Tsilari 5/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TSILARI 5/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Juhlanumero Tsilari_taitto_5-15_011.indd 1 20.10.2015 14.36
Juuret asfaltissa 110-vuotias Stadin oma lafka onnittelee 20-vuotiasta Stadin slangia Stadilaisen asialla vuodesta 1905 Tsilari_taitto_5-15_011.indd 2 20.10.2015 14.36
Slobosanat slangissa Botskilla riitti tunnelmaa s. Samassa mestassa 20 v aikasemmin Vode, Supa ja Papu perusti kimpassa Stadin Slangi ry:n 14.9.1995. 8 JUHLAVUOSI 7 VUODEN SKABAT – Marjut skrivaa 12 TALKOILLA DUUNII – Raija minnailee 15 TOKA KYBÄ – Virve messissä 38 TIU JA TILHI SLANGILLE – Sautski MINNAILUU 11 CISSEN MUISTOKS – Bobi Poutanen futaamassa 15 KNEKKAUSTA JA MINNAILUU 50-LUVULTA – Heka Mäkinen 26 TIMANGII MUSAA – Palminen rokkaa 29 SKIDIT BRAIJAS – Koroma skrivaa STADIN MESTAT 18 HURJARUUTH – Kolanen taas teatterissa 22 MANSKU 134 – Honkala treffas jengii 25 KIVIKSEN KESÄBILEITÄ – Jalde Salminen 28 SLANGIN NÄYTTELYMESTOI – Virve Kuutar Juuret asfaltissa 110-vuotias Stadin oma lafka onnittelee 20-vuotiasta Stadin slangia Stadilaisen asialla vuodesta 1905 Tsilari_taitto_5-15_011.indd 3 20.10.2015 14.36. Pia Landén ja Matti Herlevi. Foto: Jaakko Perkiökangas. 16 SISIS s. Foto: Mikko Reijola. TSILARI 5/2015 3 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 32 Skabat 33 Lesaajat 36 Slangi blisaa 34 Slangijengi 39 Slangi järkkää Kannessa Voitto ”Vode” Sulander, jäsen numero 1 Byggan dörtsillä
4 TSILARI 5/2015 Historiaa kniigassa N yt ku yhdistyksel on tullu täyteen toka kybä, kandee kaivaa esiin taas Slangin juhlakirja Niin gimis on Stadi. Kunniavieraana oli kans professori Pentti Arajärvi, Stadin kundi vuodelta 2009. F o to : V ir ve K u u ta r. Eniten loppuvuoden aikana uusia maksavia jäseniä hankkivalle luvataan ensi vuoden jäsenmaksusta vapautus ja lisäksi kolme eniten hankkinutta palkitaan risteilylahjakorteil la. Kniigan toimitti Raija Tervomaa. OIKAISU: Stadin friidulle oma puisto S tadin friidu vuodelta 1999 Tarja Halonen oli messissä, ku vietettiin nimikkopuiston avajaisii elokuus 2015. Tarja Halosen puisto on Stadin teatterin lähellä Hagiksessa. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 4 20.10.2015 14.36. Stebuäijien alla otettiin fotoja koko jengistä ja fanit sai kerää skulaajilta nimmareita ja fotoja. . Tarja Halonen skrivas suhteestaan slangiin, Eki Mattsson kiigoistaan, Jussi Raittisen musasta ja Klaude Bremer Stadin citykledjusta. V uonna 2010 Stadin kundiks valkattiin Peter Nyman. Kiitti Outi Pakkaselle, ku skrivas feelusta. . Sen lisäks siin on hyvii stoorei slangista ja Stadista, mm. Steissin stebuäijien nyyat kledjut S teissin stebuäijät on ollu monessa messissä sen jälkeen, ku VR kekkas duunaa niistä animaatiot omiin mainok siinsa. Stadin kaupunginhallitus anto puistolle nimeks Presidentti Tarja Halosen puisto vuonna 2013, ku Tarjalla oli 70 v-synttärit. Oli kai helppo hiffaa, ku Outi ite oli samana vuonna Stadin friidu. Minnas, kenen kanssa siel Espan lavalla staijas. F o to : M ar ju t K lin g a. Elokuus ne sai nyyat kledjut, ku jääkiekkojengi Jokerit vietti steissin kulmilla kauden avajaisia. Se skrivattiin, ku oli tullu eka kybä täyteen ja siin on kerrottu yhdistyksen ekoista kiinnostavista vuosista. . Puiston avas Stadin kaupunginvaltuuston bamis Mari Puoskari. Lisätietoja byroosta. Berggahan sopiikin Tarjan puden mestaksi, ku se on budjannut skidinä ja stuiduna Kalliossa. . VK SNADIT Hanki lisää jäsenii Slangille! Stadin Slangi ry on käynnistänyt jäsenhankintakampanjan
Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. Paunosen Heka on jälleen tehnyt uraauurtavaa jobia. Slangi kehittyy ja muuttuu sukupolvien myötä. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. TSILARI 5/2015 5 STADIN SLANGI ON KIELEN RIKKAUTTA S tadin Slangi ry tulee toimineeksi tänä vuonna 20 vuotta. Ja se on buli juttu. Me vanhemmat starbut ollaa taltioitu ja tutkittu niin slangii kuin stadilaisten leikki-, harrastusja kulttuuriperintöä. Täss juhla-aviisis on myös jangstereil omat sivunsa. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Siinä on pelkästään svenskiperäisiä ilmaisuja lähes 80 %. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Stadin ja Slangin flaku on hilattu korkealle. Ja sitä täs yritetää yhä myös vaalia. KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Jokainen Stadin kundi ja gimma voi olla redisti ylpee siitä, ett diggaa Stadii, slangii ja samalla myös sitä duunii, mitä monet vapaaehtoiset tän vimosen parinkymmenen vuoden aikana ovat saaneet aikaiseks. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Kundi on vääntänyt 500-sivuisen etymologiatutkimuksen Slangin slobosanoista. Se on kovin snadi aika, jos sitä vertaa slangin födjaamiseen joskus 100-150 vuotta sitten – puhumattakaan Helsingin perustamisesta 1550. Lehden tehtävä onkin paitsi kertoa kliffoja stooreja, tsiigaa sen perään, että landet ei strittaa öögaan. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. Sen kuvastin bamlaa kartsojen ja pitskujen kundeista ja friiduista, sloboista ja sveduista, kurdeista ja sompuista – kaikista kliffoista stadilaisista. Kannattaa muistaa, että ensi vuonna myös tämä slangimme pää-äänenkannattaja Tsilari täyttää täydet parikymppiä. Hogaskohan Stadin Slangin grundaajat ja idean faijat Voitto ”Vode” Sulander ja Klaus ”Klaude” Bremer, miten bulin steppauksen he historian ja perinteen kannalta ottivat, kun haastoivat savolaiset, pohjalaiset, karjalaiset ja hämäläiset. Jos nää jäpikät ei olis hiffannu slangin merkitystä, nyt se olis jo moi sun heiluttimilles. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Perusjäbät rupes skabaan böndien meges. Sen perään on myöhemmin vielä tulossa laaja selvitys vastaavista svedujen lainoista. Parin kolmen viime vuoden aikana Heka on saanut myös seuraajia; parikymppiset friidut ja kundit ovat skrivanneet graduja ja duunanneet erilaisii yliopistoja opistotasoisia tutkielmii stadilaisista, nykyslangista, koululaisten heltan heitosta jne. Joskus jengi skabaa siitä, onko slangi kieli vai murre. Missä murteessa on näin paljon lainasanoja. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Kirja ilmestyy ensi keväänä. Eli sitä on joskus sprookattu ihka omaa Stadin kieltä. Gratulis! . Nuorempi stadilainen polvi on tulos jengiin meggeen. Stadin slangi, Stadin monikielinen ja -kulttuurinen spegeli kertoo stooreja yli sadan vuoden takaa nykypäivään. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. LEDARI Tsilari_taitto_5-15_011.indd 5 20.10.2015 14.36. Tutkittu on, että Tsilarista digataan ja sitä ventataan himaan tulevaks. Nykypäivän slangi on kenties murretta, mutta vanha slangi on puhuttua kieltä. Ja niin sen pitääkin. Tämän päivän nuorista jannuista vain harva bonjaa 40-50 -luvun bamlausta, vanhemmasta puhumattakaan. Se on slangille ja sen tulevaisuudelle elintärkeätä. Jos meidän skidit ei hiffaa, et seinäl on kloku, aika ajaa heidän ohitsensa
050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. En oo siis erovuoros, mut toki toivon et jos oon iha skeida, ni buuatkaa mut ulos. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Slangin vuosiin mahtuu kaikkee nastaa ja tulevaisuuteen toivottavasti vähintään yhtä paljon. Lukekaa, fiilistelkää ja diggailkaa. Redun järkkääminen oli tietysti sikabuli jobi, mut niinku yleensä, homma klaarattiin aivan törkeen siististi. Paitsi et gamla jengi on duunannu paljon, on sil myös viel paljon annettavaa. Siel on tulevaisuus, mut täytyy kyl sanoo kans et vanhojen starbojen ja friidujen panos Stadin Slangin 20-vuotistaipaleel on korvaamaton. Hallitukses on aina parin vuoden hugit, joka tarkottaa sitä, et puolet jengist on aina liipasimel. Toki voi myös ite asettuu ehdolle, siihenhä tarvitaan vaa jäsenyys ja mielellään myös sydäntä Stadin Slangille. Yks tärkeimpii näist on some, johon tarttee sometaitost possee duunaan ja säätään. Meijän poveri voiski perustuu siihen et kaikki ottaa toisiltaan oppii ja vinkkei ja käyttää nää jutskat sit stadilaisen kielen ja kulttuurin vaalimiseen ja ylläpitoon, Stadin Slangi Ry:n perusduuniin. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_5-15_011.indd 6 20.10.2015 14.36. HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Meil on pian syyskokous, jos tietysti treffataan isol jengil, mut myös äänestetään. Fiilis on kyl sellanen et nyt ku aletaan päästä vauhtiin, ni sitä ei pysäytä mikää, vaa hanaa painetaan lisää. No, onhan meil jonku verran sitäki osastoo, mut lisääki sais tulla. Meigä jubaa aina siit et nuoret megee, jangsterit pykälään. Sen takii on sairaan tärkeet, et otetaan nykyajan juttui haltuun. 6 TSILARI 5/2015 NASTA VUOS N iinku tätä blukkaava jengi hyvin tietää, on Stadin Slangi Ry födannu just 20 vuotta. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. Nasta vuos on ollu, jubaillaan siit ens kerral enemmän. Toisaalt ku meille tulee uusii juttui, ni vanhan gliseen ”näin on aina duunattu, eikä sitä mikää muuta” vois stiggaa saman tien rodariin. Siel jammattiin, bamlattiin, skruudattiin ja dokattiin, eikä ykskää meges ollu jääny kylmäks. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Silti kandee muistaa et viel on äksönii jälel, syyskokoust, treffei ja muuta nastaa. Pysykäähän meges, ni jatketaan kimpas juhlavuoden huipentamist. . Nyt toivottelen nastoi hetkii tän, normaalii bulimman Tsilarin seuras. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Kiitti kaikille osallisille. Meijän pitää kuitenki tsennaa se totuus, et ajat muuttuu ja me sen meges. Tän vuoden mittaan on biletetty vähän siel sun tääl, mut kyl täytyy sanoo, et bileristeily oli vuoden huipennus. Jäsenet valkkaa hallituksen, joten ainoo tapa vaikuttaa tähän ja äänestää omaa tyyppii, on tulla mestoille Kaisiksen miittinkiin ja antaa siel äänensä. Meitsin eka vuos bamiksena tai niinku monet sanoo, puhiksena on pikkuhiljaa myös taputeltu. Ku äskeist tulkkaa snadisti rivien välist, tarkottaa se sitä et jangstereit tavitaan föliin. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Tää yhdistys vois olla vähän niinku fämili, jossa ketää ei dissata, mut snadi isällinen tai äidillinen ohjaaminen ei oo silti pahitteeks
Pian yhteen muutettiin ja sormuksetkin slumpattiin. Vaan kun ottivat he breikin, tango voitti aina senkin. Metski fölissä ja joku buukki handussa. Lisäksi dumarit halusivat antaa kunniamaininnan nimimerkille Limppu todella runsaasta ja hyvin runomitassa olevasta tuotannosta. MARJUT KLINGA BYROOVASTAAVA JUHLAVUOSI RUNOSKABAN TOKA: Buli-Roballa snadina Skloddit bräijää pitskussa rofee ja poldee. Vaan yhdessä kun duunattiin, hommat himaan hoidettiin. Ei sill` varmaan kastareitakaan ollu. Se vislas jotain stykeä ja klabbit sutas tahdissa ja fausti oli kallellaan. Rantsussa se sittas brykkan nokalle, heitti metskin skönelle, otti povarista snadin nysän ja alko skrivaa. Loppuskaba käytiin juhlaristeilyllämme 14.9. Suulis nousi – eka ratikka kirskui kulmassa. Runoraati Mikko-Olavi Seppälä, Raija Tervomaa ja Heikki Paunonen tuumasivat kovin hartaasti kolmen parhaan valitsemisessa ja arvioinnissa. RITSKU 7.5.2015 KUNNIAMAININTA Sinitaivas Kundi tsiigaa somaa akkaa, pulssi nousee, sydän hakkaa. Siinä oli kaksi osiota. Kundi romantiikkaan satsas, tango soi ja kaikki natsas. Loppuskabaan pääsivät MurMur, KaizuHani ja Ritsku. Roban ja Anskun höörnii kohti, Salmen sekari. Kakkossijan vei Ekosen Kain Buli-Roballa snadina ja kolmoseksi pääsi Riitta Suhosen Filosoffi. Pitskulla Zorroo, vedutseboilla fektailtiin. Sköne nöfas. Runoskabaan tuli määräaikaan mennessä 33 runoa 12 eri runoilijalta. Vastapäätä gongii Jaakobin narikka. Robbarii plukattiin. Skabassa olivat tuomareina RitvaKyllikki Kupiainen, Raija Tervomaa ja Kari Varvikko. Ja rappikisa päätettiin unohtaakin osallistujapulan takia. Siitä alkoi vaihe uus, arjen rankka toveruus. Me sanottiin sitä filosoffiks. Joidenkin mielestä samoin olisi pitänyt tehdä bamlaamisessakin, koska skabaan osallistui kaikkiaan vaan 5 tyyppiä, joista 4 kundeja ja 1 friidu. Eka alkukarsinta käytiin Talissa toukokuussa ja sen vinnas Esko Vepsä. Toka karsinta oli Ogelissa elokuussa ja sen vei nimiinsä Virve Kuutar. TSILARI 5/2015 7 Juhlavuoden skabojen satoa Juhlavuotemme merkeissä kuluneena vuonna käytiin kisat niin rapissa, runoilussa kuin bamlaamisessa. Ekassa kumpikin bamlasi vapaasta aiheesta 3 minsaa ja toisessa sitten dumarit käskivät bamlaamaan sporaan liittyen. Parhaiten jengi innostui runoilusta. Mölöglasari ja smörgari. Tollaisen jos kiinni saisin, omaks ottaisin ja naisin. Aikansa fiilisteltyään – otti metskin ja steppaili sinne linjojen taa. Vuoden Bamlaaja tittelin sai itselleen Esko Vepsä. Nakkas ne saman tien takas. Kaikki runot tullaan julkistamaan seuraavissa Tsilareissa ja ne ovat luettavissa myös kotisivuiltamme www.stadinslangi.fi Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistujille. Viihty brykkalla. Astorin leffassa stäränä Tartsanii tsiigattiin. Gartsalla kolisee kolmosen ratikka. Ei yli gartsan, vaan heti takasin. Kuitenkin ne, jotka messissä olivat diggasivat skabasta ja olivat täysillä messissä. Talkkarin muija buidussa juoruu, asiat sotkee. Se funtsas jotain ja sitten taas skrivas. Tsiikas joskus pitkään skönelle. LIMPPU Tsilari_taitto_5-15_011.indd 7 20.10.2015 14.36. Näin kului moni ajastaika, jäi taustalle tangon taika. Silloin palkaks työn ja vaivan, jorasivat sinitaivaan. Arki romantiikkaa kitki, slabat loppu, kloddi itki. Skitareita bulimpia ei metskiin tarttunu. Aivenhou börjaa, öpnaa mutsi telkkari! KAIZUHANI 25.02.2015 RUNOSKABAN KOLMAS: Filosoffi Se tuli pitkin kartsoja Brankkarin ja Rälläkän takaa, suuntas linjoilta alas rantsuun. Olin viel snadi, fiudeiki skagasin. Botskilla kaikki runot luettiin ja valittiin niiden joukosta yleisönsuosikki, joka lopulta oli sama kuin dumareidenkin ykkönen eli Anja Rantamäen Vanha spurgu. Valion baari, dallaat vaan ihan snadisti
Kuultiin runoskaban kolme parasta stooria, josta valkattiin paras. Siellä meitä venttas skumppaglasari. Botski lähti ajallaan kohti Stadia, mut me sitattiin ja kuunneltiin Vuoden bamlaajan Esko Vepsän stooria Marjatan kaltsin vaiheilta (Katri Valan puistosta). Buffet raflaan oli slangilaisille bookattu omat mestat, joten skruudaaminen tapahtui todella kliffassa jengissä. Tuhdin aamiaisen jälkeen oli kliffa lähteä dallaamaan Tallinnan kartsoja. Tallinnan valot rupes skriinaamaan ja Baltic Queen skiglas Tallinnaan ja kiinnittyi kaijaan, mut me vaan skruudattiin. Piti vain tsiikata klabbeihinsa et ei dallannut skrubuun ja ottanut slippiksiä. Ei oo himassa samanlaista aamiaispöytää, ainakaan meillä. Singrasimme raflasta Iskelmäbaariin kuuntelemaan Raittisen Jussin sjungaamista ja bamlaamista Hämiksellä budjaamisesta. No se ei fiilistä pudottanut vaan singrattiin skurulla kohti Jätkää ja siellä venttaavaa M/S Baltic Queen -botskia. Rantsun lähellä on RIMI shopping center, josta saa melkein mitä vaan päivittäistä kamaa. 8 TSILARI 5/2015 S aatuamme sliparit, rannekkeet ja muut paprut, jotka meille rantsussa dilkattiin, jouduimme snadisti venttaamaan ennen botskiin pääsyä. Tiistaina jatkettiin No tiistaiaamu valkeni kullekin ajallaan, mut skruudaamaan mentiin ja taas oli sbulisti safkaa, josta sai valkata mitä lautaselleen otti. . Tämän rupeaman vikaksi brokkikseksi Slangikuoro sungasi slangibiisejä ja niitä oli todella kliffa kuunnella. He saivat bamlauksen aiheeksi sporat tai skurut kuinka vaan halutaan niitä kutsua. Ilmeisesti Esko oli ollut enemmän skurussa, kun pystyi bamlaamaan sujuvammin niistä, mut kyl Virvekin ne hyvin tsennasi ja meille niistä bamlasi. Illan proggista Akateemisen vartin jälkeen Emma vislas jutut poikki ja Raittisen Jussin johdolla sjungattiin ”Niin gimis on Stadi”. Foto: Marjut Klinga. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 8 20.10.2015 14.36. Aamulla mollikka vielä skriinas, mutta iltapäivällä se sluttas osittain pilvien taakse. Kävin siellä ja slumppasin mitä olin pistänyt paprulle. Foto: Mikko Reijola. Sami ja entiset bamisbossit kertoivat 20-vuotis taipaleesta. Safkaa ja vinkkua meni ja juttu luisti. Sitten sjungattiin Martti Reittamon säestyksellä ja Slangikuoro veti biisejä todella fiinisti. Mut kaikki kliffa loppuu aikanaan, niin tämäkin reissu. Nähtiin taikuuden ihmeitä ja seurattiin Virve Kuuttaren ja Esko Vepsän bamlausskabaa. Mut aina pitää tsiikata eteenpän ja hiffata uusia kliffoja happeningejä. Aikanaan kukin singrasi hyttiin ja hiffasi bunkan, mihin meni goisaamaan. Mut hyvin smaakas. Sami, Seppo, Pia, Lasse, Matti bamlaa yhdistyksen menneistä. Sitten vaan glasarin kanssa mestaa tsökaamaan ja sittaamaan ja frendien kanssa bamlaamaan, sekä venttaamaan bileiden alkamista. Ilta jatkui yökerhossa joraten, bamlaten ja dokaten, miten kukin halusi ja kuinka kauan halusi. Slangijengi tsiigaa juhlaproggista. RAIMO MIETTINEN JUHLAVUOSI 20 V Bileet botskilla Vihdoin valkeni keväästä saakka ventattu päivä maanantai 14.9. Mut sitten vain hyttiin ja kuteita vekslaamaan ja suunnaksi kiulun Starlight-yökerho. Yökerhon proggiksen jälkeen oli snadisti aikaa valmistautua illan kliffoimpaan hommaan eli magan täyttämiseen skruudaamalla. Sitten takasin botskiin ja Iskelmäbaariin tsiikaamaan päivän prokkista
Täs se on kokonaan, myös toka säkeistö, voit leesaa itse. Antaa vetää! Oli saatesanat, ei se mitään. ”Bändi skulaa skebat tsungaa, daisarit ja skrebat gungaa” laulo Dumari. TSILARI 5/2015 9 V aivoja säästämättä huvitoimikunta oli duunii tehny, et kaikill ois ”kliffaa ja gutaa”. Kivi, teatteri takanaan tsittaa stenutuolillaan kuin olis kaikki maailman murheet harteillaan. Kansa ylsi hurjaan hurmioon. Sjungattiin kimpassa, sit Jussi Raittinen sjungas ja skulas skebaa ja ”sorsapillii” taidokkaasti. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 9 20.10.2015 14.36. Vanha spurgu Stadin iltaruuhkan ahtaudessa,dallaa hissukseen vaan vanha spurgu raahaten, hervotonta klabbiaan. Skruudis oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Foto: Marjut Klinga. Pahvinpalan hittaa, lämmikkeeksi revan alle. Ei sill oo kiire minnekään. Virven ja Eskon slangiskaba oli tiukka skaba, lopulta voitto meni Eskolle. Ottaa snadit, kun on galsa, lämmitä ei enää vanha kesäbalsa. Fikkastansa flindaa hapuilee. Kolottavaa vasentaan. Studaa handut, nuppi tutisee. Raikkaan itätuulen kuljettamana tulimme himasatamaan, väsyneinä, mutta onnellisina. Äijä klenkkaa siihen alle, runoilijan jalustalle. Seuraavana päivänä Jesper piti Stadi-aiheisen tietoskaban ja totes, et jengi tsennas Stadinsa kiitettävästi. Mies maallisella matkallaan. Kimmo, Marjut ja Riitta. Jää siihen gubbe, laiffiansa miettimään Yksinään Aamu neljään Tuomari Nurmio ja spuget oli rajuu kamaa. Kiitos Marjut, Sami ja Emma ja muut taustavaikuttajat. ”Globos sekos ja sydämes srudas”, kun mun piti se esittää, eikä muistikaan skulanu, kun skagis oli niin hirvee. Pitkästymään ei päästy, siitä piti huolen Jussi Raittinen ja oma Slangikuoromme. Emma ja Jesper veti kimpassa froogu skabaa. Fittimpääkin oli kuullu, usko vaan. ANJA RANTAMÄKI Risteilystä ja runo skabasta Harmin paikka, jos et päässy mukaan Stadin Slangin 20 vuotis-juhlaristeilylle. Kiitti runoskaban raadille ja yleisölle, jotka diggas Vanha spurgu runoani. Paikalla oli huhun mukaan jengiä yli 300, mut olis mahtunu toinen mokoma lisää. Hogasin ett Garamin skloddi veti sellasta jaivii! Huh et oli draivii. Nuorii kundei ja giltsei vähis kuteis. Kaiken tän jälkeen kansa vielä jakso aamu neljään. . Sit oli vielä midnight show, niille jotka diggas tsiigaa glamourii. Snadisti saa ryyppy bluden vielä kiertämään. steissiltäkin piti lähtee lätkimään. Foto: Raimo Miettinen
010 766 1047 Tsilari_taitto_5-15_011.indd 10 20.10.2015 14.36. Kotikorttelit Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . at. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. kasta. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Skulaa 0100 0700. Me kyl tsörataan. 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . + 0, 25 €/ 10 s + pv m . Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. at” H in na t 1, 17 €/ pu h
Voitto 6-4 meni Etelä-Haagan Sorsille jotka huusivat Cisse – Cisse Cisse ja Cissen Teendreams-Team joukkue vastasivat huudollaan Häkkinen – Häkkinen Häkkinen! Puoliajan rankkariskaba 2-1 Sorsien koutsin Panda Kallialan ja Järä Järvisen maalatessa. Futista cissemäisellä asenteella Porukat jatkoivat kentänlaidalla muisteluja Cissestä. Skidinä Pohjois-Haagassa Cisse Häkkinen oli syntyperäinen stadilainen ja pohjois-haagalainen. Tämän jälkeen Marko Ahava aloitti juhlapuheella ja laatanpaljastuksella noin parisataapäisen ihmismassan keskellä. Jallu Rantanen laukaisi byyrin tolpan mutkalle. TSILARI 5/2015 11 K aupungin nimistötoimikunta keskusteli 10.9.2014 kuntalaisaloitteesta muistaa Christer ”Cisse” Hugo Häkkistä (1951–1990) Helsingin nimistössä. Hurriganes aloitteli uraansa Pohjois-Haagan ostoskeskuksen Räkäläksi kutsutussa nuorisotalossa, jossa bändi treenasi ja teki ensimmäiset keikkansa. Samalla kentällä olivat jo Etelä-Haagan Sorsat Cisse Teendreams-Team futisjoukkueet lämmittelemässä. Foto: J.Mannio Tsilari_taitto_5-15_011.indd 11 20.10.2015 14.36. STADILAISIA MARKKU ”BOBI” POUTANEN Cisse Häkkisen muistolaatan julkistus 8.8.2015 Pohjois-Haagassa Muistaminen sai alkunsa Marko ”Make” Ahavan kuntalaisaloitteesta. Cissen aikoinaan tulkitsemat kappaleet I will stay ja My only one. Taas vastaavasti Cisse Teendreams-Team joukkueessa oli legendaarinen Jari ”Jallu” Rantanen. Hän syntyi Skattalla ja budjasi lapsuutensa ja nuoruutensa Pohjois-Haagassa. Muusikon uransa ohessa Cisse Häkkinen oli myös Helsingin kaupungin ulkoiluja liikuntaviraston työntekijä. Muutenkin Jallu Rantasen herrasmiesmäinen ”älä skodaa vaan jaa frendeille lapaan” piti matsin loppuun asti jännittävänä! Kiva muisto jäi kaikille. Nouseva.com -nostalgiaryhmän viidakkorummut levittivät taustalla Cisse-laatan sanomaa. Sorsat olivat saaneet vahvistukseksi Kimmo Tarkkion. Tilaisuuteen oli myös tuotu fiilistä kohottamaan Cissen aikoinaan omistama vuoden 1954 Cadillac Series Sixty-Two Sedan. Tukenaan aloitteessa olivat Pohjois-Haagalaiset Kimmo Helistö ja FC-POHU:n puheenjohtaja Esko Manninen. Tilaisuus alkoi kun Markku ”Bobi” Poutanen luovutti haagalaisten edustajana Cissen junnufoton muistolaatasta kuntalaisaloitteen tehneelle Make Ahavalle. Muistamisen muoto voi olla muistolaatta, muistotaulu tai muu Häkkisen monitahoisesta ja monipuolisesta elämästä kertova muistamisen muoto. Cisse Teendreamsteam matsissa 8.8. Cisse oli tuttu näky haagalaisille Laajasuon urheilupuiston kentänhoitajana joko talvista luistinrataa jäädyttäessään tai kesällä urheilukenttiä lanatessaan. Cisse Teendreams Teamin koutsin Suvarin ainokainen upposi. Akustisilla skittoilla häntä säestivät kitaravirtuoosi Mikko Löyttyniemi ja Erno Lahdenperä. Esko oli Cissen hyvä tuttu jo lapsuuden ajoilta, kun aikoinaan budjasivat samassa talossa. Lopuksi oli Veera Marian lauluesityksen vuoro ja biisit olivat tutut. Päätös tuli 28.05.2015, kun Liikuntalautakunta päätti muistaa Laajasuon liikuntapuistossa Cisse Häkkisen elämäntyötä musiikkivaikuttajana. Etelä-Haagan Sorsan kapteeni Make ja Teendreams joukkueen kapu Bobi löivät lapaa ennen peliä, että reilusti sekä Cissemäisellä asenteella. Kaikkia pelaajia en muista, mutta Cissen jengin koutsina hääri Hannu ”Suvari” Suvioja, pelaajia oli elokuvaohjaaja JP Siili, ISTV Pallokerhon juontaja Antti Virolainen, FC_POHU:a edusti toiminnanjohtaja Juha-Pekka ”Jusu” Partanen, Jari ”Jagu” Mether, Seppo Rimpilä, byyräri Jukka ”Raksu” Airaksinen, muusikko Mikko Löyttyniemi ja allekirjoittanut oli tukevana pakkina pelissä mukana pelinumerolla 56. . Sama kävi toisella Teendreams pelaajalla toiseen tolppaan. Brisariksi oli kutsuttu Etelä-Haagan oma Pietro Collina Ade Wilenius
Mattssonin Eki vinnas. Ei se skulaa, joka skagaa, mä funtsasin ja menin messiin. 12 TSILARI 5/2015 JUHLAVUOSI 20 V E dellinen lainaus on Hekan yhdistyksen juhlakirjaan (v.2007) kirjoittamasta artikkelista Stadin slangi helsinkiläisen identiteetin ilmentäjänä. Ensinnäkin on itse kaupunki, sen kadut, torit ja rakennukset. Ja taidatkos sen selvemmin sanoa. Jokaisel oli totinen halu föraa sanomaa eteenpäin. Kai niil oli niitä himassaki jemmassa, mut mööttipaprut oli aina kassis messissä, ku kokoonnuttiin millon missäki. Jengi puhals yhteen hiileen Oon laittanu tälle jutulle otsikoks Aatteellista ja viihteellistä siks, et alkuvuosina, ku kaikki oli nyyaa, ohjas kimpassa duunamist palava aate. Skabat oli maaliskuussa Byggalla ja aiheena Mutsi ja mä skoleaikana. Se soitti alkutalvesta 1995 ja kaveeras, et on tulossa tokat slangin bamlauskabat, ja et ekal kerralla oli kisaamas ollu pelkkii kundeja. Oli perustettu yhdistys omalle kielelle, omalle stadilaiselle perinteelle. Sillon viralliset paprut kulki puheenjohtajan salkussa. Usein mesta oli Herlevin duunimesta, mut muutaman kerran oltiin arvokkaasti Eduskuntatalossa. Historiaa oon mäkin, tän jutun skrivaaja – katoovaa slangihistoriaa. Alkuaikojen tapahtumist on skrivailtu moneen kertaan. Toimikuntia ja toimintaa Ku säännöissä sanottiin, et ”yhdistys taltioi, tutkii ja vaalii Stadin slangia ”Stadilainen identiteetti koostuu ainakin kolmesta osatekijästä. Mä tulin tokaks enkä huonolle hyävinnykkään. Bremerin Klaude meiät sinne järkkäs. Puuhafriidu Pirjetta Kesseli. Oli saatu aikaan jotain bulii ja tärkeetä. Tarttetaan muija messiin Alunperin tulin slangihommiin puolvahingossa. Metsistön Vovo oli mulle tuttu muista hommista. F o to : V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_5-15_011.indd 12 20.10.2015 14.36. Näillä ajatuksilla oli ilmeisesti varustettu se innostunut joukko, joka 14.9.1995 kokoontui yhdistyksemme perustavaan kokoukseen Byggalle. Snadisti londattiin pankista, mut nopeesti ne fyrkat tuli maksettuu takasin. Tarttettais messiin joku friidu. Yhdistyksen hallitukseen tulin ekan kerran messiin, ku Herlevin Masa oli puheenjohtajana (tai bamikseks kai niitä nykysin sanotaan). Toiseksi on meri, saaret ja rannat. Kaupat tehtiin Pieksämäellä, omistaja ku budjas siellä. Sen ajan puuhamiehii oli moneen lähtöön, oli dumarii, inssii ja monen alan ammattilaista. Jos nyt tulee jankattuu jotain taas ties kuin monetta kertaa, älkää olko moksiskaa. Aika nopeesti saatiin kuiteski oma tila Hämäriltä, aluks vuokrasellanen, mut pian slumpattiin oma kämppä. On muisteltu Tsilarin syntyy ja kehittymist siks, ku se on nykyään, toimiston kasvamist puheenjohtajan salkust nykyseks ja monii muita juttuja. Koko byroo sai uuden ilmeen eikä fyrkkaa tarvittu paljookaan, talkooväkee riitti. Kolmanneksi on Stadin slangi, Stadin oma kieli, jota ei ole tänne muualta tuotu vaan joka on aikanaan syntynyt helsinkiläisissä työläiskortteleissa ja niistä levinnyt koko kaupungin tunnukseksi.” (Heikki Paunonen:) Aatteellista ja viihteellistä RAIJA TERVOMAA Tsöraa iisisti bytskattiin 2008 ekologisempaan HKL:n kans kimpassa järkättyyn Tsöraa lungisti sporaajeluun
Meit oli ahkerasti skoleis bamlaamassa ainakin Mattssonin Eki, Jussilan Ossi ja mä, niin ahkerasti, et usein meit oli kolmeki samaan aikaan samas mestassa. Matti Helkapalo ilmesty keväällä 2004 Kaltsin kirkkoherranvirastoon ja esitti Siljamäen Esalle idiksen, et tsyrkas voitas järkkää joku slangihartaus. ”Höyry” Häyrinen selosti ja tapahtumaa piisas. Olli Ihamäki sai mut puhuttuu messiin Ylen slangipakinoitsijoitten porukkaan. Vuosien mittaan kundit vaihtu, millon mistäki syystä. En muista, minkä toimikunnan hommiin kuulu toi leikkiperinne, mut siitä mul on monta kliffaa muistoo. Koulutoimikunta vei sanomaa kouluille ja piti yhteyttä koulutoimen päättäjiin. Suunnistusta, kansanjuhlaa ja tsyrkkaa Monenmoista harrastettii jo alkuaikoina. Muutaman kerran oli Tsöraa iisisti-skaba yhteistyössä Autoliiton kanssa. pula-ajan puutsengat. Näyttelys oli monta metkaa juttuu, mm. Tsyrkkaperinne on laajentunu jouluun ja äitienpäivään. Kässärin oli skrivannu Mattssonin Eki ja kuvaamisest vastas muistaakseni muutama TAIK:n opiskelija. Muiden muassa Kauhasen Ekiä saadaan kiittää monista virsien ja rukousten slanginnoksista. Slangitsyrkka on järkätty samas mestassa samana päivänä siitä asti. Se kniiga pani alulle mun slangipakinoinnin. Se kuvattiin Kirstarin museon pitskulla. Sana kartsalta oli Kaltsin tsyrkassa Aleksis Kiven päivänä 2004. Suunnistukset järkättiin kymmenkunta kertaa. Tarttettiin taas muija mukaan äijäporukkaan. Enkä turhemmas porukas ollukaan! Oli Mattssonii, Kantokorpee ja Mustosta. Siit saatiin idis duunaa video vanhoist brassauksist. hiekkalodju skrubuskabaa varten. TSILARI 5/2015 13 sekä helsinkiläisten leikki-, harrastusja kuttuuriperintöä”, tarttettiin toimikuntii funtsimaan monenlaista toimintaa. Fyrkkaa tuli kivasti ja slangijengin yhteishenki nous taas pilviin. Käytiin alaja yläkouluis, lukiois ja ammiksis. Klaude stikkas kopterist jonkkaan Timex-klokun, ku ongittiin ylös ja annettiin jonkun skaban vinnaajalle palkinnoks. Stadi-suunnistukset oli leikkimielisii skaboja, mis fotojen avulla kierrettiin jotain stadin aluetta. Pikkuhiljaa vanha jengi rupes väsyyn eikä uutta talkooporukkaa ollu iisi hittaa. Erkki Johannes Kauhaselle voidaan sendaa muutenki syvät tattikset slangin vaalimisesta. Lähti vaan kundi turhan Kantsi olla yli neljänkymmenen vapaaehtosen slangilaisen porukas. Treffattiin toinenki kerta ja kirkkoherra rupes innostuun asiasta. >> Perinnepäivät 1999. Mä olin messissä koulutoimikunnassa ja taisin mä huvitoimikunnassaki piipahtaa. Stadin brankkari oli paikalla ja Urheilusukeltajat järkkäs Tölikanlahden yliuinnin. Se ei ollu mikään vaatimaton tapahtuma. Slangin skrivaamisest ja slangin ja slangist bamlaamisest tuli mulle uus, rakas harrastus. Toimitsijoita tarttettiin kummassakin skabassa jokaiselle rastille, mut innokkaita piisas niin kauan ku skabojaki. Suulis lyysas pilvettömält taivaalta ja Hesperian puistos, Tölikan lahden rantsussa kulki jengii tuhansittain. Hesari anto palstatilaa yhdistykselle ja tapahtumalle ja sponsoreit oli saatu kymmenii. Gamlaa kamaa roudattiin näyteikkunaan ja vitriineihin. Masa oli kuullu radiost, et murrehartauksii oli ollu pitkin Härmää muuallaki. Braijaamas oli mun oppilaita ja videoo pyöritettiin Jugend-salin näyttelys vuodenvaihteessa -97 – 98. Mä vein mm. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 13 20.10.2015 14.36. Ainaki ne lysnas ihan hiljaa, ku me stooreja stikattiin. Palas mieleen pentuaikojen pitskujen ja kartsojen kieli ja monet tapahtumat. Mä jäin sitte gamloihin braijauksiin niin koukkuun, et synty Stadin skloddit braijaa vuonna 2000. Perinnepäivii oli kaikkiaan viidet, ekat elokuussa 1999. Kantsi olla yli neljänkymmenen vapaaehtosen slangilaisen porukas. Pian oli suunnitelma paketissa. Oli neppisautoskabaa, satunurkkaa, naruhyppelyy, peffistä ja muita perinteisii braijauksii. Mä pysyin messis siihen asti, kunnes Yle lopetti pakinat. Kundit ja friidut esitti leikkejään Lintsin lelumuseossa 1997. Mitään liksaa me ei näist saatu, mut kliffaa ku hiffattiin, et maikat ja oppilaat tykkäs
Aatteellista vai viihteellistä Toivottavasti edelleen molempia. Vanhojen aikojen muistelu on vanhojen ihmisten duunii. Se ei enää ollu halveksittu katupoikien kieli. Espalla 12.6.2008 onniteltiin. Ei kantsi turhan takii hajottaa tätä hienoo saavutusta, minkä muutama kymmen slangiaatteen täyttämä sielu pani pystyyn syyskuussa 1995. Suurin osa lysnaajist oli eläkeläisten, marttojen ja muitten samantapasten yhdistyksii. ”Aika entinen ei koskaan enää palaa”, laulaa Junnu. Tärkees roolis . Slangia bamlaten ja skrivaten Tuli jo mainittuu radion slangipakinat. Mattsonin Eki on ollu monessa Slangin jutussa messissä. Iso osa niitä, ku oli messissä sillon, ku palavan innon vallassa yhdistystä luotiin, tsiigailee jo tuolt Pietarin portin takaa slangikansan puuhii. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 14 20.10.2015 14.36. Tsilarista voit tietty tsiikaa mitä on duunattu ennen sekä mitä duunataan nyt ja tulevaisuudessa. Yhdistyksen kasvaminen valtakunnan ylivoimaisesti suurimmaksi kotiseutuyhdistykseksi todistaa yhteishengen voimaa. Se oli ihan vänkää ja poiki aina välillä muitaki bamlauskeikkoja, useimmat tyyliin ”voisiksä tulla, meil ei oo kyl yhtään rahaa”. Veikkaus jeesaa meitä sen kertomisessa snadisti sillä Tsilari saa Opetus-ja kulttuuriministeriön kautta tukea veikkausvoittovaroista. Mä toivon, et viihteellisyys ei kokonaan aja aatteellisuuden ohi ja et jengi pysyis yhtenä rintamana. Mä uskon, et ne ihan tyytyväisinä nyökkäilee, vaik moni asia onki muuttunu. Bulit tänksit Veikkauksen pelien pelaajat! Stadin Slangi ry juhlii 20-vuotistaivaltaan sjungaten, bamlaten, lesaten ja tottakai duunaten kaikkea muuta kliffaa. Garamin Samin slangikniigoist voi pluggaa uudempaa slangii ja monis mestois ja virastois näkee suomen ja ruotsin lisäks erilaisii tekstei myös slangiks, ku on Stadin kolmas virallinen kieli. Slangiproffa Paunosen Hekan Tietofinlandia-palkinto nosti slangin arvostusta. Mikäs mun oli käydes juttelemassa ja lesaamassa etupäässä omii pakinoitani. Jengi viihtyy kimpassa ja suunnittelee uusii metkuja. Meit oli vuosien varrella varmaan yli kymmenen, ku oltiin kuka lyhemmän, kuka pitemmän aikaa remmissä. Marjut Klinga Toiminnanjohtaja Stadin Slangi ry Kuva: Mikko Reijola aikasin muiden gamlojen slangistarojen messiin. Liikunnalle, taiteelle tieteelle, ja nuorisotyölle miljoonaa euroa vuoden jokaisena viikkona. Nuorten slangi on aika toisenlaista ku meiän gamlojen, mut niinhän se on kirjasuomiki muuttunu vuosikymmenten aikana. Slangikniigoista mä haluun viel mainita Janzonin Eddun kirjat, jois on rehevää, vanhaa slangia ja ”kovien kundien” tarinoita. Aika kulkee eteenpäin ja ”kehitys kehittyy”. . Voinhan mä. Heka jatko vaimonsa, Marjatan kanssa slangista skrivaamista ja sanojen keruuta ja jatkaa onneks vieläki. Bulit tänksit Veikkauksen pelien pelaajille. Vuosien varrella on ollu monia keruuskaboja kouluissa ja muuallaki. Slangi muuttuu ja niin myös yhdistyksen toiminta
Tollaset bulimmat häppeningit on must kans hyvä tapa saada jengille infoo Slangista. Muutaman kerran olin kans Kallio kukkii – tapahtumas Slangin kamoi blisaamassa ja järkättiin snadi slangiilta jossain kapakassa – musaa ja stoorei slangiks. Onhan Vihree oksa ollu aikoinaan buli juttu Stadissa – tosin ite oon kyl vaan kuullu siitä mutsilta ja faijalta. Ja parhaimmillaan se oli must just yhdistyksen hengen mukasta – vaalittiin stadilaisii perinteitä. Ja olin mä jo paris muussaki yhdistykses aktiviina messis. Mä en voi minnailla, millasta oli, kun Slangii perustettiin, mut yhtäkkii hiffaan, ett mäkin oon ollu messissä jo puolet siitä ajasta, ku yhdistys on ollu olemassa. Ihan niinku juhlanäyttelyt – mut niitä kandee järkkää vaan ku on juhlavuosi. Lisäks skrivasin Tsilariin monenlaisii juttui, kävin aika paljon kans Slangin tapahtumis ja skrivasin joroista, slangitreffeistä ja muista. Mä jäin kans talkoohommiin jeesaamaan siin kamojen blisaamises. TSILARI 5/2015 15 F aija pääs runoskabassa 80-luvulla palkintosijoille. Sit vuonna 2005, ku Slangi juhli kybää vuottansa, mä skulasin Slangin byrooseen ja ehdotin, ett meidän korttei vois blisaa kans näyttelys. Eikä sitä kniigaakaan kukaan hitannu, ku myöhemmin froogasin. Ku mut valkattiin hallitukseen, ni aika äkkii olin sit kans häppikses ja Tsilarin toimituskunnas. Häppis järkkäs joroi ja redui. Joku starbu siel tsittas, otti kniigan ja lupas esittää asian hallitukselle. Päätin duunaa kans faijan runoista kniigan Himaföneri. Sitä skrivaan nytki, pidin vaan välil breikkii koko yhdistyksestä. Messiin tulin lähteneeks faijan slangirunojen ansiosta. Sen jälkeenki onnistuin hittaan tosi mielenkiintosii tyyppei haastateltavaks. Ku olin muutaman kerran skrivannu jostain mestoista, vuonna 2008 keksin Tsilariin palstan Stadin kliffat mestat. Slangikaraokes shungattiin slangibiisei Tsilarin toimikunnas aloin skrivaa Tsilariin stoorei nykyajast, oli kliffa tsökaa haastateltavii stadilaisii. Ku se alko funtsaa, ett runoist voi duunaa kniiganki, se tarjos sitä kustantamoon. Slangitreffeille tsökattiin kiinnostavii Stadiin liittyvii aiheita. Sillon en ollu kuullu, ett Stadis on yhdistys, ku vaalii slangii. Ku olin monena päivänä messissä, sillonen bamis Lasse kävi froogaamas, enks mä haluis lähtee messiin Slangin hallitukseen. Yks kiinnostavimmista jutuista, mis oon ollu messissä Slangissa, oli Vihree oksa. Jorot tuntu hienolt perinteelt, ainahan Stadissa on jorattu. Slangikorttei juhlanäyttelyyn Ku mä ite diggaan sendaa korttei frendeille, ni sain idiksen duunaa slangikortteja ja froogasin faijalta, skrivaisko se niihin runot. Sinä aikana oon tsiigaillu, mitä yhdistys duunaa ja tutustunu moniin kiinnostaviin hemmoihin. Sen mä hiffasin sit ku kniiga oli valmiina ja kävin stikkaamas yhen malliks Slangin byrooseen Hämikselle. En innostunu, ku oli normi duuneiki vilde ja slangikortit harrastuksena vei kans aikaa. Sen runoi julkastiin Kallio-lehdessä. F o to : V ir ve K u u ta r Vihreen oksa julle vuodelta 2008 Tsilari_taitto_5-15_011.indd 15 20.10.2015 14.36. VIRVE KUUTAR Messissä 10 v Teejoroissa 2008 shungas Erja Uitto ja skulas Sven Nygårdin bändi. Mut ei ne syttyny idikselle. Ennen haastatteluu tsökasin biblusta sen runokirjan ja mietelauseet ja ku pluggasin niitä, ni hiffasin, ett kundihan funtsaa tosi kiinnostavii. Oli kliffa tsiigaa, kuinka taitavii esiintyjii Stadista löytyy. Niin mä tsörasin sinne ja kortit kelpas. Ja sit faija kävi bamlaamas Olli Ihamäen proggiksis radiossa. . Joku friidu sano, ett toisin niit näytille Stadarille. Mut ei kuulunu mitään. Saatiin upeita proggiksii Savoy-teatteriin ja sit Peacockiin. Mut suostuin sit kuitenki. Eka mun haastattelu oli Arno Kotro, kirjailija
Vuonna 1900 Stadissa oli 93 200 asukasta, joista sloboja oli 4 400. Hekan Sloboa Stadissa: Venäläiset lainasanat Stadin slangissa ja Helsingin puhekielessä kertoo siitä, miten venäläinen Helsinki on kielellisesti ilmentänyt itseään eri aikoina ja varsinkin tsaarin vallan aikana. Vuonna 2013 Stadissa oli 612 000 asukasta, joista venäläisiä oli 16 000 henkeä. Kirjoittaja tarkastelee venäläisten sanojen lainaamista ja sulautumista slangiin hyvinkin perin pohjin. Esimerkiksi lakkia tarkoittava sana tšubu on lainattu venäjän sanasta tšub, joka merkitsee otsalle valahtanutta hiustupsua. Hän on tutkinut venäläisten lainasanojen historiaa Stadin slangissa ja Helsingin vanhassa puhekielessä. Slobosanaston yksiin kansiin laittaminen alkoi muiden duunien ohessa suunnitelmallisemmin 2010-luvulla. Viime vuoden aikana Heka ei skrivannu slangista tai mistään muustakaan sanaakaan. Stadin venäläiset Tiesittekö muuten, että sata vuotta sitten Helsingissä oli suhteellisesti lähes yhtä paljon venäläisiä kuin nyt. Slobosanasto on tarinaa stadilaisten ja venäläisten kohtaamisesta, koko autonomian ajasta. Kirjasta välittyy muutenkin vahvasti kuva venäläisestä Helsingistä, kun siinä kerrotaan myös Stadissa vaikuttaneiden venäläisperäisten sukujen ja rakennusten historiaa. Alun perin Heka ajatteli, että skrivaa STADIN SLANGI KARI VARVIKKO Sloboa Stadissa Slangiprogga Heka Paunonen. 16 TSILARI 5/2015 S langiproffa Heikki Paunonen on tehnyt jälleen suuren duunin. F o to : V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_5-15_011.indd 16 20.10.2015 14.36. Hän on löytänyt monille sanoille lainalähteet, ja kirja on yllätyksiä täynnä, sillä vuosikymmenten aikana sanojen merkitys on saattanut muuttua ja niiden alkuperää on joskus lähes mahdotonta arvata. Paunonen julkaisee tutkimuksensa ikään kuin Stadin Slangin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi noin 500-sivuisena kniigana vähän myöhässä ensi keväänä. Vuosien duuni Paunonen on keräillyt venäläisja ruotsalaisperäisiä slangisanoja jo vuosia
Aborkista puhuttiin vielä 1950-luvulla, mutta tsengat, pläägät ja stiflat valtasivat pian aborkkien mestan. Svedutkin lainasivat saman sanan venäjästä omaan kieleensä, ja sieltä se on tullut uudestaan suomeen: tori, Stadissa tortsi. Esimerkiksi sanaa kani on käytetty Stadin slangissa panttilainakonttorista ainakin 1900-luvun alkupuolelta lähtien, luultavasti jo aikaisemminkin. Natsku on varmasti yksi yleisimmistä koululaisten leikeistä läpi vuosikymmenten. Gamloja lainoja Heka arvioi, että Stadin slangissa ja Helsingin vanhassa puhekielessä on ollut kuutisensataa venäjänkielistä sanaa, vanhimmasta päästä pappi, pakana ja raamattu. Pian hän kuitenkin hiffasi urakan liian suureksi ja päätti jakaa kielet erikseen. Täs raflas poplari tarttee jättää kaniin. Ensimmäiset kauppiaat tulivat silloin Venäjään kuuluneesta Viipurista ja Pietarista. Sanaa on käytetty myös yleisten tilojen, esimerkiksi ravintolan tai tanssipaikan, vaatesäilöstä. Aletaan natskuu, sä oot natsku. Käpylä ennen ja nyt trubaduuri Matti Jos löytyy gamloi fotoi mestoilt nii ota följyyn. Zachris Topelius kirjasi venäläisiä lainasanoja Stadista päiväkirjaansa jo 1832. Tarkastelen tässä muutamia ilmauksia. Suomen suuriruhtinaskunta oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa 1809–1917. Natskua on käytetty hippasilla olosta ja hippana olevasta leikkijästä jo 1900-luvun alusta lähtien. Turkukin on vanha naapurista tullut sana, joka tarkoitti kauppatoria. molempien kielten lainasanat yhteiseen kirjaan. Natskun muunnelmia, kuten puunatskua, kivinatskua ja vesinatskua, leikkivät yleensä pienemmät lapset. Sana tulee venäjän sanasta kon ’pelipankki, pelierä’. Eipä sitä tullut 50-luvulla ajatelleeksi, että silläkin on slobotausta. Venäjästä on monta sanaa lainattu kahteen kertaan, esimerkiksi toveri ja tavaritsi. Mull kanissa on palsa, ja aporkat mä möin, vaan koisaan kun kalsa, mun sussun mörskäss öin, laulusta Sakilainen Tuulispäässä 1917; laulua laulettiin vielä sota-aikana. . Kanttuisanan lähtökohta on venäjän kantovát'verbin imperatiivimuoto kantúj ’kaada, käännä, vieritä’, ja se on kuulunut vanhaan kivityömiesten ammattislangiin. Ruotsalaisperäisistä sanoista onkin jatkossa tulossa oma kirjansa ja se on jo historiallisista syistä sloboa laajempi. Bamlauskuppila Torstaina 12.11.2015 kello 18.00 Käpygrillissä Osmontie 3 Tsilari_taitto_5-15_011.indd 17 20.10.2015 14.36. Kanttui, kanttulivei ja kanttuvei tarkoittaa slangissa nurinmenoa tai kaatumista, joskus myös tolkuttomassa jurrissa olemista tai konkkaa. Perustihan Kustaa Vaasa Helsingin jo 1550. Trotsini on kanissa, yöt mä laaffaan skutsissa. Vuorovaikutus venäläisten kanssa alkoi kun venäläistä sotaväkeä ja heidän mukanaan venäläisiä kauppiaita tuli jo 1808 Viaporiin ja Helsinkiin. Aborkat, porkat on tarkoittanut erityisesti työkenkiä, kenkärajoja, varsikenkiä tai saappaita. Aborkat on lainattu venäjän sanasta opórki, ja venäjän puhekielessä se on tarkoittanut linttaan astuttuja, risoja kenkiä sekä kuluneita saappaita. Siihen kuului myös Vanha Suomi, jonka Pietari Suuri oli valloittanut Ruotsilta isonvihan aikana. Kapakasta kaniin Harvapa tietää, että myös kapakka on lainattu suoraan venäjän sanasta kabák
18 TSILARI 5/2015 RISTO KOLANEN STADIN SYKE H urjaruuth perustettiin vuonna 1981. Raija Orasen, tekstejä. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 18 20.10.2015 14.36. Andersenin klassikkosatuun perustuvan Ruman ankanpoikasen ensi-illassa. Kuva: Joona Pettersson. Lastenteatteri on yhteisöllistä, lapset elävät ja kommentoivat ääneen esityksen käänteitä. Lisäksi on oma studiotila tavallisille esityksille. Jani Nuutisen ja Ville Valon nimet löytyvät v. Suuri tila mahdollisti sen, että moni nousevan suomalaisen sirkustaiteen esittäjä on aloittanut sieltä. Se on sekä tanssia että teatteria, niin lapsille kuin aikuisille. Ensimmäiset esitykset olivat talvesta 1982 alkaen Kirjalla, Vanhalla Ylioppilastalolla, Helsingin Työväenyhdistyksen Tarmo-salilla, Lepakossa, Annantalolla, STOA:ssa tai Savoyssa ja jopa Kauppatorilla. Vain vähän jotain pelottaa, Tanssiteatteri Hurjaruuth on erilainen esiteltävä tässä sarjassa. Ruma ankanpoikanen Viihtyisä esiintymissali raikui talvella 2012 lasten naurusta H.C. Alkuvaiheen tärkeitä tekijänimiä olivat mm. Soile Lahdenperä, Arja Virtanen (Pettersson), Sanna Kekäläinen, Tuovi Rantanen, Hannele Niiranen, Ismo-Pekka Heikinheimo, Leena Porri, Marko Saarinen, Mirja Tukianen, Sanna Tyyri ja Raisa Vennamo. Käsikirjoitukset tehtiin itse tai käytettiin kirjailijoiden, esim. STADIN PIENTEATTERIT 14 Hurjaruuth tekee lastenteatteria myös aikuisille Sanna Silvennoinen ilmassa, Elina Lajunen maassa. Oman vakituisen tilan myötä Kaapelitehtaalla ”Hurjis” on luonut uuden yleisöpohjan ja luo lapsen mielikuvitusta ja oivalluskykyä arvostavaa kulttuuria. Iso Pannuhalli tuli Hurjiksen suurten esitysten näyttämöksi. Kiertueteatteri löysi majansa vuonna 1993 Ruoholahden Kaapelitehtaalla omille ja festivaali-vierailuesityksille. 1997 esityksistä, Ilona Jäntin myöhemmin
Oma suosikkini triosta oli Usva, jolla on heikkoa kärsivällisyyden, perusturvan ja hahmottamisen alueella. Näin esityksen uusintana lokakuulla Ruoholahden lastentalon ja kansainvälisen päiväkodin ja vanhempien kera ja haltioiduimme maailmasta, joka ei kuulu aikuisille. Räätäli uhkaa peukalonimijää. Siirtymät yhdeltä tähdeltä toiselle katkeilivat toisinaan. Lämpimässä maassa Peukalo-Liisaa odottaa pieni keijukaisprinssi, joka ottaa Liisan kuningattarekseen ja nimeää tämän Maijaksi. Nuori klovnitrio Muitten mukulat valloitti yleisön hauskalla ja ilmeikkäällä esiintymisellä. Pannuhallissa Talvisirkukset menestyvät Kun Hurjaruuth sai käyttöönsä Kaapelin ison Pannuhallin, se loi pohjan vuonna 1994 alkaneille Joulusirkuksille, jotka olivat aluksi joulusesongin ja tällä vuosisadalla kahden kuukauden pituisia menestysteoksia lasten ja koko perheen sirkuselämyksinä. TSILARI 5/2015 19 mutta klovnit saavat lapset mukaan. Kuva: Riku Virtanen. . Oskari Turpeinen oli luotettava lentäjä. Suositus oli yli 3-vuotiaille, mutta yli 50-vuotiaatkin tykkäsivät, koska muistumat lapsuudesta tulivat väistämättä mieleen. Alun perin kiertueteatteri ja vapaa tanssiryhmä on 20 vuotta keskittynyt lastenteatteriin. Lopuksi lapset saavat jäädä piirtämään oman peukalonsa ylle kiedottuun hameeseen kuvioita ja kuuntelemaan Peukalo-Liisan salaisuuksia. Andersenin PeukaloLiisa (Thumbelina) on karhean kaunis satu uhrimielestä, uskollisuudesta ja ystävyydestä. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 19 20.10.2015 14.36. Jos ei syö, kuolee. Kiltti peltohiiri ja myyrän onkalo seuraavat tarinassa. Erityisen kiitoksen ansaitsi Joona Pettersson värikkäästä videolavastuksesta ja Kirsi Manninen lumoavasta pukusuunnittelusta. Vanha lapseton nainen saa noita-akalta siemeniä, joista kasvaa tulppaani ja sen sisältä elävä pieni tyttö. Esiintyjät olivat Ghanasta palkittu akrobaattiryhmä, osin Hollannista ja Ranskasta. Uusi sirkus tuo tekijät lähelle suurta yleisöä. Visuaalinen Pikku prinssi Hurjaruuthin pitkän linjan tekijä ja johtaja Arja Pettersson ohjasi keväälle 2014 hyvin kauniin, visuaalisen ja pohdiskelevan tulkinnan ranskalaisen kirjailijan Antoine de Saint-Exupéryn satuklassikosta Pikku prinssi. Liisa Risun ohjaamassa kekseliäässä, koko lattiatilaa hyödyttävässä huntujen, kasvien ja leikkieläinten esityksessä Tanja Illukka on ihastuttava Peukalo-Liisa ja Janne Aspvik, Pietari Kärki ja Justus Pienmunne taitavan notkeita satutanssijoita. Rakelin osaamattomuusasiat ovat ruokaja nukkuma-ajat sekä muisti, Karmelan rakkaus, raha-asiat ja kuolema. Oskari Turpeinen. Vasemmalla Jero Mäkeläinen, oikealla. – Mä en pidä tästä, edessä oleva lapsi huusi aika alussa täyttä kurkkua, ja vanhempien oli vietävä lapsi ulos. Talvisirkukset ovat iso sirkusväen työllistäjä Helsingissä. Menestys velvoittaa. Vaihtuvilla teemoilla Talvisirkukset ovat hurmanneet lapsia ja aikuisia jatkuvana vuosittaisena sarjana. Rengastrapetsilla ranskalainen Zoé Sabattié. Kirjailijan satutarinan Ruusu-osuus oli erityisen vaikuttava. Lastenteatterin tekijältä vaaditaan paljon kärsivällisyyttä, koska katsojapalaute tulee välittömästi vasten kasvoja. C. Rupisammakko nappaa tytön poikansa morsiameksi, mutta perhoset pelastavat Liisan pinteestä. Toinen huutaja ei tykännyt siitäkään, että vietiin katsomosta pois. Kuva: Riku Virtanen. Kysyin esityksen jälkeen vieressä istuvilta lapsilta, tuntevatko he näitä tarinoita: Eivät! Silti kulmikas kasvatustarkoitus hellyttää yhä. Elina Lajunen itse Pikku prinssinä kantoi tunnelmaa eteenpäin, mutta hieman totisesti. Riina Maukola, Like 2006) Hanna Terävä, Soile Mäkelä, Roosa Hannikainen ovat mainion koomisia. Loppiaisena 2013 koin ratkiriemukkaan Talvisirkus Afrikan. Esiintyjistä huipputason saavutti Sanna Silvennoinen kieputtamassa itseään verhokankaalla ja köydellä. 1869 suomeksi ilmestynyt satukirja Jörö-Jukka, jolla on vuosikymmeniä kasvatettu lapsia ankaralla kädellä. Kuva: Riku Virtanen. Maija Ruuskanen sävelsi musiikin, myös Tsaikovskin Joutsenlampea lopussa taitavasti hyödyntäen. Erityisen hauskoja ovat lentokohtaukset. Ilmaakrobaatit ovat Talvisirkuksen suosittuja tähtiä. Lapset osallistetaan näytelmän maailmaan hyvin. Jos imee peukalojaan, räätäli katkoo ne! Riku Immosen kekseliäässä koreografiassa Oskari Turpeinen, Jero Mäkeläinen ja Iiro Näkki muuntautuvat nopearytmisesti tanssien kymmeneen tarinaan, jotka avautuivat heille lukemalla kummallisessa kirjastossa. Roosa Hämäläinen, Soile Mäkelä ja Hanna Terävä onnistuvat mainiosti Mäkelän ohjauksessa. On vain purtava hammasta ja jatkettava esitystä. Oskari Turpeisen JöröJukka muis tuttaa Johnny Deppiä ”Saksikäsi Edward”filmissä. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13), YT:n (1/14), Avomet Ovet (2/14, KokoTeatterin (3/14), Ryhmäteatterin (4/14), Klockriken (5/14), Zo diakin (6/14), Qteatterin (1/15), KOMteatterin (2/15) ja Takomon (4/15). Jörö-Jukka opettaa Hurjaruuthin 2010-luvun linja on ollut ”Pölyt pois klassikoista”-päivitys, satuklassikoiden modernisointi nykyaikaan. Keväällä 2013 vuorossa on saksalaisen lääkärin Heinrich Hoffmanin jo v. Jos puhuu ”korpinmustasta murjaanista”, isä Nikolai tulee ja rankaisee. Jos ”taivastelee” eli ei katso eteensä, käy kehnosti. Pääsky houkuttelee tyttöä mukaansa. Jos leikkii tulella kuten Liisa, syttyy palamaan. Peukalo-Liisa yhä koskettaa Satu-setä H. Enemmän tietoa: Rotta vai tarua – Tanssiteat teri HURJARUUTH (Toim. Mainiota kaikille sopivaa musiikkia, klovneriaa, lavavoltteja ja taivutuksia sekä erityisen taitavaa ilma-akrobatiaa
Kajautetaan Hoosiannaa, Kahvitellaan juhlavasti ja musisoidaan. Hicks (Morristown, New Jersey, US), urut.(Sandagerdi, Kujala, Lindberg, Mikellsen, Sixten, Viitala). klo 19 ”ALTBÖHMISCHES WEIHNACHTSLIED ” Ylioppilaskunnan Soittajat ja Grex Musicus esiintyvät yhteisessä tunnelmallisessa joulukonsertissa. Kimppaduunii, ee stadilaisil futais lujaa Tsilari_taitto_5-15_011.indd 20 20.10.2015 14.36. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. La 5.12. Paavalin pappi, Kirkkoherra Jorma Parviainen siirtyy eläkkeelle. klo 18 GRADUALE-KUORON JOULUKONSERTTI, johtaa Seppo Välimäki. Kilven Kuoro, johtaa Hanna Remes. klo 19 RESITAALI 4. klo 18 GRADUALE-KUORON JOULUKONSERTTI, johtaa Seppo Välimäki. klo 12 FOCUS MAURI VIITALA. klo 18 A.MAASALO: ADVENTTIVESPER. Kajautetaan Hoosiannaa, Kahvitellaan juhlavasti ja musisoidaan. klo 19 VALOA! –JOULUKONSERTTI. ME JÄRKÄTÄÄN JORMAN KANS VIEL PARI KERTAA, ETTÄ PAAVALIN TSYRKKA ON FULSAT Paavalin pappi, Kirkkoherra Jorma Parviainen siirtyy eläkkeelle. klo 15 Snygeimmät joulubiisit. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. klo 19 AVAJAISKONSERTTI. ORGANO NOVO HELSINKI 2015 –FESTIVAALI. Su 1. Tervetuloa Tervetuloa KONSERTTEJA, MUSIIKKIA PAAVALINKIRKOSSA 9. Pe 13.11. Vapaa pääsy. Jan Lehtola, urut. La 5.12. Jan Lehtola, urut, Petri Komulainen, käyrätorvi, Touko Lundell, trumpetti. Ke 11.11. opiskelijoita. klo 19 FOCUS AXEL RUOFF (Stuttgart, Saksa), Turkka Manninen, baritoni, Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kamarikuoro joht. Paavalinkirkon kuoro, johtaa Su 29.11. Pe 4.12. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Su 8.11. Liput 15 EUR (norm.) / 12 EUR (eläkeläiset, opiskelijat, lapset). adventtina 29.11 klo 10 Lähtömessu. Ti 8.12. klo 19 RESITAALI 3. adventtina 20.12. Ti 2.12. (Ahmas, Escaich, Hakim, Ruo?). Liput 15/10 e. adventtina 29.11 klo 10 Lähtömessu. Su 8.11.15 klo 10 URKUMESSU JAN LEHTOLA, URUT. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Thomas Monnet (Becon, Ranska)(Alain, Lebrun, Aubertin, Florentz). Paavalinkirkon kuoro, johtaa Seppo Välimäki, Elina Koivisto, Jorma Parviainen. James D. Heikki Liimola, Jan Lehtola, urut. To 12.11. klo 9.30 M.MUSORGSKI: NÄYTTELYKUVAT. Vapaa pääsy. (Ahmas, Escaich, Hakim, Ruo?). Kuopion Sibelius-Akatemian opiskelijoita. klo 18 A.MAASALO: ADVENTTIVESPER. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. La 14.11. Pe 13.11. Su 1. Joululauluja slangiksi ja suomeksi. (Tuomela). Su 29.11. klo 19 KAARI-ENSEMBLEN JOULUKONSERTTI, johtaa Saara Aittakumpu. Su 4
TSILARI 5/2015 1 Jangster-liite TSILARI 5/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Tsilari_taitto_5-15_011.indd 1 20.10.2015 14.36
Foto: Emma Jäntti. STADIN SLANGI EMMA JÄNTTI Skolepäivä Eltsussa Pussihyppelyy Foto: Emma Jäntti. Yks fluudaa ja muut staijaa. Teatterimaikka hiffas, et kyseessähän on kulttuuriperinne ja sen jatkaminen. Heitin muutaman kaa vähä läppää ja selvis, et perinneleikit ne hiffas heti. Lisäks jengi pääs tyyppaa eri perinneleikkei. Landel mun teatterimaikka kerto, et se oli aina kelannu, et slangi on tylyy ja ylimielist kieltä. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 2 20.10.2015 14.36. . Oli tosi nastaa, et pääs ite olee messissä jatkaa tätä kulttuuriperinnet eteenpäin tällä kertaa Eltsussa. Toiminnanjohtaja Marjut oli tietysti messis jeesaamassa. Raija Tervomaa, Sami Garam ja mut oli kutsuttu mestoille edustaa eri ikäpolvien slangii. Peilis pitää fluudaa ni, ettei hiffaa. Ne kelas, et ei ne bamlaa slangii, mut sit ne heti jo opetti meille taas uutta; skuutti – se meinaa potkulautaa! Skeideille esitettii videolt mun ja Kari Varvikon murresketsi ja ku me oltii vihdoin vek estraadilt, ni vuoros oli osallistavaa settii; Kuoronjohtaja Matti laulatti tyypeillä Stadin Slangin nimikkobiisin Niin Gimis on Stadi ja Raija avas stooria biisin takaa. Tapahtuman järkkäs nuori opiskelijamimmi Jasmin, joka duunaa sen harkkaa yhdistykselle. 2 TSILARI 5/2015 Ja ng st er -l iit e blingi = kimaltava, sädehtivä, siisti brassailla = elvistellä valkka = välitunti bleidit noin puolet normaalia lyhyemmät laskettelusukset S tadin Slangi duunas skolepäivän Eltsun ala-asteelle. Läksyks ne sai skrivaa Slangille erilaisii sanoi, mil ne kutsuu eri juttui, kuten vaik toi skuutti. Luettii jokanen skidi pätkä Samin slangintamaa kirjaa Seittämän broidii ja heitettii vähä läppää eri slangisanojen merkityksistä. Sit se oli tullu Stadii ja bongannu fabun kertomas stoorei ja esittelemäs mestoi sen skidien skideille slangilla. Tippuuks stebu just sun selän taa. Osa skideist tuns joitai vanhempiiki slangisanoi ja osa meni arvailuks. Foto: Emma Jäntti
KIMMO ISOTALO PÄÄTOIMITTAJA Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. Nastaa syksyä toivoen Kimmo Isotalo Päätoimittaja: Kimmo Isotalo puh.040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Vaikka myönnettäköön, että faijan kanssa meillä on eri totuuskäsitys tsetin merkityksestä. Nyt handuissasi on yksi Tsilarin uudistuksista – tuliterä jangsterliite! Sen sivuille olen pyrkinyt kokoamaan jo semigamlan järjestömme junnumaisempia stooreja. Foto: Virve Kuutar Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. Lisäksi pohjoisesta napsittiin isoja paloja Helsingin maalaiskunnasta ja vuonna 1966 Vuokin niemestä. Murroksessa moni asia on muuttunut, mutta ennen kaikkea se on luonut enemmän Stadia maan päälle. TSILARI 5/2015 3 Ja ng st er -l iit e LEDARI SLANGIN SYNTYVUONNA SKOLEN PENKILLE S tadin Slangi ry pistää tänä vuonna bileet pystyyn 20 toimintavuoden kunniaks. Historian tutkijana vältän eri aikakausien suoraa vertailua toisiinsa, sillä gamlojen friidujen ja kundien stooreista huolimatta historia ei toista itseään. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Erot bamlauksen, skrivauksen, duunauksien ja vaikka suosikkimestojen välillä vallitsevat niin sukupolvien kuin kaupungin eri osissa budjaavien välillä. Vieläkin myöhemmin esimerkiksi Puistolaa on laajennettu ja tietysti tårta på tårta Sipootakin koolattu. Vanha slangi on taantumassa ja sen bamlaajia on vuosi vuodelta vähemmän. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 3 20.10.2015 14.36. Lesaamista ei sentään opittu Tsilari-kädessä, mutta slangia faija bamlasi kovaa tahtia – varsinkin kun landesukulaisista piti kertoa stooreja. Toisen maailmansodan jälkeen pääkaupunkiimme ynnättiin muun muassa nykyisin varsin oleellisilta tuntuvat Laru, Hertsika ja Santis. Kaikkien näiden aluevaltausten seurauksena Stadi ei ole enää mitätön kivikylä vaan yli 600 000 ihmisen blingi eurooppalainen city suomalaisten yleisistä itsetunto-ongelmista huolimatta. Mielekästä on kuitenkin todeta, että maailma, Stadi ja slangi ovat aina olleet jatkuvassa ja vääjäämättömässä muutoksessa. . Suurin ero kielikuntien välillä tulee varmasti siinä, että moderni slangi ottaa maailman englantilaistumisen myötä paljon enemmän vaikutteita anglosaksisesta maailmasta kuin länsinaapuristamme. En ole pitänyt absoluuttisen totuuden etsimistä esimerkiksi slangisanoissa millään tavalla mielekkäänä. Toivottavasti jutut uppoavat kuin se legendaarinen nakki kukkaroon. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Tän ledarin skrivaaja täytti samana vuonna seitsemän vuotta ja siirtyi skolen penkille. 040-7674212 tsilari@stadinslangi.fi Kirjoittajat: Emma Jäntti Marjut Klinga Pasi Klinga Uffe Virta Kansi: Tavastia on ollut nuorison bilemesta jo vuodesta 1970. Tsilarin uudehkona ja nuoremman genren edustajana mä oon pyrkinyt esittelemään jutuissani omaa näkemystäni Stadista ja slangista – ilman minkäänlaista arvottamista. Tämä on seurausta yhtälailla Stadin ja koko Suomen kokemasta yhteiskuntamurroksesta. Ja oli tuo muutos sitten edistystä tai taantumusta, niin yksikään oldi kulttuuri ei ole vielä jäänyt jäljelle brassailemaan omasta timanttisuudestaan. Viiskyt vuotta myöhemmin koetaan varmaan kinkkilän eri kielten läpimurto myös slangitasolla. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Bränikät läänit on kuitenkin sirpaloittaneet stadilaisuutta, joka ilmenee nykyään yhä useammalla tavalla. Muutoksessa kannattaa siis olla mukana – ihan vaikka vain vaikuttamisen mahdollisuuden takia
Vähitellen harrastajamäärät kasvoivat ja lopulta vuonna 2006 perustettiin Suomen Tanssipelaajat ry viemään lajia eteenpäin ja edistämään lajin harrastusmahdollisuuksia. Lehtinen harmittelee lajia harrastavien määrän vähenemistä ja näkee yhtenä syynä kaikenlaiset muut pelimuodot kuten älypuhelimet. Flipun pelaajille oli myös pitkään tarjolla erilaisia skaboja jopa MMkisoihin saakka, mutta harrastajien vähetessä myös skabat ovat muuttuneet lähinnä SM-skaboiksi. Laitteita hankki ja ylläpiti lähinnä RAY, kunnes 90-luvun lopulla perustettiin erillinen viihdepelifirma Pelika, joka jatkoi myös flipujen kanssa duunaamista. Tärkein muutos on että joko pelataan erilaisilla älypuhelimilla soolona tai digataan vaan omaa aktiivisuutta vaativia lajeja. Todellista metallikuulan pyörimistä värivalojen vilkkuessa aikaansaamaa fiilistä ei kuitenkaan mikään himatietsika voita. Toukokuussa 2007 lajista tehtin Suomessa virallinen urheilulaji ja harrastajamäärät jatkoivat kasvuaan tuotteiden tarjonnan ja näkyvyyden lisääntymisen ohessa. = pahis, käytetään usein myös sarkastisessa merkityksessä badaas kvg = kato (vittu) googlesta Fotossa vuoden 2015 Emskabojen vinnaajia. Näkyvyyden lisääntyessä lajista on tullut koko kansan tuntema laji, joskaan ei vielä samassa mittapuussa kuin vaikkapa pesistai futis . Lintsi oli pitkään jokaisen flipun pelaajan paratiisi mutta viime vuosina sielläkin huoltoon liittyvistä syistä masiinoita on enää vaan muutama. Muun muassa Nuori Suomi ry:n, Suomen Tanssiurheiluliiton ja Ubergamesin (silloinen Positive Gaming Finland) kanssa yhdistys on tehnyt lukuisia lajiesittelyitä messuilla, kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa. Nyt suuri yleisökin pääsee pelejä testaamaan ja voi nauttia lähes 50-luvun kahvilafiiliksistä samalla. Ensimmäiset suuremmat harrastajayhteisöt muodostuivat vuoden 2003 tienoilla, jolloin laji vielä levisi hyvin rajatuissa pienissä piireissä. Lisäksi tanssipelejä on esitelty televisiossa, radiossa ja lehdissä, esimerkiksi puolentoista miljoonan katsojan edessä Euroviisujen tanssikilpailun Suomen karsintojen väliaikashowna. Stadissa flipuja pääsee skulaamaan kesäisin Lintsillä, muutamissa kapakoissa, joissa niitä on yleensä se yksi ja ainoa ja ”kultaisessa Mekassa” eli Jätkäsaaren Golden Classics Car –cafessa Tyynylaavankatu kutosessa. Tanssipelien Suomen valloitus alkoi tämän vuosituhannen alkuvuosina. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 4 20.10.2015 14.36. Lehtisen tilaan tuli putkiremppa ja koneille tarvittiin tilapäinen varasto joka kaikkien onneksi löytyikin tästä kahvilasta. Sähköistymisen lisääntyessä laitteiden huolto hankaloitui, minkä takia määrät vähenivät ja keskittyivät enemmän erilaisiin huvipuistoihin ja pelihalleihin. Lehtisen fliput olivat hänen yksityistiloissaan ja niitä oli huomattavasti enemmän kuin nyt nämä 4 masiinaa jotka tästä mestasta löytyvät. Vuosikymmenten ajan joka kylän kuppilassa oli oltava jasso ja flipu. Vuosien 2007 ja 2008 aikana yhdistys aloitti lukuisia yhteistyöprojekteja eri tahojen kanssa. Mikä sitten on korvannut nuorten vapaa-ajassa fliput. 4 TSILARI 5/2015 Ja ng st er -l iit e K ovin buumi etenkin Suomessa alkoi 50-luvulla. Ei siis riitä laittaa kolikko peliin ja pyöritellä vaikkapa rattia vaan oma liike on tärkeää. Yksi laji jonka harrastajat eivät tsennaa lainkaan flipuja mutta on samalla lailla oman marginaaliryhmänsä number one on tanssipelaaminen. Flipperitkin, joita jo sata vuotta sitten oli ollut olemassa erilaisten releiden avulla toimivina, muuttuivat nyt sähköisiksi. Ja yleensäkin pelin fyysisyys. Vuosikymmenten myötä sähköistymisen laajentuessa myös pelaaminen muuttui enemmän elektroniseksi. Paikasta löytyy useampi flipu ja mikä tärkeintä kundi joka pitää niistä huolta; Antti Lehtinen. Yhä useampi HARRASTUKSII MARJUT KLINGA Kaikki kundit ei futaa tai skimbaa Stadilaisten enemmistö on syntynyt 40-luvulla, joten on itsestään selvää, että siihen aikaan ainoat pelivälineet olivat futis ja skimbat. Foto: Marjut Klinga
Anna-Sofia, 15. Naisten paras oli tällä kertaa suomalainen Mea ”Mekki” Ekroos, jolle ei ollut haastajia tarjolla. Lovisa, 9. a) Blåbärsudd b) Marudd c) Lingonudd. Olympiska spelen hölls i Finland 1952, men när var det ursprungligen meningen att de skulle ordnas. Linn, 14. Francesca, 14. Vilken av följande är en stadsdel. 4. Mikä on Linnanmäen katuosoite. Kira, 12. Mikä metroasema sijaitsee Sörnäisten ja Kaisaniemen välissä. 3. Vilken stadsdel kallas Laru på finska. Suomi on pari kertaa isännöinyt EM-skaboja ja myös menestynyt niissä kuten tänäkin vuonna kun Markus Kokkonen sai hopeaa kovatasoisessa skabassa. 9. Minkä niminen kauppakeskus on Konalassa. Vilken metrostation ligger mellan Sörnäs och Kajsaniemi. Mikä seuraavista on kaupunginosa. Missä se sijaitsi aikaisemmin. a) Hietalahdessa b) Töölössä c) Sörnäisissä. Akseli, 8. Anna-Sofia, 15. Sofia, 11. Mitä kaupunginosaa kutsutaan Laruksi. a) Ruoholahti b) Hakaniemi c) Kallio. a) en hatt b) en bok c) en slant. Vad heter kyrkan, vars trappor Lucia brukar skrida ner för. SLANGIJENGI STADIFROOGIS Stadifroogikset – Helsinkiläisten skidien tekemiä Stadifroogiksia Vastaukset sivulla 7. 5. Vad heter köpcentret som finns i Kånala. Kaiken kaikkiaan on fiksua duunata muutakin kuin tietsikapelejä on se sitten flipujen parissa tai dankeamisen!!! Flipun saat hommattua himaan parilla donalla mutta kunnollinen tanssipeli maksaa huomattavasti enemmän. Onneksi niitäkin löytyy Stadista yleisistä tiloista varmaan yhtä monta kuin flipujakin. Kira, 12. Tiukan kilpailun voitto oli myös lähellä mennä Suomen Markus ”hippaheikki” Kokkoselle, mutta Markus jäi hopealle yhden turnauspisteen erolla. Nooa, 11. a) hattu b) kirja c) kolikko. a) Valtiokirkko b) Puomikirkko c) Tuomiokirkko. Har chauffören på bergoch dalbanan på Borgbacken till sitt förfogande a) gas b) gas och broms c) broms. Akseli, 8. Francesca, 14. SKABAT face / naamakirja = facebook KAty = kämppä tyhjä Ja ng st er -l iit e Tsilari_taitto_5-15_011.indd 5 20.10.2015 14.36. a) Degerö (Laajasalo) b) Drumsö (Lauttasaari) c) Dal (Laakso). Olympialaiset olivat Suomessa vuonna 1952. a) Gräsviken b) Hagnäs c) Berghäll. Onko Linnanmäen vuoristoradan kuljettajalla käytössään a) kaasu b) kaasu ja jarru c) jarru. a) Rastikko b) Ristikko c) Kaari. 2. Lovisa, 9. 8. a) Pellekuja b) Tivolikuja c) Karusellikuja. a) 1916 b) 1940 c) 1948. Kun Mea sijoittui kokonaiskilpailun kahdeksanneksi, toiseksi paras nainen sijoittui kymmenen sijaa alemmaksi. a) Rastikko b) Ristikko c) Kaari. Sofia, 11. 7. a) Clowngränden b) Tivoligränden c) Karusellgränden. Var fanns bryggeriet tidigare. Anton, 12. Vad finns i Eino Leino-statyns (som finns i Esplanadparken framför Svenska Teatern) vänstra hand. 10. Oona, 13. Nooa, 11. 6. Sinebrychoffin panimo on nykyään Keravalla. Oona, 13. Sinebrychoffs bryggeri finns numera i Kervo. Friidujen puolella laji ei ole vielä saavuttanut suosiota samassa mittakaavassa. Vad är Borgbackens gatuadress. Mitä löytyy Eino Leino-patsaan (sijaitsee Esplanadinpuistossa Svenska Teaternin edessä) vasemmassa kädessä. a) 1916 b) 1940 c) 1948. a) Mustikkaniemi b) Marjaniemi c) Puolukkaniemi. Onko tässä lajissa mahdollista skabata tosissaan kuten flipujen kanssa aiemmin. Linn, 14. Häneltä nähtiin kilpailun aikana jopa lukuisia 100%-tuloksia. a) Statskyrkan b) Bomkyrkan c) Domkyrkan. Pyrkimyksenä on tehdä lajista yleisesti tunnettu ja hyväksytty kaiken kansan parissa ja tämä tavoite lähestyy hyvää vauhtia. a) Laajasaloa b) Lauttasaarta c) Laaksoa. Nämä kymmenen Stadi-aiheista kysymystä – sekä 390 muuta helsinkiläisten lasten ja nuorten tekemää kysymystä – löytyvät uudesta Nähdään Kellon alla-KIDS tietovisailupelistä! Dessa tio frågor om Stan – samt ytterligare 390 frågor gjorda av helsingforsiska barn och ungdomar – finns i det nya frågesportsspelet Vi ses under Klockan-KIDS! 1. Minä vuonna niiden piti alun perin olla. TSILARI 5/2015 5 on joko kokeillut tai ainakin nähnyt tanssipelaamista, ja monet suomalaiset ovat hankkineet tanssipelialustan ja pelin kotiin. a) Sandviken b) Tölö c) Sörnäs. Minkä niminen on kirkko, jonka portaita Lucia laskeutuu. . EM-kokonaiskilpailun voiton uusi brittien Robert ”Maxx-Storm” Okin vakuuttavilla suorituksillaan. Anton, 12
insta = instagram oldi = vanha Pelastusharjoitus Santiksessa. Eikä sosiaalisten taitojen oppimistakaan sovi vähätellä. Toimintaa kaikille Vaan on vepareissa (joiden oikeampi nimi useimpien yhdistysten kohdalla on ”sopimuspalokunta”) monta hyvää nuorelle kansakunnalle. 6 TSILARI 5/2015 M ä aloitin pojankloppina tämän yleishyödyllisen harrastuksen faijan kannustamana. Foto: Pasi Klinga Ja ng st er -l iit e Tsilari_taitto_5-15_011.indd 6 20.10.2015 14.36. Stadissa touhutaan veparissa ihan samoja juttuja kuin ammattibrankkarit. Junnutoimintaa Stadissa Kuulin juttua, että Tsilariin on tulossa matskua aiheesta ”junnut”. Ota yhteyttä paikalliseen palokuntaasi tai suoraan Helsingin Pelastusliittoon (Puh: (09) 477 08 10, varmimmin klo 10.00-16.00), joka alueen koulutusorganisaationa osaa kertoa, mikä palokunta sinulle sopisi. Ja varmasti suurimpia motivaattoreita ovat nimenomaisesti keikat, niistä erityismainintana tietenkin eldikset. Käytännössä lähes ilmainen VPK-harrastus on oiva vastakohta monelle urheilulajille, jossa eurot kuluvat. Toisin kuin landeasemilla, joissa VPK useimmiten on kuntansa ainut palokunta. Ja harrastus jatkuu vielä yli 20 vuoden jälkeen. Vai mitä olette mieltä sammutustaitojen oppimisesta, junnujen valistuksesta sekä ryhmässä toimimisesta ja niiden hyödystä loppuelämää silmällä pitäen. Moni perheen pää pitää varmasti erityisessä arvossaan myös harrastuksen edullisuutta. Moni stadilainen saattaa pitää veparia ihan landetouhuna, mutta suurien kaupunkien vpk:t kuuluvat maan vanhimpiin (esimerkiksi Turku ja Helsinki). Foto: Pasi Klinga Sammutusharjoitus. . Voit ottaa harrastukseen lähes koko perheesi – nais-, miehistöja veteraaniosastot toimivat monissa alueen yhdistyksissä nuoriso-osastojen lisäksi. Ja halutessaan voivat jatkaa treeniä hamaan tulevaisuuteen – aikaan, jolloin heitä vanhoina patuina pidetään. VPK:t harvemmin kaupungissa lähtevät ensimmäisenä hälytyksiin ja siten ei aivan ykköslähtöjäkään kerry. Näistä esimerkkeinä mainittakoon oma palokunta, jossa aloitin nuorena ”palosotilaana” eli Marjaniemen VPK, joka idän helmenä on pitänyt punakukon aisoissa jo vuodesta 1926 sekä Helsingin VPK, joka vuorostaan on taistellut yli 150 vuotta niin sotien kuin rauhan aikojen tehtävissä. Monista junnuista kasvaa tulevia hälytysosastolaisia. Stadin miinuspuolena, jos sitä sellaiseksi voi sanoa, pitäisin hälytysten jakoa. JUNNUT HARRASTAA PASI KLINGA PALOKUNTALAINEN JO VUODESTA 1992. Se harrastus on vapaapalokunta – frivilliga brankåren. Osa saattaa päätyä jopa Pelastuskouluun, joten VPK on iso tekijä monelle stadilaiselle nuorelle. Hyödyllistä hommaa VPK on erityisen hyvä harrastus nuorille sen kasvatuksellisen sekä yleishyödyllisyyden vuoksi. Saat paljon hyödyllistä oppia, joilla voit hämmästyttää sukulaisesi ja kaverisi. Mulla ois yks hyvä ja kenties harvalle tuttukaan aihe siitä, mitä junnut voi harrastaa Stadissa. Oletko sinä seuraava nuoriso-osastolainen alueellasi. Vepareita on Stadissa useita niin lähiöissä kuin aivan ytimessä. Pääset osallistumaan joko alueellisille tai kansallisille, hauskoille kesäleireille. Turvallista syksyn aikaa, nuoret ja vanhemmat. Saat paljon kavereita – moniin nuoriso-osastoihin pääsee 10-vuotiaasta ylöspäin. Saamillasi opeilla voit joku päivä jopa pelastaa hengen
6. 5. Kun sitten sain iltakoulusta keskikoulun spettarin, päätin jatkaa uusille seikkailuille. Joskus menin duuniajan jälkeen siviilikamppeissa kolmannen kerroksen asiakaskahvioon, joka oli suosittu treffimesta. b) Hakaniemi/ Hagnäs. Skolekaippareille duunista Vaikkakin opin tsennaamaan byggan useimpia paikkoja ja ihmisiä, niin olinhan duunissa kaiken aikaa. Ja kartsatason alla on lisää kerroksia. b) Lauttasaarta/Drumsö. DUUNIMUISTOJA UFFE VIRTA Duunimesta Stadin keskustassa Vuonna 1958 (tai -59?) päätin lopettaa skolen neljännellä luokalla ja mennä duuniin. 2. A ikaisemmin olin kyllä ollut kesäduunissa tsupparina, varastoapulaisena ja sairaalan apumiehenä ja paarinkantajana, mutta mahdollisuus ympärivuotiseen liksaan tuntui houkuttelevalta – ja oli myös kovasti tarpeellinen. b) Marjaniemi/Marudd 4. Nimi ei toki ihan vastannut tehtäviäni mutta järjestelyosasto kuulosti hienolta, kun kerroin kavereille. Oma duunimestani oli kuudennessa, mutta itse asiassa sukkuloin koko talossa kanniskelemassa kirjoituskoneita, ja muita vempaimia. Ennen mentiin skolesta suoraan duuniin, mut nykyään duunista takas skoleen. Stokka oli kiva duunimesta. Onnistuinkin pääsemään hommiin Stadin keskustassa sijaitsevaan bulin tavaratalon järjestelyosastolle. Minulla ei silloin ollut hajuakaan siitä minkälainen masina tavaratalon varsinaisten myymälätilojen ympäri pyörii. Ennen oli kundit rautaa, botskit puuta ja Stokka oli Stadin ykkösshoppailu mesta. Buli talo Stokkan tavaratalossa on kahdeksan kerrosta – tai yhdeksän, riippuu miten laskee. Voin kyllä sanoa että minulla oli näköalapaikka – tsuppariperspektivistä, aikaan jolloin konttirikoneet olivat helkutin painavia, ei ollut läppäreitä eikä taskulaskimia ja kännyköitä sanottiin puhelimiksi. b) 1940. 3. Nykyään raudan tilalla on te rästä, puut jätetään skutsiin ja Stokkan treffimesta on ysikerroksessa. tsetti = hsl-matkakortti timanttinen = tosi hyvä, erinomainen, hieno Ja ng st er -l iit e Tsilari_taitto_5-15_011.indd 7 20.10.2015 14.36. c) Tuomiokirkko/ Domkyrkan 10. 9. c) kolikko/ en slant. b) Ristikko. Iltakoulussa saatoin ehkä paikata puutteellisiksi jääneitä aineita ja saada keskikoulun spettarin. Siellä oli usein skolekaippareita ja muita tuttuja. c) jarru/broms. 7. Vaikka olin Stokkalla duunissa vain vuoden päivät, jäi ajasta buli määrä mukavia muistoja. . Ne oli kiinni seinässä, eikä niillä voinut ottaa fotoja. Viisi kerrosta oli itse myymälätilaa. 8. Kymmenien vuosien jälkeen olen joskus tavannut jonkun vanhan kaverin, joka on kysellyt, olenko vielä etsivänä siinä tavaratalossa. b) Tivolikuja/ Tivoligränden. Kun jengi funtsas, mitä oikein duunaan Stokkalla, yritin olla salaperäisen näköinen ja sanoin olevani tavarataloetsivä. TSILARI 5/2015 7 Stadifroogis vastaukset / svaren: 1. Ja joku uteli, oliko tosiaan noiden peilien takana tarkkailuhuone, mistä voi tsiikailla, jos joku vohkii. Uffen duunimuisteluita Stokkalta lisää Tsilaris sa 6/2015. a) Hietalahdessa/Sandviken. Alakerrassa, maan alla sijaitsi lähettämö, varastot ja autokeskus ja ylimpänä seiskaja kasikerroksissa konttorit ja sihteeristö
JAKIS. Jakiksen simmis on snadi ja symppis, Pirkkolan simmis on ihan sporttimestojen ytimes Keskuspuistos ja bulis Itiksessä hittaa vilde erilaisii tsimmausja sporttimahiksii. ITIS. SIMMIKSII ERI FIILIKSIIN. YRJÖNGARTSA. Liikuntaviraston simmikset on kliffasti erilaisii mestoi, mis voi freesaa ittes. Simmiksissä järkätään kans esmees vesijumppii. YMPÄRI STADII. PIRKKOLA. Yrjöngartsan simmiksessä tsennaat historian blosikset. Tuu tsiigaan: hel.fi/uinti @ Liikuntavirasto Slangisanoja Vuosaaren nuorilta bägittää = pelata footbagia börsta = olut chillaa = hengailla,ottaa iisisti devari = dvd-soitin dissaa = aliarvioida jotakuta ege,egu,eki,erkki, = euro fege = väärennös gänsta = kovanaama holessi = reikä hänkki = kaide jarrupala = vanha mummo tai ukko joka on toisten tiellä jatkis = takatukka koldis = kylmä koolaa = soittaa puhelimella kusari,kusis = itsetietoinen poika kybäsäkki = 6-12 olutpulloa kassissa kämy = tunari käntsä,känä = kännykkä käppäri = käsijarru kätsää = ymmärtää, tajuta lokittaa = pyytää vanhempaa ihmistä ostamaan itselleen tupakkaa / alkoholia läväri = lävistys medekä = metroasema mesitsi = viesti moshaa = heiluttaa päätä musiikin tahtiin Ja ng st er -l iit e Tsilari_taitto_5-15_011.indd 8 20.10.2015 14.36
Ehtoollistsyrkka arkisin klo 18, sunnuntaisin klo 10. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 21 20.10.2015 14.36. Ehtoollistsyrkka arkisin klo 18, sunnuntaisin klo 10. Samalla olis kliffaa, jos kaikki stadilaiset hittais Kallion tsyrkan, keitaan joka stondaa Stadin sykkiväs ytimes. hhp://www.helsinginseurakunnat../kallio osoite: Itäinen Papinkatu 2 gratuleeraa pitkäaikaista kimppakafruaan Stadin Slangii ja takkaa kuluneist vuosist. Siel on elämää, jengikohtaloit, mestas voi tsittaa sekkan pari, relaa ja kukaan ei tsiigaa sua longaan, etkä sä joudu bungaa mitää. Pappiki on megessä arkisin klo 16-19. Tsyrkkaa pääsee inee joka arkipäivä klo 7-21, ja viikonloppuisin klo 9-19
Ei krikun jälkeinen jengi tuntis nykyisii kylppäreitä, tsökejä tai vessoja. Meidänkin talossa sloddeja oli parhaimmillaan n. Me kyl oikeestaan bamlataan edelleen Pimppalasta, koska siinä toimi krigun jälkeen pitkään Primulan kuppila, jossa sitattiin kavereiden kanssa, jos oli fyrkkaa. . Iso juttu kuuskerroksisessa talossa ja monet oli flytannutkin veks rempan ajaks. Bamiksen esityksen jälkeen – ja vähä sen aikanakin – muisteltiin menneitä: hyviä kepposia ja monia kavereita niin omasta kuin lähitaloista. Ja kun kliffaa oli, niin tietty päätettiin tavata taas ens vuonna samaan aikaan. Ja mukavat treffit olikin. Kyl talo nyt on hienossa kondiksessa, ku erilaisii remppoja on duunattu yli 10 vuotta. Niinpä päätettiinkin tavata vuosittain ain syksysin. Syynättiin taloo noin ulkopuolelta, vaikka ei siitä oikeestaan mitenkään hiffannu, että talossa oli tehty täydellinen putkiremppa. Kyl talo nyt on hienossa kondiksessa, ku erilaisii remppoja on duunattu yli 10 vuotta. EKS MINNAA TIMPPA HONKALA MANSKU 134:SSÄ VV.1946-63 BUDJANNUT. Raflan omistaja oli varannu meille ystävällisesti yläkerran tilat vain meidän käyttöön muutamaksi tunniksi. Naapuritalon Sepa oli tullut mööttiin aina Ruotsista asti. Näin voitiin myös kuunnella talon hall ent bamiksen Esko Jantusen tietsikakatsaus rempan eri vaiheisiin. Pitskult siirryttiin sit läheiseen Mansku 130 talossa sijaitevaan rafla Mullikkaan. Talon nykyasukkaat eivät asia juhlistaneet, mutta meille krigun jälkeisille kakruille se oli hyvä syy kerätä vanha jengi kasaan. Mullikan yläkerran tiloihin rappusia kletratessa oli vanha kunnon fiilis kuin ennen Pimppalan rappuja noustessa. Ja usein sitattiin, vaikkei olis ollu furkkaakaan, mut ei ne myyjät siit kyl oikein tykänny. Arvas tietysti, että me skriinataan niin kovaa, että muut raflavieraat häiriintyy. Mansku 134 jengi treffas jälleen Mansku 134 talossa krigun jälkeen 1950-60 luvuilla budjanneet friidut ja kundit treffas ekaa kertaa toisensa sitt vek flyttauksen jälkeen talon valmistumisen 70-vuotistapahtuman merkeissä syksyllä 2011. Friidut ja kundit bamlaamas vanhoja jekkuja, vasemmalta: Pippi, Kirsti, Sepa, Pera ja selin Ripa Tsilari_taitto_5-15_011.indd 22 20.10.2015 14.36. 50. 22 TSILARI 5/2015 S yyskuus oli taas treffit ja jengii mukavasti paikalla kun treffattiin talon pitskulla
. . Ennakkoon tilatut hoidot -15% Varaa hoitopaketit edullisesti etukäteen hotellin nettisivuilta tunnussanalla "Stadin Slangit". tai kotisivuilta www.stadinslangi.. Nettisivujen osoite on: www.meritonhotels.com/spa-varaus Huom.Passi mukaan! Lähtö ma 11.1.2016 Helsingin Länsisatamasta klo 10.30 Saapuminen Tallinnaan klo 12.30 Lähtö Tallinnasta to 14.1.2016 klo 13.00 ja saapuminen Helsingin Länsisatamaan klo 16.30 Hintaan sisältyy: matka Helsingistä Tallinnaan ja hytit matkatavaroille bu?et-aamiainen laivalla kuljetus satamasta hotellille kolmen vuorokauden majoitus kahden hengen classic twin huoneessa kahden hengen classic twin huoneessa kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö hotelli lainaa kylpytakit ja tohvelit aamiaiset sekä bu?et-päivälliset hotelli Meritonissa kolmena päivänä kuljetus hotellilta satamaan paluumatka Tallinnasta Helsinkiin ja hytit matkatavaroille ja hytit matkatavaroille läksiäiskemuissa nautitaan venäläinen juhlaillallinen läksiäiskemuissa myös karaoke Reissu maksaa 245 € Stadin Slangi ry:n jäseniltä ja 255 € ei jäseniltä. Matkanjohtajana toimii Antsu Nuutinen Tervetuloa unelmien hemmottelulomalle! Toimi nopeasti! Vain 25 huonetta varattuna. . Hotelli sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä Toompean mäeltä ja Vanhastakaupungista. . Sitovat ilmoittautumiset 30.11.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimisto@stadinslangi.. . . Tsilari_taitto_5-15_011.indd 23 20.10.2015 14.36. TSILARI 5/2015 23 Selja Räike Juha Aunola Maarit Niiniluoto Slangikuoro . Huom. Ilmoittautumisesi jälkeen saat maksuohjeet. . toimisto@stadinslangi.. tunnussanalla "Stadin Slangit". . . .
Tsilari_taitto_5-15_011.indd 24 20.10.2015 14.36
Kiviksestähän se vanha Dallape on keikkailunsa alottanu. Vermi hade vettä ede venä mide velen ode vehän väde veean lide venha vade veelle nide. Silloin muinoin me kundit bamlattiin Kivikses veden kieltä aina jos me haluttiin, et mutsit ja friidut ei bonjaa mitä me bamlataan. Bailauspaikkana ei ollu rantsu ja sen jortsulava, vaan futiskenttä niinku aina ennenki rosvopaistibailuissa. Dallape skulas juhannuksena Ikimuistoisen kliffa oli viime Juhannusaatto, ku rantsuun oli saatu nykyinen Dallape-orkka skulaamaan. Nää nykyiset oli siäl koko kalustolla eli kahdentoista muusikon voimalla eikä niil ollu siält kauhee kiire mihkää, vaan ne skulas ja skulas vaik klogu oli jo aika paljo. KIVINOKKA ELÄÄ!!! . Vanhoi kivisläisii eli muitaki sellasii ku Viljan Risi oli paikalla kans aika monta. Joskus parikyt vuatta sitte Kivikses oli paljo tyhjii ja käyttämättömii mökkei, mut nyt on tilanne paljo parempi. Jengii riittää ja Kivikses on vähä samaa henkee ku silloin joskus ku meikäläinen oli pikku skidi. Silloin muinoin Kivikseen muutettiin stadista koko perheen kans heti ku skolet sluutas ja takas stadiin taas vähä ennen ku skolet taas alko. Faijat lähti aamusin Kiviksestä duuniin ja me tenavat jäätiin mutsien kans tsimmaan ja viettään aikaa milloin mitenki. F o to : V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_5-15_011.indd 25 20.10.2015 14.36. Nuoret friidut ja kundit messiin Mut ei Kiviksen bailut ois sitä mitä ne nykyään on ilman nuorii ja touhukkaita friiduja ja kundeja, jotka tekee kovaa duunia kaikkien bailujen ja urheiluskabojen järkkäämisessä. Siel oli kans snadeja ja kliffoja teatteriesitysten tapasia juttuja ja tietysti musaa ja jortsut. Kukaan ei siit liikkuvast ja musan tahdis ympäri rantsuu hytkyväst jengist osannu tehdä tarkkaa arviota määrästä, mut useampi tuhat ihmistä siäl kyl oli. Just siks mä pistän tähänki loppuun snadisti arkaluontosen jutun veden kiälellä: Veviksen kide vekyiset nyde veiluja bade verkkäävät jade veedut fride vevät ode veika ade vevän hyde veköisiä näde. TSILARI 5/2015 25 K estokivisläinen ja syntyperäinen Kiviksen kundi Viljan Risi oli duunannu paistimonttuun eldiksen jo pual viis aamulla ja siks rosvopaisti oli kypsää ja gutaa ku jengi skruudas sitä viiden maissa iltapäivällä. Kivinokka elää! Mut tosi kliffa fiilis jäi rosvopaistibailuistaki ja täytyy vaan toivottaa niille kundeille ja friiduille jotka näitä bailuja nykyään järkkää jaksamista ja viitsimistä edelleenki. Jengii oli rantsussa enemmän ku mä oon koskaan nähny. Me nyt jo gamlat starat pyöritettiin aikamme sitä touhuu. STADIN MESTAT TAPIO SALMINEN KIVIKSEN JA VALKAN KUNDI Kiviksen kentsulla skruudattiin ja bailattiin Kivinokassa eli Kiviksessä oli jo perinteiset rosvopaistibailut lauantaina 1.8. Jos nää nuorkivisläiset ei ois ottanu hommaa haltuun, niin kyl Kivis ois jo aika tyhjä mesta. No ei siäl mökeis nyt tiätenkään enää ihan sillai budjata ku ennen, mut melkeen kaikis mökeis käydään kumminki aika usein ja Kivikses on elämää. Vanhoil mä tarkotan semmosii ku on ollu Kivikses jotain 50 tai 60 vuatta ja vähän enemmänki, niinku mäkin
Mut fyrkat riitti eepeihin ja singleihin. Kaikkihan me muistetaan vuos 1995. Meidän jengi ainaki diggas niiden lungii ja klaiduu stailii, ja meist ne oli paljon snygimpii ku me kalpeelärviset. Mä rupesin diggaan jenkkejä Mun mielest jos historiast jotain minnaamisen väärtii haluu plokkaa, pitää dyykkaa kunnolla, vaikka niihin aikoihin, ku me bulit ikäluokat synnyttiin. Suomi ja Svedut liitty Euroopan unioniin. Siks meist tuli jenkkifaneja melkeen koko porukast. Musapuolelki oli äksöniä: Pekka Kuusisto -niminen kersa finstas Jean Sibelius -figeliskaban. Ja sit mankal pysty äänittään ite skulattuu musaa. Töllöst tsiikattiin Metsoloit, Hynttyit yhteen ja Blondii ku tuli taloon. Mut mun ja muiden kohta sodan jälkeen syntyneiden aikana on sattunu ihan posketon määrä jännii asioit, ei virtuaalisesti, vaan ihan konkreettisesti, livenä. Me oltiin ekaa kertaa maailman parhait lätkässä. Tuli jengii käymään, oltiin vieraskoreit, mekin dokattiin ekat cokikset ja nähtiin livenä ekat negrut. Et fossiilit on ihan pitskulla nykyajan systeemeist, ei ne tajuu mitään virtuaalijutuist eikä mistään. Mä luulen et meidän vanhemmil oli fitti fiilis, ku ne oli nähny, millast elämä oli ennen sitä bulii skragista slobojen kanssa. Joo, totta on. Mut sielt ei tullu rockii, ku se oli joidenki starbujen ja tanttojen mielest negrumusaa. Sit meil oli sellanen buli radio, mis oli kannen alla skraitta. Hei kamoon!, sehän on ihan skidien historiaa. Siin toosas oli ämyrit molemmis päissä (ihan ku stereo) ja saundii sen verran, et kaikki naapurit osas ulkoo: ”A-wop-bob-a-loo-bop-alob-bam-boom!” Lätyt oli viinyyleit ja rock’n’rollii sai Stadist muutamast puljust. Niis oli neljä ja kaks stygee. Mulle finnipläsiselle teinille 50-luvun loppu oli upeet aikaa. Jos joku mun frendeist tsöbas nyyan platan, koht se oli mullaki, mankkanauhal. Briteist alko tulla tiukkaa ryhmää ku osas skulaa ja sjungaa stailisti stemmaa: Dave Clark On kliffaa joskus bamlaa skideille siitä, mitä kaikkee on tapahtunu sinä aikana ku esimerkiks meikäläinen on ollu mestoilla. Meil oli bulin kerrostalon eka telkkari. Faija tsöbas värkkei Okei, jotkut sanoo, et Stadin Olympialaisiin hyyty murjotus ja spiidaaminen. Mun faija taas oli tekniikkafriikki. Kaikki skäfäki mitä me saatiin, tuntu kliffalt. Mul oli mun toka kännykkä, Nokia 2110. Motskarit oli Javoja ja CeeZetoi, fiudet Popedoit, Mossei, Ifoi ja Skodii. Varmuuden vuoks Suomes lopetettiin stidien duunaaminen. 26 TSILARI 5/2015 Fossiili on rock SEPPO PALMINEN SEPPO@PALMINEN.COM PALMISEN PAMINA M ä funtsasin, et pitääks munki skrivaa jotain freesii sen kunniaks et slangikertsi on ollu koossa kakskyt vuotta ja tää on juhla-aviisi. 60-luvun alus älpee bungas 24 huggee – ku spadduaski bungas skäfästi yli huggen. Sil mä tietty bamlasin ilman lankoi, mut sil mä pystyin stikkaan tekstareit. Mustaihosii sanottiin negruiks, eikä se ollu mitään synffausta. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 26 20.10.2015 14.36. Joidenki skloddien mielest niiden vanhempien elämäs ei oo tapahtunu mitään, eikä tapahdu. Se tsöbas kaikki heebelit heti ku niit jostain sai. Kuuskytluvun musa oli timangii Mankka oli kätsy peli. Me ku oltiin snadeja, ei me tsennattu mitään parempaa. Rock traijattiin Suomeen ja mä rupesin diggaan Elvistä. Nyt oli pula melkeen kaikest: kuteita, safkaa, sogruu, tsufee, röökii ja brenkkuu säännösteltiin. Me tajuttiin, et niil meni paremmin ja et ne oli redii jengii, ku niiden skidit lähetti meille niiden gamlat kamat. Ku tuli toi skittabuumi, kaikki skulas rautalankaa. Ilman beisii saundi oli aika ohkanen. Älppärit oli tautisen tyyriitä. Se oli olevinaan mageeta. Jenkkiläst lähetettiin meille Ameriikan baguja, siis käytettyi lelui ja muuta krääsää. Bruce Springsteenilt tuli Greatest Hits, Madonnalt Something to Remember ja Michael Jacksonilt HIStory. Me osattiin kaikki Shadowsien biisit, mut meilt puuttu basisti. No, loppujen lopuks tais olla parast, et me sit keskityttiin vaan enempi lysnaushommiin. Niin mekin. Meil oli Upin ja sen broidin kans skittabändi The Giants
Meil ku sattuu molemmil oleen sama kuiskaaja.” . Kuuskytluvun musa oli meitsien elämänvoimaa. Ja paina tää kaaliis, me ollaan loppuun asti eka nuorisosukupolvi. Jos joku mun frendeist tsöbas nyyan platan, koht se oli mullaki, mankkanauhal. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 27 20.10.2015 14.36. Sillo me osattiin ulkoo kaikki Elviksen, Cliff Richardin ja Beatlesien biisien lyriikat. ”Mitä sä sit intät, et sä ja sun bulit ikäluokkas ootte eläny kaikki kovat jutskat livenä, et teille ei mikään virtuaalibluffi kelpaa?” Joo, sehän meil on stailina. Ja eletään edelleen. Hei mut Beatlet ei tullu Suomeen Ei tullu. Ei kelvannu ”prison”, totta kai se oli ”jailhouse”, eikä koskaan skrivattu ”Soviet Union”, sehän oli ”The USSR”. Ja aika paljon muidenki biisien sanoja. Lennon/McCartney oli hillitön pari, jokainen uus älpee oli tapaus ja olihan ne ihan fakiireit. Ei tullu Elviskään, siis keikalle niinku livenä. Meidän enkun maikka meni retkuun monta kertaa, ku meil oli Upin kans skaboissa aina samat ihme vendaukset. Ope pällisteli monttu levällään: ”Kuin te voitte lunttaa toisiltanne, vaik te tsittaatte täsmälleen luokan vastapäisis nurkis?” Me klaarattiin aina ihan pokkana: ”Ei meitsien tartte lunttaa. TSILARI 5/2015 27 Hollannin matka 9-17.4.2016 6666666666666666 6666666666666666666666666666666666666666666666666 6666666666666666666666666666666666666 66 6666666666666666666 666666666666666666666666666666666666666666666666 666666666666666666666666666666666666666666666666 6666666666666666666666666666666666666 666666666666666666666666 ?6?6666666666666666?66666?66666?666666666 ?6666?6?666666?6666666666??6?6??6?6666?66666666666?666666?6666666666 ?6666?66?6666666666?6?66666666 ?6?66666666?666?6666666?66?666666?666666?666666666666666?66666666 ?6666666?6?666666666666666666666666 ?6666666?6?666666666666666666666666 ?66666?6?6666666666666666666666666 ?6666666?6666?66666?6666666?66 ?6?66?6666?6666?66?6666 ?6?666?666666?66?66666666666666666?66?6666 ?66666666666666666?666666666666?666666666666 66?666666?66666?6666666?66?66666666?666666 Five, Who, Kinks, Rolling Stones, Gerry ja Pacemakers, Hollies – niin ja sit se Roy Orbisonin lämppärikööri: Beatlesit breikkas läpi Suomessaki vuonna 1964. Me elettiin joka styge
Näyttelys on dokkareita ja fotoi niistä. Se päätettiin duunaa melkein kokonaan nyyaks. Niis on järkätty näyttelyitä, mis on minnailtu Stadin elämää eri aikoina. Myöhemmin, kun byggast haluttiin duunaa pankki, ni pyydettiin Lars Sonck funtsaamaan muutoksii. Samassa mestassa, sillon siis jo Virka Galleriassa järkättiin Slangin juhlanäyttely 2011 Stadin mestat himasta gartsalle, joka siis snadisti myöhästy varsinaisesta juhlavuodesta, kun 15 v tuli täyteen jo 2010. . Tsilari_taitto_5-15_011.indd 28 20.10.2015 14.36. Virka Galleriassa on kans snadi leffateatteri Virka Kino, mis voi käydä tsiigaamassa lyhyitä leffoja, niiden aiheet vaihtelee eikä ne oo pelkästään Stadista. Virka Galleria on avoinna ma-pe 9-19 ja la-su 10-16. Aulassa voi tsiigaa Kimmo Kaivannon duunii Ketju (1971), joka on melkein 8,5 m korkee teos. Sillon aula oli mesta, mistä duuniin tai möötteihin menijät dallas läpi. Nykysin siel toimii Aschan-ketjuun kuuluva Cafe Jugend, mist saa kans vinkkuu ja drinksui. Virka Galleria Virka Galleriassa järkätään näyttelyitä, konserttei ja tapahtumii, mihin ei bungaa mitään. Ornamentit ja muita koristeit nyyaan byggaan duunas Valter Jung ja Vilho Sjöström maalas laajennusosan kattoon Stadi-maiseman Korkiksesta tsiigattuna. Arkkitehtinä oli Aarno Ruusuvuori. Ne oli valmiit vuonna 1904. Kaupungintalon aulassa on kans Virka Info, mis voi käydä froogaamassa kaikkee Stadin palveluista ja hyllyiltä voi blokkaa Stadin mestoista esitteitä. 28 TSILARI 5/2015 Y hdistys järkkäs v.1997 näyttelyn Niin Gimis on Stadi Jugend-saliin. Bulein oli se, ett sisäpitskusta duunattiin pankkisali. Se on auki ma-pe 9-19, la 10-18 ja su 11-18. Näyttelys on Hannes Heikuran fotoja. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Kaupungintalo siit tuli 1932. Vuonna 1961 Stadi slumppas byggan, joka oli jo kehnos kondikses. Lisää infoo: http://virka.fi Jugendsali Vuonna 1827 bygattu Pohjois-Espa 19 oli venäläisen kauppiaan Jegor Uschakoffin hima. Ku se on holvattu, ni näyttää snadisti tsyrkalta. Sit Stadi alko funtsaa, mitä muuta Jugendsalissa vois snyggiin mestaan sopivaa vois duunaa, ett jengi hittais sen. Sinne perustettiin Virka Galleria vuonna 2009. Dokkareihin tallennetaan vieläkin elämää gartsoilla, jengii ja stadilaisten yhteisii kokemuksii. Viel bulimmaks sen saa spegelit, jotka on sen yläja alapuolella. Se on bygattu 1833, sen suunnitteli C.L.Engel. Uschakoffin talo 1950luvulla. Pankkisalille annettiin nyya nimi – Jugendsali. Gamlaa jäi vaan julkisivu ja pankkisali. Tokaks näyttelymestaks juhlavuonna 2005 saatiin Kaupungintalon aula. Tällanen toiminta sopiikin hyvin byggaan, joka on ollu Stadin huvija viihde-elämän keskuksena hotelli Seurahuoneena 1800-luvulla. Tää on vika osa fotaajan Helsinki-trilogiasta. VIRVE KUUTAR STADIN KLIFFAT MESTAT Slangin näyttelymestat Juhlanumbaan päätin blokkaa kliffoihin mestoihin Jugend-salin ja Virka-gallerian, ku niihin liittyy yhdistyksen bulei tapahtumii. Siihen tuli lasikatto. Fotaaja tuntematon. Stadi käytti sitä edustustilana. Stadin elämää on filmattu 1910-luvulta alkaen. börjaa Docfilm Helsinki Matka kaupungin muistiin. Mutta ehkä slangilaisten idis järkätä näyttely siellä synnytti Stadin hallinnossa idiksen, ett voishan bulii aulaa käyttää muuhunki. Sen jälkeen 18.11. Siitä tulikin mestan yleisöennätys, kun siellä kävi yli 26 500 hemmoo tsiigaamassa näyttelyy ja Slangin järkkäämää proggista. Fotot on otettu vuosina 2013–2014 Stadissa sillo ku on pimeetä. Se vuokrattiin kahvilaks. Viel ehtii tsiigaan näyttelyy End of the road matkan loppu, joka slyyttaa 8.11. Stadin infoja näyttelypiste oli siellä 1984-2008
mennessä. Buukkaa libarit byroosta 27.11. Yhessä niistä remppas fiudeja yks vanhempi starbo, Pikku Kalle. Jengi varmalla viel minnaa pääkallosormukset. Matkaa oli jotain 10 metrii. Ku tää klitsu oli bygattu pommisuojaks, niin keltsun katossa staijas paarit ja me kundit pamlattin, et niillä paareilla koisaiski joku luuranko ja siks kait ei oikein ees snärkätty tsiigaa, et staijaisko paareilla oikeestikki, joku muumio. JASKA KOROMA PIKKU JOULU JORTSUT 4.12.2015 Tiernapojat, Sonja & Omat Pojat, RETEE improvisaatio-teatteriryhmä, arpajaiset Ineen bungaa 35 € jäsenille ja muille 40 €. Ja mä minnaan, et ku mä tsiikasin sen stebarin flygaamista, en vieläkään bonjaa, et miten vetissä se snadi stebari osuki, just siihen lyysinkupuun ja kupu räsäks. Sit tän uhrin piti hiffaa reitti sieltä veke, ku me muut mölyttiin ku dorkat, sen kiusaks. Kesällä Hietsussa käytiin tsimmaamassa. Ravintola Kaisaniemi perjantaina 4.12.2015 kello 18.00 TÖLIKAN KUNDI Tsilari_taitto_5-15_011.indd 29 20.10.2015 14.36. Ja varmalla jengi funtsii flöitiks, jos mä vaik kaveeraan, et ku stikkas ton golfboltsin seiskan kertsin partskulta pitskulle, niin tää boltsi kimpos ainaski viidenteen kertsiin asti takas. Talvella tsiigattiin, ku muijat ja äijät, dorga smaili feisissä ja villagotsa bollassa, tsimmas avannossa. Sen kafruja, varsinki yks Tölikän ruusu, tais viettää siellä kliffoja hetkiä. Hinta sisältää safkan (alkupala ja lämminruoka). Sit tää toinen halvi, Väiskillä tai Runskin pudessa. Meitsin pitskulla staijas kolme bilikatallii. Ne oli fosforii ja ne lyysas ihme sinivihreetä lyysii, ku staijas meitsin mörkissä klitsussa. Ja sit mä kerran, ihan vaan tähtäsin yhen pitskudörren lyysin kupuun. . Ja sit tsörattiin skabaa tseleillä Väiskin bärtsillä. Ku tää, meitsin hösen klitsu, oli aika sokkeloo, niin peitettiin joltain öögat ja skuffattiin sitä ympäri keltsuu, et se ei enää pystyny snaijaan, missä se stondas. No, ku sieltä pysty lysnaan, ku niitten sekakööri sungas sen ajan slaagereita, niinku tää Emma, Katariinan kamarissa ja bulisti muitaki kliffoja stykejä. TSILARI 5/2015 29 SKIDIVUOSII N yt ku funtsin, niin mä oon varmalla braisannu puolet mun skidivuosista meidän hösen pitskulla. Mut, ku tää pitsku oli snadisti vino, niin sit se boltsi ponkas naapurin pitskulle, eikä sitä jänänny enää hiipii tsögaan takas, ku yks Koivun eukko oli skäfästi tyly tsilari. Yks juitsu, mitä mä vieläki joskus funtsin, oli ku mun faija duunas mulle ripet. Faijalla tais snadisti omatunto tsöraa klesaa, ku se oli nää ripet meitsille väsännykki. Siel braisattiin rohkeusskabaa. Väiskillä talvella skrinnattiin, skulattiin lätkää ja skimbattiin. Sit me tsögattiin golfiboltseja Talin golfgentsulta. Talkkari ku sit hiffas, et se oli taas ton saman kundin fittii touhuu, roudas tiketin faijalle ja faija sen kyl bungas
Ku Stadin Slangi täyttää 20 vee, sitä jengi onnittelee! Parhaimmat onniielut kakskymppiselle Stadin Slangille toivoiaa Meikun tsyrkan jengi Stadin slangi ry:lle glaidut bailut! toivoo Ruskis-Seura JUHLAVUOSI 20 V MeilahtiSeura ry MalmiSeura onnittelee Stadin Slangia ja Tsilaria. Hyvää duunia! Helsingin Ahtaustyöntekijät ry Töölöseura Eino Leinon katu 4, 00250 Helsinki PuuValgalaiset onnittelee kakskymppistä Stadin Slangia! www.siltasaariseura.fi KallioSeura ry Helsinginkatu 42 A 20 00530 Helsinki Stadin Vaparit gratuleeraa! Tsilari_taitto_5-15_011.indd 30 20.10.2015 14.36
Kundit, friidut ja glenuritki Herulist ja Valkast. HermanniVallilaSeura ry Uudenmaan Kirjoittajat ry Eliaslehti www.ukir.fi KANTSUN JA KAARELAN JENGI POKKAA STADIN SLANGILLE! KaarelaSeura ry Tsilari_taitto_5-15_011.indd 31 20.10.2015 14.36. Buli kiitti kaikille, ku onnitteli meitä ja tuki meidän duunii omilla tervehdyksillään! Stadin Slangi ry ”Tulit ykkösen spåralla Käpylään ja nyt olet päättärillä. Dallaa himaan, kun tämän olet snaijannut!” Käpylä-peli 2004 Tintti Karppinen Käpylä-seura ry Stadin slangi on monikielisen ja kulttuurisen Helsingin sielu. Sitä kannattaa vaalia! ONNEA JA MENESTYSTÄ JUHLIVALLE STADIN SLANGILLE! Heikki ”Heka” Paunonen Bonjataan sitä susirajallakin SLANGI JEBUJEE! GRATULIS STADIN SLANGILLE! Slangijengi on bamlannu fiinisti stadilaisten parhaaksi 20 vuotta. Sait stadista värisuoran räpylään – sen hiffaat jo ensi visiitillä, sillä mestoista parhaat olet bongannut
Hittaat ne Jangsterliitteestä. FOTOSKABA Tsennaaks mestan. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 32 20.10.2015 14.36. Stadifroogiksen froogut on tällä kertaa skidien duunaamia. Hänelle lähetettiin Stadin Slangi ry:n kirjapalkinto. Fotoskaba Tsilarissa 4/2015 Fotossa ollut patsas sijaitsee Kapteeninkatujen ja Tehtaankadun välissä olevassa snadissa kolmion muotoisessa puistikossa. Fotoskabassa oli snadi osa patsaasta. Patsaan tekijä on kuvanveistäjä Pekka Kauhanen, joka finnas mm. ARNO SOISALO Tsilarin 4/2015 ristikon oikee ratkasu. SKABAT Kapteeni koko komeudessaan. Sen jalustassa bluggaa: ”Kapteenin Muistikko 2012”. Oikein vastanneista onni suosi Esko Heliniä. 11.12.2013 Talvisota-aiheisen patsaskilpailun Valontuojanimisellä kymmenen metriä korkealla veistoksellaan. Vastaukset Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki sähköposti: tsilari@stadinslangi.fi Vastaukset viimeistään 5.11.2015 SLANGIRISTIKON DUUNAS SEPPO PALANDER Tsilarin 4/2015 skaboihin tulikin tällä kertaa tavallista snadimmin vastauksia, olikohan vaikee mesta Fotoskabassa. Onneksi olkoon Mistähän hittaa Stadissa moisen vesipedon. 32 TSILARI 5/2015 SLANGIJENGI RISTIKKO Hiffaaks sanat
Kasvatat sä asfalttiporkkanoit. Mulle ei menny kaaliin, että kundi oli stadilainen ja agronomi. Kesä Stadi, – kivat sulle! PENA HONGISTO, JÄSEN 425, EX-SIHTEERI LESAAJAT TSILARI MUISTAA Kohvan Masa oli myös taitava shungaaja, tässä serenadi Slangitreffeillä 2007. Masa oli kurssin gamloin ja arvoltaan kapteeni, minä nuorin ja vänskä. Expohallissa jorataan, Espan lavalla skulaa skoudet, Seuriksessa tanhujengi painaa ympäri kokon. Kävimme skutsissa eri rasteilla kovaa skabaa ja mä parempana tsuppaajana ja käsikranun skarppina stiggaajana finstasin, mutta Masa pesi mut rynnärin lukon osien sokkona skramlaamisessa ja veti himaan meidän keskeisen mittelön. Pihliksessä nakut friidut baadaa ja simmaa, Kundit kaltsilla tsittaa ja tsiigaa, Skönellä botskit lilluu, killuu ja skiglaa, Pennuille jaffaa, stoijaa – kivat sulle! Spriki jengi skragat kaulassa, Terassilla skruudaa, Bamlaa bisnestä, eikä ne edes bonjaa tai huomaa, Ett´ peffat heittää kesäkretongeissa, Ihan kun Lintsin Onnenpyörässä, Aina lupaa, mutt´ei koskaan anna – kivat sulle! Kaivarin rantsussa tvetataan mattoja, Mäntysuopaa ja vodaa, Loiskis, läiskis, suih, suih! Nosta hei – kuivumaan! Suulis skriinaa ja nahka kärtsää. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen: tsilari@ stadinslangi.fi tai koneella kirjoitettuna toimituksen postiosoitteeseen: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Napakat jutut sopivat lehteen parhaiten. Vaude kundit – hämärää! Tsiigaa vähä: noi sekstaa ja skruudaa! Fikkarit veks ja jätskille Piperiin– kivat sulle! Tähtärin nurtsilla on vilttejä ja koiria ja gimmoja, Puskissa pulijengi dokaa ja möykkää, Skoudet skujaa, hissunkissun, ees taas, Kantsuuks pysähtyy – hei! Tsepajengi dallaa ja välillä huilaa, Ursulaan on pitkä matka – kivat sulle! Perunatorilta Stockalle, Ale, rea – halvalla hei! Mutsit penkoo ja koklaa, Kassit täyttyy, fyrkkaa palaa – halvalla hei! Divareissa fiksut plokkaa kesäpluggaamista, Nietscheä, Sariolaa ja muuta mukavaa – kivat sulle! Nahkatsengat ja dongarit, Suavee lettiin ja baanalle. Maanpuolustuslehden päätoimittajana, tykitti pääesikunnan uffareita avoimempaan tiedonvälitykseen. Kesä Stadi – kivat sulle! Fogelit sjungaa, skutsi kungaa, gräsä döfaa ja suulis skriinaa. Kohvan Masa flyttas maisemaa Kohvan Masa (76), Stadin Slangin entinen varapuheenjohtaja ja pitkäaikainen Tsilarin toimituskunnan jäsen flyttas maisemaa viime elokuussa, kun Käpiksen kundi lähti tavoittelemaan taivaallisia mestoja. Tsilarin seuraava numero 5/2015 ilmestyy 4.11. Kesä Stadissa asfaltti döfää, suulis skriinaa ja gimmat Espalla kungaa. Meist tuli Kohvan Masan kans frendejä ja joskus ku otettiin snadisti kuppii, mä annoin Masalle pisteet siitä, että se eri yhteyksissä, mm. KARI VARVIKKO TSILARI 5/2015 33 SLANGIJENGI SKRIVAA TSILARIIN! . Olimme kimpassa ruodiksen tiedotusalan kertausharjoituksissa Sandiksessa. Must tuntuu, et tohon aikaan stadilaiset agronomit oli yhtä harvinaisia kuin femakodipl.inssitkin. Omalla nimellä kirjoittaminen on toivottavaa. mennessä. Siihen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 5.10. Miten sä oot blukannu jyväjemmariks. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Tutustuin Masaan jo1970luvun alussa, jolloin olin toimittajana Demarissa ja Masa hoiteli mediasuhteita Finnfacts-instituutissa. F o to : V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_5-15_011.indd 33 20.10.2015 14.36. Puhdasta tulee, kesä döfaa himaankin – kivat sulle! Suokin lautta kääntää moottorin, Kauppatorin rantsusta skönelle luolia tsiigaan, Ja uimarantsulle tsimmaamaan. Masa oli suupaltti Stadin kundi ja Käpykylän agronomi. Jos haluat kirjoittaa nimimerkillä, laita toimitukselle perustelut ja tiedoksi oma nimesi ja yhteystietosi
Elämää nähneen, omien sanojensa mukaan 48 ammatin miehen ja 31 kirjaa kirjoittaneen stadin kundin värikäs stoori kiehtoi. Kaisiksen raflan slangitreffien syksyn avasi Kari Varvikko uutuuskniigallaan Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä. kniigasta, jossa on mm. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 34 20.10.2015 14.36. Foto: Marjut Klinga. Torsti skrivaa nimmareita nyyan kniigansa slumppaajille. hienoja kuvauksia eri kansalaisliikkeiden tsempeistä Stadin johtoa ja virkamieskoneistoa vastaan. Kaisiksen parketin valtasi syyskuun lopulla Torsti Lehtinen. Hänen ensimmäinen kniigansa, Kun päättyy Pitkäsilta, ilmestyi 1982, ja hänen tuottelias kynänsä skrivaa edelleen: Torstin uusin teos, Multaisen iän kerho, ilmestyi vast’ikään ja pääsi tuoreeltaan myyntiin slangitreffeille. Treffeillä Pekka Hurme lukaisi kipaleita ko. Värikkäät persoonat ja elämänvaiheet kiinnosti jengii. Kallion slummien kasvatin, pirtubisnekseen erikoistuneiden pikkurikollisten pojan kasvutarina kirjailijaksi, kääntäjäksi ja filosofiksi hiljensi slangijengin. Katupojasta kirjailijaksi 24.9.15. Frim-Framin svengaava musisointi täydensi treffi-illan. Pekka Hurme bamlas Kari Varvikon kanssa nyyasta kniigasta. Kimmo tykkää myös siitä, että halli tuksenkin jäsenet esittelevät reippaasti aikaansaannoksiaan treffeillä, jolloin henkilöt ja teokset tulevat kivasti tutuiksi. RIITTA RANNIKKO Syyssesongin avaus skrivaajavoimin Syksyn aluks slangitreffeillä lysnattiin stadin kundien stooreja niitten kniigoista. Kari kertoi kiinnostavia juttuja kansalaistoiminnastaan, ja kliffaa lysnattavaa olivat myös hänen stoorinsa tapaamisistaan tunnettujen henkilöiden kanssa: Dalailamaa ympäröinyt älyllinen sfääri oli ollut tuntuva, Äiti Amma oli ollut kuin henkäys kesäyössä ja Remu Aaltonen, oma spesiaali itsensä. 34 TSILARI 5/2015 SLANGIJENGI Kniigatreffit 8.9.15. Hautaustyöntekijä, kotiapulainen, pyhäkoulunopettaja jne, ja aikanaan Ressun iltaoppikoulun historian parhaimmat yo-paperit skrivannut, sittemmin maisterin paprut plokannut kaveri löysi kirjailijan kutsumuksensa nelikymppisenä. Foto: Jaakko Perkiökangas. Teos on hänen muistelmiensa jatko-osa, joka pysyttelee edelleen erimittaisten henkilöiden parissa, nyt tosin henkisemmällä tasolla. Foto: Mikko Reijola. Kimmo Urosta kiinnostavat kirjat ja elävä musiikki, joten treffiilta oli nappijuttu. Taustalla skulaa FrimFram duo
Kyllä ennen vanhaan jässärin maksaminen oli kunnia-asia. Muut tulolähteet ovat hiekanmurusia, mitä nyt snadisti saadaan jorojemme arpamyynnistä, jäsenten osallistumisesta Uutisvuodon nauhoituksiin ja vastaaviin tapahtumiin. Ei ole iso summa kun vertaa mihin tahansa aviisiin. Vaikka saamme jutut Tsilariin ilman kirjoituspalkkioita, lehden taitto, painatus ja postitus ovat isoja kulueriä, lähes kymppitonni per numero. Tsilarin ilmoitustuotot nojaavat muutaman harvan ilmoittajan varaan. Kun liityttiin johonkin yhdistykseen, myös maksut hoidettiin ja ajallaan. Tilapäisissä maksuvaikeuksissa olemme tulleet vastaan. Keväällä lähetimme aiheettomia karhulaskuja jässärin jo maksaneille. Syy oli kylläkin jäsenmaksupankissa. Maksut tulivat pankin tilille, mutta eivät siirtyneet jäsenrekisterimme maksurekisteriin pankin uudistaessa järjestelmiään. Pahoittelen tapahtunutta. Tsilarin postittaminen niille jäsenille on lopetettu. Tiistaina 13.10.2015 tuli kuluneeksi 76 vuotta, kun Ässäryk menttiä alettiin lastata juniin määränpäänä Kuolemajärvi Karjalan kannaksella. Siis jos jässäri on jäänyt bungaamatta, hoida asia heti kuntoon. TSILARI 5/2015 35 SLANGIJENGI Hämeentie 65 00550 Helsinki . KIMMO KARVINEN TALOUDENHOITAJA HALLITUKSEN JÄSEN Jässäri maksamatta. Joukossa on myös jäseniä, joilla kahden vuoden jässäri on hoitamatta. Fyrkassa se tarkoittaa kymppitonnia. Sami Garam ja Arska Soisalo odottavat vuoroaan kukkien laskemiseksi Ässän muistomerkille. Foto: Marjut Klinga Miesääniä Rikun biblun keikalla. Vanhentunut tai muuten virheellinen meiliosoite stikkaa laskun bittitaivaalle, emmekä tiedä asiasta mitään. Vähäistä taloudellista tukea saadaan Tsilariin kulttuurilehtiavustuksena. Kuvassa pj. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 35 20.10.2015 14.36. Foto: Marjut Klinga. Ensimmäisen laskun keväällä lähetämme sähköpostina postituskulujen säästämiseksi. Eräpäivä oli maaliskuussa. Emme ole halunneet vähentää ilmestyskertoja, kun kuuteen numeroon on jo totuttu. Kolmenkympin jässärillä saa Tsilarin himaan kannettuna joka toinen kuukausi. Ota yhteys byrooseen, jos et ole saanut laskua meilinä. Lehti on tärkein tuotteemme, sitä lesaavat lähes kaikki jäsenet. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki S tadin Slangin taloudenhoitajana täytyy ihmetellä, että 337 jäsenen jäsenmaksu on syyskuussa tätä kirjoitettaessa bungaamatta. Jässärit ovat yhdistyksemme suurin yksittäinen tuloerä, elämme niiden varassa
Postikortit Tsilari_taitto_5-15_011.indd 36 20.10.2015 14.36
maksaa posti maksun Stadin Slangi ry:n jäsenhakemus Stadin Slangi ry järkkää ILMOITTAUTUMISET / FROOGAT Stadin Slangin toimisto Marjut Klinga Puh. Libareita byroosta 35e. 4.12. 27.11. Ilmoittaudu toimistoon 12.11. Koululaiset ja opiskelijat 5 € / vuosi. to klo 17.00 Bamlauskuppila Käpygrillissä Osmontie 3. pe klo 18.00 Pikkujoulut. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 37 20.10.2015 14.36. Joulukuu 4.12. Soittaa Sonja ja Omat Pojat. Vapaa pääsy. su klo 15,00 Snygeimmät joulubiisit Paavalin kirkolla. Marraskuu 5.11. 24.11 ti klo 14.00 Tuopin jäljet konsertti Vuotalossa. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi . Kysy lippuja toimistolta. Sääntömääräinen syyskokous pidetään ravintola Kaisaniemessä 19.11.15 klo 18.00 Kahvitarjoilu ja jäsenyyden tarkistus alkaa 17.00 Kokouksessa käsitellään yhdis tyksen sääntöjen määräämät asiat: toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 sekä valitaan uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten (neljä) tilalle. Joulubuffet ja kunnon jortsut arpajaisineen. pe klo 11.00 Uutisvuodon kuvaukset, ilmoittaudu byrooseen. Kysy byroosta 045-186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Sukunimi: Etunimet: Jakeluosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymäaika: Syntymäpaikka: Sukupuoli: mies nainen Erityisjäsenmaksu: koululainen opiskelija Paikka / Aika / Allekirjoitus Hak.nro / Maksupäivä (toimisto täyttää) Jäsennumero Osoitteen tms. to klo 18.00 Kniigatreffit Erkki Alaja:Bollis 18-19, sen jälkeen bamlataan nyrkkeilystä/ Jukka Järvinen. TSILARI 5/2015 37 SLANGIJENGI . Jäsenmaksu 30 € vuonna 2015. to klo 15.00 Noin kymmenen uutiset kuvaukset. TÄYTÄ TEKSTAAMALLA JA ILMOITA TÄYDELLINEN POSTIOSOITTEESI! Stadin Slangi ry TUNNUS 5010492 00003 Vastauslähetys skrivatkaa mut jengiin! Stadin Slangi ry. Ravintola Kaisaniemessä illan isäntänä Kari Varvikko 5.11. pe klo 11.00 Uutisvuodon kuvauk set, ilmoittaudu byrooseen. . to klo 18.00 Syyskokous kahvitarjoilu alkaen klo 17.00. Pluggaa Tsilari netistä! Tsilarin nettiversio löytyy Stadin Slangin kotisivuilta . muutos (muista jäsennumero) Liittymismaksu 15 €. pe klo 18.00 Snygeimmät joulubiisit Vanhassakirkossa. 20.12. 20.11. Muutokset mahdollisia. Ravintola Kaisaniemessä. 19.11. Kokous päättää myös mah dollisesta ehdotuksesta uusiksi säännöiksi erillisen kokouksessa jaettavan esityksen mukaan
Mä siis minnaan ton vuoden tasan tarkkaan, vaikken sillon vielä SS:n jäsen ollutkaan. Mehän kuulutaan lajiin ”Homo ludens” eli leikkivä ihminen, mut mun tapauksessa brassaava stadilainen. Lipposen toka hallitus piti Härmää handussaan ja Riitta Uosukainen oli eduskunnan bamis, siis jumankeka gimma. Perskohtaisesti mulle sattu sinä vuonna pari omaa dorkaa juitsua: Muija hyndas yhden landebuugin föliin ja mun firma teki konkan. Duunarit ja duuninantajat ovat siinä ihan skutsissa ku ne on hiffannu et maailma ei ole enää niinku Urkin aikaan. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 38 20.10.2015 14.36. 2001 ja vuos ennen sitä me hiffattiin ettei vuosituhannen brekkis sittenkään brakauttanu tietsikamaailmaa. Mä snutasin sen kaikkien tsennaamasta skloddienbiisistä ku se svengaa silleen kliffasti. FREESIN KLIFFAA. SAUTSKI TIU TAU TILHI T iu vuosia on vietetty Stadin Slangin börjaamisesta vuonna 1995. Nyt duunarit ja duuninantajat skragaa keskenään ja hallitus vislailee dumarina peliä alvariinsa poikki ku sen mielestä dumarin päätöksiä ei voi muuttaa mut jäähyjä voi kummiski antaa poikittaisesta stagasta erilaisin kriteerein. Sit me sinksattiin markasta euroon v. 38 TSILARI 5/2015 HUOM! suljettu 3.8. Ja rupeshan ne. Mut on sille oikeen perustekin. Tiu on 20 kpl. Vaik mulle fudis on se lempparilaji ni kyl manselaislajin kultamitsku maistu meikullekin. Se ”tau” on sit vaan rytmikäs sidesana. Sillon svengas gutasti ku kaikki petras hela ajan. Skool! . Niin gimishän se on just nytkin – ja varmaan monta tiuta vuosia eteenpäinkin. Nyt mä teen sen glasarilla skumppaa. Tilhi puolestaan juontuu siitä, että vielä vuonna 1995 Alkossa trokattiin spurgujen lempparikamaa pihlisvinkku Sorbusta ja niiden jengissä se oli nimeltään ”Tilhi”. Siks mä lyftaan Stadin Slangille ja koko slangijengille mun borsaa tosikorkeelle. Tää on tiuvuosien lopun aikana börjannu nyya tilanne. Sillon pressa määräs miten hommat handlataan, mut nykypressat ovat pelkkiä ”arvomaailmapressoja” ilman hanskoja puuttua snadeimpaankaan juttuun. Nyttemmin sitä ei enää oo Alkossa, mut se niinku silti kuuluu tähän pakinaan. Se oli tietysti stadilaisille vuoden tärkein juttu ja vasta hännillä tuli Suomen liittyminen EU:iin saman vuoden alussa ja Lipposen eka demarihallitus. Ja olihan smeedussa matsin ratkaisijana myös HIFK:in Ville Peltonen. ”Se sliiras ineen” ku Jutila lämäs pikkumustan ylämummoon. Lama börjas sillon ja siinä me kituutetaan proleina vieläki. Ku mä nyt gamlana gubbena tsiigailen näitä 20 vuotta takasin ni se tuntuu helkutin lyhyeltä ajalta, niinku vain eilinen iltapäivä, vaik sinä aikana tapahtu Härmässä tosi paljon. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa! Tsennaat mestat, tu tsimmaa! Siks mä lyftaan Stadin Slangille ja koko slangijengille mun borsaa tosikorkeelle. Oli sit krigu tai lama ni aina meihin stadilaisiin silti kolahtaa biisi Niin gimis on Stadi. Vaan mitä toi rubari tilhineen sit oikein meinaa. Siit on slangi hyvä esimerkki. Meillä pakinaskrivaajilla ku on sellainen vänkä mahis aina brassailla sanoilla. Se dyykkaus tapahtu v. No joo vielä, sportissa me finnattiin sillon ekan kerran lätkän MM. Mut mikä hissaantuu ylös sen on pakko trikata joskus myös alas. Nokia rupes riivaan huikeeta nettoo kännyköillä ja me hela jengi oltiin niin veetun rinta rottingilla. Ennen oli aina yks ylidumari eli Urkki, joka veteli jengii ledufemmalla päin näköö jos hommat ei ruvennu skulaa. Jos handelista sais vielä Tilheäkin, ni mä skoolaisin hela flindalla teille kaikille. Mut kliffaa on kummiski se, et gutat kulttuuriarvot stannaa Stadissa lamoista huolimatta. 2008 ku jenkkipankit sössi koko globaalin handelin ja Nokiakin oli jo pahasti brakaamassa
FREESIN KLIFFAA. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa! Tsennaat mestat, tu tsimmaa! Tsilari_taitto_5-15_011.indd 39 20.10.2015 14.36. HUOM! suljettu 3.8
Sä oot Stadi! Jos et tsennaa viel jotain ja haluut froogaa Stadin palveluist tai haluut ite niihin vaikuttaa tai tsiigaa nyyilla öögilla tsennaamaas Stadii, ni dallaa Kauppatorilta Stadarin dörtsistä Virkaan, sun omaan mestaan, mis voit hittaa ja dilkkaa inffoo ja elämyksii. Helsingin kaupunki Osallisuus ja neuvonta -yksikkö Virka-info ja Virka-galleria Pohjoisesplanadi 11–13 Helsinki www.virka.fi Tsilari_taitto_5-15_011.indd 40 20.10.2015 14.36. Sä oot aina tervetullu. Tsiigaa näyttelyitä, pluggaa lehtii, surffaa netissä, tsittaa leffaan tai dallaa juhlasaliin lysnaan musaa