaanpikkupyykkiijasamallavissiinjuoruunmeiänmutsinkans. Mäenmennymessiin,mutaamullamenin,kuolinheränny.Meninhissilläalas jasitpitskunpoikkiB-rabaan.Puolkerrostavielrappusetalasjaolinpesutuvan dörtsintakana.Eikuineen.Aikamoinenpulinakuulu,mutmitääneinäkyny
Tsilari_taitto2.indd 35 14.11.2011 11.25. Pakkanen, Timo Alarik: Oikean joulupukin matkassa. PUKILTA PUKKAS KNIIGAA Stadin Slangin jässärien hyvin tsennaama ainoo ehta Joulupukki, Pakkas-ukko, fiiras 50-vuotisbileitään Kampin Bruuwerissa. – 27.12. Monieituutätäehkäfuntsineeks, mutPukinvankoilharteilonpaljolti myöstoiSuomi-kuvajabrändi.No onhansielmyösMuumitkurundaa maailmallaPukinlaillavähäniinku Suomenvirallisinalähettiläinä–”mut einekoskaanbamlaamitää”,todisti Pukki. Edico 2011. Sillonkueirundaapukkina,Pakkanenonhitannuaikaamyösslangin viljelylle.SetoimivuossitteStadin Slangiry:n15-vuotisjuhlanäyttelyn ”Stadinmestat”näyttelydirikana. Nää oli taiteilijabileet. KuPukiltafrogattiin,etmikäsiinä Kaukoidässäonniisiistii,nisesnakkas semmostaki,etsuomalaiseteiusko Pukkiinpaitsiskiditkuukausenne jouluuetnesaislahjoi.JapseiskuulemmaPukkiinuskookaikkivauvasta vaariinjaooretrunt. Vuonna 65 Joulupukki steppas öpnaamas Aleksin joulugartsaa, mut ei o iha saletti onks tää sama Pukki ku tää nykyine. Ettämmösiisnadistifitteiuutisiiniille TsilarinlesaajillekueibudjaaJapseissa. Stadin Slangin jäsenille Pakkasen Timpan muistelukirja ”Oikean Joulupukin matkassa” vain 23 euroa (ovh 29,50) näistä paikoista: Edico Oy Arja Sunikka 044 020 0770, www.edico.fi TP-Relations Oy / Santa Claus Forever *) Hietalahdenkatu 10, 050 59 259 64 *) Ei 21.11. Alkuaikojenkeikatkeskittyaattoon, jollonPakkanensaattoduunaanelkyt keikkaakahteentoistatuntiin.Vauhti (jaehkäkondis?)olisellane,ettarvittiinshaffariksSepe-tonttu–jokamyös olijulkkarissamestoilla. Nyt Timppa on skrivannut kirjan, jossa muistelee Joulupukki-kokemuksiaan viidenkymmenen vuoden ajalta Stadissa ja maailmalla. jolloin Joulupukki on Japanin-turneella Edico Oy – stadilainen kustantaja stadilaisille! Joulupukki lahjoittaa 30 % palkkiostaan ja Edico 5 % kirjan myyntituloista suoraan tsunamin uhrien hyväksi toimivalle japanilaiselle Tsunagari-avustusjärjestölle! Tsilari.indd 1 3.11.2011 16.24 E diconjulkasemastajuhlakniigastapaljastuumuunmuas, etJoulupukinurastarttas EspoonpuolellaJedassa. SamallaTsilarintoimitustahtoo (nytkuonkuukausjouluun)kainosti huomauttaa,etseonollukokovuoden tosikiltti… . TSILARI 5-6/2011 35 TSILARI SUOSITTELEE MIKKO?SEPPÄLÄ Oikean Joulupukin matkassa Aattona 1961 ekan kerran Joulupukin kuteet päälleen vetänyt Pakkasen Timppa on hoitanut punanutun hommia jo yli puoli vuosisataa. PakkanenonrundannuPukkina monessakymmenessämaassa.ViimesetykstoistavuottaJoulupukkion rundannujygelitJapseissa.Nytkinse julkkareisbamlas,ethänpalaaHärmän perukoillevastaTapsanpäivänjälkeen. TsilarionnitteleeJoulupukkia. Se on nimittäin rundannu ”Joulupukin matkassa” puol vuossataa
KLEDJUT Lippikset . Friidu 5€ kpl KNIIGAT Garam,Sami:Seittemänbroidii 15€ kpl Janzon,Eddu:Palsakanis,litskikalis 10€ kpl LasseLiemolanjuhlakirjaAnnapoismunkitarain 30€ kpl Malaste,Pentti:UusitestamenttiStadinslangilla 10€ kpl Mattsson,Eki:Griinataakimpassa 8€ kpl Mattsson,Eki:KunEkiolisnadi 10€ kpl Mäkelä,Juhani:Stadinsnadislangisanakirja 10€ kpl Paunonen,Heikki:Stadinslanginsuursanakirja 55€ kpl Paunonen,Heikki:Stadinmestat1–2 95€ kpl Paunonen,Heikki:Stadinmestat3 28€ kpl Pohjola,Arvo:Himaföneri 10€ kpl Rehn,Leif:Gammelinjannu 12€ kpl Rehn,Leif:JassenfrånGammeli 10€ kpl StadinSlangiry:njuhlajulkaisuNiingimisonStadi 10€ kpl Tervomaa,Raija:Mesikämmenmuurahaispesällä 18€ kpl Tervomaa,Raija:Mutsijamä 10€ kpl Tervomaa,Raija:Mutsullesattuuaina 8€ kpl Tervomaa,Raija:Nopeamminkorkeammalle 20€ kpl Tervomaa,Raija:Ohokallistakotia 10€ kpl Tervomaa,Raija&Mattsson,Eki:Sklodditbraijaa 8€ kpl PLATAT Kauhanen,E.J:Stadinstyget 20€ kpl Liemola,Lasse:juhla-CD 20€ kpl Sakilaiset:Jätkäjamuitakupletteja 15€ kpl SnadiPumppu:Slangionswengiä 10€ kpl Snygeimmätjoulubiisit 15€ kpl Stadinmestat,laulujaHelsingistä 20€ kpl StadiMusicard,CD-postikortti15slangibiisiä 5€ kpl Tilaajan nimi: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys Tilaa netissä! www.stadinslangi.fi tai sähköpostitse: toimisto@stadinslangi.fi. maksaa postimaksun Hinta Tilaus/kpl Tsilari_taitto2.indd 36 14.11.2011 11.26. STADIN SLANGI BLISAA TILAA TÄSTÄ! Stadin Slangi ry. L . army-mallimusta 10€ kpl T-paidat koko . musta . 09-774 1041. Kundi . XL . M . S . Toimisto avoinna ti ja to klo 14–18, puh. Tuotteet voi noutaa Stadin Slangi ry:n toimistosta tai tällä lomakkeella postitse, jolloin tilauksesta peritään postituskulut. XXL 8€ kpl KRÄÄSÄ HavisAmandapienoisveistos 160€ kpl Isännänviiri 25€ kpl Pöytäviiri 25€ kpl Pinssit 2€ kpl Autotarra 3€ kpl Onnitteluadressit50,60,70,75,80,85vuotta(ympäröiikä)
A)Stadikantorni B)VuokinCirrus C) Agricolantsyrkka 2. MikänäistäalkoStadissaensin. A)johdinautoliikenne B)lentoliikenne C)radioliikenne 4. A)PeikkopuistoTölikassa B)Molli-JorinpudeTölikassa C)PapukaijapuistoViikissä 10. Kukadisainasv.1952olympiasoihdun. A)KeisariNikolaiIjasuuriruhtinasMihail B)HenrikjaRobertRehbinder C)KlausjaErikFleming 3. A)Suokki B)Senaatintori C)Vanhankaupunginlahti 8. muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. Fredikaanneaikoobyggaa tornitaloo.Sitävenatessa: mikäonStadinjakokoSuomen korkeinbygga. MikäonStadinsnadeinpude. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys SKABAT STADI FROOGIS Vastaukset sivulla 40 1. maksaa postimaksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Tsilari_taitto2.indd 37 14.11.2011 11.26. A)WäinöAaltonen B)BrunoTuukkanen C)AukustiTuhka 7. Isälläjapojallaolimolemmilla Stadissanimikkogartsa,mut faijaltaotettiinveks.Ketkäon kyseessä. Mitkäniiden”oikeet”nimetsiinä kniigassaoli. JalmariFinnenluomatMököja LuruKiljunenseikkailiStadissa. A)Pohjoisespalla B)Kapteeninkadulla C)Mariankadulla SKRIVATKAA MUT JENGIIN! Stadin Slangi ry. 9. Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. A)Meilahdessa B)Tuurholmassa C) Stansvikissa 6. Kansallisoopperafyllassatavee. TaioikeestaanKansallisoopperan gryndaslaulajaAinoAckté.Sil olimuutenhuvilaihanStadin lähimestoilla.Missä. Jäsenmaksu 25 € / vuosi. A)MikaeljaLennartKiljander B) MihailjaLoreleiKiljusefski C) MikkojaLauriKilján. StadillakinonUNESCOnmaailmanperintökohde.Mikä. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. Sengryndaspianisti-moguli EdvardFazer.Olikosenamusetä KarlFazerin A)BroidiB)PoikaC)Faija 5. MillägartsallaSikalaEIoletai ollut
Onneksi olkoon! Tsennaaks mestan. Kundi hei! Friidu hei! Kai sä oot minnannu bungaa jäsenmaksus. SKABAT 38. TSILARI?5-6/2011 FOTOSKABA Vastaukset Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Fotoskaba Tsilarissa 4/2011 Foto oli napattu Haagan Alppiruusueli Rodopuistosta. STADI FROOGIS Vastaukset 1C) Agricolan tsyrkka (97m) 2A) Keisari Nikolai I ja suuriruhtinas Mihail 3B) Lentoliikenne (Skattalla v. Onnetar suosi seuraavia oikein vastanneita: Tuomas Kuokkanen, Teuvo Purho ja Harri Uronen Voittajat saivat Stadin Slangi ry:n juhlakirjan. 1924) 4A) Broidi 5B) Tuurholmassa 6C) Aukusti Tuhka 7A) Suokki 8A) Mikael ja Lennart Kiljander 9B) Molli-Jorin pude Tölikassa 10C) Mariankadulla Korsuhartaus 4.12.2011 klo 18.00 Paavalintsyrkassa Tsilari_taitto2.indd 38 16.11.2011 11.51. Kai sä haluut pluggaa Tsilarii ens vuonnaki
Eli oikeestaan täs sinksattiin päikseen. siirrettiintalkoovoimin kaikkimahdollinenkama– pääosinmuuttolaatikoissa– toimistonetuosaansekäkuljetettiinpakettiautollaneljä kaappiabamlausdirikan varastoon.22.syyskuuta uusientilojenremonttioli valmis,allekirjoitettiin kauppakirjajakannettiin muuttolaatikot,pari pöytää,tuolejasekäkolme vastatyhjennettyäkaappia remontoituunhuoneistoon. Remontinajan1.–22.9. Tsilari_taitto2.indd 39 14.11.2011 11.26. Muuttotapahtuisiis kahdessavaiheessa:1.9. toimistonhoitajatekietätöitäkotoaankäsin:päivysti puhelimenääressä,huolehti sähköposteistasekäjäsenrekisteri-ym.juoksevista asioista. SLANGIJENGI Stadin Slangi ry slumppas kesiksel 2011 uuden byroon entisen naapurista ja flyttas siihen rempan jälkeen syyskuussa. Osote säily ennallaan, se on: Hämeentie 67 A. STADIN SLANGI RY SLUMPPAS UUDEN BYROON – gamla pantiin vuokralle TSILARI 5-6/2011 39 Kauppakirjanskrivaamiseen mestoilleehtikameransa kanssaKallio-lehdenHannu Hirvikoski.Osakekirjast muutepaljastusellanenki homma,ettääbyggafyllas tänävuonna80vee.Mut annetaanIlmariJokisen snakkaamitentäämuuttohommameni: Hallituksenpäätettyä toimistonmuutostahieman tilavampaan,samassa rakennuksessasijaitsevaan, myytävänäolleeseen30 m²:nhuoneistoon(os.Hämeentie67A1)sovittiin9. IL M A R I?J O K IN E N ?– ?M IK K O ?S E P PÄ LÄ . kesäkuutamyyjänedustajan TapioWatheninjaostajien edustajienLasseLiemolan jaKimmoKarvisenkesken kauppahinnasta.Sovittiin myös,ettämyyjätekee huoneistossaensinremontin jaasentaaparkettilattian. Tulevastauudesta huoneistostaolisenvuokralainenhalukassiirtymään yhdistyksenvuokralaiseksi vanhoihintoimistotiloihin. FO TO ?H A N N U ?H IR V IK O S K I Stadin Slangin uuden byroon kauppakirjan skrivas nimensä 22.9.2011 vasemmalta blisaajan puolesta Lasse Bäck ja Tapio Wathén ja slumppaajist Stadin Slangin bamis Lasse Liemola ja taloudenhoitaja Kimmo Karvinen. Vanha murju pantiin vuokralle, siihen tuli taidemaalari Mansikka ku paiski värii kankaalle enne just siinä naapuribyroossa. Keskellä stondaa joku Nordean gaiffari. Sovittiin,ettäSlanginkamat voivatollauusientilojen remontinajanentisessä huoneistossa,kunhan nesiirretäänkaikkisen etuosaan,jottataasvuokralainenvoimuuttaakamansa huoneentakaosaan. Ilmanahkeriatalkoolaisiahommastaeiolisi tullutmitään.Sydämelliset kiitokset,MattiHerlevi, KimmoKarvinen,Unto Kerrman,EkiKuosmanen, KariNissinen,AntskuNuutinen,KariPaajanen,Mikko Seppälä,LasseSolmanja RaunoSuomalainenpyyteettömästätyöstänne! . Hallitushyväksyikaupan kokouksessaan1.elokuuta
Ajankohdanontäytynyt olla1940-lukua.RistoNordelltietääasiastaenemmän. RaflanperustisilloisenOy AlkoholiliikeAb:nbulvaani KansanravintolatOyv. Meilläkinoliyksikuorolainenkortteerissa.Mäen hiffannusaksankielestä mitään,muttamutsiosas saksaajatoimeentultiin. 40 TSILARI 5-6/2011 LESAAJILTA Jäsenskaban voittomatka MirkkukiittääarpaonnetartajaerityisestiAntsaa matkanjärjestelyistä.Reissu tehtysyyskuunalussa kliffassaseurassa.Mun ekallaTallinnanmatkallani messissäolivatfrendit SeppoTöyräs,SeijaVäisänen,MarttiInkinen,tottelee nimeäInkkari.Hänhankki uusiajäseniäylivoimaisesti eniten,jotenoliihanjees reissatavoittomatkakimpassa.Laivallatanssittiin niinkauankunjatsisoi. EiollutPengerkadun nonarinimeltäänKit-Kat, ainakin50-luvullasekantoi nimeäArina.Jalapsuusvuosinani(mm.40-luvulla) samateatteritunnettiin nimelläPylvässalieli ”Pölkkylä”.Nyttemmintilaa hallitseeRyhmäteatteri. SensijaanEtelä-Espalla sijainneenStadinensimmäisennonarinnimioliKit-Cat jamyöhemmin(50-luvun loppupuolella)Stadissaoli yht’aikaatoinenkinmelkein samanniminenleffateatteri, Etelä-HaagassaollutCitCat. KuoronjohtajanaoliJussi (?)Ilvonen,karismaattinenpoikakuoronjohtaja. PojatmajoitettiinLaulupoikienkuorolaistenkoteihin. 1934Siltasaarenkatu6:een. ARSKA?SOISALO??. Etupenkissäistuipönäkännäköistäporukkaa. OnnittelutCM:lleStadin Junnu-tittelistä! Lämpiminterveisin, MATTI?LÄHDEOJA Stadifroogikset Tsilari 3/11 Hiffasin,ettäStadifroogistenlaatijallesattusnadi feelufroogiksen4kohdalla: ”Alkogryndas1934oman raflanSillankorvaan.Mikä sennimioli?”Oikeanavastauksenahänantaa:”Alko”. MuuallakinSuomessa olivarhaisiapoikakuoroja, muunmuassaSeinäjoella, jonkakuorohistoriastakultiinäskettäinNäistälevyistä enluovu-ohjelmassa. Olinjoko10tai11vee. Entiedä,mitenpitkään TöölönLaulupojatkuorona toimitaiettäonkojotain historiikkiatehty.LaulupoikienjaCM:nnäkyväero oli,ettäCM:lläonisompi enkelikaulus.Sellainen siismeilläkinoli.Luulen, ettämolemmatolikopioitu WienerSängerknabenin esiintymisasusta.Wieniläiset–ehkäaikansatunnetuinpoikakuoro–vieraili Suomessakonsertoimassa. Sillankorvanatunnettuun mestaanSiltasaarenkatu 2:denjaInsuksenhöörniin valmistuibyggavastav. LEO?MÄKELÄ Fittimäinen uutinen Fittimäisinuutinen TsilarissaolitietoOlliBullin vetäytymisestärauhallisempaaneloon.Hänonantanut lehdelleilmeenjahengenkin!Hänenkädenjälkeään jääntodellakaipaamaan! KEIJO?”KEITSI”?ALÉN Kundikööreistä KaikkikunniaCantores Minores-kuorollejasen koulutustyöstäpitkänja yhtäjaksoisenajankuluessa. MIRJA?RYSKE Staditriviaa KiitosRaikuSarvijoelle kivastajutusta(Tsilari4/11). Tsilari_taitto2.indd 40 14.11.2011 11.26. Vuonna1952,jolloinCM aloitti,olinjolukiossaja äänenmurroksentakia poissaLaulupoikienriveistä.Parikonserttiaon jäänytmieleen.Lauloimme Messuhallissajossainisossa juhlassa. Mikäonkinoikeavastaus, muttamestaonväärä. Senjohdostakuitenkin muutamapikkutarkennus. Juhlasaattoijotekinliittyä YYA-sopimukseen,mutta olintietystiaikasnadi enkänoistajutuistamitään snaijannut.ToinenmuistikuvaonMatteus-passiosta, jossaavustimmeSuomen LauluaJohanneksenkirkossa.Meilläolipariyhteisharjoitusta“Pyssy”Turusen johdollaSibelius-akatemian konserttisalissa.Seoliihan toistamenoakuinlempeän Ilvosenjohdollaharjoittelu. Mutta,kaveeraatteskeidaa kundiköörienhistoriasta stadissajalaajemminkin Suomessa.Olinnoin11vee, kunliityinTöölönLaulupoikiinvuonna1948taiehkäjo 1947,kunaloitinoppiksessa. 1957,jossaolimm.suosittu tanssiravintolaSillankorva jasaksalaistyyppinenlauluravintolaNeckar.Entisessä raflaAlkontiloissatoimi vuosina1957–1961Elannon Haka-kerho
artikkelinvikaankappaleeseensivunalareunassa: ”VikaheebotelotettiinStadissa20.4.1819”.Teloitettu eiollutmikäänheebo(mies, poika),vaanhänolirenki JohnNystedtin60-vuotias vaimoLenaGreta.Hänoli viimeinen,jokatuomittiin menettämäänoikean kätensäsekämestattiinja poltettiinroviolla.Tiettävästiviimeinenmestaus tapahtui1826.Hänen tekemästäänrikoksesta, tuomiostajamestauksesta löytyyyksityiskohtainen, osittainpaikallaolleen, kuvausSuomenKuvalehden numerosta17vuodelta 1932,josjotainkiinnostaa leesaasiitäenemmän. Puu-Pasilan sporttikundit sivut 12-13 Jutunskrivaajamainitsee sivun12alareunassaolevassakappaleessamm.:”Jotain vuodesta1930kulkiskuru NordenskiöldinkadunUnioniltaylösPasilanbärtsille…” Josollaantarkkoja,skuru alkoiskujaa9.9.1928ja sluutas21.9.1952.Sporan numerooli10.Eläintarhan UnionNordenskiöldinkadullaaloittitoimintansa vastasyksyllä1958.Siihen aikaanradansilmukkaoli nykyisenhuoltoaseman paikalla.Kuriositeettina voinmainita,ettäsilmukan kohdallaolisisnadikoppi, jossasporaavekslaavatvoivatventtaasateelta,blosikselta,pakkaseltajasnögeltä suojassa.Kopissaolimyös kamiina,siinäpidettiin talvellaeldistä.Nurkassaoli klapeja,joitamatkustajat voivatstikkaakamiinaan, jotteihallatullutineen.Itse budjasinAlppilassavuosina 1940–1956,jotenmestatoli tutut.KävinmyösDjuran folkkista1944–1948,jossa opintsennaamaanFredikan friidujajakundeja. A. TSILARI 5-6/2011 41 LESAAJILTA KIUKUTELTAVAA Kommentteja Tsilariin 4/2011 Leesatessaniyo:nTsilarin artikkeleitajatsiikatessani kuvakavalkadia,hiffasin muutamansnadinkohdan, jostaolenerimieltäskrivaajankanssa. Soisalon olkapään takaa näkyvät Kallion seurakunnan kirkkoherra emeritus Esa Siljamäki ja nykyinen kirkkoherra Heikki Ahonen. Stadilainen pyöveli sivu 32 Kiinnitinhuomiotaniem. ARSKA?SOISALO Muistotilaisuus 13.10.2011 Ässä-rykmentin (JR 11) muistomerkillä Alli Tryggin puistossa. kaverinsamotskari-skabaaja AsserFagerströminfirmassa...”Kaveriolimoninkertainenmoottoriveneiden maailman-,pohjoismaiden-jaSuomenmestari Stig-OlofFagerström.Asser Fagerströmolitunnettu muusikko,jokaskulasmm. Stogen tuoman stoori sivu 11 Skrivaajakertooartikkelinsa alussa,ettähänenfaijansa olisiirtynyt”sivariduuniin” kuuluisanskabarikuski S.P.J.Keinäsenflygarilafkaan.Pitääpaikkansa,että hänblisasmyösflygareita, muttaseolinappikauppaa fiudejenrinnalla.Parhaiten hänettsennattiinkaarojen blisaamisesta,lähinnä käytettyjensellaisten. Lassen stoori sivu 20 Tokassakappaleessahiffasin litskinfeelun,jossaskrivataan:”Hänoliduunissamm. Stadin Slangi ry:n edustajat, Erkki Nordberg ja Arno Soisalo, laskemassa kukkalaitetta Ässärykmentin muistomerkille (Haavoittunut leijona). 22–23 Sivun23yläreunassa vasemmallaonfoto,joka onjulkaistuaikaisemmin Tsilarissa2/2009.Silloinse oliosastossagamlojafotoja nimellä:”Nuoriso1950-luvulla”.Lähinnäkiinnitin huomiotaninytolleeseen fotontekstiin:”Lättähattuja Makkaratalonallavuonna -59”.Makkaratalovalmistui vastavuonna1967.Itselleni tuleemieleen,ettäfotoon otettusilloisenCity-käytävänKaivokadunpuoleisesta sisäänkäynnistä. Lehtikuvaaja skrivaa historiaa fotaamalla s. ARSKA?SOISALO Tsilari_taitto2.indd 41 14.11.2011 11.26. Dallapéssa
Sillonsesamakliffaoptikkokipas kiireestimuavastaanjafroogasolinks mäsaanutekstarintoimituksenviivästymisestä.Noentodellakaanollut. Jokatapauksessasillägimmallaoli nytstoorivalmiinamulle.Funtsasin,et taasnetrokaastooriajostakinmokasta logistiikkaketjussa.Olinfeelussa. Kirjoituksetonlähetettäväsähköisessämuodossaosoitteeseentsilari@stadinslangi.fi. JulkaisemmekirjoituksiaStadistajaStadinslangista. Nytsekämunslumppaamakama ettäsenmulletrokannufirmakärsivät ainakinmunmielessäpahanimagodyykkauksen.Josmulleolisluvattu uudetbrillitvaikvastensjouluna,niin mäolisinsanonnujeesenkäolissaannu raivariajoneljänviikonkuluttua tilauksesta.Eli,josjokujoskusfroogaa multamitäbrillibudjuamävoisinsille suositella,niinseeiainakaanolenyt käyttämäni. Toimituksenpostiosoiteon: StadinSlangiry,Hämeentie67,00550Helsinki. Kunlähetätjulkaistavaapostia,laitamukaannimesijaosoitteesi,vaikkakäyttäisitkinnimimerkkiä. . Eitäoomullemikäänelämäntai kuolemanfroogis,olenhanpärjännyt nykyisilläkinkakkuloillanijoyli10 vuotta,muttatyhjäthuulenheitotovat ainakinpitäviindeadlineihintottuneen vanhanjournalistinmielestäihanhanurista.HeSakaaneiilmestyaamulla, josjoku,vaikkavainyksidorkalehden duunaamisenketjussaselitteleeoman duuninsamyöhästymistä”maanantaikappaleella”taijollakinmuulla tekosyyllä.Sellainenduunarisaaoitis lehdeltäkenkääjaoikeutetunkorvausvaatimuksenperäänsä. 42 TSILARI 5-6/2011 N ytmuntekismielikiroilla käyttäenkaikkiapaholaisen nimiäsekäsukupuolielinten rahvaanomaisiamuotoja. Kuulemmamunlinssitolikyllähiottu joaikapäiviäsitten,muttavalkkaamani kehyksetolibrakanneetlinssienkiinnitysvaiheessa.Sanoinnytepäileväni mullemyytyjenlaadukkaiden,kansainvälisestikinpaljonkehuttujenpokien kestävyyttäjosnebrakaajoammattilaistenkinhanduissa.Ehei,eivätneoptikonmukaanolelainkaanskeidat,mut nytolivainkyseessäjokusemmonen maanantaikappale.Maanantaikappale! Josjumankekamulletrokataanlaatua helkutinbulillafyrkalla,niinsilloin mäenmyöshyväksyjustmunkohdalle pamahtanuttamaanantaikappaletta selitykseksi.Niitäeikertakaikkiaan voiollajossästikkaatsiitävaanoitis fyrkattiskiin. Niinpätiukkasinpäivämäärääjolloin mävoinilmanmitääntekstareita plokataostokseni.Sainsellaisen:”Ens viikonlopulla,kuiteskiaikaisintaan torstaina”.Justniin,mahtaakstoikaan lupauspitääjamikähänonseuraava öögaanstrittaus,josneeisilloinkaan vieläolefäärdejä. Kyllämeittoimittajiakinsyytettiin aikanaanmonestivaikkamistä,eikä ainaaiheetta,mutluvatuistaaikatauluistamepidettiinainakiinni.Muuten brödeolissluutannualtaaikayksikön. Tsilari_taitto2.indd 42 14.11.2011 11.26. SAUTSKI SAUTSKI MYYNTISPROGAT ON USEIN SKEIDAA SKRIVAA TSILARIIN . Mätiedänsentasantarkkaankunmä kokoajanolinollutkytikselläjosko jokutekstariheiltävihdoinflygaismun kännykkään.Optikkoihmettelisilloin suurinorvokinsinisinöögoinmua tsiigaillen,etkuishanniinonpäässy käymään.Niinpä,kuishanoli. Munolisiltibonjattavasefakta,että rillinieivätolevieläkäänfäärdejä.Mä saisinkuiteskiplokataneseuraavalla viikolla.Sanoin,etmäplokkaanne maanantaina.Silloinminulletaas sprogattiinetteisekäykulauantaion pyhäinpäiväjakaikkionsilloinseis. Tsilarinseuraavanumero1/2012ilmestyyhelmikuunlopulla.Siihentarkoitettuaineistotuleeolla toimituksessa10.1.2012mennessä. Munstoorimeneenäin: Mätilasinnyyatbrillitnoinkuukausisitten.Silloinneluvattiin noudettavaksisieltbudjustakahden viikonsisällä.Lisäksiluvattiinvahvistaatekstarillamilloinmävoinhakeene veke.Kolmenviikonkuluttuakaanei tapahtunutmitään.Silloinmädallasin sinnebudjuunjafroogasinetmikäon hommannimi.Vänkä(gimma)optikko eitsennannutilannetta,mutlupas tsekatasenoitisjastikkaatiedosta tekstarinmullemahd.pik.Taasmeni viikkoeikämitäänkuulunut.Mulla palopäreetjamelkoisenraivarina dallasintaassiihenbudjuunpannaksenipoikittaistamailaakokotilaukselle. Enitenmuaottaaboltsiinse,ettänykyisinkilpailuvaltteinakaikillaaloilla ovatsnadihintajanopeattoimitukset. Siitseuraaesim.jovalmiiksihomealttiitbyggatkukiireentakiafuskataan duunaamisenlaadusta.Munjutussa eikyseoleedeshalvoistarilleistä, vaanmäolenslumpannulaatuabuliin hintaan.Bonuksenaslumppaamilleni brilleilleolikuiteskimulleluvattu vikkelätoimitus
Joulukuu Su 4.12. klo 15.00 Snygeimmät joulubiisit -konsertti Paavalintsyrkassa Ke 21.12. klo 13.00 Arthurin lounas HotelliArthur Vuorikatu19 Tsilari 1/2012 ilmestyy TAPAHTUMAT TAPAHTUMAT Tsilari_taitto2.indd 43 14.11.2011 11.26. Helmikuu Laskiaisjorot tarkentuumyöhemmin Ti 21.2. klo 18.00 Slangitreffit OluthuoneMilenka Haapaniemenkatu3–5 HämeentienjaSörnäisten rantatienvälissä Ke 18.1. klo 13.00 Arthurin lounas HotelliArthur Vuorikatu19 . TSILARI 5-6/2011 43 Stadin Slangi ry:n tapahtumat . klo 13.00 Arthurin joululounas HotelliArthur Vuorikatu19 . klo 18.00 Slangitreffit OluthuoneMilenka Haapaniemenkatu3–5 HämeentienjaSörnäisten rantatienvälissä Ke 22.2. klo 15.00 Snygeimmät joulubiisit -konsertti Kaltsintsyrkassa Su 18.12. Tammikuu Ti 17.1
yhteistyössä Kallion seurakunnan kanssa Paavalintsyrkassa Su 18.12. Kaltsin tsyrkassa Su 4.12. klo 15.00 Tuu lyssnaa ja sjungaa! Tsökaa ilmane libari Stadin Slangin toimistosta ja varmista pääsy ineen. klo 15.00 Tuu lyssnaa ja sjungaa! Tsökaa ilmane libari Stadin Slangin toimistosta ja varmista pääsy ineen. yhteistyössä Paavalin seurakunnan kanssa Tsilari_taitto2.indd 44 14.11.2011 11.26. Pluggaa lisää ohjelmasta Stadin Slangi ry:n nettisivuilta. Pluggaa lisää ohjelmasta Stadin Slangi ry:n nettisivuilta